<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

161 Käyttäjää paikalla! 0.007472038269043

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1969
3:
4: ASIAKIRJAT
5: VIIDES OSA
6: III
7:
8:
9:
10:
11: HELSINKI 1970
12: VALTION PAINATUSKESKUS
13: SISÄLLYS
14:
15: Viides ·osa.
16: 111.
17: Kysymys Kysymys
18: n:o n:o
19: Ilaskivi ym.: Autoveron alentamisesta 1 V aittinen: Kaupunkien ja kauppaloiden terveys-
20: sisarten palkkauksen korottamisesta . . . . . . . . . . 15
21: Pohjonen ym.:. Kuorma-autojen kuormausmääräyk-
22: sistä TVH:n kuljetuksissa . . . . . . . . . . . . . . . • . . 2 V aittinen: Sairaanhoitajien korkeakouluopetuksen
23: järjestämisestä . . . . . . . . . . • . . . . • . . . . . . . . . . . . . 16
24: Pohionen ym.: Eräiden kuntien epäoikeudenmu·
25: : · kaisesta asemasta metsänparannusavustuksiin Linkola ym.: Elatusavun ennakon korottamisesta 17
26: nähden................................... 3 Uusitalo ym.: Opintodemokratiasta invaliidien am-
27: mattioppilaitoksissa . . . . .. . .. .. .. .. .. .. .. .. . 18
28: ]uvela ym.: Useamman kuin yhden palkan tai
29: el~keen ~a.~~amisesta julkisista varoista sa- Laaksonen ym.: Valtion virastoihin otettavan hen-
30: _moille henkiloille .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. . 4 kilökunnan paikkaamista koskevien budjettioh-
31: jeiden muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 19
32: H. Linna ym.: Metsänarvon määräämisestä maata-
33: . louskiinteistön omistajan hakiessa kansaneläkettä 5 E. RJisänen ym.: Liiketulosta useammalle kunnalle
34: suoritettavan veron jakamisesta . . . . . . . . . . . . . . 20
35: Sinisalo ym.: Suomen ja Neuvostoliiton välisen
36: , . uuden kalasttissopimuks~ aikaansaamisesta • . • 6 Nurminen ym.: Pohjoisten satamien aiheettomien
37: sulkemisten peruuttamisesta . . . . . . . • . . . . . . . . . 21
38: Ilaskivi. ym.: Pyysiilisten henkilöiden verotuksen
39: .. uudistamisesta . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. • .. .. 7 Tikkanen ym.: Pohjois- ja Itä-Suomen kehitysra-
40: haston perustamisesta .. . .. .. .. .. .. .. .. . .. .. 22
41: Weckman: Työpliikkojen terveydenhuoltoa koske-
42: . van Jaiilsäädännön aikaansaamisesta • . . • • . . . . 8 Sandelin ym.: Sähköalan työturvallisuuden järjestä-
43: misestä ................................... 23
44: Pennanen ym.J Tie- 'ja vesirakennuslaitoksen toimi-
45: . henkilöiden matkakustannusten ja päivärahojen Salama ym.: Kou.I.u!~isten saattamisesta tapaturma-
46: suoritti!Qlisesta ....·..· •..•.. • . • . . . . . • . . . . • . . . . . • 9 vakuutuksen pnrun . . . . • . . • . . . • . . • . . . • • . . • • 24
47: Honkonen ym.: Liike- ja toimistoaloilla havaittu- Männistö ym.: Sairausvakuutuslain toissijaisuuden
48: . · jen palkka- ja .sosiaalisten epäkOhtien poistami- aiheuttamasta viivästymisestä korvauksien mak-
49: . ·sesta ......... ·... ·......................... 10 samisessa • .. . .. .. .. .. . .. .. .. . .. . .. .. .. .. .. 25
50: Paasivuori ym.:, Televisio-ohjelmien sisällöstä ja Gestrin m.fl.: Om förbättrande av verksamhetsför-
51: valvonilasta .. ·. . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • • . . • 11 utsättningarna vid Helsingfors polisinrättning . • 26
52: Sinisalo "J1J1.: Eliikeiän alentamista koskevien selvi- Gestrin ym.: Helsingin poliisilaitoksen toiminta-
53: tysten valmistUmisesta .. .. . .. .. .. .. .. . .. .. .. 12 mahdollisuuksien parantamisesta . . . . . . • . . • • • • 26
54: Lillqvist· m./l.: Om avhjälpande av missförhållan- Sinisalo: Kotkan Mussalon rautatien rakennus-
55: . dena i rehabiliteringsverksamheten för invalider 13 suunnitelmien toteuttamisesta • . . . . . . . . • • . . • . 27
56: Lillqvist ym.: Invalidien kuntouttamistoiminnassa Niinikoski ym.: Sosiaalikustannusten pienyritteliäi-
57: olevien epäkohtien korjaamisesta . . . . . . . . . . • • 13 syydelle aiheuttamista vaikeuksista • . . . . . . . . . . 28
58: Haapasalo .ym.: Ammatinvalinnanohjaustoimiston Sillantaus ym.: Opetusharjoittelua suorittavien aus-
59: ! perustiunisesta Mikkeliin .. . .. . .. . . .. .. .. .. .. 14 kultanttien toimeentulon turvaamisesta • • • . • • • 29
60: E 397/70
61: 4 Sisällysluettelo 1969.
62:
63: Kysymys Kysymys
64: n:o n:o
65: Pohif!nen ym.: ~:n tie- ja rakennussoran hin- Halme ym.: Ylioppilastutkintoa suorittamattomien
66: noitteluperusteiSta . . . . . • . . . . . . • • • . . . • • . . • . • 30 opiskelijain pääsemisestä Tampereen yliopistoon 50
67:
68: Pesola ym.: Liikennevahinkojen korvauskysymyk- Luta ym.: :Aiennuste!l .!Dyöntämisestä eläkkeensaa-
69: siä käsittelevän erikoistuomioistuimen perusta- Jille valtionrautateillä . . . . . . • . . . • • • • • • . . • . . • 51
70: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
71: Nevalainen: Vesialusten liikevaihtoverovapauden
72: Niinikoski ym.: Pohjois-Suomessa työllisyyskoh- perusteista . . . . . . . . . . . . • . . . • • . • • • • • • • • • • • • • 52
73: teiksi soveltuvien töiden suunnittelutoiminnan
74: lisäämisestä • . . . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 Karvikko ym.: Tulenarkojen tekokuitujen vaaralli-
75: suudesta . . . . . . . . . . . . • . . • . . • • • • • • • • • • • • • • • • 53
76: Vilmi ym.: Metsähallituksen mailla olevien vuok-
77: ~t~oj~ muodostamisesta itsenäisiksi viljelys- Melin m.fl.: Om anordnande av frivilliga över-
78: tilolksl • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 3l låtelser av illegala vapen • . . • • • • . . • • . • . . . • . • 54
79: Paavola ym.: Yksityisten sairaanhoitolaitosten ta- Melin ym.: Laittomien aseiden vapaaehtoisten luo-
80: loudellisen aseman parantamisesta . . . . . . . . . . • • 34 vutustilaisuuksien järjestämisestä , ..••. • y • • • 54
81: Häikiö: Rikospoliisilisän ottamisesta huomioon po- Sileäkangas ym.: Maatalouden harjoittamisen tur·
82: liisimiehen tuntipalkkaa laskettaessa . • . . . • . . . • 35 vaamisesta siitä toimeentulonsa saaVille väestö-
83: ryhmille .•.................•••......• ·. . • . . 55
84: Paavola ym.: Yksityisten oppilaitosten taloudelli-
85: sen aseman parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 Voutilainen ym.: Lassinkuljettajien sOsiaaliturvaan
86: liittyvistä eduista . . . . . . . • . . . . . • • • . • . . • • • • • • .56
87: Antila ym.: Maatilatalouden tuloverolain mukais-
88: ten veroilmoitusten yksinkertaistamisesta ja nii- Linkola ym.: Maankäyttöasetukseen sisältyvien va·
89: den jättöajan jatkamisesta . . . . . . . . . • . . . . . . . . 37 paavuosisäännöksien tarkistamisesta • . . . . . . • . . 57
90: E. Salo ym.: Eräitä keuhkosairauksia potevien in- Eskman ym.: Ratatutkimuksen suorittamisesta
91: validien sisällyttämisestä invalidihuoltoa saavien suunnalla Uusikaupunki-Rauma-Pori . • . • • . . 58
92: piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . . • 38
93: Sinisalo ym.: Satamatöiden kunnallistamisesta . . • . 59
94: Tenhiälä ym.: Yksityisten vähittäiskauppiaiden os-
95: topaikan valinnanvapaudesta • . . . . . . . . • . • . . • . 39 Sääskilahti ym.: Oulun-Ylivieskan ohikulkutien
96: rakentamiseen käytettiien maiden korvaamisesta
97: Pesola ym.: Kaivostoiminnan aloittamisesta Niva- Oulaisten kauppalan alueella • . • . . . • . . . . . • • • • 60
98: lan Hiturassa . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . • • . . . . 40
99: V aittinen ym.: Peruskoulun kotitalousopetuksesta 61
100: Sinisalo ym.: Selvityksen suorittamisesta yksityis-
101: k~pitalis~!sessa talouselämässä vallitsevasta kes- Breilin: Asuntojen lämmityskysymyksen selvittämi·
102: kityksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • 41 sestä • . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • • • . • . • • .. .. • 62
103:
104: Niinikoski ym.: Liikuntaesteisten llikkumis- ja toi- Sil!an!~us ym.: ~oliittisten nuoriso- ja ~ttiusjär·
105: mintamahdollisuuksien parantamisesta . . . . • • . . 42 JestoJen tukemisesta . . . . . . . • . . . • • • • • • • • • . . • • 63
106:
107: E. f:aine.ym.: Kuntien työhönsijoitusosuuksien tar- Mäkelä ym.: Omaisuusrikoksia koskevien rikoslain
108: kistamisesta • . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 säännösten uudistamisesta . . . . • . . . . . • . • • • . • • 64
109:
110: Sillantaus ym.: Kiinteistöjen verotusarvojen korot- Pesola ym.: Verotuskauden siirtämisestä • • • • • • • • 65
111: tamisesta .. ; ...................•.. ; • . . • . . . 44
112: Luja ym.: Ammatinvalinnanohjaustoimistojen pe-
113: V aittinen ym.: Voin käyttämisestä margariinin val- rustamisesta Espoon kauppalaan ja Helsingin
114: mistukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . •. . . . . . •. . •. 45 maalaiskuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . • 66
115:
116: Aro: Holhottavien taloudellisen aseman heikkene- Haukipuro ym.: Metsänparannuslain peruslannoi·
117: sestä ......... , . . . . . . . . . . . • . . • • . • • • • • . . • • • 46 tusta koskevien lainaehtojen muuttamisesta . . . . 67
118:
119: Pekkarinen ym.: Kunnallisen harkintaverotusoikeu- Sääskilabti: Linja-autoliikenteen aloittamisesta Saa-
120: den poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 47 renkylän ja Meltauksen välillä • • . • • . • • . • • • . • 68
121:
122: Linkola ym.: Kotiapulaisten aseman parantamisesta 48 Pennanen: Saimaan kanavan luotsaus- ja kanava·
123: maksujen tarkistamisesta . . . . • . • . . • • • . • • • . • • . 69
124: Puhakka ym.: Metsätöissä hevosen kanssa käyviin
125: _pienviljelijöihin kohdistuvasta maatilatalouden Pesola ym.: Keinomunuaispotilaiden hoitomahdolli·
126: tuloverolain tulkinnasta •....•.......•. ; . • . • 49 suuksien lisäämisestä . . . . . . . . . • . . . • • • . . • • • • 70
127: Sisällysluettelo 1%9. 5
128:
129: Kysymys Kysymys
130: n:o n:o
131: Paasivuori ym.: Ammattikoulutuksen järjestämi- Honkonen ym.: Määrärahasta kodinperustamislai-
132: sestä tyÖvoiman tarvetta vastaavasti • . . . . . . . • • 71 noja varten . • . • . . . . . . . • • • • • . . . . • • • • . • • • . • • 90
133:
134: Saoela ym.: Metsätyöntekijöiden etikoissairauksien Sääskilahti: Kalastusoikeuden palauttamisesta pai-
135: ennaltaehkäisemisestä • . . . . • . . . . . • . . • • . • . . . • 72 kalliselle väestölle Lokan allasalueella . . . • . . . • 91
136: Sandelin ym.: Korvausmenettelyn yksinkertaistami- Sääski/ahti: Rovaniemen maalaiskunnan kuorma-
137: sesta sairausvakuutuslain mukaan korvattavien autoilijain oikeuksien turvaamisesta • • . • . • • . • • 92
138: lääkärinpalkkioiden sekä laboratorio- ja röntgen-
139: , maksujen osalta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 73 Koivunen ym.: Suolahden-Haapajärven rautatien
140: E. Laine: Taivassalon-Kustavin lassiyhteyden pa- rakentamiseen otetun maan pakkolunastuskor-
141: rantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 74 vauksista • . . . . • • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 93
142:
143: Holopainen ym.: Rautateiden rakentamisesta joh- Laaksonen ym.: Valtion palveluksessa olevien hen-
144: tuvien pakkolunastuskorvauksien perimisestä . • 7'.5 kilöiden vahingonvastuusta eräissä tapauksissa 94
145:
146: Pekkarinen: Suonenjoen Puhelinyhdistyksen lunas- Gestrin m.fl.: Om förbättrat olycksfallsskydd för
147: tamisesta valtiolle . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • 76 skoldevema • • . . . . . . • • • • . . • • . • . . • • . • . • • • . • 95
148: Mäkelä ym.: Kasvatusneuvolatoimintaa koskevan Gestrin ym.: Koululaisten tapaturmasuojan paran-
149: lainsäädännön aikaansaamisesta . . • . . . . . . . . . . . 77 tamisesta • . • . • . • . . . . • . . . • . . • . . . • • . . • . . . . • . 9'.5
150: Melin m.fl.: Om lättnad för statslösa personer att Ilask!vi: M:r~ j?,utuneen öljyn aiheuttamien tu-
151: erhålla medborgarskap i Finland . . . . . . . . . . • . 78 hoJen estanusesta . . • . . . • • . . . • . . . . . . . . • • . • . • 96
152: Melin ym.: Suomessa oleville vaitiottomille henki- Pesola ym.: Puolustusvoimien perushankintojen
153: löille myönnettävän kansalaisuuden saannin hel- jälkeenjääneisyyden poistamisesta . • . . . . • • . • . • 97
154: pottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78
155: E. Laine ym.: Arkipyhäviikkojen lauantai- ja aat-
156: E. Räsänen ym.: Pohjois-Savon vesiensäännöstely- topäivien työajan lyhentämisestä . . • . . . . . . . . . 98
157: töiden loppuunsaattamisesta . • . . . . . . . . . . . . • . • 79
158: Sinisalo: Kausalan virastotalon rakennustöiden
159: Haukipuro ym.: Metsäntutkimuslaitoksen työsken- aloittamisesta . . • . • . . • • . • . . • . . . • . . • . • . . • . . • 99
160: telymahdollisuuksien kehittämisestä • . . . . . . . . . 80
161: Saarto ym.: Sairauden tai tapaturman aiheuttaman
162: Leinonen: Valtionrautateiden Oulun konepajan toi- työkyvyttömyysajan eläketurvasta . • . . • . . . • . . . 100
163: mintaedellytysten parantamisesta . . . . . . . . . . . . . 81
164: A. Salo: Toimenpiteistä erään Jyväskylän yliopis-
165: Vilponiemi: Itsenäisyyspäivän palkan turvaamisesta ton opiskelijan opinto-oikeuden epäämisen joh-
166: työntekijöille viisipäiväiseen työviikkoon siirryt- dosta ..•.•...•....••.•••.•.••.•....•....• 101
167: täessä . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82
168: Mäkelä ym.: Käytännöllis-teknisestä opetuksesta
169: Pesola: Yhtiöiden, säätiöiden ja yhteisöjen maan- peruskoulun yläasteella . . . . . . . . • . • . • • • . . • . . • 102
170: ostoa estävän lainsäädännön kumoamisesta . . . . 83
171: Uusitalo ym.: Metsänhoitajien irtisanoutumisuh-
172: Sinisalo ym.: Toimenpiteistä yhteiskunnan maan- kan poistamisesta • . . . . • . . . • • • . • • . • • . • • . . . • . 103
173: käyttöoikeuden laajentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 84
174: Kull m.fl.: Om skapande av bestämmelser för
175: Volotinen ym.: .. ~so-gutzeit Oy:n suurnavetta- skolskjutsverksamheten • . . . . . • . . . • • • . . . . • . . • 104
176: hankkeen estanusesta . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 8'.5
177: Kull ym.: Koululaiskuljetuksia koskevien määräys-
178: Pekkarinen ym.: Kuntien kalleusluokitusjärjestel- ten aikaansaamisesta ..•...•.•...•.•.•....•• 104
179: män uusimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • 86
180: Häggblom: Om åtgärder för förhindrande av olje-
181: Sillantaus ym.: Osapäivätyöntekijäin ottamisesta skador •.•.....•...........••.....•..••..• 10'.5
182: valtion terveyden- ja sairaanhoitosäännöksien
183: piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • 87 Häggblom: Toimenpiteistä öljyvahinkojen estämi-
184: seksi .•.................••..••••........•• 10'.5
185: Karpola ym.: Satoa kohdanneiden lumivahinkojen
186: korvaamisesta • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . • . . . . . • 88 Sinisalo: Kymenlaakson pohjoisosan tieyhteydestä
187: muuhun Kymenlaaksoon . . • . . . . . . . . . . . . • . . . . 106
188: Vaittinen: Sairaanhoitajaopettajiksi opiskelevien
189: oikeuttamisesta saamaan opintolainojen valtion- Linkola ym.: Vanhusten työmahdollisuuksien lisää-
190: : takausta ja korkotukea . . . . . . . . . . . • • . . . . • • . • 89 misestä ••••...•.•..••.••..••.••••••••••.•• 107
191: 6 SiSällysluettelo 1969;
192:
193: Kysymys Kysymys
194: n:o n:o
195: Koivunen ym.: Omakotitonttien omistajien vapaut· Pohjonen ym.: Opistoasteisten teknilliSten oppilai- ·
196: tamisesta katujen kunnossapitovdvoittei.Sta . . • • 108 tosten hallinnollisten elimien kokoonpanosta . . 127
197:
198: Honkonen ym.: Venäjän kiden opi.Skelw:i tehosta· Ilaskivi ym.: Järjestyspollisilisien maksamisesta 128
199: misesta ............. : .................•. ·. . 109
200: Landström: Oikeudesta lapsen tapaamiseen avio-
201: Eskman ym.: Yksityisoppilaiden vaikeuksista suo- erotapauksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129
202: rittaa tutkintoja kauppaoppilaitoksissa .• ; . . . • • 110
203: Sääskilahti ym.: Marjan- ja sienenpoimintatulojen
204: E. Laine ym.: Eräiden talonrakennustöiden kes- · saattamisesta verovapaaksi . . . . . • . . . . . . . . • • . . 130
205: keyttämisestä Turussa ...................... 111
206: ]uvela ym.: Piirinuohoojien sosiaaliSen aseman pa-
207: rantamisesta .............................. 131
208: Sillantaus ym.: Kokeilukoulujen lisäpalkkioiden
209: määrän ja perusteiden muuttamisesta ........ 112 Pohjonen ym.: Määrärahasta tienhoitokw:inille jää-
210: neiden velkojen maksamiseksi ..... , . . . . . . . . . 132
211: Pohjonen ym.: Kuntien nuorisotyöntekijöiden ase-
212: masta ... ·..................... ; ....... ·. . . . 113 Ilaskivi ym.: Valtion Helsingin kaupungissa omis-
213: tamien maa-alueiden saattamisesta nykyistä tar-
214: Pennanen: Kauppalakunnille kansakoululain no- koituksenmukaisempaan käyttöön . . . . . . . . . . . . 133
215: jalla kertakaikkisena valtionapuna oppilasluvun
216: perusteella maksettavan valtionavun korottami" .Y
217: W ~ckma~.: apunpäivän saattamisesta paikalliseksi
218: sesta ..................................... 114 Juhlapaivaksl . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134
219: Haarla: Kar-Air Oy:n yksityisten osakkeiden omis- Melin ym.: Lääkintöhallituksen organisaatiouudis-
220: tajien aseman turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 115 tuksen siirtämisestä ........................ 135
221:
222: Sinisalo: Teollisuuden vesiensuojdutoimenpiteiden Linkola: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun
223: tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116 huonetilaohjelman hyväksymisestä . . . . . . . . . . . . 136
224: Saimo ym.: Maanomistajan aseman turvaamisesta Vilponiemi: Satakunnan tieolojen kehittämisestä .. 137
225: tienpitoviranomaisten ottaessa soranottopaikkoja
226: haltuunsa ................................. 117 Luja: Suomen Poliohuolto ry:n huolto- ja toipilas-
227: koti Kaislarannan toiminnan tukemisesta . . . . . 138
228: Ilaskivi: Tampereen yliopiston kanslerin vaalin
229: vahvistamatta jättämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118 Saimo: Maaseudulla toimivien poliisimiesten työ-
230: olo~uht~issa ja palkkauksessa olevien epäkohtien
231: Haapasalo ym.: Ammattiajokoriin vapauttamisesta korJaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139
232: leimaverosta .............................. 119
233: Puhakka ym.: Maatalouden tuloverolain pienvilje-
234: M. Linna ym.: Jäkälännostajien mahdollisuudesta lijöille aiheuttaman verotaakan kasvun estämi-
235: saada työttömyyskassalain mukaista avustusta . . 120 sestä ..................................... 140
236: Vilmi ym.: Eräiden maankäyttölain mukaisten E. Laine ym.: Asevelvollisten oikeusturvaa heiken-
237: asuntolainahakemusten käsittelystä asutushalli- tävien toimenpiteiden estämisestä puolustusvoi-
238: tuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 missa .................................... 141
239:
240: Paaso ym.: Vesivoimalaitosten rakennuslupien kä- Vilmi ym.: Maatalouden tuloverolain aiheuttaman
241: sittelystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 122 verorasituksen lisääntymisen estämisestä ...... 142
242:
243: Vaittinen ym.: Suomen Taiteilijat ry:n toiminnan Sinisalo: Kotkan teknillisen oppilaitoksen toimin·
244: tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123 tamahdollisuuksien parantamisesta . . . . . . . . . . . 143
245:
246: Vilmi ym.: Uudis- ja kivenraivauspalkkion myön- Pohjonen: Todistajanpalkkioiden pienuudesta ...• 144
247: tämisestä uudistilan perustamispalkkiota saa-
248: neille henkilöille .. . . .. .. . . . .. . . . .. . . .. .. .. 124 V aittinen ym.: Nuohoojien aseman parantamisesta 145
249: Sillantaus ym.: Harkintaverotusjärjestelmän poista- Paavola ym.: Junaturvallisuudesta vastaavan hen·
250: . misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 125 kilökunnan koulutustason alentamisesta 146
251:
252: Kull: Om effektivering av den mentalhygieniska Suonpää: Suojeluskuntajärjestön jatkuvan toimin-
253: rådgivningsverksamheten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126 nan estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 147
254:
255: Kull: Mielenterveydellisen neuvontatoiminnan te- T. Salo ym.: Toimenpiteistä maatalouspolitiikan
256: hostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . • 126 muuttamiseksi ...........................• 148
257: Sisällysluettelo 1969. 1
258:
259: Kysymys Kysymys
260: n:o n:o
261: Pohjonen ym.: Pengerjoen perkaamisesta Petäjäve- Sandelin: Opistoinsinöörien jatkokoulutuksesta . . 169
262: den kunnassa • . . . . • . . • . . . . . . . • . . . • . • • . • . . . 149
263: Vilmi: Esityksen antamisesta kalakannan ja kalas-
264: Männistö ym.: Kuopion korkeakoulun sijoituspai- tuksen turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 170
265: kan ratkaisemisesta ...............•...•...• 150
266: Uusitalo ym.: Kuntien yhteistoiminta-alueiden jär-
267: Voutilainen ym.: Lieksan automaattikeskuksen ra- jestysmuotokysymyksen selvittämisestä . . . . . . . . 171
268: kentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • • . . . . . • 151
269: Holopainen ym.: Valtionrautateiden veturihankin-
270: Sandelin ym.: Asuinhuoneistojen ostajien oikeuk- noista ..................•.....••.......... 172
271: sien turvaamisesta . . .. .. . . . . . . • • . . .. . . • . • • • 152
272: V olotinen ym.: Puunjalostusteollisuuden sijoittami-
273: Paaso ym.: Perämeren kalojen saastumisesta . . . • 153 sesta kehitysalueille ........................ 173
274:
275: Perheentupa: Posti- ja lennätinlaitoksen kuljetus· Sinisalo: Kymen läänin teollisuuden jätevesien las-
276: toiminnassa esiintyvien epäkohtien korjaamisesta 154 kemisesta Suomenlahteen ...........•..••... 174
277: Perheentupa: Posti- ja lennätinhallituksen toimen- Pohjonen ym.: Autojen pakokaasujen puhdistami-
278: piteistä postin autotallikysymyksiä hoidettaessa 155 sesta ..•.•........•.......•.....•...... ;·.. 175
279: V olotinen ym.: Outokummussa sijaitsevan Outo-
280: kumpu Oy:n malminetsintäosaston siirtämisestä 156 Vilmi ym.: Uusien luonnonsuojelualueiden muo-
281: dostamisesta Lappiin . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . 176
282: Tikkanen ym.: Esityksen antamisesta laiksi kiinni-
283: tyksestä kuorma-autoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 157 Sinisalo ym.: Nuorison asemaa yhteiskunnassa kos-
284: kevan selvityksen suorittamisesta .•.•••..•••. 177
285: E. Laine ym.: Perusvähennyksestä kunnallisvero-
286: tuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . 158 Vilmi ym.: Maatilatalouden kehittämisrahaston
287: säästyneiden varojen käyttämisestä maatalouden
288: Halme ym.: Sairausvakuutuslain mukaiseen työ- rakennustoiminnan lainoittamiseen . . . • • . . • . . • 178
289: paikkakassaan kohdistuvasta kunnallisverotuk-
290: sesta ........•...•........................ 159 Paavola ym.: Luonnonhoidon ja -suojelun koko-
291: naisjärjestelyn toteuttamisesta . . . . . . . . . • . . . . . 179
292: Haukipuro ym.: Viime kesän hallavahinkojen kor-
293: vaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 160 V. R. Virtanen: Sairausvakuutuslain mukaisten
294: päivä- ja äitiysrahojen jälkeenjääneisyydestä • ; • 180
295: Sinisalo ym.: Julkisista viroista eläkettä saavien
296: siirtymisestä muihin toimiin .•...•.....••... 161 Saimo ym.: Metsäautoteiden valtiolle lunastamista . ·
297: koskevien säännösten helpottamisesta . . . . . . . . 181
298: Paasivuori ym.: Sosiaalialennusvoin myynnin ulot·
299: tamisesta kansaneläkkeen täyttä tukiosaa ja ela- Männistö: Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysra-
300: tusavun ennakkoa saaville • • . . . • . • . . . . . . . . . • 162 han suoritusajasta ja suuruudesta. • . . . • . • . . . • 182
301: Lindeman: Om revision av naturskyddslagstiftnin- Saarto ym.: Hoitokoteihin sijoitettujen lasten pois-
302: gen .•.•.•..•.•..••.••..•..........•.•.... 163 ottamisen estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 18J
303: Lindeman: Luonnonsuojelulainsäädännön uudista- Hanhirova ym.: Ruotsissa asuvien ulkosuomalais-
304: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . • 163 ten aseman parantamisesta .................• 184
305: Lähteenmäki ym.: Kansaneläkejärjestelmän työtu- Berner ym.: Oy Yleisradio Ab:n toimiluvan ehto-
306: loa koskevien säännösten tarkistamisesta . . . . . . 164 jen noudattamisen valvonnasta . . . . . . • • . . . . • . 185
307: Sandelin ym.: Maalaiskirjeenkantajien sairausajan Vaittinen ym.: Taksiautoilijain taloudellisen ase-
308: palkkaa koskevien määräysten tarkistamisesta 165 man parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 186
309: Luja ym.: Espoon ja Kauniaisten kauppalan sekä Sinisalo ym.: Kilpailurajoitusten valvontajärjestel-
310: Helsingin maalaiskunnan poliisivoimien lisäämi- mään sisältyvistä puutteista . . . . . . • . . . . . . . . . . 187
311: sestä .......•.........•..........•...•.•.. 166
312: Sinisalo ym.: Toimenpiteistä valtiojohtoisten yh·
313: E. Laine ym.: Tie- ja vesirakennuslaitoksen solmi- tiöiden eroamiseksi kartellisopimuksista • . • . • • 188
314: mista työkoneiden vuokrasopimuksista . . . . . . . . 167
315: Westerlund m.fl. Om sänkning av anskaffnings-
316: Vilponiemi: Ammattimaisessa liikenteessä käytettä- och driftskostnaderna for såsom arbetsredskap
317: vien autojen verorasituksesta . . . . . . . . • . . • . . . . 168 använda motorkällkar ..........••..•..•..•• 189
318: 8 Sisällysluettelo 1969.
319:
320: Kysymys Kysymys
321: n:o n:o
322: Westerlund ym.: Työvälineenä käytettävien moot- Sinisalo: Selonteon antamisesta Eduskunnalle Nor-
323: torikeikkojen hankinta- ja käyttökustannusten dek-suunnitelmasta . . . • • • . . • • • • . • • • • • • • . • • • 210
324: alentamisesta . • . . . • . • . . • . . • • • . • • • . . • • • • • • • • 189
325: Vilmi ym.: Rintamamieseläkkeiden maksattami-
326: Sariala ym.: Kuntien vapauttamisesta metsäpalojen sesta •.......•••..•....••..••••••••••••••• 211
327: sammutuskustannuksista . . • . . . • • . . • • . . . . . . . . 190
328: Sinisalo ym.: Hintavalvontatoimenpiteiden tehosta-
329: V outilainen ym.: Halkojen hinnan vakauttamisesta 191 misesta . • . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . • . . . . • • • . • • 212
330: E. Laine ym.: Helikopterin hankkimisesta Turun-
331: ]uvela ym.: Noormarkun joen ruoppaamisesta maan saaristomeren alueelle •.••...•..•.••••• 213
332: aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta . . . . . . 192
333: Karpola ym.: Poliisimiesten työturvallisuuden li-
334: Saimo: Liikkuvien asfalttiasemien aiheuttamista säämistä tutkivan toimikunnan asettamisesta . . 214
335: terveydellisistä haitoista . . . . . . • . . . . . . • . . . • • • 193
336: Voutilainen ym.: T alousspriin väärinkäytön ehkäi-
337: Salama ym.: Opetuksen antamisesta sairaalahoi- semisestä • . . • • . . • • . . . • . . . . . . • • • . . • . • • • • • . • 215
338: toon joutuneille oppikoululaisille . . . . . . . • • • . • 194
339: Vilponiemi ym.: Tarkoituksenmukaisen vapaa-aika-
340: Paavola ym.: Ylimääräisiin sotaeläkkeisiin varatun politiikan aikaansaamisesta . . . • . . . . . . . . . • . . . • 216
341: määrärahan jakamisesta kokonaisuudessaan ••.• 19'
342: Hasu ym. Metsänmyyntiverohuhujen torjumisesta 217
343: Sääskilahti ym.: Toimenpiteistä maatilojen elinkel- V olotinen: Televisiossa esitetystä ortodoksista kirk-
344: poistamiseksi •............•..........••..• 196 kokuntaa koskeneesta ohjelmasta . . . . . . . . . . . . 218
345: Kekkonen: Asemakaavamääräysten vaikutuksesta Sala"!~ ym:: ~~ettujen elatusapuennakkojen ta-
346: rakennusmateriaalin ja tekotavan valintaan . • . . 197 kaismper11lllasta • . . . . . • . . . • • . . • • . . • • . • • • • • • 219
347: Haukipuro ym.: Kansaneläke- ja sairausvakuutus- Melin m.fl.: Om utarbetande av ett handlings-
348: järjestelmien yhdistämisestä •.....•....•.••.• 198 program för den ekonomiska integrationspo-
349: litiken . . . . • . . • • . • • . . . . • • • • • • • . . • • • • • .. .. • 220
350: Knuuttila ym.: Virkamies-kansanedustajien kaksin-
351: kertaisesta palkkauksesta • . • . • • • • . . • . . • • . . • • 199 Melin ym.: Taloudellista yhdentymispolitiikkaa
352: koskevan toimintaohjelman laatimisesta . . . . . . • 220
353: Kekkonen: Virkamiesten siwtehtävien rajoittami-
354: sesta< ••...••...•....•..•...••.•..........• 200 Knuuti ym.: Tie- ja vesirakennuspiirien palve-
355: luksessa olevien toimihenkilöiden laajamittai-
356: Vo_lo_tinen. ym.: ~e~ulaton perustamisesta Poh- sesta irtisanomisesta . . . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . . 221
357: JoiS-KarJalan laanun . . . • . . . . . . . . . . • . . . • . . . • . 201
358: Sääski/ahti: Villiminkkien hävittämisestä . • • . . . • . 222
359: Karpola ym.: Kivenraivauskustannusten saattami-
360: sesta vähennyskelpoiseksi verotuksessa •...... 202 Weckman: Valtion kustannusliikkeen perustami-
361: sesta ..•.................................. 223
362: lftelin ym.: Suden täydellisestä rauhoittamisesta 203
363: Kaarlonen ym.: Pöytyän paikallissairaala- ja kun-
364: Melin m.fl.: Om fullständig fridlysning av varg . . 203 nanlääkäripiirin kuntainliiton perussäännön
365: uudistamisesta .....•.............•.....•.. 224
366: Mäkelä ym.: Turvattomien nuorten ammattiope-
367: tuksen tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 204 Gestrin m.fl.: Om svenskspråkiga patienters
368: språksvårigheter i sjukhus i landets tvåspråkiga
369: Tikkanen ym.: Nestemäisten polttoaineiden hinto- områden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 225
370: jen saattamisesta samansuuruisiksi koko maassa 205
371: Gestrin ym.: Ruotsinkielisten potilaiden kielivai-
372: Hara ym.: Juopuneiden pidätyskäytännön muuttu- keuksista maan kaksikielisten alueiden sairaa-
373: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 206 loissa ..................................•• 225
374: Karpola ym.: Kehitysaluerahaston perustamisesta 207 Linkola ym.: Työkyvyttömyyskäsitteen yhdenmu-
375: kaistamisesta< sosiaaliturvajärjestelmässämme • . • 226
376: E. Laine: Salon ohikulkutien rakentamisen no-
377: peuttamisesta •....•................•.....• 208 Niemelä: Lassinhoitajien sosiaalisen aseman paran-
378: tamisesta • . . . . . . • . • • . • . . . • . • • • • • . . . . • • . . . • 227
379: Laaksonen ym.: Valtion työkyvyttömyyseläkettä
380: saavien asemassa olevien epäkohtien korjaami- E. Laine ym.: Turun sairaanhoito-oppilaitoksen ra-
381: sesta •... <......................••..•..••.. 209 kennustöiden aloittamisesta . • . . . . . . . . • . . . . . . 228
382: Sisällysluettelo 1969. 9
383:
384: Kysymys Kysymys
385: n:o n:o
386: Lillqvist ym.: Invalidien suojatyötoimintaa koske- Vilmi: Ranuan kuntaan kuuluvan Piittisjärven
387: van esityksen antamisesta • .. . .. .. • • .. .. .. .. . 229 ~';leen. k~ytt~uunnitelmaa koskevan toimituksen
388: kiirehttnusesta •.....•.....••.•..••••.••••• 249
389: Paasivuori: Kansaneläkeläisten uuden asumistuki-
390: järjestelmän aiheuttamista epäkohdista suurissa Perheentupa ym.: Korkeakoulujen opettajien vir-
391: väestökeskuksissa • .. .. . .. . .. . . .. .. . . .. .. .. • 230 kojen täyttämisestä . .. .. .. . . .. .. .. .. .. .. .. • 250
392:
393: Koivunen ym.: Valtionrautateiden paikallisen hen- Gestrin m.fl.: Om utvidgad statistik över bruket
394: kilöliikenteen supistussuunnitelmista Keski-Suo- av läkemedel . • . . • • . • . • • • • • • . • • • • • • • • • • • • • • 251
395: messa ......•..••..•.•...•...•...••••..•.• 231
396: Gestrin ym.: Lääkeaineiden kulutustilaston laajen-
397: Laaksonen: Iltaopiskelijain jatko-opintomahdolli- tamisesta • .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . • .. .. .. . . .. 251
398: suuksien parantamisesta . • . . . . . . . . . • . . • . . .. . 232
399: Luja ym.: Pakollisen äitiysloman pitentämisestä • . 252
400: Niinikoski ym.: Yhtenäisen sosiaaliturvajärjestel-
401: män aikaansaamisesta ...................... 233 Asunta: Viestijohtojen ja -laitteiden rakentamis-
402: oikeutta koskevan lainsäädännön uusimisesta . . 253
403: Vilponiemi: Työllisyyskurssien henkilökunnan elä-
404: keturvan järjestämisestä . . . .. .. .. .. . . .. . .. . . 234 Pesola: Rakennustarvikkeiden hinnankorotuksista 254
405: Roden: Kroonisten syöpäpotilaiden aseman helpot- Pesola: Maataloudellisten tutkimustulosten jul-
406: tamisesta ..•.............................. 235 kaisu- ja tiedotustoiminnan tehostamisesta • . • • 255
407:
408: Roden: Syöpäjärjestöjen taloudellisesta tukemisesta 236 Saimo: Yksinäisten naisleskien aseman parantami-
409: sesta ..................................... 256
410: Linkola: Maankäyttölainoja saaneiden maksuvai-
411: keuksien helpottamisesta . . . . . . . . . . • . . • • . . • . 237 Häggblom m.fl.: Om ersättande av det inkomst·
412: bonfall som sjömansbeskattningen förorsakar
413: E. Laine ym.: Veikkausvoittovarojen jakoperustei- kommunema .............................. 257
414: den muuttamisesta .. . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 238
415: Häggblom ym.: Merimiesverotuksesta kunnille
416: Honkonen ym.: Palveluselinkeinojen piirissä työs- aiheutuvien tulonmenetysten korvaamisesta • • . • 257
417: kentelevien aseman parantamisesta . . . . • • . • • . • 239
418: Mäkinen ym.: Nestemäisiin peittoaineisiin sisälty-
419: Honkonen ym.: Kansaneläkkeen varassa elävien vän rikin aiheuttamien haittojen poistamisesta 258
420: vapauttamisesta radio- ja televisiolupamaksuista 240
421: Mäk!nen Y'!'·: . PCB-yhdisteiden aiheuttamien vaa-
422: E. Laine: Sähköasennustarvikkeiden hintojen ko- roJen toiJumiSesta .. .. .. .. .. .. .. .. . • .. .. .. .. 259
423: hoamisesta .............•.••.•....•••.••••. 241
424: Niemelä .'!m.·: ~aatalouden omaisuusverorasituksen
425: Sinisalo: Vähimmäiseläketurvan lisäämisestä • • • . . 242 keventamiSesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . • . . 260
426:
427: E. Räsänen ym.: Suljettujen alueiden liikenteessä Paasivuori ym.: Työeläkelakien ulkopuolelle jää-
428: havaittujen epäkohtien korjaamisesta • . . • • . • • • 243 neiden vanhusten toimeentulon parantamisesta 261
429:
430: Westerlund: Om anordnande av svenskspråkiga Häggblom m.fl.: Om avlyftande av tullen och om-
431: rekrytkurser och kurser för vidareutbildning vid sättningsskatten på fiskeredskap, vi1ka förbrukas
432: statens polisinstitut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 244 vid fiske på internationellt vatten . . . • • . . • . . • . 262
433:
434: Westerlund: Ruotsinkielisten alokas- ja jatkokou- Häggblom ym.: Kansainvälisillä vesillä käytettäviin
435: lutuskurssien järjestämisestä valtion poliisiopis- kalastusvälineisiin kohdistuvan tullin ja liike-
436: tossa ..................................... 244 vaihtoveron poistamisesta ................... 262
437:
438: Paavola ym.: Verovelvollisten oikeusturvan vah- Uusitalo ym.: Voin ja margariinin hintasuhteen
439: vistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 245 muuttamisesta ................... ',. .. .. .. .. 263
440:
441: Nurminen ym.: Outokumpu Oy:n Kokkolan teh- Vilmi ym.: TVL:n työnjohtotehtävissä työskente-
442: tailla harjoitettavan työntekijäin poliittisen kor- levien palkkojen korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . 264
443: tistoinnin lopettamisesta .......•...........• 246
444: Sileäkangas ym.: Oman asunnon hankkimiseen
445: Hostila ym.: Keinomunuaispotilaiden hoidon te- käytettyjen lainojen korkojen vähennyskelpoi-
446: hostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . • . . 247 suudesta kunnallisverotuksessa . . . . . . . . . . . • . . 265
447:
448: T. Salo: Kemijärvi Oy:n osakkaille aiheutuneiden Rönkkö: Eläkelainsäädännön yhteensovitussäännös-
449: tappioiden korvaamisesta . .. .. .. . .. .. .. .. .. . 248 ten epäjohdonmukaisuudesta . . . . . . . . . . . . • . . • 266
450:
451: 2 E 397/70
452: 10 Sisällysluettelo 1969.
453:
454: Kysymys Kysymys
455: n:o n:o
456: Holopainen ymo: Joensuusta Kunnasniemen ja Vilmi: Maantie- ja sora-alueiden korvaussuoritus-
457: Huhmarisen kautta Polvijärvelle rakennettavan ten maksatusten nopeuttamisesta .........•.• 285
458: tien aikaansaamisesta o. 0 267
459: • • • • • • • • • • • • • • • • • • •
460:
461:
462:
463: Halme: Valtionrautateiden paikallisliikenteen su·
464: Sinisalo: Suomalaisen rakennustyövoiman käyttä- pistamisesta Tampereen alueella • • . . . • • . • . • • • 286
465: mises~_ä -~vetogorskin puunjalostustehtaan laajen-
466: nustyossa .......... o. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 268 Mo Linna ym.: Valtionrautateiden Oulun ja Vaa-
467: san konepajan toiminnan jatkamisesta . . . . . . . • 287
468: E. Laine ymo: Korvauksen maksamisesta kansalais-.
469: sotaan osallistuneille punakaartilaisille . . . . . . . . 269 E. Räsänen ym.: Matka- ja päivärahan erilaisista
470: maksuperusteista valtion keskusvirastojen työ-
471: Kankaanpää: Maatalouden perustuottolainoituksen mailla .....•.................•..•......... 288
472: hyväksikäytön edistämisestä ........... 270 0 ••• 0 •
473:
474:
475: Eo Räsänen ymo: Ammattiautoilijain työllisyyden
476: Kankaanpää: Maatilatalouden kehittämisrahaston parantamisesta (Jäänyt vastaamatta) . . . . • . . . . 289
477: käyttösuunnitelman vahvistamisesta ...•...... 271
478: To Salo ymo: Virkanimitysjärjestelmän uudistami-
479: Pekkarinen: Maataloudenharjoittajien ja muiden sesta ............•.•...•...•.......•...... 290
480: yrittäjien prosenttivähennyksestä verotuksessa . . 272
481: Vilmi ymo: Pohjois-Suomen kuntien työhönsijoitus-
482: Nevalainen: Epäkohdista kuorma-autoliikenteessä 273 velvollisuuden helpottamisesta (Jäänyt vastaa-
483: matta) .............................•...•. 291
484: Procope mo/lo: Om uppförande av en sjömans-
485: yrkesskola i Hangö ...............•.. 274 0 • • • • • Lindeman: Om avskaffande av de gamla städernas
486: särskilda skyldigheter ... o........... 292 0 0 0 • • • •
487:
488:
489:
490:
491: Procope ymo: Merimiesammattikoulun rakentami-
492: sesta Hankoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 274 Lindeman: Vanhojen kaupunkien erityisrasitteiden
493: poistamisesta .. 0 • • • • • 292
494: • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •
495:
496:
497:
498:
499: Niemelä: Säämingin kunnassa sijaitsevan Savonlin-
500: nan kaupungin kaatopaikan aiheuttaman saastut- Koppanen: Maanteitse suoritettavien erikoiskulje-
501: tamisen estämisestä ....... 275 0 •• 0 ••••• 0 0. 0 0 •• 0 tusten edistämisestä (Jäänyt vastaamatta) .... 293
502: A. Salo ymo: Kertakäyttöpakkausten markkinoin- Lähteenmäki: Oppisopimuslain säännösten käytän·
503: nin kieltävän lakiesityksen antamisesta .. 276 0 ••••• töön soveltamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 294
504: Vilmi ymo: Tavallisten maanostolainojen myöntä- Voutilainen ymo: Kuorma-autoilijain työllisyystilan-
505: misedellytyksiä koskevien ohjeiden tarkistami- teen parantamisesta (Jäänyt vastaamatta) ..... 295
506: sesta ......... o........... o..............• 277
507: E. Laine ymo: Voin alennusmyynnin tehostamisesta
508: Junnila: Hallituksen Nordek-suunnitelman hoita- (Jäänyt vastaamatta) ...................•.. 296
509: mistavasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • 278
510: Eskelinen ymo: Yksityisen vähittäiskaupan toimin-
511: T. Salo ym.: Väestönsuojelun toimintavalmiuden taedellytysten parantamisesta (Jäänyt vastaa-
512: tehostamisesta ...... 0 •• 0 279
513: •• 0 0 0 0 • • • • • • • • • • • • • matta) .................•.....•.....•.•... 297
514: Häggblom mo/lo: Om upphävande av lagen om pas- LiUqvist mo/lo: Om införande av enligt yrke va-
515: sagerarskatt ................... 280 0 • • • • • • • • • • • rierande pensionsMder • . . . . . . . . . . . . . . • . • • • . . 298
516: Häggblom ymo: Matkustajaverosta annetun lain Lillqvist ymo: Ammatin mukaisesti määräytyvän
517: kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 280 eläkeiän käytäntöön ottamisesta ... 298 0 • • • • • • • • • •
518:
519:
520:
521:
522: Vi!mi .. Yf!Zo: o~eruskoulun uskonnonopetuksen jär- Berner ymo: Lainsäädäntötoimenpiteistä teollisuus-
523: Jestannsesta . o. . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . . . . . . 281 laitoksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä kos-
524: kevan kiellon johdosta (Jäänyt vastaamatta) •• 299
525: Sinisalo: Merimieskotien aikaansaamisesta suu-
526: rimpiin satamakaupunkeihin . . . . . . . . . . . . . . . . 282 V olotinen: Polttoturpeen nostamisen aloittamisesta
527: Valkeasuolla Pohjois-Karjalassa (Jäänyt vastaa-
528: Aro ym.: Opiskelijain lasten päivähoitotoiminnan matta) ...................... o... 300 0 ••••••••
529:
530:
531:
532: tukemisesta . o........ o.. o..... o 0 • • • • • • • • • • 283
533: Ho Linna ymo: Valtionavusta kunnanlääkärien vir-
534: Vilponiemi: Verosäännösten muuttamisesta asumis- ka-asuntojen ja vastaanottotilojen rakentamiseen
535: kustannusten alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 284 (Jäänyt vastaamatta) ... 301 0 • 0 • • • • • • • • • • • • • • • • •
536: Sisällysluettelo 1969. 11
537:
538: Valtiopäivillä 1966-1969 annetut, mietintöi-
539: hin liittämättä jääneet lausunnot.
540: Viittauslehti Perustuslakivaliokunnan lausunto n:o 5 (1968 vp.)
541: hallituksen esitykseen n:o 22 ( 1967 vp.) sisältyvän
542: Perustuslakivaliokunnan lausunto n:o 2 (1967 vp.) osittamisrajoituslakiehdotuksen käsittelyjärjestyksestä.
543: hallituksen esityksestä n:o 21 (1967 vp.) rannansuo- - Ks. A. III:2.
544: jelulaiksi ja siihen liittyväksi laiksi kaavoitusalueiden
545: jakolain muuttamisesta. - Ks. A. III:2. Pankkivaliokunnan lausunto n:o 1 (1969 vp.) ed.
546: Pakkasen ym. laklaloitteesta n:o 111 ( 1966 vp.) laiksi
547: Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto n:o 1 (1967 asuntosäästöpalkkioista.
548: vp.) hallituksen esityksestä n:o 22 ( 1967 vp.) tilojen
549: osi:ttamisen rajoittamisesta sekä tilojen ja tilanosien yh-
550: distämistä koskevaksi lainsäädännöksi. - Ks. A. III:2.
551:
552:
553:
554: Suomen Eduskunnan päätös.
555:
556:
557:
558: (Asiarekisteri: - Ks. Pöytäkitjat IV.)
559: VIIDES OSA
560: 111
561: j
562: j
563: j
564: j
565: j
566: j
567: j
568: j
569: j
570: j
571: j
572: j
573: j
574: Kirj. ksm. n:o 1.
575:
576:
577:
578:
579: Ilaskivi ym.: Autoveron alentamisesta.
580:
581:
582: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
583:
584: Allekirjoittanut kansanedustaja Raimo Ilas- luuttakurssien nostaminen vaikuttanut myös
585: kivi ym. teki marraskuun 29 päivänä 1968 autojen hintoihin ja täten vähentänyt niiden
586: kirjallisen kysymyksen n:o 203 autoveron alen- tuontipainetta. Edellytykset autoveron kannon
587: tamisesta tai poistamisesta. Tähän kysymyk- jatkamiselle eivät näinollen ole enää samat
588: seen ei kuitenkaan annettu vastausta ennen val- kuin ennen, vaan siitä voitaisiin ilmeisesti luo-
589: tiopäivien päättymistä. Koska tilanne kyselyn- pua tai ainakin sen tasoa ratkaisevasti alentaa.
590: teon jälkeen ei ole oleellisesti muuttunut, on Tätä näkökohtaa puoltaa myös autojen myyn-
591: aihetta uudelleen todeta, että kun autojen nin epäsuotuisa kehitys. Uusien autojen rekis-
592: tuontivero aikanaan asetettiin ja sitä sittemmin teröinti väheni 1968 edelliseen vuoteen verrat-
593: jatkettiin, perusteltiin toimenpidettä tarpeella tuna 32 %. Lasku henkilöautojen kohdalla oli
594: turvata kansainvälisen maksukykymme riittä- 27%.
595: vyys. Olihan paine valuuttavarantoamme koh- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
596: taan ko. aikana tuntuva ja autotuonnin vapaut- päiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momenttiin esi-
597: tamisen pelättiin sitä edelleen lisäävän. Johto- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
598: päätöksenä esitetyistä perusteluista voidaan toi- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
599: saalta päätyä myös siihen, että ko. veroa olisi
600: alennettava tai siitä kokonaan luovuttava vai- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
601: heessa, jossa valuuttavarantoa voidaan pitää riit- valuuttavarannon kasvu ja kansainväli-
602: tävänä. sen maksuvalmiutemme vahvistuminen
603: Markan kansainvälisen perusarvon tarkista- on tehnyt autoveron kannon nykyisen
604: minen muutti maksutaseemme muotoutumis- korkuisena perusteettomaksi, ja jos on,
605: perusteita oleellisesti. Sen seurauksena on kaup- mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
606: patase kuluvana vuonna muuttunut ylijäämää tynyt tai aikoo ryhtyä autoveron alen-
607: osoittavaksi ja valuuttavaranto on sitten deval- tamiseksi tai poistamiseksi?
608: voinnin kaksinkertaistunut. Edelleen on va-
609: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1969.
610:
611: Raimo Ilaskivi. Esko J. Koppanen.
612:
613:
614:
615:
616: E 98/69
617: 2
618:
619:
620:
621:
622: a
623: Ed u s k u·n n n Herra Puhe m i e he 11 e.
624:
625: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin maksutaseen ja valuuttavarannon odotetusta
626: nojalla ovat kansanedustaja Raimo Ilaskivi ym. paranemisesta devalvaation jälkeen vuonna 1968
627: esittäneet valtioneuvoston asianomaisen jäsenen on maksutasenäkökohdat edelleen otettava huo-
628: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: mioon autontuontipolitiikassa. Vaikka Suomen
629: Pankin valuuttavaranto onkin kaksinkertaistu-
630: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että nut viime vuoden aikana, on tämä varanto
631: valuuttavarannon kasvu ja kansainväli- valuuttamääräisesti laskien vasta saavuttanut
632: sen maksuvalmiutemme vahvistuminen vuoden 1964 lopussa vallinneen tason, joka -
633: on tehnyt autoveron kannon nykyisen kuten vuosien 1965 ja 1966 kokemukset osoit-
634: korkuisena perusteettomaksi, ja jos on, tivat - ei vielä ollut riittävä vaadittavan
635: mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh- valuuttapoliittisen liikkumatilan turvaamiseksi
636: tynyt tai aikoo ryhtyä autoveron alen- talouspolitiikallemme. Ennen kuin maksu-
637: tamiseksi tai poistamiseksi?'' taseessamme on saavutettu pitemmällä tähtäyk-
638: sellä riittävä tasapaino, olisi autoverotukseen
639: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu kohdistuvissa muutoksissa mielestäni edettävä
640: toimialaani valtiovarainministerinä, esitän vas- varovaisesti. Näin ollen autoveron alentaminen
641: tauksenani kunnioittaen seuraavaa: ei tässä vaiheessa ole riittävän kestävästi perus-
642: Valtiovarainministeriö katsoo, että huolimatta teltua.
643: Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1969.
644:
645: Valtiovarainministeri Eino Raunio.
646: 3
647:
648:
649:
650:
651: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
652:
653: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Finansministeriet anser, att trots den emot-
654: anger har riksdagsman Raimo Ilaskivi m. fl. sedda förbättringen av betalningsbalansen och
655: tili vederbörande medlem av statsrådet för valutareserven efter devalveringen år 1968
656: avgivande av svar ställt följande spörsmål: måste synpunkter som berör betalningsbalansen
657: alltjämt beaktas när det gäller importpolitiken
658: "Är Regeringen medveten om att i fråga om bilar. Ehuru Finlands Banks valuta-
659: ökningen av vår valutareserv och den reserv fördubblades under fjolåret, har den
660: ökade styrkan hos vår internationella först nu valutamässigt räknat nått den nivå
661: betalningsberedskap har gjort uppbörden som den hefann sig på i slutet av år 1964 och
662: av bilskatten tili dess nuvarande belopp som - vilket framgick av erfarenheterna under
663: omotiverad, och om så är fallet, åren 1965 och 1966 - ännu inte räckte tili
664: vilka åtgärder har Regeringen vid- för att säkerställa en valutapolitisk rörelsefrihet
665: tagit eller ämner den vidtaga för att för vår ekonomiska politik. Innan en på längre
666: sänka eller avskaffa bilstkatten?" sikt tiliräcklig jämvikt har skapats inom vår
667: betalningsbalans gäller det enligt min åsikt att
668: Emedan den i spörsmålet avsedda saken hör gå varsamt fram i fråga om ändringar av bil-
669: tili mitt verksametsområde i min egenskap av beskattningen. En sänkning av bilskatten i
670: finansminister får jag såsom svar vördsamt detta skede är därför inte tillräckligt hållbart
671: anföra följande: motiverad.
672: Helsingfors den 1 mars 1969.
673:
674: Finansminister Eino Raunio.
675: Kirj. ksm. n:o 2.
676:
677:
678:
679:
680: Pohjonen ym.: Kuorma-autojen kuormausmääräyksistä TVH:n
681: kuljetuksissa.
682:
683:
684: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
685:
686: Sen johdosta, että 10 päivänä joulukuuta keuttaa kuorma-autoilijoiden työmahdollisuuk-
687: 1968 tekemääni kirjalliseen kysymykseen n:o sia ja aiheuttaa samalla yleistä epäluuloa kulje-
688: 211/1968 vp. en ole valtiopäivien päättymisen tustaksojen suhteen.
689: johdosta saanut vastausta, pyydän kunnioittaen Lisäksi on huomattava, että nykyinen käy-
690: esittää mainitun kysymyksen uudelleen. täntö on omiaan houkuttelemaan ylikuormien
691: Kuorma-autoilija on yrittäjä, jonka palveluk- kuljettamiseen ja siten määräysten rikkomiseen,
692: sia tarvitsevat niin yksityiset henkilöt ja yri- josta seurauksena on sakkorangaistus. Ei voi
693: tykset kuin julkiset laitoksetkin. Palvelusten olla oikeudenmukaista, että samalla autolla voi
694: suorittaminen ei kuitenkaan ole mahdollista sa- samalla tiellä kuljettaa toiselle tilaajalle suu-
695: malla tavoin ja samoilla ehdoilla kaikille niitä rempia kuormia kuin toiselle, joten tällaisesta
696: haluaville, vaan esim. hiekka- ym. maakulje- käytännöstä olisi mitä pikimmin luovuttava.
697: tukset maksavat yksityiselle tilaajalle noin Tällä tavoin saatettaisiin kaikki kuljetuspalve-
698: 20 o/o enemmän kuin valtiolle. Tällaiseen nu- lusten tarvitsijat samanlaiseen asemaan eikä
699: rinkuriseen käytäntöön ovat johtaneet TVH:n valtiovalta nauttisi etuisuuksia muiden kustan-
700: noudattamat menettelytavat. Jos kuorma-auton nuksella. Samalla kuorma-autoilijat vapautuisi-
701: kantavuus on vähintään 6 500 kg, saa sillä vat heidän toimintaansa häiritsevästä pahasta
702: kuljettaa yleisillä kulkuväylillä soraa, hiekkaa, epäkohdasta.
703: sepeliä ym. korkeintaan 4.5 m3, mikäli kysy- Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
704: myksessä on yksityisen tilaama kuljetus. Jos 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
705: taas autolla suoritetaan TVH:n ajoja, saa kuor- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
706: man suuruus olla suuremmasta sallitusta akseli- seuraavan kysymyksen:
707: painosta johtuen 5.5-6 m3• Kun satamasta
708: sorakuopasta ajetaan soraa yksityiselle tilaajalle, Onko Hallitus tietoinen siitä, että
709: on kuorman suuruus siis 4.5 m3, mutta jos so- TVH:n kuljetuksia hoitavat kuorma-
710: raa kuljetetaan TVH:n työmaalle, voidaan sitä autot ovat kuorman suuruuden osalta
711: ottaa 5.5-6 m3 :n kuorma. eri määräysten alaisia kuin yksityisten
712: Tämä on johtanut kuorma-autoilijoiden pii- kuljetuksia hoitavat kuorma-autot, ja:t jos
713: rissä erittäin vaikeaan tilanteeseen. Toinen au- on,
714: toilija joutuu toista edullisempaan asemaan ol- niin mihin toimenpiteisiin Hallitus
715: lessaan TVH:n ajossa ja yksityinen tilaaja häm- aikoo ryhtyä mainitun epäkohdan kor-
716: mästelee kuljetuskustannusten eroja. Tämä vai- jaarniseksi?
717: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1969.
718:
719: Mauno Pohjonen. Ale Holopainen.
720: Eino Räsänen. Sylvi Saimo.
721: Paavo Niinikoski.
722:
723:
724:
725:
726: E 46/69
727: 2
728:
729:
730:
731:
732: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
733:
734: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vat Kuorma-autoilijain ansiotason tutkimustoi-
735: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mikunnan 1964 mietinnössä tehtyyn ehdotuk-
736: olette kirjeellänne 4 päivältä helmikuuta 1969 seen, jonka perusteella tie- ja vesirakennushal-
737: n:o 13 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- litus on tehnyt esityksen asiasta ministeriölle.
738: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Poh- Tämä esitys perustuu edellä mainittujen teknil-
739: josen ym. tekemän seuraavan sisältöisen kysy- listaloudellisten seikkojen lisäksi siihen, että
740: myksen: monet autotehtaat ovat jo suunnitelleet nykyi-
741: set mallinsa odotettavissa olevien uusien akseli-
742: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että ja telipainojen ( 10 ton ja 16 ton) mukaisesti
743: TVH:n kuljetuksia hoitavat kuorma- ja tällaista kalustoa on tie- ja vesirakennuslai-
744: autot ovat kuorman suuruuden osalta toksen alaisilla työmailla hyvin runsaasti käy-
745: eri määräysten alaisia kuin yksityisten tössä. Tie- ja vesirakennuslaitos tuntee ylei-
746: kuljetuksia hoitavat kuorma-autot, ja jos sellä liikenteellä olevien teiden ja siltojen käyt-
747: on, tökelpoisuuden raskaisiin kuljetuksiin ja on sillä
748: niin mihin toimenpiteisiin Hallitus näin ollen katsottava olevan edellytykset täl-
749: aikoo ryhtyä mainitun epäkohdan kor- laisten kuljetusten suunnittelemiseen ja järjes-
750: iaarniseksi? '' telemiseen siten, että siitä ei aiheudu kohtuu-
751: tonta haittaa tai vaaraa yleiselle liikenteelle.
752: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- On huomattava, että suurempia kuorma-
753: taen seuraavaa: kokoja ei käytetä tie- ja vesirakennushallituk-
754: sen kunnossapitotehtävissä, joten poikkeavia
755: Tien käyttäjien pyrkimyksenä on ollut lii- kuormakokoja käyttävät tällä hetkellä tie- ja
756: kennetaloudellisista syistä nykyisin sallittavan vesirakennushallituksen rakennustyömailla n.
757: 8 tonnin akselipainon korottaminen 10 tonniin 2 000 autoa koko maan kuorma-autokannan ol-
758: ja vastaavasti 13 tonnin telipainon korottami- lessa n. 45 000 autoa. Tierakennustyöt ovat li-
759: nen 16 tonniin. Painorajat 10 ja 16 tonnia säksi lyhytaikaisia ja luonteeltaan liikkuvia, jo-
760: ovat voimassa jo useissa Euroopan maissa. ten samat tieosuudet ja sillat eivät joudu vuo-
761: Tierakennustöiden kehitys on myöskin sekä desta toiseen jatkuvan rasituksen alaisiksi. Jos
762: teknillisistä että taloudellisista syistä viime vuo- tie- ja vesirakennushallituksen työmaiden auto-
763: sina johtanut yhä raskaamman maarakennus- kuormituksia sallittaisiin eduskuntakyselyn tar-
764: kaluston käyttöön. Tämän vuoksi on töiden koittamassa laajuudessa, kuormituskertaluvut
765: tarkoituksenmukaisen suorittamisen kannalta kasvaisivat huomattavasti ja siihen ei tieverkon
766: myös kuljetuskaluston tehokkuutta voitava li- kunnon huomioon ottaen ole nykyisin mahdolli-
767: sätä, jotta käytössä oleva raskas kuorma-auto- suuksia.
768: kalusto tulisi tehokkaasti käytetyksi ja sovel- Tie- ja vesirakennuslaitos pyrkii sen käytet-
769: tuisi patemmin työskentelyyn tehokkaan kuor- tävissä olevien määrärahojen puitteissa saatta-
770: mauskaluston kanssa. maan yleisellä liikenteellä olevan tieverkoston
771: Tie- ja vesirakennuslaitoksen on otettava vähitellen koko valtakunnassa sille tasolle, että
772: kaikki eri tekijät huomioon pyrkiessään sille se on valmis ottamaan vastaan kansainvälistä
773: annettujen tehtävien mahdollisimman taloudel- tasoa olevan ajoneuvokuormituksen, joka tulee
774: liseen toteuttamiseen. Nykyisin voimassa ole- näin ollen olemaan yleistä liikennettä vaaran-
775: vat kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- tamatta kaikkien tienkäyttäjien käytettävissä.
776: riön antamat maa- ja kiviainesten kuljetuksia Kysymyksessä mainituissa kuljetuksissa on
777: valtion tierakennustöissä ja eräillä rautatiera- tärkeä osuus kotimaisilla kuorma-autoilla, joi-
778: kennustyömailla koskevat määräykset perustu- den valmistus kohdistuu pääasiassa raskaaseen
779: 3
780:
781: kalustoon. Näissä kuljetuksissa, joita on jo vuo- lainen toimenpide saattaisi taloudelliseen ahdin-
782: desta 1958 lähtien erilaisin perustein suori- koon ne autoilijat, jotka jo vuosikausia ovat tur-
783: tettu normaalia suuremmin kuormin, kotimai- vanneet ansionsa tie- ja vesirakennuslaitoksen
784: nen teollisuus on voinut saada tuotteittensa nykyisen ja jo vuosikausia harjoittaman kulje-
785: kehittämiselle välttämättömän koekentän, mikä tus- ja taksapolitiikan varaan.
786: on oleellisesti edistänyt myös sen markkinointi- Hallitus pitää näin ollen kysymyksen tarkoit-
787: mahdollisuuksia ulkomailla. Jos kuormitukset tamissa kuljetuksissa noudatettuja kuormitus-
788: näissä kuljetuksissa alennettaisiin yleisessä lii- määräyksiä yleisen edun kannalta välttämättö-
789: kenteessä sallitulle tasolle, vaikuttaisi se erit- minä. Kuitenkin on nykyisiä määräyksiä v.
790: täin haitallisesti paitsi kotimaisen auton mark- 1966 annettaessa edellytetty, että varsinaista
791: kinointiin omassa maassa, myös sen kilpailu- ylikuormitusta merkitsevä ns. työmaalisä näissä
792: kykyyn ulkomaisilla markkinoilla. Samoin täl- kuljetuksissa poistetaan vuoden 1969 lopussa.
793: Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1969.
794:
795: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
796: 4
797:
798:
799:
800:
801: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
802:
803: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen vägbyggnadsarbeten och vid vissa järnvägs-
804: anger har Ni Herr Talman, med Eder skrivelse byggnadsarbetsplatser grundar sig på ett för-
805: av den 4 februari 1969 nr 13 tili vederbö- slag i kommissionens för undersökning av last-
806: rande medlem av statsrådet för avgivande av bilisternas förtjänstnivå betänkande av år 1964,
807: svar översänt följande av riksdagsman Pohjo- på basis av vilket väg- och vattenbyggnadssty-
808: nen m. fl. ställda spörsmål: relsen har gjort framställning i saken till mi-
809: nisteriet. Denna framställning baserar sig för-
810: "Är Regeringen medveten om att de utom på de ovannämnda tekniskekonomiska
811: lastbilar, som sköter Väg- och vatten- omständigheterna även på att många bilfabriker
812: byggnadsstyrelsens transporter, i fråga redan har planerat sina nuvarande modeller en-
813: om lastens storlek underlyder andra ligt de emotsedda nya axeltrycken och chassi-
814: bestämmelser än de lastbilar, som skö- vikterna (10 ton och 16 ton), och dylik ma-
815: ter privata transporter, och om så är teriel är på väg- och vattenbyggnadsstyrelsen
816: fallet, underlydande arbetsplatser i stor utsträckning i
817: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- bruk. Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen äger
818: taga för avhjälpande av sagda missför- kännedom om användbarheten för tunga tr&ns-
819: hållande?" porter av vägar och broar i den allmänna tra-
820: fiken och den bör således anses ha förutsätt-
821: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt ningar att planera och reglera dessa transporter
822: anföra följande: på sådant sätt, att den allmänna trafiken på
823: De som använder vägarna har av transport- grund av dem icke förorsakas oskälig olägenhet
824: ekonomiska skäl strävat till höjning av det för eller fara.
825: närvarande tillåtna axeltrycket från 8 ton till Det bör beaktas, att större lass icke användes
826: 10 ton och av chassivikten från 13 ton till 16 i väg- och vattenbyggnadsstyrelsens underhålls-
827: ton. Viktgränserna 10 och 16 ton är redan uppgifter, varför lass av undantagsstorlek för
828: gällande i de flesta Iänder i Europa. närvarande används vid väg- och vattenbygg-
829: Utvecklingen av vägbyggnadsarbetena har nadsstyrelsens arbetsplatser av ca 2 000 bilar
830: också av såväl tekniska som ekonomiska skäl medan hela landets lastbilsbestånd är ca 45 000
831: under de senaste åren lett till användning av bilar. Vägbyggnadsarbetena är dessutom kort-
832: allt tyngre jordbyggnadsmateriel. Fördenskull variga och till sin natur rörliga, varför samma
833: måste med tanke på ett ändamålsenligt ut- vägdelar och broar icke år efter år blir utsatta
834: förande av arbetena också transportmaterielens för fortgående belastning. Skulle vid väg- och
835: effektivitet kunna ökas så att den i bruk va- vattenbyggnadsstyrelsens arbetsplatser billass
836: rande tunga lastbilsmaterielen blir effektivt ut- tillåtas i den utsträckning som avses i riksdags-
837: nyttjad och bättre lämpad för arbete tillsam- spörsmålet, så skulle antalet belastningar stiga
838: mans med effektiv lastningsmateriel. avsevärt och till detta finnes med beaktande
839: Väg- och vattenbyggnadsverket måste ta alla av vägnätets skick icke några möjligheter för
840: olika faktorer i beaktande då det strävar tili närvarande.
841: att på ett så ekonomiskt sätt som möjligt för- Väg- och vattenbyggnadsverket försöker
842: verkliga de uppgifter, som anförtrotts verket. inom ramen för de anslag, som står till dess
843: De för närvarande gällande, av ministeriet för förfogande, småningom bringa det allmänt tra·
844: kommunikationsväsendet och allmänna arbe- fikerade vägnätet i hela riket till en sådan
845: tena utfärdade bestämmelserna angående trans- nivå, att det skall kunna utsättas för en for-
846: porterna av jord- och stenmaterial i statens donsbelastning på internationell nivå och så-
847: 5
848:
849: lunda tjäna alla som använder vägar utan att det även på konkurrenskraften hos dessa på
850: den allmänna trafiken äventyras. den utländska marknaden. Likaså skulle en
851: 1 de i spörsmålet nämnda transporteroa har sådan åtgärd försätta de bilister i en ekono-
852: de inhemska lastbilarna stor del. Tillverkningen miskt svår belägenhet, vilka i åratal baserat
853: av dem är huvudsakligen inriktad på tung ma- sin utkomst på väg- och vattenbyggnadsstyrel-
854: teriel. 1 dessa transporter, som redan från och sens nuvarande transport- och taxapolitik, som
855: med år 1958 med olika motiveringar har verk- tillämpats redan i många års tid.
856: ställts med större lass än normalt, har den in- Regeringen anser sålunda, att de belast-
857: hemska industrin funnit ett för utvecklandet ningsbestämmelser som tilämpas vid de i spörs-
858: av produkterna nödvändigt försöksfält, vilket i målet avsedda transporteroa är nödvändiga med
859: väsentlig mån även främjat möjligheterna för tanke på allmänt intresse. Man har dock vid
860: marknadsföringen i utlandet. Om belastningarna utfärdandet år 1966 av de nugällande bestäm-
861: vid dessa transporter skulle sänkas tili den i melserna förutsatt, att det s. k. arbetsplatstill-
862: allmän trafik tillåtna nivån, så skulle detta ha lägget, som innebär egentlig överbelastning, för
863: en synnerligen skadlig inverkan förutom på dessa transporters del avskaffas vid utgången
864: marknadsföringen av inhemska bilar i hemlan- av år 1969.
865: Helsingfors den 15 februari 1969.
866:
867: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
868:
869:
870:
871:
872: E 46/69
873: Kirj. ksm. n:o 3.
874:
875:
876: Pohjonen ym.: Eräiden kuntien epäoikeudenmukaisesta asemasta
877: metsänparannusavustuksiin nähden.
878:
879: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
880:
881: Metsänparannusasetuksen ( 113/68) 7 §:n Voimassa olevan metsänparannusasetuksen
882: mukaan metsänparannusavustuksen määräämistä 8 § :n perusteella avustuksen yläraja on toisessa
883: varten toiseen ilmastovyöhykkeeseen kuuluvat vyöhykkeessä 30 % ja kolmannessa 40 %. Sois-
884: Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Vaasan, Poh- tuneisuutta ja keskimääräisiä verokuutiomääriä
885: jois-Savon ja Pohjois-Karjalan piirimetsälauta- osoittaviin lukuihin viitaten on perusteltua siir-
886: kuntien toiminta-alueet sekä osia Satakunnan tää Keski-Suomen piirimetsälautakunnan toi-
887: piirimetsälautakunnasta. Kolmanteen ilmasto- minta-alueesta Pihtiputaan, Kinnulan, Kivijär-
888: vyöhykkeeseen kuuluvat Keski-Pohjanmaan, ven, Kyyjärven, Karstulan ja Pylkönmäen kun-
889: Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan piirimetsälauta- nat kolmanteen vyöhykkeeseen.
890: kuntien toiminta-alueet. Metsähallituksen ohjeen mukaan metsänpa-
891: Keski-Suomen piirimetsälautakunnan alueen rannusavustuksen laskemisessa on käytetty tois-
892: kunnista Pihtipudas, Kinnula, Kivijärvi, Kyy- taiseksi vuoden 1967 verom3-raha-arvoja kun-
893: järvi, Karstula ja Pylkönmäki ovat ilmaston ja nittain ja vyöhykkeittäin sekä kasvullisen met-
894: muiden kasvuolojen puolesta saman tyyppisiä sämaan keskimääräisenä tuottolukuna koko
895: kuin Keski-Pohjanmaan alueen Keski-Suomeen Keski-Suomen piirimetsälautakunnan alueella
896: rajoittuvat pitäjät. Näin on asian laita varsin- 2.9 km3/ha/v.
897: kin neljän ensiksi mainitun kunnan kohdalla, Käytettäessä koko piirimetsälautakunnan
898: joissa on ilmastoosa ja maastonsa puolesta ve- alueella keskimääräistä ohjelukua joutuvat lue-
899: denjakaja-alueen luonne. tellut pohjoiset kunnat kovin epäoikeudenmu-
900: Edellä sanottua tukevat alueen soistunei- kaiseen asemaan avustuksen laskemisperusteissa
901: suutta osoittavat luvut. Keski-Suomen piirimet- niin kuin näiden kuntien verokuutiomäärät/
902: sälautakunnan alueen kaikkien kuntien keski- ha/v verrattuna piirimetsälautakunnan keski-
903: määräinen suometsäprosentti on 24. Yksityis- arvoon osoittavat. Oman tuottoluvun vahvista-
904: metsien suoprosentit ovat Keski-Suomen piiri- minen jokaiseen kuntaan tai piirimetsälautakun-
905: metsälautakunnan v. 1958 julkaiseman kehittä- nan jakaminen ohjelukuvyöhykkeisiin toisi oi-
906: misohjelman mukaan mainituissa pohjoisissa keutta avustuksen laskemisperusteisiin ja olisi
907: kunnissa paljon keskiarvon yläpuolella: Pihti- näin ollen perusteltavissa.
908: pudas 38, Kinoula 44, Kivijärvi 38, Kyyjärvi Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
909: 47, Karstula 43, Pylkönmäki 41. päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
910: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
911: Voimassa olevien eri kuntien veroluokitus- vaksi seuraavan kysymyksen:
912: ten ja metsäverolukujen perusteella lasketut
913: kuntien verokuutiomäärät vuotta ja hehtaaria Tietääkö Hallitus, että Keski-Suomen
914: kohden osoittavat mainittujen kuntien kuulu- lääniin kuuluvat Pihtiputaan, Kinnulan,
915: van saman tyyppiseen alueeseen kuin on Keski- Kivijärven, Kyyjärven, Karstulan ja Pyl-
916: Pohjanmaakin. Keski-Suomen piirimetsälauta- könmäen kunnat kuuluvat epäoikeuden-
917: kunnan alueen keskimääräinen verokuutiomäärä mukaisesti metsänparannusavustuksiin
918: vuotta ja hehtaaria kohden on n. 3.1 m3, kun nähden toiseen ilmastovyöhykkeeseen,
919: se Puhtiputaalla on 2.3, Kinnulassa 2.2, Kivi- ja aikooko Hallitus siirtää mainitut kun-
920: järvellä 2.2, Kyyjärvellä 2.2, Karstulassa 2.6, nat metsänparannusavustuksiin nähden
921: Pylkönmäellä 2.6. kolmanteen vyöhykkeeseen?
922: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1969.
923:
924: Mauno Pohjonen. Pentti Sillantaus.
925: Artturi Jämsen. Sylvi Saimo.
926: E 88/69
927: 2
928:
929:
930:
931:
932: E d u s k u n n a n H e r r l:! P u h e m i e h e 11 e.
933:
934: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tuvat kovin epäedulliseen asemaan avustuksen
935: mainitussa tarkoituksessa Te; Herra Puhemies, laskemisperusteiden osalta, minkä vuoksi ''oman
936: olette kirjeellänne 4 päivältä· helmikuuta 1969 tuottoluvun vahvistaminen jokaiseen kuntaan
937: n:o 17 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen tai piirimetsälautakunnan jakaminen ohjeluku-
938: jäsenen vastattavaksi ·kansanedustaja Mauno vyöhykkeisiin toisi oikeutta avustuksen laske-
939: Pohjosen ym. tekemän seuraavan sisältöisen ky~ misperusteisiin ja · olisi näin ollen perustelta-
940: symyksen: vissa."
941: Metsänparannuslain ( 413/67 ) 6 § :n 2 mo-
942: "Tietääkö Hallitus, että Keski-SJ.lo- mentissa, joka on lain 3 §:n 2 momentissa tar-
943: men lääniin kuuluvat Pihtiputaan, · Kin- koitettuihin metsäparannussuunnitelman toteut-
944: nulan, Kivijärven, Kyyjärven, Karstulan tamiskustannuksiin myönnettävää avustusta kos-
945: ja Pylkönmäen kunnat kuuluvat epäoi- keva perussäännös, on säädetty avustuksen ylei-
946: keudenmukaisesti metsänparannusavus- nen enimmäismäärä, Lapin läänin pohjoisia kun-
947: tuksiin · nähden toiseen ilmastovyöhyk- tia lukuun ottamatta, 55 % :ksi ja jätetty avus-
948: keeseen, ja aikooko Hallitus siirtää mai- tuksen suuruuden määräämistä varten sanotun
949: nitut kunnat metsänparannusavustuksiin enimmäismäärän puitteissa tapahtuva vyöhyke-
950: nähden kolmanteen vyöhykkeeseen?" jako asetuksella säädettäväksi. Lisäksi maini-
951: tussa momentissa on säädetty, että avustusta
952: Vasta11ksena kysymykseen esitän kunnioittaen voidaan myöntää maanomistajalle, jolle metsän-
953: seuraava~: parannushankkeeseen osallistumista varten kat-
954: Kysymyksen perusteluissa on muun muassa sotaan tarpeelliseksi sitä myöntää ko. kustan,
955: mainittu, että kysymyksessä luetellut Keski~Suo nuksiin. Vyöhykejako on näin ollen jo lain
956: men piirimetsälautakunnan toimintapiiriin kuu- mukaan siinä määrin kaavamainen, .että kunkin
957: luvat kuusi kuntaa ovat ilmaston ja kasvuolo- vyöhykkeen piirissä avustus on enimmäismää~
958: jensa puolesta saman tyyppisiä kuin metsänpa- rältään kaikille sama, jollei joidenkin yksityis-
959: rannusasetuksen ( 113/68) mukaan kolmanteen ten maanomistajien kohdalla avustuksen tar-
960: vyöhykkeeseen kuuluvat, sanotun piirimetsälau- peellisuus aiheuta poikkeusta. Avustuksen tar-
961: takunnan toimintapiiriin rajoittuvat Keski-Poh- peellisuuden harkinnassa noudatettavaksi oh-
962: janmaan piirimetsälautakunnan ·toimintapiiriä jeeksi metsänparannusasetuksen 8 § :n 1 mo.,
963: olevat kunnat. Näin on kysymyksen perustelu- mentissa on säädetty, että määrättäessä avus-
964: jen mukaan laita varsinkin neljän· kysymyksessä tuksen suuruutta on otettava huomioon tilan
965: ensiksi mainitun kunnan .kohdalla, joilla ilmas- koko ja metsän tuotto sekä metsätiehankkeiden
966: tonsa ja maastonsa puolesta on vedenjakaja- osalta lisäksi hakattavissa olevan puuston määrä
967: alueen luonne .. Tämän käsityksen tueksi kysy- tien vaikutuspiiriksi katsottavalla ·alueella.
968: myksen perusteluissa on viitattu siihen, että Edellä mainitun lain säännöksen pohjalla on
969: luetelluissa kunnissa suometsäprosentti on kor- ilmeistä, että oman tuottoluvun vahvistaminen
970: keampi ja verokuutiometrimäärä alhaisempi jokaiseen kuntaan tai vyöhykkeen jakaminen
971: kuin Keski~Suomen piirimetsälautakunnan toi- edelleen ohjelukuvyöhykkeisiin ei ole lain tar~
972: mintapiirin kaikissa kunnissa keskimäärin. koituksen mukaista. Eri asia on, että vyöhyk,
973: Kysymyksen perusteluissa on myös viitattu keiden lukumäärää voitaisiin asetuksella suu-
974: metsähallituksen ohjeisiin ja muun muassa kat- rentaa ja samalla niiden kokoa pienentää, mitä
975: sottu, että käytettäessä koko Keski-Suomen pii- kuitenkaan siitä aiheutuvat käytännölliset han-
976: rimetsälautakunnan toimintapiirissä samaa kes- kaluudet eivät paljoakaan salli. Metsänparan-
977: kimääräistä kasvullisen metsämaan tuottolukua, nusasetuksen 8 § :n 1 momentin edellä viitattu
978: 2.9 k-m3/ha/v, luetellut pohjoiset kunnat jou- säännös on näistä syistä periaatteessa katsottava,
979: 3
980:
981: jollei lakia muuteta, asianmukaiseksi. Sen täy- 8 § :n 1 momentin säännös siitä, että asetuk-
982: täntöönpanoa koskevan metsähallituksen ohjeen sessa toisen vyöhykkeen osalta 30 prosentiksi
983: mukaan tilan koon ja metsän tuoton laskemi- säädetyn enimmäisavustuksen puitteissa edellä
984: nen tapahtuu kertomalla tilan pinta-ala, josta selostetulla tavalla määräytyvän varsinaisen
985: kitumaa ja joutomaa on vähennetty, piirimetsä- avustuksen ohella voidaan myöntää lisäavus-
986: lautakunnan toimintapiirin keskimääräistä met- tusta, milloin jonkin tilan osalta metsä- tai
987: sän kasvua osoittavalla luvulla ja edelleen ker- suotyypiltään heikkojen tai omistajasta riippu-
988: tomalla saatu tulo ao. verovyöhykkeen vero- mattomista syistä vajaatuottoisten alueiden
989: kuutiometrin raha-arvolla. Avustuksen suuruu- määrä on poikkeuksellisen suuri ja omistaja ta-
990: den määräämisen perustana on näiden kolmen loudellisen asemansa puolesta on varsinaista
991: tekijän tulo. Kysymyksen perusteluissa mainittu avustusta suuremman avustuksen tarpeessa. Li-
992: verokuutiometrimäärä ei siis ole metsähallituk- säksi on todettava, että puheena olevissa kun-
993: sen ohjeen mukaisen laskennan osatekijänä, nissa voidaan metsänparannuslain 6 S:n 5 mo-
994: vaan sellaisena käytetään keskikasvulukua, mentissa ja metsänparannusasetuksen 10 §:ssä
995: Keski-Suomen piirimetsälautakunnan toiminta- säädetyin edellytyksip. myöntää valtaojan kaiva-
996: piirissä toistaiseksi lukua 2.9 k-m3/ha/v. To- misesta ja puron perkaamisesta aiheutuvat kus-
997: dellinen keskimääräinen kasvu on kuitenkin oh- tannukset kokonaan avustuksena. Kysymyksessä
998: jeen antamisen jälkeen saadun tiedon mukaan lueteltujen kuntien soistuneisuudesta johtuen
999: metsäntutkimuslaitoksen viimeisen inventoinnin metsänparannuslainsäädäntö tekee näin ollen
1000: perusteella laskettuna Keski-Suomen piirimetsä- mahdolliseksi niiden alueilla eräiden sellaisten
1001: lautakunnan koko toimintapiirissä 3. 7 k-m3/ etujen myöntämisen, johon muualla Keski-Suo-
1002: ha/v ja alueella, johon kuuluvat Kyyjärvi, Kars- messa ei yleeensä ole samoja edellytyksiä.
1003: tula ja Pylkönmäki, 2.6 k-m3/ha/v sekä alueel- Vyöhykejaon kaavamaisuudesta johtuvia epä-
1004: la, johon kuuluvat Pihtipudas, Kinnula ja Kivi- oikeudenmukaisuuksia, joita ilmeisesti esiintyy
1005: järvi, 2.9 k-m3/ha/v. Todellinen keskikasvu muuallakin maassa lähinnä eri vyöhykkeiden
1006: poikkeaa siten metsähallituksen ohjeen mukai- pohjoisosissa, on jo voimassa olevassa lainsää-
1007: sesta piirimetsälautakunnan toimintapiirin keski- dännössä pyritty edellä viitatulla tavalla ehkäi-
1008: määräisestä kasvuluvusta, joka on 2.9 k-m3/ semään. Ilmeistä on, että vyöhykejaon muutok-
1009: ha/v, vain kolmen kysymyksessä tarkoitetun silla ei voida päästä ainakaan kaikissa tapauk-
1010: kunnan osalta ja tällöinkin vain 0.3 k-m3/ha/v. sissa kokonaisuuden kannalta parhaaseen mah-
1011: Näin vähäisellä poikkeamaila ei tietenkään ole dolliseen ratkaisuun. Kysymyksessä tarkoitetun
1012: sanottavaa· merkitystä avustusosuutta alentavana laatuisten epäoikeudenmukaisuuksien poistami-
1013: tekijänä. seksi tehokkaammin keinoin kuin mitä voi-
1014: Niin kuin kysymyksen perusteluissakin on massa oleva metsänparannuslainsäädäntö tekee
1015: mainittu, ovat puheena olevat kuusi kuntaa mahdolliseksi tullaan kiinnittämään huomiota
1016: Keski-Suomen eniten soistuneita seutuja. Tästä harkittaessa eräitä metsänparannuslainsäädännön
1017: syystä ko. kunnissa voi useammin kuin muualla muuttamista vaativia kysymyksiä, joiden käsit-
1018: tulla sovellettavaksi metsänparannusasetuksen tely on komiteavaiheessa vireillä.
1019: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1969.
1020:
1021:
1022: Maatalousministeri Martti Miettunen.
1023: 4
1024:
1025:
1026:
1027:
1028: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1029:
1030: I det syfte 37 S 1 mom. .tiksdagsotdningen mycket ofördelaktig ställning vad beträffar
1031: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse grunderna för beräkningen av understödet, var-
1032: av den 4 februari 1969 nr 17 till vederbörande för, såsom det sägs i motiverihgen grunderna
1033: medlem av statsrådet för avgivande av svar för beräkningen av understödet skulle bli rätt-
1034: översänt följande av riksdagsman Mauno Poh- visa ohi avkastningstal skulle fastställas särskilt
1035: jonen m. fl. ställda spörsmål: för varje kommun eller distriktsskogsnämndens
1036: distrikt uppdelas i rikttalszoner, vilket därför
1037: "Är Regeringen medveten om att vore motiverat.
1038: Pihtipudas, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, I 6 § 2 mom. lagen om skogsförbättring
1039: Karstula och Pylkönmäki kommuner av ( 413/6 7), vilket är grundstadgandet beträf-
1040: Mellersta Finlands län i fråga om skogs- fande understödet för de i lagens 3 § 2 mom.
1041: förbättringsunderstöden med orätt hör avsedda kostnaderna för genomförande av
1042: till andra klimatzonen och ämnar Rege- skogsförbättringsplan, har understödets all-
1043: ringen överföra nämnda kommuner tili männa maximibelopp, med undantag för kOJ.n-
1044: tredje zonen?" munerna i Lapplands Iän, fastställts till 55%,
1045: varjämte det i förstnämnda lagrum sägs att
1046: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt zonindelningen inom ramen föt sagda maximi-
1047: anföra följande: belopp bestämmes genom förordning. Vidare
1048: I spörsmålets motivering nämnes bl. a., att stadgas i nämnda moment, att understöd kan
1049: de i spörsmålet uppräknade kommunerna, vilka beviljas jotdägare åt viiken det anses erforder-
1050: hör tili Mellersta Finlands distriktsskogsnämnds ligt att för deltagande i skogsförbättringsplan
1051: distrikt, med avseende på klimat och växtför- bevilja understöd till bestridande äV ifrågava-
1052: hållanden är av samma typ som de till sagda rande kostnader. Zonindelningen är sålunda
1053: distriktsskogsnämnds distrikt gränsande kom- redan enligt lag såtillvida formalistisk, att un-
1054: munerna av Mellersta Österbottens distrikts- derstödet i varje zon har sarnma maximibelopp
1055: skogsnämnds distrikt, vilka enligt förordningen för alla, om inte behovet av understöd i fråga
1056: om skogsförbättring (113 /68) hör till tredje om enskilda jordägare föranleder undantag. Till
1057: zonen. Så förhåller det sig enligt spörsmålets ledning för prövningen av understödets behöv-
1058: motivering i synnerhet med de fyra första i lighet stadgas i 8 § 1 motn. förordningen om
1059: spörsmålet nämnda kommunerna, vilka med skogsförbättring, att understödets storlek skall
1060: avseende på klimat och jordmån har karaktär bestämmas med beaktande av lägenhetehs stor-
1061: av vattendelartrakt. Till stöd för denna upp- lek och skogens avkastning samt i fråga om
1062: fattning har det i motiveringen hänvisats till skogsvägsföretag med beaktande dessutom av
1063: att det i de uppräknade kommunerha finns pro- mängden av det virke som kan avverkas, inom
1064: centuellt mera torvmarksskog än i genomsnitt det område som skall anses såsom vägens verk-
1065: i alla kommuner inom Mellersta Finlands dist- ningsområde.
1066: riktsskogsnämnds distrikt och att skattekubik- Ovannämnda lagstadgande ger vid handen,
1067: metern är mindre. att det inte är lagens mening att avkastningstal
1068: I motiveringen för spörsmålet har det även skall fastställas för varje kommun eller att zon
1069: hänvisats till forststyrelsens direktiv och bl. a. ytterligare skall uppdelas i rikttalszoner. En
1070: ansetts, att de uppräknade nordliga kommu- annan sak är att antalet zoner skulle kunna
1071: nerna om man för hela Mellersta Finlands genom förordning ökas och samtidigt göras
1072: distriktsskogsnämnds distrikt använder samma mindre, vilket de därmed förknippade praktiska
1073: genomsnittliga avkastningstal för den växtliga svårigheterna återigen inte tillåter i alltför
1074: skogsmarken, 2.9 m3 f/ha/år, kommer i en hög grad. Ovan åberopade stadgande i 8 §
1075: 5
1076:
1077: 1 mom. förordningen om skogsförhättring hör än annorstädes bli fråga om tillämpning av
1078: av dessa orsaker anses i princip sakenligt, om stadgandet i 8 § 1 mom. förordningen om
1079: lagen inte ändras. Enligt forststyrelsens anvis- skogsförhättring, enligt vilket inom andra zonen
1080: ning angående dess verkställighet tillgår uträk- utom sådant egentligt understöd som på ovan
1081: ningen av lägenhetens storlek och skogens av- relaterat sätt hestämmes inom ramen för det i
1082: kastning så, att lägenhetens areal, sedan tvin- förordningen stadgade maximiunderstödet av
1083: skogsmark och impediment avdragits, multipli- 30 procent kan heviljas tilläggsunderstöd, om
1084: ceras med det tai som utvisar medelskogsväxten i fråga om någon lägenhet antalet områden av
1085: inom distriktsskogsnämndens distrikt, varefter svag skogs- eller torvmarkstyp eller områden,
1086: den erhållna produkten ytterligare multipliceras vilkas avkastning är nedsatt av orsak som icke
1087: med penningvärdet av skattekuhikmetern inom heror av ägaren, är exceptionellt stort och
1088: vederhörande skattezon. Grunden för understö- ägaren i anseende tili sin ekonomiska ställning
1089: dets storlek är produkten av dessa tre faktorer. är i behov av ett större understöd än det
1090: Det i motiveringen för spörsmålet nämnda egentliga understödet. Vidare hör det konsta-
1091: skattekubikmetertalet är sålunda inte delfaktor teras, att i nu ifrågavarande kommuner under
1092: i uträkningen enligt forsstyrelsens anvisning, förutsättningar, som stadgas i 6 § 5 mom. lagen
1093: utan såsom sådan användes medeltillväxttalet, om skosförhättring och 10 § förordningen om
1094: inom Mellersta Finlands distriktsskogsnämnds skogsförbättring, kan heviljas understöd för de
1095: distrikt tills vidare talet 2.9 m3 f/ha/år. Den totala kostnaderna för grävning av avloppsdike
1096: faktiska genomsnittliga växten är emellertid och rensning av bäck. På grund av att de i
1097: enligt uppgift som ingått efter det anvisningen spörsmålet uppräknade kommunerna är i så hög
1098: gavs, uträknad på basen av skogsforsknings- grad försumpade, är det med stöd av skogsför-
1099: institutets senaste inventering inom Mellersta bättringslagstiftningen möjligt att inom deras
1100: Finlands distriktsskogsnämnds hela distrikt områden hevilja vissa sådana förmåner, som det
1101: 3.7 m3 f/ha/år och inom det område tili vilket i allmänhet inte finns förutsättningar att he-
1102: Kyyjärvi, Karstula och Pylkönmäki hör, 2.6 m3 vilja annorstädes i mellersta Finland.
1103: f/ha/år samt inom det område tili vilket Pihti- Redan i gällande lagstiftning har man på
1104: pudas, Kinnula och Kivijärvi hör, 2.9 m3 f/ha/ ovan antytt sätt försökt utjämna de orättvisor
1105: år. Den faktiska medelväxten avviker sålunda den formalistiska zonindelningen skapar, uppen-
1106: från det enligt forststyrelsens anvisning he- barligen också annorstädes i landet, främst i
1107: stämda genomsnittliga tillväxttalet inom dist- zonernas norra delar. Uppenbart är, att det inte
1108: riktsskogsnämndens distrikt, 2.9 m3 f/ha/år, åtminstone i alla fall är möjligt att genom änd-
1109: endast i fråga om tre av de i spörsmålet av- ringar av zonindelningen komma fram tili från
1110: sedda kommunerna och härvid endast med helhetssynpunkt bästa möjliga lösning. Fråga
1111: 0.3 m3 f/ha/år. En så ringa avvikelse har givet- om hur orättvisor av det slag som avses i
1112: vis ingen nämnvärd sänkande inverkan på un- spörsmålet skall kunna avlägsnas med effekti-
1113: derstödsandelen. vare medel än gällande skogsförbättringslagstift-
1114: Såsom i spörsmålets motivering nämnes hör ning medger kommer att ägnas uppmärksamhet,
1115: ifrågavarande sex kommuner tili de mest för- när vissa som bäst av en kommitte behandlade
1116: sumpade trakterna i mellersta Finland. Av frågor, vilka påkallar ändring av skogsförbätt-
1117: denna orsak kan det i dessa kommuner oftare ringslagstiftningen, tages upp tili prövning.
1118: Helsingfors den 28 fehruari 1969.
1119:
1120:
1121: Lantbruksminister Martti Miettunen.
1122:
1123:
1124:
1125:
1126: E 88/69
1127: Kirj. ksm. n:o 4.
1128:
1129:
1130:
1131:
1132: Juvela ym.: Useamman kuin yhden pa.Ikan tai eläkkeen maksa-
1133: misesta julkisista varoista samoille henkilöille.
1134:
1135:
1136: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
1137:
1138: Maassamme on useita kymmeniä tuhansia si, että esim. eduskunnan jäseninä on henki-
1139: sellaisia henkilöitä, jotka nauttivat samanaikai- löitä, jotka. kansanedustajan toimen ohella hoi-
1140: sesti kahta ta.i useampaa huomattavaa palkka- tavat lisäksi jotakin päätoimista virkaa julkisen
1141: tai eläke-etua valtiolta, kunnilta ja yksityisen hallinnon alalla. Kuitenkin tosiasia on se, että
1142: työelämän piiristä. Pelkästään valtiolla, kun- kansanedustajan tehtävät ja vastuu ovat nykyi-
1143: nilla sekä muun julkisen hallinnon aloilla näitä sin jo sitä suuruusluokkaa, että toimen ohella
1144: edunsaajia on arvioitu olevan yli kymmenen- on mahdoton hoitaa vielä jotakin päätoimista
1145: tuhatta. Varsin runsaasti on olemassa esimerk- virkaa tyydyttävästi. Keskittyminen taasen ulko-
1146: kejä siitä, miten mm. puolustuslaitoksesta eläk- puolisen viran hoitamiseen saattaa johtaa kan-
1147: keelle jääneet upseerit ovat välittömästi siirty- sanedustajan tehtävien laiminlyömiseen tai aina-
1148: neet joko julkisen hallinnon tai yksityisen työ- kin niiden jäämiseen toissijaiseen asemaan.
1149: elämän palvelukseen. Tällainen kehitys on erit- Edellä olevaan sekä valtiopäiväjärjestyksen
1150: täin valitettavaa, kun tiedetään, että samaan 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
1151: aikaan yhteiskuntamme kärsii työttömyydestä neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
1152: ja varsin monilla aloilla esiintyy työnvoimasta seuraavan kysymyksen:
1153: (myös koulutetusta) ylitarjontaa. Näin ollen
1154: on väär.iQ ja epäoikeudenmukaista, että joilla- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
1155: kin on etuoikeus nauttia yhteiskunnalta tun- maassamme on yli kymmenentuhatta
1156: tuvan eläke-edun lisäksi vielä huomattavaa sellaista henkilöä, jotka nauttivat val-
1157: palkkaa. tiolta tai muulta julkiselta hallinnoita
1158: Mainittu epäkohta on sitä suuruusluokkaa, kahta tai useampaa korkeaa palkka- tai
1159: että se kaipaa perusteellista selvitystä koko eläke-etua, ja jos on,
1160: laajuudessaan. Tämä selvitys on aloitettava val- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1161: tion ylimmän hallinnon piiristä. Näin sen vuok- ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?
1162: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1969.
1163:
1164: Aulis Juvela. Pekka Salla.
1165: Paavo Lagerroos. V. J. Rytkönen.
1166: Kelpo Gröndahl.
1167:
1168:
1169:
1170:
1171: E 128/69
1172: 2
1173:
1174:
1175:
1176:
1177: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1178:
1179: Vaitioneuvoston kanslialle viime helmikuun ja 0.1 %. Sivutoimista saatu ansio oli selvityk-
1180: 4 päivänä osoitetun ja saman kuukauden 7 sen mukaan suurimmalla osalla luvansaajista
1181: päivänä minulle saapuneen kirjeenne n:o 18 a.lle 1 000 markkaa vuodessa. Missä määrin ja
1182: ohella olette Te, Herra Puhemies, valtiopäivä- minkälaatuisia sivutehtäviä on valtioon työ-
1183: järjestyksen 37 §:n 1 momentissa mainitussa suhteessa olevilla henkilöillä, ei ole selvitetty.
1184: tarkoituksessa lähettänyt jäljennöksen edustaja Sivutoimikunnan mietinnössä esitetyistä eh-
1185: Aulis Juvelan ym:n kirjallisesta kysymyksestä dotuksista valtion virkamiesten ja sivutoimi-
1186: n:o 4, jossa tiedustella.an: kysymyksen järjestämiseksi on hankittu val-
1187: tion virastoilta ja laitoksilta sekä virkamies-
1188: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että järjestöiltä lausunnot. Asia on vireillä valtio-
1189: maassamme on yli kymmenentuhatta varainministeriössä, ja se tulee asiaa käsitel-
1190: sellaista henkilöä, jotka nauttivat val- lessään kiinnittämään huomiota. kysymyksessä
1191: tiolta tai muulta julkiselta hallinnoita tarkoitettuihin eri näkökohtiin.
1192: kahta tai useampaa korkeaa palkka- tai
1193: eläke-etua, ja jos on, Niissä tapauksissa, joissa asianomainen saa
1194: mihin toimenpiteisiin Hallitus a.ikoo valtion eläkettä samalla kun hän on edelleen
1195: ryhtyä tämän epäkohdan korjaamisek- valtion palveluksessa virka- tai työsuhteessa., ja
1196: si?" jos hän kuuluu valtion ns. vanhan eläkejärjes-
1197: telmän piiriin, vähennetään ao. säännösten pe-
1198: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- rusteella joko hänen eläkkeestään tai palkas-
1199: taen seuraavaa: taan sellainen määrä, että hän eläkkeenä ja
1200: palkkana. saa yhteensä määrän, joka vastaa
1201: Edellä olevasta asiasta on aikaisemmin tehty kysymyksessä olevasta tehtävästä säännönmu-
1202: kaksi kirjallista kysymystä, joihin olen vastan- kaan maksettavaa palkkaa.
1203: nut 23 päivänä lokakuuta 1967 ja 27 päivänä
1204: joulukuuta 1968. Jäljempänä sanotun lisäksi Valtion nykyisessä eläkejärjestelmässä samoin
1205: viittaan mainittuihin va.stauksiini ja niihin si- kuin muissa uusissa eläkejärjestelmissä toteute-
1206: sältyviin selvityksiin. tun ansainta.periaatteen mukaan katsotaan eläke
1207: Valtion virkamiesten sivutoimia tutkineen vanhuuden tai työkyvyttömyyden varalle sääs-
1208: toimikunnan 22 päivänä kesäkuuta 1967 ilmes- tyneeksi palkan osaksi siten, että palkansaajan
1209: tyneessä mietinnössä on todettu, että vajaalla bruttoansiosta vain osa maksetaan palvelussuh·
1210: 2 % :lla valtion virkamieskunnasta on ollut sel- teen kestäessä käteisenä palkkana ja muu osa
1211: laisia sivutoimia., joihin on myönnetty asian- siitä siirtyy maksettavaksi myöhemmin eläk-
1212: mukainen lupa. Toimikunta on kuitenkin keenä eläkeoikeuden edellytysten täytyttyä. Täl-
1213: ilmoittanut käsityksenään, että virkamiehillä laista ansioeläkettä ei voi pidättää; vaikka asian-
1214: on myös sellaisia sivutoimia, joihin he eivät omainen eläkkeellä ollessaan vielä olisi työssä.
1215: ole hankkineet lupaa. Sivutoimiluvista · oli Kunnallisten ja muiden julkisten yhdyskun-
1216: myönnetty 1 092 lupaa valtion, kunnan tai tien kuin myös yksityisten työnantajien palve-
1217: muun julkisoikeudellisen yhdyskunnan tehtä- luksessa ilmeisesti myös on julkisista varoista
1218: vän hoitamiseen ja 570 lupaa muihin tarkoi- eläkettä saa.via henkilöitä. Heidän lukumääräs-
1219: tuksiin. Mietinnöstä ilmenee edelleen, että B- tään ei käytettävissäni ole tietoja.
1220: ja S-palkkausluokkiin kuuluvilla virkamiehillä Nykyisen vajaatyöllisyyden aikana herättää
1221: oli 110 sivutoimilupaa eli 7.2 % :lla näiden ymmärrettävää arvostelua, että aikaisemman
1222: ryhmien virkamiehistä. Vastaavat luvut A 21 palveluksensa perusteella eläkettä saava hen-
1223: -A 30 palkkausluokkiin kuuluvilla virkamie- kilö hakeutuu uudelleen työhön ja siten vai·
1224: hillä olivat 479 ja 4.2 %, palkkausluokkien keuttaa työtä ja ansioita vailla olevien hen-
1225: A 11-A 20 osa.lta luvut olivat 1 038 ja 2 3 % kilöiden sijoittumista koulutustaan ja kykyjään
1226: sekä palkkausluokkien A 1-A 10 osalta 35 vastaaviin tehtäviin työelämässä. Asiantilan
1227: 3
1228:
1229: muuttaminen on kuitenkin varsin monisäikei- Sellaisia henkilöitä, jotka saavat valtion elä-
1230: nen. ToisaaJta kysymys on siitä, pitäisikö lain- kettä ja samalla ovat valtion palveluksessa
1231: säädännöllä rajoittaa työkykyisten ja -haluisten virka- tai työsuhteessa, on tällä hetkellä yh-
1232: henkilöiden hakeutumista työhön silloin, kun teensä 106, ilmenee valtiovarainministeriön
1233: heillä jo on palkka jostakin työstä tai eläke äskettäin valtion virastoilta ja laitoksilta. hank-
1234: aikaisemmasta työstä, ja minkälaisin perustein kimista tiedoista. Heille maksetut palkkiot ei-
1235: tällaisia. rajoituksia sovellettaisiin ja miten suh- vät yleensä ole merkittäviä lukuunottamatta
1236: taudutaan yksityisten oikeuteen valita työnteki- puolustuslaitoksen palveluksessa olevia.
1237: jänsä. Toisaalta kysymys on tarkoituksenmukai- Valtion virastot ja laitokset ovat tässä suh-
1238: suusongelmasta ja siitä, että työnantajan har- teessa olleet varsin pidättyväisiä, kun otetaan
1239: kinnasta. riippuu, missä määrin työpaikkoja täy- huomioon, että valtion palveluksessa kaikkiaan
1240: tetään eläkkeellä olevilla henkilöillä. on n. 100 000 virkamiestä ja n. 70 000-
1241: Lainsäädännön osalta avautuu tässä yhtey- 80 000 työntekijää. Mahdollisuus paranevien
1242: dessä laaja periaatteellinen ongelmakenttä jo eläke-etujen avulla. säilyttää elintasonsa eläk-
1243: siinä mielessä, minkälaisiin tulonsaantimahdol- keellä ollessa samanlaisena kuin se on ollut
1244: lisuuksiin työhaluinen ihminen on oikeutettu. asianomaisen työssä ollessa johtanee myös ke-
1245: Näin laajojen periaatteellisten asioiden ratkai- hitystä siihen suuntaan, että eläkkeellä olevat
1246: semista on lisäksi erittäin vaikea. kytkeä muut- henkilöt tulevaisuudessa. eivät hakeudukaan
1247: tuviin työllisyystilanteisiin yhteiskunnassa. Sitä uudelleen työhön samassa määrin kuin nykyi-
1248: paitsi tärkeä tekijä on myös se, katsotaanko, sin on asianlaita.
1249: niinkuin nyt tehdään, eläke osaksi palkkaa, Kysymyksessä kosketeltu asia työssä olevien
1250: jonka asianomainen on aikanaan ansainnut mut- eläkeläisten osalta liittyy läheisesti ministeri
1251: ta joka hänelle maksetaan jälkikäteen, vai pide- Jussi Linnamon puheenjohdolla toimivan eläke-
1252: täänkö eläkettä kohtuullisen toimeentulon tur- järjestelmäkomitean tehtäväpiiriin ja tullee niin
1253: vaavana elatuksena, jonka työnantaja on vel- ollen käsiteltäväksi mainitussa komiteassa.
1254: vollinen työntekijöilleen turvaamaan. Nykyisen Edustaja Juvelan ynnä muiden minulle esit-
1255: eläkeperiaatteen mukaan ei valtiokaan voine tämässä kysymyksessä on puututtu kansalaisia
1256: ottaa. keneltäkään pois hänen jo ansaitsemaansa ja varsinkin työnsaantivaikeuksissa olevia erit-
1257: palkkaa siinäkään tapauksessa, että asianomai- täin paljon askarrutta.neeseen tärkeään asiaan.
1258: nen valtiolta poisjäätyään hakeutuu uuteen työ- Sen yhteydessä joudutaan kuitenkin ottamaan
1259: hön. Koko tämä kysymys ei lainsäädännön huomioon monia toisilleen vastakkaisiakin näkö-
1260: osalta olekaan vain vaJtion ja sen palveluk- kohtia, minkä johdosta hyvän ratkaisun löytä-
1261: sessa olleiden välisiä palkkaussuhteita koskeva, minen ei ole helppoa. Joka tapauksessa asia
1262: vaan paljon laajempi ja koko yhteiskuntaa kos- on niin merkittävä, että hallituksessa tullaan
1263: keva kysymys. siihen kiinnittämään vakavaa huomiota.
1264: Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1969.
1265:
1266: Ministeri Ele Alenius.
1267: 4
1268:
1269:
1270:
1271:
1272: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a. n.
1273:
1274: Med en tili statsrådets kansli den 4 sist- i fråga om största delen av tillståndshavarna
1275: lidna februari ställd skrivelse nr 18, viiken mindre än 1 000 mark om året. I viiken
1276: kom mig tili handa. den 7 i samma månad, utsträckning i arbetsförhållande till staten
1277: har Ni, Herr Talman, i det syfte 37 § 1 stående personer innehar bisysslor och av vil-
1278: mom. riksdagsordningen anger översänt avskrift ket slag dessa är har inte utretts.
1279: av ett av riksdagsman Aulis Juvela m.fl. ställt Om det försla.g bisysslekommissionen fram-
1280: skriftligt spörsmål nr 4 med följande fråga: lagt beträffande ordnandet av frågan om stats-
1281: tjänstemännens bisysslor har utlåtande inhäm-
1282: "Är Regeringen medveten om att tats av statliga ämbetsverk och inrättningar
1283: det i vårt land finns över tiotusen samt av tjänstemannaorganisationerna.. Saken
1284: personer som av staten eller anna.n behandlas som bäst i finansministeriet, som
1285: offentlig förvaltning uppbär hög löne- vid frågans behandling kommer att fästa av-
1286: eller pensionsförmån från två eller flera seende vid de i spörsmålet upptagna synpunk-
1287: håll och om så är fallet, terna.
1288: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
1289: taga för att få detta missförhållande I de fall då vederbörande åtnjuter statspen-
1290: avskaffat?" sion samtidigt som han fortfarande står i
1291: tjänste- ellet arbetsförhållande tili staten av-
1292: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsa.mt drages, om det s.k. gamla pensionssystemet
1293: anföra följande: är tiliämpligt på honom, i enlighet med ve-
1294: derbörande stadganden antingen från hans pen-
1295: I ovanstående fråga har tidigare ställts två sion eller hans lön så mycket, att han i pen-
1296: skriftliga spörsmål, vilka jag har besvarat den sion och lön får sammanlagt ett belopp som
1297: 23 oktober 1967 och den 27 december 1968. motsvarar den lön som normalt betalas i dylikt
1298: Utom tili nedanstående hänvisar jag tili nämn- uppdrag.
1299: da sva.r och tili utredningen i dem.
1300: I det betänkande som den 22 juni 1967 Enligt den intjäningsprincip som omfattats
1301: avgavs av kommissionen för undersökning av i statens nuvarande pensionssystem liksom i
1302: frågan om statstjänstemännens bisysslor har det andra nyare pensionssystem anses pensionen
1303: konstaterats, att knappa 2 % av statens tjänste- såsom en inbespa.rad del av lönen, som ut-
1304: män har haft bisysslor till viika behörigt till- går på ålderdomen och vid arbetsoförmåga så,
1305: stånd bevilja.ts. Kommissionen har dock såsom att endast en del av lönetagarens bruttoför-
1306: sin åsikt anfört, att tjänstemännen har också tjänst utbetalas, medan anställningsförhållandet
1307: sådana bisysslor som de inte har begärt till- varar, i form av kontant lön. Aterstoden be-
1308: stånd till att inneha. Av tilistånden tili bi- talas senare i form av pension, så snart för-
1309: sysslor gällde 1 092 uppdrag inom staten, kom- utsättningarna för erhållande av pension upp-
1310: mun eller annat offentligträttsligt samfund och fylles. En sådan intjänad pension kan icke
1311: 570 andra ändamål. Av betänkandet framgår innehållas i det fall att vederbörande ännu
1312: vidare, a.tt tjänstemännen i avlöningsklasser är i arbete såsom pensionerad.
1313: inom kategorierna B och S hade 110 till- I kommuners och andra offentliga samfunds
1314: stånd att inneha bisyssla, vilket är 7.2 % av ävensom i privata arbetsgivares tjänst finns
1315: tjänstemännen inom dessa grupper. Motsvaran- uppenbarligen också personer som uppbär pen-
1316: de siffror var 479 och 4.2 % inom avlönings- sion av allmänna medel. Om deras antal finns
1317: klasserna A 21-A 30, 1 038 och 2.3 % inom inga tiligängliga uppgifter.
1318: avlöningsklasserna A 11-A 20 och 35 och I nuvarande undersysselsättningstider väcker
1319: 0.1 % inom avlöningskla.sserna A 1-A 10. det förståelig kritik, att en person som åtnju-
1320: Förtjänsten av bisyssla var enligt utredningen ter pension från tidiga.re anställning ånyo söker
1321: 5
1322:
1323: arbete och sålunda försvårar placeringen av per- och de i statens tjänst anställda utan en
1324: soner utan arbete och förtjänst i arbetslivet i mycket vidlyftigare fråga som rör hela sam-
1325: enlighet med deras utbildning och kapacitet. hället.
1326: Frågan om en ändring av detta sakförhållande Antalet personer med statspension vilka in-
1327: är emellertid mycket komplicerad. A ena sidan nehar statsanställning i tjänste- eller arbetsför-
1328: är det fråga. om huruvida man genom legislativa hållande är i detta nu 106, framgår det av
1329: åtgärder borde begränsa arbetsföra och arbets- de uppgifter fina.nsministeriet nyss inhämtat
1330: villiga personers möjligheter att söka sig arbete från statens ämbetsverk och inrättningar. De
1331: i det fall att de redan åtnjuter Iön i någon arvoden dessa personer uppbär är i allmänhet
1332: tjänst eller pension från tidigare arbete, och inte av någon större betydelse, med undantag
1333: på vilka grunder dylika begränsningar skulle av de i försvarsväsendets tjänst anställdas ar-
1334: tillämpas och om hur man skall förhålla. sig voden.
1335: tili den enskildes rätt att välja arbetstagare. Statens ämbetsverk och inrättningar har i
1336: A andra sidan är det fråga om ett ändamåls- detta avseende varit synnerligen återhållsamma,
1337: enlighetsproblem och om att arbetsgivaren när man tager i betraktande, att staten i sin
1338: själv har att pröva i viiken utsträckning a.rbets- tjänst har omkring 100 000 tjänstemän och
1339: platser besättes med pensionerade. ca 70 000-80 000 arbetstagare. Möjligheten
1340: 1 lagstiftningen öppnar sig i detta samman- att med hjälp av förbättrade pensionsförmå-
1341: hang ett vidsträckt problemfält redan i frågan ner hålla samma levnadsstandard som under
1342: vilka inkomstmöjligheter en arbetsviliig män- tiden i aktivt arbete torde även leda utveck-
1343: niska har rätt att räkna med. Det är dess- lingen i den riktningen, att pensionerade icke
1344: utom mycket svårt a.tt sammankoppla så om- framdeles söker sig in i förvärvslivet i samma
1345: fattande principiella saker med föränderliga sys- utsträckning som för närvarande.
1346: selsättningsförhålla.nden i samhället. En viktig Den i spörsmålet berörda frågan hör tili
1347: faktor är även, huruvida pensionen såsom nu den del den gäller pensionerade i arbete tili
1348: betraktas som en del av den lön vederbörande det område som behandlas av den under mi-
1349: på sin tid tjänat in men som betalas tili honom nister Jussi Linnaroos ordförandeska.p arbetan-
1350: i efterskott eller om pensionen skall anses vara de pensionssystemskommitten och torde sålun-
1351: ett underhållsbidrag som tillförsäkrar veder- da komma att behandlas av nämnda kommitte.
1352: börande en skälig utkomst och som arbets- Riksdagsman Juvela med flera har i sitt
1353: givaren är skyldig att tillhandahålla sina ar- spörsmål dragit fram en viktig sak, som i hög
1354: betstagare. Enligt nugällande pensionsprincip grad har sysselsa.tt medborgarna och i synner-
1355: torde inte ens staten kunna beröva. någon hans het dem som har svårt att få arbete. Härvid-
1356: redan intjänade lön ens i det fall att veder- lag gäller det likväl att beakta många t.o.m.
1357: börande efter att ha lämnat statsanställningen kontroversiella synpunkter, varför det inte är
1358: söker sig annat arbete. Hela denna fråga är lätt att finna en lösning på frågan. 1 varje
1359: inte heller från lagstiftningssynpunkt någon fall är saken så betydelsefull, att regeringen
1360: fråga. om avlöningsförhållandena mellan staten kommer a.tt ägna den allvarlig uppmärksamhet.
1361: Helsingfors den 8 mars 1969.
1362:
1363: Minister Ele Alenius.
1364:
1365:
1366:
1367:
1368: E 128/69
1369: Kirj. ksm. n:o 5.
1370:
1371:
1372:
1373:
1374: H. Linna ym.: Metsänarvon määräämisestä maatalouskiinteistön
1375: omistajan hakiessa kansaneläkettä.
1376:
1377:
1378: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1379:
1380: Koska Eduskunnalle jättämääni kirjalliseen keskimääräistä metsäalaa. Tuotoksi on arvioitu
1381: kysymykseen n:o 213/68 en vuoden 1968 val- 3 verokuutiometriä hehtaarilta eli yhteensä 120
1382: tiopäivien päättymisen johdosta ehtinyt saada verokuutiometriä. Verokuutiometrin hintana
1383: vastausta ja kun jatkuvasti on todettava maa- on käytetty 15 markkaa ja näin päädytään met-
1384: talouskiinteistön omistajien olevan epäoikeu- sän osalta 15,-x 120 verokuutiometriä =
1385: denmukaisessa asemassa kansaneläkettä hakies- 1 800 markan puhdastuottoon vuotta kohden.
1386: saan tukiosan saamiseen nähden, pyy d ä n Kun nykyisen käytännön mukaan maatalous-
1387: uudistaa kysymykseni. kiinteistön omistajan kansaneläkehakemukseen
1388: Kansaneläkettä hakevan maatalouskiinteistön liittyvässä maatilalaskemassa metsän omaisuus-
1389: omista,jan osalta on täytettävä varsinaisen kan- arvo määrätään kertomalla puhdas tuotto lu-
1390: saneläkehakemuksen lisäksi erillinen maatila- vulla 20, muodostuu omaisuuslaskelma seuraa-
1391: laskelma. Tällä laskelmalla selvitetään maatilan vaksi:
1392: omaisuusarvo ja tästä omaisuusarvosta 4-5
1393: % :n tuottokertoimiat käyttämällä lasketaan Omaisuuslaskelma esimerkki tapauksessa:
1394: tilan tuotto eli kantokyky. Tämä kaavamainen Maatalous: mk
1395: maatalouskiinteistön omistajan osalta tehtävä Irtaimisto, rakennukset ja viljely maa 20 000
1396: omaisuus- ja tuottolaskelma on siinä suhteessa Metsä 20 x 1 800 mk . . . . . . . . . . . . . 36 000
1397: erittäin merkityksellinen, että tuottolaskelman
1398: tulos vaikuttaa ratkaisevasti tuleeko kansan- Tilan arvo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 000
1399: eläkkeen hakija saamaan perusosan lisäksi myös- Kun tilan arvo ylittää 50 000 markkaa, las-
1400: kin kansaneläkkeen tukiosaa. Kansaneläkkeen ketaan tuotto kertomalla tilan arvo 5 % :n
1401: täysimääräisen tukiosan saamisen ehtona on, mukaan ja päädytään seuraavaan lopputulok-
1402: että eläkkeelle tulevan tai perheellisen kyseessä seen:
1403: ollen eläkkeelle tulevien korkein vuositulo ei 5 X 56 000 = 2 800 mk
1404: ylitä määrättyjä tulorajoja. 100
1405: Maatilalaskelman sisäiseen rakenteeseen ja
1406: lopputulokseen vaikuttaa hyvin ratkaisevasti Tilan vuosituotoksi tulee 2 800 markkaa.
1407: se, miten metsän ja metsämaan arvo määrätään. Jos metsän tuotto laskettaisiin edellä ole-
1408: Metsämaan ja puuston yliarvostaminen maatila- vassa tapauksessa niin, että puhdas tuotto ker-
1409: laskelmassa saattaa monissa tapauksissa suurim- rottaisiin luvulla 10, joka on tulo- ja omai-
1410: piin vaikeuksiin kansaneläkkeen tukiosan saan- suusverotuksessa hyväksytty käytäntö, muodos-
1411: tiin nähden esim. asutustilalliset, joilla metsä- tuisi laskelma seuraavaksi:
1412: maata on keskimääräistä enemmän peltoalaan
1413: verrattuna. Metsän omaisuusarvon määräämi- Maatalous: mk
1414: sen vaikutus kansaneläkkeen tukiosan saanti- Irtaimisto, rakennukset ja viljelty maa
1415: mahdollisuuksiin selviää seuraavasta esimer- (kuten edellä) . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 000
1416: kistä. Metsä 10 x 1 800 mk ............. 18 000
1417: Esimerkkitapauksena on käytetty maatilaa, Tilan arvo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 000
1418: jossa irtaimiston, rakennusten ja viljellyn maan
1419: arvoksi on arvioitu 20 000 markkaa. Metsää Kun tilan arvo menee alle 40 000 markan,
1420: ko. tilalla on 40 ha, joka edustaa maatilojen lasketaan tuotto 4 % :n mukaan.
1421: E 122/69
1422: 2
1423:
1424: 4 X 38 ooo tuotto 1 520 markkaan vuodessa eikä vaaran-
1425: 1520 mk taisi aviopuolisoiden mahdollisuuksia sai!Jda
1426: 100
1427: täyttä kansaneläkkeen tukiosaa eläkeikään tu1-
1428: Edellä olevia kahta l~~Jskelmaa vertailemalla lessaan.
1429: on todettava, että kun tilalla omaisuuslaskelma Kun kansaneläkelain 30 §:ssä on hyväksytty
1430: suoritetaan nykyisen käytännön mukaan kerto- osa tuloja etuoikeutetuiksi, joihin eivät kuu1u
1431: malla metsän puhdas tuotto luvulla 20, estää maatalous- eivätkä työtulot ja kun kansanelä-
1432: tili!Jn tuotoksi laskelmallisesti tuleva tulo 2 800 kehakemukseen liittyvässä maatilalaskelmassa
1433: mk vuodessa pääsemästä tilan omistavia van- metsän arvo määrätään verolakeihin verrattuna
1434: huksia osallisiksi kansaneläkkeeseen täysimää- kohtuuttoman korkeaksi, on tä:llainen käytöntö
1435: räisestä tukiosasta, vaikka he ovat molemmat saattanut mootaloutta elinkeinonaan harjoitta-
1436: eläkeiässä eikä heillä ole muita tuloja, sillä neiden ja harjoittavien vanhusten aseman elä-
1437: puolisoiden yhteiset vuositulot sai!Jvat nousta keturvaan nähden erittäin heikoksi ja lisännyt
1438: vuodessa korkeintaan I kuntaryhmässä 2 760 sitä eriarvoisuutta, joka itsenäisten yrittäjien
1439: markkaan, II kuntaryhmässä 2 470 markkaan kohdalla eläketurvaan nähden vallitsee muihin
1440: ja III kuntaryhmässä 2 260 markkaan ilman, ammatinharjoittajiin verrattuna.
1441: ettei kansaneläkkeeseen tulevaa tukiosaa pie- Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
1442: nennetä. Asiallisesti ottaen lopputulos kansan- 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
1443: eläkkeen tukiosan saamiseen nähden on saman- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
1444: lainen, omistavatko vanhukset tilan itse tai si seuraavan kysymyksen:
1445: ovat myyneet sen lapsilleen, jos he kuitenkin
1446: asuvi!Jt tilalla. Onko Hallitus tietoinen siitä, että
1447: Kokonaiskäsityksen saamiseksi kansaneläke- kansaneläkettä hakevan maatalouskiin-
1448: lain säännöksistä on vielä todettava, että jos teistön omistajan osi!Jlta täytettävässä
1449: eläkeläiset myyvät maatilansa ja ostavat esim. kansaneläkehakemukseen liittyvässä
1450: asuntokiinteistön kaupungista ji!J muuttavat maatilalaskelmassa metsän I!Jtvo määrä-
1451: sinne asumaan, ei tähän kiinteistöön sijoitettu tään kertomalla puhdas tuotto luvulla
1452: omaisuus estä heitä saamasta täysimääräistä 20, vaikka tulo- ja omaisuusverolain
1453: kansaneläkkeen tukiosaa, jos kiinteistön arvo ei mukaan verotuksessa on hyväksytty
1454: ylitä 68 000 mk. kertoimeksi luku 10 ji!J että tällainen
1455: Periaatteelliselta ji!J inhimilliseltä kannalta käytäntö nostaa kohtuuttomasti metsän
1456: katsottuna on pidettävä täysin epäoikeudenmu- osalta maatilan arvoa ja aiheuttaa seu-
1457: kaisena, että kansaneläkelaki asettaa heikom- rausvaikutuksenaan kansaneläkkeen tuki-
1458: paan asemaan ne vanhukset, jotki!J haluavat ja osan huomattavan pienenemisen tai sen
1459: voisivat viettää vanhuudenpäivänsä sillä tilalla, saannin kokonaan estymisen maatalous-
1460: jossa he ovat työpäivänsäkin tehneet, kuin ne väestön kohdi!Jlla, ja jos on,
1461: vanhukset, jotka myyvät tilansa ja siirtyvät mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo
1462: toisiin olosuhteisiin vanhuudenpäiviä viettä- tehdä, että kansaneläkehakemukseen
1463: mään. liittyvässä maatilalaskelmassa käytettäi-
1464: Jos metsän omaisuusi!Jrvo määrättäisiin vero- siin metsän arvoa määrättäessä samaa
1465: tuskäytännön mukaan kertomalla puhdas tuotto puhdastuottokerrointa, joka omaisuusve-
1466: luvulla 10 jonka tässä tapauksessa pitäisi olla rotuksessa on hyväksytty käytettäväk-
1467: ainoa oikea ratkaisu, jäisi tilan laskelmallinen si?
1468: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1969.
1469:
1470:
1471: Heimo Linna. Veikko Savela.
1472: 3
1473:
1474:
1475:
1476:
1477: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1478:
1479: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa valtioneuvoston verotusta varten viimeksi vah-
1480: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vistama verokuutiometrin raha-arvo metsälön
1481: olette kirjeellänne 7 päivältä helmikuuta 1969 verokuutiometrimäärää osoittavalla luvulla.
1482: n:o 37 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- Kansaneläkelain 30 § :n mukaan oikeus tuki-
1483: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hei- osaan määräytyy hakijan ja hänen puolisonsa
1484: mo Linnan ym. tekemän, seuraavan sisältöisen vuositulon perusteella.. Omaisuus sinänsä ei
1485: kysymyksen: näin ollen vaikuta tukiosan määrään. Vain sii-
1486: nä tapauksessa, että omaisuuden arvo ylittää
1487: "Onko hallitus tietoinen siitä, että sanotussa lainkohdassa säädetyt omaisuusrajat,
1488: kansaneläkettä hakevan maatalouskiin- luetaan 10 prosenttia ylittävästä omaisuuden
1489: teistön omistajan osa,lta täytettävässä arvosta vuosituloksi. Omaisuusrajat, jotka on
1490: kansaneläkehakemukseen liittyvässä sidottu elinkustannusindeksiin, ovat nykyisin
1491: maatilalaskelmassa metsän arvo maara- yksinäisen henkilön osalta 46 000 markkaa ja
1492: tään kertomalla puhdas tuotto luvulla puolisoiden osalta 68 080 markkaa.. Käytän-
1493: 20, vaikka tulo- ja omaisuusverolain nössä omaisuus melko harvoin vaikuttaa tuki-
1494: mukaan verotuksessa on hyväksytty osan määrään, koska omaisuusrajat ovat suh-
1495: kertoimeksi luku 10 ja että tällainen teellisen korkeat.
1496: käytäntö nostaa kohtuuttomasti metsän Metsän arvo puustoineen on arvioitu vero-
1497: osalta maatilan arvoa ja aiheuttaa seu- tusarvon laskuperusteista poiketen pääomitta-
1498: rausvaikutuksenaan kansaneläkkeen tuki- malla metsän puhdas tuotto 5 prosentin korko-
1499: osan huomattavan pienenemisen tai sen kannan mukaan, toisin sanoen, metsästä saa-
1500: saannin kokonaan estymisen maatalous- tava tulo on katsottu viideksi prosentiksi
1501: väestön kohda,lla, ja jos on, metsän pääoma-arvosta. Arvioinnin on voitu
1502: mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo todeta. vastaavan sitä keskimääristä käypää hin-
1503: tehdä, että kansaneläkehakemukseen taa, joka tehdyissä kaupoissa metsälle on muo-
1504: liittyvässä maatilalaskelmassa käytettäi- dostunut.
1505: siin metsän arvoa määrättäessä samaa Edellä olevan perusteella on todettava, että
1506: puhdastuottokerrointa, joka omaisuusve- kysymyksessä esitetyssä esimerkkitapauksessa ei
1507: rotuksessa on hyväksytty käytettäväk- ole päädytty oikeaan lopputulokseen, koska
1508: si?" tilan tuottoa, niin kuin edellä on selostettu, ei
1509: lasketa oma.isuuden arvon perusteella. Kun
1510: Vastauksena kysymkseen esitän kunnioitta- omaisuuden arvoksi saatu 56 000 markkaa ei
1511: vasti seuraavaa: myöskään ylitä laissa säädettyä omaisuusrajaa,
1512: Maatilakiinteistön omistajan hakiessa kan- joka puolisoiden osalta on 68 080 markkoo,
1513: saneläkkeen tukiosoo arvioidaan hakijan, tai ei omaisuus vaikuta tukiosan määrään.
1514: jos hän on naimisissa ja elää yhteistaloudessa Jos maatalouskiinteistö on luovutettu kiin-
1515: puolisonsa kanssa, puolisoiden yhteinen vuosi- teistöeläkettä vastaan, arvioidaan eläkkeenhaki-
1516: tulo eräin poikkeuksin samoin kuin maatila- jalle luovutukseen perustuva.na tulona enin-
1517: taloudesta saa.tua verotettavaa tuloa vahvistet- tään 4-5 prosenttia eläkettä vastaan luovu-
1518: taessa tapahtui ennen nykyistä maatilatalouden tetun omaisuuden nettoarvosta. Tämä arvio on
1519: tuloverolakia. Metsästä saatavaksi tuloksi ar- ns. maatilan kantokyky, joka syytinkitapauk-
1520: vioidaa.n veroilmoitukseen perustuvan metsä- sissa määrittelee eläke-etuuksien ylärajan, jot~
1521: maan puhdas tuotto, joka saadaan kertomalla suuremmaksi syytinkituloa ei arvioida.
1522: 4
1523:
1524: Kansaneläkelaitoksessa tutkitaan parhaillaan, taa eläkelaitoksessa tähän saakka. noudatettuun
1525: mitä muutoksia maatilatalouden tuloverolaki, maatilataloudesta saadun tulon arviointimenet-
1526: jota sovelletaan ensi kerran vuodelta 1968 toi- telyyn.
1527: mitettavassa verotuksessa, mahdollisesti aiheut-
1528: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1969.
1529:
1530: Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
1531: 5
1532:
1533:
1534:
1535:
1536: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
1537:
1538: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen nuvarande inkomstskattelagen för gårdsbruk.
1539: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse Såsom inkomst av skog betraktas den nettoav-
1540: av den 7 februari 1969 nr 37 till vederbörande kastning av skogsmark, som uppgivits i skatte-
1541: medlem av statsrådet för avgivande av svar deklarationen. Denna erhålles så, att det av
1542: översänt följande av riksdagsman Heimo Lin- statsrådet för beskattningen senast fastställda
1543: na m. fl. undertecknade spörsmål: penningvärdet för en skattekubikmeter multi-
1544: pliceras med det tai, som anger vederbörande
1545: "Är Regeringen medveten om, att skogsbruksenhets antal skattekubikmeter.
1546: värdet av skog i den tili ansökan om Enligt 30 § folkpensionslagen bestämmes
1547: folkpension anslutna beräkningen för rätten tili understödsdel på grundvalen av
1548: jordbrukslägenhet, som skall ifyllas för sökandens och hans makes årsinkomst.
1549: ägare av lantbruksfastighet som an- Egendom som sådan inverkar sålunda icke på
1550: söker om folkpension, bestämmes understödsdelens belopp. Endast i det fall, att
1551: sålunda, att nettoavkastningen multi- egendoms värde överstiger de i sagda lagrum
1552: pliceras med talet 20, oaktat enligt stadgade gränsvärdena, räknas 10 procent av
1553: lagen om inkomst- och förmögenhets- det belopp, varmed egendomens värde över-
1554: skatt för beskattningen såsom koeffi- stiger gränsen, såsom årsinkomst. Saga gräns-
1555: cient godkänts talet 10, och att en värden, vilka är bundna vid levnadskostnads-
1556: dylik praxis för skogens del oskäligt index, utgör för närvarande för ensamstående
1557: höjer jordbrukslägenhetens värde och person 46 000 mark och för makar 68 080
1558: tili följd därav orsakar att folkpen- mark. I praktiken inverkar egendom rätt sällan
1559: sionens undertödsdel minskar eller på understödsdelens belopp, emedan de stad-
1560: helt uteblir för lantbruksbefolkningen, gade gränsema är relativt höga.
1561: och om den är det, Värdet av skog inkl. trädbestånd har med
1562: vad har Regeringen gjort eller vad avvikelse från beräkningsgrunderna för taxe-
1563: ämnar den göra för att åstadkomma en ringsvärdet uppskattats sålunda, att skogens
1564: sådan ändring i tillvägagångssättet vid nettoavkastning kapitaliserats enligt 5 procents
1565: bestämmandet av skogens värde i den ränta, vilket med andra ord innebär, att av-
1566: tili ansökan om folkpension anslutna kastningen av skog ansetts utgöra fem procent
1567: beräkningen för jordbrukslägenhet, att av skogens kapitalvärde. Det har befunnits,
1568: därvid skulle användas samma netto- att uppskattningen motsvarar det genomsnitt-
1569: avkastningskoefficient, som den som liga gängse pris, som bildats för skog vid upp-
1570: godkänts för användning vid förmögen- gjorda köp.
1571: hetsbeskattningen?" Met stöd av det ovan sagda kan det konsta-
1572: teras, att man i det uti spörsmålet anförda
1573: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- exempelfallet icke uppnått riktigt slutresultat,
1574: samt anföra följande: emedan lägenhets avkastning, såsom ovan
1575: Då ägare av lantbruksfastighet ansöker om relaterats, kke beräknas på grundvalen av
1576: folkpensionens understödsdel, uppskattas värdet av värdet av egendom. Då i detta fall
1577: sökandens, eller om han är gift och har gemen- egendomens värde, 56 000 mark, ej heller
1578: samt hushåll med sin make, makamas gemen- överstiger det i lagen stadgade gränsvärdet,
1579: samma årsinkomst med vissa undantag på vilket för makar utgör 68 080 mark, inverkar
1580: samma sätt som då de beskattningsbara in- egendomen icke på understödsdelens belopp.
1581: komsterna av gårdsbruk fastställdes före den Har lantbruksfastighet överlåtits mot syt-
1582: E 122/69
1583: 6
1584:
1585: ning, uppskattas vid ansökan om folkpen- Inom folkpensionsanstalten utföres som bäst
1586: sionens understödsdel den söka.ndes inkomst en undersökning med syfte att utreda vilka
1587: av överlåtelsen uppgå tili högst 4-5 procent ändringar inkomstskattelagen för gårdsbruk,
1588: av nettovärdet av den mot sytning överlåtna som tillämpas första gången vid beskattningen
1589: egendomen. Denna uppskattning, jordbruks- för år 1968, eventuellt kommer att orsaka i
1590: lägenhetens s.k. bärkraft, bestämmer i syt- det vid pensionsanstalten hittills iakttagna för-
1591: ningsfall pensionsförmånernas övre gräns, farandet vid uppskattning av inkomst från
1592: viiken utgör det högsta belopp tili vilket syt- gårdsbruk.
1593: ningsinkomst kan uppskattas.
1594: Helsingfors den 7 mars 1969.
1595:
1596: Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
1597: Kirj. ksm. n:o 6.
1598:
1599:
1600:
1601:
1602: Sinisalo ym.: Suomen ja Neuvostoliiton välisen uuden kalastus-
1603: sopimuksen aikaansaamisesta.
1604:
1605:
1606: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
1607:
1608: Vuodesta 1959 aJkaen suomalaiset kalasta- sopimukseen. Eräissä myöhemmissä keskuste-
1609: jat ovat voineet harjoittaa kalastusta Neuvos- luissa on myös käynyt ilmi, että suomalaisilla
1610: toliiton alueella ns. Huovarin vesillä. Vuonna olisi edelleen edellytyksiä Suursaaren länsi-
1611: 1966 tehtiin tähän maamme ja Neuvostoliiton puolta koskevan vuokrasopimuksen aikaansaa-
1612: keskeiseen sopimukseen lisäys, jolla Suursaar miseen, mikäli asia otettaisiin valtioelinten ta-
1613: ren itäpuolelle muodostettiin uusi vuokra-alue holta esille.
1614: suomalaisten kalastajien käyttöön. Huovarin Suomenlahdella harjoittaa nykyisin ammatti-
1615: alueella on harjoitettu lähinnä talvikalastusta, maista kalastusta noin 500 kalastajaa. Sivu-
1616: kun taas uusi vuokra-alue on varattu suoma- elinkeinona kalastusta harjoittavia on tuntu-
1617: laisten käytettäväksi ympärivuotiseen kalastuk- vasti runsaammin. Kalastusammatin harjoitta-
1618: seen. Näillä sopimuksilla on ollut myönteinen misessa esiintyvien suurien vaikeuksien lieven-
1619: merkityksensä kalastajien toimintaedellytysten tämiseksi olisi tehtävä kaikki voitava. Tähän
1620: parantamiseen. voisi vaikuttaa myönteisesti uuden kalastusso-
1621: Vuokra-aluesopimukset ovat syntyneet ka- pimuksen aikaansaaminen Neuvostoliiton kans-
1622: lastajien ja heidän järjestöjensä sekä Suomen sa niin, että aikaisemmin keskustelujen alla
1623: Kommunistisen Puolueen aloitteellisuuden tu- ollut Suursaaren länsipuolelle jäävä alue voitai-
1624: loksena. Tunnettuahan on, että esim. Suur- siin saada vuokrasopimuksen kautta suoma-
1625: saaren vuokra-alueen aikaansaamisesta jättivät laisten kalastajien käyttöön.
1626: SKP:n Kymen ja Uudenmaan piirijärjestöt esi- Me allekirjoittaneet kansanedustajat jätimme
1627: tyksen ulkoministeriölle keväällä 1964. Asia 3. 10. -68 ulkoministeriötie esityksen neuvotte-
1628: oli esillä SKP:n ja Neuvostoliiton Kommunis- lujen aloittamisesta uuden kalastussopimuksen
1629: tisen Puolueen keskeisissä neuvotteluissa v. aikaansaamisesta.
1630: 1965. Tällöin NKP:n taholta ilmoitettiin, että Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäivä-
1631: suomalaisten kalastusoikeuden laajentaminen järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
1632: on mahdollista. Neuvotteluissa hahmoiteltiin tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1633: suomalaisten käyttöön tulevat vuokra-alueet vastattavaksi kysymyksen:
1634: Suursaaren itä- ja länsipuolelle.
1635: Tämän jälkeen käydyissä valtiollisten elinten Millaisiin toimenpltelSlm Hallitus
1636: neuvotteluissa ja myöhemmin tehdyssä sopi- on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä Suomen ja
1637: muksessa tuli ratkaistuksi Suursaaren itäisen Neuvostoliiton keskeisen uuden kalas-
1638: alueen käyttö. Sitä vastoin Suursaaren länsi- tussopimuksen aikaansaamiseksi siten,
1639: puolelle muodostettava alue ei tullut ratkaisus- että sopimuksella pyrittäisiin turvaa-
1640: sa esille, koska suomalaiset viranomaiset eivät maan jo aikaisemmin neuvotteluissa
1641: tehneet siitä esitystä. Edellä mainittuihin puo- esillä ollut Suursaaren länsipuolelle jää-
1642: luetason neuvotteluihin viitaten voidaan pää- vä alue suomalaisten kalastajien käyt-
1643: tellä, että neuvostoliittolaiselta taholta oltai- töön?
1644: siin oltu valmiit myös tätä aluetta koskevaan
1645: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1969.
1646:
1647: Taisto Sinisalo. Rainer Virtanen.
1648: E 117/69
1649: 2
1650:
1651:
1652:
1653:
1654: E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
1655:
1656: Kansanedustaja Sinisalo ym. ovat 7 päivänä ren itäpuolella olevaa aluetta. Pöytäkirja saa-
1657: helmikuuta 1969 esittäneet valtioneuvoston tettiin voimaan 3. 6. 1966 annetulla asetuksella.
1658: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kirjallisen Kun edellämainitun sopimuksen voimassaolo-
1659: kysymyksen: aika päättyy 10. 4. 1969, esitin äskeisellä Neu-
1660: vostoliittoon suuntautuneellaJ virallisella vierai-
1661: "Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus lullani Suomen hallituksen toivomuksen, että
1662: on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä Suomen jaJ se voitaisiin uusia. Samassa yhteydessä sanoin
1663: Neuvostoliiton keskeisen uuden kalas- Suomen hallituksen toivovan, että Suomen ja
1664: tussopimuksen aikaansaamiseksi siten, Neuvostoliiton välillä ryhdyttäisiin toimenpi-
1665: että sopimuksella pyrittäisiin turvaa- teisiin, jotta suomalaisten kalastajien käyttöön
1666: maan jo aikaisemmin neuvotteluissa olisi mahdollista saada lisäkalastusalue Suursaa-
1667: esillä ollut Suursaaren länsipuolelle jää- ren länsipuolelta.
1668: vä aJ.ue suomalaisten kalastajien käyt- Neuvostoliiton ulkoasiainministeriön taholta
1669: töön?" minulle ilmoitettiin neuvostoviranomaisten suh-
1670: tautuvan periaatteessa myötämielisesti toivo-
1671: Suomen ja Neuvostoliiton välillä solmittiin muksiimme. Ulkoasainministeriö on jo ryhty-
1672: Moskovassa 21. 12. 1959 sopimus kalastukses- nyt toimenpiteisiin esityksen tekemiseksi Suo-
1673: ta ja hylkeenpyynnistä Suomenlahdella (ns. men Moskovassa olevan suurlähetystön välityk-
1674: Huovarin alueella). Sopimus ratifioitiin 4. 4. sellä neuvotteluihin ryhtymisestä Neuvostolii-
1675: 1959 jaJ saatettiin voimaan 10. 4. 1959 anne- ton viranomaJisten kanssa uudesta kalastussopi-
1676: tulla asetuksella. Suomen ja Neuvostoliiton vä- muksesta, jossa Suursaaren länsipuolineo alue
1677: lillä 20. 5. 1965 allekirjoitetulla pöytäkirjalla olisi myös huomioitu. Neuvotteluajankohdaksi
1678: ulotettiin sopimus koskemaan erästä Suursaa- ehdotetaan maaliskuun jälkipuoliskoa.
1679: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1969.
1680:
1681: Ulkoasiainministeri Ahti Karjalainen.
1682: 3
1683:
1684:
1685:
1686:
1687: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
1688:
1689: Riksdagsman Sinisalo m. fl. har den 7 feb- Med hänsyn tili, att förenämnda avtal utgår
1690: ruari 1969 ställt följande skriftliga spörsmål den 10 april 1969, framställde jag under min
1691: tili statsrådets vederbörande medlem: nyligen företagna officiella visit i Sovjetunionen
1692: "Vilka åtgärder har Regeringen vid- Finlands regerings önskan, att detsamma måtte
1693: tagit ellet ämnar vidtaga för åstad- förnyas. I detta sammanhang framhöll jag, att
1694: kommande av ett nytt fiskeavtal mellan Finlands regering önskade, att Finland och
1695: Finland och Sovjetunionen sålunda, att Sovjetunionen i samråd måtte skrida tili åt-
1696: därigenom strävades tili tryggande av gärder, varigenom kunde möjliggöras, att finska
1697: finska fiskares användningsrätt tili det fiskare erhölle användningsrätt tili ett ytter-
1698: redan tidigare under förhandlingarna ligare fiskeområde väster om Hogland.
1699: nämnda området väster om Hogland?" Från Sovjetunionens utrikesministeriums
1700: sida meddelades, att de sovjetiska myndig-
1701: Den 21 februari 1959 slöts i Moskva ett heterna i princip förhöll sig positivt tili vårt
1702: avtal mellan Finland och Sovjetunionen an- önskemål. Utrikesministeriet har redan skridit
1703: gånde fiske och sälfångst på Finska viken tili åtgärder för att genom Finlands ambassad
1704: ( det s. k. Huovariområdet). Avtalet ratifi- i Moskva framställa om inledande av förhand-
1705: cerades den 4 april 1959 och sattes i kraft lingar med de sovjetiska myndigheterna om ett
1706: genom förordning av den 10 april 1959. nytt fiskeavtal, i vilket området väster om
1707: Genom ett protokoll undertecknat av Finland Hogland också skulle tagas i beaktande. Som
1708: och Sovjetunionen den 20 maj 1965 utsträcktes tidpunkt för förhandlingarna har föreslagits
1709: avtalet att gälla ett visst område öster om senare hälften av mars månad.
1710: Hogland. Protokollet sattes i kraft genom
1711: förordning den 3 juni 1966.
1712: Helsingfors den 6 mars 1969.
1713:
1714: Minister för utrikesärendena Ahti Karjalainen.
1715: Kirj. ksm. n:o 7.
1716:
1717:
1718:
1719:
1720: Ilaskivi ym.: Pyysiilisten henkilöiden verotuksen uudistamisesta.
1721:
1722:
1723: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
1724:
1725: Vastatessaan allekirjoittaneen kan~anedustaja ole saaneet odotettua ratkaisua, on fyysillisten
1726: Raimo Ilaskiven ym. kirjallise~n kysymykseen henkilöiden ver<>tuksen kolronaisuudistusta
1727: n:o 28/1968 totesi valtiovat:aitltllinisteri Eino alettu odottaa yhä vankemmin perustein.
1728: Raunio mm. seuraavaa: "Verotuk~n merkittä- Onhan verotusjärjestelmämme ehtinyt jo muo-
1729: vää yksinkertaistamista on pidettävä tämänhet- dostua erittäin monimutkaiseksi minkä ohessa
1730: ken välittömänä tavoitteena. Tämän tavoitteen, myös korkea verorasitus on alkanut entistä
1731: saavuttaminen on tärkeä askel myös kohti palk- selvemmin rajoittaa työnteon ja yrittämisen
1732: kaverotusta muun ohessa siitä syystä, että enna- halua sekä mahdollisuuksia säästöjen tekoon.
1733: konpidätykset voitaisUn siten saada nykyistä VerouudistukseQ yhteydessä onkin näinollen
1734: paljon tarkemmin vastaamaan lopullistl'! veroa". aihetta harkita myqs välittömän verorasituksen
1735: Mainitun vastauksen antamisesta on jo ku- yleistä alentamista.
1736: lunut lähes vuosi, jonka kuluessa on ollut Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
1737: mahdollisuus jatkaa tutkimusta verotuksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
1738: yksinkertaistamisesta, johon vastauksessa viitat- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
1739: tiin, Toisaalta on myös yleinen verorasitus seuraavan kysymyksen:
1740: tuona aikana edelleen selvästi kohonnut. Tä~ä
1741: on seurausta paitsi eräistä hallituksen toimeen- Onko Hallitus jatkanut sitä selvitys-
1742: panemista maksujen ja verojen koreytuksista tyi?tä, johon &e fyysillisten henkil()iqen
1743: myös siitä, että rahanarvon alene~inen on verotuk&en gsalt~ maaliskuun ll p&i"
1744: veroasteikkojen säilyessä ennallaan automaatti- vänä 196S päivi;itys~ii vahiova.rain,~hus
1745: sesti johtanut tuloverotuksen rasituksen kas- teri Eino Raunion vastauJq;essa kysy-
1746: vuun. Tätä on lisännyt myöskin se, että mm. mykseen n:o 28 viittaa, ja jos on,
1747: kalliinpaikan vähennyksiä ja eräitä muita vä- .missä vaiheessa fyysillisten henkilöi-
1748: hennyksiä on pienennetty, jolloin verotettava den verotuksen yli;sinkettaistamisstn.m!U-
1749: tulo ja täten myös vero suhteessa ansaittqun telmat sekä suunnitelmat verotukseQ
1750: tuloon on noussut. Kun lisäksi tiedetään, että alenta!fiis{!ksi tällä hetkellä ovat ja mil-
1751: sen paremmin aviopuoli~oiden yhteisverotuk- loin hallitus aikoo antaa niiden toteut-
1752: sen kuin yksinäisten henkilöidel'l verotuksen tamis~ksi tarvitta~at esitykset edu~kqn
1753: aiheuttamat epäkohdatkaan eivät toistaiseksi fl$lle?
1754: Helsingi~>sä 7 päivlinii ht!lmikuqta 1969.
1755:
1756: Raimo Ilaskivi. N. Kosola. Pekka Haarla.
1757: Juha Rihtniemi. Saara Forsius. Toivo Hietala.
1758: Olavi Lähteenmäki. Aili Vaittinen. Anna-Liisa Linkola.
1759:
1760:
1761:
1762:
1763: E 115/69
1764: 2
1765:
1766:
1767:
1768:
1769: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
1770:
1771: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin kunta on pyrkinyt toteuttamaan sille asetetun
1772: nojalla ovat kansanedustaja Raimo Ilaskivi ym. tehtävän eräin lakiteknillisin uudistuksin.
1773: esittäneet valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Puolisoiden ja yksinäisten henkilöiden vero-
1774: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: tuksen uudistamisen toimikunta on valtionvero-
1775: tuksen osalta ehdottanut toteutettavaksi luopu-
1776: "Onko Hallitus jatkanut sitä selvitys- malla veroluokkajärjestelmästä. Nykyisten kol-
1777: työtä, johon se fyysillisten henkilöiden men veroluokan tilalle tulisi kaikkiin verovel-
1778: verotuksen osalta maaliskuun 11 päi- vollisiin sovellettava yksi veroluokka siihen
1779: vänä 1968 päivätyssä valtiovarainminis- liittyvine tasausmenettelyineen ja nykyiset puo-
1780: teri Eino Raunion vastauksessa kysy- liso- ja työtulovähennyksen korvaavine perus-
1781: mykseen n:o 28 viittaa, ja jos on, vähennyksineen.
1782: missä vaiheessa fyysillisten henkilöi- Näiden muutosten lisäksi toimikunta on pää-
1783: den verotuksen yksinkertaistamissuunni- tynyt ehdottamaan eräitä muita uudistuksia,
1784: telmat sekä suunnitelmat verotuksen jotka koskevat mm. avointen, kommandiitti-
1785: alentamiseksi tällä hetkellä ovat ja mil- ja laivanisännistöyhtiöiden, yhtymien, yleishyö-
1786: loin hallitus aikoo antaa niiden toteut- dyllisten yhteisöjen sekä asuntotulon verotta-
1787: tamiseksi tarvittavat esitykset eduskun- mista.
1788: nalle?" Toimikunnan mietintöön sisältyviin laajakan-
1789: toisiin uudistusehdotuksiin hallitus ei vielä ole
1790: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu ollut tilaisuudessa ottamaan kantaa. Hallituksen
1791: toimialaani valtiovarainministerinä, esitän vas- tarkoituksena on kuitenkin kiireellisesti selvit-
1792: tauksenani kunnioittaen seuraavaa: tää mahdollisuudet luonnollisten henkilöiden
1793: verotuksen yksinkertaistamista sekä puolisoiden
1794: Ed. Ilaskiven ym. kirjalliseen kysymykseen ja yksinäisten henkilöiden verotuksen uudista-
1795: n:o 28/1968 antamani vastauksen jälkeen val- mista koskevan esityksen antamiseen Eduskun-
1796: tiovarainministeriö asetti viime toukokuussa nalle toimikunnan mietinnön pohjalta. Mitä
1797: toimikunnan valmistelemaan luonnollisten hen- esityksen antamisen ajankohtaan tulee, on tässä
1798: kilöiden verotuksen yksinkertaistamista sekä tarkoitettuja uudistuksia koskeva esitys halli-
1799: aviopuolisoiden ja yksinäisten henkilöiden vero- tuksen taholta ilmoitettu annettavaksi Edus-
1800: tuksen uudistamista. Toimikunta on nyttemmin kunnalle viimeistään kevätistuntokaudella 1969.
1801: valmistuneessa mietinnössään (komiteanmie- Kysymys siitä, onko ja missä määrin mahdol-
1802: tintö 1969: B 12) päätynyt ehdottamaan lista esittää samassa yhteydessä luonnollisten
1803: verotuksen yksinkertaistamisen toteutettavaksi henkilöiden verorasituksen ed. Ilaskiven ym.
1804: mm. siten, että suuresta osasta verotuksessa kysymyksen perusteluissa tarkoitetun kaltaista
1805: nykyisin tehtävistä vähennyksistä luovuttaisiin alentamista, liittyy asianomaisen vuoden tulo-
1806: kokonaan samalla kun eräitä vähennyksiä ja menoarvioesitystä laadittaessa tehtäviin rat-
1807: yhdistettäisiin toisiinsa yksinkertaisemman me- kaisuihin, minkä vuoksi tätä kysymystä ei ole
1808: nettelyn aikaansaamiseksi. Tämän ohessa toimi- asianmukaista käsitellä tässä yhteydessä.
1809: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1969.
1810:
1811: Valtiovarainministeri Eino Raunio.
1812: 3
1813:
1814:
1815:
1816:
1817: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1818:
1819: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsord- Kommissionen har i fråga om statsbeskatt-
1820: ningen har riksdagman Raimo Ilaskivi m. fl. ningen föreslagit, att reformen av äkta makars
1821: tili vederbörande medlem av statsrådet för och ensamstående personers beskattning skulle
1822: avgivande av svar översänt följande spörsmål: förverkligas genom att man skulle frångå syste-
1823: met med skatteklasser. I stället för de nuva-
1824: "Har Regeringen fortsatt det utred- rande tre skatteklasserna borde på alla skatt-
1825: ningsarbete, tili vilket den hänvisar i skyldiga tillämpas en skatteklass jämte ett
1826: finansminister Eino Raunios den 11 därtill anslutet utjämningsförfarande och ett
1827: mars 1968 daterade svar på spörsmål gnmdavdrag, som skulle ersätta de nuvarande
1828: nr 28 i fråga om beskattning av fysiska avdragen för make och arbetsinkomst.
1829: personer, och om så är fallet,
1830: i vilket skede är för närvarande pla- Förutom dessa ändringar har kommissionen
1831: nerna på en förenkling av beskattnin- beslutat föreslå vissa andra reformer rörande
1832: gen av fysiska personer samt på en beskattning av bl. a. öppna bolag, kommandit-
1833: sänkning av skatterna, och när ämnar och rederibolag, sammanslutningar, allmännyt-
1834: Regeringen förelägga Riksdagen nödiga tiga sammanslutningar samt bostadsinkomst.
1835: propositioner för förverkligande av Regeringen har icke ännu varit i tillfälle
1836: dessa planer?" att fatta ståndpunkt tili de vittbärande reform-
1837: förslag som ingår i kommissionens betänkande.
1838: Då det i spörsmålet avsedda ärendet gäller Regeringen har likväl för avsikt att i bråds-
1839: mitt verksamhetsområde i min egenskap av kande ordning utreda möjligheterna för att på
1840: finansminister, får jag såsom svar på spörsmå- basen av kommissionens förslag förelägga Riks-
1841: let vördsamt anföra följande: dagen en proposition angående en förenkling
1842: Efter det jag avgav mitt svar på riksdags- av beskattningen av fysiska personer samt en
1843: man Ilaskivis m. fl. skriftliga spörsmål nr 28/ reform av beskattningen av äkta makar och
1844: 1968 tilisatte finansministeriet sistlidne maj ensamstående personer. Angående tidpunkten
1845: månad en kommission för att förbereda en för propositionens föreläggande har det från
1846: förenkling av beskattningen av fysiska personer regeringshåll uppgivits, att en proposition
1847: samt en reform av beskattningen av äkta ma- rörande här avsedda reformer skulle föreläggas
1848: kar och ensamstående personer. Kommissionen Riksdagen senast under vårsessionen 1969.
1849: har i sitt numera färdigställda betänkande Frågan om huruvida och i viiken mån det är
1850: (Kommittebetänkande 1969: B 12) föreslagit, möjligt att i samband därmed föreslå en sådan
1851: att förenklingen av beskattningen skulle för- minskning av skattebördan för fysiska perso-
1852: verkligas bl. a. så, att man helt och hållet ner, som riksdagsman Ilaskivi m. fl. i ingressen
1853: skulle avstå från en stor del av de avdrag tili spörsmålet avser, ansluter sig tili de avgö-
1854: som nu göres vid beskattningen samtidigt som randen som fattas då budgetpropositionen för
1855: vissa avdrag skulle sammanslås för erhållande respektive år uppgöres, varför det icke är
1856: av ett enklare förfarande. Kommissionen har aktuellt att behandla denna fråga i detta sam-
1857: dessutom försökt fullfölja sitt uppdrag genom manhang.
1858: att föreslå vissa lagtekniska reformer.
1859: Helsingfors den 6 mars 1969.
1860:
1861: Finansminister Eino Raunio.
1862: Kirj. ksm. n:o 8.
1863:
1864:
1865:
1866:
1867: Weckman: Työpaikkojen terveydenhuoltoa koskevan lainsäädän-
1868: nön aikaansaamisesta.
1869:
1870:
1871: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1872:
1873: Sen johdosta, että 5 päivänä joulukuuta työnantajien ja koko yhteiskunnan eduksi,
1874: 1968 tekemääni kirjalliseen kysymykseen n:o koska sitä tietä säästettäisiin kansantaloudel-
1875: 209/1968 vp. en ole valtiopäivien päättymisen lemme paljon kalliita työtunteja.
1876: johdosta saanut vastausta, pyydän kunnioittaen Työturvallisuuslakimme, joka on annettu
1877: esittää mainitun kysymyksen uudelleen. vuonna 1958, pahimpana heikkoutena on pi-
1878: Sairaudenhoitoon, sairauksien ennalta ehkäi- dettävä sitä, että sen pääpaino on teknisissä
1879: syyn ja myös kuntoutustoimintaan on maas- tekijöissä ja niiden parantamisessa. Tuotannon
1880: samme kiinnitetty lisääntyvää huomiota. Työssä perustekijä, ihminen, on jäänyt vaille asianmu-
1881: olevan väestömme osalta asia on kuitenkin kaista huomiota ja terveydenhuoltopalveluksia.
1882: valtakunnallisesti katsoen järjestämättä. Eräät satunnaiset terveystarkastukset ovat osoit-
1883: Vuonna 1966 haki maan noin 90 000 työ- taneet, että työvoimastamme lähes 20 % on
1884: paikasta vajaat 600 korvausta työntekijäinsä menettänyt työssä terveyttään siinä määrin, että
1885: terveydenhoidon kustannuksista. Korvausta ha- he ovat sairaanhoidon tarpeessa. Myös maamme
1886: keneiden palveluksessa oli yhteensä 444 000 työikäisen väestön korkea kuolleisuus on osoi-
1887: työntekijää. Kun maassamme kaikkiaan on työ- tuksena työpaikkaterveydenhuollon tarpeelli-
1888: suhteessa noin 1.5 milj. työntekijää ja n. suudesta.
1889: 650 000 omaa työtään tekevää, voidaan todeta, Sosiaaliministeriö on vuonna 1967 asettanut
1890: että työpaikkalääkintähuollon piirissä on vain toimikunnan suunnittelemaan työturvallisuus-
1891: V5 kaikista työssä olevista kansalaisista. Tämä toiminnan kaikinpuolista kehittämistä maas-
1892: siitä syystä, kun terveydenhuollon järjestäminen samme. Kansanterveyskomitea on tehnyt esi-
1893: työpaikoille on edelleen vapaaehtoisuuden va- tyksiä työikäisen väestön terveydenhoidon ke-
1894: rassa. hittämiseksi. Vielä ei kuitenkaan ole näkynyt
1895: Työn voimaperäisyyden kohoamisen ja kiih- tuloksia asiantilan korjaamiseksi, vaikka työ-
1896: tyvän työtahdin seurauksena ovat työläiset jou- ikäisen väestön terveydenhuolto olisi parhaiten
1897: tuneet kasvavan fyysisen ja henkisen paineen toteutettavissa sitä koskevan erikoislain avulla.
1898: alaisiksi. Tämän ja työpaikoilla esiintyvien Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
1899: muiden terveydelle haitallisten seikkojen yh- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
1900: teisvaikutuksesta on syntynyt tilanne, joka vaa- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
1901: tii entistä suurempaa valppautta ja huomion seuraavan kysymyksen:
1902: kiinnittämistä tässä mielessä kaikkiin tarvitta-
1903: viin toimenpiteisiin sairausilmiöiden paljastami- Onko Hallitus tietoinen niistä epä-
1904: seksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. kohdista, joita työpaikkojen terveyden-
1905: Sairauden ilmenemisen pitäisi jo nykyaikana huollossa nykyisin esiintyy, ja jos on,
1906: johtaa työn lomassa tapahtuvaan kuntouttami- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1907: seen eikä erottamiseen, jota työntekijäin piirissä ryhtyä työpaikkojen terveydenhuoltoa
1908: aiheellisesti pelätään. Työntekijöiden edun koskevan lainsäädännön aikaansaami-
1909: ohella kuntouttaminen muodostuisi sitä paitsi seksi?
1910: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1969.
1911:
1912: Kaisu Weckman.
1913: E 33/69
1914: 2
1915:
1916:
1917:
1918:
1919: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1920:
1921: Herra Puhemies on lähettänyt valtiopäiväjär- jestöjen lausunnoista selviää niiden myöntävän
1922: jestykse11 37 §:n 1 momentissa mainitussa tar- kyselyn sisältämien tietojen työpaikkojen ter-
1923: koituksessa jäljennöksen edustaja Weckmanin veydenhuollon puuttumisesta olevan paikkansa
1924: ym. 7 päivänä helmikuuta 1969 jättämästä ky- pitäviä. Lääkintöviranomaisten taholta on tosin
1925: symyksestä n:o 8, jossa valtioneuvoston m.ian- katsottu kyselyssä esitettyihin lukuihin vaikut-
1926: omaisen jäsenen vastattavaksi on esitetty seu- tavan muutkin syyt kuin työpaikkojen teryey-
1927: raava kysymys: delliset olot, mutta samalla on kuitenkin myön-
1928: netty, että näihinkin tekijöihin voidaan kyllä
1929: "Onko Hallitus tietoinen niistä epä- vaikuttaa monipuolisen työpaikkaterveydenhoi-
1930: kohdista, joita työpaikkojen terveyden- don avulla.
1931: huollossa nykyisin esiintyy, ja jos on, Eduskunta on myös kiinnittänyt asiaan huo-
1932: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo miota liittäessään vastaukseensa Hallituksen esi-
1933: ryhtyä työpaikkojen terveydenhuoltoa tyksen laiksi väliaikaisista poikkeuksista nais-
1934: koskevan lainsäädännön aikaansaami- ten yötyökieltoa koskevista säännöksistä anne-
1935: seksi?" tun lain voimassaoloajan pitentämisestä lausun-
1936: non, jonka mukaan "työpaikan terveydellisten
1937: Kysymyksen johdosta esitän vastauksena kun- ja sosiaalisten olosuhteiden sekä työpaikkater-
1938: nioittavasti seuraavaa: veydenhuollon tulisi täyttää tietyt vaatimuk-
1939: set."
1940: Maassamme on viime vuosien aikana lää- Valmisteltavana olevan sairaanhoitoa ja kan-
1941: kintäpalvelusta kehitettäessä lähimpänä pää- santerveyttä koskevan lainsäädännön yhteydessä
1942: määränä ollut sairaanhoidon tason kohottami- voidaan osa aikuisten terveydenhoitoon liitty-
1943: nen. Tämän kehityksen seurauksena on ollut vistä kysymyksistä saattaa ratkaistuksi. Työ-
1944: sairaalalaitoksemme erittäin voimakas kehittä- paikkojen terveydenhuoltoa ei kuitenkaan il-
1945: minen. Vaikkakin samanaikaisesti on saam ai- meisesti voida sisällyttää näiden valmisteilla
1946: kaan yleinen sairausvakuutus, on todettava työ- olevien lakien piiriin, minkä johdosta mm. lää-
1947: paikkojen terveydenhuollon järjestämisen kai- kintöhallitus pitää asiaa koskevan erillisen lain-
1948: ken tämän ohessa jääneen vähemmälle huo- säädännön aikaansaamista tarpeellisena.
1949: miolle ja olevan yksinomaan vapaaehtoisuuden Asian laajakantoisuuden vuoksi olisi eri etu-
1950: varassa sekä rajoittuvan pääosiltaan yleensä ai- piirien alusta alkaen oltava mukana työpaikko-
1951: noastaan suurten teollisuus- ja liikeyritysten pii- jen terveydenhuoltoon liittyvien kysymysten
1952: riin. Huomattava osa maamme yrityksistä ja selvittämisessä, mikä työ voinee sopivimmin
1953: palkanansaitsijakunnasta on jäänyt kuitenkin ko- tapahtua asiaa tutkivassa komiteassa, jonka
1954: konaan tämän toiminnan ulkopuolelle. asettamiseksi Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin.
1955: Sosiaali- ja terveysministeriön kyselyn joh- Edellä olevan saatan kunnioittavasti Teidän,
1956: dosta hankkimista eri etupiirejä edustavien jär- Herra Puhemies, tietoonne.
1957: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1969.
1958:
1959: Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
1960: 3
1961:
1962:
1963:
1964:
1965: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
1966:
1967: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen sationer medger, att spörsmålets uppgifter om
1968: mger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- avsaknaden av hälsovård på arbetsplatserna är
1969: {else av den 7 februari 1969 nr 8 tili veder- med verkligheten överensstämmande. Medici-
1970: JÖrande medlem av statsrådet för avgivande nalmyndigheterna har visserligen ansett, att de
1971: lV svar öv.ersänt avskrift av följande av riks- i spörsmålet nämnda siffrorna även påverkas
1972: iagsman Weckman m. fl. ställda spörsmål: av andra skäl än de sanitära förhållandena på
1973: arbetsplatserna, men samtidigt har man med-
1974: "Är Regeringen medveten om de gett, att också dessa faktorer kan påverkas
1975: missförhållanden, vilka för närvarande genom en mångsidig hälsovård på arbetsplat-
1976: förekommer i arbetsplatsernas hälso- serna.
1977: vård, och om så är fallet, Också Riksdagen har fäst uppmärksamhet
1978: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta vid saken i det att den tili sitt svar på Rege-
1979: för åstadkommande av en lagstiftning ringens proposition med förslag tili lag an-
1980: angående hälsovården på arbetsplatser?" gående förlängning av giltighetstiden för lagen
1981: om temporära avvikelser från stadandena an-
1982: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt gående förbud mot kvinnors hållande i natt-
1983: mföra följande: arbete fogat ett yttrande enligt vilket "de
1984: sanitära och sociala förhållandena på envar ar-
1985: Vid utvecklandet av medicinalvården i vårt betsplats samt hälsovården på arbetsplatserna
1986: and har under de senaste åren det närmaste borde uppfylla vissa krav."
1987: nålet varit att höja sjukvårdens nivå. En 1 samband med lagstiftningen angående sjuk-
1988: :öljd av denna utveckling har varit ett syn- vård och folkhälsan, som är under beredning,
1989: lerligen starkt utvecklande av vårt sjukhus- kan en del av frågorna i samband med de
1990: räsende. Fastän en allmän sjukförsäkring vuxnas hälsovård få sin lösning. Hälsovården
1991: ;amtidigt har fåtts tili stånd, måste man kon- på arbetsplatserna kan dock uppenbarligen icke
1992: ;tatera, att ordnandet av hälsovården på ar- inrymmas i dessa under beredning varande
1993: 'etsplatserna vid sidan om allt detta ägnats lagar, varför bl. a. medicinalstyrelsen finner
1994: nindre uppmärksamhet, att denna hälsovård är åstadkommandet av en särskild lagstiftning om
1995: 1elt beroende av friviliighet och i allmänhet denna sak nödigt.
1996: mvudsakligen inskränker sig enbart tili de På grund av sakens stora bärvidd borde de
1997: :törre industri- och affärsföretagen. En stor olika intressegrupperna redan från början med-
1998: lel av företagen och löntagarkåren i vårt land verka vid utredandet av frågor i samband med
1999: 1ar emellertid helt kommit att stå utanför hälsovården på arbetsplatserna. Detta arbete
2000: lenna verksamhet. torde bäst kunna ske i en kommitte, som
2001: Av de utlåtanden som social- och hälso- undersöker saken, och Regeringen kommer att
2002: rårdsministeriet med anledning av spörsmålet skrida tili åtgärder för tillsättandet av en sådan.
2003: nförskaffat av organisationer, vilka företräder Ovanstående får jag vördsamt bringa Eder,
2004: >lika intressegrupper, framgår, att dessa organi- Herr Talman, tili kännedom.
2005: Helsingfors den 11 februari 1969.
2006:
2007: Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
2008: 1
2009: 1
2010: 1
2011: 1
2012: 1
2013: 1
2014: 1
2015: 1
2016: 1
2017: 1
2018: 1
2019: 1
2020: 1
2021: 1
2022: 1
2023: 1
2024: 1
2025: 1
2026: 1
2027: 1
2028: 1
2029: 1
2030: 1
2031: 1
2032: 1
2033: 1
2034: 1
2035: 1
2036: 1
2037: 1
2038: 1
2039: Kirj. ksm. n:o 9.
2040:
2041:
2042:
2043:
2044: Pennanen ym.: Tie- ja vesirakennuslaitoksen toimihenkilöiden
2045: matkakustannusten ja päivärahojen suoritttamisesta.
2046:
2047:
2048: E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e h e II e.
2049:
2050: Valtaosa valtion tie- ja vesirakennuslaitoksen kustannuksia eikä päivärahaa. Käytännössä tä-
2051: tierakennus työmailla työskentelevistä toimi- mä merkitsee sitä, että kun työmaa keskeyte-
2052: henkilöistä ei saa matkakustannusten korvausta tään tai se päättyy, toimihenkilö sanotaan irti.
2053: eikä päivärahaa. Matkakustannusten korvauk- Uudella työmaalla hänelle tehdään sopimus jos-
2054: sen ja päivärahan maksussa ilmenee valtion eri sa jälleen määritellään työpiiri. Erään tie- ja
2055: hallinnon aloilla erilaista käytäntöä. Matkakus- vesirakennuspiirin tierakennustyömailla työs-
2056: tannusten korvauksesta ja päivärahasta kulku- kentelevien työnjohtajien ja toimihenkilöiden
2057: laitosten ja yleisten töiden ministeriön antama lukumäärä on 115, joista 30 on oikeutettu
2058: päätös määrittelee maksuperusteet. Maksupe- saamaan päivärahaa vaikka toimihenkilöistä
2059: rusteiden mukaan korvataan työ- tai oppisopi- noin 80 % työskentelee asuin- tai kotipaikka-
2060: mussuhteessa valtioon oleville toimihenkilöille kuntansa ulkopuolella.
2061: ja työntekijöille ne ylimääräiset kustannukset, Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2062: jotka koti- tai työpaikkakunnan ulkopuolella tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
2063: työnkentelystä aiheutuvat. Tie- ja vesirakennus- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2064: laitoksen rakennustyömaat ovat niin lyhytaikai- vaksi seuraavan kysymyksen:
2065: sia, ettei siellä työssä olevat toimihenkilöt voi
2066: sijoittua asumaan työpaikkakunnalle. Toimihen- Onko Hallitus tietoinen suta, että
2067: kilöt joutuvat matkustamaan työpaikkakunnan valtion tie- ja vesirakennuslaitoksen ra-
2068: ja kotipaikkakunnan väliä sekä asumaan työ- kennustyömailla toimihenkilöille mak-
2069: paikkakunnalla tilapäisesti hankituissa asun- settavien matkakustannusten ja päivä-
2070: noissa. Näille toimihenkilöille aiheutuu tästä rahojen suorittamisessa esiintyy toimen-
2071: erittäin suuret kustannukset. Tie- ja vesiraken- piteitä ja tulkintoja, joissa toimihenkilöt
2072: nuslaitos on päätynyt ratkaisussaan määrävah- tulevat mainittuihin korvauksiin näh-
2073: vuuteen toimihenkilöihin nähden. Näillä on so- den eriarvoiseen asemaan suurimman
2074: pimus, joka edellyttää päivärahaa silloin kun osan toimenhaltijakuntaa jäädessä koko-
2075: he joutuvat sopimuksen määrittelemän piirin naan matkakorvausten ja päivärahan
2076: ulkopuolelle. Heidät komennusmääräyksellä ulkopuolelle siitä huolimatta, että he
2077: siirretään työmaasta toiseen. Suurin osa toimi- työskentelevät ulkopuolella kotipaikka-
2078: henkilöistä on sellaisilla sopimuksilla joka mää- kuntansa, ja jos on,
2079: rittelee yhden tai useamman työmaan työpii- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2080: riksi. Näille toimihenkilöille ei makseta matka- ryhtyä tämän epäkohdan poistamiseksi?
2081: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1969.
2082:
2083: Antti 0. Pennanen. Voitto Hellsten.
2084: Ville Tikkanen. Reino Breilin.
2085:
2086:
2087:
2088:
2089: E 130/69
2090: 2
2091:
2092:
2093:
2094:
2095: E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
2096:
2097: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa työsuhteeseen ja jotka näin ollen muodostavat
2098: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, eräänlaisen kantajoukon, tehdään koko tie- ja
2099: olette kirjeellänne 7 päivältä helmikuuta 1969, vesirakennuspiiriä koskevat työsopimukset, jol-
2100: n:o 44 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen loin he tulevat päivärahan piiriin kulkulaitos-
2101: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antti 0. ten ja yleisten töiden ministeriön päätöksen
2102: Pennasen ym. tekemän seuraavan sisältöisen mukaan. Välitysesityksen mukaan tällaisten
2103: kysymyksen: työsopimusten vähimmäismääräksi on em. työ-
2104: ehtosopimusneuvotteluissa sovittu työnjohta-
2105: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että jien osalta kahta kertaa tiemestaripiirien luku-
2106: valtion tie- ja vesirakennuslaitoksen ra- määrää vastaava määrä sekä toimistohenkilö-
2107: kennustyömailla toimihenkilöille mak- kunnan osalta kuusi henkilöä tie- ja vesiraken-
2108: settavien matkakustannusten ja päivä- nuspiiriä kohti. Tämä edellyttäisi, että tie- ja
2109: rahojen suorittamisessa esiintyy toimen- vesirakennuslaitoksessa tulisi olla n. 430 ns.
2110: piteitä ja tulkintoja, joissa toimihenkilöt päivärahasopimuksella olevaa em. toimihenki-
2111: tulevat mainittuihin korvauksiin näh- löä. Tarkoituksenmukaisuussyistä johtuen on
2112: den eriarvoiseen asemaan suurimman tällaisia sopimuksia tehty yli työehtosopimuk-
2113: osan toimenhaltijakuntaa jäädessä koko- sen minimin, ollen niiden määrä tällä hetkellä
2114: naan matkakorvausten ja päivärahan n. 650.
2115: ulkopuolelle siitä huolimatta, että he Toimihenkilöiden päivärahakysymystä on tut-
2116: työskentelevät ulkopuolella kotipaikka- kinut myöskin tie- ja vesirakennushallituksen
2117: kuntansa, ja jos on, työnjohtajatoimikunta, joka 23. 11. 1967 anta-
2118: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo massaan mietinnössä ehdottaa seuraavaa:
2119: ryhtyä tämän epäkohdan poistami- "Mikäli sellainen palkkaryhmiin T /2-T /4
2120: seksi?" tai K/3-K/5 kuuluva toimihenkilö, jonka
2121: kanssa tehty työsopimus edellyttää työskentelyä
2122: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tietyllä työmaalla, jouduttaisiin työmaan lopet-
2123: taen seuraavaa: tamisen, töiden keskeyttämisen taikka vähentä-
2124: Tie- ja vesirakennuslaitos noudattaa toimi- misen takia irtisanomaan ja työnantajan kan-
2125: henkilöiden matkakustannusten ja päivärahojen nalta on tärkeätä pysyttää asianomainen toimi-
2126: suhteen voimassa olevaa tie- ja vesirakennus- henkilö tie- ja vesirakennuslaitoksen palveluk-
2127: hallituksen ja Valtion Työnjohtajien ja Toimi- sessa, hänelle on työsopimusta osittain muut-
2128: henkilöiden Liitto r.y:n välisen toimihenkilöitä taen ja sitä irtisanomatta, mahdollisuuksien
2129: koskevan työehtosopimuksen säännöksiä sekä mukaan, osoitettava vastaavaa muuta työtä jol-
2130: 25. 1. 1961 annetun kulkulaitosten ja yleisten lakin toisella saman tie- ja vesirakennuspiirin
2131: töiden ministeriön päätöstä työ- ja oppisopi- alaisella työmaalla, jolloin asianomaiselle on
2132: mussuhteessa valtioon olevien toimihenkilöiden maksettava päivärahaa työsopimuksen irtisano-
2133: ja työntekijöiden matkakustannusten korvauk- misaikaa vastaavalta ajalta uudella työpaikka-
2134: sen ja päivärahan maksuperusteista. kunnalla. Edellytyksenä on, että siirtyminen ta-
2135: Työehtosopimuksen säännös perustuu valta- pahtuu välittömästi ja ao. toimihenkilön suos-
2136: kunnan sovittelijan välitysesitykseen vuodelta tumuksin" Ko. ehdotuksen mukainen järjestely
2137: 1964 ja tarkoittaa sitä, että sellaisten toimi- ei kuitenkaan työehtosopimusneuvotteluissa
2138: henkilöiden kanssa, jotka on otettu pysyvään saanut ko. liiton kannatusta.
2139: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1969.
2140:
2141: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
2142: 3
2143:
2144:
2145:
2146:
2147: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
2148:
2149: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen hållande och vilka sålunda bildar ett slags
2150: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- stamtrupp, ingås arbetsavtal gällande hela väg-
2151: velse av den 7 fehruari 1969 nr 44 ttili veder- och vattenbyggnadsdistriktet, varvid de enligt
2152: hörande medlem av statsrådet för avgivande av ministeriets för kommunikationsväsendet och
2153: svar översänt följande av riksdagsman Antti allmänna arhetena beslut kommer i åtnjutande
2154: 0. Pennanen m. fl. ställda spörsmål: av dagtraktamente. Enligt medlingsförslaget
2155: har såsom minimiantal av dylika arbetsavtal
2156: "Är Regeringen medveten om att vid de ovannämnda förhandlingarna om kol-
2157: vid väg- och vattenbyggnadsstyrelsens lektivavtal överenskommits i fråga om arbets-
2158: byggnadsarbetsplatser i fråga om er- ledare två gånger antalet vägmästardistrikt
2159: läggandet av resekostnadsersättningar samt i fråga om byråpersonalen sex personer
2160: och dagtraktamenten åt funktionärerna per varje väg- och vattenbyggnadsdistrikt.
2161: förekommer åtgärder och tolkningar Detta skulle förutsätta, att väg- och vatten-
2162: vilka leder tili att funktionärerna i frå- byggnadsverket borde ha ungeför 430 ovan
2163: ga om dessa ersättningar kommer att avsedda funktionärer med s. k. dagtraktaments-
2164: stå i olika ställning, genom att största avtal. Av ändamålsenlighetsskäl har dylika av-
2165: delen av befattningstagarkåren helt blir tai ingåtts tili ett större antal än det i kollek-
2166: lämnad utan resekostnadsersättning och tivavtalet nämnda minimiantalet och antalet ut-
2167: dagtraktamente, trots att personeroa i gör för närvarande ungefär 650.
2168: fråga har sin arbetsplats utanför hem- Funktionärernas dagtraktamentsfråga har
2169: kommunen, och om så är fallet, också studerats av väg- och vattenbyggnads-
2170: vilka åtgärder ämnar Regeringen styrelsens arbetsledarkommission, som i sitt be-
2171: vidta för avhjälpande av detta missför- tänkande 23. 11. 1967 föreslår följande:
2172: hållande?" "Måste funktionärer i lönegrupperna T /2-
2173: T/4 eller K/3-K/5, med viiken ingåtts ar-
2174: betsavtal, som förutsätter arhete på viss arbets-
2175: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt plats, på grund av indragning av arhetsplatsen
2176: anföra följande: eller inställelse eller minskning av arhetena
2177: Väg- och vattenbyggnadsverket tillämpar i uppsägas, och är det från arbetstagarens syn-
2178: fråga om hefattningstagarnas resekostnader och punkt viktigt att kvar hålla vederbörande
2179: dagtraktamenten bestämmelserna i det mellan funktionär i väg- och vattenbyggnadsverkets
2180: väg- och vattenbyggnadsstyrelsen och Valtion tjänst, hör åt honom genom partiell ändring
2181: Työnjohtajien ja Toimihenkilöiden Liitto r.y. av arbetsavtalet och utan att avtalet uppsäges,
2182: benämnda förhund gällande kollektivavtalet i mån av möjlighet anvisas annat motsvarande
2183: samt ministeriets för kommunikationsväsendet arbete vid någon annan arbetsplats inom sam-
2184: och allmänna arhetena beslut 25. 1. 1961 an- ma väg- och vattenbyggnadsdistrikt, varvid tili
2185: gående betalningsgrunderna för resekostnads- vederbörande på den nya arbetsorten bör er-
2186: ersättning och dagtraktamente åt funktionärer läggas dagtraktamente för den tid, som mat-
2187: och arhetstagare i arbets- och läroavtalsförhål- svarat arbetsavtalets uppsägningstid. En förut-
2188: lande tili staten. sättning är, att överflyttningen sker omedelbart
2189: Stadgandet i kollektivavtalet beserar sig på och med vederbörande funktionärs samtycke."
2190: riksförlikningsmannens medlingsförslag av år E tt arrangemang enligt detta förslag fick dock
2191: 1964 och det innehär, att med sådana funktio- icke vid kollektivavtalsförhandlingarna stöd av
2192: närer, vilka anställts i bestående arbetsför- ifrågavarande förhund.
2193: Helsingfors den 10 mars 1969.
2194:
2195: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
2196: 1
2197: 1
2198: 1
2199: 1
2200: 1
2201: 1
2202: 1
2203: 1
2204: 1
2205: 1
2206: 1
2207: 1
2208: 1
2209: 1
2210: 1
2211: 1
2212: 1
2213: 1
2214: 1
2215: Kirj. ksm. N:o 10.
2216:
2217:
2218:
2219:
2220: Honkonen ym.: Liike- ja toimistoaloilla havaittujen palkka- ja
2221: sosiaalisten epäkohtien poistamisesta.
2222:
2223:
2224: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2225:
2226: Sen johdosta, etten ole ·valtiopäivien päätty- Kun Eduskunnan lausumasta huolimatta sil-
2227: misen johdosta saanut vastausta kirjalliseen loinen hallitus ei ryhtynyt toimenpiteisiin asian-
2228: kysymykseeni n:o 214/1968, pyydän kunnioit~ tilan korjaamiseksi tehtiin ryhmämme taholta
2229: taen esittää mainitun kysymyksen uudelleen. seuraava eduskuntakysymys:
2230: Viime vuosikymmenen kuluessa on palvelus- Miksi ei Hallitus ole ryhtynyt Eduskunnan
2231: elinkeinojen piirissä työskentelevien lukumäärä nimenomaisesta toivomuksesta huolimatta toi-
2232: noussut voimakkaasti ja sama suunta tulee menpiteisiin liike- ja toimistoalojen työnteki-
2233: ennusteiden mukaan yhä voimistumaan, jopa jäin aseman parantamiseksi?
2234: siinä määrin, että alasta kehittyy lähivuosina Vastauksessaan kysymykseen hallitus ilmoitti
2235: suurin elinkeinoryhmä. Lisäksi on vielä odo- 25. 3. 1966 sosiaaliministeriön asettaneen toi-
2236: tettavissa, että työn laadun ja automation ke- mikunnan, jonka tehtäväksi on annettu tutkia
2237: hitys tulevat omasta puolestaan tuomaan eräitä liike- ja toimistoalojen työntekijäin ja toimi-
2238: perinteellisiä maatalous- ja teollisuusammatteja henkilöiden taloudellisia ja sosiaalisia oloja
2239: palveluelinkeinojen ryhmään. sekä tehdä ehdotuksensa mahdollisesti todettu-
2240: Valitettavasti tämän alan, johon ensisijaisesti jen . epäkohtien poistamiseksi.
2241: on luettava myymäläapulaiset ja pienipaikkaiset Tämän jälkeen olemme kahdesti kyselyn
2242: toimisto- ja varastoapulaiset, työntekijäin ta- muodossa kiirehtineet asian käsittelyä, 28. 12.
2243: loudellinen ja sosiaalinen asema ei ole noussut 1967 ja 5. 6. 1968.
2244: edes kohtuulliselle tasolle. Myymälä- ja toimis- Kun toimikunnan työn tuloksista ei vielä ole
2245: toapulaiset ovat edelleen eräs kaikkein hei- tullut selvitystä esitämme jälleen, viitaten val-
2246: koimmin palkatuista ryhmistä, näin huolimatta tiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin, val-
2247: siitä, että työ on monessa suhteessa erittäin tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
2248: rasittavaa ja vaativaa. seuraavan kysymyksen:
2249: Epäkohtaan on eduskuntakin kiinnittänyt
2250: huomionsa lausuessaan vuonna 1965 tosin ää- Mihin toime~piteisiin Hallitus on
2251: nestyksen jälkeen seuraavaa: "Eduskunta edel- ryhtynyt liike- ja toimistoaloilla havait-
2252: lyttää, että hallitus pikaisesti suorituttaa tut- tujen palkka- ja sosiaalisten epäkohtien
2253: kimuksen liike- ja toimistoalojen toi_mihenkilöi- poistamiseksi ja korjaamiseksi?
2254: den ja työntekijäin sosiaalisesta asemasta."
2255: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1969.
2256:
2257: Kuuno Honkonen. Kauko Hjerppe. R. Virtanen.
2258:
2259:
2260:
2261:
2262: E 40/69
2263: 2
2264:
2265:
2266:
2267:
2268: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2269:
2270: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa Toimikunta on lopuksi esittänyt ne totea-
2271: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mansa epäkohdat, joiden on katsottu tällä het-
2272: olette kirjeellänne 11 päivältä helmikuuta 1969 kellä olevan liike- ja toimistoaloilla merkittä-
2273: n:o 73 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen viä, ja tehnyt ehdotuksensa niiden. _poistami-
2274: il!senen vastattavaksi kansanedustaja Kuuno seksi. Toimikunnassa edustettuina olleet työ-
2275: Honkosen ym. tekemän, seuraavan sisältöisen markkinaosapuolet ovat minimipalkkalainsiiä-
2276: kysymyksen n:o 10: dännön sijasta pitäneet riittävänä vähimmäis-
2277: palkkasuojana työehtosopimusjärjestelmää. Työ-
2278: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on hönsidonnaisuusaikaa koskeva kysymys olisi
2279: ryhtynyt liike- ja toimistoaloilla havait- lähinnä hoidettavissa työmarkkinaosapuolten
2280: tujen palkka- ja sosiaalisten epäkohtien välisin sopimuksin. Myymälöiden itsenäisem-
2281: poistamiseksi ja korjaamiseksi?" missä asemissa olevien toimihenkilöiden työ-
2282: suhteeseen liittyy vastuukysymys. Siitä johtu-
2283: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- vat .epäkohdat lienevät joustavammin poistet-
2284: taen seuraavaa: tavissa alan työmarkkinaosapuolten välisin so-
2285: Sosiaaliministeriön 23. 3. 1966 asettama toi- pimuksin. Keski-iän saavuttaneiden naisten
2286: mikunta, jonka tehtäväksi annettiin tutkia liike- vaikeus saada työpaikkoja liike- ja toimisto-
2287: ja toimistoalojen työntekijöiden ja toimihenki- aloilla jäänee kulloisenkin työllisyystilanteen
2288: löiden taloudellisia ja sosiaalisia oloja sekä säätelemäksi.
2289: tehdä ehdotuksensa mahdollisesti todettujen Toimikunnan mielestä on yhteiskunnalle
2290: epäkohtien poistamiseksi, on saanut mietintönsä kuuluvia tehtäviä naistyöv<>iman työnsaanti-
2291: valmiiksi 23. 9. 1968. Mietinnöstä on pyydetty mahdollisuuksien helpottamiseksi liik~ ja toi-
2292: lausuntoja niiltä piireiltä, joita kysymyksen on mistoaloilla lasten päivähoitopaikkojen lisää-
2293: katsottu lähinnä koskevan. minen, huomion kiinnittäminen siihen, että
2294: Mietinnössä on käsitelty sellaisia kysymyksiä työtiloja rakennettaessa tai uusittaessa hanki-
2295: kuin liike- ja toimistoalojen työttömyys, nais- taan ammattientarkastuksen lausunto sosiaali·
2296: työvoiman työnsaantimahdollisuudet, ,palkkaus, tilojen riittävyydestä ja tarkoituksenmukaisuu-
2297: työnantajalta saadut muut kuin lakisääteiset desta työturvallisuuden näkökannalta, sekä
2298: edut, työolosuhteet, työaika ja osa-aikatyö, puutteellisuuksien poistaminen ammatillisessa
2299: työnantajan tukema .. vaJ>~~-aj~nyietto,. a~mati.l koulutuksessa lähinnä myymälähenkilökunnan
2300: hnen koulutus, eläkeika, 1rt1sanom1saika Ja osalta, . mikä on nähtävästi mahdollista kaup-
2301: sairausajan palkka. Toimikunta on tutkinut paoppilaitosten opetussuunnitelmia uudista-
2302: lähinnä niitä erilliskysymyksiä, jotka liittyvät malla. Sosiaali- ja terveysministeriö on asetta-
2303: liike- ja toimistoalojen työntekijöiden ja toimi- nut 17. 4. 1966 toimikunnan, jonka tehtävänä
2304: henkilöiden oloihin. Yleisluontoiset ja kaikille on laatia ehdotus lastenseimiä, lastentarhoja ja
2305: työaloille yhteiset kysymykset on käsitelty vain muita lasten päivähoitolaitoksia sekä lasten-
2306: siinä tapauksessa, että ne korostetumniin ovat tarhaopettajaseminaareja koskevaksi lainsäädän-
2307: tulleet esille nimenomaan näillä aloilla. Toimi- nöksi. Valmisteltavana olevaan lakiin työsuoje-
2308: kunta ei ole kosketellut yleisluontoisia sosiaali- lun valvonnasta voidaan ottaa säännöksiä työ-
2309: poliittisia kysymyksiä, kuten asuntokysymystä, suojeluviranomaisen oikeudesta velvoittaa työn-
2310: eikä valtion komiteain jo selvittämiä kysymyk- antaja esittämään työhuone- ja muiden tilojen
2311: siä, kuten kauppaliikkeiden aukioloaikaa. Nais- piirustukset sekä saada nähtäväkseen valvon-
2312: ten ja etenkin ansioäitien kysymys on ollut nan alaista työhuoneistoa tai sellaisen rakenta-
2313: käsiteltävänä vain siinä laajuudessa, joka sillä mista koskeva rakennus- tai muutossuunnitelma
2314: on katsottu olevan työelämän kannalta. piirustuksineen. Opetusministeriön huomiota on
2315: kiinnitetty myymälähenkilökunnan ammatillisen miseksi ja korjaamiseksi suorituttamalla tutki-
2316: koulutuksen kehittämiseen. muksen liike- ja toimistoalojen toimihenkilöi-
2317: Valtioneuvosto on 21. 11. 1968 asettanut ko- den ja työntekijäin sosiaalisesta asemasta. Kun
2318: mitean tutkimaan, mitkä työnsu~rittajaryhmät oleellisena q>äkohtana on tuotu julki liikealan
2319: maassamme ovat siinä asemassa, että ansiotaso työntekijöiden suhteellisen alhainen palkkataso,
2320: heidän suorittaessaan tavanomaista työtään hei- voidaan tätä kysymystä vielä yksityiskohtai-
2321: dän kohdallaan jää niin alhaiseksi, ettei heillä semmin tutkia 21. 11. 1968 asetetussa komi-
2322: voida katsoa olevan kohtuullista toimeentulo- teassa, joka tulee saamansa tehtävän mukaisesti
2323: turvaa, selvittämään tähän johtavia syitä sekä tekemään ehdotuksensa tarvittaviksi toimenpi-
2324: tekemään ehdotuksensa tarvittaviksi toimen- teiksi myös palveluelinkeinojen piirissä ilman
2325: piteiksi tällaisten ryhmien aseman paranta- kohtuullista toimeentuloturvaa työskentelevien
2326: miseksi. taloudellisen aseman patantamitfeksi.
2327: Kuten edellisestä voidaan havaita, on Hallitus Edellä olev!Ul saatan kuonioittavlll!ti Teidän,
2328: ryhtynyt valmistaviin toimenpiteisiin liike- ja Herra Puhemies, tietoonne.
2329: toimistoaloilla havaittujen epäkohtien poista-
2330: Helsingissä 13 päivänä h~lmikuuta 1969.
2331:
2332: Ministeri J. B. Partanen.
2333: 4
2334:
2335:
2336:
2337:
2338: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2339:
2340: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen öppethållningstider. Frågan angående kvinnor
2341: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse och särskilt förvärvsarbetande mödrar har be-
2342: av den 11 februari 1969 nr 73 tili veder- handlats endast i den mån den har ansetts ha
2343: börande medlem av statsrådet för avgivande betydelse för arbetslivet.
2344: av svar översänt följande av riksdagsman Kommissionen har tili slut påpekat de miss-
2345: Kuuno Honkonen m. fl. ställda spörsmål nr 10: förhållanden den konstaterat och som den an-
2346: sett anmärkningsvijrda inom affärs- och kon-
2347: "Vilka åtgärder har Regeringen vid- torsbranschen för närvarande samt framställt
2348: tagit för eliminering och avhjälpande förslag för avhjälpande av dessa. Arbetsmark-
2349: av de löne- och sociala missförhållan- nadsparterna, som varit företrädda i kommis-
2350: den, vilka observerats inom affärs- och sionen, har i stället för minimilönlagstiftningen
2351: kontorsbranscherna?" ansett kollektivavtalssystemet såsom ett tili-
2352: räckligt minimilöneskydd. Frågan om tiden för
2353: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt bundenhet vid arbete skulle närmast kunna
2354: anföra följande: skötas genom avtal arbetsmarknadsparterna
2355: Den av socialministeriet 23. 3. 1966 tilisatta emellan. Tili arbetsförhållandet för de funktio-
2356: kommissionen, som fick i uppdrag att under- närer, vilka i affärsrörelser innehar en själv-
2357: söka arbetstagarnas och funktionärernas inom ständigare ställning, ansluter sig frågan om
2358: affärs- och kontorsbranscherna ekonomiska och ansvar. Härav föranledda missförhållanden
2359: sociala förhållanden och att göra framställ- torde smidigast kunna elimineras genom avtal
2360: ningar för eliminering av eventuellt observe- arbetsmaknadsparterna emellan. Svårigheten för
2361: rade missförhållanden, fick sitt betänkande medelålders kvinnor att erhålla arbetsplatser
2362: färdigt 23. 9. 1968. Om betänkandet har in- inom affärs- och kontorsbranscherna måste väl
2363: begärts utlåtanden av de kretsar, vilka saken lämnas beroende av det vid tidpunkten rådan-
2364: närmast har ansetts beröra. de sysselsättningsläget.
2365: 1 betänkandet har behandlats sådana frågor Kommissionen anser, att samhällets upp-
2366: som arbetslösheten inom affärs- och kontors- gifter i syfte att underlätta den kvinnliga ar-
2367: branscherna, kvinnoarbetskraftens möjligheter betskraftens möjligheter att erhålla arbete
2368: att erhålla arbete, avlöningarna, av arbetsgiva- inom affärs- och kontorsbranscherna är att
2369: ren erhållna andra än lagstadgade förmåner, öka antalet dagvårdplatser för barn, att fästa
2370: arbetsförhållanden, arbetstiden och deltidsar- uppmärksamhet vid att man i samband med
2371: bete, av arbetsgivaren understödd fritidssyssel- byggandet eller förnyandet av arbetslokaliteter
2372: sättning, yrkesutbildningen, pensionsåldern, införskaffar yrkesinspektionens utlåtande om
2373: uppsägningstiden och lön under sjukdomstid. de sociala utrymmenas tiliräcklighet och ända-
2374: Kommissionen har närmast undersökt de sär- hålsenlighet med tanke på arbetsskyddet, samt
2375: frågor, vilka hör samman med förhållandena att eliminera bristfälligheterna i yrkesutbild-
2376: för arbetstagare och funktionärer inom affärs- ningen närmast i fråga om butikspersonalen,
2377: och kontorsbranschen. Frågor, som är av all- vilket synbarligen är möjligt genom förnyande
2378: män natur och gemensamma för alla arbets- av handelsläroanstalternas läroplaner. Social-
2379: branscher, har behandlats endast i det fall, att och hälsovårdsministeriet tilisatte 17. 4. 1966
2380: de framträtt särskilt just inom de ifrågavarande en kommission, som har tili uppgift att ut-
2381: branscherna. Kommissionen har icke befattat arbeta förslag tili lagstiftning angående barn-
2382: sig med socialpolitiska frågor av allmän natur, krubbor, barnträdgårdar och andra dagvård-
2383: såsom bostadsfrågan, eller frågor vilka redan anstalter för barn samt angående barnträd-
2384: utretts av statens kommitteer, såsom affärernas gårdslärarinneseminarier. 1 lagen om övervak-
2385: 5
2386:
2387: ning av arbetsskyddet, som är under beredning, Såsom av det ovanstående framgår har
2388: kan intagas stadganden om arbetsskyddsmyn- Regeringen vidtagit förberedande åtgärder för
2389: dighets rätt att förplikta arbetsgivare att förete eliminering och avhjälpande av de inom affärs-
2390: ritningarna för arbetsrum och andra lokaliteter och kontorsbranscherna observerade missför-
2391: samt att till påseende erhålla byggnads- eller hållandena genom att låta utföra en undersök-
2392: ändringsplan jämte ritning för färdig eller ning om funktionärernas och arbetstagarnas
2393: planerad arbetslokal, som är underställd myn- inom affärs- och kontorsbranscherna sociala
2394: dighetens övervakning. Undervisningsministe- ställning. Då såsom ett väsentligt missför-
2395: riets uppmärksamhet har fästs vid utvecklandet hållande framförts arbetstagarnas inom affärs-
2396: av butikspersonalens yrkesutbildning. branschen relativt låga lönenivå, kan denna
2397: Statsrådet tillsatte 21. 11. 1968 en kommitte fråga ytterligare i detalj undersökas i den 21.
2398: för att utreda vilka arbetstagargrupper som i 11. 1968 tillsatta kommitten, som i enlighet
2399: vårt land är i den ställning att förtjänstnivån med sitt uppdrag kommer att framställa för-
2400: för dem, då de utför sitt vanliga arbete, är så slag för nödiga åtgärder i syfte att förbättra
2401: låg att de icke kan anses ha skälig och tryggad den ekonomiska ställningen också för dem som
2402: utkomstmöjlighet, för att utreda orsakerna tili inom servicenäringar arbetar utan skäliga och
2403: detta samt för att framställa förslag tili nödigg tryggade utkomstmöjligheter.
2404: åtgärder för förbättrande av dylika gruppers Ovanstående får jag vördsamt bringa Eder,
2405: ställning. Herr Talman, tili kännedom.
2406: Helsingfors den 13 februari 1969.
2407:
2408: Minister ]. E. Partanen.
2409:
2410:
2411:
2412:
2413: E 40/69
2414: Kirj. ksm. n:o 11.
2415:
2416:
2417:
2418:
2419: Paasivuori ym.: Televisio-ohjelmien sisällöstä ja valvonnasta.
2420:
2421:
2422: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
2423:
2424: Vaikka huumausaineiden käytön levinneisyyt- seikkaa, että valtaosa nuoristamme on tervettä,
2425: tä ehkä liioitellaankin on se kuitenkin meidän- kunnollista ja elämänmyönteistä. Jos julkisten
2426: kin maassamme lisääntynyt koululaisten ja tiedotusvälineiden nykyinen suunta.us saa jat-
2427: yleensä nuorison keskuudessa.. Siksi tilanne kua, voi käydä niin, että tulee yhä enemmän
2428: on vakava ja herättää huolestusta. huonon esimerkin seuraajia.
2429: Näissä olosuhteissa tuntuu julkisten tiedo- Laajakulman ohjelman suorittajina 7/2 -69
2430: tusvälineiden, eritoten television tapa käsitellä oli myös eräitä lääkäreitä asiantuntijan omi-
2431: huumausainekysymystä, suorastaan edesvastuut- naisuudessa. Tämän johdosta on kysyttävä, eikö
2432: tomalta. Televisiossa esitetyt elokuvat ovat nimenomaan a.siantuntijoiden vastuu lääkärinä
2433: useimmiten käsittämättömän ra.akoja sisältäen olisi edellyttänyt heidän kieltäytyvän sanotun-
2434: monasti myös huumausaineiden kauppaa, käy- laisesta esityksestä, vai eikö asiantuntijoille
2435: tön opastusta ja mainontaa. Huippua tässä yleensä selosteta edeltäkäsin ohjelmaa koko-
2436: suhteessa edusti helmikuun 7:nä päivänä tänä naisuudessaan, ennen kuin se lähetetään kotei-
2437: vuonna esitetty ns. Laajakulma. Ma.initussa esi- himme? Voidaan tietenkin sanoa, että tällaisia.
2438: tyksessä, ei peitetysti, vaan suoranaisesti neu- ohjelmia ei ole pakko katsoa. Vanhempien on
2439: vottiin erilaisten huumausaineiden käyttötapo- kuitenkin vaikea aina valvoa, mitä heidän lap-
2440: ja, annostusta sekä ostopaikkoja. Tällainen on sensa ja nuorensa. katsovat. Television ohjel-
2441: epäsuoraa mainostusta, joka aiheuttaa uusien mista vastuussa olevilta on odotettava vaka-
2442: kokeilijoiden mukaan tulon, sillä kukaan ei vampaa harkintaa ja kypsyyttä.
2443: ilman tällaista neuvontaa pysty edes aloitta- Edellä esitetyn perusteella ja va.ltiopäiväjär-
2444: maan huumausaineiden käyttöä. Huumausai- jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
2445: neen makuun jo päässeen nuoren kohdalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2446: moinen "mainonta" saattaa a.iheuttaa jopa vaksi seuraavan kysymyksen:
2447: lopullisen sortumisen.
2448: Enemmän tai vähemmän sielullisesti häiriin- Tietääkö Hallitus, että televisio-
2449: tyneet nuoret, joiden lukumäärä on nykyisin ohjelmien valinnoissa ja niiden vaJ.-
2450: nousussa, ovat tavallista alttiimpia juuri huo- vonnassa on puutteita, jotka vaikut-
2451: non esimerkin omaksumiseen sanotunlaisista tavat kielteisesti paitsi yksityisten ih-
2452: esityksistä. Näin sitäkin suuremmilla syyllä, misten myös yhteiskunnan terveeseen
2453: kun sekä televisio-esitykset että lehtien artik- kehitykseen, ja jos tietää,
2454: kelit helposti johtavat sellaiseen käsitykseen, mitä Hallitus aikoo tehdä vaikuttaak-
2455: että suurin osa nuorista on huumausaineiden seen televisio-ohjelmien sisällön harki-
2456: käyttäjiä. Eihän juuri koskaan tuoda esiin sitä tumma.ksi ja valvonnan tehokkaammaksi
2457: saattamiseen?
2458: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1969.
2459:
2460: Tyyne Paasivuori. Sylvi Siltanen.
2461:
2462:
2463:
2464:
2465: E 131/69
2466: 2
2467:
2468:
2469:
2470:
2471: E d u s kunnan H e r r a P u he m i e h e 11 e.
2472:
2473: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- mitään yleisesti hyväksyttyä linjaa. Kotimais-
2474: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- tenkin asiantuntijain, jopa omien viranomais-
2475: mies, olette kirjeellänne 11 päivältä helmi- temmekin, käsitykset ovat keskenään ristiriitai-
2476: kuuta 1969, n:o 74 lähettänyt valtioneuvos- sia ja kehityksen mukaa.n muuttuvia. Ongel-
2477: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan- man laadun ja arkaluontoisuuden huomioon
2478: edustaja Tyyne Paasivuoren ym. tekemän seu- ottaen tämä on luonnollista.
2479: raavan sisältöisen kysymyksen: Yleisradion ohjelmista vastaavien esimiesten
2480: ei näissä oloissa ole ollut helppo päätellä, mil-
2481: "Tietääkö Hallitus, että televisio- loin huumausaineongelmaa käsitelleissä ohjel-
2482: ohjelmien valinnoissa ja niiden val- missa sanalla ja kuvalla on ollut yhteiskun-
2483: vonnassa on puutteita, jotka vaikut- nalliselta kannalta myönteistä tai kielteistä vai-
2484: tavat kielteisesti paitsi yksityisten ih- kutusta. Ohjelmia on valvottu samojen hyväk-
2485: misten myös yhteiskunnan terveeseen syttyjen periaatteiden mukaan kuin muitakin
2486: kehitykseen, ja jos tietää, ohjelmia. Tämä koskee myös 7. 2. 1969 esitet-
2487: mitä Hallitus aikoo tehdä vaikuttaak- tyä "Laajakulma"-ohjelmaa. Sen valmisteluvai-
2488: seen televisio-ohjelmien sisällön harki- heessa käytettiin tavallista runsaammin tutki-
2489: tummaksi ja valvonnan tehokkaammaksi muksia ja asiantuntijoita. Ohjelman tarkoituk-
2490: saattamiseen?" sena oli käsitellä nuorten oman ohjelmasa.rjan
2491: puitteissa nuorten huumausaineongelmaa sellai-
2492: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- sena kuin se Suomessa tällä hetkellä esiintyy,
2493: taen seuraavaa: selvitellä nykytilanteen syitä ja seurauksia, sa-
2494: Oy. Yleisradio Ab:n lausunnosta käy sel- laamatta. sen ilmenemismuotoja. Kun ohjelmas-
2495: ville mm. että yleisradion välittämissä ohjel- ta on virinnyt laaja keskustelu myös Yleis-
2496: missa huumausaineista ja niiden käytöstä oli radion omassa piirissä, on päätetty lähiaikoina
2497: vielä vuosi-pari sitten etualalla uutisaineisto, kutsua koolle arvovaltainen joukko alan par·
2498: jossa selostettiin po. aineiden väärinkäyttöä ha.ita asiantuntijoita sellaisen yhtenäisen linjan
2499: ulkomailla ja ulkomaisten uutislähteiden mu- löytämiseksi, joka on sekä Yleisradion tehtä-
2500: kaan. Kun tänään samaan ongelmaan kiinni- vän että yhteiskunnan edun mukainen.
2501: tetään huomiota laajoissa dokumenttiohjelmis- Mitä yleensä tulee tv-ohjelmien valintaan ja
2502: sa, selostuksissa ja haastatteluissa, joissa. alan sisällön valvontaan, toimiluvan mukaan ohjel-
2503: asiantuntijat lausuvat siitä käsityksensä eri mat on ennen niiden lähettämistä tarkastet-
2504: ohjelmissa sekä radiossa että televisiossa, tämä tava ja hyväksyttävä hallintoneuvoston mää-
2505: muutos kuvastaa huuma.usaineiden yleistymi- räämällä tavalla huomioon ottaen voimassa
2506: sessä tapahtunutta muutosta meidän oloissam- oleva lainsäädäntö. Tämän tarkoituksen toteut"
2507: me. Tilanne on muutamassa vuodessa muut- tamiseksi hallintoneuvosto on asettanut kolme
2508: tunut vakavaksi ja huolestuttavaksi. ohjelmaneuvostoa sekä 1. 11. 1967 hyväksynyt
2509: Tämä asennoituminen on kaikille asiaa käsi- Yleisradion ohjelmatoiminnan säännöstön. Sään-
2510: telleille ohjelmille yhteinen. Sen sijaan aiheen nöstössä on tarkat määräykset ohjelmatoimin-
2511: käsittelytapa on vaihdellut. Ulkomailta, joiden nan periaatteista, ohjelmien ennakkotarkastuk-
2512: vastaavia ongelmia on Yleisradion piirissä py- sesta radiossa ja televisiossa sekä televisioelo-
2513: ritty valppaasti seuraama.an, ei ole voitu saada kuvien sisältöä valvovan lautakunnan tehtävistä
2514: ja kokoonpanosta.
2515: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1969.
2516:
2517: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
2518: 3
2519:
2520:
2521:
2522: T i II R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
2523:
2524: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen uppfattningar är motstridiga och förändras i
2525: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skriveise takt med utvecklingen. Med tanke på prob-
2526: av den 11 februari 1969 nr 74 tili vederböran- lemets art och ömtålighet är detta heit na-
2527: de medlem av statsrådet för avgivande av svar turligt.
2528: översänt föijande av riksdagsman Tyyne Paasi- För de personer i Iedande ställning, som
2529: vuori m.fl. ställda spörsmåi: bär ansvaret för Rundradions program, har
2530: det under dessa förhållanden icke varit lätt
2531: "Är Regeringen medveten om att det att avgöra när ord och bild i program om
2532: i valet av televisionsprogram och över- narkotikaproblemet från samhällets synpunkt
2533: vakningen av dem råder brister, vilka sett har haft en positiv eller negativ verkan.
2534: har en negativ inverkan på såväl enskii- Tillsyn över programmen har utövats enligt
2535: da människors som samhällets sunda ut- samma godkända principer som tillsynen över
2536: veckling, och om så är faliet, andra program. Detta gäller också "Laaja-
2537: vad ämnar Regeringen göra för att kulma" -programmet, som förevisades 7. 2.
2538: medverka till att innehållet i televisions- 1969. Vid förberedelserna av det utfördes
2539: programmen blir bättre övervägt och fler undersökningar och anlitades fler sak-
2540: övervakning av dem effektivare?" kunniga än vad som vanligen är fallet. Av-
2541: sikten med programmet var att inom ramen
2542: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt för de ungas egen programserie behandla
2543: anföra följande: ungdomens narkotikaproblem sådant detta för
2544: Av Oy Yleisradio Ab:s utiåtoode framgår närvarande ter sig i Finland, att utreda orsa-
2545: bl.a., att de av rundradion förmedlade program- kerna tili och följderna av det nuvarande läget,
2546: men om narkotika och användningen av dem utan att döija dess yttrycksformer. Då prog-
2547: ännu för ett par år sedan främst bestod av rammet givit aniedning till en omfattande
2548: nyhetsmateriei, i vilket redogjordes för miss- diskussion också inom Rundradions egen krets,
2549: bruket av ifrågavarande ämnen i utloodet och har man besiutat att inom den närmaste fram-
2550: enligt utländska nyhetskällor. Då uppmärksam- tiden sammankalla en auktoritativ grupp av
2551: het fästes vid detta problem i omfattande de bästa sakkännarna på området för att finna
2552: dokumentära program, redogörelser och in- en sådan gemensam linje, som är förenlig såväi
2553: tervjuer, i vilka sakkunniga på området ut- med Rundradions uppgift som samhällets
2554: talar sin uppfattning om det i olika program intresse.
2555: såväl i radio som i television, ger denna om- Vad valet av tv-programmen och övervak-
2556: läggning uttryck för den förändring som skett ningen av innehållet i dem i allmänhet be-
2557: i våra förhållanden genom den allt allmännare träffar, så skall programmen enligt koncessio-
2558: förekomsten av narkotika. Situationen har un- nen förrän de visas kontrolleras och godkän-
2559: der några få års förlopp blivit allvarlig och nas på sätt som förvaltningsrådet bestämmer
2560: oroväckande. med beaktande av gällande lagstiftning. För
2561: Denna inställning är gemensam för alla förverkligande av detta syfte har förvaltnings-
2562: program i vilka. denna sak har behandlats. rådet tillsatt tre programråd samt 1. 11. 1967
2563: Däremot har sättet på vilket ämnet behandlats godkänt reglerna för Rundradions program-
2564: varierat. Från utlandet, vars motsvarande prob- verksamhet. Reglerna innehåller noggranna
2565: lem Rundradion vaksamt har försökt följa bestämmelser angående programverksamhetens
2566: med, har man icke kunnat erhålla någon a.ll- principer, förhandskontrollen av program i ra-
2567: mänt godtagen Iinje. Också våra inhemska dio och television samt angående den nämnds
2568: sakkunnigas, t.o.m. våra egna myndigheters uppgifter och sa.mmansättning, som övervakar
2569: televisionsfilmernas innehåll.
2570: Helsingfors den 10 mars 1969.
2571:
2572: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
2573: Kirj. ksm. n:o 12.
2574:
2575:
2576:
2577:
2578: Sinisalo ym.: Eläkeiän alentamista koskevien selvitysten valmis-
2579: tumisesta.
2580:
2581:
2582: E d u s kun n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
2583:
2584: Eläkeiän yleinen alentaminen esiintyy yhä Eläkkeelle jääneet 1. 1. 1963-31. 12. 1967
2585: voimakkaampana. tavoitteena laajojen kansalais- välisenä aikana Imatran Rautatehtaalla:
2586: piirien keskuudessa. Sen ohella on todettavissa
2587: välttämättömyys erittäin raskaissa ja terveydelle Vuosi sairaseläkkeelle 65 vuotiaana
2588: vaarallisissa töissä työskentelevien eläkeiän alen- 1963 20 1
2589: tamiseen. Tämä on todettu oikeaksi lähtökoh- 1964 45 5
2590: daksi yleisestikin, jota osoittaa 1. 12. -67 an- 1965 19 12
2591: tama sosiaaliministerin vastaus asiaa tiedustel- 1966 35 16
2592: leeseen eduskuntakyselyyn, jossa todettiin, että 1967 61 22
2593: "eläkeiän porrastaminen siten, että se joissakin
2594: ammateissa olisi yleistä eläkeikää alhaisempi, Yht. 180 56
2595: on ilmeisesti perusteltua".
2596: Sen jälkeen kun esitimme po. tiedustelun Tällaisia esimerkkejä on löydettävissä run-
2597: raskaissa ja terveydelle vaarallisissa työolosuh- saasti useilta muiltakin työaloilta.
2598: teissa työskentelevien eläkeiän alentamisesta on Vastatessaan v. 1967 edellä esitettyyn kir-
2599: tämän uudistuksen tarve käynyt entistä välttä- jalliseen eduskuntakyselyyn sosiaaliministeri
2600: mättömämmäksi. ilmoitti, että eläkeiän alentaminen ammatti-
2601: Yhä useammat työntekijät joutuvat siirty- aJoittain on sekä kansaneläkelaitoksessa että
2602: mään pois ansiotyöstä sairaseläkkeelle huomat- eläketurvakeskuksessa tutkimuksen alla ja että
2603: tavasti aikaisemmin kuin mitä lainmukainen näiden valmistuttua asia tulee ministeriössä pe-
2604: eläkeikäraja edellyttää. rusteellisen harkinnan kohteeksi. Tähän ja kaik-
2605: Imatran rautatehtaalla suoritetun tarkistuk- keen edellä esitettyyn sekä valtiopäiväjärjestyk-
2606: sen mukaan on 1. 1. 1963-31. 12. 1967 väli- sen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
2607: senä aikana vain 56 työntekijää päässyt lain- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2608: mukaiselle eläkkeelle täytettyään 65 vuotta. vaksi seuraavan kysymyksen:
2609: Sen sijaan sairaseläkkeelle siirtyi samana aikana
2610: 180 työntekijää, joiden keski-ikä on 57 vuotta. Milloin on odotettavissa eläkeiän
2611: Sairaseläkkeelle siirtyneiden määrä on noin alentamista koskevien selvitysten val-
2612: 10 % kaikista työntekijöistä. mistuminen?
2613: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1969.
2614:
2615: Taisto Sinisalo. Hugo Manninen.
2616: Rainer Virtanen. Aleksi Kiviaho.
2617: Eino Tainio.
2618:
2619:
2620:
2621:
2622: E 138/69
2623: 2
2624:
2625:
2626:
2627:
2628: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2629:
2630: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
2631: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- taen seuraavaa:
2632: mies, olette kirjeellänne 12 päivältä helmi- Kansaneläkelaitoksessa on viime vuoden lo-
2633: kuuta 1969 n:o 75 lähettänyt valtioneuvos- pulla valmistunut tutkimus ammattiaJoittaisesta
2634: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan- sairastavuudesta eläkeiän porrastuksen perus-
2635: edustaja Taisto Sinisalon ym. tekemän, seuraa- teena. Sanotulla tutkimuksella on esitutkimuk-
2636: van sisältöisen kysymyksen: sen luonne. Eläketurvakeskuksessa on aloitettu
2637: vuonna 1967 varsin laa.ja eläkeiän alentamista
2638: "Milloin on odotettavissa eläkeiän ammattialoittain koskeva tutkimus, jonka val-
2639: alentamista koskevien selvitysten val- mistuminen vaatinee vielä parin vuoden ajan.
2640: mistuminen?" Sen valmistuttua hallitus tulee ottamaa.n pu-
2641: heena olevan asian käsiteltäväkseen.
2642: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1969.
2643:
2644: Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
2645: 3
2646:
2647:
2648:
2649:
2650: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a. n.
2651:
2652: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Inom folkpensionsanstalten har vid slutet av
2653: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse förra året färdigställts en undersökning av
2654: av den 12 februari 1969 nr 75 tili vederböra.n- insjuknandet yrkesområdesvis såsom grund för
2655: de medlem av statsrådet för avgivande av svar pensionsåldems differentiering. Nämnda under-
2656: översänt följande av riksdagsman Taisto Sini- sökning har kara.ktären av en preliminär under-
2657: salo m.fl. undertecknade spörsmål: sökning. Inom pensionsskyddscentralen har år
2658: 1967 påbörjats en rätt omfattande undersök-
2659: ''När kan man vänta ett färdig- ning, som berör en sänkning av pensionsåldem
2660: blivande a.v utredningama vilka berör yrkesområdesvis, och viiken torde taga ännu
2661: en sänkning av pensionsåldern?" ett par år i anspråk. Efter dess färdigblivande
2662: kommer regeringen att taga ifrågavarande ären-
2663: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- de tili beha.ndling.
2664: samt anföra följande:
2665: Helsingfors den 10 mars 1969.
2666:
2667: Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
2668: j
2669: j
2670: j
2671: j
2672: j
2673: j
2674: j
2675: j
2676: j
2677: j
2678: j
2679: j
2680: j
2681: j
2682: j
2683: j
2684: j
2685: j
2686: j
2687: j
2688: j
2689: j
2690: j
2691: j
2692: j
2693: j
2694: j
2695: Skriftl. spm. nr 13.
2696:
2697:
2698:
2699:
2700: Lillqvist m.fl.: Om avhjälpande av missförhållandena reha·
2701: biliteringsverksamheten för invalider.
2702:
2703:
2704: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2705:
2706: Statsrådet tillsatte 17. 1.1963 en kommitte dröjsmålens menliga verkningar då det gäller
2707: med uppgift att reda ut bristema och miss- utvecklandet av skyddat arbete för handikap-
2708: förhållandena i invalidvårdslagstiftningen och pade. Vid samma tid som man i andra Iän-
2709: den övriga lagstiftningen om invalidemas reha· der kraftigt utvecklar skyddad arbetsverksam-
2710: bilitering samt inom rehabiliteringsverksam- het för handikappade, har Finland icke ens
2711: heten. Kommittens uppdrag omfattade även att lagstiftning på området eller av statens myn·
2712: för avhjälpande av bristema och missförhål- digheter uppgjorda planer. Sin egen effekt på
2713: landena framställa nödigbefunna förslag för vårt svåra arbetslöshetsläge har den omstän-
2714: justering och komplettering av lagstiftningen digheten, att speciella åtgärder för att syssel-
2715: samt ytterligare att utarbeta ett principför- sätta handikappade icke har vidtagits. Den
2716: slag till ett ändamålsenligt totalprogram för bekymmersamma stegringen i efterfrågan på
2717: rehabiliteringsverksamheten jämte erforderliga medicinska och sociala tjänster får åtminstone
2718: lagstiftningsåtgärder. Tillsättandet av kommit- delvis sin förklaring i att särskilda åtgärder
2719: ten baserade sig på en hemställan, som år icke vidtagits för att sysselsätta handikappade
2720: 1962 riktades till regeringen i riksdagens svar och i att den övriga rehabiliteringen har svag
2721: på regeringens proposition nr 53/1962. Riks- effekt.
2722: dagen uppmanade härvid regeringen att vid- Med stöd av det ovan anförda och i enlig-
2723: taga skyndsamma åtgärder för tillsättande av het med 37 § 1 mom. riksdagsordningen får
2724: en kommitte och att sedan kommitten slut- vi vördsamt förelägga vederbörande medlem av
2725: fört sitt arbete ofördröjligen avlåta proposition statsrådet följande spörsmål till besvarande:
2726: till riksdagen.
2727: Kommitten avgav sitt betänkande till stats- Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder
2728: rådet den 30 juni 1966. Efter att ha fullgjort för att avhjälpa bristfällighetema och
2729: sitt uppdrag förutsatte kommitten, att de för- missförhållandena inom invalidvårds-
2730: slag till lag och förordning samt kostnads- och den övriga rehabiliteringsverksam-
2731: kalkyler som kommitten utarbetat, måtte fin- heten; och
2732: slipas genom socialministeriets och andra ve- har Regeringen för avsikt att i så
2733: derbörande myndigheters försorg, men hittills god tid till Riksdagen avlåta proposi·
2734: har det icke inkommit några uppgifter om tioner om justering av nämnda lagstift-
2735: dessa beredningsarbeten, för att ej tala om ning och speciellt om statsunderstöd för
2736: att propositioner med förslag till ny lagstift- skyddad arbetsverksamhet, att de hin-
2737: ning skulle ha avlåtits till riksdagen. ner bli behandlade av denna riksdag?
2738: AHdeles speciellt kraftigt känner man av
2739: Helsingfors den 14 februari 1969.
2740:
2741: Bror Lillqvist. Ilmari Linna. Akseli Roden.
2742: Lars Lindeman. Veikko Mattila. Kaarlo af Heurlin.
2743: Uljas Mäkelä. Tyyne Paasivuori.
2744:
2745:
2746:
2747: E 103/69
2748: 2
2749:
2750: Kirj. ksm. n:o 13. Suomennos.
2751:
2752:
2753:
2754:
2755: Lillqvist ym.: Invalidien kuntouttamistoiminnassa olevien epä-
2756: kohtien korjaamisesta.
2757:
2758:
2759: E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
2760:
2761: Valtioneuvosto asetti 17. 1. 1963 komitean sel- lisina vajaakuntoisten suojatyön kehittämisessä.
2762: vittämään invalidihuolto- ja muussa invalidien Samaan aikaan, kun muissa maissa voimak-
2763: kuntouttamislainsäädännössä sekä kuntoutta- kaasti kehitetään vajaakuntoisten suojatyötoi-
2764: mistoiminnassa olevia puutteellisuuksia ja epä- mintaa, ei Suomessa ole alan lainsäädäntöä ei-
2765: kohtia sekä tekemään niiden poistamiseksi tar- kä valtion viranomaisten suunnitelmia. Oma
2766: peellisiksi katsomansa ehdotukset mainitun vaikutuksensa meidän vaikeaan työttömyystilan-
2767: lainsäädännön tarkistamiseksi ja täydentämi- teeseen on sillä, että vajaakuntoisten työllistä-
2768: seksi sekä laatimaan periaate-ehdotuksensa kun- misen erityisiin toimiin ei ole ryhdytty. Lää-
2769: touttamistoiminnan tarkoituksenmukaiseksi ko- kintä- ja sosiaalipalvelusten kysynnän huolestut-
2770: konaisohjelmaksi tarpeellisine lainsäädäntötoi- tava kasvu ainakin osittain selittyy myös siitä,
2771: menpiteineen. Komitean asettaminen perustui että vajaakuntoisten työllistämisen erityisiin
2772: eduskunnan toivomukseen vuonna 1962, joka toimiin ei ole ryhdytty ja muu kuntoutus on
2773: lausuttiin eduskunnan vastauksessa hallituksen heikkotehoista.
2774: esitykseen n:o 53/1962. Tällöin eduskunta ke- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
2775: hoitti hallitusta kiireellisiin toimenpiteisiin ko- jestyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esi-
2776: mitean asettamiseksi ja että komitean työn pää- tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
2777: tyttyä annettaisiin viipymättä esitys eduskun- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
2778: nalle. myksen:
2779: Komitea jätti mietintönsä valtioneuvostolle
2780: 30 päivänä kesäkuuta 1966. Tehtävänsä suori- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2781: tettuaan komitea edellytti, että sen valmista- siin invaliidihuolto- ja muussa kuntout-
2782: mien laki- ja asetusehdotusten sekä kustannus- tamistoiminnassa olevien puutteellisuuk-
2783: laskelmien viimeistely suoritettaisiin sosiaalimi- sien ja epäkohtien korjaamiseksi; ja
2784: nisteriön ja muiden asianomaisten viranomais- onko Hallituksen tarkoituksena an-
2785: ten toimesta, mutta tähän mennessä ei ole taa mainitun lainsäädännön tarkistami-
2786: näistä valmisteluista saatu tietoja, puhumatta- sesta ja erityisesti suojatyötoiminnan
2787: kaan, että olisi jätetty eduskunnalle esityksiä valtionavusta esityksiä Eduskunnalle
2788: uudesta lainsäädännöstä. niin ajoissa, että Eduskunta ehtii ne
2789: Aivan erityisesti koetaan viivytykset haital- käsitellä kuluvilla valtiopäivillä?
2790: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1969.
2791:
2792: Bror Lillqvist. Ilmari Linna. Akseli Roden.
2793: Lars Lindeman. Veikko Mattila. Kaarlo af Heurlin.
2794: Uljas Mäkelä. Tyyne Paasivuori.
2795: 3
2796:
2797:
2798:
2799:
2800: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2801:
2802: Herra Puhemies on lähettänyt valtiopäivä- invaliidihuoltolain muuttamisesta ja valtioneu-
2803: järjestyksen 37 §:n 1 momentissa mainitussa voston päätös jatkuvaa sairautta potevien in-
2804: tarkoituksessa jäljennöksen edustaja Lillqvistin valiidihuollosta, jotka on tarkoitettu ensim-
2805: ym. jättämästä kysymyksestä, jossa valtioneu- mäiseksi vaiheeksi alan lainsäädännön asteit-
2806: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi on taisessa uudistuksessa. Tarkoitus on saada nä-
2807: esitetty kysymys: mä lainsäädäntöuudistukset ministeriössä val-
2808: miiksi ja antaa invaliidihuoltolain muuttamises-
2809: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi- ta Hallituksen esitys Eduskunnalle tämän talvi-
2810: teisiin invaliidihuolto- ja muussa kun- istuntokauden aikana.
2811: touttamistoiminnassa olevien puutteelli- Suojatyötoiminnan valtionapua koskeva asia
2812: suuksien ja epäkohtien korjaamiseksi; ja on parast'aikaa ministeriön invaliidihuolto-
2813: onko Hallituksen tarkoituksena antaa asiain neuvottelukunnassa valmisteltavana ja
2814: mainitun lainsäädännön tarkistamisesta pyritään siitäkin mahdollisesti aiheutuva Halli-
2815: ja erityisesti suojatyötoiminnan valtion- tuksen esitys Eduskunnalle valmistamaan vielä
2816: avusta esityksiä Eduskunnalle niin Eduskunnan tämän istuntokauden aikana.
2817: ajoissa, että Eduskunta ehtii ne käsi- Lisäksi tulee sosiaali- ja terveysministeriö
2818: tellä kuluvilla valtiopäivillä?" ryhtymään taloudellisten mahdollisuuksien puit-
2819: teissa tarpeellisiin toimenpiteisiin muiden kun-
2820: Kysymyksen johdosta esitän kunnioittaen touttamisen alalla olevien puutteellisuuksien
2821: vastaukseksi seuraavaa: poistamiseksi alan lainsäädäntöä tarpeen mu-
2822: Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmis- kaan täydentämällä.
2823: teilla Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi
2824: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1969.
2825:
2826: Ministeri ]. E. Partanen.
2827: 4
2828:
2829:
2830:
2831:
2832: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2833:
2834: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ändring av lagen om invalidvård och ett stats-
2835: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande rådsbeslut om invalidvård åt vissa invalider,
2836: medlem av statsrådet för besvarande översänt som lider av kroniska sjukdomar, och dessa
2837: avskrift av följande av riksdagsman Liliqvist är avsedda att utgöra första skedet i en gradvis
2838: m.fl. ställda spörsmål: skeende revision av lagstiftningen på området.
2839: Avsikten är att få dessa lagstiftningsrevisioner
2840: "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder färdiga i ministeriet så att en regeringspropo-
2841: för att avhjälpa bristfällighetema och sition angående ändring av lagen om invalid-
2842: missförhållandena inom invalidvårds- vård kan avlåtas tili Riksdagen under denna
2843: och den övriga rehabiliteringsverksam- vintersession.
2844: heten; och Frågan om statsunderstöd för skyddad ar-
2845: har Regeringen för avsikt att i så betsverksamhet är som bäst under beredning
2846: god tid tili Riksdagen avlåta proposi- i ministeriets invalidvårdsdelegation och man
2847: tioner om justering av nämnda lagstift- skall försöka få en eventuellt därav föranledd
2848: ning och speciellt om statsunderstöd för regeringsproposition tili Riksdagen färdig än-
2849: skyddad arbetsverksamhet, att de hin- nu under denna riksdagssession.
2850: ner bli behandlade av denna riksdag?" Dessutom kommer social- och hälsovårds-
2851: ministeriet att inom ramen för de ekonomiska
2852: Med anledning av spörsmålet får jag vörd- möjligheterna skrida tili åtgärder för avhjäl-
2853: samt anföra följande: pande av bristerna inom rehabiliteringen genom
2854: I social- och hälsovårdsministeriet är som att efter behov komplettera lagstiftningen på
2855: bäst under beredning en regeringsproposition området.
2856: tili Riksdagen med förslag tili lag angående
2857: Helsingfors den 5 mars 1969.
2858:
2859: Minister J. E. Partanen.
2860: Kirj. ksm. n:o 14.
2861:
2862:
2863:
2864:
2865: Haapasalo ym.: Ammatinvalinnanohjaustoimiston perustamisesta
2866: Mikkeliin.
2867:
2868:
2869: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
2870:
2871: Siirtäessään vuoden 1961 alussa voimaan Eräänä syynä mainitunlaiseen nurjaan kehi-
2872: tulleella lailla ammatinvalinnanohjauksen val- tykseen on tietysti se, että Mikkelin lääni, niin
2873: tion hoidettavaksi Eduskunta pyrki siihen, yhtenäinen kuin se alueellisesti onkin, on
2874: että mahdollisimman suurelle osalle nuori- jaettu kolmen työvoimapiirin kesken. Suurin
2875: soamme olisi annettava tilaisuus saada oh- osa läänin väestöstä kuuluu Kouvolan työvoi-
2876: jausta heidän pyrkiessään valitsemaan tuleva mapiiriin, minkä keskuksena on Mikkelin kau-
2877: työelämän ura. Teollistuvassa yhteiskunnas- punki, ja jossa osassa asuu n. 122 600 hen-
2878: samme, jossa aikaisempaa suurempi maata kilöä. Läänin pohjoisosa kuuluu Kuopion työ-
2879: nuorisostamme joutuu siirtymään ns. perinnäi- voimapiiriin, jossa on 37 000 asukasta ja kes-
2880: sistä ammateista muun elinkeinoelämän palve- kuspaikkana Pieksämäki. Läänin itäosa kuuluu
2881: lukseen, tällainen ohjaus on aikaisempaa tär- Joensuun työvoimapiiriin, ja tällä alueella,
2882: keämpää. Myös parhaan mahdollisen tuotta- jonka keskuspaikkana on Savonlinna, asuu
2883: vuuden aikaansaaminen edellyttää, että työnte- 74 000 henkilöä. Kaikissa suunnitelmissa on
2884: kijät sijoitetaan heidän kykyjään ja taipumuk- kuitenkin lähdetty siitä, että Mikkelin lääni
2885: siaan vastaaviin ammatteihin. Kysymyksessä muodostaisi yhtenäisen ammattikasvatusalueen,
2886: on siis kaksi yhteiskunnan kannalta mitä tär- jolloin myös aluetoimisto sijoitettaisiin läänin
2887: keintä tavoitetta: ihmisen toimeentulo ja viih- keskustaan Mikkeliin ja paikallistoimistot lää-
2888: tyvyys sekä kansantulomme nostaminen. nin muihin kaupunkeihin. Laskelmien mukaan
2889: Tarkastellessamme kehitystä on todettava, Mikkelin läänin alueella pitäisi antaa vuosit-
2890: että vaikka meillä ammattikasvatuksessa on tain ammatinvalinnanohjausta n. 6 700:lle
2891: vielä monia puutteita, ammattikoulutus on sit- kansalaiskoulun, keskikoulun ja lukion käy-
2892: tenkin kehittynyt paremmin kuin siihen välit- neelle nuorelle. Kun tähän lisätään vielä lää-
2893: tömästi liittyvä ammatinvalinnanohjaus. Am- nin kaupungeissa - Mikkelissä, Heinolassa,
2894: mattikouluverkosto on luotu pian koko valta- Savonlinnassa ja Pieksämäellä - sijaitsevien
2895: kuntamme täyttäväksi, mutta ammatinvalin- teknillisten ammattikoulujen ja muiden amma-
2896: nanohjaustoimistojen kohdalla on erittäin suu- tillisten kurssikeskusten tarve, voidaan sanoa,
2897: ria aukkoja. Laadituista suunnitelmista on va- että alueella nykyisin tarvittaisiin useita am-
2898: jaa 60 % toteutettu. Kaikkein pahin aukko matinvalinnanohj austoimistoj a.
2899: - asukastiheyden huomioon ottaen - on Nykyisissä oloissa vain aniharvalla Mikkelin
2900: Mikkelin läänin kohdalla, jossa ei ole yhtään läänin nuorella on mahdollisuus saada amma-
2901: ammatinvalinnanohjaustoimistoa. Ja kuitenkin tinvalinnanohjausta, koska tällaiset toimistot
2902: tällä alueella asuu yli 230 000 ihmistä eli n. sijaitsevat kaukana läänin rajojen ulkopuolella.
2903: 5 % kansastamme. Kun maassamme toimii 30 Sitä useammin kuulee nuorten ja heidän van-
2904: ammatinvalinnanohjaustoimistoa, JOlssa työs- hempiensa valittavan, että kallis ammattikoulu-
2905: kentelee alun toistasataa ammatinvalinnanoh- tus on mennyt hukkaan ammattiin soveltumat-
2906: jaajaa, voidaan kokonaisen läänin "unohta- tomuuden vuoksi. Yksikin läänin keskustaan
2907: mista" pitää räikeänä epäkohtana. Tilanteen sijoitettu ammatinvalinnanohjaustoimisto olisi
2908: nurinkurisuutta lisää vielä se, että Mikkeliin säästänyt paljon hukkaan käytettyjä varoja
2909: muutamia vuosia sitten rakennettuun valtion sekä nuorten vanhemmilta että koko yhteis-
2910: virastotaloon sijoitettiin ammatinvalinnanoh- kunnaltamme.
2911: jaustoimistoa varten oma huoneisto, mutta Edellä esitetyn ja valtionpäiväjärjestyksen
2912: tämä jätettiin käyttämättä. 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme vai-
2913: E 60/69
2914: 2
2915:
2916: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi Mikkelin lääni, jossa ei ole yhtään am-
2917: seuraavan kysymyksen: matinvalinnanohjaustoimistoa, ja jos on,
2918: milloin Mikkeliin tullaan perustamaan
2919: Onko Hallitus tietoinen siitä, että ammatinvalinnanohjaustoimisto?
2920: maassamme on kokonainen maakunta,
2921: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1969.
2922:
2923: K. F. Haapasalo. Sylvi Halinen.
2924: Wiljam Sarjala. Ilmo Paananen.
2925: 3
2926:
2927:
2928:
2929:
2930: E d u s k u nn a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2931:
2932: Kansanedustajat Haapasalo ym. ovat valtio- rin alueella 3 ja Rovaniemen työvoimapiirin
2933: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin nojau- alueella 4.
2934: tuen esittäneet valtioneuvoston asianomaisen
2935: jäsenen vastattavaksi seuraavan kirjallisen ky- Lain tullessa voimaan v. 1961 siirtyivät
2936: symyksen: vuonna 1936 annetun työnvälityslain nojalla
2937: perustetut ammatinvalinnanohjauselimet ( yh-
2938: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että teensä 12) valtion hoitoon. Toiminnan käyn-
2939: maassamme on kokonainen maakunta, nistämiseksi oli sitten ensisijaisesti perustettava
2940: Mikkelin lääni, jossa ei ole yhtään am- kuhunkin työvoimapiiriin ammatinvalinnanoh-
2941: matinvalinnanohjaustoimistoa, ja jos on, jauksen piiritoimisto. Näin saatiin vuoteen
2942: milloin Mikkeliin tullaan perustamaan 1963 mennessä käyntiin 11 piiritoimiston li-
2943: ammatinvalinnanohjaustoimisto? säksi 20 paikallis- eli aluetoimistoa. Toimipis-
2944: teiden lukumäärä on tällä hetkellä edelleen 31,
2945: Tähän kysymykseen, jonka Herra Puhemies koska vuoden 1963 jälkeen ei ole saatu mää-
2946: on jättäyt vastattavakseni, esitän kunnioittaen rärahoja uusien toimistojen perustamista var-
2947: seuraavaa: ten.
2948: Jo ammatinvalinnanohjauslakia koskevan esi- Koska Mikkelin lääni ei muodosta omaa
2949: tyksen ( 1958 vuoden valtiopäivät n:o 87) työvoimapiiriä ja kun Mikkeliin ei oltu aika-
2950: perusteluissa Hallitus ilmoitti pitävänsä am- naan perustettu kunnallisen työnvälitystoimis-
2951: matinvalinnanohjaustoiminnan järjestelyä erit- ton yhteyteen erityistä osastoa nuorison työn-
2952: täin ajankohtaisena ja kiireellisenä korostaen, välitystä ja ammatinvalinnanohjausta varten
2953: että kiireellisesti olisi ryhdyttävä toimenpitei- kaupunki jäi ensimmäisessä käynnistämisvai-
2954: siin sen toimeenpanemiseksi tulo- ja menoar- heessa ammatinvalinnanohjaustoimistoa vaille.
2955: viossa myönnettävien määrärahojen puitteissa. Kaupunki kuuluu kuitenkin eräiden muiden
2956: Lain tultua voimaan 1. 1. 1961, kulkulaitosten paikkakuntien kanssa ryhmään paikkakuntia,
2957: ja yleisten töiden ministeriön työvoimaosastossa joille ammatinvalinnanohjausneuvoston suosi-
2958: laadittiin välittömästi toiminnan organisaatio- tuksen mukaan olisi ensisijaisesti pyrittävä saa-
2959: suunnitelma, minkä myös lain määräämä am- maan ammatinvalinnanohjaustoimisto.
2960: matinvalinnaohjausneuvosto hyväksyi. Viimeksi Ensimmäistä kertaa useaan vuoteen on kulu-
2961: vuonna 1965 tarkistettu suunnitelma edellyttää va vuoden tulo- ja menoarvioon jälleen varattu
2962: maan jakamista 77 ohjausalueeseen. Ammatin- pienehkö määräraha (75 000 mk) ammatin-
2963: valinnanohjausta annettaisiin suunnitelman valinnanohjaustoiminnan alueellista kehittämistä
2964: mukaan välittömästi työvoimapiireittäin toimi- varten. Ao. menomomentin perustelujen edel-
2965: vista piiritoimistoista käsin 11 alueella. Piiri- lyttäessä kolmen toimiston perustamista on
2966: toimiston alaisia paikallisia toimistoja perus- edellä mainitussa suosituksessa mainituista
2967: tettaisiin, Ahvenanmaan maakuntahallinnon paikkakunnista ollut valittava sellaiset, joiden
2968: alainen toimisto mukaan luettuna, kaikkiaan toimistot käytettävissä olevan määrärahan
2969: 66. Näistä toimisivat Helsingin työvoimapiirin puitteissa liikuttaessa saadaan palkattavan työ-
2970: alueella 10, Turun työvoimapiirin alueella 6, voiman puolesta toimintakykyisiksi. Näin on
2971: Tampereen työvoimapiirin alueella 10, Kouvo- päädytty Kemin, Salon ja Savonlinnan toimis-
2972: lan työvoimapiirin alueella 7, Vaasan työvoi- tojen perustamiseen 1. 7. 1969 lukien, jolloin
2973: mapiirin alueella 7, Jyväskylän työvoimapiirin on edellytetty, että vuoden 1970 tulo- ja meno-
2974: alueella 5, Kuopion työvoimapiirin alueella 5, arvioon saadaan näitä toimistoja varten määrä-
2975: Joensuun työvoimapiirin alueella 4, Oulun työ- raha, joka riittää henkilökunnan palkkaamiseen
2976: voimapiirin alueella 4, Kajaanin työvoimapii- koko vuodeksi.
2977: 4
2978:
2979: Perustettaviksi päätetyistä t01m1stoista Sa- hempaa ja kolme nuorempaa ammatinvalinnan-
2980: vonlinnan toimisto peittää osan Mikkelin lää- ohjaajaa, yksi nuorisotyönvälittäjä ja yksi toi-
2981: niin kuuluvaa aluetta. Mikkelin kaupunkiin mistoapulainen. Näiden palkkaamiseen tarvi-
2982: suunniteltu toimisto, jonka toimintapiiriin Mik- taan vuosittain yhteensä 119 300.76 mk, ts.
2983: kelin kaupungin lisäksi kuuluvat Mikkelin huomattavasti enemmän kuin kuluvan vuoden
2984: mlk, Anttola, Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, talousarviossa on varattu kolmea toimistoa var-
2985: Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala, Ristiina ja ten. Nimenomaan tästä syystä Mikkelin toi-
2986: Suomenniemi, voidaan perustaa heti kun tar- mistoa ei voitu kuluvana vuonna mahduttaa
2987: koitusta varten saadaan tarvittavat määrärahat. perustettavien toimistojen joukkoon.
2988: Näiden kuntien muodostama alue on niin Tämän, Herra Puhemies, olen tahtonut
2989: väkirikas, että on laskettu perustettavassa toi- saattaa tietoonne.
2990: mistossa tarvittavan henkilökuntaa kaksi van-
2991: Helsingissä, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä 25 päivänä helmikuuta 1969.
2992:
2993: Ministeri Viljo Virtanen.
2994: 5
2995:
2996:
2997:
2998:
2999: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3000:
3001: Riksdagsmännen Haapasalo m.fl. ha i stöd arbetskraftsdistrikt, 3 inom Kajana arbetskrafts-
3002: av riksdagsordningens 37 § 1 mom. i och för distrikt och 4 inom Rovaniemi arbetskrafts-
3003: besvarande av vederbörande medlem av Stats- distrikt.
3004: rådet framställt följande skriftliga spörsmål: Då lagen trädde i kraft år 1961 övertogs
3005: de yrkesvägledningsorgan ( sammanlagt 12),
3006: "Är Regeringen medveten om, att i som grundats i stöd av 1936 års lag om ar-
3007: vårt land en hei landsdel, St Michels betsförmedling, av staten. Verksamhetens
3008: Iän, helt saknar yrkesvägledningsbyråer, igångsättande krävde sedan i första hand att
3009: och om så är fallet, distriktsbyråer för yrkesvägledningen grunda-
3010: när kommer en yrkesvägledningsbyrå des i samtliga arbetskraftsdistrikt. På så sätt
3011: att grundas i St Michel?" startades fram till år 1963 utöver 11 distrikts-
3012: byråer 20 lokala eller regionala byråer. An-
3013: Med anledning av detta spörsmål, som Riks- talet byråer är för närvarande fortfarande 31,
3014: dagens Herr Talman tiliställt mig för besva- eftersom anslag för grundande av nya byråer
3015: rande, får jag högaktningsfullt anföra följande: icke beviljats sedan år 1963.
3016: Redan i motiveringen tili sin proposition an- Då St Michels Iän icke bildar ett eget ar-
3017: gående lag om yrkesvägledning ( 19 58 års riks- betskraftsdistrikt och då någon specialavdel-
3018: dag nr 87) meddelade Regeringen, att anord- ning för ungdomsförmedling och yrkesvägled-
3019: nandet av yrkesvägledning enligt dess uppfatt- ning icke på sin tid grundats vid den kommu-
3020: ning var en synnerligen aktuell fråga och un- nala arbetsförmedlingsbyrån, blev St Michel
3021: derströk, att skyndsamma åtgärder borde vid- i första omgången utan yrkesvägledningsbyrå.
3022: tagas för dess förverkligande inom ramen för Staden hör emellertid jämte ett antal andra
3023: i statsförslaget beviljade anslag. Omedelbart orter tili en grupp orter, å vilka enligt yr-
3024: efter det lagen trätt i kraft den 1. 1. 1961 ut- kesvägledningsrådets rekommendation en yr-
3025: arbetades å arbetskraftsavdelningen vid minis- kesvägledningsbyrå i första hand borde grun-
3026: teriet för kommunikationsväsendet och all- das.
3027: männa arbetena för yrkesvägledningen en or- För första gången på flera år har i årets
3028: ganisationsplan, som även godkändes av det statsförslag reserverats ett litet anslag ( 75 000)
3029: i lagen förutsatta yrkesvägledningsrådet. Den- för yrkesvägledningens regionala utbyggnad. Då
3030: na pian, som senast reviderades år 1965, inne- motiveringen för ifrågavarande moment förut-
3031: bär, att landet indelas i 77 yrkesväglednings- sätter grundandet av tre byråer har man av
3032: områden. Yrkesvägledning skulle enligt planen ifrågavarande orter varit tvungen att utvälja
3033: meddelas inom 11 områden av de inom grän- sådana, vilkas byråer inom ramen för tiligäng-
3034: serna för arbetskraftsdistrikten verksamma liga anslag med hänsyn tili avlönad personai
3035: distriktsbyråerna. Distriktsbyråerna underställda kunna bli funktionsdugliga. Med hänsyn här-
3036: lokala byråer skulle, medräknat den byrå, som tili har man beslutat grunda de nya byråerna
3037: är underställd Alands ladskapsstyrelse, grun- fr.o.m. den 1 juli 1969 i Kemi, Salo och Ny-
3038: das tili ett antal av 66. Av dessa skulle 10 slott och därvid förutsatt, att i statsförslaget
3039: arbeta inom Helsingfors arbetskraftsdistrikt, 6 för år 1970 antecknas ett anslag, som möj-
3040: inom Åbo arbetskraftsdistrikt, 10 inom Tam- liggör perso.nalens avlönande för hela året.
3041: merfors arbetskraftsdistrikt, 7 inom Kouvola Av de beslutade byråerna täcker byrån i
3042: arbetskraftsdistrikt, 7 inom Vasa arbetskrafts- Nyslott en del av St Michels Iän. Verksamhets-
3043: distrikt, 5 inom Jyväskylä arbetskraftsdistrikt, området för den byrå, som planerats grundad
3044: 5 inom Kuopio arbetskraftsdistrikt, 4 inom i St Michel, omfattar utom St Michels stad,
3045: Joensuu arbetskraftsdistrikt, 4 inom Uleåborgs St Michels landskommun samt kommunerna
3046: E 60/69
3047: 6
3048:
3049: Anttola, Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, För avlöningen av denna personai erfordras
3050: Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala, Ristiina och årligen 119 300,76 mk, d.v.s. åtskilligt mera
3051: Suomenniemi. Byrån kan grundas omedelbart, än vad som i årets statsförslag reserverats för
3052: sedan nödiga anslag för densamma beviljats. tre byråer. Uttryckligen av denna orsak har
3053: Befolkningsunderlaget på det område dessa byrån i St Michel icke kunnat inrymmas bland
3054: kommuner bildar är så stort att personalen de byråer, som nu skola grundas.
3055: på yrkesvägledningsbyrån ifråga beräknats böra Detta, Herr Talman, har jag velat bringa
3056: omfatta två äldre och tre yngre yrkesvägledare, till Eder kännedom.
3057: en ungdomsförmedlare och ett byråbiträde.
3058: Helsingfors, å ministeriet för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena, den 25 feb-
3059: ruari 1969.
3060:
3061: Minister Viljo Virtanen.
3062: Kirj. ksm. n:o 15.
3063:
3064:
3065:
3066:
3067: Vaittinen: Kaupunkien ja kauppaloiden terveyssisarten palk-
3068: kauksen korottamisesta.
3069:
3070:
3071: E d u sk u n n an H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3072:
3073: Terveydenhuoltoalalla viime maaliskuussa puoltavat palkkaluokan korottamista. Vähek-
3074: tehdyn sopimuksen mukaan maalaiskuntien symättä kenenkään työn määrää ja arvosta-
3075: terveyssisarten palkkaus nousi yhden palkka- matta palkkaluokan nousua on todettava, ettei
3076: luokan A 18:sta A 19:een. Sopimuksen edus- komitean kyseiset näkökohdat voi olla esteenä
3077: kunta hyväksyi kesällä -68 ja teki samalla kaikkien kaupunkien ja kauppaloiden terveys-
3078: asianmukaisen lainmuutoksen. Kaupunkien ja sisarien palkankorotukselle. Päinvastoin kuin
3079: kauppaloiden terveyssisaret jäivät ilman koro- mistä komitean näkemys lähtee, on todettava
3080: tusta. käytännöstä, että työnohjaus lisää työmäärää
3081: Terveydenhuoltohenkilöstön palkkoja tarkis- samalla nostaen luonnollisesti työn tasoa. Ko-
3082: tavassa komiteassa on ollut esillä mm. kau- mitean päätös ei näin ollen edistä terveyden-
3083: punkien ja kauppaloiden terveyssisarien palk- huoltotyön kehitystä.
3084: kaluokkien tarkistus. Komitea esittää juuri Edellä esitetyn johdosta ja viitaten valtio-
3085: valmistuneessa mietinnössään yhden palkkaluo- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
3086: kan korotusta vain niille kaupunkien ja kaup- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3087: paloiden terveyssisarille, joilla ei ole työnohjaa- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3088: jaa eli johtavaa terveyssisarta. Helsinkiä lu-
3089: kuun ottamatta maamme kaupungeissa on 11 Mitä Hallitus aikoo tehdä kaupun-
3090: johtavaa terveyssisarta. Komitean mielestä työn kien ja kauppaJoiden terveyssisarten
3091: määrä ja työpaineen jakautuminen ilman johta- palkkauksen järjestämiseksi oikeuden-
3092: vaa terveyssisarta · ovat ne näkökohdat, jotka mukaisesti?
3093: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1969.
3094:
3095: Aili Vaittinen.
3096:
3097:
3098:
3099:
3100: E 153/69
3101: 2
3102:
3103:
3104:
3105:
3106: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3107:
3108: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- järjestysmuodon kehittämistä tarkoittavia suun-
3109: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- nitelmia viimeistellään parhaillaan sisäasiain-
3110: mies, olette kirjeellänne helmikuun 17 päivältä ministeriön tammikuun 18 päivänä 1967 aset-
3111: 1969 n:o 92 lähettänyt asianomaisen valtio- tamassa kansanterveystoimikunnassa, jonka teh-
3112: neuvoston jäsenen vastattavaksi kansanedustaja tävänä on tarkistaa kansanterveyskomitean eh-
3113: Alli Vahtisen tekemän seuraavan sisältöisen dotukset niistä annettujen lausuntojen perus-
3114: kysymyksen: teella. Kun on ilmeistä, että peruskunnan
3115: kansanterveystyön organisaatiota tullaan ehdot-
3116: "Mitä Hallitus aikoo tehdä kaupun- tamaan oleellisesti muutettavaksi, ei tämä voi
3117: kien ja kauppaJoiden terveyssisarten olla vaikuttamatta myös terveyssisarten ase-
3118: palkkauksen järjestämiseksi oikeuden- maan, tehtäviin ja työolosuhteisiin. Näin ollen
3119: mukaisesti?" on välttämätöntä, että ennen kuin otetaan kan-
3120: taa nyt esillä olevaan .kysymykseen, selvite-
3121: Vastauksena kysymykseen pyydän kunnioit- tään, mihin toimenpiteisiin toimikunnan ehdo-
3122: tavaksi esittää seuraavaa: tukset mahdollisesti antavat aihetta.
3123: Kun kysymyksen perusteluissa mainittu toi- Niin kuin terveydenhoitohenkilöstön palk-
3124: mikunta oli asetettu valtiovarainministeriöstä, kausperustetoimikunnan mietinnöstäkin käy
3125: jolle näin ollen toimikunta on jättänyt mietin- selville, avoterveydenhuollon suunniteltu uudel-
3126: tönsä asian aiheuttamia toimenpiteitä varten, leen järjestely edellyttää, että virkojen palk-
3127: olen pyytänyt kysymyksen johdosta sanotun kausta vielä uudelleen selvitetään. Ilmeistä
3128: ministeriön lausuntoa, jossa esitetään: onkin, että jos avoterveydenhuollon järjestys-
3129: "Valtiovarainministeriön huhtikuun 17 päi- muodossa tapahtuu huomattavia muutoksia, ei
3130: vänä 1968 asettaman terveydenhoitohenkilös- terveydenhuoltohenkilöstön palkkausperustetoi-
3131: tön palkkausperustetoimikunnan tehtävänä oli mikunnan ehdotuksia tältä osin voida sellaise-
3132: laatia terveydenhuoltohenkilöstön palkkauspe- naan toteuttaa. Toimikunta lieneekin ottanut
3133: rusteista ehdotus, jonka perusteella kyseisen kyseiset virat käsittelynsä kohteeksi pääasialli-
3134: henkilöstön palkkaussuhteet voitaisiin tulevai- sesti terveydenhuoltohenkilöstön palkkauspe-
3135: suudessa nykyistä yhtenäisemmin järjestää. En- rusteiden kokonaisselvittelyä ajatellen."
3136: nen kuin komitean kuluvan vuoden tammikuun Edellä lausutun huomioon ottaen kuin myös
3137: 21 päivänä jättämään mietintöön sisältyvään sen, että sosiaali- ja terveysministeriössä on
3138: ehdotukseen on voitu kokonaisuudessaan ottaa valmisteilla lakiehdotus terveydenhoitajista,
3139: kantaa, mikä tässä vaiheessa ei ole vielä mah- joille ehdotuksen mukaan tulisivat kuulumaan
3140: dollista, ei joidenkin ehdotukseen sisältyvien vi- kaikki ne tehtävät, jotka voimassa olevien
3141: ranhaltijoiden tai viranhaltijaryhmien palkkaus- säännösten mukaan kuuluvat sekä kunnallisille
3142: suhteita voida erillisinä käsitellä. terveyssisarille että kunnan kätilöille, ei ole
3143: Lisäksi on avoterveydenhuollossa toimivien mahdollista eikä tarkoituksenmukaista ryhtyä
3144: viranhaltijain osalta todettava, että peruskun- tässä vaiheessa järjestämään kysymyksessä mai-
3145: nan hoitaman ensiasteisen kansanterveystyön nitun ryhmän palkkauksia.
3146: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1969.
3147:
3148: Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
3149: 3
3150:
3151:
3152:
3153:
3154: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3155:
3156: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen av grundkommunerna håller på att få sin slut-
3157: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- liga utformning just nu inom den folkhälsokom-
3158: velse av den 17 februari 1969 nr 92 tili ve- mission som tilisattes av ministeriet för in-
3159: derbörande medlem av statsrådet för avgivande rikesärendena den 18 januari 1967. Den har
3160: av svar översänt följande, av riksdagsledamo- tili uppgift att justera folkhälsokommissionens
3161: ten Aili Vaittinen ställda spörsmål: förslag på grundvalen av de utlåtanden som
3162: avgetts om dem. Då det är uppenbart att det
3163: "Vad ämnar Regeringen göra för att kommer att föreslås, att folkhälsoarbetet inom
3164: avlöningen för städernas och köpingar- grundkommunerna skall omorganiseras betyd-
3165: nas hälsosystrar skall ordnas på ett ligt, kommer detta att påverka också häls~
3166: rättvist sätt?" systrarnas ställning, uppgifter och arbetsför-
3167: hållanden. Fördenskull är det nödvändigt att
3168: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- frågan om vilka åtgärder kommissionens för-
3169: samt anföra följande: slag möjligen föranleder blir utredd innan
3170: Emedan den kommission som nämnts i ståndpunkt tas tili den fråga som nu berörts.
3171: spörsmålets motivering hade tilisatts genom Såsom framgår av det betänkande kom-
3172: försorg av finansministeriet, tili vilket kom- missionen för hälsovårdspersonalens avlönings-
3173: missionen därför har överlämnat sitt betän- grunder avgett, förutsätter den planerade om-
3174: kande för vidtagande av de åtgärder saken på- organiseringen av den öppna hälsovården att
3175: kallar, har jag med anledning av spörsmålet avlöningen för tjänsterna ånyo utredes. Det
3176: begärt ett utlåtande av detta ministerium. I är därför uppenbart, att om betydande änd-
3177: utlåtandet anföres följande: ringar sker i den öppna hälsovårdens organisa-
3178: "Den av finansministeriet den 17 april 1968 tion, kan kommissionens förslag i detta av-
3179: tilisatta kommissionen för hälsovårdspersona- seende inte förverkligas i sin nuvarande form.
3180: lens avlöningsgrunder hade tili uppgift att ut- Kommissionen torde för övrigt ha behandlat
3181: arbeta ett förslag tili avlöningsgrunder för tjänsterna i fråga främst med tanke på en
3182: hälsovårdspersonalen, enligt vilket avlönings- samlad utredning av grunderna för hälsovårds-
3183: förhållandena för nämnda personai framdeles personalens avlöning."
3184: skulle kunna göras mera ennetliga än de nu Med hänsyn tili det som ovan anförts och
3185: är. Innan ståndpunkt har kunnat tagas tili med beaktande av att social- och hälsovårds-
3186: hela det förslag som ingår i det betänkande ministeriet håller på att utarbeta ett lagförslag
3187: kommitten avgav den 21 januari i år, och om hälsovårdare, vilka enligt förslaget skulle
3188: detta är ännu inte möjligt, kan avlöningsför- komma att anförtros både de uppgifter som
3189: hållandena för några tjänsteinnehavare eller enligt gällande stadganden åligger kommuner-
3190: grupper av tjänsteinnehavare, som innefattas nas hälsosystrar och som ankommer på de
3191: i förslaget, icke behandlas särskilt. kommunala barnmorskorna är det varken möj-
3192: Dessutom bör i fråga om tjänsteinnehavare ligt eller ändamålsenligt att i detta skede börja
3193: inom den öppna hälsovården konstateras att reglera avlöningarna för den grupp som nämnts
3194: pianeroa på en utbyggnad av organisationen i spörsmålet.
3195: av det primära hälsovårdsarbete som handhas
3196: Helsingfors den 13 mars 1969.
3197:
3198: Social- och hälsovårdsminister A-L. TieJkso.
3199: Kirj. ksm. n:o 16.
3200:
3201:
3202:
3203:
3204: Vaittinen: Sairaanhoitajien korkeakouluopetuksen järjestämisestä.
3205:
3206:
3207: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3208:
3209: Tehostettaessa ja kehitettäessä terveyden- ja nan toiminnan kehittämiseen. Kehitettäessä
3210: sairaanhoitoa nykyisen yhteiskunnan asettamien parhaillaan opettajain valmennusta kauttaaltaan
3211: vaatimusten mukaiseksi tulee suunnittelu-, joh- yliopistotasoiseksi koulutukseksi olisi sairaan-
3212: to- ja opetustehtävissä olevilla henkilöillä olla hoidon opettajien koulutus myös kiireellisesti
3213: vaatimuksia vastaava koulutus. Johtavissa ase- kehitettävä korkeakouluopetukseksi.
3214: missa olevat sairaanhoitajat sekä sairaaloissa Edellä olevan johdosta esitän kunnioittavasti
3215: että avoterveydenhuollossa ovat avainasemissa valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentin no-
3216: alueensa toiminnan tehostamista suunniteltaessa jalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
3217: ja sitä toteutettaessa. Terveydenhuollon kohoa- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
3218: vien kustannusten ollessa samanaikaisesti vaka-
3219: vana ongelmana on oikeutettua vaatia, että tä- Onko Hallitus tietoinen johto-,
3220: hän toimintaan käytetyillä varoilla saadaan to- suunnittelu- ja opetustehtävissä toimi-
3221: della entistä parempaa terveydenhuollon palve- vien sairaanhoitajien korkeakouluopin-
3222: lua. Siksi toiminnan keskeisimmän ja laajim- tojen tarpeesta ja merkityksestä sairaan-
3223: man osaston johtotehtävissä toimivien sairaan- hoidon- ja terveydenhoidon tehostami-
3224: hoitajien koulutus olisi kiireellisesti saatava seksi, ja jos on,
3225: korkeakouluopetukseksi. Sairaanhoidon opetta- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
3226: jien koulutus vaikuttaa luonnollisesti erittäin ryhtynyt sairaanhoitajien korkeakoulu-
3227: merkittävästi ja pitkävaikutteisesti henkilökun- opetuksen järjestämiseksi?
3228: Helsingissä helmikuun 17 päivänä 1969.
3229:
3230: Alli Vaittinen.
3231:
3232:
3233:
3234:
3235: E 174/69
3236: 2
3237:
3238:
3239:
3240:
3241: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3242:
3243: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tajattaren ja sairaanhoidon opettajan virkaan
3244: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vaaditaan, että hakija on suorittanut sairaan-
3245: olette kirjeellänne 17 päivältä helmikuuta 1969 hoidon opettajan tutkinnon. Saman asetuksen
3246: n:o 16 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen 35 §:ssä sanotaan, että 16 §:ssä mainitun sai-
3247: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aili Vait- raanhoidon opettajan tutkinnon vaatimukset
3248: tisen tekemään seuraavan sisältöiseen kysymyk- vahvistaa opetusministeriö. Sairaanhoidon opet-
3249: seen: tajan tutkinnosta ei ole tähän asti ollut ole-
3250: massa asetusta, ministeriön päätöstä tai vas-
3251: "Onko Hallitus tietoinen johto-, taavaa.
3252: suunnittelu- ja opetustehtävissä toimi- Opetusministeriön päätösehdotus sairaanhoi-
3253: vien sairaanhoitajien korkeakouluopin- don opettajan tutkinnosta on parast'aikaa lau-
3254: tojen tarpeesta ja merkityksestä sairaan- suntokierroksella ja on tarkoitus vahvistaa lähi-
3255: hoidon- ja terveydenhoidon tehostami- aikoina. Voitaneen mainita tässä yhteydessä ote
3256: seksi, ja jos on, päätösehdotusta koskevasta muistiosta: "Olisi
3257: mihin toimenpiteisiin Hallitus on välttämätöntä saada tutkintoa koskeva viralli-
3258: ryhtynyt sairaanhoitajien korkeakoulu- nen päätös, joka olisi voimassa siihen asti, kun-
3259: opetuksen järjestämiseksi?" nes suunnitteilla olevat uudistukset, mm. mah-
3260: dollisesti perustettava korkeakoulutasoinen
3261: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- opettajantutkinto voidaan toteuttaa." Tutkinto-
3262: vasti seuraavaa: todistuksen saaminen edellyttäisi opetusminis-
3263: Lääkintöhallitus on aikanaan kiinnittänyt teriön ehdotuksen mukaan mm. kahta yliopis-
3264: huomiota sairaanhoidon korkeakoulutasoisen tossa tai korkeakoulussa suoritettua alaan so-
3265: jatkokoulutuksen tarpeellisuuteen. Lääkintöhal- veltuvaa approbatur-arvosanaa.
3266: lituksen ja Turun yliopiston kesken tehdyn so- Ammattikasvatushallitus on ilmoittanut teke-
3267: pimuksen pohjalla on Turussa vuodesta 1965 vänsä vielä kuluvan kuun aikana ehdotuksen
3268: lähtien annettu sairaanhoidon hallinto- ja ope- komiteaksi, jonka tehtävänä olisi ammatillisten
3269: tustehtäviin valmistavaa jatkokoulutusta osaksi oppilaitosten opettajien korkeakoulutasoinen
3270: Turun sairaanhoito-opistossa, osaksi Turun yli- opetuksen kokonaisselvittely ja toteuttaminen
3271: opistossa. sekä sen osana sairaanhoidon opettajien koulu-
3272: Sairaanhoitajakoulutus siirrettiin 1. 7. 1968 tuksen järjestely. Opetusministeriössä on par-
3273: lukien opetusministeriön alaisuuteen. Samana haillaan harkittavana, onko kuitenkin tarkoituk-
3274: päivänä astui voimaan asetus sairaanhoitotoi- senmukaisinta selvittää sairaanhoidon korkea-
3275: men harjoittajien ja muun vastaavanlaisen hen- koulukysymystä erillisessä komiteassa tai toimi-
3276: kilöstön kouluttamisesta ( 418/68), jonka kunnassa, koska ala on poikkeava ammattikas-
3277: 16 §:n mukaan kelpoisuusehtona sairaanhoito- vatushallituksen alaisesta muusta lähinnä tek-
3278: oppilaitoksen rehtorin, johtajattaren, apulaisjoh- nilliskaupallisesta ammattiopetuksesta.
3279: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1969.
3280:
3281: Opetusministeri Johannes Virolainen.
3282: 3
3283:
3284:
3285:
3286:
3287: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
3288:
3289: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen för i 16 § nämnd sjukvårdslärarexamen fast-
3290: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse ställes av undervisningsministeriet. Hittilis har
3291: av den 17 februari 1969 nr 16 tili veder- någon förordning, något ministeriebeslut eller
3292: börande medlem av statsrådet för avgivande någon annan motsvarande föreskrift om sjuk-
3293: av svar översänt följande, av riksdagsledamoten vårdslärarexamen inte funnits.
3294: Aili Vaittinen ställda spörsmål: Om undervisningsministeriets förslag tili
3295: beslut om sjukvårdslärarexamen inhämtas som
3296: "Är Regeringen medveten om beho- bäst utlåtanden, och meningen är att beslutet
3297: vet och betydelsen av högskolestudier skall fastställas inom en nära framtid. I detta
3298: för sjukskötare för att sjukvården och sammanhang torde kunna anföras ett utdrag
3299: hälsovården skall kunna effektiveras, ur promemorian om förslaget: "Det vore nöd-
3300: och om så är fallet, vändigt att få tili stånd ett officiellt beslut om
3301: vilka åtgärder har Regeringen vid- denna examen, vilket skulle gälla tilis de plane-
3302: tagit för att ordna med högskoleunder- rade reformerna, bl. a. en eventuell Iärarexamen
3303: visning för sjukskötare?" på högskolenivå, kan förverkligas." Enligt un-
3304: dervisningsministeriets förslag skulle erhållande
3305: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- av examensbetyg bl. a. förutsätta att två för
3306: samt anföra följande: området lämpliga approbaturvitsord avlägges
3307: Medicinalstyrelsen fäste på sin tid uppmärk- vid universitet eller högskola.
3308: samhet vid behovet av fortbildning på högsko- Yrkesutbildningsstyrelsen har meddelat, att
3309: lenivå inom sjukvården. På grundvalen av ett den redan under denna månad kommer att
3310: avtai mellan medicinalstyrelsen och Turun yli- föreslå, att en kommitte tilisättes med uppdrag
3311: opisto ges sedan år 1965 i Åbo förberedande att utreda hela frågan om undervisning på
3312: fortbildning i förvaltnings- och undervisnings- högskolenivå för lärarna vid yrkesutbildnings-
3313: göromål inom sjukvården, dels vid Turun sai- anstalterna och hur denna skali förverkligas
3314: raanhoito-opisto och dels vid Turun yliopisto. samt att som en del av denna uppgift ange
3315: Sjukskötarutbildningen underställdes fr. o. m. hur sjukvårdslärarnas utbildning skall organi-
3316: 1. 7. 1968 undervisningsministeriet. Samma dag seras. Inom undervisningsministeriet övervägs
3317: trädde förordningen om utbildning av utövare för närvarande huruvida det ändå vore ända-
3318: av sjukvårdsyrke och av annan motsvarande målsenligast att frågan om högskoleutbildning
3319: personai ( 418/68 ) i kraft. Enligt dess 16 § inom sjukvården skulle utredas av en särskild
3320: fordras såsom kompetensvilikor för rektors-, kommitte eller kommission, emedan detta un-
3321: föreståndar-, biträdande föreståndar- och sjuk- dervisningsområde avviker från den övriga,
3322: värdslärartjänst vid sjukvårdsläroanstalt att närmast teknisk-merkantila yrkesundervisning
3323: sökanden avlagt sjukvårdslärarexamen. I 35 § som lyder under yrkesutbildningsstyrelsen.
3324: av samma förordning säges, att fordringarna
3325: Helsingfors den 17 mars 1969.
3326:
3327: Undervisningsminister Johannes Virolainen.
3328: Kirj. ksm. n:o 17.
3329:
3330:
3331:
3332:
3333: Linkola ym.: Elatusavun ennakon korottamisesta.
3334:
3335:
3336: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3337:
3338: Va.ltion osuutta elatusavun ennakosta on lain ei ole kuitenkaan tapahtunut. Momentille mer-
3339: voimaantulon jälkeen korotettu elinkustannus- kityn 500 000 markan lisäyksen perusteluiksi
3340: ten nousun vuoksi viimeksi vuoden 1967 alus- on mainittu "elatusavun ennakon saajien luku-
3341: sa. Uusi korotus oli jo valmiiksi suunniteltu. määrän lisääntyminen", mutta ei ennakon ko-
3342: Eduskunta hyväksyi 15. 3. 1968 lain, jossa ela- rottamista.
3343: tusapu oli korotettu 40 markasta 50 markkaan. Edellä esitetyn johdosta esitämme kunnioit-
3344: Laki jäi kuitenkin siinä olleiden ristiriitaisuuk- tava.sti valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
3345: sien vuoksi vahvistamatta. mentin nojalla valtioneuvoston asianomaisen
3346: Vastatessaan viime syksyllä erääseen suulli- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3347: seen kysymykseen toinen sosiaaliministeri Par-
3348: tanen mainitsi, että sosiaali- ja terveysministe- Mistä syystä Hallitus ei ole toteut-
3349: riö esittää valtion vuoden 1969 tulo- ja meno- tanut luvattua elatusavun ennakon ko-
3350: arvioesitykseen asianomaiselle momentille tätä rottamista?
3351: tarkoitusta. varten korotetun määrärahan. Näin
3352: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1969.
3353:
3354: Anna-Liisa Linkola. Aili Vaittinen.
3355:
3356:
3357:
3358:
3359: E 149/69
3360: 2
3361:
3362:
3363:
3364:
3365: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3366:
3367: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- nä olleiden ristiriitaisuuksien vuoksi sitä ei
3368: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- voitu vahvistaa.
3369: mies, olette 18 päivänä helmikuuta 1969 päi- Hallituksen tarkoituksena oli tämän jälkeen
3370: vätyn kirjeenne n:o 95 ohella toimittanut val- antaa eduskunnalle esitys laiksi elatusavun en-
3371: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök- nakosta annetun lain muuttamisesta, jossa sa-
3372: sen kansanedustaja Anna-Liisa Linkolan ym. maten kuin eduskunnan päättämässä, vahvista-
3373: kirjallisesta kysymyksestä n:o 17, jossa tiedus- matta jääneessä laissa esitettiin elatusavun en-
3374: tellaan: na.kon määrän korottamista 40 markasta 50
3375: markkaan. Asia oli esillä valtioneuvoston raha-
3376: "Mistä syystä Hallitus ei ole toteut- asiainvaliokunnan istunnossa 3 päivänä loka-
3377: tanut luvattua elatusavun ennakon ko- kuuta 1968, mutta siirrettiin sen käsittely
3378: rottamista?" myöhempään ajankohtaan, koska valtion talou-
3379: dellisen tilan jo silloin katsottiin olevan sellai-
3380: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- sen, ettei tämän asian johdosta syntyviä lisä-
3381: taen seuraavaa: menoja, samoinkuin monia muitakaan yhtä tär-
3382: keiksi katsottavia lisämenoja, enää voitu sisäl-
3383: Hallitus on pitänyt tärkeänä, että elatus- lyttää vuoden 1969 tulo- ja menoarvioon.
3384: apujen suuruus on seurannut yleistä elinkus- Sosiaali- ja terveysministeriön puheena olevaan
3385: tannusten nousua ja siksi aikaisemmin aika tarkoitukseen aikaisemmin tulo- ja menoarvion
3386: ajoin suoritettujen elatusavustusten korottamis- valmistelun yhteydessä esittämää lisättyä määrä-
3387: ten sijasta elatusavut on pääosin nyttemmin rahaa ei näinollen myöskään vuoden 1969 tulo-
3388: lailla 16. 12. 1966 ( 660/66) sidottu elinkus- ja menoarvioon yllämainitusta syystä enää voitu
3389: tannuksiin, joka takaa määrätyin edellytyksin sisällyttää. Asianomaiselle vuoden 1969 tulo- ja
3390: niiden jatkuvan elinkustannusten noususta joh- menoarvion momentille sensijaan otettiin vain
3391: tuvan korottamisen. elatusavun ennakon saajien lukumäärän lisään-
3392: Lakia elatusavun ennakosta 7. 6. 1963 (281/ tymisestä johtuva 500 000 markan lisäys.
3393: 63 ) ei sensijaan sen voimaantulon 1. 1. 1964 Valtiotaloudellisista syistä ei hallitus edellä
3394: jälkeen ole muutettu. Viime vuoden keväällä viita.tuista valmistelevista toimenpiteistä huoli-
3395: oli tarkoitus kahden lakialoitteen pohjalta matta, ole vielä tähän mennessä voinut antaa
3396: muuttaa yllämainittua lakia siten, että elatus- po. elatusavun ennakon korottamista tarkoitta-
3397: avun ennakon määrä olisi noussut 40 mar- vaa esitystä Eduskunnalle. Hallituksessa on kui-
3398: kasta 50 markkaan. Lain muutos tulikin edus- tenkin parhaillaan vireillä toimenpiteet ao. esi-
3399: kunnassa yksimielisesti hyväksytyksi, mutta sii- tyksen antamiseksi.
3400: Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1969.
3401:
3402: Ministeri J. E. Partanen.
3403: 3
3404:
3405:
3406:
3407:
3408: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3409:
3410: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen motsägelser i den kunde lagen icke stadfästas.
3411: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse Det var härefter regeringens avsikt att tili
3412: av den 18 februari 1969 nr 95 tili vederböran- riksdagen avlåta en proposition med förslag
3413: de medlem av statsrådet för avgivande av svar tili lag angående ändring av lagen om förskott
3414: översänt avskrift av följande av riksdagsleda- på underhållsbidrag, i viiken såsom i den av
3415: moten Anna-Liisa Linkola m.fl. ställda spörs- riksdagen beslutade men icke stadfästa lagen
3416: mål nr 17: föreslogs höjande av beloppet för förskottet
3417: på underhållsbidrag från 40 mark tili 50 mark.
3418: "Av viiken orsak har Regeringen icke Ärendet var före vid statsrådets finansutskotts
3419: ännu förverkligat den utlovade höj- sammanträde den 3 oktober 1968, men be-
3420: ningen av förskottet på underhålls- handlingen av detsamma uppsköts tili en se-
3421: bidrag?'' nare tidpunkt, enär statens ekonomiska läge
3422: redan då ansågs sådant, att av denna sak
3423: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt föranledda tilläggsutgifter lika litet som många
3424: anföra följande: andra tiliäggsutgifter, vilka måste anses vara
3425: Regeringen har ansett det viktigt, att stor- lika viktiga, icke längre kunde intagas i 1969
3426: leken av underhållsbidragen följt den allmänna års statsförslag. Det av social- och hälsovårds-
3427: stegringen av levnadskostnadema och förden- ministeriet för ändamålet i fråga .tidigare i
3428: skull har underhållsbidragen numera i stället samband med beredningen av inkomst- och
3429: för att såsom tidigare tidvis höjas, genom lagen utgiftsstaten föreslagna ökade anslaget kunde
3430: 16. 12. 1966 (660/66) huvudsakligen bundits sålunda icke heller av ovan nämnda orsak
3431: vid levnadskostnaderna, vilket under vissa för- längre intagas i 1969 års statsförslag. Under
3432: utsättningar garanterar en höjning av dem tili vederbörande moment i 1969 års statsförslag
3433: följd av levnadskostnadernas fortgående steg- observerades däremot endast ett av det ökade
3434: ring. antalet tili erhållande av förskott på under-
3435: Lagen 7. 6. 1963 om förskott på underhålls- hållsbidrag berättigade föranle.tt tiliägg om
3436: bidrag ( 281/63 ) har däremot icke ändrats 500 000 mk.
3437: sedan den trädde i kraft 1. 1. 1964. Under Av statsekonomiska skäl har regeringen dock
3438: våren senaste år var avsikten att på basen icke ttots de ovannämnda förberedande åtgär-
3439: av tvenne lagmotioner ändra den ovannämnda derna ännu kunnat tili Riksdagen avlåta pro-
3440: lagen sålunda, att beloppet för förskottet på positionen angående ifrågavarande höjning av
3441: underhållsbidrag skulle ha sigit från 40 mark underhållsbidragets förskott. Atgärder i syfte
3442: tili 50 mark. Lagändringen blev också enhäl- att avlåta propositionen i fråga är dock som
3443: ligt godkänd i riksdagen, men på grund av bäst anhängiga inom Regeringen.
3444: Helsingfors den 12 mars 1969.
3445:
3446: Minister J. E. Partanen.
3447: Kirj. ksm. n:o 18.
3448:
3449:
3450:
3451:
3452: Uusitalo ym.: Opintodemokratiasta invaliidien ammattioppilai-
3453: toksissa.
3454:
3455:
3456: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
3457:
3458: Sen johdosta, että 11 päivänä joulukuuta Nämä yritykset eivät kuitenkaan ole johtaneet;
3459: 1968 tekemääni kirjalliseen kysymykseen n:o riittäviin tuloksiin. Tämän vuoksi oppilaat
3460: 212/1968 vp. en ole valtiopäivien päättymi- ovat perustaneet oppilasyhdistyksiä, joiden ni-
3461: sen johdosta saanut vastausta ja kun olosuh- missä he voisivat esiintyä neuvotteluissa. Täl-
3462: teet esittämäni asian johdosta eivät ole sen laiset pyrkimykset ova.t kuitenkin kohdanneet
3463: jälkeen oleellisesti muuttuneet, pyydän kun- vastustusta eikä. mainittujen yhdistysten sään-
3464: nioittaen esittää mainitun kysymyksen uudel- töjä ole oppilaitosten johdon taholta vahvis-
3465: leen. tettu. Tähän vedoten on myös kielletty oppi-
3466: Eräissä invaliidien a.mmattioppilaitoksissa, laitosten tilojen käyttö oppilasyhdistysten jär-
3467: jotka toimivat sisäoppilaitosten tapaan, on ha- jestämiin kokous-, keskustelu- ym. tilaisuuk-
3468: vaittavissa monia sellaisia epäkohtia, jotka siin. Tällaista menettelyä ei voitane pitää kou-
3469: haittaavat oppilaiden toimintaa ja vaikeuttavat ludemokratian mukaisena, sillä kysymys on vain
3470: viihtyisän ja luottamuksellisen ilmapiirin syn- oppilaiden keskuudessa toimivista yhdistyksis-
3471: tymistä oppilaitokseen. Kun otetaan huomioon, tä, joiden tarkoituksena on edistää laitosten
3472: että ylivoimaisesti suurin osa oppilaista on täy- oppilaiden koulutustasoa ja kehittää heidän
3473: si-ikäisiä kansalaisia, eivät kaikki pikkutarkat opiskeluolosuhteitaan.
3474: ja jo menneeseen aikaan kuuluvat asenteet ole Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
3475: näissä oppilaitoksissa paikallaan. Niinpä esim. 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-:-
3476: oppilaiden vapaa-ajan käyttöä, ruokailua ja tioneuvoston asianomaisen jäsenen. vastattavak-
3477: eräitä muita heidän yksityiselämäänsä kuuluvia si seuraavan kysymyksen:
3478: seikkoja koskevat määräykset ovat aiheuttaneet
3479: ärtymystä oppilaiden keskuudessa. Edelleen Onko Hallitus tietoinen niistä epä-
3480: ovat työolosuhteet ja erilaisista työsuorituksista kohdista, joita invaliidien ·ammattioppic
3481: maksettava korvaus olleet asioita, joihin oppi- laitoksissa opiskelevien henkilöiden olo-
3482: laat ovat toivoneet parannusta. suhteissa yleensä ja erityisesti opinto-
3483: Oppilaiden toimesta on usein yritetty saada demokratian kannalta on havaittavissa,
3484: neuvotteluja näistä kysymyksistä laitosten joh- ja jos on,
3485: don kanssa, jotta. voitaisiin yhdessä keskustella mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3486: toimenpiteistä korjausten aikaansaamiseksi. ryhtyä epäkohtien poistamiseksi?
3487: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1969.
3488:
3489: Eino Uusitalo. Mauno Pohjonen.
3490: Arvo Pentti. Pentti Pekkarinen.
3491: Veikko Savela. Reino Karpola.
3492: T. Saloranta. Heikki Hasu.
3493: Ale Holopainen. Pekka Pesola.
3494:
3495:
3496:
3497:
3498: E 182/69
3499: 2
3500:
3501:
3502:
3503:
3504: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3505:
3506: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tioppilaitoksessa toimii nykyisin oppilasyhdis-
3507: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tys asianmukaisesti vahvistettujen sääntöjen
3508: olette kirjeellänne 18 päivältä helmikuuta 1969 mukaisesti. Laitosten johto on neuvotellut op-
3509: n:o 18 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- pilasyhdistysten kanssa niistä toimenpiteistä ja
3510: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eino korjauksista, joita oppilaiden taholta on esi-
3511: Uusitalon ym. tekemän seuraavan sisältöisen tetty. Oppilasyhdistykset ovat olleet oikeutetut
3512: kysymyksen: ja myös käyttäneet oppilaitosten tiloja järjes-
3513: tämiinsä kokous-, keskustelu- ym. tilaisuuksiin.
3514: "Onko Hallitus tietoinen niistä epä- Esitetty kysymys tarkoittanee lähinnä eräässä
3515: kohdista, joita invaliidien ammattioppi- oppilaitoksessa olevan oppilasyhdistyksen rin-
3516: laitoksissa opiskelevien henkilöiden olo- nalle perustettavaksi ehdotettua toista oppilas-
3517: suhteissa yleensä ja erityisesti opinto- yhdistystä, jonka sääntöjä oppilaitoksen johto
3518: demokratian kannalta on havaittavissa, ei ole suostunut vahvistamaan. Saman oppilai-
3519: ja jos on, toksen oppilasyhdistyksen taholta on käännytty
3520: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo opetusministeriön puoleen sen johdosta, että
3521: ryhtyä epäkohtien poistamiseksi?" yhdistyksen käsityksen mukaan po. oppilaitok-
3522: sessa on opiskeluolosuhteissa epäkohtia, joihin
3523: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- ei ole saatu parannuksia. Opetusministeriö on
3524: taen seuraavaa: kehottanut ammattikasvatushallitusta tutkimaan
3525: Ammattioppilaitoksista annetun asetuksen invalidien ammattioppilaitoksissa opiskelevien
3526: (3/1959) 26 §:ssä säädetään, että hyväksyttä- oppilaiden opiskeluolosuhteita sekä ryhtymään
3527: vien pyrintöjen edistämiseksi voivat oppilaitok- ta.rpeellisiin toimenpiteisiin havaitsemiensa
3528: sen oppilaat muodostaa oppilasyhdistyksen, epäkohtien poistamiseksi.
3529: jonka säännöt rehtori opettajakuntaa kuultuaan Todettakoon tässä yhteydessä, että opinto-
3530: vahvistaa. demokratian kehittämiseen liittyvät kysymyk-
3531: Ammattikasvatushallituksen ilmoituksen mu- set ovat parhaillaan valtioneuvoston asettaman
3532: kaan jokaisessa sen alaisessa invalidien ammat- Kouluyhteistyökomitean selvitettävänä.
3533: Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1969
3534:
3535: Opetusministeri Johannes Virolainen.
3536: 3
3537:
3538:
3539:
3540:
3541: Till Riksdagens Herr Talma.n.
3542:
3543: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen vederbörligen fastställda stadgar. Ledningen
3544: anger har Ni Herr Talman, med Eder skrivelse för anstaltema har förha.ndlat med elevföre-
3545: av den 18 februari 1969 nr 18 tili veder- ningarna om de åtgärder och korrigeringar,
3546: börande medlem av statsrådet för avgivande som föreslagits från elevhåll. Elevföreningama
3547: av svar översänt följande av riksdagsman Eino har haft rätt att använda och har även använt
3548: Uusitalo m. fl. ställda spörsmål: undervisningsanstaltemas lokaliteter för mötes-,
3549: diskussions- o.a. sammankomster. Föreliggande
3550: "Är Regeringen medveten om de spörsmål torde närmast avse en elevförening
3551: missförhållanden som kan förmärkas i som föreslagits att inrättas vid sidan av reda.n
3552: de personers förhålla.nden som bedriver existerande elevförening vid en undervisnings-
3553: studier vid yrkesundervisningsanstalter- anstalt och vars stadgar undervisningsanstaltens
3554: na för invalider, särskilt beträffande ledning inte har gått med på att fastställa.
3555: studiedemokratin, och om så är fallet, Elevföreningen vid sa.mma undervisnings-
3556: vilka åtgärder ämnar Regeringen anstalt har vänt sig tili undervisningsministeriet
3557: vidtaga för avhjälpande av dessa miss- emedan enligt dess uppfattning i studieför-
3558: förhållanden?" hållandena vid ifrågavarande undervisnings-
3559: anstalt råder missförhållanden, vilka ej av-
3560: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- hjälpts. Undervisningsministeriet har uppmanat
3561: sa.mt anföra följande: yrkesutbildningsstyrelsen att undersöka. studie-
3562: I 26 § förordningen om yrkesundervisnings- förhållandena bland de elever, som bedriver
3563: anstalter (3/1959) stadgas, att eleveroa vid studier vid yrkesundervisningsanstalterna för
3564: undervisningsanstalt tili främjande av godtag- invalider, samt att vidtaga nödiga åtgärder för
3565: bara strävanden kan bilda en elevförening, avlägsnande av de missförhållanden den obser-
3566: vars stadgar fastställes av rektor, sedan han verar.
3567: hört lärarkollegiet. I detta sa.mmanhang må konstateras, att
3568: Enligt uppgift från yrkesutbildningsstyrelsen frågan om utveckling av studiedemokratin som
3569: finns det numera vid varje under styrelsen bäst håller på att utredas av den av statsrådet
3570: lydande yrkesundervisningsanstalt för invalider tilisatta Skolsamarbetskommitten.
3571: en elevförening, som verkar i enlighet med
3572: Helsingfors den 18 mars 1969.
3573:
3574: Undervisningsminister Johannes Virolainen.
3575: Kirj. ksm. n:o 19.
3576:
3577:
3578: Laaksonen ym.: Valtion virastoihin otettavan henkilökunnan
3579: paikkaamista koskevien budjettiohjeiden muuttamisesta.
3580:
3581:
3582: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3583:
3584: Esityksessään valtion tulo- ja menoarvioksi daan esittää vain, mikäli on kysymys sellaisista
3585: vuodelle 1969 hallitus esitti yleisperustelujen tilapäisistä tehtävistä, joiden hoitajien tulee
3586: kohdassa IV Henkilökuntamenot 6.2. Palk- tehtävien laadun perusteella olla virkasuhteessa.
3587: kausmomentin eräiden alamomenttien käyttö, Tehtävien laatu ja kestoaika on tällöin selvi-
3588: että valtiovarainministeriön suostumuksella saa- tettävä. Muu tilapäisesti tarvittava henkilö-
3589: daan palkkausmomentin ( 01) alamomentin 6 kunta on otettava työsuhteeseen.
3590: ( työsuhdepalkat) määrärahaa ylittäen palkata Sellaisia tehtäviä varten, jotka tarkoituksen-
3591: henkilökuntaa työsopimussuhteeseen edellytyk- mukaisella tavalla voidaan hoitaa työsuhteeseen
3592: sellä, että ylitystä vastaava määrä säästyy viran, otettavalla henkilökunnalla, on henkilökunta
3593: toimen tai ylimääräisen toimen lakkauttamisen aina ehdotettava otettavaksi työsuhteeseen."
3594: tahi tilapäisen toimen lopettamisen johdosta Kuten edellä olevasta käy ilmi, on valtio-
3595: palkkausmomentin alamomenteilla 1, 2 ja 5 varainministeriö vuoden 1970 tulo- ja meno-
3596: ( perus- ja sopimuspalkat, vuosipalkkiot, tila- arvion laadintaohjeita antaessaan jättänyt huo-
3597: päisten toimihenkilöitten palkkiot). mioon ottamatta eduskunnan virka- tai työsopi-
3598: Edellä selostettua ehdotusta ei eduskunta mussuhteeseen palkattavaa henkilökuntaa kos-
3599: kuitenkaan hyväksynyt, vaan lausui sen joh- kevan, vuoden 1969 tulo- ja menoarvion käsit-
3600: dosta seuraavaa: telyn yhteydessä hyväksymän ponnen muodossa
3601: "Tätä ehdotusta eduskunta ei ole voinut julkilausuman tahdon. Tämän vuoksi ja vii-
3602: hyväksyä, vaan edellyttää, että henkilökuntaa taten valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 moment-
3603: ei saa palkata työsopimussuhteeseen sellaisiin tiin esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston
3604: tehtäviin, jotka tähän saakka on hoidettu yksin- asianomaisen jäsenen vastattavaksi näin kuulu-
3605: omaan virkasuhteessa olevaa henkilökuntaa van kysymyksen:
3606: käyttäen, eikä hallituksen esittämillä perusteilla Onko Hallitus tietoinen siitä, että
3607: muidenkaan tehtävien hoitamista varten ennen- valtiovarainministeriö ei ole, antaessaan
3608: kuin kysymys virka- ja työsopimussuhteesta on vuoden 1970 tulo- ja menoarvion laa-
3609: koko valtion hallinnon osalta perusteellisesti dintaohjeet, noudattanut Eduskunnan
3610: selvitetty." kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion
3611: Huolimatta siitä, että eduskunnan kannan- käsittelyn yhteydessä lausumaa tahtoa
3612: otto on varsin selvä ja yksiselitteinen, on val- siitä, että henkilökuntaa ei saa palkata
3613: tiovarainministeriö 15 päivänä tammikuuta työsopimussuhteeseen sellaisiin tehtä-
3614: 1969 antamissaan, valtioneuvoston kanslialle ja viin, jotka tähän saakka on hoidettu
3615: kaikille ministeriöille osoittamissaan, vuoden yksinomaan virkasuhteessa olevaa hen-
3616: 1970 tulo- ja menoarvioesityksen laadinta- kilökuntaa käyttäen, ennenkuin kysy-
3617: ohjeissa tältä osin esittänyt seuraavaa: mys virka- ja työsopimussuhteesta on
3618: "Viran, toimen tai ylimääräisen toimen pe- koko valtion hallinnon osalta perusteel-
3619: rustamista ei saa ehdottaa sellaisia tehtäviä lisesti selvitetty, ja jos on,
3620: varten, jotka tarkoituksenmukaisella tavalla voi- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3621: daan hoitaa tilapäisellä tai työsuhteeseen otet- ryhtyä näiden Eduskunnan päätösten
3622: tavalla henkilökunnalla. Määrärahaa uusien tila- kanssa ristiriitaisten ohjeiden muutta-
3623: päisten toimihenkilöiden palkkaamiseen Saa- miseksi?
3624: Helsingissä helmikuun 18 päivänä 1969.
3625:
3626: Mikko Laaksonen. Antti 0. Pennanen. Valdemar Sandelin.
3627: E 178/69
3628: 2
3629:
3630:
3631:
3632:
3633: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3634:
3635: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Mitä asiaan muutoin tulee, totean, että palk-
3636: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kausmomentit tulo- ja menoarviossa on meno-
3637: olette kirjeellänne 18 päivältä helmikuuta 1969 jen laadun mukaan jaettu alamomentteihin,
3638: n:o 97 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- joista alamomentin 6 kohdalla osoitetaan varat
3639: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko työsuhdepalkkoihin. Esityksessään kuluvan vuo-
3640: Laaksosen ym. tekemän, seuraavan sisältöisen den tulo- ja menoarvioksi hallitus ehdotti lukui-
3641: kysymyksen: sissa tapauksissa alamomentille 6 lisäystä paitsi
3642: työsuhdepalkkojen tarkistuksiin myös sen joh-
3643: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että dosta, että lisäyksellä ilmoitettiin palkattavan
3644: vahiovarainministeriö ei ole, antaessaan uutta henkilökuntaa työsuhteeseen, kuten ilme-
3645: vuoden 1970 tulo- ja menoarvion laa- nee esim. luvun 31.20. yleisperustelujen toi-
3646: dintaohjeet, noudattanut Eduskunnan sesta kappaleesta ja momenteista 31.20.01,
3647: kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion 31.22.01 e) ja f), 31.32.01 b), 31.40.01 e),
3648: käsittelyn yhteydessä lausumaa tahtoa 31.50.01 g), 32.50.01 f) ja h) 36.01.01 n).
3649: siitä, että henkilökuntaa ei saa palkata Eduskunta hyväksyi huomautuksitta mainitut
3650: työsopimussuhteeseen sellaisiin tehtä- ia muut vastaavanlaiset ehdotukset.
3651: viin, jotka tähän saakka on hoidettu , Kysymyksessä tarkoitettu vuoden 1969
3652: yksinomaan virkasuhteessa olevaa hen- tulo- ja menoarvioehdotuksen yleisperustelujen
3653: kilökuntaa käyttäen, ennenkuin kysy- IV.6.2. kohta edellytti yksinomaan palkkaus-
3654: mys virka- ja työsopimussuhteesta on momentin sisäistä järjestelyä eri alamomenttien
3655: koko valtion hallinnon osalta perusteel- kesken siten, että alamomenteille 1., 2. ja 5.
3656: lisesti selvitetty, ja jos on, kertyvällä virkamiespalkkausten säästöllä olisi
3657: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo saatu palkata henkilökuntaa työsuhteeseen ala-
3658: ryhtyä näiden Eduskunnan päätösten momenttia 6 vastaavalla määrällä ylittäen.
3659: kanssa ristiriitaisten ohjeiden muutta- Eduskunnan vastaukseen sisältyvä, kysymyk-
3660: miseksi?" sessä mainittu lausuma koskee tätä yleisperus-
3661: telujen kohtaa ja rajoittaa siinä pyydettyjä val-
3662: Vastauksena kysymykseen ilmoitan kunnioit- tuuksia, mutta se ei voi rajoittaa mahdolli-
3663: tavasti seuraavaa: suutta palkata henkilökuntaa työsuhteeseen
3664: Niin kuin kysymyksessä on todettu, tarkoi- niillä määrärahoilla, jotka eduskunta kunkin
3665: tettu ohje on annettu vuoden 1970 tulo- ja palkkausmomentin kohdalla on nimenomaan
3666: menoarvion laatimista varten. Sanotussa meno- siihen tarkoitukseen osoittanut. Lausumaa ei
3667: arviossa hallitus voi tulla tekemään tarpeelli- liioin voitane ymmärtää niin, että se rajoittaisi
3668: siksi ja tarkoituksenmukaisiksi katsottavia ehdo- hallituksen oikeutta valmistella ja tehdä ehdo-
3669: tuksia henkilökunta- ja palkkausjärjestelyistä. tuksia, joiden hyväksyminen tai hylkääminen
3670: Eduskunnan asiana on lopullisesti ottaa kan- on eduskunnan päätettävissä.
3671: taa hallituksen ehdotuksiin ensi vuoden meno- Lisäksi ilmoitan, että hallitus antaa selvittää
3672: arvioesitystä käsitellessään, niin kuin tapahtui kysymyksen virka- ja työsopimussuhteesta val-
3673: kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioehdotusta tionhallinnon osalta.
3674: käsiteltäessäkin.
3675: Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1969.
3676:
3677: Valtiovarainministeri Eino Raunio.
3678: 3
3679:
3680:
3681:
3682:
3683: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3684:
3685: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen basen av utgifternas art uppdeiats på under-
3686: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- moment, och att medel för löner i arbetsför-
3687: velse av den 18 februari 1969 nr 97 tili veder- hållande observeras under undermomentet 6.
3688: börande medlem av statsrådet för avgivande I sin proposition angående statsförslaget för
3689: av svar översänt avskrift av föijande av riks- innevarande år föresiog regeringen i ett stort
3690: dagsman Mikko Laaksonen m. fl. ställda spörs- antai fall tillägg under sagda undermoment 6
3691: mål nr 19: förutom för justeringar av Iöner i arbetsavtals-
3692: förhållande även på grund av, att tillägget
3693: "Är Regeringen medveten om att enligt uppgift skulle användas för anställande
3694: finansministeriet vid utfärdandet av av ny personai i arbetsavtalsförhållande, såsom
3695: föreskrifter för uppgörandet av 1970 t.ex. framgår av andra stycket i den allmänna
3696: års statsförsiag icke har föijt riks- motiveringen för kap. 31.20. och av momenten
3697: dagens uttaiande i samband med be- 31.20.01, 31.22.01 e) och f), 31.32.01 b),
3698: handiingen av innevarande års stats- 31.40.01 e), 31.50.01 g), 32.50.01 f) och h),
3699: försiag, enligt vilket personai icke får 36.01.01 n). De nämnda och även övriga mot-
3700: anställas i arbetsavtaisförhållande för svarande förslag godkändes av riksdagen utan
3701: sådana uppgifter, vilka hittills omhän- anmärkning.
3702: derhafts enbart med anlitande av per- Den i spörsmålet avsedda punkten IV.6.2.
3703: sonai i tjänsteförhållande, innan frågan i den allmänna motiveringen för propositionen
3704: om tjänste- och arbetsavtalsförhållande angående statsförslaget för år 1969 avsåg
3705: biivit grundligt klarlagd i fråga om hela endast en inre regiering av aviönings-
3706: statsförvaltningen, och om så är fallet, momentet mellan de olika undermomen-
3707: viika åtgärder ämnar Regeringen ten sålunda, att med inbesparingen av tjänste-
3708: vidta för ändring av dessa föreskrifter, mannaavlöningar under avlöningsmomentets
3709: som står i strid mot riksdagens besiut?" undermoment 1., 2. och 5. skulle ha fått an-
3710: ställas personai i arbetsavtalsförhållande med
3711: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt överskridande i motsvarande mån av under-
3712: anföra följande: momentet 6. Det i riksdagens svar ingående,
3713: Såsom i spörsmåiet konstaterats, har ifråga- i spörsmålet nämnda uttalandet ,berör denna
3714: varande föreskrift, sedan ärendet behandlats punkt i den ailmänna motiveringen och inskrän-
3715: i statsrådets finansutskott, givits för upp- ker de befogenheter om vilka anhållits i den,
3716: görande av statsförslaget för år 1970. I sagda men det kan icke inskränka möjligheten att
3717: utgiftsstat kan regeringen komma att göra anställa personai i arbetsavtalsförhållande med
3718: nödigbefunna och såsom ändamålsenliga an- de anslag riksdagen under olika aviöningsmo-
3719: sedda förslag angående personal- och aviönings- ment uttryckligen anvisat för ändamålet i fråga.
3720: regleringar. Det ankommer på riksdagen att Uttalandet torde icke heller kunna toikas så,
3721: taga siutlig ståndpunkt tili regeringens förslag att det skulle begränsa regeringens rätt att
3722: vid behandlingen av propositionen tili nästa bereda och framställa förslag, om vilkas god-
3723: års utgiftsstat, såsom även skedde vid behand- kännande ellet avslående det ankommer på
3724: lingen av propositionen angående statsförslaget riksdagen att fatta beslut.
3725: för innevarande år. Jag får ytterligare meddela, att regeringen
3726: Vad saken annars beträffar, så konstaterar för statsförvaltningens del låter utreda frågan
3727: jag att avlöningsmomenten i statsförslaget på om tjänste- och arbetsavtalsförhållande.
3728: Helsingfors, den 11 mars 1969.
3729:
3730: Finansminister Eino Raunio.
3731: Kirj. ksm. N:o 20.
3732:
3733:
3734:
3735:
3736: E. Räsänen ym.: Liiketulosta useammalle kunnalle suoritettavan
3737: veron jakamisesta.
3738:
3739:
3740:
3741: E d u s k u 'n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3742:
3743: Verotuslain 61 §: n mukaan on kunnallisve- Lääninverolautakunnan kokoonpanoon näh-
3744: rotuksessa, jos liiketulosta on suoritettava kun- den noudatetaan VerotusL:n ja VerotusA:n
3745: nallisveroa useammalle kunnalle, verotettava määräyksiä. Säännöksien 'hyvästä tarkoituksesta
3746: 5 % taikka milloin olosuhteet antavat siihen huolimatta ne eivät ole toteutettuna saaneet
3747: aihetta suurempi tai pienempikin osuus siinä lääninverolautakunnille sellaista kokoonpanoa,
3748: kunnassa, jossa pääkonttori sijaitsee. että niissä käsitellyissä asioissa olisi jako-osuus-
3749: Edellä mainituissa tapauksissa verotuksen kuntien näkökohdat tulleet riittävästi esille.
3750: toimittaa sen läänin lääninverolautakunta, jo- Verotuskäytännössä pääkonttoriosuuden mää-
3751: hon kotikunta kuuluu. Niiden kuntien osalta, räksi on vahvistettu keskimäärin 5 % joskin
3752: joissa liiketoimintaa on harjoitettu, verotusesi- on alitettu aina 1 % :iin saakka ja ylitetty
3753: tyksen tekee ao. verolautakunta, minkä lisäksi 15 % :iin saakka. Sovellettu käytäntö ei perus-
3754: kunnalla on mahdollisuus valittamalla saada tu mihinkään laskelmiin, eikä pääkonttoriosuut-
3755: muutosta jo toimitettuun verotukseen. Suurin ta voitane lainkaan laskemalla saada esiin lii-
3756: osa niistä verovelvollisista, jotka maksavat kun- ketulosta, vaan sen määrääminen perustuu ve-
3757: nallisveroa usealle kunnalle, omaavat kotipai- rottajan tekemään arvioon asiasta. Sen perus-
3758: kan jossakin maan suurimmista kaupungeista, teena ovat usein KHO:n päätökset, kotikun-
3759: useimmiten Helsingin kaupungissa. Pääkonttori nan verolautakunnan esitys ja varsin usein ve-
3760: sijaitsee tavallisesti kotikunnassa. Tällaisia ve- rovelvollisen oma perusteltu esitys, jolla pyri-
3761: rovelvollisia ovat useimmat valtakunnalliset lii- tään ratkaisulle antamaan tietty suunta. Huo-
3762: keyritykset kuten pankki-, vakuutus-, voima- mattava on lisäksi, ettei veroilmoituksesta
3763: laitos-, puunjalostus- ja öljymyyntitoimintaa useinkaan selviä riittävästi tietoja verovelvolli-
3764: harjoittavat verovelvolliset. Näiden osalta vero- sen liiketoiminnan laadusta ja liiketuloksen syn-
3765: tuksen toimittaa Uudenmaan lääninverolauta- tyyn vaikuttaneiden tekijöiden keskinäisestä
3766: kunta, joka määrää muun ohella pääkonttori- suhteesta vaan verottajan ratkaisu tapahtunee
3767: osuuden suuruuden. Käytännössä pienempien kaavamaisesti toimialan mukaan. Kaikissa näis-
3768: jako-osuuskuntien verolautakuntien esitykset sä tapauksissa kuitenkin ratkaisevaa on se mikä
3769: ovat jääneet vaille merkitystä samoin kuin näi- arvo annetaan niille eri tekijöille, joista jaet-
3770: den tekemät valituksetkin jako-osuutensa mää- tava liiketulo syntyy. Kysymys lienee enem-
3771: rästä ja suuntaa verotukselle on antanut koti- mänkin liiketaloudellinen kuin vero-oikeudelli-
3772: kunnan verolautakunnan tekemä esitys ja Hel- nen ja tietoa tässä suhteessa puuttunee niin
3773: singin ja Uudenmaan läänin alueella jo ennen verottajalta, kunnilta kuin verovelvollisiltakin.
3774: verotuslain syntyä vallinnut verotuskäytäntö, Kun käsitelty menetelmä on toiminut pian
3775: jolle tunnusomaista erityisesti kunnallisverotuk- kymmenen vuotta enemmänkin peukalotuntu-
3776: sen osalta on ollut lievempi verotus, jonka on man kuin selvän tiedon varassa olisi tarpeel-
3777: kaiketi tehnyt mahdolliseksi seudun suurempi lista, ottaen asian erittäin suuri merkitys jako-
3778: varakkuus muuhun Suomeen verrattuna. Epä- osuuskuntien taloudelle, suorittaa kiireellinen
3779: yhtenäisen verotuskäytännön ja suuretkin poik- tutkimus asiassa. Nykyinen käytäntö on erit-
3780: keamat esim. harkintaverotuksessa käytettä- täin valitettava ja korjausta vaativa senkin
3781: vien perusteiden kohdalla on tehnyt mahdolli- vuoksi, että siitä joutuvat kärsimään erikoisesti
3782: seksi se, ettei valtiovarainministeriö ole katso- kehitysalueiden köyhät kunnat maamme varak-
3783: nut voivansa antaa ohjeita mainitussa asiassa. kaimpien kuntien saadessa verotulot.
3784: E 202/69
3785: Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtiopäi- kaan muodostunut verotuskäytäntö suo-
3786: väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella sivat pääkonttorikuntia niiden kuntien
3787: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- kustannuksella, joissa liiketoimintaa on
3788: vaksi seuraavan kysymyksen: harjoitettu, ja jos on,
3789: mihin toimenpiteisiin Hallitus on
3790: Onko Hallitus tietoinen siitä, että ryhtynyt tai aikoo ryhtyä epäkohdan
3791: verotuslain 61 §:ssä tarkoitettu pää- poistamiseksi?
3792: konttoriosuuden jakaminen ja sen mu-
3793: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1969.
3794:
3795: Eino Räsänen. Eino Sääskilahti.
3796: Veikko Honkanen. Reino Kangas.
3797: Matti Kekkonen. Aaro Lintilä.
3798: Ale Holopainen. Pekka Vilmi.
3799: Paavo Niinikoski. Reino Karpola.
3800: Heimo Linna. Esu Niemelä.
3801: Mikko Volotinen. Pentti Pekkarinen.
3802: Katri-Helena Eskelinen. Veikko Savela.
3803: Eino Uusitalo.
3804: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
3805:
3806: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin tien kesken on pidettävä sitä, että kunkin kun-
3807: nojalla ovat kansanedustajat Eino Räsänen ym. nan tulee saada vero siitä tulosta, joka sen
3808: esittäneet valtioneuvoston asianomaisen jäsenen alueella on verovelvolliselle muodostunut, on
3809: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: selvää, että pääkonttorikunnalle on tällä perus-
3810: teella tuleva osuus verotettavasta tulosta. Yleis-
3811: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että hallinnollisten ratkaisujen ja Iiikkeenjohdollis-
3812: verotuslain 61 § : ssä tarkoitettu pää- ten tehtävien merkitystä verotettavan tulon
3813: konttoriosuuden jakaminen ja sen mu- syntymiseen ei kuitenkaan voida selvittää ko-
3814: kaan muodostunut verotuskäytäntö suo- vinkaan helposti. Näin on asianlaita silloinkin,
3815: sivat pääkonttorikuntia niiden kuntien kun pääkonttorista käsin hoidetaan liikkeen
3816: kustannuksella, joissa liiketoimintaa on osto- ja/tai myyntitoiminta. Jotta vältyttäisiin
3817: harjoitettu, ja jos on, epäyhtenäiseltä käytännöltä, on verotuslain
3818: mihin toimenpiteisiin Hallitus on 61 §:ssä säädetty, että pääkonttorikunnan osuu-
3819: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä epäkohdan deksi on erotettava liiketulosta 5 prosenttia
3820: poistamiseksi?'' taikka, milloin olosuhteet antavat aihetta,
3821: enemmän tai vähemmänkin. Pääkonttorikun-
3822: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu nan osuutta säätelevää normia ei siten ole py-
3823: toimialaani valtiovarainministeriössä, esitän vas- ritty muotoilemaan kovin jäykäksi.
3824: tauksenani kunnioittaen seuraavaa: Tarkasteltaessa toisaalta lääninverolautakun-
3825: Verotuslain 59 §:n mukaan kunnallisveroa tien ja toisaalta eri oikeusasteiden päätöksiä
3826: on suoritettava liike- ja ammattitulosta sille siitä, mikä osa liiketulosta on jaettu pääkont-
3827: kunnalle, jossa liikettä tai ammattia on harjoi- torikunnan hyväksi, voidaan todeta näiden suu-
3828: tettu kiinteästä toimipaikasta. Verotuslain rella huolella perehtyneen niihin erilaisiin nä-
3829: 60 §:ään sisältyy kiinteän toimipaikan määri- kökohtiin, jotka on otettava huomioon pää-
3830: telmä, jonka mukaan mm. paikka, missä liik- konttorikunnan osuutta liiketulosta erotettaes-
3831: keen johto eli pääkonttori sijaitsee, on kiinteä sa. Milloin liikeala on sellainen, että pääkont-
3832: toimipaikka. Pääkoottorilla tarkoitetaan liik- torin osuus tulon muodostumiseen ei ole suuri,
3833: keen hallintokeskusta, josta käsin liikkeen tai määrätyn liikkeen pääkonttorista käsin ei
3834: yleisjohtaminen tapahtuu. Tyypillisiin pääkont- hoideta kaikkia pääkoottorille normaalisti kuu-
3835: torin tehtäviin katsotaan kuuluvan, paitsi yleis- luvia tehtäviä, on pääkonttorikunnan osuudeksi
3836: ratkaisujen tekeminen ja liikkeen yleinen johta- erotettu vähemmän kuin viisi prosenttia liike-
3837: minen ja sen toiminnan suunnittelu, myös liik- tulosta, eräissä tapauksissa jopa vain yksi pro-
3838: keen laskentatoimi (budjetointi, kirjanpito, sentti. Milloin liikeala sitävastoin on sellainen,
3839: kustannuslasken ta, tilasto), rahoitus-, vero- ja että pääkonttorin osuus tulon muodostumiseen
3840: vakuutusasioiden, työsopimusten jne. hoitami- on tavallista merkittävämpi, on pääkonttorikun-
3841: nen. Pääkonttorista käsin hoidettavien asioiden nan osuudeksi liiketulosta katsottu enemmän
3842: määrä voi liikealasta ja liikkeen organisatiosta kuin viisi prosenttia, eräissä tapauksissa jopa
3843: riippuen vaihdella, samoin niiden vaikutus 20 prosenttia. Sellaisista seikoista, jotka ovat
3844: verotettavan tulon muodostumiseen. aiheuttaneet pääkonttorikunnan osuuden suu-
3845: Milloin liikettä on harjoitettu kahdessa tai rentamisen, voidaan mainita erityiset pääkoot-
3846: useammassa kunnassa kiinteästä toimipaikasta, torille kuuluvat teknillisluontoiset tehtävät ja
3847: joudutaan ratkaisemaan, miten verotettava tulo liikkeen organisation aiheuttamat tehtävät sekä
3848: on jaettava näiden toimipaikkojen ja samalla liikkeen toiminnan laatu sellaisenaan.
3849: kuntien kesken. Kun verotuslain mukaisena Liikkeen osto- ja myyntitoiminta hoidetaan,
3850: pääperiaatteena liiketulon jakamisessa eri kun- kuten edellä on todettu, usein pääkonttorista
3851: 4
3852:
3853: käsin. Eräissä tapauksissa näiden toimintojen kutuksesta tulon jakoon oikeutettujen kuntien
3854: osuus tulon jakamisessa kuntien kesken on näkökohtien huomioon ottamatta jättämiseen
3855: huomioonotettu erillisenä jako-osuutena, eräis- ja verotuskäytännön pääkonttorikuntia suosi-
3856: sä tapauksissa taas pääkonttorikunnan osuutta vasta luonteesta ei voitane yleisesti ottaen pi-
3857: suurentavana tekijänä. Sangen usein näiden tää oikeutettuina. Mikäli verotuskäytännössä
3858: merkitys on kuitenkin jätetty huomioon otta- on pääkonttorikuntien saamien jako-osuuksien
3859: matta. Esimerkkinä tästä voidaan mainita, että osalta esiintynyt arvostelua herättäneitä ratkai-
3860: sekä kaupallisten että teollisten liikkeiden osto- suja, ei niistä voitane kuitenkaan syyttää vero-
3861: toiminnan osuus on yleensä jätetty merkitystä tuslain asianomaista säännöstä. Ilmeistä onkin,
3862: vaille. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin puun- ettei muuttamalla verotuslain 61 §:ää, joka
3863: jalostusteollisuuden puutavaran ostotoiminta, nykyisessä muodossaan tuskin liioittelee pää-
3864: jonka osuus tulon muodostumiseen on yleensä konttorin merkitystä verotettavan tulon muo-
3865: otettu erikseen huomioon. Vaikka myyntitoi- dostumiseen ja ainakin tarjoaa mahdollisuuden
3866: minnan osuus tuloa kerryttävänä tekijänä on joustavalle soveltamiselle, voida välttyä siltä,
3867: usein sangen merkittävä, se ei aina, kuten sa- etteikö ed. Räsäsen vm. kysymyksessä tarkoi-
3868: nottu, ole päässyt vaikuttamaan kertyneen tu- tettuja epäkohtia saattaisi kuitenkin esiintyä.
3869: lon jakamiseen kuntien kesken enempää erilli- Joka tapauksessa kunnilla on mahdollisuus alis-
3870: senä jako-osuutena kuin pääkonttorikunnan taa lääninverolautakunnan jako-osuuksia koske-
3871: sijainnin perusteella jaettavaa osuutta korotta- vat ratkaisut valitusasteiden tarkistettaviksi.
3872: vana tekijänä. Myös hallintoviranomaisilla on mahdollisuus
3873: Saatujen kokemusten valossa ed. Räsäsen seurata verotuskäytäntöä ja tarvittaessa antaa
3874: ym. kysymyksen perusteluissa esitettyjä epäi- ohjeita yhtenäisen ja asianmukaisen käytännön
3875: lyksiä lääninverolautakuntien kokoonpanon Vai- aikaansaamiseksi.
3876: Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1969.
3877:
3878: Ministeri Ele Alenius.
3879: 5
3880:
3881:
3882:
3883:
3884: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3885:
3886: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsord- Har rörelse bedrivits i två eller flera kom-
3887: ningen har riksdagsman Eino Räsänen m. fl. muner från fast driftställe, måste man avgöra
3888: tili vederbörande medlem av statsrådet för av- på vilket sätt den beskattningsbara inkomsten
3889: givande av svar översänt följande spörsmål: skall fördelas mellan dessa driftställen och
3890: alltså också mellan kommunema. Då såsom
3891: "Är Regeringen medveten om at~ huvudprincip enligt beskattningslagen vid för-
3892: den i 61 § beskattningslagen avsedda delning av inkomsten av rörelse mellan olika
3893: fördelningen av huvudkontorsandelen kommuner bör gälla, att varje kommun skall
3894: och den beskattningspraxis som föran- erhålla skatt för den inkomst, som inom dess
3895: letts av denna favoriserar huvudkontors- område uppstått för den skattskyldige, är det
3896: kommunerna på bekostnad av de kom- klart, att huvudkontorskommunen på denna
3897: muner, i vilka affärsrörelsen bedrivits, grund tillkommer en andel av den beskatt-
3898: och om så är fallet, ningsbara inkomsten. Betydelsen av avgöranden
3899: vilka åtgärder har Regeringen vid- i allmänna förvaltningsfrågor och av uppgifter
3900: tagit eller ämnar den vidtaga för av- inom företagsledningen för uppkomsten av be-
3901: hjälpande av detta missförhållande?" skattningsbar inkomst kan dock inte klarläggas
3902: alltför lätt. Så är fallet också då företagets
3903: inköps- och/eller försäljningsverksamhet skötes
3904: Enär det i spörsmålet avsedda ärendet hör från huvudkontoret. För undvikande av oenhet-
3905: tili mitt verksamhetsområde i finansministeriet lig praxis har i 61 § beskattningslagen stad-
3906: får jag såsom svar vördsamt anföra följande: gats, att såsom huvudkontorskommunens andel
3907: Enligt 59 § beskattningslagen skall kom- skall avskiljas 5 procent av inkomsten av rö~
3908: munalskatt för inkomst av rörelse och yrke relse eller, då förhållandena det föranleda, en
3909: erläggas tili den kommun där rörelse eller yrke större eller en mindre del. Man har sålunda
3910: bedrivits från fast driftställe. I 60 § beskatt- försökt undvika att ge den norm, enligt viiken
3911: ningslagen ingår definitionen av fast driftställe huvudkontorskommunens andel regleras, en
3912: och enligt denna avses med fast driftställe alltför styv form.
3913: bl. a. plats, där företagets ledning eller dess Vid granskning av å ena sidan länsskatte-
3914: huvudkontor befinner sig. Med huvudkontor nämndemas och å andra sidan olika rätts-
3915: avses företagets förvaltningscentrum, från vil7 instansers beslut angående storleken av den
3916: ket den allmänna ledningen av företaget sker. andel, som tilldelats huvudkontorskommunen,
3917: Tili huvudkontorets typiska uppgifter anses kan man konstatera, att dessa med stor omsorg
3918: höra, förutom fattande av avgöranden av all- gjort sig förtrogna med de olika synpunkter,
3919: män natur och företagets allmänna ledning vilka måste beaktas vid avskiljandet av huvud-
3920: och planeringen av dess verksamhet, också kontorskommunens andel av inkomsten av rö-
3921: företagets redovisningsväsende ( budgetering, relse. Då branschen i fråga är sådan, att hu-
3922: bokföring, kostnadskalkylering, statistik), om- vudkontorets andel för uppkomsten av inkomst
3923: händerhavandet av finansierings-, skatte- och icke är stor, eller då viss rörelses huvudkontor
3924: försäkringsärenden, arbetsavtal m. m. Antalet icke sköter alla de uppgifter, som normalt an-
3925: ärenden, som sköts av huvudkontoret kan be- kommer på huvudkontoret, har såsom huvud-
3926: roende på affärsbranschen och företagets orga- kontorskommunens andel avskiljts mindre än
3927: nisering variera, likaså inverkan av dessa på fem procent av inkomsten av rörelse, i vissa
3928: uppkomsten av den beskattningsbara inkom- fall t. o.m. endast en procent. Är branschen
3929: sten. däremot sådan, att huvudkontorets andel i
3930: E 202/69
3931: 6
3932:
3933: uppkomsten av inkomsten är av större bety- för sig eller såsom en faktor, som skulle höja
3934: delse än vanligt, har såsom huvudkontorskom- huvudkontorskommunens andel, tilldelad denna
3935: munens andel av inkomsten av rörelse ansetts på grund av dess läge.
3936: mera än fem procent, i vissa fall t.o.m. 20 I ljuset av de erfarenheter som vunnits
3937: procent. Av sådana omständigheter, vilka för- torde de i motiveringen för riksdagsman Räsä-
3938: anlett höjning av huvudkontorskommunens an- nen m.fl. spörsmål framförda misstankarna,
3939: del, må nämnas särskilda på huvudkontoret att länsskattenämndernas sammansättning in-
3940: ankommande uppgifter av teknisk natur och av verkat på att de till fördelning berättigade
3941: företagets organisation föranledda uppgifter kommunernas synpunkter lämnats obeaktade
3942: ävensom arten av företagets verksamhet som och huvudkontorskommunerna favoriserats i
3943: sådan. den beskattningspraxis som tillämpas, icke i
3944: Företags inköps- och försäljningsverksamhet allmänhet kunna anses berättigade. Har i be-
3945: skötes, såsom ovan har konstaterats, ofta av skattningspraxis i fråga om de fördelningsan-
3946: huvudkontoret. I vissa fall har dessa funk- delar huvudkontorskommunerna tilldelats före-
3947: tioners andel vid fördelningen av inkomsten kommit avgöranden, som väckt kritik, så torde
3948: mellan kommunerna beaktats såsom en fördel- man icke kunna anklaga beskattningslagens
3949: ningsandel skilt för sig, i vissa fall åter har de ifrågavarande stadgande för dem. Det är också
3950: beaktats såsom en faktor, som höjer huvud- uppenbart, att man genom ändring av beskatt-
3951: kontorskommunens andel. Rätt ofta har dock ningslagens 61 §, som i sin nuvarande form
3952: betydelsen av dessa lämnats obeaktad. Såsom knappast överdriver huvudkontorets betydelse
3953: ett exempel på detta må anföras, att andelen för uppkomsten av beskattningsbar inkomst,
3954: av såväl affärs- som industriföretags inköps- och i varje fall erbjuder möjlighet till en smi-
3955: verksamhet i allmänhet har ansetts vara utan dig tillämpning, icke skulle kunna undvika att
3956: betydelse. Ett undantag utgörs dock av trä- i riksdagsman Räsänens m. fl. spörsmål avsedda
3957: förädlingsindustrins inköpsverksamhet i fråga missförhållanden ändå skulle kunna förekom-
3958: om virke, och dess andel i uppkomsten av in- ma. I varje fall har kommunerna möilighet att
3959: komst har i allmänhet beaktats skilt för sig. underställa länsskattenämnds avgörande i fråga
3960: Fastän försäljningsverksamhetens andel såsom om fördelningsandelarna besvärsinstansernas
3961: en faktor av inkomstbringande natur ofta är prövning. Också förvaltningsmyndigheterna har
3962: av avsevärd betydelse, så har den - såsom möjlighet att följa med beskattningspraxis och
3963: sagt - icke alltid fått inverka på fördelningen att vid behov utfärda föreskrifter för åstad-
3964: kommunerna emellan av den influtna inkom- kommande av en enhetlig och sakenlig praxis.
3965: sten vare sig såsom en fördelningsandel särskilt
3966: Helsingfors den 17 mars 1969.
3967:
3968: Minister Ele Alenius.
3969: Kirj. ksm. n:o 21.
3970:
3971:
3972:
3973:
3974: Nurminen ym.: Pohjoisten satamien aiheettomien sulkemisten
3975: peruuttamisesta.
3976:
3977:
3978: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
3979:
3980: Helmikuun 12 päivänä 1969 teki merenkul- rottakoon vielä, että vuonna 1968 satama oli
3981: kuhallitus päätöksen Vaasan, Pietarsaaren ja kiinni ajan 7. 3.-8. 4, vuotta aikaisemmin
3982: Kokkolan satamien sulkemisesta. Päätös mer- 2. 2. -8. 4. ja vuonna 1966 16. 1.-4. 5. Vv.
3983: kitsi sitä, että suotuisissa olosuhteissa näihin 1960-61 sekä 1963-64 satama oli auki läpi
3984: satamiin matkalla olleet alukset käännytettiin vuoden. Vuoden 1965 kiinnioloaikaan oli
3985: pääasiassa Suomenlahdelle, missä ne joutuivat 27. 2.-13. 4. osaltaan vaikuttamassa lakko-
3986: hinaukseen huomattavasti vaikeammissa olo- tilanne.
3987: suhteissa. Sulkemispäätös on ihmetystä herät- Erittäin huolestuttava on sulkemispäätös
3988: tävä, kun vielä sulkemispäätöksen jälkeen lai- työllisyyden kannalta, sillä satamäärin satama-
3989: vat saapuivat omin avuin 13 solmun vauhtia työntekijöitä jää työttömiksi, mikä vaikeuttaa
3990: ajaen Ykspihlajaan samoin kuin Leppäluotoon tästä työstä ansionsa saavien työntekijöiden ja
3991: ja Vaskiluotoon. heidän perheidensä toimeentuloa.
3992: Merenkulkuhallituksen päätös noudattaa sen Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
3993: aikaisempinakin vuosina toteuttamaa pohjoisia 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
3994: satamia syrjivää linjaa. Mainittuihin satamiin neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
3995: olisi ollut jatkuvasti laivoja tulossa, eivätkä seuraavan kysymyksen:
3996: luonnonesteet ole edes niin vaikeat kuin ete-
3997: läisten satamien kohdalla. Merenkulkuhallituk- Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
3998: sella täytyy olla tiedossa, että esim. pohjoinen ryhtynyt tai aikoo ryhtyä pohjoisten
3999: teollisuus tarvitsee jatkuvasti mm. polttoai- satamien aiheettomien sulkemisten pe-
4000: neita tuotantoprosessien ylläpitämiseksi. Tätä ruuttamiseksi ja vastaisuudessa estämi-
4001: huoltoa vaikeuttaa satamien sulkemispäätös. seksi sekä satamatyöntekijöiden ja hei-
4002: Samoin vientiteollisuuden on turvauduttava dän perheidensä toimeentulon turvaa-
4003: kustannuksia lisäävään maakuljetukseen. Ker- miseksi?
4004: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1969.
4005:
4006: Nestori Nurminen. Aaro Lintilä.
4007:
4008:
4009:
4010:
4011: E 170/69
4012: 2
4013:
4014:
4015:
4016:
4017: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4018:
4019: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa taja oli saatava avustamaan Selkämeren sata-
4020: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mien Rauman, Mäntyluodon ja Raahen liiken-
4021: olette kirjeellänne 19 päivältä helmikuuta 1969 nettä, mitkä satamat siihen saakka olivat sel-
4022: n:o 108 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- viytyneet ilman säännöllistä avustusta. Utön
4023: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Nes- kautta kulkee varsin suuri liikenne Lounais-
4024: tori Nurmisen ym. tekemän seuraavan sisältöi- Suomen ja selkämeren satamiin. Sitä tietä olisi
4025: sen kysymyksen: ollut pakko ohjata myöskin nyt kysymyksessä
4026: olevien satamien Kokkolan, Pietarsaaren ja
4027: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on Vaasan liikenne, koska kuluvana talvena Suo-
4028: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä pohjoisten men puoleinen Pohjanlahden rannikko on ollut
4029: satamien aiheettomien sulkemisten pe- helppokulkuisempi kuin Ruotsin puoleinen ran-
4030: ruuttamiseksi ja vastaisuudessa estämi- nikko.
4031: seksi sekä satamatyöntekijöiden ja hei- Jos katsotaan, että Kokkolan, Pietarsaaren
4032: dän perheidensä toimeentulon turvaa- ja Vaasan laivaliikennettä olisi pitänyt jatkaa,
4033: miseksi?" olisi se merkinnyt kahden jäänmurtajan irroit-
4034: tamista Suomenlahdelta länteen päin. Suomen-
4035: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- lahdella toimineet neljä jäänmurtajaa olivat jo
4036: taen seuraavaa: viikkokausia toimineet suuren paineen alaisina
4037: Päätökset jäänmurtaja-avustuksen lopettami- huipputehollaan, joten kahden jäänmurtajan
4038: sesta tekee merenkulkuhallitus. siirtäminen sieltä muille merialueille olisi mer-
4039: Antamassaan selityksessä merenkulkuhallitus kinnyt Haminan, Kotkan ja Loviisan sulkeutu·
4040: sanoo muun muassa, että tehtäessä 12 päivänä mista, joiden kautta kuljetetut tavaramäärä1
4041: helmikuuta 1969 päätös purjehduskauden vii- ovat monin verroin suuremmat kuin Kokkolan
4042: meisten alusten avustamisesta Kokkolan, Pie- Pietarsaaren ja Vaasan tavaramäärät. Ennen
4043: tarsaaren ja Vaasan satamiin oli koko Perämeri avustuksen lopettamispäätöstä tehdyssä tilanne-
4044: Suomen rannikolla olevaa railoa lukuunotta- selvityksessä osoittautui, että kymmenen vii
4045: matta jään peitossa. Jatkuvat kaakkoistuulet meisen vuorokauden aikana kävi edellä maini
4046: työnsivät jäitä luoteeseen ja avasivat ajoittain tuissa Pohjanmaan satamissa yhteensä 2-'
4047: Suomen rannikolle railoja. Selkämeren keski- alusta, mikä vastaa noin neljättä osaa Hami
4048: osa oli Ahvenanmeren pohjoiskapeikoista läh- nan, Kotkan ja Loviisan vastaavan ajan alus
4049: tien Kaskisten korkeudelle avoin, mutta meren määristä. Merenkulkuhallitus mainitsee lo
4050: jäätyminen tapahtui nopeasti. Koko Pohjan- puksi, että tieto siitä, että sulkemispäätökser
4051: lahti oli käytännöllisesti katsoen jään peitossa jälkeen laivat saapuivat omin avuin 13 solmur
4052: 14 päivänä helmikuuta vähäisiä Suomen ran- vauhtia ajaen Ykspihjalaan samoin kuin Leppä
4053: nikolla olevia railoja lukuunottamatta. Vii- luotoon ja Vaskiluotoon, on virheellinen. To
4054: meiset laivat avustettiin 16 päivänä helmi- dellisuudessa jäänmurtaja avusti jokaista alusta
4055: kuuta Kokkolaan ja Pietarsaareen lastattaviksi mutta niistä kaksi alusta kulki jäänmurtajat
4056: Suomenlahti oli 12 päivänä helmikuuta koko- ohjeiden mukaan yksin Suomen rannikkotai
4057: naan jäässä, jään rajan kulkiessa 30 meripenin- lossa, ja ne pääsivät perille satamaan jäänmur
4058: kulmaa Hiidenmaan länsipuolelta Utön edus- tajan aikaisemmin saaristoon avaamaa uoma1
4059: talle. Suomenlahden jäätilanne oli vaikea. myöten.
4060: Päätös avustuksen lopettamisesta Kokkolaan, Merenkulkuhallitus ei ilmeisestikään ole teh
4061: Pietarsaareen ja Vaasaan tehtiin siitä syystä, nyt päätöstään tutkimatta huolellisesti kulje
4062: että jostain oli saatava yksi jäänmurtaja avus- tustilannetta. Päätös jäänmurtajatoiminnan lo
4063: tamaan Utön liikennettä, ja toinen jäänmur- pettamisesta määrättyyn satamaan ei kuiten
4064: 3
4065:
4066: kaan voi perustua pelkästään merenkulullisiin tarpeelliseksi, että merenkulkuhallitus, jolle
4067: ja kuljetusteknillisiin syihin, kokonaistaloudel- jäänmurtajatoiminnan välitön ohjaus kuuluu,
4068: linen vaikutus, nimenomaan työllisyysvaikutus ennen jäänmurtaja-avustuksen lopettamista mää-
4069: on myös otettava riittävästi huomioon. Jotta rättyyn satamaan, saattaa asian ministeriön tie-
4070: tämä tulisi vastaisuudessa riittävästi varmiste- toon riittävän ajoissa. Tässä vaiheessa aiheut-
4071: tuksi, on kauppa- ja teollisuusministeriö il- taisi kyselyssä tarkoitettu toimenpiteen peruut-
4072: moittanut merenkulkuhallitukselle katsovansa taminen ilmeisesti liian suuria hankaluuksia.
4073: Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1969.
4074:
4075:
4076: Kauppa- ja teollisuusministeri Grels T eir.
4077: 4
4078:
4079:
4080:
4081:
4082: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4083:
4084: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen hade klarat sig utan regelbunden assistans.
4085: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- Via Utö löper en avsevärd trafik till hamnarna
4086: velse av den 19 februari 1969 nr 108 till ve- i sydvästra Finland och Bottenhavet. Det
4087: derbörande medlem av statsrådet för avgivande skulle ha blivit nödvändigt att leda också tra-
4088: av svar översänt följande av riksdagsman Nes- fiken till de nu ifrågavarande hamnarna Gam-
4089: tori Nurminen m. fl. ställda spörsmål: lakarleby, Jakobstad och Vasa denna väg, enär
4090: den finska kusten av Bottenhavet under inne-
4091: "Vilka åtgärder har Regeringen vid- varande vinter har varit lättare att trafikera
4092: tagit eller ämnar den vidtaga för åter- än den svenska kusten.
4093: kallande av de i norr be1ägna ham- Om man anser, att fartygstrafiken till Gam-
4094: narnas omotiverade stängning samt för lakarleby, Jakobstad och Vasa borde ha fort-
4095: tryggande av hamnarbetarnas och deras satts, så skulle detta ha inneburit, att man
4096: familjers utkomst?" skulle ha blivit tvungen att frigöra tvenne is-
4097: brytare från Finska viken västerut. De fyra
4098: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt isbrytarna hade redan i flera veckors tid arbe-
4099: anföra fö1jande: tat under hårt tryck med maximal effekt, var-
4100: Beslut om att inställa isbrytarassistans fat- för överföring av två isbrytare därifrån till
4101: tas av sjöfartsstyrelsen. andra havsområden skulle ha inneburit stäng-
4102: I sin förklaring säger sjöfartsstyrelsen bl. a., ning av hamnarna i Fredrikshamn, Kotka och
4103: att då beslut den 12 februari 1969 fattades om Lovisa över vilka transporteras många gånger
4104: assistans av seglationssäsongens sista fartyg till större varumängder än över Gamlakarleby,
4105: Gamlakarleby, Jakobstads och Vasa hamnar, Jakobstad och Vasa. Av utredningen av lä-
4106: var hela Bottenviken med undantag av en råk get, som gjordes innan beslutet om inställelse
4107: vid finska kusten isbe1agd. De fortgående syd- av assistansen fattades, framgick, att antalet
4108: ostliga vindarna pressade isarna mot nordväst fartyg som under de senaste tio dygnen an-
4109: och öppnade tidvis råkar vid den finska kus- löpte de nämnda österbottniska hamnarna var
4110: ten. Den mellersta delen av Bottenhavet från sammanlagt 24, vilket motsvarar ungefär en
4111: det smala stället i norra ändan av Alands hav fjärdedel av fartygen till Fredrikshamn, Kotka
4112: var öppen ända upp till höjden av Kaskö, men och Lovisa under motsvarande tid.
4113: havets tillfrysning skedde snabbt. Hela Bott- Sjöfartsstyrelsen nämner till slut, att upp-
4114: niska viken var praktiskt taget isbelagd den giften enligt viiken fartygen efter stängnings-
4115: 14 februari med undantag av vissa smärre rå- beslutet med egen kraft och med en fart av
4116: kar vid finska kusten. De sista fartygen assis- 13 knop anlände till Yxpila samt till Alholmen
4117: terades den 16 februari till Gamlakarleby och och Vasklot, är felaktig. I verkligheten assis-
4118: Jakobstad för att intaga last. Finska viken var terade en isbrytare varje fartyg, men av dessa
4119: den 12 februari helt frusen och isgränsen färdades två enligt isbrytarens instruktioner
4120: löpte 30 sjömil västerom Dagö upp till Utö. ensamma längs råken vid finska kusten och
4121: Isläget i Finska viken var svårt. de kunde ta sig fram till hamnen längs den
4122: Beslutet om att inställa assistansen till Gam- ränna som isbrytaren tidigare öppnat i skär-
4123: lakarleby, Jakobstad och Vasa fattades på gården.
4124: grund av att man någonstans ifrån måste få Sjöfartsstyrelsen har uppenbarligen icke fat-
4125: en isbrytare för att assistera trafiken vid Utö, tat sitt beslut utan att först omsorgsfullt ha
4126: och dessutom en isbrytare för att assistera tra- undersökt transportsituationen. Ett beslut om
4127: fiken till Raumo, Mäntyluoto och Brahestads att inställa isbrytarverksamheten till viss hamn
4128: hamnar i Bottenhavet, vilka hamnar dittills kan dock icke baseras endast på sjöfarts- och
4129: 5
4130:
4131: transporttekniska orsaker. Den totalekono- sen, på viiken den direkta dirigeringen av is-
4132: miska inverkan och framförallt inverkan på brytarverksamheten ankommer, innan isbrytar-
4133: sysselsättningen bör beaktas i tillräcklig om- assistansen tili viss hamn inställes, i god tid
4134: fattning. För att detta i framtiden skall sä- skall meddela ministeriet saken. I detta skede
4135: kerställas i nödig mån har handels- och in- skulle en annullering av den i spörsmålet av-
4136: dustriministeriet meddelat sjöfartsstyrelsen, att sedda åtgärden uppenbarligen föranleda alltför
4137: ministeriet finner det nödigt att sjöfartsstyrel- stora olägenheter.
4138: Helsingfors den 27 februari 1969.
4139:
4140:
4141: Handels- och industriminister Grels T eir.
4142:
4143:
4144:
4145:
4146: E 170/69
4147: 1
4148: 1
4149: 1
4150: 1
4151: 1
4152: 1
4153: 1
4154: 1
4155: 1
4156: 1
4157: 1
4158: 1
4159: 1
4160: 1
4161: 1
4162: 1
4163: 1
4164: 1
4165: 1
4166: 1
4167: 1
4168: 1
4169: Kirj. ksm. n:o 22.
4170:
4171:
4172:
4173:
4174: Tikkanen ym.: Pohjois- ja Itä-Suomen kehitysrahaston perusta-
4175: misesta.
4176:
4177:
4178: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
4179:
4180: Pohjois- ja Itä-Suomen työllisyyden hoitami- elinkeinoelämän kehittämistä varten. Ko. rahas-
4181: nen on osoittautunut viime vuosien aikana ton sijaintipaikaksi komitea ehdottaa Kajaania.
4182: entistä vaikeammaksi. Työttömyyttä, jonka vai- Ehdotus Pohjois- ja Itä-Suomen kehittämis-
4183: kutus on lamaannuttava näiden alueiden kehi- rahaston perustamisesta, kuin myös muista toi-
4184: tyksessä, on hallitus pytkinyt hoitamaan mah- menpiteistä on perusteltu riittävästi. Näiden
4185: dollisuuksiensa mukaan. Sitä ei ole kuitenkaan alueiden tulevaa kehittämistä ajatellen tarvi-
4186: voitu läheskään riittävästi parantaa jo suorite- taan todella toimenpiteitä. Mainitun kehitys-
4187: tuillakaan toimenpiteillä. rahaston perustamista Kajaaniin on pidettävä
4188: Tie- ja muiden tilapäisten rakennus- ja pa- eräänä kiireellisimpänä toimenpiteenä. Siten
4189: rannustöiden avulla ei näytä, eikä olekaan mah- annettaisiin merkittävällä tavalla sysäys yritys-
4190: dollista tulevaisuutta ajatellen päästä nykyistä toiminnan laajentamiselle ja kehittämiselle,
4191: parempaan tulokseen. kuin myös uusien, pysyvien työpaikkojen luo-
4192: Pysyvien työpaikkojen luominen olisi luon- miselle.
4193: nollisin toimenpide keventämään alueella val- Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan, jotka
4194: litsevaa työttömyyttä. Kun suurteollisuudelle komitea myös mietinnössään toteaa, on yhden
4195: ei Pohjois- ja 1tä-Suomessa näytä riittävästi uuden työpaikan luominen tullut maksamaan
4196: löytyvän mahdollisuuksia, eikä niin ollen sel- teollisuuden piirissä noin 10 000,- ja pien-
4197: laisen teollisuuden lisääntymisestä ole tietoa, teollisuuden piirissä noin 6 300 markkaa. Vas-
4198: olisi entistä enemmän luotava mahdollisuuksia taavalla rahamäärällä voidaan valtion töissä
4199: pien- ja keskisuuren teollisuuden ja yritystoi- työllistää työntekijä vain 3-4 kuukaudeksi.
4200: minnan laajentumiselle ja lisääntymiselle. Sillä Kaikki tämä osoittaa, että pien- ja keskisuu-
4201: olisi käsityksemme mukaan erinomaisia mah- ren teollisuuden luominen on työllisyyttä sil-
4202: dollisuuksia pysyvien työpaikkojen lisäämisessä. mälläpitäen edullista. Kansantaloudellisesti ja
4203: Kun usein on esiintynyt julkisuudessa mieli- valtion kannalta katsoen edullisuutta puolustaa
4204: piteitä siitä, että ideoiden puute estää uusien edelleen se, että pienteollisuuden lainoitukseen
4205: yritysten aikaansaamista, rohkenemme olla sitä valtion sijoittamat varat maksetaan takaisin
4206: mieltä, että pahin este uusien yritysten muo- aikanaan. Teollisuutemme kehittyessä edelleen
4207: dostumiselle siellä on pääomapula. Investoin- eri aloilla (autotehdas ym.) tarvitaan tulevai-
4208: teihin, joita yritystoiminta alussa varsinkin tar- suudessa runsaasti alihankintateollisuutta. Ni-
4209: vitsee, on vaikea saada alkupääomaa ja siten menomaan sellaisen teollisuuden sijaintikysy-
4210: se seikka muodostaa pahimman esteen. mys ei ole verrannollista suurteollisuuteen,
4211: Pohjois- ja Itä-Suomen työllisyyskomitean jossa erilaisten tuotteiden suuret tuotantomää-
4212: kolmannessa osamietinnössä todetaan mm., että rät vaikuttavat tahti- ym. kysymyksiin.
4213: suoritetun selvityksen mukaan Pohjois- ja Itä- Keskisuuri- ja pienteollisuus muodostaa siten
4214: Suomessa esiintyy pienen ja keskisuuren yritys- kysymyksen, jonka sijoittaminen nimenomaan
4215: toiminnan piirissä laajentamishalukkuutta. Sen näille kehitysalueille on tarkoituksenmukaista
4216: esteenä usein kuitenkin on pääomapula. Komi- ja tarpeellista. Sen kehityksen edellytyksiä
4217: tea toteaa edelleen mietinnössään, että tehok- olisi siksi kiireellisesti parannettava Pohjois- ja
4218: kaimmat ja joustavimmat puitteet pääomatar- Itä-Suomen alueilla.
4219: peen tyydyttämiseksi saataisiin perustamalla eri- Elinkeinoelämän ja tuotannollisen toiminnan
4220: tyinen kehitysrahasto Pohjois- ja Itä-Suomen kehittämiseksi olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin.
4221: E 181/69
4222: 2
4223:
4224: Ellei sellaiseen löydetä mahdollisuuksia riittä- Onko Hallitus harkinnut enty1sen
4225: västi ja kiireellisesti, tulee Pohjois- ja Itä- kehitysrahaston perustamista Pohjois- ja
4226: Suomen työllisyys olemaan edelleenkin vaikea. Itä-Suomen työllisyyskomitean ehdotuk-
4227: Heikko työllisyysaste ja elinmahdollisuuksien sen pohjalta, ja jos on,
4228: heikkous kiihdyttää jo nytkin voimakasta milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimen-
4229: muuttoliikettä. piteisiin Pohjois- ja Itä-Suomen kehitys-
4230: Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär- rahaston perustamiseksi ja sen sijoitta-
4231: jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla, esitämme miseksi Kajaaniin?
4232: kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4233: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4234: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1969.
4235:
4236: Ville Tikkanen. Antti 0. Pennanen. U. H. Voutilainen.
4237: 3
4238:
4239:
4240:
4241:
4242: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4243:
4244: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Uusien kehitysaluepoliittisten toimenpidesuo-
4245: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies situsten valmistelun yhteydessä on kiinnitetty
4246: olette kirjeellänne 20 päivältä helmikuuta 1969 vakavaa huomiota toimenpiteisiin, joiden tar-
4247: n:o 109 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- koituksena on yritystoiminnan kapeikkojen lie-
4248: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ville ventäminen ja poistaminen sekä yritystoimin-
4249: Tikkasen ym. tekemän seuraavan sisältöisen nan aktivoiminen kehitysalueiden talouden edis-
4250: kysymyksen: tämiseksi ja elinkeinotoiminnan monipuolista-
4251: miseksi. Erityisen tärkeitä ovat tällöin yritys-
4252: "Onko Hallitus harkinnut erityisen toiminnan yleisrahoitukseen vaikuttavat toimen-
4253: kehitysrahaston perustamista Pohjois- ja piteet kuten verohuojennukset, investointituki,
4254: Itä-Suomen työllisyyskomitean ehdotuk- investointirahastot jne. Tämän ohella on myös
4255: sen pohjalta, ja jos on, kiinnitetty vakavaa huomiota yritystoiminnan
4256: milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimen- erilliskustannuksiin vaikuttaviin toimenpiteisiin
4257: piteisiin Pohjois- ja Itä-Suomen kehitys- ja varsinaisesti kehitysalueiden yrittäjyyttä
4258: rahaston perustamiseksi ja sen sijoitta- edistäviin toimenpiteisiin kuten yrittäjien kou-
4259: miseksi Kajaaniin?" lutus- ja neuvontatoiminnan tehostamiseen ja
4260: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- konsulttiluonteisten palvelusten saatavuuden
4261: taen seuraavaa: helpottamiseen. Lisäksi kiinnitetään huomiota
4262: Lainapääomien saanti on epäilemättä eräänä toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on edis-
4263: yritystoiminnan kapeikkona varsinkin silloin, tää kehitysalueilla olevan työvoiman amma-
4264: kun yritysten omarahoitusmahdollisuudet ovat tillista joustavuutta sekä toimenpiteisiin, joiden
4265: vähäiset, tarvittavien lainojen vakuudet puut- tarkoituksena on olla yhdyskuntaa muovaavia
4266: tuvat ja kannattavuusodotukset ovat korkein- ja tuotantotoiminnan ulkoisia edellytyksiä pa-
4267: taan tyydyttävät. Tarkasteltaessa valtion har- rantavia.
4268: joittamaa pien- ja keskisuuren teollisuuden lai- Hallituksen toimeksiannosta on kehitysaluei-
4269: noitus- ja takaustoimintaa voidaan todeta kehi- den neuvottelukunnan piirissä edellä maini-
4270: tysalueiden olleen tässä toiminnassa suosituim- tuista seikoista laadittu laajoja tutkimuksia ja
4271: muusasemassa. Valtion lainoitus- ja takaustoi- selvityksiä. Vasta neuvottelukunnan annettua
4272: minta pien- ja keskisuuren teollisuuden tuke- Hallitukselle suosituksensa uusiksi kehitysalue-
4273: miseksi suhteessa alueella olevaan teollisuuteen poliittisiksi toimenpiteiksi tulevan kevään
4274: olivat vuonna 1967 kehitysalueilla 3-4 kertai- aikana katsoo Hallitus voivansa ottaa lähem-
4275: set verrattuna vastaaviin toimenpiteisiin muualla min kantaa näihin kysymyksiin.
4276: maassa. Edellä sanotun perusteella voidaan todeta
4277: Lisäksi kehitysalueiden yrityksillä on mah- Kehitysrahaston perustamisen olevan eraan
4278: dollisuus investointiluottoihin. Vuoden 1968 yrittäjien yleisrahoitukseen liittyvistä kysymyk-
4279: aikana investointiluotoiksi hyväksyttiin 73 % sistä. Hallitus ei ole tähän kysymykseen otta-
4280: käsitellyistä hakemuksista, ja investointiluotto- nut erikseen kantaa, vaan katsoo, että asia on
4281: jen markkamääräinen arvo oli 50.9 miljoonaa ratkaistava yhdessä muiden kehitysalueiden
4282: markkaa, joka oli huomattavasti alle 100 mil- elinkeinoelämän edistämiseen tähtäävien toi-
4283: joonan markan, minkä määrän kauppa- ja menpiteiden yhteydessä.
4284: teollisuusministeriö oli vuonna 1968 oikeutettu
4285: hyväksymään investointiluotoiksi.
4286: Helsingissä, maaliskuun 6 päivänä 1969.
4287:
4288: Ministeri Jussi Linnamo.
4289: 4
4290:
4291:
4292:
4293:
4294: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4295:
4296: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen I samband med beredningen av nya rekom-
4297: anger har Ni, Herr Talman, med Eder slni- mendationer om politiska åtgärder tili fromma
4298: velse 'av den 20 februari 1969 nr 109 tili för utvecklingsområdena har man fäst allvarlig
4299: vederbörande medlem av statsrådet för avgi- uppmärksamhet vid åtgärder som avser att
4300: vande av svar översänt följande, av riksdags- lindra och undanröja svårigheterna för företag-
4301: man Ville Tikkanen m. fl. ställda spörsmål: samheten samt att aktivera denna i syfte att
4302: främja hushållningen inom utvecklingsområdena
4303: "Har Regeringen övervägt att inrätta och göra näringsverksamheten mångsidigare.
4304: en särskild utvecklingsfond på grundval Särskilt viktiga är härvid åtgärder som påver-
4305: av det förslag som framlagts av syssel- kar företagarverksamhetens allmänna finansie-
4306: sättningskommittt!n för norra och Östra ring, t.ex. skattelättnader, investeringsstöd,
4307: Finland, och om så är fallet, investeringsfonder osv. Härjämte har allvarlig
4308: när ämnar Regeringen vidtaga åtgär- uppmärksamhet även ägnats åtgärder, som på-
4309: der för att inrätta en utvecklingsfond verkar företagarverksamhetens separata kostna-
4310: för norra och östra Finland och för att der, och åtgärder, som i egentlig mening främ-
4311: förlägga den i Kajana?" jar företagsamheten inom utvecklingsområdena,
4312: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- t.ex. förbättring av företagarnas utbildning och
4313: samt anföra följande: rådgivningen bland dem samt underlättande
4314: Möjligheterna att erhålla lånekapital utgör av möjligheterna att få tjänster av rådgivnings-
4315: otvivelaktigt en flaskhals för företagarverksam- karaktär. Dessutom fästes uppmärksamhet vid
4316: heten, särskilt när resurserna i fråga om själv- åtgärder i syfte att främja den yrkesmässiga
4317: finansiering är små, erforderliga säkerheter för anpassningen hos arbetskraften inom utveck-
4318: lån saknas och lönsamhetsutsikterna på sin lingsområdena samt vid åtgärder, som avser
4319: höjd är nöjaktiga. När man granskar den av att påverka samhällets utformning och för-
4320: staten bedrivna låne- och garantiverksamheten bättra de yttre förutsättningarna för produk-
4321: i fråga om småindustrin och den medelstora tionen.
4322: industrin, finner man att utvecklingsområdena På regeringens uppdrag har omfattande
4323: härvidlag har intagit en mest gynnad position. undersökningar och utredningar om de ovan-
4324: Statens utlånings- och garantiverksamhet tili nämnda frågorna utarbetats inom delegationen
4325: stöd för småindustrin och den medelstora för utvecklingsområdena. Regeringen anser sig
4326: industrin var år 196 7, i förhållande tili in- kunna fatta exaktare ståndpunkt tili dessa
4327: dustrin inom respektive region, inom utverk- problem först när delegationen instundande
4328: lingsområdena 3-4 gånger mera omfattande vår överlämnat sina rekommendationer om nya
4329: än motsvarande åtgärder på andra håll i landet. utvecklingsområdes politiska åtgärder tili rege-
4330: Företagen inom utvecklingsområdena har ringen.
4331: dessutom möjlighet att få investeringskrediter. På grundvalen av vad som ovan anförts kan
4332: Under år 1968 godkändes 7 3 % av de behand- det konstateras, att frågan om inrättandet av
4333: lade ansökningarna såsom investeringskrediter. en utvecklingsfond är en av de angelägenheter
4334: Investeringskrediternas belopp uppgick tili som ansluter sig till företagens allmänna finan-
4335: 50.9 miljoner mark. Denna summa understeg siering. Regeringen har inte separat tagit stånd-
4336: kraftigt det belopp av 100 miljoner mark som punkt · tili denna fråga, utan anser att saken
4337: handels- och industriministeriet år 1968 hade bör avgöras tillsammans med de frågor som
4338: bemyndigats godkänna såsom investeringskre- gäller andra åtgärder, vilka syftar tili att
4339: diter. främja näringslivet inom utvecklingsområdena.
4340: Helsingfors den 6 mars 1969.
4341:
4342: Minister Jussi Linnamo.
4343: Kirj. ksm. n:o 23.
4344:
4345:
4346:
4347:
4348: Sandelin ym.: Sähköalan työturvallisuuden järjestämisestä.
4349:
4350:
4351: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4352:
4353: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1928 kottu yhdistykselle, jonka muodostavat joko
4354: annetun sähkölaitoksia koskevan lain 7 §:n kaupalliset tai siten työnantajain etuja ajavat
4355: mukaan kuuluu sähkölaitoksen rakentamisen, intressipiirit ja jonka jäsenenä ei ole esimer-
4356: käyttämisen ja hoitamisen valvonta kauppa- ja kiksi yhtään sähköalan työntekijäin järjes-
4357: teollisuusministeriölle. Saman pykälän 3. mo- töä. Tämä ei voine olla oikein, sillä vaikkakin
4358: mentin mukaan "sähkölaitoksen tarkastaminen Sähkötarkastuslaitoksella on riittävät edellytyk-
4359: voidaan ministeriön harkinnan mukaan määrä- set tutkia ja koestaa ne uudet materiaalit ja
4360: ajaksi antaa erityisen tarkastusjärjestön tehtä- käyttölaitteet, joita alan teknillinen kehitys tuo
4361: väksi, joka täyttää ministeriön asettamat vaati- jatkuvasti tullessaan, joudutaan kyseisen järjes-
4362: mukset." tön toimesta määrittelemään kantaa ja antamaan
4363: Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1929 an- ohjeita sekä lausuntoja myöskin sellaisilta säh-
4364: netun sähkölaitoksia koskevan asetuksen 6 kölaitosten rakentamista, käyttöä ja huoltoa
4365: §:n mukaan, "milloin kauppa- ja teollisuus- koskeviha alueilta, joilla alalla työskentelevien
4366: ministeriö määräajaksi antaa sähkölaitoksien työntekijäin turvallisuus tulee erikoisen arvioin-
4367: tarkastamisen erityisen tarkastusjärjestön tehtä- nen alaiseksi. On tällöin selvää, ettei tarkastus-
4368: väksi, määrää ministeriö tällaisen järjestön hal- laitoksella, jonka jäseninä on ainoastaan joko
4369: litukseen kaksi jäsentä." kaupallisia tai työnantajia edustavia järjestöjä,
4370: Viimeksi vuonna 1959 tekemällään päätök- ole riittävää intressiä työntekijäin turvallisuus-
4371: sellä kauppa- ja teollisuusministeriö on anta- kysymyksiin nähden, varsinkin kun näiden
4372: nut sähkölaitoksien tarkastuksen ja valvonnan riittävien turvallisuusedellytysten luominen li-
4373: Sähkötarkastuslaitos r.y. nimiselle yhdistykselle sää usein myöskin kustannuksia. Tästä on osoi-
4374: 10 vuoden ajaksi, mennen tämä määräaika um- tuksena ne vuosittain sattuvat tapaturmat, jotka
4375: peen vuoden 1969 aikana. usein johtuvat Sähkötarkastuslaitoksen anta-
4376: Sähkötarkastuslaitos r.y. on perustettu 21. mista ja työntekijöiden turvallisuusvaatimuksia
4377: 12. 1928, jolloin sen jäseniksi kutsuttiin Suo- aliarvioivista sähkölaitosten taikka erilaisten
4378: men Sähkölaitosyhdistys, Suomen Sähköinsinöö- sähkölaitteiden rakennetta koskevista puhtaasti
4379: riliitto, Maaseudun Sähköyhtymien Liitto, Suo- teknillisistä tai sitten työmenetelmiä koskevista
4380: men Palosuojeluyhdistys sekä Voima- ja Polt- ohjeista ja lausunnoista. Myöskin on esiintynyt
4381: toainetaloudellinen Yhdistys. Myöhemmin on lukuisia tapauksia, jolloin erilaiset teollisuuslai-
4382: Sähkötarkastuslaitoksen jäseniksi kutsutttu tokset ja muut alan yrittäjät ovat pyrkineet kus-
4383: Yleisradio v. 1939, Suomen Teollisuusliitto v. tannustekijöihin vedoten voimakkaasti alenta-
4384: 1949, Suomen Sähköteollisuusyhdistys v. 1959 maan työn suoritukseen käytettyjen työntekijäin
4385: sekä Suomen Teknillinen Kauppaliitto ja Säh- ammattitaito- ja pätevyysvaatimuksia asetta-
4386: köliikkeiden Liitto v. 1963. malla ammattitaidoltaan epäpätevää työvoimaa
4387: Puuttumatta tässä yhteydessä siihen, että erittäin vastuullisiin ja välittömästi vaarallisiin
4388: vastoin yleisiä kansalaisten turvallisuuden val- tehtäviin, jolloin työntekijäin tapaturma-alttius
4389: vontaa koskevia periaatteita, on työntekijäin kasvaa vähintään samassa suhteessa. Sähkötar-
4390: työturvallisuutta koskeva tarkastustoimi uskottu kastuslaitoksen nimissä julkaistu Sähkötarkas-
4391: vuosikymmenien ajaksi huomattavalta osaltaan tuslaitoksen julkaisu D 5-67 "Ehdotus var-
4392: yleensä yksityisen tarkastusyhdistyksen tehtä- muusmääräyksiksi ohjeineen" pyrkii myöskin
4393: väksi, on edellä mainitun perusteella syytä to- monessa tapauksessa tinkimään työntekijäin
4394: deta, että kyseinen tarkastustehtävä on us- turvallisuudesta lieventämällä joko teknillisiä
4395: E 188/69
4396: 2
4397:
4398: vaatimuksia taikka sallimalla lievennyksiä tur- naan ulkopuolelle maamme ammatillis-
4399: vallisuusvaatimuksiin työolosuhteissa. ten keskusjärjestöjen ja alan johtavan
4400: Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär- ammattiliiton edustus, ja että nykyisessä
4401: jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme sähkötarkastuksessa on työntekijäin tur-
4402: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- vallisuusnäkökohdat huomioiden paljon
4403: vaksi seuraavaan kysymykseen: korjaamisen varaa, ja jos on,
4404: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4405: Onko Hallitus tietoinen, että työnte- ryntyä sähkötarkastuksessa nykyisin val-
4406: kijäin turvallisuuden kannalta tärkeä litsevan tilanteen korjaamiseksi niin,
4407: valtakunnallinen tarkastusala, sähkö- että työntekijäjärjestöjen oikeutta osal-
4408: tarkastus, on uskottu sellaiselle yhdis- listua sähkötarkastukseen ei enää lai-
4409: tykselle, joka edustaa luonteeltaan (jä- minlyödä, ja työntekijöiden turvallisuus
4410: senistöltään) puhtaasti joko kaupallisia tulee nykyistä tehokkaammin valvo-
4411: taikka työnantajien työmarkkinajärjes- tuksi?
4412: töjen etuja, ja josta on suljettu koko-
4413: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1969.
4414:
4415: Valdemar Sandelin. Ville Tikkanen. Kalle Matilainen.
4416: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4417:
4418: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin vaksi. .Näin on tapahtunut jo 40 vuoden ajan
4419: nojalla kansanedustaja Valdemar Sandelin ym. ja viime vuoden lopulla ministeriö antoi tämän
4420: ovat 20 päivänä helmikuuta 1969 esittäneet tarkastustehtävän edelleen Sähkötarkastuslaitok-
4421: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- selle vuosiksi 1969-1978. Samalla ministeriö
4422: vaksi seuraavan kysymyksen: on määrännyt laitoksen hallitukseen aluksi
4423: kaksi ja myöhemmin kolme jäsentä. Nykyiset
4424: "Onko Hallitus tietoinen, että työnte- kolme ministeriön määräämää jäsentä hallituk-
4425: kijäin turvallisuuden kannalta tärkeä sessa ovat kaksi Teknillisen Korkeakoulun säh-
4426: valtakunnallinen tarkastusala, sähkö- köalan professoria ja yksi ministeriön virka-
4427: tarkastus, on uskottu sellaiselle yhdis- mies.
4428: tykselle, joka edustaa luonteeltaan ( jä- Laitoksen hallituksen tehtävänä on muun
4429: senistöltään) puhtaasti joko kaupallisia muassa valvoa tarkastusmaksujen käyttöä ja nii-
4430: taikka työnantajien työmarkkinajärjes- den suuruuden tasapuolisuutta eri tarkastustoi-
4431: töjen etuja, ja josta on suljettu koko- mintojen kesken sekä yleensä laitoksen muun
4432: naan ulkopuolelle maamme ammatillis- kuin lakimääräisen tarkastustoiminnan laajuutta
4433: ten keskusjärjestöjen ja alan johtavan ja laitoksen taloutta. Varmuusmääräykset, jotka
4434: ammattiliiton edustus, ja että nykyisessä sisältävät sähköalan turvallisuutta koskevat
4435: sähkötarkastuksessa on työntekijäin tur- määräykset, antaa kauppa- ja teollisuusminis-
4436: vallisuusnäkökohdat huomioiden paljon teriö. Sähkötarkastuslaitos antaa vain näiden
4437: korjaamisen varaa, ja jos on, määräysten soveltamisohjeita, jotka valmistel-
4438: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo laan laitoksen henkilökunnan toimesta tarpeen
4439: ryntyä sähkötarkastuksessa nykyisin val- vaatiessa myös ulkopuolisten asiantuntijoiden
4440: litsevan tilanteen korjaamiseksi niin, avulla. Kyselyssä mainittu julkaisu D 5-67
4441: että työntekijäjärjestöjen oikeutta osal- "Ehdotus varmuusmääräyksiksi ohjeineen" on
4442: listua sähkötarkastukseen ei enää lai- valmisteltu laitoksen henkilökunnasta muodos-
4443: minlyödä, ja työntekijöiden turvallisuus tetun työryhmän toimesta ja se on vain ehdo-
4444: tulee nykyistä tehokkaammin valvo- tus, joka on julkaistu sitä varten, että kaikilla
4445: tuksi?" asianomaisilla olisi mahdollisuus tutustua siihen
4446: ja ehdottaa tarpeellisiksi katsomiaan muutok-
4447: sia. Ehdotuksessa on pyritty poistamaan kaikki
4448: Esitettyyn kysymykseen saan kunnioittavasti tarkastusten yhteydessä havaitut puutteellisuu-
4449: vastata seuraavaa: det ja ottamaan huomioon sähköalalla tapahtu-
4450: Ennen vuotta 1928, jona vuonna annettiin nut viimeaikainen kehitys. Sen laadinnassa on
4451: nykyisin voimassa oleva laki sähkölaitoksista, käytetty mm. ammattientarkastusviranomaisten
4452: oli sähkölaitosten tarkastus hyvin puutteellisesti asiantuntemusta ja se on parhaillaan perusteel-
4453: ja hajanaisesti järjestetty maassamme. Mainit- lisesti käsiteltävänä monessa asiantuntijajaos-
4454: tuna vuonna perustettiin Sähkötarkastuslaitos tossa. Varmuusmääräysten lopullinen hyväksy-
4455: ry Suomen Sähkölaitosyhdistys ry:n ja Suomen minen tapahtuu vasta ministeriössä perusteelli-
4456: Sähköinsinööriliiton aloitteesta ja sen tarkoi- sen harkinnan jälkeen.
4457: tuksena oli ryhtyä hoitamaan tarkastustoimin- Sähkötarkastuslaitoksen 40-vuotisen toimin-
4458: taa koko maassa. Kauppa- ja teollisuusminis- nan aikana ei ministeriöllä ole ollut huomaut-
4459: teriö antoi silloin tälle yhdistykselle tehtäväksi tamista laitoksen toimintaa vastaan. Ministeriö
4460: suorittaa lain määräämän sähkölaitosten tarkas- ei myöskään ole todennut, että turvallisuudesta
4461: tuksen niiden varmuusmääräysten mukaan, jot- olisi tingitty kustannussyistä. Vaatimusten lie-
4462: ka ministeriö kulloinkin vahvistaa noudatetta- vyydestä ei yleensä ole valituksia esiintynyt.
4463: 4
4464:
4465: Päinvastoin on valitettu vaatimusten ankaruutta paturmia, JOlta siellä samana 20-vuotiskautena
4466: ja tarkastuksesta perittyjä maksuja, joilla koko- esiintyi kaikkiaan keskimäärin 30,7 vuosittain.
4467: naan on peitetty tarkastuslaitoksen kulut. Sähkö- samoinkuin muitakaan tapaturmia ei
4468: Ministeriön tietoon ei ole tullut työnteki- voida ankarimmillakaan määräyksillä kokonaan
4469: jöitä koskevia tapaturmatapauksia, jotka oli- välttää, koska "inhimillistä tekijää", jolla usein
4470: sivat aiheutuneet liian lievistä määräyksistä on tapaturmissa tärkeä osuutensa, ei voida
4471: tai Sähkötarkastuslaitoksen antamista teknilli- määräyksillä poistaa.
4472: sistä tai työmenetelmiä koskevista ohjeista. Esi~ Edellä olevan perusteella voidaan todeta,
4473: merkiksi 1967 tapahtui kuolemaan johtaneita että sähkölaitosten tarkastus on kauppa- ja te-
4474: sähkötapaturmia maassamme yhteensä 9 ja vas- ollisuusministeriön kiinteässä · valvonnassa ja
4475: taavasti 1968 yhteensä 7. Näistä molemmista että ministeriö myös antaa tarpeellisiksi kat-
4476: yhteensä 6 kohdistui sähköammattimiehiin si- somansa määräykset, jotka koskevat sähköalan
4477: ten, että 3 niistä johtui määräysten vastaisista turvallisuutta. Varmuusmääräyksiä ja niitä kos-
4478: tai vioittuneista laitteista ja 3 varomattomuu- kevia ohjeita uusittaessa on myös työntekijä-
4479: desta tai määräysten· vastaisesta menettelystä. järjestöillä mahdollisuus tuoda esiin ehdotuk-
4480: Kun näitä vuosia edeltäneellä 20-vuotiskaudella sensa, jotka ministeriö harkintansa mukaan tulee
4481: kuolemantapauksia oli kaikkiaan keskimäärin ottamaan huomioon päätöksiä tehtäessä. On
4482: 17,6 vuosittain, voidaan todeta, että ne ovat luonnollista, että sähkötarkastuksenkin alalla
4483: tuntuvasti vähentyneet, vaikka sähkön käyttö kehitys kulkee jatkuvasti eteenpäin. Tämän joh-
4484: on samana aikana suuresti lisääntynyt ja moni- dosta ministeriö tulee harkitsemaan niitä toi-
4485: puolistunut. Verrattuna esim. Ruotsiin on menpiteitä, joita tällä alalla kehityksen seuraa-
4486: maassamme asukaslukuerokin huomioonottaen minen ja tarkoituksenmukaisten ratkaisujen
4487: ollut vähemmän kuolemaan johtaneita sähköta- aikaansaaminen mahdollisesti edellyttää.
4488: Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1969.
4489:
4490: Ministeri Väinö Leskinen.
4491: 5
4492:
4493:
4494:
4495:
4496: T i 11 Rik sd agen s H err T a 1 m a n.
4497:
4498: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreningen i uppdrag att utföra lagstadgad
4499: har riksdagsman Valdemar Sandelin m.fl. den inspektion av . elektriska anläggningar enligt
4500: 20 februari 1969 tili vederbörande medlem av de säkerhetsföreskrifter som ministeriet fast-
4501: statsrådet för besvarande ställt följande spörs- ställer i varje särskilt fall. Så har redan skett
4502: mål: under 40 år och i slutet av senaste år an-
4503: "Är Regeringen medveten om att ett förtrodde mmtsteriet ytterligare Elektriska
4504: med tanke på arbetstagarnas trygghet inspektoratet detta inspektionsuppdrag för åren
4505: viktigt, hela Jandet omfattande kontroll- 1969-1978. Samtidigt har ministeriet tillsatt
4506: område, nämligen elinspektionen, har tili en början två, senare tre medlemmar i
4507: anförtrotts en förening, som till sin inspektoratets styrelse. Bland de tre av de
4508: karaktär ( i fråga om medlemskårens nuvarande medlemmarna i styrelsen som för-
4509: sammansättning) helt representerar an- ordnats av ministeriet är två professorer i
4510: tingen kommersiella intressen eller ar- elbranschen vid Tekniska högskolan och en
4511: betsgivarnas arbetsmarknadsorganisatio- tjänsteman vid ministeriet.
4512: ners intressen, och från viiken all re- Inspektoratets styrelse åligger bl.a. att över-
4513: presentation för vårt lands fackliga vaka användningen av inspektionsavgifterna
4514: centralorganisationer och för det ledande och deras likformiga fördelning mellan olika
4515: fackförbundet i branschen är utestängd, former av inspektionsverksamhet samt över-
4516: och att det i den nuvarande elinpektio- huvudtaget omfattningen hos annan av inspek-
4517: nen finns mycket att rätta till med toratet bedriven inspektionsverksamhet än den
4518: tanke på arbetstagarnas trygghet, och lagstadgade och att utöva tillsyn över inspek-
4519: om så är fallet, toratets ekonomi. Säkerhetsföreskrifter, som
4520: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- innefattar bestämmeJser om tryggheten inom
4521: taga för att rätta tili det läge som elbranschen, utfärdas av handels- och industri-
4522: för närvarande råder inom elinspektio- ministeriet. Elektriska inspektoratet ger endast
4523: nen, i syfte att arbetstagarorganisatio- anvisningar om tillämpningen av dessa före-
4524: nernas rätt att ta del i elinspektionen skrifter. Anvisningarna utarbetas genom för-
4525: inte längre åsidosättes och för att ar- sorg av inspektoratets personai och vid behov
4526: betstagarnas trygghet skall tillgodoses anlitas också utomstående sakkunniga. Den
4527: på ett effektivare sätt än för närva- i spörsmålet nämnda ( finskspråkiga) publika-
4528: rande?" tionen D 5-6 7 "Förslag till säkerhetsföre-
4529: skrifter jämte anvisningar" har utformats genom
4530: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- försorg av en arbetsgrupp, som bildats inom
4531: samt anföra följande: inspektoratets personal. Den utgör endast ett
4532: Före år 1928, då nu gällande lag angående förslag, som har utgetts i syfte att alla de
4533: elektriska anläggningar gavs, var inspektionen som saken berör skall ha möjlighet att ta del
4534: av elektriska anläggningar mycket bristfälligt av dess innehåll och föreslå de ändringar de
4535: och oenhetligt ordnad i vårt land. Nämnda år finner nödiga. Förslaget avser att eliminera alla
4536: grundades Elektriska lnspektoratet r.f. genom brister som konstaterats i samband med in-
4537: ett initiativ av Finlands Elektricitetsverksföre- spektionerna och att beakta den senaste tidens
4538: ning r.f. och Finlands Elektroingenjörsförbund. utveckling inom elbranschen. När det utar-
4539: Meningen var att elektriska inspektoratet skulle betades anlitades bl.a. yrkesinspektionsmyndig-
4540: börja handha elinspektionen i hela landet. heternas sakkunskap och för närvarande under-
4541: Handels- och industriministeriet gav härvid går det en grundlig behandling inom flera
4542: E 188/69
4543: 6
4544:
4545: sektioner av sakkunniga. Säkerhetsföreskrif- der samma tid i hög grad har ökats och blivit
4546: terna godkännes definitivt av ministeriet och allt mångsidigare. I jämförelse med t.ex.
4547: efter noggrant övervägande. Sverige har det hos oss, också med beaktande
4548: Under de 40 år som elektriska inspektoratet av skillnaden i invånarantal, förekommit färre
4549: verkat har ministeriet ej funnit skäl tili an- elolycksfall med dödlig utgång. Under nämnda
4550: märkningar mot dess arbete. Ministeriet har 20-årsperiod förekom i Sverige sammanlagt
4551: inte heller funnit att säkerhetskraven skulle i medeltal 30.7 sådana fall per år.
4552: ha eftergivits av kostnadsskäl. I allmänhet Olycksfall, som vållas av elström, kan inte,
4553: har klagomål över att kraven skulle vara för lika litet som andra olycksfall, helt förebyggas
4554: låga inte förekommit. Tvärtom har det klagats ens genom de strängaste bestämmelser, emedan
4555: över att kraven är stränga och över de av- "den mänskliga faktom", som ofta spelar en
4556: gifter som uppburits för inspektionen och betydande roll vid olyckshändelser, inte kan
4557: med vilka inspektoratets kostnader helt har elimineras genom bestämmelser.
4558: täckts. På grundvalen av vad som anförts ovan
4559: Ministeriet känner inte tili några sådana kan konstateras, att inspektionen av elektriska
4560: olycksfall som skulle ha drabbat arbetstagare anläggningar står under handels- och industri-
4561: och berott på att bestämmelserna skulle vara ministeriets ständiga kontroll och att ministeriet
4562: alltför maderata eller på de anvisningar rörande också utfärdar de bestämmelser om trygg-
4563: tekniska frågor eller arbetsmetoder som getts heten inom elbranschen som ministeriet finner
4564: av elektriska inspektoratet. Ar 1967 inträffade påkallade. När säkerhetsföreskrifterna och an-
4565: t.ex. i vårt land sammanlagt 9 elolycksfall med visningarna om deras tillämpning revideras har
4566: dödlig utgång och år 1968 sammanlagt 7. Av också arbetstagarorganisationema möjlighet att
4567: dessa olycksfall drabbade sammanlagt 6 fack- framlägga sina förslag, och ministeriet kommer
4568: män i elbranschen. 3 fall berodde på före- efter prövning att beakta dem när det fattar
4569: skriftsvidriga eller skadade anläggningar och beslut i saken. Det är naturligt att utveck-
4570: 3 på ovarsamhet eller förfarande i strid med lingen hela tiden går framåt också på el-
4571: bestämmelsema. Under den 20-årsperiod som inspektionens område. Ministeriet kommer
4572: föregick dessa år inträffade sammanlagt i medel- fördenskull att överväga vilka åtgärder som
4573: tal 17.6 dödsfall per år. Det kan därföt konsta- möjligen förutsättes för att det skall vara
4574: teras, att antalet dylika fall kännbart har möjligt att följa med utvecklingen på detta
4575: minskats, ehuru användningen av elström un- område och finna ändamålsenliga lösningar.
4576: Helsingfors den 19 mars 1969.
4577:
4578: Minister Väinö Leskinen.
4579: Kirj. ksm. n:o 24.
4580:
4581:
4582:
4583:
4584: Salama ym.: Koululaisten saattamisesta tapaturmavakuutuksen
4585: piiriin.
4586:
4587:
4588: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
4589:
4590: Maamme kouluissa on jatkuvasti mutta var- tia, jää vapaaehtoisuuden varassa oleva ja kou-
4591: sinkin viimeaikoina koulujen liikuntatunneilla, luviranomaistenkin puolelta ei välttämättömyy-
4592: välitunneilla, oppilaiden koulumatkoilla yhtei- deksi nähty vakuutussuoja ottamatta. Sen kor-
4593: sissä liikennevälineissä ym. sattunut pysyväis- vaa useimmiten korkeintaan pieni tapaturma-
4594: luonteiseen invaliditeettiin jopa kuolemaan mahdollisuuden varalle talousarvioon sisälly-
4595: johtaneita tapaturmia. tetty kuljetuskorvausmenoerä.
4596: Näiden lisäksi tapahtuu monista syistä joh- Lasten vakuutusturvallisuus koulutunteina,
4597: tuen jatkuvasti haittavaikutuksiltaan lievem- välitunneilla ja koulumatkoilla on kuitenkin
4598: piä, mutta koululaisille ja heidän kodeilleen mielestämme asia, jota ei nykyisellään voida
4599: yllättäviä taloudellista ym. vahinkoa aiheutta- enää jättää yksin koululaisten vanhempien tai
4600: via lasten koulunkäyntiin liittyviä tapaturmia. kuntien vapaaehtoisuuden varassa olevaksi
4601: Erilaisten kouluissa ja koulumatkoilla tapah- asiaksi. Yhteiskunnan on etsittävä mahdolli-
4602: tuneiden onnettomuuksien yhteydessä on tullut suuksia, joiden avulla voidaan nykyistä parem-
4603: esille se, että yhteiskunta ei ole lakisääteisesti min ottaa vastuu koululaisesta, joka joutuu
4604: tähän asti huolehtinut koululaisten vakuutus- erilaisissa hyvinkin vaaranalaisissa tilanteissa
4605: suojasta. Tämä siitä huolimatta, että lapsi on suorittamaan päivittäistä koulunkäyntiään.
4606: lakisääteisesti uskottu määrätunneiksi yhteis- Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen
4607: kunnan huostaan. Tämä itsessään selvyydeksi 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme valtio-
4608: koettava velvoite on kunnille vapaaehtoinen. neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
4609: Se on lisäksi vielä kuntataloudellinen meno- seuraavan kysymyksen:
4610: erä, josta ei myönnetä valtionapua kuten
4611: myönnetään monista muista koulukustannuk- Mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo
4612: siin liittyvistä menoeristä. tehdä koululaisten saattamiseksi tapa-
4613: Veroäyrikehityksen nousun rasittaessa kun- turmavakuutuksen piiriin?
4614: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1969.
4615:
4616: Aune Salama. K. F. Haapasalo. Edit Terästö.
4617: Ville Tikkanen. Eero Salo. Sinikka Luja.
4618: Antti 0. Pennanen. V. 0. Mäkinen. Anni Flinck.
4619: U. H. Voutilainen. Eino Siren. Ilmo Paananen.
4620: Pekka Kuusi. Valde Nevalainen. Lyyli Aalto.
4621: Väinö Vilponiemi. Veikko Kokkola. A.-V. Perheentupa.
4622: Sakari Knuuttila. L. A. Puntila. Reino Breilin.
4623: Antti A. Halme. Tyyne Paasivuori. Kalle Matilainen.
4624: Arvo Ahonen. Sylvi Siltanen. Uljas Mäkelä.
4625:
4626:
4627:
4628:
4629: E 193/69
4630: 2
4631:
4632:
4633:
4634:
4635: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4636:
4637: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa sattunut ja kysymyksessä olevalle opiskelumuo-
4638: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, dolle ominaisten olosuhteiden aiheuttama tapa-
4639: olette kirjeellänne 20 päivältä helmikuuta turma työtapaturmana, mikäli opiskelu on ta-
4640: 1969 n:o 113 lähettänyt valtioneuvoston asian- pahtunut sanotussa asetuksessa mainitussa kou-
4641: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja lussa, laitoksessa tai opetuskurssilla. Asetuk-
4642: Aune Salaman ym. tekemän, seuraavan sisäl- sen ulkopuolella ovat muun muassa oppikoulut
4643: töisen kysymyksen: ja kansakoulut. Useissa tapauksissa on otettu
4644: tapaturmavakuutuslain mukaisia vapaaehtoisia
4645: "Mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo vakuutuksia muussakin kuin harjoittelutyössä
4646: tehdä koululaisten saattamiseksi tapa- oppilaita kohdanneiden tapaturmien varalta.
4647: turmavakuutuksen piiriin?" Vakuutukseen on sisällytetty myös sellaisia
4648: kouluja, jotka eivät kuulu alussa mainitun ase-
4649: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tuksen piiriin.
4650: taen seuraavaa: Koululaisten saattamista laajemmalti tapatur-
4651: Opiskelutapaturman korvaamisesta 10 päi- mavakuutuksen alaisiksi on pidettävä perustel-
4652: vänä joulukuuta 1948 annetun asetuksen mu- tuna ja onkin syytä selvittää, missä laajuudessa
4653: kaan korvataan laboratorio- tai kenttätyössä ja miten rahoitettuna tapaturmavakuutus olisi
4654: tai muussa käytännöllisessä harjoittelutyössä koululaisille järjestettävä.
4655: Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1969.
4656:
4657: Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
4658: 3
4659:
4660:
4661:
4662:
4663: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
4664:
4665: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tiskt övningsarbete och som föranletts av för-
4666: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- hållanden, som är utmärkande för ifrågava-
4667: velse av den 20 februari 1969 nr 113 till rande undervisningsform, skadestånd såsom
4668: vederbörande medlem av statsrådet för avgi- för olycksfall i arbetet, därest undervisningen
4669: vande av svar översänt följande av riksdags- har skett i sagda förordning nämnda skola,
4670: man Aune Salama m. fl. undertecknade spör- inrättning eller vid undervisningskurser. Utan-
4671: smål: för förordningen står bl. a. lärdomsskolor och
4672: folkskolor. 1 flere fall har frivilliga försäk-
4673: "Vad har Regeringen gjort eller vad ringar enligt lagen om olycksfallsförsäkring
4674: ämnar den göra för att olycksfallsför- tagits för olycksfall, som drabbat elever även
4675: säkringen skulle omfatta även skolele- annorstädes än i övningsarbete. 1 försäkringen
4676: ver?" ingår även sådana skolor, vilka den i början
4677: nämnda förordningen inte omfattar.
4678: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Det bör anses motiverat att olycksfallsför·
4679: samt anföra följande: säkringen skulle omfatta skolelever i en större
4680: Enligt förordningen angående skadestånd utsträckning och det är även skäl att utreda
4681: för olycksfall vid undervisning den 10 decem- i viiken omfattning och på vilket sätt finansie-
4682: ber 1948 erlägges för olycksfall som inträffat ringen av olycksfallsförsäkringen borde ordnas
4683: i laboratorie- eller fältarbete eller i annat prak- för skolelever.
4684: Helsingfors den 20 mars 1969.
4685:
4686: Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
4687: Kirj. ksm. n:o 2,.
4688:
4689:
4690: Männistö ym.: Sairausvakuutuslain toissijaisuuden aiheuttamasta
4691: viivästymisestä korvaoksien maksamisessa.
4692:
4693:
4694: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4695:
4696: Sairausvakuutuslain 27 §:n mukaan on va- vakuutustoimikunnan ja mahdollisen muun lain
4697: kuutetulle, jos hänellä on oikeus saada kor- mukaisen korvauksen suorittajan välillä selvi-
4698: vausta sairauden, vian tai vamman johdosta tettäväksi. Tällöin vakuutettu saisi asianmu-
4699: jonkin muun lain nojalla, suoritettava sairaus- kaisen oikeusavun korvauksen suorittamisesta
4700: vakuutuslain mukaista korvausta vain sikäli ja ja jos korvaus olisi jonkun toisen lain perus-
4701: siltä osin kuin se ylittää samalta ajalta muun teella suurempi, hänellä olisi mahdollisuus sai-
4702: lain nojalla suoritettavan korvauksen. Lakeja, rausvakuutustoimikunnan toimesta saada yli-
4703: jotka tässä mielessä ovat sairausvakuutuslakiin menevä osa myöhemmin.
4704: nähden ensisijaisia, on noin 50, joista tavalli- Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen kerto-
4705: simpia ovat tapaturmavakuutuslaki, ammatti- muksissa vuosilta 1965-1967 on tähän asiaan
4706: tautilaki, eläkelait, liikennevakuutuslaki, rikos- kiinnitetty jatkuvaa huomiota. Samoin on
4707: laki ja sotilasvammalaki. Kun esimerkiksi pa~ eduskunnan sosiaalivaliokunnan toimesta mie-
4708: koilista tapaturmavakuutusta hoitaa 26 eri va- tinnöissä n:o 9/66, n:o 11/67 ja n:o 6/68
4709: kuutusyhtiötä ja pakollista työeläkevakuutusta pidetty tarpeellisena sairausvakuutuslain muut-
4710: lähes 200 -yhtiötä, eläkesäätiötä tai eläkekassaa, tamista ensisijaiseksi. Kansaneläkelaitoksen ti-
4711: on korvauksen hakijan usein mahdotonta osoit- lintarkastajat ovat esittäneet samaa vuosina
4712: taa hakemustaan oikeaan laitokseen, mistä 1966 ja 1967. Lisäksi on eduskunnalle jätetty
4713: syystä korvauksen saaminen saattaa huomatta- 10 p:nä helmikuuta 1967 ehdotus laiksi sai-
4714: vasti viivästyä. rausvakuutuslain muuttamisesta, jonka tarkoi-
4715: Sairaus- ja tapaturmatapauksissa on korvauk- tuksena on sairausvakuutuslain säätäminen en-
4716: sen saaminen nopeasti vakuutetuille välttämä- sisijaiseksi.
4717: töntä. Sairausvakuutuslakia säädettäessä pyrit- Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
4718: tiinkin siihen, etteivät vakuutetut joutuisi 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
4719: odottamaan korvauksia pitkään. Lain toissijai- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
4720: suus on kuitenkin estänyt useassa tapauksessa seuraavan kysymyksen:
4721: tähän tavoitteeseen pääsemisen. Tämä epäkohta
4722: on todettu erääksi vaikeimmaksi ja korvauksen Onko Hallitus tietoinen siitä viivy-
4723: saajia kohtaan epäoikeudenmukaisimmaksi lain tyksestä, joka sairausvakuutuslain tois-
4724: säädökseksi. Sairausvakuutuslain ensisijaisuus sijaisuuden vuoksi korvauksen maksa-
4725: korvauksen suorittamiseen nähden auttaisi kor- misessa vallitsee, ja jos on,
4726: vauksen saajaa saamaan lain suomat edut no- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
4727: peasti ja jättäisi lopullisen korvauksen Sairaus- ryhtynyt sairausvakuutuslain muuttami-
4728: seksi ensisijaiseksi?
4729: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1969.
4730:
4731: Lauha Männistö. Olavi J. Laine.
4732: Kaisu Weckman. Ensio Laine.
4733: Väinö R. Virtanen.
4734:
4735:
4736:
4737:
4738: E 194/69
4739: 2
4740:
4741:
4742:
4743:
4744: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4745:
4746: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- muuttamista koskevan ehdotuksen perusteella
4747: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- Eduskunnalle on kuluvan maaliskuun 21 päi-
4748: hemies, olette kirjeellänne 21 päivältä helmi- vänä annettu Hallituksen esitys sairausvakuu-
4749: kuuta 1969 n:o 122 lähettänyt valtioneuvos- tuslain muuttamisesta, jossa muun ohella lakia
4750: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan- ehdotetaan muutettavaksi siten, että vakuute-
4751: edustaja Lauha Männistön ym. tekemän seu- tulla olisi oikeus saada korvaus sairaanhoito-
4752: raavan sisältöisen kysymyksen: kustannuksista sairausvakuutuksesta riippu-
4753: matta siitä, onko hänellä oikeus saada niistä
4754: "Onko Hallitus tietoinen siitä viivy- korvaus muunkin lain nojalla.
4755: tyksestä, joka sairausvakuutuslain tois- Sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan
4756: sijaisuuden vuoksi korvauksen maksa- työkyvyttömyyden perusteella sairausvakuutus-
4757: misessa vallitsee, ja jos on, lain nojalla suoritettavan korvauksen eli päivä-
4758: mihin toimenpiteisiin Hallitus on rahan toissijaisuuden poistaminen muiden la-
4759: ryhtynyt sairausvakuutuslain muuttami- kien mukaisiin vastaaviin korvauksiin ja eläk-
4760: seksi ensisijaiseksi?" keisiin nähden on huomattavasti vaikeammin
4761: järjestettävissä kuin sairaanhoitokustannusten
4762: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- osalta. Tämä johtuu lähinnä siitä, että henki-
4763: taen seuraavaa: löllä on työkyvyttömyyden perusteella mahdol-
4764: lisuus hakea samanaikaisesti korvausta tai
4765: Sairausvakuutuslain ensisijaisuutta tai tois- etuutta eri lakien nojalla, mikä olisi otettava
4766: sijaisuutta koskevaa asiaa harkittiin perusteelli- huomioon sairausvakuutuksen toissijaisuuskysy-
4767: sesti jo siinä vaiheessa, jolloin valmisteltiin mystä tältä osin järjestettäessä. Lisäksi sai-
4768: Hallituksen esitystä Eduskunnalle sairausva- rausvakuutuksen päivärahan ensisijaisuuteen
4769: kuutuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. liittyvä kustannuskysymys on melko huomat-
4770: Hallitus on tietoinen sairausvakuutuslain tois- tava. Tämän johdosta ja kun asian ratkaisu
4771: sijaisuuden aiheuttamasta viivästymisestä kor- koskee kiinteästi myös muiden lakien mukaan
4772: vauksien maksamisessa. Kansaneläkelaitoksen korvausvelvollisia, vaatii asian toteuttaminen
4773: vuonna 1968 tekemän sairausvakuutuslain perusteellista ja laajaa tutkimusta.
4774: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1969.
4775:
4776: Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
4777: 3
4778:
4779:
4780:
4781:
4782: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4783:
4784: 1 det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen stalten år 1968 har en regeringsproposttton
4785: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- angående ändring av sjukförsäkringslagen före-
4786: velse av den 21 februari 1969 nr 122 tili ve- lagts Riksdagen den 21 innevarande mars och
4787: derbörande medlem av statsrådet för avgivande i denna föreslås lagen ändrad bland annat så,
4788: av svar översänt följande av riksdagsman att försäkrad skulle ha rätt att erhålla ersätt·
4789: Lauha Männistö m. fl. ställda spörsmål: ning för sjukvårdskostnader av sjukförsäk-
4790: ringen oberoende av, om han har rätt att
4791: "Är Regeringen medveten om det erhålla ersättning för dem jämväl med stöd av
4792: dröjsmål som på grund av sjukförsäk· annan lag.
4793: ringslagens subsidiära karaktär råder Slopandet av subsidiariteten hos den ersätt-
4794: vid utbetalandet av ersättning, och om ning eller dagpenning som med stöd av sjuk-
4795: så är fallet, försäkringslagen erlägges på grund av arbetso-
4796: vilka åtgärder har Regeringen vidta· förmåga förorsakad av sjukdom, lyte eller
4797: git för ändring av sjukförsäkringslagen kroppsskada är, med beaktande av motsvarande
4798: så att den skulle få en primär ställ- ersättningar och pensioner enligt andra lagar,
4799: ning?" ansenligt svårare att ordna än i fråga om sjuk-
4800: vårdskostnaderna. Detta beror närmast på att
4801: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- en person på grund av arbetsoförmåga har
4802: samt anföra följande: möjlighet att samtidigt anhålla om ersättning
4803: Frågan om sjukförsäkringslagens primära el- eller förmån med stöd av olika lagar, vilket
4804: ler subsidiära karaktär övervägdes grundligt borde beaktas då frågan om sjukförsäkringens
4805: redan i det skede då regeringens proposition subsidiära karaktär ordnas tili denna del. Dess-
4806: tili Riksdagen med förslag tili sjukförsäkrings- utom är den kostnadsfråga som ansluter sig
4807: lag och vissa därtili anslutna lagar bereddes. tili dagpenningens primära karaktär rätt bety·
4808: Regeringen är medveten om det dröjsmål som dande. På grund härav och då frågans avgö-
4809: vid utbetalandet av ersättningar föranleds av rande även intimt berör ersättningsskyldiga
4810: sjukförsäkringslagens subsidiära karaktär. På enligt andra lagar, kräver sakens förverkli-
4811: grund av det förslag tili ändring av sjukför- gande en grundlig och vittomfattande pröv-
4812: säkringslagen som gjordes av folkpensionsan· ning.
4813: Helsingfors den 21 mars 1969.
4814:
4815: Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
4816: Skrifd. spm. nr 26.
4817:
4818:
4819:
4820:
4821: Gestrin m. fl.: Om förbättrande av verksamhetsförutsättning-
4822: arna vid Helsingfors polisinrättning.
4823:
4824:
4825: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4826:
4827: En ändamålsenligt organiserad och effektiv förstäderna och tili och med i innerstaden är
4828: ordningsmakt hör tili den service ett modernt vaktkonstaplarna sällsynta och den allmänna
4829: samhälle bör kunna erbjuda sina medborgare. säkerheten i oroväckande grad äventyrad. För
4830: Regeringen har upprepade gånger blivit upp- att upprätthålla ordningen på särskilt oroliga
4831: märksamgjord på att polisinrättningen i Hel- platser, såsom i stationstunneln, nödgas man
4832: singfors inte har erhållit den förstärkning av draga in manskap från övriga vaktpass där de
4833: personelia och tekniska resurser som en fram- väl skulle behövas. För att åtminstone be-
4834: gångsrik skötsel av dess kraftigt ökade uppgif- hjälpligt kunna fylla sin uppgift vid bekäm-
4835: ter och arbetsbörda förutsatter. De framställ- pandet av så akuta och i huvudsak tillsvidare
4836: ningar härom, som huvudstadens polisinrätt- tili huvudstaden lokaliserade problem som den
4837: ning har gjort, har inte lett tili önskat resultat. olagliga narkotikahandeln, nödgas polisinrätt-
4838: Riksdagen har för sin del uttalat, att den inte ningen friställa personai från andra viktiga,
4839: på basen av ett riksdagsinitiativ kan ta stånd- men för ögonblicket mindre alarmerande upp-
4840: punkt i frågan och utgått ifrån att huvudsta- gifter. De tekniska resurser och skolningsmöj-
4841: dens särskilda behov på det polisiära området ligheter, som polisinrättningen har tili sitt för-
4842: bör tiligodoses inom ramen för en i statsrådet fogande, motsvarar inte heller nulägets krav.
4843: uppgjord totalplanering. Regeringen åter har Slutligen binds en allt större del av befatt~
4844: genom att jämföra antalet anställda vid polis- ningshavarna vid kansli- och kontorsuppgifter.
4845: inrättningen i Helsingfors med ordningsmak- Från år 1950 fram tili 1969 har huvudsta-
4846: ten i landets övriga större städer dels bagatel- dens befolkning ökat från 371 000 tili 530 000
4847: liserat huvudstadens problem på detta område, invånare. Under samma tid har 377 nya tjäns-
4848: dels velat göra gällande att man observerat ter och befattningar inrättats vid stadens polis-
4849: huvudstadens särställning i rimlig utsträck- inrättning. Värdet av denna förstärkning av
4850: ning. numerären har i stor utsträckning motvägts
4851: Polisinrättningen i Helsingfors har på ett av att arbetstiden för den arbetskraft, som
4852: föredömligt sätt försökt komma tili rätta i ett lyder under arbetstidslagen, parallellt minskats
4853: vanskligt läge genom att smidigt omdisponera i så hög grad, att enbart detta beräknas mat-
4854: sina alltmer begränsade resurser så att de !ör svara ett behov av 150-200 nya befattnings-
4855: stunden mest brännande problemen kunnat be- havare. Dessutom har polisinrättningens ar-
4856: härskas. Invånarna i Helsingfors har dock i betsuppgifter ökat i snabbare takt än vad folk-
4857: praktiken fått erfara följderna av att stadens mängden har vuxit. Situationen exemplifieras
4858: polisinrättning har en arbetsbörda, som den väl med en hänvisning tili att antalet motorfor-
4859: inte skäligen kan bära med nuvarande arbets- don i det närmaste har niodubblats under den
4860: kraft. Poliskommendören i Helsingfors bekräf- period, som nu är i fråga. Det kan inte vara
4861: tar, att för närvarande ett 40-tal nya ordnings- svårt att inse att redan detta fört med ~ig
4862: pass borde inrättas i staden, men att detta är såväl starkt ökade kansliuppgifter som nya
4863: omöjligt på grund av personalbrist. Det bör åligganden i samband med trafikövervakningen
4864: observeras att polisverksamheten i stor ut- och beivrandet av trafikförseelser. Samtidigt
4865: sträckning är skiftesarbete och sålunda i de har vår huvudstad liksom huvudstäderna i en
4866: fall där tjänstgöringen t. ex. oavbrutet pågår, rad andra Iänder ställts inför en rad helt nya
4867: kräver 4-5 befattningshavare för upprätthål- problem, av vilka den nämnda, olagliga nar-
4868: landet av ett enda pass. 1 stadens parker, i kotikahandeln, är det aktuellaste.
4869: E 224/69
4870: 2
4871:
4872: En viss föreställning om dagens läge ger alls ökat, medan däremot de grova stölderna,
4873: nedananförda uppgifter där befolkningsök- bl. a. inbrotten, starkt tilitagit i antal. Be-
4874: ningen och tiliväxten i fråga om vissa av po- drägeribrotten, vilkas utredning ofta kräver
4875: lisinrättningens arbetsuppgifter ställs i relatbn specialskolad arbetskraft, har under en period
4876: tili antalet anställda vid polisinrättningen: av fem år med än fördubblats i antal.
4877: Redan dessa sifferserier utvisar, att man inte
4878: Befolkningen vidare kan nonchalera den synnerligen oför-
4879: 1950 1967
4880: måhliga utvecklingen av antalet befattnings-
4881: ca 371 000 ca 520 000 havare vid polisinrättningen i Helsingfors i !'e-
4882: Arbetsuppgifter: lation tili såväl storleken av stadens befolkning
4883: Kassaomsättning per som arbetsbördan. Om man även beaktar den
4884: mån. ......... 540 000 2 707 982 tidigare nämnda förkortningen av arbetstiden,
4885: Ank. och avg. skri- framträder den ohållbara aktuella situationen
4886: velser ........ 105 578 314 859 ännu tydligare. Fråh polisinrättningens i Hel-
4887: Motorfordon ..... 11434 96 933 singfors sida har det framhållits, att befatt-
4888: Beviljade körkort 6 662 32 034 ningshavarnas antal borde ökas med ungefär
4889: Anhållna personer . 43 207 63 081 500 nyanställda för att personalstyrkan relativt
4890: Brottsanmälningar 47 366 94 462 sett skulle vara densamma som vid utgåhgs-
4891: Trafikförseelser ... 9 481 51370 läget år 1950, då någon överbemanning knap-
4892: Trafikolyckor .... 2100 5 506 past kan anses ha förekommit. Vad som där-
4893: Arbetskraft: emot nu inträffat är, att inga som helst an-
4894: slag för ökning av manskapsnumerären har be-
4895: Befattningshavare 1598 1975 viljats för åren 1966, 1968 och 1969. Kra-
4896: - i relation tili he- ven på förbättrade skolningsmöjligheter och
4897: folkningen .... 1:232 1:262 utökade tekniska resurser har inte heller tili-
4898: godosetts.
4899: Polisinrättningen i Helsingfors har under de
4900: senaste åren uttalat varningar för att läget i Hänvisande tili det sagda har vi äran i den
4901: fi:åga om kriminaliteten fortlöpande förvärrats. ordning 37 § mom. 1 i riksdagsordningen
4902: Det berättigade i dessa varningar bekräftas av föreskriver för besvarande av vederbörande
4903: aktuella uppgifter om tilltagande frekvens av medlem av statsrådet framställa följande spörs-
4904: olika brottstyper, av vilka här endast några mål:
4905: skall anges: Är Regeringen medveten om att po-
4906: 1964 1968 lisinrättningen i Helsingfors med det
4907: Misshandel 1765 2 309 snaraste bör erhålla ett ökat antal be-
4908: Stöld .......... . 6 404 6 503 fattningshavare, förstärkta tekniska re-
4909: Grov stöld ..... . 3 297 5 664 surser och förbättrade skolningsmöjlig-
4910: Bedrägeri ...... .. 1470 3 426 heter för att framgåhgsrikt kunna fylla
4911: sina allt mera krävande uppgifter, samt
4912: Ungefär vart femte misshandelsbrott riktar vilka åtgärder har Regeringen vidta-
4913: sig mot tjänstemän, vilket utvisar växande svå- git eller planlagt för att tiliförsäkra
4914: righet att upprätthålla allmän ordning. Av de huvudstadens befolkning en tiliräcklig
4915: ekonomiska brotten har stölderna knappast ordningsmakt?
4916: Helsingfors den 21 februari 1969.
4917:
4918: Kristian Gestrin. Raimo Ilaskivi. L. A. Puntila.
4919: Ingvar S. Melin. T. Leivo-Larsson. Arvo Salo.
4920: Erkki Hara. E. J. Paavola. Georg C. Ehrnrooth.
4921: Kirj. ksm. n:o 26. Suomennos.
4922:
4923:
4924:
4925:
4926: Gestrin ym.: Helsingin poliisilaitoksen toimintamahdollisuuksien
4927: parantamisesta.
4928:
4929:
4930: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4931:
4932: Tarkoituksenmukaisesti organisoitu ja teho- valla tavalla vaarassa. Järjestyksen ylläpitämi-
4933: kas järjestysvalta kuuluu siihen palveluun, jota seksi erityisen rauhattomissa paikoissa, kuten
4934: modernin yhteiskunnan on voitava tarjota kan- asematunnelissa, on vedettävä miehistöä muilta
4935: salaisilleen. Hallituksen huomio on toistuvasti passipaikoilta, joilla heillä kyllä tarvittaisiin.
4936: kiinnitetty siihen, ettei Helsingin poliisilaitos Voidakseen ainakin auttavasti täyttää tehtä"
4937: ole saanut sitä henkilö- ja teknisten resurssien vänsä niin ajankohtaisen ja toistaiseksi pää-
4938: vahvistusta, jota sen voimakkaasti lisääntynei- asiallisesti pääkaupunkiin paikallistuneen ongel-
4939: den tehtävien ja työtaakan menestyksekäs hoi- man kuin laittoman huumausainekaupan suh-
4940: taminen edellyttää. Ne esitykset, joita pääkau- teen, on poliisilaitoksen pakko irroittaa hen-
4941: pungin poliisilaitos on tästä tehnyt, eivät 0le kilökuntaa muista tärkeistä, mutta juuri tällä
4942: johtaneet toivottuun tulokseen. Eduskunta on hetkellä vähemmän hälyttävistä tehtävistä. Tek-
4943: puolestaan lausunut, ettei se eduskunta-aloittei- niset resurssit ja koulutusniahdollisuudet, joita
4944: den pohjalta voi määritellä kantaansa kysymyk- poliisilaitoksella on käytettävissään, eivät myös-
4945: seen ja lähtenyt siitä, että pääkaupungin eri- kään vastaa nykytilanteen vaatimuksia. Lo-
4946: tyistarpeet järjestysvallan alalla on tyydytettävä puksi yhä suurempi osa toimenhaitijoista sido-
4947: valtioneuvoston laadituttaman kokonaissuunnit- taan kanslia- ja toimistotehtäviin.
4948: telun puitteissa. Hallitus taas on vertaamalla Vuodesta 1950 vuoteen 1969 pääkaupungin
4949: Helsingin poliisilaitoksen palveluksessa olevien väestö on lisääntynyt 371 OOO:sta 530 OOO:e---n
4950: lukumäärää maan muiden suurehkojen kaupun- asukkaaseen. Samaan aikaan kaupungin poliic;i"
4951: kien järjestysvaltaan toisaalta vähätellyt pää- laitokseen on perustettu 377 uutta virkaa ja
4952: kaupungin ongelmia tällä alalla, toisaalta tah· tointa. Tämän lukumääräisen vahvistuksen arvo
4953: tonut väittää, että pääkaupungin erikoisasema on suurelta osin mennyt työaikalain alaisen työ-
4954: on otettu huomioon kohtuullisessa määrin. voiman työajan samaan aikaan tapahtuneeseen
4955: Helsingin poliisilaitos on esikuvallisella ta- lyhentymiseen siinä määrin, että ainoastaan tä·
4956: valla yrittänyt selviytyä hankalasta tilanteesta män lasketaan vastaavan 150--200 uuden toi-
4957: keskittämällä liian rajoitetut voimavaransa jous- menhaltijan tarvetta. Sitä paitsi poliisilaitoksen
4958: tavasti kullakin hetkellä polttavimpien ongel- tehtävät ovat lisääntyneet nopeammassa tah-
4959: mien hallitsemiseen. Helsingin asukkaat ovat dissa kuin väestö on kasvanut. Tilanteesta saa
4960: kuitenkin käytännössä saaneet kokea sen seu- hyvän esimerkin viittaamalla siihen, että moot-
4961: rauksia, että kaupungin poliisilaitoksella on toriajoneuvojen lukumäärä on lähes yhdeksän-
4962: työtaakka, jota se kohtuudella ei voi kantaa kertaistunut nyt kyseessä olevana kautena. Ei
4963: nykyisellä työvoimavahvuudellaan. Helsingin ole vaikeata käsittää, että jo tämä on tuonut
4964: poliisikomentaja vahvistaa, että tällä haavaa mukanaan sekä kansliatehtävien voimakkaan li-
4965: kaupunkiin olisi perustettava nelisenkymmentä sääntymisen että uusia velvoitteita .liikenteen
4966: uutta passipaikkaa, mutta että se on henki- valvonnan yhteydessä ja liikennerikkomusten
4967: löstöpulan takia mahdotonta. Huomattakoon, syytteeseen saattamisessa. Samanaikaisesti on
4968: että poliisitoiminta on laajalti vuorotyötä ia si- pääkauounkimme, kuten joiden muidenkin mai-
4969: ten esim. niissä tapauksissa, joissa palvelus den pääkaupungit, joutunut kokonaan uuden
4970: jatkuu keskeytyksettä, tarvitaan 4-5 toimen- ongelmaryhmän eteen, joista mainittu laiton
4971: haltijaa yhden ainoan passipaikan ylläpitämi- huumausainekauppa on ajankohtaisin.
4972: seen. Kauoungin puistoissa, esikaupungeissa ia Tietyn kuvan päivän tilanteesta antavat alla-
4973: jopa keskikaupungilla ovat vahtikonstaapelit olevat tiedot, joissa väestönkasvu ja eräiden
4974: harvinaisia ja yleinen turvallisuus huolestutta- poliisilaitoksen työtehtävien lisääntyminen ase-
4975: 4
4976:
4977: tetaan poliisilaitoksen palveluksessa olevien lu- kaan lisääntyneet, kun sitä vastoin tärkeät var-
4978: kumäärän rinnalle. kaudet, mm. murrot, ovat lukumääräisesti voi-
4979: Väestö makkaasti lisääntyneet. Petosrikokset, joiden
4980: 1950 1967 selvittely usein vaatii erityiskoulutettua työvoi-
4981: n. 371000 n. 520 000 maa, ovat viiden vuoden aikana enemmän kuin
4982: Työtehtäviä: kaksinkertaistuneet lukumäärältään.
4983: Kassavaihto kuukau- Jo nämä numerosarjat osoittavat, ettei enää
4984: dessa ........ . 540000 2 707 982 voida suhtautua väheksyen ilmeisen epäedulli-
4985: Saapuneet ja lähte- seen Helsingin poliisilaitoksen toimenhaltibi-
4986: neet kirjelmät .. 105 578 314 859 den lukumäärän kehitykseen suhteessa sekä
4987: Moottoriajoneuvoja 11434 96933 kaupungin väestöön että työtaakkaan. Jos myös
4988: Myönnettyjä ajokort- huomioidaan aikaisemmin mainittu työajan ly-
4989: teja ......... . 6 662 32 034 heneminen, näyttäytyy nykyinen kestämätön ti-
4990: Pidätettyjä henkilöitä 43 207 63 081 lanne vielä selvemmin. Helsingin poliisilaitok-
4991: Rikosilmoituksia .. 47 366 94462 sen taholta on korostettu, että toimenhaltijoi-
4992: Liikennerikkomuksia 9481 51370 den lukumäärää olisi lisättävä suunnilleen
4993: Liikenneonnettomuuk- 500:lla uudella henkilöllä, jotta henkilöstö olisi
4994: sia .......... . 2100 5 506 suhteellisesti katsoen sama kuin lähtökohta-
4995: vuonna 1950, jolloin tuskin voidaan katsoa
4996: Työvoima: esiintyneen mitään ylimiehitystä. Nyt on kui-
4997: Toimenhaltijoita .. 1598 1975 tenkin niin, ettei mitään määrärahoja ole myön-
4998: '-- suhteessa väes- netty miehistömäärän lisäämiseen vuosina 1966,
4999: töön ....... . 1:232 1:262 1968 eikä 1969. Patannettujen koulutusmah-
5000: dollisuuksien eikä lisättyjen teknisten resurs-
5001: Helsingin poliisilaitos on viime vuosina lau- sienkaan vaatimuksia ole tyydytetty.
5002: sunut varoituksia, että tilanne rikollisuuden Sanottuun viitaten esitämme kunnioittaen
5003: suhteen tulee jatkuvasti pahenemaan. Näiden valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin :.1o-
5004: varoitusten oikeutuksen vahvis.tavat. nykyiset jalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas~
5005: tiedot eri rikostyyppien lisääntyvästä esiinty- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
5006: i:nistiheydestä, joista tässä mainitaan ainoas-
5007: taan joitakin: Onko Hallitus tietoinen siitä, että
5008: 1964 1968 Helsingin . kaupungin poliisilaitoksen
5009: Pahoinpitelyt 1765 2 309 mitä pikimmin on saatava lisää toimen-
5010: Varkaudet ...... . 6404 6 503 haltijoita, tehokkaammat tekniset voi-
5011: Tärkeät varkaudet . 3 297 5 664 mavarat ja parannetut koulutusmahdol-
5012: Petokset ....... . 1470 3 426 lisuudet, jotta se menestyksellisesti
5013: voisi täyttää yhä vaativammat tehtä-
5014: Suunnilleen joka viides pahoinpitelyrikos vänsä, sekä
5015: suuntautuu virkamiehiä vastaan, mikä osoittaa mitä Hallitus on tehnyt tai suunni-
5016: kasvavaa vaikeutta ylläpitää yleistä järjestystä. tellut taatakseen pääkaupungin väes-
5017: Omaisuusrikoksista varkaudet ovat tuskin Iain- tölle riittävän järjestysvallan?
5018: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1969.
5019:
5020: Kristian Gestrin. Raimo Ilaskivi. L. A. Puntila.
5021: Ingvar S. Melin. T. Leivo-Larsson. Arvo Salo.
5022: Erkki Hara. E. J. Paavola. Georg C. Ehrnrooth.
5023: 5
5024:
5025:
5026:
5027:
5028: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5029:
5030: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- mismiespiirissä 0.9 ja Helsingin nunlsmies-
5031: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- piirisä 0.8. Edellä olevasta vertailusta käy
5032: hemies, olette 21 päivänä helmikuuta 1969 selville, että Helsingin poliisilaitoksessa on suh-
5033: päivätyn kirjeenne n:o 123 ohella toimittanut teellisesti enemmän poliisimiehiä kuin muiden
5034: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen- vanhojen kaupunkien poliisilaitoksissa, eräisiin
5035: nöksen kansanedustaja Kristian Gestrin'in ym. poliisilaitoksiin nähden jopa kaksinkertainen
5036: kirjallisesta kysymyksestä n:o 26, jossa tiedus- määrä. Ryhtymättä vertailemaan eri kaupun-
5037: tellaan: kien poliisilaitosten työmääriä toisiinsa voidaan
5038: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että yleisesti todeta Helsingin poliisilaitoksen .!ri-
5039: Helsingin kaupungin poliisilaitoksen koisasema nykyisellään tulleen huomioiduksi.
5040: mitä pikimmin on saatava lisää toimen- Valtion henkilökuntamenojen kasvun rajoit-
5041: haltijoita, tehokkaammat tekniset voi- tamiseksi on viime vuosina ryhdytty erityisiin
5042: mavarat ja parannetut koulutusmahdol- toimenpiteisiin. Siten on katsottu, että hallin-
5043: lisuudet, jotta se menestyksellisesti non organisaation ja sen työmenetelmien sekä
5044: voisi täyttää yhä vaativammat tehtä- työssä käytettävien koneiden ja muiden apu-
5045: vänsä, sekä välineiden osalta on mahdollista suorittaa edel-
5046: mitä Hallitus on tehnyt tai suunni- leen parannuksia. Erityisesti tällöin on kiinni-
5047: tellut taatakseen pääkaupungin väes- tetty huomiota mahdollisuuksiin korvata ihmis-
5048: tölle riittävän järjestysvallan?" työvoima koneellisilla menetelmillä ja varsin-
5049: kin sellaisten työmenetelmien kehittämiseen,
5050: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- jotka toistuvat eri hallinnon aloilla, sekä jatko-
5051: vasti seuraavaa: koulutukseen. Tähän liittyen on myös poliisi-
5052: Poliisin henkilökunnan määrä koko maassa toimen osalta suoritettu tutkimuksia henkilö-
5053: oli vuonna 1968 yhteensä 8 627 virkasuhteessa menojen kasvun rajoittamiseksi sekä ryhdytty
5054: olevaa toimenhaltijaa. Heistä 7 346 oli varsi- toteuttamaan niiden tuloksia. Peruslähtökoh-
5055: naista poliisimiestä. Lisäksi poliisissa palveli tana on, että myös poliisihallinnossa pyritään
5056: 438 työsuhteessa olevaa henkilöä ja noin 100 lisääntyneet tehtävät ensisijaisesti toteuttamaan
5057: ylimääräistä virastotyöntekijää. Yleispoliisissa järjestely-, rationalisointi- ja muita hallinnon
5058: eli kaupunkien poliisilaitoksissa (ennen 1. 1. tehostamistoimenpiteitä hyväksi käyttäen sekä
5059: 1959 perustetuissa kaupungeissa) oli tällöin teettämällä tarvittaessa ylityötä. Yksityiskoh-
5060: 3 893 poliisimiestä ja nimismiespiireissä 2 472 taisissa tutkimuksissa pyritään siten selvittä-
5061: poliisimiestä. Vuoden 1968 henkikirjoituksen mään, tarvitaanko näistä toimenpiteistä huoli-
5062: mukaan edellä tarkoitetuissa kaupungeissa oli matta jossakin työpisteessä lisää työvoimaa.
5063: asukkaita 1 636 784 ja muissa kunnissa, joi- Edelleen kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon
5064: den alueet kuuluivat siis nimismiespiireihin, on otettu määräraha työsuhdepalkkoihin sellai-
5065: 3 042 671. Tämän mukaan mainituissa kau- sen henkilökunnan palkkaamiseen, jolta ei edel-
5066: pungeissa oli tuhatta asukasta kohti keskimää- lytetä poliisikoulutusta, mutta jonka oalveluk-
5067: rin 2.4 poliisimiestä ja nimismiespiireissä vas- seenottamisella voidaan poliisikoulutuksen saa-
5068: taavasti tuhatta asukasta kohti 0.8 poliisi- nutta henkilökuntaa siirtää muista tehtävistä
5069: miestä. varsinaisiin poliisitehtäviin. Edellä mainittuja
5070: Helsingin kaupungissa oli viime vuonna tu- suuntaviivoja henkilökuntakysymyksen hoitami-
5071: hatta asukasta kohti 3.2 poliisimiestä. Turussa sessa tullaan jatkamaan.
5072: tämä suhdeluku oli 2.8, Tampereella 2.1, Kuo- Poliisin toimintojen riittävyyden edellytyk-
5073: piossa 1.8, Lahdessa ja Oulussa 1.6 sekä Hel- senä ei enää ole yksin poliisimiesten lukumäärä.
5074: singin ympäristön poliisipiireissä Espoon ni- Erityisesti kahden viime vuosikymmenen tek-
5075: 6
5076:
5077: ninen kehitys on tehnyt mahdolliseksi teknil- käytössä olevien henkilöautojen lukumäärä on
5078: listen apuvälineiden laajamittaisen käytön eri- edellä tarkoitettuna aikana lähes kaksinkertais-
5079: laisissa poliisitehtävissä. Tärkeimmistä käytössä tunut sekä viestivälineet lähes kymmenkertais-
5080: olevista apuvälineistä mainittakoon tässä yhtey- tuneet. Käytettävissä olevien määrärahojen
5081: dessä poliisin moottoriajoneuvot sekä erilaiset puitteissa edellä mainittua ja muuta teknillistä
5082: viestivälineet. Autojen käyttö tekee poliisin apuvälineistöä tullaan erityisesti lisäämään.
5083: liikkuvuuden ja hälytysvalmiuden aivan toiseksi Mitä erityisesti kasvaneeseen liikenteeseen
5084: kuin ennen sekä mahdollistaa samalla myös · tulee, on siinä huomioitava Helsingin kaupun-
5085: valvonta-alueiden laajentamisen. Viestivälin·!et, gin rakentama liikennevalo-ohjausjärjestelmä,
5086: lähiradioliikenteessä lähinnä autoradio- ja käsi- mikä ratkaisevasti on vaikuttanut liikenteen
5087: radioasemat tekevät mahdolliseksi toimintayk'>i- ohjaus- ja järjestelykysymykseen.
5088: kön jatkuvan yhteydenpidon johtoon sekä toi- Edellä olevan huomioon ottaen hallitus seu-
5089: siin toimintayksiköihin sekä mahdollistaa enti- raa tilannetta Helsingin poliisilaitoksen samoin-
5090: sestään täysin poikkeavalla tavalla muun kuin muidenkin vaikeassa asemassa toimivien
5091: muassa toimeksiantojen ja lisäavun saannin poliisipiirien osalta ja ryhtyy kaikkiin niihin
5092: sekä muut järjestelyt. toimenpiteisiin, millä tilannetta käytettävissä
5093: Helsingin poliisilaitoksen osalta teknillisten olevien määrärahoien puitteissa sekä muutoin
5094: apuvälineiden kohdalta mainittakoon, että sen voidaan tasapuolisesti parantaa.
5095: Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1969.
5096:
5097: Ministeri S. Suorttanen.
5098: 7.
5099:
5100:
5101:
5102:
5103: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5104:
5105: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen länsmansdistrikt 0.9 och i Helsinge länsmans-
5106: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- distrikt 0.8. Av denna jämförelse framgår, att
5107: velse av den 21 februari 1969 nr 123 tili ve- det vid Helsingfors polisinrättning finns i pro-
5108: derbörande.. medlem av statsrådet för avgivande portion fler polismän än vid polisinrättning-
5109: av svar översänt avskrift av följande av riks- arna i de övriga gamla städerna, i förhållande
5110: dagsman Kristian Gestrin m. fl. ställda spörs- tili vissa polisinrättningar t. o. m. till dubbelt
5111: mål nr 26: antal. Utan att ingå på jämförelser mellan ar-
5112: betsmängderna vid de olika städernas polis-
5113: ;,Är Regeringen medveten om att po- inrättningar kan man i allmänhet konstatera,
5114: lisinrättningen i Helsingfors med det att Helsingfors polisinrättnings särställning, så-
5115: snaraste bör erhålla ett ökat antal be- som situationen nu är, blivit beaktad.
5116: fattningshavare, förstärkta tekniska re- För begränsande av ökningen av statens per-
5117: surser och förbättrade skolningsmöjlig- sonalutgifter har man under de senaste åren
5118: heter för att framgångsrikt kunna fylla skridit tili särskilda åtgärder. Sålunda har man
5119: sina allt mera krävande uppgifter, samt ansett, att det i fråga om förvaltningsorganisa-
5120: vilka åtgärder har Regeringen vidta- tionen och dess arbetsmetoder samt de maski-
5121: . git eller planlagt för att tiliförsäkra ner och andra hjälpmedel som används i ar-
5122: huvlidstadens befolkning en tiliräcklig betet är möjligt att göra ytterligare förbätt-
5123: ordningsmakt?" ringar. Härvid har man fäst särskild uppmärk-
5124: samhet vid möjligheterna att ersätta mänsklig
5125: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt arbetskraft med maskinella metoder, och spe-
5126: anföra följande: ciellt vid utvecklandet av sådana arbetsmeto-
5127: Antalet inom polisen anställda personer var der, som förekommer inom olika förvaltnings-
5128: i hela landet år 1968 sammanlagt 8 627 be- områden samt vid fortbildningen. 1 anslut-
5129: fattningshavare i tjänsteförhållande. Av dem ning härtill har man också i fråga om polis-
5130: var 7 346 egentliga polismän. Dessutom tjänst- väsendet utfört undersökningar i syfte att be-
5131: gjorde vid polisen 438 personer i arbetsförhål- gränsa stegringen av personalutgifterna samt
5132: lande och ungefär 100 extra arbetstagare vid skridit till de åtgärder, vilka enligt vad resul-
5133: ämbetsverk. Vid den allmänna polisen eller tatet av undersökningarna utvisar, är behöv-
5134: vid städernas polisinrättningar ( i städer grund- liga. Utgångspunkten är, att man också inom
5135: lagda före 1.1.1959) fanns då 3 893 polis- polisförvaltningen försöker sköta de ökade
5136: män och i länsmansdistrikten 2 472 polismän. uppgifterna i första hand genom organisato-
5137: Enligt 1968 års mantalsskrivning bodde i ovan riska, rationaliserings- o. a. effektiveringsåtgär-
5138: avsedda städer 1 636 784 invånare och i de der, samt genom att vid behov låta utföra
5139: övriga kommunerna, vilkas områden alltså övertidsarbete. Genom detaljerade undersök-
5140: hörde till länsmansdistrikten, 3 042 671 in- ningar försöker man sålunda utreda, om det
5141: vånare. Enligt detta fanns i sagda städer i trots dessa åtgärder behövs ytterligare arbets-
5142: medeltal 2.4 polismän per tusen invånare me- kraft vid någon arbetspunkt. 1 innevarande
5143: dan motsvarande siffra i länsmansdistrikten års statsförslag har också under löner i arbets-
5144: var 0.8 polismän per tusen invånare. förhållande observerats ett anslag för avlönande
5145: 1 Helsingfors stad fanns senaste år 3.2 po- av sådan personal, av viiken icke erfordras
5146: lismän per tusen invånare. 1 Aho var detta polisutbildning, men genom vars anställande
5147: proportionstal 2.8, i Tammerfors 2.1, 1 Kuo- personai med polisutbildning kan överföras
5148: pio 1.8, i Lahti och Uleåborg 1.6 samt i Iäns- från andra uppgifter tili egentliga polisuppgif-
5149: mansdistrikten i Helsingfors omgivning i Esbo ter. De ovan sagda riktlinjerna kommer fort-
5150: 8
5151:
5152: farande att följas vid skötseln av personal- I fråga om Helsingfors polisinrättnings tek-
5153: frågor. niska hjälpmedel må nämnas, att antalet per-
5154: Det är icke längre enbart antalet polismän sonbilar i polisinrättningens bruk under ovan
5155: som avgör, om den verksamhet polisen utövar avsedda tid i det närmaste fördubblats och
5156: är tillräcklig. Den tekniska utvecklingen sär- förbindelseredskapen har i det närmaste tio-
5157: skilt under de två senaste deeennieroa har faldigats. Inom ramen för de anslag, som står
5158: möjliggjort en omfattande användning av tek- tili förfogande, kommer man att gå in för
5159: niska hjälpmedel i olika polisuppgifter. Av de ökning särskilt av ovannämnda och av annan
5160: viktigaste hjälpmedlen i bruk må i detta sam- teknisk hjälpmateriel.
5161: manhang nämnas polisens motorfordon samt Vad särskilt den ökade trafiken beträffar,
5162: förbindelsemedel av olika slag. Användningen bör beaktas det trafikljussystem som Helsing-
5163: av bilar gör att polisens rörlighet och alarm- fors stad byggt för dirigering av trafiken.
5164: beredskap är helt annan än tidigare och gör Detta har på ett avgörande sätt inverkat på
5165: det samtidigt möjligt att utvidga bevaknings- frågan om dirigering och reglering av trafiken.
5166: områdena. Förbindelsemedlen, i närradiotrafik Med beaktande av det ovan anförda fölier
5167: närmast bilradio- och portabla radioapparater regeringen med situationen i fråga om Hel-
5168: gör det möjligt för en enhet i funktion att singfors polisinrättning liksom i fråga om andra
5169: hålla fortgående kontakt med ledningen och polisinrättningar, som arbetar under svåra för-
5170: med andra enheter samt möjliggör på ett helt hållanden, och vidtar alla de åtgärder, genom
5171: annat sätt än tidigare tilldelandet av uppdrag, vilka situ.ationen inom ramen för till buds
5172: erhållandet av tilläggshjälp och andra arrange- stående anslag samt även eljest kan på ett
5173: mang. opartiskt sätt förbättras.
5174: Helsingfors den 25 mars 1969.
5175:
5176: Minister S. Suorttanen.
5177: Kirj. ksm. n:o 27.
5178:
5179:
5180:
5181:
5182: Sinisalo: Kotkan Mussalon rautatien rakennussuunnitelmien
5183: toteuttamisesta.
5184:
5185:
5186: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h eli e.
5187:
5188: Kotkan kaupungin !kehityksen kannalta kau- rautatielinjana toisi edellytykset ratkaista myös
5189: punkiin Kymin kunnasta jo useita vuosia sitten suoraa maantieliikennettä kaupunkiin palvele-
5190: liitetty Mussalon saari muodostaa erittäin tär- van sillan aikaansaamisen. Viimeksi mainittu
5191: keän alueen. Se on esim. teollistamissuunni- näkökanta on erittäin tärkeä Mussalossa jo ole-
5192: telmien toteuttamisen kannalta keskeinen. Mm. van asutuksen ja muiden Mussalon asunto-
5193: eduskuntakeskusteluissakin esillä ollut laivakor- alueita !koskevien suunnitelmien näkokannalta.
5194: jaustelakka on kaavailtu rakennettavaksi Mus- On valitettavaa, että kysymys Mussalon
5195: saloon. rautatiestä on kuitenkin pitemmän aikaa ollut
5196: Mussalon tehokasta käyttöä estää osaltaan taka-alalla.
5197: liikenneyhteyksien vajavaisuus. Vaikka saari Kun kaikki edellä sanotun perustelut osoit-
5198: onkin yhdistetty mantereeseen sen pohjois- tavat Kotkan Mussalon rautatiehankkeen to-
5199: osasta maantiellä ja vaikka 'luonnonedcllytykset teuttamisen kiireellisyyden esitän valtiopäivä-
5200: turvaavat hyvät sataman rakentamismahdolli- järjestyksen 37 §: n 1 momentin perusteella
5201: suudet muodostaa rautatien puute erittäin va- asianomaisen valtioneuvoston jäsenen vastatta-
5202: kavan esteen useille suunnitelmille. vaksi seuraavan kysymyksen:
5203: Menneinä vuosina on paljon puhuttu - ja
5204: tehty eräitä suunnitelmiakin - rautatieyhtey- Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
5205: den saamisesta Mussaloon. Näissä yhteyksissä aikonut ryhtyä Kotkan Mussalon rauta-
5206: on todettu, että hankkeen toteuttaminen Kot- tien rakennussuunnitelmien toteuttami-
5207: kan saaren ja Norssaaren kautta kulkevana sen jouduttamiseksi?
5208: Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1969.
5209:
5210: 1Laisto Sinisalo.
5211:
5212:
5213:
5214:
5215: E 203/69
5216: 2
5217:
5218:
5219:
5220:
5221: Ed u s kunnan H e r r a Puhe m i e he 11 e.
5222:
5223: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ratapiha voisi tällöin palvella taideliikenteen
5224: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, jakautumista kumpaankin suuntaan. Kun mah-
5225: olette kirjeellänne 26 päivältä helmikuuta 1969 dollinen rata tulisi ilmeisesti olemaan teolli-
5226: n:o 138 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- suus- ja satamarata, koskee asia ensisijaisesti
5227: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Taisto Kotkan kaupunkia ja sen alueiden yleis- ja
5228: Sinisalon tekemän seuraavan sisältöisen kysy- asemakaavasuunnitelmia. Vanhan käytännön
5229: myksen: mukaan tällaisten teollisuus- ja satamaraiteiden
5230: rakentaminen rautatiehallituksen laatiman taide-
5231: "Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on suunnitelman mukaisesti on ollut asianomaisen
5232: aikonut ryhtyä Kotkan Mussalon rauta- kaupungin asia. Rautatiehallituksen tietämän
5233: tien rakennussuunnitelmien toteuttami- mukaan Mussalon alueen tulevia käyttötarkoi-
5234: sen jouduttamiseksi?" tuksia ei kuitenkaan vielä ole riittävästi selvi-
5235: tetty.
5236: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Jos ko. radan toteuttamisen ajankohtaa tar-
5237: taen seuraavaa. kastellaan professori Kivisen laatiman asema-
5238: Rautatiehallitus on Kymenlaakson seutukaa- kaavan pohjalta, näyttäisi rautatien tarve tule-
5239: vaan ja Kotkan kaupungin yleiskaavaan liitty- van voimakkaammin ajankohtaiseksi vasta vuo-
5240: vien kysymysten yhteydessä joutunut alus- sina 1978-1980. Rautatiehallitus tulee luon-
5241: tavasti selvittämään radan rakentamismahdolli- nollisesti seuraamaan Mussalon alueen käyttö-
5242: suuksia Mussaloon. Kahdesta vaihtoehtoisesta suunnitelmien edistymistä ja antamaan tarvit-
5243: ratasuunnasta suunta Hovinsaari-Norssaari- taessa asiantuntija-apuaan yksityiskohtaisen tai-
5244: Mussalo havaittiin aikanaan ratateknillisesti desuunnitelman laatimiseksi.
5245: edullisemmaksi, koska Hovinsaaren järjestely-
5246: Helsingissä, maaliskuun 19 päivänä 1969.
5247:
5248: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
5249: 3
5250:
5251:
5252:
5253:
5254: T i 11 R i k s d a g e n s He r r Ta 1m a n.
5255:
5256: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen saari rangeringshangård härvid skulle kunna
5257: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- betjäna spårtrafikens förgreningar i vardera
5258: velse av den 26 fehruari 1969 nr 138 tili riktningen. Då den eventuella hanan tydligen
5259: vederhörande medlem av statsrådet för av- skulle komma att vara en industri- och hamn-
5260: givande av svar översänt följande av riksdags- bana, herör frågan främst Kotka stad och
5261: man Taisto Sinisalo ställda spörsmål: general- och stadsplanerna för dess områden.
5262: Enligt gamma! praxis har hyggandet av dylika
5263: "Hurudana åtgärder har Regeringen industri- och hamnhanor enligt av järnvägssty-
5264: ämnat vidtaga för påskyndande av för- relsen uppgjord spårplan ankommit på veder-
5265: verkligandet av hyggnadsplanerna för börande stad. Enligt vad järnvägsstyrelsen har
5266: järnvägen Kotka-Mussalo?" sig hekant har Mussaloområdets framtlda an-
5267: vändningsändamål likväl icke ännu hlivit tili-
5268: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- fyllest utredda.
5269: samt anföra följande: Bedömer man tidpunkten för ifrågavarande
5270: Järnvägsstyrelsen har i samhand med frågor banas förverkligande på hasen av den av pro-
5271: som ansluter sig tili regionplanen för Kym- fessor Kivinen uppgjorda stadsplanen, synes
5272: menedalen och generalplanen för Kotka stad hehovet av en järnväg hli mer aktuellt först
5273: förheredelsevis haft att utreda hyggnadsmöj- under åren 1978-1980. Järnvägsstyrelsen
5274: ligheterna för en hana tili Mussalo. Av två kommer naturligtvis att följa med hur planerna
5275: alternativa hanriktningar konstaterades rikt- för Mussaloområdets användning utvecklas och
5276: ningen Hovinsaari-Norssaari-Mussalo i tiden att vid hehov ge sakkunnighjälp för uppgöran-
5277: vara hantekniskt fördelaktigare, enär Hovin- det av en detaljerad spårplan.
5278: Helsingfors den 19 mars 1969.
5279:
5280: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
5281: 1
5282:
5283:
5284: 1
5285:
5286:
5287:
5288:
5289: 1
5290:
5291:
5292: 1
5293:
5294:
5295:
5296:
5297: 1
5298:
5299:
5300: 1
5301:
5302:
5303:
5304:
5305: 1
5306:
5307:
5308: 1
5309: Kirj. ksm. n:o 28.
5310:
5311:
5312:
5313:
5314: Niinikoski ym.: Sosiaalikustannusten pienyritteliäisyydelle ai-
5315: heuttamista vaikeuksista.
5316:
5317:
5318: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
5319:
5320: Yritystoiminnassa viime aikoina tapahtu- on, uuden työpaikan luominen järjestään mak-
5321: nutta kehitystä on suuresti haitannut nopeasti saa satoja tuhansia markkoja.
5322: kohonneet kustannukset. Tosin tämä nousu on Suomen tapaisessa pääomaköyhässä maassa
5323: nyt vakauttamistoimenpiteitten ansiosta laantu- yrityksen perustamiskustannuksilla on erittäin
5324: nut, mutta se ei tee tyhjäksi kehityksen yri- suuri merkityksensä, joten vähällä pääomalla
5325: tystoiminnalle luomaa epäedullista asemaa. Eri- alkuun saatavien yritysten perustamista pitäisi
5326: koisesti sellainen yritystoiminta, joka on työ- edistää. Tukahduttamalla ihmistyövoimavaltai-
5327: voimavaltaista, on joutunut viime aikoina ras- sen elinkeinoelämän kehittämistä edesautetaan
5328: kaimpana kantamaan lisääntyneen sosiaalisen työttömyyden lisääntymistä. Tätähän ei voida
5329: toiminnan kustannuksia. Pienyritystoimintahan luonnollisestikaan pitää tavoitteena. Sen vuoksi
5330: on juuri työvoimavaltaista, joten suhteellisesti olisi vakavasti harkittava, miten ihmistyövoi-
5331: ottaen sosiaaliset kustannukset, kuten työnan- mavaltainen pienyritteliäisyys voisi tulevaisuu-
5332: tajan sosiaaliturvamaksu, ovat tulleet yhä dessa nykyistä paremmin selviytyä yhteiskun-
5333: enemmän pienyritteliäisyyden kannettaviksi. nan sälyttämästä kustannuspaineesta kuten esi-
5334: Näiden tulojen turvin suoritetut tarpeelliset merkiksi erilaisista sosiaalisista maksuista. Mi-
5335: sosiaaliset uudistukset ovat koituneet näin ol- käli tätä ongelmaa ei pystytä ratkaisemaan,
5336: len toisaalta talouselämän kehitystä jarrutta- maallemme välttämätön pienyrittäjätoiminta ei
5337: viksi tekijöiksi. pääse riittävässä mittakaavassa kehittymään ja
5338: Kaikkien työnantajien maksettaviksi samojen täystyöllisyyden saa'\1\lttaminen jatkuvasti pysyy
5339: perusteiden mukaan tulevat sosiaalimaksut vaikeana.
5340: koituvat raskaimpina juuri pienyrityksille suur- Edellä lausuttuun viitaten esitämme valtio-
5341: teollisuuden selviytyessä niistä helpoimmin, päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
5342: koska siellä automatisointiaste on korkeampi valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5343: ja ihmistyövoiman käyttö suhteellisesti vähäi- vaksi seuraavan kysymyksen:
5344: sempää. Kuitenkin on otettava huomioon, että
5345: pysyvien työpaikkojen luominen on yhteiskun- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
5346: nan kannalta ainakin toistaiseksi edullista juuri lisääntyneiden sosiaalikulujen johdosta
5347: pienteollisuudessa. Kauppa- ja teollisuusminis- työvaltainen yrittäjätoiminta, erityisesti
5348: teriön äsken valmiiksi saamien tutkimusten pienyritteliäisyys, on joutunut kasvaviin
5349: mukaan on todettu pienteollisuuslainoilla lai- vaikeuksiin; ja jos on,
5350: noitettujen yritysten perustamiskustannusten mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5351: olevan uutta työpaikkaa kohti 9 946 markkaa ryhtyä sosiaalikustannusten oikeuden-
5352: ja työliikkeissä 13 7 36 markkaa. Suurteollisuu- mukaisemmaksi jakamiseksi?
5353: dessa, jota mm. valtiojohtoinen teollisuutemme
5354: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1969.
5355:
5356: Paavo Niinikoski. Katri Kaarlonen.
5357: Veikko Hanhirova. Erkki Haukipuro.
5358: Sylvi Saimo. Pentti Pekkarinen.
5359: Reino Kangas. Aaro Lintilä.
5360: Aulis Slleäkangas. Eino Räsänen.
5361: Pekka Vilmi.
5362: E 225/69
5363: 2
5364:
5365:
5366:
5367:
5368: E d u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
5369:
5370: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n. 1 momentin tää välillisten työvoimakustannusten osuudet
5371: nojalla kansanedustaja Paavo Niinikoski ym. työajalta maksetuista palkoista yritysten suu-
5372: ovat 28. päivänä helmikuuta 1969 esittäneet ruusluokittelun mukaan. Kun koko teollisuu-
5373: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- dessa välillisten työvoimakustannusten osuus
5374: vaksi seuraavan kysymyksen: koko henkilökunta mukaan luettuna työajalta
5375: maksetuista palkoista oli vuonna 1965 28.0 %,
5376: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että niin tämä osuus vaihteli eri suuruusluokissa
5377: lisääntyneiden sosiaalikulujen johdosta 22.2-32.5 prosenttiin seuraavasti:
5378: työvaltainen yrittäjätoiminta, erityisesti
5379: pienyritteliäisyys, on joutunut kasvaviin Yritykset, joissa oli 1- 100 henkeä 22.2%
5380: vaikeuksiin; ja jos on, " 101- 200 " 22.6 "
5381: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo " 201- 500 " 25.5 "
5382: ryhtyä sosiaalikustannusten oikeuden- , 501-1 000 " 27.7 "
5383: mukaisemmaksi jakamiseksi?" " yli 1 000 " 32.5 "
5384: Toisaalta on sosiaalikustannuksia tiedusteltu
5385: Esitettyyn kysymykseen saan kunnioittavasti 1960-luvulla vuosittain Tilastollisen .päätoimis-
5386: vastata seuraavaa: ton laatimaa teollisuuden tasetilastoa varten.
5387: Kauppa- ja teollisuusministeriössä on jo en- Tällöin on sosiaalikustannuksiin luettu mukaan
5388: nen edellä mainitun kysymyksen esittämistä samat erät kuin edellisessä, mutta kaikki pal-
5389: kiinnitetty huomiota lisääntyneiden sosiaalikus- kanluontoiset erät on liitetty mukaan palkkoi-
5390: tannusten vaikutukseen työvaltaiseen yrittäjä- hin. Viimeksi julkaistun teollisuuden tasetilas-
5391: toimintaan. Teollisuuden välillisistä työvoima- ton mukaan vuodelta 1967 sosiaalikustannuk-
5392: kustannuksista on viimeksi suoritettu tiedus- set koko teollisuudessa jaettuna .kolmeen suu-
5393: telu Taloudellisen Tutkimuskeskuksen toimesta ruusluokkaan suhteessa liikevaihtoon olivat
5394: vuodelta 1965. Tällöin on myös voitu selvit- seuraavat:
5395:
5396: Tuotannon bruttoarvo
5397: yli 5 miljoonaa mk 3.1 % nettoliikevaihdosta
5398: 0.5-5.0 , , 3.3 " "
5399: alle0.5 3.9 " "
5400: " "
5401: Keskimäärin 3 .1 % nettoliikevaihdosta
5402:
5403:
5404: Kuten edellä olevasta voidaan todeta, olivat suudessa oli keskimäärin vuonna 1967 22.8%
5405: sosiaalikustannukset suhteessa liikevaihtoon liikevaihdosta, niin alle 0.5 miljoonan markan
5406: korkeimmat pienyrityksillä, joilla ne olivat lä- liikevaihdon omaavilla teollisuusyrityksillä
5407: hes neljänneksen korkeammat kuin teollisuu- tämä osuus oli 34.7 %, eli yli 50 % kor-
5408: dessa keskimäärin. Tämä johtuu lähinnä siitä, keampi. Lisäksi sosiaalikustannusten osuus lii-
5409: että työvaltaisina yrityksinä pienyritysten palk- kevaihdosta kohosi pienyrityksissä huomatta-
5410: kojen osuus liikevaihdosta, josta sosiaalikustan- vasti vuonna 1967, sillä vuosina 1964-66
5411: nukset ennenkaikkea ovat riippuvaisia, on huo- tämä osuus oli ollut 3.5 % liikevaihdosta.
5412: mattavasti korkeampi kuin teollisuusessa kes- Pohjoismaiden teollisuuksien keskinäinen
5413: kimäärin. Kun palkkojen osuus koko teolli- vertailu osoittaa, että työntekijöitä koskevat
5414: 3
5415:
5416: välilliset työvoimakustannukset prosentteina tus kuin muille pääomavaltaisemmille teolli-
5417: työajalta maksetuista palkoista olivat vuosina suusyrityksille. Edellä esitetyt luvut ovat kui-
5418: 1961 ja 1965 seuraavat: tenkin vain keskiarvoja koko teollisuudesta,
5419: 1961 1965 eivätkä ne siten osoita eri toimialojen välisiä
5420: Tanska ........ 14.9 16.5 eroja. Työvoimavaltaisia toimialoja on suu-
5421: Norja ......... 21.0 24.6 remmankin teollisuuden piirissä esimerkiksi
5422: Ruotsi ......... 18.9 25.8 kenkä-, vaatetus- ja ompeluteollisuudessa sekä
5423: Suomi ......... 20.8 27.0 instrumentti- ja muussakin konepajateollisuu-
5424: dessa. Sosiaalikustannusten rasitus on myöskin
5425: Edellä olevan perusteella voidaan todeta, niissä huomattavasti suurempi kuin koko teol-
5426: että vaikka sosiaalikustannusten osuus työajalta lisuudessa keskimäärin. Sosiaalikustannusten
5427: maksetuista palkoista oli pienyrityksillä jonkin ollessa riippuvaisia palkoista, ne eivät jakaudu
5428: verran alempi kuin muissa teollisuusyrityksissä, tasaisesti kaikille yrityksille. Sosiaalikustan-
5429: niin kustannustekijänä suhteessa liikevaihtoon nusten porrastaminen yritysten suuruuden
5430: siitä aiheutuu pienyrityksille työvoimavaltai- mukaan asettaisi keinotekoisia rajoja yritysten
5431: sena suhteellisesti huomattavasti suurempi rasi- kasvulle.
5432: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1969.
5433:
5434: Ministeri Väinö Leskinen.
5435: 4
5436:
5437:
5438:
5439:
5440: T ill Rik s dagen s H er r T alm an.
5441:
5442: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsord- reddes även de indirekta arbetskraftskostnader-
5443: ningen har riksdagsman Paavo Niinikoski m. fl. nas andel av de för arbetstiden betalade lö-
5444: den 28 februari 1969 till vederbörande med- nema enligt storleksklassificering av företagen.
5445: lem av statsrådet för besvarande ställt föl- Medan de indirekta arbetskraftskostnademas
5446: jande spörsmål: andel av de för arbetstiden betalade lönema
5447: inom industrin, om hela personalen medräk-
5448: "Är Regeringen medveten om att nas, år 1965 uppgick till 28.0 %, varierade
5449: den arbetsdominerade företagsamheten, denna andel i de olika storleksklasserna mellan
5450: i synnerhet småföretagsamheten till 22.2 och 32.5 procent på följande sätt:
5451: följd av de ökade sociala kostnaderna
5452: har råkat i växande svårigheter; och Företag med 1- 100 anställda 22.2 %
5453: om så är fallet, " " 101- 200 " 22.6 "
5454: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- " " 201- 500 " 25.5 "
5455: taga för att de sociala kostnadema skall " " 501-1 000 " 27.7 "
5456: bli mera rättvist fördelade?" , , över 1 000 , 32.5 ,
5457:
5458: A andra sidan har de sociala kostnaderna årli-
5459: På detta spörsmål får jag vördsamt anföra gen under 1960-talet efterfrågats för den ba-
5460: följande: lansstatistik över industrin som uppgörs av
5461: Handels- och industriministeriet har redan Statistiska centralbyrån. Härvid har i de so-
5462: innan föreliggande spörsmål ställdes fäst upp- ciala kostnadema inräknats samma poster som
5463: märksamhet vid de ökade sociala kostnadernas i förstnämnda utredning, men alla belopp av
5464: inverkan på den arbetsdominerade företagsam- lönekaraktär har tagits med i lönema. Enligt
5465: heten. Den enkät som senast, på åtgärd av den senast publicerade balansstatistiken över
5466: Ekonomiska utredningsbyrån, föranstaltats an- industrin var de sociala kostnadema år 1967
5467: gående industrins indirekta arbetskraftskostna- inom hela industrin uppdelad i tre storleksklas-
5468: der är från år 1965. I samband därmed ut- ser efter omsättningen, följande:
5469:
5470: Produktionens bruttovärde
5471: över 5 miljoner mk 3.1% av nettoomsättningen
5472: 0.5-5.0
5473: under 0.5
5474: . . 3.3 " " "
5475: " " 3.9 " " "
5476: I medeltal 3.1 % av nettoomsättningen
5477:
5478: Såsom av ovanstående kan konstateras, var var i medeltal 22.8 % av omsättningen, så
5479: de sociala kostnadema i förhållande till om- var denna andel i industriföretag med under
5480: sättningen störst inom småföretagen, där de 0.5 miljoner marks omsättning 34.7 %, dvs.
5481: var närmare en fjärdedel större än inom in- över 50 % större. Dessutom steg socialkost-
5482: dustrin i medeltal. Detta beror främst på att nademas andel av omsättningen i småföretagen
5483: lönernas andel av de arbetsominerade småföre- ansenligt år 1967, ty åren 1964-1966 hade
5484: tagens omsättning, av viiken de sociala kost- denna andel varit 3.5% av omsättningen.
5485: nadema framför allt är beroende, är betydligt En jämförelse av industriema i de nordiska
5486: större än inom industrin i allmänhet. Medan ländema med varandra visar, att de indirekta
5487: lönernas andel inom hela industrin år 1967 arbetskraftskostnader som berör arbetstagama
5488: 5
5489:
5490: i procent på de för arbetstiden betalade lö- småföretagen än för andra industriföretag som
5491: nema åren 1961 och 1965 var följande: är mera kapitaldominerade. Ovan framlagda
5492: siffror är emellertid endast medelvärden för
5493: 1961 1965 hela industrin, och de utvisar sålunda inte
5494: Danmark ...... . 14.9 16.5 skillnadema mellan olika branscher. Arbets-
5495: Norge ........ . 21.0 24.6 dominerade branscher är också inom den större
5496: Sverige ....... . 18.9 25.8 industrin exempelvis sko-, beklädnads- och
5497: Finland ....... . 20.8 27.0 sömnadsindustrin samt instrument- och annan
5498: verkstadsindustri. De sociala kostnaderna ut-
5499: På grund av det ovan sagda kan det konsta- gör också inom dem en betyclligt större belast-
5500: teras, att ehuru de sociala kostnadernas andel ning än inom hela industrin i genomsnitt. Då
5501: av lönerna för arbetstiden inom småföretagen de sociala kostnaderna är beroende av lönerna,
5502: var något mindre än i andra industriföretag, fördelar de sig inte jämt på alla företag. En
5503: så är den såsom kostnadsfaktor i förhållande gradering av de sociala kostnadema efter före-
5504: tili omsättningen en proportionellt betyclligt tagens storlek skulle uppdraga konstgjorda
5505: större belastning för de arbetsdominerade gränser för företagens tillväxt.
5506: Helsingfors den 28 mars 1969.
5507:
5508: Minister Väinö Leskinen.
5509:
5510:
5511:
5512:
5513: E 225/69
5514: Kirj. ksm. n:o 29.
5515:
5516:
5517:
5518:
5519: Sillantaus ym.: Opetusharjoittelua suorittavien auskultanttien
5520: toimeentulon turvaamisesta.
5521:
5522:
5523: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5524:
5525: Opintotuen yhä kehityttyä sekä varsinaisessa palkaton auskultointi on omiaan vieroittamaan
5526: korkeakouluopiskelussa että myöskin jatko- lahjakasta opettaja-ainesta koulun piiristä muille
5527: opiskelussa, on kuitenkin jäänyt eräs opiskelija· aloille.
5528: ryhmä vaille minkäänlaista tukea, nimittäin Esitämme kunnioittavasti valtiopäiväjärjes-
5529: opetusharjoittelua suorittavat auskultantit. tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtioneu-
5530: Olennaisesti sekä peruskoulunopettajain että voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi ky-
5531: muuhun opettajain valmistukseen liittyvänä symyksen:
5532: auskultointi tulisi saattaa opintotuen osalta ta-
5533: vanmukaiseen korkeakouluopiskeluun rinnas- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
5534: tettavaan taikka sitten ryhtyä suorittamaan siin opetusharjoittelua suorittavien aus-
5535: edes elinkustannukset peittävää palkkiota, kultanttien saattamiseksi opintotuen pii-
5536: koska harjoittelu on jo varsin pitkän opiske- riin taikka heidän harjoitusaikaisen toi-
5537: lun edellyttämää työtä. Korvauksen suoritta- meentulonsa turvaamiseen muuta tietä?
5538: minen tuntuisi perustellulta siitäkin syystä, että
5539: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1969.
5540:
5541: Pentti Sillantaus. Sakari Huima.
5542: Anna-Liisa Linkola. Olavi Lähteenmäki.
5543: Aili Vaittinen. Jouni Apajalahti.
5544:
5545:
5546:
5547:
5548: E 242/69
5549: 2
5550:
5551:
5552:
5553:
5554: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5555:
5556: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Näiden opetusharjoittelua suorittavien asema
5557: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, on kuitenkin monessa suhteessa poikkeukselli-
5558: olette kirjeellänne 28 päivältä helmikuuta 1969 nen. Useimmat auskultanteista ovat suoritta-
5559: n:o 144 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- neet varsinaiset korkeakouluopinnot loppuun
5560: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti ennen opetusharjoittelun alkamista, eivätkä he
5561: Sillantauksen ym. tekemän seuraavan sisältöi- näin ollen ole minkään korkeakoulun tai vas-
5562: sen kysymyksen: taavan kirjoissa, mikä on eräs opintotuen saan-
5563: nin edellytys. Toisaalta opintotuen saanti edel-
5564: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- lyttää yleensä kokopäivätoimista opiskelua ja
5565: siin opetusharjoittelua suorittavien aus- sitä, että opiskelijalla ei opintotuen saanti-
5566: kultanttien saattamiseksi opintotuen pii- aikana ole muita tuloja.
5567: riin taikka heidän harjoitusaikaisen toi- Opetusharjoittelua suorittavat kokevat ase-
5568: meentulonsa turvaamiseen muuta tietä?" mansa epämääräisyyden auskultointia haittaa-
5569: vana tekijänä. Vallitseviin epäkohtiin on kiin-
5570: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nittänyt huomiota mm. Helsingin auskultantit
5571: vasti seuraavaa: r.y. opetusministeriölle 24. 2. 1969 jättämäs-
5572: Vuoden 1969 alussa vahvistettuja uusia sään kirjelmässä. Auskultanttien oma kanta
5573: opintolainojen valtiontakaus- ja korkotukilakeja on, että heidät tulisi katsoa opettajakuntaan
5574: valmisteltaessa lähdettiin siitä periaatteesta, kuuluvaksi ja että heidän toimeentulonsa ope-
5575: että opintotukijärjestelmän piiriin tulee mah- tusharjoittelun aikana tulisi järjestää palkan
5576: dollisimman nopeasti saattaa kaikki peruskou- muodossa.
5577: lun jälkeen opintojaan harjoittavat ja että en- Kysymys opetusharjoittelua suorittavien ase-
5578: simmäisessä vaiheessa järjestelmä tulisi luoda masta liittyy osana opettajavalmistuksen koko-
5579: sellaiseksi, että se turvaa puoliksi stipendien, naisuudistukseen. Maaliskuun 28 päivänä 1969
5580: puoliksi ehdoiltaan edullisten lainojen muo- jätetyn peruskoulunopettajakomitean mietinnön
5581: dossa keskimääräiset opiskelukustannukset. jatkotoimenpiteiden aikana tulee tämä kysymys
5582: Käsitykseni mukaan opintotuen sisällön osalta erikseen tutkittavaksi. Komitean käsitys tältä
5583: ensimmäiseen tavoitteeseen tulisi päästä 1970- osin on se, että opetusharjoittelua päätoime-
5584: luvun puoleen väliin mennessä. naan suorittavien kandidaattien asemaa olisi pa-
5585: Opintotukijärjestelmän laajakantoisuuden ta- rannettava joko opintotuen nykyistä käsitettä
5586: kia jouduttiin ensimmäisessä vaiheessa jättä- laajentamalla tai sitten katsomalla Opetushar-
5587: mään eräitä oppilaitosmuotoja ulkopuolelle. joittelijan työ ainakin osaltaan paikalliseksi
5588: Näiden oppilaitosten opiskelijoiden asemaan tu- opettajan työksi. Opetusministeriö tulee lähi-
5589: lisi jo syksystä 1970 lähtien saada parannusta. aikoina selvittämään jatkotoimenpiteiden sisäl-
5590: Tällöin tulee myös harkittavaksi oppikoulun lön.
5591: opettajien pätevyysvaatimuksiin kuuluvan ope-
5592: tusharjoittelun suorittajien mukaan ottaminen.
5593: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1969.
5594:
5595: Opetusministeri Johannes Virolainen.
5596: 3
5597:
5598:
5599:
5600:
5601: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5602:
5603: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Dessa auskultanters ställning är dock i
5604: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- många avseenden exceptionell. De flesta aus-
5605: velse av den 28 februari 1969 nr 144 tili ve- kultanterna har före auskulteringens inledande
5606: derbörande medlem av statsrådet för avgivande slutfört sina egentliga högskolestudier och är
5607: av svar översänt följande av riksdagsman sålunda icke längre inskrivna vid någon hög-
5608: Pentti Sillantaus m. fl. ställda spörsmål: skola eller motsvarande läroanstalt, vilket är
5609: en förutsättning för erhållande av studiestöd.
5610: "Har Regeringen för avsikt att skrida A andra sidan förutsätter erhållande av studie-
5611: tili åtgärder för att bringa auskulte- stöd att den studerande studerar på heltid och
5612: rande auskultanter inom ramen för stu- att han under den tid han åtnjuter studiestöd
5613: diestödet eller för tryggande av deras icke har andra inkomster.
5614: utkomst under auskulteringstiden på Auskultanterna upplever obestämdheten i
5615: annat sätt?" sin ställning som en menlig faktor vid auskul-
5616: teringen. Bl. a. föreningen Helsingin auskul-
5617: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt tantit r.y. har fäst uppmärksamhet vid de
5618: anföra följande: rådande missförhållandena i en skrivelse av
5619: Vid beredningen av de i början av år 1969 24. 2. 1969 tili undervisningsministeriet. Aus-
5620: stadfästa lagarna om statsgaranti och räntestöd kultanterna själva anser, att de borde räknas
5621: för studielån utgick man från den principen, tili lärarkåren och att deras utkomst under
5622: att studiestödssystemet så snart som möjligt auskulteringstiden borde ordnas i form av Iön.
5623: skall bringas att omfatta alla dem som efter Frågan om auskultantemas ställning anslu-
5624: avslutad grundskola idkar studier, och att sys- ter sig som en del tili totalreformen av lärar-
5625: temet i sitt första skede skulle bli sådant, att utbildningen. Under fortsättningsåtgärderna
5626: det tili hälften genom stipendier och tili hälf- med anledning av grundskollärarkommittens
5627: ten genom lån med förmånliga villkor ger möj- den 28 mars 1969 inlämnade betänkande kom-
5628: lighet tili täckande av genomsnittliga studie- mer denna fråga att undersökas särskilt för
5629: kostnader. Enligt min uppfattning borde man sig. Kommittens uppfattning i denna fråga är
5630: före medlet av 1970-talet kunna uppnå det att ställningen för de kandidater, som sköter
5631: första syftemålet med studiestödet. sin auskultering såsom huvudsyssla, borde för-
5632: På grund av studiesystemets stora bärvidd bättras endera genom utvidgning av studiestö-
5633: var man tvungen att i första skedet lämna dets nuvarande begrepp eller genom att be-
5634: vissa läroanstaltsformer utanför. Ställningen trakta auskultantarbetet åtminstone tili en del
5635: för dem som studerar vid dessa läroanstalter, såsom avlönat lärararbete. Undervisningsminis-
5636: borde redan från och med hösten 1970 kunna teriet kommer inom den närmaste tiden att
5637: förbättras. 1 detta sammanhang blir det också utreda vad som skall ingå i fortsättningsåtgär-
5638: aktuellt att pröva möjlighetema att få auskul- dema.
5639: tanterna som auskulterar för erhållande av
5640: Iäroverkslärarkompetens införlivade med syste-
5641: met.
5642: Helsingfors den 31 mars 1969.
5643:
5644: Undervisningsminister Johannes Virolainen.
5645: Kirj. ksm. n:o 30.
5646:
5647:
5648:
5649:
5650: Pohjonen ym.: TVH:n tie- ja rakennussoran hinnoitteluperus-
5651: teista.
5652:
5653:
5654: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5655:
5656: Yleisten teiden rakentamiseen tarvittavan so- kohtuullisilla perusteilla ja että asianomaiset
5657: ran hinnoittelussa on viime aikoina ollut ha- viranomaiset myös noudattavat näitä perus-
5658: vaittavissa pahoja epäkohtia. Maanomistajat teita, jotteivat erheellisten ennakkolupausten
5659: joutuvat useissa tapauksissa suoranaisen hinto- perusteella sorakauppoihin ryhtyneet maan-
5660: jen polkemisen uhreiksi, sillä TVH:n taholta omistajat joudu kärsimään kohtuuttomia va-
5661: annetut lupaukset eivät ole osoittautuneet pitä- hinkoja.
5662: viksi. Alkuneuvotteluissa lähdetään siitä, että Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
5663: hinta on paikkakunnan käyvän arvon mukai- 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
5664: nen, mutta loppukatselmuksessa hinta onkin tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5665: huomattavasti laskenut. On olemassa useita vaksi seuraavan kysymyksen:
5666: esimerkkejä siitä, että kun rakennus- ja tie-
5667: soran käypä hinta on jollakin paikkakunnalla Onko Hallitus tietoinen niistä suu-
5668: 1 mk/m3, niin siitä suoritetaankin lupausten rista epäoikeudenmukaisuuksista, jotka
5669: vastaisesti esimerkiksi vain 15-20 p/m3 • on havaittavissa TVH:n käyttämissä
5670: Tämä on omiaan johtamaan suuriin epäoikeu- tie- ja rakennussoran hinnoittelusperus-
5671: denmukaisuuksiin ja vaikeuttaa sorakauppoja teissa, ja jos on,
5672: huomattavasti. Tämän vuoksi on välttämä- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5673: töntä, että soran hinnoittelu voidaan suorittaa ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
5674: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1969.
5675:
5676: Mauno Pohjonen. Pentti Pekkarinen.
5677: Sylvi Saimo. Matti Mattila.
5678: i\rtturi Jämsen.
5679:
5680:
5681:
5682:
5683: E 226/69
5684: 2
5685:
5686:
5687:
5688:
5689: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
5690:
5691: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tienpitoaineen korvaamisesta ratkaistavaksi
5692: mainitussa tarkoituksessa Te. Herra Puhemies, yleisistä teistä annetun lain 35 §:n tarkoitta-
5693: olette kirjeellänne 28 päivältä helmikuuta massa tietoimituksessa, joka on se menettely,
5694: 1~69, n:o 145, lähettänyt valtioneuvoston jossa tienpitäjän tieoikeuden toteuttamisesta
5695: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- aiheutuvat korvaukset yleensäkin määrätään,
5696: taja Mauno Pohjosen ym. tekemän seuraavan ellei niistä ole voitu sopia. Näissä tapauksissa
5697: sisältöisen kysymyksen: on tienpitoaineesta suoritettu kyseisen lainkoh-
5698: dan nojalla myös ennakkokorvausta, mikäli sii-
5699: "Onko Hallitus tietoinen m1sta suu- hen on harkittu olevan syytä, Kuitenkin on
5700: rista epäoikeudenmukaisuuksista, jotka todettava, että momentin 31.24.88 kohdalla
5701: on havaittavissa TVH:n käyttämissä osoitetun arviomäärärahan vuotuinen suuruus
5702: tie- ja rakennussoran hinnoitteluperus- - vuonna 1969 25 000 000 markkaa - ja
5703: teissa, ja jos on, kyseisen määrärahan muut käyttötarkoituk:~et
5704: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo rajoittavat sen käyttämistä korvausten suorit-
5705: ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?" tamiseen sopimusteitse kiviaineksesta.
5706: Kiviaineksen käyvän hinnan määräämiseen
5707: vaikuttavina tekijöinä on otettava huomioon
5708: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- mm. aineksen laatu, paljous, ajomatka, vastaa-
5709: taen seuraavaa: vanlaisen kiviaineksen yleiset menekkiolosuh-
5710: Tie- ja vesirakennushallitus hankkii yleisten teet paikkakunnalla, myyntitulojen yhdellä ker-
5711: teiden rakentamista varten vapaaehtoisin sopi- taa kertymisen diskoottovaikutus ja aineksen-
5712: muksin kiviainesta joko ostamalla sitä asian- ottopaikan hallinto- ja yleiskustannusten sekä
5713: omaisen tiehankkeen toteuttamiseen osoite- yrittäjänriskin poisjääminen eräissä tapauksissa.
5714: tuilla työmäärärahoilla tai, mikäli aineksen- Erilaiset mielipiteet näistä seikoista saattavat-
5715: ottopaikka sisältyy liitännäisalueena kyseisen kin estää vapaaehtoisiin sopimuksiin pääse-
5716: tiehankkeen tiesuunnitelmaan, yleisistä teistä mistä kiviaineksen korvauksesta. Tämän vuoksi
5717: annetun lain 80 §:n 2 momentin nojalla har- ja päästäkseen yleensäkin tiekorvausten suorit-
5718: kintavaltaansa käyttäen maantie- ja paikallis- tamisessa nykyistä enemmän vapaaehtoisiin
5719: tiealueiden lunastamiseen vuosittain tulo- ja korvaussopimuksiin tietoimitusmenettelyn si-
5720: menoarvion momentin 31.24.88 kohdalla osoi- jasta tie- ja vesirakennushallitus on tehnyt
5721: tetulla määrärahalla. aloitteen neuvottelujen aikaansaamiseksi toi-
5722: Ostohinnaksi pyritään määrittämään paikka- selta puolen tie- ja vesirakennushallituksen ja
5723: kunnalla maksettu käypä hinta vastaavanlai- toiselta puolen Maataloustuottajain Keskus-
5724: sesta kiviaineksesta. Ellei hinnasta päästä so- liitto ry:n sekä Maanomistajain Liitto ry:n
5725: pimukseen, ei työmäärärahoilla suoriteta en- kanssa. Näissä neuvotteluissa, jotka toistai-
5726: nakkokorvaustakaan, jolloin asia sellaisten ai- seksi ovat alkuvaiheissaan, pyrittäisiin vahvis-
5727: neksenottopaikkojen osalta, jotka eivät sisälly tamaan suosituksen perusteet, joiden pohjalta
5728: tiesuunnitelmaan, raukeaa. Mikäli taas tiesuun- voitaisiin nykyistä laajemmassa mitassa päästä
5729: nitelmiin sisältyvien aineksenottopaikkojen tiekorvausten määrästä vapaaehtoisiin sopimuk-
5730: osalta ei päästä sopimukseen, jätetään kysymys siin.
5731: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1969.
5732:
5733: Kulkulaitosten ja yleisten töisen ministeri Paavo Aitio.
5734: 3
5735:
5736:
5737:
5738:
5739: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5740:
5741: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen lagen om allmänna vägar avsedd vägförrätt-
5742: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- ning, viiken är det förfarande där väghållarens
5743: velse av den 28 februari 1969 nr 145 tili veder- av verkställandet av vägrätt föranledda ersätt-
5744: börande medlem av statsrådet för avgivande av ningar också i allmänhet fastställes, försåvitt
5745: svar översänt följande av riksdagsman Mauno överenskommelse angående dem icke har kun-
5746: Pohjonen m. fl. ställda spörsmål: nat uppnås. I dessa fall har för väghållnings-
5747: materialet med stöd av sagda lagrum också
5748: "Är Regeringen medveten om de erlagts förskottsersättning, om skäl tili detta
5749: stora orättvisor som gör sig märkbara ansetts föreligga. Det måste dock konstateras,
5750: i de prissättningsgrunder, vilka till- att den årliga storleken av anslaget under
5751: lämpas av väg- och vattenbyggnadssty- mom. 31.24.88- år 1969 25 000 000 mk-
5752: relsen på väg- och byggnadsgrus, och och de övriga ändamålen för vilka anslaget an-
5753: om så är fallet, vändes begränsar dess användning i avtalsväg
5754: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- för ersättningar för stenmaterial.
5755: taga för att rätta tili situationen?" Såsom faktorer, vilka inverkar på fastställan-
5756: det av det gängse priset för stenmaterial bör
5757: bl. a. beaktas materialets art och mängd, kör-
5758: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt vägen, de allmänna avsättningsmöjligheterna
5759: anföra följande: för motsvarande stenmaterial på orten, inver-
5760: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen anskaffar kan på diskontot då inkomsterna av försälj-
5761: för byggandet av allmänna vägar nödigt sten- ningen inflyter på en gång samt att förvalt-
5762: materia! genom frivilliga avtal antingen genom nings- och de allmänna kostnaderna för mate-
5763: att köpa materia! med arbetsanslag, som an- rialtagningsplatsen och företagarrisken i visc;a
5764: visats för realiserandet av vederbörande väg- fali bortfaller. Olika åsikter om dessa om-
5765: företag eller, om platsen för materialtagning ständigheter kan också utgöra hinder för upp-
5766: såsom anslutet biområde ingår i vägplanen för nåendet av friviliiga överenskommelser an-
5767: det ifrågavarande vägföretaget, med stöd av gående ersättningen för stenmaterial. Förden-
5768: 80 § 2 mom. lagen om allmänna vägar med skull och för att i fråga om erläggandet av
5769: tiliämpning av prövningsrätt med anslag, som vägersättningar i allmänhet kunna få tili stånd
5770: årligen anvisas för inlösen av landsvägs- och frivilliga överenskommelser i stället för väg-
5771: bygdevägsområden under statsförslagets mom. förrättningsförfaranden i större omfattning än
5772: 31.24.88. hittilis, har väg- och vattenbyggnadsstyrelsen
5773: Såsom inköpspris strävar man tili att fast- tagit initiativ tili underhandlingar mellan å
5774: ställa det på orten betalade gängse priset för ena sidan väg- och vattenbyggnadsstyrelsen
5775: motsvarande stenmaterial. Kan överenskom- och å andra sidan Maataloustuottajain Keskus-
5776: melse om priset icke nås, erlägges icke heller liitto r. y. benämnda förbund samt Jordägarnas
5777: förskottsersättning av arbetsanslagen, varvid Förbund r. f. Vid dessa underhandlingar, vilka
5778: saken förfaller för sådana materialtagnings- tills vidare befinner sig i begvnnelseskedet,
5779: platsers del, vilka icke ingår i vägplanen. Upp- skulle man sträva tili fastställandet av en re-
5780: nås däremot icke överenskommelse i fråga om kommendation tili grunder på basen av vilka
5781: materialtagningsplatser, som ingår i vägpla- man i större omfattning än vad som nu är
5782: nerna, lämnas frågan om ersättande av väg- fallet skulle kunna uppnå friviliiga överens-
5783: hållningsmaterialet tili avgörande vid i 35 § kommelser om beloppet för vägersättningar.
5784: Helsingfors den 28 mars 1969.
5785:
5786: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
5787: Kirj. ksm. n:o 31.
5788:
5789:
5790: Pesola ym.: Liikennevahinkojen korvauskysymyksiä käsittelevän
5791: erikoistuomioistuimen perustamisesta.
5792:
5793: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5794:
5795: Liikennevakuutuslain alaisissa liikennevahin- asian saattaminen puolueettomaan käsittelyyn
5796: goissa tapahtuu korvausselvittely säännön- olisi perusteltavissa. Toisaalta taas ne, joiden
5797: mukaisesti ensisijassa korvauksen hakijan ja korvausasiat joutuvat yleiseen tuomioistuin-
5798: asianomaisen vakuutusyhtiön tai tapaturma- menettelyyn, tuntevat kärsivänsä menettelyn
5799: viraston välillä. Jos tässä selvittelyssä ei kui- hitaudesta, kalleudesta ja riittävän asiantunte-
5800: tenkaan päästä yksimielisyyteen, on korvauksen muksen puutteesta tuomioistuimissa. Asia oli-
5801: hakijan ainoana mahdollisuutena saattaa asia sikin mielestämme korjattavissa vain siten, että
5802: yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi joko ri- vakuutusyhtiöitten ja tapaturmaviraston ratkai-
5803: kosjuttua koskevan oikeudenkäynnin yhteydessä suista voitaisiin, vastaavasti saman periaatteen
5804: tai erillisenä siviilioikeudellisena kanteena suo- mukaan kuin pakollisessa tapaturmavakuutuk-
5805: raan vakuutusyhtiötä tai tapaturmavirastoa sessa on asian laita, valittaa näitä asioita var-
5806: vastaan. ten perustettavaan erikoistuomioistuimeen, jossa
5807: Oikeudenkäyntiin osallistuminen tai ryhty- sekä teknillinen että lääketieteellinen asiantun-
5808: minen ei ainakaan yksityiselle kansalaiselle ole temus olisi riittävästi edustettuna. Yleiselle
5809: yksinkertainen asia. Oikeudenkäynti yleisessä tuomioistuimelle jäisivät tällöin vain puhtaasti
5810: tuomioistuimessa on yleensä aikaaviepä ja rikosoikeudellista selvittelyä vaativat asiat.
5811: lisäksi melkoisia kustannuksia vaativa toimen- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
5812: pide. Erityisen kohtuuttomaksi tähän menette- päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
5813: lyyn turvautuminen on katsottava sellaisen kor- tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
5814: vauksen hakijan osalta, jolla ei ole mitään omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
5815: tekemistä mahdollisen syyllisyyskysymyksen myksen:
5816: kanssa, kuten yleensä on esimerkiksi moottori-
5817: ajoneuvossa matkustaneen laita. Liikennevahin- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
5818: koihin liittyvien korvauskysymysten ratkaisu, liikennevahinkoja koskevat korvaussel-
5819: olipa sitten kysymyksessä esine- tai henkilö- vittelyt eivät nykyisellään tapahdu jous-
5820: vahinko, on sitäpaitsi siinä määrin erityistä tavasti, vaan ne saattavat aiheuttaa
5821: perehtymistä vaativa ala, että voidaan pitää asianomaisille tuntuvia hankaluuksia, ja
5822: kysymyksen alaisena, onko yleisillä tuomioistui- jos on,
5823: milla sitä pätevyyttä, jota näiden asioiden rat- aikooko Hallitus ryhtyä liikennevahin-
5824: kaiseminen edellyttää. Sekä ali- että ylioikeuk- koja koskevan lainsäädännön muuttami-
5825: sien suurilukuisuus merkitsee lisäksi sitä, että seksi niin, että näitä asioita varten
5826: ratkaisujen riittävästä yhdenmukaisuudesta tus- perustettaisiin niiden edellyttämän eri-
5827: kin voidaan puhua. tyisen asiantuntemuksen omaava erikois-
5828: Ne haittatekijät, joihin edellä on viitattu, tuomioistuin, jossa vahinkoa kärsineellä
5829: ovatkin johtaneet siihen, että korvauksen haki- olisi mahdollisuus nykyistä yksinkertai-
5830: joista suuren osan on käytännössä tyydyttävä sempaan ja nopeampaan sekä lähinnä
5831: vakuutusyhtiön tai tapaturmaviraston ratkai- maksuttomaan oikeusselvittelyyn, mil-
5832: suun sellaisissakin tapauksissa, joissa ratkaisun loin asianosaiset eivät ole päässeet yksi-
5833: oikeellisuus hyvinkin on kyseenalainen ja joissa mielisyyteen korvauksesta?
5834: Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1969.
5835:
5836: Pekka Pesola. E. ]. Paavola.
5837: Antti A. Halme. Eeles Landström.
5838: Pirkko Aro. Armas Leinonen.
5839: Eino Räsänen.
5840: E 227/69
5841: 2
5842:
5843:
5844:
5845:
5846: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5847:
5848: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa senmukaista, että mainittujen asioiden ratkai-
5849: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies seminen kuuluu samalle viranomaiselle eli ylei-
5850: olette kirjeellänne 4 päivältä maaliskuuta 1969 sille tuomioistuimille. Mikäli näin ei menetel-
5851: n:o 187 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- täisi, vaan liikennevakuutuslain mukaisesti kor-
5852: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka vattavat liikennevahingot irroitettaisiin kysy-
5853: Pesolan ym. tekemän seuraavan sisältöisen myksessä tarkoitetulla tavalla yleisten tuomio-
5854: kysymyksen: istuinten toimivallasta, saattaisi tästä johtua,
5855: että saman vahinkotapahtuman johdosta anne-
5856: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että tut lainvoimaiset päätökset ovat esimerkiksi
5857: liikennevahinkoja koskevat korvaussel- syyllisyyskysymyksen suhteen täysin vastakkai-
5858: vittelyt eivät nykyisellään tapahdu jous- set, jollei erikoistuomioistuin odottaisi yleisen
5859: tavasti, vaan ne saattavat aiheuttaa tuomioistimen lianvoimaista ratkaisua asiassa.
5860: asianomaisille tuntuvia hankaluuksia, ja Kun ilmeisestikään ei ole mahdollisuutta kiel-
5861: jos on, tää vahingon kärsinyttä vaatimasta vahingon-
5862: aikooko Hallitus ryhtyä liikennevahin- korvausta rikosoikeudellisella perusteella ylei-
5863: koja koskevan lainsäädännön muuttami- sessä tuomioistuimessa vahingon tuottajalta,
5864: seksi niin, että näitä asioita varten saattaisi liikennevakuutuslain nojalla korvatta-
5865: perustettaisiin niiden edellyttämän eri- vien vahinkojen siirtäminen yleisten tuomio-
5866: tyisen asiantuntemuksen omaava erikois- istuinten toimivallan ulkopuolelle johtaa sii-
5867: tuomioistuin, jossa vahinkoa kärsineellä hen, että vahingonkarvausasia olisi samanaikai-
5868: olisi mahdollisuus nykyistä yksinkertai- sesti vireillä sekä yleisessä tuomioistuimessa
5869: sempaan ja nopeampaan sekä lähinnä rikosoikeudellisella perusteella että erikoistuo-
5870: maksuttomaan oikeusselvittelyyn, mil- mioistuimessa liikennevakuutuslain säännösten
5871: loin asianosaiset eivät ole päässeet yksi- nojalla. Tällaisesta kaksinkertaisesta menette-
5872: mielisyyteen korvauksesta?" lystä päästiin liikennevahinkojen korvaamise~sa
5873: liikennevakuutuslailla säätämällä, että yleisen
5874: tuomioistuimen päätös, jolla moottoriajoneuvon
5875: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- omistaja, kuljettaja tai matkustaja oli tuomit~
5876: taen seuraavaa: suorittamaan vahingonkorvausta, oli sellaise-
5877: Tieliikennelain mukaan liikenteessä tiellä on naan vakuutusyhtiötä tai tapaturmavirastoa si-
5878: riippumatta siitä, onko kysymys moottoriajo- tova.
5879: neuvoliikenteestä tai muusta liikenteestä, nou- Liikennevakuutuslain 6 §:n 1 momentin
5880: datettava mainittua lakia sekä sen nojalla an- mukaan liikennevahingon korvaus määrätään
5881: nettuja säännöksiä ja määräyksiä. Nämä sään- eräin pykälässä säädetyin poikkeuksin rikoslain
5882: nökset ja määräykset koskevat muun ohella 9 luvun 2, 3 ja 8 §:n säännösten mukaisesti
5883: rikosoikeudellista vastuuta sekä siitä johtuvan eli siis vahingonkorvausoikeutta koskevien
5884: vahingonkorvausvelvollisuuden ja oman myötä- yleisten perusteiden mukaisesti. Juuri näiden
5885: vaikutuksen perusteita ja niiden soveltaminen perusteiden soveltaminen kuuluu yleisille tuo-
5886: kuuluu yleisten tuomioistuinten toimivaltaan. mioistuimille, minkä vuoksi ne tuntevat nämä
5887: Näiden samojen perusteiden mukaisesti mää- perusteet. Lisäksi on huomattava, että liiken-
5888: räytyy myös liikennevakuutuslain mukaisen va- nevakuutus ei ole sosiaalivakuutusta, vaan va-
5889: hingonkorvauksen suorittamisvelvollisuus niis- kuutusta, joka kattaa moottoriajoneuvon omis-
5890: sä tapauksissa, joissa korvausta ei ole suoritet- tajan ja kuljettajan siviili- tai rikosoikeudellisen
5891: tava ankaran vastuun perusteella, samoin kuin vastuun vahingon korvaamisesta. Vahingonkor-
5892: omaan myötävaikutukseen perustuva korvauk- vausoikeutta koskevien yleisten perusteiden
5893: sen alentaminen. Tämän vuoksi on tarkoituk- mukaisten vastuukysymysten ratkaisun siirtä-
5894: 3
5895:
5896: mistä erityislaeilla yleisten tuomioistuinten toi- Niissä Euroopan maissa, joissa on toteutettu
5897: mivallasta ei voida vahingonkorvausoikeuden pakollinen liikennevakuutus, on käytettävissä
5898: kokonaisuuden kannalta pitää asianmukaisena. olevien tietojen mukaan kaikissa vallalla jär-
5899: Kysymyksen perustelujen mukaan ne, joiden jestelmä, jonka mukaan liikennevahinkojen kor-
5900: korvausasiat joutuvat yleiseen tuomioistuinme- vaamista koskevat asiat kuuluvat yleisten tuo-
5901: nettelyyn, tuntevat kärsivänsä menettelyn hi- mioistuinten toimivaltaan.
5902: taudesta ja kalleudesta. Kun liikennevahinko- Edellä esitetyn perusteella on katsottu, ettei
5903: jen korvaamista koskevat jutut tältäkin osin ole aihetta ryhtyä kysymyksessä tarkoitetun
5904: ovat samassa asemassa kuin muut tuomioistui- erikoistuomioistuimen perustamiseen. Sen si-
5905: missa käsiteltävät jutut, esimerkiksi juttu, jos- jaan tullaan tutkimaan mahdollisuuksia, millä
5906: sa liikennevahingon aiheuttaneelta polkupyö- tavoin liikennevahinkojen korvaamista koske-
5907: räilijäitä vaaditaan vahingon johdosta korvausta vat asiat muutoin voitaisiin saattaa entistä
5908: auton vaurioitumisesta, ei liikennevahinkojen joustavammiksi oikeusturvallisuuden siitä kui-
5909: osalta tällä perusteella ole aihetta ryhtyä eri- tenkaan kärsimättä.
5910: tyistoimenpiteisiin.
5911: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1969.
5912:
5913: Ministeri ]. E. Partanen.
5914: 4
5915:
5916:
5917:
5918:
5919: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5920:
5921: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen samma myndighet, dvs. av allmän domstol.
5922: anger har Ni, Herr Talman, med Eder Om så icke skulle förfaras, utan de trafik-
5923: skrivelse av den 4 mars 1969 nr 187 tili ve- skador för vilka ersättning utgår enligt trafik-
5924: derbörande medlem av statsrådet för avgivande försäkringslagen på sätt i spörsmålet avses
5925: av svar översänt följande av riksdagsman skulle undandragas de allmänna domstolarna,
5926: Pekka Pesola m. fl. ställda spörsmål: skulle följden kunna bli, att laga kraft vunna
5927: utslag angående en och samma trafikskada
5928: "Är Regeringen medveten om att t. ex. i skuldfrågan skulle stå mot varandra,
5929: utredningarna angående ersättning för om inte specialdomstolen skulle invänta den
5930: trafikskador för närvarande inte verk- allmänna domstolens laga kraft vunna avgö-
5931: ställs smidigt, utan att de kan för- rande i saken. Då det uppenbarligen inte är
5932: orsaka sakägarna kännbara olägenheter, möjligt att förbjuda den som har lidit skada
5933: och om så är fallet, att vid allmän domstol på straffrättslig grund
5934: ämnar Regeringen företaga sådana yrka skadestånd av den som vållat skadan,
5935: ändringar i lagstiftningen angående tra- skulle det, om de skador som ersättes med
5936: fikskador, att en specialdomstol med stöd av trafikförsäkringslagen blir undandragna
5937: särskild sakkunskap inrättas för hand- de allmänna domstolarna, kunna inträffa, att
5938: havandet av dessa ärenden, så att de ett och samma skadeståndsärende samtidigt
5939: som lidit skada får möjlighet att anlita skulle vara anhängigt i allmän domstol på
5940: en enklare och snabbare samt närmast straffrättslig grund och i specialdomstol med
5941: avgiftsfri rättslig utredning, när par- stöd av stadgandena i trafikförsäkringslagen.
5942: terna inte har kunnat enas om ersätt- Ett sådant dubbelt förfarande i ersättandet av
5943: ningen?" trafikskador undveks i trafikförsäkringslagen
5944: genom stadganden om att allmän domstols
5945: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt utslag, varigenom ägare eller förare av motor-
5946: anföra följande: fordon eller passagerare hade dömts att betala
5947: Enligt lagen om vägtrafik skall vid trafik skadestånd, såsom sådant var bindande för
5948: på väg, oberoende av om det är fråga om mo- försäkringsbolaget och olycksfallsverket.
5949: torfordonstrafik eller annan trafik, sagda lag Enligt 6 § 1 mom. trafikförsäkringslagen
5950: samt med stöd av den utfärdade stadganden bestämmes ersättning för trafikskada med vissa
5951: och föreskrifter lända tili efterrättelse. Dessa i paragrafen stadgade undantag enligt stad-
5952: stadganden och föreskrifter gäller bl. a. den gandena i 9 kap. 2, 3 och 8 §§ strafflagen,
5953: straffrättsliga ansvarigheten samt grunderna dvs. enligt de allmänna grunderna för skade-
5954: för den därur härflytande skadeståndsskyldig- ståndsrätten. Tillämpningen av just dessa grun-
5955: heten och för den egna medverkan tili skadan, der ankommer på de allmänna domstolarna,
5956: och tiliämpningen av dem ankommer på de varför dessa bäst känner tili dem. Vidare är
5957: allmänna domstolarna. Dessa samma grunder att märka, att trafikförsäkringen inte är någon
5958: reglerar även skyldigheten att betala skade- socialförsäkring, utan en försäkring som täcker
5959: stånd i enlighet med trafikförsäkringslagen i det civil- och straffrättsliga ansvar för skadans
5960: de fall då skadestånd icke skall erläggas på ersättande som åvilar ägare och förare av mo-
5961: grundval av den s. k. stränga ansvarigheten, torfordon. Det kan inte med tanke på skade-
5962: likaså nedsättningen av skadestånd på grund ståndsrätten som helhet anses vara på sin plats
5963: av egen medverkan tili skadan. Därför är det att genom speciallag beröva de allmänna dom-
5964: på sin plats, att nämnda frågor avgöres av stolarna befogenheten att avgöra ansvarsfrågan
5965: 5
5966:
5967: i enlighet med skadeståndsrättens allmänna I alla de Iänder i Europa som har obliga-
5968: grunder. torisk trafikförsäkring råder enligt tillgängliga
5969: Enligt spörsmålets motivering förefaller de uppgifter ett sådant system, att ärenden an-
5970: vilkas ersättningsfrågor behandlas enligt all- gående ersättning för trafikskador handlägges
5971: mänt domstolsförfarande att lida av att detta av de allmänna domstolarna.
5972: förfarande är långsamt och dyrt. Då målen om På grundval av det ovan sagda har det an-
5973: ersättning för trafikskador också i detta av- setts, att skäl inte föreligger att inrätta i
5974: seende befinner sig i samma ställning som spörsmålet avsedd specialdomstol. Däremot
5975: övriga mål vilka behandlas av allmän domstol, kommer man att överväga möjligheterna att
5976: t. ex. mål, vari av cyklist, som förorsakat tra- på annat sätt åstadkomma större smidighet i
5977: fikskada, yrkas ersättning för skador på bil, handläggningen av ärendena angående ersätt-
5978: föreligger inga skäl att på denna grund vidtaga ning för trafikskada, utan att rättssäkerheten
5979: specialåtgärder i fråga om trafikskadorna. fördenskull äventyras.
5980: Helsingfors den 31 mars 1969.
5981:
5982: Minister ]. E. Partanen.
5983:
5984:
5985:
5986:
5987: E 227/69
5988: Kirj. ksm. n:o 32.
5989:
5990:
5991:
5992:
5993: Niinikoski ym.: Pohjois-Suomessa työllisyyskohteiksi soveltuvien
5994: töiden suunnittelutoiminnan lisäämisestä.
5995:
5996:
5997: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5998:
5999: Työllisyystöiden järjestämistä on viime vuo- syystyökohteina, olisi voimakkaasti lisättävä.
6000: sien aikana jouduttu suorittamaan koko maassa Kun näihin suunnittelutöihin ei käsityksemme
6001: tavallista runsaammin. Varsinkin maamme poh- mukaan ole osoitettu riittävästi määrärahoja,
6002: joisilla alueilla ei kuitenkaan ole voitu kaikille olisi tämä puute korjattava ensimmäisenä, jotta
6003: työtä vailla oleville järjestää työtilaisuuksia yh- työtä vailla olevat kansalaiset voitaisiin työl-
6004: teiskunnan puolesta, vaan he ovat joutuneet listää.
6005: korvauslinjalle ja tulemaan toimeen pienen päi- Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
6006: värahan turvin. Tämä on epäoikeudenmukaista 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
6007: niin työttömille itselleen kuin heidän asuinkun- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
6008: nilleen, jotka menettävät kipeästi kaipaamiaan seuraavan kysymyksen:
6009: verotuloja.
6010: Työllisyysviranomaiset huomauttavat usein, Onko Hallitus tietoinen siitä, että
6011: että Pohjois-Suomessa ei ole riittävästi val- työllisyyskohteiksi soveltuvien töiden
6012: miiksi suunniteltuja työkohteita, joihin voitai- suunnittelutoimintaa ei suoriteta riittä-
6013: siin työttömiä sijoittaa töihin. Kysymyksessä västi maamme pohjoisilla alueilla, ja jos
6014: on siis työttömyyden ohella myös suunnittelu- on;
6015: töiden riittämättömyys. On ilmeistä, että sel- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6016: laisten valtion työkohteiden suunnittelutöitä, ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?
6017: jotka voitaisiin toteuttaa myöhemmin työlli-
6018: Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1969.
6019:
6020: Paavo Niinikoski. Veikko Hanhirova.
6021: Pekka Vilmi. Reino Kangas.
6022: Erkki Haukipuro. Eino Sääskilahti.
6023:
6024:
6025:
6026:
6027: E 218/69
6028: 2
6029:
6030:
6031:
6032:
6033: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6034:
6035: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa van osan. Tästä huolimatta ovat työvoima-
6036: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, viranomaiset toistuvasti kiinnittäneet työviras-
6037: olette kirjeellänne 4 päivältä maaliskuuta 1969 tojen huomiota lisätyösuunnitelmien laatimiseen
6038: n:o 32 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen alityöllisyysalueita varten.
6039: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paavo Pohjois-Suomen työttömyyttä ei kuitenkaan
6040: Niinikosken ( ym.) tekemän seuraavan sisältöi- voida valtion työvirastojen tilapäisluontoisilla
6041: sen kysymyksen: töillä parantaa kuin hetkellisesti. Sen vuoksi
6042: onkin hallituksen toimesta kiinnitetty erittäin
6043: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että vakavaa huomiota sellaisten yritysten rahoitus-
6044: työllisyyskohteiksi soveltuvien töiden järjestelyihin, jotka Pohjois-Suomessa loisivat
6045: suunnittelutoimintaa ei suoriteta riittä- pysyviä työtilaisuuksia. Tällaisia ovat mm.
6046: västi maamme pohjoisilla alueilla, ja jos Veitsiluoto Oy:n Kemi Oy:n ja Kajaani Oy:n
6047: on; tehtaiden laajennusohjelmat sekä Rautaruukin
6048: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Leveäselän kaivostoiminnan laajentaminen ja
6049: ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?" Outokummun Hituran kaivostoiminnan aloitta-
6050: minen. Edelleen on suoritettu Kemijoen ja
6051: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Iijoen voimalaitosrakennustöitä. Hallituksen
6052: taen seuraavaa: toimesta on saatettu päätökseen Pohjolan
6053: Kuten kyselyn perusteluissa todetaan, on Voima Oy:n ja Kemijoki Oy:n välillä vallin-
6054: valtion töitä jouduttu useiden perättäisten vai- neet erimielisyydet Kemijoen koskiosuuksien
6055: keiden työttömyysvuosien johdosta laajenta- järjestelystä, jonka johdosta Kemijoki Oy pää-
6056: maan huomattavasti yli niiden normaalin ra- see nyt suunnittelemaan ja myöhemmin raken-
6057: kentamismäärän. Tällöin on nimenomaan ra- tamaan Kemijoen pääuoman vielä rakentamat-
6058: kenteellisen työttömyyden alueilla Pohjois- ja tomat osat. Lisäksi on Pohjois-Suomessa me-
6059: Itä-Suomessa jouduttu kiihdyttämään rakennus- neillään metsänparannustoiminnan erittäin huo-
6060: toimintaa. Niinpä mm. tieviranomaisten käsi- mattava laajentaminen.
6061: tyksen mukaan on Pohjois-Suomessa tieraken- Tämän, Herra Puhemies, olen tahtonut saat-
6062: nusohjelma ylittänyt tiepoliittisesti sille kuulu- taa tietoonne.
6063: Helsingissä, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä, 26 päivänä maaliskuuta 1969.
6064:
6065: Ministeri Viljo Virtanen.
6066: 3
6067:
6068:
6069:
6070:
6071: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6072:
6073: I syfte som nämnes i 37 § 1 mom. riks- del. Det oaktat har arbetskraftsmyndigheterna
6074: dagsordningen har Ni, Herr Talman, med Edert upprepade gånger fäst arbetsverkens uppmärk-
6075: brev den 4 mars 1969 nr 32 tillställt veder- samhet vid uppgörandet av tilläggsprojekt för
6076: börande ledamot av statsrådet för besvarande undersysselsättningsområdena.
6077: följande spörsmål av riksdagsmannen Paavo Norra Finlands arbetslöshet kan likväl en-
6078: Niinioski m. fl.: dast botas tillfälligt medels statens arbetsverks
6079: provisoriska arbeten. Man har därför genom
6080: "Är Regeringen medveten om att ar- regeringens försorg ägnat ytterst allvarlig upp-
6081: beten lämpade som sysselsättningsob- märksamhet åt sådana företags finansierings-
6082: jekt icke planeras tillräckligt för landets anordningar, vilka skulle skapa varaktiga ar-
6083: norra delar, och om så är fallet, betstilifällen i norra Finland. Bland dem finns
6084: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- bl. a. planerna för att utbygga fabrikerna i
6085: taga för att rätta detta missförhål- Veitsiluoto Oy, Kemi Oy och Kajaani Oy, ut-
6086: lande?" byggandet av Rautaruukkis gruvverksamhet i
6087: Leveäselkä och inledandet av verksamhet i
6088: Som svar på detta spörsmål önskar jag vörd- Outokumpus Hitura-gruva. Dessutom har kraft-
6089: samt framhålla: verksbyggen utförts i Kemi och Ijo älvar.
6090: Såsom i spörsmålsmotiveringen konstateras, Genom regeringens försorg har meningsskiljak-
6091: har man på grund av många år å rad av svår tigheterna mellan Pohjolan Voima Oy och
6092: arbetslöshet blivit tvungen att utvidga statens Kemijoki Oy angående reglering av Kemi älvs
6093: arbeten betydligt utöver deras normala om- forsar bragts tili ett avgörande, med anledning
6094: fattning. Härvid har man kommit att forcera varav Kemijoki Oy nu kan projektera och
6095: byggnadsverksamheten just inom de områden sedermera bygga ut de hittilis outbyggda de-
6096: i norra och Östra Finland, som lider av struk- lama av Kemi älv. I norra Finland pågår
6097: turell arbetslöshet. Sålunda har bl. a. enligt också som bäst en ytterst omfattande utvidg-
6098: vägmyndigheternas uppfattning vägbyggnads- ning av skogsförbättringsverksamheten.
6099: programmet i norra Finland vägpolitiskt över- Detta, Herr Talman, har jag velat bringa
6100: skridit den andel som tillkommer denna lands- tili Eder kännedom.
6101: Helsingfors, ministeriet för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena, den 26 mars
6102: 1969.
6103:
6104: Minister Vilio Virtanen.
6105: Kirj. ksm. n:o 33.
6106:
6107:
6108:
6109:
6110: Vilmi ym.: Metsähallituksen mailla olevien vuokratilojen muo-
6111: dostamisesta itsenäisiksi viljelystiloiksi.
6112:
6113:
6114:
6115: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6116:
6117: Eduskunnassa vuonna 1967 hyväksytty Hal- nista yrityksistä huolimatta ei oltu saatu varoja.
6118: lituksen esitys n:o 31 maa,nkäyttölain muutta- Samalla selvitettiin alueella a,suvien vuokra-
6119: miseksi merkitsi maankäyttötoiminnan ja eri- miesten rakennukset, tiloilla oleva peltoala, kar-
6120: koisesti uusien tilojen muodostamisen tuntuvaa jan määrä ym. tilojen perustamiseen vaikutta-
6121: rajoittamista. Erikoisesti Pohjois-Suomen koh- vat tekijät. Tämän suoritetun selvityksen pe-
6122: dalla mainittu maankäyttölain muutos tiesi koh- rusteella, ja jo monta kerta,a aikaisemmin on
6123: tuutonta t!l!ka-askelta, koska asutustoiminta oli Kemin asutuspiirin asutustoimisto ja Kemin
6124: siellä monista syistä johtuen päästy aloittamaan maankäyttötoimikunta jatkuvasti esittäneet Kel-
6125: varsin myöhään. Tästä syystä, ja vähäisestä loniemen alueelle kuuden viljelystilan ja yhden
6126: kenttätyöntekijöiden määrästä johtuen jäi tilo- asuntotilan muodostamista. Tästä huolimatta,
6127: jen muodostaminen ja lisämaiden antaminen asiaa ei ole ratkaistu, vaan asukkaat ovat saa-
6128: pahasti keskeneräiseksi. Monet vuosikymmeniä neet elää suuressa epäva,rmuudessa asutushalli-
6129: odottaneet tilojen hakijat ova,t joutuneet totea- tuksen vuokralaisina. Vuokrasopimus on uusit-
6130: maan, että maankäyttötoiminnan rajoitukset tu vuosittain.
6131: aloitettiin ennen kuin heidän kohdallaan on Kuten sanottu, Kelloniemen alueen tilojen
6132: mitään tapahtunut. muodostaminen oli erittäin keskeisesti esillä
6133: Yhtenä tällaisena kauoo vireillä olleena ja edellä mainitun maankäyttölain muuttamista
6134: asutustoiminnan hitautta osoittavana esimerkki- koskevan Hallituksen esityksen n:o 31 käsit-
6135: tapauksena tuli lain käsittelyn yhteydessä esille telyn yhteydessä eduskunnassa ja, maa- ja
6136: Kolarin kunnassa olevan ns. Kelloniemen metsätalousvaliokunnassa. Kun hallituksen esi-
6137: alueen tilojen muodostamista koskevia asia. tyksen tarkoituksena oli uusien tilojen perus-
6138: Tällä alueella olevien 7 tilan vuokrasuhde on tamisen vähinerin lopettaminen, ehdotettiin
6139: alkanut metsähallitukseen jo vuosina 1934-50. lakiesityksen 7 §:ään sellaista muutosta, että
6140: Perheet asuva,t itse rakentamissaan asunnoissa asutushallituksen luvalla voit!l!isiin hyväksyä
6141: ja viljelevät raivaamiaan peltoalueita. Eräillä keskeneräisten toimitusten loppuunsaattaminen
6142: tiloilla on jopa 6-8 nautayksikköä ja per- ja tilojen muodostaminen myös metsähallituk-
6143: heet saavat pääasiallisen toimeentulon brja- sen maalla asuville vuokramiehille, mikäli ko.
6144: taloudesta. Tämän alueen tilojen muodosta- maa on hankittu jo ennen mainitun la,in voi-
6145: mista koskeva toimitus on pantu vireille asu- maantuloa. Tällöin vakuutettiin niin hallituk-
6146: tuslain mukaan v. 1939. Kun tätä toimitusta sen kuin myös asutushallituksen taholta, että
6147: ei sotien vuoksi saatu v3!lmiiksi, anoivat asuk- mainittu Kelloniemen tiloja käsittävä toimitus
6148: kaat aikanaan uudelleen tilojen muodostamista. tullaan saattamaan kiireellisesti päätökseen ja
6149: Vuonna 1959 määrättiin toimitusta jatketta- ettei lain muutos tule vaikeuttamaan tämän
6150: vaksi maankäyttölakia noudattaen. Viimeisten alueen viljelystilojen perustamista.
6151: 10 vuoden aikana on tilojen perustamista ly- Nyt kuitenkin Kelloniemen alueen asukkai-
6152: kätty monin eri perustein, kunnes vihdoin v. den tietoon on tullut, että alueelle perustet-
6153: 1967 Kemin asutuspiirin toimesta suoritettiin taisiin vain yksi viljelystila ja, kuudelle muulle
6154: tutkimus siitä, voitaisiinko näillä alueella jo n. 10 hehtaarin suuruinen asuntotila. Ratkai-
6155: vuosikymmenet asuneille perheille muodostaa sua on pidettävä kerrassaan kohtuuttomana ja
6156: tilat ja, suorittaa ensivaiheen raivaukset ilman asukkaiden oikeuksia loukka,avana. Onhan käy-
6157: peruskuivatuksia, koska kuivatustoimintaan mo- täntö jo kyllin selvästi osoittanut, että näin
6158: E 236/69
6159: 2
6160:
6161: pieni asuntotila on Pohjois-Suomessa täysin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta·
6162: elinkelvoton. Kun useimmat asukkaat ovat Kel- vaksi seuraavan kysymyksen:
6163: loniemen alueella asuneet raivaami1Iaan tiloilla
6164: jo yli 30 vuotta, on heillä oikeus odottaa ko- Tietääkö Hallitus, että muun muas-
6165: konaan toisenlaista ratkaisua. Pelkän asunto- sa Kolarin kunnan Kelloniemen alueella
6166: tilan muodostaminen merkitsee samaa, kuin metsähallituksen maalla vuokralaisina
6167: perheiden maantielle häätäminen. Tämän vuok- asuvat viljelijät ovat jo yli 30 vuoden
6168: si olisi asian ratkaisua kiireesti tarkistettava, ajan odottaneet tilojensa lopullista muo-
6169: ja ellei ole muuta mahdollisuutta, olisi asia dostamista, ja jos tietää,
6170: hoidettava maankäyttölakia muuttamalla siten, aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
6171: että metsähallituksen maalla asuville vuokra- siin kaikkien mainittujen tilojen muo-
6172: miehille voitaisiin haetut viljelystilat .perustaa. dostamiseksi maankäyttölain mUkaisiksi
6173: Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä- itsenäisiksi viljelystiloiksi?
6174: järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
6175: Helsingissä 6 päivänä maaliskuutao 1969.
6176:
6177: Pekka Vilmh Veikko Honkanen.
6178: Veikko Hanhirova. Eino Tainio.
6179: Urho E. Knuuti. Heikki Mustonen.
6180: 3
6181:
6182:
6183:
6184:
6185: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6186:
6187: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- Vastauksena. kysymykseen esitän. kunnioit-
6188: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- taen seuraavaa:
6189: mies, olette kirjeellänne 6 päivältä maaliskuuta Maankäyttölain 7 §:n 2 momentin (586/
6190: 1969 n:o 190 lähettänyt valtioneuvoston asia.n- 67) mukaan sellaisen viljelys- tai asuntovilje-
6191: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja lystilan perustaminen, jonka asukka.alle tulisi
6192: Pekka Vilmin ym. tekemän seuraavan sisältöi- suoritettavaksi uutistilan perustamispalkkiota,
6193: sen kysymyksen: on ollut vuoden 1967 jälkeen mahdollista vain
6194: siinä tapauksessa, että tilan a.sutuskelpoiseksi
6195: saattamista varten on ennen vuotta 1968 suo-
6196: "Tietääkö Hallitus, että muun muas- ritettu tie- tai kuivatustöitä.
6197: sa Kolarin kunnan Kelloniemen alueella Kun sanotunlaisia töitä on Kelloniemen
6198: metsähallituksen maalla vuokralaisina alueella. suoritettu ainoastaan yhden viljelys-
6199: asuvat viljelijät ovat jo yli 30 vuoden tilaksi tarkoitetun alueen osalta, on vain tä-
6200: ajan odottaneet tilojensa lopullista muo- män viljelystilan perustamiselle olemassa lailli-
6201: dostamista, ja jos tietää, set edellytykset. Maatalousministeriössä on par-
6202: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- haillaan ha.rkittavana, onko esityksen antamista
6203: siin kaikkien mainittujen tilojen muo- lain muuttamiseksi siten, että Kelloniemen
6204: dostamiseksi maankäyttölain mukaisiksi alueen erityisolosuhteet tulisivat otetuiksi huo-
6205: itsenäisiksi viljelystiloiksi?" mioon, vielä tässä vaiheessa pidettävä tarkoi-
6206: tuksenmukaisena.
6207: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1969.
6208:
6209: Maatalousministeri Martti Miettunen.
6210: 4
6211:
6212:
6213:
6214:
6215: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6216:
6217: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
6218: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse anföra följande:
6219: av den 6 mars 1969 nr 190 tili vederbörande Enligt 7 § 2 mom. jorddispositionslagen
6220: medlem av statsrådet för avgivande av svar (586/67) har det efter år 1967 varit möj-
6221: översänt följande av riksdagsman Pekka Vilmi ligt att grunda såsom odlings- eller bostads-
6222: m.fl. ställda spörsmål: odlingslägenhet för vilken åbon skulle komma
6223: att tilidela.s premie för anläggning av nylägen-
6224: het endast i det fall att väg- och torrläggnings-
6225: "Vet Regeringen, att odlare vilka bor arbeten för lägenhetens försättande i koloni-
6226: såsom arrendatorer på forststyrelsens sationsdugligt skick har utförts före år 1968.
6227: mark bl.a. inom Kelloniemi område i Då arbeten av nämnda slag inom Kello-
6228: Kolari komtnun · redan i över 30 års niemi område utförts enbart i fråga om ett
6229: tid har väntat på att deras lägenheter enda tili odlingslägenhet avsett område, före-
6230: skall bli slutligt grundade, och om så ligger laga förutsättningar att grunda endast
6231: är fallet, denna odlingslägenhet. Lantbruksministeriet
6232: ämnar Regeringen vidtaga åtgärder överväger som bäst, huruvida det ännu i detta
6233: för att alla. nämnda lägenheter skall skede bör anses ändamålsenligt att avlåta pro-
6234: bli självständiga odlingslägenheter enligt position om sådan ändring av lagen, att de
6235: jorddispositionslagen?" speciella förhållandena inom Kelloniemi område
6236: blir beaktade.
6237: Helsingfors den 31 mars 1969.
6238:
6239: Lantbruksminister Martti Miettunen.
6240: Kirj. ksm. n:o 34.
6241:
6242:
6243:
6244: Paavola ym.: Yksityisten sairaanhoitolaitosten taloudellisen ase-
6245: man parantamisesta.
6246:
6247:
6248: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
6249:
6250: Maassamme tonnu tälläkin hetkellä lukuisia kuin liikelaitoksia. Tämä on omalta osaltaan
6251: yksityisiä sairaanhoitolaitoksia. Näiden· toimin- lisäämässä kustannuspainetta ja sitä kautta
6252: nan turvin on oleellisesti voitu helpottaa sai- korottamassa hoitomaksuja.
6253: raansijojemme puutetta ja siten turvata sairai- Kun tungos yhteiskunnan nykyisin tukemiin
6254: den mahdollisuuksia päästä nopeammin sai- sairaaloihin on niinkin suuri kuin nykyisin,
6255: raalahoitoon. On laskettu, että tällaisia sairaan- olisi varsin perusteltua ryhtyä toimenpiteisiin,
6256: sijoja olisi yli 2 500 sellaisissa yksityisissä sai- joilla sairaansijat kokonaisuudessaan saataisiin
6257: raaloissa, joita ylläpitävät yhdistykset, säätiöt nykyistä tehokkaampaan käyttöön. Tässä yhtey-
6258: ja muut yhteisöt. dessä olisi otettava huomioon nimenomaan
6259: Huolimatta näiden sairaansijojen olemassa- myös vähävaraisempien sairaalahoidon tarpeessa
6260: olosta on ollut todettavissa, ettei niitä kaikkia olevien potilaiden riittävän nopean hoidon tur-
6261: aina ole saatu käyttöön täydellä teholla. Tähän vaaminen sekä tehtävä myös heille mahdolli-
6262: on oleellisesti vaikuttanut se, että potilaan seksi hoito yksityissairaaloissa. Tähän voitaisiin
6263: hakeutuminen tällaiseen hoitolaitokseen on rat- päästä esim. yksityisissä sairaanhoitolaitoksissa
6264: kaisevasti riippunut hänen taloudellisesta ase- hoidettavien potilaiden hoitopäivämaksujen
6265: mastaan. osittaisesta korvaamisesta siltä osin, kuin sano-
6266: Yksityissairaaloiden hoitopäivämaksut ovat- tut maksut ylittävät yhteiskunnan tukemissa
6267: kin erityisesti viime vuosien aikana tapahtu- sairaaloissa perittävät vastaavat maksut. Pelko
6268: neen kustannustason tuntuvan nousun vuoksi siitä, että tässä suhteessa tapahtuisi väärin-
6269: kohonneet. Nykyisellään ne ovatkin vain suh- käytöksiä, on riittävän tarkkailun perusteella
6270: teellisen harvojen potilaiden taloudellisen aiheeton.
6271: kantokyvyn mukaisia. Oleellisesti hoitopäivä- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
6272: maksujen suuruuteen on vaikuttanut se, että päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
6273: samanaikaisesti kun yhteiskunta korvaa valtion tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
6274: ja kuntien sairaaloiden kustannuksista noin omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
6275: 80 %, jäävät yksityissairaalat vaille valtion myksen:
6276: tukea. Kuitenkin on voitu osoittaa, että yksi-
6277: tyissairaaloiden kustannukset ovat täysin ver- Tietääkö Hallitus, että valtiovallan
6278: tailukelpoisia yhteiskunnan tukemiin sairaaloi- suhtautuminen yksityisiin sairaanhoito-
6279: hin verrattuna. On osoitettavissa tapauksia, laitoksiin tuki-, korvaus- ja verotus-
6280: jolloin yksityissairaaloiden kustannukset alitta- kysymyksissä vaikeuttaa hoidon tar-
6281: vat jopa suhteellisen tuntuvastikin valtion ja peessa olevien potilaiden mahdollisuuk-
6282: kunnallisissa sairaaloissa syntyvät kustannukset. sia päästä sairaalahoitoon, ja jos tietää,
6283: Ei ole näin ollen outoa se, että yksityisten mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6284: sairaaloiden potilaat joutuvat maksamaan yh- ryhtyä sellaisen muutoksen aikaansaami-
6285: teiskunnan tukemiin sairaaloihin verrattuna seksi, jolla yksityiset sairaanhoitolaitok-
6286: moninkertaisia hoitopäivämaksuja. Lisäksi on set saatettaisiin tasavertaiseen asemaan
6287: muistettava, että joitakin yksityissairaaloita jopa nykyisin yhteiskunnan tukea nauttivien
6288: verotetaan samojen periaatteiden mukaisesti sairaanhoitolaitosten kanssa?
6289: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1969.
6290:
6291: E. J. Paavola. Ingvar S. Melin.
6292: E 245/69
6293: 2
6294:
6295:
6296:
6297:
6298: E d u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
6299:
6300: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tyydyttävät, joten väestömme sairaalahoidon
6301: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kannalta ei ole enää tässä vaiheessa mielekästä
6302: olette 6 päivänä maaliskuuta 1969 päivätyn valtion varoin tukea yksityistä sairaanhoito"
6303: kirjeenne n:o 191 ohella toimittanut Valtio- laitosta, vaan käyttää nekin varat yleissairaa-
6304: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen loittemme kehittämiseen.
6305: kansanedustaja E. J. Paavolan ym. kirjallisesta Potilaan kannalta katsoen on huomattava,
6306: kysymyksestä n:o 34, jossa tiedustellaan: että kustannuksista, joita hänelle aiheutuu hoi-
6307: dosta yksityisessä sairaanhoitolaitoksessa, sai-
6308: "Tietääkö Hallitus, että valtiovallan rausvakuutuslain mukaisia etuuksia myönnet-
6309: suhtautuminen yksityisiin sairaanhoito- täessä otetaan huomioon lääkärinpalkkiot sekä
6310: laitoksiin tuki-, korvaus- ja verotus- lääkkeistä, laboratorio- ja röntgentutkimuksista,
6311: kysymyksissä vaikeuttaa hoidon tar- sädehoidosta ja fysikaalisesta hoidosta johtu-
6312: peessa olevien potilaiden mahdollisuuk- neet kustannukset siten kuin avosairaanhoidon
6313: sia päästä sairaalahoitoon, ja jos tietää, kustannukset. Näin ollen vain majoituksesta,
6314: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ruoasta, puhtaudesta ja muusta niin sanottuun
6315: ryhtyä sellaisen muutoksen aikaansaami- täysihoitoon kuuluvasta palvelusta perittävä
6316: seksi, jolla yksityiset sairaanhoitolaitok- maksu jää kokonaisuudessaan potilaan makset-
6317: set saatettaisiin tasavertaiseen asemaan tavaksi, mikäli hän ei saa sairausvakuutuslain
6318: nykyisin yhteiskunnan tukea nauttivien mukaista päivärahaa.
6319: sairaanhoitolaitosten kanssa?" Yksityisen sairaalan asema verotuksessa riip-
6320: puu oleellisesti siitä, missä muodossa sairaala-
6321: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tointa harjoitetaan ja onko mainitun toiminnan
6322: taen seuraavaa: kautta tarkoitus tuottaa siihen osallisille talou-
6323: Yksityisten sairaalain käyttö riippuu ensi- dellisia etuja vai ei. Tulo- ja omaisuusverolain
6324: sijaisesti siitä, onko ja missä määrin yhteis- 10 §:n 4 kohdan mukaan on nimittäin sekä
6325: kunnalla mahdollisuus tarjota väestölle palve- tulon että omaisuuden perusteella suoritetta-
6326: luksia sairaanhoitolaitoksissa. Mikäli yhteiskun- vasta verosta vapaa yhdistys, laitos tai säätiö,
6327: nan mahdollisuudet tässä suhteessa puuttuvat jolla on yleishyödyllinen tarkoitus, mikäli se
6328: tai ovat riittämättömät, hakeutuu sairaanhoitoa ei tarkoita toiminnallaan tuottaa siihen osallis-
6329: tarvitseva yksityiseen sairaanhoitolaitokseen. tuville taloudellisia etuja. Jollei yksityinen sai-
6330: Asian tilan ollessa tällainen, on yhteiskunnan raala täytä näitä ehtoja, sitä verotetaan valtion-
6331: taholta taloudellisesti tuettava mainittua sai- verotuksessa sairaalan tuottamista verotetta-
6332: raalatoimintaa, jotta helpotettaisiin niidenkin vista tuloista ja, jollei kysymyksessä ole nyt-
6333: pääsyä sairaalahoitoon, joille se taloudellisesti temmin omaisuusverotuksesta vapautettu osake-
6334: muuten ei olisi mahdollista. Sitä mukaa kuin yhtiö tai muu siihen rinnastettava yhteisö,
6335: yhteiskunnan sairaaloissa hoitomahdollisuudet myös netto-omaisuudesta. Jos sairaalan toiminta
6336: lisääntyvät, vähenee väestön tarve hakeutua tuottaa tappiota, ei sille yleensä voida määrätä
6337: yksityisiin sairaanhoitolaitoksiin ja samalla tuloveroakaan valtioverotuksessa. Kunnallis-
6338: myös peruste yhteiskunnan tuella ylläpitää rin- verotuksessa taas, jos sairaalaa pitää yllä aat-
6339: nakkaisjärjestelmänä toimivaa yksityistä sai- teellinen yhteisö, yhtymä, laitos tai säätiö, se
6340: raalalaitosta. Hoitomahdollisuudet kuntainliitto- on verovelvollinen vain kiinteistö- ja liiketulois-
6341: jen mielisairaaloissa ja tuberkuloosiparanto- taan. Kunnallisverotus saattaa siis eräissä ta-
6342: loissa ovat hyvät ja yleissairaaloissa ainakin pauksissa rasittaa jossain määrin myös yksi-
6343: 3
6344:
6345: tyistä sairaalatoimintaa samalla tavalla kuin se tettu matruttua verovelvollisuutta niin supis-
6346: rasittaa muutakin yleishyödyllistä toimintaa. tettavaksi, ettei se enää koskisi yleishyödyllisen
6347: Valtiovarainministeriön käsiteltävänä on kuiten- yhteisön yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoi-
6348: kin parhaillaan komiteamietintö, jossa on ehdo- tukseen käytetystä kiinteistöstä saatua tuloa.
6349: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1969.
6350:
6351: Sosiaali- ja terveysministeri A.-L. Tiekso.
6352: 4
6353:
6354:
6355:
6356:
6357: T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
6358:
6359: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen möjligheterna i kommunalförbundens sinnes-
6360: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse sjukhus och tuberkulossanatorier är goda och
6361: av den 6 mars 1969 nr 191 tili vederbörande i de allmänna sjukhusen åtminstone nöjaktiga,
6362: medlem av statsrådet för avgivande av svar varför det med tanke på vår befolknings sjuk-
6363: översänt avskrift av följande av riksdagsman husvård icke längre i detta skede är menings-
6364: E. ]. Paavola m. fl. ställda spörsmål nr 34: fullt att med statsmedel stöda det privata sjuk-
6365: vårdsväsendet. Också dessa medel borde hellre
6366: "Är Regeringen medveten om att användas för utvecklande av våra allmänna
6367: statsmaktens inställning tili privata sjuk- sjukhus.
6368: vårdsanstalter i fråga om stöd-, ersätt- Från patientens synpunkt sett bör man
6369: nings- och beskattningsfrågor försvårar observera, att av de kostnader som föranleds
6370: i behov av vård varande patienters honom av vården i privat sjukvårdsanstalt,
6371: möjligheter att komma i åtnjutande av beaktas vid beviljandet av förmåner enligt
6372: sjukhusvård, och om så är fallet, sjukförsäkringslagen läkararvodena samt kostna-
6373: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- derna för mediciner, laboratorie- och röntgen-
6374: taga för åstadkommande av en sådan undersökningar, för strålbehandling och fysika-
6375: ändring, att privata sjukvårdsanstalter lisk vård såsom kostnaderna för öppen sjuk-
6376: skulle komma att stå i jämbördig ställ- vård. Sålunda blir patienten twngen att helt
6377: ning med de sjukvårdsanstalter, som erlägga endast avgifterna för logi, mat, hygien
6378: för närvarande åtnjuter samhällets och andra i s.k. helpension ingående tjänster,
6379: stöd?" såframt han icke erhåller dagpenning i enlighet
6380: med sjukförsäkringslagen.
6381: Privat sjukhus' ställning i beskattningshän-
6382: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt seende är i väsentlig grad beroende av formen
6383: anföra följande: för sjukhusverksamheten och av huruvida av-
6384: Användningen av privata sjukhus beror i sikten med verksamheten är att bereda de i
6385: första hand på huruvida och i viiken omfatt- denna deltagande ekonomiska fördelar eller ej.
6386: ning samhället har möjlighet att erbjuda befolk- Enligt 10 § 4 punkten lagen om inkomst- och
6387: ningen tjänster i sjukvårdsanstalterna. Saknas förmögenhetsskatt är nämligen frikallade från
6388: i detta hänseende möjligheter hos samhället skatt på grund av såväl inkomst som förmögen-
6389: eller är dessa otillräckliga, söker sig person i het förening, anstalt eller stiftelse som har
6390: behov av sjukvård tili privat sjukvårdsanstalt. allmännyttigt syftemål, försåvitt den icke med
6391: Då sakförhållandet är detta, måste sagda sjuk- sin verksamhet åsyftar att bereda ekonomiska
6392: husverksamhet erhålla ekonomiskt stöd av sam- fördelar åt de i den delaktiga. Uppfyller privat
6393: hället, för att möjligheterna att komma i åtnju- sjukhus icke dessa vilikor, beskattas det vid
6394: tande av sjukhusvård skulle underlättas också statsbeskattningen för de skattbara inkomster
6395: för sådana personer, för vilka detta av ekono- sjukhuset inbringat och, såvida fråga icke är
6396: miska skäl annars icke skulle vara möjligt. I om aktiebolag eller med sådant jämförlig sam-
6397: den mån vårdmöjligheterna i samhällets sjuk- manslutning som numera är befriad från för-
6398: hus ökas, minskas befolkningens behov att mögenhetsbeskattning, även för nettoförmögen-
6399: söka sig tili privata sjukvårdsanstalter och heten. Medför sjukhusets verksamhet förlust,
6400: samtidigt även grunden för upprätthållande kan sjukhuset i allmänhet icke heller påföras
6401: med samhällets stöd av ett under ett parallell- inkomstskatt vid statsbeskattningen. Vid kom-
6402: system fungerande privat sjukhusväsen. Vård- munalbeskattningen åter, om sjukhuset upp-
6403: 5
6404:
6405: rätthålles av ideellt samfund, ideel sammanslut- samhet. I finansministeriet är dock som bäst
6406: ning, anstalt eller fond, är sjukhuset skatteplik- under behandling ett kommittebetänkande, i
6407: tigt endast för inkomsten av fastighet och vilket föreslås en inskränkning av den sagda
6408: rörelse. Kommunalbeskattningen kan sålunda skattskyldigheten så, att den icke längre skulle
6409: i vissa fall i någon mån betunga också den gälla inkomst av fastighet, som av allmän-
6410: privata sjukhusverksamheten på samma sätt nyttigt samfund använts för allmänt eller all-
6411: som den betungar annan allmännyttig verk- männyttigt ändamål.
6412: Helsingfors den 28 mars 1969.
6413:
6414: Social- och hälsovårdsminister A.-L. Tiekso.
6415:
6416:
6417:
6418:
6419: E 245/69
6420: Kirj. ksm. n:o 35.
6421:
6422:
6423:
6424:
6425: Häikiö: Rikospoliisilisän ottamisesta huomioon poliisimiehen
6426: tuntipalkkaa laskettaess11.
6427:
6428:
6429: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6430:
6431: Kuten tunnettua, rikospoliisien palkkaukseen epäoikeudenmukaisuus ja sen vuoksi se olisi
6432: kuuluu niin sanottu rikospoliisilisä. Myöhem- korjattava joko antamalla uusi tulkintaohje ri-
6433: min on lisää ruvettu maksamaan myös järjes- kospoliisin tuntipa,lkan laskemisesta tai jos
6434: tyspoliiseille. Nämä järjestelyt ovat aivan oikein. palkanmaksusäännökset sen estävät, tekemällä
6435: Sunnuntaityöstä ja muusta ylimääräisestä tarvittava korjaus palkanmaksusäännöksiin.
6436: työstä ma,ksettavaa korvausta varten joutuu Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
6437: palkanmaksaja laskemaan asianomaisen poliisi- § :n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittaen
6438: miehen tuntipalkan. Tällöin tulkitaan palkan- valtioneuvoston asianomrusen jäsenen vastatta-
6439: maksusäännöksiä niin omituisesti, että rikos- vaksi seuraavan kysymyksen:
6440: poliisilisää ei oteta huomioon tuntipa,lkkaa las-
6441: kettaessa, mutta järjestyspoliisilisä sen sijaan Onko Hallitus tietoinen siitä, että
6442: otetaan. Tällainen menettely on aiheuttanut rikospoliisilisää ei oteta huomioon sitä
6443: ihmettelyä ja hämmästystä rikospoliisien pii- saavan poliisimiehen tuntipalkkaa las-
6444: rissä. Asia ei ole rahallisesti kovin merkityk- kettaessa, ja jos on,
6445: sellinen enempää valtiolle kuin palkansaa,jille- mihin toimenpiteisiin H3!llitus aikoo
6446: kaan, mutta periaatteellisesti siihen sisältyy ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
6447: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1969.
6448:
6449: Juuso Häikiö.
6450:
6451:
6452:
6453:
6454: E 252/69
6455: 2
6456:
6457:
6458:
6459:
6460: Eduskun·tu·n· Herra P'u.Fre-miehelle.
6461:
6462: Vaitioneuvoston kanslialle viime maaliskuun IX: 17) perusteluissa lausuttiin: "Kun eräiden
6463: 7 päivänä osoitetun ja saman kuukauden 10· järjestyspoliisin poliisitoimenhaJ.tijain, jotka suo-
6464: päivänä minulle saapuneen kirjeenne n:o 192 rittavat kuulustelu- ja tutkintatehtäviä, on kat-
6465: ohella. olette Te, Herra Puhemies, valtiopäivä· sottava toimivan rikospollisiteB.täviin- verratta-
6466: järjestyksen 37 §:n 1 momentissa mainitussa· vissa· tehtävissä, ehdotetaan, että rikospoliisi~
6467: tarkoituksessa lähettänyt jäljennöksen edustaja lisää maksettaisiin· myös seHaisille järjestys-
6468: Juuso Häikiön Teille osoittamasta kirjeestä, poliisin ylikonstaapeleille ja; VlldlhemmilTe- kons-
6469: jossa valtioneuvoston- asianomaisen jäsenen vas- taapeldlle, jotka vahvistetun työnjaon mukaan
6470: tattavaksi on esitetty seuroova kysymys: toimivat yksinomaan kuulustelu· ja tutkinta-
6471: tehtävissä." Tulo• ja menoarviokäsittelyn yhtey·
6472: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että dessä· Eduskunta· hyväksyi esityksen. Tät-ä ns.
6473: rikospoliisilisää ei oteta huomioon sitä kuulustelijalisää maksetaan vastaavasti: yhden
6474: saavan poliisimiehen tuntipalkkaa las- palkkausluoKan suuruisena erillisenä lisänä.
6475: kettaessa, ja jos on, Vuoden 1967' virkamiespalkkaratkaiSun yh-
6476: mill1n toimenpiteisiin HaJlitus aikoo teydessä tarkistettiin eräissä järjestyspoliisiteh-
6477: ryhtyit asiantilan korjaamiseksi?" tävissä palvelevien ylikonstaapelien ja vanhem-
6478: pien konstaapelien palkkausta siten, että hei-
6479: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- dän palkkauksensa tuli suorittaa yhtä palkkaus-
6480: vasti seuraavaa: luokkaa korkeampana kuin mitä näissä toimissa
6481: Tulo- ja menoa.rvioesityksessä vuodelle 1946 muutoin suoritetaan, Ratkaisu merkitsi palk-
6482: (n:o 75/45 Vp.) hallitus esitti otettavaksi kausluokan tarkistusta edellä tarkoitetuissa teh-
6483: määrärahan poliisilisän korottamiseksi rikos~ tävissä toimiville ylikonstaapeleille ja vanhem-
6484: poliisiin kuuluville viran ja toimen haltijoille. mille konstaapeleille, mikä on mm. todettu
6485: Määrärahan perusteluissa lausuttiin: "Rikolli- vakinaisten toimien osalta valtion viran tai
6486: suuden suuresti lisäännyttyä on myös rikos- toimen haltijain palkkauksesta tammikuun 19
6487: poliisin työ vastaavasti enentynyt. Kun lisäksi päivänä 1954 annetun asetuksen (36/1943)
6488: rikospoliisiin kuuluvat viroo ja toimen haltijat 3 §:n 2 momentissa sellaisena kuin se on
6489: joutuvat toimimaan vastuunalaisemmassa ase- toukokuun 5 päivänä 1968 annetussa asetuk-
6490: massa sekä vaikeammissa ja vaativammissa vir- sessa (242/1968), jossa. lausutaan, että yli-
6491: katehtävissä, on kohtuullista, että näiden viran konstaapeleille ja vanhemmille konstaapeleille,
6492: ja toimen haltijain poliisilisää korotetaan." jotka palvelevat järjestyspoliisitehtävissä kau-
6493: Rikospoliisilisää, jota vuodesta 1947 lähtien punkien poliisilaitoksissa, sellaisissa nimismies-
6494: on suoritettu jatkuvasti, maksetaan nykyään piireissä, joissa poliisitoiminta on järjestetty
6495: siihen oikeutetulle poliisitoimenhaltijalle hänen kaupunkimaiseen tapaan, tahi liikkuvassa po-
6496: kokonaispalkkauksensa (peruspalkka tai vuosi- liisissa, nimismiespiireissä ja liikkuvassa polii-
6497: palkkio, kalliinpaikanlisät, ikälisät ja syrjäseutu- sissa perintätehtävissä toimivia lukuunottamat-
6498: lisät) ja sitä kahta palkkausluokkaa korkeam- ta, suoritetaan palkkaus yhtä palkkausluokkaa
6499: man palkkauksen välistä eroa vastaavana. eril- korkea.mpana kuin mitä näissä toimissa muu-
6500: lisenä lisänä. toin suoritetaan.
6501: Hallituksen esityksessä tulo- ja menoarvioksi Työaikalain alaisten valtion virkamiesten työ-
6502: vuodelle 1964 (n:o 80/63 Vp.) rikospoliisi- ajoista tehdyn sopimuksen voimaansaattamises-
6503: lisää esitettiin maksettavaksi myös eräille jär- ta 7 päivänä kesäkuuta 1968 annetun valtio-
6504: jestyspoliisin kuulustelu- ja tutkiotatehtävissä neuvoston päätöksen (VvM:n yleiskirje n:o
6505: toimiville toimenhaltijoille. Momentin ( 7 Pl. P 2645) mukaan on edellä mainitussa sopi-
6506: 3
6507:
6508: muksessa edellytetty, että sunnuntaityökorvauk- edellä ma1mtut yleiset lisät, ei erillistä rikos-
6509: sen perusteena olevaa tuntipalkkaa laskettaessa poliisilisää ole voitu noudatettujen yleisten peri-
6510: otetaan huomioon vuosiperuspalkka tai vuosi- aatteiden mukaan sisällyttää tuntipalkkaan. Sitä
6511: palkkio, ikälisät, kalliinpaikanlisät ja syrjäseutu· vastoin vuonna 1967 järjestyspoliisien osalta
6512: lisät. Sama periaate on todettu ilta- ja yötyö· suoritettu palkkaratkaisu vaikuttaa välittömästi
6513: lisän suorittamisesta valtion virkamiehille 17 ,kyseisten toimien palkkausluokkaan, jolloin ns.
6514: päivänä heinäkuuta 1968 annetussa valtioneu- järjestyspoliisilisä tulee myös tuntipaikassa huo-
6515: voston päätöksessä (VvM:n yleiskirje n:o P mioiduksi.
6516: 3380). Edellä mainitut päätökset koskevat Kuten edellä esitetystä ilmenee, laskenta-
6517: lähinnä työaikalain alaisia virkamiehiä, mutta perusteista voimassa olevat säännökset johta-
6518: niistä ilmenevää tuntipalkan laskentaperustetta vat nyt kysymyksessä olevien palkkauslajien
6519: sovelletaan yhdenmukaisesti myös työaikalain osalta epäyhtenäiseen tulokseen. Asia ei ole
6520: ulkopuolella oleviin virkamiehiin nähden. tulkintaohjeelia korjattavissa vaan kuuluu tule-
6521: Koska tuntipalkkaa laskettaessa otetaan pe- vissa virkamiespalkkaneuvotteluissa ratkaista-
6522: ruspalkan tai palkkion lisäksi huomioon vain viin kysymyksiin.
6523: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1969.
6524:
6525: Ministeri Ele Alenius.
6526: 4
6527:
6528:
6529:
6530:
6531: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6532:
6533: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen laget för år 1964 ( nr 80/63 Rd.) föreslogs
6534: anger har Ni, Herr T alman, med Eder tili att kriminalpolistiliägg även skulle erläggas tili
6535: statsrådets ka.nsli ställda skrivelse av den 7 vissa befattningshava,re vid ordningspolisen, vil-
6536: sistlidne mars nr 192, viiken kommit mig tili ka anställer förhör och utför undersökningar.
6537: handa den 10 i samma månad, översänt av- I motiveringen tili momentet ( 7 Ht. IX: 18)
6538: skrift av en av riksdagsman Juuso Häikiö tili uttalades: "Då vissa innehavare av befattning
6539: Eder riktad skrivelse, vari vederbörande med- vid ordningspolisen, vilka anställer förhör och
6540: lem av statsrådet för avgivande a,v svar tili- undersökningar, bör anses verksamma i upp-
6541: ställts följande spörsmål: gifter som koo jämföras med kriminalpolis-
6542: åligganden, föreslås, att kriminalpolistillägg
6543: "Är Regeringen medveten om, att skulle erläggas även tili sådana överkonstaplar
6544: kriminalpolistillägget icke beaktas vid och äldre konstaplar vid ordningspolisen, vilka
6545: beräknandet av timlönen för polisman, enligt fastställd arbetsfördelning är sysselsatta
6546: som erhåller sådant tiliägg, och om så enbart med förhörs- och undersökningsuppgif-
6547: är fallet, ter." I samband med budgetbehandlingen god-
6548: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- kände Riksda,gen propositionen. Detta s.k. för-
6549: taga för korrigering av detta, sakförhål- hörartillägg utbetalas även såsom ett särskilt
6550: lande?" tillägg, som motsvarar en avlöningsklass.
6551: I samband med tjänstemannalöneavgörandet
6552: år 1967 justerooes avlöningen för överkonsta-
6553: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- plar och äldre konstaplar i vissa ordningspolis-
6554: samt anföra följande: uppgifter så, att deras avlöning skulle erläggas
6555: I statsverkspropositionen för år 1946 ( nr enligt en avlöningsklass som var en avlönings-
6556: 75/4 5 Rd) föreslog regeringen ett anslag för klass högre än den i dessa befattningar eljest
6557: höjande av polistillägget för tili kriminalpoli- gällande. Avgörandet innebar en justering av
6558: sen hörande innehava,re av tjänst och befatt- a,vlöningsklasserna för överkonstaplar och äldre
6559: ning. I motiveringen tili anslaget uttalades: konstaplar i ovan avsedda uppgifter, vilket
6560: "Med den starkt ökade brottsligheten har även bl.a. i fråga om ordinarie befattningar fast-
6561: kriminalpolisens arbete i motsvarande grad slagits i 3 § 2 mom. förordningen den 19
6562: vuxit. Då dessutom tili kriminalpolisen hö- januari 1954 om avlöning i statens tjänster
6563: rande innehavare av tjänst och behttning och befattningar (36/1943), sådoot detta lyder
6564: komma att tjänstgöra i mera ansvarsfull ställ- i förordningen den 5 maj 1968 (242/1968),
6565: ning och handha mera svåra och krävande vari uttalas, att tili överkonstapel och äldre
6566: åligganden, är det skäligt, att dessa innehava,- konstapel, som tjänstgör i ordningspolisupp-
6567: res av tjänst och befattning polistiliägg höjas". gifter vid städernas polisinrättningar, i sådana
6568: Kriminalpolistiliägg, som fortgående erlagts länsmansdistrikt, i vilka polisverksamheten är
6569: sedan år 1947, utbetalas numera tili därtili ordnad såsom i städerna eller vid rörliga, po-
6570: berättigad innehavare av polisbefattning såsom lisen, med undantag för sådana som i länsmans-
6571: ett särskilt tillägg, vilket motsvara,r skillnaden distrikt och vid rörliga polisen utför indriv-
6572: mellan hans totala avlöning (grundlön eller ningsuppdrag, erlägges avlöning enligt en av-
6573: årsa,rvode, dyrortstiliägg, ålderstiliägg och fjärr- löningsklass, som är en avlöningsklass högre
6574: ortstiliägg) och en avlöning, som är två löne- än den i dessa befattningar eljest gällande.
6575: klasser högre än denna. Enligt statsrådets beslut av den 7 juni 1968
6576: I regeringens proposition angående statsförs- angående bringande i verkställighet av överens-
6577: 5
6578:
6579: kommelsen om arbetstiderna för de statens Då vid beräknandet av timlönen endast ovan
6580: tjänstemän som underlyder arbetstidslagen ( Fin nämnda allmänna tiliägg beaktas utöver grund-
6581: M:s cirkulär nr P 2645) har i ovan nämnda lönen eller arvodet, har det särskilda kriminal-
6582: överenskommelse förutsatts, att vid beräknan- polistillägget icke enligt de iakttagna allmänna
6583: det av den timlön som utgör grunden för principerna kunnat intagas i timlönen. Däremot
6584: ersättning för söndagsarbete beaktas årsgrund- inverkar löneavgörandet av år 1967 i fråga om
6585: lönen eller årsarvodet, ålderstiliäggen, dyrorts- ordningspolisen direkt på avlöningsklassen för
6586: tiliäggen och fjärrortstilläggen. Samma princip ifrågavarande befattningar, varvid det s.k. ord-
6587: har fastslagits i statsrådets beslut av den 17 ningspolistiliägget även blir beaktat i timlönen.
6588: juli 1968 angående erläggandet av tillägg till Såsom av det ovan anförda framgår, leder
6589: statstjänstemän för kvälls- och nattarbete ( Fin gällande stadganden angående beräkningsgrun-
6590: M:s cirkulär nr P 3380). Ovan nämnda be- derna tili ett resultat som är oenhetligt i fråga
6591: slut gäller närmast arbetstidslagen underställda om nu ifrågavarande slag av avlöningar. Saken
6592: tjänstemän, men den grund för beräkningen av kan icke rättas tili genom något tolknings-
6593: timlönen som framgår av dem tiliämpas i direktiv utan hör tili de frågor som bör lösas
6594: överensstämmelse härmed även i fråga om vid kommande underhandlingar om tjänste-
6595: tjänstemän utanför arbetstidslagen. männalönerna.
6596: Helsingfors den 8 april 1969.
6597:
6598: Minister Ele Alenius.
6599:
6600:
6601:
6602:
6603: E 252/69
6604: Kirj. ksm. n:o 36.
6605:
6606:
6607:
6608:
6609: Paavola ym.: Yksityisten oppilaitosten taloudellisen aseman
6610: parantamisesta.
6611:
6612:
6613: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6614:
6615: Yksityisten oppilaitosten taloudellinen asema kustannusten alentamiseksi on jouduttu har-
6616: on suuresti vaikeutunut sen johdosta, että nii- kitsemaan opetuksen määrän supistamista sekä
6617: den menot pääasiassa virkapalkkaratkaisujen luokkaluvun, oppilasluvun ja opettajain valmis-
6618: vuoksi ovat tuntuvasti kohonneet, mutta mah- tuksen määrän alentamista. Tällaiset suunni-
6619: dollisuuksia lukukausimaksujen ja valtionapujen telmat ovat kuitenkin täysin ristiriidassa sekä
6620: korottamiseen vastaavasti ei nykyisin näytä opiskelijoiden ja auskultanttien paikallisten että
6621: olevan. valtakunnallisten tarpeiden kanssa.
6622: Tässä suhteessa on kuvaavana esimerkkinä Kun tämä oppilaitos ei ole ainoa tukahtu-
6623: Suomen Liikemiesten Kauppaopisto--Normaali- misvaaran uhkaama, vaan lähes kaikkien maan
6624: kauppaoppilaitos. Siinä opiskelee vuosittain yksityisten oppilaitosten taloudellinen tila on
6625: lähes 600 merkonomiksi valmistuvaa henkilöä samoista syistä käynyt kestämättömäksi, esi-
6626: sekä yli 100 kauppaopettajaksi valmistuvaa tämme edellä olevaan viitaten kunnioittavasti
6627: auskultanttia. Opiskeleviksi pyrkineiden määrä ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin
6628: on viime vuosina vaihdellut 1 200-1 700 vä- nojalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6629: lillä. Sen menot rahoitetaan 75 %:n suurui- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6630: sella valtion, noin 7 % :n Helsingin kaupungin
6631: avustuksella ja loput oppilailta kannettavilla Tietääkö Hallitus, että lukuisat maan
6632: lukukausimaksuilla. yksityiset oppilaitokset ovat ilman omaa
6633: Opiston tilinpäätös vuodelta 1967 osoitti syytään joutuneet äärimmäisen kireään
6634: alijäämää 20 753,78 mk ja vuodelta 1968 jo taloudelliseen asemaan, ja jos, tietää,
6635: 75 490,14 mk. Opiston talous ei luonnollises- mitä Hallitus aikoo tehdä niiden
6636: tikaan enää voi kestää tällaisia tappioita, vaan talouden tas1painoittamiseksi ja tappioi-
6637: se on saatettava nopeasti tasapainoon. Keinoina den korvaamiseksi?
6638: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1969.
6639:
6640: E. J. Paavola. Pirkko Aro.
6641: Tuure Salo. Irma Karvikko.
6642:
6643:
6644:
6645:
6646: E 246/69
6647: 2
6648:
6649:
6650:
6651:
6652: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6653:
6654: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa luissa ja tästä aiheutuvista ikälisistä joita ei
6655: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, oteta huomioon valtionavun suuruutta määrät-
6656: olette kirjeellänne 7 päivältä maaliskuuta 1969 täessä. Yksityisoppikouluasetukseen vuonna
6657: n:o 36 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen 1963 tehtyjen muutosten edellyttämät sisaralen-
6658: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja E. J. Paa- nukset olivat sosiaaliselta kannalta merkittävä
6659: valan ym. tekemän seuraavan sisältöisen kysy- parannus, mutta samalla ne vähensivät tuntu-
6660: myksen: vasti yksityisoppikoulujen lukukausimaksutuot-
6661: "Tietääkö Hallitus, että lukuisat maan toa.
6662: yksityiset oppilaitokset ovat ilman omaa Opetusministeriö on yksityisoppikoulujen
6663: syytään joutuneet äärimmäisen kireään taloudellisen aseman selvittämiseksi 12. 11.
6664: taloudelliseen asemaan, ja jos, tietää, 1968 kehottanut kouluhallitusta tutkimaan
6665: mitä Hallitus aikoo tehdä niiden tilannetta sekä tekemään ehdotuksen näiden
6666: talouden tasapainoittamiseksi ja tappioi- koulujen taloudellisen aseman parantamiseksi.
6667: den korvaamiseksi?" Tämä kokonaisselvitys valmistuu piakkoin,
6668: minkä jälkeen asian vaatimat toimenpiteet tule-
6669: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vat opetusministeriössä tutkittaviksi.
6670: vasti seuraavaa: Yksityiset ammatilliset oppilaitokset eivät,
6671: Yksityisoppikoulujen taloudelliset vaikeudet joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, ole jou-
6672: johtuvat lähinnä kolmesta tekijästä: koulutalo- tuneet äärimmäisen kireään taloudelliseen ase-
6673: jen rakentamisesta aiheutuneesta velkaantunei- maan, koska ne ovat joko teollisuuden tai kau-
6674: suudesta, valtionavun suorittamisesta useimmi- pallisten järjestöjen omistuksessa taikka elin-
6675: ten jälkikäteen ja valtionavun riittävyyden eri- keinoelämä antaa niille taloudellista tukea.
6676: laisuudesta eri koulujen osalta. Velkojen kor- Suomen Liikemiesten Kauppaopistolla, ai-
6677: kojen ja lyhennysten suorittamiseksi koulujen noana yksityisenä normaalioppilaitoksena, on
6678: on rakentamisvaiheessa ja sen jälkeen usein opettajakoulutuksen vuoksi suuremmat menot
6679: pakko nostaa lukukausimaksuaan. Koska tätä kuin muilla kauppaoppilaitoksilla. Kauppaoppi-
6680: keinoa ei ole nyt voitu käyttää, yksityisoppi- laitoskomitea on ehdottanut mainitulla perus-
6681: koulut ovat joutuneet taloudellisesti vaikeaan teella normaalikauppaoppilaitoksen valtionavun
6682: asemaan. Odotellessaan valtionavun maksatta- korottamista 75 prosentista 85 prosenttiin.
6683: mista yksityisoppikoulut joutuvat turvautumaan Normaalikauppaoppilaitokselle opettajakoulu-
6684: lyhytaikaiseen luottoon selviytyäkseen palkkaus- tuksesta aiheutuvien menojen korvaaminen
6685: ynnä muista menoistaan. Valtionavun riittä- nykyistä suuremmassa määrin valtion varoista
6686: vyyden erilaisuus johtuu muun muassa opet- olisikin tavalla tai toisella toteutettava. Asia
6687: tajakunnan ikärakenteen erilaisuudesta eri kou- on parhaillaan opetusministeriössä vireillä.
6688: Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1969.
6689:
6690: Opetusministeri Johannes Virolainen.
6691: 3
6692:
6693:
6694:
6695:
6696: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6697:
6698: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen kårens olika åldersstruktur i olika skolor och
6699: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse härav föranledda ålderstillägg, vilka icke beak-
6700: av den 7 mars 1969 nr 36 tili vederbörande tas vid bestämmandet av statsunderstödets stor-
6701: medlem av statsrådet för avgivande av svar lek. Syskonrabatterna, som förutsattes av de
6702: översänt följande av riksdagsman E. J. Paa- år 1963 gjorda ändringarna i förordningen om
6703: vola m. fl. ställda spörsmål: privata läroverk, utgjorde från social synpunkt
6704: sett en betydande förbättring, men samtidigt
6705: "År Regeringen medveten om, att minskade de kännbart privatläroverkens intäk-
6706: ett flertal av landets privata läroanstal- ter av terminsavgifterna.
6707: ter utan egen förskyllan hamnat i en För utredande av de privata läroverkens
6708: ytterst stram ekonomisk situation, och ekonomiska ställning har undervisningsminis-
6709: om så är fallet, teriet 12. 11. 1968 uppmanat skolstyrelsen att
6710: vad ämnar Regeringen göra för att undersöka situationen samt uppgöra förslag
6711: deras ekonomi skall fås i jämvikt och tili en förbättring av dessa skolors ekonomiska
6712: deras förluster ersatta?" ställning. Denna totalutredning blir snart fär-
6713: dig, varefter de åtgärder saken kräver kommer
6714: att prövas i undervisningsministeriet.
6715: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- De privata yrkesläroanstalterna har icke, med
6716: samt anföra följande: undantag av några få, hamnat i någon ytterligt
6717: Privatläroverkens ekonomiska svårigheter svår ekonomisk situation, enär de ägs antingen
6718: beror närmast av tre faktorer: av att skolorna av industriella eller kommersiella organisatio-
6719: skuldsatt sig på grund av byggandet av skol- ner eller får ekonomiskt stöd av näringslivet.
6720: hus, att statsunderstödet oftast utbetalas i Suomen Liikemiesten Kauppaopisto be-
6721: efterskott och att statsunderstödet icke räcker nämnda läroanstalt har såsom enda privata
6722: tili på samma sätt i olika skolor. För erläggande normalläroanstalt på grund av lärarutbildningen
6723: av räntor och amorteringar på lån har skolorna större utgifter än andra handelsläroanstalter.
6724: ofta under byggnadsskedet och därefter varit Handelsläroanstaltskommitten har på grund
6725: tvungna att höja sin terminsavgift. Då denna härav föreslagit en höjning av statsunderstödet
6726: utväg icke nu har kunnat tiligripas, har privat- för normalhandelsläroanstalten från 75 procent
6727: läroverken hamnat i ett svårt ekonomiskt läge. tili 85 procent. Ersättandet med statsmedel i
6728: I väntan på utbetalningen av statsunderstödet högre grad än hittills av de utgifter som åsam-
6729: är privatläroverken tvungna att ty sig tili kort- kas normalhandelsläroanstalten av lärarutbild-
6730: fristig kredit för att klara sina löne- o.a. ningen borde också på ett eller annat sätt för-
6731: utgifter. Att statsunderstödet icke räckt tili verkligas. Frågan är som bäst anhängig i under-
6732: på samma sätt beror bland annat på lärar- visningsministeriet.
6733: Helsingfors den 2 april 1969.
6734:
6735: Undervisningsminister Johannes Virolainen.
6736: 1
6737: 1
6738: 1
6739: 1
6740: 1
6741: 1
6742: 1
6743: 1
6744: 1
6745: 1
6746: 1
6747: 1
6748: 1
6749: 1
6750: 1
6751: 1
6752: 1
6753: Kirj. ksm. n:o 37.
6754:
6755:
6756:
6757:
6758: Antila ym.: Maatilatalouden tuloverolain mukaisten veroilmoi-
6759: tusten yksinkertaistamisesta ja niiden jättöajan jatkamisesta.
6760:
6761:
6762: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6763:
6764: Maatilatalouden uudesta tuloverolaista on ilmoituksen jättöaikaa jatketaan helmikuun lop-
6765: saatu ensimmäiset kokemukset sen oltua voi- puun saakka. Tammikuun aikana sitä on useis-
6766: massa runsaan vuoden. Uuden verolain mukais- sa tapauksissa mahdoton saada valmiiksi, eikä
6767: ten veroilmoitusten tekeminen on tuottanut tähän ole velvoitettu muitakaan yrittäjäryhmiä,
6768: monille viljelijöille ylimääräistä työtä ja kus- joiden on pidettävä kirjaa menoistaan ja tulois-
6769: tannuksia. Yleisesti onkin todettu, että maa- taan.
6770: tilatalouden veroilmoituslomakkeet ovat liian Kun juuri on pohdittu verotuksen yksinker-
6771: monimutkaiset ja olisi kiireellisesti suoritet- taistamista erityisesti palkansaajien osalta ja
6772: tava niiden yksinkertaistaminen. Tämä on siitä on saatu valmiiksi komiteamietintö, niin
6773: myöskin verottajan edun mukaista ja helpot- samaan aikaan maatilataloudenharjoittajien osal-
6774: taa verotoimistojen työtä. Vaikka ensimmäi- ta on menty yhä monimutkaisempaan tulojen
6775: senä vuonna käytössä olleet lomakkeet ovat ilmoittamissysteemiin. Lehtitietojen mukaan on
6776: olleet erittäin yksityiskohtaisia, ovat eräät vero- myös todettu, että kun palkansaajien verotusta
6777: toimistot siitä huolimatta jo pyytäneet lisäsel- yksinkertaistetaan, voidaan työvoimaa siirtää
6778: vityksiä. Tarkoitus ei liene, että verotoimis- liiketulojen ja maataloudenharjoittajien tulojen
6779: toon lähetetään verovelvollisten kaikki tosit- verotukseen. Tasapuolisuuden nimessä olisi
6780: teet. kaikkien eri ammatinharjoittajien verotuksessa
6781: Myös itse verojärjestelmään on tullut sellai- pyrittävä veroilmoitusten yksinkertaistamiseen.
6782: sia säännöksiä, joita ei voida pitää johdon- Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
6783: mukaisina eikä oikeudenmukaisinakaan. Onkin 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
6784: välttämätöntä, että hallitus suorituttaa pikaisesti neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
6785: näistä seikoista tutkimukset ja ryhtyy sen vaa- seuraavan kysymyksen:
6786: timiin toimenpiteisiin lain korjaamiseksi.
6787: Maataloudenharjoittajien oli kuluvana vuon- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6788: na tehtävä veroilmoitus tammikuun aikana, ryhtyä maatilatalouden tuloverolain mu-
6789: mutta valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kaisten veroilmoitusten yksinkertaista-
6790: verojohtajilla oli oikeus myöntää siihen kuu- miseksi ja niiden jättöajan jatkamiseksi
6791: kausi lisäaikaa. Vääjäämättömästi on jo käy- lakisääteisesti helmikuun loppuun saak-
6792: nyt ilmi, että lakiin olisi saatava määräys, ka?
6793: jonka mukaan maatilataloudenharjoittajan vero-
6794: Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1969.
6795:
6796: Toivo Antila. Ale Holopainen. Sylvi Saimo.
6797: Mikko Volotinen. Artturi Jämsen. Arvo Pentti.
6798: Nestori Kaasalainen. Reino Kangas. Eino Uusitalo.
6799: Aleksi Kiviaho. Veikko Savela.
6800:
6801:
6802:
6803:
6804: E 249/69
6805: 2
6806:
6807:
6808:
6809:
6810: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
6811:
6812: Teille, Herra Puhemies ovat kansanedustaja taa suoritettuna ollut paljon työtä vaativa ja
6813: Toivo Antila ym. esittäneet valtiopäiväjärjes- vaikea. Seuraavassa veroilmoituksessa tullaan
6814: tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtioneu- koneiden, kaluston ja laitteiden osalta sekä
6815: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu- toisaalta salaojien y.m. sellaisten hyödykkeiden
6816: raavan kysymyksen: osalta poistot tekemään nyt valmiiksi laske-
6817: tusta menojäännöksestä, johon tehdään vain
6818: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ne muutokset, mitkä verovuonna tehdyt han-
6819: ryhtyä maatilatalouden tuloverolain mu- kinnat ja saadut korvaukset edellyttävät, ja
6820: kaisten veroilmoitusten yksinkertaista- rakennusten osalta tehdään poistot uusia ra-
6821: miseksi ja niiden jättöajan jatkamiseksi kennuksia lukuunottamatta samoista arvoista
6822: lakisääteisesti helmikuun loppuun saak- kuin kuluvana vuonna. Tämä tulee huomatta-
6823: ka?" vasti helpottamaan veroilmoituksen laatimista
6824: seuraavina vuosina.
6825: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu Koska nykyinen veroilmoituslomake pyrkii
6826: toimialaani valtiovarainministeriössä, esitän vas- peittämään kaiken maatilataloudessa esiintyvän
6827: tauksena siihen kunnioittavasti seuraavaa: toiminnan ja koska useimmmilla n.s. perhevil-
6828: Maatilatalouden tuloverolain 5 ja 6 pykälät jelmillä, joilla ei käytetä vierasta työvoimaa,
6829: sisältävät yksityiskohtaisen luettelon maatila- maatilatalous on varsin yksipuolista, tulee Hal-
6830: talouden tärkeimmistä tulo- ja menoeristä. Tä- litus sen kokemuksen perusteella, mikä nyt
6831: män vuoksi tulee myöskin samoja tulo- ja me- ensimmäisestä maatilatalouden tuloverolain mu-
6832: noeriä koskevien kohtien sisältyä maatilatalou- kaisesta verotuksesta saadaan, harkitsemaan
6833: den veroilmoituslomakkeeseen. Se seikka, että toisen yksinkertaisemman veroilmoituslomak-
6834: näitä tulo- ja menokohtia on ilmoituslomak- keen laatimista pelkästään perheviljelmiä var-
6835: keessa verrattain runsaasti, ei sinänsä merkitse ten.
6836: monimutkaisuutta, koska kukin viljelijä täyt· Kuten edellä esitetystä käy ilmi, tulee vero-
6837: tää vain ne kohdat, joiden edellyttämiä tuloja ilmoituksen laatiminen vuodelta 1969 sen joh-
6838: tai menoja hänellä on verovuonna ollut. Koti- dosta, että tällöin ei verovelvollisen tarvitse
6839: eläintulojen ja kasvinviljelytulojen erittelyä on tehdä uutta alkuinventaaria, olemaan huomat-
6840: taas pidetty välttämättömänä veroilmoituksen tavasti vähemmän työtä vaativaa kuin kulu-
6841: luotettavuuden tarkistamista varten. vana vuonna. Tähän nähden ja kun voidaan
6842: Kuluvana vuonna on verovelvollisten tulojen edellyttää, että verovelvollisten tottuneisuus
6843: ja menojen erittelyn lisäksi ollut laadittava ve- muistiinpanojen tekemiseen ja veroilmoituksen
6844: rotuksessa tehtävien poistojen laskemista var- laatimiseen on nyt toisena vuonna parempi,
6845: ten luettelot eri poistokelpoisten omaisuusesi- katsoo Hallitus, ettei veroilmoituksen antamis-
6846: neiden hankintamenoista eli n.s. alkuinventaa- ajan pitentäminen lakisääteisesti maatilatalou-
6847: rit. Tämä tehtävä on epäilemättä nyt ensi ker- den harjoittajien osalta ole tarpeen.
6848: Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1969.
6849:
6850: Ministeri Ele Alenius.
6851: 3
6852:
6853:
6854:
6855:
6856: T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a, n.
6857:
6858: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen för första gången varit arbetsdryg och svår.
6859: anger har riksdagsman Toivo Antila m.fl. tili I den följande skattedeklarationen kommer
6860: vederbörande medlem av statsrådet för a,v- avdragen i fråga om maskiner, redskap och
6861: givande av svar ställt följande spörsmål: anordningar sa,mt å andra sidan i fråga om
6862: täckdiken o.a. sådana förnödenheter att göras
6863: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen från den nu färdigt uträknade utgiftsresten,
6864: vidtaga för förenklande av skattedekla- i viiken endast göres de ändringar, som för-
6865: rationerna i enlighet med inkomstskatte- utsättes av de under skatteåret gjorda anskaff-
6866: lagen för gårdsbruk och för lagstadgad ningarna och erhållna, ersättningarna, och i
6867: förlängning av inlämningstiden för dem fråga om byggnader göres avdragen, med
6868: tili utgången av februari månad?" undantag för nya byggnader, från samma
6869: värden som innevarande år. Detta kommer
6870: Enär det i spörsmålet avsedda ärendet hör att i avsevärd groo underlätta uppgörandet av
6871: tili mitt verksamhetsområde i finansministeriet, skattedeklarationen för följande år.
6872: får jag såsom svar vördsamt anföra följande: Då den nuvarande skattedeklarationsblan-
6873: 5 och 6 § § i inkomstskattelagen för gårds- ketten avser att täcka all verksamhet inom
6874: bruk innehåller en detaljerad förteckning över gårdsbruket och då gårdsbruket på de flesta
6875: de viktiga,ste inkomst- och utgiftsposterna inom s.k. familjebrukningsenheterna,, där främmande
6876: gårdsbruk. Fördenskull bör också punkter arbetskraft icke anlitas, är rätt ensidigt,
6877: beträffande sammma inkomst- och utgiftsposter kommer Regeringen att på basen av den
6878: ingå i deklarationsblanketten över gårdsbruk. erfarenhet som nu erhålles av den första be-
6879: Det faktum, att deklarationsblanketten inne- skattningen i enlighet med inkomstskattelagen
6880: håller rätt många sådana inkomst- och ut- för gårdsbruk, att tili prövning upptaga frågan
6881: giftspunkter gör icke skattedeklarationen allt- om utarbetoode av en annan enklare deklara-
6882: för inveckloo, enär varje odlare ifyller endast tionsblankett för enbart familjebrukningsdelar.
6883: de punkter, tili vilka hans inkomster ellet ut- Såsom av det ovanstående framgår, kommer
6884: gifter under skatteåret hänfört sig. Specifi- uppgörandet av skattedeklarationen för år
6885: ceringen av inkomsterna av husdjur och av 1969 på grund av att den skattskyldige icke
6886: växtodling åter har ansetts nödvändig med behöver uppgöra nytt begynnelseinventarium
6887: tanke på kontrollen av skattedeklarationens att va,ra betydligt mindre arbetsdryg än detta
6888: tillförlitlighet. Under innevarande år har det år. Med tanke på detta och då man kan för-
6889: va,rit nödvändigt att förutom specificeringen utsätta, att den skattskyldiges vana att göra
6890: av den skattskyldiges inkomster och utgifter anteckningar och att uppgöra deklarationen nu
6891: för uträkningen av avdragen vid beskattningen under det andra, året kommer att vara större,
6892: också uppgöra förteckningar över anskaffnings- anser Regeringen, att en lagstadgad förlängning
6893: utgifterna för olika avdragbara egendomsföre- av inlämningstiden för skattedeklarationen för
6894: mål ellet s.k. begynnelseinventarier. Denna, idkarnas av gårdsbruk del icke är av behovet
6895: uppgift har otvivelaktigt då den nu utförts påkallad.
6896: Helsingfors den 2 april 1969.
6897:
6898: Minister Ele Alenius.
6899: j
6900: j
6901: j
6902: j
6903: j
6904: j
6905: j
6906: j
6907: j
6908: j
6909: j
6910: j
6911: j
6912: j
6913: j
6914: j
6915: j
6916: Kirj. ksm. n:o 38.
6917:
6918:
6919:
6920:
6921: E. Salo ym.: Eräitä keuhkosairauksia potevien invalidien sisäl-
6922: lyttämisestä invalidihuoltoa saavien piiriin.
6923:
6924:
6925: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
6926:
6927: Valtioneuvoston päätöksessä n:o 487/55 jen laajentumaa poteville henkilöille laajentaisi
6928: "invalidihuollon antamisesta eräille jatkuvaa heidän mahdollisuuksiaan ammattikoulutuksen
6929: sairautta poteville" on mainittu ne tapaukset, saamiseen ja antaisi vaikeimmin työmarkki-
6930: jolloin sitä voidaan antaa jatkuvan sairauden noille sijoitettaville työhuollollisia tukitoimen-
6931: perusteella. piteitä. Yhteiskunnan kannalta on tarkoituksen-
6932: Tässä valtioneuvoston päätöksessä mainittui- mukaisempaa antaa näille vajaakuntoisille kun-
6933: hin invalideihin on täysin rinnastettavissa jouk- toutusta esim. ammattikouluissa ja siten saada
6934: ko keuhkosairaita, joille voidaan katsoa synty- heidät jälleen mukaan työelämään kuin siirtää
6935: neen pysyvän invaliditeettitilan. Tällaisia sai- heidät eläkkeelle tai jättää heidät vaikeaan ti-
6936: rauksia, joihin voi liittyä keuhkoinvaliditeetti, lanteeseen työelämän ja eläkkeelläolon väli-
6937: ovat keuhkoastma, krooninen keuhkoputkien maille.
6938: tulehdus ja keuhkojen laajentuma. Näissä sai- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
6939: raoksissa voidaan pysyvä haitta todeta potilaan jestyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esi-
6940: kliinisessä ja röntgenologisessa tutkimuksessa tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
6941: sekä keuhkojen toimintakokeiden ja laborato- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
6942: riotutkimusten avulla. myksen:
6943: Edellä matmttujen sairauksien taipumus Miksi valtioneuvoston päätökseen in-
6944: kroonisuuteen aiheuttaa monia sosiaalisia on- validihuollon antamisesta eräille jatku-
6945: gelmia. Näin ei yksin riitä, että sairaus pyri- vaa sairautta poteville ei ole sisällytetty
6946: tään parantamaan, vaan potilaalle on myös tur- keuhkoastmaa, kroonista keuhkoputkien
6947: vattava oikeus "normaaliin" elämään yhteis- tulehdusta ja keuhkojen laajentumaa
6948: kunnassa, erityisesti hankkimaan työllään oman potevia invalideja, joille voidaan katsoa
6949: ja perheensä toimeentulon. Tällöin invaliidi- syntyneen pysyvän invaliditeettitilan; ja
6950: huoltolain mukaisen lääkintähuollon, koulutuk- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
6951: sen ja työhuollon antaminen keuhkoastmaa, siin edellä mainitun epäoikeudenmukai-
6952: kroonista keuhkoputkien tulehdusta ja keuhko- sen asiantilan korjaamiseksi?
6953: Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1969.
6954:
6955: Eero Salo. Sakari Knuuttila. Ville Tikkanen.
6956:
6957:
6958:
6959:
6960: E 212/69
6961: 2
6962:
6963:
6964:
6965:
6966: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6967:
6968: Herra Puhemies on lähettänyt valtiopäivä- luvat invaliidit olivat lähinnä rinnastettavissa
6969: järjestyksen 37 § :n 1 momentissa mainitussa invaliidihuoltolaissa tarkoitettuihin pysyvän
6970: tarkoituksessa jäljennöksen edustaja E. Salon vamman omaaviin invaliideihin. Myöhemmin
6971: ym. jättämästä kirjallisesta kysymyksestä, jossa on useammassa vaiheessa pyritty tätä päätöstä
6972: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- laajentamaan ja on laajennettukin eräitä mui-
6973: vaksi on esitetty kysymys: takin kuntoutuksen tarpeessa olevien invalii-
6974: dien sairausryhmiä koskevaksi. Taloudellisista
6975: "Miksi valtioneuvoston päätökseen in- ja useista muistakin syistä ei kyselyssä tarkoi-
6976: validihuollon antamisesta eräille jatku- tettuja henkilöryhmiä ole aikaisemmin kuiten-
6977: vaa sairautta poteville ei ole sisällytetty kaan sisällytetty invaliidihuoltoa saavien piiriin.
6978: keuhkoastmaa, kroonista keuhkoputkien Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmis-
6979: tulehdusta ja keuhkojen laajentumaa teilla uusi valtioneuvoston päätös jatkuvaa sai-
6980: potevia invalideja, joille voidaan katsoa rautta potevien invaliidihuollosta. Taloudelliset
6981: syntyneen pysyvän invaliditeettitilan; ja ja muutkin edellytykset huomioon ottaen pää-
6982: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- tösehdotuksessa on tarkoitus rajoittua vain
6983: siin edellä mainitun epäoikeudenmukai- välttämättömintä uudistustarvetta koskeviin
6984: sen asiantilan korjaamiseksi?" kohtiin ja pääasiallisesti sellaisiin huoltomuo-
6985: toihin, joiden toteuttaminen tällä haavaa kat-
6986: Kysymyksen johdosta esitän kunnioittaen sotaan tarkoituksen mukaiseksi ja mahdolli-
6987: vastaukseksi seuraavaa: seksi. Tämän mukaisesti päätösehdotuksessa on
6988: Valtioneuvoston päätöstä invaliidihuollon an- tarkoitus esittää myös keuhkoastmaa tai muuta
6989: tamisesta eräille jatkuvaa sairautta poteville kroonista keuhkosairautta sairastavalle invalii-
6990: invaliideille aikanaan annettaessa haluttiin ot- dille annettavaksi invaliidihuoltolaissa säädet-
6991: taa mukaan vain ne sairausryhmät, joihin kuu- tyä koulutusta.
6992: Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1969.
6993:
6994: Ministeri ]. E. Partanen.
6995: 3
6996:
6997:
6998:
6999:
7000: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7001:
7002: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen lagen om invalidvård avsedda invalider med
7003: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande bestående kroppsskada. Senare har man i flera
7004: medlem av statsrådet för avgivande av svar olika skeden försökt utvidga detta beslut och
7005: översänt avskrift av följande av riksdagsman det har även utvidgats att gälla också andra
7006: E. Salo m. fl. ställda spörsmål: grupper av sjukdomar som invalider, vilka är
7007: i behov av rehabilitering, lider av. Av eko-
7008: "Varför har i statsrådets beslut om nomiska och flera andra skäl har de i spörs-
7009: invalidvård åt vissa invalider, som lider målet avsedda persongrupperna dock icke tidi-
7010: av kroniska sjukdomar, icke intagits gare medtagits bland dem som erhåller invalid-
7011: invalider som lider av lungastma, kro- vård.
7012: nisk luftrörskatarr och emfysem och I social- och hälsovårdsministeriet beredes
7013: för vilka ett kroniskt invaliditetstill- som bäst ett nytt statsrådsbeslut om invalid-
7014: stånd kan anses ha uppstått; och vård åt invalider, som lider av kroniska sjuk-
7015: har Regeringen för avsikt att vidtaga domar. Med beaktande av ekonomiska och
7016: åtgärder för avhjälpande av den ovan- även övriga förutsättningar är avsikten att i
7017: nämnda orättvisa situationen?" förslaget tili beslutet endast ta befattning med
7018: de punkter, där reformbehovet är mest nöd-
7019: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt vändigt, och i huvudsak hålla sig tili sådana
7020: anföra följande: vårdformer, vilkas genomförande för närva-
7021: Då statsrådets beslut om invalidvård åt vissa rande anses ändamålsenligt och möjligt. I en-
7022: invalider, som lider av kroniska sjukdomar på lighet härmed är avsikten att i förslaget tili
7023: sin tid utfärdades, ville man medtaga endast statsrådsbeslutet föreslå, att i lagen om invalid-
7024: sådana grupper av sjukdomar, i fråga om vilka vård stadgad utbildning skulle ges också invali-
7025: invaliderna närmast kunde jämställas med i der, vilka lider av lungastma eller annan kro-
7026: nisk lungsjukdom.
7027: Helsingfors den 26 mars 1969.
7028:
7029: Minister ]. E. Partanen.
7030: Kirj. ksm. N:o 39.
7031:
7032:
7033:
7034:
7035: Tenhiälä ym.: Yksityisten vähittäiskauppiaiden ostopaikan va-
7036: linnanvapaudesta.
7037:
7038:
7039: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7040:
7041: Yksityinen vähittäiskauppa on viime aikoina kauppiaana ole enää minkäänlaista valinnan
7042: joutunut Suomessa erityisesti elintarvikekaupan mahdollisuutta omaan ostopaikkaansa nähden
7043: alalla erittäin ankaran kilpailun alaiseksi, jossa koska kaikki tavarat on ostettava omasta ryh-
7044: kilpailussa se heikompana osapuolena on ajettu mätukkuliikkeestä muiden tavaratoimittajien
7045: sellaiseen asemaan, että koko mainittu kaupan kieltäytyessä myymään vieraan ryhmätunnuksen
7046: ala ja ennenkaikkea itsenäinen ja omavastuinen alla toimivalle kauppiaalle. Tämän tapainen
7047: vähittäiskauppiaskunta on nopeassa tahdissa hä- vähittäiskaupan karsinoiminen loukkaa voimak-
7048: viämässä koko Suomesta. Syynä mainittuun ke- kaasti perinteellistä kaupan vapautta. Samalla
7049: hitykseen on se, ettei vähittäiskauppa kykene on perusteltua aihetta olettaa, että se saattaa
7050: tasapäiseen kilpailuun tukkuliikkeiden omista- myöskin olla vilpillisen kilpailun ehkäisemisestä
7051: mien teollisuudesta suoraan ostavien suurmyy- annetun lain 1 §:n vastaista. Kuluttajalla ei
7052: mälöiden kanssa, koska tukkukauppa on mono- liioin ole enää viime aikoina ollut mahdolli-
7053: polisopimuksin estänyt suuremmankin liikevaih- suutta vapaasti ostaa eri elintarvikeliikkeistä
7054: don omaaviita vähittäisliikkeiltä ostomahdolli- haluamiaan määrätyn tuotantolaitoksen valmis-
7055: suudet teollisuuslaitoksista. Mikäli elintarvike- tamia tai maahantuottajan maahan hankkimia
7056: liikkeiden määrä kaupan rakennemuutosten li- tavaroita, koska tukkuliikkeet ovat kieltäyty-
7057: säksi etenkin maaseudulla vähenee nykyisessä neet mainittujen tavaroiden myynnistä vähit-
7058: laajuudessa aiheuttaa se samalla kuluttajan va- täiskauppiaalle.
7059: linnan vapauden huomattavaa supistumista. Kaikkeen edellä mainittuun ja valtiopäiväjär-
7060: Saattaa olla että eräissä pienissä kunnissa ei jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
7061: jää ollenkaan mahdollisuutta ostopaikan valin- tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
7062: taan. Tällöin tulevat jokapäiväisiä ostoksiaan omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
7063: tekevien perheenemäntien ostosmatkat pitene- myksen:
7064: mään, kotiinkuljetukset, ostopalautuksen jaka-
7065: minen ja monet muut kuluttajan toivomat pal- Onko Hallitus tietoinen niistä kiel-
7066: velumuodot loppuvat kilpailun puuttuessa ko- teisistä ilmiöistä, joita yksityisen vä-
7067: konaan. Kaiken edellä mainitun lisäksi on Suo- hittäiskaupan alalla tällä hetkellä ilme-
7068: meen erittäin voimakkaana levinnyt ryhmätoi- nee ja jotka ilmiöt ovat voimakkaasti
7069: minta tuonut mukanaan kielteisiä ilmiöitä, lisääntymässä; ja
7070: jotka estävät eri ryhmätunnuksien alla toimivia mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7071: täysin maksukykyisiä kauppiaita hankkimaan ryhtyä vähittäiskauppiaiden ostopaikan
7072: kauppatavaroitaan taloudellisesti mahdollisim- valinnan vapautta tajaittavien ja kulut-
7073: man edullisella tavalla. Melkeinpä käytännöksi tajien etuja Ioukkaavan kehityksen estä-
7074: ilman poikkeusta ei tämän päivän vähittäis- miseksi?
7075: Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1969.
7076:
7077: Juho Tenhiälä. Matti Mattila. T. Saloranta.
7078: Leo Häppölä. Eino Uusitalo. Ale Holopainen.
7079: Arvo Pentti. Veikko Savela. Artturi Jämsen.
7080:
7081:
7082: E 270/69
7083: 2
7084:
7085:
7086:
7087:
7088: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7089:
7090: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- myös yksityisen kauppiaan osalta, on pantu
7091: tissa mainitussa tarkoituksessa ovat kansanedus- alulle erilaista ryhmätoimintaa, jonka puitteissa
7092: taja Juho Tenhiälä ym. esittäneet Hallituksen tukku- ja vähittäiskauppiaat yhdessä pyrkivät
7093: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ratianalisoimaan toimintaansa ja parantamaan
7094: kysymyksen: kilpailukykyään. Ryhmätoiminta tähtää juuri
7095: yksityisen kauppiaan kilpailukyvyn turvaami-
7096: "Onko Hallitus tietoinen niistä kiel- seen, ja mukanaolo tässä toiminnassa on täysin
7097: teisistä ilmiöistä, joita yksityisen vä- vapaaehtoista eikä millään tavoin loukkaa yrit-
7098: hittäiskaupan alalla tällä hetkellä ilme- täjän vapautta.
7099: nee ja jotka ilmiöt ovat voimakkaasti Muuttuneissa olosuhteissa tukkukaupat ovat
7100: lisääntymässä; ja katsoneet tarpeelliseksi mahdollisuuksiensa mu-
7101: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kaan ja keskusliikkeidensä tukemina ryhtyä
7102: ryhtyä vähittäiskauppiaiden ostopaikan paitsi varaamaan kauppapaikkoja myös raken-
7103: valinnan vapautta rajoittavien ja kulut- tamaan valmiiksi myymälöitä, jotka vuokrasopi-
7104: tajien etuja Ioukkaavan kehityksen estä- muksin tulevat vähittäiskauppiaan hallintaan.
7105: miseksi?" Tällä tavoin, kauppapaikkoja varaamalla ja
7106: myymälärakennustoimintaa harjoittamalla tuk-
7107: Vastauksena esitettyyn kysymykseen saan kukauppa voi yhteistyössä sen asiakkaana ole-
7108: kunnioittavasti esittää seuraavaa: van vähittäiskauppiaskunnan kanssa pysyä mu-
7109: Kaupan rakenne on 1960-luvulla nopeasti kana kilpailussa ja näin taata sen, ettei kulut-
7110: muuttunut. Samalla kun tukku- ja vähittäis- tajan tarvitse tyytyä vain yhteen tiettyä ryh-
7111: kaupan erot ov·at osittain häviämässä, muutos- mittymää edustavaan ostopaikkaan. Huomatta-
7112: prosessille luonteenomaista on ollut tavaralaji- vana etuna kuluttajan kannalta on pidettävä
7113: telman voimakas laajentuminen ja toimialojen sitä, että meillä vallitsee ns. neljän suuren
7114: välisten rajojen poistuminen. Tämä kehitys on kaupparyhmittymän, joista kaksi edustaa osuus-
7115: johtanut myymäläköön kasvuun. Suurmyymälät toimintaa ja kaksi yksityistä kauppaa, kesken
7116: ovat yleistyneet erityisesti elintarvikekaupassa, voimakas kilpailu. Kilpailun säilymistä kunkin
7117: ja pienet kauppapaikat ovat katoamassa lukuun kaupparyhmittymän sisällä puolestaan edesaut-
7118: ottamatta erikoisaloja, joilla viimeksi mainittu taa laki taloudellisen kilpailun edistämisestä,
7119: myymälätyyppi edelleenkin on vrulitsevana. eritoten sen vertikaaliset määrähinnat kieltävä
7120: Myymäläkoon kasvun syynä on mm. säännös.
7121: - väestön keskittyminen asutuskeskuksiin, Omaa ja samalla asiakkaittensa parasta ajat-
7122: - väestön kasvava liikkuvuus, televa vähittäiskauppias pyrkii käyttämään hy-
7123: - sortimentin kasvu, väkseen mahdollisimman harvoja tavarantoimit-
7124: - asiakkaiden halu ostaa päivittäiset kulu- tajia. Keskittämällä pääosan ostoistaan yhteen
7125: tustavarat yhdestä pisteestä ja tukkuliikkeeseen kauppias saa hyväkseen mah-
7126: - suurmyymälöiden edullisempi kustannus- dollisimman suuret alennukset sekä edullisem-
7127: rakenne. mat toimitus- ja maksuehdot. Tällöin kauppias
7128: pystyy pitämään myymiensä tuotteiden hinnat
7129: Pelko yksityisen elintarvikekauppiaan häviä- kilpailukykyisinä, ja näin ostojen keskittäminen
7130: misestä kilpailussa on ymmärrettävää, koska koituu suoranaisesti kuluttajan hyväksi.
7131: suuremmilla yksiköillä on mahdollisuus laajem- Eri ryhmätunnusten alla toimivaa kauppaa
7132: man tavaralajitelman ohella alentaa toiminta- ei voi kuluttajan kannalta katsoa kielteiseksi il-
7133: kustannuksia ja päästä kilpailukykyisempiin miöksi, koska nämä ryhmät ovat voineet tehdä
7134: hintoihin. Juuri näiden etujen saavuttamiseksi hankintansa suurissa erissä usein huomattavasti
7135: 3
7136:
7137: edullisemmin kuin muuten olisi asianlaita. Täl- sangen raJoitetut. Mikäli kuitenkin voita1s1m
7138: laisiin yhteishankintoihin pyritään kansainväli- osoittaa, että kehitys johtaisi kuluttajan kan-
7139: sestikin. Esimerkiksi pohjoismaissa yhteisosto- nalta haitallisiin kilpailua rajoittaviin sopimuk-
7140: politikkaa harjotetaan monilla kaupan eri sek- siin, elinkeinovapausneuvosto voi puuttua
7141: toreilla. asiaan. Hintaneuvostolla samoin kuin sosiaali-
7142: Viranomaisten mahdollisuudet vaikuttaa kau- ja terveysministeriön hintaosastolla on taas
7143: pan pnnssa tapahtuvaan kehitykseen ovat mahdollisuus valvoa hintojen kehitystä ja estää
7144: meillä vallitsevissa vapaissa kilpailuolosuhteissa aiheettomat hintojen korotukset.
7145: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1969.
7146:
7147: Kauppa- ja teollisuusministeri Grels Teir.
7148: 4
7149:
7150:
7151:
7152:
7153: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7154:
7155: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ståelig, enär större enheter förutom att de har
7156: anger har riksdagsman Juho Tenhiälä m. fl. till ett större varusortiment även har möjlighet att
7157: vederbörande medlem av statsrådet för av- sänka verksamhetskostnaderna och uppnå kon-
7158: givande av svar ställt följande spörsmål: kurrenskraftigare pris. Just i syfte att uppnå
7159: dessa fördelar även beträffande den enskilda
7160: "Är Regeringen medveten om de köpmannen har man inlett olika slag av grupp-
7161: negativa företeelser som i detta nu före- verksamhet, inom viiken parti- och minuthand-
7162: kommer inom den privata minuthan- larna tillsammans strävar till att rationalisera
7163: deln och vilka företeelser håller på att sin verksamhet och förbättra sin konkurrens-
7164: kraftigt tilltaga; och förmåga. Gruppverksamheten tar just sikte på
7165: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- att trygga den enskilda köpmannens konkur-
7166: taga för att hindra en utveckling som rensförmåga och deltagandet i denna verksam-
7167: begränsar minuthandlarnas frihet att het är fullkomligt frivilligt och kränker icke
7168: välja inköpsställe och som kränker kon- på något sätt företagarens frihet.
7169: sumenternas intressen?" Under de förändrade förhållandena har parti-
7170: affärerna ansett det nödvändigt att i enlighet
7171: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- med sina möjligheter och understödda av sina
7172: samt anföra följande: centralaffärer börja såväl reservera butiksplat-
7173: Handelns struktur har under 1960-talet ser som bygga färdiga butiker, vilka minut-
7174: snabbt förändrats. Samtidigt som skillnaderna handlaren får i sin besittning genom hyresav-
7175: mellan parti- och minuthandeln delvis håller tal. På detta sätt kan partiaffären genom att
7176: på att försvinna, har den kraftiga ökningen av reservera butiksplatser och bedriva butiksbygg-
7177: varusortimentet och de försvinnande gränserna nadsverksamhet i samarbete med sina kunder,
7178: mellan verksamhetsområdena varit karaktäris- minuthandlarna, hållas med i konkurrensen och
7179: ti.,ka för denna förvandlingsprocess. Denna härigenom garantera, att konsumenten icke be-
7180: utveckling har lett till att butikerna tilltagit höver nöja sig med endast ett inköpsställe, som
7181: i storlek. Storbutikerna har blivit allmännare representerar en viss grupp. Det bör anses som
7182: särskilt inom livsmedelshandeln och de små en anmärkningsvärd fördel för konsumenten,
7183: att det hos oss råder en kraftig konkurrens
7184: butikerna håller på att försvinna med undan-
7185: mellan de s. k. fyra storas handelsgruppering,
7186: tag av specialbranscherna, inom vilka den sist-
7187: av vilka två representerar andelsverksamheten
7188: nämnda butikstypen fortfarande dominerar.
7189: och två den privata handeln. Lagen om främ-
7190: Orsakerna till att butikerna blivit större är
7191: jande av ekonomisk konkurrens, i synnerhet
7192: bl. a.
7193: dess stadgande om förbud mot vertikala fixa
7194: - befolkningens koncentrering till bostads- pris, främjar bevarandet av konkurrensen inom
7195: centra; varje handelsgruppering.
7196: - befolkningens ökade rörlighet; En nJ.inuthandlare som tänker på sitt eget
7197: - det ökade sortimentet; och samtidigt på sina kunders bästa strävar
7198: - kundernas önskan att inköpa de dagliga till att betjäna sig av så få varuleverantörer
7199: konsumtionsvarorna på ett enda ställe; och som möjligt. Genom att koncentrera huvud-
7200: - storbutikernas fördelaktigare kostnads- delen av sina inköp till en enda partiaffär åt-
7201: struktur. njuter handlanden så stora rabatter som är
7202: möjliga samt fördelaktigare leverans- och betal-
7203: Fruktan för att den privata livsmedelshand- ningsvillkor. På detta sätt förmår han hålla
7204: laren skall försvinna i konkurrensen är för- prisen på de produkter han säljer konkurrens-
7205: 5
7206:
7207: kraftiga och koncentreringen av inköpen Iänder Myndigheternas möjligheter att inverka på
7208: sålunda direkt konsumenten till godo. den utveckling som sker inom handeln är un-
7209: En under olika gruppkaraktärer verksam bu- der de hos oss rådande fria konkurrensförhål-
7210: tik kan icke från k.onsumentsynpunkt sett be- landena rätt begränsade. Om det likväl skulle
7211: traktas såsom en negativ företeelse, enär dessa kunna påvisas, att utvecklingen kommer att
7212: grupper har kunnat göra sina anskaffningar i leda till överenskommelser, vilka begränsar
7213: stora partier ofta märkbart fördelaktigare än konkurrensen och är menliga för konsumenten,
7214: vad annars skulle ha varit fallet. Även inom kan näringsfrihetsrådet ingripa. Prisrådet även-
7215: den internationella handeln strävar man till som social- och hälsovårdsministeriets prisav-
7216: dylika gemensamma anskaffningar. T. ex. i de delning har åter möjlighet att övervaka pris-
7217: nordiska länderna bedriver man samköpspolitik utvecklingen och förhindra omotiverade pris-
7218: inom många olika sektorer av handeln. förhöjningar.
7219: Helsingfors den 9 april 1969.
7220:
7221: Handels- och industriminister Grels T eir.
7222:
7223:
7224:
7225:
7226: E 270/69
7227: Kirj. ksm. n:o 40.
7228:
7229:
7230:
7231:
7232: Pesola ym.: Kaivostoiminnan aloittamisesta Nivalan Hiturassa.
7233:
7234:
7235: Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7236:
7237: Maamme raaka-ainetarvetta, ja työllisyyttä sil- nen merkitsee varsin pitkäaikaisen uuden työl-
7238: mällä pitäen on tervehdittävä ilolla jokaista lisyyskohteen syntymistä. Työllistävä vaikutus
7239: käyttökelpoista malmiesiintymää. Niissä tapauk- ei nimenomaan rajoitu yhteen vuoteen, vaan
7240: sissa, jolloin malmin louhinta osoittautuu las- kaivoksen avaaminen merkitsee pysyviä työ-
7241: kelmien muka,an taloudelliseksi, olisi ryhdyt- paikkoja. Tässä mielessä on perusteltua esim.
7242: tävä kaivostoimintaan mahdollisimman pikai- työllisyysvarojen käyttö em. tarkoitukseen.
7243: sesti. Viliannin ja Otanmäen kaivosten ta,rjoamat
7244: Varsinkin Pohjois-Suomessa, missä työttö- esimerkit osoittavat, että kaivos ja sen palve-
7245: myys viime vuosina on ollut ennätysmäistä, luksessa olevat vastaavat yhteensä lähes puo-
7246: on päästävä siihen, että sen malmivaroja pyri- lesta ao. kunnan veroäyrimäärästä. Kl!Jivos on
7247: tään ottamaan käyttöön. Tällä helpotettaisiin lisäksi merkinnyt kiihtyvää kunnallista raken-
7248: tuntuvasti myös sekä esiintymäpaikkakunna,n nustoimintaa ja yleistä taloudellista elpymistä.
7249: ja sen ympäristökuntien työttömyyttä. Kaivos- Täten työllisyyskin on tullut hoidettua.
7250: toiminta heijastuu muutenkin elvyttävästi tuo- Mainituista syistä olisi Nivalan Hiturassa
7251: malla uusia, siihen välillisesti liittyviä työpaik- sijaitseva nikkelimalmi otettava käyttöön ja
7252: koja mm. eri palvelusten yhteydessä. siinä mielessä ryhdyttävä kiireellisesti toimen-
7253: Geologisen tutkimuslaitoksen v. 1964 teke- piteisiin kaivostoiminnan aloittamiseksi.
7254: män arvion mukaan on Nivalan Hitura,ssa ta- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
7255: vatussa nikkelimalmilöydöksessä yhteensä 5 päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
7256: miljoonaa tonnia sellaista malmia, mikä sisäl- tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
7257: tää 0.75% nikkeliä ja 0.28 % kuparia. Kun omaisen jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
7258: tämä arvio ta,rkoitti vielä minimimääriä, mer- Aikooko Hallitus ryhtyä toimen-
7259: kitsee se käytännössä sitä, että kaivoksen avaa- piteisiin kaivostoiminnan aloittamiseksi
7260: minen olisi varsin edullista. Nivalan Hiturassa helpottaakseen täten
7261: Kaivoksen merkitystä työllisyyden lisääjänä sekä Pohjanmaan työttömyyttä että
7262: on todella syytä painottaa, sillä sen avaami- ma,amme raaka-ainetarvetta?
7263: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1969.
7264:
7265: Pekka Pesola. Tuure Salo.
7266:
7267:
7268:
7269:
7270: E 255/69
7271: 2
7272:
7273:
7274:
7275:
7276: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7277:
7278: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa paksut maapeitteet ja maanalaisessa louhinnas-
7279: edellytetyssä tarkoituksessa on kansanedustaja sa riskitekijöitä ja, kustannuksia lisää se, että
7280: Pekka Pesola ym. esittänyt Hallituksen asian- kivilajit eivät ilmeisestikään tule kestämään
7281: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy- laajoja avaustiloja ja kun suurimman osan
7282: myksen: malmista rikastaminen on erittäin vaikeata ja
7283: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimen- onnistuu vain huomattavan suurilla kustannuk-
7284: piteisiin kaivostoiminnan aloittamiseksi silla, niin kaivostoiminnan aloittaminen ei liike-
7285: Nivalan Hiturassa helpottaakseen täten taloudellisilla perusteilla ole ollut mahdollista.
7286: sekä Pohjanmaan työttömyyttä että Tästä johtuen kaivostoiminnan aloittamiseen
7287: maamme raaka-ainetarvetta?" tarvittavat toimenpiteet ovat olleet lisäselvit-
7288: telyjen alaisina.
7289: Vastauksena esitettyyn kysymykseen saan Hallitus on tässä asiassa päätynyt siihen
7290: kunnioittaen esiintuoda seuraavaa: tulokseen, että kaivostoiminnan aloitta,minen
7291: Vaitioneuvosto luovutti v. 1964 Geologisen pienessä mittakaavassa avolouhintana on tämän
7292: tutkimuslaitoksen löytämän NivaJan nikkeli- hetken työllisyysnäkökohtien ja esiintymän suu-
7293: esiintymän Outokumpu Oy:lle jatkotutkimuk- rimi ttakaavaisen käyttöönottomahdollisuuden
7294: sia varten, jotta todettaisun minkälaiset edel- selvittämisen kannalta, perusteltua siten, että
7295: lytykset esiintymä tarjoaa kaivostoiminnan valtio ottaisi vastatakseen Outokumpu Oy:n
7296: aloittamiselle. Esiintymän on todettu sisältä- vuosina 1969-70 ottamien enintään 10.6 milj.
7297: vän kaikkiaan lähes 40 milj. tonnia malmia, markan lainojen korot kokonaisuudessaan edel-
7298: joka voidaan jakaa kahteen malmioon, ns. lytyksellä, että laina-aika on enintään 7 vuotta
7299: reunamalmiin ja välimalmiin. Reunamalmin ja luottojen korko enintään 8.5 %. Tästä asias-
7300: määrä on 22 milj. tonnia, ja louhinnallisen ta valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen
7301: pitoisuus 0.58% nikkeliä ja 0.20% kuparia. 20. 3. 1969 sekä päättänyt ottaa kuluvan vuo-
7302: Välimalmin määrä on 17.5 milj. tonnia lou- den 11-lisämenoarvioesitykseen 50 000 markan
7303: hinnallisen pitoisuuden ollessa 0.44 % nikke- määrärahan v. 1969 maksettavia korkokorvauk-
7304: liä ja 0.18 % kuparia. sia varten.
7305: Nivalan nikkeliesiintymä on täten määräl- Outokumpu Oy on jo ryhtynyt käytännössä
7306: tään suuri, mutta malmin louhinnallinen pitoi- toimenpiteisiin kaivoksen avaamiseksi ja tuo-
7307: suus on .alhainen. Kun lisäksi otetaa,n huo- tannon on t!lrkoitus alkaa vuoden 1970 kevät-
7308: mioon, että avolouhinnan kustannuksia lisää talvella.
7309: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1969.
7310:
7311: Ministeri Väinö Leskinen.
7312: 3
7313:
7314:
7315:
7316:
7317: T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
7318:
7319: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen täcket, att riskfaktorerna och kostnaderna vid
7320: anger har riksdagsman Pekka Pesola m.fl. till underjordisk brytning ökas av att stenarterna
7321: vederbörande medlem av statsrådet för avgi- tydligen icke kommer att hålla stora öppna
7322: vande av svar ställt följande spörsmål: rum och då anrikningen av största delen av
7323: malmen är synnerligen svår och endast lyckas
7324: "Ämna,r Regeringen vidtaga åtgärder med anmärkningsvärt stora kostnader, har det
7325: för inledande av gruvdrift i Hitura i icke varit möjligt att inleda gruvdriften på
7326: Nivala för att sålunda minska såväl företagsekonomisk bas. På brund härav pågår
7327: arbetslösheten i Österbotten som vårt kompletterande utredningar ifråga om de nö-
7328: lands råämnesbehov?'' diga åtgärderna för inledandet av gruvdrift.
7329: Regeringen har i denna sak kommit tili den
7330: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- slutsatsen, att det med tanke på nuvarande
7331: samt anföra följande: sysselsättningssynpunkter och i syfte att utreda
7332: Statsrådet överlät år 1964 den nickelfyndig- möjligheten att exploatera fyndigheten i stor
7333: het i Nivala, som Geologiska forskningsanstal- skala vore motiverat att inleda en gruvdrift
7334: ten påträffat, tili Outokumpu Oy i och för i liten skala såsom dagbrytning sålunda, att
7335: fortsatta undersökningar för konstaterande av staten i sin helhet skulle åtaga sig ansvaret
7336: hurudana förutsättningar för inledande av gruv- för räntorna på tili högst 10.6 milj. mk
7337: drift fyndigheten erbjuder. Fyndigheten har uppgående Iån, som Outokumpu Oy under
7338: konstaterats innehålla inalles nästan 40 milj. åren 1969-70 skulle upptaga under förut-
7339: ton malm, fördelad på två malmkroppar, s.k. sättning, att lånetiden är högst 7 år och
7340: randmalm och mellanmalm. Mängden rand- räntan på krediterna högst 8.5 %. Statsrådet
7341: malm uppgår tili 22 milj. ton med ett bryt- har 20. 3. 1969 fatta.t ett principbeslut i saken
7342: värde av 0.58 % nickel och 0.20 % koppar. samt beslutat i II tilläggsbudgeten för inne-
7343: Mellanmalmen uppgår tili 17.5 milj. ton och varande år intaga ett anslag på 50 000 mk
7344: dess brytvärde är 0.44% nickel och 0.18 % för ränteersättningar som skall erläggas år
7345: koppar. 1969.
7346: Nickelfyndigheten i Nivala är sålunda stor Outokumpu Oy har redan skridit tili prak-
7347: tili mängden, men malmens brytvärde är lågt. tiska åtgärder för gruvans öppnande och man
7348: Då man dessutom beaktar, att kostnaderna för har för avsikt att inleda driften på vårvintern
7349: dagbrytning ökas på grund av det tjocka jord- år 1970.
7350: Helsingfors den 9 april 1969.
7351:
7352: Minister Väinö Leskinen.
7353: Kirj. ksm. n:o 41.
7354:
7355:
7356:
7357: Sinisalo ym.: Selvityksen suorittamisesta yksityiskapitalistisessa
7358: talouselämässä vallitsevasta keskityksestä.
7359:
7360:
7361: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7362:
7363: Viime aikoina on keskustelu taloudellisista Mainitunlainen keskittymis- ja. monopolisoi-
7364: valtasuhteista maassamme laa.jentunut. Useissa tumistapahtuma merkitsee myös uusia vaaroja
7365: keskusteluissa etsitään vastausta kysymykseen parlamentarismiin pohjautuvalle poliittiselle jär-
7366: kuka omistaa Suomen. jestelmällemme.
7367: Tähän keskusteluun on aiheena myös pää- Monissa maissa asetetaan lainsäädännöllisiä
7368: omien keskittymisen voimistuminen. Pääoman esteitä monopolisoitumistendenssille. Niinpä
7369: keskittyminen ja yhteenkokoontuminen on USA:ssa sanotaan pyrittävän estämään trus-
7370: maassamme viime vuosina saanut uusia muo- tien muodostuminen ja purkamaan jo ole-
7371: toja, jotka merkitsevät tämän talouselämän massaolevat. Potsdamin sopimuksessa edelly-
7372: piirteen voimistumista. Ns. toimialarationali- tettiin poistettavaksi Saksan elinkeinoelämästä
7373: sointina sitä tapahtuu jopa maan rajatkin ylit- "yletön taloudellinen keskittyminen".
7374: täen. Suuretkin teollisuusyritykset ovat joutu- Viimeksi on naapurimaassamme Ruotsissa
7375: neet joko vieläkin suurempien yhtymien val- valtion komitean laajassa keskittymisselonteos-
7376: vontaan taikka kokonaan lopettamaan toimin- sa (Koncentrationsutredning 1968) kiinnitetty
7377: tansa, kuten ns. Lievestuoreen tapaus ja Vuok- huomiota asiaan ja todettu 17 omistajaryhmän
7378: senniska-yhtiön esimerkki osoittavat. (suvun) omaavan riittävän sanavallan yrityk-
7379: Koko kansantalouden kannalta keskittymi- sissä, jotka edustavat 63 % koko yksityisen
7380: nen yleensä merkitsee tuottavuuden nousua, suuryrityssektorin työllisyydestä.
7381: mutta siihen liittyy samalla epäterveitä varjo- Myös Suomessa olisi syytä suorittaa vastaa-
7382: puolia. via selvityksiä ja ryhtyä niiden edellyttämiin
7383: Tällainen tuottavuuden kohoaminen ei ole yhteiskunnan valvontatoimiin. Tällainen tutki-
7384: heijastunut hintojen alenemisena. Keskittymi- mus antaisi myös vireillä olevalle ja ilmeisesti
7385: seen liittyvät talouselämän rakennemuutokset laajenevalle keskustelulle taloudellisista valta-
7386: jarruttavat työvoiman kysynnän kasvua, lisää- suhteista nykyistä yhtenäisemmän lähtökohdan.
7387: vät työttömyyttä ja synnyttävät uusia alityöl- Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
7388: lisyysalueita. 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
7389: Keskittymisen kanssa rinnakkain voimistu- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
7390: vat taloudelliset monopolisoitumisilmiöt ja yk- si seuraavan kysymyksen:
7391: sityiskapitalististen voimaryhmien mahti kas-
7392: vaa. Aikooko Hallitus suorituttaa selvi-
7393: Vuodesta 1964 lähtien on yksityiskapitalis- tyksen yksityiskapitalistisessa talouselä-
7394: tisten yhtiöiden osuus maamme bruttokansan- mässä vallitsevasta keskityksestä, sen
7395: tuotteesta hieman kasvanut, kun taas julkisten viimeaikaisesta voimistumisesta ja tä-
7396: yhtiöiden osuus on pienentynyt tai polkee pai- män kehityksen vaikutuksesta yhteis-
7397: kallaan. kuntaan?
7398: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1969.
7399:
7400: Taisto Sinisalo. Ensio Laine. Matti Koivunen.
7401: Rainer Virtanen. Eino Tainio. Väinö R. Virtanen.
7402: Antti Kinnunen. Olavi J. Laine. Leo Suonpää.
7403: Aulis Juvela. Martti Linna.
7404: E 300/69
7405: 2
7406:
7407:
7408:
7409:
7410: E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
7411:
7412: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- voimavarojen kohdentomisen ja suhteellisten
7413: sa mainitussa tarkoituksessa, Te, Herra Puhe- hintojen muodostumisen kannalta.
7414: mies, olette 13 päivänä maaliskuuta 1969 päi- Kilpailujärjestelmän tehokkuus on varsin
7415: vätyn kirjeenne n:o 251 ohella toimittanut pitkälle riippuvainen yksityisen elinkeinoelä-
7416: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen- män omistus- ja vaikutussuhteiden jakautu-
7417: nöksen kansanedustaja Sinisalon ym. kirjalli- masta. Omistussuhteisiin ja markkinoiden ra-
7418: sesta kysymyksestä n:o 41, jossa tiedustellaan: kenteeseen liittyvät kysymykset kietoutuvat
7419: kuitenkin erittäin monimutkaisella tavalla toi-
7420: "Aikooko Hallitus suorituttaa selvi- siinsa, eikä niitä sen vuoksi pystytä tehok-
7421: tyksen yksityiskapitalistisessa talouselä- kaasti analysoimaan kiinnittämättä päähuomio-
7422: mässä vallitsevasta keskityksestä, sen ta koko kilpailuprosessin tutkimiseen. Talous-
7423: viimeaikaisesta voimistumisesta ja tä- neuvoston asettaman taloudellisen suunnittelun
7424: män kehityksen vaikutuksesta yhteis- työryhmän viime syksynä julkistamassa mie-
7425: kuntaan?" tinnössä pantiinkin sangen suurta painoa täl-
7426: laisen tutkimuksen suorittamiselle.
7427: Tähän tähtäävän selvitystyön käyntiin saat-
7428: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- taminen on kuitenkin ratkaisevasti riippuvai-
7429: vasti seuraavaa: nen nykyiseen informaatiotuotantoon liitty-
7430: Jatkuva keskittyminen on integroituvan yh- vien puutteiden poistamismahdollisuuksista.
7431: teiskuntataloudellisen kehityksen huomiota he- Ed. Sinisalon ym. kirjallisessa kyselyssä mai-
7432: rättävimpiä piirteitä. Tämä kehityssuunta saa nittu ruotsalainen keskittymistutkimus perus-
7433: pääasiallisen voimansa niistä tuotantoteknolo- tui moniin erillisselvityksiin, joiden suoritut-
7434: gisista muutoksista, joille lähinnä on tunnus- taminen on periaatteessa mahdollista myös
7435: omaista tuotantolaitosten optimikoon kasvu. Suomessa. Ruotsalaisten tutkimusten tärkein
7436: Näin syntyvistä mittakaava- ja muista suur- informaatiolähde koostui kuitenkin tietyistä
7437: tuotantoeduista hyötyminen on avaamassa jopa perustilastoista, lähinnä liikeyrityslaskennasta
7438: aivan uusia mahdollisuuksia väestön entistä no- ja kartelliviraston tutkimuksista. Vastaavat tie-
7439: peammalle vaurastumiselle. dot eivät Suomen osalta toistaiseksi ole käy-
7440: Keskittyminen ja integroituminen on johta- tettävissä.
7441: nut siihen, että valtiovalta on joutunut kiin- Suomessa pyritään kuitenkin parhaillaan ti-
7442: nittämään entistä enemmän huomiota talous- lastojärjestelmiemme tähänastista suurempaan
7443: järjestelmän instituutioihin kohdistuvien toi- integrointiin, tilastojen eri osa-alueiden peit-
7444: menpiteiden suunnitteluun. Näihin pyrkimyk- tävyyden parantamiseen ja yhtenäistämiseen.
7445: siin liittyvät hyvin keskeisellä tavalla kaikki Varsin keskeisiä ovat näihin integrointipyrki-
7446: ne toimenpiteet, jotka tähtäävät talousjärjestel- myksiin sisältyvät rekisterijärjestelmät. Näiden
7447: män tehokkuuden lisäämiseen. Tämä taas suunnitelmien toteutuessa on mahdollista saa-
7448: edellyttää varsin laaja-alaisia selvityksiä ja tut- da entistä paljon perusteellisempaa valaistusta
7449: kimuksia siitä, miten hyvin sekatalousjärjestel- koko kilpailujärjestelmämme tehokkuuteen liit-
7450: män eri mekanismit toimivat kansantalouden tyvistä kysymyksistä.
7451: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1969.
7452:
7453: Pääministeri Mauno Koivisto.
7454: 3
7455:
7456:
7457:
7458:
7459: T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
7460:
7461: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen riktningen av folkhushållningens resurser och
7462: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse bildningen av de relativa prisen.
7463: av den 13 mars 1969 nr 251 till vederbörande Konkurrenssystemets effektivitet är rätt
7464: medlem av statsrådet för avgivande av svar långt beroende av fördelningen av det privata
7465: översänt riksdagsman Sinisalos m.fl. skriftliga näringslivets äganderätts- och verkningsför-
7466: spörsmål nr 41, vari frågas: hållanden. De frågor som sammanhänger med
7467: äganderättsförhålloodena och marknadernas
7468: "Ämnar Regeringen föranstalta ut- struktur är emellertid insnärjda i varandra på
7469: redning av koncentrationen inom det ett synnerligen invecklat sätt och kan därför
7470: privatkapitalistiska näringslivet, den inte effektivt analyseras utan att huvudupp-
7471: ökade koncentrationen under senaste märksamheten riktas på undersökning av hela
7472: tid och den inverkan denna utveckling konkurrensprocessen. 1 det betänkande som
7473: har på samhället? '' senaste höst avgavs av en av ekonomiska rådet
7474: för ekonomisk planering tillsatt arbetsgrupp
7475: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt lades därför stor vikt vid att en sådan undersök-
7476: anföra följande: ning blir verkställd.
7477: För att en utredning i detta syfte skall
7478: En fortgående koncentration är ett av de kunna igångsättas är det emellertid av av-
7479: mest påfallande dragen i den integrerande görande betydelse att bristerna i den nuvarande
7480: samhällsekonomiska utvecklingen. Denna ut- inform11tionsproduktionen kan avlägsnas. Den
7481: vecklingstendens får huvudsakligen sin kraft i riksdagsman Sinisalos m.fl:s skriftliga spörs-
7482: ur de produktionsteknologiska förändringar mål nämnda svenska koncentrationsutred-
7483: som främst kännetecknas av att företagens ningen bygger på många särutredningar, som
7484: optimala storlek har vuxit. Utnyttjandet av de det i princip är möjligt att utföra också i
7485: fördelar som följer med en större produk- Finland. De svenska ib.ndersökningarMB
7486: tionsskala och med stordrift i övrigt håller viktigaste informationskälla var emellertid
7487: på att öppna helt nya möjligheter för en vissa grundläggande statistiker, främst före-
7488: snabbare ökning av befolkningens välstånd. tagsräkning och av kartellverket utförda under-
7489: Koncentrationen och integrationen har lett sökningar. Motsvarande uppgifter står tills
7490: till att statsmakten har nödgats fästa allt vidare inte till buds i Finland.
7491: större uppmärksamhet vid planeringen av de 1 Finlood strävar man dock som bäst till
7492: åtgärder som gäller det ekonomiska livets in- större integrering i våra statistiska system och
7493: stitutioner. I dessa strävanden intager alla de till att förbättra och förenhetliga de skilda
7494: åtgärder som syfter till att öka det ekono- statistiska delområdenas täckning. Speciellt
7495: miska systemets effektivitet en mycket central viktiga är de registersystem som ingår i dessa
7496: plats. Detta åter förutsätter synnerligen vitt- integreringssträvanden. När dessa planer är
7497: omfattande utredningar och undersökningar förverkligade, är det möjligt att få de med hela
7498: av hur väl det blandekonomiska~ systemets vårt konkurrenssystems effektivitet samman-
7499: olika mekanismer fungerar med tanke på in- hängande frågorna grundligare belysta.
7500: Helsingfors den 15 april 1969.
7501:
7502: Statsminister Mauno Koivisto.
7503: Kirj. ksm. n:o 42.
7504:
7505:
7506:
7507:
7508: Niinikoski ym.: Liikuntaesteisten liikkumis- ja toimintamahdolli-
7509: suuksien parantamisesta.
7510:
7511:
7512: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7513:
7514: Vanhojen ikäluokkien osuus kasvaa. Samalla säkin rakennustoiminnassa olisi otettava huo-
7515: lisääntyy qtyös sellaisten ihmisten luku, joilla mioon näiden liikuntaesteisten mahdollisuudet
7516: on erilaisia llikkumisvaikeuksia. Näitä niin J.iiJclrumiseen ja erilaiSeen toimintaan ybtei~
7517: sanottuja liikuntaesteisiä ovat myös tilapäisesti kunnassa. Olisi pyrittävä siihen, että vanhuu-
7518: ja pysyvästi vammautuneet, sairaat ja · lasten- den mukanaan tuoma liikkumisen vaikeus ei
7519: vaunuja työntävät äidit. Yhdyskuntasuunnitte- tee hankalaksi selviytymistä jokapäiväisen elä-
7520: lijat eivät ole tehneet näiden ihmisten hyväksi män eteen tuomista tilanteista. Oikein suun-
7521: sitä, mitä he välttämättä kaipaisivat. Monet niteltu ja toteutettu yhdyskuntasuunnittelu,
7522: julkiset paikat ja rakennukset puhumatta- joka ottaa liikuntaesteisyyden huomiöon, auttaa
7523: kaan asuintaloista muodostuvat ylivoimaiseksi vanhuksia heidän vaikeuksissaan. Sama koskee
7524: esteeksi heidän liikkumiselleen. Sama koskee luonnollisesti niitä, jotka ovat useista muista
7525: liikenneväyliä ja kulkuneuvoja. Liikuntaesteisiä eri syistä liikuntaesteisiä. Heidän hyväkseen
7526: arvioidaan olevan noin 10 prosenttia koko tehdyt parannukset tulevat useimmiteh · kaik~
7527: kansasta. Raaja- ja tukielinvammaisia sota- ja kien kansalaisten hyödyksi, vaikka luonnolli-
7528: siviili-invalideja on maassamme yli 80 000. sesti ensisijainen apu niistä onkin liikuntaestei-
7529: Reumainvalidien luku kohoaa yli 100 000. Eri- sille, joiden liikkumisen helpottamiseen tähtää-
7530: laisia tapaturmia sattuu vuosittain yli 200 000, viä toimenpiteitä olisi pikaisesti tehostettava.
7531: joista työtapaturmia yli 170 000. Liikenne- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7532: onnettomuuksissa loukkaantuu vuosittain noin tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7533: 15 000 ihmistä ja moottoriajoneuvojen määrän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7534: lisääntyessä tämä määrä tulee edelleen kasva- vaksi seuraavan kysymyksen:
7535: maan. Osa näistä onnettomuuksien uhreista
7536: vammautuu tilapäisesti, mutta osalle vammat Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7537: muodostuvat pysyviksi ja heistä tulee pysyvästi . ryhtyä liikuntaesteisten llikkumis- ja toi-
7538: llikuntaesteisiä. Näiden lisäksi on otettava huo- mintamahdollisuuksien parantamiseksi
7539: mioon ne, jotka vanhuutensa vuoksi joutuvat rakennuksia, liikenneväyliä ja kulkuneu-
7540: vaikeuksiin liikkuessaan. voja suunniteltaessa ja rakennettaessa?
7541: Uusia julkisia rakennuksia tehtäessä ja yleen-
7542: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1969.
7543:
7544: Paavo Niinikoski. Hannes Paaso. Aulis Sileäkangas.
7545: Artturi Jämsen. Pekka Vilmi. Katri Kaarlonen.
7546:
7547:
7548:
7549:
7550: E 289/69
7551: 2
7552:
7553:
7554:
7555:
7556: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7557:
7558: Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa jemmaltakin julkisten rakennusten suunnitte-
7559: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lussa. Tämän seurauksena rakennushallitus on
7560: olette kirjeellänne 14 päivältä maaliskuuta kiinnittänyt suunnittelijoiden huomiota erityi-
7561: 1969, n:o 269, lähettänyt valtioneuvoston sesti sellaisten rakennusten suunnitteluun, jotka
7562: asianomaisen. jäsenen vastattavaksi kansanedus- sisältävät yleisöä palvelevia tiloja korostaen
7563: taja Paavo Niinikosken ym. tekemän seuraavan liikuntaesteisten liikkumisen ja asioimisen hel-
7564: sisältöisen kysymyksen: pottamista. Tällaisia .rakennuksia ovat esimer-
7565: kiksi valtion virastotalot, jotka käsittävät pos-
7566: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tin, veroviraston, sairausvakuutuksen ja niihin
7567: ryhtyä liikuntaesteisten liikkumis- ja toi- verrattavia tiloja.
7568: mintamahdollisuuksien parantamiseksi Rakennushallitus on edelleen pitänyt tarkoi~
7569: rakennuksia, liikenneväyliä ja kulkuneu- tuksenmukaisena kiinnittää mainittuihin .seik-
7570: voja suunniteltaessa ja rakennettaessa?'~ koihin huomiota myös ,tapauksissa, joissa se
7571: joutuu lausuntoa antavana viranomaisena käsit-
7572: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- telemään yleisötiloja sisältäviä rakennuksia.
7573: taen seuraavaa: Kaavoja vahvistaessaan sisäasiainministeriö
7574: Suunnitellessaan tai suunnitteluttaessaan jul- kiinnittää huomiota varsinkin liikenteen jäsen-
7575: kisia rakennuksia on rakennushallitus sairaala- telyyrt uusilla asemakaava-alueilla niin, että ajo•
7576: ja sosiaalialan laitosten yhteydessä kiinnittänyt neuvo- ja jalankulkuliikenne voidaan osoittaa
7577: huomiota liikuntaesteisten liikkumis- ja toi- turvallisesti omille liikenneväylilleen, tarvit-
7578: mintamahdollisuuksiin rakennuksissa. taessa myös jalankulkusiltoja ja alikäytäviä hy-
7579: Kysymyksen perusteluissa esitetyt seikat ovat väksikäyttäen.
7580: osaltaan aiheuttaneet asian esilleottamisen laa-
7581: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1969.
7582:
7583: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
7584: 3
7585:
7586:
7587:
7588:
7589: T ill R He s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
7590:
7591: 1 det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen der. Såsom en följd av detta har byggnadssty-
7592: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse relsen fäst planerarnas uppmärksamhet särskilt
7593: av den 14 mars 1969 nr 269 tili vederbörande vid planeringen av sådana byggnader, vilka
7594: medlem av statsrådet för avgivande av svar innehåller utrymmen som betjänar allmänheten
7595: översänt följande av riksdagsman Paavo Niini- och därvid understruckit vikten av att under-
7596: koski m. fl. ställda spörsmål: lätta de rörelsehindrades möjligheter att röra
7597: sig och sköta sina angelägenheter i dem. Dylika
7598: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen byggnader är bl. a. statens ämbetshus, vilka
7599: vidtaga för förbättrande av rörelsehind- omfattar posten, skatteverket, sjukförsäkringen
7600: rades rörelse- och verksamhetsmöjlig- och med dem jämförliga lokaliteter.
7601: heter vid planering och byggande av Byggnadsstyrelsen har vidare ansett det
7602: byggnader, trafikleder och fortskaff- ändamålsenligt att fästa uppmärksamhet vid
7603: ningsmedel?" dessa omständigheter också i sådana fall, där
7604: den i egenskap av myndighet som avger ut-
7605: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt låtande kommer att taga befattning med bygg-
7606: anföra följande: nader, vilka innehåller för allmänheten avsedda
7607: Byggnadsstyrelsen har då den planerat eller utrymmen.
7608: låtit planera offentliga byggnader i samband Då planer fastställes fäster ministeriet för
7609: med sjukhus- och sociala inrättningar fäst upp- inrikesärendena uppmärksamhet i synnerhet vid
7610: märksamhet vid rörelsehindrades rörelse- och disponeringen av trafiken inom nya stadsplane-
7611: verksamhetsmöjligheter i byggnaderna. områden så, att fordons- och fotgängartrafiken
7612: De i motiveringen för spörsmålet framförda kan dirigeras tryggt till sin egen trafikled, vid
7613: omständigheterna har för sin del lett tili att behov med utnyttjande också av broar för
7614: ärendet upptagits tili diskussion i vidare om- fotgängare och vägportar.
7615: fattning vid planeringen av offentliga byggna-
7616: Helsingfors den 10 april 1969.
7617:
7618: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
7619: Kirj. ksm. n:o 43.
7620:
7621:
7622:
7623:
7624: E. Laine ym.: Kuntien työhönsijoitusosuuksien tarkistamisesta.
7625:
7626:
7627: E d u s kunnan H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
7628:
7629: Päättäessään kuntien työhönsijoitusosuuksista kaista maan talouspolitiikan suuntaa ja sisäl-
7630: vuodelle 1969 Valtioneuvosto käytti ensim- töä. Ottaen lisäksi huomioon kuntien taloudel-
7631: mäisen kerran perusteena kuntien kantokyky- liset vaikeudet, joita ilmentää mm. lähes 350
7632: luokitusta. Eräiden kuntien sijoitusosuuden kunnassa tapahtunut ennakkoäyrin hinnan nou-
7633: supistumisesta huolimatta seurauksena oli kun- su kuluvan vuoden alussa, olisi välttämätöntä
7634: tien kokonaissijoitusvelvollisuuden lisääntymi- tarkistaa työhönsijoitusosuuksien perusteita.
7635: nen yhteensä n. 1 700 henkilöllä. Näin tapah- Ilmeisesti olisi paikallaan laatia uusi luokitus
7636: tunut kuntien kustannusosuuden kasvu kohdis- työhönsijoitusosuuksien määrittelyä varten. Sa-
7637: tui pääasiassa kaupunkeihin ja kauppaloihin, massa yhteydessä on luonnollisesti otettava
7638: mutta myöskin moniin maalaiskuntiin. Esi- huomioon Eduskunnan em. lausuma kustan-
7639: merkkinä todettakoon, että Turun kaupungin nusosuuksien siirrosta.
7640: ja Halikon kunnan työhönsijoitusvelvoite ka.s- Mikäli edellä esitettyä uudistusta ei saada
7641: voi 22 % :lla. Ensinmainitun osalta tämä mer- toteutettua ennen kuluvan vuoden kesäkuun
7642: kitsi sijoitusvelvollisuuden kasvua 435 henki- loppua, tulisi valtioneuvoston myöntyä kuntien
7643: löllä. anomuksiin saada kantokykyluokituksen perus-
7644: Vaitioneuvoston em. päätös on ristiriidassa teella lisätty työhönsijoitusosuus alenemaan
7645: Eduskunnan asiaan omaksuman kannanoton vuoden 1968 tasolle.
7646: kanssa, sillä käsitellessään esitystä laiksi kan- Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
7647: tokykyluokituksesta ym. 28. 11. 1967 Edus- § :n 1 momentin perusteella esitämmme valtio-
7648: kunta lausui edellyttävänsä, "ettei valtiolle neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
7649: kuuluvia menoja kantokykyluokituksen perus- seuraavan kysymyksen:
7650: teella siirretä kuntien va.stattavaksi sekä että
7651: hallitus tarkoin seuraa säännösten soveltamis- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
7652: ta käytännössä, ja mikäli luokitus johtaa koh- useiden kuntien työhönsijoitusosuuksien
7653: tuuttomuuksiin, ne oikaistaan ja Eduskunnalle lisääminen aiheuttaa kunnille ja kun-
7654: annetaan sellaiset esitykset, joihin ilmenee nallisveron maksajille kohtuuttomia ta-
7655: ailietta." loudellisia vaikeuksia, ja jos on,
7656: Yhteiskunnan tulee huolehtia kansalaisten mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7657: työnsaannin turvaamisesta. Yksityisten työnan- ryhtyä kuntien työhönsijoitusosuuksien
7658: tajien ohella tämä velvollisuus kuuluu val- tarkistamiseksi siten, että Eduskunnan
7659: tiolle. Kunnilla ei ole mahdollisuutta vaikut- 28. 11. 1967 ilmaisema tahto toteu·
7660: taa. työttömyyden syihin eivätkä ne voi rat- tuu?
7661: Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1969.
7662:
7663: Ensio Laine. Pauli Puhakka.
7664: Martti Linna. Aimo Laiho.
7665: Aulis Juvela.
7666:
7667:
7668:
7669:
7670: E 309/69
7671: 2
7672:
7673:
7674:
7675:
7676: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7677:
7678: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa häisen valmistumisen vuoksi ottaa huomioon
7679: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, työhönsijoitusvelvollisuuden nousun aiheutta-
7680: olette kirjeellänne 14 päivänä maaliskuuta maa taloudellista lisärasitusta laatiessaan talous-
7681: 1969 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen arvioita tälle vuodelle, kulkulaitosten ja yleis-
7682: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja E. Lai- ten töiden ministeriö myönsi, neuvoteltuaan
7683: neen ym. tekemän seuraavan sisältöisen kysy- asiasta. kunnallisten keskusjärjestöjen kanssa,
7684: myksen: kunnille helpotusta työllisyyslain 9 § :n 4 mo-
7685: mentin nojalla. Helpotus myönnettiin paria
7686: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että poikkeusta lukuunottamatta siten, että kunta
7687: useiden kuntien työhönsijoitusosuuksien sai laskea työhönsijoitusvelvollisuutensa kun-
7688: lisääminen aiheuttaa kunnille ja kun- nalle vuodeksi 1968 määrätyn prosenttiluvun
7689: nallisveron maksajille kohtuuttomia ta- ja 1. 1. 1968 olleen asukasluvun perusteella,
7690: loudellisia vaikeuksia, ja jos on, kuitenkin siten, että työhönsijoitusvelvollisuus
7691: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ei alentunut vuonna 1968 olleesta työhönsijoi-
7692: ryhtyä kuntien työhönsijoitusosuuksien tusvelvollisuudesta. Helpotus myönnettiin kun-
7693: tarkista.miseksi siten, että Eduskunnan nan sitä esittäessä ja se on voimassa 30. 6.
7694: 28. 11. 1967 ilmaisema tahto toteu- 1969 saakka. Helpotuksia myönnettin yhteensä
7695: tuu?" 82 kunnalle ja helpotuksen ·saaneiden kuntien
7696: kokonaissijoitusvelvollisuuden vähennys oli yh-
7697: Vastauksena kysymykseen esitän kunnoit- teensä 1 048.
7698: taen seuraavaa: Kunnilla on mahdollisuus esittää helpotuk-
7699: Sen jälkeen kun valtioneuvosto oli vahvis- sia myös loppuvuodeksi. Kuntien esitykset ote-
7700: tanut kuntien kantokykyluokituksen 12. 12. taan hyvissä ajoin ministeriössä käsiteltäviksi.
7701: 1968 ( 67 3/68) sekä kuntien työhönottosijoi- Työllisyyslain 9 § :ää nyt ensimmäisen ker-
7702: tusryhmityksen 19. 12. 1968 (743/68), voitiin ran sovellettaessa on todettu, että kunnan työ-
7703: todeta, että eräiden kuntien työhönsijoitusvel- hönsijoitusvelvollisuuden sitominen kiinteästi
7704: vollisuudet muuttuivat vuodeksi 1969 melko siihen, mihin työhönsijoitusryhmään kunta
7705: oleellisesti. Vaikka kunnan kantokykyluokka kuuluu, johtaa eräissä tapauksissa kohtuutto-
7706: oli laskenut, saattoi kunnan työhönsijoitusvel- maan tulokseen. Tämän vuoksi onkin annettu
7707: vollisuus kuitenkin nousta siitä syystä, että Hallituksen esitys lain muuttamiseksi siten,
7708: laissa säädettyjen perusteiden mukaan kunta että luovutaan kuntien jakamisesta viiteen ryh-
7709: asetettiin edellisvuotista korkeampaan ryhmään. mään ja sen sijaan määrättäisiin kunnan työ-
7710: Toisaoalta taas useiden kuntien työhönsijoitus- hönsijoitusosuus kunkin kantokykyluokan koh-
7711: velvollisuudet laskivat. dalla mainittujen prosenttimäärien ylä- ja ala-
7712: Kuntien kokonaissijoitusvelvollisuuden nou- rajojen puitteissa. Tällöin voitaisiin kuntien
7713: suun on vaikuttanut oleellisesti Helsingin kau- työhönsijoitusosuutta määrättäessä kiinnittää
7714: pungin osuuden nousu 1 144 työntekijällä. To- huomiota myös kuntien mahdollisesti laatimiin
7715: dettakoon, että Helsingissä ei työllisyystilanne pitkänajan toimintataloussuunnitelmiin.
7716: ole vaatinut tällä vuosikymmenellä kaupungin Tämän, Herra Puhemies, olen tahtonut saat-
7717: velvollisuutta kokonaisuudessaan täytettäväksi. taa tietoonne.
7718: Kun kunnat eivät voineet ryhmityksen myö-
7719: Helsingissä, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä, 17 päivänä huhtikuuta. 1969.
7720:
7721: Ministeri Viljo Virtanen.
7722: 3
7723:
7724:
7725:
7726:
7727: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7728:
7729: I syfte som nämnes i 37 § 1 mom. riksdags- delningen i grupper så sent blev färdig, inte
7730: ordningen har Ni, Herr Talman, med Eder vid uppgörandet av budget för detta år kunde
7731: skrivelse den 14 mars 1969 tiliställt veder- beakta den ökade ekonomiska börda en ök-
7732: börande medlem av statsrådet för avgivande ning av arbetsplaceringsskyldigheten skulle
7733: av svar följande av riksdagsmannen E. Laine medföra, beviljade ministeriet för kommuni-
7734: m.fl. inlämn'<l.de ~pörsmål: kationsväsendet och ailmänna arbetena, efter
7735: att ha konfereret därom med de kommunala
7736: "Är Regeringen medveten om att centralorganisationerna, kommunema lättnad
7737: öka.ndet av kommunernas arbetsplace- med stöd av 9 § 4 mom. lagen om sysselsätt-
7738: ringsandelar åsamkar många kommuner ning. Lättnad beviljades, på ett par undantag
7739: och kommunalskattebetalare oskäliga när, så att kommunen fick räkna. sin arbets-
7740: ekonomiska svårigheter, och om så är placeringsskyldighet enligt för kommunen för
7741: fallet, 1968 fastställd procent och antalet invånare
7742: vilka åtgärder ämnar Regeringen den 1. 1. 1968, likväl så att arbetsplacerings-
7743: vidtaga i syfte att justera arbetspla.ce- skyldigheten inte minskades från år 1968.
7744: ringsandelama så, att den önskan Riks- Lättnad beviljades på kommuns ansökan och
7745: dagen uttalat den 28. 11. 1967 för- är gällande tili den 30. 6. 1969. Sammanlagt
7746: verkligas?" 82 kommuner beviljades lättna.d och minsk-
7747: ningen för dessa var inalles 1 048.
7748: Som svar på detta spörsmål önskar jag Kommunema har möjlighet att ansöka om
7749: vördsamt fra.mhålla: lättnader också för senare delen av året. Kom-
7750: Efter det att statsrådet hade fastställt kom- munernas framställningar behandlas i minis-
7751: munernas bärkraftsklassificering den 12. 12. teriet i god tid.
7752: 1968 ( 673/68) samt kommunemas arbets- Då sysselsättningslagens 9 § nu tiliämpades
7753: placeringsgruppering den 19. 12. 1968 ( 743/ för första. gången fann man, att ett fast
7754: 68) kunde man konstatera, att vissa kom- bindande av kommunens arbetsplaceringsandel
7755: muners arbetsplaceringsskyldighet för år 1969 vid den omständigheten viiken arbetsplace-
7756: förändra.des rätt väsentligt. Trots att kom- ringsgrupp kommunen tilihör, i vissa fall leder
7757: munens bärkraftsklass hade sjunkit kunde tili oskäligt resultat. Fördenskull har Riks-
7758: arbetsplaceringsskyldigheten likväl öka med dagen förelagts en proposition med förslag tili
7759: anledning av att kommunen enligt de i lagen ändring av lagen så att man skulle avstå från
7760: stadgade grunderna placerades i en högre a.tt indela kommunema i fem grupper och
7761: grupp än föregående år. A andra sidan åter istället skulle kommuns arbetsplaceringsandel
7762: minskades många. kommuners arbetsplacerings- fastställas inom i procent uttryckta högsta och
7763: andelar. lägsta gränser i fråga om envar bärkrafts-
7764: Att kommunemas totala placeringsskyldighet klass. Härvid kunde man vid fastställandet av
7765: ökade berodde väsentligt på att Helsingfors kommuns arbetsplaceringsandel fästa. upp-
7766: stads andel ökade med 1 144 arbetstagare. märksamhet vid av kommunerna eventuellt
7767: Det må här konstateras, att sysselsättnings- uppgjort långtidsprogram för ekonomisk och
7768: läget i Helsingfors icke under detta decennium annan verksamhet.
7769: ha.r krävt, att staden skulle uppfylla hela sin Detta, Herr Talman, har jag velat bringa
7770: placeringsskyldighet. tili Eder kännedom.
7771: Då kommunerna, med anledning av att in-
7772: Helsingfors, ministeriet för kommunikationsväsoodet och allmänna arbetena den 17 apdl
7773: 1969.
7774:
7775: Minister Vilio Virtanen.
7776: Kirj. ksm. n:o 44.
7777:
7778:
7779:
7780:
7781: Sillantaus ym.: Kiinteistöjen verotusarvojen korottamisesta.
7782:
7783:
7784: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
7785:
7786: Nykyinen vakauttamisvaihe rakentuu sopi- tukset asunto-osakkeiden omaisuusverotuksessa
7787: mukseen, jonka mukaan hallitus on lupautunut vuodelta 1968 ,tulevat olemaan varsin yleisiä.
7788: huolehtimaan siitä, ettei verorasitusta vuosina. Asuntokiinteistöjen ja asunto-osakkeiden ve-
7789: 1968-1969 lisätä. Nyt voidaan kuitenkin to- rorasituksen lisääminen merkitsee sitä, että
7790: deta, että vaikka suoranaisia veronkorotusesi- valtiovalta tätä tietä nostaa asumiskustannuk-
7791: tyksiä ei ole annettu, niin valtiovarainministe- sia. Kun vakauttamissopimuksen eräänä olen-
7792: riön antamilla päätöksillä ja. ohjeilla on eräitä naisena velvoituksena on huolehtiminen siitä,
7793: veroperusteita korotettu tavalla, joka merkit- etteivät asumiskustannukset vuokrien nostami-
7794: see suoranaista verorasituksen lisäämistä. Tä- sen muodossa nouse, on tällaista asumiskustan-
7795: mä koskee etenkin kiinteistöihin kohdistuvaa nusten nostamista veronkorotusten avulla pi-
7796: verotusta. dettävä selvästi vakauttamissopimuksen vastai-
7797: Jo viime marraskuussa valmistuneessa. vero- sena. Jo ennen vakauttamissopimusta säädetyn
7798: tuksessa voitiin todeta, että kiinteistöjen vero- uuden omaisuusverolain mukainen 40 % :n vä-
7799: tusarvoja ja niihin kytkeytyviä asunto-osakkei- hennys oman asunnon omaisuusveroarvosta ei
7800: den arvoja oli edellisestä vuodesta tuntuvasti tätä kuvaa muuta. Näyttää siltä, että nyt va-
7801: korotettu. Kun vuoden 1967 verotuksen perus- kauttamisaikana verotusarvoja korottamalla py-
7802: teet oli kuitenkin jo vahvistettu ennen vakaut- ritään ottamaan pois tämä ennen vakauttamis-
7803: tamissopimusta., ei tätä verorasituksen lisäystä sopimusta aikaansaatu lievennys omien asunto-
7804: voitane pitää vakauttamissopimuksen vastai- jen verotuksen osalta..
7805: sena. Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
7806: Toisin on laita kysymyksen ollessa vuoden päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
7807: 1968 verotukseen liittyvien kiinteistöjen vero- me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
7808: perusteiden korottamisesta. Valtiovarainminis- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
7809: teriön 13. 12. 68 antamalla. päätöksellä on kiin- sen:
7810: teistöjen teknillisiä arvoja korotettu keskimää- Katsooko Hallitus, että kiinteistöjen
7811: rin 12-15 %. Myös ikäalennuksia on osit- verotusarvojen ja siten myös niiden
7812: tain supistettu valtiovarainministeriön 2. 1. 69 omaisuusverorasituksen lisääminen ei
7813: antamalla päätöksellä, johon päätökseen sisäl- ole vakauttamissopimuksen vastaista ja
7814: tyvillä asunto-osakkeiden verotusta koskevilla mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7815: säännöksillä on muitakin verorasitusta lisääviä ryhtyä, ettei asumiskustannuksia. jatku-
7816: vaikutuksia. Kaikki nämä muutokset kiinteis- vasti koroteta asuntokiinteistöjen ja
7817: töjen ja asunto-osakkeiden verotuksessa tule- asunto-osakkeisiin kohdistuvaa verorasi-
7818: vat merkitsemään eräiden arvioiden mukaan tusta lisäämällä?
7819: sitä, että esimerkiksi 30-40 prosentin koro-
7820: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1969.
7821:
7822: Pentti Sillantaus. Matti Raipala.
7823: Timo Mäki.
7824:
7825:
7826:
7827:
7828: E 296/69
7829: 2
7830:
7831:
7832:
7833:
7834: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7835:
7836: Teille, Herra Puhemies ovat kansanedustaja Kun rakennusten arvioimista vuodelta 1968
7837: Pentti Sillantaus ym. esittäneet valtiopäiväjär- toimitettavaa verotusta varten koskevia maa-
7838: jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio- räyksiä va.lmisteltaessa ministeriöllä oli käytet-
7839: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi tävissään tilastotietoja erilaisten rakennusten
7840: seuraavan kysymyksen: keskimääräisistä rakennuskustannuksista vuonna
7841: 1967 ja kun nämä tiedot osoittivat, että minis-
7842: "Katsooko Hallitus, että kiinteistöjen teriön vuodelle 1967 vahvistamat korkeimmat-
7843: verotusarvojen ja siten myös niiden kin verotusarvot olivat huomattavasti saman
7844: omaisuusverorasituksen lisääminen ei vuoden keskimääräisiä rakennuskustannuksia
7845: ole vakauttamissopimuksen vastaista ja alhaisemmat, ei ministeriö katsonut voivansa
7846: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo säilyttää rakennusten verotusarvoja ennallaan,
7847: ryhtyä, ettei asumiskustannuksia. jatku- vaan korotti niiden tasoa siten, että ne tulivat
7848: vasti koroteta asuntokiinteistöjen ja lähelle vuoden 1967 keskimääräistä kustannus-
7849: asunto-osakkeisiin kohdistuvaa verorasi- tasoa. Haluan erityisesti korostaa, että tässä ta-
7850: tusta lisäämällä?" pauksessa. oli kysymyksessä kustannustasossa
7851: ennen vakauttamissopimusta tapahtuneen nou-
7852: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu sun toteaminen ja verotusarvojen korottaminen
7853: toimialaani valtiovarainministeriössä, esitän tuohon tasoon lain velvoittavan säännöksen
7854: vastauksena siihen kunnioittavasti seuraavaa: nojalla. Mitä sitten asunto-osakeyhtiöiden osak-
7855: Veronalaisten varojen arvioimista koskeva keiden verotusarvoja koskeviin arvioimisperus-
7856: pääsääntö on lausuttu tulo- ja omaisuusvero- teisiin tulee, perustuvat ne kuten aikaisemmin-
7857: lain 34 §: ssä sellaisena kuin se on 29 päivänä kin yhtiön netto-omaisuuteen, jota laskettaessa
7858: joulukuuta 1967 annetussa laissa ( 613/6 7 ) . rakennusten arvo on arvioitu edellämainittujen
7859: Sen mukaan veronalaisiin varoihin kuuluva a.rvioimisperusteiden mukaan ja tontin arvo sen
7860: omaisuus arvostetaan siihen käypään arvoon, käyvän arvon mukaan.
7861: mikä sillä oli verovuoden päättyessä omistajan Arvosteltaessa kysymystä siitä, onko verovel-
7862: hallussa ja sillä paikalla, missä se oli. KäyväHä vollisten verorasitus vuodesta 1967 vuoteen
7863: arvolla tarkoitetaan omaisuuden todennäköistä 1968 edelläselostettujen verotusperusteiden
7864: luovutushintaa. Tätä säännöstä sovelletaan en- korotusten johdosta noussut, on otettava huo-
7865: simmäisen kerran vuodelta 1968 toimitetta- mioon, että omaisuusverotusta on hallituksen
7866: vassa verotuksessa. Vaikka valtiovarainminis- aloitteesta huomattavasti lievennetty vuodelta
7867: teriölle on käytännöllisistä syistä annettu 1968 toimitetta.vassa verotuksessa. Omaisuuden
7868: oikeus antaa tarkemmat määräykset rakennus- veronalainen alaraja on korotettu 12 500 mar-
7869: ten ja rakenneimien jälleenhankinta-arvon ar- kasta 25 000 markkaan ja omaisuusvero on
7870: vostuksesta ja niistä perusteista, joiden mu- alennettu viimeksimainitusta omaisuudesta 80
7871: kaan mm. asunto-osakeyhtiön osakkeiden käy- markasta 16 markkaan. Mainittakoon vielä esi-
7872: pä arvo on verotuksessa määrättävä, rajoittaa merkkinä omaisuusveroasteikon lievennyksestä,
7873: edellätarkoitettu pääsääntö valtiovarainministe- että 50 000 markan omaisuudesta oli vero en-
7874: riön toimivaltaa asiassa. Ministeriön on mää- nen 310 markkaa ja vuodelta 1968 vain 216
7875: räyksiä antaessaan sovellettava paasaannön markkaa. Voidaan tuskin väittää, että raken-
7876: edellyttämää käyvän arvon periaatetta eli pyrit- nusten verotusarvojen korotukset 12-15 pro-
7877: tävä antamaan nuo tarkemmat määräykset sentilla., lisäisivät verorasitusta enemmällä kuin
7878: sellaisiksi, että ne vastaavat omaisuuden toden- millä omaisuusveroasteikon lievennys sitä on
7879: näköistä luovutushintaa. vähentänyt. Lisäksi on huomattava, että kak-
7880: sinkertainen omaisuusverotus on poistettu va- jota tuon vuoden viimeisen pörssipäivän osake-
7881: pauttamalla asunto-osakeyhtiöt kokonaan omai- kurssit osoittivat, koska ministeriö katsoi, ettei
7882: suusverotuksesta ja ns. omistaja-asunnoista on objektiivisesti todetun käyvän arvon noudatta-
7883: verovelvollisella oikeus 80 000 markan arvoon minen verotusperusteita vahvistettaessa ollut
7884: saakka tehdä 40 prosentin vähennys. vakautta.missopimuksen vastaista. Myöskään
7885: Mainittakoon vielä, että Helsingin arvopape- muiden sellaisten verotusperusteiden, jotka
7886: ripörssissä noteerattujen teollisuusosakkeiden laissa on sidottu omaisuuden käypään arvoon
7887: osakeindeksi nousi vuoden 1968 aikana noin tai jälleenhankinta-arvoon, korottamisen ei voi-
7888: 55 prosentilla. Valtiovarainministeriö vahvisti da katsoa olevan vaka.uttamissopimuksen vas-
7889: näiden osakkeiden verotusarvon sille tasolle, taista.
7890: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1969.
7891:
7892: Ministeri Ele Alenius.
7893: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7894:
7895: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Då ministeriet vid beredning av bestämmel-
7896: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande serna om värdet av byggnader för beskatt-
7897: medlem av statsrådet för avgivande av svar ningen för år 1968 hade till sitt förfogande
7898: översänt följande av riksdagsman Pentti Sil- statistiska uppgifter om olika byggnaders me-
7899: lantaus m.fl. ställa spörsmål: del-byggnadskostnader år 1967, och då dessa
7900: uppgifter visade, att även de högsta beskatt-
7901: "Anser Regeringen, att ökandet av ningsvärden som ministeriet fastställde för år
7902: fastigheternas beskattningsvärde och 1967 var betydligt lägre än byggnadskostna-
7903: sålunda även av deras förmögenhets- derna i medeltal för sammma år, ansåg mi-
7904: skattebörda icke strider mot stabilise- nisteriet, att det icke kunde bibehålla bygg-
7905: ringsavtalet och nadernas skattevärden oförändrade, utan höjde
7906: till vilka åtgärder ärnar Regeringen deras nivå så, att de närmade sig kostnads-
7907: skrida, för att boendekostnaderna icke nivån för år 1967. Jag vill särskilt betona, att
7908: fortgående skulle ökas genom ökning det i detta fall var fråga om konstaterande av
7909: av den skattebörda som belastar bo- en stegring av kostnadsnivån, som hade ägt
7910: stadsfastigheter och bostadsaktier?" rum före stabiliseringsavtalet och om höjande
7911: av beskattningsvärdena till denna nivå med
7912: Då det i spörsmålet avsedda ärendet hör stöd av lagens förpliktande stadgande. Vad
7913: till mitt verksamhetsområde i finansministeriet, grunderna för uppskattning av beskattnings-
7914: får jag såsom svar vördsamt anföra följande: värdena av aktier i bostadsaktiebolag beträffar,
7915: Huvudregeln för uträkning av skattepliktiga grundar de sig liksom tidigare på bolagets
7916: tillgångar uttalas i 34 § lagen om inkomst- och nettotillgångar, vid vars uträknande bygg-
7917: förmögenhetsskatt, sådan den lyder i lagen nadernas värde uppskattats enligt ovannämnda
7918: den 29 december 1967 ( 613/67). Enligt den beräkningsgrunder och tomtens värde enligt
7919: värderas egendom som hör till de skattepliktiga dess gängse värde.
7920: tillgångarna efter det gängse värde som den Vid bedömning av frågan, huruvida de
7921: hade vid skatteårets utgång i ägarens hand skattskyldigas skattebörda stigit från år 1967
7922: och på den plats där den befann sig. Med till år 1968 på grund av höjningen av ovan-
7923: gängse värde avses förmögenhetens sannolika nämnda beskattningsgrunder, hör beaktas, att
7924: överlåtelsepris. Detta stadgande tillämpas förmögenhetsbeskattningen lindrats betydligt
7925: första gången vid beskattningen för år 1968. på regeringens initiativ vid beskattningen för
7926: Ehuru finansministeriet av praktiska skäl er- år 1968. Den undre gränsen för skattepliktig
7927: hållit rätt att utfärda närmare bestämmelser förmögenhet har höjts från 12 500 mark till
7928: om uppskattningen av bygnaders och konstruk- 25 000 mark och förmögenhetsskatten har för
7929: tioners återanskaffningsvärde och om de grun- sistnämnda förmögenhet sänkts från 80 mark
7930: der, enligt vilka bl. a. det gängse värdet av till 16 mark. Såsom exempel på den lindrade
7931: bostadsaktiebolagens aktier skall fastställas vid förmögenhetsskatteskalan må vidare nämnas,
7932: beskattningen, begränsar ovan avsedda huvud- att skatten för en förmögenhet på 50 000 mark
7933: regel finansministeriets befogenheter i denna förut var 310 mark och för år 1968 endast
7934: sak. Ministeriet skall när det meddelar 216 mark. Man kan knappast påstå, att höj-
7935: föreskrifter tillämpa huvudregelns princip om ningen av beskattningsvärdet för byggnader
7936: gängse värde, ellet söka utfärda dessa närmare med 12-15 procent skulle öka skattetungan
7937: föreskrifter så, att de motsvarar egendomens mera än vad den mildare förmögenhets-
7938: sannolika överlåtelsepris. skatteskalan minskat den. Y tterligare är att
7939: 5
7940:
7941: observera, att dubbel förmögenhetsbeskattning dessa aktier tili den nivå aktiekurserna för
7942: avskaffats genom att bostadsaktiebolagen helt nämnda års sista börsdag Mgav, emedan mi-
7943: och hållet befriats från förmögenhetsbeskatt- nisteriet ansåg, att följandet av ett objektivt
7944: ning och att skattskyldig har rätt att för s.k. konstaterat gängse värde vid fastställandet av
7945: egen bostad avdraga 40 procent ända upp tili beska.ttningsgrunderna icke stred emot stabi-
7946: ett värde av 80 000 mark. Vidare kan nämnas, liseringsavtalet. Icke heller höjningen av andra
7947: att aktieindex för på värdepappersbörsen i sådana beskattningsgrunder, vilka i lag bundits
7948: Helsingfors noterade industriaktier under år vid förmögenhetens gängse värde eller vid
7949: 1968 steg med omkring 55 procent. Finans- återanskaffningsvärdet, kan anses strida mot
7950: ministeriet fastställde beskattningsvärdet för stabiliseringsavtalet.
7951: Helsingfors den 16 april 1969.
7952:
7953: Minister Ele Alenius.
7954:
7955:
7956:
7957:
7958: E 296/69
7959: Kirj. ksm. n:o 45.
7960:
7961:
7962:
7963:
7964: Vaittinen ym.: Voin käyttämisestä margariinin valmistukseen.
7965:
7966:
7967:
7968: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7969:
7970: Kasvavien voivarastojen aiheuttaman ongel- rasva on voirasva, minkä rasvahappokoostumus
7971: man ratkaiseminen vaikeutuu päivä päivältä. on erittäin monipuolinen, koska se sisältää mm.
7972: Hallitus on itsekin tietoinen siitä, että suun- suotuisasti vaikuttavia lyhytketjuisia rasvahap-
7973: nitellut ja jo aloitetut toimenpiteet voiva- poja. Aikoinaan pelätty kolesterolipitoisuus
7974: rastojen vähentämiseksi eivät riitä kuluttamaan voissa on vähäinen. Sokerin syönti synnyttää
7975: ylijäämävarastaa ja että näistä toimenpiteistä moniverroin enemmän kolesterolia ihmisissä,
7976: huolimatta voivarastot tulevat ensi tuotantokau- joilla on siihen taipumus.
7977: tena jatkuvasti kasvamaan. Kansanterveyden kannalta parasta margariinia
7978: Ratkaisua ongelmaan etsittäessä on myös saataisiin siis käyttämällä valmistusaineina vain
7979: otettava huomioon, että väestön ravintoras- alkuperäisiä kasviöljyjä sekä voita. Tällöin väl-
7980: vain kokonaiskulutusta ei voida nykyisestään tyttäisiin myös käyttämästä monia kemiallisia
7981: oleellisesti lisätä. Jos voin kulutusta halutaan lisäaineita, kuten emulgoimisaineita, joita voissa
7982: lisätä, on muiden ravintorasvojen, lähinnä mar- on luonnostaan.
7983: gariinin kulutusta vähennettävä. Margariinin
7984: käytön supistaminen edellyttäisi puolestaan voin Voivarastojen jatkuvasti kasvaessa on kan-
7985: ja margariinin hintasuhteen muuttamista marga- san- ja valtiontaloutemme tilanteessa, missä on
7986: riinin hintaa nostamalla likipitäen sellaiseksi pakko turvautua poikkeuksellisiin toimenpitei-
7987: kuin se oli ennen voin hinnan viime korotusta. siin. Yksinkertaisin keino olisi toistaiseksi ra-
7988: Tällä hetkellä tämäkään ratkaisu ei ole toteu- joittaa hydrattujen rasvojen valmistusta ja nii-
7989: tettavissa, koska jo vakauttaminen estää kai- den sekä talin maahantuontia ja määrätä niiden
7990: kenlaiset korotukset. sijasta ainakin kaikkiin ns. pöytämargariinei-
7991: hin käytettäväksi voita. Tämän tapaisesta tuot-
7992: On kuitenkin olemassa keino, jonka avulla teesta on suotuisia kokemuksia mm. Ruotsissa,
7993: ulkomaisten rasvojen osuutta kulutuksessa voi- missä on paljon käytetty voipitoista ravinto-
7994: taisiin pienentää ja lisätä samalla voin kulu- lamargariinia. Kysymyksessä olisi eräänlainen
7995: tusta. Halutuo kiinteyden saavuttamiseksi mar- sekoituspakko, joka ei estäisi öljysiementen eikä
7996: gariinin valmistuksessa on raaka-aineena käytet- öljyjen tuontia ulkomailta.
7997: tävä kasviöljyjen lisäksi tai yksinomaan jähmeitä
7998: rasvoja. Niistä suurin osa on kasviöljyjä, jotka Sekoituspakko on meillä vanhastaan hyväk-
7999: kemiallisella menetelmällä hydrataan eli kove- sytty maatalouspoliittinen toimenpide, jonka
8000: tetaan. Näin saatu jähmeä rasva on puoliksi kei- avulla mm. myllyteollisuudessa on voitu var-
8001: notekoista, luonnotonta, sillä hydrauksessa en- mistaa kotimaisen raaka-aineen menekki ja sa-
8002: sinnäkin tuhoutuvat rasvahappojen tyydyttä- malla tasoittaa laatua ja alentaa hintaa. Menet-
8003: mättömät kaksoissidokset ja toiseksi molekyy- telyä, jota on hyvällä menestyksellä käytetty
8004: lirakenne muuttuu, minkä seikan fysiologisia viljataloudessa, pitäisi voida nyt vallitsevassa
8005: vaikutuksia ei vielä riittävästi tunneta. Tällaiset erittäin vaikeassa tilanteessa soveltaa ainakin
8006: kovetetut rasvat, joita siis teknologisista syistä väliaikaisesti myös rasvatalouteen.
8007: tarvitaan uusimpiinkin terveellisiksi mainos- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
8008: tettuihin margariineihin, eivät enää ole kasvi- päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin, esi-
8009: öljyjä, vaan fysiologisesti vielä vähemmän suo- tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
8010: siteltavia kuin huonoimmat eläinrasvat, esimer- sen jäsenen vastattavaksi seuraavaan kysymyk-
8011: kiksi tali. Fysiologisesti kaikkein paras jähmeä seen:
8012: E 284/69
8013: 2
8014:
8015: Onko Hallitus yhä lisääntyvien voi- rasvojen, kovetetun valaanrasvan ja ul-
8016: varastojen vähentämiseksi tutkituttanut komailta tuotavan talin sijasta tai nii-
8017: mahdollisuuksia käyttää voita margarii- den ohessa?
8018: nin valmistuksessa kovetettujen kasvi-
8019: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1969.
8020:
8021: Alli V aittinen. T. I. Vartia. Olavi Nikkilä.
8022: 3
8023:
8024:
8025:
8026:
8027: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
8028:
8029: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa voihin. Margariinin säilymisen kannalta parempi
8030: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu- tapa olisi erottaa voista voiöljy ja käyttää vasta
8031: hemies, 14 päivänä maaliskuuta 1969 päivä- se margariinin valmistukseen. Voin käsittely
8032: tyn kirjeenne n:o 272 ohella lähettänyt vas- raffinoimislaitoksessa merkitsisi kuitenkin sel-
8033: tattavakseni kansanedustaja Alli Vaittisen ym. laisenaan arvokkaan valmiin tuotteen muutta-
8034: jättämän seuraavan kysymyksen: mista toisen tuotteen raaka-aineeksi ja samalla
8035: huomattavia ylimääräisiä kustannuksia. Voin
8036: "Onko hallitus yhä lisääntyvien voi- käyttäminen margariinin raaka-aineeksi ilman
8037: varastojen vähentämiseksi tutkituttanut valtion varoista maksettavaa hinnanalennusta
8038: mahdollisuuksia käyttää voita margarii- tulisi nostamaan huomattavasti margariinin hin-
8039: nin valmistuksessa kovetettujen kasvi- taa, joka luonnollisesti vaikuttaisi margariinin
8040: rasvojen, kovetetun valaanrasvan ja ul- kulutuksen alenemiseen.
8041: komailta tuotavan talin sijasta tai nii- Voin käyttö margariinin raaka-aineena on siis
8042: den ohessa?" teknillisesti mahdollista. Jotta margariinille,
8043: jossa on käytetty voita raaka-aineena, saataisiin
8044: Vastauksenani kysymykseen esitän kunnioit- menekkiä, olisi valtion varoja käytettävä huo-
8045: tavasti seuraavaa: mattavasti voin hinnan alentamiseen. On myös
8046: Voimassa olevan margariinivalmistelain mu- todennäköistä, että samanaikaisesti sellaisenaan
8047: kaan maidon rasvaa saa sisältyä margariiniin käytettävän voin kulutus alenisi ja voin koko-
8048: enintään 5 prosenttia. Näin ollen edellytyksenä naiskulutuksen lisääntyminen, johon kysymyk-
8049: voin runsaammalle käytölle margariinin raaka- sessäkin tähdätään, olisi hyvin kyseenalaista.
8050: aineena olisi sanotun lain muuttaminen. Voin Nykyisen erittäin vaikean voin markkinoimis-
8051: käyttö margariinin valmistuksessa syrjäyttäisi ja varastoimistilanteen vallitessa tulee hallitus
8052: ensi sijassa kasvirasvoja ja merieläinöljyjä. Täl- tutkimaan kaikki mahdollisuudet voin käytön
8053: löin ei kuitenkaan voitaisi kokonaan välttyä kotimaiseksi lisäämiseksi ja tässä mielessä tul-
8054: kovetettujen öljyjen käytöltä. laan myös selvittämään, voitaisiinko voin käyt-
8055: Voita voitaisiin käyttää margariinin raaka- töä lisätä myös käyttämällä voita margariinin
8056: aineena sulatettuna, jolloin voin kaikki aineosat raaka-aineena.
8057: ovat mukana sitä sekoitetaessa margariiniras-
8058: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1969.
8059:
8060: Maatalousministeri Martti Miettunen.
8061: 4
8062:
8063:
8064:
8065:
8066: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
8067:
8068: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen margarinets hållbarhet bättre sätt vore att
8069: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- avskilja smöroljan i smöret och använda en-
8070: velse av den 14 mars 1969 nr 272 tili be- dast den vid margarintillverkningen. Hanterin-
8071: svarande översänt föijande av riksdagsman gen av smör i raffinaderi skulle emellertid in-
8072: Aili Vaittinen m.fl. ställda spörsmåi: nebära förvandling av en såsom sådan färdig
8073: produkt som råvara till en annan, och detta
8074: "Har Regeringen med tanke på de skulle även medföra extra kostnader. Om smör
8075: ständigt växande smörlagren låtit un- skulle användas såsom råvara vid tiliverkningen
8076: dersöka möjligheterna att vid tillverk- av margarin, utan prissänkning med statsme-
8077: ningen av margarin använda smör i del, skulle priset på margarin komma att
8078: stället för ellet vid sidan av härdade stiga ansenligt, vilket självfallet skulle med-
8079: vegetabiliska fetter, härdat vaifett och föra minskning av margarinkonsumtionen.
8080: importerad talg?" Det är sålunda tekniskt möjligt att använda
8081: smör såsom råvara tili margarin. För att man
8082: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt skall kunna få åtgång på margarin med smör
8083: anföra följande: såsom råvara borde betydande belopp stats-
8084: Enligt gällande lag om margarintillverknin- medel användas för sänkning av priset på
8085: gar får det finnas högst 5 procent mjöikfett smör. Det är även sannolikt, att konsumtionen
8086: i margarin. En förutsättning för att smör i av smör såsom sådant samtidigt skulle minskas,
8087: större mängder skall kunna användas för mar- och det kan i högsta grad ifrågasättas, huru-
8088: garintiliverkning är sålunda att lagen ändras vida den ökning av totalkonsumtionen av smör
8089: på denna punkt. Användningen av smör vid som också spörsmålet syftar tili, skulle komma
8090: margarintillverkning skulle i främsta rummet att uppnås.
8091: minska användningen av vegetabiliska oljor och Under rådande synnerligen svåra situation
8092: havsdjursoljor. Härvid skulle det dock inte i fråga om marknadsföringen och lagringen av
8093: vara möjligt att helt och hållet lämna bort smör kommer regeringen att pröva alla möj-
8094: de härdade oljorna. ligheter att öka användningen av smör i hem-
8095: Smör skulle kunna användas såsom råvara tili landet, och i detta syfte kommer det även att
8096: margarin i smält form, varvid smörets alla be- utredas, huruvida användningen av smör kan
8097: ståndsdelar skulle vara med när smöret blan- ökas även genom att smör användes såsom
8098: das med margarinfetterna. Ett med tanke på råvara vid margarintillverkning.
8099: Helsingfors den 12 april 1969.
8100:
8101: Lantbruksminister Martti Miettunen.
8102: Kirj. ksm. n:o 46.
8103:
8104:
8105:
8106:
8107: Aro: Holhottavien taloudellisen aseman heikkenemisestä.
8108:
8109:
8110: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8111:
8112: Holhouslain mukaisesti holhoojan velvolli- vitaan suhteellisen lyhyen aikavälin sisällä va-
8113: suus on huolella hoitaa holhottinsa varoja. roja, ole enää edes mahdollisuuksia tallettaa
8114: Lainsäädännöllä on haluttu turvata, että nämä holhottavien varoja korkeakorkoisille tileille.
8115: varat vastaisuudessa tulisivat koitumaan hol- Holhottavien taloudellisen aseman heikkenemi-
8116: hottavan hyödyksi ja että ne tulisivat turvaa- nen tunnetaan vastuunalaisten holhoojien pii-
8117: maan holhottavan tulevaisuuden omalta osal- rissä raskaasti. Ei voitane kuitenkaan edellyt-
8118: taan. tää, että holhoojat, jotka on asetettu joko laki-
8119: Varsin usein holhottavien varat ovat etu- määräisesti tai oikeuden päätöksellä, ryhtyisi-
8120: päässä henkivakuutuksesta saatuja rahakorvauk- vät suoranaisiin liiketoimiin, ja tässä yhteydes-
8121: sia, joilla on vastaisuutta varten tarkoitus tur- sä myös suuriin riskeihin, varojen säilyttämi-
8122: vata perheen pääasiallisen elättäjän kuoltua seksi. Siihen ei monellakaan holhoojalla ole
8123: lasten elatus mahdollisimman pitkälle ja niin edes riittäviä edellytyksiä.
8124: kauan, että lapset pystyvät itse huolehtimaan Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8125: toimeentulostaan. Tällainen "eläketurva" on jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8126: ollut vieläpä ainoa mahdollinen niiden am- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8127: mattiryhmien keskuudessa joilla ei vielä laki- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8128: sääteistä eläketurvaa ole lainkaan tai joiden
8129: kohdalla säädetty laki ei ole vielä ehtinyt vai- Tietääkö Hallitus, että viimeaikaiset
8130: kuttaa. talletuksiin kohdistuneet indeksisuojan
8131: Nimenomaan pankkeihin talletettujen varo- poistamis- ja koronalentamistoimenpi-
8132: jen osalta on todettava, että erinäiset viime- teet ovat tuntuvasti vaarantaneet hol-
8133: aikaiset toimenpiteet, kuten indeksisuojan pois- hottavien lasten toimeentuloa, ja jos on,
8134: taminen talletuksilta, korkeakorkoisten talle- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8135: tusten irtisanominen ja talletuskorkojen alen- ryhtyä turvatakseen tämän niissä ta-
8136: taminen, ovat tuntuvasti heikentäneet holhoo- pauksissa, jolloin tästä on etukäteen
8137: jien mahdollisuuksia korkeakorkoisilla talletuk- perheen pääasiallisen elättäjän eläessä jo
8138: silla turvata holhottiensa tulevaisuutta. Kun pyritty huolehtimaan mm. henkivakuu-
8139: lisäksi korkeakorkoisten varojen sidonnaisuus- tuksista saatavilla talletuksilla, mutta
8140: aikaa on pidennetty, ei sellaisissakaan tapauk- joilta toimenpiteiltä nyt on pohja valu-
8141: sissa, missä esim. koulutusmenojen vuoksi tar- massa pois?
8142: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1969.
8143:
8144: Pirkko Aro.
8145:
8146:
8147:
8148:
8149: E 262/69
8150: 2
8151:
8152:
8153:
8154:
8155: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8156:
8157: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa luissa mainittuja taloudellisia vaikeuksia. Sa-
8158: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, nottujen toimenpiteiden tuottama talouspoliit-
8159: olette kirjeellänne 14 päivältä maaliskuuta tinen hyöty on kuitenkin arvioitu niin suu-
8160: 1969 n: ö 281 lähettänyt valtioneuvoston asian- reksi, että mainituista mahdollisista haittateki-
8161: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja jöistä huolimatta on niiden toteuttaminen kat-
8162: Aron tekemän, seuraavan sisältöisen kysymyk- sottu tarpeelliseksi. Lisäksi on tällöin otettu
8163: sen: huomioon, että mikäli viitatuista haittatekijöis-
8164: "Tietääkö Hallitus, että viimeaikaiset tä johtuen eräiden lapsiperheiden toimeentulo·
8165: talletuksiin kohdistuneet indeksisuojan turva heikkenisi siinä määrin, että he tulisivat
8166: poistamis- ja koronalentamistoimenpi- sosiaalisten tukitoimenpiteiden tarpeeseen, on
8167: teet ovat tuntuvasti vaarantaneet hol- heillä sama mahdollisuus kuin muillakin sano-
8168: hottavien lasten toimeentuloa, ja jos on, tuntaisen tuen tarpeessa olevilla saada sitä voi-
8169: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo massa olevan jatkuvasti kehittyvän sosiaalitur-
8170: ryhtyä turvatakseen tämän niissä ta- valainsäädännön mukaisesti.
8171: pauksissa, jolloin tästä on etukäteen Hallituksen taholta ei tässä vaiheessa näin
8172: perheen pääasiallisen elättäjän eläessä jo ollen ole katsottu tarpeelliseksi ryhtyä pu-
8173: pyritty huolehtimaan mm. henkivakuu- heenaolevassa suhteessa muihin toimenpiteisiin
8174: tuksista saatavilla talletuksilla, mutta kuin että 27 päivänä marraskuuta 1968 asete-
8175: joilta toimenpiteiltä nyt on pohja valu- tun valtion komitean tehtäväksi on annettu
8176: massa pois?" selvittää ne kansalaisryhmät, joiden työstään
8177: saama ansiotaso jää niin alhaiseksi, ettei se
8178: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- takaa heille kohtuullista toimeentuloturvaa,
8179: taen seuraavaa: sekä tehdä tarpeelliset ehdotuksensa tällaisten
8180: Hallitus on tietoinen siitä, että kysymyk- ryhmäin aseman parantamiseksi.
8181: sessä tarkoitettu indeksisidonnaisuuden poista- Hallitus tulee luonnollisesti kuitenkin seu-
8182: minen ja talletuskorkojen alentaminen vakaut- raamaan puheena olevaa tilannetta ja tarpeen
8183: tamis- ja rahapoliittisina toimenpiteinä tuotta- vaatiessa ryhtymään asian vaatimiin toimen-
8184: vat eräille kansalaisryhmille, kyselyn peruste- piteisiin.
8185: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1969.
8186:
8187: Ministeri ]. E. Partatten.
8188: 3
8189:
8190:
8191:
8192:
8193: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
8194:
8195: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen grupper sådana ekonomiska svårigheter som
8196: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse nämnes i spörsmålet. Den ekonomiskt-politiska
8197: av den 14 mars 1969 nr 281 till vederbörande nyua som sagda åtgärder medför har emeller-
8198: medlem av statsrådet för avgivande av svar tid beräknats bli så stor, att dessa åtgärder,
8199: översänt följande av riksdagsman Aro ställda 'trots nämnda menliga faktorer, som kan upp-
8200: spörsmål: stå, har ansetts böra vidtagas. Dessutom har
8201: "Är Regeringen medveten om att de det härvid beaktats, att familjer med barn, om
8202: under senaste tid mot depositionerna deras uukomst till följd av antydda menliga
8203: riktade åtgärder genom vilka index- faktorer försvagas i så hög grad, att de blir i
8204: skyddet av1ägsnats och räntan sänkts behov av sociala stödåtgärder, har samma möj-
8205: kännbart äventyrar omyndiga barns. ut- lighet som andra vilka är i behov av sådant
8206: komst, och om så är fallet, stöd att få sådant i enlighet med den existe-
8207: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- rande socialskyddslagstiftningen som ständigt
8208: taga för att trygga den i de fall då man utbygges.
8209: på förhand under familjens huvudsak- Från regeringens sida har man vid sådant
8210: liga försörjares livstid har strävat till förhållande inte i detta skede funnit det på-
8211: att sörja för den bl. a. genom livför- kallat att vidtaga 'andra åtgärder i nu ifrå-
8212: säkringar, vilket förfarande nu vilar på gavarande avseende än att en den 27 novem-
8213: en vacklande grund?" ber 1968 tillsatt ,statskommitte har givits i
8214: uppdrag att utreda vilka medborgargruppers
8215: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt genom arbete uppnådda förtjänstnivå blir så
8216: anföra följande: låg, att den inte tillförsäkrar dem en skälig
8217: Regeringen är medveten om att de i spörs- uukomst, samt att framlägga nödiga förslag till
8218: målet avsedda i stabiliserings- och penningpoli- förbättrande av dessa gruppers ställning.
8219: tiskt syfte vidtagna åtgärder genom vilka in- Regeringen kommer självfallet dock att följa
8220: dex:bundenheten avskaffats och depositions- med lägets utveokling och vid behov vidtaga
8221: räntorna sänkts, tillskyndar vissa medborgar- av saken påkallade åtgärder.
8222: Helsingfors den 10 april 1969.
8223:
8224: Minister ]. E. Partanen.
8225: Kitj. ksm. N:o 47.
8226:
8227:
8228:
8229:
8230: Pekkarinen ym.: Kunnallisen harkintaverotusoikeuden poistami-
8231: sesta.
8232:
8233:
8234: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8235:
8236: Kunnallinen harkintaverotus on yrittäjien tettava tulo oli harkinnalla nostettu kaksinker-
8237: keskuudessa jatkuvan tyytymättömyyden ja taiseksi ja pienten yritysten kohdaUa nousu oli
8238: arvostelun kohteena. Tämä on ymmärrettävää, vieläkin suurempi. Tuoreimmassa, Turussa vuo-
8239: sillä harkintaverotus merkitsee yrittäjälle enna- delta 1964 toimitettua harkintaverotusta kos-
8240: kolta arvaamatonta rasitusta, jonka suhteen kevassa tutkimuksessa laskelman mukaista tu-
8241: hän tuntee itsensä turvattomaksi ja oikeudet- losta oli harkintaverotuksella korotettu keski-
8242: tomaksi. Kun kysymys on esimerkiksi uudesta määrin 58 %. Harkintaverotuksella voivat pai-
8243: yrittäjätoiminnasta ei taloudellisia kannatta- kalliset verolautakunnat siis varsin tuntuvasti
8244: vuuslaskelmia tehtäessä voida etukäteen laskea, korottaa yritystoimintaan kohdistuvaa verorasi-
8245: mikä tulee olemaan harkinnalla maksuunpan- tusta. Kun verotusoikeus viime kädessä kuu-
8246: tavan veron määrä. luu eduskunnalle ja kun esimerkiksi yhtiövero-
8247: Pyrittäessä kannustamaan pienyritysten syn- prosentin muutokset liittyvät usein tärkeisiin
8248: tyä ja vahvistamaan niiden toimintamahdolli- poliittisiin ja talouspoliittisiin ratkaisuihin, on
8249: suuksia, muodostaa harkintaverotus näille pyr- epäjohdonmukaista, että paikallinen verolauta-
8250: kimyksille pahan esteen. Tämän vuoksi vuoden kunta voi omilla harkintaverotuspäätöksillään
8251: 1962 eduskuntavaalien jälkeen muodostetun menetellä toisin kuin valtiovallan omaksuma
8252: Karjalaisen hallituksen ohjelmaan sisältyi lu- veropolitiikka edellyttäisi.
8253: paus pienyritysten harkintaverotuksen poista- Kun harkintaverotusta sovelletaan eri kun-
8254: misesta. Asiaa valmistelleen toimikunnan mie- nissa hyvin epätasaisesti, joutuvat eri kunnissa
8255: tinnöstä oli pääteltävissä, että harkintaverotus toimivat yritykset toisiinsa nähden epäoikeu-
8256: olisi syytä poistaa, mutta kun rajan vetäminen denmukaiseen asemaan. Toisissa kunnissa saat-
8257: oikeudenmukaisella tavalla pienyritysten ja taa puoletkin liikkeistä joutua harkintaverotuk-
8258: muiden yritysten välille on käytännössä mah- sen kohteeksi. Yleisimmin harkintaverotettujen
8259: dotonta, ei hankkeessa päästy tältä pohjalta liikkeiden määrä on 25-30% kaikista yrityk-
8260: sen pidemmälle. sistä. Turussa toimitetun tutkimuksen mukaan
8261: Kunnallista harkintaverotusoikeutta on pi- tämä prosenttimäärä oli vuonna 1964 siellä 26,
8262: dettävä yli aikansa eläneenä vanhentuneena ve- kun se vuonna 1960 oli ollut 22. Harkinta-
8263: rotustapana, jollaista muiden maiden verolain- verotuksen käyttö on siis Turussa lisääntynyt
8264: säädännössä ei enää tunneta. Kuntien talou- ja näin lienee tapahtunut muuallakin maas-
8265: delle sillä ei keskimäärin ole enää sitä samaa samme.
8266: merkitystä kuin joskus vuosisadan vaihteessa. Uuden elinkeinotulolain mukaan uusiin yri-
8267: Edellä mainitun toimikunnan suorittamien tut- tyksiin ei saa soveltaa harkintaverotusta viitenä
8268: kimusten mukaan harkintaverotuksella saatu ensimmäisenä vuonna. Laki tappion tasauk-
8269: verotettavan tulon lisäys vuonna 1960 oli koko sesta tulee myös ennen pitkää omalta osaltaan
8270: maassa keskimäärin 1.7 % kaikkien verovelvol- lieventämään harkintaverotuksen käyttöä. Kun
8271: listen verotettavasta tulosta. kuitenkin näistä lievennyksistä huolimatta har-
8272: Vaikka harkintaverotus kokonaisuutena mer- kintaverotus edelleen pitää yllä yritysten pii-
8273: kitsee vain vähäistä osaa kuntien verotuloista, rissä ja varsinkin pienyrittäjien keskuudessa
8274: sen määrä yksityisen elinkeinonharjoittajan ve- jatkuvaa epävarmuutta, synnyttää epäoikeuden-
8275: rorasituksessa on varsin olennainen. Mainitun mukaisuutta ja epätasaisuutta verorasituksen
8276: toimikunnan tutkimuksissa todettiin, että vero- jaossa ja tekee mahdolliseksi hallituksen har-
8277: E 256/69
8278: 2
8279:
8280: JOlttamasta vero- ja talouspolitiikasta poikkea- kunnallinen harkintaverotus aikaansaa
8281: misen sekä suoranaiseen mielivaltaan helposti epätasaisuutta ja epäoikeudenmukaisuut-
8282: johtavana heikentää veronmaksajain oikeustur- ta verorasituksen jakautumisessa ja yllä-
8283: vaa, olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin harkinta- pitää verotuksessa sellaista mielivaltaa,
8284: verotuksen kokonoon poistamiseksi. joka on omiaan vaikeuttamaan yrittä-
8285: Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio- jien ja etenkin pienyrittäjien toiminta.-
8286: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm- mahdollisuuksia ja heikentämään heidän
8287: me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai- oikeusturvaansa, ja jos tietää,
8288: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8289: sen: siin kunnallisen harkintaverotusoikeu-
8290: Onko Hallitus tietoinen siitä, että den kokonaan poistamiseksi?
8291: Helsingissä 13 päivänä mooliskuuta 1969.
8292:
8293: Pentti Pekkarinen. Veikko Hanhirova. Kustaa Tiitu.
8294: Aulis Sileäkangas. Mikko Volotinen. Pekka Vilmi.
8295: Aaro Lintilä. Sylvi Saimo. Reino Kangas.
8296: Heikki Hasu. Artturi Jämsen. Eino Räsänen.
8297: Wiljam Sarjala. Katri Kaarlonen. Mikko Kaarna.
8298: 3
8299:
8300:
8301:
8302:
8303: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8304:
8305: V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa vat suorittamaan varsin pientä kunnallisveroa
8306: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ja verotaakka tältä osalta siirtyisi muiden
8307: olette kirjeellänne 14 päivältä maaliskuuta veronmaksajien kannettavaksi.
8308: 1969 n:o 282 lähettänyt valtioneuvoston asian- Pienyritysten harkintaverotuksen poistamis-
8309: omaisen jäsenen vasta;ttavaksi kansanedustaja mahdollisuutta selvittänyt toimikunta toimeen-
8310: Pentti Pekkarisen ym. tekemän, seuraavan si- pani tutkimuksen, johon ed. Pekkarisen ym.
8311: sältöisen kysymyksen: kysymyksen perusteluissa on viitattu, sen sel-
8312: vittämiseksi, mikä merkitys harkintaverotuk-
8313: "Onko Ha,llitus tietoinen siitä, että sella on toisoolta kuntien verotulojen ja toi-
8314: kunnallinen harkintaverotus aikaansaa saalta verovelvollisten kannalta. Tutkimukses-
8315: epätasaisuutta ja epäoikeudenmukaisuut- sa, joka koski vuosilta 1959 ja 1960 toimitet-
8316: ta verorasituksen jakautumisessa ja. yllä- tuja kunnallisverotuksia, kävi muun muassa
8317: pitää verotuksessa sellaista mielivaltaa, ilmi, että koko maan kaikist3! verotetuista liik-
8318: joka on omiaan vaikeuttamaan yrittä- keistä oli noina vuosina harkintaverotettujen
8319: jien ja etenkin pienyrittäjien toiminta- liikkeiden osuus noin 12.5 prosenttia vastaavan
8320: mahdollisuuksia ja heikentämään heidän osuuden ollessa kaupunkien ja kauppaloiden
8321: oikeusturvaansa, ja jos tietää, osalta noin 16.4 ja, maataiskuntien osalta 6-7
8322: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- prosenttia. Edellä mainitut luvut osoittavat,
8323: siin kunnallisen harkintaverotusoikeu- ettei harkintaverotuksen käyttäminen ainakaan
8324: den kokonaan poistamiseksi?" mainittuina vuosina ollut muodostunut liike-
8325: verotuksessa vallitsevaksi yleiseksi verotusta-
8326: Kun asia kuuluu toimialaani valtiovarainmi- v!~Jksi, joskin eräillä paikkakunnilla sitä on saa-
8327: nisterinä, esitän kysymykseen vastauksenani tettu ja edelleen saatetaan soveltaa keskimää-
8328: kunnioittavasti seuraavaa: räistä useammissa tapauksissa. Harkintaverotus-
8329: Harkintaverotuksen oikeutusta arvosteltaessa säännöstön luonteesta johtuu, että verolauta-
8330: on otettava huomioon, että kunnallinen tulo- kunnat voivat vermttain itsenäisesti ratkaista,
8331: vero on periaatteessa täydennysvero, jonka miten näitä säännöksiä on kuhunkin yksittäis-
8332: avulla peitetään kunnan varojen ta.rve silloin, tapaukseen sovellettava. Toisaalta verovelvollis-
8333: kun kaikki muut tulolähteet on jo otettu käyt- ten oikeusturva on harkintaverotuksenkin osal-
8334: töön. On pidetty tärkeänä, että kunnilla on ta järjestetty siten, että he voivat valitustietä.
8335: käytettävissään keinoja kunnallisen verorasituk- saatta:~J verolautakunnan päätöksen muutoksen-
8336: sen pysyttämiseksi vuodesta toiseen mahdolli- hakuasteen tarkistettavaksi.
8337: simman tasaisena. Eräs tällainen keino on har- Harkintaverotuksen rajoittamista tai s1ta
8338: kintaverotus, jonka a.vulla voidaan ainakin jos- koskevien säännösten kokonaan poistamista
8339: sain määrin estää suurien vaihteluiden synty- koskevien vaa,timusten johdosta on todettava,
8340: minen veroäyrin hinnassa ja verorasituksen ja- että jo nyt, niin kuin ed. Pekkarisen ym. kysy-
8341: kautumisessa. Tähän seikkaan kiinnitettiin huo- myksen perusteluissakin mainitaan, on harkin-
8342: miota jo silloin, kun harkintaverotussäännöstö taverotusta koskevaa säännöstä muutettu siten,
8343: otettiin kunnallisverolakeihin. Myös myöhem- että harkintaverotusta ei sovelleta liikkeestä
8344: missä verolakiehdotuksiss:~J on näitten säännös- saatuun tuloon viitenä ensimmäisenä verovuo-
8345: ten pysyttämistä perusteltu sillä, ettei olisi tena liikkeen perustamisest:~J lukien. Tappion-
8346: oikeudenmukaista, jos kiinteistöjen omistajat ja tasauksesta tuloverotuksessa annetun lain
8347: elinkeinonharjoittajat, jotka tässä ominaisuu- (362/68) mukaan taas harkintaverotusoikeus
8348: dessa nauttivat kunnalta eräitä erikoisetuja, va- on, tosin vasta vuodesta 1976 alkaen, siten ra-
8349: pautuisivat kunnallisverotuksesta tai joutuisi- joitettu, että tulona, jonka perusteella ratkais-
8350: 4
8351:
8352: taan, onko t01m1tettava harkintaverotus, pide- estävänä tekijänä edelleen ilmeisesti suuri mer-
8353: tään tulolähteen verotettavaa tuloa., josta ei ole kitys. Toisaalta. käytettävissä ei vielä ole tie-
8354: vähennetty mainitussa laissa tarkoitettua tap- toa siitä, mitä vaikutuksia harkintaverotusta
8355: piota. Siten harkintaverotuksesta yrittäjille koskevilla muutetuilla säännöksillä on ollut
8356: aiheutuvaa rasitusta on pyritty lieventämään. käytännössä. Sitten kun näiden säännösten ja
8357: Edellä selvitetyistä syistä ei kysymys ha.r- elinkeinotuloverolain ( 360/68) soveltamisesta
8358: kintaverotusoikeuden kokonaan poistamisesta on saatu riittävästi kokemuksia, on liikevero-
8359: ole itsestään selvä asia. Sellaisissa kunnissa, tuksen uudistustoimikunnan tarkoituksena. ot-
8360: joissa huomattava osa verotuloista kertyy joil- taa harkintaverotusta koskeva säännöstä koko-
8361: takin harvailta yrityksiltä, on ha.rkintaverotus- naisuudessaan tutkittavaksi. Tämän työn pää-
8362: mahdollisuudella verorasituksen jakautumisessa tyttyä on mahdollista ratkaista, onko ja millä
8363: ja veroäyrin hinnassa tapahtuvia vaihteluja ta.voin harkintaverotussäännöstöä muutettava.
8364: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1969.
8365:
8366: Valtiovarainministeri Eino Raunio.
8367: 5
8368:
8369:
8370:
8371:
8372: Tili Riksdagens Herr Talman.
8373:
8374: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen som i denna. sin egenskap åtnjuter vissa privi-
8375: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse legier i kommun, skulle gå fria från kom-
8376: av den 14 mars 1969 nr 282 tili vederbörande munalskatt eller komma att betala en mycket
8377: medlem av statsrådet för avgivande av svar liten kommmunalskatt, medan skattebördan till
8378: översänt följande av riksdagsman Pentti Pek- denna del skulle överföras på andra skatte-
8379: karinen m.fl. ställda spörsmål: betalare.
8380: Den kommitte, som utrett fråga.n om möj·
8381: "Är Regeringen medveten om att ligheterna att befria småföretagen från beskatt-
8382: den kommunala beskattningen enligt ningen enligt prövning, till viiken hänvisats
8383: prövning förorsakar en ojämn och i motiveringen för det av riksdagsman Pekka-
8384: orättvis fördelning av skattetungan och rinen m.fl. ställda spörsmålet, företog en ut-
8385: upprätthåller i fråga om beskattningen redning .av vilken betydelse beskattningen
8386: sådan godtycklighet, som är ägnad att enligt prövning har å ena sidan för kom-
8387: försvåra företagarnas och särskilt små- munernas skatteintäkter och å andra. sidan för
8388: företaga.rnas verksamhetsmöjligheter och de skattskyldiga. Undersökningen, som gällde
8389: försvaga deras rättsskydd, och om så kommunalbeskattningarna för åren 1959 och
8390: är fallet, 1960, gav bl.a. vid handen, att av alla i landet
8391: har Regeringen för avsikt att skrida beskattade rörelser, andelen av dem som under
8392: tili åtgärder för att helt avskaffa rätten dessa år beskattades enligt prövning, uppgick
8393: tili kommunal beskattning enligt pröv- tili omkring 12.5 procent. Procenttalet för
8394: ning?" städer och köpingar var omkring 16.4 och för
8395: landskommunerna 6-7 procent. Ovannämnda
8396: Då ifrågavarande ärende hör till mitt verk- siffror utvisar, att beskattningen enligt pröv-
8397: samhetsområde i min egenska.p av finansmi- ning åtminstone under de nämnda åren in-
8398: nister, får jag vördsamt såsom svar anföra föl- galunda har blivit ett förhärska.nde beskatt-
8399: jande: ningssätt i fråga om rörelse, ehuru det på en
8400: När man bedömer prövningsbeskattningens del orter har kunnat tillämpas i flera fall än
8401: berättigande bör man beakta, att den kom- genomsnittet skulle förutsätta. Stadgandena om
8402: munala inkomstskatten i princip är en fyll- beskattning enligt prövning är till sitt väsen
8403: nadsskatt, med vilken kommunens behov a.v sådana, att skattenämnderna förhålla.ndevis
8404: medel täckes, då alla andra inkomstkällor redan självständigt kan avgöra, hur dessa stadganden
8405: blivit utnyttjade. Det har ansetts viktigt, att skall tillämmpas i varje enskilt fall. Å andra
8406: kommunerna tili sitt förfogande har medel sidan har de skattskyldigas rättsskydd också
8407: genom vilka skattetungan kan bibehållas så i fråga om beskattningen enligt prövning
8408: jämn som möjligt från år tili år. Ett såda.nt ordnats så, att de har möjlighet att i besvärsväg
8409: medel är beskattningen enligt prövning, genom bringa skattenämnds beslut under rättsmedels-
8410: vilken det är möjligt att åtminstone i någon instans prövning.
8411: mån hindra uppkomsten av stora växlingar i Med anledning av kraven på inskränkning
8412: uttaxeringen per skattöre och i fördelningen av av beskattningen enligt prövning eller ett totalt
8413: skattetungan. Denna omständighet beaktades anskaffande av stadgandena om den bör
8414: redan då beskattningen enligt prövning infördes konstateras, att stadgandet angående beskatt-
8415: i kommunalskattelaga.rna. Också i senare skatte- ning enligt prövning redan nu, såsom i moti-
8416: lagsförslag har bibehållandet av dessa stad- veringen för riksdagsman Pekkarinens m.fl.
8417: ganden motiverats med att det icke vore spörsmål nämnes, har ändrats så, att beskatt-
8418: rättvist, att fastighetsägarna och näringsidkarna, ning enligt prövning icke tillämpas på inkomst
8419: E 256/69
8420: 6
8421:
8422: av rörelse under de fem första. skatteåren efter uppenbarligen alltjämt stor betydelse i fråga
8423: rörelsens grundande. Enligt lagen om förlust- om fördelningen av skattetungan och såsom en
8424: utjämning vid inkomstbeskattningen (362/68) faktor, vilken förhindrar större växlingar i
8425: åter är rätten tili beskattning enligt prövning, uttaxeringen per skattöre. Å andra sidan finns
8426: visserligen först från och med år 1976, så det icke ännu tiligängliga. uppgifter om vilka
8427: begränsad, att såsom inkomst, på grund varav verkningar de ändrade stadgandena angående
8428: avgöres, huruvida beskattning enligt prövning beskattning enligt prövning haft i praktiken.
8429: bör vevkställas, anses beskattningsbar inkomst När tillräcklig erfarenret vunnits av tiliämp-
8430: av förvärvskälla, varifrån i sagda lag avsedd ningen av dessa stadganden och av lagen om
8431: förlust icke avdragits. På detta sätt har man beskattning av inkomst a.v näringsverksamhet
8432: försökt lindra den skattetunga, som beskatt- ( 360/68), har företagsbeskattningens ny-
8433: ningen enligt prövning åsamkar företagarna. daningskommission för avsikt att tili under-
8434: Av ovan relatera.de orsaker är frågan om sökning upptaga hela rättsinstitutet angående
8435: ett totalt avskaffande av rätten tili beskattning beskattning enligt prövning. När detta arbete
8436: enligt prövning icke en utan vidare klar fråga. blivit slutfört är det möjligt att avgöra, huru-
8437: 1 sådana kommuner, där en avsevärd del av vida och på vilket sätt sta.dgandena om beskatt-
8438: skatteintäkterna inflyter från några få företag, ning enligt prövning borde ändras.
8439: har möjligheten tili beskattning enligt prövning
8440: Helsingfors den 8 april 1969.
8441:
8442: Finansminister Eino Raunio.
8443: Kirj. ksm. n:o 48.
8444:
8445:
8446: Linkola ym.: Kotiapulaisten aseman parantamisesta.
8447:
8448: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8449: Kotiapulaiskysymyksen kehittäminen nyky- suusverolain säännökset, jotka on vahvistettu
8450: yhteiskunnan vaatimusten mukaiseksi on viime noin 6 vuotta ennen kotiapulaislam voimaan
8451: aikoina jäänyt aja,gta jälkeen. Siitä on ollut tuloa, eivät anna oikeutta vähentää verotetta-
8452: seurauksena tämän tärkeän palveluammatin vista tuloista kustannuksia, jotka ovat aiheu-
8453: arvostuksen jatkuva heikkeneminen. Lasten- tuneet lastenhoidon järjestämisestä ja ovat si-
8454: hoidon ongelmia on pyritty ratkomaan muulla ten olleet tulon hankkimisesta aiheutuneita suo-
8455: tavoin, esimerkiksi vaatimalla lisää päivähoito- ranaisia menoja. Näiden säännösten voidaan
8456: paikkoja, sekä etsimällä ratkaisua äidin palk- katsoa olevan juriidisestikin ristiriidassa koti-
8457: kaan ja naisen rooliin yleensä. Sen sijaan pal- apulaislain kanssa. Kotiapulaisellahan tarkoite-
8458: katun kotiavun, kotiapulaisten, muodostama taan kotiapulaislain 1 §:n mukaan nimenomaan
8459: keskeisin kysymys lastenhoidon ongelmassa on työntekijää, joka on sitoutunut korvausta vas-
8460: jäänyt vaille huomiota. taan tekemään pääasiassa kotitaloustyötä työn-
8461: Kotiapulaislaki on jo parinkymmenen vuo- antajan kodissa. Kyseessä lienee ainoa tapaus
8462: ,den ikäinen ja näin ollen ainakin osittain van- koko verotuskäytännössä, että työnantaja ei
8463: .hentunut. Lain suurin jälkeenjääneisyys koskee saa vähentää työntekijöiden palkkoja verotet-
8464: kotiapulaisten työaikoja. Laissahan ei ole otet- tavasta tulostaan. Verotuksen yhteydessä tulee
8465: .tu huomioon viisipäiväistä työviikkoa, joka on nykyisellään myöskin päällekkäisyyttä. Kun
8466: jo toteutettu monilla ammattialoilla työnanta- ansioäiti tai -isä maksaa veron omasta pal-
8467: jain ja työntekijäin keskeisin sopimuksin. Siitä kastaan ja kotiapulainen omasta palkastaan,
8468: on aiheutunut ja aiheutuu jatkuvasti ristiriitoja joutuu osa huoltajan palkasta verotettavaksi
8469: kotiapulaisten ja heidän työnantajiensa välillä. kaksi kertaa. Tämä ei voine olla lainsäätäjän
8470: Vaikka laki tulee kokonaisuudessaan voimaan tarkoitus. Poistamalla tämä epäkohta ja anta-
8471: vasta ensi vuoden alussa, on nyt jo monilla malla työnantajalle oikeus vähentää verotetta-
8472: aloilla siirrytty ainakin osana vuotta vapaaseen vista tuloistaan kotiapulaiselle maksettava palk-
8473: lauantaihin. Näin ollen pitävät kotiapulaiset ka. edistettäisiin kotiapulaisten työllisyyttä sekä
8474: itselleen kuuluvana viisipäiväistä työviikkoa ja parannettaisiin kotiapulaisten aseman arvostus-
8475: ainakin osana vuotta vapaata lauantaita. Virka- ta sekä heidän sosiaaliturvaansa.
8476: nainen, jolla itsellään ei tällaista etua vielä Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
8477: ole tai jonka on pakko ottaa jokin muu kuin päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
8478: lauantai vapaapäiväkseen, on joutunut kiusal- me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
8479: .liseen tilanteeseen. Viisipäiväisyyden toteutta- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
8480: minen kotiapulaisten kohdalla tulee epäilemät- sen:
8481: tä tuottamaan vaikeuksia varsinkin, jos pide- Onko Hallitus tietoinen niistä koti-
8482: tään tiukasti kiinni siitä, että viikon loput apulaisten asemaan liittyvistä lainsää-
8483: ovat vapaita. Kohtuuden nimessä tulisi työn- dännöllisistä ja verotuksellisista puut-
8484: antajalle varata mahdollisuus työajan sovellu- teista, jotka heikentävät kotiapulaisen
8485: tuksiin omaa työaikaansa vastaavaksi. On näet aseman arvostamista ja vaikeuttavat
8486: lähdettävä siitä, että perheessä, missä kotiapu- työssä käyvien aviopuolisoiden lasten-
8487: lainen on välttämätön, ovat molemmat puoli- hoitoa, ja jos on,
8488: sot työssä. mitä Hallitus aikoo tehdä kotiapula.is-
8489: Toinen ajastaan jälkeenjäänyt kysymys, joka ten aseman saattamiseksi nykyvaatimus-
8490: myöskin heikentää kotiapulaisten asemaa, liit- ten tasalle?
8491: tyy verotukseen. Voimassa olevat tulo- ja omai-
8492: Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1969.
8493: Anna-Liisa Linkola. Pentti Sillantaus.
8494: E 257/69
8495: 2
8496:
8497:
8498:
8499:
8500: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
8501:
8502: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa gissi!J annetun asetuksen 55 §:n 1 kohdassa
8503: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, säädetty, että verovelvollinen ei saa veronalai-
8504: olette kirjeellänne 18 päivältä maaliskuuta 1969 sesta tulostaan vähentää omia eikä perheensä
8505: n:o 294 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- elantokustannuksia, joihin luetaan myös asun-
8506: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anna- non vuokra sekä verovelvollisen itseään var-
8507: Liisa Linkolan ym. tekemän, seuraavan sisäl- ten pitämän palvelusväen palkkaus jlll elatus
8508: töisen kysymyksen n:o 48: sekä muut niihin verrattavat menot. Vastaava
8509: valtionverotuksessa sovellettava säännös on
8510: "Onko Hallitus tietoinen niistä koti- tulo- ja omaisuusverolain 27 §:n 1 kohdassa.
8511: apulaisten asemaan liittyvistä lainsää- Niinpä kotitruoutta hoitavan apulaisen palkkaa
8512: dännöllisistä ja verotuksellisista puut- ei saa vähentää silloinkaan, kun kotiapulaisen
8513: teista, jotka heikentävät kotiapulaisen ottaminen on ollut välttämätöntä, jotta mo-
8514: aseman arvostamista ja vaikeuttavat lemmat aviopuolisot olisivat voineet hankkia
8515: työssä käyvien aviopuolisoiden lasten- itselleen veronalaista tuloa. Kun palkatun koti-
8516: hoitoa, ja jos on, IIJVUn käyttämisestä aiheutuu kustannuksia, on
8517: mitä Hallitus aikoo tehdä kotiapulais- tästä aiheutuva veronmaksukyvyn alentuminen
8518: ten aseman saattamiseksi nykyvaatimus- otettu valtionverotuksessa huomioon siten, että
8519: ten tasalle?" yhteisverotettavista puolisoista toinen saa tehdä
8520: ns. kotiapulaisvähennyksen. Tästä säädetään
8521: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tulo- ja omaisuusverolain 28 § :n 1 momen-
8522: taen seuraavaa.: tin 8 kohdassa ja sen mukaan saadaan, mil-
8523: Vuonna 1949 annettu kotiapulaislaki on jo loin kummallakin puolisolla on ollut ansio-
8524: osittain vanhentunut, kun otetaan vertailuperus- tuloa tai aikaisemman virka- tai työsuhteen
8525: teeksi se, että muilla työaikasuojelun piiriin perusteella saatua eläkettä, sen puolison ansio-
8526: kuuluvilla aloilli!J 40 tuntinen työviikko toteu- ,tai. eläketulosta, joka on saanut sellaista tuloa
8527: tuu viimeistään ensi vuoden alusta lukien. ,vähemmän, vähentää 1 500 markkaa sekä tä-
8528: Lyhennetty työaika merkitsee käytännössä myös män määrän ylittävältä osalta puolet, ei kui-
8529: viisipäiväistä työviikkoa monilla aloilla. Sen tenkaan yhteensä enempää kuin 3 000 mark-
8530: vuoksi on kotiapulaislain uudistaminen ollut kaa.
8531: sisällytettynä sosiaali- ja terveysministeriön Verotuksen yksinkertaistamistoimikunta, joka
8532: vuotta 1970 koskevaoo toimintaohjelmaan. jätti mietintönsä viime maaliskuun alussa, oli
8533: Ne parannukset, jotka kotiapulaislakiin voi- .kotiapulaisen palkan vähentämisestä verotuk-
8534: daan tehdä, helpottavat todennäköisesti koti- sessa sitä mieltä, että ansiotulon määrän pe-
8535: apulaisten saamista palvelukseen, joskin paran- -rusteella valtionverotuksessa myönnettävä ny-
8536: nukset toiselta puolen saattavat merkitä työn- Jkyiset prosentti- ja kotiapulaisvähennykset kor-
8537: antajan näkökannalta kustannusten nousui!J. vaava, toimikunnan ehdotuksen mukaan enin-
8538: tään 7 000 markan suuruinen perusvähennys
8539: Siltä osin kuin asia koskee valtiovarainminis- on sopivampi keino kuin kotiapulaisen palkan
8540: terin toimialaa, valtiovarainministeri on esittä- vähentäminen sen vaikutuksen huomioon otta-
8541: nyt seuraa,vaa: miseksi, mikä puolisoiden veronmaksukykyyn
8542: Kodin ja perheen piiri siihen kuuluvine toi- on sillä seikalla, ovatko ansiotyössä molemmat
8543: mintoineen on yleensä jätetty verotuksen ulko- vai vain toinen. Toimikunta perusteli kantaoo-
8544: puolelle. Tämän mukaisesti on maalaiskuntain sa sillä, että on vaikea selvittää kussakin yksi-
8545: kunnallishallinnosta annetun asetuksen 82 §: n tyistapauksessa, mikä osuus perheen elantokus-
8546: 7 kohdassa ja kunnallishallituksesta kaupun- tannuksista on molempien puolisoiden ansio-
8547: 3
8548:
8549: työstä aiheutuvia, lisäkustannuksia. Tällaisia hoidon järjestämiseksi. Onkin katsottava, että
8550: lisäkustannuksia voivat olla monet muutkin kotiapulaisesta aiheutuvat kustannukset voida,an
8551: menot kuin kotiapulaisen palkka, eikä koti- verotuksessa asianmukaisimmin ottaa huomioon
8552: apulaisen paikkaaminen aina johdu siitä, että verotuksen yksinkertaistamistaimikunnan ehdot-
8553: molemmat puolisot ova,t ansiotyössä. Talous- tamaila tavrula.
8554: menojenkin osalta verotuksen pitäsi olla puo- Edellä olevan saatan kunnioittavasti Teidän,
8555: lueetonta eikä suosia jotain tiettyä tapaa kodin- Herra Puhemies, tietoonne.
8556: Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1969.
8557:
8558: Ministeri J. E. Partanen.
8559: 4
8560:
8561:
8562:
8563:
8564: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8565:
8566: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen angående kommunalförvaltning på landet och
8567: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse i 55 § 1 punkten förordningen angående
8568: av den 18 mars 1969 nr 294 till vederbörande kommunalförvaltning i stad, att skattskyldig
8569: medlem av statsrådet för avgivande av svar icke får från sin skattepliktiga inkomst av-
8570: översänt följande av riksdagsman Anna-Liisa draga sina eller sin familjs levnadskostnader,
8571: Linkola m.fl. ställda spörsmål nr 48: i vilka även inberäknas bostadshyra samt av-
8572: löning och underhåll av personlig betjäning
8573: "Är Regeringen medveten om de och annat därmed jämförligt. Motsvarande
8574: bristfälligheter i lagstiftnings- och be- stadgande, som skall tillämpas vid statsbe-
8575: skattningshänseende, som gäller hem- skattningen, ingår i 27 § 1 punkten lagen
8576: biträdenas ställning och minsbr upp- om inkomst- och förmögenhetsskatt. Sålunda
8577: skattningen av den samt försvårar utom får avdrag för lön åt hembiträde, som sköter
8578: hemmet arbetande äkta makars barna- hushållet, icke avdras ens i sådant fall att
8579: vård, och om så är fallet, det varit nödvändigt att anställa hembiträdet
8580: vad har Regeringen för avsikt att för att båda makarna skulle kunna förvärva
8581: göra för att bringa hembiträdenas ställ- skattepliktig inkomst. Då användningen av av-
8582: ning på en sådan nivå som nutida krav lönad hemhjälp förorsakar kostnader, har den
8583: förutsätter?" härav föranledda minsbde skattebetalningsför-
8584: mågan vid statsbeskattningen beaktats sålunda,
8585: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt att av sambeskattade makar den ena får göra
8586: anföra följande: det s.k. hembiträdesavdraget. Angående detta
8587: stadgas i 28 § 1 mom. 8 punkten lagen om
8588: Hembiträdeslagen av år 1949 är redan del- inkomst- och förmögenhetsskatt och enligt
8589: vis föråldrad, då man såsom jämförelsegrund denna får man, då vardera maken haft för-
8590: tar det faktum, att 40 timmars arbetsveckan värvsinkomst eller ock pensionsinkomst, som
8591: inom andra områden på vilka arbetstidsskyd- erhållits på grund av tidigare tjänste- eller
8592: det tillämpas kommer att verkställas senast arbetsförhållande, från den makes förvärvs-
8593: från ingången av nästa år. Den förkortade eller pensionsinkomst, som i sådan inkomst
8594: arbetstiden innebär också i praktiken fem- erhållit mindre, avdraga 1 500 mark samt
8595: ,dagars arbetsvecb på många områden. För- hälften av den del, som överstiger detta be-
8596: denskull har reformeringen av hembiträdes- lopp, dock sammanlagt icke mera än 3 000
8597: lagen medtagits i social- och hälsovårdsminis- mark.
8598: teriets verksamhetsprogram för år 1970. Kommissionen för uppgörande av förslag tili
8599: De förbättringar, som kan göras i hem- förenkling av beskattningen, som senaste mars
8600: biträdeslagen kommer troligtvis att underlätta avgav sitt betänkande, var i fråga om avdrag
8601: möjligheterna att anställa hembiträden, men av hembiträdes lön vid beskattningen av den
8602: förbättringarna kan också å andra sidan inne- åsikten, att ett grundavdrag, vars storlek en-
8603: bära stegrade kostnader för arbetsgivarna. ligt kommissionens förslag skulle vara högst
8604: Till den del ärendet berör finansministerns .7 000 mark och som skulle ersätta de nuva-
8605: verksamhetsområde har finansministern fram- rande procent- och hembiträdesavdragen vid
8606: fört följande: statsbeskattningen. skulle vara en lämpligare
8607: Hemmet och familjekretsen jämte därtill utväg än avdrag av hembiträdes lön då det
8608: anslutna funktioner har i allmänhet lämnats gäller att beakta den inverkan den omständig-
8609: utanför beskattningen. I enlighet härmed ,heten har på makarnas skattebetalningsförmåga
8610: stadgas i 82 § 7 punkten förordningen att båda makarna eller endast den ena av dem
8611: 5
8612:
8613: är i förvärvsarbete. Kornmissionen motiverade gifter borde beska.ttningen vara opartisk och
8614: sin ståndpunkt med att det är svårt att i varje icke gynna något visst sätt att ordna hem-
8615: enskilt fall utreda, viiken andel av familjens mets skötsel. Det bör också anses, att de
8616: levnadskostnader som utgör tilläggskostnader kostnader som föranleds av hembiträde saken-
8617: tili följd av båda. makarnas förvärvsarbete. Det ligast kan beaktas vid beskattningen på det
8618: kan finnas andra dylika tilläggskostnader än sätt korumissioneo för uppgörande av förslag
8619: hembiträdes lön, och anställandet av hem- tili förenkling av beskattningen föreslår.
8620: biträde beror inte alltid på att båda makarna Ova.nstående meddelar jag Eder, Herr Tal-
8621: förvärvsarbetar. Också i fråga om hushållsut- man, vördsamt tili kännedom.
8622: Helsingfors den 8 april 1969.
8623:
8624: Minister J. E. Partanen.
8625:
8626:
8627:
8628:
8629: E 257/69
8630: Kirj. ksm. n:o 49.
8631:
8632:
8633:
8634:
8635: Puhakka ym.: Metsätöissä hevosen kanssa käyviin pienviljelijöi-
8636: hin kohdistuvasta maatilatalouden tuloverolain tulkinnasta.
8637:
8638:
8639: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8640:
8641: Maatilatalouden tuloverolakia on ryhdytty Kerrotusta lain tulkinnasta on muitakin seu-
8642: tulkitsemaan niin, että metsätöissä hevosen raamuksia. Se merkitsee, että vuonna 1968 ja
8643: kanssa käyvät pienviljelijät ovat aikaisemmas- 1969 työnantajain maksamat kansaneläke- ja
8644: ta käytännöstä poiketen itsenäisiä yrittäjiä sil· sairausvakuutusmaksut on valtion palautettava
8645: lainkin, kun osallistuvat tilansa ulkopuolella takaisin työnantajille.
8646: metsätöihin. Seurauksena tästä on, ettei työn- Asiasta on olemassa Korkeimman hallinto-
8647: antajain tarvitse heidän osaltaan maksaa so- oikeuden päätös. Jos ei lakia muuteta tulee
8648: siaaliturvamaksuja, ei lomakorvauksia eikä suo- vastaisuudessa edellä kerrottu menettely seu-
8649: rittaa ennakkoveron pidätystä. Tästä johtuu rausvaikutuksineen pysyväksi. Aikaisempaa käy-
8650: että hevosen kanssa metsätöissä käyvät pien- täntöä on pidettävä veronkannon, mutta myös
8651: viljelijät menettävät lomakorvauksen ja työ- pienviljelijäin sosiaaliturvan kannalta parem-
8652: eläke-edut. Heidän on itse otettava itselleen pana.
8653: tapaturmavakuutus. Itsenäiseen yrittäjään näh- Edellä lausuttuun ja valtiopäiväjärjestyksen
8654: den ei myöskään sovelleta kämppälakia, eikä 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
8655: sen perusteella annettua kulkemiskorvaussään- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
8656: nöstöä. kysymyksen:
8657: Sensijaan niihin metsätöihin osallistuviin he·
8658: vosmiehiin, jotka ovat hankkineet hevosen Onko Hallitus tietoinen siitä, että
8659: yksinomaan metsäajaja varten sovelletaan en- maatilatalouden tuloverolakia on ryh-
8660: tistä käytäntöä. dytty tulkitsemaan siten, että hevosen
8661: Lain tulkinta on omituinen. Usein on niin, kanssa metsätöissä käyvistä pienviljeli-
8662: että pienviljelijät pitävät hevosta juuri metsä- jöistä on tehty itsenäisiä yrittäjiä, mikä
8663: ajaja varten saadakseen siten varsinkin talvella on merkinnyt eläke-, loma- ja tapa-
8664: ansiotuloja. Ei voida ajatella, että kahden tai turmavakuutuslain mukaisten etujen me~
8665: kolmen peltohehtaarin viljelijän kannattaisi pi- netystä, ja jos on,
8666: tää hevosta maataloutta varten. Hän omistaa mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt
8667: hevosen käyttääkseen sitä ansiotulojen hank- tai aikoo ryhtyä lainsäädännön muut-
8668: kimiseksi. Tästä huolimatta hänet lain tulkin- tamiseksi siten, että syntyneet epäkoh-
8669: nan avulla tehdään itsenäiseksi yrittäjäksi. dat voidaan poistaa?
8670: Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1969.
8671:
8672: Pauli Puhakka. Ensia Laine. Aleksi Kiviaho.
8673: Eino Tainio. V. J. Rytkönen. Taisto Sinisalo.
8674: Lauri Kantola. R. Virtanen. Martti Linna.
8675: Heikki Mustonen.
8676:
8677:
8678:
8679:
8680: E 247/69
8681: 2
8682:
8683:
8684:
8685:
8686: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8687:
8688: Teille, Herra Puhemies ovat kansanedustaja ja hän puheena olevassa ajotyössä käyttää maa-
8689: Pauli Puhakka ym. esittäneet valtiopäJ.vä)ärjes· tai metsätalouteen kuuluvaa traktoria tai he-
8690: tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtioneu- vosta. Kun työnantaJan sosiaaliturvamaksusta
8691: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu- annetun lain 2 S:n mukaan palkalla tarkoite·
8692: raavan kysymyksen: taan ennakkoperintälain 4 §:ssä mainittua palk-
8693: kaa, ei edellätarkoitetuista metsänajotöistä
8694: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että suoritetuista korvauksista edellämainitusta pää-
8695: maatilatalouden tuloverolakia on ryh- töksestä· johtuen ole myöskään maksettava
8696: dytty tulkitsemaan siten, että hevosen työnantajan sosiaaliturvamaksua.
8697: kanssa metsätöissä käyvistä pienviljeli- Vaikka edelläselostetussa päätöksessä tarkoi-
8698: jöistä on tehty itsenäisiä yrittäjiä, mikä tetuista metsäajotöistä suoritettavista korvauk-
8699: on merkinnyt eläke-, loma- ja tapa- sista ei ole tehtävä ennakonpidätystä eikä suori-
8700: turmavakuutuslain mukaisten etujen tettava sosiaahturvamaksua, ei siitä kuitenkaan
8701: menetystä, ja jos on, Hallituksen käsityksen mukaan voida tehdä sel-
8702: mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt laista johtopäätöstä, kuten kysymyksen tekijät
8703: tai aikoo ryhtyä lainsäädännön muut- ovat tehneet, että maatilatalouden harjoittajat
8704: tamiseksi siten, että syntyneet epäkoh- olisivat menettäneet eläke-, loma- ja tapaturma-
8705: dat voidaan poistaa?" vakuutuslain mukaiset edut.
8706: Työsopimuslain 1 § :n mukaan koskevat tä-
8707: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu män lain säännökset sopimuksia, joissa työn-
8708: toimialaani valtiovarainministeriössä, esitän tekijä sitoutuu tekemään toiselle työtä tämän
8709: vastauksena siihen kunnioittavasti seuraavaa: johdon ja valvonnan alla korvausta vastaan.
8710: Korkein hallinto-oikeus on kuten kysymyk- Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen
8711: sessäkin todetaan 5 päivänä viime helmikuuta sanamuodon mukaan edellätarkoitettujen ajo-
8712: antamassaan päätöksessä valitukseen, joka oli töiden suorittajaa on pidettävä itsenäisenä
8713: tehty keskusverolautakunnan antamasta ennak- yrittäjänä silloinkin, kun hän suorittaa pu-
8714: kotiedon sisältävästä päätöksestä, katsonut pää- heenaolevia töitä teettäjän johdolla ja valvon-
8715: töksessä mainitsemillaan perusteilla, että maa- nassa ja on siis työn teettäjään nähden työ-
8716: tilatalouden harjoittajalle metsäajotöistä mak- sopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa.
8717: settavia korvauksia oli, mikäli työssä käyte- Tästä taasen johtuu, että työsopimussuhtees-
8718: tään maatilatalouden harjoittajan maa- ja metsä- sa olevat työntekijät säilyttävät edellämaini-
8719: talouteen kuuluvia hevosia ja traktoreita, pi- tusta enoakanpidätyksen toimittamista koske-
8720: dettävä sen estämättä, että ajotöitä ehkä suori- vasta päätöksestä huolimatta edelleen ne edut,
8721: tetaan teettäjän johdolla ja valvonnassa, ennak- jotka perustuvat työsopimussuhteeseen, eli oi-
8722: koperintälain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuina keuden vuosilomaan (Laki työntekijäin vuosi-
8723: itsenäiselle yrittäjälle suoritettavina korvauk- lomasta 199/60), eläkkeeseen ( Lyhytaikaisis-
8724: sina. Tämän vuoksi Korkein hallinto-oikeus sa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki
8725: on pyydettynä ennakkotietona selittänyt, ettei 134/62) ja korvaukseen työtapaturmasta (Ta-
8726: yhtiön, joka oli ennakkotiedon hakijana, ole paturmavakuutuslaki 608/48).
8727: toimitettava ennakonpidätystä metsäajotöistä Kun Korkeimman hallinto-oikeuden päätök-
8728: suoritettavista korvauksista, milloin korvauk- sellä ei metsänajokorvausten veronalaisuuden
8729: sen saaja on maatilatalouden tuloverolain 2 kannalta ole merkitystä ja kun sen vaikutus
8730: §:ssä tarkoitetun maatilatalouden harjoittaja ei edelläesitetyn mukaan ulotu työntekijöiden
8731: 3
8732:
8733: kysymyksessä tarkoitettuihin etuihin, ei Halli- maan, mihin toimenp1te1s11n edellätarkoitetun
8734: tus katso aiheelliseksi tässä vaiheessa ryhtyä päätöksen johdosta olisi veron kertymisen jou-
8735: lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin asiassa. Sen- duttamiseksi ryhdyttävä.
8736: sijaan valtiovarainministeriössä tullaan harkitse-
8737: Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1969.
8738:
8739: Valtionvarainministeri Eino Raunio.
8740: 4
8741:
8742:
8743:
8744:
8745: T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
8746:
8747: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsord- ifrågavarande körslorna använder traktor eller
8748: ningen har riksdagsman Pauli Puhakka m.fl. häst som hör tili hans jord- eller skogsbruk.
8749: tillställt Eder, Herr T alman, fö1jande spörs- Då enligt 2 § lagen om arbetsgivares social-
8750: mål att besvaras av vederbörande medlem av skyddsavgift med lön avses den lön som näm-
8751: statsrådet: nes i 4 § lagen om förskottsuppbörd, skall med
8752: anledning av förenämnda utslag icke heller ar-
8753: "Är Regeringen medveten om att betsgivares socialskyddsavgift betalas på före-
8754: man har begynt tolka inkomstskatte- nämnda ersättningar för skogskörslor.
8755: 1agen för gårdsbruk så, att småbrukare Ehuru förskottsinnehållningar icke skall gö-
8756: som utför skogsarbete med egen häst ras på de i ovan relaterade utslag avsedda er-
8757: betraktas såsom sjä1vständiga företagare, sättningarna för skogskörslor och inte heller
8758: vilket har inneburit förlust av förmå- socialskyddsavgift betalas för dem, kan man
8759: ner enligt pensions-, semester- och enligt Regeringens åsikt dock inte, såsom
8760: o1ycksfallsförsäkrings1agarna, och om så spörsmålsställarna har gjort, draga den slut-
8761: är fallet, satsen att idkarna av gårdsbruk skulle ha gått
8762: vilka åtgärder har Regeringen vid- förlustiga de förmåner som avses i lagarna om
8763: tagit eller ämnar den vidtaga för att 1ag- pension, semester och olycksfallsförsäkring.
8764: stiftningen skall bli ändrad så att upp- Enligt 1 § lagen om arbetsavtal gäller stad-
8765: komna missförhållanden kan avskaf- gandena i lagen avtal, varigenom en arbetare
8766: fas?" förbinder sig att åt en annan, under dennes
8767: 1edning och uppsikt utföra arbete mot ersätt-
8768: Då saken gäller mitt verksamhetsområde i ning.
8769: finansministeriet, får jag såsom svar vördsamt Enligt ordalydelsen i Högsta förvaltnings-
8770: anföra fö1jande: domstolens utslag bör den som utför körslor
8771: Högsta förvaltningsdomsto1en har, såsom av ovan avsett slag anses såsom självständig
8772: även i spörsmålet konstateras, i utslag av den företagare även när han utför ifrågavarande
8773: 5 sistlidna februari på besvär som hade an- arbeten under dess ledning och uppsikt som
8774: förts över centralskattenämndens beslut an- han utför arbetet för och står sålunda i så-
8775: gående förhandsbesked, på i utslaget nämnda dant förhållande tili arbetsgivaren som avses
8776: grunder ansett, att de ersättningar idkare av i lagen om arbetsavtal.
8777: gårdsbruk uppbär för skogskörslor, om han i Härav följer åter, att arbetstagare i arbets-
8778: arbetet använder tili hans jord- och skogsbruk avtalsförhållande, trots förenämnda utslag om
8779: hörande hästar och traktorer, oberoende av att verkställande av inhållning, bibehålles vid de
8780: körslorna eventuellt utföres under arbetsgiva- förmåner som arbetsavtalsförhållandet medför,
8781: rens 1edning och uppsikt, skall betraktas såsom dvs. vid sin rätt tili semester ( lag om arbets·
8782: i 4 § 2 mom. 1agen om förskottsuppbörd av- tagares semester 199/60 ) , pension ( lagen om
8783: sedda ersättningar tili självständig företagare. pension för arbetstagare i kortvariga arbets-
8784: Fördenskull har Högsta förvaltningsdomstolen förhållanden 134/62) och skadestånd för
8785: såsom begärt förhandsbesked förklarat, att bo- olycksfall i arbetet ( lagen om olycksfallsför-
8786: laget som begärt förhandsbeskedet icke skall säkring 608/48).
8787: verkställa förhandsinnehållning på ersättningar Då Högsta förvaltningsdomstolens utslag
8788: för skogskörslor, om ersättningstagaren är så- saknar betydelse för de ersättningars skatteplikt
8789: dan idkare av gårdsbruk som avses i 2 § in- som uppbärs för skogskörslor och då dess ver-
8790: komstskattelagen för gårdsbruk och han i de kan i enlighet med vad ovan sagts icke sträcker
8791: 5
8792:
8793: sig tili arbetstagarnas ovan avsedda förmåner, vilka åtgärder som med anledning av ovan
8794: anser Regeringen det icke i detta skede på- nämnda utslag borde vidtagas för att skatten
8795: kallat att vidtaga lagstiftningsåtgärder i saken. skall inflyta snabbare.
8796: Däremot kommer finansministeriet att överväga
8797: Helsingfors den 2 april 1969.
8798:
8799: Finansminister Eino Raunio.
8800:
8801:
8802:
8803:
8804: E 247/69
8805: Kirj. ksm. n:o 50.
8806:
8807: Halme ym.: Ylioppilastutkintoa suorittamattomien opiskelijain
8808: pääsemisestä Tampereen yliopistoon.
8809:
8810: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8811:
8812: Hyväksyessään lain Yhteiskunnallisen Kor- Kun lisäksi esiharjoitteluun ei ole hyväk-
8813: keakoulun nimen ja toimialan muuttamisesta sytty viime aikoina yhtään kansankorkealmulun
8814: maaliskuussa vuonna 1966 Eduskunta vastauk- käynyttä ja kun vielä .tämän lisäiksi sosiaali-
8815: sessaan lausui jo Hallituksen esityksessäkin huollon opetusjaostolla on oikeus ottaa yli-
8816: olevien perustelujen mukaisesti seuraavaa: oppilaat opiskelemaan esiharjoittelun jälkeen
8817: "Eduskunta lausuu edellyttävänsä, että Yh- ilman pääsykoetta, on viime vuosina tapahtunut
8818: teiskunnallisen Korkeakoulun tähänastinen teh- niin, ettei pääsykoetta ole pidetty laisinkaan,
8819: tävä säilytetään Tampereen Yliopistossa ja että vaan opiskelijapaikat on täytetty suoraan yli-
8820: yliopiston kaikissa opetusyksiköissä pidetään, oppilailla.
8821: niikuin Hallituksen esityksen perusteluissa on Puuttumatta tässä yhteydessä siihen tiedossa
8822: lausuttu, nykyiseen tapaan opintie avoinna myös olevaan asiaan, että mainitussa ja myös muissa
8823: lahjakkaille ylioppilastutkintoa suorittamatta- opetusjaostoissa pääsykokdden asettelun muo-
8824: mille opiskelijoille." dossa vaikeutetaan ylioppilastutkintoa suoritta-
8825: Valtiopäiväasiakirjoista ilmenee tämän Edus- mattomien asemaa opintielle pääsemiseksi ja si-
8826: kunnan tahdon olleen aikanaan yksimielisen. ten estetään kaikkien mahdollisten lahjakkuus-
8827: Nykyisin on kuitenkin havaittavissa eräitä reservien käytäntöön otto yhteiskunnassamme,
8828: toimenpiteitä, joilla pyritään vaikeuttamaan ei tilannetta voida pitää tyydyttävänä.
8829: ylioppilastutkintoa Suorittamattomille opiskeli- Asian selvittäminen käsityksemme mukaan
8830: joille pääsyä jatkamaan Tampereen Yliopistossa. vaatisi perusteellista tutkimusta Tampereen yli-
8831: Tuloksena toimenpiteistä on, että esimerkiksi opiston piirissä siitä, onko siellä tapahtunut sel-
8832: sosiaalihuollon opetusjaostossa on Tampereen laista, joka on Eduskunnan edellyttämän yk-
8833: Yliopiston opiskelijatilaston ( 31. 1. 1969) mu- simielisen tahdon vastaista.
8834: kaan ylioppilaita 96 %, jakaantuen siten, että Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
8835: sosiaalihuoltajatutkintoa lukevista on avolin- tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
8836: jalla 98 % ja laitoslinjalla 100 % sekä sosiaali- tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
8837: vakuutustutkintoa lukevista 92 %. omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
8838: On tietysti ymmärrettävää, että koulutus- myksen:
8839: mahdollisuuksien lisääntyessä Tampereen Yli-
8840: opistossa opiskelevien peruskoulutuspohja muut- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
8841: tuu ajan mukaan y1ioppilasvaltaisemmaksi, Tampereen yliopistossa on vaikeutettu
8842: mutta sen sijaan ei ole ymmärrettävissä, että opiskelijoiksi pääsemään myös lahjak-
8843: mielestämme suorastaan tietoisesti pyritään kaita ylioppilastutkinnon suorittamatto-
8844: Eduskunnan tahdon vastaisesti sulkemaan opin- rnia opiskelijoita, ja jos on,
8845: tie myös muilta lahjakkailta opiskelijoilta. aikooko Hallitus suorituttaa perus-
8846: Käytännössä tämä sulkemistie näyttää tapah- teellisen tutkimuksen asiasta ja mene-
8847: tuvan siten, että jo esiharjoittelijoita valittaessa tellä siten kuin Eduskunta on edellyttä-
8848: esimerkiksi sosiaalihuoltajatutkinnon linjalle, nyt hyväksyessään lain Yhteiskunnallisen
8849: painotetaan käytössä olevalla pistelaskujärjes- Korkeakoulun nimen ja toimialan muut-
8850: telmällä voimakkaasti ylioppilastutkinnon tamista koskevan vastauksensa yhtey-
8851: osuutta, kun sensijaan kansankorkeakoulujen dessä?
8852: osuutta ei oteta laisinkaan huomioon.
8853: Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1969.
8854:
8855: Antti A. Halme. Aune Salama. Väinö Vilponiemi.
8856: Sakari Knuuttila. Uljas Mäkelä. Sinikka Luja.
8857: Margit Eskman.
8858: E 312/69
8859: 2
8860:
8861:
8862:
8863:
8864: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8865:
8866: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kaan annetaan määräykset opiskelijain paasy-
8867: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vaatimuksista ja valinnasta korkeakoulun joh-
8868: olette kirjeellänne n:o 293, 18 päivältä maa· tosäännössä, jonka yliopiston valtuuskunta vah-
8869: liskuuta 1969 lähettänyt valtioneuvoston asian- vistaa.
8870: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Yhteiskunnallisen Korkeakoulun ohjesäännön
8871: Antti A. Halmeen ym. tekemän seuraavan si- vahvistamises.ta syyskuun 17 . päivänä 1962 an-
8872: sältöisen kysymyksen: netun valtioneuvoston päätöksen ( 487 /62) 55
8873: §:n 1 momentin mukaan voivat Tampereen Yli-
8874: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että opiston tiedekunnissa opiskella ja suorittaa tut-
8875: Tampereen yliopistossa on vaikeutettu kintoja ylioppilaat sekä ne Tampereen Yliopis-
8876: opiskelijoiksi pääsemään myös lahjak- ton päästätutkinnon suorittaneet, jotka täyttä-
8877: kaita ylioppilastutkinnon suorittamatto- vät tiedekunnassa opiskeleville asetetut kans-
8878: mia opiskelijoita, ja jos on, lerin vahvistamat vaatimukset. Saman pykälän
8879: aikooko Hallitus suorituttaa perus- 2 momentin mukaan voivat opetusjaostossa
8880: teellisen tutkimuksen asiasta ja mene- opiskella ja suorittaa päästätutkintoja yliop-
8881: tellä siten kuin Eduskunta on edellyttä- pilaat, keskikoulun käyneet ja kanslerin vahvis-
8882: nyt hyväksyessään lain Yhteiskunnallisen tamien vaatimusten mukaisen, keskikoulua vas-
8883: Korkeakoulun nimen ja toimialan muut- taavan koulutuksen saaneet.
8884: tamista koskevan vastauksensa yhtey- Näiden jo Yhteiskunnallisen Korkeakoulun
8885: dessä?" aikana annettujen säädöksien mukaan kuuluu
8886: opiskelijain valinta Tampereen Yliopiston itse
8887: Vastauksena kysymykseen saan kunnioittaen päättämiin asioihin eikä Hallitus voi näin ollen
8888: esittää seuraavaa: suoranaisesti puuttua siihen.
8889: Eduskunta on monessa yhteydessä kiinnittä- Kysymyksen johdosta on opetusministeriö
8890: nyt huomionsa ylioppilastutkintoa suorittamat- pyytänyt Tampereen Yliopistolta tietoja ylioppi-
8891: tomien lahjakkaiden henkilöiden mahdollisuuk- laiden ja ei-ylioppilaiden jakautumisesta eri tie-
8892: siin päästä opiskelemaan maamme yliopistoissa dekunnissa ja opetusjaostoissa. Syyslukukauden
8893: ja korkeakouluissa. Hyväksyessään maaliskuussa lopussa 1965 oli ei-ylioppilaiden prosenttimäärä
8894: 1966 lain Yhteiskunnallisen Korkeakoulun ni- silloisen Yhteiskunnallisen Korkeakoulun yh-
8895: men ja toimialan muuttamisesta Eduskunta vas- teiskuntatieteellisessä tiedekunnassa 4,3 %, hu-
8896: tauksessaan lausui edellyttävänsä "että yliopis- manistisessa tiedekunnassa 4,4 % ja sanottuna
8897: ton kaikissa opetusyksiköissä pidetään, niinkuin vuonna perustetussa taloudellis-hallinnollisessa
8898: Hallituksen esityksen perusteluissa on lausuttu, tiedekunnassa 3.1 %. Opetusjaostoissa oli ei-
8899: nykyiseen tapaan opintie avoinna myös lahi.ak- ylioppilaiden prosentuaalinen jakautuma seu-
8900: kaille, ylioppilastutkintoa suorittamattomlUe raava: yhteiskunnallisessa opetusjaostossa 72,7
8901: opiskelijoille". %, kunnallis- ja verohallinnon opetusjaostossa
8902: Yhteiskunnallisen Korkeakoulun järjestys- 62,3 % ja sosiaalihuollon opetusjaostossa 31,2
8903: muodon perusteista ja valtionavustuksesta 18 %. Kuten seuraavasta taulukosta ilmenee on
8904: päivänä toukokuuta 1962 annetun lain ( 319/ ei-ylioppilaiden osuus tiedekunnissa opiskele-
8905: 62) 8 § :n nojalla Yhteiskunnallisesta Korkea- vien lukumäärästä pysynyt melkein samansuu-
8906: koulusta 29 päivänä kesäkuuta 1962 annetun ruisena tiedekuntien koko opiskelijamäärän
8907: asetuksen (364/62) 17 §:n 3 momentin mu- jatkuvasti kasvaessa.
8908: 3
8909:
8910: Ei-ylioppilaat Tampereen Yliopiston tiedekunnissa ja opetusjaostoissa syyslukukauden päät-
8911: tyessä vuosina 1965, 1966 ja 1968
8912: 1965 1966 1968
8913: Koko Ei-yli- Ei-yli- Koko Ei-yli- Ei-yli- Koko Ei-yli- Ei-yli-
8914: opis- opp. opp. % opis- opp. opp. % opis- opp. opp. %
8915: kelija kelija kelija
8916: Tiedekunnat määrä määrä määrä
8917: Yhtelskuntatie-
8918: teellinen ........ 1591 68 4,3 1914 78 4,1 1730 73 4,2
8919: Humanistinen 968 43 4,4 1233 32 2,6 1493 38 2,5
8920: T aloudellishallin-
8921: nollinen ......... 425 Li 3,1 1047 31 3,0 1645 90 5,5
8922: 0 petus;aostot
8923: Yhteiskunnallinen 547 398 72,7 686 494 72,0 999 664 66,5
8924: Kunnallis- ja vero-
8925: hallinnon ·-· ...... 313 195 62,3 388 208 53,6 335 175 52,2
8926: Sosiaalihuollon • 0 ••• 20.5 64 31,2 116 24 20,7 127 13 10,2
8927:
8928:
8929: Opetusjaostojen osalta on ei-ylioppilaiden miseen ja että yliopistossa on jo eräillä aloilla
8930: prosentuaalinen osuus koko opiskelijamäärästä käytössä tätä tarkoittavia kiintiöitä, joita tilan-
8931: sen sijaan pienentynyt laskun ollessa jyrkin so- teen vaatiessa voidaan soveltaa laajemmaltikin.
8932: siaalihuollon opetusjaoston kohdalla. Viimeksi Kysymyksessä on keskeinen huomio kiinni-
8933: mainitussa opetusjaostossa oli jo syyslukukau- tetty sosiaalihuollon opetusjaostoon, missä oppi-
8934: den lopussa 1965 ei-ylioppilaiden prosentuaali- lasvalintojen muuttuminen ylioppilasvaltaisem-
8935: nen osuus muihin opetusjaostoihin verrattuna miksi on ollut selvästi havaittavissa. Tämä ke-
8936: suhteellisen pieni, eli ainoastaan 31,2 %. Syys- hitys ei ole yksinomaan selitettävissä ylioppilas-
8937: lukukauden lopussa 1968 oli ei-ylioppilaiden tutkinnon yleistymisellä.
8938: prosenttimäärä laskenut 10.2 % :iin. Koska oppilasvalinnat eivät kuulu Hallituk-
8939: Tampereen Yliopisto on opetusministeriölle sen tai sen alaisen viranomaisen tehtäviin,
8940: kysymyksen johdosta antamassaan lausunnossa Hallitus ei ole voinut puuttua niihin harkinta-
8941: ilmoittanut, että yliopistossa tähän mennessä perusteisiin, joita Tampereen Yliopisto sovel-
8942: väitelleistä 17 yhteiskuntatieteiden tohtorista on taa käytännön valintatilanteessa. Periaatteelli-
8943: 7 ollut ei-ylioppilaita sekä että yhteiskuntatie- sesti Hallitus kuitenkin pitää tärkeänä, että ei-
8944: teiden lisensiaatin tutkinnon suorittaneista 37 ylioppilailla on opiskelumahdollisuuksia kaikissa
8945: henkilöstä on 16 ollut ei-ylioppilaita. Yliopisto yliopistoissa ja korkeakouluissa ja erityisesti
8946: katsoo, että saavutetut tulokset ovat osoittaneet Tampereen Yliopistossa. Hallitus tulee jatku-
8947: järjestelmän onnistuneeksi ja katsoo myös täy- vasti kiinnittämään huomiota siihen, että Tam-
8948: sin täyttäneensä Eduskunnan lausuman toivo- pereen Yliopiston oppilasvalintaa koskevia ylei-
8949: muksen siitä, että yliopisto vastaisuudessakin siä ohjeita tulevaisuudessakin noudatetaan Edus-
8950: pitäisi opintien QVOinna myös lahjakkaille yli- kunnan edellyttämällä tavalla kaikissa opetus-
8951: oppilastutkinnon ,suorittamattomille opiskeli- yksiköissä. Hallitus tulee tarpeen vaatiessa
8952: joille. Tampereen Yliopisto on ilmoittanut, ryhtymään toimenpiteisiin sisäänpääsyn turvaa-
8953: että se tulee jatkuvasti kiinnittämään vakavaa miseksi ei-ylioppilaille.
8954: huomiota ei-ylioppilaiden sisäänpääsyn turvaa-
8955: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1969.
8956:
8957: Opetusministeri Johannes Virolainen.
8958: 4
8959:
8960:
8961:
8962:
8963: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8964:
8965: I det syfte 37 § 1 mom. drosdagsordningen rande i högskolans instruktion, viiken fast-
8966: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse ställes av universitetets fullmäktige.
8967: av den 18 mars 1969 nr 293 tili vederbörande Enligt 55 § 1 mom. statsrådets beslut den
8968: medlem av statsrådet för avgivande av svar 17 september 1962 angående stadfästande av
8969: översänt följande av riksdagsman Antti A. reglemente för Yhteiskunnallinen Korkeakoulu
8970: Halme m.fl. ställda spörsmål: ( 487162) är studenter samt de som avlagt
8971: dimissionsexamen vid Tampereen Yliopisto och
8972: "Är Regeringen medveten om, att det fyller de av kansler fastställda fordringar som
8973: gjorts svårare för begåvade studerande ställes på studerande vid fakultet berättigade
8974: som icke avlagt studentexamen att att studera och 'avlägga examina inom fakultet
8975: komma in vid Tampereen Yliopisto, och vid Tampereen Yliopisto. Enligt 2 mom. i
8976: om så är fallet, samma paragraf kan studenter, mellanskole-
8977: ärnar Regeringen företaga en grund- gångna samt de som enligt av kansler fast-
8978: lig utredning av saken och förfara så ställda fordringar erhållit utbildning som mot-
8979: som Riksdagen förutsatte då den an- svarar mellanskola studera och avlägga dimis-
8980: tog lagen om ändring av Yhteiskunnalli- sionsexamen vid undervisningssektion.
8981: nen Korkeakaulus namn och verksam- Enligt dessa stadganden, som gavs redan
8982: hetsområde?" under Yhteiskunnallinen Korkeakaulus tid, hör
8983: uttagningen av studerande tili de ärenden, om
8984: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- vilka Tampereen Yliopisto själv har att be-
8985: samt anföra följande: sluta, och Regeringen kan sålunda icke ingripa
8986: Riksdagen har i flera sammanhang fäst upp- direkt däri.
8987: märksamhet vid möjligheterna för sådana be- Med anledning av spörsmålet har undervis-
8988: gåvade personer som icke avlagt studentexa- ningsministeriet av Tampereen Yliopisto inbe-
8989: men, att komma in som studerande vid uni- gärt uppgifter om hur studenter och icke-stu-
8990: versitet och högskolor i vårt land. Då riksda- denter fördelar sig på de olika fakulteterna
8991: gen i mars 1966 antog lagen om ändring av och undervisningssektionema. I slutet av höst-
8992: Yhteiskunnallinen Korkeakaulus namn och terminen 1965 var antalet icke-studenter i sam-
8993: verksamhetsområde, uttalade den, att den för- hällsvetenskapliga fakulteten vid dåvarande Yh-
8994: utsatte, "att vid universitets samtliga under- teiskunnallinen Korkeakoulu 4,3 %, i huma-
8995: visningsavdelningar, såsom i propositionens mo- nistiska fakulteten 4,4% och i den sagda år
8996: tivering säges, studiebanan såsom hittills hålles inrättade ekonomisk-administrativa fakulteten
8997: öppen även för begåvade studerande, som icke 3,1 %. Vid undervisningssektioner var fördel-
8998: avlagt studentexamen." ningen av icke-studenter procentuellt följande:
8999: Enligt 17 § 3 mom. förordningen den 29 sektionen .för samhällskunskap 72,7 %, sek-
9000: juni 1962 om Yhteiskunnallinen Korkeakoulu tionen för kommunal- och Sik.atteförvaltning
9001: ( 364162), som gavs med stöd av 8 § lagen 62,3 % och sektionen för socialvård 31,2 %.
9002: den 18 maj 1962 om grunderna för organi- Såsom av följande tablå framgår har icke-
9003: sationsformen för Yhteiskunnallinen Korkea- studenternas andel av antalet studerande vid
9004: koulu och om statsunderstöd för sagda hög- fakultetema förblivit nästan lika stor, då total-
9005: skola ( 319162 ) , meddelas föreskrifter om antalet studerande i fakultetema fortgående
9006: inträdesfordringarna och uttagning av stude- öroats.
9007: 5
9008:
9009: Icke-studenter vid Tampereen Yliopistos fa:kulteter och undervisningssektioner vid utgången
9010: av höstterminen åren 1965, 1966 och 1968
9011: 1965 1966 1968
9012: Total- lcke Icke Total- Icke Icke Total- lcke lcke
9013: antalet stud. stud. antalet stud. stud. antalet stud. stud.
9014: stude- % stude- % stude- %
9015: Fakulteter rande rande rande
9016: Samhällsvetens-
9017: kapliga .......... 1591 68 4,3 1914 78 4,1 1730 73 4,2
9018: Humanistiska ...... 968 43 4,4 1233 32 2,6 1493 38 2,5
9019: Ekonomisk-admi-
9020: nistrativa ........ 425 13 3,1 1047 31 3,0 1645 90 5,5
9021: Undervisnings-
9022: sektioner
9023: Samhällskunskap 547 398 72,7 686 494 72,0 999 664 66,5
9024: Kommunal- och
9025: skatteförvaltning .. 313 195 62,3 388 208 53,6 335 175 52,2
9026: Socialvård ••••••• 0 205 64 31,2 116 24 20,7 127 13 10,2
9027:
9028:
9029: 1 fråga om undervisningssektionerna har tryggas för ieke,studenter och att det vid uni-
9030: icke-studenternas procentuella andel av hela versitetet redan inom vissa områden tagits i
9031: antalet studerande däremot minskats. bruk kvoter som syftar härtill, och vilka när
9032: Minskningen är störst beträffande sektionen läget så ford:tar kan tillämpas även ti större ut-
9033: för socialvård. Vid sistnämnda sektion var sträckning.
9034: ioke-studenternas procen.tuella andel redan i 1 spörsmålet fästes den centrala uppmärk-
9035: slutet av höstterminen 1965 relativt liten, samheten vid undervisningssektioner för social-
9036: jämfört med övriga undervisningssektioner, en- vård, där förändringen av elevvalet till över-
9037: dast .31,2 %. 1 slutet av höstterminen 1968 vägande studenter klart kunnat iakttagas.
9038: hade icke-.studentemas prooentantal sjunkit tili Denna utveckling kan icke enbart förklaras
9039: 10,2 %. med att studentexamen blivit allt allmännare.
9040: Tampereen Yliopisto har i sitt till undervis- Då elevuttagningen icke hör till Regeringens
9041: ningsministeriet med anledning av spörsmålet eller denna underställd myndighets åligganden,
9042: avgivna utlåtande meddelat, att av de 17 so- har Regeringen icke kunnat ingripa i de pröv-
9043: ciologie doktorer, som hittills disputerat viJ ningsgrunder, som Tampereen Yliopisto i prak-
9044: universitetet, har 7 varit icke-studenter och att tiken tillämpar vid elevuttagningen. Regeringen
9045: av .3 7 personer, som avlagt sociologie licentiat- anser det dock i princip viktigt, att icke-stu-
9046: examen har 16 varit icke-studenter. Uni- denter har möjligheter att studerna vid alla
9047: versitetet anser, att de uppnådda resultaten universitet och högskolor, och särskilt vid
9048: visat, att systemet är lyckat, och anser även Tampereen Yliopisto. Regeringen kommer
9049: att universitetet tili fullo uppfyllt Riksda- fortgående att fästa uppmärksamhet vid att de
9050: gens hemställan om att universitet också fram- allmänna anvisningarna om elevuttagningen vid
9051: deles skulle hålla studievägen öppen även för Tampereen Yliopisto även framdeles följes så
9052: begåvade studerande, som icke avlagt stu- som Riksdagen förutsatt inom alla undervis-
9053: dentexamen. Tampereen Yliopisto har medde- ningsenheter. Regeringen kommer vid behov
9054: lat, att universietet fortgående kommer att att skrida tili åtgärder för tryggande av in-
9055: fästa allvarlig uppmärksamhet vid att inträdet trädet för icke-studenter.
9056: Helsingfors den 18 april 1969.
9057:
9058: Undervisningsminister Johannes Virolainen.
9059:
9060:
9061:
9062:
9063: E 312/69
9064: Kirj. ksm. n:o 51.
9065:
9066:
9067:
9068:
9069: Luja ym.: Alennusten myöntämisestä eläkkeensaajille valtion-
9070: ra,utateillä.
9071:
9072:
9073: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9074:
9075: Valtionrautatiet myöntää 65 vuotta täyttä- myöntää kuitenkin hyvinkin monenlaisia alen-
9076: neille eläkkeensaajille 50 % :n alennuksen rau- nuksia, joten inhimillisen ajattelun mukaan on
9077: tatiematkoilla. Eläkkeensaajien Keskusliitto kävi toki paikallaan myöntää näitä etuuksia eläke-
9078: kuluvan vuoden alussa lähetystänä rautatiehal- läisille, jotka ovat parhaan työkautensa raken-
9079: lituksen pääjohtajan puheilla tiedustellen mah- ta.neet yhteiskuntaa. Kun tässä alennusjärjestel-
9080: dollisuuksia saman alennusedun myöntämisestä mässä havaitaan sellaisia epäoikeudenmukai-
9081: kaikille eläkkeensaajille, siis myös työkyvyttö- suuksia, että osa eläkkeensaajia on suljettu
9082: myyden takia jo nuorempina eläkkeelle joutu- pois sen piiristä, olisi nämä epäkohdat kor-
9083: neille. jattava.
9084: Joissakin viroissa ja toimissa on työn luon- Edellä olevaan viitaten ja. valtiopäiväjärjes-
9085: teen vuoksi säädetty normaalia alhaisempi elä- tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
9086: keikä. - Työkyvyttömyyden takia nuorempina valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9087: eläkkeelle joutuneita on runsaasti. Erityisesti vaksi seuraavan kysymyksen:
9088: tätä eläkeläisryhmää ajatellen tuntuu nykyinen
9089: rautateiden alennusjärjestelmä epäoikeudenmu- Onko Hallitus tietoinen siitä epä-
9090: kaiselta. Kun henkilö joutuu nuorempana eläk- oikeudenmukaisuudesta, ettei ka.ikkia
9091: keelle työkyvyttömyyden tähden, hänellä on eläkkeensaajia ole otettu huomioon
9092: tavallisesti perhe elätettävänään, lapset pieniä myönnettäessä 50 %:n alennuksia rau-
9093: jne. Hänen elintasonsa on lääke- ja muiden tatiematkoille, ja jos on,
9094: sairaudesta aiheutuvien kulujen johdosta vielä- mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta myös
9095: kin alhaisempi kuin normaalin eläkeläisen. nuorempina työkyvyttömyyden vuoksi
9096: On sanottu, että valtionrautatiet on liike- eläkkeelle joutuneet pääsisivät saman
9097: laitos eikä sen tehtävänä ole hoitaa yhteis- rauta.tiematkojen alennusedun piiriin?
9098: kunnan sosiaalipolitiikkaa. Tämä liikelaitos
9099: Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1969.
9100:
9101: Sinikka Luja. Väinö Vilponiemi. Sylvi Siltanen.
9102: Antti A. Halme. Edit Terästö. Antti 0. Pennanen.
9103:
9104:
9105:
9106:
9107: E 281/69
9108: 2
9109:
9110:
9111:
9112:
9113: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9114:
9115: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kuuka,uden, mutta se ei oikeuta matkustamaan
9116: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, jouluaattona, pitkäperjantaina tai juhannusaat-
9117: olette kirjeellänne 18 päivältä maaliskuuta,1969 tona eikä niitä edeltävänä kolmena päivänä.
9118: n:o 285 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- Esim. vuoden 1968 aikana suoritettujen tällais-
9119: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sinikka ten matkojen kokonaisluku arvioidaan 310 000
9120: Lujan ym. tekemän seuraavan sisältöisen kysy- meno- ja paluumatkaksi.
9121: myksen: Ne perusteet, jotka kyselyssä on esitetty ko.
9122: alennusmatkojen ulottamisesta koskemaan myös
9123: "Onko H31llitus tietoinen siitä epä- niitä eläkkeensaajia, jotka mainittua, 65 vuoden
9124: oikeudenmukaisuudesta, ettei k31ikkia ikää nuorempina ovat joutuneet työkyvyttömyy-
9125: eläkkeensaajia ole otettu huomioon den vuoksi eläkkeelle, vaikuttavat periaatteessa
9126: myönnettäessä 50 % :n alennuksia rau- oikeaan osuneilta. Alle 65-vuotiaita tukiosaa
9127: tatiematkoille, ja jos on, nauttivia on kansaneläkelaitokselta saadun tie-
9128: mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta myös don mukaan noin 150 000. Jos oletetaan hei-
9129: nuorempina työkyvyttömyyden vuoksi dän matkusta,van keskimäärin saman verran
9130: eläkkeelle joutuneet pääsisivät saman kuin 65 vuotta täyttäneet, olisi alennusedun
9131: rautatiematkojen alennusedun piiriin?" laajentamisesta johtuva rautateiden tulojen me-
9132: netys laskettuna 150 km:n keskimatkan mu-
9133: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kaan noin 1100 000 mk ja laskettuna 200
9134: taen seuraavaa: km:n keskima,tkan mukaan noin 1 500 000 mk
9135: Voimassa olevan valtionrautateiden tariffi- vuodessa. Kun rautatiehallituksen ilmoituksen
9136: säännön nojalla rautatiehallitus on määrännyt, mukaan kyseisen alennuksen laajentamista ei
9137: että nk. 65- korttia vastaan saa jokainen 65 voida rautatielaitoksen kannalta liiketaloudelli-
9138: vuotta täyttänyt henkilö lunastaa itselleen mat- sin perustein puolta.a, hallitus tulee harkitse-
9139: kalipun 50 %:n alennuksin joko meno- tai maan vuotuisissa menoarvioissa tarkoitukseen
9140: meno- ja paluumatkoja varten rautateitse 1 varatun kiinteän määrärahan riittävyyttä myös
9141: tai 2 luokassa. Myynnin ehtona kuitenkin on, kyselyssä tarkoitetun alennusedun myöntämi-
9142: että matkalippu lunastetaan yli 50 km:n mat- seen.
9143: kalle menosuuntaan. Lippu on voimassa yhden
9144: Helsingissä huhtikuun 10 päivänä 1969.
9145:
9146: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
9147: 3
9148:
9149:
9150:
9151:
9152: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9153:
9154: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen i en riktning. Biljetten gäller en månad, men
9155: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse den berättigar inte tili resa på julafton, lång-
9156: av den 18 mars 1969 nr 285 tili vederböra.nde fredag eller midsommarafton och tre dagar före
9157: medlem av statsrådet för avgivande av svar nämnda dagar. Totala antalet såda.na resor be-
9158: översänt fö1jande av riksdagsman Sinikka Luja räknas t.ex. år 1968 uppgå tili 310 000 tur-
9159: m.fl. ställda spörsmå1: och returresor.
9160: De grunder som i spörsmålet åberopas tili
9161: "Är Regeringen medveten om den stöd för kravet på rabattresor av ifrågavarande
9162: orättvisan, att inte alla pensionstagare slag även för pensionstagare vilka. på grund av
9163: har blivit beaktade, när 50 % rabatter arbetsoförmåga har blivit pensionerade under
9164: beviljas på priset för järnvägsresor, och 65 år, förefaller i princip att träffa det rätta.
9165: om så är fal1et, Anta1et personer med understödsdel under 65
9166: vad ämnar Regeringen göra för att år är enligt uppgift från folkpensionsanstalten
9167: även de som på grund av arbetsoför- ungefär 150 000. Om man räknar med att
9168: måga pensionerats vid yngre år skaU dessa pensionärer reser i medeltal lika. mycket
9169: bli delaktiga av samma rabattförmån som de som fyllt 65 år, skulle en utvidgning
9170: vid järnvägsresor?" av rabattförmånen åsamka statsjärnvägarna ett
9171: inkomstbortfall av 1100 000 mk om året, be-
9172: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt räknat enligt 150 km genomsnittsresor, och
9173: anföra följande: 1 500 000 mk om året enligt genomsnittsresor
9174: Med stöd av gällande tariffstadga. för stats- på 200 km. Då enligt uppgift från järnvägs-
9175: järnvägarna har järnvägsstyrelsen bestämt, att styrelsen en utvidgning av ifrågavarande rabatt
9176: var och en som fyllt 65 år vid uppvisande a.v företagsekonomiska skäl icke kan förordas,
9177: av s.k. 65-årskort kan lösa sig biljett på järn- kommer regeringen att pröva det i de årliga
9178: vägen med 50 % rabatt på priset för enkel utgiftsstaterna för ändamålet avsedda fasta an-
9179: resa eller tur- och returresa i 1 eller 2 klass. slagets tiliräcklighet även för beviljande av i
9180: Vilikor för försäljningen av sådan biljett är spörsmålet avsedd rabattförmån.
9181: likväl att biljetten gäller för över 50 km resa
9182: Helsingfors den 10 april 1969.
9183:
9184: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
9185: Kirj. ksm. n:o 52.
9186:
9187:
9188:
9189:
9190: Nevalainen: Vesialusten liikevaihtoverovapauden perusteista.
9191:
9192:
9193: Eduskunnan Herra Puhemieh'elle.
9194:
9195: Voimassa olevan liikevaihtoverolain 3 S:n Lakia olisikin selvennettävä niin, että vesi-
9196: mukaan , verotonta on sellaisten vesialusten alusten verollisuutta tai verottomuutta ei mää-
9197: myynti ja maahantuonti, joiden rungon suurin räisi aluksen rungon pituus, vaan sen käyttö-
9198: pituus on vähintään 10 metriä. Lainsäätäjän tarkoitus.
9199: alkuperäisenä tarkoituksena lienee ollut tällä Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
9200: säännöksellä vapauttaa liikevaihtoverosta mm. tyksen 37 S:n 1 momentin nojalla esitän val-
9201: ammattikalastukseen käytettävät vesialukset, tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
9202: mutta lainsäätäjän tarkoituksena ei sensijaan seuraavan kysymyksen:
9203: liene ollut virkistyskäyttöön tarkoitettujen alus-
9204: ten vapauttaminen verosta. Tietääkö Hallitus, että vesialusten
9205: Viime aikoina on ollut havaittavissa, että va- liikevaihtoveroa koskeva säännös nykyi-
9206: rakkaat ihmiset ovat päässeet hyötymään em. sessä muodossaan antaa varakkaille hen-
9207: säännöksestä valmistuttamalla omaan virkistys- kilöille mahdollisuuden vastoin lain tar-
9208: käyttöönsä vesialuksia, joiden rungon pituus koitusta vapautua liikevaihtoverosta, ja
9209: juuri ja juuri ylittää laissa mainitun 10 metriä. jos tietää,
9210: Tällainen käytäntö on johtanut lainsäätäjän al- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9211: kuperäisen tarkoituksen vesittymiseen ia lisäksi ryhtyä vesialusten liikevaihtoveroa kos-
9212: saattanut varakkaat vesialusten hankkijat pa- kevien säännösten muuttamiseksi siten,
9213: rempaan asemaan kuin ne, jotka eivät pysty että verovapauden perusteena olisi aluk-
9214: hankkimaan näin kalliita aluksia ja joutuvat sen käyttötarkoitus eikä rungon pituus?
9215: suorittamaan liikevaihtoveron.
9216: Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1969.
9217:
9218: Valde Nevalainen.
9219:
9220:
9221:
9222:
9223: E 285/69
9224: 2
9225:
9226:
9227:
9228:
9229: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9230:
9231: Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa -mutta eduskunta muutti Wnkohdan sisällön ny-
9232: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kyisin voimassa olevan mukaiseksi. Eduskunnan
9233: olette kirjeellänne 20 päivältä maaliskuuta 1969 valtiovarainvaliokunta lausui liikevaihtoverolaki-
9234: n:o 300 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- esityksen johdosta antamassaan mietinnössä ole-
9235: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Valde van tarkoituksenmukaisempaa, että vesialusten
9236: Nevalaisen tekemän, seuraavan sisältöisen ky- verottomuus ratkaistaan aluksen pituuden eikä
9237: symyksen: nettovetoisuuden mukaan. Ilmeistä on, että ve-
9238: rotuskäytännön kannalta liikevaihtoverolain ve-
9239: "Tietääkö Hallitus, että vesialusten sialuksia koskevan säännöksen nykyinen sana-
9240: liikevaihtoveroa koskeva säännös nykyi- muoto on yksiselitteisyytensä woksi varsin tyy-
9241: sessä muodossaan antaa varakkaille hen- dyttävä, joskin saattaa johtaa siihen, että myös
9242: kilöille mahdollisuuden vastoin lain tar- huvialukset pääsevät verottomiksi. Verotulojen
9243: koitusta vapautua liikevaihtoverosta, ja kannalta ei viimeksi mainitulla asiantilalla ole
9244: jos tietää, kuitenkaan sanott'<lvaa merkitystä.
9245: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Mitä tulee ed. Nevalaisen ehdotukseen siitä,
9246: ryhtyä vesialusten liikevaihtoveroa kos- että vesialusten verovapauden määräävänä teki-
9247: kevien säännösten muuttamiseksi siten. jänä olisi pidettävä pituuden asemesta käyttö-
9248: että verovapauden perusteena olisi aluk- tarkoitusta, on todettava, että sanotunlainen
9249: sen käyttötarkoitus eikä rungon pi- peruste houkuttelisi verotuksen kiertämiseen ja
9250: tuus?" johtaisi joka tapauksessa käytännössä arvaamat-
9251: tomiin vaikeuksiin, kun jouduttaisiin kussakin
9252: Kun asia kuuluu toimialaani valtiovarainmi- yksittäistapauk.sessa selvittämään, onko vesialus
9253: nisterinä, esitän kysymykseen vastauksenani ollut verovapauden saamisen edellyttävässä käy-
9254: kunnioittaen seuraavaa: tössä vai ei. Todennäköisesti juuri näistä syistä
9255: Niin kuin ed. Nevalaisen kysymyksen perus- ei käyttötarkoitusta ole katsottu voitavan ottaa
9256: teluissa todetaan, määräytyy vesialusten myyn- vesialusten verovapauden ratkaisevaksi perus-
9257: nin ja maahantuonnin verottomuus liikevaihto- teeksi.
9258: verolain 3 § :n mukaan vesialuksen rungon pi- Nykyisen liikevaihtoverojärjestelmämme uudis-
9259: tuuden perusteella siten, että vesialus, jonka tamista koko laajuudessaan tutkii parhaillaan
9260: rungon suurin pituus on vähintään 10 metriä, liikevaihtoverokomitea, joka saanee työnsä pää-
9261: jää liikevaihtoverotuksen piirin ulkopuolelle. •tökseen vielä kuluvan kevään aikana. Komi-
9262: Liikevaihtoverolakia koskevassa hallituksen esi- tean mietinnön pohjalta hallitus tclee ottamaan
9263: tyksessä (n:o 29/1963 vp.) oli tosin ehdo- kantaa myös siihen, millä tavoin vesialusten
9264: tettu, että verovapaus koskisi nettovetomääräl- kohtelu liikevaihtoverotuksessa tullaan vastai-
9265: 'tään vähintään 19 rekisteritonnin vesialuksia, suudessa järjestämään.
9266: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1969.
9267:
9268: Valtiovarainministeri Eino Raunio.
9269: 3
9270:
9271:
9272:
9273:
9274: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9275:
9276: 1 det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen Riksdagens finansutskott uttalade i sitt be-
9277: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse tänkande med anledning av propositionen
9278: av den 20 mars 1969 nr 300 tili vederbörande rörande omsättningsskattelagen, att det skulle
9279: medlem av statsrådet för avgivande av svar vara ändamålsenligare, att vattenfarkosternas
9280: översänt följande av riksdagsman Valde Neva- skattefrihet avgöres på grund av farkostens
9281: lainen ställda spörsmål: längd och icke enligt dess nettodräktighet. Det
9282: är uppenbart, att den nuvarande ordalydelsen
9283: "Är Regeringen medveten om att av omsättningsskattelagens stadgande rörande
9284: stadgandet om omsättningsskatt på vat- vattenfarkoster enligt den praxis man erhållit
9285: tenfarkoster i sin nuvarande form ger vid beskattningen är rätt tilifredsställande på
9286: förmögna personer möjlighet att mot grund av sin entydighet, om den ock kan leda
9287: lagens mening undgå omsättningsskat- tili, att även lustjakter går skattefria. Frm
9288: ten, och om så är fallet, skatteinkomstsynpunkt är sistnämnda omstän-
9289: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- dighet likväl icke av nämnvärd betydelse.
9290: taga för att ändra stadgandena angående Vad sedan beträffar riksdagsman Nevalai-
9291: omsättningsskatt på vattenfarkoster så, nens förslag om att den utslagsgivande faktorn
9292: att grunden för skattefrihet skulle vara i fråga om vattenfarkosternas skattefrihet skulle
9293: farkostens användningsändamål och icke vara användningsändamålet i stället för läng-
9294: skrovets längd?" den, bör det konstateras, att en sådan grund
9295: skulle locka tili kringgående av beskattningen
9296: Då ärendet hör tili mitt verksamhetsområde och i varje fall i praktiken leda tili oanade
9297: i min egenskap av finansminister får jag såsom svårigheter, då man i varje enskilt fall skulle
9298: svar på detta spörsmål vördsamt anföra föl- vara tvungen att utreda, huruvida vattenfar-
9299: jande: kosten varit i sådan användning som erhållan-
9300: Såsom i motiveringen tili riksdagsman Neva- det av skattefrihet förutsätter. Sannolikt är det
9301: lainens spörsmål konstateras, bestämmes skatte- just av dessa orsaker som användningsändamå-
9302: friheten för försäljning och import av vatten- let icke har kunnat tagas tili avgörande grund
9303: farkoster enligt 3 § lagen angående omsätt- för vattenfarkosternas skattefrihet.
9304: ningsskatt på grund av skrovets längd så, att Omsättningsskattekommitten undersöker som
9305: vattenfarkost, på viiken skrovets största längd bäst frågan om en revidering av det nuvarande
9306: är minst 10 meter, förblir utanför omsättnings- omsättningsskattesystemet i hela dess omfatt-
9307: beskattningen. 1 regeringens proposition rö- ning. Kommitten torde få sitt arbete färdigt
9308: rande omsättningsskattelagen ( nr 29/1963 rd.) ännu inom förloppet av denna vår. Regeringen
9309: hade visserligen föreslagits, att skattefriheten kommer att på basen av kommittens utlåtande
9310: skulle gälla vattenfarkoster på minst 19 re- även fatta ståndpunkt tili frågan, på vilket
9311: gisterton, men riksdagen ändrade lagrummets sätt vattenfarkosternas behandling vid omsätt-
9312: innehåll så att det fick sin nuvarande lydelse. ningsbeskattningen skall ordnas i framtiden.
9313: Helsingfors den 9 april 1969.
9314:
9315: Finansminister Eino Raunio.
9316: Kirj. ksm. n:o 53.
9317:
9318:
9319:
9320:
9321: Karvikko ym.: Tulenarkojen tekokuitujen vaarallisuudesta.
9322:
9323:
9324: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
9325:
9326: Viime vuosina ovat erilaiset tekokuidut val- Asia kaipaa mielestämme pikaisia toimenpi-
9327: lanneet tuntuvan sijan vaatetusteollisuudes- teitä joko syttymisherkkien tekokuitujen käy-
9328: samme. Eri yhteyksissä on ilmennyt, että ne tön mahdollisen rajoittamisen suhteen valmis-
9329: kuitenkin voivat eräissä tapauksissa olla kanta- vaateteollisuudessamme taikka tulenarkuudesta
9330: jalleen varsin vaarallisia. Viimeisin tällainen ta- varoittavien tavaraselosteiden yleistämiseksi.
9331: paus on ilmennyt Turussa, jossa nallipyssystä Edellä olevan perusteella esitämme, viitaten
9332: lentänyt kipinä sytytti pikkupojan tekokuiduista valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin,
9333: valmistetun karvalakin ilmiliekkeihin. Vain po- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9334: jan äidin nopeat toimenpiteet ja se, ettei lakki vaksi seuraavan kysymyksen:
9335: ollut leuan alta solmittu kiinni, pelastivat po-
9336: jan arvaamattomilta vammoilta. Onko Hallitus tietoinen siitä, että
9337: Vastaavia tapauksia on esiintynyt muidenkin tulenarkojen ja syttymisherkkien teko-
9338: vaatteiden, mm. tetkoikuituisten aamutakkien ja kuitujen vaarallisuudesta ei nykyisellään
9339: yöpaitojen kohdalla. millään tavoin varoiteta ostajia ja että
9340: Määrätyt tekokuidut syttyvät varsin her- se saattaa johtaa vaatteiden kantajat yl-
9341: kästi, kun taas toisissa tekokuiduissa tätä vaa- lättävien palotapaturmien uhreiksi, ja
9342: raa ei ole. Paloturvallisuuden suhteen olisi vaat- jos on,
9343: teiden kantajan kannalta kuitenkin mitä täh- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9344: dellisintä tietää, onko hänen päällään oleva siin syttymisherkkien tekokuitujen käy-
9345: vaate herkästi syttyvä vai onko se valmistettu tön rajoittamiseksi valmisvaateteollisuu-
9346: huonosti palavista aineista. Jo tavaraselosteet, dessa tahi toisaalta tulenarkuudesta va-
9347: joissa tulenarkuudesta varoitettaisiin, olisivat roittavien tavaraselosteiden käytön yleis-
9348: viemässä paloturvallisuutta eteenpäin. tämiseksi?
9349: Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1969.
9350:
9351: Irma Karvikko. Armas Leinonen.
9352: Pekka Pesola. Pirkko Aro.
9353:
9354:
9355:
9356:
9357: E 315/69
9358: 2
9359:
9360:
9361:
9362:
9363: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9364:
9365: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lisempia kuin luonnonkuitutuotteet, koska voi
9366: mainitussa tarkoituksessa ovat kansanedustaja sattua palovammoja palavan vaatteen sulaessa
9367: Irma Karvikko ym. esittäneet hallituksen asian- iholle.
9368: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy- Suuri osa nykyään käytetyistä tekstiilituot-
9369: myksen: teista voidaan sopivalla viimeistyksellä tehdä
9370: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että vaikeasti syttyväksi, mutta on olemassa sel-
9371: tulenarkojen ja syttymisherkkien teko- laisiakin kuituja ja kuituyhdistelmiä, joille
9372: kuitujen vaarallisuudesta ei nykyisellään toistaiseksi ei ole pystytty aikaansaamaan kes-
9373: millään tavoin varoiteta ostajia ja että tävää ja tehokasta palonsuojaviimeistystä. Niissä
9374: se saattaa johtaa vaatteiden kantajat yl- tapauksissa, jolloin onnistutaan saamaan teho-
9375: lättävien palotapaturmien uhreiksi, ja kasta palonsuojaa, kärsii usein kankaan lujuus
9376: jos on, ja tuntu.
9377: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- Edellisestä selvinnee, että koska monta eri
9378: siin syttymisherkkien tekokuitujen käy- tekijää on vaikuttamassa vaatteiden syttymi-
9379: tön rajoittamiseksi valmisvaateteollisuu- seen ja palamiseen, ei olisi realistista ryhtyä
9380: dessa tahi tulenarkuudesta varoittavien toimenpiteisiin vaatteiden käytön rajoittamiseksi
9381: tavaraselosteiden käytön yleistämiseksi?" yksinomaan sen perusteella mistä kuidusta ne
9382: on valmistettu.
9383: Esitettyyn kysymykseen saan kunnioittaen Vaatekappaleen syttymisherkkyyttä ja palon-
9384: vastata seuraavaa: kestävyyttä on tavallisesti vaikea arvioida pel-
9385: Muutamia erikoistuotteita lukuunottamatta kästään raaka-aineiden, neliömetripainon yms.
9386: kaikki nykypäivänä käytössä olevat tekstiili- tietojen perusteella. Jos halutaan luotettavia
9387: kuidut ovat palavia, mutta ne voidaan jakaa tietoja palamisominaisuuksista, ne olisi kokeet-
9388: helposti syttyviin ja vaikeasti syttyviin tuot- lisesti määritettävä. Tällöin olisi tärkeätä, että
9389: teisiin. Tekstiilien palamisominaisuudet ja nii- koko vaate, kaikkine vuorineen, lisätarvikkei--
9390: den potentiaalinen vaarallisuus määräytyvät neen jne. testattasiin.
9391: pääasiallisesti syttymisherkkyydestä, liekin le- Muun muassa Englannissa, Sveitsissä ja Yh-
9392: viämisen nopeudesta ja laajuudesta sekä pala- dvsvalloissa on olemassa eräitä virallisia sään-
9393: misen yhteydessä kehittyvästä lämpömäärästä. n~ksiä, jotka koskevat tulenarkojen tekstiili-
9394: Nämä tekijät taas riippuvat tuotteen neliömetri- tuotteiden myyntiä. Tällaisia ovat mm. Englan-
9395: painosta ja rakenteesta, (esim. nukkapintainen, nissä "1967 n:o 839 Consumer Protection
9396: kevyt tuote syttyy herkemmin kuin tiivis, The Nightdresses (Safety) Regulations 1967",
9397: sileäpintainen tuote), ko. viimeistykseen ja Sveitsissä "Artikel 464 der Verordnung iiber
9398: värjäykseen käytetyistä aineista, kuitulajista den Verkehr mit Lebensmitteln und Gebrauchs-
9399: tai -seoksesta, josta tuote on valmistettu sekä gegenständen" ja Yhdysvalloissa "Rules and
9400: lisäksi siitä missä määrin palaessa kehittyy Regulations under the Flammable Fabrics Act,
9401: savua ja myrkyllisiä kaasuja sekä palaako ma- Publie Law 88-83 d, 90-189".
9402: teriaali sulaen. Ruotsissa suunnitellaan normeja eräiden teks-
9403: Selluloosakuidut ( puuvilla, raion ym.) pala- tiilituotetyyppien syttymisherkkyyden ilmoitta-
9404: vat hyvin ja ne ylläpitävät tulen. Villatuottei- miseksi tavaraselosteiden puitteissa.
9405: den syttymislämpötila on suhteellisen korkea, Edellä esitetyn perusteella on paikallaan,
9406: mutta sytyttyään ne palavat liekkiä ylläpitäen. että myös meillä saatetaan tekstiilien tulen-
9407: Monet tekokuidut, kuten polyamidit ja polyes- arkuutta koskevat tutkimukset käyntiin ja an-
9408: terit, sulavat palaessaan ja palava, sula massa netaan tarvittavat ohjeet ja mahdolliset sään-
9409: tippuu pois liekin sammuessa. Tämä ei tarkoita, nökset siitä, mitä tässä suhteessa tulisi ottaa
9410: että synteesikuitutuotteet olisivat aina turva!- huomioon vahinkojen syntymisen estämiseksi.
9411: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1969.
9412: Ministeri Väinö Leskinen.
9413: 3
9414:
9415:
9416:
9417:
9418: Ti II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n
9419:
9420: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen siocknar. Detta betyder icke, att syntetiska
9421: anger har riksdagsiedamoten Irma Karvikko fibrer a!Itid skulle vara säkrare än naturpro-
9422: m.fl. till vederbörande medlem av statsrådet dukter, då brandskador kan uppkomma genom
9423: för avgivande av svar ställt föijande spörsmål: att det brinnande tyget smälter ned på huden.
9424: En stor del av de textilprodukter som an-
9425: "Är regeringen medveten om att vänds nu kan genom Iämplig avsiutande be-
9426: köparna för närvarande icke på något handling göras svårantändliga, men det finns
9427: sätt varnas för eldfarligt, Iättantändligt även sådana fihrer och fiberkombinationer,
9428: konstfihermaterial, och att detta kan för vilka en hållbar och effektiv brandskydds-
9429: leda tili att de som bär sådana piagg behandling tillsvidare icke alltid kunnat åstad-
9430: blir offer för överrasikande brandolycks- kommas. I de fall, då effektivt brandskydd
9431: fall, och om så är fallet, kan åstadkommas, lider tygets fasthet och
9432: ämnar Regeringen skrida tili åtgärder behaglighet ofta därav.
9433: för begränsning av användningen av Av ovanstående torde framgå, att då många
9434: lättantändligt konstfihermaterial i kon- olika faktorer inverkar på kläders antänd··
9435: fektionsindustrin, eller för att varu- ning och brinnande, det icke sku!Ie vara rea-
9436: deklarationer som varnar för Iättan- listiskt att skrida till åtgärder för inskränkning
9437: tändlighet allmänt införes?" av användningen av plaggen enbart på grund
9438: av att de är sydda av ett visst materia!.
9439: Det är van1igen svårt att beräkna ett plaggs
9440: På detta spörsmål får jag vördsamt svara antändlighet och brandhärdighet enbart på
9441: följande: basen av råmaterial, kvadratmetervikt m.fl.
9442: Frånsett vissa specialprodukter är alla nu sådana uppgifter. Om tillförlitliga uppgifter
9443: i bruk varande textilfibrer brännbara, men önskas om förhränningsegenskaperna, borde
9444: produkterna kan indelas i lättantändliga och dessa bestämmas genom prov. Härvid skulle
9445: svårare antändliga. T extilernas förhrännings- det vara viktigt att hela piagget med foder,
9446: egenskaper och deras potentiella farlighet be- tillbehör m.m. skulle testas.
9447: stämmes huvudsakligen av antändligheten, den Bl.a. i England, Schweiz och Förenta Sta-
9448: snabbhet och omfattning med viiken elden tema finns vissa officiella stadganden om
9449: sprider sig samt den värmemängd, som ut- försäljningen av eldfarliga textilprodukter.
9450: veoklas vid förbränningen. Dessa faktorer beror Sådana är bl.a. i England "1967 nr 839 Con-
9451: åter på produktens kvadratmetervikt och sumer Protection The Nightdresses ( Safety)
9452: struktur ( t.ex. en lätt produkt med luggyta Reguiations 1967", i Schweiz "Artikel 464
9453: antänds lättare än en tät produkt med slät der Verordnung iiber den Verkehr mit Lebens-
9454: yta), av de för de avslutande arbetena och mitteln und Gebrauchsgegenständen" och i
9455: färgning använda ämnen, fiberslag eller -bland- Förenta Statema "Rules and Regulations under
9456: ning, varav produkten tillverkats samt därtill the Fiammable Fabrics Act, Publie Law 88-83
9457: av i viiken mån rök och giftiga gaser ut- d, 90-189".
9458: vecklas när materialet brinner och huruvida I Sverige planeras normer för meddeiande
9459: det smäiter av hettan. av antändligheten hos vissa typer av textiler
9460: Cellulosafibrer (homull, rayon m.m.) brinner inom ramen för varudeklarationerna.
9461: bra och upprätthåller elden. Ullprodukternas På grund av ovanstående är det på sin
9462: antändningstemperatur är relativt hög, men plats, att man även hos oss sätter i gång med
9463: sedan de antänts brinner de med Iåga. Många undersökning av textilernas eidfarlighet och
9464: konstfibrer, såsom polyamider och polyestrar att nödiga anvisningar och eventuella stad-
9465: smälter när de brinner, och den brinnande, ganden utfärdas om, vad som i detta avseende
9466: smälta massan droppar ned, varvid lågan borde beaktas tili förhindrande av skador.
9467: Helsingfors den 16 april 1969.
9468: Minister Väinö Leskinen.
9469: j
9470: j
9471: j
9472: j
9473: j
9474: j
9475: j
9476: j
9477: j
9478: j
9479: j
9480: j
9481: j
9482: j
9483: j
9484: j
9485: j
9486: j
9487: Skrifd. ~pm. nr 54.
9488:
9489:
9490:
9491:
9492: Melin m. fl.: Om anordnande av frivilliga överlåtelser av illegala
9493: vapen.
9494:
9495:
9496: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
9497: På senaste tid har både polismyndigheter, gärna skulle avstå från sina vapen 001 de blott
9498: tidningar och alltnänhet fäst uppmärksamhet kunde göra det utan straffrättsliga påföljder
9499: vid det stora antal mord, dråp, misshandel och ~h mot skälig ersättning, vill undertecknade
9500: rån, som i våxt land sker med illegalt inne- fråga Regeringen 001 möjligheterna att genom-
9501: havda vapen. Enligt uppgift är marknaden föra en liknande inlösning av illegala vapen
9502: pA illegala vapen välförsedd och inga svårighe- även hos oss. För att operarioneo skall lyckas
9503: ter Iär finnas att komma över illegala vapen. fordras dels att en fullständig anonymitet verk-
9504: I flera andra Iänder där man i likhet med ligen garanteras samt att staten utbetalar en
9505: Finland bl.a. som en följd av kriget har en ersättning, som är skälig, heUre i överkant än
9506: riklig tillgång på illegala vapen har man an- i underkant. Varje illegalt vapen, som indra-
9507: gripit problemet t. ex. genom att anordna ges tili staten kan spara männ.iskoliv och är
9508: tidsmässigt begränsade s. k. vapenöverlåtelse- därför väl värt sitt pris.
9509: perioder. I praktiken går detta ut på att sta- Med hänvisning tili det ovan anförda vill
9510: ten under en viss tid inlöser alla vapen, som undertecknade med stöd av 37 S 1 mom.
9511: presenteras för inlösning utan att efterforska riksdagsordningen tili vederbörande medlem
9512: hur vederbörande kommit i besittning av vap- av statsrådet ställa följande spörsmål:
9513: net eller hur länge han innehaft det. Dessa
9514: frivilliga överlåtelser har i allmänhet varit Är Regeringen beredd att genom
9515: framgångsrika. I vissa fall har tili och med köp och genom att anordna frivilliga
9516: granatkastare ~h maskingevär presenterats för överlåtelser av illegala vapen utan
9517: inlösning och stora mängdet illegala vapen straffpåföljd för innehavarna av sädana
9518: inlösts. försöka minska den rikliga förekomsten
9519: Då man kan utgå från att det även hos oss av illegala vapen i vårt Iand?
9520: finns ett stort antal vapeninnehavare, som
9521: Helsingfors den 20 mars 1969.
9522:
9523: Ingvar S. Melin. Evald Häggblom.
9524: Ragnar Granvik. Henrik Westerlund.
9525:
9526:
9527:
9528:
9529: E 344/69
9530: 2
9531:
9532: Kirj. ksm. n:o 54. Suomennos.
9533:
9534:
9535:
9536:
9537: Melln ym.: Laittomien aseiden vapaaehtoisten luovutustilai-
9538: suuksien järjestämisestä.
9539:
9540:
9541: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9542:
9543: . Viime aikoina ovat sekä poliisiviranomaiset, mielellään luopuisivat aseistaan, jos vain volsl-
9544: sanomalehdet että yleisö kiinnittäneet huo- vat tehdä sen ilman rikosoikeudellisia seuraa-
9545: miota siihen suureen murhien, tappojen, pa- muksia ja kohtuullista korvausta vastaan, alle-
9546: hoinpitelyjen ja ryöstöjen määrään, joka maas- kirjoittaneet haluavat tiedustella hallitukselta
9547: samme suoritetaan laittomasti hallussapidetyillä mahdollisuuksia samankaltaisen laittomien asei~
9548: aseilla. Tietämän mukaan laittomien aseiden den luovutuksen järjeftämiseen myös meillä.
9549: markkinat ovat hyvin varustetut eikä kuu- Jotta toimenpide onnistuisi, vaaditaan toi-
9550: lemma ole mitään vaikeuksia päästä käsiksi saalta, että täydellinen anonymiteetti tode.Ua
9551: laittomiin aseisiin. taataan sekä, että valtio maksaa korvauksen,
9552: Useissa muissa maissa, joissa kuten Suo- joka on kohtuullinen, mieluummin suurehko
9553: messa mm. sodan seurauksena on runsaasti kuin pienenpuoleinen. Jokainen laiton ase,
9554: laittomia aseita saatavana, on ongelmaa ryh- joka saadaan valtiolle, voi säästää ihmishenkiä
9555: dytty selvittämään esim. järjestämällä ajalli- ollen siten hyvin hintansa arvoinen.
9556: ·Sesti rajoitettuja ns. aseidenluovutuskausia. Yllä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet ha-
9557: Käytännössä tämä tapahtuu siten, että valtio luavat valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
9558: tietyn ajan kuluessa lunastaa kaikki aseet, mentin nojalla esittää valtioneuvoston asian-
9559: jotka tuodaan lunastettaviksi tutkimatta, miten omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
9560: asianomainen on saanut aseen omistukseensa myksen:
9561: tai miten kauan hän on pitänyt sitä hallussaan. Onko Hallitus valmis ostoin ja jär-
9562: Tietyissä tapauksissa on tarjottu lunastetta- jestämällä laittomien aseiden vapaaeh-
9563: vaksi jopa kranaatinheittimiä ja konekivääreitä toisia luovutuksia ilman rangaistusseu-
9564: ja suuria inääriä laittomia aseita on lunastettu. raamusta niiden . haitijoille yrittämään
9565: Koska voidaan lähteä siitä, että myös meillä vähentää laittomien aseiden runsautta
9566: on suuri joukko asetta hallussaan pitäviä, jotka maassamme?
9567: Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1969.
9568:
9569: Ingvar S. Melin. Evald Häggblom.
9570: Ragnar Granvik. Henrik Westerlund.
9571: 3
9572:
9573:
9574:
9575:
9576: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9577:
9578: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ranomaiselle, joka merkitsee aseen luetteloansa
9579: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ja ilmoittaa siirrosta sen paikkakunnan poliisi-
9580: olette 20 päivänä maaliskuuta 1969 päivätyn viranomaiselle, josta henkilö on muuttanut.
9581: khjeenne n:o 308 ohella toimittanut valtioneu- Vuosien kuluessa ja etenkin viime sotien ai-
9582: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kana on aseita siirtynyt henkilöltä toiselle il-
9583: kansanedustaja Ingvar S. Melin'in ym. kirjalli- man, että niiden hankkimiseen on haettu asian-
9584: sesta kysymyksestä n:o 54, jossa tiedustellaan: omaista lupaa. Sodissa olleille miehille jäi
9585: runsaasti sotasaalisaseita, joihin ei ole haettu
9586: "Onko Hallitus valmis ostoin ja jär- eikä voitu saadakaan hallussapitolupia, koska
9587: jestämällä laittomien aseiden vapaaeh- aseet kuuluvat valtiolle. Siirtoväen mukana on
9588: toisia luovutuksia ilman rangaistusseu- kulkeutunut maahan aseita, joiden siirtymistä
9589: raamusta niiden haitijoille yrittämään toiselle ei ole voitu valvoa, koska luovutettujen
9590: vähentää laittomien aseiden runsautta alueiden viranomaisten arkistot tuhoutuivat tai
9591: maassamme?" hävisivät. Myös ulkomailta on luvattomasti
9592: maahan tuotu lähinnä pistooliaseita, jotka kul-
9593: Vastauksena kysymykseen ilmoitan kunnioit- keutuvat ns. "mustina aseina" kädestä käteen.
9594: taen seuraavaa: Lisäksi ei kaikkia liikkeistä anastettuja aseita
9595: Ampuma-aseista ja ampumatarpeista 27 päi- ole saatu takaisin, vaan ne ovat myös jääneet
9596: vänä tammikuuta 1933 annetulla lailla ja sen mustiksi aseiksi.
9597: nojalla samana päivänä annetulla asetuksella Ilman säädettyä lupaa hallussapidettyjä am-
9598: pyrittiin ampuma-aseiden hallussapito saatta- puma-aseita yritettiin saada poliisin tietoon
9599: maan viranomaisten mahdollisimman tarkkaan ampuma-aseen hallussapitoluvan hankkimisesta
9600: valvontaan. Ampuma-aseen voi näiden sään- eräissä tapauksissa 29 päivänä joulukuuta 1944
9601: nösten mukaan hankkia vain poliisiviranomai- annetulla lailla (1 066/44). Huolimatta lain
9602: sen erityisellä luvalla ja ampuma-aseen saa pi- säännösten laiminlyönnistä säädetystä ankara'ita
9603: tää hallussaan vain hallussapitoluvan nojalla. rangaistuksesta, maksimi 3 v. kuritushuonetta,
9604: Poliisilaitokset ja nimismiehet luetteloivat ei lailla tiettävästi ollut käytännöllistä merki-
9605: hankkimis- ja hallussapitoluvat vahvistettuihin tystä ampuma-aseiden luettelointiin ja ilmi-
9606: luetteloihin tai kortistoihin. Ampuma-aseiden tuloon nähden. Tähän lienee vaikuttanut liian
9607: kauppaa harjoittavat liikkeet ovat velvollisia lyhyt määräaika samoin kuin uhka, että laitto-
9608: Iuetteloimaan jokaisen ampuma-aseen ja säi- masti hallussa pidetty ampuma-ase menetettiin
9609: lyttämään myytyä ampuma-asetta koskevan valtiolle.
9610: hankkimistuvan toisen kappaleen tositteena. Koska ampuma-aseen luvaton hallussapito on
9611: Poliisiviranomainen tarkastaa liikkeiden kirjan- rangaistava teko, on yleisen armahduksen
9612: pidon ja varaston ainakin kerran vuodessa. myöntämisestä säädetystä rangaistuksesta sää-
9613: Liikkeiden myymät ampuma-aseet joutuvat siis dettävä lailla. Sisäasiainministeriössä on val-
9614: kaikki aseen ensimmäisen omistajan osalta mer- misteltavana ehdotus uudeksi ampuma-aselaiksi
9615: kityiksi poliisiviranomaisen luetteloihin. ja -asetukseksi. Lakiehdotukseen sisältyy sään-
9616: Jos henkilö luovuttaa aseensa toiselle tai nös, jonka mukaan henkilö, jolla lain voimaan
9617: kadottaa sen, on hänen määräajassa ilmoitet- tullessa on ampuma-ase, mutta joka ei ole
9618: tava siitä kotipaikkakuntansa poliisiviranomai- hankkinut lupaa sen hallussapitämiseen, on
9619: selle. Jos aseen omistaja muuttaa asumaan velvollinen 6 kuukauden kuluessa lain voi-
9620: toiselle paikkakunnalle, on hän velvollinen 3 maantulosta ilmoittamaan aseensa asuinpaikka-
9621: kuukauden kuluessa esittämään hallussapito- kuntansa poliisipiirin päällikölle ja pyytämään
9622: lupaosa uuden asuinpaikkakuntansa poliisivi- lupaa aseen halussapitämiseen. Aikaisemmasta
9623: 4
9624:
9625: laiminlyönnistä hankkia hallussapitolupaa ei Lakiehdotuksen mukaan aseen omistaja voi
9626: syytettä asianomaista vastaan nosteta, jos hän luovuttaa hallussaan olevat ampuma-aseet ja
9627: määräaikana on täyttänyt ilmoittamisvelvolli- ampumatarvikkeet korvauksetta valtiolle jättä-
9628: suuden. mällä ne poliisin huostaan. Tällaisissa tapauk-
9629: Jollei poliisipiirin päällikkö katso voivansa sissa ei liene mitään estettä siihen, että luo-
9630: myöntää ampuma-aseen omistajalle lupaa aseen vuttajan ei tarvitse ilmoittaa henkilöllisyyttään.
9631: hallussapitämiseen, tai jos tämä ei haluakaan Hallitus tulee lakiehdotusta valmisteltaessa
9632: hakea lupaa, ase menee arvioinnin mukaan harkitsemaan mahdollisuutta kirjallisessa kysy-
9633: suoritettavaa korvausta vastaan valtiolle. Jollei myksessä esitetyn menettelyn toteuttamiseksi.
9634: valtio voi käyttää asetta, se on myytävä omis-
9635: tajan lukuun julkiselle huutokaupalla.
9636: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1969.
9637:
9638: Ministeri S. Suorttanen.
9639: 5
9640:
9641:
9642:
9643:
9644: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9645:
9646: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen stånd tili innehav av skjutvapen för polismyn-
9647: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- digheten på den nya boningsorten. Polismyn-
9648: velse av den 20 mars 1969 nr 308 tili veder- digheten antecknar vapnet i sin förteckning
9649: börande medlem av statsrådet för avgivande och meddelar polismyndigheten på den ort,
9650: av svar översänt avskrift av följande av riks- från viiken personen inflyttat, om över-
9651: dagsman Ingvar S. Melin ställda spörsmål föringen.
9652: nr 54: Under årens lopp och särskilt under de se-
9653: naste krigen har vapen övergått från en per-
9654: "Är Regeringen beredd att genom son tili en annan utan att vederbörligt tili-
9655: köp och genom att anordna frivilliga stånd för anskaffning av dem ansökts. De
9656: överlåtelser av iliegala vapen utan män, som var med i krigen, behöll en mängd
9657: straffpåföljd för innehavarna av sådana krigsbytesvapen för vilka tilistånd tili innehav
9658: försöka minska den rikliga förekomsten icke sökts och för vilka tilistånd icke skulle
9659: av iliegala vapen i vårt land?" ha kunnat erhållas, enär vapnen tillhörde sta-
9660: ten. Med den förflyttade befolkningen har
9661: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt till landet förts vapen, vilkas övergång
9662: anföra följande: tili annan person icke har kunnat övervakas
9663: Genom lagen den 27 januari 1933 angående på grund av att myndighetemas inom de över-
9664: skjutvapen och skjutförnödenheter och genom låtna områdena arkiv förstördes ellet försvann.
9665: den med stöd av lagen samma dag givna för- Också från udandet har utan tilistånd införts
9666: ordningen strävade man tili att ställa innehav närmast pistolvapen, vilka som s. k. "svarta
9667: av skjutvapen under så noggrann övervakning vapen" går från hand tili hand. Dessutom har
9668: som möjligt från myndighetemas sida. Skjut- icke alla vapen som stulits från affärer fåtts
9669: vapen kan enligt dessa stadganden anskaffas tilibaka, utan dessa har också förblivit svarta
9670: endast med särskilt av polismyndighet utfärdat vapen.
9671: tilistånd och skjutvapen får innehas endast För att polisen skulle få kännedom om
9672: med stöd av tiliståndsbevis för innehav av skjutvapen, för vilka stadgat tilistånd sakna-
9673: dem. Polisinrättningama och länsmännen in- des, gavs lagen den 29 december 1944 om an-
9674: för ansökningarna om tilistånd att anskaffa skaffande i vissa fall av tilistånd att innehava
9675: eller inneha skjutvapen i fastställda förteck- skjutvapefi (1 066/44) . T rots det stränga
9676: ningar eller kortrel!ister. Affärer som idkar straff, som i lagen stadgades för underlåtenhet
9677: handel med skjutvapen är skyldiga att föra att följa stadgandena i den, tukthus, i högst
9678: förteckning över varje försålt skjutvapen och tre år, hade lagen veterligen icke praktisk be-
9679: att såsom verifikat förvara det ena exemplaret tydelse för förteckningarna över eller känne-
9680: av anskaffningstiliståndet för det sålda skjut- domen om vapeninnehav. En orsak tili detta
9681: vapnet. Affärernas bokföring och lager kon- torde ha varit den alltför korta tidsfristen samt
9682: trolleras av polismyndighet minst en gång om hotet, att olovligen innehavda vapen skulle
9683: året. Alla av affärer sålda skjutvapen blir förklaras förbrutna tili staten.
9684: alltså i fråga om vapnets första ägare införda Enär olovligt innehav av skjutvapen är en
9685: i polismyndighets förteckningar. straffbar gärning, måste angående allmän be-
9686: Överlåter någon sitt vapen tili annan person nådning från stadgat straff stadgas genom lag.
9687: ellet tappar det, skall han inom utsatt dd I ministeriet för inrikesärendena är under be-
9688: meddela polismyndigheten på sin hemort detta. redning ett förslag tili ny lag och förordning
9689: Flyttar ägare av vapen tili annan ort, är han om skjutvapen. I lagförslaget ingår ett stad-
9690: skyldig att inom 3 månader förete sitt tili- gande enligt vilket person, som vid lagens
9691: E 344/69
9692: 6
9693:
9694: ikraftträdande har skjutvapen, men icke an- ning bestämd ersättning. Kan staten icke an-
9695: skaffat tillstånd för innehav av det, är skyldig vända vapnet, skall det för ägarens räkning
9696: att inom 6 månader från lagens ikraftträdande säljas på offentlig auktion.
9697: anmäla vapnet til1 chefen för sin boningsorts Enligt lagförslaget kan ägare av vapen över-
9698: polisdistrikt och anhålla om tillstånd för inne- låta de skjutvapen och skjutfömödenheter han
9699: hav av vapnet. För tidigare underlåtenhet att innehar til1 staten utan ersättning genom att
9700: anskaffa tilistånd tili innehav skall åtal mot lämna dem i polisens vård. 1 dylika fall torde
9701: vederbörande icke väckas, om han inom utsatt intet hinder föreligga att överlåtaren icke be-
9702: tid har uppfyllt anmälningsplikten. höver yppa. sin identitet.
9703: Om chefen för polisdistriktet anser, ~tt han Regeringen kommer vid beredningen av lag-
9704: icke . kan bevilja ägare av skjutvapen tillstånd förslaget att pröva möjligheten att förverkliga
9705: tili innehav av vapnet, eller om denne icke det förfarande, som föreslås i det skriftliga
9706: önskar ansöka om tilistånd, förklaras vapnet spörsmålet.
9707: förbrutet tili staten mot en enligt uppskatt-
9708: Helsingfors den 25 april 1969.
9709:
9710: Minister S. Suorttanen.
9711: Kirj. ksm. n:o 55.
9712:
9713:
9714:
9715:
9716: Sileäkangas ym.: Maatalouden harjoittamisen turvaamisesta siitä
9717: toimeentulonsa saaville väestöryhmille.
9718:
9719:
9720: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9721:
9722: Viime aikoina on erääksi merkittävimmäksi Tämän vuoksi olisikin harkittava mahdollisuuk-
9723: keskustelukysymykseksi julkisuudessa tullut sia ryhtyä tällaista yritystoimintaa rajoittaviin
9724: maatalouden ylituotanto-ongelmien ratkaisemi- toimenpiteisiin ja varata mahdollisuudet tuo-
9725: nen kansantaloudellisesti tarkoituksenmukai- tannon ratianalisointiin ja maamme olosuhteita
9726: simmalla ja samalla maatalouselinkeinon jatku- ja tarpeita vastaaviin sopeuttamistoimenpitei-
9727: vuuden turvaavalla tavalla. siin lähinnä maataloudesta toimeentulonsa saa-
9728: Kun maataloustuotantomme valtaosa muo- ville väestöryhmille.
9729: dostuu maanviljelijäväestön hallussa olevien Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
9730: pienehköjen yritysten tuotteista, on maanvilje- § :n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
9731: lijöiden keskuudessa aiheellisesti herättänyt neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
9732: huolestumista se seikka, että maatalouselinkei- seuraavan kysymyksen:
9733: non ulkopuolella varsinaisesti toimivien yritys-
9734: ten ja yhteisöjen osalta on eräissä osissa maa- Onko Hallitus tietoinen sllta, että
9735: tamme pyritty tai pyritään saamaan aikaan varsinaisen maatalouselinkeinon ulko-
9736: maatalouden suurtuotantoa. Eräillä kunnilla ja puolella toimivien yhteisöjen ja yritys-
9737: muilla yhteisöillä sekä yrityksillä on hallinnas- ten taholta on havaittavissa lisääntyviä
9738: saan suuria maatiloja, joilla harjoitetaan tuotan- pyrkimyksiä maatalouden suurtuotan-
9739: toa laajassa mittakaavassa ja uusia suunnitelmia non harjoittamiseen, ja jos on,
9740: tuotannon aloittamiseksi on tiettävästi vireillä. onko Hallitus harkinnut toimenpitei-
9741: Kun samanaikaisesti ollaan tuotannon supista- tä, joilla maatalouden harjoittaminen
9742: miseksi siirtymässä ns. pellonvarausjärjestel- voitaisiin nykyistä tehokkaammin tur-
9743: mään, ei mainittuja pyrkimyksiä suurtuotannon vata lähinnä siitä toimeentulonsa saa-
9744: aloittamiseksi maatalouden ulkopuolella toimi- ville väestöryhmille?
9745: vien taholta voida pitää tarkoituksenmukaisina.
9746: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1969.
9747:
9748: Aulis Sileäkangas. Pekka Vilmi. Akseli Paarman.
9749:
9750:
9751:
9752:
9753: E 319/69
9754: 2
9755:
9756:
9757:
9758:
9759: Ed u s kun n a n Herra P u he m i e he 11 e.
9760:
9761: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa heikot, että se olennaisesti on vähentänyt kiin-
9762: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu- nostusta kysymyksessä olevaan yritystoimin-
9763: hemies, 21 päivänä maaliskuuta 1969 päivätyn taan. Eräät tähän mennessä toteutetut maata-
9764: kirjeenne n:o 309 ohella lähettänyt vastatta- louspoliittiset toimenpiteet ovat vaikuttaneet
9765: vakseni kansanedustaja Aulis Sileäkankaan ym. ehkäisevästi kyselyssä tarkoitettuun kehityk-
9766: jättämän seuraavan kysymyksen: seen. Näistä on ennen muuta mainittava viime
9767: vuosina tapahtunut ostorehujen tuonnin voi-
9768: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että makas rajoittaminen ja niiden hinnan korotta-
9769: varsinaisen maatalouselinkeinon ulko- minen, jotka ovat oleellisesti vähentäneet sel-
9770: puolella toimivien yhteisöjen ja yritys- laisten yritysten kannattavuusedellytyksiä. Eräi-
9771: ten taholta on havaittavissa lisääntyviä den kysymyksessä olevien yritysten onkin ol-
9772: pyrkimyksiä maatalouden suurtuotan- lut pakko kannattavuuden heikentyessä lopet-
9773: non harjoittamiseen, ja jos on, taa toimintansa.
9774: onko Hallitus harkinnut toimenpitei- Maataloustuotteiden ylijäämän markkinoin-
9775: tä, joilla maatalouden harjoittaminen nin vaikeutuminen on johtanut siihen, että on
9776: voitaisiin nykyistä tehokkaammin tur- otettu käytäntöön pellonvarauskorvausjärjestel-
9777: vata lähinnä siitä toimeentulonsa saa- mä, jolla pyritään saamaan yksityisen omista-
9778: ville väestöryhmille?" maa peltoa pois tuotannosta. Samanaikaises1ti
9779: harkitaan myös valtion hallussa olevien pelto-
9780: Vastauksenani kysymykseen esitän kunnioit- jen jättämistä pois tuotannosta.
9781: tavasti seuraavaa: Nykyisessä tilanteessa jolloin maataloudesta
9782: Maassamme on ollut eräitä varsinaisen maa- irtaantuvalle väestölle ei ole mahdollisuuksia
9783: talouden ulkopuolella toimivia maataloudel- osoittaa tarpeellista määrää uusia työpaikkoja,
9784: lista suurtuotantoa harjoittavia yrityksiä. Nii- ei ole pidettävä tarkoituksenmukaisena sellaista
9785: den merkitys on kuitenkin ollut koko maata- kehitystä, joka johtaisi kyselyssä tarkoitettuun
9786: loustuotannon kannalta suhteellisen vähäinen. maatalouden ulkopuolella tapahtuvaan suur-
9787: Niillä aloilla, joilla kysymyksessä tarkoitettu tuotantoon ja joka vähentäisi varsinaisen maa-
9788: suurtuotanto lähinnä tulisi kysymykseen, on talousväestön ansiomahdollisuuksia.
9789: tuotannon kannattavuusedellytykset olleet siksi
9790: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1969.
9791:
9792: Maatalousministeri Martti Miettunen.
9793: 3
9794:
9795:
9796:
9797:
9798: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9799:
9800: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen pass svaga, att dessa väsentligt har minskat
9801: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse intresset för ifrågavarande försöksverksamhet.
9802: av den 21 mars 1969 nr 309 för avgivande av En del hittills förverkligade lantbrukspolitiska
9803: svar översänt fö1jande av riksdagsman Aulis åtgärder har inverkat hindrande på den i spörs-
9804: Sileäkangas m.fl. stäl1da spörsmål: målet avsedda utvecklingen. Av dessa bör
9805: framför allt nämnas den kraftiga begränsningen
9806: "Ar Regeringen medveten om att av importen av köpfoder samt prisstegringen
9807: inom sammanslutningar och företag på köpfoder, vilka väsentligt har minskat för-
9808: utanför den egentliga 1antbruksnäringen utsättningarna för sådana företags lönsamhet.
9809: har förmärkts ökade strävanden att En del av de ifrågavarande företagen har också
9810: bedriva storproduktion av lantbruks- varit tvungna att upphöra med sin verksamhet
9811: produkter, och om så är fallet, då lönsamheten försvagats.
9812: har Regeringen övervägt åtgärder, Då det blivit svårare att marknadsföra över-
9813: genom vilka bedrivandet av lantbruk skottet på lantbruksprodukter, har detta lett
9814: skulle effektivare än nu kunna förbe- till att man tagit i bruk ett åkerreserverings-
9815: hållas de befolkningsgrupper som när- system, varmed man strävar tili att få privat-
9816: mast får sin utkomst därav?" ägd åker bort från produktionen. Samtidigt
9817: överväger man även att bortlämna i statens
9818: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- besittning varande åkrar från produktionen.
9819: samt anföra följande: I nuvarande situation, då det inte finns möj-
9820: I vårt land har funnits vissa företag utanför ligheter att anvisa den från lantbruket friställ-
9821: det egendiga lantbruket som bedrivit lant- da befolkningen nödigt antal nya arbetsplatser,
9822: bruksproduktion i stor skala. Deras betydelse bör en sådan utveckling inte anses ändamåls-
9823: har likväl varit jämförelsevis liten i förhållande enlig som leder till i spörsmålet avsedd stor-
9824: till hela lantbruksproduktionen. Inom de om- produktion utanför lantbruket, viiken minskar
9825: råden, där i spörsmålet avsedd storproduktion förtjänstmöjligheterna för den egentliga lant-
9826: närmast skulle komma i fråga, har förutsätt- bruksbefolkningen.
9827: ningarna för produktionens lönsamhet varit så
9828: Helsingfors den 16 april 1969.
9829:
9830: Lantbruksminister Martti Miettunen
9831: Kirj. ksm. n:o 56.
9832:
9833:
9834:
9835:
9836: Voutilainen ym.: Lossinkuljettajien sosiaaliturvaan liittyvistä
9837: eduista.
9838:
9839:
9840: E d u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
9841:
9842: TVH:n toimesta on hiljattain eräissä maa- Vaikka menettelyä perustellaankin valtiolle
9843: kuntalehdissä julkaistu kuulutuksia, joissa tar- edullisimpana ja käytännöllisimpänä ratkaisuna,
9844: jotaan ensi kesän purjehduskaudeksi lossien ei se ole sitä asianomaisen työntekijän kannalta
9845: kuljetukset urakalla suoritettavaksi. . nykyisen lainsäädännön vallitessa. Näin ollen
9846: Kuulutuksissa mainitaan, että purjehduskau- tulisi, siitä huolimatta, että tehtävä annetaan
9847: den ajaksi on urakoitsijan hankittava ja pal- urakalla suoritettavaksi, työnantajan huolehtia
9848: kattava tarvittava määrä apulaisia (vähintäin työntekijän: sosiaaliturvaan liittyvistä velvoituk-
9849: kaksi), jotta jatkuva kokovuorokautinen lii- sista.
9850: kenne voidaan hoitaa. Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
9851: Urakoitsijan on edelleen itsenäisenä yrittä- pykälän 1 monienttiin viitaten esitämme valtio-
9852: jänä huolehdittava itsensä ja apulaistensa va- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
9853: kuuttamisesta tapaturman varalta ja vastattava seuraavan kysymyksen:
9854: kaikista työnantajalle kuuluvista velvoitteista.
9855: Aikaisemmin on useat lossit hoidettu valtion Onko Hallitus tietoinen siitä, että
9856: palkallisena tehtävänä ja on valtio työnanta- TVH on, välttyäkseen työnantajalle kuu-
9857: jana vastannut sille kuuluvista tapaturma-, so- luvista sosiaaliturvaan liittyvistä velvot-
9858: siaaliturva-, eläke- ym. maksuista. Kun nyt .li- teista työntekijöitä kohtaan, tarjonnut
9859: säksi ollaan siirtymässä 40-tuntiseen työviik- tulevan purjehduskauden lossaustehtäviä
9860: koon ja ottaen huomioon työnantajan sosiaali- urak;illa suoritettavaksi, ja jos on,
9861: set velvotteet työntekijöitä kohtaan, on valtio- millä tavoin Hallitus aikoo tällaisissa
9862: valta puheena olevalla urakkamenettelyllä siir- tapauksissa turvata työntekijäin sosiaali-
9863: tämässä näitä vastuita muille, toisin sanoen turvaa koskevat edut?
9864: niille, jotka ottavat työn halvimmalla suorit-
9865: taakseen. ·
9866: Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1969.
9867:
9868: U. H. Voutilainen. Valde Nevalainen. Pauli Puhakka.
9869:
9870:
9871:
9872:
9873: E 322/69
9874: 2
9875:
9876:
9877:
9878:
9879: E d u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
9880:
9881: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mom:ssa ry:n kanssa. Työsopimussuhteeseen on sovittu
9882: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, siirryttäväksi niillä vilkasliikenteisillä losseilla,
9883: olette kirjeellänne 21 päivältä maaliskuuta 1969 joilla se tehollinen työaika ja paikalliset eri-
9884: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen koisolasuhteet huomioonottaen on tarkoituk-
9885: vastattavaksi kansanedustaja Voutilaisen ym. senmukaista. Työsuhteeseen siirtymistä on pi-
9886: seuraavan sisältöisen kysymyksen: detty tarkoituksenmukaisena, jos liikenne on
9887: ollut niin vilkas, että lossauskilometrejä on
9888: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että kertynyt keskimäärin 40 vuorokaudessa. Täs-
9889: TVH on, välttyäkseen työnantajalle kuu- täkin vaatimuksesta on lisäksi viime aikoina
9890: luvista sosiaaliturvaan liittyvistä velvot- tingitty. Työsopimussuhteeseen siirtymisen edel-
9891: teista työntekijöitä kohtaan, tarjonnut lytyksenä on ollut myös se, että asianomaiset
9892: tulevan purjehduskauden lossaustehtäviä lassinhoitajat ovat olleet siihen halukkaita.
9893: urakalla suoritettavaksi, ja jos on, Eräät lassinhoitajat ovat ilmoittaneet olevansa
9894: millä tavoin Hallitus aikoo tällaisissa mieluummin urakka- kuin työsopimussuhteessa.
9895: tapauksissa turvata työntekijäin sosiaali- Tämä johtuu siitä, että työsopimussuhteeseen
9896: turvaa koskevat edut?" kuuluvia sosiaalisia etuja, kuten vuosilomaa, ta-
9897: paturmavakuutusta, eläkettä ym., vastaa urak-
9898: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kasuhteessa työsuhdepalkkaa (3,15-4,43
9899: vasti seuraavaa; mk/ t) melkoisesti suurempi rahallinen palkkio.
9900: Tie~ ja vesirakennuslaitoksen .hoidossa ole- Se, että kaikki lassinhoitajat eivät ole haluk-
9901: villa yleisillä teillii on tällä hetkellä 112 lossia kaita siirtymään työsuhteeseen ja se, ·että urak-
9902: ja lautta-alusta. Niistä 84 hoito on järjestetty kapalkkio on työsuhdepalkkaa melkoisesti suu-
9903: siten, että lossin hoito annetaan vapaassa urak- rempi osoittanee, ettei urakkasuhteen · käyttä-
9904: kakilpailussa vuosiur~kaksi sellaiselle alimman minen ole työvoiman väärinkäyttämistä eikä
9905: tarjouksen tehneelle, joka katsotaan henkilö- valtion velvollisuuksien kiertämistä tai laimin-
9906: kohtaisesti kykeneväksi lossia käyttämään ja lyöniistä.
9907: sopivaksi kantamaan lossin hoidosta aiheutuvan Liikenteen viikastuessa pyritään siirtymään
9908: vastuun. Urakkasopimuksen tehdessään urakoit- mahdollisuuksien mukaan työsuhteen käyttä-
9909: sija on tietoinen urakkasopimuksen luonteesta miseen, kuten edellä on esitetty. Urakkamuo-
9910: ja sen ehdoista. Urakointimenettely on ollut don osittaisen soveltamisen tekee kuitenkin
9911: käytössä niin kauan kuin yleiset tiet ovat ol- välttämättömäksi se, että valtaosa losseista si-
9912: leet valtion hoidossa. jaitsee syrjäisillä, vähäliikenteisillä teillä, missä
9913: Kehityssuuntaus on kuitenkin menossa urak- lossarien todellinen työaika jää erittäin ly-
9914: kasuhteesta työsopimussuhteeseen, eikä päin- hyeksi. Tällöin lassimiehet voivat useinkin
9915: vastoin niinkuin kysymyksessä näytetään otak- tehdä päivystystyönsä ohella omiakin töitään,
9916: sutun. Niinpä tällä hetkellä hoidetaan 28 los- mikäli ne soveltuvat Iossirannassa tai sen välit-
9917: sia työsopimussuhteessa olevalla miehistöllä. tömässä läheisyydessä tehtäviksi. Kun on lassi-
9918: Näiden lisäksi on tarkoitus kuuden lossin koh- paikkoja, missä lassinkuljetuksia tulee vain
9919: dalla siirtyä työsuhteeseen nykyisten urakka- muutamia vuorokaudessa, olisi suoranaista val-
9920: sopimusten päättyessä. Työsopimussuhteeseen tion varojen ja työvoiman tuhlausta järjestää
9921: siirtymisajankohdista ja työsopimussuhteisten kolmivuoropäivystys tällaisille lossipaikoille.
9922: lassinkuljettajien työehdoista tie- ja vesiraken- Järjestely vaatisi lukuisten uusien lossitupien.
9923: nushallitus on neuvotellut ja sopinut Suomen rakentamista ja jatkuvassa kolmivuorotyössä.
9924: Työläisliitto ry:n ja Suomen Merimies-Unioni olevan miehistön kuljetusta vuorojen välillä
9925: 3
9926:
9927: tm-piireistä usein hyvinkin kaukana oleville seen onkin toteutettava vähitellen liikenteen
9928: lossipaikoille. Tähän eivät nykyiset määrärahat kasvun mukaan niinkuin työntekijäjärjestöjen
9929: riitä eikä se olisi muutenkaan tarkoituksenmu- kanssa asiasta on sovittu.
9930: kaista. Siirtyminen työsopimussuhdepalkkauk-
9931: Helsingissä, huhtikuun 21 päivänä 1969.
9932:
9933: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
9934: 4
9935:
9936:
9937:
9938:
9939: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9940:
9941: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen läisliitto ry och Finlands Sjömans-Union r.f.
9942: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse Överenskommelse har ingåtts om övergång till
9943: av den 21 mars 1969 till vederbörande medlem arbetsavtalsförhållande på de livligt trafikerade
9944: av statsrådet för avgivande av svar översänt färjor, där det med beaktande av den effek-
9945: följande av riksdagsman Voutilainen m. fl. tiva arbetstiden och de speciella förhållandena
9946: ställda spörsmål: på orten är ändamålsenligt. Övergång till ar-
9947: betsförhållande har ansetts ändamålsenligt om
9948: "Är Regeringen medveten om, att trafiken varit så livlig, att antalet färjnings-
9949: väg- och vattenbyggnadsstyrelsen, för kilometer blivit i medeltal 40 i dygnet. Även
9950: att undgå de på arbetsgivare ankom- detta krav har man prutat på under den se-
9951: mande till socialskyddet anslutna för- naste tiden. En förutsättning för övergång till
9952: pliktelserna mot arbetare, erbjudit upp- arbetsavtalsförhållande har även varit att ve-
9953: gifter vid landsvägsfärjor under den in- derbörande färjskötare varit villiga därtill.
9954: kommande seglationsperioden på beting, Vissa av dem har meddelat, att de hellre står
9955: och om så är fallet, i betings- än i arbetsavtalsförhållande. Detta
9956: på vilket sätt ärnar Regeringen i dy- beror på, att tili arbetsavtalsförhållande hö-
9957: lika fall trygga arbetstagarnas social- rande sociala förmåner, såsom semester, olycks-
9958: skyddsförmåner?" fallsförsäkring, pension m.m., i ackordsförhål-
9959: lande motsvaras av ett betydligt större arvode
9960: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- i penningar än lönen i arbetsförhållande
9961: samt anföra följande: (3,15-4,43 mk/t). Att alla färjskötare icke
9962: Till de av väg- och vattenbyggnadsverket vill övergå till arbetsförhållande och att be-
9963: hållna allmänna vägarna finns i detta nu an- tingsarvodet är betydligt högre än lönen i ar-
9964: slutna 112 landsvägsfärjor och färjfartyg. Sköt- betsförhållande torde visa, att tillämpningen
9965: seln av 84 av dessa har ordnats så, att den av beting icke innebär missbruk av arbetskraf-
9966: under fri konkurrens ges som årsbeting åt en ter, ej heller kringgående ellet försummelse av
9967: sådan person som gjort det lägsta anbudet och statens skyldigheter.
9968: som anses vara i stånd att personligen föra Då trafiken blir livligare söker man såvitt
9969: färjan och bära ansvaret för dess skötsel. När möjligt övergå till arbetsförhållande, så som
9970: betingsavtal ingås är vederbörande medveten ovan anförts. Partiell tillämpning av beting är
9971: om avtalets art och villkor. Betingsförfarandet dock nödvändig, genom att huvudparten av
9972: har varit i bruk så länge som de allmänna vä- färjorna finns på avsides belägna vägar med
9973: garna omhänderhafts av staten. obetydlig trafik, där färjkarlarnas verkliga ar-
9974: Utvecklingen håller dock på att från betings- betstid blir mycket kort. Härvid kan dessa
9975: förhållande övergå till arbetsavtalsförhållande, ofta vid sidan av sin jourtjänst sköta även
9976: och icke tvärtom, så som spörsmålsställarna eget arbete, om det kan utföras på färjstranden
9977: synes antaga. Sålunda handhas 28 färjor av ellet i dess omedelbara närhet. Då det finns
9978: manskap i arbetsförhållande. Utom dessa har färjställen, där färjtransport sker blott några
9979: man för avsikt att i fråga om sex färjor övergå gånger i dygnet, skulle det vara direkt slöseri
9980: till arbetsförhållande när de nuvarande betings- med statens medel och arbetskraft att ordna
9981: avtalen upphör. Om tidpunkten för övergång jourtjänst i tre turer på sådana platser. Arran-
9982: till arbetsavtalsförhållande och om arbetsvill- gemanget skulle kräva byggande av många
9983: koren för färjkarlar i arbetsavtalsförhållande färjstugor, och transport av manskap i fort-
9984: har väg- och vattenbyggnadsstyrelsen under- gående treskiftstjänst mellan skiftena från väg-
9985: handlat och överenskommit med Suomen Työ- mästardistrikten till ofta långt borta belägna
9986: 5
9987:
9988: färjställen. De nuvarande anslagen räcker inte smanmgom i den mån trafiken ökas, så som
9989: till för detta, och det skulle icke heller eljest med arbetstagarorganisationerna överenskom-
9990: vara ändamålsenligt. Övergången till avlöning mits om saken.
9991: arbetsavtalsförhållande måste förverkligas
9992: Helsingfors, den 21 april 1969.
9993:
9994: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
9995:
9996:
9997:
9998:
9999: E 322/69
10000: Kirj. ksm. n:o 57.
10001:
10002:
10003:
10004:
10005: Linkola ym.: Maankäyttöasetukseen sisältyvien vapaavuosisään-
10006: nöksien tarkistamisesta.
10007:
10008:
10009: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
10010:
10011: Väestön toimeentulomahdollisuuksien ja Ei tietenkään voida väittää, että lainsäännök-
10012: asunto-olojen parantamista varten valtio ryhtyi set sinänsä houkuttelisivat perheen lisäämiseen.
10013: noin kymmenen vuotta sitten harjoittamaan Tilastot kuitenkin osoittavat, että nimenomaan
10014: maan tarkoituksenmukaista käyttöä edistävää maankäyttölaissa edellytettyjä lainoja saaneissa
10015: toimintaa. Tätä varten säädettiin vuonna 1958 perheissä lasten lukumäärä on huomattavasti
10016: maankäyttö1aki, jota seuraavana vuonna täy- yli keskiarvon. Missään tapauksessa voimassa
10017: dennettiin maankäyttöasetuksella. olevat lainsäännökset eivät edistä sitä synty-
10018: Maankäyttölain ja erityisesti maankäyttöase- vyyden säännöstelyä, mikä kansanterveyden ja
10019: tuksen muutamat säännökset ovat tuoneet mu- väestön elinehtojen parantamisen kannalta on
10020: kanaan sivuilmiöitä, jotka eivät liene olleet katsottu välttämättömäksi syrjäseuduilla. Lu-
10021: lainsäätäjän tarkoituksena ja joita on pidettävä kuisat esimerkit niistä epäinhimillisistä seuraa-
10022: varsinkin köyhäänasutuilla syrjäseuduilla epä- muksista, joita tämä maankäyttölainsäädäntö
10023: inhimillisinä. Maankäyttöasetuksen 102 §: ään on köyhillä syrjäseuduilla saanut aikaan, puhu-
10024: sisältyvät säännökset ns. vapaavuosista. Näiden vat omaa vaikuttavaa kieltään. Toistuvien ras-
10025: säännösten mukaan maan- ja luotonsaajalla on kauksien raunioittamat perheenäidit ja aliravi-
10026: mahdollisuus saada vapaavuosi, mikäli hänellä tut lapsilaumat ahtaissa ja alkeellisissa asun-
10027: on huollossaan kaksi alle 16-vuotiasta lasta, noissaan eivät varmaankaan olleet lainsäätäjällä
10028: toisen ja kunkin sitä seuraavan huoltoon tulleen niitä yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukai-
10029: lapsen kohdalta. Toisessa tapauksessa vapaa- sia tavoitteita, joihin tällä lainsäädännöllä py-
10030: vuosi alkaa kolmannen ja kunkin sitä seuraa- rittiin.
10031: van lapsen kohdalta. Vapaavuodella laissa tar-
10032: Inhimillisesti katsoen tuntuisi päinvastainen
10033: koitetaan vapautumista hinnan ja lainan kus-
10034: tannusosuuden vuotuismaksun sekä asuntolai- menettely paremmalta ts., että mainittujen
10035: maksuvapaavuosien saannin edellytykseksi sää-
10036: nan vuotuisen lyhennyksen ja koron maksun
10037: dettäisiin ei lasten lisääntyminen vaan pikem-
10038: suorittamisesta. Asuinrakennusten rakentami-
10039: minkin tietyt "vapaavuodet" myös lasten syn-
10040: seen, laajentamiseen ja peruskorjausten suorit-
10041: nytyksessä. Tämä ajatuskanta on yhdenmukai-
10042: tamiseen myönnettyjen lisälainojen osalta ei
10043: nen hiljattain ilmestyneessä Aborttilakikomi-
10044: vapaavuotta myönnetä, vaan lisälainasta mak-
10045: tean mietinnössä esitettyjen periaatteiden
10046: samatta olevaa pääomaa alennetaan lainansaa-
10047: jan huollossa kymmenennen lainavuoden päät- kanssa. Kun otetaan huomioon maksettavat
10048: lapsilisät ja kuntien useissa tapauksissa makset-
10049: tyessä olleiden alle 16-vuotiaiden lasten koh-
10050: taviksi tulevat avustukset, niin eiköhän tällai-
10051: dalta edellä mainituin edellytyksin lasta kohti
10052: nen päinvastainen järjestelmä tulisi ajanmittaan
10053: 5 prosentilla pääomasta. yhteiskunnallekin halvemmaksi.
10054: Tarkoituksena ei varmaankaan liene ollut syn-
10055: tyvyyden lisääntymisen kiihottaminen näitten Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
10056: vapaavuosien avulla. Tähän kuitenkin säännök- päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
10057: set vapaavuosista ja erityisesti lisälainan pää- tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
10058: oman kuoleutumissäännökset ovat käytännössä omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
10059: johtaneet. myksen:
10060:
10061:
10062: E 335/69
10063: 2
10064:
10065: Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota onko Hallitus tutkituttanut muita
10066: niihin epäinhimillisiin sivuilmiöihin, mahdollisuuksia keventää maankäyttö-
10067: jotka maankäyttöasetukseen sisältyvät lain edellyttämiä lainoja saaneiden mak-.
10068: vapaavuosisäännökset ovat aiheuttaneet; suvaikeuksia?
10069: ja
10070: Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1969.
10071:
10072: Anna-Liisa Linkola. Saara Forsius.
10073: Margit Borg-Sundman. Irma Hamara.
10074: Alli Vaittinen.
10075: 3
10076:
10077:
10078:
10079:
10080: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
10081:
10082: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa houkuttelevan perheen lisäämiseen, ovat kuiten-
10083: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kin käytännössä johtaneet tähän".
10084: olette kirjeellänne 25 päivältä maaliskuuta Kysymyksessä esitettyä johtopäätöstä tuskin
10085: 1969 n:o 334 lähettänyt valtioneuvoston asian- voitaneen tehdä yksinomaan sillä perusteella,
10086: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja että lasten lukumäärä maankäyttölain mukaisia
10087: Anna-Liisa Linkolan ym. tekemän seuraavan lainoja saaneissa perheissä on keskimääräistä
10088: sisältöisen kysymyksen: lapsilukua suurempi. On nimittäin huomattava,
10089: että yleensäkin maaseudulla, eikä vain kysy-
10090: "Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota myksessä tarkoitetuilla tiloilla, on perheiden
10091: niihin epäinhimillisiin sivuilmiöihin, lapsiluku keskimääräistä suurempi. Siihen joh-
10092: jotka maankäyttöasetukseen sisältyvät taneet syyt ovat paljon moninaisemmat, kuin
10093: vapaavuosisäännökset ovat aiheuttaneet; mitä kysymyksessä esitetään. Sitäpaitsi on huo-
10094: ja mattava, että pääosa maankäyttölainoituksella,
10095: onko Hallitus tutkituttanut muita nimenomaan sisarosuus- ja niihin verrattavilla
10096: mahdollisuuksia keventää maankäyttö- maanostolainoilla, tuetuista tiloista on nuorten
10097: lain edellyttämiä lainoja saaneiden mak- perheiden omistuksessa. Mitä taas vapaavuosien
10098: suvaikeuksia?" mahdollisesti aiheuttamaan "syntyvyyden lisään-
10099: tymisen kiihottamiseen" tulee, on niillä ilmei-
10100: sesti varsin vähäinen merkitys verrattuna esi-
10101: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- merkiksi lapsilisien aiheuttamaan vastaavanlai-
10102: taen seuraavaa: seen ilmiöön. Mainittakoon, että jo nyt on ole-
10103: Kysymyksen perusteluissa on mainittu maan- massa edellytykset lykkäyksien antamisella ke-
10104: käyttölain mukaisten vapaavuosisäännösten ventää maankäyttölain edellyttämiä lainoja saa-
10105: "tuoneen mukanaan sivuilmiöitä, jotka eivät neiden maksuvaikeuksia.
10106: liene olleet lainsäätäjän tarkoituksena ja joita Uutta lainsäädäntöä valmisteltaessa, josta
10107: on pidettävä varsinkin köyhäänasutuilla syrjä- komitea on jo antanut mietintönsä, tulee har-
10108: seuduilla epäinhimillisinä". Kysymyksen teki- kittavaksi, millä tavoin nyt voimassa olevaa
10109: jät katsovat, että nämä vapaavuosisäännökset, maksuhelpotusjärjestelmää mahdollisesti tulisi
10110: "vaikkakaan niiden ei voida väittää sinänsä tarkistaa.
10111: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1969.
10112:
10113: Maatalousministeri Martti Miettunen.
10114: 4
10115:
10116:
10117:
10118:
10119: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10120:
10121: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Man kan knappast dra den i spörsmålet
10122: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse framställda slutsatsen enbart på den grund, att
10123: av den 25 mars 1969 nr 334 tili vederbörande barnantalet i familjer, vilka erhållit lån enligt
10124: medlem av statsrädet för avgivande av svar jorddispositionslagen, är större än vad antalet
10125: översänt följande av riksdagsman Anna-Liisa barn i medeltal är. Man måste nämligen
10126: Linkola m. fl. ställda spörsmål: beakta, att familjernas barnantal i allmänhet
10127: på landet och inte enbart på nu ifrågavarande
10128: "Har Regeringen fäst uppmärksam· lägenheter är större än i medeltal. Orsakerna
10129: het vid de omänskliga biföreteelser, till detta är mycket mer mångfaldiga än vad
10130: vilka har föranletts av stadgandena an- som i spörsmålet framföres. Dessutom bör
10131: gående friår i jorddispositionsförord- observeras, att huvuddelen av de lägenheter,
10132: ningen, och vilka stöds med jorddispositionslångivning och
10133: har Regeringen låtit undersöka andra särskilt med syskonandels- och med dessa jäm-
10134: möjligheter för underlättande av betal- förliga jordköpslån, är i unga familjers ägo.
10135: ningssvärigheter för dem som erhållit i Vad den "stimulering tili ökad nativitet" be-
10136: jorddispositionslagen avsedda lån?" träffar, som möjligen skulle bero på friåren, så
10137: är den betydelse friåren har synbarligen rätt
10138: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt ringa i jämförelse t. ex. med motsvarande, av
10139: anföra följande: barnbidragen föranledda företeelse. Det kan
10140: I motiveringen för spörsmålet nämnes, att nämnas, att det redan nu finns möljigheter att
10141: stadgandena angående friår i enlighet med jord- genom beviljande av uppskov underlätta betal-
10142: dispositionslagen "har medfört biföreteelser, ningsvårigheterna för dem som erhållit i jord-
10143: vilka knappast avsetts av lagstiftaren och vilka dispositionslagen avsedda lån.
10144: särskilt på avlägset belägna orter med fattig I samband med beredningen av den nya lag-
10145: bebyggelse måste anses såsom omänskliga". stiftningen, om viiken kommitten redan givit
10146: Spörsmålsställarna anscr, att dessa stadganden sitt betänkande, kommer man att pröva på vil·
10147: angående friår, "fastän man icke kan anse att ket sätt det gällande systemet i fråga om under-
10148: de såsom sådana lockar tili ökning av familjen, lättande av betalningar möjligen borde justeras.
10149: dock i praktiken lett tili detta".
10150: Helsingfors den 23 april 1969.
10151:
10152: Lantbruksminister Martti Miettunen.
10153: Kirj. ksm. n:o 58.
10154:
10155:
10156:
10157:
10158: Eskman ym.: Ratatutkimuksen suorittamisesta suunnalla Uusi-
10159: kaupunki-Rauma-Pori.
10160:
10161:
10162: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h eli e.
10163:
10164: Vuoden 1968 tulo- ja menoarviossa varat- mainittu ratasuunta ei ole ainoa kysymykseen
10165: tiin 50 000 markan määräraha. Uusikaupunki- tuleva Uudenkaupungin liittämiseksi Tampe-
10166: Kiukainen-rautatien rakentamiseen. Budjettiesi- reen-Porin-Rauman rataan, vaan asia.a olisi
10167: tyksen perusteluissa mainittiin hankkeen kus- vielä tutkittava.
10168: tannusarvioksi 36 milj. markkaa, joten vuo- Käydyssä keskustelussa on useissa puheen-
10169: den 1968 varaus merkitsi n. 1,4% kustan- vuoroissa tuotu esille vaihtoehtoisen suunnan
10170: nusa.rviosta. Oli ilmeistä, että mainitulla va- tutkimisen tarve nimenomaan Rauma.n suun-
10171: rauksella ei vielä voida ryhtyä varsinaiseen ra- taa silmälläpitäen. Toivomusaloitteen ponsi on
10172: dan rakennustyöhön. esitetty hyväksyttäväksi, mutta toimitetussa
10173: Hallitus esitti vuoden 1969 tulo- ja meno- äänestyksessä ehdotus oli hylätty 135 äänellä
10174: arvioon samaan tarkoitukseen 2 milj. markan 4 3 ääntä vastaan.
10175: määrärahan. Budjetin käsittelyn a.ikana otettiin Selostetun eduskuntakäsittelyn perusteellakin
10176: esille kysymys radan suunnasta. Esiintyi erilai- on tehtävä johtopäätös, että Uusikaupunki-
10177: sia mielipiteitä siitä, olisiko suunnitellun rata- Kiukainen ratasuuntaehdotuksen lisäksi olisi
10178: hankkeen toteuttaminen kansantaloudellisesti vertaileva tutkimus suunnalla Uusikaupunki-
10179: perusteltua. Esitettiin, että rata olisi sittenkin Rauma-Pori ennen rakentamistyöhön ryhty-
10180: kansantaloudellisesti asiallisempaa suunnata mistä suoritettava ja tulokset saatettava myös
10181: Uudestakaupungista Raumalle, johon jo on ra- eduskunnan tietoon tulo- ja menoarviokäsitte-
10182: kennettu rata Peipohjasta. lyn yhteydessä.
10183: Esitellessään budjetin käsittelyn loppuvai- Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
10184: heessa tulo- ja menoarvion tasapainottamista päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
10185: valtiovarainvaliokunnassa, lausui ministeri Rau- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10186: nio, että hallitus katsoo mainitun määräraha.n vaksi seuraavan kysymyksen:
10187: poistamisen asialliseksi, koska on syntynyt kes-
10188: kustelua radan suunnan johdosta ja painavia Onko Hallitus tietoinen siitä, että
10189: näkökohtia on esitetty myös Rauma.n suunnan ennen Uusikaupunki-Kiukainen rau-
10190: tutkimuksen johdosta. Ministeri katsoi, että tatien rakentamistyöhön ryhtymistä
10191: asiaa olisi vielä tutkittava. odotetaan suoritettavaksi vertaileva tut-
10192: Helmikuun 12 päivänä 1963 on eduskun- kimus ratasuunnalla Uusikaupunki-
10193: nassa ollut käsiteltävänä ed. Sukselaisen toivo- Rauma-Pori, ja jos on,
10194: musaloite Uudenkaupungin-Peipohjan radan mihin toimenpiteisiin tutkimuksen
10195: rakentamisesta.. Kulkulaitosvaliokunta on esit- suorittamiseksi on ryhdytty?
10196: tänyt toivomuksen hylättäväksi todeten, että
10197: Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1969.
10198:
10199: Margit Eskman. Irma Rosnell. T. E. Nordström.
10200: A-V. Perheentupa. Eeles Landström. Uljas Mäkelä.
10201:
10202:
10203:
10204:
10205: E 301/69
10206: 2
10207:
10208:
10209:
10210:
10211: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
10212:
10213: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nettä, mutta sen määrä eri vaihtoehdoissa on
10214: mainitussa tarkoituksessa. Te, Herra Puhemies, vaikeasti arvioitavissa.
10215: olette kirjeellänne 25 päivältä maaliskuuta Ra.kentamiskustannukset sekä ratapituudet
10216: 1969 n:o 335 lähettänyt valtioneuvoston asian- olisivat vaihtoehdossa Uusikaupunki-Kiukai-
10217: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja nen noin 43.0 miljoonaa markkaa (pituus 61
10218: Margit Eskma.nin ym. tekemän seuraavan si- km), Uusikaupunki-Rauma noin 34.0 mil-
10219: sältöisen kysymyksen: joonaa markkaa ( 4 3 km) ja Uusika.upunki-
10220: Rauma-Pori 66,0 miljoonaa markkaa ( 89
10221: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että km). Kuljetettavien tavaramäärien perusteella
10222: ennen Uusikaupunki-Kiukainen rau- onkin katsotta.va, että vain vaihtoehdot Uusi-
10223: tatien rakentamistyöhön ryhtymistä kaupunki-Kiukainen sekä Uusikaupunki-
10224: odotetaan suoritettavaksi vertaileva tut- Rauma-Pori täyttävät radan rakentamiselle
10225: kimus ra.tasuunnalla Uusikaupunki- asetettavan vaatimuksen. Jälkimmäisessä ta-
10226: Rauma-Pori, ja jos on, pauksessa olisivat kuitenkin rakennuskustan-
10227: mihin toimenpiteisiin tutkimuksen nukset 23.0 miljoonaa markkaa suuremmat ja
10228: suorittamiseksi on ryhdytty?" kuljetukset kuitenkin 65 000 tonnia vuodessa
10229: pienemmät kuin Uudenkaupungin-Kiukaisten
10230: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- suunnalla.
10231: taen seuraavaa: Kokonaiskuljetusmatkojen osalta asiaa tar-
10232: Jo siinä vaiheessa, kun Eduskunta myönsi kastellen on todettava, että ammoniakkikulje-
10233: hallituksen esityksen perusteella vuoden 1968 tukset ( 60 000 tn/v) hoidetaan kokojunakul-
10234: tulo- ja. menoarviossa kahden uuden rautatie- jetuksina välillä Oulu-Uusikaupunki kaksi
10235: rakennustyön aloittamista varten 2 500 000 kertaa viikossa ja olisi kuljetusmatka Porin-
10236: markan määrärahan, josta käyttösuunnitelman Rauman kautta tällöin 23 km lyhyempi kuin
10237: mukaan Uudenkaupungin-Kiukaisten rataan Kiukaisten kautta. Sen sijaan raaka-ainekulje-
10238: oli tarkoitettu 500 000 ma.rkkaa, vaihtoehtoi- tuksissa. välillä Uusikaupunki-Harjavalta
10239: set ratasuunnat Uusikaupunki-Kiukainen, ( 80 000 tn/v) tulee matka Kiukaisten kautta
10240: Uusikaupunki-Rauma sekä Uusikaupunki- olemaan 16 km lyhyempi kuin Rauman kautta.
10241: Rauma-Pori olivat ratakustannusten, tulevan Lannoitekuljetukset, joiden määrä Kiukaisten
10242: liikenteen määrän sekä yleisen merkityksen vaihtoehdossa on muihin verrattuna yli kak-
10243: osalta verta.iltavina. Silloisia vertailulukuja on sinkerta.inen, on junamuodostuksen takia joka
10244: nyttemmin rautatiehallituksen toimesta tarkis- tapauksessa hoidettava sisä-Suomeen Tampe-
10245: tettu ja todettu, että uuden liikenteen määriin reen keskusjärjestelyratapihan kautta. Näiden-
10246: nähden arviot ovat pysyneet ennallaan, mutta kin kuljetusten osalta ( 120 000 tn/v) Kiukais-
10247: rakentamiskustannukset ovat kustannusta.son ten kautta kulkeva yhteys on Rauman kautta
10248: muuttumisen johdosta kaikissa vaihtoehdoissa kulkevaa rataa edullisempi. Muualle kuin Var-
10249: jossain määrin nousseet. Uuden tavaraliiken- sinais-Suomeen tai Satakuntaan suuntautuva
10250: teen määrät tulisivat eri tapauksissa olemaan radan oma liikenne on myös luonteeltaan sel-
10251: seuraavat: Ratasuunnilla Uusikaupunki-Kiu- laista, että tavarajunien järjestelyratapihakäsit-
10252: kainen 300 000 tonnia vuodessa, Uusikaupunki tely tapahtuu parhaiten Tampereella.
10253: -Rauma 150 000 tonnia vuodessa. ja Uusi- Lisäksi mainittakoon, että radan rakentamis-
10254: kaupunki-Rauma-Pori 235 000 tonnia vuo- kusta.nnusta ei voida pitää liiketaloudellisena
10255: dessa. Uudelle radalle tulisi lisäksi siirtymään kertamenona, vaan se vaikuttaa jatkuvasti lai-
10256: nykyisiltä kuljetusreiteiltä jonkin verran liiken- toksen talouteen. Kun sellaisia kustannussääs-
10257: 3
10258:
10259: töjä, jotka korvaisivat puheena olevien va.ihto- taloudellisesti edullisin. Näin ollen ei vome
10260: ehtojen investointikustannusten eron, ei ole olla aihetta. suorittaa nyt tarkistettujen tutki-
10261: saatavissa, on todettava, että kysymykseen tu- musten lisäksi sellaista uutta tutkimusta, jota
10262: levista ratavaihtoehdoista rata Uusibupunki- kyselyssä edellytetään.
10263: Kiukainen on rautatietaloudellisesti ja kansan-
10264: Helsingissä, huhtikuun 15 päivänä 1969.
10265:
10266: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
10267: 4
10268:
10269:
10270:
10271:
10272: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10273:
10274: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen denna trafik är svår att uppskatta vid de olika
10275: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse alternativen.
10276: av den 25 mars 1969 nr 335 tili vederhörande Byggnadskostnaderna samt hanlängderna
10277: medlem av statsrådet för avgivande aN svar skulle i alternativet Nystad-Kiukainen vara
10278: översänt följande av riksdagsledamoten Margit ungefär 43,0 miljoner m!llrk (längd 61 km),
10279: Eskman m.fl. ställda spörsmål: Nystad-Raumo ungefär 34,0 miljoner mark
10280: ( 43 km) och Nystad-Raumo-Björneborg
10281: "Är Regeringen medveten om, att ungefär 66,0 miljoner mark (89 km). På
10282: innan hyggnadsarhetet på järnvägen grund av de godsmängder som skulle komma
10283: Nystad-Kiukainen inledes väntar man att transporteras, hör det anses, att endast
10284: sig att en jämförande undersökning alternativen Nystad-Kiukainen samt Nystad
10285: verkställes på hansträckningen Nystad- -Raumo-Björnehorg uppfyller de krav som
10286: Raumo-Björnehorg, och om så är hör ställas på hyggandet av hanan. I det
10287: fallet, sistnämnda fallet skulle hyggnadskostnaderna
10288: vilka åtgärder har vidtagits för ut- likväl vara 23,0 miljoner mark större men
10289: förande av denna undersökning?" transporteroa 65 000 ton mindre om året än
10290: i riktningen Nystad-Kiukainen.
10291: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Då man prövar saken med heaktande av de
10292: samt anföra följande: totala transportsträckorna hör det konstateras,
10293: Redan i det skedet, då Riksdagen på grund att !llmmoniaktransporterna ( 60 000 ton per
10294: !llV regeringens proposition i statsförslaget för dygn) sker som heltågstransporter på sträckan
10295: år 1968 för påhörjande av två nya järnvägs- Uleåhorg-Nystad två gånger i veckan och
10296: hyggen heviljade ett anslag på 2 500 000 mk, att transportsträckan via Björnehorg-Raumo
10297: varav 500 000 mk enligt dispositionsplanen var härvid skulle vara 23 km kortare än via Kiu-
10298: avsedda för hanan Nystad-Kiukainen, verk- kainen. 1 fråga om råmaterialtransporterna på
10299: ställdes jämförelse mellan de alternativa han- sträckan Nystad-Harjavalta ( 80 000 ton i
10300: sträckningarna Nystad-Kiukainen, Nystad- dygnet) kommer rutten via Kiukainen däremot
10301: Raumo samt Nystad-Raumo-Björneborg i att vara 16 km kortare än via Raumo.
10302: fråga om hankostnaderna samt den framtida Gödselämnestransporterna, vilka i alternativet
10303: tmfikens storlek och allmänna hetydelse. De Kiukainen i jämförelse med de övriga alter-
10304: dåtida jämförelsetalen har numera på åtgärd nativen är duhhelt så stora, måste för tågsätts-
10305: av järnvägsstyrelsen justerats och det har hildandet åtminstone tili det inre av Finland
10306: konstaterats, att värdena i fråga om den nya ordnas via centralrangeringshangården i Tam-
10307: trafikens storlek har förhlivit oförändrade, men merfors. Även i fråga om dessa .transporter
10308: att hyggnadskostnaderM på grund av att kost- ( 120 000 ton per dygn) är förhindelsen via
10309: nadsnivån förändrats i någon mån stigit he- Kiuhinen fördelaktigare än den via Raumo.
10310: träffande alla alternativ. Den nya godstrafikens Banans egen trafik i andra riktningar än till
10311: storlek skulle i de olika fallen komma att vara Egentliga Finland och Satakunta är även tili
10312: följande: På hansträckan Nystad-Kiukainen sin natur sådan, att godstågens rangering häst
10313: 300 000 ton om året, Nystad-Raumo 150 000 sker i Tammerfors.
10314: ton om året och Nystad-Raumo-Björnehorg Dessutom må nämnas, att hanans hyggnads-
10315: 235 000 ton om året. Trafik från de nuvarande kostnader icke kan hetraktas som en företags-
10316: transportrutterna skulle dessutom i någon mån ekonomisk engångsutgift, utan den inverkar
10317: övergå tili den nya hanan, men storleken av fortgående på statsjärnvägarnas ekonomi. Då
10318: 5
10319:
10320: kostnadsinbesparingar, som skulle ersätta skill- vägsekonomiskt och nationalekonomiskt är det
10321: naderna mell1l!n investeringskostnadema i ifrå- fördelaktigaste alternativet. Sålunda torde det
10322: gavarande alternativ, icke står till buds, bör icke vara skäl att förutom här nämnda
10323: det konstateras, att hanan Nystad-Kiukainen justerade undersökningar verkställa såd1l!fl ny
10324: av de ifrågakommande banaJternativen järn- undersökning som förutsättes i spörsmålet.
10325: Helsingfors den 15 april 1969.
10326:
10327: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
10328:
10329:
10330:
10331:
10332: E 301/69
10333: Kirj. ksm. n:o .59.
10334:
10335:
10336:
10337:
10338: Sinisalo ym.: Satamatöiden kunnallistamisesta.
10339:
10340:
10341: E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e he II e.
10342:
10343: Maamme kunnallisen satamalaitoksen tat; Uusi menetelmä tulee aiheuttamaan monia
10344: piollisuus on viime vuosina lisääntynyt enti- ongelmia ja vaatii myös suuria pääomasijoi-
10345: sestään. Eräät selvitykset osoittavat, että pää- tuksia.
10346: kaupungin satamakin - jota on pidetty par- Voidaan ennakoida että ellei nopeisiin toi-
10347: haimmassa taloudellisessa asemassa olevana - menpiteisiin ryhdytä kokee maamme kunnalli-
10348: on muodostunut ylläpitäjälJeen tappiolliseksi. nen satamalaitos tämän monitahoisen kehityk-
10349: Ylläpitäessään ja kehittäessään maamme ulko- sen uutena, vaikeana kriisinä.
10350: maankaupan kannalta ensiarvoisen tärkeää sata- Kansandemokraatit ovat eri yhteyksissä edus-
10351: malaitosta kaupungit suorittavat koko kansan- kunnassakin jo aiemminkin kiinnittäneet huo-
10352: talouden kannalta tärkeää .tehtävää, mutta tästä miota siihen, että satamatoimintamme suunnit-
10353: huolimata niillä ei ole mahdollisuutta saada telun tila ei vastaa kehityksen vaatimuksia.
10354: tästä toiminnasta (.des kuluja vastaavaa tuloa. Vaikka on mitä todennäköisintä, että kehitys
10355: Vamka satamakysymyksiä on viime aikoina tulee viemään kohti yhä suurempia ja keski-
10356: tutkittu ja selvitetty laajasti niin kotimaisena tetympiä satamia suunnitellaan uusienkin sata-
10357: komiteatyönä kuin ulkolaisvoimin suoritetuin mien perustamista. Satamasuunnitelmia teh-
10358: tutkimuksin eikä mihinkään kokonaisratkaisuun täessä eletään kirjaimellisesti "vanhaa aikaa"
10359: kunnallisen satamalaitostoiminnan taloudellisen ilman kokonaisvaltaisuutta.
10360: kannattavuuden turvaamisessa ole kuitenkaan Satamatöiden koneistaminen on jo tähän
10361: edetty. Tärkeät eduskunnan kannanototkin - mennessä aiheuttanut hyvin vakavia satama-
10362: vuodelta 19.56 oleva lausuma viennin ja tuon- työntekijäin toimeentulovaikeuksia syventäviä
10363: nin satamakohtaisesta tasaamisesta ja vuoden ongelmia. Edessä oleva kehitys uhkaa huonon-
10364: 19.59 kannanotto satamamaksujärjestelmän käy- taa tilannetta satamatyöntekijäin osalta jyrkästi
10365: täntöönotosta satamakaupunkien tulolähteeksi entisestään. Eräissä amerikkalaisissa satamissa
10366: - ovat vieläkin tutkimusvaiheessa. saatu kdkemus konteiner-järjestelmästä osoittaa
10367: Tulevaisuutta ajatellen satamiemme taloudel- satamatyöntekijätarpeen supistuvan liikenne-
10368: liset vaikeudet näkyvät vielä tätäkin päivää lukujen säilyessä ennallaan jopa puoleen siitä
10369: vaikeimpina. Tällaiseen kehitysarvioon antaa mitä se on ollut ennen uuden järjestelmän
10370: perustelun erikoisesti ne uudet teknilliset mene- käytäntöönottoa. Tällainen kehitysnäköala jar-
10371: telmät, jotka valtaavat alaa lastaus- ja purkaus- ruttaa myös niitä työolosuhteisiin, sosiaalitur-
10372: toiminnassa sekä koko merenkulussa. Erikoi- vaan jne. liittyviä satamatyöntekijäin aseman
10373: sesti tilannetta tulee nykyisestään muuttamaan parantamiseen pyrkiviä uudistuksia joiden tar-
10374: ns. konteiner-järjestelmän yleistyminen. Järjes- peellisuus monissa eri yhteyksissä on jo tähän
10375: telmä merkitsee siirtymistä tavaroiden käsitte- mennessä todettu.
10376: lyyn ja kuljetukseen suurissa säiliöissä joihin Satamien kannattavuus ja satamatyöntekijäin
10377: tavarat sijoitetaan jo valmistustehtaalla ja jotka asemaan liittyvät ongelmat olisi helpommin rat-
10378: toimitetaan tilaajan ovelle merien taa. Kansain- kaistavissa jos kunnat itse käyttäisivät satamia
10379: välisen kokemuksen mukaan voidaan arvioida eli jos satamatyöt olisi kunnallistettu. Nyt kui-
10380: tämän menetelmän supistavan satamakapasitee- tenkin on vallalla käytäntö, jonka mukaan sata-
10381: tin käytön puoleen nykyisestään. Konteiner- mat luovutetaan yksityisten ahtaus- ja purkaus-
10382: lastattu alus viipyy satamassa arviolta vain kol- liikkeiden käyttöön. Esim. Kotkan satamaa hal-
10383: manneksen nykyisen lastauksen ja purkauksen litsee lastaus- ja purkaustoiminnan osalta täy-
10384: vaatimaan aikaan verrattuna. dellisesti Ahlström Oy:n, Kymin Oy:n, Tam-
10385: E 349/69
10386: 2
10387:
10388: pella Oy:n, Myllykoski Oy:n sekä Enso-Gutzeit Kamkeen ede11ä sanottuun ja valtiopäiväjär-
10389: Oy:n määräysvallassa oleva ahtausllike. Saman- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
10390: tapainen suuryhtymien hallitsema liike toimii tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10391: myös Haminassa. Muissakin satamissa suurteol- vastattavaksi seuraavan !kysymyksen:
10392: lisuus ja ~liikelaitokset näyttelevät ahtaus- ja
10393: purkaustoiminnassa merkittävää osaa. Aikooko Hallitus selvityttää maamme
10394: Satamatöiden kunnallistaminen on aika-ajoin kunnallisen satamalaitoksen kannatta-
10395: ollut laajemmankin keskustelun kohteena. Täl- vuutta ja satamatyöntekijäin työolo-
10396: löin on jouduttu toteamaan, että ilmeisestikään suhteita ja työn saannin jatkumisen tur-
10397: nykyinen lainsäädäntö ei aseta esteitä satama- vaamista koskevat ongelmat ja niiden
10398: töiden kunnallistamiselle. Käytännössä siihen ei ratkaisukeinona mahdollisuuden satama-
10399: kuitenkaan voitane siirtyä satamakohtaisin rat- töiden kunnallistamiseen?
10400: kaisuin. Tämän vuoksi asiaa olisi tutkittava
10401: ja selvitettävä koko laajuudessaan.
10402: Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1969.
10403:
10404: Taisto Sinisalo. Ensio Laine.
10405: 3
10406:
10407:
10408:
10409:
10410: E d u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
10411:
10412: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kannalta kovinkaan suurta merkitystä, merikul-
10413: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, jetuksen alalla on tapahtumassa nopeaa kehi-
10414: olette kirjeellänne 26 päivältä maaliskuuta 1969 tystä, jossa merenkulkumme täytyy pyrkiä pysy-
10415: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse- mään mukana kilpailtaessa meitä suurempien
10416: nen vastattavaksi kansanedustaja Sinisalon ym. merenkullrumaiden kanssa. Kehitykselle on
10417: tekemän seuraavansisältöisen kysymyksen: ominaista, että koneet asetetaan korvaamaan
10418: ihmistyötä. Tämän vaikutuksesta ihmistyövoi-
10419: "Aikooko Hallitus selvityttää maam- man tarve satamien lastaus- ja purkaustöissä
10420: me kunnallisen satamalaitoksen kannat- on vähenemässä, mutta toisaalta satamatoimin-
10421: tavuutta ja satamatyöntekijäin työolo- nan koneellistaminen lisää ammattikoulutuksen
10422: suhteita ja työn saannin jatkumisen tur- saaneen työvoiman tarvetta ja on omiaan anta-
10423: vaamista koskevat ongelmat ja niiden maan ammattitaitoiselle työväelle entistä pysy-
10424: ratkaisukeinona mahdollisuuden satama- vämmät työmahdollisuudet. Pysyvien työpaik-
10425: töiden kunnallistamiseen?" kojen lisääminen on tavoite, johon työmark-
10426: kinajärjestöt tiettävästi ovat pyrkimässä ja
10427: Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioitta- jonka toteuttaminen on tärkeää myös satamien
10428: vasti seuraavaa: kannalta. Kysymys olisi selvitettävä ja sovittava
10429: Maamme tuonti meritse oli vuonna 1968 lähinnä näiden järjestöjen kes:ken.
10430: lähes 16 miljoonaa tonnia. Tästä 14..5 miljoo- Satamien kannattavuuden osalta on todet-
10431: naa tonnia oli viljaa, hiiltä ja koksia, lannoit- tava, kuten kysymyksessäkin tehdään, ettei
10432: teita, kivennäisöljyjä, puutavaraa, malmeja sekä nykyistä kapasiteettia satamissa tarvita, jos las-
10433: muuta sellaista tavaraa joka ei sovellu kontai- taus ja purkaus saadaan toimitetuksi vanhoista
10434: nerikuljetuksiin. Vienti meritse oli 10.75 mil- tavoista poiketen entistä lyhyemmässä ajassa.
10435: joonaa tonnia. Tästä kontainereihin soveltuvat Samat laiturit palvelisivat liikennettä ottamalla
10436: kuljetukset käsittivät yleensä niin sanotun entistä useampia laivoja lastaamaan ja purka-
10437: uusviennin tuotteita, esimerkiksi huonekaluja. maan. Kun kaupunkien satamien tulot huomat-
10438: Paperia, pahvia, kartonkia, selluloosaa, saha- tavalta osalta muodostuvat tavaroista kannetta-
10439: tavaraa, raakapuuta, malmeja, tehtaita koneis- vista liikennemaksuista ja aluksista kannetta·
10440: toineen ja laivoja, jotka muodostavat valtaosan vista satamamaksuista, puheena oleva kehitys
10441: viennistämme, ei kuljeteta kontainereissä. lisäisi satamien kannattavuutta. Vaikka liikenne
10442: Meritse tapahtuneesta ulkomaan tuonnis- kasvaisi, ei sataman laitteita tarvitsisi lisätä
10443: tamme tuli vuonna 1968 merikaupunkien sata- samassa määrin kuin aikaisemmin.
10444: mien kautta hiukan alle 11 miljoonaa tonnia Merikuljetuksessa tapahtuva kehitys huo-
10445: ja teollisuuden omiin satamiin 5 miljoonaa ton- mioon ottaen satamatöiden kunnallistamisen
10446: nia. Merikaupunkien :satamien vienti oli 9.3 sinänsä tuskin voidaan katsoa parantavan sata-
10447: miljoonaa tonnia ja muiden satamien 1.4 mil- mien kannattavuutta tai lisäävän pysyviä työ-
10448: joonaa tonnia. tilaisuuksia satamissa, joten kunnallistamiseen
10449: Vaikka merikuljetustemme yhteydessä kon- tähtäävän tutkimuksen suorittamiseen ei liene
10450: tainereilla ei ole toistaiseksi kokonaisuuden tässä mielessä aihetta.
10451: Helsingissä, sisäasiainministeriössä 29 päivänä huhtikuuta 1969.
10452:
10453: Sisäasiainministeri Antero Väyrynen.
10454: 4
10455:
10456:
10457:
10458:
10459: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10460:
10461: I det syfte som anges i 37 § 1 mom. riks- så pågår dock en snabb utveckling i fråga om
10462: dagsordningen har Ni, Herr Talman, med Eder transporterna ti11 sjöss. Härvid gäller det för
10463: skrivelse av den 26 mars 1969 ti1l veder- vår sjöfart att följa med sin tid om vi skall
10464: börande medlem av statsrådet för avgivande kunna tävla med de större sjöfartsnationerna.
10465: av svar översänt följande, av riksdagsman Sini- Kännetecknande för utvecklingen är att maski-
10466: salo m. fl. ställda spörsmål: nerna ersätter det mänskliga arbetet. På grund
10467: härav minskar behovet av mänsklig arbetskraft
10468: "Ämnar Regeringen låta utreda lön- i lastnings- och lossningsarbeten i hamnarna.
10469: samheten hos det ikommunala hamn- A andra sidan ökar mekaniseringen av hamn-
10470: väsendet i vårt [and och de problem arbetet behovet av yrksutbildad arbetsskraft.
10471: &om gäller hamnarbetarnas arbetsför- Mekaniseringen är dessutom ägnad att ge yrkes-
10472: hållanden samt tryggandet av deras skickliga arbetare mera bestående möjligheter
10473: fortsatta tillgång till arbete och möjHg- tfll arbete än förut. Det är veterligen ett mål
10474: heten att lösa dessa problem genom att för arbetsmavknadsorganisationema att öka
10475: hamnarbetena övertas av kommunerna?" antalet stadigvarande arbetsplatser, och det är
10476: angeläget också för hamnama att detta mål
10477: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- förvevkligas. Frågan borde utredas och avtal
10478: samt anföra följande: i saken träffas, i första hand mellan dessa
10479: Importen sjövägen ti11 vårt land utgjorde organisationer.
10480: år 1968 nära 16 miljoner ton. Härav utgjordes När det gäller hamnamas lönsamhet bör det,
10481: 14.5 miljoner ton av spannmål, koi och koks, såsom i spörsmålet skett, konstateras, att ham-
10482: gödselmedel, mineraloljor, trävaror, malm och namas nuvarande kapacitet inte behövs, om
10483: andra varor som inte är lämpade för transport lastning och lossning genom avvikelse från
10484: i containers ( fraktlådor). Exporten sjövägen gamla metoder kan ske snabbare än förut.
10485: uppgick tili 10.75 :miljoner ton. Härav omfat- Kajerna skulle kunna betjäna trafHcen bättre
10486: tade de transporter som kunde befordras med genom att ge plats för lastning och lossning av
10487: containers i regel produkter som hörde till den flera fartyg än tidigare. Städernas hamnar får
10488: s.k nyexporten, t.ex. möbler. Papper, papp, en stor del av sina inkomster i form av tra-
10489: kartong, cellulosa, sågade trävaror, råvirke, fil.cavgifter för varor och hamnavgifter för
10490: malm, fabriker jämte maskiner och fartyg, vilka fartyg, och den berörda utvecklingen skulle
10491: utgör största delen av vår export, transporteras därför öka hamnarnas lönsamhet. Ehuru trafi-
10492: inte med containers. ken skulle växa vore det inte nödvändigt att
10493: Av vår import sjövägen ·anlände år 1968 öka hamnanläggningarna i samma utsträckning
10494: något under 11 miljoner ton genom kuststä- som tidigare.
10495: dernas hamnar, medan 5 miljoner ton kom Med hänsyn tili den pågående utvecklingen
10496: direkt tili industrins egna hamnar. Exporten av sjötransportema torde en kommunalisering
10497: via kuststädernas hamnar utgjorde 9.3 miljoner av hamnarbetena knappast i och för sig kunna
10498: ton och exporten genom övriga hamnar 1.4 anses förbättra hamnarnas lönsamhet eller öka
10499: miljoner ton. antalet stadigvarande arbetsplatser i hamnama.
10500: Ehuru containertrafiken i samband med våra Det finns därför knappast orsak att i detta
10501: sjötransporter än så länge inte har någon syfte skrida till en undersökning beträffande
10502: större betydelse om man ser på saken i stort, kommunalisering av hamnväsendet.
10503: Helsingfors, .i ministeriet för inrikesärendena den 29 april 1969.
10504:
10505: Minister för inri:kesärendena Antero Väyrynen.
10506: Kirj. ksm. n:o 60.
10507:
10508:
10509:
10510:
10511: Sääskilahti ym.: Oulun-Ylivieskan ohikulkutien rakentamiseen
10512: käytettyjen maiden korvaamisesta Oulaisten kauppalan
10513: alueella.
10514:
10515:
10516: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10517:
10518: Jatkuvasti on paljon keskustelua herättänyt netun Oulu-Ylivieska ohikulkutien johdosta
10519: se, ettei tie- ja, vesirakennushallitus rakentaes- kyseiset tilat ovat jääneet ko. tien ja sen suoja-
10520: saan maanteitä, varsinkin asutuskeskuksiin tai alueen alle, joten ei näitä tiloja ole voitu sijoit-
10521: niiden läheisyyteen, ole aina menetetyn maa- taa nyt laadittavana olevaan asemakaavaankaan.
10522: alueen korvauksessa ollut tasapuolinen. Näin ollen, ne tilat joilla vielä on rakennuk-
10523: Oulaisten kauppalan läpi kulkeva uusi maan- si, eivät voi saada rakennusten korjaamiseen
10524: tie pirstoo lukuisia yksityisten omistamia tont- ja kunnostamiseen rakennus- eikä rakennustöi-
10525: teja, mutta niistä määrätty korvaus on koh- den lupaa.
10526: tuuttoman pieni esim. siihen korvaukseen, joka Lausunto on päivätty niin myöhään kuin 14
10527: suoritettiin eräälle autokorjaamolle, jolla oli päivänä maaliskuuta 1969 ja vahvistettu nimi-
10528: myös bensiinin jakeluasema ja, joka sijaitsi kirjoituksella ja sinetillä. Näyttää siis sille, että
10529: vanhan ja uuden tien risteyksessä. jopa paikallisilla virkamiehillä on sellainen kä-
10530: Oulaisista on jo pitemmän aikaa tullut vali- sitys, että nämä ko. tiemaiden lunastusasiat
10531: tuksia siitä, että toiset saavat jopa hyvät kor- eivät ole kaikilta osilta kohdallaan.
10532: vaukset menetyksestään, kun taas eräät yksi- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
10533: tyiset omistajat jäävät vaille kohtuullista kor- jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esi-
10534: vausta menetyksestään. tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10535: Edellä mainittuun asiaan on pyydettynä lau- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10536: suntona antanut Oulaisten kauppalan raken-
10537: nustarkastaja Kalevi Salonpää seuraavan lau- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10538: sunnon: Oulaisten kauppa,lan Oulaisten kylässä ryhtyä Oulun-Ylivieskan ohikulkutien
10539: sijaitsevista tiloista RN :ot 3124, 3"', 3'33, 3"", ja sen suoja-alueen allejääneiden maiden
10540: 3213 , 3200 , 3"'" ja 3'"1 totean seuraavaa: korvaamiseksi kaikille menetyksen kär-
10541: Mainitut tilat on aikoinaan muodostettu sineille samassa suhteessa Oulaisten
10542: 2. 5. 1947 vahvistetun rakennuskaa,van mukai- kauppalan alueella?
10543: sesti. Myöhemmin, kaavasta poiketen, raken-
10544: Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1969.
10545:
10546: Eino Sääskilahti. Erkki Haukipuro.
10547:
10548:
10549:
10550:
10551: E 345/69
10552: 2
10553:
10554:
10555:
10556:
10557: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10558:
10559: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nakkokorvaus on suoritettu myös kysymyksessä
10560: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tarkoitetusta huoltoasemarakennuksesta. maa-
10561: olette kirjeellänne 26 päivältä maaliskuuta pohjakorvauksen jäädessä tällöinkin tietoimi-
10562: 1969 lähettänyt valtioneuvoston asianoma.isen tuksessa määrättäväksi. Eri asia on myös se,
10563: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sääskilah- kun valtion etua ja oikeutta tietoimituksessa
10564: den ym. seuraavan sisältöisen kysymyksen: valvovana viranoma.isena tienpitäjä valittaa toi-
10565: mitusmiesten päätöksestä tienpitäjän katsoessa
10566: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo korvaoksien tulleen määrätyksi perusteetto-
10567: ryhtyä Oulun-Ylivieskan ohikulkutien masti tai liian suurina.
10568: ja sen suoja-alueen allejääneiden maiden Kysymyksessä erityisesti tarkoitetussa ta-
10569: korvaamiseksi kaikille menetyksen kär- pauksessa Oulaisten kauppalassa on siinä mai-
10570: sineille samassa suhteessa Oulaisten nituille tiloille korvaukset määrätty Oulun lää-
10571: kauppalan alueella?" nin maanmittauskonttorin määräämän toimitus-
10572: insinöörin ja kahden uskotun miehen pitämässä
10573: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tietoimituksessa n:o 71 814. Tietoimituspäätös
10574: vasti seuraavaa: annettiin syyskuun 22 päivänä 1967. Tästä
10575: Yleisiä teitä rakennettaessa maksettavien päätöksestä, johon kahta poikkeusta lukuun-
10576: korvaoksien suuruutta ei määrää eikä vahvista ottamatta maanomistajat tyytyivät, tie- ja vesi-
10577: tie- ja vesirakennushallitus, kuten kysymykses- rakennushallitus valitti maanjako-oikeuteen.
10578: sä ilmeisesti oletetaan, vaan korvaukset mää- Valitus ei kuitenkaan koskenut tiealueeksi luo-
10579: räävät tielain 37 §:n mukaisessa. tietoimituk- vutettujen maa-alueiden luovutuskorvauksia.
10580: sessa maanmittauskonttorin määräämä toimitus- Pohjois-Suomen maanjako-oikeus antoi asiassa
10581: insinööri ja kaksi uskottua miestä. Tässä toi- päätöksensä helmikuun 27 päivänä 1969. Tä-
10582: mituksessa tie- ja vesirakennushallitus on män päätöksen valitusaika korkeimpaan oikeu-
10583: ainoastaan asianosainen samalla tavoin kuin teen päättyy huhtikuun 28 päivänä 1969. Mai-
10584: korvauksensaajatkin. Tästä toimituksesta kaikil- nittakoon erityisesti, että asiassa annetuissa
10585: la asianosaisilla on mahdollisuus valittaa maan- päätöksissä on käsitelty myös sellaisten yleis-
10586: jako-oikeuteen ja sen päätöksestä edelleen kor- ten teiden suoja-alueelle jääneiden rakennusten,
10587: keimpaan oikeuteen, jossa viime kädessä rat- joihin kysymyksessäkin on viitattu, korvaukset,
10588: kaistaan korvaukset ja muut yleisen tien teke- joiden korjaamiseen ja kunnostamiseen ei voi-
10589: miseen tältä osin liittyvät kysymykset. Eri asia da saada rakennus- eikä rakennustöiden lupaa.
10590: on, että tielain 80 §:n 2 momentin mukaan Koska korvaoksista kysymyksessä tarkoite-
10591: tienpitäjä voi harkintansa mukaan suorittaa tussa ta.pauksessa, kuten yleensäkin, päättää
10592: korvauksensaajille ennakkokorvauksia ennen tuomioistuin, viime kädessä korkein oikeus
10593: tietoimitusta, milloin asianosaisen oikeus kor- eikä tienpitäjä, niin korvauksen suuruuteen
10594: vaukseen on ilmeinen ja että korvauksesta voi- puuttumisen ei voida katsoa kuuluvan Halli-
10595: daan luonnollisesti myös sopia. Tällainen en- tuksen toimivaltaan.
10596: Helsingissä huhtikuun 24 päivänä 1969.
10597:
10598: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
10599: 3
10600:
10601:
10602:
10603:
10604: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10605:
10606: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ersättning för marken också i detta fall
10607: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse hänskjutits tili vägförrättning för avgörande.
10608: av den 26 mars 1969 tili vederbörande medlem En annan sak är också det fall då väghållaren,
10609: a.v statsrådet för avgivande av svar översänt när denna är den myndighet som bevakar
10610: följande, av riksdagsman Sääskilahti m.fl. statens rätt och bästa. vid vägförrättningen,
10611: ställda spörsmål: anför besvär över förrättningsmännens beslut,
10612: emedan väghållaren anser att ersättningen
10613: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen bestämts på ett omotiverat sätt eller tili ett
10614: vidtaga för att i samma proportion alltför stort belopp.
10615: ersätta alla dem i köpingen Oulainen I det fall som särskilt avses i spörsmålet
10616: som drabba.ts av förlust för de marker och som berör köpingen Oulainen har ersätt-
10617: som tagits i anspråk för omfartsvägen ningen tili de lägenheter som nämnts i spörs-
10618: Uleåborg-Ylivieska och dess skydds- målet bestämts vid vägförrättningen nr 71 814,
10619: område?" viiken hölls av en förrättningsingenjör, som
10620: hade förordnats av länslantmäterikontoret i
10621: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Uleåborgs Iän, och två gode män. Beslut med
10622: samt anföra följande: a.nledning av vägförrättningen avgavs den 22
10623: Storleken av de ersättningar som skall be- september 1967. över detta beslut, vilket
10624: talas vid bygge av a.llmänna vägar varken alla jordägare utom två godtog, anförde väg-
10625: bestämmes eller fastställes av väg- och vatten- och vattenbyggnadsstyrelsen besvär hos ägodel-
10626: byggnadsstyrelsen, såsom i spörsmålet uppen- ningsrätten. Besväret gällde dock inte ersätt-
10627: barligen antas, utan ersättningarna bestämmes ningarna för de jordområden som överlåtits
10628: vid vägförrättning, varom stadgas i 37 § i att användas som vägområde. Norra Finlands
10629: lagen om allmänna. vägar, av en förrättnings- ägodelningsrätt avkunnade sitt utslag i ärendet
10630: ingenjör, som förordnas av lantmäterikontoret, den 27 februa.ri 1969. Tiden för anförande
10631: och två gode män. Väg- och vattenbyggnads- av besvär över detta utslag hos högsta dom-
10632: styrelsen är endast part vid denna förrättning, stolen utgår den 28 april 1969. Särskilt
10633: på samma sätt som ersättningstagarna. Alla förtjänar nämnas att i de utslag som getts
10634: berörda parter ha.r möjlighet att anföra besvär i saken även har behandlats frågor om ersätt-
10635: över denna förrättning hos ägodelningsrätt och ningar för sådana byggnader som nämnts i
10636: över dennas beslut ytterligare hos högsta spörsmålet och som råka.t inom skyddsområdet
10637: domstolen, där i sista hand frågor som gäller för allmänna vägar samt för vilkas reparation
10638: ersättningar och övriga angelägenheter, som och iståndsättande byggnadstilistånd eller tili-
10639: i detta avseende hör samman med anläggande stånd att utföra byggnadsarbeten inte kan
10640: av aJlmän väg, avgöres. En annan sak är att erhållas.
10641: väghållare enligt 80 § 2 mom. i väglagen Emedan beslut om ersättningar i det faJl
10642: enligt prövning kan utbetala förskottsersätt- som åsyftas i spörsmålet - och såsom fallet
10643: ning tili ersättningstagare före vägförrättningen, även överhuvudtaget är - fattas av domstol,
10644: då sakägares rätt tili ersättning är uppenbar, i sista hand av högsta domstolen, och inte av
10645: och att avtal om ersättning naturligtvis också väghållaren, kan det inte anses höra tili
10646: kan ingås. En dylik förskottsersättning har regeringens befogenheter a.tt ta befattning med
10647: även betalats för den servicestationsbyggnad ersättningens storlek.
10648: som avses i spörsmålet, medan frågan om
10649: Helsingfors den 24 april 1969.
10650:
10651: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
10652: Kirj. ksm. n:o 61.
10653:
10654:
10655:
10656:
10657: Vaittinen ym.: Peruskoulun kotitalousopetuksesta.
10658:
10659:
10660: E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
10661:
10662: Yhteiskuntarakenteen muutoksesta huoli- on perusteltu sillä, että kotitalous on niin suo-
10663: matta kotitalouden merkitys ei ole vähentynyt sittu aine, että se joka tapauksessa tulee .ylei-
10664: eikä vähene tulevaisuudessakaan. Jokaisen ty- sesti valituksi. Tätä perustelua on kuitenkin
10665: tön ja pojan pitäisi jo nuorena ennen kodin vaikea ymmärtää. Ei ole helppoa yläasteella
10666: perustamistaan saada riittävä opetus kotitalou- valita sellaista ainetta, josta ei ole minkään-
10667: desta. Kotia perostaessaan ja muutenkin tule- laista ala-asteella saatua kokemusta. Vaitioneu-
10668: vaisuuden suunnitelmia tehdessään nuorten voston periaatepäätös merkitseekin käytännössä
10669: tulee tietää rahan suunnitelmallisesta käytöstä, kotitalousopetuksen täydellistä syrjäyttämistä
10670: hyödykkeiden valinnasta, lasten hoidosta, koti- peruskoulussa.
10671: taloustöiden teknisestä suorituksesta ja oikeasta Koska kotitalous on oppiaine, johon sisälty-
10672: terveyttä ylläpitävästä ravitsemuksesta. Tällai- viä tietoja tarvitsevat kaikki nuoret sukupuo-
10673: nen taloudellinen kasvatus ja kuluttajavalistus leen katsomatta, niin esitämme kunnioitta-
10674: pitäisi luonnollisesti sisällyttää heidän koulu- vasti ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
10675: tukseensa ja näin ollen niiden pitäisi esiintyä menttiin viitaten asianomaisen valtioneuvoston
10676: myös parhaillaan kehityksen alaisena olevan jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10677: peruskoulun opetusohjelmissa.
10678: Valtioneuvoston 13. 3. 1969 tekemän pe- Millä perusteella kotitalousopetus on
10679: riaatepäätöksen mukaan kotitalouskoulutus on jätetty kokonaan pois peruskoulun ala-
10680: kuitenkin jätetty peruskoulun ala-asteelta koko- asteen opetussuunnitelmista ja jätetty
10681: naan pois ja yläasteeliakio se on jätetty valin- peruskoulun yläasteellakin valinnaiseksi
10682: naiseksi oppiaineeksi. Yläasteen valinnaisuutta oppiaineeksi?
10683: Helsingissä 26 päivänä maaliskutua 1969.
10684:
10685: Aili Vaittinen. Anna-Liisa Linkola.
10686:
10687:
10688:
10689:
10690: E 302/69
10691: 2
10692:
10693:
10694:
10695:
10696: E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
10697:
10698: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa meksiantoa siten, että opetussuunnitelmaan
10699: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sisältyvä peruskoulun yläasteen tuntijako on
10700: olette kirjeellänne 26 päivältä maaliskuuta laadittava siten, että oppilaiden kokonaisiviikko-
10701: 1969 n:o 339 lähettänyt valtioneuvoston asian- tuntimäärä on korkeintaan 33-35 viikkotun·
10702: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja tia ja että oppilaille yhteisten (pakollisten)
10703: Aili Vaittisen ym. tekemän seuraavan sisältöi- aineiden viikkotuntimäärä peruskoulun ylä-
10704: sen kysymyksen: asteella ei saa nousta korkeammaksi kuin 26-
10705: 28 tuntia viikossa. Lisäksi opetussuunnitelma-
10706: "Millä perusteella kotitalousopetus on komitealle annettiin eräitä määräaikoja. Sen
10707: jätetty kokonaan pois peruskoulun ala- sijaan päätökseen ei sisälly ainekohtaisia mää-
10708: asteen opetussuunnitelmista ja jätetty räyksiä kotitalouden, enempää, kuin minkään
10709: peruskoulun yläasteellakin valinnaiseksi muunkaan oppiaineen osalta. Siitä, mitkä oppi-
10710: oppiaineeksi?" aineet tulevat olemaan peruskoulun oppilaille
10711: pakollisia ja mitkä valinnaisia, tullaan säätä-
10712: Vastauksena kysymykseen kunnioittaen ilmoi- mään aikanaan asetuksella.
10713: tan, että mitään kysymyksessä tarkoitettua rat- Mikäli kysymyksessä tarkoitetaan kotitalou-
10714: kaisua ei ole tehty. Kysymyksen perusteluissa den opetusta jo toiminnassa olevissa kokeilu-
10715: mainitulla valtioneuvoston 13. 3. 1969 teke- peruskouluissa, voin ilmoittaa, että kotitalous
10716: mällä päätöksellä on ainoastaan täydennetty niissä kaikissa on pakollisena aineena sekä
10717: peruskoulun opetussuunnitelmakomitean toi- tytöille että pojille.
10718: Helsingissä huhtikuun 16 päivänä 1969.
10719:
10720: Opeusministeri Johannes Virolainen.
10721: 3
10722:
10723:
10724:
10725:
10726: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
10727:
10728: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen den i undervisningsplanen ingående timfördel-
10729: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse ningen för grundskolans högstadium skall ord-
10730: av den 26 mars 1969 nr 339 tili vederbörande nas på sådant ,sätt, att det totala antalet vecko-
10731: medlem av statsrådet för avgivande av svar timmar för eleveroa är högst 33-35 och att
10732: översänt följande av riksdagsman Aili Vaittinen antalet veckotimmar på grundskolans högsta-
10733: m. fl. ställda spörsmål: dium i för eleveroa gemensamma ( obligato-
10734: riska) ämnen ioke får överstiga 26-28 tim-
10735: "På vilka grunder har undervisningen mar i veckan. Dessutom gavs kommitten för
10736: i huslig ekonomi helt och hållet lämnats uppgörande av Järoplan för grundskolan vissa
10737: bort från undervisningsplanerna för .terminer. Däremot ingår i beslutet idke några
10738: grundskolans lågstadium och iPå grund- hestämmelser om läroämnena varken i fråga
10739: skolans högstadium endast intagits som om huslig ekonomi eller i fråga om något
10740: ett valbart läroämne?" annat Järoämne. I sinom tid kommer genom
10741: förordningen att stadgas, vilka läroämnen som
10742: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- kommer att 'Vara obligatoriska och vilka val-
10743: samt anföra, att något sådant avgörande som bara för grundskolans elever.
10744: avses i spörsmålet icke har gjorts. Genom det Såvida i spörsmålet avses undervisningen i
10745: i motiveringen tili 1spörsmålet nämnda av stats- huslig ekonomi i redan i verksamhet varande
10746: rådet 13. 3. 1969 fattade beslutet har endast försöksgrundskolor, kan ~ag meddela, att huslig
10747: uppdraget för kommitten för uppgörande av ekonomi i dem alla är ett obligatoriskt ämne
10748: läroplan för grundskolan kompletterats så, att såväl för fliokoma som för gossarna.
10749: Helsingfors den 16 april 1969.
10750:
10751: Undervisningsminister Johannes Virolainen.
10752: Kirj. ksm. n:o 62.
10753:
10754:
10755:
10756:
10757: Breilin: Asuntojen lämmityskysymyksen selvittämisestä.
10758:
10759:
10760: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10761:
10762: Maamme pohjoinen sijainti asettaa rakennus- Rakennus- ja lämmitysalan piireissä työsken··
10763: toiminnalle suuria vaatimuksia. Eräs näistä on televät tuntuvat olevan eri mieltä siitä, että
10764: lämmityskysymys ja taloudellisen lämmitysjär- maassamme ei ole elintä joka puolueettomasti
10765: jestelmän valitseminen. Tämä vaikeus korostuu voisi tutkia lämmitysalaan liittyviä kysymyk-
10766: vielä sillä, että noin kolmannes asumiskustan- siä. Asian laajan merkityksen ja sisällön vuoksi
10767: nuksista kuluu lämmön hankintaan. Valitaanko olisi tähän kysymykseen saatava perusteltu vas-
10768: lämmitysjärjestelmäksi vanha ja koettu vesi- taus. Kysymys on sitäkin perustellumpi, koska
10769: lämmitteinen radiaattorijärjestelmä vaiko uusi yhteiskunnan eräänä keskeisimpänä tehtävänä
10770: ja moderni sähkölämmitys ovat kysymyksiä, on hoitaa asuntopolitiikkaan liittyviä kysymyk-
10771: jotka vaativat pikaisia je perusteellisia selvi· siä, joista lämmityskysymys ei ole pienimpiä,
10772: tyksiä. Tässä suhteessa asian puolesta ja vas- vaan kuten todettu, eräs merkittävimpiä.
10773: taan puhujat ovat oikeassa, kun sanovat ky- Sähkölämmityksen läpimurtoa varmasti toi-
10774: symyksessä olevan suuria taloudellisia arvoja, votaan, onhan sähköllä kehitetty lämpö korkea-
10775: joiden väärän suuntainen sijoitus kansantalou- luokkainen ratkaisu. Erään julkisuudessa esite-
10776: dellisen mittapuun mukaan saattaa olla tun- tyn arvion mukaan on esitetty tavoitteena
10777: tuvan suurta luokkaa. Tuntuu siltä, että eri alo- 280 000 sähkölämmitettyä asuntoa vuonna
10778: jen asiantuntijat täysin perustein vaativat puo- 1895. Pitämällä yhden asunnon maksimiläm-
10779: lueetonta ja tosiarvioihin perustuvaa, oloihimme möntarpeena 7 kW päädytään 2 000 MW:n
10780: soveltuvaa lämpöenergian käytön tutkimusta. lämpötehoon, joka edellyttää 4 kpl 500 MW:n
10781: Rakennusten lämmityksen suhteen on epä- suuruista atomivoimalaa. Jos voimalaitos mak-
10782: selvyyttä kuluttajien keskuuteen tuonut ener- saa 700 mk/kW on kysymyksessä 1,4 x 109
10783: giantuottajien keskinäinen kiistely siitä, onko ta- mk:n investointi eli asuntoa kohti 5 000 mk.
10784: loudellisempaa ja tarkoituksenmukaisempaa Kun sähkölämmityksen edullisuutta perustel-
10785: käyttää rakennuksen lämmönlähteenä öljyä vai- laan alkuinventointien vähäisyydellä, merkitsee
10786: ko sähköä. Osaltaan tätä epätietoisuutta on li- rahamäärä kuitenkin ainakin yhtä korkeata hin-
10787: sännyt luotettavan kuluttajavalistuksen puuttu- taa kuin omakotitalossa lämpökeskus laittei-
10788: minen. neen.
10789: Asiantuntijalausunnoissa on mainittu maam- Kansantaloudellisesti olisi lähdettävä siitä,
10790: me sähkönkulutuksen kasvun olevan n. 10 %:n että kotimaisten voimalähteiden pienen määrän
10791: vuosiluokkaa. Mikäli sähkölämmitys yleistyy takia on Suomessa pyrittävä siihen, että tuonti-
10792: on kulutuksen kasvun osuus moninkertainen. polttoaineesta saadaan mahdollisimman paljon
10793: Edelleen mainitaan, että mikäli koko tämän irti. Väärään tai puutteelliseen informatioon
10794: alan energian tarve korvattaisiin sähköllä, olisi perustuen on maassamme tehty lukuisia vir-
10795: energian tarve moninkertainen ja voimalaitosli- heinvestointeja, joiden merkitys ei ole pieni tar-
10796: sää tarvittaisiin noin 1 500 megawattia eli noin kastellaan asiaa sitten kohdeinvestointeihin tai
10797: kolme nyt suunnitteilla olevan atomivoimalai- kansantaloudellisiin näkökohtiin nojaten.
10798: toksen tehon verran. Niin ikään tarvittrusiin laa- Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
10799: joja jakeluverkostoon liittyyviä laajennuksia. § :n 1 momentin perusteella esitän valtioneu·
10800: Polttoaineena tarvitaan ulkomaista tuontipoltto- voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
10801: ainetta. Kaikenkaikkiaan on kysymys erittäin raavan kysymyksen:
10802: laajasisältöisistä periaatteellisista kysymyksistä,
10803: joiden sisältöön on syytä paneutua perusteelli- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
10804: sesti. rakennusalan asiantuntijoiden kesken
10805: E 350/69
10806: 2
10807:
10808: esiintyy epätietoisuutta taloudellisen pöenergian edullisuudesta saattaa johtaa
10809: lämmitysenergian käytön suhteen, että tuntuviinkin virheinvestointeihin maas-
10810: maassamme ei harjoiteta riittävässä mää- samme, ja jos on,
10811: rin asuntojen lämmitysalan kuluttajava- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10812: listusta, että eri lämpöenergiaa tuotta- ryhtyä mainittujen epäkohtien poistami-
10813: vien yhtiöiden keskinäinen kiistely läm- seksi?
10814: Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1969.
10815:
10816: Reino Breilin.
10817: 3
10818:
10819:
10820:
10821:
10822: E d u s k u n n a n H e r r a P u h. e m i e h e 11 e.
10823:
10824: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- taloudellisena kysymyksenä, jonka suhteen teh-
10825: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- dyillä ratkaisuilla on erittäin suuret vaikutukset
10826: mies, olette kirjeellänne 26 päivältä maaliskuuta muun muassa kysymyksessä tarkoitettuun asun-
10827: 1969 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen tojen lämmityskysymykseen ja sen kautta asu-
10828: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reino Brei- miskustannuksiin.
10829: linin tekemän seuraavansisältöisen kysymyksen: Valtion lainoittamassa asuntotuotannossa on
10830: myös asiaan kiinnitetty erityistä huomiota, jos-
10831: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että kin asuntohallituksen tehtävä lämmityskysymys-
10832: rakennusalan asiantuntijoiden kesken ten osalta rajoittuu lähinnä niiden talokohtai-
10833: esiintyy epätietoisuutta taloudellisen seen teknilliseen ja taloudelliseen tarkasteluun.
10834: lämmitysenergian käytön suhteen, että Parhaillaan on vireillä valtion teknillis-tieteelli-
10835: maassamme ei harjoiteta riittävässä mää- sen toimikunnan rahoittama sähkölämmitystä
10836: rin asuntojen lämmitysalan kuluttajava- koskeva tutkimus, jonka tukemiseksi on myön-
10837: listusta, että eri lämpöenergiaa tuotta- netty asuntolainoja yrityksille, joissa on tarkoi-
10838: vien yhtiöiden keskinäinen kiistely läm- tuksena suorittaa kustannusvertailuja eri läm-
10839: pöenergian edullisuudesta saattaa johtaa mitysmuotojen kesken.
10840: tuntuviinkin virheinvestointeihin maas- Samalla kun on todettava puutteeksi se,
10841: samme, ja jos on, että maassamme ei ole puolueetonta asiantun-
10842: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tijaelintä, joka pystyisi lähemmin seuraamaan
10843: ryhtyä mainittujen epäkohtien poistami- lämmitys- ja muita energiakysymyksiä ja tarvit-
10844: seksi?" taessa vaikuttamaan tehtäviin ratkaisuihin, on
10845: pyrittävä tarkoin seuraamaan energiakysymyk-
10846: sen kehitystä maassamme. Mikäli edellä mai-
10847: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen nittu tutkimus tai muut energiahuoltoa koske-
10848: seuraavaa: vat selvitykset antavat aihetta edellä tarkoitetun
10849: Valtakunnallista energiahuoltoa on pidettävä asiantuntijaelimen perustamiseen, on harkittava
10850: koko maan kannalta perustavaa laatua olevana toimenpiteitä siinä tarkoituksessa.
10851: Helsingissä, sisäasiainministeriössä 29 päivänä huhtikuuta 1969.
10852:
10853:
10854: Sisäasiainministeri Antero Vä)1rynen.
10855: 4
10856:
10857:
10858:
10859:
10860: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10861:
10862: 1 det syfte 31 § 1 mom. riksdagsordningen som därvidlag träffas har mycket betydande
10863: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- verkningar, bl.a. när det gäller den i spörs-
10864: velse av den 26 mars 1969 tili vederbörande målet åsyftade frågan om uppviirmning av bo-
10865: medlem a\' statsrådet för avgivande av svar städer och därigenom på boendekostnaderna.
10866: översänt följande, av riksdagsman Reino Breilin Vid den bostadsprod~tion som sker med
10867: stiillda spörsmål: hjälp av statslån har denna sak ägnats särskild
10868: uppmärksamhet, ehuru bostadsstyrelsens upp-
10869: "Är Regeringen rnedveten om att det gitt när det gäller frågor som angår uppvärm-
10870: bland sakkunniga i byggnadsbranschen ning inskränker sig närmast till teknisk och
10871: förekommer ovisshet om hur eldnings- ekonomisk granskning av dem i fråga om de
10872: energi skall användas på ett ekonomiskt enskilda husen. Just nu pågår en av statens
10873: sätt, att det inte i vårt land bedrivs tili- teknisk-vetenskapliga kommission finansierad
10874: räcklig konsumentupplysning om upp· undersökning om eluppvärmning. Tili stöd för
10875: värmning av bostäder samt att den in- undersökningen har bostadslån beviljats företag
10876: bördes tvisten mellan olika bolag, som där det är meningen att göra jämförelser mellan
10877: producerar värmeenergi, om förmånerna kostnaderna för olika former av uppvärmning.
10878: hos olika slag av sådan energi kan Samtidigt som det måste konstateras vara
10879: medföra t.o.m. betydande felinvesterin- en brist att det inte i vårt land finnes något
10880: gar i vårt land, och om så är fallet, opartiskt sakkunnigorgan, som närmare skulle
10881: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- kunna följa med uppvärmnings- ocb andra ener-
10882: taga för att avlägsna nämnda olägen- gifrågor och vid behov påverka de avgöranden
10883: heter?" som träffas, är det angeläget, att vi noga
10884: följer med hur energifrågan utvecklas hos oss.
10885: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Om ovan nämnda undersökning eller andra ut-
10886: samt anföra följande: redningar, som berör energiförsörjningen, ger
10887: Energiförsörjningen i riket måste anses vara anledning att inrätta ett sådant sakkunnnigor-
10888: en ekonomisk angelägenhet av grundläggande gan som avses ovan, bör åtgärder i detta syfte
10889: betydelse för hela landet och de avgöranden övervägas.
10890: Helsingfors, i ministeriet för inrikesärendena den 29 april 1969.
10891:
10892:
10893: Minister för inrikesärendena Antero Väyrynen.
10894: Kirj. ksm. n:o 63.
10895:
10896:
10897:
10898:
10899: Sillantaus ym.: Poliittisten nuoriso- ja raittiusjärjestöjen tukemi-
10900: sesta.
10901:
10902:
10903: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
10904:
10905: Viime vuosina on tuntuvasti heikennetty koskemaan vain tiedettä ja taidetta, jolloin
10906: puolueitten ulkopuolisten nuoriso- ja raittius- tämän oikeuden ulkopuolelle jäivät nuoriso-
10907: järjestöjen toimintamahdollisuuksia verrattuna työtä tukevat säätiöt.
10908: vastaaviin poliittisiin järjestöihin. Tällaiseen Viimeksi on poliittisten järjestöjen suosiml-
10909: kehitykseen on omiaan ollut vaikuttamaan mo- sen suunta ulotettu koskemaan raittiustyötä.
10910: net hallituksen ja eräät eduskunnan toimen- Sosiaali- ja terveysministeriön suorittaman jaon
10911: piteet. mukaan ovat sosiaalidemokraattisen raittius-
10912: Ensimmäinen suuri muutos nuorisotyön ra- järjestön avustukset nousseet edellisestä vuo-
10913: hoittamisen edellytyksissä tapahtui puoluetuen desta 66 % ollen nyt rakennusavustuksineen
10914: säätämisen yhteydessä. Jos arvioidaan puo- 300 000 markkaa, SKDL:n raittiusjärjestön
10915: lueitten käyttävän 15 % puoluetuesta omaan lähes 200 % ollen nyt rakennusavustuksineen
10916: nuorisotyöhönsä, on tämä määrä jo sen suu- 205 000 markkaa ja keskustapuoluetta lähellä
10917: ruinen kuin mitä opetusministeriön määräraha olevan Maaseudun Raittiusliiton avustukset
10918: nuorisokasvatustyötä tekevien järjestöjen toi- ovat nousseet 165 % ollen nyt 128 000 mark-
10919: mintaan (29.91.51) on kaikenkaikkiaan. kaa. Epäpoliittisten järjestöjen ja elinten mää-
10920: Kun sitten tarkastellaan nuorisokasvatustyö- rärahan nousu on ollut 0-35 %; eräillä mää-
10921: hön annettavan määrärahan sisäistä jakautu- räraha on vähentynyt edellisvuodesta.
10922: mista, tulee suhde vielä kärjistetymmäksi. Edellä selvitetyn yllättävän kehityksen joh-
10923: 1950-luvulla poliittisten nuorisojärjestöjen dosta esitämme kunnioittavasti valtiopäiväjär-
10924: osuus määrärahasta oli 20-25 %. Vuonna jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
10925: 1958 nuorisomäärärahojen jakoa ja suhdetta neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
10926: tutkinut ns. Hietasen toimikunta piti silloista seuraavaE kysymyksen:
10927: poliittisten järjestöjen osuutta 28 % jo koh-
10928: tuuttoman korkeana. Viime vuonna niitten Onko Hallituksen mielestä nykyi-
10929: osuus oli kuitenkin noussut jo 56 % :iin, loppu nen poliittisia järjestöjä suosiva nuo-
10930: jäi jaettavaksi 40:n nuorisotyötä tekevän epä- riso- ja raittiustyön tukemisen suunta
10931: poliittisen järjestön kesken. yhteiskunnallisesti hyväksyttävä ja ai-
10932: Kolmas epäpoliittisia nuorisojärjestöjä eri- kooko Hallitus jatkaa tätä asennetta
10933: tyisesti koskettava tapahtuma oli lahjoitusten tulevissa määrärahojen jaoissa ja te-
10934: veronvähennysoikeuden poistaminen. Viime keillä olevaa nuorisotyölakia valmistel-
10935: vuoden alusta poistettu oikeus palautettiin lessaan?
10936: Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1969.
10937:
10938: Pentti Sillantaus. Anna-Liisa Linkola. Mikko Asunta.
10939:
10940:
10941:
10942:
10943: E .351/69
10944: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10945:
10946: Maaliskuun 27. päivänä 1969 päivätyssä Opetusministeriö jakaa vuosittain toiminta-
10947: kirjeessä olette Te, Herra Puhemies, valtio- avustuksia nuorisonkasvatustyötä tekeville jär-
10948: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa maini- jestöille ns. veikkausvoittovaroista. Avustus-
10949: tussa tarkoituksessa lähettänyt minulle jäljen- ten jakoperusteena käytettiin vuoteen 1966
10950: nöksen edustaja Sillantauksen ym. valtioneu- saakka järjestöjen toiminnasta ja taloudesta
10951: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi esit- saatuja tietoja. Poikkeuksena olivat kuitenkin
10952: tämästä kirjallisesta kysymyksestä: puoluepoliittiset nuorisojärjestöt, joille avus-
10953: "Onko Hallituksen mielestä nykyi- tukset jaettiin eduskunnan voimasuhteiden
10954: nen poliittisia järjestöjä suosiva nuo- mukaisesti. Vuodesta 1966 lähtien on kaik-
10955: riso- ja raittiustyön tukemisen suunta kien järjestöjen perusavustukset laskettu si-
10956: yhteiskunnallisesti hyväksyttävä ja ai- ten, että edellisen vuoden tilinpäätöksen mää-
10957: kooko Hallitus jatkaa tätä asennetta rätyistä menoryhmistä (palkka-, hallinto- ja
10958: tulevissa määrärahojen jaoissa ja te- koulutusmenot) on avustukseen otettu enin-
10959: keillä olevaa nuorisotyölakia valmistel- tään 70 %. Ainoastaan erityisillä perusteilla
10960: lessaan?" on näin saadusta summasta poikettu.
10961: Seuraava asetelma kuvaa avustusten jakau-
10962: Vastauksena kysymykseen saan kunnioittaen tumista:
10963: esittää seuraavaa:
10964: Avustusta Pääasiassa
10965: Avustusten saaneiden PuoluepoL varhaisnuori-
10966: Vuosi yht.summa järj. luku- nuorisojärj. sotyötä tek.
10967: mk määrä mk järj.
10968: mk
10969: 1958 318 250 34 97 500 149 450
10970: 1962 754 200 49 258 800 316 810
10971: 1965 830000 38 462 000
10972: 1968 1530 000 46 902 000
10973:
10974: Puoluepoliittisten nuorisojärjestöjen osuus V. 1958 57%
10975: oli v. 1958 30% ja v. 1962 34 % jaettuna v. 1962 59%
10976: avustusten yhteismäärästä. V. 1965 55%
10977: Mainittuina vuosina myönnettiin samasta v. 1968 58%
10978: määrärahasta myös avustuksia pääasiassa var-
10979: haisnuorisotyötä tekeville järjestöille, kuten Edellä olevat numerot osoittavat, että puo-
10980: asetelmasta ilmenee. Nämä järjestöt siirrettiin luepoliittisten nuorisojärjestöjen suhteellinen
10981: v. 1964 avustettaviksi raha-automaattien tuo- osuus on todellisuudessa pysynyt lähes sa-
10982: tosta jaettavista määrärahoista. Tästä siirrosta mana. Tätä laskelmaa tukevat myös varhais-
10983: johtuu myös puoluepoliittisten nuorisojärjestö- nuorisotyötä tekevien järjestöjen nykyiset avus-
10984: jen avustusten nousu opetusministeriön jaka- tusmäärät.
10985: missa määrärahoissa. Mikäli varhaisnuoriso- Opetusministeriö noudattaa nuorisotyömää-
10986: työtä tekevien järjestöjen avustusosuudet vä- rärahojen jaossa edellä mainittujen perustei-
10987: hennetään myös v. 1958 ja v. 1962 määrä- den lisäksi valtioneuvoston hyväksymiä yleis-
10988: rahoista, ovat puoluepoliittisten nuorisojärjes.. määräyksiä ( 490/65) valtionavustusten jaosta.
10989: töjen avustusosuudet prosenteissa ilmaistuna Nämä perusteet ovat lähtökohtana myös ns.
10990: nuorisotyölakia valmisteltaessa.
10991: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1969.
10992:
10993: Ministeri Johannes Virolainen.
10994: 3
10995:
10996:
10997:
10998: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10999:
11000: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Undervisningsministeriet utdelar årligen
11001: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- verksamhetsunderstöd av de s. k. tippnings-
11002: ve1se av den 27 mars 1969 tili mig översänt vinstmedlen tili orianisationer, vilka utför ar-
11003: avskrift av riksdagsman Sillantaus m. fl. tili bete för ungdomens fostran. Fördelningsgrun-
11004: vederbörande medlem av statsrådet för avgi- derna för understöden utgjordes tili år 1966
11005: vande av svar ställda skriftliga spörsmål: av de uppgifter som erhölls om organisatio-
11006: nernas verksamhet och ekonomi. Undantag ut-
11007: "Bör den nuvarande riktningen för gjorde likvä1 de partipolitiska ungdomsorgani-
11008: stödjande av ungdoms- och nykter- sationerna, tili vilka understöd utdelades i
11009: hetsarbetet, viiken gynnar de politiska enlighet med styrkeförhållandena i riksdagen.
11010: organisationerna, enligt Regeringens Från år 1966 har grundunderstöden för alla
11011: åsikt godkännas, och ämnar Regeringen organisationer beräknats så, att av vissa ut-
11012: fortsättningsvis följa denna inställning giftsgrupper i bokslutet för föregående år
11013: vid fördelningen av anslag och vid (löne-, förvaltnings- och utbildningsutgifterna)
11014: beredningen av den 1ag rörande ung- har högst 70 % kommit i fråga för understöd.
11015: domsarbete som för närvarande utar- Endast av särskilda skäl har man avvikit från
11016: betas?" den sålunda erhållna summan.
11017: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Följande tablå visar fördelningen av under-
11018: samt anföra följande: stöden:
11019: Organisationer
11020: Antal orga- Pattipol. som huvudsakl.
11021: Understödens nisationer som utfört atbete
11022: År totala summa ungdomsorg. för den växande
11023: mk erhållit mk
11024: understöd ungdomen
11025: mk
11026: 1958 318 250 34 97 500 149 450
11027: 1962 754 200 49 258 800 316 810
11028: 1965 830 000 38 462 000
11029: 1968 1 530 000 46 902 000
11030:
11031: De partipolitiska organisationernas andel år 1958 57%
11032: var år 1958 30% och år 1962 34 % av de år 1962 59%
11033: fördelade understödens totalbe1opp. år 1965 55%
11034: Under sagda år beviljades av samma an- år 1968 58%
11035: slag även understöd tili organisationer, vilka
11036: huvudsakligen utför arbete för den växande Ovanstående siffror visar att de partipoli-
11037: ungdomen, såsom av tab1ån framgår. Dessa tiska ungdomsorganisationernas relativa andel
11038: organisationer erhåller från och med år 1964 i själva verket i det närmaste förblivit oför-
11039: understöd av de ans1ag som utdelas av pen- ändrad. De nuvarande understöden tili de
11040: ningautomaternas avkastning. Av denna över- organisationer som utför arbete för den
11041: föring beror det även att de partipolitiska växande ungdomen ger även stöd för denna
11042: ungdomsorganisationernas understödsandel av kalkyl.
11043: de anslag undervisningsministeriet utde1ar har Förutom ovan nämnda grunder iakttar un-
11044: stigit. Om understödsandelarna för de organi- dervisningsministeriet vid fördelningen av an-
11045: sationer som utför arbete för den växande slagen för ungdomsarbetet de av statsrådet
11046: ungdomen även avdrages från anslagen för godkända allmänna föreskrifterna angående
11047: åren 1958 och 1962, utgör de partipoli- fördelningen av statsbidrag ( 490/65). Dessa
11048: tiska ungdomsorganisationernas understödsan- grunder utgör även utgångspunkten vid be-
11049: delar uttryckta i procent följande: redningen av den s. k. ungdomsarbetslagen.
11050: Helsingfors den 28 april 1969.
11051: Minister Johannes Virolainen.
11052: Kirj. ksm. n:o 64.
11053:
11054:
11055:
11056:
11057: Mäkelä ym.: Omaisuusrikoksia koskevien rikoslain säännösten
11058: uudistamisesta.
11059:
11060:
11061: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
11062:
11063: Eduskunnan käsiteltävänä on tällä hetkellä suusrikoksesta seuraa ankara vapausrangaistus,
11064: rikosoikeudellisen lainsäädännön alaan kuuluvia joka ei ole oikeustajua tyydyttävässä suhteessa
11065: hallituksen esityksiä kolme. Nämä koskevat tehtyyn rikokseen. Sen sijaan esimerkiksi väki-
11066: rikoslain henkeen ja ruumii:lliseen koskematto- valtarikosten rankaisemiseen ei ole todettu
11067: muuteen kohdistuvia rikoksia koskevien sään- liittyvän tällaisia epäkohtia. Siitä huolimatta
11068: nösten, sotilasrikoslainsäädännön ja kuoleman- niitä koskevat säännökset ovat saaneet etusi-
11069: rangaistusta koskevan lainsäädännön uudista- jan uudistustyössä omaisuusrikoksia koskeviin
11070: mista. Näillä sinänsä merkityksellisillä uudis- säännöksiin verrattuna.
11071: tuksilla ei poisteta niitä epäkohtia, joihin vii- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
11072: me aikoina käydyssä kriminaalipoliittisessa kes- päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esi-
11073: kustelussa on kiinnitetty eniten huomiota. tämme kunnioittaen valtioneuvoston asian-
11074: Rikoslain erinäisiä rikoksia koskevan osan omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
11075: suurimmat epäkohdat keskittyvät omaisuusri- myksen:
11076: koksia koskeviin säännöksiin. Nykyiset sään-
11077: nökset ovat käytännössä johtaneet ns. perin- Milloin Hallitus aikoo antaa esityk-
11078: teellisten omaisuusrikosten kohdalla siihen, sen omaisuusrikoksia koskevien rikos-
11079: että raha-arvoltaan hyvinkin vähäisestä omai- lain säännösten uudistamisesta?
11080: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1969.
11081:
11082: Uljas Mäkelä. Seija Karkinen. Ville Tikkanen.
11083: Antti 0. Pennanen. U. H. Voutilainen. A-V. Perheentupa.
11084: Margit Eskman.
11085:
11086:
11087:
11088:
11089: E 359/69
11090: 2
11091:
11092:
11093:
11094:
11095: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
11096:
11097: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- Näiden Eduskunnassa jo vireillä olevien esi-
11098: tissa mainitussa tarkoituksessa kansanedustaja tysten jälkeen on valmistumisvaiheessa pisim-
11099: Uljas Mäkelä ym. ovat Teidän välityksellänne, mälle ehtinyt ehdotus rikoslain ns. siveelli-
11100: Herra Puhemies, esittäneet valtioneuvoston syysrikoksia koskevan 20 luvun uudistami-
11101: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan sesta. Lainvalmistelutyössä on vireillä myös ri-
11102: kysymyksen: koksien yhtymistä koskevan rikoslain 7 luvun
11103: sekä rikosten syytteesenpano-oikeuden ja ran-
11104: "Milloin Hallitus aikoo antaa esityk- gaistuksen täytäntöönpanon vanhentumista kos-
11105: sen omaisuusrikoksia koskevien rikos- kevan rikoslain 8 luvun uudistaminen.
11106: lain säännösten uudistamisesta?" Oikeusministeriön suunnitelmien mukaan tu-
11107: levat seuraaviksi kohteiksi rikoslain luvuttai-
11108: Vastauksena tähän oikeusministerille tolml- sessa uudistamistyössä yleisen osan kohdalta
11109: tettuun kysymykseen pyydän kunnioittavasti uusimista koskeva rikoslain 6 luku ja erinäis-
11110: esittää seuraavaa: ten rikosten osalta omaisuusrikoksia koskevat
11111: Vireillä olevassa, rikoslain luvuttain tapah- säännökset. Tällä hetkellä on vielä avoinna ky-
11112: tuvassa uudistamistyössä on tällä hetkellä pi- symys siitä, millä työvoimalla nämä vaativat
11113: simmälle ehtinyt uskontorikoksia ja kirkollis- uudistukset saadaan toteutetuiksi. Oikeusmi-
11114: ten järjestysmääräysten rikkomista koskevan nisteriö on kuitenkin viime vuosien aikana
11115: lainsäädännön uudistamishanke. Tätä koske- toistuvasti menoarvioesityksissään pyytänyt eri-
11116: vaan hallituksen esitykseen sisältynyt ehdotus tyisen päätoimisen työryhmän perustamista
11117: rikoslain 10 luvun uudistamiseksi ja 41 luvun lainvalmistelukunnan rikosoikeudellista lainsää-
11118: kumoamiseksi tuli marraskuussa 196 7 edus- däntöä käsittelevän kaksijäsenisen jaoston yh-
11119: kunnassa hyväksytyksi, mutta äänestettiin le- teyteen. Omaisuusrikoksia koskevien säännös-
11120: päämään yli vaalien. ten uudistamistyö, jota oikeusministeriö kysy-
11121: Hallituksen esitys henkeen ja terveyteen myksen perusteluissa esitettyihin näkökohtiin
11122: kohdistuvien rikosten rankaisemista koskevan yhtyen pitää kiireellisenä tehtävänä, voidaan
11123: lainsäädännön uudistamisesta on parhaillaan aloittaa hei, kun edellä mainittu työvoimaky-
11124: Eduskunnan lakivaliokunnan käsiteltävänä. Sii- symys on saatu järjestetyksi. Lopullisen esityk-
11125: hen sisältyy ehdotus kokonaan uudeksi rikos- sen antamisen ajankohtaa ei tässä vaiheessa
11126: lain 21 luvuksi sekä ehdotus 22 ja 23 luvun vielä voida määritellä.
11127: kumoamisesta ja eräiden muihin lukuihin si- Edellä olevan saatan kunnioittavasti Teidän,
11128: sältyvien säännösten muuttamisesta. Herra Puhemies, tietoonne.
11129: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1969.
11130:
11131: Vt. oikeusministeri S. Suorttanen.
11132: 3
11133:
11134:
11135:
11136:
11137: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
11138:
11139: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen i fråga om ett förslag angående rev1s10n av
11140: anger har riksdagsman Uljas Mäkelä m.fl. ge- strafflagens 20 kapitel om de s.k. sedlighets-
11141: nom Eder, Herr Talman, förmedling tili veder- brotten. Beredningsarbetet för en revision av
11142: börande medlem av statsrådet för avgivande strafflagens 7 kapitel om sammanträffande av
11143: av svar ställt följande spörsmål: brott samt av dess 8 kapitel om preskription
11144: av rätten att ställa brott under åtal och av
11145: "När ämnar Regeringen avlåta pro- verkställigheten av straff pågår som bäst.
11146: position angående revision av straff-
11147: lagens stadganden om egendomsbrott?" Enligt justitieministeriets planer följer här-
11148: näst i turen vid den kapitelvis skeende revi-
11149: Såsom svar på detta tili justitieministern sionen i fråga om den allmänna avdelningen
11150: översända spörsmål får jag vördsamt anföra strafflagens 6 kapitel om återfall och beträffan-
11151: följande: de de särskilda brotten stadgandena om egen-
11152: Vid den pågående revisionen av strafflagen, domsbrott. För närvarande är frågan om med
11153: vilken sker kapitelvis, har man för närvarande vilken arbetskraft dessa krävande revisioner
11154: nått längst beträffande revisionen av lagstift- skall genomföras ännu öppen. Justitieministe-
11155: ningen om religionsbrott och brott mot före- riet har dock under de senaste åren i sina
11156: skrift angående kyrklig ordning. Det förslag budgetförslag upprepade gånger anhållit, att
11157: härom som ingick i regeringens proposition en särskild arbetsgrupp, där befattningarna
11158: angående revision av strafflagens 10 kapitel skulle handhas som huvudsyssla, skulle få in-
11159: och upphävande av dess 41 kapitel blev i no- rättas i samband med den tvåmannasektion
11160: vember 1967 godkänt av riksdagen, men rösta- inom lagberedningen som handhar den straff-
11161: des att vila över valen. rättsliga lagstiftningen. Arbetet på revisionen
11162: Regeringens proposition rörande revision av stadgandena om egendomsbrott, vilket
11163: av lagstiftningen om bestraffning av brott mot justitieministeriet, förenande sig om de i moti-
11164: liv och hälsa är som bäst under behandling veringen till spörsmålet framförda synpunkter-
11165: i Riksdagens lagutskott. I propositionen ingår na, anser vara en brådskande uppgift, kan in-
11166: förslag tili ett helt nytt 21 kapitel i strafflagen ledas genast då ovan nämnda arbetskrafts-
11167: samt tili upphävande av 22 och 23 kapitlen fråga blir ordnad. Tidpunkten då den slutliga
11168: och ändring av vissa stadganden i andra ka- propositionen avlåtes kan icke ännu i detta
11169: pitel. skede preciseras.
11170: Efter dessa propositioner, som redan är Vad ovan anförts bringar jag vördsamt Eder,
11171: anhängiga i Riksdagen, har man kommit längst Herr Talman, till kännedom.
11172: Helsingfors den 30 april 1969.
11173:
11174: Tf. justitieminister S. Suorttanen.
11175: Kirj. ksm. n:o 65.
11176:
11177:
11178:
11179:
11180: Pesola ym.: Verotuskauden siirtämisestä.
11181:
11182:
11183: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11184:
11185: Veronmaksajien ja veronsaajien etujen mu- 1. veroilmoitukset annettaisiin huhtikuun ai-
11186: kaista on, että itse verotustyö pitäisi voida suo- kana, mistä olisi se etu, ettei porrastettuja
11187: rittaa mahdollisimman oikeudenmukaisesti mo- kantoaikoja tarvittaisi vahvistaa, koska kaikilla
11188: lempien osapuolten, sekä verotettavan että ve- olisi mahdollisuus antaa ilmoituksensa viimeis-
11189: rottajan, edut ja vaatimukset huomioonottaen. tään huhtikuun aikana;
11190: Nykyisellään verotustyössä on tiettyjä vai- 2. veroluettelo pantaisiin nähtäville 1 päi-
11191: keuksia. Jo verottajan työ ·sinänsä on erittäin vänä huhtikuuta;
11192: vaativaa ja raskasta ja se edellyttää suorittajat- 3. kanto suoritettaisiin siten, että 1 erän
11193: taan suuria henkisiä ponnisteluja. Nykyisin voi- kanto tapahtuisi 1. 6., II erän kanto 1. 9. ja
11194: massa olevan aikataulun puitteissa tilanne vain 111 erän kanto 1. 11.
11195: vaikeutuu. Tästä kaikesta on helposti seurauk- Jos 1 erän kanto tapahtuisi 1. 6. voitaisiin
11196: sena se, ettei oikeudenmukaisuuteen aina ole tutkijalautakunnan tekemät alennukset ottaa
11197: voitu päästä. Tähän on eritoten vaikuttanut huomioon jo 1 erän kannossa. Palautukset il-
11198: se, että verovalmistelun painopiste on kesä- meisesti ehdittäisiin suorittaa pääosaltaan en-
11199: ajassa, jolloin kesälomat ja kesävirka-aika ovat nen kesälomien alkua.
11200: lyhentämässä ja vaikeuttamassa muutenkin ly-
11201: hyttä aikataulua. Veroviranomaiset selviävät Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
11202: tehtävistään vain tekemällä ylityötä ja käyttä- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
11203: mällä satunnaista työvoimaa. Siirtämällä vero- tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
11204: tuskausi nykyisestä työskentelyn kannalta otol- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
11205: lisempaan vuodenaikaan ts. syys- ja talvikuu- myksen:
11206: kausina tapahtuvaksi, saavutettaisiin lukuisia Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11207: etuja. Myös veronkanto voitaisiin suorittaa ko- siin verotuskauden siirtämiseksi sekä
11208: konaisuudessaan saman vuoden aikana ja kanto- verotettavan että verottajan kannalta
11209: aikojen määrääminen maksajille soveliaimmiksi nykyistä edullisempaan ajankohtaan niin,
11210: voitaisiin järjestää helpommin. että veroilmoitukset tultaisiin antamaan
11211: Olisi varsin perusteltua siirtyä seuraaviin huhtikuun loppuun mennessä?
11212: verotusaikoihin:
11213: Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1969.
11214:
11215: Pekka Pesola. E. J. Paavola. Eeles Landström.
11216: Tuure Salo. Arne Berner. Irma Karvikko.
11217:
11218:
11219:
11220:
11221: E 328/69
11222: 2
11223:
11224:
11225:
11226:
11227: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
11228:
11229: Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa että veroluettelo on voitu panna julkisesti näh-
11230: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, täväksi marraskuun 1 päivänä. Veron kanto
11231: olette kirjeellänne 1 päivänä huhtikuuta 1969 toimitetaan yhdessä tai useammassa erässä, sen
11232: n:o 385 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- mukaan kuin valtiovarainministeriö määrää
11233: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka ( VerotusL 112 § 1 mom.). Valtiovarainminis-
11234: Pesolan ym. tekemän, seuraavan sisältöisen ky- teriö on määrännyt mm., että valtionvero, kun-
11235: symyksen: nallisvero ja kirkollisvero sekä kansaneläkeva-
11236: kuutusmaksu kannetaan kolmena eränä (VvMp
11237: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 25. 11. 1961/524). Jollei valtiovarainministe-
11238: siin verotuskauden siirtämiseksi sekä riö jonkin kunnan osalta erikseen toisin mää-
11239: verotettavan että verottajan kannalta rää, on ensimmäinen erä suoritettava viimeis-
11240: nykyistä edullisempaan ajankohtaan niin, tään joulukuun 10 päivänä, toinen erä viimeis-
11241: että veroilmoitukset tultaisiin antamaan tään helmikuun 2 päivänä sekä kolmas erä vii-
11242: huhtikuun loppuun mennessä?" meistään maaliskuun 2 päivänä.
11243: Verotuslain edellämainituista säännöksistä
11244: Kun asia kuuluu toimialaani valtiovarainmi- johtuen veroilmoitusten laatimiseen ja verotus-
11245: nisteriössä, esitän kysymykseen vastauksenani perusteiden vahvistamiseen varattu aika jää ly-
11246: kunnioittaen seuraavaa: hyeksi. Verotoimistojen verovalmistelukausi
11247: Verotuslain (12. 12. 1958/482 muutettuna kestää helmi-huhtikuusta lokakuuhun ja se on
11248: 4. 7. 1963/374) 39 §:n mukaan veroilmoitus niin lyhyt, että verotoimistoissa on ollut teh-
11249: on kultakin verovuodelta annettava ennen seu- tävä ylityötä. Verolautakuntien kokoontumis-
11250: raavan vuoden tammikuun loppua. Verovelvol- aikakin sattuu kesäkaudeksi. Veronkannon ja-
11251: linen, joka kuuluu kirjanpitovelvollisten ensim- kaantumisesta eri kalenterivuosille on myös
11252: mäiseen tai toiseen ryhmään, saa kuitenkin an- haittansa.
11253: taa veroilmoituksensa viimeistään maaliskuun Näistä syistä verotuskauden siirtämistä kan-
11254: 1 päivänä. Verovelvollisella, joka kuuluu kir- sanedustajien Pesolan ym. kysymyksessä tarkoi-
11255: janpitovelvollisten kolmanteen tai neljänteen tetulla tavalla on tutkittu, mutta siinä ei ole
11256: ryhmään ja jonka tilikausi päättyy lokakuun 1 päädytty myönteiseen tulokseen. Verotus mää-
11257: päivänä, on oikeus antaa veroilmoituksensa vii- räaikoineen nimittäin kytkeytyy verotusoikeu-
11258: meistään huhtikuun 1 päivänä. Viimeksi sa- della varustettujen julkisten yhdyskuntien va·
11259: nottu oikeus on myös valtiolla, kunnalla ja rainhoitovuoteen. Valtion, kuntien ja seura-
11260: kuntainliitolla sekä evankelisluterilaisen kirkon kuntien varainhoitovuosi on kalenterivuosi
11261: ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnalla. (mm. Hallitusmuodon 66 ja 68 §, Kunnallis-
11262: Verojohtajalla on oikeus pyynnöstä pitentää lain 109 § ja Kirkkolain 363 §). Näiden yh
11263: veroilmoituksen tai siihen liitettävien asiakir- teisöjen talousarvioiden laatimiseen varainhoito
11264: jojen antamisaikaa (VerotusL 42 § 1 mom.). vuodelta tarvittavien täsmällisten verotustulos·
11265: Valtiovarainministeriöllä on oikeus, milloin eri- ten, varojen tarpeen ja tilinpidon vuoksi vero·
11266: tyiset syyt vaativat, pitentää niitä määräaikoja, tuksen määräaikoja ei voida vaikeudetta siirtä~
11267: joiden kuluessa veroilmoitukset on verolauta- nykyistä myöhäisemmiksi. Kuntien ja seura·
11268: kunnalle annettava (VerotusL 144 § ) . Vero- kuntien, joiden vero on jakovero, on saatav~
11269: tusasetuksen (30. 12. 1959/530) 41 §:n mu- tieto verotuksessa kertyvien veroäyrien luku
11270: kaan verotus on saatettava loppuun valtiova- määristä niin ajoissa, että sanotut yhteisöt voi
11271: rainministeriön määräämänä aikana. Valtio- vat sen perusteella vahvistaa veroäyrin hinnan
11272: varainministeriö on määrännyt verotuksen vuo- Lisätalousarvion laatimiseksi kunnat tarvitseva1
11273: sittain saatettavaksi päätökseen niin ajoissa, tiedot veroäyrien määrästä jo syyskuussa. Vero
11274: 3
11275:
11276: tuslain 78 §:n ja verotusasetuksen 8 §:n 9 ranomaisen on sitten viipymättä vahvistettava
11277: kohdan mukaan verolautakunnan on ilmoitet- veroäyrin hinta ja ilmoitettava se verojohtajalle,
11278: tava veroäyrien yhteismäärä kunnallishallituk- jotta tämä voi suorittaa maksuunpanon ja lä-
11279: selle heti, kun se on saatu selville. Ilmoitta- hettää verotuksen päättyessä veroliput.
11280: mista on vielä joudutettu niin, että milloin Kun verotuskauden siirtäminen kansanedus-
11281: veroäyrien määrän selville saamista ei voida taja Pesolan ym. kysymyksessä tarkoitetulla ta-
11282: odottaa, verolautakunnan on arvioitava mää- valla ei ole mahdollista ilman julkisten yhdys-
11283: rättävien veroäyrien yhteismäärä ja ilmoitet- kuntien varainhoitoa koskevien säännösten
11284: tava se kunnallishallitukselle (muutos 13. 7. olennaisia muutoksia, joiden merkitystä ei ole
11285: 1962/374). Samalla tavoin on myös kirkolli- tutkittu, esitettyyn verotuskauden muuttami-
11286: selle viranomaiselle ilmoitettava kirkollisvero- seen ei nähdäkseni ole tässä vaiheessa edelly-
11287: äyreistä. Kunnallishallituksen ja kirkollisen Vi- tyksiä.
11288: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1969.
11289:
11290: Ministeri Ele Alenius.
11291: 4
11292:
11293:
11294:
11295:
11296: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11297:
11298: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen utsättas tili påseende den 1 november. Upp-
11299: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse börden sker i en ellet flera rater, enligt vad
11300: av den 1 april 1969 nr 385 till vederbörande finansministeriet förordnar ( BeskattningsL
11301: medlem av statsrådet för avgivande av svar 112 § 1 mom.). Finansministeriet har förord-
11302: översänt följande av riksdagsman Pekka Pe- nat bl. a., att statsskatt, kommunalskatt och
11303: sola m. fl. ställda spörsmål: kyrkoskatt samt folkpensionspremie uppbäres i
11304: tre rater (FM:s besl. 25. 11. 1961/524 ). För-
11305: "Ärnar Regeringen skrida till åtgär- ordnar icke finansministeriet i fråga om någon
11306: der för flyttning av beskattningsperio- kommun särskilt annorlunda, skall första raten
11307: den till en för både de skattskyldiga erläggas senast den 10 december, andra raten
11308: och skattemyndigheterna gynnsammare senast den 2 februari och tredje raten senast
11309: tid, så att skattedeklarationerna skulle den 2 mars.
11310: avges före utgången av april?" Beroende på ovannämnda stadganden i be-
11311: skattningslagen blir den tid som står till buds
11312: Då detta ärende hör till mitt verksamhets· för uppgörande av skattedeklarationer och för
11313: område i finansministeriet, får jag vördsamt fastställande av beskattningsgrunderna kort.
11314: anföra följande: Skattebyråernas skatteberednningsperiod varat
11315: Enligt 39 § beskattningslagen ( 12. 12. 1958/ från februari till oktober och är så kort, att
11316: 482, ändrad 4. 7. 1963/374) skall skattedekla- överarbete måste utföras i skattebyråerna. Även
11317: ration för varje skatteår ingivas före utgången skattenämndernas mötestid infaller under som-
11318: av januari månad påföljande år. Skatteskyl- maren. Också skatteuppbördens fördelning på
11319: dig, som tillhör första ellet andra kategorin av olika kaJenderår har sina olägenheter.
11320: bokföringsskyldiga, får likväl inlämna sin Av dessa orsaker har flyttning av beskatt-
11321: skattedeklaration senast den 1 mars. Skatt- ningsperioden så som i riksdagsman Pesolas
11322: skyldig, som tillhör tredje eller fjärde kate- m. fl. spörsmål avses undersökts, men positivt
11323: gorin av bokföringsskyldiga och vars räken- resultat har icke nåtts. Beskattningen med sina
11324: skapsperiod utgått efter den 1 oktober, äger terminer är nämligen sammankopplad men så-
11325: rätt att inlämna sin skattedeklaration senast dana offentliga samfunds finansår, vilka har
11326: den 1 april. Sistnämnda rätt tillkommer även beskattningsrätt. Statens, kommunernas och
11327: staten, kommun, kommunalförbund samt för- församlingarnas finansår sammanfaller med ka-
11328: samling inom den evangelisk-lutherska kyrkan lenderåret (bl. a. Regeringsformens 66 och
11329: och det ortodoxa kyrkosamfundet. 68 §§, Kommunallagens 109 § och Kyrko-
11330: Skattedirektör äger rätt att på anhållan för- lagens 363 §). På grund av dessa samfunds
11331: länga tiden för inlämnande av skattedeklara- behov av exakta beskattningsresultat för upp-
11332: tion eller handlingar, som skall bifogas denna görande av sin budget för finansåret, deras be-
11333: (BeskattningsL 42 § 1 mom.). Finansminis- hov av medel och deras räkenskapsföring, kan
11334: teriet har rätt att, då synnerliga skäl sådant beskattningsterminerna icke utan svårighet upp-
11335: påkallar, förlänga de terminer, inom vilka skjutas. Kommunerna och församlingarna, vil-
11336: skattedeklaration bör ingivas till skattenämn- kas skatt är en repartitionsskatt, bör få känne-
11337: den (BeskattningsL 144 §). Enligt 41 § be- dom om antalet vid beskattningen inflytande
11338: skattningsförordningen (30. 12. 1959/53) bör skattören i så god tid, att sagda samfund på
11339: beskattningen slutföras inom tid, som fast- grund därav kan fastställa uttaxeringen per
11340: ställts av finansministeriet. Finansministeriet skattöre. Kommunerna behöver för uppgörande
11341: har förordnat, att beskattningen årligen skall av tilläggsbudget uppgift om skattöretalet re-
11342: slutföras i så god tid, att skattelängden kunnat dan i september. Enligt 78 § beskattningslagen
11343: 5
11344:
11345: och 8 § 9 mom. beskattningsförordningen bör fastställa och meddela skattedirektören uttaxe-
11346: skattebyrå så snart det totala antalet skattören ringen per skattöre, för att denna skall kunna
11347: utretts, meddela detta vederbörande kommuns verkställa debiteringen och skicka ut debetsed-
11348: styrelse. Anmälningen har ytterligare påskyn- larna.
11349: dats så, att skattenämnden, om uppgift om Då flyttning av beskattningsperioden så som
11350: skatteöretalet icke kunnat inväntas, skall upp- i riksdagsman Pesolas m. fl. spörsmål avses,
11351: skatta det totala antalet skattören och meddela icke är möjligt utan sådana väsentliga ändringar
11352: kommunens styrelse detta ( ändring 13. 7. av stadgandena om de offentliga samfundens
11353: 1962/374). På samma sätt kan det totala an- finansförvaltning, vilkas innebörd icke under-
11354: talet kyrkliga skattören meddelas de kyrkliga sökts, finnes det såvitt jag kan se icke i detta
11355: myndigheterna. Kommunens styrelse och den skede förutsättningar för den föreslagna änd-
11356: kyrkliga myndigheten skall omedelbart därefter ringen av beskattningsperioden.
11357: Helsingfors den 16 april 1969.
11358:
11359: Minister Ele Alenius.
11360:
11361:
11362:
11363:
11364: E 328/69
11365: Kirj. ksm. n:o 66.
11366:
11367:
11368:
11369: Luja ym.: Ammatinvalinnanohjaustoimistojen perustamisesta
11370: Espoon kauppalaan ja Helsingin maalaiskuntaan.
11371:
11372: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11373:
11374: Ammatinvalinnanohjauksesta 22. 1. 1960 an- net painavat syyt puhuvat ammatinvalinnanoh-
11375: netun lain 1 § :n mukaan ammatinvalinnanoh- jauksen tarpeellisuudesta juuri nimenomaan
11376: jauksesta huolehtiminen kuuluu valtiolle. Ai- näissä kunnissa.
11377: kaisemmat kunnalliset ammatinvalinnanohjaus- Kuten jo edellä todettiin Helsingin lähiym-
11378: toimistot on edellä mainitulla lailla muutettu päristön kunnissa asuu lähes 200 000 ihmistä.
11379: valtion ammatinvalinnanohjauselimiksi. Amma- Mainituissa kunnissa väestönkasvu lähinnä
11380: tinvalinnanohjauksen alueellisesta suorittami- muuttoliikkeestä johtuen on ollut suorastaan
11381: sesta huolehtivat työvoimapiireittäin ammatin- räjähdysmäinen. Esimerkkinä mainittakoon,
11382: valinnanohjauksen piiritoimistot. Piiritoimiston että esim. Espoon väkiluku on vuodesta 1948
11383: johdon ja valvonnan alaisena voi piirin alu- lähtien nelinkertaistunut. Helsingin ympäris-
11384: eella toimia tarpeellinen määrä paikallisia am- töön muuttaneet ihmiset ovat suurelta osaltaan
11385: matinvalinnanohjauselimiä. Näiden paikallisten nuoria ja tästä syystä näissä kunnissa on myös
11386: ohjauselimien perustamisesta ja lakkauttamisesta erittäin paljon kouluikäisiä lapsia. Yksistään
11387: päättää tulo- ja menoarvion rajoissa työvoima- Espoon kauppalan alueella toimii 45 eriasteista
11388: asioita hoitava ministeriö. kansakoulua, joissa oppilaita on yli 7 000. Li-
11389: Vuoden 1968 lopussa maassamme toimi 11 säksi Espoon kauppalassa toimii useita oppi-
11390: ammatinvalinnanohjauksen piiritoimistoa, 20 kouluja ja ammattiin valmistavia kouluja.
11391: paikallistoimistoa sekä kolme sivutoimistoa ja Mielestämme nimenomaan juuri Espoon
11392: asiamiestä. Suunnitelmien mukaan tulisi pii- kauppalassa ja Helsingin maalaiskunnassa nuo-
11393: ritoimistojen alaisia paikallistoimistoja olla yh- ret ihmiset tarvitsevat ammatinvalinnanohjausta
11394: teensä 65, mutta valtiontaloudellisista syistä voidakseen ratkaista ammatinvalintaansa ja am-
11395: niitä on voitu perustaa vasta 20. matilliseen kehitykseensä liittyviä kysymyksiä.
11396: Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
11397: Vaikka piiritoimiston tehtäviin kuuluu jät·· jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
11398: jestää ammatinvalinnanohjausta paikalliset tar- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11399: peet ja olosuhteet huomioonottaen, ei Helsin- vaksi seuraavan kysymyksen:
11400: gin ympäristökunnissa toimi tällä hetkellä ai-
11401: nuttakaan paikallistoimistoa. Kaikki em. pai- Tietääkö Hallitus, että Helsingin lä-
11402: kallistoimistot sijaitsevat kaupungeissa ja kaup- hiympäristön yhteiseltä väkiluvultaan
11403: paloissa, joista 'suurin osa on asukasluvultaan lähes 200 000 asukkaan kunnat jäävät
11404: tuntuvasti pienempiä kuin esim. Espoon kaup- ilman valtion harjoittamaa ammatinva-
11405: pala ja Helsingin maalaiskunta. Koska työvoi- linnanohjausta, ja jos tietää,
11406: man vähäisyyden vuoksi Helsingin piiritoimisto tuleeko Hallitus ottamaan ensi vuo-
11407: voi antaa ammatinvalinnanohjausta pelkästään den tulo- ja menoarvioon määrärahan
11408: Helsingin kaupungissa, jäävät Helsingin lähi- ammatinvalinnanohjaustoimistojen pe-
11409: ympäristön yhteiseltä väkiluvultaan lähes rustamiseksi Espoon kauppalan ja Hel-
11410: 200 000 asukkaan kunnat ilman valtion harjoit- singin maalaiskunnan alueelle, jotta kun-
11411: tamaa ammatinvalinnanohjausta. On vaikea ym- tien koululaisille voitaisiin antaa lain
11412: märtää, että ammatinvalinnanohjauksesta ei ole säätämää, tarvittavaa ammatinvalinnan-
11413: huolehdittu Helsingin lähikunnissa, vaikka mo- ohjausta?
11414: Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1969.
11415:
11416: Sinikka Luja. Eino Siren.
11417: E 294/69
11418: 2
11419:
11420:
11421:
11422:
11423: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
11424:
11425: Kansanedustajat Luja ym. ovat valtiopäivä- jen tultua 22. 11. 1960 annetun ammatinvalin-
11426: järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin nojautuen nanohjauslain ( 4 3/1960) nojalla valtiolliste-
11427: esittäneet valtioneuvoston asianomaisen jäse- tuiksi ja eräiden uusien toimistojen ( ensisi-
11428: nen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysy- jaisesti piiritoimistojen) perustamisen jälkeen
11429: myksen: saatiin vuoteen 1963 mennessä käyntiin 11
11430: piiritoimiston lisäksi Ahvenanmaan maakunta-
11431: "Tietääkö Hallitus, että Helsingin lä- hallinnon alainen Maarianhaminan toimisto
11432: hiympäristön yhteiseltä väkiluvultaan mukaan luettuna 20 paikallis- eli aluetoimistoa.
11433: lähes 200 000 asukkaan kunnat jäävät Toimipisteiden lukumäärä on tällä hetkellä
11434: ilman valtion harjoittamaa ammatinva- edelleen 31, koska vuoden 1963 jälkeen ei ole
11435: linnanohjausta, ja jos tietää, saatu määrärahoja uusien toimistojen perusta-
11436: tuleeko Hallitus ottamaan ensi vuo- mista varten. Perustamatta on siis edelleen
11437: den tulo- ja menoarvioon määrärahan 46 paikallis- tai aluetoimistoa.
11438: ammatinvalinnanohjaustoimistojen pe- Kun kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon
11439: rustamiseksi Espoon kauppalan ja Hel- jälleen varattiin pienehkö määräraha ( 75 000
11440: singin maalaiskunnan alueelle, jotta kun- mk) kolmen uuden ammatinvalinnanohjaustoi-
11441: tien koululaisille voitaisiin antaa lain miston perustamista varten oli edellä mainitussa
11442: säätämää, tarvittavaa ammatinvalinnan- organisaatiosuunnitelmassa mainituista paikka-
11443: ohjausta?" kunnista valittava sellaiset, joiden toimistot
11444: käytettävissä olevan määrärahan puitteissa lii-
11445: Tähän kysymykseen, jonka Herra Puhemies kuttaessa saataisiin toimintakykyisiksi samalla
11446: on jättänyt vastattavakseni, esitän kunnioittaen kuin ammatinvalinnanohjausneuvoston suosi-
11447: seuraavaa: tuksen mukaisesti kiinnitettäisiin erityistä huo-
11448: Hallitus oli jo antaessaan vuonna 1958 Edus- miota maan itä- ja pohjoisosien ammatinvalin-
11449: kunnalle esityksen laiksi ammatinvalinnanoh- nanohjaustoiminnan kehittämiseen. Näin oa
11450: jauksesta selvillä ammatinvalinnanohjaustoimin- päädytty Kemin, Salon ja Savonlinnan toimis-
11451: nan järjestämisen kiireellisyydestä ( 1958 vuo- tojen perustamiseen 1. 7. 1969 lukien, jolloin
11452: den valtiopäivät n:o 87) ja ryhtyi välittömästi on edellytetty, että vuoden 1970 tulo- ja me-
11453: toimenpiteisiin organisaatiosuunnitelman laati- noarvioon saadaan näitä toimistoja varten mää-
11454: miseksi, joka edellyttää maan jakamista 77 räraha, joka riittää henkilökunnan palkkaami-
11455: ohjausalueeseen siten, että Helsingin työvoima- seen koko vuodeksi.
11456: piirin osalle tulee 10 aluetta, joita vasta,avat Hallitus pitää selviönä, että toimistojen pe-
11457: ammatinvalinnanohjaustoimistot sijaitsisivat pii- rustamista jatketaan vuosittain myönnettävien
11458: ritoimisto Helsingin kaupungissa ja paikallistoi- määrärahojen varassa valtiontalouden kulloinkin
11459: mistot Espoon kauppalassa, Helsingin maalais- saliimien resurssien puitteissa. Toimintaa ke-
11460: kunnassa, Karjaalla, Lohjalla, Vihdissä, Riihi- hitettäessä on pidettävä silmällä, että koko maa
11461: mäellä, Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Mäntsälässä on ennen pitkää saatava ohjauksen piiriin. Uu-
11462: ja Porvoossa. Näistä ohjauselimistä on tähän sia toimistoja perustettaessa on kiinnitettävä
11463: mennessä Helsingin piiritoimiston lisäksi perus- huomiota yhtä hyvin ohjausalueiden taloudel-
11464: tettu Lohjan, Riihimäen ja Hyvinkään toimis- lisesta kehittymättömyydestä aiheutuvaan am-
11465: tot, jotka kaikki Lohjan toimistoa lukuunotta- matinvalinnanohjauksen tarpeeseen kuin teol-
11466: matta olivat aloittaneet toimintansa vuona 1936 listumisesta ja väkirikkaudesta aiheutuvan am-
11467: annetun työnvälityslain nojalla kunnallisina toi- matinvalinnanohjauksen palvelusten kysyntään.
11468: mistoina. Tämän, Herra Puhemies, olen tahtonut saat-
11469: Kunnallisten ammatinvalinnanohjaustoimisto- taa tietoonne.
11470: Helsingissä, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä 11 päivänä huhtikuuta 1969.
11471:
11472: Ministeri Viljo Virtanen.
11473: 3
11474:
11475:
11476:
11477:
11478: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11479:
11480: Riksdagmännen Luja m.fl. ha i stöd av riks· erna enligt stadgandena i lagen om yrkesväg-
11481: dagsordningens 37 § 1 mom. i och för besva- ledning av den 22. 1. 1960 ( 4 3/1960) för-
11482: rande av vederbörande medlem av Statsrådet statligats och vissa nya byråer ( främst di-
11483: framställt följande skriftliga spörsmål: striktsbyråer) grundats, startades fram till år
11484: 1963 utöver de 11 distriktsbyråerna, medräknat
11485: ")\r Regeringen medveten om att yrkesvägledningsbyrån i Mariehamn, som är
11486: kommunerna i Helsingfors närmaste underställd Alands lanskapsstyrelse, 20 lokala
11487: omgivning, vilkas invånarantal samman- eller regionala byråer. Antalet byråer är för
11488: lagt uppgår till i det närmaste 200 000, närvarande fortfarande 31, eftersom anslag
11489: står utanför den av staten bedrivna för grundande av nya byråer icke erhållits sedan
11490: yrkesvägledningen, och om så är fallet, år 1963. Antalet ogrundade lokala eller regio-
11491: kommer Regeringen att i statsförs·- nala byråer är således fortfarande 46.
11492: laget för nästa år upptaga anslag för Då åter i statsförslaget för innevarande år
11493: grundande av yrkesvägledningsbyråer i reserverats ett litet anslag ( 75 000 mk) för
11494: Esbo köping och Helsinge landskommun grundandet av tre nya byråer, har man av i
11495: så att skoleleverna i kommunerna kan organisationsplanen förutsatta byråer varit
11496: meddelas lagstadgad, behövlig yrkesväg- tvungen att utvälja sådana, vilka inom ramen
11497: ledning?" för tiligängliga anslag med hänsyn tili avlönad
11498: personai kunde bli funktionsdugliga samtidigt
11499: Med anledning av detta spörsmål, som Riks- som behörig hänsyn togs tili növändigheten att
11500: dagens Herr Talman tillställt mig för besva- utbygga yrkesvägledningsverksamheten i landets
11501: rande, får jag högaktningsfullt anföra följande: Östra och norra delar. På dessa grunder har
11502: Regeringen var redan år 1958, då den tili man beslutat grunda de nya byråerna i Kemi,
11503: Riksdagen avgav proposition angående lag om Salo och Nyslott räknat från den 1. juli 1969,
11504: yrkesvägledning ( 1958 års riksdag n:o 87) varvid förutsatts, att i statsförslaget för år
11505: medveten om att frågan om anordnandet av 1.970 för dessa byråer antecknas ett anslag,
11506: yrkesvägledning var av skyndsam natur och som gör det möjligt att avlöna deras personai
11507: vidtog omedelbart åtgärder för uppgörandet av för hela året.
11508: en organisationsplan, som förutsätter, att lan- Regeringen finner det självklart, att grund-
11509: det indelas i 77 yrkesvägledningsområden så- andet av nya byråer fortsättes genom att år-
11510: lunda, att Helsingfors arbetskraftsdistrikt ligen nya anslag beviljas för ändamålet i den
11511: sönderfaller i 10 områden med motsvarande utsträckning statsfinansernas resurser det tili-
11512: yrkesvägledningsbyråer: distriktsbyrån i Hel- låta. Vid utbyggandet av verksamheten bör be-
11513: singfors och de lokala byråerna i Esbo köping, aktas, att yrkesvägledningen inom kort bör
11514: Helsinge, Karis, Lojo, Vichtis, Riihimäki, Hy- täcka hela landet. Vid grundandet av nya
11515: vinge, Järvenpää, Mäntsälä och Borgå. Av byråer bör hänsyn tagas lika väl till det behov
11516: dessa yrkesvägledningsorgan har hittilis utöver av yrkesvägledning, som härleder sig av att
11517: distriktsbyrån i Helsingfors grundats byråerna yrkesvägledningsområdena äro ekonomiskt un-
11518: i Lojo, Riihimäki och Hyvinge, samtliga med derutvecklade som tili det behov av yrkesväg-
11519: undantag för byrån i Lojo startade som kom- ledningens tjänster, som härleder sig av hög
11520: munala byråer i stöd av lagen om arbetsför- industrialialiseringsgrad och befolkningstäthet.
11521: medling av år 1936. Detta, Herr Talman, har jag velat bringa
11522: Sedan de kommunala yrkesvägledningsbyrå- tili Eder kännedom.
11523: Helsingfors, å ministeriet för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena, den 1.1
11524: april 1969.
11525: Minister Viljo Virtanen.
11526: Kirj. ksm. n:o 67.
11527:
11528:
11529:
11530:
11531: Haukipuro ym.: Metsänparannuslain peruslannoitusta koskevien
11532: lainaehtojen muuttamisesta.
11533:
11534:
11535: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
11536:
11537: Metsänparannuslaissa on omaksuttu periaate, Tällä tavoin voidaan varmistaa se, että 1950
11538: että välittömästi ojituksen yhteydessä tai pian luvun lopulla Pohjois-Suomessa suoritettujen
11539: sen jälkeen suoritettava lannoitus tarvitsee suu- ojitusten hyötyalueisiin sisältyvät lannoituksen
11540: rempaa valtion rahoitustukea kuin lannoitus, tarpeessa olevat suot saadaan lainaehtojen ke-
11541: joka suoritetaan myöhemmin, kun ojitus on jo ventymisen ansiosta lannoitustoiminnan piiriin.
11542: ehtinyt vaikuttaa alueen puuston kasvuun. Tällä toiminnalla on myös positiivinen merki-
11543: Tämä periaate onk.in hyväksyttävä, sillä lannoi- tys työllisyystilanteen kannalta, sillä lannoituk-
11544: tuksen yksityistaloudellinen kannattavuus on set voidaan suureksi osaksi suorittaa talvikau-
11545: jälkimmäisessä tapauksessa parempi. tena, jolloin työllisyystilanne on vaikein.
11546: Sensijaan ei metsänparannuslaissa ole otettu Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
11547: huomioon sitä yleisesti hyväksyttyä ja mm. 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
11548: metsänverolainsäädännössä omaksuttua peri- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
11549: aatetta, että ojitus vaikuttaa metsän tuottoa seuraavan kysymyksen:
11550: kohottavasti Pohjois-Suomessa huomattavasti
11551: hitaammin kuin maan eteläosissa. Tämän vuoksi Onko Hallitus tietoinen niistä epä-
11552: ei rahoitusehtojen porrastus olekaan nykyisessä kohdista, jotka sisältyvät metsänparan-
11553: laissa tarkoituksenmukainen, vaan kaipaa muu- nuslain peruslannoitusta koskeviin laina-
11554: toksia. Metsänparannuslakia olisi muutettava ehtoihin erityisesti Pohjois-Suomen olo-
11555: siten, että määräaika, jonka kuluessa toteutet- suhteita ajatellen, ja jos on,
11556: tavaa peruslannoitusta varten voidaan myöntää mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11557: maksuehdoiltaan edullisinta, kuuden prosentin ryhtyä mainittujen ehtojen muuttami-
11558: vuotuismaksuin takaisin maksettavaa metsänpa- seksi siten, että puuston kasvuun vai-
11559: rannuslainaa, muutetaan Oulun ja Lapin lää- kuttavat alueelliset tekijät tulevat riit-
11560: nien osalta viideksitoista vuodeksi ojituksen tävästi huomioonotetuiksi?
11561: päättymisestä.
11562: Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1969.
11563:
11564: Erkki Haukipuro. Reino Kangas. Pekka Vilmi.
11565: Paavo Niinikoski. Veikko Hanhirova. Eino Sääskilahti.
11566: Aaro Lintilä.
11567:
11568:
11569:
11570:
11571: E 348/69
11572: 2
11573:
11574:
11575:
11576:
11577: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
11578:
11579: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa metsän kasvun hitaampaa edistymistä Pohjois-
11580: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Suomessa maan muissa osissa tapahtuvaan met-
11581: olette kirjeellänne 1 päivältä huhtikuuta 1969 sän kasvuun verrattuna.
11582: n:o 387 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- Asiaa arvosteltaessa metsänparannuslainsää-
11583: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki däntöä on tarkasteltava kokonaisuutena. Tässä
11584: Haukipuron ym. tekemän seuraavan sisältöisen yhteydessä voitaneen rajoittaa tarkastelu perus-
11585: kysymyksen: lannoitusta koskevaan metsänparannuslainsää-
11586: dännön sisältöön. Sen osalta voidaan todeta,
11587: "Onko Hallitus tietoinen niistä epä- että peruslannoituksen pienempää yksityis-
11588: kohdista, jotka sisältyvät metsänparan- taloudellista edullisuutta Pohjois-Suomessa
11589: nuslain peruslannoitusta koskeviin laina- maan muihin osiin verrattuna tasoitetaan suu-
11590: ehtoihin erityisesti Pohjois-Suomen olo- remmalla suhteellisella avustuksella, useammalla
11591: suhteita ajatellen, ja jos on, lainan vapaavuodella ja suhteellisesti suurem-
11592: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo malla valtion rahoitusosuudella, niin kuin met-
11593: ryhtyä mainittujen ehtojen muuttami- sänparannuslain 6 ja 11 §:stä, niiden voimassa
11594: seksi siten, että puuston kasvuun vai- olevassa muodossa ( 29 2/68 ) , sekä metsänpa-
11595: kuttavat alueelliset tekijät tulevat riit- rannusasetuksen 8 a ja 11 §: stä, samoin nii-
11596: tävästi huomioonotetuiksi?" den voimassa olevassa muodossa ( 438/68), sel-
11597: Vlaa. Avustuksen myöntämisperusteista on
11598: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- myös mainittava, että Pohjois-Suomen pienem-
11599: taen seuraavaa: mät verokuutiometrin raha-arvot ja pienemmät
11600: Kysymyksen perusteluissa on mainittu, että tuottoluvut aiheuttavat, että enimmäisavustusta
11601: metsänparannuslaissa ei "ole otettu huomioon saavan tilan pinta-ala on Pohjois-Suomessa suu-
11602: sitä yleisesti hyväksyttyä ja mm. metsävero- rempi kuin muualla maassa.
11603: lainsäädännössä omaksuttua periaatetta, että Edellä sanottu osoittaa, että metsänparannus-
11604: ojitus vaikuttaa metsän tuottoa kohottavasti lainsäädäntö peruslannoituksen osalta ottaa
11605: Pohjois-Suomessa huomattavasti hitaammin useallakin tavalla huomioon, että metsän kasvu
11606: kuin maan eteläosissa." Tällöin on samoin kuin on Pohjois-Suomessa hitaampaa kuin muualla.
11607: nähtävästi itse kysymyksessäkin pidetty silmällä Kun metsänparannuslainsäädäntö on monien eri
11608: ainoastaan metsänparannuslain 11 §: n 1 mo- näkökohtien huomioon ottamisen johdosta
11609: mentin säännöstä, sellaisena kuin se on 24 päi- muodostunut varsin seikkaperäiseksi ja moni-
11610: vänä toukokuuta 1968 annetussa laissa (292/ mutkaiseksi, vaikeuttaa tämä sen arvostele-
11611: 68), jonka mukaan peruslannoitusta varten mista, ovatko lainsäädännön kokonaisuutena
11612: myönnetty metsänparannuslaina saadaan mak- tarjoamat edut maan eri osien oloja ja koko
11613: saa valtiolle takaisin toistaiseksi kuuden pro- kansantaloutta silmällä pitäen tasapuolisia ja
11614: sentin vuotuismaksuin vain siinä tapauksessa, tarkoituksenmukaisia.
11615: että lannoitus on tapahtunut alueen ojituksen Metsänparannustoiminnan merkityksen li-
11616: yhteydessä tai ennen kuin kymmenen vuotta säännyttyä ja erityisesti metsänlannoituksen tul-
11617: on kulunut ojitustyön päättymisestä. Kun tämä tua uutena työlajina metsänparannusvaroilla
11618: kymmenen vuoden määräaika koskee peruslan- tuetun toiminnan piiriin metsänparannuslain-
11619: noituksia kaavamaisesti koko maassa, ei sen ~äädäntöä on jouduttu jatkuvasti kehittämään ja
11620: yhteydessä välittömästi ole otettu huomioon muuttamaan. Tämä työ, joka kiireellisyytensä
11621: 3
11622:
11623: vuoksi ei ole antanut mahdollisuuksia kaikkien ministeriö tulee selvittämään ja harkitsemaan
11624: näkökohtien huomioon ottamiseen yhdellä ker- myös kysymyksessä tarkoitetun kymmenen vuo-
11625: taa, jatkuu edelleen. Harkitessaan metsänparan- den määräaikaa koskevan säännöksen muutta-
11626: nuslakiin vielä tarvittavia muutoksia maatalous- misen tarpeellisuutta.
11627: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1969.
11628:
11629: Maatalousministeri Martti Miettunen.
11630: 4
11631:
11632:
11633:
11634:
11635: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11636:
11637: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Finland i jämförelse med skogsbeståndets växt
11638: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse i landets övriga delar.
11639: av den 1 april 1969 nr 387 till vederbörande Vid hedömningen av saken bör skogsför-
11640: medlem av statsrådet för avgivande av svar bättringslagstiftningen betraktas som helhet. I
11641: översänt följande av riksdagsman Erkki Hauki- detta sammanhang torde man kunna inskränka
11642: puro m. fl. ställda spörsmål: sig tili att granska innehållet i skogsförbätt-
11643: ringslagstiftningen angående grundgödsling. I
11644: "Är Regeringen medveten om de fråga om denna må konstateras, att den mindre
11645: missförhållanden, som vidlåder skogsför- privatekonomiska förmånlighet som grundgöds-
11646: bättringslagens lånevillkor angående lingen i norra Finland ger i jämförelse med
11647: grundgödsling särskilt med tanke på landets övriga delar, utjämnas genom propor-
11648: förhållandena i norra Finland, och om tionellt större understöd, med större antal friår
11649: så är fallet, för lån och genom en proportionellt större
11650: vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid- statlig finansieringsande1, såsom framgår av 6
11651: taga för ändring av de nämnda villkoren och 11 § § lagen om skogsförbättring, sådana
11652: så, att de på skogsbeståndets växt in- dessa lagrum lyder i sin gällande form (292/
11653: verkande regionala faktorerna i tillräck- 68), samt av 8 a och 11 §§ förordningen om
11654: lig mån blir beaktade?" skogsförbättring, likaledes sådana lagrummen
11655: lyder i sin gällande form ( 438/68). Angående
11656: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt grunderna för beviljande av understöd bör
11657: anföra följande: också nämnas, att de mindre penningvärdena
11658: I motiveringen för spörsmålet nämnes, att per skattekubikmeter och de mindre produk-
11659: i 1agen om skogsförbättring "icke beaktats den tionstalen i norra Finland leder till, att area-
11660: allmänt godkända och bl. a. i skogsbeskatt- len för de lägenheter, som erhåller de största
11661: ningslagstiftningen omfattade principen, att dik- möjliga understöden, i norra Finland är större
11662: ningens inverkan på skogsavkastningens tillväxt än annorstädes i landet.
11663: i norra Finland är avsevärt långsammare än i Det ovan sagda bevisar, att skogsförbätt-
11664: landets södra de1ar." Härvid har man såsom ringslagstiftningen i fråga om grundgödsling
11665: troligtvis också i själva spörsmålet fäst upp- på många sätt 'beaktar, att skogsväxten i norra
11666: märksamhet endast vid stadgandet i 11 § 1 Finland är långsammare än annorstädes. Då
11667: mom. lagen om skogsförbättring, sådant lag- skogsförbättringslagstiftningen på grund av att
11668: rummet lyder i lagen den 24 maj 1968 (292/ många olika synpunkter beaktas har blivit rätt
11669: 68), och enligt vilket skogsförbättringslån som detaljerad och invecklad, gör detta det svårare
11670: beviljats för grundgödsling, får återbetalas tili att bedöma huruvida de förmåner lagstiftnin-
11671: staten tills vidare med sex procents annuiteter gen som helhet erbjuder med tanke på för-
11672: endast i det fall, att gödslingen skett i sam- hållandena i landets olika delar och hela folk-
11673: band med dikning av området eller innan tio hushållningen är opartiska och ändamålsenliga.
11674: år förflutit sedan dikningsarbetet avslutades. Sedan betydelsen av skogsförbättringsverk-
11675: Då denna tio års period schematiskt gäller samheten ökats och särskilt sedan skogsgöds-
11676: grundgödslingar i hela landet, har man i direkt lingen såsom en ny arbetsform införlivats med
11677: samband med den icke tagit i beaktande den den verksamhet, som understödes med skogs-
11678: 1ångsarnmare växten av skogsbeståndet i norra förbättringsmedel, har man blivit tvungen att
11679: 5
11680:
11681: fortsättningsvis utveckla och ändra skogsför- om skogsförbättring ännu nödiga ändringar
11682: bättringslagstiftningen. Detta arbete, som tack kommer lantbruksministeriet att utreda och
11683: vare sin brådskande natur icke givit tillfälle pröva nödvändigheten av en ändring också av
11684: till beaktande av alla synpunkter på en gång, det i spörsmålet avsedda stadgandet angående
11685: fortsättes alltjämt. Vid prövning av i lagen tio års perioden.
11686: Helsingfors den 25 april 1969.
11687:
11688: Lantbruksminister Martti Miettunen.
11689:
11690:
11691:
11692:
11693: E 348/69
11694: j
11695: j
11696: j
11697: j
11698: j
11699: j
11700: j
11701: j
11702: j
11703: j
11704: j
11705: j
11706: j
11707: j
11708: j
11709: j
11710: j
11711: j
11712: j
11713: j
11714: j
11715: Kirj.ksm. n:o 68.
11716:
11717:
11718:
11719:
11720: Sääskilahti: Linja-autoliikenteen aloittamisesta Saarenkylän ja
11721: Meltauksen välillä.
11722:
11723:
11724: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11725:
11726: Rovaniemen maalaiskunnassa Ounasjoen itä- Tiedusteltaessa asiaa tie- ja vesirakennushalli-
11727: puolelle Saarenkylästä Meltaukseen on maantie- tukselta vastattiin sieltä vain, että ei kymmenien
11728: hanke ollut vireillä yli 30 vuotta. Nyt lopultakin matkustajien henkeä ja turvallisuutta voi saattaa
11729: on asiassa päästy niin pitkälle, että mainittu tie linja-auton kuljettajan vastuulle, kun tiellä ei ole
11730: on rakennettu. Tielle on siirtynyt kaikki raskas- kaiteita kaikin paikoin. Mainittakoon vieläkin,
11731: liikenne sekä myöskin henkilöliikenne tilausajo- että ko. tiellä on jo vilkas liikenne ja että tie on
11732: jen osalta. hyvässä kunnossa. Vain vajaa 20 kilometriä on
11733: Paikallinen väestö on anonut, että mainitulle enää öljysoralla päällystämättä. Turhaa on myös-
11734: tielle tulisi myöskin postilinja sekä henkilölii- kin väite, että tietä on vaikea päällystää jos sillä
11735: kenne samalla. Välttämättä tässä vaiheessa olisi on liikenne. Kaikilla teillähän on liikenne päällä
11736: tarvittu vain yksi posti-linja-auto, joka olisi sa- silloinkun niitä päällystetään. Näin on ainakin
11737: malla hoitanut sekä postin, että henkilökuljetuk- täällä Lapissa ollut. Eikä tuo yksi postiauto olisi
11738: sen. enää 'suurempaa haittaa liikenteelle tai tien lop-
11739: Mainittu Ounasjoen itäpuolen tie avattiin jo puun rakentamiselle tehnyt, kun ko. tiellä aja-
11740: viime syksynä liikenteelle ns. omalla vastuulla. vat jatkuvasti suuret turistibussit muun liiken-
11741: Mainitulle tielle oli heti useita liikennöitsijöitä teen lisäksi.
11742: anomassa liikennelupaa. Näiden asioiden käsit- Yllä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
11743: tely oli erittäin hidasta, sillä meni kuukausia sen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän valtioneu-
11744: ennenkuin oli hankittu tarvittavat lausunnot. voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
11745: Tämän jälkeen alkoi ns. valmistavat aikataulu- raavan kysymyksen:
11746: kokoukset lääneissä ja asianomaiset virkamiehet
11747: eivät ehtineet anomuksia käsitellä ennenkuin ko. Onko Hallitus tietoinen siitä, että
11748: kokoukset oli pidetty. Ounasjoen itäpuolelle Saarenkylän ja
11749: Kun lopulta oli päästy niin pitkälle, että ano- Meltauksen välillä ei ole saatu linja-auto-
11750: muksia voitiin ryhtyä käsittelemään, havaittiin, liikennettä alkamaan muodollisten syiden
11751: että tie- ja vesirakennushallituksen lausunto oli vuoksi, vaikka välillä on jo muu yleinen
11752: kielteinen säännöllisen liikenteen alkamiselle. liikennöiminen alkanut, ja jos on,
11753: Tätä ei ole voinut paikallinen väestö ymmärtää, mitä Hallitus aikoo tehdä tämän epä-
11754: kun tie- ja vesirakennuslaitdksen Lapin piiri oli kohdan korjaamiseksi?
11755: antanut ko. liikenteelle puoltavan lausunnon.
11756: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1969.
11757:
11758: Eino Sääskilahti.
11759:
11760:
11761:
11762:
11763: E 415/69
11764: 2
11765:
11766:
11767:
11768:
11769: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11770:
11771: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kenteillä oleva tienosa, jonka valmistuminen ja
11772: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, virallisesti yleiselle liikenteelle luovuttaminen
11773: olette kirjeellänne 9 päivältä huhtikuuta 1969 saattaa tapahtua useiden kuukausien, jopa vuo-
11774: n:o 391lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen denkin kuluttua. Vaikka tällainen rakenteilla
11775: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eino Sääs- oleva tienosa on voitu avata niinsanotulle oma-
11776: kilahden tekemän seuraavan sisältöisen kysymyk- vastuuliikenteelle, on tie- ja vesirakennushallitus
11777: sen: hakemusten johdosta ministeriölle antamissaan
11778: lausunnoissa aina ilmoittanut, ettei säännöllinen
11779: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että linja-autoliikenne tiellä vielä ole mahdollista. Mi-
11780: Ounasjoen itäpuolelle Saarenkylän ja nisteriö ei myöskään ole katsonut voivansa
11781: Meltauksen välillä ei ole saatu linja-auto- myöntää linja-autoliikennelupia tällaiselle tielle,
11782: liikennettä alkamaan muodollisten syiden jonka kunnosta ja rakenteesta johtuvista vahin-
11783: vuoksi, vaikka välillä on jo muu yleinen goista tienpitäjä ei ole katsonut voivansa vastata.
11784: liikennöiminen alkanut, ja jos on, Niin on asianlaita myös kysymyksessä olevan
11785: mitä Hallitus aikoo tehdä tämän epä- Marraskoski-Meltaus II välisen tien osalta,
11786: kohdan korjaamiseksi?'' jolla on töitä käynnissä eri tieosuuksilla jatku-
11787: vasti. Kun tieltä puuttuvat mm. kaiteet jotka
11788: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen liukkaan kelin ai'kana ovat liikenneturvallisuuden
11789: seuraavaa: kannalta välttämättömät, ei ministeriö ole katso-
11790: Käsitellessään linjaliikennelupahakemuksia nut voivansa sallia säännöllistä aikataulunmu-
11791: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö hank- kaista linja-autoliikennettä tällaisella keskenetäi-
11792: kii niistä tarvittaessa lausunnon asianomaisilta sellä tiellä eikä näin ollen myöntää sitä varten
11793: poliisi- ja muilta viranomaisilta, järjestöiltä ja linjalii:kennelupaa.
11794: kunnilta. Milloin ei ole selvyyttä tien laadusta Kysymyksessä oleva tieosa valmistunee 30
11795: ja kunnosta, hankkii ministeriö siitä lausunnon päivään syyskuuta1969 mennessä, jolloin se luo-
11796: tie- ja vesirakennushallitukselta. Tie- ja vesira- vutettaneen yleiselle liikenteelle. Tämän jälkeen
11797: kennushallituksen lausunnossa ilmenee tien laatu myös tien kunnossapitäjä, tie- ja vesirakennus-
11798: ja kunto, onko se valmis tai rakenteilla oleva, hallitus, vastaa vahingoista, jotka aiheutuvat
11799: onko se avattu yleiselle liikenteelle sekä onko tiestä. Vasta tällöin voidaan aloittaa tällä tiellä
11800: tie linjaliikenteelle kelpaavassa kunnossa. Varsin myös säännöllinen aikataulunmukainen linja-au-
11801: usein on todettu, että reittiin, jolla linja-auto- toliikenne.
11802: liikennettä tultaisiin harjoittamaan, sisältyy ra-
11803: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1969.
11804:
11805:
11806: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
11807: 3
11808:
11809:
11810:
11811:
11812: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11813:
11814: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen kunnat konstatera, att den rutt på viiken buss-
11815: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse trafik skulle idkas, omfattar någon under arbete
11816: av den 9 april 1969 nr 391 tili vederbörande varande vägdel, som kanske blir färdig och
11817: medlem av statsrådet för avgivande av svar officiellt överlåten för allmän trafik först flera
11818: översänt följande av riksdagsman Eino Sääski- månader eller t.o.m. något år senare. Fastän
11819: lahti ställda spörsmål: dylik under arbete varande vägdel har kunnat
11820: öppnas för s.k. trafik på egen risk, har väg- och
11821: "Är Regeringen medveten om att vattenbyggnadsstyrelsen i sina utlåtanden tili
11822: busstrafik österom Ounasjoki mellan ministeriet angående ansökningarna alltid medde-
11823: Saarenkylä och Meltaus icke kunnat in- lat, att regelbunden busstrafik på vägen icke
11824: ledas på grund av formella skäl, trots att ännu är möjlig. Ministeriet har icke heller ansett
11825: annan allmän trafik redan kommit i gång det möjligt att bevilja busstrafiktillstånd för
11826: på denna sträcka, och om så är fallet, sådan väg, där väghållaren icke har ansett sig
11827: vad har Regeringen för avsikt att göra kunna svara för skador, som uppstått på grund
11828: för avhjälpande av detta missför- av vägens skick och konstruktion.
11829: hållande?" Detta är fallet också i fråga om den i spörs-
11830: målet avsedda vägen Marraskoski-Meltaus II,
11831: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt på viiken arbeten fortsättningsvis är i gång på
11832: anföra följande: olika vägandelar. Då vägen bl.a. saknar räcken,
11833: I samband med behandlingen av ansökningar vilka vid hait före från trafiksäkerhetssynpunkt
11834: om busstrafiktilistånd införskaffar ministeriet är nödvändiga, har ministeriet icke ansett sig
11835: för kommunikationsväsendet och allmänna ar- kunna tiliåta regelbunden tidtabellsenlig buss-
11836: betena vid behov utlåtanden om ansökningarna trafik på en dylik halvfärdig väg och sålunda
11837: av vederbörande polis- eller andra myndigheter, icke heller ansett sig kunna bevilja busstrafik-
11838: organisationer och kommuner. Föreligger icke tillstånd för den.
11839: klarhet om vägens beskaffenhet och skick, in- Den ifrågavarande vägdelen torde bli färdig
11840: förskaffar ministeriet utlåtande därom av väg- före den 30 september 1969, då den överlåtes
11841: och vattenbyggnadsstyrelsen. Av väg- och vatten- för allmän trafik. Efter sagda tidpunkt svarar
11842: byggnadsstyrelsens ut1åtande framgår vägens också underhållaren av vägen, väg- och vatten-
11843: beskaffenhet och skick, huruvida vägen är fär- byggnadsstyrelsen, för skador som förorsakats
11844: dig eller under byggnad, om den öppnats för av vägen. Först då kan också regelbunden, tid-
11845: allmän trafik samt om den är i sådant skick att tabelsenligt busstrafik inledas på denna väg.
11846: den lämpar sig för busstrafik. Rätt ofta har man
11847: Hellsingfors den 8 maj 1969.
11848:
11849: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
11850: Kirj. ksm. n:o 69.
11851:
11852:
11853:
11854:
11855: Pennanen: Saimaan kanavan luotsaus- ja kanavamaksujen tarkis-
11856: tamisesta.
11857:
11858:
11859: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11860:
11861: Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan ensi kesää varten sovittu. Tämä merkitsee sitä,
11862: Saimaan kanavan korkeat kanava- ja Juotsaus- että on kyseenalaista, onko esimerkiksi Joen-
11863: maksut aiheuttavat sen, että puutavaran kul- suun syväsatamalla ensi kesän aikana mitään
11864: jetus tclevana laivauskautena Saimaan kanavan käyttöä.
11865: kautta muodostuu kannattamattomaksi. Viime Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11866: kesän aikaisista kokemuksista annettujen tie- jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
11867: tojen mukaan mm. Joensuun syväsatamasta läh- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11868: teneiden laivojen osalta kanavamaksut ovat lai- vaksi seuraavan kysymyksen:
11869: voista riippuen vaihdelleet 2 000-4 000 mark-
11870: kaan, jota kanavamaksua pidetään niin kor- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
11871: keana, että puutavaran kuljetus kanavaa käyt- Saimaan kanavan korkeat luotsaus- ja
11872: täen muodostuu täysin kannattamattomaksi. kanavamaksut tyrehdyttävät kanavassa
11873: Kun Saimaan kanavan vaikutuspiirissä ole- tapahtuvan puutavaraliikenteen sekä
11874: vat kaupungit mm. Joensuu, ovat 'sijoittaneet samalla saattavat toimettomaksi mm.
11875: ja joutuvat edelleen sijoittamaan huomattavasti Joensuun kaupungin syväsataman, ja jos
11876: varoja syväsataman rakentamiseen ja ylläpitoon, on,
11877: on välttämätöntä, että myös liikenne Saimaan mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11878: kanavassa toimii niin, että satamalle muodostuu ryhtyä kanavamaksujen tarkistamiseksi
11879: käyttöä. Joensuun seudun puutavaraviejien ta- niin, että laivakcljetukset Saimaan ka-
11880: holta on ilmoitettu, ettei yhtään kauppaa kul- navassa saadaan kannattaviksi?
11881: jetusten osalta Saimaan kanavan kautta ole vielä
11882: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1969.
11883:
11884: Antti 0. Pennanen.
11885:
11886:
11887:
11888:
11889: E 408/69
11890: 2
11891:
11892:
11893:
11894:
11895: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11896:
11897: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa pahtuvasta luotsauksesta. Tämä maksu perus-
11898: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tuu luotsausasetukseen ja se määräytyy aluksen
11899: olette kirjeellänne 9 päivältä huhtikuuta 1969, koon ja luetsatun matkan pituuden mukaan.
11900: n:o 392 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- Tässä yhteydessä on myös mainittava, että Sai-
11901: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antti maalla kanavan ulkopuolella ei suomalaisilla
11902: 0. Pennasen tekemän seuraavan sisältöisen ky- aluksilla ole luotsipakkoa. Tässäkin tapauksessa
11903: symyksen: aluksille Saimaalla koituvat kustannukset luot-
11904: sauksesta koostuvat huomattavalta osalta luot-
11905: "Onko Hallitus tietoinen siitä, et:tä seille maksettavista päivärahoista ja matkakor-
11906: Saimaan kanavan korkeat luotsaus- ja vauksista.
11907: kanavamaksut tyrehdyttävät kanavassa Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe-
11908: tapahtuvan puutavaraliikenteen sekä riölle sekä kauppa- ja teollisuusministeriölle
11909: samalla saattavat toimettomaksi mm. ovat eri yhteisöt ja intressipiirit erityisesti Itä-
11910: Joensuun kaupungin syväsataman, ja jos Suomesta tehneet useita esityksiä edellä mai-
11911: on, nittujen maksujen alentamiseksi tai poistami-
11912: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo seksi.
11913: ryhtyä kanavamaksujen tarkistamiseksi Koska Saimaan kanavalla liikenne on vasta
11914: niin, että laivakuljetukset Saimaan ka- alkuvaiheessaan ja kulumassa olevan vuodenkin
11915: navassa saadaan kannattaviksi?" on katsottava kuuluvan vielä eräänlaiseen yli-
11916: menokauteen kanavan liikenteessä, ei mitään vi-
11917: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- rallisia laskelmia kanavaliikenteen kannattavai-
11918: taen seuraavaa: suudesta verrattuna esim. muihin kuljetusmuo-
11919: Saimaan kanavan kautta kulkevassa liiken- toihin ole vielä käytettävissä.
11920: teessä peritään itse kanavassa lupamaksu sekä Edellä mainittujen yhteisöjen lisäksi asiaan
11921: maksu kanavaluotsauksesta. Näistä edellinen pe- ovat kuitenkin jo nyt kiinnittäneet huomiota
11922: rustuu kanavamaksuista annettuun lakiin ja ase- myös kanavan hoidosta ja liikenteestä vastuussa
11923: tukseen Saimaan kanavan väliaikaisista lupa- olevat viranomaiset.
11924: maksuista ja jälkimmäinen asetukseen Saimaan Saimaan kanavan liikenteessä perittävien
11925: kanavan väliaikaisesta liikennesäännöstä. Ka- maksujen tarkistaminen onkin parhaillaan vi-
11926: navamaksulain 3 §:n mukaan lupamaksu peri- reillä kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe-
11927: tään kanava-alueen vuokrasopimuksesta johtu- riössä. Ratkaisua tehtäessä joudutaan kiinnittä-
11928: vien vuotuisten erityisten menojen peittämi- mään huomiota siihen, että lupamaksu on lain
11929: seksi. Luotsauskustannuksista huomattava osa mukaan tarkoitus periä SNTL:lle menevän
11930: koostuu luotseille tulevista päivärahoista ja vuokramaksun peittämiseksi ja että luotsaus-
11931: matkakorvauksista. kustannuksiin kuuluu huomattava osa luotseille
11932: Lisäksi kanavan kautta kulkevat alukset maksettavia päivärahoja ja matkakorvauksia,
11933: joutuvat maksamaan majakkamaksun. Tämän mitkä ovat olennainen osa luotsien palkkauk-
11934: maksun alukset joutuisivat joka ,tapauksessa sesta ja siihen, mikä vaikutus mahdollisella mak-
11935: maksamaan olipa niiden lähtö- tai tulosatama sujen alentamisella on muihin, esim. maakulje-
11936: missä tahansa Suomessa. Tämä maksu perustuu tusmuotoihin. Lopullisesti asian ratkaisee val-
11937: majakkamaksulakiin ja sen nojalla annettuun tioneuvosto kulkulaitosten ja yleisten töiden
11938: asetukseen. ministeriön esityksestä. Ratkaisu pyritään saa-
11939: Edelleen alukset joutuvat suorittamaan mak- maan samoihin aikoihin kun Saimaan kanava
11940: sun itse Saimaan vesistössä kanavan jälkeen ta- tänä keväänä avataan liikenteelle.
11941: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1969.
11942:
11943: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
11944: 3
11945:
11946:
11947:
11948:
11949: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
11950:
11951: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen avgift grundar sig på lotsningsförordningen och
11952: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse den bestämmes efter fartygets nettodräktighet
11953: av den 9 april 1969 nr 392 tili vederbörande och lotsningsdistansen. I detta sammanhang
11954: medlem av statsrådet för avgivande av svar kan även nämnas, att lotstvånget icke gäller
11955: översänt följande av riksdagsman Antti 0. Pen- finska fartyg på Saimen utanför kanalen. Också
11956: nanen stäHda spörsmål: i detta fall uppstår fartygens kostnader för lots-
11957: ning på Saimen tili stor del av lotsarna tillkom-
11958: "Är Regeringen medveten om att de mande dagtraktamenten och reseersättningar.
11959: höga lotsnings- och kanalavgifterna i Hos ministeriet för kommunikationsväsen-
11960: Saima kanal har en stagnerande inver- det och allmänna arbetena samt hos handels-
11961: kan på trävarutrafiken i kanalen och och industriministeriet har olika sammanslut-
11962: samtidigt leder tili att bl. a. djupham- ningar och intressegrupper särskilt från Östra
11963: nen i Joensuu stad blir overksam, och Finland gjort flera framställningar angående
11964: om så är failet, sänkning eller avskaffande av de ovannämnda
11965: vilka åtgärder ämnar Regeringen avgifterna.
11966: vidta för justering av kanalavgifterna Enär trafiken i Saima kanal ännu befinner
11967: så, att fartygstransporterna i Saima ka- sig i begynnelseskedet, och innevarande år
11968: na! blir lönande?" också hör anses höra tili ett slags övergångs-
11969: period i kanaltrafiken, står några officiella be-
11970: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt räkningar om kanaltrafikens lönsamhet i jäm-
11971: anföra följande: förelse t. ex. med andra former av transport
11972: Vid trafik genom Saima kanal uppbäres i ännu icke tili förfogande.
11973: själva kanalen tiliståndsavgift samt avgift för Utom de ovan nämnda sammanslutningarna
11974: kanallotsning. Förstnämnda avgift grundar sig har även de myndigheter som är ansvariga för
11975: på lagen om kanalavgifter och förordningen om skötseln av kanalen och trafiken i den fäst upp-
11976: interimistiska tillståndsavgifter för Saima ka- märksamhet vid denna sak.
11977: na! och den senare på förordningen innefattande En justering av de avgifter som uppbäres
11978: interimistisk trafikstadga för Saima kanal. En- för trafiken i Saima kanal är också som bäst
11979: ligt 3 § lagen om kanalavgifter uppbäres tili- anhängig i ministeriet för kommunikationsvä-
11980: ståndsavgiften för täckande av de årliga sär- sendet och allmänna arbetena. I samband med
11981: skilda utgifter, som härröra av avtalet angående avgörandet måste uppmärksamhet fästas vid
11982: utarrendering av kanalområdet. Av lotsnings- att tillståndsavgiften enligt lag uppbäres för
11983: kostnaderna består en avsevärd del av lotsarna täckande av arrendeavgiften tili SRRF, och att
11984: tillkommande dagtraktamenten och reseersätt- lotsningskostnaderna tili stor del består av lot-
11985: ningar. sarna tillkommande dagtraktamenten och rese-
11986: Dessutom måste fartyg som passerar genom ersättningar, vilka utgör en väsentlig del av
11987: kanalen erlägga fyravgift. Denna avgift skulle lotsarnas avlöning, och på den inverkan en even-
11988: fartygen i varje fall vara tvungna att erlägga tuell sänkning av avgifterna skulle ha på andra
11989: oberoende av avgångs- ellet ankomsthamnen i former av transport, t. ex. landtransporterna.
11990: Finland. Denna avgift grundar sig på lagen om Saken kommer slutgiltigt att avgöras av statsrå-
11991: erläggande av fyravgift och på den med stöd av det på framställning av ministeriet för kommu-
11992: sagda lag givna förordningen. nikationsväsendet och allmänna arbetena. Av-
11993: Vidare är fartygen tvungna att i själva Sai- sikten är att försöka få avgörandet klart vid
11994: mens vattendrag erlägga en avgift för lots- ungefät den tidpunkt då Saima kana! denna vår
11995: ningen efter passerandet av kanalen. Denna öppnas för trafik.
11996: Helsingfors den 8 maj 1969.
11997:
11998: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
11999: Kirj. ksm. n:o 70.
12000:
12001:
12002:
12003:
12004: Pesola ym.: Keinomunuaispotilaiden hoitomahdollisuuksien lisää-
12005: misestä.
12006:
12007:
12008:
12009: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12010:
12011: Viime päivinä on jälleen saatu luikea varsin hoitdkustannukset ovat n. 600 mk. Tämä mer-
12012: jäl1kyttäviä selontekoja siitä, kuinka suppea lää- kitsee sitä, että !kuuikausikustannuikset muodos-
12013: käriryhmä on jälleen joutunut rvaHtsemaan keino- tuvat aina 2 400 mk:ksi. Näistä kuluista potilas
12014: munuaispotilaiden joukosta ne, joiden elämä saa sairausvakuutuksen kautta vain noin pari-
12015: tullaan säilyttämään 1a ne, joiden elämän säily- sataa markkaa. Muu osa jää potilaan itsensä
12016: misestä ei yhteiskunnan toimes'ta tulla huolehti- kustannettava'ksi.
12017: maan. Osa yhteiskuntamme jäsenistä on .tällä Keinomunuaishoidon !kustannuikset on ulko-
12018: päätoksellä tuomittu ennenaikaiseen kuolemaan mailla tk:atsottu potilaalle siksi raskaaksi, että
12019: hoidon puutteessa. valtio esim. Ruotsissa korrvaa hoidon, myös ko-
12020: Huolimatta luikuisista eri :tahoilta tehdyistä tihoidon, kokonaisuudessaan. Suomessa ei näin
12021: ehdotuksista ei maamme keinomunuaistilannetta ole asian laita.
12022: dle valtiovallan toimesta pystytty saattamaan Keinomunuaispotilaan hoitoa ja sen kustan-
12023: sellaiseksi, että potilaiden vä1ttämätön hoito nuksia on verrattu usein hengityslaitepotilaan
12024: voitaisiin turva<ta. On laskettu, että keinomunuai- hoitoon ja siitä aiheutuviin kustannuksiin.
12025: sia tarvittaisiin yhteensä sata. Niitä on hankittu Kummankin kohdalla konehoito on välttämä-
12026: vain noin 40. Sairaatoiden keinomunuaiset ovat- töntä. Hengityslaitepotilaiden kohdalla kotihoi-
12027: kin jatkuvassa käytössä. Niiden ikdhdalla, joita don !kustannuksista huolehtii valtio, keinomu-
12028: ei ole kelpuutettu sairaalahoitoon, ratkaisee elä- nuaispotilaan kohdalla kustannuksista huolehtii
12029: män ja:tikumisen se, onffco asianomaisella rahaa jälleen potilas itse.
12030: hankkia hoito omin avuin. Sosiaalisen .turvalli- On osoittautunut, että kotihoito on kustan-
12031: suuden kannalta ei ole hyväksyttävää se, että nuksiltaan tuntuvasti laitoshoitoa halvempaa.
12032: avun saanti sairauteen riippuu avuntarpeessa Useissa tapauksissa potilas ja hänen perheensä
12033: olevan varallisuudesta. saattavat huolehtia erinäisistä hoitotoimenpi-
12034: Keinomunuaisten hankinnan esteistä on esi- teistä ja näilläkin keinoin !kustannusten laskua
12035: tetty, että ratikaiseva kysymys on hoitohenkilö- saada aiikaan, ja nimenomaan hoitohenkilöstön
12036: kunnan ja muun alan ammattikunnan vähyys. osalta, sillä palkkauskuluthan muodostavat sekä
12037: On väitetty, että itse kojeiden hankinta ei ole hengityslaite- että keinomunuaispotilaiden koh-
12038: tässä tapauksessa ongelma. Jos näin on, on var.- dalla ehJkä tuntuvimman menoerän. Kotihoidon
12039: sin outoa, ettei alan koulutustoimintaa ole te- myönteiseksi puoleksi on myös laskettava se,
12040: hostettu. että kotihoidolla vapautetaan !kallis sairaala-
12041: Koska sairaalahoitoa ei ole riittävästi pystytty paikka. Olisi mitä pikimmin päästävätikin siihen,
12042: järjestämään, on alettu suunnitella keinomu- että !kotihoidon mahdollisuudet otetaan käyttöön
12043: nuaispotilaiden kotihoitoa. Tässä mielessä on myös !keinomunuaispotilaiden kohdalla ja sa-
12044: perustettu!kin jo yksityinen !kotihoitokeskus. Ko- malla huolehditaan siitä, että lkeinomunuaispoti-
12045: tihoidon on 'laskettu tulevan valtiolle tuntuvasti laiden hoitokustannukset kokonaisuudessaan
12046: sairaalahoitoa halvemmaksi. Hoitokerran on korvataan 'Valtion varoista.
12047: lasikettu maksavan sairaalassa n. 500,- kun sen Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
12048: sijaan kotihoito maksaa n. 300,-. Itse koti- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
12049: hoitoikeskuksen perustaminen on tullut maksa- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12050: maan n. 50 000 mk. Potilaan omat viikoittaiset vastattavaksi :seuraavan kysymyksen:
12051: E 375/69
12052: 2
12053:
12054: Onko hallitus tietoinen siitä, että lkei- aikooko hallitus ryhtyä toimenpltel·
12055: nomunuaispotilaidemme !kohdalla asian- siin keinomunuaispotilaiden hoitomah-
12056: omaisen varallisuus on ratlkaisevasti vai- dollisuuksien lisäämiseksi sekä huo-
12057: lkuttamassa siihen, saaiko hän sairau- mioimaan tässä yhteydessä nimenomaan
12058: tteensa hoitoa, ja että keinomunuaishoi- mahdollisuudet ikotiho1tokeslkulksen käyt-
12059: dossa -tarvittavan henkilökunnan kou- tämiseen selkä hoidon saattamiseksi ikei-
12060: luttamisesta ei riittävässä määrin ole nomunuaispotilaille !kokonaisuudessaan
12061: huolehdittu, ja jos on, täysin ilmaiseksi?
12062: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1969.
12063:
12064: Peklka Pesola. E. J. Paavola. Armas Leinonen.
12065: Juuso Häikiö.
12066: 3
12067:
12068:
12069:
12070:
12071: Ed u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
12072:
12073: Valtiopäivajärjestyksen 37 § :n 1 momentissa tyistä keinomunuaisosastoa. Kun tehohoidon
12074: mainitussa tarlkoituJksessa Te, Herra Puhemies, osastolta edellytetään suurta toimintavalmiutta,
12075: olel;te 9 päivänä huht~kuuta 1969 päivätyn lkir- voidaan siellä huolehtia myös keinomunuaishoi-
12076: jeenne n:o 394 ohella toim~ttanut valtioneuvos- don antamisesta, etenkin kun tehohoidon
12077: ,ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- osaston tehtäviin yleensä kuuluu tmyös äkillisesti
12078: sanedustaja PekJka Pesolan ym. kirja!llisesta ky- hengitysha!lvaukseen sairastuneiden hoito. Pit-
12079: symyksestä n:o 70, jossa tiedustdlaan: käaikaisen sairauden vuoksi säännötlisesti lkei-
12080: nomunuaishoitoa tarvitsevista olisi niin ikään
12081: "Onlko Ha1litus tietoinen siitä, että kei- huolehdittava kesikussairaalapiirehtäin. Hoito-
12082: nomunuaispotilaidemme kohdalla asian- mahdollisuuksien hajasiijoituiksen puolesta pu-
12083: omaisen varallisuus on ra:tikaisevasti vai- huu sdkin, että osa poti1aista voi olla työssä.
12084: kuttamassa siilien, saako hän sairau- Sen vuoksi on tärikeää, että potilaan hoito voi-
12085: 'teensa hoitoa, ja että keinomunuaishoi- daan järjestää mahdollisimman lähellä hänen
12086: dossa ·tarvilttavan henkilökunnan kou- kotipai:klkaansa. Näin oHen ei ole 'tarikoitu!ksen-
12087: luttamisesta ei riittävässä määrin ole mukaista pyrikiä perustamaan erityisiä !hoi!to-
12088: huolehdittu, ja jos on, keskuiksia pivkäailk:aista keinomunuaishoitoa lkai-
12089: aikooko hallitus ryhtyä toimenpitei- paavi1le, vailk:kalkin jwkisuudessa on esiintynyt
12090: siin keinomunuaispotilaiden hoitomah- tämi:n suuntaisia ehdotuksia.
12091: dollisuubien lisäämiseksi sekä huo- Keinomunuaishoito hoitomuotona on vielä
12092: mioimaan tässä yhteydessä nimenomaan verraten uusi ja on hyvin }'1Il1märretitävää, että
12093: mahdollisuudet kotihoi,tokeskuksen käyt- tarpeen tyydy,ttäminen tältä osin vaatii oman
12094: tämiseen sekä hoidon saattamiseksi kei- ailkansa jo henkilökunnan lkoulutuksenkin
12095: nomunuaispotilaille kokonaisuudessaan vuoksi. S~ksi hoitomahdollisuu~sia keinomu-
12096: !täysin ilmatseksi?" nuaishoidon alalla ei ole vielä voitu kehittää
12097: riittävässä määrin tmaassaimme. Samahla on kui-
12098: tenkin huomattava, että monien aki!llisesti sai-
12099: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- rastuneiden tai vammautuneiden samoin ikuin
12100: taen seuraavaa: pi tikäaiikai:sten potilaiden hoiJtomahdollisuudet
12101: Keinomunuaishoitoa ·tarvitaan sekä äilcillisesti eivät vielä nykyrsin riitä hoidon !tarpeen tyydyt-
12102: sairastuneiden ja vammautuneiden että pi,~kä tämiseen. Näin ollen on }'lillmärrettävä, että esi-
12103: ailkaista munuaisten toiminnan vajausta pote- merkiksi keskussairaaloiden kuntainliittojen hal-
12104: vien hoidossa. Mahdollisuudet an!taa keinomu- lintoelimissä on kiinnitetty enemmän ihuomiota
12105: nuaishoitoa on nimenomaan äkillisesti tarvit- ohimeneviä sairauksia ja vail1moja kuin phikä-
12106: ta'Van hoidon vuolk:si hajasijoitettava riittävässä ai!kaisia parantumattomia sairauksia potevien
12107: määrin eri puolille lmaata. Kun kysymyksessä hoiltoon. Hoitomahdollisuuksia on ku1tenkin
12108: on erikoislääkädjohtoinen toiminta, on hajasijoi- jatkuvasti pyritty ikehft,tämään ja edistämään
12109: tusta keskussairaaloihin pidettävä ll:arkoituiksen- kaiiktlla lääketieteen eri!ko1sailoi1la. Suppeilla eri-
12110: muikaisena, vaikkakin eräät niistä ovat siksi koisaloi'lla .järjestettävis,tä hoitomahdollisuuk-
12111: pieniä, että lkeinomunuaishoidon ,tapaisten toi- sista laaditaan lääkintöhallituksessa parhaillaan
12112: mintamuotojen sisällyttäminen sairaalan :työoh- kunnallisista yleissairaaloista annetussa laissa
12113: jelmaan ei helposti käy päinsä. Kun k:einomu- tarkoitettua yleissuunnitelmaa, jonka tarkoituk-
12114: nuaishoitoa saavien potHaiden Juikumäärä ei sena on esittää suuntaviivat mainituilla aloilla
12115: yleensä ole suuri, voidaan menetellä siten, että järjestettävistä hoitomahdollisuuksista.
12116: keinomunuaishoidon järjestäminen annetaan te- Keinomunuaishoitoa saaneeha podlaalta sai-
12117: bohoidon osaston tehtäväksi perustamaHa eri- raalalle perittävät maksut ovat riippuvaisia
12118: 4
12119:
12120: siitä, onko hoito voitu järjestää poliklinikassa vai vitsevien osalta, on asianmukaista selvittää
12121: onko potilaan ottaminen sairaalaan ollUit välttä- kai!ldki ne sairaudet ja vammat, joita potevat
12122: mätönltä. PoJ.ilkliinisesta hoidosta peritään en- tarvitsevat pilikäaikaista sairaalahoitoa. Osittais-
12123: simmäisen käynnin jälkeen perusma!ksuna 3,00 ralikaisujen teko tällaisessa !kysymyksessä ei lkäy
12124: malik!kaa ja lisä!ksi taboratoriotutkimuksista 0,75 päinsä, !koske se helposti johtaa huomattavan
12125: marl.&aa eli yhteensä 3,75 :markkaa. Kun sai- epäoikeudenmulkaisiin tulolksiin. Kotona järjes-
12126: raalahoidosta peritään tavallinen hoitopäivä- tettävästä keinomunuaishoidosta ikäyitettävissä
12127: maksu, yleensä 6 marhl:aa, ei :myöskään pari olevat !kokemukset ovat vielä erittäin vähäiset.
12128: kolme vuorokautta kestävästä hoitoikerrasta Jos sen kehittäminen osoittautuu tarlkoituksen-
12129: suoritettavaa m~ksua voida pitää suurena. Maik- mulkaisdksi, olisi potilaalle aiheutuvien !kustan-
12130: suttoman iSairaalahoidon järjestämisessä on ny- nusten helpottamiseksi haJJkittava tarpeellisten
12131: kyisin noudatettu sitä periaatetta, että korvauk- muutosten teikoa ·sairausvaikuutus~aikiin, ikoska
12132: setJta hoidetaan sairaalassa vain ne potilaat, joi- sen tarlkoituksena on säännellä muualla kuin
12133: den hoito yhteiskunnan yleisten etujen rvuolksi sah~aalassa järjestetystä hoidosta aiheutuvien
12134: on välttämätöntä ja eräissä tapauksissa toimeen- kustannusten johdosta potilaalle myönnettävä't
12135: pantava myös pa!k:kdkeinoja käyttäen. Jos tästä etuudet.
12136: periaatteesta luorvutaan keinomunuaishoi'toa tar-
12137: Helsingissä 5 päivänä toukolkuuta 1969.
12138:
12139: Sosiaali- ja :teweysministeri A-L. Tiekso.
12140: 5
12141:
12142:
12143:
12144:
12145: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12146:
12147: I det syfte 37 § 1 mom. rilksdagsordningen beredskap, kan den också ombesörja dialysvård,
12148: anger ihar Ni, Herr Talman, rmed Eder skrirvelse särskilt på grund av att det vanligen också
12149: av den 9 april 1969 nr 394 tili vederbörande åligger denna avdelning att sköta patienter som
12150: medlem av ,statsrådet för avgivande av svar plötsligt drabbats av andningsförlamning. De
12151: översänt avskrift av följande, av riksdagsman som på grund av långvarig sjukdom regelbundet
12152: Pekka Pesola rm. fl. ställda skriftliga spörsmål behöver dialysvård skulle likaså vårdas inom
12153: nr 70: respektive centralsjukhusdistrikt. För en decen-
12154: tralisering av vårdmöjligheterna talar också den
12155: "Är Regeringen medveten om atlt ihos omständigheten, att en del av patienterna kan
12156: oss i fråga om dialyspatienter vederbö- vara i arbete. Det är därför viktigt att en patient
12157: randes förmögenihet i avgörande grad in- kan vårdas så nära sin hemort som möjligt. Det
12158: vellkar på frågan huruvida lihan får vård är därför inte ändamålsenligt att bemöda sig om
12159: för sin rsjukdom, ocih att tillrädklig om- att inrätta särslkilda vårdcentraler för dem som.
12160: sorg inte ägnatrs utbildningen av nödig behöver långvarig dialysvård, eiihuru förslag i
12161: personai för dialysvård, och om så är denna rilktning har förekommit i offentligheten.
12162: fallet DiaJ.ysvården är alltjämt en ,relativlt ny vård-
12163: ämnar Regeringen vidtaga åtgärder form ocih det är he1t förståeligt, att det kräver
12164: för att öka diaJ.yspatienternas möjlighe- sin tid innan behovet härvidlag kan tillgodoses
12165: ter itillrvård samt för att i detta samman- ens med tanke på personalens utbildning. Där-
12166: ihang särskilt bealkta möjligheterna att för har tillräckliga möjligheter tili diruysvård
12167: anlita en hemvårdscentral sailllt för att ännu inte kunnat skapas i vårtt Jand. Samtidigt
12168: göra dialyspatienternas vård iihe1t gra- bör dodk observeras, att möjligheterna ti!ll vård
12169: tis?" för många plötsligt insjuknade eller skadade,
12170: Hksom för långvarigt sjuka patienter, ännu inte
12171: Såsom svar på detlta spörs:mål får jag vörd- är tillrädlcliga för att tillgodose behovet av
12172: samt anföra följande: vård. Fördenskull är det förståeligt, att t. ex.
12173: Dialysvård erfordras vid vård såväl av plöts- inom de administrativa organen för central-
12174: ligt insjulknade och skadade som av pa'tienter sjulkhusens kommunalförbund de patienter som
12175: med långvariga defelkter i njurfunktionema. lider av tiUfälliga sjuikdomar oah rskador ägnats
12176: Möjligiheterna att ge dialysvård llnåste, särskilt mera uppmätiksanihet än de SOilil har långvariga
12177: med tanlke på vård som behövs snabbt, i :till- obotliga sjukdomar. Bemödandena har dodk
12178: räck:ligt hög grad decentraliseras oah fördelas hela .tiden gått u't på att u'IJVedkla och främja
12179: mellan olilka de1ar av landet. Då det rör sig om vårdmöjligheterna inom alla rmedicinsb spe-
12180: en vetiksamhet, som måste ledas av speciallä- cialområden. Över rvårdmöjlighetema inom
12181: kare, måste en spridning av den tili olilka cent- begtänsade specialområden utarbetas just nu
12182: ralsjulkhus anses ändamålsenlig, ehuru en del vid medicinalstyrelsen en sådan allmän pian
12183: av dessa sjulkhus är så små a~t det inte är Jätt som arvses i lagen om komlm.una:Ia aRmänna
12184: att inpassa en sådan verksamiihetsform som dia- sjukhus och som avser a'tt ange dktlinjerna för
12185: lysvård i arbetsprogrammet rvid respe'ktive de ,vårdmöjHgiheter som skall anordnas inom
12186: sjukhus. Då antalet patienter som får dialys- nyssnämnda områden.
12187: vård i regel inte är sltort, kan dia1ysvården an- De avgifter som en dialyspatient påföres vid
12188: förtros avdelningen för intensiv:vård. Härigenom sjukhus är beroende av huruvida vården har
12189: behöver ingen särskild avdelning för dia1ysvård kunnat ges vid poliMinik eller om det varit
12190: inrättas. Emedan det förutsäm:es, att en avdel- nödvändigt au :ta in patienten på sjulkhus. För
12191: ning för intensivvård innehar en hög grad av po!iJklinikvård uppbärs efter första besäket i
12192: E 375/69
12193: 6
12194:
12195: grundavgift 3,00 matlk och dessutom för labo- och skador vid rvillka patienterna behöver rvårdas
12196: ratorieundersOkningar 0,75 marlk, dvs. sam:man- på sju!khus under en lång tid. Det går inte att
12197: lagt 3,75 mattk. För sjukhusvåtd uppbäres åstad!k:omma partiehla lösningar i en ftåga som
12198: gängse avgift per vårddag, dvs. i regel 6 matk. denna, emedan sådana läH leder t111 mydket
12199: Betalningen per gång för vård som rvarje gång orät!tvisa resultat. I fråga om dialysrvård i hem-
12200: krärver ett par, tre dygn lkan därför inte heller men föreligger än så länge mycket ringa erfa-
12201: anses dyr. Vid anordnande av avgiftsfri sjuk- renhet. Om det visar sig ändamålsenligt att
12202: husvård ti:liämpas för näwarande principen, att utveclkla denna vårdform, borde nödiga ändtin-
12203: utan ersät!tning vårdas vid sjukhus endast de gar av sjukförsäkringslagen övervägas i syfte
12204: patienter, sd1n det med ,tanke på sam!hällets att nedbringa ikostnaderna för patienterna, eme-
12205: aMmänna bästa är nödvändigt att vårda och som dan nämnda [ag avser att reglera de förmåner
12206: i vissa fall även måste omhändertas med hjälp sotm beviljas patienter med aniledning av kost-
12207: av tvångsmedel. Om denna princip frångås när nader för vård som getits annanstans än på
12208: det gäller dem ISOffi lx!höver dialysvård, är delt sjukhus.
12209: motiverat att utreda aLla de slag av sjukdomar
12210: Helsingfors den 5 tmaj 1969.
12211:
12212: Social- och säJsovårdsminister A-L. Tiekso.
12213: Kirj. ksm. n:o 71.
12214:
12215:
12216:
12217:
12218: Paasivuori ym.: Ammattikoulutuksen järjestämisestä työvoiman
12219: tarvetta vastaavasti.
12220:
12221:
12222: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12223:
12224: On sanottu, etä nykyisen laajan työttömyy- lutusalojen työmarkkinatutkimuksia, ennustei-
12225: den yhtenä tärkeänä syynä on ammattikoulu- den laatimista koulutustarpeesta sekä koulu-
12226: tuksen puute. Mutta tosiasiassa myöskin am- tuksen suuntaamista työvoiman tarpeen mu-
12227: mattikoulutuksen saaneiden keskuudessa on kaisesti tarvittaisiin kipeästi. Koulutushan ei
12228: laajaa työttömyyttä. Esimerkkeinä mainitta- toki saa olla itsetarkoitus, vaan nuoria on kou-
12229: koon mm. insinöörit, teknikot, merkonomit ja lutettava sellaisia ammatteja varten, joissa on
12230: sairaanhoitajat. myös työvoiman tarvetta.
12231: Työtä vailla olevia insinöörejä ja teknikoita Tilastojen tekeminen, ennusteiden laatimi-
12232: oli viime tammikuussa yli 500 työpaikkojen nen ja ammattikoulutustarpeen selvittäminen
12233: tarjonnan ollessa vain n. 120-130. Tänä ke- sekä koulutuksen järjestäminen tarpeen mukai-
12234: väänä valmistuvista insinööreistä ja teknikoista sesti kuuluu valtiovallalle ja työvoimaviran-
12235: vain n. 10-15 %:lla on varma työpaikka tie- omaisille, jotta ei tapahtuisi virheellistä koulu-
12236: dossaan. Myös merkonomeja on runsaasti työt- tusinvestointia vahingoksi nuorille ihmisille ja
12237: töminä ja keväällä valmistuvilla n. 6 OOO:lla yhteiskunnalle itselleen.
12238: nuorella on varsin synkät työllisyysnäkymät Edellä esitettyyn sekä valtiopäiväjärjestyk-
12239: edessään. Myös vasta valmistuneilla sairaan- sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12240: hoitajilla on suuria vaikeuksia työhön sijoittu- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12241: misessa. Sairaanhoitajaliiton tietojen mukaan vaksi seuraavan kysymyksen:
12242: työpaikkoja hakevien määrä on nykyisin nelin-
12243: kertainen avoinna oleviin työpaikkoihin verrat- Onko Hallitus tietoinen ammatti-
12244: tuna, kun se vielä vuosina 1963-66 oli vain koulutuksen useiden eri alojen sekä
12245: kaksinkertainen. niiden työvoiman tarpeen välisestä cpä-
12246: Sairaanhoitajien kohdalla Lääkintöhallitus suhteesta, ja jos on,
12247: tekee parhaillaan työmarkkinatutkimusta Jaa- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12248: tien sen pohjalla ennusteen sairaanhoitajien ryhtyä tilastojen ja ennusteiden laadi-
12249: koulutustarpeesta. Tämä tutkimus valmistunee tuttamiseksi sekä ammattikoulutuksen
12250: kuluvan kevään aikana. Tiettävästi myös Mer- järjestämiseksi niin, että se vastaa a.o.
12251: konomiliitto suorittaa tutkimuksen merkono- alan työvoiman tarvetta?
12252: mien työhön sijoittumisesta. Muidenkin kou-
12253: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1969.
12254:
12255: Tyyne Paasivuori. Sylvi Siltanen. Heikki Hykkäälä.
12256:
12257:
12258:
12259:
12260: E 442/69
12261: 2
12262:
12263:
12264:
12265: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12266:
12267: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- hallitus on esittänyt toivomuksen, ettei opiske-
12268: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- lijamääriä pienennettäisi ilman sen suostu-
12269: hemies, olette kirjeellänne 9 päivältä huhti- musta.
12270: kuuta 1969 n:o 71 lähettänyt valtioneuvoston Yleisenä lähtökohtana on eri ammatteihin
12271: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- koulutettavien määriä arvioitaessa pidettiivä
12272: taja Tyyne Paasivuoren ym. tekemän seuraa- yhteiskunnan kokonaisetua. Tällöin koulu-
12273: van sisältöisen kysymyksen: tusta ei voida mitoittaa vain kulloinkin !yö-
12274: markkinoilla vallitsevan, suhdanteista riippu-
12275: "Onko Hallitus tietoinen ammatti- van, hetkellisen pienimmän kysynnän mukai-
12276: koulutuksen useiden eri alojen sekä sesti. Tarkoituksenmukaista olisi pitää koulu-
12277: niiden työvoiman tarpeen välisestä epä- tus niin laajana, että sellaisinakin aikoina, jol-
12278: suhteesta, ja jos on, loin koko tarjolla oleva työvoima pystytään
12279: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo työllistämään, riittää myös erikoiskoulutuksen
12280: ryhtyä tilastojen ja ennusteiden laadi- saaneita. Koulutuskapasiteetin rajoittaminen
12281: tuttamiseksi sekä ammattikoulutuksen heikon työllisyyskauden johdosta merkitsisi
12282: järjestämiseksi niin, että se vastaa a.o. sitä, että nykyistä suurempi osa nuorista ikä-
12283: alan työvoiman tarvetta?" luokista jätettäisiin kouluttamatta. Työpaikan
12284: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- saanti on kuitenkin paljon helpompaa koulu-
12285: vasti seuraavaa: tettuna kuin kouluttamattomana.
12286: Kysymyksessä erityisesti mainituilla koulu- Tältä pohjalta katsoen näyttää teknillisten
12287: tusaloilla ylittää valmistuneiden opiskelijoiden ja kaupallisten oppilaitosten tämän hetkinen
12288: määrä tällä hetkellä heille tarjolla olevien työ- koulutuskapasiteetti vastaavan suunnilleen kou-
12289: paikkojen luvun. Ammattioppilaitoksissa ovut lutustarvetta, joskin on myös todettava, ettei
12290: nyt opiskelemassa ns. suuret ikäluokat. Juuri lisätarvetta kouluttamiseen näillä aloilla ole.
12291: kun laajentuneen koulutuskapasiteetin osuus Terveydenhuoltoaloille koulutettavien määrät
12292: tuli voimakkaimpana esiin, vallitsi maassamme tullaan tarkistamaan ja mukauttamaan tarvetta
12293: myös runsain työttömyys. Näistä syistä, ja kun vastaaviksi.
12294: teknillisistä ja kauppaoppilaitoksista opiskeli- Mainittakoon myös, että valtioneuvosto on
12295: jat valmistuvat keväällä samanaikaisesti koko 30. 11. 1967 asettanut koulutusrakennekomi-
12296: maassa, on vastavalmistuneiden sijoittuminen tean, jonka tehtävänä on 1 ) laatia elinkeino-
12297: työmarkkinoille tuottanut vaikeuksia. Tässä ja ammattirakenteen sekä tehtävien luonteen
12298: yhteydessä on myös todettava, kun kaikkien muuttumiseen perustuva selvitys peruskoulun
12299: edellytykset erilaisesta työkokemuksesta ja jälkeisen koulutuksen eri alojen ja asteiden
12300: opiskelumenestyksestä johtuen eivät ole saman- määrällisten suhteiden kehityksestä ottaen huo-
12301: laiset, että vastavalmistuneiden sijoittuminen mioon kansantulon kasvun ja koulutusraken-
12302: työelämään tapahtuu usein asteittain lähimmän teen kehityksen välisen riippuvuussuhteen ja
12303: vuoden aikana, osan joutuessa täydentämään 2 ) tutkia määrällisten suhteiden kehityksen
12304: työkekemustaan ja kypsymään vaativiin tehtä- heijastusvaikutuksia peruskoulun jälkeisen kou-
12305: viin aluksi harjoittelijaluontoisissa tehtävissä. lutuksen eri alojen ja asteiden keskinäisiin
12306: Insinöörien ja teknikoiden sijoittumisen on organisatoorisiin suhteisiin. Komitea saanee
12307: kuitenkin jo todettu tänä keväänä olevan pa- työnsä valmiiksi aivan lähipäivinä. Tämän ;;yön
12308: remman kuin viime vuonna vastaavana ajan- toivotaan antavan suuntaviivat koulutusraken-
12309: kohtana. teemme kehitykselle.
12310: Sairaanhoito-oppilaitoksissa opiskelevien mää- Tärkeänä pidettävän tutkimus- ja suunnitte-
12311: rät on tähän asti määrännyt lääkintöhallitus. lutyön tehostamiseksi opetusministeriö on teh-
12312: Terveydenhuolto-opetuksen siirtyessä 1. 7. nyt esityksen erillisen suunnittelutoimiston pe-
12313: 1968 opetusministeriön alaisuuteen lääkintö- rustamiseksi ammattikasvatushallitukseen.
12314: Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1969.
12315:
12316: Opetusministeri Johannes Virolainen.
12317: 3
12318:
12319:
12320:
12321:
12322: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12323:
12324: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen vår konstaterats vara bättre än senaste år vid
12325: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- motsvarande tidpunkt.
12326: velse av den 9 april 1969 nr 71 tili veder- Antalet studerande vid sjukvårdsundervis-
12327: börande medlem av statsrådet för avgivande ningsanstalterna har hittilis bestämts av me-
12328: av svar översänt följande av riksdagsman dicinalstyrelsen. Då hälsovårdsundervisningen
12329: Tyyne Paasivuori m. fl. ställda spörsmål: 1. 7. 1968 underställdes undervisningsministe-
12330: riet, har medidnalstyrelsen uttalat önskemålet,
12331: "Är Regerlngen medveten om den att de studerandes antal icke skulle minskas
12332: disproportion som råder mellan yrkes- utan dess medgivande.
12333: utbildningen inom flera olika områden Den allmänna utgångspunkten för bedöm-
12334: och behovet av arbetskraft inom dessa ningen av hur stort antal personer som skall
12335: områden, och om så är fallet, utbildas för olika yrken bör vara samhällets
12336: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- helhetsintresse. Härvid kan utbildningen icke
12337: taga för uppgörande av statistik och endast dimensioneras enligt den på arbets-
12338: prognoser samt för ordnande av yrkes- marknaden för tillfället rådande, av konjunk-
12339: utbildningen så, att den motsvarar ar- turerna beroende minsta efterfrågan. Det
12340: betskraftsbehovet inom respektive om- skulle vara ändamålsenligt att utbildningen
12341: råden?" skulle ha en sådan omfattning, att det också
12342: under tider då hela den tili buds stående ar-
12343: betskraften kan sysselsättas, finns tillräcklig
12344: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- tillgång på specialutbildad arbetskraft. En be-
12345: samt anföra följande: gränsning av utbildningskapadteten på grund
12346: På de utbildningsområden som särskilt av en svag sysselsättningsperiod skulle betyda,
12347: nämns i spörsmå1et överstiger antalet färdig- att en större del än nu av de unga årskbs-
12348: blivna studerande i detta nu det antal arbets- serna skulle lämnas oskolad. Det är dock
12349: platser som står dem tili buds. Vid yrkesun- mycket lättare för en utbildad än för en icke
12350: dervisningsanstalterna studerar nu de s.k. stora utbildad att erhålla arbete.
12351: årsk1asserna. Just då den utvidgade utbild- På grundvalen av detta synes de tekniska
12352: ningskapadteten gjorde sig kraftigast gällande, läroverkens och handelsläroverkens utbild-
12353: var arbets1ösheten som störst i landet. Av ningskapadtet i detta nu ungefär motsvara
12354: dessa orsaker, och enär studerandena från de utbildningsbehovet, om det ock bör konstate-
12355: tekniska Iätovetken och handelsläroverken om ras, att något ökat behov av utbildning icke
12356: våren utdimitteras samtidigt i hela landet, har tåder på dessa områden. Antalet av dem som
12357: det berett svårigheter att få dem placerade på skall utbildas för hälsovården kommer att
12358: arbetsmarknaden. Då alla icke, beroende på justeras och anpassas så, att det motsvarar
12359: olika arbetspraktik och olika studieframgång, behovet.
12360: har samma förutsättningar, bör det i detta Nämnas bör även, att statsrådet 30. 11.
12361: sammanhang även konstateras, att placeringen 1967 tillsatte en utbildningsstrukturkommitte,
12362: av de nyss färdigblivna i arbetslivet ofta sker vars uppgift är 1 ) att på basen av närings-
12363: gradvis under det närmaste året. En del åter och yrkesstrukturens föränderlighet och upp-
12364: måste komplettera sin arbetspraktik och mogna gifternas natur sammanställa en utredning an-
12365: för krävande uppgifter i sysslor som tili en gående utvecklingen av de kvantitativa relatio-
12366: början är praktikbetonade. Placeringen av nerna inom olika branscher och graderna av
12367: ingenjörer och tekniker har likväl redan denna den utbildning som följer efter grundskolan
12368: 4
12369:
12370: med beaktande av beroendeförhållandet mellan färdigt alldeles inom de närmaste dagarna.
12371: ökningen av nationalinkomsten och utbild- Man hoppas att detta arbete skall ange rikt-
12372: ningsstrukturens utveckling och 2) undersöka linjerna för vår utbildningsstrukturs utveckling.
12373: återverkningarna av de kvantitativa relationer- För effektivering av undersöknings- och
12374: nas utveckling på de organisatoriska förMI- planeringsarbetet, vilket bör anses vara av stor
12375: landena mellan de olika branscherna och gra- vikt, har undervisningsministeriet framställt ett
12376: derna av den utbildning som följer efter förslag om inrättande av en planeringsbyrå
12377: grundskolan. Kommitten torde få sitt arbete vid yrkesutbildningsstyrelsen.
12378: Helsingfors den 13 maj 1969.
12379:
12380: Undervisningsminister Johannes Virolainen.
12381: Kirj. ksm. N:o 72.
12382:
12383:
12384:
12385:
12386: Savela ym.: Metsätyöntekijöiden erikoissairauksien ennaltaehkäi-
12387: semisestä.
12388:
12389:
12390: E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
12391:
12392: Metsätöissä siirrytään jatkuvasti yhä täydel- kin niiden oireita. Mielestämme asiassa olisi
12393: lisemmin mekanisoituun työntekoon moottori- saatava pikaisesti myös meillä lisätutkimuksia.
12394: sahoineen ja muine koneineen. Moottorisahan Samanaikaisesti olisi ryhdyttävä tehokkaaseen
12395: aiheuttamien vaarojen ja tapaturmien määrä on valistustyöhön, jonka kohteena olisi ensi sijassa
12396: suuri. Tarkempia tilastollisia tietoja ei kuiten- oltava korvasuojuksien tai vähintään pumpuli-
12397: kaan vahinkojen määrästä ole vielä olemassa. tukkojen käyttö ja valkoisia käsiä vastaan mah-
12398: Lääkärit ovat viime aikoina todenneet, että dollisimman tärinävapaan sahan sekä pehmus-
12399: ammattimetsätyömiehillä on sellaisia sairauk- tettujen käsineiden käyttäminen. Katsomme
12400: sia, jotka olisi katsottava korvattaviksi ammat- välttämättömäksi, että metsätyöntekijöillä ilme-
12401: titaudeiksi, vaikka nykyisen käytännön mu- nevät edellä kuvatut sairaudet luokitellaan am-
12402: kaan niitä ei olekaan luokiteltu tällaisiksi. Mo- mattitaudeiksi.
12403: nilla moottorisahaa pitemmän aikaa käyttä- Edellä esitetyyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
12404: neillä metsätyömiehillä on mm. ilmennyt sor- § :n 1 momentttiin viitaten esitämme valtio-
12405: mien pakatusta ja palelemista sekä niiden neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
12406: muuttumista valkoisiksi siinä määrin, että pa- seuraavan kysymyksen:
12407: rannustoimenpiteeksi tarvitaan suurehkoa leik-
12408: kausta. Toisena metsätyöntekijöiden "ammat- Mihin toimenpiteisiin Hallitus ,aikoo
12409: tisairautena" ilmenee kuulon heikkenemistä. ryhtyä metsätyöntekijöiden erikoissai-
12410: Ruotsissa on suoritettu metsätyöntekijöiden rauksien ennaltaehkäisemiseksi ja niiden
12411: keskuudessa tutkimuksia näistä sairauksista ja luokittelemiseksi korvattaviksi ammatti-
12412: todettu niitä olevan noin puolella tahi aina- taudeiksi?
12413: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1969.
12414:
12415: Veikko Savela. Pentti Pekkarinen.
12416:
12417:
12418:
12419:
12420: E 358/69
12421: 2
12422:
12423:
12424:
12425:
12426: E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
12427:
12428: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- aiheuttaa lisäksi nivelissä ja ranteen pikku-
12429: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- luissa pysyviä muutoksia.
12430: hemies, olette kirjeellänne 9 päivältä huhti- Näiden vakavien vaarojen takia melun ja
12431: kuuta 1969 n:o 396 lähettänyt valtioneuvos- tärinän aiheuttamat taudit on jo luokiteltu am-
12432: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan- mattitaudeiksi.
12433: edustaja Savelan ym. tekemän seuraavansisäl- Ammattitautilain (638/67) 1 §:n mukaan
12434: töisen kysymyksen: ammattitaudilla, josta on suoritettava korvaus-
12435: ta tapaturmavakuutuslain tai valtion viran- ja
12436: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ,toimenhaltijain tapaturmakorvauksesta annetun
12437: ryhtyä metsätyöntekijöiden erikoissai- lain mukaan, tarkoitetaan sairautta, joka sen
12438: rauksien ennaltaehkäisemiseksi ja niiden mukaisesti, kuin asetuksella säädetään, on sa-
12439: luokittelemiseksi korvattaviksi ammatti- notuissa laeissa tarkoitetun työsuhteen taikka
12440: taudeiksi?" virka- tai toimisuhteen perusteella suoritetussa
12441: työssä aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai
12442: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- biologisista tekijöistä.
12443: taen seuraavaa: Ammattitautiasetuksen ( 639/6 7) mukaan
12444: Kysymyksen perusteluissa todetaan mm., että ammattitaudiksi katsotaan sairaus, joka on 29
12445: metsätöissä siirrytään jatkuvasti yhä täydelli- päivänä joulukuuta 1967 annetun ammattitau-
12446: semmin mekanisoituun työntekoon moottorisa- tilain 1 §:ssä tarkoitetusta työstä todennäköi-
12447: hoineen ja muine koneineen ja että moottori- sesti aiheutunut mm. sellaisista fysikaalisista
12448: sahan aiheuttamien vaarojen ja tapaturmien tekijöistä kuin tärinä ja melu.
12449: määrä on suuri. Sosiaaliministeriö on ammattitautilain 4 § :n
12450: Hallitus on tietoinen, että moottorisahojen nojalla antanut päätöksen n:o 640/1967 oh-
12451: päivittäinen käyttöaika hakkuutyössä on uusien jeista ammattitaudin toteamiseksi. Tässä esi-
12452: hakkuumenetelmien johdosta ja muutenkin pa- merkkiluettelossa mainitaan fysikaalisista teki-
12453: rin kolmen viime vuoden aikana moottorisaha- jöistä tärinän kohdalla työ, joka tehdään paine-
12454: karsinnan yleistyessä kaksin-kolminkertaistu- ilmatyövälineillä, m o o t t o r i s a h o i 11 a
12455: nut. Erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa kehi- tai muilla tärisevillä työvälineillä tai -koneilla.
12456: tys on johtanut moottorisahan päivittäisen Sairauden muodot ovat tällöin lihas-, jänne-,
12457: käyttöajan lisääntymiseen. Samanaikaisesti nivel-, luu-, hermokudos- tai verisuonisairauk-
12458: myös moottorisahatapaturmat ovat lisäänty- sia. Melua aiheuttavia töitä ovat laivanraken-
12459: neet. nus-, paperi-, metalli-, kaivos-, kutoma-, saha-
12460: Kyselyssä todetaan edelleen, että metsäam- tai muussa teollisuudessa, jossa melun voimak-
12461: mattimiehillä esiintyy tärinän ja melun aiheut- kuus ja kokoomus on vahingollinen, tapahtuva
12462: tamia sairauksia, jotka olisi välttämättä luoki- taikka muukin kovaa melua aiheuttavilla työ-
12463: teltava ammattitaudeiksi. Tärinä ja melu välineillä, kuten paineilmavasaroilla tai nau-
12464: aiheuttavat sairauksia, jotka vaikuttavat veren- lauspistooleilla suoritettu työ. Sairauden muo-
12465: kiertoon ja keskushermostoon. Ylisuuri melu tona on kuulon alennus tai muu kuuloelinten
12466: pitkäaikaisena aiheuttaa kuulon menetyksen ja sairaus.
12467: tärinän ensimmäisinä vaurioiden merkkinä on Vaikka siten melun ja tärinän aiheuttamat
12468: valkeat sormet. Tämä on eräänlainen yliherk- sairaudet luokitellaan jo nykyisin ammattitau-
12469: kyystila, sillä hermot supistavat verisuonia, deiksi, on täysin aiheellista, että kaikin mah-
12470: vaikkei tämä kehon lämpötilan säätelyn kan- dollisin keinoin pyritään näitä sairauksia en-
12471: nalta olisikaan aiheellista. Voimakas tärinä voi nalta ehkäisemään ja voitaisiin tutkia vaurioi-
12472: 3
12473:
12474: den laajuutta ja sairastuneiden määrää. Määrä- haiten edistää turvallisen ja terveellisen työta-
12475: aikaisilla lääkärintarkastuksilla. on mahdollista van yleistymistä. Tärkeää on myös tehokkaan
12476: selvittää mm. melun ja tärinän aiheuttamat ja työntekijöiden keskuuteen ulottuva.n valis-
12477: sairaalloiset tilat ja vammojen laatu. Työpaik- tustyön jatkaminen melu- ja tärinävaurioiden
12478: katerveydenhuoltoa tutkimaan 10. 4. 1969 ase- estämiseksi ja suojainten käytön lisäämiseksi.
12479: tetun komitean tehtäväksi on annettu myös Suomen taholta on tehty muille pohjoismail-
12480: tämän kysymyksen selvittäminen koko laajuu- le esitys moottorisahojen melun ja tärinän mit-
12481: dessaan. taamista koskevien koetusmenetelmien yhte-
12482: Terveellisten työtapojen kehittäminen ja näistämiseksi. Kun nämä menetelmät on hyväk-
12483: sellaisten käytön ohjaus ja neuvonta ovat tär- sytty, tullaan melulle ja tärinälle asetta,maan
12484: keitä työmuotoja metsätyöntekijäin työtervey- yhteiset pohjoismaiset ylärajat ja niiden mu-
12485: den säilyttämiseksi. Hallitus katsoo tarpeelli- kaisesti vahvistamaan tarvittavat määräykset,
12486: seksi, että metsäergonomista tutkimusta. ja oh- jolloin kaikki ko. sahat tuleva,t olemaan koe-
12487: jausta samoin kuin metsätyöntekijäin ammatti- tuspakon alaisia.
12488: koulutusta tehostetaan, koska koulutus par-
12489: Helsingissä, sosiaali- ja terveysministeriössä 30 päivänä huhtikuuta 1969.
12490:
12491:
12492: Ministeri ]. E. Parta:zen.
12493: 4
12494:
12495:
12496:
12497:
12498: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
12499:
12500: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen känslighet, ty nervema drar samman blod-
12501: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse kärlen, ehuru detta inte ·skulle vara motiverat
12502: av den 9 april 1969 nr 396 tili vederbörande med tanke på en reglering av kroppstempera-
12503: medlem av statsrådet för avgivande av svar turen. En kraftig skakning kan dessutom med-
12504: översänt följande, av riksdagsman Savela m. fl. föra bestående förändringar i lederna och de
12505: ställda spörsmål: små benen i handlovarna.
12506: Med anledning av dessa allvarliga faror
12507: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen har sjukdomar som föranletts av buller och
12508: vidtaga för att förebygga de sjukdomar skakning redan klassificerats såsom yrkessjuk-
12509: som skogsarbetare är särskilt utsatta domar.
12510: för och för att dessa skall klassificeras Enligt 1 § lagen om yrkessjukdomar ( 638/
12511: såsom yrkessjukdomar, för vilka er- 67) avses med yrkessjukdom, i anledning varav
12512: sättning utgår?" skadestånd skall erläggas enligt lagen om olycks-
12513: fallsförsäkring eller lagen angående innehavares
12514: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- av statstjänst och -befattning rätt tili skade-
12515: samt anföra följande: stånd vid olycksfall, sjukdom som i enlighet
12516: med vad genom förordning stadgas förorsakats
12517: I spörsmålets motivering konstateras bl.a., av fysikaliska, kemiska eller biologiska fak-
12518: att det inom skogsarbetena ständigt pågår en torer i arbete, som utförts på grund av sådant
12519: övergång tili ett allt fullständigare mekanisera,t arbetsförhållande eller tjänste- eller befattnings·
12520: arbete med hjälp av motorsågar och andra förhållande, ,som avses i sagda lagar.
12521: maskiner och att det antal faror och olyckor Enligt förordningen om yrkessjukdomar
12522: som motorsågen ger upphov till är stort. ( 639/ 67) anses såsom yrkessjukdom sjukdom,
12523: Regeringen är medveten om att den tid som i arbete, som avses i 1 § lagen den 29
12524: under vilken motorsågar dagligen användes december 1967 om yrkessjukdomar, sannolikt
12525: vid hyggen har fördubblats och tredubblats har förorsakats av bl. a. sådana fysikaliska
12526: under de två, tre senaste åren genom att nya faktorer som skakning och buller.
12527: hyggesmetoder införts och även annars, sam- Socialministeriet har med stöd av 4 § lagen
12528: tidigt som gallring med hjälp av motorsåg om yrkessjukdomar utfärdat ett beslut nr
12529: blivit allt vanligare. Särskilt i norra och Östra 640/ 196 7 innefattande anvisningar för kons-
12530: Finland har utvecklingen medfört, att mo- taterande av yrkessjukdom. Däri anföres i
12531: torsågamas dagliga användningstid ökats. Sam- förteckningen över exempel bland fysikaliska
12532: tidigt har också antalet olyckor som vållats faktorer arbete med tryckluftdrivna verktyg,
12533: av motorsågar ökats. m o t o r s å g a r eller andra vibrerande
12534: I spörsmålet konstateras dessutom att det verktyg eller arbetsmaskiner. Sjukdoms-
12535: bland yrkesmän inom skogsarbetet förekommer formema är härvid muskel-, sen-, led-, ben-,
12536: sjukdomar, som vållats av skakning och buller nervvävnads- eller blodkärlssjukdomar. Arbeten
12537: och som nödvändigt borde klassificeras såsom som vållar buller är arbete i skeppsbyggnads-,
12538: yrkessjukdomar. Skakning och buller vållar pappers-, metall-, gruv-, väv-, såg- eller annan
12539: sjukdomar, som påverkar blodcirkulationen industri, där bullrets styrka och sammansätt-
12540: och det centrala nervsystemet. Ett alltför ning är skadlig, eller annat arbete med verktyg
12541: kraftigt buller kan, om det pågår länge, vålla som framkallar kraftigt buller, såsom tryck-
12542: förlust av hörseln, medan det första tecknet luftshammare eller spikpistol. Sjukdomsformen
12543: på skador tili följd av skakning är att fingrarna är hörselnedsättning eller annan sjukdom i
12544: blir v1ta. Detta beror på ett tilistånd av över- hörselorganen.
12545: 5
12546:
12547: Ehuru sjukdomar till följd av buller och yrkesutbildning göres effektivare, emedan ut-
12548: skakning redan nu klassificera,s som yrkes- bildning bäst främjar utbredningen av trygga
12549: sjukdomar är det fullt motiverat att man med och sunda arbetsvanor. Viktigt är också att
12550: alla medel försöker förebygga dessa sjukdomar ett effektivt upplysningsarbete, som når ar-
12551: samt att de inträffade skadornas omfattning betarna själva, alltjämt bedrivs i syfte att
12552: och antruet insjuknade undersökes. Genom skador till följd av buller och skakning skall
12553: läkarundersökningar på bestämda tider är det kunna förebyggas och bruket av skyddsmedel
12554: möjligt att utreda bl. a. sjukdomstillstånd som ökas.
12555: vållats av buller och skakning samt skadornas Från finländsk sida ha,r framställningar
12556: art. Den kommitte som tillsattes 10. 4. 1969 gjorts hos de övriga nordiska länderna om
12557: för att undersöka hälsovården på arbets- förenhetligande av prövningsmetoderna vid
12558: platserna, har fått i uppdrag att undersöka mätning av det buller och den skakning som
12559: också denna fråga i hela dess omfattning. alstras av motorsågar. När dessa metoder har
12560: Utvecklandet av hälsosamma arbetsmetoder godkänts kommer enhetliga nordiska maximi-
12561: samt vägledning och rådgivning i att använda gränser för buller och skakning att uppställas
12562: dem är viktiga former för det arbete som och erforderliga bestämmelser kommer att
12563: utföres för att bevara skogsa,rbetarnas hälsa fastställas i överensstämmelse med dem.
12564: och arbetsförmåga. Regeringen anser det er- Härigenom kommer obligatoriska prov att in-
12565: forderligt att forskningen och vägledningen föras för samtliga motorsågar.
12566: inom forstergonomin samt skogsarbetarnas
12567: Helsingfors, i social- och hälsovårdsministeriet, den 30 april 1969.
12568:
12569:
12570: Minister J. E. Partanen.
12571: Kirj. ksm. n:o 73.
12572:
12573:
12574:
12575: Sandelin ym.: Korvausmenettelyn yksinkertaistamisesta sairaus-
12576: vakuutuslain mukaan korvattavien lääkärinpalkkioiden sekä
12577: laboratorio- ja röntgenmaksujen osalta.
12578:
12579:
12580: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
12581:
12582: Hallitus on antanut Eduskunnalle esityksen Koska on täysin mahdollista, että vakuute-
12583: laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta. Esi- tulta perittäisiin lääkärin antamasta hoidosta ja
12584: tyksen perusteluissa todetaan mm., että sairaus- laboratoriossa tai röntgenlaitoksessa suorite-
12585: vakuutuslakia toteutettaessa on havaittu, että tuista tutkimuksista tai annetusta hoidosta sai-
12586: lakiin olisi tehtävä eräitä teknillistä laatua ole- rausvakuutuslain mukaisen korvauksen määrällä
12587: via parannuksia, jotka helpottaisivat lain täy- alennettu maksu, olisi korvausmenettelyn yksin-
12588: täntöönpanoa. Edelleen esityksen perusteluissa kertaistaminen ulotettava myös koskemaan lää-
12589: todetaan, että koska sairausvakuutuslaki sen kärinpalkkioita ja Iaboratoriolie tai röntgenlai-
12590: 27 § :n mukaan on toissijainen niin tästä joh- tokselle suoritettavia maksuja. Tällainen muu-
12591: tuu, että jokaisessa korvaustapauksessa on sel- tos on mahdollinen hallituksen antaman esityk-
12592: vitettävä, onko vakuutetulla oikeus saada kor- sen puitteissa, koska sairausvakuutuslain tois-
12593: vausta myös jonkin muun lain nojalla. Tämän sijaisuus on poistettu myös edellä mainittujen
12594: on katsottu aiheuttavan vaivannäköä vakuute- palkkioiden ja maksujen osalta. Tällainen muu-
12595: tulle sekä lisätyötä sairausvakuutustoiroistoille tos olisi täysin sopusoinnussa hallituksen esi-
12596: ja sen on myös katsottu hidastavan korvausten tyksestä ilmenevän tarkoituksen kanssa saattaa
12597: myöntämistä. Sairausvakuutuslain toissijaisuus korvausmenettely nykyistä joustavammaksi ja
12598: on vaikeuttanut myös korvausmenettelyn saat- vakuutetulle vähemmän vaivannäköä aiheutta-
12599: tamista nykyistä joustavammaksi. vaksi.
12600: Lain toissijaisuudesta aiheutuneiden haittojen Ehdotettu muutos olisi sopusoinnussa myös
12601: poistamiseksi hallitus esittääkin muutettavaksi niiden pyrkimysten kanssa, joita Ruotsissa on
12602: lain 27 §:ää ja lisättäväksi lakiin uuden heidän sairausvakuutuslakinsa uudistamisessa ja
12603: 27 a §:n. korvausmenettelyn yksinkertaistamisessa. Ruot-
12604: Sairausvakuutuslain toissijaisuuden poistami- sin sosiaaliministeriön ilmoituksen mukaan val-
12605: nen hallituksen esittämässä laajuudessa tekee tiopäiville tullaan ensi syksynä antamaan esitys,
12606: mahdolliseksi mm. sen, että lääkkeet voidaan jonka mukaan 1. 1. 1970 lähtien yleisö suorit-
12607: myydä vakuutetuille apteekeista sairausvakuu- taa lääkärillä käynnistään kertakaikkisen 7 kruu-
12608: tuskorvauksella alennettuun hintaan. Hallitus nun hoitomaksun ja siinä tapauksessa, että
12609: ehdottaakin, että lakiin lisättäisiin uusi 29 a § kysymyksessä on lääkärin kotikäynti on vas-
12610: seuraavasti: "Jos apteekki on perinyt vakuu- taava maksu 15 kruunua. Sairausvakuutuskassa
12611: tetulta lääkkeestä tämän lain mukaisen kor- suorittaa lääkärille korvauksen em. summan yli-
12612: vauksen määrällä alennetun maksun voidaan menevästä osasta. Tällaisen korvausmenettelyn
12613: se korvaus, joka vakuutetulla olisi oikeus on todettu tulevan halvemmaksi yleisölle ja
12614: tämän lain mukaan saada, suorittaa apteekille, yksinkertaisemmaksi sairausvakuutuskassoille
12615: mikäli kansaneläkelaitos ja apteekki ovat sopi- sekä edistävän yhteiskunnan kannalta tarkoituk-
12616: neet tällaisesta menettelystä." senmukaiseksi havaittua avohoitoa. Todetta-
12617: Edellä siteeratun hallituksen esityksen koon vielä, että Ruotsissa on lain mukaan kor-
12618: 29 a §:n hyväksyminen hallituksen esittämässä vattavat lääkkeet jo nyt mahdollista saada
12619: muodossa merkitsisi korvausmenettelyn yksin- apteekeista alennettuun hintaan.
12620: kertaistamista sairausvakuutuslain mukaan kor- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
12621: vattavien lääkkeiden osalta ja tekisi korvaus- jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
12622: menettelyn vakuutetulle joustavammaksi ja vä- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12623: hemmän vaivannäköä aiheuttavaksi. vaksi seuraavan kysymyksen:
12624: E 419/69
12625: 2
12626:
12627: Tuleeko Hallitus antamaan Edus- suoritetuista tutkimuksista tai anne-
12628: kunnalle esityksen sairausvakuutuslain tusta hoidosta sairausvakuutuslain mu-
12629: muuttamisesta siten, että vakuutetulta kaisen korvauksen määrällä alennettu
12630: perittäisiin lääkärin antamasta hoidosta maksu?
12631: ja laboratoriossa tai röntgenlaitoksessa
12632: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1969.
12633:
12634: Valdemar Sandelin. Aune Salama. Sinikka Luja.
12635: 3
12636:
12637:
12638:
12639:
12640: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12641:
12642: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa kuutetulta lääkkeestä sairausvakuutuslain mu-
12643: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies kaisen korvauksen määrällä alennetun maksun,
12644: olette kirjeellänne 10 päivältä huhtikuuta 1969 suorittaa se korvaus, joka vakuutetulla olisi
12645: n:o 401 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- oikeus mainitun lain mukaan saada, edellyttäen
12646: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Valde- että kansaneläkelaitos ja apteekki ovat sopineet
12647: mar Sandeliuin ym. tekemän seuraavan sisäl- tällaisesta menettelystä. Hallituksen esityksen
12648: töisin kysymyksen: johdosta antamassaan mietinnössä sosiaalivalio-
12649: kunta on mainitun 29 a § :n osalta lausunut:
12650: "Tuleeko Hallitus antamaan Edus- "Ottaen huomioon, että kansaneläkelaitoksella
12651: kunnalle esityksen sairausvakuutuslain itsenäisenä oikeussubjektina on katsottava ole-
12652: muuttamisesta siten, että vakuutetulta van lakiehdotuksen 29 a §:ssä tarkoitettu sopi-
12653: perittäisiin lääkärin antamasta hoidosta muksenteko-oikeus ilman lainsäännöstäkin ja
12654: ja laboratoriossa tai röntgenlaitoksessa kun toisaalta ei ole tarkoituksenmukaista rajoit-
12655: suoritetuista tutkimuksista tai anne- taa kansaneläkelaitoksen mahdollisuutta tehdä
12656: tusta hoidosta sairausvakuutuslain mu- sopimuksia vain esityksen tarkoittamiin tapauk-
12657: kaisen korvauksen määrällä alennettu siin, valiokunta ehdottaa uuden 29 a § :n pois-
12658: maksu?'' tettavaksi." Mikäli Eduskunta tältä osin hyväk-
12659: syy sosiaalivaliokunnan ehdotuksen, antaa se
12660: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kansaneläkelaitokselle mahdollisuuden tehdä lää-
12661: taen seuraavaa: kärien, laboratorioiden ja röntgenlaitosten
12662: Sairausvakuutuslain mukaisen korvausmenet- kanssa sopimuksia siitä, että vakuutetulta perit-
12663: telyn yksinkertaistamiseksi Hallitus on Edus- täisiin lääkärin antamasta hoidosta taikka labo-
12664: kunnalle antamassaan esityksessä laiksi sairaus- ratoriossa tai röntgenlaitoksessa suoritetuista
12665: vakuutuslain muuttamisesta ehdottanut, kuten tutkimuksista tai annetusta hoidosta sairaus-
12666: kysymyksen perusteluissa on mainittu, että vakuutuslain mukaisen korvauksen määrällä
12667: lakiin lisättäisiin uusia 29 a §, jonka mukaan alennettu maksu, jolloin siis kysymyksessä tar-
12668: apteekille voitaisiin, mikäli se on perinyt va- koitetun esityksen antaminen sairausvakuutus-
12669: lain muuttamisesta olisi tarpeeton.
12670: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1969.
12671:
12672: Sosiaali ja terveysministeri A-L. Tiekso.
12673: 4
12674:
12675:
12676:
12677:
12678: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12679:
12680: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen skulle ikunna erläggas den ersättning, som för-
12681: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse såkrad skulle ha varit berättigad tili enligt
12682: av den 10 april 1969 nr 401 till vederbörande lagen, under förutsättning, att folkpensions-
12683: medlem av ,statsrådet för avgivande av svar anstalten och apoteket överenskommit om ett
12684: översänt följande av riksdagsman Valdemar sådant förfarande. 1 ett betänlkande som social-
12685: Sandelin m. fl. stäHda spörsmål: utskottet avgivit på grund av regeringens pro-
12686: position uttalas bl. 'a. i fråga om nämnda 29 a §:
12687: "Kommer Regeringen att tili Rik.s- "Med beaktande av att folkpensionsanstalten
12688: dagen avlåta en proposition angående såsom självständigt rättssubjekt bör anses ha
12689: sådan ändring av sjukförsäkringslagen, i 29 a § ~agförslaget avsedd rätt att ingå avtal
12690: att av försäkrad för läkarvård och för även utan lagstadgande, och då det å andra
12691: undersökning eller vård i laboratorium sidan icke är ändamålsenligt att begränsa folk-
12692: eller röntgeninstitut skulle uppbäras av- pensionsanstaltens möjlighet att ingå avtal
12693: gift, nedsatt med den enligt sjukförsäk- endast tili de fall som avses i propositionen,
12694: ringslagen utgående ersättningen?" föreslår utskottet, att den nya 29 a § skulle
12695: avföras." Om Riksdagen tili denna del god-
12696: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- känner socialutskottets förslag, möjliggör detta
12697: samt anföra följande: för folkpensionsanstalten att med läkarna, labo-
12698: Regeringen har i en proposition tiH Riksda- ratorierna och röntgeninstituten ingå överens-
12699: gen med förslag till lag om ändring av sjuk- kommelser om att av försäkrad för läkarvård
12700: försäkringslagen till förenkling av det i lagen el1er för undersökningar och vård i laborato-
12701: avsedda ersättningsförfarandet föreslagit, så rium eller röntgeninstitut sikulle uppbäras av-
12702: som i motJveringen för spörsmålet nämnes, att gitt, nedsatt med den enligt s~ukförsäkringsla
12703: till lagen skulle fogas en ny 29 a §, enligt vii- gen utgående ersättningen, varvid således av-
12704: ken tili apotek ,som av försiW:trad för medicin låtande av den i spörsmålet avsedda propositio-
12705: uppburit ett pris, som minskats med den enligt nen angående ändring av sjukförsä:kringslagen
12706: sjukförsäkringslagen utgående ersättningen, skulle vara onödigt.
12707: Helsingfors den 12 maj 1969.
12708:
12709: Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
12710: Kirj. ksm. n:o 74.
12711:
12712:
12713:
12714:
12715: E. Laine: Taivassalon-Kustavin lassiyhteyden parantamisesta.
12716:
12717:
12718: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12719:
12720: Vapaa-ajan lisääntymisen ja yleisten virkistäy- suuntaavat [mltkunsa Iniöön, Ahvenanmaalle ja
12721: tymistarpeiden ikasvun seurauiksena on Lou- sieltä :taikaisin.
12722: nais-Suomesta Kustarviin suuntautuva moottori- Kohtuuttoman pil!kän pakollisen pysähdys-
12723: ajoneurvoliilkenne !kasvanut niin rvoima!kkaasti, ajan lyhentäminen Kaistai&ten salmen rannalla
12724: ettei Kaitaisten salmen y>li !kullkevan lossin rvä- edellyttää pikaisia toimenpiteitä. SiHan ra!kenta-
12725: Utysk~y ole voinut estää vaikeiden liikenne- misesta ei ole mitään suunnitelmia ja sen ai-
12726: ruuhkien syntymistä salmen molemmille ran- kaansaa!minen !kestää palihaimmassalkin tapaulk-
12727: noille. Toisinaan useiden tuntien mittaisiksi sessa useita 'VUOsia. Liitkenne ikasrvaa niin rvoi-
12728: muodostuneet odotusajat aiheuttavat paitsi är- maikkaasti, että lossin rvaihtaminen suurempaan
12729: tyisyyttä ja vihaa myöskin hoomavtarvia haittoja ei toisi toivottua helpotusta. Näin ollen ikatksois-
12730: ja rvabinlkoja. Liilkenne tulee edelleen !kasvamaan lossi.rat!kaisu lienee !käyttökelpoisin vaihtoehto.
12731: mm. leirintäalueiden ja motellien sdkä erityisesti Tämän vaihtoehdon mahdollistamiseksi olisi
12732: kesämäldkien ra!kentamisen seurauiksena. varattava rahat 'VUoden 1970 tulo- ja menoar-
12733: Ellei erityisiin toimenpiteisiin ryhdytä, !kit- vioon.
12734: katon ja joutuisa liikenteen hoitaminen ei ole Edellä sanottuun viitaten esitän :kunnioit-
12735: mahdollinen. Seurauksena olisi haittojen ja har- taen vahiopäiväjärje8tylksen 37 §:n 1 rmomen-
12736: mien 'lisääntyminen. KesäasUJ.ldkaiden ja rvirlkis- tin nojalla valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12737: täyltymis!kdhteisiilll pylikivien dhella !joutuisivat nen vastattava!ksi:
12738: niistä !kärsimään Kustavin kunnan asukkaat.
12739: Liikenteellinen tkit!ka jarruttaa tmyös itse Kus- Mihin toimenpiteisiin HaJllitus aikoo
12740: tavin kunnan !kehitystä. Samoin siitä joutuvat ryhtyä TaivassaJ.on-Kustavin lossiy>h-
12741: kärsimään ne, jot'ka Kaitaisten lossin !kautta teyden parantamise!ksi?
12742: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1969.
12743:
12744: Ensio Laine.
12745:
12746:
12747:
12748:
12749: E 376/69
12750: 2
12751:
12752:
12753:
12754:
12755: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12756:
12757: Valtiopäiväjärjesty'ksen 37 §:n 1 mom:ssa pienelksi. Tämän ovat todenneet myös tieviran-
12758: mainitussa tar'koituiksessa Te, Herra Puhemies, omaiset.
12759: olette ki.rjeeNänne 11 päivältä ihuihtiikuuta 1969 Tie- ja vesiraikennushallitus onkin antanut
12760: lähettäny:t vakioneuvoston ao. jäsenen vastat- Turun tie- ja vesirakennuspiirin piirikanttorille
12761: tavaksi kansanedustaja E. Laineen seuraavan määräyksen piirin alueeRa lkulurvan !kevään tai
12762: sisältöisen kysymytksen: kevätkesän aikana suoritettavien lassijärjestely-
12763: jen yhteydessä siirtää suurempi 90 1tonnin lkan-
12764: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo toinen lossi Kaitaisten ilauttapaikalle. Tämä
12765: ryhtyä T aivassalon-Kustavin lassiyh- järjestely Hsää liikenteen välitysikyikyä ko. Jaut-
12766: teyden parantamiseksi?'' tapailkalla huomattavasti (noin 50 % ) .
12767: Edelleen lko. aJueehla on käynnissä tieverk-
12768: Vastauksena kysymyikseen esitän kunnioit- kosuunnitelman ja -selvityiksen laatiminen saa-
12769: tavasti seuraavaa: ristotiestä, jonka yhteydessä selvitetään pitkällä
12770: tähtäimellä liikenne- ja sen tarpeet ko. tieNä.
12771: Kuten kysymytksessä todetaan Taivassalon- Vasta tämän lkdkonaisselvityiksen jällkeen voi-
12772: Kustavin maantiellä olevalla Kaitaisten lautta- daan tehdä lopuNisia ratlkaisuja mm. toimenpi-
12773: paikallla sijaitseva 53 tonnin kantoinen lossi on teistä lko. lauttapaikalla joko sillan raikentami-
12774: osoittautunut !kesäkauden ruuhka-aikoina liian selksi tai lkalksoislautan harMcimiseiksi.
12775: Helsingissä 2 päivänä ,touikdkuu'ta 1969.
12776:
12777: Kullkwaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
12778: 3
12779:
12780:
12781:
12782:
12783: T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12784:
12785: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen liten. Detta ihar även vägmyndig!heterna lkonsta-
12786: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- terat.
12787: velse av den 11 apriJ. 1969 tili vederbörande Väg- och vatltenbyggnadsstyrelsen har ookså
12788: medlem av statsrådet för angiv:ande av svar giv1t distr.i!ktskontoret i Aho vägmästardistrilkt
12789: översänt följande av ri!ksdagsman E. Laine order om att i samband med färjregleringarna
12790: stäHda spörsmål: inom distrilktets område under innevarande vår
12791: eller vårsommar flytta en större färja med 90
12792: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen tons lastlkapacitet ·tili Kaitaineo färjläge. Denna
12793: vidtaga för förbättrande av färjförbin- reglering ölkar trafikförmedlingsförmågan vid
12794: delsen Tövsala-Gustavs?" färjJäget i avsevärd grad ( med ca 50 %) .
12795: Vidare pågår inom ifrågavarande område ut-
12796: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt arbetandet av vägnätsplanen och -utredningen
12797: anföra följande: för Sikärgårdsvägen. I detta sattnmanbang utreds
12798: på lång sikt trafiiken ocih dess behov på vägen
12799: Såsom i spörsmMet konstateras, har färjan i fråga. Först sedan denna totalutredning har
12800: med 53 tons Jastkapacitet vid Kaitaineo färj- blivit slutford ikan slutliga avgöranden träffas
12801: läge på landsvägen Tövsala-Gustavs under bl. a. angående åtgärder vid ifrågavarande färj-
12802: Sdmmarsäsongens rusningstider visat sig alltför läge, antingen för byggande av en bro eJler för
12803: anslkaffande av en tvillingsfärja.
12804: Helsingfors den 2 maj 1969.
12805:
12806: Minister för k<mununilkationsväsendet odh arllmänna arbetena Paavo Aitio.
12807: Kirj. ksm. n:o 75.
12808:
12809:
12810:
12811:
12812: Holopainen ym.: Rautateiden rakentamisesta johtuvien pakko-
12813: lunastuskorvauksien perimisestä.
12814:
12815:
12816: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12817:
12818: Eduskunta on lausunut kuluvan vuoden tulo- että tämä perimisuhassa oleva valtion velkomus
12819: ja menoarvion momentin 31.45.40 kohdalla vaikuttaa n. 2 penniä veroäyrin hintaan, joka
12820: rautateiden rakentamisesta johtuvista pakkolu- muutenkin on tarpeeksi korkea. Edellä olevan
12821: nastuskorvauksista, joita mm. kunnilta peritään johdosta on syytä kysyä, missä viipyvät halli-
12822: ja joiden maksamisen avustamiseen ei ·hallitus tuksen toimenpiteet toteuttaa eduskunnan sille
12823: enää esittänyt määrärahaa: "Tämän vuoksi antama kehoitus näiden pakkolunastuskorvaus-
12824: eduskunta lausuu edellyttävänsä, että hallituk- ten perimättä jättämisestä.
12825: sen toimesta tutkitaan mahdollisuudet kunnille Edellä lausuttuun ja valtiopäiväjärjestyksen
12826: jo asetetun maksamispäivän siirtämisestä tuon- 3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
12827: nemmaksi tai muulla tavoin helpotuksen myön- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
12828: tämiseksi kunnille, ja että hallitus tutkimuk- seuraavan kysymyksen:
12829: sen päätyttyä viivyttelemättä ryhtyy asian vaa-
12830: timiin toimenpiteisiin". Onko Hallitus tietoinen siitä, että
12831: Vaikka tällainen valtakirja asian hoitamiseksi rautateiden rakentamisesta johtuvista
12832: eduskunnan taholta on hallitukselle annettu, pakkolunastuskorvauksista edelleen pe-
12833: jossa yhteydessä on myöskin todettu, ettei vä- ritään vähävaraisiltakin kunnilta niiden
12834: hävaraisilla kunnilla ole mitään mahdollisuuk- maksukykyyn nähden aivan luonnotto-
12835: sia näiden pakkoperintälaskujen suorittamiseen, man suuria korvauksia, vaikka kuluvan
12836: eivät kunnat ole vieläkään päässeet tästä pak- vuoden tulo- ja menoarviossa momen-
12837: kouhan alaisuudesta. Sitä todistaa esimerkiksi tin 31.45.40. kohdalla Eduskunta edel-
12838: se, että viime helmikuun lopulla sai Kiihtelys- lyttää, että Hallitus hoitaa nämä kysy-
12839: vaaran kunta Pohjois-Karjalassa jo kolmannen mykset "muunlaisen" helpotuksen muo-
12840: kerran toistamiseen uloshaku-uhalla varustetun dossa, ja jos on,
12841: 121 000 markan suuruisen laskun rautatiepoh- aikooko Hallitus jatkaa pakkoperimis-
12842: jien lunastamisesta. Jos tämä määrä mk 121 000 toimenpiteitään vähävaraisen Kiihtelys-
12843: Kiihtelysvaaran kunnalta peritään, joka kunta vaaran kunnan kohdalla rautateiden ra-
12844: tunnetaan Pohjois-Karjalassa erittäin vähävarai- kentamisesta johtuvista pakkolunastus-
12845: seksi ja jossa veroäyrien kertymä on niin pieni, korvauksista?
12846: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1969.
12847:
12848: Ale Holopainen. Paula Ruutu.
12849: Mikko Volotinen. Reino Karpola.
12850:
12851:
12852:
12853:
12854: E 409/69
12855: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
12856:
12857: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Tänä päivänä päivätyssä vastauksessa kan-
12858: mainitussa tarkoituksesssa Te, Herra Puhemies, sanedustaja Matti Koivusen ym. tekemään vas-
12859: olette kirjeellänne 11 päivältä huhtikuuta 1969 taavaan kysymykseen olen selvittänyt asian-
12860: n:o 406 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- omaisille kunnille jo myönnetyt helpotukset ja
12861: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ale todennut, että helpotusten myöntämisen jäl-
12862: Holopaisen ym. tekemän seuraavan sisältöisen keenkin kuntien maksettaviksi jääneet osuudet
12863: kysymyksen: ovat varsinkin vähävaraisille kunnille ylivoi-
12864: maisen suuret. Kulkulaitosten ja yleisten töiden
12865: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että ministeriössä onkin vireillä sekä näiden kuntien
12866: rautateiden rakentamisesta johtuvista uusitut helpotuskorvaukset että muutamia uusia
12867: pakkolunastuskorvauksista edelleen pe- hakemuksia, joita ei määrärahojen puutteen ta-
12868: ritään vähävaraisiltakin kunnilta niiden kia ole voitu käsitellä. Viimeksi mainittujen
12869: maksukykyyn nähden aivan luonnotto- kuntien joukossa on myös kyselyssä mainittu
12870: man suuria korvauksia, vaikka kuluvan Kiihtelysvaaran kunta.
12871: vuoden tulo- ja menoarviossa momen- Huomioon ottaen kuntien aikoinaan anta-
12872: tin 31.45.40 kohdalla Eduskunta edel- mien sitoumusten vähentyneen merkityksen ja
12873: lyttää, että Hallitus hoitaa nämä kysy- edellä kuvatut olosuhteet, varsinaiseen pakko-
12874: mykset "muunlaisen" helpotuksen muo- perintään ei ole haluttu ryhtyä, ennenkuin uusi-
12875: dossa, ja jos on, tut ja uudet helpotushakemukset on saatu kä-
12876: sitellyiksi. Kun pelkkä maksuajan pidennys ei
12877: aikooko Hallitus jatkaa pakkoperimis- voine tuottaa riittävää lisähelpotusta kuntien
12878: toimenpiteitään vähävaraisen Kiihtelys- asemaan, hallitus tulee vuoden 1970 tulo- ja
12879: vaaran kunnan kohdalla rautateiden ra- menoarvioesityksen yhteydessä harkitsemaan
12880: kentamisesta johtuvista pakkolunastus- määrärahan sisällyttämistä siihen, jotta tarpeelli-
12881: korvauksista?" set helpotukset voidaan esiintulleissa tapauk-
12882: sissa kunnille myöntää. Muilta osin viittaan
12883: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen edustaja Koivusen ym. kysymykseen antamaani
12884: seuraavaa. vastaukseen.
12885: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1969.
12886:
12887:
12888: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
12889: 3
12890:
12891:
12892:
12893:
12894: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12895:
12896: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen har jag klarlagt vilka 1ättnader som redan be-
12897: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- viljats de ifrågavarande kommunerna och
12898: velse av den 11 april 1969 nr 406 tili veder- konstaterat, att de andelar som återstår för kom-
12899: börande medlem av statsrådet för avvigande av munerna att betala, även efter den beviljade
12900: svar översänt följande av riksdagsman Ale Ho- lättnaden är övermäktiga, särskilt för mindre
12901: lopainen m. f1. ställda spörsmål: bemedlade kommuner. I ministeriet för kom-
12902: munikationsväsendet och allmänna arbetena är
12903: "Är Regeringen medveten om, att för både förnyade ersättningsansökningar från dessa
12904: expropriationsersättningar på grund av kommuner och några nya ansökningar an-
12905: byggande av järnvägar alltjämt även hängiga, som icke kunnat behandlas på grund
12906: hos mindre bemedlade kommuner upp- av brist på anslag. Bland de sistnämnda kom-
12907: häres ersättning, som med beaktande munerna finns även Kiihtelysvaara kommun
12908: av deras betalningsförmåga är allde1es som berörs i spörsmålet.
12909: onaturligt stor, ehuru Riksdagen i stats-
12910: cförslaget för innevarande år under mo- Med beaktande av den minskade betydelsen
12911: mentet 31.45.40 förutsätter, att Rege- hos de förbindelser kommunerna i tiden gav,
12912: ringen i dessa frågor beviljar 1ättnad "av och ovan angivna förhållanden, har man icke
12913: annat s1ag", och om så är fallet, velat skrida tili egentlig tvångsindrivning, in-
12914: ärnar Regeringen fortsätta med sina nan de förnyade och nya ansökningarna om
12915: tvångsindrivningsåtgärder i fråga om lättnad blivit behandlade. Då enbart förläng-
12916: Kiihtelysvaara mindre bemedlade kom- ning av betalningstiden icke torde bringa till-
12917: mun på grund av expropriationsersätt- räckligt ökad lättnad i kommunernas ställning,
12918: ningar med anledning av järnvägsbyg- kommer regeringen i samband med statsförsla-
12919: gen?" get för år 1970 att överväga möjligheterna att
12920: observera anslag däri för att nödiga lättnader
12921: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- skall kunna beviljas kommunerna i förevarande
12922: samt anföra följande: fall. I övrigt hänvisas tili mitt svar på riks-
12923: I ett denna dag daterat svar på riksdagsman dagsman Koivunens m. fl. spörsmål.
12924: Matti Koivunens m. fl. motsvarande spörsmål
12925: Helsingfors den 8 maj 1969.
12926:
12927:
12928: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
12929: Kirj. ksm. n:o 76.
12930:
12931:
12932:
12933:
12934: Pekkarinen: Suonenjoen Puhelinyhdistyksen lunastamisesta val-
12935: tiolle.
12936:
12937:
12938: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12939:
12940: Maaseudulla toimivista yksityisistä puhelin- män sisällä 4 penniä minuuttia kohti ja verk-
12941: yhdistyksistä ovat monet joutuneet viime koryhmän ulkopuolella 8 penniä minuuttia
12942: aikoina suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Eräs kohti.
12943: tällaisista on Suonenjoen Puhelinyhdistys, joka Suonenjoen Puhelinyhdistys on vaikeuksien
12944: on suuren velkamäärän lisäksi joutunut nosta- vuoksi tehnyt jo valtiolle puhelinyhdistyksen
12945: maan tilaajilta perittäviä maksuja erittäin kor- myyntitarjouksen. Vertailtaessa valtion mak-
12946: keiksi, jota osoittavat mm. seuraavat tiedot: suja Suonenjoen Puhelinyhdistyksen liittymistä
12947: Liittymismaksu on 600 markkaa, vapaa-aluetta paikallisten naapuripuhelinyhdistysten kanssa
12948: vain yksi kilometri, lisämaksua kilometriä yhteen käy kiistattomasti ilmi, että puhelinyh-
12949: kohti 250 markkaa, joten siis viiden kilometrin distyksen lunastaminen valtiolle on tilaajille
12950: päässä asuva puhelintilaaja joutuu maksamaan taloudellisesti edullinen ratkaisu. Koska asialla
12951: liittymismaksua 1.600 markkaa. Perusmaksu on kiire, valtiovallan olisi tehtävä pikaisesti
12952: on kuukaudessa 15 markkaa ja verkkoryhmän päätös Suonenjoen Puhelinyhdistyksen lunasta-
12953: sisäisten puhelujen maksu 5 penniä alkusy- misesta valtiolle. Samalla olisi ryhdyttävä toi-
12954: käykseltä ja jokainen minuutin aikasykäys- menpiteisiin Suonenjoen verkkoryhmän liittä-
12955: maksu 5 penniä. Näitä lueteltuja taksoja pide- miseksi kaukoautomatioliikenteen piiriin.
12956: tään maamme korkeimpina. Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
12957: Valtion maksut, joita voitaneen pitää peri- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
12958: aatteessa laajemmin eräänlaisina ohjemaksuina, voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
12959: ovat oleellisesti halvemmat. Niinpä liittymis- raavan kysymyksen:
12960: maksu on 300 markkaa ja vapaa-alue viisi kilo-
12961: metriä. Posti- ja lennätinhallituksesta saatujen Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
12962: tietojen mukaan pyrkimyksenä on lisäksi, että toimenpiteisiin Suonenjoen Puhelinyh-
12963: kaikille, myös nykyisten vapaa-aluerajojen ul- distyksen lunastamiseksi valtion hal-
12964: kopuolisille liittymismaksu olisi tulevaisuudessa tuun ja Suonenjoen verkkoryhmän liit-
12965: sama. Vuosimaksua kannetaan 7 markkaa kuu- tämiseksi kaukoautomatioliikenteen pii-
12966: kaudelta ja puhelujen hinnat ovat verkkoryh- riin?
12967: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1969.
12968:
12969: Pentti Pekkarinen.
12970:
12971:
12972:
12973:
12974: E 446/69
12975: 2
12976:
12977:
12978:
12979:
12980: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12981:
12982: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lähetetty eräitä valituksia, JOlssa on esitetty,
12983: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, että puhelintoimi Suonenjoen verkkoryhmässä
12984: olette kirjeellä 15 päivältä huhtikuuta 1969, otettaisiin valtion hoitoon.
12985: n:o 411 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- Kysymystä puhelinlaitoksensa luovuttami-
12986: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti seksi valtiolle on myös yhtiö 31. 3. 67 pitä-
12987: Pekkarisen tekemän seuraavan sisältöisen ky- mässään yhtiökokouksessa päättänyt ryhtyä sel-
12988: symyksen: vittämään ja siinä mielessä kirjeessään 31. 10.
12989: 68 pyytänyt posti- ja lennätinhallitusta anta-
12990: "Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin maan tarjouksen puhelinlaitoksen lunastami-
12991: toimenpiteisiin Suonenjoen Puhelinyh- seksi valtiolle. Posti- ja lennätinhallitus on yh-
12992: distyksen lunastamiseksi valtion hal- tiölle antanut tarjouksensa ja on asia tältä
12993: tuun ja Suonenjoen verkkoryhmän liit- osin edelleen vireillä. Samalla on mainittu yh-
12994: tämiseksi kaukoautomatioliikenteen pii- tiö pyytänyt tarjousta myöskin Kuopion Puhe-
12995: riin?" linyhdistykseltä, jonka johdosta molemmat yh-
12996: tiöt ovat 25 päivänä helmikuuta 1969 päivä-
12997: tyllä kirjeellään tiedustelleet posti- ja lennätin-
12998: Vastauksena kysymykseen kunnioittaen esi- hallituksen kantaa siihen, että Kuopion Puhe-
12999: tän seuraavaa: linyhdistys ostaisi Rautalammin-Suonenjoen-
13000: Kysymyksessä tarkoitettu toimiluvan nojalla Puhelin-Osakeyhtiön puhelinlaitteet ja jatkaisi
13001: toimiva puhelinlaitos, Rautalammin-Suonen- toimiluvan alaista osakeyhtiön toimintaa Suo-
13002: joen-Puhelin-Osakeyhtiö, jonka toimialue kä- nenjoen verkkoryhmässä. Koska asia on edellä
13003: sittää Suonenjoen verkkoryhmän kokonaisuu- mainittujen valitusten kautta jo aikaisemmin
13004: dessaan, on saattaessaan puhelinverkostoaan saatettu kulkulaitosten ja yleisten töiden mi-
13005: voimassa olevien puhelinverkkojen rakenne- nisteriön harkintaan, alisti posti- ja lennätin-
13006: määräysten mukaisiksi joutunut huomattavasti hallitus myöskin toimiluvan siirtomahdolli-
13007: korottamaan puhelinmaksujaan. Tästä on aiheu- suutta koskevan tiedustelun ministeriölle. Kul-
13008: tunut tyytymättömyyttä puhelimen käyttäjien kulaitosten ja yleisten töiden ministeriön mie-
13009: ja tarvitsijoiden keskuudessa. Tyytymättö- lestä ei ole edellytyksiä siihen, että Kuopion
13010: myyttä on herättänyt myöskin se, että yhtiön Puhelinyhdistys jatkaisi Rautalammin-Suonen-
13011: osakekannan omistus ei liity puhelinliittymän joen-Puhelin-Osakeyhtiön toimintaa Suonen-
13012: hallintaan kuten yleensä muissa toimilupapuhe- joen verkkoryhmässä. Hallitus katsoo voivansa
13013: linlaitoksissa vaan osakkeet ovat suhteellisen ryhtyä asiassa muihin toimenpiteisiin vasta
13014: pienen henkilöryhmän omistuksessa, joka näin sitten, kun neuvottelut posti- ja lennätinhalli-
13015: ollen hallitsee koko puhelinlaitoksen toimintaa tuksen ja yhtiön kesken on saatettu loppuun.
13016: eikä yleinen etu tyytymättömien mielestä täl- Suonenjoen verkkoryhmä on tehtyjen suun-
13017: töin tule riittävästi huomioiduksi. Pääasiassa nitelmien mukaan tarkoitus liittää automaatti-
13018: näiden epäkohtien vuoksi on myös kulkulaitos- seen kaukopuhelinverkkoon lähivuosina, mikäli
13019: ten ja yleisten töiden ministeriön käsiteltäväksi määrärahat sen sallivat.
13020: Helsingissä, toukokuun 9 päivänä 1969.
13021:
13022: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
13023: 3
13024:
13025:
13026:
13027:
13028: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13029:
13030: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Även bolaget beslöt vid bolagsstämma 31.3.
13031: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse 1967 utreda frågan om överlåtelse av telefonin-
13032: av den 15 april 1969 nr 411 till vederbörande rättningen till staten, och begärde därför i en
13033: medlem av statsrådet för avgivande av svar skrivelse av 31.10.1968 om anbud av post- och
13034: översänt följande av riksdagsman Pentti Pek- telegrafstyrelsen för inlösen av telefoninrättnin-
13035: karinen ställda spörsmål: gen tili staten. Post- och telegrafstyrelsen har
13036: givit sitt anbud till bolaget, och saken är
13037: "Ärnar Regeringen skrida tili skynd- anhängig. Samtidigt inbegärde nämnda bolag
13038: samma åtgärder för inlösen av Suonen- anbud även från Kuopion Puhelinyhdistys,
13039: joen Puhelinyhdistys till staten och för på grund varav de båda bolagen medelst
13040: anslutning av Suonenjoki nätgrupp till skrivelse av den 25 februari 1969 förfrågat
13041: fjärrautomattrafiken?'' sig om post- och telegrafstyrelsens ståndpunkt
13042: tili att Kuopion Puhelinyhdistys skulle köpa
13043: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Rautalammin-Suonenjoen Puhelin Osakeyhtiö
13044: samt anföra följande: benämnda bolags telefonanläggningar och fort-
13045: Den i spörsmålet avsedda, med koncession sätta med bolagets verksamhet inom Suonen-
13046: verksamma telefoninrättningen, Rautalammin- joki nätgrupp med koncession. Då saken genom
13047: Suonenjoen Puhelin Osakeyhtiö, vars verksam- ovan nämnda klagomål redan tidigare under-
13048: hetsområde omfattar Suonenjoki nätgrupp i kastats ministeriets för kommunikationsväsen-
13049: sin helhet, måste när den bragte sitt telefonnät det och allmänna arbetena prövning, under-
13050: i överensstämmelse med de gällande bestäm- ställde post- och telegrafstyrelsen ministeriet
13051: melserna om telefonnätens struktur, höja sina även förfrågan rörande möjligheten att över-
13052: telefonavgifter avsevärt. Detta ledde tili miss- föra koncessionen. Enligt ministeriets för kom-
13053: nöje bland dem som använder och behöver munikationsväsendet och allmänna arbetena
13054: telefon. Missnöje väcktes även därav, att ägan- åsikt finns icke förutsättningar för att Kuopion
13055: derätt till bolagets aktiestock icke följer med Puhelinyhdistys skulle fortsätta med Rauta-
13056: innehav av telefonanslutning, såsom i allmän- lammin-Suonenjoen Puhelin Osakeyhtiös
13057: het i andra telefoninrättningar med koncession, verksamhet inom Suonenjoki nätgrupp. Rege-
13058: utan att aktierna ägs av en relativt liten ringen anser sig kunna skrida till andra åt-
13059: grupp personer, som sålunda råder över hela gärder i saken först sedan underhandlingarna
13060: telefoninrättningens verksamhet, varigenom de mellan post- och telegrafstyrelsen och bolaget
13061: allmänna intressena enligt de missnöjdas åsikt slutförts.
13062: icke blir tillräckligt beaktade. Huvudsakligen Suonenjoki nätgrupp skulle enligt uppgjorda
13063: på grund av dessa missförhållanden har till planer anslutas tili det automatiska fjärr-
13064: ministeriet för kommunikationsväsendet och telefonnätet under de närmaste åren, om an-
13065: allmänna arbetena ingått klagomål, i vilka slagen medger detta.
13066: föreslagits, att staten skulle övertaga telefon-
13067: väsendet inom Suonenjoki nätgrupp.
13068: Helsingfors den 9 maj 1969.
13069:
13070: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
13071: Kirj. ksm. n:o 77.
13072:
13073:
13074:
13075:
13076: Mäkelä ym.: Kasvatusneuvolatoimintaa koskevan lainsäädännön
13077: aikaansaamisesta.
13078:
13079:
13080: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13081:
13082: Maamme kasvatusneuvoJoissa suoritetaan ja ole vielä annettu ja niinpä kasvatusneuvola-
13083: on suoritettu arvokasta työtä häiriintyneiden verkoston luominen viivästyy kuntien odot-
13084: lasten auttamiseksi ja sopivien hoito- ja kas- taessa valtiovallan toimenpiteitä kenttäverkos-
13085: vatusmenetelmien löytämiseksi heidän yksilöl- ton luomisesta sekä kustannusten jakosuh-
13086: listen tarpeittensa mukaisesti. Toiminta, joka teesta valtion ja kuntien kesken. Koululaitok-
13087: syntyi kipeän tarpeen sanelemana ja vapaa- semme uudistus peruskoulumuotoiseksi tulee
13088: ehtoisuuden pohjalta on osoittautunut suuri- myöskin tarvitsemaan erikoisesti erityisopetuk-
13089: arvoiseksi työksi lapsuusiän sielullisten häiriöi- sessa kasvatusneuvoloiden apua.
13090: den hoidossa ja samalla se on ollut ehkäise- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
13091: vää mielenterveystyötä. Kasvatusneuvolatoi- tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
13092: mintaan saadaan valtionapu, mutta se on mer- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13093: kitykseltään viime vuosina ollut varsin vä- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13094: häistä vaihdellen 6-8 %, eikä ole omiaan ak-
13095: tivoimaan kuntia perustamaan joko omia tai Onko Hallitus tietoinen siitä, että
13096: kuntainliittojen pohjalta toimivia kasvatusneu- kasvatusneuvolatoiminnasta ei ole ole-
13097: voloita. Se, että tämäkin ala kaipaa tutki- massa varsinaisia lainsäädöksiä, vaan
13098: musta ja toiminnallista kokonaissuunnittelua toiminnan määrittelee valtioneuvoston
13099: tunnustettiin valtiovallan taholta ja niinpä päätös 10. 10. 1957 kasvatusneuvoloille
13100: asiaa selvittämään asetettiin komitea 5. 12. myönnettävästä valtionavusta, ja jos on,
13101: 1962. Komitea on jättänyt asiasta mietin- aikooko Hallitus lähiaikoina antaa
13102: tönsä sekä laki- ja asetusehdotukset 30. 1. esityksen kasvatusneuvolalainsäädän-
13103: 1967 allekirjoittamassaan mietinnössä. Kuiten- nöksi 30. 1. 1967 valmistuneen komi-
13104: kaan ei lakiesitystä kasvatusneuvolatoiminnasta tean mietinnön pohjalta?
13105: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1969.
13106:
13107: Uljas Mäkelä. Reino Breilin. Pirkko Aro.
13108: Aulis Juvela. Magnus Kull. Aune Salama.
13109: Mauno Pohjonen. Anna-Liisa Linkola. Viljo Pousi.
13110:
13111:
13112:
13113:
13114: E 379/69
13115: 2
13116:
13117:
13118:
13119:
13120: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13121:
13122: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- nöksi 30. 1. 1967 valmistuneen komi-
13123: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- tean mietinnön pohjalta?"
13124: mies, olette 15 päivänä huhtikuuta 1969 päi-
13125: vätyn kirjeenne n:o 412 ohella toimittanut Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
13126: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen- taen seuraavaa:
13127: nöksen kansanedustaja Mäkelän ym. kirjalli- Kasvatusneuvolalainsäädännön aikaansaami-
13128: sesta kysymyksestä n:o 77, jossa tiedustellaan: nen kasvatusneuvolakomitean mietinnön poh-
13129: jalta on parhaillaan valmisteilla sosiaalihalli-
13130: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että tuksessa ja osittain myös sosiaalihallituksen
13131: kasvatusneuvolatoiminnasta ei ole ole- ja lääkintöhallituksen yhteistyötoimikunnassa.
13132: massa varsinaisia lainsäädöksiä, vaan Sosiaali- ja terveysministeriö tulee saatuaan
13133: toiminnan määrittelee valtioneuvoston sosiaalihallituksen esityksen asiasta harkitse-
13134: päätös 10. 10. 1957 kasvatusneuvoloille maan, taloudelliset mahdollisuudet huomioon
13135: myönnettävästä valtionavusta, ja jos on, ottaen, hallituksen esityksen antamista asiasta
13136: aikooko Hallitus lähiaikoina antaa Eduskunnalle.
13137: esityksen kasvatusneuvolalainsäädän-
13138: Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1969.
13139:
13140: Ministeri ]. E. Partanen.
13141: 3
13142:
13143:
13144:
13145:
13146: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13147:
13148: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 1967 avlåta en proposttton om lag-
13149: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- stiftning angående uppfostringsrådgiv-
13150: velse av den 15 april 1969 nr 412 tili veder- ningsbyråer?"
13151: börande medlem av statsrådet för avgivande
13152: av svar översänt avskrift av följande av riks- Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
13153: dagsman Mäkelä m. fl. ställda spörsmål nr 77: samt anföra följande:
13154: En lagstiftning om uppfostringsrådgivnings-
13155: "Är Regeringen medveten om att byråer är som bäst under beredning i social-
13156: det icke finns några egentliga stad- styrelsen på basen av uppfostringsrådgivnings-
13157: ganden i lag om uppfostringsrådgiv- kommittens betänkande och delvis även i sam-
13158: ningsbyråernas verksamhet, utan att arbetskommissionen för socialstyrelsen och me-
13159: verksamheten bestämmes av statsrådets dicinalstyrelsen. Social- och hälsovårdsministe-
13160: beslut 10. 10. 1957 om beviljande av riet kommer efter det att socialstyrelsens fram-
13161: statsbidrag åt uppfostringsrådgivnings- ställning i saken erhållits, med beaktande av
13162: byråer, och om så är fallet, de ekonomiska möjligheterna att överväga av-
13163: ämnar Regeringen under den när- låtande av en regeringsproposition i saken tili
13164: maste tiden på basen av det kommitte- Riksdagen.
13165: betänkande som blev färdigt 30. 1.
13166: Helsingfors den 7 maj 1969.
13167:
13168: Minister ]. E. Partanen.
13169: Skrifd. spm. nr 78.
13170:
13171:
13172:
13173:
13174: Melin m. fl.: Om lättnad för statslösa personer att erhålla med-
13175: borgarskap i Finland.
13176:
13177:
13178: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13179:
13180: I Finland lever i detta nu över 2 000 per- liv utan vissa av de rättigheter som tillkom-
13181: soner på främlingspass. Den överväldigande ma- mer landets medborgare.
13182: joriteten av dessa personer utgöres av ryska Med hänvisning tili det ovan anförda viJI
13183: emigranter, deras barn och barnbarn. De flesta undertecknade med stöd av 37 § 1 mom. i
13184: har levt hela sitt liv i Finland, talar som regel riksdagsordningen tili vederbörande medlem av
13185: landets språk, betalar skatt tili finska staten statsrådet ställa följande spörsmål:
13186: och fullgör andra medborgerliga skyldigheter,
13187: utan att det oaktat få komma i åtnjutande av Är Regeringen medveten om, att
13188: de förmåner medborgarskap medför. Sålunda det i vårt land i detta nu finns över
13189: kan de inte vara medlemmar av registrerad 2 000 personer, som permanent lever
13190: förenings styrelse och icke utan statsrådets på främlingspass och att de på grund av
13191: dispens vara medlem av aktiebolags styrelse el- sin status i olika avseenden diskrimine-
13192: ler fungera som verkställande direktör i aktie- ras och är Regeringen därför beredd -
13193: bolag. Vidare är exempelvis dessa personers då det största hindret för dessa stats-
13194: rörelsefrihet begränsad genom att de måste ha lösa personers erhållande av finländskt
13195: visum för alla resor utom Norden. Många Iän- medborgarskap är den prohibitivt höga
13196: der beviljar dessutom icke visum tili personer stämpelskatten om 14 procent av före-
13197: med främlingspass. Dessa personer har icke gående års inkomster - att exempelvis
13198: heller möjHghet att deltaga i kommunala eller stifta en temporär undantagslag som
13199: politiska vai och påverka det samhälle de lever skulle tiliåta alla statslösa personer som
13200: i. Den främsta orsaken tili att dessa personer uppfyller lagens bestämmelser för erhål-
13201: inte blivit finländska medborgare är att stäm- lande av finländskt medborgarskap, att
13202: pelskatten för medborgarskap är hela 14 procent under viss tid, förslagsvis 6 månader,
13203: av föregående års inkomster och följaktligen kostnadsfritt erhålla sådant eller på an-
13204: prohibitivt hög. Det är utan tvekan ett miss- nat sätt underlätta deras naturalise-
13205: förhållande, att en stor grupp människor i ett ring?
13206: modernt samhälle skall behöva framleva sitt
13207: Helsingfors den 15 april 1969.
13208:
13209: Ingvar S. Melin. Henrik Westerlund. Pekka Pesola.
13210:
13211:
13212:
13213:
13214: E 449/69
13215: 2
13216:
13217: Kirj. ksm. n:o 78. Suomennos.
13218:
13219:
13220:
13221:
13222: Melin ym.: Suomessa oleville vaitiottomille henkilöille myönnet-
13223: tävän kansalaisuuden saannin helpottamisesta.
13224:
13225:
13226: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
13227:
13228: Suomessa elää tällä hetkellä yli 2 000 henki- kaisessa yhteiskunnassa elettävä elämäänsä vailla
13229: löä muukalaispassilla. Valtaosa näistä henkilöis- tiettyjä, maan kansalaiselle kuuluvia oikeuksia.
13230: tä on venäläisiä pakolaisia, heidän lapsiaan ja Yllä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
13231: lastenlapsiaan. Useimmat heistä ovat eläneet tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekirjoitta-
13232: koko elämänsä Suomessa, puhuvat yleensä maan neet esittävät valtioneuvoston asianomaisen jä-
13233: kieltä, maksavat veroa Suomen valtiolle ja senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13234: täyttävät muita kansalaisvelvollisuuksia saamat-
13235: ta kuitenkaan nauttia niistä eduista, joita kan- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
13236: salaisuus tuottaa. Siten he eivät voi olla rekis- maassamme on tällä haavaa yli 2 000
13237: teröidyn yhdistyksen hallituksen jäseniä, eivätkä henkilöä, jotka jatkuvasti elävät muu-
13238: ilman valtioneuvoston erivapautta voi olla jäse- kalaispassilla, ja että heitä oikeusase-
13239: nenä osakeyhtiön hallituksessa tai toimia osa- mansa vuoksi eri tavoin syrjitään ja on-
13240: keyhtiön toimitusjohtajana. Näiden henkilöiden ko Hallitus sen vuoksi valmis - kun
13241: liikkumisvapauskin on esimerkiksi siten rajoi- näiden vahiottomien henkilöiden Suo-
13242: tettu, että heillä on oltava viisumi kaikkiin men kansalaisuuden saamisen suurim-
13243: Pohjolan ulkopuolelle suuntautuviin matkoihin. man esteen muodostaa pidättävän kor-
13244: Monet maat eivät sitäpaitsi myönnä viisumia kea, 14 prosenttiin edellisvuoden tu-
13245: henkilöille, joilla on muukalaispassi. Näillä hen- loista nouseva leimavero - säätämään
13246: kilöillä ei myöskään ole mahdollisuutta osal- esimerkiksi väliaikaisen poikkeuslain,
13247: listua kunnallisiin tai poliittisiin vaaleihin ja jolla sallittaisiin kaikkien valtiottomien
13248: vaikuttaa siihen yhteskuntaan, jossa he elävät. henkilöiden, jotka täyttävät lain mää-
13249: Tärkein syy siihen, ettei näistä henkilöistä ole räykset Suomen kansalaisuuden saami-
13250: tullut Suomen kansalaisia on siinä, että kansa- seksi, tietyn ajan kuluessa, vaikkapa 6
13251: laisuuden edellyttämä leimavero on peräti 14 kuukauden aikana, saada kansalaisuus
13252: prosenttia edellisen vuoden tuloista ja siten maksutta, tai muulla tavalla helpotta-
13253: estävän korkea. Epäilemättä on pidettävä epä- maan heidän kansalaistamistaan?
13254: kohtana, että suuren ihmisryhmän on nykyai-
13255: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1969.
13256:
13257: Ingvar S. Melin. Henrik Westerlund. Pekka Pesola.
13258: 3
13259:
13260:
13261:
13262:
13263: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
13264:
13265: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa taan ja varallisuudestaan riippuen, valtioneuvos-
13266: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ton määräysten mukaan, vähintään 55 ja enin-
13267: olette 15 päivänä huhtikuuta 1969 päivätyn tään 7 000 markkaa. Näin ollen Suomessa tur-
13268: kirjeenne n:o 413 ohella lähettänyt valtioneu- vapaikkaoikeutta nauttivan valtiottoman henki-
13269: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen lön kansalaistamispäätöksestä ei peritä leima-
13270: kansanedustaja Melinin ym. kirjallisesta kysy- verolain 10 §: ssä tarkoitettua leimaveroa. Suo-
13271: myksestä n:o 78, jossa tiedustellaan: messa asuvat vaitiottomat henkilöt eivät kui-
13272: tenkaan kaikki ole turvapaikkaoikeutta nautti-
13273: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että via, mutta käytännössä on pyritty tulkitsemaan
13274: maassamme on tällä haavaa yli 2 000 turvapaikkaoikeusaseman tuottamaa helpotusta
13275: henkilöä, jotka jatkuvasti elävät muu- mahdollisimman laajasti eli siten, että se käsit-
13276: kalaispassilla, ja että heitä oikeusase- tää myös pakolaisiin rinnastettavat henkilöt.
13277: mansa vuoksi eri tavoin syrjitään ja on- Sisäasiainministeriö on esittänyt, että leimavero-
13278: ko Hallitus sen vuoksi valmis - kun lain 10 § : ää muutettaisiin siten, ettei valtiotto-
13279: näiden valtiottomien henkilöiden Suo- rnia eikä Suomen kansalaisen kanssa avioliitossa
13280: men kansalaisuuden saamisen suurim- olevia henkilöitä kansalaistettaessa perittäisi
13281: man esteen muodostaa pidättävän kor- mainitussa lainkohdassa tarkoitettua leimaveroa.
13282: kea, 14 prosenttiin edellisvuoden tu- Asia on leimaverotuksen uudistamistaimikun-
13283: loista nouseva leimavero - säätämään nan käsiteltävänä.
13284: esimerkiksi väliaikaisen poikkeuslain, Heinäkuun 1 päivänä 1968 voimaan tulleen
13285: jolla sallittaisiin kaikkien valtiottomien kansalaisuuslain 1 § on laadittu siten, ettei
13286: henkilöiden, jotka täyttävät lain mää- Suomessa enää voi syntyä valtiottomia. Maini-
13287: räykset Suomen kansalaisuuden saami- tun lainkohdan mukaan Suomen kansalaisuu-
13288: seksi, tietyn ajan kuluessa, vaikkapa 6 den saa syntyessään aviolapsi, jonka isä on
13289: kuukauden aikana, saada kansalaisuus Suomen kansalainen, aviolapsi, jonka äiti on
13290: maksutta, tai muulla tavalla helpotta- Suomen kansalainen, jollei lapsi syntyessään
13291: maan heidän kansalaistamistaan?" saa vieraan valtion kansalaisuutta, avioliiton
13292: ulkopuolella syntynyt lapsi, jonka äiti on Suo-
13293: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen men kansalainen sekä muu lapsi, joka syntyy
13294: seuraavaa: Suomessa, jollei lapsi saa vieraan valtion kan-
13295: Valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa kos- salaisuutta. Vaitiottomien lukumäärä voi Suo-
13296: keva yleissopimus on saatettu Suomessa voi- messa lisääntyä ainoastaan siten, että täällä saa
13297: maan 5 päivänä joulukuuta 1968 annetulla ase- oleskeluoikeuden vaitioton tai sellainen ulko-
13298: tuksella ( 814/68; sop.sarja 80/68). Yleissopi- maalainen, joka oman valtionsa kansalaisuus-
13299: muksen 32 artiklan mukaan sopimusvaltioiden lainsäädännön mukaan syystä tai toisesta me-
13300: on mahdollisuuksien mukaan helpotettava val- nettää kansalaisuutensa.
13301: tiottoman henkilön sopeutumista yhteiskuntaan Uuden kansalaisuuslain 15 §:n 2 momentin
13302: ja heidän kansalaiseksi pääsyään. Erikoisesti on mukaan Suomessa kansalaisuudettomana synty-
13303: sopimusvaltion pyrittävä nopeuttaman kansa- nyt henkilö, joka edelleenkin oli vailla kansalai-
13304: laistamismenettelyä ja mahdollisuuksien mu- suutta eikä ollut täyttänyt kahdeksaatoista
13305: kaan alentamaan tällaisesta menettelystä aiheu- vuotta, sai lain voimaan tullessa Suomen kansa-
13306: tuvia maksuja ja kustannuksia. laisuuden, ios hänen varsinainen asuntonsa ja
13307: Leimaverolain 10 §:n mukaan on kansalais- kotinsa silloin oli Suomessa. Kansalaisuuden
13308: kirja varustettava leimalla, jos hakija ei ole saaminen ei edellyttänyt viranomaisen päätöstä
13309: aikaisemmin ollut Suomen kansalainen eikä eikä niin ollen leimaveroa. Kansalaisuuslain
13310: nauti täällä turvapaikkaoikeutta, hänen tulois- 5 ja 6 §:n nojalla voi vaitioton hettkilö lainkoh-
13311: 4
13312:
13313: dissa mam1tum edellytyksin saada Suomen Edellä olevan johdosta hallitus katsoo, ettei
13314: kansalaisuuden ns. ilmoitusteitse. Tällöin ei ole aihetta kysymyksessä tarkoitetun poikkeus-
13315: sisäasiainministeriön ;päätöksestä peritä leima- lain - joka ilmeisesti olisi säädettävä valtio-
13316: verolain 10 §: ssä tal"koitettua leimaveroa. Kan- päiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla -
13317: salaisuuslain voimaantulon jälkeen on useita säätämiseen, vaan kansalaisuuslain 4 §: ssä
13318: satoja Suomessa asuvia valtiottornia henkilöitä mainitut edellytykset täyttävien Suomessa asu-
13319: kansalaistettu tai lain säännösten mukaan vien valtiottomien henkilöiden kansalaistaminen
13320: muulla perusteella tullut Suomen kansalaisiksi on järjestettävissä kansalaisuuslain säännösten
13321: siten, ettei leimaverolain 10 §: ssä tarkoitettua sekä harkittavana olevan leimaverolain 10 § :n
13322: leimaveroa ole peritty. muutoksen nojalla.
13323: Helsingissä, sisäasiainministeriössä, 9 päivänä toukokuuta 1969.
13324:
13325:
13326: Ministeri S. Suorttanen.
13327: 5
13328:
13329:
13330:
13331:
13332: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13333:
13334: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen det beläggas med stämpel tili minst 55 och
13335: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse högst 7000 mark. Sålunda uppbäres icke för
13336: av den 15 april 1969 nr 413 tili vederbörande naturalisationsbrev åt statslös person som åt-
13337: medlem av statsrådet för avgivande av svar njuter asylrätt i Finland i 10 § lagen angående
13338: översänt avskrift av följande av riksdagsman stämpelskatt avsedd stämpelskatt. I Finland bo-
13339: Melin m. fl. ställda spörsmål nr 78: satta statslösa åtnjuter dock icke alla asylrätt
13340: här, men man har i praktiken sökt ge den
13341: "Är Regeringen medveten om, att lättnad asylrättsställningen skänker en så vid
13342: det i vårt land i detta nu finns över tolkning som möjligt, ellet så, att den omfattar
13343: 2 000 personer, som permanent lever även personer som jämställs med flyktingar.
13344: på främlingspass och att de på grund av Ministeriet för inrikesärendena har framställt,
13345: sin status i olika avseenden diskrimine- att 10 § lagen angående stämpelskatt skulle
13346: ras och är Regeringen därför beredd - ändras så, att vid naturalisation av statslösa
13347: då det största hindret för dessa stats- och av personer som ingått aktenskap med
13348: lösa personers erhållande av finländskt finska medborgare icke skulle uppbäras i
13349: medborgarskap är den prohibitivt höga nämnda lagrum avsedd stämpelskatt. Ärendet
13350: stämpelskatten om 14 procent av förc- är under behandling i kommissionen för refor-
13351: gående års inkomster - att exempelvis mering av stämpelbeskattningen.
13352: stifta en temporär undantagslag som 1 § medborgarskapslagen, som trädde i kraft
13353: skulle tiliåta alla statslösa personer som den 1 juli 1968, har avfattats så, att statslösa
13354: uppfyller lagens bestämmelser för erhål- icke mera kan födas i Finland. Enligt nämnda
13355: lande av finländskt medborgarskap, att lagrum förvärvas finskt medborgarskap vid
13356: under viss tid, förslagsvis 6 månader, födelsen av barn i äktenskap, vars fader är finsk
13357: kostnadsfritt erhålla sådant ellet på an- medborgare, bam i äktenskap, vars moder är
13358: nat sätt underlätta deras naturalise- finsk medborgare, om bamet ej vid födelsen
13359: ring?" förvärvar medborgarskap i främmande stat,
13360: barn utom äktenskap, vars moder är finsk med-
13361: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- borgare, samt annat barn, som föds i Finland,
13362: samt anföra följande: om ej barnet vid födelsen förvärvar medbor-
13363: En konvention om statslösa personers rätts- garskap i främmande stat. Antalet statslösa
13364: liga ställning bringades i kraft i Finland genom kan ökas i Finland endast så, att sådan stats-
13365: en förordning av den 5 december 1968 (814/ lös ellet utlänning, som enligt medborgarlag-
13366: 68; FördrS 80/68). Enligt 32 artikeln i kon- stiftningen i sin egen stat av en ellet annan
13367: ventionen skall fördragsslutande stat så mycket orsak går förlustig sitt medborgarskap, får
13368: som möjligt underlätta statslösa personers in- vistelsetillstånd här.
13369: förlivande med samhället och deras naturali- Enligt den nya medborgarskapslagens 15 §
13370: sation. Fördragsslutande stat skall speciellt be- 2 mom. förvärvade i Finland som statslös född
13371: möda sig om att påskynda naturalisationsför- person, som fortfarande saknade medborgar-
13372: farandet och att så mycket som möjligt sänka skap och ännu ej fyllt aderton år, vid lagens
13373: avgifterna och kostnaderna för detta. ikraftträdande finskt medborgarskap, om hans
13374: Enligt 10 § lagen angående stämpelskatt egentliga bo och hemvist då var i Finland.
13375: skall naturalisationsbrev, om sökanden icke ti- Medborgarskap förutsatte icke myndighets be-
13376: digare varit finsk medborgare ellet icke åtnju- slut och sålunda ioke heller stämpelskatt. Med
13377: ter asylrätt här, beroende av hans inkomster stöd av 5 och 6 § medborgarskapslagen kan
13378: och förmögenhet, enligt föreskrift av statsrå- statslös person under förutsättningar som näm-
13379: E 449/69
13380: 6
13381:
13382: nes i ifr. lagrum vinna finskt medborgarskap Med anledning av det ovanstående anser re-
13383: genom anmälan. Härvid uppbäres icke i 10 § geringen, att det icke finns skäl att stadga nå-
13384: lagen angående stämpelskatt avsedd skatt. Efter gon undantagslag, som uppenbarligen borde
13385: det att medborgarskapslagen trädde i kraft har tillkomma i den ordning 67 § riksdagsordnin-
13386: flera hundra i Finland bosatta statslösa natura- gen stadgar, utan att de i 4 § medborgarskaps-
13387: liserats enligt lagens stadganden eller blivit lagen nämnda förutsättningarna för naturalise-
13388: medborgare i Finland på annan grund enligt ring av i Finland bosatta statslösa kan ordnas
13389: lagens stadganden, sålunda, att i 10 § lagen med stöd av stadgandena i medborgarskapsla-
13390: angående stämpelskatt avsedd stämpelskatt icke gen och den ändring av 10 § lagen angående
13391: uppburits. stämpelskatt, som är under övervägande.
13392: Helsingfors, i ministeriet för inrikesärendena, den 9 maj 1969.
13393:
13394:
13395: Minister S. Suorttanen.
13396: Kirj. ksm. n:o 79.
13397:
13398:
13399:
13400:
13401: E. Räsänen ym.: Pohjois-Savon vesiensäännöstelytöiden loppuun-
13402: saattamisesta.
13403:
13404:
13405: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 1 I e.
13406:
13407: Pohjois-Savon alueella on monia perkaus- Maaningan kunnassa on vuonna 1963 aloi-
13408: hankkeita, jotka olisi saatava työn alle ja toi- tettu työt, joilla on toteutettu Maaninkajärven
13409: saalta eräitä, joiden työt on hoidettava päätök- ja Pien-Ruokoveden lasku. Kustannusarvioi-
13410: seen tulvien poistamiseksi ja kalakannan tur- taan 750 000 markan työstä tehtiin suurin osa
13411: vaamiseksi. heti, mutta sen jälkeen ovat työt sujuneet erit-
13412: Säyneisten ja Nilsiän kunnan alueella oleva täin hitaasti. Kuluvan vuoden valtion tulo- ja
13413: Pisankosken perkaushanke, jolla laskettaisiin menoarviossa on tarkoitukseen myönnetty
13414: Ala-Siikajärven, Siikajärven ja Ylä-Siikajärven myös viimeiset määrärahat, suuruudeltaan
13415: ja näihin järviin välittömästi liittyvien vesien 25 000 markkaa. Viime vuoden budjetissa
13416: tasoa, on ollut vireillä jo yli kolmekymmentä tarkoitukseen myönnettiin 80 000 markkaa,
13417: vuotta. Tulvaveden vaivaamia peltoja on noin mutta mitään töitä ei silloin kuitenkaan suori-
13418: 600 hehtaaria. Kuivatuksen vaikutuspiiriin tu- tettu. Koska töitten johdosta aikaisemmin
13419: lisi lisäksi metsäalueita, jotka olisivat vielä hyvät kalojen kutupaikat ja nousuvirrat on
13420: suurempia. Työ ei olisi kustannuksiltaan suuri tukittu töiden suorittamista varten rakenne-
13421: hyötyalueeseen verrattuna. tulla tiellä, joka johtaa Käärmelahden kautta
13422: Juankosken ja Karjalankosken vesivoimalai- Ruokovirralle, on töitten aiheeton viivästymi-
13423: toksen rakentamisen johdosta on Juankoski ja nen aiheuttanut paikkalmntalaisten keskuu-
13424: Karjalankoski padottu sekä säännöstelty ylä- dessa kummastusta. Koska ei ole nähtävästi
13425: puolella olevia vesistöalueita. Voimalaitoksen mitään syitä, joilla Ruokovirralla olevia vir-
13426: vahingolliset vaikutukset ulottuvat alhaalta lu- toja pidetään edelleen tukittuina, olisi työ pi-
13427: kien lähinnä seuraaviin vesialueisiin: Akan- kaisesti saatettava päätökseen ja virtojen yli
13428: vesi, koski- ja virta-alue välillä Karjalankoski johtava tie purettava kalakannan turvaami-
13429: -Juankoski, Iso- ja Pieni-Vehkalahti, Vuot- seksi.
13430: järvi ja Syväri. Kalan nousu entisille kutu- ja Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
13431: lisääntymisalueille on estetty. Mielestämme 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
13432: maataloushallituksen olisi ryhdyttävä kiireeJli- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13433: siin toimenpiteisiin Karjalankosken ja Juankos- vaksi seuraavan kysymyksen:
13434: ken vesivoimalaitosten aiheuttamien kalatalou-
13435: dellisten vahinkojen ja haittojen selvittämiseksi Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13436: lupapäätöksen ja vesilain edellyttämällä ta- ryhtyä Pohjois-Savon tarpeellisten ve-
13437: valla. Samalla tulisi rakentaja velvoittaa ryh- siensäännöstdytöiden toteuttamiseksi
13438: tymään asianmukaisiin toimenpiteisiin vahin- ja loppuunsaattamiseksi sekä kalakan-
13439: kojen ja haittojen korvaamiseksi ja kompensoi- nan turvaamiseksi tässä yhteydessä?
13440: miseksi.
13441: Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1969.
13442:
13443: Eino Räsänen. Katri-Helena Eskelinen.
13444: Pentti Pekkarinen. Tahvo Rönlrkö.
13445:
13446:
13447:
13448: E 440/69
13449: 2
13450:
13451:
13452:
13453:
13454: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
13455:
13456: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa haittojen selvittämisestä ja niiden korvaami-
13457: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu- seksi tarpeellisista toimenpiteistä, voidaan to-
13458: hemies, kirjeellänne 15 päivältä huhtikuuta deta, että Karjalankosken voimalaitoksen osalta
13459: 1969 n: o 444 lähettänyt valtioneuvoston on lopullisten lupaehtojen määrääminen ja
13460: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- Syvärio ja Vuotjärven vedenjuoksun säännös-
13461: taja Eino Räsäsen ym. tekemän seuraavan si- telyn osalta säännöstelymääräysten tarkistami-
13462: sisältöisen kysymyksen: nen parhaillaan Itä-Suomen vesioikeuden käsi-
13463: teltävänä. Juankosken voimalaitokselle vuonna
13464: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 1929 vahvistetun toimiluvan ehtoja on olosuh-
13465: ryhtyä Pohjois-Savon tarpeellisten ve- teiden kehityksen mukaan useita kertoja täy-
13466: siensäännöstelytöiden toteuttamiseksi dennetty. Viranomaisten toimesta tullaan huo-
13467: ja loppuunsaattamiseksi sekä kalakan- lehtimaan siitä, että kalakannan turvaamista
13468: nan turvaamiseksi tässä yhteydessä?" koskevat näkökohdat tuodaan asianmukaisella
13469: tavalla esille lopullisia lupaehtoja määrättäessä
13470: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tai niitä tarkistettaessa.
13471: taen seuraavaa:
13472: Maaninkajärven ja Pien-Ruohoveden laske-
13473: Kysymyksen perusteluissa mainituista vesien- mistyötä suoritetaan maataloushallituksen toi-
13474: säännöstelytöistä voidaan todeta, että Pisan- mesta. Pääkohteina olevat Ruokovirran ja
13475: kosken ja sen yläpuolella olevan Puntinjoen Mustanvirran perkaukset on tehty lupaehtojen
13476: perkaamiseksi on laadittu yleissuunnitelma. määräysten mitoitusta käyttäen. Suunnitel-
13477: Sen yhteydessä suoritetut tutkimukset ovat maan sisältyvän Patajoen perkauksen viimeis-
13478: osoittaneet, ettei hankkeen toteuttaminen eräi- tely on viivästynyt maantiesillan uusimistyön
13479: den järvien laskemisella, kuten alunperin oli vuoksi. Sen valmistuttua tullaan työtä ko. per-
13480: tarkoitettu, olisi kannattavaa, mikäli samalla kauksen ja siihen <liittyvän järjestelypadon
13481: ei suoritettaisi myös muita vesistön tarkoituk- osalta jatkamaan. Kysymyksen perusteluissa
13482: senmukaisen käytön kannalta tarpeellisia toi- mainitun työmaatien purkamiseen ei voida
13483: menpiteitä. Asia on selvitetty hankkeen osak- ryhtyä ennen kuin perkauksen viimeistely on
13484: kaille ja yksityiskohtaisen suunnitelman laati- edistynyt riittävän pitkälle. Mainittuja viimeis-
13485: miseen vesistön käsittelemiseksi kokonaisuu- telytöitä ovat hidastuttaneet myös rajaselvitte-
13486: dessaan ryhdytään välittömästi. lyt jakokunnan ja yksityisten välillä. Työ py-
13487: Mikäli on kysymys voimalaitosten rakenta- ritään saattamaan valmiiksi niin pian kuin se
13488: misesta ja muusta säännöstelystä vesistöalueella mainitut teknilliset ja oikeudelliset viivytys-
13489: aiheutuneiden kalataloudellisten vahinkojen ja tekijät huomioon ottaen on mahdollista.
13490: Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1969.
13491:
13492: Maatalousministeri Martti Miettunen.
13493: 3
13494:
13495:
13496:
13497:
13498: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13499:
13500: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Karjalankoski kraftverk bestämmandet av de
13501: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- slutliga koncessionsvilikoren och justeringen
13502: velse av den 15 april 1969 nr 444 tili veder- av regleringsbestämmelserna angående regle-
13503: börande medlem av statsrådet för avgivande ringen av avrinningen i Syväri och Vuotjärvi
13504: av svar översänt följande av riksdagsman Eino som bäst är under behandling i Östra Finlands
13505: Räsänen m. fl. ställda spörsmål: hovrätt. Vilikoren i den år 1929 för Juan-
13506: koski kraftverk fastställda koncessionen har
13507: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen flera gånger kompletterats i enlighet med för-
13508: vidtaga för verkställande och slutfö- hållandenas utveckling. Genom myndigheter-
13509: rande av de nödiga vattenreglerings- nas försorg kommer man att se tili, att svn-
13510: arbetena i norra Savolax samt för tryg- punkter som gäller tryggandet av fiskbestån-
13511: gande av fiskbeståndet i detta sam- det, på behörigt sätt blir beaktade vid bestäm-
13512: manhang?" mandet eller justeringen av de slutliga konces-
13513: sionsvillkoren.
13514: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
13515: anföra följande: Arbetet för sänkning av Maaninkajärvi och
13516: Pien-Ruohovesi benämnda sjöar utföres på
13517: Angående de i motiveringen för spörsmålet åtgärd av lantbruksstyrelsen. Rensningarna av
13518: nämnda vattenregleringsarbetena kan konstate- Ruokovirta och Mustavirta, vilka utgjort hu-
13519: ras, att en generalpian utarbetats för rensning vudobjekten för arbetet, har utförts med nytt·
13520: av Pisankoski fors och Puntinjoki å ovanför jande av dimensioneringen för bestämmelserna
13521: denna. I detta sammanhang utförda undersök- i koncessionsvillkoren. Den slutliga rensningen
13522: ningar har visat, att genomförandet av projek- av Patajoki, vilket arbete ingår i planen, har
13523: tet genom sänkning av vissa sjöar, såsom av- fördröjts tili följd av arbetet på förnyandet av
13524: sikten ursprungligen var, icke skulle vara lön- en landsvägsbro. Så snart denna blivit färdig
13525: samt om icke också vissa andra med tanke kommer nämnda rensningsarbete och arbetet
13526: på ändamålsenligt nyttjande av vattendraget på den därmed sammanhängande reglerings-
13527: nödiga åtgärder samtidigt skulle inledas. Sa- dammen att fortsättas. Rivandet av den i
13528: ken har framlagts för deltagarna i projektet motiveringen för spörsmålet nämnda arbets-
13529: och utarbetandet av en detaljerad pian för platsvägen kan icke påbörjas förrän rensning-
13530: behandling av vattendraget i dess helhet kom- ens sista skede framskridit tiliräckligt. Dessa
13531: mer att inledas omedelbart. slutförande arbeten har även fördröjts på
13532: Tili den del det är fråga om utredning av grund av gränsregleringar mellan skifteslaget
13533: de skador och olägenheter, som förorsakats och enskilda. Man strävar tili slutförande av
13534: fiskerihushållningen genom byggandet av kraft- arbetet så snart detta med beaktande av
13535: verk och annan reglering inom vattendrags- nämnda tekniska och juridiska faktorer som
13536: området och om nödiga åtgärder för ersättande fördröjt arbetena är möjligt.
13537: av dessa, kan man konstatera, att beträffande
13538: Helsingfors den 14 maj 1969.
13539:
13540: Lantbruksminister Martti Miettunen.
13541: Kirj. ksm. n:o 80.
13542:
13543:
13544:
13545:
13546: Haukipuro ym.: Metsäntutkimuslaitoksen työskentelymahdolli-
13547: suuksien kehittämisestä.
13548:
13549:
13550: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
13551:
13552: Puunjalostusteollisuuden ja koko kansanta- kauan, kun ei ole olemassa riittävää, eri ilmas-
13553: louden kehittämisen kannalta on ensiarvoisen to- ja maaperäolosuhteisiin perustuvaa kenttä-
13554: tärkeää, että metsistämme pystytään jatkuvasti koetoimintaa ja sen pohjalta nopea,sti laaditta-
13555: turvaamaan teollisuuden ,tarvitseman raaka- via luotettavia selvityksiä.
13556: aineen saanti. Viimeiset vuosikymmenet ovat Metsäntutkimustoiminta kaipaa siten kiireel-
13557: olleet metsåraloudessamme suurten muutosten lisiä parannuksia. Metsäntutkimuslaitoksen tut-
13558: aikaa, jolloin on siirrytty luontaistaloudesta ak- kimushenkilökuntaa on pikaisesti lisättävä käy-
13559: tiiviseen puuntuotantoon. Tällöin ei kuiten- tännön tarpeita vastaavasti ja rakennettava tar-
13560: kaan ole kiinnitetty riittävästi huomiota siihen, vittavat tutkimustilat koekenttätoimintaa var-
13561: että aktiivinen puuntuotanto vaatii kokonaan en maan eri puolille sekä osoitettava tutkimus-
13562: toisella kapasiteetilla suoritettua tutkimustyö- toimintaan muihin metsätalouden investointei-
13563: tä ja kenttäkoetoimintaa kuin aikaisemmin. hin oikeassa suhteessa olevat määrärahat.
13564: Kun metsänomistajille on sälytetty useita laki- Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen .3 7
13565: sääteisiä velvollisuuksia osallistua investoin- § :n 1 momentin perusteella esitämme kun-
13566: neilla puuraaka-aineen tuotannon turvaamiseen, nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13567: on tämä samalla merkinnyt huomattavan ris- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13568: kin asettamista metsänomistajien kannettavaksi,
13569: sillä monet työsuunnitelmat ovat perustuneet Onko Hallitus tietoinen siiltä, että
13570: puutteellisille tutkimuksille. Kun pääosa met- maamme metsätalouden tutkimustoi-
13571: säntutkimuksista suoritetaan eräänlaisia nor- minnasta vastuussa olevan metsäntutki-
13572: maalimetsäolosuhteita silmälläpitäen, koska ny- muslaitoksen työskentelymahdollisuuk-
13573: kyinen kapasiteetti ei riitä erikoistapausten ja. sien kehittäminen on jäänyt pahoin jäl-
13574: vaikeimpien olosuhteiden tutkimiseen, saattaa keen metsätalouden vaatimasta tutki-
13575: tästä aiheutua käytännön sovellutuksia, joissa mustarpeesta ja uhkaa vaarantaa metsä-
13576: on kysymys miljoonien hehtaarien alueista, suu- talouden investointien järkevän toteut-
13577: riakin epäonnistumisia. Vaikka metsäntutki- tamisen, ja jos on,
13578: muksen nykyinen organisaatio, metsäntutkimus- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13579: laitos sekä käytännön metsätalouden elimet ryhtyä riittävien toimintaedellytysten
13580: maatalousministeriön ja metsähallituksen joh- luomiseksi metsäntutkimuslaitokselle ja
13581: dolla, tekeekin parhaansa, joutuvat käytännön metsätaloudelliselle tutkimustoiminnalle
13582: miehet ratkaisemaan asioita yleisinformaation yleensä?
13583: ja puutteellisten ,tutkimusten pohjalta niin
13584: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1969.
13585:
13586: Erkki Haukipuro. Heimo Linna. Paavo Niinikoski.
13587:
13588:
13589:
13590:
13591: E 441/69
13592: 2
13593:
13594:
13595:
13596:
13597: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
13598:
13599: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- misia etenkin metsänviljelytoiminnassa. Vaik-
13600: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- ka kaikki epäonnistumiset eivät johdukaan tie-
13601: hemies, olette kirjeellänne 16 päivältä huhti- tojen puutteesta, on metsäntutkimustoimintaa
13602: kuuta 1969 n:o 446 lähettänyt valtioneuvos- epäilemättä edelleen voimakkaasti kehitettävä.
13603: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan- Metsäntutkimuslaitoksen tehtävänä on siitä
13604: edustaja Erkki Haukipuron ym. tekemän seu- annetun asetuksen ( 480/1962) mukaan suo-
13605: raavansisältöisen kysymyksen: rittaa tutkimuksia ja kokeita Suomen metsä-
13606: talouden tarkoituksenmukaista kehittämistä
13607: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että varten. Vastuu käytäntöä palvelevasta tutki-
13608: maamme metsätalouden tutkimustoi- mustoiminnasta kuuluu siis ensisijaisesti maa-
13609: minnasta vastuussa olevan metsäntutki- talousministeriön alaisena toimivalle metsän-
13610: muslaitoksen työskentelymahdollisuuk- tutkimuslaitokselle.
13611: sien kehittäminen on jäänyt pahoin jäl- Hallitus on Eduskunnan myötävaikutuksella
13612: keen metsätalouden vaatimasta tutki- pyrkinyt viime aikoina lisäämään metsäntutki-
13613: mustarpeesta ja uhkaa vaarantaa metsä- muslaitoksen suorituskykyä. Sinä kautena, jol-
13614: talouden investointien järkevän toteut- loin ohjelmaitua metsätalouden kehittämistä
13615: tamisen, ja jos on, maassamme on toteutettu, laitoksen kapasi-
13616: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo teetti onkin melkoisesti lisääntynyt. Vuosina
13617: ryhtyä riittävien toimintaedellytysten 1965-69 on metsäntutkimuslaitokseen ,perus-
13618: luomiseksi metsäntutkimuslaitokselle ja tettu neljä uutta professorin virkaa sekä yksi
13619: metsätaloudelliselle tutkimustoiminnalle erikoistutkijan ja yksi vanhemman assistentin
13620: yleensä?" toimi. Myös tutkimusmäärärahoja on lisätty
13621: ja vuoden 1969 loppuun mennessä laitokselle
13622: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- valmistuu kaksi erityisesti Pohjois-Suomen tut-
13623: taen seuraavaa: kimustarvetta palvelevaa tutkimusasemaa ja
13624: Hallitus on tietoinen siitä, että viime aikoina parhaillaan ollaan perustamassa valtakunnallista
13625: tavoitteeksi asetettu aktiivinen puun tuotanto, metsänviljelyn koeasemaa.
13626: joka tietää siirtymistä perinteellisestä luonnon- Myös yliopiston metsälaitoksissa ja valtion
13627: metsätaloudesta metsänviljelyyn, merkitsee maatalous.metsätieteellisen toimikunnan piirissä
13628: suurta tietojen tarpeen lisäystä. Erilaisia met- on viime aikoina pyritty lisäämään metsäntut-
13629: sänparannustöitä, kuten metsänviljelyä, metsä- kimuksen mahdollisuuksia.
13630: ojitusta, lannoitusta ja taimistojen hoirtoa, on Kun metsätalouden viimeaikainen kehitys on
13631: suoritettava moninkertaiset määrät verrattuna sangen nopeasti lisännyt tutkimuksen tarvetta
13632: esimerkiksi 1960-luvun alkuvuosien saavutuk- ja kun useimmat metsätalouteen liittyvät tutki-
13633: siin. Metsänviljelyn suuri lisääminen merkit- mustehtävät ovat pitkäaikaisia, jopa vuosikym-
13634: see toisaalta laajamittaisia toimenpiteitä vilje- menien yhtäjaksoista koetoimintaa vaativia, ei
13635: lymateriaalin tuottamiseksi ja metsänjalostuk- nyt mainituilla toimenpiteillä ole vielä saatu
13636: sen kehittämiseksi. Metsänhoidon voimaperäis- aikaan sellaista metsäntutkimuksen tehon li-
13637: täminen merkitsee myös erilaisten tuhojen li- säystä, mitä käytännön metsätalous vaatii. Sen
13638: sääntymistä, minkä vuoksi metsätuhoihin ja nii- vuoksi hallitus pyrkii jatkuvasti kehittämään
13639: den torjuntaan kohdistuvaa tutkimusta on te- metsäntutkimustoimintaa, niin että se mahdolli-
13640: hostettava. simman hyvin tyydyttäisi käytännön metsäta-
13641: On myös ilmennyt, kuten kysymyksen pe- louden tarpeet.
13642: rusteluissa todetaan, jonkinverran epäonnistu-
13643: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1969.
13644:
13645: Maatalousministeri Martti Miettunen.
13646: 3
13647:
13648:
13649: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13650:
13651: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen på bristande kunskap, bör skogsforsknings-
13652: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse verksamheten otvivelaktigt alltjämt kraftigt
13653: av den 16 april 1969 nr 446 tili vederbörande effektiveras.
13654: medlem av statsrådet för avgivande av svar Skogsforskningsinstitutets uppgift är i en-
13655: översänt följande av riksdagsman Erkki Hau- lighet med förordningen om istitutet ( 480/
13656: kipuro m.fl. ställda spörsmål: 1962) att bedriva forskningar och verkställa
13657: försök för åstadkommande av en ändamåls-
13658: "Är Regeringen medveten om att enlig utveckling av skogsbruket i Finland.
13659: utvecklandet av arbetsmöjligheterna för Ansvaret för forsningsarbetet, som tjänar
13660: skogsforskningsinstitutet, som i vårt praktiken, ankommer sålunda i första ihand
13661: land är ansvarigt för skogsbrukets forsk- på skogsforskningsinstitutet som underlyder
13662: ningsverksamhet, har i hög grad blivit lantbruksministeriet.
13663: efter med tanke på skogsbrukets forsk- Regeringen har med Riksdagens medverkan
13664: ningsbehov och hotar att äventyra ett på den senaste tiden strävat tili att öka skogs-
13665: fömuftigt genomförande av skogs- forskningsinstitutets prestationsförmåga. Under
13666: brukets investeringar, och om så är den tidsperiod då utvecklande av programmerat
13667: fallet, skogsbruk verkställts i vårt land, har institutets
13668: vilka åtgärder har Regeringen för kapacitet också märkbart ökats. Under åren
13669: avsikt att vidtaga för att skapa till- 1965-69 har vid skogsforskningsinstitutet
13670: räckliga verksamhetsförutsättningar för inrättats fyra nya professurer samt en special-
13671: skogsforskningsinstitutet och för skogs- forskar- och en äldre assistentsbefattning.
13672: brukets forskningsverksamhet i all- Forskningsanslagen har också ökats och före
13673: mänhet?" utgången av år 1969 blir två forksningssta-
13674: tioner för institutet vilka särskilt skall tjäna
13675: Såsom s·var på spörsmålet får jag vördsamt forskningsbehovet i norra Finland, färdiga,
13676: anföra följande: och för närvarande ihåller man som :bäst på
13677: Regeringen är medveten om att den aktiva att inrätta en riksomfattande försöksstation
13678: virkesproduktion som på den senaste tiden för skogsodling.
13679: satts som mål och viiken innebär övergång Också inom universitetets skogsinstitutioner
13680: från det traditionella nlllturskogsbruket till och statens agronomie- och forstvetenskapliga
13681: skogsodling, ställer stora krav på ökade kommission har man under den senaste tiden
13682: kunskaper. Skogsförbättringsarbeten av olika strävat till att öka möjligheterna för skogs-
13683: slag, såsom skogsodling, skogsdikning, gödsling forskning.
13684: och plantuppslagsvård måste utföras i mång- Då skogsbrukets utveckling under den
13685: faldig mängd jämfört t.ex. med de under 1960- senaste tiden i mycket snabb takt har ökat
13686: talets första år uppnådda resultaten. En avse- forskningsbehovet och då de flesta forsknings-
13687: värd ökning av skogsodlingen förutsätter å uppdrag i samband med skogsbruk är långvariga
13688: andra sidan omfattande åtgärder för produce- och t.o.m. kräver fortgående försöksverksamhet
13689: ring av odlingsmaterialet och för skogsföräd- under årtionden, har man genom de nu
13690: lingens utvecklande. En kraftig effektivering nämnda åtgärdema ännu icke kunnat åstad-
13691: av skogsvården innebär också en ökning av komma en sådan ökning av effektiviteten i
13692: förstörelse av olika slag, varför forskningen fråga om skogsforskning som det praktiska
13693: angående skogsförstörelse och avvärjningen av skogsbruket kräver. Fördenskull strävar rege-
13694: dem måste effektiveras. ringen fortgående till att utveckla skogsforsk-;
13695: Såsom i motiveringen för spörsmålet konsta- ningsverksamheten så att den på bästa möjliga
13696: teras, har även misslyckanden i viss mån före- sätt skall kunna tillfredsställa det praktiska
13697: kommit, särskilt i fråga om ·skogsodlingsverk- skogsbrukets behov.
13698: samheten. Fastän alla misslyckanden icke beror
13699: Helsingfors den 12 maj 1969.
13700:
13701: Lantbruksminister Martti Miettunen.
13702: Kirj. ksm. n:o 81.
13703:
13704:
13705:
13706:
13707: Leinonen: Valtionrautateiden Oulun konepajan toimintaedellytys-
13708: ten parantamisesta.
13709:
13710:
13711:
13712: Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
13713:
13714: Tällä hetkellä on VR:n Oulun konepajalla työttömyyden kourissa? Ajateltu siirto merkit-
13715: töissä yhteensä n. 120 henkeä. Se muodostaa- sisi usean nyt vakituisessa työssä käyvän koh-
13716: kin varsin merkittävän työllisyystekijän Poh- dalla toimeentuloedellytysten heikkenemistä ja
13717: jois-Suomen mittakaavassa. Konepajan työnte- työttömyyttä.
13718: kijäkunta on ammattitaitoista ja työhönsä tot- Perustellusti on esitettykin suunnitelmia sii-
13719: tunutta ja siksi Oulun konepajan tekemää tä, että Oulun konepajan lakkauttamisen si-
13720: työtä ja työntasoa onkin totuttu arvostamaan. jasta tulisi päinvastoin varata määrärahat uuden
13721: Sekavia tunteita on kuitenkin aiheutunut sekä konepajan rakennustöitä varten, jotta Oulun
13722: itse työntekijöiden piirissä kuin myös koko edellytyksiä voitaisiin täysitehoisesti käyttää
13723: Pohjois-Suomessa valtionrautateiden esittämät hyväksi. Edellytykset konepajan toiminnalle
13724: kaavailut siitä, että Oulun konepajan toiminta ovat Oulussa todella hyvät. Ammattitaitoista
13725: tulisi lopettaa ja sen tekemät työt siirtää työvoimaa on saatavissa ja alue uudelle kone-
13726: muualle, etelämmäksi. pajarakennukselle on jo varattuna. Rautaruukki
13727: Toimenpidettä on pyritty perustelemaan sil- takaa taloudellisen ja läheltä saatavan raaka-
13728: lä, että keskittämisen kautta päästäisiin alene- aineen. Pohjois-Suomen lisääntyvä malmilii-
13729: viin kustannuksiin. Tämä on kokonaisuutta kenne ja sen mukanaan tuoma työntarve omalta
13730: ajatellen ilmeisen perusteeton väite, sillä jo osaltaan ovat myös puoltamassa Oulun kone-
13731: nykyisellään Oulun konepaja pystyy tasavertai- pajan säilyttämisen ja uuden rakentamisen tar-
13732: sena kilpailemaan niin tehokkuutensa kuin ta- vetta. Olisihan järjetöntä lakkauttaa konepaja
13733: loudellisuutensakin puolesta minkä muun ko- sieltä, missä sitä tarvitaan ja rahdata korjatta-
13734: nepajan kanssa tahansa. Ennen kaikkea kuiten- vat malmi- ym. vaunut toiselle puolelle maata.
13735: kin unohdetaan konepajan työntekijät. Se, Samoin on perusteetonta se, että uuden kalus-
13736: mikä keskittämisellä väitetään säästyvän, tul- ton rakentaminen ohjattaisiin vastaavasti mah-
13737: taisiin menettämään 120 hengen työllistämi- dollisimman kauas Rautaruukista, jonka tuot-
13738: sessä. teita rakentamisessa tultaisiin käyttämään.
13739: On väitetty, että nykyiset työntekijät saate- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
13740: taan siirtää uuteen sijoituspaikkaan. Kuitenkin päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
13741: tosiasiassa useimmilla heistä on Oulussa oma kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13742: omakotitalo, osake tai vuokra-asunto. Vaimolla jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13743: ja mahdollisesti muillakin perheenjäsenillä va-
13744: kituinen työpaikka Oulussa. Lapset käyvät
13745: Oulussa kouluaan. Yhteensä 120 työpaikan Onko Hallitus tietoinen siitä, että
13746: vieminen pois Oulusta ja ajatus siitä, että valtionrautateiden toimesta suunnitel-
13747: työntekijät siirrettäisiin näiden työpaikkojen laan Oulun konepajan toiminnan lopet-
13748: mukana on mahdottomuus. Mistä näiden per- tamista ja täten yhden Pohjois-Suomen
13749: heiden muille jäsenille voitaisiin siirtopaikka- kannalta oleellisesti tärkeän pysyviä
13750: kunnalla hankkia työtä, kun jo muutoinkin työpaikkoja tarjonneen kohteen lak-
13751: joka puolella maatamme kamppaillaan vaikean kauttamista, ja jos on,
13752:
13753: ~ 475(69
13754: 2
13755:
13756: aikooko Hallitus yhtyä valtionrauta- rakentamaan uusi, nykyistäkin taloudel-
13757: teiden esitykseen vai tullaanko aikaisem- lisemmat ja monipuolisemmat toiminta-
13758: pien suunnitelmien mukaisesti Ouluun edellytykset takaava konepaja?
13759: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1969.
13760:
13761: Armas Leinonen.
13762: 3
13763:
13764:
13765:
13766:
13767: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13768:
13769: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- lyttää. Niiden on valtionrautateiden talouden
13770: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- alijäämäisyydenkin takia pyrittävä suorittamaan
13771: hemies, olette kirjeellänne 17 päivältä huhti- tehtävänsä mahdollisimman vähin kustannuk-
13772: kuuta 1969 n:o 447 lähettänyt valtioneuvoston sin. Vaidonrautateiden tavaravaunukantaa on
13773: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- jo saatu uudistetuksi siinä määrin, että tätä
13774: taja Armas Leinosen tekemän seuraavan sisäl- nykyä lähes puolet siitä käsittää uusia tavara-
13775: töisen kysymyksen: vaunuja, ja tarkoituksena on määrärahojen ra-
13776: joissa jatkaa tätä uusimistoimintaa. Uusien ta-
13777: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että varavaunujen rakenteessa on siirrytty entistä
13778: valtionrautateiden toimesta suunnitel- kestävämpien pyöräaineiden käyttöön ja pyörä-
13779: laan Oulun konepajan toiminnan lopet- kerrat on varustettu rullalaakereilla liukulaake-
13780: tamista ja täten yhden Pohjois-Suomen reiden sijasta. Niissä on myös siirrytty hitsat-
13781: kannalta oleellisesti tärkeän pysyviä tuihin rakenteisiin runkorakenteissa ja otettu
13782: työpaikkoja tarjonneen kohteen lak- käyttöön kataistut niveltapit ja vaihdettavat
13783: kauttamista, ja jos on, kataistut nivelholkit. Kun uudessa kalustossa
13784: aikooko Hallitus yhtyä valtionrauta- on lisäksi toteutettu osien vaihtokelpoisuus,
13785: teiden esitykseen vai tullaanko aikaisem- joka on lyhentänyt vaunujen korjauksessaolo-
13786: pien suunnitelmien mukaisesti Ouluun aikaa ja antanut mahdollisuuden sarjatyön so·
13787: rakentamaan uusi, nykyistäkin taloudel- veltamiseen, nämä teknilliset parannukset ovat
13788: lisemmat ja monipuolisemmat toiminta- johtaneet siihen, että esim. avovaunujen vaa-
13789: edellytykset takaava konepaja?" tima työmäärä Pieksämäen konepajassa on vä-
13790: hentynyt noin puoleen entisestään.
13791: Vastauksena kysymykseen pyydän kunnioit- Pieksämäen konepajassa, jonka sijainti rauta-
13792: taen esittää seuraavaa: tieverkostossamme on keskeinen, tullaan suo-
13793: Niihin uudelleen järjestelyihin, joita parhail- rittamaan tahti- ja sarjatyötä soveltaen tavara-
13794: laan suoritetaan valtionrautateiden omien ko- vaunujen täyskorjaukset. Uudet tavaravaunut
13795: nepajojen suhteen, kuuluu mm. Oulun kone- joutuvat täyskorjaukseen vain kuuden, mahdol-
13796: paja. Perusteena näille järjestelyille on vuonna lisesti kahdeksan vuoden välein. Sensijaan vä-
13797: 1959 tehty päätös pääkonepajan rakentamisesta likorjaukset samoinkuin pikakorjaukset on tar-
13798: Pieksämäelle, jossa tultaisiin suorittamaan kes- koitus suorittaa varikoiden vaunukorjaamoissa.
13799: kitetysti tavaravaunujen tärkeimmät korjaukset Viimeksi mainittuja korjaustöitä varten valmis-
13800: ja muutostyöt. Pieksämäen pääkonepajan ra- tuu alkavan kesän aikana Oulun varikolle uusi
13801: kentaminen aloitettiin vuonna 1964 ja se on nykyaikainen vaunukorjaamo.
13802: huomattavalta osin jo valmistunut ja käytössä. Työmäärän huomattava väheneminen sekä
13803: Tämän vuoksi tavaravaunujen korjaus on lope- teknillisistä parannuksista johtuva työnsuori-
13804: tettu Turun konepajassa ja käytännöllisesti tuksen tehostuminen aikaansaavat näinollen
13805: katsoen myös Vaasan konepajassa. Samasta sen, että Oulun konepajan toiminta voidaan
13806: syystä ei myöskään Oulun konepajaa tulla vas- lähivuosien aikana asteittain lopettaa. Oulun
13807: taisuudessa tarvitsemaan tavaravaunujen kone- varikon vaunukorjaamon suoritettaviin töihin
13808: pajakorjauksiin. tulevat kuulumaan myös kyselyssä mainittujen
13809: On huomattava, että valtionrautateiden malmivaunujen väli- ja pikakorjaukset. Mal-
13810: omien konepajojen tehtävänä on harjoittaa ko- mivaunujen täyskorjaukset tullaan kuiten-
13811: nepajatoimintaa vain siinä laajuudessa kuin kin edelläsanotun mukaisesti suorittamaan
13812: laitoksen varsinainen toiminta kulloinkin edel- Pieksämäen konepajassa, samoinkuin Itä-Suo-
13813: 4
13814:
13815: men malminkuljetuksiin käytettävien malmi- vaunutuotannossa on teräslevyjen osuutta huo-
13816: vaunujen täyskorjaukset. Kyselyn johdosta mattavasti suurempi.
13817: mainittakoon lisäksi, ettei ole ilmaantunut tar- Oulun konepajan asteittainen lopettaminen
13818: vetta rakentaa Ouluun uutta konepajaa, joka luonnollisesti vaikuttaa jossain määrin haitalli-
13819: valmistaisi tavaravaunuja, koska Pasilan kone- sesti Oulun kaupungin työllisyystilanteeseen.
13820: pajan nykyinen kapasiteetti on tarkoitukseen Oulun konepajan henkilökuntaa ei kuitenkaan
13821: riittävä. Vaikka teräslevyjen kuljetusmatka tulla irtisanomaan vaan osa sijoittamaan Oulun
13822: Rautaruukin läheisyydestä johtuen tällöin tosin varikon vaunukorjaamoon ja muulle osalle tar-
13823: lyhentyisi, pitenisivät vastaavasti palkkien, joamaan työtä muissa konepajoissa tai vari-
13824: muototerästen, jousien, erilaisten valu- ja eri- koilla. Siirtojen yhteydessä pyritään henkilö-
13825: koisosien samoinkuin Neuvostoliitosta hankit- kohtaiset toivomukset mahdollisuuksien mu-
13826: tavien akselien, pyörien ym. osien kuljetusmat- kaan ottamaan huomioon.
13827: kat. Viimeksimainittujen hankintojen osuus
13828: Helsingissä, toukokuun 13 päivänä 1969.
13829:
13830: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
13831: 5
13832:
13833:
13834:
13835:
13836: T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
13837:
13838: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen skottet i statsjärnvägarnas ekonomi utföra sin
13839: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder uppgift med så sml kostnader som möjllgt.
13840: skrivelse av den 17 april 1969 nr 447 til1 Statsjärnvägarnas godsvagnshestånd har redan
13841: vederbörande medlem av statsrådet för av- förnyats tili den grad, att nästan hälften nu
13842: givande av svar översänt följande av riksdags- består av nya vagnat, och avsikten är att
13843: man Armas Leinonen m.fl. ställda spörsmål: denna förnyelseverksamhet skall fortgå inom
13844: ramen för anslagen. Vid konstruktionen av de
13845: "Är Regeringen medveten om, att nya godsvagnarna har övergång skett tili allt
13846: på statsjämvägarnas åtgärd planeras mera hållbart hjulmaterial och hjulsatsema har
13847: indragning av verkstaden i Uleåborg, försetts med rullager i stället för glidlager.
13848: och att härigenom en av de för norra Man har också övergått tili svetsade konstruk-
13849: Finland väsentligt viktiga varaktiga tioner i fråga om vagnskorgen och tagit i bruk
13850: arbetsplatserna skulle indragas, och om härdade ledtappar och utbytbara härdade led-
13851: så är fallet, bussningar. Då i den nya materielen ytterligare
13852: ärnar Regeringen förena sig om gjorts möjligt att utbyta delar, vilket förkortat
13853: statsjämvägamas förslag, eller kommer vagnarnas reparationstid och även möjliggjort
13854: man att i enlighet med tidigare planer tiliämpning av seriearbete, har dessa tekniska
13855: i Uleåborg bygga en ny verkstad, som förbättringar lett tili, att t.ex. det arbete som
13856: garanterar ännu mera ekonomiska och öppna vagnar kräver minskats tili hälften vid
13857: mångsidiga verksamhetsförutsättningar Pieksämäki verkstad.
13858: än den nuvarande?" I verkstaden i Pieksämäki, som ligger cent-
13859: ralt i vårt järnvägsnät, kommer att utföras to-
13860: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- talreparationer av godsvagnar med tiliämpning
13861: samt anföra följande: av löpande band metoden och såsom seriear-
13862: De omställningar, vilka som bäst sker i bete. De nya godsvagnarna totalrepareras en-
13863: fråga om statsjärnvägamas egna verkstäder, dast med sex, möjligheten åtta års mellanrum.
13864: berör bl.a. verkstaden i Uleåborg. Tili grund Däremot har man för avsikt att utföra repa-
13865: för dessa arrangemang ligger ett beslut av år rationer däremellan ävensom snabbreparationer
13866: 1959 om uppförande av en huvudverkstad i i depåernas vagnsreparationsverkstäder. För
13867: Pieksämäki, där de viktigaste reparationema sistnämnda reparationer blir en ny, modern
13868: och ändringarna av godsvagnar skulle komma vagnsverkstad färdig vid depån i Uleåborg in-
13869: att utföras centraliserat. Byggandet av huvud- stundande sommar.
13870: verkstaden i Pieksämäki påbörjades år 1964 Den avsevärda minskningen av arbetet och
13871: och den är redan färdig och i bruk tili en effektivering av arbetsprestationema på grund
13872: betydande del. Fördenskull upphörde repara- av tekniska förbättringar medför sålunda, att
13873: tionen av godsvagnar vid verkstaden i Aho verksamheten vid verkstaden i Uleåborg
13874: och praktiskt taget även i Vasa. Av samma kan inställas gradvis under de närmaste
13875: orsak kommer icke heller verkstaden i Uleå- åren. Tili arbeten som utförs vid vagns-
13876: borg att behövas framdeles för reparation av verkstaden i ·Uleåborg kommer att höra
13877: godsvagnar i verkstad. även de i spörmålet nämnda mellan- och
13878: Det är att märka, att statsjämvägamas egna snabbreparationema av malmvagnar. Total-
13879: verkstäder skall drivas endast i den omfattning reparationerna av malmvagnar kommer dock
13880: inrättningens egentliga verksamhet för tillfället enligt vad ovan sades att utföras vid verksta-
13881: förutsätter. De måste även på grund av under- den i Pieksämäki, liksom även totalreparatio-
13882: J;J 475/69
13883: 6
13884:
13885: nerna av malmvagnar som används vid malm- skaffningars andel i vagnsproduktionen är be-
13886: transporter i Östra Finland. På grund av spörs- tydligt större än stålplåtens.
13887: målet må vidare nämnas, att behov att upp- Den gradvisa indragningen av verkstaden i
13888: föra någon ny verkstad för byggande av gods- Uleåborg inverkar givetvis i någon mån men-
13889: vagnar i Uleåborg icke yppat sig, då Fredriks- ligt på sysselsättningsläget i Uleåborg. Perso-
13890: bergs verkstads nuvarande kapacitet förslår för nalen vid verkstaden kommer dock icke att
13891: ändamålet. Även om transportsträckan i fråga uppsägas, utan en del kommer att flyttas till
13892: om stålplåt från närheten av Rautaruukki häri- vagnsverkstaden vid depån i Uleåborg och de
13893: genom skulle förkortas, skulle transportsträc- övriga erbjudes arbete i andra verkstäder eller
13894: korna då det gäller balkar, formstål, fjädrar, depåer. I samband med förflyttningarna kom-
13895: olika gjutna och specialdelar ävensom från Sov- mer personliga önskemål att såvitt möjligt be-
13896: jetunionen levererade axlar, hjul m.fl. delar aktas.
13897: förlängas i motsvarande mån. Sistnämnda an-
13898: Helsingfors den 13 maj 1969.
13899:
13900: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
13901: Kirj. ksm. n:o 82.
13902:
13903:
13904:
13905:
13906: Vilponiemi: Itsenäisyyspäivän palkan turvaamisesta työntekijöille
13907: viisipäiväiseen työviikkoon siirryttäessä.
13908:
13909:
13910: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13911:
13912: Laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä tama palkkaetu, joka viisipäiväiseen työviik-
13913: juhla- ja vapaapäivänä määrää, että itsenäisyys- koon siirtymisen vuoksi osittain menetetään,
13914: päivästä on työntekijälle maksettava täyttä työ- tulisi kyseisen epäkohdan korjaamiseen kiin-
13915: päivää vastaava palkka siinä tapauksessa, että nittää huomiota. Olisi kohtuullista voimassa
13916: se muuten olisi ollut työpäivä. Määräyksestä olevan lain muuttaminen siten, että itsenäi-
13917: on luonnollisesti seurannut, etät itsenäisyyspäi- syyspäivän palkka on työntekijälle turvattu
13918: vän sattuessa sununtaiksi, työntekijät ovat me- muulloin, paitsi itsenäisyyspäivän sattuessa sun-
13919: nettäneet kyseisen palkan. Siirryttäessä viisi- nuntaihin. Tällöin saavutettu palkkaetu säilyisi
13920: päiväiseen työviikkoon on mahdollista, että nykyisellään.
13921: itsenäisyyspäivän sattuessa lauantaihin - ku- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
13922: ten tänä vuonna - työntekijät menettävät tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän asian-
13923: myös tällöin mainitun päivän palkan. Täst'edes omaisen valtioneuvoston jäsenen vastattavaksi
13924: on siten täysin mahdollista, että työntekijäin seuraavan kysymyksen:
13925: oikeus itsenäisyyspäivän palkkaan on kahtena
13926: peräkkäisenä vuotena ainoastaan teoreettinen Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta itse-
13927: oikeus. näisyyspäivän palkkaan oikeuttava työn-
13928: Ottaen huomioon itsenäisyyspäivän kansalli- tekijäin palkkaetu turvattaisiin siirryt-
13929: sen merkityksen sekä sen, että oikeus maini- täessä viisipäiväiseen työviikkoon?
13930: tun päivän palkkaan on työntekijän saavut-
13931: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1969.
13932:
13933: Väinö Vilponiemi.
13934:
13935:
13936:
13937:
13938: E 450/69
13939: 2
13940:
13941:
13942:
13943:
13944: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
13945:
13946: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Itsenäisyyspäivän ollessa tänä vuonna lauan-
13947: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, taipäivä voidaan sanoa, että työntekijät, joille
13948: olette kirjeellänne 17 päivältä huhtikuuta 1969 se päivä on vapaapäivä, eivät saa siitä erik-
13949: n:o 448 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- seen palkkaa. Viikko- tai kuukausipalkkaa naut-
13950: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Väinö tivat työntekijät saavat tällöinkin tavallisen
13951: Vilponiemen tekemän, seuraavan sisältöisen ky- palkkansa samaan tapaan kuin arkipyhäviik-
13952: symyksen n:o 82: kona. Toinen asia on, että työntekijät työajan
13953: lyhentämistä koskevan sopimuksen mukaan voi-
13954: "Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta itse- vat joutua itsenäisyyspäivän vuoksi työskente-
13955: näisyyspäivän palkkaan oikeuttava työn- lemään muuna aikana niin kauan, että 40 viik-
13956: tekijäin palkkaetu turvattaisiin siirryt- kotuntia myös itsenäisyyspäiväviikkoa kohti
13957: täessä viisipäiväiseen työviikkoon?" laskettuna tulee tehdyksi. Kysymyksessä olevat
13958: 8 tuntia voidaan työaikalain mukaan teettää
13959: Laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä tällaisessa tapauksessa enintään kolmen viikon
13960: juhla- ja vapaapäivänä ( 388/3 7) säätää, että pituisena ajanjaksona. Suomen Työnantajain
13961: työntekijälle on töiden keskeyttämisestä huoli- Keskusliitto suositteli vuonna 1968, jolloin
13962: matta maksettava itsenäisyyspäivältä, jos se osassa keskusliiton jäsenyrityksiä itsenäisyys-
13963: muuten olisi ollut työpäivä, täyttä työpäivää päivä sattui ajanjaksoon, jona noudatettiin ly-
13964: vastaava palkka. Työmarkkinain keskusjärjes- hennettyä työaikaa, että itsenäisyyspäivän palk-
13965: töt ovat 30. 6. 1965 tehneet sopimuksia, joi- ka maksettiin tunti- ja urakkapalkalla työsken-
13966: den mukaan säännöllistä viikkotyöaikaa ryh- televille työaikajärjestelmästä riippumatta aikai-
13967: dytään sen jälkeen, kun työaikalakiin on tehty semman käytännön mukaisesti.
13968: eräitä muutoksia, asteittain lyhentämään sopi- Työajan lyhentäminen on hoidettu työmark-
13969: maila siitä työehtosopimuksin ja pitäen tavoit- kinain keskusjärjestöjen välisin sopimuksin.
13970: teena 40 tunnin työviikon toteuttamista lopul- Siirtyminen 40 tunnin työviikkoon tapahtuu
13971: lisesti 1 päivästä tammikuuta 1970. Työaikaa lakimääräisesti vuoden 1970 alusta. Työajan
13972: lyhennettäessä on myös tavoitteena, että vii- lyhentämisen seurausvaikutukset alkavat sel-
13973: kon aikana annetaan sunnuntain lisäksi toinen- vimmin ilmetä vasta sen jälkeen, kun uudet
13974: km vapaapäivä (mikäli mahdollista lauantai). työaikajärjestelyt on yleisesti toteutettu työ-
13975: Sellaisella viikolla, jolle sattuu arkipyhä, ovat markkinoilla. Tällöin on myös mahdollista
13976: yleensä kaikki arkipäivät työpäiviä. Työajan suunnitella niitä toimenpiteitä, jotka saattavat
13977: lyhentämisestä johtuva ansioiden alennus on olla tarpeellisia uudistettaessa itsenäisyyspäivän
13978: otettu yhtenä ratkaisuun vaikuttavana tekijänä palkkaetuja koskevia säännöksiä.
13979: huomioon neuvoteltaessa sen vuoden palkoista, Edellä olevan saatan kunnioittaen Teidän,
13980: jolle työajan lyhennys sattuu. Herra Puhemies, tietoonne.
13981: Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1969.
13982:
13983: Ministeri ]. E. Partanen.
13984: 3
13985:
13986:
13987:
13988:
13989: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13990:
13991: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Då självständighetsdagen i år infaller på en
13992: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- lördag kan man säga, att de arbetstagare för
13993: velse av den 17 april 1969 nr 448 tili veder- vilka den dagen är fridag, icke erhåller lön
13994: börande medlem av statsrådet för avgivande skilt för denna dag. De arbetstagare, vilka åt-
13995: av svar översänt följande av riksdagsman Väinö njuter vecko- eller månadslön, erhåller också
13996: Vilponiemi ställda spörsmål nr 82: då sin lön på samma sätt som under söcken-
13997: helgveckorna. En annan sak är, att arbetstagarna
13998: "Vad ämnar Regeringen göra för att enligt avtalet angående förkortning av arbets-
13999: tili avlöning för sjävständighetsdagen tiden tili följd av självständighetsdagen kanske
14000: berättigad arbetstagares löneförmån vid blir tvungna att arbeta under annan tid så
14001: övergången tili femdagars arbetsvecka länge att den beräknade arbetstiden också för
14002: skall tryggas?" självständighetsdagsveckan blir 40 veckotim-
14003: mar. Arbetstagare kan enligt arbetstidslagen
14004: I lagen om självständighetsdagens firande så- i dylikt fall hållas i arbete ifrågavarande 8
14005: som allmän högtids- och fridag (388/37) stad- timmar högst under en tre veckors period.
14006: gas, att oavsett arbetenas inställande skall tili Arbetsgivarnas i Finland Centralförbund re-
14007: arbetare för självständighetsdagen, om den an- kommenderade år 1968, då självständighetsda-
14008: nars hade varit arbetsdag, erläggas hel arbets- gen hos en del av centralförbundets medlems-
14009: dag motsvarande lön. Arbetsmarknadscentral- företag inföll under en period på viiken tiliäm-
14010: organisationerna har 30. 6. 1965 ingått över- pades förkortad arbetstid, att självständighetsda-
14011: enskommelser, enligt vilka gradvis förkort- gens lön för arbetstagarna med tim- eller be-
14012: ning av den regelbundna veckoarbetstiden, ef- tingslön oberoende av arbetstidssystemet
14013: ter att i arbetstidslagen vidtagits vissa änd- skulle erläggas enligt tidigare praxis.
14014: ringar, inleds genom överenskommelser därom Arbetstidsförkortningen har skötts genom av-
14015: i kollektivavtal och med slutligt genomförande tai arbetsmarkandscentralorganisationerna emel-
14016: av 40 timmars arbetsvecka senast från den 1 lan. Övergången tili 40 timmars arbetsvecka
14017: januari 1970 såsom mål. Vid förkortning av sker enligt lag från och med ingången av år
14018: arbetstiden är ett mål även, att under veckans 1970. Följdverkningarna av arbetstidsförkort-
14019: lopp förutom söndagen beviljas ytterligare en ningen kommer att tydligast visa sig först ef-
14020: fridag ( helst lördagen). Under sådan vecka, ter det att de nya arbetstidsregleringarna all-
14021: i viiken söckenhelg ingår, är i allmänhet alla mänt blivit genomförda på arbetsmarknaden.
14022: söckendagar arbetsdagar. Förtjänstminskningen Då blir det också möjligt att planera de åt-
14023: tili följd av förkortning av arbetstiden har gärder, vilka kan vara av nöden i samband
14024: såsom en på avgörandet inverkande faktor med revideringen av stadgandena angående
14025: beaktats vid underhandlingarna angående lö- självständighetsdagens löneförmåner.
14026: nerna under sådant år inom vilket förkortning Ovanstående får jag vördsamt bringa Eder,
14027: av arbetstiden inträffar. Herr Talman, tili kännedom.
14028: Helsingfors den 14 maj 1969.
14029:
14030: Minister ]. E. Partanen.
14031: Kirj. ksm. n:o 83.
14032:
14033:
14034:
14035:
14036: Pesola: Yhtiöiden, säätiöiden ja yhteisöjen maanostoa estävän
14037: lainsäädännön kumoamisesta.
14038:
14039:
14040: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14041:
14042: Maataloutemme on ajautunut varsin vaikeaan säätiöiden ja yhteisöjen maanostoa estävä lain-
14043: umpikujaan. Ylituotantopulmien edessä kamp- säädäntö ns. lex Pulkkinen kumottaisiin. Tällä
14044: paillaan usean eri maataloustuotteen kohdalla. toimenpitellä tehtäisiin mahdolliseksi se, että
14045: Hallitus on esittänyt ja kaavailee esitettäväksi yhtiöt, säätiöt ja yhteisöt saattaisivat hankkia
14046: erinäisiä maatalouspoliittisia toimenpiteitä. On itselleen maanviljelysmaata ja istuttaa se met-
14047: kuitenkin pelättävissä, että nämä toimenpiteet sälle. Täten "ylimääräinen maa" saataisiin pois
14048: jäävät käytännössä loppujen lopuksi kokonai- lisäämästä maataloutemme vaikeuksia ja toi-
14049: suutta ajatellen suhteellisen suuressa määrin saalta saataisiin täten metsätaloutemme tuotta-
14050: vain eleiksi. Näillä siirretään vain itse ongel- maan enemmän uutta puuraaka-ainetta puun-
14051: man ratkaisua eteenpäin. Olisi lähdettävä en- jalostusteollisuudellemme. On ollut varsin ilah-
14052: nemminkin siitä, että pyritään pysyvämpiin ja duttavaa todeta, että eräissä yksityisissä ministe-
14053: taloudellista helpotusta aikaansaaviin ratkaisui- rien lausunnoissa on oltu valmiit yhtymään ko.
14054: hin. On syytä tässä yhteydessä pitää silmällä lainsäädännön kumoamiseen. Asia vaatisi kui-
14055: myös veronmaksajien etua, eli ratkaista pulma- tenkin konkreettisia ja pikaisia toimenpiteitä.
14056: kysymykset ottaen huomioon myös ratkaisusta Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
14057: aiheutuvat kustannukset, jotka peitetään vero- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
14058: varoin. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14059: Jo jokin aika sitten esitin henkilökohtaisesti vaksi kysymyksen:
14060: eduskunnan täysistunnossa, että maataloutemme
14061: ylituotanto-ongelmia ratkaistaessa tulisi huo- Milloin Hallitus aikoo antaa esityk-
14062: miota kiinnittää sellaisiin toimenpiteisiin, jotka sen yhtiöiden, säätiöiden ja yhteisöjen
14063: takaisivat pitkäaikaisemman ratkaisun maata- maanostoa estävän lex Pulkkisen ku-
14064: loutemme yltuotanto-ongelmiin. Tällöin suosit- moamiseksi?
14065: telin mm. sellaista ratkaisua, jolla yhtiöiden,
14066: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1969.
14067:
14068: Pekka Pesola.
14069:
14070:
14071:
14072:
14073: E 447/69
14074: 2
14075:
14076:
14077:
14078:
14079: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
14080:
14081: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sesti valtion maan käyttämisestä ja maan pak-
14082: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kolunastamisesta maankäyttölain tarkoituksiin
14083: olette kirjeellänne 18 päivältä huhtikuuta 1969 16 päivänä elokuuta 1958 annetun lain (359/
14084: n:o 460 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- 58) yhtiöiden maiden pakkolunastamista maan-
14085: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka käyttölain tarkoituksiin koskevien säännösten
14086: Pesolan tekemän seuraavan sisältöisen kysy- voimassaolon jatkamisen tarpeellisuuteen.
14087: myksen: Vaitioneuvoston asettama maatilakomitea on
14088: vastikään antamassaan mietinnössään tehnyt eh-
14089: "Milloin Hallitus aikoo ap.taa esityk- dotuksen edellä mainittujen asetuksen ja lain
14090: sen yhtiöiden, säätiöiden ja yhteisöjen kumoamisesta sekä katsonut yhtiöiden, osuus-
14091: maanostoa estävän lex Pulkkisen ku- kuntien, yhdistysten ja säätiöiden maanhankin-
14092: moamiseksi?" nan rajoittamisen tarpeelliseksi vain silloin, kun
14093: tila joko kokonaan tai osittain voidaan tarkoi-
14094: Vastl!uksena kysymykseen esitän kunnioit- tuksenmukaisesti käyttää komitean ehdottaman
14095: taen seQraavaa: maatilalain nojalla lisäalueeksi, tai kun luovu-
14096: Tammikuun 15 päivänä 1915 annetun, rajoi- tuksesta olisi seurauksena maatilan pirstoutu-
14097: tuksill eräänlaatuisten yhtiöiden ja yhdistysten minen.
14098: oikeuteen kiinteistön hankintaan maalla koske- Hallituksessa on harkittavana edellä tarkoi-
14099: van asen:.ksen, jota kysymyksessä tarkoitetta- tettujen rajoittamissäännösten tarkistaminen.
14100: neen, mahdollinen kumoaminen liittyy olennai-
14101: Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1969.
14102:
14103: Maatalousministeri Martti Miettttnen.
14104: 3
14105:
14106:
14107:
14108:
14109: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14110:
14111: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen den 16 augusti 1958 om användning av stats-
14112: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse jord och tvångsinlösen av jord för i jorddis-
14113: av den 18 april 1969 nr 460 tili vederbörande positionslagen avsedda ändamål (3 59/58) vilka
14114: medlem av statsrådet för avgivande av svar angår expropriation av bolags jord för jorddis-
14115: översänt följande av riksdagsman Pekka Pesola positionslagens syften.
14116: ställda spörsmål: Den av statsrådet tillsatta jordlägenhetskom-
14117: mitten har i sitt nyligen avgivna betänkande
14118: "När ärnar Regeringen avlåta propo- framställt ett förslag om upphävande av ovan-
14119: sition angående upphävande av lex nämnda förordning och lag. Kommitten ansåg,
14120: Pulkkinen, som förhindrar bolags, stif- att begränsning av bolags, andelslags, förenin-
14121: telsers och samfunds jordköp?" gars och stiftelsers rätt att anskaffa jord be-
14122: hövs endast om lägenheten antingen helt och
14123: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- hållet eller partiellt kan användas på ändamåls-
14124: samt anföra följande: enligt sätt såsom tillskottsområde med stöd
14125: Eventuellt upphävande av förordningen den av den av kommitten föreslagna lagen om
14126: 15 januari 1915 angående inskränkningar i jordbrukslägenheter, eller om överlåtelse skulle
14127: vissa bolags och föreningars rätt att förvärva ha splittring av lägenheten såsom följd.
14128: fastighet på landet, som torde avses i spörs- Justering av ovan avsedda begränsande stad-
14129: målet, ansluter sig väsentligt tili behovet av ganden är under prövning i regeringen.
14130: förlängd giltighetstid för de stadganden i lagen
14131: Helsingfors den 13 maj 1969.
14132:
14133: Lantbruksminister Martti Miettunen.
14134: Kirj. ksm. n:o 84.
14135:
14136:
14137:
14138:
14139: Sinisalo ym.: Toimenpiteistä yhteiskunnan maankäyttöoikeuden
14140: laajentamiseksi.
14141:
14142:
14143: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14144:
14145: Viime vuosina on jouduttu kiinnittämään reellisyyttä tukevia vaatimuksia - sosialidemo-
14146: erikoista huomiota tonttikeinottelun kasvuun kraattinen puolue valmisti viime vuonna jul-
14147: ja siitä aiheutuviin suuriin ongelmiin. Yleisesti kaistun tonttipoliittisen ohjelmankin - eivät
14148: on todettu, että rakennusmaan hinnan kohtuu- nämäkään asenteet ole turvanneet käytännön
14149: ton nousu lisää asumiskustannuksia, vaikeuttaa ratkaisuja.
14150: rakennustoimintaa, asettaa esteitä tarkoituksen- Tonttiongelmia ei voida ratkaista ilman lain-
14151: mukaiselle yhdyskuntarakentamiselle ja -suun- säädäntötoimia. Lainsäädäntötoimissa olisi läh-
14152: nittelulle ja on vaikutukseltaan eräs keskei- dettävä siitä, että asutuskeskusten maanomis-
14153: sempiä yhteiskunnallisia ongelmia kaupunki- tusolojen järjestämisessä on edettävä yhteis-
14154: maistumiskehityksen jatkuessa. kunnan maankäyttöoikeutta laajentavaan suun-
14155: Tämän epäkohdan tunnustaminen on saanut taan. Ns. vapaiden markkinoiden periaate ei
14156: ilmauksensa hallitusohjelmissakin. Jo Paasion turvaa yhteiskunnan etuja rakennusmaan käyt-
14157: hallituksen ohjelmassa lausuttiin, että "hallitus töön nähden. Maa on omistuskohteena muista
14158: ryhtyy toimenpiteisiin tonttikeinottelun lopet- hyödykkeistä poikkeava (sitä ei voida tuottaa
14159: tamiseksi". tavanomaisin keinoin) ja kukin maa-alue on
14160: Rakennusmaan käytön uudistamista on sel- ainutlaatuinen omistuskohde ja sen omistajalla
14161: vitetty laajoina komiteamietintöinä. Vuoden on tietty monopoliasema myyjänä. Mistään
14162: 1963 asuntotonttikomitean välimietintö valmis- tarjontakilpailusta ei maan hinnanmuodostuk-
14163: tui 1964, ja mietintö elokuussa 1965. Eräitä sen perustana voida puhua.
14164: muitakin selvityksiä ja ehdotuksia on valmis- Kaikki edellä sanottu osoittaa, että asunto-
14165: tunut käyttökelpoisia ehdotuksia sisältävinä. tonttiongelman ratkaisu riippuu hallituksen
14166: Kaikesta tästä huolimatta ei käytännöllisiin toimenpiteistä po. asiassa. Tämän vuoksi on
14167: ratkaisuihin ole päästy. Eduskunnassa on lu- aiheellista kiirehtiä hallituksen toimenpiteitä.
14168: kuisia tonttiongelman ratkaisuun tähtääviä eri Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjär-
14169: poliittisten ryhmien aloitteita, mutta niidenkin jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
14170: käsittely on viivästynyt odotettaessa hallituk- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14171: sen esitystä asiasta. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14172: Vuoden 1969 tulo- ja menoarvion peruste-
14173: luihin eduskunta liitti rakennusmaan käytön Milloin Hallitus antaa tonttikeinot-
14174: uudistamista kiirehdittävän velvoitteen halli- telun estämiseen ja yhteiskunnan maan-
14175: tukselle. Vaikka eri puolueetkin ovat ilmaisseet käyttöoikeuden laajentamiseen tähtääviä
14176: kannanotoillaan tonttiongelman ratkaisun kii- lainsäädäntöehdotuksia eduskunnalle?
14177: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1969.
14178:
14179: Taisto Sinisalo. Olavi J. Laine.
14180: V. J. Rytkönen.
14181:
14182:
14183:
14184:
14185: E 443/69
14186: 2
14187:
14188:
14189:
14190:
14191: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14192:
14193: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- pohjalta on laadittu ehdotus hallituksen esityk-
14194: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- seksi eduskunnalle laiksi, jonka mukaan kiin-
14195: hemies, olette 18 päivänä huhtikuuta 1969 teän omaisuuden sekä asunto-osakkeiden yms.
14196: päivätyn kirjeenne n:o 461 ohella lähettänyt luovutuksen yhteydessä toteutuva voitto saa-
14197: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle toimi- tettaisiin erityisen arvonnousuverotuksen koh-
14198: tettavaksi kansanedustaja Taisto Sinisalon ym. teeksi niin, että veron tuotto lankeaisi asian-
14199: kirjallisen kysymyksen n:o 84, jossa tiedus- omaiselle kunnalle ja olisi käytettävä kiinteän
14200: tellaan: omaisuuden hankkimisesta, kaavoittamisesta,
14201: kunnallisteknillisestä kuntoonpanosta ja raken-
14202: "Milloin Hallitus antaa tonttikeinot- tamisesta aiheutuviin menoihin. Kysymys halli-
14203: telun estämiseen ja yhteiskunnan maan- tuksen esityksen antamisesta eduskunnalle on
14204: käyttöoikeuden laajentamiseen tähtääviä parhaillaan ministerivaliokunnan harkittavana.
14205: lainsäädäntöehdotuksia eduskunnalle?" Vuoden 1968 lopulla valtioneuvosto on
14206: asettanut komitean, jonka tehtävänä on selvit-
14207: Viime aikoina on jo toteutettu eräitä lain- tää, olisiko aiotuista kiinteän omaisuuden luo-
14208: säädäntöuudistuksia, jotka osaltaan ovat vutuksista säädettävä tehtäväksi kunnalle ilmoi-
14209: omiaan parantamaan kunnallisen maapolitiikan tus, olisiko kunnalle annettava etuosto-oikeus
14210: hoidon edellytyksiä. Näistä voidaan mainita luovutettuihin kiinteistöihin, ottaen luonnolli-
14211: säännösten antaminen asuntotuotantolaissa sesi huomioon tarpeelliset rajoitukset näissä
14212: kunnallisten asuntotuotanto-ohjelmien laatimi- suhteissa, sekä olisiko ja millä tavoin lunasta-
14213: sesta, yleiskaavoitusta koskevien rakennuslain mista kunnalle koskevia rakennuslain säännök-
14214: säännösten uudistaminen ja kunnallislain mää- siä tarkistettava niiden soveltamisalan ja lunas-
14215: räenemmistösäännöstön tarkistaminen kiinteän tamiskorvausten perusteiden osalta. Ennen
14216: omaisuuden ostamista koskevien päätösten kuin komitea on näistä kysymyksistä toimitta-
14217: osalta. nut selvityksensä ja tehnyt ehdotuksensa, ei
14218: Viime vuosien aikana toimitetun valmistelun hallituksen esityksiä niistä voida antaa.
14219: Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1969.
14220:
14221: Sisäasiainministeri Antero Väyrynen.
14222: 3
14223:
14224:
14225:
14226:
14227: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14228:
14229: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen en lag, enligt viiken den vinst som erhålles i
14230: anger har Ni, Herr Talman, med eder skrivelse samband med överlåtelse av fast egendom
14231: av den 18 april 1969 nr 461 tili vederbörande samt bostadsaktier o.dyl. skulle bli föremål för
14232: medlem av statsrådet översänt .följande av en särskild värdestegringsbeskattning så, att
14233: riksdagsman Taisto Sinisalo m.fl. ställda skrift- skatteintäkten skulle tillfalla vederbörande
14234: liga spörsmål nr 84: kommun och användas för utgifter för anskaff-
14235: ning, planläggning, kommunalteknisk istånd-
14236: "När överlåter regeringen tili riks- sättning och bebyggande i fråga om fast egen-
14237: dagen lagstiftningspropositioner som dom. Frågan om överlåtandet av proposition
14238: syftar tili att hindra tomtspekulationer tili riksdagen är som bäst under prövning i
14239: och utvidga samhällets jorddispositions- ett ministerutskott.
14240: rätt?" I slutet av år 1968 tilisatte statsrådet en
14241: kommitte med uppgift att utreda, huruvida
14242: Den senaste tiden har en del lagstiftnings- det borde stadgas om anmälan tili kommunen
14243: revisioner genomförts, vilka för sin del är angående planerad överlåtelse av fast egendom,
14244: ägnade att förbättra förutsättningarna för sköt- huruvida kommunen borde tilidelas förköpsrätt
14245: seln av den kommunala jordpolitiken. Av dessa tili överlåtna fastigheter, med beaktande själv-
14246: kan nämnas utfärdandet av stadganden i lagen fallet av nödiga inskränkningar i dessa för-
14247: om bostadsproduktion angående uppgörandet hållanden, samt huruvida och på vilket sätt
14248: av kommunala bostadsproduktionsprogram, re- byggnadslagens stadganden angående inlösen
14249: visionen av byggnadslagens stadganden om ge- av fast egendom tili kommunen borde justeras
14250: neralplanering och justeringen av stadgandena i fråga om deras tiliämpningsområde och i
14251: i kommunallagen om kvalificerad majoritet i fråga om grunderna för inlösningsersättnin-
14252: fråga om beslut om inköp av fast egendom. garna. Innan kommiten har utrett dessa frågor
14253: På basen av en under de senaste åren på- och framlagt sitt förslag kan regeringspropo-
14254: gående beredning har ett förslag tili regerings- sitioner angående dem icke överlåtas.
14255: proposition tili riksdagen uppgjorts angående
14256: Helsingfors den 13 maj 1969.
14257:
14258: Minister för inrikesärendena Antero Väyrynen.
14259: Kirj. ksm. n:o 85.
14260:
14261:
14262:
14263:
14264: Volotinen ym.: Enso-Gutzeit Oy:n suurnavettahankkeen estämi-
14265: sestä.
14266:
14267:
14268: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14269:
14270: Maatalouden ylituotantokysymysten ratkaise- kuvasti liikkeellä tietoja uusista yhtiöiden ym.
14271: miseksi on viime aikoina esitetty monia toimen- maatalousyksikköjen laajentamisista. Julkisuu-
14272: piteitä, joista pellonvarauskorvauslaki on hyväk- dessa on kerrottu, että Enso Gutzeit Osake-
14273: sytty jo eduskunnassakin ja sitä ryhdytään pian yhtiö, maamme suurin puutavarayhtiö, aikoo
14274: toteuttamaan myös käytännössä. Tätä kautta rakentaa Imatralle navetan 400 lehmää varten.
14275: saadaan viljelykseltä pois alueita, jotka muu- Kun tällaista suunnitelmaa ei voida pitää maa-
14276: toin edelleen lisäisivät ylituotanto-ongelmia. talouden ja kansantalouden näkökannalta ny-
14277: Näin on laskettu saatavan pois viljelykseltä kyisessä vaiheessa aiheellisena eikä hyväksyttä-
14278: noin 100 000 hehtaaria. vänä, olisi siitä luovuttava. Kun kysymyksessä
14279: Tämä vähennys tapahtuu pienviljelysten koh- on valtiojohtoinen yhtiö, hallituksen olisi ryh-
14280: dalla, koska pellonvarauslaki koskee juuri niitä. dyttävä toimenpiteisiin puheena olevan suunni-
14281: Jotta tulevaisuudessa ei jouduttaisi heti ensim- telman toteuttamisen estämiseksi.
14282: mäisenä vähentämään pienviljelijöiden elinkei- Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
14283: nonharjoittamismahdollisuuksia, on välttämä- 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
14284: töntä, että käytetään kaikki keinot sellaisen neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
14285: maataloustuotannon vähentämiseksi ja estämi- seuraavan kysymyksen:
14286: seksi, joka ei ole harjoittajalleen toimeentulon
14287: kannalta tarpeellista. Niinpä valtion, kuntien, Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14288: seurakuntien ja erilaisten muiden julkisoikeu- ryhtyä Enso-Gutzeit Osakeyhtiön suun-
14289: dellisten yhteisöjen maatalouden harjoittamista nitelman suurnavettahankkeen estämi-
14290: ei voida pitää kuin aivan poikkeustapauksissa seksi, jotta ylituotantopulmia ei lisät-
14291: tarpeellisena toimenpiteenä. Kuitenkin on jat- täisi entisestään?
14292: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1969.
14293:
14294: Mikko Volotinen. Reino Karpola.
14295: Eino Lottanen. Heikki Hasu.
14296:
14297:
14298:
14299:
14300: E 490/69
14301: 2
14302:
14303:
14304:
14305:
14306: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14307:
14308: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ralla olevan ns. Immolan kartanon karjaraken-
14309: mainitussa tarkoituksessa ovat kansanedustaja nuksiin noin 100 lehmää ja vasikkaa. Loput
14310: Mikko Volotinen ym. esittäneet hallituksen karjasta on ns. Pelkolan kartanon entisen tiili-
14311: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan tehtaan suojissa. Edellämainitut Immolan kar-
14312: kysymyksen: tanon jo muutoinkin yli-ikäiset karjarakennuk-
14313: set joutuvat lähiaikoina uuden pikatien vaiku-
14314: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tusalueelle ja näin yhtiö joutuu ratkaisemaan,
14315: ryhtyä Enso-Gutzeit Osakeyhtiön suun- myykö se näihin rakennuksiin tähän asti sijoi-
14316: nitelman suurnavettahankkeen estämi- tettuna olleen karjan vai uusitaanko Pelkolan
14317: seksi, jotta ylituotantopulmia ei lisät- kartanon vanhan tiilitehtaan eräät rakennukset
14318: täisi entisestään?" karjataloustarkoituksia varten, jotta niihin voi-
14319: taisiin sijoittaa Immolan kartanossa nykyisin
14320: Vastauksena tehtyyn kysymykseen esitän oleva karja.
14321: kunnioittaen seuraavaa: Yhtiön palveluksessa olevien maataloustyön-
14322: Enso-Gutzeit Osakeyhtiö on pyrkinyt supis- tekijäin määrä on nykyisin talviaikaan noin 24
14323: tamaan maataloustuotantoaan ja siinä mielessä ja kesäisin noin 50 henkeä. Tätä työvoimaa ei
14324: tähän mennessä metsittänyt noin 300 hehtaaria voida helposti käyttää yhtiön teollisuuslaitok-
14325: peltoalueita. Tänä ja ensi vuonna tulee se met- silla, joten sen jatkuva työllistäminen liittyy
14326: sittämään lisäksi noin 130 hehtaaria. Yhtiö osana nyt esillä olevaan karjatalouden supista-
14327: omistaa kuitenkin myöskin sellaisia viljelys- mis- tai kokonaan lopettamiskysymykseen.
14328: alueita, joita sillä on tulevaisuudessa tarkoitus Edellä olevaan viitaten totean, ettei Enso-
14329: käyttää joko. teollisuusalueena tai asutusalueena. Gutzeit Osakeyhtiön tarkoituksena ole missään
14330: Kun nämä alueet on lisäksi salaojitettu, ei nii- vaiheessa ollut yhtiön harjoittaman karjatalou-
14331: den metsittämistä ole pidetty tarkoituksenmu- den laajentaminen ja että ministeriö tulee ole-
14332: kaisena. maan yhteydessä yhtiöön sen harkitessa mah-
14333: Esitetty kysymys kohdistuu lähinnä yhtiön dollisuuksia harjoittamansa karjataloustuotan-
14334: harjoittamaan karjatalouteen. Yhtiön antaman non supistamiseksi tai kokonaan lopettamiseksi
14335: ilmoituksen mukaan on sen omistaman karjan sellaisella tavalla, että se aiheuttaisi mahdolli-
14336: kokonaismäärä tällä hetkellä noin 100 lehmää simman vähän vaikeuksia yhtiön karjatalouden
14337: ja 200 nuorta eläintä eikä sitä ole harkittu li- palveluksessa nykyisin olevien henkilöiden työl-
14338: sättäväksi. Tästä määrästä on sijoitettuna Imat- lisyydelle.
14339: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1969.
14340:
14341: Kauppa- ja teollisuusministeri Grels T eir.
14342: 3
14343:
14344:
14345:
14346:
14347: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14348:
14349: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen och 30 kalvar placerats i boskapsstallar på
14350: anger har riksdagsman Mikko Volotinen m. fl. Immola gård i Imatra. Resten finns i Pelkola
14351: tili vederbörande medlem av statsrådet för gårds forna tegelbruksbyggnader. De ovan-
14352: avgivande av svar ställt följande spörsmål: nämnda boskapsstallarna på Immola, som för
14353: övrigt är överåriga, kommer den närmaste ti-
14354: "Tili vilka åtgärder ärnar Regeringen den att falia inom verkningsområdet för en ny
14355: skrida för att förhindra Enso-Gutzeit snabbväg, och bolaget står inför avgörandet
14356: Osakeyhtiös storladugårdsprojekt, så att huruvida den boskap som hittills varit placerad
14357: överproduktionsproblemen icke skulie i dessa byggnader skall säljas, elier om vissa
14358: ökas ytterligare?" av Pelkola gårds gamla tegelbruks byggnader
14359: skall förnyas för boskapsskötseländamål, så att
14360: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- boskap som nu finns på Immola skali kunna
14361: samt anföra: flyttas tili Pelkola.
14362: Enso-Gutzeit Osakeyhtiö har strävar tili att Antalet lantbruksarbetare i bolagets tjänst
14363: inskränka sin lantbruksproduktion och i detta är för närvarande 24 på vintern och sommar-
14364: syfte hittills beskogat omkring 300 hektar av tid omkring 50. Denna arbetskraft kan svår-
14365: sin åkerareal. I år och följande år kommer ligen användas vid bolagets industrianläggnin-
14366: ytterligare omkring 130 hektar att beskogas. gar, varför dess fotsatta sysselsättning ansluter
14367: Bolaget äger dock även sådana odlingsområden, sig såsom en del tili frågan om begränsning
14368: som i framtiden skulie användas antingen så- av boskapshushållningen elier totalt upphörande
14369: som industriområde eller bosättningsområde. därmed, som nu är aktuellt.
14370: Då dessa områden därtill är täckdikade, har Med hänvisning tili ovanstående konstaterar
14371: beskogning av dem icke ansetts ändamålsenligt. jag, att Enso-Gutzeit Osakeyhtiö icke i något
14372: Föreliggande spörsmål berör närmast den av skede haft för avsikt att utvidga den av bo-
14373: bolaget bedrivna kreaturshushållningen. Enligt laget bedrivna boskapshushållningsproduktionen
14374: meddelande från bolaget uppgår dess boskap elier helt upphöra därmed, så, att det skulle
14375: i detta nu tili allt som allt omkring 100 kor medföra så litet svårigheter som möjligt med
14376: och 200 ungdjur, och man har icke för avsikt avseende på de personers sysselsättning, vilka
14377: att öka boskapen. Härav har omkring 100 kor nu är anstälida för bolagets boskapshushålining.
14378: Helsingfors den 16 maj 1969.
14379:
14380: Handels- och industriminister Grels Teir.
14381: Kirj. ksm. n:o 86.
14382:
14383:
14384:
14385:
14386: Pekkarinen ym.: Kuntien kalleusluokitusjärjestelmän uusimisesta,.
14387:
14388:
14389: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14390:
14391: Kuntien kalleusluokituksessa olevia puutteita Kuntien luokittelemista ei nykyisin perus-
14392: on tutkittu kauan ja useaan otteeseen, mutta tein voida pitää asiallisena. Ainakin sosiaaliset
14393: riittäviä parannuksia ei ole saatu aikaan. Nykyi- edut olisi oltava kaikkialla maassa saman suu-
14394: nen jako kolmeen k~tlleusluokkaan on suurelta ruisia. Myös palkkauksen kohdalla kalleusluo-
14395: osalta mielivaltainen. Erikoisesti malllaiskunnat kitus aiheuttaa epäoikeudenmukaisuuksia, joiden
14396: ovat jääneet syrjittyyn asemaan, mikä vaikeut- poistamisesta pitäisi suorittaa kiireellinen tut-
14397: taa virkamies- ja toimihenkilökunnan saamista kimus. Nykyinen kalleusluokitusjärjestelmä olisi
14398: maaseutualueille. Suoritettujen kalleustutkimus- aiheellista korvata uudella systeemillä, joka
14399: ten suurin puute on ollut siinä, että niissä ei saatatsun kehittämällä nykyistä syrjäseutulisä-,
14400: ole otettu huomioon ns. paikallisia lisäkustan- asumistuki- ja verohelpotusjärjestelmää ja joka
14401: nuksia. Työ· ja ostosmatkat, käynnit lääkiirissä tasoittaisi nykyistä joustavammin todellisissa
14402: ja sairaalassa samoin kuin lasten kouluttami- elinkustannuksissa ilmeneviä eroja.
14403: sesta vieraalla paikkakunnalla aiheutuvat kus- Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
14404: tannukset metkitsevät nimenomaan maaseudulla 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
14405: huomattavaa menojen lisäystil, jota ei ole neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
14406: otettu huomioon kalleusluokitusta laadittaessa. seuraavan kysymyksen:
14407: Kalleusluokituksen soveltaminen kansaneläk-
14408: keisiin, perhelisiin, työttl:SmyYskorvauksiin ja Onko hallitus tietoinen niistä epä-
14409: muihin sosiaalisiin etuihin saa aikaan sen, että oikeuderunukaisuuksista, jotka sisälty-
14410: henkilöiden saarnat sosiaaliset edut saattavat vät nykyiseen kuntien kalleusluokitus-
14411: muuttua heidän siirtyessään paikkakunnalta järjestelmään, ja jos on;
14412: toiselle ilman, että todelHsissa olosuhteissaan aikooko Hallitus ryhtyä toimenpttel-
14413: tapahtuu muutoksia. Myös kunnallisen jaotuksen siin sen lakkllllttamiseksi ja korvaami-
14414: muuttuessa voi syntyä kalleusluokituksessa muu- seksi oikeudenmukaisella kustannusten
14415: toksia, joita ei voida pitää perusteltuina. tasaussysteemillä?
14416: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1969.
14417:
14418: Pentti Pekkarinen. Toivo Antila.
14419: Heimo Linna. Mauno Pohjonen.
14420: Leo Häppölä. Eino Uusitalo.
14421: T. Saloranta. Artturi Jämsen.
14422: Mikko Volotinen. Sylvi Halinen.
14423:
14424:
14425:
14426:
14427: ~ 518/69
14428: 2
14429:
14430:
14431:
14432:
14433: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14434:
14435: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa leusluokkiin vuosiksi 1968-1972. Lain 2 §:n
14436: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 2 momentin mukaan voidaan erityisen paina-
14437: olette kirjeellänne 22 päivältä huhtikuuta 1969 vista syistä kalleusluokitusta muuttaa sinä aika-
14438: n:o 482 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- na, joksi se on vahvistettu. Näin onkin tapah-
14439: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti tunut valtioneuvoston 14. 3. 1968 antamalla
14440: Pekkarisen ym. tekemän, seuraavan sisältöisen päätöksellä neljän kunnan osalta. Sosiaali- ja
14441: kysymyksen: terveysministeriössä on parhaillaan käsiteltävänä
14442: muutamia kuntien tekemiä, kalleusluokituksen
14443: "Onko Hallitus tietoinen niistä epä- tarkistamista koskevia hakemuksia. Lain 3 §:ssä
14444: oikeudenmukaisuuksista, jotka sisälty- edellytetään, että kalleusluokitusta varten on
14445: vät nykyiseen kuntien kalleusluokitus- hankittava tarpeelliset tiedot elinkustannuksista
14446: järjestelmään, ja jos on; ja suoritettava tarvittavat tutkimukset. Mikäli
14447: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- nyt ryhdyttäisiin toimenpiteisiin järjestelmän
14448: siin sen lakkauttamiseksi ja korvaami- lakkauttamiseksi ja sen korvaamiseksi muunlai-
14449: seksi oikeudenmukaisella kustannusten sella, olisi ensin suoritettava erittäin laajoja
14450: tasaussysteemillä?" ja perusteellisia tutkimuksia. Nyt saadut tiedot
14451: olisivat kuitenkin vanhentuneita, jos nykyistä
14452: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- järjestelmää vuoden 1972 jälkeen kuitenkin
14453: taen seuraavaa: jatkettaisiin. Näin ollen ei näytä tarkoituksen-
14454: Nykyinen kuntien yleinen kalleusluokitus pe- mukaiselta, että tässä vaiheessa ryhdyttäisiin
14455: rustuu asiasta 21. 1. 1966 annettuun lakiin, toimenpiteisiin, vaan asia olisi kokonaisuudes-
14456: jonka Eduskunta aikanaan yksimielisesti hy- saan selvitettävä vuosina 1971-1972, jolloin
14457: väksyi. Valtioneuvosto antoi 12. 10. 1967 laissa voimassa olevan lainkin mukaan joudutaan
14458: edellytetyn päätöksen kuntien jakamisesta kal- suorittamaan laaja selvitystyö.
14459: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1969.
14460:
14461: Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
14462: 3
14463:
14464:
14465:
14466:
14467: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14468:
14469: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen må av synnerligen vägande skäl dyrortsklassi-
14470: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- ficeringen ändras under den tid, för viiken
14471: velse av den 22 april 1969 nr 482 tili veder- den är fastställd. Detta har också för fyra kom-
14472: börande medlem av statsrådet för avgivande muners del skett medelst statsrådets beslut
14473: av svar översänt följande av riksdagsman Pentti den 14 mars 1968. Vid social- och hälsovårds-
14474: Pekkarinen m. fl. ställda spörsmål: ministeriet föreligger som bäst under behand-
14475: ling av några kommuner gjorda ansökningar,
14476: "Är Regeringen medveten om de vilka avse justering av dyrortsklassificeringen.
14477: orättvisor som ingår i den nuvarande Det förutsättes i lagens 3 §, att för dyrorts-
14478: dyrortsklassificeringen av kommunerna, klassificeringen erforderliga uppgifter om lev-
14479: och om så är fallet, nadskostnaderna anskaffas och nödiga under-
14480: har Regeringen för avsikt att skrida sökningar utföras. Vidsträckta och grundliga
14481: tili åtgärder för att upphäva den och undersökningar borde först utföras, om man
14482: ersätta den med ett mera rättvist ut- nu skulle skrida tili åtgärder för att slopa sys-
14483: jämningssystem av kostnaderna?" temet och ersätta det med ett system av an-
14484: nat slag. De uppgifter som nu skulle inhäm-
14485: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- tas, vore dock föråldrade, om det nuvarande
14486: samt anföra följande: systemet trots allt skulle bibehållas även efter
14487: Den nuvarande allmänna dyrortsklassificerin- år 1972. Därför synes det ej vara ändamåls-
14488: gen av kommunema grundar sig på lagen av enligt att i detta skede skrida tili åtgärder,
14489: den 21 januari 1966, viiken Riksdagen på sin utan problemet borde i sin helhet utredas
14490: tid enhälligt godkände. Statsrådet avgav den under åren 1971-1972, då även på grund av
14491: 12 oktober 1967 det i lagen förutsatta beslutet nu gällande lag ett omfattande utredningsar-
14492: om uppdelning av kommunerna i grupper för bete måste föranstaltas.
14493: åren 1968-1972. Enligt 2 § 2 mom. i lagen
14494: Helsingfors den 20 maj 1969.
14495:
14496: Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
14497: Kirj. ksm. n:o 87.
14498:
14499:
14500:
14501:
14502: Sillantaus ym.: Osapäivätyöntekijäin ottamisesta valtion tervey-
14503: den- ja sairaanhoitosäännöksien piiriin.
14504:
14505:
14506: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14507:
14508: Työsopimuslain 20 § :n 2 momentissa sää- useimmiten ei ole työntekijän tahdosta vaan
14509: detään mm.: "Jos työntekijä on estetty työtä tt.htävän luonteesta riippuvainen. Voidaan kat-
14510: tekemästä sairauden tai tapaturman vuoksi - soa tämän työntekijäryhmän jääneen selvästi
14511: - - on työntekijällä oikeus esteen vallitessa- epäoikeutettuun asemaan sairausajan etujen
14512: kin saada palkkansa ajalta, joka on yhtä pitkä saannissa, koska jokainen sairauspäivä merkit-
14513: kuin työsuhteessa noudatettava irtisanomisaika, see täyttä työansion men~tystä.
14514: kuitenkin enintään neljätoista päivää." ' Tätä Edellä esitetyn perusteella · ja valtiopäivä-
14515: säännöstä noudatetaan nykyään yleisesti myös järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esi-
14516: osapäivätyöntekijöihin. tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
14517: Valtion työssä olevien työntekijäin tervey- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
14518: den- ja sairaanhoidon ohjesäännön mukaan val- myksen:
14519: tion työntekijäksi tässä mielessä katsotaan hen-
14520: kilö, jonka viikottainen työaika on vähintään Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
14521: 20 tuntia. teisiin valtion työntekijäin terveyden-
14522: Alle ·kahdenkymmenen tunnin työaika tuo ja ,sairaanhoidon ohjesäännössä osapäi-
14523: varsinkin monissa opetustoimen tehtävissä vätyöntekijöiksi katsottujen työntekijäin
14524: tuntiopettajana toimivalle pääasiallisen toimeen- ottamiseksi valtion terveyden- ja sai-
14525: tulon. Näiden tehtävien viikkotuntimäärä raanhoitosäännöksien piiriin?
14526: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1969.
14527:
14528: Pentti Sillantaus. Anria-Liisa Linkola.
14529: Timo Mäki. Aili Vaittinen.
14530: Irma Hamara. Saara Forsius.
14531:
14532:
14533:
14534:
14535: E 520/69
14536: 2
14537:
14538:
14539:
14540:
14541: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14542:
14543: Kansanedustaja Pentti Sillantaus ym. oovat kaan pitemmältä ajalta kuin on se aika, jonka
14544: valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin kuluttua lain säätämässä sairausvakuutuksessa
14545: nojautuen esittäneet valtioneuvoston asianotnai- alkaa oikeus sairauspäivärahaan." Tätä lain
14546: sen jäsetten vastattavaksi seuraavan kysymyk- säännöstä noudatetaan yleisesti kaikkiin työn·
14547: sen: tekijöihin; myös osapäivätyöntekijöihin, ellei
14548: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi- ty&htosopimuksilla ole lain 20 S:n 5 mom.en-
14549: teisiin valtion työntekijäin ,terveyden- tin edellytysten mukaisesti toisin sovittu.
14550: ja sairaanhoidon ohjesäiinnössä osapäi- Työsopimuslain muutoksen ja sairausajan pal-
14551: vätyöntekijöiksi katsottujen työntekijiin kan maksusta vuoden 1969 työehtosopimuksiin
14552: ottamisebi valtion terveyden- ja sai- otettujen säännösten johdosta oo ku.llrulaitosten
14553: rnnhoitosiiännöksien piiriin?" ja yleisten ~töiden ministeriö kehottanut valtion
14554: t.öklen. huoltotoimikuntaa tekemään esityksen
14555: valtioneuvoston 30 päivänä maaliskuuta 1%6
14556: Tähän kysymykseen, jonka Herra Puhemies antaman valtion työntekijäin terveydenhuollon
14557: on jättänyt vastattavakseni, esitän kunnioittaen ohjesäännön tarkistamisesta ja uudistamisesta
14558: seuraåwa: huomioon ottaen työsopimuslaissa ja työehto-
14559: Kyselyn allekirjoittaneet kansanedustajat sopimuksissa tapahtuneet sairausa.jtn pökan
14560: ovat kysdynsä perusteluissa käyttäneet seuraa- maksamista koskevat muutokset sekä yleisessä
14561: vaa vanhentunutta työsopimuslain 20 §:n 2 saitausturvajärjestdmässä ,tapahtuneen kehityk-
14562: momentin saruunuot-oa: "Jos työntekijä on es- sen. Asia tulee esille valtioneuvostosia toimi-
14563: tetty työtä tekemästä sairauden tai tapaturman kunnan saatua työnsä päätökseen.
14564: vuoksi - - - , on työntekijällä oikeus saada Mitä tulee tx:rusteluissa mainittuihin tunti-
14565: palkkansa ajalta, jdka on yhtä pitkä kuin työ- opettajiin, on todettava, että heidän osaltaan
14566: suhteessa noudatettava irtisanomisaika." Edus- ei ole kysymys yksityisoikeudellisesta työsopi-
14567: kunta on 4 päivänä tammikuuta 1968 säätä- mussuhteesta valtioon vaan. julkisoikeudellisesta
14568: nyt lain työsopimuslain muuttamisesta ( 9168 ) . palvelussuhteesta. Heidän palvelussuhteistaan
14569: Muutetun lain 20 § :n 2 momentissa sanotaan, ja palkkioperusteistaan on säädetty valtion op-
14570: että "työntekijällä, joka on estynyt tekemästä pilaitosten tuntiopettajista 20. 12. 1957 anne-
14571: työtä sairauden tai tapaturman vuoksi, eikä tussa asetuksessa ( 425157). Heitä ei näin ol-
14572: hän ole aiheuttanut sitä tahallisesti tai rikolli- len voida ottaa valtion työntekijäin ,terveyden-
14573: sella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään huollon ohjesäännön soveltamispiiriin.
14574: tai muulla törkeällä tuottamuksella, on oikeus Tämän, Herra Puhemies, olen tahtonut saat-
14575: esteen vallitessakin saada palkkansa, ei kuiten- taa tietoonne.
14576: Helsingissä, ,kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä, toukokuun 22 päivänä 1969.
14577:
14578: Ministeri Vil;o Virtanen.
14579: 3
14580:
14581:
14582:
14583:
14584: T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
14585:
14586: Riksdagsman Pentti Sillantaus m. fl. har med enligt lagstadgad sjukförsäkring." Detta lag-
14587: stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen tili stadgande tillämpas allmänt på alla arbetstagare,
14588: vederbörande medlem av statsrådet för be- också halvdagsarbetare, om icke i kollektivav-
14589: svarande ställt följande spörsmål: tal med stöd av i 20 § 5 mom. givna förut-
14590: sättningar annat överenskommits.
14591: "Ämnar Regeringen vidtaga åtgär- På grund av ändringen av lagen om arbets-
14592: der i syfte att i tillämpningsområdet avtal och de stadganden som intagits i kollek-
14593: för reglementet för statens arbetstaga- tivavtalen år 1969 om utbetalning av lön för
14594: res hälsovård innefatta också de arbets- sjukdomstid, har ministeriet för kommunika-
14595: tagare som enligt detta reglemente an- tionsväsendet och allmänna arbetena uppmanat
14596: ses som halvdagsarbetare?" kommissionen för statens arbetsplatsvård att
14597: inkomma med förslag tili justering och för-
14598: I anledning av detta spörsmål, som Herr nyande av det av statsrådet den 30 mars 1966
14599: Talmannen tillställt undertecknad minister, utfärdade reglementet för statens arbetstagares
14600: framhåller jag vördsamt följande: hälsovård, med beaktande av de ändringar som
14601: De riksdagsmän som undertecknat spörmålet införts i lagen om arbetsavtal och i kollektiv-
14602: har i motiveringen använt följande föråldrade avtalen angående utbetalning av lön under
14603: ordalydelse ur 20 § 2 mom. lagen om arbets- sjukdomstid ävensom av den utvecklin~ syste-
14604: avtal: "Är arbetare förhindrad att arbeta i följd met för sjukdomsskydd genomgått. .Arendet
14605: av sjukdom eller olycksfall - - - , vare ar- kommer före i statsrådet såsnart kommissionen
14606: betaren berättigad att erhålla lön för tid, som slutfört sitt arbete.
14607: motsvarar den vid arbetsförhållandet gälJande Vad beträffar de i motiveringen nämnda tim-
14608: uppsägningstiden." Riksdagen har den 4 ja- lärarna finner man, att det i deras fall icke
14609: nuari 1968 givit en lag angående ändring av är fråga om arbetstagare i privaträttsligt ar-
14610: lagen om arbetsavtal ( 9168). I denna ändrade betsavtalsförhållande tili staten utan om offent-
14611: lag säges i 20 § 2 mom. att "arbetare som är ligträttsligt ·tjänsteförhållande. Angående deras
14612: förhindrad att arbeta tili följd av sjukdom tjänsteförhållande och grunderna för deras ar-
14613: eller olycksfall, och sjukdomen eller olycksfallet voden stadgas i förordningen den 20 decem-
14614: icke av honom har förorsakats uppsåtligen eller ber 1957 om timlärare vid statens läroanstal-
14615: genom brottsligt förfarande, lättsinnigt leverne ter ( 425157). De kan alltså icke innefattas i
14616: eller annat grovt vållande, är berättigad att tillämpningskretsen för statens arbetstagares
14617: även medan hindret varar erhålla lön, dock hälsovård.
14618: icke längre tid än för den, efter vars utgång rätt Detta, Herr Talman, har jag velat bringa tili
14619: tili dagpenning vid sjukdom begynner utgå Eder kännedom.
14620: Helsingfors, ministeriet för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena, den 22 maj
14621: 1969.
14622: Minister Viljo Virtanen.
14623: Kirj. ksm. n:o 88.
14624:
14625:
14626:
14627:
14628: Karpola ym.: Satoa kohdanneiden lumivahinkojen korvaamisesta.
14629:
14630:
14631: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
14632:
14633: Viime syksynä hallavahinkojen lisäksi sattui hingot 24 pitäjää, 57 4 tilaa ja 911 hehtaaria,
14634: monilla maamme alueilla lumivahinkoja. Äkil- joista vahingot olivat 675 000 markkaa. Keski-
14635: linen ja yllättävän ai.kMsin sattunut lumentulo Pohjanmaan lumivahingot olivat 15 kunnassa,
14636: jätti alleen laajoja peltoalueita, joilta juurikas- 399 viljelyksellä ja 210 hehtaarilla, yhteiseltä
14637: .:vit ym. tuotteet jäivät saamatta talteen. Noin arvoltaan 230 000 markkaa. Kainuun maan-
14638: 47 miljoonan markan hallavahinkoja varten viljelysseuran alueella suoritettiin arviot 9 kun-
14639: eduskunta myönsi viime joulukuussa 14.5 mil- nassa ja 308 viljelyksellä, joiden vahinkoala oli
14640: joonaa markkaa, mutta lumituhoja varten, joita 340 hehtaaria ja arvo 222 000 markkaa.. Mik-
14641: tosin ei oltu siihen mennessä vielä arvioitu, ei kelin läänin alueella vahingot nousivat 166 000
14642: ole saatu vielä lainkaan määrärahaa. markkaan, Keski-Suomessa 157 000 markkaan
14643: Pahimmin Jumivahingot koskettivat Oulun, ja vielä niinkin etelässä kuin Etelä-Karjalan
14644: Pohjois-Karjalan ja Kuopion läänin alueita. maanviljelysseuran alueella oli vahinkoja kol-
14645: Äskettäin on suoritettu arviot maanviljelys- messa kunnassa sadalla eri viljelyksellä ja 126
14646: seuroittain. Laskelmissa on otettu huomioon hehtaarin alueella 79 000 markan arvosta.
14647: ne vahingot, jotka. aiheutuivat sadon jäädessä Luvut osoittavat maanviljelijöiden joutuneen
14648: täysin korjaamatta. Esimerkiksi seipäillä ollutta kokemaan erittäin suuren tulonmenetyksen
14649: viljaa ei ole otettu huomioon. myös lumivahinkojen muodossa. Mielestämme
14650: Koko maassa lumivahinkoarviot suoritettiin tämä vahinko olisi kannettava yhteisesti ja sitä
14651: 147 kunnassa 4 165 viljelyksellä, joissa lumen lievitettävä valtiovallan toimenpiteillä. Kun hal-
14652: alle korjaama.tta jäänyt viljelyala oli 5 063.27 litus ei ole vielä esittänyt lumivahinkojen kor-
14653: hehtaaria ja arvoltaan 3 687 917 markkaa. Suu- vaamista varten määrärahaa, pidämme tätä kii-
14654: rimmat vahingot olivat Oulun läänin Talous- reellisenä tehtävänä.
14655: seuran alueella., jossa arviot suoritettiin 38 kun- Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
14656: nassa 1 345 viljelyksellä vahinkojen hehtaari- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
14657: määrän ollessa 1 412 ja arvon 1 035 000 mark- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
14658: kaa. Lähes yhtä suuriksi kohosivat vahingot seuraavan kysymyksen:
14659: myös Pohjois-Karjalassa, siellä arviot suoritet-
14660: tiin 18 kunnassa ja 873 viljelyksellä. Vahingot Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14661: olivat 1 008 000 markan suuruiset. Kuopion ryhtyä lumen viime syksynä sadolle ai-
14662: maanviljelysseuran alueella kohtasivat lumiva- heuttamien vahinkojen .korvaamiseksi?
14663: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1969.
14664:
14665: Reino Karpola. Mikko Volotinen.
14666: Eino Räsänen. Eino Sääskilahti.
14667: Pentti Pekkarinen. fekka Vilmi.
14668: Paavo Niinikoski. Paula Ruutu.
14669: Reino Kangas. Erkki Haukipuro.
14670: Akseli Pa.arman. Veikko Hanhirova.
14671:
14672:
14673:
14674:
14675: E 491/69
14676: 2
14677:
14678:
14679:
14680:
14681: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
14682:
14683: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- man lumentulon johdosta lumen alle. Suoritet-
14684: sa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra tujen arvioiden mukaan lumivahinkojen koko-
14685: Puhemies, 25 päivänä huhtikuuta 1969 päivä- naismäärä nousee noin 3 700 000 markkaan kä-
14686: tyn kirjeenne n:o 493 ohella. lähettänyt vas- sittäen viljelyksiä yli 5 000 hehtaaria. Puheena-
14687: tattavakseni kansanedustaja Reino Karpolan olevat lumivahingot ovat verrattavissa vuoden
14688: ym. jättämän seuraavan kysymyksen: 1968 hallavahinkoihin, joiden korvaamista var-
14689: ten vuoden 1968 viimeisessä lisämenoarviossa
14690: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ~n osoitettu varoja 14 400 000 markkaa. Hal-
14691: ryhtyä lumen viime syksynä sadolle ai- ,litus katsoo, että myös lumivahingoista aiheu-
14692: heuttamien vahinkojen korvaamiseksi?" tunut sadon menetys olisi korvattava. samojen
14693: perusteiden mukaan kuin hallavahingotkin.
14694: Vasta.uksenani kysymykseen esitän kunnioit- Eduskunnalle annetussa kolmannessa lisämeno"
14695: tavasti seuraavaa: arviossa onkin esitetty 1 300 000 markkaa
14696: Syksyllä 1968 jäi monin paikoin Keski-, Itä- lumivahinkojen korvaamista varten.
14697: ja Pohjois-Suomessa osa sadosta odottamatto-
14698: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1969.
14699:
14700: Maatalousministeri Martti Miettunen.
14701: 3
14702:
14703:
14704:
14705:
14706: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
14707:
14708: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen många ställen i mellersta, Östra och norra
14709: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse Finland under snön på grund av oväntat snö-
14710: av den 25 april 1969 nr 493 tili vederbörande fall. Enligt heräkningar uppgår totalvärdet av
14711: medlem av statsrådet för avgivande av svar snöskadorna på sammanlagt över 5 000 hektar
14712: översänt följande av riksdagsman Reino Kar- odlingar till omkring 3 700 000 mark. Ifråga-
14713: pola m.fl. ställda <spörsmål: varande skador kan jämföras med frostskador-
14714: na år 1968, för vilkas ersättande i sista tiliäggs-
14715: "Tili vilka åtgärder ärnar Regeringen hudgeten för år 1968 anvisades 14 400 000
14716: skrida för ersättande av de skördeska- mark. Regeringen anser, att även skördeför-
14717: dor som senaste höst tillskyndades lusten på grund av snöskadorna borde ersät-
14718: odlarna genom snöfall?" tas enligt samma grunder som frostskadorna.
14719: I en tredje tiliäggsbudgetproposition som av-
14720: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- låtits tili riksdagen har föreslagits 1 300 000
14721: samt anföra följande: mark för ersättande av snöskador.
14722: Hösten 1968 blev en del av skörden på
14723: Helsingfors den 16 maj 1969.
14724:
14725: Lantbruksminister Martti Miettunen.
14726: Kirj. ksm. n:o 89.
14727:
14728:
14729:
14730:
14731: Vaittinen: Sairaanhoitajaopettajiksi opiskelevien oikeuttamisesta
14732: saamaan opintolainojen valtiontakausta ja korkotukea.
14733:
14734:
14735: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he II e.
14736:
14737: Korkeakouluissa ja eräissä muissa oppilai- Edellä olevasta selvittelystä käynee jo rutta-
14738: toksissa opiskelevien henkilöiden opintolainojen västi selville, että sairaanhoitajaopistojen kas-
14739: valtiontakauksesta ja korkotuesta annetun lain vatusopillinen opintosuunta on kaikissa suh-
14740: (AK n:o 69/1969) ensimmäisessä pykälässä teissa rinnastettavissa asetuksen ensimmäiseen
14741: on säännökset valtiontakauksen ja korkotuen pykälään sisältyvän luettelon loppuosassa mai-
14742: myöntämisestä. Lain perusteella annetussa ase- nittuihin opettajaopistoihin puhumattakaan
14743: tuksessa (AK n:o 167 /1969) on sovellutusala kieli-instituuteista ja sihteeriopistoista. Tästä
14744: tarkemmin säädetty. Asetuksen ensimmäiseen syystä herättääkin ihmetystä, mikä on ollut
14745: pykälään sisältyvää luetteloa laadittaessa näyt- perusteena siinä rajanvedossa, joka edellä maini-
14746: tää johtavana periaatteena pidetyn, että valtion- tussa asetuksessa on suoritettu eri oppilaitosten
14747: takauksen ja korkotuen piiriin on sisällytetty välillä. Tuntuisi täysin luonnolliselta ja perus-
14748: korkeakoulujen lisäksi kaikki sellaiset oppilai- tellulta, että edellä mainittujen sairaanhoitaja-
14749: tokset, joissa valmistetaan eri alojen opettajia, opistojen kasvatusopillisella opintosuunnalla
14750: kuten kotitalousopettajia ja käsityönopettajia, opettajaopintoja harjoittavat opiskelijat oikeu-
14751: sekä eräitä erikoishenkilöitä, kuten tulkkeja ja tettaisiin saamaan valtiontakausta ja korko-
14752: sihteereitä, kouluttavat oppilaitokset. tukea samalla tavalla kuin ·muiden luettelossa
14753: Luetteloa tarkastettaessa kiintyy huomio mainittujen opettajaopistojen opiskelijat.
14754: siihen, että luetteloon ei ole sisällytetty lain- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
14755: kaan sellaisia oppilaitoksia, joissa valmistetaan päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin, esitän
14756: sairaanhoitajaopettajia ts. sairaanhoitajapistoissa kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14757: opettajina toimivia henkilöitä. Sairaanhoitaja- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen.
14758: opettajien koulutus tapahtuu nykyään kahdessa
14759: sairaanhoitajaopistossa, nimittäin Helsingin ja Millä perusteilla sairaanhoitajaopet-
14760: Turun sairaanhoitajaopistoissa, joissa on niitä tajia valmistavia oppilaitoksia ei ole
14761: varten erityinen kasvatusopillinen opintosuunta. korkeakouluissa ja eräissä muissa oppi-
14762: Opinnot kestävät kaksi lukuvuotta. Opiskeli- laitoksissa opiskelevien henkilöiden
14763: joiksi otetaan sellaisia sairaanhoitajia, jotka ovat opintolainojen valtiontakauksesta ja
14764: aikaisemmin suorittaneet erikoissairaanhoitaja- korkotuesta annetussa asetuksessa ( 167/
14765: tutkinnon tai ovat ennen vuotta 1957 erikois- 1969) sisällytetty niihin oppilaitoksiin,
14766: tuneet sairaanhoitajiksi. Tämän kaksivuotisen joissa opiskeleville henkilöille lain
14767: opiskelun päätyttyä suoritetaan opettajatut- mukaan voitaisiin myöntää opinto-
14768: kinto, jonka jälkeen koulutuksen saaneet ovat lainojen valtiontakausta ja korkotukea?
14769: päteviä toimimaan opetus- ja hallinnollisissa
14770: tehtävissä sairaanhoito-oppilaitoksissa.
14771: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1969.
14772:
14773: Alli Vaittinen.
14774:
14775:
14776:
14777:
14778: E 428/69
14779: 2
14780:
14781:
14782:
14783:
14784: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14785:
14786: Valtionpäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- dessaan liittää lain piiriin. Tämä rajaus joudut-
14787: tissa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhemies, tiin tekemään valtiontaloudellisista syistä.
14788: kirjeellänne 25 päivältä huhtikuuta 1969 n:o Edellä mainitun lakiesityksen yhteydessä
14789: 494 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen annettiin lakiesitys eräissä ammattiin valmista-
14790: jäsenen vastattavaksi edustaja Vaittisen kirjalli- vissa oppilaitoksissa opiskelevien henkilöiden
14791: sen kysymyksen: opintolainojen valtiontakauksesta. Tähän lakiin
14792: liittyvä asetus annettiin 2 päivänä toukokuuta
14793: "Millä perusteilla sairaanhoitajaopet- 1969. Hallituksen lakiesityksen perustelujen
14794: tajia valmistavia oppilaitoksia ei ole mukaisesti kuuluvat tämän 1 päivänä syyskuuta
14795: korkeakouluissa ja eräissä muissa oppi- 1969 voimaanastuvan opintolainojen valtion-
14796: laitoksissa opiskelevien henkilöiden takauslain piiriin myös sairaanhoito-oppilaitok-
14797: opintolainojen valtiontakauksesta ja sista annetun asetuksen mukaiset sairaanhoito-
14798: korkotuesta annetussa asetuksessa ( 167/ opistot ja näinollen myös sairaanhoitajaopettajia
14799: 1969) sisällytetty niihin oppilaitoksiin, valmistavat sairaanhoito-opistot. Kaikkiaan si-
14800: JOissa opiskeleville henkilöille lain sältyy tämän asetuksen piiriin noin 150 ammat-
14801: mukaan voitaisiin myontaa opinto- tiin valmistavaa oppilaitosta.
14802: lainojen valtiontakausta ja korkotukea?" Tarkoituksena on jatkaa opintotukijärjestel-
14803: män kehittämistä. Seuraavassa vaiheessa tulisi
14804: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen järjestelmään liittää mukaan korkotuki kaikille
14805: seuraavaa: valtiontakauksen saaneille ja laajentaa opinto-
14806: Korkeakouluissa ja eräissä muissa oppilai- tuen saajien piiriä myös koulumuotoisiin oppi-
14807: toksissa opiskelevien henkilöiden opintolainojen laitoksiin. Tehtyjen laskelmien mukaan tulisi
14808: valtiontakausta ja korkotukea koskevaan ase- näin laajennetun opintolainojen valtiontakaus-
14809: tukseen sisällytettiin ne oppilaitokset, jotka oli ja korkotukijärjestelmän korkohyvitysmenot
14810: mainittu hallituksen lakiesityksen perusteluissa. olemaan vuonna 197 4 yli 20 milj. markkaa
14811: Hallituksen lakiesitystä valmisteltaessa todet- vuodessa. Kun samanaikaisesti tulisi myös
14812: tiin, että opintotukijärjestelmää ei voida val- opintotuen avustusosuutta voimakkaasti lisätä
14813: tiontakauksen ja korkotuen osalta toteuttaa etenkin lukiossa ja niihin rinnastettavissa oppi-
14814: koko laajuudessaan yhdellä kerralla. Tästä laitoksissa opiskelevien osalta, on selvää, että
14815: syystä otettiin mukaan vain sellaiset oppilai- valtion menojen lisäämispaine tulee tällä sekto-
14816: tokset, joiden opiskelijat voidaan kokonaisuu- rilla olemaan lähivuosien aikana suuri.
14817: Helsingissä toukokuun 12 päivänä 1969.
14818:
14819: Opetusministeri Johannes Virolainen.
14820: 3
14821:
14822:
14823:
14824:
14825: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14826:
14827: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen I samband med ovannämnda proposition av-
14828: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse läts en proposition om statsborgen för studie-
14829: av den 25 april 1969 nr 494 till vederbörande lån åt personer som studerar vid vissa läro-
14830: medlem av statsrådet för avgivande av svar anstalter för yrkesutbildning. En till denna lag
14831: översänt följande av riksdagsledamoten Vaitti- ansluten förordning gavs den 2 maj 1969. En-
14832: nen ställda spörsmål: ligt motiveringen för propositionen omfattar
14833: denna lag om statsborgen för studielån, viiken
14834: "På vilka grunder har icke läro- träder i kraft den 1 september 1969, även
14835: anstalterna för utbildning av sjuk- de i förordningen om sjukvårdsläroanstalter
14836: skötarlärare i förordningen om stats- avsedda sjukvårdsinstituten och sålunda även
14837: borgen och räntestöd för studielån åt sjukvårdsinstitut som utbildar sjukskötarlärare.
14838: studerande vid högskolor och vissa Allt som allt omfattar denna förordning om-
14839: andra läroanstalter (167 /69) inbegri- kring 150 läroanstalter för yrkesutbildning.
14840: pits i de läroanstalter, i vilka studerande Avsikten är, att utvecklandet av studie-
14841: enligt lag skulle kunna beviljas stats- stödssystemet skall fortgå. I följande skede
14842: borgen och räntestöd?" borde tili systemet anslutas räntestöd åt alla
14843: som erhållit statsborgen, och kretsen av dem
14844: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- som erhåller studiestöd utvidgas även tillläro-
14845: samt anföra följande: anstalter av skolform. Enligt beräkningarna
14846: I förordningen om statsborgen och räntestöd skulle utgifterna för räntegottgörelser enligt
14847: åt studerande vid högskolor och vissa andra det så utvidgade systemet för statsborgen och
14848: läroanstalter intogs de läroanstalter, som nämn- räntestöd för studielån år 1974 komma att
14849: des i motiveringen för regeringens lagpropo- uppgå tili över 20 milj. mark om året. Då
14850: sition. Vid beredningen av regetingens propo- studiestödets understödsdel samtidigt borde
14851: sition konstaterades, att studiestödssystemet ökas kraftigt, särskilt i fråga om dem som
14852: icke kan genomföras i hela sin omfattning på studerar vid gymnasiet och därmed jämförliga
14853: en gång i fråga om statsborgen och räntestöd. läroanstalter, är det klart, att trycket på ök-
14854: På grund härav togs endast sådana läroanstal- ningen av statens utgifter kommer att vara
14855: ter med, vilkas studerande i sin helhet kan om- stort under de närmaste åren inom denna
14856: fattas av lagen. Denna begränsning måste ske sektor.
14857: av statsfinansiella skäl.
14858: Helsingfors den 12 maj 1969.
14859:
14860: Undervisningsminister Johannes Virolainen.
14861: Kirj ksm. n:o 90.
14862:
14863:
14864:
14865:
14866: Honkonen ym.: Määrärahasta kodinperustamislainoja varten.
14867:
14868:
14869: E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
14870:
14871: Oman kodin perustaminen ei ole tällä het- rältään kuin 350 markkaan, ovat ne kuitenkin
14872: kellä kaikkein helpoimpia tehtäviä. Päinvastoin, olleet monien kohdalla erittäin tarpeellisia ja
14873: sillä välittömästi avioliiton solmimisen jälkeen toivottuja.
14874: alkaa nuorille pareille kertyä menoja menojen Vielä kovakouraisemmin kuin inflaatio ovat
14875: päälle. Vaikka emme ottaisikaan huomioon oma- monet hallitukset kohdelleet näitä lainoja. Eräät
14876: kotitalon rakentamista tai osakkeen hankki- hallitukset eivät ole esittäneet kodinperustamis-
14877: mista, jotka antaisivat velkaantuville nuorille lainamäärärahoja lainkaan valtion tulo- ja me-
14878: muutakin kuin päänvaivaa moniksi vuosiksi, noarvioon, ja eräät eivät ole vahvistaneet näitä
14879: jopa vuosikymmeniksi eteenpäin, muodostuu määrärahoja eduskunnan nimenomaisesta ke-
14880: rahantarpeesta silti jatkuva. Lasten syntyminen hotuksesta huolimatta. Olisi kuitenkin käsitet-
14881: vaikuttaa vielä omasta puolestaan kaikkea muu- tävä, että kodinperustamislainajärjestelmä on
14882: ta kuin taloutta lieventävästi. sellainen sosiaalinen etu, jonka tarve on pysyvä
14883: Vuoden 1945 alussa tuli voimaan kodinperus- ja jota tulisi yhä kehittää.
14884: tamislainalaki, jonka perusteella ko. lainoja Edellä olevan sekä valtiopäiväjärjestyksen 37
14885: on myönnetty vuosina 1945-57 71 863. Niitä §:n 1 momentin nojalla esitämme valtioneu-
14886: ovat saaneet sellaiset nuoret perheet, joissa voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
14887: puolisot eivät ole avioliittoa soimiessaan täyt- raavan kysymyksen:
14888: täneet 30 vuotta. Lain tarkoituksena on siis
14889: autaa vähävaraisia avioliiton solmineita. Valit- Aikooko Hallitus ottaa tulevan vuo-
14890: taen on kuitenkin todettava inflaation nakerta- den tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
14891: neen viime vuosina näistä lainoista suuren osan. tävän määrärahan kodinperustamislai-
14892: Mutta vaikka ne eivät ole nousseet keskimää- noja varten?
14893: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1969.
14894:
14895: Kuuno Honkonen. Aulis Juvela.
14896: Kelpo Gröndhal. Pekka Salla.
14897:
14898:
14899:
14900:
14901: E 463/69
14902: 2
14903:
14904:
14905:
14906:
14907: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
14908:
14909: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Hallitus ei ole tässä vaiheessa katsonut mah-
14910: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, dolliseksi esittää vuoden 1970 tulo- ja meno-
14911: olette 25 päivänä huhtikuuta 1969 päivätyn arvioon määrärahaa kodinperustamislainoja var-
14912: kirjeenne n:o 509 ohella toimittanut valtioneu- ten. Tähän ratkaisuun on tultu osaksi sentäh-
14913: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- den, että kodinperustamislainan tarve ei ole
14914: sanedustaja Honkosen ym. kirjallisesta kysy- enää sama kuin kodinperustamislainalakia sää-
14915: myksestä n:o 90, jossa tiedustellaan: dettäessä ja, että valtion vaikea taloudellinen
14916: asema on aiheuttanut supistuksia välttämättö-
14917: "Aikooko Hallitus ottaa tulevan vuo- mienkin määrärahojen kohdalla. Lisäksi mää-
14918: den tulo- ja menoarvioesitykseen riit- rärahan pois jättämiseen on vaikuttanut se, että
14919: tävän määrärahan kodinperustamislai- perhekustannusten tasausjärjestelmä on koko-
14920: noja varten?" naisuudessaan tarkoitus kiireellisesti selvittää
14921: ja tehdä siihen tarpeelliset uudistukset. Tässä
14922: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen yhteydessä tulee myös kodinperustamislaina-
14923: seuraavaa: kysymys uudelleen harkittavaksi.
14924: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1969.
14925:
14926: Ministeri ]. E. Partanen.
14927: 3
14928:
14929:
14930:
14931:
14932: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
14933:
14934: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Regeringen har icke i detta skede ansett
14935: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skriveise det möjligt att i statsverkspropositionen för
14936: av den 25 april 1969 nr 509 tili vederbörande år 1970 föresiå anslag för bosättningslån, detta
14937: medlem av statsrådet för avgivande av svar dels därför, att behovet av bosättningslån icke
14938: översänt avskrift av följande av riksdagsman mera är det samma som när lagen om bosätt-
14939: Honkonen m.fl. ställda spörsmål nr 90: ningslån stiftades, dels för att statens svåra eko-
14940: nomiska läge tvingat tili nedskärning även av
14941: "Ämnar Regeringen i statsverkspropo- nödvändiga ansiag. Dessutom har på anslagets
14942: sitionen för inkommande år observera uteslutande inverkat, att man har för avsikt
14943: ett tillräckligt anslag för bosättnings- att skyndsamt utreda systemet för utjämning av
14944: Iån?" familjekostnaderna i sin helhet och företaga
14945: nödig revision av detta. I detta sammanhang
14946: Såsom svar på detta spörsmål får j.ag vörd- kommer även frågan om bosättningsiån att ånyo
14947: samt anföra följande: tagas tili prövning.
14948: Helsingfors den 16 maj 1969.
14949:
14950: Minister ]. E. Partanen.
14951: Kirj. ksm. N:o 91.
14952:
14953:
14954:
14955:
14956: Sääskilahti: Kalastusoikeuden palauttamisesta paikalliselle väes-
14957: tölle Lokan allasalueella.
14958:
14959:
14960: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14961:
14962: Sodankylän Lokan ja Porttipahtan allasaluei- jotka ovat uuden asuntonsa allasalueen lähei-
14963: den lähellä asuvien ihmisten mieliä on askar- syyteen perustaneet, samoin kuin muillekin
14964: ruttanut muuttuneet olosuhteet kalastuksen ja paikallisille asukkaille.
14965: metsästyksen osalta. Olisi kohtuullista, että tämä kysymys selvi-
14966: Aikoinaan, kun Kemijoki Osakeyhtiö osti tettäisiin mahdollisimman nopeasti ja että pai-
14967: yksityisiltä maita Lokan altaan alueelta, ilmoit- kallisille asukkaille annettaisiin mahdollisuus
14968: ti ostava yhtiö, että asukkaalle jää kalastus- ainakin määräverkoilla suorittaa kalanpyyntiä
14969: ja metsästysoikeus, joten niistä ei myöskään allasalueista muodostuneilla järvillä.
14970: mitään erikoista korvausta suoritettu. Harva Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
14971: maa-alueensa myyjä osasi kuitenkaan vaatia 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
14972: tästä erityistä mainintaa kauppakirjoihin, vaan voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
14973: se jäi yleensä suullisen lupauksen varaan. raavan kysymyksen:
14974: Nyt on tilanne kuitenkin huomattavasti Onko Hallitus tietoinen siitä, että
14975: muuttunut, kun Kemijoki Osakeyhtiö on luo- Lokan allasalueella maa- ja vesioikeu-
14976: vuttanut mainitut vesialueet kokonaan metsä- tensa luovuttaneet ovat nyttemmin me-
14977: hallituksen hallintaan ja metsähallitus ei ole nettäneet mainitulla alueella kalastus-
14978: puolestaan antanut kenellekään kalastusoikeut- oikeuden, vaikka heille vakuutettiin
14979: ta, vaan on kieltänyt kalastuksen kokonaan. Kemijoki Osakeyhtiön toimesta, että
14980: Paikallinen väestö katsoo tulleensa petetyksi heillä säilyy metsästys- ja kalastusoikeus
14981: ·ja jääneensä vaille tarvittavaa oikeusturvaa, ko. alueella, ja jos on,
14982: kun he ovat nyt käytännössä menettäneet sel- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
14983: laisen edun jota he eivät ole koskaan luovut- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä mainitun ka-
14984: taneet. On syytä mainita, että kalastus on lastusoikeuden palauttamiseksi paikalli-
14985: ollut huomattava lisäsärvin niille poromiehille, selle väestölle?
14986: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1969.
14987:
14988: Eino Sääskilahti.
14989:
14990:
14991:
14992:
14993: E 596/69
14994: 2
14995:
14996:
14997:
14998:
14999: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15000:
15001: Herra Puhemies on kuluvan vuoden huhti- Sanotulla luovutuskirjalla saamansa vesi-
15002: kuun 29 päivänä päivätyssä kirjeessä, valtio- alueet Kemijoki Oy luovutti 4 päivänä helmi-
15003: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mai- kuuta 1957 tehdyllä sopimuskirjalla "kalastuk-
15004: nitussa tarkoituksessa lähettänyt minulle jäljen- seen ja kalakannan hoitoon sekä metsästykseen
15005: nöksen kansanedustaja Eino Sääskilahden jättä- nähden" metsähallituksen käyttöön ja hallin-
15006: mästä kysymyksestä, jossa valtioneuvoston taan eräin ehdoin, joista voidaan mainita, että
15007: asianomaisen jäsenen vastattavaksi on esitetty sanottu yhtiö on sopimuksessa pidättänyt yh-
15008: kysymys: tiön virkailijoille ja vieraille ko. vesissä kor-
15009: vauksettoman oikeuden urheilukalastukseen
15010: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että kaikkiaan 600 pyydysyksiköllä sekä urheilumet-
15011: Lokan allasalueella maa- ja vesioikeu- sästykseen yhteensä 60 henkilölle.
15012: tensa luovuttaneet ovat nyttemmin me- Kemijoen vesistön säännöstelyyn liittyvässä
15013: nettäneet mainitulla alueella kalastus- Lokan altaan perustamista koskevassa toimi-
15014: oikeuden, vaikka heille vakuutettiin tuksessa oikeutettiin Kemijoki Oy nostamaan
15015: Kemijoki Osakeyhtiön toimesta, että pysyvästi vettä allasalueilla oleville valtion
15016: heillä säilyy metsästys- ja kalastusoikeus maille ja vesille, mutta kalastusoikeus niillä
15017: ko. alueella, ja jos on, pysyi yksinomaisesti metsähallituksella. Allas-
15018: mihin toimenpiteisiin Hallitus on alueeseen kuuluu lisäksi Kemijoki Oy:n mai-
15019: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä mainitun ka· ta, joiden kalastusoikeus on yksistään yhtiöllä,
15020: lastusoikeuden palauttamiseksi paikalli- ja sellaisia jakokuntien yhteisiä vesialueita, joi-
15021: selle väestölle?" hin on yhtiön lisäksi myös muiden omistajien
15022: tilajärjestelmään kuuluvilla tiloilla osuus.
15023: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Valvotun ja järjestetyn kalastuksen ja sen
15024: taen seuraavaa: hoidon aikaansaamiseksi Lokan allasalueella yh-
15025: Vaitioneuvoston oikeudesta luovuttaa perus· tiö on pyytänyt metsähallitusta ottamaan hal-
15026: tettavalle Kemijoki Oy-nimiselle osakeyhtiölle lintaansa allasalueesta myös yhtiölle kuuluvat
15027: valtion Kemijoessa ja sen lisäjoissa omistamia vedet. Asian johdosta käytävät neuvottelut
15028: vesivoimaosuuksia 29 päivänä joulukuuta 1952 ovat vielä kesken. Sopimus tultaneen laatimaan
15029: annetun lain ( 458/52), siinä muodossa kuin sille pohjalle, että yhtiö luovuttaa metsähalli-
15030: se on osittain muutettuna Kemijoen vesistössä tuksen käyttöön ne vesialueet, jotka ovat muo-
15031: olevan koskiomaisuuden luovuttamisesta ja dostuneet yhtiön ostamien tilojen maille. Sitä-
15032: vaihdosta 16 päivänä heinäkuuta 1954 anne- vastoin jakokuntien entiset vesialueet, n. 750
15033: tussa laissa ( 311/54), valtioneuvoston 1 päi- ha, joista Kemijoki Oy omistaa valtaosan, jää-
15034: vänä heinäkuuta 1954 antaman päätöksen sekä vät yhtiön hallintaan. Kauppoja tehtäessä anta-
15035: kauppa- ja teollisuusministeriön kirjeen n:o mansa suullisen lupauksen mukaan yhtiö luo-
15036: 3272/2. 8. 1954 mukaisesti metsähallitus on vuttanee ne tilansa myyneiden kalastusalueeksi.
15037: 26 päivänä marraskuuta 1954 tehdyllä luovu- Kysymyksen perusteluissa esitetty väite, että
15038: tuskirjalla luovuttanut Kemijoki Oy:lle 20 Kemijoki Oy olisi luovuttanut metsähallituk-
15039: vesialuetta ja koskitilaa tai niiden osuutta. sen hallintaan yksityisiltä hankkimansa vesi-
15040: Näiden vesialueiden joukossa olivat myös So- alueet, ei näin ollen ole paikkansa pitävä vaan
15041: dankylän, Savukosken ja Pelkosenniemen kun- vähintäänkin ennenaikainen.
15042: tien rajojen sisäpuolella Riestojoen ja Kitisen Lokan altaaseen liitetyn Sompiojärven tun-
15043: välisellä jokiosalla valtionmaihin kuuluneet netusti hyvä siikakanta pääsi viime vuonna le-
15044: vesialueet, joista osa sisältyy nykyisen Lokan viämään koko laajalle allasalueelle, missä oli
15045: altaan piiriin. ylenmäärin ravintoa näille kaloille, ja altaassa
15046: 3
15047:
15048: kehittyi siten runsas pyyntikelpoinen siikakan- ryöstökalastukseen verrattava totmmta ei vas-
15049: ta. Kun syksyllä 1968 tuli tiedoksi, että kutu- taisuudessa pääsisi uusiutumaan, on metsähal-
15050: valmiit ja nuoremmatkin yksilöt pyrkivät nou- litus yhteistoiminnassa Kemijoki Oy:n paikal-
15051: semaan joukottain Lokan altaaseen laskeviin listen edustajien kanssa tehnyt maatalousminis-
15052: puroihin, aiheutti se, että näiden purojen suut teriölle esityksen nuotta- ja verkkopyynnin
15053: kalastuslain vastaisesti ja ilman hankittuja ka- kieltämiseksi vuoden 1971 loppuun Lokan al-
15054: lastuslupia suljettiin suurilla verkkomäärillä. taaseen laskevissa Kopsus-, Luiro- ja Pihti-
15055: Luvattomia kalastajia saapui Rovaniemeltä ja joissa sivuhaaroineen.
15056: Kemistä saakka. Paikallisten viranomaisten Kun edellä tarkoitettu sopimus Kemijoki
15057: toistuvien pyyntöjen johdosta metsähallitus lo- Oy:n yksityisiltä maanomistajilta hankkimien,
15058: kakuun 8 päivänä antoi määräyksen, että "sii- Lokan altaaseen kuulumaan tulleiden alueiden
15059: hen saakka kunnes asiasta annetaan tarkempia kalastusoikeuksien luovuttamisesta valtiolle
15060: määräyksiä, ei Lokan altaaseen kuuluviin val- metsähallituksen hallintaan on saatu aikaan,
15061: tion vesiin saa myydä kalastuslupia". Kalastus- tullaan kalastuslupien myöntämisessä paikalli-
15062: lupien myyntikielto koski näin ollen vain val- selle väestölle Lokan allasalueen osalta nou-
15063: tiolle kuuluvia vesialueita. Vaikka viime vuon- dattamaan voimassa olevia säännöksiä. Tällöin
15064: na ei ole annettu välittömästi Lokan allasaluet- kalastusoikeutensa Kemijoki Oy:lle luovutta-
15065: ta koskevia kalastuslupia metsähallintoviran- neet henkilöt, jotka asuvat paikkakunnalla, tul-
15066: omaisten toimesta, on Luiron hoitoaineessa laan, jollei säännöksistä muuta johdu, asetta-
15067: kuitenkin annettu ns. kemijokialuelupia, jotka maan samaan asemaan kuin muutkin paikka-
15068: oikeuttavat kalastukseen myös Lokan altaaseen kuntalaiset.
15069: kuuluvilla valtion vesialueilla, 123 kappaletta Tämän saan kunnioittaen saattaa Herra Puhe-
15070: vastaten 996 pyydysyksikköä ( 498 verkkoa). miehelle tiedoksi.
15071: Jotta viime syksynä tapahtunut laiton ja
15072: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1969.
15073:
15074: Maatalousministeri Martti Miettunen.
15075: 4
15076:
15077:
15078:
15079:
15080: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
15081: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen vården av fisket och fiskstammen samt jakten"
15082: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- nyttjas och förvaltas av denna på vissa villkor,
15083: velse av den 29 april 1969 tili vederbörande av vilka må nämnas, att sagda bolag i kon-
15084: medlem av statsrådet för avgivande av svar traktet förbehållit bolagets tjänstemän och
15085: översänt avskrift av följande av riksdagsman gäster rätt att utan ersättning bedriva sport-
15086: Eino Sääskilahti ställda spörsmål: fiske i sagda vatten med sammanlagt 600
15087: fångstredskapsenheter, samt för sammanlagt 60
15088: "Är Regeringen medveten om, att de personer att bedriva jakt som sport.
15089: som inom Lokka bassängområde över- Vid förrättningen för anläggande av Lokka
15090: låtit sina jord- och vattenrättigheter bassäng i anslutning tili regleringen av Kemi
15091: numera förlorat fiskerätten inom nämn- älvs vattendrag berättigades Kemijoki Oy att
15092: da område, ehuru det från Kemijoki fortgående uppfordra vatten tili statens marker
15093: Osakeyhtiös sida försäkrades, att de och vatten inom bassängområdena, men fiske-
15094: skulle få hehålla jakt- och fiskerätten rätten där tillföli endast forststyrelsen. Tili
15095: på ifr. område, och om så är fallet, bassängområdet hör ytterligare Kemijoki Oy:s
15096: tili vilka åtgärder har Regeringen marker, där endast bolaget har fiskerätt, och
15097: skridit eller ärnar den skrida för att sådana för skifteslagen samfälida vattenområ-
15098: den lokala befolkningen skall återfå den, i vilka utom bolaget även andra ägares
15099: nämnda fiskerätt?" lägenheter som hör till lägenhetssystemet har
15100: andel.
15101: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Bolaget har för åstadkommande av kon-
15102: samt anföra följande: trolierat och ordnat fiske och fiskevård inom
15103: Enligt lagen den 29 december 1952 om rätt Lokka bassängområde begärt, att forststyrelsen
15104: för statsrådet att åt ett tillärnat, Kemijoki Oy måtte taga också de vatten inom bassängom-
15105: henämnt aktiebolag överlåta staten tillhöriga rådet, som tillhör bolaget i sin besittning. Un-
15106: vattenkraftsrättigheter i Kemi älv och dess derhandlingar om saken pågår ännu. Överens-
15107: tillflöden (458/52), sådan den lyder delvis kommelse torde komma att ingås på sådan
15108: ändrad genom lagen den 16 juli 1954 om över- basis, att bolaget tili forststyrelsens disposition
15109: låtelse och utbyte av strömfallegendom i Kemi överlåter de vattenområden, vilka uppkommit
15110: älvs vattendrag ( 311/54), samt enligt stats- på de lägenheters marker som bolaget köpt.
15111: rådets beslut den 1 juli 1954 och handels- och Däremot kommer skifteslagens tidigare vatten-
15112: industriministeriets skrivelse nr 3272/2. 8. områden, ca 750 ha, av vilka Kemijoki Oy
15113: 1954, har forststyrelsen medelst överlåtelse- äger huvudparten, att förbli i bolagets besitt-
15114: brev av den 26 november 1954 tili Kemijoki ning. Enligt muntligt löfte som gavs när köpen
15115: Oy överlåtit sammanlagt 20 vattenområden ingicks, torde holaget överlåta dem till fiske-
15116: och strömfallslägenheter eller andelar i dem. vatten åt dem som sålt sina lägenheter.
15117: Tili dessa vattenområden hörde även de till I spörsmålets motivering göres gäliande, att
15118: statens marker anslutna, inom gränserna för Kemijoki Oy skulie ha tili forststyrelsen över-
15119: Sodankylä, Savukoski och Pelkosenniemi kom- låtit av enskilda förvärvade vattenområden.
15120: muner, på älvavsnittet melian Riestojoki och Detta påstående håller sålunda icke streck, och
15121: Kitinen helägna vattenområdena, av vilka en är åtminstone förhastat.
15122: del införlivats med Lokka nuvarande bassäng. Den tili Lokka bassäng anslutna Sompio-
15123: Kemijoki Oy överlät medelst ett den 4 järvis goda sikstam spred sig senaste år tili
15124: februari 1957 uppgjort kontrakt de genom hela det vidsträckta bassängområdet, där det
15125: sagda överlåtelsehandling erhållna vattenom- finns övernog med näring för dessa fiskar, och
15126: rådena tili forststyrelsen att "med avseende på i bassängen utvecklades sålunda en rik, fångst-
15127: 5
15128:
15129: duglig sikstam. Då det på hösten 1968 blev liga verksamhet, som ägde rum senaste höst,
15130: känt, att stim av lekfärdiga och även yngre icke skall kunna upprepas i framtiden, har
15131: individer sökte sig tili de bäckar, som faller forststyrelsen i samråd med lokala representan-
15132: ut i Lokka bassäng, medförde detta, att dessa ter för Kemijoki Oy tili lantbruksministeriet
15133: bäckars mynningar i strid med lagen om fiske gjort framställning om förbud mot fångst med
15134: och utan fisketilistånd avstängdes med stora not och nät tili utgången av år 1971 i Kopsus-,
15135: mängder nät. Fiskare utan tilistånd kom ända Luiro- och Pihtijoki med tiliflöden, vilka faller
15136: från Rovaniemi och Kemi. På grund av upp- ut i Lokka bassäng.
15137: repad begäran från de lokala myndigheterna När ovan avsedda överenskommelse an-
15138: utfärdade forststyrelsen den 8 oktober bestäm- gående överlåtelse av fiskerättigheterna inom
15139: melsen, att "tilis närmare föreskrifter i saken de områden som Kemijoki Oy förvärvat av en-
15140: utfärdas, får fisketilstånd för statens tili Lokka skilda markägare och som hör tili Lokka
15141: bassäng hörande vatten icke säljas." Förbudet bassäng, tili staten att förvaltas av forststyrel-
15142: att sälja fisketilistånd berörde sålunda et,J:dast sen åstadkommits, kommer gällande stadgan-
15143: de vattenområden, som hörde tili staten. Aven den att iakttagas vid beviljande av fisketill-
15144: om fisketilistånd som direkt gäller Lokka bas- stånd åt den lokala befolkningen i fråga om
15145: sängområde icke utfärdades senaste år på åt- Lokka bassängområde. Härvid kommer de
15146: gärd av forstförvaltningsmyndigheterna, har personer, som överlåtit sin fiskerätt tili Kemi-
15147: dock inom Luiro revir utfärdats tilistånd för joki Oy och är bosatta på orten att, om icke
15148: Kemijokiområdet, vilka berättigar tili fiske av stadgandena annat följer, få samma ställ-
15149: även inom statens vattenområden av Lokka ning som övriga ortsbor.
15150: bassäng, 123 stycken motsvarande 996 fångst- Detta får jag vördsamt bringa Eder, Herr
15151: redskapsenheter ( 498 nät). Talman, tili kännedom.
15152: För att den olagliga, med rovfiske jämför-
15153: Helsingfors den 29 maj 1969.
15154:
15155: Lantbruksminister Martti Miettunen.
15156:
15157:
15158:
15159:
15160: E 596/69
15161: Kirj. kms. n:o 92.
15162:
15163:
15164:
15165:
15166: Sääskilahti: Rovaniemen maalaiskunnan kuorma-autoilijain
15167: oikeuksien turvaamisesta.
15168:
15169:
15170: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
15171:
15172: Rovaniemen maalaiskunnan alueella toimivat men kaupngin autoilijat vastaavasti maalaiskun-
15173: kuorma-autoilijat ovat huolestuneita siitä, että nan alueella 40 % töistä, mutta tätä jakoa ei
15174: työtilaisuuksien vähentyessä, on heidän ansio- käytetä laisinkaan kaupungin alueella olevista
15175: mahdollisuuksia jatkuvasti heikennetty jatka- töistä.
15176: malla ja myöntämällä lisää liikennelupia Ro- Tämän tapaisesta toiminnasta ovat Rovanie-
15177: vaniemen kaupungista oleville autoilijoille men maalaiskunnan kuorma-autoilijat erittäin
15178: poikkeuksellisesti Rovaniemen maalaiskunnan katkeria, kun suuri osa heidän kalustostaan on
15179: alueella. jatkuvasti työttömänä ja aivan erityisesti he
15180: Aikoinaan, kun Rovaniemestä tuli kaupunki, tahtovat korostaa sitä, että väliaikaiseksi tar-
15181: katsottiin, että muutaman vuoden ylimeno- koitettu ylimenokausi on näin ministeriön toi-
15182: kausi on välttämätön, mutta nyt on kulunut minnan vuoksi muodostunut pysyväksi ja se ei
15183: jo yli 5 vuotta ja ministeriö on uusinut maini- voi olla heidän mielestään oikein.
15184: tut luvat samanlaisena. Väitteiden mukaan on Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
15185: jopa uusille liikenteenharjoittajille myönnetty 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
15186: samanlaisia oikeuksia. voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
15187: Vastaavasti Rovaniemen maalaiskunnasta ole- raavan kysymyksen:
15188: villa autoilijoilla ei ole eräitä harvoja poikkeuk-
15189: sia lukuunottamatta lupaa harjoittaa kuljetus- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
15190: toimintaa Rovaniemen kaupungin alueella. Rovaniemen maalaiskunnan kuorma-
15191: Aluksi, kun sovittiin siitä, että kaupungin autoilijat ovat joutuneet epäoikeutet-
15192: autoilijat voivat suorittaa kuljetusalan tehtäviä tuun asemaan liikennelupien myöntämi-
15193: myöskin maalaiskunnan alueella, oli tarkoituk- sessä, kun Rovaniemen kaupungin
15194: sena että silloin kun maalaiskunnan alueella on alueen autoilijoille on annettu oikeus
15195: kuljetustarvetta enemmän, kuin siellä oleva suorittaa ammattimaista liikennöintiä
15196: kalusto voi hoitaa, niin silloin tulisivat kau- maalaiskunnan alueella, ja jos on,
15197: pungin autoilijat kysymykseen. Tämä sopimus mihin toimenpiteisiin Hallitus on
15198: ei ole pitänyt enää pitkiin aikoihin paikkaansa, ryhtynyt tai aikoo ryhtyä Rovaniemen
15199: vaan nykyisin tapahtuu töiden jako suhteessa: maalaiskunnan kuorma-autoilijoiden oi-
15200: Rovaniemen maalaiskunnan autoilijat saavat keuksien turvaamiseksi?
15201: töistä oman kunnan alueella 60% ja Rovanie-
15202: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1969.
15203:
15204: Eino Sääskilahti.
15205:
15206:
15207:
15208:
15209: E 579/69
15210: 2
15211:
15212:
15213:
15214:
15215: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15216:
15217: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa merkitsi sitä, että Rovaniemen kaupunkiin olisi
15218: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, jäänyt aivan liian paljon kuorma-autokalustoa,
15219: olette kirjeellänne 29 päivältä huhtikuuta 1969 eikä niille sen vuoksi olisi riittänyt siellä työtä.
15220: n:o 513 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- Ne eivät Rovaniemen kaupungiksi muuttamisen
15221: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eino jälkeen enää voineet vapaasti siirtyä Lapin lää-
15222: Sääskilahden tekemän seuraavan sisältöisen nissä olevien työmaiden töihin. Lisäksi liikenne-
15223: kysymyksen: lupien tultua uudistusvaiheeseen, ei Rovanie-
15224: men kaupungin nimismies voinut myöntää
15225: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että alueellisesti laajempaa lupaa kuin mihin hänen
15226: Rovaniemen maalaiskunnan kuorma- alueellinen toimivaltansa ulottuu. Näin ollen
15227: autoilijat ovat joutuneet epäoikeutet- niiden liikennelupien osalta, jotka ennen Rova-
15228: tuun asemaan liikennelupien myöntämi- niemen muuttamista kaupungiksi käsittävät
15229: sessä, kun Rovaniemen kaupungin Rovaniemen kauppalan lisäksi myös Rovanie-
15230: alueen autoilijoille on annettu oikeus men maalaiskunnan alueen, olisi tapahtunut
15231: suorittaa ammattimaista liikennöintiä alueellinen supistus, joka olisi merkinnyt huo-
15232: maalaiskunnan alueella, ja jos on, mattavaa saavutetun oikeuden supistusta. Tä-
15233: mihin toimenpiteisiin Hallitus on män vuoksi ja koska lääninhallitus ja Rovanie-
15234: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä Rovaniemen men kaupungin nimismies eivät toimivaltansa
15235: maalaiskunnan kuorma-autoilijoiden oi- rajoissa voineet uudistaa liikennelupia, jotka
15236: keuksien turvaamiseksi?" menevät heidän alueellisen toimivaltansa ulko-
15237: puolelle, ryhtyivät ne Lapin kuorma-autolijat,
15238: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- joiden lääninhallituksen myöntämään liikenne-
15239: taen seuraavaa: lupaan sisältyi liikenteenharjoittamisoikeus Ro-
15240: Lapin lääninhallitus oli sotien jällkeen myön- vaniemen kauppalan lisäksi myös sen ulko-
15241: tänyt Lapin läänissä kuorma-autojen liikenne- puolella olevia alueita, kuten Rovaniemen maa-
15242: luvat pääasiassa Rovaniemen kauppalaan ja laiskunta, hakemaan vastaavaa lupaa kulkulai-
15243: Rovaniemen maalaiskuntaan autojen asemapai- tosten ja yleisten töiden ministeriöitä. Hankit-
15244: kan ollessa Rovaniemen kauppala. Siirtolupa- tuaan hakemuksista lausunnot Lapin lääninhalli-
15245: järjestelmää hyväksi käyttäen kuorma-autot siir- tukselta ja Rovaniemen kaupungin nimismie-
15246: tyivät Lapin jälleenrakentamisen yhteydessä sel- heltä ministeriö myönsi mainittujen viranomais-
15247: laisiin kohteisiin Lapin läänissä, joissa tarvittiin ten lausuntojen mukaisesti puheenaolevat lii-
15248: kuljetuksia. Kun Lapin jälleenrakennustyö kenneluvat. Uusille yrittäjille näitä lupia ei ole
15249: vaati paljon kuljetuskalustoa, oli siitä seurauk- myönnetty. Sitävastoin entiset luvat on uudis.
15250: sena, että liikennelupien määrä kasvoi tällöin tettu sikäli kun uudistuksia on pyydetty ja
15251: sen mukaisesti ja keskittyi pääasiassa Rovanie- liikenteenharjoittaja on hoitanut liikenteensä
15252: melle. Kun Lapin jälleenrakennustyö oli suori- asianmukaisesti. Ministeriö ei voi kieltäytyä
15253: tettu, jäi suuri määrä Lapin kuorma-autokalU&- uudistamasta liikennelupaa, jos liikenteen hoitoa
15254: tosta työttömäksi tai vajaatyöllisyyteen. Lisäksi vastaan ei ole esitetty mitään huomauttamista.
15255: Rovaniemen kauppalasta tuli kaupunki. Tämä
15256: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1969.
15257:
15258: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
15259: 3
15260:
15261:
15262:
15263:
15264: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
15265:
15266: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Rovaniemi köping stad. Detta innebar, att i
15267: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- staden skulle ha blivit kvar alldeles för mycket
15268: velse av den 29 april 1969 nr 513 tili veder- lastbilar, och att arbetet inte skulle ha räckt
15269: börande medlem av statsrådet för avgivande tili för dem. De kunde icke mera, sedan Rova-
15270: av svar översänt följande av riksdagsman Eino niemi blivit stad, fritt flytta över tili olika
15271: Sääskilahti ställda spörsmål: arbetsplatser inom Lapplands Iän. Dessutom
15272: kunde länsmannen i Rovaniemi stad, sedan
15273: "Är Regeringen medveten därom, att revision av trafiktilistånden blivit aktuell, icke
15274: Iastbilstrafikidkarnas i Rovaniemi lands- bevilja regionalt större tilistånd än vartili hans
15275: kommun ställning orättvist försämrats regionala befogenheter sträcker sig. Sålunda
15276: genom att biltrafikidkare inom Rova- skulle i fråga om de trafiktilistånd vilka innan
15277: niemi stads område beviljats rätt att Rovaniemi blev stad utom Rovaniemi köping
15278: bedriva yrkesmässig trafik inom Iands- omfattade även Rovaniemi landskommuns om-
15279: kommunens område, och om så är råde, ha skett en regional inskränkning, som
15280: fallet, skulle ha inneburit en betydande begränsning
15281: tili vilka åtgärder har Regeringen av erhållen rätt. Fördenskull, och då länsstyrel-
15282: skridit eller ärnar den skrida för tryg- sen och länsmannen i Rovaniemi stad icke
15283: gande av Iastbilsägarnas i Rovaniemi inom ramen för sina befogenheter kunde för-
15284: landskommun rättigheter?" nya trafiktilistånd, som sträcker sig utöver
15285: deras regionala befogenheter, började de Iast-
15286: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- bilsägare i Lapplands Iän, vilkas av länssty-
15287: samt anföra föijande: relsen beviljade trafiktilistånd innefattade rätt
15288: Länsstyrelsen i Lapplands Iän beviljade efter att bedriva trafik utom i Rovaniemi köping
15289: krigen trafiktilistånd i Lapplands Iän för Iast- även inom området utanför denna, såsom
15290: bilar, huvudsakligen för Rovaniemi köping och Rovaniemi landskommun, att söka motsva-
15291: Rovaniemi Iandskommun när bilarnas statione- rande tillstånd hos ministeriet för kommuni-
15292: ringsort var Rovaniemi köping. Lastbilarna kationsväsendet och allmänna arbetena. Sedan
15293: överflyttades med utnyttjande av ett system ministeriet införskaffat utlåtanden om ansök-
15294: med flyttningstilistånd i samband med återupp- ningarna från länsstyrelsen i Lapplands Iän och
15295: byggandet av Lappland tili sådana platser i länsmannen i Rovaniemi stad, beviljades ifråga-
15296: Lappiands Iän, där transporter behövdes. Då varande trafiktilistånd enligt nämnda myndig-
15297: återuppbyggnadsarbetet i Iänet krävde mycken heters utlåtanden. Nya företagare har icke er-
15298: transportmateriel, var följden den att antalet hållit sådana tilistånd. Däremot har tidigare
15299: trafiktilistånd ökades i enlighet därmed och tilistånd förnyats i den mån begäran därom
15300: koncentrerade sig huvudsakligen tili Rova- ingått och trafikidkaren bedrivit sin trafik på
15301: niemi. När återuppbyggnadsarbetet var slut- vederbörligt sätt. Ministeriet kan icke vägra
15302: fört, blev en stor del av Lapplands lastbilspark förnya trafiktilistånd, om anmärkningar mot
15303: atbetslös eller undersysselsatt. Dessutom blev trafikens skötsei icke gjorts.
15304: Helsingfors den 28 maj 1969.
15305:
15306: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
15307: Kirj. ksm. n:o 93.
15308:
15309:
15310:
15311:
15312: Koivunen ym.: Suolahden-Haapajärven rautatien rakentamiseen
15313: otetun maan pakkolunastuskorvauksista.
15314:
15315:
15316: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
15317:
15318: Suolahden-Haapajärven rautatien vaikutus- vausosuudet ovat helpotuksen myöntämisen
15319: piiriin kuuluvilta kunnilta on vanhan käytän- jälkeenkin jääneet ylivoimaisen suuriksi. Tä-
15320: nön mukaisesti pantu maksuun radan rakenta- män vuoksi Eduskunta lausuu edellyt-tävänsä,
15321: miseen otetun maan pakkolunastuskorvauksia. että hallituksen toimesta tutkitaan mahdolli-
15322: Tämän vanhentuneen käytännön epäoikeuden- suudet kunnille jo asetetun maksupäivän siir-
15323: mukaisuus todettiin jo silloin, kun eduskunta tämiseksi tuonnemmaksi tai muunlaisen helpo-
15324: hyväksyi lain, jonka mukaan kunnille voitiin tuksen myöntämiseksi kunnille, ja että Hallitus
15325: myöntää helpotuksia näistä korvausvelvoitteista tutkimuksen päätyttyä viivyttelemättä ryhtyy
15326: niissä rajoissa kuin eduskunta myöntää tarkoi- asian vaatimiin toimenpiteisiin."
15327: tukseen varoja. Niiden toimenpiteiden viiväs- Edellä käsiteltyjen korvausten uudelleen ar-
15328: tyminen, joita laki edellyttää, aiheutti sen että viointi ja niiden periruisestä kokonaan luopu-
15329: eduskunnan myöntämistä varoista merkittiin minen on erittäin ajankohtainen ja tärkeä ai-
15330: säästyneiksi 2 miljoonaa markkaa ja korvauk- nakin niiden kuntien kohdalla, joille on ase-
15331: siin koko maassa käytettiin vain 2.5 miljoonaa tettu maksuvelvoitteita Suolahden-Haapajär-
15332: markkaa. Myönnettyjen helpotusten jälkeenkin ven rautatien rakentamiseen otettujen maiden
15333: kunnille jäi ylivoimaisiksi katsottavia korvaus- pakkolunastuskorvauksiin.
15334: velvoitteita. Tilannetta kuntien kohdalla on Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
15335: vielä kärjistänyt se, että henkilöliikenne Suo- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
15336: lahden Haapajärven radalla on rautatiehallituk- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
15337: sen toimesta lopetettu. Käsitellessään kuluvan seuraavan kysymyksen:
15338: vuoden valtion tulo- ja menoarviota eduskunta
15339: lausui SKDL:n tekemän ja eräiden muiden Millaisiin toimenpiteisiin hallitus on
15340: aloitteiden käsittelyn yhteydessä seuraavaa: ryhtynyt Suolahden-Haapajärven rau-
15341: "Tällä kohdalla eduskunta totetaa, että vaikka tatien rakentamiseen otetun maan pak-
15342: helpotusta myönnettäessä on Edukunnan saa- kolunastuskorvausten perimisestä pidät-
15343: man tiedon mukaan kiinnitetty huomiota mm. tymiseksi kunnilta, joille radasta ei ole
15344: asianomaisen kunnan taloudelliseen kantoky- edes sitä hyötyä minkä matkustajalii-
15345: kyyn ja pakkolunastuskorvausten suuruuteen, kenne niille olisi antanut?
15346: on todettava, että eräiden kuntien omat kor-
15347: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1969.
15348:
15349: Matti Koivunen. Ensio Laine. P. Lagerroos.
15350: Siiri Lehmonen. Pauli Puhakka. Aleksi Kiviaho.
15351: Martti Linna. Lauha Männistö. Kauko Tamminen.
15352: Väinö Virtanen. Georg Backlund. Kelpo Gröndahl.
15353: Lauri Kantola.
15354:
15355:
15356:
15357:
15358: E 410/69
15359: 2
15360:
15361:
15362:
15363:
15364: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15365:
15366: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa varsinkin vähävaraisille kunnille sittenkin yli-
15367: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, voimaisen suuriksi. Tästä johtuukin, että kun-
15368: olette kirjeellänne 29 päivältä huhtikuuta 1969 tien osuuksia on tällä hetkellä maksamatta kaik-
15369: n:o 521 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- kiaan 1175 764,12 mk. Näistä osuuksistaan
15370: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti kunnat ovat uusilla anomuksilla pyytäneet va-
15371: Koivusen ym. tekemän seuraavan sisältöisen pautusta tai ainakin huomattavia lisähelpotuk-
15372: kysymyksen: sia ja maksuaikojen lykkäystä. Lisäksi kulku-
15373: laitosten ja yleisten töiden ministeriössä on kä-
15374: "Millaisiin toimenpiteisiin hallitus on sittelemättä muutamia uusia helpotushakemuk-
15375: ryhtynyt Suolahden-Haapajärven rau- sia, mitkä myös olisi kiireellisesti ratkaistava.
15376: tatien rakentamiseen otetun maan pak- Näissä oloissa ja kun kuntien aikoinaan an-
15377: kolunastuskorvausten perimisestä pidät- tamien sitoumusten merkitys on varsinkin vii-
15378: täytymiseksi kunnilta, joille radasta ei meaikaisen tieliikenteen kehityksen takia ja
15379: ole edes sitä hyötyä, minkä matkustaja- myös kyselyssä mainituista syistä huomattavasti
15380: liikenne niille olisi antanut?" vähentynyt, hallitus on suorituttanut Eduskun-
15381: nan edellyttämän tutkimuksen maksulykkäyksen
15382: Vastauksena kysymyksen pyydän kunnioit- tai muu helpotuksen myöntämisestä kunnille.
15383: taen esittää seuraavaa: Varsinaiseen pakkoperintään ei luonnollisesti-
15384: Valtioneuvosto on 20. 6. 1967 hakemuksesta kaan ole haluttu ryhtyä, ennenkuin uusitut ja
15385: ~myöntänyt 17 kunnalle helpotusta rautatie- kokonaan uudetkin hakemukset on ratkaistu.
15386: alueiden pakkolunastuskorvauksista, joista asian- Kun näyttää siltä, että kunnan osuuksia kos-
15387: omaiset kunnat olivat aikoinaan sitoutuneet keva maksuajan lykkäys ei yksinään riitä kun-
15388: valtiolle vastaamaan. Tarkoitukseen käytettiin tien aseman helpottamiseksi ja kun uusien hel-
15389: tällöin valtion varoja kaikkiaan 1 995 839,53 potustapausten käsittely joka tapauksessa vaatii
15390: mk ja helpotuksen saaneiden kuntien joukossa valtion varojen käyttämistä tarkoitukseen, hal-
15391: olivat myös kyselyssä mainitut kunnat. litus tulee, antaessaan vuotta 1970 koskevan
15392: Vaikka kunnat täten saivat varsin huomat- tulo- ja menoarvioesityksen Eduskunnalle, har-
15393: tavan helpotuksen sitoumustensa edellyttä- kitsemaan määrärahan sisällyttämistä siihen,
15394: mistä korvauksista, on todettava, että kuntien jotta tarpeelliset helpotukset voidaan esiintul-
15395: maksettaviksi jääneet osuudet muodostuivat leissa tapauksissa kunnille myöntää.
15396: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1969.
15397:
15398:
15399: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
15400: 3
15401:
15402:
15403:
15404:
15405: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15406:
15407: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Härav följer också, att kommunerna i detta
15408: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse nu har sammanlagt 1 175 764,12 mk i obeta-
15409: av den 29 april 1969 nr 521 tili vederbörande lade andelar. Kommunerna har inlämnat nya an-
15410: medlem av statsrådet för avgivande av svar sökningar om befrielse från dessa andelar, eller
15411: överstänt följande av riksdagsman Matti Koivu- åtminstone om ytterligare betydande lättnader
15412: nen m. fl. ställda spörsmål: och om uppskov med betalningstiden. Dess-
15413: utom finns i ministeriet för kommunikations-
15414: "Tili vilka åtgärder har Regeringen väsendet och allmänna arbetena några nya an-
15415: skridit för att inhibera indrivningen av sökningar om lättnader, vilka icke behandlats
15416: expropriationsersättningar för mark som och även de borde avgöras skyndsamt.
15417: tagits för byggande av järnvägen Suo- Under dessa förhållanden, och då betydelsen
15418: lahti-Haapajärvi hos kommuner, som hos de förbindelser som kommunerna i tiden
15419: icke har ens den nytta av hanan, som givit avsevärt minskats, särskilt på grund av
15420: passagerartrafiken skulle ha berett utvecklingen av vägtrafiken under den senaste
15421: dem?" tiden, och även av de i spörsmålet nämnda
15422: orsakerna, har regeringen låtit verkställa den
15423: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- av Riksdagen förutsatta undersökningen rö-
15424: samt anföra följande: rande beviljande av betalningsuppskov ellet an-
15425: Statsrådet beviljade 20. 6. 1967 på ansökan nan lättnad åt kommunerna. Man har givetvis
15426: 17 kommuner lättnad i expropriationsersätt- icke velat skrida tili egentlig tvångsindrivning,
15427: ningar för järnvägsområden, för vilka veder- innan de förnyade och helt nya ansökningarna
15428: börande kommuner i tiden förbundit sig att avgjorts.
15429: svara gentemot staten. För ändamålet användes Då det synes som om uppskov med betal-
15430: härvid sammanlagt 1 995 839,54 mk statsme- ningen av kommunens andelar icke ensamt
15431: del. Bland de kommuner som beviljades lättnad förslår för bringande av lättnad i kommuner-
15432: fanns även de i spörsmålet nämnda kommu- nas ställning och då behandlingen av nya fall
15433: nerna. rörande lättnad i varje händelse kräver an-
15434: Ehuru kommunerna sålunda erhöll en rätt vändning av statsmedel för ändamålet, kommer
15435: betydande lättnad i uppfyllandet av de i deras regeringen vid avlåtandet av statsverkspropo-
15436: förbindelser förutsatta ersättningarna, kan det sition för år 1970 att överväga möjligheterna
15437: konstateras, att de andelar som återstod för att observera anslag däri, för att nödiga lättna-
15438: kommunerna att betala dock blev övermäktiga der skall kunna beviljas kommunerna i före-
15439: för särskilt de mindre bemedlade kommunerna. varande fall.
15440: Helsingfors den 8 maj 1969.
15441:
15442:
15443: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
15444: Kirj. ksm. n:o 94.
15445:
15446:
15447:
15448:
15449: Laaksonen ym.: Valtion palveluksessa olevien henkilöiden va-
15450: hingonvastuusta eräissä tapauksissa.
15451:
15452:
15453: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15454:
15455: Mikäli viran tai toimen haltija tai valtioon Edellä mainitut luvut osoittavat, että vahin-
15456: työsopimussuhteessa oleva henkilö aiheuttaa gonkorvauskysymyksistä aiheutuu paljon työtä
15457: virantoimituksessaan vahingon, on hän velvol- asianomaisissa laitoksissa, valtiovarainministe-
15458: linen sen korvaamaan. Rautatie-, auto- ja me- riössä ja valtioneuvostossa. Rautatie- ja auto-
15459: riliikenteessä on vahingon vaara erittäin suuri, liikenteestä johtuvat vahingonkorvauskysymyk-
15460: eikä vahingon aiheuttajalle koituvia monasti set työllistävät monta korkeapaikkaista virka-
15461: suuriin summiin nousevia taloudellisia mene- miestä, mutta johtuen vahingon aiheuttajien
15462: tyksiä ole otettu huomioon asianomaisten palk- puuttuvasta maksukyvystä ja edellä mainitun
15463: kauksen suuruutta määrättäessä. Maksuvapautuslain säännöksistä ja sen perus-
15464: Jos kysymys on autoliikenteessä sattuneesta teella omaksutusta käytännöstä, vahingon ai-
15465: vahingosta, on valtio vastuuvelvollinen kolman- heuttaneelta perityt korvaukset tuskin edes vas-
15466: nelle aiheutuneesta vahingosta ja oikeutettu taavat näille virkamiehille maksettuja palk-
15467: perimään suorittamansa vahingonkorvauksen kauksia. Tämän vuoksi on korvausten määrää-
15468: vahingon aiheuttajalta vain niissä tapauksissa, minen, niiden periminen ja nykyinen maksu-
15469: jotka mainitaan Liikennevakuutuslain 20 §: ssä. vapautusmenettely mitä suurimmassa määrin
15470: Sen sijaan on vahingon aiheuttajan suoritettava epätarkoituksenmukainen. Nykyinen käytäntö
15471: valtiolle korvaus siitä vahingosta, joka on koi- tulisi muuttaa tarkoitustaan vastaavaksi sää-
15472: tunut vanhingon aiheuttaneen henkilön käy- tämällä erityinen laki valtion palveluksessa ole-
15473: tössä/ olleelle valtion omaisuudelle. vien henkilöiden vahingonvastuusta eräissä ta-
15474: Rautatieliikenteessä kolmannelle aiheutu- pauksissa. Lakiin tulisi sisällyttää ainakin seu-
15475: neesta vahingosta on rautatien omistaja ensi- raavat säännökset:
15476: kädessä korvausvelvollinen, mutta on oikeu- 1 §.
15477: tettu takautuvasti hakemaan suoritetun kor- Vahingosta, jonka valtion palveluksessa oleva
15478: vauksen vahingon aiheuttajalta. Tämä regressi- aiheuttaa maa-, vesi- tai ilmaliikenteessä, vas-
15479: oikeus koskee myös valtion omalle kalustolle taa ensisijaisesti valtio.
15480: aiheutuneen vahingon korvaamista. Valtion palveluksessa oleva, joka suorittaes-
15481: Edellä sanotusta käy ilmi, että valtion viran saan maa-, vesi- tai ilmaliikenteessä käytettä-
15482: tai toimen haltijan tai työntekijän vastuu on vien taikka niihin rinnastettavien koneiden ja
15483: eri tapauksissa erilainen. Vuonna 1929 anne- laitteiden käyttöön tai huoltoon liittyvää työtä
15484: tun Maksuvapautuslain ( 411/1929) perus- tai palvelustehtävää, virheellään tai laiminlyön-
15485: teella on vahingonkorvauksiin tuomitulla mah- nillään on aiheuttanut kolmannelle tai käytös-
15486: dollisuus anoa valtioneuvostolta vapautusta sään olevalle kalustolle vahinkoa, voidaan vel-
15487: korvausten tai niiden osan suorittamisesta. voittaa korvaamaan vahinko kokonaan tai
15488: Posti- ja lennätinlaitoksessa aiheutui vuonna osaksi, jos hän on aiheuttanut vahingon tahal-
15489: 1968 kaikkiaan 1 051 autovauriota, joista suu- lisesti, tärkeällä tuottamuksella tai jos vahinko
15490: rin osa aiheuttaa vahingonkorvausvelvollisuu- on aiheutunut tuottamuksesta ajettaessa ajo-
15491: den. Rautatielaitoksen piirissä oli vuonna 1968 neuvoilla, johon oli päästy käsiksi tekemällä
15492: vahingonkorvausvelvollisia kaikkiaan 217 hen- sellainen rikos tai jota käytettiin sellaisen ri-
15493: kilöä. Heidän maksettavakseen oli tuomittu koksen tekemiseen, joka ei ole vähäinen, tai
15494: korvauksia yhteensä 1 726 568 markkaa, josta jos asianomainen on tuottanut vahingon olles-
15495: summasta maksettiin korvauksia vuoden aikana saan siinä määin väkijuomien tai huumausai-
15496: 35 738 markkaa. neiden vaikutuksen alaisena, että oli kykene-
15497: E 602/69
15498: 2
15499:
15500: mätön turvallisesti käyttämään konetta tai lai- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
15501: tetta. 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
15502: 2 §. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15503: Kysymys edellisessä pykälässä tarkoitetusta nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15504: vahingonkorvauksen sovittelusta, jollei kor-
15505: vauksen perimisestä ole luovuttu tai jollei kor- Onko hallitus tietoinen siitä, että
15506: vauksen perimisestä sovita asianosaisten kes- valtion viran tai toimen haltijain ja
15507: ken, on tuomioistuimen ratkaistava. työntekijäin maa-, vesi- tai ilmaliiken-
15508: Korvausasia käsitellään, jollei korvausvaati- teessä käyttämien koneiden ja laitteiden
15509: musta esitetä rangaistusvaatimuksen yhteydessä, aiheuttamien vahinkojen korvausvelvol-
15510: riita-asioista säädetyssä järjestyksessä sen paik- lisuuksien selvittäminen, korvausten pe-
15511: kakunnan alioikeudessa, missä vahingon aiheut- riminen ja maksuvapautusmenettely ny-
15512: taja asuu. kyisin aiheuttaa erittäin paljon tarkoi-
15513: 3 §. tustaan vastaamatonta työtä ja kustan-
15514: Tarkemmat määräykset tässä laissa tarkoite- nuksia, joilta voitaisiin välttyä lainsää-
15515: tun korvausvastuun rajoittamisesta antaa val- däntöä uudistamalla, ja onko hallitus
15516: tioneuvosto. aikonut ryhtyä toimenpiteisiin tämän
15517: asian tilan korjaamiseksi?
15518: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1969.
15519:
15520: Mikko Laaksonen. Valdemar Sandelin.
15521: 3
15522:
15523:
15524:
15525:
15526: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
15527:
15528: V aitioneuvoston kanslialle viime huhtikuun tun lain muuttamisesta ( 1963 vuoden Vp. n:o
15529: 29 päivänä osoitetun ja 2 päivänä toukokuuta 20) ja laiksi valtion omaisuudelle rautatieliiken-
15530: 1969 valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle teessä tai valtion moottoriajoneuvoa käytet-
15531: saapuneen kirjeenne n:o 523 ohella olette Te, täessä aiheutuneen vahingon vastuusta eräissä
15532: Herra Puhemies, valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n tapauksissa (1963 vuoden Vp. n:o 21). En-
15533: 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa lähet- siksi mainittuun esitykseen sisältyvän lakiehdo-
15534: tänyt jäljennöksen edustaja Mikko Laaksosen tuksen eduskunta on 21 päivänä huhtikuuta
15535: ym:n kirjallisesta kysymyksestä n:o 94, jossa 1964 päättänyt hylätä. Toisen esityksen käsit-
15536: tiedustellaan: tely on edustajanvaalien vuoksi rauennut. Rau-
15537: tatiehallituksessa on laadittu uusi luonnos hal-
15538: "Onko hallitus tietoinen siitä, että lituksen esitykseksi laiksi rautatien käytöstä joh-
15539: valtion viran tai toimen haltijain ja tuvan vahingon vastuusta annetun lain muutta-
15540: työntekijäin maa-, vesi- tai ilmaliiken- misesta sekä luonnos hallituksen esitykseksi laik-
15541: teessä käyttämien koneiden ja laitteiden si valtion palveluksessa olevien henkilöiden va-
15542: aiheuttamien vahinkojen korvausvelvol- hingonvastuusta eräissä tapauksissa. Nämä eh-
15543: lisuuksien selvittäminen, korvausten pe- dotukset on toimitettu edelleen oikeusministe-
15544: riminen ja maksuvapautusmenettely ny- riölle otettavaksi huomioon seuraavassa mai-
15545: kyisin aiheuttaa erittäin paljon tarkoi- nittavan lainvalmistelutyön yhteydessä.
15546: tustaan vastaamatoota työtä ja kustan- Oikeusministeriössä on parhaillaan valmis-
15547: nuksia, joilta voitaisiin välttyä lainsää- teilla ehdotus yleiseksi ns. isännänvastuuta kos-
15548: däntöä uudistamalla, ja onko hallitus kevaksi lainsäädännöksi. Valmistelutyön ensi-
15549: aikonut ryhtyä toimenpiteisiin tämän sijaisena pohjana on aikaisemmin laadittu ehdo-
15550: asiantilan korjaamiseksi?" tus laiksi valtion ja kunnan vahingonkorvaus-
15551: vastuusta perusteluineen (komiteanmietintö
15552: n:o 14 - 1958) ja vahingonkorvauskomitean
15553: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- ehdotus laiksi työnantajan ja työntekijäin va-
15554: taen seuraavaa: hingonkorvausvastuusta eräissä tapauksissa ( ko-
15555: Valtion virkamiehet ja työntekijät ovat vas- miteanmietintö 1965: A 4). Tarkoituksena on
15556: tuussa aiheuttamistaan vahingoista. Vastuu- tässä yhteydessä ottaa huomioon myös se, mitä
15557: kysymys on järjestetty monilla eri säännöksillä eduskunta on edellä tarkoitetussa vastaukses-
15558: niin kuin kysymyksessäkin todetaan. Kysy- saan 21 päivältä huhtikuuta 1964 lausunut.
15559: myksen perusteluista käy ilmi, että valtion Suunnitellussa laissa, joka peittäisi mm. sen
15560: vastuu vahingosta, jonka valtion palveluksessa alueen, josta edellä tarkoitetussa eduskunta-
15561: olevan kerrotunlaisessa liikenteessä käytettävien kyselyssä on puhe, säänneltäisiin valtion ja
15562: taikka niihin rionastettavien koneiden ja lait- muun työnantajan sekä vahingon aiheuttaneen
15563: teiden käyttöön tai huoltoon liittyvää työtä tai työn suorittajan korvausvastuiden keskinäinen
15564: palvelustehtävää suorittavan kolmannelle hen- suhde. Myös vahingon aiheuttajan suoritetta-
15565: kilölle tai käytössään olevalle kalustolle vir- van korvauksen alentaminen eräissä tapauk-
15566: heellään tai laiminlyönnillään vahinkoa aiheut- sissa tulisi tässä yhteydessä säänneltäväksi. Ta-
15567: taneen korvausvelvollisuutta näin aiheutetusta voitteena on saada aikaan lainsäädäntö, joka
15568: vahingosta tulisi rajoittaa. Kysymyksessä tar- toteuttaisi oikeudenmukaisen ja muutenkin tar-
15569: koitettujen päämäärien osittaiseksi saavuttami- koitusta vastaavan vastuunjaon työnantajan ja
15570: seksi on 15 päivänä helmikuuta 196.? eduskun- vahingon tuottaneen työn suorittajan kesken
15571: nalle annettu hallituksen esitykset laiksi rauta- ja joka samalla turvaisi vahingon kärsineen kor-
15572: tien käytöstä johtuvan vahingon vastuusta anne- vausintressin asianmukaisen tyydyttämisen. Eh-
15573: 4
15574:
15575: dotus uudeksi lainsäädännöksi pyritään valmis- lainsäädännön mahdollisesta aikaan saamisesta
15576: tamaan annettavaksi eduskunnalle vuonna huolimatta olisi erityinen hallinnollinen maksu-
15577: 1970. vapausmenettely, johon eduskuntakyselyssä myös
15578: Tämän johdosta ei liene aihetta antaa cri- viitataan, säilytettävä. Millä tavoin tätä menet-
15579: tyislakia valtion palveluksessa olevan henkilön telyä olisi nykyisestään kehitettävä ei ole yksi-
15580: maa-, vesi- tai ilmaliikenteessä aiheuttaman va- tyiskohtaisesti suunniteltu. Vaikka vastuu-
15581: hingon korvaamisesta. Ne epäkohdat, joita ny- kysymykset tulisivatkin järjestettäväksi aikai-
15582: kyisen lainsäädännön johdosta voi esiintyä to- semmasta poikkeavalla tavalla, tämä ei merkit-
15583: teutettaessa valtion ja vahinkoa kärsineen kol- tävästi vähennä virastoissa näihin kysymyksiin
15584: mannen henkilön korvausvaateita vahingon ai- kohdistuvaa tutkimus- ja selvittelytyötä, jota
15585: heuttajaan nähden, olisi yritettävä poistaa ylei- hoitamassa tähänkin saakka on ollut vain muu-
15586: sellä isännänvastuuta koskevalla lainsäädän- tamia virkamiehiä.
15587: nöllä. Ilmeiseltä kuitenkin näyttää, että uuden
15588: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1969.
15589:
15590: Valtiovarainministeri Eino Raunio.
15591: 5
15592:
15593:
15594:
15595:
15596: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
15597:
15598: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen nämnda slag ellet vilka är jämförbara med så-
15599: anger har Ni, Herr Talman, med Eder tili dana som användes därtill. För partiellt upp-
15600: statsrådets kansli ställda skrivelse av den 29 nående av de i spörsmålet avsedda målen av-
15601: april 1969 nr 523, viiken kom vederbörande Iät regeringen den 15 februari 1963 tili riks-
15602: medlem av statsrådet tillhanda den 2 maj dagen proposition med förslag tili lag om änd-
15603: 1969, översänt avskrift av följande av riks- ring av lagen angående ansvarighet för skada
15604: dagsman Mikko Laaksonen m. fl. ställda spörs- i följd av järnvägsdrift ( 1963 års Rd. nr 20)
15605: mål nr 94: och lag om ansvarighet i vissa fall för skada
15606: som i järnvägstrafik eller vid användning av
15607: "Är Regeringen medveten om att ut- statens motorfordon tillskyndats statens egen-
15608: redningen av ersättningsskyidigheten för dom (1963 års Rd. nr 21). Det förstnämnda
15609: skador viika vållats av maskiner och lagförsiaget besiöt riksdagen den 21 april 1964
15610: anordningar som innehavare av statens förkasta. Behandlingen av den andra proposi-
15611: tjänst ellet befattning och statens ar- tionen har förfallit på grund av riksdagsmanna-
15612: betare använder i trafik tili lands, tili vaien. I järnvägsstyrelsen har gjorts ett nytt
15613: sjöss eller i luften, indrivningen av er- utkast tili regeringens proposition med förslag
15614: sättningen och betalningsfrihetsförfaran- tili Iag om ändring av Iagen angående ansvarig-
15615: det för närvarande föranieder synner- het för skada i föijd av järnvägsdrift samt ut-
15616: ligen mycket arbete och kostnader som kast tili regeringens proposition om statsan-
15617: icke motsvarar sitt ändamål, vilket ställdas skadeansvarighet i vissa faii. Dessa
15618: skulle kunna undgås genom revision av försiag har vidarebefordrats tili justitieministe-
15619: Iagstiftningen, och har Regeringen är- riet att beaktas vid det Iagberedningsarbete,
15620: nat skrida tili åtgärder för rättande av som nämnes nedan.
15621: detta sakförhållande?" I justitieministeriet är som bäst under be-
15622: redning ett försiag tili Iagstiftning om s. k.
15623: allmänt husbondeansvar. Basen för berednings-
15624: Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd- arbetet är främst ett tidigare uppgjort förslag
15625: samt anföra följande: tili Iag om statcns och kommuns skadestånds-
15626: Statens tjänstemän och arbetstagare är an- ansvar, jämte motivering ( kommittebetänkande
15627: svariga för skador som de åstadkommer. An- nr 14 - 1958 ) och skadeståndskommittens
15628: svarsfrågan har ordnats genom många olika försiag tili Iag om arbetsgivares och arbets-
15629: stadganden, såsom även i spörsmålet konstate- tagares skadeståndsansvar i vissa fall ( kotn-
15630: ras. Av spörsmåiets motivering framgår, att mittebetänkande 1965: A4). Syftet är, att i
15631: spörsmålsställarna anser, att staten i första detta sammanhang även beakta vad riksdagen
15632: hand borde ta ansvaret för skada, som någon uttalat i sitt ovan avsedda svar av den 21 april
15633: i statens tjänst anställd åstadkommer vid trafik 1964. I den pianerade lagen, som skulle täcka
15634: tili lands, tili sjöss och i luften, och att det bl. a. det område, varom det är fråga i ovan
15635: vore önskvärt att kunna begränsa den ersätt- avsedda riksdagsspörsmåi, skulle stadgas om
15636: ningsskyldighet som åvilar statsanställd på det inbördes förhållandet mellan statens och
15637: grund av skada, som han genom fel eller för- annan arbetsgivares samt den persons er-
15638: summelse vållat antingen tredje man ellet ut- sättningsansvar, som utfört arbetet och vållat
15639: rustning som han förfogar över, när han utför skadan. Även minskandet av ersättningen i
15640: arbete, service eller tjänsteåliggande, som be- vissa fall i fråga om den person, som tillskyn-
15641: rör användning eller underhåll av maskiner dat skadan, skulle komma att regieras i detta
15642: och anordningar, vilka användes i trafik av sammanhang. Målet är att åstadkomma en
15643: E 602/69
15644: 6
15645:
15646: lagstiftning, som skulle leda till en rättvis och sådan tredje persons sida som lidit skada mot
15647: även eljest ändamålsenlig ansvarsfördelning den som vållat skadan, borde man söka av-
15648: mellan arbetsgivaren och den person, som hjälpa genom lagstiftning rörande allmänt hus-
15649: åstadkommit skada vid arbetets utförande, och bondeansvar. Det synes dock uppenbart, att
15650: som tillika skulle trygga ett sakenligt tillgodo- ett särskilt administrativt förfarande med be-
15651: seende av den persons ersättningsintresse, som talningsbefrielse, vartill hänvisas även i spörs-
15652: lidit skadan. Förslaget tili ny lagstiftning är av- målet, borde bibehållas även om den nya lag-
15653: sett att bli färdigt att avlåtas till riksdagen stiftningen möjligen åstadkommes. Hur detta
15654: år 1970. förfarande borde utvecklas vidare från det nu-
15655: På grund härav torde skäl icke förevara att varande har icke planerats i detalj. Även om
15656: giva någon speciallag angående ersättande av ansvarsfrågorna skulle komma att ordnas på
15657: skada som statsanställd åstadkommit i trafik ett sätt som avviker från det tidigare, minskar
15658: till lands, tili sjöss eller i luften. De missför- detta icke nämnvärt det undersöknings- och
15659: hållanden som kan förekomma på grund av utredningsarbete, som utförs i ämbetsverken
15660: den nuvarande lagstiftningen vid genomdri- rörande dessa frågor, och som även hittills
15661: vande av ersättningskrav från statens sida och skötts av några få tjänstemän.
15662: Helsingfors den 2 juni 1969.
15663:
15664: Finansminister Eino Raunio.
15665: Skrifd. spm. nr 9.5.
15666:
15667:
15668:
15669:
15670: Gestrin m.fl.: Om förbättrat olycksfallsskydd för skoleleveroa.
15671:
15672:
15673: T i 11 R i k s d a g e n s H e r t T a 1 m a n.
15674:
15675: Bland eleverna i landets folkskolor och i ses endast gälla kostnaderoa föt den omedel-
15676: andra läroinrättningat inträffat sådana olycks- bara vården, men däremot icke medföra skyl-
15677: händelser tätt ofta, som förotsakar invaliditet dighet föt folkskolans upprätthållare att vid
15678: utan att den drabbade kan tillfötsäkras ska- invaliditet eller bestående men utgiva skade-
15679: destånd ellet livränta. Förordningen angående stånd eller livränta. Detta har allmänt uppfattats
15680: skadestånd föt olycksfall vid undetvisning av såsom en brist. Samma läge råder även vid
15681: åt 1948 gället endast vissa läroinrättningar en rad andra läroinrättningar än folkskolorna.
15682: och trots att den undet senare åt komplet- Om olycksfallet inträffar på skolans område
15683: terats, beröt den t.ex. inte den egentliga folk- under skolans arbetstid kan visserligen skyldig-
15684: skolan och lärovetken. Den i fötordningen het att erlägga skadestånd uppstå primärt föt
15685: stadgade rätten tili skadestånd ät dessutom lärare, som försummat sin övervakningsplikt,
15686: uttryckligen förbunden med förutsättningen, och sekundärt föt skolans upprätthållare. Detta
15687: att olycksfallet skall ha inträffat vid under- förutsätter dock att en försummelse verkligen
15688: visningen. Kretsen av de lätoinrättningar, som kan påvisas, vilket lätt ledet tili svåra tolk-
15689: kan inryckas i förordningens vetkningsfält, ningsfall och ohiliiga resultat. Svårighetet av
15690: begtänsas tedan av lagen om olycksfallsför- samma slag anmäler sig vid försök att utreda
15691: säkring av år 1948. Däri stadgas nämligen, om någon elev ellet dennes målsman genom
15692: att tili undervisningen skall vara ansluten en vållande kan anses ansvarig för olycksfallet
15693: väsentlig risk föt olycksfall föt att läroinrätt- och sålunda åvälvas skadeståndsskyldighet.
15694: ningens upprätthållate skall ha den försäkrings- Föt att stärka elevernas rättsskydd och eli-
15695: skyldighet, viiken i lagen ålägges atbetsgivare. minera behovet av domstolsprövning av mot
15696: Det skydd emot följderoa av olycksfall eleveroa lärare, elever och målsmän riktade skadestånds-
15697: vid olika läroinrättningar föt närvarande åt- anspråk, har därför vissa kommuner och pri-
15698: njutet begränsas sålunda i tte avseenden, vata upprätthållare av läroinrättningar på egen
15699: a) genom att tätt tili lagstadgat skadestånd bekostnad för eleverna infött försäkringsskydd
15700: endast föreligget föt eleveroa vid sådana i emot följderna av sådana olycksfall, som föt-
15701: fötordningen uppräknade läroinrättningar, dät orsakar invaliditet ellet bestående men. lni-
15702: tili undervisningen anslutet sig en väsentlig tiativen i denna riktning måste hälsas med tili-
15703: risk föt olycksfall, fredsställelse. Föt att de skall bli något mera
15704: b) genom att skadeståndsrätten vid de läro- än undantag ftån den allmänna tegeln kräves
15705: intättningat, som omfattas av förordningen, är dock, att bestämmelsetna rörande statsbidrag
15706: begränsad tili olycksfall vid undervisningen, ändras så, att bidrag jämväl utgår för olycks-
15707: samt fallsförsäkring av detta slag.
15708: c) genom att ett stort antal läroanstalter Hänvisande tili det anförda hat vi äran, i
15709: över huvud icke berörs av ens den begränsade den ordning § 37 mom. 1 riksdagsförord-
15710: rätt tili skadestånd, som gället eleveroa vid de ningen föreskrivet, tili besvarande av vedet-
15711: i förordningen nämnda undervisningsinrättning- börande medlem av statsrådet ställa följande
15712: aroa. spörsmål:
15713: 1 § 31 av gällande folkskollag stadgas, att Ät tegeringen medveten om att ele-
15714: läkarvården föt i skolan och på vägen tili eller veroa vid läroinrättningarna i landet,
15715: från skolan inträffade olycksfall, som drabbat däribland läropliktsskolan, åtnjuter ett
15716: elevema, är avgiftsfri. Denna bestämmelse an- bristfälligt skydd emot följderoa av så-
15717: E 550/69
15718: 2
15719:
15720: dana på väg tili eller ifrån skolan samt drag uppmuntra läroinrättningarnas upp-
15721: vid undervisningen inträffade olycksfall, rätthållare att ordna försäkringsskydd
15722: som förorsakar invaliditet eller beståen- för eleveroa eller planerar Regeringen
15723: de men, samt andra åtgärder för att avlägsna brister-
15724: har Regeringen övervägt att genom na i olycksfallsskyddet bland eleveroa
15725: ändrade bestämmelser rörande statsbi- vid läroinrättningar?
15726: Helsingfors den 29 april 1969.
15727:
15728: Kristian Gestrin. Evald Häggblom.
15729: 3
15730:
15731: Kirj. ksm. n:o 95. Suomennos.
15732:
15733:
15734:
15735:
15736: Gestrin ym.: Koululaisten tapaturmasuojan parantamisesta.
15737:
15738:
15739: Ed u s kun n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
15740:
15741: Maan kansakoulujen ja muiden oppilaitosten täjälle velvollisuutta suorittaa vahingonkor-
15742: oppilaille sattuu varsin usein invaliditeetin ai- vausta tai elinkorkoa invaliditeetin tai pysyvän
15743: heuttavia tapaturmia ilman että uhrille voidaan vamman vuoksi. Tätä on yleisesti pidetty puut-
15744: taata vahingonkorvausta tai elinkorkoa. Vuo- teena. Sama tilanne vallitsee kansakoulujen
15745: delta 1948 peräisin oleva opiskelutapaturman ohella myös useiden muidenkin oppilaitosten
15746: korvaamista koskeva asetus koskee ainoastaan kohdalla. Jos tapaturma sattuu koulun alueella
15747: eräitä oppilaitoksia, huolimatta siitä, että sitä koulun työskentelyaikana, voi vahingqnkor-
15748: viime vuosina on täydennetty, se ei koske vausvelvollisuus tosin kohdata ensisijaisesti
15749: esim. varsinaista kansakoulua eikä oppikou- opettajaa, joka on laiminlyönyt valvontavelvol-
15750: luja. Asetuksessa säädetty oikeus vahingon- lisuutensa ja toissijaisesti koulun ylläpitäjää.
15751: korvaukseen edellyttää sitä paitsi nimenomai- Tämä edellyttää kuitenkin, että laiminlyönti
15752: sesti, että tapaturman tulee olla sattunut ope- voidaan todella näyttää toteen, mikä helposti
15753: tuksen yhteydessä. Jo vuodelta 1948 peräisin johtaa tulkintavaikeuksiin ja kohtuuttomiin
15754: oleva tapaturmavakuutuslaki rajoittaa niiden tuloksiin. Samankaltaisia vaikeuksia ilmenee
15755: oppilaitosten ryhmää, jotka voidaan sisällyttää yritettäessä selvittää, voidaanko jonkun oppi-
15756: asetuksen vaikutuspiiriin. Siinä säädetään ni- lan tai tämän holhoojan katsoa olevan vas-
15757: mittäin, että opetukseen on liityttävä oleellisen tuussa tapaturmasta ja heille siten sälyttää va-
15758: tapaturmavaaran, jotta oppilaitoksen ylläpitä- hingonkorvausvelvollisuus.
15759: jällä olisi sama vakuuttamisvelvollisuus kuin Oppilaiden oikeusturvan vahvistamiseksi ja
15760: mikä lailla asetetaan työnantajalle. Oppilaiden tuomioistuinharkinnan tarpeen poistamiseksi
15761: tällä haavaa erilaisissa oppilaitoksissa tapatur- opettajiin, oppilaisiin ja holhoojiin kohdistet-
15762: mien seuruksilta nauttima suoja on siten ra- tujen korvausvaatimusten osalta eräät kunnat
15763: joitettua kolmessa suhteessa, ja yksityiset oppilaitosten ylläpitäjät ovat hank-
15764: a) sen vuoksi, että oikeus lakisääteiseen va- kineet omalla kustannuksellaan oppilaille va-
15765: hingonkorvaukseen on ainoastaan sellaisten kuutusturvan invaliditeetin tai pysyvän vam-
15766: asetuksessa lueteltujen oppilaitosten oppilailla, man aiheuttavien tapaturmien varalta. Tämän-
15767: joissa opetukseen liittyy olennainen tapaturma- suuntaisia aloitteita on tervehdittävä tyydytyk-
15768: vaara, sellä. Jotta niistä tulisi muutakin kuin vain
15769: b) sen vuoksi, että asetuksen piiriin kuulu- poikkeuksia yleisestä säännöstä, on kuitenkin
15770: vissa oppilaitoksissa oikeus vahingonkorvauk- tarpeen, että valtionapua koskevia määräyksiä
15771: seen on rajoitettu opetuksen yhteydessä sattu- muutetaan siten, että apu kattaa myös tämän-
15772: viin tapaturmiin, sekä kaltaisen tapaturmavakuutuksen.
15773: c) sen vuoksi, että rajoitettukaan vahingon- Ylläolevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
15774: korvausoikeus, joka koskee asetuksessa mainit· järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla kun-
15775: tujen opetuslaitosten oppilaita, ei lainkaan nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15776: ulotu suureen määrään oppilaitoksia. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15777: Voimassa olevan kansakoululain 31 § :ssä
15778: säädetään, että koulussa ja koulumatkalla op- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
15779: pilaille sattuneiden tapaturmien lääkärinhoito maan oppilaitosten, niiden joukossa
15780: on maksutonta. Tämän määräyksen katsotaan myös oppivelvollisuuskoulujen oppi-
15781: koskevan ainoastaan välitöntä hoitoa, mutta lailla on vain puutteellinen suoja kou-
15782: sen ei katsota aiheuttavan kansakoulun ylläpi- lumatkalla tai opetuksessa sattuneiden
15783: sellaisten tapaturmien seurausten osalta, kaista oppilaitosten ylläpitäjiä järjestä-
15784: jotka aiheuttava invaliditeetin tai py- maan oppilaille vakuutussuojaa tai
15785: syvän vamman, sekä suunnitteleeko Hallitus muita toimen-
15786: onko Hallitus harkinnut valtionapua piteitä oppilaitosten oppilaiden tapa-
15787: koskevia määräyksiä muuttamalla roh- turmasuojan puutteiden poistamiseksi?
15788: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1969.
15789:
15790: Kristian Gestrin. Evald Häggblom.
15791: 5
15792:
15793:
15794:
15795:
15796: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15797:
15798: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mään oppilaille vakuutussuojaa tai suun-
15799: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, nitteleeko Hallitus muita toimenpiteitä
15800: olette kirjeellänne 29 päivältä huhtikuuta oppilaitosten oppilaiden tapaturmasuo-
15801: 1969 n:o 525 lähettänyt valtioneuvoston asian- jan puutteiden poistamiseksi?"
15802: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja
15803: Kristian Gestrinin ym. tekemän, seuraavan si- Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
15804: sältöisen kysymyksen: taen seuraavaa:
15805: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että Niin kuin kysymyksen perusteluissa on mai-
15806: maan oppilaitosten, niiden joukossa nittu, ovat oppi- ja kansakoulujen oppilaat
15807: myös oppivelvollisuuskoulujen oppi- pakollisen tapaturmavakuutuksen ulkopuolella.
15808: lailla on vain puutteellinen suoja kou- Tapaturmavakuutus on lisäksi niin rajoitettu,
15809: lumatkalla tai opetuksessa sattuneiden että vakuutuksen nojalla korvataan vain käy-
15810: sellaisten tapaturmien seurausten osalta, tännöllisessä harjoittelutyössä sattuneet tapatur-
15811: jotka aiheuttavat invaliditeetin tai py- mat. Tapaturmavakuutussuojan laajentamista
15812: syvän vamman, sekä oppilaisiin kohdistuvien tapaturmien osalta on
15813: onko Hallitus harkinnut valtionapua pidettävä aiheellisena ja tarkoituksena on ryh-
15814: koskevia määräyksiä muuttamalla roh- tyä selvittämään pakollisen tapaturmavakuu-
15815: kaista oppilaitosten ylläpitäjiä järjestä- tuksen laajentamista tältä osin.
15816: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1969.
15817:
15818: Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
15819:
15820:
15821:
15822:
15823: E 550/69
15824: 6
15825:
15826:
15827:
15828:
15829: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15830:
15831: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen för eleverna eller planerar Regeringen
15832: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- andra åtgärder för att avlägsna brister-
15833: velse av den 29 april 1969 nr 525 till veder- na i olycksfallsskyddet bland eleveroa
15834: börande medlem av statsrådet för avgivande vid läroinrättningar?"
15835: av svar översänt följande av riksdagsman Kris-
15836: tian Gestrin m.fl. undertecknade spörsmål: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
15837: samt anföra följande:
15838: "Är Regeringen medveten om att ele- Såsom det i motiveringen för spörsmålet har
15839: verna vid läroinrättningarna i landet, nämnts, står eleveroa i lärdoms- och folkskolor
15840: däribland läropliktsskolan, åtnjuter ett utanför den obligatoriska olycksfallsförsäkrin-
15841: bristfälligt skydd emot följdema av så- gen. Olycksfallsförsäkringen är dessutom så
15842: dana på väg till ellet ifrån skolan samt begränsad, att med stöd av försäkringen ersät-
15843: vid undervisningen inträffade olycksfall, tes endast i praktiskt övningsarbete inträffade
15844: som förorsakar invaliditet ellet beståen- olycksfall. En utvidgning av olycksfallsförsäk-
15845: de men, samt ringsskyddet beträffande olycksfall, vilka drab-
15846: har Regeringen övervägt att genom bar elever, bör anses motiverad och avsikten
15847: ändrade bestämmelser rörande statsbi- är att inleda en utredning rörande utvidgningen
15848: drag uppmuntra läroinrättningarnas upp- av den obligatoriska olycksfallsförsäkringen för
15849: rätthållare att ordna försäkringsskydd detta vidkommande.
15850: Helsingfors den 27 maj 1969.
15851:
15852: Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso
15853: Kirj. ksm. n:o 96.
15854:
15855:
15856:
15857:
15858: Ilaskivi: Mereen joutuneen öljyn aiheuttamien tuhojen estämisestä.
15859:
15860:
15861: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15862:
15863: Tankkilaiva Palvan karilleajon yhteydessä ryhtyä toimenpiteisiin sekä öljyvahinkojen tor-
15864: saadut kokemukset osoittivat jälleen kerran, juntavälineistön hankkimiseksi että alusten va-
15865: kuinka vähäiset mahdollisuudet Suomessa on rustamiseksi näillä ainakin kohtuulliseksi kat-
15866: torjua mereen joutuneen öljyn aiheuttamat va- sottavassa laajuudessa. Samoin olisi kiireelli-
15867: hingot. Tähän soveliasta kalustoa ei juuri ole sesti selvitettävä myös ne mahdollisuudet, mitä
15868: olemassa eivätkä myöskään laivat ole varus- on olemassa tai järjestettävissä em. jättiläis-
15869: tettu millään tavoin ko. torjuntatyötä varten. tankkilaivojen mahdollisten merivaurioiden ai-
15870: Huolimatta väyliemme kapeudesta ja rannikon heuttamien öljyvahinkojen torjumiseksi. Poh-
15871: karikkoisuudesta suunnitellaan samanaikaisesti tia pitäisi niinikään kysymystä siitä, onko ko.
15872: öljyn kuljettamista maahan yhä suuremmilla alusten liikennöinti karikkoisilla vesillämme yli-
15873: alustyypeillä. Onhan mm. Neste Oy tilarinut päätänsä oltava sallittua ennenkuin öljyvahin-
15874: jo aluksia, joiden vetoisuus on 100 000 tonnin kojen torjumiseen on riittävän tehokkaasti va-
15875: suuruusluokkaa. Mikäli tällaisten jättiläisalus- rustauduttu.
15876: ten kohdalle sattuisi karilleajo, saattaisi mereen Edellä esitettyyn viitaten esitän valtioneu-
15877: joutuva öljymäärä olla kokonaan toista suuruus- voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi val-
15878: luokkaa kuin nyt Palvan yhteydessä puhumat- tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
15879: takaan siitä, e~tä kokonaisvaurio saattaisi sa- seuraavan kirjallisen kysymyksen:
15880: nanmukaisesti täyttää Suomenlahden öljyllä ja
15881: aiheuttaa niinhyvin kalastuksen harjoittamiselle, Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
15882: lintukannalle että rantojen asukkaille haittoja, ryhtynyt tai aikoo ryhtyä kiireellisesti
15883: joiden korjaaminen saatJtaisi osoittautua ylivoi- aikaansaadakseen riittävän valmiuden
15884: maiseksi. mereen joutuneen öljyn aiheuttamien
15885: öljyvanhinkojen torjuntaa pohtii tällä het- tuhojen estämiseksi ja tarpeellisten sään~
15886: kellä tiettävästi e.räs valtion toimikunta. Sen nösten ja määräysten ottamiseksi myös
15887: työ ei vielä ole loppuvaiheessaan eikä sen öljynkuljetusta suorittavien alusten tur~
15888: mahdollisiin ehdotuksiin voida ottaa kantaa. vallisuusmääräyksiin.
15889: Kuitenkin olisi erittäin tärkeää kiireellisesti
15890: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1969.
15891:
15892: Raimo Ilaskivi.
15893:
15894:
15895:
15896:
15897: E 649/69
15898: 2
15899:
15900:
15901:
15902:
15903: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15904:
15905: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ratkaisevaa laa1:Ua olevia muutoksia, jotka yri-
15906: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tetään saada kansainvälisesti hyväksytyiksi ku-
15907: olette kirjeellänne 5 päivältä toukokuuta 1969 luvan vuoden syksyn aikana koolle kutsutta-
15908: n:o 531 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- vassa IMCO:n yleiskokouksessa. ,
15909: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo Tässä yhteydessä mainittakoon, että kansain-
15910: Ilaskiven tekemän, seuraavan sisältöisen kir- välisellä tasolla ei vielä olla selvillä sellaisista
15911: jallisen kysymyksen: toimenpiteistä, joita IMCO:n taholta voitaisiin
15912: edes neuvoa-antavassa mielessä suositella jä-
15913: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on senvaltioille öljyvahinkojen torjunnassa, mutta
15914: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä kiireellisesti suurissa merenkulkumaissa harjoitetaan monen-
15915: aikaansaadakseen riittävän valmiuden laista kokeilua ja suoritetaan tieteellisiä tut-
15916: mereen joutuneen öljyn aiheuttamien kimuksia, joiden tulokset aikanaan saatetaan
15917: tuhojen estämiseksi ja tarpeellisten sään- jäsenvaltioiden tietoon. Eräissä maissa, joissa
15918: nösten ja määräysten ottamiseksi myös öljyvahingot ovat kokonaan toista luokkaa kuin
15919: öljynkuljetusta suorittavien alusten tur- mitä ne Suomessa ovat tähän saakka olleet, on
15920: vallisuusmääräyksiin? '' öljyvahinkojen torjunta kannattanut ottaa yksi-
15921: tyisyritteliäisyyden haltuun. IMCO:n ja sen
15922: Vastauksena esitän kunnioittavasti seuraavaa: jäsenvaltioiden tietoon ei ole vielä saatettu
15923: Toimenpiteistä alusten aiheuttamien öljyva- öljysuojapuomia, mikä sopisi käyttöön aavalla
15924: hinkojen estämiseksi 26. 8. 1957 annetun ase- merellä, ei myöskään ole suositeltu kansain-
15925: tuksen ( 290/57) 4 §: n nojalla valtioneuvosto välisesti täysin varmaa öljynhävittämiskeinoa,
15926: on asettanut öljysuojatoimikunnan, jonka teh- joka ei olisi vahingollinen meren eläimille ja
15927: tävänä on seurata öljyvahinkokysymystä, osoit- kasveille.
15928: taa sen ratkaisemisekSii. käytännössä tarvittavia Pohjoismaisella tasolla tapahtuneen yhteis·
15929: toimenpiteitä ja huolehtia tarpeellisista selvi- toiminnan tuloksena on saatu aikaan sopimus
15930: tyksistä. Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä
15931: Öljysuojatoimikunta on seurannut öljyvahin- yhteistyöstä öljyn aiheuttaman meren saastun·
15932: kokysymystä ja sen kehitystä sekä kansainväli- nan ehkäisemiseksi annettujen määräysten nou-
15933: sellä että pohjoismaisella kuin myös kansalli- dattamisen valvonnasta. Sopimus on tehty Köö-
15934: sella tasolla. Kansainvälisellä tasolla ovat Suo- penhaminassa 8. 12. 1967 ja tullut voimaan
15935: men edustajat os,allistuneet kaikkiin Valtioiden 8. 1. 1968. Se sisältää lähinnä määräyksiä ha-
15936: välisen neuvoa-antavan merenkulkujärjestön vaittujen öljysaastuntojen, niin myös öljysaas-
15937: ( IMCO) toimesta koolle kutsutmihin yleisko- tuntamääräysten vastaisten tapausten ilmoitta-
15938: kouksiin ja asianomaisen alakomitean istuntoi- misvelvollisuudesta, sekä avustamisesta rikko-
15939: hin. Kansainvälinen kehitys tässä asiassa on musten tutkimisessa ja tietojen antamisesta
15940: kuitenkin ollut hidasta huolimatta siitä, että kaikista seikoista, joilla on tai saattaa olla
15941: öljyn aiheuttaman meren saastunnan ehkäise- merkitystä öljysaastuntojen torjunnassa.
15942: mistä koskeva yleissopimus on allekirjoitettu Kansallisella tasolla öljysuojatoimikunta on
15943: Lontoossa 12. 5. 1954, saatettu Suomessa voi- ollut yhteydessä eräisiin satamakaupunkeihin
15944: maan 30. 1. 1959 annetulla asetuksella, tehos- ja rannikkokuntiin, niin myös puolustuslaitok-
15945: tamistarkoituksessa huomattavasti muutettu seen, rajavartiolaitokseen, meripelastusseuraan,
15946: vuonna 1962 ja tullut muutettuna voimaan öljy-yhtiöihin ja sellaisiin valtion elimiin tai
15947: 18. 5. 1965. Yleissopimuksen valvonta on osoit- sen asettamiin toimikuntiin, jotka työskente-
15948: tautunut vaikeaksi, suuritöiseksi ja erityistä levät öljykysymyksen parissa. Tiedusteluihin
15949: asiantuntemusta vaativaksi toiminnaksi. Tämän yhteiSityömahdollisuuksista on saatu myönteiset
15950: vuoksi on jälleen suunnitteilla yleissopimukseen vastaukset, mutta tällä hetkellä puuttuu muu-
15951: 3
15952:
15953: taman torjunta,aseman perustaminen uhatuim- Eri yhteyksissä on käyty keskusteluja isojen
15954: piin kohtiin rannikkoalueella. Tähän on öljy- öljynkuljetusalusten liikkumisvapauden rajoitta-
15955: suojatoimikunnan nyt tarkoitus ryhtyä saades- misesta niiden lähestyessä rannikkoa tai kul-
15956: saan käyttöönsä teknillisesti koulutetun sih- kiessa saaristossa.
15957: teerin. On todettava, etä väylien syventämistä ja
15958: Mitä tulee alusten varustamiseen määrätyn- leventämistä sekä merenkulun turvalaitteiden
15959: laisin torjuntavälinein, on tällainen mahdolli- lisäämistä ja uusimista varten pyydetyistä mää-
15960: suus otettava tutkittavaksi, mutta kansainväli- rärahoista on vuosittain saatu käytettäväksi
15961: sellä tasolla käydyt keskustelut ja aloitteet vain osa. Liikenneturvallisuus meri- ja saaristo-
15962: eivät toistaiseksi ole johtaneet tulokseen. Luul- alueellamme tulee ratkaisevasti tehostumaan
15963: tavaa on, että siltä taholta on odotettavissa suunniteltujen väylätöiden ja merenkulun tur-
15964: enintään asiaa koskeva suositus. valaitteiden hankintojen tultua suoritetuiksi.
15965: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1969.
15966:
15967: Kauppa ja teollisuusministeri Grels T eir.
15968: 4
15969:
15970:
15971:
15972:
15973: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15974:
15975: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen konventions ändringar av avgörande natur,
15976: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse vilka man försöker få internationellt antagna
15977: av den 5 maj 1969 nr 531 till vederbörande vid IMCO:s allmänna sammanträde som skall
15978: medlem av statsrådet för avgivande av svar utlysas tili hösten innevarande år.
15979: översänt följande av riksdagsman Raimo Ilas- I detta sammanhang må nämnas, att man
15980: kivi ställda spörsmål: icke ännu på det internationella planet är
15981: på det klara med vilka åtgärder som från
15982: "Till vilka åtgärder har Regeringen IMCO:s sida skulle kunna rekommenderas ens
15983: skridit eller ärnar den skrida för att en i rådgivande syfte för medlemsstaterna till
15984: tillräcklig beredskap skyndsamt skall avvärjande av oljeskador, men i de stora sjö-
15985: åstadkommas tili förhindrande av skador fartsländerna bedrivs försök av många slag
15986: genom oljeutsläpp i havet och för inta- och utförs vetenskaplig forskning, vars resultat
15987: gande av nödiga stadganden och bestäm- i sinom tid bringas till medlemsstaternas känne-
15988: melser även i sådana fartygs säker- dom. I vissa länder, där oljeskadorna är av en
15989: hetsbestämmelser, som utför oljetran- helt annan klass än vad det hittills varit i
15990: sport?'' Finland, har det lönat sig för privata före-
15991: tagare att taga hand om avvärjningen av olje-
15992: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- skador. Oljeskyddsbommen, som skulle lämpa
15993: samt anföra följande: sig för användning på öppna havet har icke
15994: ännu bragts tili IMCO:s och dess medlems-
15995: Med stöd av 4 § förordningen 26. 8. 1957 staters kännedom, icke heller har det rekom-
15996: om åtgärder mot oljeskador genom fartyg menderats någon absolut säker metod att för-
15997: ( 290/57), har statsrådet tillsatt en oljeskydds- inta olja, som icke skulle vara skadlig för
15998: nämnd med uppgift att följa utvecklingen av havets djur och växter.
15999: oljeskadefrågor, anvisa praktiska åtgärder för Såsom resultat av samarbetet på internordisk
16000: dess lösning och ombesörja nödiga utredningar. nivå har åstadkommits ett avtal mellan Finland,
16001: Oljeskyddsnämnden har följt med oljeskade- Norge, Sverige och Danmark om samarbete
16002: frågan och dess utveckling både på interna- vid övervakningen av att föreskrifterna om
16003: tionell och nordisk och även på nationell nivå. förhindrande av havsvattnets förorening genom
16004: På internationell nivå har representanter från olja efterleves. Avtalet ingicks i Köpenhamn
16005: Finland deltagit i alla av Mellanstatliga råd- 8. 12. 1967 och trädde i kraft 8. 1. 1968. Det
16006: givande sjöfartsorganisationen ( IMCO) utlysta innefattar närmast föreskrifter om skyldighet
16007: allmänna sammanträden och i vederbörande att anmäla iakttagna föroreningar genom olja
16008: underkommittes sessioner. Den internationella och även om fall av överträdelse av bestämmel-
16009: utvecklingen i denna fråga har dock varit ,serna om oljeutsläpp, samt bistånd vid under-
16010: långsam oaktat en internationell konvention sökning av överträdelser och meddelande av
16011: tili förhindrande av havsvattnets förorening alla sådana upplysningar som har eller kan
16012: genom olja undertecknades i London 12. 5. ha betydelse vid avvärjningen av förorening
16013: 1954, bragtes i kraft i Finland genom förord- genom olja.
16014: ning 30. 1. 1959, ändrades betydligt år 1962 På nationell nivå har oljeskyddsnämnden haft
16015: i effektiveringssyfte och trädde i kraft såsom kontakt med vissa hamnstäder och kustkom-
16016: ändrad 18. 5. 1965. Övervakningen av konven- muner samt med försvarsväsendet, gränsbe-
16017: tionens efterlevnad har visat sig svårgenom- vakningsväsendet, sjöräddningssällskapet, olje-
16018: förbar och arbetsdryg och kräver dessutom bolagen och sådana statsorgan eller av staten
16019: särskild sakkunskap. Fördenskull planeras åter tillsatta kommissioner, vilka arbetar med olje-
16020: 5
16021:
16022: frågan. På förfrågningar om samarbetsmöjlig- 1 olika sammanhang har diskuterats möjlig-
16023: heter har erhållits gynnsamma svar, men i heterna att begränsa stora oljetankfartygs rö-
16024: detta nu sak.nas avvärjningsstationer på de relsefrihet när de närmar sig kusten eller går
16025: mest utsatta kustområdena. Oljeskyddsnämnden i skärgården.
16026: har för avsikt att nu gripa sig an härmed, då Det kan konstateras, att av de anslag som
16027: den tili sitt förfogande får en sekreterare med begärts för fördjupande och breddning av far-
16028: teknisk utbildning. leder och för ökande och förnyande av säker-
16029: Vad beträffar fartygs utrustande med be- hetsanordningarna för sjöfarten, årligen er-
16030: kämpningsmedel av vissa slag, måste en sådan hållits endast en del. Trafiksäkerheten inom
16031: möjlighet undersökas, men diskussioner och vårt havs- och skärgårdsområde kommer att
16032: initiativ på det internationella planet har hittilis i avgörande grad effektiveras sedan de plane-
16033: icke lett tili resultat. Det är troligt, att från rade farledsarbetena och anskaffningarna av
16034: det hållet högst en rekommendation i saken säkerhetsanordningar för sjöfarten blivit ut-
16035: är att vänta. förda.
16036: Helsingfors den 29 maj 1969.
16037:
16038: Handels- och industriminister G rels T etr.
16039:
16040:
16041:
16042:
16043: E 649/69
16044: Kirj. ksm. n:o 97.
16045:
16046:
16047:
16048: Pesola ym.: Puolustusvoimien perushankintojen jälkeenjäänei-
16049: syyden poistamisesta.
16050:
16051:
16052: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
16053:
16054: Vuonna 1964 hyväksyttiin puolustusvoi- K·ohjelman puitteissa ole pystytty pitkän täh-
16055: miemme kehittämisohjelma, niin sanottu Koh- täyksen ohjelmalla toteuttamaan siinä tahdissa
16056: jelma. Tällä ohjelmalla oli tarkoitus huolehtia kuin oli katsottu aiheelliseksi. Perushankifitö-
16057: siitä, että puölustusvoimillemme luotaisiin edes jemme jälkeenjääneisyys olisi kuitenkin voitava
16058: vähinunäisedellytykset sille turvallisuuspolitii- jo em. kansainvälisten sopimustenkin nojalla
16059: kassamille kuuluvien tehtävien täyttämiseksi. poistaa. Normaaleimmin tämä kävisi jakamalla
16060: Tämän ohjelman mukaisesti eduskunta hyväk- valtiontaloudelle koituva rasitus tasaisesti sopi-
16061: syi vuoden 1965 tulo- ja menoarvion yhtey- valle aikajaksolle. Vuosien mittaan saatettaisiin
16062: dessä ensimmäiset monivuotiset tilausoikeudet, nykyinen jälkeenjääneisyys poistaa ja turvalli-
16063: joiden perättäisellä toistumisella oli tarkoitus suuspolitiikallemtne asetetut vaatimukset voitai-
16064: korvata silloin toteuttamisedellytyksiä vaille siin samalla luontevasti täyttää.
16065: jäänyt ajatus erityisen perushankintalain säätä- Puolustusvoimiemme tehokkaan tehtävien
16066: misestä. Ensimmäiset tilausoikeudet käsittivät hoidon vähimmäisedellytysten puuttuminen ai-
16067: 368 mmk:n arvosta perushankintoja. Ne oli heuttaa tuntuvaa painetta, paitsi kansamme vas-
16068: määrä toteuttaa vuosina 1965-68 ja niiden tuuntuntoisissa piireissä, erikoisesti puolustus-
16069: loppumaksuja suorittaa vuoteen 1971 saakka. voimiemme vastuullisen johdon taholla. Perus-
16070: Koko K-ohjelmasta ne varmistivat 38 % :n suu- hankintojen tarkoituksenmukaisella toteuttami-
16071: ruisen osan toteutumisen. Näiden tilausoikeuk- sella saatettaisiin kaikenkaikkiaan tuntuvasti
16072: sien mukaiset hankinnat ovat edelleen käyn- helpottaa myös jatkuvasti korkeana pysyvää
16073: nissä. Niihin kuuluu mm. jalkaväen käsi- ja työttömyyttämme.
16074: ilmatorjunta-aseita, panssarivaunuja, kenttäty- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
16075: kistöä, pienehköt määrät viesti- ja pioneeriväli- päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
16076: neitä, ilmavalvonnan suurtehotutkat, ja kaksi tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16077: vastavalmistunutta tykkivenettämme sekä erilai- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16078: sia ampumatarvikkeita.
16079: Hyväksytyn K-ohjelman rakenteeseen kuului Onko Hallitus tietoinen siitä, että
16080: oleellisesti, että vuotta 1965 seuraavina vuo- nykyinen puolustusvoimiemme perus-
16081: sina olisi vastaavat uudet tilausoikeudet myön- hankintojen jälkeenjääneisyys on risti-
16082: netty vuosittain niin, että koko K-ohjelma to- riidassa turvallisuuspolitiikkaamme sito-
16083: teutuisi vuoden 1971 kuluessa. Näitä ei kui- vien kansainvälisten sopimusten kanssa
16084: tenkaan ole myönnetty, mikä merkitsee todel- ja on vaarantamassa luottamusta maam-
16085: lisuudessa K-ohjelman tämänhetkistä yli 300 me puolustuskykyyn, ja jos on,
16086: miljoonan markan jälkeenjääneisyyttä alkuperäi- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16087: sestä aikataulusta. ryhtyä puolustusvoimiemme perushan-
16088: Maatamme ja sen turvallisuuspolitiikkaa sito- kintaohjelman jälkeenjääneisyyden pois-
16089: vat YYA-sopimus ja eräät muut kansainväliset tamiseksi ja sen tarpeellisen pituiselle
16090: sopimukset. Nämä edellyttävät maaltamme riit- aikavälille ajoittamiseksi?
16091: tävää puolustusvalmiutta. Tätä valmiutta ei
16092: Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1969.
16093:
16094: Pekka Pesola. Aarne Berner.
16095: E. J. Paavola. Eeles Landström.
16096: Pirkko Aro.
16097: E 451/69
16098: 2
16099:
16100:
16101:
16102:
16103: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16104:
16105: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa osana ovat perushankinnat. Tällaista kokonais-
16106: mainitussa tarkoituksessa Te Herra Puhemies, kehittämistä tarkoittanutta ns. K-ohjelmaa ei
16107: olette kirjeellänne 6 päivältä toukokuuta 1969 vuodesta 1966 lähtien ole voitu valtiontalou-
16108: n:o 534 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- dellisista syistä johtuen noudattaa, eikä sen
16109: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Peso- toteuttamista ohjelmallisena kokonaisuutena
16110: lan ym. tekemän, seuraavan sisältöisen kysy- enää voida pitää mahdollisena. Puolustusneu-
16111: myksen: vosto on vuodesta 1966 alkaen suorittanut
16112: perusteellisen turvallisuus- ja puolustuspoliitti-
16113: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että sen tutkimusvaiheen, jossa mm. on kiinnitetty
16114: nykyinen puolustusvoimiemme perus- erityistä huomiota valtiosopimustemme asetta-
16115: hankintojen jälkeenjääneisyys on risti- mien velvoitteiden täyttämiseen. Mainitun
16116: riidassa turvallisuuspolitiikkaamme sito- pitkäjänteisen työn tuloksena on laadittu uusi
16117: vien kansainvälisten sopimusten kanssa ohjelma niitä vähimmäistoimenpiteitä varten,
16118: ja on vaarantamassa luottamusta maam- joiden avulla puolustuskykymme voidaan saat-
16119: me puolustuskykyyn, ja jos on, taa vastaamaan turvallisuuspolitiikkamme sille
16120: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo asettamia vaatimuksia. Kuten olen Eduskun-
16121: ryhtyä puolustusvoimiemme perushan- nassa aikaisemmin todennut, puolustusneuvosto
16122: kintaohjelman jälkeenjääneisyyden pois- hyväksyi 11. 4. 1969 mainitun uuden ohjelman
16123: tamiseksi ja sen tarpeellisen pituiselle puolustuskykymme kehittämistavoitteeksi lähi-
16124: aikavälille ajoittamiseksi?" vuosina. Hallitus tulee lähiviikkojen aikana
16125: käsittelemään ohjelmaa ja muodostamaan kan-
16126: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen tansa sen toteuttamismahdollisuuksiin. Tämän
16127: seuraavaa: pitkän tähtäyksen työskentelyn rinnalla hallitus
16128: Hallitus noudattaa puolustuskykymme kehit- pyrkii taloudellisten mahdollisuuksien puitteissa
16129: tämistä koskevissa kannanotoissaan periaatetta, poistamaan puolustuslaitoksen ajankohtaisimpia
16130: että päähuomio on kiinnitettävä puolustus- materiaalipuutteita, mistä mm. on osoituksena
16131: laitoksen kaikkien eri toiminnanalojen muodos- 9. 5. 1969 Eduskunnalle annettuun lisämeno-
16132: tamaan kokonaisuuteen, jonka eräänä tärkeänä arvioon sisältyvä 5 mmk:n lisähankintaohjelma.
16133: Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1969.
16134:
16135: Puolustusministeri S. Suorttanett.
16136: 3
16137:
16138:
16139:
16140:
16141: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16142:
16143: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen denna helhet, har från och med år 1966 icke
16144: har Ni, Herr Talman, 6.5.1969 för avgivande kunnat fö1jas på grund av statsekonomiska skäl
16145: av svar tiliställt mig en avskrift av fö1jande av och fullföljandet av det som en programhelhet
16146: riksdagsman Pesola m.fl. framställda spörsmål: kan ej mera anses möjligt. Försvarsrådet har
16147: från och med år 1966 genomfört en grundlig
16148: "Är Regeringen medveten om, att utredning av säkerhets- och försvarspolitiken
16149: den nuvarande efters1äpning, som vid- ach därvid bl.a. fäst särskild uppmärksamhet
16150: låder vår försvarsmakts grundanskaff- vid uppfyllandet av de förpliktelser våra stats-
16151: ningar står i konflikt med de interna- avtal ställer. Sam ett resultat av nämnda
16152: tionella avtal som binder vår säkerhets- långsiktiga arbete har man uppgjart ett nytt
16153: politik och bringar förtroendet för vårt program amfattande de minimiåtgärder med
16154: 1ands försvarsförmåga i fara, och om så vilka det är möjligt att bringa vår försvarsför-
16155: är fallet, måga att matsvara de krav vår säkerhetspolitik
16156: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- ställer på den. Såsom jag tidigare konstaterat
16157: ta för att avlägsna eftersläpningen i i Riksdagen gadkände försvarsrådet den 11. 4.
16158: försvarsmaktens grundanskaffningar och 1969 det nämnda nya programmet omfattande
16159: verkställa förbättringen inom nöd- mål för utvecklandet av vår försvarsförmåga
16160: vändiga tidsintervaller?" under de närmaste åren. Regeringen kammer
16161: under närmast stundande veckar att behandla
16162: Med anledning av spörsmålet ber jag vörd- programmet och taga ställning tili möjligheterna
16163: samt att få anföra följande: att förverkliga det. Vid sidan av denna verk-
16164: Regeringen iakttar, då den tar ställning tili samhet på längre sikt strävar regeringen tili
16165: utvecklandet av vår försvarsförmåga, den prin- att i mån av ekanomiska möjligheter avlägsna
16166: cipen, att huvudvikten bör fästas vid den hel- de mest aktuella materialbristerna inom för-
16167: het som bildas av alla verksamhetsområden svarsmakten. Däram vittnar bl.a. de 5 mmk
16168: inom försvarsväsendet och av viiken grundan- för tilläggsanskaffningar som föreslagits i
16169: skaffningarna utgör en viktig del. Det sk. K- tiliäggsbudgeten viiken lämnats tili Riksdagen
16170: programmet, som tog sikte på en utveckling av den 9. 5. 1969.
16171: Helsingfors den 14 maj 1969.
16172:
16173: Försvarsminister S. Suorttanen.
16174: j
16175: j
16176: j
16177: j
16178: j
16179: j
16180: j
16181: j
16182: j
16183: j
16184: j
16185: j
16186: j
16187: j
16188: j
16189: j
16190: j
16191: j
16192: j
16193: j
16194: j
16195: j
16196: j
16197: j
16198: j
16199: j
16200: j
16201: j
16202: j
16203: Kirj. ksm. n:o 98.
16204:
16205:
16206:
16207:
16208: E. Laine ym.: Arkipyhäviikkojen lauantai- ja aattopäivien työajan
16209: lyhentämisestä.
16210:
16211:
16212: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16213:
16214: Työaikalakia viimeksi uudistettaessa siihen Vanhassa työaikalaissa oli erikseen määrätty
16215: muodostui työntekijäin kannalta erittäin hai- lauantain ja pyhäaaton työaika. Vanhan lain
16216: tallinen epäkohta ns. arkipyhäviikkojen lauan- määräykset olisi tältä osin palautettava ensi
16217: tai- ja aattopäivien työajan osalta. Tämä suur- vuoden alusta voimaan astuvaan työaikalakiin
16218: ta tyytymättömyyttä aiheuttanut työaikalain siten kirjoitettuna, että työajan pituus ns.
16219: suoranainen huononnus johti saavutetun edun arkipyhäviikon lauantaina ja pyhän aattona
16220: menettämiseen eli siihen, että esim. kuluvan olisi enintään 5 tuntia, ellei ao. päiviä ole
16221: vuoden toukokuun kuudesta lauantaista ja arki- työehtosopimuksilla tai paikallisilla sopimuksilla
16222: pyhän aatosta joutuvat työntekijät peräti nel- määrätty kokonaan vapaaksi.
16223: jänä päivänä tekemään ns. pitkän lauantain. Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
16224: Tämän lisäksi myöskin vapunaaton työaika on 37 § :n 1 momentin perusteella esitämme val-
16225: määrätty kahdeksan tunnin pituiseksi. Tällai- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
16226: nen monilla aloilla vallitseva ja lain sallima seuraavan kysymyksen:
16227: järjestelmä on ristiriidassa vapaa-ajan lisäämis-
16228: pyrkimysten kanssa ja se aiheuttaa haittaa mm. Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
16229: perheiden viikonlopun järjestelyille sekä työn- siin työaikalain muuttamiseksi siten,
16230: tekijäin levolle ja virkistäytymiselle. Esim. että työaika ns. pitkinä lauantaina ja
16231: työssä käyville perheenäideille nykyinen järjes- arkipyhien aattona määrätään enintäin
16232: telmä on mitä haitallisin. 5 tunniksi?
16233: Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1969.
16234:
16235: Ensio Laine. Taisto Sinisalo.
16236: Martti Linna.
16237:
16238:
16239:
16240:
16241: E 526/69
16242: 2
16243:
16244:
16245:
16246:
16247: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16248:
16249: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- yleensä kaikki arkipäivät työpäiviä sellaisella
16250: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- viikolla, jolle sattuu arkipyhä. Jouluaatto, pää-
16251: mies, olette kirjeellänne 6 päivältä toukokuuta siäislauantai ja juhannusaatto ovat kuitenkin
16252: 1969 n:o 535 lähettänyt valtioneuvoston asian- vapaapäiviä, jolleivät tuotantoteknilliset syyt
16253: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja muuta vaadi. Muiden arkipyhien aattojen pitä-
16254: Ensio Laineen ym. tekemän, seuraavan sisäl- misestä vapaapäivinä voidaan sopia edellyttäen,
16255: töisen kysymyksen n:o 98: että niiden säännöllinen työaika sijoitetaan työ-
16256: aikalain puitteissa muille työpäiville. Sään-
16257: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- nöllinen päivittäinen työaika on jokaisena työ-
16258: siin työaikalain muuttamiseksi siten, päivänä 8 tuntia, jollei ole kysymys periodi-
16259: että työaika ns. pitkinä lauantaina ja työstä tai jollei liittojen välillä sovita, että
16260: arkipyhien aattona määrätään enintään poikkeaminen tästä säännöstä muutoin on tar-
16261: 5 tunniksi?" koituksenmukaista.
16262: Viikkotyöajan lyhentäminen 47 tunnista 40
16263: Työaikalain ( 604146) mukaan työntekijäin tuntiin on niin huomattava uudistus, että sen
16264: säännöllinen työaika yleensä on voinut olla toteuttamisessa on ollut pakko edetä asteittain
16265: kauintaan 8 tuntia vuorokaudessa ja 47 tuntia ja antaa työmarkkinajärjestöille mahdollisuuksia
16266: viikossa. Kun sunnuntai tavallisimmin on viik- käytännön sovellutuksiin, joilla työajan lyhen-
16267: kolepopäivä, on säännöllinen työaika jakaan- tämisen tuotannolle aiheuttamia vaikeuksia voi-
16268: tunut kuudelle arkipäivälle, joista yhtenä päi- daa rajoittaa.
16269: vänä, yleisesti lauantaina, työaika on ollut Työajan lyhentämiseen on päästy työmarkki-
16270: tuntia lyhyempi kuin muina päivinä. Laki najärjestöjen välisin sopimuksin. Työajan ly-
16271: työaikalain muuttamisesta ( 713165) määritte- hentymisestä aiheutuvat vaikutukset alkavat
16272: lee säännölliseksi työajaksi enintään 8 tuntia selvimmin ilmetä sen jälkeen, kun uudet työ-
16273: vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työaika aikajärjestelyt on yleisesti toteutettu työmark-
16274: voidaan jakaa monella eri tavalla arkipäiville. kinoilla vuoden 1970 alusta lukien, jolloin
16275: Jos päivittäin tehdään työtä 8 tuntia, työviik- siirtyminen 40 tunnin työviikkoon tapahtuu
16276: koon muodostuu kaksi vapaapäivää. Uusi työ- lakimääräisesti. Tällöin on myös mahdollista
16277: aikalaki tekee mahdolliseksi järjestää viikoittai- suunnitella niitä toimenpiteitä, jotka saattavat
16278: sen säännöllisen työajan myös siten, että se olla tarpeellisia uudistettaessa lauantai- ja aatto-
16279: on keskimäärin 40 tuntia. päivien työaikaa koskevia säännöksiä.
16280: Työmarkkinain keskusjärjestöjen työajan ly- Edellä olevan saatan kunnioittaen Teidän,
16281: hentämistä koskevien sopimusten mukaan ovat Herra Puhemies, tietoonne.
16282: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1969.
16283:
16284: Ministeri ]. E. Partanen.
16285: 3
16286:
16287:
16288:
16289:
16290: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16291:
16292: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen veckor, då söckenhelg infaller. Julafton, påsk-
16293: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- lördag och midsommarafton är dock fridagar,
16294: velse av den 6 maj 1969 nr 535 till veder- om icke produktionstekniska orsaker kräver
16295: börande medlem av statsrådet för avgivande annat. Om hållande av övriga dagar före söcken-
16296: av svar översänt följande av riksdagsman Ensio helg såsom fridagar kan överenskommas under
16297: Laine m.fl. ställda spörsmål nr 98: förutsättning, att den normala arbetstiden för
16298: dem inom ramen för arbetstidslagen sprids ut
16299: "Ärnar Regeringen skrida till åt- på andra arbetsdagar. Den normala arbetstiden
16300: gärder för sådan ändring av arbetstids- under varje arbetsdag är 8 timmar, om det
16301: lagen, att arbetstiden under s.k. långa icke är fråga om periodarbete eller om icke
16302: lördagar och dagar före söckenhelg förbunden emellan överenskommes, att avvi-
16303: fastställes till högst 5 timmar?" kelse från denna regel eljest är ändamålsenlig.
16304: Förkortningen av veckoarbetstiden från 4 7
16305: Enligt arbetstidslagen ( 604146) har arbets- timmar till 40 timmar är en så betydande re-
16306: tagares ordinarie arbetstid i allmänhet kunnat form, att man vid dess genomförande måste
16307: vara högst 8 timmar i dygnet och 47 timmar gå fram stegvis och bereda arbetsmarknads-
16308: i veckan. Då söndagen normalt är veckovilodag, organisationerna möjligheter till anpassningar
16309: har den normala arbetstiden fördelats på sex i praktiken, genom vilka de svårigheter för-
16310: vardagar, av vilka arbetstiden en dag, vanligen kortningen av arbetstiden medfört för produk-
16311: lördagen, varit en timme kortare än övriga tioneo kan begränsas.
16312: dagar. Lagen om ändring av arbetstidslagen Förkortningen av arbetstiden har uppnåtts
16313: ( 713165) anger som ordinarie arbetstid högst genom överenskommelser mellan arbetsmark-
16314: 8 timmar i dygnet och 40 timmar i veckan. nadsorganisationerna. De inverkningar som den
16315: Arbetstiden kan på många olika sätt fördelas förkortade arbetstiden haft börjar synas klarast
16316: på vardagarna. Arbetas det 8 timmar om dagen när de nya arbetstidsregleringarna genomförts
16317: blir det två lediga dagar i arbetsveckan. Den allmänt på arbetsmarknaden, räknat från början
16318: nya arbetstidslagen möjliggör ordnande av den av år 1970, varvid övergången tili 40 timmars
16319: normala arbetstiden per vecka även så, att den arbetsvecka sker med stöd av lag. Härvid blir
16320: är i medeltal 40 timmar. det även möjligt att planera de åtgärder, som
16321: Enligt de överenskommelser rörande förkort- kan vara nödiga vid revision av stadgandena
16322: ningen av arbetstiden, som ingåtts med arbets- om arbetstiden på lördagar och dagar före helg.
16323: marknadens centralorganisationer, är i allmän- Ovanstående får jag vördsamt bringa Eder,
16324: het alla vardagar arbetsdagar under sådana Herr Talman, tili kännedom.
16325: Helsingfors den 21 maj 1969.
16326:
16327: Minister ]. E. Partanen.
16328: Kirj. ksm. n:o 99.
16329:
16330:
16331:
16332:
16333: Sinisalo: Kausalan virastotalon rakennustöiden aloittamisesta.
16334:
16335:
16336: Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16337:
16338: Iitin maalaiskunnan keskuspaikan Kausalan piiriasiamiehen, Mikkelin puhelinpiirin sekä
16339: virastotalokysymys on tullut vuosi vuodelta sairausvakuutustoimiston tarpeet.
16340: yhä tärkeämmäksi sen vuoksi, että edelleen Kausalan virastotalon rakennushankkeiden
16341: Kausalan posti ja poliisi toimivat suorastaan jouduttaminen olisi välttämätöntä myös Iitin
16342: ala-arvoisissa olosuhteissa. Myös verotoimiston vaikean työllisyyden vuoksi. Kesäkautena jat-
16343: nykyiset vuokratilat ovat osoittautuneet lisään- kuva työttömyys tulee kaiken todennäköisyy-
16344: tyneen henkilökuntatarpeen vuoksi liian pie- den mukaan vaikeutumaan jälleen ensi syksynä
16345: niksi. ja ensi talvikautena työn alle saatettavan vi-
16346: Iitin kunta on esittänyt eri yhteyksissä vaih- rastotalon rakentaminen voisi tuoda osaltaan
16347: toehtoja ko. rakennuksen tontiksi ja suoritta- lievennystä työttömyysvaikeuksiin, mikä myös
16348: nut myös näiden alueiden pohjatutkimuksia. korostaa asian kiireellisyyttä.
16349: Kunta ja maakuntaelimet ovat toistuvasti ko- Kaikkeen edellä sanotuun ja valtiopäiväjär-
16350: rostaneet rakennushankkeen kiiredlisyyttä. jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16351: Kausalan virastotalon suunnittelu on siirretty valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16352: kiireellisyysjärjestyksessä hankkeen toteutta- vaksi seuraavan kysymyksen:
16353: mista jouduttavaan ryhmään, jonka vuoksi
16354: suunnittelu olisi aloitettava välittömästi ja Millaisiin toimenpite1sun Hallitus
16355: hankkeen rahoittamiseen varattava tarvittavat aikoo ryhtyä Kausalan virastotalon
16356: määrärahat ensi vuoden tulo- ja menoarvioon. suunnittelun ja rakennustyön aloitta-
16357: Suunnittelussa tulisi ottaa huomioon myös mm. misen jouduttamiseksi?
16358: Iitin työnvälitystoimiston, kansaneläkelaitoksen
16359: Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1969.
16360:
16361: Taisto Sinisalo.
16362:
16363:
16364:
16365:
16366: E 647/69
16367: 2
16368:
16369:
16370:
16371:
16372: E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
16373:
16374: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa rastotalohankkeiden tonttikysymysten selvittä-
16375: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, miseksi. Rakennushallituksesta saadun tiedon
16376: olette kirjeellänne 6 päivältä toukokuuta 1969, mukaan Iitin virastotalon osalta on tutkittu
16377: n:o 536, lähettänyt valtioneuvoston asianomai- kolmea tonttia sekä suoritettu niillä pohjatut-
16378: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Taisto kimuksia. Sopivan tontin löytämistä vaikeuttaa
16379: Sinisalon tekemän seuraavan sisältöisen kysy- se, että po. virastotaloon on tarkoitus rakentaa
16380: myksen: tilat myös posti- ja lennätinlaitoksen laitesuo-
16381: jaa varten.
16382: "Millaisiin toimenp1te1sun Hallitus Rakennushallitus ei ole antanut puoltavaa ·
16383: aikoo ryhtyä Kausalan virastotalon lausuntoa ko. tonttiasiassa, eikä sopivaa tonttia
16384: suunnittelun ja rakennustyön aloitta- tätä rakennushanketta varten ole vielä saatu
16385: misen jouduttamiseksi?" valtion omistukseen. Tämän vuoksi po. raken-
16386: nushanketta ei ole voitu toistaiseksi ohjelmoida
16387: Vastauksena tähän kysymykseen esitän kun- eikä antaa rakennushallitukselle suunnittelu-
16388: nioittaen seuraavaa: kehoitusta.
16389: Iitin virastotalohanke siirrettiin virastotalo- Heti sen jälkeen kun Iitin virastotaloa var-
16390: jen rakentamisen kiireellisyysjärjestyksessä I ten on saatu sopiva tontti, suoritetaan raken-
16391: kiireellisyysryhmään kulkulaitosten ja yleisten nushankkeen ohjelmointi kulkulaitosten ja
16392: töiden ministeriön päätöksellä 6. 3. 1968 seitse- yleisten töiden ministeriössä ja annetaan suun-
16393: mäntoista muun virastotalohankkeen ohella. nittelukehoitus. Vasta tämän jälkeen voi halli-
16394: Tämän jälkeen kulkulaitosten ja yleisten töiden tus rythyä toimenpiteisiin rakennusmäärärahan
16395: ministeriö määräsi rakennushallituksen ryhty- saamiseksi valtion tulo- ja menoarvioon.
16396: mään toimenpiteisiin edellä tarkoitettujen Vi-
16397: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1969.
16398:
16399: Ministeri Viljo Virtanen.
16400: 3
16401:
16402:
16403:
16404:
16405: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16406:
16407: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen avsedda ämbetshusprojekten. Enligt byggnads-
16408: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- styrelsens uppgift har i fråga om ämbetshuset
16409: velse av den 6 maj 1969 nr 536 tili veder- i Iitti undersökts tre tomter samt utförts grun-
16410: börande medlem av statsrådet för avgivande undersökningar på dessa. Pinnandet av en
16411: av svar översänt följande av riksdagsman lämplig tomt försvåras av att avsikten är att
16412: Taisto Sinisalo ställda spörsmål: i ifrågavarande ämbetshus även bygga utrym-
16413: men för post- och telegrafstyrelsens skyddsrum
16414: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen för anläggningar.
16415: vidtaga för påskyndande av planeringen Byggnadsstyrelsen har icke givit förordande
16416: av och inledandet av byggnadsarbetet utlåtande i tomtärendet i fråga, och någon
16417: på ämbetshuset i Kausala?" lämplig tomt för detta byggnadsprojekt har
16418: ännu icke kunnat förvärvas i statens ägo. För-
16419: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt denskull har detta byggnadsprojekt tilis vidare
16420: anföra följande: icke kunnat programmeras och planeringsupp-
16421: Projektet angående ämbetshuset i Iitti över- maning angående det icke kunnat givas bygg-
16422: fördes i skyndsamhetsordningen för byggandet nadsstyrelsen.
16423: av ämbetshus tili 1 skyndsamhetsgruppen ge- Så snart en lämplig tomt erhållits för äm-
16424: nom ministeriets för kommunikationsväsendet betshuset i Iitti, kommer programmeringen av
16425: och allmänna arbetena beslut 6. 3. 1968 tili- byggnadsprojektet att verkställas i ministeriet
16426: sammans med sjutton andra ämbetshusprojekt. för kommunikationsväsendet och allmänna ar-
16427: Efter detta beordrade ministeriet för kommu- betena och planeringsuppmaning att givas.
16428: nikationsväsendet och allmänna arbetena bygg- Först efter detta kan regeringen vidtaga åtgär-
16429: nadsstyrelsen att vidtaga åtgärder för utred- der för observerande av byggnadsanslag i stats-
16430: ning av tomtfrågorna i samband med de ovan förslaget.
16431: Helsingfors den 31 maj 1969.
16432:
16433: Minister Viljo Virtanen.
16434: Kirj. ksm. n:o 100.
16435:
16436:
16437:
16438:
16439: Saarto ym.: Sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttö-
16440: myysajan eläketurvasta.
16441:
16442:
16443: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
16444:
16445: Työntekijäin eläkelakia samoin kuin lyhytai- kien työssäolovuosien ja niistä saadun ansion
16446: kaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläke- mukaan, eläketurvan menetys on näillä aloilla
16447: lakia on vuoden 1969 alusta lukien muutettu huomattavin, mutta epäkohta koskee myös
16448: siten, että eläketurva karttuu myös siltä ajalta, TEL-työsuhteita.
16449: jolloin edunsaaja saa avustusta valtakunnalli- Sairauden tai tapaturman aiheuttaman työ-
16450: sesta työttömyyskassasta. Työeläkelakien tämän kyvyttömyysajan eläketurva voisi karttua samo-
16451: korjauksen yhteydessä jäi kuitenkin eläketurvan jen perusteiden mukaan kuin työttömienkin
16452: karttumisen ulkopuolelle ryhmiä, joiden asema kohdalla. Sairausajan ansioksi laskettaisiin se
16453: on samanlainen kuin oli työttömienkin. Täl- ansio, joka työntekijällä oli ennen sairastumis-
16454: laisia ryhmiä ovat esimerkiksi sairauden tai taan ollessa työsuhteessa. Tällainen menettely
16455: tapaturman vuoksi työelämästä väliaikaisesti ei tuottaisi teknillisiä vaikeuksia myöskään elä-
16456: poissaolevat työntekijät. kelaitoksille.
16457: Eläketurvan menetys näiden ryhmien osalta Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
16458: on huomattava, sillä esimerkiksi vuonna 1968 tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
16459: sattui tilastojen mukaan kaikkiaan 172 300 tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16460: työtapaturmaa, ja maassamme on joka päivä vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16461: noin 24 000 työntekijää tapaturmien johdosta
16462: työkyvyttömänä. Erityisesti epäkohta koskee Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16463: LEL-työsuhteita, joissa tapaturmien tiheys on ryhtyä työntekijäin eläkelakien muutta-
16464: suuri. Rakennus-, metsä- ja maatalous- sekä miseksi siten, että eläke-etuus karttuisi
16465: satamatöissä myös sairastuvuus on työolosuh- myös silloin, kun työntekijä sairauden
16466: teitten vuoksi yleistä. Kun lyhytaikaisissa työ- tai tapaturman vuoksi on työhön kyke-
16467: suhteissa työskentelevien eläke määräytyy kaik- nemätön?
16468: Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1969.
16469:
16470: Vei~ko Saarto. Paavo Lagerroos. Pekka Salla.
16471:
16472:
16473:
16474:
16475: E 593/69
16476: 2
16477:
16478:
16479:
16480:
16481: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
16482:
16483: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa loin asianomaisella on oikeus saada eläkettä.
16484: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Eläkettä karttuu myös silloin, kun työntekijällä
16485: olette kirjeellänne 6 päivältä toukokuuta 1969 periaatteessa on oikeus saada eläkettä, mutta
16486: n:o 537 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- hänen tapaturma- tai liikennevakuutuslain mu-
16487: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Veikko kainen korvauksensa yhteensovitulksen johdosta
16488: Saarron ym. tekemän, seuraavan sisältöisen poistaa varsinaisen työeläkkeen. Työkyvyttö-
16489: kysymyksen: myyden ajalta jää eläkeoikeus karttumatta siis
16490: vain silloin, kun kysymyksessä on lyhytaikainen,
16491: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo alle vuoden kestävä työkyvyttömyys. Lyhytai-
16492: ryhtyä työntekijäin eläkelakien muutta- kaisissakin työkyvyttömyystapauksissa eläketur-
16493: miseksi siten, että eläke-etuus karttuis1 va karttuu työkyvyttömyysaikana, ellei työsuhde
16494: myös silloin, kun työntekijä sairauden katkea. Edellä sanotusta seuraa, että työkyvyt-
16495: tai tapaturman vuoksi on työhön kyke- tömyysaikojen vaikutus eläkkeen määrää alen-
16496: nemätön?" tavana jää yleensä vähäiseksi.
16497: Asian tutkiminen on valtioneuvoston vuonna
16498: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- 1968 asettaman eläkejärjestelmäkomitean tehtä-
16499: taen seuraavaa: vänä ja tulee sosiaali- ja terveysministeriö ko-
16500: Työeläkelakien mukaan lasketaan eläkkeeseen mitean ehdotuksen valmistuttua saattamaan
16501: oikeuttavaksi palvelusajaksi myös se aika, jol- asian Hallituksen käsiteltäväksi.
16502: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1969.
16503:
16504: Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
16505: 3
16506:
16507:
16508:
16509:
16510: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
16511:
16512: I det syfte 3 7 § 1 mom. anger har Ni, Herr pension, men ersättningen som han erhåller
16513: Talman, med Eder skrivelse av den 6 maj enligt lagen om olycksfallsförsäkring eller lagen
16514: 1969 nr 537 tili vederbörande medlem av om trafikförsäkring genom sammanjämkning
16515: statsrådet för avgivande av svar översänt föl- föranleder att hans egentliga arbetspension bort-
16516: jande av riksdagsman Veikko Saarto m fl. faller. Under tiden för oförmåga tili arhete
16517: ställda spörsmål: upphör alltså pensionsrätten att tillväxa endast
16518: i det fall då fråga är om kortvarig, under
16519: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen mindre än ett års tid fortgående arbetsoför-
16520: vidtaga för ändring av lagen om pension måga. Ä ven i kortvariga invaliditetsfall tili-
16521: för arbetstagare sålunda, att pensions- växer pensionsskyddet under tiden för arbets-
16522: förmånen skulle tiliväxa även då ar- oförmåga, om arbetsförhållandet icke avbrytes.
16523: betstagare på grund av sjukdom eller Av det ovanstående följer, att invaliditetstider-
16524: olycksfall är oförmögen tili arbete?" nas inverkan såsom en pensionen minskande
16525: faktor i allmänhet är rätt ringa.
16526: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt Den av statsrådet år 1968 tilisatta pensions-
16527: anföra följande: systemkommitten har tili uppgift att undersöka
16528: Enligt arbetspensionslagarna räknas såsom denna sak, och så snart kommittens förslag
16529: tili pension herättigande tjänstgöringstid också blivit färdigt kommer social- och hälsovårds-
16530: den tid under viiken vederbörande är berätti- ministeriet att överlämna saken tili Regeringens
16531: gad att erhålla pension. Pension inflyter också behandling.
16532: då arbetstagare i princip har rätt att erhålla
16533: Helsingfors den 30 maj 1969.
16534:
16535: Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
16536: Kirj. ksm. n:o 101.
16537:
16538:
16539:
16540:
16541: A. Salo: Toimenpiteistä erään Jyväskylän yliopiston opiskelijan
16542: opinto-oikeuden epäämisen johdosta.
16543:
16544:
16545: E d u s k: u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16546:
16547: Jyväskylän yliopiston kasvatus- ja yhteiskun- vastaus antaa aihetta arvosteluun, koska nor-
16548: tatieteellisen tiedekunnan professori Faina Jyr- matiivisen käyttäytymisen salliminen arvostelu-
16549: kilä eväsi kasvatustieteen ylioppilas Matti Sih- perusteeksi ei voine olla hyväksyttävää, vaikka
16550: tolta rangaistustoimenpiteenä sosiologian opin- kyse olisikin suullisesta esityksestä. Ihmetystä
16551: to-oikeuden. Lisäksi on mainittua professoria herättää myös se, ettei tiedekunta sen parem-
16552: syytetty seminaarien osanottajien jatkuvasta min kuin rehtorin virastokaan näytä todella
16553: uhkaamisesta erottamisella, omavaltaisesta tut- tutkineen kantelun kaikkia kohtia käyttämällä
16554: kintovaatimusten muuttamisesta sekä normatii- kaikkea sille tarjottua todistusmateriaalia.
16555: visen käyttäytymisen pitämisestä opiskelijoiden Koska Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta,
16556: seminaariesiteimien arvosteluperusteena. kuten edellisestä ilmenee, ei ole saanut kante-
16557: Sihton tapauksessa opiskelijat turvautuivat Iuunsa tyydyttävää ja perusteltua vastausta sen
16558: lain heille suomaan muutoksenhakuoikeuteen paremmin tiedekunnalta kuin rehtorin virastol-
16559: kääntymällä kahdesti tiedekunnan puoleen. takaan, pyysi ylioppilaskunta opetusministe-
16560: Kun perusteltua vastausta ei tullut, saattoivat riötä puuttumaan asiaan. Opetusministeriö ei
16561: opiskelijat asian rehtorin viraston ratkaista- ole kuitenkaan tähän mennessä ryhtynyt mi-
16562: vaksi. hinkään toimenpiteisiin, eikä antanut ylioppi-
16563: Rehtorin virasto ilmoitti, ettei opettajalla laskunnalle minkäänlaista vastausta.
16564: ole oikeutta evätä opiskelijan opinto-oikeutta Edellä mainitun perusteella ja valtiopäiväjär-
16565: eikä se pitänyt oikeana menettelytapaa, jonka jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
16566: mukaan opetustilaisuudesta poisjäänyt henkilö valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16567: saisi jatkaa kyseisiä opintoja vasta 10 vuoden vaksi seuraavan kysymyksen:
16568: kuluttua.
16569: Jyväskylän yliopistosta annetussa asetuksessa Tietääkö Hallitus, että opetusminis-
16570: on säännelty niin opettajien, opiskelijoiden teriö ei ole ryhtynyt Jyväskylän yliopis-
16571: kuin virkamiestenkin oikeudet ja velvollisuu- ton ylioppilaskunnan pyynnöstä huo}i...
16572: det. Tästä huolimatta tiedekunta ei puuttunut matta minkäänlaisiin toimenpiteisiin yli-
16573: em. kanteluun millään tavoin, joten sen on opiston tiedekunnan ja rehtorin vir5'
16574: katsottava laiminlyöneen Jyväskylän yliopisto- ton ns. Sihton tapauksesta tehtyyn km-<
16575: asetuksen 24 § :n mukaisen velvollisuutensa, teluun antamien vastausten johdosta.
16576: eikä se myöskään puuttunut saman pykälän ja jos tietää,
16577: 3-kohdan ylitykseen, vaan hyväksyi professori mitä Hallitus aikoo tehdä tämän lai-
16578: Jyrkilän vastauksen. Myös rehtorin viraston minlyönnin korjaamiseksi?
16579: Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1969.
16580:
16581: Arvo Salo.
16582:
16583:
16584:
16585:
16586: E 619/69
16587: 2
16588:
16589:
16590:
16591:
16592: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16593:
16594: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- ylioppilas Syrjäsen kirjelmän perusteella täs-
16595: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- mentänyt ja muuttanut määräyksiä, jotka kos-
16596: hemies, olette kirjeellänne n:o 538 6 päivältä kevat sosiologian opiskelua. Kasvatus- ja yh-
16597: toukokuuta 1969 lähettänyt valtioneuvoston teiskuntatieteiden tiedekunta on kokouksessaan
16598: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- 26. 4. 1968 äänestyksen jälkeen päättänyt hy-
16599: taja A. Salon tekemän seuraavan sisältöisen väksyä professori Jyrkilän vastineen, ryhty-
16600: kysymyksen: mättä muihin toimenpiteisiin.
16601: Tiedekunnan tekemän päätöksen jälkeen ovat
16602: "Tietääkö Hallitus, että opetusminis· kasvatustieteen ylioppilas Mikko Pyhälä ym.
16603: teriö ei ole ryhtynyt Jyväskylän yliopis- lähettäneet Jyväskylän yliopiston rehtorinviras-
16604: ton ylioppilaskunnan pyynnöstä huoli- tolle kantelukirjelmän, jossa he ovat esittäneet
16605: matta minkäänlaisiin toimenpiteisiin yli- samat seikat kuin kandidaatti Perälän ja yliop-
16606: opiston tiedekunnan ja rehtorin viras- pilas Syrjäsen tiedekunnalle jättämässä kirjel-
16607: ton ns. Sihton tapauksesta tehtyyn kan- mässä. Tämän lisäksi on kirjelmässä mainittu,
16608: teluun antamien vastausten johdosta, että professori Jyrkilä on ilmoittanut käyttä-
16609: ja jos tietää, vänsä cuni laude seminaarissa arvosteluperus-
16610: mitä Hallitus aikoo tehdä tämän lai- teina mm. normatiivista käyttäytymistä, johon
16611: minlyönnin korjaamiseksi?" mm. kuuluvat puhtaus, siisteys ja täsmällisyys.
16612: Rehtorinvirasto on 22. 10. 1968 antamas-
16613: Vastauksena kysymykseen saan kunnioittaen saan päätöksessä todennut, että kasvatus- ja
16614: esittää seuraavaa: yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan hyväksy-
16615: mällä professori Paina Jyrkilän vastineen on
16616: Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on hel- katsottava todenneen, ettei sen antamia ope-
16617: milmun 10 päivänä 1969 opetusministeriölle tukseen liittyviä määräyksiä ole rikottu. .Pää-
16618: toimittanut kirjelmän, josta ilmenee seuraavaa: töksessä todetaan edelleen, että yliopiston opet-
16619: Kasvatustieteen ylioppilas Matti Sihto on tajalla ei ole oikeutta evätä opiskelijan opinto-
16620: Jyväskylän yliopiston kasvatus- ja yhteiskunta- oikeutta, että menettelytapaa, jonka mukaan
16621: tieteelliselle tiedekunnalle 29. 3. 1968 jättä- opetustilaisuudesta pois jäänyt henkilö saisi jat-
16622: mässään kirjelmässä esittänyt, että sosiologian kaa kyseisiä opintojaan vasta kymmenen vuo-
16623: professori Paina Jyrkilä rangaistustoimenpitee- den kuluttua ei ole pidettävä oikeana sekä että
16624: nä on evännyt häneltä sosiologian opinto-oikeu- normatiivisen käyttäytymisen pitämistä opetuk-
16625: den. Ylioppilas Sihto on pyytänyt tiedekuntaa sen arvosteluperusteena voitaneen pitää hyväk-
16626: harkitsemaan toimenpiteen oikeudenmukai- syttävänä ainoastaan poikkeustapauksissa ( ta-
16627: suutta. Samana päivänä ovat humanististen tie- paukset, joihin osana liittyy ulkonainen esiinty-
16628: teiden kandidaatti Veli Perälä ja ylioppilas minen, esimerkiksi seminaariesitelmä) sekä että
16629: Mikko Syrjänen jättäneet tiedekunnalle kirjel- kirjelmän muut kohdat ovat joko puhtaasti tie-
16630: män, jossa he mainitun Sihdon opinto-oikeuden dekunnan päätettävissä olevia tai muuten luon-
16631: eväämisen lisäksi ovat kiinnittäneet tiedekun- teeltaan sellaisia, ettei rehtorinviraston ole tar-
16632: nan huomiota eräisiin muihin professori Jyrki- peen kiinnittää niihin huomiota. Rehtorinvi-
16633: län opetustoimintaan liittyviin seikkoihin. Tä- rasto on päättänyt saattaa edelläolevan profes-
16634: män kirjelmän johdosta on professori Jyrkilä sori Paina Jyrkilän, kantelun tekijöiden ja kas-
16635: antanut tiedekunnalle kirjallisen vastineen, vatus- ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan
16636: jossa hän on kieltänyt evänneensä ylioppilas tietoon, samalla katsoen, ettei kantelu anna ai-
16637: Sihdolta sosiologian opinto-oikeuden. hetta enempiin toimenpiteisiin.
16638: Vastineessaan on professori Jyrkilä myöskin Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on ope-
16639: ilmoittanut, että hän on kandidaatti Perälän ja tusministeriölle toimittamassaan kirjelmässä il-
16640: 3
16641:
16642: moittanut pitävänsä tiedekunnan ja rehtorinvi- hallintoa sisäisissä as1o1ssaan sekä että yliopis-
16643: raston päätöksiä epätyydyttävinä. Kirjelmässä tot itse huolehtivat opetuksen valvonnasta ja
16644: viitataan myös muihin ylioppilaskunnan tietoon ryhtävät toimenpiteisiin toiminnassaan esiinty-
16645: tulleisiin professori Paina Jyrkilän opetustoi- vien ristiriitojen selvittämiseksi.
16646: mintaan liittyviin väärinkäytöksinä pidettyihin Ylioppilaskunnan kirjelmän johdosta on ope-
16647: seikkoihin, niitä kuitenkaan tarkemmin määrit- tusministeriössä parhaillaan harkittavina vastai-
16648: telemättä. suudessakin käyttökelpoisia toimenpiteitä tä-
16649: Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on kir- mänkaltaisten ristiriitojen käsittelemiseksi ja
16650: jelmässään pyytänyt, että opetusministeriö an- korjaamiseksi, joilla samalla voitaisiin taata oi-
16651: taisi Jyväskylän yliopistolle kaikkien tiedekun- keusturvaa ja työrauhaa sekä opiskelijoille että
16652: tien tietoon ja noudatettavik.si ohjeet siitä, mi- opettajille. Opetusministeriö tulee lähiaikoina
16653: ten Jyväskylän yliopistoa koskevaa asetusta ko. lähettämään asiaa koskevan kirjeen Jyväskylän
16654: kohdin on tulkittava, että opetusministeriö oi- yliopistolle.
16655: kaisisi tapahtuneet väärinkäytökset sekä että Eduskunnan oikeusasiamies on 13. 5. 1969
16656: ministeriö huolehtisi siitä, että sosiologian ope- antamallaan päätöksellä Matti Louekosken Suo-
16657: tus saatetaan asianmukaiseksi Jyväkylän yli- men Ylioppilaskunnan liiton pääsihteerinä hä-
16658: opistossa ja että yhteiskunnan varoja käytettäi- nelle lähettämästä kirjoituksesta liitteineen saa-
16659: siin tarkoituksenmukaisella tavalla. tavan selvityksen perusteella todennut, että
16660: Ylioppilaskunnan kirjelmässä esitettyjen asi- professori Paina Jyrkilä ei ole estänyt Matti
16661: oiden selvittämiseksi kävivät v.t. hallitussihtee- Sihtoa eikä ketään muutakaan jatkamasta tai
16662: rit Markku Linna ja Ulla Lång 28. 3. 1969 loppuunsaattamasta opintojaan ja etteivät Jy-
16663: opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeosaston väskylän yliopiston viranomaiset ole asiassa
16664: osastopäällikön pyynnöstä henkilökohtaisia kes- käyttäneet väärin niille kuuluvaa harkintaval-
16665: kusteluja m.m. professori Paina Jyrkilän, Jy- taa eivätkä menetelleet muullakaan tavoin lain-
16666: väskylän yliopiston rehtorin Ilppo Simo Louhi- vastaisesti tahi virheellisesti. Eduskunnan oi-
16667: vaaran ja Jyväskylän ylioppilaskunnan edusta- keusasiamies on edelleen todennut, että hänen
16668: jien kanssa. virkatehtäviinsä ei kuulu puuttua siihen ope-
16669: Opetusministeriö pitää tärkeänä, että Jyväs- tusministeriön tutkittavaksi saatettuun kysy-
16670: kylän yliopisto samoinkuin muutkin valtion mykseen, vastaako sosiologian opetus Jyväsky-
16671: yliopistot ylläpitävät niille laissa säädettyä itse- län yliopistossa sille asetettavia vaatimuksia.
16672: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1969.
16673:
16674: Opetusministeri Johannes Virolainen.
16675: 4
16676:
16677:
16678:
16679:
16680: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16681:
16682: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen logi. I genmälet har professor Jyrkilä även
16683: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse meddelat, att hon på grund av kandidaten
16684: av den 6 maj 1969 nr 538 till vederbörande Peräläs och studeranden Syrjänens skrivelse
16685: medlem av statsrådet för avgivande av svar har preciserat och ändrat föreskrifterna be-
16686: övers&flt följande av riksdagsman A. Salo ställ- träffande studierna i sociologi. Pedagogiska
16687: da spörsmål: och samhällsvetenskapliga fakulteten har vid
16688: möte den 26. 4. 1968 efter omröstning be-
16689: "Är Regeringen medveten om att slutat godkänna professor Jyrkiläs genmäle
16690: undervisningsministeriet trots stu- utan att vidtaga några andra åtgärder.
16691: dentkårens vid Jyväskylä universitet Efter fakultetens beslut har pedagogiestu-
16692: begäran icke har vidtagit några åtgärder deranden Mikko Pyhälä m.fl. tili rektorsäm-
16693: med anledning av de svar, som uni- betet vid Jyväskylä universitet insänt ett klago-
16694: versitetets fakultet och rektorsämbetet mål, i vilket de framfört samma omständig-
16695: givit på det klagomål, vilket gjorts be- heter, som i kandidaten Peräläs och studeran-
16696: träffande det s.k. fallet Sihto, och om den Syrjänens till fakulteten ingivna skrivelse.
16697: så är fallet, Därutöver har i klagomålet nämnts, att pro-
16698: vad ämnar Regeringen göra för att fessor Jyrkilä meddelat, att hon vid cum laude
16699: avhjälpa denna försummelse?" seminariet såsom bedömningsgrunder bl.a. an-
16700: vänder normativt beteende, tili vilket bl.a.
16701: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- hör renhet, snygghet och punktlighet.
16702: samt framföra följande: Rektorsämbetet har i sitt den 22. 10. 1968
16703: Studentkåren vid Jyväskylä universitet har givna beslut konstaterat, att pedagogiska och
16704: den 10 februari 1969 tili undervisningsminis- samhällsvetenskapliga fakulteten genom att
16705: teriet överstyrt en skrivelse, varur framgår godkänna professor Faina Jyrkiläs genmäle,
16706: följande: bör anses ha konstaterat, att dess föreskrifter
16707: Pedagogiestuderanden Matti Sihto har i en rörande undervisningen icke har överträtts.
16708: skrivelse, som han den 29. 3. 1968 lämnat tili I beslutet konstateras vidare, att universitetets
16709: pedagogiska och samhällsvetenskapliga fa- lärare icke har rätt att fråntaga studeranden
16710: kulteten framhållit, att professom i sociologi hans studierätt, att ett förfaringssätt enligt
16711: Faina Jyrkilä såsom straffåtgärd har fråntagit vilket en person, som uteblivit från undervis-
16712: honom rätten att studera sociologi. Studeran- ningstilifälle skulle få fortsätta ifrågavarande
16713: den Sihto har anhållit, att fakulteten måtte studier först efter tio års förlopp, icke skall
16714: pröva ådgärdens rättsenlighet. Samma dag har anses riktigt samt att normativt beteende såsom
16715: kandidaten i de humanitiska vetenskapema bedömningsgrund vid undervisningen torde
16716: Veli Perälä och studeranden Mikko Syrjänen böra anses godtagbart endast i undantagsfall
16717: tili fakulteten ingivit en skrift, där de, för- ( fall till vilka ansluter sig yttre uppträdande,
16718: utom vid fråntagandet av nämnda Sihtos stu- tili exempel seminarieföredrag) samt att de
16719: dierätt, har fäst fakultetens uppmärksamhet övriga punktema i skrivelsen helt faller inom
16720: vid vissa andra omständigheter i anslutning området för det, som fakulteten besluter om
16721: till professor Jyrkiläs undervisningsverksamhet. eller annars tili sin natur är sådana, att det
16722: Med anledning av denna skrivelse har pro- icke är nödigt, att rektorsämbetet fäster av-
16723: fessor Jyrkilä tili fakulteten ingivit ett skrift- seende vid dem. Rektorsämbetet har beslutat
16724: ligt genmäle, där hon fömekat, att hon skulle att bringa ovanstående till professor Faina
16725: ha fråntagit Sihto hans rätt att studera socio- Jyrkiläs, klagandenas och pedagogiska och
16726: 5
16727:
16728: samhällsvetenskapliga fakultetens kännedom, statliga universitet upprätthåller den själv-
16729: och har samtidigt ansett, att klagomålet icke styrelse i inre angelägenheter, som stadgats
16730: föranleder ytterligare åtgärder. i lag samt att universiteten själva sörjer för
16731: Studentkåren vid Jyväskylä universitet har övervakningen av undervisningen och vidtar
16732: i sin till undervisningsministeriet ingivna skri- åtgärder för att utreda de konflikter, som yp-
16733: velse uppgivit, att den anser, att fakultetens par sig i deras verksamhet.
16734: och rektorsämbetets beslut icke är tillfredsstäl- Med anledning av studentkårens skrivelse
16735: lande. I skrivelsen hänvisas även tili andra överväges i undervisningsministeriet som bäst
16736: såsom missbruk betraktade omständigheter, också i framtiden användbara åtgärder för
16737: vilka kommit tili studentkårens kännedom handläggning och avhjälpande av dylika kon-
16738: utan att dessa dock närmare preciseras. flikter, genom vilka åtgärder man samtidigt
16739: Studentkåren vid Jyväskylä universitet har skulle kunna garantera rättsskydd och arbets-
16740: i sin skrivelse anhållit, att undervisningsmi- ro både för de studerande och för lärarna.
16741: nisteriet för Jyväskylä universitet tili alla fakul- Undervisningsministeriet kommer inom en
16742: teters kännedom måtte utfärda direktiv om nära framtid att sända ett brev härom till
16743: huru förordningen om Jyväskylä universitet Jyväskylä universitet.
16744: skall toikas i ifrågavarande punkter, att un- Riksdagens justitieombudsman har genom
16745: dervisningsministeriet måtte avhjälpa de skedda beslut den 13. 5. 1969 på grund av den ut-
16746: missbruken samt att ministeriet måtte om- redning, som erhållits ur den skrivelse jämte
16747: besörja, att undervisningen i sociologi blir bilagor, som Matti Louekoski i sin egenskap
16748: sakenlig vid Jyväskylä universitet och att sam- av generalsekreterare för Finlands Student-
16749: hällets medel användes på ett ändamålsenligt kårers Förbund tilisänt honom, konstaterat,
16750: sätt. att professor Faina Jyrkilä icke har hindrat
16751: För att utreda de omständigheter, som fram- Matti Sihto eller någon annan att fortsätta
16752: lagts i studentkårens skrift har t.f. regerings- eller fullföja sina studier och att Jyväskylä
16753: sekreterarna Markku Linna och Ulla Lång den universitets myndigheter icke har missbrukat
16754: 28. 3. 1969 på uppdrag av avdelningschefen sin prövningsrätt i ärendet och icke heller på
16755: vid undervisningsministeriets högskole- och annat sätt förfarit lagstridigt eller felaktigt.
16756: vetenskapsavdelning personligen samtaiat med Riksdagens justitieombudsman har vidare kon-
16757: bl.a. professor Faina Jyrkilä, rektorn vid Jy- staterat, att det icke hör tili hans tjänsteåliggan-
16758: väskylä universitet Ilppo Simo Louhivaara den att taga ställning tili frågan om undervis-
16759: och representanter för studentkåren vid Jyväs- ningen i sociologi vid Jyväskylä universitet
16760: kylä universitet. motsvarar de krav, som bör ställas därpå, vii-
16761: Undervisningsministeriet anser det viktigt, ken fråga har förelagts undervisningsministeriet
16762: att Jyväskylä universitet liksom även övriga för prövning.
16763: Helsingfors den 30 maj 1969.
16764:
16765: Undervisningsminister Johannes Virolainen.
16766:
16767:
16768:
16769:
16770: E 619/69
16771: Kirj. ksm. n:o 102.
16772:
16773:
16774: Mäkelä ym.: Käytännöllis-teknisestä opetuksesta peruskoulun
16775: yläasteella.
16776:
16777: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16778:
16779: Peruskoulun opetussuunnitelmakomitea on Nyt tehty ratkaisu, missä käsityön opiskelu
16780: jättänyt opetusministeriölle peruskoulun tunti- on yläasteella kytketty valionaisena yhteen toi-
16781: jakoa koskevan esityksen 30. 4. 1969. Komi- sen pakollisen kielen lisäkurssin kanssa, aiheut-
16782: tea on tehnyt ravkaisunsa niiden ohjeiden pe- taa sen, etteivät luokioon pyrkivät (n. 60-
16783: rusteella, mitkä opetusministeriön tätä varten 70 % oppilasmäärästä) pysty riittävästi valitse-
16784: asettama toimikunta on antanut. Tuntijak~ maan tätä esteettisesti, taloudellisesti ja tekni-
16785: ratkaisu on aiheuttanut mm. käsityön siirtämi- sesti valmentavaa, kuluttajakasvatuksenkin kan-
16786: sen peruskoulun yläasteella kaikille oppilaille nalta tärkeää oppiainetta. Uudesta oppivelvolli-
16787: yhteisistä eli pakollisista aineista valinnaiseksi suuskoulusta on vaarassa tulla nykyistä keski-
16788: oppiaineeksi. kouluakio teoreettisempi.
16789: Opetusministeriön työryhmän päätöstä rajoit- Opetussuunnitelmakomitean ehdotuksen mu-
16790: taa pakollisten aineiden tuntimäärää tiettyyn kaisesti työt ja pojat ovat myös erilaisessa ase-
16791: rajaan, mikä aiheuttaa joidenkin aineiden siir- massa opetuksen järjestelyyn nähden. Pojille
16792: tämisen kokonaan valinnaisaineiden puolelle, on kotitalous on pakollisena yhden, tytöille kahden
16793: perusteltu mm. sillä, että "kognitiivisten tavoit- kouluvuoden aikana, kun taas pojilla on pakol-
16794: teiden ylikorostamisella ei saa vaarantaa oppi- lisena käsityötä yhden, tytöillä ei yhdenkään
16795: laan tervettä psyykkistä kehitystä, vaan oppi- kouluvuoden aikana peruskoulun yläasteella.
16796: laalle on varattava riittävästi mahdollisuuksia Peruskoulun tuntijakoa laadittaessa ei edellä
16797: mm. luovaan toimintaan. Tällöin on erityisesti esitetyissä suunnitelmissa ole siis otettu huo-
16798: pyrittävä käyttämään hyväksi niitä mahdolli- mioon Eduskunnan toivomuksia peruskoulun
16799: suuksia, joita varsin huomattava ainevalinta opetuksen järjestämiseksi.
16800: tarjoaa." Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
16801: Käsityön sijoitamista valinnaisaineisiin työ- tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
16802: ryhmä perustelee ensinnäkin sillä, että käsityötä me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
16803: on opiskeltu peruskoulun ala-asteella kuuden tattavaksi seuraavan kysymyksen:
16804: vuoden ajan ja toiseksi sillä, että se on erittäin
16805: suosittu valionainen aine ja oppilaat tulevat il- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
16806: meisesti valitsemaan sitä opinto-ohjelmaansa sii- peruskoulun opetussuunnitelmakomitea
16807: näkin tapauksessa, että se on valinnainen. on jättänyt opetusministeriölle 3. 4.
16808: Miksi siitä, että oppilaat ovat olleet käsityöstä 1969 ehdotuksen, jossa käytännöllis-
16809: niin kiinnostuneita, että ovat halunneet ottaa tekninen opetus on jokseenkin täysin
16810: sitä valinnaiseksikin pakollisten lisäksi, rangais- laiminlyöty ja jonka mukaan peruskou-
16811: taan aineen asemaa huonontamalla? Eiköhän lun yläasteesta ollaan tekemässä liian
16812: oppilaiden harrastus käsityöhön ole vahvistu- teoreettinen ja siten monille lapsille yli-
16813: nut nimenomaan juuri yläasteen pakollisilla voimainen, ja jos on,
16814: käsityötunneilla, kun aineen mahdollisuudet mitä Hallitus aikoo tehdä tämän <1Pä-
16815: ovat avautuneet oppilaille aivan toisella tavalla kohdan korjaamiseksi?
16816: kuin ala-asteen opetuksessa.
16817: Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1969.
16818:
16819: Uljas Mäkelä. Aune Salama. Aulis Juvela.
16820: Pirkko Aro. Margit Borg-Sundman. Reino Breilin.
16821: Katri-Helena Eskelinen. Anna-Liisa Linkola. Arvo Salo.
16822: Ale Holopainen. Aili Siiskonen.
16823: E 592/69
16824: 2
16825:
16826:
16827:
16828:
16829: Ed u s kun n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
16830:
16831: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa 1969 täydentänyt peruskoulun opetussuunnitel-
16832: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, makomitean toimeksiautoa siten, että komitean
16833: olette kirjeellänne 6 päivältä toukokuuta 1969 tuli huhtikuun 30 päivään 1969 mennessä saada
16834: n:o 539 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- valmiiksi ehdotuksensa peruskoulun tuntijaoksi,
16835: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Uljas joka peruskoulun yläasteen osalta oli laadittava
16836: Mäkelän ym. tekemän seuraavan sisältöisen siten, että oppilaiden kokonaisviikkotuntimäärä
16837: kysymyksen: kuusipäiväisessä viikossa on korkeintaan 33-35
16838: viikkotuntia ja että oppilaille yhteisten aineiden
16839: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että viikkotuntimäärä ei saa nousta korkeammaksi
16840: peruskoulun opetussuunnitelmakomitea kuin 26-28 viikkotuntia. Näiden kokonais-
16841: on jättänyt opetusministeriölle 3. 4. viikkotuntimäärien rajoissa on mahdollista va-
16842: 1969 ehdotuksen, jossa käytännöllis- rata peruskoulun yläasteen oppilaille tilaisuus
16843: tekninen opetus on jokseenkin täysin myös ainevalintaan edellä mainitun eduskunnan
16844: laiminlyöty ja jonka mukaan peruskou- lausuman mukaisesti.
16845: lun yläasteesta ollaan tekemässä liian Opetussuunnitelmakomitea on huhtikuun 30
16846: teoreettinen ja siten monille lapsille yli- päivänä 1969 jättänyt opetusministeriölle eh-
16847: voimainen, ja jos on, dotuksensa peruskoulun tuntijaoksi. Kun tämä
16848: mitä Hallitus aikoo tehdä tämän ~ä tuntijakoehdotus, jota myös kysymyksessä tar-
16849: kohdan korjaamiseksi?" koitetaan, ei kuitenkaan ollut koulujärjestelmän
16850: perusteista annetun lain ja komitean toimeksi-
16851: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- annon mukainen eikä siinä myöskään ollut riit-
16852: taen seuraavaa: tävästi otettu huomioon eduskunnan lausun-
16853: Koulujärjestelmän perusteista 26 päivänä maa ainevalintamahdollisuuksien varaamisesta
16854: heinäkuuta 1968 annetun lain (467/68) 5 §:n yläasteen oppilaille, opetusministeriö on touko-
16855: 3 momentin mukaan peruskoulun yläasteella kuun 12 päivänä 1969 palauttanut asian ope-
16856: opetetaan kaikille oppilaille yhteisiä aineita, tussuunnitelmakomitealle ja kehottanut komi-
16857: joiden oppimäärät voivat olla erilaisia, sekä teaa viipymättä laatimaan toimeksiannon mukai-
16858: valinnaisia aineita. Siitä, mitkä aineet tulevat sen ehdotuksen peruskoulun tuntijaoksi. Komi-
16859: olemaan oppilaille pakollisia ja mitkä valinnai- tean uusi ehdotus ei vielä ole opetusminis-
16860: sia, säädetään lain 6 § :n 1 momentin mukaan teriöön saapunut.
16861: asetuksella. Vastauksessaan hallituksen esityk- Kaikille peruskoulun yläasteen oppilaille pa-
16862: seen laiksi koulujärjestelmän perusteista edus- kollisten aineiden ja valinnaisaineiden kokonais-
16863: kunta on lisäksi lausunut, että yhtenäiskoulun tuntimääristä samoin kuin siitä, mitkä aineet
16864: periaatteiden toteuttamiseksi ottaen huomioon ovat kaikille yläasteen oppilaille yhteisiä ja
16865: oppilaiden erilaiset lahjat ja taipumukset, tulee mitkä valinnaisia, tullaan aikanaan säätämään
16866: peruskoulun yläasteella kaikille oppilaille yhteis- asetuksella. Tällöin tullaan ottamaan huomioon
16867: ten (pakollisten) aineiden viikkotuntien määrä koulujärjestelmän perusteista annetun lain sään-
16868: rajoittaa sellaiseksi, että oppilailla säilyy mah- nökset ja eduskunnan vastauksessa hallituksen
16869: dollisuus myös ainevalintaan. esitykseen laiksi koulujärjestelmän perusteista
16870: Vaitioneuvosto onkin maaliskuun 13 päivänä esitetyt lausumat.
16871: Helsingissä toukokuun 30 päivänä 1969.
16872:
16873: Opetusministeri Johannes Virolainen.
16874: 3
16875:
16876:
16877:
16878:
16879: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16880:
16881: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen kommitten före den 30 april 1969 skulle fär-
16882: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- digställa sitt förslag tili grundskolans timindel-
16883: velse av den 6 maj 1969 nr 539 tili veder- ning, viiken i fråga om grundskolans högsta-
16884: börande medlem av statsrådet för avgivande av dium skulle utarbetas så, att totalantalet vecko-
16885: svar översänt följande av riksdagsman Uljas timmar för eleverna under en sexdagars vecka
16886: Mäkelä m. fl. ställda spörsmål: skulle vara högst 33-35 veckotimmar och
16887: att totalantalet veckotimmar i fråga om för alla
16888: "Är Regeringen medveten om att elever gemensamma ämnen icke skulle få över-
16889: kommitten för uppgörande av läroplan stiga 26-28 veckotimmar. Inom gränseroa för
16890: för grundskolan 30. 4. 1969 tili under- dessa toralantai veckotimmar är det möjligt att
16891: visningsministeriet överlämnat ett för- bereda eleveroa på grundskolans högstadium
16892: slag i vilket den praktisk-tekniska un- tillfälle också tili ämnesval i enlighet med
16893: dervisningen i det närmaste helt för- riksdagens ovan nämnda uttalande.
16894: summats och enligt vi1ket grundskolans Kommitten för uppgörande av läroplan för
16895: högstadium håller på att göras alltför grundskolan överlämnade den 30 april 1969 tili
16896: ·teoretiskt och sålunda övermäktigt för undervisningsministeriet sitt förslag tili grund-
16897: många barn, och om så är fallet, skolans timindelning. Då detta förslag tili tim-
16898: vad ämnar Regeringen göra för av- indelning, vilket även avses i spörsmålet, emel-
16899: hjälpande av detta missförhållande?" lertid icke var i överensstämmelse med lagen
16900: om grunderna för skolsystemet och kommittens
16901: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt uppdrag, och i detsamma icke heller hade i
16902: anföra följande: tiliräcklig utsträckning beaktats riksdagens ut-
16903: Enligt 5 § 3 mom. lagen den 26 juli 1968 talande angående reservering av möjligheter tili
16904: om grunderoa för skolsystemet ( 467/68) med- ämnesval för eleveroa på grundskolans hög-
16905: delas på grundskolans högstadium alla elever stadium, återsände undervisningsministeriet den
16906: undervisning i gemensamma ämnen, i vilka 12 maj 1969 ärendet tili kommitten för upp-
16907: lärokurserna får vara av olika omfattning, samt görande av läroplan för grundskolan med upp-
16908: därjämte i valfria ämnen. Angående vilka maning tili kommitten att ofördröjligen ut-
16909: ämnen som för eleveroa skall vara gemensamma arbeta ett med uppdraget överensstämmande
16910: och vilka valfria, skall i enlighet med lagens förslag tili grundskolans timindelning. Kom-
16911: 6 § 1 mom. stadgas genom förordning. I sitt mittens nya förslag har ännu icke kommit
16912: svar på regeringens proposition tili lag om undervisningsministeriet tili handa.
16913: grunderna för skolsystemet har riksdagen dess- Angående totalantalet timmar i alla för ele-
16914: utom uttalat, att för förverkligande av enhets- veroa på grundskolans högstadium gemensamma
16915: skolans principer bör med beaktande av elever- ämnen och valfria ämnen och angående vilka
16916: nas olika begåvning och anlag på grundskolans ämnen som för eleverna på högstadiet är ge-
16917: högstadium antalet veckotimmar i de för samt- mensamma och vilka valfria, kommer i sinom
16918: liga elever gemensamma ( obligatoriska) ämne- tid att stadgas genom förordning. Härvid kom-
16919: na begränsas så, att eleveroas möjlighet tili mer uppmärksamhet att fästas vid stadgandena
16920: ämnesval bibehålles. i lagen om grunderna för skolsystemet och ut-
16921: Statsrådet har också den 13 mars 1969 talandena i riksdagens svar på regeringens pro-
16922: kompletterat kommittens för uppgörande av position med förslag tili lag om grunderoa för.
16923: läroplan för grundskolan uppdrag sålunda, att skolsystemet.
16924: Helsingfors den 30 maj 1969.
16925: Undervisningsminister Johannes Virolainen.
16926: Kirj. ksm. n:o 103.
16927:
16928:
16929:
16930:
16931: Uusitalo ym.: Metsänhoitajien irtisanoutumisuhkan poistamisesta.
16932:
16933:
16934: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16935:
16936: Suomen Metsänhoitajaliitto ry. on joutunut den työllisyysvaikutus on kesällä noin 12 000
16937: turvautumaan järjestöllisien toimenpiteiden val- ja syksyllä yli 15 000 työntekijää. Metsäko-
16938: misteluun estääkseen eräiden metsätalouden neiden osalta työrauhan häiriintyminen ulot-
16939: keskeisiä virkoja hoitavien metsänhoitajien tuisi kesällä noin 400:aan ja syksyllä 800:aan
16940: palkkausperusteiden heikentämisen. Mikäli 1. koneeseen. Näillä urakoivat yrittäjät ja heidän
16941: 6. 1969 alkavaksi ilmoitettu metsänhoitajien muut työntekijät menettäisivät jälleen ansainta-
16942: irtisanoutuminen toteutuu, merkitsee se jo toi- mahdollisuuksia, jotka viime vuoden mene-
16943: sena kesänä peräkkäin metsätalouden häiriyty- tykset huomioon ottaen olisivat tässä vaiheessa
16944: mistä. Viime vuonna tähän vaikutti metsän- varsinkin urakoitsijain taloudellisen aseman
16945: parannuslain säädännässä tapahtunut viivästy- vuoksi välttämättömiä. Metsäkoneurakoitsijat
16946: minen ja nyt edellämainittujen metsänhoitajien edustavat maassamme työntekijäryhmää, jotka
16947: palkkojen alentamispyrkimykset. On jo nähtä- ovat itse omalla taloudellisella riskillä hankki-
16948: vissä, että sopimuksia urakoista ei ehditä ensi neet kalliita koneita ja rakentaneet siten itsel-
16949: kesän metsänparannustöistä tekemään, ellei leen työpaikat. Metsäkoneurakoitsijat toivovat
16950: metsänhoitajien irtisanoutumisen uhkaa voida valtiovallan kiireellisesti vaikuttavan siihen,
16951: poistaa ensi tilassa. Ratkaisun viivästyminen ettei maamme metsätaloudessa tapahdu sitä
16952: vaikeuttaa omilla koneilla toimivien koneura- pysähtymistä, mihin metsänhoitajien irtisanou-
16953: koitsijain toimintamahdollisuuksia, mistä syystä tuminen kiistämättömästi johtaisi, vaan metsä-
16954: metsäkoneurakoitsijat toivovat valtiovallan vä- talouden työt voitaisiin pitää jatkuvasti käyn-
16955: littömiä toimenpiteitä metsänhoitajien palk- nissä työntekijäin ja kansantalouden etujen mu-
16956: kausta koskevan kiistan järjestämiseksi. kaisesti.
16957: Metsänhoitajien irtisanoutuminen johtaa hy- Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
16958: vin nopeasti metsänparannustöiden vähentymi- 1 momentin perusteella esitämme kunnioitta-
16959: seen, mihin käsityksemme mukaan maallamme vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
16960: ei enää ole varaa. Lisäksi puutavaran hankinnat tattavaksi seuraavan kysymyksen:
16961: supistuvat varsinkin yksityismetsälain ja asutus-
16962: lain mukaisesti suoritettavien hakkuiden pii- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16963: rissä. Metsänviljely heikentyisi hetkellä, jolloin ryhtyä, ettei metsänhoitajien irtisanoutu-
16964: maa- ja metsätalouden keskinäisten suhteiden misuhka pääsisi häiritsemään normaalia
16965: muuttaminen edellyttäisi metsänviljelyn voimis- metsänparannustoimintaa ja siten aiheut-
16966: tamista. Kaikki edellä mainitut työalat ovat tamaan työttömyyttä metsäkoneurakoitsi-
16967: tällä hetkellä kansantaloudellisesti tärkeitä. Nii- joiden ja koko metsätalouden piirissä?
16968: Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1969.
16969:
16970: Eino Uusitalo. Veikko Savela.
16971: Mauno Mauno Pohjonen. T. Saloranta.
16972: Pentti Pekkarinen. Toivo Antila.
16973:
16974:
16975:
16976:
16977: E 597/69
16978: 2
16979:
16980:
16981:
16982:
16983: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16984:
16985: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa päämetsänhoitajaa ja 14 metsänparannuspiirin
16986: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, päämetsänhoitajaa.
16987: olette kirjeellänne 6 päivältä toukokuuta 1969 Maatalousministeriö on käydyissä neuvotte-
16988: n:o 542 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- luissa pyrkinyt kaikkia osapuolia tyydyttävään,
16989: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eino metsälautakunnista annetun lain 12 §:n 2 mo-
16990: Uusitalon ym. tekemän seuraavan sisältöisen mentin mukaiseen tulokseen, jolloin toimihen-
16991: kysymyksen: kilöiden palkkaetujen perusteet eivät muiden
16992: kuin lain voimaan tullessa entisiä tehtäviään
16993: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo vastaaviin tehtäviin keskusmetsälautakunnassa
16994: ryhtyä, ettei metsänhoitajien irtisanoutu- tai piirimetsälautakunnassa siirtyvien toimihen-
16995: misuhka pääsisi häiritsemään normaalia kilöiden osalta saa olennaisesti poiketa val-
16996: metsänparannustoimintaa ja siten aiheut- tion noudattamista perusteista. Kun käydyissä
16997: tamaan työttömyyttä metsäkoneurakoit- neuvotteluissa ilmeni, ettei metsänhoitajien osal·
16998: sijoiden ja koko metsätalouden pii- ta päästä mainittuun tulokseen osapuolten väli-
16999: rissä?" sissä neuvotteluissa toukokuun aikana, saatettiin
17000: kysymys valtakunnansovittelijan käsiteltäväksi
17001: Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa: toukokuun 9 päivänä.
17002: Maatalousministeriö on käynyt metsälauta- Maatalousministeriö on kirjeellään huhtikuun
17003: kunnista annetun asetuksen 25 §:ssä tarkoitet- 11 päivänä kehottanut keskusmetsälautakuntia
17004: tuja, palkka- ja eläke-etujen perusteita koskevia ryhtymään ensi tilassa tarpeellisiin toimenpitei-
17005: neuvotteluja toisaalta Keskusmetsälautakunta siin mahdollisen työtaistelun aiheuttamien hait-
17006: Tapion ja Centralskogsnämnden Skogskulturin tojen välttämiseksi tai ainakin rajoittamiseksi
17007: sekä toisaalta AKAVA r.y:n ja Toimihenkilö- mahdollisimman vähäisiksi sekä ilmottamaan
17008: ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto r.y:n kanssa ensi tilassa maatalousministeriölle, mitkä ovat
17009: joulukuussa 1968 lukien. Neuvottelujen ollessa irtisanoutumisiin perustuvien eroamisien vai-
17010: vielä kesken ilmoiti AKAVA maaliskuun 21 kutukset metsälautakuntien toimintaan ja työl-
17011: päivänä julistaneensa keskus- ja piirimetsälauta- lisyyteen sekä, mihin valmistaviin toimenpitei-
17012: kuntien toimet hakukieltoon ja -saartoon sekä siin keskus- ja piirimetsälautakunnissa on ryh-
17013: huhtikuun 11 päivänä Suomen Metsänhoitajalii- dytty edellä tarkoitettujen haittojen poistami-
17014: ton suorittaneen 41 keskus- ja piirimetsälauta- seksi. Maatalousministeriö on saanut keskus·
17015: kunnan palveluksessa olevan metsänhoitajan ir- metsälautakuntien ilmoitukset ja on käynyt
17016: tisanomisen kesäkuun 1 päivästä lukien. Näistä ja käy edelleen neuvotteluja metsähallituksen
17017: metsänhoitajista on 13 piirimetsälautakunnan ja keskusmetsälautakuntien kanssa näistä toi-
17018: menpiteistä.
17019: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1969.
17020:
17021: Maatalousministeri Martti Miettunen.
17022: 3
17023:
17024:
17025:
17026:
17027: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17028:
17029: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Lantbruksministeriet har vid de förda un-
17030: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse derhandlingarna sökt nå ett resultat i överens-
17031: av den 6 maj 1969 nr 542 till vederbörande stämmelse med 12 § 2 mom. lagen om skogs-
17032: medlem av statsrådet för avgivande av svar nämnder, vilket skulle tillfredsställa alla parter,
17033: översänt följande av riksdagsman Eino Uusi- varvid grunderna för funktionärernas löneför-
17034: talo m.fl. ställda spörsmål: måner i fråga om andra funktionärer än de
17035: vilka när lagen träder i kraft övergår till
17036: "Tili vilka åtgärder ärnar Regeringen att sköta uppgifter vid centralskogsnämnd ellet
17037: skrida, för att forstmästarnas uppsäg- distriktsskogsnämnd, vilka motsvarar deras tidi-
17038: ningshot icke skulle få störa den nor- gare uppgifter, icke får avvika väsentligt från
17039: ma1a skogsförbättringsverksamheten och de av staten tillämpade grunderna. Då det vid
17040: så1unda förorsaka arbetslöshet bland underhandlingarna framgick, att nämnda re-
17041: skogsmaskinsentreprenörerna och inom sultat icke kan nås i maj för forstmästarnas
17042: hela skogshushållningen?" del vid de underhandlingar som förs parterna
17043: emellan, bragtes frågan tili riksförlikningsman-
17044: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- nens behandling den 9 maj.
17045: samt anföra följande:
17046: Lantbruksministeriet har i en skrivelse av
17047: Lantbruksministeriet har, såsom i 25 § för- den 11 april uppmanat centralskogsnämnderna
17048: ordningen om skogsnämnder avses, rådgjort om att med det första skrida tili nödiga åtgärder
17049: löne- och pensionsförmånernas grunder med å för eliminering eller åtminstone begränsning i
17050: ena sidan Keskusmetsälautakunta Tapio och största möjliga mån av de o1ägenheter som en
17051: Centralskogsnämnden Skogskultur samt å andra eventuell arbetstvist medf0r, samt att med det
17052: sidan AKAVA r.y. och Tjänstemannaorganisa- snaraste tili lantbruksministeriet meddela, vilka
17053: tionernas Centralförbund r.f. sedan december inverkningar avgång på grund av uppsägnin-
17054: 1968. Medan underhandlingarna ännu pågick garna har på skogsnämndernas verksamhet och
17055: meddelade AKAVA den 21 mars, att central- sysselsättningen, samt vilka förberedande åt-
17056: och distriktsskogsnämndernas befattningar för- gärder ,gom företagit,g i central- och distrikts-
17057: klarats i blockad samt att Suomen Metsänhoi- skogsnämnderna för avhjälpande av ovan av-
17058: tajaliitto-Finlands Forstmästareförbund ry den sedda olägenheter. Lantbruksministeriet har er-
17059: 11 april verkställt uppsägning av 41 forstmäs- hållit de begärda meddelandena från central-
17060: tare i central- och distriktsskogsnämnds tjänst, skogsnämnderna och rådgör alltjämt med forst-
17061: räknat från den 1 juni. Av dessa forstmästare styrelsen och centralskogsnämnderna om åt-
17062: är 13 distriktsskogsnämnds chefforstmästare gärder.
17063: och 14 skogsförbättringsdistrikts chefforstmäs-
17064: tare.
17065: Helsingfors den 30 maj 1969.
17066:
17067: Lantbruksminister Martti Miettunen.
17068: Skriftl. spm. nr 104.
17069:
17070:
17071:
17072:
17073: KuU m. fl.: Om skapande av bestämmelser för sko1skjutsverk-
17074: samheten.
17075:
17076:
17077: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17078:
17079: Sko1väsendets centralisering och indrag- sidor av skoltransportbil, om trafik på sko1-
17080: ningarna av små sko1or innebär att elever hop- område osv.
17081: sam1as från allt större områden och transporte- Den ökade skoltransportverksamheten har
17082: ras tili sko1or, som ligger långt från hemmen. fört med sig att antalet olyckor i samband med
17083: Sko1skjutsarna är redan nu allmänna, men blir barnens transport tili sko1an även har ökat och
17084: det i ännu högre grad i den takt som sko1- visar att problemet är allvarligt och av sådan
17085: reformen genomföres. Sko1skjutsarna utgör så- natur, som det moderna undervisningssamhället
17086: 1unda en del av sjä1va skolsystemet och bör ej får missköta.
17087: fö1jaktligen åtföljas av k1ara bestämmelser. Hänvisande tili det ovan anförda framställer
17088: Det nuvarande skolskjutssystemet har många jag med stöd av riksdagsordningens 37 § 1
17089: allvarliga brister. Sko1styrelsen saknar en sär- mom. följande spörsmål för besvarande av ve-
17090: ski1d tjänsteman för denna sektor av skolverk- derbörande med1em av statsrådet:
17091: samheten och i kommunerna finnes ej heller
17092: för den loka1a verksamheten någon ansvarig Är Regeringens medveten om att be-
17093: tjänsteman. Ett sätt att avhjä1pa bristfällighe- stämme1serna rörande skolskjutsverk-
17094: ter vore att kommunerna skulle ha ett särskilt samheten i detta nu inte är tillräckliga
17095: reglemente för skoltransporterna. Reglementet för att garantera barnen en säker skol-
17096: borde innehålla bestämmelser om chaufförer- väg, och om så är fallet,
17097: nas sko1ning, vilka bilar som får användas, bi- vilka åtgärder har Regeringen för av-
17098: larnas skick och utrustning osv. Vidare borde sikt att vidta i syfte att skapa klara
17099: stadgas om av- och påstigning, om hål1p1atser bestämmelser för denna del av skolsys-
17100: samt om eventuellt omkörningsförbud på bägge temet?
17101: Helsingfors den 6 maj 1969.
17102:
17103: Magnus Kull. Evald Häggblom. Kristian Gestrin.
17104:
17105:
17106:
17107:
17108: E 643/69
17109: 2
17110:
17111: Kirj. ksm. n:o 104. Suomennos.
17112:
17113:
17114:
17115:
17116: Kull ym.: Koululaiskuljetuksia koskevien määräysten aikaansaa-
17117: misesta.
17118:
17119:
17120: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17121:
17122: Koululaitoksen keskittäminen ja pienten kou- kuljetusautoa koskevasta molemminpuolisesta
17123: lujen lakkauttaminen aiheuttaa sen, että oppi- ohituskiellosta, liikenteestä koulun alueella jne.
17124: laat kerätään yhä suuremmilta alueilta ja kulje- Lisääntyvä koululaiskuljetustoiminta on joh-
17125: tetaan kouluihin, jotka sijaitsevat kaukana ko- tanut siihen, että onnettomuuksien lukumäärä
17126: deista. Koululaiskuljetukset ovat jo nyt yleisiä, lasten kuljetusten yhteydessä kouluun myös on
17127: mutta yleistyvät vielä suuremmassa määrin rin- lisääntynyt, mikä osoittaa, että pulma on va-
17128: nan koulunuudistuksen toteuttamisen kanssa. kava ja luonteeltaan sellainen, ettei nykyaikai-
17129: Koululaiskuljetukset muodostavat siten itse nen opetusyhteiskunta saa hoitaa sitä huonosti.
17130: koulujärjestelmän osan ja niiden tulee niinmuo- Yllä esitettyyn viitaten esitämme valtiopäivä-
17131: doin olla selvieri. määräysten alaisia. järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
17132: Nykyisessä koululaiskuljetusjärjestelmässä on neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
17133: monia vakavia puutteita. Kouluhallituksessa ei seuraavan kysymyksen:
17134: ole erityistä virkamiestä tätä koulutoiminnan
17135: alaa varten, eikä myöskään kunnissa ole pai- Onko Hallitus tietoinen suta, ettei-
17136: kallista toimintaa varten ketään vastuunalaista vät koululaiskuljetustoimintaa koskevat
17137: virkamiestä. Eräs keino puutteellisuuksien pois- määräykset tällä haavaa ole riittäviä ta-
17138: tamiseksi olisi, että kunnilla olisi erityinen kou- kaamaan lapsille turvallisen koulutien,
17139: lulaiskuljetuksia koskeva ohjesääntö. Ohjesään- ja jos on,
17140: töön tulisi sisältyä määräykset kuljettajien kou- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17141: lutuksesta, mitä autoja saa käyttää, autojen ryhtyä saadakseen aikaan selvät mää-
17142: kunnosta ja varusteista jne. Vielä tulisi sää- räykset tätä koulujärjestelmän osaa var-
17143: tää autosta poistumisesta ja siihen nousemi- ten?
17144: sesta, pysäkeistä sekä mahdollisesti koululais-
17145: Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1969.
17146:
17147: Magnus Kull. Evald Häggblom. Kristian Gestrin.
17148: 3
17149:
17150:
17151:
17152:
17153: Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
17154:
17155: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa myös kunnan järjestämään kyyditykseen osalli-
17156: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, siksi.
17157: olette kirjeellänne 6 päivältä toukokuuta 1969 Koululaiskyydityksestä on olemassa säännök-
17158: n:o 560 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- siä ja määräyksiä, joilla toisaalta luodaan oppi-
17159: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mag- laalle oikeus koulukyytiin ja toisaalta huoleh-
17160: nus Kull'in ym. tekemän, seuraavan sisältöisen ditaan kyydityksen tarkoituksenmukaisesta jär-
17161: kysymyksen: jestämisestä ja turvallisuudesta. Mikäli on ky-
17162: symys kansakoululain 16 § :ssä tarkoitetusta
17163: "Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei- laajasta piiristä, jossa oppilaiden koulumatkojen
17164: vät koululaiskuljetustoimintaa koskevat on katsottava yleensä olevan 5 kilometriä pi-
17165: määräykset tällä haavaa ole riittäviä ta- tempiä, kunta on velvollinen järjestämään pit-
17166: kaamaan lapsille turvallisen koulutien kämatkaisille oppilaille kyydityksen. Kansakou-
17167: ja jos on, luasetuksen 57 § :n mukaan tästä otetaan mää-
17168: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo räykset kansakoulun ohjesääntöön, jonka kun-
17169: ryhtyä saadakseen aikaan selvät mää- nallisvaltuusto hyväksyy ja kouluhallitus vah-
17170: räykset tätä koulujärjestelmän osaa var- vistaa. Koululaiskyyditysten tarkoituksenmukai-
17171: ten?" suus ja turvallisuus perustuu toisaalta käytet-
17172: tyjen ajoneuvojen kuntoon ja niiden kuljetta-
17173: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- jien taitoon, toisaalta tapaan jolla kyyditystä
17174: taen seuraavaa: koskevat järjestelyt hoidetaan. Kouluhallituk-
17175: Oppilaskyydityksellä tarkoitetaan kansakou- sen suorittaman tutkimuksen mukaan varsinai-
17176: lulain 16 §:n 1 ja 2 momentin ja kansakoulu- sen kansakoulun oppilaskyydityksistä hoidetaan
17177: asetuksen 68 § :n 1 momentin säännösten mu- henkilövuokra-autoilla suurin osa eli 80 %.
17178: kaan pitkämatkaisten oppilaiden kunnan toi- Kaikki kansakoululaitokseen kuuluvat koulu-
17179: mesta tapahtuvaa kyyditystä. Pitkämatkaiseksi muodot huomioonottaen kyydityksistä suoritet-
17180: katsotaan oppilas, jonka koulumatka on yli tiin vakiovuoroisilla linja-autoilla 47 %, tilaus-
17181: 5 km. linja-autoilla 25 % ja henkilövuokra-autoilla
17182: Kouluhallituksessa on vuonna 1968 suori- 20 %. Jäljelle jäävä osa kyydityksistä hoidet-
17183: tettu koululaiskyydityksiä koskeva tutkimus, tiin mm. kuntien omistamilla autoilla ja moot-
17184: jossa on tarkasteltu kyydityksiä 50 eri tyyppistä toriveneillä. Kaluston kuntoa ja varustusta val-
17185: kuntaa käsittävän otoksen pohjalta. Näissä kun- votaan katsastuksissa sekä koululaiskyyditysten
17186: nissa oli yhteensä 715 koulupiiriä, joista osalta vielä erikseen poliisiviranomaisten toi-
17187: 56.3 % :ssa järjestettiin säännöllisesti tapahtu- mesta ja tutkimuksessa on todettu 82 % ka-
17188: vaa kyyditystä. Otokseen kuuluvien kuntien lustosta olevan hyvää tai erittäin hyvää. Koulu-
17189: oppilaista kyydittiin päivittäin 29 %, joten on laiskuljetusautot on merkitty liikenteessä eri-
17190: pääteltävissä, että tällä hetkellä jo n. Y3 kun- tyisillä kilvillä.
17191: nallisten koulujen oppilaista saa koulukyydin. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö
17192: Ilmeistä on, että koululaiskyydityksen määrä on antanut moottoriajoneuvoasetuksen 12 §:n
17193: tulee nykyisestään lisääntymään. Tämä johtuu 7 momentin ja 38 §:n 1 momentin nojalla
17194: tällä hetkellä lähinnä haja-asutun maaseudun koululaiskuljetuspäätöksen ( 11299/770 29. 4.
17195: koulujen lakkaamisesta, joka tosin on hidastu- 1966), jossa annetaan yksityiskohtaisia mää-
17196: nut, koulutoimen keskittymisestä sekä siirty- räyksiä muun muassa kyselyssä mainituista au-
17197: misestä majoituksesta kyyditykseen. Peruskou- ton varusteista, autosta poistumisesta ja siihen
17198: lun aikanaan toteutuessa yhä suurempi osa ikä- nousemisesta sekä kyyditysauton matkustaja-
17199: luokasta tulee kunnallisiin kouluihin ja siten määrästä, reitistä ja nopeudesta. Myös koulu-
17200: 4
17201:
17202: hallitus on yleiskirjeellään ( 1578/10. 6. 1966) mennettava Ja tiukennettava sekä niiden val-
17203: antanut kunnallishallituksille oppilaskyydityksiä vontaa tehostettava. Turvallisuuden lisäämiseksi
17204: koskevia ohjeita. Koulurakennusten sijoittelussa olisi myös oppilaiden käyttäytymiseen sekä kul-
17205: kiinnitetään nykyään huomiota kyyditysautojen jetusta odotettaessa ja ajoneuvoon noustessa,
17206: liikenteen ja sopivien purkamis- ja lastauspaik- että kuljetuksen aikana ja ajoneuvosta poistut-
17207: kojen järjestelyihin. taessa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota
17208: Vaikka oppilaskyyditykset on yleensä hoi- ja annettava tätä koskevia ohjeita toisaalta ajo-
17209: dettu tyydyttävästi, edellä selostetussa koulu- neuvojen kuljettajille ja heidän apulaisilleen,
17210: hallituksen tutkimuksessa ja kouluhallituksen toisaalta koulujen johtajille, opettajille ja las-
17211: suorittamissa tarkastt1ksissa on todettu oppilas- ten vanhemmille. Opetusministeriön saaman
17212: kyyditysten järjestelyissä myös puutteita ja vai- tiedon mukaan kouluhallitus onkin jo asetta-
17213: keuksia. Näitä ovat aiheuttaneet maantieteelli- nut työryhmän näitä ohjeita valmistelemaan.
17214: set olosuhteet, mm. tiestön laatu sekä kyydityk- Ilmeisesti myös kulkulaitosten ja yleisten töi-
17215: sen epätarkoituksenmukaisuus, jolloin oppilaan den ministeriön antamia määräyksiä olisi tar-
17216: päivittäiseen koulumatkaan on kulunut liiaksi kistettava mm. kyyditysautoon otettavien oppi-
17217: aikaa. Ongelmia ovat aiheuttaneet myös lii- laiden lukumäärään nähden siten, että jokai-
17218: kennelupakysymykset, linja-autoliikenteen aika- sella oppilaalla olisi kyydityksen aikana kunnol-
17219: taulujen soveltumattomuus toisaalta ja eri lmu- linen istumapaikka.
17220: lumuotojen erilaiset alkamis- ja päättymisajat Opetusministeriön saaman tiedon mukaan
17221: toisaalta, kyydityskaluston kokoon ja lukumää- kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä
17222: rään liittyvät epäkohdat sekä oppilaiden turval- harkitaan lisätoimenpiteitä koululaisten turvaa-
17223: lisuuteen tähtäävät järjestelyt ja valvonta. miseksi tieliikenteessä ja opetusministeriö tulee
17224: On ilmeistä, että erityisesti oppilaskyyditys- seuraamaan tilanteen kehittymistä.
17225: ten turvallisuutta koskevia määräyiksiä olisi täs-
17226: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1969.
17227:
17228: Opetusministeri Johannes Virolainen.
17229: 5
17230:
17231:
17232:
17233:
17234: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17235:
17236: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen sålunda också delaktig av skjutsning i kommu-
17237: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri- nal regi.
17238: velse av den 6 maj 1969 nr 560 tili veder- Om skjutsningen av skolelever finns stadgan-
17239: börande med1em av statsrådet för avgivande den och bestämmelser, genom vilka å ena sidan
17240: av svar översänt fö1jande av riksdagsman Mag- skapas rätt för elev tili skolskjuts och å andra
17241: nus Kull m. fl. ställda spörsmå1: sidan drages försorg om skjutsningens ända-
17242: målsenlighet och säkerhet. Då det är fråga om
17243: "Är Regeringen medveten om att be- i 16 § fo1kskollagen avsett vidsträcktare di-
17244: stämme1serna rörande skolskjutsverk- strikt, där elevernas skolväg i allmänhet är
17245: samheten i detta nu inte är tiliräck1iga längre än 5 kilometer, är kommunen skyldig
17246: för att garantera barnen en säker sko1- att ordna skjuts för avlägset boende elever. En-
17247: väg, och om så är fal1et, ligt 57 § folkskolförordningen intages bestäm-
17248: vilka åtgärder har Regeringen för av- melser härom i folkskolreglementet, som god-
17249: sikt att vidta i syfte att skapa klara kännes av kommunens fullmäktige och stad-
17250: bestämmelser för denna del av skolsys- fästes av skolstyrelsen. Skolelevsskjutsningens
17251: temet?" ändamålsenlighet och säkerhet grundar sig å
17252: ena sidan på de använda fordonens skick och
17253: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- förarnas förmåga, å andra sidan på hur skjuts-
17254: samt anföra följande: ningsarrangemangen skötes. Enligt en under-
17255: Med skjutsning av elever avses enligt stad- sokning som skolstyrelsen företagit skötes
17256: gandena i 16 § 1 och 2 mom. folkskollagen största delen ellet 80 % av skolelevsskjuts-
17257: och 68 § 1 mom. folkskolförordningen skjuts- ningen i fråga om den egentliga folkskolan med
17258: ning av avlägset boende elever genom kommu- persontaxi. Med beaktande av alla skolformer
17259: nens försorg. Avlägset boende anses elev vara inom folkskolväsendet utfördes skjutsning med
17260: vars skolväg är över 5 km. bussar på konstanta turer tili 47 %, med be-
17261: I skolstvrelsen utfördes år 1968 en under- ställda bussar tili 25 % och med persontaxi
17262: sökning rörande skjutsning av skolelever. Här- tili 20 %. Resten av skjutsningarna sköttes
17263: vid undersöktes skjutsningar på grund av stick- bl. a. med av kommunerna ägda bilar och mo-
17264: prov som omfattade 50 kommuner av olika torbåtar. Materialens skick och utrustning
17265: typ. I dessa kommuner fanns sammanlagt 715 kontrolleras vid besiktningar och i fråga om
17266: skoldistrikt. I 56.3 % av dem ordnades regel- skolelevsskjutsningar ytterligare på åtgärd av
17267: bunden skjutsning. Av eleverna i de kommu- polismyndigheterna. Vid undersökningen konsta-
17268: ner, som stickproven omfattade, skjutsades dag- terades, att 82 % av materielen är god ellet
17269: ligen 29 %, varför man kan draga den slut- synnerligen god. De bilar som skjutsar skol-
17270: satsen, att i detta nu redan ca :;,} av de kom- elever har i trafiken särskild skylt.
17271: munala skolornas elever får skolskjuts. Det är Ministeriet för kommunikationsväsendet och
17272: uppenbart, att skolelevsskjutsningen kommer allmänna arbetena har med stöd av 12 § 7
17273: att ökas ytterligare. Detta beror för närvarande mom. och 38 § 1 mom. motorfordonsförord-
17274: främst på att skolorna på den glestbebygda ningen utfärdat ett beslut om transport av
17275: landsorten upphör, viiken process visserligen skolelever (11299/770 29. 4. 1966), med de-
17276: blivit långsammare, på centraliseringen av skol- taljerade bestämmelser om bland annat i spörs-
17277: väsendet och på övergång från inkvartering tili målet nämnd bilutrustning, skjutsbilens passa-
17278: skjutsning. När grundskolan i sinom tid blir gerarantal, rutt och hastighet samt avstigning
17279: införd, kommer en allt större del av ålders- och påstigning. Även skolstyrelsen har medelst
17280: klassen tili de kommunala skolorna, och blir cirkulär (1578/10. 6. 1966) meddelat kommu-
17281: E 643/69
17282: 6
17283:
17284: nernas styrelser anvisningar rörande elevskjuts- ciseras och skärpas samt kontrollen effektive-
17285: ning. Vid placeringen av skolhus fästes numera ras. För ökande av säkerheten borde även vid
17286: uppmärksamhet vid ordnandet av skjutsbilstra- elevernas uppförande både under väntan på
17287: fiken samt av lämpliga av- och påstignings- transportfordonet och vid påstigning, under
17288: platser. färd och vid avstigning fästas mera uppmärk-
17289: Även om elevskjutsningarna i allmänhet samhet än förut och instruktioner härom ges å
17290: skötts på ett tillfredsställande sätt, har vid ena sidan åt förarna och deras medhjälpare, å
17291: skolstyrelsens ovan anförda undersökning och andra sidan åt skolföreståndarna, lärarna och
17292: vid av denna föranstaltade inspektioner konsta- barnens föräldrar. Enligt uppgift som ingått
17293: terats, att i arrangemangen för elevskjutsning till undervisningsministeriet har skolstyrelsen
17294: även förekommer brister och svårigheter. Så- redan tillsatt en arbetsgrupp för utarbetande
17295: dana har föranletts av de geografiska förhål- av sådana anvisningar. Även de av ministeriet
17296: landena, bl. a. vägnätets art och skjutsningens för kommunikationsväsendet och allmänna ar-
17297: oiindamålsenlighet, så att skolelevens dagliga betena utfärdade bestämmelserna borde uppen-
17298: skolfärd tagit alltför mycket tid. Problemen barligen justeras, bl. a. med avseende på an-
17299: har förorsakats även av frågor som rör trafik- talet elever som skall tas upp i skjutsfordon
17300: tillstånd, olämpliga busstidtabeller å ena sidan, så, att varje elev under färden skulle ha veder-
17301: och de olika skolreformernas olika begynnelse- börlig sittplats.
17302: och avslutningstider å andra sidan, missförhål- Enligt uppgift som inkommit till undervis-
17303: landen i anslutning till ~kjutsningsmaterielens ningsministeriet överväges i ministeriet för
17304: storlek och antal samt arrangemang och kon- kommunikationsväsendet och allmänna arbetena
17305: troll för elevernas säkerhet. tilläggsåtgärder för tryggande av skolelevernas
17306: Det är uppenbart, att särskilt bestämmel- säkerhet i vägtrafiken. Undervisningsministeriet
17307: serna om elevskjutsningens säkerhet borde pre- kommer att följa med lägets utveckling.
17308: Helsingfors den 3 juni 1969.
17309:
17310: Undervisningsminister Johannes Virolainen.
17311: Skriftl. spm. nr 10.5.
17312:
17313:
17314:
17315:
17316: Häggblom: Om åtgärder för förhindrande av oljeskador.
17317:
17318:
17319: T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
17320:
17321: Skyddet mot . oljeskador och förebyggande skilt noggrann. Radarnätet på lotsstationer etc.
17322: åtgärder i detta avseende har åter aktualise- borde även utbyggas. Vidare borde man allvar-
17323: rats. Trots att frågan flerfaldiga gånger dryf- ligt begrunda möjligheten av ett förbud för
17324: tats i tidningspressen och andra sammanhang tankfartyg att nattetid och i dimma trafikera
17325: har beredskapen visat sig otillräcklig och sam- skärgårdsfarlederna. Om varje tili landet desti-
17326: ordningen av bekämpningsåtgärderna brist- nerat tankfartyg ålades att i förväg anmäla sin
17327: fällig. ankomsttid och farled, funnes möjlighet att i
17328: Ä ven mindre oljeutsläpp i våra farvatten preventivt syfte vidta skärpta åtgärder. Varje
17329: kan få katastrofala följder. Det är därför nöd- finländskt fartyg borde vidare åläggas. att om-
17330: vändigt att regeringen skrider tili åtgärder i bord ha bommar, s. k. länsor, med vars hjälp
17331: brådskande ordning. Den oljeskyddskommitte, utflytande olja· kan inringas.
17332: som regeringen tillsatt, bör uppmanas påskyn- Då ett oljeutsläpp inträffar blir skadoma i
17333: da sitt arbete. Av yttersta vikt är att man får regel stora. Det är därför viktigt att klara
17334: till stånd en samordning mellan de instanser regler existerar för hur skadorna skall ersättas
17335: ( sjöhevakning, brandkår, Alands Landskaps- och vem som bör åläggas ansvaret härför. Man
17336: styrelse m. fl.), vilka omhänderhar oljebekämp- bör därvid lägga särskild vikt på de kons~k
17337: ningen. I nuvarande läge är den ena myndig- venser som följer av att oljan med vind och
17338: heten ofta ovetande om den andras resurser, ström kan driva in på andra länders territorial-
17339: vilket framgick vid m.t. Palvas grundstötning. vatten. En intim nordisk kontakt iir här viktig.
17340: Utvecklingen går mot allt större tankfar- Budgeten för år 1970 utarbetas som bäst i
17341: tygsenheter. Ett totalförbud mot tankfartygs- ministerier och ämbetsverk. Med tanke på de
17342: trafik i finländska farvatten torde i dagens läge katastrofala följder oljeutsläpp i havet kan med•
17343: knappast vara genomförbart, även om denna föra, är det ytterst viktigt att tillräckliga me-
17344: möjlighet kanske i en framtid måste tas i all- del anslås för bekämpning av oljeskador och
17345: varligt betraktande. Det är därför av desto för vidtagande av preventiva åtgärder i detta
17346: större vikt att farlederna och navigeringshjälp- avseende.
17347: medlen skyndsamt förbättras. Att brister här- Hänvisande tili det ovanstående får jag med
17348: vidlag ·förefinns, visar det stora antal fartygs- stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen fram-
17349: olyckor, som inträffar bl. a. just i Utö-farleden. ställa följande spörsmål att besvaras av veder-
17350: Därtill bör man lägga de flerfaldiga olyckstill- börande medlem av statsrådet:
17351: bud, som ytterst sällan kommer tili allmänhe- ·
17352: tens kännedom, men vilka dock inträffat. Är Regeringen medveten om de
17353: Tänkbara förbättringar vore t. ex. att i berg- stora bristfälligheter, som alltjämt vid-
17354: grunden fästa sjömärken, så att sjöfarten ej låder beredskapen för bekämpning av
17355: sätts i fara tili följd av att sjömärkena efter oljeskador, och om så är,
17356: vintem ej hunnit utsättas. I farleder där tank- vilka åtgärder ämnar Regeringen
17357: fartyg rör sig, borde utprickningen vara sär- vidta i detta avseende?
17358: Helsingfors den 6 ma j 1969.
17359:
17360: Evald Häggblom.
17361:
17362:
17363: E 650/69
17364: 2
17365:
17366: Kirj. ksm. n:o 105. Suomennos.
17367:
17368:
17369:
17370:
17371: Häggblom: Toimenpiteistä öljyvahinkojen estämiseksi.
17372:
17373:
17374: E d u s kunnan He r r a P u h e m i e he 11 e.
17375:
17376: Öljyvahinkosuoja ja sitä tarkoittavat ennalta- koa jne. tulisi myös laajentaa. Edelleen pitäisi
17377: ehkäisevät toimenpiteet ovat jälleen tulleet vakavasti pohtia sitä, että tankkilaivoilta kiel-
17378: ajankohtaisiksi. Siitä huolimatta, että tätä ky- lettäisiin liikenne saaristoväylillä öiseen aikaan
17379: symystä on pohdittu sanomalehdistössä sekä ja sumussa. Jos jokainen maahan saapuvaksi
17380: muissa yhteyksissä, valmius tässä suhteessa on määrätty säiliöalus velvoitettaisiin etukäteen il-
17381: osoittautunut riittämättömäksi ja vastatoimen- moittamaan tuloaikansa ja reittinsä, olisi mah-
17382: piteiden yhteisjärjestely puutteelliseksi. dollista ennaltaehkäisevässä mielessä ryhtyä tiu-
17383: Vähäisetkin öljyvuodot vesillämme voivat kennettuihin toimenpiteisiin. Jokainen suoma-
17384: muodostua seurauksiltaan kohtalokkaiksi. Sen- lainen alus tulisi lisäksi velvoittaa pitämään
17385: vuoksi on välttämätöntä, että hallitus kiireelli- mukanaan puomeja, joiden avulla vuotava öljy
17386: sesti ryhtyy toimenpiteisiin. Hallituksen aset- voidaan ympäröidä.
17387: tamaa öljysuojakomiteaa on kehoitetttava kii- Öljyvuodon sattuessa vahingot muodostuvat
17388: rehtimään työtään. Mitä tärkeintä on saada yleensä suuriksi. Senvuoksi on tärkeätä, että
17389: aikaan yhteisjärjestely niiden viranomaisten on selvät säännöt siitä, kuinka vahingot korva-
17390: ( merivartiolaitos, palokunnat, Ahvenanmaan taan ja kuka on pantava tästä vastuuseen. Täl-
17391: Maakuntahallitus ym.) kesken, joiden käsissä löin on pantava erityistä painoa niille seuraa-
17392: öljyntorjunta on. Nykyisessä tilanteessa viran- muksille, jotka aiheutuvat öljyn kulkeutumi-
17393: omaiset ovat usein tietämättömiä toistensa sesta tuulen ja virran mukana muiden maiden
17394: mahdollisuuksista, mikä ilmeni m.t. Palvan ka- aluevesille. Läheinen pohjoismainen yhteys on
17395: rilleajon yhteydessä. tässä tärkeä.
17396: Kehitys käy kohti yhä suurempia tankkialus- Ministeriöissä ja virkaportaissa laaditaan
17397: yksiköitä. Tankkialusliikenteen täydellinen kiel- parhaillaan vuoden 1970 tulo- ja menoarviota.
17398: täminen Suomen aluevesillä nykyaikana tuskin Niitä kohtalokkaita seuraamuksia ajatellen, joi-
17399: lienee toteutettavissa, joskin tämä mahdollisuus ta öljyn pääsystä mereen voi aiheutua, on
17400: ehkä tulevaisuudessa on otettava vakavasti äärimmäisen tärkeätä saada riittävästi varoja
17401: huomioon. Senvuoksi on sitä tärkeämpää, että taisteluun öljyvahinkoja vastaan ja tässä mie-
17402: väyliä ja merenkulun apuvälineitä kiireellisesti lessä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ryhty-
17403: parannetaan. Mm. juuri Utön väylällä tapahtu- mistä varten.
17404: neiden laivaonnettomuuksien suuri lukumäärä Yllä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
17405: osoittaa, että tässä kohden on puutteita. Li- tyksen 37 S:n 1 momentin nojalla esitän kun-
17406: säksi on ollut lukuisia onnettomuuden uhka- nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17407: tilanteita, jotka vain harvoin tulevat yleisön vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17408: tietoon, mutta jotka ovat sattuneet. Ajatelta-
17409: vissa olevia parannuksia olisivat esim. kallio- Onko Hallitus tietoinen niistä suu-
17410: pohjaan kiinnitetyt merimerkit, jotta meren- rista puutteista, jotka yhä haittaavat
17411: kulkua ei saatettaisi alttiiksi sille vaaralle, joka taisteluvalmiutta öljyvahinkoja vastaan,
17412: aiheutuu siitä, ettei merimerkkejä talven jäl- ja jos on,
17413: keen ole ehditty asettaa paikoilleen. Tankki- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17414: alusten käyttämillä väylillä pitäisi viitoituksen tässä suhteessa ryhtyä?
17415: olla erityisen tarkkaa. Luotsiasemien tutkiverk-
17416: Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1969.
17417:
17418: Evald Häggblom.
17419: 3
17420:
17421:
17422:
17423:
17424: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
17425:
17426: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lueteltuja toimenpiteitä varten on pyydetty,
17427: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra· Puhemies, mutta saatu vain vähäinen osa pyydetystä, jo-
17428: olette kirjeellänne 6 päivältä toukokuuta 1969 ten väylät ja merenkulun turvalaitteet ovat pa-
17429: n:o 561 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- kosta jääneet puutteellisiksi.
17430: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Evald Edelleen huomautetaan perusteluissa, että
17431: Häggblomin tekemän, seuraavan sisältöisen kir- öljynkuljetusalusten liikkuminen saaristoväylillä
17432: jallisen kysymyksen: öiseen aikaan ja sumussa olisi kiellettävä, ja
17433: tässä tarkoituksessa nämä alukset velvoitettava
17434: "Onko Hallitus tietoinen niistä suu- etukäteen ajoissa ilmoittamaan saapumisaikansa
17435: rista puutteista, jotka yhä haittaavat ja määräsatamansa. Tähän kysymykseen tullaan
17436: taisteluvalmiutta öljyvahinkoja vastaan, merenkulkuhallituksen taholta kiinnittämään
17437: ja jos on, asianmukaista huomiota ja ryhtymään turval-
17438: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo lisuutta edistäviin toimenpiteisiin.
17439: tässä suhteessa ryhtyä?" Lisäksi ehdotetaan jokaisen suomalaisen
17440: aluksen veivoittamista pitämään mukanaan puo-
17441: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- meja, joiden avulla vuotava öljy voidaan ym-
17442: vasti seuraavaa: päröidä. Tässä tarkoitettaneen öljyä kuljettavia
17443: Kysymyksen perusteluissa on viitattu yhteis- aluksia. Mainittakoon, että tällaista kansain-
17444: järjestelyn puuttumiseen niiden viranomaisten välistä määräystä ei vielä ole, vaikka siitä on
17445: kesken, joiden käsissä öljyntorjunta on. keskusteltu meren saastumista käsittelevän ala-
17446: Tämä pitää paikkansa, sillä valtioneuvoston komitean kokouksissa Lontoossa. Merenkulku-
17447: aikoinaan asettaman öljysuojatoimikunnan li- hallitus ryhtyy ottamaan selkoa siitä, missä laa-
17448: säksi on olemassa useita toimivia elimiä, jotka juudessa ehdotus on toteutettavissa.
17449: työskentelevät öljykysymysten parissa. öljysuo- Vahinkojen korvauskysymykset ovat ensin-
17450: jatoimikunta on jo viime vuonna ottanut yh- näkin kansainvälisesti selvitettävinä ja asian
17451: teyttä eräisiin satamakaupunkeihin ja rannikko- edistyminen sillä tasolla lienee hidasta, mutta
17452: kuntiin, puolustuslaitokseen, rajavartiolaitok- on tiedossa tapauksia, joissa öljyä mereen pääs-
17453: seen, meripelastusseuraan, purjehdusseuroihin tänyt alus on saatu kiinni teossa jossakin sata-
17454: jne., joilla on mahdollisuuksia aktiivisesti osal- massa tai ankkuripaikalla. Tällöin on syyllinen
17455: listua öljysaastuntojen ehkäisy- ja torjuntatyö- haastettu lähimpään raastuvanoikeuteen ja tuo-
17456: hön saaden kaikilta myönteiset vastaukset. mittu sakkoihin ja korvauksiin.
17457: Näin ollen puuttuu nyt vain muutaman tor- Mitä tulee niihin valitettaviin tapauksiin,
17458: junta-aseman aikaansaaminen joillekin uhatuim- joissa öljyä on laskettu veteen ulkona merellä,
17459: mille kohdille rannikon öljysatamiin johtavien ei syyllistä useinkaan ole voitu todeta. Maas-
17460: väylien lähelle. Öljysuojatoimikunta tulee käy- samme ei ole rahastoa tällaisten tapausten va-
17461: tettävissään olevin keinoin kiirehtimään työ- ralle eikä sellaista ole vielä Ruotsissakaan,
17462: tään. Ministeriö on kirjelmässään toukokuussa vaikka sinne on sellaista suunniteltu hankitta-
17463: kehoittanut toimikuntaa tähän ja samalla pyy- vaksi verotuksen avulla.
17464: tänyt konkreettisia ehdotuksia. Pohjoismaiden, siis Suomen, Norjan, Ruotsin
17465: Kysymyksen perusteluissa huomautetaan ja Tanskan kesken on olemassa sopimus yhteis-
17466: edelleen, että väyliä ja merenkulun turvalaittei- työstä öljyn aiheuttaman meren saastunnan eh-
17467: ta olisi kiireellisesti parannettava erityisesti käisemiseksi annettujen määräysten noudatta-
17468: isojen öljynkuljetusalusten käyttämillä väylillä. misen valvonnasta, mutta tässä sopimuksessa
17469: Perusteluissa ehdotetaan kalliopohjaan kiinni- ei puututa korvauskysymykseen. Tiedossa ei
17470: tettävien merimerkkien lisäämistä ja luotsiase- myöskään ole tapausta, jossa edellä mainittujen
17471: mien tutkaverkon laajentamista. Tämän johdos- maiden välillä olisi tullut ratkaistavaksi öljy-
17472: ta on todettava, että määrärahoja kaikkia tässä saastunnan korvaamista koskevia asioita.
17473: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1969.
17474:
17475: Kauppa- ja teollisuusministeri Grels T eir.
17476: 4
17477:
17478:
17479:
17480: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17481:
17482: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen del av det begärda erhållits, varför farlederna
17483: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- och säkerhetsanordningarna för sjöfarten ound-
17484: velse av den 6 maj 1969 nr 561 tili vederbö- vikligen förblivit bristfälliga.
17485: rande medlem av statsrådet för avgivande av Vidare påpekas i motiveringen,. att tankfar-
17486: svar översänt följande av riksdagsman Evald tyg borde förbjudas att trafikera skärgårdsfar~
17487: Häggblom ställda spörsmål: lederna nattetid och i diroma och att dessa
17488: fartyg i sådant syfte skulle åläggas att på för-
17489: "Är Regeringen medveten om de hand i tid anmäla sin ankomst och destination.
17490: stora bristfälligheter, som alltjämt vid- Sjöfartsstyrelsen kommer att fästa vederbörlig
17491: låder beredskapen för bekämpning av uppmärksamhet vid denna fråga och att skrida
17492: oljeskador, och om så är, till åtgärder för främjande av säkerheten.
17493: vilka åtgärder ämnar Regeringen Ytterligare föreslås, att varje finskt fartyg
17494: vidta i detta avseende?'' borde åläggas att ombord ha bommar, s. k.
17495: länsor, med vilkas hjälp utflytande olja kan
17496: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- inringas. Här torde avses tankfartyg i oljelast.
17497: samt anföra följande: Nämnas må, att någon sådan internationell
17498: I spörsmålet motivering hänvisas tili brist bestämmelse icke ännu finns, ehuru diskussion
17499: på samordning mellan de myndigheter, som därom förts vid möten i London som hållits
17500: har hand om oljebekämpningen. av underkommitten för behandling av havsvatt-
17501: Detta håller streck, ty utom den av stats- nets förorening. Sjöfartsstyrelsen skall taga
17502: rådet i tiden ·tillsatta oljeskyddsnämnden finns reda på i viiken omfattning förslaget kan för-
17503: det flera organ, som arbetar med oljefrågor. verkligas.
17504: Oljeskyddsnämnden tog redan senaste år kon- Skadeståndsfrågorna måste först och främst
17505: takt med olika hamnstäder och kustkommuner, utredas internai:ionellt, och sakens framskri-
17506: försvarsväsendet, gränsbevakningsväsendet, sjö- dande på det planet torde vara låi:lgsam. Fall
17507: räddningssällskapet, segelföreningar osv., vilka är dock kända, då fartyg som gjort oljeutsläpp
17508: har möjlighet att aktivt deltaga i arbetet tili tagits på bar gärning i någon hamn eller på
17509: förhindrande och avvärjande av förorening ankarplats, varvid de skyldiga instämts till när-
17510: genom olja, och fick positiva svar från alla. Så- maste hovrätt och dömts tili böter och ersätt-
17511: lunda saknas nu endast några avvärjningsstatio- ningar.
17512: ner på vissa av de mest utsatta ställena i när- Vad beträffar de beklagliga fall, då olje-
17513: heten av farlederna till kustens oljehamnar. utsläpp gjorts ute på havet, har den skyldiga
17514: Oljeskyddsnämnden kommer att med de medel ofta icke kunnat uppdagas. I vårt land finns
17515: som står tili dess förfogande påskynda sitt ar- ingen fond för dylika fall, och icke heller ännu
17516: bete. Ministeriet har i en skrivelse i maj upp- i Sverige, ehuru man där planerat, att genom
17517: manat nämnden härtill ooh tillika inbegärt beskattning åstadkomma en sådan.
17518: konkreta förslag. Mellan de nordiska länderna, alltså Finland,
17519: I spörsmålets motivering påpekas vidare, att Norge, Sverige och Danmark finns en överens-
17520: farlederna och sjöfartens säkerhetsanordningar kommelse om samarbete vid kontrollen av att
17521: skyndsamt borde förbättras, särskilt i fråga om bestämmelserna tili förhindrande av havsvatt-
17522: de farleder som anlitas av stora oljetankfartyg. nets förorening genom olja följes, men i denna
17523: I motiveringen föreslås utökning av antalet i överenskommel.Se berörs icke ersättningsfrågan.
17524: berggrunden fästa sjömärken och utvidgning Något sådant fall är icke heller känt, där
17525: av lotsstationernas radarnät. På grund härav mellan ovannämnda Iänder skulle ha avgjorts
17526: kan konstateras; att anslag begärts för alla här ärenden rörande ersättande av förorening
17527: uppräknade åtgärder, men att endast en liten genom olja.
17528: Helsingfors den 29 maj 1969.
17529:
17530: Handels- och industriminister Grels T eir.
17531: Kirj. ksm. n:o 106.
17532:
17533:
17534:
17535:
17536: Sinisalo: Kymenlaakson pohjoisosan tieyhteydestä muuhun Ky-
17537: menlaaksoon.
17538:
17539:
17540: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17541: Kymenlaakson pohjoisin osa on edelleen vailla kanssa paikallistienä yhteyden Vuohijärveltä
17542: tieyhteyttä muuhun Kymenlaaksoon. Valkealan Hillosensalmelle, on ilmoittanut omalta puolel-
17543: kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus ovat tehneet taan olevansa valmis luovuttamaan tämän osuu-
17544: tie- ja vesirakennushallitukselle ehdotuksen, että den maantieksi. Kun tieyhteys on rakennettu
17545: Hillosensalmelta rakennettaisiin Voikoskelie Voikoskelie saakka, ei rakennetulla tiellä enää
17546: yleisistä teistä annetun lain 7 §:n mukaisesti olekaan paikallistien luonnetta, vaan se on kaut-
17547: maantie. Tätä ehdotusta ovat mm. Mäntyharjun takulkuliikennettä palveleva maantie.
17548: ja Pertunmaan kunnanhallitukset kannattaneet. Valkealan kunnalla ei ole taloudellisia mahdol-
17549: Pertunmaan kunnanhallituksen lausunnossa kiin- lisuuksia rakentaa po. maantietä.
17550: nitetään huomiota myös pitemmälle johtavaan Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen 37
17551: yhteyteen mm. Joutsan suunnassa. Maantiestä § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
17552: olisi luonnollisesti paikallistarpeiden tyydyttä- ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
17553: misen ohella hyötyä maakunnallisesti erikoi- kysymytksen:
17554: sesti ottaen huomioon Kymenlaaksoon suun-
17555: tautuvat puutavara- ja satamakuljetukset sekä Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
17556: muun kaukokuljetuksen, marikailun jne. Suunni- aikonut ryhtyä, että Kymenlaakson poh-
17557: teltu tie yhtyisi Voikoskella ja Näk:kim.istössä joisosa saisi tieyhteyden muuhun Kymen-
17558: maantiehen. laaksoon?
17559: Valkealan koota, joka on rakentanut valtion
17560: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1969.
17561:
17562: Taisto Sinisalo.
17563:
17564:
17565:
17566:
17567: E 549/69
17568: 2
17569:
17570:
17571:
17572:
17573: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
17574:
17575: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa luvan vuoden ailkana. Tämän paikallistien val-
17576: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mistuttua paranevat Vuohijärven itäpuolella ole-
17577: olette lähettänyt kirjeellänne n:o 106 toukokuun van asutuksen liikenneyhteydet huomattavasti
17578: 8 päivältä 1969 valtioneuvoston asianomaisen Va:lkealan kunnan keskustaan.
17579: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sinisalon Valkealan kunta on lokakuussa 1967 tehnyt
17580: seuraavan sisältöisen kysymY'ksen: aloitteen edellä mainitun paikallistien jaJtkami-
17581: seksi maantienä Hillosensalmelta Voikoskelle.
17582: "Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on Tämä tie tulisi olemaan myös kokonaisuudes-
17583: aikonut ryhtyä, että Kymenlaakson poh- saan Valkealan kunnan alueella. Aloitteen joh-
17584: joisosa saisi tieyhteyden muuhun Kymen- dosta on hankittu tielain edellyttämät lausunnot
17585: [aaksoon?" ja mm. lääninhallitus on 14. 1. 1969 antamas-
17586: saan lausunnossa, yhtyen piirikonttorin kantaan
17587: Vastauksena kysymykseen esitän !kunnioitta- esittänyt, että Hillosalmelta Voikoskelie raken-
17588: vasti seuraavaa: nettava tie tulisi olemaan lääninhallituksen käsi-
17589: Kymenlaakson talousalueelle laadituo päätie- tyksen mukaan pääasiallisesti paikallistieluokkaa.
17590: verkkosuunnitelman mukaan tulee Mikkelin lää- Tuntuu todennäköiseltä, että Hillosensalmi-
17591: nistä Pohjois-Kymenlaaksoon suuntautuva lii- Voikoski väli, jonka pituus on n. 8 km, tulta7
17592: kenne pääasiallisesti tapahtumaan Kouvolan- neen sille tuleva liikenne huomioonottaen suun-
17593: Mikkelin ja Jaalan-Mäntyharjun maanteiden nittelemaan ja rakentamaan paikallistieksi eikä
17594: kautta. Nämä pää tiet- yhdistää alueellista päätie- maantieksi. Puuttuvan paikallistieosan suunnitte-
17595: luokkaa oleva Jaalan-Tuohikotin maantie. luun päästäneen vuonna 1970 ja rakentaminen
17596: Näiden maanteiden rajoittamaan alueeseen sisäl- voitaneen toteuttaa 1970-luvun alkupuolella
17597: tyvät muut yleiset tiet tulevat olemaan lliken- edellyttäen, että paikallisteiden tekemistä varten
17598: teellisesti lähinnä paikallistieluokkaa. varataan menoarvioissa vuosittain ainakin nykyi-
17599: Valkealan kunnan Vuohijärveltä on parhail- siä määrärahoja vastaavat määrärahat. Paikallis-
17600: laan rakenteilla Hillosensalmelle johtava n. tien rakentamiskustannuksiin kunta joutuu osal-
17601: 11.74 km pituinen paikallistie, jonka kustannus- listumaan aikanaan tielain säätämässä järjestyk-
17602: arvio on 1 900 000 mk. Työtä varten on myön- sessä. Lisäksi on todettava, että ko. alueen
17603: netty jo kustannusarvion edellyttämä määräraha kautta kulkee rautatie, joka myös palvelee hen-
17604: ja tullee paikallistie liikennöitävään kuntoon ku- kilöliikennettä.
17605: Helsingissä ~toukokuun 27 päivänä 1969.
17606:
17607: Kulkulaitosten ja Y'leisten töiden ministeri Paavo Aitio.
17608: 3
17609:
17610:
17611:
17612:
17613: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
17614:
17615: I det syfte 37 § 1 mom. rikisdagsordningen innevarande år. Sedan denna bygdeväg blivit
17616: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse färdig förbättras den öster om Vuohijärvi be-
17617: av den 8 maj 1969 nr 106 tili vederbörande lägna bosättningens trafikförbindelser med Val-
17618: medlem av sta:tsrådet för avgivande av svar keala kommuns centrum avsevärt.
17619: översänt följande av riksdagsman Sinisalo ställda Valkeala kommun tog i oktober 1967 initiativ
17620: spörsmåf: tili fortsättande av nämnda bygdeväg såsom
17621: landsväg från Hillasensalmi tili Voikoski. Denna
17622: "Titl vilka åtgärder har Regeringen väg skulle i sin helhet komma att gå genom
17623: ärnat skrida, för att norra delen av Kym- Valkeala kommuns område. På grund av initia-
17624: menedalen skulle få vägförbindelse med tivet har införskaffats i väglagen förutsatta ut-
17625: den övriga Kymmenedalen?" låtanden och bl. a. länsstyrelsen har i sitt utlå-
17626: tande den 14. 1. 1969, med omfattande av dist-
17627: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- riktskontorets ståndpunkt, framställt, att den
17628: samt anföra följande: väg som skulle byggas från Hillasensalmi tili
17629: Enligt den pian för huvudvägnätet som upp- Voikoski huvudsakligen skulle komma att vara
17630: gjorts för Kymmenedalens ekonomiska region av bygdevägsklass.
17631: kommer trafiken från St Michels Iän tili norra Det synes sannolikt, att sträckan Hiliosen-
17632: delen av Kymmenedalen huvudsakligen att be- salmi-Voikoski, som är omkring 8 km, skulle
17633: tjäna sig av landsvägarna Kouvola-St Michel komma att planeras och byggas såsom bygdeväg
17634: och Jaala-Mäntyharju. Dessa huvudvägar före- och icke såsom landsväg. Planeringen av den
17635: nas av landsvägen Jaala-Tuohikotti som är saknade bygdevägsdelen torde kunna börja år
17636: av regional huvudvägsklass. De övriga allmänna 1970 och byggandet torde kunna ske i början
17637: vägar som finns inom det av dessa landsvägar av 1970-talet, under förutsättning, att för an-
17638: avgränsade området kommer att i trafikhän- läggande av bygdevägar i statsförslagen årligen
17639: seende närmast vara av bygdevägsklass. observeras åtminstone belopp som motsvarar de
17640: Från Vuohijärvi i Valkeala kommun byggs nuvarande anslagen. Kommunen kommer att i
17641: som bäst en ca 11.74 km lång bygdeväg tili Hil- sinom tid få deltaga i kostnaderna för an-
17642: losensalmi. Kostnadsförslaget lyder på 1 900 000 läggande av bygdevägen i den ordning i vägla-
17643: mk. För arbetet har redan beviljats det av kost- gen stadgas. Vidare kan konstateras, att järn-
17644: nadsförslaget förutsatta anslaget, och denna vägen, som även tjänar persontrafiken, går ge-
17645: bygdeväg torde bli i trafikdugligt skick under nom ifr. område.
17646: Helsingfors den 27 maj 1969.
17647:
17648: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
17649: Kirj. ksm. n:o 107.
17650:
17651:
17652:
17653:
17654: Linkola ym.: Vanhusten työmahdollisuuksien lisäämisestä.
17655:
17656:
17657: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17658:
17659: Vuonna 1965 valmistui vanhusten työhuol- Edellä mainitussa valtion komitean ffiletm-
17660: tokomitean mietintö. Tämän valtion asettaman nössä v:lta 1965 todetaan, että "voitaneen
17661: komitean tehtävänä oli selvittää kysymystä suunnilleen puolta 65 vuotta täyttäneiden ikä-
17662: työhaJuisten kokonaan tai osittain työkykyisten ryhmästä pitää työkykyisinä." Sen mukaan
17663: vanhojen henkilöitten ansiomahdollisuuksien komitea tualloin laski, että pyörein luvuin
17664: turvaamisesta. Mietintö on erittäin seikkape- 100 000 henkilöä olisi siis ohjattavissa työhön.
17665: ramen. Siinä esitetään monia käytännöllisiä Kansaneläkelaitoksen viime joulukuisen tilas-
17666: ehdotuksia vanhusten eli siis 65 v. täyttäneit- ton mukaan meillä on jo yli 405 000 vanhuus-
17667: ten kansaneläkettä nauttivien työllistämiseksi. eläkettä nauttivaa. Työhön ohjattavissa ole-
17668: Vanhukset muodostavat työkoulutukseltaan vien lukumäärä kasvaa siis ripeästi. Huomat-
17669: ja työmahdollisuuksiltaan hyvin kirjavan kan- takoon vielä, että kun terveydenhoidon muu-
17670: salaispiirin. Siinä on koko joukko niitäkin, tenkin edistyessä maassamme on virinnyt tällä
17671: jotka aktiivisina luonteeltaan ja kykyjensäkin vuosikymmenellä erittäin vilkas toiminta kan-
17672: puolesta pystyvät itse hankkimaan tarpeelli- salaisten fyysisen kunnon säilyttämiseksi, jotta
17673: seksi katsomaansa työtä. Mutta siinä on myös- he voisivat ottaa vanhuuden päivät vastaan
17674: kin paljon niitä, joilta puuttuvat tällaiset ky- fyysiseltä kunnoltaan siis myöskin työkyvyltään
17675: vyt ja puuttuvat suhteet, joiden avulla työtä terveinä, työkuntoisten vanhusten määrä tältä-
17676: voisivat saada. Lisäksi heiltä puuttuvat mah- kin kannalta katsoen kasvaa nopeasti.
17677: dollisuudet hankkia työvälineitä ja työmateriaa- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
17678: lia sekä ansiotyöstä puheen ollen markkinointi- tyksen 37 § :n 1 momentin perusteella esi-
17679: mahdollisuudet. Kyseessä olisi kuitenkin an- tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
17680: siotyö, ei vain askarteJ.u ajan tappamiseksi. omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
17681: Mielenterveyden kannalta on vanhalle ihmiselle myksen:
17682: varsin suuriarvoinen tunne siitä, että hän edel-
17683: leen on työkuntoinen ja omalta osaltaan on Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
17684: hyödyllinen kansalainen. Vaikka ei puhuttaisi- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä työmahdolli-
17685: kaan korkealentoisesti työnilosta, niin voidaan suuksien lisäämiseksi vanhuksille hei-
17686: sen sijaan täydellä syyllä puhua siitä tyydytyk- dän viihtyvyytensä ja mielentervey-
17687: sen tunteesta, minkä vanha ihminen kokee tensä sekä taloudellisen toimeentulonsa
17688: todetessaan, ettei häntä ole heitetty syrjään vuoksi?
17689: työelämästä.
17690: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1969.
17691:
17692: Anna-Liisa Linkola. Saara Forsius. Irma Hamara.
17693:
17694:
17695:
17696:
17697: E 581/69
17698: 2
17699:
17700:
17701:
17702:
17703: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
17704:
17705: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- Vanhusten elinmahdollisuuksia on kotiavun
17706: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- tehostamisella parantanut myös v. 1966 an-
17707: hemies, olette 9 päivänä toukokuuta 1969 nettu uusi laki kunnallisesta kodinhoito-
17708: päivätyn kirjeenne n:o 587 ohella toimittanut avusta. Mainitun lain mukaan voidaan valtion-
17709: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen- apua nimittäin myöntää mm. kotiavustajista
17710: nöksen kansanedustaja Linkolan ym. kirjalli- aiheutuneisiin kustannuksiin.
17711: sesta kysymyksestä n:o 107, jossa tiedustel- Vanhusten työhuoltokomitean m1etmnossa
17712: laan: 1965: B 35 on tehty varsin seikkaperäinen
17713: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ehdotus vanhusten työllisyyskysymyksen järjes-
17714: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä työmahdolli- tämisestä. Komitean ehdotuksia on pyritty
17715: suuksien lisäämiseksi vanhuksille hei- mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan. Hei-
17716: dän viihtyvyytensä ja mielentervey- kon yleisen työllisyystilanteen johdosta ei van-
17717: tensä sekä taloudellisen toimeentulonsa husten työhön sijoitusta ole voitu kuitenkaan
17718: vuoksi?" vielä riittävästi hoitaa. Myöskään se, että kun-
17719: nat ja järjestöt ovat vanhusten työllistämiseksi
17720: tehneet parhaansa, ei ole ollut riittävää.
17721: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Näin ollen vanhusten työmahdollisuuksien
17722: taen seuraavaa: lisäämiseen on jatkuvasti kiinnitettävä entistä
17723: Vanhusten huollossa on pääpaino ollut viime suurempaa huomiota. Tuloksiin pääseminen
17724: vuosina heidän toimeentuloturvansa paranta- edellyttää kuitenkin nykyisen työllisyystilan-
17725: misessa. Tähän on pyritty lisäämällä eläke, teen ratkaisevaa parantumista. Eri viranomais-
17726: turvaa eri eläkelakien avulla. Eläkkeet on ten työn tehostamiseksi on aiheellista harkita
17727: suunniteltu täydentämään varsinaista kansan- yhteistyöelimen asettamista vanhusten työlli-
17728: eläkettä siten, että ne täysimääräisenä yhdessä syyskysymykseen liittyvien käytännöllisten ja
17729: vastaavat 50-60 % työntekijän keskimääräi- taloudellisten toimenpiteiden toteuttamista
17730: sistä työansioista. varten.
17731: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1969.
17732:
17733: Ministeri ]. E. Partanen.
17734: 3
17735:
17736:
17737:
17738:
17739: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17740:
17741: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Aldringarnas levnadsmöjligheter har också
17742: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- förbättrats genom effektiverin~ av hemhjälpen
17743: velse av den 9 maj 1969 nr 587 tili veder- enligt den år 1966 givna nya lagen om kom-
17744: börande medlem av statsrådet för avgivande munal hemvårdshjälp. Enligt nämnda lag kan
17745: av svar översänt avskrift av följande av riks- statsbidrag nämligen beviljas bl. a. för kostna-
17746: dagsman Linkola m. fl. ställda spörsmål: der för hemhjälpare.
17747: I åldringsarbetskommittens betänkande
17748: "Tili vilka åtgärder har Regeringen 1965: B 35 har framställts ett rätt detaljerat
17749: skridit eller ämnar den skrida för förslag tili ordnande av åldringarnas sysselsätt-
17750: ökande av åldringarnas arbetsmöjlighe- ningsfråga. Man har försökt förverkliga kom-
17751: ter med tanke på deras trivsel, men- mittens förslag i den mån det varit möjligt.
17752: talhygien och utkomst?" På grund av det dåliga allmänna sysselsätt-
17753: ningsläget har placering av åldringar i arbete
17754: dock icke ännu kunnat ske i tiliräcklig grad.
17755: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Icke heller det, att kommuner och organisatio-
17756: samt anföra följande: ner gjort sitt bästa för att sysselsätta åld-
17757: Huvudvikten i fråga om åldringsvården har ringar, har varit tiliräckligt.
17758: under de senaste åren lagts vid förbättring av Sålunda måste fortgående allt större upp-
17759: deras trygghet med avseende på utkomsten. märksamhet ägnas ökandet av åldringarnas ar-
17760: Detta mål har man sökt nå genom att öka betsmöjligheter. Nående av resultat förutsätter
17761: pensionsskyddet genom olika pensionslagar. dock en avgörande förbättring av det nuva-
17762: Pensionerna har planerats så att de skall rande sysselsättningsläget. Det är skäl att för
17763: komplettera den egentliga folkpensionen så- effektivering av olika myndigheters arbete
17764: lunda, att de, när de utgår tili fullt belopp, överväga tilisättandet av ett samarbetsorgan
17765: motsvarar 50-60 % av arbetstagarens medel- för genomförande av praktiska och ekonomiska
17766: arbetsförtjänst. åtgärder i anslutning tili åldringarnas syssel-
17767: sättningsfråga.
17768: Helsingfors den 29 maj 1969.
17769:
17770: Minister ]. E. Partanen.
17771: Kirj. ksm. n:o 108.
17772:
17773:
17774:
17775:
17776: Koivunen ym.: Omakotitonttien omistajien vapauttamisesta katu-
17777: jen kunnossapitovelvoitteista.
17778:
17779:
17780: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17781:
17782: Autojen lisääntyminen maassamme on ollut lienee viivästynyt tai keskeytynyt sen vuoksi,
17783: räjähdysmäinen meneillään olevan kuusikym- että katujen kunnossapitoon ei ole katsottu
17784: menluvun aikana. Samoin ovat autoilla tapah- voitavan osoittaa yleisiä varoja.
17785: tuneet tavarakuljetusten määrät voimakkaasti Olisi kohtalokasta jos edellä mainitun lain-
17786: lisääntyneet. Tämä on heijastunut suurina si- säädännön saanti eduskuntaan edelleen pitkit-
17787: joituksina maanteiden rakennus- ja kunnossa- tyisi.
17788: pitotöissä. Auto-, polttoaine- ym. niihin verrat- Käsityksemme mukaan pitäisi katurasituksiin
17789: tavilla erikoisveroilla valtiolle hankitaan samaan saada oikeudenmukaisuutta. Kun varsinaiset
17790: aikaan huomattavat tulot. maantiet rakennetaan ja kunnossapidetään yh-
17791: Myös kaupunkien ja kauppaloiden katujen teiskunnan yleisillä varoilla niin oikeuden ja
17792: rakennus- ja kunnossapitokustannusten voima- kohtuuden nimessä tulisi nopeasti saada aikaan
17793: kas kasvu on ollut autokannan ja autokuljetus- lainsäädäntö, joka vapauttaa omakotitalojen
17794: ten lisäysten seurauksena. Katurasituksien kus- pienituloiset omistajat yleisinä autoteinä toimi-
17795: tannusjako rasittaa kuitenkin kaupunkeja, kaup- vien katujen kunnossapitovelvoitteista.
17796: palaita ja tonttien omistajia. Kaupunkien ja Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
17797: kauppaloiden rakennusjärjestyksissä määritellyt 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
17798: katujen kunnossapitovelvoitteet ovat yleensä tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17799: tonttien omistajia velvoittavia. Tästä seuraa vaksi seuraavan kysymyksen:
17800: ensi kädessä omakotitonttien omistajille niin
17801: raskaita kadun kunnossapitovelvoitteita, että Tietääkö Hallitus, että autokannan
17802: niitä ei voida pitää oikeudenmukaisina eikä voimakas kasvu aiheuttaa yleisinä Iii-
17803: kohtuullisina, kun kysymyksessä on yleisen au- kenneväylinä toimivien katujen kunnos-
17804: toliikenteen käytössä olevien katujen kunnos- sapitäjille, etenkin omakotien ja tont-
17805: sapito. tien omistajille kohtuuttomia, jopa yli-
17806: Tällaisen asiantilan korjaamiseksi on sisä- voimaisia kadun kunnossapitokustannuk-
17807: asiainministeriön kaavoitus- ja rakennusasiain sia, ja jos tietää,
17808: neuvottelukunta tiettävästi valmistellut erillistä milloin Hallitus antaa eduskunnalle
17809: lainsäädäntöä, jossa määriteltäisiin katujen kun- esityksen laiksi kadun kunnossa- ja puh-
17810: tlossa- ja puhtaanapitovelvoitteet huomioon ot- taanapidosta, jolla omakotitonttien omis-
17811: taen katujen lisääntynyt yleinen raskas käyttö. tajat vapautetaan yleisinä autoteinä käy-
17812: Tämän tärkeän lainsäädännön valmistuminen tettävien katujen kunnossapitovelvoit-
17813: teista?
17814: Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1969.
17815:
17816: Matti Koivunen. Irma Rosnell.
17817: Väinö R. Virtanen. Kaisu Weckman.
17818: Lauha Männistö. Kauko Tamminen.
17819: Hugo Manninen. R. Virtanen.
17820: Kelpo Gröndahl. Kuuno Honkonen.
17821:
17822:
17823:
17824: E 580/69
17825: 2
17826:
17827:
17828:
17829:
17830: E d u s kun n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
17831:
17832: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kadun kunnossa- ja puhtaanapidon lainsää-
17833: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, dännöllinen järjestäminen on ollut pitkään vi-
17834: olette 13 päivänä toukokuuta 1969 päivätyn reillä ja asian ratkaisemiseksi on laadittu laki-
17835: kirjeenne n:o 621 ohella toimittanut Valtioneu- ehdotuksiakin, jotka niistä aiheutuneiden eri-
17836: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen mielisyyksien vuoksi eivät kuitenkaan ole joh-
17837: kansanedustaja Matti Koivusen ym. kirjallisesta taneet lainsäädäntötoimenpiteisiin.
17838: kysymyksestä n:o 108, jossa tiedustellaan: Viimeksi asian edelleen kehittäminen on an-
17839: "Tietääkö Hallitus, että autokannan nettu sisäasiainministeriön apuna toimivalle
17840: voimakas kasvu aiheuttaa yleisinä lii- kaavoitus- ja rakennusasiain neuvottelukunnalle,
17841: kenneväylinä toimivien katujen kunnos- joka puolestaan on asettanut erityisen jaoston
17842: sapitäjille, etenkin omakotien ja tont- kysymyksen selvittämistä varten. Jaosto onkin
17843: tien omistajille kohtuuttomia, jopa yli- aivan äskettäin jättänyt mietintönsä, joka sisäl-
17844: voimaisia kadun kunnossapitokustannuk- tää uuden ehdotuksen kysymyksen lainsäädän-
17845: sia, ja jos tietää, nölliseksi järjestämiseksi. Tästä ehdotuksesta si-
17846: milloin Hallitus antaa eduskunnalle säasiainministeriö on pyytänyt lausunnot asian-
17847: esityksen laiksi kadun kunnossa- ja puh- omaisilta viranomaisilta ja järjestöiltä. Vasta
17848: taanapidosta, jolla omakotitonttien omis- näiden lausuntojen saavuttua eli ensi syyskau-
17849: tajat vapautetaan yleisinä autoteinä käy- della on hal"kittavissa, mihin lainsäädäntötoi-
17850: tettävien katujen kunnossapitovelvoit- menpiteisiin jaoston ehdotuksen pohjalta voi-
17851: teista?" daan ryhtyä. Asiaa käsitellessään ministeriö
17852: luonnollisesti tulee ottamaan huomioon sen
17853: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen kiireellisyyden.
17854: seuraavaa:
17855: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1969.
17856:
17857: Sisäasiainministeri Antero Väyrynen.
17858: 3
17859:
17860:
17861:
17862:
17863: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17864:
17865: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Ordnandet av gatu-underhåll och -renhåll-
17866: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- ning i lagstiftningsväg har länge varit anhän-
17867: velse av den 13 maj 1969 nr 621 tili veder- gigt, och för lösande av problemet har tili
17868: börande medlem av statsrådet för avgivande av och med utarbetats lagförslag, vilka på grund
17869: svar översänt avskrift av följande av riksdags- av meningsskiljaktigheter dock icke lett tili
17870: man Matti Koivunen m. fl. ställda spörsmål lagstiftningsåtgärder.
17871: nr 108: Senast har sakens vidare utvecklande upp-
17872: "Är Regeringen medveten om, att dragits åt delegationen för planläggnings- och
17873: den kraftiga ökningen av bilparken med- byggnadsärenden, viiken bistår ministeriet för
17874: för oskäliga, rent av övermäktiga kost- inrikesärendena. Delegationen har å sin sida
17875: nader för underhållet av gator som är tillsatt en särskild sektion för utredning av
17876: allmänna trafikleder, särskilt för egna- denna fråga. Sektionen har också alldeles ny-
17877: hems- och tomtägare, och om så är ligen avgivit sitt betänkande, som innefattar
17878: fallet, ett nytt förslag tili ordnande av frågan i lag-
17879: när avlåter Regeringen proposition stiftningsväg. Om detta förslag har ministeriet
17880: tili Riksdagen med förslag tili lag om för inrikesärendena inbegärt utlåtanden av ve-
17881: gatu-underhåll och -renhållning, varige- derbörande myndigheter och organisationer.
17882: nom ägare av egnahemstomter befrias Först när dessa utlåtanden erhållits, eller nästa
17883: från skyldighet att underhålla gata som höst, kan övervägas, vilka lagstiftningsåtgärder
17884: användes såsom allmän bilväg?" som kan företagas på basen av förslaget. Mi-
17885: nisteriet kommer givetvis vid sakens hand-
17886: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- läggning att beakta dess brådskande natur.
17887: samt anföra:
17888: Helsingfors den 22 maj 1969.
17889:
17890: Minister för inrikesärendena Antero Väyrynen.
17891: Kirj. ksm. 109.
17892:
17893:
17894:
17895:
17896: Honkonen ym.: Venäjän kielen opiskelun tehostamisesta.
17897:
17898:
17899:
17900: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
17901:
17902: Oppikouluissamme lukee parhaillaan ensim- käymistä eri aloilla. Nykyisin kielieiliset vai-
17903: mäisenä vieraana kielenä: keudet ovat yhä tavattoman suuret.
17904: englantia n. . ........ . 177 500 Kun meillä Suomessa on suurin slaavilainen
17905: saksaa .............. . 71000 kirjasto (Neuvostoliiton ulkopuolella) ja kun
17906: latinaa .............. . 1640 toisaalta tiedetään, että maailman tieteellisestä
17907: venäjää ............. . 450 kirjallisuudesta yli puolet julkaistaan venäjäksi,
17908: ranskaa ............ .. 420 tuntuisi venäjän kielen opiskelu juuri meille
17909: suomalaisille sopivan sitäkin paremmin. Niin
17910: Ylioppilaskirjoituksissa tänä keväänä ,kirjoit- ikään venäjä on yksi Yhdistyneiden Kansakun-
17911: tajien määrä eri kielten kohdalla oli seuraava: tien virallisista kielistä ja sen vaikutus monilla
17912: tieteen aloilla todella huomattava. Lisäksi sen
17913: englannin kieli 10 149 kirjoittajaa merkitys kasvaa jatkuvasti ja voimakkaasti kau-
17914: saksan , 7 733 , pan ja teollisuuden piirissä.
17915: latinan , 136 , Kun monissa länsimaissa aina Yhdysvaltoja
17916: ranskan , 36 , myöten on viime vuosina alettu korjata men-
17917: venäjän , 27 , neisyyden laiminlyöntejä venäjän kielen suhteen
17918: Nämä pari numerosarjaa osoittavat selvästi, tuntuisi enemmän kuin luonnolliselta, että mei-
17919: ettei venäjän kielen opinnoissa ainakaan vielä dänkin maassamme vedettäisiin tässä suhteessa
17920: olla päästy siihen, mitä Eduskunta viisi vuotta oikeita johtopäätöksiä.
17921: sitten edellytti, kun se yksimielisesti lausui toi- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
17922: vomuksen venäjän kielen opiskelun tehostami- taen valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-
17923: sesta oppi- ja kovkeakouluissamme. Oppikou- tin nojalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17924: lujen venäjän kielen lukijoiden hämmästyttä- vastattavaksi:
17925: vän pieni määrä osoittaa päinvastoin, ettei
17926: meillä vieläkään täysin tajuta naapurimme kie- Millaisia toimenpiteitä Hallituksen
17927: len taitamisen suurta merkitystä. Suurempi ve- pur1ssa on suunnitteilla venäjän kielen
17928: näjän kielen taitajien määrä olisi omiaan huo- opiskelun tehostamiseksi maamme kou-
17929: mattavasti helpottamaan naapurimaiden kanssa- lulaitoksen piirissä?
17930: Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1969.
17931:
17932: Kuuno Honkonen. Pauli Räsänen. Olavi Laine.
17933:
17934:
17935:
17936:
17937: E 670/69
17938: 2
17939:
17940:
17941:
17942:
17943: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
17944:
17945: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nöllisesti järjestetty jo useana peräkkäisenä
17946: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies vuonna. Valtion tuella on edistetty nykyaikais-
17947: olette kirjeellänne 14 päivänä toukokuuta 1969 ten venäjän kielen oppikirjojen laatimista. Uutta
17948: n:o 625 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- venäjän kielen lyhyen kurssin oppikirjaa käyte-
17949: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kuuno tään jo kouluissamme ja uudesta venäjän kie-
17950: Honkosen ym. tekemän, seuraavan sisältöisen len pitkän kurssin oppikirjasta on hyväksytty
17951: kysymyksen: I osa. II osa on valmiina käseikirjoituksena.
17952: Myös yliopistoissa on venäjän kielen opetusta
17953: "Millaisia toimenpiteitä Hallituksen lisätty ja sitä on tarkoitus lähivuosina vielä
17954: piirissä on suunnitteilla venäjän kielen lisätä.
17955: opiskelun tehostamiseksi maamme kou- Valtion lukion sekä kaksijaksoisen lyseon ja
17956: lulaitoksen piirissä?" yhteislyseon lukioasteen lukusuunnitelmista 28
17957: päivänä maaliskuuta 1969 annetulla asetuksella
17958: Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit- ( 211/69) on venäjän kielen asema huomatta-
17959: taen seuraavaa: vasti parantunut. Jo tähän mennessä kouluhal-
17960: Venäjän kielen opiskelumahdollisuuksia on litukseen saapuneiden tietojen mukaan on ve-
17961: oppikouluissa viime vuosina lisätty ja on sitä näjän kielen valinneita aikaisempaa runsaam-
17962: syksystä 1968 alkaen opetettu yhteensä 66 val- min. Opettajatilanteesta tulee riippumaan,
17963: tion ja yksityisessä oppikoulussa. Kun syk- missä määrin uuden lukusuunnitelman suomia
17964: syllä 1967 venäjän kieltä opiskeli n. 2 450 op- mahdollisuuksia voidaan venäjän kielen osalta
17965: pilasta, oli opiskelijoiden määrä syksyllä 1968 toteuttaa.
17966: jo n. 3 220. Lisäksi 206 oppilasta käyttää kou- Paitsi oppikoulussa on venäjän kielen ope-
17967: lun opetuskielenä venäjän kieltä Helsingin suo- tusta järjestetty vapaassa kansansivistystyössä.
17968: malais-venäläisen koulun venäjänkielisessä yh- Osanottajia on ollut runsaat 2 000.
17969: tenäiskoulussa. Venäjän kielen asema on var- Venäjän kielen opiskelu on siis nopeasti el-
17970: sinkin lukiossa selvästi voimistunut, mikä joh- pynyt. Huomioonottaen myös sen, että venä-
17971: tuu mm. siitä, että viime vuosina on voitu jän kieli tulee peruskoulussa kolmannen oppi-
17972: täyttää vakinaisesti eräitä opettajain virkoja, laalle vieraan kielen asemaan, Hallitus katsoo,
17973: joiden aineyhdistelmään kuuluu venäjän kieli. että suoritettujen toimenpiteiden avulla ja opet-
17974: Uusia vir-koja on jatkuvasti pyritty perusta- tajien lukumäärän kasvaessa, venäjän kielen
17975: maan. Opettajatilannetta on myös pyritty pa- opiskelu tehostuu. Opetusministeriössä ja kou-
17976: rantamaan kesällä toimeenpannuilla venäjän luhallituksessa seurataan tilannetta ja ryhdy-
17977: kielen jatkokoulutusseminaareilla, joita on Sään- tään sen kulloinkin vaatimiin toimenpiteisiin.
17978: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1969.
17979:
17980: Opetusministeri Johannes Virolainen.
17981: 3
17982:
17983:
17984:
17985:
17986: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
17987:
17988: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen efter varandra. Utarbetandet av moderna läro-
17989: mger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse böcker i ryska har främjats med statsunder-
17990: av den 14 maj 1969 nr 625 tili vederbörande stöd. En ny lärobok i kort kurs i ryska använ-
17991: medlem av statsrådet för avgivande av svar des redan i våra skolor, och av en ny lärobok
17992: översänt följande av riksdagsman Kuuno Hon- i en längre kurs i ryska har 1 delen redan god-
17993: konen m. fl. ställda spörsmål: känts. II delen är färdig som manuskript.
17994: Ä ven vid universiteten har undervisningen i
17995: "Hurudana åtgärder planeras inom ryska ökats. Avsikten är att den skall ökas
17996: Regeringen för effektivering av språk- ytterligare under de närmaste åren.
17997: studierna i ryska inom vårt lands skol- Ryska språkets ställning förbättrades avse-
17998: väsende?" värt genom förordningen den 28 mars 1969
17999: om läroplan för statens gymnasium samt för
18000: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- lyceums med avdelad lärokurs och samlyceums
18001: samt anföra: gymnasialstadium (211/69). Enligt uppgifter
18002: Möjligheterna att läsa ryska vid läroverken som redan ingått tili skolstyrelsen är antalet
18003: har ökats under de senaste åren. Ryska under- elever som valt ryska större än förut. Det
18004: visas sedan hösten 1968 i sammanlagt 66 stat- kommer att bero på lärarsituationen, i viiken
18005: liga och privata läroverk. Medan ryska på mån de möjligheter den nya läroplanen skän-
18006: hösten 1967 lästes av ca 2 450 elever, var ker i fråga om ryskan ka1. förverkligas.
18007: antalet som bedrev studier i ryska på hösten Utom vid läroverket har undervisning i
18008: 1968 redan ca 3 220. Dessutom användar 206 ryska föranstaltats i det fria folkbildnings-
18009: elever ryska såsom skolans undervisningsspråk arbetet. Antalet deltagare har varit drygt
18010: vid Helsingfors finsk-ryska skolas ryskspråkiga 2 000.
18011: enhetsskola. Det ryska språkets ställning har Studierna i ryska har således gjort ett snabbt
18012: tydligt stärkts, särskilt i gymnasiet, vilket uppsving. Med beaktande även av att ryskan
18013: beror bl. a. på att under de senaste åren vissa i grundskolan får ställningen av tredje främ-
18014: lärartjänster, tili vilkas ämneskombination hör mande språk, anser Regeringen, att genom de
18015: ryska, kunnat besättas ordinariter. Man söker företagna åtgärderna, och när antalet lärare
18016: fortgående inrätta nya tjänster. Man har också ökas, studierna i ryska effektiveras. 1 under-
18017: försökt förbättra lärarsituationen genom som- visningsministeriet och skolstyrelsen följer man
18018: martid föranstaltade fortbildningsseminarier i med situationen, och därav påkallade åtgärder
18019: ryska, som ordnats regelbundet redan flera år kommer att vidtagas.
18020: Helsingfors den 11 juni 1969.
18021:
18022: Undervisningsminister Johannes Virolainen.
18023: Kirj. ksm. n:o 110.
18024:
18025:
18026:
18027:
18028: Eskman ym.: Yksityisoppilaiden vaikeuksista suorittaa tutkintoja
18029: kauppaoppilaitoksissa.
18030:
18031:
18032: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
18033:
18034: Aikuisten opiskelu työn ohella on maas- tusta seuraamassa. Lukuisat aikuiset ovat osoit-
18035: samme ilahduttavassa määrin viime vuosina taneet halunsa suorittaa tällaisia tutkintoja.
18036: vilkastunut. Mielenkiinto opintoja kohtaan on Opiskelumahdollisuutta vaikeuttaa erittäin huo-
18037: vilkasta etenkin siellä, missä voidaan jo opis- mattavasti, että kunnallisista ja yksityisluon-
18038: kella järjestelmällisesti myös iltaoppikouluissa toisista kauppaoppilaitoksista 27.2.1942/165
18039: keskikoulun ja lukion tutkintoja varten. Työ- annetun asetuksen 33 §:n mukaan vaaditaan
18040: väen- ja kansalaisopistojen toiminta on laajen- tällaisen iltaopiskelijain suorittavan tutkintonsa
18041: tunut viime vuosina myös maaseudulle, jossa yhden lukuvuoden kuluessa. Tällainen vaatimus
18042: opintoharrastus on osoittautunut niinikään erit- on kohtuuton, koska koulussa saadaan suorit-
18043: täin vilkkaaksi. Opinnot työn ohella vaativat taa vastaavat tutkinnot kahden vuoden tunti-
18044: suorittajaltaan erittäin suurta tarmoa ja pyrki- opetuksen jälkeen. Asetus asettaa siis työn
18045: mystä tiedon piirin laajentamiseen. Iltaopis- ohella opintoja suorittavat ratkaisevasti huo-
18046: kelijat ovat yhteiskunnallisesti valveutuneita nompaan asemaan kuin ne, jotka voivat seu-
18047: henkilöitä ja heidän ponnistelujaan tulisi ym- rata opetusta päivittäin kahden vuoden aikana.
18048: märtää myös vfl,ltiovallan ja kaikkien koulu- Tästä joutuvat kärsimään erityisesti sellaiset,
18049: laitokseen kuuluvien oppilaitosten piirissä. Val- joilla ei ole ollut mahdollisuutta saada järjes-
18050: taosalla heistä ei ole ollut tilaisuutta suorittaa telmällistä opetusta kielissä, jotka sisältyvät
18051: aikanaan oppikoulututkintoja monista eri sekä kauppakoulun että kauppaopiston tutkin-
18052: syistä, jotka edelleen vaikuttavat yhteiskun- tovaatimuksiin.
18053: nassamme eriarvoistaen opintohaluisia henki- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
18054: löitä. Monilla taas on nuorempana mahdolli- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
18055: sesti suoritettujen tutkintojen lisäksi haluk- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18056: kuutta jatkaa opintojaan. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18057: Kauppaoppilaitoksia toimii maassamme jo
18058: verrattain runsaasti. Niissä suoritetaan yleensä Onko Hallitus tietoinen niistä vai-
18059: kauppakoulun tai kauppaopistossa merkonomin keuksista, joita yksityisopiskelijoille ai-
18060: tutkinto. heutuu siitä, että kauppaoppilaitoksissa
18061: Kauppaoppilaitoksissa on myös ns. yksityis- tutkinto vaaditaan suoritettavaksi yh-
18062: oppilailla mahdollisuus suorittaa tutkintoja ole- den lukuvuoden kuluessa, ja jos on,
18063: matta varsinaisesti koulun oppilaana tuntiope- mitä Hallitus aikoo tehdä, että mai-
18064: nittu vaatimus poistettaisiin?
18065: Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1969.
18066:
18067: Margit Eskman. U. H. Voutilainen.
18068: Sinikka Luja. Bror Lillqvist.
18069: Uljas Mäkelä. Ilmo Paananen.
18070:
18071:
18072:
18073:
18074: E 677/69
18075: 2
18076:
18077:
18078:
18079:
18080: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18081:
18082: Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa tyisoppilaan tulisi suorittaa kaksivuotinen kaup-
18083: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu- pakoulu tai -opisto yhden vuoden kuluessa.
18084: hemies, kirjeellänne 14 päivältä toukokuuta Tutkinnon suorittaminen edellyttää, että op-
18085: 1969 n:o 110 lähettänyt valtioneuvoston asian- pilas tutkintoon ilmoittautuessaan hallitsee jo
18086: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja tutkittavat aineet. Asetusta säädettäessä on
18087: Eskmanin ym. tekemän seuraavan sisältöisen mainittua määräaikaa ilmeisesti pidetty riittä-
18088: kysymyksen: vän pitkänä aineiden ( 13-15) kertausta ja
18089: tenttimistä varten. Joissakin tapauksissa saat-
18090: "Onko Hallitus tietoinen niistä vai- taa määräaika osoittautua kuitenkin liian ly-
18091: keuksista, joita yksityisopiskelijoille ai- hyeksi, minkä vuoksi kauppaoppilaitoskomitea
18092: heutuu siitä, että kauppaoppilaitoksissa onkin mietintöönsä ( 1967:B 82) liittämässään
18093: tutkinto vaaditaan suoritettavaksi yhden asetusehdotuksessa kunnallisista ja yksityisistä
18094: lukuvuoden kuluessa, ja jos on, kauppaoppilaitoksista, sen 39 §:ssä esittänyt
18095: mitä Hallitus aikoo tehdä, että mai- säädettäväksi, että yksityisoppilaan olisi suori-
18096: nittu vaatimus poistettaisiin?" tettava merkonomin tai merkantin tutkinto
18097: loppuun viimeistään oppilaitoksen vastaavan
18098: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tutkinnon opetusaikaa vastaavassa ajassa. Tämä
18099: tavasti seuraavaa: asetus voidaan kuitenkin antaa vasta sen jälkeen
18100: Kunnallisista ja yksityisluontoisista kauppa- kun uusittavana oleva laki kauppaoppilaitok-
18101: oppilaitoksista 27.2.1942 annetun, nykyisin sista on säädetty. Kauppaoppilaitoslakiesitys
18102: voimassa olevan asetuksen ( 165/42) 33 §:n on parhaillaan valtiovarainministeriössä lausun-
18103: mukaan yksityisoppilaan on suoritettava tut- nolla. Valtiovarainministeriön lausunnon saa-
18104: kintonsa kauppaoppilaitoksessa loppuun vii- vuttua opetusministeriö tekee välittömästi esi-
18105: meistään ilmoittautumislukukautta seuraavana tyksen kauppaoppilaitoslain ja sen voimaan-
18106: lukukautena. Tämä ei merkitse sitä, että yksi- tultua mainitun asetuksen säätämiseksi.
18107: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1969.
18108:
18109: Opetusministeri Johannes Virolainen.
18110: 3
18111:
18112:
18113:
18114:
18115: 1i i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18116:
18117: I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen handelsinsitut inom ett år. Avläggande av
18118: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse examen förutsätter att elev, när han anmäler
18119: av den 14 maj 1969 nr 110 tili vederbörande sig tili examen, redan behärskar de ämnen
18120: medlem av statsrådet för avgivande av svar som denna omfattar. När förordningen gavs
18121: översänt följande, av riksdagsman Eskman ansågs ovannämnda tid uppenbarligen tillräck-
18122: m. fl. ställda spörsmål: ligt lång för repetition av och tentamina i
18123: ämnena ( 1.3-15). I vissa fall kan den angivna
18124: "Är Regeringen medveten om de tidsfristen dock visa sig vara för kort. Han-
18125: svårigheter som privatelever ställes in- delsläroanstaltskommitten har därför i .39 § i
18126: för genom att examen vid handelsläro- det förslag tili förordning om kommunala och
18127: anstalt måste avläggas inom ett läsår, privata handelsläroverk som den fogat tili
18128: och om så är fallet, vad ämnar Rege- sitt betänkande ( 1967:B 82) upptagit ett
18129: ringen göra för att nämnda krav av- stadgande om att privatelev borde avlägga
18130: skaffas?" merkonom- eller merkantexamen senast inom
18131: en tid som motsvarar den tid under viiken
18132: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- undervisningen för ifrågavarande examen pågår
18133: samt anföra följande: vid anstalten. Denna förordning kan emeller-
18134: Enligt .3.3 § i gällande förordning av 27.2. tid ges först sedan den nya lag om handels-
18135: 1942 om kommunala och privata handelsläro- läroverk som är under arbete har stiftats.
18136: anstalter ( 165/42) skall privatelev avlägga Förslaget tili lag om handelsläroverk är som
18137: sin examen vid handelsläroanstalt senast under bäst för utlåtande hos finansministeriet. Under-
18138: den termin som följer efter den under viiken visningsministeriet gör, sedan det mottagit
18139: han anmält sig. Detta innebär inte att en finansministeriets utlåtande i saken, genast
18140: privatelev borde avlägga examen över genom- framställning om stiftande av en lag om han-
18141: gången tvåårig kurs vid handelsskola eller delsläroverk och om att nämnda förordning
18142: skall ges så snart lagen trätt i kraft.
18143: Helsingfors den 12 juni 1969.
18144:
18145: Undervisningsminister Johannes Virolainen.
18146: Kirj. ksm. n:o 111.
18147:
18148:
18149:
18150:
18151: E. Laine ym.: Eräiden talonrakennustöiden keskeyttämisestä
18152: Turussa.
18153:
18154:
18155: Eduskunnu1 H-e rn Puhemiehelle.
18156:
18157: Valtion viranomaisten päätökset valtion ko- yhteisöiltä vudkratuissa tiloissa. Nyt 12 luok-
18158: konaan tai osittain rahoittamien rakennustöi- kaa ja yli 4.5'0 oppilasta käsittävän koulun toi-
18159: den keskeyttämisestä 3-4 'kesäkuukauden minta tilapäissuojissa, jotka ovat toisistaan yli
18160: ajaksi aiheuttavat monilla paikkakunnilla li- 2 km etäisyydellä, on erittäin hankalaa.
18161: sääntyviä työilistämisvaikeuksia. Töiden kes- Talonrakennustoiminta supistui Turussa vii-
18162: keyttämisen tarkoituksenmukaisuutta on tutki- me vuonna asuintalojen osalta lähes 11 % ja
18163: nut ao. komitea, joka joitakin päiviä sitten teollisuusrakennusten osalta yli 34 %. Kulu-
18164: jätti mietintönsä t)Töministeriölle. Mainitun ko- van vuoden ensimmäisellä neljänneksellä myön-
18165: mitean käsityksen mukaan maa- ja vesiraken- nettyjen rakennuslupien edellyttämä rakennet-
18166: nustöiden ympärivuotisen suorittamisen ohella tava kuutiotilavuus on yhteensä 90 555 m3 •
18167: myöskin talonrakennushankkeet olisi suoritet- Viime vuoden vastaavana ajankohtana myön-
18168: tava keskeytyksettä. Näin saavutettaisiin nykyi- nettiin luvat yhteensä 366 762 m3 rakentami-
18169: seen verrattuna 10---20 prosentin säästö raken- seen, joten rakennustoiminta näyttää edelleen
18170: nuskustannuksissa, arvioi komitea, joka piti supistuvan.
18171: mahdollisena työvoimamäärien rajoittamista Valtion työvoimaviranomaisten olisi vielä
18172: eräillä alueilla kesäkuun alun ja syyskuun lo- uudelleen harkittava rakennustöiden keskeyttä-
18173: pun välillä, mutta edellytti työvoimavahvuuden mispäätöstä Raunistulan Yhteislyseon, Turun
18174: tällöinkin olevan vähintään 75 prosenttia muu- urheiluhallin ja Turun kaupunginsairaalan osal-
18175: na rakennusaikana esiintyvästä vahvuudesta. ta ja annettava lupa töiden keskeytymättömään
18176: Em. komitean esittämät näkökohdat eivät suorittamiseen.
18177: anna tukea ao. ministeriön päätöksille, joilla Edellä sanottuun viitaten esitämme kunnioit-
18178: aiotaan keskeyttää mm. Turun urheiluhallin, taen valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen-
18179: Raunistulan Yhteislyseon ja Turun kaupungin- tin nojalla valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18180: sairaalan rakennustyöt. Töiden keskeyttäminen nen vastattavaksi:
18181: lisäisi työttömien määrää ja vaikeuttaisi kau-
18182: pungin palveluksessa olevien työllistämistä. Onko Hallitus tietoinen niistä hai-
18183: Samoin rakennuskustannukset kasvaisivat oleel- toista ja seuraamuksista, jotka Raunis-
18184: lisesti ja ao. rakennuskohteiden valmistuminen tulan Yhteislyseon sekä Turun urheilu-
18185: siirtyisi usealla kuukaudella eteenpäin. Rau- hallin ja Turun sisätautisairaalan töiden
18186: nistulan Yhteislyseon osalta keskeytys merkit- keskeyttäminen tulee aiheuttamaan, ja
18187: sisi mm. sitä, että koulu ei pääse siirtymään jos on,
18188: omaan koulutaloon vielä 1970 syksyllä, vaikka mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18189: koulun toiminta on ollut käynnissä jo vuodes- ryhtyä em. töiden jatkamiseksi keskey-
18190: ta 1963 alkaen Turun kaupungilta ja muilta tyksettä?
18191: Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1969.
18192:
18193: Ensia Laine. Esko Niskanen.
18194: Aimo Laiho. Voitto Hellsten.
18195:
18196:
18197:
18198: E 618/69
18199: 2
18200:
18201:
18202:
18203:
18204: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
18205:
18206: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- on, ellei valtion rahoitusosuus ole pieni, kes-
18207: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- keytettävä viimeistelytöitä lukuunottamatta seu-
18208: mies, olette kirjeellänne 14 päivältä toukokuu- raavana kesäkautena kesäkuun 1 päivästä al-
18209: ta 1969 n:o 627 lähettänyt valtioneuvoston kaen Etelä-Suomessa syyskuun loppuun ja
18210: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- muualla maassa elokuun loppuun saakka,
18211: taja E. Laineen ( ym.) tekemän seuraavan si- Turun kaupungin tämän hetkisestä työlli-
18212: sältöisen kysymyksen: syystilanteesta on todettava, että rakennustyö-
18213: voiman kysyntä on kuten. yleensä tähän vuo-
18214: "Onko Hallitus tietoinen niistä hai- denaikaan voimakkaasti lisääntynyt. Turun
18215: toista ja seuraamuksista, jotka Raunis- työnvälitystoimistossa oli tosin kuluvan kuun
18216: tulan Yhteislyseon sekä Turun urheilu- alussa työttöminä työnhakijoina rakennustyön-
18217: hallin ja Turun sisätautisairaalan töiden tekijöitä yhteensä 228 .työntekijää. Näiden hen-
18218: keskeyttäminen tulee aiheuttamaan, ja kilöiden ikäjakaantuma oli kuitenkin varnin
18219: jos on, epäedullinen ja kun nuore!T\mistakin hakijoista
18220: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo osa oli sellaisia, joiden työhönsijoittaminen
18221: ryhtyä em. töiden jatkamiseksi keskey- edullisenkin työllisystilanteen vallitessa tuottaa
18222: tyksettä?" vaikeuksia, voitiin päätellä, ·että rakennustyö-
18223: voimasta saattaa olla jossain määrin puutetta.
18224: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Raunistulan yhteislyseon rakennustyö on val-
18225: taen seuraavaa: tioneuvoston 23. 1. 1969 hyväksymän kuluvan
18226: Työllisyyslain (331/63) 2 §:n mukaan vai- vuoden työohjelman mukaan määrätty keskey-
18227: tion sekä kuntien ja kuntayhtymien on työvoi- tettäväksi kesä-syyskuun ajaksi. Kesällä laa-
18228: man kysynnässä ja tarjonnassa esiintyvien vaih- dittavan työohjelman tarkistuksen yhteydessä
18229: telujen tasoittamiseksi pyrittävä keskittämään otetaan kuitenkin harkittavaksi, että työt voi-
18230: investointiluonteiset työnsä niinä aikoina suo- taisiin aloittaa syyskuun alussa. Paikallisten
18231: ritettaviksi, jolloin esiintyy työttömyyttä. kouluviranomaisten käsityksen mukaan koulu
18232: Tätä säännöstä on valtioneuvoston vahvista- saataisiin tällöin käyttöön vuoden 1970 syys-
18233: massa työohjelmassa toteutettu siten, että vai- lukukauden alkaessa.
18234: tion työmäärärahoin rahoitetuissa töissä työvoi- Turun urheiluhallin rakennustöistä on niiden
18235: man määrä on kesäkausina huomattavasti pie- teknillisen luonteen vuoksi päätetty, että ne
18236: nempi kuin varsinaisena työttömyyskautena voidaan kesäkeskeytyksen jälkeen aloittaa 1
18237: talvikuukausien aikana. Sellaisia kuntien ja yk- päivänä ensi tulevaa elokuuta. Samoin on kat-
18238: sityisten töitä varten, joihin myönnetään vai- sottu, että Turun kaupunginsairaalan keskus-
18239: tion varoista lainaa tai avustusta, on valtioneu- rakennuksen rakennustöitä saadaan niiden saat-
18240: vosto antanut 25. 5. 1967 työllisyysehdot tamiseksi suojavaiheeseen rajoitetusti jatkaa ju-
18241: (234/67). Tämän päätöksen mukaan, milloin hannukseen saakka.
18242: kysymyksessä on talonrakennustyö, saadaan lai- Tämän, Herra Puhemies, olen tahtonut saat-
18243: na tai avustus myöntää vain ehdolla, että työ taa tietoonne. ' '
18244: Helsingissä, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä, 3 päivänä kesäkuuta 1969.
18245:
18246:
18247: Ministeri Viljo Virtanen.
18248: 3
18249:
18250:
18251:
18252:
18253: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18254:
18255: I syfte som nämnes i 37 § 1 mom. riksdags- andel är liten, frånsett avslutningsarbeten skall
18256: ordningen har Ni, Herr Talman, med Eder avbrytas följande sommarsäsong från och med
18257: skrivelse den 14 maj 1969 nr 627 tilisänt ve- den 1 juni, i södra Finland tili slutet av sep-
18258: derbörande medlem av statsrådet för besva- tember och i resten av landet tili slutet av
18259: tande följande av riksdagsman E. Laine m. fl. augusti.
18260: ställda spörsmål: Ifråga om det nuvarande sysselsättningsläget
18261: i Åbo stad finner man att efterfrågan på bygg-
18262: "Är Regeringen medveten om de nadsarbetskraft som vanligt denna årstid har
18263: olägenheter, som avbrytandet av arbe- ökat betydligt. Åbo arbetsförmedlingsbyrå hade
18264: tena vid Raunistulan Yhteislyseo samt i början av denna månad sammanlagt 228 ar-
18265: idrottshallen och inremedicinska sjuk- betslösa byggnadsarbetare som arbetssökande.
18266: huset i Åbo kommer att medföra, och Åldersfördelningen i denna grupp var dock rätt
18267: om så är fallet, ogynnsam och då också en del av de yngsta
18268: vilka åtgärder ämnar Regeringen sökande var sådana, vilkas placering också vid
18269: vidtaga för att fortsätta dessa arbeten gynnsammare sysselsättningsläge skulle medföra
18270: utan avbrott?" svårigheter, kunde man dra den slutsatsen, att
18271: Som svar på detta spörsmål önskar jag vörd- det i någon mån kan råda brist på byggnads-
18272: samt framhålla: arbetskraft.
18273: Enligt 2 § lagen om sysselsättning (3 311 Raunistulan yhteislyseos skolbygge skall
18274: 63) bör staten och kommunerna samt kom- enligt det arbetsprogram statsrådet den 23. 1.
18275: munsammanslutningarna i syfte att utjämna 1969 fastställt för inevarande år avbrytas för
18276: växlingarna i efterfrågan på och utbudet av tiden juni-september. I samband med revide-
18277: arbetskraft söka koncentrera utförandet av sina ringen av arbetsprogrammet i sommar kommer
18278: arbeten av investeringsnatur tili tider då ar- man likväl att överväga huruvida arbetena
18279: betslöshet förekommer. kunde återupptas i hörjan av september. En-
18280: Detta stadgande har i det av statsrådet fast- ligt de lokala skolmyndigheterna kunde skolan
18281: ställda arbetsprogrammet förverkligats så, att då tagas i användning från början av höstter-
18282: arbetsstyrkan vid med statens arbetsanslag fi- minen 1970.
18283: nansierade arbeten under sommaren är betyd- Åbo idrottshalls bygge har avslutats på
18284: ligt mindre än under den egentliga arbetslös- grund av arbetets tekniska natur och kommer
18285: hetsperioden under vintermånaderna. Angående efter sommaravbrottet att kunna återupptagas
18286: sådana kommunala och enskilda arbeten, för den 1 inkommande augusti. Det har också an-
18287: vilka lån eller understöd beviljas av statens setts att byggnadsarbetet vid Åbo stadssjukhus'
18288: medel, har statsrådet den 25. 5. 1967 utfärdat centralbyggnad i syfte att försättas i skyddat
18289: sysselsättningsvillkor ( 234/6 7). Enligt detta skick får fortsätta i begränsad omfattning tili
18290: beslut får lån eller understöd, då det är fråga midsommar.
18291: om husbyggnadsarbete, beviljas endast på vill- Detta, Herr Talman, har jag velat bringa
18292: kor ,att arbetet, om inte statens finansierings- till Eder kännedom.
18293: Helsingfors, ministeriet för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena, den 3 juni 1969.
18294:
18295:
18296: Minister Viljo Virtanen.
18297: Kirj. ksm. n:o 112.
18298:
18299:
18300:
18301:
18302: Sillantaus ym.: Kokeilukoulujen lisäpalkkioiden määrän ja perus-
18303: teiden muuttamisesta.
18304:
18305:
18306: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18307:
18308: Opetusministeriön päätöksen mukaan ( 100/ - että kokeilutoiminnan ohjauspalkkioita on
18309: 422/27. 11. 68) on muutettu kokeiluperuskou- monien opettajaryhmien osalta alennettu;
18310: lussa ja kokeilukeskikoulussa kokeilun perus- - että englannin kielen tuntiopettajalta on
18311: teella maksettavia lisäpalkkioita siten, että kokeilupalkkio poistettu;
18312: palkkiot ovat alentuneet ja koulumuodosta riip- - että kokeilukeskikoulun ohjaavan lehtorin
18313: puen opettajat joutuneet myös eriarvoiseen palkkio on poistettu; ja
18314: asemaan. Viikkotuntilisänä maksettua palkkiota - että muutokset ovat tapahtuneet kesken
18315: on alennettu esim. kokeilukeskikoulussa johta- lukuvuotta.
18316: jan kohdalla 10:sta 5:een, kielten lehtorin koh-
18317: dalla 6:sta 2:een ja muiden lehtotien kohdalla Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
18318: 4:sta 2:een. tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla jätämme
18319: Lisäpalkkion vähennys edellä mainituille ryh- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18320: mille on markoissa 90 markasta ylöspäin, ol- jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
18321: len johtajalla peräti 220-300 mk. Kokeilu-
18322: peruskoulussa alennukset ovat hieman vähäi- Millä perusteella on kesken luku-
18323: sempiä. vuotta varsin huomattavasti muutettu
18324: kokeilukoulujen lisäpalkkioiden määrää
18325: Päätöksestä seuraa siis, ja perusteita, saattaen samalla eri ko-
18326: - että kokeilukeskikoulu ja kokeiluperuskoulu keilukoulumuodot eriarvoiseen ase-
18327: on asetettu eri asemaan; maan?
18328: Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1969.
18329:
18330: Pentti Sillantaus. Anna-Liisa Linkola.
18331:
18332:
18333:
18334:
18335: E 620/69
18336: 2
18337:
18338:
18339:
18340:
18341: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
18342:
18343: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa on nimittäin edellä mainitun lainkohdan mu-
18344: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kaan suoraan riippuvainen suoritetun lisätyön
18345: olette kirjeellänne 14 päivältä toukokuuta 1969 määrästä. Korvausperusteet määrättiin 27. 11.
18346: n:o 628 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- 1968 annetulla opetusministeriön päätöksellä
18347: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti erilaisiksi kokeilukeskikoulussa ja kokeilupe-
18348: Sillantauksen ym. tekemän seuraavan sisältöi- ruskoulun yläasteen kouluissa, koska kokeilu-
18349: sen kysymyksen: tehtävien määrä kokeilukeskikouluissa on huo-
18350: mattavasti pienempi. Tämä johtuu siitä, että
18351: "Millä perusteella on kesken luku- opetussuunnitelmallisessa kokeilussa pyritään
18352: vuotta varsin huomattavasti muutettu nimenomaan kartoittamaan yhtenäiskoulutyyp-
18353: kokeilukoulujen lisäpalkkioiden määrää pisen peruskoulun yläasteen opetuksessa esille
18354: ja perusteita, saattaen samalla eri ko- tulevia ongelmia ja tämä on mahdollista vain
18355: keilukoulumuodot eriarvoiseen ase- kokeiluperuskoulun yläasteen kouluissa. Kokei-
18356: maan?" luperuskoulun yläasteen johtajien ja ohjaavien
18357: lehtoreiden kohdalla korvausperuste on porras-
18358: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tettu koulun koon mukaan, koska lisätyön
18359: taen seuraavaa: määrä on riippuvainen koulun koosta. Lisä-
18360: Kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauk- palkkio varsinaisen kansakoulun toista koti-
18361: sesta ja eläkkeistä annetun lain 40 §:n 4 mo- maista tai vierasta kieltä opettavien opettajien
18362: mentin mukaan, sellaisena kuin se on 11. 3. kohdalla on poistettu sen tähden, että paran-
18363: 1966 annetussa laissa ( 147/66) , opetusminis- tuneiden työskentelyolosuhteiden takia näille
18364: teriö päättää kokeilutoiminnasta johtuvien lisä- opettajille ei enää kielenopetuksesta aiheudu
18365: tehtävien korvausperusteista. erityistä kokeilun aiheuttamaa lisätyötä. Opet-
18366: Kansakoululaitoksessa suoritettavasta kokei- tajat saavat kuitenkin edelleen saman korvauk-
18367: lutoiminnasta johtuvien lisätehtävien korvaus- sen kuin muutkin luokanopettajat.
18368: perusteet määrättiin vuonna 1963. Olosuhteet Se, että uudet perusteet tulivat voimaan kes-
18369: ovat tämän jälkeen huomattavasti muuttuneet. ken lukuvuoden, kalenterivuoden 1969 alussa,
18370: Koulukokeilu on laajentunut kymmenkertai- johtui siitä, että toimenpide liittyi kokeilutoi-
18371: seksi samalla kun kokeilun aiheuttama lisätyö mintaan osallistuvien opettajien ohjaustoimin-
18372: on useilla opettajaryhmillä vähentynyt johtuen nan tehostamiseen. Hallituksen esitykseen
18373: kokeilun luonteen muuttumisesta, uusista oppi- Eduskunnalle valtion tulo- ja menoarvioksi
18374: kirjoista ja peruskoulun opetussuunnitelmasta vuodelle 1969 sisältyi 290 000 markan määrä-
18375: sekä kouluhallituksen suorittamasta, entistä te- raha ( 29.51.29) ohjaustoiminnan järjestämistä
18376: hokkaammasta opettajien ohjaustoiminnasta. varten ja tätä määrärahaa vastaavasti oli mo-
18377: Kun tehtävät kokeilutoiminnassa olivat muut- mentilta 29.50.30 ja 29.50.32 tehty vähennys.
18378: tuneet, oli tarpeellista muuttaa myös kokeilun Tämä toimenpide, jonka Eduskunta on hyväk-
18379: aiheuttaman lisätyön korvausperusteita. Kokei- synyt, oli kiireellinen peruskoulukokeilun te-
18380: lun aiheuttaman lisätyön korvauksen suuruus hostamisen vuoksi.
18381: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1969.
18382:
18383: Opetusministeri Johannes Virolainen.
18384: 3
18385:
18386:
18387:
18388:
18389: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18390:
18391: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen direkt beroende av den mängd tiliäggsarbete
18392: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse som utförts. Grunderna för ersättningen be-
18393: av den 14 maj 1969 nr 628 tili vederbörande stämdes enligt ett beslut av undervisnings-
18394: medlem av statsrådet för avgivande av svar ministeriet 27. 11. 1968 olika i försöksmellan-
18395: översänt följande, av riksdagsman Pentti Sil- skolor och i försöksgrundskolornas högstadier,
18396: lantaus m.fl. ställda spörsmål: emedan antalet försöksuppgifter är avsevärt
18397: mindre i försöksmellanskolorna. Detta beror
18398: "På viiken grund har mitt under på att man vid försök som gäller läroplaner
18399: läsåret beloppet av och grunderna för uttryckligen försöker kartlägga de problem
18400: tilläggsarvodena i försöksskolor avsevärt som dyker upp vid undervisningen i hög-
18401: ändrats, varvid samtidigt olika slag av stadiet inom en grundskola av enhetsskoltyp,
18402: försöksskolor försatts i olika ställning?" och detta är möjligt bara i skolor som om-
18403: fattar försöksgrundskolans högstadium. När
18404: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- det gäller föreståndare och handledande lekto-
18405: samt anföra följande: rer i försöksgrundskolans högstadium har
18406: Enligt 40 § 4 mom. lagen om tjänsteinne- grunden för ersättningarna differentierats en-
18407: havarnas inom folkskoleväsendet avlöning och ligt skolans storlek, emedan tiliäggsarbetets
18408: pensioner, sådant detta lagrum lyder i lagen mängd är beroende av denna. Tiliäggsarvodet
18409: 11. 3. 1966 ( 147/66), besluter undervisnings- för lärare, som undervisar i det andra inhemska
18410: ministeriet om grunderna för erläggande av språket eller i ett främmande språk i egentlig
18411: ersättning för tiliäggsuppgifter, som föranledes folkskola, har avskaffats på grund av att dessa
18412: av försöksverksamhet. lärare inte längre genom försöksverksamheten
18413: Grunderna för erläggande av ersättning för åsamkas särskilt tiliäggsarbete vid språkunder-
18414: tilläggsuppifter, som föranledes av försöks- visningen, emedan deras arbetsförhållanden
18415: verksamhet inom folkskoleväsendet, bestämdes förbättrats. Dessa lärare får dock alltjämt
18416: år 1963. Sedan dess har förhållandena ändrats samma ersättning som andra klasslärare.
18417: avsevärt. Försöksskolverksamhetens omfattning Det faktum att nya grunder blev tiliämpliga
18418: har tiodubblats och samtidigt har det tilläggs- i mitten av läsåret, dvs. i början av år 1969,
18419: arbete som föranleds av ·denna verksamhet, berodde på att denna åtgärd anslöt sig tili en
18420: minskats för många lärarkatego#ers del, bero- förbättring av effekten hos det handlednings-
18421: ende på att försöksverksamhetens karaktär arbete som utföres av de lärare som medverkar
18422: ändrats, på att nya läroböcker införts och på i försöksverksamheten. I regeringens proposi-
18423: grundskolans läroplan samt på den mer ef- tion tili Riksdagen med förslag tili inkomst-
18424: fektiva vägledning än förut som skolstyrelsen och utgiftsstat för år 1969 ingick ett anslag
18425: ger lärarna. Då arbetsuppgifterna inom försöks- ( 29.51.29) på 290 000 mark för instruktions-
18426: verksamheten förändrats har det även blivit verksamhet vid experimentskolor. Detta anslag
18427: påkallat att ändra grunderna för ersättningen motsvarades av avdrag under momenten
18428: för det tilläggsarbete som denna verksamhet 29.50.30 och 29.50.32. Denna åtgärd, som
18429: medför. Storleken av ersättningen för det godkänts av Riksdagen, var av brådskande
18430: tilläggsarbete som försöksverksamheten föran- natur med hänsyn tili behovet av ökad effekt
18431: leder är nämligen enligt ovannämnda lagrum hos försöksverksamheten med grundskolor.
18432: Helsingfors den 3 juni 1969.
18433:
18434: Undervisningsminister Johannes Virolainen.
18435: Kirj. ksm. n:o 113.
18436:
18437: Pohjonen ym.: Kuntien nuorisotyöntekijöiden asemasta.
18438:
18439:
18440: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18441:
18442: Kuntiin on nuorisotyölautakuntia perustettu lautakuntien ym. vastaavien lautakuntien työn
18443: ja nuorisotyöntekijö1tä palkattu 1940-luvun puo- kehittymättämyyteen on työvoimapula, joka on
18444: livälistä alkaen. Vapaaehtoisuuteen perustuvasta erittäin kipeä ongelma varsinkin suurissa asutus-
18445: menettelystä on ollut seurauksena melkoinen keskuksissa. Ei ole paikallaan, et.tä yhtä työnte-
18446: kirjavuus eri kuntien kesken nuorisotyöntekijäin kijää kohti on jopa u-seita tuhansia nuoria, kuten
18447: :tehtävissä, työolosuhteissa, palkkauksessa, toi- nyt on asianlaita eräissä kaupungeissamme.
18448: men pysyvyydessä jne. 4. Huomioonottaen nuorisonoihjaajien moni-
18449: Kunnan nuorisotyöntekijä, nuorisonohjaaja, puolisen, vaativan työn, olisi myös heidän am-
18450: on viranhaltija, jonka tehtäviin kuuluu hallin- matiHista koulutustaan pyrittävä tehostamaan.
18451: nollisia ja organisatoorisia töitä, nuorisotyön TäUä alalla toimivien jatko-, täydennys- ja uudel-
18452: edellytysten luomista sekä osallistumista varsi- leerikoulutukseen olisi kiinnitettävä myös ny-
18453: naiseen ohjaavaan nuorisotyöhön. Tämän lisäksi kyistä enemmän huomiota.
18454: kunnat ovat usein lisänneet nuorisonohjaajan 5. Pahimpana epäkohtana nuorisonohjaajat
18455: tehtäviin hyvinkin monenlaisia lisätöitä erilais- pitävät palkkauksensa he~kkoutta ja palkkauk-
18456: ten lautakuntien sihteerinä jne. sessa ilmenevää kirjavuutta. Kaupunki- ja kaup-
18457: Tehokkaan ja monipuolisen nuorisotyön ai- palakunnissa nuorisonohjaajien keskipalkka-
18458: kaansaamiseksi olisi kuntien nuorisotyöntekijäin luol4:a on noin 17 ja maalaiskunnissa vastaa-
18459: asemaan kuitenkin kiinnitettävä nykyistä suu- vasti noin 15. Lahes puolet maalaisikuntien nuo-
18460: rempaa huomiota sekä pa:lkkauksellisesti että risonohjaajista kuuluu 15. palkkaluokkaa pie-
18461: koulutuksellisesti, muilta myös hallinnollisesti nempiin tulonsaajaryhmiin.
18462: siinä suhteessa, mitä kaikkia tehtäviä nuorison- Nuorisonohjaajien työn luonteen ja vastuulli-
18463: ohjaajille osoitetaan kuntien toimesta. Tässä suuden sekä toimintakentän monipuolisuuden
18464: suhteessa olisi koko maassa pyrittävä mahdolli- huomioonottaen ei palkkausta keskimäärin
18465: simman yhtenäiseen käytäntöön. voida pitää nykyisellään tyydyttävänä.
18466: Nuorisotyöntekijöiden asemaa tarkasteltaessa Pafkkausta ja työaikaa koskevissa järjeste-
18467: on kiinnitettävä huomiota mm. seuraaviin seik- lyissä olisi otettava huomioon myös se, että nuo-
18468: koihin: risonohjaajien työstä huomattava osa tapahtuu
18469: 1. Tehtävien kirjavuus ja monilukuisuus on iltaisin, sunnuntaisin ym. vapaa-aikoina, eikä
18470: yleistä. Useissa tapauksissa nuorisonohjaajan näistä nykyisen käytännön mukaan ole olemassa
18471: tehtäviin on kytketty kolmen lautakunnan, nuo- minkäänlaista hyvitysjärjestelmää. Oman auton
18472: riso-, raittius- :ja urheilulautakunnan, sihteerin käytöstä eri kunnat maksavat nuorisonohjaajille
18473: tehtävät. Maalaiskuntien nuorisonohjaajista :kovin erilaisten taksojen mukaan.
18474: esim. noin 80 % on tällaisia kolmen lautakun- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
18475: nan työntekijöitä. Mitään tarkkaa ohjetta ei tyksen 37 §: n 1 momentin perusteella esitämme
18476: tässä -suhteessa ole olemassa, vaan kunnat me- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18477: nettelevät miten missäkin. vaksi seuraavan kysymyksen:
18478: 2. Osa kunnista pitää nuoriesatyöntekijöitä
18479: vain osan vuotta työssä. Tällainen menettely Onko Hallitus tietoinen kuntien nuo-
18480: ei ole missään tapauksessa edullista määrätie- risotyöntekijöiden asemasta, heidän työ-
18481: toisen toiminnan kannalta eikä 'Se myöskään olosuhteittensa ja kdko nuorisotoimin-
18482: houkuttele ammattitaitoisia nuorisonohjaajia taan liittyvistä epäkohdista ja jos on,
18483: hakeutumaan tällaisiin tilapäisiin työsuhteisiin. mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
18484: 3. Suurin syy useitten kuntien nuorisotyö- tynyt tai aikoo ryhtyä po. epäkohtien
18485: korj aarniseksi?
18486: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1969.
18487:
18488: Mauno Pohjonen. Eino Uusitalo. Artturi Jämsen. Sylvi Saimo.
18489: E 693/69
18490: 2
18491:
18492:
18493:
18494:
18495: Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18496:
18497: Toukokuun 20 päivänä 1969 päivätyssä kir- Monet heistä toimivat kolmen jopa neljänkin
18498: jeessä olette Te, Herra Puhemies, valtiopäivä- lautakunnan sihteerinä .ja päätösten .toteuttajana.
18499: järjestyksen 37 §:n 1 momentissa mainitussa Tätä asiantilaa ei voida pitää nuorisotyön eikä
18500: tatlkoituksessa lähettänyt minulle jäljennöksen myösikään itse työntekijän kannalta tyydyttä-
18501: edustaja Pohjosen ym. valtioneuvoston asian- vänä. Kunnat päättävät itse viranhaltijainsa teh-
18502: omaisen jäsenen vastattavaksi esittämästä kir- tävistä ja ilmeisesti taloudelliset näkökdhdat
18503: jallisesta kysymyksestä: ovat johtaneet nykyiseen tilanteeseen. Nykyistä
18504: tilannetta vaikeuttaa lisäksi se, että huomattava
18505: "Onko Hallitus tietoinen kuntien nuo- osa kuntien nuorisotyöntekijöistä on vaiUa tar-
18506: risotyöntekijöiden asemasta, heidän työ- vittavaa ammattikoulutusta.
18507: olosuhteittensa ja koko nuorisotoimin- Kunnallinen nuorisotyö ei pysty nykyisillä
18508: taan liittyvistä epäkohdista, ja jos on, voimavaroilla selviytymään sille kuuluviSita teh-
18509: mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh- tävistä. Tämän vuoksi opetusministeriössä val-
18510: tynyt tai aikoo ryhtyä po. epakohtien mistellaan erityistä nuorisotyölakia, jolla tultai-
18511: korjaamiseksi"? siin säätämään mm. kuntien nuorisotyölautakun-
18512: tien asemasta ja tehtävistä sekä valtionavustuk-
18513: Vastauksena saan kunnioittaen esittää seu- sista. Sama:lla tultaisiin määrittelemään kuntien
18514: raavaa: nuorisosihteerien kelpoisuusehdot.
18515: Opetusministeriön kehotuksesta ovat kunnat Mainitta!koon, että kuluvan vuoden maalis-
18516: .asettaneet nuorisotyölautakuntia ja palkanneet kuussa valmistui iValtioneuvoston asettaman
18517: nuorisotyöntekijöitä huolehtimaan nuorison va- vapaa-aikatoiminnan koulutuskomitean mie-
18518: paan kansalaistoiminnan ja erilaisen harrastus- tintö (komiteanmietintö 1969 B 14), jossa teh-
18519: toiminnan kehittämisestä. Nuorisotyölautakunta dään useita ehdotuksia nuorisotyöntekijäin kou-
18520: joko eriHisenä lautakuntana tai yhdistettynä jo- lutuksen ja paH&auksen järjestämiseksi. Mie-
18521: honkin toiseen lautakuntaan on tällä hetikellä tintö on parhaillaan lausuntdkierrdksella.
18522: 416 kunnassa. Näiden lautalkuntien palveluk- Opetusministeriön käsityksen mukaan kun-
18523: sessa on n. 250 johtavassa asemassa olevaa nuo- nallisen nuorisotyön avulla tulisi luoda parem-
18524: risotyöntekijää. mat edellytykset nuorisojärjestöjen toiminnalle.
18525: Koska kunnallisesta nuorisotyöstä ei ole mi- Samalla ölisi huolehdittava järjestöjen clkopuo-
18526: tään erityissäädöksiä, on työ kehittynyt kullakin lella olevan nuorison vapaa-aikatoiminnan edel-
18527: paikkakunnalla paikallisten olosuhteiden ja tar- lytyksistä. Nämä toimenpiteet vaativat asianmu-
18528: peiden imulkaisesti. Tämä sinänsä myönteinen kaisen amma~ttikoulutuksen saanutta työvoimaa,
18529: kehitys on jdhtanut mm. siihen, että kuntien jonka palkkaus ja työolosuhteet on järjestettävä
18530: nuorisosihteerien tehtäviä on jatkuvasti lisätty. työn vastuullisuuden edellyttämälle tasolle.
18531: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1969.
18532:
18533: Opetusministeri Johannes Virolainen.
18534: 3
18535:
18536:
18537:
18538:
18539: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18540:
18541: I det syfte 3 7 § 1 mom. rirksdagsordningen ställer dessas beslut. Detta s~kförhM:lande kan
18542: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse icke anses tillfredsställande vare sig för ung-
18543: av den 20 maj 1969 tili vederbörande medlem domsarbete.t eller sekreteraren. Kommunerna
18544: av statsrådet för avgivande av svar översänt besluter själv om sina .tjänsteinnehavares upp-
18545: avskrift av följande av riksdagsman Pohjonen gifter, och det är uppenbarligen ekonomiska
18546: m. fl. ställda skriftliga spörsmå:l: synpunlkter som har lett tili det nuvarande läget.
18547: Detta försvåras ytterligare av att en betydande
18548: "Är Regeringen medveten om de del av kommunernas ungdomsarbetare saknar
18549: kommunala ungdomsarbetarnas ställning nödi,z yrkesutbildning.
18550: samt missförhallandena i deras arbets- Det kommunala ungdomsarbetet kan icke
18551: förhållanden och i ihela ungdomsverk- fullgöra sina uppgifter med nuvarande resurser.
18552: samheten, och om så är fallet, I undervisningsministeriet bereds fördenskull
18553: vi~ka åtgärder har Regeringen vidta- som bäst en särskild lag om ungdomsarbete,
18554: git eller ärnar den vidtaga för avhjäl- som bl. a. skulle komma att reglera de ikom-
18555: pande av ifrågavarande missförhållan- munala ungdomsarbetsnämndernas ställning och
18556: den?" uppgifter och statsunderstödet. Tillika skulle
18557: lkompetensvillkoren för kommunernas ungdoms-
18558: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- sekreterare bestämmas.
18559: samt anföra följande: Nämns må, att den av statsrådet tillsatta
18560: Kommunerna har på uppmaning av under- kommiuten för organisering av utbildningen av
18561: visningsministeriet tillsatt ungdomsarbetsnämn- arbetare för fritidsverksamheten fidk sitt be-
18562: der och avlönat ungdomsarbetare, som har tili tänkande färdigt i mars innevarande år kom-
18563: uppgift att ut:veckla ungdomens fria medborger- mittebetänkande 1969: B 14). Däri ingår flera
18564: liga verksamhet och deras fritidsintressen. I förslag angående ordnandet av ungdomsarbe-
18565: detta nu har 416 kommuner en ungdomsnämnd, tarnas utbildning och avlöning. Betänkandet cir-
18566: antingen såsom fristående nämnd eller i anslut- kulerar som bäst för utlåtande.
18567: ning ·till någon annan nämnd. Dessa nämnder Enligt undervisningsministeriets uppfavtning
18568: har i sin tjänst ca 250 ungdomsarbetare i le- borde bättre förutsävtningar för ungdomsorga-
18569: dande stätlning. Då det icke finns några special- nisationernas rverksamhet skapas genom det
18570: stadganden om kommunalt ungdomsarbete, har ikommunala ungdomsarbetet. Samtidigt borde
18571: verksaniheten på de olika orterna utvecklats man draga försorg om förutsättningarna för
18572: enligt de lokala förhållandena och behoven. ungdomens fr1tidsverksamhet utom organisatio-
18573: Denna i och för sig positiva utveckling har bl. a. nerna. Dessa åtgärder fordrar arbetskraft med
18574: lett tili att kommunernas ungdomssekreterare behörig yl'kesutbildning, ·vars avlöning och ar-
18575: fått allt flera uppgifter. Många av dem arbetar betsförhållanden borde ordnas i enlighet med
18576: såsom sekreterare i tre, fyra nämnder och verk- det ansvar arbetet kräver.
18577: Helsingfors den 16 juni 1969.
18578:
18579: Undervisningsminister Johannes Virolainen.
18580: Kirj. ksm. n:o 114.
18581:
18582:
18583:
18584:
18585: Pennanen: Kauppalakunnille kansakoululain nojalla kertakaikki-
18586: sena valtionapuna oppilasluvun perusteella maksettavan val-
18587: tionavun korottamisesta.
18588:
18589:
18590: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
18591:
18592: Kauppalakunnille valtionvaroista oppilaslu- kansakoululakia viipymättä muutettava niin,
18593: vun perusteella vuosittain suoritettavasta val- että lain säätämiä markkamääriä korotettaisiin
18594: tionavustuksesta on säädetty kansakoululain ainakin sillä määrällä, jonka rahanarvo on em.
18595: 78 § :n 3 momentissa: "Tässä pykälässä mai- lain säätämisen jälkeen muuttunut.
18596: nitun valtionavun sijasta suoritetaan kauppa- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18597: lalle vuotuisena kertakaikkisena valtionapuna jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
18598: kutakin oppilasta kohti määrä, jonka suuruu- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18599: den valtioneuvosto vahvistaa vähintään 10 ( 00 ) vaksi seuraavan kysymyksen:
18600: ja enintään 14 ( 00) markaksi." Tämän jälkeen
18601: on valtioneuvosto päätöksellään vuosittain "Onko Hallitus tietoinen siitä, että
18602: määrännyt edellä mainitun lain puitteissa kaup- kauppalakunnille kansakoululain 78 §:n
18603: palakunnille tulevan valtionavun. 3 momentin mukaan vuosittain kerta-
18604: Edellä mainittu kansakoululaki on säädetty kaikkinen oppilasluvun perusteella mak-
18605: vuonna 1957. Kysymyksessä on yli kymmenen settava valtionavustus ei vastaa kaup-
18606: vuotta sitten laadittu laki, jonka voimassaolo- palakunnille sanotun lainkohdan mukai-
18607: aikana rahanarvo on sikäli muuttunut, että sesti tarkoitettua valtionosuutta, ja jos
18608: lain alkuperäisessä muodossaan tarkoittama on,
18609: valtionavustus ei vastaa kauppalakunnille sano- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18610: tun lainkohdan mukaisesti tarkoitettua valtion- ryhtyä vuosittain kauppalakunnille ker-
18611: osuutta. Kun kauppalakunnat ovat koulutoi- takaikkisena valtionapuna maksettavan
18612: men rahoittamisessa suurissa vaikeuksissa, olisi valtionavun korottamiseksi?''
18613: Helsingissä, 20 päivänä toukokuuta 1969.
18614:
18615: Antti 0. Pennanen.
18616:
18617:
18618:
18619:
18620: E 698/69
18621: 2
18622:
18623:
18624:
18625:
18626: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
18627:
18628: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- kuuluvan keskikoulun ja kokeiluperuskoulun
18629: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- yläasteen osalta 14 markaksi. Niiden kustan-
18630: mies, olette kirjeellänne 20 päivältä toukokuu- nusten nousuun verrattuna, joihin oppilaskoh-
18631: ta 1969 n:o 651 lähettänyt valtioneuvoston tainen valtionapu lainkohdan mukaan on tar-
18632: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- koitettu, se on jäänyt jonkin verran jälkeen.
18633: taja Antti 0. Pennasen tekemän seuraavan si- Tämä jälkeenjääneisyys on korjattavissa nyt
18634: sältöisen kysymyksen: voimassa olevassa laissa olevan asteikon puit-
18635: teissa korottamalla valtionapua varsinaisen kan-
18636: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että sakoulun oppilaiden osalta. Oppilaskohtaisen
18637: kauppalakunnille kansakoululain 78 § :n valtionavun korottamistarvetta harkittaessa on
18638: 3 momentin mukaan vuosittain kerta- kuitenkin otettava huomioon myös se, missä
18639: kaikkineo oppilasluvun perusteella mak- määrin valtionapujen kokonaismäärän lisäämi-
18640: settava valtionavustus ei vastaa kaup- nen on kansakoulurasituksen keventämiseksi
18641: palakunnille sanotun lainkohdan mukai- tarpeellista. Tämän tarkastelun perusteella
18642: sesti tarkoitettua valtionosuutta, ja jos kauppaloiden oppilaskohtaisen valtionavun ko-
18643: on, rottaminen ei ole samalla tavoin aiheellinen.
18644: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Vuonna 1959, jolloin kansakoululakia ensi
18645: ryhtyä kauppalakunnille kertakaikkisena kerran sovellettiin kokonaisena kalenterivuon-
18646: valtionapuna maksettavan valtionavun na, kauppaloiden keskimääräinen rasitus kansa-
18647: korottamiseksi?" koulutoimen hoitamisesta oli veräyriä kohden
18648: laskettuna 2,32 penniä, mutta vuonna 1967
18649: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- vain 1,79 penniä.
18650: taen seuraavaa: Hallitus seuraa kauppalakuntien kansakoulu-
18651: Kansakoululain 78 § :n 3 momentissa tar- rasituksen kehittymistä suhteessa muiden kun-
18652: koitettu oppilaskohtainen valtionapu kansakou- tien kansakoulurasitukseen, ja ryhtyy tarvit-
18653: lumenoihin voidaan vahvistaa vähintään 10 ja taessa toimiin sen lieventämiseksi. Kysymystä
18654: enintään 14 markaksi. Vuodeksi 1968 tämä kansakoulutoimen valtionapujärjestelmän uudis-
18655: valtionapu on vahvistettu muutoin 13 mar- tamisesta tutkii parhaillaan kuntien valtion-
18656: kaksi paitsi kansalaiskoulun, kansakouluun avustuskomitea.
18657: Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1969.
18658:
18659: Vt. opetusministeri Jussi Linnamo.
18660: 3
18661:
18662:
18663:
18664:
18665: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
18666:
18667: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen grundskoias högre stadium, där det var 14
18668: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skri- mark. I förhållande till stegringen av de kost-
18669: veise av den 29 maj 1969 nr 651 tili veder- nader för vilka statsunderstödet per elev en-
18670: börande medlem av statsrådet för avgivande ligt Iagrummet är avsett siäpar understödet
18671: av svar översänt föijande av riksdagsman något efter. Denna eftersiäpning kan avhjäipas
18672: Antti 0. Pennanen stälida spörsmåi: inom ramen för skaian i nu gällande Iag genom
18673: höjning av statsunderstödet för den egentliga
18674: "Är Regeringen medveten om att foikskoians eievers del. Vid prövningen av
18675: det statsunderstöd som enligt 78 § behovet av höjt statsunderstöd per eiev bör
18676: 3 mom. folkskollagen erlägges tili kö- dock även beaktas i viiken mån ökning av
18677: ping såsom årligt statsunderstöd i ett statsunderstödens totalbelopp är nödigt för
18678: för allt på grundvai av elevantalet bringande av Iättnad i foikskoitungan. Gran-
18679: icke motsvarar den statsandel som en- skar man saken från den sidan, föreligger icke
18680: ligt sagda Iagrum avsetts för köpings- på samma sätt skäl att höja köpingarnas stats-
18681: kommunerna, och om så är faliet, understöd per eiev. År 1959, då folkskollagen
18682: viika åtgärder ärnar Regeringen vid- första gången tiliämpades under ett helt kalen-
18683: taga för höjande av det statsunderstöd, derår, var foikskoiväsendets beiastning på köp-
18684: som erlägges tili köpingskommunerna ingarna i medeltai, räknat per skattöre, 2,32
18685: såsom statsunderstöd i ett för alit?" penni, medan den år 1967 var endast 1,79
18686: penni.
18687: Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd- Regeringen föijer med utvecklingen av kö-
18688: samt anföra föijande: pingskommunernas folkskoltunga i förhållande
18689: I 78 § 3 mom. folkskollagen avsedda stats- tili övriga kommuners och kommer vid behov
18690: understöd per eiev för foikskoiutgifterna kan att skrida tili åtgärder för dess lindrande.
18691: fastställas tili minst 10 och högst 14 mark. Frågan om revision av systemet för statsunder-
18692: För år 1968 var detta statsunderstöd 13 mark, stöd åt foikskoiväsendet undersökes som bäst
18693: utom i fråga om medborgarskoian, tili foik- av kommitten för kommunernas statsunder-
18694: skoian hörande mellanskoia och experiment- stöd.
18695: Heisingfors den 1 juli 1969.
18696:
18697: Tf. undervisningsminister Jussi Linnamo.
18698: Kirj. ksm. n:o 11.5.
18699:
18700:
18701:
18702:
18703: Haarla: Kar-Air Oy:n yksityisten osakkeiden omistajien aseman
18704: turvaamisesta.
18705:
18706:
18707: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18708:
18709: Määräämisvalta Kar-Air Oy nimisessä leu- On täysin ymmärrettävää, että yhtiön luon-
18710: toyhtiössä siirtyi v. 1962 valtioenemmistöi- teessa perustavaa laatua tapahtunut muutos
18711: selle Finnair Oy:lle sen ostettua osan Kar- on aiheuttanut epätietoisuutta Kar-Airin osak-
18712: Air Oy:n osakekannasta. Muut Kar-Air Oy:n keenomistajien keskuudessa heidän omista-
18713: osakkeenomistajat, joista suurin osa on yksi- miensa osakkeiden merkityksestä. Tästä syystä
18714: tyisiä henkilöitä, on jätetty täysin epätietoi- tuntuisi oikeudenmukaiselta ratkaisulta, että
18715: siksi heidän omistamiensa osakkeiden kohta- tapauksessa meneteltäisiin esimerkiksi vastaa-
18716: losta. Muutamat osakkeenomistajat ovat tar- valla tavalla kuin Kemijärvi Oy:n fusiossa,
18717: jonneet osakkeitaan Finnair Oy:lle. Finnair jotenka määräysvaltaa käyttävä ja laitoksen
18718: Oy on eräille osakkeenomistajille luvannut toimintaa johtava ja kantrolloiva Finnair Oy
18719: maksaa 10 prosenttia Kar-Air Oy:n osakkei- lunastaisi kaikki Kar-Air Oy:n yksityiset osak-
18720: den alkuperäisestä arvosta. keet niiden alkuperäisestä nimellisarvosta.
18721: Vuonna 1962 tapahtuneen kaupan johdosta Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
18722: valtioenemmistöinen yhtiö Finnair Oy sai hal- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
18723: tuunsa määräämisvallan sen kanssa ainoana tän kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
18724: kilpailijana esiintyneessä yhtiössä. Käytännössä jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18725: tämä merkitsee sitä, että Finnair Oy tämän
18726: jälkeen pystyy ratkaisevasti vaikuttamaan Kar- Millä tavalla Hallitus aikoo turvata
18727: Air Oy:n toimintaan ja samalla sen osakkei- Kar-Air Oy:n yksityisten osakkeiden
18728: den arvoon ja niiden tuottamaan mahdolli- omistajien taloudelliset edut määrää-
18729: seen voittoon. misvallan Kar-Air Oy:ssä siirryttyä
18730: Finnair Oy:n haltuun?
18731: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1969.
18732:
18733: Pekka Haarla.
18734:
18735:
18736:
18737:
18738: E 700/69
18739: 2
18740:
18741:
18742:
18743:
18744: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
18745:
18746: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1. momentissa asemaa kuitenkin vahvistettava laadituo suun-
18747: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, nitelman mukaisesti, mikä edellyttää muun
18748: olette kirjeellänne 23 päivältä toukokuuta ohessa sen, että Aero 0/Y:n olisi lähivuosina
18749: 1969 n:o 696 lähettänyt valtioneuvoston sijoitettava varoja Kar-Air Oy:n toiminnan
18750: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- rahoittamiseen. Tämän vuoksi ja kun yleiseltä
18751: taja Haarlan tekemän, seuraavan sisältöisen kannalta on tärkeätä, että Aero 0/Y:n ja
18752: kysymyksen: Kar-Air Oy:n toimintaa jatketaan tehokkaan
18753: yhteistoiminnan muodossa, ehdotetaan et-
18754: "Millä tavalla Hallitus aikoo turvata tä ... "
18755: Kar-Air Oy:n yksityisten osakkeiden Lisämenoarvio hyväksyttiin tältä osin halli-
18756: omistajien taloudelliset edut määrää- tuksen esityksen mukaisena. Näin ollen valtio-
18757: misvallan Kar-Air Oy:ssä siirryttyä valta on omalta osaltaan pyrkinyt vaikutta-
18758: Finnair Oy:n haltuun?" maan Kar-Air Oy:n silloisen heikon taloudel-
18759: lisen aseman parantamiseen ja yhtiön jatkuvan
18760: toiminnan turvaamiseen. Tämän pyrkimyksen
18761: Kysymyksen johdosta esitän kunnioittaen on täytynyt olla myös Kar-Air Oy:n yksityis-
18762: seuraavaa: ten osakkeenomistajien edun mukaista.
18763: Kun Finnair Oy: lle (silloiselle Aero Edellä lainatuissa perusteluissa tarkoitettu
18764: 0/Y:lle) ostettiin vuonna 1962 Veljekset yhteistoiminta onkin saatu aikaan. Marraskuun
18765: Karhumäki Oy nimisen yhtiön osakekanta, alussa vuonna 1963 astui voimaan Aero
18766: merkitsi tämä kauppa samalla muutosta Kar- 0/Y:n ja Kar-Air Oy:n välinen yhteistyöso-
18767: Air Oy:n omistussuhteissa siten, että Aero pimus, jonka tarkoituksena oli Kar-Air Oy:n
18768: 0/Y sai äänten enemmistön Kar-Air Oy:ssä. taloudellisen aseman tervehdyttäminen sekä
18769: Tämä ei kuitenkaan ole merkinnyt fuusiota, lentokaluston mahdollisimman tehokkaan ja
18770: vaan Kar-Air Oy toimi silloin ja toimii edel- taloudellisen käytön aikaansaaminen.
18771: leenkin itsenäisenä osakeyhtiönä. Yhteistyökauden aikana on Kar-Air Oy:n
18772: Yksityisten osakkeenomistajien kannalta taloudellinen asema parantunut ja yhtiö on
18773: asiaa ajateltaessa on huomattava, että Kar-Air viiden vuoden aikana suorittanut suunnitelman
18774: Oy oli edellä mainitun kaupan tapahtuman mukaiset poistot lentokalustostaan ja muusta
18775: aikoihin ylivelkaantunut. Silloisen hallituksen käyttöomaisuudestaan poistojen yhteismäärän
18776: ja Eduskunnan käsitystä kaupan tarkoituksesta tänä aikana ollessa lähes 3.8 milj. mk. Sa-
18777: ja Kar-Air Oy:n tulevasta asemasta valaisee mana viisivuotiskautena on yhtiö tuottanut
18778: Hallituksen esitys vuoden 1962 viimeiseksi voittoa noin 35 000 mk, joka yhtiökokousten
18779: lisämenoarvioksi ( 6. Osasto, pääomatulot, 1, päätöksillä on jätetty tulostilille, koska omai-
18780: valtiolle takaisin maksettavat lainapääomat), suustasetta on rasittanut tappio sopimuskautta
18781: jossa esitetään valtion silloiselle Aero 0/Y:lle edeltäviltä vuosilta.
18782: myöntämän lainan takaisinmaksun lykkäämistä Kar-Air Oy:n osakkeiden arvo, joka edellä
18783: seuraavin perustein: tarkoitetun kaupan ajankohtana oli käytännöl-
18784: "Aero 0/Y:n ostettavaksi on tarjottu Vel- lisesti katsoen olematon, on viime vuosina
18785: jekset Karhumäki Oy:n osakekanta, mikä tasaisesti parantunut. On myös syytä todeta,
18786: kauppa samalla merkitsisi lentoliikennettä har- että vuosikertomuksissa ja muutoinkin vuo-
18787: joittavan Kar-Air Oy:n omistussuhteiden sittain pidetyissä yhtiökokouksissa on yhtiön
18788: muuttumista siten, että Aero 0/Y saisi äänten osakkeenomistajille jatkuvasti annettu tietoja
18789: enemmistön Kar-Air Oy:ssä. Kar-Air Oy:n ja selostuksia yhtiön asemasta ja toiminnasta.
18790: toiminnan jatkamiseksi on sen taloudellista Yhtiön taloudellisen aseman parantuminen on
18791: 3
18792:
18793: osaltaan koitunut myös yksityisten osakkeiden misesta Finnair Oy:hyn eikä myöskään ole
18794: omistajien eduksi. tehty sitoumuksia siitä, että Finnair Oy lu-
18795: Mitä Finnair Oy:n ja Kar-Air Oy:n väli- nastaisi Kar-Air Oy:n osakkeita enemmälti.
18796: seen työnjakoon tulee, Kar-Air Oy on keskit- Edellä esitetyn perusteella katson, ettei val-
18797: tynyt lähinnä kansainvälisiin tilauslentoihin, tiovallalla tässä vaiheessa ole aihetta puuttua
18798: joiden kasvuvauhti on ollut säännöllistä reitti- Finnair Oy:n ja sen kanssa yhteistyössä itse-
18799: liikennettä nopeampaa. Missään vaiheessa ei näisenä yrityksenä toimivan Kar-Air Oy:n
18800: ole ollut suunnitelmia Kar-Air Oy:n fuusioi .. keskinäisiin suhteisiin.
18801: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1969.
18802:
18803: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
18804: 4
18805:
18806:
18807:
18808:
18809: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18810:
18811: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen en uppgjord pian, vilket bl.a. medför, att
18812: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- Aero 0 /Y under de närmaste åren borde
18813: velse av den 23 maj 1969 nr 696 tili veder- investera medel för finansiering av Kar-Air
18814: börande medlem av statsrådet för avgivande Oy:s verksamhet. Därför och då det ur all-
18815: av svar översänt följande av riksdagsman män synpunkt är av vikt, att Aero 0 /Y: s
18816: Haarla ställda spörsmål: och Kar-Air Oy:s verksamhet fortsättes i form
18817: av ett effektivt samarbete, föreslås att ... "
18818: "På vilket sätt ärnar Regeringen Tiliäggsbudgeten godkändes tili denna del
18819: trygga de enskilda aktieägarnas i Kar- enligt regeringens proposition. Statsmakten
18820: Air Oy ekonomiska intressen, sedan har sålunda för sin del strävat tili att för-
18821: bestämmanderätten i Kar-Air Oy över- bättra Kar-Air Oy:s dåvarande svaga ekono-
18822: gått tili Finnair Oy?" miska ställning och att trygga bolagets fort-
18823: satta verksamhet. Denna strävan måste även
18824: ha varit förenlig med Kar-Air Oy:s enskilda
18825: På grund av detta spörsmål får jag vörd· aktieägaras intressen.
18826: samt anföra följande:
18827: Ovan i den citerade motiveringen avsedda
18828: När Veljekset Karhumäki Oy benämnda samarbete har också kommit tili stånd. I
18829: bolags aktiestock år 1962 inköptes tili Finnair början av november år 1963 trädde ett sam-
18830: Oy (dåvarande Aero 0/Y), innebar detta arbetetsavtal mellan Aero 0/Y och Kar-Air
18831: köp tiliika än sådan förändring i Kar-Airs Oy i kraft, som har tili ändamål att sanera
18832: ägoförhållanden, att Aero 0 /Y fick röstma- Kar-Air Oy:s ekonomiska ställning och att
18833: joritet i Kar-Air Oy. Detta har dock icke åstadkomma en så effektiv och ekonomisk
18834: betytt fusion, utan Kar-Air Oy arbetade då användning av flygmaterielen som möjligt.
18835: och gör det alltjämt såsom ett självständigt Kar-Air Oy:s ekonomiska ställning har för-
18836: aktiebolag. bättrats under samarbetsperioden och bolaget
18837: Då man bedömer saken från de enskilda har under fem års tid planenligt avskrivit
18838: aktieägarnas sida är att märka, att Kar-Air flygmateriel och andra anläggningstillgångar,
18839: Oy:s skulder vid den tidpunkt då ovannämnda så att det sammanlagda beloppet av avskriv-
18840: transaktion ägde rum översteg tiligångarna. ningarna under denna tid är närmare 3.8 milj.
18841: Den dåvarande regeringens och Riksdagens mk. Under samma femårsperiod har företaget
18842: uppfattning om köpets syfte och Kar-Air Oy: s gett en vinst av omkring 35 000 mk, som
18843: kommande ställning torde belysas av Rege- genom bolagsstämmobeslut kvarlämnats på
18844: ringens förslag tili den sista tiliäggsbudgeten resultatkontot, då förmögenhetsbalansen be-
18845: för år 1962 ( 6. Avd., kapitalinkomster, I, tili lastats av förlust från åren före avtalsperioden.
18846: staten återbetalda lånekapital), där uppskov Värdet av Kar-Air Oy:s aktier, som vid
18847: med återbetalning av statens lån tili dåvarande tidpunkten för ovan avsedda köp var praktiskt
18848: Aero 0 /Y föreslås på följande grunder: taget obefintligt, har förbättrats stadigt under
18849: "Aero 0 /Y har för inköp erbjudits aktie- de senaste åren. Det är också skäl att konsta-
18850: stocken i Veljekset Karhumäki Oy, vilket tera, att bolagets aktieägare genom årsbe-
18851: köp samtidigt skulle innebära en sådan änd- rättelserna och även eljest vid de årliga bo-
18852: ring av ägoförhållandena i flygbolaget Kar- lagsstämmorna fortgående hållits underkunniga
18853: Air Oy, att Aero 0/Y skulle erhålla röstmajo- om bolagets ställning och verksamhet. Bo-
18854: riteten i Kar-Air Oy. För att Kar-Air Oy:s lagets förbättrade ekonomiska ställning har
18855: verksamhet skall kunna fortsättas bör dess delvis även kommit de enskilda aktieägarna
18856: ekonomiska ställning likväl stabiliseras enligt tili godo.
18857: 5
18858:
18859: V ad arbetsfördelningen mellan Finnair Oy icke heller ingåtts förbindelser om att Finnair
18860: och Kar-Air Oy beträffar, har Kar-Air Oy Oy skulle inlösa mera av Kar-Air Oy:s aktier.
18861: närmast koncentrerat sig på internationellt På grund av ovanstående anser jag, att
18862: charterflyg, som ökats snabbare än det nor- statsmakten icke har skäl att i detta skede
18863: mala ruttflyget. ingripa i de inbördes relationerna mellan
18864: Kar-Air Oy:s uppgående i Finnair Oy ge- Finnair Oy och Kar-Air Oy, som samarbetar
18865: nom fusion har icke planerats i något skede, med det förstnämnda bolaget såsom självstän-
18866: digt företag.
18867: Helsingfors den 7 juli 1969.
18868:
18869: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
18870:
18871:
18872:
18873:
18874: E 700/69
18875: Kirj. ksm. n:o 116.
18876:
18877:
18878:
18879:
18880: Sinisalo: Teollisuuden vesiensuojelutoimenpiteiden tehostami-
18881: sesta.
18882:
18883:
18884: Ed u s k u n n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
18885:
18886: Vesiensuojelusta on jo tullut eräs keskeisim- Joutseno-Pulp Oy:n suHaattiselluloosatehdas.
18887: mistä yhteisknntasuunnittelun kysymyksistä Saimaan vesiensuojeluyhdistytksen tutkimuk-
18888: maassamme. Tähän vaikuttaa se, että menneinä sessa todetaan, että Lappeenrannan kaupunki
18889: vuosina ei nähty vesien likaantumiseen sisälty- on suorittanut vesiensuojelutoimenpiteitä niin
18890: viä vaaroja, ja kun veden käyttö yhteiskunnassa pitkälle, että tämän suuren asutuskeskuksen
18891: mm. teollisuuden kasvun vuoksi yhä edelleen- fll!llffiajätevesien joutuminen Saimaaseen on
18892: kin laajenee, ovat jätevesipulmat nyt nousseet saatu kokonaan päättymään.
18893: huomattavan vaikeina ratkaistaviksi. Myös mm. Kymijoen osalta suoritetut tutki-
18894: Maassamme oli vuoteen 1962 saakka voi- mukset osoittavat teollisuuslaitosten olevan ve-
18895: massa vesioikeuslaki. Senkin voidaan katsoa sistöjemme pääasiallisen likaajan. Kymijokea
18896: kieltäneen vesiä pilaavan toiminnan. Vesioi- koskevat tutkimukset nimittäin osoittavat, että
18897: keuslaki korvattiin joitakin vuosia sitten voi- teollisuuslaitosten vedelle aiheuttama hapen-
18898: maanastuneella vesilailla. Tätä lakia voidaan pi- kulutuskuormitus on lähes viisikymmenkertai-
18899: tää ensimmäisenä varsinaisena vesiensuojelula- nen joen varren asutuskeskusten aiheuttamaan
18900: kina maassamme, sillä vesioikeuslain aikana- veden hapen kuormitukseen. Esimerkiksi Kuu-
18901: han - sen määräyksistä huolimatta - nytkyi- sankosken asutuskeskus likaa jokea vain n.
18902: set ongelmat syntyivät. Valitettavasti vesilaki- kahdenneosadannen osan siitä, mitä kauppalan
18903: kaan ei ainakaan tähän mennessä saatujen ko- alueella olevat Kymi Oy:n laitokset.
18904: kemusten mukaan ole täyttänyt sille asetettuja Vastaavanlaisia esimerkkejä löytyy ympäri
18905: toiveita. Vesistöjen tilassa ei viime vuosina- maan. Kaikkialta maastamme tulee myös hä-
18906: kaan ole tapahtunut muutosta parempaan, lyttäviä tietoja vesistöjen huomattavasta likaan-
18907: vaan kehitys on kulkenut yhäkin huonompaan tumisesta ja likaantumisuhkasta, ellei kiireel-
18908: suuntaan. lisiin :toimenpiteisiin ryhdytä. Useat vesistöt
18909: Useat tutkimukset osoittavat vakuuttavasti, ovat jo huomattavassa määrin pilaantuneet,
18910: että suurin jäteveden "tuottaja" ja vesien li- järvet menettäneet entisen merkityksensä ja
18911: kaaja on teollisuus. Jätevetemme vastaavat suuret merenranta-alueet likaantuneet täysin.
18912: teollistuneiden maiden keskiarvon mukaan 21 Päijänteen vesistöalueesta on jo puolet teolli-
18913: miljoonan asukkaan jätevesiä. Tämä jätevesien suuden jätevesien saastuttamaa ja Saimaasta
18914: paljous johtuu ennen muuta puunjalostusteol- on lähes 500 neliökilometriä saastunutta.
18915: lisuuteemme perustuvan teollisuuden luonteesta. Vesilain voimaanastumisesta huolimatta ei
18916: Saimaan vesiensuojeluyhdistys on suoritta- teollisuus ole ryhtynyt riittäviin toimenpitei-
18917: nut pari vuotta sitten tutkimuksia eteläisen siin jätevesiongelman ratkaisemiseksi. Teolli-
18918: Saimaan eli ns. Pien-Saimaan likaantumisesta. suuslaitokset nauttivat monista vesiensuojelu-
18919: Näissä tutkimuksissa todetaan mm., että Kan- määräyksiin annetuista helpotuksista ja poik-
18920: kaan tehtaitten kokonaisjätevesimäärä on yli keusluvista sekä näistä johtuvista kustannus-
18921: 200 kuutiometriä minuutissa. Saman tutki- säästöistä, kansalaisten ja yhdyskuntien kan-
18922: muksen mukaan Joutsenon alueelta johdetaan taessa vesistöjen likaantumisen haitat.
18923: Saimaaseen jätevesiä yhteensä yli 100 000 Vaikka asutuskeskusten jätevedet eivät muo-
18924: kuutiometriä vuorokaudessa. Asumajätevesien dosta teollisuuden jätevesiin nähden suurtakaan
18925: osuus on vain vajaa 800 kuutiometriä vuoro- vaaraa vesistöillemme, ovat kunnat tehneet ja
18926: kaudessa ja valtaosan jätevesistä "tuottaa" tekevät suuria ponnistuksia vesiensuojelun
18927: E 699/69
18928: 2
18929:
18930: alalla. Tietenkin asutuskeskusten jätevesikysy- osalta mereen, mutta näiden suunnitelmien to"
18931: myksen ratkaisu yhä edelleen vaatii suurta teuttamiseen sisältyy niin arvaamattomia meren
18932: huomiota ja ponnisteluja, mutta kehitys tältä likaantumiseen liittyviä vaaratekijöitä että ne
18933: osin on kuitenkin kulkemassa ratkaisevasti pa- eivät voi täyttää niitä vaatimuksia mitä ve-
18934: rempaan suuntaan. siensuojelutyölle asetetaan.
18935: Vesiensuojelutoimenpiteitä tehostettaessa pi- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
18936: täisi näin ollen ensisijainen huomio kohdistaa 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
18937: ratkaisuihin, jotka velvo~ttaisivat teollisuuslai- voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
18938: toksia sellaiseen vastuuseen, että vesiensuojelu- raavan kysymyksen:
18939: toimenpiteet muodostuvat todella tehokkaiksi.
18940: Muuten joudumme toteamaan jonkin ajan ku- Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
18941: luttua huomattavan osan vesistöistämme pi- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta vesistö-
18942: laantuneen pysyvästi ja että näin on aiheutettu jemme suurin likaaja, ·teollisuus, veivoi-
18943: lähes korvaamattomia tuhoja. tetaan ryhtymään viipymättä nykyistä
18944: Vireillä on kyllä joukko suunnittelutöitä, tehokkaampiin vesiensuojelutoimenpitei-
18945: jotka tähtäävät teollisuuden likavesien ohjaa- siin vesistöjemme jatkuvan likaantumi-
18946: misesta esim. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson sen estämiseksi?
18947: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1969.
18948:
18949: Taisto Sinisalo.
18950: 3
18951:
18952:
18953:
18954:
18955: Ed u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
18956:
18957: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- viranomaisten toimesta suoritettu vesien tilan
18958: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- seuraamis- ja kavtoitustutkimuksia, laadittu tai
18959: hemies, olette kirjeellänne 28 päivänä toulro- hankittu selvityksiä vesistöjen käytöstä, kuor-
18960: kuuta 1967 n:o 739 lähettänyt valtioneuvos- mituksesta ja jätevesien aiheuttamista hai-
18961: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan- toista. Edelleen on tutkittu eri mahdollisuuk-
18962: edustaja Taisto Sinisalon tekemän seuraavan sia toimenpiteiksi haittojen vähentämiseksi
18963: kysymyksen: sekä niistä johtuvia kustannuksia. Kun nämä
18964: välttämättömät perustiedot on saatu, on aloi-
18965: "Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on tettu laajempia alueellisia kokonaisuuksia käsit-
18966: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta vesistö- tävien yleissuunnitelmien laatiminen. Tällainen
18967: jemme suurin likaaja, teollisuus, veivoi- yleissuunnitelma onkin valmiina useimmille
18968: tetaan ryhtymään viipymättä nykyistä täl.'keimmille ja pikaisia toimenpiteitä vaativille
18969: tehokkaampiin vesiensuojelutoimenpitei- vesistöalueille. Tämä on aiheuttanut sen, että
18970: siin vesistöjemme jatkuvan likaantumi- teollisuuden piirissä on valmistettu ja valmis-
18971: sen estämiseksi?" tellaan laajassa mitassa laitoskohtaisia suunni-
18972: telmia jätteiden vesistöön pääsyn estämiseksi.
18973: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Kysymyksen perusteluissa mainituilta Etelä-
18974: taen seuraavaa: Saimaan ja Kymijoen alueilta on suunnitelma
18975: Teollisuuden suunnittelussa ei aikaisemmin valmiina. Edellistä edelleen käsittelemään on
18976: ole ennakolta riittävästi otettu huomioon ve- asetettu Etelä-Saimaan jätevesikomitea, jonka
18977: siensuojelunäkökohtia, so. vesien monipuolisen mietinnön valmistumiselle on annettu määrä-
18978: ja tarkoituksenmukaisen käytön turvaamista aika kuluvan vuoden loppuun saakka. Kymi-
18979: teollisuuden ja asutuksen sijoituksessa tai jäte- joen alueella on yleissuunnitelman valmistuttua
18980: aineiden haitallisuuden vähentämisessä. Jo ra- saatettu katselmustoimitukset loppuun useim-
18981: kennetuissa laitoksissa asian hoitaminen jälki- pien jätevesiä johtavien laitosten osalta ja toi-
18982: käteen on aikaa ja kustannuksia vaativaa. Ny- mitusmiesten lausunnot ovat vesioikeudessa kä-
18983: kyisin jäteveden käsittelymenetelmin ei ole siteltävänä.
18984: mahdollista poistaa jätevesien kaikkia haitta- Teollisuuden laitoskohtaiset suunnitelmat ja
18985: vaikutuksia ja usein käsittelymenetelmät koh- ;toimenpiteet ovat kohdistuneet prosessiteknil-
18986: distuvat vain yhteen tai muutamiin jäteveden lisiin muutoksiin ja jätevesien puhdistukseen.
18987: hairtallisiin ominaisuuksiin. Puhdistuksen avulla Kansainvälisesti katsottuna puunjalostusteolli-
18988: yksinään ei ole mahdollista estää vesien pilaan- suuden jätteiden käsittely vastaa keskitasoa ja
18989: tumista, vaan yleensä jätevesien haitallisuuden monen muun teollisuuden osalta jopa keski-
18990: vähentämiseksi joudutaan yhdistämään monia määrin parempaa tilannetta. Hankaluutena
18991: eri keinoja. On vielä huomattava, että vesistöjä meillä on vesistöjemme mataluudesta johtuva
18992: on pakko käy,ttää erilaisiin tarkoituksiin ja että pilaantumisherkkyys monien muiden maiden
18993: vesilain mukaan jokaisen toimenpiteen oikeu- vesistöihin verrattuna. Jotta vedet voitaisiin
18994: dellisia edellytyksiä harkittaessa on suoritet- meillä säilyttää puhtaina, edellyttää se varsin
18995: tava intressivertailu saavutettavan hyödyn ja tehokkaita toimenpiteitä. Edelleen on todet"
18996: aiheutuvan haitan välillä. Kaikki esitetyt näkö- tava, että vesistöjemme erikoisluonteesta joh-
18997: kohdat edellyttävät vesiensuojelutoimenpiteiden tuen eivät kaikki muualla käytössä olevat puh-
18998: suunnittelua ja toteuttamista laajemman alueel- distusmenetelmät sovellu sellaisenaan meillä
18999: lisen kokonaisuuden puitteissa. käytettäviksi, eikä niiden käyttö näin ollen ole
19000: Vesilain säätämisen jälkeen on vesiensuoje- tarkoituksenmukaista, vaan keinojen valinnassa
19001: 4
19002:
19003: joudutaan osittain lähtemään toiselta perustalta vottelut ovat osoittaneet, että sanotut laitok-
19004: kuin muualla. set pyrkivät täyttämään niille asetettavat vel-
19005: Oikeana on pidettävä kyselyssä esitettyä kä- voitteet vesien likaantumisen estämiseksi talou-
19006: sitystä siitä, että jätteiden jatkuva johtaminen dellisten mahdollisuuksiensa puitteissa. Laitos-
19007: järvialtaisiin tulee ennenpitkää aiheuttamaan kohtaisilla järjestelyillä, jotka ovat varsin mo-
19008: vesistöille korvaamattomia vahinkoja. Ottaen nissa teollisuuslaitoksissa parhaillaan käynnissä,
19009: huomioon tarvittavien toimenpiteiden suuren on jo voitu eräiden laitosten osalta vesistöjen
19010: yleisen merkityksen on yhteiskunnan osallis- kuormitusta huomattavasti keventää. Hallitus
19011: tumista kustannuksiin pidettävä välttämättö- tulee huolehtimaan siitä, että sanottua toimin-
19012: mänä. taa jatketaan tekniset ja taloudelliset mahdol-
19013: Teollisuuslaitosten kanssa vesistöjen likaan- lisuudet huomioon ottaen entistä laajemmassa
19014: tumista koskevista kysymyksistä käydyt neu- mitassa.
19015: Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1969.
19016:
19017: Maatalousministeri Martti Miettunen.
19018: 5
19019:
19020:
19021:
19022:
19023: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19024:
19025: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riiksdagsordningen Efter det vattenlagen stiftades har det på
19026: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse åtgärd av vattenskyddsmyndigheterna utförts
19027: av den 28 maj 1969 nr 739 tili vederbörande undersökningar av hur man skall kunna följa
19028: medlem av statsrådet för avgivande av svar med och kartlägga vattendragens ,tillstånd samt
19029: översänt följande av riksdagsman Taisto Sini- uppgjorts eller anskaffats utredningar om
19030: salo ställda spörsmål: vattendragens användning och belastningen på
19031: dem samt om de skador avloppsvattnet föror-
19032: "Vilka åtgärder har Regeringen vid- sakar. Vidare har man undersökt oliika möj-
19033: tagit eller ämnar den vidtaga för att ligheter tili åtgärder i syfte att minska ska-
19034: våra vattendrags största förorenare, dorna och utrett kostnaderna för dem. Då
19035: industrin, skall åläggas att ofördröj- dessa nödvändiga primäruppgifter erhållits, har
19036: ligen skrida tili effektivare vatten- man börjat uppgöra planer för vidsträcktare
19037: skyddsåtgärder än hittills tili för- ragionala helheter. En dylik plan finns i detta
19038: hindrande av en fortsatt förorening av nu för de flesta av de viktigaste vattendrags-
19039: våra vattendrag?" områden som kräver snabba åtgärder. Detta
19040: har haft tili följd, att man inom industrin
19041: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- i stor skala har uppgjort och håller på att
19042: samt anföra följande: för industriinrättningarna uppgöra planer för
19043: Vid planeringen av industrier har man inte att hindra att avfall hamnar i vattendragen.
19044: tidigare på förhand i tillräckligt hög grad be- Beträffande de i motiveringen för spörsmålet
19045: aktat vattenskyddssynpunkter, dvs. lagt an på nämnda områdena kring södra Saimen och
19046: att trygga en mångsidig och ändamålsenlig an- Kymmene älv är planer redan färdiga. För
19047: vändning av vattendragen vid förläggningen av vidare behandling av den förra planen har en
19048: industrier och bosättning eller i strävan att kommitte för södra Saimens avloppsvatten
19049: minska de olägenheter avfallet förorsakar. tilisatts. Kommittens betänkande skall vara
19050: Vid redan byggda inrättninar krävs det tid färdigt före utgången av innevarande år. Efter
19051: och penningar att ordna denna sak efteråt. det planen för Kymmene älvs område blev
19052: Med nuvarande metoder att behandla av- färdig har syneförrättningarna slutförts i fråga
19053: loppsvatten är det inte möjligt att eliminera om de flesta inrättningar som avleder avlopps-
19054: avloppsvattnets alla skadliga verkningar, och vatten, och förrättningsmännens utlåtande är
19055: ofta riktar sig behandlingsmetoderna endast under behandling i vattendomstolen.
19056: mot en eller några få av avloppsvattnets skad- Industrins planer och åtgärder beträffande
19057: liga egenskaper. Enbart genom rening är det de skilda inrättningarna gäller processtekniska
19058: ioke möjligt att hindra förorening av vattnen, ändringar och rening av avloppsvattnet. lnter-
19059: utan i allmänhet måste man för att minska nationellt sett motsvarar behandlingen av
19060: avloppsvattnets skadlighet kombinera många träförädlingsindustrins avfall medelnivån, och
19061: olika förfaranden. Att märka är ytterligare, i fråga om mången annan industri är situa-
19062: att vattendragen måste nyttjas för olika ända- tionen i genomsnitt tili och med bättre. En
19063: mål och att man vid prövningen av varje olägenhet hos oss är att våra vattendrag lätt
19064: åtgärds rättsliga förutsättningar enligt vatten- förorenas för att de är så grunda i jämförelse
19065: lagen bör väga nyttan mot den skada som med vattendragen i många andra Iänder. För
19066: uppstår. Alla de anförda synpunkterna förut- att vattendragen hos oss skall kunna hållas
19067: sätter att vattenskyddsåtgärderna planeras och rena, fordras synnerligen efektiva åtgärder.
19068: förverkligas inom ramen för en vidsträcktare Vidare bör det konstateras, att alla de re-
19069: regional helhet. ningsmetoder som man använder sig av annor-
19070: E 699/69
19071: 6
19072:
19073: städes inte som sådana lämpar sig för oss på De överläggningar som förts med industrier-
19074: grund av våra vattendrags speciella natur, och na i frågan om vattendragens förorening har
19075: det är sålunda inte ändamålsenligt att använda visat, att industriföretagen strävar tili att inom
19076: sig av dem, utan man är hos oss tvungen ramen för sina möjligheter uppfylla de för-
19077: att vid valet av metoder delvis utgå från pliktelser som åvilar dem att hindra vatten-
19078: andra grunder än på annat håll. dragens förorening. Genom arrangemang som
19079: Det är riktigt som i spörsmålet sägs, att rätt många industriinrättningar själva som bäst
19080: vattendragen kommer att förorsakas oersätt- håller på att genomföra har man redan på
19081: liga skador om man forstätter att släppa ut sina håll betydligt kunnat lätta belastningen
19082: avfall i sjöama. Med beaktande av den stora på vattendragen. Regeringen kommer att sörja
19083: allmänna betydelsen av de erforderliga åtgär- för att sagda verksamhet fortsättes i större
19084: derna bör det anses nödvändigt att samhället skala än tidigare inom ramen för de tekniska
19085: deltar i kostnaderna. och ekonomiska möjlighetema.
19086: Helsingfors den 28 juni 1969.
19087:
19088: Lantbruksminister Martti Miettunen.
19089: Kirj. ksm. n:o 117.
19090:
19091:
19092:
19093:
19094: Saimo ym.: Maanomistajan aseman turvaamisesta tienpitoviran-
19095: omaisten ottaessa soranottopaikkoja haltuunsa.
19096:
19097:
19098: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
19099:
19100: Valtiolla on yleisistä teistä annetun lain sensa niin, että alueelta löytyykin erittäin
19101: ( 24 3/1954) säännösten mukaan oikeus lunas- käyttökelpoista soraa esimerkiksi betonin val-
19102: taa pysyvästi tienpitoa varten tarvittavat tien- mistukseen, teollisuustarkoituksiin taikka sala-
19103: pitoaineen ottopaikat tiehen kuuluvina liitän- ojien tekemiseen, jolloin maanomistaja ei ole
19104: näisalueina taikka oikeus saada tietyltä alueel- voinut alueeltaan saada tätä hänelle arvokasta
19105: ta ottaa tienpitoainetta rajoitettuun määrään ja käyttökelpoista rakennusmateriaalia, vaan
19106: (Tielain 30 §:n 2 mom.). Mietinnössä ehdo- on joutunut soran hankkimaan muualta ja
19107: tukseksi laiksi yleisistä teistä ym. (Komitea- paljon kalliimmalla hinnalla kuin omasta maas-
19108: mietintö 1952 s. 120) lausutaan edellä mai- ta otettuna. Valtion suorittama korvaus ei
19109: nitun momentin erityisperusteluissa muun näitä kustannuksia ole peittänyt.
19110: muassa, että tienpitoaineen ottopaikkojen Vaikkakin edellä mainitun komiteamietin-
19111: hankkimista pakkotoimin on pyrittävä välttä- nön perusteluissa on pyritty maanomistajan
19112: mään, jos sopivia alueita on kohtuullisilla el1- oikeusasemaa pakkotoimenpiteiden osalta tur-
19113: doilla saatavissa vapaaehtoisin sopimuksin. vaamaan, ei näin käytännössä kuitenkaan ole
19114: Milloin pakkotoimenpiteisiin on turvaudutta- tapahtunut, koska lain mukaan tienpitäjällä
19115: va, ne on tientekoaineen omistajan oikeuden yksin on oikeus määrätä valtaamansa tienteko-
19116: suojaamiseksi rajoitettava tienpitäjän tarvetta aineen ottopaikan käyttämisestä myös silloin,
19117: vastaaviksi. kun maanomistajakin tarvisisi sitä omiin tar-
19118: Käytännön tieviranomaiset ovat hankkineet peisiinsa.
19119: tientekoaineen ottopaikkoja tekemällä vapaa- Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
19120: ehtoisia sopimuksia yksityisten kiinteistöjen § :n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
19121: omistajien kanssa. Tien rakentamista varten neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
19122: on tientekoaineen ottopaikat varsin usein han- seuraavan kysymyksen:
19123: kittu tielain 30 § :n 2 momentin nojalla. Tien
19124: kunnossapitoa varten on tarvittu myös pysy- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
19125: viä tientekoaineen ottopaikkoja, jolloin ne on tienpitoviranomaisten varaamien soran-
19126: otettu tienpitäjän haltuun liitännäisalueina. ottopaikkojen käytössä ei ole otettu
19127: Tientekoainetta on ottopaikoista yleensä myös huomioon maanomistajan eikä ympä-
19128: säännöllisesti kuljetettu toisten kuntien alueille. ristön käyttötarpeita ja on täten aiheu-
19129: Käytännössä kuitenkin kohdistuvat edellä tettu epävarmuutta sekä turvattomuut-
19130: mainitut pakkotoimenpiteet varsin usein sel- ta maanomistajan oikeusasemassa, ja
19131: laisiin alueisiin, joilla soraesiintymiä on varsin jos on,
19132: niukasti ja joilla alueilla soraesiintymät ki- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19133: peästi tarvittaisiin maanomistajan omaan käyt- ryhtyä sanottujen epäkohtien poistami-
19134: töön taikka paikkakunnan yleiseen tarpeeseen. seksi?
19135: Monasti on käynyt valtion tehtyä soravaltauk-
19136: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1969.
19137:
19138: Sylvi Saimo. Artturi Jämsen. Yrjö Sinkkonen.
19139:
19140:
19141: E 701/69
19142: 2
19143:
19144:
19145:
19146:
19147: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
19148:
19149: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- den ottopaikkojen hankkimiseen valtiolle. Pe-
19150: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- rustelujen ratio on estää valtion kustannuk-
19151: hemies, olette kirjeellänne 29 päivältä touko- sellaan tutkimien tienpitoaineen ottopaikkojen
19152: kuuta 1969 lähettänyt valtioneuvoston asian- siirtyminen keinottelijoiden haltuun, mikä pyr-
19153: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja kimys on valitettavan yleistä.
19154: Saimon ym. seuraavan sisältöisen kysymyksen: Myös yleisten teiden kunnossapitoon tarvi-
19155: taan tienpitoainetta. Senkin hankkiminen ta-
19156: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että pahtuu joko kertakaikkisin korvaussopimuk-
19157: tienpitoviranomaisten varaamien soran- sin tahi vahvistamalla aineksen ottopaikkaan
19158: ottopaikkojen käytössä ei ole otettu tielain nojalla tieoikeus. Korvaukset suorite-
19159: huomioon maanomistajan eikä ympä- taan kummassakin tapauksessa yleisten teiden
19160: ristön käyttötarpeita ja on täten aiheu- kunnossapitovaroista ja muuten vastaavasti
19161: tettu epävarmuutta sekä turvattomuut- samoin kuin edellä on rakentamisen osalta
19162: ta maanomistajan oikeusasemassa, ja sanottu.
19163: jos on, Milloin tieoikeus käsittää oikeuden tietyllä
19164: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo alueelta ottaa tienpitoainetta rajoitettuun mää-
19165: ryhtyä sanottujen epäkohtien poistami- rään eikä vahvistuspäätöksessä ole erikseen
19166: seksi"? määrätty, että tienpitäjän otto-oikeus on yk-
19167: sinomainen, on ottopaikan omistajalla rinnak-
19168: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kainen otto-oikeus päinvastoin kuin kysymyk-
19169: tavasti seuraavaa: sen lopussa on todettu. Mahdollisuus käyttää
19170: Tienpitoainetta hankitaan yleisiä teitä ra- tienpitoainetta eri kuntien alueella riippuu sii-
19171: kennettaessa tienpitäjälle eri tavoin. Mikäli tä, mihin tarkoitukseen tienpitoaine on tie-
19172: tarve kohdistuu ottopaikkaan, joka ei sisälly suunnitelmassa tai tielain 30 §:n nojalla an-
19173: vahvistettuun tiesuunnitelmaan tahi johon ei netuin päätöksin osoitettu ja vahvistettu.
19174: tielain 30 § :n mukaisesti ole erikseen hankittu Tielain komitean mietinnön erityisperuste-
19175: tieoikeutta, ostetaan kiviaines kyseisestä otto- luissa sivulla 120 on lausuttu, että tienteko-
19176: paikasta normaalilla kaupalla ao. tiehankkeen aineen ottopaikkojen hankkimista pakkotoimin
19177: toteuttamiseen osoitetuilla määrärahoilla. Kor- on pyrittävä välttämään, jos sopivia alueita
19178: vaus suoritetaan ja voidaankin tällöin suorit- on kohtuullisilla ehdoilla saatavissa vapaaeh-
19179: taa ainoastaan kertakaikkisena. Mikäli taas toisin sopimuksin. Eri asia on, että seuduilla,
19180: ottopaikkaan on edellä mainituin tavoin vah- joilla kiviainesta on niukasti, ei ole mahdol-
19181: vistettu tieoikeus, suoritetaan korvaus tien- lista saada sopivia alueita tienpitäjälle koh-
19182: pitoaineesta tulo- ja menoarvion momentilta tuullisilla vapaaehtoisilla sopimuksilla. Toisaal-
19183: 31.24.88. joko tielain 80 §:n 2 momentin ta tällaisillakin seuduilla teitä on tehtävä ja
19184: nojalla heti kertakaikkisena tahi ennakkokor- kunnossapidettävä. Juuri tällaisilla seuduilla
19185: vauksena, jolloin viimeksimainitussa tapauk- esiintyy myös runsaasti sellaista keinottelu-
19186: sessa tahi milloin pienpitäjä sanotun lainkoh- pyrkimystä, jota on edellä mainituin momen-
19187: dan nojalla on harkinnut, ettei korvausta ole tin 31.24.88 erityisperusteluin pyritty estä-
19188: ennakolta tarpeen suorittaa, korvauskysymys mään.
19189: jätetään ratkaistavaksi tietoimituksessa. Vuo- Mitä taas tulee siihen, että valtion tehtyä
19190: den 1968 tulo- ja menoarvion perusteluiden soravaltauksensa alueelta löytyy betoni- ym.
19191: mukaan voidaan momentin 31.24.88 määrä- soraa, on todettava, että valtion puolelta ensin
19192: rahaa myös käyttää tiesuunnitelman vahvis- tutkitaan hankittavat sora-alueet, joten mis-
19193: tamisesta riippumatta tutkittujen tienpitoainei- tään sattumanvaraisesta aineksen löytymisestä
19194: 3
19195:
19196: ei ole kysymys ja lisäksi, ettei ole mielekästä paikkojen varaaminen ja käyttäminen tienpitä-
19197: hankkiakaan valtiolle toisarvoista kiviainesta, jän tarpeisiin kohtuuttomasti rasita luovutta-
19198: koska materiaalivaatimukset ovat tienrakenta- jia ja varsinkaan ei sellaisissa tapauksissa,
19199: misessa nykyisin varsin korkeat. joissa kiviaineksen myynti ja jalostus ei muo-
19200: Mitä vihdoin tulee väitteeseen siitä, ettei dosta luovuttajan pääelinkeinoa tahi olennaista
19201: valtion suorittama korvaus peitä maanomis- osaa hänen toimeentulostaan. Mikäli yksityis-
19202: tajalle soran hankkimisesta muualta aiheutu- tapauksissa on ollut ja tulevaisuudessakin on
19203: neita kustannuksia, on todettava, että tielain kysymys sellaisesta kohtuuttomasta rasitukses-
19204: mukaan kysymys tieoikeuksin varatun tien- ta, on luovuttajalla mahdollisuus anoa ja saada
19205: pitoaineen korvauksesta on puolin ja toisin tielain 80 § :n 2 momentissa tarkoitettua en-
19206: aina mahdollista jättää ratkaistavaksi tielain nakkokorvausta, joka voidaan maksaa myös
19207: mukaisessa tietoimituksessa ja että sanotun kertakaikkisena korvauksena, mikäli luovutta-
19208: lain mukaan luovuttajalla on oikeus saada me- jan vaatima hinta voidaan kohtuudella hyväk-
19209: netyksestään täysi korvaus. Tietoimituksen syä. Edelleen on tällaisissa kohtuuttomissa
19210: päätöksestä on taas muutoksenhakumahdolli- tapauksissa pyritty tienpitäjän taholta luopu-
19211: suus maanjako-oikeuteen ja edelleen korkeim- maan kokonaan soranotto-oikeudesta, mikäli
19212: paan oikeuteen. Vaikka valitus tehtäisiinkin, se vain muut käytettävissä olevat sora-alueet
19213: on luovuttajalla mahdollisuus nostaa tietoimi- ja pitenevät soranajomatkat huomioonottaen
19214: tuksessa määrätty korvaus joko maksusitou- on ollut valtion varojen käytön kannalta mah-
19215: musta tahi vakuutta vastaan. Kyseinen oikeus- dollista.
19216: tie lienee paras mahdollinen keino täyden Syytä on tässä yhteydessäkin todeta, että
19217: korvauksen turvaamiseksi. Mikäli taas kor- kohtuutonta rasitusta luovuttajille sen sijaan
19218: vauksesta sovitaan sen mukaan kuin aikai- aiheuttavat tapaukset, joissa tien tekemisen
19219: semmin on esitetty, on edellytettävä, että vuoksi joudutaan poistamaan varattomien hen-
19220: luovuttaja vastaanottaessaan kertakaikkisen kilöiden omistamia vähäarvoisia, mutta kui-
19221: korvauksen pitää sitä myös täytenä korvauk- tenkin asumiskelpoisia asuinrakennuksia, joista
19222: sena. Tietoimitusten joutuisan suorittamisen saatava täysi korvaus jää niin pieneksi, ettei
19223: suhteen on sen sijaan toivomisen varaa, mutta sen turvin ole mahdollista hankkia uutta asun-
19224: tehostamistoimenpiteet ovat maanmittausvi- toa. Tämän rasituksen poistamiseksi on useis-
19225: ranomaisten toimivaltaan kuuluva asia. sa eri yhteyksissä ehdotettu ns. tukilainoitus-
19226: Vastoin kysymyksestä ilmenevää käsitystä järjestelmän luomista, mutta ehdotukset eivät
19227: onkin katsottava, ettei tienpitoaineen Otto- ole johtaneet tulokseen.
19228: Helsingissä heinäkuun 7 päivänä 1969.
19229:
19230: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
19231: 4
19232:
19233:
19234:
19235:
19236: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19237:
19238: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen föt tagning av väghållningsämnen, obetoende
19239: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- av om vägplan blivit fastställd ellet ej. Moti-
19240: velse av den 29 maj 1969 till vederbörande veringen avset att hindta att sådana platset
19241: medlem av statsrådet för avgivande av svar för tagning av väghållningsämnen som staten
19242: översänt följande, av rikdagsman Saimo m.fl. undetsökt på sin bekostnad tåkat i händerna
19243: ställda spörsmål: på spekulantet. En tendens i denna tiktning
19244: förekommet tyvätt allmänt.
19245: "Är Regeringen medveten om att Väghållningsämnen behövs också föt undet-
19246: inga hänsyn till markägarens ellet om- håll av allmänna vägat. De anskaffas likaså
19247: givningens behov hat tagits vid utnytt- antingen genom avtal om etsättning i ett föt
19248: jandet av de grustäktet som väghåll- allt ellet genom att vägtätt till platsen dät
19249: ningsmyndighetetna teservetat och att väghållningsämnena tages fastställes med stöd
19250: detta fötanlett osäkethet och otrygghet av lagen om allmänna vägat. Etsättningatna
19251: i ftåga om matkägatens tättsliga ställ- utgår i båda fallen av medel föt undethåll av
19252: ning, och om så ät fallet, allmänna vägat och annats på samma sätt som
19253: vilka åtgätdet ämnat Regeringen vid- ovan sagts i ftåga om byggande.
19254: taga föt att avskaffa sadga missföt- Om vägtätt innefattat tätt att på visst om-
19255: hållande?" tåde taga en begtänsad mängd väghållnings-
19256: ämnen och det inte i fastställelsebeslutet
19257: Såsom svat på detta spötsmål fåt jag vötd- sätskilt bestämts att väghållare i detta av-
19258: samt anföta följande: seende åtnjutet ensamtätt, tillkommet ägaten
19259: Nät allmänna vägat anlägges anskaffas väg- till den plats dät väghållningsämnen tages
19260: hållningsämne på olika sätt föt väghållatens därjämte motsvatande tätt, tvättemot vad som
19261: täkning. Nät behovet betöt en plats som inte anförts i slutet av spötsmålet. Möjligheten att
19262: ingåt i någon fastställd vägplan ellet vattill utnyttja väghållningsämne inom olika kom-
19263: vägtätt inte sätskilt fötvärvats i övetensstäm- munet ät betoende av föt vilket ändamål väg-
19264: melse med 30 § i lagen om allmänna vägat, hållningsämne anvisats och fastställts i väg-
19265: köpes sten på platsen i ftåga genom notmalt plan ellet genom beslut med stöd av 30 §
19266: köp, dvs. med anslag som anvisats föt väg- i lagen om allmänna vägat.
19267: fötetagets genomfötande. Etsättning erlägges På sidan 120 i specialmotiveringen i väg-
19268: då och kan endast erläggas i ett föt allt. Hat lagskommi ttens ( finsksptåkiga) betänkande
19269: dätemot vägtätt till plats dät väghållningsämne hat anfötts, att tvångsförvätv av platset föt
19270: tages fastställts på ovannämnt sätt, betalas et- tagning av väghållningsämne bör undvikas, om
19271: sättning föt detta av anslaget undet momentet lämpliga områden ståt till buds på skäliga
19272: 31.24.88. i statsfötslaget, antingen med stöd villkot genom frivilliga avtal. En annan sak
19273: av 80 § 2 mom. lagen om allmänna vägat ät att det i ttaktet dät tillgången på sten ät
19274: genast i ett föt allt ellet i fotm av fötskotts- obetydlig inte ät möjligt att ethålla lämpliga
19275: etsättning. 1 sistnämnda fall ellet nät väg- omtåden genom sådana frivilliga avtal som
19276: hållaten med stöd av nämnda lagrum hat ät skäliga för väghållaten. A andra sidan
19277: ansett att etsättning inte behövet erläggas i måste vägat anläggas och underhållas också
19278: fötskott hänskjutes ersättningsftågan till väg- i dylika traktet. Det ät just i sådana traktet
19279: föttättning föt avgötande. Enligt motiveringen man i stot utsttäckning mötet spekulationsten-
19280: föt statsfötslaget föt åt 1968 kan anslaget denset av det slag som den ovan anfötda
19281: undet momentet 31.24.88. användas även för specialmotiveringen föt momentet 31.24.88.
19282: anskaffning till staten av undetsökta platser avset att fötebygga.
19283: 5
19284:
19285: Vad åter angår sådana fall då betong- o.a. I motsats tili den uppfattning som framgår
19286: grus påträffas inom ett område efter den tid- av spörsmålet måste det anses att reservering
19287: punkt då staten förvärvat rätt tili grustäkt och utnyttjande av platser för tagning av
19288: där, bör det konstateras att staten i förväg väghållningsämne för väghållares behov inte
19289: undersöker de områden den ämnar förvärva. oskäligt betungar överlåtarna, i synnerhet inte
19290: Det är därför inte här fråga om slumpartade i sådana fall då försäljning och förädling av
19291: fynd. Dessutom är det inte motiverat att för sten inte utgör överlåtarens huvudsakliga
19292: statens räkning förvärva sekunda stenmaterial. näringsfång eller bildar en väsentlig del av
19293: Kraven på materialet är nämligen numera hans utkomst. Om det i enskilda fall har
19294: mycket höga vid vägbyggen. varit och i framtiden blir fråga om sådan
19295: Vad slutligen angår påståendet att den er- oskälig belastning, har överlåtare möjlighet
19296: sättning staten betalar inte täcker de kost- att anhålla om och erhålla sådan förskotts-
19297: nader markägaren åsamkas vid anskaffning av ersättning som avses i 80 § 2 mom. i lagen
19298: grus på annat håll bör det konstateras, att om allmänna vägar. Sådan ersättning kan
19299: vardera parten enligt lagen om allmänna vä- också utbetalas i ett för allt, om det pris
19300: gar alltid har möjlighet att hänskjuta avgöran- som överlåtaren kräver kan godkännas såsom
19301: det av frågan om ersättning för väghållnings- skäligt.
19302: ämne, som förbehållits med vägrätt, tili sådan I dylika ohiliiga fall har väghållaren för-
19303: vägförrättning varom stadgas i nämnada lag sökt tillgripa den utvägen att rätten tili
19304: och att överlåtaren enligt samma lag har rätt grustäkt har fått förfalla, om det med be-
19305: tili full ersättning för sin förlust. Ändring i aktande av övriga tillgängliga områden för
19306: beslut som fattats vid vägförrättning kan grustäkt och förlängda sträckor för gruskör-
19307: sökas hos ägodelningsrätten och vidare hos slorna har varit möjligt att så använda statens
19308: högsta domstolen. Även om besvär anföres, medel.
19309: kan överlåtaren lyfta den ersättning som be- Det är skäl att också i detta sammanhang
19310: stämts vid vägförrättningen, antingen mot konstatera att överlåtarna däremot åsamkas
19311: betalningsförbindelse eller mot säkerhet. Detta oskälig tunga i sådana fall då det på grund
19312: torde vara det bästa möjliga sättet att säker- av vägbygge blir nödvändigt att avlägsna
19313: ställa en full ersättning. Om åter överenskom- bostadsbyggnader, som ägs av obemedlade och
19314: melse om ersättning ingås enligt vad som an- har endast ett obetydligt värde men ändå är
19315: förts ovan, måste det förutsättas att över- beboeliga, varvid den fulla ersättningen blir
19316: låtaren, om han mottar ersättning i ett för så liten att man inte med den kan skaffa en
19317: allt, även anser att den utgör full ersättning. ny bostad. För att denna olägenhet skall
19318: Däremot lämnar snabbheten i handläggningen kunna undanröjas har det i flera sammanhang
19319: av vägförrättningarna en del övrigt att önska. förelagits att ett system med s.k. stödlån
19320: Åtgärderna för åstadkommande av större skulle skapas, men dessa förslag har inte lett
19321: effekt härvidlag ankommer emellertid på lant- till resultat.
19322: mäterimyndigheterna.
19323: Helsingfors, den 7 juli 1969.
19324:
19325: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
19326:
19327:
19328:
19329:
19330: E 701/69
19331: 1
19332: 1
19333: 1
19334: 1
19335: 1
19336: 1
19337: 1
19338: 1
19339: 1
19340: 1
19341: 1
19342: 1
19343: 1
19344: 1
19345: 1
19346: 1
19347: 1
19348: Kirj. ksm. n:o 118.
19349:
19350:
19351:
19352:
19353: Ilaskivi: Tampereen yliopiston kanslerin vaalin vahvistamatta
19354: jättämisestä.
19355:
19356:
19357: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
19358:
19359: Valtioneuvosto on 29. 5. 1969 tekemällään töksessä asetetut vaatimukset. Mutta jos vah-
19360: päätöksellä jättänyt vahvistamatta Tampereen vistamisoikeuden tulkitaan ulottuvan enempään
19361: yliopiston kanslerin Eino Saaren nimityksen kuin näihin kelpoisuusvaatimuksiin, ajaudutaan
19362: uudeksi toimikaudeksi 1969-72. Näin tapah- ratkaisuihin, jotka vakavasti vaarantavat tie-
19363: tui siitä huolimatta, että yliopiston valtuus- teellisen toiminnan riippumattomuuden ulkoi-
19364: kunta oli yksimielisesti valinnut kanslerin sista paineista.
19365: uudeksi toimikaudeksi ja että yliopiston opet- Edellä esitettyyn viitaten ja nojautuen valtio-
19366: tajaneuvoSII:on toimittamassa ehdollepanossa päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
19367: Saari esiintyi ainoana ehdokkaana. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19368: Joskin kanslerin vaalin vahvistaminen ase- vaksi seuraavan kysymyksen:
19369: tuksen mukaan kuuluu valtioneuvostolle, on
19370: hallituksen katsottava ratkaisussaan menetel- Onko Hallitus tietoinen valtioneu-
19371: leen tavalla, joka on jyrkästi ristiriidassa yli- voston päätöksessä syyskuun 17 päivältä
19372: opistojen itsemääräämisoikeuden kanssa. Ase- 1962 esiintyvästä määräyksestä, jonka
19373: tuksen mukaan on kansleriksi valittavan oltava mukaan Tampereen yliopiston virka-
19374: "tieteellisesti ansioitunut, korkeakouluopetuk- miesten ikärajasta annetut säädökset ni-
19375: seen perehtynyt ja korkeakouluhallintoa tun- menomaan eivät koske kansleria, ja
19376: teva henkilö". Tällaisena kansleri on toisaalta jos on,
19377: yliopiston luottamusmies ja edustaja valtioval- miten Hallitus perustelee Tampereen
19378: taan päin, toisaalta valtiovallan edustaja yli- yliopiston kanslerin vaalin vahvistamat-
19379: opiston suuntaan, niin että yliopiston opetus- ta jättämistä koskevaa päätöstään ja
19380: ja tieteellisen toiminnan riippumattomuus on aikooko se soveltaa tulevaisuudessa
19381: mahdollisimman laajassa mitassa turvattu. Val- ikäkriteeriä myös muunlaisiin luotta-
19382: tioneuvostolla on luonnollisesti oikeus harkita, mushenkilöihin, joiden osalta tästä ei
19383: täyttääkö valittu kansleri valtioneuvoston pää- ole määräystä?
19384: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1969.
19385:
19386: Raimo Ilaskivi.
19387:
19388:
19389:
19390:
19391: E 0697/69
19392: 2
19393:
19394:
19395:
19396:
19397: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19398:
19399: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Tampereen Yliopiston valtuuskunta on huh-
19400: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies tikuun 30 päivänä 1969 pitämässään kokouk-
19401: olette kirjeellänne n:o 758 2 päivältä kesä- sessa valinnut yliopiston kansleriksi 1 päivänä
19402: kuuta 1969 lähettänyt valtioneuvoston asian- syyskuuta 1969 alkavaksi kolmivuotiskaudeksi
19403: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja edelleen professori Eino Armas Saaren, mikä
19404: Raimo Ilaskiven tekemän seuraavan sisältöi- vaali edellä mainitun asetuksen 2 § :n mukai-
19405: sen kysymyksen: sesti on alistettu valtioneuvoston vahvistetta-
19406: vaksi.
19407: "Onko Hallitus tietoinen valtioneu- Asetus Yhteiskunnallisesta korkeakoulusta on
19408: voston päätöksessä syyskuun 17 päivältä muutettu toukokuun 23 päivänä 1969 annetul-
19409: 1962 esiintyvästä määräyksestä, jonka la asetuksella. Samana päivänä on valtioneu-
19410: mukaan Tampereen yliopiston virka- vosto antanut päätöksen Yhteiskunnallisen Kor-
19411: miesten ikärajasta annetut säädökset ni- keakoulun ohjesäännön vahvistamisesta annetun
19412: menomaan eivät koske kansleria, ja valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Näil-
19413: jos on, lä muutoksilla, jotka tulevat voimaan 1 päivästä
19414: miten Hallitus perustelee Tampereen heinäkuuta 1969 lukien, on Tampereen Yli-
19415: yliopiston kanslerin vaalin vahvistamat- opiston hallinnosta annettu uudet säännökset.
19416: ta jättämistä koskevaa päätöstään ja Näiden mukaan tulee muun ohella kanslerin
19417: aikooko se soveltaa tulevaisuudessa vaali toimitettavaksi aikaisemmasta poikkea-
19418: ikäkriteeriä myös muunlaisiin luotta- valla tavalla niin, että valitsijamiehistöön kuu-
19419: mushenkilöihin, joiden osalta tästä ei luvat professorien ja opettajaneuvoston sekä yli-
19420: ole määräystä?" oppilaskunnan edustajiston ja oppilaskunnan
19421: valtuuston valitsemat edustajat. Valtioneuvos-
19422: Vastauksena saan kunnioittaen esittää seu- ton päätöksen voimaantulosäännöksen mukaan
19423: raavaa: voidaan kanslerin vaali toimittaa muutettua
19424: Yhteiskunnallisesta Korkeakoulusta kesäkuun menettelytapaa noudattaen jo ennen päätöksen
19425: 29 päivänä 1962 annetun asetuksen ( 364162) voimaantuloa.
19426: 2 § :n mukaan sellaisena kuin säännös on alku- Valtioneuvosto on istunnossaan toukokuun
19427: peräisessä muodossaan valitsee korkeakoulun 29 päivänä 1969, huomioonottaen kanslerin-
19428: valtuuskunta korkeakoulun kansleriksi virka- vaalista annetut uudet määräykset sekä sen,
19429: miehistä muodostetun valitsijamiehistön ehdol- että professorin Eino Armas Saari uuden kans-
19430: lepanon perusteella tieteellisesti ansioituneen, lerinkauden alkaessa olisi lähes 75-vuotias ja
19431: korkeakouluopetukseen perehtyneen ja korkea- kauden päättyessä lähes 78-vuotias, päättänyt
19432: kouluhallintoa tuntevan henkilön kolmeksi vuo- olla vahvistamatta professori Saaren vaalia
19433: deksi kerrallaan. Vaali alistetaan valtioneuvos- Tampereen Yliopiston kansleriksi. Valtioneu-
19434: ton vahvistettavaksi. vosto on samalla todennut, että ei ole tarkoi-
19435: Valtioneuvoston syyskuun 17 päivänä 1962 tuksenmukaista asettaa kehittyvän ja suuren
19436: Yhteiskunnallisen Korkeakoulun ohjesäännön yliopiston ylimmäksi hallitusmieheksi virkamie-
19437: vahvistamisesta annetun päätöksen ( 487162) hen jatkettua virassapysymisikää sivuuttauutta
19438: 51 §:n 2 momentin mukaan virkamiesten ja henkilöä.
19439: toimihenkilöiden ikärajoituksista annetut mää-
19440: räykset eivät koske kansleria.
19441: Helsingissä kesäkuun 18 päivänä 1969.
19442:
19443: Opetusministeri Johannes Virolainen.
19444: 3
19445:
19446:
19447:
19448:
19449: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19450:
19451: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen sammanträde den 30 april 1969 för den tre-
19452: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- årsperiod, som vidtager den 1 september 1969
19453: velse av den 2 juni 1969 nr 758 tili veder- tili kansler för universitetet omvalt professor
19454: börande medlem av statsrådet för avgivande Eino Armas Saari, vilket vai i enlighet med
19455: av svar översänt följande av riksdagsman § 2 i ovannämnda förordning har underställts
19456: Raimo Ilaskivi ställda spörsmål: statsrådet för fastställelse.
19457: Förordningen om Yhteiskunnallinen korkea-
19458: "Är Regeringen medveten om före- koulu har ändrats genom förordning den 23
19459: skriften i statsrådets beslut av den 17 maj 1969. Samma dag har statsrådet utfärdat
19460: september 1962, att stadgandena om ett beslut om ändring av statsrådets beslut an-
19461: åldersgränsema för tjänstemän vid Tam- gående stadfästande av reglemente för Yhteis-
19462: pereen Yliopisto uttryckligen icke gäl- kunnallinen Korkeakoulu. Genom dessa änd-
19463: ler kansler, och om så är fallet, ringar, vilka träder i kraft den 1 juli 1969,
19464: huru motiverar Regeringen sitt beslut har nya stadganden utfärdats om förvaltningen
19465: att icke fastställa valet av kansler för av Tampereen yliopisto. Enligt dessa kommer
19466: Tampereen yliopisto och ämar Rege- bland annat valet av kansler att förrättas på
19467: ringen i framtiden tiliämpa ålderskri- ett från det tidigare gällande avvikande sätt,
19468: terier också beträffande andra förtroen- så att valmännen består av representanter valda
19469: demän, för vilka föreskrift härom icke av professorema och lärarrådet samt av stu-
19470: finnes?" dentkårens representation och av elevkårens
19471: fullmäktige. Enligt stadgandet om beslutets
19472: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ikraftträdande kan vai av kansler förrättas en-
19473: samt anföra följande: ligt det ändrade förfaringssättet redan innan
19474: Enligt § 2 i förordningen den 29 juni 1962 ändringen av reglementet trätt i kraft.
19475: om Yhteiskunnallinen korkeakoulu ( 364162) Statsrådet har den 29 maj 1969, med beak-
19476: sådant stadgandet lyder i sin ursprungliga tande av de nya föreskriftema om vai av
19477: form utser högskolans fullmäktige på grund kansler samt den omständigheten, att professor
19478: av tjänsteförslag upprättat av valmän utsedda Eino Armas Saari vid ingången av den nya
19479: bland högskolans tjänstemän tili kansler en kanslersperioden skulle vara nära 75 år och
19480: vetenskapligt meriterad, med högskoleunder- vid utgången av perioden nära 78 år beslutat,
19481: visning och högskoleförvaltning förtrogen per- att icke fastställa valet av professor Saari till
19482: son för tre år i sänder. Valet underställes kansler för Tampereen Yliopisto.
19483: statsrådet för fastställelse. Statsrådet har samtidigt konstaterat, att det
19484: Enligt § 51 mom. 2 statsrådets beslut den icke är ändamålsenligt att tili högsta styrelse-
19485: 17 september 1962 angående stadfästande av man för ett i utveckling varande och stort
19486: reglemente för Yhteiskunnallinen Korkeakoulu universitet utse en person, som passerat den
19487: ( 487162) gäller icke för tjänstemän och förlängda åldern för tjänstemans kvarstående
19488: funktionärer föreskrivna åldersgränser kansler. i tjänsten.
19489: Fullmäktige vid Tampereen Yliopisto har vid
19490: Helsingfors den 18 juni 1969.
19491:
19492: Undervisningsminister Johannes Virolainen.
19493: Kirj. ksm. n:o 119.
19494:
19495:
19496:
19497:
19498: Haapasalo ym.: Ammattiajokortin vapauttamisesta leimaverosta.
19499:
19500:
19501: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19502:
19503: Ammattiajokortista peritään nykyään leima- jatkuvasti maksamaan ajokortin uusinnasta
19504: vero korttia viranomaiselta lunastettaessa. Laki, aiheutuvat kustannukset. On kohtuutonta, että
19505: johon tämä leimaveron perintä perustuu, on ammatin harjoittamiseen liittyvästä asiakirjasta
19506: peräisin vuodelta 1943. Olosuhteet, joissa tuo joudutaan määrävuosin maksamaan veroa val-
19507: säädös on syntynyt, ovat sen jälkeen suuresti tiolle, kun sen sijaan monissa muissa amma-
19508: muuttuneet. Erityisen huomattavia ovat muu- teissa on oikeus vähentää työvälineistä aiheu-
19509: tokset olleet ammattimaista liikennettä itsenäi- tuvat kustannukset. Tässä siis on valitettava
19510: senä yritystoimintana harjoittavien autoilijoiden poikkeus, joka epäkohta tulisi saada korjatuksi.
19511: osalta. Heidän vastattavakseen on tullut run- Edellä esitettyyn perustuen ja viitaten valtio-
19512: saasti sellaisia veroja ja maksuja, joita ei leima- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
19513: verolain voimassaolon alkuvuosina ollut. Am- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19514: mattiajokortin leimaveron edelleen pysyttämi- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19515: nen ei tästäkään syystä ole perusteltua.
19516: Sen ohella, että ammattiajokortista perittävä Tietääkö Hallitus, että ammattiau-
19517: leimavero on monien muiden verojen ja vero- tonkuljettajat ovat muihin ammatteihin
19518: luontoisten maksujen rinnalla muodostunut nähden huonommassa asemassa jou-
19519: eräässä mielessä päällekkäisveroksi, on se myös tuessaan jatkuvasti maksamaan ajokortin
19520: periaatteellisesti epäoikeudenmukaisuutta aihe- uusinnasta aiheutuvat kustannukset, ja
19521: uttava. Oikeutta työhön ja ammatinharjoitta- jos tietää,
19522: miseen ei ole pidettävä "verokynnyksellä" vai- mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo
19523: keutettuna, eikä yleensäkään sellainen kuulu tehdä elinkeinon ja ammatin harjoitta-
19524: normaaliin käytäntöön. Ammattiautonkuljettajat miselle välttämättömän ammattiajokor-
19525: ovat tässä suhteessa muihin ammatteihin näh- tin vapauttamiseksi leimaverosta?
19526: den heikommassa asemassa, koska he joutuvat
19527:
19528: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1969.
19529:
19530: K. F. Haapasalo. Bror Lillqvist. Ilmari Linna.
19531: Veikko Helle. Seija Karkinen. Aune Salama.
19532: Eero Häkkinen. Eero Salo. Väinö Vilponiemi.
19533: Anni Flinck. Tyyne Paasivuori. Margit Eskman.
19534: Akseli Roden. Valdemar Sandelin. U. H. Voutilainen.
19535: Edit Terästö. Antti A. Halme. Pauli Burman.
19536: Pekka Kuusi. V. 0. Mäkinen. Antti 0. Pennanen.
19537: Sinikka Luja. Uljas Mäkelä. Artturi Koskinen.
19538: Veikko Mattila. Ilmo Paananen. Kalle Matilainen.
19539:
19540:
19541:
19542: E 703/69
19543: 2
19544:
19545:
19546:
19547:
19548: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19549:
19550: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin matta siitä, onko kysymyksessä yksityisajokortti
19551: nojalla ovat kansanedustaja K. F. Haapasalo ym. vai ammattiajokortti.
19552: esittäneet valtioneuvoston asianomaisen jäsenen Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön
19553: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: tieliikenneosastolla on parhaillaan valmistelta-
19554: vana ajokorttia koskevan lainsäädännön koko-
19555: "Tietääkö Hallitus, että ammattiau- naisuudistus kansainvälisten sopimusten mukai-
19556: tonkuljettajat ovat muihin ammatteihin seksi. Tä3sä yhteydessä tullaan ehdottamaan,
19557: nähden huonommassa asemassa jou- että ajokortti säädettäisiin olemaan voimassa
19558: tuessaan jatkuvasti maksamaan ajokortin ilman uudistamista siihen asti, kunnes ajokortin
19559: uusinnasta aiheutuvat kustannukset, ja haltija täyttää 70 vuotta. Samalla on tarkoitus
19560: jos tietää, poistaa käsite "ammattimainen ajokortti" ko-
19561: mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo konaan lainsäädännöstä. Ajokorttilainsäädännön
19562: tehdä elinkeinon ja ammatin harjoitta- uudistamista koskeva hallituksen esitys voita-
19563: miselle välttämättömän ammattiajokor- neen antaa Eduskunnalle vielä tämän vuoden
19564: tin vapauttamiseksi leimaverosta?" aikana.
19565: Jos ajokorttia koskeva lainsäädäntö uudiste-
19566: Kun kysymyksessä oleva asia kuuluu toimi- taan siten, että ajokortti tehdään pysyväksi, on
19567: alaani valtiovarainministerinä, esitän vastauk- myös 'ajokortista perittävän leimaveron mää-
19568: senani kunnicittavasti seuraavaa: räämisperusteet ja suuruus harkittava uudelleen.
19569: Ajokortti annetaan moottoriajoneuvoasetuk- Uudistus tulee kuitenkin merkitsemään sitä,
19570: sen säännösten mukaan säännönmukaisesti vii- että ajokortista perittävän leimaveron suoritta-
19571: deksi vuodeksi. Ajokortista perittävän leima- misvelvollisuus voi tulla kysymykseen ainoas-
19572: veron määrä on 35 markkaa, milloin ajokortti taan ajokorttia hankittaessa. Näin ollen myös
19573: on poliisilaitoksen antama, ja 33,50 markkaa, ammattiautonkuljettajat vapautuisivat maksa-
19574: milloin sen on antanut nimismies. Ajokortista masta ajokortin uusimisesta suoritettavaa lei-
19575: perittävän leimaveron määrä on sama riippu- maveroa.
19576: Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1969.
19577: Valtiovarainministeri Eino Raunio.
19578: 3
19579:
19580:
19581:
19582:
19583: T i II R i k s d a g en s He r r T a I m a n.
19584:
19585: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen samma oberoende ~v om privat körkort eller
19586: anger har riksdagsman K. F. Haapasalo m.fl. yrkeskörkort är i fråga.
19587: tili vederhörande medlem av statsrådet för Vid ministeriets för kommunikationsväsendet
19588: avgivande av svar ställt följande spörsmåi: och allmänna arbetena vägtrafikavdelning är
19589: som häst en totalrevision av lagstiftningen an-
19590: "Är Regeringen medveten om att gående körkort i enlighet med internationella
19591: yrkeschaufförerna är förfördelade i för- överenskommeiser under beredning. I detta
19592: hållande tili andra yrkesidkare i det sammanhang kommer att föresiås, att körkort
19593: att de fortgående måste betala kost- skulie stadgas att vara i ikraft utan förnyelse
19594: naderna för förnyande av körkortet, ända tills innehavaren fyller 70 år. Samtidigt
19595: och om så är fallet, har man för avsikt att helt och hållet slopa
19596: vad har Regeringen gjort eller ärnar begreppet "yrkesmässigt körkort" från lagstift-
19597: den göra för att upphäva stämpeiskat- ningen. Regeringens proposition angående revi-
19598: ten för körkort som är nödvändigt för sion av körkortslagstiftningen torde kunna av-
19599: bedrivande av näring och yrke?" låtas tili Rikdagen redan i år.
19600: Om Iagstiftningen angående körkort revide-
19601: Då det i spörmålet berörda ärendet hör tili ras så, att körkortet hlir varaktigt, måste även
19602: mitt verksamhetsområde såsom finansminister, grunderna för bestämmande av stämpelskatten
19603: får jag vördsamt såsom svar anföra föijande: för körkort och skattens storlek omprövas. Re-
19604: visionen kommer dock att innebära, att skyl-
19605: Körkort utfärdas eniigt stadganderna i mo- dighet att erlägga stämpeiskatt för körkort
19606: torfordonsförordningen för fem år. Stämpei- kan komma i fråga endast när körkort anskaf-
19607: skatten för :körkort är 35 mark när körkortet fas. Såiunda skulle även yt:keschaufförerna bli
19608: utfärdas av polisinrättningen och 33,50 mark befriade från att erlägga stämpelskatt för för-
19609: om det utfärdats av Iänsman. Beioppet är det nyande av körkort.
19610: Helsingfors den 25 augusti 1969.
19611: Finansminister Eino Raunio.
19612: Kirj. ksm. n:o 120.
19613:
19614:
19615:
19616:
19617: M. Linna ym.: Jäkälännostajien mahdollisuudesta saada työttö-
19618: myyskassalain mukaista avustusta.
19619:
19620:
19621: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19622:
19623: Työttömyysvakuutusasiain neuvottelukunta nostajat täyttävät työsopimussuhteen eli palk-
19624: on katsonut, ettei jäkälännostajia, joilla ei ole katyöntekijäin tunnusmerkit. He nimittäin
19625: muita palkkatuloja, voida pitää työttömyys- työskentelevät työnantajan johdon ja valvon-
19626: kassalain mukaisina palkkatyöntekijöinä. Lain nan alaisina korvausta vastaan.
19627: tulkinta on ilmeisesti virheellinen. Veroviran- Työttömyysvakuutusasiain neuvottelukunnan
19628: omaiset ovat lähteneet siitä, että jäkälännosta- virheellinen lain tulkinta tulisi muuttaa. Ellei
19629: jilta on suoritettava ennakkopidätys samalla sitä katsota mahdolliseksi olisi työttömyyskas-
19630: tavalla kuin työsuhteessa olevilta työntekijöiltä. salakia selvennettävä niin, että edellä mainitun
19631: Heitä ei siis ainakaan verotusmielessä ole pi- kaltaisessa työsuhteessa olevilla työntekijöillä
19632: detty itsenäisinä yrittäjinä vaan palkkatyön- olisi mahdollisuus saada työttömyyskassalain
19633: tekijöinä. Jäkälännostajain ennakkopidätyksen mukaista avustusta.
19634: alaiset palkkatulot ovat esim. v. 1967 olleet Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
19635: 2 000 markkaa tai enemmän. Myös V akuotus- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
19636: oikeus on 8 päivänä marraskuuta 1967 (1328/ neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
19637: 67/1352) antamassaan työntekijäin eläkelain seuraavan kysymyksen:
19638: mukaisia vakuutusmaksuja koskevassa päätök-
19639: sessään pitänyt jäkälännostajia lyhytaikaisessa Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19640: työsuhteessa olevina työntekijöinä, joiden puo- ryhtyä, jotta jäkälännostajilla olisi mah-
19641: lesta työnantajan oli maksettava vakuutusmak- dollisuus saada työttömyyskassalain
19642: sut. Toisin sanoen jäkälännostajat katsottiin mukaista avustusta?
19643: palkkatyöntekijöiksi. Myös muutoin jäkälän-
19644: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1969.
19645:
19646: Martti Linna. Eino Tainio.
19647: Pauli Puhakka. Ensio Laine.
19648:
19649:
19650:
19651:
19652: E 711/69
19653: 2
19654:
19655:
19656:
19657:
19658: Ed u s kun n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
19659:
19660: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa palkkatyöntekijä. Tällaisena pidetään henki-
19661: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, löä, joka saa pääasiallisen toimeentulonsa toi-
19662: olette kirjeellänne 4 päivältä kesäkuuta 1969 sen palveluksessa. Jäkälännostotyöstä sosiaali-
19663: n:o 808 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- ja terveysministeriölle annettujen selvitysten
19664: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Martti mukaan jäkälää voidaan kerätä kausiluontoi-
19665: Linnan ym. tekemän, seuraavan sisältöisen sesti keskimäärin vain 3-4 kuukautta vuo-
19666: kysymyksen: dessa ja keräys voidaan suorittaa myös perhe-
19667: kunnittain yhden henkilön lukuun. Tämän
19668: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo vuoksi on katsottu, ettei henkilöä, joka on
19669: ryhtyä, jotta jäkälännostajilla olisi mah- yksinomaan jäkälännostotyössä, voida yleensä
19670: dollisuus saada työttömyyskassalain pitää työttömyyskassalaissa tarkoitettuna palk-
19671: mukaista avustusta?" katyöntekijänä. Kun kuitenkin eräissä tapauk-
19672: sissa jäkälännostajan voidaan katsoa saavan
19673: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- pääasiallisen toimeentulonsa sanotussa työssä,
19674: taen seuraavaa: ministeriö on sille työttömyyskassalle, jonka
19675: Valtakunnallisista työttömyyskassoista anne- jäseniksi jäkälännostajat ovat liittyneet, ilmoit-
19676: tun lain mukaan oikeutettu työttömyyskassan tanut, että asia tällaisessa tapauksessa olisi
19677: jäsenyyteen ja saamaan työttömyysavustusta on alistettava sosiaali- ja terveysministeriölle.
19678: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1969.
19679:
19680: Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
19681: 3
19682:
19683:
19684:
19685:
19686: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
19687:
19688: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen son som får sin huvudsakliga utkomst genom
19689: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- arbete i annans tjänst. Enligt utredningar om
19690: velse av den 4 juni 1969 nr 808 tili veder- lavupptagningsarbetet, vilka tiliställts social-
19691: börande medlem av statsrådet för avgivande av och hälsovårdsministeriet, kan lav upptagas
19692: svar översänt följande av riksdagsman Martti säsongmässigt under en tid av i medeltal blott
19693: Linna m. fl. undertecknade spörsmål: 3-4 månader av året. Upptagningen kan
19694: även för en persons räkning skötas av en
19695: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen familj. Fördenskull har det ansetts att en
19696: vidtaga för att bereda upptagare av person som enbart arbetar med upptagning av
19697: lav möjlighet att få understöd i enlig- lav, i allmänhet inte kan betraktas som lön-
19698: het med lagen om arbetslöshetskassor." arbetare i den mening som avses i lagen om
19699: arbetslöshetskassor. Då det likväl i vissa fall
19700: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- kan anses, att en lavupptagare får sin huvud-
19701: samt anföra följande: sakliga utkomst genom nämnda arbete, har
19702: Enligt lagen om riksomfattande arbetslös- ministeriet meddelat den arbetslöshetskassa,
19703: hetskassor har lönarbetare rätt till medlemskap där lavupptagarna är medlemmar, att saken i
19704: i arbetslöshetskassa och tili understöd vid ar- dylikt fall borde underställas social- och hälso-
19705: betslöshet. Såsom lönarbetare betraktas per- vårdsministeriet.
19706: Helsingfors den 15 september 1969.
19707:
19708: Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
19709: j
19710: j
19711: j
19712: j
19713: j
19714: j
19715: j
19716: j
19717: j
19718: j
19719: j
19720: j
19721: j
19722: j
19723: j
19724: j
19725: j
19726: j
19727: j
19728: j
19729: j
19730: j
19731: j
19732: j
19733: j
19734: j
19735: j
19736: j
19737: j
19738: Kirj. ksm. n:o 12L
19739:
19740:
19741:
19742:
19743: Vilmi ym.: Eräiden maankäyttölain mukaisten asuntolainahake-
19744: musten käsittelystä asutushallituksessa.
19745:
19746:
19747:
19748: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19749:
19750: Asuntolainoituksen kaksijakoisuudesta ja haetuilta. Kun ensin vaaditaan, että asianomai-
19751: säännösten osittaisesta puutteellisuudesta aiheu- sella pitää olla toimeentulo tiedossa ennenkuin
19752: tuu jatkuvaa epäoikeudenmukaisuutta lainojen asunto- tai muuta maankäyttölainaa voidaan
19753: myöntämisessä. Epäoikeudenmukaisuutta aiheu- myöntää ja kun toimeentulo on sitten olemassa,
19754: tetaan maatilojen asuntolainoituksessa ahtaalla takerrutaan sellaisiin muotoseikkoihin, jotka
19755: ja määrättyyn tarkoitukseen tähtääväHä tul- tarkoittavat vain vuoden 1959 alusta lukien
19756: kinnalla. muodostettuja tiloja. Kun maankäyttölain 30
19757: Erityisesti on herättänyt katkeruutta ja mie- §:n 4 momentin mukaan voidaan asuntoviljely-
19758: lipahaa se, että asutushallitus antaa lainahake- tilalliselle myöntää lainoja, jos hän saa tilasta
19759: muksesta hylkäävän lausunnon kaikissa niissä sivuansiot mukaan lukien toimeentulon, olisi
19760: tapauksissa, joissa lainan hakijan saarnat tulot tätä voitava soveltaa viljelytilallisiinkin.
19761: tilan ulkopuolisista töistä ovat tilasta saatavaa Sivuansio on vain tilan ulkopuolelta eli
19762: tuloa suuremmat. Tätä tulkintaa on perusteltu sivusta saadun ansion nimi, eikä se muuta
19763: mm. sillä, että asianomainen ei saa tällöin luonnettaan, vaikka se olisi tilasta saatua tuloa
19764: omistamastaan tilasta pääasiallista toimeen- suurempikin. Eri asia luonnollisesti on, jos
19765: tuloaan, kuten maankäyttölain 8 §:n 1 mo- tulot yhteensä muodostuvat niin suuriksi, että
19766: mentissa säädetään maankäyttölain mukaan lainan myöntämistä ei pidetä taloudellisesti
19767: muodostettavasta tilasta. Lain tulkinta on tällä tarpeellisena.
19768: kohtaa saanut saivartelun luonteen varsinkin, Kun maatilojen asuntolainoitus on säännök-
19769: jos sitä sovelletaan asuntolainoitukseen. Käy- siltään tehty samanlaiseksi varsinaisen asunto-
19770: tännössä asia on tavallisesti sellainen, ettei lainoituksen kanssa, olisi asutushallituksen kii-
19771: asuntolainaa niinkuin ei muutakaan maankäyt- reellisesti luovuttava soveltamistaan erikois-
19772: tölainaa katsota voitavan myöntää, jos hakija rajoituksista maatilojen asuntolainojen myön-
19773: hoitaa esimerkiksi meijerin maidonajoa tai on tämisessä. Se on välttämätöntä edellä esite-
19774: jossain vakinaisessa pikkutoimessa, kuten seu- tyissä tapauksissa myös muussa maankäyttö-
19775: rakuntasisarena, sähköyhtymän linjamiehenä lainoituksessa.
19776: tai jossain muussa vastaavanlaisessa toimessa.
19777: Asutushallitus on ottanut ilmeisesti sellaisen Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
19778: periaatteellisen kannan, ettei tällainen lainan § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
19779: hakija saa omistaa tilaa tai jos omistaa, silloin neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
19780: hän ei saa olla k.o. toimessa. Käytännössä asia seuraavan kysymyksen:
19781: on kuitenkin niin, etteivät ansiotulot ja tilan
19782: tulot yhteensäkään muodosta edes sellaista Onko Hallitus tietoinen siitä, että
19783: summaa, että hakija säännösten mukaan me- asutushallitus antaa hylkäävän lausun-
19784: nettäisi edes asuntolisälainan saantimahdolli- non kaikista niistä maankäyttölain mu-
19785: suuttaan. kaisista asuntolainahakemuksista, niin-
19786: Edellä mainitut hylkäysperusteet vaikuttavat kuin muistakin maankäyttölainahake-
19787:
19788: E 785/69
19789: 2
19790:
19791: muksista, joissa hakija saa tilan ulko- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
19792: puolisista ansioista enemmän tuloa kuin ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tämän epä-
19793: tilastaan, ja jos on, kohdan korjaamiseksi?
19794: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1969.
19795:
19796: Pekka Vilmi. Paavo Niinikoski.
19797: Hannes Paaso. Akseli Paarman.
19798: Veikko Hanhirova. Erkki Haukipuro.
19799: Reino Kangas. Toivo Antila.
19800: Reino Karpola. Ale Holopainen.
19801: Mikko Volotinen. Esu Niemelä.
19802: Eino Uusitalo. Veikko Savela.
19803: Mauno Jussila. Yrjö Sinkkonen.
19804: Veikko Honkanen. 'Yiiljam Sarjala.
19805: 3
19806:
19807:
19808:
19809:
19810: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19811:
19812: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
19813: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- taen seuraavaa:
19814: hemies olette kirjeellänne 4 päivältä kesäkuuta Asutushallituksen lainoitusohjeissaan omak-
19815: 1969 ~:o 807 lähettänyt valtioneuvoston asian- sumaa asuntoviljelystiloihin verrattavien tilojen
19816: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja lainoittamista koskevan maankäyttölain 30 §:n
19817: Pekka Vilmin ym. tekemän seuraavan sisältöi- 4 momentin tulkintaa ei hallituksen käsityksen
19818: sen kysymyksen: mukaan voida pitää virheellisenä. Koska käy-
19819: tännön lainoitustoiminnassa kuitenkin on esiin-
19820: "Onko Hallitus tietoinen suta, että tynyt asutushallituksen tulkinnasta poikkeavia
19821: asutushallitus antaa hylkäävän lausun- käsityksiä sekä myös arvosteltu niitä periaat-
19822: non kaikista niistä maankäyttölain mu- teita, joita lainoittamisesta on hakijan sivu-
19823: kaisista asuntolainahakemuksista, niin- ansioiden huomioon ottamisen osalta nouda-
19824: kuin muistakin . maankäyttölainahake- tettu, on kysymys mahdollisista lainsäädännöl-
19825: muksista joissa hakija saa tilan ulko- lisistä tarkistustoimenpiteistä otettu harkitta-
19826: puolisist~ ansioista enemmän tuloa kuin vaksi.
19827: tilastaan, ja jos on,
19828: mihin toimenpiteisiin Hallitus on
19829: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tämän epä-
19830: kohdan korjaamiseksi?"
19831: Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1969.
19832:
19833: Maatalousministeri Martti Miettunen.
19834: 4
19835:
19836:
19837:
19838:
19839: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19840:
19841: I det syfte, som omförmäles i 37 § 1 mom. Som .svar på detta spörsmål får jag vördsamt
19842: riksdagsordningen, har Riksdagens Herr Tal- anföra följande:
19843: man i skrivelse av den 4 juni 1969 nr 807 Den av kolonisationsstyrelsen i låneinstruk-
19844: tillsänt vederbörande medlem av statsrådet för tionerna omfattade tolkningen av 30 § 4 mom.
19845: besvarande följande spörsmål, som framställts jorddispositionslagen, som avser belåning av
19846: av riksdagsmannen Pekka Vilmi m. fl.: lägenheter som är jämförbara med bostads-
19847: odlingslägenheter, kan enligt regeringens åsikt
19848: "Är Regeringen medveten om att icke betraktas som felaktig. Då det inom den
19849: kolonisationsstyrelsen avgiver avstyr- låneverksamhet som nu praktiseras likväl har
19850: kande utlåtande över alla de i jorddis- förekommit uppfattningar som avviker från
19851: positionslagen föreskrivna ansökningar kolonisationsstyrelsens tolkning, och de prin-
19852: om bostadslån, som även över andra ciper, som vid belånandet följts i fråga ?I?
19853: ansökningar om jorddispositionslån, i beaktandet av sökandens biförtjänster, bhvlt
19854: vilka sökanden erhåller mera inkomst föremål för kritik, har frågan om eventuella
19855: från förtjänster utanför lägenheten än lagstiftningsåtgärder för en revidering upp-
19856: från själva lägenheten, och om så är tagits tili prövning.
19857: fallet,
19858: vilka åtgärder har Regeringen vid-
19859: tagit eller ämnar Regeringen vidtaga
19860: för avhjälpande av nämnda sakläge?"
19861: Helsingfors den 6 oktober 1969.
19862:
19863: Lantbruksminister Martti Miettunen.
19864: Kirj. ksm. n:o 122.
19865:
19866:
19867:
19868:
19869: Paaso ym.: Vesivoimalaitosten rakennuslupien käsittelystä.
19870:
19871:
19872: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19873:
19874: Iijoessa olevan Kierikkikosken voimalaitok- toimitusinsinöörin määrääminen hänen tilalleen,
19875: sen rakennusluvan antoi Pohjois-Suomen vesi- ei toistaiseksi ole sitä tehnyt, mikä saadun tie-
19876: oikeus 11. 2. 1964 ja parisen vuotta voima- don mukaan johtuu siitä, että tie- ja vesiraken-
19877: laitoksen rakennusluvan antamisen jälkeen oli nushallituksella ei ole käytettävänään riittä-
19878: voimalaitos täysin valmiina. Eräiden virheelli- västi katselmusten hoitamiseen tarvittavaa työ-
19879: syyksien takia eräät vesi- ja kalastusoikeuksien voimaa."
19880: omistajat hakivat muutosta vesioikeuden pää- Vastauksen antamisesta on kulunut jo toista
19881: tökseen. Marraskuun 1 päivänä 1966 antamal- vuotta ja asianomaiset eivät ole saaneet vielä-
19882: Iaan päätöksellä Vesiylioikeus palautti jutun kään mitään tietoa siitä, milloin ehkä täyden-
19883: vesioikeudelle, "jonka tulee viipymättä ottaa täviä katselmuskokouksia pidetään. Sellainen
19884: se uudelleen käsiteltäväkseen, suorittaa täyden- väite, että "tie- ja vesirakennushallituksella ei
19885: tävä katselmustoimitus kalastusta koskevien va- ole käytettävänään riittävästi katselmusten hoi-
19886: hinkojen selvittämiseksi sekä antaa tältä osalta tamiseen tarvittavaa työvoimaa," ei tunnu ny-
19887: uusi lainmukainen ratkaisu", kuten päätöksessä kyoloissa uskottavalta. Jos asia todella näin on,
19888: sanotaan. silloin tie- ja vesirakennushallitus olisi kiireel-
19889: Kun täydentävästä katselmustoimituksesta ei lisesti vapautettava sille sopimattomista tehtä-
19890: alkanut mitään kuulua, ja kun vahinkoa ja hait- vistä. Vesivoimalaitokset ovat koko yhteiskun~
19891: taa kärsinyt vähävarainen väestö luuli asian nan kannalta hyviä ja hyödyllisiä, mutta niiden
19892: hautautuneen epämääräiseen tulevaisuuteen, rakentamisesta aiheutuu kalastolle ja kalastuk-
19893: teki allekirjoittanut eräiden muiden kansan- selle vahinkoa ja haittaa, josta ensisijaisesti
19894: edustajien kanssa yhdessä 5. 3. 1968 asianomai- joutuu kärsimään vähävarainen kalastusta har-
19895: ;en valtioneuvoston jäsenen vastattavaksi ky- joittanut paikallinen väestö. Tämä väestönosa
19896: ;ymyksen Kierikkikosken voimalaitoksen lupa- seuraa suurella mielenkiinnolla voimalaitostöi-
19897: käsittelyn viivästymisestä. Oikeusministeri A. den edistymistä ja sitä, miten aiheutuneet va-
19898: Simonen antoi 28. 3. 1968 vastauksen, jossa hinkoasiat käsitellään. Jos vahinkoasiain käsit-
19899: nm. mainitaan seuraavaa: telyä sen mielestä aiheettomasti siirretään ja
19900: "Täydentävää katselmusta toimitusmiehet venytetään, aiheuttaa se ankaraa arvostelua ja
19901: ~ivät ole vielä suorittaneet. Syynä tähän lienee
19902: epäluuloja.
19903: ;e, että toimitusinsinööriksi määrätty henkilö Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
19904: Jn nimitetty toukokuun 1 päivästä 1966 al- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
19905: caen Itä-Suomen vesioikeuden ylimääräisen neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
19906: aoston vesioikeusinsinöörin virkaan ensiksi seuraavan kysymyksen:
19907: moden 1967 loppuun ja nyt kuluvan vuoden Onko ryhdytty sellaisiin toimenpitei-
19908: oppuun saakka, ja viran hoitaminen estää siin, että vesivoimalaitosten rakennus-
19909: 1äntä samanaikaisesti hoitamasta katselmustoi- lupakäsittely saadaan nykyistä asialli-
19910: nituksia. semmaksi ja nopeammaksi, niin että va-
19911: Tie- ja vesirakennushallitus, jonka tehtävänä hinkoa ja haittaa kärsimään joutuneet
19912: ässä tapauksessa on tarvittaessa toimitusinsi- saisivat heille kuuluvan oikeudenmukai-
19913: lÖÖrin määräyksen peruuttaminen ja uuden sen korvauksen?
19914: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1969.
19915:
19916: Hannes Paaso. Pekka Vilmi.
19917: i 708/69
19918: 2
19919:
19920:
19921:
19922:
19923: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19924:
19925: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa malaitoksen täydentävään katselmustoimituk-
19926: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, seen voitiin antaa toimitusinsinöörimääräys 7.
19927: olette kirjeellänne 11 päivältä kesäkuuta 1969 10. 1968, mutta koska tähän määrätyllä insi-
19928: n:o 819 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- nöörillä hänen siirtyessään ko. tehtävään oli
19929: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Han- keskeneräisiä kiireellisiä katselmustoimituksia
19930: nes Paason ym. tekemän, seuraavan sisältöisen jo edellisessä virassaan, eikä niiden siirtäminen
19931: kysymyksen: siinä vaiheessa toisten suoritettavaksi olisi ollut
19932: tarkoituksenmukaista, ei Kierikin voimalaitok-
19933: "Onko ryhdytty sellaisiin toimenpitei- sen täydentävää katselmustoimitusta päästy
19934: siin, että vesivoimalaitosten rakennus- siksi välittömästi aloittamaan. Toimitusinsinöö-
19935: lupakäsittely saadaan nykyistä asialli- rin antaman tiedon mukaan katselmustoimitus
19936: semmaksi ja nopeammaksi, niin että va- on suunniteltu aloitettavaksi kuluvan syksyn
19937: hinkoa ja haittaa kärsimään joutuneet aikana."
19938: saisivat heille kuuluvan oikeudenmukai- Sanotun johdosta on todettava, että par'aikaa
19939: sen korvauksen?" on vireillä 135 sellaista vesilain mukaista kat-
19940: selmustoimitusta, joissa on tie- ja vesiraken-
19941: nushallituksen määräämä toimitusinsinööri ja
19942: Edellä mainitun kysymyksen perusteluista il- että sellaisia katselmustoimituksia vuosittain
19943: menee muun ohella, että kun vesiylioikeus oli valmistuu noin 25 kpl.
19944: lijoessa olevan Kierikkikosken voimalaitoksen Vesivoimalaitoksen rakentamisesta johtuvien
19945: rakennusluvan myöntämistä koskevassa asiassa kalastusvahinkojen selvittäminen, joita tehdyssä
19946: 1. 11. 1966 antamallaan päätöksellä palauttanut kysymyksessä lähinnä tarkoitetaan, on miltei
19947: jutun täydentävää katselmustoimitusta varten poikkeuksetta sen laatuista, ettei niiden ratkai·
19948: Pohjois-Suomen vesioikeudelle kalastusta kos- seminen ennen rakennustoimenpiteen suoritta·
19949: kevien vahinkojen selvittämiseksi, sanotun toi- mista ole ollut mahdollista riittävien tietojen
19950: mituksen suorittaminen on viipynyt. Toimitus- puuttuessa toimenpiteiden vaikutuksista. Kun
19951: insinööriksi täydentävään katselmustoimituk- väliaikaisilla luvilla toimeenpantujen hankkei·
19952: seen määrätty oli saanut määräyksen muun vi- den lopulliset luvat ovat viivästyneet, on niiden
19953: ran hoitamiseen eikä tie- ja vesirakennushalli- käsittelyyn nyt ollut mahdollista ottaa mukaan
19954: tuksella näytä olleen käytettävänään katselmus- myös kalatalouskysymykset. Sen sijaan uuden
19955: ten hoitamiseen tarvittavaa työvoimaa. vesilain mukaan annettavissa lopullisissa luviss~
19956: Tie- ja vesirakennushallitus on asiasta ilmoit- ne jäävät yleensä myöhemmin erikseen ratkais·
19957: tanut oikeusministeriölle muun muassa seuraa- taviksi sen jälkeen, kun on saatu riittävästi ko·
19958: vaa: "lnsinöörityövoiman saamiseksi katselmus- kemuksia ja tutkimustuloksia toimenpiteen vai
19959: tehtäviin on tie- ja vesirakennushallitus tehnyt kutuksista kalastoon ja kalastukseen. Lupa·
19960: lukuisia esityksiä, joista viimeksi keväällä 1968 asiain käsittelyn toimeenpanoon ei nykyisir
19961: tehty esitys viiden katselmusinsinöörin paikkaa- näytä vaikuttavan niinkään insinöörityövoimar
19962: misesta johti kesällä 1968 tulokseen, kun tie- mahdollinen riittämättömyys kuin puute päte·
19963: ja vesirakennushallitus sai oikeuden palkata vistä kalatalousasiantuntijoista ja tutkimuksista
19964: kolme tilapäistä katselmusinsinööriä. Tilanne joiden pohjalta kalastusta koskevien vahinko
19965: katselmusten hoitamisessa onkin tämän jälkeen jen korvaaminen tai kompensoiminen voidaar
19966: jonkin verran parantunut. Niinpä Kierikin voi- ratkaista.
19967: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1969.
19968:
19969: Oikeusministeri A. Simonen.
19970: 3
19971:
19972:
19973:
19974:
19975: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
19976:
19977: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen rättningsingenjör 7. 10. 1968 förordnas att
19978: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse handha den kompletterande syneförrättningen
19979: av den 11 juni 1969 nr 819 tili vederbörande i fråga om kraftverket i Kierikki, men då han,
19980: medlem av statsrådet för avgivande av svar när han mottog detta uppdrag, alltjämt hade
19981: översänt följande, av riksdagsman Hannes brådskande syneförrättningar under arbete i
19982: Paaso m. fl. ställda spörsmål: sin tidigare tjänst och då det inte skulle ha
19983: varit ändamålsenligt att i detta skede överlåta
19984: "Har sådana åtgärder vidtagits som dem tili andra personer, kunde den komplette-
19985: kan göra handläggningen av ärenden rande syneförrättningen i fråga om kraftverket
19986: som gäller tilistånd att bygga kraftverk i Kierikki inte påbörjas omedelbart. Enligt vad
19987: sakligare och snabbare än den nu är, förrättningsingenjören meddelat torde syneför-
19988: så att de som drabbats av skada och rättningen kunna inledas i höst."
19989: olägenhet kan erhålla dem tilikom- Med anledning av vad ovan anförts bör det
19990: mande, rättvis ersättning?" konstateras, att 135 sådana i vattenlagen för-
19991: utsatta syneförrättningar, för vilka väg- och vat-
19992: Av motiveringen för ovannämnda spörsmål tenbyggnadsstyrelsen förordnat förrättningsin-
19993: framgår bl. a. att när vattenöverdomstolen ge- genjörer, är anhängiga i detta nu. Årligen slut-
19994: nom sitt utslag 1. 11. 1966 i ett mål, som föres ungefär 25 sådana syneförrättningar.
19995: gällde beviljande av tilistånd att bygga ett Utredningen av de skador som drabbar fisket
19996: kraftverk i Kierikkikoski fors i Ijo ä1v, hade tili följd av kraftverksbyggen, som främst avses
19997: återförvisat målet tili Norra Finlands vatten- i spörsmålet, är nästan utan undantag av den
19998: domstol för kompletterande syneförrättning för art att det inte har varit möjligt att avgöra
19999: att skador som gällde fisket skulle utredas, dylika frågor innan byggena slutförts, emedan
20000: har dröjsmål inträffat i fråga om nämnda för- tiliräckliga uppgifter saknats om verkningarna
20001: rättning. Den person som förordnats att vara av härmed sammanhängande åtgärder. Då de
20002: förrättningsingenjör vid den kompletterande slutgiltiga tilistånden tili företag, som genom-
20003: syneförrättningen hade erhållit förordnande att förts med interimistiska tilistånd, har fördröjts,
20004: sköta en annan tjänst, och väg- och vatten- har det blivit möjligt att vid behandlingen av
20005: byggnadsstyrelsen synes inte ha förfogat över dem också beakta fiskerihushållningsfrågor.
20006: t1ödig arbetskraft för syneförrättningar. Däremot måste dessa, när det gäller slutgiltiga
20007: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har i sa- tillstånd enligt den nya vattenlagen, i allmän-
20008: [en meddelat justitieministeriet bl. a. följande: het lösas särskilt för sig vid en senare tidpunkt
20009: "Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har gjort då tiliräckliga erfarenheter och undersöknings-
20010: flera framställningar för att ingenjörsarbets- resultat erhållits om hur en åtgärd påverkar
20011: [raft skall kunna erhållas för uppdrag som gäl- fiskbeståndet och fisket. Handläggningen av
20012: ler syneförrättningar. Den senaste framställnin- ärenden som gäller tilistånd synes i detta nu
20013: ~en, som gjordes våren 1968 och avsåg an- inte så mycket påverkas av att ingenjörsarbets-
20014: ;tällning av fem syneförrättningsingenjörer, kraften eventuellt inte räcker tili som av bris-
20015: ledde sommaren 1968 tili resultat, då väg- och ten på kompetenta fiskerisakkunniga och på
20016: ~rattenbyggnadsstyrelsen fick rätt att anställa undersökningar, som skulle kunna läggas tili
20017: tre tilifälliga syneförrättningsingenjörer. Situa- grund för avgörandet av frågor angående er-
20018: tionen i fråga om syneförrättningar har i någon sättning eller kompensation för skador som
20019: nån lättat sedan dess. Sålunda kunde en för- drabbar fisket.
20020: Helsingfors den 12 september 1969.
20021:
20022: Justitieminister A. Simonen.
20023: Kirj. ksm. n:o 123.
20024:
20025:
20026:
20027:
20028: Vaittinen ym.: Suomen Taiteilijat ry:n toiminnan tukemisesta.
20029:
20030:
20031: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20032:
20033: Viime vuosina taide-elämässä on tapahtunut Helsingin taidehallissa, minkä jälkeen asia
20034: vilkasta kehitystä ja taiteilijoiden lukumäärä ratkaistaan. Mainittu vuosinäyttely järjestettiin
20035: on moninkertaistunut. Jotta yhä useammalla jo 18. 4.-4. 5. 1969, mutta apurahaa ei vielä-
20036: taiteilijalla olisi tilaisuus päästä julkisuuteen kään ole myönnetty. Vertailun vuoksi mainitta-
20037: osallistumalla vuosittain järjestettyihin taide- koon, että tähän Suomen Taiteilijat ry:n vuosi-
20038: näyttelyihin, perustettiin runsaat kaksi vuotta näyttelyyn osallistui 87 taiteilijaa 254:llä työllä.
20039: sitten valtakunnallinen kuvataidejärjestö nimeltä Suomen Taiteilijaseuran 74:nnessä vuosinäytte-
20040: Suomen Taiteilijat ry. Tämän uuden rekiste- lyssä esiintyy vastaavasti 116 taiteilijaa 219:llä
20041: röidyn kuvataidejärjestön periaatteita ja tavoit- työllä. Havaitaan, että 203 :sta taiteilijasta
20042: teita kuvannee parhaiten yhdistyksen viime 57 % on edustanut Suomen Taiteilijaseuraa,
20043: vuonna taidehallissa järjestämässä ensimmäi- kun taas 43 % on edustanut Suomen Taitei-
20044: sessä vuosinäyttelyssä käyttämä motto "Hyvä lijat ry:tä, jonka taiteilijoista yli puolet on
20045: taide esille ja romut pois näyttelystä". maaseudulta ympäri maata. Tämän perusteella
20046: Suomen Taiteilijat ry. pyrkii laajentamaan voidaan todeta, että siitä vaatimattomasta
20047: Suomen taiteen koko kuvaa antamalla erityi- tuesta, jota valtiovalta kuvataiteilijoille antaa,
20048: sesti maaseudun taiteilijoille nykyistä paremmat ovat jääneet täysin osattomiksi Suomen T aitei-
20049: mahdollisuudet päästä mukaan yleiseen taide- lijat ry:n edustamat 43 % taiteilijoista.
20050: elämään ja taidenäyttelyihin. Onhan tunnettua, Anotun apurahan viivästyminen on vaikeut-
20051: että kuvataide yleensä ja sen vuosinäyttelyt tanut taide-elämämme uusia virikkeitä ja väriä
20052: ovat tähän mennessä saaneet sangen yksipuoli- antavan, maamme kuvataidetta eteenpäin vie-
20053: sen pääkaupunkikeskeisen leiman. vän järjestön toimintaa sekä herättänyt huo-
20054: Suomen Taiteilijat ry. on harjoittanut toimin- lestumista taiteeseen vakavasti suhtautuvien
20055: taansa täysin ilman valtion tukea. Vasta tämän taiteilijoiden keskuudessa. Tästä syystä ja viita-
20056: vuoden helmikuussa järjestö anoi opetusminis- ten valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
20057: teriöltä 5 000 markan apurahaa toimintansa esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
20058: tukemiseksi. Anottua apurahaa ei järjestölle omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
20059: kuitenkaan ole vielä myönnetty. Yhdeksi myksen:
20060: viivyttelyn syyksi on opetusministeriöstä ilmoi- Mistä syystä Suomen Taiteilijat ry:lle
20061: tettu, että Valtion Kuvataidelautakunta tutus- ei ole myönnetty apurahaa järjestön
20062: tuu ensin Suomen Taiteilijat ry:n näyttelyyn toiminnan tukemiseksi?
20063: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1969.
20064:
20065: Aili Vaittinen. Jouni Apajalahti.
20066: Anna-Liisa Linkola. Sakari Huima.
20067: Pirkko Aro. Irma Hamara.
20068: P. Mäki-Hakola. Saara Forsius.
20069:
20070:
20071:
20072:
20073: E 709/69
20074: 2
20075:
20076:
20077:
20078:
20079: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
20080:
20081: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 18. 4.-4. 5. 1969 järjestettävän II vuosi-
20082: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, näyttelynsä menojen peittämiseksi.
20083: olette kirjeellänne 11 päivältä kesäkuuta 1969 Opetusministeriö pyysi 20. 2. 1969 asiasta
20084: n:o 825 lähettänyt valtioneuvoston asian- lausuntoa valtion kuvataidetoimikunnalta, joka
20085: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja toimii ministeriön alaisena asiantuntijatoimi-
20086: Aili Vaittisen ym. tekemän seuraavansisältöisen. kuntana kuvataidetta koskevissa kysymyksissä.
20087: kysymyksen: Valtion kuvataidetoimikunta, joka oli tutus-
20088: tunut sanottuun näyttelyyn, ilmoitti 2. 6. 1969
20089: "Mistä syystä Suomen Taiteilijat ry:lle päivätyssä, 19. 6. 1969 ministeriölle saapuneessa
20090: ei ole myönnetty apurahaa järjestön lausunnossaan, "'ettei se katso voivansa puoltaa
20091: toiminnan tukemiseksi?" Suomen taiteilijat ry:n anomusta sen vuoksi,
20092: että anomuksessa tarkoitettu näyttely kokonai-
20093: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- suudessaan edustaa lähinnä harrastelijatasoa
20094: vasti seuraavaa: eräitä harvoja poikkeuksia lukuunottamatta".
20095: Suomen taiteilijat ry. niminen yhdistys ei ole Opetusministeriön käsityksen mukaan myös
20096: kuluvana vuonna anonut opetusministeriöltä kuvataiteen harrastelijatoimintaa on pyrittävä
20097: valtionavustusta toimintansa tukemiseksi. Sen- - mikäli taiteen edistämiseen osoitetut varat
20098: sijaan yhdistys anoi 16. 2. 1969 päivätyssä, sallivat - tukemaan. Tämän vuoksi ministeriö
20099: ministeriölle 20. 2. 1969 saapuneessa hakemuk- on myöntänyt 23. 6. 1969 Suomen taiteilijat
20100: sessa 5 000 markan suuruista valtionavustusta rylle 3 000 markan suuruisen valtionavustuksen
20101: erityistarkoitukseen eli Helsingin taidehallissa edellä mainitun näyttelyn tappion peittämiseksi.
20102: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1969.
20103:
20104: Opetusministeri Johannes Virolainen.
20105: 3
20106:
20107:
20108:
20109:
20110: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20111:
20112: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Undervisningsministeriet begärde 20. 2. 1969
20113: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse utlåtande i saken av statens bildkonstkom-
20114: av den 11 juni 1969 nr 825 tili vederbörande mission, viiken utgör en ministeriet under-
20115: medlem av statsrådet för avgivande av svar ordnad sakkunnigkommission i frågor som
20116: översänt följande, av riksdagsledamoten A11i gäller bildkonst.
20117: Vaittinen m. fl. ställda spörsmål: Statens bildkonstkommission, viiken hade
20118: gjort sig förtrogen med nämnda utställning,
20119: "Av viiken orsak har föreningen meddelade i sitt utlåtande, som var daterat
20120: Suomen Taiteilijat - Finlands Konst- 2. 6. 1969 och som kom ministeriet tillhanda
20121: närer r.f. icke beviljats understöd för 19. 6. 1969, att den inte ansåg sig kunna för-
20122: sin verksamhet?" orda ansökningen från Suomen Taiteilijat -
20123: Finlands Konstnärer r.f. emedan hela den ut-
20124: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ställning som ansökningen avsåg, bortsett från
20125: samt anföra följande: enstaka undantag, främst företrädde ett ama-
20126: Föreningen Suomen Taiteilijat - Finlands törstadium.
20127: Konstnärer r .f. har inte under innevarande år Enligt undervisningsministeriets åsikt bör
20128: ansökt om understöd för sin verksamhet hos också verksamhet på amatörnivå inom de
20129: undervisningsministeriet. Däremot anhöll för- bildande konsterna understödjas - i den mån
20130: eningen i en ansökan, som daterats 16. 2. 1969 de penningmedel som anvisats för främjande
20131: och som kom ministeriet tillhanda 20. 2. 1969, av konst förslår härtill. Fördenskull har minis-
20132: om ett statsunderstöd på 5 000 mark för ett teriet 23. 6. 1969 beviljat Suomen Taiteilijat
20133: speciellt ändamål, dvs. för täckande av utgif- - Finlands Konstnärer r.f. ett statsunderstöd
20134: terna för föreningens II årsutställning, som av 3 000 mk tili täckande av förlusten i sam-
20135: skulle hållas i konsthallen i Helsingfors 18. 4. band med ovannämnda utställning.
20136: - 4. 5.1969.
20137: Helsingfors den 12 september 1969.
20138:
20139: Undervisningsminister ] ohannes Virolainen.
20140: Kirj. ksm. n:o 124.
20141:
20142:
20143:
20144:
20145: Vilmi ym.: Uudis- ja kivenraivauspalkkion myöntämisestä uudis-
20146: tilan perustaruispalkkiota saaneelle henkilöille.
20147:
20148:
20149:
20150: E d li s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
20151:
20152: Vuoden 1968 lopulla Eduskunta hyväksyi suorittamista varten, sen mukaan kuin ase-
20153: hallituksen esityksen N:o 59 laeiksi maankäyt- tuksella säädetään."
20154: tölain ja eräiden siihen liittyvien lakien Eduskunnan selvästä päätöksestä huolimat-
20155: muuttamisesta. Laki asutuslainsäädännön ku- ta ei mainittua asetusta ole vieläkään annettu.
20156: moamiseen liittyvistä toimenpiteistä annetun Tästä on ollut seurauksena keskeneräisinä
20157: lain muuttamisesta sisälsi uuden 15 b § :n, olevien tilojen elinkelpoistaruistoiminnan täy-
20158: jota koskevana perusteluna hyväksyttiin seu- dellinen pysähtyminen ja katkeruuden synnyt-
20159: raavaa: täminen niiden yrittävien perheiden piirissä,
20160: "Uudis- ja kivenraivauspalkkioita, JOlta jotka valtion lupauksiin luottaen ovat maa-
20161: varten ei tulo- ja menoarvioon ole enää otet- tilayrityksensä alulle panneet ja ne jo melko
20162: tu määrärahaa, annettiin myös sellaisille hen- pitkälle kehittäneet. Kun isojaoista ja monis-
20163: kilöille, jotka olivat saman työn suorittamis- ta muista tekijöistä johtuen tilojen elinkelpois-
20164: ta varten saaneet maanhankintalain tai Kuu- taminen on Pohjois-Suomessa päästy aloitta-
20165: samon ja Sallan kuntien maanhankintalain maan huomattavasti myöhempään kuin
20166: nojalla uudistilan perustamispalkkiota. Kun muualla maassa, olisi tämän alueen asukkai-
20167: perustaruispalkkio sekä· uudis- ja kivenrai- den saatava käyttää voimassa olevan lain
20168: vauspalkkio siten . ovat muodostaneet tietyn mahdollisuuksia elinmahdollisuuksiensa pa-
20169: rahoituskokonaisuuden, tulisi sanotuille hen- rantamiseen. Muutoin lisätään työttömyyttä
20170: kilöille voida suorittaa uudis- ja kivenrai- ja turvattomuutta, jos yrittäjät uusilta tilail-
20171: vauspalkkiota vuoden 1968 alusta lukien taan luvatun ja välttämättömän tuen lopetta-
20172: maatilatalouden kehittämisrahaston varoista. misella pois ajetaan.
20173: Palkkion suuruutta ja sen myöntämisen edel- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
20174: lytyksiä koskevat tarkemmat säännökset an- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme Val-
20175: nettaisiin asetuksella." tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20176: Eduskunnan hyväksymä lain 15 b § kuuluu vaksi seuraavan kysymyksen:
20177: seuraavasti:
20178: "Maanhankintalain (396/ 45) tai Kuusa- Milloin Hallitus antaa asutuslain-
20179: mon ja Sallan kuntien maanhankintalain säädännön kumoamiseen liittyvistä toi-
20180: ( 751/45) nojalla uudistilan perustamispalk- menpiteistä annetun lain 15 b §:n edel-
20181: ldota saaneelle henkilölle voidaan myöntää lyttämän asetuksen, jonka perusteella
20182: maatilatalouden kehittämisrahaston varoista uudistilan perustaruispalkkiota saanee!,
20183: uudis- ja kivenraivauspalkkiota perustaruis- le henkilölle voidaan myöntää maa-
20184: palkkion myöntämisen perusteena olleessa tilatalouden kehittämisrahaston varois-
20185: raivaussuunnitelmassa edellytettyjen töiden ta uudis- ja kivenraivauspalkkiota?
20186: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1969.
20187:
20188: Pekka Vilmi. Veikko Honkanen.
20189: Veikko Hanhirova. Eino Sääskilahti.
20190: Paavo Niinikoski. Reino Kangas.
20191: Heimo Linna. Akseli Paarman.
20192: E 742/69
20193: 2
20194:
20195:
20196:
20197:
20198: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
20199:
20200: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- seksi on kuluvana vuonna otettu käyttöön
20201: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, herra Pu- pellonvarausjärjestelmä ja sen ohessa paran-
20202: hemies, olette kirjeellänne 13 päivältä kesä- nettu pellonvarausjärjestelmän ulkopuolelle
20203: kuuta 1969 N:o 859 lähettänyt valtioneuvos- Jaavten peltojen metsittämismahdollisuuksia
20204: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan- sekä pantu alulle sellainen valtion harjoitta-
20205: sanedustaja Vilmin ym. tekemän seuraavan ma maanostotoiminta, joka tarkoittaa tilojen
20206: sisältöisen kysymyksen: j11 alueiden poistamista maataloustuotannosta.
20207: Parhaillaan on myös selvitettävänä, millä ta-
20208: "Milloin Hallitus antaa asutuslain- voin voitaisiin tehostaa niitä toimenpiteitä,
20209: säädännön kumoamiseen liittyvistä toi- joiden avulla peltoa saadaan pois maatalous-
20210: menpiteistä annetun lain 15 b §:n edel- tuotannosta. Lisäksi vuoden 1970 tulo- ja
20211: lyttämän asetuksen, jonka perusteella menoarvioesityksessä ehdotetaan, että maatila-
20212: uudistilan perustamispalkkiota saaneel- talouden kehittämisrahastosta voitaisiin suo-
20213: le henkilölle voidaan myöntää maa- rittaa korvausta sellaiselle perustamispalk-
20214: tilatalouden kehittämisrahaston varois- kioon oikeutetulle, joka luopuu palkkioon si-
20215: ta uudis- ja kivenraivauspalkkiota?" sällytetyn uuden pellon raivaamisesta tai sano-
20216: tun raivauksen jatkamisesta.
20217: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Edellä oleva huomioon ottaen on kysymyk-
20218: taen seuraavaa: sessä tarkoitettu uudis- ja kivenraivauspalk-
20219: kioista annettava asetus· sopeutettava vastaa-
20220: Kysymyksessä tarkoitetun, vuoden 1968 lo- maan maatalouden tasapainottamiseksi tarvit-
20221: pulla hyväksytyn lain mukaan uudis- ja ki- tavia, osittain vielä valmisteltavina olevia toi-
20222: venraivauspalkkioiden myöntäminen uudistilan menpiteitä. Kysymys asetuksen antamisen
20223: perustamispalkkiota saaneelle henkilölle on ajankohdasta ja siitä, missä määrin sanotut
20224: harkinnanvaraista. Lain antamisen jälkeen tasapainottamistoimenpiteet edellyttävät ra-
20225: ovat maataloustuotannon tasapainotusvaikeudet joittavien säännösten ottamista asetukseen,
20226: entisestään lisääntyneet. Peltoalan supistami- on parhaillaan ministeriössä harkittavana.
20227: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1969.
20228:
20229: Maatalousministeri Martti Miettunen.
20230: 3
20231:
20232:
20233:
20234:
20235: T i II R i k s d a. g en s H e r r T a I m a n.
20236:
20237: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen för åkerreservering och dessutom har moJ-
20238: anger har Ni, Herr Talman med Eder skri- ligheterna att piantera skog på de åkrar som
20239: velse av den 13 juni 1969 nr 859 tili veder- inte berörs av systemet förbättrats. Vidare
20240: börande medlem av statsrådet för avgivande har en verksamhet igångsatts för åstadkom-
20241: av svar översänt förjande, av riksdags- mande av statliga jordköp i syfte att undan-
20242: Iedamoten Vilmi m.fl. ställda spörsmåi: draga Iantbruksproduktionen Iägenheter och
20243: jordområden. Just nu utreds, på viiket sätt
20244: "När utfärdar Regeringen den i effektivare åtgärder skall kunna vidtagas för
20245: 15 b § Iagen om åtgärder, anslutna att ställa åkerjord utanför lantbruksproduk-
20246: tili kolonisationslagstiftningens upp- tionen. Dessutom föresiås i statsverksproposi-
20247: hörande avsedda förordningen, med tionen för år 1970 att från gårdsbrukets ut-
20248: stöd av viiken den som erhållit vecklingsfond borde kunna erläggas ersätt-
20249: premie för aniäggning av nyiägenhet ning tili sådan tili aniäggningspremie för
20250: kan beviljas ny- och stenröjnings- nyiägenhet berättigad odlare som avstår från
20251: premie av gårdsbrukets utveckiings- röjning av ny åker, som berörs av premien,
20252: fond?" eller från att fortsätta med sagda röjnings-
20253: arbete.
20254: Såsom svar på detta spörsmål får jag Med hänsyn tili det som ovan anförts
20255: vördsamt anföra följande: måste den kommande förordningen om ny-
20256: Enligt den i spörsmåiet avsedda lagen, och stenröjningspremier, viiken avses i spörs-
20257: som godkändes i siutet av år 1968, är be- måiet, anpassas att motsvara de nödiga åt-
20258: viljandet av ny- och stenröjningspremie tili gärderna för balansering av jordbruket, vilka
20259: den som erhållit premie för aniäggning av delvis alltjämt är under beredning. Frågan
20260: nylägenhet beroende av prövning. Sedan om när förordningen skali utfärdas och om i
20261: Iagen stiftades har svårigheterna att balanse- viiken mån de anförda balanseringsåtgärderna
20262: ra lantbruksproduktionen blivit alit större. förutsätter att restriktiva stadganden upp-
20263: För att åkerarealen skall kunna inskränkas tages i förordningen håller som bäst på att
20264: har under innevarande år införts ett system undersökas inom lantbruksministeriet.
20265: Helsingfors den 25 september 1969.
20266:
20267: Lantbruksminister Martti Miettunen.
20268: Kirj. ksm. n:o 12.5.
20269:
20270:
20271:
20272:
20273: Sillantaus ym.: Harkintaverotusjärjestelmän poistamisesta.
20274:
20275:
20276:
20277: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20278:
20279: Verotuslain 72 § :n 1 momentin 4 )-kohdan voida hyväksyä veron suorittamisen perus-
20280: mukainen ha~kintaverotus on muodostunut il- teeksi. Mikäli näin on, on
20281: meisesti monissa kunnissa jo pysyväisluontoi- - huolellisesti tutkittava liikkeen toimiala
20282: seksi ja varsin olennaiseksi osaksi verotuloja. sekä laatu ja tuottavuus;
20283: Koska se on myöskin ollut keino lisätä vero- - aikaisempien ja verovuoden vuosivaihto,
20284: tuloja, ollaan vähitellen liu'uttu harkintavero- tuotto ja toiminnan muu laajuus:
20285: tuksessa sille tasolle, ettei sitä enää voida pitää - jatkuva toimintamahdollisuus ja varalli-
20286: lainmukaisena. Turussa suoritetun tutkimuksen suusasema;
20287: mukaan, mikä käsitti 2 733 yrityksen vero- - kaikki muut asianhaarat, jotka voivat
20288: tusta, koottiin siellä vuoden 1964 vero- olla johtona asian arvostelemiseen.
20289: tuksessa harkinnalla 58 % enemmän kuin
20290: mitä laskennallisen verotuksen mukaan olisi Näin ollen on siis verrattava liikkeen toi-
20291: keräytynyt. Samaan suuntaan viittaa vastikään mintaa edellisvuosien toimintaan ja muuhun
20292: Jyväskylän kaupungissa suoritettu, sadan yri- vastaavaan liiketoimintaan eli harkintaverotusta
20293: tyksen vuoden 1967 verotusta koskenut tutki- pidettävä poikkeuksellisen vähäisen tuoton ve-
20294: mus. Laskelmaverotuksella koottiin näiltä yri- rottamisena. Mutta kun harkintaverotus on
20295: tyksiltä n. 7 milj. äyriä, minkä lisäksi harkin- ulotettu koskemaan valtaosaa liikkeistä vuo-
20296: nalla lisättiin yli 4 milj. äyriä eli lisäys oli desta vuoteen, ei enää ole kyse lain edellyttä-
20297: 58.6 %. Vaikkakin Jyväskylän tutkimus käsitti mästä poikkeuksellisuudesta. Onkin ilmeistä,
20298: vain pienehkön osan Jyväskylän yrityksistä että lain tällainen toteuttaminen on lainvas-
20299: antaa se kuitenkin kiistattoman kuvan saman- taista.
20300: tapaisesta harkintaverotuksen käytöstä kuin Välittömän verotuksen hallinnosta annettu
20301: mitä Turun tutkimuksessa oli osoitettu. laki asettaa valtiovarainministeriön tehtäväksi
20302: Kun vielä otetaan huomioon, etteivät Turun verotuksen yleisen johdon ja valvonnan. Sen
20303: vuosi 1964, eikä Jyväskylän vuosi 1967 olleet yhteydessä toimivan keskusverolautakunnan tu-
20304: harkintaverotuksen käyttöön nähden tiettävästi lee muun ohella edistää oikean ja yhdenmukai-
20305: muista myöskään myöhemmistä vuosista poik- sen verotuksen toimittamista. Mainitut tutki-
20306: keavia, niin voidaankin vetää sen johtopäätös, mukset viittaavat siihen, että harkintaverotuk-
20307: että ainakin näillä paikkakunnilla on harkinta- sen käyttö ei ole lain säännöksen pohjalta kat-
20308: verotus paisunut pysyvän luontoisesti sellaiseen soen aina ollut oikeudenmukaista ja tuskinpa
20309: laajuuteen, että se vaikuttaa varsin huomatta- myöskään yhdenmukaista.
20310: ' vasti yrityksien verotukseen, jopa voidaan otak- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20311: sua veronkorotuksen olevan peräti 50 % :n tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämmekin
20312: suuruusluokkaa. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20313: Tämä tuskin on ollut lainsäätäjän tarkoitus. jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
20314: Verotuslain mainittu 72 §:n kohta asettaa
20315: harkintaverotuksen suorittamiselle monia edel- Aikooko Hallitus selvityttää, mtssa
20316: lytyksiä. Ensimmäinen edellytys on, että tulo määrin verotuslain 72 § :n 1 momentin
20317: on jäänyt niin vähäiseksi, ettei sitä kiinteistön 4 )-kohdan mukaista harkintaverotusta
20318: tai liikkeen laajuuteen tai laatuun katsoen on käytetty lain säännöksen edellytyk
20319: 2
20320:
20321: sistä välittämättä kunnan verotulojen miseksi ja epäoikeudenmukaiseksi ke-
20322: lisäämiseen, sekä ryhtyä toimenpiteisiin hittyneen hat!kintaverotusjärjestelmän
20323: väärinsuoritettujen verotusten oikaise- poistamiseksi?
20324: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1969.
20325:
20326: Pentti Sillantaus. Timo Mäki.
20327: Juha Rihtniemi.
20328:
20329:
20330:
20331:
20332: j
20333:
20334:
20335:
20336:
20337: _/
20338: 3
20339:
20340:
20341:
20342:
20343: E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e h e II e.
20344:
20345: Valtopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentin Harkintaverotuksen rajoittamista tai sitä
20346: nojalla ovat kansanedustaja· Pentti Sillantaus koskevien säännösten kokonaan poistamista
20347: ym. esittäneet valtioneuvoston asianomaisen koskevien vaatimusten johdosta on todettava,
20348: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: että harkintaverotusta koskevaa säännöstä on
20349: äskettäin muutettu siten, että harkintaverotusta
20350: "Aikooko Hallitus selvityttää, missä ei sovelleta liikkeestä saatuun tuloon viitenä
20351: määrin verotuslain 72 § :n 1 momentin ensimmäisenä verovuotena liikkeen perustami-
20352: 4 )-kohdan mukaista harkintaverotusta sesta lukien. Tappiontasauksesta tuloverotuk-
20353: on käytetty lain säännöksen edellytyk- sessa annetun lain (362/68) mukaan taas
20354: sistä välittämättä kunnan verotulojen harkintaverotusoikeus on, tosin vasta vuodesta
20355: lisäämiseen, sekä ryhtyä toimenpiteisiin 1976 alkaen, siten rajoitettu, että tulona, jonka
20356: väärinsuoritettujen verotusten oikaise- perusteella ratkaistaan, onko toimitettava har-
20357: miseksi ja epäoikeudenmukaiseksi ke- kintaverotus, pidetään tulolähteen verotettavaa
20358: hittyneen harkintaverotusjärjestelmän tuloa, josta ei ole vähennetty mainitussa laissa
20359: poistamiseksi?" tlll1koitettua tappiota. Siten harkintaverotuk-
20360: sesta yrittäjille aiheutuvaa rasitusta on pyritty
20361: Kun asia kuuluu toimialaani valtiovarain- lieventämään.
20362: ministerinä, esitän kysymykseen vastauksenani Sellaisissa kunnissa, joissa huQDlattava osa
20363: kunnioittaen seuraavaa: verotuloista kertyy joiltakin harvoilta yrityk-
20364: Tutkimuksessa, joka koski vuosilta 1959 ja siltä, on harkintaverotusmahdollisuudella vero-
20365: 1960 toimitettuja kunnallisverotuksia, käVi rasituksen jakautumisessa ja veroäyrin hinnassa
20366: muun muassa ilmi, että koko maan kaikista tapahtuvia vaihteluja estävänä tekijänä edelleen
20367: verotetuista liikkeistä oli noina vuosina har- ilmeisesti suuri merkitys. Jos hankintaverotuk-
20368: kintaverotettujen liikkeiden osuus noin 12.5 sen merkitystä näiden kuntien taloudenhoidolle
20369: prosenttia vastaavan osuuden ollessa kaupun- voitaisiin vähentää esim. kuntien keskusrahasto-
20370: kien ja kaupaloiden osalta noin 16.4 ja maa- järjestelmällä, kuntien ver6tuspohjaa laajenta-
20371: laiskuntien osalta 6-7 prosenttia. Edellä mai- malla tai kuntien menorasitusta keventävillä
20372: nitut luvat osoittavat, ettei harkintaverotuksen toimenpiteillä, olisi harkintaverotuksen poista-
20373: käyttäminen ainakaan mainittuina vuosina ollut minen tai sen käytön rajoittaminen lainsäädän-
20374: muodostunut liikeverotuksessa vallitsevaksi nöllisesti helpompaa. Käytettävissä ei myös-
20375: yleiseksi verotustavaksi, joskin eräillä paikka- kään vielä ole tietoa siitä, mitä vaikutukSia
20376: kunnilla sitä on saatettu ja edelleen saatetaan ha.I!kintaverotusta koskevilla muutetuilla sään-
20377: soveltaa keskimääräistä useammissa tapauksissa. nöksillä on ollut käytännössä. Sitten kun näi-
20378: Harkintaverotussäännöstön luonteesta johtuu, den säännösten ja elinkeinotuloverolain (360/
20379: että verolautakunnat voivat verrattain itsenäi- 68) soveltamisesta on saatu riittävästi koke-
20380: sesti ratkaista, miten näitä säännöksiä on ku- muksia, on liikeverotuksen uudistustoimikun-
20381: hunkin yksittäistapaukseen sovellettava. Toi- nan tarkoituksena ottaa harkintaverotusta kos-
20382: saalta verovelvollisten oikeusturva on harkinta- keva säännöstö kokonaisuudessaan tutkitta-
20383: verotuksenkin osalta järjestetty siten, että he vaksi. Tämän työn päätyttyä on mahdollista
20384: voivat valitustietä saattaa verolautakunnan ratkaista, onko ja millä tavoin harkintaverotus-
20385: päätöksen muutoksenhakuasteen tarkistetta- säännöstöä muutettava.
20386: vaksi.
20387: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1969.
20388:
20389: Valtiovarainministeri Eino Raunio.
20390: 4
20391:
20392:
20393:
20394:
20395: Tili Riksdagens Herr Talman.
20396:
20397: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen avskaffande av stadgandena om den bör konsta-
20398: har riksdagsman Pentti Sillan!aus m. fl. tili teras, att stadgandet angående beskattning en-
20399: vederbörande medlem av statsrådet för av- ligt prövning nyligen har ändrats så, att be-
20400: givande av svår ställt spörsmål: skattning enligt prövning icke tillämpas på in-
20401: komst av rörelse under de fem första skatte-
20402: "Ämnar Regeringen utreda i viiken åren efter rörelsens grundande. Enligt lagen
20403: utsträckning i beskattningslagen 72 § om förlustutjämning vid inkomstbeskattningen
20404: 1 mom. 4) punkten avsedd beskattning (362/ 68) åter är .rätten tili beskattning enligt
20405: enligt prövning har verkställts i avsikt p.rövning; visserligen först från och med år
20406: att öka kommunens skatteintäkter utan 1976, på så sätt begränsad, att såsom inkomst,
20407: att de i lagen nämnda förutsättningarna på basen av viiken avgöres huruvida beskatt-
20408: beaktats och ämnar Regeringen vidtaga ning enligt prövning bör verkställas, anses be-
20409: åtgärder för rättelse av felaktigt verk- skattningsbar inkomst av förvärvskälla, från
20410: ställd beskattning och för avlägsnande viiken inkomst i sagda lag avsedd förlust icke
20411: av beskattning enligt prövning, vilket avdragits. På detta sätt har man försökt lindra
20412: beskattningssystem blivit orättvist?" den skattetunga, som beskattningen enligt
20413: prövning åsamkar företagarna.
20414: Då sakeri gäller mitt verksamhetsområde i I sådana kommuner, där en avsevärd del av
20415: min egenskap av finansminister, får jag såsom skatteintäkterna inflyter från några få företag,
20416: svar på spörsmålet vördsamt anföra följande: har möjl!gheten till beskattning enligt prövning
20417: En undersökning, som gällde kommunal- uppenbarligen alltjämt stor betydelse i fråga
20418: beskattningarna för åren 1959 och 1960, gav om för9elningen av .skattetungan och såsom en
20419: bl.a. vid handen, att alla i landet beskattade faktor, viiken förhindrar större växlingar i
20420: rörelser, andelen av dem som under dessa år uttaxeringen per skattöre. Kunde man minska
20421: J,eskattades enligt. prövriing, uppgick tili om- betydelsen av beskattning .enligt prövning för
20422: kring 12.5 procent. Procenttalet för städer och dessa kommuners ekonomi t.~. med hjälp av
20423: köpingar var omkring 16.4 och för landskom- kollU1lunernas centralfondssystem, genom ut-
20424: munerna 6--7 procent. Ovannämnda tai ut- vi9gande av ·kommunernas skatteunderlag eller
20425: visar, att beskattningen enligt prövning åt- genom åtgärder som avser att lätta kommuner-
20426: minstone. under de nämnda åren inte har blivit nas utgiftsbörda, skulle det från lagstiftnings-
20427: ett: förhärskande beskattningssätt i fråga om synpunkt vara lättare att avlägsna beskattning
20428: rörelse, ehuru .det på en del orter har kunnat enligt prövning eller begänsa dess tiliämpning.
20429: och ännu kan tiliärnpas i flera fall än genom- A andra sidan finns det ännu icke tiligängliga
20430: snittet skulle fi:>rut~ätta. Stadgandena om be- uppgifter om vilka verkningar de än.drade stad-
20431: skattning enligt prövning är tili sin natur så- gandena angående beskattning enligt prövning
20432: dana, att 'skattenämnderna förhållandevis själv- haft i praktiken. När tillräcklig erfarenhet vun-
20433: ständigt kan , avgöra, hur dessa stadganden nits av tiliämpningen av dessa stadganden och
20434: skall tiliämpas i varje enskilt fall. A andra av lagen om beskattning av inkomst av närings-
20435: sidan har de skattskyldigas rättsskydd också i verksamhet ( 360/68), har företagsbeskatt-
20436: fråga om beskattning enligt prövning ordnats ningens nydaningskommission för avsikt att
20437: så, att de har möjlighet att i besvärsväg bringa tili undersökning upptaga ·.hela rättsinstitutet
20438: skattenämnds beslut under rättsmedelsinstans angående beskattning enligt prövning. När
20439: prövning. detta arbete blivit slutfört är det möjligt att
20440: Med anledning av kraven på inskränkning av avgöra, huruvida och på vilket sätt stadgandena
20441: beskattning enligt prövning eller ett totalt om beskattning enligt prövning borde ändras.
20442: Helsingfors den 29 september 1969.
20443: Finansminister Eino Raunio.
20444: Skriftl. spm. nr 126.
20445:
20446:
20447:
20448:
20449: Kull: Om effektivering av den mentalhygieniska rådgivnings-
20450: verksamheten.
20451:
20452:
20453: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20454:
20455: Behovet av mentalhygienisk rådgivning för vårdande delen av verksamheten, varom i detta
20456: barn och ungdom är stort. I det moderna sam- spörsmål är fråga.
20457: hället kan man konstatera att ungdoms- Den av Samfundet Folkhäisan bedrivna
20458: probiemen ständigt växer och är ofta förorsaka- verksamheten vid den s.k. Tonårspo1ikliniken
20459: de av probiem, som uppstått under barnaåren. utgör exempel på en samordning av såväl medi-
20460: Vetenskapliga undersökningar har visat, att cinsk som psykoiogisk och socialvårdande
20461: 15-25 % av ungdomen har sådana psykiska sakkunskap i syfte att ge ungdomar stöd, råd-
20462: prob1em att de behöver någon form av stöd, givning och vård. Det är uppenbart att det
20463: rådgivning eller vård. Mest uppmärksammas i dagens samhälle är omöjligt för en privat
20464: numera de ungas anpassningsprobiem, d.v.s. organisation att i 1ängden bedriva en verksam-
20465: prob1em med alkohoi och narkotika samt het av detta siag, som tili sin natur är sådan
20466: asociaia beteenden överhuvudtaget. Enligt att den bör bedrivas och finansieras av samma
20467: gjorda undersökningar yttrar sig dock en lika institutioner, som handhar hälso- och sjuk-
20468: stor del av ungdomarnas prob1em i form av vården i vårt land, d.v.s. kommun och stat.
20469: neurotiska eller andra sjukliga störningar. I Enligt de försiag, som en statskommitte,
20470: samtliga fall är ungdomsprobiemen förenade den mentalhygieniska rådgivningskommitten,
20471: med hög frekvens av sko1probiem och svårig- gjorde 1967 (Kom.miet. 1967: A 1), skulle
20472: heter i hemmen. ett nät av kommunala eller privata vårdställen
20473: Det har visat sig att lindriga, mindre iögon- (mentalhygieniska byråer, barnpsykiatriska
20474: fallande former av ungdomsprob1em, om de ej polikliniker, tonårspolikliniker) upprättas, och
20475: i tid blir undersökta och ges vård, kan ut- statsbidrag skulle ges för verksamheten. En
20476: vecklas tili allvarliga psykiska och asociaia förutsättning för försiagets genomförande är
20477: prob1em, som senare faller samhället och den att det finnes utbildad personai för ändamåiet.
20478: enskilde tili mycket stor belastning. I kommittens betänkande hänvisas även tili
20479: De psykiska probiem, som gör sig gällande denna sida av saken och speciaiutbildning av
20480: hos barn och ungdom, tar sig ofta uttryck i barnpsykiatriker, psykoioger och sociaiarbetare
20481: neurotiska störningar, i Iäs- och skrivsvårighe- föresiås.
20482: ter och andra skoiprobiem. Vidare förorsakas Kommitten för de mentalhygieniska vård-
20483: probiem, som har anknytning tili den ungas byråerna tilisattes redan år 1962. Den fick sitt
20484: trygghet i samhället och tili uppfostran över- betänkande färdigt i januari 1967. Därefter
20485: huvudtaget. Man kan säga att orsakerna, liksom har ingenting hänt, som skulle tyda på att
20486: även föijdverkningarna, är mångfacetterade och myndigheterna skulle förverkliga de försiag,
20487: förutsätter hos den mentalhygieniska rådgiv- som gjordes av kommitten och som bedöm-
20488: ningen såväl biologisk som socialpsykologisk des såsom brådskande. Hela 1960-talet har
20489: utredning av varje enskilt fall. Den synnerligen med andra ord gått åt tili utredningar av en
20490: viktiga kurators- och skoipsykologverksamheten fråga, som är en av vår tids mest angeiägna.
20491: ersätter på intet sätt den mentalhygieniska råd- Ett snabbt förverkligande av den mentalhy-
20492: givningen. Det är fråga om två skilda om- gieniska rådgivningskommittens förslag borde
20493: råden, deis den förebyggande, häisovårdande nu åstadkommas och ett principbeslut om hur
20494: verksamheten tili viiken psykoiog- och kurator- frågan skall Iösas borde med det snaraste
20495: verksamheten hör och de1s terapeutiska, den fattas, så att kommuner, utbildningsanstalter,
20496: E 702/69
20497: 2
20498:
20499: organisationer och andra, som handhar frågor dom är bristfällig och att åtgärder för
20500: med anknytning till barn- och ungdomsvården dess organisation liksom även för ord-
20501: skulle erhålla en fast grund för sitt handlande. nandet av utbildningen av personalen
20502: Hänvisande till det ovananförda framställer för densamma i enlighet med den men-
20503: jag med stöd av riksdagsordningens 37 § 1 talhygieniska rådgivningskommi tt<!n
20504: mom. följande spörsmål för besvarande av ve- borde vidtas, och om så är fallet,
20505: derbörande medlem av statsrådet: vilka åtgärder har Regeringen för av-
20506: sikt att vidta i syfte att bringa den
20507: Är Regeringen medveten om, att mentalhygieniska rådgivningsverksamhe-
20508: den mentalhygieniska vård- och rådgiv· ten på en tidsenlig nivå?
20509: ningsverksamheten för barn och ung-
20510: Helsingfors den 17 juni 1969.
20511:
20512: Magnus Kull.
20513: 3
20514:
20515: Suomennos.
20516: Kirj. ksm. n:o 126.
20517:
20518:
20519:
20520:
20521: Kull: Mielenterveydellisen neuvontatoiminnan tehostamisesta.
20522:
20523:
20524: Ed u s kun n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
20525:
20526: Mentaalihygieenisen neuvonnan tarve on las- luvat ja toisaalta toiminnan terapeuttinen, hoi-
20527: ten ja nuorten kohdalla suuri. Modernissa yh- toa antava osa, jota tässä kysymyksessä tarkoi-
20528: teiskunnassa voi nuoriso-ongelmien todeta jat- tetaan.
20529: kuvasti kasvavan ja usein ne ovat lapsuusvuo- Folkhälsan säätiön nk. teinipoliklinikalla har-
20530: sina syntyneiden pulmien aiheuttamia. joittama toiminta muodostaa esimerkin sekä
20531: Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet 15 lääketieteellisen että psykologisen ja yhteis-
20532: -25 prosentilla nuorista olevan sellaisia psyyk- kunnallisen asiantuntemuksen ko-ordinoimisesta
20533: kisiä ongelmia, että he tarvitsevat jonkinlaista nuorten tukemiseksi, neuvomiseksi ja hoitami-
20534: tukea, neuvontaa tai hoitoa. Eniten kiinnite- seksi. On ilmeisen selvää, ettei yksityisen jär-
20535: tään nyttemmin huomiota nuorten sopeutumis- jestön tämän päivän yhteiskunnassa ole mah-
20536: vaikeuksiin, ts. alkoholi- ja huumausaineongel- dollista pitempään harjoittaa tällaista toimin-
20537: miin sekä ylipäänsä epäsosiaaliseen käyttäyty- taa, jonka luonne edellyttää, että samat insti-
20538: miseen. Tehtyjen tutkimusten mukaan yhtä tuutiot, jotka huolehtivat terveyden- ja sairaan-
20539: suuri osa nuorten ongelmista kuitenkin ilme- hoidosta massamme, ts. kunnat ja valtio har-
20540: nee neuroottisten tai muiden sairaalloisten häi- joittavat sitä rahoittaen sen.
20541: riöiden muodossa. Kai:kissa tapauksissa nuoriso- Niiden ehdotusten mukaan, joita eräs val-
20542: ongelmat liittyvät lukuisiin vaikeuksiin kou- tion komitea, kasvatusneuvontakomitea vuonna
20543: lussa ja kotona. 1967 esitti (Komiteamietintö 1967: A1),
20544: On osoittautunut, että lievät, nuoriso-ongel- olisi perustettava kunnallisten tai yksityisten
20545: man vähemmän silmiinpistävät muodot, mikäli hoitoasemien verkosto ( mielenterveys toimisto-
20546: niitä ei tutkita ja saateta hoitoon, voivat ke- ja, lapsipsykiatrisia poliklinikoita, teinipoHkli-
20547: hittyä vakaviksi psyykkisiksi ja epäsosiaalisiksi nikoita), ja toimintaa varten tulisi antaa val-
20548: ilmiöiksi, jotka myöhemmin muodostuvat yh- tionapua. Eräs ehdotuksen toteuttamisen edel-
20549: teiskunnalle ja yksilölle hyvin suureksi rasi- lytyksistä on, että tarkoitusta varten on ole-
20550: tukseksi. massa koulutettua henkilökuntaa. Komitean
20551: Ne psyykkiset ongelmat, joita lapsilla ja mietinnössä viitataan myös asian tähän puo-
20552: nuorilla esiintyy, ilmenevät usein neuroottisina leen ja ehdotetaan lapsipsykiatrien, psykolo-
20553: häiriöinä, luku- ja kirjoitusvaikeuksina ja muina gien ja sosiaalityöntekijöiden erikoiskoulu-
20554: kouluongelmina. Edelleen aiheutuu ongelmia, tusta. Kasvatusneuvontakomitea asetettiin jo
20555: jotka liittyvät nuoren turvallisuuteen yhteis- vuonna 1962. Se sai mietintönsä valmiiksi
20556: kunnassa ja ylipäänsä kasvatukseen. Voidaan tammikuussa vuonna 1967. Sen jälkeen ei ole
20557: sanoa, että syyt samoin kuin myös seurausvai- tapahtunut mitään, mikä viittaisi siihen, että
20558: kutukset, ovat moninaisia ja edellyttävät men- viranomaiset toteuttaisivat komitean tekemät
20559: taalihygieeniseltä neuvonnalta jokaisen yksit- ehdotukset, jotka katsottiin niin kiireellisiksi.
20560: täistapauksen sekä biologista että sosiaalipsy- Koko 1960-luku on toisin sanoen kulunut sel-
20561: kologista selvittämistä. Erityisen tärkeä kuraat- laisen kysymyksen selvittelyyn, joka on aikam-
20562: tori- ja koulupsykologitoiminta ei millään muo- me kiireellisimpiä.
20563: toa korvaa mentaalihygieenistä neuvontaa. Ky- Nyt olisi kasvatusneuvolakomitean ehdotuk-
20564: seessä on kaksi erillistä alaa, toisaalta ennalta set nopeasti toteutettava ja mitä pikimmin
20565: ehkäisevä, terveydenhoidollinen toiminta, johon olisi tehtävä periaatepäätös siitä, miten kysy-
20566: psykologin ja kuraattorin toiminta kuu- mys ratkaistaan, jotta kunnat, koulutuslaitok-
20567: 4
20568:
20569: set, järjestöt ja muut, jotka käsittelevät lasten puutteellista ja että toimenp1te1s1m sen
20570: ja nuorison hoitoon kuuluvia kysymyksiä, sai- järjestämiseksi samoin kuin myös tehtä-
20571: sivat kiinteän perustan toiminnalleen. vään tarvittavan henkilökunnan koulut-
20572: Ylläesitettyyn viitaten esitän valtiopäiväjär- tamiseksi kasvatusneuvontakomitean
20573: jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio- kannan mukaan olisi ryhdyttävä, ja
20574: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi jos on,
20575: seuraavan kysymyksen: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20576: ryhtyä mielenterveydellisen neuvontatoi-
20577: Onko Hallitus tietoinen, että lapsiin minnan saattamiseksi ajanmukaiselle ta-
20578: ja nuorisoon kohdistuva mielentervey- solle?
20579: dellinen hoito- ja neuvontatoiminta on
20580: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1969.
20581:
20582: Magnus Kull.
20583: 5
20584:
20585:
20586:
20587:
20588: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20589:
20590: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Tämän mukaisesti onkin sanotun t01mmnan
20591: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, saattamista lakisääteiselle pohjalle pidetty väLt-
20592: olette 23 päivänä kesäkuuta 1969 päivätyn kir- tämättömänä ja on asiaa ensiksi valmisteltu val-
20593: jeenne n:o 892 ohella ,toimittanut Valtioneu- tion kasvatusneuvolakomiteassa, joka vuonna
20594: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen 1967 jättämässään mietinnössä (Komitean
20595: kansanedustaja Magnus Kullin kirjallisesta ky- mietintö 1967 A 1) on tehnyt siitä ehdotuk-
20596: symyksestä n:o 126, jossa tiedustellaan: sensa.
20597: Sen jälkeen on kysymys siitä, minkä kes-
20598: "Onko Hallitus tietoinen, että lapsiin kusviraston, so. sosiaali- vai lääkintöhallituksen
20599: ja nuorisoon kohdistuva mielentervey- toimialaan mainittu toiminta olisi vastaisuu-
20600: dellinen hoito- ja neuvontatoiminta on dessa tarkoituksenmukaista liittää, ollut sosi-
20601: puutteellista ja että toimenpiteisiin sen aali- ja lääkintöhallituksen yhteistoimikunnan
20602: järjestämiseksi samoin kuin myö tehtä- selvitettävänä.
20603: vään tarvittavan henkilökunnan koulut- Mainitun :toimikunnan omaksuttua mietin-
20604: tamiseksi kasvatusneuvontakomitean nössään (Komiteamietintö 1969: B: 49) sen
20605: kannan mukaan olisi ryhdyttävä, ja kannan, että sanottu lapsia ja nuoria koskeva
20606: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo mielenterveydellinen neuvonta- ja hoitotoiminta
20607: ryhtyä mielenterveydellisen neuvontatoi- lastensuojelua palvelevana sosiaalisena työmuo-
20608: minnan saattamiseksi ajanmukaiselle ta- tona kuuluu lähinnä sosiaalihallituksen toimi-
20609: solle?" alaan, on asian edelleen valmistelu annettu so-
20610: siaalihallituksen asettaman :työryhmän tehtä-
20611: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- väksi.
20612: taen seuraavaa: Tarkoitus on näin saada asiasta ehdotus Hal-
20613: Sosiaali- ja terveysministeriössä tunnetaan lituksen esitykseksi Eduskunnalle valmiiksi
20614: selvästi mielenterveydellisen neuvontatoimin- ensi syksynä, minkä jälkeen se viipymättä saa-
20615: nan eli nykyisen kasvatusneuvolatoiminnan tär- tetaan sosiaali- ja terveysministeriön toimesta
20616: keys erityisesti lastensuojelun alalla. Hallituksen käsiteltäväksi.
20617: Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 1969.
20618:
20619: Ministeri ]. E. Partanen.
20620:
20621:
20622:
20623:
20624: E 702/69
20625: 6
20626:
20627:
20628:
20629:
20630: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20631:
20632: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ningens, betydelse i synnerhet inom barnskyd-
20633: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse det. Det har därför ansetts nödvändigt atJt
20634: av den 23 juni 1969 nr 892 till vederbörande denna verksamhet blir reglerad i lag, och frå-
20635: medlem av statsrådet för avgivande av svar gan har först beretts av uppfostringsrådgiv-
20636: översänt avskrift av riksdagsman Magnus Kulls ningskommitten, som i sitt betänkande av år
20637: skrifdiga spörsmål nr 126, vari frågas: 1967 ( Kommittebetänkande 1967: A 1 ) har
20638: uppgjo11t förslag i saken. Däretter har en sam-
20639: "Är Regeringen medveten om, att arbetskommission för socialstyrelsen och me-
20640: den mentalhygieniska vård- och rådgiv- dicinalstyrelsen dryftat frågan vilket centralt
20641: ningsverksamheten för barn och ung- ämbetsverk, socialstyrelsen eller medicinalsty-
20642: dom är bristfällig och att åtgärder för relsen, som i framtiden skulle vara bäst ägnat
20643: dess organisation liksom även för ord- att sköta denna verksamhet. Sedan nämnda
20644: nandet av utbildningen av personalen kommission i sitJt betänkande ( Kommitte-
20645: för densamma i enlighet med den men- betänkande 1969: B 49) omfattat den stånd-
20646: talhygieniska rådgivningskommitten punkten, att denna mentalhygieniska rådgiv-
20647: borde vidtas, och om så är fallet, ning för barn och ungdom och hithörande
20648: vilka åtgärder har Regeringen för av- vårdverksamhet såsom en social arbetsform
20649: sikt att vidta i syfte att bringa den viiken främst tjänar barnskyddet, närmast hör
20650: mentalhygieniska rådgivningsverksamhe- till socialstyrelsens verksamhetsområde, har
20651: ten på en tidsenlig nivå?" en av socialstyrelsen tillsatt arbetsgrupp givits
20652: i uppdrag att föra saken vidare. Det är me-
20653: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt ningen att en proposition i saken skall färdig-
20654: anföra följande: ställas inkommande höst, och denna proposi-
20655: I social- och hälsovårdsministeriet är man tion kommer sedan utan dröjsmål att på åt-
20656: väl medveten om den mentalhygieniska råd- gärd av social- och hälsovårdsministeriet före-
20657: givningens, den nuvarande uppfostringsrådgiv- läggas Regeringen för behandling.
20658: Helsingfors den 14 juli 1969.
20659:
20660: Minister ]. E. Partanen.
20661: Kirj. ksm. n:o 127.
20662:
20663:
20664:
20665:
20666: Pohjonen ym.: Opistoasteisten teknillisten oppilaitosten hallin-
20667: nollisten elimien kokoonpanosta.
20668:
20669:
20670: Ed u s k u n n a n Herra Puhe m i e h e 11 e.
20671:
20672: Maamme korkeakoululaitdksen hallintoa par- edustajia. On ilman muuta selvää, että silloin
20673: haillaan uudistetaan. Korkeakoulun oppilaat ja ei tämä toimikunta dle voinut antaa täyttä pa-
20674: sen käyttäjät tulevat saamaan oman äänensä nostaan koulun sisäisessä uudistamisessa ja eri
20675: kuuluville heidän asioitaan ratkaistaessa. pulmien ratkaisemisessa, kun siltä on puuttu-
20676: Ammattikoululaitoksessa on vuosikausia ollut nut koulun oppilaiden oma edustus. Lisäksi sii-
20677: tapana, että ammattikoulun johtdkunta nimite- tä on puuttunut koulusta valmistuneiden sekä
20678: tään kunnanvaltuustossa kulloinkin vallitsevien insinöörien että teknikoiden edustus, joka olisi
20679: poliittisten voimasuhteiden mukaan. Tällöin on välttämätöntä, jotta koulun opetustoimintaa ja
20680: johtokuntaan saatu sekä työnantajain että työn- sen sisältöä voitaisiin kehittää yhä muuttuvia
20681: tekijöiden :luottamusmiehiä. Teollisuuden am- teollisuuden olosuhteita vastaavaksi.
20682: mattikouluissa, joihin työnantaja yksin nimeää Edellä mainittuun viitaten ja valtiopäiväjär-
20683: johtdkunnan, on poikkeuksetta aina nimitetty jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
20684: työntekijäin edustajina 1uottamusmiehiä ja li- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20685: säksi vielä työnjohtajia sekä tietenkin tehtaan- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20686: omistajan cli työnantajan valtuutettuja.
20687: Ihmetystä herättää se, että maamme teknllli- Mihin toimenpiteisiin Ha'llitus aiikoo
20688: srssä oppilaitoksissa, joissa va1mistuu useimmis- ryhtyä, että opistoasteisessa teknillisessä
20689: sa sekä insinöörejä että teknikoita, harvemmin koulutuksessa ja sen hallinnossa otettai-
20690: vain teknikoita, on koulun korkeimpaan hallin- siin huomioon asianomaisesta oppilaitok-
20691: nolliseen elimeen nimitetty vallan ministeriöiden sesta valmistuneiden ja siellä parhaillaan
20692: toimesta yleensä paikkakunnan suurimpien opiskelevien oppilaiden rakentava pa-
20693: teollisuuslaitosten edustajat, ts. työnantajain nos?
20694: Helsingissä 16 päivänä 'Syyskuuta 1969.
20695:
20696: Mauno Pohjonen. Pentti Pekkarinen. Eino Uusitah
20697:
20698:
20699:
20700:
20701: E 844/69
20702: 2
20703:
20704:
20705:
20706:
20707: E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
20708:
20709: Valtiopäiväjärjest~ksen 37 §:n 1 momentissa kunta on vain neuvoa antava, dkä päättävä elin.
20710: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Käytännössä on neuvottelukuntien varsin keskei-
20711: olette kirjeellänne 16 päiväitä syyskuuta 1969 seksi tehtäväksi muodostunut yhdyssiteenä toi-
20712: n:o 127 1ähettänyt valtioneuvoston asianomai- miminen oppHaitdksen 'ja parkkakunnan teolli-
20713: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mau- suuden välillä. Yhteistoiminnalla on varsin tär-
20714: no Pohjosen ym. tekemän seuraavan sisältöisen keä merlkitys nimenomaan harjoittelupaikkojen
20715: kysymyksen: ja opetusmateriaalin saannissa sekä opintokäyn-
20716: tien järjestämisessä. Opetuksen tukeminenhan
20717: "Mrhin toimenpiteisiin Hallitus aikoo näiltä osin on täysin teollisuuden vapaaehtoisen
20718: ryhtyä, että opistoasteisessa teknillisessä toiminnan varassa. Tämän vuoksi on neuvotte-
20719: koulutuksessa ja sen hallinnossa otettai- lukuntiin pyritty kutsumaan teollisuudessa kes-
20720: siin huomioon asianomaisesta oppilaitdk- keisessä asemassa toimivia hen'kilöitä, jotta yh-
20721: sesta valmistuneiden ja 'Siellä parhaillaan teistoimintatarve tulisi huomioitua riittävän kor-
20722: opiskelevien oppilaiden rakentava pa- kealla tasolla. Tämän oheHa on nykyisin pyritty
20723: nos?" myös siihen, että neuvottelukuntaan nimitetään
20724: ainakin yksi teknillisessä oppilaitoksessa koulu-
20725: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tuksensa saanut henkilö. Valtion yhdestätoista
20726: vasti seuraavaa: teknillisestä opistosta on tällä hetkellä yhdek-
20727: Kunnallisten ja yksityisluontoisten teknillis- sässä neuvottelukunnassa ainakin yksi teknilli-
20728: ten opistojen lähin valvonta ja vastuu niiden toi- sen oppilaitoksen koulutuksen saanut henkilö.
20729: minnasta kuuluu kunkin oppilaitdksen johto- Mitä sitten tulee oppilaitoksessa opiskelevien
20730: kunnahle, johon oppilaitoksen omistaja valitsee oppilaiden osallistumiseen teknillisen opiston
20731: vähintään neljä jäsentä. Tällöin kunnallisten op- koulutukseen ja hallintoon, niin todettakoon,
20732: pilaitosten jdhtdkunnat nimitetään yleensä kul- että valtioneuvosto on 1. 2. 1968 asettanut kou-
20733: 1loinkin kunnanvaltuustossa vallitsevien voima- luyhteistyökomitean, jonka tehtävänä on harkita
20734: suhteiden mukaan ja niihin tulee sekä työnan- keinoja, joilla muun muassa ammattikasvatus-
20735: tajien että työntekijöiden luottamusmiehiä. Yk- hallituksen alaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa
20736: sityisluontoisen teknillisen oppilaitoksen joh- voidaan koulun tarkoitusta nykyistä paremmin
20737: tokunnan valitsee, kuten 'sanottu, oppHaitdksen toteuttaa lisäämällä opettajien yhteistyötä oppi-
20738: omistaja. laiden vanhempien 'ja oppilaiden kanssa, ja tut-
20739: Valtion teknHlisten opistojen korkeimpana kia oppilaitosten työrauhan ylläpitämistä ja op-
20740: paikallisena hallintoelimenä toimii kun'kin op- pilaiden oikeusturvaa koskevien ·säännösten tar-
20741: pilaitoksen neuvottelukunta, jossa on oppilaitdk- koituksenmukaisuus sekä tehdä tarpeelliseksi
20742: sen rehtorin iiså'ksi enintään viisi jäsentä. Neu- katsomansa ehdotukset säännöksi'ksi ja mää-
20743: vottelukunta käsittelee oppilaitosta koskevia räyk:s~ksi ynnä muiksi toimenpiteiksi. Komitean
20744: tärkeitä kysymyksiä ja tekee niistä tarpeellisiksi mietinnön valmistuttua opetusministeriö ryhtyy
20745: katsomiaan esityksiä sekä antaa 1ausuntoja oppi- välittömästi kaikkiin asian ja nyt tehdyn kirjalli-
20746: laitoksen toimin.taa ja opetusta koskevissa asiois- sen kysymyksen vaatimiin toimenpiteisiin.
20747: sa. On kuitenkin huomattava, että neuvottelu-
20748: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1969.
20749:
20750: Opetusministeri Johannes Virolainen.
20751: 3
20752:
20753:
20754:
20755:
20756: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20757:
20758: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tiken har en ce.tltral uppgift för kommissionerna
20759: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse blivit att fungera om förbindelseorgan mellan
20760: av den 16 september 1969 nr 127 'tili veder- läroanstalten och ortens industri. Samarbetet
20761: börande medJem av statsrådet för avgivande av har en rätt stor betydelse, särskilt för erhållande
20762: svar översänt följande av riksdagsman Mauno av prakti:kantpbtser och undervisningsmaterial
20763: Pohjonen m. fl. ställda spörsmål: samt för anordnandet av besök i studiesyfte.
20764: Undervisningens stödjande är ju härvidlag helt
20765: "Tili vilka åtgärder ärnar Regeringen beroende på frivillig verksamhet från industrins
20766: skrida för att vid den tekniska utbild- sida. Fördenskull har man sokt tili kommissio-
20767: ningen på institutsnivå och i dess för- nerna kalla personer i en central ställning inom
20768: valtning skulle beaktas de från veder- industrin, för att behovet av samarbete sikulle
20769: börande läroanstalt dimitterades och där bli beaktat på en 'tillräcldigt hög nivå. Här-
20770: som bäst studerande elevers upp- jämte har man numera även strävat tili att tili
20771: byggande insats?" kommissionen skuUe utnämnas åtminstone en
20772: person som erhållit utbildning vid någon teknisk
20773: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- läroanstalt. Av statens elva tekniska läroan-
20774: samt anföra följande: stalter har i detta nu nio i 'sin kommission minst
20775: en person som erhållit utbildning vid teknisk
20776: Den närmaste kontroJJ.en över kom.:munala läroanstalt.
20777: tekniska institut och sådana av privat natur Vad sedan de vid teknisk läroanstalt stude-
20778: samt ansvaret för deras verksamhet ankommer rande eleverna's deltagande i den av 1äroan-
20779: på envar läroanstalts direktion, tili viiken läro- stalten meddelade utbHdningen och i dess för-
20780: anstaltens ägare utser minst fyra medlemmar. valtning beträffar, !må konstateras, att stats-
20781: Härvid utses de ikommunala läroanstalternas rådet 1. 2. 1968 tiHsatt en skolsamarbetskom-
20782: direktioner i allmänhet enligt de för tilifäilet mitte, som har tili uppgift att pröva utvägar,
20783: rådande styrkeförhållandena inom kommunens genom vilka bland annat i yrkesutbildnings-
20784: fullmäktige, med förtroendemän som företräder styrelsen underställda slkolor ooh läroanstalter
20785: både arbetsgivare och arbetare. Direktionen för skolans syfte skulle kunna förverlcligas bättre
20786: teknisk läroanstalt av privat natur utses, som än för närvarande genom okande av lärarnas
20787: sagt, av läroanstaltens ägare. samarbete med elevernas föräldrar och eleverna,
20788: Det högsta lokala förvaltningsorganet för sta- och för a'tt undersöka ändamålsenligheterna ho's
20789: tens tekniska läroanstalter är rådgivande kom- stadgandena om upprätthållande av läroansta1-
20790: misionen för envar läroanstalt, tHl viiken utom ternas arbetsro och om elevernas rättsskydd
20791: rektor hör högst fem medlemmar. Kommis- samt för att framställa förslag tili stadganden
20792: sionen behandlar viktiga frågor som berör läro- och bestämmelser samt andra åtgärder, som
20793: ansta'lten ooh gör nödiga framställningar om dem kommitten finner nödiga. När kommittens ut-
20794: samt avger utlåtanden i ärenden som berör 1äro- låtande blivit färdigt kommer undervisnings-
20795: anstaltens verksamhet och undervisningen. Att ministeriet omedelbart att vidtaga alla av saken
20796: märka är dock, att kommissionen är endast råd- och det nu framställda skriftliga spörsmålet
20797: givande och icke ett beslutande organ. I pra:k- påkallade åtgärder.
20798: Helsinfors den 14 dktober 1969.
20799:
20800: UndervisningSilllinister Johannes Virolainen.
20801: Kirj. ksm. n:o 128.
20802:
20803:
20804:
20805:
20806: Ilaskivi ym.: Järjestyspoliisilisien maksamisesta.
20807:
20808:
20809: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
20810:
20811: Kysymys poliisien palkkauksesta on viime poustapausten yhteydessä tarvitaan jopa yöllä,
20812: vuosina ollut useaan otteeseen järjestelyjen on tämä merkinnyt päällystön työn asiallista
20813: ja huomion kohteena. Rikospoliisilisän koro- lisääntymistä varsinaisen virka-ajan ulkopuo-
20814: tuksen jälkeen oli kohtuullista, että myös vir- lella. Tuntuisikin näinollen erittäin perustel-
20815: kapukua kantavalle järjestyspoliisille ryhdyt- lulta, että samalla kun päällystön ja alipääl-
20816: tiin maksamaan järjestyspoliisilisää erityisesti lystön palkkaus mm. järjestyspoliisilisän osal-
20817: kun jo aiemmin oli niille järjestyspoliisin yli- ta saatetaan asianomaiselle kannalle järjestys-
20818: konstaapeleille ja vanhemmille konstaapeleil- poliisilisää ryhdyttäisiin maksamaan myöskin
20819: le, jotka suorittavat yksinomaan kuulusteluja päällystöön kuuluville semminkin kuin pääl-
20820: ja tutkintatehtäviä, alettu maksaa yhden lystön ansiotaso muun muassa em. epäkohdan
20821: palkkaluokan suuruista rikospoliisilisää. Li- johdosta on jo jäänyt alemmaksi kuin mitä
20822: sien maksaminen on aiheuttanut kuitenkin sen lisääntynyt vastuu ja työmäärä edellyttä-
20823: tiettyjä tulkintavaikeuksia, joihin on kiinni- vät. Valtiontaloudellisesti em. periaatteellisen
20824: tetty huomiota sekä tehdyissä eduskunta- epäkohdan korjaamisella ei ole oleellista
20825: aloitteissa että -kyselyissä, mutta joiden rat- merkitystä, koska maan koko poliisikunnasta
20826: kaisu näyttää viivästyneen ja olevan riippu- vain hiukan toistasataa poliisimiestä kuuluu
20827: vainen mm. erään ennakkotapauksen käsitte- järjestyspoliisin päällystöön.
20828: lystä Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa. Edellä olevan perusteella sekä viitaten val-
20829: Samalla kun eduskunta edellä selostetulla tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
20830: tavalla aloite- ja kyselytietä on koettanut tämme Valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20831: myötävaikuttaa palkkauksen järjestelyihin on vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20832: kuitenkin vielä jäänyt vaille riittävää huo-
20833: miota se tosiseikka, että tehdyissä ratkaisuis- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
20834: sa on järjestyspoliisin päällystö jäänyt syr- kysymys järjestyspoliisilisän maksami-
20835: jään ja vaille järjestyspoliisilisää. Ja kuitenkin sesta on monilta osin vailla lopullista
20836: ovat päällystön velvollisuudet ja vastuu jat- muotoaan ja että järjestyspoliisilisää
20837: kuvasti kasvaneet. Mm. 29. 12. 1967, jolloin ei lainkaan makseta päällystöön kuu-
20838: muutettiin rikoslain 16 luvun säännöksiä, luville, ja jos on,
20839: säädettiin sen 6 §:ssä virkapukuiselle päällys- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
20840: tälle lisää vastuuta ja velvollisuuksia järjes- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta mie-
20841: tyksen ylläpidon suhteen. Edelleen on todet- histölle ja alipäällyställe maksettavan
20842: tava, että kun vain päällyställä on oikeus järjestyspoliisilisän tulkintaepäkohdat
20843: vangitsemista, pidättämistä ym. pakkokeinoja ratkaistaan ja että järjestyspoliisilisää
20844: koskevien määräysten antoon ja kun näitä ryhdytään maksamaan myös päällys-
20845: päätöksiä esim. yhä lisääntyneiden rattijuop- töön kuuluville?
20846: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1969.
20847:
20848: Raimo Ilaskivi. Matti Raipala.
20849: Juha Rihtniemi. Esko J. Koppanen.
20850: Timo Mäki. Olavi Lähteenmäki.
20851:
20852:
20853: E 854/69
20854: 2
20855:
20856:
20857:
20858:
20859: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20860:
20861: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- vien toimittamisen erityislaadusta ja vastuul-
20862: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- lisuudesta, on osoituksena sen maksamisen
20863: hemies, olette 16 päivänä syyskuuta 1969 rajoittaminen vain niihin poliisimiehiin ali-
20864: päivätyn kirjeenne n:o 931 ohella toimittanut päällystössä ja miehistössä, jotka toimivat
20865: Valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäl- pääasiallisesti järjestyspoliisin muissa kuin toi-
20866: jennöksen kansanedustaja Ilaskiven ym. kir- mistotehtävissä. Tarkoitetuille kenttätehtäville
20867: jallisesta kysymyksestä n:o 128, jossa tiedus- on lisäksi luonteenomaista, että niitä suorit-
20868: tellaan: tavat työaikalain -alaiset tai ainakin ns. pit-
20869: kää työaikaa tekevät, epäitsenäisessä asemassa
20870: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että työn johtoon ja valvontaan nähden olevat
20871: kysymys järjestyspoliisilisän maksami- toimenhaltijat. Kun nämä edellytykset puut-
20872: sesta on monilta osin vailla lopullista tuvat päällystöön kuuluvien osalta heidän
20873: muotoaan ja että järjestyspoliisilisää säännönmukaisessa työssään, he jäävät järjes-
20874: ei lainkaan makseta päällystöön kuu- tyspoliisilisän maksurajojen ulkopuolelle tois-
20875: luville, ja jos on, taiseksi kunnes lisän luonnetta ehkä muute-
20876: mihin toimenpiteisiin Hallitus on taan. Hallitus on sitä mieltä, että tällainen
20877: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta mie- laadun muutos saattaisi lisätä poliisipäällys-
20878: histölle ja alipäällystölle maksettavan töön kuuluvien keskinäisten palkkaussuhtei-
20879: järjestyspoliisilisän tulkintaepäkohdat den epäkohtia. Eri asia on, että asia voidaan
20880: ratkaistaan ja että järjestyspoliisilisää joko valtiovallan tai virkamiesjärjestöjen
20881: ryhdytään maksamaan myös päällys- edustajien aloitteesta ottaa esille vuotuisissa
20882: töön kuuluville? " virkapalkkaneuvotteluissa, jolloin se tulee tut-
20883: kituksi kaikessa laajuudessaan ja myös seu-
20884: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- rausvaikutuksiensa osalta.
20885: tavasti seuraavaa: Järjestyspoliisilisän maksamisessa esiintynei-
20886: Valtiontilintarkastajain kertomuksissa vuo- den tulkintaerimielisyyksien selvittämiseksi si-
20887: silta 1965-1967 on kiinnitetty huomiota säasiainministeriö on yleiskirjeissään vuodelta
20888: valtion virkamiehille suoritettaviin lukuisiin 1967 ja 1968 sekä lukuisissa yksittäistapaus-
20889: palkanlisiin ja lisäpalkkioihin sekä lisäpalk- ten johdosta antamissaan lausunnoissa selven-
20890: kausjärjestelmien monimutkaisuuteen ja suuri- tänyt lisän maksurajoja. Kun useita yksittäi-
20891: töisyyteen. siä, epätietoisuutta aiheuttaneita tapauksia
20892: Mitä erityisesti järjestyspoliisilisän maksa- on jo saatettu Korkeimman Hallinto-Oikeu-
20893: miseen tulee, se ns. muistutuslisänä on pa- den ratkaistaviksi, Hallitus katsoo, ettei en-
20894: remmassa asemassa kuin eräät toiset poliisis- nen näiden ennakkopäätösten saantia ole tar-
20895: sa suoritettavat lisät. Siitä, että tarkoitettu koituksenmukaista muuttaa nykyistä Hallituk-
20896: lisä on korvausta järjestyspoliisin kenttätehtä- sen mielestä oikeana pidettävää käytäntöä.
20897: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1969.
20898:
20899: Ministeri S. Suorttanen.
20900: 3
20901:
20902:
20903:
20904:
20905: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20906:
20907: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ordningspolisen än byråarbete, är ett bevis
20908: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- för att detta tillägg utgör ersättning för
20909: se av den 16 september 1969 nr 931 tili specialkaraktären och ansvarsfullheten i ord-
20910: vederbörande medlem av statsrådet för av- ningspolisens fältarbete. Utmärkande för
20911: givande av svar översänt en avskrift av föl- nämnda fältarbete är dessutom, att det ut-
20912: jande av riksdagsman Ilaskivi m.fl. ställda förs av arbetstidslagen underlydande funk-
20913: skriftliga spörsmål nr 128: tionärer eller åtminstone av funktionärer som
20914: har s.k. lång arbetstid och är i en osjälv-
20915: "Är Regeringen medveten om, att ständig ställning i förhållande tili arbetsled-
20916: frågan om utbetalningen av ordnings- ningen och -övervakningen. Då .dessa förut-
20917: polistiliägg tili många delar icke är sättningar saknas i fråga om dem som hör
20918: slutgiltigt ordnad och att ordnings- tili befälet i deras normala arbete, blir de
20919: polistiliägg icke alls erlägges tili be- tillsvidare utanför de gränser inom vilka
20920: fälet, och om så är fallet, ordningspolistillägget utbetalas, tili dess
20921: vilka åtgärder har Regeringen vid- tilläggets karaktär eventuellt ändras. Rege-
20922: tagit ellet ämnar den vidtaga för att ringen är av den åsikten, att en sådan änd-
20923: de missförhållanden i fråga om tolk- ring skulle kunna öka missförhållandena i de
20924: ningen av det åt manskap och under- inbördes avlöningsförhållandena mellan dem
20925: befäl utgående ordningspolistiliägget som hör tili polisbefälet. En annan sak är,
20926: blir avhjälpta, och för att ordnings- att frågan antingen på initiativ av statsmakten
20927: polistiliägg även skall börja utbetalas ellet av representanter för tjänstemannaorga-
20928: åt dem som hör tili befälet?" nisationerna kan tagas upp vid de årliga un-
20929: derhandlingarna angående tjänstemannalöner-
20930: Såsom svar på detta spörsmål får jag na, varvid saken blir prövad i hela sin om-
20931: vördsamt anföra följande: fattning och även i fråga om sina följdverk-
20932: I statsrevisorernas berättelser för åren 1965 ningar.
20933: -1967 har man fäst uppmärksamhet vid de För utredning av de meningsskiljaktigheter
20934: talrika lönetillägg och tiliäggsarvoden som som förekommit i tolkningen angående ut-
20935: utbetalas åt statstjänstemän samt vid att betalningen av ordningspolistiliägget har mi-
20936: tiliäggsavlöningssystemen är så invecklade och nisteriet för inrikesärendena i cirkulär år 1967
20937: arbetsdryga. och 1968 samt i talrika utlåtanden med an-
20938: Vad särskilt uthetalningen av ordnings- ledning av enskilda fall utrett gränserna för
20939: polistiliägget angår, är detta såsom ett s.k. uthetalningen av tillägget. Då flere enskilda
20940: anmärkningstiliägg i bättre ställning än vissa fall, som gett upphov tili ovisshet, redan un-
20941: andra tillägg som utbetalas inom polisen. Den derställts Högsta förvaltningsdomstolens
20942: omständigheten, att uthetalningen av det av- prövning, anser Regeringen, att det icke är
20943: sedda tiliägget är begränsad tili de tili under- ändamålsenligt att frångå den praxis, som
20944: befälet och manskapet hörande poliser, vilka enligt Regeringens mening är riktig, innan
20945: huvudsakligen utför andra uppgifter inom prejudikaten rörande dessa fall erhållits.
20946: Helsingfors den 18 oktober 1969.
20947:
20948: Minister S. Suorttanen.
20949: Kirj. ksm. n:o 129.
20950:
20951:
20952:
20953:
20954: Landström: Oikeudesta lapsen tapaamiseen avioerotapauksessa.
20955:
20956:
20957: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20958:
20959: Jo hallitusmuoto vuodelta 1919 sisältää vielä niitäkin silmiinpistävämpinä ja vakavam-
20960: säännöksiä eräistä ihmisoikeuksista, mutta vasta pina sielullisina vaurioina." Tästä psykologis-
20961: Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien psykiatrisesta näkökannasta voitaneen päätellä
20962: yleismaailmallinen julistus joulukuun 10 päiväl- ottaen huomioon vain normaalitapaukset, että
20963: tä 1948 ja sitä täydentävä lapsen oikeuksia kos- lapsen edun mukaista on, että sillä vanhemmalla,
20964: keva julistus vuodelta 1959 lausuvat julki mei- joka ei ole lapsen huoltaja, on oikeus tavata
20965: dänkin lainsäätäjäämme velvoittavat tarkemmat lasta, varsinkin, kun puolisoiden välien rikkou-
20966: eetilliset normit. tumiseen syyttömälle puolisolle ei käytännössä
20967: Meidän voimassa oleva lainsäädäntömme ei läheskään aina uskota lapsen huoltoa. Tässä on
20968: tunne lainkaan aviolapsen tapaamisoikeutta, mil- lisäksi otettava huomioon, että molemmat van-
20969: loin jompikumpi vanhemmista on erotettu lap- hemmat ovat lapselle biologisesti yhtä fähei-
20970: sen huollosta. Sen sijaan laki säätää avioliiton set.
20971: ulkopuolella syntyneen lapsen tapaamisoikeudes- Lapsen tapaamisoi:keutta koskevien tuomioi-
20972: ta, että äitiä, joka ei ole lapsen huoltaja, älköön den täytäntöönpano on kokonaan lainsäädännöl-
20973: estettäkö tapaamasta lasta, ellei se ole vastoin lä järjestämättä. Myös täytäntöönpanosta olisi
20974: lapsen etua, älköönkä isää, jos lapsi on tunnus- annettava säännökset, joiden nojalla sanotut tuo-
20975: tettu ja tapaaminen ei ole vastoin lapsen etua. miot voitaisiin tehokkaasti panna täytäntöön.
20976: Lapsen edun siis tulee olla määräävänä, eikä On paitsiotilanne, että avioliiton ulkopuolella
20977: esimerkiksi isän tai äidin edun, joka ei estä ta- syntyndsiin lapsiin nähden on tapaamisoikeus
20978: paamisoikeutta. On huomattava, että vaikka la- sillä vanhemmalla, joka ei ole lapsen huoltaja,
20979: ki puhuu vanhemman oikeudesta tavata lastaan, mutta aviolapseen nähden tällaista oikeutta ei
20980: eetillisesti on kysymys oikeastaan lapsen oikeu- ole lapsen huollosta erotetulla vanhemmalla.
20981: desta tavata sitä vanhemmistaan, joka ei ole Epäkohta on lisäksi, ettei ole keinoa, jolla ta-
20982: lapsen huoltaja. paamisoikeutta koskeva tuomio voidaan panna
20983: Maisteri Samuli Tolsa sanoo Helsingin yli- tehokkaasti täytäntöön.
20984: opiston psykologian professorin Kai von Tuomioistuimet ovat hylänneet aviolapsen ta-
20985: Fieandt'in suosittelemassa kirjoituksessaan: paamisoikeutta koskevan vaatimuksen silläkin
20986: "Lapsella ja nuorella pitää olla esikuvia seurat- perusteella, että oikeuden toteuttaminen tuot-
20987: tavaksi, ihmisiä, joihin se voi samaistaa itsensä, taisi huoltajalle (jona yleensä on äiti) hanka-
20988: joita se voi jäljitellä. Tilanne on sielullisesti suo- luutta.
20989: rastaan vaarallinen, ellei niitä ole, ja niillä, jot- Edellä mainittu lapsen oikeuksia koskeva
20990: ka sopivat esikuviksi, täytyy olla arvovaltaa, yleismaailmallinen julistus lausuu, että lapsi
20991: niiden täytyy lapselle olla kaikkein merkittä- nauttii erityistä suojaa ja hänelle tulee lainsää-
20992: vimpiä ihmisiä. - Surkuteltava on sellaisen lap- dännön avulla ja muulla tavoin suoda edellytyk-
20993: sen osa, joka ei saa esikuvia ollenkaan eikä voi set terveeseen ja normaaliin kehitykseen.
20994: kunnolla samaistaa itseään kenenkään kanssa. Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
20995: Epäonnistumiset tässä suhteessa näkyvät toden- päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
20996: näköisesti koko myöhemmässä elämässä. Ne il- kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20997: maisevat itsensä perustavina jännityksinä, pet- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20998: tyneisyyden ja ·turhautuman tunteina, erilaisina
20999: epäkypsyyden ja lapsekkuuden piirteinä henki- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
21000: lön persoonailisuudessa ja käyttäytymisessä tai avioerotapauksissa sillä vanhemmalla,
21001: E 841/69
21002: 2
21003:
21004: joka ei ole lapsen huoltaja, ei ole lain- puolisolla, iolle lapsen huoltoa ei ole us-
21005: säädännöllä turvattua oikeutta tavata kottu, on oikeus määräajoin tavata las-
21006: lasta, jos lapsi on aviolapsi, ja että ta- ta, ellei se ole vastoin lapsen etua, ja
21007: paamisoikeutta koskevan tuomion täy- että puolison vaatimuksesta tulee oikeu-
21008: täntöönpanosta puuttuvat kokonaan lain den antaa myöhemminkin sellainen mää-
21009: säännökset, ja jos on, räys, ]os asumusero on myönnetty tai
21010: ai:kodko Hallitus ryhtyä toimenpitei- avioliitto on tuomittu purkautumaan en-
21011: siin 'lainsäädännön muuttamiseksi niin, nen puheena olevan lainmuutoksen voi-
21012: että avioliittolakiin otetaan säännös, jon- maantuloa, 1sekä että ulosottolain 3 lu-
21013: ka mukaan oikeuden tulee m.yöntäessään kuun otetaan säännökset tapaamisoikeut-
21014: asumuseron taikka tuomitessaan aviolii- ta koskevien tuomioiden tehokkaasta
21015: ton purkautumaan määrätä, että 1siUä täytäntöönpanosta?
21016: Helsingissä 16 päivänä 'syyskuuta 1969.
21017:
21018: Eeles Landström.
21019: 3
21020:
21021:
21022:
21023:
21024: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
21025:
21026: Valtiopäiväijärjesty'ksen 37 § :n 1 lmomentis- etu sitä vaadi. Vastaavan avio1apsen vanhempia
21027: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- koskevan säännöksen puuttuminen on oikeus-
21028: mies, olette kirjeellänne 16 pä1vältä syyskuuta kirjalHsuudessa herättänyt kysymyksen siitä, on-
21029: 1969 n:o 932 lähettänyt valtioneuvoston asian- ko myös aviolapsen huollosta erotetulla vanbem-
21030: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja malla tapaamisoikeus. Oikeuskäytännössä on jo
21031: Eeles Landströmin tekemän, seuraavan sisaltöi- pitkähkön ajan tunnustettu aviolapsen huollosta
21032: sen kysymyksen: erotetulle vanhemmalle oikeus tavata lastaan.
21033: Avio- ja asumuserotuomiossa tuomioistuin •voi
21034: "Onko HaUitus tietoinen siitä, että puolison vaatimuksesta antaa tapaamisoi!keutta
21035: avioerotapauksissa sillä vanhemmalla, koskevan määräyksen. Jollei tä:1laista määräystä
21036: joka ei ole lapsen huoltaja, ei ole lain- ole annettu, voidaan asia myöhemminkin saattaa
21037: säädännöllä turvattua oikeutta tavata tuomioistuimen käsiteltäväksi.
21038: lasta, jos lapsi on aviolapsi, ja että ta- Tapaamisoikeutta koskevan säännöksen puut-
21039: paamisoikeutta koskevan tuomion täy- tuminen on aiheuttanut epätietoisuutta sekä
21040: täntöönpanosta puuttuvat kokonaan lain oi!keuden olemas•saolon että sen käytännöllirsen
21041: säännökset, ja jos on, toteutta'mistavan •suhteen. Tämän epäkohdan
21042: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- korjaaminen vaatii iainsäädäntötoimenpitei'tä.
21043: siin Jainsäädännön muuttamiseksi niin, Hallitus onkin jo vuonna 1965 asettanut komi-
21044: että avioliittolakiin otetaan säännös, jon- tean, jonka tehtävänä on mm. ehdotuksen -laati-
21045: !ka mukaan oikeuden tulee myön'täes·sään minen lapsen huoltoa ja holhousta koskevien
21046: asumuseron taikka tuomitessaan aviolii- säännösten uusilmiseksi. Ennen komitean työn
21047: ton purkautumaan määrätä, että sillä valmis'tumista ei näytä aiheeHiselta ryhtyä toi-
21048: puolisolla, ~olle lapsen huoltoa ei ole us- menpiteisiin tapaamisoikeutta koskevan erillis-
21049: kottu, on oikeus määräajoin tavata las- kysymyksen ratkaisemiseksi. Komitean työn
21050: ta, ellei se ole vastoin lapsen etua, ja odotetaan valmistuvan vuonna 1970.
21051: että puolison vaa'timuksesta tulee oikeu- Vo1massa olevas'sa oikeudessa ei ole nimen-
21052: den antaa myöhemminkin sellainen mää- omaisia säännöksiä siitä, miten tapaa'tnisoi'keutta
21053: räys, ios a•sumusero on myönnetty tai koskeva tuomio pannaan täytäntöön. Oikeus-
21054: avioliitto on tuomittu purkautumaan en- käytännössä on soveltuvin kohdin noudatettu
21055: nen 'puheena olevan lainmuutoksen voi- irtaimen esineen luovuttamista koskevia ulosot-
21056: maantu1oa, 1sekä että ulosottolain 3 lu- tolain säännöksiä. Tapaamisoikeuden toteutta-
21057: kuun otetaan säännökset tapaamiso~keut misessa ei kuitenkaan aina ole kysymys siitä, että
21058: ta koskevien tuomioiden tehokkaasta huoltajan pitäisi ryhtyä positiiviseen toimenpi-
21059: täytäntöönpanosta?" teeseen tapaamisen järjestämiseksi. Kun huollos-
21060: ta erotetulle vanhemmalle usein myönnetään
21061: oikeus pitää lasta luonaan määräaika tai tavata
21062: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen la:sta määrättynä ajankohtana sen kotona, mer-
21063: seuraavaa: kitsee tämä huoltajaJ.le lähinnä vain velvolli-
21064: Voima'ssa olevassa oikeudessa on säännös ta- suutta alistua noutamiseen tai sietää tapaami-
21065: paami•soikeudesta ainoastaan avioliittolain ulko- nen.
21066: puolella syntynei:stä lapsista 27 päivänä heinä- Tapaamisoikeutta koskevien tuomioiden täy-
21067: kuuta 1922 annetun lain (17 3/22) 3 7 §: s•sä. täntöönpanoa koskevien säännösten puute on
21068: Sen mukaan ei [apsen äitiä, joka ei ole lapsen käytännössä antanut aihetta epätietoi:suuteen ja
21069: huoltaja, eikä lapsen isää, joka on tunnustanut ristiriitaisiin tulkintoihin. Kun ulosottolain
21070: lapsen, 'Saa estää tapaamas'ta lasta, •jollei lapsen ~äännökset on laadittu omaisuustäytäntöönpanoa
21071: 4
21072:
21073: silmällä pitäen, soveltuvat ne huonosti sellaiseen misotkeutta koskevia määräyksiä noudatettaisiin
21074: pakkotäytäntöön, jonka kohteena on hpsi. Li- ilman pakkotoimenpiteitä. Täytäntöönpanovi·
21075: säksi ne ovat puutteellisia ja vanhentuneita. .ranomaisten velvollisuutta lapsen edun huo-
21076: Pakkotäytännössä ilmenneiden epakohtien pois- mioon ottamiseen on ehdotuksessa laajennettu.
21077: tamiseksi oikeusministeriössä on valmistettu eh- Pakkotäytäntö ei yleensä tulisi kysymykseen
21078: dotus laiksi huoltoa tai tapaamisoi'keutta koske- lapsen täytettyä 15 vuotta. Ehdotus on parhai[-
21079: van tuomion täytäntöönpanosta. Valmistuneessa laan 1aintarkastuskunnan käsiteltävänä. Oikeus-
21080: ehdotuksessa on omaksuttu eräänlainen sovitte- ministeriön tarkoituksena on, että esitys asiassa
21081: lumenettely, jonka ansiosta toivotaan päästävän annettaisiin Eduskunnalle vuoden 1970 valtio-
21082: siihen, että tuomioistuimen huoltoa tai ltapaa- päivHlä.
21083: Helsingissä 15 päivänä 'lokakuuta 1969.
21084:
21085: Oikeusministeri A. Simonen.
21086: 5
21087:
21088:
21089:
21090:
21091: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21092:
21093: I brev av den 16 september 1969 n:o 9.32 litteraturen väckt frågan, huruvida även den av
21094: har Ni, Herr Talman, i det avseende .37 § 1 föräldrarna som skilts från vårdnaden om sitt
21095: mom. ri'ksdagsordningen anger till vederbörande äktenskapliga barn har samma rätt. 1 rättspraxis
21096: medlems av statsrådet besvarande tillställt föl- har sedan en längre tid sådan förälder tilierkänts
21097: jande av ri!ksdagsman Eeles Landström ställda rätt tili umgänge med barnet. I dom om äkten-
21098: spörsmål: skapsskillnad eller hemskillnad kan domstol på
21099: ta~an av make meddela föreskrifter angående
21100: "Är Regeringen medveten om, att vid umgängesrätten. Har sådana föreskrifter icke
21101: äktenskapsskillnad den av föräldrarna, givits kan frågan jämvru ·senare hänskjutas tiU
21102: som icke har vårdnaden om sitt i äkten- domstols avgörande.
21103: skapet födda barn, saknar en i lag Avsalknaden av 'S'tadganden om umgängesrätt
21104: grundad rätt till umgänge med harnet, har givit upphov tili oklarhet såväl angående
21105: och att ~tadganden om verkstäUighet av existensen av en sådan rätt som om umgänges-
21106: dom om umgängesrätt helt saknas, och rättens utövande i pra!ktiken. För avhjälpande
21107: om så är fallet av detta missförhållande kräves lagstiftningsåt-
21108: ämnar Regeringen vidtaga åtgärder för gärder. Regeringen har även redan 1965 tillsatt
21109: sådan revision av [agstiftningen att i en kommitte med uppgift hl.a. att uppgöra
21110: äktenskapslagen intages ett stadgande förslag tili revision av stadgandena om vårdnad
21111: om skyldighet för domstol att, då den om och förmynderskap för barn. Förrän kom-
21112: d&ner tili hemwllnad eller tili upplös- mitten slutfört sitt arbete torde det icke vara
21113: ning av äktenskapet, tillika förordna att skäl att vidtaga åtgärder för att lösa den spe-
21114: den av makarna, som icke har vårdnaden ciella frågan om umgängesrätten. Kommitten
21115: om barnet, har rätt att på bestämda väntas avge sitt betänkande under år 1970.
21116: tider sammanträffa med barnet, om det I gällande rätt ingår inga uttryckliga stad-
21117: icke strider mot barnets bästa, och att ganden om .vetikställighet av domstols dom rö-
21118: domstol, om hemskillnad beviljats eller rande umgängesrätt. I rättspraxis har i tiiiämp-
21119: äktenskapet upplösts före ikraftträdan- liga delar tillampa'ts stadgandena i litsöknings-
21120: det av ifrågavarande lagändring, jämväl lagen om utgivande av lös egendom. Vid verk-
21121: senare, på talan av make, bör giva sådant stallighet av rätt till umgänge med barn är det
21122: förordnande samt att i utsökningslagens dock icke alltid fråga om skyldighet för vård-
21123: 3 kap. intages bestäm:melser om effektiv nadshavaren att vidtaga positiva åtgärder för
21124: verkställighet av dom om umgänges- utövandet av umgängesrätten. När den förälder
21125: rätt?" som skilts från vårdnaden om sitt barn ofta
21126: medges rätt att under viss tid hålla barnet hos
21127: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt sig eller att på bestämda tider träffa barnet
21128: framhål'la följanlde: i dess hdtn, innebär detta för vårdnadshavaren
21129: Om umgängesrätt finnes i gällande lag ut- närmast blott en skyldighet att underkasta sig
21130: tryckligt stadgande endast i .37 § lagen den 27 barnets hämtning eller att tåla umgänge med
21131: juli 1922 om barn utom äktenskap (17.3/22). barnet.
21132: Emigt detta stadgande må moder, som icke har Avsaknaden av stadganden om verkställighet
21133: vårdnaden om barnet, och dess fader, som av dom angående umgängesrätt har i praxis
21134: dkänt barnet, icke hindras att besöka det, så- förorsalkat oså"kerhet och divergerande tolk-
21135: vida ej barnets bästa sådant kräver. Avsalknaden ningar. S'tadgandena i utsökningslagen, som av-
21136: av motsvarande stadgande beträiffande föräldrar fattats med tanke på förmögenhetsexekution,
21137: tiM. barn fött i äkteskap, har i den juridiska kunna endast med svårighet tillämpas på sådan
21138: E 844/69
21139: 6
21140:
21141: verkställighet som aV!ser barn. Därjämte äre~ om vårdnad elier umgängesrätt iakttages utan
21142: stadgandena bristfälliga och föråldrade. För att exekutiva åtgärder. I förslaget har de exekutiva
21143: råda bot på de missförhållanden som yppat sig myndigheternas 'skyldighet att beakta barnets
21144: vid den exekutiva verlkställigheten ihar inom bästa vidgats. Verkställighet ,skulle i a:llmänhet
21145: justitieministeriet uppgjorts ett förslag till lag icke mera komma ifråga när barnet fy!J.lt 15 år.
21146: om verkställighet av dom angående vårdnad Förslaget är för närvarande i laggransknings-
21147: eHer umgängesrätt. I det färdigstälida förslaget rådet för utlåtande. Justitieministeriets avsikt
21148: har man infört ett slags födikningsförfarande är, att avgiva proposition i 1salren vid 1970-års
21149: som man hoppas skall leda till att domstols dom riksdag.
21150: Helsingforsden 15 o'ktober 1969.
21151:
21152: Justitieminister A. Simonen.
21153: Kirj. ksm. n:o 130.
21154:
21155:
21156:
21157:
21158: Sääskilahti ym.: Marjan- ja sienenpoimintatulojen saattamisesta
21159: verovapaaksi.
21160:
21161:
21162: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
21163:
21164: Pohjois-Suomessa työllisyystilanne on vaikea. jen verotus on tämän vuoksi erittäin epäonnis-
21165: Eräs kansantaloudellisestikin merkittävä tulo- tunut toimenpide, joka ei v,erottajassa osoita
21166: lähde, joka varsinkin alueen vähävaraiselle kan- kykyä arvosteluun eikä halua oikeudenmukai-
21167: sanosalle on antanut kipeästi tarvittavaa apua, suuteen.
21168: on luonnonmarjojen poiminta. Tämä elinkeino Käytännössä johtaa k.o. tulojen verottaminen
21169: on monesti auttanut juuri sitä väestöä, joka mm. s'euraavaan: Kun verotoimistot hankkivat
21170: vailla työtilaisuuksia on joutunut turvautumaan tarkkailutietoja keiräilyliikkeiltä, myydään mar-
21171: yhteiskunnan antamaan sosiaaliseen tukeen. jat mieluummin ruotsalaisille ja norjalaisille os-
21172: Marjanpoiminnasta saatu tulo, vaikkakin se ko- tajille, joilta k.o. tietoja ei saada. Tulos ei liene
21173: konaissummaltaan näyttää pieneltä, on antanut kotimaisen teollisuuden kannalta edullinen.
21174: poimijalle uskoa tulevaisuuteen ja auttanut yli
21175: pahimman. Kun keräilyliikkeen tositteeseen kirjoittaa ni-
21176: Nyt on useissa kunnissa käynyt niin, että ve- mensä myyjäksi henkilö, joka marjaerän kaup-
21177: paan toimittaa, verotetaan häntä koko tulosta,
21178: roviranomaiset ovat katsoneet tarpeelliseksi
21179: marjanpoiminnasta saadun tulon tarkistamisen vaikka se tavallisesti on koko perheen työn tu-
21180: jopa oston suorittaneiden kauppiaiden kirjanpi- los ja usein kyseessä on myöskin naapureiden
21181: marjojen kauppaan toimittaminen. Aiheutuu
21182: dosta. Tällöin ovat monet poimijat joutuneet
21183: virheellisiä verotuksia, vaikeasti valituksella
21184: vaikeaan tilanteeseen, koska käsitykset verotet-
21185: purettavia, koska näyttökysymykset ovat ylivoi-
21186: tavasta tulosta ovat jo perinteellisen, ikivanhan
21187: maisia etenkin asioimaan tottumattomille ihmi-
21188: nautintaoikeudenkin perusteella poikenneet voi-
21189: sille. Ellei verotoimisto suostu myöntämään vir-
21190: massa olevan verolain asettamista velvoitteista.
21191: hettään, verotus säilyy ennallaan. Kuinka usein
21192: Marjanmyyntiä vastaan on saatu luottoa kaup-
21193: viranomainen myöntää erehdyksensä?
21194: piailta ja näin kohennettu monesti vakavaakio
21195: taloudellista tilannetta. Verolain tulkinnan mukaan on marjanpoimin-
21196: Marjojen ja sienien poimimisesta ,saatuja tu- tatulo ansiotuloa, joka otetaan kunnallisverotuk-
21197: loja ei yleensä veroteta, jos kohta niiden veron- sessa huomioon lapsivähennystä myönnettäessä.
21198: alaisuus vero-oikeuden oppien mukaan lieneekin Tämä johtaa siihen, että marjanpoimimistuloja
21199: selvä. saaneiden lasten vanhempien kunnallisverotuk-
21200: Kuitenkin Oulun ja Lapin läänin alueella on sen lapsivähennys auttamattomasti vähenee k.o.
21201: joitakin verotoimistoja, jotka hankkivat tietoja tulojen määrällä. Menettely on erittäin epäoikeu-
21202: keräilyliikkeiltä marjojen ostoista ja verottavat denmukainen eikä kehoita omatoimisuuteen ke-
21203: myyjiksi merkittyjä henkilöitä marjanmyyntitu- hitysalueella, jossa ihmisten on vaikea käsittää,
21204: losta. On todettava, että mainittu käytäntö Ou- miksi heitä kohdellaan kovemmin kuin muita
21205: lun ja Lapin läänissäkin koskee ainoastaan muu- kansalaisia.
21206: tamia verotoimistoja. Kysymyksessä on tunne- Kunnallistaloudellisesti asia ei ole sitä suu-
21207: tut vajaatyöllisyysalueet. Marjojen poimimista ruusluokkaa, että se pakottaisi k.o. verotusta
21208: suorittavat työttömät sekä varattomat, monilap- toimittamaan. Aloite verotuksen toimittamisiin
21209: siset perheet eli henkilöt, jotka ovat sosiaalisen ei tiettävästi ole tullut kuntien taholta. Epäyh-
21210: tuen tarpeessa. Heidät voitaneen verotuksessa tenäinen verotuskäytäntö johtaa siihen, että
21211: katsoa verovelvollisiksi, jotka vähentyneen ve- myöskin valtionverotus näillä alueilla on anka-
21212: ronmaksukyvyn vuoksi olisivat oikeutettuja saa- rampaa kuin etelän rikkailla alueilla. Tämä ei
21213: maan veronhuoj,ennusta. Kyseessä olevien tulo- voine olla verolakien tarkoitus.
21214: E 857/69
21215: 2
21216:
21217: Samaan aikaan pyritään valtion toisien viran- ten saarnat marjanpoimimistulot estäisi vanhem-
21218: omaisten taholta aktivoimaan sienien poimintaa. mille myöntämästä lapsivähennystä kunnallis-
21219: On syytä selvittää, miten näihin ja marjatuloi- verotuksessa.
21220: hin tullaan verotusviranomaisten taholta suh- Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
21221: tautumaan. 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
21222: Marjojen ja sienien poimimisesta saadut tu- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
21223: lot ovat satunnaisia ja niiden poimimisesta saa- seuraavan kysymyksen:
21224: dut tulot verrattuna tehtyyn työhön niin alhai-
21225: sia, ettei poimintaa suorita muut kuin työtä ja Onko Hallitus tietoinen siitä sosiaali-
21226: elatusminimiä vailla olevat henkilöt, minkä li- sesti epäoikeudenmukaisesta verotuskäy-
21227: säksi työhön osallistuvat tällaisten henkilöiden tännöstä, mitä veroviranomaiset ovat
21228: lapset. Kun saatu tulo korvaa yhteiskunnan mak- harjoittaneet marjan- ja sienenpoimijoi-
21229: settavaksi muuten tulevaa sosiaaliavustusta olisi hin, ja jos on,
21230: nämä tulot katsottava verottomiksi. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21231: Ellei näin voisi tapahtua, olisi lakia tai sen ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi sekä
21232: tulkintaa siten muutettava, ettei alaikäisten las- marjan- ja sienenpoimintatulojen saatta-
21233: miseksi verovapaaksi?
21234: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1969.
21235:
21236: Eino Sääskilahti. Erkki Haukipuro.
21237: Pekka Vilmi. Mikko Volotinen.
21238: Veikko Honkanen. Eino Räsänen.
21239: Reino Karpola.
21240: 3
21241:
21242:
21243:
21244:
21245: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21246:
21247: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin ja kauppiailta. Jos asianomaiset verovelvolliset
21248: nojalla ovat kansanedustaja Eino Sääskilahti ym. eivät ole ilmoittaneet tulonaan tarkkailutiedosta
21249: esittäneet valtioneuvoston asianomaisen jäsenen ilmenevää tuloa, ovat verolautakunnat yleensä
21250: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: varanneet verovelvolliselle tilaisuuden selvityk-
21251: sen antamiseen. Tällöin hänellä on ollut mah-
21252: "Onko Hallitus tietoinen siitä sosiaali- dollisuus esiintuoda esim. sekin näkökohta, että
21253: sesti epäoikeudenmukaisesta verotuskäy- myyntitulo on muodostunut usean henkilön ke-
21254: tännöstä, mitä veroviranomaiset ovat ruutyön tuloksena. Tämän seikan selvittämi-
21255: harjoittaneet marjan- ja sienenpoimijoi- seen on verovelvollisella tietysti mahdollisuus
21256: hin, ja jos on, myös valitusasteissa jopa perustevalituksin.
21257: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Kunnallisverolakien mukaan saadaan lapsi-
21258: ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi sekä vähennys tehdä lapsen osalta, jolla itsellään on
21259: marjan- ja sienenpoimintatulojen saatta- ollut muuta kuin palkkatuloa, ainoastaan sikäli
21260: miseksi verovapaaksi?" kuin sanottu tulo on lapsivähennyksen määrää
21261: pienempi. Jos lapsella on esim. osinkotuloa tahi
21262: Kun asia kuuluu toimialaani valtiovarainmi- ammatti- tai liiketuloa, on se otettava edellä sa-
21263: nisterinä, esitän kunnioittaen kysymykseen vas- notulla tavalla huomioon. Näin on meneteltävä
21264: tauksenani seuraavaa: myös, jos lapsella on marjojen tai sienien poi-
21265: minnasta saatua tuloa. Kun lapsivähennyksen
21266: Verolainsäädännön mukaan veronalaisia tulo- sitomista edellä mainitulla tavalla lapsen tuloon
21267: ja ovat rahana ja rahanarvoisena etuutena saa- ei voida pitää kohtuullisena, on verotuksen yk-
21268: dut tulot. Marjojen ja sienien poiminnasta saa- sinkertaistamistoimikunta tänä vuonna antamas-
21269: dut tulot kuuluvat näin ollen veronalaisten tu- saan mietinnössä ehdottanutkin kunnallisvero-
21270: lojen piiriin. Oulun ja Lapin lääninverotoimis- laissa säädettäväksi, että lapsen tulo ei vaikut-
21271: tojen ilmoituksen mukaan on niiden virka- taisi lapsivähennykseen.
21272: alueilla sanottuja tuloja - ensisijaisesti marjo- Valtiovarainministeriön mielestä marjan- ja
21273: jen keruusta saatuja - vuosittain jossakin mää- sienenpoimintatulojen osalta ei ole syytä poi-
21274: rin ilmoitettu verotettaviksi. Ilmoitetut tulot keta siitä verolainsäädännössä vallitsevasta peri-
21275: ovat kuitenkin olleet niin pieniä, että niistä on aatteesta, että yleensä kaikki tulot ovat veron-
21276: harvoin ollut suoritettava valtionveroa ja kun- alaisia, vaikka mainittujen tulojen säätämisellä
21277: nallisverotuksessakin perusvähennys on pienen- verovapaiksi ei olisikaan sanottavasti verotuloja
21278: tänyt verotettavan tulon määrää. vähentävää vaikutusta. Valtiovarainministeriö
21279: Tasapuolisen verotuksen aikaansaamiseksi tulee kuitenkin verotusohjeissaan korostamaan
21280: ovat paikalliset verolautakunnat hankkineet myös po. asiassa oikeudenmukaisen ja tasapuo-
21281: tietoja marjojen myyntituloista keräilyliikkeiltä lisen verotuksen merkitystä.
21282: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1969.
21283:
21284: Valtiovarainministeri Eino Raunio.
21285: 4
21286:
21287:
21288:
21289:
21290: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21291:
21292: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen deklarerat den inkomst som framgått av kontroll-
21293: anger har riksdagsman Eino Sääskilahti m. fl. till uppgiften, har skattenämnderna i allmänhet be-
21294: vederbörande medlem av statsrådet för avgivan- rett den skattskyldige tillfälle att avge förklaring
21295: de av svar ,ställt följande spörsmål: i saken. Härvid har han haft möjlighet att fram-
21296: föra t. ex. den synpunkten, att försäljningsin-
21297: "Är Regeringen medveten om den i komsten är ett resultat av flera personers in-
21298: socialt hänseende orättvisa beskatt- samlingsarbete. Den skattskyldige har natur-
21299: ningspraxis skattemyndigheterna följt ligtvis även möjlighet att utreda denna om-
21300: beträffande bär- och svampplockare, ständighet i besvärsinstanserna och tili och med
21301: och om så är fallet, genom grundbesvär.
21302: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- Enligt kommunalskattelagarna får barnav-
21303: taga för att avhjälpa detta missförhållan- drag göras för barn som själv haft annan in-
21304: de och göra inkomsterna av bär- och komst än löneinkomst, endast såframt sagda in-
21305: svampplockning skattefria?" komst understiger barnavdragets belopp. Har
21306: barnet t. ex. inkomst av dividend eller av yrke
21307: Då ärendet hör till mitt verksamhetsområde i ellet rörelse, skall denna inkomst på ovan nämnt
21308: min egenskap av finansminister får jag vördsamt sätt beaktas. Så skall även förfaras om barnet
21309: såsom svar på detta spörsmål anföra följande: haft inkomst av bär- ellet svampplockning. Då
21310: Enligt skattelagstiftningen är intäkter som det icke kan anses skäligt, att barnavdraget på
21311: erhållits i penningar ellet penningars värde ovan nämnt sätt sammankopplas med barnets in-
21312: skattepliktiga inkomster. Av bär- och svamp- komst, har kommissionen för uppgörande av
21313: plockning erhållna intäkter hör sålunda till de förslag till förenkling av beskattningen i sitt i
21314: skattepliktiga inkomsterna. Enligt uppgift från år avgivna betänkande därför föreslagit, att i
21315: Uleåborgs och Lapplands länsskattebyråer har kommunalskattelagen måtte stadgas, att barnets
21316: dylika inkomster- främst av bärplockning- inkomst icke skall inverka på barnavdraget.
21317: årligen i någon mån deklarerats inom deras Enligt finansministeriets åsikt är det icke skäl
21318: tjänsteområden. De deklarerade inkomsterna att i fråga om inkomster av bär- och svampplock-
21319: har likväl varit så små, att för dem sällan har ning avvika från den i skattelagstiftningen rå-
21320: behövt erläggas statsskatt, och även vid kom- dande principen, att alla inkomster i allmänhet
21321: munalbeskattningen har grundavdraget minskat är skattepliktiga, även om det inte i nämnvärd
21322: den beskattningsbara inkomstens belopp. mån skulle inverka minskande på skattein-
21323: För att få beskattningen rättvis har de lokala komsterna ifall det skulle stadgas, att nämnda
21324: skattenämnderna hos uppsamlingsaffärerna och inkomster skall vara skattefria. Finansministe-
21325: handelsmännen införskaffat uppgifter om in- riet kommer likväl i sina beskattningsinstruk-
21326: komsterna av bärförsäljningen. Om vederbö- tioner att betona betydelsen av en rättvis och
21327: rande skattskyldiga icke som sin inkomst har objektiv beskattning även i denna sak.
21328: Helsingforsden 14 oktober 1969.
21329:
21330: Finansminister Eino Raunio.
21331: Kirj. ksm. n:o 131.
21332:
21333:
21334:
21335:
21336: Juvela ym.: Piirinuohoojien sosiaalisen aseman parantamisesta.
21337:
21338:
21339: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21340:
21341: Maaseudulla sekä useimmissa kaupungeissa kaupungeissa, joissa nuohoustoimi on kunnallis-
21342: työskentelevät piirinuohoojat ovat lakisääteisen tettu. Tosiasia on kuitenkin se, että huomattava
21343: sosiaaliturvan osalta jääneet varsin oikeudetto- osa tämän ammatin harjoittajista on jäänyt
21344: maan asemaan. Näin sen vuoksi, että heiltä osattomaksi sosiaalisen lainsäädännön kehityk-
21345: puuttuu lain turva työtapaturmien varalta sekä sestä, ja kun näin on, pitäisi mitä kiireellisim-
21346: oikeus lakisääteiseen vuosilomaan. Myös työ- min ryhtyä tutkimaan ja korjaamaan tässä suh-
21347: eläketurva on näihin saakka ollut piirinuo- teessa esiintyviä epäkohtia.
21348: hoojien kohdalla järjestämättä. Tilanne on Edellä olevaan viitaten ja valtiopäivä-
21349: sangen omalaatuinen kun toisaalta asia on niin, järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
21350: että nuohoustoimen ylläpitäminen on lain mu- esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21351: kaan pakollinen. Kunta ottaa ja erottaa nuo- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21352: hoojat, mutta palkkauksen suhteen he ovat
21353: verrattavissa lähinnä itsenäiseen. yrittäjään. Onko Hallitus tietoinen siitä, että
21354: Pahinta on kuitenkin se, ettei laki turvaa piirinuohoojan ammattia harjoittavilta
21355: heille yleensä muille ammattiryhmille kuuluvia puuttuvat yleensä jo kaikille muille
21356: sosiaalisia oikeuksia, kuten tapaturmavakuu- ammattiryhmille kuuluvat oikeudet
21357: tusta, vuosilomaa jne. Eräät kunnat ovat tosin tapaturma-, vuosiloma- ja eläketurvaan,
21358: vapaaehtoisesti tapaturmavakuuttaneet piiri- ja jos on,
21359: nuohoojansa. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21360: Kun otetaan huomioon koko maa, on tilanne ryhtyä piirinuohoojien saattamiseksi täs~
21361: nuohoojien ammattikunnan sosiaaliturvan koh- sä suhteessa tasavertaiseen asemaan
21362: dalla varsin kirjava ja epämääräinen. Kaikkein muiden ammattiryhmien kanssa?
21363: parhaiten on nuohoojien asema turvattu niissä
21364: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1969.
21365:
21366: Aulis Juvela. Kelpo Gröndahl. Irma Rosnell.
21367:
21368:
21369:
21370:
21371: E 846/69
21372: 2
21373:
21374:
21375:
21376:
21377: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e .
21378:
21379: Herra Puhemies on lähettänyt valtiopäivä- .tiin otettiin säännös, jonka mukaan tapaturma-
21380: järjestyksen 37 §:n 1 momentissa mainitussa korvaus on annettava myös kunnan p a 1 v e-
21381: tarkoituksessa jäljennöksen edustaja Juvelan I u k s e s s a olevalle nuohoojalle nuohous-
21382: ym. 16 päivänä syyskuuta 1969 jättämästä työssä kohdanneen tapaturman johdosta.
21383: kysymyksestä n:o 131, jossa valtioneuvoston Sanotun palolain sanamuotoa onkin tulkittava
21384: asianomaisen jäsenen vastattavaksi on esitetty siten, että myös siihen asti itsenäisinä ammatti-
21385: seuraava kysymys: enharjoittajina pidetyt nuohoojat on myös
21386: katsottava tapaturmakorvauksiin oikeutetuiksi,
21387: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että sillä muussa tapauksessa laki- ja talousvalio-
21388: piirinuohoojan ammattia harjoittavilta kunnan lakiin ehdottamalla lisäyksellä ei olisi
21389: puuttuvat yleensä jo kaikille muille merkitystä. Näin ollen itsenäisenä yrittäjänä
21390: ammattiryhmille kuuluvat oikeudet toimivaa nuohoojaa nuohoustyössä kohdanneet
21391: tapaturma-, vuosiloma- ja eläketurvaan, tapaturmat korvataan nimenomaan tämän
21392: ja jos on, erikoissäännöksen perusteella. Sitävastoin työn-
21393: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tekijäin vuosilomasta annettua lakia ei itse-
21394: ryhtyä piirinuohoojien saattamiseksi täs- näiseen yrittäjään sovelleta eikä tällaisella
21395: sä suhteessa tasavertaiseen asemaan nuohoojallakaan näinollen ole oikeutta vuosi-
21396: muiden ammattiryhmien kanssa?" lomalain mukaan tuleviin etuihin. Mainittakoon
21397: kuitenkin tässä yhteydessä, että sosiaali- ja
21398: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- terveysministeriö on jo esittänyt asetettavaksi
21399: vasti seuraavaa: työntekijäin vuosilomaa koskevan lain uudis-
21400: Kysymyksessä tarkoitetut nuohoojat voidaan tamista varten komitean, jolle voidaan antaa
21401: jakaa kahteen erilaiseen ryhmään. Ensiksi lisätehtäväksi samalla selvittää, voitaisiinko
21402: nuohoojiin, jotka saavat kunnalta työstään ja millä tavalla järjestää työntekijään verratta-
21403: palkan, jolloin he ovat siis työsuhteessa kun- vassa asemassa olevan itsenäisen yrittäjän
21404: taan, ja toiseksi sellaisiin nuohoojiin, jotka vuosilomaetuisuudet.
21405: eivät saa kunnalta mitään palkkaa tai vain Sellaisten piirinuohoojien osalta, jotka eivät
21406: muodollisen vuotuisen palkkion jonka lisäksi he ole työsuhteessa, on eläketurva järjestetty
21407: ovat oikeutettuja kantamaan rakennuksen omis- 1. 1. 1970 viime heinäkuun 14 päivänä anne-
21408: tajilta vahvistetun taksan mukaisen palkkion tulla Yrittäjien eläkelailla.
21409: kustakin nuohouksesta. Ensiksi mainitut ovat Muut piirinuohoojat on jo nykyisin tur-
21410: olleet oikeutettuja lainmukaisiin tapaturma- vattu tältä osin kunnallisella eläkelailla. Edellä
21411: korvauksiin, vuosilomiin ja kunnan eläke- lausutun perusteella on siis katsottava, että
21412: .säännösten mukaisiin etuihin. Sitävastoin aikai- tapaturmavakuutuksen osalta itsenäiset yrittäjät
21413: semmin on oikeuskäytännössä katsottu, että ovat saaneet korvauksen käytännössä palolain
21414: pakollinen tapaturmavakuutus ei koske toisessa nojalla tapaturmavakuutuslain mukaisesti.
21415: tapauksessa mainittuja nuohoojia, koska heitä Muita eli siis työsuhteessa olevia kohdanneet
21416: ei ole pidetty työsopimussuhteessa kuntaan tapaturmat korvataan tapaturmavakuutuslain
21417: olevana henkilönä. Tämän epäkohdan poistami- nojalla.
21418: seksi Eduskunta käsitellessään hallituksen esi- Edellä olevan saatan kunnioittavasti Teidän,
21419: tystä palolaiksi (n:o 113/1959 vp.) päätyi Herra Puhemies, tietoonne.
21420: siihen, että lakiehdotuksen 45 §:n 2 moment-
21421: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1969.
21422:
21423: Ministeri f. E. Partanen.
21424: 3
21425:
21426:
21427:
21428:
21429: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21430:
21431: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen t J a n s t för olycksfall som inträffat då han
21432: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande varit i sotningsarbete. Ordalydelsen i sagda
21433: medlem av statsrådet för avgivande av svar brandlag måste nu toikas så, att även sotare,
21434: översänt avskrift av följande av riksdagsman som dittills betraktats såsom självständiga
21435: Juvela m. fl. den 16 september 1969 ställda yrkesidkare, bör anses vara berättigade tili
21436: spörsmål: skadestånd för olycksfall, ty i annat fall skulle
21437: det av lag- och ekonomiutskottet föreslagna
21438: "Är Regeringen medveten om, att tiliägget till lagen sakna betydelse. Sålunda
21439: de som tili yrket är distriktssotare sak- utgår skadestånd för olycksfall i sotningsarbete
21440: nar den rätt tili semester-, olycksfalls- tili sotare som är självständig företagare ut-
21441: och pensionsskydd, som i allmänhet tryckligen på grund av detta specialstadgande.
21442: redan tillkommer alla andra yrkes- Däremot tillämpas icke lagen om arbetstagares
21443: grupper, och om så är fallet, tili vilka semester på självständig företagare, och sålunda
21444: åtgärder ärnar Regeringen skrida för har icke heller sådan sotare rätt till förmåner
21445: att i detta avseende jämställa distrikts- enligt semesterlagen. I detta sammanhang kan
21446: sotarna med andra yrkesgrupper?" dock nämnas, att social- och hälsovårdsminis-
21447: teriet redan föreslagit tilisättande av en kom-
21448: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- mitte för revision av lagen om arbetstagares
21449: samt anföra följande: semester. Denna kommitte kan ges i tilläggs-
21450: De i spörsmålet avsedda sotarna kan indelas uppgift att samtidigt utreda, huruvida och på
21451: i två olika grupper, i sotare, som erhåller lön vilket sätt semesterförmåner kunde ordnas för
21452: för sitt arbete av kommunen, varvid de alltså självständig företagare, vars ställning är jämför-
21453: är i arbetsförhållande tili kommunen, och i bar med en arbetstagares.
21454: sotare, vilka icke erhåller någon lön av kom- Beträffande sådana distriktssotare, som icke
21455: munen, eller får endast ett formellt årligt är i arbetsförhållande, har pensionsskydd
21456: arvode, varjämte de är berättigade att av hus- 1. 1. 1970 ordnats genom lagen den 14 sist-
21457: ägaren uppbära arvode enligt fastställd taxa lidna juli månad om pension för företagare.
21458: för varje sotning. De förstnämnda har varit Övriga distriktssotare är redan nu tryggade i
21459: berättigade tili lagstadgade olycksfallsersätt- detta avseende genom den kommunala pensions-
21460: ningar, semester och i kommunens pensions- lagen.
21461: stadgor stadgade förmåner. Däremot har i
21462: tidigare rättspraxis ansetts, att obligatorisk På grund av vad ovan anförts kan således
21463: olycksfallsförsäkring icke gäller de i det andra anses, att självständiga företagare i fråga om
21464: fallet nämnda sotama, då de icke har ansetts olycksfallsförsäkring i praktiken med stöd av
21465: stå i arbetsförhållande tili kommunen. För av- brandlagen fått ersättning enligt lagen om
21466: hjälpande av detta missförhållande stannade olycksfallsförsäkring.
21467: Riksdagen vid behandlingen av regeringens Olycksfall som drabbar andra, således per-
21468: förslag till brandlag ( nr 113/1959 Rd.) för soner i arbetsförhållande, ersättes med stöd av
21469: att i lagförslagets 45 § 2 mom. intaga ett lagen om olycksfallsförsäkring.
21470: stadgande, enligt vilket skadestånd vid olycks- Ovanstående får jag vördsamt bringa Eder,
21471: fall bör erläggas även tili sotare i kommuns Herr Talman, tili kännedom.
21472: Helsingfors den 16 oktober 1969.
21473:
21474: Minister ]. E. Partanen.
21475: Kirj. ksm. n:o 132.
21476:
21477:
21478:
21479:
21480: Pohjonen ym.: Määrärahasta tienhoitokunnille jääneiden velkojen
21481: maksamiseksi.
21482:
21483:
21484: E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
21485:
21486: Maaseudun tieverkon kehittäminen on vaati- tien lopettamisen yhteydessä, vaan sen tehtä-
21487: nut yksityisiltä tientarvitsijoilta suuria rasituk- väksi jäi vain velkataakan hoitaminen. Tieosak-
21488: sia. Kunnat ja valtio ovat osittain osallistuneet kaat katsovat, että heillä on kohtuuton ja epä-
21489: kustannuksiin, mutta niiden toimenpiteet ja oikeutettu rasitus yleisessä käytössä olevasta ja
21490: tuki eivät ole yleensä olleet riittävän tehokkaat lähiaikoina läpikulkutieksi kehitettävästä tiestä.
21491: eikä tasapuoliset. Lainsäädäntö on ilmeisesti ol- Yksityiset joutuvat maksamaan vuosittain 100
21492: lut myös osittain puutteellinen. Erityisesti pai- -500 markan tiemaksuja vielä vuosikymme-
21493: kallisteiksi luovutettujen teiden rakentamis- ja nen, ellei asiaan saada korjausta valtiovallan
21494: muissa kustannuksissa on todettavissa epäoikeu- taholta.
21495: denmukaisuutta ja kohtuuttomuutta. Tilanne on Keski-Suomen maakuntaliitosta saatujen tie-
21496: useassa tapauksessa se, että kun tienhoitokunta tojen perusteella on Keski-Suomen läänin
21497: ja sen osakkaat ovat luovuttaneet tien (kun- alueella vastaavia tapauksia viidessä kunnassa.
21498: nan- tai kylätie tai muu tie) asianmukaisessa Paikallisteiksi on luovutettu teitä seuraavissa
21499: kunnossa yleiseen käyttöön (valtion haltuun) kunnissa ja asianomaisille tienhoitokunnille on
21500: paikallistieksi, on hoitokunnan vastattavaksi jäänyt seuraavat velat: Jämsänkoski 30 000,-,
21501: .saattanut jäädä huomattavasti velkaa hyvinkin Konginkangas 2 704,33, Laukaa 2 050,-, Pe-
21502: pitkäksi aikaa. Kuntien rasitukset ovat tässä täjävesi 2 000,- ja Viitasaari 1 800,-. Ääne-
21503: vaiheessa siksi suuret, että kunnilla ei ole ollut kosken edellämainitun tapauksen (51 000,-)
21504: yleensä suuriakaan mahdollisuuksia osallistua huomioonottaen on Keski-Suomen läänin eräille
21505: velkojen maksamiseen ja myös siksi, että kun- tienhoitokunnille jäänyt paikallisteiksi 1960-lu-
21506: nilla ei ole tähän lakiin perustuvia velvoitteita. vulla tapahtuneiden luovutusten yhteydessä vel-
21507: Oikeudenmukaisinta olisi, että yleiseen käyt- kaa yhteensä 89 554,33.
21508: töön luovutetun tien kaikista kustannuksista, On ilmeistä, että vastaavanlaisia tienhoito-
21509: myöskin taannehtivasti, vastaisi valtio. Eräs esi- kuntien velkoja on muissakin lääneissä.
21510: merkki: Äänekosken kauppalassa (johon Ääne- Edellä mainittuun viitaten ja valtiopäivä-
21511: kosken maalaiskunta on liitetty 1. 1. 1969 läh- järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
21512: tien) on tienhoitokun ta, jolla ei ole tietä, mutta esitämme kunnioittaen valtioneuvoston asian-
21513: 51 000 markkaa velkaa, joka tulisi maksaa omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
21514: osakkailta perittävillä tiemaksuilla vuoteen 1981 myksen:
21515: mennessä. Mainittu velka on syntynyt raken-
21516: nettaessa 11 km:n pituista Mämmenkoski- Aikooko Hallitus ryhtyä toimen-
21517: Järvenpää-tietä metsäautotienä. Tie valmistui v. piteisiin, että tienhoitokunnille makset-
21518: 1954. Tien siirryttyä paikallistieksi ei pitkä- taisiin valtion varoista ne velat, jotka
21519: aikaisesta velasta oltu ehditty paljoakaan mak- ovat niille jääneet luovutettaessa teitä
21520: saa. Yksityistiekuntaa ei voitu lopettaa yksityis- paikallisteiksi?
21521: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1969.
21522:
21523: Mauno Pohjonen. Eino Uusitalo.
21524: Pentti Pekkarinen.
21525:
21526:
21527: E 868/69
21528: 2
21529:
21530:
21531:
21532:
21533: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21534:
21535: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Tämän avustusmäärärahan turvin on pyritty
21536: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, helpottamaan vaikeimmassa taloudellisessa ase-
21537: olette kirjeellänne 17 päivältä syyskuuta 1969 massa olevien tienluovuttajien taloudellista
21538: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen rasitusta heidän saattaessaan tiensä hyväksyttä-
21539: vastattavaksi kansanedustaja Mauno Pohjosen vään katselmuskuntoon. Avustuksia myönnettä-
21540: ym. seuraavan sisältöisen kysymyksen: essä on johdonmukaisesti pyritty noudattamaan
21541: tasapuolisuutta siten, että valtionavustuspro-
21542: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimen- senttia määriteltäessä on otettu huomioon
21543: piteisiin, että tienhoitokunnille makset- luovuttajien varallisuusaste ja työn suuruus
21544: taisiin valtion varoista ne velat, jotka sekä esim. kylätiekunnan muodostavien tie-
21545: ovat niille jääneet luovutettaessa teitä osakkaiden lukumäärä.
21546: paikallisteiksi?" Valtaosa tienluovuttajista onkin hoitanut
21547: tielain voimaanpanolain mukaiset velvotteensa
21548: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- päätökseen, joko yksinomaan lain edellyttä-
21549: vasti seuraavaa: mällä tavalla omin varoin tai valtion ja kunnan
21550: avustuksella. Lisäksi on korostettava, että
21551: Sikäli kun kysymyksessä on tarkoitettu niitä kuntoonpanotöitä paikallistieksi määrätyillä
21552: kustannuksia, mitkä ovat aiheutuneet paikallis- kyläteillä määrättiin tehtäväksi vain siinä
21553: teiksi määrättyjä kunnan- ja kyläteitä kuntoon- tapauksessa, että kylätie ei vastannut jo
21554: pantaessa, niin laki yleisistä teistä annetun ennestään vanhassa ns. vuoden 1927 tielaissa
21555: lain voimaanpanosta sisältää säännökset, joiden kyläteille asetettuja kohtuullisia vaatimuksia.
21556: perusteella kunnan- ja kylätiet siirtyvät pai- Mitään erityisiä lisävaatimuksia ei siis tällöin
21557: kallisteinä valtion kunnossapidettäviksi. Tämän asetettu, vaan ainoastaan kylätien tienpidossa
21558: lain 3 § :n mukaan kunnan- ja kylätiet, jotka tapahtuneet laiminlyönnit oli tällaisilla teillä
21559: määrättiin otettaviksi paikallisteiksi, oli saatet- korjattava ( tielakikomitean mietintö n:o 5/52
21560: tava kuntoon luovuttajan toimesta ja kustan- s. 187) ja saatettava tiet asianmukaiseen kun-
21561: nuksella. Kulkulaitosten ja yleisten töiden toon ennen niiden ottamista paikallisteiksi.
21562: ministeriö on antanut tielain voimaanpanolain Tarkemmat vaatimukset tästä sisältyvät kulku-
21563: mukaisia paikallistieksi määräämispäätöksiä, laitosten ja yleisten töiden ministeriön päätök-
21564: jotka ovat edelleen voimassa, yht. 28 695 km seen, joka sisälsi yleisohjeet paikallisteiksi
21565: tiepituudelta. Paikallisteiksi määrätyistä kun- määrätyn tien kuntoa koskevista vaatimuksista
21566: nan-, kylä- ja asutusteistä on vastaanottamatta (107 /1956). Ei voitane ajatella, että valtion
21567: tällä hetkellä n. 298 km teitä, joista kuitenkin tulisi vastata tällaisista, aikaisemmassa tien-
21568: tultaneen joidenkin teiden osalta paikallistieksi- pidossa tapahtuneista laiminlyönneistä johtu-
21569: ottopäätös peruuttamaan. vista kuntoonpanokustannuksista.
21570: Edellisestä käy selville, että n. 99 % tielain Todettakoon lisäksi, että kysymyksessä mai-
21571: voimaanpanolain mukaan muodostettavasta pai- nitussa yksityistapauksessa Mämmenkoski-
21572: kallistieverkosta on jo vastaanotettu ja valtion Järvenpää kylätien kohdalla Äänekosken
21573: hoidossa. Tien luovuttajat, kunnat ja kylätie- mlk:ssa (ennen 1. 1. 1969) arvioitiin po.
21574: kunnat, ovat hoitaneet teiden hyväksyttävään kuntoonpanokustannukset vain 8 480 markaksi,
21575: vastaanottokuntoon saattamisen pääosiltaan mikä merkitsi kilometriä kohti n. 765 markan
21576: omin varoin. Valtion vuosittaisessa meno- kustannusta, mitä ei voitane pitää kohtuutto-
21577: arviossa on kuitenkin ollut jatkuvasti avustus- mana huomioonottaen, että kustannukset jakau-
21578: määräraha paikallisteiksi määrättyjen kunnan- tuivat yht. 86 tieosakkaan kesken, joista
21579: ja kyläteiden kuntoonpanon avustamista varten. taloudelliselta asemaltaan varakkaita oli 47.
21580: 3
21581:
21582: Sikäli kun kysymyksessä tarkoitetaan paikal- Kaikki mitä edellä on sanottu kyläteiden
21583: listieksi määrättyjen kyläteiden rakentamis- kustannuksista ja niiden valtionavustuksista,
21584: kustannuksia niitä aikanaan kyläteiksi rakennet- pitää soveltuvin osin paikkansa myös yksi-
21585: taessa, niin vuoden 1927 tielain 83 §:stä ilme- tyisten teiden suhteen. Niiden rakentamista
21586: nevän periaatteen mukaisesti tieosakkaiden oli koskevat kustannustenjako- ja avustussäännök-
21587: vastattava itse rakennuskustannuksista. Tämä set sisältyvät entiseen lakiin tilusteistä ja
21588: olikin luonnollista, koska kysymyksessä ei ollut nykyiseen lakiin ja asetukseen yksityisistä
21589: yleinen tie, vaan yksityisten ylläpidettävä kylä- teistä. Myös paikallistieksi määrättyjen yksi-
21590: tie. Tätä periaatetta ei muuta miksikään se, tyisten teiden kuntoonpanokustannusten avus-
21591: että tällainen kylätie myöhemmin määrättiin tamista varten sisältyy määräraha valtion tulo-
21592: mahdollisesti paikallistieksi. ja menoarvioon. Tällä yleisiksi teiksi otettavien
21593: Eri asia on, että myös kyläteiden rakenta- teiden kuntoonpanoa varten tarkoitetulla
21594: misen avustamista varten on valtion tulo- ja määrärahalla on jatkuvasti suoritettu paikallis-
21595: menoarviossa ollut määräraha aina 1930- teiksi otettavilla yksityisillä teillä sellaisia
21596: luvulta lähtien. Tarkemmat määräykset näistä kuntoonpanotöitä kuten esim. ajoradan leventä-
21597: avustuksista sisältyvät niitä koskevaan valtio- mistä, heikkojen siltojen uudelleen rakentamista
21598: neuvoston päätökseen {n:o 103/1937). Luon- jne, jotka muuten olisivat muodostuneet talou-
21599: nollisesti näitäkään avustuksia myönnettäessä ei dellisesti ylivoimaisiksi yksityiselle tienpitä-
21600: periaatteena ole ollut kustannuksien maksa- jälle. Tällä määrärahalla on tehokkaasti voitu
21601: minen kokonaan valtion varoista vastoin tasoittaa sitä kustannusrasitusta, joka kohdistuu
21602: laista ilmenevää periaatetta, vaan vähävaraisten yleisiksi teiksi . otettavien yksityisten teiden
21603: tiekuntien avustaminen käytettävissä olevan tiekuntiin teitä kuntoonpantaessa.
21604: määrärahan puitteissa. Tässäkään tapauksessa Edellä esitetyn perusteella, koska ylivoimai-
21605: ei voitane ajatella edes lainsäädäntöä muutta- sesti suurin osa tiekunnista on jo täysin selvit-
21606: malla velvoittaa valtiota enää taannehtivasti tänyt velvoitteensa, joita niille on aiheutunut
21607: vastaamaan rakennuskustannuksista, joita val- joko paikallisteiksi otettujen teiden rakenta-
21608: tion tieviranomaisilla ei ole ollut mahdolli- mis- tai kuntoonpanokustannuksista ja .kun
21609: suutta valvoa. Lisäksi on otettava huomioon, valtionavustusten jakaminen näihin kustannuk-
21610: että ylivoimaisesti suurin osa kylätiekunnista siin on perustunut avustuksia koskevaan yksi-
21611: on jo suorittanut omin varoin loppuun kylä- tyiskohtaiseen lainsäädäntöön ja kun valtion-
21612: teiden rakentamisesta johtuneet velvoitteensa. avustusten jakamisessa nimenomaan on nouda-
21613: Näin ollen ei olisi oikeudenmukaista ryhtyä tettu tasapuolisuutta ja pyritty auttamaan
21614: valtion varoista maksamaan niitä velkoja, joita vähävaraisia tiekuntia, ei voida sanoa, kuten
21615: jollakin kylätiekunnalla mahdollisesti vielä on kysymyksessä on tehty että lainsäädäntö olisi
21616: rasituksenaan. ollut puutteellista tai että em. kustannuksissa
21617: Mitä tässä mielessä tulee kysymyksessä mai- olisi todettavissa epäoikeudenmukaisuutta tai
21618: nittuun Mämmenkosken-Järvenpään kylätien kohtuuttomuutta. Näin ollen ei voida ennen
21619: rakentamiseen, niin ko. kylätie on aikanaan voimassa olleessa ja nykyisin voimassa ole-
21620: valtion varoista jo saanut rakentamisavustusta vassa tielainsäädännössä säädettyjä kustannus-
21621: yht. 50 177,60 mk. Lisäksi tiekunta on metsän- tenjakoperiaatteita yksityisten ja yleisten teiden
21622: parannusvaroista saanut pitkäaikaisena halpa- välillä rikkomatta ryhtyä toimenpiteisiin, jotka
21623: korkoisena lainana 78 510 mk, mikä on kysy- johtaisivat siihen, että valtio vastaisi taannehti-
21624: myksessäkin tuotu esille. vasti yleiseen käyttöön luovutettujen yksityisten
21625: tai kyläteiden kaikista kustannuksista.
21626: Helsingissä, 20 päivänä lokakuuta 1969.
21627:
21628: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
21629: 4
21630:
21631:
21632:
21633:
21634: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21635:
21636: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen sättningen av vägarna i godtaghart skick
21637: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse huvudsakligen med egna medel. I det årliga
21638: av den 17 septemher 1969 tili vederbörande statsförslaget har dock fortgående intagits ett
21639: medlem av statsrådet för avgivande av svar understödsanslag för iståndsättande av kommu-
21640: översänt följande av riksdagsman Mauno nal- och byvägar som skall bli bydgevägar.
21641: Pohjonen m. fl. ställda spörsmål: Med hjälp av detta understödsanslag har man
21642: strävat tili att i fråga om de vägöverlåtare,
21643: "Har Regeringen för avsikt att vilkas ekonomiska ställning är svagast, under-
21644: skrida tili åtgärder så aM: tili väglagen lätta den ekonomiska hörda som förorsakas av
21645: av statens medel skulle erläggas de försättandet av väg i godtagbart skick för
21646: skulder, vilka kvarblivit hos dem. vid mottagningssyn. Vid heviljandet av understöd
21647: överlåtelsen av vägar tili bygdevägar?" har man strävat tili konsekvent opartiskhet
21648: genom att vid fastställandet av statsunder-
21649: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt stödets procentsats också överlåtarnas för-
21650: anföra följande: mögenhetsgrad och arbetets storlek beaktats
21651: samt också t.ex. antalet vägdelägare i by-
21652: Såframt i spörsmålet avses de kostnader, väglaget.
21653: vilka föranletts av iståndsättning av kommunal- Största delen av vägöverlåtarna har också
21654: och byvägar som förklarats för bygdevägar, fullföljt sina förpliktelser enligt lagen angående
21655: så .innehåller lagen angående införande av införande av lagen om allmänna vägar, endera
21656: lagen om allmänna vägar de stadganden enligt helt på det av lagen förutsatta sättet med
21657: vilka kommunal- och byvägar överföres tili egna medel, eller med understöd av staten
21658: bygdevägar som skall underhållas av staten. eller kommunen. Därtill är att beakta, att
21659: Enligt sagda lags 3 § skall kommunal- och by- beslut om iståndsättningsarbeten på byvägar,
21660: vägar vilka förklarats för bygdeväg iståndsättas vilka förklarats för bygdevägar, utfärdades
21661: genom överlåtarens försorg och på hans be- endast i det fall, att byvägen icke motsvarade
21662: kostnad. Ministeriet för kommunikationsväsen- de tidigare i den gamla s.k. väglagen av år
21663: det och allmänna arbetena har utfärdat på 1927 på byvägar ställda skäliga kraven. Några
21664: lagen angående införande av lagen om allmänna särskilda tilläggskrav ställdes alltså icke då,
21665: vägar baserade och. alltjämt i kraft varande utan endast försummelser i underhållandet av
21666: heslut om förklarande av vägar för bygde- byväg skulle i sådant fall avhjälpas ( väglag-
21667: vägar för vägar tili en sammanlagd längd av kommiw!ns betänkande nr 5/52 sid. 187) och
21668: 28 695 km. Av kommunal-, hy- och kolonisa- vägarna försättas i vederbörligt skick före mot-
21669: tionsvägar, vilka förklarats för bygdevägar, är tagandet av dem såsom bygdevägar. Närmare
21670: för närvarande vägar tili en sammanlagd längd fordringar om detta ingår i ministeriets för
21671: av omkring 298 km oemottagna. I fråga om kommunikationsväsendet och allmänna arbetena
21672: några av dessa vägar torde beslutet om över- beslut innefattande allmänna anvisningar he-
21673: tagande av vägen såsom bygdeväg dock komma träffande kraven på de vägars skick som för-
21674: att återgå. klarats för bygdevägar ( 107/1956). Det torde
21675: Av det ovanstående framgår, att ungefär icke vara tänkbart, att staten horde svara för
21676: 99 % av det bygdevägsnät som skall hildas dylika iståndsättningskostnader vilka föranletts
21677: enligt lagen angående införande av lagen om av försummelser vid den tidigare väghållningen.
21678: allmänna vägar, redan har mottagits och under- Det må även konstateras, att ifrågavarande
21679: hålles av staten. Överlåtarna av vägar, kom- iståndsättningskostnader i det i spörsmålet av-
21680: munema och byväglagen, har omhesörjt istånd- sedda enskilda fallet för Mämmenkoski-
21681: 5
21682:
21683: Järvenpää byvägs del i Äänekoski landskommun mot låg ränta erhållit 78 510 mk, vilket också
21684: ( före 1. 1. 1969) beräknades tili endast 8 480 framhållits i spörsmålet.
21685: mk, vilket innebar en kostnad av omkring 765 Allt det som ovan sagts om kostnaderna för
21686: mk per kilometer, viiken knappast kan anses byvägar och statsunderstöd för dem gäller i
21687: såsom oskälig då man beaktar, att kostnaderna tillämpliga delar också privata vägar. Stadgan-
21688: delades mellan sammanlagt 86 vägdelägare, av dena angående kostnadsfördelningen och under-
21689: vilka 47 st. i fråga om ekonomisk ställning stöden för byggande av dessa vägar ingår i den
21690: bör anses förmögna. tidigare lagen om ägovägar och i den nuvarande
21691: Såframt i spörsmålet avses anläggningskost- lagen och förordningen om enskilda vägar.
21692: naderna för byvägar, vilka förklarats för Också för understöd för iståndsättningskost-
21693: bygdevägar, vid tidpunkten för vägarnas byg- naderna för enskilda vägar som skall bli bygde-
21694: gande såsom byvägar så skulle vägdelägarna i vägar ingår ett anslag i statsförslaget. Med
21695: enlighet med den i 83 § i väglagen av år detta anslag, som är avsett för iståndsättning
21696: 1927 uttalade principen själva svara för bygg- av sådana vägar som skall bli allmänna vägar,
21697: nadskostnaderna. Detta var ju också naturligt, har fortgående på enskilda vägar som skall
21698: då fråga icke var om allmän väg utan om en bli bygdevägar utförts sådana iståndsättnings-
21699: av enskilda underhållen byväg. Denna princip arbeten som t. ex. breddning av körbanan,
21700: förändras icke av att en sådan byväg kanske förnyande av svaga broar m.m., vilka annars
21701: senare förklarades för bygdeväg. i ekonomiskt hänseende skulle ha blivit över-
21702: En sak för sig är, att ett anslag också för mäktiga för den privata väghållaren. Med
21703: byggande av byvägar fortgående observerats i detta anslag har man på ett effektivt sätt
21704: statsförslaget ända från 1930-talet. Närmare kunnat utjämna den kostnadstunga som
21705: bestämmelser angående dessa understöd ingår träffar väglagen för sådana privata vägar
21706: i statsrådets beslut angående dem (nr 103/37). vilka skall bli bygdevägar då vägarna skall
21707: Givetvis har vid beviljandet av dessa understöd iståndsättas.
21708: såsom princip icke gällt att kostnaderna helt Med stöd av vad ovan anförts och med
21709: skulle erläggas av statens medel i strid med beaktande av att den övervägande största de-
21710: lagens princip, utan att mindre bemedlade len av väglagen redan helt fullgjort de för-
21711: väglag skulle understödas inom ramen för det pliktelser som förorsakats dem på grund av
21712: anslag, som stått tili förfogande. Man kan byggnads- eller iståndsättningskostnader för
21713: knappast heller i detta fall tänka sig att ens vägar som förklarats för bygdevägar, och då
21714: genom ändring av lagstiftningen förplikta utdelandet av statsunderstöden för dessa kost-
21715: staten att retroaktivt svara för byggnadskost- nader varit baserade på den detaljerade lag-
21716: nader, över vilka statens vägmyndigheter icke stiftningen angående understöden, och då vid
21717: haft möjlighet att utöva tilisyn. Dessutom fördelningen av statsunderstöden uttryckligen
21718: bör beaktas, att den övervägande delen av har iakttagits opartiskhet och strävandena
21719: byväglagen redan med egna medel fullgjort gått ut på att bistå mindre bemedlade väglag,
21720: sina av byggandet av byvägar föranledda för- kan man icke såsom i spörsmålet gjorts, säga
21721: pliktelser. Sålunda skulle det icke vara rättvist att lagstiftningen skulle ha varit bristfällig
21722: att nu av statens medel hörja erlägga sådana eller att i fråga om de nämnda kostnaderna
21723: skulder som byväglagen eventuellt ännu be- skulle kunna påvisas orättvisor eller oskälighet.
21724: tungas av. Sålunda är det icke möjligt utan att bryta mot
21725: Vad i detta hänseende angår byggandet av stadgandena i den tidigare eller i den nu
21726: den i spörsmålet nämnda byvägen Mämmen- gällande lagstiftningen angående principerna
21727: koski-Järvenpää, så har byvägen i fråga på för fördelning av kostnaderna mellan enskilda
21728: sin tid av statens medel redan erhållit byggnads- och allmänna vägar, att vidta sådana åtgärder,
21729: understöd tili ett sammanlagt belopp av vilka skulle leda tili att staten retroaktivt
21730: 50 177,60 mk. Dessutom har väglaget av skulle svara för alla kostnader för enskilda
21731: skogsförbättringsmedel såsom långfristigt lån eller byvägar, vilka överlåtits tili allmänt bruk.
21732: Helsingfors, den 20 oktober 1969.
21733:
21734: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
21735:
21736:
21737: E 868/69
21738: Kirj. ksm. n:o 133.
21739:
21740:
21741:
21742:
21743: Ilaskivi ym.: Valtion Helsingin kaupungissa omistamien maa-
21744: alueiden saattamisesta nykyistä tarkoituksenmukaisempaan
21745: käyttöön.
21746:
21747:
21748: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
21749:
21750: Rakentamattoman maan puute on viime vuo- mennessä suunnitelmat koko kaupunkiseudun
21751: sina muodostunut Helsingin kaupungin kehi- kehittämisestä ehditään saada ratkaisuun. Val-
21752: tykselle mitä vakavammaksi jarruksi. Asunto- tion edustajien kanssa käydyissä neuvotteluissa
21753: pulan vuoksi pääkaupungista muuttaa jatku- ei kuitenkaan ole päästy sopimukseen alueiden
21754: vasti väestöä lähikuntiin. Teollisuustonttien kaavoittamisesta asutukseen.
21755: riittämättömyys houkuttelee yhä useamman Edellä esitettyyn viitaten ja koska valtion
21756: tuotantolaitoksen siirtymään muualle. Tällai- Helsingin kaupungin alueella omistamat, epä-
21757: nen muuttoliike aiheuttaa tappiota varsinkin tarkoituksenmukaisesti käytetyt maat olisi saa-
21758: maksukykyisimmän väestön osalta, joten kau- tava palvelemaan pääkaupungin monipuolista
21759: pungin verotulojen kasvu hidastuu jatkuvasti. kehittymistä, esitämme valtiopäiväjärjestyksen
21760: Tehdyissä selvityksissä on ilmennyt, että 37 § :n 1 momenttiin viitaten valtioneuvoston
21761: Helsingin alueella sijaitsevasta rakentamatto- asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
21762: masta maasta on suuri osa valtion omistuk- kysymyksen:
21763: sessa. Nämä alueet ovat joko käyttämättömiä
21764: tai epätarkoituksenmukaisessa käytössä. Valtio Onko Hallitus tietoinen siitä, että
21765: omistaa maata esimerkiksi Malminkartanon valtio omistaa Helsingin kaupungissa
21766: alueella, Santahaminassa ja Villingissä. Niin- suuria maa-alueita, jotka ovat vailla
21767: ikään koillisessa sijaitsevissa esikaupungeissa tarkoituksenmukaista käyttöä; ja jos on,
21768: on merkittäviä valtion omistamia alueita. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21769: Mikäli maiden käyttöä tehostettaisiin otta- ryhtyä, jotta nämä alueet saataisiin
21770: malla ne kaavoitukseen ja rakentamisen koh- palvelemaan Helsingin asuntotuotantoa
21771: teeksi, pääkaupungin monipuolinen kasvu voi- ja elinkeinoelämää?
21772: taisiin turvata pitkälle tulevaisuuteen, johon
21773: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1969.
21774:
21775: Raimo Ilaskivi. Jouni Apajalahti. T. Leivo-Larsson.
21776: Erkki Hara. E. J. Paavola. Ingvar S. Melin.
21777: Georg C. Ehrnrooth. Margit Borg-Sundman. Pirkko Aro.
21778:
21779:
21780:
21781:
21782: E 796/69
21783: 2
21784:
21785:
21786:
21787:
21788: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
21789:
21790: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mom:ssa neuvoston 13. 6. 1967 asettama toimikunta,
21791: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, joka on ottanut nimekseen Alueneuvottelu-
21792: olette kirjeellänne 18 päivältä syyskuuta 1969 kunta, on ryhtynyt aktiivisesti ylläpitämään yh-
21793: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen teyttä Helsingin kaupungin, Espoon kauppalan
21794: vastattavaksi kansanedustaja Raimo Ilaskiven ja Helsingin mlk:n kaavoitusviranomaisiin, on
21795: ym. seuraavan 'sisältöisen kysymyksen: valtion esiintymiseen kaavoituskysymyksissä
21796: saatu aikaan yhtenäisyyttä. Paraikaa laaditaan-
21797: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että kin Alueneuvottelukunnan toimesta valtion
21798: valtio omistaa Helsingin kaupungissa maan käyttösuunnitelmaa, tosin pitäen Hel-
21799: suuria maa-alueita, jotka ovat vailla singin osalta enemmän silmällä yleiskaavan mi-
21800: tarkoituksenmukaista käyttöä; ja jos on, toitustarpeita, kuin suoranaisia rakennusten
21801: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sijoitusehdotuksia.
21802: ryhtyä, jotta nämä alueet saataisiin Verrattaessa valtion maiden kokonaismäärää
21803: palvelemaan Helsingin asuntotuotantoa valtion omiin rakennustarpeisiin Helsingin seu-
21804: ja elinkeinoelämää?" dulla, on muistettava, että asemakaavoittamat-
21805: tomasta masta voidaan katsoa vain osan, ehkä
21806: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- noin puolet, jäävän rakennusmaaksi sen jälkeen
21807: tavasti seuraavaa: kun kadut, puistot ja paikoitusalueet ym. ylei-
21808: Valtion yleisten rakennusten tonttimaan set tarpeet on tyydytetty. Leveän moottori-
21809: tarve Helsingin seudulla on erittäin suuri. kadun ja eritasoristeyksen sattuessa alueelle on
21810: Tässä suhteessa voidaan viitata mm. seuraaviin hukkaprosentti luonnollisesti huomattavasti
21811: rakennusprojekti-ryhmiin, joista pienin lopulli- suurempi. Mikäli yleiskaavassa osoittautuu
21812: sesti toteutettuna edustaa n. 100 000 m2 ja välttämättömäksi merkitä valtion maata asun-
21813: suurin ehkä 300 000 m2 kerrosalaa: torakennustarkoituksiin, ei valtiolla liene syytä
21814: Helsingin yliopiston rakennussuunnitelmat, periaatteessa tätä vastustaa, sillä tehokkaasti
21815: Valtion koulut ja oppilaitokset, rakennettava asuntoalue on yleensä vaihdetta-
21816: Valtion teknillisluontoiset rakennushankkeet vissa yleisten rakennusten korttelialueeseen.
21817: sekä Kuitenkin on valtion edun mukaista, että val-
21818: Valtion virastot. tion tonttitarve, sikäli kun maata ei voida saada
21819: Kun valtion uudisrakentamiseen soveltuvat lahjaksi tai alihintaan, pyritään tyydyttämään
21820: maanomistukset ovat paljon vähäisemmät Es- valtion omaa maata käyttäen. Tämä johtuu
21821: poossa ja Helsingin mlk:ssa kuin Helsingin siitä, että valtion laitokset useassa tapauksessa
21822: kaupungissa, niin on selvää, että valtion raken- tarvitsevat suuria tontteja, joissa rakentamisen
21823: tamisen paine, joka muistakin syistä on Hel- tehokkuus ainakin aluksi pysyy suhteellisen al-
21824: singin kaupungin alueella suuri, myös tämän haisena jättäen tilaa mm. myöhemmille lisä-
21825: vuoksi kohdistuu juuri täällä oleviin valtion rakennuksille.
21826: alueisiin. Eräissä tapauksissa jotkut valtion Edellä esitetyn perusteella on katsottava,
21827: rakennushankkeet, jotka tultaneen toteuttamaan ettei ole syytä valtion omien rakennushankkei-
21828: valtion hallinnassa olevilla alueilla, ovat jo nyt den kustannuksella ryhtyä luovuttamaan valtion
21829: olleet kiinni vain siitä, että tiesuunnitelmien ja maata asuntorakennustarkoituksiin tai yksityi-
21830: asemakaavojen keskenetäisyys on estänyt nii- sen elinkeinoelämän tarpeisiin. Ainakaan siihen
21831: den aloittamisen. Tällöin on myönnettävä, että ei ole syytä ennenkuin valtion maankäyttö-
21832: valtion keskitetyn kiinteistöhallinnon puuttu- suunnitelmat niin talon- kuin tienrakennuksen-
21833: minen on osaltaan hidastuttanut kaavojen val- kin osalta ovat saaneet nykyistä vakiintuneem-
21834: mistumista. Kuitenkin siitä lähtien kun valtio- man muodon.
21835: Helsingissä, lokakuun 7 .päivänä 1969.
21836:
21837: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
21838: 3
21839:
21840:
21841:
21842: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21843:
21844: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 13. 6. 1967 tillsatta kommission, som tagit
21845: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- namnet Områdesdelegationen, börjat aktivt
21846: velse av den 18 september 1969 tili veder- upprätthålla kontakt med Helsingfors stads,
21847: börande medlem av statsrådet för avgivande av Esbo köpings och Helsinge planeringsmyndig-
21848: svar översänt föijande av riksdagsman Raimo heter, har dock enhetlighet i statens uppträ-
21849: Ilaskivi m. fl. undertecknade spörsmåi: dande i planeringsfrågor åstadkommits. Som
21850: bäst uppgörs på åtgärd av Områdesdelegationen
21851: "Är Regeringen medveten om att en plan för disposition av statens mark, visser-
21852: staten inom Helsingfors stad äger stora ligen i fråga om Helsingfors mera med tanke
21853: jordområden, vilka icke används på på behovet av generalplanens diemensionering,
21854: ändamålsenligt sätt, och om så är fallet, än på direkta förslag tili placering av bygg-
21855: vilka åtgärder ärnar Regeringen vid- nader.
21856: taga för att dessa områden skulle fås Då man jämför statens områdens totalareal
21857: att tjäna bostadsproduktionen i Hel- med statens eget byggnadsbehov i Helsingfors-
21858: singfors och näringslivet?" trakten måste man minnas, att av ännu icke
21859: stadsplanerad mark endast en del, kanske hälf-
21860: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ten, kan anses återstå som byggnadstomter
21861: samt anföra följande: efter det att gator, parker och parkerings-
21862: Behovet av tomter för statens allmänna områden m. fl. andra allmänna behov blivit till-
21863: byggnader i Helsingforstrakten är synnerligen godosedda. Om en bred motorgata och plan-
21864: stort. I detta avseende kan hänvisas bl. a. tili skild korsning råkar komma att finnas inom
21865: följande grupper av byggnadsprojekt, av vilka något område, är förlustprocenten givetvis
21866: det minsta såsom slutligt genomfört represen- betydligt större.
21867: terar en våningsyta på ca 100 000 m2 och den Om det det visar sig nödvändigt att i gene-
21868: största måhända på ca 300 000 m2 : ralpian reservera statens mark för bostads-
21869: Helsingfors universitets byggnadsplaner, byggnadsändamål, torde staten icke i princip
21870: statens skolor och läroanstalter, ha skäl att motsätta sig detta, ty ett bostads-
21871: statens byggnadsprojekt av teknisk natur område som kan utbyggas effektivt kan i all-
21872: samt mänhet bytas tili kvartersområde för allmänna
21873: statens ämbetsverk. byggnader. Det är dock förenligt med statens
21874: Då s.tatens för nybyggnadsverksamhet lämp- intressen, att statens tomtbehov, i den mån
21875: liga jordbesittningar är mycket mindre i Esbo mark icke kan erhållas genom donation eller
21876: och Helsinge, än i Helsingfors stad är det tili underpris, tillgodoses genom användning av
21877: klart, att det tryck som de statliga byggena statens egna områden. Detta beror på att sta-
21878: innebär, ett tryck, som även av andra skäl är tens inrättningar i många fall behöver stora
21879: stort inom Helsingfors stads område, också tomter, där byggandets effektivitet åtminstone
21880: av denna aniedning riktar sig just tili statens i början förblir rätt låg och lämnar plats bl. a.
21881: här befintliga områden. I vissa fall har en del för senare tillbyggnader.
21882: av statens byggnadsprojekt, som torde komma På grund av det ovan anförda kan anses, att
21883: att realiseras på områden i statens besittning, det icke är skäl att på bekostnad av statens
21884: redan nu stagnerat enbart av den anledningen, egna byggnadsprojekt börja överlåta statens
21885: att ofullbordade väg- och stadsplaner förhindrat mark tili byggnadsproduktion. Det är åt-
21886: byggnadsarbetenas påbörjande. Härvid måste minstone icke skäl att göra det innan statens
21887: medges, att bristen på en centraliserad statlig jorddispositionsplaner tagit en mera konkret
21888: fastighetsförvaltning för sin del fördröjt pla- form i fråga om både hus- och vägbyggen.
21889: nernas färdigblivande. Sedan den av statsrådet
21890: Helsingfors den 7 oktober 1969.
21891:
21892: Minister för kommunikationsväsendet och allinänna arbetena Paavo Aitio.
21893: Kirj. ksm. n:o 134.
21894:
21895:
21896:
21897:
21898: Weckman: Vapunpäivän saattamisesta paikalliseksi juhlapäiväksi.
21899:
21900:
21901: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21902:
21903: Vapunpäivä on säädetty vuonna 1944 olisi ·säädettävä laki, jonka mukaan työnteki-
21904: hyväksytyllä lailla työntekijäin vapaapäiväksi. jöille maksettaisiin vapunpäivältä palkka samo-
21905: Vaikka eduskuntakin näin on tunnustanut jen perusteiden mukaan kuin itsenäisyyspäi-
21906: vapunpäivän ja sen vieton yleisen merkityk- vältä.
21907: sen, vapunpäivää ei ole vieläkään työväestön Edellä esitettyyn sekä valtiopäiväjärjestyksen
21908: pettymykseksi säädetty paikalliseksi juhlapäi- 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
21909: väksi, kuten on tapahtunut itsenäisyyspäivän neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
21910: osalta. Lakisääteistä korjausta tähän asiantilaan seuraavan kysymyksen:
21911: ei ole monista yrityksistä huolimatta saatu
21912: aikaan, vaikka käytännössä jo osa työväestöstä Milloin Hallitus aikoo antaa Edus-
21913: ja kaikki kuukausipaikkaiset viran- ja toimen- kunnalle lakiesityksen vapunpatvan
21914: haltijat ovat saavuttaneet tämän edun. Monilla viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaa-
21915: työaloilla vapunpäivä on turvattu työntekijöille päivänä, jolta työntekijöille maksettai-
21916: paikalliseksi työmarkkinajärjestöjen kesken sol- siin täyttä työpäivää vastaava palkka?
21917: mituilla työehtosopimuksilla. Jo näistä syistä
21918: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1969.
21919:
21920: Kaisu Weckman.
21921:
21922:
21923:
21924:
21925: E 837/69
21926: 2
21927:
21928:
21929:
21930:
21931: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21932:
21933: Herra Puhemies on lähettänyt valtiopäivä- nykyistä työajan lyhentämistä koskevaa lain-
21934: järjestyksen 37 §: n 1 momentissa mainitussa säädäntöä usein esillä, mutta asiasta käyty
21935: tarkoituksessa jäljennöksen edustaja Weckm.anin keskustelu on laimennut työajan lyhentämis-
21936: 18 päivänä syyskuuta 1969 jättämästä kysymyk- kysymyksen ratkaisemisen jälkeen.
21937: sestä n:o 134, jossa valtioneuvoston asian- Työmarkkinajärjestöiltä saatujen tietojen mu-
21938: omaisen jäsenen vastattavaksi on esitetty seu- kaan on kuitenkin eräisiin viime aikoina solmit-
21939: raava kysymys: tuihin työehtosopimuksiin otettu määräys arki-
21940: pyhäkorvauksen suorittamisesta, mihin on myös
21941: "Milloin Hallitus aikoo antaa Edus- sisällytetty vapunpäivän korvaus. Esim. metalli-
21942: kunnalle lakiesityksen vapunpatvan teollisuuden 15. 10. 1968 solmitussa työehto-
21943: viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaa- sopimuksessa on sovittu, että työntekijälle mak-
21944: päivänä, jolta työntekijöille maksettai- setaan vapunpäivältä arkipyhäkorvauksena kah-
21945: siin täyttä työpäivää vastaava palkka?" deksan tunnin palkka keskituntiansion mukaan.
21946: Mainitunlainen määräys on sisällytetty myös
21947: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- eräisiin muihin työehtosopimuksiin.
21948: vasti seuraavaa: Siirtyminen 40 tunnin työviikkoon tapahtuu
21949: lakimääräisesti ensi vuoden alusta. Tämän
21950: Laki vapunpäivän järjestämisestä työntekijäin siirtymisen seurausvaikutukset ilmenevät käy-
21951: vapaapäiväksi eräissä tapauksissa ( 272/44) tännössä sen jälkeen, kun uudet työaikajärjes-
21952: säätää, että työntekijälle, jonka työ on sen- telyt on yleisesti saatu toteutetuiksi työmarkki-
21953: laatuista, että hän sunnuntaisin on vapaana noilla. Vasta tällöin on myös mahdollista
21954: työstä, on annettava arkipäiväksikin sattuva suunnitella toimenpiteitä vapunpäivän palkka-
21955: vapunpäivä vapaapäiväksi. etuja koskevien säännösten uudistamiseksi.
21956: Kysymys vapunpäivän viettämisestä palkalli- Edellä olevan saatan kunnioittaen Teidän,
21957: sena vapaapäivänä on ollut aikaisemmin ennen Herra Puhemies, tiedoksenne.
21958: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1969.
21959:
21960: Ministeri ]. E. Partanen.
21961: 3
21962:
21963:
21964:
21965:
21966: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21967:
21968: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen före den nuvarande lagstiftningen om den för-
21969: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande kortade arbetstiden, men diskussionen i saken
21970: medlem av statsrådet för avgivande av svar har blivit mattare efter det att frågan om för-
21971: översänt avskrift av fö1jande av riksdagsman kortningen av arbetstiden avgjorts.
21972: Weckman den 18 september 1969 ställda Enligt uppgifter från arbetsmarknadsorgani-
21973: spörsmå1 nr 134: sationerna har dock i vissa under den senaste
21974: tiden ingångna kollektivavtal intagits en be-
21975: "När ämnar Regeringen till Riksda- stämmelse om ersättning för söckenhelg, vari
21976: gen avlåta proposition med förslag tili även innefattats ersättning för första maj.
21977: lag om firandet av första maj såsom T. ex. i metallindustrins kollektivavtal 15. 10.
21978: allmän högtids- och fridag, för viiken 1968 har överenskommits, att tili arbetstagare
21979: tili arbetstagarna skul1e erläggas lön som skall erläggas åtta timmars lön enligt medel-
21980: motsvarar full arbetsdag?" timförtjänsten såsom söckenhelgsersättning för
21981: första maj. En liknande bestämmelse har inta-
21982: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- gits även i vissa andra kollektivavtal.
21983: samt anföra följande: Övergången till 40 timmars arbetsvecka sker
21984: i lagstadgad ordning räknat från början av in-
21985: I lagen om fastställande av första maj i vissa kommande år. Följdverkningarna därav fram-
21986: fall såsom fridag för arbetarna ( 272/44) stad- träder i praktiken när de nya arbetstidsregle-
21987: gas, att för arbetare, vars arbete är av sådan ringarna allmänt genomförts på arbetsmarkna-
21988: art, att han på söndagarna är ledig från arbete, den. Först då är det också möjligt att planera
21989: skall första maj, då den infaller på en vardag, åtgärder för förnyande av stadgandena rörande
21990: utgöra fridag. löneförmåner för första maj.
21991: Frågan om firande av första maj såsom en Ovanstående får jag vördsamt bringa Eder,
21992: fridag med lön har ofta varit aktuell tidigare, Herr Talman, till kännedom.
21993: Helsingfors den 14 oktober 1969.
21994:
21995: Minister ]. E. Partanen.
21996: Kirj. ksm. n:o 135.
21997:
21998:
21999:
22000:
22001: Melin ym.: Lääkintöhallituksen organisaatiouudistuksen siirtä-
22002: misestä.
22003:
22004:
22005: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22006:
22007: Lääkintöhallitus siirtyi 1. 7. 1968 sisäasiain- huomattava menoerä koko valtionhallinnossa,
22008: ministeriön alaisuudesta sosiaali- ja terveys- joten senkin johdosta esillä olevia asia on erit-
22009: ministeriön alaisuuteen. Paitsi lääkintöhalli- täin tärkeä ja hallituksen esityksen suhteen
22010: tuksen paikkaa valtion hallinnossa on viime on noudatettava mitä suurinta kriittisyyttä.
22011: aikoina laajasti ollut esillä kysymys lääkintö- Jo pidemmän aikaa on ollut selvää, että
22012: hallituksen uudelleen organisoimisesta. Lää- lääkintöhallituksen nykyinen organisaatio kol-
22013: kintöhallituksen järjestömuototoimikunta esit- legaalisine menettelytapoineen ei vastaa nyky-
22014: ti 23. 1. 1968 lääkintöhallitukseen järjestet- päivän vaatimuksia. Muutos tässä suhteessa
22015: täväksi nykyisen yhdeksän osaston tilalle kol- on tarpeen, mutta on epäiltävissä voidaanko
22016: me osastoa ja kaksi erillistä osastoa. Sosiaali- se toteuttaa siitä lähtökohdasta, minkä halli-
22017: hallituksen ja lääkintöhallituksen yhteistyötoi- tus budjettiesityksessään asettaa. On näin ole-
22018: mikunta esitti 30. 5. 1969 lääkintöhallituk- massa eräitä sellaisia seikkoja, jotka toisaalta
22019: seen perustettavaksi neljä osastoa ja kaksi eril- viittaavat siihen, että hallituksen budjettiesi-
22020: listä toimistoa. Antamassaan esityksessä halli- tys on eräissä olennaisissakin kohdissa huti-
22021: tus on lisännyt osastojen lukumäärää viiteen loiden valmistettu, ja toisaalta on olemassa
22022: ja rajoittanut erillisten toimistojen yhteen. joukko tekijöitä, jotka antavat aiheen harkita
22023: Voidaan siis todeta, että lääkintöhallituksen organisaatiouudistuksen siirtämistä lähitulevai-
22024: uudelleen organisoimista on pyritty huolelli- suuteen.
22025: sesti valmistelemaan, mutta että tehdyt ehdo- Lääkintöhallituksen tehtävien merkitykselli-
22026: tukset poikkeavat toisistaan jo organisatori- syyden vuoksi tulisi myös organisatiouudistus-
22027: sestikin melkoisesti, puhumattakaan siitä, ta pohtia mahdollisimman nykyaikaiset hal-
22028: että eri ehdotuksiin on liitetty varsin run- linto-organisatoriset periaatteet huomioon ot-
22029: saasti eriäviä mielipiteitä. taen. Keskusvirastot tulisikin yleisesti organi-
22030: Tälläkään hetkellä ei maan korkein asian- soida yleisten osastoryhmien puitteissa. Näin
22031: tuntemus ole yhtä mieltä siitä, miten tämä mm. tehtiin silloin, kun metsähallitus orga-
22032: terveyden- ja sairaanhoidon hallinnossa kes- nisoitiin uudelleen 1. 10. 1967 alkaen. Osas-
22033: keistä asemaa näyttelevä keskusvirasto tulisi tojako voitaisiin lääkintöhallituksessa toteut-
22034: uudelleen järjestää. Asian suuruusluokka on taa siten, että muodostettaisiin kolme tai nel-
22035: valtion hallinnonkin kannalta erittäin huo- jä osastoryhmää, joille jaettaisiin sopivasti pää-
22036: mattava. Jäljempänä esitettävät luvut kuvaa- täntävaltaa.
22037: vat hyvin kehitystä. Terveyden- ja sairaanhoi- Mielestämme seuraavat seikat puoltavat hal-
22038: don kustannukset ovat enemmän kuin kak- lituksen ehdottamasta poikkeavan esityksen
22039: sinkertaistuneet vuodesta 1964 vuoteen 1968 tekemistä:
22040: valtion tilinpäätösten valossa. Nousua on ol- 1 ) Lääkintöhallituksen pääjohtajan kysymys
22041: lut 325 miljoonasta markasta 660 miljoonaan on tällä hetkellä avoinna.
22042: markkaan. Vuotuinen kasvuvauhti on tilin- 2) Maan apteekkilaitos on lääkintöhallituk-
22043: päätösten mukaan vaihdellut 16-22 % :n sen alainen. Parhaillaan istuva lääketeol-
22044: rajoissa. Nyt hallitus esittää terveyden- ja sai- lisuus- ja apteekkilaitoskomitea saa mietin-
22045: raanhoidon kustannuksiin edelleen lisää 15 % tönsä todennäköisesti valmiiksi vasta 1. 7.
22046: summan ollessa vuoden 1970 tulo- ja meno- 1970 mennessä, ja vasta sen jälkeen näh-
22047: arvioesityksessä kaikenkaikkiaan 729 miljoo- dään, miten lääkintöhallitus pitäisi orga-
22048: naa markkaa. Tällainen summa on jo varsin nisoida apteekkilaitoksen osalta.
22049: E 840/69
22050: 2
22051:
22052: 3 ) Lakiehdotus kansanterveyslaiksi on vasta lähinnä on ollut kysymyksessä komitea.ehdo-
22053: lausuntokierroksella, eikä siitä ole ole- tusten pikainen parsiminen joidenkin valtio-
22054: massa vielä hallituksen esitystä. Tämä taloudellista säästöä koskevien periaatteiden
22055: laki tulee olemaan suuresta periaatteelli- mukaisesti. Tähän viittaa esimerkiksi henkilö-
22056: sesta merkityksestä terveyden- ja sairaan- kuntajärjestelyissä palkkaluokitus, jonka muut-
22057: hoidon organisatiota edelleen kehitettäes- taminen nykyisestään ei voine olla aiheutta-
22058: sä. Tämänkin asian keskenetäisyys mie- ma.tta työllisyysvaikeuksia. Olisi ikävää, jos
22059: lestämme tulisi ottaa huomioon. näin kävisi juuri siinä vaiheessa, kun koko
22060: 4) Keskeneräisenä erittäin huomattavan suu- terveyden- ja sairaanhoidon kenttää koskevat
22061: ruusluokan kysymyksenä ova.t myös kun- laajat uudistukset ovat toimeenpanovaiheessa.
22062: nallisen järjestömuodon uudistamistoimen- Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
22063: piteet. Asiasta on olemassa osamietintöjä, jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla. allekir-
22064: jotka liittyvät mm. - kuten on otettava joittaneet esittävät valtioneuvoston asian-
22065: huomion esillä olevassa asiassa - kun- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky-
22066: nallisten sairaa.lalaitosten järjestysmuodon symyksen:
22067: uudistamiseen. Kaikkien tiedossa lienee, Onko Hallitus valmis siirtämään
22068: että asiaa koskevat ehdotukset ovat kään- lääkintöhallituksen organisaatiouudis-
22069: teentekeviä, että ne tulevat syvästi vai- tuksen toimeenpanemista vuoden 1971
22070: kuttamaan mm. valtion hallinnon ja muun aikana ta.pahtuvaksi niin, että asia voi-
22071: ha.llinnon uudelleen järjestämiseen. Tämä- daan valmistella valtioneuvoston pii-
22072: kin näkökohta olisi syytä ottaa huomioon rissä uudelleen mahdollisimman nyky-
22073: harkittaessa terveyden- ja sairaanhoidon aikaisten hallinto-organisatoristen peri-
22074: hallinnon uudelleen järjestämistä. aatteiden huomioonottamiseksi, ja esit-
22075: Kun tarkastelee hallituksen budjettiesitys- tää eduskunnalle vuoden 1971 tulo- ja
22076: tä, siitä saa helposti sen vaikutelman, että menoarvioesityksessä?
22077: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1969.
22078:
22079: Ingvar S. Melin. E. J. Paavola.
22080: 3
22081:
22082:
22083:
22084:
22085: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22086:
22087: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- lisi toimikunnan enemmtston ehdottamien
22088: sa mainitussa tarkoitl!_ksessa Te, Herra Puhe- lisäksi olla. hammashoitotoimisto. Terveyden-
22089: mies, olette 19 päivänä syyskuuta 1969 päi- ja sairaanhoitoa sekä apteekkilaitosta koske-
22090: vätyn kirjeenne N:o 959 ohella toimittanut vien asiain siirryttyä sosaali- ja terveysminis-
22091: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäl- teriön alaisuuteen, asetettiin sosiaaliha.llituk-
22092: jennöksen kansanedustaja Ingvar S. Melinin sen ja lääkintöhallituksen yhteistyötä selvitte-
22093: ym. kirjallisesta kysymyksestä N:o 135, jossa lemään toimikunta, joka saatujen lausunto-
22094: tiedusteliaan: jen valossa tarkisti myös edellä mainitun lää-
22095: kintöhallituksen järjestysmuototoimikunnan eh-
22096: "Onko Hallitus valmis siirtämään dotuksen lääkintöha,llituksen uudeksi organi-
22097: lääkintöhallituksen organisaatiouudis- satioksi. Tämä toimikunta, jossa oli myös lää-
22098: tuksen toimeenpanemista vuoden 1971 kintöhallitus edustettuna, yhtyi järjestysmuo-
22099: aikana tapahtuvaksi niin, että asia voi- totoimikunnan ehdotukseen muuten paitsi,
22100: daan valmistella valtioneuvoston pii- että toimikunnan mielestä järjestysmuototoi-
22101: rissä uudelleen mahdollisimman nyky- mikunnan ehdottama terveydenhoito-osaston
22102: aikaisten hallinto-organisatoristen peri- kansanterveystoimisto olisi muodostettava
22103: aatteiden huomioonottamiseksi, ja. esit- osastoksi ja että s!liraalaosasto olisi jaettava
22104: tää eduskunnalle vuoden 1971 tulo- ja yleissairaalatoimistoon ja mielenterveystoimis-
22105: menoarvioesityksessä? '' toon. Tämän toimikunnan mietinnön mukai-
22106: sesti, joka oli täysin yksimielinen, sosiaali- ja
22107: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- terveysministeriö teki menoarvioehdotuksensa.
22108: taen seuraavaa: Näin lääkintöhallituksen uudelleen organi-
22109: Lääkintöhallituksen järjestysmuototoimikun- sointia on selvitellyt lääkintöha.llituksen jär-
22110: nan 23 päivänä tammikuuta 1968 jättämäs- jestysmuototoimikunta ja sen tekemän ehdo-
22111: sään mietinnössä tekemän ehdotuksen mu- tuksen vielä tarkistanut sosiaalihallituksen ja
22112: ka.an lääkintöhallituksessa olisi tullut olla kol- lääkintöhallituksen yhteistyötoimikunta, jossa
22113: me osastoa: hallinto-osasto, terveydenhoito- on päästy yksimielisyyteen niiltäkin osin, jois-
22114: osasto ja sairaalaosasto. Ehdotuksen mukaan ta ensiksi mainitussa toimikunnassa oli ilmen-
22115: hallinto-osasto jakaantuisi hallinnolliseen, oi- nyt erimielisyyttä, joten itse uudesta järjes-
22116: keuslääkeopilliseen ja taloustoimistoon, sekä tysmuodosta ei ole erimielisyyttä. Tätä asiain-
22117: terveydenhoito-osasto yleiseen toimistoon, hy- tilaa ei nähdäkseni muuta se, että vuoden
22118: gieniatoimistoon ja kansanterveystoimistoon. 1970 menoarvioesityksessä on ehdotettu tilas-
22119: Osastojen lisäksi olisi ehdotuksen mukaan to- ja suunnittelutoimiston sijaan suunnittelu-
22120: lääkintöhallituksessa erillisinä toimistoina ti- osasto, vaan se edistää pyrkimystä tehostaa
22121: la.sto- ja suunnittelutoimisto ja apteekkitoimis- terveyden- ja sairaanhoidon talous- ja, yhteis-
22122: to. Toimikunnan jäsenenä olleen lääkintöhalli- kuntapoliittista suunnittelua, jota toimintaa
22123: tuksen pääjohtajan eriävässä mielipiteessä esi- on pidettävä tärkeänä ja oikeaan osuneena.
22124: tettiin, että mainittujen osastojen lisäksi lää- Näin ollen ei ole mielekästä ryhtyä taas uudel-
22125: kintöhallituksessa tulisi olla yleinen osasto, leen tutkimaan tätä samaa asiaa, vaan se olisi
22126: joka jakaantuisi koulutustoimistoon, kansain- saatettava päätökseen, jotta voitaisiin vakinai-
22127: välisten asiain toimistoon ja. apteekkitoimis- sesti täyttää eräät lääkintöhallituksen tärkeim-
22128: toon sekä että sairaalaosaston tulisi jakaau- mistä viroista, johon ei ole ollut mahdollisuut-
22129: tua 'mielenterveystoimistoon ja kuntouttamis- ta nyt kysymyksessä olevan selvittelyn
22130: toimistoon ja että terveydenhoito-osastossa tu- aikana.
22131: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta, 1969.
22132:
22133: Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
22134: 4
22135:
22136:
22137:
22138: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
22139:
22140: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ärenden som berör hälsovården och sjukvår-
22141: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- den samt apoteksväsendet överförts tili so-
22142: ~ av den 19 september 1969 nr 959 tili cial- och hälsovårdsministeriet, tillsattes en
22143: vederbörande medlem av statsrådet för avgi- kommission för att klarlägga samarbetet mel-
22144: vande av svar översänt avskrift av följande lan socialstyrelsen och medecinalstyrelsen. 1
22145: av riksdagsman Ingvar S. Melin m.fl. ställda ljuset av de utlåtanden som erhållits justerade
22146: spörsmål nr 135: sagda kommission även ovan nämnda kom-
22147: missionens för översyn av medicinalstyrelsens
22148: "Är Regeringen beredd att upp- organisation förslag till omorganisation av
22149: skjuta verkställandet av den organi- medicinalstyrelsen. Den nya kommissionen,
22150: sationsreform som gäller medicinalsty- där även medicinalstyrelsen var representerad,
22151: relsen till år 1971 så, att saken kan förenade sig i övrigt om den tidigare kom-
22152: beredas på nytt inom statsrådet, för missionens förslag, men ansåg, att den av
22153: att så moderna förvaltningsorganisato- kommissionen för översyn av medicinalstyrel-
22154: riska principer som möjligt skulle sens organisation föreslagna folkhälsobyrån vid
22155: kunna beaktas, och föreläggas riks- hälsovårdsavdelningen borde inrättas såsom
22156: dagen i statsverkspropositionen för år en avdelning och att sjukhusavdelningen
22157: 1971?" borde indelas i en byrå för de allmänna sjuk-
22158: husen och en mentalsvårdsbyrå. 1 enlighet
22159: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- med detta kommissionsbetänkande, varom
22160: samt anföra följande: man var helt enig, uppgjorde sedan social- och
22161: Enligt ett förslag i kommissionens för hälsovårdsministeriet sitt budgetförslag.
22162: översyn av medicinalstyrelsens organisation Medicinalstyrelsens omorganisation har så-
22163: betänkande av den 23 januari 1968 borde ledes utretts av kommissionen för översyn
22164: vid medicinalstyrelsen finnas tre avdelningar: av medicinalstyrelsens organisation och dess
22165: administrativa avdelningen, hälsovårdsavdel- förslag har ytterligare justerats av samarbets-
22166: ningen och sjukhusavdelningen. Enligt för- kommissionen för socialstyrelsen och medici-
22167: slaget skulle administrativa avdelningen inde- nalstyrelsen, som nått enighet även om de
22168: las i en administrativ, en rättsmedicinsk och punkter, i vilka meningsskiljaktighet före-
22169: en ekonomibyrå, samt hälsovårdsavdelningen kommit i den förstnämnda kommissionen,
22170: i en allmän byrå, en hygienibyrå samt en varför olika åsikter icke råder om själva den
22171: folkhälsobyrå. Utom dessa avdelningar skulle nya organisationsformen. Detta sakförhållande
22172: enligt förslaget vid medicinalstyrelsen såsom ändras enligt vad jag kan se icke av att i
22173: fristående byråer finnas en statistik- och pla- statsverkspropositionen för år 1970 föreslagits
22174: neringsbyrå samt en apoteksbyrå. Generaldi- en planeringsavdelning i stället för en statis-
22175: rektören för medicinalstyrelsen, som varit tik- och planeringsbyrå, utan det endast främ-
22176: medlem av kommissionen, framförde såsom jar strävan att effektivera den ekonomiska
22177: avvikande åsikt, att utom nämnda avdelningar och samhällspolitiska planeringen av hälso-
22178: vid medicinalstryrelsen borde finnas en all- och sjukvården, viiken verksamhet bör anses
22179: män avdelning, som skulle indelas i en ut- vara viktig och på sin plats. Det är sålunda
22180: bildningsbyrå, en byrå för internationella ingen mening i att åter börja undersöka sam-
22181: ärenden och en apoteksbyrå, samt att sjuk- ma sak på nytt, utan den borde bringas tili
22182: husavdelningen borde indelas i en mental- beslut, för att vissa av medicinalstyrelsens
22183: vårdsbyrå och en rehabiliteringsbyrå samt att viktigaste tjänster skulle kunna besättas
22184: vid hälsovårdsavdelningen utom de av majo- ordinariter, vartili möjlighet icke funnits
22185: riteten i kommissionen föreslagna byråerna under tiden för den ifrågavarande utrednin-
22186: borde finnas en tandvårdsbyrå. Sedan de gen.
22187: Helsingfors den 15 oktober 1969.
22188:
22189: Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
22190: Kirj. ksm. n:o 136.
22191:
22192:
22193:
22194:
22195: Linkola: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun huonetila-
22196: ohjelman hyväksymisestä.
22197:
22198:
22199: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
22200:
22201: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu aloit- Muutoin hyvää vauhtia etenevää suunnit-
22202: taa toimintansa ensi syyskuun alussa. Tämän telutyötä hidastaa se, että korkeaJkoulun huone-
22203: kovkeakoulun toiminnan aloittamiselila luodaan ti[aohjelmaa ei ole vielä hyväksytty. Ellei val-
22204: edellytykset korkeimman teknillisen opetuksen tioneuvostossa tutkittavana olevaa huonetila-
22205: antamiseen koko Itä-Suomessa. ToiminnaNaan ohjelmaa saada ihan lähi aikoina hyväksytyksi,
22206: korkeakoulu tulee palvelemaan lähinnä teolli- saattaa tehokkaan opetustyön alkaminen kor-
22207: suutta ja kauppaa luoden niille entistä parem- keatkoulussa viivästyä. Rakennustöiden aloitta-
22208: mat edellytykset menestyä ankarassa kansain- misen siirtyminen voi aiheuttaa myös vakavia
22209: välisessä kilpailussa. Jotta opetustyö voitaisiin häiriöitä alueen rakennusalan työllisyystilantee-
22210: saada käyntiin täydellä tehoilla, olisi korkea- seen.
22211: kouluraJkennusten suunnittelu ja rakentaminen Edellä olevan perusteella ja viitaten vailtio-
22212: toteutettava mahdollisimman nopeasti. päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
22213: On myös otettava huomioon, että korkea- tän kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
22214: koulurakennusten rakentaminen on työnä sel- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
22215: laista suuruusluokkaa, että sillä voidaan tehok- sen:
22216: kaasti vähentää niitä vaikeita työllisyysongel-
22217: mia, joita rakennusalalla on näköpiirissä. Kor- Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
22218: keakoulualue on luovutettu valtiolle. Sen kaa- ryhtynyt Lappeenrannan teknillisen kor-
22219: vallinen suunnittelu on parast'aikaa meneillään keakoulun huonetilaohjelman hyväksy-
22220: ja päättyy kuluvan vuoden loppuun mennessä. misen nopeuttamiseksi?
22221: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1969.
22222:
22223: Anna-Liisa Linkola.
22224:
22225:
22226:
22227:
22228: E 875/69
22229: 2
22230:
22231:
22232:
22233:
22234: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he II e.
22235:
22236: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa koskevat huonetilaohjelimat, jotka kauppa- ja
22237: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, teollisuusministeriö on 14. 10. 68 lähettänyt
22238: dlette ikirjeellänne 26 päivältä syyskuuta 1969 lausunnolle valtion rakennusohjelmatoimik.un-
22239: n:o 987 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- taan. Sanottu toimikunta on kuitenkin 10. 12.
22240: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anna- 1968 antamassaan lausunnossa n:o 62 ylim-
22241: Liisa Linkolan tekemän seuraavan sisältöisen män tekni'llisen opetuksen kehittämiskomitean
22242: kysymyksen: mietinnössä II (Komiteamietintö 1968: B 62)
22243: esitettyyn viitaten (sivu 21 "Lappeenrannan
22244: "Mihin toimenpltelSlm Hallitus on teknillisen koneinsinööriosaston rakennustyöt
22245: ryhtynyt Lappeenrannan teknillisen kor- on liitteessä 8 merkitty aloitettavaksi v.
22246: keakoulun huonetilaohjelman hyväksy- 1973") lausunut ettei toimikunta vielä tässä
22247: misen nopeuttamiseksi?" vaiheessa katso voivansa puoltaa po. ra~kennus
22248: hanketta.
22249: Eduskunta on hyväksynyt vuonna 1966 lain Rakennusohjelmatoimikunnan omaiksuman
22250: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun perus- kannan mukaisesti voitaisiin rakennussuunnit-
22251: tamisesta, minkä lain Tasavallan Presidentti on telu aloittaa ~lmeisesti vasta vuonna 1971, jol-
22252: vahvistanut saman vuoden helmikuun 25 päi- loin suunnitelmat valrrnistuisivat vuoteen 1973
22253: vana. Hyväksytyn lain mukaan perustetaan mennessä. Lappeenrannan korkeakoulutoimin-
22254: keskeisesti ylintä teknillistä opetusta antattnaan nan aloittamisen ajankohdan siirtämisestä joh-
22255: ja teknillistä tutkimusta suorittamaan Lappeen- tuen olisi myös rakennussuunnitelmia kiirehdit-
22256: rannan tekni!llinen konkeakoulu, jonka tehtä- tävä, sillä Lappeenrannassa saatavissa olevista
22257: vänä on myös huolehtia teknillisten alojen hyvistä huonetiloista huolimatta, ei korkea-
22258: opettajien valmistuksesta. koulu voi vaikeuksitta toimia 3-4 vuotta pi-
22259: Heinäkuun 4 päivänä 1969 Tasavallan Pre- tempää aikaa väliaikaisissa huonetiloissa. Tästä
22260: sidentti vahvisti Lappeenrannan teknillistä kor- johtuen myös rakennustöiden aloittamisen ajan-
22261: keakoulua koskevan lain (458/69) sekä kor- kohtaa olisi siirrettävä noin 1 1h vuotta ai:kai-
22262: keakoulun toiminnan aloittamista ja väliaikaista s·emmaksi eli vuoteen 1971. Kun rakennusten
22263: hallintoa koskeva asetus annettiin 29 päivänä suunnittelu vie aikaa noin kaksi vuotta, olisi
22264: elokuuta 1969 (535/69). suunnittelutyö aloitettava välittömästi, jotta
22265: Valtioneuvoston suorittamista toimenpiteistä suunnitelmiin voitaisiin paneutua perusteelli-
22266: voidaan mainita, että 9. 3. 1967 hyväksyttiin sesti, ja ettei suunnitteluaika näistä syistä jäisi
22267: noin 103 ha suuruista korkeakoulualuetta kos- liian lyhyeksi.
22268: keva luovutussopimus, jolla Lappeenrannan Tämän vuoksi kauppa- ja tedllisuusministeriö
22269: kaupunki lahjoitti sanotun suuruisen alueen esitti 29. 1. 1969, että Valtion huonetilaohjel-
22270: korkeakoulutoimintaa varten. Lisäksi valtio- matoimikunnan omaksumasta kielteisestä kan-
22271: neuvosto 12. 6. 1968 teki periaatepäätöksen nasta huolimatta suunnittelutyö saataisiin antaa
22272: korkeakoulutoiminnan aloittamisesta Lappeen- heti rakennushallituksen tehtäväksi.
22273: rannassa syyslukukaudella 1969, millä päätök- Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta käsit-
22274: sellä nopeutettiin korkeakoulun a1oittamisajan- teli asian ja velvoitti kauppa- ja teollisuus-
22275: kohtaa noin 1 1/2 vuodella siitä, mitä korkea- ministeriön pyytämään esityksen johdosta lau-
22276: koululaitoksen kehittämissuunnitelmissa oli esi- sunnot Korkeakouluneuvostolta ja Valtion r.a-
22277: tetty. kennusohjelmatoimikunnalta.
22278: Tämän vuoksi on myös Lappeenrannan Kesäkuussa 1969 antamissaan lausunnoissa
22279: TKK-suunnittelutoimikunta laatinut korkeakou- korkeakouluneuvosto ja valtion huonetilaohjel-
22280: lun koneinsinööriosastoa ja sen hallinto-osaa matoimikunta katsoivat ettei ole syytä poiketa
22281: 3
22282:
22283: korkeakouluneuvoston aikaisemmin hyväksy- keakoulun aloittamisajankohtaa on nopeutettu
22284: mästä suosituksesta, jonka mukaan rakennus- noin 1 1h vuodella, hallitus tulee ottamaan
22285: toiminta Lappeenrannassa saisi ~lkaa vasta syk- asian esille mahdollis1mman pian ja tutkimaan
22286: syllä 1974. mahdollisuuksia suunnittelutyön aloittamiseksi
22287: Edellä esitettyyn viitaten ja huomioon ottaen välittömästi, vaikka rakennustyöhön ei päästäi-
22288: sen seikan, että Lappeenrannan teknillisen kor- sikään hyväksyttyjä suunnitelmia aikaisemmin.
22289: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1969.
22290:
22291: Kauppa- ja teollisuusministeri Grels T eir.
22292: 4
22293:
22294:
22295:
22296:
22297: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22298:
22299: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen högsko1ans maskiningenjörsavdelning och dess
22300: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri- administrativa del utarbetat rumsprogram, vilka
22301: velse av den 26 september 1969 nr 987 tilli handels- och industriministeriet 14. 10. 1968
22302: vederbörande medlem av statsrådet för avgi- har översänt tili statens byggnadsprogramkom-
22303: vande av svar översänt följande av riksdags- mission för erhallande av utlåtande. Sagda
22304: mannen Anna-Liisa Linkola ställda spörsmål: kommission har dock i sitt 10. 12. 1968 av-
22305: givna utlåtande nr 62 med hänrvisning tili
22306: "V~lka åtgärder har regeringen vid- kommittens för utvecklande av den högsta tek-
22307: tagit för att påskynda godkännandet av niska undervisningen betänkande II (kommitte-
22308: rumsprogrammet ·för Villmanstrands betänrkande 1968: B 62) ( sid. 21; "inlednings-
22309: tekniska högskola?" året för byggnadsarbetena på maskiningenjörs-
22310: avdelningen vid Villmanstrands tekniska hög-
22311: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt skola har i bilaga 8 antecknats såsom 197 3")
22312: anföra följande: uttalat, att kommissionen icke ännu i detta
22313: Riksdagen godkände år 1966 lagen om skede anser sig kunna förorda byggnadspro-
22314: grundande av Villmanstrands tekniska hög- jektet i fråga.
22315: skola, viiken lag stadfästes av Republikens Pre- Enligt byggnadsprogramkommissionens stånd-
22316: sident den 25 februari samma år. Enligt den punkt skulle byggnadsp1aneringen uppenbar-
22317: godkända 1agen grundas Villmanstrands Tek- ligen kunna :påbörjas först år 1971, varvid pla-
22318: niska högsko1a med den högsta tekniska under- nerna skutlle bli färdiga före år 1973. På grund
22319: visningen som centralt undervisningsområde och av att tidpunkten för inledandet av högskole-
22320: med uppgift att bedriva teknisk forskning samt verksamheten i Vilimanstrand blivit ändrad,
22321: att även draga försorg om utbildningen av borde också byggnadsplanerna påskyndas, ty
22322: lärare för de tekniska områdena. trots att goda rumsutrymmen står att få i Vill-
22323: manstrand, kan högskolan icke utan svårighet
22324: Den 4 juli 1969 stadfäste Republikens Pre- arbeta längre tid än 3-4 år i tillfälliga ut-
22325: sident lagen om Vilimanstrands tekniska hög- .rymmen. På grund härav borde ookså tid-
22326: skola ( 458/69). Förordningen om verksam- punkten för byggnadsarbetenas inledande upp-
22327: hetens inledande vid högskolan och om dess skjutas tili en omkring 1 1;2 år tidigare tid-
22328: interimistiska förva'ltning gavs den 29 augusti punkt eller tiU år 1971. Då :planeringen av
22329: 1969 (535/69). byggnaderna tar ungefär två år, borde pla-
22330: Av de åtgärder, ·vilka vidtagits av statsrå- neringsarbetet omedelbart inledas för att möj-
22331: det, må nämnas att 9. 3. 1967 godkändes en lighet skulle ges att grundligt sätta sig in i
22332: överlåtelsehandling, genom viiken Villman- planeringsarbetet och för att planeringstiden
22333: strands stad för högskoleverksamheten skänkte icke på grund av dessa orsaker skulle bli allt-
22334: ett område på ca 103 ha. Dessutom fattade för kort.
22335: statsrådet 12. 6. 1968 ett principbeslut om in- Av denna anledning framställde handell.s- och
22336: ledande av högskdleverksamheten i Villman- industriministeriet 29. 1. 1969, att planerings-
22337: strand på höstterminen 1969. Genom detta arbetet, oberoende av den negativa inställning
22338: beslut påskyndades verksamhetens inledande statens rumsprogramkommission intagit, ome-
22339: med omkring 1 1/2 år från den tidpunkt som delbart skulle kunna uppdragas åt byggnads-
22340: i utvecklingsplanen angående högsko1eväsendet styrelsen.
22341: hade förutsatts. Statsrådets finansutskott behandlade ärendet
22342: Fördenskull har också planeringskommissio- och ålade handels- och industriministeriet att
22343: nen för ViUmanstrands tekniska högskola för med anledning av framställningen inhämta ut-
22344: 5
22345:
22346: låtande av högsk.olerådet och av statens bygg- med beaktande av det faktum, att inledandet
22347: nadsprogramikommission. av verksamheten vid Villmanstrands tekniska
22348: I sina i juni 1969 avgivna udåtanden ansåg högskola påskyndats så, att tidpunkten härför
22349: högskolerådet och statens byggnadsprogram- bestämts tilft 1 1/2 år tidigare, kommer rege-
22350: kommission att skäl ioke föreligger att avvika ringen att upptaga saiken till behandling sna-
22351: från den av högskolerådet tidigare godkända rast möjligt och att undersöka möjligheterna
22352: rekommendationen enligt viiken byggnadsverk- att inleda planeringsarbetet omedelbart, även
22353: samheten i Villmanstrand skulle få inledas om byggnadsarbetet icke s:kulle kunna inledas
22354: först under hösten 1974. tidigare än vad som bestämts i de godkända
22355: Med hänvisning till det ovan anförda och planerna.
22356: Helsingfors den 22 oktober 1969.
22357:
22358: Handels- och industriminister Grels T eir.
22359:
22360:
22361:
22362:
22363: E 875/69
22364: Kirj. ksm. n:o 137.
22365:
22366:
22367:
22368:
22369: Vilponiemi: Satakunnan tieolojen kehittämisestä.
22370:
22371:
22372: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22373:
22374: Satakunnassa on herättänyt suurta tyytymät- maakunnallisesti merkittävien uusien työkohtei-
22375: tömyyttä Turun tie- ja vesirakennuspiirin toi- den määrä on voimakkaasti supistunut, koska
22376: minnan jatkuva supistaminen maakunnan suunnitelmien valmistuminen viivästyy vuo-
22377: alueella ja asioiden hoidon siirtäminen enene- desta toiseen. Kun omaa suunnittelutoimistoa
22378: vässä määrin piirikonuorille Turkuun. Niinpä ei maakunnassa ole, eikä henkilökuntaa
22379: v. 1965 lopetettiin Porissa toiminut suunnitte- muualta sitä varten riittävästi osoiteta, läänin
22380: lutoimisto, jossa työskenteli yksi insinööri, käytettävissä olevat tiemäärärahat suuntautu-
22381: kahdeksan rakennusmestaria ja kolme piirtäjää. vat enenevässä määrin läänin eteläisiin osiin.
22382: Samana vuonna lakkautettiin vesistöosasto, Mainittakoon, että myös teiden kunnossapito-
22383: jossa työskenteli yksi insinööri. Tienrakennus- toiminta on niinkään keskittynyt voittopuoli-
22384: toimialan alaisen rakennustyömaatoimiston hen- sesti läänin eteläosaan, sillä läänin kolmesta
22385: kilökuntaa ryhdyttiin supistamaan v. 1966 ja työpäälliköstä yksi hoitaa lähes koko Satakun-
22386: toimisto lopetettiin kokonaan syksyllä 1968. nan alueen, ja hänenkin toimipaikkansa on
22387: Viime aikoina on supistettu myös tiepiirin kes- Turussa.
22388: kusvarasto II:n toimintaa. Tällä hetkellä on Tämänlaatuinen satakuntalaisten kannalta
22389: tosin rakenteilla uusi keskusvarastorakennus, epäoikeudenmukainen kehitys olisi nopeasti
22390: mutta sen merkitys läänin pohjoisosien tiemes- saatava pysähtymään palauttamaila kiireellisesti
22391: taripiirien ja työmaiden varastojen keskusva- Poriin suunnittelutoimisto, osoittamalla Sata-
22392: rastona vähenee olennaisesti toiminnan supista- kunnan alueen toimintaa varten tasapuolisesti
22393: misen vuoksi. Mainittakoon, että varastossa henkilökuntaa ja varoja sekä toteuttamalla
22394: työskentelee enää ainoastaan varastonhoitaja Satakunnan tiepiirin perustaminen.
22395: ilman ainuttakaan apulaista. Ainoa, vielä mer- Edelläolevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
22396: kittävä toimintakohde Satakunnassa on kor- sen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän valtio-
22397: jaamo, jossa työskentelee n. 50 työntekijää toi- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
22398: misto- ja teknillinen henkilökunta mukaan seuraavan kysymyksen:
22399: lukien. Korjaamo täyttää hyvin piirikorjaamon
22400: vaatimukset myös tulevaa Satakunnan omaa Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Tu-
22401: tiepiiriä ajatellen. run tie- ja vesirakennuspiirin toiminta
22402: Edelläkuvatun kehityksen vaikutukset alka- tehostuisi Satakunnassa ja maakunnan
22403: vat yhä selvemmin näkyä. Liikenteellisesti ja tieoloja kehitettäisiin läänin muihin
22404: osiin nähden tasapuolisesti?
22405: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1969.
22406:
22407: Väinö Vilponiemi.
22408:
22409:
22410:
22411:
22412: ~ 907/69
22413: 2
22414:
22415:
22416:
22417:
22418: Eduskunnan Herra Puhe-miehelle.
22419:
22420: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- rustuu nykyisin koko piirin kattaviin tiestö-
22421: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- ja liikenneselvityksiin sekä taloudellisiin laskel-
22422: hemies, olette kirjeellänne 26 päivältä syys- miin, joten tiesuunnittelun johtaminen toi-
22423: kuuta 1969 lähettänyt valtioneuvoston asian- saalta piirikonuorista ja toisaalta tie- ja vesi-
22424: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja rakennushallituksesta takaa paremmin tasapuo-
22425: Väinö Vilponiemen seuraavan sisältöisen kysy- lisen käsittelyn kuin jos läänin pohjoisosa
22426: myksen: muodostaisi erillisen alueen.
22427: "Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Tu- Nykyaikainen tien suunnittelu vaatii yhä
22428: run tie- ja vesirakennuspiirin toiminta enemmän sen eri aloihin perehtyneitä asian-
22429: tehostuisi Satakunnassa ja maakunnan tuntijoita, joiden tarkoituksenmukaiseen käyt-
22430: tieoloja kehitettäisiin läänin muihin töön ja kehittämiseen suuremmissa tiepiireissä
22431: osiin nähden tasapuolisesti?" on parempia edellytyksiä. Tässäkin suhteessa
22432: läänin pohjoisosan erottaminen erilliseksi suun-
22433: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nittelualueekseen erillisine pysyvine toimistoi-
22434: vasti seuraavaa: neen merkitsisi vain nykytilanteen huonone-
22435: Kyselyssä tiedustellaan, mitä aiotaan tehdä, mista. Kun lisäksi Turun tie- ja vesirakennus-
22436: jotta Turun tie- ja vesirakennuspiirin toiminta piirin suunnittelutoimistossa johtaa yksi insi-
22437: tehostuisi Satakunnassa ja maakunnan tieoloja nööri läänin pohjoisosien ja toinen sen etelä-
22438: kehitettäisiin läänin muihin osiin nähden tasa- osien suunnittelua, tulevat molemmat läänin
22439: puolisesti. Kyselyssä esitetään edelleen, että alueet tasapuolisesti hoidettua.
22440: Satakunnan teiden parantaminen ja kunnossa- Mitä taas teiden kunnossapitoon tulee, on
22441: pito olisi heikentynyt läänin eteläosien hyväksi sen valvontaa varten piiri jaettu kolmeen työ-
22442: sen johdosta, että eräitä piirin toimistoja Po- määrältään samansuuruiseen valvonta-alueeseen
22443: rissa on lopetettu. Satakunnan muodostaessa yhden työpäällikön
22444: Mitä ensinnäkin Poriin aikanaan perustettui- alaisen alueen ao. työpäällikön ollessa yleensä
22445: hin tilapäisiin teiden suunnittelu- ja rakennus- yhtä työpäivää viikossa lukuunottamatta omalla
22446: toimistoihin tulee, olivat ne tarpeellisia sen alueellaan. Ko. järjestelmä on otettu käyttöön
22447: johdosta, että Potista eri suuntiin ryhdyttiin v. 1967 nimenomaan kunnossapidon tehosta·
22448: rakentamaan ja parantamaan valtateitä huomat- miseksi ja tasapainottamiseksi koko läänin
22449: tavalta osalta työllisyystöinä. Kun nämä työt alueella.
22450: oyat päättyneet, ei enää ollut aihetta ylläpitää Väite, että tiepiirin keskusvarasto II:n toi·
22451: sanottuja toimistoja, vaa11 ao. henkilöt, sikäli mintaa olisi .supistettu ei myöskään. pidä paik
22452: kuin he ovat jääneet Turun tie- ja vesiraken- kaansa. Sen sijaan, kuten muuallakin maassa,
22453: nuspiirin palvelukseen, on siirretty piirikont- varastosta on poistettu tarpeettomaksi käy·
22454: toriin Turussa tai muille työpaikoille. Tämä nyttä kalustoa ja rakennettu uusi keskusvaras·
22455: ei suinkaan ole merkinnyt Satakunnan tieolo- torakennus vanhojen täysin ränsistyneiden va-
22456: jen laiminlyömistä läänin eteläosiin verrattuna. rastoparakkien tilalle. Tämä on rationalisoin
22457: Sitä osoittaa mm. Turun ja Porin läänin tia, joka tähtää toiminnan tehostamiseen eikil
22458: alueella laadittu tiestö- ja liikenneselvitys, sen supistamiseen.
22459: jonka mukaan teiden rakenne on verrattuna Mitä taas läänin vesistöasiain hoitoon tulef
22460: niiden merkitykseen ja liikenteeseen läänin voidaan todeta, että pääosa ko. asioista keskit
22461: eri osissa melko tasainen. tyy nykyisin läänin eteläosiin, joten ao. insi
22462: Tiesuunnitelmia on myös valmiina ja suun· nöörin luonnollinen sijoituspaikka on piiri·
22463: nitteilla tasapuolisesti sekä pohjois- että etelä- konttori Turussa. Tämä ei luonnollisestikaar
22464: osissa lääniä. Tiesuunnitelmien laatiminen pe- merkitse läänin pohjoisosien vesistöasiain hoi
22465: 3
22466:
22467: don asettamista millään tavalla huonompaan läänin alueella huomioonottaen voidaan näiden
22468: asemaan, vaan tällä tavalla vesiasiat koko lää- asioiden hoito tarkoituksenmukaisimmin ja
22469: nin alueella päinvastoin voidaan hoitaa koko- tasapuolisimmin järjestää varojen käyttöä ja
22470: naisuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti ja kokonaistilannetta Turun ja Porin läänissä
22471: oikeassa järjestyksessä. silmälläpitäen Turun tie- ja vesirakennuspiirin
22472: Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, piirikonttorissa yhtenäisen johdon ja valvon-
22473: että liikenteen jakautuminen ja vesiasiat koko nan alaisena.
22474: Helsingissä lokakuun 28 päivänä 1969.
22475:
22476:
22477: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
22478: 4
22479:
22480:
22481:
22482:
22483: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22484:
22485: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ligt viiken vägarnas struktur jämförd med
22486: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri- deras betydelse och trafiken är ganska jämn i
22487: ve1se av den 26 september 1969 tili veder- länets olika delar.
22488: börande medlem av statsrådet för avgivande Vägplaner finns också färdiga och är under
22489: av svar översänt fö1jande av riksdagsman arbete på ett rättvist sätt i både de norra och
22490: Väinö Vilponiemi ställda spörsmå1: de södra delarna av 1änet. Uppgörandet av
22491: vägp1aner baserar sig numera på vägnäts- och
22492: "Vilka åtgärder ärnar Regeringen trafikutredningar som täcker hela distriktet,
22493: vidtaga för att Aho väg- och \Tatten- och på ekonomiska ka1ky1er, varför 1edandet
22494: byggnadsdistrikts verksamhet skulle bli av vägp1aneringen å ena sidan från distrikts-
22495: effektivare i Satakunta och för att kontoret och å andra sidan från väg- och vat-
22496: 1andskapets vägförhållanden skulle ut· tenbyggnadsstyre1sen bättre garanterar en
22497: veck1as rättvist i jämföre1se med länets rättvis behandling, än om länets norra del
22498: övriga de1ar?" skulle utgöra ett fristående område.
22499: Modem vägp1anering fordrar allt mera sak-
22500: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- kunniga inom olika branscher. För deras ända-
22501: samt anföra fö1jande. må1senliga användning och utbildning finns
22502: I spörsmå1et frågas vad som skall företagas bättre förutsättningar i större vägdistrikt. Även
22503: för att Åbo väg- och vattenbyggnadsdistrikts i detta avseende skulle avski1jande av länets
22504: verksamhet skulle bli effektivare i Satakunta norra del tili ett fristående planeringsområde
22505: och 1andskapets vägförhål1anden utvecklas med särskilda, fasta byråer endast innebära
22506: rättvist i förhål1ande tili 1änets övriga de1ar. en försämring av det nuvarande läget. Då
22507: I spörsmålet anförs vidare, att förbättrandet dessutom en ingenjör vid Åbo väg- och vatten·
22508: av vägama i Satakunta och väghållningen där byggnadsdistrikts planeringsbyrå leder plane-
22509: skulle ha försämrats tili förmån för länets ringen av länets norra de1ar och en annan de
22510: södra de1ar på grund av att vissa av distriktets södra, blir 1änets båda områden opartiskt be-
22511: byråer i Björneborg indragits. hand1ade.
22512: Vad först de på sin tid i Björneborg in- Vad åter väghå1lningen beträffar, har
22513: rättade tillfälliga vägplanerings- och -byggnads- distriktet för övervakningen av denna inde-
22514: byråema beträffar, var de behövliga med an· lats i tre med avseende på arbetet lika stora
22515: ledning av att huvudvägarna från Björneborg övervakningsområden, varvid Satakunta bildar
22516: i olika riktningar började byggas och förbätt- ett område som är underställt en arbetschef.
22517: ras, till en betydande del såsom sysselsättnings· Med undantag av en arbetsdag i veckan arbetar
22518: arbete. När dessa arbeten blivit s1utförda denne i allmänhet inom sitt eget område.
22519: fanns det icke mera skä1 att upprätthålla sagda Ifr. system togs i bruk år 1967 speciellt i
22520: byråer, utan ifr. personai överfördes tili syfte att effektivera väghållningen och göra
22521: distriktskontoret i Aho eller tili andra arbets- den likartad inom 1änets hela område.
22522: p1atser, i den mån den stannade kvar i Åbo Påståendet, att verksamheten vid vägdistrik-
22523: väg- och vattenbyggnadsdistrikts tjänst. Detta tets centralförråd II skulle ha inskränkts, hål-
22524: har ingalunda betytt att vägförhållandena i ler icke heller streck. I stället har från förrå-
22525: Satakunta skulle ha försummats, jämfört med det, liksom annorstädes i landet utmönstrats
22526: länets södra delar. Det ta framgår bl. a. av materiel som blivit obehövlig, och en ny
22527: den för Aho och Björneborgs läns område centralförrådsbyggnad uppförts i stället för de
22528: uppgjorda vägnäts- och trafikutredningen, en- helt förfallna förrådsbarackerna. Detta är ra-
22529: 5
22530:
22531: tionalisering med sikte på effektivering, icke ändamålsenligt med tanke på helheten, och i
22532: inskränkning av verksamheten. rätt ordning.
22533: Vad åter skötseln av länets vattendragsären· På grund av vad ovan anförts kan konstate-
22534: den angår kan konstateras, att huvudparten av ras, att med beaktande av trafikens fördelning
22535: ifr. ärenden numera koncentreras till länets och vattenärendena inom länets hela område,
22536: södra delar, varför vederbörande ingenjörs skötseln av dessa ärenden kan ordnas mest
22537: naturliga förläggningsplats är distriktskontoret ändamålenligt och rättvist med tanke på an-
22538: i Åbo. Detta betyder givetvis icke att sköt- vändningen av medlen och situationen i sin
22539: seln av vattendragsärendena i länets norra de- helhet i Åbo och Björneborgs Iän under en·
22540: lar i något avseende skulle försättas i en sämre hetlig ledning och övervakning från Åbo väg-
22541: ställning, utan på detta sätt kan tvärtom vat- och vattenbyggnadsdistrikts distriktskontors
22542: tenärendena inom länets hela område skötas sida.
22543: Helsingfors den 28 oktober 1969.
22544:
22545:
22546: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitzo.
22547:
22548:
22549:
22550:
22551: E 907/69
22552: Kirj. ksm. n:o 138.
22553:
22554:
22555:
22556:
22557: Luja: Suomen Poliohuolto ry:n huolto- ja toipilaskoti Kaislarannan
22558: toiminnan tukemisesta.
22559:
22560:
22561: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22562:
22563: Epävkallisten :tietojen mukaan on maassamme vuosikausia kunnalliskodeissa, jotka ewat suin-
22564: lähes 13 000 poliovammais·ta, ~oista suuri osa kaan ole heille oikeita sijoituspaikkoja.
22565: on niin vaikeasti vammautuneita, että he ovat Huolto- ja •toipilaskotien puute vaikeavam-
22566: jatkuvasti riippuvaisia kanssaihmistensä autta- maisille on todella huutava. Sitä todistaa, että
22567: mishalusta. - Näissä vammaisissa on sellaisia, Kaislarantaan on pyrkimässä henkilöitä aina
22568: joiden sijoitus toimivina yksilöinä yhteiskun- Utsjoelta asti. Onkin suunniteltu kodin laajen-
22569: taan on erittäin vaikeata. Joitakin heistä tosin tamista, mutta suunnitelman toteutumisen es-
22570: voitaisiin kouluttaa nykyaikaisiin ammatteihin, teenä on ollut varojen puute. - Huolto- ja
22571: mikäli meillä olisi organisoitu tällaista koulutus- toipilaskoti Kaislarantaa varten ei saada valtio-
22572: toimintaa. vallalta minkäänlaista tukea huolimatta siitä
22573: Poliota ei ole muutamaan vuoteen maas- erittäin arvokkaasta työstä, jota kodissa tehdään.
22574: satmme esiintynyt tehokkaiden rdkot!teiden an- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
22575: siosta. Kuitenkin ne kanssaihmisemme, jotka 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
22576: aikaisempien vaikeiden polioepidemioiden ai- voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
22577: kana ovat •vammautuneet, on yhteiskunnan raavan kysymyiksen:
22578: muistettava ja otettava huomioon suunnitelmis-
22579: saan. Onko Hallitus tietoinen suta, että
22580: Suomen Poliohudlto r.y. perustettiin v. 1958 Suomen Poliohuolto ry:n huolto- ja toi-
22581: ja sen eräs •tärkeimpiä päämääriä oli huolto- ja pilaskoti Kaislaranta joutuu !toimimaan
22582: toipilaskoti Kaislarannan aikaansaaminen. Kais- ilman yhteiskunnan tukea, ja jos on,
22583: laranta .tarjoaa nykyisissä tiloissaan !kodin 14 •tuleelko Hallitus lähiaikoina ryhty-
22584: vaikeavammaiselle. Jotkut kodin asukkaista - mään toimenpiteisiin valtiontuen järjes-
22585: nuoret, henkisesti vireät ihmiset - ovat joutu- tämiseksi em. huoltolaitokselle?
22586: neet ennen tähän kotiin pääsemistään elämään
22587: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1969.
22588:
22589: Sinikka Luja.
22590:
22591:
22592:
22593:
22594: E 891/69
22595: 2
22596:
22597:
22598:
22599:
22600: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22601:
22602: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tukseen käytet!tävissä. Invalidijärjestöjen ja -lai-
22603: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 'tosten avustamiseksi oli vaition tulo- ja meno-
22604: olette 26 päivänä syyskuuta 1969 päiviityn kir- arviossa vuoteen 1968 saakka momentilla 14
22605: jeenne n:o 989 ohella toimittanut Valtioneu- Pl. X: 17 ,tai 18, Invalidijärjestöjen ja -laitosten
22606: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen avustaminen, määräraha, josta mainittuja iär-
22607: !kansanedustaja Siniklka Lujan kirjallisesta kysy- jestöjä ja lailtoksia tuettiin. Yllämainittuna
22608: myksestä n:o 138, 1jossa tiedustellaan: vuonna määräraha poistettiin tulo- ja menoar-
22609: viosta ja vastaavien avustusten suorittaminen
22610: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että siirrettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuotoslta
22611: Suomen Poliohuolto ry:n huolto- ja toi- tapahtuvaksi, josta tuotosta jo aikaisemminkin
22612: pi:laskoti Kaislaranta joutuu toimimaan oli inva:lidijärjes.töjä ja -laitoksia avustettu.
22613: ilman yhteiskunnan tukea, ja jos on, Kaislarannan laitoksen mevkityksen polioinvali-
22614: tuleeko Hallitus -lähiaikoina ryhty- dien huolto- ja vil"ldstystoiminnassa sekä sen
22615: mään toimenpiteisiin va-ltiontuen järjes- omistajajärjestön taloudellisen aseman huo-
22616: tämiseksi em. huoltolaitokselle?" mioonottaen valtioneuvosto onkin vuosittain,
22617: vuodesta 1962 lähtien, myöntänyt Kaislarannan
22618: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen huolto- ja toipilaskotia vavten avustuksen raha-
22619: seuraavaa: automaattien ,tuotosta. Suomen Poliohuollon
22620: Eduskuntakysymyksessä mainittu polioinva- kuluvana vuonna saama avus,tus puheena olevaa
22621: liidien huolto- ja toipilaskoti Kaislaranta ei ole tarkoitusta varten oli suuruudeltaan 8 000 mark-
22622: oikeutettu lakisääteiseen valtionavustukseen. kaa.
22623: Sen, kuten muidenkin vastaavien Iaitosten, tu- Myös :vastaisuudessa tällainen valtion tuki
22624: keminen valtion varoin voi näin ollen tapahtua Kaislarannan !huolto- ja toipilaskodille on tar-
22625: vain valtion menoarviossa olevista sellaisista vittaessa mahdollinen.
22626: määrärahoista, jotka on tämänlaatuiseen tarkoi-
22627: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1969.
22628:
22629: Ministeri J. E. Partanen.
22630: 3
22631:
22632:
22633:
22634:
22635: T i II R i k s d a g en s H e r r T a J m a n.
22636:
22637: I det syfte 3 7 § 1 mom. dksdagsordningen sålunda idke ske med de anslag i statsförslaget,
22638: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skriveise som står ti:ll förfogande för liknande ändamål.
22639: av den 26 sept<:imber 1969 m 989 tili veder- För understödande av invalidorganisationer och
22640: börande medlem av statsrådet för avgivande -inrättningar fanns i statsförslaget ända tili år
22641: av svar översänt avskrift av följande av riks- 1968 under momentet 14 Ht. X: 17 eller 18,
22642: dagsledamoten Sinikka Luja ställda skriftliga ett anslag, Understöd åt invalidorganisationer
22643: spörsmål nr 138: och -anstalter. Ovannämnda år avfördes an-
22644: slaget från statsförslaget och motsvarande un-
22645: "Är Regeringen medveten om, att derstöd sJrulle därefter utbetalas från Penning-
22646: Suomen Poliohuolto ry:s vård- och kon- automatföreningens vinst, varmed invalidorga-
22647: valescenthem Kaislaranta får arbeta nisationer och -anstalter understötts redan förut.
22648: utan samhällets stöd, och om så är fallet, Med beaktande av Kaislaranta inrättnings bety-
22649: kommer Regeringen att under den delse i vård- ooh rekreationsvet1ksamheten för
22650: närmaste tiden skrida tili åtgärder för polioinvaiiderna samt ägarorganisationens eko-
22651: ordnande av statsunderstöd åt ovan- nomiska ställning har s.tatsrådet också årligen
22652: nämnda vårdanstalt?" sedan år 1962 beviljat understöd ur penning-
22653: automaternas vinst för Kaislaranta vård- och
22654: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ~konvalescenthem. Det understöd som Suomen
22655: samt anföra följande: Poliohuolto erhållit innevarande år för ända-
22656: Kaislaranta i riksdagsspörsmålet nämnda målet var 8 000 mark.
22657: vård- och konvalescent!hem för polioinvalider ä:r Även fraimledes är sådant statsunderstöd åt
22658: icke berättigat 'tili [agstadgat statsbidrag. Dess Kaislaranta vård- odh konvalescenthem :vid
22659: stödande med statsmedel, liksom fallet är i behov möjligt.
22660: fråga om andra motsvarande inrättningar, kan
22661: Helsingfors den 23 oktober 1969.
22662:
22663: Minister ]. E. Partanen.
22664: Kirj. ksm. n:o 1.39.
22665:
22666:
22667:
22668:
22669: Saimo: Maaseudulla toimivien poliisimiesten työolosuhteissa ja
22670: palkkauksessa olevien epäkohtien korjaamisesta.
22671:
22672:
22673: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22674:
22675: Maaseudulla työskentelevien poliisimiesten nuksia, jotka aikaisemmin on korvattu koko;
22676: työolosuhteissa on havaittavissa useita epäkoh- nilan, ei enää voida helpost~ . erottaa paikallis-
22677: tia, jotka vaikeuttavat heidän toimintaansa puheluista. Kun paikallispuheluiden kustannus-
22678: aiheuttaen myös taloudellisia menetyksiä. ten korvaaminen suoritetaan vain osittain, on
22679: Eräänä puutteena on pidettävä ns. varalla- lopputulos ilmeisen epäoikeudenmukainen.
22680: olosta aiheutuvan ajankäytön taloudellisen kor- Edelleen on eräiden kuljetuskustannusten,
22681: vaamisen heikkoa järjestelyä. Mikäli varallaolon mm. poliisikoirien kuljetuskustannusten korvaa-
22682: aikana ei tapahdu aktiiviseen toimintaan johta- misen osalta havaittavissa epäkohtia, jotka kai-
22683: vaa hälyytystä, ei poliisimiehelle suoriteta mi- paavat selvittämistä. Poliisikoiria ei voi kuljet-
22684: tään korvausta, ja päinvastaisessakin tapauk- taa julkisissa kulkune1,1voissa eikä niiden kul-
22685: sessa vain yötyö- tai sunnuntaityökorvaus. Kui- jettamisesta omassa tai vuokra-autossa saa kor-
22686: tenkin aiheutuu tästä "päivystämisestä" mo- vausta.
22687: nenlaista haittaa, kun ao. henkilö on velvolli- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
22688: nen pysymään koko ajan tavoitettavissa. Tämän päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
22689: vuoksi olisi myös kohtuullinen korvaus varalla- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22690: olosta paikallaan, kuten on asianlaita työaika- vaksi seuraavan kysymyksen:
22691: lain mukaisissa· tapauksissa.
22692: Niinikään. on oman asunnon tilojen käyttä- Onko Hallitus tietoinen niistä epä-
22693: minen virkatehtäviin voitava ottaa riittävässä kohdista, joita maaseudulla toimivien
22694: määrin verotuksessa huomioon. Nykyisin käy- poliisimiesten työolosuhteissa ja palk-
22695: täntö on näiltä osin varsin vaihteleva eikä hyvi- kauksessa on havaittavissa muun muassa
22696: tystä yleensä voida pitää läheskään riittävänä. varallaolon sekä erinäisten kustannusten
22697: Myös puhelinkustannusten korvaaminen vir- korvaamisen osalta, ja jos on,
22698: kapuhelujen osalta on puhelinliikenteen auto- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22699: matisoinnin vuoksi muodostunut riittämättö- ryhtyä mainittujen epäkohtien pikaiseksi
22700: mäksi, koska varsinaisia kaukopuhelukustan- korjaamiseksi?
22701: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1969.
22702:
22703: Sylvi Saimo.
22704:
22705:
22706:
22707:
22708: E 936/69
22709: 2
22710:
22711:
22712:
22713:
22714: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22715:
22716: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Eräät virkamiehet saavat verotuksessa vähen-
22717: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tää tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheu-
22718: olette 30 päivänä syyskuuta 1969 päivätyn kir- tuneena kustannuksena työhuoneena käytetyn
22719: jeenne n:o 991 ohella toimittanut Valtioneu- huoneen vuokran sekä sen lämmitys-, valaistus-,
22720: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen siivous- yms. kustannukset, jos virkamiehelle
22721: kansanedustaja Sylvi Säimon kirjallisesta kysy· ei ole järjestetty virkahuonetta ja virassa tai
22722: myksestä n:o 139, jossil tiedustellaan: toimessa on tehtävä huomattavasti kotityötä.
22723: Tiedossa ei ole Korkeimman hallinto-oikeuden
22724: "Onko Hallitus tietoinen niistä epä· päätöstä, jossa poliisimiesten osalta mainittu
22725: kohdista, joita maaseudullå toimivien käytäntö. olisi hyväksytty, mutta periaatteessa
22726: poliisimiesten työolosuhteissa ja palk- työhuonekustannusten vähentäminen poliisi-
22727: kåuksessa on havaittavissa muun muassa miesten tuloista on mahdollist!l. Vähentäminen
22728: varallaolon sekä erinäisten kustannusten tulee kysymykseen erityisesti silloin, jos poliisi-
22729: korvaamisen osältit, ja jos on, mies joutuu pitämään erillistä työhuonetta vir-
22730: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo katehtäviensä hoitamista varten, mutta myös
22731: ryhtyä mainittujen epäkohtien pikaiseksi muussa tapauksessa, jos asuntoa on todella käy-
22732: korjaamiseksi?" tetty toimesta aiheutuneiden töiden suorittami-
22733: seen. Myös poliisimiesten mahdolliset sivutulot
22734: Vastäuksena. kysymykseen esitän kunnioit• voivat oikeuttaa puheena olevan vähennyksen
22735: taen seuraavaä: saamiseen.
22736: Poliisihallinnon osalta on alan työnsääntely- Puhelinkustannusten korvaaminen virkapuhe-
22737: kysymys kokonaisuudessaan parhaillaan sisä- limien osalta määräytyy 6 päivänä maaliskuuta
22738: asiainministeriön ja asianomaisten virkamiesjär- 1969 virkapuhelimien käytöstä sekä niiden
22739: jestöjen välillä selvitettävänä. Neuvottelujen hankkimisesta valtion virkamiehille annetun
22740: yhtenä pohjana ovat kuluvan vuoden 1969 valtioneuvoston päätöksen säännösten mukai-
22741: aikana toimitetut tutkimukset työaikalain ulko- sesti. Niiden mukaan niinsanotuista kotivirka-
22742: puolella olevien poliisimiesten työajoista ja puhelimien puhelumaksuista voidaan tarkoitus-
22743: muun muassa varallaolojärjestelyistä. Tavoittee- ta varten osoitettujen määrärahojen puitteissa
22744: na on, että työaikalain ulkopuolella vielä ole- viran tai toimen laatuun katsoeli se osa näistä
22745: vista poliisimiehistä mahdollisimman suuri osa puhelumaksuista, jonka harkitaan aiheutuneen
22746: voitaisiin saattaa säännellyn työajan piiriin. Mi- virkapuheluista, suorittaa valtion varoista. Tar-
22747: käli tällöin päädyttäisiin työaikalain soveltami- koitukseen varattua määrärahaa on tarkistettu
22748: seen heihin nähden sellaisenaan, myös sanotun ja pyritään tarkistamaan todellisen tarpeen mu-
22749: lain varallaoloa koskevat säännökset tulisivat kaisesti.
22750: heihin sovellettaviksi. Myös muilta osin varalla- Sellaisia kuljetuskustannusten korvaamista
22751: olon yleisissä järjestelyissä pyritään sama,ntapai- koskevia kysymyksiä, joita ei olisi voitu koh-
22752: siin ratkaisuihin kuin muilla valtionhallinnon tuullisella tavalla hoitaa, ei ole tullut sisäasiain-
22753: aloilla kuitenkin huomioon ottaen poliisitoi- ministeriön tietoon. Mikäli sellaisia ilmenee,
22754: men erikoisluonne ja -tarve. Edellä tarkoitetut sisäasiainministeriö tulee ne asianmukaisesti
22755: järjestelyt tulisivat koskemaan erikoisesti nimis- selvittämään.
22756: miespiireissä palvelevia poliisimiehiä.
22757: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1969.
22758:
22759: Ministeri S. Suorttanen.
22760: 3
22761:
22762:
22763:
22764:
22765: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22766:
22767: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen särskilt komma att gälla de polismän som
22768: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse tjänstgör inom länsmansdistrikten.
22769: av den 30 september 1969 nr 991 tili veder- Vissa tjänstemän är berättigade att vid be-
22770: börande medlem av statsrådet för avgivande skattningen såsom kostnad för inkomstens för-
22771: av svar översänt avskrift av följande av riks- värvande och bibehållande avdraga hyran för
22772: dagsman Sylvi Saimo ställda skriftliga spörsmål rum som används som arbetsrum ävensom
22773: nr 139: kostnaderna för uppvärmnings-, lyse-, städning
22774: "Är Regeringen medveten om de m.m. för det, om för tjänstemannen i fråga
22775: missförhållanden som kan observeras i icke anordnats tjänsterum och om tjänsten eller
22776: de på landsbygden verksamma polismän- befattningen förutsätter en avsevärd mängd
22777: nens arbetsförhållanden och avlöning hemarbete. Något beslut av Högsta förvalt-
22778: bl. a. i fråga om beredskap samt ersätt- ningsdomstolen enligt vilket sagda praxis skulle
22779: ning för vissa kostnader, och om så är ha godkänts för polismäns del är icke känt,
22780: fallet, men i princip är det möjligt att från polismän-
22781: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- nens inkomst avdraga kostnaderna för arbets-
22782: taga för att sagda missförhållanden med rum. A vdraget kommer ifråga särskil t då polis-
22783: det snaraste skall bli avhjälpta?" man är tvungen att för skötseln av sina tjänste-
22784: åligganden ha ett särskilt arbetsrum, men också
22785: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt i anna.t fall, om bostaden verkligen använts
22786: anföra följande: för utförande av arbeten som befattningen krä-
22787: För polisförvaltningens del håller frågan om ver. Också polismäns eventuella biinkomster
22788: arbetsregleringen på området i sin helhet som kan berättiga tili erhållande av sagda avdrag.
22789: bäst på att utredas av ministeriet för inrikes- Ersättande av telefonkostnader för tjänste-
22790: ärendena och vederbörande tjänstemannaorgani- telefon bestämmes enligt stadgandena i statsrå-
22791: sationer. En av utgångspunkterna för under- dets beslut den 6 mars 1969 om användning
22792: handlingarna utgörs av de under år 1969 verk- av tjänstetelefoner samt om anskaffning av
22793: ställda undersökningarna om arbetstiderna för sådana för statens tjänstemän. Enligt dessa kan
22794: de polismän, som icke är underkastade arbets- av avgifterna för samtal, vilka ringts med
22795: tidslagen, och om organiseringen av beredska- såkallade hemtjänstetelefoner inom ramen för
22796: pen. Målet är, att den reglerade arbetstiden de anslag som anvisats för ändamålet, med
22797: skall komma att gälla en så stor del som möj- hänsyn tili tjänstens ellet befattningens art, den
22798: ligt av de polismän som ännu står utanför del av samtalsavgifterna, som prövas ha föran-
22799: arbetstidslagen. Om resultatet härvid skulle bli letts av tjänstesamtal, erläggas av statens medel.
22800: att arbetstidslagen som sådan skulle komma att Det för ändamålet reserverade anslaget har
22801: tiliämpas på dem, skulle också stadgandena justerats och man strävar tili att justera det i
22802: angående beredskap enligt sagda lag komma att enlighet med det verkliga behovet.
22803: gälla dem. Man strävar också i övrigt tili lik- Sådana frågor angående ersättning för trans-
22804: nande lösningar ifråga om den allmänna regle- portkostnader vilka icke skulle ha kunnat skö-
22805: ringen av beredskapen som de vilka gäller inom tas på skäligt sätt, har ej kommit tili ministe-
22806: andra områden av statsförvaltningen, dock med riets för inrikesärendena kännedom. Om sådana
22807: beaktande av polisväsendets särkaraktär och yppar sig, kommer ministeriet för inrikesären-
22808: -behov. De ovannämnda regleringarna skulle dena att vederbörligen utreda dem.
22809: Helsingfors den 28 oktober 1969.
22810:
22811: Minister S. Suorttanen.
22812: Kirj. ksm. n:o 140.
22813:
22814:
22815:
22816:
22817: Puhakka ym.: Maatalouden tuloverolain pienviljelijöille aiheut-
22818: taman verotaakan kasvun estämisestä.
22819:
22820:
22821: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22822:
22823: Maatalouden tuloverolakia säädettäessä to- piteisiin lainsäädännön niin muuttamiseksi,
22824: distettiin sen merkitsevän pienviljelijöille ve- ettei pienviljelijäin verotus muodostu aikai-
22825: rotaakan keventymistä ja suurviljelijöille li- sempaa raskaammaksi.
22826: sääntymistä. Sen piti poistaa myös verotuk- Edellä lausutun ja valtiopäiväjärjestyksen
22827: sessa ne epäoikeudenmukaisuudet, jotka 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
22828: vallitsivat suurten ja pienten viljelmien vä- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22829: lillä. Tähän astiset tiedot kertovat kuitenkin vaksi kysymyksen:
22830: toista. Melkein poikkeuksetta näyttää uuden
22831: verolain mukaan pienviljelijäin verotaakka Onko Hallitus tietoinen siitä, että
22832: tuntuvasti kasvavan, jopa moninkertaistuvan, uusi maatalouden tuloverolaki aiheut-
22833: kun sen sijaan suurten verotus helpottuu. taa pienviljelijöille huomattavan vero-
22834: Tätä ei voida pitää oikeana. taakan kasvun, ja jos on,
22835: Millään oikeudenmukaisuussyillä ei voida mihin toimenpiteisiin se on ryhty-
22836: perustella pienviljelijäin verotuksen lisäänty- nyt tai aikoo ryhtyä lainsäädännön
22837: mistä. Päinvastoin sen tulisi vähentyä. Vält- muuttamiseksi siten, että pienviljeli-
22838: tämätöntä olisikin tutkia, mitkä tekijät jäin verotuksen lisäys voidaan vält-
22839: uudessa verolaissa ovat aiheuttaneet pienvil- tää?
22840: jelijäin verotaakan kasvun ja ryhtyä toimen-
22841: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1969.
22842:
22843: Pauli Puhakka. Taisto Sinisalo. Siiri Lehmonen.
22844: Väinö R. Virtanen. Rainer Virtanen. Aleksi Kiviaho.
22845: Aarne Pulkkinen. Ensio Laine. Eino Tainio.
22846: Martti Linna. V. J. Rytkönen. Lauri Kantola.
22847: Matti Koivunen. Lauha Männistö.
22848:
22849:
22850:
22851:
22852: E 925/69
22853: 2
22854:
22855:
22856:
22857:
22858: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22859:
22860: Teille Herra Puhemies ovat kansanedusta- johdosta ei tapahdu mainittavaa verotettavan
22861: jat Pauli Puhakka ym. esittäneet valtiopäivä- tulon kohoamista, koska valtionverotuksessa
22862: järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val- tehtävä puolisovähennys on yleensä likimain
22863: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- samansuuruinen kuin edellä mainittu työn
22864: vaksi seuraavan kysymyksen: arvo. Mainitulla seikalla on pienillä tiloilla
22865: luonnollisesti suurempi merkitys kuin suurilla
22866: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että tiloilla, koska aviopuolison työn arvo pienillä
22867: uusi maatalouden tuloverolaki aiheut- tiloilla muodostaa suhteellisesti suuremman
22868: taa pienviljelijöille huomattavan vero- osan maatalouden puhtaasta tulosta kuin suu-
22869: taakan kasvun, ja jos on, rilla tiloilla.
22870: mihin toimenpiteisiin se on ryhty- Uuden lain mukaisten veroäyrimäärien ver-
22871: nyt tai aikoo ryhtyä lainsäädännön taaminen viljelijän aikaisempiin veroäyreihin
22872: muuttamiseksi siten, että pienviljeli- ei anna oikeaa kuvaa verorasituksen kehityk-
22873: jäin verotuksen lisäys voidaan vält- sestä, ellei samalla oteta huomioon, että van-
22874: tää?" han lain mukaan perheenjäsenten verovelvol-
22875: lisen maatalouden hyväksi tekemän työn
22876: Kun kysymyksessä tarkoitettu. asia kuuluu arvosta verotettiin perheenjäseniä erikseen.
22877: toimialaani valtiovarainministerinä, esitän vas- Uuden lain mukaan tulee perheenjäsentenkin
22878: tauksena siihen kunnioittavasti seuraavaa: työpanoksen tulos sisältymään viljelijän tu-
22879: Maatilatalouden tuloverolain mukaan maata- loon, jollei hän ole maksanut perheenjäsenille
22880: louden verotus perustuu nyt todellisiin tuloi- sellaista palkkaa, joka on vähennetty maa-
22881: hin ja vastaa maatalouden erikoisolosuhteet talouden menona.
22882: huomioon ottaen mahdollisimman suuressa Uudistuksesta aiheutuva verorasituksen eri-
22883: määrin muiden verovelvollisryhmien verotus- lainen kehitys saattaa yksittäistapauksissa ai-
22884: ta. Tästä johtuen on luonnollista, että vero- heutua myös tiloilla 1. 1. 1968 olleen käyttö-
22885: määrät voivat yksittäistapauksissa poiketa omaisuuden jälleenhankintamenoon perustuvas-
22886: jopa huomattavasti vanhan, keskimääräiseen ta alkuinventoinnista sekä sanotun omaisuu-
22887: puhtaaseen tuottoon perustuvan verotusjärjes- den hankintamenon etupainolSlsta poisto-
22888: telmän mukaisista veroista. Tähän uudistuk- oikeuksista, koska käyttöomaisuuden maata
22889: sella juuri pyrittiinkin, kun vanhan järjestel- samankokoisillakin tiloilla saattaa olla erilai-
22890: män todettiin suoritettujen tutkimusten mu- nen.
22891: kaan johtavan epäoikeudenmukaiseen tulok- Verotettavan tulon keskimääräinen kohoa-
22892: seen eri verovelvollisia toisiinsa verrattaessa. minen vuodesta 1967 vuoteen 1968 aiheutuu
22893: Kunnallisverotuksessa veroäyrimäärien nou- osittain siitä, että vanhan järjestelmän mu-
22894: su verouudistuksen johdosta aiheutuu osittain kaan tuottoperusteet laskettiin kolmen viimei-
22895: myös siitä, että maatilatalouden tuloverolain sen vuoden tulosten perusteella ja että vuo-
22896: mukaan puolison ja alle 16-vuotiaitten per- den 1968 sato oli keskimääräistä parempi.
22897: heenjäsenten maataloustyön arvo sisältyy maa- Lisäksi maatalouden tuottajahinnat ovat sa-
22898: talouden puhtaaseen tuloon, koska heille manaikaisesti kohonneet. Muun muassa mai-
22899: maksettu palkka ei ole vähennyskelpoista me- don luovutushinta vuonna 1968 oli 17 %
22900: noa kuten se ei ole muidenkaan elinkeinon- korkeampi kuin edellisenä vuonna.
22901: harjoittajien kohdalla. Vanhan järjestelmän Lopullisten johtopäätösten tekeminen vero-
22902: mukaan puolison ja alaikäisten lasten työn uudistuksen vaikutuksesta eri viljelijäryhmien
22903: arvoa ei sen sijaan luettu veronalaiseksi tu- verorasitukseen ei vielä ole mahdollista, koska
22904: loksi. Valtionverotuksessa tämän muutoksen vuoden 1968 tuloja oli siirtymävaiheessa
22905: 3
22906:
22907: uuden järjestelmän kassaperiaatteesta johtuen sella pynttun juuri siihen, että maatalouden
22908: mahdollisuus järjestellä. Varsinkin sellaisilla verotus saataisiin tilakohtaiseksi ja kunkin
22909: tiloilla, joilla harjoitetaan yksipuolista viljan viljelijän verot veronmaksukykyä vastaaviksi.
22910: viljelyä, oli tähän suuret mahdollisuudet. Lo- Vanhan järjestelmän aikana ei tätä verotuk-
22911: pulliset ja luotettavat johtopäätökset maata- selle yleisesti asetettua, erästä sen tärkeim-
22912: den verouudistuksen vaikutuksista ja niiden mistä tavotteista ollut edes mahdollista saa-
22913: perusteella mahdollisesti tarpeellisista lain vuttaa. Tässä vaiheessa on maatilatalouden
22914: muutoksista voidaan tehdä vasta muutaman tuloverolakia tarkoitus muuttaa lähiaikoina
22915: vuoden kuluttua. Pelkästään sen seikan joh- annettavan esityksen mukaisesti vain raken-
22916: dosta, että todelliset tulot saattavat joillakin nusten hankintamenojen poistojen osalta
22917: tiloilla olla suuremmat kuin vanhan jär- Eduskunnan esittämän toivomuksen perus-
22918: jestelmän mukaiset verotettavat tulot, ei la- teella sekä eräiltä muilta vähäisiltä osiltaan.
22919: kia voida lähteä muuttamaan, koska uudistuk-
22920: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1969.
22921:
22922:
22923: Valtiovarainministeri Eino Raunio.
22924: 4
22925:
22926:
22927:
22928:
22929: T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
22930:
22931: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen fråga om övriga näringsidkare. Enligt det
22932: anger har Ni, Herr Ta1man, tili vederbörande gamla systemet räknades värdet av makes och
22933: med1em av statsrådet för avgivande av svar minderåriga barns arbete däremot icke som
22934: sänt fö1jande, av riksdagsman Pauli Puhakka beskattningsbar inkomst. Vid statsbeskatt-
22935: m.fl. ställda spörsmå1: ningen sker icke med anledning av denna
22936: ändring någon nämnvärd stegring av den
22937: "Är Regeringen medveten om, att skattskyldiges inkomst, enär det avdrag som
22938: den nya inkomstskattelagen för 1ant- vid statsbeskattningen skall göras för make i
22939: bruket medför betydande ökning av allmänhet är så gott som lika stort som
22940: skattebördan för småbrukare, och om ovan nämnda värde av arbetet. Nämnda om-
22941: så är fal1et, ständighet har naturligtvis större betydelse på
22942: vilka åtgärder har Regeringen vid- små 1ägenheter än på stora lägenheter, enär
22943: tagit ellet ämnar den vidtaga för en värdet av makes arbete på små 1ägenheter
22944: ändring av 1agstiftningen så, att en utgör en proportionsvis större del av lant-
22945: ökning av småbrukarnas beskattning brukets nettoinkomst än på stora 1ägenheter.
22946: kan undvikas?" En jämförelse av antalet skattören enligt
22947: den nya lagen med odlarens tidigare skattören
22948: Då det ärende som avses i detta spörsmå1 ger icke en riktigt bild av skattebördans ut-
22949: hör tili mitt verksamhetsområde i min egen- veckling, om det icke samtidigt beaktas, att
22950: skap av finansminister, får jag vördsamt så- familjemedlemmarna enligt den gamla 1agen
22951: som svar på spörsmå1et anföra följande: beskattades särskilt för värdet av det arbete
22952: Enligt inkomstskattelagen för gårdsbruk de utförde tili förmån för den skattsky1diges
22953: grundar sig beskattningen av lantbruket nu på lantbruk. Enligt den nya lagen kommer även
22954: de faktiska inkomsterna och motsvarar, med resu1tatet av familjemedlemmarnas arbets-
22955: beaktande av lantbrukets särskilda förhållan- insats att ingå i odlarens inkomst, om han
22956: den, i största möjliga utsträckning beskatt- icke åt familjemedlemmarna erlagt sådan lön,
22957: ningen av övriga grupper av skattskyldiga. som har avdragits såsom utgift för lantbruket.
22958: Tili följd härav är det naturligt, att skatte- Den olika utveckling av skattebördan som
22959: beloppen i enskilda fall tili och med anmärk- föranleds av reformen kan i individuella fall
22960: ningsvärt kan avvika från skatterna enligt även bero på begynnelseinventeringen, som
22961: det gamla beskattningssystemet, som baserade baserade sig på nyanskaffningsutgiften för de
22962: sig på medelvärdet av nettoavkastningen. Det anläggningstillgångar som fanns på lägen-
22963: var just detta man ville komma tili med heterna 1. 1. 1968 samt på deggressiva av-
22964: reformen, då det gamla systemet enligt före- skrivningsrättigheter för anskaffningsutgiften
22965: tagna undersökningar konstaterades leda tili för sagda tillgångar, enär anläggningstillgån-
22966: ett orättvist resultat vid jämföre1se av olika garna även på lika stora 1ägenheter kan vara
22967: skattskyldiga med varandra. av olika storlek.
22968: Inom kommunalbeskattningen beror ök- Den beskattningsbara inkomstens genom-
22969: ningen av antalet skattören tili följd av snittliga stegring från år 1967 till år 1968
22970: skattereformen delvis även på, att enligt in- beror delvis på, att grunderna för avkast-
22971: komstskattelagen för gårdsbruk värdet av ningen enligt det gam1a systemet beräknades
22972: makes och familjemedlemmars under 16 år på basen av de tre senaste årens resultat, och
22973: lantbruksarbete ingår i lantbrukets nettoin- att 1968 års skörd var bättre än vad den i
22974: komst, enär åt dem utbetald lön icke är av- medeltal brukar vara. Dessutom har produ-
22975: dragbar utgift, vilket den icke heller är i centprisen inom 1antbruket samtidigt stigit.
22976: 5
22977:
22978: Bland annat var överlåtelsepriset för mjölk inkomsterna enligt det gamla systemet, enär
22979: år 1968 17 % högre än föregående år. man med reformen just strävade tili, att lant-
22980: Det är icke ännu möjligt att draga några bruksbeskattningen skulle bli lägenhetsbe-
22981: definitiva slutsatser av skattereformens in- stämd och att envar odlares skatter skulle
22982: verkan på olika odlargruppers skattebörda, motsvara skattebetalningsförmågan. Under
22983: enär det på grund av det nya systemets det gamla systemets tid var det icke ens
22984: kassaprincip i övergångsskedet var möjligt att möjligt att uppnå detta mål, som allmänt
22985: justera inkomsterna för år 1968. I synnerhet uppställts för beskattningen och som också
22986: på sådana lägenheter, på vilka bedrives ensidig är ett av dess viktigaste mål. 1 detta skede
22987: sädesodling, fanns det stora möjligheter här- har man för avsikt att ändra inkomstskatte-
22988: till. Man kan först om några år draga defini- lagen för gårdsbruk, i enlighet med en propo-
22989: tiva och tillförlitliga slutsatser angående verk- sition som inom närmaste framtid kommer
22990: ningarna av lantbrukets skattereform och an- att avlåtas, endast i fråga om avskrivningarna
22991: gående de lagändringar som eventuellt är av anskaffningsutgifter för byggnader på
22992: nödvändiga på grund därav. Man kan icke grund av Riksdagens hemställan samt i fråga
22993: börja ändra lagen enbart av den anledningen, om en del andra mindre betydande delar
22994: att de faktiska inkomsterna på några lägen- av lagen.
22995: heter kan vara större än de beskattningsbara
22996: Helsingfors den 28 oktober 1969.
22997:
22998: Finansminister Eino Raunio.
22999:
23000:
23001:
23002:
23003: E 925/69
23004: Kirj. ksm. n:o 141.
23005:
23006:
23007:
23008:
23009: E. Laine ym.: Asevelvollisten oikeusturvaa heikentävien toimen-
23010: piteiden estämisestä puolustusvoimissa.
23011:
23012:
23013: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23014:
23015: Puolustusvoimien piiristä kantautuu jatku- käy välttämättömäksi puolueettoman tutkimuk-
23016: vasti tietoja, jotka osoittavat demokratian hen- sen suorittaminen siitä, missä määrin eduskun-
23017: gen pysyttelevän itsepintaisesti puolustuslaitok- nan oikeusasiamiehelle jätetyssä kirjelmässä
23018: sen ulkopuolella. Näyttää siltä, että ahdas mainitut sinänsä täysin hämmästyttävät mene-
23019: vanhoillinen henki, mielipideurkinta ja poliit- telmät puolustusvoimien piirissä jatkuvat. Pää-
23020: tinen syrjintä hautaavat alleen ne myönteiset esikunnan tutkimusosaston toimien lainmukai-
23021: piirteet, jotka puolustusvoimien piirissä on suus on aiheellista selvittää koko laajuudes-
23022: viime vuosina voitu havaita. Ensinmainittua saan. Selvää on, ettei tutkimusosaston työ saa
23023: ahdasmielisyyttä esiintyi Rannikkotykistön tar- perustua 1930-luvun menetelmiin ja silloin ase-
23024: kastajan eversti Vuorelan suhtautumisessa tettuihin tarkoituksenmukaisuusnäkökohtiin.
23025: alaisiinsa ja viimeksimainituista piirteistä ovat Asian käsittelyn yhteydessä on tarpeellista
23026: tuoreimpina todistuksina Tampereen Ilmator- kiinnittää huomiota myöskin eräisiin muihin
23027: juntapatteristossa paljastuneet poliittisen dis- sellaisiin ilmiöihin armeijan liepeillä, jotka
23028: kriminaation ilmaukset. tahattomasti tai tarkoituksellisesti palvelevat
23029: Julkisuudessa on esitetty tietoja, joiden mu- oikeistolaisen politiikan pyrkimyksiä.
23030: kaan puolustusvoimien pääesikunnan tutkimus- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
23031: toimiston etsivävoimin suoritetaan jatkuvaa jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esi-
23032: asevelvollisten sosiaalista taustaa ja mielipiteitä tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23033: koskevaa urkintaa sekä kortistointia poliittisin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23034: perustein. Tämän kerrotaan kohdistuvan kom-
23035: munistisissa ja muissa vasemmistölaisissa jär- Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
23036: jestöissä toimineisiin sekä vasemmistotaisiksi ryhtynyt tai aikoo ryhtyä asevelvollis-
23037: leimattuihin ja epäiltyihin henkilöihin. Jopa ten oikeusturvaa heikentävän poliittisiin
23038: asevelvollisten vanhempien kuulumisen vasem- perusteisiin nojautuvan mielipideurkin-
23039: mistolaisiin järjestöihin on kerrottu riittävän nan, syrjinnän ja kortistomerkintöjen
23040: aiheeksi epäluottamuksen ja poliittisen diskri- sekä sotaväen rikoslakiin perustumatto-
23041: minaation osoittamiseen nimitettäessä henki- mien rangaistusmuotojen käytön estä-
23042: löitä kouluihin ja erilaisiin tehtäviin. miseksi puolustusvoimissa?
23043: Nyt julkisuuteen saatettujen tietojen valossa
23044: Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1969.
23045:
23046: Ensio Laine. Martti Linna. Lauri Kantola.
23047: Pauli Puhakka. Rainer Virtanen. Siiri Lehmonen.
23048: Taisto Sinisalo.
23049:
23050:
23051:
23052:
23053: E 930/69
23054: 2
23055:
23056:
23057:
23058:
23059: Ed u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
23060:
23061: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mukaisin perustein on va:littava upseeriksi tai
23062: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, aliupseeriksi taikka tiettyihin teknisiin tehtä-
23063: olette kirjeellänne 1 päivänä lokakuuta 1969 viin koulutettavat henkilöt. Valinnassa on rat-
23064: n:o 999 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- kaisevaa asevelvollisen sanottuihin tehtäviin
23065: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja E. Lai- osoitt~ma palvelusinto ja harrastus sekä ky-
23066: neen ym. tekemän seuraavansisältöisen kysy- vykkyys samoin kuin yleinen moraalinen taso.
23067: myksen: Valittaessa varusmiehiä koulutettaviksi vas-
23068: tuunalaisiin esimies- ja erikoistehtäviin puolus-
23069: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on tuslaitoksessa on komentajien oikeus ja velvol-
23070: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä asevelvollis- lisuus hankkia tehtäviin suunnitelluista riittä-
23071: ten oikeusturvaa heikentävän poliittisiin vät tiedot. Kysymys ei ole poliittisesta syr-
23072: perusteisiin nojautuvan mielipideurkin- jinnästä, sillä epäkelpoa ainesta löytyy kaikkien
23073: nan, syrjinnän ja kortistomerkintöjen aatesuuntien kannattajista.
23074: sekä sotaväen rikoslakiin perustumatto- Valtiolliseen yhdistykseen (poliittiseen puo-
23075: mien rangaistusmuotojen käytön estä- lueeseen tai puolueen alajärjestöön) kuulumi-
23076: miseksi puolustusvoimissa?" nen ennen varusmiespalvelukseen astumista ei
23077: ole esteenä normaalille kykyjen ja palvelus-
23078: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- halun edellyttämälle koulutukselle puolustus-
23079: taen seuraavaa: laitoksessa. Vakinaisessa palveluksessa jo ole-
23080: Puolustuslaitoksessa asevelvollisiin kohdis- valta on osallistuminen poliittiseen toimintaan
23081: tettavat tutkinta- ja valvontatoimenpiteet pe, kielletty 30 päivänä toukokuuta 1919 annetun
23082: rustuvat suoranaisesti 18 päivänä helmikuuta sotaväen rikoslain 147 §: ssä. Esimiesten asiana
23083: 1966 annetun poliisilain (84/66) 1, 3 ja on valvoa tämän säännöksen noudattamista.
23084: 4 §:iin sekä 13 päivänä tammikuuta 1967 po- Sotaväen rikoslakiin perustumattomien ran-
23085: liisitoiminnasta puolustuslaitoksessa annetun gaistusmuotojen käytön estämiseen antavat sa-
23086: asetuksen ( 18/67) 1 ja 4 §:n säännöksiin, man lain 118 §:ssä säädetyt ankarat rangais-
23087: eikä ole todettu, että sanotuissa säännöksissä tussäännökset riittävän mahdollisuuden. Mi-
23088: annettuja valtuuksia olisi käytetty poliittiseen käli tällaisia tapauksia on esiintynyt, on niihin
23089: syrjintään tai muullakaan tavoin väärin. viipymättä puututtu.
23090: Asevelvollisten valitsemisesta eri tehtäviin Edellä esitetyn johdosta Hallitus katsoo,
23091: on säädetty 26 päivänä tammikuuta 1951 ase- ettei sen puolesta ole aihetta enempiin toimen-
23092: velvollisuuslain soveltamisesta annetun asetuk- piteisiin kysymyksessä esitettyjen asioiden suh-
23093: sen (63/51) 52-54 §:ssä. Näiden säännösten teen.
23094: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1969.
23095:
23096: Puolustusministeri S. Suorttanen.
23097: 3
23098:
23099:
23100:
23101:
23102: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23103:
23104: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsord- officerare eller för vissa tekniska uppgifter bör
23105: ningen har Ni, Herr Talman, med Ert brev nr väljas på grunder som står i överensstämmelse
23106: 999 den 1 oktober 1969 för avgivande av med dessa stadganden. Vid valet är det tjänste-
23107: svar tillställt vederbörande medlem av stats- nit och det intresse som den värnpliktige visar
23108: rådet följande av riksdagsman E. Laine m. fl. för nämnda uppgifter samt hans begåvning
23109: framställda spörsmål: och likaså hans moraliska nivå avgörande. Då
23110: beväringar väljs för att utbildas för ansvars-
23111: " Vilka åtgärder har Regeringen vid- fulla förmans- och specialuppdrag i försvars-
23112: tagit eller ämnar vidtaga för att inom väsendet är det chefernas rätt och plikt att
23113: försvarsmakten förhindra på politiska skaffa tillräckliga uppgifter om dem som man
23114: grunder baserad åsiktsspionering, dis- tänkt sig för uppdragen. Det är inte fråga
23115: kriminering och kartoteksanteckningar, om politisk diskriminering, ty odugligt mate-
23116: vilket försvagar de vämpliktigas rätts- ria! kan man finna bland alla ideriktningars
23117: skydd samt användning av strafformer förespråkare.
23118: som inte grundar sig på strafflagen?" Medlemskap i en statlig förening ( politiskt
23119: parti eller partiets underorganisation) före be-
23120: Med anledning av spörsmålet ber jag vörd- väringstiden utgör i försvarsväsendet inget hin-
23121: samt att få anföra följande: der för den normala utbildning som begåvning
23122: De undersöknings- och övervakningsåtgär- och tjänstenit förutsätter. Deltagande i poli-
23123: der som inom försvarsväsendet berör de värn- tisk verksamhet har förbjudits för den som
23124: pliktiga grundar sig direkt på 1, 3 och 4 § i redan är i aktiv tjänst i 147 § i militärstraff-
23125: polislagen ( 84/66) given den 18 februari lagen given den 30 maj 1919. Det är förmän-
23126: 1966 samt på stadgandena i 1 och 4 § i den nens sak att övervaka att denna stadga efter-
23127: den 13 januari 1967 givna förordningen ( 18/ följs.
23128: 67) angående polisverksamhet i försvarsväsen- För förhindrande av användning av straff-
23129: det, och det har inte konstaterats, att de i former som inte är grundade på militärstraff-
23130: nämnda stadganden givna befogenheterna lagen ger de stränga straffstadgandena i samma
23131: skulle ha använts för politisk diskriminering lags 118 § tiliräcklig möjlighet. Hall sådana
23132: eller på annat sätt fel. fall förekommit bör man omedelbart ingripa.
23133: Beträffande val av vämpliktiga för olika Med anledning av ovan anförda anser Re-
23134: uppgifter har det stadgats i 52-54 § i förord- geringen att det för dess vidkommande inte
23135: ningen ( 63/51) given den 26 januari 1951 finns någon anledning tili vidare åtgärder med
23136: angående tillämpning av värnpliktslagen. Per- avseende på de i spörsmålet anförda ärendena.
23137: sonet som utbildas tili officerare eller under-
23138: Helsingfors den 1 november 1969.
23139:
23140: Försvarsminister S. Suorttanen.
23141: Kirj. ksm. n:o 142.
23142:
23143:
23144:
23145:
23146: Vilmi ym.: Maatalouden tuloverolain aiheuttaman verorasituksen
23147: lisääntymisen estämisestä.
23148:
23149:
23150: E d u s k u n n a, n H e r r a P u h e m i e h e II e.
23151:
23152: Maatalouden uuden verolain mukaan ta- sa verolaissa on monia puutteita ja kohtuut-
23153: pahtunut ensimmäinen verotus on useimmissa tomuuksia, jotka on kiireesti korjattava.
23154: kunnissa loppuun suoritettu. Saadut ennakko- Muuten pienten viljelmien veroäyrimäärät ko-
23155: tiedot osoittavat, että maatalouden harjoitta- hoavat siinä määrin, että niiden omistajat me-
23156: jain verot tulevat edellisiin vuosiin verrattu- nettävät oikeutensa myös pinta-alalisiin. Ja
23157: na huomattavasti kohoamaan. Kautta linjan kuitenkin valtiovallan kannalta ovat pientilat
23158: on nousu 10-40 prosenttia. Tämä siitä huo- tuotantopoliittisesti edullisimpia, koska tilayk-
23159: limatta, vaikka uuden verolain käsittelyn sikköä ja työntekijää kohden niiden tuotanto-
23160: yhteydessä asiantuntijataholta vakuutettiin, määrät ovat vähäisiä. Samoin jo suoritetun
23161: että maatalouden kokonaisverotus ei tule lain verotuksen perusteella maksuun pantavien ve-
23162: johdosta kohoamaan. rojen ja veroennakoiden maksuaikoja on tun-
23163: Verorasituksen lisääntyminen muodostuu tuvasti pidennettävä.
23164: kaikkein suurimmaksi heikoimman toimeen- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
23165: tulon omaavien karjataloutta harjoittavien tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin,
23166: pienten tilojen kohdalla, missä monissa ta- esitämme kunnioittaen valtioneuvoston asian-
23167: pauksissa verojen kohoaminen edelliseen vuo- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky-
23168: teen verrattuna saattaa olla jopa yli 200 symyksen:
23169: prosenttia. Kaikkein kohtuuttomin on verotus
23170: niiden tilojen osalta, joilla on vanhat raken- Tietääkö Hallitus, että maatalou-
23171: nukset, suuri perhe, eikä tilalla ole sanotta- den uusi tuloverolaki on kohtuutto-
23172: vammin koneita. Tällöin suuri oma kulutus masti ja epäoikeudenmukaisesti lisän-
23173: ja vähäiset poistomahdollisuudet lisäävät lo- nyt erikoisesti pienten ja karjataloutta
23174: pullisen veron määrää. Pitkälle koneistetut harjoittavien tilojen verotusta, ja jos
23175: tilat ovat huomattavasti edullisemmassa ase- tietää,
23176: massa. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23177: Maatalouden tuloverolain mukaan suoritet- ryhtyä maatalouden tuloverolain koh-
23178: tu ensimmäinen verotus osoittaa, että uudes- tuuttomuuksien oikaisemiseksi?
23179: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1969.
23180:
23181: Pekka Vilmi. Hannes Paaso.
23182:
23183:
23184:
23185:
23186: E 926/69
23187: 2
23188:
23189:
23190:
23191:
23192: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
23193:
23194: Teille Herra Puhemies ovat kansanedustaja mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23195: Pekka Vilmi ja Hannes Paaso esittäneet valtio- ryhtyä maatalouden tuloverolain koh-
23196: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla tuuttomuuksien oikaisemiseksi?"
23197: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23198: vaksi seuraavan kysymyksen: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu
23199: toimialaani valtiovarainministerinä ja vastaa
23200: "Tietääkö Hallitus, että maatalou- kansanedustaja Pauli Puhakan ym. 30 päivänä
23201: den uusi tuloverolaki on kohtuutto- syyskuuta 1969 tekemässä kysymyksessä tar-
23202: masti ja epäoikeudenmukaisesti lisän- koitettua asiaa, viittaan kunnioittavasti viimek-
23203: nyt erikoisesti pienten ja karjataloutta si mainittuun kysymykseen tänään antamaani
23204: harjoittavien tilojen verotusta, ja jos vastaukseen.
23205: tietää,
23206: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1969.
23207:
23208: Valtiovarainministeri Eino Raunio.
23209: 3
23210:
23211:
23212:
23213:
23214: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23215:
23216: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
23217: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande taga för korrigering av orimligheterna
23218: medlem av statsrådet för avgivande av svar i inkomstskatte1agen för lantbruket?"
23219: sänt följande, av riksdagsmännen Pekka Vilmi
23220: och Hannes Paaso stä11da spörsmå1: Det ärende som avses i spörsmålet hör tili
23221: mitt verksamhetsområde i min egenskap av
23222: "Är Regeringen medveten om, att finansminister. Då ärendet motsvarar det
23223: den nya. inkomstskattelagen för 1ant- ärende som avsågs i det av riksdagsman Pauli
23224: bruket oskäligt och orättvist har ökat Puhakka m.fL den 30 september 1969 ställda
23225: beskattningen särskilt av små lägen- spörsmålet, hänvisar jag vördsamt tili mitt
23226: heter som bedriver boskapsskötsel, och i dag avgivna svar på sistnämnda spörsmål.
23227: om så är fallet,
23228: Helsingfors den 28 oktoher 1969.
23229:
23230: Finansminister Eino Raunio.
23231: Kirj. ksm. n:o 143.
23232:
23233:
23234:
23235:
23236: Sinisalo: Kotkan teknillisen oppilaitoksen toimintamahdollisuuk-
23237: sien parantamisesta.
23238:
23239:
23240: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23241:
23242: Vuonna 1959 tehtiin valtion ja Kotkan Kuutiotilavuudeltaan 71 000 m3 ja kustan-
23243: kaupungin välillä sopimus, jolla sovittiin nusarvioitaan 13 milj. markan suuruisen ra-
23244: Kotkan kaupunkiin tulevien ammatillisten kennushankkeen toteuttamiseen on tähän
23245: oppilaitosten rakentamisesta. Tätä silmällä- mennessä myönnetty varoja vajaa 2 milj.
23246: pitäen rakennettiin myös Kotkan teknillisten markkaa. Hallitus on ehdotuksessaan vuoden
23247: koulujen yhteinen rakennus. Tästä raken- 1970 tulo- ja menoarvioksi ehdottanut lisä-
23248: nuksesta varattiin tilat mm. Kotkan teknil- määrärahaa 3,1 milj. markkaa.
23249: liselle koululle. Myöhemmin on tätä valtion Tilanne on oppilaitoksen toimintamahdolli-
23250: omistamaa koulua laajennettu käsittämään suuksiin nähden kuitenkin entisestään vaikeu-
23251: myös teknillisen opiston, joka aloitti toimin- tunut. Kotkan kaupunki on katsonut välttä-
23252: tansa v. 1962. mättömäksi saada omaan käyttöönsä laitok-
23253: Oppilaitoksen toiminta on varsinkin 60- sen käyttöön edellämainitulla tavalla aiemmin
23254: luvun aikana huomattavasti laajentunut. Al- varatut tilat. Tämä uhkaa aiheuttaa, varsinkin
23255: kuperäisten koulutilojen suunnittelussa ei jos rakennushanketta ei nopeuteta, teknillisen
23256: teknillisen oppilaitoksen minkäänlaista laajen- koulun oppilaitoksen toiminnalle vakavia vai-
23257: nustarvetta otettu huomioon. Jo vuonna 1962 keuksia. On oletettava, että hallituksella on
23258: jouduttiin oppilaitosta varten väliaikaisesti täytynyt olla tiedossaan budjettipäätöstä teh-
23259: vuokraamaan Kotkan kaupungilta kansakou- dessään em. seikat. Kun ei kuitenkaan ole
23260: lutiloja. selvitetty aikooko hallitus joillakin erikoistoi-
23261: Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama menpitein nopeuttaa rakennushanketta ja va-
23262: Kotkan teknillisten koulujen rakennuksen rata tarkoitukseen tarvittavat lisämäärärahat
23263: /KOTEKOn/ uudelleenjärjestelykomitea esit- esim. lisämenoarvioon ei budjettiesitystä voi-
23264: ti mietinnössään v. 1963, että teknillistä op- da pitää riittävänä vastauksena Kotkan tek-
23265: pilaitosta varten on rakennettava uudisraken- nillisen oppilaitoksen toiminnassa esiintyvien
23266: nus. Vuonna 1964 Kotkan kaupunki luovutti ongelmien ratkaisuun.
23267: uudisrakennusta varten tontin. Tähän liittynyt Edellä sanotun vuoksi ja viitaten valtio-
23268: aluevaihtosopimus hyväksyttiin eduskunnassa päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
23269: keväällä 1965. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
23270: Suunnittelu- ja rakennustöiden aloittamisen tavaksi seuraavan kysymyksen:
23271: viivästyminen on ollut suuren huolen aiheena
23272: mm. siksi, että nykyinen tilanne vaikeuttaa Onko Hallitus tietoinen Kotkan
23273: teknillisen oppilaitoksen toimintaa ja samalla teknillisen oppilaitoksen toiminnan
23274: asettaa suuria vaikeuksia eräille muille Kot- vaikeutumisesta huonetilapuutteen
23275: kassa suunnitelluille koulu- ja oppilaitosjärjes- vuoksi ja millaisin erikoistoimenpitein
23276: telyille. Ratkaisua on mm. eduskunnasta kä- Hallitus aikoo esiintyvät ongelmat
23277: sin jouduttu kiirehtimään useilla eduskunta- ratkaista?
23278: aloitteilla ym. toimenpiteillä.
23279: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1969.
23280:
23281: Taisto Sinisalo.
23282:
23283: E 924/69
23284: 2
23285:
23286:
23287:
23288:
23289: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23290:
23291: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- ovat nyt edistyneet niin pitkälle, että raken-
23292: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- nustyön urakkatarjoukset on jo pyydetty.
23293: mies, olette kirjeellänne 2 päivältä lokakuuta Tarjousten jättöaika päättyi kuluvan lokakuun
23294: 1969 n:o 143 lähettänyt valtioneuvoston 24 päivänä. Rakennustyö on suunniteltu aloi-
23295: asianomaisen Jasenen vastattavaksi kansan- tettavaksi välittömästi loka-marraskuun
23296: edustaja Taisto Sinisalon tekemän seuraavan vaiheeessa ja tarkoitus on saattaa se yhtä-
23297: sisältöisen kysymyksen: jaksoisesti loppuun. Rakentamiseen on ehdo-
23298: tettu myönnettäväksi määrärahoja kulloinkin
23299: "Onko Hallitus tietoinen Kotkan rakennushallituksen arvion mukaisesti, mutta
23300: teknillisen oppilaitoksen to1mmnan valtiontalouden tilan ei ole katsottu sallivan
23301: vaikeutumisesta huonetilapuutteen irrottaa varoja rakentamiseen osoitettua
23302: vuoksi ja millaisin erikoistoimenpitein enemmän.
23303: Hallitus aikoo esiintyvät ongelmat Mikäli oppilaitoksen toimintamahdollisuu-
23304: ratkaista?" det vielä entisestäänkin vaikeutuvat, on har-
23305: kittava siirtymistä opetuksessa vuorolukuun
23306: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tai käytettävä kansakoulusta sen työpäivän
23307: vasti seuraavaa: jälkeen vapautuvia tiloja siihen saakka, kun-
23308: Suunnitelmat Kotkan teknillisen oppilaitok- nes teknillisen oppilaitoksen oma kouluraken-
23309: sen vaikean huonetilapuutteen poistamiseksi nus saadaan valmiiksi.
23310: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1969.
23311:
23312: Vt. opetusministeri Jussi Linnamo.
23313: 3
23314:
23315:
23316:
23317:
23318: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a, 1m a n.
23319:
23320: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen utrymmesbrist har nu framskridit så långt,
23321: anger har Ni, Herr Talman, med Eder att man redan anhållit om entreprenadanbud
23322: skrivelse av den 2 oktober 1969 nr 143 tili för byggnadsarbetet. Tiden för inlämnande
23323: vederbörande medlem av statsrådet för av- av anbud utgick den 24 innevarande oktober.
23324: givande av svar översänt följande av riks- Man har planerat att inleda byggnadsarbetet
23325: dagsman Taisto Sinisalo ställda spörsmål: omedelbart vid månadsskiftet oktober-no-
23326: vember, och avsikten är att slutföra det i
23327: "Är Regeringen medveten om att ett sträck. Det har föreslagits, att anslag varje
23328: Kotkan teknillinen oppilaitos be- gång skall beviljas enligt byggnadsstyrelsens
23329: nämnda läroanstalts verksamhet för- uppskattning, men statshushållningens ställning
23330: svårats på grund av utrymmesbrist, har icke ansetts tiliåta frigörande av mera
23331: och genom vilka specialåtgärder medel än vad som anvisats för byggandet.
23332: ämnar Regeringen lösa de problem Såvida läroanstaltens verksamhetsmöjlig-
23333: som yppat sig?" heter försvåras ännu mera, måste man över-
23334: väga att övergå tili skiftesläsning i under-
23335: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- visningen eller använda utrymmen i en folk-
23336: samt anföra följande: skola som blir lediga efter dess arbetsdag
23337: Pianeroa för avhjälpande av Kotkan tek- tili dess den tekniska läroanstaltens egen skol-
23338: nillinen oppilaitos benämnda läroanstalts svåra byggnad blir färdig.
23339: Helsingfors den 29 oktober 1969.
23340:
23341: Tf. undervisningsminister Jussi Linnamo.
23342: Kirj. ksm. n:o 144.
23343:
23344:
23345:
23346:
23347: Pohjonen: Todistajanpalkkioiden pienuudesta.
23348:
23349:
23350: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23351:
23352: Todistajanpalkkion pienuus on muodostunut distajien käyttäminen usein varsin tärkeätä,
23353: haitalliseksi tekijäksi oikeudenkäynnissä erityi- tuntuisi tarkoituksenmukaiselta, että todistajan
23354: sesti rikosprosessin osalta. Yleisenä ohjeena kulut voitaisiin korvata todellisia kustannuk-
23355: on palkkioita suoritettaessa maaseudulla ollut sia vastaavasti eikä mlnimiohjeen mukaisina
23356: valtion alimman luokan mukaisen päivärahan silloinkin, kun todistajalla on vaikeuksia esit-
23357: ( 11 mk) suorittaminen sekä matkakustannus- tää yksityiskohtaista kirjallista selvitystä tai to-
23358: ten korvaaminen niinikään alimman matkustus- distusta hänelle aiheutuneista kustannuksista.
23359: luokan mukaisesti. Vaikka tuomioistuin ei Toisaalta voitaisiin luonnollisesti tarkistaa myös
23360: luonnollisestikaan ole sidottu näihin ohjeisiin, alimman palkkion suuruutta. Tällä tavoin hel-
23361: on käytännössä kuitenkin oltu taipuvaisia toi- potettaisiin todistajien saamista ja parannettai-
23362: mimaan niiden mukaisesti. siin juttujen selvittämismahdollisuuksia.
23363: Todistajalie saattaa kuitenkin useissa tapauk- Edellä olevan ja VJ:n 37 §:n 1 momentin
23364: sissa aiheutua huomattavasti suurempia kuluja perusteella esitän valtioneuvoston asianomaisen
23365: ajanhukan, menetetyn työajan ym. seikkojen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23366: vuoksi, vaikka hän ei voisikaan näitä erikseen
23367: kirjallisesti yksilöidä ja vaatia todistajanpalk- Onko Hallitus tietoinen niistä epä-
23368: kiota todellisten kulujen mukaisesti. Tästä kohdista, joihin todistajanpalkkion suo-
23369: syystä on usein havaittavissa, että monet eivät rittaminen yleisesti alimman korvauk-
23370: ole kovinkaan halukkaita esiintymään todista- sen mukaisesti lähinnä rikosjutuissa on
23371: jina, vaikka siihen onkin velvollisuus, vaan johtanut todistajien esiintymistä ajatel-
23372: pyrkivät, mikäli mahdollista, välttämään todis- len, ja jos on,
23373: tajaksi joutumista vedoten siihen, etteivät he mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23374: tiedä riittävästi asiasta. ryhtyä mainitun epäkohdan poistami-
23375: Kun juuri rikosjutun ratkaisemisessa on to- seksi?
23376: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1969.
23377:
23378: Mauno Pohjonen.
23379:
23380:
23381:
23382:
23383: E 953/69
23384: 2
23385:
23386:
23387:
23388:
23389: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23390:
23391: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kohti. Jos todistaja on viimeksi ma1111tussa
23392: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tapauksessa joutunut yöpymään matkallaan,
23393: olette kirjeellänne 3 päivältä lokakuuta 1969 hän saa päivärahaa maaseudulla 23 markkaa,
23394: n:o 1011 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- Helsingissä 34 markkaa sekä muissa kaupun-
23395: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mauno geissa ja kauppalaissa 30 markkaa. Lisäksi
23396: Pohjosen tekemän, seuraavan kysymyksen: Pohjois-Suomea varten on vahvistettu enty1set
23397: taksat. Valtion tulo- ja menoarvioon on viime
23398: "Onko Hallitus tietoinen niistä epä- vuosina varattu momentille, jolta todistajan-
23399: kohdista, joihin todistajanpalkkion suo- palkkiot maksetaan, yli 500 000 markkaa.
23400: rittaminen yleisesti alimman korvauk- Voimassa olevan oikeuden mukaan todista-
23401: sen mukaisesti lähinnä rikosjutuissa on jalle ei voida suorittaa korvausta valtionva-
23402: johtanut todistajien esiintymistä ajatel- roista enempää kuin edellä on mainittu eikä
23403: len, ja jos on, ansion menettämisestä, sijaisen paikkaamisesta
23404: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tai muusta sellaisesta ajanhukasta johtuneesta
23405: ryhtyä mainitun epäkohdan poistami- erityisestä menosta ollenkaan. Myöskään to-
23406: seksi?" distaja ei voi valtion varoista saada ennakkoa
23407: päivärahasta tai matkakustannuksista. Kuiten-
23408: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kin saattaa velvollisuudesta esiintyä todista-
23409: vasti seuraavaa: jana aiheutua todistajalle usein menoja, joita
23410: Korvauksesta todistajille valtionvaroista korvaamaan valtionvaroista maksettavat päivä-
23411: 28. 10. 1938 annetun lain mukaan virallisen rahat ja matkakorvaukset eivät riitä. Sen
23412: syyttäjän kutsusta tai oikeuden määräyksestä vuoksi on säädetty, että se, joka veivoitetaan
23413: rikosjutussa todistamista varten tuomioistui- korvaamaan valtiolle sen varoista maksetut
23414: meen saapunut henkilö on oikeutettu pyynnös- todistajanpalkkiot, voidaan samalla velvoittaa
23415: tänsä saamaan oikeuteen saapumisestaan aiheu- maksamaan todistajalle kohtuullinen lisäkor-
23416: tuneista elatus- ja matkakuluistaan korvauksen vaus, jos todistaja vaatii elatus- ja matkaku-
23417: valtionvaroista. Elatukseksi hänelle voidaan luistaan enemmän korvausta kuin valtionva-
23418: suorittaa kultakin hänen matkaansa oikeuspai- roista voidaan myöntää.
23419: kalle ja siellä oleskeluunsa kuluneelta päivältä Siitä, että todistajanpalkkio joissakin tapauk-
23420: enintään sama määrä, jonka valtion viran- tai sissa on riittämätön korvaamaan todistajalle
23421: toimenhaltija saa virkamatkasta päivärahaa tuomioistuimeen saapumisesta aiheutuvia ku-
23422: alimmassa luokassa. Matkakorvausta maksetaan luja, on saattanut aiheutua haluttomuutta
23423: 5 kilometriä pitemmästä matkasta tuomioistui- esiintyä todistajana. Koska todistajalle ei voida
23424: meen yleensä yleisen kulkuneuvon halvimman suorittaa etukäteen valtionvaroista korvausta
23425: paikan mukaan. pitkänkään matkan vaatimista matkakuluista
23426: Valtioneuvoston virkamatkojen matkustus- eikä päivärahasta, voidaan todistajan kuulemi-
23427: luokista ja päivärahasta antaman päätöksen sesta joutua kokonaan luopumaan siinä tapauk-
23428: mukaan päivärahan määrä enintään 12 tuntia sessa, että todistaja on vähävarainen. Huo-
23429: kestäneeltä matkalta .halvimmassa eli III mat- mioon ottaen tuomioistuimessa tapahtuvan to-
23430: kustusluokassa on vuodesta 1966 lähtien ollut dostelun keskeinen merkitys annettavalle rat-
23431: maaseudulla 11 markkaa sekä kaupungeissa ja kaisulle tällaista asiain tilaa ei voida pitää tyy-
23432: kauppalaissa 15 markkaa. Jos matka on kes- dyttävänä.
23433: tänyt enemmän kuin 12 tuntia, mutta ei ole Hallitus on tietoinen siitä, että prosessilain-
23434: vaatinut yöpymistä, on päivärahan määrä vas- säädännössämme on huomattaviakin puutteita.
23435: taavasti 17 ja 22 markkaa matkavuorokautta Lainvalmistelutyövoiman riittämättömyyden ta-
23436: 3
23437:
23438: kia kaikkia tärkeitäkään uudistuksia ei voida nön pohjalta ei kuitenkaan katsottu tarkoituk-
23439: kuitenkaan valmistella niin nopeasti kuin olisi senmukaiseksi ryhtyä välittömästi valmistele-
23440: toivottavaa. Hallitus on myös tietoinen koske- maan uutta lainsäädäntöä, koska Pohjoismai-
23441: telluista, valtion varoista maksettavan todista- den neuvoston samana vuonna tekemästä aloit-
23442: janpalkkion pienuudesta johtuvista epäkoh· teesta tuli pohjoismaisena yhteistyönä valmiste-
23443: dista. Jo vuonna 1964 asetettiin toimikunta lun alaiseksi kysymys jäsenvaltiossa asuvien
23444: selvittämään, miten todistajille valtionvaroista kansalaisten velvollisuudesta saapua todista-
23445: suoritettavia korvauksia koskevia säännöksiä maan toiseen pohjoismaahan. Tässä yhteydessä
23446: olisi tarkistettava, sekä valmistamaan ne sään- joudutaan joka tapauksessa yhtenäisen käytän-
23447: nösehdotukset, joihin selvitys antoi aihetta. nön aikaansaamiseksi eri maissa tarkistamaan
23448: Toimikunta antoi vuonna 1966 mietintönsä, myös todistajille tuom101stuimeen saapumi-
23449: johon sisältyi ehdotus laiksi valtionvaroista sesta maksettavien palkkioiden sekä korvaus-
23450: maksettavista todistelukustannuksista. Mietin- ten laatua ja määrää koskevat säännökset.
23451: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1969.
23452:
23453: Oikeusministeri A. Simonen.
23454: 4
23455:
23456:
23457:
23458:
23459: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23460:
23461: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 23 mark på landsorten, 34 mark i Helsingfors
23462: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- samt 30 mark i övriga städer och i köpingar.
23463: velse av den 3 oktober 1969 nr 1011 tili Dessutom har för norra Finland fastställts
23464: vederbörande medlem av statsrådet för av- särskilda taxor. I statsförslaget har under de
23465: givande av svar översänt följande, av riksdags- senaste åren under det moment, från vilket
23466: man Mauno Pohjonen ställda spörsmål: vittnesarvodena erlägges, reserverats över
23467: 500 000 mark.
23468: "Är Regeringen medveten om de Enligt gällande rätt kan till vittne icke er-
23469: olägenheter den omständigheten, att läggas större belopp i ersättning av statsmedel
23470: vittnesarvode allmänt erlägges enligt än ovan nämnes. Ersättning kan icke alls be-
23471: den lägsta ersättningen närmast i brott- talas för frångången förtjänst, avlöning av
23472: mål har lett tili med tanke på vittne- vikarie, eller annan sådan särskild utgift på
23473: nas inställelse, och om så är fallet, grund av tidsförlust. Vittne kan icke heller
23474: till vilka åtgärder ärnar Regeringen av statens medel erhålla förskott på dagtrakta-
23475: skrida för avhjälpande av nämnda olä- mente ellet resekostnader. Likväl kan skyl-
23476: genhet?" digheten att uppträda såsom vittne ofta åsamka
23477: vittnet utgifter, tili vilka det dagtraktamente
23478: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt och den reseersättning, som utbetalas av sta-
23479: anföra följande: tens medel, icke förslår. Fördenskull har stad-
23480: Enligt lagen den 28 oktober 1938 om er- gats, att den som ålägges att ersätta staten
23481: sättning till vittnen av statsmedel är den som av dess medel utbetalade vittnesarvoden, sam-
23482: i brottmål på kallelse av allmän åklagare ellet tidigt kan åläggas att till vittne erlägga skälig
23483: enligt domstols förordnande inställt sig vid tiliäggsersättning, om vittnet för resekostnader
23484: domstol för att höras såsom vittne, berättigad och uppehälle fordrar högre ersättning än vad
23485: att på begäran få ersättning av statsmedel för som kan beviljas av statens medel.
23486: sina av inställelsen föranledda kostnader för Den omständigheten, att vittnesarvodet i
23487: uppehälle och resa. För uppehälle kan åt ho- vissa fall icke räcker till såsom ersättning för
23488: nom för varje dag som erfordras för resan och vittnets kostnader på grund av inställelsen vid
23489: vistelsen vid domstolen erläggas högst samma domstol, har kunnat föranleda oviliighet att
23490: belopp, som tillkommer innehavare av statens uppträda såsom vittne. Då vittne icke kan få
23491: tjänst ellet befattning vid resa i tjänsteärenden ersättning av statens medel i förskott ens för
23492: enligt lägsta klass. Reseersättning betalas för en längre resa ellet för dagtraktamente, kan
23493: färd ·tili domstolen som är längre än fem kilo- det inträffa att man nödgas avstå från att höra
23494: meter, i allmänhet efter biliigaste plats i all- vittne i sådana fall, i vilka vittnet är mindre
23495: mänt kommunikationsmedel. bemedlat. Med beaktande av den centrala
23496: Enligt statsrådets beslut angående reseklass betydelse bevisföringen inför domstol har för
23497: och dagtraktmente vid tjänsteresa är dagtrakta- det utslag som ges kan ett sådant sakförhål-
23498: mentet för resa, som varat högst 12 timmar, lande icke anses tillfredsställande.
23499: i lägsta dvs. III klass, sedan år 1966 på lands- Regeringen är medveten om att det finns
23500: orten 11 mark samt i städer och köpingar även avsevärda brister i vår processlagstiftning.
23501: 15 mark. Har för resa åtgått över 12 timmar, På grund av lagberedningsarbetskraftens otili-
23502: men övernattning icke behövts, är dagtrakta- räcklighet kan icke ens alla viktiga reformer
23503: mentet 17, respektive 22 mark per resdygn. beredas så snabbt som önskvärt vore. Rege-
23504: Om vittne i sistnämnda fall fått lov att över- ringen är också medveten om berörda olägen-
23505: natta under sin resa, får han i dagtraktamente heter, vilka är en följd av att de vittnesarvo-
23506: 5
23507:
23508: den som utgår . av statens medel är så små. ny lagstiftning, emedan ett samma år av Nor-
23509: Redan år 1964 tillsattes en kommission för diska rådet taget initiativ lett tili att frågan
23510: att utreda, hur stadgandena om ersättning av om medborgares i medlemsstat skyldighet att
23511: statens medel åt vittnen borde revideras, samt inställa sig som vittne i annat nordiskt land
23512: för att bereda de förslag tili stadganden, tili upptogs tili beredning i nordiskt samarbete.
23513: vilka utredningen gav anledning. Kommissio- I detta sammanhang kommer i varje fall för
23514: nen avgav år 1966 ett betänkande, som inne- åstadkommande av enhetlig praxis även stad-
23515: fattade förslag tili lag om vittneskostnader~ gandena om arvode tili vittne för inställelse
23516: som betalas av statens medel. Det ansågs vid domstol samt om arten och beloppet av
23517: dock icke ändamålsenligt att på basen av be7 ersättningarna att revideras i de olika länderna.
23518: tänkandet omedelbart påbörja beredningen av
23519: Helsingfors den 3 november 1969.
23520:
23521: Justitieminister A. Simonen.
23522:
23523:
23524:
23525:
23526: E 953/69
23527: Kirj. ksm. n:o 145.
23528:
23529:
23530:
23531:
23532: Vaittinen ym.: Nuohoojien aseman parantamisesta.
23533:
23534:
23535: E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
23536:
23537: Nuohoojat muodostavat meillä oman erikois- määrä aleneekin, ei nuohoojien työ ja sen mer-
23538: koulutuksensa saaneen ammattimiesryhmän, kitys paloturvallisuuden kannalta vähene. Päin-
23539: joka suorittaa varsin vastuunalaista tehtävää. vastoin sen tärkeys tulee jatkuvasti kasvamaan
23540: Perussäädökset nuohoamisesta on annettu pa- ja nuohoojilta tullaan vaatimaan entistä parem-
23541: lolaissa. Paloasetuksen 33 pykälässä on sää- paa ammattitaitoa ja erikoiskoulutusta raken-
23542: detty nuohoojien tehtävät, jotka ovat palotur- nustekniikan kehittyessä. Jo tästäkin syystä
23543: vallisuuden kannalta erittäin tärkeät. nuohoojien aseman parantamiseen olisi kiinni-
23544: Suurimmassa osassa maamme kuntia nuohoo- tettävä vakavaa huomiota. Nykyiset, ilmeisesti
23545: jat ovat tietynlaisia erikoistyöntekijöitä, joiden lainsäädännön puutteellisuudesta johtuvat hai-
23546: työpiiri määritellään kuntien toimesta. Käy- tat voitaisiin poistaa lisäämällä kunnallislakiin
23547: tännössä nämä erikoislaatuista tehtävää suorit- nuohouspiirejä ja nuohoustoimintaa säätelevät
23548: tavat ammattimiehet joutuvat piirien pienuu- määräykset.
23549: den takia toimimaan vajaatyöllisinä. Keski- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
23550: määrin heidän on todettu nykyään olevan päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
23551: työttöminä noin 4 kuukautta vuodessa. Am- tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
23552: mattiasemansa takia he eivät kuitenkaan voi sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
23553: saada työttömyysavustusta eivätkä he myöskään sen:
23554: kuulu työttömyystyöjärjestelmän puitteisiin. Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
23555: Erikoisen ammattikoulutuksen vaativa nuo- nuohoojien asemassa ilmeneviin epä-
23556: houstyö on lisäksi varsin vaarallista ja nuohoo- kohtiin ja mitä Hallitus aikoo tehdä
23557: jat ovat jatkuvasti alttiina ammattisairauksille. nuohoojien saattamiseksi joka suhteessa
23558: Vaikka kaupunkimaisen rakentamisen laa- heidän vastuunalaista erikoistyötään
23559: jenemisen yhteydessä tulisijojen suhteellinen vastaavaan asemaan?
23560: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1969.
23561:
23562: Aili Vaittinen. Sakari Huima.
23563:
23564:
23565:
23566:
23567: E 958/69
23568: 2
23569:
23570:
23571:
23572:
23573: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23574:
23575: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lomakorvaukseen tai sairaslomaan eikä myös-
23576: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kään työttömyysavustukseen. Sen sijaan itse-
23577: olette 3 päivänä lokakuuta 1969 päivätyn kir- näisinä ammatinharjoittajina toimivien nuohoo-
23578: jeenne n:o 1023 ohella toimittanut valtioneu- jien tulee järjestää alaisilleen kaikki yleisen
23579: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen lainsäädännön vaatimat sosiaaliset edut. Tähän
23580: kansanedustaja Alli Vaittisen ym. kirjallisesta tarvittavat menot sisältyvät nuohoustaksaan.
23581: kysymyksestä n:o 145, jossa tiedustellaan: Nuohoustoimi tulisi kunnassa luonnollisesti
23582: järjestää siten, että se tulisi mahdollisimman
23583: "Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota tehokkaasti ja ammattitaitoisesti hoidettua.
23584: nuohoojien asemassa ilmeneviin epä- Kunnollista ammattitaitoa ei kannata hankkia
23585: kohtiin ja mitä Hallitus aikoo tehdä ja pyrkiä sitä jatkuvasti kehittämään, ellei työ
23586: nuohoojien saattamiseksi joka suhteessa takaa täystyöllisyyttä. Valitettavasti varsin
23587: heidän vastuunalaista erikoistyötään useassa kunnassa nuohoustyötä tosiaankin riit-
23588: vastaavaan asemaan?" tää vain muutamaksi kuukaudeksi vuodessa.
23589: Suurin syy tähän lienee kunnan jakaminen
23590: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- liian moneen nuohouspiiriin, jotka tällöin ovat
23591: taen seuraavaa: myös taloudellisesti kannattamattomia. Nuo-
23592: Nuohoustoimi on mahdollinen kaikissa kun- houspiirijaon suorittaa yleensä palolautakunta.
23593: nissa hoitaa ainakin kahdalla eri tavalla. En- Monissa lausunnoissa ja muissakin yhteyksissä
23594: sinnäkin voi nuohoustoimi olla kunnallistettu, on sisäasiainministeriön paloasiain osasto ke-
23595: jolloin nuohoojat ovat virka- tai työsuhteessa hoittanut kuntia laajentamaan nuohouspiirejä
23596: kuntaan. Näin nuohoustoimi on järjestettynä ja valitsemaan niihin ammattitaitoisia nuohoo-
23597: vain kolmessa kaupungissa ja yhdessä maalais- jia.
23598: kunnassa. Toiseksi voi nuohous olla annettuna Kuntauudistuksen toteutuminen tulee aika-
23599: koko kunnan alueella tai nuohouspiireittäin naan luomaan paremmat mahdollisuudet myös
23600: yksityisen ammatinharjoittajan hoidettavaksi, nuohoustyön tehokkaalle suorittamiselle. Kun
23601: joka palkkaa itselleen tarvittavan aputyövoi- vielä kuntien yhteistoiminnalle nuohoustoimen
23602: man. Nämä nuohoojat eivät yleensä saa kun- alalla luodaan edellytykset, voidaan lähitulevai-
23603: nalta minkäänlaista korvausta. Ainoa korvaus suudessa odottaa nuohoojien aseman huomatta-
23604: nuohoustyöstä on talon omistajalta tai halti- vaa parantumista. Ryhdyttäessä lähiaikoina
23605: jalta perittävät nuohousmaksut. tarkistamaan palolainsäädäntöä on luonnollista,
23606: Kysyjä tarkoittanee yllä mainituista nuohoo- että tällöin myöskin nuohoustointa koskevat
23607: jaryhmistä muita kuin ns. kunnallisia nuohoo- säännökset nuohoojille asetettavine pätevyys-
23608: jia. On selvää, että näillä muilla nuohoojilla vaatimuksineen tulevat tarkastelun alaiseksi.
23609: itsenäisinä yrittäjinä ei voi olla oikeutta saada Kun pätevyysvaatimuksia lisätään, voidaan sa-
23610: varsinaista työpalkkaa eikä niin sanottuja so- malla laajentaa myös nuohoojien tehtäväpiiriä
23611: siaalisia etuja, kuten oikeutta vuosilomaan, lähinnä erilaisten tarkastusten osoita.
23612: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1969.
23613:
23614: Sisäasiainministeri Antero Väyrynen.
23615: 3
23616:
23617:
23618:
23619:
23620: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23621:
23622: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ersättning eller sjukledighet, ej heller arbets-
23623: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- löshetsbidrag. Däremot skall de sotare som är
23624: velse av den 3 oktober 1969 nr 1023 tili ve- självständiga yrkesidkare för sina underlydande
23625: derbörande medlem av statsrådet för avgivande trygga alla i den allmänna lagstiftningen stad-
23626: av svar översänt avskrift av följande av riks- gade sociala förmåner. Utgifterna härför ingår
23627: dagsledamoten Aili Vaittinen m. fl. ställda i sotningstaxan.
23628: spörsmål nr 145: Sotningsväsendet i en kommun borde givet-
23629: vis ordnas så, att det blir skött så effektivt
23630: "Har Regeringen fäst uppmärksam- och med så stor yrkesskicklighet som möjligt.
23631: het vid de missförhållanden som råder Det lönar sig icke att skaffa sig god yrkes-
23632: i fråga om sotarnas ställning, och vad skicklighet och sträva att utveckla den vi-
23633: ärnar Regeringen göra för att i alla dare, om arbetet icke garanterar full syssel-
23634: avseenden bringa sotarna i en ställning, sättning. Beklagligtvis räcker sotningsarbetet
23635: som motsvarar deras ansvarsfulla spe- verkligen icke tili i flera kommuner för mera
23636: cialarbete?" än några månader om året. Huvudorsaken tili
23637: detta torde vara kommunens indelning i allt-
23638: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- för många sotningsdistrikt, vilka härvid icke
23639: samt anföra följande: bär sig ekonomiskt. Indelningen i sotnings-
23640: Sotningsväsendet kan i alla kommuner skö- distrikt verkställs i allmänhet av brandnämn-
23641: tas på åtminstone två olika sätt. För det den. I många uttalanden och även i andra
23642: första kan sotningsväsendet vara kommunali- sammanhang har ministeriets för inrikesären-
23643: serat, varvid sotarna står i tjänste- eller ar- dena brandavdelning uppmanat kommunerna
23644: betsförhållande tili kommunen. På detta sätt att utvidga sina sotningsdistrikt och att välja
23645: har sotningsväsendet ordnats endast i tre stä- yrkeskunniga sotare tili dem.
23646: der och en landskommun. För det andra kan Genomförandet av kommunreformen kom-
23647: sotningen inom kommunens hela område eller mer att i sinom tid skapa bättre förutsätt-
23648: sotardistriktsvis ges åt en privat yrkesidkare, ningar även för effektivt sotningsarbete. Om
23649: som själv avlönar nödig hjälparbetskraft. Dessa det dessutom skapas förutsättningar för sam-
23650: sotare får i allmänhet icke någon ersättning arbete kommunerna emellan inom sotnings-
23651: av kommunen. Den enda ersättningen för sot- väsendet, kan en betydande förbättring av so-
23652: ning är en sotningsavgift, som uppbäres hos tarnas ställning emotses i en snar framtid.
23653: husägaren eller -innehavaren. När brandlagstiftningen i närmaste framtid re-
23654: Spörsmålsställaren torde av ovan nämnda videras, är det klart, att även stadgandena om
23655: sotargrupper avse andra än de s. k. kommunala sotningsväsendet jämte kompetensfordringarna
23656: sotarna. Det är klart, att dessa övriga sotare för sotarna kommer att granskas. Om kom-
23657: såsom självständiga företagare icke kan ha rätt petensfordringarna ökas, kan även sotarnas
23658: att erhålla egentlig arbetslön eller s. k. sociala uppgiftsområde utvidgas, närmast beträffande
23659: förmåner, såsom rätt tili semester, semester- olika granskningar.
23660: Helsingfors den 5 november 1969.
23661:
23662: Minister för inrikesärendena Antero Väyrynen.
23663: Kirj. ksm. n:o 146.
23664:
23665:
23666:
23667:
23668: Paavola ym.: Junaturvallisuudesta vastaavan henkilökunnan kou-
23669: lutustason alentamisesta.
23670:
23671:
23672: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23673:
23674: Valtion rautateiden junaturvallisuussäännös- On selvää, ettei heillä nam ollen ole ollut
23675: tön uusimiseen liittyy, todellisten parannusten mahdollisuutta saada liikenteen hoitoon liitty-
23676: lisäksi, eräitä heikkouksia, joihin on aihetta vää laajempaa tietoa ja kokemusta.
23677: kiinnittää huomiota jo ennen kuin mainittu Uuden junaturvallisuussäännön edellyttämä
23678: säännöstö lopullisesti otetaan käytäntöön. Eri- junasuorittaja joutuu tekemään ratkaisut ja vas-
23679: tyisen kohtalokkaalta vaikuttaa junaturvalli- taamaan niistä henkilökohtaisesti sekä toimi-
23680: suudesta vastaavan henkilökunnan tason alen- maan muutenkin huomattavan itsenäisesti. Tä-
23681: taminen. Tämän arveluttavalta tuntuvan muu- män vuoksi täytyy edellyttää, että uusien juna-
23682: toksen osoittaa se, että tähän asti on junan- suorittajien soveltuvuus tutkitaan kunkin koh-
23683: lähettäjiä koulutettu joko kahdeksan kuukau- dalla erikseen, että heille annetaan riittävä
23684: den pituisella liikennevirkamieskurssilla tai koulutus ja vaaditaan hyväksytty junasuoritus-
23685: viisi viikkoa kestävällä junasuorituskurssilla, tutkinto ennen heidän sijoittamistaan junasuo-
23686: mutta nyt aiotaan antaa junasuorittajan päte- ritustehtäviin. Muussa tapauksessa junaturval-
23687: vyys yhden päivän koulutuksen ja sen jälkeen lisuus heikkenee huomattavasti nykyisestään.
23688: seuraavan yhden tunnin kestävän kuulustelun Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
23689: avulla. Koulutus on siten huomattavasti alhai- päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
23690: sempi tasoltaan kuin nykyisin. tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
23691: Junasuorittajiksi aiotaan ilmeisesti sijoittaa omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
23692: sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole aikaisemmin myksen:
23693: suorittaneet junasuoritustutkintoa tai yleistä
23694: liikennevirkatutkintoa eivätkä myöskään osal- Tietääkö Hallitus, että valtion rau-
23695: listuneet soveltuvuustesteihin. Osa näistä on tateiden uutta junaturvallisuussääntöä
23696: toiminut laiturin tai laiturivaihteen hoitajina. käytäntöön otettaessa aiotaan alentaa
23697: Tämänlaatuinen käytännöllinen kokemus ei junaturvallisuudesta vastaavan henkilö-
23698: kuitenkaan missään tapauksessa voi vastata kunnan koulutustasoa ja siten myös
23699: junasuorituskurssia ja -tutkintoa eikä antaa heikentää junaturvallisuutta, ja jos tie-
23700: pätevyyttä junasuorittajan tehtäviin. Vaikka tää,
23701: laiturivaihteen hoitajat ovatkin joutuneet hoi- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23702: tamaan junaliikennettä omilla liikennepaikoil- ryhtyä junaturvallisuuden kannalta ar-
23703: laan, se on tapahtunut täysin junanlähettäjän veluttavalta tuntuvan muutoksen kor-
23704: ohjeiden mukaisesti ilman omaa vastuuta niistä jaamiseksi ennen kuin se on myö-
23705: ratkaisuista, joita liikenteen hoito on vaatinut. häistä?
23706: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1969.
23707:
23708: E. J. Paavola. Timo Mäki.
23709: Victor Procope. Eeles Landström.
23710:
23711:
23712:
23713:
23714: E 931/69
23715: 2
23716:
23717:
23718:
23719:
23720: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23721:
23722: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- käyttää puhelinvartio- ja valvontapaikan hoita-
23723: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- jana henkilöä, jonka pätevyyden tehtäviinsä on
23724: hemies, olette kirjeellänne 7 päivältä lokakuuta todennut liikennepaikan päällikkö. Tämä vii-
23725: 1969, n:o 1025 lähettänyt valtioneuvoston meksi mainittu menettelytapa ei uusitun sään-
23726: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- nön voimaan astuessa ole enää mahdollista.
23727: taja Paavolan ym. tekemän seuraavan sisältöi- Koulutusvaatimuksia on tältä osin näin ollen
23728: sen kysymyksen: lisätty.
23729: Uusitut turvallisuusmääräykset perustuvat
23730: "Tietääkö Hallitus, että valtion rau- junaliikenteen osalta pääasiassa puhelinvartio-,
23731: tateiden uutta junaturvallisuussääntöä junakohtaus- ja valvontapaikkajärjestelmälle.
23732: käytäntöön otettaessa aiotaan alentaa Kun puhelinvartiopaikat on tunnettu jo vuonna
23733: junaturvallisuudesta vastaavan henkilö- 1903 käyttöön otetussa junajärjestyksen ohje-
23734: kunnan koulutustasoa ja siten myös säännössä, junakohtauspaikat ( laiturivalliteet)
23735: heikentää junaturvallisuutta, ja jos tie- vuonna 1938 voimaan astuneessa junaturvalli-
23736: tää, suussäännössä ja valvontapaikat junaturvalli-
23737: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo suussäännössä vuodesta 1947 alkaen, ei mis-
23738: ryhtyä junaturvallisuuden kannalta ar- tään uutuuksista suinkaan ole kysymys. Uutta
23739: veluttavalta tuntuvan muutoksen kor- on sen sijaan voimaan tulevien määräysten
23740: jaamiseksi ennen kuin se on myö- kanssa samanaikaisesti toteutettava koko rata-
23741: häistä?" verkon kattava junaohjausjärjestelmä, joka lii-
23742: kenteen häiriöttämän kulun lisäksi varmistaa,
23743: Vastauksena kysymykseen kunnioittaen esi- ettei esim. junakohtausten muutoksia, joiden
23744: tän seuraavaa: yhteydessä junaturvallisuus helpoimmin vaa-
23745: Valtionrautateiden uudistettuun junaturval- rantuu, suoriteta harkitsemattomasti ja liiken-
23746: lisuussääntöön ja siihen liittyviin muihin sään- teen kokonaisuutta silmällä pitäen epäedulli-
23747: töihin perehtyminen on järjestetty osittain sa- sesti.
23748: maan tapaan tapahtuvaksi kuin aikaisemmin- Nyt vielä voimassa olevien säännösten mu-
23749: kin vastaavissa tapauksissa eli itseopiskeluna. kaan on pelkän muodollisen pätevyyden
23750: Osittain perehtyminen on järjestetty tapahtu- omaava henkilö voinut osallistua välittömään
23751: vaksi aikaisempaa perusteellisemmalla tavalla, turvallisuuspalveluun. Uusittujen määräysten
23752: sillä tällä kerralla on lisäksi järjestetty työpäi- mukaiselta, nyt junasuorittajaksi nimetyltä
23753: vän pituinen selostustilaisuus, johon kaikille henkilöltä vaaditaan muodollisen pätevyyden
23754: asianasaisille on järjestetty mahdollisuus osal- lisäksi myös käytännön kokemusta, sillä rauta-
23755: listua. Myös tietomäärän tarkistusta on pyritty tiehallitus on määrännyt, että junasuorittajaksi
23756: entisestään tehostamaan ns. monivalintatestin nimetyn henkilön on omattava myös riittävä
23757: käyttöön ottamisella. käytännön kokemus liikennepaikoilla esiinty-
23758: Nyt vielä voimassa olevan junaturvallisuus- vissä turvallisuustehtävissä.
23759: säännön mukaisten puhelinvartio-, valvonta- ja Edellä olevan perusteella voidaan todeta,
23760: junakohtauspaikkojen sekä laiturivaihteiden, että ennen uuden junaturvallisuussäännön käy-
23761: joilla järjestetään junien kohtauksia, hoitajina täntöön ottamista henkilökunnan koulutuksesta
23762: on mainitun säännön määräyksen mukaan käy- on huolehdittu riittävässä määrin ja että juna-
23763: tetty liikennepaikkahenkilökunnan perustutkin- turvallisuutta ei ole koulutuksen takia vaaran-
23764: non, ns. alemman pätevyystutkinnon suoritta- nettu.
23765: neita henkilöitä. Lisäksi on ollut mahdollista
23766: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1969.
23767:
23768: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
23769: 3
23770:
23771:
23772:
23773:
23774: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23775:
23776: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen platser använda person, vars kompetens för
23777: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- uppgifterna konstaterats av chefen för ifr. tra-
23778: velse av den 7 oktober 1969, nr 1025, till fikplats. Sistnämnda förfaringssätt kan icke
23779: vederbörande medlem av statsrådet för avgi- mera tiliämpas när den ny.a stadgan träder i
23780: vande av svar översänt följande av riksdags- kraft. Utbildningsfordringarna har sålunda
23781: man Paavola m. fl. ställda spörsmål: ökats i detta avseende.
23782: De förnyade säkerhetsbestämmelserna grun-
23783: "Är Regeringen medveten om, att dar sig för tågtrafikens del huvudsakligen på
23784: avsikten är att den för tågsäkerheten telefonvaktpost-, tågmötes- och övervaknings-
23785: svarande personalens utbilningsnivå platssystemet. Då telefonvaktposterna är kända
23786: skall minskas när statsjärnvägarnas nya redan genom det tågordningsreglemente som
23787: tågsäkerhetsordning tas i bruk, och togs i bruk år 1903, tågmötesplatserna (platt-
23788: att tågsäkerheten sålunda blir mindre, formväxlarna ) genom den tågsäkerhetsstadga
23789: och om så är fallet, vilka åtgärder är- som trädde i kraft år 1938 och övervaknings-
23790: nar Regeringen vidtaga för att rätta platserna genom tågsäkerhetsstadgan av år
23791: tili denna ändring, som med tanke på 1947, är här icke alls fråga om några nyheter.
23792: tågsäkerheten synes vara betänklig, in- Nytt är däremot det tågledningssystem som
23793: nan det är för sent?" täcker hela bannätet, vilket införs samtidigt
23794: som de nya bestämmelserna träder i kraft och
23795: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- vilket utom störningsfri trafik säkerställer, att
23796: samt anföra följande: t. ex. icke ändringar av tågmötena, i samband
23797: Förvärvandet av insikter i statsjärnvägarnas med vilka tågsäkerheten lättast blir äventyrad,
23798: förnyade tågsäkerhetsstagda och därtili anslutna utförs oöverlagt och oförmånligt med tanke på
23799: övriga regler skall delvis ske på samma sätt trafiken i sin helhet.
23800: som förut i motsvarande fall, eller genom Enligt de ännu gällande stadgandena har
23801: självstudier. Delvis skall studierna bli grwld- person som haft endast formell kompetens
23802: ligare än förut, ty nu har dessutom ordnats kunnat delta i direkt säkerhetstjänst. Enligt
23803: ett informationsmöte som varar en hel arbets- de förnyade bestämmelserna fordras av person,
23804: dag, i vilket samtliga av saken berörda har som nu utnämns tili tågklarerare, utom for-
23805: möjlighet att delta. Man har också försökt mell kompetens även praktik, ty järnvägssty-
23806: effektivera kontrollen av kunskapsmåttet ge- relsen har förordnat, att person som utnämnts
23807: nom att ta i bruk en s. k. flervalstest_ tili tågklarerare även skall ha tillräcklig prak-
23808: Som skötare av telefonvaktposter, kontroll- tisk erfarenhet av de säkerhetsuppgifter som
23809: och tågmötesplatser samt plattformväxlar, där förekommer på trafikplatser.
23810: tågmöten ordnas, enligt den ännu gällande På gtWld av ovanstående kan konstateras,
23811: tågsäkerhetsstadgan, har enligt nämnda stadga att försorg i tillräcklig grad dragits om ut-
23812: använts personer med grundexamen för trafik- bildningen av personalen innan den nya tåg-
23813: platspersonal, s. k. lägre kompetensexamen. säkerhetsstadgan tas i bruk, och att tågsäker-
23814: Dessutom har det varit möjligt att såsom skö- heten icke äventyras på grund av utbildningen.
23815: tare av telefonvaktposter och övervaknings-
23816: Helsingfors den 30 oktober 1969.
23817:
23818: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
23819: Kirj. ksm. n:o 147.
23820:
23821:
23822:
23823:
23824: Suonpää: Suojeluskuntajärjestön jatkuvan toiminnan estämisestä.
23825:
23826:
23827: Ed u s kun n a n He r r a Puh e m i e he II e.
23828:
23829: Maassamme on viime aikoina eräiden oi- Hämeenlinnassa koolle kutsuttuna 50 suojelus-
23830: keistolaisten ryhmien keskuudessa näkynyt vil- kuntapiirin alue- ja paikallispäällikköä yhteiseen
23831: kastunutta toimintaa sotaisen hengen lietsomi- kokoustilaisuuteen. Vaikka viranomaisten täy-
23832: seksi ja erilaisten sotamuistotilaisuuksien yh- tyy olla täysin tietoisia tämänlaisesta lainvas-
23833: teydessä vihamielisen ilmapiirin ylläpitämiseksi taisten ja lakkaotettujen järjestöjen toiminnasta,
23834: Neuvostoliittoa kohtaan. Tämä toiminta on eivät he ole puuttuneet asiaan eivätkä edes
23835: herättänyt huolestumista niiden kansalaisten selvittäneet niitä nykyisiä organisaatioita, jotka
23836: keskuudessa, jotka pitävät tärkeänä edelleen tällaista toimintaa järjestävät ja johtavat, vaikka
23837: kehittää sotien jälkeen muodostuneita hyviä mukana on puolustusvoimain reserviin kuulu-
23838: suhteita Suomen ja Neuvostoliiton kesken, via upseereitakin.
23839: mikä on myöskin Suomen virallisen ulkopoli- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23840: tiikan linja. jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23841: Erittäin suurta huolestumista herättää se, valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23842: että viranomaiset eivät ole estäneet selvästi vaksi seuraavan kysymyksen:
23843: lainvastaisia tekoja. Rauhansopimuksen perus-
23844: teella lakkautettiin mm. suojeluskunta- ja lotta- Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
23845: järjestöt. Yleisesti tiedetään, että näiden jär- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä rauhansopi-
23846: jestöjen toimintaa jatketaan, esim. viime sun- muksen perusteella lakkaotetun suoje-
23847: nuntaina, kuluvan lokakuun 5 päivänä, oli luskuntajärjestön yhä jatkuvan toimin-
23848: nan estämiseksi?
23849: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1969.
23850:
23851: Leo Suonpää.
23852:
23853:
23854:
23855:
23856: E 937/69
23857: 2
23858:
23859:
23860:
23861:
23862: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23863:
23864: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Näihin muistotilaisuuksiin rintamamiehet
23865: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ovat kokoontuneet puolueisiin katsomatta, ja
23866: olette 7 päivänä lokakuuta 1969 päivätyn kir- kokoontumisen tarkoituksena on ollut vanho-
23867: jeenne n:o 1026 ohella toimittanut valtioneu- jen tovereiden tapaaminen. Eräissä kokouksissa
23868: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen on sen ohessa keskusteltu myös rintamamiesten
23869: kansanedustaja Suonpään kirjallisesta kysymyk- eläketurvan parantamisesta.
23870: sestä n:o 147, jossa tiedustellaan: Kun näiden entisten rintamamiesten kokoon-
23871: tumisia varten ei ole ollut mitään paikallista
23872: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on tai alueellista organisatiota ja kun kokousten
23873: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä rauhansopi- ohjelmassa tai pidetyissä puheissa ei ole esiin-
23874: muksen perusteella lakkautetun suoje- tynyt Suomen virallisen ulkopolitiikan tai lain
23875: luskuntajärjestön yhä jatkuvan toimin- tai hyvien tapojen vastaista, ei Hallituksella
23876: nan estämiseksi?" ole ollut aihetta tällaista toimintaa estää.
23877: Hämeenlinnassa 5 päivänä lokakuuta 1969
23878: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- pidetty lakkautetun suojeluskuntajärjestön en-
23879: vasti seuraavaa: tisten alue- ja paikallispäälliköiden kokous on
23880: Talvisotaa edeltäneiden YH:n ja liikekan- ollut yksityisen henkilön kokoonkutsuma tilai-
23881: nallepanon 30-vuotispäivän sekä jatkosodan suus, jonka osanottajien keski-ikä on ollut noin
23882: päättymisen 25-vuotispäivän johdosta ovat 75 vuotta. Mainitussa kokouksessa ei ole tehty
23883: eräissä sodanaikaisissa joukko-osastoissa palvel- mitään suunnitelmia uudesta kokoontumisesta
23884: leet henkilöt kokoontuneet muistotilaisuuksiin eikä siellä pidetyissä puheissa myöskään ole
23885: pääasiassa niillä pakkakunnilla, missä joukko- esiintynyt mitään lain tai hyvien tapojen vas-
23886: osastot kokoonpantiin. Kutsun näihin tilai- taista. Tällaista kokoontumista ei voitane pi-
23887: suuksiin ovat lähettäneet yleensä kokoontumis- tää lakkautetun suojeluskuntajärjestön toimin-
23888: paikalla nyt asuvat entiset rintamamiehet, jotka nan jatkamisena.
23889: ovat myös järjestäneet tilaisuuksien ohjelman, Hallitus seuraa kuitenkin tilannetta ja tulee
23890: ruokailun ym. käytännölliset valmistelut. ryhtymään asian vaatimiin toimenpiteisiin, mi-
23891: käli aihetta niihin ilmaantuu.
23892: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1969.
23893:
23894: Ministeri S. Suorttanen.
23895: 3
23896:
23897:
23898:
23899:
23900: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23901:
23902: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen stens syfte har varit att få tilifälle att träffa
23903: anger har Ni, Herr T a1man, med Eder skri- gamla kamra,ter. Vid vissa möten har dess-
23904: ve1se av den 7 oktober 1969 nr 1026 tili ve- utom diskuterats möjligheterna att förbättra
23905: derbörande medlem av statsrådet för avgivande frontmännens pensionsskydd.
23906: av svar översänt följande av riksdagsman Suon- Eftersom det icke existerat någon lokal eller
23907: pää ställda skriftliga spörsmål nr 147: regional organisation för dessa f. d. frontmäns
23908: "Vilka åtgärder har Regeringen vid- sammankomster, och då i programmet vid
23909: tagit eller ämnar den vidtaga för hind- dessa möten ellet i de tai som hållits vid dem,
23910: rande av den med stöd av fredsfördra- icke har förekommit någonting som skuHe
23911: get upplösta skyddskårsorganisationens strida mot Finlands officiella utrikespolitik,
23912: fortsatta verksamhet?" landets lagar eller goda seder, har Regeringen
23913: icke haft någon anledning att hindra dylik
23914: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt verksamhet.
23915: anföra följande: De tidigare distrikts- och lokalchefernas för
23916: Med anledning av 30-årsdagen av de extra den upplösta skyddskårsorganisationen möte
23917: reservövningarna och mobiliseringen före vin- i Tavastehus den 5 oktober 1969 var ett av
23918: terkriget samt 25-årsdagen av fortsättningskri- en privat person sammankallat möte, där del-
23919: gets slut har personer som tjänstgjort i vissa tagamas medelålder var omkring 75 år. Vid
23920: krigstida truppavdelningar samlats tili minnes- sagda möte planerades icke någon ny samman-
23921: fester huvudsakligen på de orter där truppav- komst, och de tai som hölls vid tillfället inne-
23922: delningarna ställdes upp. Kallelsen tili dessa höll icke heller någonting, som skulle strida
23923: fester har i allmänhet utsänts av de på sam- mot lag eller mot god sed. En dylik samman-
23924: lingsplatsen nu bosatta tidigare frontmännen, komst torde icke kunna anses såsom fortsätt-
23925: vilka också ordnat program, bespisning jämte ning på den upplösta skyddskårsorganisationens
23926: övriga praktiska arrangemang i samband med verksamhet.
23927: dem. Regeringen följer emellertid noggrant med
23928: Vid dessa minnesfester har frontmännen situationen och kommer att vidta nödiga åt-
23929: samlats oberoende av patti, och sammankom- gärder, om anledning därtili yppar sig.
23930: Helsingfors den 3 november 1969.
23931:
23932: Minister S. Suorttanen.
23933: Kirj. ksm. n:o 148.
23934:
23935:
23936:
23937:
23938: T. Salo ym.: Toimenpiteistä maatalouspolitiikan muuttamiseksi.
23939:
23940:
23941: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23942:
23943: Maatalouden ylituotanto on ongelma, joka käynyt, eikä se varmasti ole eduksi vastaiselle
23944: tuntuvasti rasittaa valtiontalouttamme. Nykyi- pe1lonvaraustoiminnalle.
23945: seen tilanteeseen ollaan ajauduttu jo vuosia Avoimet peltopaketit.
23946: jatkuneen virheellisen maatalouspolitiikan seu- Peltopaketoinnin kohdalla lähdettiin nyt siis
23947: rauksena. Erityisesti eräät viime vuosina teh- liikkeelle sopimattomaan ja vähiten hankkeen
23948: dyt maataloutta kos1kevat päätökset ovat enti- onnistumiselle otolliseen aikaan. Hankkeen on-
23949: sestään vain lisänneet maatalouden vinosuun- nistumisen kannalta edullisin ratkaisu olisi il-
23950: tausta. Tehokkaat toimenpiteet mm. ylituotanto- man muuta se, että tehtäisiin mahdolliseksi
23951: ongelmien ratkaisemiseksi ovat antaneet odot- peltojen paketointi myös silloin, kun olosuh-
23952: taa turhaan toteutumistaan. Se on puolestaan teet puoltavat paketointipäätöksen tekoa. Oli-
23953: aiheetta kärjistänyt suhtautumista koko maa- silkin lähdettävä siitä, että peltopaketointimah-
23954: talouselinkeinoa kohtaan. dollisuus olisi jatkuva niin, että koska tahansa
23955: Pellonvarauskorvaukset. tarjoutuisi tilaisuus tällaisen päätöksen tekoon.
23956: Kuluvan vuoden keväällä valtiovalta ryhtyi Pellonvarauksia ja korvauksia koskevat päätök-
23957: vihdoin rajoittamaan jo pidemmän aikaa jatku- set tulisi voida tehdä kuukausittain tai ainakin
23958: nutta ylituotantoa maksamalla halukkaille vil- neljännesvuosittain.
23959: jelijöille erinäisin rajoituksin ns. pellonvaraus- Tästä toimenpiteestä olisi etuna mm. se,
23960: korvausta 250 mk/ha tilan kaiken peltoalan että viljelijä voisi viedä suunnitelmallisesti pel-
23961: viljelemättä jättämisestä. Korvaus maksettiin tonsa pakettiin. Toisaalta hän saattaisi rauhassa
23962: 14 ha peltoalaan asti eli yhdelle viljelijälle sopia osan tilastaan myymisestä ja panna loput
23963: enintään 3 500 mk. tilasta pakettiin, mikäli se hyväksytään pake-
23964: Pellonvaraustoiminta sai kahden kuukauden toitavaksi. Näin 1poistuisi myös riski siitä, että
23965: hakemusaikana (touk~kesäkuu) n. 70 000 paketoimisanomus tulisikin hylättyä. Peltojen
23966: ha peltoa piiriinsä, mutta vain noin 7 000 leh- paketointipäätösten tasaaminen koko vuodelle
23967: mää maksetuista teurastuspalkkioista huolimatta antaisi viljelijälle aikaa myös realisoida irtai-
23968: ja vastoin pellonvarauksen toimeenpanijoiden mistonsa ja samalla se lisäksi tasaisi tarjontaa
23969: odotuksia. Tulosta ei pidä ihmetellä. On selvä, lihamarkkinoilla.
23970: että lehmämäärä jäi näin alhaiseksi, koska Opetus- ja tutkimustoiminnan paketointi.
23971: laiduntkauden - halvan rehun ja helpon hoito- Jo viime keväänä aloitettiin ja tänä syksynä
23972: kauden - alussa viljelijä luopuu kaikkein kit- on tarkoitus tulo- ja menoarvion puitteissa jat-
23973: saimmin lehmistään. Pellonvarauskorvausten kaa erilaisten maataloudellisten koe- ja oppi-
23974: anomisaika puolestaan oli psykologisesti väärä. laitosten maatalouden paketointia. Valtioneu-
23975: Alkavan toukoajan alussa - sadon perustami- vosto on antanut ymmärtää, että tämän suun-
23976: sen hetkellä - viljelijä toivoo aina saavansa taista toimintaa on tarkoitus yhä edelleen jat-
23977: hyvän sadon niin oman työnsä kuin onnenkin kaa vastaisuudessakin.
23978: avulla. Tämä kiihoke on kokonaan toista kuin Pellonvaraus on tänä päivänä pakollinen en-
23979: tarjottu varausmaksu. siavun luontoinen toimenpide maataloutemme
23980: Pellonvarauskorvausanomusten vähäisen mää- ylituotantoon. Sellaisena se on täysin hyväk-
23981: rän selittää lisäksi se, ettei ollut mitään takeita syttävä, mutta sen vieminen koe-, havainto-,
23982: anomuksen lopullisesta hyväksymisestä. Oli tar- opetus- ja tutkimusmaatalouden piiriin on erit-
23983: jolla vaara jäädä ilman sekä satoa että varaus- täin lyhytkatseista ja väärää maatalouspolitiik-
23984: maksua. Näin myöskin on eräissä tapauksissa kaa. Se ei viitoita tietä rationalisemmalle ja
23985: E 912/69
23986: 2
23987:
23988: tehokkaammalle maataloustuotannolle, jota yh- pakostakin tehoton ja useimmille vangeille vas-
23989: teisen edun nimissä yleisesti ollaan .tulevaisuu- tenmielinen maataloustuotannon harjoittaminen.
23990: delta odottamassa. Vankilat ja työlaitokset sekä vastaavat ran-
23991: Maatalouden tutkimus auttaa tehostuneen gaistustyövoimaa käyttävät laitokset olisi orga-
23992: tuotannon kautta tuottamaan halvemmin kus- nisoitava uudelleen palvelemaan maankäytön
23993: tannuksin. Tehostunut tuotanto sinänsä ei mer- terveempää linjaa. Tavanomainen maatalous on
23994: kitse ylituotantoa. Havainto- ja koetilojen tar- näissä laitoksissa lopetettava ja tilalle asetettava
23995: koituksena on puolestaan esittää sitä tehokasta naudanlihan tuotanto erilaisin lähtökohdin esi-
23996: tuotantoa, johon tulevan maatalousyrittäjän tu- merkki- ja koemielessä. Olennaiselta osalta näi-
23997: lisi pyrkiä tilallaan. Tarkoituksena ei voi olla den laitosten kohdalta tulisi peltoalaa osoittaa
23998: esittää tulevalle maatalouyrittäjälle "pakettiti- "puupellon viljelyyn", metsänviljelyn koeken-
23999: lan viljelyä". tiksi.
24000: On lisäksi ilmeistä, että koe- ja koulutilojen Kohti järkiperäisyyttä.
24001: sekä vastaavien pakkopaketointi väkisinkin tuo Edellä mainitut toimenpiteet olisivat omalta
24002: yksityisen viljelijän mieleen karvaat kokemuk- osaltaan viemässä kohti järkevämpää ja tarkoi-
24003: set edellisistä maareformeistamme. On tarjolla tu:ksenmukaisempaa viljelyä. Ne ovat Liberaali-
24004: vaara, että nämä toimenpiteet vähentävät yk- sen Kansanpuolueen eduskuntaryhmän mielestä
24005: sityisten halua tilakoon suurentamiseen. vaihtoehtoja, jotka ovat pikaisina toimenpiteinä
24006: Ei pakkopa:ketointia. välttämättömiä maataloutemme tämän päivän
24007: Olisi lähdettävä siitä, ettei julkisten laitosten ongelmien selvittämiseksi. Peltopaketit ja teu-
24008: osalta tulisi suorittaa yleisesti pakkopaketointia, rastukset eivät sinänsä maatalouden ongelmia
24009: jotta yksityisille viljelijöille ei syntyisi väärää yksinään ratkaise. Tarvitaan myös käyttökel-
24010: tulevaisuuden kuvaa. poisia jatkotoimenpiteitä.
24011: Koe-, havainto-, opetus- ja tutkimusmaata- Edellä olevan perusteella esitämme vahio-
24012: loutta ei tule missään muodossa paketoida. En- päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin perus-
24013: nemminkin tällaista toimintaa tulisi lisätä. Tällä teella valtionuvoston asianomaisen jäsenen vas-
24014: toiminnalla voidaan antaa tieto ja esimerkki tattavaksi seuraavan kysymyksen:
24015: paremmasta huomisesta ja sen mahdollisuuksista
24016: viljelijälle. Onko Hallitus tietoinen siitä, että
24017: Maatalousvankilat puupellon viljelyyn. maatalouden ylituotannon rajoittamisek-
24018: Edellä mainittu peltojen paketointi eräiden si tehdyt toimenpiteet ovat olleet vää-
24019: julkisten laitosten kohdalla ei sulje pois sitä rin ajoitettuja ja että jatkotoimenpiteet
24020: mahdollisuutta, etteikö mm. vankila- ja työ- ovat olleet puutteellisia sekä ohjanneet
24021: laitoksia voitaisi maataloutensa kohdalla kii- kehitystä maatalouden tulevaisuuden kan-
24022: reesti suunnata uudelleen muuttamalla niitä nalta vaaralliseen suuntaan, ja jos on,
24023: esim. yhdessä asianomaisten koelaitosten kans- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
24024: sa toimiviksi naudanlihatuotannon tutkimus- ja siin peltojen paketoinnin ympärivuotisen
24025: koekeskuksiksi tai toisaalta esim. metsänvil- jatkuvuuden takaamiseksi, valtion lai-
24026: jelyn koekentiksi. Viimeksimainittuja tarvittai- tosten yleisestä pakkopaketoinnista luo-
24027: siin mm. selvittämään kohta esiintulevan koi- pumiseksi, koulu-, koe- ja tutkimusmaa-
24028: vupulan takia koivutuotannon mahdollisuuksia taloustoiminnan toimintaedellytysten pa-
24029: sekä teknisesti että taloudellisesti. Näin saatai- rantamiseksi sekä vankiloiden ja työlai-
24030: siin sekä opetuksellisesti että mielenterveydel- tosten maankäytön suuntaamiseksi esim.
24031: lisesti nykyisin epäonnistuneet maatalousvanki- naudanlihan tuotantoon ja metsänvilje-
24032: Iamme inhimillisemmille linjoille kuin mitä on lyyn?
24033: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1969.
24034:
24035: Tuure Salo. Eeles Landström.
24036: Pekka Pesola. Armas Leinonen.
24037: Pirkko Aro. Irma Karvikko.
24038: Ame Bemer. E. J. Paavola.
24039: 3
24040:
24041:
24042:
24043:
24044: Ed u s kunnan He r r a Puhe m i e h e 11 e.
24045:
24046: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mitea teki asiasta ehdotuksensa, esityksen Edus-
24047: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu- kunnalle pellon käytön rajoittamisesta. On sel-
24048: hemies, 8 päivänä lokakuuta 1969 päivätyn vää, että pellonvarausjärjestelmää ei voitu ryh-
24049: kirjeenne n:o 1065 ohella lähettänyt vastatta- tyä toteuttamaan ennen:kuin Edus:kunta oli hy-
24050: vakseni kansanedustaja Tuure Salon ym. jättä- väksynyt lain, joka tapahtui vasta huhtikuussa.
24051: män seuraavan kysymyksen: Ai:ka järjestelmän alkuun panemiseksi jäi siis
24052: pakosta huomattavan lyhyeksi.
24053: "Onko Hallitus tietoinen suta, että Ensimmäisenä vuonna sopimuksia tehtiin
24054: maatalouden ylituotannon rajoittamisek- 13 400 tilalle, joiila on peltoa 87 700 ha. Tästä
24055: si tehdyt toimenpiteet ovat olleet vää- tuli sopimus koskemaan 85 200 ha. Hallituksen
24056: rin ajoitettuja ja että jatkotoimenpiteet laatiman maatalouspoliittisen ohjelman mukaan,
24057: ovat olleet puutteellisia sekä ohjanneet joka perustuu maatalouskomitean tekemiin sel-
24058: kehitystä maatalouden tulevaisuuden !kan- vityksiin ja joka sisältyy lakiin maataloustuo-
24059: nalta vaaralliseen suuntaan, ja jos on, tannon vakauttamisesta, ja sen kanssa saman-
24060: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- aikaisesti annettuun rinnakkaislakiin maidon ja
24061: siin peltojen paketoinnin ympärivuotisen vehnän markkinoimismaksusta, pyritään vuosit-
24062: jatkuvuuden takaamiseksi, valtion lai- tain viiden vuoden aikana peltoa poistamaan
24063: tosten yleisestä pakkopaketoinni:sta luo- tuotannosta 90 000 ha. Voidaan todeta, että
24064: pumiseksi, koulu-, koe- ja tutkimusmaa- pellonvarausjärjestelmän ensimmatsenä voi-
24065: taloustoiminnan toimintaedellytysten pa- massaolevana vuonna saavutettu tulos vastaa
24066: rantamiseksi sekä vankiloiden ja työlai- tätä tavoitetta, joten tulosta voidaan pitää aina-
24067: tosten maankäytön suuntaamiseksi esim. kin tyydyttävänä.
24068: naudanlihan tuotantoon ja metsänvilje- Lypsylehmiä pellonvaraustiloilla oli n. 11 000
24069: lyyn?" kpl eli odotettua vähemmän. Tämä johtunee
24070: osaltaan siitä, että ensimmäisenä vuonna järjes-
24071: Vastauksenani kysymykseen esitän kunnioit- telmän piiriin tullut pelto on tuotannoltaan
24072: tavasti seuraavaa: keskimääräistä heikompaa, vaik'kafkin pellon-
24073: Maatalouden ylituotrumon syntyminen on varauslain edellytykset täyttävää peltoa. Järjes-
24074: ollut pi11kän kehityksen tulos, jonka ovat aiheut- telmän vaikutus nimenomaan maidon tuotrumon
24075: taneet monet eri tekijät, joihin nykyisellä hal- alentamiseksi ei ole ollut odotetun suuruinen.
24076: lituksella ei ole ollut mitään mahdollisuuksia Kun järjestelmän toteuttamisen yhteydessä
24077: vaikuttaa. Sensijaan nykyinen hallitus on tilan- maksettiin erityistä teurastuspaLkkiota, tuli ti-
24078: teen hoitamiseksi tähän mennessä suorittanut loilla olevista lehmistä 64 % teuraaksi, jota voi-
24079: monia toimenpiteitä joukossa sellaisia, jotka daan myös pitää tyydyttävänä tuloksena.
24080: ovat herättäneet suurta ikiinnostusta muissa Esillä olevasta kysymyksestä saa sen kuvan,
24081: maatalousylituotannon kanssa kamppailevissa että uusien tilojen ottaminen pellonvarauskor-
24082: maissa. Tärkein näistä toimenpiteistä on, kuten vausjärjestelmän piiriin olisi sen jälkeen kes-
24083: kysymyksessäkin todetaan, pellonvarausjärjestel- keytyksissä, kun kuluneena kasvukautena alka-
24084: män käytäntöönotto. neet sopimukset ovat käsitellyt. Näin ei kui-
24085: Kysymyksessä väitetään, että pellonvaraus- tenkaan ole asianlaita, sillä peLlonvarauslaki on
24086: järjestelmän käytäntöön otto olisi ollut väärin pysyvä laki ja hakemuksia, jotka tulevat kos:ke-
24087: ajoitettu, josta johtuen tulos on jäänyt heikdksi. maan vuonna 1970 järjestelmään siirtyviä ti-
24088: Tämän johdosta on todettava, että hallitus an- loja, voidaan jatkuvasti jättää viranomaisille.
24089: toi välittömästi sen jälkeen, kun maatalousko- Onkin selvää, että jo syksyllä monet viljelijät
24090: 4
24091:
24092: tekevät ratkaisun siitä, tulevatko he seuraa- kyvyn heikkenemistä, johon ei nykyisissä olo-
24093: vana satovuotena jättämään peltonsa viljele- suhteissa ole varaa. Maatalouden tutkimustoi-
24094: mättä. Voimassaolevassa pellonvarausasetu:kses- mintaan tullaan myöntämään tulo- ja meno-
24095: sa on hakemusten jättöai!ka asetettu vuoden arviossa määrärahoja siinä 1puitteissa, että toi-
24096: loppuun. Tämänkin jälkeen tehtyjä hakemuksia minnan jatkuvuus tarkoituksenmukaisessa laa-
24097: voidaan ottaa käsiteltäväksi aina satovuoden juudessa tulee ·turvatuksi.
24098: alkuun saa:kka. Täten siis viljelijöillä on jo ku- Vankiloiden maatalous on nykyisin monipuo-
24099: luvana syksynä mahdollisuus jättää hakemuk- lista ja koSika sitä pääasiassa harjoitetaan suo-
24100: sensa ja viranomaisilla mahdollisuus hankkia viljelyiksillä, on se lähinnä ollut rehuviljelyyn
24101: hakemuksen käsittelyyn liittyvät selvittelyt. perustuvaa karjataloutta. Viljan viljelyllä on
24102: Pellonvarauslain todellinen merkitys tuotan- ollut vähäinen merkitys. Nautaikarjatalous on
24103: non tasapainottamisesta voidaankin todeta vasta ollut yhdistettyä maidon ja 'lihan tuotantoa ja
24104: sen jälkeen, kun on selvinnyt, missä määrin sen perustunut kotovaraiseen ruokintaan. Vaikka
24105: piiriin lähivuosina saadaan peltoa. voimakkaampaan lihantuotantoon on pyritty,
24106: Vaikka pellonvaraussopimurosia lain ensim- on vankien työllistäminen edellyttänyt myös
24107: mäisenä täytäntöönpanevuonna tehtiin huomat- maidon tuotannon jatkamista. Vankilatiloilla on
24108: tava määrä, olisi toimintaa ha:llituksen käsityk- myös jo kokemuksia yhteistyöstä maatalous-
24109: sen mukaan pyrittävä tehostamaan. Tällöin tutkimuksen !kanssa. Tätä on nimenomaan ta-
24110: tulisi kysymykseen pell.onvarauslain soveltamis- pahtunut Pelson varavankilan alueella, jossa on
24111: alan laajentaminen lähinnä siten, että laki kos- sijainnut maatalouden tutkimuskeskuksen halla-
24112: kisi muidenkin, kuin luonnollisten henkilöiden koeasema. Mikäli pidetään tarpeellisena, ovat
24113: omistamia maatiloja. Vapaaehtoisuuden tietä vankilat myös valmiita .peltoja järkiperäiseen
24114: olisi voitava tehdä sopimuksia myös yhtiöiden, metsitykseen, joka merkitsee sitä, että täten
24115: osuuskuntien, yhdistysten, säätiöiden, kuntien maataloudesta vapautuvien vankien työhön si-
24116: ja seurakuntien kanssa. Suoritetun selvityksen joittamiseksi on saatava lisää muita työpaiOOkoja.
24117: mukaan on kunnilla ja seurakunnilla nykyisin Ylituotanto-ongelman ratkaisemiseJksi on hal-
24118: peltoa noin 32 500 ha ja vuoden 1959 maa- litus suorittanut siis monia toimenpiteitä. Yli-
24119: talouslaskennan mukaan muilla edellä luetel- tuotanto- ja markkinointivaikeudet kuuluvat
24120: luilla yhteisöillä 22 700 ha. Hallitus tulee anta- kaikkialla maatalouden nykyiseen kehityskuvaan
24121: maan tätä tacl.wittavan lainmuutosesityksen ja ongelmaa on viime vuosikymmeneltä saaklka
24122: Eduskunnalle. Muutosesitys tulee mm. sisältä- yritetty mitä moninaisimmin !keinoin ratkaista.
24123: mään myös ehdotuksen siitä, että luonnollisten Missään maassa tämä ei kuitenkaan ole onnis-
24124: henkilöiden osalta peltoalan yläraja poistetaan tunut. Onkin todettava, että tuskin löytyy
24125: sekä, että peltojen metsitystä edistetään erityi- toista maata, jossa olisi toteutettu yhtä määrä-
24126: sellä metsityspalkkiolla. tietoisesti ja suhteellisesti katsoen yhtä laajassa
24127: Valtion hallinnassa on nykyisin peltoa n. mitassa sellaisia toimenpiteitä, joilla maatalous-
24128: 15 000 ha. Erilaisin toimenpitein jätettiin vuon- tuotteiden tasapaino pyritään aikaansaamaan.
24129: na 1969 tästä viljelemättä n. 3 700 ha. Vaikka- Hallitus on pyrkinyt maatalouden tasapainotta-
24130: kin hallituksen tarkoituksena on, että myös val- miseen vapaaehtoista tietä. Ha:llituksen piirissä
24131: tion omistamia peltoja edelleen jätetään viljele- ei ole päästy yksimielisyyteen eräistä toimen-
24132: mättä, ei tätä tultaisi pakollisena ulottamaan piteistä, joilla olisi voitu kotimaassa tuotetun
24133: siten, että koe-, tutkimus- ja opetustoiminta. rasvan kulutusta lisätä, mutta niitä tutkitaan
24134: häiriintyisi. Maataloudellisen tutkimustoimin- edelleen. Sellaisiin toimenpiteisiin, jotika selvästi
24135: nan oleellinen heikentäminenhän saattaisi mer- merkitsevät maatalousväestön tulotason alenta-
24136: kitä maatalouden taantumista ja sen kilpailu- mista, ei hallitus ole valmis menemään.
24137: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1969.
24138:
24139: Maatalousministeri Martti Miettunen.
24140: 5
24141:
24142:
24143:
24144:
24145: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24146:
24147: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen tili Riksdagen med förslag tili lag om begräns-
24148: anger har Ni, Herr TaJman, med Eder skrivelse ning av nyttjande av ålker. Det är klart att det
24149: av den 8 oktober 1969 nr 1065 för avgivande inte var möjligt att börja förverkliga systemet
24150: av svar översänt följande, av riksdagsman med åkerreservering innan Ri:ksdagen hade an-
24151: Tuure Salo m. fl. ställda spörsmål: tagit Jagen, vilket skedde först i april i år. Den
24152: tid som stod tili buds för införande av systernet
24153: "Är Regeringen medveten om att de hlev därför med nödvändighet myoket !kort.
24154: åtgärder som vidtagits för att begränsa Under det första året slöts avtaJ angående
24155: överproduktionen inom lantbruket har 13 400 lägenheter med 87 700 ha åker. Avtalen
24156: vidtagits vid fel tidpunkt och a1Jt de kom att beröra 85 200 ha av denna areal.
24157: fortsatta åtgärderna har varit brist- Regeringens lantbrukspolitiska program, vilket
24158: fälliga och har lett utvecklingen i en grundar sig på de utredningar lantbrukskom-
24159: dktning som är farlig för lantbrukets mitten gjort och innefattar en lag om stabili-
24160: framtid, och om så är fallet, sering av lantbruksproduktionen samt en sam-
24161: ämnar Regeringen vidtaga åtgärder tidigt given, med den nyssnämnda paralleJl lag
24162: för att garantera att 'paketeringen' av om maclmadsföringsavgifter för mjöJk och vete,
24163: åkrar kan fortgå året om, för att en avser att årligen under fem år ställa 90 000 ha
24164: allmän, tvångsvis genomförd 'pakete- åker utanför produktionen. Det kan konstate-
24165: ring' av statliga inrättningar sika1l :kunna ras, att det resuJtat som nåtts under det första
24166: frångås, för att förbättra förutsättning- år ålkerreserveringssysternet varit i kraft mot-
24167: arna för det lantbruk som bedrives vid svarar detta mål. Resultatet kan därför i varje
24168: skolor, i experimentsyfte och för forsk- fall anses tilifredsställande.
24169: ningsändamål samt för att inrikta jord- På åkerreserveringslägenhetema fanns ca
24170: dispositionen vid fängelser och arbets- 11 000 st mjölkkor, dvs. färre än väntat. Detta
24171: inrättningar på t. ex. produktion av torde delvis bero på, att den ålkerjord som un-
24172: nötkött och odling av skog?" der det första året kom att beröras av systemet
24173: var sådan där avkastningen var svagare än i
24174: Såsorn svar på detta spörsmål får jag härmed genomsnitt, ehuru den uppfyllde de förutsätt-
24175: vördsamt anföra följande: ningar som ålkerreserveringsJagen anger. Syste-
24176: Uppkomsten av en överproduktion inom met har, specie1Jt när det gäller minskning av
24177: lantbruket är resultatet av en långvarig utveck- mjölkproduktionen, inte fått så stor venkan
24178: ling. Denna har föranletts av många oliika fak- som väntat. Då en särskild slaktpremie hetala-
24179: torer, som den nuvarande regeringen inte har des i samband med systemets införande, ned-
24180: haft några möjligheter att påvenka. Däremot slaktades 64 % av ikorna på de berörda lägen-
24181: har den nuvarande regeringen vidtagit många heterna. Också detta kan anses vara ett till-
24182: åtgärder för bemästra läget. Flera av dem har fredsställande resultat.
24183: väckt stort intresse i andra länder, som !kämpar Av det föreliggande spörsmålet får man den
24184: med överproduktion inom lantbruket. Den uppfattningen, att utsträckandet av systemet
24185: v.i:ktigaste av dessa åtgärder är, såsom i spörs- med åkerreserveringsersättningar tili att om-
24186: målet konstateras, införandet av ett åkerreserve- fatta nya lägenheter skulle ha avbrutits sedan
24187: ringssystem. de avtal, som trätt i kraft under den nu avslu-
24188: 1 spörsmålet påstås, att åkerreserveringssyste- tade växtperioden, har behandlats. Så är dook
24189: met skulle ha införts vid fel tidpunkt, och att inte fallet. Åkerreserveringslagen är alltjämt i
24190: resultatet av dess införande därför skulle ha kraft och ansökningar om utsträckande av syste-
24191: blivit klent. Med anledning härav hör konsta:te- met till nya lägenheter under år 1970 kan allt-
24192: ras, att regeringen, genast när lantbrukskom- jämt inlämnas tili myndighetema. Det är givet
24193: mitten hade föreslagit det, avlät en proposition att många odlare redan på hösten bestämmer
24194: E 912/69
24195: 6
24196:
24197: sig för huruvida de skall avstå från att odla måga, som vi för närvarande inte har råd till.
24198: sina åkrar under följande skördeår ellet inte. För lantbruksforskningen kommer anslag att
24199: I gällande förordning om åkerreservering har beviljas i budgeten i sådan utsträckning, att en
24200: tid för inlämnande av ansökningar beviljats tili fortsättning av verksamheten i ändamålsenlig
24201: årets slut. AnsOkningar som gjotts senare kan omfattning säkerställes.
24202: upptas till behandling ända ftam tiU skörde- Lantbruket vid fängelserna är i våra dagar
24203: årets början. Odlarna har därför möjlighet att mångsidigt, och emedan det främst bedrivs på
24204: lämna in sina ansökningar redan i höst, och kärrodlingar har det framför allt utgjorts av
24205: myndigheterna kan under hösten inhämta de boskapsskötsel, som baserar sig på Odling av
24206: utredningar ·som ansluter sig till behandlingen foderväxter. Spannmålsodlingen har inte haft
24207: av ansökningen. någon större betydelse. Boskapsskötseln har
24208: Akerreserveringslagens verkliga betydelse för varit en kombination av mjölk- och köttpro-
24209: balanseringen av produktioneo kan konstateras duktion och baserat sig på utfordring med
24210: först när det står klart hur stora äkerarealer egna resurser. Aven om en kraftigare produk-
24211: lagen kommer att beröra under de närmaste tion av kött har eftersträvats, har sysselsätt-
24212: åren. ningen av fångarna ookså förutsatt, att mjolk-
24213: Ehuru ett stort antal akerreserveringsavtal produktionen alltjämt upprätthålles. Vid fängel-
24214: har ingåtts under det första år lagen varit i sernas lantbru:kslägenheter har man dessutom
24215: kraft, borde enligt regeringens åsirkt en effekti- redan erfarenheter av samarbete med lantbruks-
24216: vare verksamhet bedrivas för att främja in- forskningen. Samarbete av detta slag har spe-
24217: gåendet av dyHka avtal. Det skulle härvid bli ciellt ägt rum vid reservfängelset i Pelso, där
24218: fråga om att utvidga. åkerreserveringslagens till- lantbrukets fors,kningscentral har haft en frost-
24219: lämpningsområde, främst så att lagen också försoksstation. Om så anses nödvändigt, är
24220: skulle beröra andra gårdsbruk än sådana som fängelserna dessutom beredda på en rationell
24221: ägs av fysis:ka personer. Avtal botde på frivillig beskogning av ålkrarna. Detta innebär, att ett
24222: väg kunna ingås också med bolag, andelslag, ökat antal arbetsplatser av annat slag måste
24223: fö:reningar, stiftelser, kommuner och försrun- erhållas, så att de fångar som härigenom fri-
24224: lingar. En utredning visar, att kommuner och göres från lantbruket kan beredas arbete.
24225: församlingar i detta nu har ca 32 500 ha åker Regeringen har m.a.o. vidtagit en rad åtgär-
24226: och enligt 1959 års jordbruksräkning innehade der för att lösa problemet med överproduk-
24227: övriga samfund, som upprä,knats här ovan, tionen. Svårigheter i samband med överproduk-
24228: 22 700 ha. Regeringen kommer att avlåta en tion och vansldigheter vid marknadsföringen
24229: proposition med förslag till en lagändring i hör överallt tili bilden av det nuvarande ut-
24230: nämnda syfte till Riksdagen. Ändringsförslaget vecklingsskedet inom lantbruket, och lösningar
24231: kommer bl.a. att innefatta ett förslag om att på problemet har alltsedan senaste årtionde ef-
24232: maximigränsen för å:kerarealen avskaffas i fråga tersträvats med de mest olikartade medel. Det
24233: om fysiska personer samt om att beskogning har dock inte lyokats något land att övervinna
24234: av åkrar skall främjas genom en särskild svårigheterna. Det måste därför konstateras att
24235: beskogningspremie. det knappast finns något annat land, där åt-
24236: I statens besittning är i detta nu ca 15 000 gärder i syfte att skapa balans i fråga om lant-
24237: ha åker. Genom åtgärder av olika slag odlades bru:ksprodukter s:kulle ha genomförts litka mål-
24238: inte ca 3 700 ha härav under år 1969. Även medvetet och relativt sett i lika 'stor skala som
24239: om det är regeringens avsikt att också statens hos oss. Regeringen har försökt åstadkomma
24240: åhar i än större omfattning skall förbli oupp- balans inom lantbruket på frivillig väg. Inom
24241: odlade, kommer denna princip inte att till- regeringen har enighet inte nåtts om vissa åt-
24242: lämpas i en sådan utsträckning, att experi- gärder, som skulle ha kunnat öka förbruk-
24243: ment-, forsknings- och undervisningsverksam- ningen av fett, som producerats inom landet,
24244: heten drabbas av störningar. Om lantbruks- men dessa utvägar övervägs alltjämt. Rege-
24245: forskningen väsentligt försvagas, skulle detta ringen är inte beredd att vidtaga några sådana
24246: kunna innebära en tillba:kagång för lantbruket åtgärder som uppenbart skulle sänka lantbruks-
24247: och en sådan nedgång i dess konkurrensför- befolkningens levnadsstandard.
24248: Helsingfors den 28 oktober 1969.
24249:
24250: Lantbruksminister Martti Miettunen.
24251: Kirj. ksm. n:o 149.
24252:
24253:
24254:
24255:
24256: Pohjonen ym.: Pengerjoen perkaamisesta Petäjäveden kunnassa.
24257:
24258:
24259: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24260:
24261: Maanhankintalakia toteutettaessa muodostet- Perkaustyön vuosikymmeniä kes'tänyt 'Vllvasty-
24262: tiin n.s. Pengerjoen asutusalue Petäjäveden kun- minen on aiheuttanut viljelijöille vahinkoja,
24263: nassa. Muodostettavien maanhankintatilojen pe- joita ei ole korvattu. Perkausta on esitetty jo
24264: rusedellytykseksi katsottiin alueen halki virtaa- vuosikausia mm. Keski-Suomen maakuntaliiton
24265: van Pengerjoen perkaaminen. Perkausta koskeva ja Jyväskylän työvoimapiirin taholta sopivaksi
24266: aloite on tehty jo vuonna 1945 eli lähes 25 työllisyyskohteeksi, mutta turhaan.
24267: vuotta sitten. Keski-Suomen maanviljelysinsinöö- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
24268: ripiirin laatiman suunnitelman perusteella Pen- tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme val-
24269: gerjoen perkaus käsittää joen perkausta 8.9 km tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattava!ksi
24270: ja hyötyaluetta saadaan 243.81 ha jakaantuen 41 seuraavan kysymyksen:
24271: tilan osalle. Perkauskustannukset ovat 431 000
24272: markkaa. Suurin osa tiloista on maahankintati- Tietääkö Hallitus, että Petäjäveden
24273: ioja, joista pääosan omistavat karjalaisina tilansa kunnassa maanhankin:talain perusteella
24274: saaneet. Myös rintamamiehillä on alueella run- muodostetun Pengerjoen asutusalueen
24275: saasti tiloja. Tiloille otetut asukkaat käsittivät, ikarjalaisille ja rintamamiehille muodos-
24276: että valtiovallan taholta toteutetaan Pengerjoen tettujen vi:ljelystilojen asumisen perus-
24277: perkaus mahdollisimman pian. Vaikka perkaus- edellytyksenä olevan Pergerjoen perkaus
24278: suunnitel:ma on ollut jo kauan valmiina ja myös on vieläkin suorittamatta, ja jos tietää,
24279: asianomainen vesioikeuden päätös perkauksesta aikooko Hallitus vihdoinkin toteuttaa
24280: on saatu, ei perkausta ole ryhdytty toteuttamaan. valtiovallalle ehdottomasti kuuluvan vel-
24281: Valtiovallan !taholta ei ole osoitettu varoja työ- voitteen Pengerjoen perkaamiseksi?
24282: hön, jonka se on ollut velvollinen suorittamaan.
24283: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1969.
24284:
24285: Mauno Pohjonen. Arvo Ahonen. Eino Uusitalo.
24286:
24287:
24288:
24289:
24290: E 960/69
24291: 2
24292:
24293:
24294:
24295:
24296: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24297:
24298: Valtiopäiväjätjestyiksen 37 §:n 1 momentissa 167 hehtaaria. Järjestelyn kustannusarvio on
24299: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu- 431 000 markkaa, mikä jakaantuu yhteensä 41
24300: hemies, kirjeellänne 10 päivältä lokakuuta 1969 tilan kesken. Maanhankintalain mukaan muodos-
24301: n:o 1068 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- tettujen tilojen osuus kokonaiskustannuksista on
24302: sen jäsenen vasta:ttavaksi kansanedustaja Mauno 35,72 % eli noin 154 000 markkaa. Perkauk-
24303: Pohjosen ym. tekemän seuraavan sisältöisen ky- sesta olisi hyötyä myös uitolle.
24304: symyksen: Selvitylksen mukaan on ti'lanne ko. vesistö-
24305: alueeHa tulvien osalta kehittynyt jat!kuvasti huo-
24306: "Tietääkö Hallitus, että Petäjäveden nompaan suuntaan, mikä on ainakin osa!ksi saat-
24307: kunnassa maanhankintalain perusteella tanut johtua vesistön välittömäUä vaikutus-
24308: muodostetun Pengerjoen asutusalueen alueella ja sen ulkopuolellakin suoritetuista run-
24309: karjalaisille ja rintamamiehille muodos- lsaista metsäojituksista. Suunnitellun järjestelyn
24310: tettujen viijelysti:lojen asumisen perus- toteuttamisella tulisi epäilemättä olemaan tärkeä
24311: edellytyksenä olevan Pergerjoen perkaus merkitys kysymyksessä tarkoitetun asutusalueen
24312: on vieläkin suorittamatta, ja jos tietää, viljelystilojen elinkelpoisuudelle. Toisaalta voi-
24313: aikooko Hallitus vihdoinkin toteuttaa daan todeta, ettei taloudellisiksi ja tarkoituksen-
24314: valtiovallalle ehdottomasti kuuluvan vel- mukaisiksi katsottavien metsäojitusten toimeen-
24315: voitteen Pengerjoen perkaamiseksi?" panoa olisi syytä ryhtyä estämään.
24316: Pengerjoen perkaustyön toteuttamisen siirty-
24317: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen miseen toistaiseksi ovat vaikuttaneet lähinnä val-
24318: seuraavaa: itiontaloudelliset syyt. Sen vuoksi hallitus ei ole
24319: Pengerjoen perkaussuunnitelma, joka tarkoit- myöskään menoarvioesityksessään vuodelle 1970
24320: taa tulvahaittojen poistamista, on valmistunut katsonut vielä voivansa ehdottaa ko. tarkoitusta
24321: v. 1967 ja sitä koskeva vesiorkeuden lupa on varten tarvittavaa määrärahaa. Hallitus tulee
24322: saatu samana vuonna. Suunnitelman mukaan kuitenkin harkitsemaan mahdollisuuksia määrä-
24323: olisi järjestelyn välitön hyötyalue 244 hehtaaria, rahan osoittamiseksi Pengerjoen perkaustyöhön
24324: josta peltoa 77 hehtaaria ja metsä- ym. maata lähivuosien a~kana.
24325: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1969.
24326:
24327:
24328: Maatalousministeri Martti Miettunen.
24329: 3
24330:
24331:
24332:
24333:
24334: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
24335:
24336: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen förslaget för regleringen är 431 000 mark, som
24337: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse fördelas mellan sammanlagt 41 lägenheter. De
24338: av den 10 oktober 1969 nr 1068 till vederbö- enligt jordanskaffningslagen bildade lägenheter-
24339: rande medlem av statsrådet för avgivande av nas andel av totalkostnaderna är 35. 72 % eller
24340: sv,ar översänt följande av dksdagsman Mauno omkring 154 000 mark. Upprensningen skulle
24341: Pohjonen m. fl. ställda spörsmål: gagna även flottningen.
24342: Enligt utredning har läget inom ifr. vatten-
24343: "Är Regeringen medveten om att den dragsområde vad övesvämningar beträffar blivit
24344: upprensning av P,engerjoki, som är en allt sämre. Detta har åtminstone ,till en del kun-
24345: grundförutsättning för beboende av od- nat bero på omfattande skogsdikning inom det
24346: Hngslägenhetema inom det i Petäjävesi område som direkt berörs av vattend:t>agen, och
24347: kommun med stöd av jordanskaffnings- även utom detsamma. Om den planerade regle-
24348: lagen bildade kolonisationsområdet för ringen förverkligas skulle detta otvivelaktigt
24349: karelare och frontmän ännu icke blivit komma att ha en stor betydelse för de inom det
24350: utförd, och om så är fallet, i spörsmålet avsedda kolonisationsområdet
24351: ärnar Regeringen äntligen uppfylla belägna odlingslägenheternas livsduglighet. A
24352: den på statsmakten absolut ankommande andra sidan kan konst'<tteras, att det icke skulle
24353: förpliktelsen att upprensa Pengerjoki?" vara :skäl att börja förhindra utförandet av skogs-
24354: dikningar, som måste anses vara såväl ekono-
24355: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt miskt fördelaktiga som ändamålsenliga.
24356: anföra följande: A:tt uppr>en:sningen av Pengerjoki uppskjutits,
24357: Planen för upprensning av Pengerjoki, som har närmast berott på statsfinansiella skäl. Där-
24358: syftar till att avlägsna de olägenheter som följer för har regeringen icke heller ·i sin statsvetks-
24359: av översvämningar, blev färdig år 1967, och proposition för år 1970 ännu a:nsett sig kunna
24360: .vattendomstolens .tillstånd erhölls samma år. En- föreslå a:nslag för ifr. ända:mål. Regeringen kom-
24361: ligt planen skulle regleringens direkta nyttoom- mer dock att överväga möjligheterna att anvisa
24362: råde vara 244 hektar, varav 77 hektar å:ker och anslag för upprensning av Pengerjoki under de
24363: 167 hektar skogs- och annan mark. Kostnads- närmaste åren.
24364: Helsingfors den 6 november 1969.
24365:
24366:
24367: Lantbruksminis.ter Martti Miettunen.
24368: Kirj. ksm. n:o 150.
24369:
24370:
24371:
24372:
24373: Männistö ym.: Kuopion korkeakoulun sijoituspaikan ratkaise-
24374: misesta.
24375:
24376:
24377: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24378:
24379: Vuoden 1966 maaliskuussa annettiin laki kittavat alueet olivat Jynkkä-Rauhalahti,
24380: Kuopion korkeakoulusta. Hallituksen esityk- Neulaniemi, Puijonrinne-Julkula ja Savilahti.
24381: sessä valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioksi Asiantuntijain selvitys oli perusteellinen. Kun
24382: esitetään myönnettäväksi 200 000 markkaa kor- kuitenkaan paikkaa koskevaa ratkaisua ei ole
24383: keakoulun suunnittelun jatkamiseksi. tehty, on Kuopion korkealwulun suunnittelussa
24384: Suunnittelutyötä ei voi kovin kauan jatkaa, vaikea edetä. Lisäksi ovat eräät muutkin suun-
24385: ellei valtioneuvosto tee päätöstä korkeakoulun nitelmat riippuvia korkeakoulun paikkaratkai-
24386: sijoituspaikasta. susta.
24387: Jo vuonna 1961 Kuopion kaupunki varasi Kuopiosta etelään johtava moottoritie, erityi-
24388: 75 hehtaarin alueen ns. Saarijärven ampuma- sesti tien liittymien osalta, on korkeakoulun
24389: radan maastosta Kuopioon rakennettavaa Itä- paikkaa koskevasta ratkaisusta riippuvainen ja
24390: Suomen yliopistoa varten. Myöhemmin, kun kiirehtii sitä.
24391: Itä-Suomen kulttuurikomitea esitti alueen vä- Kuopion kaupungin toimesta on pantu vi-
24392: himmäisrajaksi 300 hehtaaria, Kuopion kaupun- reille yleiskaavan laatiminen. Myös yleiskaa-
24393: ginvaltuusto vuonna 1965 tehdyllä päätöksellä vallisiin ratkaisuihin liittyy korkeakoulun paik-
24394: ihnoitti varanneensa Neulaniemestä 900 heh- kaa koskeva ratkaisu.
24395: taarin alueen, josta olisi voitu valita parhaat
24396: 300 hehtaaria korkeakoulun rakentamista var- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
24397: ten. Kuopion kaupunki on tähän lisäksi esittä- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
24398: nyt useita vaihtoehtoja sijoituspaikkaratkaisulle. neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
24399: Nyt kun Kuopion korkeakoulun valmistelu- seuraavan kysymyksen:
24400: toimikunta on päättänyt työnsä ja jättänyt esi-
24401: tyksensä korkeakoulun suunnittelun perustaksi, Onko Hallitus tietoinen niistä moni-
24402: on myös käytettävissä asiantuntijaryhmän selvi- tahoisista vaikeuksista, joita Kuopion
24403: tys korkeakoulun paikkaa koskevan ratkaisun korkeakoulun paikkaratkaisun viivästy-
24404: suorittamiseksi. Asiantuntijat suorittivat vertai- minen on aiheuttanut, ja mihin toimen-
24405: levan selvityksen korkeakoulun sijoitusmahdolli- piteisiin se ryhtyy kiireellisen ratkaisun
24406: suuksista neljän vaihtoehdon perusteella. Tut- aikaansaamiseksi?
24407:
24408: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1969.
24409:
24410: Lauha Männistö. Aarne Pulkkinen.
24411: Hugo Manninen. V. J. Rytkönen.
24412:
24413:
24414:
24415:
24416: E 1034/69
24417: 2
24418:
24419:
24420:
24421:
24422: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24423:
24424: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Tässä yhteydessä on korostettava sitä seik-
24425: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kaa, että rakennushallituksen tutkiessa asiaa ei
24426: olette kirjeellänne n:o 1069, 13 päivältä loka- ollut vielä tiedossa kuinka suuri korkeakoulu
24427: kuuta 1969 lähettänyt Valtioneuvoston asian- Kuopioon tultaisiin perustamaan ja ilmeisesti
24428: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja tähän perustui rakennushallituksen ilmoitus
24429: Lauha Männistön ym. tekemän seuraavan sisäl- että korkeakoululle tulisi varata noin 300 heh~
24430: töisen kysymyksen: taarin suuruinen alue. Välittömästi rakennus-
24431: hallituksen annettua lausuntonsa, Kuopion kau-
24432: "Onko Hallitus tietoinen niistä moni- punki päätti varata korkeakoulua varten Neula-
24433: tahoisista vaikeuksista, joita Kuopion niemestä noin 900 hehtaarin suuruisen alueen,
24434: korkeakoulun paikkaratkaisun viivästy- josta myöhemmin luvattiin luovuttaa tarkem-
24435: minen on aiheuttanut, ja mihin toimen- min määrättävästä kohdasta korvauksetta kor-
24436: piteisiin se ryhtyy kiireellisen ratkaisun keakoulun tarvitsema noin 300 hehtaarin alue.
24437: aikaansaamiseksi? '' Tämän jälkeen kysymys Itä-Suomen yliopis-
24438: tosta ratkaistiin ja Kuopion korkeakoulun pe-
24439: Vastauksena kysymykseen saan kunnioittaen rustamisesta 25 päivänä maaliskuuta 1966 anne-
24440: esittää seuraavaa: tun lain ( 185/66) 2 §:n mukaan korkeakoulun
24441: Jo useita vuosia aikaisemmin kuin päätös suunnittelua ja toiminnan aloittamisen valmis-
24442: Kuopion korkeakoulun perustamisesta oli tehty telua varten asetettiin väliaikaiseksi hallinto-
24443: varasi Kuopion kaupunki noin 75 hehtaarin elimeksi Kuopion korkeakoulun valmistelutoimi-
24444: suuruisen ns. Saarijärven alueen korkeakoulua kunta. Toimikunnan tehtäväksi annettiin muun
24445: varten. Itä-Suomen yliopistokysymystä edelleen ohella tehdä ehdotus toimiksi, joihin olisi ryh-
24446: dyttävä tarvittavien alueiden varaamiseksi ja
24447: tutkittaessa pyysi opetusministeriö rakennus-
24448: hankkimis,eksi valtiolle korkeakoulua varten.
24449: hallitusta suorittamaan selvityksen siitä, mil-
24450: laisia korkeakoulutarkoituksiin soveltuvia alueita Toimikunta antoi vuoden 1967 kesäkuussa
24451: ehdotetuista uusista yliopistokaupungeista olisi ensimma1sen osamietintönsä ( 1967: B 55),
24452: saatavissa. Rakennushallitus käsitteli asiaa tässä jossa se päätyi tulokseen, että Neulaniemen
24453: vaiheessa vain asemakaavallisena ja rakennus- alueelta on löydettävissä sopivin alue korkea-
24454: teknillisenä kysymyksenä. Selviteltyään kysy- koulun rakentamista varten. Toimikunta esitti-
24455: mystä läheisessä yhteistyössä Kuopion kupungin kin, että korkeakoulu sijoitettaisiin mainitulle
24456: kanssa rakennushallitus lausunnossaan ilmoitti alueelle. Toimikunnan ehdotus kohtasi kuiten-
24457: olevansa sitä mieltä, että ns. Saarijärven alue kin julkisuudessa ja myös mietinnöstä anne-
24458: mahdollisine laajennusvaroineenkaan ei ole riit- tuissa lausunnoissa vastustusta. Lausuntojen pe-
24459: tävän suuri Kuopion korkeakoululle, ellei se rusteella opetusministeriö antoi valmistelutoimi-
24460: lopulta sitten jää vain ns. osayliopistoksi. Tä- kunnalle ohjeet työn jatkamiseksi ja näissä
24461: män jälkeen rakennushallitus selosti esille tul- ohjeissa toimikuntaa kehoitettiin esittämään
24462: lutta Neulaniemen aluetta, asettuen puoltamaan arvionsa erilaisista korkeakoulun ja opetussai-
24463: sen käyttöä korkeakoulun sijoituspaikkana, raalan sijoittamisen ja koon vaihtoehdoista.
24464: koska se täyttää rakennushallituksen korkea- Saadakseen perusteellisen selvityksen, ei
24465: koulualueelle asettamat vaatimukset ja lisäksi ainoastaan Neulaniemen ja Kuopion keskussai-
24466: se tarjoaa suotuisat mahdollisuudet korkeakou- raalan välittömässä läheisyydessä olevien aluei-
24467: lun kehittämiseen ja laajentamiseen, riippu- den soveltuvuudesta Kuopion korkeakoulun
24468: matta siitä millainen opetusohjelma ja laajuus sijoituspaikaksi, valmistelutoimikunta antoi
24469: korkeakoululla tulee aikanaan olemaan. arkkitehtitoimisto Erik Kråkströmin johtaman
24470: 3
24471:
24472: asiantuntijaryhmän tehtäväksi laatia selvitys saari voitaisiin varata johonkin yliopistolliseen
24473: Jynkkä-Rauhalahden, Neulaniemen, Puijon- tarkoitukseen.
24474: rinne-Julkulan ja Savilahden alueista sekä Kuten edellä olevasta selvästi käy ilmi Kuo-
24475: muistakin mahdollisesti korkeakoulun sijoitus- pion korkeakoulun aluekysymystä on tutkittu
24476: paikaksi kysymykseen tulevista alueista. Tämä erittäin perusteellisesti - valmistelutoimikun-
24477: varsin laajamittainen selvitys saatiin valmiiksi nan teettämä alueselvitys on ensimmäinen tä-
24478: kuluvan vuoden toukokuussa ja siitä käy sel- män laatuinen selvitys maassamme - ja Halli-
24479: västi ilmi, että korkeakoulun sijoittaminen vä- tuksen pyrkimyksenä on ollut saada selville
24480: littömästi keskussairaalan läheisyyteen ei ole kaikki asiaan vaikuttavat seikat ennen kuin
24481: mahdollista. Parhaana alueena korkeakoululle päätös tehdään. Hallitus on täysin tietoinen
24482: asiantuntijaryhmä pitää yksimielisesti Savilah- niistä vaikeuksista joita paikkaratkaisun vii-
24483: den aluetta. Samalle kannalle asettui myös Kuo- västyminen aiheuttaa, mutta Hallituksen käsi-
24484: pion korkeakoulun valmistelutoimikunta toi- tyksen mukaan ratkaisun tekemisen ei vielä
24485: sessa osamietinnössään ( 1969: B 61), joka jul- voida sanoa vlivästyneen, kun otetaan huo-
24486: kaistiin kuluvan vuoden kesäkuussa. mioon, että Savilahdesta tehtiin esitys vasta
24487: Saatuaan tämän uuden esityksen korkeakou- joitain kuukausia sitten. Vaikka kysymystä on
24488: lun sijoituspaikasta opetusministeriö lähetti sen selvitelty erittäin perusteellisesti näyttää asiassa
24489: lausunnolle rakennushallitukseen. Rakennushal- olevan vielä vaikeuksia, ennen kuin ratkaisu
24490: litus on 5 päivänä marraskuuta 1969 antanut päästään tekemään. Kuten rakennushallituksen
24491: pyydetyn lausunnon. Tässä lausunnossa tode- Savilahden alueesta antamasta lausunnosta käy
24492: taan ensinnäkin, että Kuopion korkeakoulun ilmi on alueen omistussuhteiden ja tulevan käy-
24493: valmistelutoimikunnan osamietintö ja siihen liit- tön suhteen vielä jatkettava tutkimuksia. Kor-
24494: tyvät alueelliset vertailut ovat korkeakoulun keakoulun käyttöön esitetty aluehan on tällä
24495: sijoituskysymyksen kannalta erittäin perusteel- hetkellä vielä usean eri omistajan hallinnassa.
24496: lisia ja asiaa monipuolisesti valaisevia. Raken- Samaten olisi alueen rakennuskelpoisuudesta
24497: nushallitus ilmoittaa edelleen yhtyvänsä toi- sekä suunnitelluista yhteyksistä keskussairaa-
24498: mikunnan käsitykseen, että kysymyksessä oleva laan, aluekeskukseen ja asuntoalueille saatava
24499: Savilahden alue on riittävän suuri ja että se voi vielä lisää selvitystä. Lisäksi on kysymys kor-
24500: tarjota kaavalliset, sosiologiset, lii:kenteelliset ja keakoulun yhteyteen tulevasta yliopistollisesta
24501: teknilliset edellytykset Kuopion korkeakoulun keskussairaalasta vielä avoinna. Opetusministe-
24502: rakentamiselle jos niihin toimenpiteisiin, joihin riö on tehnyt sosiaali- ja terveysministeriölle
24503: toimikunnan mietintö antaa aiheen ajoissa ryh- esityksen yliopistollisista keskussairaaloista anne-
24504: dytään. tun lain muuttamiseksi siten, että siinä mainit-
24505: Omasta puolestaan rakennushallitus sitten taisiin myös Kuopion sairaala. Tämän asian
24506: painottaa muun muassa sitä, että on selvitet- käsittely on kesken ja se liittyy opetusminis-
24507: tävä voidaanko puolustuslaitoksen varikko- teriön Kuopion korkeakoulun valmistelutoimi-
24508: alueesta erottaa korkeakoulua varten mietin- kunnan II osamietinnöstä pyytämän lausunnon
24509: nössä tarkoitettu alue sekä mi:llaisiin kustan- käsittelyyn. Lausunto on pyydetty kuluvan vuo-
24510: nuksiin tämä ehdotus johtaa. Korostettuaan den loppuun mennessä. Mikäli näissä opetus-
24511: alueen yhtenäisyyden atkaansaamisen ja säilyttä- ministeriön suorittamissa selvityksissä ja sosiaali-
24512: misen tärkeyttä sekä liikenneyhteyksiä ja maa- ja terveysministeriön lausunnossa todetaan Savi-
24513: perää koskevien selvitysten tarpeellisuutta ra- lahden alue sopivaksi Kuopion korkeakoulun
24514: kennushallitus lopuksi esittää toivomuksen, että sijoituspaikaksi Hallituksen tarkoitus on tehdä
24515: korkeakoulualueeseen läheisesti liittyvä Savi- päätös asiasta.
24516: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1969.
24517:
24518: Opetusministeri Johannes Virolainen.
24519: 4
24520:
24521:
24522:
24523:
24524: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24525:
24526: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen och hur omfattande högskolans undervisnings-
24527: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse program i sinom tid kommer att vara.
24528: av den 13 oktober 1969, nr 1069, till veder- I detta sammanhang måste den omständig-
24529: börande medlem av statsrådet för avgivande heten understrykas, att när byggnadsstyrelsen
24530: av svar översänt följande av riksdagsledamoten undersökte saken det icke ännu var känt hur
24531: Lauha Männistö m. fl. ställda spörsmål: stor den högskola var som skulle komma att
24532: inrättas. Det var tydligen på detta som bygg-
24533: "Är Regeringen medveten om de nadsstyrelsens meddelande, att för högskolan
24534: mångahanda svårigheter som dröjsmålet borde reserveras ett område på cirka 300 hek-
24535: med bestämmandet av platsen för Kuo- tar baserade sig. Omedelbart efter det att bygg-
24536: pio högskola medfört, och tili vilka nadsstyrelsen avgivit sitt utlåtande beslöt Kuo-
24537: åtgärder ärnar Regeringen skrida för pio stad för högskolan reservera ett område
24538: åstadkommande av en skyndsam lös- på omkring 900 hektar i Neulaniemi. Senare
24539: ning?" lovade man, att ett område på omkring 300
24540: hektar, som högskolan behöver, skulle överlåtas
24541: från detta, utan ersättning, på en plats som
24542: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- närmare skulle bestämmas.
24543: samt anföra följande: Härefter avgjordes frågan om Östra Finlands
24544: Redan många år innan beslutet om grun- universitet och enligt 2 § lagen den 25 mars
24545: dande av Kuopio högskola fattades, reserverade 1966 om grundande av Kuopio högskola (185/
24546: Kuopio stad det s.k. Saarijärviområdet på cirka 66) tillsattes ett interimistiskt förvaltnings-
24547: 75 hektar för en högskola. När frågan om ett organ för planering av Kuopio högskola och
24548: universitet för Östra Finland undersöktes vi- förberedelse av verksamhetens inledande. Kom-
24549: dare, anmodade undervisningsministeriet bygg- missionen fick till uppgift att bland annat fram-
24550: nadsstyrelsen att utreda, hurudana för högskole- ställa förslag till åtgärder, som borde företagas
24551: ändamål lämpade områden som stod till buds för reservering av nödiga områden för högsko-
24552: i de föreslagna nya universitetsstäderna. Bygg- lan och för anskaffning av sådana åt staten.
24553: nadsstyrelsen behandlade i detta skede saken Kommissionen avgav i juni år 1967 ett
24554: endast från stadsplanesynpunkt och såsom en första delbetänkande ( 1967: B 55), vari den
24555: byggnadsteknisk fråga. Sedan byggnadsstyrelsen kom till det resultatet, att Neulaniemi område
24556: utrett frågan i intimt samarbete med Koupio är det lämpligaste området för högskolan. Kom-
24557: stad, meddelade byggnadsstyrelsen i sitt ut- missionen föreslog att högskolan skulle placeras
24558: låtande, att den var av den åsikten, att det där. Förslaget mötte dock offentligt motstånd
24559: s.k. Saarijärvi-området inte ens med de utvidg- och även i utlåtanden som givits om betän-
24560: ningar som var möjliga var tillräckligt stort för kandet förekom opposition. På basen av utlå-
24561: Kuopio högskola, om denna icke slutligen tandena gav undervisningsministeriet bered-
24562: skulle komma att vara endast ett s.k. filial- ningskommissionen direktiv för fortsättande av
24563: universitet. Därefter beskrev byggnadsstyrel- arbetet och uppmanade den i vissa direktiv
24564: sen det föreslagna Neulaniemi-området, och att framlägga beräkningar om olika alternativ
24565: understödde användningen av detta såsom pla- rörande högskolans och undervisningssjukhusets
24566: ceringsplats för högskolan, emedan det upp- placering och storlek.
24567: fyller de fordringar som byggnadsstyrelsen stäl- För att erhålla en grundlig utredning, icke
24568: ler på högskoleområdet och dessutom erbjuder endast om lämpligheten av områdena i Neula-
24569: gynnsamma möjligheter för utvecklande och ut- niemi och i den omedelbara närheten av cent-
24570: vidgning av högskolan, oberoende av hurudant ralsjukhuset i Kuopio såsom placeringsplats för
24571: 5
24572:
24573: Kuopio högskola, uppdrog beredningskommis- skoleområdet belägna Savisaari skulle kunna
24574: sionen åt en sakkunniggrupp under ledning av reserveras för något universitetsändamål.
24575: arkitektbyrån Erik Kråkström att utarbeta Såsom av ovanstående klart framgår, har frå-
24576: en utredning över Jynkkä-Rauhanlahti, Neula- gan om området för Kuopio högskola under-
24577: niemi, Puijonrinne-Julkula och Savilahti om- sökts synnerligen grundligt - den av bered-
24578: råden samt även andra områden, som måhända ningskommissionen utarbetade utredningen rö-
24579: kan komma ifråga såsom plats för högskolans rande området är den första av detta slag i vårt
24580: placering. Denna rätt omfattande utredning land - och Regeringen har sökt få reda på alla
24581: blev färdig i maj innevarande år. Därav fram- på saken inverkande omständigheter innan
24582: går klart, att det icke är möjligt att placera beslut fattas. Regeringen är fullt medveten om
24583: högskolan i centralsjukhusets omedelbara när- de svårigheter, som dröjsmål med lösningen
24584: het. Sakkunniggruppen anser enhälligt, att Savi- av platsfrågan medför, men enligt regeringens
24585: lahtiområdet är det lämpligaste för högskolan. åsikt kan man icke säga, att avgörandet skulle
24586: Samma ståndpunkt intogs även av kommissio- ha fördröjts, då man beaktar, att framställning
24587: nen för beredning av Kuopio högskola i dennas om Savilahti gjordes först för några månader
24588: andra delbetänkande (1969: B 61), som publi- sedan. Ehuru frågan nu klarlagts synnerligen
24589: cerades i juni innevarande år. grundligt, synes vissa svårigheter ännu finnas
24590: Sedan undervisningsministeriet erhållit denna att övervinna, innan saken kan avgöras. Såsom
24591: nya framställning rörande platsen för högsko- av byggnadsstyrelsens utlåtande rörande Savi-
24592: lans placering, översände ministeriet den för lahti-området framgår, måste undersökningarna
24593: utlåtande till byggnadsstyrelsen. Byggnadssty- om ägdanderättsförhållandena och områdets
24594: relsen avgav det begärda utlåtandet den 5 framtida använding ännu fortgå. Det område
24595: november 1969. I detta utlåtande konstateras som föreslagits för högskolebruk är ju i detta
24596: för det första, att Kuopio högskolas bered- nu ännu i flera olika ägares besittning. Likaså
24597: ningskommissions delbetänkande och de därtill borde ytterligare utredning erhållas om om-
24598: anslutna jämförelserna av områdena är synner- rådets lämplighet för bebyggande samt de pla-
24599: ligen grundliga med tanke på frågan om hög- nerade förbindelserna med centralsjukhuset,
24600: skolans placering, och att de belyser saken med områdescentrum och med bostadsom-
24601: mångsidigt. Byggnadsstyrelsen meddelar också rådena. Vidare är frågan om ett universitets-
24602: att den förenar sig om kommissionens uppfatt- centralsjukhus i anslutning till högskolan ännu
24603: ning, att det ifrågavarande Savilahti-området öppen. Undervisningsministeriet har hos social-
24604: är tillräckligt stort och att det kan erbjuda och hälsovårdsministeriet gjort en framställ-
24605: planeringsmässiga, sociologiska, trafikmässiga ning angående ändring av lagen om univer-
24606: och tekniska förutsättningar för byggande av sitetscentralsjukhus så, att där skulle nämnas
24607: Kuopio högskola, om de åtgärder, som kom- även Kuopio sjukhus. Behandlingen av detta
24608: missionens betänkande föranleder, inleds i tid. ärende pågår och ansluter sig till behandlingen
24609: För sin egen del betonar byggnadsstyrelsen av det utlåtande rörande kommissionens för
24610: sedan bland annat, att det måste utredas huru- beredning av Kuopio högskola II delbetän-
24611: vida från förvarsväsendets depåområde för hög- kande, som undervisningsministeriet inbegärt.
24612: skolan kan avskiljas ett i betänkandet avsett Utlåtandet torde ingå före utgången av inne-
24613: område, och vilka kostnader detta förslag varande år. Om Savilahti området i dessa av
24614: föranleder. Efter att ha framhävt vikten av undervisningsministeriet företagna undersök-
24615: att ett enhetligt område åstadkommes och bibe- ningar samt social- och hälsovårdsministeriets
24616: hålles, samt behovet av utredningar angående utlåtande befinnes lämpligt för Kuopio hög-
24617: kommunikationer och jordgrund, hemställer skola, har Regeringen för avsikt att fatta beslut
24618: byggnadsstyrelsen slutligen, att det intill hög- i saken.
24619: Helsingfors den 12 november 1969.
24620:
24621: Undervisningsminister Johannes Virolainen.
24622:
24623:
24624:
24625:
24626: E 1034/69
24627: 1
24628: Kirj. ksm. n:o 151.
24629:
24630:
24631:
24632:
24633: Voutilainen ym.: Lieksan automaattikeskuksen rakentamisesta.
24634:
24635:
24636: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
24637:
24638: Viitaten hallituksen 20. 11. 68 antamaan ajoin ottaen huomioon seclcln, että alkuvai-
24639: vastaukseen Lieksan puhelinolojen parantami- heessa voisi välineistön sijoittaa varatolle ton-
24640: sesta, ovat puhelinpalvelumahdollisuudet paik- tille rakennettavaan tilapäiseen rakennukseen,
24641: kakunnalla entisestään vaikeutumassa. Koska joka myöhemmin voitaisiin käyttää muihin
24642: vapaita numeroita ei ole enää käytettävissä, tarkoituksiin.
24643: on posti- ja lennätinhallituksen toimesta ryh- Edellä olevat toimenpiteet jouduttaisivat
24644: dytty toimenpiteisiin tilapäisen käsivälitteisen maan suurimpiin kuuluvan käsivälitteisen pu-
24645: keskuksen laajentamisen suorittamiseksi. Huo- helinkeskuksen automatisointia, eikä toisaalta
24646: limatta siitä, että tällainen toimeinpide on epä- jouduttaisi jatkuvasti epätarkoituksenmukaisiin
24647: taloudellinen, on se välttämätön. Arvioidaan ratkaisuihin nykyisen puhelinkeskuksen laa-
24648: tilapäisen laajentamisen tyydyttävän parin jentamiseksi. ·
24649: vuoden tarpeen. Tätä on syytä epäillä,. koska Kun hallituskin on todennut Lieksan seu-
24650: uusien puhelinnumeroiden tarve on ollut odo- dun puhelinolojen korjaamistarpeen, esitämme
24651: tettua runsaampi. Näin ollen voidaan ja hy- edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
24652: vinkin pian joutua uuden tilapäisen epätalou- 1 momenttiin viitaten valtioneuvoston asian-
24653: dellisen laajennuksen eteen. omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
24654: Koska Lieksan automaattikeskusta varten myksen:
24655: on varattu tontti, olisi automaattikeskuksen Onko Hallitus ryhtynyt toimenpitei-
24656: rakentaminen aloitettava viipymättä. Välttä- siin Lieksan automaattikeskuksen
24657: mätöntä olisi niin ikään suorittaa automaatti- rakentamiseksi ja sitä varten tarvitta-
24658: keskuksen välineistön tilaaminen jo hyvissä van välineistön tilaamiseksi?
24659: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1969.
24660:
24661: U. H. Voutilainen. A. Holopainen.
24662: Pauli Puhakka. Valde Nevalainen.
24663:
24664:
24665:
24666:
24667: E 952/69
24668: 2
24669:
24670:
24671:
24672:
24673: E d u s kun n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
24674:
24675: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- suunnitteluun ei kuitenkaan vielä ole voitu
24676: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- ryhtyä määrärahojen puuttumisen vuoksi. Ra-
24677: mies, olette kirjeellänne 10 päivältä loka- kentaminen jää näin ollen ilmeisesti vuoteen
24678: kuuta 1969, N:o 1070 lähettänyt valtioneu- 1971, ellei uudistusrahastosta voida, vaikka-
24679: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kin siihen tullaan pyrkimään, edes osaa ensi
24680: kansanedustaja Voutilaisen ym. tekemän seu- vuonna irroittaa ko. tarkoitukseen.
24681: raavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen Automatisointia silmälläpitäen on kaukoyh-
24682: N:o 151: teyksien järjestämiseksi tilattu radiolinkki,
24683: jonka toimitusaika on sopimuksen mukaan
24684: "Onko Hallitus ryhtynyt toimen- 31. 10. 1970. Tämä merkitsee, että linkin
24685: piteisiin Lieksan automaattikeskuksen asennustyöt olisivat valmiit vuoden 1971 al-
24686: rakentamiseksi ja sitä varten tarvitta- kupuolella. Myös kanavointilaitteet saata-
24687: van välineistön tilaamiseksi?" neen tähän mennessä asennetuiksi. Yhteyksien
24688: puolesta automatisointi näin ollen olisi mah-
24689: Vastauksena kysymykseen kunnioittaen il- dollinen v. 1971.
24690: moitan seuraavaa: Automatisointiohjelma keskuslaitteiden osal-
24691: Suunniteltaessa Lieksan verkkoryhmän puhe- ta on parhaillaan posti- ja lennätinhallitukses-
24692: linolojen kehittämistä kohtuullisia vaatimuk- sa valmisteltavana. Toimitusvaiheeseen han-
24693: sia vastaavaksi on ensimmäiseksi saatava tarvit- kinta saadaan aikaisintaan vuoden 1971 lo-
24694: tavat huoneistotilat Lieksan kauppalassa. Tar- pussa tai 1972 alussa. Näin ollen saadaan
24695: koitukseen on tontti jo varattu. Posti- ja len- Lieksa automatisoiduksi aikaisintaan vuoden
24696: nätinlaitoksen laitetilojen rakennusmahdolli- 1972 loppuun mennessä, koska asennus- ja
24697: suuksien vähäisyyden vuoksi ei lopullisia laite· kokeiluvaiheelle on varattava aikaa noin yksi
24698: tiloja kuitenkaan saada riittävän nopeasti raken- vuosi. Jotta tilanne voitaisiin hoitaa auto-
24699: nettua, minkä vuoksi kysymys on aluksi ratkais- maattikeskuksen valmistumiseen saakka, val-
24700: tava rakentamalla tontille maanpäällinen tilapäi- mistellaan posti- ja lennätinhallituksessa lisäksi
24701: nen keskustila, joka myöhemmin korvataan var- noin 200 liittymän laajennusta vanhoihin ti-
24702: sinaisella laitesuojalla. Tilapäisen rakennuksen loihin.
24703: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1969.
24704:
24705:
24706: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
24707: 3
24708:
24709:
24710:
24711:
24712: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24713:
24714: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen byggnaden har dock icke ännu kunnat inledas
24715: anger har Ni, Herr Talman, med Eder i brist på anslag. Byggandet måste sålunda
24716: skrivelse av den 10 oktober 1969, nr 1070, uppenbarligen uppskjutas tili år 1971, om
24717: tili vederbörande medlem av statsrådet för icke från förnyelsefonden kan lösgöras
24718: avgivande av svar översänt följande av riks- åtminstone en del medel för ändamålet under
24719: dagsman Voutilainen m.fl. ställda spörsmål: nästa år. Försök i denna riktning kommer
24720: att göras.
24721: "Har Regeringen skridit tili åt- Med tanke på automatiseringen har för
24722: gärder för byggande av automatcentral ordnande av fjärrförbindelserna beställts en
24723: i Lieksa och för beställande av därför radiolink. för viiken leveranstiden enligt av-
24724: nödig apparatur?" talet är 31. 10. 1970. Detta innebär, att
24725: installationen av Iinken skulle vara slutförd
24726: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- under första halvåret 1971. Även kanalise-
24727: samt anföra följande: ringsapparaturen torde kunna installeras tili
24728: Då man planerar utvecklandet av Lieksa dess. Vad förbindelserna beträffar skulle en
24729: nätgrupps telefonförhållanden så att de automatisering sålunda vara möjlig år 1971.
24730: motsvarar skäliga fordringar, måste först Automatiseringsprogrammet bereds som
24731: nödiga lokaliteter i Lieksa köping erhållas. bäst i post- och telegrafstyrelsen tili den del
24732: Tomt har redan reserverats för ändamålet. det gäller centralapparaturen. Anskaffningen
24733: På grund av post- och telegrafverkets be- kan nå leveransskedet tidigast i slutet av år
24734: gränsade möjligheter att bygga rum för 1971 eller i början av år 1972. Sålunda blir
24735: apparatur kan de slutliga utrymmena för Lieksa automatiserat tidigast före utgången
24736: apparaturen dock icke byggas tiliräckligt av år 1972, emedan för installations- och för-
24737: snabbt, varför frågan tili en början måste söksskedet måste anslås ungefär ett år. För
24738: lösas genom att på tomten uppföres ett tili- att läget skall kunna bemästras tills automat-
24739: fälligt centralutrymme ovan jord, som senare centralen blir färdig, förbereder man dess-
24740: ersättes med egentligt skyddsrum för an- utom i post- och telegrafstyrelsen en ut-
24741: läggningarna. Planering av den tillfälliga vidgning av de gamla anläggningarna med
24742: 200 anslutningar.
24743: Helsingfors den 31 oktober 1969.
24744:
24745:
24746: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
24747: Kirj. ksm. n:o 152.
24748:
24749:
24750:
24751:
24752: Sandelin ym.: Asuinhuoneistojen ostajien oikeuksien turvaami-
24753: sesta.
24754:
24755:
24756: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24757:
24758: Viime aikoina on sekä sanomalehdistössä että on ostanut ja mitä kustannuksia vielä lopulliset
24759: televisiossa käyty keskustelua maamme asunto- selvitykset tuovat tullessaan. Tavallisen kansa-
24760: rakennustoiminnassa ilmenevistä epäkohdista. laisen on mahdotonta olla sisällä kaikkien näi-
24761: On käynyt selvästi ilmi, ettei tällä alalla ole den sopimusten kiemuroissa. On ilmeistä, ettei
24762: kaikki niin hyvin kuin yleisesti halutaan väit- näistä epäkohdista päästä ennen kuin suurin
24763: tää. Puuttumatta esillä olleisiin yksityistapauk- osa maamme asuntotuotannosta tapahtuu val-
24764: siin on syytä kiinnittää huomiota ainakin kah- tion lainoituksin ja tarkemman kontrollin alai-
24765: teen epäkohtaan, jotka vaativat yhteiskunnan sena. Kuitenkin olisi mitä tärkeintä, että halli-
24766: toimenpiteitä. tuksen taholta ryhdyttäisiin nyt jo kiireellisesti
24767: On käynyt selväksi, ettei asuntohallitus riit- tutkimaan, mitä mahdollisuuksia olisi rakennus-
24768: tävästi valvo sitä, paljonko asuntohuoneistojen toiminnan valvontaan sikäli, ettei asuntohuo-
24769: ostajilta peritään tonttimaan hintana, ja näin neistojen ostajia johdeta harhaan, ettei heidän
24770: ollen ei myöskään saada selvyyttä siitä, mikä kustannuksellaan saada kohtuuttomia voittoja ja
24771: on raakamaan hinnan ja ostajilta perityn hin- että turvattaisiin huoneistojen ostajain oikeudet.
24772: nan suhde ja mikä vaikutus tällä on asuntojen Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
24773: kustannuksiin. 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
24774: Omistusasuntojen ostaJalO on suorastaan neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
24775: mahdotonta saada selville ostamansa asunnon seuraavan kysymyksen:
24776: lopullista hintaa ja mitä sidonnaisuuksia siihen
24777: liittyy. Tässä suhteessa omistusasuntojen hank- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
24778: kijat ovat useimmiten täysin turvattomassa ase- asuinhuoneistojen ostajia johdetaan har-
24779: massa. Näin on tilanne ennen kaikkea ns. ko- haan ja heidän kustannuksellaan näin
24780: van rahan asuntojen ostajien kohdalla, mutta saadaan kohtuuttomia voittoja, ja jos
24781: myös ns. arava-asuntojen kohdalla tilanne on on,
24782: lähes samanlainen. Kun rakennuttaja valitsee mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
24783: rakentajayhtiön ja vieläpä ns. valvovan raken- tynyt asuinhuoneistojen ostajien oikeuk-
24784: nusmestarin ja kun asuntoyhtiön johtokunta on sien turvaamiseksi niin, että he saavat
24785: useissa tapauksissa rakennuttajan miehittämä tietoonsa kaikki huoneiston hankinta-
24786: rakennuksen valmistumiseen ja asuttamiseen hintaan ja hankintaan muutoinkin vai-
24787: saakka, ei ostaja monta kertaa tiedä, mitä hän kuttavat seikat?
24788: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1969.
24789:
24790: Valdemar Sandelin. Mikko Laaksonen.
24791:
24792:
24793:
24794:
24795: E 1005/69
24796: 2
24797:
24798:
24799:
24800:
24801: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24802:
24803: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tannus otettava huomioon tonttikustanousta
24804: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vahvistettaessa. Mikäli kysymyksessä on vuokra-
24805: olette 14 päivänä lokakuuta 1969 päivätyn kir- alue, on vuokranmaksun oltava kohtuullinen ja
24806: jeenne n:o 1074 ohella toimittanut valtioneu- vuosivuokran verrannollisessa suhteessa alueen
24807: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- luovutushintaan.
24808: sanedustaja V. Sandeliuin ym. kirjallisesta ky- Kun rakentamiseen verrattavien alueiden
24809: symyksestä n:o 152, jossa tiedustellaan: kuntoonpano erityisesti maan eteläosissa on
24810: viime vuosina jäänyt jälkeen rakentamistarpees-
24811: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että ta, on asuntorakentamiseen luovutettavat alueet
24812: asuinhuoneistojen ostajia johdetaan har- yhä enenevässä määrin jouduttu rakentamista
24813: haan ja heidän kustannuksellaan näin varten kuntoonpanemaan rakennuttajien ja ra-
24814: saadaan kohtuuttomia voittoja, ja jos kentajien toimesta. Tämä koskee erityisesti
24815: on, alueittain rakentamista. Alueittain rakentamisen
24816: mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh- ja teollisen rakentamisen, joiden on katsottava
24817: tynyt asuinhuoneistojen ostajien oikeuk- vaikuttavan rakennuskustannuksia alentavasti,
24818: sien turvaamiseksi niin, että he saavat yleistyessä on kysymys tonttikustannusten mää-
24819: tietoonsa kaikki huoneiston hankinta- rittelemisestä varsin huomattavasti monimut-
24820: hintaan ja hankintaan muutoinkin vai- kaistunut ja vaikeutunut. Alueittain rakennet-
24821: kuttavat seikat?" taessa on maa-alueita voitu hankkia ehkä pit-
24822: känkin ajan kuluessa eri tavoin. Alueiden vaih-
24823: dot ja lisäalueiden hankinnat ovat tällöin taval-
24824: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- lisia. Yleisiksi alueiksi varattavien alueiden kor-
24825: taen seuraavaa: vaukseton luovutus kunnalle tulee myös kysy-
24826: Asuntolainoitettavien kiinteistöjen hankinta- mykseen. Huolimatta monimutkaisista ja vai-
24827: arvossa huomioon otettavaa tonttikustanousta keasti tarkistettavista selvityksistä sekä ra-
24828: asuntohallituksessa vahvistettaessa on perus- kentamistarpeen aiheuttamasta kiireellisyydestä
24829: teena pidetty omakustannusperiaatetta, samalla asuntohallitus on tonttikustannuksia vahvistet-
24830: kuitenkin edellyttäen, että kustannus on koh- taessa myös alueittain rakentamisen osalta edel-
24831: tuullinen. Mikäli kysymyksessä on omistukseen leen pitänyt lähtökohtana selvitettävissä olevaa
24832: tuleva itsenäinen tontti tai tila, muodostaa raakamaakustannusta sekä todellista rakennus-
24833: tonttikustannuksen säännönmukaisesti tontin tontin kunnallisteknillistä tai kuntoonpanokus-
24834: kauppahinta lisättynä lainhuudatusleimaverokus- tannusta, joihin on täytynyt lisätä korko-, in-
24835: tannuksella ja, jos alueen hankinnasta rakennus- deksi-, vero- ja hoitomenot. Siinäkin tapauk-
24836: työn aloittamisen ajankohtaan on kulunut huo- sessa, että niin sanottua sisäistä kunnallistek-
24837: mattavammin aikaa, myös mahdollisilla hoito- niikkaa koskevat työt ovat jääneet rakennutta-
24838: kuluilla sekä pääoman sijoituksesta aiheutuneilla jan toimesta huolehdittaviksi, ovat asianomaiset
24839: menoerillä. Pääomakustannus voi olla korkoa kunnat usein ottaneet suorittaakseen ulkoista
24840: ja indeksikorotusta, viiml!ksi mainittua kuiten- kunnallistekniikkaa koskevat työt ja sitä koske-
24841: kin vain vakauttamissäännösten mukaiseen vii- vien sopimusten yhteydessä tai myös kaavoituk-
24842: meiseen ajankohtaan saakka laskettuna. Jos seen liittyen pidättäneet kunnalle ehkä suuri-
24843: alueella ei ole suoritettu tie-, vesijohto-, viemä- arvoisiakin etuja.
24844: röinti- tai muita vastaavia ulkoisen ja sisäisen Asunto-osakeyhtiölakiin ja osakeyhtiölakiin
24845: kunnallistekniikan alaan kuuluvia töitä ja ne perustuvan käytännön mukaan asunto-osakeyh-
24846: osittain tai kokonaan joudutaan suorittamaan tiöiden perustaminen tapahtuu melkein aina
24847: lainansaajan toimeksiannosta, on vastaava kus- niin että yhtiön perustajat, joita tulee olla vä-
24848: 3
24849:
24850: hintään kolme, merkitsevät yhtiön kaikki osak- Samoin on asunnontarvitsijoilla oikeus ni-
24851: keet, jotka he myöhemmin, yleensä vasta ra- metä luottamustaan nauttiva rakennustöiden
24852: kennus- ja loppuselvittelyvaiheen jälkeen luo- valvoja. Niin ikään on osakkeen varaajille luo-
24853: vuttavat osakkeita varanneille asunnontarvitsi- vutussopimusta tehtäessä annettava yhtiön ta-
24854: joille. Arava ja sittemmin asuntohallitus, jotka loussuunnitelma, josta muunmuassa käyvät sel-
24855: valtion tukemasta asuntotuotannosta annettujen ville kiinteistön hankinta-arvoa, rahoitusta ja
24856: säännösten mukaan lainoittavat myös asunto- asumiskustannusta koskevat arviot. Näin ollen
24857: osakeyhtiöitä, ovat kuitenkin jo sanotun lainoi- on verraten yksityiskohtaisilla määräyksillä var-
24858: tustoimen alkuajoista lähtien vaatineet, että pe- mistettu, että osakkeiden ostaja saa kaikki mah-
24859: rustaja tekee osakkeiden luovuttamisesta asun- dolliset tiedot aikomastaan asunnonhankinnasta.
24860: nontarvitsijoiden kanssa erityisen kaavan mu- Asuntolainoituksessa noudatettua esisopimus-
24861: kaisen luovutussopimuksen, jossa määritellään menettelyä on nyttemmin yhä yleistyvämmin
24862: kummankin osapuolen oikeudet ja velvollisuu- alettu soveltaa myös ilman valtion tukea tapah-
24863: det. Jo tätä ennen osakkeenomistajilla on ollut tuvaan asuntotuotantoon. Valtioneuvosto on
24864: tilaisuus saada tieto asuntohallituksen hyväksy- vuoden 1968 alkupuolella asettanut komitean,
24865: mistä rakennuspiirustuksista ja työselityksistä. jonka tehtävänä muun muassa on valmistaa
24866: Luovutussopimusten tärkein ehto on luonnolli- ehdotus asunto-osakeyhtiötä koskeviin sään-
24867: sesti osakkeiden hintaa koskeva, joka näin on nöksiin tehtäviksi muutoksiksi silmällä pitäen
24868: tiedossa ja noudatettava. Osakkeiden hintaan asunto-osakkeen ostajan asemaan liittyvien
24869: saadaan lisätä vain asuntohallituksen hyväksymä epäkohtien poistamista.
24870: lisäys. Sitä asiaintilaa, että perustajaosakkailla Mikäli yhtiön perustamistapa on sellainen,
24871: osakkeiden rakennusaikaisina omistajina on että asunnontarvitsijat jo alunperin merkitsevät
24872: mahdollisuus päättää yhtiön rakennusaikaisen yhtiön osakkeet, valitsevat he luonnollisesti kes-
24873: hallituksen jäsenten valinnasta, on valtion asun- kuudestaan hallituksen ja vastaavat kaikista ja
24874: tolainoituksessa niin ikään jo 1950 luvun alku- siis myös rakennusaikaisista yhtiön toimenpi-
24875: puoliskolta alkaen asuntolainaehdoin siten rajoi- teistä.
24876: tettu, että osakkeenvaraaja-asunnontarvitsijoilla
24877: on sen jälkeen, kun asuinhuoneistoista puolta Edellä esitetty osoittanee, että väite siitä,
24878: määrää vastaavat osakkeet on esisopimuksin eli ettei asuntohallitus suorita osakkeenomistajien
24879: luovutussopimuksilla saatu myydyksi, oikeus ni- edun valvontaa, ei pidä paikkaansa.
24880: metä vähintään yksi jäsen ja yksi varajäsen yh-
24881: tiön hallitukseen.
24882: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1969.
24883:
24884:
24885: Sisäasiainministeri Antero Väyrynen.
24886: 4
24887:
24888:
24889:
24890:
24891: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24892:
24893: 1 enlighet med 37 § 1 moment riksdags- fastställes. Hall det är fråga om ett arrende-
24894: ordningen har Ni, Herr Ta1man jämte brev område, skall arrendeavgiften vara skälig och
24895: nr 1074 av den 14 oktober 1969 tilisänt årsarrendet stå i proportion tili överlåtelse-
24896: vederbörande medlem av statsrådet för av- priset för området.
24897: givande av svar avskrift av riksdagsman V. Då iståndsättande av områden, som reser-
24898: Sandelins m. fl. ställda skriftliga spörsmå1 verats för byggande, speciellt i landets södra
24899: nr 152, vari frågas: delar under senaste år blivit efter i jämförelse
24900: med byggnadsbehovet, har man varit tvungen
24901: "Är Regeringen medveten om, att att på uppdrag av byggherrarna och byggarna
24902: köpare av aktielägenheter blir vilse- för byggandet iordningställa de områden, som
24903: ledda och att på deras bekostnad skall överlåtas för bostadsbyggande. Detta är
24904: erhålles oskäliga vinster, och om så är fallet speciellt vid områdesbyggande. Då om-
24905: fallet, rådesbyggandet och industriellt byggande som
24906: tili vilka åtgärder har Regeringen bör anses inverka nedsättande på byggnads-
24907: skridit för att skydda lägenhetsköparnas kostnaderna, blivit allmännare har frågan om
24908: rättigheter så, att de erhåller vetskap bestämmandet av tomtkostnaderna rätt märk-
24909: om alla omständigheter, som inverkar bart blivit mera komplicerad och svårare.
24910: på lägenhetens anskaffningspris även- Vid områdesbyggande har jordområdet möjligen
24911: som övriga fakta vid anskaffningen?" anskaffats under en längre tid på olika sätt.
24912: Områdesbyten och anskaffning av tilläggs-
24913: Såsom svar på spörsmålet framhåller jag områden är härvid vanliga. Överlåtelse åt kom-
24914: vördsamt följande: mun utan vederlag av områden, som skall
24915: Då bostadsstyrelsen fastställer tomtkost- reserveras för offentligt bruk kommer också
24916: naden, viiken bör beaktas i anskaffningspriset ifråga. Oberoende av komplicerade och svår-
24917: för bostadsbelånade fastigheter, har man hållit kontrollerade utredningar samt brådskan som
24918: som grund självkostnadsprincipen, förutsättande förorsakas av byggnadsbehovet har bostads-
24919: dock samtidigt att kostnaden är skälig. Hall styrelsen då tomtkostnaderna fastställas även
24920: det är fråga om en självständig tomt eller för områdesbyggandets del fortsättningsvis
24921: lägenhet som övergår i ägo, utgör tomtkost- hållit som utgångspunkt råmarkskostnaden,
24922: naden normalt priset för tomten utökad med som skall utrönas samt kommunaltekniska
24923: kostnaderna för stämpelskatt vid lagfarten och eller iståndsättningskostnader för den egentliga
24924: ifall det från anskaffandet av området tili tid- byggnadstomten, vartill man har nödgats
24925: punkten för påbörjandet av byggnadsarbetena tillägga ränte-, index-, skatte- och underhålls-
24926: förlöpt en längre tid, även möjliga underhålls- utgifter. Även i det fall, att arbeten beträffande
24927: kostnader samt utgiftsposter som härrör sig så kallad inre kommunalteknik har fallit på
24928: av kapitalplaceringen. Kapitalkostnaden kan byggherrens del att iordningställas, har veder-
24929: vara ränta eller indexförhöjning, senast nämnda börande kommuner ofta åtagit sig de yttre
24930: dock endast räknad tili den sista tidpunkt kommunaltekniska arbetena och i samband
24931: som förutsättes enligt stabiliseringsstadgandena. med avtalen därom eller också i anslutning
24932: Om på området icke har utförts väg-, vatten- till planeringen reserverat åt kommunen må-
24933: lednings-, avlopps- eller motsvarande till yttre hända även fördelar av stort värde. Enligt
24934: och inre kommunaltekniska området hörande praxis, som grundar sig på lagen om bostads-
24935: arbeten och dessa delvis eller helt måste ut- aktiebolag och lagen om aktiebolag sker
24936: föras på uppdrag av låntagaren, bör mot- grundandet av bostadsaktiebolag nästan alltid
24937: svarande kostnad beaktas då tomtkostnaden så att grundarna av bolaget, vilka skall vara
24938: 5
24939:
24940: minst tre, tecknar bolagets samtliga aktier, och en suppleant i bolagets styrelse. Likaså
24941: vilka de senare, i allmänhet först efter har bostadsbehövande rätt att utse en över-
24942: byggnads- och slututredningsskedet överlåter vakare, som åtnjuter hans förtroende, att över-
24943: tili de bostadsbehövande, som reserverat bostad vaka byggnadsarbetena. At de, som reserverat
24944: åt sig. Arava och sedermera bostadsstyrelsen, aktie skall då överlåtelseavtalet uppgöres även
24945: vilka enligt stadgandena givna för den av givas bolagets ekonomiska pian, varav bland
24946: staten stödda bostadsproduktionen belånar annat framgår fastighetens anskaffningsvärde,
24947: även bostadsaktiebolag, har dock redan från finansiering och uppskattning av boendekost-
24948: början av ifrågavarande låneverksamhet fordrat, naderna. Sålunda har genom rätt detaljerade
24949: att grundaren gör med bostadsbehövanden om bestämmelser säkerställts, att aktieköparen
24950: överlåtandet av aktierna ett överlåtelseavtal, erhåller alla möjliga uppgifter om den bostad
24951: som är uppgjort enligt ett speciellt formulär, han har för avsikt att anskaffa.
24952: där vardera partens rättigheter och förpliktelser Föravtalsförfarandet, vilket användes vid
24953: fastställas. Redan före detta har aktieköparen bostadsbelåning har man numera allt allmän-
24954: haft möjlighet att erhålla kännedom om nare börjat tillämpa även vid bostadsproduktion
24955: byggnadsritningarna och arbetsbeskrivningen, där statligt stöd icke kommer i fråga. Stats-
24956: vilka blivit godkända av bostadsstyrelsen. rådet har i början av år 1968 tillsatt en kom-
24957: Överlåtelseavtalets viktigaste villkor är natur- mitte, tili vars uppgift bland annat hör att
24958: ligtvis det som berör priset för aktierna, utarbeta ett förslag om ändringar som bör
24959: vilket sålunda är bekant och bör efterkommas. göras i stadgandena rörande bostadsaktiebolag
24960: Tili priset för aktierna får man lägga tili med beaktande av att avhjälpa de missför-
24961: endast av bostadsstyrelsen godkänt tillägg. hållanden som förekommer med avseende på
24962: Den omständigheten, att griinderdelägare har bostadsaktieköparens ställning.
24963: möjlighet att såsom ägare av aktierna under Hall rätten att grunda bolaget är sådant,
24964: byggnadstiden kunna besluta om valet av att bostadsbehövandena redan från början
24965: medlemmar tili styrelsen under byggnadstiden, tecknar bolagets aktier, väljer de naturligtvis
24966: har staten vid bostadsbelåningen likaså be- inom sig styrelse och svarar för allt och
24967: gränsat redan i början av 1950-talet genom således även för bolagets åtgärder under bygg-
24968: bostadslånevillkor sålunda, att aktiereserverare nadstiden.
24969: - bostadsbehövande har efter det, då hälften Vad ovan framförts torde påvisa, att påstå-
24970: av antalet bostadslägenheter motsvarande endet om, att icke bostadsstyrelsen skulle
24971: aktier genom föravtal ellet överlåtelseavtal övervaka aktieköparnas intressen, icke håller
24972: blivit sålda, rätt att utse minst en medlem streck.
24973: Helsingfors den 22 oktober 1969.
24974:
24975:
24976: Inrikesminister Antero Väyrynen.
24977:
24978:
24979:
24980:
24981: E 1005/69
24982: Kirj. ksm. n:o 153.
24983:
24984:
24985:
24986:
24987: Paaso ym.: Perämeren kalojen saastumisesta.
24988:
24989:
24990: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24991:
24992: Kuluneen kesän a,ikana on Perämerestä tuvan vahingon siten, että monien on ollut
24993: Oulun edustalta ja lähirannikolta pyydetty kala pakko lopettaa ammattinsa, kun kaloja ei oste·
24994: joutunut epäsuosioon sen vuoksi, että niitä ei ta,. Samoin paikallisen väestön tähänastista hal-
24995: ole voitu käyttää ruoaksi niiden epämiellyttä- paa ja tärkeää ravintoa kalaa ei voida enää
24996: vän maun vuoksi. Kalastajat ovat omatoimi- käyttää ruoaksi.
24997: sesti yrittäneet selvityttää itselleen kalojen pi- Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
24998: laantumisen syytä m.m. lähettämällä näytteitä 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
24999: Luulajoo elintarvikelaboratorion tutkittavaksi. nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25000: Sieltä saatujen ennakkotietojen mukaan on to- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25001: dettu, että kalat ovat ihmisravinnoksi kelpaa-
25002: mattomia. Oulun yliopistollisessa tutkimusla- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
25003: boratoriossa tehtyjen ana,lyysien perusteella on Perämerestä Oulun edustalta ja sen lä-
25004: väitetty kalojen pilaantumisen johtuvan siitä, hirannikolta pyydetty kala on saastu-
25005: että Oulujokeen laskettu Typpi Oy:n ammo- nutta ja ruoaksi kelpaamatonta, ja, jos
25006: niakki olisi saastuttanut veden ja siten aiheut- on,
25007: tanut p.o. tilanteen. Sen väitteen Typpi Oy mihin toimenpiteisiin Hallitus on
25008: on puolestaan kiistänyt la,sketun ammoniakki- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä puheena ole-
25009: määrän vähyyden perusteella. van epäkohdan korjaamiseksi?
25010: Tilanne on aiheuttanut merikalastajille tun-
25011: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1969.
25012:
25013: Ha,nnes Paaso. Veikko Honkanen. Pekka Vilmi.
25014:
25015:
25016:
25017:
25018: E 1012/69
25019: 2
25020:
25021:
25022:
25023:
25024: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
25025:
25026: Herra Puhemies on viime lokakuun 14 päi- saatujen ennakkotietojen mukaan sinileviä on
25027: vänä päivätyssä kirjeessä valtiopäiväjärjestyksen syyskuussa todettu esiintyneen laajahkolla me-
25028: 37 §:n 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa rialueella Oulun edustalla, mutta alueen lopul-
25029: lähettänyt minulle jäljennöksen kansanedustaja linen laajuus saadaan selville vasta tulosten
25030: Paason ym. jättämästä valtioneuvoston asian- valmistuttua. Vielä lokakuun puolivälissä suo-
25031: omaisen jäsenen vastattavaksi esitetystä kysy- ritetussa tutkimuksessa on todettu tavallista
25032: myksestä: runsaampaa leväkasvustoa, mutta sinilevä on
25033: kuitenkin tällöin ollut vaihtumassa syksyn kyl-
25034: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että mille vesille ominaisiksi piileviksi. Samanaikai-
25035: Perämerestä Oulun edustalta ja sen lä- sesti suoritetussa kalatutkimuksessa on todettu
25036: hirannikolta pyydetty kala on saastu- kalojen makuhäiriön jo vähentyneen. Paha
25037: nutta ja ruoaksi kelpaamatonta, ja jos maku tulee ilmeisesti ennen talven tuloa ka-
25038: on, toamaan. Esim. lohessa ei enää tutkimuksen
25039: mihin toimenpiteisiin Hallitus on ajankohtana (15. 10.) ollut vierasta makua.
25040: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä puheena ole- Ammoniumtyppeä ei ole tavanomaisesti käy-
25041: van epäkohdan korjaamiseksi?'' tettävällä analyysimenetelmällä. todettu kalojen
25042: makuhäiriöalueella meressä lukuunottamatta sa-
25043: tama-allasta ja pientä makeahkon veden aluetta
25044: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- aivan Oulujoen suussa. Näissä paikoissa am-
25045: taen seuraavaa: moniumtypen määrä on vastannut tavanomai-
25046: Oulun edustalla on syyskesästä saakka to- sia asutuskeskusten läheisillä vesialueilla todet-
25047: dettu kaloissa esiintyneen makuvikaa, jonka tuja pitoisuuksia (alle 1 mg/1 ). Se vapaan
25048: vuoksi kalastus on pahoin häiriintynyt. Tämä ammoniakin määrä, jota ns. happoemästasa-
25049: on ilmeisesti johtunut sinileväkasvuston makua painon johdosta ammoniumyhdisteitä sisältä-
25050: aiheuttavista eritteistä. Jo elokuussa on suuria vissä vesissä aina esiintyy, ei ole ollut täällä-
25051: leväesiintymiä todettu Oulun ja Hailuodon vä- kään haitallista, koska sitä on ollut vähemmän
25052: lisellä alueella Oulun kaupungin suorittamissa kuin 0,01 mg/1. Kirjallisuudesta ei myöskään
25053: vesilain edellyttämissä tarkkailututkimuksissa. löydy tietoja ammoniakin tai ammoniumtypen
25054: Samanaikaiset tällä alueella suoritetut fysikaa- aiheuttamista makuhäiriöistä. Sen sijaan sini-
25055: liset ja kemialliset tutkimukset osoittavat myös levien vaikutus kalojen makuun on yleisesti
25056: voimakasta biologista tuotantoa. Sen sijaan Hai- tunnettu.
25057: luodon etelä- ja länsipuolella vesiensuojeluvi- Levätuotanto on hyödyllistä kalatuotannolle,
25058: ranomaisten ja merentutkimuslaitoksen meren- koska kalat käyttävät leviä ravinnokseen suo-
25059: tutkimusalus Arandalla suorittamassa tutkimuk- raan tai välillisesti. Liiallisena se kuitenkin
25060: sessa elokuun alussa ei vielä ole todettu mai- aiheuttaa haittoja, Oulun tapauksessa haitta
25061: nittuja esiintymiä. on aiheutunut sinilevistä, jotka ovat ominaisia
25062: Ilmoituksia kalojen makuhäiriöistä on tehty reheville vesille. Rehevöityminen johtuu yleen-
25063: syyskuun alusta lähtien. Mm. syyskuun 22 päi- sä kasvinravinteiden lisääntymisestä vedessä,
25064: vänä otetut kalanäytteet ovat valtion teknilli- joskin levätuotantoon vaikuttavat muutkin te-
25065: sen tutkimuslaitoksen suorittaman tutkimuksen kijät. Ensisijaisena rehevöittävänä kasvinravin-
25066: mukaan olleet ihmisravinnoksi kelpaamattomia. teena pidetään fosforia, mutta tietyissä oloissa
25067: Alue on tällöin ollut huomattavasti laajempi se saattaa olla myös typpi. Biologiselle tuotan-
25068: kuin elokuussa ulottuen pääpiirteissään Iijoelta nolle välttämättömiä tekijöitä ovat myös valo
25069: Siikajoelle. Oulun Yliopiston työryhmän suo- ja sopiva lämpötila. Kuluneen kesän pitkät
25070: rittamista vielä keskeneräisistä tutkimuksista aurinkoiset lämpökaudet ovat olleet sinilevä-
25071: 3
25072:
25073: tuotannolle poikkeuksellisen edullisia. Pitkät tamiseksi Oulujokeen. Asia on määrätty kat-
25074: tyynet kaudet ja jokien tavallista pienemmät selmustoimitukseen. Katselmustoimituksen al-
25075: virtaamat ovat vielä estäneet kasvinravinteiden kukokous on pidetty 22. 7. 1968. Valvonta-
25076: sekoittumista suurempaan vesimassaan. Mm. viranomaiset katsoivat jo tällöin, että yhtiön
25077: Oulun kaupungin suorittamissa tutkimuksissa hakemuksessa esitetyt toimenpiteet ovat riittä-
25078: on Oulun edustan vesialueelia veden lämpö- mättömät luvan saamiseksi. Tämän vuoksi aloi-
25079: tila ollut elokuussa 5•c korkeampi kuin kah- tettiin asian johdosta viranomaisten ja yhtiön
25080: tena edellisenä vuotena. Vesiensuojeluviran- kesken neuvottelut, joissa sovittiin tutkimuk-
25081: omaisten Merikosken havaintopisteessä samaan sen aloittamisesta kuormituksen vähentämisek-
25082: aikaan mittaama lämpötila, 2o,o·c on lähes si. Selvitysten valmistumisen jälkeen on yhtiö
25083: 4•c korkeampi kuin havaintokauden 1962-68 syyskuun alussa jättänyt suunnitelman erityi-
25084: keskiarvo 16,2·c. Oulujoen keskivirtaama Jyl- sesti fosforin määrän oleellisesta vähentämises-
25085: hämän voimalaitoksella on heinä-syyskuussa tä. Suunnitelma on kustannuksiltaan n. 2 milj.
25086: ollut noin puolet vuosien 1931-60 keskivir- mk, ja on se tarkoitus toteuttaa vaiheittain
25087: taamasta. Vähäinen virtaama on myös pienen- vuosina 1969-72. Parhaillaan laaditaan suun-
25088: tänyt jätevesien laimennussuhdetta. Näiden mo- nitelmaa typpikuormituksen vähentämiseksi.
25089: nien poikkeuksellisten tekijöiden yhteisvaiku- Lisäksi yhtiö on hakenut tilapäistä lupaa
25090: tuksesta on kuluneena kesänä leväkasvustoa ammoniakkipitoisten jätevesien johtamiselle
25091: esiintynyt useissa paikoissa mm. Perämeressä uusien tehtaiden sisäänajon ajaksi. Pohjois-
25092: tavallista runsaammin. Kuitenkin myös kasvin- Suomen vesioikeus on tämän vuoden lokakuun
25093: ravinteita sisältävien jätevesien voidaan katsoa 23 päivänä antamassaan päätöksessä hylännyt
25094: osaltaan vaikuttaneen kalojen makuvian aiheut- tämän anomuksen. Typpi Osakeyhtiö on ve-
25095: taneeseen runsaaseen sinilevätuotantoon Oulun siensuojeluviranomaisille ilmoittanut voivansa
25096: edustalla. hoitaa jätevesien johtamisen voimassaolevan
25097: Typpi Osakeyhtiö ja Oulun kaupunki joh- lääninhallituksen antaman luvan puitteissa. Jä-
25098: tavat merkittävimmin kasvinravinteita sisältä- tevesien koostumusta seurataan mm. jatkuva-
25099: viä jätevesiä Oulun edustalle. Niitä tulee myös toimisen mittarin avulla.
25100: kaupungissa sijaitsevista muista teollisuuslai- Oulun kaupungille on Pohjois-Suomen vesi-
25101: toksista, joskin vähäisempiä määriä ja laimeam- oikeus 31. 1. 1968 myöntänyt luvan jätevesien
25102: pina liuoksina kuin ensiksimainituista. Kau- johtamiseksi Oulujokeen. Lupaehtojen osalta
25103: pungin yläpuolella Oulujokeen johdetaan mi- päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-
25104: tättömiä määriä jätevesiä. Oulun kohdalla on oikeuteen, missä asia on pa.rhaillaan käsiteltä-
25105: alustavasti arvioitu Typpi Osakeyhtiön osuu- vänä. Myös Oulun kaupunki, samoin kuin
25106: den olevan jätevesien fosforikuormituksesta teollisuuslaitokset yleensä tällä alueella joutu-
25107: 70 % ja Oulun kaupungin noin 25 %. vat vesiensuojeluviranomaisten käsityksen mu-
25108: Kasvinravinnekuormituksen vähentämiseksi kaan osaltaan tehostamaan jätevesiensä puh-
25109: on jo ryhdytty toimenpiteisiin. Typpi Osake- distusta.
25110: yhtiöllä on Oulun lääninhallituksen maalis- Edellä esitetystä ilmenee, että hallitus on
25111: kuun 28 päivänä 1962 antama lupa jätevesien tietoinen Oulun edustalla ja sen lähiseudulla
25112: johtamiseen. Yhtiö on viranomaisten kehoituk- viime kesän poikkeuksellisissa sääoloissa kalas-
25113: sesta jättänyt 12. 2. 1968 Pohjois-Suomen vesi- tukselle vahinkoa aiheuttaneesta meren pilaan-
25114: oikeudelle teollisuusalueen kaikkia laitoksia, tumisesta. Toimenpiteitä tilanteen parantami-
25115: sekä tehdaslaitoksen laajennusta että vanhoja seksi tullaan jatkamaan.
25116: osia, koskevan lupahakemuksen jätevesien joh-
25117: Helsingissä, marraskuun 7 päivänä 1969.
25118:
25119: Maatalousministeri Martti Miettunen.
25120: 4
25121:
25122:
25123:
25124:
25125: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25126:
25127: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen av en arbetsgrupp från Uleåborgs universitet
25128: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse har blåalger i september konstaterats inom ett
25129: av den 14 sistlidna oktober till vederbörande rätt vidsträckt havsområde utanför Uleåborg,
25130: medlem :w statsrådet för avgivande av svar men områdets slutliga storlek framgår först när
25131: översänt avskrift av följande av riksdagsman resultaten föreligger. Ännu vid en undersök-
25132: Paaso m . fl. ställda spörsmål: ning som gjordes i medlet av oktober konsta-
25133: terades rikligare algvegetation än normalt, men
25134: "Är Regeringen medveten om, att blåalgen höll dock på att vika för kiselalger
25135: den i Bottenviken utanför Uleåborg som är typiska för höstens kallare vatten. Vid
25136: och vid den angränsande kusten fån- en fiskundersökning som samtidigt gjordes
25137: gade fisken är förorenad och oduglig konstaterades, att smakstörningen redan var
25138: till föda, och om så är fallet, mindre. Den dåliga smaken kommer uppen-
25139: till vilka åtgärder har Regeringen barligen att försvinna före vintern. T.ex. laxen
25140: skridit eller ärnar den skrida för av- har icke mera vid tidpunkten för denna under-
25141: hjälpande av ifrågavarande olägenhet?" sökning ( 15. 10.) någon främmande smak.
25142: Ammoniakkväve har icke vid sedvanligt ana-
25143: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- lysförfarande konstaterats inom det område där
25144: samt anföra följande: smakstörningar hos fisk förekommit i havet,
25145: Utanför Uleåborg har ända sedan sensom- frånsett i hamnbassängen och ett litet söt-
25146: maren konstaterats fel på smaken hos fisken, vattensområde alldeles intill mynningen av Ule
25147: till följd varav fisket lidit svårt avbräck. Sma- älv. Här har ammoniakkvävekvantiten motsva-
25148: ken har uppenbarligen berott på blåalgsvege- rat den sedvanliga halten i vattenområden nära
25149: tation. Redan i augusti konstaterades stor alg- bosättningscentra ( under 1 mg/1). Den mängd
25150: förekomst inom området mellan Uleåborg och fri ammoniak, som alltid förekommer i vatten
25151: Karlö i de av vattenlagen förutsatta kontroll- som innehåller ammoniumföreningar på grund
25152: undersökningar som Uleåborgs stad lät verk- av den s.k. syra-basbalansen, har icke heller
25153: ställa. Fysikaliska och kemiska undersökningar här varit menlig, då den varit mindre än
25154: som samtidigt utfördes inom detta område ut- 0.01· mg/1. Icke heller i litteraturen finns
25155: visar också en stark biologisk produktion. Däre- uppgifter som smakstörningar som skulle ha
25156: mot hade nämnda förekomster icke ännu kon- förorsakats av ammoniak eller ammoniakkväve.
25157: staterats vid den undersökning som i början Däremot är blåalgernas inverkan på fiskens
25158: av augusti utfördes ombord på havsforsknings- smak allmänt känd.
25159: fartyget Aranda söder och väster om Karlö på Algproduktionen är nyttig för fiskproduk-
25160: åtgärd av vattenskyddsmyndigheterna och havs- tionen, då fisken använder alger som näring,
25161: forskningsinstitutet. direkt eller indirekt. Överskott är dock före-
25162: Anmälningar om smakstörningar hos fisk nat med olägenheter. Vad Uleåborg beträffar
25163: har ingått sedan början av september. Bl.a. har olägenheten vållats av blåalger, som är
25164: den 22 september tagna fiskprov har enligt typiska för överproduktiva vatten. Överpro-
25165: undersökning i statens tekniska forskningsan- duktiviteten beror i allmänhet på ökning av
25166: stalt visat, att fisken varit oduglig till män- växtnäringsämnena i vattnet, ehuru även andra
25167: niskoföda. Området var härvid betydligt större faktorer inverbr på algproduktionen. Fosfat
25168: än i augusti och nådde i huvuddrag från Ijo anses vara den växtnäring, som mest befordrar
25169: älv till Siikajoki. Enligt förhandsuppgifter om växtligheten, men under vissa förhållanden kan
25170: de ännu pågående undersökningar som utförs även kväve göra detta. Nödvändiga faktorer
25171: 5
25172:
25173: för biologisk produktion är också ljus och avloppsvattnet tili Ule älv från industriom-
25174: lämplig temperatur. Den gångna sommarens rådets samtliga inrättningar, både från utvidg-
25175: Iånga, soliga värmeperioder har varit excep- ningarna av industrianläggningarna och från de
25176: tionellt gynnsamma för blåalgsproduktionen. gamla delarna. Ärendet har förordnats tili syne-
25177: De långa stiltjeperioderna och mindre än nor- förrättning. Beggynnelsemöte hölls 22. 7. 1968.
25178: mal avrinning från älvarna har ytterligare bi- Tilisynsmyndigheterna ansåg redan då, att de
25179: dragit tili att växtnäringen icke uppblandats i bolagets ansökan angivna åtgärderna är otili-
25180: med större vattenmassor. Bl.a. vid de av Uleå- räckliga för erhållande av tillstånd. Fördenskull
25181: borgs stad företagna undersökninga,rna var vatt- inleddes mellan myndigheterna och bolaget
25182: netts temperatur inom vattenområdet utanför underhandlingar, varvid överenskommelse om
25183: Uleåborg 5" C högre än under de två före- undersökning för minskande av belastningen in-
25184: gående åren. Den av vattenskyddsmyndighe- gicks. Sedan utredningarna blivit klara in-
25185: terna vid Merikoski observationspunkt vid lämnde bolaget i början av september en pian
25186: samma tid uppmätta temperaturen, 20.0" C för väsentlig minskning av särskilt fosfat-
25187: är närmare 4" C högre än medelvärdet 16.2• C mängden. Planen medför kostnader på ca 2
25188: under observationspredioden 1962-68. Ule milj. mk och avsikten är att genomföra den i
25189: älvs medelavrinning vid Jylhämä kraftverk var etapper under åren 1969-72. Som bäst ut-
25190: i juli-september omkring hälften av medel- arbetas en pian för minskande av kvävehalten.
25191: avrinningen för åren 1931-60. Den låga av- Ytterligare har bolaget ansökt om interimis-
25192: rinningen har också minskat avlopps,vattenut- tiskt tillstånd att leda ut ammoniakhaltigt av-
25193: spädningen. Genom samverkan av dessa många lopps,vatten under den tid de nya fabrikerna
25194: exceptionella faktorer har en ymnigare algvege- körs in. Norra Finlands vattendomstol förkas-
25195: tation än vanligt förekommit under den gångna tade denna ansökan medelst beslut av den 23
25196: sommaren på flera ställen, bl.a. i Bottenviken. oktober i år. Typpi Osakeyhtiö har meddelat
25197: Dock kan även avloppsvatten som innehåller vattenskyddsmyndigheterna, att bolaget kan
25198: växtnäringsämnen anses delvis ha inverkat på sköta avledandet av avloppsvattnet inom ramen
25199: den rikliga blåalgsproduktionen utanför Uleå- för länsstyrelsens giltiga tillstånd. Avloppsvatt-
25200: borg, som gett fisken dålig smak. nets sammansättning kotrolleras bl.a. med kon-
25201: Ty,ppi Osakeyhtiö och Uleåborgs stad leder tinuerligt fungerande mätare.
25202: ut strösta delen av avloppsvatten med växt- Norra Finlands vattendomstol beviljade Uleå-
25203: näring tili området utanför Uleåborg. Sådana borg stad 31. 1. 1968 tilistånd att leda ut arv-
25204: ämnen kommer även från andra industriföre- loppsvattnet tili Ule älv. Beslutet har tili den
25205: tag i staden, ehuru i mindre mängd och mera del det berör villkoren för tiliståndet överkla-
25206: utspädda än från de förstnämnda. Ovanför sta- gats hos högsta förvaltningsdomstolen, där
25207: den !edes obetydliga mängder avloppsvatten ut saken som bäst behandlas. Även Uleåborgs
25208: i Ule älv. Vad Uleåborg beträffar har prelimi- stad, liksom industriföretagen i allmänhet inom
25209: närt beräknats, att Typpi Osakeyhtiös andel i detta område, måste enligt vattenskyddsmyn-
25210: fosfatbelasrt:ningen hos spillvattnet är 70 % digheternas åsikt för sin del effektivera
25211: och Uleåborgs stads omkring 25 o/o. reningen av sitt avloppsvatten.
25212: Åtgärder för minskande av växtnäringsbe- Av ovanstående framgår, att regeringen är
25213: lastningen har redan företagits. Typpi Osake- medveten om den förorening av havet, som
25214: yhtiö erhöll den 28 mars 1962 av länsstyrel- åsamkat fisket skada under de exceptionella
25215: sen i Uleåborg tillstånd att avleda avlopps- väderleksförhållandena senaste sommar utanför
25216: vatten. Bolaget har på uppmaning av myndig- Uleåborg och i närheten av staden. Åtgärderna
25217: heterna 12. 2. 1968 tili Norra Finlands vatten- till förbättrande av läget kommer att fortgå.
25218: domstol inlämnat ansökan om rätt att leda
25219: Helsingfors den 7 november 1969.
25220:
25221: Lantbruksminister Martti Miettunen.
25222:
25223:
25224:
25225:
25226: E 1012/69
25227: Kirj. ksm. n:o 154.
25228:
25229:
25230: Perheentupa: Posti- ja lennätinlaitoksen kuljetustoiminnassa
25231: esiintyvien epäkohtien korjaamisesta.
25232:
25233: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
25234:
25235: Posti- ja lennätinlaitoksen taloudenhoidon linjaliikennettä siirretty yhä enemmän yksityis-
25236: yleisistä perusteista annetussa laissa ( 565/50) ten liikennöitsijäin hoitoon. Kustannusvertai-
25237: määrätään, että laitoksen taloutta on hoidet- lujen pitävyyden asettaa kuitenkin kyseenalai-
25238: tava terveiden liikeperiaatteiden mukaan lai- seksi se, etteivät turvallisuusvaatimukset yksi-
25239: toksen kannattavuutta ja maan yleistä etua sil- tyisliikkeille ole samoja kuin postin itse hoita-
25240: mällä pitäen. Laitoksen kuljetustoiminnan ny- massa linjaliikenteessä. Pääosa yksityisten
25241: kyinen tilanne antaa aiheen epäillä, ettei sen käyttämästä kuljetuskalustosta on varustettu
25242: osalta määräystä ole viime vuosina toteutettu vain peitteisillä avolavoilla, kun postilaitoksen
25243: tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. omissa autoissa tulee olla vahvasti lukittavat
25244: Posti- ja lennätinlaitoksen hoitamien posti- umpikorit. Erittäin arveluttavaksi tilanteen te-
25245: autolinjojen kannattavuus perustuu suurelta kee se, että avolavaisilla autoilla kuljetetaan
25246: osin matkustajaliikenteestä saataviin tuloihin. myös arvopostia, kuten erään onnettomuusta-
25247: Matkustajien määrä puolestaan riippuu paitsi pauksen yhteydessä on ilmennyt. Kustannus-
25248: ajettavista linjoista myös aikatauluista ja nii- vertailuja saattaa olla johtamassa harhaan myös
25249: den tiedottamisesta yleisölle. Eräissä yksityis- se, että postin omissa autoissa kuljettajat osal-
25250: tapauksissa on voitu todeta, ettei postiautojen listuvat lähetysten lajitteluun ja lastaukseen,
25251: kilpailuasemasta aikatauluja määrättäessä ole kun taas yksityisten liikkeiden autot lastataan
25252: kyetty huolehtimaan, vaan yksityiset liikennöit- postin toimesta.
25253: tijät ovat edullisimmilla aikatauluillaan tuntu- Linjaliikenteen pitämistä postilaitoksen
25254: vasti vähentäneet postiautojen matkustajamiiä- omassa hoidossa voidaan katsoa puoltavan
25255: riä. Todennäköisesti vielä enemmän on mat- myös sen seikan, että postiautot ovat koti-
25256: kustajamääriä supistanut aikataulujen vähäi- maista valmistetta. Jos kuitenkin kustannus-
25257: nen ja epätarkoituksenmukainen tiedottami- säästö on niin suuri, että liikenteen siirtämi-
25258: nen. Jopa vuorojen muutoksista on jätetty nen yksityisille on perusteltua, tulisi tämän
25259: ilmoittamatta tai ilmoitettu aivan riittämättö- tapahtua avoimesti järjestetyn tarjouskilpailun
25260: mästi. Piirikonttoreille, jotka omaavat par- muodossa. Tällaisen kilpailun järjestämisestä
25261: haan paikallisen asiantuntemuksen, ei ole an- ei ole näkynyt tietoja julkisuudessa. Jos sel-
25262: nettu oikeutta itsenäiseen ilmoitteluun. lainen olisi järjestetty, linjat tuskin olisivat
25263: Matkustajien saamista heikentää epäilemättä menneet lähes kokonaan yhden liikennöitsijän
25264: myös se, etteivät postiautot kaikilla paikkakun- hoidettaviksi, kuten nyt on tapahtunut.
25265: nilla käytä lähtö- ja saapumispaikkoinaan linja- Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
25266: autoasemia. Puhelimitse aikataulutietoja anta- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
25267: vat Matkahuollon paikallistoimistot eivät sään- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25268: nöllisesti välitä tietoja postiautovuoroista, missä vaksi seuraavan kysymyksen:
25269: suhteessa korjaus olisi saatava välttämättä ai- Onko Hallitus tietoinen posti- ja
25270: kaan. lennätinlaitoksen kuljetustoiminnan ta-
25271: Toisaalta näyttää siltä, että liiketaloudelliset loudellista tulosta heikentävästä sekä
25272: näkökohdat ovat ylikorostuneet postin linja- toisaalta turvallisuutta vaarantavasta
25273: liikenteessä olevien kuorma-autojen kohdalla hoitotavasta, ja jos on,
25274: turvallisuusnäkökohtien kustannuksella. Ilmei- mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
25275: sesti kustannusten vähentämiseen pyrkien on tilan teen korj aarniseksi?
25276: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1969.
25277:
25278: A-V. Perheentupa.
25279: E 1035/69
25280: 2
25281:
25282:
25283:
25284:
25285: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25286:
25287: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- dittu yhdistelmiä suuremmista liikennealueista
25288: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- ja painettu tällaisista yhdistelmistä paitsi sei-
25289: hemies, olette kirjeellänne 14 päivältä loka- näaikatau1uja myös postitoimipaikoissa ja pos-
25290: kuuta 1969 n:o 1105 lähettänyt valtioneuvos- tilinja-autoissa yleisölle jaettavaksi tarkoitet-
25291: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan- tuja aikatauluvihkosia. Milloin vuorot ovat
25292: sanedustaja Perheentuvan seuraavan sisältöisen muuttuneet kesken ajovuotta, on posti- ja len-
25293: kysymyksen n:o 154: nätinhallitus kehoittanut postipiirikonttoreita
25294: asiasta tiedottamaan. Yleisesti tiedotuskysy-
25295: "Onko Hallitus tietoinen posti- ja mystä tarkasteltaessa on todettava, että juuri
25296: lennätinlaitoksen kuljetustoiminnan ta- postiautoliikenteen mainontaan ja tiedottami-
25297: loudellista tu1osta ·heikentävästä sekä seen on viime vuosien aikana kiinnitetty eri-
25298: toisaalta turvallisuutta vaarantavasta tyistä huomiota postilinja-autojen käytön lisää-
25299: hoitotavasta, ja jos on, miseksi.
25300: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä Yksityisen ku1jetusliikkeen tehtäväksi on
25301: tilanteen korjaamiseksi?" annettu hoitaa joitakin pääasiassa sanomaleh-
25302: tien ku1jettamiseksi tarkoitettuja linjoja, jos-
25303: Vastauksena kysymykseen ilmoitan kunnioit- kin niillä voidaan ku1jettaa myös muuta pos-
25304: taen seuraavaa: tia, ei kuitenkaan rahalähetyksiä. Postin kuor-
25305: Postilinja-autojen aikataulut perustuvat en- maamiseen ja purkamiseen osallistuu ku1jetus-
25306: sisijaisesti postinkuljetustarpeisiin. Tästä joh- liikkeen autonku1jettaja posti- ja lennätinlai-
25307: tuen postilinja-autot lähtevät asutuskeskuksissa toksen autonkuljettajiin rinnastettavana tavalla.
25308: olevista lähtöpaikoistaan yleensä varhain Sanomalehtien kuljetuslinjoilla liikennöivät
25309: aamulla, jopa keskiyöllä. Näin ollen postilinja- autot ovat erityisesti sanomalehtien kuljetusta
25310: autoliikenne ei aina voi olla kilpailukykyinen varten rakennettuja. Ne sopivat varsin hyvin
25311: yksityisen linja-autoliikenteen kanssa, joiden myös muun postin ku1jettamiseen. Kun lavat
25312: linja-autoista suurin osa saapuu asutuskeskuk- vielä suojataan kiinnitettävillä muovipeitteillä,
25313: siin aamulla. ei postin turmeltuminen tai putoaminen ole
25314: Posti- ja lennätinlaitos on viimeisten kym- mahdollista. Varsinaisesti postinkuljetusta var-
25315: menen vuoden aikana yhä enenevässä määrin ten viime syyskuun 29 päivästä lukien järjes-
25316: siirtynyt mahdollisuuksien mukaan käyttämään tetty ja ku1jetusliikkeen hoidettavaksi annettu
25317: linja-autoasemia postilinja-autojen lähtö- ja linja Helsinki-Vaasa-Helsinki tullaan vaki-
25318: saapumispaikkoina. Linja-autoasemien käy- naisen kaluston valmistuttua liikennöimään
25319: töstä saadut kokemukset ovatkin tähän asti umpikorisella veto-perävaunuyhdistelmällä, jossa
25320: olleet yksinomaan myönteisiä, koska useilla arvopostin kuljettamista varten on kiinteä te-
25321: postiautolinjoilla on, niiden siirryttyä ku1ke- räslevyistä rakennettu osasto, joka lukitaan
25322: maan linja-autoasemien kautta, todettu mat- suojatulla lukkosarjalla. Turvallisuusnäkökoh-
25323: kustajatu1ojen kasvua. Posti- ja lennätinhalli- tiin on siten kiinnitetty vakavaa huomiota.
25324: tus tu1ee vastaisuudessakin pyrkimään käyttä- Yksityisen ku1jetusliikkeen palveluksien
25325: mään paikallisia linja-autoasemia postilinja-au- käyttämistä posti- ja lennätinhallitus on perus-
25326: tojen lähtö- ja tulopaikkoina. tellut sillä, että mainitun kuljetusliikkeen toi-
25327: Vuosittaisen uuden ajokauden alkaessa kesä- mittamina ku1jetukset tu1evat valtiolle halvem-
25328: kuun 1 päivänä ja linja-autojen aikataulujen miksi kuin posti- ja lennätinlaitoksen suoritta-
25329: tällöin muuttuessa on posti- ja lennätinlaitos mina, sekä sillä, että huomioon ottaen toisaalta
25330: ilmoittanut aikatau1uista matkustavalle yleisölle sanomalehtien ja muun postin lähtökuntoon
25331: sanomalehdissä. Lisäksi on aikatauluista laa- valmistumisen määräämän lähtöajan Helsingistä
25332: 3
25333:
25334: ja toisaalta jakelun kannalta välttämättömän liike on jo vuodesta 1953 alkaen erikoistunut
25335: aikaisen perillesaapumisajan, posti- ja lennätin- lehtikuljetuksiin ja on hoitanut ne erittäin
25336: laitos ei voi hoitaa kyseisiä kuljetuksia tarkoi- luotettavasti ja kaikilta osin sopimusten mu-
25337: tuksenmukaisesti omalla nykyisellä kalustol- kaisesti.
25338: laan. Kysymyksessä oleva yksityinen kuljetus-
25339: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1969.
25340:
25341:
25342: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
25343: 4
25344:
25345:
25346:
25347:
25348: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
25349:
25350: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen resande allmänheten om de nya tidtabellerna.
25351: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri- Dessutom har sammanställningar av tidtabeller
25352: ve1se av den 14 oktober 1969 nr 1105 till utarbetats för större trafikområden. Dylika
25353: vederbörande medlem av statsrådet för a.vgi- sammanställningar har tryckts, dels i form av
25354: va.nde av svar översänt följande, av riksdags- väggtidtabeller och dels i form av små häften
25355: man Perheentupa ställda spörsmål nr 154: med tidtabeller. De sistnämnda är avsedda
25356: att delas ut tili allmänheten vid postanstalter
25357: "Är Regeringen medveten om att och i postbussar. Om körturer har ändrats
25358: det sätt på vilket post- och telegraf- under pågående trafikår har post- och tele-
25359: verkets transportverksamhet sköts för- grafstyrelsen anmodat de berörda postdistrikts-
25360: svagar dess ekonomiska resulta.t samt kontoren att underrätta allmänheten om saken.
25361: att det å andra sidan äventyrar säker- överhuvudtaget bör det i fråga om informa-
25362: heten, tionen noteras, att särskild uppmärksamhet
25363: och om så är fallet, under de senaste åren har ägnats just den rek-
25364: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- lam och information som avser att främja
25365: taga för att förbättra läget?" postbusstrafiken, och detta har gjorts för att
25366: postbussarna skall bli mera anlitade än hittills.
25367: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Ett privat transportföretag har anlitats för
25368: samt anföra följande: skötseln av några linjer, som främst är av-
25369: Postbussarnas tidtabeller grundar sig i första sedda för befordran av tidningar, ehuru också
25370: hand på föreliggande postbefordringsbehov. annan post kan transporteras 1ängs dem, dock
25371: På grund härav avgår postbussarna i regel från inte penningförsändelser. Härvid deltar den
25372: sina avgångsstationer i bosättningscentra ti- chaufför som är anställd hos det privata trans-
25373: digt på morgonen, ofta t.o.m. mitt på natten. portföretaget i lastning och lossning av post
25374: Postbusstrafiken kan fördenskull inte alltid på ett sätt som är likvärdigt med det arbete
25375: konkurrera med den privata busstrafiken, vars som post- och telegrafverkets chaufförer utför.
25376: bussar till stor del anländer tili bosättnings- De bilar som trafikerar linjerna för tid-
25377: centra på morgonen. ningsbefordran är särskilt byggda för detta
25378: Post- och telegrafverket har under de se- ändamål. De ägnar sig också mycket väl för
25379: naste tio åren allt mera övergått tili att såvitt transport av annan post. När flaken dessutom
25380: möjligt låta postbussarna avgå från och an- skyddas med fastgjorda överdrag av plast kan
25381: lända tili busstationerna. Erfarenheterna av posten inte fördärvas eller falla ned. Linjen
25382: att utnyttja busstationerna har hittills varit Helsingfors-Vasa-Helsingfors, som egentli-
25383: enbart positiva. Detta framgår av att en ök- gen inrättades för postbefordran räknat från
25384: ning av intäkterna i form av passageraravgifter den 29 september i år och anförtroddes trans-
25385: kunnat noteras för många postbusslinjer sedan portfirman, kommer sedan den ordinarie vagns-
25386: dessa lagts så att de passerar busstationerna. parken blivit färdig att trafikeras med en
25387: Post- och telegrafstyrelsen kommer också fram- dragbil jämte släpvagn, utrustad med täckt
25388: deles att försöka utnyttja de lokala busstatio- kaross. Vagnen är för befordran av värde-
25389: nerna som avgångs- och ankomstpunkter för post försedd med en fast avdelning av stål-
25390: postbussarna. plåt, 1åst med en skyddad serie 1ås. Säker-
25391: Varje år börjar en ny körsäsong den 1 juni hetssynpunkterna har m.a.o. här ägnats nog-
25392: och härvid ändras bussarnas tidtabeller. Post- grann uppmärksamhet.
25393: och telegrafverket har i samband härmed ge- Post- och telegrafstyrelsen har motiverat
25394: nom annonset i tidningarna underrättat den utnyttjandet av ett enskilt transportföretags
25395: 5
25396:
25397: tjänster med att transporterna, när de utföres ningen, förmår post- och telegrafverket inte
25398: av detta företag, blir billigare för staten än sköta de berörda transporteroa på ett ända-
25399: de skulle bli om de skulle skötas av post- och målsenligt sätt med hjälp av sin egen nuva-
25400: telegrafverket samt med att, när hänsyn tas å rande fordonspark. Det berörJa privata trans-
25401: ena sidan tili den avgångstid från Helsingfors portföretaget har alltsedan år 1953 specialise-
25402: som bestämmes av den tidpunkt då tidningar rat sig på transport av tidningar och har skött
25403: och övrig post blir klara för avsändning och transporterna på ett mycket tillförlitligt sätt
25404: å andra sidan tili den tidiga ankomsttid tili och i alla avseenden i överensstämmelse med
25405: bestämmelseorten som är nödvändig för utdel- ingångna avtal.
25406: Helsingfors den 11 november 1969.
25407:
25408:
25409: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
25410:
25411:
25412:
25413:
25414: E 1035/69
25415: Kirj. ksm. n:o 155.
25416:
25417:
25418:
25419:
25420: Perheentupa: Posti- ja lennätinhallituksen toimenpiteistä postin
25421: autotallikysymyksiä hoidettaessa.
25422:
25423:
25424: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25425:
25426: Posti- ja lennätinlaitoksen kuljetuskaluston vuonna 1967 valmistuneen Porin postitalon
25427: tallitilat Porissa ovat riittämättömät. Osalle kellarikerrokseen rakennetut, postin paketti-
25428: kalustoa on jouduttu vuokraamaan tallit yksi- autojen paikoituspaikoiksi tarkoitetut tilat
25429: tyisiltä ja suorittamaan näistä tiloista vuokrina ovat sisäänajoluiskan vaaran suunnittelun
25430: huomattavat summat. Näyttää ilmeiseltä, että vuoksi tähän tarkoitukseen käyttökelvottomat.
25431: olemassa olleet mahdollisuudet tilanteen kor- Nämä tapaukset osoittavat, ettei posti- ja
25432: jaamiseen on jätetty käyttämättä tai virheel- lennätinhallituksen toiminta postin autotalli-
25433: lisen suunnittelun vuoksi menetetty. kysymysten hoitamisessa ole ollut riittävän
25434: Porin postiautotallin yhteydessä oli kaupun- tehokasta ja tarkoituksenmukaista. Kun lisäksi
25435: gin omistamaa aluetta, jota ilmeisesti olisi eräiden ennakkotietojen mukaan näyttää siltä,
25436: voitu lunastaa tarvittavien lisätilojen rakenta- että Porin postitalon suunnitteluvirhe toistuu
25437: miseksi. Kevytrakenteisilla tiloilla olisi voitu Tampereen postitaloa parhaillaan rakennet-
25438: päästä täysin tyydyttävään ja vuokratiloja ta- taessa, on asiain hoidon tehostamista pidettävä
25439: loudellisesti edullisempaan ratkaisuun. Kun välttämättömänä.
25440: alueen asemakaavan muutos oli vireillä, kiin- Edellä sanotun perusteella ja viitaten val-
25441: nitti paikallinen postin autonkuljettajien am- tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
25442: mattiosasto posti- ja lennätinhallituksen huo- tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
25443: miota tähän asiaan. Postin Turun autovarikon tattavaksi seuraavan kysymyksen:
25444: päällikkö puolestaan kiirehti posti- ja lennä-
25445: tinhallituksen toimenpiteitä asian hoitamiseksi. Tietääkö Hallitus, että posti- ja len-
25446: Myös Porin kaupungin virkamiesten taholta nätinhallituksen toiminnassa postin au-
25447: lienee ilmoitettu vireillä olleesta asemakaavan totallikysymysten hoitamiseksi on esiin-
25448: muutoksesta. Posti- ja lennätinhallitus ei kui- tynyt epätarkoituksenmukaisuutta, ja
25449: tenkaan ryhtynyt asiassa mihinkään toimiin, jos tietää,
25450: minkä vuoksi postin edut jäivät asemakaavan mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
25451: muutoksen yhteydessä valvomatta. estääkseen tämän vastaisuudessa tois-
25452: Tilannetta on osaltaan vaikeuttanut se, että tumasta?
25453: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1969.
25454:
25455: A-V. Perheentupa.
25456:
25457:
25458:
25459:
25460: E 1041/69
25461: 2
25462:
25463:
25464:
25465:
25466: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25467:
25468: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mom:ssa mioon kaavamuutoksessa siten, että postin
25469: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- tonttiin liitettäisiin n. 4 000 m2 suuruinen lisä-
25470: mies, olette kirjeellänne 14 päivältä lokakuuta alue Presidentinpuistosta. Tontti sijaitsee kol-
25471: 1969 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen mion muotoisen korttelin kärjessä, joten raken-
25472: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Perheen- nuspaikaksi tarkoituksenmukaiseen tonttilaa-
25473: tuvan seuraavan sisältöisen kysymyksen: jennukseen ei näytä kuitenkaan asemakaavavi-
25474: ranomaisten mukaan olleen edellytyksiä eikä
25475: "Tietääkö Hallitus, että posti- ja len- em. esitys johtanut myönteiseen tulokseen.
25476: nätinhallituksen toiminnassa postin au- Porin kaupungin taholta on kuitenkin ilmoi-
25477: totallikysymysten hoitamiseksi on esiin- tettu, että postia varten pyritään varaamaan
25478: tynyt epätarkoituksenmukaisuutta, ja muualta tarpeeksi tilava tontti, joka tulisi
25479: jos tietää, tyydyttämään sekä autojen huoltopaikan että
25480: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä mahdollisesti myöhemmin tulevan postinkäsit-
25481: estääkseen tämän vastaisuudessa tois- telykeskuksen aluetarpeet.
25482: tumasta?" Porin postitalon kellarikerrokseen rakennet-
25483: tuja pakettiautojen paikoitustiloja käytetään
25484: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tähän tarkoitukseen, vaikka autojen lastaus
25485: vasti seuraavaa: tontin pienuudesta aiheutuvien liikennevai-
25486: keuksien vuoksi tapahtuu pihassa.
25487: Posti- ja lennätinlaitoksen hallinnassa on Tampereen postitalon piirustukset on asian-
25488: Porin kaupungissa Satakunnankadun ja Tavara- mukaisessa järjestyksessä hyväksytty rakennus-
25489: tien kulmassa valtion omistama, 3 154.9 m2 hallituksessa ja talo on rakenteilla. Täällä
25490: suuruisen postiautotallin tontti n:o 7 raken- tontti- ja asemakaavaolosuhteet ovat huomat-
25491: nuksineen. Kiinteistö ostettiin valtiolle 16. 12. tavasti paremmat ja liikenneolosuhteet sen
25492: 1957. Siinä vaiheessa tontti ja rakennukset vuoksi edullisemmat kuin Porissa.
25493: olivat täysin riittävät postiautotallin käyttöön, Hallituksen tiedossa ei ole sellaisia tapauk-
25494: mutta viime vuosina sekä posti- että puhelin- sia, joissa mahdollisuudet posti- ja lennätin-
25495: liikenteen voimakkaasti lisääntyessä ja kulje- laitoksen autotallitilanteen korjaamiseen olisi
25496: tuskaluston koon kasvaessa on tontti raken- posti- ja lennätinhallituksen taholta jätetty
25497: nuksineen käynyt tarkoitukseen ahtaaksi. käyttämättä tai virheellisen suunnittelun vuoksi
25498: Viime keväänä oli Satakunnankadun ja Ta- kokonaan menetetty. Posti- ja lennätinlaitok-
25499: varatien välisen alueen asemakaavamuutos kä- sen autotallikysymysten hoitaminen vaatii niin
25500: siteltävänä Porin kaupungin elimissä. Saatuaan suuria investointeja, ettei kaikkien näiden ky-
25501: asemakaavamuutoksesta tiedon posti- ja lennä- symysten hoitaminen tarkoituksenmukaisesti
25502: tinhallitus selvitti kaupunginhallitukselle 3. 3. tarpeen vaatimassa laajuudessa valtion omina
25503: 1969 osoittamassaan kirjelmässä postiautotallin rakennushankkeina, ottaen huomioon posti- ja
25504: tontti- ja liikennöimistarpeet sekä esitti, että lennätinlaitoksen muut rakennuskohteet, ole
25505: posti- ja lennätinlaitoksen edut otettaisiin huo- mahdollista.
25506: Helsingissä, marraskuun 10 päivänä 1969.
25507:
25508: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
25509: 3
25510:
25511:
25512:
25513:
25514: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25515:
25516: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen godoses i stadsplaneändringen sålunda, att tili
25517: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- postens tomt skulle fogas ett tilläggsområde på
25518: velse av den 14 oktober 1969 tili vederbö- ungefär 4 000 m2 av Presidentparken. Tomten
25519: rande medlem av statsrådet för avgivande av är belägen i ändan av ett triangelformigt kvar-
25520: svar översänt följande av riksdagsman Per- ter. Enligt stadsplanemyndigheterna synes
25521: heentupa ställda spörsmål: förutsättningar för en ändamålsenlig tomtut-
25522: vidgning så att byggnadsplats skull fås, dock
25523: "Är Regeringen medveten om att i icke föreligga, varför den nämnda framställ-
25524: post- och telegrafstyrelsens verksamhet ningen icke ledde tili positivt resultat.
25525: i fråga om handhavandet av frågor Björneborgs stad har emellertid meddelat,
25526: gällande garagen för postbilar före- att man strävar tili att för postens behov på
25527: kommit oändamålsenlighet, annat håll reservera en tiliräckligt stor tomt,
25528: och om så är fallet, som skulle tillfredsställa områdesbehovet för
25529: vilka åtgärder har Regeringen för såväl serviceplatsen för bilarna som för ett
25530: avsikt att vidtaga för att hindra att centrum för postbehandlingen som kanske blir
25531: detta i framtiden upprepas?" aktuellt senare.
25532: De i källarvåningen tili posthuset i Björne-
25533: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt borg byggda parkeringsplatserna för paketbilar
25534: anföra följande: utnyttjas för detta ändamål, fastän lastningen
25535: I post- och telegrafstyrelsens förvaltning av bilarna på grund av trafiksvårigheterna som
25536: finns en staten tillhörande i Björneborgs stad föranleds av att tomten är så trång, sker på
25537: i hörnet av Satakuntagatan och Tavaratie be- gården.
25538: lägen postbilsgaragetomt nr 7 på 3 154.9 m2 Ritningarna tili posthuset i Tammerfors har
25539: jämte byggnader. Fastigheten inköptes tili sta- i behörig ordning godkänts i byggnadsstyrel-
25540: ten 16. 12. 1957. I det skedet var tomten sen, och huset håller på att byggas. Här är
25541: och byggnaderna fullt tiliräckliga för po~ såväl tomt- som stadsplaneomständigheterna
25542: bilsgaragets bruk, men under de senaste åren, bättre och trafikförhållandena på grund därav
25543: då såväl post- som telefontrafiken kraftigt avsevärt fördelaktigare än i Björneborg.
25544: vuxit och storleken hos transportmaterielen Regeringen har icke kännedom om sådana
25545: ökats, har tomten jämte byggnader blivit för fall där möjligheterna att rätta tili post- och
25546: trång för ändamålet. telegrafverkets bilgaragesituation skulle från
25547: Senaste vår var ändringen av stadsplanen post- och telegrafstyrelsens sida ha lämnats
25548: för området mellan Satakuntagatan och Tava- outnyttjade eller tili följd av felaktig planering
25549: ratie under behandling i Björneborgs stads ha gått helt förlorade. Skötseln av post- och
25550: organ. Sedan post- och telegrafstyrelsen fått telegrafstyrelsens bilgaragefrågor kräver r.å
25551: kännedom om stadsplaneändringen förklarade stora investeringar, att ett ändamålsenligt
25552: post- och telegrafstyrelsen i en skrivelse tili handhavande av dessa frågor som statens egna
25553: stadsstyrelsen 3. 3. 1969 postbilsgaragets tomt- byggnadsföretag med beaktande av post- och
25554: och trafikeringsbehov samt framställde, att telegrafverkets andra byggnadsprojekt i den
25555: post- och telegrafverkets intressen skulle tili- omfattning behovet kräver icke är möjligt.
25556: Helsingfors den 10 november 1969.
25557:
25558: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
25559: j
25560: j
25561: j
25562: j
25563: j
25564: j
25565: j
25566: j
25567: j
25568: j
25569: j
25570: j
25571: j
25572: j
25573: Kirj. ksm. n:o 1.56.
25574:
25575:
25576:
25577:
25578: Volotinen ym.: Outokummussa SlJattsevan Outokumpu Oy:n
25579: malminetsintäosaston siirtämisestä.
25580:
25581:
25582: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25583:
25584: Malminetsintätoiminnan tehostaminen ja nanlahden vuolukivi- ja Mataran kalkkikivi-
25585: laajentaminen on välttämätöntä kaikkien mah- esiintymät Juuassa sekä Tuupovaaran Enon
25586: dollisten malmivarojen käyttöönsaattamiseksi. rajamailla olevat rikkikiisuesiintymät osoittavat
25587: Erikoisesti maamme kehitysalueilla on kiinni- mineraaleja olevan runsaasti Pohjois-Karjalan
25588: tettävä tähän kysymykseen erityistä huomiota, alueella. Tähän olisi lisäksi syytä lisätä Poh-
25589: sillä siellä on suuri puute pysyvistä työtilai- jois-Savossa olevat esiintymät, kuten Siilinjär-
25590: suuksista. ven apatiitti. Varmasti tehokkaalla tutkimuk-
25591: Tässä valossa tuntuu omituiselta se hanke, sella löydettäisiin vielä uusia esiintymiä, jotka
25592: jota Outokumpu Osakeyhtiö on toteuttamassa. aikanaan muodostuisivat tärkeiksi työ- ja teol-
25593: Yhtiö haluaa siirtää malminetsintäosastonsa lisuuskohteiksi.
25594: Outokummusta Espooseen. Siirtoa on perus- Tässäkin valossa tutkimusosaston siirto Ou-
25595: teltu erilaisilla teknillisillä seikoilla, mutta ta- tokummusta osoittautuu kestämättömäksi.
25596: lous- ja työllisyyspoliittisesti sekä tehokkaan Päinvastoin olisi toimintaa itäisessä Suomessa
25597: malminetsinnän kannalta se ei voi olla tarkoi- tehostettava, jolloin Outokumpu olisi edelleen
25598: tuksenmukainen. Siksi onkin aiheellista, että sopiva keskuspaikka. Sikäli kuin tarve vaatii,
25599: yhtiö luopuu tästä siirtohankkeesta. Kysymyk- olisi aiheellista ryhtyä suunnittelemaan Joen-
25600: sessä ei ole vain maakunnallinen tahi paikalli- suun korkeakoulun yhteyteen erillisen osaston
25601: nen intressi, vaan se on nähtävä laajempana perustamista mineraalien tutkimusta varten.
25602: periaatteellisena talouspoliittisena ratkaisuna. Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
25603: Pohjois-Karjalassa on nykyisinkin tiedossa § :n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
25604: huomattavia malmiesiintymiä, joista tärkein on neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
25605: luonnollisesti Outokumpu. Tämän lisäksi tule- seuraavan kysymyksen:
25606: vat mm. Vuonos, Huhus Ilomantsissa ja Sik-
25607: kerivaaran malmiesiintymä Värtsilässä. Polvi- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25608: järvellä on hyvin paljon mielenkiintoa herättä- ryhtyä Outokumpu Osakeyhtiön mal-
25609: neitä esiintymiä. Enon uraaniesiintymät ulottu- minetsintäosaston siirron estämiseksi
25610: vat ehkä Kolin läheisyyteen saakka. Pielisjär- pois Outokummusta?
25611: ven Mätäsvaarassa molybdeeniesiintymä, Nuo-
25612: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1969.
25613:
25614: Mikko Volotinen. Eino Lottanen. Heimo Linna.
25615:
25616:
25617:
25618:
25619: E 1027/69
25620: 2
25621:
25622:
25623:
25624:
25625: E d u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
25626:
25627: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- jää keskuksesta riippumatta valtaosalta näille
25628: tissa mainitussa tarkoituksessa ovat kansan- alueille eikä muutos näin ollen suinkaan ai-
25629: edustaja Mikko Volotinen ym. esittäneet halli- heuta kehitys- ja alityöllisyysalueilla tilanteen
25630: tuksen asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu- huononemista.
25631: raavan kysymyksen: Malminetsinnän siirto ei myöskään merkitse
25632: sitä, että Pohjois-Karjala ja sen tarjoamat mah-
25633: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo dollisuudet jätettäisiin aikaisempaa vähemmälle
25634: ryhtyä Outokumpu Osakeyhtiön mal- huomiolle. Päinvastoin malminetsintäosasto tu-
25635: minetsintäosaston siirron estämiseksi lee jatkuvasti suorittamaan tutkimuksia ja et-
25636: pois Outokummusta?" sintöjä Itä-Suomessa sekä monissa kyselyssä
25637: mainituissa että lukuisissa muissa kohteissa
25638: Vastauksena tähän kysymykseen saan kun- ympäri maakuntaa. On myös huomattava, että
25639: nioittaen esittää seuraavaa: merkittävä osa malminetsinnän toiminnasta,
25640: Viittaan siihen vastaukseen, joka on annettu kuten esimerkiksi timanttikairaus, käyttää
25641: 12. 9. 1968 Eduskunnalle kansanedustaja Ale edelleenkin keskuksenaan Outokumpua. Lisäksi
25642: Holopaisen ym. tästä samasta asiasta tekemään Outokummun kaivoksen geologinen osasto tu-
25643: kysymykseen. Tällöin vastauksessa todettiin, lee vahvistettuna ja entistä tehostetummin hoi-
25644: että siirto on rationalisointitoimenpide ja kos- tamaan Outokummun ja jo käyttöön otetun
25645: kee vain malminetsintäosaston keskuselimen Vuonoksen esiintymän ja ympäristön tutki-
25646: eli n. 35-40 henkilön siirtämistä Espooseen, muksia.
25647: kun osaston koko vahvuus on n. 200. Samalla Siirto koskee vain malminetsinnän tutkimus-
25648: siirto palvelee Outokumpu Oy:n laajenevaa keskusta ja laboratoriota, joiden tehokkaan toi-
25649: kaivostoimintaa Outokummussa. minnan edellytyksenä on yhteistoiminta lähellä
25650: Malminetsintämetelmien kehittyminen on sijaitsevien muiden teknillisten ja tieteellisten
25651: asettanut uusia vaatimuksia myös etsintä- ja laitosten kuten esim. Teknillisen Korkeakou-
25652: tutkimustoiminnan organisaatiolle ja sijoituk- lun, Valtion Teknillisen tutkimuslaitoksen,
25653: s.elle. Siirtämällä malminetsinnän tutkimuskes- Geologisen tutkimuslaitoksen ja Outokummun
25654: kus ja laboratorio Outokummusta Espooseen fysiikan tutkimuslaboratorion kanssa. Tutki-
25655: lähelle muiden teknillisten ja tieteellisten lai- mustoiminnan keskittymisestä saatava hyöty ja
25656: tosten tarjoamia palveluksia ja yhteistoiminta- toiminnan tehostuminen on niin ilmeinen, että
25657: mahdollisuuksia Outokumpu Oy:llä on tarkoi- siirtoa on pidettävä perusteltuna, kun toisaalta
25658: tus antaa myös käytännön kenttätyölle entistä huomattava osa malminetsintäosaston käytännöl.;
25659: paremmat edellytykset tehokkaaseen toimin- lisestä toiminnasta jää Outokumpuun, tulee ke-
25660: taan. Hyöty tästä tulee nimenomaan kehitys- hitysaluenäkökohdat tällä tavalla huomioitua.
25661: alueiden hyväksi, sillä yhtiön etsintätoiminta
25662: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1969.
25663:
25664: Ministeri Väinö Leskinen.
25665: 3
25666:
25667:
25668:
25669:
25670: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25671:
25672: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen råden och förändringen sålunda icke på något
25673: anger har riksdagsmannen Mikko Volotinen sätt kommer att inverka försämrande på situa-
25674: m.fl. tili vederbörande medlem av regeringen tionen inom utvecklings- och undersysselsätt-
25675: för avgivande av svar ställt följande spörsmål: ningsområdena.
25676: Förflyttningen av malmletningen innebär
25677: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen icke heller att Nordkatelen och de möjligheter
25678: vidtaga för att förhindra bortflyttningen som där erbjudes skulle bli föremål för mindre
25679: av Outokumpu Osakeyhtiös malmlet- uppmärksamhet än tidigare. Tvärtom kommer
25680: ningsavdelning från Outokumpu?" malmletningsavdelningen att fortsättningsvis
25681: utföra undersökningar och Ietningar i östra
25682: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt Finland samt på många i spörsmålet nämnda
25683: anföra följande: och även på många andra platser inom denna
25684: Jag hänvisar tili det svar 12. 9. 1968 gavs landsända. Det är också att beakta, att en
25685: tili Riksdagen med anledning av riksdags- avsevärd del av malmletningens verksamhet,
25686: mannen Ale Holopainens m.fl. i detta samma såsom t.ex. diamantborrningen, såsom sitt
25687: ärende ställda spörsmål. I svaret konstaterades centrum alltjämt använder Outokumpu. Dess-
25688: då, att fly;ttningen är en rationaliseringsåtgärd, utom kommer Outokumpu gruvans geologiska
25689: som endast berör flyttning av malmletnings- avdelning i förstärkt form och på ett effekti-
25690: avdelningens centralorgan eller ca 35-40 per- vare sätt än tidigare att sköta undersökningar-
25691: soner tili Esbo. A vdelningens hela personai ut- na av Outokumpu och den redan i bruk tagna
25692: gör ca 200. Samtidigt tjänar överflyttningen fyndigheten i Vuonos och dess omgivningar.
25693: Outokumpu Oy:s i utvidning stadda gruvverk- Förflyttningen gäller endast malmletningens
25694: samhet i Outokumpu. forskningscentral och laboratoriet, för vilkas
25695: Utvecklingen av malmletningsmetoderna har effektiva verksamhet samarbetet med närlig-
25696: ställt nya krav också på organisationen och gande andra tekniska och vetenskapliga insti-
25697: placeringen av letnings- och forskningsverk- tutioner såsom t.ex. Tekniska högskolan,
25698: samheten. Genom förflyttningen av forsknings- Statens tekniska forskningsanstalt, Geologiska
25699: oentralen för malmletningen och laboratoriet forskningsanstalten och Outokumpus fysikaliska
25700: från Outokumpu tili Esbo i närheten av de forskningslaboratorium utgör en förutsättning.
25701: tjänster och samarbetsmöjligheter, som andra Nyttan av forskningsverksamhetens centralise-
25702: tekniska och vetenskapliga institutioner erbju- ring och verksamhetens effektivering är så
25703: der, har Outokumpu Oy för avsikt att ge uppenbar, att förflyttningen bör anses moti-
25704: också det praktiska fältarbetet bättre förut- verad och, då å andra sidan en avsevärd del
25705: sättningar för effektiv verksamhet än tidigare. av malmletningsavdelningens praktiska verk-
25706: Nyttan av detta kommer särskilt utvecklings- samhet stannar kvar i Outokumpu, blir ut-
25707: områdena tili godo, enär bolagets letningsverk- vecklingsområdessynpunkterna på detta sätt
25708: samhet oberoende av centralen tili sin hu- beaktade.
25709: vuddel kommer att kvarstanna inom dessa Om-
25710: Helsingfors den 11 november 1969.
25711:
25712: Minister Väinö Leskinen.
25713: Kirj. ksm. n:o 157.
25714:
25715:
25716:
25717:
25718: Tikkanen ym.: Esityksen antamisesta laiksi kiinnityksestä
25719: kuorma-autoihin.
25720:
25721:
25722: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25723:
25724: Eduskunta hyväksyi 15 päivänä marraskuuta kuonma-autolii!k:enteen harjoittajille olisi suotava
25725: 1968 kahden toivomusaloitteen pohjalta toivo- mahdollisuus voida käyttää kuorma-autoa vakuu-
25726: muksen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin esi- .tena rahoitusluottoa järjestäessään.
25727: tyksen antamiseksi eduskunnalle laiksi kiinnityk- Vaikka vuosi on kulunut siitä, kun eduskunta
25728: sestä kuorma-autoihin. hyväksyi alussa mainitun toivomuksen, ei halli-
25729: Edellä mainitun toivomuksen perusteluis·sa to- tus o1e antanut eduskunnalle esitystä laiksi kiin-
25730: detaan, että olosuhteissa eduskunnan ja ihalli- nityksestä kuo11ma-autoihin. Tästä johtuen
25731: tuksen aikaisempien kielteisten kannanottojen kuorma-autoilijat joutuvat diemaan jatkuvasti
25732: jälkeen on tapahtunut huomattavia muutoksia. kohtuuttoman koronlkiskonnan sekä lainoituksen
25733: Perusteluissa todetaan edelleen !kuorma-auto- hankintaan liittyvien muiden vaikeuksien alai-
25734: kannan voimakas kasvu ja siirtyminen yhä suu- sena.
25735: rempiin ja raskaampiin yksikköihin, jolloin au- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
25736: tojen pääoma-arvo viime vuosien kuluessa on §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
25737: huomattavasti kasvanut. voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
25738: Toivomustaan eduskunta perustelee edelleen raavan !kysymyksen:
25739: sillä, että kuorma-autoliikenteen ollessa pien-
25740: yrivtäjävaltainen ovat rahoitusvaikeudet autojen Milloin Hallitus tulee antamaan Edus-
25741: hankintahintojen kohotessa kaluston uusimista- kunnalle sen toivomuksen mukaisen esi-
25742: pauksissa jatkuvasti lisääntyneet. Edellä maini- tyksen laiksi kiinnityksestä !kuorma-
25743: tuilla perusteilla eduskunta katsoikin, että autoihin?
25744: Helsingissä 14 päivänä 1okakuuta 1969.
25745:
25746: Ville Tikkanen. Väinö Vilponiemi.
25747: Valde Nevalainen. Reino Breilin.
25748: U11ho E. Knuuti. Heikki Hykkäälä.
25749: Pauli Burman. K. F. Haapasalo.
25750: Akseli Roden. Eero Salo.
25751: Antti A. Halme. Uljas Mäkelä.
25752: Valdemar Sandelin. Esko Niskanen.
25753:
25754:
25755:
25756:
25757: E 872/69
25758: 2
25759:
25760:
25761:
25762:
25763: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25764:
25765: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa deta, että edusikunnan toivoma tutkimus
25766: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, asiassa oli toimhettu. Siihen nähden, että ko-
25767: olette kirjeellänne 14 päivältä lokakuuta 1969 mitean käsityksen mukaan kuorma-autokiinni-
25768: n:o 1108 lähettänyt vahioneuvoston asianomai- tyksen atkaansaamiseen liittyi sellaisia haittoja
25769: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ville ja epävarmuustekijöitä, ettei asiassa olisi ryhdyt-
25770: Tikkasen ym. tekemän, seuraavan !kysymyksen: tävä lainsäädäntötoimenpiteisiin, valtioneuvosto
25771: samalla päätti, ettei eduskunnan toivomus anta-
25772: "Milloin hallitus tulee antamaan Edus- nut aihetta enempiin toimenpiteisiin.
25773: kunnalle sen toivomuksen mukaisen esi- Eduskunnan samaa asiaa koskevan, 15 päi-
25774: tyksen laiksi kiinnityksestä kuorma- vänä marraskuuta 1968 hyväksymän toivomuk-
25775: autoihin?" sen johdosta oikeusministeriö on ,tammikuussa
25776: 1969 pyytänyt jälleen kirjaamislakikomitean
25777: Vastau'ksena kysymykseen esitän kunnioitta- lausuntoa. Samalla oikeusministeriö on kehotta-
25778: vasti seuraavaa. nut komiteaa, mikäli •se katsoo, että toivomuk-
25779: Kysymys kiinnitysmahdollisuuden ulottarrni- sen johdosta olisi ryhdyttävä lainsäädäntötoi-
25780: sesta kuorma-autoja koskevaksi on jo aikaisem- menpi.teisiin, laatimaan sellaiset säännösehdo-
25781: min ollut !hallituksen harkittava:na. Eduskunnan tukset, jo1hin toivomus voi antaa aihetta.
25782: hyväksyttyä asiaa koskevan .toivomuksen 3 päi- Asian ollessa edelleen edellä mainitun asian-
25783: vänä joulukuuta 1957 annettiin vuonna 1954 tuntijaeHmen käsiteltävänä on ennenaikaista
25784: asetetun kirjaarrnislakikomitean tehtäväksi tut- lausua käshystä siitä, ovatko olosuhteet ·siten
25785: kia asiaa. Saatuaan komitean lausunnon valtio- muuttuneet, että asiassa olisi ryhdyttävä lain-
25786: neuvosto 1 päivänä joulukuuta 1966 päätti to- säädäntötoimenpiteisiin.
25787: Helsingissä 21 päivänä 'lokakuuta 1969.
25788:
25789: Oikeusministeri A. Simonen.
25790: 3
25791:
25792:
25793:
25794:
25795: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25796:
25797: 1 det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen 1its beslöt statsrådet den 1 december 1966
25798: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse konstatera, att den undersökning riksdagen
25799: av den 14 oktober 1969 nr 1108 till vederbö- hemställt om hade blivit utförd. Med beaktande
25800: rande medlem av statsrådet för avgivande av av att införande av lastbilsinteckning enligt
25801: svar översänt följande av riksdagsman Ville Tik- !kommittens uppfattning var förenad med sådana
25802: !kanen m. fl. ställda spörsmål: olägenheter och osäkra faktorer, att lagstift-
25803: ningsåtgärder icke borde vidtagas i saken, beslöt
25804: "När kommer regeringen att i en- statsrådet sa:mtidigt, att riksdagens hemställan
25805: lighet med Riksdagens hemställan före- icke gav anledning tili vidare åtgärder.
25806: iägga Riksdagen en proposition med På grund av en av riksdagen den 15 november
25807: förslag ,till lag om inteckning i last- 1968 godkänd hemställan angående samma
25808: bilar?" sak har justitieministeriet i januari 1969 ånyo
25809: anhålht om utlåtande av inskrivningslagkom-
25810: mitten. Samtidigt har justitieministeriet upp-
25811: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- manat kommitten att, såframt den anser att
25812: samt anföra följande: 1agstiftningsåtgärder borde vidtagas på grund
25813: Frågan om att utsträcka inteckningsmöjlig- av hemställan, uppgöra sådana förslag tili stad-
25814: heterna tili att gälla även 1astbilar har redan ganden, vilka hemställan kan ge anledning tili.
25815: tidigare övervägts av regeringen. Sedan Riks- Då frågan fortfarande är under behandling
25816: dagen den 3 december 1957 godkänt en hem- hos ovan nämnda sakkunnigorgan är det för
25817: ställan i saken, fick den år 1954 tillsatta in- tidigt att uttaia någon uppfattning om, huru-
25818: skrivnings1agkommitt<!n i uppdrag att under- vida förhållandena förändrats så, att lagstift-
25819: söka frågan. Sedan kommittens utlåtande erhål- ningsåtgärder i saken borde vidtagas.
25820: Helsingfors den 21 oktober 1969.
25821:
25822: Justitieminister A. Simonen.
25823: Kirj. ksm. n:o 158.
25824:
25825:
25826:
25827:
25828: E. Laine ym.: Perusvähennyksestä kunnallisverotuksessa.
25829:
25830:
25831: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25832:
25833: Yhteiskuntamme suurimpiin heikkouksiin Näin ollen olisi veropoliittisin ratkaisuin vält-
25834: kuuluu tuloerojen jatkuva kasvaminen. Pahim- tämättä edettävä siihen suuntaan, että toimeen-
25835: pana tämän haitan kokevat pienituloiset van- tulolle välttämätön tulo olisi verovapaa ainakin
25836: hukset, opiskelijat, ammattioppilaat, osapäivä- pienituloisimpien osalta. Tämä voitaisiin to-
25837: työntekijät, osatyökykyiset, yksinäiset ym. vä- teuttaa antamalla vastaava vähennysoikeus ve-
25838: hävaraiset asiallisesti ottaen veronmaksukyvyt- rotuksessa. Osaratkaisuna olisi tässä vaiheessa
25839: tömimmät kansalaiset. Perusvähennysoikeus suoritettava perusvähennysoikeuden kaksinker-
25840: kunnallisverotuksessa on tarkoitettu toimeen- taistaminen korottamalla se kaupunki- ja kaup-
25841: tulon minimiturvaksi pienituloisille. Perusvä- palakunnissa enintään 2 400 markaksi ja maa-
25842: hennysoikeuden markkamäärä on kuitenkin laiskunnissa 1 600 markaksi. Perusvähennyk-
25843: vuodesta 1960 lähtien pysynyt saman suurui- sen vähimmäismääriä olisi vastaavasti koro-
25844: >ena ollen enintään 800 markkaa maalaiskun- tettava.
25845: nissa ja 1 200 markkaa kaupungeissa ja kaup- Samalla olisi aiheellista ratkaista opiskeli-
25846: paloissa. Kun virallinen elinkustannusindeksi jain kesäansioiden verovapaus siten, että kaikki
25847: on noussut vuoden 1960 138 pisteestä noin kesällä hankitut työtulot olisivat perusvähen-
25848: 60 prosentilla, on perusvähennyksen merkitys nysoikeuden ylittävältäkin osalta verovapaat.
25849: pienituloisille supistunut samassa suhteessa. Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
25850: Nykyisen tilanteen kohtuuttomuutta osoit- tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
25851: taa mm. se, että 200 markan verotettavan kuu- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25852: k:ausiansion saava palkannauttija joutuu 14,5 vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25853: pennin äyrin kunnassa maksamaan kunnallis-
25854: veroa, kansaneläkemaksua ja sairausvakuutus- Onko Hallitus tietoinen kunnallis-
25855: maksua yhteensä n. 425 markkaa vuodessa. verotuksen perusvähennysoikeuden riit-
25856: Perusvähennyksestä ei ole mitään etua henki- tämättömyydestä, ja jos on,
25857: lölle, jonka vuositulot ylittävät 2 000 markkaa. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25858: Selvää kuitenkin on, ettei näin pienillä tuloilla ryhtyä perusvähennysoikeuden kaksin-
25859: 11oi turvata toimeentuloa ja osallistua sitä vaa- kertaistamiseksi ja opiskelijain kesällä
25860: rantamatta verojen maksuun. On kohtuutonta hankkimien työtulojen saattamiseksi
25861: verottaa tulosta, joka ei anna mitään toimeen- kokonaisuudessaan vähennyskelpoiseksi
25862: tulon turvaa kohtuullisesta puhumattakaan. verotuksessa?
25863: Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1969.
25864:
25865: Ensio Laine. Veikko Saarto.
25866: Irma Rosnell. Pauli Puhakka.
25867: Taisto Sinisalo. Aarne Pulkkinen.
25868:
25869:
25870:
25871:
25872: ~ 1036/69
25873: 2
25874:
25875:
25876:
25877:
25878: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25879:
25880: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nys, tai jos tulo on 800 markkaa suurempi
25881: nojalla ovat kansanedustaja E. Laine ym. esit- mainittu vähennysmäärä vähennettynä yhdelH
25882: täneet valtioneuvoston asianomaisen jäsenen prosentilla jokaisesta täydestä 10 markan mää
25883: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: rästä, jolla tulo ylittää 800 markan määrän
25884: Perusvähennystä ei anneta kaupungissa vähin·
25885: "Onko Hallitus tietoinen kunnallis- tään 2 200 markan ja maalaiskunnassa vähin
25886: verotuksen perusvähennysoikeuden riit- tään 1 800 markan tulosta.
25887: tämättömyydestä, ja jos on, Koska nykyään voimassa olevat perusvähen
25888: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo nysten määrät ovat jääneet alhaisiksi, on halli
25889: ryhtyä perusvähennysoikeuden kaksin- tus päättänyt esittää perusvähennysten määri~
25890: kertaistamiseksi ja opiskelijain kesällä korotettavaksi siitäkin huolimatta, että perus
25891: hankkimien työtulojen saattamiseksi vähennyksen korottamisesta aiheutuu veroäy
25892: kokonaisuudessaan vähennyskelpoiseksi rin hintaan kohdistuvaa painetta. Marraskuur
25893: verotuksessa?" 7 päivänä 1969 on hallitus antanutkin Edus·
25894: kunnalle esityksen laeiksi kunnallishallituksest!
25895: Koska kysymyksessä oleva asia kuuluu toi- kaupungissa annetun asetuksen 55 §: n 4 koh
25896: mialaani valtiovarainministerinä, esitän· vastauk- dan ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta an
25897: senani kunnioittavasti seuraavaa: netun asetuksen 82 §:n 10 kohdan muuttami
25898: Kunnallishallituksesta kaupungissa annetun sesta. Esityksen mukaan olisi kunnallisvero
25899: asetuksen 55 §: n 4 kohdan mukaan on vero- tuksessa myönnettävän täyden perusvähennyk
25900: velvollisen henkilön tulosta, jos se ei ole 1 200 sen määrä, sen mukaan kuin kunnallisvaltuustc
25901: markan määrää suurempi, vähennettävä sen päättää, kaupungeissa ja kauppalaissa vähin
25902: mukaan kuin kaupuginvaltuusto kutakin vuotta tään 1 000 ja enintään 1 600 markkaa ja maa
25903: varten päättää, vähintään 700 markan ja enin- laiskunnissa vähintään 800 ja enintään 1 20(
25904: tään 1 200 markan suuruinen perusvähennys, markkaa. Jos kunnat käyttävät hyväkseer
25905: tai jos tulo on 1 200 markkaa suurempi, mai- mahdollisuutta perusvähennysmäärien korotta
25906: nittu vähennysmäärä vähennettynä yhdellä pro- miseen, koituu tämä myös opiskelijoiden hy
25907: sentilla jokaisesta täydestä 10 markan mää- väksi, jolloin näiden kesällä ansaitsemat työ
25908: rästä, jolla tulo ylittää 1 200 markan määrän. tulot yhä suuremmassa määrin jäävät verotuk
25909: Vastaavasti on maalaiskuntain kunnallishallin- sen ulkopuolelle. Koska luonnollisten henki
25910: nosta annetun asetuksen 82 §:n 10 kohdan Iöiden verotuksen kokonaisuudistus on vieli
25911: mukaan verovelvollisen tulosta, jos se ei ole toteuttamatta, ei hallitus tässä vaiheessa vo
25912: 800 markan määrää suurempi, vähennettävä tehdä laajempia osittaismuutoksia, koska näi
25913: sen mukaan kuin kunnanvaltuusto kutakin den vaikutus verotuloihin olisi otettava muulh
25914: vuotta varten päättää, vähintään 500 markan tavalla huomioon.
25915: ja enintään 800 markan suuruinen perusvähen-
25916: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1969.
25917:
25918: Valtiovarainministeri Eino Raunio.
25919: 3
25920:
25921:
25922:
25923:
25924: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
25925:
25926: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen 800 mark eller, om inkomsten överstiger 800
25927: har riksdagsman E. Laine m. fl. till vederbö- mark, ett avdrag, motsvarande nämnda belopp,
25928: rande medlem av statsrådet för avgivande av minskat med en procent för varje fullt belopp
25929: svar ställt följande spörsmål: av 10 mark, varmed inkomsten överstiger
25930: 800 mark. Grundavdrag beviljas inte i stad
25931: "Är Regeringen medveten om att för en inkomst av minst 2 200 mark, inte
25932: rätten tili grundavdrag vid kommunal- heller i landskommun för en inkomst av minst
25933: beskattningen är otillräcklig, och om 1 800 mark.
25934: så är fallet, Emedan de nu gällande beloppen för grund-
25935: vilka åtgärder ämnar Regeringen avdrag har förblivit låga har regeringen be-
25936: vidtaga för att rätten till grundavdrag slutat föreslå att grundavdragen höjs, trots att
25937: skall kunna fördubblas och för att den en dylik höjning skulle medföra tryck på ut-
25938: arbetsinkomst som studerande förvär- taxeringen per skattöre. Regeringen avlät för-
25939: var under somrarna i sin helhet skall denskull den 7 november 1969 tili Riksdagen
25940: bli avdragbar vid beskattningen?" en proposition med förslag tili lagar om änd-
25941: ring av 55 § 4 punkten i förordningen om
25942: Emedan detta ärende tillhör mitt verksam- kommunalförvaltning i stad och 82 § 10 punk-
25943: 1etsområde i min egenskap av finansminister ten i förordningen angående kommunalförvalt-
25944: :år jag såsom svar vördsamt anföra följande: ning på landet. Enligt propositionen skulle
25945: Enligt 55 § 4 punkten i förordningen an- grundavdragets fulla belopp vid kommunalbe-
25946: ~ående kommunalförvaltning i stad skall på skattning, i enlighet med vad kommunens
25947: ;kattskyldig persons inkomst, om den inte fullmäktige beslutar, i städer och köpingar ut-
25948: )verstiger 1 200 mark, i enlighet med vad göra minst 1 000 mark och högst 1 600 mark
25949: ;tadsfullmäktige för varje år beslutar, göras och i landskommuner minst 800 och högst
25950: !tt grundavdrag på minst 700 mark och högst 1 200 mark. Om kommunerna utnyttjar möj-
25951: l 200 mark eller, om inkomsten överstiger ligheten att höja grundavdragens belopp, kom-
25952: l 200 mark, ett avdrag, motsvarande nämnda mer detta också de studerande tili godo. De
25953: ,elopp, minskat med en procent för varje inkomster som studerande under somrarna för-
25954: :u11t belopp av 10 mark, varmed inkomsten tjänat genom arbete skulle härvid i allt större
25955: :iverstiger 1 200 mark. På samma sätt skall utsträckning undgå beskattning. Då en total
25956: mligt 82 § 10 punkten i förordningen an- reform av de fysiska personernas beskattning
25957: :ående kommunalförvaltning på landet på ännu inte har genomförts, kan regeringen inte
25958: kattskyldig persons inkomst, om den inte i detta skede göra mera omfattande partiella
25959: :iverstiger 800 mark, i enlighet med vad kom- ändringar, emedan den verkan de får på skat-
25960: nunalfullmäktige för varje år beslutar, göras teintäkterna borde beaktas på annat sätt.
25961: !tt grundavdrag på minst 500 mark och högst
25962:
25963: Helsingfors den 11 november 1969.
25964:
25965: Finansminister Eino Raunio.
25966: Kirj. ksm. n:o 159.
25967:
25968:
25969:
25970:
25971: Halme ym.: Sairausvakuutuslain mukaiseen työpaikkakassaan
25972: kohdistuvasta kunnallisverotuksesta.
25973:
25974:
25975: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25976:
25977: Tulo- ja omaisuusverolain mukaan ovat sai- rausvakuutuslain rinnalla, koska sairausvakuu-
25978: raus- ja hautausavustuskassat vapaat sekä tulon tuslaki ei tule vielä pitkään aikaan antamaan
25979: että omaisuuden perusteella suoritettavasta ve- riittävää turvaa kaikissa sairaustapauksissa.
25980: rosta. Kunnallisverotusta koskevissa säännök- Sairausavustuskassojen toiminta paitsi lisää
25981: sissä ei aikaisemmin ollut mainintaa näiden yleistä kansan terveyshuoltoa myös vähentää
25982: kassojen verovapaudesta, mutta sairausvakuu- kuntien sosiaalimenoja, koska kassojen jäsenten
25983: tuslain voimaantulon jälkeen lisättiin kunnallis- ei tarvitse sairaustapausten sattuessa kääntyä
25984: verotusta koskeviin säännöksiin kohdat, joiden kuntien sosiaalilautakuntien puoleen. Tästä
25985: mukaan sairausvakuutuslain mukainen työ- syystä ei voida ymmärtää näihin kassoihin
25986: paikkakassa on verosta vapaa myös kunnallis- kohdistuvaa kunnallisverotusta.
25987: verotuksessa sairausvakuutuslain mukaisesta Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
25988: toiminnasta. (Lait 630/65 ja 631/65.) päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
25989: Edellä mainitut lainmuutokset ovat aiheutta- tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
25990: neet viime vuosina verotuksessa sellaisia tul- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
25991: kintoja, joka ei liene ollut lainsäätäjän tarkoi- sen:
25992: tus näiden työpaikkakassojen joutuessa aikai-
25993: semmasta käytännöstä poiketen verotettavaksi Onko Hallitus tietoinen siitä epä-
25994: eräissä tapauksissa myös kunnallisverotuksessa. oikeudenmukaisesta käytännöstä, joka
25995: Äärimmäisessä tapauksessa on suoritettu jopa on kohdistunut sairausvakuutuslain alai-
25996: harkintaverotusta ja kassan toimintaa on käsi- siin työpaikkakassoihin kunnallisvero-
25997: telty liikeyrityksenä, jota se ei ole, eikä voi tuksessa, ja jos on,
25998: olla avustuskassalain säädösten perusteella. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25999: Sairausavustuskassojen toimintahan on luon- ryhtyä tämän epäkohdan kiireelliseksi
26000: teeltaan sosiaalista toimintaa. Näiden kassojen poistamiseksi?
26001: merkitys on toimia lisäetuuksien antajana sai-
26002: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1969.
26003:
26004: Antti A. Halme. Meeri Kalavainen.
26005: Sinikka Luja. Tyyne Paasivuori.
26006: Margit Eskman. Lars Lindeman.
26007: Uljas Mäkelä. Urho Knuuti.
26008:
26009:
26010:
26011:
26012: E 1028/69
26013: 2
26014:
26015:
26016:
26017:
26018: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26019:
26020: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin veroa määrätty vain kuudelle työpaikkakassalle
26021: nojalla ovat kansanedustaja Antti A. Halme yhteensä 1 584 markkaa ja vuodelta 1968
26022: ym. esittäneet valtioneuvoston asianomaisen toimitetussa verotuksessa vain viidelle yhteensä
26023: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 2 062,05 markkaa. Työpaikkakassojen verotus
26024: on tapahtunut näiltä vuosilta veroilmoitusten
26025: "Onko Hallitus tietoinen siitä epä- mukaisesti, eikä näinä vuosina ole työpaikka-
26026: oikeudenmukaisesta käytännöstä, joka kassojen verotuksessa sovellettu harkintavero-
26027: on kohdistunut sairausvakuutuslain alai- tusta. Vuodelta 1966 toimitetusta verotuksesta
26028: siin työpaikkakassoihin kunnallisvero- on tiedossa yksi työpaikkakassan harkintavero-
26029: tuksessa, ja jos on, tus, joka kuitenkin valituksen johdosta on
26030: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kumottu.
26031: ryhtyä tämän epäkohdan kiireelliseksi Edellä esitetystä ilmenee, että vaikkakin
26032: poistamiseksi?'' sairausvakuutuslain alaiset työpaikkakassat ovat
26033: nykyisen lain mukaan kunnallisverotuksessa
26034: Kun asia kuuluu toimialaani valtiovarain- verovelvollisia muusta kuin sairausvakuutuslain
26035: ministeriössä, esitän kysymykseen vastauksenani alaisesta toiminnastaan, verotus kohtaa niitä
26036: kunnioittavasti seuraavaa: vain harvoin eikä verotuskäytäntöä tällöinkään
26037: Tulo- ja omaisuusverolain 10 §:n 1 momen- voida suinkaan pitää kohtuuttomana.
26038: tin 2) kohdan mukaan sairaus- ja avustuskassat Verotuksen yksinkertaistamistaimikunnan
26039: ovat vapaat tulo- ja omaisuusverosta. Kunnal- mietinnössä (Komiteanmietintö 1969: B 12)
26040: lishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen on ehdotettu, etteivät sairaus- ja hautausavus-
26041: (KKunA) 53 §:n 4 momentin ja maalaiskun- tuskassat olisi kunnallisverotuksessa lainkaan
26042: tien kunnallishallinnosta annetun asetuksen verovelvollisia. Tämä muutos, joka hallituksen
26043: (MKunA) 78 §:n 4 momentin nojalla ovat mielestä voidaan parhaiten toteuttaa yleisen,
26044: sairausvakuutuslain mukaiset työpaikkakassat verotuksen yksinkertaistamista tarkoittavan
26045: vuodesta 1965 lähtien vapaat kunnallisverosta vastaisen lainmuutoksen yhteydessä, poistaisi
26046: sairausvakuutuslain mukaisen toiminnan osalta. työpaikkakassojen verovelvollisuuden myös
26047: Sairausvakuutuslain alaisia työpaikkakassoja muun toiminnan kuin sairausvakuutuslain mu-
26048: on tällä hetkellä 124. Vuodelta 1967 toimite- kaisen toiminnan osalta.
26049: tussa verotuksessa on kunnallis- ja kirkollis-
26050: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1969.
26051:
26052: Ministeri Ele Alenius.
26053: 3
26054:
26055:
26056:
26057:
26058: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26059:
26060: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen arbetsplatskassor sammanlagt 1 584 mark i
26061: anger har riksdagsman Antti A. Halme m. fl. kommunal- och kyrkoskatt och vid beskatt-
26062: tili vederbörande medlem av statsrådet för ningen för år 1968 endast fem sammanlagt
26063: avgivande av svar ställt följande spörsmål: 2 062,05 mk. Beskattningen av arbetsplats-
26064: kassor har verkställts enligt deklarationerna
26065: "Är Regeringen medveten om den för dessa åt. Beskattning enligt prövning har
26066: orättvisa praxis, som tiliämpats på sjuk- icke tillämpats under dessa år. Från beskatt-
26067: försäkringslagen underställda arbets- ningen för år 1966 känner man tili beskattning
26068: platskassor vid kommunalbeskattningen, enligt prövning av en arbetsplatskassa. Denna
26069: och om så är fallet, beskattning upphävdes dock på grund av
26070: tili vilka åtgärder ärnar Regeringen besvär.
26071: skrida för att i brådskande ordning Av ovanstående framgår, att även om de
26072: avhjälpa detta missförhållande?" sjukförsäkringslagen underställda arbetsplats-
26073: kassorna enligt den nuvarande lagen är skatte-
26074: Då ärendet hör tili mitt verksamhetsområde pliktiga för annan än sjukförsäkringslagen
26075: i finansministeriet, får jag såsom svar vördsamt underställd verksamhet, de dock sällan be-
26076: anföra följande: skattas, och att beskattningspraxis ingaluoda
26077: Enligt 10 § 1 mom. 2 punkten i lagen om heller då kan anses oskälig.
26078: inkomst- och förmögenhetsskatt är sjuk- och Kommissionen för uppgörande av förslag tili
26079: hjälpkassor fria från skatt på inkomst och förenkling av beskattningen föreslår i sitt be-
26080: förmögenhet. Enligt 54 § 4 mom. förordningen tänkande (Kommittebetänkande 1969: B 12),
26081: angående kommunalförvaltning i stad och 78 § att sjuk- och begravningshjälpkassor icke alls
26082: 4 mom. förordningen angående kommunalför- skulle vara skattepliktiga vid kommunalbeskatt-
26083: valtning på landet är arbetsplatskassor som ningen. Denna ändring, som enligt regeringens
26084: avses i sjukförsäkringslagen sedan år 1965 fria åsikt bäst kan genomföras i samband med en
26085: från kommunalskatt tili den del det är fråga allmän framtida lagändring i syfte att förenkla
26086: om i sjukförsäkringslagen avsedd verksamhet. beskattningen, skulle avlyfta arbetsplatskassor-
26087: Antalet sjukförsäkringslagen underställda nas skattepliktighet även i fråga om annan än
26088: arbetsplatskassor är i detta nu 124. Vid be- i sjukförsäkringslagen avsedd verksamhet.
26089: skattningen för år 1967 påfördes endast sex
26090: Helsingfors den 11 november 1969.
26091:
26092: Minister Ele Alenius.
26093: 1
26094: 1
26095: 1
26096: 1
26097: 1
26098: 1
26099: 1
26100: Kirj. ksm. n:o 160.
26101:
26102:
26103:
26104:
26105: Haukipuro ym.: Viime kesän hallavahinkojen korvaamisesta.
26106:
26107:
26108: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26109:
26110: Maataloudessa on viime vuosien aikana on toimittu niin, että vahingot on vuosittain
26111: saavutettu sato muodostunut eri paikkakunnilla arvioitu kunnittain, jonka jälkeen maatalous-
26112: hyvin erilaiseksi niin laadultaan kuin määräl- ministeriö on ryhtynyt toimenpiteisiin korva-
26113: täänkin. Viime vuonna oli eräissä osissa uksien suorittamiseksi. Mielestämme myös
26114: maatamme lähinnä Pohjanmaalla ja Itä- kuluvana vuonna on tapahtunut senlaatuisia
26115: Suomessa eräin paikoin ankara halla, joka hallavahinkoja, että ne pitäisi arvioida ja ryh-
26116: tuotti monille tiloille lähes täydellisen kadon, tyä ~en jälkeen korvaustoimenpiteisiin. Tie-
26117: vaikka maan kokonaissato muodostuikin tääksemme eräissä kunnissa tilakohtaisia arvi-
26118: tyydyttäväksi. Myös viime satokautena vie- ointeja onkin jo suoritettu, vaikka valtiovalta
26119: raili halla mm. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ei olekaan ryhtynyt ainakaan toistaiseksi mihin-
26120: sekä Pohjois-Karjalassa, jonka seurauksena mo- Idän toimenpiteisiin.
26121: net tilat kärsivät pahoja vahinkoja. Kun halla- Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
26122: tuhot yleensä ovat suurimmat syrjäisillä suo- 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme
26123: viljelmillä, joissa pienviljelijäin tulotaso on valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26124: erittäin heikko, kohdistuu sadon menetyksestä vaksi seuraavan kysymyksen:
26125: aiheutuva vahinko kaikkein heikoimpaan sosi-
26126: aaliseen ryhmään. Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
26127: Maastamme puuttuu toistaiseksi satovakuu- ryhtynyt tahi aikoo ryhtyä viime kesän
26128: tusjärjestelmä, jonka turvin tällaiset sato- hallavahinkojen arvioimiseksi ja kor-
26129: vahingot voitaisiin korvata. Sen vuoksi yleensä vaamiseksi?
26130: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1969.
26131:
26132: Erkki Haukipuro. Reino Karpola.
26133: Paavo Niinikoski. Reino Kangas.
26134:
26135:
26136:
26137:
26138: E 971/69
26139: 2
26140:
26141:
26142:
26143:
26144: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26145:
26146: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- määräiset hehtaarisadat mainituilla alueilla
26147: tissa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra ovat yleensä olleet vuosien 1964-1968 keski-
26148: Puhemies, 17 päivänä lokakuuta 1969 påivätyn arvoja korkeammat ja huomattavasti kor-
26149: kirjeenne n:o 1116 ohella lähettänyt vastatta- keammat kuin hallavuosien 1962 ja 1964
26150: vakseni kansanedustaja Erkki Haukipuron ym. keskimääräiset sadot.
26151: jättämän seuraavan kysymyksen: Hallavahingot ovat olleet luonteeltaan pai-
26152: kallisia ja kohdistuneet lähinnä alaviin ja
26153: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on suoperäisiin viljelyksiin, missä hallaa esiintyy
26154: ryhtynyt tahi aikoo ryhtyä viime kesän vuosittain miltei normaalisesti. Sattuneista
26155: hallavahinkojen arvioimiseksi ja kor- halloista ei myöskään saatu ilmoituksia siinä
26156: vaamiseksi?" vaiheessa, jolloin hallavahinkojen tilakohtainen
26157: arviointi olisi pitänyt suorittaa ja arviointi
26158: Vastauksenani kysymykseen esitän kunnioit- tässä vaiheessa, jolloin sato on jo korjattu, on
26159: tavasti seuraavaa: erittäin vaikeaa.
26160: Päättyneen kasvukauden aikana esiintyi Edellä olevista syistä ei viime kasvukaudella
26161: halloja eräillä alueilla Pohjois-Karjalassa, sattuneiden hallavahinkojen tilakohtaisia korva-
26162: Pohjois-Savossa, Pohjois-, Keski- ja Etelä- uksia tulla suorittamaan.
26163: Pohjanmaalla, Keski-Suomessa sekä Etelä- Maatalousministeriössä tutkitaan parhaillaan
26164: Karjalassa. Vahingot ovat kohdistuneet kevät- pysyväisluontoisen satovakuutusjärjestelmän ai-
26165: viijoihin lähinnä ohraan ja kauraan sekä kaansaamista, jonka puitteissa myös tämän-
26166: perunaan. Suoritetut satotiedustelut osoittavat luontoiset satovahingot voitaisiin korvata.
26167: kuitenkin, että kuluneella kasvukaudella keski-
26168: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1969.
26169:
26170: Maatalousministeri Martti Miettunen.
26171: 3
26172:
26173:
26174:
26175:
26176: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26177:
26178: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen medeltal högre än medeltalen under åren
26179: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse 1964-1968 och avsevärt högre än de genom-
26180: av den 17 oktober 1969 nr 1116 tili veder- snittliga skördarna under froståren 1962 och
26181: börande medlem av statsrådet för avgivande 1964.
26182: av svar översänt följande av riksdagsman Frostskadorna har tili sin karaktär varit
26183: Erkki Haukipuro m. fl. ställda spörsmål: lokala och de har närmast drabbat odlingar
26184: på låglänta och sumpiga marker, där frosten
26185: "Vilka åtgärder har Regeringen vid- årligen är en i det närmaste normal företeelse.
26186: tagit eller ämnar den vidtaga för Anmälningar om förekomsten av frost erhölls
26187: värdering och ersättning av senaste icke heller i det skede då den lägenhets-
26188: sommars frostskador?" bestämda värderingen av frostskadorna borde
26189: ha utförts, och en värdering i detta skede,
26190: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt när skörden redan är bärgad, är synnerligen
26191: anföra följande: svår att verkställa.
26192: Under den tilländalupna växtperioden före- Av ovannämnda orsaker kommer lägenhets-
26193: kom frost inom vissa områden av Nordkarelen, bestämda ersättningar för frostskador under
26194: norra Savolax, Nord-, Mellersta och Syd- senaste växtperiod icke att erläggas.
26195: Österbotten i Mellersta Finland samt i I lantbruksministeriet undersöks som bäst
26196: Sydkarelen. Skadorna har drabbat vårsäden, möjligheterna att åstadkomma ett skörde-
26197: närmast korn och vete, samt potatis. Av försäkringssystem av bestående natur. Inom
26198: skördeförfrågningarna framgår dock, att ramen för detta skulle skördeskador av denna
26199: hektarskörden under senaste växtperiod inom art också kunna ersättas.
26200: de nämnda områdena i allmänhet har varit i
26201: Helsingfors den 6 november 1969.
26202:
26203: Lantbruksminister Martti Miettunen.
26204: Kirj. ksm. n:o 161.
26205:
26206:
26207:
26208:
26209: Sinisalo ym.: Julkisista viroista eläkettä saavien siirtymisestä mui-
26210: hin toimiin.
26211:
26212:
26213: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26214:
26215: Kouvolan kaupungissa on hiljattain käsitelty tamisesta jätetty myös eduskunta-aloitteita. Eri-
26216: mahdollisuutta kunnallisin päätöksin rajoittaa koisesti on odotettu, että valtion palveluksesta
26217: eläkkeellä olevien ja tästä tyydyttävän toimeen- eläkkeelle siirtyneiden ryhtyminen eläke-etujen
26218: tuloedellytyksen saavien kelpoisuutta kunnalli- nauttimisen ohella uuteen virkaan tai työhön
26219: siin virkoihin. Kussakin viran täyttäruistapauk- olisi kiellettävä.
26220: sessa kunnilla on tietenkin täysi mahdollisuus Noin vuosi sitten annettuun kyselyyn valtio-
26221: harkintavallan käyttöön, mutta kuten Kaupun- varainministeri vastasi, että asiassa olisi suori-
26222: kiliitto asiasta Kouvolan kaupungille antamas- tettava eri näkökannat huomioonottava koko-
26223: saan lausunnossa totesi, yleismääräyksen anta- naisratkaisu. Tämän ratkaisun viipyessä ja kun
26224: mista esim. ohje- tai johtosäännöllä pidetään nyt on käynyt ilmi, että asia olisi ratkaistava
26225: laillisuuden kannalta ainakin jossain määrin ky- paitsi valtion myös kuntien osalta esitämme
26226: seenalaisena. valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentin pe-
26227: Eräistä viroista tai toimista verrattain alhai- rusteella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
26228: sen eläkeiän ja eläke-etujen saavuttamisen jäl- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26229: keen muihin virkoihin ja työhön siirtyvien
26230: määrä on monin paikoin varsin huomattava, Millaisin toimenpitein Hallitus on
26231: eikä rajoitu vain kunnallisiin suhteisiin. Esimer- aikonut estää julkisista viroista eläkettä
26232: kiksi useilla varuskuntapaikkakunnilla puolus- saavien siirtymisen täysipalkkaisiin toi-
26233: tuslaitoksen palveluksesta eläkkeelle jääneiden miin ja sen, ettei valtion eikä kuntien
26234: siirtyminen eläkeläisenä muuhun työhön tai vir- virkoihin valittaisi kohtuullisen toimeen-
26235: kaan on varsin yleistä. Tämä koetaan epäkoh- tulon turvaavaa eläkettä saavia henki-
26236: tana varsinkin kun huomattava osa nuorempaa, löitä?
26237: työkykyistä väestöä on työttömänä.
26238: Epäkohtaan on kiinnitetty eduskunnassa huo-
26239: miota useilla eduskuntakyselyillä ja sen pois-
26240: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1969.
26241:
26242: Taisto Sinisalo. Ensio Laine.
26243:
26244:
26245:
26246:
26247: E 1133/69
26248: 2
26249:
26250:
26251:
26252:
26253: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26254:
26255: Lokakuun 17 päivänä 1969 päivätyssä ja sa- Sellaisia henkilöitä, jotka saavat valtion elä-
26256: man kuukauden 23 päivänä valtioneuvoston kettä ja samalla ovat valtion palveluksessa
26257: asianomaiselle jäsenelle saapuneessa kirjeessä virka- tai työsuhteessa, on valtiovarainministe-
26258: olette Te, Herra Puhemies, valtiopäiväjärjestyk- riön viime keväänä valtion virastoilta ja laitok-
26259: sen 37 §:n 1 momentissa mainitussa tarkoituk- silta saamien tietojen mukaan 106 henkilöä.
26260: sessa lähettänyt jäljennöksen edustaja Sinisalon Kun otetaan huomioon, että valtion palveluk-
26261: ym. Teille antamasta kirjelmästä, jossa valtio- sessa on kaikkiaan n. 100 000 virkamiestä ja
26262: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi n. 70 000-80 000 työntekijää voidaan todeta
26263: on tehty seuraava kysymys: valtion virastojen ja laitosten olleen tässä suh-
26264: teessa erittäin pidättyväisiä. Valtiovarainminis-
26265: "Millaisin toimenpitein Hallitus on teriöllä ei ole käytettävissään tietoja missä mää-
26266: aikonut estää julkisista viroista eläkettä rin kuntien ja muiden julkisten yhdyskuntien
26267: saavien siirtymisen täysipalkkaisiin toi- palveluksessa on eläkettä nauttivia henkilöitä.
26268: miin ja sen, ettei valtion eikä kuntien Kysymys eläkkeellä olevien oikeudesta hakeu-
26269: virkoihin valittaisi kohtuullisen toimeen- tua työhön on erittäin monitahoinen. Kun yh-
26270: tulon turvaavaa eläkettä saavia henki- teiskunnassa on työttömyyttä, on ymmärrettä-
26271: löitä?" vää, että eläkkeellä olevien sijoittaminen uusiin
26272: töihin herättää katkeruutta niiden keskuudessa,
26273: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- joilla ei ole mahdollisuuksia saada ollenkaan
26274: vasti seuraavaa: työtilaisuuksia. Toisaalta muodostaa laajan peri-
26275: Viime vuosina on eräissä eduskuntakysymyk- aatteellisen ongelman myös se, voidaanko eläk-
26276: sissä kiinnitetty huomiota eläkettä saavien hen- keellä olevaa henkilöä yleensä estää tai kieltää
26277: kilöiden sijoittumiseen uudelleen työmarkki- tekemästä työtä tai rajoittaa työnhaJuisen ihmi-
26278: noille. sen oikeutta lisääntyviin tulonsaantimahdolli-
26279: Uudet eläkejärjestelmät, työntekijäin eläke- suuksiin.
26280: laki, lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn- Tämän asian järjestäminen yksityisten työn-
26281: tekijäin eläkelaki, kunnallisten viranhaltijain ja antajien osalta olisi ilmeisesti perustuslaillinen
26282: työntekijäin eläkelaki, valtion eläkelaki ja muut kysymys.
26283: vastaavat eläkejärjestelmät perustuvat ansainta- Valtion osalta asia on otettu esille mm. tilai-
26284: periaatteelle. Tämän mukaan eläke katsotaan suuksissa, joissa on käsitelty valtion henkilö-
26285: vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalle säästy- kunta-asioita, ja tarkoituksena on, että henkilö-
26286: neeksi palkan osaksi siten, että palkansaajan kuntaa otettaessa ja tähän liittyviä kysymyksiä
26287: bruttoansiosta vain osa maksetaan palvelussuh- järjesteltäessä esillä olevaan asiaan kiinnitettäi-
26288: teen kestäessä käteisenä palkkana ja muu osa siin jatkuvasti huomiota.
26289: siitä siirtyy maksettavaksi myöhemmin eläk-
26290: keenä eläkeoikeuden edellytysten täytyttyä.
26291: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1969.
26292:
26293: Ministeri Ele Alenius.
26294: 3
26295:
26296:
26297:
26298:
26299: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26300:
26301: I det syfte 3 7 § riksdagsordningen anger återstoden betalas först senare i form av pen-
26302: har Ni, Herr Talman, med en skrivelse av den sion, när förutsättningarna för rätt tili pension
26303: 17 oktober 1969, som den 23 i samma månad har uppfyllts.
26304: kommit vederbörande medlem av statsrådet tili- Enligt de uppgifter finansministeriet senaste
26305: handa, översänt avskrift av en skrivelse, viiken vår fick från statens ämbetsverk och inrätt-
26306: riksdagsman Sinisalo m. fl. överlämnat tili Eder ningar åtnjuter 106 personer statspension, sam-
26307: och i viiken tili vederbörande medlem av stats- tidigt som de är anställda i tjänste- eller arbets-
26308: rådet för avgivande av svar ställts följande förhållande hos staten. Med hänsyn tili att
26309: spörsmål: sammanlagt ca 100 000 tjänstemän och ca
26310: 70 000-80 000 arbetstagare är anställda i sta-
26311: "Genom vilka slags åtgärder har tens tjänst kan man konstatera, att statens
26312: Regeringen ämnat hindra dem som er- ämbetsverk och inrättningar har varit mycket
26313: håller pension på grund av offentliga återhållsamma i detta avseende. Finansministe-
26314: tjänster att övergå tili befattningar med riet saknar uppgifter om i viiken omfattning
26315: fulllön och förebygga att personer som pensionärer är anställda i kommunernas och
26316: erhåller pension, viiken säkerställer en andra offentligträttsliga samfunds tjänst.
26317: skälig utkomst, utses tili innehavare av Frågan om pensionärers rätt att söka arbete
26318: statliga eller kommunala tjänster?" kan ses från många olika synpunkter. När
26319: arbetslöshet förekommer i ett samhälle är det
26320: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- förståeligt att placeringen av pensionärer i nya
26321: samt anföra följande: arbeten väcker bitterhet bland dem som inte
26322: Under de senaste åren har i några riksdags- får några möjligheter tili arbete. A andra sidan
26323: spörsmål fästs uppmärksamhet vid att personer möter vi också ett omfattande principiellt prob-
26324: som uppbär pension ånyo blivit placerade på lem i frågan huruvida en pensionerad över-
26325: arbetsmarknaden. huvudtaget kan hindras eller förbjudas att
26326: De nya pensionssystemen, dvs. lagen om arbeta och om man kan begränsa möjligheterna
26327: pension för arbetstagare, lagen om pension för tili ökade inkomster för en människa som vili
26328: arbetstagare i kortvariga arbetsförhållanden, arbeta.
26329: lagen om pension för kommunala tjänsteinne- En reglering av denna angelägenhet tili den
26330: havare och arbetstagare, lagen om statens pen- del den berör enskilda arbetsgivare skulle
26331: sioner och andra motsvarande pensionssystem, uppenbarligen bli en konstitutionell fråga.
26332: bygger på intjäningsprincipen. Enligt denna När det gäller staten har saken tagits upp
26333: anses pensionen utgöra en del av lönen, viiken bl. a. vid tilifällen då statens personalärenden
26334: sparats med tanke på ålderdom eller invaliditet, har behandlats, och det är meningen att denna
26335: så att endast en del av en löntagares brutto- sak i fortsättningen skall ägnas beaktande när
26336: förtjänst utbetalas i form av kontant lön under personai anställes och härml'!d sammanhängande
26337: den tid anställningsförhållandet varar, medan frågor regleras.
26338: Helsingfors den 24 november 1969.
26339:
26340: Minister Ele Alenius.
26341: Kirj. ksm. n:o 162.
26342:
26343:
26344:
26345:
26346: Paasivuori ym.: Sosiaalialennusvoin myynnin ulottamisesta kan-
26347: saneläkkeen täyttä tukiosaa ja elatusavun ennakkoa saaville.
26348:
26349:
26350: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26351:
26352: Valtioneuvosto teki viime heinäkuun 24 päi- vien kansaneläkeläisten, Jolta viime vuoden
26353: vänä päätöksen, jonka mukaan myydään voita vaihteessa oli 354 400 henkeä. Näiden liittämi-
26354: alennettuun hintaan 1/9-31/12 1969 so- nen alennusvoin saajien joukkoon olisi merkin-
26355: siaalisesti heikossa asemassa oleville väestöryh- nyt paljon huomattavampaa voivarastojen vä-
26356: mille. Mainitun päätöksen voidaan katsoa pe- hennystä. Luulisi tämän olevan taloudellisesti-
26357: rustuvan ennenkaikkea voin ylituotannon ai-- kin mielekästä. Saadaanbao alennusvoista sen-
26358: heuttamiin vaikeisiin varastoimis- ym. ongel- tään huomattavasti enemmän kuin vientivoista,
26359: miin sekä eduskunnan lausumaan toivomuk- josta viime aikoina on tarjottu jopa 1,- ki-
26360: seen. lolta.
26361: Valtioneuvoston päätöstä on pidettävä oi- Tässä yhteydessä todettakoon erittäin valitet-
26362: keaan osuneena, mutta se ei suinkaan ratkaise tavana seikkana se, että alennusvoita on ostet-
26363: voin ylituotanto-ongelmaa. Kysymyksessä on hä- tava koko 1.5 kg:n määrä kerralla. Varsinkin
26364: tätoimenpide, jota kuitenkin olisi jatkettava yksinäisille vanhuksille tästä tulee säilyttämis-
26365: siksi kunnes päästään maa- ja maitotaloustuo- vaikeuksia. Harvalla tukilisän saajalla on esim.
26366: tannon radikaaliin supistamiseen niin että se jääkaappi käytettävissään. Asiaa on myös kat-
26367: vastaa vain oman maan tarvetta. sottava taloudellisena. Puolitoista kiloa voita
26368: Mainitun valtioneuvoston päätöksen 2 § :n maksaa 12,75, josta alennus on 4,50. Nimen-
26369: mukaan sosiaalialennusvoita on oikeutettu saa- omaan erittäin pienituloisen vanhuksen on vai-
26370: maan henkilö, joka saa 1) kansaneläkkeen tuki- kea irroittaa varoistaan yhdellä kertaa mk 8,25
26371: osaa, 2) perhelisää, 3) erityislapsilisää, 4) työt- pelkästään voin ostoon. Perheiden kohdalla
26372: tömyyskorvausta tai 5) avustusta työttömyys- asia on toinen.
26373: kassalta. Käytännöllisistä toimenpiteistä vastaa- Edellä olevaan viitaten ja ottaen huomioon
26374: vat kuntien sosiaalilautakunnat. voivarastojen jatkuvan kasvun esitämme valtio-
26375: Sosiaalialennusvoita on nyt myyty puolen- päiväjärjestyksen 37 § :n 1 mom:n perusteella
26376: toista kuukauden ajan, mutta voivarastot ovat valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26377: tänäkin aikana yhä paisuneet ollen nyt noin vaksi seuraavan kysymyksen:
26378: 25 miljoonaa kiloa. Onkin aihetta kysyä, miksi
26379: ei alennusvoita päätetty antaa myös elatusapu- Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti
26380: ennakkoa saaville sekä noin 125 000 tukilisän toimenpiteisiin ns. sosiaalialennusvoin
26381: saajan ohella myöskin kaikille tukiosan saajille, myynnin ulottamiseksi myös kansan-
26382: joiden myös on toki katsottava olevan varsin eläkkeen täyttä tukiosaa ja elatusavun
26383: heikossa taloudellisessa asemassa olevia. Näin ennakkoa saaville?
26384: on laita ainakin täyden tukiosan varassa ole-
26385: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1969.
26386:
26387: Tyyne Paasivuori. Sylvi Siltanen.
26388: Margit Eskman. Anni Flinck.
26389: Sinikka Luja. Meeri Kalavainen.
26390:
26391:
26392:
26393: E 972/69
26394: 2
26395:
26396:
26397:
26398:
26399: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
26400:
26401: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nösten mukaan ostettava koko kuukauden
26402: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra alennuserä, eli 1.5 kg voita, yhdellä kerralla.
26403: Puhemies, 23 päivänä lokakuuta 1969 päivätyn Nimenomaan yksinäisten kansaneläkkeen tuki-
26404: kirjeenne n :o 1118 ohella lähettänyt vastatta- lisän saajien keskuudessa on herättänyt tyyty-
26405: vakseni kansanedustaja Tyyne Paasivuoren ym. mättömyytta se, että joudutaan säilyttämään
26406: jättämän seuraavan kysymyksen: näin suuria voimääriä. Kun hallituksen tarkoi-
26407: tuksena on, kuten vuoden 1970 tulo- ja meno-
26408: "Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti arvioesityksessä edellytetään, jatkaa sosiaali-
26409: toimenpiteisiin ns. sosiaalialennusvoin alennusvoin myyntiä ensi vuonna, on jouduttu
26410: myynnin ulottamiseksi myös kansan- harkitsemaan, olisiko kerralla ostettava voi-
26411: eläkkeen täyttä tukiosaa ja elatusavun määrä pienennettävä esim. 0.5 kg:n erään. Tämä
26412: ennakkoa saaville?" aiheuttaisi kuitenkin sen, että kortteja olisi
26413: painatettava kolminkertainen määrä nykyises-
26414: Vastauksenani kysymykseen esitän kunnioit- tään, ja että painatuskulut nousisivat vastaavasti
26415: tavasti seuraavaa: ja kunnille aiheutuisi lisätyötä korttien jakelussa.
26416: Voimassaolevan valtioneuvoston päätöksen On myös harkittu sellaista järjestelmää, että
26417: mukaan ns. sosiaalialennusvoita myydään kan- nykyisin käytössä olevat setelirahan kokoiset
26418: saneläkkeen tukilisää saaville, perhelisää saa- hinnanalennuskortit vaihdettaisiin leikattaviin
26419: ville ja erityislapsilisää saaville sekä työttömyys- pikkukuponkeihin, jotka olisi kiinnitettävä eri-
26420: korvausta ja työttömyysavustusta saaville hen- tyisille liimakartongeille. Tämä aiheuttaisi kui-
26421: kilöille. Näiden henkilöiden määrä on n. tenkin nykyaikaisissa itsepalvelumyymälöissä ja
26422: 400 000. muissakin kaupoissa huomattavaa haittaa ja
26423: Vuoden 1968 lopussa oli kansaneläkkeen täy- tästä aiheutuisi valtiolle huomattavia lisäkus-
26424: den tukiosan saavia henkilöitä n. 375 000, tannuksia.
26425: joista tukilisää saavia oli yhteensä noin 153 000 Ottaen huomioon sen, että sosiaalialennus-
26426: henkilöä. Vastaavana aikana oli elatusavun en- voin myynnillä voidaan voin todellista kulutusta
26427: nakkoa saavia lapsia n. 36 000. Mikäli sosiaali- lisätä vain suhteellisen vähän, ja sen, että siitä
26428: alennusvoi ulotettaisiin koskemaan myös täy- aiheutuu valtiolle huomattavaa rasitusta, ei
26429: den tukiosan ja elatusavun ennakon saajia, tulisi sosiaalialennusvoita saavien henkilöiden luku-
26430: hinnanalennuskorvauksen saajien piiriin n. määrää ainakaan tässä vaiheessa tulla lisäämään.
26431: 250 000 uutta henkilöä. Valtion varojen tarve Kun tulevan vuoden ensimmäinen kolmannes
26432: vuotta kohden tulisi lisääntymään n. 14-15 sattuu talvikaudelle, jolloin voin säilyttäminen
26433: milj. markalla, minkä lisäksi toimeenpanokus- käyttökelpoisena on helppoa, tullaan ensi vuo-
26434: tannukset nousisivat vastaavasti. den puolella jatkamaan alennuskorttien jakelua
26435: Sosiaalialennusvoin saajan on nykyisten Sään- nykyisen käytännön mukaisena.
26436: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1969.
26437:
26438: Maatalousministeri Martti Miettunen.
26439: 3
26440:
26441:
26442:
26443:
26444: T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
26445:
26446: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen skall enligt gällande stadganden köpa hela den
26447: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- månatliga rabattsmörmängden ellet 11/2 kg
26448: velse av den 23 oktober 1969 nr 1118 tili smör, på en och samma gång. Särskilt bland
26449: vederbörande medlem av statsrådet för av- ensamstående folkpensionstagare, som uppbär
26450: givande av svar översänt följande av riksdags- understödstillägg, har det uppstått missnöje på
26451: man Tyyne Paasivuori m.fl. ställda spörsmål: grund av att man blir tvungen att uppbevara
26452: så pass stora smörmängder. Enär regeringen
26453: "Har Regeringen för avsikt att vid- har för avsikt, såsom i propositionen tili 1970
26454: taga brådskande åtgärder för att ut- års statsförslag förutsättes, under nästa år
26455: sträcka försäljningen av s.k. socialrabatt- fortsätta försäljningen av socialrabattsmör, har
26456: smör också tili dem som erhåller folk- man övervägt, huruvida den smörmängd som
26457: pensionens fulla understödsdel och skall köpas på en och samma gång borde mins-
26458: förskott på underhållsbidrag?" kas till t.ex. 0.5 kg. Detta skulle emellertid
26459: leda tili, att antalet kort som skall tryckas
26460: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt skulle tredubblas från det nuvarande och att
26461: anföra följande: tryckningskostnaderna i motsvarande mån skulle
26462: Enligt gällande statsrådsbeslut säljes s.k. stiga och kommunerna åsamkas ökat arbete vid
26463: socialrabattsmör tili den som uppbär folkpen- distribueringen av korten. Man har även över-
26464: sionens understödstiliägg, familjebidrag, special- vägt ett sådant system, att de nu i bruk va-
26465: barnbidrag, arbetslöshetsersättning ellet under- rande prisnedsättningskorten som är av sedel-
26466: stöd ur arbetslöshetskassa. Antalet dylika per- storlek skulle utbytas mot små kuponger, vilka
26467: soner är ungefär 400 000. skulle klippas ut och fästas på särskilda gum-
26468: Vid utgången av år 1968 var antalet perso- merade kartonger. Det ta skulle dock i nu-
26469: ner som åtnjuter folkpensionens fulla under- varande självbetjäningsbutiker och också i andra
26470: stödsdel ungefär 375 000 och av dessa var affärer förorsaka avsevärd olägenhet, och sta-
26471: sammanlagt ungefär 153 000 personer sådana ten skulle härigenom åsamkas betydande tili-
26472: som åtnjuter understödstil1ägg. Under motsva- läggskostnader.
26473: rande tid var antalet barn som åtnjuter för- Med beaktande av att den verkliga smör-
26474: skott på underhållsbidrag ungefär 36 000. Om konsumtionen genom försäljning av social-
26475: rätten att köpa socialrabattsmör skulle ut- rabattsmör kan ökas endast i relativt ringa grad
26476: sträckas att omfatta också dem som erhåller och att denna försäljning innebär en avsevärd
26477: folkpensionens fulla understödsdel och förskott belastning för staten, kommer antalet personer
26478: på underhållsbidrag, skulle kretsen av dem som vilka har rätt att köpa socialrabattsmör åt-
26479: erhåller prisnedsättningsersättning ökas med minstone i detta skede icke att ökas. Då det
26480: ungefär 250 000 personer. Statens årliga behov kommande årets första tredjedel infaller under
26481: av medel skulle ökas med ungefär 14-15 vintersäsongen, då det är Iätt att förvara smör
26482: milj. mk och verkställighetskostnaderna skulle så att det håller sig konsumtionsdugligt, kom-
26483: stiga i motsvarande mån. mer distributionen av rabattkort att nästa år
26484: Den som har rätt att köpa socialrabattsmör fortsättas i enlighet med nuvarande praxis.
26485: Helsingfors den 6 november 1969.
26486:
26487:
26488: Lantbruksminister Martti Miettunen.
26489: Skrifd. spm. nr 163.
26490:
26491:
26492:
26493:
26494: Lindeman: Om revision av naturskyddslagstiftningen.
26495:
26496:
26497: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26498:
26499: Behovet av en modern naturskyddslagstiftning tat förslag tili ny naturskyddslag. Förslaget till-
26500: har länge varit uppenbart. Gällande natur- fredsställde uppenbarligen inte lantbruksminis-
26501: skyddslag stiftades redan år 1923 och de få- teriet, under vilket naturskyddet sorterar, utan
26502: taliga ändringar den därefter undergått har inte ministeriet tillsatte ännu samma år ett tjänste-
26503: medfört något principiellt nytt. Naturskyddslag- mannautskott för justering av kommitteförsla-
26504: stiftningen kan därför med fog sägas återspegla get. Översynen av kommitteförslaget redovi-
26505: de uppfattningar om naturskyddet som var sade utskottet i ett betänkande daterat den 27
26506: gängse för ett halvsekel sedan. Med naturskydd mars 1969. Betänkandet kan i korthet sägas
26507: enligt nuvarande lag avses därför endast det innebära ett åsidosättande av naturskyddskom-
26508: s. k. klassiska naturskyddet, vars syftemål är mittens förslag på alla de punkter, som skulle
26509: att bevara de vetenskapliga, estetiska och etiska kunna trygga effektiva verksamhetsmöjligheter
26510: värdena i naturen. för naturskyddet.
26511: Naturskyddslagen beaktar emellertid på intet Reformeringen av naturskyddet har nu varit
26512: sätt den genomgripande utveckling som samhäl- anhängigt nästan ett decennium och grundligt
26513: let genomgått sedan år 1923 och ger således utretts i två kommitteer. Riksdagen har dock
26514: inte rum för de nya uppgifter som åvilar na- förgäves fått vänta på avgivandet av regerings-
26515: turskyddet i dagens och ännu mindre morgon- proposition i frågan. Det måste konstateras, att
26516: dagens samhälle. Sålunda motsvarar lagstift- initiativet tili lagstiftningsåtgärder måste kom-
26517: ningen inte kravet på att naturresurserna bör ma från regeringens sida och att regeringen haft
26518: tilivaratas på ett ur ekologisk synpunkt förnuf- mer än god tid på sig att avge proposition
26519: tigt sätt för att människans livsmiljö inte blir sedan senaste kommitteförslag framlades. Na-
26520: hotad genom förstörelse av jorden, vattnet och turskyddets nuvarande situation är ohållbar och
26521: luften - grundbetingelserna för en livsduglig det är befogat att av regeringen vänta åtgärder
26522: rniljö. Inte heller beaktar lagen naturskyddets utan något vidare dröjsmål.
26523: sociala aspekt, som innebär att naturen bör bi- Hänvisande tili det ovan anförda framställer
26524: behållas och vårdas för rekreation och frilufts- jag med stöd av riksdagsordningens 37 § 1
26525: liv. Lagen ger inte heller möjligheter att åstad- mom. följande spörsmål för besvarande av ve-
26526: komma en effektiv och samordnad organisa- derbörande medlem av statsrådet:
26527: tion för naturskyddet, vilket måste anses som
26528: en av de allvarligaste bristerna i dagens situa- Är regeringen medveten om att gäl-
26529: tion. lande naturskyddslagstiftning är helt
26530: Frågan om en totalrevision av naturskyddsla- föråldrad, och om så är fallet,
26531: gen har utretts i den år 1960 av statsrådet till- när avser regeringen att tili riksdagen
26532: satta naturskyddskommitten, i viiken företrä- avlåta lagstiftningsproposition i syfte
26533: dare för naturskyddskretsar ingick. Kommitten att bringa naturskyddet på en tidsenlig
26534: avgav år 1966 ett i många avseenden förtjänst- nivå?
26535: fullt betänk.ande, som även innehöll ett utarbe-
26536: Helsingfors den 20 oktober 1969.
26537:
26538: Lars Lindeman.
26539:
26540:
26541: E 1094/69
26542: 2
26543:
26544: Kirj. ksm. n:o 163. Suomennos.
26545:
26546:
26547:
26548:
26549: Lindeman: Luonnonsuojelulainsäädännön uudistamisesta.
26550:
26551:
26552: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
26553:
26554: Ajanmukaisen luonnonsuojelulainsäädännön Komitea antoi vuonna 1966 monessa suhteessa
26555: tarve on kauan ollut ilmeinen. Voimassa oleva ansiokkaan mietinnön, joka sisälsi myös ehdo-
26556: luonnonsuojelulaki säädettiin jo vuonna 1923 tuksen uudeksi luonnonsuojelulaiksi. Ehdotus
26557: eivätkä ne harvalukuiset muutokset, joiden ei ilmeisestikään tyydyttänyt maatalousminis-
26558: kohteena se on sittemmin ollut, ole tuoneet teriötä, jonka toimialaan luonnonsuojelu kuu-
26559: mitään periaatteellisesti uutta. Luonnonsuojelu- luu, vaan ministeriö asetti vielä samana vuonna
26560: lainsäädännön voidaan siten syystä sanoa hei- virkamiesvaliokunnan tarkistamaan komitean
26561: jastavan niitä käsityksiä luonnonsuojelusta, ehdotusta. Valiokunta esitti komitean ehdotuk-
26562: jotka olivat vallalla puoli vuosisataa sitten. sen tarkistettuna 27 päivänä maaliskuuta 1969
26563: Luonnonsuojelulla nykyisen lain mukaan tarkoi- päivätyssä mietinnössä. Mietinnön voidaan ly-
26564: tetaan siten vain nk. klassista luonnonsuojelua, hyesti sanoen katsoa merkitsevän luonnonsuo-
26565: jonka päämääränä on luonnossa olevien tieteel- jelukomitean ehdotuksen syrjäyttämistä kaikissa
26566: listen, esteettisten ja eettisten arvojen säilyttä- niissä kohdin, jotka voisivat turvata luonnon-
26567: minen. suojelun tehokkaat toimintamahdollisuudet.
26568: Luonnonsuojelulaissa ei kuitenkaan millään Luonnonsuojelun uudistaminen on ollut te-
26569: tavoin oteta huomioon sitä syvällistä kehitystä, keillä nyt melkein vuosikymmenen ja sitä on
26570: joka yhteiskunnassa on tapahtunut sitten vuo- perusteellisesti selvitellyt kaksi komiteaa. Edus-
26571: den 1923 eikä se niin ollen anna sijaa niille kunta on kuitenkin turhaan saanut odottaa hal-
26572: uusille tehtäville, jotka luonnonsuojelulle kuu- lituksen esitystä asiasta. Täytyy todeta, että
26573: luvat tämän päivän ja vielä suuremmassa mää- aloitteen lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin on
26574: rin huomispäivän yhteiskunnassa. Niinpä lain- tultava hallituksen taholta ja että hallituksella
26575: säädäntö ei vastaa sitä vaatimusta, että luon- ainakin on ollut hyvää aikaa esityksen antami-
26576: nonvaroista on huolehdittava ekologisesti kat- seen viimeisen komiteaehdotuksen esittämisen
26577: soen järkiperäisellä tavalla, jottei ihmisen elin- jälkeen. Luonnonsuojelun nykyinen tila on kes-
26578: ympäristö joutuisi vaaraan pilattaessa maata, tämätön ja on oikeutettua odottaa hallituksen
26579: vettä ja ilmaa, jotka ovat elinkelpoisen miljöön toimivan enempää viivyttelemättä.
26580: perusedellytyksiä. Laissa ei oteta myöskään Yllä sanottuun viitaten esitän valtiopäiväjär-
26581: luonnonsuojelun sosiaalista puolta huomioon, jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
26582: mikä merkitsee, että luontoa on varjeltava ja neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
26583: hoidettava virkistäytymistä ja ulkoilua silmällä seuraavan kysymyksen:
26584: pitäen. Laki ei liioin anna mahdollisuuksia te-
26585: hokkaan ja koordinoidun luonnonsuojelun jär- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
26586: jestämiseen, mitä täytyy pitää yhtenä tämän het- voimassa oleva luonnonsuojelulainsää-
26587: ken tilanteen vakavimmista puutteista. däntö on täysin vanhentunutta, ja jos
26588: Kysymystä luonnonsuojelulain kokonais- on,
26589: uudistuksesta on selvitellyt valtioneuvoston milloin Hallitus aikoo antaa lakiesi-
26590: vuonna 1960 asettama luonnonsuojelukomitea, tyksen luonnonsuojelun saattamiseksi
26591: johon kuului luonnonsuojelupiirien edustajia. ajanmukaiselle tasolle?
26592: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1969.
26593:
26594: Lars Lindeman.
26595: 3
26596:
26597:
26598:
26599:
26600: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
26601:
26602: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vain ulkomainonnan sääntelyyn. Uuteen luon-
26603: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, nonsuojelulakiin on ehdotettu sisällytettäväksi
26604: olette kirjeellänne 20 päivältä lokakuuta 1969 säännökset maankamaran aineksen ottamisesta,
26605: n:o 1128 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- luonnon roskaamisen estämisestä sekä ulkova-
26606: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lars rastojen ja kaatopaikkojen sijoittamisesta. Li-
26607: Lindemanin tekemän seuraavan sisältöisen ky- säksi on ulkomainontaa koskevat säännökset eh-
26608: symyksen: dotettu uudistettaviksi ja niiden soveltamisalaa
26609: laajennettavaksi siten, että soveltamisen ulko-
26610: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että puolelle jäisivät vain asemakaava- ja rakennus-
26611: voimassa oleva luonnonsuojelulainsää- kaava-alueet ja sellaiset alueet, joilla on raken-
26612: däntö on täysin vanhentunutta, ja jos nuskielto tällaisen kaavan laatimista varten, kun
26613: on, nykyisen luonnonsuojelulain ulkomainontaa
26614: milloin Hallitus aikoo antaa lakiesi- koskevien säännösten ulkopuolelle jäävät
26615: tyksen luonnonsuojelun saattamiseksi kaikki taajaan rakennetut alueet. Niin ikään
26616: ajanmukaiselle tasolle?" on luonnonsuojelualueiden perustamista koske-
26617: vat säännökset ehdotettu uudistettaviksi pitäen
26618: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- lähinnä silmällä suojelualueiden perustamisen
26619: taen seuraavaa: helpottamista. Luonnonsuojeluhallinnon organi-
26620: Maatalousministeriö asetti 19 päivänä loka- saatio on ehdotettu uudistettavaksi siten, että
26621: kuuta 1966 toimikunnan tarkistamaan luonnon- metsäntutkimuslaitokseen nyt sijoitettu luon-
26622: suojelulakikomitean 31 päivänä maaliskuuta nonsuojelutoimisto esittelijävoimiltaan vahvis-
26623: 1966 valmistuneessa mietinnössä tekemät ehdo- tettuna siirrettäisiin toimistoksi maatalousmi-
26624: tukset huomioon ottaen mietinnöstä hanki- nisteriöön, johon lisäksi perustettaisiin luon-
26625: tuissa lausunnoissa esitetyt näkökohdat. Luon- nonsuojelun neuvottelukunta.
26626: nonsuojelutoimikunta sai 27 päivänä maalis- Kysymys voimassa olevan vanhentuneen
26627: kuuta 1969 valmiiksi mietintönsä, joka sisältää luonnonsuojelulainsäädännön kokonaisuudistuk-
26628: ehdotuksen voimassa olevan luonnonsuojelulain sesta edellä mainitun valmistelutyön pohjalta
26629: ja siihen nojautuvan muun luonnonsuojelulain- on paraikaa Hallituksen käsiteltävänä, ja tar-
26630: säädännön kokonaisuudistukseksi. Ehdotuksessa koituksena on saattaa asia päätökseen niin pian,
26631: on kiinnitetty erityistä huomiota maiseman suo- että Eduskunnalle annettava esitys ehditään kä-
26632: jeluun, mikä voimassa olevassa laissa rajoittuu sitellä vielä näillä valtiopäivillä.
26633: Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1969.
26634:
26635:
26636: Vt. maatalousministeri Johannes Virolainen.
26637: 4
26638:
26639:
26640:
26641:
26642: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
26643:
26644: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ledng av utereklamen. I den nya naturskydds-
26645: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse lagen har föresJagits stadganden om jordmate-
26646: av den 20 dktober 1969 111t 1128 tili vederbö- rialtäkt och om åtgäl)der tili förhindrande a:v
26647: rande medlem av statsrådet för avgivamde av nedsikräpni>ng av naturen samt om plaoering av
26648: svar översänt följande av ri:ksdagsman Lars avstjälpningsplatser och upplag utomhus. Vd-
26649: Lindeman s·tällda spörsmål: dare föreslås fömyelse av •stadgandena om ute-
26650: r.eklam och en sådan utvidgning av deras tili-
26651: "Är Regeringen medveten om att gäl- lämpningsområde, att endast stadsplane- och
26652: lande naturskyddslagstiftning är helt byggnadsplaneområden och områden, på vilka
26653: föråldrad, och om så är fallet, byggnadsförbud råder för att sådan plan s:kalJ
26654: när avser regeringen att tili riksdagen uppgöras, faiJ1er utanför lagens tiliämpnings-
26655: avlåta lagstiftningsproposition i syfte område, medan a:lla tätt bebyo-gda områden
26656: att bringa naturskyddet på en tidsenlig faller utanför nu gällande naturskyddslags till-
26657: nivå?" lämpningsområJde. Likaså föreslås revision av.
26658: stadgandena om inrättande av naturskyddsom-
26659: Såsom svar på spörsmålet får jag :vördsamt råden främst i syfte att gÖJ)a det lättare att
26660: anför:a följande: ~nrätta sådana områJden. Naturskyddsförvalt-
26661: Lantbruiksmilmsteriet tillsatte den 19 Olkto- ningen skulle enligt förslaget omorganiseras så,
26662: ber 1966 en kommission att granska förslagen att den för närvarande •till skogsforsknings-
26663: i det betänkande, ·som den 31 mars 1966 av- institutet anslutna natursikyddsbyrån, förstärkt
26664: låtits av kommiHen för revision av natur~kydds med flera föredragande, skulle överföras tili
26665: lagen, varvid de utlåtanden ·som införskaffats Iantbruksministeriet, vid vHket dessutom sikulle
26666: om betänkandet sku11e beaktas. Naturskydds- inrättas en naturs:kyddsdelegation.
26667: !lwmmissionens betäln:kande med förslag till to- Frågan om en totalrevision av den föråldrade
26668: talrevision av gällande naturskyddslag och med ltlaturskydds·lagstiftningen på basen av före-
26669: •stöd därav tillkommen annan lagstiftnimg före- nämnda förarbete behandlas som bäst av rege-
26670: låg färdigt den 27 mars 1969. I förslaget har ringen, och det är meningen att beslut i sa:ken
26671: särs!kild uppmärksamhet ägnat:s landskapsskyd- skall fattas så snart, a:tt redan denna Rilksdag
26672: det, vilket i gällande lag inskränker 1sig tili reg- skall ihinna behandla propositionen ti saken.
26673: Hdsingfors den 19 november 1969.
26674:
26675:
26676: Tf. la:ntbru:ksminister Johannes Virolainen.
26677: Kirj. ksm. n:o 164.
26678:
26679:
26680:
26681:
26682: Lähteenmäki ym.: Kansaneläkejärjestelmän työtuloa koskevien
26683: säännösten tarkistamisesta.
26684:
26685:
26686: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 1[ e.
26687:
26688: Eläkepolitiikkamme tavoitteeksi on yleisesti pulaa mm. opiskelija-asuntojen kohdaUa. On
26689: hyväksytty kulutustason säilyttäminen niitten luonnollista, että halukkuutta tällaiseen vuok-
26690: kohdalla, jotka siirtyvät aktiivikauden päät- ranantoon ei nykyisin esiinny. Joutuisihan elä-
26691: tyessä eläkkeelle. Tämä näkökohta on ytimenä keläisvuokranantaja maksamaan saamastaan
26692: myöskin kansaneläkejärjestelmässämme. Samaa vuokratulosta veron. Sen lisäksi hänen kansan-
26693: periaatetta on näet noudatettu niissä muutok- eläkkeensä pienenisi.
26694: sissa ja lisäyksissä, joita kansaneläkejärjestel- Yllämainittuihin epäoikeudenmukaisuuksiin
26695: mään on viime vuosien aikana tehty. Tuoreim- on useassa yhteydessä kiinnitetty huomiota.
26696: pana esimerkkinä tästä on eduskunnan viime Niinpä on esitetty kansaneläkelakia muutetta-
26697: kesäkuussa hyväksymä laki kansaneläkkeeseen vaksi siten, että kohtuulliseksi katsottava osa
26698: suoritettavasta .tukilisästä ja asumistuesta. työtulosta säädettäisiin etuoikeutetuksi tuloksi,
26699: Mainittua periaatetta on käytännössä toteu- mikä ei pienentäisi tukiosaa. Eduskuntakin on,
26700: tettu kuitenkin erittäin ahtaasti. Näin on jou- mm. käsitellessään kansaneläkelaitoksen valtuu-
26701: duttu ·eräisiin yksilön henkilökohtaista vapautta tettujen toimintakertomuksia vuosilta 1966 ja
26702: ja valinnan varaa rajoittaviin seuraamuksiin. 1967, kiirehtinyt toimenpiteitä työtulon aset-
26703: Nykyinen kansaneläkelakimme ja erityisesti sen tamiseksi tukiosaa määritettäessä riittävässä
26704: tukiosan maksamista koskevat säännökset pitä- määrin etuoikeutetuksi tuloksi.
26705: vät nimittäin 65 vuoden ikää sellaisena raja- Tasaeläkejärjestelmän kiihkeimmät kannatta-
26706: pyykkinä, minkä jälkeen eläkeläinen ei enää jatkaan eivät hyväksyne tällaista periaatetta,
26707: saisi eikä hänen kannattaisikaan tehdä työtä. jolla pyritään pitämään kaikki kansalaiset "tasa-
26708: Tämä johtuu siitä, että vähäisetkin työtulot, köyhinä" ja jossa rangaistaan omatoimisuutta,
26709: joiden suuruus riippuu kuntaryhmästä, vähen- yritteliäisyyttä ja aktiivisuutta.
26710: tävät tuntuvasti eläkkeen tukiosaa. Tämä ei voi Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
26711: olla oikein. Useat ihmiset säilyttävät vielä 65 päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
26712: ikävuoden jälkeenkin henkisen ja fyysisen vi- tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
26713: reytensä ja haluaisivat viettää aktiivista elämää. sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
26714: Tällöin pieni ansiota tuottava harrastus olisi sen:
26715: heille erittäin tervetullut. Monille tällaiset kan-
26716: saneläkkeen lisälksi saatavat pienet lisätulot oli- Mitä Hallitus aikoo tehdä laajentaak-
26717: sivat toimeentulon kannalta jopa välttämättö- seen kansaneläkejärjestelmän työtuloa
26718: miä. Joillakin yksinäisillä henkilöillä olisi myös- koskevia ahtaita säännöksiä siten, että
26719: kin tilaisuus perheen huvettua ottaa alivuokra- eläkkeen saajat voisivat nykyistä tehok-
26720: lainen tyhjiksi jääneisiin tiloihin. Näin voitai- kaammin parantaa omatoimisesti elin-
26721: siin jossain määrin lieventää huutavaa asunto- olosuhteitaosa?
26722: Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1969.
26723:
26724: Olavi Lähteenmäki. Juha Rihtniemi. Er,kki Hara.
26725: Mikko Asunta. T. Junnila. Raimo Ilaskivi.
26726: Timo Mäki. Jouni Apajalahti. Juuso Häikiö.
26727: Erkki Huurtamo.
26728:
26729: E 1079/69
26730: 2
26731:
26732:
26733:
26734:
26735: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 1[ e.
26736:
26737: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa pettaminen. Kansaneläkejärjestelmässä tällaista
26738: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ehtoa ei ole, mutta työtulo alentaa eläkkeen
26739: olette kirjeellänne 21 päivältä lokakuuta 1969 tukiosaa. Pelkästään tuiot ask:arteluluontoisesta
26740: n:o 1134 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- työstä eivät kuitenkaan ruenna kansaneläkettä,
26741: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi koska yksinäinen henkilö voi asuinpaikasta riip-
26742: Lähteenmäen ym. tekemän seuraavan sisältöi- puen ansaita noin 120~145 markkaa kuukau-
26743: sen kysymyksen: dessa ennen kuin tuikiosa alkaa alentua.
26744: Niin kauan kuin pelkän kansaneläkkeen va-
26745: "Mitä Hallitus aikoo tehdä laajentaak- rassa elävien toimeentulo on vielä järjestämättä
26746: seen kansaneläkejärjestelmän työtuloa riittävälle tasolle, olisi pyrittävä siihen, että
26747: koskevia ahtaita säännöksiä siten, että kansaneläkkeisiin osoitettavat uudet varat olisi
26748: eläkkeen saajat voisivat nykyistä tehok- ensisijaisesti suunnattava kaikkein huonoim-
26749: kaammin parantaa omatoimisesti elin- massa taloudellisessa asemassa olevien eläke-
26750: olosuhteitansa?" iäisten toimeentulon parantamiseen. Kiireelli-
26751: syysjärjestyksessä ensimmäisenä kansaneläkejär-
26752: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- jestelmän parannuksena olisikin kansaneläkkee-
26753: taen seuraavaa: seen maksettavan tukilisän enimmäismäärä ko-
26754: Eläkejärjestelmien tarkoituksena on turvata rotettava asteittain nyikyisestä enimmäismääräs-
26755: toimeentuloa sen jälkeen, kun työnteko päät- tään, kunnes kansaneläkejärjestelmä antaa hy-
26756: tyy. Tämän johdosta useissa eläkejärjestelmissä väksyttävän vähimmäistoimeentulon.
26757: elä!kkeel:le siirtymisen ehtona on työnteon Jo-
26758: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1969.
26759:
26760: Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
26761: 3
26762:
26763:
26764:
26765:
26766: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26767:
26768: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen inget sådant villkor, men inkomst av arbete är
26769: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse ägnad att minska pensionens understödsdel.
26770: av den 21 oktober 1969 nr 1134 tili veder- Enbart den inkomst en folkpensionerad har av
26771: börande medlem av statsrådet för avgivande av småsysslor minskar likväl inte folkpensionen,
26772: svar översänt följande av riksdagsman Olavi emedan en ensamstående person, beroende på
26773: Lahteenmäki m. fl. stä11da spörsmål: boningsorten, kan förtjäna upp tili 120~145
26774: mark i månaden, innan understödsdelen börjar
26775: "Vad ämnar Regeringen göra för att nedgå.
26776: vidga fo]lkpensionssystemets snäva stad- Man kan göra gällande, att så länge de som
26777: ganden om inkomst av arbete så, att lever enbart på fo1kpensionen inte har fått sin
26778: pensionstagarna effektivare än för när- utkomst ordnad på ett tillfredsställande sätt,
26779: varande skulle kunna genom egen ak- nya medel som anvisas för folkpensioner i
26780: tivitet förbättra sina existensmöjlighe- främsta rummet borde användas tili att för-
26781: ter?" bättra de pensionärers utkomst som är sämst
26782: ställda i ekonomiskt avseende. Den förbättring
26783: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt av folkpensionssystemet som står främts i ange-
26784: anföra följande: lägenhetsordningen är därför en successiv höj-
26785: Syftet med pensionssystemen är att trygga ning av det högsta beloppet av folkpensionens
26786: en persons existens, när han inte längre arbe- understödstillägg från dess nuvarande maximi-
26787: tar. I flera pensionssystem är det därför ett belopp, tills folkpensionssystemet tillförsäkrar
26788: villkor för pensioneringen, att vederbörande folkpensionstagarna en godtagbar minimiut-
26789: upphör att arbeta. I folkpensionssystemet finns komst.
26790: Helsingfors den 20 november 1969.
26791:
26792: Social- ooh hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
26793: 1
26794: 1
26795: 1
26796: 1
26797: 1
26798: 1
26799: 1
26800: 1
26801: 1
26802: 1
26803: 1
26804: 1
26805: 1
26806: 1
26807: 1
26808: 1
26809: 1
26810: 1
26811: 1
26812: 1
26813: 1
26814: 1
26815: 1
26816: 1
26817: 1
26818: Kirj. ksm. n:o 165.
26819:
26820:
26821:
26822:
26823: Sandelin ym.: Maalaiskirjeenkantajien sairausajan palkkaa kos-
26824: kevien määräysten tarkistamisesta.
26825:
26826:
26827: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 1[ e.
26828:
26829: Nykyisin voimassa olevien kul:k:ulaitosten ja Edellä mainittua 30 viik!kotunnin rajaa on
26830: yleisten töiden ministeriön vahvistamien mää- pidettävä muutenkin vanhentuneena, sillä esim.
26831: räysten mukaan on maalaiskirjeenkantaja, jonka vuonna 1966 valtion työntekijäin terveyden-
26832: keskimääräinen viil&:otuntimäärä on vähintään huollon ohjesäännön mukaan vastaava raja on
26833: 30 tuntia oikeutettu saamaan palkkausta todis- 20 viikkotuntia. Kaiketi olisi oikein kohdella
26834: tetun sairauden aiheuttaman työn keskeytyksen saman laitoksen eri työntekijäryhmiä samaila
26835: ajalta. Tämä vuonna 1962 määrätty vHkko-- tavalla.
26836: tuntiraja johtaa kuitenkin nykyisin suoranaisiin Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26837: epäoikeudenmukaisuuksiin. Yhä useammat tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26838: maalaiskirjeenkantajat ovat hankkineet itselleen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26839: tnopedin, jolla suorittavat kantopiirikierrok- vaksi seuraavan kysymyksen:
26840: ;ensa ja näin ollen heidän työaikansa on lyhen-
26841: tynyt useassa tapauksessa alle tuon 30 viikko- Onko Hallitus tietoinen maalaiskir-
26842: cunnin rajan. Tämä on puolestaan johtanut sii- jeenkantajien sairausajan palkkaa koske-
26843: 1en, että nämä työtään nopeuttaneet maalais- vien määräysten epäoikeudenmukaisuu-
26844: cirjeenkantajat ovat menettäneet oikeutensa sai- desta, ja jos on,
26845: rausajan palkkaan ja joutuneet kärsimään siitä, mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo
26846: että ovat omatoimisesti ja omin kustannuksin tehdä edellä mainitun epäkohdan kor-
26847: ~distäneet postinjakelua. jaamiseksi?
26848: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1969.
26849:
26850: Valdemar Sandelin. Uljas Mäkelä.
26851:
26852:
26853:
26854:
26855: 1080/69
26856: 2
26857:
26858:
26859:
26860:
26861: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e H e.
26862:
26863: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lisäksi konttorin haaraosastojen II-V, posti-
26864: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, aseman 1-II, posti- ja lennätinaseman, puhe-
26865: olette kirjeellänne 22 päivältä lokakuuta 1969, linaseman ja postipysäkin hoitajat sekä postin-
26866: n:o 1157, lähettänyt valtioneuvoston asian- kuljettajat ja postinvaihtajat. Näiden henkilöi-
26867: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja den tehtävien <laatu ja niihin liittyvä vastuu on
26868: Sandeliuin ym. tekemän seuraavan sisältöisen samanlainen kuin virkasuhteessa olevilla henki-
26869: kirjallisen kysymyksen n:o 165: löillä, mutta muilta osin perustuu heidän ase-
26870: mansa sopimukseen tai heiltä vaadittavaan si-
26871: "Onko Hallitus tietoinen maalaiskir- toumukseen. Toisaalta on myös eräitä kyseessä
26872: jeenkantajien sairausajan palkkaa koske- olevia ryhmiä pidetty lähinnä työsuhteen piiriin
26873: vien määräysten epäoikeudenmukaisuu- kuuluvina.
26874: desta, ja jos on, Mainittuihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden
26875: mitä Hallitus on tehnyt tai a1koo palvelussuhteen oikeudellista luonnetta ja oi-
26876: tehdä edellä mainitun epäkohdan kor- keudellista asemaa oikeuksineen ja velvollisuuk·
26877: iaarniseksi?" sineen koskevia, tähän asti jossain määrin toi-
26878: sistaan poikkeavia käsityksiä aiheuttaneita ky.
26879: Vastauksena kysymykseen kunnioittaen il- symyiksiä on tarkoitus ryhtyä ensi tilassa selvit-
26880: moitan seuraavaa: tämään komiteatyönä. Tässä yhteydessä tulee
26881: Posti- ja lennätinlaitoksen palveluksessa on selvitettäväksi myös kysymys sairausajan palk-
26882: eräitä henkilökuntaryhmiä, joiden palvelussuh- kaukseen vaikuttavan rajan alentamisesta maa·
26883: teen oikeudellinen luonne on varsin erikoislaa- laiskirjeenkantajien osalta 30 viikkotunnista 20
26884: tuinen. Tällaisia ovat maalaiskirjeenkantajien viikkotuntiin.
26885: Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1969.
26886:
26887: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
26888: 3
26889:
26890:
26891:
26892:
26893: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26894:
26895: I det syfte 37 § 1 mom. ·riksdagsordningen telefonstationer och posthahpunkter samt post-
26896: mger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri- förarna och postutväxlarna. Uppgifternas art
26897: vdse av den 22 oktober 1969 nr 1157 tiH och ansvaret i samhand med dem är i fråga
26898: vederbörande medlem av statsrådet för avgi- om dessa personer likadana som för personer i
26899: !Tande av svar översänt fö1jande av riksdagsman tjänsteförhållande, men för övrigt baserar sig
26900: 5andelin m. fl. stäl1da skriftliga spörsmå1 nr deras ställning på avtal ellet på en förhindelse
26901: 165: som avfordras dem. A andra sidan har också
26902: "Är Regeringen medveten om orätt- vissa av de ifrågavarande grupperna ansetts
26903: visan i hestämme1serna angående lant- hänförliga närmast .tili dem som står i arbets-
26904: brevhärarnas Jön för sjukdomstid, och förhållande.
26905: om så är fallet, Avsikten är att •så fort som möjligt såsom
26906: vad har Regeringen gjort ellet ämnar kommittearbete inleda utredningen av frågor
26907: den göra för avhjälpande av nämnda rörande den rättsliga karaktären och den rätts-
26908: missförhållande?" liga ställningen jämte åtföljande rättigheter och
26909: förpliktelser i tjänstgöringsförhållandena för de
26910: Såsom svar på detta spörsmM får jag vörd- personet som hör tiH nämnda grupper. Dessa
26911: :amt anföra följande: frågor har hittills gett anledning ti:ll från var-
26912: Post- och telegrafverket har i sin tjänst vissa andra i viss mån avvikande uppfattningar. I
26913: >ersonalgru pper, vilkas tj äns tgöringsförhållande detta sammanhang kommer också att utredas
26914: rättsligt hänseende har en rätt säregen karak- frågan om att ·sänlka den gräns ·som inverkar
26915: är. Sådana är förutom lantbrevhärarna före- på avlöningen för sjukdomstid från 30 vecko-
26916: :tåndarna för kontorfilialer II-V, för post- timmar tili 20 veckotimmar i fråga om lant-
26917: tationer 1-II, post- och telegrafstationer, brevhärarna.
26918: Helsingfors den 19 novemher 1969.
26919:
26920: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
26921: 1
26922: 1
26923: 1
26924: 1
26925: 1
26926: 1
26927: 1
26928: 1
26929: 1
26930: 1
26931: 1
26932: 1
26933: 1
26934: 1
26935: 1
26936: 1
26937: 1
26938: 1
26939: 1
26940: 1
26941: 1
26942: 1
26943: 1
26944: 1
26945: 1
26946: 1
26947: Kirj. ksm. n:o 166.
26948:
26949:
26950:
26951:
26952: Luja ym.: Espoon ja Kauniaisten kauppalan sekä Helsingin
26953: maalaiskunnan poliisivoimien lisäämisestä.
26954:
26955:
26956: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26957:
26958: Helsingin maalaiskunta, Espoo ja Kauniainen liikenteisiä valtakunnallisia te1ta (Porin,
26959: ovat tunnetusti maan voimakkainta muutto- Hämeenlinnan, Tuusulan, Lahden ja Porvoon
26960: voittoaluetta. Esimerkiksi Espoon väkiluku on tiet sekä myös kehätie), jotka ovat aiheutta-
26961: vuodesta 1948 nelinkertaistunut. Espoo ja neet ja aiheuttavat liikenneonnettomuuksia ja
26962: Helsingin maalaiskunta kasvavat jatkuvasti. niiden selvittelyjä. Tarvittaisiin näin ollen
26963: Syntyy uusia kaupunkimaisia asuntoalueita. riittävästi työvoimaa myös liikenteen ohjauk-
26964: Esimerkiksi Helsingin maalaiskunnassa on las- seen ja valvonnan suorittamiseen, mikä puoles-
26965: kettu 10 vuoden aikana valmistuvan uusia taan on onnettomuuksien ennalta ehkäisyä.
26966: asuma-alueita, jotka merkitsevät n. 106 000 Kun Helsingissä on yksi poliisimies 310 asu-
26967: ihmisen muuttamista kuntaan. kasta kohden, Jyväskylässä (55 000 asukasta)
26968: Espoossa alkoi jyrkkä nousu asukkaiden yksi poliisimies 650 asukasta kohden, Lahdessa
26969: määrässä 1940-luvun lopulla. Vielä vuoden ( 86 000 asukasta) yksi poliisimies 630 asu-
26970: 1950 yleisessä väestönlaskennassa oli silloisen kasta kohden, ovat samat luvut Espoossa ja
26971: Espoon maalaiskunnan väkiluku vain 25 200. Kauniaisissa ( 96 000 asukasta) yksi poliisimies
26972: Vuoteen 1960 mennessä väestön määrä oli 1 655 asukasta kohden ja Helsingin maalais-
26973: noussut yli kaksinkertaiseksi eli 56 641 hen- kunnassa ( 67 000 asukasta) yksi poliisimies
26974: keen. Vuoden 1965 lopussa väestö oli jo 1 840 asukasta kohden.
26975: melkein 80 000 henkeä. Seuraavaan yleiseen Taijan keräämien tilastotietojen mukaan
26976: väestönlaskentaan mennessä tullaan rikkomaan tapahtui v. 1968 Espoossa ja Kauniaisissa 253
26977: 100 000 asukkaan raja. Väestöennusteen mu- tieliikenneonnettomuutta, joissa kuoli 8 hen-
26978: kaan Espoon väkiluku on v. 2 000 300 000 kilöä. Helsingin maalaiskunnassa tapahtui 296
26979: henkeä. tieliikenneonnettomuutta, joissa kuoli 11 hen-
26980: Väestön voimakas kasvu tuo mukanaan kilöä. Tilastollisen päätoimiston mukaan tapah-
26981: monenlaisia tarpeita. Ne olisi voitava ottaa tui Espoossa ja Kauniaisissa v. 1967 4 015
26982: huomioon tasapainoisesti, jotta jossakin vai- rikosta, joista väkivaltarikoksia 107. Helsingin
26983: heessa ei havaittaisi oltavan kaaoksessa. Esi- maalaiskunnassa tehtiin samana vuonna 5 605
26984: merkiksi poliisivoimista on kummankin edellä rikosta, joista oli väkivaltarikoksia 126.
26985: mainitun kunnan alueella huutava puute. Hil- Vuoden 1970 valtion tulo- ja menoarvio-
26986: jattain oli päivälehdissä tietoja erään uuden esitykseen ei sisälly määrärahaa, joka vaikuttaisi
26987: espoolaisen asuntoalueen - Katakallion - ratkaisevasti poliisivoimien lisäämiseen maini-
26988: vaikeuksista tässä suhteessa. Kerrottiin poliisi~ tuissa kunnissa. Yhden tai kahden poliisin
26989: viranomaisten käsityksen olevan, että Kata- lisääminen ei paljoakaan auta tilannetta.
26990: kalliossa tapahtuu väkivaltaisuuksia tiheämmin Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
26991: kuin muissa vastaavan kokoisissa asumalähi- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
26992: öissä. Äskettäin joutui alueella 16-vuotias kou- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
26993: lutyttö väkisinmakaamisen uhriksi. seuraavan kysymyksen:
26994: Usean kaupunkimaisen taajaman valvonta
26995: tuottaa vähäisillä poliisivoimilla suuria vaike- Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
26996: uksia. Sekä Helsingin maalaiskunnan että ryhtynyt tai aikoo ryhtyä Espoon ja
26997: Espoon kauppalan alueiden halki kulkee vilkas- Kauniaisten kauppalan sekä Helsingin
26998:
26999: E 1134/69
27000: 2
27001:
27002: maalaiskunnan poliisivoimien lisäämi- liikenteen- ja rikollisuuden kasvua ja
27003: seksi niin, että ne vastaisivat nykyistä takaisivat väestölle sille kuuluvan tur-
27004: paremmin näiden alueiden asukasluvun-, vallisuuden?
27005: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1969.
27006:
27007: Sinikka Luja. Veikko Helle.
27008: 3
27009:
27010:
27011:
27012:
27013: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
27014:
27015: V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa hin lisätty henkilökunta on huomattavalta
27016: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, osalta sijoitettu kysymyksessä oleviin piireihin,
27017: olette 22 päivänä lokakuuta 1969 päivätyn työvoimatilanne niissä on ollut ja jatkuvasti on
27018: kirjeenne n:o 1161 ohella toimittanut Valtio- voimakkaan asukasluvun nousun vuoksi vaikea.
27019: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen Tästä johtuen piireihin on jouduttu pysyvästi
27020: kansanedustaja Sinikka Lujan ym. kirjallisesta komentamaan myös liikkuvan poliisin toimen-
27021: kysymyksestä n:o 166, jossa tiedustellaan: haltijoita. Tällaisia poliisimiehiä on mainituissa
27022: nimismiespiireissä tällä kertaa yhteensä 8
27023: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on miestä. Edelleen Helsingin nimismiespiirissä
27024: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä Espoon ja sijaitsevalla Helsingin lentoasemalla suoritettava
27025: Kauniaisten kauppalan sekä Helsingin passintarkastus ja lentokentän ja sen lähei-
27026: maalaiskunnan poliisivoimien lisäämi- syyden järjestyksen valvonta on liikkuvan
27027: seksi niin, että ne vastaisivat nykyistä poliisin erityisen komennuskunnan, jonka vah-
27028: paremmin näiden alueiden asukasluvun-, vuus on 20 poliisimiestä, tehtävänä. Liikkuva
27029: liikenteen- ja rikollisuuden kasvua ja poliisi suorittaa niinikään varsinaisen tehtä-
27030: takaisivat väestölle sille kuuluvan tur- vänsä mukaisesti liikennevalvontaa ja -ohjausta
27031: vallisuuden?" varsin keskitetysti erityisesti näiden nimismies-
27032: piirien alueiden läpi kulkevilla pääteillä.
27033: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Sisäasiainministeriö on tietoinen siitä, että
27034: vasti seuraavaa: Espoon ja Helsingin nimismiespiireissä poliisi-
27035: tointa ei ole voitu hoitaa työvoiman puutteen
27036: Poliisin henkilökunnan määrä koko maassa vuoksi tehokkaammin kuin keskimäärin maan
27037: on vuonna 1969 yhteensä 8 624 virkasuhteessa muissa nimismiespiireissä. Kuten hallituksen
27038: olevaa toimenhaltijaa. Heistä 7 343 on varsi- esityksestä vuoden 1968 tulo- ja menoarvioksi
27039: naista poliisimiestä. Lisäksi poliisissa palvelee on käynyt ilmi, henkilökuntamenojen määrä ja
27040: 438 työsuhteessa olevaa henkilöä ja noin 100 niiden suhteellinen osuus valtion kaikista me-
27041: ylimääräistä virastotyöntekijää. Yleispoliisissa noista on suuri ja pyrkinyt kasvamaan nopeasti,
27042: kaupunkien poliisilaitoksissa (ennen 1. 1. 1959 minkä vuoksi hallituksen on ollut pakko tehos-
27043: perustetuissa kaupungeissa) on 3 891 ja nimis- taa toimenpiteitä henkilökuntamenojen kasvun
27044: miespiireissä 2 472 poliisimiestä. Vuoden 1969 rajoittamiseksi ja jättää perustamatta sellaisia-
27045: henkikirjoituksen mukaan edellä tarkoitetuissa kin virkoja ja toimia, joiden perustamisen
27046: kaupungeissa on asukkaita 1 670 224 ja muissa tueksi on esitetty painavia syitä. Ottaen huo-
27047: kunnissa, joiden alueet kuuluivat nimismies- mioon kuitenkin Helsingin ympäristön nimis-
27048: piireihin, 3 029 687. Tämän mukaan mainituissa miespiirien asukasluvun poikkeuksellisen voi-
27049: kaupungeissa on tuhatta asukasta kohti keski- makkaan kasvun sisäasianministeriö on asetta-
27050: määrin 2.4 yleispoliisin poliisimiestä ja nimis- nut työryhmän, jonka tehtävänä on pyrkiä sel-
27051: miespiireissä vastaavasti tuhatta asukasta kohti vittämään näiden piirien työvoiman tarve ja
27052: 0.8 poliisimiestä. sen tyydyttäminen pitkällä tähtäimellä.
27053: Espoon ja Helsingin nimismiespiireissä oli Edellä olevan huomioon ottaen hallitus seu-
27054: kummassakin kuluvan vuoden alussa tuhatta raa tilannetta Espoon ja Helsingin nimismies-
27055: asukasta kohti 0.8 yleispoliisin poliisimiestä. piirien osalta ja ryhtyy edelleen kaikkiin nii-
27056: Vastaava vertailuluku koko Uudenmaan nimis- hin toimenpiteisiin, joilla tilannetta käytettä-
27057: miespiireissä oli tällöin vastaavasti 0.8. Huoli- vissä olevien määrärahojen puitteissa voidaan
27058: matta siitä, että viime vuosina nimismiespiirei- parantaa.
27059: Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1969.
27060:
27061: Ministeri S. Suorttanen.
27062: 4
27063:
27064:
27065:
27066:
27067: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27068:
27069: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen mansdistrikten till stor del har placerats i de
27070: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse berörda distrikten, har arbetskraftssituationen i
27071: av den 22 oktober 1969 nr 1161 till veder- dem varit vansklig till följd av den kraftiga
27072: börande medlem av statsrådet översänt en av- folkökningen och är det alltjämt. Det har där-
27073: skrift av följande, av riksdagsledamoten Sinikka för blivit nödvändigt att fortgående kommen-
27074: Luja m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 166, dera också befattningshavare inom rörliga po-
27075: vari frågas: lisen att tjänstgöra inom dessa distrikt. För
27076: närvarande finns sammanlagt 8 sådana polis-
27077: "Vilka åtgärder har Regeringen vid- män i de nämnda länsmansdistrikten. Dessutom
27078: tagit eller ämnar den vidtaga för att sköts passkontrollen vid Helsingfors flygstation,
27079: öka polisstyrkan i Esbo och Grankulla som ligger i Helsinge, samt övervakningen av
27080: köpingar samt i Helsinge kommun, så ordningen på flygfältet och i dess omgivning
27081: att den bättre än nu motsvarar ökningen av ett särskilt kommando på 20 man inom
27082: av folkmängd, trafik och brottslighet rörliga polisen. Rörliga polisen handhar dess-
27083: inom dessa områden och kan garantera utom i överensstämmelse med sin egentliga
27084: befolkningen den trygghet som denna uppgift en mycket koncentrerad övervakning
27085: har rä tt till? " och dirigering av trafiken på de huvudvägar
27086: som löper genom dessa länsmansdistrikt.
27087: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Ministeriet för inrikesärendena är medvetet
27088: samt anföra följande: om att polisväsendets uppgifter i Esbo och
27089: Polispersonalen i hela landet uppgår år 1969 Helsinge länsmansdistrikt på grund av brist
27090: till sammanlagt 8 624 befattningshavare i på arbetskraft inte har kunnat skötas effektivare
27091: tjänsteförhållande. Av dem är 7 343 egentliga än vad fallet i genomsnitt varit i landets övriga
27092: polismän. Dessutom tjänstgör inom polisen länsmansdistrikt. Såsom framgår av regeringens
27093: 4 38 personer som är anställda i arbetsför- proposition angående statsförslaget för år 1968
27094: hållande och omkring 100 extraordinarie arbe- uppgår personalutgifterna till ett stort belopp,
27095: tare vid ämbetsverk. Inom den allmänna po- deras proportionella andel av statens alla ut-
27096: lisen vid städernas polisinrättningar ( i de städer gifter är ansenlig och dessa utgifter visar en
27097: som grundats före 1. 1. 1959) finns 3 891 tendens att växa snabbt. Regeringen har därför
27098: polismän och inom länsmansdistrikten 2 472 nödgats skärpa sina åtgärder till förhindrande
27099: polismän. Enligt mantalsskrivningen år 1969 av ytterligare ökning av personalutgifterna och
27100: har de ovan nämnda städerna 1 670 224 in- har tvingats avstå från att inrätta t.o,m. sådana
27101: vånare. Övriga kommuner, vilkas områden tjänster och befattningar för vilkas inrättande
27102: hörde till länsmansdistrikten, hade 3 029 687 vägande skäl har anförts. Ministeriet för in-
27103: invånare. I enlighet härmed finns det i de rikesärendena har emellertid, med beaktande av
27104: nämnda städerna i genomsnitt 2.4 till den den exceptionellt starka ökningen av folk-
27105: allmänna polisen hörande polismän per ettusen mängden i länsmansdistrikten kring Helsingfors,
27106: invånare och i länsmansdistrikten 0.8 polismän tillsatt en arbetsgrupp med uppgift att försöka
27107: per ettusen invånare. utreda behovet av arbetskraft inom dessa
27108: I såväl Esbo som Helsinge länsmansdistrikt distrikt och hur behovet skall tillgodoses på
27109: fanns i början av detta år 0.8 till den allmänna lång sikt.
27110: polisen hörande polismän per ettusen invånare. Med beaktande av vad ovan anförts följer
27111: Motsvarande jämförelsetal för samtliga läns- regeringen med läget i Esbo och Helsinge
27112: mansdistrikt i Nyland var vid denna tidpunkt länsmansdistrikt och vidtar fortfarande alla de
27113: likaså 0.8. Trots att den ökning av personalen åtgärder som, inom ramen för tillgängliga an-
27114: som under de senaste åren har tillförts läns- slag, är ägnade att förbättra situationen.
27115: Helsingfors den 19 november 1969.
27116:
27117: Minister S. Suorttanen.
27118: Kirj. ksm. n:o 167.
27119:
27120:
27121:
27122:
27123: E. Laine ym.: Tie- ja vesirakennuslaitoksen solmimista työkonei-
27124: den vuokrasopimuksista.
27125:
27126:
27127: Ed u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
27128:
27129: Valtion työvirastojen toimesta on yhä run- toiminnasta aiheutuvat "vuokranantajan omai-
27130: saammin ryhdytty käyttämään yksityisiltä yrit- suudelle ja henkilökunnalle tai tilaajalle tai
27131: täjiltä vuokrattuja koneita ja laitteita. Tästä on kolmarmelle henkilölle". Kyseenalaista on, voi-
27132: ollut seurauksena valtion omistuksessa olevan daanko pitää oikeana ja kohtuullisena valtion
27133: kaluston käytön supistaminen sekä korjatun ja työviraston sanoutumista irti kaikesta vastuu-
27134: korjaamattoman valtion kaluston seisottaminen velvollisuudesta ja sen asettamista vuokranan-
27135: varikoilla. Ottamatta tässä yhteydessä kantaa tajille, jotka useimmissa tapauksissa ovat suh-
27136: kerrotun menettelyn tarkoituksenmukaisuuteen, teellisen pienituloisia yrittäjiä. Useimmissa ta-
27137: jota on perustJeltu mm. TVL:n piirien korjaus- pauksissa juuri nämä pienyrittäjät ovat koneen-
27138: ja kunnossapitomäärärahojen riittämättömyy- sa käyttäjinä ko. työpisteissä.
27139: dellä, on aihetta kiinnittää huomiota työkonei- Vuokrasopimuksen 6 § :n mukaan teholliseksi
27140: den vuokrasopimusten ehtojen sisältöön. työajaksi ei lueta mm. "koneen huolto- ja kor-
27141: Tie- ja vesirakennuslaitoksen käyttämässä jausaikoja eikä ruokailu- ja kahvitaukoja, ko-
27142: työkoneen vuokrasopimuskaavakkeessa edelly- neen työmaan ulkopuolisiin kuljetuksiin tai ko-
27143: tetään vuokranantajan huolehtivan "siitä, että neen siirtämiseen toiseen työkohteeseen kulu-
27144: konetta seuraa koneen käyttäjänä ja huoltajana vaa aikaa". On olemassa vaara, että tämä si-
27145: vuokranantaja itse tai hänen palkkaamansa työ- nänsä ymmärrettävä sopimuskohta tulkitaan
27146: maan johdon hyväksymä henkilö tai henkilöt". ohjeeksi työntekijän tehollisen työajan määrit-
27147: Vuokranantaja toimii sopimuksen 3 § :n mu- telylle. Mikäli näin todella tapahtuisi, johtaisi
27148: kaan TVL:n työmaalla itsenäisenä yrittäjänä, se ao. työntekijän ansion alenemiseen.
27149: johon hänen palkkaamansa henkilöt ovat työ- Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
27150: sopimussuhteessa. Seurauksena on näin pal· 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
27151: kattavien työntekijöiden jääminen sosiaalietu- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
27152: jen ja mm. tapaturmasuojan osalta eriarvoiseen seuraavan kysymyksen:
27153: asemaan työmaalla työskenteLevien tie- ja vesi-
27154: rakennuslaitoksen työntekijöiden kanssa. Tä- Onko Hallitus tietoinen tie- ja vesi-
27155: män laatuinen menettely saattaa vaarantaa rakennuslaitoksen solmimista työkonei-
27156: työntekijänä olevan vuokranantajan sosiaali-, den vuokrasopimuksista, joilla kierre-
27157: tapaturmasuoja- ja työehdot. Sen estämiseksi tään työntekijäin työsopimussuhde
27158: olisi ko. henkilöt palkattava tie- ja vesiraken- TVL:een mistä seurauksena on työnte-
27159: nuslaitoksen palvelukseen. kijöiden sosiaalietujen ja tapaturmasuo-
27160: Sopimuksen 10 §:n mukaan vuokranantaja jan vaarantuminen, ja jos on,
27161: vastaa palkkaamiensa työntekijöiden huollosta mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27162: ja kuljetuksista ja 12 § :n mukaan vuokranan- ryhtyä tämän epäkohdan korjaami-
27163: taja vastaa niistä vahingois.ta, jotka koneen seksi?
27164: Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1969.
27165:
27166: Ensio Laine. Pauli Puhakka.
27167:
27168:
27169:
27170: E 1058/69
27171: 2
27172:
27173:
27174:
27175:
27176: E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
27177:
27178: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa - Kuorma-autoja 1 267 kpl, joista korjaus-
27179: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kiellossa 97 kpl, keski-ikä n. 5 vuotta.
27180: olette kirjeellänne 22 päivältä lokakuuta 1969, - Tiehöyliä 940 kpl, joista korjauskiellossa
27181: n:o 1162, lähettänyt valtioneuvoston asianomai- 189 kpl, keski-ikä yli 7 vuotta.
27182: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ensio - Pyörätraktoreita 862 kpl, korjauskiellossa
27183: Laineen ym. tekemän seuraavan sisältöisen ky- 144 kpl, keski-ikä n. 6 vuotta.
27184: symyksen:
27185: "Onko Hallitus tietoinen tie- ja vesi- Korjauskieltoon määrätyn koneen rikkoudut-
27186: rakennuslaitoksen solmimista työkonei- tua se tarkastetaan ja määrätään joko poistet-
27187: den vuokrasopimuksista, joilla kierre- tavaksi tai kunnostettavaksi. Korjauskiellossa
27188: tään työntekijäin työsopimussuhde olevista koneista suurin osa joutunee poistoon.
27189: TVL:een mistä seurauksena on työnte- Tie- ja vesirakennuspiirien varikoilla ei ole kor-
27190: kijöiden sosiaalietujen ja tapaturmasuo- jattuja työkoneita seisomassa, vaan käyttökun-
27191: jan vaarantuminen, ja jos on, nossa olevat koneet ovat yleensä myös työssä.
27192: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Vuodenajoista riippuen on määrättyjä koneita
27193: ryhtyä tämän epäkohdan korjaami- käyttämättä, mutta tällöin ei myöskään vastaa-
27194: seksi?" via vuokrakoneita käytetä.
27195: Vuokranantajat ovat yksityisyrittäjiä ja omis-
27196: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- taja itse tai palkattu työntekijä toimii kuljet-
27197: taen seuraavaa: tajana. Työntekijöiden sosiaali- ja tapaturma-
27198: Tie- ja vesirakennushallitus on lausunnossaan suoja määräytyy voimassaolevien lakien ja mää-
27199: ilmoittanut, että yleisten teiden kunnossapidon räysten perusteella. Vuokranantaja toimii yksi-
27200: osalla on vuokrakoneiden osuus vähentynyt tyisyrittäjänä, johon toimintaan luonnostaan
27201: vuodesta 1966 vuoteen 1968, koska vuosina kuuluu määrättyjä riskejä. Näiden rahallisen
27202: 1965-1967 on ulkomaisten ja kotimaisten vaikutuksen yrittäjä voi ottaa huomioon tar-
27203: luottojen turvin suoritettu konehankintoja. jousta tehdessään. Tilaaja ei myöskään koko-
27204: Vuosina 1968 ja 1969 ei kalustotäydennystä naan irtisanoudu vastuusta.
27205: ole juuri lainkaan saatu ja jos tilanne pysyy sa- Teholliseksi työajaksi ei lueta vuokrasopi-
27206: mana, joudutaan vuokrakoneiden osuutta vas- muksen 6 §:ssä mainittuja taukoja, koska vuok-
27207: taisuudessa lisäämään työmäärien lisääntyessä rasopimus on tehty koneen työajasta ja sillä ei
27208: ja koneiden joutuessa poistoon. Rakennustyö- ole mitään suoraa yhteyttä kuljettajan työ-
27209: mailla vaihtelee vuokrakoneiden määrä vuosit- aikaan. Useimmat tie- ja vesirakennuslaitokselle
27210: tain myönnetyistä määrärahoista riippuen. työtä suorittavat koneenomistajat toimivat ura-
27211: Tie- ja vesirakennuslaitoksen konekalusto on koitsijoina, jolloin korvaus määräytyy sovittu-
27212: lähes kokonaan kunnossapidon käytössä. Vuo- jen yksikköhintojen mukaan.
27213: den 1968 aikana oli kalustoa mm. seuraavasti:
27214: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1969.
27215:
27216: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
27217: 3
27218:
27219:
27220:
27221:
27222: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27223:
27224: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen hållsarbeten. Under år 1968 fanns bl. a. föl-
27225: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse jande materiel:
27226: av den 22 oktober 1969 nr 1 162 tili veder- - Lastbilar 1 267 st., av vilka 97 st. under
27227: börande medlem av statsrådet för avgivande av reparationsförbud, medelåldern ca 5 år.
27228: svar översänt följande av riksdagsman Ensio
27229: Laine m. fl. ställda spörsmål: - Väghyvlar 940 st., av vilka 189 st. un-
27230: der reparationsförbud, medelåldern över 7 år.
27231: "Är Regeringen medveten om de av - Hjultraktorer 862 st., under reparations-
27232: väg- och vattenbyggnadsväsendet in- förbud 144 st., medelåldern ca 6 år.
27233: gångna hyresavtalen angående arbets-
27234: maskiner, genom vilka kringgås arbets- Om en maskin, som är under reparations-
27235: tagarnas arbetsavtalsförhållande tili väg- förbud, går sönder, granskas den varefter -
27236: och vattenbyggnadsväsendet med på- bestämmes om den skall utmönstras eller
27237: följd att arbetstagarnas sociala för- iståndsättas. Av maskiner under reparations-
27238: måner och olycksfallsskydd äventyras, förbud torde största delen bli utmönstrade. Vid
27239: och om så är fallet, väg- och vattenbyggnadsdistriktens depåer finns
27240: vilka åtgärder har Regeringen för av- inga reparerade arbetsmaskiner stående utan
27241: sikt att vidtaga för avhjälpande av maskiner som är i brukbart skick är i allmän-
27242: detta missförhållande? '' het också i arbete. Beroende på årstiden är
27243: vissa maskiner ur bruk, men under denna tid
27244: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt används ej heller motsvarande hyresmaskiner.
27245: anföra följande: Uthyrarna är privata företagare och ägaren
27246: själv eller en anställd arbetstagare fungerar
27247: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har i sitt som förare. Arbetstagarnas social- och olycks-
27248: utlåtande meddelat, att i fråga om underhållet fallsskydd bestämmes på grund av gällande
27249: av allmänna vägar har andelen hyrda maskiner lagar och bestämmelser. Uthyraren är privat-
27250: minskat från år 1966 tili år 1968, enär under företagare, och hans verksamhet innebär av
27251: åren 1965-1967 verkställts maskinanskaff- naturliga skäl vissa risker. Den pekuniära in-
27252: ningar med hjälp av utländska och inhemska verkan av dessa kan företagaren taga i beak-
27253: krediter. Under åren 1968 och 1969 har tande när han ger sitt anbud. Beställaren fri-
27254: knappast någon materielkomplettering erhållits tager sig icke heller helt från ansvar.
27255: och om situationen förblir oförändrad, blir man Såsom effektiv arbetstid räknas icke i hyres-
27256: tvungen att i framtiden öka hyresmaskinernas avtalets 6 § nämnda pauser, enär hyresavtalet
27257: andel då arbetsmängden ökas och maskiner gäller maskinens arbetstid och denna icke har
27258: måste utmönstras. På byggnadsarbetsplatserna något direkt samband med förarens arbetstid.
27259: varierar mängden av hyresmaskiner årligen De flesta maskinägare, som utför arbeten för
27260: beroende på de anslag som beviljats. väg- och vattenbyggnadsväsendet, verkar som
27261: Väg- och vattenbyggnadsväsendets maskin- entreprenörer, varvid ersättningen bestämmes
27262: park används nästan i sin helhet för under- enligt överenskomna enhetspris.
27263: Helsingfors den 14 november 1969.
27264:
27265: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
27266: Kirj. ksm. n:o 168.
27267:
27268:
27269:
27270:
27271: Vilponiemi: Ammattimaisessa liikenteessä käytettävien autojen
27272: verorasituksesta.
27273:
27274:
27275: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27276:
27277: Syksyllä 1967 rajoitettiin ammatdmaisessa johtuen uuden ajokaluston hro1k'kiminen on ol-
27278: liikenteessä käytettävien henkilö- ja pa'ketti- lut taloudellisesti varsin raskasta samaan ai-
27279: ,autojen autoveron palautuso1keutta siten, että kaan, kun asiakkaat vaatå.vat yhä :korkeamman-
27280: aikarsemmin Iähes täydellisen oa1autusoikeuden luokkaisia ajoneuvoja käyttöönsä. Viimeksi ta-
27281: asemesta 1saadaan nykyään palauttaa hakemuk- pahtunut Länsi-Saksan matikan revalvaatio on
27282: 'sesta 60 % suoritetun autoveron määrästä, fmi- jäl1een korottanut sieltä taksiliikenteeseen run-
27283: tenJkin enintään 5 500 mk. Tämänkaltai!nen pa- saasti tuotavien autojen hintoja. Valtiotaloudel-
27284: lautusoikeuden supistus katsottiin välttämättö- listen syiden vähitellen väistyessä olisikin har-
27285: mäksi valtiotaloudellisista syistä sekä sen kittava ammattimaisessa liikenteessä käytettä-
27286: vuoksi, että laajan palautusoikeuden aikana ha- viin autoihin kohdistuvan verorasituksen ke-
27287: vaittiin ilmeistä palautusoikeuden väärinkäyt- ventämistä.
27288: töä. Edelläolevaan viitaten ja va'ltiopäiväjärjestyk-
27289: Samassa yhteydessä laki auto- ja moottori- sen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän valtio-
27290: pyöräverosM säädettiin pysyväksi sekä alennet- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
27291: tiin autoveron määrää sen johdosta, ,että loka- seuraav,an kysymyksen:
27292: kuussa 1967 toimeenpantu mal.1kan devalvaatio
27293: huomattavasti korotti ulkomailta tuotavien au- On'ko hallituksella tarkoitus ryhtyä
27294: tojen hintoja. Ammattimaiseen li]kenteeseen toimenpitdsi1n ammatdmaisessa liiken-
27295: käyteHävien henkilöautojen autmreron palau- teessä käytevtäviin autoihin kohdJstuvan
27296: tusoikeuden supistamisesta, markan devalvaa- verorasituksen keventämiseksi?
27297: tiosta sekä sen jälkeisestä hintakehityksestä
27298: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1969.
27299:
27300: Väinö Vilponiemi.
27301:
27302:
27303:
27304:
27305: E 1099/69
27306: 2
27307:
27308:
27309:
27310:
27311: E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
27312:
27313: Valtiopäiväjärjestyben 37 §:n 1 momentin Vuonna 1967 palautettili!n autoveroa 3314
27314: nojalla on kansanedustaja Väinö Vtilponiemi ammattimaiseen liikenteeseen käytettäväksi til-
27315: esittänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen moitetusta autosta 25.5 milj. markkaa palau-
27316: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: tuksen 'keskimäärän ollessa 7 700 markkaa au-
27317: toa kohti. Vuonna 1968 hyväksyttiin 1 55 3 ha-
27318: "Oniko Hallitu!ksella tarkoitus ryhtyä 'kemusta ja autoveroa palautettiin 8.2 milj.
27319: toimenpiteisiin :ammattimaisessa liiken- markan palautuksen keskimäärän ollessa 5 330
27320: teessä käyteutäviin autoihin koh&stuvan mavkkaa. p,alautusmäärään sanottuna ViUOnna
27321: veroras~ituksen keventämiseksi?" on vaikuttanut se, että hakemulkset on monessa
27322: tapauksessa ratkaistu ennen 15. 11. 1967 voi-
27323: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu massa olleiden säännösten nojalla, joiden mu-
27324: toimialaani valtiovarainministerinä esitän vas- llman vero siis palautettHn kokonaan. Tammi-
27325: t~aulksena:ni 'kunnioittaen seuraavaa: lokakuussa tänä vuonna on autoveroa palau-
27326: Vuoden 1967 marraskuuhun saakka voi- tettu 1440 autosta 6.4 milj. marl&aa eli 4 430
27327: massa olleiden säännösten mukaan palautettiin malikkaa autoa kohti.
27328: autovero kokonaan autoista, jot!ka ensirekiste- Edellä olevat luvut osoittavat, että autove-
27329: röinnissä oli merkii:tty ~ammattimaiseen liikentee- ron pa:lautusten markkamäärät ovat palautuk-
27330: seen käytettäviksi. Marraskuun 15 päivänä 1967 sen rajoittamisen johdosta alentuneet, jotoo
27331: voimaan tulleen auto- ja moottor1pyöräverosta lain tarkoituspetät ovat osittain täyttyneet.
27332: annetun lam (482/67) mukaan palautusoikeus On myös voitu todeta, että kallishintaisten au-
27333: rajoitettiin 60 prosenttiin autoveron määrästä. tojen käyttö ammattimaiseen tilaus1iikenteeseen
27334: Rajoituksen perusteena oli lähinnä autoveropa- on me&ittävästi vähentynyt, vaikka niitä jossa-
27335: lautusten v:altion verotuloja vähentävä vaiku- km määr~n mainittuun tarkoitulkseen vielä han-
27336: tus. Lisäksi voitiin ja voidaan edel1een todeta, kitaankin. Yhä enenevässä määrin ovll!t vuokra-
27337: että ne ammattiautoilijat, jot!ka ovat veronpa- autoilijat kuitenkin siirtyneet käyttämään am-
27338: lautukseen oikeutettuja, ovat sellaisia ammatin- matdnsa harjoittamiseen hyvin soveltuvia, hin-
27339: ja liikkeenharjoittajia edullisemmassa asemassa, naltaan kesikHuokkaan kuruluvia autoja.
27340: jome auton käyttäminen on myös välttämätöntä Edellä sanottuun vditaten kll!tson, ,että tässä
27341: mutta jotka eivät ole veronpa:lautuheen oikeu- vaiheessa ei ole 'syytä muuttaa autoverolaissa
27342: tettuja. Y~leetnsä veronalennuksia myönnetään olevia a:mmattima~seen Hikenteeseen !käytettä-
27343: verolainsäädännön mukaan vain sosiaalisten vien autojen veronpalautussäännöksiä.
27344: syiden perusteella. Tällaisia 'syitähän ei veron-
27345: palautukseen oikeutettujen autoilijoiden osalta
27346: voida katsoa olevan.
27347: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1969.
27348:
27349: Valtiovarainministeri Eino Raunio.
27350: 3
27351:
27352:
27353:
27354:
27355: T i 11 R i ik s d a g e n s H e rr T a i m a n.
27356:
27357: I det syfte 3 7 § 1 mom. rilksdagsordningen fråga om de tili skatteåterbäring berättigade
27358: anger har riksdagsman Väinö Vilponiemi tili chaufförerna.
27359: vederbörande mecllem av stat:srådet för avgi- År 1967 resti:tuerades 25.5 milj. marik: i
27360: vande av svar ställt följande spörsmål: bilskaH för 3314 bilar som amnälts för yrkes-
27361: mässig traf~k, varvid åt·erbäringen var i rmedel-
27362: "Har Regedngen för avsikt att ~krida tal 7 700 mark per bil. Ar 1968 godkändes
27363: tili åtgärder för lättande av den skatte- 1553 ansöknmgar och i bilsikatt restituerades
27364: tunga som berör bhlar i yrkesmässig 8.2 milj. mark, varvid återbäringen var i medel-
27365: >trafik?" ul 5 330 mark. På återbäringsbeloppet :sagda
27366: Då det i spörsmålet avsedda ärendet hör tili år inverkade den omständigheten, artt ansök-
27367: mitt verksamhetsområde såsom finansminister ningarna i många fall ruvgjordes med stöd ,av de
27368: får jag rsåsom s:var vördsamt anföra följande: stadganden som gällde före 15. 11. 1967, en-
27369: Enligt de stadganden som gällde ända tili ligt vilka skatten Således restituerades i sin
27370: 1
27371:
27372:
27373:
27374: !november 196 7 restituerades bilskatten i s~n he1het. I januari-oktober i år har ·i bilskatt
27375: helhet för bilar, vilka vid den första registre- för 1440 bilar återburits 6.4 mi1j. mark, eller
27376: ringen antecknats :såsom bi:lar i yrkeSållässig 4 430 mark per bil.
27377: rtraHk. Enligt lagen om bil- och mo1lorcykelskatt Ovar1nämnda siffror visar, att beloppet resti-
27378: ( 482/67), som trädde :i kraft den 15 novem- tuerad bilskatt minskats på grood av begräns-
27379: ber 196 7, begränsades återbäringsrätten tili ningen av restitutionen, varför lagens ·syftemål
27380: 60 procent av bilskattens belopp. Morivet för delvis uppfyl1ts. Det har också kunnat lronsta-
27381: denna begränscing var närmast den minsikande teras, ~att användningen av dyra bilar i yrkes-
27382: lnverkan på statens s:katteintäkter, •som bil- rmässig beställningstrafik m1nsbts betydligt,
27383: skatJtere:stitutionerna hade. Dessutom kunde även om sådana ännu anskaffas i viss mån för
27384: och :kan alltjämt konsta1leras, att de yrkeschauf- nåimnda ändamål. Taxihilisterna har dock i allt
27385: förer, rsom är berätt,igade tili skatteåterbäring, högre grad övergått tili att för s~tt yrke an-
27386: är i en gynnsammare stälLning än de yrkes- och 'vända därtill väl 1ämpade bilar, rvirkas pris är i
27387: affärsidkare, för vilka bil också är nödvändig, mellanklass.
27388: utan att de är berättigade tili skaueåterbäring. Med hänvisn:ing t:ili ovanstående anser jag
27389: I allmäJnihet beviljas ·skatterestitution enligt att det icke i deHa skede är skäl att ändra
27390: ·sikattelagstiftningen endast av sociala skäl. stadgandena i bi:lskattelagen om skatterestitu-
27391: Sådana skäl torde icke kunna anses förevara i tion i fråga om bilar i yrkesmäs'S~g !trafik.
27392: Helsingfors den 20 november 1969.
27393:
27394: Finansminister Eino Raunio.
27395: 1
27396: 1
27397: 1
27398: 1
27399: 1
27400: 1
27401: 1
27402: 1
27403: 1
27404: 1
27405: 1
27406: 1
27407: 1
27408: 1
27409: 1
27410: 1
27411: Kirj. ksm. n:o 169.
27412:
27413:
27414:
27415:
27416: Sandelin: Opistoinsinöörien jatkokoulutuksesta.
27417:
27418:
27419: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
27420:
27421: Voimassa olevan korkeakouluasetuksen mu- jelma yksityiskohtaisesti aina lukujärjestystä
27422: kaan ovat opistoinsinöörien jatko-opiskelu- myöten. Edellä mainittujen mietintöjen val-
27423: mahdollisuudet varsin rajoitetut. Opistoinsi- mistumisen jälkeen ei asiassa ole kuitenkaan
27424: nööri joutuu kertaamaan ja tenttimään kor- tapahtunut mitään.
27425: keakoulussa jo aikaisemmin opistossa suoritta- Kun opistoinsinöörien jatkokoulutuksen hoi-
27426: ~ mansa oppiaineet ja käyttämään saman ver- taminen nykyistä järkevämmälle kannalle olisi
27427: ran aikaa diplomi-insinöörin tutkinnon suo- sekä maamme teknillisen kehityksen että
27428: rittamiseen kuin oppilas, joka ei ole saanut opistoinsinöörien kannalta erittäin tähdellistä,
27429: minkäänlaista teknillistä koulutusta. ei toimenpiteisiin ryhtymisessä saisi enää vii-
27430: Opistoinsinöörien jatkokoulutusasiaa kehit- vytellä.
27431: telemään asetettiin vuonna 1962 professoritoi- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
27432: mikunta, jonka puheenjohtajana toimi profes- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
27433: sori Pyökäri ja jäseninä professorit Serlachius, neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
27434: Oksala, Korhonen, Savolainen ja Lokki. Toi- seuraavan kysymyksen;
27435: mikunta jätti mietintönsä opettajaneuvostolle
27436: 19. 5. 1964, joka käsitteli sen hyväksyen pe- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
27437: riaatteessa toimikunnan kannan. Mainittu opistoinsinöörien jatkokoulutuksen jär-
27438: toimikunta valmisteli toisessa osamietinnös- keistäminen on yhä suorittamatta, ja
27439: sään asetuksen ja tutkintosäännön muutokset jos on,
27440: ja jätti lopullisen mietintönsä opettajaneuvos- mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo
27441: tolle 28. 3. 1966. Mietinnössä esitetään opis- tehdä asiantilan korjaamiseksi valmis-
27442: toinsinöörien kaksivuotinen jatkokoulutusoh- tuneiden mietintöjen pohjalta?
27443: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1969.
27444:
27445: Valdemar Sandelin.
27446:
27447:
27448:
27449:
27450: E 1152/69
27451: 2
27452:
27453:
27454:
27455:
27456: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27457:
27458: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa se annettiin kauppa- ja teollisuusministeriölle
27459: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- kesäkuussa 1968. Valitettavasti tämä asetuseh-
27460: mies, olette kirjeellänne 24 päivältä lokakuu- dotus on jäänyt odottamaan korkeakoulujen
27461: ta 1969 n:o 1167 lähettänyt valtioneuvoston hallinnonuudistuksen kokonaiskäsittelyä, jon-
27462: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan- ka vuoksi se on vielä antamatta. Tämä muu-
27463: edustaja Valdemar Sandeliuin tekemän seu- tos tulisi helpottamaan opistoinsinöörien jat-
27464: raavan sisältöisen kysymyksen: ko-opiskelua korkeakoulussa.
27465: Toiseksi toimikunta ehdotti, että korkea-
27466: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että koulun tutkintosääntöön lisättäisiin maininta,
27467: opistoinsinöörien jatkokoulutuksen jär- että korkeakouluopetus voidaan opettajaneu-
27468: keistäminen on yhä suorittamatta, ja voston vahvistamien perusteiden mukaan kor-
27469: jos on, vata muualla saadulla opetuksella.
27470: mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo Tämä kohta on vielä käsittelyn alaisena,
27471: tehdä asiantilan korjaamiseksi valmis- koska korkeakoulun uutta tutkintosääntöä,
27472: tuneiden mietintöjen pohjalta?" johon säännös on tarkoitus ottaa, ei vielä ole
27473: voitu laatia johtuen siitä, ettei edellä mainit-
27474: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tua uutta asetusta ole voitu vielä antaa.
27475: taen seuraavaa: Tällä tutkintosääntöön tulevalla maininnalla
27476: Teknillisen korkeakoulun opettajaneuvosto on tarkoitus vahvistaa korkeakoulussa nykyi-
27477: asetti istunnossaan 18. 12. 1962 professori sen tutkintosäännön (annettu 12. 2. 1953)
27478: Pyökärin puheenjohdolla toimivan toimikun- aikana vallitsevaksi tullut käytäntö, että
27479: nan suunnittelemaan opistoinsinöörien opiske- määrätyt teknillisen korkeakoulun opintosuo-
27480: lua teknillisessä korkeakoulussa. Tämä toimi- ritukset katsotaan suoritetuiksi opiston saa-
27481: kunta esitti mietintönsä opettajaneuvostolle, vutusten perusteella.
27482: joka käsitteli asian istunnossa 24. 11. 1964. Suoritetun tutkimuksen mukaan sellaisia
27483: Asiasta käytiin laaja keskustelu, jonka jäl- aineita, joissa merkintä opintokirjaan anne-
27484: keen annettiin asian edelleen kehittäminen taan suoraan opiston suorituksen perusteella,
27485: toimikunnan tehtäväksi. ovat useat yleisen osaston perusaineet. Am-
27486: Tämän jälkeen toimikunta jatkoi työtään mattiosastoilla on myös aineita, joissa opiston
27487: opettajaneuvoston antamien suuntaviivojen suorituksen perusteella hyväksytään joko luen-
27488: mukaan sekä esitti toisessa mietinnössään not tai harjoitustyöt suoritetuiksi. Joissakin
27489: konkreettisen ehdotuksen opistoinsinöörien hy- ammattiaineissa annetaan loppumerkintäkin
27490: väksymiseksi korkeakouluun. Tämä ehdotus opiston suorituksen perusteella.
27491: kuului seuraavasti: Opistoinsinööreille em. mietinnössä kaavail-
27492: "Opiskelijaksi korkeakouluun voidaan ottaa tua jatkokoulutusohjelmaa ei ole katsottu
27493: myös teknillisen opiston insinööritutkinnon asianmukaiseksi eikä tarpeelliseksikaan to-
27494: Suomessa suorittanut hyvämaineinen henki1ö, teuttaa, vaan korkeakoulu on pitänyt parem-
27495: vaikka hän ei ole suorittanut ylioppilastutkin- pana hoitaa asia edellä mainitulla tavalla.
27496: toa, mikäli hänet on hallintokollegion mää- Eräänä ja ehkä tärkeimpänä syynä tähän on
27497: räämällä tavalla todettu kykyjensä, tietojensa ollut se, että korkeakouluun vuosittain tule-
27498: ja taitojensa puolesta pystyväksi harjoi•ta- vien opistoinsinöörien määrä on niin pietti ja
27499: maan opintoja teknillisessä korkeakoulus<;a." jakaantuu niin monelle osastolle, ettei erikois-
27500: Tämä ehdotus otettiin sellaisenaan korkea- opetusta näin pienelle ryhmälle ole tarkoituk-
27501: koulun laatimaan uuteen asetusehdotukseen ja senmukaista järjestää.
27502: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1969.
27503:
27504: Kauppa- ja teollisuusministeri Grels Teir.
27505: 3
27506:
27507:
27508: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
27509:
27510: I det syfte som anges i 37 § 1 mom. i handlingen av reformen av högskolornas för-
27511: riksdagsordningen har Ni, Herr Talman, med valtning och förordningen har därför ännu
27512: Eder skrivelse av den 24 oktober 1969 nr inte getts. Den ändring som förordningen
27513: 1167 tili vederbörande medlem av statsrådet skulle medföra skulle underlätta instituts-
27514: för avgivande av svar översänt följande, av ingenjörernas vidareutbildning vid högskolan.
27515: riksdagsman Valdemar Sandelin ställda spör- För det andra föreslog kommissionen att
27516: smål: tili högskolans examensstadga skulle fogas en
27517: klausul om att undervisning vid högskolan,
27518: "Är Regeringen medveten om att enligt de grunder som lärarrådet fastställer,
27519: ingen rationalisering av instituts- må ersättas med undervisning som ilh~ämtats
27520: ingenJorernas vidareutbildning ännu på annat håll.
27521: har skett, och om så är fallet, Denna punkt är alltjämt under behandling,
27522: vad har Regeringen gjort eller emedan högskolans nya examensstadga, där
27523: ämnar den göra för att rätta tili saken stadgandet är avsett att upptagas, ännu inte
27524: på grundval av de betänkanden som har kunnat utarbetas, på grund av att den
27525: utarbetats?" ovannämnda nya förordningen ännu inte har
27526: kunnat ges.
27527: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Meningen är att genom att denna klausul
27528: samt anföra följande: upptas i examensstadgan den praxis skulle
27529: Tekniska högskolans lärarråd tilisatte vid stadfästas som blivit rårande vid högskolan
27530: sitt sammanträde 18. 12. 1962 en kommis- medan den nu gällande examensstadgan ( gi-
27531: sion med professor Pyökäri som ordförande ven 12. 2. 1953) varit i kraft. Enligt denna
27532: och gav den i uppdrag att planera istituts- praxis anses vissa lärdomsprov vid tekniska
27533: ingenjörernas studier vid tekniska högskolan. högskolan avlagda på grund av de studie-
27534: Kommissionen avgav sitt betänkande tili resultat som uppnåtts vid tekniskt institut.
27535: lärarrådet, som behandlade saken vid sitt En undersökning visar att de ämnen där
27536: sammanträde 24. 11. 1964. Frågan föranledde påteckning i studieboken ges direkt på basen
27537: en omfattande diskussion och efter denna fick av tentamina vid tekniskt institut, är de
27538: kommissionen i uppdrag att ytterligare bereda grundläggande studieämnena vid den allmänna
27539: ärendet. avdelningen. Också vid fackavdelningarna
27540: Kommissionen fortsatte sitt arbete enligt de förekommer ämnen, där antingen föreläsningar
27541: riktlinjer lärarrådet angett och framlade i sitt eller övningsarbeten anses godkända på grund
27542: andra betänkande ett konkret förslag om an- av prestation som utförts vid tekniskt institut.
27543: tagande av institutsingenjörer tili studerande I en del fackämnen ges t.o.m. slutpåteckning
27544: vid högskolan. Förslaget hade följande lydelse: på grund av avlagda lärdomsprov vid tek-
27545: "Tili studerande vid högskolan må även niskt institut.
27546: antagas välfrejdad person, som har avlagt in- Det har inte ansetts lämpligt och inte heller
27547: genjörsexamen vid tekniskt institut i Finland, påkallat att det program för vidareutbildning
27548: även om han icke har avlagt studentexamen, av institutsingenjörer som skisserats i det
27549: såvida han på sätt som förvaltningskollegiet ovannämnda betänkandet skulle förverkligas,
27550: bestämt har befunnits i fråga om insikter, utan högskolan har funnit det lämpligare att
27551: kunskaper och förmåga vara skickad att be- sköta saken på det sätt som nämnts ovan.
27552: driva studier vid tekniska högskolan." Ett skäl härtill, och kanske det viktigaste, h'lr
27553: Förslaget intogs i denna form i det förslag varit att det antal institutsingenjörer som år-
27554: tili ny förordning som utarbetats vid högskolan ligen kommer tili högskolan är så litet och
27555: och detta överlämnades tili handels- och in- fördelar sig på så många avdelningar att det
27556: dustriministeriet i juni 1968. Tyvärr avvaktar inte är ändamålsenligt att ordna särundervis-
27557: detta förslag tili förordning den samlade be- ning för en så liten grupp.
27558: Helsingfors den 24 november 1969.
27559:
27560: Handels- och industriminister Grels Teir.
27561: Kirj. ksm. n:o 170.
27562:
27563:
27564:
27565:
27566: Vilmi: Esityksen antamisesta kalakannan ja kalastuksen turvaa-
27567: misesta.
27568:
27569:
27570: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11e.
27571:
27572: Eduskunta hyväksyi 15 päivänä marraskuuta kysymysten hoitamatta jättämiseiiä annetaan
27573: 1966 yksimielisesti lakialoitteeni n :o 259 perus- rappeutua eräs meiiie tuhatjärvienmaan asuk-
27574: teelia seuraavan toivomuksen: "että Haiiitus kaiiie luontainen elinkeinon ja toimeentulon
27575: antaisi ensi tilassa Eduskunnaiie esityksen kala- 2ntaja, vaikka meillä on kaikki mahdoilisuudet
27576: kannan ja kalastuksen turvaamista tarkoitta- kalatalouden tuoton huomattavaan lisäämiseen.
27577: viksi toimenpiteiksi." Toimenpiteet tulisi suunnata erityisesti Pohjois-
27578: Edellä mainitusta hallitusta velvoittavan Suomeen ja Lappiin, missä yksipuolinen elin-
27579: toivomuksen hyväksymisestä on kulunut jo keinorakenne ja työn puute on viemässä kehi-
27580: lähes kolme vuotta, eikä asian johdosta ole tystä yhäti kasvavaan maastamuuttoon. Valta-
27581: suoritettu minkäänlaisia toimenpiteitä. Kaikki kunta on tämän velkaa Pohjois-Suomelle, sillä
27582: jatkuu ennaiiaan. Tosin maatalousministeriö pääosa sähkövoimasta tuotetaan sieiiä. Vähäi-
27583: asetti 20 päivänä kesäkuuta 1967 toimikunnan selläkin valtion tueiia, kalavesien hoitoon ja
27584: laatimaan ehdotuksen vesistöjen luonnontilaa ja kalankasvatusaltaiden rakentamiseen käytettä-
27585: vedenlaatua muuttavien toimenpiteiden aiheut- viiiä avustuksiiia ja lainoilla voitaisiin nimen-
27586: tamien haittojen selvittämiseksi. Mutta vaikka omaan kehitysalueiden asukkaille antaa mah-
27587: mainittu toimikunta jätti mietintönsä 30 päi- doilisuuksia yrittämiseen ja turvata sinne luon-
27588: vänä lokakuuta 1967, ei sen jälkeen ole ryh- taisesti sopiva tuottava elinkeino.
27589: dytty eduskunnan edellyttämiin toimenpiteisiin. Edeiiä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
27590: Vesistöjen säännöstely ja voimalaitosten raken- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
27591: taminen on jo aiheuttanut vakavia vaurioita kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27592: kalatalouden kannalta tärkeiiie vesistöiiie. Va- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27593: hinko kohdistuu erityisesti arvokkaisiin vaellus-
27594: kalakantoihin, kun lohen ja lohensukuisten Milloin Haiiitus antaa Eduskunnan
27595: kalojen kutu- ja kasvumahdoiiisuudet jokien lausuman toivomuksen mukaisen esi-
27596: patoamisen ja vesien pilaantumisen johdosta tyksen kalakannan ja kalastuksen tur-
27597: ovat vähentyneet. Näin kalatalouden pulma- vaamista tarkoittaviksi toimenpiteiksi?
27598: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1969.
27599:
27600: Pekka Vilmi.
27601:
27602:
27603:
27604:
27605: E 1153/69
27606: 2
27607:
27608:
27609:
27610:
27611: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27612:
27613: Herra Puhemies on kuluvan vuoden loka- kalavesiimme. Kalastuksen on ollut pakko
27614: kuun 24 päivänä päivätyssä kirjeessä, valtiopäi- väistyä moninverroin suurempien taloudellisten
27615: väjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mainitussa arvojen tieltä. Valitettavasti sama tilanne jat-
27616: tarkoituksessa lähettänyt minulle jäljennöksen kuu, sillä jo sattuneiden vahinkojen korjaami-
27617: edustaja Vilmin jättämästä kysymyksestä, jossa nen vaatisi niin paljon valtion varoja, ettei
27618: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- niiden käyttöön saaminen nykyisen valtion-
27619: vaksi on esitetty kysymys: talouden tilan huomioon ottaen näytä olevan
27620: mahdollista. Toimikunnan arvioima ennakko-
27621: "Milloin Hallitus antaa Eduskunnan rahoitustarve siinä tapauksessa, että voimassa
27622: lausuman toivomuksen mukaisen esi- olevat ja lähiaikoina voimaan tulevat kalan-
27623: tyksen kalakannan ja kalastuksen tur- poikasten istutusvelvoitteet otetaan huomioon,
27624: vaamista tarkoittaviksi toimenpiteiksi?" edellyttävät lähes 30 milj. markan investointeja.
27625: Kysymys kalavesien hoidon ja kalankasvatuk-
27626: Toimikunta, jonka tehtävä oli laatia ehdotus sen tehostamisesta koskee luonnollisesti koko
27627: vesistöjen luonnontilaa tai veden laatua muutta- maata. Pohjois-Suomessa voidaan katsoa tilan-
27628: mien toimenpiteiden aiheuttamien haittojen vä- teen jonkin verran parantuneen sitä mukaa
27629: hentämiseksi, jätti mietintönsä 30 uäivänä loka- kuin voimalaitoksille asetetut velvoitteet tule-
27630: kuuta 1967. Mietintö on ollut lausunnolla vat voimaan. Valtion toimesta sekä Muonion
27631: niissä virastoissa ja laitoksissa, joita asia kos- että Inarin kalanviljelylaitoksia laajennetaan.
27632: kee. Siitä saaduissa lausunnoissa on yleensä Selvitys kalanviljelyn mahdollisuuksista ja
27633: puollettu niitä toimenpiteitä, joita toimikunta niistä hoitotoimenpiteistä, joihin eri vesistöissä
27634: on esittänyt. olisi ryhdyttävä, puuttuu koko maasta. Nämä
27635: Hallitus on tietoinen siitä, että varsinkin tutkimukset aloitetaan Pohjois-Suomessa ja ne
27636: sisävesien kalakannat ovat suuresti taantuneet. on tarkoitus saada viedyksi läpi mahdollisim-
27637: Syitä tähän on monia, mm. virheellinen kalas- man nopeasti. Vasta sen jälkeen, kun tutki-
27638: tus, jonka seurauksena vähempiarvoiset kalat muksen tulokset ovat selvinneet ja osoittavat
27639: ovat vallanneet elintilaa arvokaloilta. Ennen kaupallisen kalanviljelyn taloudellisesti kannat-
27640: muuta ovat kuitenkin vesien eri tarkoituksissa tavaksi, voidaan laajemmassa mitassa ryhtyä
27641: tapahtunut säännöstely ja vesien likaantuminen suunnittelemaan tukemista valtion varoilla.
27642: olleet jo vuosikymmenien ajan vaikuttamassa Tämän saan kunnioittaen saattaa Herra Puhe-
27643: miehelle tiedoksi.
27644: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1969.
27645:
27646: Maatalousministeri Martti Miettunen.
27647: 3
27648:
27649:
27650:
27651:
27652: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27653:
27654: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen mångfalt större ekonomiska värden. Tyvärr
27655: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- fortgår situationen oförändrad, ty korrigeringen
27656: velse av den 24 oktober 1969 tili mig över- av redan inträffade skador skulle kräva så
27657: sänt avskrift av följande av riksdagsman Vilmi mycket medel, att det med beaktande av stats-
27658: tili vederbörande medlem av statsrådet för hushållningens nuvarande läge icke synes möj-
27659: avgivande av svar ställda spörsmål: ligt att få dem tili disposition. Det av kom-
27660: missionen beräknade behovet av förhandsin-
27661: "När har Regeringen för avsikt att vestering i det fall att de gällande och inom
27662: i enlighet med Riksdagens hemställan närmaste framtid ikraftträdande förpliktelserna
27663: avlåta en proposition om åtgärder för angående utplantering av fiskyngel beaktas, för-
27664: tryggande av fiskbeståndet och fisket?" utsätter investeringar tili ett belopp av ca 30
27665: milj. mk.
27666: Den kommission, som hade tili uppgift att Frågan om effektivering av skötseln av fiske-
27667: utarbeta förslag till mildrande av de olägen- vatten och fiskplanteringen berör givetvis hela
27668: heter som de åtgärder medför genom vilka landet. I norra Finland kan situationen anses
27669: vattendragens naturtillstånd eller vattnets kvali- ha i någon mån förbättrats allteftersom de
27670: tet ändras, avlät sitt betänkande den 30 okto- förpliktelser som ålagts kraftverken träder i
27671: ber 196 7. Betänkandet har för utlåtande varit kraft. Genom statens försorg utvidgas fiskod-
27672: hos de ämbetsverk och inrättningar som berörs lingsanstalterna såväl i Muonio som i Enare.
27673: av saken. I de utiåtanden som erhållits har En utredning om möjligheterna tili fiskodling
27674: de av kommissionen föreslagna åtgärderna i och de odlingsåtgärder, som borde vidtas i
27675: allmänhet tillstyrkts. olika vattendrag, saknas i fråga om hela landet.
27676: Regeringen är medveten om att fiskbestånden Dessa undersökningar inledes i norra Finland
27677: särskilt i insjövattnen i hög grad gått tilibaka. och avsikten är att få dem slutförda så fort
27678: Orsakerna härtill är många, bl.a. felaktigt fiske, som möjligt. Först efter det att resultaten av
27679: som haft tili följd att fiskar av mindre värde undersökningen är klarlagda och utvisar, att
27680: har erövrat livsrum av värdefisk. Framför allt kommersiell fiskodling är ekonomiskt lönande,
27681: har dock de för olika syften vidtagna vatten- kan man i större omfattning börja planera
27682: regleringarna och vattendragens förorening re- stödåtgärder med statens medel.
27683: dan under tiotals år inverkat på våra fiske- Detta får jag vördsamt bringa Eder, Herr
27684: vatten. Fisket har nödgats vika åt sidan för Talman, tili kännedom.
27685: Helsingfors den 25 november 1969.
27686:
27687: Lantbruksminister Martti Miettunen.
27688: Kirj. ksm. n:o 171.
27689:
27690:
27691:
27692:
27693: Uusitalo ym.: Kuntien yhteistoiminta-alueiden järjestysmuoto-
27694: kysymyksen selvittämisestä.
27695:
27696:
27697: E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
27698:
27699: Kuntauudistuksen suunnittelulain mukaan on 1967 tehnyt yhteistoiminta-alueiden Jatjestys-
27700: kuntien yhdistämisen vaihtoehdoksi asetettu muotoa koskevan ehdotuksen. Vaikka se eräiltä
27701: kuntien yhteistoiminta-alueiden muodostami- osin onkin puutteellinen, se on kuitenkin sel-
27702: nen. Kuntauudistusta koskevissa lausunnois- ventänyt niitä perusteita, joiden mukaan kun-
27703: saan maalaiskunnat ovatkin yleisesti asettaneet tien yhteistoimintaa voitaisiin kehittää. Huo-
27704: ensisijaiseksi tavoitteeksi juuri kuntien yhteis- mioonottaen kuntien esittämät käsitykset kun-
27705: toiminta-alueiden muodostamisen. tauudistuksen toteuttamisesta olisi välttämä-
27706: Lääninhallitusten tekemissä kuntauudistus- töntä kiireellisesti saada valmiiksi kuntien yh-
27707: suunnitelmissa on kuntien toivomukset kuiten- teistoiminta-alueita koskeva lainsäädäntö.
27708: kin jätetty yleensä varsin vähälle huomiolle. Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
27709: Niissä on asetettu kuntien yhdistäminen miltei 3 7 § :n 1 momentin perusteella esitämme val-
27710: tärkeimmäksi tavoitteeksi, vaikka kuntauudis- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
27711: tuksen suunnittelulain sisältö selvästi asettaa seuraavan kysymyksen:
27712: nämä kaksi vaihtoehtoa tasaveroiseen asemaan.
27713: On ilmeistä, että eräänä syynä yhteistoiminta- Mihin toimenp1te1snn Hallitus on
27714: alueiden toissijaisuuteen on vaikuttanut se, että ryhtynyt tai aikoo ryhtyä kuntien yh-
27715: niitä koskeva järjestysmuoto vielä puuttuu. teistoiminta-alueiden järjestysmuotokysy-
27716: Sama asia on luonnollisesti vaikeuttanut myös myksen selvittämiseksi, ja
27717: kuntien kannanottoja. milloin Hallitus antaa Eduskunnalle
27718: Kunnallisen yhteistoiminnan järjestysmuoto- asiaa koskevan lakiesityksen?
27719: komitean jaosto on 15 päivänä marraskuuta
27720: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1969.
27721:
27722: Eino Uusitalo. Arvo Pentti. Reino Kangas.
27723: Veikko Savela. Pentti Pekkarinen. Eino Sääskilahti.
27724: Toivo Saloranta. Eino Räsänen. Kustaa Tiitu.
27725:
27726:
27727:
27728:
27729: E 1059/69
27730: 2
27731:
27732:
27733:
27734:
27735: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27736:
27737: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa väksytäänkin yleisesti. Poikkeuksen muodostaa
27738: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vain kuntien yhteisen laitoksen tai viranhalti-
27739: olette 24 päivänä lokakuuta 1969 päivätyn kir- jan sijoituskunnan saaman edun tasoittaminen.
27740: jeenne n:o 1173 ohella lähettänyt valtioneuvos- Tästä erimielisyyttä aiheuttaneesta asiasta, joka
27741: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl- koskee myös laaja-alueista kuntien yhteistoimin-
27742: jennöksen kansanedustaja Eino Uusitalon ym. taa, ei nyt kuitenkaan ole varsinaisesti kysymys.
27743: kirjallisesta kysymyksestä n:o 171, jossa tie- Mainittuun komiteanmietintöön sisältyvä eh-
27744: dustellaan: dotus laiksi kuntien yhteistoiminta-alueista on
27745: eräin vähäisin tarkistuksin sisällytetty kokonais-
27746: "Mihin toimenp1te1s11n Hallitus on kuvan antamiseksi lainsäädännöstä, joka tarvi-
27747: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä kuntien yh- taan kuntauudistuksen toteuttamista varten,
27748: teistoiminta-alueiden järjestysmuotokysy- kuluvan vuoden toukokuussa valmistuneeseen
27749: myksen selvittämiseksi, ja kuntauudistuksen neuvottelukunnan sanottua
27750: milloin Hallitus antaa Eduskunnalle lainsäädäntöä koskevan mietinnön luonnokseen.
27751: asiaa koskevan lakiesityksen?" Viimeiset lausunnot tästä luonnoksesta on myö-
27752: hästyneinä saatu näinä päivinä, ja työ mietin-
27753: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- nön laatimiseksi valmiiksi on voitu aloittaa. Se
27754: taen seuraavaa: pyritään saattamaan päätökseen mahdollisim-
27755: Kysymyksessä tarkoitettu selvitys on ollut man pian.
27756: valmiina jo puolisentoista vuotta. Sehän sisäl- Kuntauudistusta toteutettaessa muodostetta-
27757: tyy kunnallisen yhteistoiminnan järjestysmuoto- via kuntien yhteistoiminta-alueita koskevat
27758: komitean III mietintöön ( komiteanmientintö säännökset liittyvät niin kiinteästi muihin sään-
27759: 1968: A 5), joka valmistui ja saatettiin julki- nöksiin, jotka koskevat kuntauudistuksen to-
27760: suuteen toukokuun lopussa 1968. Mietinnössä teuttamista, ettei niitä voida antaa näistä eril-
27761: on otettu sovitellen huomioon kysymyksessä lään. Hallituksen esitys kuntauudistuksen to-
27762: mainitusta alustavasta mietintöehdotuksesta an- teuttamista varten tarvittavaksi lainsäädännöksi
27763: netuissa lausunnoissa esitetyt mielipiteet, ja on nähtävästi syytä antaa Eduskunnalle vasta
27764: mietintöön sisältyvät ehdotukset tiettävästi hy- seuraavilla valtiopäivillä.
27765: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1969.
27766:
27767: Sisäasiainministeri Antero Väyrynen.
27768: 3
27769:
27770:
27771:
27772:
27773: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27774:
27775: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen förmån som tilikommer den kommun där den
27776: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse för kommunerna gemensamma inrättningen
27777: av den 24 oktober 1969 nr 1 17 3 tili veder- ellet tjänsteinnehavaren placeras. Denna sak,
27778: börande medlem av statsrådet för avgivande som förorsakat meningsskiljaktigheter och som
27779: av svar översänt följande av riksdagsman Eino även berör kommunernas samarbete inom vid-
27780: Uusitalo m. fl. ställda spörsmål nr 171: sträckta områden, är det dock nu egentligen
27781: icke fråga om.
27782: "Vilka åtgärder har Regeringen vid- Förslaget tili lag om kommunernas samar-
27783: tagit ellet ämnar den vidtaga för ut- betsområden, som ingår i sagda kommittebe-
27784: redning av frågan om organisationsfor- tänkande, har, i syfte att ge en helhetsbild av
27785: men för kommunernas samarbetsområ- den lagstiftning som behövs för verkställandet
27786: den, och av kommunreformen, med vissa justeringar
27787: när har Regeringen för avsikt att tili intagits i utkastet tili rådgivande kommissio-
27788: Riksdagen avlåta lagproposition i ären- nens för planering av kommunreformen betän-
27789: det?" kande angående sagda lagstiftning. De sista ut-
27790: låtandena om detta utkast har försenade er-
27791: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- hållits i dessa dagar, och arbetet för det slut-
27792: samt anföra följande: liga utarbetandet av betänkandet har kunnat
27793: Den i spörsmålet avsedda utredningen har inledas. Man vinnlägger sig om att få detta
27794: varit färdig redan i halvtannat års tid. Den slutfört så fort som möjligt.
27795: ingår ju i kommittens för det kommunala Stadgandena angående kommunernas samar-
27796: samarbetets organisationsform III betänkande betsområden, vilka skall bildas i samband med
27797: (kommittebetänkande 1968: A 5), som blev verkställandet av kommunreformen, är så nära
27798: färdigt och offentliggjordes i slutet av maj förknippade med de övriga stadgandena angå-
27799: 1968. I betänkandet har i modifierad form ende förverkligandet av kommunreformen, att
27800: beaktats de åsikter som framförts med anled- dessa icke kan givas särskilt för sig. Det är
27801: ning av det i spörsmålet nämnda förberedande uppenbarligen skäl att avlåta regeringens propo-
27802: förslaget tili betänkande, och de förslag betän- sition med förslag tili den lagstiftning som
27803: kandet innehåller godkänns veterligen också kommunreformen förutsätter, först under nästa
27804: allmänt. Ett undantag är utjämningen av den riksdag.
27805: Helsingfors den 13 november 1969.
27806:
27807: Minister för inrikesärendena Antero Väyrynen.
27808: Kirj. ksm. n:o 172.
27809:
27810:
27811:
27812:
27813: Holopainen ym.: Valtionrautateiden veturihankinnoista.
27814:
27815:
27816: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27817:
27818: Rautateiden vetovoimatoimikunnan mietintö menoarvion momentin perusteluissa, jossa
27819: 1969 B 54, joka mietintö jätettiin kulkulai- sanotaan: "Vielä eduskunta katsoo tällä koh-
27820: tosten ja yleisten töiden ministeriölle touko- dalla tarpeelliseksi ilmoittaa olevansa sillä kan-
27821: kuun 31 päivänä 1969 oli vastaus siihen toivo- nalla, että rautateiden sähköistämisen tullessa
27822: mukseen, jonka eduskunta antoi kehoittaessaan ajankohtaiseksi myös vetokalusto suunnittelui-
27823: hallitusta tutkituttamaan dieselöidyn ja säh- neen on tehtävä kotimaassa," niin olisi luullut,
27824: köistetyn vetokaluston käytön kannattavuuden että hallitukselle olisi riittänyt jo maaliskuussa
27825: ottaen huomioon vaihtoehtojen ja niiden yhdis- suoritettavien eduskuntavaalienkin takia se,
27826: telmien aiheuttamat tuotot ja kustannukset ettei ainakaan hallituksen taholta haluttaisi
27827: rautatie-, valtion- ja kansantalouden kannalta. uusilla menettelyillä kiirehtiä tarpeettomasti
27828: Toimikunta, jonka puheenjohtajana toimi mi- asiassa, josta edellämainittu rautateiden veto-
27829: nisteri Linnamo, päätyi loppulausunnossaan voimatoimikunta on sanonut sanansa. Käsityk-
27830: toteamukseen: "Rautateiden vetovoimatoimi- semme on, että myöskin eduskuntaa tyydyttää
27831: kunnan suorittaman selvityksen mukaan valtion se vastaus, jonka edellämainittu toimikunta on
27832: rautateillä ei ilmeisesti ole linjaveturien lisä- antanut. Eivät rautateiden vuosittaiset 150 mil-
27833: tarvetta 1970-luvulla. Liikenteen kasvun edel- joonan markan tappioluvut ja erityisesti kehitys-
27834: lyttämät kuljetukset voidaan hoitaa taloudel- alueilla tapahtuva paikallishenkilöliikenteen
27835: lisesti nykyisillä ja jo tilatuilla linjavetu- lopettaminen suosittele tarvetta kiirehtiä asi-
27836: reilla. Vetovoiman dieselöinti on edennyt niin oissa asiantuntijain antamien toimintasuunnitel-
27837: pitkälle, että jos lähivuosina hankitaan nyt jo mien ohi.
27838: tilattujen lisäksi linjavetureita, niin ne korvai- Tällaista kumminkin esiintyy, josta ollaan
27839: sivat vain huippuliikenteessä käytettäviä linja- huolestuneita. Rautateiden korkeitten viran-
27840: liikenteen höyryvetureita. Tällainen höyryvetu- omaisten taholta on edellä esitetyn vetovoima-
27841: reiden korvaaminen ei kuitenkaan ole rautatie-, toimikunnan mietinnön julkistamisen jälkeen,
27842: valtio- eikä kansantaloudellisesti edullista ny- erikoisesti rautateiden sähköistämisen osalta,
27843: kyisten höyryvetureiden käyttökelpoisuuden esiintynyt jatkuvasti arvostelua tätä mietintöä
27844: vuoksi huomioonottaen niiden ikärakenteen ja vastaan. Hallituksen, jonka olisi pitänyt jollakin
27845: niillä vedettävän vähäisen vuotuisen junakilo- tavoin hillitä tätä arvostelua, on näköjään ollut
27846: metrimäärän." Selostettuaan junanmuodostus- myönnyttävä arvostelijoiden mielipiteeseen, jon-
27847: politiikan tutkimusta tarpeellisempana kuin ka pohjalta on lähdetty kiirehtimään rautatei-
27848: vetokaluston uushankintaa, päätyy toimikunta den "omana työnä" hakemaan ilmeisesti perus-
27849: lausuntoon: "Vetovoimatoimikunta on päätynyt teet sähköistyksen välttämättömyyteen. Sitä
27850: siihen, ettei vuoden 1969 aikana ole aiheellista osoittaa sekin, että parasta aikaa ovat tämän
27851: eikä edes mahdollista päättää 1970-luvun puoli- "oman työn" asiamiehet (Rautatiehallituksen
27852: välin jälkeen aloitettavista linjaveturihankin- valtuuskunta) Neuvostoliitossa hankkimassa
27853: noista." lisäselvityksiä neuvostoliittolaisista sähkövetu-
27854: Kun muistaa sen keskustelun, jota viime- reista. Miksi tällainen on tarpeen, koska linja-
27855: vuoden viimeisen lisätalousarvion yhteydessä veturitarvetta ei ole, kuten vetovoimatoimi-
27856: eduskunnassa käytiin ns. sähköveturihankin- kunta toteaa? Jos taas 1970-luvun loppupuolis-
27857: noista, jossa lisätalousarviossa oli hallitus sel- kolla tällaista tarvetta olisi, kenties silloin jo
27858: västi lähtenyt poikkeamaan siltä linjalta, jonka Neuvostoliitossakin olisi tarjottavana meidän
27859: eduskunta oli sille määritellyt vastauksessaan oloihimme sopivampi ja omia vetureitamme vas-
27860: hallituksen esitykseen vuoden 1963 tulo- ja taavampi sähköveturi, jonkalaisia ei ollut aina-
27861: E 1135/69
27862: 2
27863:
27864: kaan silloin kun viime kevättalvella näitä asioita oman tutkimustoiminnan aktiivisuus
27865: valtiovarainvaliokunnan piirissä tutkittiin. osoittaa merkkejä, jolla yritetään saada
27866: Edellä olevan perusteella esitämme valtio- aikaan ratkaisuja, jotka ovat vetokalus-
27867: päiväjärjestykseen 37 § :n 1 momentin nojalla totarpeen osalta selvästi kiirehdittyjä
27868: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- vetovoimatoimikunnan lausuntoon verra-
27869: vaksi seuraavan kysymyksen: ten, ja jos on,
27870: aikooko Hallitus, siinä tapauksessa,
27871: Onko Hallitus tietoinen siitä, että jos tämä rautateiden oman tutkimus-
27872: valtionrautateiden eräiden korkeassa elimen tutkimus johtaa päinvastaiseen
27873: virassa olevien virkamiesten suhtautu- tulokseen kuin mitä vetovoimatoimi-
27874: minen ns. hallituksen asettaman veto- kunta rautateiden sähköistämisen osalta
27875: voimatoimikunnan antamaan mietintöön ja linjavetureiden tarpeesta ilmoittaa,
27876: on ollut kiusallisen arvostelevaa ja joka tehdä vetovoimatoimikunnan mielipiteen
27877: on johtanut siihen, että rautateiden vastaisen päätöksen?
27878: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1969.
27879:
27880: A. Holopainen. Atte Pakkanen.
27881: Hannes Paaso. Yrjö Sinkkonen.
27882: Pentti Pekkarinen. Mikko Kaarna.
27883: Veikko Honkanen.
27884: 3
27885:
27886:
27887:
27888:
27889: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
27890:
27891: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tulee ajankohtaiseksi vasta 1970-luvun puoli-
27892: mainitussa tarkoituksessa, Te, Herra Puhemies, välissä, ei toimikunta sisälyttänyt mietintönsä
27893: olette kirjeellänne 24 päivältä lokakuuta 1969 johtopäätöksiin kannanottoa tehtäväksi annetun
27894: n:o 1172 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- kysymyksen suhteen.
27895: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja A. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön
27896: Holopaisen ym. tekemän seuraavan sisältöisen mielestä oli luonnollista, että niinkin laajasta
27897: kysymyksen: ja vaikeasti arvosteltavasta asiakirjasta kuin
27898: minkä vetovoimatoimikunnan mietintö käsitti,
27899: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että hankittiin lausunto rautatiehallitukselta, joka
27900: valtionrautateiden eräiden korkeassa on rautatiealan pysyvä asiantuntijavirasto ja
27901: virassa olevien virkamiesten suhtautu- jolle ensisijainen vastuu valtionrautateiden toi-
27902: minen ns. hallituksen asettaman veto- minnasta kuuluu. Siinä, että rautatiehallitus on
27903: voimatoimikunnan antamaan mietintöön lausunnossaan päätynyt eräisiin toimikunnan
27904: on ollut kiusallisen arvostelevaa ja joka mietinnöstä poikkeaviin tuloksiin, ei ministeriön
27905: on johtanut siihen, että rautateiden mielestä ole myöskään mitään tavatonta, koska
27906: oman tutkimustoiminnan aktiivisuus kysymyksessä on erittäin vaikeasti selvitettävät
27907: osoittaa merkkejä, jolla yritetään saada tutkimukset ja laskelmat erilaisine lähtökohta-
27908: aikaan ratkaisuja, jotka ovat vetokalus· ja arviovalintoineen. Yhtä luonnollista on, että
27909: totarpeen osalta selvästi kiirehdittyjä kysymykseen liittyviä asioita käsitellään julki-
27910: vetovoimatoimikunnan lausuntoon verra- suudessa monasti kärmekkäämmässä muodossa
27911: ten, ja jos on, kuin lausunnon antaja itse on tarkoittanut.
27912: aikooko Hallitus, siinä tapauksessa, Vetovoimatoimikunnan mietinnössä on py-
27913: jos tämä rautateiden oman tutkimus- ritty selvittämään myös kannattavuuseroja koti-
27914: elimen tutkimus johtaa päinvastaiseen maisen ja neuvostoliittolaisen sähköveturin vä-
27915: tulokseen kuin mitä vetovoimatoimi- lillä. Vastaavaa selvitystä ei rautatiehallituksen
27916: kunta rautateiden sähköistämisen osalta lausunnossa ole. Jotta luotettavampia vertailu-
27917: ja linjavetureiden tarpeesta ilmoittaa, laskelmia voitaisiin tässä kohden suorittaa,
27918: tehdä vetovoimatoimikunnan mielipiteen kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö on
27919: vastaisen päätöksen?" kehoittanut rautatiehallitusta hankkimaan puut-
27920: tuvat teknilliset ja taloudelliset tiedot. Tämän
27921: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen johdosta kyselyssä mainittu valtuuskunta on
27922: seuraavaa: käynyt Neuvostoliitossa saamassa lisäselvityksiä
27923: Ministeri Linnamon puheenjohdolla toimi- neuvostoliittolaisen veturin osalta. Vasta näiden
27924: neen rautateiden vetovoimatoimikunnan tehtävä tietojen saavuttua voidaan riittävän tarkka
27925: oli suorittaa vertaileva tutkimus dieselöidyn ja vertailulaskelma suorittaa. Sen jälkeen on
27926: sähköistetyn vetokaluston käytön kannattavuu- tarkoitus saattaa rautateiden sähköistysasia
27927: desta. Toimikunnan mietintöön sisältyykin var- kokonaisuudessaan valtioneuvoston käsiteltä-
27928: sin laajoja tutkimuksia ja laskelmia, mitkä sel- väksi, jolloin saanevat ratkaisun niin hyvin
27929: ventävät tehtäväksi annettua kysymystä. Kun vetureiden tarvekysymykset kuin mahdollisesti
27930: toimikunnan mielestä suosituksen antaminen hankittavat sähköveturit.
27931: dieselöinnin tai sähköistämisen jatkamisesta
27932: Helsingissä, marraskuun 20 päivänä 1969.
27933:
27934:
27935: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
27936: 4
27937:
27938:
27939:
27940:
27941: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27942:
27943: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen sionen icke tagit ställning till frågan i slut-
27944: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse ledningarna i sitt betänkande.
27945: av den 24 oktober 1969 nr 1172 tili veder- Ministeriet för kommunikationsväsendet och
27946: börande medlem av statsrådet för avgivande av allmänna arbetena ansåg det självklart, att om
27947: svar översänt följande av riksdagsman A. ett så digert och svårbedömligt aktstycke som
27948: Holopainen m. fl. ställda spörsmål: dragkraftskommissionens betänkande är skulle
27949: begäras utlåtande av järnvägsstyrelsen, som är
27950: "Är Regeringen medveten om att en permanent fackmyndighet i fråga om järn-
27951: vissa i höga tjänster vid statsjärnvägarna vägarna och som främst bär ansvaret för järn-
27952: anställda tjänstemän ställt sig pinsamt vägsdriften. Ministeriet finner heller ingenting
27953: kritiska tili det betänkande som har av- oerhört i att järnvägsstyrelsen i sitt utlåtande
27954: låtits av den av regeringen tilisatta s.k. har kommit tili vissa resultat som avviker från
27955: dragkraftskommissionen, vilket har lett dem kommissionen kommit tili i sitt betän-
27956: tili en aktivitet inom järnvägarnas egen kande, emedan det är fråga om synnerligen
27957: utredningsverksamhet, som ådagalägger svårutredda frågor och kalkyler som kan be-
27958: en strävan tili avgöranden vilka i fråga stämmas av olika utgångspunkter och bedöm-
27959: om behovet av dragmateriel är klart ningar. Lika självklart är, att frågor i denna
27960: forcerade i förhållande tili dragkrafts- sak i offentligheten ofta behandlas i en mera
27961: kommissionens utlåtande, och om så är, tillspetsad form än den som avgivit utlåtandet
27962: ämnar Regeringen i det fall att den av har avsett.
27963: järnvägarnas eget utredningsorgan före- I dragkraftskommissionens betänkande har
27964: tagna undersökningen leder tili ett re- man även försökt utreda skillnaden i lönsamhet
27965: sultat som är motsatt tili det, som i mellan det inhemska och det sovjetiska elloket.
27966: fråga om järnvägarnas elektrifiering och Någon motsvarande utredning finns icke i järn-
27967: behovet av linjelok uppges av drag- vägsstyrelsens utlåtande. För att tillförlitligare
27968: kraftskommissionen, fatta beslut som jämförande kalkyler skall kunna uppgöras på
27969: står i strid med dragkraftskommissio- denna punkt, har ministeriet för kommunika-
27970: nens åsikt?" tionsväsendet och allmänna arbetena uppmanat
27971: järnvägsstyrelsen att införskaffa bristande tek-
27972: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt niska och ekonomiska uppgifter. Med anledning
27973: anföra följande: härav har den i spörsmålet nämnda delega-
27974: Kommissionen för utredning av frågan om tionen besökt Sovjetunionen för att få ytterli-
27975: järnvägarnas dragkraft, med minister Linnamo gare utredning angående det sovjetiska loket.
27976: såsom ordförande hade tili uppgift att företaga Först när dessa uppgifter har inkommit är det
27977: en jämförande utredning av den dieseldrivna möjligt att uppgöra en tiliräckligt noggrann
27978: och den elektriska dragkraftens lönsamhet. jämförande kalkyl. Därefter är det meningen
27979: Kommiw!ns betänkande innehåller omfattande att frågan om järnvägarnas elektrifiering i sin
27980: utredningar och uträkningar som klarlägger helhet skall behandlas av statsrådet, och i det
27981: frågan. Då det enligt kommissionens mening sammanhanget torde såväl frågan om behovet
27982: först i mitten av 1970-talet blir aktuellt att ge av lok som frågan om de ellok som eventuellt
27983: rekommendationer i frågan om fortsättande av skall anskaffas komma att få sin lösning.
27984: dieseldriften ellet elektrifieringen, har kommis-
27985: Helsingfors den 20 november 1969.
27986:
27987:
27988: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
27989: Kirj. ksm. n:o 173.
27990:
27991:
27992:
27993:
27994: Volotinen ym.: Puunjalostusteollisuuden sijoittamisesta kehitys-
27995: alueille.
27996:
27997:
27998: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
27999:
28000: Maamme puunjalostu\Steollisuutta kehitet- teollisuushankkeita tomuttamassa sillä, että
28001: täessä ovat asiantuntijat jatkuvasti korostaneet maan puuraaka-aine 1oppuu, eivät nyt ole il-
28002: sitä, että puuraaka-aine ei riitä jatkuviin näin maisseet asiasta kantaansa. Mielestämme uuden
28003: suuriin 1aajennuksiin. Näin on ollut erityisesti puunjalootusteollisuuden rakentamisessa olisi
28004: puhe silloin, kun maamme kehitysalueille on lähdettävä siitä, että puun jalostus \Suoritetaan
28005: yritetty saada puunjalostusteollisuutta. siellä missä sitä myös eniten tuotetaan eli kehi-
28006: Julkisuudessa on nyt esiintynyt tietoja, joi- tysalueilla.
28007: den mukaan Länsi- ja Lounais-Suomeen suun- Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
28008: nitellaan entisten puunjalostuslaitosten laajen- § :n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
28009: nuksia ja uusien rakentamista. Mm. useat suur- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak\Si
28010: yhtiöt valmistelevat Satasellu-työnimellä Länsi- seuraavan kysymyksen:
28011: Suomeen suurta selluloosatehdasta. Julkisuu-
28012: dessa on esitetty ainakin kahden suuren teh- Onko HaHitus tietoinen snta, että
28013: taan laajentamista ja kahden uuden rakenta- puunjalostusteollisuutta aiotaan jälleen
28014: mista. laajentaa maamme eniten teollistuneilla
28015: Luonnolli\Sesti on oikein, että maamme tär- alueilla vaikka niin työllisyys- kuin tuo-
28016: keintä teollisuuden aJ.aa, puunjalostusteolli- tannollisetkin tekijät puoltaisivat sen si-
28017: suutta kehitetään, mutta sitä kehitettäessä olisi joittamista kehitysalueille, ja jos on,
28018: otettava huomioon myös teollisuuden sijoitta- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28019: minen. Tuntuu myös omituiselta, että useat ryhtyä kehitysalueiden puunjalostusteol-
28020: asiantuntijat, jotka ovat olleet kehitysalueiden lisuuden kehittämiseksi?
28021: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1969.
28022:
28023: Mikko Volotinen. Reino Karpola.
28024: Eino Sääskilahti. Ale Holopainen.
28025:
28026:
28027:
28028:
28029: E 1069/69
28030: 2
28031:
28032:
28033:
28034:
28035: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
28036:
28037: Valtiopäiväjärjestyksen 37 pykälän 1 momen- paa. Kuitenkin edustaa edellämainittu alue
28038: tissa mainitussa tarkoituksessa ovat kansan- koko valtakunnan hakkuusuunnitteessa yli 20
28039: edustajat Mikko Volotinen ym. esittäneet hal- prosenttia. Raakapuun käytöstä piirimetsälau-
28040: lituksen asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu- takunnittain tehdyn, vuotta 1966 koskevan las-
28041: raavan kysymyksen: kelman perusteella voidaankin todeta, että
28042: edellämainitulla Lounais- ja Etelä-Suomen
28043: "Onko HaLlitus tietoinen siitä, että alueella alitti puun kokonaispoistuma sanottuna
28044: puunjalostusteollisuutta aiotaan jälleen vuonna hakkuusuunnitteen noin 1.6 milj.
28045: laajentaa maamme eniten teollistuneilla k-m3 tuoretta, kuoretonta puuta. Kysymyk-
28046: alueilla vaikka niin työllisyys- kuin tuo- sessä oleva hakkuusuunnite on laadittu edel-
28047: tannollisetkin tekijät puoltaisivat sen si- lyttäen Mera-ohjelman toteutumista. Kun ote-
28048: joittamista kehitysalueille, ja jos on, taan huomioon mainitun vuoden jälkeen kehi-
28049: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tysalueille valmistuneet ja valmistuvat uudet
28050: ryhtyä kehitysalueiden puunjalostusteol- puunjalostustehtaat ja vanhojen laajennukset,
28051: lisuuden kehittämiseksi?" on tilanne tällä hetkellä ilmeisesti sellainen,
28052: että mikäli raakapuureserviä yleensä on ole-
28053: Vastauksena tehtyyn kysymykseen esitän massa se sijaitsee lähinnä Etelä- ja Lounais-
28054: kunnioittaen seuraavaa: Suomessa. Tilanne on siis periaatteessa saman-
28055: Joko valtion omasta toimesta tai sen tuki- suuntainen kuin naapurimaassamme Ruotsissa,
28056: toimenpitein on kehitysalueille viime vuosien jossa maan eteläosissa on vielä huomattavasti
28057: aikana rakennettu useita kokonaan uusia puun- käyttöön otettavaa raakapuuta.
28058: jalostuslaitoksia. Näistä mainittakoon Kemijär- Kun edellämainittu hakkuusuunnitelma on
28059: ven ja Uimaharjun selluloosatehtaat, Savon laadittu edellyttäen, että Mera-ohjelma toteu-
28060: Sellu Oy:n aalloituskartonkitehdas sekä Pellos tuu, voi ministeriö yhtyä siihen Suomen Pan-
28061: Oy:n Ristiinan lastulevy- ja vaneritehtaat. Par- kin taholta lausuttuun käsitykseen, että Sata-
28062: haillaan on rakenteilla uudet lastulevytehtaat sellu-hankkeen toteuttamismahdollisuudet ovat
28063: Puhokseen, Joensuuhun ja Ouluun. Lisäksi on huomattavalta osalta riippuvaiset Mera-ohjel-
28064: eräisiin kehitysalueiden paperitehtaisiin raken- man toteutumisesta. Siitä ei kuitenkaan tällä
28065: teilla uusia sanomalehtipaperikoneita ja useat hetkellä ole täyttä varmuutta. Myöskin suh-
28066: alueen vaneritehtaista laajentavat voimakkaasti dannepoliittisista syistä voisi olla edullista, että
28067: tuotantoaan. V aitio on ainakin myöntämällä mahdollinen uuden tehtaan mkentami:nen aloi-
28068: voimassaolevien kehitysaluelakien tarkoittamaa tettaisiin vasta hieman myöhemmin.
28069: korkotukea tukenut näitä uudisrakennuksia. Edellä esitetyn perusteella voidaan katsoa,
28070: Näin suurien tuotantolaitosten rakentaminen on että kysymys uuden selluloosatehtaan rakenta-
28071: merkinnyt huomattavaa puun kulutuksen li- misesta maan länsiranni!ko1le, joka tulisi tapah-
28072: säystä kehitysalueilla. tumaan ilman valtion tukea, vaatii ilmeisesti
28073: Etelä- ja Lounais-Suomessa, joksi tässä yh- vielä lisäselvityksiä. Kysymys kehitysalueiden
28074: teydessä lasketaan Ahvenanmaan, Helsingin, puunjalostusteollisuuden nykyisen voimakkaan
28075: Lounais-Suomen, Satakunnan, Uusimaa-Hämeen laajentamisen jatkamisesta edellyttää puolestaan
28076: ja Pirkka-Hämeen piirimetsälautakuntien alueet alueen metsävarojen riittävyyden ja Mera-ohjel-
28077: on puunjalostusteollisuuden laajeneminen ollut man toteutumisen tarkkaa tutkimista.
28078: sen sijaan huomattavan paljon vaatimattomam-
28079: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1969.
28080:
28081: Ministeri Väinö Leskinen.
28082: 3
28083:
28084:
28085:
28086:
28087: T i 1J R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28088:
28089: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen nänmda området inom hela landets avverk-
28090: anger har riksdagsman Mikko Volotinen m. fl. ningsplan över 20 procent. På basen av den
28091: tili vederbörande medlem av statsrådet för av- uträkni:ng om fö11brukningen av råvi11ke, som
28092: givande av svar ställt följande spörsmål: distriktsskogsnämndsvis uppgjorts för år 1966
28093: kan man också konstatera, att den totala vir-
28094: "Är Regeringen medveten om att kesavgången på det nämnda området i södra
28095: man har för avsikt att åter utvidga och sydvästr.a Finland under sagda år under-
28096: träförädlingsindustrin inom landets mest steg avve1.1kningsplanen med ungefär 1.6 k-m3
28097: i:ndustrialiserade områden fastän såväl färskt barkf.ritt virke. Den ifrågavarande av-
28098: sysselsättnings- som produktionsfakto- verkningsplanen har utarbetats under förutsätt-
28099: rer skulle tala tör placering av den ning att Mera-programmet fullföljes. Då man
28100: inom utvecklingsområden, och om så är tar i betraktande de efter det nämnda året
28101: fallet, inom utvecklingsområdena uppförda och under
28102: vilka åtgärder ämnar Regeringen byggnad varande nya träförädlingsfabrikerna
28103: skrida tili för utvecklande av träföräd- och utvidgningarna av de gamla fabrikerna, är
28104: lingsindustrin inom utvecklingsområ- situationen för närvarande uppenbarligen den,
28105: dena?" att om någon råvirkesreserv överhuvudtaget
28106: existerar, så finns den närmast i södra och
28107: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt sydvästra Finland. Situationen är sålunda i
28108: mföra följande: princip ungefär densamma som i vårt grann-
28109: Antingen på åtgärd av staten själv ellet med land Sverige, där det i landets södra delar ännu
28110: ;tatens stödåtgärder har under de senaste åren finns en mä11kbar mängd rå:virke som kan tas
28111: nom utvecklingsområdena byggts flera helt nya i bruk.
28112: :räförädl1ngsanläggningar. Av dessa må nämnas Då den ovannämnda avverkningsplanen ut-
28113: :ellulosafabrikerna i Kemijärvi och Uimaharju, arbetats under förutsättning, att Mera-program-
28114: )avon SeLlu Oy: s wellpappfabrik samt Pellos met genomföres, kan ministeriet förena sig om
28115: )y:s spånplatte- och fanerfabriker i Ristiina. den uppfattning, som uttalats från Finlands
28116: Jnder uppföra:nde är som bäst spånplattfabri- Banks sida, att möjligheterna för genomförande
28117: .:er i Puhos, Joensuu och Uleåborg. Dessutom av Satasellu-projektet tili stor del är beroende
28118: 1åller nya tidningspappersmaskiner på att in- av förverkligandet av Mera-progr.ammet. För
28119: ,talleras i vissa pappersfabriker inom utveck- närvarande råder dock icke full säkerhet om
28120: ingsområdena och många fanerfabriker inom detta. Också av konjunkturpolitiska skäl skulle
28121: }mtådet utvidgar sin verksamhet kraftigt. Sta- det kunna vara förmånligt att ett eventuellt
28122: ·en har åtminstone genom att bevilja i gäl- byggande av den nya fabriken skulle påbörjas
28123: ande utvecklingsområdeslager avsett räntestöd först något senare.
28124: mderstött dessa nybyggnader. Byggandet av På grund av det ovan anförda kan man anse,
28125: åpass stora produktionsinrättningar har inne- att frågan om byggandet av en ny cellulosa-
28126: mrit en avsevärd ökning av virkesförbruk- fabrik på landets västra kust, vilket skulle
28127: tingen inom utvecklingsområdena. komma att ske utan statens stöd, uppenbarligen
28128: I södra och sydvästra Finland, tili vi1ka i kräver ytterligare utredning. Frågan .angående
28129: letta sammanhang hänföres områdena för fortsättandet av den nuvarande starka utvidg-
28130: Uands, Helsingfors, Lounais-Suomen, Sata- ningen av träförädlingsindustrin inom utveck-
28131: :unta, Uusimaa-Häme och Pirkka-Häme di- lingsområdena förutsäuer å sin sida :noggrann
28132: triktsskogsnämnder, har utvidgni:ngen av trä- undersökning av skogstillgå:ngarnas tillräcklig-
28133: örädlingsindustrin däremot varit avsevärt het inom området och om förverk!ligandet av
28134: rrycket anspråkslösare. Dock representerar det Mera-programmet.
28135: Helsingfors den 14 november 1969.
28136:
28137: Minister Väinö Leskinen.
28138: j
28139: j
28140: j
28141: j
28142: j
28143: j
28144: j
28145: j
28146: j
28147: j
28148: j
28149: j
28150: j
28151: j
28152: j
28153: j
28154: j
28155: j
28156: j
28157: j
28158: j
28159: j
28160: j
28161: j
28162: j
28163: j
28164: Kirj. ksm. n:o 174.
28165:
28166:
28167:
28168:
28169: Sinisalo: Kymen läänin teollisuuden jätevesien laskemisesta
28170: Suomenlahteen.
28171:
28172:
28173: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
28174:
28175: Vuodesta 1965 alkaen on laadittu suunni- alueen talvikalastusta ja muutakin kalastus-
28176: telmia laskea Kymen läänin suurten puunjalos- toimintaa itäisellä Suomenlahdella. Sillä olisi
28177: tusteollisuuslaitosten jätevedet putki- tai joki- haittavaikutuksensa myös tätä laajemminkin.
28178: reittejä myöten mereen. Pisimmällä nämä Suomenlahti on tunnetusti saastesietokykyyn
28179: suunnitelmat lienevät Etelä-Saimaan vesiensuo- nähden varsin helposti vaurioitettava merialue.
28180: jelusuunnitelman osalta. Tähän suunnittelutyö- Kun toisaalta yleisesti on vireillä mm. Itäme-
28181: hön yhdistyvänä on useissa yhteyksissä julki- ren suojaaruistoiminnan laajentaminen, johon
28182: suudessa esitetty suunnitelma jätevesien laske- muutkin Itämeren ympärillä olevat valtiot ovat
28183: misesta Urpalanjokeen ja sen kautta itäiselle kiinnittäneet huomiota, tuntuu jätevesien me-
28184: Suomenlahdelle. Suunnitelmaa kehitetään edel- reenlaskemissuunnitelmien kehitteleminen tätä-
28185: leen komiteatyönä. kin taustaa ajatellen oudolle. Väliaikaisratkai-
28186: Vesiensuojelutoimenpiteet ja erikoisesti teol- sunakin, esim. kymmeneksi vuodeksi keskitty-
28187: lisuuden likaaman veden puhdistustoimenpitei- vänä, odotettaessa puhdistusmenetelmien kehit-
28188: den aikaansaaminen on Kymen läänin osalta tämistä, se saattaisi aiheuttaa korvaamattomia
28189: erikoisen välttämätöntä. Eräissä yhteyksissä menetyksiä ja olisi lisäksi kallis.
28190: on todettu, että läänin teollisesta rakenteesta Kaiken edellä sanotun vuoksi ja viitaten
28191: johtuen siellä "tuotetaan" lähes ?:3 maan jäte- valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
28192: vesistä. Tällainen jätevesimäärä vastaa run- esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28193: saasti yli 10 miljoonan hengen asutuskeskus- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28194: ten synnyttämää jätevesimäärää. Samalla nämä
28195: luvut osoittavat, että erikoisesti Kymen läänin Onko Hallitus tietoinen suunnitel-
28196: kaltaisen jätevesikysymyksen ratkaisu on suori- mista laskea Kymen läänin teollisuuden
28197: tettava kaikki näkökannat huomioonottavana jätevedet putki- ja jokireittejä myöten
28198: tavalla. Suomenlahteen, ja jos on,
28199: Jo tähän mennessä ovat jätevesien mereenlas- millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
28200: kemissuunnitelmat herättäneet perusteltua huo- aikonut ryhtyä estääkseen tämänkaltai-
28201: lestuneisuutta. On todettu, että Urpalanjoen sen meren saastuttamistoimenpiteen ja
28202: käyttöön liittyvän suunnitelman toteuttaminen nopeuttaakseen jätevesien tehokkaan
28203: ja jätevesien laskeminen sen kautta mereen puhdistuksen aikaansaamista?
28204: välittömästi vaikeuttaisi Huovarin vuokra-
28205: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1969.
28206:
28207: Taisto Sinisalo.
28208:
28209:
28210:
28211:
28212: E 1137/69
28213: 2
28214:
28215:
28216:
28217:
28218: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28219:
28220: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §.;.n 1 momen- ranemaan. Suunnitelmassa päädyttiinkin esit-
28221: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- tämään jätevesien siirtoa Suomenlahteen. Joh-
28222: hemies, olette kirjeellänne 24 päivältä loka- taminen tapahtuisi tällöin pääasiassa avouomaa
28223: kuuta 1969 n:o 1180 lähettänyt valtioneuvos- käyttäen, jossa jätevesien laskettiin puhdistu-
28224: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan- van vähintään samalla määrällä kuin suunni-
28225: edustaja Taisto Sinisalon tekemän seuraavan telmassa esitetyillä tuotantoteknillisillä muu-
28226: kysymyksen: toksilla ja mekaanisella sekä biologisella puh-
28227: distuksella. Kustannukset olisivat tällöin vain
28228: "Onko Hallitus tietoinen suunnitel- noin puolet muihin puhdistuskustannuksiin
28229: mista laskea Kymen läänin teollisuuden verrattuina. Selvitystyötä Etelä-Saimaan li-
28230: jätevedet putki- ja jokireittejä myöten kaantumisongelmien ratkaisemiseksi jatkaa tällä
28231: Suomenlahteen, ja jos on, hetkellä valtioneuvoston vuoden 1968 lopussa
28232: millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on asettama Etelä-Saimaan jätevesikomitea, joka
28233: aikonut ryhtyä estääkseen tämänkaltai- saanee työnsä päätökseen kuluvan vuoden lop-
28234: sen meren saastuttamistoimenpiteen ja puun mennessä. Tämä komitea tulee kiinnit-
28235: nopeuttaakseen jätevesien tehokkaan tämään erityistä huomiota mm. jätevesikuor-
28236: puhdistuksen aikaansaamista?" mituksen pienentämismahdollisuuksiin laitos-
28237: kohtaisin toimenpitein.
28238: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Kymijoen vesiensuojelun yleissuunnitelmassa
28239: taen seuraavaa: päädyttiin ensi vaiheessa esittämään paikallisia
28240: Kun maataloushallituksessa aikanaan ryhdyt- toimenpiteitä jätekuormituksen keventämiseksi.
28241: tiin laatimaan alueellisia vesiensuojelun yleis- Suunnitelmassa esitettyä jätevesien johtamista
28242: suunnitelmia, katsottiin mm. Kymijoki ja eri- avouomaa ja tunnelia käyttäen mereen katsot-
28243: tyisesti Etelä-Saimaa niihin alueisiin kuulu- tiin voitavan siirtää vasta seuraavassa vaiheessa
28244: viksi, joilla tehokkaisiin vesiensuojelutoimen- toteutettavaksi, koska toimenpiteen katsottiin
28245: piteisiin tulisi kiireellisesti ryhtyä. Kymijoen edellyttävän vielä jatkotutkimuksia mm. sen
28246: alajuoksu ja Kotkan edustan merialue sekä seikan selvittämiseksi, olisiko ja minä ajankoh-
28247: Etelä-Saimaasta noin 250 km2:n laajuinen vesi- tana syytä ryhtyä suunnitelman toteuttamiseen.
28248: alue oli tällöin jätevesien vaikutuksen alainen. Yleissuunnitelman paaosan valmistuttua on
28249: Tärkein syy mainittujen vesialueiden likaantu- Kymijokilaaksoon jo ryhdytt,y laatimaan veden-
28250: miseen on puunjalostusteollisuuden vesistöihin hankinnan suunnitelmaa sekä kalataloudellista
28251: laskemien jätevesien aiheuttama kuormitus. hoitosuunnitelmaa, joista jälkimmäinen on tar-
28252: Etelä-Saimaata ja Kymijokivartta koskevat koitus rahoittaa teollisuuslaitoksilta toistai-
28253: vesiensuojelun yleissuunnitelmat valmistuivat seksi perityillä vesiensuojelumaksuilla.
28254: pääosiltaan vuoden 1968 aikana. Suunnitel- Kymijokilaakson teollisuuslaitosten jätevesien
28255: missa tutkittiin mahdollisuuksia vähentää vesi- johtaminen avouomaa ja tunnelia myöten suun-
28256: alueiden likaantumista tehdaslaitoksissa tapah- nitellulla tavalla puhdistettuna mereen ei alus-
28257: tuvilla tuotantoteknillisillä muutoksilla, jäte- tavien laskelmien mukaan lisäisi sanottavasti
28258: veden puhdistustoimenpiteillä sekä siirtämällä Suomenlahden kuormitusta, koska alueen jäte·
28259: jätevesien purkupaikkaa. vesistä jo tällä hetkellä noin 40 % purkautuu
28260: Etelä-Saimaan osalta todettiin, että nykyisin suoraan mereen ja kauimpanakin sijaitsevista
28261: tunnettuja teknillisiä ja taloudellisesti mahdol- Kuusankosken tehtaista joutuu jätevesi mereen
28262: lisia puhdistusmenetelmiä soveltaen on erittäin kahdessa vuorokaudessa. Avouoma-tunneli-
28263: vaikeata saada järven lisääntyvä likaantuminen järjestelmän avulla on laskettu voitavan va-
28264: pysähtymään sekä vesialueen tila pysyvästi pa- pauttaa Kyminjoki ja sen edustalla oleva asu-
28265: 3
28266:
28267: tuskeskusten lähivesialue käytännöllisesti kat- nykyisen jätevesikuormituksen merkittävään
28268: soen kokonaan jätevesien vaikutuksesta. Jäte- pienentämiseen ja sitä tietä myös tilanteen ke-
28269: vesien puhdistustekniikan alalla tapahtuva voi- ventämiseen. Kysymys siitä, onko jätevettä
28270: makas kehitys voinee kuitenkin avata muita- johdettava Suomenlahteen vai onko tarkoituk-
28271: kin mahdollisuuksia asian hoitamiseen. Etelä- senmukaisinta suorittaa puhdistustoimenpiteet
28272: Saimaan osalta taas on kysymys matkailun ja muualla, on oleellisesti riippuvainen teknilli-
28273: erilaisen virkistyskäytön kannalta kansantalou- sestä kehityksestä. Johtamisratkaisu saattanee
28274: dellisesti ja alueellisesti erittäin arvokkaan vesi- tulla yleensä kysymykseen vain silloin, kun
28275: alueen suojaamisesta. Huomattavana etuna on muita taloudellisesti toteutettavia ratkaisuja ei
28276: laadittujen vesiensuojelusuunnitelmien osalta ole ja pakottava tarve vesien nope!lan suoje-
28277: pidettävä sitä, että niiden yhteydessä on kar- luun on olemassa. Hallituksen käsityksen mu-
28278: toitettu kaikki tärkeimmät likaajat ja siten kaan tulee ennen jätevesien mereen johtamista
28279: mahdollistettu alueittainen vesisuojelukysymys- tutkia tarkoin kaikki muut kysymykseen tule-
28280: ten hoitaminen. vat ratkaisut. Tätä tarkoittavat nimenomaan
28281: Kymen läänin vesiensuojelukysymysten rat- ne lisäselvitykset, jotka asian hoitamiseksi ovat
28282: kaisemiseksi jo laadittujen suunnitelmien sekä käynnissä. Hallitus tuleekin kiinteästi seuraa-
28283: suoritettujen ja vielä suoritettavien lisäselvitys- maan asiassa tapahtuvaa kehitystä.
28284: ten perusteella näyttäisi olevan edellytyksiä
28285: Helsingissä marraskuun 25 päivänä 1969.
28286:
28287: Maatalousministeri Martti Miettunen.
28288: 4
28289:
28290:
28291:
28292:
28293: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
28294:
28295: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen stoppa den ökande föroreningen av sJon och
28296: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- att varaktigt förbättra tiliståndet inom vatten-
28297: velse av den 24 oktober 1969 nr 1180 tili området. I planerna stannade man för att
28298: vederbörande medlem av statsrådet för av- flytta avloppsvattenutsläppen tili Finska vi-
28299: givande av svar översänt följande av riksdags- ken. Avledandet av dem skulle ske i öppen
28300: man Taisto Sinisalo ställda spörsmål: fåra, och man räknade med att avloppsvattnet
28301: därvid skulle renas i minst samma grad som
28302: "Är Regeringen medveten om pla- genom de i planen framställda produktions-
28303: nema på att leda avloppsvattnet från tekniska omställningarna samt mekanisk och
28304: industrin i Kymmene Iän genom rör- biololgisk rening. Kostnaderna skulle vara en-
28305: ledningar och älvar tili Finska viken, dast omkring hälften av kostnaderna för andra
28306: och om så är fallet, reningsmetoder. Utredningen för lösande av
28307: till vilka åtgärder har Regeringen södra Saimens föroreningsproblem fortgår i
28308: ämnat skrida för att förhindra åtgärder detta nu inom den av statsrådet i slutet av år
28309: som förorenar havet och för att på- 1968 tilisatta kommitten för södra Saimens
28310: skynda åstadkommande av effektiv re- avloppsvatten, som torde kunna slutföra sitt
28311: ning av avloppsvattnen?" arbete före utgången av innevarande år. Denna
28312: kommitte kommer att fästa uppmärksamhet
28313: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- särskilt vid möjligheterna att minska avlopps-
28314: samt anföra följande: vattenbelastningen genom åtgärder i de en-
28315: När regionala allmänna planer för skyddande skilda industriföretagen.
28316: av vattnen på sin tid började uppgöras i lant- I den allmänna planen rörande vattenskyd-
28317: bruksstyrelsen, ansågs bl. a., att Kymmene älv det i Kymmene älv stannade man i första ske-
28318: och särskilt södra Saimen hörde tili de om- det för att föreslå lokala åtgärder för mins-
28319: råden, där effektiva vattenskyddsåtgärder kande av avloppsbelastningen. Det ansågs att
28320: skyndsamt borde inledas. Nedre loppet av det i planen föreslagna avledandet av avlopps-
28321: Kymmene älv och havsområdet utanför Kotka vattnet längs öppen fåra och genom tunnel
28322: samt ett vattenområde på omkring 250 km2 tili havet skulle kunna uppskjutas tili ett se-
28323: i södra Saimen var då utsatt för inverkning- nare skede, då åtgärdema ansågs förutsätta
28324: ama av avloppsvatten. Den viktigaste otsaken ytterligare undersökningar, bl. a. för klarläg-
28325: tili föroreningen av nämnda vattenområden är gande av den omständigheten, huruvida det
28326: den belastning det avloppsvatten som träför- fanns skäl för att börja genomföra planen,
28327: ädlingsindustrin släpper ut i vattendragen iör och när detta borde ske. Sedan huvudparten
28328: med sig. av den allmänna planen blivit färdig, har en
28329: De allmänna planema för vattenskydd som plan för vattenanskaffning tili Kymmene älv-
28330: berör södra Saimen och Kymmene älvdal blev dal ävensom en fiskeriekonomisk vårdplan bör-
28331: i sina huvuddrag färdiga under år 1968. I jat uppgöras. Den senare skulle finansieras ge-
28332: planerna undersöktes möjligheterna att minska nom vattenskyddsavgifter som tillsvidare upp-
28333: vattenområdenas förorening genom produk- bärs hos industriföretagen.
28334: tionstekniska omställningar i fabrikema, ge- Avledandet av avloppsvattnet från indu-
28335: nom åtgärder för rening av avloppsvattnet och strierna i Kymmene älvdal längs en öppen
28336: genom att flytta platsen för utsläppen. strömfåra och tunnel så som planerats tili ha-
28337: Beträffande södra Saimen konstaterades, att vet, skulle enligt de preliminära kalkylerna
28338: det är synnerligen svårt att med nu kända tek- icke nämnvärt öka belastningen på Finska vi-
28339: niska och ekonomiskt möjliga reningsmetoder ken, då redan i detta nu omkring 40 % av
28340: 5
28341:
28342: områdets avloppsvatten strömmar ut direkt i Det synes som om det på basen av de för
28343: havet och avloppsvattnet tili och med från de lösande av vattenskyddsfrågorna i Kymmene
28344: längst borta belägna Kuusankoskifabrikerna Iän redan utförda och avsedda tilläggsutred-
28345: kommer ut i havet på två dygn. Det har be- ningarna skulle finnas förutsättningar för en
28346: räknats att Kymmene älv genom systemet öp- betydande minskning av avloppsvattenbelast-
28347: pen fåra-tunnel och det närmaste vatten- ningen och på den vägen även för lättande
28348: området vid de bostadscentra som är belägna av läget. Frågan, huruvida avloppsvattnet bör
28349: vid älvmynningen praktiskt taget helt kan be- ledas tili Finska viken eller om det är mest
28350: frias från avloppsvattnets inverkan. Den kraf- ändamålsenligt att verkställa reningsåtgräderna
28351: tiga utvecklingen inom tekniken för rening annorstädes, beror i en väsentlig grad på den
28352: av avloppsvatten torde dock kunna öppna även tekniska utvecklingen. Avledningslösningen
28353: andra möjligheter att sköta denna sak. Be- torde i allmänhet komma i fråga endast när
28354: träffande södra Saimen är det åter fråga om andra ekonomiskt genomförbara lösningar icke
28355: skyddande av ett för turismen och olika slag finns och behovet att skydda vattnen snabbt
28356: av rekreation från både nationalekonomisk och är trängande. Enligt regeringens åsikt bör in-
28357: regional synpunkt synnerligen värdefullt vat- nan avloppsvattnet leds tili havet alla andra
28358: tenområde. Såsom en betydande fördel i fråga ifrågakommande lösningar noga undersökas.
28359: om de uppgjorda vattenskyddsplanerna måste Detta åsyftas uttryckligen med de tilläggsutred-
28360: anses, att i samband med dem alla de vikti- ningar, som pågår för sakens skötande. Rege-
28361: gaste förorenarna kartlagts och därigenom ringen kommer att intensivt följa med sakens
28362: regionalt handhavande av vattenskyddsfrågorna utveckling.
28363: möjliggjorts.
28364: Helsingfors den 25 november 1969.
28365:
28366: Lantbruksminister Martti Miettunen.
28367:
28368:
28369:
28370:
28371: E 1137/69
28372: Kirj. ksm. n:o 175.
28373:
28374:
28375:
28376:
28377: Pohjonen ym.: Autojen pakokaasujen puhdistamisesta.
28378:
28379:
28380: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28381:
28382: Erittäin voimakas maan, veden ja ilman tavasti nostaisi auton hintaa. Onpa väitetty,
28383: saastuminen koko maailmassa ja myös Suo- että pakokaasun suodatin nostaisi auton hintaa
28384: messa uhkaavat ihmisen terveyttä, viihtyisyyt- vain muutaman promillen.
28385: tä. ja elämänmahdollisuuksia. Erikoisesti puh- Esim. Tukholmassa mainitaan olevan voi-
28386: das ilma on ihmisen elämän perusedellytyksiä. massa määräys, että autoa ei saa käyttää pai-
28387: Nykyisessä teollistuvassa yhteiskunnassamme kallaan 3 minuuttia pitempää aikaa.
28388: ei kuitenkaan raittiille ilmalle anneta sitä ar- Amerikkalaiset ovat automalleissaan vuo-
28389: voa, joka sille kuuluisi. desta 1968 lähtien velvolliset huolehtimaan
28390: Ilman saastumisen aiheuttavat lähinnä asun- häkäkaasun ja hiilivetyjen poistamisesta joko
28391: tojen ja teollisuuden lämmitys, jätteiden hävi- jälkipolttimin tai moottoria parantamalla.
28392: tys polttamalla sekä liikenne. Vuosina 1960- USA:ssa on annettu myös tarkat muut au-
28393: 65 katsotaan Suomen ilman saastumisen li- tojen turvallisuusmääräykset, joita on nouda-
28394: sääntyneen 18 prosenttia. Eräs ilman tutkija tettava kaikkien autojen valmistuksessa.
28395: on väittänyt, että "Helsingissä ilma on 13 Ruotsissa on myös vastaavanlaisia vaatimuk-
28396: kertaa niin likaista kuin Tuusniemellä." sia.
28397: On tutkittu, että Helsingin ilman saastut- Meillä Suomessa säännökset autojen turval-
28398: tamisen aiheuttavat ja saastutusosuus prosen- lisuuslaitteista lienevät varsin puutteelliset.
28399: teissa on seuraava; Myöskään ulkomailta tuotavien autojen
28400: Jätteiden ja roskien pohto 3.4, teollisuus- kauppoja koskevissa säännöksissä ei tätä liene
28401: lämmitys 6.2, asuntolämmitys 19, dieselajo- otettu lainkaan huomioon.
28402: neuvoliikenne 11.1 ja bensiiniajoneuvoliikenne Autojen turvallisuusmääräysten nopea sää-
28403: 60.3. Liikenne on siten Helsingissä aiheutta- täminen myös pakokaasujen puhdistamisen
28404: nut yhteensä 71.4 prosenttia ilman saastumi- huomioonottaen on tullut Suomessa ajankoh-
28405: sesta. taiseksi erikoisesti mm. siksi, että meillä on
28406: Vuodelta 1964 on laskettu autojen tuotta- ryhdytty valmistamaan henkilöautoja. Turval-
28407: neen häkää Helsingissä noin 34000 tonnia ja lisuussäännökset pitäisi kuitenkin saattaa voi-
28408: muita kaasumaisia aineita noin 3400 tonnia maan niin nopeasti, että niitä voitaisiin nou-
28409: vuodessa. Dieselautot tuottavat nokea yli 1500 dattaa jo kotimaassa valmistettavissa autoissa.
28410: tonnia vuodessa. Edellä mainittuun viitaten ja valtiopäivä-
28411: Kysytään, mitä voitaisiin tehdä tilanteen järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
28412: korjaamiseksi? Monien teknillisten parannus- esitämme kunnioittaen valtioneuvoston asian-
28413: ten lisäksi kaivattaisiin varmaan tässä suh- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky-
28414: teessa valtakunnallista ja kansainvälistä lain- symyksen:
28415: säädäntöä, joka suurimmaksi osaksi vielä
28416: puuttuu. Mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo
28417: On ilmeistä, että vielä ei ole riittävästi otet- tehdä autojen turvallisuusmääräysten
28418: tu huomioon mm. mahdollisuutta asentaa au- säätämiseksi huomioonottaen myös au-
28419: toihin pakokaasujen puhdistajaa eli suodatinta tojen pakokaasujen puhdistatnismahdol-
28420: siitäkään huolimatta, että se ei kenties Sanot- lisuuden?
28421: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1969.
28422:
28423: Mauno Pohjonen. Katri Kaarlonen. Sylvi Saimo.
28424: E 1154/69
28425: 2
28426:
28427:
28428:
28429:
28430: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28431:
28432: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- nituissa USA:n turvallisuusmääräyksissä on.
28433: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- Mainittakoon myös, että jo vuonna 1960 on
28434: mies, olette kirjeellänne 28 päivältä lokakuu- Suomessa annettu säädökset dieselmoottorilla
28435: ta 1969 n:o 175 lähettänyt valtioneuvoston varustettujen autojen pakokaasujen savumää-
28436: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan- rän ylärajasta. Voidaan myös todeta, että
28437: edustajien Mauno Pohjosen, Katri Kaarlosen koska automallin suunnittelun alkuhetkestä
28438: ja Sylvi Saimon tekemän seuraavansisältöisen sarjavalmistuksen alkamiseen kuluu useita
28439: kysymyksen: vuosia, ei autoteollisuus hetkessä voi ryhtyä
28440: noudattamaan uusia määräyksiä. Tästä syystä
28441: "Mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo on mainittuja USA:n turvallisuusmääräyksiä
28442: tehdä autojen turvallisuusmääräysten jouduttu sielläkin muuttamaan niin, että alku-
28443: säätämiseksi huomioonottaen myös au- peräisistä, noin kahdestakymmenestä eri ra-
28444: tojen pakokaasujen puhdistamismah- kennemääräyksestä on alkuperäismuodossaan
28445: dollisuuden?" voimassa enää vain kaksi. Kuitenkin jo nyt
28446: on havaittavissa, että mainitut USA:n turval-
28447: Liikenneturvallisuuden eräs perusedellytys lisuusvaatimukset tulevat vaikuttamaan useim-
28448: on, että kaduillamme ja teillämme liikennöi- pien maailman autonvalmistajien tuotteisiin,
28449: vät moottoriajoneuvot ovat rakenteeltaan ja joten sikäläisten määräysten mukaiset autot
28450: varusteiltaan luotettavia niin, että ajoneuvon tulevat yleistymään lähivuosien aikana.
28451: rakenteen tai kunnon vuoksi ei aiheudu on- On myös todettava, että erikoisesti YK:n
28452: nettomuuksia. Senjälkeen kun Pohjois-Ameri- alaisen Euroopan talouskomission ECE:n, sekä
28453: kan Yhdysvalloissa, USA: ssa, 31 päivänä muidenkin kansainvälisten organisatioiden pii-
28454: tammikuuta 1967 tuli voimaan siellä myytä- rissä on samoihin aikoihin kuin USA:ssa ryh-
28455: vien autojen turvallisuusvaatimukset, jotka dytty laatimaan yhtenäisiä eurooppalaisia tur-
28456: koskevat autojen rakennetta sekä aktiivisen vallisuusnormiehdotuksia. Koska tieliikennettä
28457: turvallisuuden kannalta eli auton hallintaan koskevissa muissakin määräyksissä on maas-
28458: vaikuttavien rakenteiden ja laitteiden osalta, samme pyritty yhtenäisiin eurooppalaisiin
28459: että passiivisen turvallisuuden kannalta eli säädöksiin, tullaan autojen turvallisuutta kos-
28460: onnettomuuden sattuessa autossa olevien va- kevissa asioissa ilmeisesti yhtymään ECE:n
28461: hingoittumista estävien toimenpiteiden osalta, antamiin suosituksiin. Muunlaisiin, ts. pelkäs-
28462: on herännyt yleinen keskustelu siitä, että tään meillä voimassa oleviin turvallisuusmää-
28463: myös meillä pitäisi saattaa vastaavanlaiset räyksiin ei voitane päätyä, koska eri autonval-
28464: määräykset voimaan. mistajilta ostamamme automäärät ovat niin
28465: On kuitenkin todettava, että Suomessa on pieniä, että tuotantoa ei ole mahdollisuus il-
28466: valtiovallan taholta koetettu tarpeellisin sää- man kohtuuttomia kustannuksia muuttaa eri-
28467: döksin ja valvontatoimenpitein jo moottori- koismääräyksiä vastaaviksi vain muutamien
28468: ajoneuvoliikenteen alkuajoilta lähtien taata tuotantopäivien, ehkä -tuntien, ajaksi. Valitet-
28469: liikenneturvallisuus myös tältä osin. Voimas- tavasti on toisaalta todettava, että autoalalla
28470: sa olevan tieliikennelain perusteella annetussa vallitsevan kovan kilpailun takia autotehtaat
28471: moottoriajoneuvoasetuksessa ja kulkulaitos- pyrkivät välttämään kaikkia hintaa lisääviä
28472: ten ja yleisten töiden ministeriön päätökses- ratkaisuja ja valmistamaan jopa rinnakkaismal-
28473: sä mainitun asetuksen täytäntöönpanosta on leja USA:ta ja niitä maita varten, joissa mai-
28474: melko yksityiskohtaisiakio säädöksiä mootto- nittuja määräyksiä ei ole.
28475: riajoneuvojen rakenteesta, jotka jo sisältävät Kaikesta tästä johtuen on pääteltävissä, että
28476: osittain samojakin määräyksiä kuin mitä mai- milloin tämäntapaisia auton rakenteeseen,
28477: 3
28478:
28479: varusteisiin ja turvallisuuteen kohdistuvia sää- 1. Pyritään estämään epäpuhtauksien syn-
28480: döksiä annetaan, on niiden noudattamista val- tyminen moottorissa tai
28481: vottava tehokkaasti, jotta määräyksistä olisi 2. Hävitetään haitalliset ainekset pakoput-
28482: todellista hyötyä. Meillä tämä tapahtuu seuraa- kistossa ennen niiden tuloa ulkoilmaan.
28483: vasti: Ensiksi mainittu voi tapahtua ainoastaan
28484: Ennenkuin uusi automalli hyväksytään lii- moottorirakennetta muuttaen ja toinen me-
28485: kenteessä käytettäväksi, on ko. malli hyväk- netelmä edellyttää pakoputkistoon asennetta-
28486: syttävä tyyppikatsastuksessa ja ennen jokaisen vaa jälkipoltinta.
28487: tätä mallia olevan auton käyttöönottoa vielä ECE:n tutkimusmenetelmään perustuen
28488: todettava ensikatsastuksessa sen olevan hyväk- Ruotsissa on tutkittu USA:han vietäviin au-
28489: sytyn mukainen. Käytetty järjestelmä takaa tomalleihin aseunettavia pakokaasunpuhdistus-
28490: sen, että auto täyttää annetut määräykset, menetelmiä ja todettu, että mitään teknilli-
28491: vaikkei kauppasopimuksissa olekaan erityis- sesti tyydyttävää jälkipahinta tai muuta me-
28492: määräyksiä autojen rakenteesta. netelmää jo käytössä oleville autoille ei ole
28493: Auton käytönaikaisen kunnon valvonta ta- löytynyt.
28494: pahtuu uusintakatsastuksen avulla. Kaikki täs- On myös todettu, että autoon suunniteltu
28495: sä mainitut katsastustoimenpiteet suoritetaan ja siihen valmistusvaiheessa asennettu pako-
28496: katsastusmiesten toimesta kulkulaitosten ja kaasujen puhdistusjärjestelmä menettää tehon-
28497: yleisten töiden ministeriön ja autorekisterikes- sa n. 10.000-15.000 km:n ajon jälkeen,
28498: kuksen antamien ohjeiden mukaan. ellei laitetta huolleta ja uudelleen säädetä.
28499: Tällä hetkellä maamme katsastusmiehillä ei Tämän valvonta olisi suoritettava uusintakat-
28500: ole mahdollisuutta kovinkaan suuressa mää- sastuksen yhteydessä, mikä ei kuitenkaan,
28501: rin tehostaa edellä mainittuja katsastuksia, kuten aikaisemmin ilmeni, ole nykyisen kat-
28502: mikäli ne tulevat auton rakenteelle asetetta- sastusmenettelymme puitteissa mahdollista
28503: vien vaatimusten kasvaessa entistä monitahoi- mittalaitteiden ja kunnollisten työskentelymah-
28504: semmiksi, sillä käytettävissä ei ole tarpeelli- dollisuuksien puuttuessa.
28505: sia mittalaitteita ja kunnollisen työn suoritta- Pakokaasujen puhtautta voidaan pienessä
28506: miselle välttämättömiä tarkoitukseen suunni- määrin edesauttaa käyttämällä liikenneteknil-
28507: teltuja tiloja, katsastusasemia. Vasta sitten, lisiä menetelmiä ja sopivaa polttoainetta. Jos
28508: kun nykyistä tehokkaampi valvonta on mah- esimerkiksi asutuskeskusten ruuhkaliikennettä
28509: dollista on ajateltavissa entistä yksityiskohtai- voitaisiin nopeuttaa, vähenisi autoista tulevan
28510: sempien, erityisten tarkistuslaitteiden käyt- hiilimonoksiidin määrä noin puoleen keski-
28511: töä edellyttävien turvallisuusmääräysten anta- nopeuden kasvaessa 15 km/h:sta 40 km/h:iin.
28512: minen. Ilman valvontamahdollisuuksia maa- Polttonesteeseen sekoitetut ns. nakutuksen-
28513: räykset jäävät ainoastaan kuolleiksi kirjai- estoaineet yleensä sisältävät terveydelle hai-
28514: miksi. tallista lyijyä, mutta mitä Suomessa käytettyi-
28515: Samanaikaisesti autojen turvallisuusvaati- hin bensiinilaatuihin tulee, voidaan todeta,
28516: musten suhteen suoritettujen tutkimusten että lyijypitoisuus näissä on laadusta riippu-
28517: kanssa on ryhdytty tutkimaan myös autojen matta Neste Oy:n ilmoituksen mukaan enin-
28518: aiheuttamaa ilman saastumista. USA:ssa suo- tään 0.7 g/1 lyijyä, joka vastaa Euroopassa
28519: ritettujen tutkimusten ohella on Euroopassa käytettyjä tiukimpia normeja, mm. Ruotsissa
28520: jo ennenmainitun ECE:n piirissä ryhdytty ensi vuonna voimaan tuleva määräys sallii tä-
28521: vastaavaan työhön. Ensimmäisenä edellytyk- män lyijypitoisuuden ja ainoastaan Länsi-Sak-
28522: senä vertailla eri autoja niiden pakokaasujen sassa ja Ranskassa on se vielä alhaisempi, ni-
28523: ilmaa saastuttavien ominaisuuksien osalta on mittäin 0,65 g/1 lyijyä.
28524: yhdenmukaisen koestus- ja mittausmenetelmän Edellä esitettyyn viitaten Hallitus toteaa,
28525: laatiminen, jota työtä ECE-maiden piirissä par- että nykyisin meillä voimassaolevat turvalli-
28526: haillaan suoritetaan. suusmääräykset ovat moottoriajoneuvojen ra-
28527: Suoritetuissa tutkimuksissa on todettu, että kenteen osalta yleisesti katsoen riittävät,
28528: mikään autoon asennettava pakokaasun suoda- mutta Hallitus seuraa sekä kansainvälisiä että
28529: tin ei pysty riittävästi tehtävää täyttämään, muita näiden ajoneuvojen rakenteellista tur-
28530: joten tällä hetkellä on tiedossa ainoastaan vallisuutta kuin myös pakokaasujen aiheutta-
28531: kaksi teknillisesti käyttökelpoista menetelmää: mien epäkohtien torjuntaa koskevia tutki-
28532: 4
28533:
28534: muksia ja tulee antamaan niiden edellyttämiä liessa ja sitten kun yleiset kansainväliset suo-
28535: määräyksiä valvontamahdollisuuksien sen sal- situkset ovat valmistuneet.
28536: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1969.
28537:
28538: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
28539: 5
28540:
28541:
28542:
28543:
28544: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28545:
28546: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen föreskrifter innehåller. Nämnas må vidare, att
28547: anger har Ni, herr Talman, med Eder skri- redan år 1960 i Finland gavs stadganden om
28548: velse av den 28 oktober 1969 nr 175 tili den övre gränsen för rökmängden i avgaserna
28549: vederbörande medlem av statsrådet för av- från bilar som är utrustade med dieseimotor.
28550: givande av svar översänt föijande av riks- Det kan också konstateras, att då flera år
28551: dagsledamöterna Mauno Pohjonen, Katri förflyter från det en bilmodell börjar planeras
28552: Kaarlonen och Sylvi Saimo ställda spörsmål: tills seriepreduktion inleds, bilindustrin icke
28553: omedelbart kan hörja iakttaga nya bestämmel-
28554: "Vad har Regeringen gjort eller ser. På grund därav har nämnda säkerhets-
28555: ärnar den göra för att säkerhetsbe- bestämmeiser för Nordamerikas Förenta
28556: stämmelser måtte stadgas för bilar, Stater, USA, fått lov att ändras också där så,
28557: med beaktande även av möjligheten att av de ursprungliga konstruktionshestäm·
28558: att rena bilarnas avgaser?" melserna, ungefär tjugo tili antalet, endast två
28559: är i kraft i sin ursprungliga fortn. Redan nu
28560: kan dock konstateras, att nätnnda säkerhets-
28561: En av grundförutsättningarna för trafik- bestämmelser för USA kommer att inverka
28562: säkerheten är, att de motorfordon som tra- på de flesta av världens biltillverkares ptoduk·
28563: fikerar vära gator och vägar är tillförlitliga ter, varför de bilar som uppfyller dessa be-
28564: med avseende på konstruktion och utrust- stämmelser kommer att bli allmänna under
28565: ning, så att olyckshändelser icke inträffar på de närmaste åren.
28566: grund av fotdonens konstruktion ellet skick. Det kan också konstateras, att särskilt
28567: Efter det att i USA den 31 januari 1967 sä- inom Europeiska ekonomiska kommissionens
28568: kerhetsföreskriftet för bilar som säljs där ( ECE) FN underställda krets och även inom
28569: trädde i kraft, vilka berör bilarnas kontsruk- andra internationella organisationer samtidigt
28570: tion såväl i fråga om den aktiva säkerheten, som i USA började utarhetas förslag tili satn-
28571: dvs. konstruktioner och anordningar som europeiska säkerhetsnormer. Då i vårt land i
28572: inverkar på bilens behärskande, som den pas- fråga om även andra bestämmelser som rör
28573: siva säkerheten, dvs. åtgärder som vid olycks- vägtrafiken strävats till enhetliga europeiska
28574: händelse minskar riskerna för att de i bilen stadganden, kommer i iirenden som betör
28575: varande skadas, har en allmän diskussion bilars säkerhet uppenbarligen anslutning tili
28576: väckts om att även hos oss motsvarande he- ECE:s rekommendationer att ske. Man torde
28577: stämmelser borde bringas att träda i kraft. icke kunna stanna för annorlunda säkerhets-
28578: Det kan dock konstateras, att · man i Fin- bestämmelser, m.a.o. sådana sotn gäller endast
28579: land från statsmaktens sida genom nödiga hos oss, då det antal bilar som vi köper av
28580: stadganden och kontrollåtgärder försökt olika biltillverkare är så lågt, att produk-
28581: trygga trafiksäkerheten redan från motor- tioneo icke utan oskäliga kostnader kan
28582: fordonstrafikens begynnelse. I den motorfor- ändras i överensstämmelse med specialhe·
28583: donsförordning som gavs på grund av den hestämrnelser, för endast några produktions-
28584: gällande lagen om vägtrafik och i ministeri- dagar, kanske några timmar. Beklagtigtvis kan
28585: ets för kommunikationsväsendet och all- å andra sidan konstateras, att bilfahrikerna
28586: männa arbetena beslut om nämnda förordnings på grund av den svåra konkurrensen inom
28587: verkställighet lngår även rätt detaljerade bilhranschen söker undvika alla lösningar
28588: stadganden om motorfordonens konstruktion, som ökar priset och t.o.m. tillverkar parallell·
28589: vilka redan pattiellt innefattar också samma modeller för USA och sådana Iänder, där
28590: bestämmelser som USA: s nämnda säkerhets- nämnda bestämmelser inte råder.
28591: 6
28592:
28593: På grund av allt detta kan man sluta sig 1. Man försöker förhindra att föroreningar
28594: till, att när dylika stadganden om bilars uppkommer i motorn eller
28595: konstruktion, utrustning och säkerhet ut- 2. de skadliga ämnena förstörs i avgas-
28596: färdas, deras iakttagande måste kontrolleras systemet innan de kommer ut i fria luften.
28597: effektivt, för att föreskrifterna skulle vara till Det förstämnda är möjligt endast genom
28598: verklig nytta. ändring av motorns konstruktion och det
28599: Detta tillgår hos oss på följande sätt: andra systemet förutsätter en i avgasrörsys-
28600: Innan en ny bilmodell godkänns för att temet monterad efterbrännare.
28601: användas i trafiken, måste ifråfavarande På basen av ECE:s undersökningsmetod
28602: modell godkännas vid typbesiktning, och har i Sverige undersökts avgasreningssystem
28603: innan varje enskild bil av denna modell tas i för installation i bilmodeller som exporteras
28604: bruk skall ytterligare vid första besiktning till USA och konstaterats, att man icke ännu
28605: kontrolleras, att bilen är av godkänd typ. Det funnit på någon tekniskt tillfredsställande ef-
28606: tillämpade systemet garanterar, att bilen upp- terbrännare eller någon annan metod som
28607: fyller givna bestämmelser, även om special- kunde tillämpas på de bilar som redan är i
28608: bestämmelser om bilarnas konstruktion icke bruk.
28609: finns i köpeavtalet. Det har också konstaterats, att ett system
28610: Kontrollen av bilens skick under den tid för rening av avgaser som planerats för bil
28611: den används sker genom efterbesiktning. Alla och installerats i tillverkningsskedet mister
28612: här nämnda besiktningsåtgärder verkställs på sin effekt efter ca 10.000-15.000 körki-
28613: besiktningsmäns åtgärd enligt anvisningar lometer, om anordningen icke undergår
28614: som utfärdats av ministeriet för kommuni- service och regleras på nytt. Sådan kontroll
28615: kationsväsendet och allmänna arbetena samt borde utföras i samband med efterbesiktning,
28616: bilregistercentralen. vilket dock icke, såsom tidigare framgick, är
28617: I detta nu har besiktningsmännen i vårt möjligt inom ramen för vårt nuvarande be-
28618: land icke möjlighet att i någon större grad siktningsförfarande i brist på mätanordningar
28619: effektivera ovannämnda besiktningar om de och ordentliga arbetsmöjligheter.
28620: genom ökade fordringar på bilens konstruk- Avgaserna kan i någon mån renas genom
28621: tion blir allt mera mångfasetterade, ty nödiga att trafiktekniska förfaranden och lämpligt
28622: mätanordningar och för genompripande arbete bränsle används. Om t.ex. trafikstockningarna
28623: nödvändiga, för ändamålet planerade ut- i bostadscentra skulle kunna uppklaras snab-
28624: rymmen, besiktningsstationer, finns icke till bare, skulle mängden kolmonoxid från bilarna
28625: förfogande. Först när en effektivare kontroll minskas till ungefär hälften när medelhastig-
28626: blir möjlig, kan man tänka på att utfärda heten ökas från 15 km/h tili 40 km/h.
28627: ännu mera detaljerade säkerhetsbestämmelser De i bränslet blandade medel som för-
28628: som förutsätter speciella besiktningsanord- hindrar s.k. knackning innehåller i allmänhet
28629: ningar. Bestämmelserna skulle utan kontroll- för hälsan skadligt bly, men vad de i Fin-
28630: möjligheter bli döda bokstäver. land använda bensinsorterna beträffar kan
28631: Samtidigt med undersökningar rörande sä- konstateras, att blyhalten i dessa enligt
28632: kerhetsfordringarna för bilar har man börjat meddelande från Neste Oy, oberoende av
28633: undersöka även den av bilar alstrade luft- sorten är högst 0.7 g/1 bly, vilket motsvarar
28634: föroreningen. Vid sidan av undersökningar de i Europa tillämpade stramaste normerna.
28635: som utförts i USA har i Europa inom Bl.a. tillåter en bestämmelse som nästa år
28636: ovannämnda ECE-kretsar motsvarande arbete träder i kraft i Sverige denna blyhalt och
28637: påbörjats. Den första förutsättningen för blyhalten är ännu lägre endast i Väst-Tysk-
28638: jämförelse av olika bilar i fråga om deras land och Frankrike, nämligen 0,65 g/1.
28639: avgaser såsom luftförorenare är utarbetande Med hänvisning tili ovanstående konstaterar
28640: av ett enhetligt prov- och mätsystem, vilket Regeringen, att de hos oss nu gällande säker-
28641: som bäst utförs i ECE-länderna. hetsbestämmelserna i fråga om motorfordons
28642: Vid verkställda undersökningar har konsta- konstruktion allmänt taget är tillräckliga,
28643: terats, att inget avgasfilter som monteras på men Regeringen följer med både internatio-
28644: en bil kan fylla sin uppgift tillräckligt väl, nella och andra undersökningar som gäller
28645: varför i detta nu endast två tekniskt an- dessa fordons säkerhet med avseende på
28646: vändbara metoder är kända: konstruktionen, som även avhjälpandet av de
28647: 7
28648:
28649: missförhållanden som avgaserna för med sig, medger och sedan allmänna internationella
28650: och kommer att utfärda därav förutsatta be- rekommendationer utfärdats.
28651: stämmelser när kontrollmöjligheterna det
28652: Helsingfors den 28 november 1969.
28653:
28654: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
28655: Kirj. ksm. n:o 176.
28656:
28657:
28658:
28659:
28660: Vilmi ym.: Uusien luonnonsuojelualueiden muodostamisesta
28661: Lappiin.
28662:
28663:
28664: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28665:
28666: Lappia varten on laadittu uusia suuria soi- lakkasoita, jotka muutoin ojituksen jälkeen me-
28667: den ym. säilytyssuunnitelmia, joiden tarkoituk- nettäisivät tämän tuotteen. Näinhän ei asia ole.
28668: sena on saattaa normaalista käytöstä pois yli Esimerkiksi professori Toivo Rautavaara,
28669: 800 000 hehtaaria maata. Monissa kunnissa maamme tunnetuimpia marja-asiantuntijoita, on
28670: näin otettaisiin pois käytöstä yli 100 000 heh- asiasta toista mieltä. Hän sanoi eräässä äsket-
28671: taaria. Tästä koituisi paikalliselle väestölle ja täin julkaisemassaan kirjoituksessa, että "tien-
28672: kunnille monenlaisia hankaluuksia, töiden me- teko ja ojitus näyttävät Pohjolan soilla olevan
28673: netystä ja taloudellisia tappioita. varmoja keinoja lakan kasvun edistämiseen".
28674: Suunnitelman ovat laatineet Suoseuran ja Jo nyt on haittaa paikalliselle väestölle näistä
28675: Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen asettama rauhoitussuunnitelmista. Eräiden metsäautatei-
28676: toimikunta. Näissä suunnitelmissa - 66 uutta den toteuttaminen on tullut kaJ.liimmaksi kun
28677: suojelualuetta - on kuitenkin paikallisen väes- metsähallitus ei ole voinut tulla enää niihin
28678: tön tarpeet unohdettu ja siksi niitä on pidet- mukaan. Samoin metsämaiden kasvun kannalta
28679: tävä monessa suhteessa epäonnistuneina. Rau- välttämättömät perkaukset jäävät toteuttamat-
28680: hoitussuunnitelmissa on lähdetty erittäin yksi- ta, koska metsähallitus ei tunne kiinnostusta
28681: puolisesta näkemyksestä, joka suuresti kaven- asiaan luonnonsuojelualueiden perustamisen jäl-
28682: taa Lapin väestön toimeentulomahdollisuuksia. keen.
28683: Jos lähdemme siitä, että Lapin suot vähitel-
28684: Ilman rajoituksiakin on Lapissa erittäin run-
28685: len ojitettaisiin ja saatettaisiin kasvamaan puu-
28686: saasti luonnontilassa olevia suoalueita ja yleen-
28687: ta, merkitsisi se väestölle toimeentulomahdolli-
28688: sä sittenkin kuivatustoiminnan eteneminen on
28689: suuksien luomista. Koko Lapissa on tällä het-
28690: hidasta. On myös otettava huomioon, että
28691: kellä paljon avosoita ojitusvaiheessa ja nämä
28692: työt kärsivät suuresti, jos nyt ryhdytään näitä tuleva kehitys voi suoalueille tuoda monen-
28693: laisia käyttömahdollisuuksia, kuten turveteolli-
28694: rauhoitussuunnitelmia toteuttamaan. Esimerkik-
28695: suutta ja lakan kasvatusta. Kun toiminnan
28696: si Kemin teollisuuden välittömässä läheisyy-
28697: mahdollisuudet näillä pohjoisilla alueilla ovat
28698: dessä sijaitsevan Simon kunnan alueelta on
28699: muutenkin varsin rajoitetut, ei niitä pitäisi enää
28700: laskettu, että jos siellä olevat viljelykelpoiset
28701: kielloilla rajoittaa edelleen.
28702: suot saatetta,isiin kasvamaan puuta, olisi tässä
28703: 3 miljoonan markan työkohde ja tästä sum- Laajojen uusien suojelualueiden johdosta
28704: masta kunta saisi myös verotulot. Nämä luvut kunnat tulisivat menettämään verotulojaan, sillä
28705: koskevat yksistään avosoita. Rämeiden ja sois- metsähallitus on yleensä suurin veronmaksaja
28706: tuneiden kankaiden ojitus- ja metsänhoitotyöt Lapin kunnissa. Lisäksi metsätyöntekijät, joita
28707: tulisivat tämän lisäksi. Luonnollisesti nämä työt on jokaisessa Lapin kunnassa 100-200, me-
28708: tulisivat tapahtumaan varsin pitkän ajan ku- nettäisivät tuntuvasti työtilaisuuksiaan. Valtion
28709: luessa, mutta sen jälkeen ne olisivatkin suu- maiden kuivatustoiminnan rajoittaminen ei voi-
28710: rimmaksi osaksi verottoman joutomaan ase- si olla vaikuttamatta haitallisesti myös yksi-
28711: mesta kasvullista metsämaata. Monissa yhteyk- tyisten kuivatus- ja metsänviljelytöitten vaikeu-
28712: sissä soiden "paketoimisella" aiheutettaisiin tumiseen.
28713: myös varsinaisten metsämaiden jatkuva soistu- Mielestämme hallituksen olisi toimittava si-
28714: minen. ten, että luonnonsuojelualueiden muodostami-
28715: Eräiden suojelualueiden perustamista perus- sessa ei mentäisi suunniteltuihin kohtuutto-
28716: tellaan myös mm. sillä, että alueilla on hyviä muuksiin.
28717: E 1155/69
28718: 2
28719:
28720: Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37 vaikeutta.a soiden kuivatus- ja metsän-
28721: §:n 1 momentin perusteella esitämme valtio- viljelytoimintaa sekä heikentää alueen
28722: neuvoston asianomaisen jäsenen va.stattavaksi väestön toimeentulomahdollisuuksia, ja
28723: seuraavan kysymyksen: jos on,
28724: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28725: Onko Hallitus tietoinen niistä suu- ryhtyä näiden suunnitelmien estämi-
28726: rista Lappiin suunnitelluista uusista seksi?
28727: luonnonsuojelualueista, jotka uhkaavat
28728: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1969.
28729:
28730: Pekka Vilmi. Nestori Kaasalainen.
28731: Veikko Hanhirova. Aulis Sileäkangas.
28732: Artturi Jämsen. Mikko Volotinen.
28733: Paavo Niinikoski. Heimo Linna.
28734: Erkki Ha.ukipuro. Aleksi Kiviaho.
28735: Reino Kangas. Eino Sääskilahti.
28736: Veikko Honkanen. Jaakko Kemppainen.
28737: Martti Linna. Hannes Paaso.
28738: Akseli Paarma.n.
28739: 3
28740:
28741:
28742:
28743:
28744: Eduskunnan Herra P uhemi eh ell e.
28745:
28746: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- pivien alueiden inventointi. Erityistä huomiota
28747: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- on tällöin jouduttu kiinnittämään soihin. Suu-
28748: hemies, olette kirjeellänne 29 päivältä loka- rin osa maamme soista on viime aikoihin asti
28749: kuuta 1969 n:o 1208 lähettänyt valtioneuvos- jäänyt joutomaa.na taloudellisen käytön ulko-
28750: ton asianomll.isen jäsenen vastattavaksi kansan- puolelle, joten niiden suojelemisella ei ole
28751: edustaja Vilmin ym. tekemän seuraavan sisäl- näyttänyt olevan erityistä kiirettä. Tilanne on
28752: töisen kysymyksen: kuitenkin metsäojituksen suuren ja nopean laa-
28753: jentumisen vuoksi kokonaan muuttunut. Myös
28754: "Onko Hallitus tietoinen niistä suu- soiden suojeluohjelman laatiminen on käynyt
28755: rista Lappiin suunnitelluista uusista välttämättömäksi.
28756: luonnonsuojelualueista, jotka uhkaavat Kysymys kohdistuu tämän suojeluohjelman
28757: vaikeuttaa soiden kuivatus- ja metsän- Lappia koskevaan osaoo. Suoseuran ja Suomen
28758: viljelytoimintaa sekä heikentää alueen Luonnonsuojeluyhdistyksen asettama toimikun-
28759: väestön toimeentulomahdollisuuksia, ja ta on jättänyt metsähallitukselle muistion niistä
28760: jos on, suoalueista, jotka voisivat tulla kysymykseen
28761: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo soiden suojelemisesta päätettäessä ja samalla.
28762: ryhtyä näiden suunnitelmien estämi- ehdotuksen Pohjois-Suomen nykyisten kansal-
28763: seksi?" lispuistojen laajentamisesta ja eräiden uusien
28764: puistojen perustamisesta. Näiden ehdotusten
28765: Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa.: kokonaispinta-ala on Lapin läänin osalta. noin
28766: Nykyinen nopea kehitys edellyttää ennakolta 800 000 hehtaaria, kuten kysymyksessä aivan
28767: laadittujamaan eri osien käyttöä koskevia suun- oikein todetaan. Mutta kysyjien käsitys, että
28768: nitelmia. Luonnonvarojen taloudellista. käyttöä tämä ala olisi kokonaisuudessaan normaaliin
28769: koskevien suunnitelmien rinnalla tarvitaan käyttöön - ensi sijassa puun tuotantoon -
28770: myös suunnitelmia, jotka tähtäävät luonnon- soveltuvaa aluetta perustunee väärinkäsityk-
28771: alueiden ja luonnonvarojen säilyttämiseen yh- seen. On näet huomattava, että tästä alasta
28772: teiskunnan sosiaalisia ja kulttuuritarpeita var- kuuluu noin 530 000 hehtaaria Lemmenjoen
28773: ten. On selvää, että suurin osa valtakunnan kansallispuiston laajentamisehdotukseen ja ns.
28774: alueesta on ja tulee vastakin olemaan talou- Itä-Lapin kansallispuistosuunnitelmaan. Nämä
28775: dellisen käytön piirissä - myös Lapin läänissä. alueet ovat kokonaan ilmastollisen ojituskel-
28776: Toisa.alta viime aikoina on eri yhteyksissä ko- poisuusrajan (Pohjois- ja. Itä-Suomen metsän-
28777: rostettu eriasteisten suojelualueiden - kan- parannuskomitean osamietintö I, Komiteanmie-
28778: sallis- ja luonnonpuistojen sekä ulkoilu- ja tintö 1969: B 13) pohjoispuolella ja käsittävät
28779: retkeilyalueiden - suurta ja jatkuvasti kasva- pääasiassa tunturi- ja suojametsäalueita, joilla
28780: vaa merkitystä. Matkailun kehityksen huo- metsänkäyttöä on rajoitettava. metsänrajan ale-
28781: mioon ottaen suojelusuunnitelmilla on myös nemisen estämiseksi. Nämä suunnitelmat ovat
28782: huoma.ttava taloudellinen merkitys. Kaikkia muutoin vasta alkuasteella ja vaativat vielä
28783: suojelusuunnitelmia ei voida toteuttaa, mutta huolellisia tutkimuksia, joissa mm. metsätalou-
28784: on välttämätöntä, että myös tämän maankäyttö- den, porotalouden ja matkailun intressejä jou-
28785: muodon osalta ajoissa selvitetään erilaiset tar- dutaan vertaamaan toisiinsa. Jäljellä olevasta
28786: peet erilaisine vaihtoehtoineen. Tässä tarkoi- 270 000 hehtaarin alastakin on vain toinen
28787: tuksessa on luonnonsuojelunvalvojan ja. eräiden puoli ilmastollisesti ojituskelpoisella alueella.
28788: luonnontieteellisten elinten yhteistyönä saatu Tästäkin alasta on pääosa puuttornia rimpi-
28789: käyntiin koko maata koskeva suojeltaviksi so- nevoja, jotka eivät ensinkään sisälly metsäoji-
28790: 4
28791:
28792: tusohjelmiin. Monet avosuot ovat lisäksi hyviä lievä metsänhakkuu tulee edelleen kysymyk-
28793: lakkasoita, joiden ojittamisella aiheutettaisiin seen tarjoten näilläkin alueilla jatkuvasti työ-
28794: paikalliselle väestölle huomattavia taloudellisia tilaisuuksia. Muutoinkin tullaan luonnonhoidon
28795: menetyksiä. Kyselyssä esitetty toteamus, että ja rajoitetun taloudellisen toiminnan ajatusta
28796: tietyöt ja ojitus edistävät lakankasvua, tarkoit- soveltamaan myös suojelualueisiin. Paikalliset
28797: tanee vain tilapäistä ojittamisen jälkeistä vai- näkökohdat tulevat esille metsähallituksen
28798: hetta ennen puuston syntymistä. hankkiessa rauhoitusesityksistä hoitoalueiden
28799: Suojelusuunnitelman esittäneen toimikunnan lausunnot, jotka puolestaan perustuvat maas-
28800: työhön ovat osallistuneet myös metsäojituksen tossa huolellisesti suoritettaviin selvityksiin. Jo
28801: huomattavimmat asiantuntijat, jotka ovat voi- nyt on ilmeistä, että kaikkia rauhoitussuunni-
28802: neet jo varhaisessa vaiheessa torjua sellaiset telmia ei voida ehdotetussa laajuudessaan eikä
28803: suojeluhankkeet, jotka olisivat voineet vaikeut- muodossaan toteuttaa. Näin ollen ei ole odo-
28804: taa metsänparannustoimintaa Lapin läänissä. tettavissa, että rauhoitussuunnitelmat toteutet-
28805: On myös otettava huomioon, että soiden rau- taisiin yksipuolisten näkemysten perusteella ja
28806: hoitus ojitukselta ei merkitse metsätaloudellisen Lapin väestön toimeentulomahdollisuuksien
28807: toiminnan loppumista kaikissa kohteissa, vaan kustannuksella.
28808: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1969.
28809:
28810: Maatalousministeri Martti Miettunen.
28811: 5
28812:
28813:
28814:
28815:
28816: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28817:
28818: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen inventering av områden som är lämpliga att
28819: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse skydda. Särskild uppmärksamhet har härvid
28820: av den 29 oktober 1969 nr 1208 tili veder- fästs vid myra.ma. En stor del av myrama i
28821: börande medlem av statsrådet för avgivande vårt land har såsom impediment, ända tili
28822: av svar översänt följande av riksdagsman Vilmi senaste tid lämnats utanför den ekonomiska
28823: m. fl. ställda spörsmål: exploateringen, varför det inte har synats före
28824: ligga någon särskild brådska att skydda dem.
28825: "Är Regeringen medveten om att nya Läget har dock förändrats totalt på grund av
28826: stora. naturskyddsområden i Lappland den stora. och snabba utvidgningen av skogs-
28827: planerats, vilka hotar att försvåra moss- dikningen. Det har blivit nödvändigt att upp-
28828: uttorknings- och skogsodlingsverksam- göra program även för skyddande av myrama.
28829: heten samt försvåra utkomstmöjlighe- Spörsmålet hänför sig tili den del av skydds-
28830: tema för områdets befolkning, och om programmet som berör Lappland. En av Suo-
28831: så är fallet, seura r.y. och Naturskyddsföreningen i Fin-
28832: tili vilka åtgärder ärnar Regeringen land tillsatt kommission har tili forststyrelsen
28833: skrida för att förhindra genomförandet avgivit ett memorandum om de mossområden
28834: av dessa pla.ner?" som skulle kunna komma i fråga vid beslut
28835: om skyddande av myrar och samtidigt inlämnat
28836: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- förslag tili utvidgning av de nuvarande natio-
28837: samt anföra följande: nalparkema i norra Finland och inrättande av
28838: Den nuvarande snabba utvecklingen förut- nya. Dessa förslag avser en totalareal som för
28839: sätter på förhand utarbetade planer rörande Lapplands del är omkring 800 000 hektar, så-
28840: användningen a.v landets olika delar. Vid sidan som i spörsmålet alldeles riktigt konstateras.
28841: av planer som rör ekonomiskt utnyttjande av Men spörsmålsställarna.s uppfattning, att denna
28842: naturtiligångarna behövs också planer som areal i sin helhet skulle gälla ett område som
28843: syftar tili att bevara naturområden och natur- är lämpligt för normalt bruk - främst virkes-
28844: tiligångar för samhällets sociala och kulturella. produktion-, torde bero på missförstånd. Det
28845: behov. Det är klart, att största delen av rikets är nämligen att märka, att av detta område
28846: område exploateras och även framdeles kommer cirka 530 000 hektar hör tili utvidgningen av
28847: att exploateras ekonomiskt, även i Lapplands Lemmenjoki nationalpark och tili planema på
28848: Iän. A andra sidan ha.r under den senaste tiden en nationalpark i Östra Lappland. Dessa om-
28849: i olika sammanhang betonats den stora och råden ligger i sin helhet norrom gränsen för
28850: ständigt ökande betydelse som olika slag av från klimatsynpunkt dikningsdukliga marker
28851: skyddsområden - national- och naturparker ( Skogsförbättringskommittens för norra och
28852: samt frilufts- och exkursionsområden har. östra Finland delbetänkande I, Kommittebe-
28853: Skyddspla.nema har också en avsevärd ekono- tänkande 1969: B 13) och omfattar huvud-
28854: misk betydelse med beaktande av turismens sakligen fjäll- och skyddsskogsområden, där
28855: utveckling. Alla skyddsprojekt kan inte genom- nyttjandet av skogen måste begränsas tili för-
28856: föras, men det är nödvändigt att man även i hindrande av att skogsgränsen drar sig nedåt.
28857: fråga om denna form av jorddisposition i tid Dessa. planer är för övrigt bara i sitt begyn-
28858: utreder de olika behoven och olika altemativ. nelseskede och kräver ännu omsorgsfulla under-
28859: I detta syfte har genom samarbete mella.n sökningar, varvid bl.a. skogsbrukets, rensköt-
28860: naturskyddsinspektören och vissa naturveten- selns och turismens intressen kommer att jäm-
28861: skapliga organ satts i gång en riksomrattande föras med varandra. Även av de återstående
28862: E 1155/69
28863: 6
28864:
28865: 270 000 hektaren är endast hälften inom det beakta, att fredningen av kärren för dikning
28866: i klimatavseende dikningsbara området. Också icke överallt betyder att skogshushållningsverk-
28867: av denna areal är största delen trädlös flark- samheten upphör, utan mindre avverkning
28868: mosse, som icke alls berörs av skogsdiknings- kommer allt jämt i fråga och erbjuder fort-
28869: programmen. Många öppna mossar är dessutom gående arbetsmöjligheter även inom dessa om-
28870: goda hjortronmossar, vilkas utdikning skulle råden. Också eljest kommer iden med natur-
28871: tillfoga den lokala befolkningen betydande vård och begränsad ekonomisk verksamhet att
28872: ekonomiska förluster. Det i spörsmålet fram- tillämpas även på skyddsområdena. Lokala syn-
28873: ställda konsta.terandet, att vägarbeten och dik- punkter kommer fram när forststyrelsen in-
28874: ning främjar hjortronväxten, torde endast avse förskaffar revirens utlåtande om fredningsfram-
28875: ett övergående skede efter dikning, innan träd- ställningarna. Dessa utlåtande baserar sig åter
28876: bestånd växer upp. på omsorgsfulla utredningar i terrängen. Det
28877: I det arbete den kommissionen som fram- är redan nu uppenbart, att icke alla frednings-
28878: ställt skyddsplanen har utfört har deltagit även planer kan realiseras i den föreslagna omfatt-
28879: de mest betydande sakkunniga i fråga om ställningarna. Dessa utlåtanden baserar sig åter
28880: skogsdikning. Dessa har redan i ett tidigt skede vänta, att fredningsplanerna skulle genomföras
28881: kunnat avstyra sådana skyddsprojekt, som på grund av ensidig syn på saken och på be-
28882: skulle ha kunnat försvåra skogsförbättrings- kostnad av befolkningens i Lappland utkomst-
28883: verksamheten i Lapplands Iän. Det är även att möjligheter.
28884: Helsingfors den 25 november 1969.
28885:
28886: Lantbruksminister Martti Miettunen.
28887: Kirj. ksm. n:o 177.
28888:
28889:
28890:
28891: Sinisalo ym.: Nuorison asemaa yhteiskunnassa koskevan selvityk-
28892: sen suorittamisesta.
28893:
28894:
28895: Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28896:
28897: Nuorison osuus ja merkitys väestön kokoon- monia yksityiskohtia ja laa~emminkin nuorison
28898: panossa ja yhteiskunnan sosiaalisessa elämässä asemaa koskevia tavoitteita ja vaatimuksia,
28899: on kasvanut huomattavasti. Tämä yleismaail- mutta ne eivät anna kokonaisratkaisuohjelmaa
28900: mallinen kehitys ilmenee selvästi myös Suo- kärjistyviin ongelmiin.
28901: messa. Eräissä maissa on päädytty tämän laajan
28902: Nuorison osuuden kasvua väestöstä osoitta- kysymysryhmän selvittelyssä erityiseen nuoriso-
28903: vat seuraavat lukusarjat: poliittisen lainsäädännön toteuttamiseen. Sak-
28904: 15-29-vuotiaita prosenteissa väestöstä san Demokraattisessa Tasavallassa säädettiin
28905: laaja "Laki DDR:n nuorisosta" 5 päivänä tou-
28906: kaupungeissa ja kokuuta 1964. Se määrittelee nuorison asemaa
28907: kauppaJoissa maalaiskunnissa ja oikeuksia mm. kansantalouden, kulttuurielä-
28908: 1950 22.9 23.8 män ja valtiollisen elämän aloilla. Ranskassa
28909: 1960 23.3 21.1 parlamentin käsiteltävänä on kommunistien la-
28910: 1965 27.2 23.6 kiesitys vastaavanlaisesta lainsäädännöstä.
28911: Suomessa on pitemmän aikaa keskusteltu
28912: Lukumääräisesti oli 15-29-vuotiaita kau- nuorisolaista. Keskustelu ja valmistelutoimen-
28913: J?ungeissa ja kauppaJoissa 1950 298 000, mutta piteet ovat rajoittuneet nuorisotoimintaa kos-
28914: 1965 558 000. keviin kysymyksiin. Tämän rinnalle olisi saa-
28915: Tämänlaatuinen kehitys on kohottanut mo- tava vireille yksityiskohtaisempi nuorison ase-
28916: net nuorison taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuri- maa ja oikeuksia koskeva selvittelytyö ja mah-
28917: poliittiset ja myös yhteiskunnan demokraatti- dollinen nuorisopoliittisen lain valmistelu.
28918: siin oikeuksiin liittyvät kysymykset monin ver- Nuoriso on itse esittänyt ratkaistavaksi mo-
28919: roin aikaisempaa kärkevämpänä esiin. Jo edellä nia yhteiskuntapoliittisia ehdotuksia, jotka muo-
28920: mainitusta numerollisesta kehityksestä, mutta dostaisivat petoslähtökohdan tämän kysymyk-
28921: myös monista muista seikoista voi päätellä, että sen selvittelylle ja ratkaisulle.
28922: kysymyksessä ovat keskeisesti kaupunkimaistu- Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjär-
28923: vaan yhteiskuntakehitykseen liittyvät ongelmat. jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
28924: Osoituksena tästä on mm. vaikea nuorisotyöt- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28925: tömyys, koulutusongelmat, nuorison asuntopu- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28926: la, nuorison perhepoliittiset ongelmat, nuori-
28927: son oikeuksien ja yhteiskunnallisen päätöksen- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
28928: tekojärjestelmän väliset ristiriidat valtiollisella teisiin kokonaisvaltaisen nuorison ase-
28929: ja kunnallisella alalla, koulu- ja tuotantoelä- maa yhteiskunnassa koskevan selvitys-
28930: mässä jne. ja tutkimustyön suorittamiseksi ja nuo-
28931: Ongelmien ratkaisu edellyttäisi kokonaisval- rison taloudellisia, sosiaalisia, kulttuuri-
28932: taista nuorisopoliittista selvitys- ja tutkimus- ja poliittisia oikeuksia koskevan nuori-
28933: työtä ja sen osoittamien ongelmien ratkaisun solain valmistelemiseksi?
28934: ohjelmointia. Jo nyt voidaan todeta ja esittää
28935: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1969.
28936:
28937: Taisto Sinisalo. Rainet Virtanen.
28938:
28939: E 1156/69
28940: 2
28941:
28942:
28943:
28944:
28945: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
28946:
28947: Lokakuun 30. päivänä olette Te, Herra Pu- sekä asenteista ja mielipiteistä. Tiedot on saa-
28948: hemies, valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 mo- tettava tehokkaasti palvelemaan päätösten teki-
28949: mentissa mainitussa tarkoituksessa lähettänyt jöitä.
28950: minulle jäljennöksen edustaja Sinisalon ym. Opetusministeriössä valmistellaan parhaillaan
28951: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- nuorisotoimintaa ja sen valtionapujärjestelmää
28952: vaksi esittämästä kirjallisesta kysymyksestä: koskevaa lakiesitystä. Tämän lain avulla on tar-
28953: koitus luoda paremmat edellytykset sekä kun-
28954: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi- tien että järjestöjen suorittamalle nuorisotyölle.
28955: teisiin kokonaisvaltaisen nuorison ase- Julkisuudessa käydyssä keskustelussa on edellä
28956: maa yhteiskunnassa koskevan selvitys- mainitusta lakiehdotuksesta käytetty erheelli-
28957: ja tutkimustyön suorittamiseksi ja nuo- sesti nimitystä nuorisolaki, jota se ei sanan-
28958: rison taloudellisia, sosiaalisia, kulttuuri- mukaisesti suinkaan ole.
28959: ja poliittisia oikeuksia koskevan nuori- Kysymyksessä viitataan Saksan Demokraatti-
28960: solain valmistelemiseksi?" sessa Tasavallassa v. 1964 säädettyyn nuoriso-
28961: lakiin, joka määrittelee nuorison aseman ja
28962: Vastauksena kysymykseen saan esittää seu- oikeudet. Mitä tulee vastaavaan lainsäädäntöön
28963: raavaa: Suomessa, on todettava, että se jakautuu
28964: Nuorisopolitiikkaan liittyvien asioiden käsit- useamman eri ministeriön toimialaan ja on hy-
28965: tely kuuluu usean eri ministeriön toimialaan. vin hajanainen. Nuorisoa koskeva lainsäädäntö
28966: Tämän vuoksi myös tätä toimialaa palvelevaa on meillä nyt juuri huomattavalta osaltaan
28967: tutkimus- ja selvitystyötä tehdään jatkuvasti uudistusten alaisena. Eräitä uudistuksia, kuten
28968: eri tahoilla. Opetusministeriön ja sen alaisen äänioikeusikärajan alentaminen, on juuri äsket-
28969: valtion nuorisotyölautakunnan toimesta on vuo- täin tehty.
28970: desta 1965 lähtien suoritettu laajaa nuoriso- Ottaen huomioon hallintojärjestelmämme ja
28971: poliittista tutkimus- ja selvitystyötä. Tarkoituk- aikaisemman lainsäädännön sekä siinä parhail-
28972: sena on ollut saada ministeriön käyttöön perus- laan tapahtuvat uudistukset, ei ole syytä ryhtyä
28973: tietoja 1970-luvun nuorisopoliittisen suunnit- valmistelemaan erityistä nuorisolakia, vaan
28974: telutyön ja päätösten teon perustaksi. Lisäksi uudistukset on hoidettava kunkin alan osalta
28975: vastaavaa tutkimustyötä on suoritettu mm. erikseen. Tämä menettely ei saa kuitenkaan
28976: Kansalaiskasvatuksen Keskus ry:n toimesta. hidastaa nuorisoa koskevan lainsäädännön ko-
28977: Tällä hetkellä voidaankin sanoa, että eri ta- konaisuudistusta, vaan päinvastoin asiaan on
28978: hoilla suoritettujen perusselvitysten ja tutki- kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Sa-
28979: musten ansiosta on käytettävissä runsaasti tie- malla on pidettävä huoli tarvittavasta koordi-
28980: toja nuorison elinolosuhteista ja harrastuksista naatiosta.
28981: Helsingissä 27 marraskuuta 1969.
28982:
28983: Ministeri Johannes Virolainen.
28984: 3
28985:
28986:
28987:
28988:
28989: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
28990:
28991: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen den och intressen samt inställning ooh åsikter.
28992: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skri- Uppgifterna skall bringas att effektivt tjäna
28993: velse av den 30 oktober 1969 till vederbörande dem som fattar beslut.
28994: medlem av statsrådet för avgivande av svar I undervisningsministeriet bereds som bäst
28995: översänt avskrift av följande av riksdagsma,n ett lagförslag rörande ungdomsverksamheten
28996: Sinisalo m. fl. ställda spörsmål: och det statsunderstödssystem som berör den-
28997: na. Avsikten är att genom denna lag skapa,
28998: "Ärnar Regeringen skrida till åt- bättre förutsättningar för det ungdomsarbete
28999: gärder för en fullständig utredning och som utförs av både kommuner ~h organisa-
29000: undersökning av ungdomens ställning i tioner. Vid diskussioner i offentligheten har
29001: samhället och för beredning av en ung- om ovannämnda lagförslag felaktigt använts
29002: domslag innefattande ungdomens eko- benämningen ungdomslag, vilket den ingalunda
29003: nomiska, sociala, kulturella och politiska. är i bokstavlig mening.
29004: rättigheter?" I spörsmålet hänvisas till den i Tyska De-
29005: mokratiska Republiken år 1964 stadgade ung-
29006: Såsom svar på detta spörsmål får jag anföra domslagen, som anger ungdomens ställning och
29007: följande: rättigheter. Vad beträffar motsvarande lag-
29008: Behandlingen av de till ungdomspolitiken stiftning i Finland, kan konstateras, att den
29009: anslutna ärendena hör tili flera olika ministe- fördelar sig på flera olika ministeriers verk-
29010: riers verksamhetsområde. Därför utförs också samhetsområden och är mycket splittrad. Den
29011: det undersöknings- och utredningsarbete som lagstiftning som berör ungdomen undergår just
29012: tjäna,r detta verksamhetsområde fortgående på nu hos oss revision tili en betydande del. Vissa
29013: olika håll. På undervisningsministeriets och reformer, såsom sänkning av rösträttsåldern,
29014: statens ministeriet underställda ungdomsarbets- har ägt rum alldeles nyligen.
29015: nämnds åtgärd har sedan år 1965 utförts ett Med beaktande av vår förvaltningsorganisa-
29016: omfattande ungdomspolitiskt undersöknings- tion och den tidigare lagstiftningen samt den
29017: och utredningsarbete. Avsikten har varit att revision som denna som bäst undergår, är det
29018: tili ministeriets förfogande erhålla basuppgifter icke skäl att börja bereda en särskild ung-
29019: till grund för ungdomspolitiskt planeringsarbete domslag, utan reformerna bör skötas särskilt
29020: och beslut under 1970-talet. Dessutom har för sig inom de olika områdena,. Detta för-
29021: motsva,rande undersökningar utförts bl. a. av farande får dock icke fördröja totalrevisonen
29022: Kansalaiskasvatuksen Keskus - Centralen för av den lagstiftning som berör ungdomen, utan
29023: medborgarfostran. I detta nu kan också sägas, vid saken bör tvärtom fästas mera uppmärk-
29024: att det tack vare på olika håll utförda grund- samhet än vad nu är fallet. Tilii:ka bör försorg
29025: utredningar och undersökningar finns rikligt dragas om nödig koordinering.
29026: med uppgifter om ungdomens levnadsförhålla.n-
29027: Helsingfors den 27 november 1969.
29028:
29029: Minister Johannes Virolainen.
29030: Kirj. ksm. n:o 178.
29031:
29032:
29033:
29034:
29035: Vilmi ym.: Maatilatalouden kehittämisrahaston säästyneiden va-
29036: rojen käyttämisestä maatalouden rakennustoiminnan lainoit-
29037: tamiseen.
29038:
29039:
29040: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29041:
29042: Maatilatalouden kehittämisrahaston käyttö- rahoittamatta, pitäisimme välttämättömänä,
29043: suunnitelma vuodelle 1969 vahvistettiin viime että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpiteisiin
29044: keväänä. Käyttösuunnitelman mukaan tietty maatilatalouden kehittämisrahaston käyttösuun-
29045: osa varoista osoitetaan mm. maatalouden ra- nitelman muuttamiseksi siten, että näitä käyt-
29046: kennustoimintaan ja osa maanostotoimintaan. tämättä jääneitä varoja voitaisiin vuoden lo-
29047: Ns. peltopakettilain säätämisen ja käytäntöön pulla käyttää maatalouden rakennuslainoihin.
29048: soveltamisen jälkeen tilanne lisämaanostopuo- Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
29049: lella on kuitenkin oleellisesti muuttunut. Lisä- 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
29050: maita ei ole ollut tilakoon suurentamisesta tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29051: kiinnostuneille peltopakettilain johdosta riit- vaksi seuraavan kysymyksen:
29052: tävästi tarjolla. Tämän vuoksi on lisämaan-
29053: ostoon tarkoitettuja varoja jäänyt huomatta- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
29054: vasti käyttämättä samaan aikaan kun muihin teisiin maatilatalouden kehittämisrahas-
29055: tarkoituksiin varatut varat ovat jo aikoja sitten ton käyttösuunnitelman muuttamiseksi
29056: loppuneet. siten, että maanostotoiminnasta säästy-
29057: Kun hyväksyttyjä asuin- ja karjarakennus- neet varat voitaisiin käyttää maatalou-
29058: lainoja on rahalaitoksissa edelleen runsaasti den rakennustoiminnan lainoittami-
29059: seen?
29060: Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1969.
29061:
29062: Pekka Vilmi. Paavo Niinikoski.
29063: Pentti Pekkarinen. Mikko Volotinen.
29064: Veikko Savela. Heimo Linna.
29065: Reino Karpola. Erkki Haukipuro.
29066: Artturi Jämsen. Ale Holopainen.
29067: Hannes Paaso. Aulis Sileäkangas.
29068: Reino Kangas. Aaro Lintilä.
29069: Veikko Hanhirova. Veikko Honkanen.
29070:
29071:
29072:
29073:
29074: E 1176/69
29075: 2
29076:
29077:
29078:
29079:
29080: E d u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
29081:
29082: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa den rakennustoiminnan lainoittami-
29083: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, seen?"
29084: olette kirjeellänne 4 päivältä marraskuuta 1969
29085: n:o 1237 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- Vastauksena kysymykseen ilmoitan kunnioit-
29086: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka taen, että valtioneuvosto on 13 päivänä mar-
29087: Vilmin ym. tekemän seuraavan sisältöisen ky- raskuuta 1969 muuttanut maatilatalouden ke-
29088: symyksen: hittämisrahaston vuoden 1969 käyttösuunnitel-
29089: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi- maa siten, että kysymyksessä tarkoitettuun
29090: teisiin maatilatalouden kehittämisrahas- rakennuslainoitukseen on kuluvana vuonna
29091: ton käyttösuunnitelman muuttamiseksi käytettävissä 5 000 000 markkaa aikaisem-
29092: siten, että maanostotoiminnasta säästy- massa käyttösuunnitelmassa tarkoitukseen osoi-
29093: neet varat voitaisiin käyttää maatalou- tettua määrää enemmän.
29094: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1969.
29095:
29096: Maatalousministeri Martti Miettunen.
29097: 3
29098:
29099:
29100:
29101:
29102: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29103:
29104: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen skulle kunna användas för utlåning till
29105: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse främjande av byggnadsverksamheten
29106: av den 4 november 1969 nr 1237 till veder- inom lantbruket?"
29107: börande med1em av statsrådet för avgivande
29108: av svar översänt följande av riksdagsman Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
29109: Pekka Vilmi m. fl. ställda spörsmål: meddela, att statsrådet den 13 november 1969
29110: har ändrat dispositionsplanen för gårdsbrukets
29111: "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder utvecklingsfond för år 1969 så, att för i
29112: för åstadkommande av sådan ändring spörsmålet avsedd byggnadsutlåning under
29113: av dispositionsplanen för gårdsbrukets innevarande år står till förfogande ett belopp
29114: utvecklingsfond, att de medel som in- som är 5 000 000 mark större än det i den
29115: besparats vid jordköpsverksamheten tidigare dispositionsplanen för ändamålet re-
29116: serverade ans1aget.
29117: Helsingfors den 3 december 1969.
29118:
29119: Lantbruksminister Martti Miettunen.
29120: 1
29121: 1
29122:
29123:
29124:
29125:
29126: 1
29127: 1
29128:
29129:
29130:
29131:
29132: 1
29133: 1
29134:
29135:
29136:
29137:
29138: 1
29139: 1
29140:
29141:
29142:
29143:
29144: 1
29145: 1
29146:
29147:
29148:
29149:
29150: 1
29151: Kirj. ksm. n:o 179.
29152:
29153:
29154:
29155:
29156: Paavola ym.: Luonnonhoidon ja -suojelun kokonaisjärjestelyn
29157: toteuttamisesta.
29158:
29159:
29160: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
29161:
29162: Hallituksen luonnonsuojelulain valmistelua myksiä valtiovallan toimesta. Tämän asiakoko-
29163: kohtaan op julkisuudessa esitetty runsasta kri- naisuuden, joka sisältyy luonnonhoitoon ja
29164: tiikkiä. Ilmeisesti niiden tietojen valossa, joita -suojeluun sekä ympäristöhuollon hoitamisen
29165: esityksestä ja sen valmistelusta on julkisuudessa tulisi tapahtua keskitetysti. Ympäristön jat-
29166: esiintynyt, ei lakiesitys täytä nykyajan vaati- kuva pilaantuminen on seurausta luonnonhoi-
29167: muksia. Lainsäädännön kehittäminen onkin don ja -suojelun puutteellisesta järjestämisestä.
29168: luonnonhoidon ja -suojelun kokonaisjärjeste- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
29169: lyssä eräs keskeisimpiä asioita. päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
29170: Tämän lisäksi luonnonhoidon ja -suojelun me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
29171: piiriin kuuluvat toimialat ovat maassamme sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
29172: varsin hajallaan tai lähes kokonaan järjestä- sen:
29173: mättömiä. Esimerkiksi vesiensuojelu aiotaan
29174: järjestää tulevan vesihallituksen puitteissa, sen- Minkälaisiin toimenpiteisiin hallitus
29175: sijaan ilman suojelu sekä elollisen luonnon ja on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä luonnon-
29176: maaperän suojelu ovat toistaiseksi käytännölli- hoidon ja -suojelun kokonaisjärjestelyn
29177: sesti katsoen kokonaan hoitamattomia kysy- toteuttamiseksi Suomessa?
29178: Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1969.
29179:
29180: E. J. Paavola. Kristian Gestrin.
29181: Olavi Lähteenmäki. Sakari Knuutila.
29182:
29183:
29184:
29185:
29186: E 1188/69
29187: 2
29188:
29189:
29190:
29191:
29192: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29193:
29194: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa luonnon, luonnonvarojen ja ihmisen elinympä-
29195: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu- ristön suojelua ja hoitoa koskevia säännöksiä
29196: hemies, kirjeellänne n:o 1272 4 päivältä mar- yhteen lakiin. Lainsäädännön joustava uudis-
29197: raskuuta 1969 lähettänyt valtioneuvoston taminen käy parhaiten, jos tarvittava lainsää-
29198: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- däntö on ryhmitetty useampaan lakiin. Tämän
29199: taja E. J. Paavolan ym. tekemän seuraavansi- käsityksen mukaisesti hallitus aikoo kuluvien
29200: sältöisen kysymyksen: valtiopäivien aikana antaa eduskunnalle val-
29201: misteilla olevan luonnonsuojelulain, koska sen
29202: "Minkälaisiin toimenpiteisiin Halli- säätämisellä saataisiin joka tapauksessa aikaan
29203: tus on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä luon- huomattavaa parannusta eräillä· kiireellisiä lain-
29204: nonhoidon ja -suojelun kokonaisjärjes- säädäntötoimenpiteitä vaativilla luonnonsuoje-
29205: telyn toteuttamiseksi Suomessa?" lun aloilla.
29206: Sosiaalisen luonnonsuojelun kannalta on
29207: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- myös tärkeä hallituksen esitys ulkoilulaiksi
29208: taen seuraavaa: (HE 209/1969 Vp.) sekä maisemansuojelun
29209: Yhteiskunnan teollistuessa ja kaupungis- kannalta merkittävä rantakaavoitusta koskevien
29210: tuessa on luonnon- ja ympäristönsuojelun mer- säännösten sisällyttäminen rakennuslain muu-
29211: kitys jatkuvasti kasvanut ja samalla tehtävä- tokseen (629/1969). Kuluvana vuonna edus-
29212: piiri laajentunut. Suojelutoimenpiteet kohdis- kunta on hyväksynyt myös uuden torjunta-
29213: tuivat aikaisemmin ensi sijassa luonnon ja mai- ainelain (327/1969) ja myrkkylain (309/
29214: seman esteettisten, tieteellisten ym. kulttuuri- 1969). Nykyisiä tarpeita vastaavaa ilmansuo-
29215: arvojen suojeluun, mutta niiden sosiaalinen ja jelua ja roduntorjuntaa koskevaa lainsäädäntöä
29216: käytännöllis-taloudellinen merkitys on viime ei vielä ole, mutta ehdotuksia valmistellaan.
29217: aikoina voimakkaasti kasvanut. Kehitys on ollut Vesiensuojelua koskevat säännökset sisältyvät
29218: niin nopeata, että lainsäädäntö ja hallinto-orga- vuoden 1961 vesilakiin, joka jo kaipaa eräiltä
29219: nisaatio ovat jääneet siitä monessa kohdassa osin uudistamista, sekä myös lakiin toimenpi-
29220: jälkeen. Eräiltä tärkeiltä osin uudistuksia on teistä alusten aiheuttamien öljyvahinkojen estä-
29221: kuitenkin viime aikoina tehty ja toisia pitkälle miseksi vuodelta 1957.
29222: valmisteltu. Luonnonsuojeluun ja ympäristönhoitoon liit-
29223: Lainsäädännön osalta voidaan todeta, että tyvää lainsäädäntöä sisältyy edelleen vuodelta
29224: hallituksen esitys uudeksi luonnonsuojelulaiksi 1962 peräisin olevaan metsästyslakiin, vuo-
29225: on valmistumassa. Lakiehdotus tulee sisältä- delta 1951 olevaan kalastuslakiin sekä metsä-
29226: mään mm. tähänastisesta lainsäädännöstä koko- lainsäädäntöön, joihin kaikkiin on jouduttu te-
29227: naan puuttuvat säännökset maisemallisten nä- kemään jatkuvasti muutoksia. Lisäksi mainitta-
29228: kökohtien huomioon ottamisesta soran sekä koon, että vuonna 1963 on hyväksytty uusi
29229: muiden maankamaran ainesten kaivuutoimin- muinaismuistolaki ja vuonna 1964 laki kulttuu-
29230: nassa. Uutta ovat myös säännökset, joilla pyri- rihistoriallisesti huomattavien rakennusten suo-
29231: tään estämään luonnon roskaaminen sekä kaa- jelemisesta. Monet mainituista laeista vaativat
29232: topaikkojen ja ulkovarastojen sijoittaminen mai- täysitehoisesti toteutuakseen täydentäviä sään-
29233: semaa rumentavalla tavalla. Lääninhallituksille nöksiä sekä julkisten yhteisöjen antamaa ra-
29234: ja kunnille määrätään uudessa laissa tiettyjä hoitusta.
29235: luonnonsuojelutehtäviä. Lakiehdotus koskee Vaitioneuvoston kansliassa on meneillään
29236: vain tiettyjä luonnonsuojelun ongelmia, mutta kokonaisselvitys luonnonsuojelun ja ympäris-
29237: hallituksen käsityksen mukaan ei olekaan tar- tönhoidon hallinnosta, eri säännösten perus-
29238: koituksenmukaista pyrkiä kokoamaan kaikkia teella suoritetuista toimenpiteistä sekä niiden
29239: 3
29240:
29241: tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Vuotta 1970 tullaan viettämään Euroopan
29242: Kansliassa kootaan myös asiantuntijaryhmiä luonnonsuojeluvuotena. Suurelle yleisölle, ta-
29243: vastaisten ja tehostettujen luonnonsuojelutoi- louselämälle ja viranomaisille osoitetuilla toi-
29244: menpiteiden suunnittelua varten. Suomen itse- menpiteillä pyritään osoittamaan, miten tär-
29245: näisyyden juhlavuoden 1967 rahaston (Sitran) keitä luonnon- ja ympäristönsuojelu ovat ih-
29246: rahoittamana valmistuu lähikuukausina laaja miskunnan elinehtojen turvaamiseksi ja elin-
29247: tutkimus ihmisen elinympäristön pilaantumi- ympäristön viihtyisyyden säilyttämiseksi. On
29248: sesta ja pilaantumisen ehkäisemismahdollisuuk- selvää, että valtioneuvoston tätä varten asetta-
29249: sista. Hallituksen tarkoituksena on kiireelli- man luonnonsuojeluvuoden 1970 neuvottelu-
29250: sesti huolehtia luonnonsuojelun ja ympäris- kunnan harjoittama tai tukema toiminta voi
29251: tönhoidon koko alan peittävän säännöstön olla vain osa siitä monimuotoisesta ja kriitilli-
29252: valmistuttamisesta tai jo olemassa olevien sään- sestä aktiviteetistä, joka on tarpeen jotta luon-
29253: nösten uudistuttamisesta perusselvitysten tul- non- ja ympäristönsuojelun välttämättömyys
29254: tua suoritetuksi sekä samalla pyrkiä myös luontoon ja ihmisen elinympäristöön vaikutta-
29255: hajanaisen ja puutteellisen hallinnon vahvista- via toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutet-
29256: miseen ja yhtenäistämiseen. taessa yleisesti havaitaan.
29257: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1969.
29258:
29259: Pääministeri Mauno Koivisto.
29260: 4
29261:
29262:
29263:
29264:
29265: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29266:
29267: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen målsenligt att i en enda lag försöka samman-
29268: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- föra alla stadganden rörande skydd och vård
29269: velse av den 4 november 1969 nr 1272 tili av naturen, naturtillgångarna och människans
29270: vederbörande medlem av statsrådet ör avgi- livsmiljö. En smidig revidering av lagstiftnin-
29271: vande av svar översänt följande av riksdagsman gen går bäst för sig om den erforderliga lag-
29272: E. J. Paavola m.fl. ställda spörsmål: stiftningen är grupperad i flera lagar. I öve-
29273: rensstämmelse med denna uppfattning ämnar
29274: "Vilka åtgärder har Regeringen vid- regeringen förelägga denna riksdag den under
29275: tagit ellet ämnar den vidtaga för ge- beredning varande naturskyddslagen, enär ge-
29276: nomförande av en totalreglering av na- nom dess stadgande i varje fall skulle emås
29277: turvården och -skyddet i Finland?" en avsevärd förbättring inom vissa naturskydds-
29278: områden, vilka kräver snabba lagstiftningsåt-
29279: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- gärder.
29280: samt anföra följande: Viktiga är även, med tanke på socialt na-
29281: turskydd, regeringens proposition med förslag
29282: Vid industrialiseringen och urbaniseringen tili friluftslag (RP 209/1969 Rd) samt det
29283: av samhället har natur- och miljöskyddets be- beträffande landskapsskyddet beaktansvärda in-
29284: tydelse oavbrutet ökat och samtidigt har upp- tagandet av stadganden angående uppgörande
29285: giftsområdet utvidgats. Skyddsåtgärderna av- av strandplan i ändringen av byggnadslagen
29286: såg tidigare främst skyddandet av naturens och (629/1969). Innevarande år har riksdagen
29287: landskapets estetiska, vetenskapliga o.a. kul- även godkänt en ny lag om bekämpningsmedel
29288: turvärden, men deras sociala och praktisk-eko- (327 /1969) och en lag om gifter (309/1969).
29289: nomiska betydelse har under de senaste tiderna Någon lagstiftning angående luftskydd och
29290: kraftigt ökat. Utvecklingen har varit så snabb, bullerskydd, som skulle motsvara nutida behov,
29291: att lagstiftningen och förvaltningsorganisatio- finns icke ännu, men förslag är under bered-
29292: nen i många avseenden blivit efter. Tili vissa ning. Stadganden rörande vattenskydd ingår
29293: viktiga delar har reformer dock den senaste i vattenlagen av år 1961, vilka redan tili vissa
29294: tiden genomförts och beredningen av andra delar är i behov av revision, samt i lagen av
29295: reformer är på god väg. år 1957 om åtgärder tili förhindrande av ol-
29296: I fråga om lagstiftningen kan det konstate- jeskador förorsakade av fartyg.
29297: ras, att en regeringsproposition med förslag till Lagstiftning som hänför sig tili naturskydd
29298: ny naturskyddslag håller på att bli färdig. Lag- och miljövård ingår vidare i jaktlagen av år
29299: förslaget kommer bl.a. att innehålla stadganden, 1962, i lagen om fiske av år 1951 samt i skogs-
29300: som helt och hållet saknas i den nuvarande lagstiftningen. I alla dessa lagar har man hela
29301: lagstiftningen, angående beaktandet av syn- tiden varit tvungen att göra ändringar. Vidare
29302: punkter rörande landskapets utseende vid må nämnas, att år 1963 godkändes en ny lag
29303: grustagning och grävning av annat jordmate- om fornminnen och år 1964 en lag om skydd
29304: rial. Nya är även de stadganden, genom vilka för kulturhistoriskt märkliga byggnader. Flera
29305: man försöker hindra en nedskräpning av na- av dessa lagar fordrar, för att kunna förverkli,
29306: turen samt att avstjälpningsplatser och utelager gas med full effekt, kompletterande stadgan-
29307: placeras på ett sätt som förfular landskapet. den samt finansiering av offentliga samfund.
29308: Länsstyrelserna och kommunerna tilidelas vissa I statsrådets kansli håller man på med en
29309: naturskyddsuppgifter i den nya lagen. Lagför- totalutredning angående förvaltningen av na-
29310: slaget berör endast vissa naturskyddsproblem, turskyddet och miljövården, angående på grund
29311: men enligt regeringens åsikt är det icke ända- av olika stadganden vidtagna åtgärder samt de-
29312: 5
29313:
29314: ras effektivitet och ändamålsenlighet. I kans- Året 1970 kommer att firas såsom Europas
29315: liet tilisättes även sakkunniggrupper för plane- naturskyddsår. Genom åtgärder riktade tili den
29316: ring av framtida och effektiverade naturskydds- stora allmänheten, tili näringslivet och tili
29317: åtgärder. Under de närmaste månaderna blir myndigheterna försöker man visa, hur viktigt
29318: en av Fonden för Finlands självständighets ju- natur- och miljöskyddet är för tryggande av
29319: bileumsår 1967 (Sitra) finansierad omfattande mänsklighetens livsvillkor och för bevarande
29320: undersökning angående förstörelsen av män- av trivseln i livsmiljön. Det är klart, att den
29321: niskans livsmiljö och möjligheterna att hindra verksamhet den av statsrådet för detta ända-
29322: förstörelsen färdig. Regeringens avsikt är att mål tillsatta delegationen för naturskyddsåret
29323: i brådskande ordning sörja för att stadganden 1970 bedriver eller understöder endast kan
29324: som täcker hela naturskydds- och miljövårds- utgöra en del av den mångformade och kri-
29325: området utarbetas eller stadganden som redan tiska aktivitet som behövs för att nödvändig-
29326: finns revideras efter det grundutredningarna heten av natur- och miljöskydd vid planeran-
29327: blivit utförda, samt att samtidigt även sträva det och förverkligandet av åtgärder som inver-
29328: tili att fastställa och förenhetliga den spridda kar på naturen och människans livsmiljö all-
29329: och bristfälliga förvaltningen. mänt skall inses.
29330: Helsingfors den 1 december 1969.
29331:
29332:
29333: Statsminister Mauno Koivisto.
29334:
29335:
29336:
29337:
29338: E 1188/69
29339: Kirj. ksm. n:o 180.
29340:
29341:
29342:
29343:
29344: V. R. Virtanen: Sairausvakuutuslain mukaisten päivä- ja äitiys-
29345: rahojen jälkeenjääneisyydestä.
29346:
29347:
29348: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
29349:
29350: Jos maan yleinen palkkataso nousee, on val- Eduskunnan sosiaalivaliokunta on mietinnös-
29351: tioneuvostolla sairausvakuutuslain perusteella sään n:o 16 14. päivältä lokakuuta 1969 kiin-
29352: oikeus korottaa päivä- ja äitiysrahaa koskevia nittänyt tähän asiaan huomiota. Mietinnössä
29353: laissa määrättyjä markkamääriä huhtikuusta sanotaan: "Sairausvakuutuksen osalta valio-
29354: 1963 laskettua palkkatason nousua vastaaviksi. kunta pitää niin ikään tärkeänä sairausvakuu-
29355: Palkkataso on muuttunut viimeksi suoritetun tuslain mukaisten päivä- ja äitiysrahojen korot-
29356: korotuksen jälkeen siten, että päivärahan alim- tamista palkkatason nousua vastaaviksi ... "
29357: maismäärä 5,20 markkaa on menettänyt huo- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
29358: mattavasti ostoarvostaan. Siitä huolimatta val- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
29359: tioneuvosto ei ole lain suomaa oikeutta vakuu- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
29360: tettujen eduksi käyttänyt. Alinta sairausvakuu- seuraavan kysymyksen:
29361: tuslain mukaista päivä- ja äitiysrahaa ei ole
29362: korotettu 1. 11. 1966 jälkeen. Kansalaisten kes- Tietääkö Hallitus, että sairausvakuu-
29363: kuudessa ollaan huolestuneita, koska se sosiaali- tuslain mukaiset päivä- ja äitiysrahat
29364: turva menettää merkitystään, joka lain säätä- ovat jääneet huomattavasti jälkeen palk-
29365: misellä haluttiin vähävaraisille kansalaisille sai- katason kohoamisesta, ja jos tietää,
29366: rauden sattuessa taata. Eduskunnan tahto sai- mitä Hallitus aikoo tehdä, että sai-
29367: rausvakuutuslakia säädettäessä on ollut selvästi rausvakuutuslain perusteella maksettavia
29368: se, että ne vähimmäisedut, jotka laki kaikille alimpia päivä- ja äitiysrahoja korote-
29369: kansalaisille turvaa, eivät saa vähentyä. taan?
29370: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1969.
29371:
29372: Väinö R. Virtanen.
29373:
29374:
29375:
29376:
29377: E 1157/69
29378: 2
29379:
29380:
29381:
29382:
29383: Eduskunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
29384:
29385: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
29386: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, seuraavaa:
29387: olette kirjeellänne 5 päivältä marraskuuta 1969 Sairausvakuutuslain 76 §:n mukaan valtio-
29388: n:o 1273 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- neuvostolla on oikeus, jos maan yleinen palkka-
29389: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja V. R. taso on olennaisesti noussut, korottaa päivä- ja
29390: Virtasen tekemän seuraavan sisältöisen kysy- äitiysrahaa koskevia lain 16 §:ssä säädettyjä
29391: myksen: markkamääriä enintään huhtikuusta 1963 alkaen
29392: laskettua palkkatason nousua vastaavaksi. Suo-
29393: "Tietääkö Hallitus, että sairausvakuu- ritettujen laskelmien mukaan palkansaajien ylei-
29394: tuslain mukaiset päivä- ja äitiysrahat sen ansiotason indeksi on vuoden 1963 II nel:
29395: ovat jääneet huomattavasti jälkeen palk- jänneksestä noussut hieman yli 70 prosentilla.
29396: katason kohoamisesta, ja jos tietää, Päivä- ja äitiysrahaa koskevien lain 16 §:ssä
29397: mitä Hallitus ai:koo tehdä, että sai- säädettyjen markkamäärien korottamista kos-
29398: rausvakuutuslain perusteella maksettavia keva asia on ollut kuluneen lokakuun aikana
29399: alimpia päivä- ja äitiysrahoja korote- hallituksen käsiteltävänä, mutta asiassa ei vielä
29400: taan?" silloin tehty päätöstä. Asia on edelleen valmis-
29401: teltavana sosiaali- ja terveysministeriössä.
29402: Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1969.
29403:
29404: Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
29405: 3
29406:
29407:
29408:
29409:
29410: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29411:
29412: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
29413: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse anföra följande:
29414: av den 5 november 1969 nr 1273 för av- Enligt 76 § sjukförsäkringslagen äger stats-
29415: givande av svar tillsänt vederbörande medlem rådet rätt, om den allmänna lönenivån i landet
29416: av statsrådet följande av riksdagsman V. R. väsentligen stigit, att höja de i 16 § sagda lag
29417: Virtanen ställda spörsmål: stadgade markbeloppen för dag- och moder-
29418: skapspenning högst så, att de motsvarar löne-
29419: "Är Regeringen medveten om att dag- nivåns stegring räknat från början av april
29420: och moderskapspenningar i enlighet med månad 1963. Enligt utförda beräkningar har
29421: sjukförsäkringslagen märkbart blivit indexet för löntagarnas allmänna förtjänstnivå
29422: efter lönenivåns stegring, och om så är från 1963 års andra kvartal stigit med något
29423: fallet, över 70 procent.
29424: var har Regeringen för avsikt att Ärendet angående höjning av de i 16 § sagda
29425: göra för att de lägsta dag- och moder- lag stadgade markbeloppen för dag- och moder-
29426: skapspenningarna, som skall erläggas skapspenning, har under gångna oktober månad
29427: med stöd av sjukförsäkringslagen, blir behandlats av regeringen, men beslut i ärendet
29428: höjda?" gjordes icke ännu dii. Ärendet beredes fort-
29429: farande inom social- och hälsovårdsministeriet.
29430: Helsingfors den 26 november 1969.
29431:
29432: Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
29433: j
29434: j
29435: j
29436: j
29437: j
29438: j
29439: j
29440: j
29441: j
29442: j
29443: j
29444: j
29445: j
29446: j
29447: j
29448: Kirj. ksm. n:o 181.
29449:
29450:
29451:
29452:
29453: Saimo ym.: Metsäautoteiden valtiolle luoastumista koskevien
29454: säännösten helpottamisesta.
29455:
29456:
29457: E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
29458:
29459: Metsäautoteiden merkitys maamme laajojen myöhemmin sellaisenaan valtion teiksi, koska
29460: alueiden yhteyksien parantajana on monessakin niiden leveys ei täytä yleisille teille asetettuja
29461: mielessä hyvin merkittävä, jonka vuoksi niiden vaatimuksia. Olisikin aiheellista harkita, eikö
29462: rakentamista on jatkuvasti edistettävä. Ne ovat näitä metsäautoteitä voitaisi jo perustamisvai-
29463: tarpeellisia metsien järkiperäisen hoidon aikaan- heessa tehdä niin leveiksi, että ne voitaisiin
29464: saamiseksi, hakkuiden suorittamiseksi ja pai- ottaa valtiolle myöhemmin sellaisinaan ilman
29465: kallisen väestön kulkumahdollisuuksien paran- uudelleenlevittämistä. Jos tietä tarjotaan val-
29466: tamiseksi sekä mahdollisesti myös laajemmin tiolle, tulevat sen levitys ja muut korjaustoi-
29467: yleisen liikenteen helpottamiseksi. menpiteet merkitsemään suuria lisäkustannuk-
29468: Keskusmetsäseura Tapion rakennuttamista sia, jotka muodostuvat tieosakkaille erittäin
29469: metsäautoteiden kustannuksista valtio rahoit- kalliiksi.
29470: taa määrätyn osuuden ja tieosakkaat saavat Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
29471: lainoja sekä vähävaraiset avustusta. Metsäauto- § :n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
29472: teiden ajorata rakennetaan korkeintaan 4 met- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
29473: rin levyiseksi. Tien kapeuden vuoksi ajoneuvot seuraavan kysymyksen:
29474: eivät voi sillä sivuuttaa toisiaan, joten tarvi-
29475: taan erityisiä sivuutuspaikkoja. Nämä tehdään Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29476: tavallisesti 200-300 metrin päähän toisistaan. ryhtyä metsäautoteiden valtiolle lunas-
29477: Hyvin useissa tapauksissa nämä tiet ovat lä- tamista koskevien säännösten helpotta-
29478: pikulkuteitä valtion teiden välillä. Tieosakkaat miseksi?
29479: eivät voi tarjota metsäautoteitä kuitenkaan
29480: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1969.
29481:
29482: Sylvi Saimo. Mikko Kaarna. Yrjö Sinkkonen.
29483:
29484:
29485:
29486:
29487: E 1173/69
29488: 2
29489:
29490:
29491:
29492:
29493: E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
29494:
29495: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- mm., että suunnitelman toteuttamista on pidet
29496: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- tävä taloudellisesti tarkoituksenmukaisena. Har
29497: mies, olette kirjeellänne 6 päivältä marraskuu- kittaessa metsätien rakentamista tarkoituksen-
29498: ta 1969 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- mukaisuuden kannalta on kiinnitettävä huomio-
29499: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sylvi ta toisaalta metsätalouden edellyttämien kulje-
29500: Saimon ym. tekemän seuraavan sisältöisen ky- tusten vaatimaan liikenteen määrään ja toi-
29501: symyksen: saalta rakennettavan tien kustannuksiin.
29502: Metsätien tieluokka määräytyy pääasiallisesti
29503: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sen metsätaloudellisen kuljetuksen vaatiman
29504: ryhtyä metsäautoteiden valtiolle lunas- liikenteen mukaan. Jos metsätiellä arvioidaan
29505: tamista koskevien säännösten helpotta- olevan myöhemmin merkitystä esim. läpikul-
29506: miseksi?'' kutienä, jolloin kasvanut liikenne edellyttää
29507: leveämpää ajorataa, otetaan tämä seikka huo-
29508: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- mioon tietä suunniteltaessa, niin että tien vieri-
29509: taen seuraavaa: ojat sijoitetaan tien levittämistä silmällä pitäen
29510: Kysymyksen perusteluissa mainitaan, että jo kauemmaksi toisistaan.
29511: "Keskusmetsäseura Tapion rakennuttamista Rakennettaessa metsänparannuslain nojalla
29512: metsäautoteiden kustannuksista valtio rahoit- metsäteitä noudatetaan metsähallituksen tam-
29513: taa määrätyn osuuden ja tieosakkaat saavat milwun 11 päivänä 1963 hyväksymiä metsä-
29514: lainoja sekä vähävaraiset avustusta." Tästä viit- autoteiden rakentamista koskevia normaali-
29515: tauksesta Keskusmetsäseura Tapioon, jota ny- määräyksiä. Näiden määräysten mukaisesti tien
29516: kyisin vastaa Keskusmetsälautakunta Tapio, ja pinta rakennetaan kaksikaistaisilla metsäauto-
29517: metsäautoteiden rahoitusjärjestelmään sekä pe- teillä 5,5 metriä ja yksikaistaisilla metsäauto-
29518: rustelujen muustakin sisällöstä voidaan päätel- teillä 3,6 metriä leveäksi, jollei korkean pen-
29519: lä, että kysymyksessä tarkoitetaan metsänparan- kereen tai muun syyn takia tarvita tien reu-
29520: nuslainsäädännön mukaisia metsäteitä, joita nassa kaidetta, jolloin leveydeksi tulee vastaa-
29521: käytännössä yleisesti sanotaan metsäautoteiksi. vasti 6,1) tai 4,0 m. Määräysten mukaan kaksi-
29522: Kysymyksen perustelujen mukaisesti tämä vas- kaistaisuus tulee yleensä kysymykseen ainoas-
29523: taus rajoitetaan koskemaan metsänparannuslain- taan silloin, kun tiellä on myös huomattavaa
29524: säädännön mukaisia metsäteitä. yleistä liikennettä. Rajana, milloin tie on teh-
29525: Kysymyksen perusteluissa on katsottu ole- tävä kaksikaistaiseksi, pidetään liikennetiheyttä
29526: van "aiheellista harkita, eikö näitä metsäauto- 100 ajoneuvoa/vrk, jos se on jatkuvaa.
29527: teitä voitaisi jo perustamisvaiheessa tehdä niin Kun metsätalouden kuljetukset vain poik-
29528: leveiksi, että ne voitaisiin ottaa valtiolle myö- keustapauksissa saattavat aikaansaada jatku-
29529: hemmin sellaisinaan ilman uudelleenlevittämis- vasti 100 ajoneuvoa/vrk ylittävän liikenne-
29530: tä", koska tien levitys ja muut korjaustoimen- tiheyden, ei metsäteitä yleensä voida ero. mää-
29531: piteet tulevat "merkitsemään suuria lisäkustan- räysten puittJeissa rakentaa kaksikaistaisi:ksi.
29532: nuksia, jotka muodostuvat tieosakkaille erittäin Muun liikenteen vuoksi tarpeellinen kaksikais-
29533: kalliiksi". taisuus voi tulla kysymykseen vain niissä ta-
29534: Metsänparannustoimintaan kuuluvassa met- pauksissa, joissa tämä muu liikenne on niin
29535: säteiden rakentamisessa nykyisin noudatettu vähäistä, että tie on edelleen tarpeen pääasias-
29536: käytäntö perustuu metsänparannuslain ( 413/ sa metsätalouden edellyttämiä kuljetuksia var-
29537: 67) säännöksiin. Metsäteiden rakentamisen sa- ten. Kysymyksessä olevat määräykset vastaavat
29538: moin kuin muidenkin metsänparannustöiden metsänparannuslaissa säädettyä taloudellisen
29539: edellytyksenä on metsänparannuslain mukaan tarkoituksenmukaisuuden vaatimusta.
29540: 3
29541:
29542: Metsäteistä on vähäinen osa, noin 10-15 tehtyä työtä mene hukkaan tai synny estettä
29543: % ns. runkoteitä, joiden lunastaminen valtiol- tien muuttamiselle korkeamman luokan tieksi.
29544: le saattaa myöhemmin tulla kysymykseen. Täl- Tältä osin metsähallitus tulee harkitsemaan
29545: laisten teiden suunnittelussa voidaan aikanaan metsänparannuslain toimeenpanosta antamiensa
29546: tehtäviin muutoksiin jo varautua, niin ettei ohjeiden täydentämistä.
29547: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1969.
29548:
29549:
29550: Maatalousministeri Martti Miettunen.
29551: 4
29552:
29553:
29554:
29555:
29556: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
29557:
29558: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen för andra skogsförbättringsarbeten är enligt
29559: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- lagen om skogsförbättring bl.a., att planens
29560: se av den 6 november 1969 tili vederbörande genomförande bör anses ekonomiskt ändamåls-
29561: medlem av statsrådet för avgivande av svar enligt. Vid övervägandet av byggandet av en
29562: översänt följande av riksdagsman Sylvi Saimo skogsväg med tanke på dess ändamålsenlighet
29563: m.fl. ställda spörsmål: bör uppmärksamhet å ena sidan fästas vid den
29564: trafikmängd de av skogsbruket förutsatta
29565: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen transporteroa kräver och å andra sidan vid
29566: vidtaga för att lätta på stadgandena rö- kostnaderna för vägen.
29567: rande inlösen av skogsbilvägar åt En skogsvägs vägklass bestäms huvudsak-
29568: staten?" ligen enligt den trafik skogsbrukstransporterna
29569: kräver. Beräknas skogsvägen senare komma att
29570: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ha betydelse t.ex. som genomfartsväg, varvid
29571: samt anföra följande: den ökade trafiken förutsätter bredare väg-
29572: I motiveringen tili spörsmålet nämnes, att bana, beaktas denna omstädnighet vid plane-
29573: "staten finansierar en viss del av kostnaderna ringen av vägen så att vägsläntsdikena med
29574: för de av Centralskogssällskapet Tapio byggda tanke på vägens breddning redan placeras på
29575: skogsbilvägarna och att vägdelägarna erhåller längre avstånd från varandra.
29576: lån samt mindrebemedlade understöd." Av Vid byggandet av skogsvägar med stöd av
29577: denna hänvisrung 'till Centralskogss.ällskapet Ta- lagen om skogsförbättring iakttages av forststy-
29578: pio, som numera motsvaras av Keskusmetsä- relsen den 11 januari 1963 godkända normer
29579: lautakunta Tapio, och tili finansieringssystemet rörande byggandet av skogsbilvägar. I enlighet
29580: för skogsbilvägar ävensom av annat innehåll i med dessa normer göres vägens yta på tvåfiliga
29581: motiveringen kan man draga den slutsatsen, skogsbilvägar 5,5 m bred och på enfiliga skogs-
29582: att i spörsmålet avses skogsvägar enligt lag- bilvägar 3,6 meter bred, om det icke på grund
29583: stiftningen om skogsförbättring, vilka i prak- av hög ·slänt eller av annan orsak behövs räcke
29584: tiken allmänt benämnes skogsbilvägar. I enlig- vid vägkanten, varvid bredden i motsvarighet
29585: het med spörsmålets motivering begränsas det- härtill blir 6,0 eller 4,0 m. Enligt normerna blir
29586: ta svar tili skogsvägar enligt lagstiftningen rö- det i allmänhet fråga om tvåfilig väg endast
29587: rande skogsförbättring. då vägen även har ansenlig allmän trafik. Så-
29588: I motiveringen tili spörsmålet har det an- som gräns för när vägen skall göras tvåfilig
29589: setts "motiverat att överväga, huruvida dessa anses en trafiktäthet på 100 fordon/dygn, om
29590: skogsbilvägar icke redan i grundläggnings- den är fortgående.
29591: skedet skulle kunna göras så breda, att de se- Då transporterna inom skogsbruket endast i
29592: nare skulle kunna övertagas av staten som så- undantagsfall kan uppnå en trafiktäthet som
29593: dana utan att de på nytt skulle behöva bred- kontinuerligt överskrider 100 fordon/ dygn, kan
29594: das", enär breddningen av en väg och andra skogsvägarna icke i allmänhet inom ramen för
29595: reparationsåtgärder kommer "att innebära sto- ovannämnda normer byggas tvåfiliga. På grund
29596: ra tiliäggskostnader, som blir synnerligen dyra av annan trafik erforderliga tvåfiliga vägar kan
29597: för vägdelägarna". komma i fråga endast i de fall, då denna andra
29598: Den praxis som nuförtiden följes vid byg- trafik är ,gå liten, att vägen fortfarande är nöd-
29599: gandet av tili skogsförbättringsverksamheten vändig huvudsakligen för de transporter skogs-
29600: hörande skogsvägar grundar sig på stadgande- bruket förutsätter. Ifrågavarande normer mot-
29601: na i lagen om skogsförbättring ( 413/6 7). För- svarar det i lagen om skogsförbättring stadgade
29602: utsättning för byggande av skogsvägar ävensom kravet på ekonomisk ändamålsenlighet.
29603: 5
29604:
29605: Av skogsvägarna är en ringa del, ungefär att det icke uppstår hinder för vägens ändring
29606: 10-15 %, s.k. stamvägar, vilkas inlösen tili tili väg av högre klass. I fråga härom kommer
29607: staten senare koo komma i fråga. Vid planerin- forststyrelsen att överväga en komplettering av
29608: gen av dylika vägar kan man redan reservera sina föreskrifter angående verkställigheten av
29609: sig för ändringar som i sinom tid måste göras, lagen om skogsförbättring.
29610: så att utfört arbete icke går förlorat eller så
29611: Helsingfors den 2 december 1969.
29612:
29613: Lantbruksminister Martti Miettunen.
29614:
29615:
29616:
29617:
29618: E 1173/69
29619: 1
29620:
29621: 1
29622: 1
29623:
29624: 1
29625:
29626: 1
29627:
29628: 1
29629:
29630: 1
29631:
29632: 1
29633:
29634: 1
29635: 1
29636:
29637: 1
29638:
29639: 1
29640:
29641: 1
29642:
29643: 1
29644:
29645: 1
29646:
29647: 1
29648:
29649: 1
29650:
29651: 1
29652:
29653: 1
29654: Kirj. ksm. n:o 182.
29655:
29656:
29657:
29658: Männistö: Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan suoritus-
29659: ajasta ja suuruudesta.
29660:
29661: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29662:
29663: Terveydenhoitoviranomaiset vaativat kautta äitiysloman pituudessa etvat meillä voimassa
29664: maailman riittävän pitkän äitiysloman turvaa- olevat säännökset vielä täytä sopimuksessa edel-
29665: rrrista lainsäädäntöteitse, koska se olisi välttä- lytettyjä velvoituksia. Työnantajan irtisanomis-
29666: mätöntä sekä äitiä että tulevan lapsen terveyttä oikeutta eivät meidän lakimme myöskään ra~
29667: aja.tellen. Äitiysloman tarve on todettu myös joita siinä määrin, kuin sopimuksen mukaan
29668: kansainvälisen työkonferenssin istunnoissa, jois- tulisi tapahtua. Sopimuksen edellyttämää syn-
29669: sa ensimmäinen äitiyssuojaa koskeva sopimus nytysloman korvausta ei liioin ole ollut. Tä-
29670: hyväksyttiin jo vuonna 1919. Sanotun sopi- män vuoksi hallitus oli sitä mieltä, etteivät
29671: muksen oli vuoteen 1952 .mennessä ratifioi- äitiyssuojelua koskevat sopimukset ja suosituk-
29672: nut vain 18 ~ata eikä Suomi ollut näissä set antaisi aihetta toimenpiteisiin.
29673: mukana. Vuonna 1952 otettiin asia; uudelleen Suosituksen ja sopimuksen hyväksymistä kos-
29674: esille, koska yli 30 vuotta oli kulunut ensim- kevassa. ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä n:o
29675: mäisen sopiml,lksen laatimisesta ja katsottiin 14 vuodelta 1954, jonka edu:;;kunta 9 päivänä
29676: sen uudistamisen olevan paikallaan. Äitiyssuo- joulukuuta 1954 hyväksyi annettiin hallituk-
29677: jelusta hyväksyttiin sekä sopimu~ n:o 103, että selle ohjeeksi: "että hallituksen olisi ryhdyt-
29678: suositus n:o 95. tävä toimenpiteisiin maamme äitiyssuojelua kos-
29679: Vuoden 1919 sopimus ulottui käsittämään kevan lainsäädännön kehittämisek~i sopimuksen
29680: vain teollisten ja. liikeyritysten palveluksest>a n:o 103 ja suosituksen n:o 95 viitoittamaan
29681: olevat naiset. Nyt uusitulla sopimuksella laa- suuntaan."
29682: jennettiin äitiyssuojan vaikutuspiiriä niin, että Sa.i.rausvakuutuslain säätämisellä toteutettiin
29683: se käsitti paitsi teollisuuden ja kaupan alalla osittain em. sopimuksen ja suosituksen tavoit-
29684: työskenteleviä, myöskin liikenteen, toimistot, teita. Äitiysloman pituus jäi kuitenkin liian
29685: ravintola-alan, erilaiset huoltolaitokset ja sai- lyhyeksi, eikä äitiysrahan suuruus vastaa sopi-
29686: raalat, teatterit sekä vielä maatalouden ja koti- muksen edellyttämää tasoa.
29687: talouden alalla ansiotyötä suorittavat. Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
29688: Sopimuksen oleellinen sisältö on vähintäin §: n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos.
29689: 12 viikkoa kestävän äitiysloman turvaaminen. ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa·
29690: Raha.~1vustuksen määrä esitetään lainsäädän- van kysymyksen:
29691: nössä vahvistettavaksi niin suureksi, että se
29692: riittäisi sekä naisen itsensä, että hänen lap- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpttel·
29693: sensa kohtuulliseen ja terveyden vaatimuksia siin sairausvakuutuslain mukaisen äitiys-
29694: vastaavaa.n ylläpitoon. Lääkintäapuun tulisi kuu- rahan suoritusajan lisäämiseksi vähintäin
29695: lua tutkinnon suorittaneen kätilön tai lääkärin 72 arkipäivään ja äitiysrahan suuruuden
29696: antama hoito ,ennen synnytystä, synnytyksen lisäämiseksi Kansainvälisen työkonfe-
29697: aikana ja sen jälkeen sekä tarvittaessa sairaala- renssin sopimuksen edellyttämälle ta-
29698: hoito. Raha-avustukset ja lääkintäapu olisi solle ja onko Hallituksen toimesta ryh-
29699: myönnettävä joko pakollisen sosiaalivakuutuk- dytty em. sopimuksen ja suosituksen
29700: sen puitteissa tai valtion varoista. edellyttämiin äitiyssuojelua koskeviin
29701: Edellä olevaa sopimusta eduskunnassa käsi- työlainsäädännön uudistuksiin?
29702: teltäessä hallituksen toimesta todettiin, että
29703: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1969.
29704:
29705: Lauha Männistö.
29706: E 1193/69
29707: 2
29708:
29709:
29710:
29711:
29712: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29713:
29714: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- Äitiysrahan suuruus määrätään sairausvakuu-
29715: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- tuslain 22 § :n mukaisesti samalla tavalla kuin
29716: mies, olette kirjeellänne 6 päivältä marras- päivärahan suuruus. Tämän vuoksi ei olisi pai-
29717: kuuta 1969 n:o 1277 lähettänyt valtioneu- kallaan korottaa yksinomaan äitiysraha.n mää-
29718: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan- rää, vaan korotuksen tulisi kohdistua sekä
29719: sanedustaja Lauha Männistön tekemän seuraa- päivä- että äitiysrahaan. Mikäli näiden suu-
29720: van sisältöisen kysymyksen: ruudeksi päivää kohti määrättäisiin esimerkiksi
29721: 2 promillea vuositulosta nykyisen 1.5 promil-
29722: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- len asemesta, aiheuttaisi se noin 60 milj. mar-
29723: siin sairausvakuutuslain mukaisen äitiys- kan vuotuiset lisäkustannukset.
29724: rahan suoritusajan lisäämiseksi vähintäin Kansaneläkelaitoksesta saadun tiedon mu-
29725: 72 arkipäivään ja äitiysrahan suuruuden kaan äitiysrahan saajista noin 60 prosenttia
29726: lisäämiseksi Kansainvälisen työkonfe- saa sairausvakuutuslain 16 §:ssä tarkoitetun
29727: renssin sopimuksen edellyttämälle ta- vähimmäismäärän suuruisen äitiysrahan, joka
29728: solle ja onko Hallituksen toimesta ryh- tällä hetkellä on 5 markkaa 20 penniä päi-
29729: dytty em. sopimuksen ja suosituksen vää kohti. Päivärahan saajista saa vastaavan
29730: edellyttämiin äitiyssuojelua koskeviin vähimmäismäärän lähes 50 prosenttia. Maan
29731: työlainsäädännön uudistuksiin?" yleisen palkkatason nousun johdosta on lain
29732: 16 §:n mukaisten markkamäärien ja siis myös
29733: vähimmäispäivärahan ja -äitiysrahan korotta-
29734: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- mista koskeva asia ollut lain 76 §:n nojalla
29735: taen seuraavaa: kuluneen lokakuun aikana hallituksen käsitel-
29736: Sairausvakuutuslain 23 §:n mukainen äitiys- tävänä. Tästä korotuksesta aiheutuisi sairaus-
29737: rahan suorittamisaika ei, kuten kysymyksessä vakuutukselle noin 19 milj. markan vuotui-
29738: on todettu, täytä kansainvälisen työjärjestön set lisäkustannukset.
29739: sopimusta eikä suositusta.. Äitiysrahan suorit- Kysymyksessä tarkoitettu äitiysrahan suori-
29740: tamisajan pitentäminen 54 arkipäivästä kansain- tusajan pitentämistä, äitiysrahan suuruuden ko-
29741: välisen työjärjestön vähimmäistavoitteen mukai- rottamista sekä äitiyssuojelua tarkoittavan työ-
29742: seen 72 arkipäivään nostaisi sairausvakuutuk- lainsäädännön uusimista koskeva asia on val-
29743: sen kustannuksia noin 8 milj. markalla. misteltavana sosiaali- ja terveysministeriössä.
29744: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta. 1969.
29745:
29746:
29747: Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
29748: 3
29749:
29750:
29751:
29752:
29753: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29754:
29755: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Moderskapspenningens storlek bestäms enligt
29756: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse 22 § sjukförsäkringslagen på samma sätt som
29757: av den 6 november 1969 nr 1277 för avgivan- dagpenningens storlek. På grund av detta skul-
29758: de av svar tillsänt vederbörande medlem av le det inte vara på sin plats att endast höja
29759: statsrådet följande av riksdagsman Lauha Män- moderskapspenningens belopp, utan höjningen
29760: nistö ställda spörsmål: borde hänföra sig såväl tili dag- som tili mo-
29761: derskapspenningen. Om storleken av dessa per
29762: "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder dag skulle bestämmas tili 2 promille av års-
29763: för att förlänga utbetalningstiden för inkomsten i stället för nuvarande 1.5 promille,
29764: moderskapspenning i enlighet med sjuk- skulle detta förorsaka ca 60 milj. mark i årliga
29765: försäkringslagen tili minst 72 vardagar tilläggskostnader.
29766: och öka moderskapspenningens storlek Enligt uppgift från folkpensionsanstalten er-
29767: tili den i Intemationella arbetskonfe- håller ca 60 procent av mottaga.ma av moder-
29768: rensens avtal förutsatta nivån, och har skapspenning det i 16 § sjukförsäkringslagen
29769: man genom Regeringens försorg påbör- avsedda minimibeloppet, som .för närvarande
29770: jat reformer av arbetslagstiftningen, vil- är 5 mark 20 penni per dag. Av mottagarna
29771: ka förutsätts av ovannämnda avtal och av dagpenning erhåller närmare 50 procent
29772: rekommendation angående moderskaps- motsvarande minimibelopp. Med a.nledning av
29773: skydd?" stegringen av den allmänna lönenivån i Jandet
29774: har ärendet angående höjning av markbeloppen
29775: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt enligt lagens 16 § och således även av minimi-
29776: anföra följande: dagpenningen och -moderskapspenningen med
29777: Enligt 23 § sjukförsäkringslagen motsvarar stöd av 76 § sagda lag senaste oktober månad
29778: icke utbetalningstiden för moderskapspenning, behandlats av regeringen. Denna höjning skulle
29779: såsom i spörsmålet konstaterats, den inter- medföra ca 19 milj. mark i årliga tilläggs-
29780: nationella arbetsorganisationens avtal och re- kostnader för sjukförsäkringen.
29781: kommenda.tion. En förlängning av utbetalnings- Den i spörsmålet avsedda frågan angående
29782: tiden för moderskapspenningen från 54 var- förlängning av utbeta.lningstiden för moder-
29783: dagar tili 72 vardagar enligt intemationella skapspenning, höjning av moderskapspenningens
29784: arbetsorganisationens minimimål skulle höja storlek samt reformering av arbetslagstiftningen
29785: :kostnadema för sjukförsäkringen med ca 8 beräffande moderskapsskydd, beredes inom so-
29786: milj. mark. cial- och hälsovårdsministeriet.
29787: Helsingfors den 5 december 1969.
29788:
29789:
29790: Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
29791: Kirj. ksm. n:o 183.
29792:
29793:
29794:
29795:
29796: Saarto ym.: Hoitokoiteihin sijoitettujen lasten poisottamisen
29797: estämisestä.
29798:
29799:
29800: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29801:
29802: Vuosittain sijoitetaan maassamme lukuisa jyrkässä ristiriidassa niiden lukuisten naapurei-
29803: määrä sosiaaliviranomaisten huostaan otettuja den ja Rämäsen perhettä tuntevien henkilöi-
29804: lapsia hoidettavaksi yksityiskoteihin, millä me- den lausuntojen kanssa, jotka yrittivät vaikut-
29805: nettelyllä tällaiselle lapselle turvataan luonnol- taa asiaan.
29806: linen kasvuympäristö. Kokemukset sosiaaliviran- Kun edellä kuvattu tapaus ei ole ainoa, jossa
29807: omaisten huostaan otettujen lasten sijoittami- yksityiseen perheeseen hoidettavaksi annettu
29808: sesta yksityisiin koteihin ovat yleensä hyvät. lapsi monien vuosien jälkeen pakkokeinoin ote-
29809: Perheitä, jotka ovat valmiita ottamaan vieraan taan pois hoitokodista vastoin lapsen itsensä,
29810: lapsen hoidettavakseen ei tiettävästi lmiten- hoitokodin sekä myös naapureiden ja hoito-
29811: kaan ole riittävästi. Asiantilan korjaaminen kotia muutoin läheisesti tuntevien henkilöiden
29812: edellyttäisi näin sosiaaliviranomaisten tehok- käsityksiä, esitämme edellä olevaan viitaten ja
29813: kaampia toimenpiteitä hoitokoti-asian tunne- valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentin
29814: tuksitekemiseksi. Myös sosiaaliviranomaisten perusteella kunnioittaen valtioneuvoston asian-
29815: asenne hoitokodin huostaan otetulle lapselle omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
29816: tarjoaviin henkilöihin kaivannee parannusta. myksen:
29817: Tästä on olemassa useitakin esimerkkejä, joista Onko Hallitus tietoinen suta, että
29818: puutumme seuraavaan: maassamme vuosittain tapahtuu useita
29819: Lokakuun 20 päivänä 1962 ottivat maalari hoitolasten poisottotapauksia, joissa hoi-
29820: Arvi Rämänen ja hänen vaimonsa Ellen mo- tolapsen ja hoitokotia läheisesti tunte-
29821: lemmat Helsingin maalaiskunnasta kasvatikseen vien henkilöiden käsitykset hoitokodin
29822: silloin yhdentoista kuukauden ikäisen Tuula sopivuudesta kumoavat asiaa hoitavan
29823: Anneli Rouhiaisen. Rämäset pitivät tyttöä kuin hallinnollisen elimen käsitykset hoito-
29824: omanaan kunnes hänet kolme vuotta seitsemän kodin sopimattomuudesta, mutta hoito-
29825: kuukautta myöhemmin eli kesäkuun 14 päi- lapsi kuitenkin riistetään hoitokodilta,
29826: vänä 1966 Helsingin kaupungin lastensuojelu- ja jos on,
29827: viranomaisten toimesta vastoin heidän ja tie- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29828: tämäni mukaan myös hoitolapsen tahtoa otet- ryhtyä tällaisten tapausten estämiseksi?
29829: tiin heiltä pois. Hoitolapsen poisotto oli lisäksi
29830: Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1969.
29831:
29832: Veikko Saarto. Vappu Heinonen.
29833:
29834:
29835:
29836:
29837: E 1162/69
29838: 2
29839:
29840:
29841:
29842:
29843: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29844:
29845: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa olevan tilaston mukaan oli 6 190 ja että so-
29846: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, siaaliministeriö on kiertokirjeellään 10. 2. 1955
29847: olette 6 päivänä marraskuuta 1969 päivätyn Hvo N:o 3/1955 antanut sosiaali- ja lasten-
29848: kirjeenne N:o 1278 ohella toimittanut Valtio- suojelulautakunnille yksityiskohtaiset ohjeet
29849: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen sanotun perhehoidon järjestämisestä. Näissä oh-
29850: kansanedustaja Saarron ym. kirjallisesta kysy- jeissa on nimenomaan korostettu samassa ko-
29851: myksestä N:o 183, jossa tiedustellaan: dissa annettavan hoidon jatkuvuuden merki-
29852: tystä ja määrätty, että hoitokodin vaihto on
29853: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että suositeltava vain, milloin se kasvatuksellisista
29854: maassamme vuosittain tapahtuu useita syistä tai hoitokodin olosuhteiden oleellisesti
29855: hoitolasten poisottotapauksia, joissa hoi- muuttuessa on välttämätöntä. Aiheettomia ja
29856: tolapsen ja hoitokotia läheisesti tunte- riittämättömästi perusteltuja vaihtoja on kehoi-
29857: vien henkilöiden käsitykset hoitokodin tettu nimenomaan välttämään.
29858: sopivuudesta kumoavat asiaa hoitavan Ministeriön ja sosiaalihallituksen tiedossa ei
29859: hallinnollisen elimen käsitykset hoito- olekaan tapauksia, joissa olisi menetelty edellä
29860: kodin sopimattomuudesta, mutta hoito- viitattujen ohjeiden vastaisesti. Huollollisilla
29861: lapsi kuitenkin riistetään hoitokodilta, perusteilla on luonnollisesti eräissä tapauksis-
29862: ja jos on, sa, kuten kyselyn perusteluissa mainitussakin
29863: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tapauksessa, jouduttu vaihtamaan hoitokotia,
29864: ryhtyä tällaisten tapausten estämiseksi?" kun tällä ei ole ollut riittäviä edellytyksiä tar-
29865: vittavan hoidon ja kasvatuksen antamiseen tai
29866: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- se on havaittu sopimattomaksi sinne sijoitetun
29867: taen seuraavaa: lapsen hoitopaikaksi.
29868: Kun kyselyssä tarkoitetaan lähinnä sosiaali- Ministeriö tulee jatkuvasti kiinnittämään
29869: lautakuntien toimesta huostaanotettujen ja yk- paikallisten sosiaalihuoltoviranomaisten huo-
29870: sityiseen hoitokotiin sijoittamien lasten pois- miota siihen, että edellä viitattuja ministeriön
29871: ottotapauksia, todettakoon, että mainituin ta- antamia ohjeita puheena olevassa sijoituskoti-
29872: voin sijoitettuja lapsia viimeisen vuodelta 1967 hoidossa noudatetaan.
29873: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1969.
29874:
29875: Ministeri ]. E. Partanen.
29876: 3
29877:
29878:
29879:
29880:
29881: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29882:
29883: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen den senaste statistiken från år 196 7 utgjorde
29884: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse 6 190, och att socialministeriet i sitt cirkulär
29885: av den 6 november 1969 nr 1278 tili veder- 10. 2. 1955 Hvo Nr 3/1955 har gett social-
29886: börande medlem av statsrådet för avgivande av och barnskyddsnämnderna detaljerade anvis-
29887: svar översänt följande- av riksdagsman Saarto ningar om anordnandet av nämnda familjevård.
29888: m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 183: I dessa anvisningar har uttryckligen poängterats
29889: vikten av fortsatt vård i samma hem och före-
29890: "Är Regeringen medveten om att i skrivits, att byte av vårdhem är att rekommen-
29891: vårt land årligen förekommer flera så- dera endast då detta av uppfostringsorsaker
29892: dana fall av borttagande av omhänder- ellet på grund av väsentlig förändring i vård-
29893: tagna barn, i vilka uppfattningen hos hemmets omständigheter är nödvändigt. Ut-
29894: det omhändertagna barnet och sådana tryckliga direktiv har getts att undvika obefo-
29895: personer, som väl känner tili vårdhem- gade och otillräckligt motiverade omplacerin-
29896: met, om vårdhemmets lämplighet, kull- gar.
29897: kastar uppfattningen hos det förvalt- Ministeriet och socialstyrelsen har icke heller
29898: ningsorgan som sköter saken, om vård- kännedom om sådana fall, i vilka man skulle
29899: hemmets olämplighet, men det omhän- ha förfarit i strid med ovan avsedda anvisnin-
29900: dertagna barnet det oaktat fråntages gar. Med tanke på omvårdnaden har man gi-
29901: vårdhemmet, och om så är fallet, vetvis i vissa fall, såsom också i det i spörs-
29902: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- målet nämnda fallet, blivit tvungen att byta
29903: taga i syfte att förhindra dylika fall?" vårdhem, då hemmet icke haft tillräckliga för-
29904: utsättningar att ge nödig vård och uppfostran
29905: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt ellet befunnits olämpligt såsom vårdplats för
29906: anföra följande: det i hemmet placerade barnet.
29907: Då i spörsmålet närmast avses sådana fall, Ministeriet kommer fortgående att fästa de
29908: där genom socialnämndernas försorg omhän- lokala socialvårdmyndigheternas uppmärksam-
29909: dertagna och i privata vårdhem placerade barn het vid att ministeriets ovan nämnda anvis-
29910: borttagits från hemmet, må det konstateras, ningar iakttages i fråga om här avsedda vård
29911: att antalet på detta sätt placerade barn enligt som ges genom placering i hem.
29912: Helsingfors den 25 november 1969.
29913:
29914: Minister J. E. Partanen.
29915: j
29916: j
29917: j
29918: j
29919: j
29920: j
29921: j
29922: j
29923: j
29924: j
29925: j
29926: j
29927: j
29928: j
29929: j
29930: j
29931: j
29932: j
29933: j
29934: j
29935: j
29936: j
29937: j
29938: j
29939: j
29940: j
29941: j
29942: j
29943: j
29944: Kirj. ksm. n:o 184.
29945:
29946:
29947:
29948:
29949: Hanhirova ym.: Ruotsissa asuvien ulkosuomalaisten aseman
29950: parantamisesta.
29951:
29952:
29953:
29954:
29955: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29956:
29957: Maassamme ja erikoisesti kehitysalueilla on tämättömyyttä näistä asioista. Sen vuoksi suo-
29958: viime vuosien aikana vallinnut ankara työt- menkielisen tiedotustoiminnan lisääminen on
29959: tömyys. Se on aiheuttanut runsaasti maasta- tärkeää. Ruotsin valtio onkin viime aikoina
29960: muuttoa, erikoisesti Ruotsiin. Siellä on tällä suorittanut erilaisia tähän tähtääviä toimenpi-
29961: hetkellä lähes 250 000 suomalaista. Näiden teitä, mutta myös Suomen olisi omalta osal-
29962: ulkosuomalaisten ongelmat vaativat mieles- taan suoritettava erilaatuista tiedotustoimintaa
29963: tämme Suomen valtiovallalta paljon suurem- ulkosuomalaisten keskuudessa entistä enem-
29964: paa huomiota kuin mitä tähän mennessä on män.
29965: tapahtunut, varsinkin kun useat suomalaiset Ruotsin suomalaiset valittavat sitä, että he
29966: palaisivat mielellään takaisin syntymämaa- eivät voi kuunnella riittävästi .suomalaisia ra-
29967: hansa. dio-ohjelmia suomalaisten radioasemien kaut-
29968: Vaikein ongelma suomalaisille uudessa yh- ta. Tämän vuoksi olisi välttämätöntä, että
29969: teiskunnassa on kielikysymys, sekä lapsille ja Suomen puolelta tehostettaisiin myös radio-
29970: nuorille riittämättömät koulutusmahdollisuu- ja TV-toiminnan laajentamista. Ruotsissa ole-
29971: det. Tutkimuksen mukaan asui vuoden 1968 vat suomalaiset toivovat, että he saisivat seu-
29972: lopulla Ruotsissa noin 43 000 3-19-vuotiasta rata enemmän nimenomaan Suomen radiota.
29973: suomalaista. Juuri heidän kohdallaan koulu- Suomen olisi tehtävä tämä mahdolliseksi. Tätä
29974: tusvaikeudet tulevat esille, mutta myöskin kautta tapahtuva lisääntyvä tiedonvälitys olisi
29975: uudelleenkoulutuksen yhteydessä varttuneem- tärkeää niin ulkosuomalaisille kuin omalle
29976: pien osalta. Kuvaavaa on, että kun ruotsalai- maallemmekin.
29977: sista nuorista noin 30 prosenttia siirtyy lu- Vaikka valtio jo nykyisinkin kiinnittää huo-
29978: kioon, niin Ruotsin suomalaisista vain noin miota, myös taloudellisessa mielessä, ulkosuo-
29979: neljä prosenttia. Suomalais-ruotsalainen koulu- malaisten ongelmiin, tarvittaisiin kuitenkin
29980: tuskomitea pohtii parhaillaan näitä nuorten paljon tehokkaampia toimenpiteitä, erityisesti
29981: koulutukseen liittyviä kysymyksiä. Ruotsissa juuri Ruotsissa asuvien suomalaisten keskuu-
29982: lasketaan olevan noin 200 paikkakuntaa, joilla dessa, sillä vastaahan Ruotsissa oleva suoma-
29983: on yli 10 suomalaista kouluikäistä nuorta. laisväestö pienen läänin koko asujamistoa.
29984: Tällainen hajanaisuus vaikeuttaa luonnollisesti Myöskin olisi välttämätöntä, että Ruotsin suo-
29985: erittäin suuresti suomenkielisen koulutuksen malaisia varten perustettaisiin Suomen Tuk-
29986: järjestämistä. Mielestämme myös Suomen val- holman suurlähetystöön erityinen työattashean
29987: tio voisi nykyistä enemmän edesauttaa suo- virka sosiaali-, työ- ym. kysymyksiä varten,
29988: menkielisen opetuksen laajentamista Ruotsin sillä tämänlaatuisissa kysymyksissä joutuvat
29989: suomalaisten keskuudessa. Vaikka tehtävä on- maanmiehemme hyvin paljon turvautumaan
29990: kin vaikea, on siihen olemassa useampia mah- ulkopuoliseen apuun.
29991: dollisuuksia. Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
29992: Periaatteessa Ruotsissa olevilla suomalaisilla jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
29993: on samat oikeudet kuin syntyperäisillä ruotsa- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29994: laisilla, mutta valitettavan paljon esiintyy tie- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29995: E N:o 1208
29996: 2
29997:
29998: Mihin toimenp1te1s1m Hallitus aikoo kysymysten hoitamiseksi sekä tiedotus-
29999: ryhtyä Ruotsissa asuvien ulkosuoma- toiminnan lisäämiseksi?
30000: laisten sivistyksellisten ja sosiaalisten
30001: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1969.
30002:
30003: Veikko Hanhirova. Yrjö Sinkkonen.
30004: Pekka Vilmi. Mauno Jussila.
30005: Paavo Niinikoski. Reino Kangas.
30006: Erkki Haukipuro. Aulis Sileäkangas.
30007: Heimo Linna. Veikko Savela.
30008: 3
30009:
30010:
30011:
30012:
30013: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
30014:
30015: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa seksi katsotut määrärahat edellä ma1mtun
30016: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- Suomalais-ruotsalaisen koulutusneuvoston asioi-
30017: mies, olette kirjeellänne 6 päivältä marraskuu- ta Suomessa hoitavalle Ruotsinsuomalaisten
30018: ta 1969 n:o 1279 lähettänyt valtioneuvoston koulutusongelmia käsittelevälle toimikunnalle.
30019: asianomaisen Jasenen vastattavaksi kansan- Tämän toimikunnan määräraha on kuluvan
30020: edustaja V. Hanhirovan ym. tekemän seuraa- vuoden varsinaisessa tulo- ja menoarviossa
30021: van sisältöisen kysymyksen: 52 500 mik. Ensi vuodeksi on esitetty 72 000
30022: matikan määrärahaa, jonka turvin voidaan pal-
30023: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- kata toimikunnalle päätoiminen sihteeri.
30024: koo ryhtyä Ruotsissa asuvien ulkosuo- Suomen valtio tukee lisäksi Ruotsin suoma-
30025: malaisten sivistyksellisten ja sosiaalis- laisseurojen keskusliiton toimintaa, jonka ku-
30026: ten kysymysten hoitamiseksi sekä tie- luvan vuoden määräraha on 52 500 mk. Ensi
30027: dotustoiminnan lisäämiseksi?" vuodeksi on esitetty 83 000 markan määrära-
30028: haa, jolloin on tarkoituksena valtionavustuk-
30029: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- sin hoitaa liiton toiminnanjohtajan palkkauk-
30030: tavasti seuraavaa: sen lisäksi myös suurin osa uuden järjestösih-
30031: Suomen ja Ruotsin hallitusten taholta on teerin palkkauksesta.
30032: v. 1967 asetettu sekakomitea, Suomalais-ruot- Ruotsissa asuvien suomalaisten asemaan on
30033: salainen koulutusneuvosto, selvittämään Ruot- jo jokin aika sitten kiinnittänyt huomionsa
30034: sissa asuvien suomalaisten koulutuskysymyk- myös Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto,
30035: siä. Tämän neuvoston toimesta on viime ai- joka on 11 päivänä huhtikuuta 1969 jättä-
30036: koina edistytty erityisesti kaksikielisten nyt laajahkon, suomen ja ruotsin kielen ai-
30037: opettajien saamisessa Suomesta Ruotsiin kuisopetusta koskevan mietinnön. Hallitus
30038: opettamaan suomalaislapsia. ryhtyy tämän johdosta aikanaan tarpeellisiin
30039: Kun Ruotsin peruskoulujärjestelmä ensi toimenpiteisiin neuvoteltuaan ensin Ruotsin
30040: syksystä takaa suomea puhuville entistä pa- hallituksen asiantuntijoiden kanssa kysymyk-
30041: remmat mahdollisuudet valita tämä kieli yh- sen aiheuttamista järjestelyistä. Asia on par-
30042: deksi aineeksi, ilman että siten rajoitettaisiin haillaan valmisteilla.
30043: muiden oppilaille tärkeiden aineiden valinta- Täliä hetkellä vireillä olevien pohjoismai-
30044: mahdollisuutta, tullaan Ruotsissa ilmeisesti sen yhteistyön tehostamispyrkimysten yhtey-
30045: suuremmassa määrin kuin tällä hetkellä anta- dessä on niinikään kiinnitetty huomiotl!J työ-
30046: maan opetusta juuri suomenkielessä. voiman siirtymisestä aiheutuviin koulutusongel-
30047: Kaksikielisten opettajien saaminen Ruotsiin miin. Esillä oleva Nordek-sopimusluonnos sisäl-
30048: suomalaislasten koulutusta varten on ollut tää mm. kohdan, joka on otettu huomioon
30049: vaikeaa sen vuoksi, ettei riittävää määrää juuri Suomen esityksestä. Sen mukaisesti Poh-
30050: halukkaita ole ilmaantunut. Tämän johdosta joismaat pyrkivät täyttämään toisen sopimus-
30051: onkin Suomalais-ruotsalaisen koulutusneuvos- valtion kansalaisten toivomukset opetuksesta
30052: ton taholta odotettavissa esitys opettajille tar- omalla kielellä.
30053: koitettujen täydennyskurssien järjestämiseksi Kun Ruotsissa asuvien suomalaisten piirissä
30054: Ruotsissa sikäläisten koulutusviranomaisten ilmenevien ongelmien ratkaisu edellyttää myös
30055: toimesta. kysymyksessä olevan väestönosan oma-aloittei-
30056: Suomi tukee Ruotsissa asuvien suomalais- suutta, hallitus katsoo, että parhaisiin tulok-
30057: ten sivistyspyrkimyksiä myöntämällä tarpeelli- siin päästään tukemalla entistä suuremmassa
30058: 4
30059:
30060: maarm Ruotsin suomalaisseurojen keskusliit- kuuluvuoden pamntamista koskevaan tarpee-
30061: toa, joka erittäin hyvin soveltuu kysymyk- seen. Kysymyksessä on kuitenkin varsin vai-
30062: sessä tarkoitetun tiedotustoiminnan hoitami- kea kansainvälinen, sekä poliittisia että tek-
30063: seen. nisiä ja taloudellisia piirteitä käsittävä ongel-
30064: Hallitus haluaa vielä tähdentää, että koulu- ma, jonka ratkaisu edellyttää laajoja kansain-
30065: toimen järjestely on kunkin maan oma asia. välisiä järjestelyjä.
30066: Tämän vuoksi ei Suomen taholta voida ryh- Mitä tulee Ruotsissa oleskelevien suomalais-
30067: tyä järjestelemään Ruotsin kouluoloja edes siel- ten sosiaaliturvaan, on se järjestetty 1 päivänä
30068: lä asuvien suomalaisten kohdalta. Pohjoismai- marraskuuta 1956 voimaan tulleella pohjois-
30069: nen yhteistyö sekä Suomen ja Ruotsin viran- maisella sosiaaliturvasopimuksella, jonka mu-
30070: omaisten välillä mm. mainitun koulutusneuvos- kaan muut pohjoismaalaiset, ja siis myös suo-
30071: ton puitteissa aikaansaatu vuorovaikutus ovat malaiset, oleskellessaan toisessa sopimusmaas-
30072: kuitenkin merkinneet huomattavaa edistysaskel- sa, kuten esimerkiksi Ruotsissa, saavat siellä
30073: ta, mitä tulee suomalaisten näkökantojen huo- samat sosiaaliset edut kuin tämän maan omilla
30074: mioonottamiseen Ruotsin koululaitoksen kehit- kansalaisilla on. Näistä eduista on myös asian-
30075: tämistyössä. mukaista suomenkielistä informointia Ruotsissa
30076: Mitä tulee Ruotsin suomalaisten mahdolli- oleskeleville suomalaisille järjestetty. Lisäksi
30077: suuksiin seurata Suomen yleisradion lähetyk- informointia on annettu Suomen ja Ruotsin työ-
30078: siä, voidaan todeta, että tätä kysymystä sel- voimaviranomaisten toimesta työvoima-asioissa.
30079: vittelee Oy Yleisradio Ab kulkulaitosten ja Kun Ruotsissa oleskelevien suomalaisten luku
30080: yleisten töiden ministeriön toimeksiannosta. on varsin suuri ja heillä on jatkuvasti monen-
30081: Mainittakoon, että Pohjoismaiden neuvoston laisia sosiaalisia pulmia, joiden hoitamisessa he
30082: aloitteesta asetettu Pohjoismaiden hallitusten tarvitsevat viranomaisten apua, olisi aikaisem-
30083: välinen radio- ja televisiokysymyksiä käsitte- min Suomen suurlähetystössä toimineen ja sit-
30084: levä toimikunta on niinikään erityisesti kiin- temmin lakkaotetun sosiaaHattashean viran pe-
30085: nittänyt huomiota ääniradion kansainvälisen rustaminen otettava uudelleen harkittavaksi.
30086: Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1969.
30087:
30088: Opetusministeri Johannes Virolainen.
30089: 5
30090:
30091:
30092:
30093:
30094: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
30095:
30096: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen gation som sköter det ovan nämnda finsk-
30097: anger har Ni Herr Talman, med Eder skrivelse svenska utbildningsrådets ärenden i Finland
30098: av den 6 november 1969 nr 1279 tili veder- och behandlar finnarnas i Sverige utbildnings-
30099: börande medlem av statsrådet för avgivande av problem. Anslaget för denna delegation utgör
30100: svar översänt följande av riksdagsman V. Han- i det egentliga statsförslaget för innevarande
30101: hirova m.fl. tiliställda spörsmål: år 52 500 mk. För nästa år har ett a,nslag
30102: på 72 000 mk föreslagits, med stöd varav
30103: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen en sekreterare, med tjänsten som huvudsyssla,
30104: vidtaga för skötseln av de i Sverige kan avlönas för delegationen.
30105: bosatta utrikesfinnarnas kulturella och Finska staten stöder dessutom Centralför-
30106: sociala, frågor samt för ökande av infor- bundets för finska föreningar i Sverige verk-
30107: mationsverksamheten?" samhet, för viiken anslaget för inneva,rande
30108: år utgör 52 500 mk. För nästa år har ett
30109: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- anslag på 83 000 mk föreslagits, varvid av-
30110: samt anföra följande: sikten är den, att förutom avlöningen av verk-
30111: På finska och svenska regeringshåll tilisattes samhetsledaren även största delen av avlö-
30112: år 1967 en blandad kommitte, finsk-svenska ningen för den nya organisationssekreteraren
30113: utbildningsrådet, för utredande av de i Sve- skulle skötas med statsunderstöd.
30114: rige bosatta, finnarnas utbildningsfrågor. På åt- Redan för någon tid sedan uppmärksam-
30115: gärd av detta råd har framsteg den senaste made även Finsk-svenska kulturfonden de i
30116: tiden gjorts isynnerhet beträffande erhållandet Sverige bosatta finnarnas ställning och den
30117: av tvåspråkiga lärare från Finland tili Sve- 11 april 1969 avlät fonden ett vidlyftigare
30118: rige för undervisning av finska barn. betänkande rörande vuxenundervisning i finska
30119: Då det svenska grundskolsystemet från och och svenska språket. Regeringen kommer med
30120: med nästa höst garanterar de finsktalande anledning härav att i sinom tid vidtaga nödiga
30121: bättre möjligheter än tidigare att välja detta åtgärder, efter att först ha rådgjort med svenska
30122: språk såsom ett ämne, utan att valmöjlig- regeringens sakkunniga, angående de regleringar
30123: heterna beträffande andra för eleverna vik- frågan föranleder. Saken är som bäst under
30124: tiga ämnen härigenom begränsas, kommer man utredning.
30125: tydligen i Sverige att i högre grad än för I samband med de för närvarande aktuella
30126: närvarande meddela undervisning just i finska strävandena för effektivering av det nordiska.
30127: språket. samarbetet har uppmärksamhet även fästs vid
30128: Det har varit svårt att erhålla tvåspråkiga de utbildningsproblem som föranleds av arbets-
30129: lärare tili Sverige för undervisningen av finska kraftsöverflyttningen. Det föreliggande utkastet
30130: barn därför att hugade icke har anmält sig i tili Nordekavtal innehåller bl.a. en punkt, som
30131: tillräckligt antal. På grund härav kan man av direkt har tagits ur det finska försla,get. 1 en-
30132: finsk-svenska utbildningsrådet vänta sig en lighet härmed strävar de nordiska länderna att
30133: framställning angående anordnande av kom- tillmötesgå medborgarnas i annan fördragsslu-
30134: pletteringskurser för lärare i Sverige på åtgärd tande stat önskemål om undervisning på deras
30135: av därvarande utbildningsmyndigheter. eget språk.
30136: Finland understöder de i Sverige bosatta Då en lösning av de problem som upp-
30137: finnarnas bildningssträvanden genom att he- stått bland de i Sverige bosatta finnarna även
30138: vilja, anslag som anses nödiga för den dele- förutsätter eget initiativtagande av ifrågavaran·
30139: 6
30140:
30141: de befolkningsdel, anser regeringen, att det av radio- och televisionsfrågor även fäst sär-
30142: bästa resultatet ernås genom att i högre grad skild uppmärksamhet vid behovet att för-
30143: än förut stöda Centralförbundet för finska bättra ljudradions internationella, hörbarhet.
30144: föreninga,r i Sverige, vilket är synnerligen väl Det är likväl fråga om ett synnerligen svårt
30145: skickat att handha skötseln av i spörsmålet problem med såväl politiska som tekniska och
30146: avsedd informationsverksamhet. ekonomiska drag, vars lösning förutsätter vitt-
30147: Regeringen önskar vidare poängtera, att orga- omfattande internationella organiseringar.
30148: niseringen av skolväsendet är varje lands ensak. Vad socialskyddet för finnar som vistas i
30149: På grund härav kan man icke från finsk sida Sverige a,ngår, så är detta ordnat genom en
30150: börja ordna Sveriges skolförhållanden ens i nordisk konvention om social trygghet, som
30151: fråga om de därstädes bosatta finnarna. Det trädde i kraft den 1 november 1956 och en-
30152: nordiska samarbetet samt den växelverkan som ligt viiken nordbor, alltså även finnar, då de
30153: ernåtts meHan de finska och svenska myndig- vistas i annat fördragsslutande land, såsom
30154: heterna, bl.a,. inom ramen för nämnda utbild- t.ex. i Sverige, där åtnjuter samma sociala
30155: ningsråd, har likväl inneburit ett betydande förmåner som detta lands egna medborgare
30156: framsteg vad beaktandet av finska synpunkter har. En dylik förmån är ordna,ndet av saken-
30157: inom det svenska skolväsendets utvecklings- lig finskspråkig information för finnar som
30158: arbete angår. vistas i Sverige. Dessutom har information
30159: Vad finnarnas i Sverige möjligheter att följa givits i arbetskraftsfrågor på åtgärd av de
30160: med Finlands rundradios utsändninga,r beträf- finska och svenska arbetskraftsmyndigheterna.
30161: far, kan det konstateras, att denna fråga ut- Då antalet finnar som vistas i Sverige är
30162: redes av Oy Yleisradio Ab på uppdrag av rätt stort och de fortgående har många,handa
30163: ministeriet för kommunikationsväsendet och sociala problem, för vilkas ordnande de be-
30164: allmänna arbetena. höver myndigheternas hjälp, borde frågan om
30165: Nämnas må, a,tt det på initiativ av Nor- inrättande av en socialattachetjänst, som tidi-
30166: diska rådet tillsatta kontaktorganet mellan de gare fanns vid Finlands ambassad och seder-
30167: nordiska regeringarna angående handläggning mera indrogs, ånyo ta,gas till omprövning.
30168: Helsingfors den 9 december 1969.
30169:
30170: Undervisningsminister Johannes Virolainen.
30171: Kirj. ksm. n:o 185.
30172:
30173:
30174: Berner ym.: Oy Yleisradio Ab:n toimiluvan ehtojen noudatta-
30175: misen valvonnasta.
30176:
30177:
30178: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30179:
30180: Se ohjelmatoiminta, jota Oy Yleisradio Ab ottaa kantaa onko se pornoa tai ei, mutta pää-
30181: harjoittaa, perustuu valtioneuvoston määräajak- asia on se, että se oli karkea toimilupasäännön
30182: si myöntämään toimilupaan. Tämän toimiluvan hengen loukkaus.
30183: noudattamista valvoo kulkulaitosten ja yleisten Ohjelman karkeutta kuvastaa sen suora lai-
30184: töiden ministeriö, jonka edustajalla on oikeus naus, joka toimitetaan asianomaiselle valtioneu-
30185: olla läsnä Yleisradion hallintoneuvoston ja joh- voston jäsenelle erikseen sen vuoksi, ettemme
30186: tokunnan kokouksissa ja käyttää niissä puhe- ole sitä valtiopäiväjärjestyksen 58 § :n edellyt-
30187: valtaa. tämään parlamentaariseen kielenkäyttöön so-
30188: Edellä mainitussa toimiluvassa määritellään veltumattomana voineet sisällyttää tähän asia-
30189: mm. se, millaisia yleisradion ohjelmien tulee kirjaan.
30190: olla. Toimiluvan mukaan niiden tulee olla On maamme yleisradiotoiminnan ja sen toi-
30191: "vaihtelevia, sisällöltään ja esitykseltään ar- minnan tarkoituksen kannalta ensiarvoisen tär-
30192: vokkaita, asiallisia ja tasapuolisia sekä myös keää, että valtiovallan taholta seurataan tar-
30193: sopivaa ajanvietettä tarjoavia. Niiden järjestä- koin sitä, missä määrin Oy Yleisradio Ab to-
30194: misessä on pyrittävä kansansivistyksen edistä- teuttaa sille myönnetyn toimiluvan vaatimuk-
30195: miseen ja hyödyllisten tietojen ja uutisten toi- sia. Toisaalta on ensiarvoisen tärkeää myös
30196: mittamiseen ottamalla huomioon, ettei kenen- tietää, mitkä ovat ne rajat, jotka toimiluvan
30197: kään oikeutta loukata." säännöksiä valvovat elimet asettavat siinä mai-
30198: nituille vaatimuksille. Toisin sanoen sivuuttaa-
30199: On tunnettua, että viime vuosina on yleis- ko yleisradio valvojiensa vaatimukset vai toi-
30200: radion toimiluvan edellyttämät, ohjelmia kos- miiko se em. esimerkin mukaisilla ohjelmillaan
30201: kevat vaatimukset sivuutettu yllättävän ke- toimilupaosa valvojan sallimissa puitteissa.
30202: vyesti. Nimenomaan ohjelmien asiallisuuden ja Edellä olevan perusteella esitämme valtio-
30203: tasapuolisuuden kohdalla ei julkaistujen kan- päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin perus-
30204: nanottojen mukaan pyritäkään toimiluvan edel- teella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30205: lyttämiin vaatimuksiin. Eräissä viime aikaisissa vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30206: ohjelmissa on pyritty horjuttamaan myös muita
30207: toimiluvan edellytyksenä olevia, lähetettävää Täyttääkö Hallituksen mielestä Yleis-
30208: ohjelmaa koskevia vaatimuksia. Sisällöltään, radion ohjelmassa 30. 9. 1969 esitetty
30209: asiallisuudeltaan ja kansansivistyksen edistävyy- Allen Ginsbergin kirjoittama jazzruno
30210: deltään varsin kyseenalaisia aineksia sisältävästä "Huuto" Oy Yleisradio Ab:n toimilu-
30211: ohjelmasta on esimerkkinä syys-lokakuun vassa radio-ohjelmille asetetut mm. kan-
30212: vaihteessa esitetty Allen Ginsbergin b.ippie- sansivistystä ja hyödyllisiä tietoja edis-
30213: tyyppinen jazzruno Huuto, jonka suomennosta tävät vaatimukset ja jopa siinä määrin,
30214: on pidettävä kielenkäytön osalta alkuperäistä että ko. ohjelma oli lähetettävä sekä
30215: karkeampana ja joka sanonnan karkeudessa rinnakkais- että yleisohjelman kautta, ja
30216: yltää varsin arveluttavalle tasolle. Ohjelma ellei täytä,
30217: lähetettiin nimenomaan tätä varten tehtyjen mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30218: ohjelmanmuutosten jälkeen sekä yleis- että rin- ryhtyä, että Oy Yleisradio Ab noudat-
30219: nakkaisohjelmien kautta. Sen sisällöstä on turha taisi sille myönnetyn toimiluvan ehtoja?
30220: Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1969.
30221:
30222: Arne Berner. Paavo Niinikoski. Heimo Linna.
30223: Artturi Jämsen. Ville Tikkanen. Olavi Nikkilä.
30224: E 1189/69
30225: 2
30226:
30227: Victor Procope. Tyyne Paasivuori. Esu Niemelä.
30228: Antti 0. Pennanen. Reino Breilin. Yrjö Sinkkonen.
30229: Veikko Mattila. Matti Mattila. Pentti Pekkarinen.
30230: E. J. Paavola. Toivo Saloranta. Eino Sääskilahti.
30231: Armas Leinonen. Kustaa Tiitu. Ka:tri-Helena Eskelinen.
30232: N. Kosola. Mauno Pohjonen. Katri Kaarlonen.
30233: Juuso Häikiö. Erkki Huurtamo. Sylvi Saimo.
30234: Mikko Asunta. Eino Räsänen. Mikko Kaarna.
30235: Pekka Pesola. Wiljam Sarjala. Veikko Hanhirova.
30236: Juha Rihtniemi. Pekka Vilmi. Erkki Haukipuro.
30237: Veikko Vennamo. Anna-Liisa Linkola. Mikko Volotinen.
30238: Timo Mäki. Irma Hamara. Irma Karvikko.
30239: T. E. Nordström. Georg C. Ehrnrooth. Tuure Salo.
30240: Eero Häkkinen. Saara Forsius. Mauno Jussila.
30241: Reino Kangas. Ensio Partanen. Tahvo Rönkkö.
30242: Erkki Hara. Olavi Lähteenmäki. Akseli Paarman.
30243: Hannes Paaso. Aili Vaittinen. Leo Häppölä.
30244: Antti A. Halme. Nestori Kaasalainen. Jaakko Kemppainen.
30245: Urho E. Knuuti. Reino Karpola. Toivo Hietala.
30246: U. H. Voutilainen. Eero Salo. Tuure Junnila.
30247: Sakari Knuuttila. Kerttu Saalasti. Raimo Ilaskivi.
30248: Valde Nevalainen. Atte Pakkanen. Sakari Huima.
30249: Lyyli Aalto. Ale Holopainen. V. J. Rytkönen.
30250: Eino Siren. Aulis Sileäkangas. Akseli Roden.
30251: Valdemar Sandelin. Ingvar S. Melin. Ragnar Granvik.
30252: Meeri Kalavainen. Heikki Hasu.
30253: 3
30254:
30255:
30256:
30257:
30258: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30259:
30260: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Oy. Yleisradio Ab:lle annetun toimiluvan
30261: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies- noudattamista valvoo kulkulaitosten ja yleisten
30262: olette kirjeellänne 7 päivältä marraskuuta 1969, töiden ministeriö. Tämän valvonnan on kat-
30263: No 185 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- sottu olevan luonteeltaan tarkkailevaa ja mi-
30264: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arne nisteriön käsitykset yhtiön tietoon saattavaa.
30265: Bernerin ym. tekemän seuraavan sisältöisen Toimiluvan myöntäjällä ja sen ehtojen valvo-
30266: kysymyksen: jalla ei ole mahdollisuutta määrätä lähetettä-
30267: vien ohjelmien laadusta ja sisällöstä ennakolta.
30268: "Täyttääkö Hallituksen mielestä Yleis- Oy. Yleisradio Ab:n yhtiöjärjestyksen mukaan
30269: radion ohjelmassa 30. 9. 1969 esitetty hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa yleis-
30270: Allen Ginsbergin kirjoittama jazzruno radion yleistä ohjelmatoimintaa ja toimiluvan
30271: "Huuto" Oy Yleisradio Ab:n toimi- mukaan ohjelmat on ennen niiden lähettämistä
30272: luvassa radio-ohjelmille asetetut mm. tarkastettava ja hyväksyttävä yhtiön hallinto-
30273: kansansivistystä ja hyödyllisiä tietoja neuvoston määräämällä tavalla.
30274: edistävät vaatimukset ja jopa siinä mää- Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön
30275: rin, että ko. ohjelma oli lähetettävä käsityksen mukaan kysymyksessä oleva ohjelma
30276: sekä rinnakkais- että yleisohjelman kaut- ei täytä yleisradio-ohjelmille asetettavia vaati-
30277: ta, ja ellei täytä, muksia. Ohjelmasta vastuussa olevilta on puut-
30278: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tunut toimilupaehtojen hengen ja yleisradio-
30279: ryhtyä, että Oy Yleisradio Ab noudat- ohjelmille asetettavien vaatimusten ymmärrys,
30280: taisi sille myönnetyn toimiluvan ehtoja?" ellei vaatimusten sivuutus ole tapahtunut ta-
30281: hallisesti. Tämän vuoksi kulkulaitosten ja yleis-
30282: ten töiden ministeriö on tänään Oy. Yleis-
30283: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- radio Ab:n hallintoneuvostolle osoittamassaan
30284: taen seuraavaa: kirjeessä ilmoittanut oman käsityksensä pu-
30285: Oy. Yleisradio Ab:n johtokunta on anta- heena olevan ohjelman toimiluvan ehtojen vas-
30286: massaan lausunnossa muun muassa ilmoittanut, taisuudesta. Samalla ministeriö huomioon ot-
30287: että se katsoo kysymyksessä olevan runon esit- taen, että nykyinen toimilupa on voimassa
30288: tämisen yhtiön ohjelmistossa radion omana tuo- kuluvan vuoden loppuun, on kehoittanut hal-
30289: tantona ja eritoten yleisohjelmassa olleen huo- lintoneuvostoa viimeistään uuden toimilupaha-
30290: nosti harkittua. Johtokunnan enemmistö on kemuksen yhteydessä ilmoittamaan hallintoneu-
30291: lisäksi katsonut, että mainitun ohjelman esittä- voston käsityksen siitä, katsooko se kysymyk-
30292: minen ei ole sellaista ohjelmatoimintaa, jota sessä olevan runon täyttävän yleisradio-ohjel-
30293: yhtiön toimilupa tarkoittaa, vaan on ristirii- mille asetettavat vaatimukset ja miten hallin-
30294: dassa sen hengen kanssa. Johtokunta tulee ryh- toneuvosto tulisi huolehtimaan siitä, ettei vas-
30295: tymään yhtiön kurinpitosäännösten mukaiseen taisuudessa yleisradio-ohjelmiin sisällytetä tä-
30296: kurinpitomenettelyyn ohjelman lähettämisestä män tasoisia lähetyksiä ja että toimiluvan oh-
30297: vastuussa olevia yhtiön toimihenkilöitä kohtaan. jelmia koskevia vaatimuksia noudatetaan.
30298: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1969.
30299:
30300:
30301: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
30302: 4
30303:
30304:
30305:
30306:
30307: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
30308:
30309: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ges, ankommer på ministeriet för kommuni-
30310: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- kationsväsendet och allmänna arbetena. Denna
30311: se av den 7 november 1969 nr 185 till veder- tillsyn har ansetts vara av iakttagande natur,
30312: börande medlem av statsrådet för avgivande och ministeriets uppfattning avsedd att bringas
30313: av svar översänt följande av riksdagsman Arne till bolagets kännedom. Den som beviljat kon-
30314: Berner m.fl. ställda spörsmål: cessionen och övervakar, att villkoren iaktta-
30315: ges, har icke möjlighet att på förhand bestäm-
30316: "Anser Regeringen, att Allen Gins- ma arten av och innehållet i de program som
30317: bergs i rundradions program 30. 9. sändes. Enligt Oy Yleisradio Ab:s bolagsord-
30318: 1969 framförda jazzdikt "Huuto" (The ning ankommer det på förvaltningsrådet att
30319: Cry) uppfyller de fordringar rörande utöva tillsyn över rundradions allmänna pro-
30320: bl.a. främjande av folkbildningen och gramverksamhet, och enligt koncessionen skall
30321: nyttiga kunskaper, som uppställts för programmen innan de sändes granskas och god-
30322: radioprogrammen, och detta i Oy Yleis- kännas på av bolagets förvaltningsråd bestämt
30323: radio Ab:s koncession till den grad, att sätt.
30324: ifr. program sändes både såsom paral- Enligt ministeriets för kommunikationsvä-
30325: lellprogram och allmänt program, och sendet och allmänna arbetena uppfattning upp-
30326: om programmet icke fyller dessa for- fyller det ifrågavarande programmet icke de
30327: dringar, fordringar som uppställts för rundradiopro-
30328: till vilka åtgärder ärnar Regeringen grammen. De som är ansvariga för program-
30329: skrida för att Oy Yleisradio Ab måtte met har icke uppfattat andan i koncessions-
30330: iakttaga villkoren i den koncession som villkoren och fordringarna på rundradiopro-
30331: beviljats bolaget?" grammen, om det icke är fråga om avsiktlig
30332: negligering. Fördenskull har ministeriet för kom-
30333: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- munikationsväsendet och allmänna arbetena i
30334: samt anföra följande: en skrivelse i dag till Oy Yleisradio Ab:s för-
30335: Oy Yleisradio Ab:s direktion har i sitt ut- valtningsråd såsom sin uppfattning meddelat,
30336: låtande meddelat bland annat, att den anser att ifrågavarande program strider mot konces-
30337: det vara omdömeslöst att ifrågavarande dikt, sionsvillkoren. Ministeriet har tillika, med beak-
30338: i radions egen produktion framfördes i bolagets tande av att den nuvarande koncessionen gäl-
30339: program och särskilt i det allmänna program- ler till utgången av innevarande år, uppmanat
30340: met. Majoriteten i direktionen har vidare an- förvaltningsrådet, att senast i samband med
30341: sett, att framförandet av nämnda program icke ny koncessionsansökan meddela förvaltningsrå-
30342: är sådan programverksamhet, som bolagets dets uppfattning om, huruvida rådet anser att
30343: koncession avser, utan att det står i strid med den ifrågavarande dikten uppfyller de fordrin-
30344: andan i denna. Direktionen kommer att skrida gar som bör ställas på rundradioprogrammen
30345: till disciplinärt förfarande enligt bolagets dis- och hur förvaltningsrådet kommer att tillse,
30346: ciplinsbestämmelser mot de funktionärer i bo- att i rundradioprogrammen framdeles icke in-
30347: laget, som är ansvariga för att programmet tages sändningar på denna låga nivå och att
30348: sändes. fordringarna i koncessionen rörande program-
30349: Tillsynen över att bestämmelserna i den kon- men uppfylles.
30350: cession som beviljats Oy Yleisradio Ab iaktta-
30351: Helsingfors den 2 december 1969.
30352:
30353:
30354: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
30355: Kirj. ksm. n:o 186.
30356:
30357:
30358:
30359:
30360: Vaittinen ym.: Taksiautoilijain taloudellisen aseman parantami-
30361: sesta.
30362:
30363:
30364: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
30365:
30366: Kun noin kaksi vuotta sitten eduskunnassa mista ei kuitenkaan voida pitää parhaana rat-
30367: käsiteltiin nyt voimassa olevaa lakia auto- ja kaisuna taksiautolijoitten taloudellisen aseman
30368: moottoripyöräverosta, kiinnitettiin silloin j(., saattamisessa ennalleen. Korotuksethan tie-
30369: usealta taholta huomiota niihin kielteisiin seu- täisivät myös valtion kulujen lisäystä, koska
30370: rausilmiöihin, mitä tämä laki voi aiheuttaa. samalla nousisivat mm. valtion maksettavina
30371: Varsinkin herätti epäilyä raskaan erityisveron olevat koululais- ja sairaskuljetukset sekä puo-
30372: asettaminen taksiautoilijoille, joilla auto on lustusvoimien henkilökuljetukset. Kohoavat
30373: suoranainen työväline. Oikeudenmukaisuus- taksimaksut aiheuttaisivat lisärasitusta myös
30374: syistä monet asiantuntijat olivat sitä mieltä, sairausvakuutusmaksuihin, koska taksien kul-
30375: että taksiautoilijoille pitäisi autovero palauttaa jetusmaksut korvataan sairausvakuutuksesta.
30376: kokonaisuudessaan eikä rajoittaa palautusoi- Parhaana ainoana käyttökelpoisena ratkai-
30377: keutta 60 prosenttiin autoveron määrästä tai suna taksiautoilijoitten taloudellisen aseman
30378: enintään 5 500 markaksi, kuten laissa lopulli- parantamisessa ja saattamisessa ennalleen oli-
30379: sesti hyväksyttiin. sikin autoverokysymyksen oikeudenmukaisessa
30380: Silloin esitetyt epäilyt lain kielteisistä seu- ratkaisussa. Taksiautoilijoiden autoveron palau-
30381: rausilmiöistä alkavat käydä toteen. Veron ko- tusmäärän supistaminen vuonna 1967 oli ehkä
30382: rottamista välittömästi seurannut markkamme silloisen valtiontalouden tilan kannalta aiheelli-
30383: devalvointi aiheutti sen, että taksiautoilijan nen. Silloiseen ratkaisuun vaikuttaneet tekijät
30384: ammatissaan käyttämä auto nousi hinnaltaan ovat nyttemmin oleellisesti muuttuneet, joten
30385: pyöreästi 100 prosentilla. Esimerkiksi auto, tällä hetkellä ei liene perusteltuja esteitä tak-
30386: joka taksiammatin harjoittajalle maksoi ennen siautojen verotuksen korjaamiseen.
30387: mainittuja toimenpiteitä noin 14 000 markkaa, Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
30388: maksaa nyt yli 30 000 markkaa. On selvää, päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
30389: että tällainen hinnannousu on oleellisesti vai- tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
30390: keuttanut ammattikunnan toimeentulomahdolli- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
30391: suuksia. Niitä ei vuonna 1968 toteutettu taksan sen:
30392: korotus suurestikaan helpottanut. Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
30393: Taksiautojen hintojen nousun seurauksena taksiautoilijoiden taloudellisen aseman
30394: on nyt jo havaittavissa autokaluston heikke- heikkenemiseen sen kahden vuoden
30395: nemistä. Käyttöön on otettu entistä enemmän aikana, minkä nykyinen laki auto- ja
30396: pienempiä automalleja ja käytössä näkee yhä moottoripyöräverosta on ollut voi-
30397: enemmän ylikäytettyjä ja kunnoltaan yhä hei- massa, ja
30398: kompia autoja. mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo
30399: Pahinta asiassa on kuitenkin se, että taksiau- ryhtyä taksiautoilijoiden taloudellisen
30400: toilijoiden taloudellisen aseman heikentymisen aseman heikkenemisen estämiseksi ja
30401: vuoksi on ryhdytty entistä voimakkaammin saattamiseksi sille tasolle, missä se oli
30402: vaatimaan taksankorotuksia. Taksojen korotta- ennen sanotun lain voimaantuloa?
30403: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1969.
30404:
30405: Alli Vaittinen. Pentti Mäki-Hakola.
30406: Erkki Hara. Jouni Apajalahti.
30407: E 1238/69
30408: 2
30409:
30410:
30411:
30412:
30413: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
30414:
30415: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin saattamiseksi sille tasolle, m1ssa se oli
30416: nojalla ovat kansanedustaja Aili Vaittinen ym. ennen sanotun lain voimaantuloa?"
30417: esittäneet valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30418: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu
30419: toimialaani valtiovarainministerinä, ilmoitan
30420: "Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota kunnioittaen vastauksenani viitaten viime mar-
30421: taksiautoilijoiden taloudellisen aseman raskuun 20 päivänä edustaja Väinö Vilponie-
30422: heikkenemiseen sen kahden vuoden melle antamassani vastauksessa esitettyyn, että
30423: aikana, minkä nykyinen laki auto- ja mielestäni nykyvaiheessa ei ole syytä muuttaa
30424: moottoripyöräverosta on ollut voi- auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain
30425: massa, ja veronpalautusta koskevia säännöksiä siten, että
30426: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ammattimaiseen liikenteeseen käytettävistä au-
30427: ryhtyä taksiautoilijoiden taloudellisen toista vero palautettaisiin kokonaan.
30428: aseman heikkenemisen estämiseksi ja
30429: Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1969.
30430:
30431: Valtiovarainministeri Eino Raunio.
30432: 3
30433:
30434:
30435:
30436:
30437: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
30438:
30439: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen ken den befann sig innan sagda lag
30440: har riksdagsledamoten Alli Vaittinen m. fl. tili trädde i kraft?"
30441: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-
30442: vande av svar ställt följande spörsmål: Enär den angelägenhet som spörsmålet berör
30443: hör tili mitt verksamhetsområde i min egen-
30444: "Har Regeringen fäst uppmärksamhet skap av finansminister, får jag härmed vördsamt
30445: vid att taxichaufförernas ekonomiska såsom svar på spörsmålet, med hänvisning tili
30446: ställning har försvagats under de två år vad som anförts i det svar jag den 20 sist-
30447: den gällande lagen om bil- och motor- lidna november gav riksdagsman Väinö Vilpo-
30448: cykelskatt har varit i kraft, och niemi, meddela, att det enligt min uppfattning
30449: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- icke i detta nu finns skäl att ändra stadgandena
30450: taga för att hindra att taxichaufförernas om skatteåterbäring i lagen om bil- och motor-
30451: ekonomiska ställning försvagas och för cykelskatt, så att hela den skatt som uppburits
30452: att bringa den tili samma nivå på vil- för bilar, vilka användes i yrkesmässig trafik,
30453: skulle återbäras.
30454: Helsingfors den 11 december 1969.
30455:
30456: Finansminister Eino Raunio.
30457: 1
30458:
30459: 1
30460:
30461: 1
30462:
30463: 1
30464:
30465: 1
30466:
30467: 1
30468:
30469: 1
30470:
30471: 1
30472:
30473: 1
30474:
30475: 1
30476:
30477: 1
30478:
30479: 1
30480:
30481: 1
30482:
30483: 1
30484: Kirj. ksm. n:o 187.
30485:
30486:
30487:
30488:
30489: Sinisalo ym.: Kilpailurajoitusten valvontajärjestelmään sisältyvistä
30490: puutteista.
30491:
30492:
30493: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e II e.
30494:
30495: Suomen talouselämässä esiintyy varsin laa- kansandemokraatit jo tällöin pitivät uusittuakio
30496: jaa kartellisoitumista ja muita kilpailurajoitus- säännöstöä riittämättömänä. Nyt on havaittavis-
30497: muotoja. Kilpailutajoitusta käytetään mm. tuo- sa, että toiveet eivät ole toteutuneet ja päin-
30498: tannon rajoittamiseksi ja edistääkseen kansan- vastoin SKDL:n esittämät näkökannat ovat
30499: tulon jakoa kilpailurajoitustoimintaa harjoitta- osoittautuneet oikeiksi. Pakollisen ilmoitusvel-
30500: vien hyväksi. vollisuuden puuttuminen on johtanut siihen,
30501: Maassamme on kilpailurajoitusjärjestelmää että kartellisoitumisilmiöt saadaan selville vain
30502: tutkittu riittämättömästi. Kuitenkin ehdotuksen sitä mukaa kuin lakia hoitava virasto, jolta
30503: taloudellisen kilpailurajoitusten valvonnasta puuttuu kenttäorganisatio puuttuu kokonaan,
30504: tehnyt komitea mietinnössään vuodelta 1962 tekemillään tiedusteluilla voi niitä selvittää.
30505: luettelee kilpailurajoitusmuotoina yleisemmin Valtuudet puuttuvat kokonaan mm. vienti- ja
30506: meillä käytössä oleviksi kartellit, tarjouskartel- tuontikaupan sekä myös esim. pankki- ja va-
30507: lit, monopolit, harvainkilpailun, markkinatava- kuutustoiminnan osalta. Viranomaisilla on käy-
30508: rajärjestelmän, määrähintasysteemin sekä eräät tettävinään havaittujen kilpailurajoitusten es-
30509: muut myyntijärjestelmät. tämiseksi ainoastaan neuvontamenettely. Nyky-
30510: Tällaisen erimuotoisen kartellisoitumisen ja muotoisella kartellijärjestelyjen julkaisemisella
30511: kilpailurajoitustoiminnan vuoksi on ryhdytty ei ole sanottavaakaan vaikutusta.
30512: lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin. Ensimmäi- Pääomien ja liiketoiminnan keskittymisen ja
30513: nen kartellilaki astui voimaan v. 1957, joka kansainvälistymisen myötä kartellisoitumisil-
30514: uusittiin v. 1964 voimaanastuneeseen lakiin miöt muodostuvat yhä laajempivaikutteiseksi.
30515: taloudellisen kilpailun edistämisestä. Tällainen kehitys, yhdessä havaittujen epäkoh-
30516: Lain edellyttämä nykyinen valvontajärjestel- tien kanssa, edellyttäisi kiireellisiä toimenpitei-
30517: mä rakentuu tarjouskartellien ja määrähintojen tä kartellilainsäädännön uudistamiseksi.
30518: kieltämiseen, selville saatujen kilpailurajoitus- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
30519: ten rekisteröimiseen sekä mahdollisuuteen ryh- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
30520: tyä haitalliseksi havaituissa tapauksissa neuvot- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
30521: teluihin asianomaisten kanssa vanhingollisten seuraavan kysymyksen:
30522: vaikutusten poistamiseksi_ Tarkoituksena on
30523: ollut, että rajoitusten rekisteröimiseen liittyvä Onko Hallitus tietoinen nykyiseen
30524: julkistaminen olisi omiaan estämään uusien ra- kilpailurajoitusten valvontajärjestelmään
30525: joitusten syntymistä ja samalla poistamaan en- sisältyvistä vakavista puutteista, ja jos
30526: tisiä. Maassamme on rekisteröity lähes 650 kil- on,
30527: pailurajoitusta, jotka oleellisilta osiltaan on jul- mihin toimenpiteisiin on aiottu ryh-
30528: kaistu nykyisin Kilpailuvapauslehdeksi nimite- tyä kartellisoitumisilmiöiden aiheutta-
30529: tyssä julkaisussa. mien haittavaikutusten poistamiseksi ja
30530: Kun nykyinen laki säädettiin odotettiin sen kartellilainsäädännön uudistamiseksi?
30531: muodostuvan riittävän tehokkaaksi, vaikkakin
30532: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1969.
30533:
30534: Taisto Sinisalo. Ensio Laine. Pauli Puhakka.
30535: E 1224/69
30536: 2
30537:
30538:
30539:
30540:
30541: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
30542:
30543: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mista kääntyneet elinkeinovapausviraston puo-
30544: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, leen saadakseen neuvoja ja ohjeita vahingollis-
30545: olette kirjeellänne 12 päivältä marraskuuta ten kilpailurajoitusten välttämiseksi. Kuitenkin
30546: 1969 N :o 1327, lähettänyt valtioneuvoston on todettava, että kilpailurajoitusten julkistami-
30547: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- nen ei ole Suomessa saanut osakseen yleistä
30548: taja Taisto Sinisalon ym. tekemän seuraavan huomiota samassa määrin kuin esim. Ruotsissa.
30549: sisältöisen kysymyksen: Kyselystä saa sen käsityksen, että kilpailu-
30550: rajoitusten oma-aloitteinen kilpailunrajoitusten
30551: "Onko Hallitus tietoinen nykyiseen ilmoittamisvelvollisuus puuttuisi kokonaan
30552: kilpailurajoitusten valvontajärjestelmään ( "Pakollisen ilmoitusvelvollisuuden puuttumi-
30553: sisältyvistä vakavista puutteista, ja jos nen on johtanut siihen, että ... "). Kilpailun-
30554: on, edistämislain 4 §: n mukaan on elinkeinonhar-
30555: mihin toimenpiteisiin on aiottu ryh- joittajain yhdistyksillä tai muunlaisilla yhteen-
30556: tyä kartellisoitumisilmiöiden aiheutta- liittymillä pakollinen ilmoitusvelvollisuus niiden
30557: mien haittavaikutusten poistamiseksi ja toimesta tai välityksin aikaansaaduista kilpailua
30558: kartellilainsäädännön uudistamiseksi?" rajoittavista sopimuksista tai järjestelyistä. Tä-
30559: mä menettelytapa ei käytännössä ole toiminut
30560: Taloudellisen kilpailun edistämisestä 3 päi- täysin tyydyttävästi, johtuen lain puutteellises-
30561: vänä tammikuuta 1964 annetussa laissa ( 1/64) ta tuntemuksesta elinkeinoelämän piirissä, mut-
30562: on seurattu kolmea periaatetta: ta numerot osoittavat viime vuosina oma-aloit-
30563: 1) julkisuusperiaatetta, jonka mukaan kil- teisten ilmoitusten määrässä nousevaa suuntaa.
30564: pailurajoitukset rekisteröidään ja julkistetaan Edellisestä poiketen eivät yksityisten elinkei-
30565: viraston julkaisemassa Kilpailuvapauslehdessä nonharjoittajien tekemät kilpailua rajoittavat so-
30566: (aikaisemmin Kartellirekisteri), pimukset ole pakollisen ilmoitusvelvollisuuden
30567: 2) kieltoperiaatetta, jonka mukaan määrätyt alaisia, mutta ne on ilmoitettava elinkeinova-
30568: vahingolliseksi katsottavat kilpailurajoitukset pausvirastolle tämän kehoituksesta. Elinkeinon-
30569: on laissa kielletty ja harjoittaja on myös velvollinen kehoituksesta il-
30570: 3) väärinkäyttöperiaatetta, jonka mukaan moittamaan, onko hänellä yksinoikeus tai muu-
30571: muiden kuin kiellettyjen kilpailurajoitusten va- toin tosiasiallisesti niin määräävä asema jolla-
30572: hingollisten vaikutusten poistamiseksi voidaan kin elinkeinotoiminnan alalla, että kilpailun on
30573: ryhtyä neuvotteluun. katsottava tällä alalla puuttuvan tai olevan
30574: Julkisuusperiaatetta sovelletaan siten, että olennaisesti rajoitetun ( 5 § 2 mom.).
30575: selvitetyt kilpailurajoitukset rekisteröidään ja Kieltoperiaatetta sovelletaan laissamme siten,
30576: julkaistaan. Lausunnon aiheena olevan kyselyn että 18 §:ssä on kielletty ns. määrähinnat ja
30577: mukaan nykymuotoisella kartellijärjestelyjen 19 §: ssä tarjouskartellit. Kilpailunedistämislain
30578: julkaisemisella ei ole sanottavaa vaikutusta. Se 18 ja 19 §:ssä mainitut määrähintojen ja tar-
30579: missä määrin kilpailurajoitusten rekisteröinti ja jouskartellien kieltäminen on varsin tehok-
30580: julkistaminen ovat ehkäisseet tai rajoittaneet va- kaasti vaikuttanut hintakilpailun yleistymiseen
30581: hingollisten tai kohtuuttomia ehtoja sisältävien ja siten ehkäissyt kuluttajahintojen jäykistymi-
30582: kilpailurajoitusten syntymistä tai soveltamista, sen. Määrähintakielto koskee kuitenkin ainoas-
30583: on vaikeasti arvioitavissa, mutta että näin to- taan ns. vertikaalista hinnoittelua, joten hori-
30584: della on tapahtunut, sitä osoittavat lukuisat ta- sontaalisin sopimuksin on mahdollisuus tätä
30585: paukset, jolloin elinkeinonharjoittajat tai elin- kieltoa kiertää. Tosin rekisteröidyistä kilpailu-
30586: keinoelämän järjestöt ovat ennen kilpailua ra- rajoituksista voidaan todeta, että suuri osa ho-
30587: joittavan sopimuksen tai järjestelyn toteutta- risontaalisista sopimuksista hinnoittelun osalta
30588: 3
30589:
30590: sisältää suosituksia tai ohjehintoja, joiden alit- lan kanssa tehty sopimus s1ta edellyttää,
30591: taminen on sallittu ilman pakoteseuraamuksia, niin näyttää neuvottelumenettelyn soveltaminen
30592: mutta määrähintakiellon ulottaminen myös ho- EFTA-konvention 15 artiklassa mainittuihin ta-
30593: risontaalisiin hintasopimuksiin ja -järjestelyihin pauksiin varsin hankalalta, jopa mahdottomal-
30594: poistaisi laissa tällä kohtaa olevan aukon. Toi- takin, sillä ensin on ratkaistava esim. ne tul-
30595: sin sanoen tulisi kieltää samalla vaihdannan kintariitaisuudet, mitä tarkoitetaan ja kuinka
30596: partaalla olevia yrittäjiä tekemästä sopimuksia on ymmärrettävissä kilpailunedistämislain 3
30597: kiinteiden hintojen noudattamisesta. §:n 2 momentista ilmenevä sana "välittömästi".
30598: Neuvotteluperiaate ilmenee lain 11 §:stä, Selvää on, että tämä menettely on joka tapauk-
30599: jonka 1 momentin mukaan kilpailutajoituksen sessa siinä määrin aikaa viepää, ettei tästäkään
30600: vahingollisten vaikutusten poistamiseksi voi- syystä tuon säännöksen voida katsoa täyttävän
30601: daan ryhtyä neuvotteluun. EFTA-konvention 15 artiklan asettamia vaati-
30602: Kilpailutajoituksella katsotaan olevan vahin- muksia. Samoin on asianlaita silloin, kun val-
30603: gollisia vaikutuksia, milloin se yleiseltä kan- tioneuvosto voi laissa tarkoitetuin edellytyksin
30604: nalta merkittävällä tavalla aiheuttaa tai ilmei- myöntää luvan neuvottelumenettelyyn.
30605: sesti saattaa aiheuttaa kohtuuttomia hintoja tai Toisaalta on huomattava, että jos EFTA-
30606: toimitusehtoja taikka ilman hyväksyttävää syy- konvention 15 artiklan säännöksiä voidaan tul-
30607: tä rajoittaa toimintamahdollisuuksia elinkeino- kita siten, että se luo vastavuoroisuusedelly-
30608: elämän piirissä tai vaikeuttaa elinkeinon har- tykset, jotka ovat kilpailunedistämislain 11 §: n
30609: joittamista ( 11 § 2 mom.). Neuvotteluun ryh- 3 kohdan nojalla välttämättömät, jotta valtio-
30610: tymisestä päättää elinkeinovapausneuvosto elin- neuvosto voisi myöntää neuvottelumenettelyyn
30611: keinovapausviraston tai, toissijaisesti, yksityisen luvan niin ulkopuolelle jäävät ne tapaukset
30612: elinkeinonharjoittajan tekemästä esityksestä luonnollisesti, jolloin vastavuoroisuutta ei ole,
30613: (12 §). ja näitä tapauksia saattaa esiintyä huomatta-
30614: Milloin neuvottelu ei ole johtanut kilpailu- vasti. Ilmeinen puutteellisuus on todettavissa
30615: rajoitusten vahingollisten vaikutusten poistami- kilpailunedistämislaissa siinä suhteessa, että
30616: seen, elinkeinovapausneuvoston tulee, jos asia aikarajoitus kyseisen kilpaHuntajoituksen pois-
30617: on tärkeä, ilmoittaa siitä valtioneuvostolle, joka tamistapauksessa on vain yksi vuosi, kuten kil-
30618: elinkeinovapausneuvoston esityksestä voi enin- pailunedistämislain 21 §:stä selviää. EFTA-
30619: tään yhden vuoden ajaksi kieltää kilpailutajoi- konventio taas edellyttää, että sen 15 artiklassa
30620: tuksen toimeenpanemisen ja noudattamisen, tarkoitettu haitallinen kilpailunrajoitus voidaan
30621: mikäli sen on katsottava aiheuttavan yleiseltä poistaa pysyväisesti, joten tässä suhteessa ei
30622: kannalta katsottuna vahingollisia vaikutuksia. kilpailunrajoituslakimme siis täytä, kuten sa-
30623: Valtioneuvosto voi edellämainituin edellytyksin nottu, EFTA-konvention 15 artiklan vaatimuk-
30624: uudelleen kieltää saman kilpailurajoituksen, jos sia.
30625: elinkeinovapausneuvosto edellisen kieltopäätök- Vaikka edellä onkin pääasiallisesti selvitetty
30626: sen voimassaoloajan päättymisen jälkeen lain lainsäädäntömme ja mahdollisuuksiemme puut-
30627: säännösten mukaisesti toimeenpannun neuvot- teellisuuksia huomautettakoon kuitenkin, että
30628: telun jälkeen niin esittää (17 §, 21 §). liiketoiminnan ja pääomien keskittymisellä on
30629: Neuvottelumenettelyn osalta on todettava, toki hyviäkin puolia. Tällaisina mainittakoon
30630: että se ei ilman valtioneuvoston erityistä lupaa kotimaisen kilpailukyvyn kasvu yhteistoiminnan
30631: saa koskea kilpaHuntajoituksen ulkomaille ulot- tai suuryrityksen tarjoamien rationalisointi- ja
30632: tuvia vaikutuksia ( 11 § 3 mom.). teknologian hyväksikäyttömahdollisuuksien an-
30633: Jos nyt tarkastelemme EFTA-konvention 15 siosta. Myös kuluttaja hyötyy usein rationali-
30634: artiklan määräyksiä, niin on todettava, että ne soinnista yms. alempien hintojen muodossa.
30635: tarkoittavat etupäässä sellaisia sopimuksia, jär- Toinen asia tietenkin on, että keskittymistä on
30636: jestelyjä sekä kilpailunrajoituksia, joilla ilmei- voitava valvoa ja sen vahingolliset vaikutukset
30637: sesti ainakin useimmiten on ulkomaille ulottu- on voitava ehkäistä tai poistaa. Pääsääntönä
30638: via vaikutuksia. Kun tällaiset sopimukset siis, voidaan kuitenkin sanoa, että vasta in casu
30639: kuten edellä on mainittu, jäävät meidän kilpai- suoritetun tutkimuksen jälkeen voidaan todeta
30640: lunedistämislain ulkopuolelle, elleivät ne koh- onko kyseiset keskittymiset kansantalouden
30641: distu välittömästi suomalaiseen asiakaspiiriin, kannalta hyödyllisiä vaiko vahingollisia.
30642: jolloin valtioneuvosto voi myöntää poikkeus- Kansainväliset kartellit ym. kilpailunrajoi-
30643: luvan lain soveltamiseen mikäli vieraan val- tukset ja monikansalliset suuryritykset muodos-
30644: 4
30645:
30646: tavat ongelman, joka voidaan hoitaa vain yh- Valtioneuvoston asettaman KTM-68 komi-
30647: teistoiminnan avulla muiden maiden kanssa. tean mietintöön sisältyvien suositusten mukai-
30648: Suomi onkin edustettuna EFT A:n rajoittavia sesti kauppa- ja teollisuusministeriö on ryhtynyt
30649: kauppatapoja tutkivassa asiantuntijaryhmässä toimenpiteisiin hinta- ja kilpailuasioiden sekä
30650: sekä OECD:n samoja kysymyksiä tutkivassa kuluttajasuojakysymysten keskittämiseksi uudel-
30651: asiantuntijakomiteassa, joten tässä suhteessa le mahdollisesti kauppa- ja teollisuushallinnon
30652: olemme vastaavalla tasolla muiden Pohjoismai- piiriin perustettavalle virastolle, minkä suun-
30653: den kanssa, eikä sisäisestikään asioiden järjes- nitelman toteuttamisen jälkeen ryhdytään lain-
30654: tely tyydyttäväksi, tuottane ylivoimaisia vai- säädännön uudistamista koskeviin toimenpitei-
30655: keuksia, kuten edellä esitetystä selviää. siin.
30656: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1969.
30657:
30658: Kauppa- ja teollisuusministeri Grels T eir.
30659: 5
30660:
30661:
30662:
30663:
30664: T i 11 R i k s d a g en s He r r 1' a 1 m a n.
30665:
30666: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen genomförts vänt sig tili näringsfrihetsverket för
30667: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- att få råd och anvisningar för undvikande av
30668: se av den 12 november 1969 nr 1327 tili ve- skadliga konkurrensbegränsningar. Det kan
30669: derbörande medlem av statsrådet för avgivande dock konstateras, att offentliggörandet av kon-
30670: av svar översänt följande av riksdagsman Taisto kurrensbegränsningar icke i Finland väckt all-
30671: Sinisalo m.fl. ställda spörsmål: män upp111ärksamhet i samma grad som t.ex.
30672: i Sverige. Av spörsmålet fås den uppfattningen,
30673: "Är Regeringen medveten 0111 de all- att skyldighet att anmäla konkurrensbegräns-
30674: varliga brister som vidlåder det nuva- ningar på eget initiativ skulle saknas helt och
30675: rande systemet för övervakning av kon- hållet ( "Avsaknaden av obligatorisk anmäl-
30676: kurrensbegränsningarna, och 0111 så är ningsskyldighet har lett tili att ... "). Enligt
30677: fallet, tili vilka åtgärder har man ämnat 4 § lagen om främjande av ekonomisk konkur-
30678: skrida för avlägsnande av de menliga rens är föreningar av näringsidkare eller andra
30679: inverkningar so111 kartellbildningsföre- samfund skyldiga att anmäla konkurrensbe-
30680: teelserna medför och tili förnyande av gränsande avtal eller beslut so111 åstadkommits
30681: kartellagstiftningen? '' på åtgärd eller genom förmedling av dem. Det-
30682: ta förfarande har icke fungerat helt tillfreds-
30683: I lagen den 3 januari 1964 om främjande ställande i praktiken, vilket beror på bristande
30684: av ekono111isk konkurrens (1/64) har tre prin- kännedom om lagen inom näringslivet, men
30685: ciper följts: siffrorna visar en stigande tendens under de
30686: 1 ) offentlighetsprincipen, enligt viiken kon- senaste åren för anmälningar på eget initiativ.
30687: kurrensbegränsningar registreras och offentlig- Med avvikelse från ovanstående är icke
30688: görs i det av vederbörande ämbetsverk utgivna enskilda näringsidkares kankurrensbegränsande
30689: Kilpailuvapauslehti ( förut Kartellirekisteri), avtal föremål för obligatorisk anmälan, men de
30690: 2) förbudsprincipen, enligt viiken vissa kon- bör anmälas tili näringsfrihetsverket på upp-
30691: kurrensbegränsningar som bör anses skadliga 111aning av detta. Näringsidkare är också skyl-
30692: är förbjudna i lag och dig att på uppmaning anmäla, huruvida han har
30693: 3 ) missbruksprincipen, enligt viiken för- ensamrätt eller eljest faktiskt intar en så be-
30694: handlingar kan inledas för avhjälpande av skad- stämmande ställning inom någon bransch av
30695: liga inverkningar av andra än förbjudna kon- näringsverksamhet, att konkurrens inom denna
30696: kurrensbegränsningar. bransch bör anses utesluten eller väsentligt be-
30697: Offentlighetsprincipen tillämpas så, att ut- gränsad ( 5 § 2 mom.) .
30698: redda konkurrensbegränsningar registreras och Förbudsprincipen tillämpas så i vår lag, att
30699: offentliggörs. Enligt förfrågan som är föremål i 18 § förbjudes s.k. visst pris och i 19 § ut-
30700: för utlåtande har offentliggörande av kartell- budskarteller. Förbudet mot i 18 och 19 §§
30701: regleringar i sin nuvarande for111 icke någon lagen om främjande av ekonomisk konkurrens
30702: nä111nvärd inverkan. I viiken mån registrering nämnda vissa pris och utbudskarteller har rätt
30703: och offentliggörande av konkurrensbegräns- effektivt inverkat på att priskonkurrensen bli-
30704: ningar förhindrat eller begränsat uppkomst el- vit allmännare och sålunda förhindrat att kon-
30705: ler tillämpning av skadliga konkurrensbegräns- sumentprisen stelnat. Förbud mot visst pris
30706: ningar eller sådana so111 innehåller oskäliga vill- gäller dock endast s.k. vertikal prissättning,
30707: kor, är svårt att bedöma, men att så verkligen varför det finns möjlighet att kringgå detta
30708: skett visar de många fall, då näringsidkare förbud genom horisontala avtal. Visserligen
30709: eller organisationer inom näringslivet innan kan av de registrerade konkurrensbegräns-
30710: konkurrensbegränsande avtal eller regleringar ningarna konstateras, att en stor del av de ho-
30711: 6
30712:
30713: risontala avtalen i fråga om prissättningen in- rekt berör den finländska kundkretsen, varvid
30714: nehåller rekommendationer eller normpris, vil- statsrådet kan bevilja undantagstillstånd att
30715: ka icke får underskridas utan sanktioner, men tillämpa lagen, ifall överenskommelse med
30716: utsträckande av förbundet mot visst pris även främmande makt sådant förutsätter, synes till-
30717: tili horisontala avtal och regleringar skulle fylla lämpningen av förhandlingsförfarandet på fall
30718: den lucka som finns i lagen i denna punkt. som nämnes i EFTA-konventionens 15 artikel
30719: Med andra ord borde företagare som står i besvärligt, till och med omöjligt, ty det gäller
30720: beråd att göra varuutbyte samtidigt hindras att först avgöra t.ex. de stridigheter i fråga om
30721: från att ingå avtal om iakttagande av fasta tolkningen av vad som avses med ordet "di-
30722: pris. rekt" i 3 § 2 mom. lagen om främjande av
30723: Förhandlingsprincipen framgår av lagens 11 ekonomisk konkurrens, och hur det skall upp-
30724: §, enligt vars 1 mom. förhandling må tiligripas fattas. Det är klart, att detta förfarande i alla
30725: för att undanröja skadlig verkan av konkurrens- händelser är så pass tidsödande, att nämnda
30726: begränsning. stadgande icke heller på denna grund kan anses
30727: Konkurrensbegränsning anses ha skadlig ver- uppfylla de fordringar som EFTA-konventio-
30728: kan, då den på ett från allmän synpunkt an- nens 15 artikel ställer. Detsamma är fallet när
30729: märkningsvärt sätt medför eller uppenbarligen statsrådet under i lagen avsedda förutsättnin-
30730: kan medföra oskäliga pris eller leveransvillkor gar kan bevilja tillstånd att tillämpa förhand-
30731: eller utan godtagbart skäl begränsar verksam- lingsförfarande.
30732: hetsmöjligheterna inom näringslivet eller för- Å andra sidan är att märka, att om stad-
30733: svårar näringsutövning ( 11 § 2 mom.). Om gandena i EFTA-konventionens 15 artikel kan
30734: inledande av förhandlingar besluter näringsfri- toikas så, att de skapar reciprocitetsförutsätt-
30735: hetsrådet vid framställning från näringsfrihets- ningar, som är nödvändiga med stöd av 11 §
30736: verket eller, i andra hand, på framställning av 3 punkten i lagen om främjande av ekonomisk
30737: enskild näringsidkare ( 12 § ) . konkurrens för att statsrådet skulle kunna he-
30738: Har förhandling icke lett tili undanröjande vilja tillstånd till förhandlingsförfarande, stan-
30739: av konkurrensbegränsnings skadliga verkan, nar de fall givetvis utanför, i vilka reciprocitet
30740: bör näringsfrihetsrådet, såframt saken är av icke finns, och sådana fall kan förekomma i
30741: vikt, göra anmälan till statsrådet, som vid fram- betydande grad. En uppenbar brist kan konsta-
30742: ställning från näringsfrihetsrådet äger befogen- teras i lagen om främjande av ekonomisk kon-
30743: het att för en tid av högst ett år förbjuda kurrens i det avseendet, att tidsbegränsningen
30744: verkställigheten och efterlevnaden av konkur- i fall som gäller eliminering av ifrågavarande
30745: rensbegränsningen, försåvitt den bör anses konkurrensbegränsning är endast ett år, såsom
30746: medföra från allmän synpunkt skadlig verkan. av 21 § lagen om främjande av ekonomisk
30747: Statsrådet kan under ovannämnda förutsätt- konkurrens framgår. EFTA-konventionen för-
30748: ningar förbjuda samma konkurrensbegränsning utsätter åter, att den i 15 artikeln avsedda
30749: på nytt, försåvitt framställning därom görs av menliga konkurrensbegränsningen kan avlägs-
30750: näringsfrihetsrådet efter det giltighetstiden för nas varaktigt, varför vår lag om främjande av
30751: det föregående förbudsbeslutet utgått och för- ekonomisk konkurrens som sagt icke i detta
30752: handling enligt stadgandena ägt rum ( 17 §, avseende uppfyller fordringarna i EFTA-kon-
30753: 21 § ). ventionens 15 artikel.
30754: Beträffande förhandlingsförfarandet kan kon- Här ovan har i huvudsak utretts bristerna
30755: stateras, att det icke utan särskilt tillstånd av i vår lagstiftning och i de möjligheter vi har.
30756: statsrådet får gälla konkurrensbegränsnings Det må dock påpekas, att centraliseringen av
30757: verkan i utlandet ( 11 § 3 mom. ) . affärsverksamhet och kapital även har sina
30758: Om vi nu går tili att granska bestämmel- goda sidor. Såsom sådana må nämnas den ök-
30759: serna i EFTA-konventionens 15 artikel, kan ning av den inhemska konkurrensförmågan
30760: konstateras, att de i främsta rummet avser så- som är en följd av de möjligheter tili rationa-
30761: dana överenskommelser, regleringar och kon- lisering och utnyttjande av teknologin som
30762: kurrensbegränsningar, som uppenbarligen åt- samarbete eller storföretagen erbjuder.
30763: minstone oftast har verkan i utlandet. Då så- Även konsumenten har ofta nytta av ratio-
30764: ledes sådana överenskommelser, såsom ovan nalisering o.dyl. genom lägre pris. En annan
30765: nämnes, stannar utanför vår lag om främjande sak är givetvis, att centraliseringen måste
30766: av ekonomisk konkurrens, såframt de icke di- kunna övervakas och skadliga inverkningar för-
30767: 7
30768:
30769: hindras eller avlägsnas. Såsom en huvudregel som de övriga nordiska länderna, och ord-
30770: 'kan dock framhållas, att det först efter under- nandet av dessa ärenden även internt torde
30771: sökning in casu kan konstateras, huruvida icke bereda oöverstigliga svårigheter, såsom av
30772: ifrågavarande centraliseringar är nyttiga eller det ovan sagda framgår. Enligt de rekommen-
30773: skadliga från nationalekonomisk synpunkt. dationer som innefattas i den av statsrådet
30774: Internationella karteller och andra konkur- tilisatta KTM-68 kommitten har handels- och
30775: rensbegränsningar och multinationella storföre- industriministeriet skridit tili åtgärder för kon-
30776: tag är ett problem som kan bemästras endast centrering av pris- och konkurrensärendena
30777: genom samarbete med övriga länder. Finland samt konsumentskyddsfrågorna tili ett nytt
30778: är också representerat i den sakkunniggrupp ämbetsverk, som eventuellt inrättas inom han-
30779: inom EFTA, som undersöker begränsande dels- och industriförvaltningen, sedan denna
30780: handelskutymer, och i en sakkunnigkommitte pian förverkligats kan skridas tili, åtgärder
30781: inom OECD, som undersöker samma frågor, rörande revision av lagstiftningen.
30782: varför vi i detta avseende står på samma nivå
30783: Helsingfors den 10 december 1969.
30784:
30785: Handels- och industriminister Grels T eir.
30786: Kirj. ksm. n:o 188.
30787:
30788:
30789:
30790:
30791: Sinisalo ym.: Toimenpiteistä valtiojohtoisten yhtiöiden eroa-
30792: miseksi kartellisopimuksista.
30793:
30794:
30795: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30796:
30797: Olemme kirjallisessa eduskuntakyselyssämme yhtiöissä on yksityispääomapiirejä edustavilla
30798: numero 187/69 kiinnittäneet huomiota kartel- yhtiöillä ratkaiseva äänivalta. Erimielisyydet
30799: livalvontajärjestelmän sekä kartellilainsäädän- useimmissa kartelliyhtiöissä ratkaistaan väli-
30800: nön puutteellisuuksiin. Kartellisoitumisilmiöitä miesmenettelyä noudattaen, joka merkitsee rat-
30801: tutkittaessa joudutaan toteamaan, että useat kaisuvallan· ·siirtämistä pääomapiirien valvomille
30802: valtiojohtoiset yhtiöt ovat mukana erilaisissa järjestöille.
30803: kartellisopimuksissa. Kartellirekisteröintiä suo- Edellä sanottu ()soittaa, että yleisen kartelli-
30804: rittavan viraston luetteloissa esiintyvissä sopi- valvonnan tehostamisen ohella olisi suoritet-
30805: muksissa mainitaan mm. sellaiset valtiojohtoi- tava sellaisia toimenpiteitä, joilla valtion teolli-
30806: set laitokset kuten Enso-Gutzeit, Walmet, suus- ja liiketoimihta saataisiin irti kartellisopi-
30807: Rikkihappotehtaat, Veitsiluoto, Alkoholiliike, muksista.
30808: Valtion Hankintakeskus, Yhtyneet Ravintolat Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjär-
30809: ja monet muut. jestyksen 37 §:n 1. momenttiin viitaten esi-
30810: Tämä merkitsee esim. vientiteollisuuden toi- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30811: mialoilla työskentelevien yritysten osalta, että vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30812: sopimusten kautta määritellään mm. eri tuot-
30813: teiden tuotannon määrä, laatu, myyntihinnat Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
30814: ja myyntitapa. Sopimukset rajoittavat ei vain teisiin valtiojohtoisten yhtiöiden eroa-
30815: nykyisiä tuotantoaloja, vaan myös uusien tuo- miseksi kartelliyhdistyksistä, yhtiöistä
30816: tantoalojen kehittämisen mahdollisuutta. Kar- ja muista kartellisopimuksista?
30817: tellisopimuksia toteuttavissa yhdistyksissä ja
30818: Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1969.
30819:
30820: Taisto Sinisalo. Pauli Puhakka. Ensio Laine.
30821:
30822:
30823:
30824:
30825: E 1190/69
30826: 2
30827:
30828:
30829:
30830:
30831: Ed u s kunnan He r r a Puhe m i e he 11 e.
30832:
30833: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa teen sekä tarvittaessa ryhtymään voimakkai-
30834: mainitussa tarkoituksessa ovat kansanedustaja siinkin toimenpiteisiin kilpailijoita vastaan.
30835: Taisto Sinisalo ym. esittäneet hallituksen asian- Kun puunjalostusteollisuuden alalla pahin paine
30836: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy- Euroopan markkinoiden vakavuutta kohtaan
30837: myksen: tulee lähinnä Kanadan ja USA:n taholta, on
30838: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi- jopa yhteispohjoismaiset toimenpiteet tässä yh-
30839: teisiin valtiojohtoisten yhtiöiden eroa- teydessä katsottu tarpeellisiksi.
30840: miseksi kartelliyhdistyksistä, yhtiöistä Metalliteollisuuden alalta voidaan esimerk-
30841: ja muista kartellisopimuksista?" kinä mainita paperikoneiden valmistus. Tällä
30842: alalla useat suomalaiset valmistajat pyrkivät
30843: Vastauksena tehtyyn kysymykseen esitän aikaisemmin kehittämään itsenäisesti saman-
30844: kunnioittaen seuraavaa: tyyppisiä koneita, jolloin kehittelykustannuk-
30845: Kansainvälisen kaupan jatkuvasti vapau- set nousivat varsin korkeiksi valmistettua ko-
30846: tuessa, tuotantomenetelmien automarisoinnin neyksikköä kohti. Kilpailu meni niin pitkälle,
30847: yhä lisääntyessä sekä tuotteisiin liittyvän tut- että ulkomaisilla markkinoilla saattoi jostakin
30848: kimustoiminnan kustannusten noustessa vah- kaupasta lopulta kilpailla keskenään enää vain
30849: vistuu suuryrittäjien asema kansainvälisessä kaksi suomalaista valmistajaa, joiden hinnan-
30850: kaupassa. Suomen kokoisen pienen maan, jonka alennukset tässä vaiheessa merkitsivät vain
30851: suurimmatkin yritykset ovat kansainvälisen mit- menetystä maamme kansantaloudelle ja voit-
30852: tapuun mukaan korkeintaan keskisuuria, on toa ulkolaiselle ostajalle. Tämän ja kehittely-
30853: tässä tilanteessa pyrittävä turvaamaan asemansa kustannusten kertaantumisen estämisen vuoksi
30854: mahdollisimman tehokkaan toimialarationali- onkin nyt aikaansaatua työnjakoa ja yhteis-
30855: soinnin kautta. Sen tavoitteena on keskittää toimintaa paperikoneiden valmistuksen ja kau-
30856: eri tuotteitten valmistus maassa harvoihin tuo- pan alalla pidettävä erittäin hyödyllisenä.
30857: tantopisteisiin, jolloin tuotanto voidaan hoitaa Kyselyssä mainitaan myöskin eräitä sellaisia
30858: mahdollisimman edullisesti. Tämä koskee luon- valtion yrityksiä, joiden kohdalla mahdolliset
30859: nollisesti pääasiassa sellaisia tuotteita, joita kartelliluontoiset toimenpiteet liittyvät lähinnä
30860: yleensä valmistetaan suurina sarjoina tai joiden tavaroiden ostoon. Suoritettaessa ostoja ulko-
30861: kehittelykustannusket ovat korkeat. Sen sijaan mailta saadaan yleensä sitä suuremmat edut,
30862: on jatkuvasti olemassa paljon sellaisia tuot- mitä suuremmasta ostoerästä on kysymys. Tässä
30863: teita, jotka laatuvalikoiman monipuolisuuden mielessä voidaan maan valuuttavaroja säästää
30864: tai muista syistä hyvin soveltuvat pienen tai hoitamalla ostoja keskitetysti.
30865: keskisuuren teollisuuden valmistettaviksi. Erilaiset kartelliluontoiset toimenpiteet ovat
30866: Puunjalostusteollisuuden alalla on olemassa yleensä mahdollisia vain silloin, kun kaikilla
30867: sellaisia yhdistyksiä ja sopimuksia, joissa on niihin osallistuvilla on kysymyksessä yhteiset
30868: osallisina valtiojohtoisia yhtiöitä ja joita kysy- edut. Tällainen yhteistoiminta voi myös jatkua
30869: myksessäkin ilmeisesti tarkoitetaan. Tässäkin vain niin kauan kuin siihen osallistuvat katso-
30870: tapauksessa on todettava, että yksinäinen, kan- vat yhteistoiminnasta olevan jatkuvaa hyötyä.
30871: sainvälisen mittapuun mukaan suhteellisen Tämä pitää paikkansa yhtä hyvin yksityisiin
30872: pieni myyjä on kansainvälisillä markkinoilla kuin valtiojobtoisiin yhtiöihinkin nähden, jotka
30873: heikommassa asemassa kuin esimerkiksi vien- ovat näissä toimenpiteissä täysin samanarvoi-
30874: tiyhdistyksen muodossa toimiva suurviejä. Täl- sina osapuolina. On myös huomattava, että
30875: lainen yhdistys kykenee palvelemaan asiakkai- tällaiseen yhteistoimintaan osallistuvat yksityi-
30876: taan paremmin niin toimitettavien määrien, set yrittäjät ovat keskenään kovia kilpailijoita,
30877: toimitusaikojen kuin laatuvalikoimankin suh- joten ei voida lähteä siitä asetelmasta, että
30878: 3
30879:
30880: kysymyksessä olisi lähinnä vain yksityisten ja noille, voidaan yhteistoimintaa kotimaan kau-
30881: valtiojohtoisten yhtiöiden välisten etujen mah- pan puitteissakin monessa tapauksessa pitää
30882: dollinen ristiriita. terveenä ja kansantalouden kannalta hyödylli-
30883: Edellä olevaan viitaten voin katsoa, ettei ole senä toimenpiteenä. Kun sen sijaan on kysy-
30884: olemassa syitä valtionjobtoisten yhtiöiden pi- mys sellaisesta tuotannon alasta, jossa kainsain-
30885: dättäytymiseksi erilaisista yhteistyösopimuk- välinen kilpailu ei ulotu kyllin voimakkaana
30886: sista silloin, kun ne ilmeisesti ovat eduksi meidän markkinoillemme, on valtionjobtoisten
30887: näiden yhtiöiden toiminnalle. Näin on asian- · yhtiöiden · pidättäydyttävä yhteistoimintasopi-
30888: laita varsinkin, kun on kysymys viennistä, muksista, jos niiden tarkoituksena on hinta-
30889: mutta kansainvälisen kilpailun paineen kohdis- tason nostaminen.
30890: tuessa kovana myöskin oman maamme markki-
30891: Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1969.
30892:
30893: Ministeri Väinö Leskinen.
30894: 4
30895:
30896:
30897:
30898:
30899: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
30900:
30901: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen taga kraftåtgärder mot sina konkurrenter. Då
30902: anger har riksdagsman Taisto Sinisalo m. fl. tili det svåraste trycket på den europeiska mark-
30903: vederbörande medlem av statsrådet för av- nadens stabilitet inom träförädlingsindustrin
30904: givande av svar ställt följande spörsmål: utövas av Kanada och USA, har t.o.m. sam-
30905: nordiska åtgärder befunnits nödvändiga i detta
30906: "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder sammanhang.
30907: för att de statsdirigerade bolagen skall
30908: hålla sig utanför kartellföreningar, bo- lnom metallindustrin kan såsom exempel
30909: lag och andra kartellavtal?" nämnas tiliverkningen av pappersmaskiner. 1
30910: denna bransch strävade många finländska tili-
30911: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt verkare tidigare tili att var för sig utveckla
30912: anföra följande: maskiner av samma typ, varvid kostnadema
30913: blev mycket höga per tiliverkad maskinenhet.
30914: Efter hand som den internationella handeln Konkurrensen gick så långt, att det på de ut-
30915: liberaliseras, produktionsmetoderna i allt större ländska marknaderna ifråga om någon leve-
30916: utsträckning automatiseras och kostnaderna för rans kunde kvarstå endast två sinsemellan
30917: produktforskning stiger, stärkes storföretagar- konkurrerande finländska företag, vars pris-
30918: nas ställning i den intemationella handeln. Ett nedsättningar i detta skede endast innebar
30919: litet land som Finland, vars största företag förlust för vår folkhushålling och vinst för
30920: enligt intemationell måttstock på sin höjd är den utländska köparen. Därför och för att
30921: medelstora, måste i en sådan situation sträva förhindra mångdubbling av utvecklingskostna-
30922: till att trygga sin ställning genom en så effek- derna måste den nu åstadkomna arbetsfördel-
30923: tiv branschrationalisering som möjligt. Syftet ningen och det inledda samarbetet, vad be-
30924: med denna är att centralisera tiliverkningen av träffar tiliverkningen av och handeln med
30925: olika produkter i landet tili några få produk- pappersmaskiner, anses vara till synnerligen
30926: tionspunkter, varvid produktioneo kan skötas stor nytta.
30927: så fördelaktigt som möjligt. Detta gäller givet-
30928: vis huvudsakligen sådana produkter, som i 1 spörsmålet nämns även vissa sådana stat-
30929: allmänhet tillverkas i stora serier eller är kost- liga företag i fråga om vilka eventuella kar-
30930: samma att utveckla. Däremot finns det fort- tellartade åtgärder främst gäller inköp av va-
30931: farande en mängd produkter som på grund av ror. Vid köp i utlandet får man i allmänhet så
30932: kvalitetssortimentets månsidighet eller av an- mycket större förmåner ju större partier det
30933: nat skäl väl lämpar sig för små eller medel- är fråga om. Därför kan valuta sparas genom
30934: stora industriföretag. centraliserade köp.
30935: lnom träförädlingsindustrin finns det för- Olika kartellartade åtgärder är i allmänhet
30936: eningar och avtal, i vilka statsdirigerade bolag möjliga endast då alla som deltar i dem har
30937: är delaktiga. Det är uppenbarligen de som gemensam fördel av åtgärden. En sådan sam-
30938: avses i spörsmålet. Också i detta fall kan verkan kan även fortgå endast så länge del-
30939: konstateras, att en ensam, enligt intemationell tagarna fortsättningsvis anser sig ha nytta av
30940: måttstock relativt liten säljare har en svagare samarbetet. Detta gäller såväl privata som
30941: ställning på den intemationella marknaden än statsdirigerade bolag, vilka i fråga om dylika
30942: exempelvis en storexportör i form av en ex- åtgärder uppträder som fullt likvärdiga parter.
30943: portförening. En sådan förening förmår be- Att märka är även, att de privatföretag, som
30944: tjäna sina kunder bättre såväl vad beträffar är delaktiga i ett dylikt samarbete, är svåra
30945: leveransmängderna och leveranstiderna som konkurrenter sinsemellan, varför man icke kan
30946: kvalitetsurval samt kan vid behov även vid- utgå ifrån att det främst skulle vara fråga
30947: 5
30948:
30949: endast om en eventuell konflikt mellan privata marknader, kan även samarbetet inom inrikes-
30950: och statsdirigerade bolags intressen. handeln i många fall anses såsom en sund och
30951: Med hänvisning tili det ovan sagda anser frän folkhushållningssynpunkt nyttig åtgärd.
30952: jag, att något skäl inte föreligger för de stats- När det däremot är fråga om ett produktions-
30953: dirigerade bolagen att hålla sig på sidan om område, där den intemationella konkurrensen
30954: olika slag av samarbetsavtal, när dessa uppen- inte med tillräcklig styrka påverkar våra mark-
30955: bart är tili fördel för bolagens verksamhet. nader, bör de statsdirigerade bolagen avhålla
30956: Detta är fallet speciellt i fråga om exporten, sig från sådana samarbetsavtal, som syftar tili
30957: men då trycket av den intemationella kon- höjande av prisnivån.
30958: kurrensen vilar hårt också på det egna landets
30959: Helsingfors den 8 december 1969.
30960:
30961: Minister Väinö Leskinen.
30962:
30963:
30964:
30965:
30966: E 1190/69
30967: Skrift. spm. nr 189.
30968:
30969:
30970:
30971:
30972: Westerlund m. fl.: Om sänkning av anskaffnings- och drifts-
30973: kostnaderna för såsom arbetsredskap använda motorkälkar.
30974:
30975:
30976: T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
30977:
30978: Under de senaste åren har i en allt större kostnaderna ( kapital och drift) i varje fall röra
30979: utsträckning motorkälken blivit ett i synnerhet sig kring 1 mk/km.
30980: för skärgårds- och fiskarbefolkningen betydelse- Importtullen på motorkälke eller snöscooter
30981: fullt redskap och medel tili förbättrade kom- ligger f.n. vid pass 12% utöver omsen, varför
30982: munikationer under vinterperioden. För mången beskattningen innebär ett kännbart påslag. 1
30983: skärgårdsbo och särskilt för fiskarna har mo- detta nu torde i landet under vintern ca 2 000
30984: torkälken blivit ett viktigt arbetsredskap med motorkälkar vara i burk, men behovet är av-
30985: tanke på de mången gång besvärliga och obe- sevärt större.
30986: fintliga kommunikationslederna. Med hänseende tili ovanstående och därmed
30987: Som känt är såväl inköpspriset som de sammanhängande omständigheter vore det sak-
30988: direkta driftskostnaderna oproportionerligt höga. ligt att slopa tullavgiften så att densamma på
30989: Minutförsäljningsprisen varierar, men rör sig ansökan restitueras under förutsättning att sö-
30990: kring bägge sidor om 4 000 mk. Enligt gjorda kande i sitt dagliga arbete är i ett uppenbart
30991: beräkningar på basen av praktisk drift under behov av motorkälke som arbetsredskap.
30992: medelmåttliga förhållanden, där den samman- Med hänvisning tili det ovan anförda vili
30993: lagda körsträckan var 1 600 km och körtiden undertecknade med stöd av 37 § 1 mom. i
30994: 70 timmar, kunde konstateras, att driftskost- riksdagsordningen tili vederbörande medlem av
30995: naden per timme steg tili ca 30 mk ellet unge- statsrådet ställa följande spörsmål:
30996: fär tili 1,25 mk/körkilometer, då kapitalut-
30997: gifterna tagits med. Slitaget på maskinerna är Är Regeringen medveten om att de
30998: stort och att beräkna en längre amorteringstid nuvarande kapital- och driftskostnaderna
30999: än 3 år är troligen inte realistiskt. Enbart ben- för motorkälke som arbetsredskap är
31000: sinkostnaden är kännbar, i det ovan relaterade oproportionerligt höga, och om så är
31001: exemplet ca 22 p/km med en förbrukning av fallet,
31002: över 6 1/timme, vilket innebär 26-28 1/100 vika åtgärder har Regeringen vidtagit
31003: km. Vid mera intensiv s.k. yrkesmässig drift i eller ämnar den vidtaga för att under-
31004: skärgården kan kapitalutgifterna något utjäm- lätta situationen för dem, som verk-
31005: nas under en längre tid, men torde de totala ligen har ett påtagligt behov av en
31006: motorkälke som arbetsredskap?
31007: Helsingfors den 13 november 1969.
31008:
31009: Henrik Westerlund. Kristian Gestrin.
31010:
31011:
31012:
31013:
31014: E 1304/69
31015: 2
31016:
31017: Kirj. ksm. n:o 189. Suomennos.
31018:
31019:
31020:
31021:
31022: Westerlund ym.: Työvälineenä käytettävien moottorikeikkojen
31023: hankinta- ja käyttökustannusten alentamisesta.
31024:
31025:
31026: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31027:
31028: Moottorikelkasta on viime vuosien aikana ja käyttö) noussevat joka tapauksessa noin 1
31029: tullut yhä enemmän varsinkin saaristo- ja ka- markkaan kilometriä kohti.
31030: lastajaväestön tärkeä työkalu ja väline talvi- Moottorikelkan tai lumikiitäjän tuontitulli
31031: kauden parempiin kulkuyhteyksiin. Monelle on nykyisin noin 12 % liikevaihtoveron lisäksi,
31032: saariston asukkaalle ja erityisesti kalastajille minkä vuoksi verotus muodostaa tuntuvan li-
31033: moottorikeikka on muodostunut tärkeäksi työ- sän. Tällä haavaa maassa lienee talvisaikaan
31034: välineeksi monasti vaikeat ja olemattomat kul- käytössä noin 2 000 moottorikelkkaa, mutta
31035: kutiet huomioon ottaen. tarve on huomattavasti suurempi.
31036: Kuten tunnettua, niin ostohinta kuin suo- Yllä esitettyyn ja siihen liittyviin seikkoihin
31037: ranaiset käyttökustannukset ovat suhteettoman viitaten olisi asiallista poistaa tullimaksu niin,
31038: korkeat. Vähittäismyyntihinnat vaihtelevat, että se hakemuksesta palautettaisiin siinä ta-
31039: mutta liikkuvat 4 000 markan molemmin puo- pauksessa, että hakija päivittäisessä työssään
31040: lin. Keskinkertaisissa olosuhteissa, joissa ajo- ilmeisesti tarvitsee moottorikeikkaa työväli-
31041: matkaa oli 1 600 km ja ajoaikaa 70 tuntia, neenä.
31042: käyttökustannusten voitiin suoritettujen laskel- Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
31043: mien mukaan todeta nousseen noin 30 mark- tyksen 37 § :n 1 momentin nojalla allekirjoit-
31044: kaan tunnissa eli noin 1,25 markkaan ajokilo- taneet esittävät valtioneuvoston asianomaisen
31045: metriä kohti, kun pääomamenot otettiin mukaan. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31046: Koneiden kuluminen on suuri eikä luultavasti
31047: ole realistista laskea kuoletusajaksi enempää Onko Hallitus tietoinen siitä, että
31048: kuin 3 vuotta. Yksinomaan bensiinikustannus moottorikelkkaan työvälineenä kohdistu-
31049: on tuntuva, yllä kerrotussa esimerkissä noin vat nykyiset pääoma- ja käyttökustan-
31050: 22 p/km kulutuksen ollessa yli 6 1/tunnissa, nukset ovat suhteettoman korkeat, ja
31051: mikä merkitsee 26-28 litraa/100 km. Jatku- jos on,
31052: vassa, nk. ammattimaisessa saaristoajossa voi mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
31053: pääomamenoja hiukan tasoittaa pitemmälle ajan- tynyt tai aikoo ryhtyä helpottaakseen
31054: jaksolle, mutta kokonaiskustannukset (pääoma niiden tilannetta, jotka todella tarvit-
31055: sevat moottorikeikkaa työvälineenä?
31056: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1969.
31057:
31058: Henrik Westerlund. Kristian Gestrin.
31059: 3
31060:
31061:
31062:
31063:
31064: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31065:
31066: Teille, Herra Puhemies, osoittamassaan kir- män vuoksi kysymyksen tekijöiden mielestä oli-
31067: jelmässä 14 päivältä marraskuuta 1969 ovat si pyrittävä siihen, että maahantuonnin yhtey-
31068: kansanedustajat Westerlund ym. valtiopäiväjär- dessä kannettu tulli hakemuksesta palautettai-
31069: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esittä- siin siinä tapauksessa, että hakija päivittäisessä
31070: neet valtioneuvoston asianomaisen Jasenen vas- työssään tarvitsee moottorikeikkaa työvälineenä.
31071: tattavaksi seuraavan kysymyksen: Yleinen periaate tullinkannassa on, että
31072: kaikki tavarat, myöskin työvälineet ja kulku-
31073: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että neuvot, ovat tullinalaisia. Mitä moottorikelk-
31074: moottorikelkkaan työvälineenä kohdistu- koihin tulee, on otettava huomioon, että mah-
31075: vat nykyiset pääoma- ja käyttökustan- dollisuudet moottorikeikkojen hankkimiseen il-
31076: nukset ovat suhteettoman korkeat, ja man tullia ovat meillä suuret, koska tiettävästi
31077: jos on, ainakin kolme yritystä valmistaa näitä keikkoja
31078: mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh- kotimaassa ja sen vuoksi tuonti EFTA-maista
31079: tynyt tai aikoo ryhtyä helpottaakseen on tullitonta. Esimerkiksi Ruotsista on vuoden
31080: niiden tilannetta, jotka todella tarvit- 1968 ja kuluvan vuoden yhdeksän ensimmäi-
31081: sevat moottorikeikkaa työvälineenä?" sen kuukauden aikana tuotu maahan yhteensä
31082: noin 300 myöskin tullivapaata moottorikelk-
31083: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu kaa. EFTA: n ulkopuolisistakin maista tuota-
31084: toimialaani, esitän vastauksena siihen kunnioit- vien moottorikeikkojen tulli tulee alenemaan
31085: tavasti seuraavaa: edellä esitetyn aikataulun mukaisesti, joten tul-
31086: Mitä ensiksi tulee moottorikeikoista kannet- linkannon merkitys moottorikeikkojen koko-
31087: tavaan tulliin, niin ne kohdistetaan tullitariffin naiskustannusten kannalta on verraten vähäi-
31088: nimikkeeseen 87.02.250, jossa on 11 prosentin nen.
31089: arvotulli ja jolla pyritään suojelemaan kotimais- Moottodkelkkojen suurimmasta tuojamaasta
31090: ten moottorikeikkojen valmistusta. Kesäkuun Kanadasta vuoden 1968 aikana tuoduista 213
31091: 28 päivänä 1968 annetun tullitariffilain mu- moottorikelkasta on kannettu tullia keskimää-
31092: kaan - ns. Kennedy-kierroksen seurauksena rin 245 markkaa kappaeelta, ja kuluvan vuo-
31093: - tulli alenee tässä nimikkeessä 1. 1. 1970 den yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana
31094: 10 prosenttiin, 1. 1. 1971 9 prosenttiin ja 1. samasta maasta tuotujen 278 moottorikelkan
31095: 1. 1972 8 prosenttiin. Edellä sanottu koskee tulli on ollut keskimäärin 216 markkaa kappa-
31096: vain muualta kuin EFTA-maista tai Neuvosto- leelta. Tullin osuus ei siten ole ollut kovin
31097: liitosta tuotavia moottorikelkkoja, sillä EFTA- suuri moottorikeikkojen kokonaishinnasta.
31098: alkuperää ja neuvostoliittolaista alkuperää ole- Koska moottorikeikkojen käyttäjillä on tilai-
31099: vat moottori:kelkat ovat tullivapaita. suus hankkia tämä kulkuväline sekä kotimaasta
31100: Mitä sitten tulee muihin moottorikelkkoihin että EFTA-maista suorittamatta siitä tullia ja
31101: kohdistuviin valtion määräämiin veroihin, niin koska tullin määrä muistakin maista hanki-
31102: niistä suoritetaan maahantuonnin yhteydessä tuista moottorikeikoista on verrattain vähäinen
31103: liikevaihtovero, joka on määrältään 12,4 pro- ja alenee lähivuosina, on kyselyssä esitettyyn
31104: senttia tavaran tullausarvosta lisättynä tullilla, tullinpalautusjärjestelmään verrattain vähän pe-
31105: mikäli tavarasta sitä on suoritettava. Autove- rusteita. Mitä sitten tulee moottorikeikoista
31106: roa ei moottorikeikoista kanneta. maksettavaan liikevaihtovetoon ja polttoaineena
31107: Kyselyn perusteluissa todetaan muun muassa, käytetyn bensiinin valmisteveroon, niin koska
31108: että moottorikelkan ostohinta ja sen käyttö- liikevaihtovero on yleinen vero, jota maksetaan
31109: kustannukset ovat suhteettoman korkeat. Tä- kaikista ajoneuvoista ja koska muutkaan ajoneu-
31110: 4
31111:
31112: vojen käyttäjät eivät saa veronpalautusta käyt- tenkin huomioon moottorikeikkojen merkityk-
31113: tämästään bensiinistä, ei tähän mennessä ole sen esimerkiksi kalastajien tai poronhoitoa har-
31114: pidetty mahdollisena veronpalautusten myöntä- joittavien kannalta, valtiovarainministeriössä on
31115: mistä myöskään tässä tapauksessa. Ottaen kui- harkittu tämän asian tarkempaa selvittämistä.
31116: Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1969.
31117:
31118: Ministeri Ele Alenius.
31119: 5
31120:
31121:
31122:
31123:
31124: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
31125:
31126: I en tili Eder, Herr Talman, riktad skrivelse driftskostnader är oproportionerligt höga. För-
31127: av den 14 november 1969 har riksdagsman denskull borde enligt spörsmålsställarnas åsikt
31128: Westerlund m. fl. med hänvisning tili 37 § strävas tili, att den tuli som uppburits i sam-
31129: 1 mom. riksdagsordningen tili vederbörande band med importen skulle återbäras på ansökan
31130: medlem av statsrådet för avgivande av svar i det fallet, att sökanden behöver en motor-
31131: ställt följande spörsmål: kälke som arbetsredskap i sitt dagliga arbete.
31132: En allmän princip vid tulluppbörden är, att
31133: "Är Regeringen medveten om att de alla varor, .även arbetsredskap och fordon, är
31134: nuvarande kapital- och driftskostnaderna tullbelagda. Vad motorkälkarna beträffar, bör
31135: för motorkälke som arbetsredskap är beaktas, att möjligheterna att anskaffa motor-
31136: oproportionerligt höga, och om så är kälkar utan tull är stora hos oss, då veterligen
31137: fallet, åtminstone tre företag i hemlandet tillverkar
31138: vika åtgärder har Regeringen vidtagit motorkälkar och införsel från EFTA-länderna
31139: eller ämnar den vidtaga för att under- därför är tullfri. T. ex. från Sverige, har under
31140: lätta situationen för dem, som verk- år 1968 och under de nio första månaderna av
31141: ligen har ett påtagligt behov av en innevarande år tili landet införts sammanlagt
31142: motorkälke som arbetsredskap?" omkring 300 tullfria motorkälkar. Även tullen
31143: för motorkälkar från Iänder som står utanför
31144: Då det i spörsmålet avsedda ärendet hör EFTA kommer att sjunka enligt ovan fram-
31145: tili mitt verksamhetsområde, får jag såsom svar ställda tidtabell, varför tulluppbördens bety-
31146: vördsamt anföra följande: delse om man ser på motorkälkarnas total-
31147: Vad först tullen för motorkälkar beträffar, kostnader är ganska liten.
31148: hänförs motorkälkar tili tulltariffens position För de under år 1968 från det största ex-
31149: 87.02.250 med 11 procents värdetull, varige- portlandet Kanada under år 1968 importerade
31150: nom man söker skydda tiliverkningen av in- 213 motorkälkarna har uppburits i medeltal
31151: hemska motorkälkar. Enligt tulltarifflagen den 245 mark i tuli per styck, och tullen för de
31152: 28 juni 1968 sjunker tullen i denna position under de nio första månaderna av innevarande
31153: - såsom en följd av den s.k. Kennedy-ronden år från samma land införda 278 motorkälkarna
31154: - 1. 1. 1970 tili 10 procent, 1. 1. 1971 tili varit i medeltal 216 mark per styck. Denna
31155: 9 procent och 1. 1. 1972 tili 8 procent. Ovan tuli icke anses vara någon stor del av motor-
31156: sagda gäller endast motorkälkar som införs från kälkarnas totalpris.
31157: annat håll än EFTA-länderna ellet från Sov- Då de som använder motorkälke kan anskaffa
31158: jetunionen, ty motorkälkar av EFTA-ursprung detta fordon både i hemlandet och från EFTA-
31159: och sovjetiskt ursprung är tullfria. länderna utan att erlägga tuli, och då tullsatsen
31160: V ad sedan beträffar andra av staten bestäm- för motorkälkar från andra Iänder är rätt låg
31161: da skatter, som hänför sig tili motorkälkar, er- och ytterligare sjunker de närmaste åren, är
31162: lägges för dessa i omsättningsskatt i samband det föga motiverat att i detta avseende införa
31163: med importen 12,4 procent av varans förtull- tullrestitutionssystem. Vad sedan omsättnings-
31164: ningsvärde, ökat med tuli, om sådan skall er- skatten för motorkälkar och accisen för den
31165: läggas för varan. Bilskatt uppbärs icke för bensin som används som bränsle beträffar, har
31166: motorkälkar. det hittills icke ansetts möjligt att bevilja skat-
31167: I motiveringen för spörsmålet konstateras terestitutionen för dessa skatter. Beaktas bör
31168: bland annat, att motorkälkarnas inköpspris och nämligen att omsättningsskatten är en allmän
31169: E 1304/69
31170: 6
31171:
31172: skatt, som erläggs för alla fordon och att icke exempel från fiskarnas och deras synpunkt,
31173: heller andra nyttjare av fordon får skatteresti- som bedriver renskötsel, har närmare utred-
31174: tution för den bensin de använder. Om man ning av denna fråga prövats i finansminis-
31175: dock beaktar motorkälkarnas betydelse till teriet.
31176: Helsingfors den 16 december 1969.
31177:
31178: Minister Ele Alenius.
31179: Kirj. ksm. n:o 190.
31180:
31181:
31182:
31183:
31184: Sarjala ym.: Kuntien vapauttamisesta metsäpalojen sammutus-
31185: kustannuksista.
31186:
31187:
31188: E d u s kun n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
31189:
31190: Maassamme syttyi kuluneen kesän aikana tahansa luonnononnettomuuteen tai -hävityk-
31191: poikkeuksellisen runsaasti laajoja metsäpaloja, seen, jonka syntyminen ei ole kunnan määräät-
31192: joiden johdosta usean kunnan taloudenhoito on tävissä ja jota ei voida kunnan käytettävissä
31193: vakavasti häiriintynyt. Niinpä esimerkiksi Tyr- olevilla toimenpiteillä estää ennakolta. Metsä-
31194: nävän-Muhoksen metsäpalasta aiheutuneet paloista aiheutuvat kustannukset näyttävät
31195: kustannukset tekevät ko. kuntien osalta noin useimmissa tapauksissa rasittavan pinta-alataan
31196: 168 000 markkaa (valtion osuus 161 000 mk) . laajoja metsävaltaisia kuntia, jotka usein ovat
31197: Rantsilan metsäpalon osalta on kunnan osuu- taloudellisilta kantokyvyiltään heikoimpia. Maan
31198: deksi laskettu noin 64 000 markkaa (valtion eri kunnat joutuvat metsäpalon sammutuskus-
31199: osuus noin 135 000 mk). Kärsämäen kunnalle tannusten kohdalta aivan erilaiseen asemaan,
31200: on metsäpaloista aiheutuneet noin 74 000 mar- joka ei ole puolustettavissa. Tämän vuoksi pa-
31201: kan menot kuluvana vuonna ja Haapajärven lolain puheena olevia säännöksiä olisi tarkistet-
31202: kauppalalle vastaavasti noin 106 000 markkaa. tava.
31203: Kuntien maksuosuudet johtuvat nykyisen palo- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
31204: lain säännöksistä, joiden mukaan metsäpa- § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
31205: lon sammutustyöstä sekä jälkiraivauksesta ja voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
31206: -vartioinnista aiheutuvat kustannukset jäävät raavan kysymyksen:
31207: yleensä kunnan vastattaviksi. Palolain 46 §: n
31208: 2 momentin mukaan kunnalla on tosin mahdol- Onko Hallitus tietoinen, että voimas-
31209: lisuus saada valtion varoista lainaa tai avustus- sa olevat palolain säännökset kuntien
31210: ta, milloin palotoimen kustannukset tulevat velvollisuudesta korvata metsäpalon
31211: kunnalle raskaiksi. Kuluvan vuoden tulo- ja sammutustyöstä sekä jälkiraivauksesta
31212: menoarviossa on tarkoitukseen varattu vain ja -vartioinnista aiheutuneet kustannuk-
31213: 10 000 markan määräraha. set ovat epäoikeudenmukaisia ja koh-
31214: Kuluneen kesän metsäpalot ovat selvästi tuuttomia, ja jos on,
31215: osoittaneet, ettei voimassa olevaan palolakiin aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
31216: sisältyviä sammutuskustannusten suorittamista siin palolain säännösten niin muuttami-
31217: koskevia säännöksiä voida pitää oikeudenmu- seksi, että kunnat vapautetaan kokonaan
31218: kaisina. Metsäpalo on rinnastettavissa mihin sanotuista kustannuksista?
31219: Helsingissä marraskuun 14 päivänä 1969.
31220:
31221: Wiljam Sarjala. Veikko Honkanen. Artturi Jämsen.
31222:
31223:
31224:
31225:
31226: E 1273/69
31227: 2
31228:
31229:
31230:
31231:
31232: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
31233:
31234: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa valmiutta voivat kunnat kuitenkin tehostaa ja
31235: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sammutuskustannuksia siten myös pienentää
31236: olette 14 päivänä marraskuuta 1969 päivätyn hankkimalla etukäteen metsäpalojen sammutta-
31237: kirjeenne n:o 1330 ohella lähettänyt Valtioneu- miseen tarvittavaa sopivaa kalustoa sekä pitä-
31238: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi mällä kulontorjuntasuunnitelmansa palolainsää-
31239: jäljennöksen kansanedustaja Wiljam Sarialan dännön säätämällä tavalla ajan tasalla. Valitet-
31240: ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 190, jossa tavasti tässä suhteessa on laiminlyöntejä tapah-
31241: tiedusteliaan: tunut.
31242: Jälkiraivaus ja -vartiointikulut eivät sen si-
31243: "Onko Hallitus tietoinen, että voi- jaan ole kunnan vaan asianomaisen maanomis-
31244: massa olevan palolain säännökset kun- tajan lopullisesti maksettavia. Kunnallisvaltuus-
31245: tien velvollisuudesta korvata metsäpalon to voi tosin tehdä päätöksen, että kunta mak-
31246: sammutustyöstä sekä jälkiraivauksesta saa nekin, ja näin se voi lisätä omia palotoi-
31247: ja -vartioinnista aiheutuneet kustannuk- men menojaan.
31248: set ovat epäoikeudenmukaisia ja koh- Jos palotoimen menot ovat tulleet kunnalle
31249: tuuttomia, ja jos on, raskaiksi, voi valtio auttaa kuntaa myöntämällä
31250: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- palolain 46 § :n 2 momentin nojalla kunnalle
31251: siin palolain säännösten niin muuttami- valtion varoista lainaa tai avustusta. Valtion
31252: seksi, että kunnat vapautetaan koko- tulo- ja menoarviossa ei tosin ole vielä tätä
31253: naan sanotuista kustannuksista?" varten kuluvana vuonna lainkaan varoja, mut-
31254: ta vuoden viimeiseen lisämenoarvioesitykseen
31255: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- sisällytetään 550 000 markan määräraha viime
31256: taen seuraavaa: kesän metsäpalojen aiheuttamien menojen osit-
31257: Voimassa oleva palolaki lähtee siitä periaat- taiseksi korvaamiseksi. Sen sammutusavun kus-
31258: teesta, että kunkin kunnan on hoidettava palo- tannuksia varten, joka on annettu lääninhalli-
31259: toimi alueellaan. On siis yritetty säilyttää kun- tuksen tai sen valtuuttaman paloviranomaisen
31260: nan itsemääräämisoikeus tällä hallinnon alalla määräyksestä, on tulo- ja menoarviossa 10 000
31261: varsin suuressa määrin. Vain siinä tapauksessa, markan arviomääräraha, jota kuluvana vuonna
31262: että kunnan palotoimessa on huomattavia epä- on päätetty ylittää 470 000 markalla.
31263: kohtia, joita ei muutoin saada oikaistuksi tai Kun suuria metsäpaloja on ollut varsin har-
31264: poistetuksi, on valtion viranomaisen, tässä ta- voin ja kun edellä mainitun palolain 46 § :n 2
31265: pauksessa lääninhallituksen, sopivilla pakkokei- momentin mukaan on mahdollista avustaa kun-
31266: noilla saatettava kunta täyttämään tehtävänsä. tia niiden sattuessa, ei palolain muuttaminen
31267: Niinpä kunta voi periaatteessa itse määrätä, tässä kohden ole välttämätöntä. On lisäksi to-
31268: minkälaisia palokuntia sillä on, samoinkuin dettava, että esimerkiksi suuret lautatarha- ja
31269: minkälaista kalustoa se hankkii palokunnalleen. muut palot voivat myös aiheuttaa kunnille huo-
31270: Käytännössä tämä merkitsee sitä, että kunta mattavia menoja, minkä vuoksi vain metsäpa-
31271: voi itse määrätä normaalit palotoimen me- lojen aiheuttamien kustannusten korvaaminen
31272: nonsa. ei ehkä olisi perusteltua.
31273: Suuren tulipalon, kuten laajalle levinneen Mikäli valtio maksaisi kaikkien metsäpalojen
31274: metsäpalon torjuntaan, ovat kunnan omat voi- kustannukset, syntyisi varmaan eräitä vaikeuk-
31275: mavarat usein riittämättömät. Kulontorjunta- sia. Tällöin ei nähtävästi voitaisi jättää asiaa
31276: 3
31277:
31278: sen varaan, että kunta järjestää sammutustyöt Palolainsäädännössä on ilmennyt eräissä koh-
31279: mielensä mukaan, vaan valtion viranomaisella din tarkistamisen aihetta. Kun tarkistus suori-
31280: täytyisi olla mahdollisuus valvoa, että tarpeet- tetaan, tulee harkittavaksi myös kysymys, mi-
31281: tomia kustannuksia ei synny. Valvonnan jär- ten metsäpalojen sammutuskustannusten mak-
31282: jestäminen pienempien palojen osalta ei aina- samisessa päästäisiin oikeudenmukaisimpaan tu·
31283: kaan tällä hetkellä ole mahdollista. lokseen.
31284: Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1969.
31285:
31286: Sisäasiainministeri Antero Väyrynen.
31287: 4
31288:
31289:
31290:
31291:
31292: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
31293:
31294: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen släckningskostnaderna genom att på förhand
31295: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- anskaffa för släckning av skogsbränder nödig
31296: velse av den 14 november 1969 nr 1330 till lämplig materiel samt genom att i enlighet
31297: vederbörande medlem av statsrådet för avgi- med stadgandena i brandlagstiftningen hålla sin
31298: vande av svar översänt följande av riksdags- skogsbrandskyddsplan vid dagsläge. Tyvärr har
31299: man Wiljam Sarjala m.fl. ställda skriftliga uraktlåtenheter i detta hänseende skett.
31300: spörsmål nr 190: Utgifterna för efterröjning och bevakning är
31301: kommun däremot icke skyldig att erlägga utan
31302: "Är Regeringen medveten om, att bör vederbörande jordägare i sista hand stå för
31303: stadgandena i gällande brandlag angåen- dessa. Kommuns fullmäktige kan visserligen be-
31304: de kommunernas skyldighet att ersätta sluta, att kommunen erlägger också dessa kost-
31305: av släckningsarbete vid skogsbrand samt nader, och härigenom kan dess egna utgifter
31306: av efterröjning och -bevakning föranled- för brandväsendet ökas.
31307: da kostnader är orättvisa och oskäliga, Har kostnaderna för brandväsendet blivit
31308: och om så är fallet, betungande för kommun, kan staten hjälpa
31309: har Regeringen för avsikt att vid- kommunen genom att med stöd av 46 § 2
31310: taga åtgärder för ändring av brandlagen mom. brandlagen bevilja lån eller understöd av
31311: sålunda, att kommunerna helt befrias statsmedel. I statsförslaget har visserligen icke
31312: från nämnda kostnader?" ännu innevarande år upptagits medel för detta
31313: ändamål, men i årets sista tilläggsbudget in-
31314: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- tages ett anslag om 550 000 mark för delvist
31315: samt anföra följande: ersättande av de av skogsbränder senaste som-
31316: Gällande brandlag utgår ifrån att varje kom- mar förorsakade skadorna. För bestridande av
31317: mun skall draga försorg om brandväsendet på kostnaderna för den släckningshjälp som har
31318: sitt område. Man har alltså strävat till att bi- givits på order av länsstyrelsen eller av denna
31319: behålla kommunens självbestämmelserätt på bemyndigad brandmyndighet finns i statsför-
31320: detta förvaltningsområde i rätt hög grad. En- slaget ett anslag om 10 000 mark, vilket man
31321: dast i det fall, att inom kommuns brandväsen- innevarande år beslutat överskrida med
31322: de råder betydande missförhållanden, vilka ej 470 000 mark.
31323: på annat sätt kan rättas till eller avlägsnas, Då stora skogsbränder har förekommit rätt
31324: skall statlig myndighet, i detta fall länsstyrel- sällan och då det enligt brandlagens ovannämn-
31325: sen, med lämpliga tvångsåtgärder förmå kom- da 46 § 2 mom. är möjligt att vid förekomsten
31326: munen att fullgöra sina skyldigheter. Sålunda av dem understöda kommunerna, är en ändring
31327: kan kommun i princip själv bestämma huru- av brandlagen till denna del icke nödvändig.
31328: dana brandkårer den har och hurudan utrust- Det bör ytterligare konstateras, att till exempel
31329: ning den anskaffar för sin brandkår. I prakti- stora brädgårds- och andra bränder också kan
31330: ken innebär detta, att kommunen själv kan be- förorsaka kommunerna avsevärda utgifter, var-
31331: stämma sina normala utgifter för brandväsendet. för ersättande endast av kostnader vilka för-
31332: För avvärjande av större eldsvådor såsom orsakats av skogsbränder, kanske ej skulle
31333: skogsbränder med omfattande spridning, är en vara motiverat.
31334: kommuns egna kraftresurser ofta otillräckliga. Om staten skulle bestrida kostnaderna för
31335: Kommunerna kan dock effektivera skogsbrand- alla skogsbränder, skulle säkerligen vissa svå-
31336: skyddsberedskapen och sålunda även minska righeter uppstå. Då skulle man uppenbarligen
31337: 5
31338:
31339: icke kunna låta saken skötas så att kommun I brandlagstiftningen har i vissa punkter
31340: anordnar släckningsarbetet efter gottfinnande, yppat sig skäl tili justeringar. När justeringen
31341: utan statens myndighet borde ha möjlighet att genomföres, kommer också frågan om på vil-
31342: övervaka, att onödiga kostnader icke uppstår. ket sätt ett rättvisare resultat skall kunna upp-
31343: Anordnande av övervakning i fråga om mindre nås vid betalningen av släckningskostnaderna
31344: bränder är åtminstone i detta nu icke möjligt. för skogsbränder att upptagas tili prövning.
31345: Helsingfors den 11 december 1969.
31346:
31347: Minister för inrikesärendena Antero Väyrynen.
31348:
31349:
31350:
31351:
31352: E 1273/69
31353: Kirj. ksm. n:o 191.
31354:
31355:
31356:
31357:
31358: Voutilainen ym.: HaJkojen hinnan vakauttamisesta.
31359:
31360:
31361: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31362:
31363: Halkoja polttoaineena käyttävät kiinteistöjen terikaan haluttu laajentaa yksityisiä kansalaisia
31364: omistajat ovat joutuneet kuluvan lämmitys- koskevaksi myyntimarkkinoilla siten, että kuka
31365: kauden alkaessa vaikeuksiin. Halkoja ei saa ja tahansa yksityinen voisi ostaa halkoja Vapon
31366: mikäli joku onnistuu saamaankin ovat hinnat varastoista, jotka ainakin Pohjois-Karjalassa
31367: edellisiin lämmityskansiin tai muihin pohto- ovat varsin suuret. Sikäli kun Vapa esiintyisi
31368: aineisiin verrattuna kohtuuttoman korkeat. Esi- ja pystyisi toimittamaan halkoja myös yksi-
31369: merkiksi Joensuussa ja Pohjois-Karjalan asutus- tyiskulutukseen, tällä varmasti olisi kohtuuton-
31370: keskuksissa myytiin halkoa vuosi sitten 18- ta hintojen nousua hillitsevä vaikutus.
31371: 20 mk/pm3 kotiin kuljettuna. Nyt samalla Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
31372: alueella pyytävät välittäjät 32-35 mk/pm3 • 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
31373: Käytännössä halkopolttoaineen käyttäjät ovat tyiskulutukseen, tällä varmasti olisi kohtuuton-
31374: yleensä eläkeläisiä tai muita vähävaraisia ihmi- seuraavan kysymyksen:
31375: siä. Heidän omistamiensa kiinteistöjen yleis-
31376: kunto on monasti sellainen ettei niihin kannata Onko Hallitus tietoinen niistä koh-
31377: asentaa öljy- tai muita lämmityslaitteita. Lisäksi tuuttomista hinnan korotuksista, joita
31378: varojen puute asettaa esteitä monessa tapauk- on tapahtunut halkopolttoaineen koh-
31379: sessa lämmityslaitteiden uusimiseen ja hankin- dalla alkaneena lämmityskautena, ja
31380: taan. jos on,
31381: Tilannetta pahentaa halkomarkkinoilla se, mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31382: ::ttä Valtion Polttoainetoimisto (Vapa) esiin- ryhtyä halkopolttoaineen hintojen va-
31383: tyy halkojen hankkijana ja kilpailijana poltto- kauttamiseksi?
31384: iinemarkkinoilla. Vapon toimintaa ei ole kui-
31385: Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1969.
31386:
31387: U. H. Voutilainen. Valde Nevalainen. Antti 0. Pennanen.
31388: Urho E. Knuuti. Ville Tikkanen. Ilmo Paananen.
31389: Edit Terästä.
31390:
31391:
31392:
31393:
31394: 1 1191/69
31395: 2
31396:
31397:
31398:
31399:
31400: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31401:
31402: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- vallisia sekahalkoja. Näin laskettuna sekahalko-
31403: tissa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra jen hinta saisi olla noin 27 mk pinokuutio-
31404: Puhemies, kirjelmässänne marraskuun 14 päi- metriltä, jotta nämä polttoaineet hinnan puo-
31405: vältä lähettänyt asianomaisen valtioneuvoston lesta olisivat tasaveroisia.
31406: jäsenen vastattavaksi seuraavan kansanedustaja Voima- ja Polttoainetaloudellisen Yhdistyk-
31407: Voutilaisen ym. kirjallisen kysymyksell: sen laatiman taulukon mukaan 1 pinokuutio-
31408: metri koivuhalkoja vastaa lämpöarvoltaan 1,24
31409: "Onko Hallitus tietoinen niistä koh- pinokuutiometriä sekahalkoja. Siten koivuhal-
31410: tuuttomista hinnan korotuksista, joita kojen hinta edellä mainitun sekahalon hinnan
31411: on tapahtunut halkopolttoaineen koh- mukaan johdettuna olisi noin 33-34 mk pino.
31412: dalla alkaneena lämmityskautena, ja kuutiometriltä kotiin kuljetettuna.
31413: jos on, Joensuussa ja Pohjois-Karjalan asutuskeskuk-
31414: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sissa haloista nykyisin perittäviä hintoja 32-
31415: ryhtyä halkopolttoaineen hintojen va- 35 mk/pm3 ei siis kaksin hintaan verrattun:
31416: kauttamiseksi?" voida pitää kohtuuttomina.
31417: Koska kysymys koskee toimialaani sosiaali- Halkojen hinnan kohtuullisuutta arvostel
31418: ja terveysministeriössä, saan kunnioittavasti taessa olisi niiden pohtoarvon lisäksi aina otet
31419: esittää vastauksena seuraavaa: tava huomioon myös kantohintataso sekä hal-
31420: kojen valmistamisesta, kuljettamisesta, vara~
31421: V akauttamislain ( 207/68) 6 §: n 1 momen- toimisesta, käsittelystä ja myynnistä johtunee
31422: tin perusteella on valtioneuvostolla valta, mil- todelliset, kuitenkin enintään kohtuulliset kus
31423: loin se on saman lain 1 §:n 1 momentissa tannukset lisättyinä kohtuullisella yrittäjänan
31424: mainituista syistä tarpeen, sopivin keinoin val- siolla. Tällä perusteella laskettunakaan ei ha1
31425: voa ja säännöstellä maksuja ja tarvikkeiden kojen nykyistä hintaa 32-35 mk/pm3 Joen
31426: hintoja. suussa ja Pohjois-Karjalan asutuskeskuksiss
31427: Tämän säännöksen nojalla on valtioneuvosto voida pitää kohtuuttomana.
31428: 29 päivänä toukokuuta 1969 antanut hyödyk- Edellä lueteltujen kustannusten alueellisist
31429: keiden hintavalvonnasta päätöksen ( 340/69), vaihteluista johtuen halkojen hinnat muodo'
31430: jonka 3 §:ssä on lueteltu ne kotimaiset tarvik- tuvat eri puolilla Suomea huomattavasti toisi
31431: keet, joiden hintoihin on sovellettava tämän taan poikkeaviksi. Tästä hintakirjavuudesta es.
31432: päätöksen määräyksiä. tettäköön esimerkkinä kansanhuoltoministeric l
31433: Koska halot eivät sisälly edellä tarkoitetun 1940-luvulla toteuttama halkojen täydelline
31434: päätöksen 3 §: ssä tarkoitettuihin tarvikkeisiin, hintasäännöstely. 1
31435:
31436:
31437:
31438:
31439: ovat ne nykyisin hintavalvonnan ulkopuolella. Kansanhuoltaministeriön hintaviranomaist
31440: Edustaja Voutilaisen ym. kirjallisessa kysy- määräsivät tällöin halkojen pistehinnat ja laa(
31441: myksessä n:o 191/69 esitettyyn käsitykseen vat halkohinnastoja kutakin kuntaa varten erll
31442: siitä, että halkojen hinnat olisivat muiden polt- seen. Näissä hinnastoissa oli hallcojen hinnr
31443: toaineiden hintoihin verrattuna kohtuuttoman laskettu erikseen kunkin kunnan eri austu:
31444: korkeat, esitän seuraavaa: keskuksia varten samoin kuin rautatieasemie
31445: Tilastollisen Päätoimiston laskeman kulutta- ja seisakkeiden sekä tärkeimpien tienristeyst•
31446: jan hintaindeksin ( 1967 = 100) mukaan on varastoja varten.
31447: mm. kaksin kuluttajahinta kotiin ajettuna kes- On sanomattakin selvää, että halkojen ykf-
31448: kimäärin koko maassa tällä hetkellä noin 161 tyiskohtainen hinnoittelu ja säännöstely sek
31449: mk tonnilta. Yksi tonni koksia vastaa pohto- annettujen määräysten valvonta vaati suure
31450: arvoltaan keskimäärin 6 pinokuutiometriä ta- kenttäorganisaation. Pohtopuiden saannin tu
31451: 3
31452:
31453: vaamiseksi määrättiin myös metsänomistajille omaiset ole joutuneet vahvistamaan haloille
31454: halkojen luovutusvelvollisuus. myyntihintoja. Tosin halotkin ovat yleisten
31455: Sodan aikana kokeiltiin kaupunkikunnissa hintasulkujen aikana olleet lyhyen aikaa hinta-
31456: erikoislaatuisia halkotoimistojakin, joihin voi- sulussa, mutta on ne aina, kuten viimeksi
31457: massa ollut poikkeuslainsäädäntö jopa velvoitti. 29. 5. 1969 annetulla valtioneuvoston päätök-
31458: Kaupunkilaisten ja kaupunkien laitosten halko- sellä ( 340/69) vapautettu hintasäännöstelystä
31459: puun tarve jouduttiin tyydyttämään keinolla ennen kuin hintaviranomaisten hinnanvahvistus
31460: millä hyvänsä, vaikka halkopuuksi sopivia met- on ollut tarpeellista hakea. Käytännössä tämä
31461: sätöitä ei aina ollut käytettävissä. Tästä joh- on ollut välttämätöntä jo senkin vuoksi, että
31462: tuen useimmat näistä toimistoista tuottivat sosiaali- ja terveysministeriön hintaosaston ja
31463: kunnille huomattavia tappioita, joten halko- lääninhallitusten henkilökunta on ollut täysin
31464: kaupan vapauttaminen sodanaikaisesta säännös- riittämätön tällaiseen suurisuuntaiseen säännös-
31465: telystä oli myös kuntien talouden kannalta telyyn.
31466: huomattava helpoitus. Tämän saanen kunnioittavasti saattaa Teidän
31467: 1940-luvun yksityiskohtaista halkojen hinta- tiedoksenne, Herra Puhemies.
31468: säännöstelyä lukuunottamatta, eivät hintaviran-
31469: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1969.
31470:
31471: Ministeri J. E. Partanen.
31472:
31473:
31474:
31475:
31476: ·•
31477:
31478: .,
31479:
31480:
31481:
31482:
31483: 1
31484: 4
31485:
31486:
31487:
31488:
31489: T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
31490:
31491: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen priset på b1andved få vara ca 27 mk per ku-
31492: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri- bikmeter travat mått, för att dessa bränslen
31493: velse av den 14 november 1969 tili veder- i fråga om priset skulle vara likvärdiga.
31494: börande med1em av statsrådet för angivande Enligt den av föreningen för kraft- och
31495: av svar översänt av riksdagsman Voutilainen bräns1eekonomi uppgjorda tabellen motsvarar
31496: m.fl. ställda skriftliga spörsmå1: 1 kubikmeter travat mått björkved tili värme-
31497: värdet 1,24 kubikmeter travat mått blandved.
31498: "Är Regeringen medveten om de Priset på björkved skulle så1unda med ledning
31499: oskäliga prisförhöjningar, som har före- av det ovannämnda priset på blandved vara
31500: kommit för vedbränslets vidkommande hemkörd ca 33-34 mk per kubikmeter travat
31501: under påbörjade värmningsperiod, och mått.
31502: om så är fallet, De i Joensuu och i bosättningscentra i norra
31503: vilka åtgärder ämnar Regeringen med Karelen för närvarande utkrävda prisen 32-35
31504: tillämpning av sina befogenheter vid- mk per kubikmeter travat mått i jämförelse
31505: taga att stabilisera prisen på ved- med priset på koks kan man ej anse vara oskä-
31506: bränsle?" liga i jämförelse med priset på koks.
31507: Enär spörsmålet gäller mitt verksamhetsom- Vid bedömningen av skäliga pris på ved
31508: råde inom social- och hälsovårdsministeriet, måste man alltid utom värmevärdet också taga
31509: får jag såsom svar anföra följande: i beaktande rotprisnivån samt vedens tillverk-
31510: ning, anskaffning, transport, upp1agring, be-
31511: Med stöd av 6 § 1 mom. stabiliseringslagen handling och försäljning härflutna verkliga,
31512: ( 207/68) har statsrådet befogenhet att, om högst dock skäliga kostnaderna, ökade med
31513: skäl som nämnes i samma lags 1 § 1 mom. skälig företagarvinst.
31514: det påkallar, genom lämpliga åtgärder övervaka
31515: och reglera avgifter samt pris på förnödenheter. Inte ens på detta sätt uträknade kan man
31516: anse de nu gällande prisen på ved 32-35 mk
31517: Med stöd av detta stadgande har statsrådet per kubikmeter travat mått vara oskäliga i
31518: den 29 maj 1969 givit beslut om prisreglemen- Joensuu och i bosättningscentra i norra Ka-
31519: tering för nyttigheter (340/69), viiken lags relen.
31520: 3 § innehåller förteckning över de inhemska Beroende på regiona1a olikheter av ovan-
31521: förnödenheter, på vilkas priser må tillämpas anförda kostnader varierar prisbildningen på
31522: bestämmelserna i detta beslut. Enär veden inte ved betydligt på olika håll i Finland. Som
31523: upptas bland de förnödenheter som avses i exempel på dessa prisvariationer kan fram-
31524: ovannämnde besluts 3 § berörs den numera föras den av Fo1kförsörjningsministeriet på
31525: inte av prisreglementeringen. 1940-ta1et genomförda fullständiga prisregle-
31526: På den i riksdagsman Voutilainens m.fl. menteringen på ved.
31527: skriftliga spörsmål nr 191/69 framhämtade Fo1kförsörjningsministeriets prismyndigheter
31528: uppfattningen, att prisen på ved vore oskäligt bestämde då punktpriserna för ved och upp-
31529: höga i jämförelse med prisen på annat bränsle, gjorde prisförteckningar för ved särskilt för
31530: anför jag följande: varje kommun. I dessa prisförteckningar hade
31531: Enligt konsumentprisindex ( 1967 = 100) ut- vedprisen uträknats särskilt för varje kommuns
31532: räknad av Statistiska Centralbyrån är konsu- olika bostadscentra ävensom för järnvägssta-
31533: mentpriset t.ex. på hemkörd koks ca 161 mk tionernas och hållplatsernas samt de viktigaste
31534: per ton. Värmevärdet av ett ton koks motsva- vägkorsningarnas 1ager.
31535: rar i medeltal 6 kubikmeter travat mått van- Det är utan vidare klart, att den detaljerade
31536: lig blandved. På detta sätt kalky1erat skulle prissättningen och reglementeringen av ved
31537: 5
31538:
31539: samt övervakningen av utfärdade bestämmel- Med undantag av 1940-talets deltaljerade
31540: ser fordrade en stor fältorganisation. För tryg- prisreglementering av ved, har prismyndig-
31541: gandet av tiligången på brännved pålades heterna icke fastställt försäljningspriser för ved.
31542: skogsägarna även överlåtelseplikt i fråga om Visserligen har också veden under allmänna
31543: ved. prisstoppstider under en kortare period varit
31544: Under kriget provade man i stadskom- underkastad prisstopp, men den har alltid, så-
31545: munerna ett system med speciella vedbyråer, som senast den 29. 5. 1969 med det av stats-
31546: tili vilkas upprätthållande den gällande undan- rådet utfärdade beslutet ( 340/69), frigivits
31547: tagslagstiftningen tili och med förpliktade. från prisreglementering innan det blivit nöd-
31548: Stadsbornas och inrättningarnas vedbehov i vändigt att för den söka prismyndigheternas
31549: städerna måste tryggas med vilka medel som prisfastställelse. I praktiken har detta varit
31550: helst, fastän tili vedvirke lämpligt skogsbestånd nödvändigt redan för den skull, att personalen
31551: icke alltid fanns tiligängligt. På grund härav varit helt otiliräcklig på social- och hälsovårds-
31552: medförde de flesta av dessa byråer avsevärda ministeriets prisavdelning och i länsstyrelserna
31553: förluster för kommunerna, varför frigivandet för att en så vittomfattande reglementering
31554: av vedhandeln från den krigstida reglemente- skulle ha kunnat genomföras.
31555: ringen också med tanke på kommunernas eko- Detta får jag vördsamt bringa Eder, Herr
31556: nomi utgjorde en stor lättnad. Talman, tili kännedom.
31557: Helsingfors den 5 december 1969.
31558:
31559: Minister J. E. Partanen.
31560:
31561:
31562:
31563:
31564: E 1191/69
31565: J
31566: Kirj. ksm. n'o 192.
31567:
31568:
31569:
31570:
31571: Juvela ym.: Noormarkun joen ruoppaamisesta aiheutuneiden
31572: vahin:koj en korvaamisesta.
31573:
31574:
31575: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31576:
31577: Noormarkussa toteutettiin muutama vuosi Asianomistajat ovat kääntyneet perkaus-
31578: sitten Noormarkun joen ruoppaaminen. Työn yhtiön puoleen ja anoneet korva.usta kärsi-
31579: oli urakoinut Inhottu ym. järvien perkaus- mästään vahingosta. Perkausyhtiö ei ole kui-
31580: yhtiö. Eräänä seurauksena joen ruoppaami- tenkaan suostunut korvausten maksamiseen.
31581: sesta oli se, että useiden kymmenien talojen Kun kaikki tosiasiat osoittavat kuitenkin sitä,
31582: kaivot kuivuivat. Tämän katastrofin aiheutta" että kaivojen kuivuminen on johtunut Noor-
31583: jana oli pohjaveden pakeneminen joen pinnan markun joen ruoppaamisesta. pidämme oikeu-
31584: laskemisen seurauksena. Perkaustöistä vastan- denmukaisena, että asianomistajille koituneet
31585: neelle yhtiölle myönnettiin valtion varoista taloudelliset menetykset korvataan samoin pe-
31586: määräraha, josta asianomistajille maksettiin kor- rustein kuin tehtiin aikaisempienkin tapausten
31587: vaus ruoppaustyön aiheuttamista vahingoista. kohdalla.
31588: Korvausta. maksettiin tällöin kaikkiaan 80 :lle Edellä esitettyyn sekä va.Itiopäiväjärjestyksen
31589: talonomistajalle. 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
31590: Nyttemmin on käynyt kuitenkin ilmi, että neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
31591: myös joen vastakkaisella puolella on vesi lop- seuraavan kysymyksen:
31592: punut 30:n talon kaivoista. Tutkimuksissa on
31593: voitu todeta, että nämäkin tapaukset ovat suo- Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
31594: ranaisia. seurauksia Noormarkun joen ruoppaa- kaikille Noormarkun joen ruoppaami-
31595: misesta. Pohjaveden aleneminen täällä on vain sesta ta.loudellisia vahinkoja kärsineille
31596: tapahtunut hitaamman prosessin tuloksena. mahdollisimman pian suoritetaan oikeu-
31597: denmukainen korvaus?
31598: Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1969.
31599:
31600: Aulis Juvela. Kelpo Gröndahl. Irma Rosnell.
31601:
31602:
31603:
31604:
31605: E 1296/69
31606: 2
31607:
31608:
31609:
31610:
31611: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31612:
31613: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis- valmistui kunnallinen vesihuoltolaitos, yhtiö
31614: sa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra osallistui korvaukseen oikeutettujen saatavaa
31615: Puhemies, kirjeellänne 18 päivältä marraskuuta vastaavalla määrällä liittymiskustannuksiin. Li-
31616: 1969 n:o 1371lähettänyt valtioneuvoston asian- säksi rakennettiin Matalakoskeen tilapäinen
31617: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja pohjapato. Vuoden 1964 jälkeen ei joen poh-
31618: Aulis Juvelan ym. tekemän seuraavan sisäl- joispuolella olevalla alueella ole ilmoitettu kai-
31619: töisen kirjallisen kysymyksen: vojen kuivumisesta muita kuin kolme tapausta,
31620: joista yksi viime vuonna ja kaksi tänä vuonna.
31621: "Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että Mainitut tapaukset ovat koskeneet aikaisemmin
31622: kaikille Noormarkun joen ruoppaami- syvennettyjä kaivoja ja johtuneet poikkeuksel-
31623: sesta taloudellisia vahinkoja kärsineille lisen kuivista vuosista. Vuonna 1966 tehtiin
31624: mahdollisimman pian suoritetaan oikeu- Noormarkunjoessa siivousluontoisia perkauksia
31625: denmukainen korvaus?" juuri näiden alueiden kohdalla, missä kaiyoja
31626: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- oli kuivunut. Kun nämä perkaukset suontet-
31627: taen seuraavaa: tiin alivedenkorkeuksia alentamatta, ei niistä
31628: ole ilmoitettu aiheutuneen yhtään kaivon kui-
31629: Kysymyksessä tarkoitettu Noormark~j~n vumista joen pohjoispuolella.
31630: perkaus kuuluu osana Inhottu- ym. Jarvlen
31631: vesistön tulvien alentamistyöhön, jonka toi- Kysymyksen perusteluissa on mainittu kai-
31632: meenpanemista va~ten on vuonna 195?, ~~ön vojen kuivumisesta myös joen vastakkaisella
31633: netty valtion varoJa mm. ehd.olla, e~ta to~den eli eteläpuolella ja lausuttu, että nämäkin ta-
31634: suorittamisen aikana nostettu]en kruvuma1den paukset ovat suoranaisia seurauksia joen ruop-
31635: läjittämisestä ja väylien leventämiseen tarvit- paamisesta. Tämän johdosta voidaan tode~a,
31636: tavien maa-alueiden menetyksestä sekä mah- että Länsi-Suomen vesioikeudesta saadun tle-
31637: dollisesti kaivojen vesipintojen alenemisesta don mukaan on 29 kiinteistönomistajaa viime
31638: aiheutuvista vahingoista ja haitoista vastaa lokakuussa jättänyt sille kirjelmän, jossa pyy-
31639: perkausyhtiö eikä näitä makseta valtion va- detään vesioikeuden ratkaisua Noormarkunjoen
31640: roista. Tämän johdosta ei kysymyksen perus- perkaustyön yhteydessä kaivojen kuiVU;misen
31641: teluissa mainittuja kaivojen kuivumisesta aiheu- johdosta aiheutuneen vahi~gon korvaam1ses~a.
31642: tuneita vahinkoja ole korvattu järjestelytyötä Vesioikeus on jo saanut as1asta Inhotuo vesis-
31643: varten myönnetyistä valtion varoista, ya~ ~?.r tön järjestely-yhtiön lausunnon. Asiakirjat ovat
31644: vaukset on suorittanut Inhotun ves1ston Jar- parhaillaan lisäselvityksiä varten Tampere~n
31645: jestely-yhtiö keräämällä siihen tarvitut varat maanviljelysinsinööripiirillä, jolta saadun tle-
31646: yhtiön osakkailta. don mukaan Noormarkun kunnanhallitus on
31647: Perkaus Noormarkun Matalakoskessa tehtiin vesitilanteen parantamiseksi yleensä päättänyt
31648: vuonna 1962. Välittömästi kaivun jälkeen tuli suunnitella vesijohdon rakentamista joen etelä-
31649: yhtiölle ilmoituksia kaivojen ve~~npintojen a~.e puolen asukkaille kunnansairaalasta eteenpäin.
31650: nemisesta Noormarkunjoen pohJolspuolella. Tal- Ottaen huomioon asian vireilläolo vesioikeu-
31651: Iöin ryhdyttiin järjestely-yhtiön toimesta syve~ dessa ja muut edellä esitetyt näkökohdat hal-
31652: tämään entisiä kaivoja ja rakentamaan uus1a litus ei katso asian tässä vaiheessa olevan
31653: sekä sopimaan rahakorvauksista. Kun alueelle aihetta ryhtyä enempiin toimenpiteisiin.
31654: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1969.
31655:
31656: Maatalousministeri Martti Miettunen.
31657: 3
31658:
31659:
31660:
31661:
31662: Till Riksdagens Herr Talman.
31663:
31664: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ningar. Då ett kommunalt vattenverk tillkom
31665: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse på området, deltog bolaget i anslutningskostna-
31666: av den 18 november 1969 nr 1371 tili veder- derna med ett belapp som motsvarande de
31667: börande medlem av statsrådet för avgivande av ersättningsberättigades fordran. Dessutom bygg-
31668: svar översänt följande av riksdagsma.n Aulis des en provisorisk grunddamm i Matalakoski.
31669: Juvela m.fl. ställda skriftliga spörsmål: Efter år 1964 ha.r endast tre fall då brunnar
31670: har tarkat ut anmälts från området norr om
31671: "Ämnar Regeringen se tili, att alla ån, ett senaste år och två detta år. Nämnda
31672: de som har lidit ekonomisk skada genom fall har gällt tidigare fördjupade brunnar och
31673: muddringen av Norrmarks å så snart orsaken har varit de exceptionellt tarra åren.
31674: som möjligt får en rättvis ersättning År 1966 företags i Norrmaks å uppstädning
31675: därför?" av rensningarna. just invid de områden där
31676: brunnar hade torkat ut. Då dessa rensningar
31677: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt utföres utan sänkning av lågvattnen, har inga
31678: anföra följande: uttorkningar av brunnar norr am ån anmälts
31679: Ifrågavarande rensning av Norrmarks å är i samband med dem.
31680: en del av sjösänkningsarbetet vid Inhottu- m.fl. I spörsmålets mativering nämnes, att brun-
31681: sjöars vattendrag, för vars utförande år 1959 na.r har tarkat ut även på andra sidan, dvs.
31682: a.nvisades statsmedel bl.a. på vilikor att de söder om ån, och att också dessa fall är
31683: skador och olägenheter som förorsakas av upp- direkta följer av muddringen av ån. Med
31684: läggning av jord i samband med arbetets ut- anledning härav kan det konstateras, att 29
31685: förande och förlust av jordområden tili följd fastighetsägare enligt uppgift från Västra Fin-
31686: av breddning av fåran samt av eventuell sänk- lands vattendomstol i oktober detta år tili
31687: ning av vattenståndet i brunnar, skulle ersät- domstolen inlämnat en skrift, va.ri domstolens
31688: tas a.v rensningsbolaget och att dessa ersätt- avgörande begäres angående ersättning för ska-
31689: ningar icke skulle utgå av statens medel. Med dor med anledning av att brunnar har tarkat
31690: anledning härav har de i spörsmålets motive- ut i samband med rensningen av Norrmarks å.
31691: ring nämnda skador som uppkommit genom Vattendomstalen har redan erhållit utlåtande i
31692: att brunnar tarkat ut icke ersatts av de stats- sa.ken av Inhottu vattendrags regleringsbolag.
31693: medel som anvisats för regleringsarbetet, utan Handlingarna är sam bäst has Tammerfors
31694: ersättninga.rna har erlagts av det bolag som lantbruksingenjörsdistrikt för ytterligare utred-
31695: har handhaft regleringen av Inhottu vatten- ning. Enligt uppgift av distriktet har kommu-
31696: drag och som har hopbringat de nödiga med- nens styrelse i Narrmark tili förbättrande av
31697: len av bolagets aktieägare. vattensituatianen i allmänhet beslutat planera
31698: Rensningen av Matalakoski i Norrmark före- byggande av en va.ttenledning för dem som
31699: togs år 1962. Omedelbart efter grävningsa.rbe- bor söder om ån från kommunalsjukhuset
31700: tet ingick tili bolaget anmälningar om att vatt- framåt.
31701: net hade sjunkit i brunnar norr om Norr- I anseende tili att saken är anhängig i vat-
31702: marks å. Härvid företogs genom reglerings- tendomstolen ach med beaktande av övriga
31703: bolagets försorg fördjupning av brunnar som ovan anförda synpunkter anser regeringen, att
31704: redan fanns, och dessutom byggdes nya brun- skäl ej föreligger tili vidare åtgärder i sa.ken
31705: nar och träffades avta.l om ersättning i pen- i detta skede.
31706: Helsingfors den 17 december 1969.
31707:
31708: Lantbruksminister Martti Miettunen.
31709: Kirj. ksm. n:o 19.3.
31710:
31711:
31712:
31713:
31714: Saimo: Liikkuvien asfalttiasemien aiheuttamista terveydellisistä
31715: haitoista.
31716:
31717:
31718: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31719:
31720: Viime aikoina ovat ns. siirrettävät, pyörillä voitaisiin soveltaa eräistä naapuruussuhteista
31721: liikkuvat asfalttiasemat tuottaneet suurta hait- annetun lain 17, 18 ja 19 §:n säännöksiä, joi-
31722: taa ja epäviihtyisyyttä niiden toimintapaikan den mukaan pysyväistä kohtuutonta haittaa
31723: lähettyvillä sijaitsevalle asutukselle. Kun ne naapureille ja lähiympäristölle aiheuttavien lai-
31724: toimivat usein läpi vuorokauden aiheuttaen tosten tai varastojen perustamiseen tarvitaan
31725: kivihiilipölyä, savukaasuja ja rikkihöyryjä sekä maaseudulla rakennuslautakunnan tai läänin-
31726: voimakasta melua, on kysymyksessä vakava epä- hallituksen lupa, ja tällöin on myös pidettävä
31727: kohta, jonka korjaamiseen olisi pikaisesti ryh- naapurien kanssa paikalliskatselmus.
31728: dyttävä. Tämän vuoksi olisi mainitun lain säännöksiä
31729: Erityisen suuria vaikeuksia tällaiset "liikku- tarkistettava siten, että ne koskisivat myös
31730: vat tehtaat" ovat aiheuttaneet varsinkin maa- asfalttiasemia ja muita siirrettäviä laitoksia,
31731: seututaajamissa ja huvilayhdyskuntien läheisyy- jotka toimivat pitkiä aikoja samassa paikassa ja
31732: dessä, jossa niiden toiminnan seurauksena usean aiheuttavat eräistä suojalaitteista huolimatta
31733: kilometrin alueelle lähiympäristöön leviävät ympäristön asukkaille monenlaisia terveydellisiä
31734: myrkylliset kaasut ja höyryt sekä voimakas haittoja ja häiritsevät pahoin alueen viihtyi-
31735: melu ovat jo suorastaan terveydelle ja puu- syyttä.
31736: tarha- sekä kasvituotteille vaarallisia. Näin Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
31737: ollen on tällaista laitosta selvästi pidettävä .37 §:n 1 momentin perusteella esitän kunnioit-
31738: terveydenhoitolain 26 § :n 1 momentissa tar- tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31739: koitettujen terveydellisten haittojen aiheutta- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31740: jana.
31741: Asfalttiasemat voivat asettua ilman raken- Onko Hallitus tietoinen niistä vaka-
31742: nuslautakunnan päätöstä sopivaksi katsomaansa vista terveydellisistä ja viihtyisyyttä
31743: paikkaan eikä tällöin myöskään suoriteta mi- vähentävistä haitoista, joita ns. liikku-
31744: tään naapurien läsnäollessa tapahtuvaa paikal- vat, usein vuosia samassa paikassa toimi-
31745: liskatselmusta. Kun asfattiasemat toimivat sa- vat asfalttiasemat aiheuttavat lähi-
31746: malla paikalla usein varsin pitkiä aikoja, jopa ympäristönsä asukkaille, ja jos on,
31747: useita vuosia, ei niitä enää voida pitää vain mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31748: väliaikaisesti tiettyyn paikkaan sijoitettuina lai- ryhtyä lainsäädännön muuttamiseksi si-
31749: toksina. Ne olisikin siten sijoitettava riittävän ten, että mainittujen laitosten sijoitta-
31750: etäälle asutuksesta. Tämän vuoksi näyttäisi tar- mista voidaan riittävän tehokkaasti val-
31751: koituksenmukaiselta, että myös asfalttiasemiin voa viranomaisten toimesta?"
31752: Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1969.
31753:
31754: Sylvi Saimo.
31755:
31756:
31757:
31758:
31759: E 1306/69
31760: 2
31761:
31762:
31763:
31764: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31765:
31766: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tosten sijoitusta ja käyttöä valvoessaan olevan
31767: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, yhteistoiminnassa myös rakennustarkastusviran-
31768: olette 18 päivänä marraskuuta 1969 päivätyn omaisten kanssa.
31769: kirjeenne n:o 1372 ohella lähettänyt valtioneu- Kysymyksen perusteluissa mainitun eräistä
31770: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi naapuruussuhteista annetun lain (26/20) sään-
31771: kansanedustaja Sylvi Saimon kirjallisen kysy- nösten mukaan on ilman maistraatin, järjestys-
31772: myksen n:o 193, jossa tiedustellaan: oikeuden tai rakennuslautakunnan taikka eräissä
31773: "Onko Hallitus tietoinen niistä vaka- tapauksissa lääninhallituksen lupaa kiellettyä
31774: vista terveydellisistä ja viihtyisyyttä pitää varastoa tai käyttää kiinteistöä niin, että
31775: vähentävistä haitoista, joita ns. liikku- siitä aiheutuu ympäristön asukkaille pysyväistä
31776: vat, usein vuosia samassa paikassa toimi- kohtuutonta rasitusta. Mikäli lupaa ei ole
31777: vat asfalttiasemat aiheuttavat lähi- haettu, tuleee tuomioistuimen haittaa kärsivän
31778: ympäristönsä asukkaille, ja jos on, kanteesta velvoittaa varaston tai laitoksen omis-
31779: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo taja lopettamaan liike tai poistamaan varasto.
31780: ryhtyä lainsäädännön muuttamiseksi si- Näillä säännöksillä on siis nimenomaisesti tar-
31781: ten, että mainittujen laitosten sijoitta- koitettu pysyväisen haitan estämistä. Huomioon
31782: mista voidaan riittävän tehokkaasti val- ottaen edellä mainitut terveydenhoitolain ja
31783: voa viranomaisten toimesta?" -asetuksen säännökset sekä naapuruussuhde-
31784: laissa edellytetyn tuomioistuinmenettelyn vaati-
31785: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen man pitkähkön ajan tuskin on tarkoituksen-
31786: seuraavaa: mukaistakaan pyrkiä mkkuvien asfalttiasemien
31787: Ns. liikkuvista asfalttiasemista saattaa niiden käytön valvonnan tiukentamiseen tämän lain
31788: toiminnan luonteen vuoksi verraten usein ai- säännöksiä kehittämällä.
31789: heutua sellaisia pöly-, savukaasu- ja meluhait- Sitä vastoin on, terveydenhoitoasetuksen
31790: toja, joita kysymyksessä tarkoitetaan. Tämän edellä tarkoitetun täsmentämisen ohella, ehkä
31791: vuoksi asfalttiasemia on monesti pidettävä sel- tarpeen pyrkiä tehostamaan ja yhtenäistämään
31792: laisina terveydenhoitolain ( 469/65) 26 §: n terveydenhoitolautakuntien suorittamaa asfaltti-
31793: 2 momentissa ja terveydenhoitoasetuksen (55/ asemien sijoituksen ja toiminnan valvontaa.
31794: 67) 17 §:n 41 kohdassa tarkoitettuina laitok- Tässä suhteessa on huomattava merkitys myös
31795: sina, jotka saadaan sijoittaa vain terveyden- laitosten suojavyöhykkeitä sekä niiden tuotta-
31796: hoitolautakunnan hyväksymään paikkaan, mi- mien poistokaasujen sisältämien epäpuhtauksien
31797: käli sijoituspaikkaa ei ole asema- tai rakennus- enimmäismääriä koskevilla yleisillä ohjeilla tai
31798: kaavassa varattu. Näiden säännösten nojalla, normeilla. Sellaisten antaminen onkin parhail-
31799: joita ehkä saattaa olla tarpeen vielä selventää laan valmisteilla sisäasiainministeriön apuna
31800: niin, että asfalttiasemat nimenomaankin maini- toimivassa ilmansuojelun ja roduntorjunnan
31801: taan edellä tarkoitettua terveydenhoitolautakun- neuvottelukunnassa. Lisäksi on kulkulaitosten
31802: nan lupaa edellyttävien laitosten luettelossa, ja yleisten töiden ministeriö ilmoittanut omalta
31803: voidaan valvoa, että asfalttiasema on varus- kohdaltaan tulevansa asfalttitöiden urakkasopi-
31804: telultaan ja sijoitukseltaan sellainen, ettei se musten yhteydessä kiinnittämään entistä enem-
31805: aiheuta ympäristölleen kohtuutonta haittaa. män huomiota pölyvahinkojen välttämiseen,
31806: Asiaa ratkaistaessa joudutaan luonnollisesti kiin- mm. vaatimalla niiden kohteiden osalta, joissa
31807: nittämään huomiota toisaalta haittojen suuruu- haitat saattaisivat muodostua kohtuuttoman
31808: teen ja pitkäaikaisuuteen sekä toisaalta niiden suuriksi, myös urakoitsijoilta täydellisiä pölyn-
31809: poistamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Ter- erotuslaitteita ja muita tarvittavia varovaisuus-
31810: veydenhoitoviranomaisten on edellytettävä lai- toimenpiteitä.
31811: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1969.
31812:
31813: Ssisäasiainministeri Antero Väyrynen.
31814: 3
31815:
31816:
31817:
31818:
31819: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
31820:
31821: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen digheterna vid övervakningen av dessa inrätt-
31822: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- ningars placering och drift.
31823: velse av den 18 november 1969 nr 1372 tili Enligt stadgandena i lagen angående vissa
31824: vederbörande medlem av statsrådet för avgi- grannelagsförhållanden (26/20), som nämnes
31825: vande av svar översänt följande av riksdags- i spörsmålets motivering, är det förbjudet att
31826: ledamoten Sylvi Saimo ställda skriftliga spörs- utan tilistånd av magistrat, ordningsrätt eller
31827: mål nr 193 vari frågas: byggnadsnämnd eller i vissa fall länsstyrelsen
31828: "Är Regeringen medveten om de att hålla upplag eller nyttja fastighet så, att
31829: allvarliga olägenheter för hälsa och invånarna i grannskapet varaktigt lider oskäligt
31830: trivsel som de rörliga asfaltverken, vilka besvär. Om tilistånd inte har sökts, skall dom-
31831: ofta kan finnas på samma plats i många stol på talan av den som lider men ålägga
31832: år, medför för invånarna i den när- upplagets eller anläggningens ägare att inställa
31833: maste omgivningen, och om så är fallet, driften eller undanskaffa upplaget. Med dessa
31834: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- stadganden har man sålunda uttryckligen velat
31835: taga för åstadkommande av en sådan hindra varaktigt besvär. Med beaktande av före-
31836: ändring av lagstiftningen, att placeringen nämnda stadganden i hälsovårdslagen och
31837: av dylika anordningar tiliräckligt effek- -förordningen samt den rätt långa tid det i
31838: tivt kan övervakas från myndigheternas lagen om grannelagsförhållanden förutsatta dom-
31839: sida?" stolsförfarandet tager i anspråk, är det knappast
31840: ens ändamålsenligt att ytterligare skärpa över-
31841: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt vakningen av asfaltverken genom att utbygga
31842: anföra följande: denna lags stadganden.
31843: Ifrågavarande rörliga asfaltverk kan rätt Däremot är det kanske skäl att samtidigt
31844: ofta medföra i spörsmålet avsedda olägenheter som ovan avsedda precisering av hälsovårds-
31845: genom det damm, de rökgaser och det buller förordningen måhända företages skrida tili åt-
31846: de alstrar när de är i funktion. Fördenskull gärder för effektivering och förenhetligande
31847: bör asfaltverken i många fall anses såsom så- av hälsovårdsnämndernas övervakning av asfalt-
31848: dana i 26 § 2 mom. hälsovårdslagen ( 469/65) verkens placering och drift. Härvid är det av
31849: och 17 § 41 punkten hälsovårdsförordningen stor betydelse att det finns allmänna föreskrif-
31850: (55/67) avsedda inrättningar, som får placeras ter eller normer angående skyddszoner för dy-
31851: endast på ett sådant ställe som häsovårdsnämn- lika anläggningar och om maximimängderna av
31852: den har godkänt, om inte förläggningsplats är de orenligheter avloppsgaserna från dem får
31853: reserverad i stads- eller byggnadsplan. Med innehålla. Sådana utarbetas som bäst i den
31854: stöd av dessa stadganden, som det kan vara delegation för skyddandet av luften och av-
31855: skäl att ytterligare förtydliga så att asfaltver- värjning av buller som är tilisatt att biträda
31856: ken utryckligen nämnes i förteokningen över ministeriet för inrikesärendena. Vidare har mi-
31857: de inrättningar som skall ha hälsovårdsnämn- nisteriet för kommunikationsväsendet och all-
31858: dens tilistånd att fungera, kan man övervaka männa arbetena meddelat, att ministeriet för
31859: att ett asfaltverk tili utrustning och placering sin del kommer att i • samband med entrepre-
31860: är sådant, att det inte åsamkar omgivningen nadavtal angående asfaltsarbeten fästa större
31861: oskäligt men. Vid sakens avgörande måste avseende än tidigare vid möjligheterna att und-
31862: avseende självfallet fästas å ena sidan vid hur vika dammskador, bl. a. genom att på sådana
31863: stor och långvarig olägenheten är samt å andra punkter där olägenheterna skulle kunna bli
31864: sidan vid kostnaderna för olägenhetens avhjäl- oskäligt stora, även av entreprenörerna kräva
31865: pande. Hälsovårdsmyndigheterna måste förut- fullständiga dammavskiljningsanordningar och
31866: sättas samarbeta med byggnadsinspektionsmyn- andra nödiga försiktighetsmått.
31867: Helsingfors den 17 december 1969.
31868:
31869: Minister för inrikesärendena Antero Väyrynen.
31870: 1
31871: 1
31872: 1
31873: 1
31874: 1
31875: 1
31876: 1
31877: 1
31878: 1
31879: 1
31880: 1
31881: 1
31882: 1
31883: 1
31884: 1
31885: 1
31886: 1
31887: Kirj. ksm. n:o 194.
31888:
31889:
31890:
31891:
31892: Salama ym.: Opetuksen antamisesta. sairaalahoitoon joutuneille
31893: oppikoululaisille.
31894:
31895:
31896: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31897:
31898: Maamme kouluikäiset lapset ja nuoret jou- Tältä osin voidaan sanoa asioiden olevan
31899: tuvat kouluaikanaan usein sairaalaan hoidetta- lakisääteisesti turvatut. Mutta toisin on asian-
31900: viksi. Osa heistä joutuu olemaan sairaalassa laita oppikoulua käyvien oppivelvollisuusikäis-
31901: pitkiäkin aikoja. Näin on mm. reumaattisten ten kohdalla. Lainsäädännön puutteellisuuden
31902: sairauksien ym. kohdalla. Myös yhä lisäänty- takia sairaaloissa pitkäaikaisestikin sairastavat
31903: vät liikennetapaturmat aiheuttavat pitkäaikais- jäävät vaille yhteiskunnan ja koululaitoksen
31904: takin sairaalahoitoa. Tällöin häiriintyy normaa- kautta järjestettyä opetusohjausta. Monen koh-
31905: linen koulunkäynti ja oppilaan kehitys keskey- dalla tarpeellisesta ja ajankohtaisesti tärkeästä
31906: tyy. Vain harvat oppilaat ovat kyllin tarmok- hoidosta on seurauksena koulunkäynnin kes-
31907: kaita ja niin lahjakkaita, että voivat omin keytyminen ja Iuokalle jääminen. On todella
31908: avuin jatkaa sairaalassa opiskeluaan. kysymys vaikeasta epäkohdasta, jonka poista-
31909: Lainsäätäjä on oppivelvollisuusikäisten koh- minen ja lainsäädännön korjaaminen on mitä
31910: dalta ottanut 1. 7. 1957 annettuun kansakoulu- aiheellisinta.
31911: lakiin (247 /57) 38 §:n, jossa säädetään: Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
31912: "Oppivelvollisille lapsille, joita hoidetaan tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
31913: pitkäaikaisina potilaina valtion, kunnan tai tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31914: kuntayhtymän sairaalassa, on sairaalan yllä- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31915: pitäjän toimesta annettava oppivelvollisuuden
31916: täyttämistä edistävää opetusta siinä määrin, Onko Hallitus tietoinen siitä, että
31917: kuin lasten terveys ja muut olosuhteet sal- oppikoululaisten sairaalaopetuksesta ei
31918: livat." ole olemassa opetuksen järjestämiseen
31919: 23. 7. 1958 annetussa kansakouluasetuksen ja valvontaan liittyvää lainsäädäntöä,
31920: (321/58) 98 §:ssä on vastuu opetuksen jär- joka turvaisi opetuksen antamisen pitkä-
31921: jestämisestä siirretty sairaalan johtavalle lääkä- aikaiseen sairaalahoitoon joutuneille, ja
31922: rille. Hänen tulee jokaisen lukuvuoden syys- jos on,
31923: kuussa toimittaa kertomus edellisen lukuvuo- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31924: den aikana annetusta opetuksesta ja alkaneen ryhtyä mainitun lasten ja nuorten kan-
31925: vuoden opetussuunnitelma. Kouluhallitus on nalta haitallisen epäkohdan poistami-
31926: velvollinen opetuksen tarkastukseen ja ilmene- seksi?
31927: vien epäkohtien korjaamiseen.
31928: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1969.
31929:
31930: Aune Salama. Tyyne Paasivuori.
31931: Meeri Kalavainen. Sakari Knuuttila.
31932: Edit Terästö. Reino Breilin.
31933: Seija Karkinen. Lyyli Aalto.
31934: Sinikka Luja. Anni Flinck.
31935:
31936:
31937:
31938: E 1178/69
31939: 2
31940:
31941:
31942:
31943:
31944: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
31945:
31946: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- Oppikoululaisten sairaalaopetuksesta ei ole
31947: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- olemassa opetuksen järjestämistä ja valvontaa
31948: mies, olette kirjeellänne 20 päivänä marras- koskevaa lainsäädäntöä.
31949: kuuta 1969 n:o 1403 lähettänyt valtioneu· Oppikouluopetuksen järj estämismahdollisuuk-
31950: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan· sien selvittämiseksi opetusministeriö on kulu-
31951: sanedustaja Aune Salaman ym. tekemän seu· van syksyn aikana pyytänyt ja saanut lääkintö-
31952: raavan sisältöisen kysymyksen: hallituksen laatiman selostuksen siitä, kuinka
31953: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että paljon oppikoululaisia on maamme sairaaloissa
31954: oppikoululaisten sairaalaopetuksesta ei pitkäaikaisessa hoidossa ja miten nämä poti-
31955: ole olemassa opetuksen järjestämiseen laat määrällisesti jakautuvat eri sairaaloiden
31956: ja valvontaan liittyvää lainsäädäntöä, kesken. Samassa yhteydessä lääkintöhallitus on
31957: joka turvaisi opetuksen antamisen pitkä- antanut lausunnon näiden potilaiden opetuksen
31958: aikaiseen sairaalahoitoon joutuneille, ja järjestämisen mahdollisuuksista.
31959: jos on, Asia on tällä hetkellä käsiteltävänä koulu-
31960: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo hallituksessa, jota opetusministeriö on kehot-
31961: ryhtyä mainitun lasten ja nuorten kan- tanut edellä mainitun tilanneselvityksen perus-
31962: nalta haitallisen epäkohdan poistami- teella laatimaan ehdotuksen niiksi käytännölli-
31963: seksi?" siksi toimenpiteiksi, joilla voitaisiin tehokkaasti
31964: auttaa pitkäaikaisessa sairaalahoidossa olevien
31965: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- oppikoululaisten opiskelun järjestämistä.
31966: taen seuraavaa:
31967: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1969.
31968:
31969: Opetusministeri Johannes Virolainen.
31970: 3
31971:
31972:
31973:
31974:
31975: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
31976:
31977: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Det finns icke någon lagstiftning om ord-
31978: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse nande och övervakning av undervisning på
31979: av den 20 november 1969 nr 1403 till veder- sjukhus för läroverkselever.
31980: börande medlem av statsrådet för avgivande av Undervisningsministeriet har innevarande
31981: svar översänt följande av riksdagsledamoten höst för utredande av möjligheterna att ordna
31982: Aune Salama m.fl. ställda spörsmål: läroverksundervisning inbegärt och erhållit av
31983: medicinalstyrelsen uppgjord redogörelse över
31984: "Är Regeringen medveten om att hur många läroverkselever som är intagna i
31985: det icke finns någon sådan lagstift- vårt lands sjukhus för vård under längre tid
31986: ning angående ordnande och övervak- och hur dessa patienter fördelas numerärt på
31987: ning av undervisning på sjukhus för olika sjukhus. I detta sammanhang har medi-
31988: läroverkselever, som skulle trygga un- cinalstyrelsen avgivit utlåtande om möjlighe-
31989: dervisning för elever som intagits på terna att ordna undervisning för dessa patien-
31990: sjukhus för långvarig vård, och om så ter.
31991: är fallet, Saken behandlas som bäst i skolstyrelsen,
31992: till vilka åtgärder ärnar Regeringen viiken av undervisningsministeriet uppmanats
31993: skrida för avhjälpande av nämnda för att på basen av ovan nämnda utredning om
31994: barn och unga menliga förhållande?" läget utarbeta förslag till sådana praktiska åt-
31995: gärder, genom vilka effektivt bistånd med
31996: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ordnandet av studierna för läroverkselever som
31997: samt anföra följande: är intagna på sjukhus för långvarig vård skulle
31998: kunna ges.
31999: Helsingfors den 3 december 1969.
32000:
32001: Undervisningsminister ] ohannes Virolainen.
32002: Kirj. ksm. n:o 195.
32003:
32004:
32005:
32006:
32007: Paavola ym.: Ylimääräisiin sotaeläkkeisiin varatun määrärahan
32008: jakamisesta kokonaisuudessaan.
32009:
32010:
32011: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32012:
32013: Viime sotiin osallistuneiden, vaikeuksiin jou- alkuperäiseen tarkoitukseen. Joskaan asianomai-
32014: tuneiden rintamasotilaitten aseman ja toimeen- sia eläkkeen saajia ei ole tavoitettu tai osa
32015: tulon helpottamiseksi on valtion tulo- ja meno- heistä on kuollut, on silti tuen tarpeessa ole-
32016: arvioon otettu erityinen momentti ylimääräisiä via rintamamiehiä vielä paljon, kuten edellä jo
32017: sotaeläkkeitä varten. Viime vuosina on tämän on mainittu. Niin ikään olisi pitänyt olla mah-
32018: määrärahan summa vaivoin saatu korotetuksi. dollista maksattaa eläke kuolleen rintamamie-
32019: Kuitenkin kuluvalle vuodelle on varattu yh- hen leskelle tai lapsille. Mielestämme tässä
32020: teensä vain 10 miljoonan markan suuruinen asiassa tuntuu esiintyvän viranomaisten liial-
32021: summa. Se ei tietenkään riitä läheskään kat- lista jäykkäliikkeisyyttä, mikä muutenkin näyt-
32022: tamaan tarvetta. tää olevan ominaista rintamamiesten asiain
32023: Ylimääräisiä sotaeläkkeitä on sosiaaliministe- ollessa kysymyksessä.
32024: riöitä anottu kaikkiaan lähes 26 000 kappa- Edellä olevaan viitaten ja vedoten valtio-
32025: letta. Näistä anomuksista on tähän mennessä päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
32026: hyväksytty vain n. 2 000. Käytännössä tämä tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
32027: merkitsee siis sitä, että yhteensä n. 24 000 omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
32028: rintamamiestä on vielä vailla tuiki tarpeellista myksen:
32029: eläkettä. Varsin hämmästyttävä oli viime päi- Tietääkö Hallitus, että rintamamie-
32030: vinä julkisuudessa esitetty tieto, että ylimää- hille myönnettäviä ylimääräisiä sota-
32031: räisiin sotaeläkkeisiin viime vuoden tulo- ja eläkkeitä varten tarkoitetusta määrä-
32032: menoarvioon varatusta 1 milj. markan määrä- rahasta jää osa käyttämättä, vaikka
32033: rahasta jäi käyttämättä yli 36 000 markkaa. koko nykyinenkin määräraha on täy-
32034: Tämä maksamatta jäänyt summa palautuu val- sin riittämätön, ja jos tietää,
32035: tiokonttorista eikä sitä voida yhdistää tämän mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32036: vuoden maksuihin. ryhtyä ylimääräisiin sotaeläkkeisiin tar-
32037: Kun ylimääräisten eläkkeitten tarve on eri- koitetun määrärahan jakamiseksi koko-
32038: tyisen kipeä, on vähintään omituista, että jaka- naisuudessaan avuntarpeessa oleville rin-
32039: matta jäävää rahasummaa ei voitaisi maksattaa tamamiehille?
32040: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1969.
32041:
32042: E. J. Paavola. Armas Leinonen.
32043: Arne Berner. Pekka Pesola.
32044:
32045:
32046:
32047:
32048: E 1/70
32049: 2
32050:
32051:
32052:
32053:
32054: E d u s k u n n a n H e rr a P u h e tn i e h e 11 e.
32055:
32056: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- riön tietoon, että kysymyksessä olevasta määrä-
32057: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- rahasta jäi tilinpäätöksen mukaan käyttämättä
32058: mies, olette 20 päivänä marraskuuta 1969 päi- yli 36 000 markkaa. Valtiokonttorista saadun
32059: vätyn kirjeenne n:o 1404 ohella toimittanut ilmoituksen mukaan tämä on johtunut pääasial-
32060: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen- lisesti siitä, että valtiokonttorin pyrkiessä tilin-
32061: nöksen kansanedustaja Paavolan ym. kirjalli- päätöksen jouduttamiseksi välttämään menoräs-
32062: sesta kysymyksestä n:o 195, jossa tiedustel- tien tekemistä myöhäisessä vaiheessa, se mak-
32063: laoo: soi osan eläke-eristä, 33 720 markkaa, vuoden
32064: "Tietääkö Hallitus, että rintamamie- 1969 menoarvion alamomentilta 33.22.50.1
32065: hille myönnettäviä ylimääräisiä sota- (Ennen myönnetyt ylimääräiset sotaeläkkeet).
32066: eläkkeitä varten tarkoitetusta määrä- Tähän ministeriö, kun se ei ollut tietoinen
32067: rahasta jää osa käyttämättä, vaikka järjestelystä, ei ole voinut vaikuttaa. Määrä-
32068: koko nykyinenkin määräraha on täy- rahasta on myös jäänyt käyttämättä vähäinen
32069: sin riittämätön, ja jos tietää, osa sen johdosta, että eläkkeensaajalle on myön-
32070: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo netty kansaneläke, että hän on kuollut tms.
32071: ryhtyä ylimääräisiin sotaeläkkeisiin tar- syystä. Ministeriö on saanut tiedon· näin palau-
32072: koitetun määrärahan jakamiseksi koko- tuneista eläkevaroista kuitenkin vasta niin myö-
32073: naisuudessaan avuntarpeessa oleville rin- häisessä vaiheessa, ettei vastaavan määräisten
32074: tamamiehille?" uusien eläkkeiden myöntäminen ollut mahdol-
32075: lista, koska menorästivarausta ei enää voitu
32076: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tehdä.
32077: taen seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö tulee kuluvana
32078: Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi vuonna vuonna yhteistyössä valtiokonttorin kanssa ar-
32079: 1968 ylimääräisen sotaeläkkeen 1 389 haki- vioimaan palautuvien eläkevarojen määrän sekä
32080: jalle. Myönnettyjen eläkkeiden yhteismäärä oli ottamaan sen sekä muut kansanedustaja Paa-
32081: 999 960 mk. Valtion vuoden 1968 tulo- ja volan ym. kysymyksessään esiin tuomat näkö-
32082: menoarviossa tarkoitukseen varatusta miljoonan kohdat huomioon myöntäessään ylimääräisiä
32083: markan määrärahasta jäi tämän mukaan käyt- sotaeläkkeitä kuluvan vuoden menoarviossa tar-
32084: tämättä 40 markkaa. Vasta valtion vuoden koitukseen varatusta määrärahasta.
32085: 1968 tilinpäätöksen valmistuttua tuli ministe-
32086: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1969.
32087:
32088: Ministeri J. E. Partanen.
32089: 3
32090:
32091:
32092:
32093:
32094: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
32095:
32096: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 36 000 mark av ifrågavarande a.nslag enligt
32097: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse bokslutet förblev oanvända. Enligt uppgift från
32098: av den 20 november 1969 nr 1404 tili veder- statskontoret berodde detta huvudsakligen på
32099: börande medlem av statsrådet för avgivande av att statskontoret för att påskynda bokslutet
32100: svar översänt avskrift av följande av riksdags- försökte undvika att ge upphov tili utgifts-
32101: man Paavola m.fl. ställda skriftliga spörsmål rester i ett sent skede och betalade en del av
32102: nr 195: pensionsbeloppen, 33 720 mark, ur a.nslaget i
32103: "Är Regeringen medveten om att en undermomentet 33.22.50.1. (Tidigare beviljade
32104: del av det anslag som är avsett för extra krigspensioner) i utgiftsstaten för år
32105: extra krigspensioner tili frontmän för- 1969. Detta har ministeriet icke kunnat på-
32106: blir oanvänd, ehuru hela det nuvarande verka, då det icke har känt tili förhållandet.
32107: anslaget är alldeles otillräckligt, och om Av anslaget har en mindre del förblivit oan-
32108: så är fallet, vänd också av den otsaken att pensionstagaren
32109: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- ha.r beviljats folkpension ellet avlidit eller av
32110: taga för att det för extra. krigspensio- annat liknande skäl. Ministeriet har emeller-
32111: ner avsedda anslaget i sin helhet skall tid fått kännedom om dessa återgångna pen-
32112: bli utdelat tili behövande frontmän?" sionsmedel så sent, att det inte har varit möj-
32113: ligt att bevilja nya pensioner .tili motsvarande
32114: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt belopp, emedan reservering av utgiftsrest inte
32115: anföra följande: längre har kunnat göras.
32116: Social- och hälsovårdsministeriet beviljade år Social- och hälsovårdsministeriet kommer
32117: 1968 1 389 sökande extra krigspension. Det inneva.rande år att tilisammans med statskon-
32118: sa.mmanlagda beloppet av de beviljade pensio- toret pröva beloppet av de pensionsmedel som
32119: nerna var 999 960 mk. Av det anslag på en återgår samt att beakta detta och övriga av
32120: miljon mark som fanns upptaget i statsför- riksdagsman Paavola m.fl. framlagda synpunk-
32121: slaget för år 1968 blev sålunda 40 mark oan- ter när extra krigspensioner beviljas ur det
32122: vända. Först när bokslutet för år 1968 före- ansla.g som är upptaget i utgiftsstaten för detta
32123: låg färdigt blev det ministeriet bekant, att över ändamål.
32124: Helsingfors den 19 december 1969.
32125:
32126: Minister ]. E. Partanen.
32127: Kirj. ksm. n:o 196.
32128:
32129:
32130:
32131:
32132: Sääskilahti ym.: Toimenpiteistä maatilojen elinkelpoistamiseksi.
32133:
32134:
32135:
32136: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32137:
32138: Maatilojen rakennerationalisointi on käytän- Maatilojen koon suurentaminen ja rakenteen
32139: nöllisesti katsoen pysähtynyt. Niin on tapahtu- parantaminen ort siis vuoden 1965 jälkeen
32140: massa myös Pohjois-Suomessa sijaitsevien asu- supistunut puoleen entisestä. Kun monet maa-
32141: tustilojen kuntoonpanon osalta. Kuitenkin maa- talouspoliitikkomme puhuvat, että tilakokoa on
32142: tilojen koon suurentaminen ja rakenteen pa- pyrittävä suurentaniaan ensisijassa lisämaan-
32143: rantaminen sekä keskeneräisten asutustilojen ostolainoituksen avulla, ei silläkään puheella
32144: kuntoonpano on yhteiskuntamme tärkeimpiä ole ollut vaikutusta käytäntöön.
32145: ja yleisesti hyväksytyimpiä tehtäviä. Myös asutustilojen kuntoonpano on hidas-
32146: V alti~n vapaaehtoinen maanostotoiminta on tunut viimeksi kuluneiden vuosien aikana. Eri-
32147: kuluvan vuoden aikana jyrkästi supistunut. tyisen huolestuttava on tilanne Kuusamon ja
32148: Kuluvana vuonna on 1. 1.-30. 9. välisenä ai- Sallan kntien maanhankintalain mukaisten tilo-
32149: kana ostettu maata vapaaehtoisilla kaupoilla jen osalta. Nämä tilat on muodostettu 1950
32150: 6 959 ha eli 4.4 miljoonaan markan arvosta. luvun loppu- ja 1960 alkupuoliskolla. Kun
32151: Se on vähemmän kuin puolet siitä, mitä vas- valtion pellonraivaustuki tuli näille tiloille,
32152: taavana aikana vuonna 1966 ostettiin. Vuonna niinkuin maanhankintalain mukaisille tiloille
32153: 1962 ostettiin maata valtiolle vapaaehtoisin yleensä, normaalisena raivauspalkkiona, loppui
32154: kaupoin yli 24 000 hehtaaria. Tänä vuonna palkkion saanti näillekin tiloille raivauspalk-
32155: päästään ehkä noin kolmannekseen siitä. kioiden lopettamisen yhteydessä. Tämän vuoksi
32156: Maanhankkimislain mukainen maanhankinta on näiden tilojen kuntoonpano pellonraivauk-
32157: on myös jyrkästi supistunut ja hankkimistoi- sen osalta lähes kokonaan pysähtynyt. Rai-
32158: mitusmääräysten antamisen vähäisyydestä pää- vauspalkkion poistaminen näiltä tiloilta tuntuu
32159: tellen loppuu vähitellen kokonaan. peräti kohtuuttomalta. Kun asukkaiksi otetut
32160: Kun maan hankkiminen loppuu, loppuu olivat odottaneet tilan saantia 10-15 vuotta
32161: myös sen käyttö. Seuraamuksena on maatilojen kauemmin kuin muut maansaantiin oikeutetut,
32162: rakennerationalisoinnin pysähtyminen. Tilastot huomasivat he sen lisäksi jääneensä ilman val-
32163: osoittavatkin, että lisämaan antaminen vähenee. tion raivaustukea. Inflaatio on myös kulutta-
32164: Tosin väheneminen ei ole ollut niin voimakasta nut alunalkaen kohtuullisen perustamispalkkion
32165: kuin maanhankinnan osalta, mutta se johtuu tehottomaksi.
32166: siitä, että toistaiseksi on ollut käytettävissä Kuusamon ja Sallan kntien maanhankintalain
32167: aikaisemmin hankittua maata. Kuluvan vuoden mukaisista keskeneräisistä tiloista on kaiken-
32168: aikana tulee lisämaansaajien lukumäärä ole- lisäksi pääosa sattunut Posion kunnan alueelle.
32169: maan puolta pienempi kuin viime vuonna. Raivauspalkkion myöntämiseksi näille tiloille
32170: Maanhankkimisen ja käytön ohella on vä- olisi paikallaan tehdä lain edellyttämä asetuk-
32171: hennystä tapahtunut samassa suhteessa lisä- sen muutos, jolloin palkkio voitaisiin myöntää
32172: maanostolainoituksessakin. Kun 1960 luvun maatilatalouden kehittämisrahastosta.
32173: alkuvuosina myönnettiin lisämaanostolainoja Lapin läänin pelloista on 9 % paketoitu.
32174: noin 1 700-1 800 kpl. vuosittain, on niiden Useimpien pakettitilojen läheisyydessä on kui-
32175: määrä neljän viimeksi kuluneen vuoden aikana tenkin tiloja, joilla on välttämättömyyden pa-
32176: pudonnut niin, että niitä on myönnetty alle kosta raivattava peltoa lisää. Maankäyttölain
32177: 1 000 kpl. vuodessa. Tänä vuonna 30. 9. men- mukaisilla tiloilla raivaus tapahtuu valtion
32178: nessä lisämaanostolainoja on myönnetty vain myöntämien perustamispalkkioiden turvin.
32179: 639 kpl. Tuntuu lähes oudolta, että valtion tuella sekä
32180: E 1299/69
32181: 2
32182:
32183: paketoidaan että raivataan peltoa. Yleinen kä- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
32184: sitys on se, että pakettipeltoja olisi luovutet- seuraavan kysymyksen:
32185: tava niiden tilallisten viljeltäväksi, joilla itsel-
32186: lään ei vielä ole riittävästi peltoa raivattu. Onko Hallitus tietoinen siitä, että
32187: Tämän vuoksi valtion olisi mieluummin ostet- maatilojen elinkelpoistaminen ja raken-
32188: tava pakettitilat peltoineen toisten tilojen pa- teen parantaminen sekä Pohjois-Suomen
32189: rantamista varten. Tässä tapauksessa saattaisi asutustilojen kuntoonpano uhkaa koko-
32190: luopumiskorvausjärjestelmän laatiminen olla naan pysähtyä, ja jos on,
32191: paikallaan. mihin toimenpiteisiin Hallitus on
32192: Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen ryhtynyt tai aikoo ryhtyä asiantilan kor-
32193: 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio- jaamiseksi?
32194: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1969.
32195:
32196: Eino Sääskilahti. Veikko Hanhirova.
32197: Veikko Honkanen. Artturi Jämsen.
32198: Pekka Vilmi. Paavo Niinikoski.
32199: Mikko Volotinen. Veikko Savela.
32200: Erkki Haukipuro. Esu Niemelä.
32201: 3
32202:
32203:
32204:
32205:
32206: E d u s k u n n a n . H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32207:
32208: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- vapautuvan peltoalan käyttämistä tilojen elin-
32209: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- kelpoisuuden parantamiseen.
32210: hemies, olette kirjeellänne 20 päivältä marras- Maanhankkimistoiminnan ja lisämaanostolai-
32211: kuuta 1969 n:o 1 405 lähettänyt valtioneuvos- noituksen supistuminen on lähinnä johtunut
32212: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan- pellon käytön rajoittamisesta 11. 4. 1969 an-
32213: edustaja Eino Sääskilahden ym. tekemän seu- netun lain toimeenpanosta. Se on näet vähen-
32214: raavansisältöisen kysymyksen: tänyt maanhankkimislain mukaisen maanhan-
32215: kinnan tarvetta sekä vapaaehtoisen maanosto-
32216: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että toiminnan ja lisämaanostolainoituksen kohdalla
32217: maatilojen elinkelpoistaminen ja raken- tilojen myyntitarjontaa. Peltoalan vähentämis-
32218: teen parantaminen sekä Pohjois-Suomen toimenpiteiden ohella hallitus pyrkii toisaalta
32219: asutustilojen kuntoonpano uhkaa koko- jatkuvasti huolehtimaan maatilojen rakenne-
32220: naan pysähtyä, ja jos on, rationalisoinnin edistämisestä.
32221: mihin toimenpiteisiin Hallitus on Kysymyksessä tarkoitetun raivauspalkkioiden
32222: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä asiantilan kor- myöntämistä koskevan lain antamisen jälkeen
32223: jaamiseksi?" ovat maataloustuotannon tasapainottamisvai-
32224: keudet entisestään kasvaneet. Tämän vuoksi
32225: on peltoalan supistamiseksi jo toteutettujen
32226: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- toimenpiteiden lisäksi vuoden 1970 tulo- ja
32227: taen seuraavaa: menoarviossa ehdotettu korvauksen suoritta-
32228: Kysymyksen perusteluissa on maanhankki- mista sellaiselle perustamispalkkioon oikeute-
32229: mistoiminnan ja lisämaanostolainoituksen to- tulle henkilölle, joka luopuu palkkioon sisäl-
32230: dettu supistuneen kuluvana vuonna melkoi- lytetyn uuden pellon raivaamisesta tai raivauk-
32231: sesti. Kysymyksen tekijät katsovat tämän ole- sen jatkamisesta. Kysymys raivauspalkkioase-
32232: van ristiriidassa tilojen elinkelpoistamis- ja ra- tuksen antamisesta ja siitä, missä määrin sano-
32233: kennerationalisointipyrkimysten kanssa. Lisäksi tut tasapainottamistoimenpiteet edellyttävät
32234: kysymyksen tekijät pitävät raivauspalkkioiden rajoittavien säännösten ottamista asetukseen,
32235: myöntämistä koskevan asetuksen antamista on ollut jo ministerivaliokunnan käsiteltävänä,
32236: välttämättömänä Kuusamon ja Sallan maan- mutta on palautettu edelleen maatalousminis-
32237: hankintatilojen lähes kokonaan pysähdyksissä teriön valmisteltavaksi.
32238: olevan elinkelpoistamisen jatkamiseksi sekä Luopumiskorvausjärjestelmän mahdollisen
32239: esittävät lähinnä Lapin läänin erityisolosuhteita säätämisen osalta todettakoon, että kysymys on
32240: silmällä pitäen harkittavaksi myös luopumis- parhaillaan maatalousministeriön asettaman toi-
32241: korvausjärjestelmän käyttöön ottamista ja näin mikunnan selvitettävänä.
32242: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1969.
32243:
32244: Maatalousministeri Martti Miettunen.
32245: 4
32246:
32247:
32248:
32249:
32250: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 111 a n.
32251:
32252: I det syfte 37 S 1 tno111. rik!idagsordningen frigjorda åkerarealen skulle användas tili för-
32253: angetr har Ni, Herr Talmäti, 111ed Eder skri- bättrande av brukningsenheternas livsduglighet.
32254: v~lse av den 20 novembet 1969 rtt 1405, tili Inskränkningen av jordanskaffningsverksam-
32255: vederbörande medletn av statsrådet för av- heten och finansieringen av inköp av tillskotts-
32256: givande av svar övetsiiht följ!ihde av tiksdags· jotd har närmast berott pl verkställigheten av
32257: 111an Eino Sääskilahti tn. fl. ställda spörmål: lagen 11. 4. 1969 otn begränsning av nyttjande
32258: av åker. Den har nätnligen tninskat behovet av
32259: "Är Regeringen medveten 0111 att jordanskaffning enligt jordanskaffningslagen och
32260: möjlighetema att göra jordbruksfastig- försäljningsutbudet i fråga om frivillig jordin-
32261: heter livsdugliga tx:h förbättra deras köpsverksamhet och finansiering av tillskotts-
32262: struktur samt att iståndsätta kolonisa- jord. Utöver åtgärderna för tninskning av åker-
32263: tionslägenhetema i nörra Finland helt arealen strävar tegeringen å andra sidan fort-
32264: håller på att ta slut, och otn så är gående tili att frätnja brukningsenheternas
32265: fallet, strukturrationalisering.
32266: tili vilka åtgärder har Regeringen Efter det att den i spörsmålet avsedda lagen
32267: skridit eller ärnar den skrida för att om röjningspremier gavs har svårigheterna att
32268: rätta till sakläget?" bringa jordbruksproduktionen i balans ökats
32269: fortgående. Fördenskull har utom de re-
32270: Såsom svar på detta spörsmål fär jag vörd- dan företagna åtgärderna för begränsning
32271: sa111t anföra följande: av åkerarealen i statsförslaget för år 1970
32272: I 111otiveringen för spörsmålet konstateras, föreslagits erläggande åv ersättning till
32273: att jordanskaffningsverksatnheteh och finansie- sådan tili anläggningspremie berättigad per-
32274: ringen av inköp av tiliskottsjörd inskränkts son, so111 avstår från röjning .åv ny åker
32275: avsevärt innevarande år. Spörs111ålsställarna som pte111ien berör, eller från att fort-
32276: anser detta stå i strid 111ed sttävandena att göra sätta med röjning. Frågan 0111 givande av
32277: brukningsenheterna livsdugliga och 111ed struk- en förordning om röjningspremie och därom,
32278: turrationaliseringen. Dessutö111 anser spörsmåls- i viiken mån sagda balanseringsåtgärder förut-
32279: ställarna det nödvändigt att ge en förordning sätter intagande av begränsande stadganden i
32280: om beviljande av röjningspremier för att det förordningen, har redan behandlats av ett mi-
32281: skall bli 111öjligt att fortsätta med att göra nisterutskott men remitterats tili lantbruks-
32282: jordanskaffningslägenheterna i Kuusamo och ministeriet för vidare beredning.
32283: Salla livsdugliga, vilket avstannat nästan helt I fråga om eventuellt stadgande om system
32284: och hållet, och föreslår tned tanke närmast på med ersättning för avstående från åkerodling
32285: de speciella förhållandena i Lapplands Iän, att må konstateras, att frågan som bäst är under
32286: även systemet 111ed ersättning för avstående utredning i en av lantbruksministeriet tilisatt
32287: från odling skulle tagas i bruk och att den så kommission.
32288: Helsingfors den 17 december 1969.
32289:
32290: Lantbrukstninister Martti Miettunen.
32291: Kirj. ksm. n:o 197.
32292:
32293:
32294:
32295:
32296: Kekkonen: Asemakaavamääräysten vaikutuksesta rakennusmate-
32297: riaalin ja tekotavan valintaan.
32298:
32299:
32300: Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32301:
32302: Laadittaessa asemakaavoja on niitä esittävis- tarjota useampia vaihtoehtoja myös rakennus-
32303: sä asiakirjoissa esitetty rakennusalaa varsin ainevalinnassa, näin myös mahdollistetaan
32304: yksityiskohtaisesti ja poikkeuksetta siten, että muunkin rakennusmateriaalin kuin betonin
32305: rakennusoikeus määräytyy ·asemakaavoihin käytön mahdollisimman tehokas edelleen kehit-
32306: merkittyjen ulkomittojen mukaan. Tämä on täminen.
32307: ollut omiaan johtamaan siihen, että uusimpien Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
32308: talojen rakennusmateriaalivalinta on tullut pa- valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin
32309: kostakin sellaiseksi, että se suosii mahdolli- säännökseen, esitän kunnioittaen valtioneuvos·
32310: simman ohuita rakenteita. ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
32311: Vaikka onkin totta, että ei ole tarkoituksen- van kysymyksen:
32312: mukaista tehdä vahvempia rakenteita kuin
32313: kulloinkin tarve vaatii, niin toisaalta on totta, Katsooko Hallitus, että ne määräyk-
32314: että asemakaava on edeltäkäsin valinnut käy- set, jotka ovat vallitsevia uusia asema-
32315: tetyt rakennusmateriaalit, jotka eivät lähes- kaavoja valmistettaessa ja aikaisemmin
32316: tulkoonkaan aina ole olleet riittävän hyviä ja laadittuja muutettaessa, mahdollistavat
32317: riittävän monipuolisia. samoin taloudellisin edellytyksin kaik-
32318: Huoneistoista kannettavat vastikkeet on pe- kien soveltuvien ja hyväksi tunnettujen
32319: ritty jo vuosikymmenien ajan hyötyneliömet- rakennusmateriaalien ja tekotapojen
32320: riltä. Jos tätä pidetään perusteena myös mää- käytön?
32321: ritettäessä rakennusoikeutta, on mahdollista
32322: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1969.
32323:
32324: Matti Kekkonen.
32325:
32326:
32327:
32328:
32329: E 1323/69
32330: 2
32331:
32332:
32333:
32334:
32335: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32336:
32337: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa rakenteista kantavien seinien, hormiryhmien ja
32338: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- kantavien pilareitten vaatimaa alaa. ~itä paitsi
32339: mies, olette 21 päivänä marraskuuta 1969 päi- eräät rakennukseen kuuluvat tilat otetaan huo-
32340: vätyn kirjeenne n:o 1411 ohella toimittanut mioon kerrosalaa, mutta ei huoneistoalaa las-
32341: Valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen- kettaessa. Käytännössä kerrosala on asunto-
32342: nöksen kansanedustaja Matti Kekkosen kirjal- kerrostaloissa nykyisin yleensä noin 20 pro-
32343: lisesta kysymyksestä n: o 197, jossa tiedustel- senttia suurempi kuin vastaava huoneistoala.
32344: laan: Tässä suhteessa esiintyy kuiteriki.n vaihteluja
32345: mm. käytetyistä rakennusmateriaaleista riip.
32346: "Katsooko Hallitus, että ne määräyk- puen. Eräiden arvioiden mukaan esim. betoni~
32347: set, jotka ovat vallitsevia uusia asema- rakenteita käyttäen voidaan saman sallitun ker-
32348: kaavoja valmistettaessa ja aikaisemmin rosalan puitteissa huoneistoala saada tavalli-
32349: laadittuja muutettaessa, mahdollistavat sesti 2-3 prosenttia suuremmaksi kuin tiili-
32350: samoin taloudellisin edellytyksin kaik- seinäisessä kerrostalossa.
32351: kien soveltuvien ja hyväksi tunnettujen Voimassa oleva rakennuslaki edellyttää,
32352: rakennusmateriaalien ja tekotapojen että rakennusoikeus ilmaistaan kerrosalana.
32353: käytön?" Tämä johtuu siitä, että laissa säädetty katu-
32354: alueen ilmaisluovutusvelvollisuus sekä kadun
32355: Vastauksena kysymykseen esitän kunnoittaen ja viemärilaitoksen rakentamisesta kaupun-
32356: seuraavaa: gille suoritettavat korvaukset on eräiltä osin
32357: Tiedustelussa tarkoitetulla rakennusalan sidottu tontin sallitun kerrosalan määrään.
32358: esittämisellä osoitetaan asemakaavassa tarpeen Näin ollen voimassa olevan lain kannalta on
32359: vaatiessa, mille alueelle rakennus on rakennus- huoneistoala mahdollista ottaa asemakaavaan
32360: korttelissa sijoitettava. Käytännössä rakennus- vain rakennusoikeutta rajoittavaksi lisäte-
32361: alat, silloinkin kun ne yksityiskohtaisesti mää- kijäksi kerrosalan rinnalle. Tämänkin menet-
32362: rätään, yleensä ovat sen verran väljiä, että telyn on kuitenkin katsottava tulevan kysy-
32363: tämän seikan estämättä kyllä jää mahdollisuus mykseen vain, milloin siihen on erityistä syytä.
32364: erilaisten tarkoitukseen soveltuvien rakennus- Yleisesti käytettynä järjestelmä tekisi asema-
32365: materiaalien valintaan. Keskeisempi ongelma kaavamääräykset liian monimutkaisiksi ja vai-
32366: viimeksi mainitulta kannalta onkin kysymys keaselkoisiksi, joissa suhteissa pikemminkin
32367: siitä, olisiko rakennusoikeutta määrättäessä tä- pyrkimyksenä tulee olla niiden kehittäminen
32368: hänastisesta käytännöstä, jonka mukaan raken- aikaisempaa selkeämmiksi. Sallitun huoneisto-
32369: nusten kerrosluvun ohella kaavassa yleensä il- alan ottaminen yleisesti käyttöön rakennusoi-
32370: moitetaan rakennettavaksi sallitun kerrosalan keuden perusteena edellyttää siten rakennuslain
32371: enimmäismäärä, siirryttävä sellaiseen järjestel- muuttamista sillä tavoin, että edellä maini-
32372: mään, jossa rakennusoikeus ilmaistaan kerros- tuissa kaavan kunnallisteknillistä toteuttamista
32373: alan sijasta tai lisäksi sallitun huoneistolan koskevissa säännöksissä luovutaan maanomis-
32374: enimmäismääränä. tajan osallistumisvelvoitteiden kytkemisestä
32375: Erona kerrosalan ja huoneistoalan välillä on sallitun kerrosalan määrään.
32376: ensinnäkin se, että kerrosalaan luetaan raken- Kysymys siirtymisestä rakennusoikeuden
32377: nuslain 131 a §:n säännösten mukaan myös määrittelyssä kerrosalan sijasta huoneistoalaan
32378: rakennuksen ulko- ja väliseinien vaatima ala, nojautuviin perusteisiin tarvittaessa rakennus-
32379: kun taas huoneistoalaan, jota tosin rakennus- lakia muuttamallakin on hiljattain ollut Tek-
32380: laissa ei ole määritelty, ei katsota kuuluvaksi nillisen korkeakoulun asemakaavaopin oppi-
32381: rakennuksen ulkoseiniä eikä myöskään sisä- tuoliin liittyvän tutkimuslaitoksen aloitteesta
32382: 3
32383:
32384: tutkittavana sisäasiainministeriön apuna tolml- sityksen mukaan olennaista vaikutusta raken-
32385: van kaavoitus- ja rakennusasiain neuvottelukun- nusteknillisten ja -taloudellisten epäkohtien
32386: nan asianomaisessa jaostossa. Hankkimiensa ver- poistamiseen. Tästä jaoston kannanotosta huo-
32387: raten laajojen selvitysten perusteella jaosto pää- limatta myös tämä kysymys luonnollisesti kui-
32388: tyi siihen tulokseen, ettei ole riittävää syytä tenkin tulee harkittavaksi edellä viitattujen
32389: järjestelmän sanotunlaiseen muuttamiseen, asemakaavan kunnallisteknillistä toteuttamista
32390: huomioon ottaen erityisesti eräät kaavasuun- koskevien rakennuslain säännösten uudistami-
32391: nittelulliset ja käytännölliset näkökohdat sekä sen yhteydessä, joka parhaillaan on muista
32392: sen, ettei muutoksella sinänsä olisi jaoston kä- syistä vireillä.
32393: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1969.
32394:
32395: Sisäasiainministeri Antero Väyrynen.
32396: 4
32397:
32398:
32399:
32400:
32401: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
32402:
32403: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen edordras för inre kontruktion som utgöres
32404: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av bärande väggar, kanalgrupper och bärande
32405: av den 21 november 1969 nr 1411 till veder- pelare. Dessutom tages vissa till byggnaden
32406: börande medlem av statsrådet för avgivande hörande utrymmen i beaktande vid beräknan-
32407: av svar översänt följande av riksdagsledamoten det av våningsytan men ej lägenhetsytan. I
32408: Matti Kekkonen ställda skriftliga spörsmål nr praktiken är våningsytan i bostadsvåningshus
32409: 197 vari frågas: för närvarande i allmänhet cirka 20 procent
32410: större än motsvarande lägenhetsyta. I detta
32411: "Anser Regeringen, att de bestäm- avseende förekommer dock variationer, bl.a.
32412: melser som är gällande för utarbetandet beroende på vilka byggnadsmaterial som an-
32413: av nya stadsplaner och ändrandet av vänts. Enligt vissa beräkningar kan man
32414: tidigare uppgjorda, gör det möjligt att exempelvis genom användandet av betong-
32415: under samma ekonomiska förutsättnin- konstruktioner erhålla en 2-3 procent större
32416: gar begagna alla lämpliga och goda lägenhetsyta inom ramen för samma tillåtna
32417: befunna byggnadsmaterial och tillverk- våningsyta än i våningshus med tegelväggar.
32418: ningsmetoder? '' Gällande byggnadslag förutsätter att bygg-
32419: nadsrätten uttryckes genom våningsytan.
32420: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt Detta beror därpå, att den i lag stadgade för-
32421: anföra följande: pliktelsen om vederlagsfri överlåtelse av gatu-
32422: Genom i födrågningen avsett föreläggande område, samt de ersättningar som skall ut-
32423: av byggnadsyta, utvisas i statsplan vid behov givas åt staden för uppförandet av gator och
32424: på vilket område inom byggnadskvarter avloppsanläggningar, till vissa delar är bundna
32425: byggnad skall placeras. I praktiken är bygg- vid storleken hos den för tomten tillåtna
32426: nadsytorna, även då de i detalj fastställas, i våningsytan. Sålunda är det på basen av gäl-
32427: allmänhet såpass vidsträckta, att det ~tan lande lag möjligt att i stadsplan upptaga lä-
32428: hinder härav är möjligt att välja olika, för genhetsytan endast såsom en byggnadsrätten
32429: ändamålet lämpade material. Det från sist- beränsande tilläggsfaktor vid sidan av vånings-
32430: nämnda synpunkt sett centralaste problemet ytan. Ä ven detta förfarande bör anses komma
32431: är frågan om huruvida man vid bestämmandet i fråga endast då därtill föreligger synnerliga
32432: av byggnadsrätten borde avvika från rådande skäl. Allmänt använd skulle metoden göra
32433: praxis, enligt viiken man i plan, förutom stadsplanebestämmelserna alltför invecklande
32434: byggnadernas våningsantal i allmänhet även och svårfattliga, i vilket avseende man snarare
32435: uppgiver den maximala våningsyta som får borde sträva till att söka göra dessa tydligare
32436: uppföras, och övergå till ett system där man än förr. En förutsättning för att den tillåtna
32437: skulle uttrycka byggnadsrätten i stället för lägenhetsytan skall kunna tagas i allmänt
32438: våningsytan, eller tillika för att uttrycka den bruk såsom grund för byggnadsrätten, är
32439: maximala tillåtna lägenhetsytan. alltså att byggnadslagen ändras sålunda, att i
32440: Skillnaden . mellan våningsyta och lägen- ovannämnda stadganden rörande planens ge-
32441: hetsyta är i första hand den, att till vånings- nomförande i kommunaltekniskt hänseende,
32442: ytan räknas i enlighet med stadgandena i 131 avstås ifrån att göra markägares deltagnings-
32443: a § byggnadslagen även den yta som erfordras förpliktelse beroende av den tillåtna vå-
32444: för byggnadens ytter- och innerväggar, medan ningsytans storlek.
32445: till lägenhetsytan, viiken visserligen icke är Frågan om att vid bestämmandet av bygg-
32446: definierad i byggnadslagen, ej anses höra nadsrätten övergå till att stöda sig på lägen-
32447: byggnadens ytterväggar, ej heller yta som hetsytan i stället för på våningsytan, vid
32448: 5
32449:
32450: behov genom ändring av byggnadslagen, har planläggningsmässiga och praktiska synpunkter,
32451: nyligen på initiativ av den forskningsanstalt samt att ändringen som sådan enligt sektionens
32452: som är ansluten tili Tekniska högskolans uppfattning icke i väsentlig mån skulle bidraga
32453: lärostol i stadsplanelära, varit föremål för en tili avhjälpandet av rådande byggnadstekniska
32454: undersökning som företagits av vederbörande och -ekonomiska missförhållanden. Oavsett
32455: sektion inom delegationen för planläggnings- sektionens ståndpunkt, kommer givetvis även
32456: och byggnadsärenden som är tillsatt att denna fråga att tagas under omprövning
32457: biträda ministeriet för inrikesärendena. Med i samband med den revidering av ovannämnda
32458: stöd av de jämförelsevis vidlyftiga utredningar stadganden i byggnadslagen om genomförandet
32459: som den införskaffat, har sektionen kommit av stadsplan i kommunaltekniskt hänseende,
32460: tili den slutsatsen, att tillräckliga orsaker för viiken av andra orsaker för närvarande är
32461: en ändring av systemet på sagda sätt ej före- anhängig.
32462: ligger, med beaktande i synnerhet av vissa
32463: Helsingfors den 19 december 1969.
32464:
32465: Minister för inrikesärendena Antero Väyrynen.
32466:
32467:
32468:
32469:
32470: E 1323/69
32471: 1
32472:
32473: 1
32474:
32475: 1
32476:
32477: 1
32478:
32479: 1
32480:
32481: 1
32482:
32483: 1
32484:
32485: 1
32486:
32487: 1
32488:
32489: 1
32490:
32491: 1
32492:
32493: 1
32494: Kirj. ksm. n:o 198.
32495:
32496:
32497:
32498:
32499: Haukipuro ym.: Kansaneläke- ja sairausvakuutusjärjestelmien
32500: yhdistämisestä.
32501:
32502:
32503: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32504:
32505: Viime aikoina on eri yhteyksissä kiinnitetty nössään, että kansaneläke- ja sairausvakuutus-
32506: huomiota kansaneläke- ja sairausvakuutusjär- järjestelmät olisi yhdistettävä sosiaaliturvajär-
32507: jestelmien organisaatioiden "päällekkäisyyteen". jestelmäksi, jolloin kussakin sosiaaliturvapii-
32508: Käytännön toiminnassa aiheutuu runsaasti kan- rissä olisi yksi sosiaaliturvatoimikunta, joka
32509: salaisille tarpeetonta paperisotaa ja ylimääräistä ratkaisisi sekä eläkehakemukset että sairaus-
32510: vaivannäköä siitä, että esimerkiksi työkyvyt- korvaushakemukset ja yksi sosiaaliturvatoi-
32511: tömyystapauksessa on käännyttävä kahden eri misto, jossa kaikki nämä asiat hoidettaisiin
32512: toimiston puoleen päivärahan ja eläkkeen saa- keskitetysti. Kun myös sairausvakuutusjärjes-
32513: miseksi. Kun kansaneläkelaitoksen piiritoimisto telmän toiminnasta on nyt saatu riittävästi ko-
32514: ja sairausvakuutustoimisto monessa tapauksessa kemuksia, olisi tarkoituksenmukaista ryhtyä
32515: toimivat samassa rakennuksessa, mutta kuiten- nopeasti toimenpiteisiin kansaneläkelain ja sai-
32516: kin toisistaan erillisinä, herättää tällainen moni- rausvakuutuslain yhdistämiseksi yhdeksi so-
32517: mutkainen organisointi ihmetystä. Toimistoilla siaaliturvalaiksi, kuten esim. Ruotsissa on me-
32518: on kyllä tiettyjä yhteistyömahdollisuuksia, netelty, jolloin myös organisaatio olisi yhte-
32519: mutta käytännössä niitä käytetään varsin vä- näinen.
32520: hän hyväksi. Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
32521: Myös eläkkeensaajan ja sairauskorvauspäivä- 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme kun-
32522: rahan saajan valvontaa suorittavat eri henkilöt, nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32523: vaikka tällainen toiminta olisi varsin helposti nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32524: hoidettavissa yhteen organisaatioon kuuluvan
32525: valvojan toimesta. Onko Hallitus tietoinen niistä mo-
32526: Molempien organisaatioiden erillisyys lisää nista epäkohdista, jotka aiheutuvat kan-
32527: suuresti byrokratiaa ja aiheuttaa tarpeettomia saneläke- ja sairausvakuutusorganisaa-
32528: hallintokuluja, joten yhtenäisen sosiaalivakuu- tioiden jatkuvasta erillisyydestä, ja jos
32529: tusorganisaation luomiseen olisi pikaisesti ryh- on,
32530: dyttävä. Jo vuonna 1966 ehdotti hallitusneu- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32531: vos Alangon johdolla toiminut kansaneläke- ryhtyä yhtenäisen sosiaaliturvaorgani-
32532: laitoksen hallinnon tarkistustoimikunta mietin- saation luomiseksi?
32533: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1969.
32534:
32535: Erkki Haukipuro. Paavo Niinikoski.
32536: Pekka Vilmi. Reino Kangas.
32537: Akseli Paarman.
32538:
32539:
32540:
32541:
32542: E 1302/69
32543: 2
32544:
32545:
32546:
32547:
32548: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32549:
32550: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32551: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ryhtyä yhtenäisen sosiaaliturvaorgani-
32552: olette kirjeellänne 21 päivältä marraskuuta saation luomiseksi?"
32553: 1969 n:o 1 412 lähettänyt valtioneuvoston
32554: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
32555: taja Erkki Haukipuron ym. tekemän, seuraavan taen seuraavaa:
32556: sisältöisen kysymyksen: Asioiden joustavalle ja nopealle hoitamiselle
32557: olisi ilmeisesti eduksi, että kansaneläkelaitok-
32558: "Onko Hallitus tietoinen niistä mo- sen kansaneläke- ja sairausvakuutusorganisaatio
32559: nista epäkohdista, jotka aiheutuvat kan- yhdistettäisiin. Perusteltuna olisi pidettävä
32560: saneläke- ja sairausvakuutusorganisaa- myös sitä, että kansaneläkelaki ja sairausva-
32561: tioiden jatkuvasta erillisyydestä, ja jos kuutuslaki yhdistettaisiin yhdeksi sosiaaliturva-
32562: on, laiksi. Hallitus tulee ottamaan asian harkitta-
32563: vakseen.
32564: Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1969.
32565:
32566: Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
32567: 3
32568:
32569:
32570:
32571:
32572: T i II R i k s d a g e n s H e r r T, a I m a n.
32573:
32574: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen taga för att skapa en enhetlig sociai-
32575: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse skyddsorganisation?"
32576: av den 21 november 1969 nr 1 412 tili ve-
32577: derbörande mediem av statsrådet för avgivande Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-
32578: av svar översänt föijande av riksdagsman Erkki samt anföra följande:
32579: Haukipuro m. fl. undertecknade spörsmåi: För att smidigt och snabbt behandla ären-
32580: dena vore det uppenbarligen en fördel att
32581: "Är Regeringen medveten om alla foikpensionsanstaltens folkpensions- och sjuk-
32582: de missförhållanden, vilka är en föijd försäkringsorganisationer skulle sammanslås.
32583: av folkpensions- och sjukförsäkrings- Det borde även anses motiverat att folk-
32584: organisationernas avskiidhet från var- pensionslagen och sjukförsäkringsiagen skulle
32585: andra, och om så är fallet, sammanslås tili en socialskyddsiag. Regeringen
32586: viika åtgärder ämnar Regeringen vid- kommer att upptaga ärendet tili prövning.
32587: Helsingfors den 17 december 1969.
32588:
32589: Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
32590: Kirj. ksm. n:o 199.
32591:
32592:
32593:
32594:
32595: Knuuttila ym.: Virkamies-kansanedustajien kaksinkertaisesta palk-
32596: kauksesta.
32597:
32598:
32599: E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
32600:
32601: Eduskunta on 7. 10. 1966 käsitellessään Hal- edustajaksi valittu voi hoitaa tays1painoisesti
32602: lituksen kertomusta valtionvarain tilasta ja entistä tehtäväänsä ja että virkavapauden ajalta
32603: valtiontilintarkastajain kertomusta vuodelta maksetut korvaukset ilmeisesti usein ovat koh-
32604: 1964 lausunut mm. kansanedustajain palkkaus- tuuttomia, edellyttää hallituksen tutkivan, mi-
32605: ta koskien seuraavaa: ten julkisten yhdyskuntien ja yhteisöjen palve-
32606: "Nykyisen käytännön mukaan muusta virasta luksessa olevien sekä julkisista varoista joko
32607: tai toimesta vapaan kansanedustajan kokonais- suoranaisesti tai valtionavustuksen kautta palk-
32608: palkkatulot riippuvat siitä, minkälaatuisessa kausta saavien, kansanedustajiksi valittujen työ
32609: virka- tai palvelusuhteessa hän työnantajaansa ja palkkaus olisi järjestettävä heidän ollessaan
32610: on. Valtion virkamieheltä, joka on saanut vir- eduskunnan jäseninä."
32611: kavapautta edustajantoimen hoitamista varten, Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
32612: pidätetään palkkauslain mukaan vain kolman- §:n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
32613: nes hänen peruspalkastaan, kun taas valtion neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
32614: palveluksessa olevalta työntekijäitä pidätetään seuraavan kysymyksen:
32615: koko palkkaus. Kunnat ovat osittain seuran-
32616: neet virkamiespalkkauslain ohjetta, osittain taas Aikooko Hallitus Eduskunnan 7. 10.
32617: pidättäneet koko palkkauksen. Työnantajan har- 1966 hyväksymän lausuman pohjalta
32618: kintaan jää myös kysymys siitä, maksetaanko antaa lakiesityksen virkapalkkauslain
32619: yksityisoikeudellisessa työsuhteessa olevalle ko- muuttamiseksi siten, että virkamies-
32620: ko palkkaus tai osa siitä, vai pidätetäänkö kansanedustajain kaksinkertainen palk-
32621: häneltä koko palkkaus. kaus estetään?
32622: Valiokunta lähtiessään siitä, ettei kansan-
32623: Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1969.
32624:
32625: Sakari Knuuttila. E. J. Paavola. Viljo Pousi.
32626: Paavo Niinikoski. Veikko Saarto. Evald Häggblom.
32627: Esko Niskanen.
32628:
32629:
32630:
32631:
32632: E 1324/69
32633: 2
32634:
32635:
32636:
32637:
32638: E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
32639:
32640: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Muut sekä julkiset että yksityiset työnantajat
32641: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, saavat vastaavissa tapauksissa päättää itse, mitä
32642: olette kirjeellänne 21 päivältä marraskuuta ne maksavat palkkaa virasta tai työstä palve-
32643: 1969 n:o 1457 lähettänyt valtioneuvoston luksessaan olevalle henkilölle, joka hoitaa kan-
32644: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- sanedustajan tehtävää. Tätä oikeutta ei voida
32645: taja Sakari Knuuttilan ym. tekemän kysymyk- lailla rajoittaa. Yrittäjien ja vapaan ammatin
32646: sen: harjoittajien osalta tilanne lienee sellainen, että
32647: "Aikooko Hallitus Eduskunnan 7. 10. mitä enemmän asianomainen omistautuu edus-
32648: 1966 hyväksymän lausuman pohjalta kuntatyöhön, sitä vähemmän hän voi saada
32649: antaa lakiesityksen virkapalkkauslain hyötyä yrityksestään tai ammatistaan ja päin-
32650: muuttamiseksi siten, että virkamies- vastoin.
32651: kansanedustajain kaksinkertainen palk- Valtion virkamiespalkkauslain muuttamisella
32652: kaus estetään?" ei olennaisesti voida vaikuttaa kansanedusta-
32653: jien työn ja palkkauksen järjestelyyn koko edus-
32654: Vastauksenani ilmoitan kunnioittavasti seu- kuntaa ajatellen, koska sanottu laki koskee
32655: raavaa: vain eduskunnan jäseninä olevia valtion virka-
32656: Kysymys kansanedustajien työn ja palkkauk- miehiä. Esim. tämän eduskunnan jäsenistä on
32657: sen järjestämisestä on yleisen mielipiteen kan- 21 valtion virkamiestä. Kokonaisuutena kan-
32658: nalta kiinnostava sekä eduskuntatyön ja kan- sanedustajien työn ja palkkauksen järjestämi-
32659: sanedustajain itsensä kannalta tärkeä asia. Edus- nen tasapuolisesti ja oikein on varsin ongel-
32660: kunnan lausuman perusteena olevassa valtio- mallinen asia, koska muusta virasta, toimesta
32661: varainvaliokunnan mietinnössä on sen lisäksi, tai työstä vapaan kansanedustajan kokonaistu-
32662: mitä kysymyksen perusteluun sisältyy, lausuttu: lot ovat erilaiset siitä riippuen, kenen palve-
32663: "Kansanedustajan työ on muodostunut käy- luksessa ja minkälaatuisessa palvelussuhteessa
32664: tännössä ympärivuotiseksi, kun käsiteltävien hän on tai onko hän yksityinen yrittäjä tai
32665: asioiden määrä vuosi vuodelta lisääntyy. Tämä vapaan ammatin harjoittaja tai ns. ammatti-
32666: kehitys vaatii eduskunnan jäseniltä yhä perus- poliitikko, joka ei kuulu mihinkään em. ryh-
32667: teellisempaa asioihin paneutumista ja itsensä mistä.
32668: kehittämistä. Täydellistä antautumista kansan- Valtiovarainministeriössä on tutkittu mah-
32669: edustajan tehtävän hoitamiseen edellyttää myös dollisuuksia edustajanpalkkiojärjestelmän tarkis-
32670: edustajanpalkkiosta annettu laki ja palkkion tamisesta kokonaisuudessaan sellaiseksi, että jo-
32671: sitominen siinä virkamiespalkkoihin. Valiokun- kaisella edustajaksi valitulla olisi mahdollisuus
32672: nan mielestä ei näin ollen ole suositeltavaa eikä "täydellisesti antautua kansanedustajan tehtä-
32673: tarkoituksenmukaista, että kansanedustajan teh- vän hoitamiseen" mutta että edustajan koko-
32674: tävään valitut pyrkivät edustajantoimen ohella naistulot eivät nousisi kohtuuttoman suuriksi
32675: hoitamaan muita, julkisia tai yksityisiä virkoja eikä edustajantehtävä myöskään muodostuisi ta-
32676: ja toimia, koska molempien tehtävien asian- loudelliseksi uhraukseksi. Eräs mahdollisuus
32677: mukainen hoito voi käydä mahdottomaksi." saattaisi olla uudistaa edustajanpalkkiojärjestel-
32678: Nykyisin kaikki kansanedustajat saavat sa- mä sellaiseksi, että kuka tahansa asemasta,
32679: mansuuruisen edustajanpalkkion. Valtion virka- koulutuksesta, ammatista. tai palvelusuhteesta
32680: mieheltä, joka kansanedustajan tehtävän vuoksi riippumatta voisi edustajanpalkkiolla kokonai-
32681: on estynyt hoitamasta virkaansa, pidätetään suudessaan omistautua edustajantehtävän hoita-
32682: kolmannes ( 1/3) viran peruspalkasta. Valtioon miseen, mutta siinä tapauksessa, että asianomai-
32683: työsuhteessa olevalta pidätetään koko palkkaus. nen saa samanaikaisesti palkkaa muusta virasta
32684: 3
32685:
32686: tai työstä - keneltä tahansa - edustaja,n- kuin siihen, onko virkamies kansanedusta,jana
32687: palkkiota vähennettäisiin tietyn järjestelmän useamman kauden, jolloin virkatehtävien hoi-
32688: mukaan. taminen ilmeisesti jatkuvasti heikkenee, samoin
32689: Sääntö peruspalkan kolmanneksen pidättämi- kuin muihin vastaaviin seikkoihin. Siten tähän-
32690: sestä valtion virkamieheltä, joka kansanedus- astista säännöstä olisi syytä muuttaa ja tehdä
32691: tajan tehtävän vuoksi on estynyt hoita,masta se sa,malla edellä sanotut näkökohdat huo-
32692: virkatehtäviään, sisältyy vuonna 1942 annet- mioonottaen nykyistä joustavammaksi.
32693: tuun lakiin. Edustajantehtävän hoitamiseen liit- Tämän asian uudelleen järjestelyn osalta on
32694: tyvät vaatimukset ovat kuluneiden 27 vuoden tällä hetkellä kuitenkin otettava huomioon se,
32695: aikana olennaisesti muuttuneet ja kasvaneet. että parhaillaan valmistellaan hallituksen esi-
32696: Julkisessa, keskustelussa samoin kuin tehdyssä tystä eduskunnalle virka,ehtosopimuslainsäädän-
32697: kysymyksessä on aiheellisesti kiinnitetty huo- nöksi. Sen mukaan kaikki virkamiespalkkausta
32698: miota siihen, onko eduskunnan jäsenenä ole- ja myös kansanedustajana olevan virkamiehen
32699: valla virkamiehellä tosiasiallisia mahdollisuuk- palkasta tehtävää vähennystä koskeva't asiat tu-
32700: sia täysipainoisesti hoitaa samanaikaisesti vir- lisivat järjestettäviksi sopimuksilla. Tästä syystä
32701: kaa,nsa ja kansanedustajan tehtävää ja onko niin ei tässä tilanteessa näytä tarkoituksenmukaisel-
32702: ollen perusteltua maksaa samanaikaisesti palk- ta antaa kysyjien tarkoittamaa lakiesitystä,
32703: kaa niistä molemmista. vaikka, monet seikat puoltavatkin korjauksen
32704: Kansanedustajana olevan va,ltion virkamiehen aikaansaamista kysymyksessä kosketeltuun epä-
32705: palkkausta harkittaessa olisi mielestäni kiinni- kohtaan nykyisessä kansanedustajanpalkkiojär-
32706: tettävä huomio mm. siihen, minkälaisista vir- jestelmässä.
32707: katehtävistä kulloinkin on kysymys samoin
32708: Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1969.
32709:
32710: Ministeri Ele Alenius.
32711: 4
32712:
32713:
32714:
32715:
32716: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
32717:
32718: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen person i arbetsförhållande till staten innehålles
32719: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- hela avlöningen. Övriga såväl offentliga som
32720: velse av den 21 november 1969 nr 1457 tili privata arbetsgivare får i motsvarande fall
32721: vederbörande medlem av statsrådet för av- själva bestämma hur mycket de erlägger i lön
32722: givande av svar översänt följande av riksdags- för tjänst eller arbete åt av dem anställd per-
32723: man Sakari Knuuttila m. fl. ställda spörsmål: son, som handhar riksdagsmannauppdrag. Den-
32724: na rätt kan icke genom lag begränsas. I fråga
32725: "Har Regeringen för avsikt att på om företagare och idkare av fritt yrke torde
32726: grund av det uttalande Riksdagen 7. 10. situationen vara den, att ju mer vederbörande
32727: 1966 omfattade avlåta en proposition ägnar sig åt riksdagsarbete, desto mindre nytta
32728: angående ändring av lagen om avlöning kan han erhålla av sitt företag eller sitt yrke
32729: i statens tjänster eller befattningar så, och tvärtom.
32730: att dubbel avlöning åt de tjänstemän Genom en ändring av lagen om avlöning i
32731: som är riksdagsmän förhindras?" statens tjänster eller befattningar kan man icke
32732: inverka på regleringen av riksdagsmännens ar-
32733: Såsom svar får jag vördsamt anföra följande: bete och avlöning med tanke på hela riksdagen,
32734: Frågan om regleringen av riksdagsmännens enär sagda. lag endast gäller de statstjänstemän
32735: arbete och avlöning är av intresse från allmän som är riksdagsmän. Av den nuvarande riks-
32736: synpunkt samt en viktig fråga för riksdags- dagens ledamöter t. ex. är 21 statstjänstemän.
32737: arbetet och riksdagsmännen själva. I stats- Regleringen av riksdagsmännens arbete och av-
32738: utskottets betänkande, som riksdagens uttalan- löning som helhet på ett rättvist och riktigt
32739: de baserar sig på, har utöver det som ingår i sätt är en svårlöst fråga, enär totalinkomsterna
32740: motiveringen för spörsmålet, uttalats: "Riks- för en riksdagsman som är fri från annan
32741: dagsmannens arbete har i praktiken börjat om- tjänst, befattning eller syssla är till storleken
32742: fatta hela året, då antalet föreliggande ärenden olika beroende av i vems tjänst och i hurudant
32743: år för år ökar. Denna utveckling kräver av tjänsteförhållande han är, eller av om han är
32744: riksdagens ledamöter allt grundligare fördjup- privat företagare eller idkare av fritt yrke eller
32745: ning i ärendena samt självförkovran. Även s. k. yrkespolitiker, som icke hör till någon
32746: lagen om riksdagsmannaarvode och den om- av de nämnda grupperna.
32747: ständigheten, att arvodena där bundits vid I finansministeriet har undersökts möjlig-
32748: tjänstemannalönerna, förutsätter, att en riks- heterna till en justering av riksdagsmanna-
32749: dagsman helt ägnar sig åt handhavandet av arvodessystemet i dess helhet sålunda., att varje
32750: riksdagsmannauppdraget. Enligt utskottets upp- till riksdagsman vald person skulle ha möjlig-
32751: fattning är det sålunda icke att rekommendera, het att "helt ägna sig åt handhavandet av riks-
32752: ej heller ändamålsenligt, att de som utsetts till dagsmannauppdraget", men så att de totala
32753: riksdagsmannauppdrag, strävar att vid sidan av inkomsterna icke skulle bli oskäligt stora och
32754: riksdagsmannavärvet sköta andra offentliga a.tt riksdagsmannauppdraget icke heller skulle
32755: eller privata tjänster och befattningar, enär det bli en uppoffring i ekonomiskt hänseende. En
32756: kan bli omöjligt att handha bägge uppdragen möjlighet skulle kanske vara, att reformera
32757: på ett sakenligt sätt." riksdagsmannaarvodessystemet så, att vem som
32758: För närvarande erhåller alla riksdagsmän lika helst oberoende av ställning, utbildning, yrke
32759: stort riksdagsmannaarvode. Av statsjänsteman eller tjänsteförhållande skulle på basen av riks-
32760: som på grund av riksdagsmannauppdrag är dagsmannaarvodet helt kunna ägna sig åt ha.nd-
32761: förhindrad att sköta sin tjänst, innehålles en havandet av riksdagsmannauppgiften, men att
32762: tredjedel av ( 1/3) grundlönen i tjänsten. Av riksdagsmannaarvodet i det fall att vederböran-
32763: 5
32764:
32765: de samtidigt erhåller lön av annan tjänst ellet dagsledamot under flera perioder, varvid hand-
32766: annat arbete - av vem det vara må - skulle havandet av tjänsteåliggandena uppenbarligen
32767: minskas enligt ett bestämt system. fortsättningsvis försvagas, ävensom vid andra
32768: Bestämmelsen om innehållning av en tredje- omständigheter av motsvarande art. Sålunda
32769: del av grundlönen åt statens tjänsteman, som skulle skäl föreligga att ändra det hittills gäl-
32770: på grund av riksdagsmannauppdrag är för- lande stadgandet och att samtidigt med be-
32771: hindrad att sköta sina tjänsteåligganden, ingår aktande av de nämnda synpunkterna göra det
32772: i 1942 års lag. Kraven i anslutning till hand- smidigare.
32773: havandet av riksdagsmannauppdrag har under Angående en nyreglering av denna fråga bör
32774: de gångna 27 åren i väsentlig mån ändrats och för närvarande dock beaktas, att en regerings-
32775: ökats. 1 den offentliga diskussionen ävensom proposition tili riksdagen med förslag tili
32776: i det ställda spörsmålet har med fullt skäl lagstiftning om kollektivavtal för tjänstemän
32777: uppmärksamhet fästs vid frågan om huruvida som bäst är under beredning. Enligt denna
32778: tjänsteman som är riksdagsledamot har möjlig- skulle alla ärenden angående tjänstemannaav-
32779: heter att på ett fullödigt sätt samtidigt sköta löning och även avdraget från sådan tjänste-
32780: sin tjänst och riksdagsmannauppdraget och om mans lön som är riksdagsman bli reglerade
32781: det sålunda är motiverat att lön erlägges sam- genom avtal. Fördenskull förefaller det inte i
32782: tidigt för båda. denna situation ändamålsenligt att avlåta den
32783: Vid prövning av avlöningen åt tjänsteman av spörsmålsställarna föreslagna lagproposi-
32784: som är riksdagsman borde man enligt min tionen, fastän många omständigheter talar för
32785: åsikt bl. a. fästa uppmärksamhet vid hurudana att en korrigering av det i spörsmålet behand-
32786: tjänsteuppdrag det i varje enskilt fall är fråga lade missförhållandet i det nuvarande riksdags-
32787: om ävensom vid huruvida tjänsteman är riks- mannaarvodessystemet borde åstadkommas.
32788: Helsingfors den 22 december 1969.
32789:
32790: Minister Ele Alenius.
32791:
32792:
32793:
32794:
32795: E 1324/69
32796: Kirj. kms. n:o 200.
32797:
32798:
32799:
32800:
32801: Kekkonen: Virkamiesten sivutehtävien rajoittamisesta.
32802:
32803:
32804: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
32805:
32806: Eduskunnan oikeusasiamies on jättänyt val- joutuvat ottamaan toisen henkilön hoitamaan
32807: tioneuvostolle kirjelmän, jonka mukaan olisi virkaansa. Näin ollen he ovat usein esteeliisiä
32808: mitä pikimmin ryhdyttävä laatimaan niitä sään- hoitamaan sitä tehtävää, jota varten heidät on
32809: nöksiä, jotka ohjaavat erityisesti rakennusalalla virkaan otettu.
32810: toimivien virkamiesten toimia niin, että erityi- Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
32811: sesti rakennusalalla esiintulevat merkittävät 37 §:n 1 momentin perusteella esitän valtio-
32812: taloudelliset intressit eivät vaikeuta viran asian- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
32813: mukaista hoitamista. seuraavan kysymyksen:
32814: Maassamme vallitseva käytäntö erityisesti
32815: rakennushallituksen piirissä on ollut se, että Katsooko Hallitus, että virkamiesten
32816: virkamiehet kaikin tavoin osallistuvat suunnit- erilaisten sivutehtävien rajoittamiseksi
32817: teluun saaden tästä usein selvästi enemmän on tehty kaikki voitava ja siten huo-
32818: tuloja kuin palkkana virastaan. Tällä tavoin he lehdittu myös rakennusalalla kansalais-
32819: tulevat useasti esteellisiksi virka-asiassaan ja ten riittävästä oikeusturvasta?
32820: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1969.
32821:
32822: Matti Kekkonen.
32823:
32824:
32825:
32826:
32827: E 51/70
32828: 2
32829:
32830:
32831:
32832:
32833: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32834:
32835: Marraskuun 25 päivänä 1969 päivätyssä ja Vasta yksityiskohtainen suunnittelu lukuisine
32836: saman kuun 26 päivänä valtioneuvoston asian- detaljiratkaisuineen antaa selvän kuvan kustan-
32837: omaiselle jäsenelle saapuneessa kirjeessä olette nusten muodostumisesta ja ratkaisujen sopivuu-
32838: Te, Herra Puhemies, valtiopäiväjärjestyksen desta työmaalla toteutettaviksi. Näin saatuja
32839: 37 §:n 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa tietoja ja kokemusta tarvitaan rakennuttajan
32840: lähettänyt jäljennöksen edustaja Kekkosen toimesta suunnitelmaa tarkastettaessa ja sovel-
32841: Teille antamasta kirjeestä, jossa valtioneuvos- lettaessa.
32842: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi on tehty Koska kysymyksessä olevalla asialla on laa-
32843: seuraava kysymys: jempi merkitys valtiovarainministeriö asetti
32844: kesäkuun 4 päivänä 1965 ns. sivutoimitoimi-
32845: "Katsooko Hallitus, että virkamiesten kunnan, jonka tehtävänä oli tutkia valtion
32846: erilaisten sivutehtävien rajoittamiseksi virkamiesten oikeutta olla muussa palkatussa
32847: on tehty kaikki voitava ja siten huo- toimessa ja tutkia voimassa olevien säädösten
32848: lehdittu myös rakennusalalla kansalais- tarkoituksenmukaisuutta. Lisäksi toimikunnan
32849: ten riittävästä oikeusturvasta?" tuli selvittää missä määrin valtion virkamiesten
32850: voidaan sallia virkansa ohessa yksityishenkilönä
32851: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- harjoittaa erilaista ammatti-, ansio- tai liiketoi-
32852: taen seuraavaa: mintaa. Toimikunta laati varsin laajan ja seikka-
32853: Kyselyssä viitataan rakennushallitukseen, peräisen selvityksen edellä mainitusta asiasta
32854: jossa virkamiehet kyselyn mukaan kaikin tavoin ja jätti mietintönsä valtiovarainministeriölle 22
32855: osallistuvat suunnitteluun saaden tästä usein päivänä kesäkuuta 1967.
32856: selvästi enemmän tuloja kuin palkkana viras- Sopimuspaikkaisten virkamiesten, joita kor-
32857: taan. Tämän johdosta rakennushallitus on keammassa asemassa olevat teknilliset virka-
32858: ilmoittanut valtiovarainministeriölle, että siellä miehet yleensä ovat, sopimuksissa on ehto siitä,
32859: ei ole kyselyssä mainituista syistä myönnetty ettei asianomainen virkamies ota virkansa
32860: tämän alan virkamiehille virkavapautta. Eräälle ohella hoitaakseen tai suorittaakseen mitään
32861: arkkitehdille on tosin myönnetty kaksi kertaa sellaista virkaa, tointa tai tehtävää, jonka vas-
32862: vuoden pituinen virkavapaus, mutta syynä on taanottamiseen ei ole laissa säädettyä velvolli-
32863: tällöin ollut opintojen suorittaminen. Virkaa suutta tai johon häntä asianomainen valtion
32864: oli saatu hoitamaan pätevä ja kokenut arkki- viranomainen ei ole määrännyt. Sopimuksissa
32865: tehti. Kyselyssä tarkoitettuja esteellisyyksiä ei on nimenomaan kielletty myös liike- tai
32866: rakennushallinnon kohdalla juuri ole esiintynyt ammattitoiminta, joiksi katsotaan myös asian-
32867: eikä laisinkaan kahtena viimeisenä vuonna. tuntijalausuntojen antaminen. Sopimusehtojen
32868: Edelleen rakennushallitus on antamassaan lau- mukaan asianomainen ministeriö voi erityisistä
32869: sunnossa ilmoittanut, että julkisen rakennus- syistä yksittäistapauksissa myöntää luvan em.
32870: toiminnan piirissä on useita toiminta-aloja, joi- laatuisen viran, toimen tai tehtävän hoitami-
32871: den suunnittelutyötä ei suoriteta laisinkaan val- seen tai suorittamiseen sekä liike- tai ammatti-
32872: tion virastotyönä ja jotka rakennushallituksessa toiminnan harjoittamiseen. Näitä lupia on sopi-
32873: ovat vain lausuntoasioita. Kun tarkastus- ja muspalkkaisille virkamiehille myönnetty varsin
32874: valvontatehtävät muodostavat varsin suuren rajoitetusti.
32875: osan rakennushallituksen tehtäväkentästä on Tässä yhteydessä voidaan yhtyä siihen edellä
32876: tärkeää, että virkamies voi osallistua myös mainitun komiteankin esittämään näkemykseen,
32877: alansa suunnittelutyöhön ja siten pitää yllä että sellaiset sivutoimet, jotka saattavat hor-
32878: ammattitaitoaan ja seurata alansa kehitystä. juttaa yleistä luottamusta virkamiehen puo-
32879: 3
32880:
32881: lueettomuuteen virkatoiminnassa tai jotka voi- Iaan sivutoimitoimikunnan mietinnössä ja siitä
32882: vat olennaisella tavalla haitata tahi häiritä viran annetuissa lausunnoissa tehtyjä ehdotuksia sekä
32883: hoitoa on kiellettävä. sitä millä tavoin tämän kysymyksen järjestä-
32884: Toisaalta myös toimikunta toteaa sen, että minen kytkeytyy suunnitteilla olevan virkaehto-
32885: suurin osa virkamiesten hoitamista sivutoimista sopimusjärjestelmän luomiseen. Vasta sen jäl-
32886: ja -tehtävistä on valtion antamia. Näistä tehtä- keen kun tässä yhteydessä tai muutoin virka-
32887: vistä valtion on joka tapauksessa huolehdittava. miesten sivutoimien hoitamista on voitu tarkas-
32888: Monissa tapauksissa tällaisten tehtävien usko- tella uudelleen kiinnittäen tällöin huomiota
32889: minen virkamiehille sivutoimena on osoittautu- myös rakennusalalla toimivien virkamiesten
32890: nut valtiolle taloudelliseksi tai muutoin tarkoi- asemaan, voidaan kysymyksessä oleva asia jär-
32891: tuksenmukaiseksi ratkaisuksi. jestää tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.
32892: Valtiovarainministeriössä tutkitaan parhail-
32893: Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1970.
32894:
32895: Ministeri Ele Alenius.
32896: 4
32897:
32898:
32899:
32900:
32901: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
32902:
32903: Med Eder den 25 november 1969 daterade lingen på området. Det är först den detaljerade
32904: skrivelse, vilken den 26 i samma månad kom planeringen som med sina många deltaljlös-
32905: vederbörande medlem av statsrådet tillhanda, ningar ger en tydlig bild av kostnadernas upp-
32906: har Ni, Herr Talman, i det syfte 37 § 1 mom. komst och om lösningarnas läinplighet för
32907: riksdagsordningen anger insänt avskrift av föl- genomförande på arbetsplatsen. Sålunda
32908: jande av · riksdagsman Kekkonen till veder- erhållna uppgifter och vunnen erfarenhet be-
32909: börande medlem statsrådet för avgivande av hövs när planerna granskas och tillämpas
32910: svar ställda spörsmål: genom byggherrens försorg.
32911: Enär denna sak har en vidsträckt betydelse,
32912: "Anser Regeringen att allt som kan tillsatte finansministeriet den 4 juni 1965 den
32913: göras har gjorts för att begränsa tjänste- s.k. bisysslekommissionen, vars uppgift var att
32914: männens olika bisysslor och att sålunda undersöka statens tjänstemäns rätt att inneha
32915: även inom byggnadsbranschen sörjts för annan avlönad syssla och att undersöka ända-
32916: tillräckligt rättsskydd för medborgarna?" målsenligheten hos de gällande stadgandena.
32917: Kommissionen skulle vidare utreda i viiken
32918: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt mån statens tjänstemän kan tillåtas att vid
32919: anföra följande: sidan om tjänsten såsom privat person bedriva
32920: I spörsmålet hänvisas till byggnadsstyrelsen, yrkes-, förvärvs- eller affärsverksamhet av olika
32921: där tjänstemännen enligt spörsmålet på allt sätt slag. Kommissionen utarbetade en rätt om-
32922: deltar i planeringen och för detta ofta erhåller fattande och detaljerad utredning i saken och
32923: tydligt mera i inkomst än vad deras lön i inlämnade sitt betänkande till finansministeriet
32924: tjänsten är. Med anledning härav har byggnads- den 22 juni 1967.
32925: styrelsen meddelat finansministeriet, att man I avtalen med tjänstemännen med avtalslön,
32926: icke där på de i spörsmålet nämnda grunderna till vilka de tekniska tjänstemännen i högre
32927: har beviljat tjänstledighet åt tjänstemän inom ställning i allmänhet hör, ingår en klausul om
32928: detta område. En arkitekt har visserligen två att vederbörande tjänsteman icke åtar sig att
32929: gånger beviljats ett års tjänstledighet, men vid sidan om tjänsten sköta eller utföra tjänst,
32930: orsaken härtill har varit bedrivande av studier. befattning eller uppdrag, som han icke på
32931: Tjänsten hade skötts av en kompetent och grund av stadgande i lag är skyldig att emot-
32932: erfaren arkitekt. I spörsmålet avsedda jäv i taga eller till viiken han icke blivit förordnad
32933: fråga om byggnadsförvaltningen har just icke av vederbörande statens myndighet. I avtalen
32934: förekommit och icke alls under de två senaste förb;uds även uttryckligen affärs- eller yrkes-
32935: åren. Byggnadsstyrelsen har i sitt utlåtande verksamhet, till viiken även räknas avgivande
32936: vidare meddelat, att det inom den offentliga av utlåtanden. Enligt avtalsvillkoren kan veder-
32937: byggnadsverksamheten finnes många verksam- börande ministerium på synnerliga skäl i en-
32938: hetsfält, där planeringsarbetet icke alls utföres skilda fall bevilja tillstånd att sköta eller utföra
32939: såsom statens byråarbete och där ärendena för ovan avsedd tjänst, befattning eller uppdrag
32940: byggnadsstyrelsens vidkommande endast om- samt att bedriva affärs- eller vrkesverksamhet.
32941: fattar utlåtanden. Då kontroll- och övervak- Dylika tillstånd har beviljats · tjänstemän med
32942: ningsuppgifterna omfattar en rätt stor del av avtalslön i rätt begränsad omfattning.
32943: byggnadsstyrelsens uppgiftsfält är det viktigt, I detta sammanhang kan man förena sig om
32944: att en tjänsteman inom sin bransch kan deltaga den uppfattning, som också framförts av den
32945: också i planeringsarbetet och sålunda upprätt- nämnda kommissionen, att sådan bisyssla som
32946: hålla sin yrkeskunnighet och följa med utveck- kan undergräva det allmänna förtroendet för
32947: 5
32948:
32949: tjänstemans opattiskhet i handhavandet av 1 finansministeriet undetsöks som bäst de
32950: tjänsten ellet som på ett väsentligt sätt kan fötslag som ftamställts i bisysslekommissionens
32951: skada ellet stöta skötandet av tjänsten, skall betänkande och i utlåtandena om det samt
32952: förbjudas. sättet på vilket tegletandet av denna ftåga
32953: A andta sidan konstatetat kommissionen anslutet sig tili skapandet av det planetade
32954: också, att stötsta delen av de bisysslot och kollektivavtalssystemet föt tjänstemän. Fötst
32955: -uppgiftet som sköts av tjänstemän, hat till- eftet det att skötseln av tjänstemännens bisyss-
32956: delats dem av staten. Om dessa uppdtag måste lot i detta sammanhang ellet annats blivit
32957: staten i vatje fall dtaga fötsotg. 1 många fall ånyo gtanskad med beaktande härvid även av
32958: hat det visat sig, att då dylika uppgiftet an- de på byggnadsomtådet vetksamma tjänstemän-
32959: fötttotts tjänsteman såsom bisyssla, så hat nens ställning, kan iftågavarande sak otdnas på
32960: detta föt staten varit en ekonomiskt förmånlig ett ändamålsenligt sätt.
32961: ellet annars ändamålsenlig lösning.
32962: Helsingfors den 22 januari 1970.
32963:
32964: Ministet Ele Alenius.
32965:
32966:
32967:
32968:
32969: E 51/70
32970: Kirj. ksm. n:o 201.
32971:
32972:
32973:
32974:
32975: Volotinen ym.: Metallisulaton perustamisesta Pohjois-Karjalan
32976: lääniin.
32977:
32978:
32979: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e II e.
32980:
32981: Maamme teollisuusmineraalien louhinnasta Mielestämme Pohjois-Karjalaan vmtru.sun
32982: tapahtuu Itä-Suomen alueella noin kolmasosa erittäin perustellusti rakentaa metallisulatto.
32983: ja kaivostoiminta näytteleekin alueen muutoin Pohjois-Karjalan ja koko Itä-Suomen malmi-
32984: vähäisessä teollisuudessa merkittävää osaa. Näi- varat ovat suuret ja kaivosteollisuus kasvaa
32985: den mineraalien jalostamisella entistä pitem- siellä jatkuvasti.
32986: mälle voitaisiin kuitenkin alueen talouselämää Pohjois-Karjalassa olisi riittävästi sähköener-
32987: kehittää voimakkaasti edelleen. giaa ja myöskin työvoimaa. Liikenneverkko,
32988: Outokummun kuparikaivos on luonut ym- niin maanteiden, rautateiden kuin vesiteiden-
32989: pärilleen laajan elinvoimaisen asutustaajaman km osalta on tehokas ja maakunnassa on riit-
32990: ja mahdollisuuksia kaivostoimintaan on myös tävästi tilaa. Koska olisi pidettävä lisäksi läh-
32991: muualla Pohjois-Karjalassa. Vuonoksen uuden tökohtana sitä, että valtakunnan eri osia on
32992: kuparimalmiesiintymän löytymisen jälkeen mal- pyrittävä kehittämään niiden raaka-ainevarojen
32993: mivarat Outokummussa riittävät ainakin tämän turvin, on Pohjois-Karjalaan perustettava me-
32994: vuosisadan loppuun. Pohjois-Karjalalla olisi suu- tallisulatto erittäin hyvin perusteltu. Sen ra-
32995: ria mahdollisuuksia hyötyä enemmän malmiva- kentru.ninen merkitsisi uuden teollistamisaallon
32996: roistaan, mutta koska malmi viedään jalostetta- leviämistä maakuntaan. Hallituksen olisi ryh-
32997: vaksi muualle, jää maakunta jatkuvasti ilman dyttävä asiassa pikaisesti toimenpitesiin. Se
32998: riittävää teollisuuden kehittymistä. Onhan to- olisi tehokasta kehitysaluepolitiikkaa.
32999: dettu, että kaivoksen osuus koko malminjalos- Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
33000: tusprosessissa on vain 15-20 prosenttia. § :n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
33001: Näin Pohjois-Karjala hyötyy vain noin viiden- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
33002: neksen kaivostensa tuottamista metalleista. seuraavan kysymyksen:
33003: Eräänä merkittävänä syynä tähän on, että itäi-
33004: sessä Suomessa ei sijaitse yhtään metallisulat- Aikooko Hallitus ryhtyä toimen-
33005: toa. Sulattojen puute aiheuttaa luonnollisesti piteisiin metallitulaton perustamiseksi
33006: sen, että metalliteollisuus ei ole voinut kehit- Pohjois-Karjalan lääniin?
33007: tyä maan tässä osassa.
33008: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1969.
33009:
33010: Mikko Volotinen. A. Holopaineh. Reino Karpola.
33011:
33012:
33013:
33014:
33015: E 1265/69
33016: 2
33017:
33018:
33019:
33020:
33021: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
33022:
33023: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- rettiin Itä-Suomesta poikkeuksellisissa oloissa
33024: tissa mainitussa tarkoituksessa ovat kansan- vuonna 1944. Nykyisissä oloissa nyt toimin-
33025: edustaja Mikko Volotinen ym. esittäneet val- nassa olevan sulaton, jonka kapasiteetti on
33026: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak- riittävä käytettävissä olevien rikasteiden sulat-
33027: si seuraavan kysymyksen: tamiseen, siirtäminen malmien painopisteeseen
33028: ei ole taloudellisesti järkevää. Siirtoon liittyisi
33029: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimen- myöskin rikkihappotehtaan siirtäminen, sillä
33030: piteisiin metallisulatao perustamiseksi nykyaikana, jolloin teollisuus on joutunut voi-
33031: Pohjois-Karjalan lääniin?" makkaan arvostelun kohteeksi luonnon saastut-
33032: tamisesta ei ole mahdollista laskea syntyviä
33033: Vastauksena tähän kysymykseen saan kun- rikkikaasuja ilmaan. Kaikesta tästä johtuen
33034: nioittaen esittää seuraavaa: kuparisulatao siirto olisi niin kallis toimen-
33035: Esitetyssä kysymyksessä tarkoitettaneen Poh- pide, ettei siihen voida ryhtyä, vaikka siitä
33036: jois-Karjalan ja sen naapuriläänien alueilla nyt olisikin kehitysalue- ja työllisyyspoliittisia
33037: louhittavien kuparimalmien jatkojalostusta etuja.
33038: Pohjois-Karjalan läänin alueelle perustettavaksi Jos tulevaisuudessa löydetään varsinkin Itä-
33039: ehdotetussa metallisulatossa. Suomeh tai Lounais-Suomen alueelta sellaisia
33040: Todettakoon aluksi, että huomattava osa uusia malmeja, jotka edellyttäisivät sulatto-
33041: maassa tuotetusta kuparirikasteesta saadMn kapasiteetin huomattava lisäämistä, niin täl-
33042: Pohjois-Karjalan, Kuopion ja Mikkelin läänien löin Pohjois-Karjala ja koko Itä-Suomi olisi-
33043: alueelta ja että se sulatetaan Outokumpu Oy:n vat vakavasti otettavia vaihtoehtoja uuden
33044: kuparisulatossa Harjavallassa, jonne sulatto siir- sulaton paikkaa harkittaessa.
33045: Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1969.
33046:
33047: Ministeri Väinö Leskinen.
33048: 3
33049:
33050:
33051:
33052:
33053: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
33054:
33055: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen i rådande förhållanden flytta det nuvarande
33056: anger har riksdagsman Mikko Volotinen m. fl. smältverket, vars kapacitet är tiliräcklig för
33057: ställt följande spörsmål att besvaras av veder- smältning av den slig som finns, tili malm-
33058: börande medlem av statsrådet: fyndigheterhas tyngdpunkt är icke ekonomiskt
33059: fömuftigt. Flyttning av smältverket skulle dra-
33060: "Ämnar regeringen vidtaga åtgärder ga med sig flyttning av svavelsyrefabriken,
33061: för grundande av ett metallsmältverk ty nuförtiden, då industrin har blivit föremål
33062: i Norra Karelens Iän?" för mycket skarp kritik för att den förorenar
33063: naturen, är det inte möjligt att släppa ut i
33064: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- luften de svavelgaser som uppstår. Tili följd
33065: samt anföra följande: av allt detta skulle ,en flyttning av koppar-
33066: I spörsmålet torde avses den fortsatta för- smältverket bli en så dyr åtgärd, att den inte
33067: ädlingen av kopparmalm från Norra Karelens kan vidtagas även om den vore fördelaktig
33068: och angränsande Iän i ett smältverk, som före- frå:h utvecklingsområdes- och sysselsättnings-
33069: slagits bli inrättat i Norra Karelens Iän. politisk synpunkt.
33070: Tili en början kan konstateras, att en be- Om det i framtiden, i synnerhet i Östra
33071: tydande del av den kopparslig som produceras Finland eller i sydvästra Finland, påträffas
33072: i landet fås från Norra Karelens, Kuopio och sådana nya malmer som skulle förutsätta en
33073: St Michels Iän och att den smältes i Outo- betydande ökning av smältkapaciteten, vore
33074: kumpu Oy:s kopparsmältverk i Harjavalta, Norra Karelen och hela Östra Finland alterna-
33075: dit smältverket flyttades fråh Östra Finland tiv att räkna med vid valet av plats för ett
33076: under exceptionella förhållanden år 1944. Att nytt smältvetk.
33077: Helsingfors den 13 december 1969.
33078:
33079: Minister Väinö Leskinen.
33080: Kirj. ksm. n:o 202.
33081:
33082:
33083:
33084:
33085: Karpola ym.: Kivenraivauskustannusten saattamisesta vähennys-
33086: kelpoiseksi verotuksessa.
33087:
33088:
33089: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33090:
33091: Maatilatalouden uusi tuloverolaki on ollut tettava maatalouden tuloverolain 6 §:ää, jossa
33092: voimassa pian kaksi vuotta ja siitä on saatu säädetään tulon hankkimisesta ja säilyttämi-
33093: ensimmäiset kokemukset. Näiden kokemusten sestä aiheutuneiden kustannusten vähennyskel-
33094: pohjalta uusi tuloverolaki kaipaa monia kor- poisuudesta. Koska kivenraivauskustannuksia
33095: jauksia, joiden toteuttaminen olisi suoritettava koituu yleensä nimenomaan syrjäseutujen vil-
33096: kiireellisesti, että esiintyneet epäoikeudenmukai- jelijöille, joille työskentelyolosuhteet jo muis-
33097: suudet ja kohtuuttomuudet voitaisiin poistaa. takin syistä ovat olennaisesti heikommat, olisi
33098: Maatalouden rationalisoinnissa muodostavat lainmuutoksen suorittaminen kiireellinen teh-
33099: kivenraivaus- ja salaojituskustannukset huomat- tävä.
33100: tavan tärkeän toimintakohteen. Tulon hankki- Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
33101: misesta aiheutuvat menot ovat maatalousvero- 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
33102: tuksessa yleensä vähennyskelpoisia menoja, tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
33103: mutta vaikka kivenraivaus on erittäin tärkeä seuraavan kysymyksen:
33104: viljelijän työn helpottamisen kannalta, näitä
33105: menoja ei hyväksytä vähennyskelpoisina me- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33106: noina. Mielestämme kivenraivauskustannukset ryhtyä kivenraivauskustannusten saatta-
33107: ovat. hyvin suuressa määrin verrattavissa sala- miseksi vähennyskelpoiseksi verotuk-
33108: ojituskustannuksiin, jotka ovat puolestaan vä- sessa?
33109: hennyskelpoisia menoja. Hallituksen olisi muu-
33110: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1969.
33111:
33112: Reino Karpola. Mikko Volotinen.
33113: Artturi Jämsen. Eino Lottanen.
33114: Ale Holopainen.
33115:
33116:
33117:
33118:
33119: E 1325/69
33120: 2
33121:
33122:
33123:
33124:
33125: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33126:
33127: Teille, Herra Puhemies, ovat kansanedusta- vähennyskelpoiseksi menoksi. Kivenraivauksesta
33128: jat Reino Karpola ym. esittäneet valtiopäivä- johtuvat menot ovat maan arvoa pysyvästi
33129: järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio- korottavia perusparannusmenoja, jotka näin
33130: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi ollen maan hankintamenoon verrattavina perus-
33131: seuraavan kysymyksen: parannusmenoina eivät ole verotuksessa vä-
33132: hennyskelpoisia. Vastaavasti on maatilatalouden
33133: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tuloverolain 5 § :n 1 momentin 4 kohdassa
33134: ryhtyä kivenraivauskustannusten saatta- säädetty, että uudis- ja kivenraivauspalkkiot
33135: miseksi vähennyskelpoiseksi verotuk- eivät ole veronalaisia tuloja. Salaojituksesta
33136: sessa?" johtuneet menot eivät pysyvästi korota maan
33137: arvoa, joten ne on edellä mainitun lain 6 §:n
33138: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu 4 kohdassa säädetty vähennyskelpoisiksi, eikä
33139: toimialaani valtiovarainministerinä, esitän vas- niitä näin ollen voida verrata kivenraivauksista
33140: tauksena siihen kunnioittavasti seuraavaa: johtuneisiin menoihin. Tähän nähden hallitus
33141: Maan ja muun kulumattoman käyttöomai- katsoo, ettei maatilatalouden tuloverolain muut-
33142: suuden hankinta- ja perusparannusmenoja ei taminen kysymyksessä tarkoitetulla tavalla ole
33143: verolainsäädännössämme hyväksytä verotuksessa aiheellista.
33144: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1969.
33145:
33146: Valtiovarainministeri Eino Raunio.
33147: 3
33148:
33149:
33150:
33151:
33152: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
33153:
33154: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen avdragbara utgifter. Utgifterna för stenröjning
33155: anger har Ni, Herr Talman, till vederbörande är grundförbättringskostnader som höjer
33156: medlem av statsrådet för avgivande av svar jordens värde på ett bestående sätt och kan
33157: översänt fö1jande av riksdagsman Reino Kar- sålunda, såsom jämförliga med utgiften för
33158: pola m. fl. ställda spörsmål: jordens anskaffning, icke avdragas vid beskatt-
33159: ningen. I motsvarighet härtill stadgas i 5 §
33160: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen 1 mom. 4 punkten inkomstskattelagen för
33161: vidtaga för att stenröjningskostnader gårdsbruk, att ny- och stenröjningspremier icke
33162: skall bli avdragsgilla vid beskatt- är skattepliktiga inkomster. Utgifterna för
33163: ningen?" täckdikning höjer icke jordens värde på ett
33164: bestående sätt, varför de enligt 6 § 4 punkten
33165: Då det i spörsmålet avsedda ärendet hör ovannämnda lag kan avdragas, och är sålunda
33166: till mitt verksamhetsområde i finansministeriet, icke jämförbara med utgifter för stenröjning.
33167: får i'ag såsom svar vördsamt anföra följande: Med beaktande av detta anser regeringen, att
33168: Utgifter för anskaffning och förbättring av det icke är skäl att ändra inkomstskattelagen
33169: jord och andra hestående anläggningstillgångar för gårdsbruk så som i spörsmålet avses.
33170: godkänns icke i vår skattelagstiftning såsom
33171: Helsingfors den 18 december 1969.
33172:
33173: Finansminister Eino Raunio.
33174: 1
33175:
33176: 1
33177:
33178:
33179:
33180:
33181: 1
33182:
33183: 1
33184:
33185:
33186:
33187:
33188: 1
33189:
33190: 1
33191:
33192:
33193:
33194:
33195: 1
33196: Kirj. ksm. n:o 20.3. Skrifd. spm. nr 20.3.
33197:
33198:
33199:
33200:
33201: Melin ym.: Suden täydellisestä rauhoittami- Melin m. fl.: Om fullständig fridlysning av
33202: sesta. varg.
33203:
33204:
33205: Eduskunnan Tili Riksdagens
33206: H e r r a P u h e m i e h e 11 e. Herr Talman.
33207:
33208: Viime aikoina on varsin monella taholla Under senaste tiderna har man på synner-
33209: kiinnitetty vakavaa huomiota siihen tosiasiaan, ligen många håll fäst allvarlig uppmärksamhet
33210: että suurpetojen lähinnä suden, karhun ja vid det faktum, att de stora rovdjuren, närmast
33211: ahman yksilömäärät ovat voimakkaasti vähen- vargen, björnen och järven starkt minskat i
33212: tyneet maassamme. Näistä suurpetolajeista susi vårt land. Av dessa stora rovdjur håller i detta
33213: on tällä haavaa kuolemaisillaan sukupuuttoon. nu vargen på att dö ut.
33214: Vuosina 1959-1963 todettiin Pohjois- Under åren 1959-1963 lade man i Nord-
33215: Karjalassa ja Kainuussa idästäpäin tulleiden su- katelen och Kajana-trakten märke till att varg-
33216: sien lukumäärässä lisäystä, joka tyrehdytettiin antalet ökade genom invandring österifrån, vii-
33217: voimakkaalla metsästyksellä, ja jonka päätty- ken dock avstannade genom en livlig jaktverk-
33218: miseen vaikutti myös susien huomattava vähe- samhet och genom en betydande minskning av
33219: neminen itärajamme takana. Jälkimmäinen tieto antalet vargar bakom vår östgräns. Den senare
33220: on saatu prof. G. A. Novikov'ilta Leningradis- uppgiften har givits av prof. G. A. Novikov
33221: ta. Vuoden 1963 jälkeen ovat susien yksilö- i Leningrad. Efter år 1963 har antalet vargar
33222: määrät ja niiden valtakunnanrajan ylitykset och vargars gränsöverskridningar år för år
33223: vuosi vuodelta vähentyneet. Vuoden 1967 minskat. Under tiden januari-november 1967
33224: tammi-marraskuussa tekivät Rajavartiolaitoksen observerade gränsbevakningsväsendet, att 158
33225: vartiot havainnot 158 susien suorittamasta vargar överskred gränsan mellan Finland och
33226: SNTL:n vastaisen rajan ylityksestä. Tämä ti- Sovjetunionen i vardera riktningen. Denna sta-
33227: lasto osoitti 16 suden muuttovoittoa Suomeen. tistik uppvisar att Finlands vargstams nettotill-
33228: Vuonna 1968 Rajavartiolaitos totesi 72 susien skott uppgick tili 16 nya vargar. År 1968
33229: suorittamaa itärajan ylitystä, jolloin muutto- konstaterade gränsbevakningsväsendet, att 72
33230: voitto oli pudonnut kuuteen susiyksilöön. Vuo- vargar hade överskridit östgränsen varvid netto-
33231: den 1969 tammi-syyskuussa on SNTL:n vas- tiliskottet av nya vargar i vårt land torde ha
33232: taisella rajalla todettu 18 susien suorittamaa begränsats tili sex. Under tiden januari-sep-
33233: rajanylitystä. Norjan vastaisella rajalla on vuo- tember 1969 har man vid gränsen mot Sov-
33234: sina 1967-1969 todettu vain yhden suden jetunionen observerat, att 18 vargar överskri-
33235: tulleen Suomen puolelle eikä yhdenkään men- dit gränsen. Vid gränsen mot Norge har man
33236: neen päinvastaiseen suuntaan. Ruotsin vastai- under åren 1967-1969 iakttagit, att endast
33237: sella rajalla ei tänä ajanjaksona ole tehty ainoa- en varg kommit tili Finland och att inte en
33238: takaan susihavaintoa. enda överskridit gränsen i motsatt riktning.
33239: Lapin läänin alue on valtakunnan tärkeintä Vid gränsen mot Sverige har man under denna
33240: poronhoitoaluetta. Vuoden 1967 tammi-marras- tidsperiod inte observerat en enda varg.
33241: kuussa tehtiin Lapin läänin SNTL:n vastaisella Lapplands Iän är rikets viktigaste renskötsel-
33242: rajalla 24 susihavaintoa, jotka osoittivat kuu- område. Under tiden januari-november 1967
33243: den susiyksilön muuttovoittoa Suomeen. Seu- iakttog man i Lapplands Iän vid gränsen mot
33244: raavana vuonna havaintojen määrä oli 17, mikä Sovjetunionen 24 vargar, vilket betydde ett
33245: osoitti yhden suden muuttotappiota Suomelle. tillskott om sex vargar för Finland. Följande
33246: Vuoden 1969 tammi-syyskuussa havaintoja on år observerade man 17 vargar, vilket betydde
33247: kertynyt seitsemän. Vuonna 1968 ammuttiin en minskning om en varg för Finlands del.
33248: Lapin läänin alueella (aivan sen etelärajalla) Under perioden januari-september 1969 har
33249: E 2/70
33250: 2
33251:
33252: yksi ainoa susi. Vuonna 1969 ei Lapin läänin man iakttagit sammanlagt sju vargar. År 1968
33253: alueella ole tapettu ainoatakaan sutta ja koko sköt man inom Lapplands Iän ( alldeles vid
33254: maassakin vain yksi ainoa susi. gränsen mot söder) en enda varg. Under år
33255: Lokakuun alussa 1969 Rajavartiolaitoksen 1969 har man inte dödat en enda varg i Lapp-
33256: vartioiden toimintapiirien alueilla todettiin vii- Iands Iän och i hela landet endast en varg.
33257: den suden liikkuvan. Lisäksi sisämaassa, liikkui I börja,n på oktober 1969 observerade man
33258: saman verran yksinäisiä susia. Koko maan susi- inom området ·för gränsbevakningsväsendet fem
33259: kanta on tällä hetkellä kymmenen yksilön tie- vargar. Dessutom rörde sig ensamma vargar i
33260: noilla. Alueellisesti nämä sudet ovat jakautu- de inre delarna av landet. Hela landets varg-
33261: neet niin, että puolet niistä liikkuu Suomus- bestånd torde i detta nu vara ca tio. Av dessa
33262: salmen-Kuhmon alueella ja puolet eri puolilla förekommer hälften inom Suomussalmi-Kuh-
33263: Lapin lääniä. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa mo-området och hälften inom olika, delar av
33264: on tällä hetkellä yhteensä korkeintaan 20-35 Lapplands län. I Finland, Sverige och Norge
33265: sutta. Ruotsissa susi on rauhoitettu ja Nor- finns i detta nu sammanlagt högst 20-35
33266: jassa suunnitellaan suden rauhoittamista. Suo- vargar. I Sverige är vargen fridlyst, något som
33267: messa sen sijaan voimassa olevan metsästys- också planeras i Norge. I Finland får man
33268: lain nojalla saa pyydystää sutta vapaasti koko emellertid med stöd av gällande jaktag under
33269: vuoden. Suden tappamisesta maksetaan met- hela året fritt jaga, vargar. Skottpenningen för
33270: sästyslain 69 § :n mukaan poronhoitoalueena varg är enligt jaktlagens 69 § inom renskötsel-
33271: ja itärajaan rajoittuvissa kunnissa valtion var- område och i kommuner vid östgränsen 500
33272: roista viidensadan markan palkkio. Lisäksi po- mark, som betalas ur statens medel. Härtill
33273: ronhoitoalueella paliskunnat maksavat omia betalar renbeteslagen inom renskötselområdet
33274: tapporahojaan susien tappamisesta. Susien ai- egna skottpenningar. För skador på husdjur
33275: heuttamista kotieläin- ja porovahingoista suo- och renar betalar staten ersättning.
33276: ritetaan valtion varoista korvausta vahingon Vargen är ett kännspakt inslag i den ur-
33277: kärsineille. sprungliga finländska naturen. Människan har
33278: Susi kuuluu alkuperäiseen suomalaiseen ingen moralisk rätt att utrota någon djurart.
33279: luontoon. Ihmisellä ei ole moraalista oikeutta Beträffande vargen är en utrotning mycket
33280: hävittää mitään eläinlajia sukupuuttoon. Suden nära förestånde, ifall man ej skrider till skynd-
33281: kohdalla tämä vaihe on hyvin lähellä, ellei ryh- samma Iagstadgade skyddsåtgärder. Nordiska,
33282: dytä pikaisiin lainsäädännöllisiin suojeiutoimen- rådet har även år 1968 fäst uppmärksamhet
33283: piteisiin. Myös Pohjoismaiden Neuvosto on vid denna sak.
33284: kiinnittänyt vuonna 1968 tähän asiaan huo- Med hänvisning till det ovan anförda riktar
33285: miota. undertecknade med stöd av 37 § 1 mom.
33286: Yllä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet esit- riksdagsordningen följande skriftliga spörsmål
33287: tävät valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen- att besvams av vederbörande medlem av stats-
33288: tin nojalla valtioneuvoston asianomaisen jäse- rådet:
33289: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33290:
33291: Onko Hallitus valmis ryhtymään toi- Är Regeringen beredd att skrida till
33292: menpiteisiin suden tapporahan poista- åtgärder för annullering av skottpen-
33293: miseksi ja suden täydelliseksi rauhoit- ningen för varg och för en fullständig
33294: ta,miseksi koko maassa? fridlysning av varg i hela landet?
33295: Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1969. Helsingfors den 25 november 1969.
33296:
33297: Ingvar S. Melin. Jouni Apajalahti. Pauli Burman.
33298: Vappu Heinonen. Evald Häggblom. V. 0. Mäkinen.
33299: Sinikka Luja. Arvo Salo. Bror Lillqvist.
33300: Seija Karkinen. Uljas Mäkelä. Erkki Huurtamo.
33301: E. J. Paavola. Osmo Kock.
33302: 3
33303:
33304:
33305:
33306:
33307: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33308:
33309: Herra Puhemies on kuluvan vuoden marras- kysymyksen perusteluissakin on mainittu, sel-
33310: kuun 28 päivänä päivätyssä kirjeessä, valtio- vää laskua susikannoissa. Hallitus on tästä tie-
33311: päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa maini- toinen.
33312: tussa tarkoituksessa lähettänyt minulle jäljen- Kysymys jonkun petoeläimen rauhoittami-
33313: nöksen edustaja Melinin ym. jättämästä kysy- sesta kytkeytyy läheisesti sen tekemien vahin-
33314: myksestä, jossa valtioneuvoston asianomaisen kojen korvaamiseen. Nykyään on käytettävissä
33315: jäsenen vastattavaksi on esitetty kysymys: olevien määrärahojen puitteissa pystytty kor-
33316: vaamaan kotieläimille aiheutetut vahingot täysi-
33317: "Onko Hallitus valmis ryhtymään toi- määräisinä. Sen sijaan petojen tappamat porot
33318: menpiteisiin suden tapporahan poista- on korvattu vain n. 60 % :sesti ja on ilmeistä,
33319: miseksi ja suden täydelliseksi rauhoit- että kuluvan vuoden osalta korvaus on paljon
33320: tamiseksi koko maassa?" pienempi, mikä johtuu poron lihan hinnan voi-
33321: makkaasta noususta. Vuonna 1968 korvattiin
33322: Suurpetojen vähenemiseen pohjoismaissa on v. 1967 aikana tapahtuneita petoeläinten koti-
33323: moneltakin taholta kiinnitetty huomiota. Poh- eläimille aiheuttamia vahinkoja 6 077 markkaa
33324: joismaiden Neuvosto on suositellut petokanto- ja poroille aiheutettuja vahinkoja 54 000 mark-
33325: jen kehityksen tarkkaa seuraamista ja yhden- kaa. Vaikka kyseessä ovat verrattain vaatimat-
33326: mukaisia toimenpiteitä niiden suojelemiseksi tomat summat, ei valtiontalouden tila ole sal-
33327: sukupuuttoon häviämiseltä. Ruotsissa susi on linut ainakaan tähän mennessä määrärahojen
33328: rauhoitettu ja Norjassa suunnitellaan tiettävästi nostamista niin, että petojen tappamat porot
33329: samaa toimenpidettä. Suomessa ovat mm. Met- voitaisiin korvata täyteen määrään. Luotetta-
33330: sästäjäin Keskusjärjestö ja Suomen Luonnon- vien selvitysten saaminen kaikista petojen tap-
33331: suojeluyhdistys niin ikään esittäneet eräitä toi- pamista poroista tuottaa myös jokseenkin yli-
33332: menpiteitä suurpetojen suojelemiseksi. voimaisia vaikeuksia.
33333: Meillä esiintyvien suurpetojen lukumäärästä Tammikuun 31 päivänä 1969 annetulla lailla
33334: ollaan hyvinkin eri mieltä. Varsinkin poron- metsästyslain muuttamisesta ( 81/69) rajoitet-
33335: hoitoalueelia niitä väitetään olevan oletettua tiin tapporahan maksamista niin, että suden ja
33336: paljon enemmän. Esim. suden esiintymisestä ahman tappamisesta maksetaan tapporahaa vain
33337: antavat kuitenkin totuudenmukaisimman kuvan poronhoitoalueena ja itärajaan rajoittuvissa kun-
33338: ne havainnot, joita pitkällä itätajallamme raja- nissa. Tähän käytäntöön ei ole aihetta vielä
33339: vartiolaitoksen toimesta tehdään. Susihan liik- tässä vaiheessa harkita muutosta.
33340: kuu myös talviseen aikaan, jolloin havaintojen Tämän saan kunnioittaen saattaa Herra Puhe-
33341: teko on helppoa. Havainnot osoittavat, kuten miehelle tiedoksi.
33342: Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1969.
33343:
33344: Maatalousministeri Martti Miettunen.
33345: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
33346:
33347: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen i motiveringen för spörsmålet har nämnts, en
33348: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse tydlig nedgång i vargbestånden. Detta är Rege-
33349: av den 28 november 1969 till mig översänt ringen medveten om.
33350: följande av riksdagsman Melin m.fl. till veder- Frågan om fridlysning av ett visst rovdjur
33351: börande medlem av statsrådet för avgivande av är nära förbunden med ersättandet av de ska-
33352: svar ställda spörsmål: dor som detta djur åsamkar. För närvarande
33353: har man inom ramen för till buds stående an-
33354: "Är Regeringen beredd att skrida tili slag kunnat till fullt värde ersätta de skador
33355: åtgärder för annullering av skottpen- som åsamkats husdjur. Däremot har av rov-
33356: ningen för varg och för en fullständig djur rivna renar ersatts endats till 60 % av
33357: fridlysning av varg i hela landet?" värdet, och det är uppenbart att ersättningen
33358: för innevarande års del kommer att vara be-
33359: På flera olika håll har man fäst uppmärk- tydligt mindre, vilket beror på den kraftiga
33360: samhet vid att de stora rovdjuren minskat i stegringen av priset på renkött. Ar 1968 er-
33361: de nordiska länderna. Nordiska rådet har re- sattes skador som under år 1967 åsamkats
33362: kommenderat att man noggrant följer med rov- husdjur av rovdjur till ett belopp av 6 077
33363: djursbestånden och tillgriper enhetliga åtgärder mk och skador vilka åsamkats renar till ett
33364: i syfte att skydda dem mot utrotning. I Sve- belopp av 54 000 mk. Fastän det är fråga
33365: rige är vargen fridlyst och i Norge planeras om rätt anspråkslösa belopp, har statshushåll-
33366: veterligen samma åtgärd. I Finland har bl.a. ningens läge icke tillåtit en höjning av an-
33367: Jägarnas Centralorganisation och Naturskydds- slagen så, att av rovdjur dödade renar skulle
33368: föreningen i Finland likaledes gjort framställ- kunna ersättas till fullt värde. Erhållandet av
33369: ningar om vissa åtgärder för skyddandet av de tillförlitliga uppgifter om alla av rovdjur döda-
33370: stora rovdjuren. de renar bereder också i det närmaste oöver-
33371: Beträffande antalet av stora rovdjur som vinneliga svårigheter.
33372: förekommer hos oss har man rätt avvikande Genom lagen den 31 januari 1969 om änd-
33373: åsikter. Särskilt inom renskötselområdet påstås ring av jaktlagen ( 81/69) begränsades erläg-
33374: förekomsten av dem vara betydligt större än gandet av skottpenning så, att för dödande av
33375: vad som i allmänhet antages. Den sanningsen- varg eller järv erlägges belöning endast inom
33376: ligaste bilden av t.ex. förekomsten av varg renskötselområdet och i de till den Östra grän-
33377: torde dock erhållas av de observationer, vilka sen angränsande kommunerna. Det föreligger
33378: på vår långa östgräns göres genom försorg av icke skäl att i detta skede överväga en änd-
33379: vårt gränsbevakningsväsende. Vargen rör sig ju ring av denna praxis.
33380: också vintertid, varvid observationer är lätta Detta får jag vördsamt bringa Eder, Herr
33381: att göra. Observationerna utvisar, såsom också Talman, till kännedom.
33382: Helsingfors den 30 december 1969.
33383:
33384: Lantbruksminister Martti Miettunen.
33385: Kirj. ksm. n:o 204.
33386:
33387:
33388:
33389:
33390: Mäkelä ym.: Turvattomien nuorten ammattiopetuksen tehos-
33391: tamisesta.
33392:
33393:
33394:
33395: Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33396:
33397: Valtion ammattikoulukoti toimii Espoon Lep- lähteneiden ja ilman yhteiskunnan tukea toden-
33398: pävaarassa 2-vuotisena ammattikouluna. Koulu näköisesti täysin ilman koulutusta jäävien nuo-
33399: on perustettu v. 1929 Karjalan Kannakselle rukaisten hyväksi uhratut varatkin tulevat ai-
33400: Uudenkirkon pitäjään, jossa se toimi vuoden kanaan takaisin jo verotulojen muodossa. Huo-
33401: 1939 syksyyn saakka Kannaksen ammattikoulu- mionarvoinen asia lienee myös se, että koulutus
33402: koti nimisenä ammattikouluna. Oppilaina oli ja sen antamat mahdollisuudet vaikuttavat
33403: sekä tyttöjä että poikia. Sodan päätyttyä, v. myönteisesti k.o. henkilöiden kehittymiseen vas-
33404: 1945 koulu sijoitettiin nykyiselle paikalleen tuuntuntoisiksi, yritteliäiksi ja sopeutuviksi kan-
33405: ja sen nimeksi tuli Valtion ammattikoulukoti. salaisiksi.
33406: Nykyisin koulussa on metallityö-, puutyö- ja Näitä näkökohtia on syytä korostaa, koska
33407: maatalouskonekorjaajaosastot, joille voidaan oppilaitos siirtyi jokin aika sitten sosiaaliminis-
33408: vuosittain ottaa 50 oppilasta, joten oppilaita on teriön alaisuudesta opetusministeriön alaisuu-
33409: kerrallaan yhteensä n. 100. Oppilaat valitaan teen. Näin ollen on olemassa vaara, että am-
33410: hakemusten perusteella, jolloin kansakoulu- y.m. mattikoulukodin alkuperäinen tarkoitus, olla
33411: todistusten ohella huomioidaan erityisesti kun- heikossa asemassa olevien 15-17 vuotiaiden
33412: tien sosiaalilautakuntien antamat lausunnot, nuorten turvana, unohtuu ja muut tekijät
33413: sillä koulu on tarkoitettu nimenomaan sellaisille voimakkaampina sivuuttavat tämän tärkeän nä-
33414: oppilaille, joilla ei puutteellisten elämän olo- kökohdan.
33415: suhteiden takia ole mahdollisuutta opintoi- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
33416: hinsa muissa ammattioppilaitoksissa. Oppilaat päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
33417: ovat kotoisin eri puolilta Suomea, varattomista tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33418: tai vähävaraisista kodeista, suurperheistä, ja vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33419: monet ovat joko täysi- tai puoliorpoja tai au-
33420: lapsia. Vuosittain on hakijoita 200-300, joten Onko Hallitus tietoinen siitä, että
33421: oppilaiksi voidaan ottaa vain pieni osa haki- Valtion ammattikoulukoti ei nykyisel-
33422: joista. lään liian pienenä sisäoppilaitoksena ky-
33423: Koulusta päässeet oppilaat ovat yleensä si- kene tyydyttämään ns. turvattomien
33424: joittuneet hyvin työelämään ja yhteiskuntaan. nuorten ammattiopetuksen tarvetta, ja
33425: Heitä on teollisuuden ja liike-elämän palveluk- jos on,
33426: sessa myöskin johtavissa tehtävissä esim. joh- mitä Hallitus aikoo tehdä tämän
33427: tajina, työnjohtajina jne. Näiden ankeista oloista epäkohdan kiireelliseksi korj aarniseksi?
33428: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1969.
33429:
33430: Uljas Mäkelä. Reino Karpola. Ville Tikkanen.
33431: U. H. Voutilainen. Matti Kekkonen. Olavi Saarinen.
33432: Kalle Matilainen. Aulis Juvela. Sinikka Luja.
33433: Margit Eskman. V. J. Rytkönen. Reino Breilin.
33434: Esko Niskanen. Bror Lillqvist. Antti A. Halme.
33435:
33436:
33437: E 4/70
33438: 2
33439:
33440:
33441:
33442:
33443: Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33444:
33445: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- valtion keskusammattikouluihin samoin eduin
33446: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- kuin nykyisin. Yhteiskunnallisessa mielessä op-
33447: hemies, olette kirjeellänne 28 päivältä marras- pilaat tulevat tasa-arvoiseen asemaan muiden
33448: kuuta 1969 n:o 1506 lähettänyt valtioneuvos- nuorten kanssa ja aiheeton negatiivinen ajatus
33449: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan- ammattikoulukodin oppilaasta häviää. Oppilailla
33450: edustaja Uljas Mäkelän ym. tekemän seuraavan on valittavanaan moninkertainen määrä opinto-
33451: sisältöisen kysymyksen: linjoja nykyisen kolmen sijasta ja koulutus-
33452: paikka on lähellä heidän kotiseutuaan. Samalla
33453: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että vapautuu Helsingin teknillistä oppilaitosta var-
33454: Valtion ammattikoulukoti ei nykyisel- ten laaja tontti ja valmiita koulurakennuksia
33455: lään liian pienenä sisäoppilaitoksena ky- käytettäväksi muihin tarkoituksiin."
33456: kene tyydyttämään ns. turvattomien Ammattikasvatushallituksessa laaditussa val-
33457: nuorten ammattiopetuksen tarvetta, ja tion ammattikoulukodin lakkauttamista käsit-
33458: jos on, televässä muistiossa on esitetty erilaisia vaih-
33459: mitä Hallitus aikoo tehdä tämän toehtoja, joita voitaisiin käyttää valittaessa op-
33460: epäkohdan kiireelliseksi korj aarniseksi? '' pilaita keskusammattikouluihin. Parhaimpana
33461: vaihtoehtona on pidetty sitä, että hakija osal-
33462: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- listuu ensin normaalisti oppilaitoksen pääsy-
33463: vasti seuraavaa: kokeisiiri ja, mikäli siinä menestyy, valitaan
33464: koulun oppilaaksi. Tämän jälkeen olisi erityi-
33465: Valtion ammattikoulukoti toimii tällä het- sen huolenpidon tarpeessa olevalle oppilaalle
33466: kellä Leppävaarassa Mäkkylän virkatalon mailla. lakisääteisesti luotava taloudelliset edellytykset
33467: Koululla on käytössään yli 131 hehtaarin alue. opiskelun saattamiseksi loppuun, jolloin oppilas
33468: Ammattikoulukodissa on henkilökuntaa yh- ei joutuisi maksamaan lukukausimaksuja eikä
33469: teensä 28 henkilöä, joista peruspalkkaisia viran- muitakaan opiskeluun välittömästi liittyviä
33470: ja toimenhaltijoita 8, ylimääräisiä toimenhalti- menoja. Lisäksi ruoka-, asunto-, vaate- ym.
33471: joita 5 ja työsopimussuhteessa olevia 15 hen- menoja varten oppilaalle olisi varattava tietty,
33472: kilöä. kohtuullinen apuraha, josta maksettaisiin so-
33473: Ammattikoulukodin johtosäännön 3 § :n mu- pivin väliajoin, esim. kerran kuukaudessa, tietty
33474: kaan koulussa tulisi olla sekä poika- että tyttö- osa. Näin "turvaton" oppilas olisi tasaver-
33475: osasto. Tyttöosastoa ei kuitenkaan ole oppilai- taisessa asemassa koulun muihin oppilaisiin
33476: tokseen perustettu eikä siellä ole naispuolisia nähden eikä häneltä olisi riistetty niitä etuja,
33477: oppilaita koskaan ollut. Näin ollen koulu on joita ammattikoulukoti on tähän asti tarjonnut
33478: toiminut jo alusta alkaen "tynkäoppilaitoksena", oppilailleen. Tasapuolisuuden vuoksi, uusi jär-
33479: jonka oppilaat ovat vain miespuolisia. Koulun jestelmä olisi ulotettava koskemaan myös
33480: johtosäännön 5 §:n mukaan poikaosastolla on naispuolisia oppilaita. Samalla kun uusi järjes-
33481: maatalouden, puutöiden ja metallitöiden opinto- telmä ulotettaisiin koskemaan tyttöjä, olisi
33482: suunnat, joilta nykyään valmistuu maatalousko- myös harkittava nykyisen ammattikoulukodin
33483: nekorjaajia, metallimiehiä ja puuseppiä. 49 oppilaan vuosioton kaksinkertaistamista,
33484: Ammattikasvatushallitus on taloussuunnitel- jolloiri on päädytty siihen, että jokaisesta seit-
33485: massaan vuosille 1970-1974 lausunut valtion semästä suomenkielisestä keskusammattikou-
33486: ammattikoulukodin osalta mm. seuraavaa: "Val- lusta varattaisiin ensimmäisiltä luokilta vähiri-
33487: tion ammattikoulukoti on tarkoitus lopettaa taan 15 oppilaspaikkaa eli yhteensä vähintään
33488: vuoteen 1975 mennessä ja oppilaat sijoittaa 105 paikkaa.
33489: 3
33490:
33491: Edellä esitetyn nojalla on todettava, että vai- ja heille luodaan lakisääteisesti taloudelliset
33492: tion ammattikoulukoti ei nykyisellään enää ky- edellytykset opiskelun loppuun saattamiseksi,
33493: kene tyydyttämään erityisen huolenpidon tar- niin nuoret voivat opiskella lähempänä koti-
33494: peessa olevien nuorten ammattiopetuksen tar- seutuaan ja heillä on mahdollisuus moninker-
33495: vetta. Sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivi- taisiin vaihtoehtoihin ammattiaan valitessaan
33496: sesti opetus on jäänyt jälkeen esim. keskusam- valtion ammattikoulukodin nykyisellään tarjoa-
33497: mattikouluissa annettavasta opetuksesta. Mikäli maan kolmeen eri ammattiin verrattuna. Li-
33498: turvattomille ammattiopetusta haluaville nuo- säksi ehdotettu järjestelmä tulisi koskemaan
33499: rille varataan paikat keskusammattikouluista myös naispuolisia oppilaita.
33500: Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1970.
33501:
33502: Opetusministeri Johannes Virolainen.
33503: 4
33504:
33505:
33506:
33507:
33508: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
33509:
33510: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen för närvarande åtnjuter. 1 socialt avseende
33511: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- kommer eleverna att jämställas med andra
33512: velse av den 28 november 1969 nr 1506 till unga och den obefogade negativa uppfattnin-
33513: vederbörande medlem av statsrådet för avgi- gen om yrkesskolhemselevema försvinner.
33514: vande av svar översänt följande av riksdagsman Eleverna får välja bland ett flera gånger stör-
33515: Uljas Mäkelä m. fl. ställda spörsmål: re antal studielinjer än de nuvarande tre och
33516: utbildningsplatsen är nära deras hemtrakt. Sam-
33517: "Är Regeringen medveten om att tidigt frigörs en stor tomt för Helsingfors
33518: Statens yrkesskolhem icke sådant det tekniska läroverk och färdiga skolhus för
33519: nu är, ett alltför litet internat, kan till- andra ändamål."
33520: fredsställa de s.k. skyddslösa ungas he· 1 en i yrkesutbildningsstyrelsen uppgjord
33521: hov av yrkesundervisning, och om så promemoria angående indragning av statens
33522: är fallet, yrkesskolhem föreslås olika alternativ för val
33523: vad ärnar Regeringeil göra för att av elever till centralyrkesskolorna. Såsom det
33524: skyndsamt avhjälpa detta missförhåll- bästa altemativet har ansetts, att sökanden
33525: ande?" först normalt deltar i inträdesförhören till läro-
33526: anstalten, och om han klarar dem, antages
33527: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- som elev i skolan. Därefter skulle för elev
33528: samt anföra följande: som är i särskilt behov av omvårdnad i lagstad-
33529: Statens yrkesskolhem arbetar i detta nu i gad väg skapas ekonomiska förutsättningar för
33530: Alberga på Mäkkylä boställes mark. Skolan studiernas slutförande, varvid eleven icke
33531: förfogar över ett område på mera än 131 skulle behöva erlägga terminsavgifter eller
33532: hektar. Y rkesskolhemmets personai utgörs av andra direkta utgifter i anslutning till stu-
33533: sammanlagt 28 personer, av vilka 8 är inne- dierna. Dessutom skulle åt eleven för utgif-
33534: havare av tjänst eller befattning med grund- terna för kost, logi, beklädnad m.m. anslås
33535: lön, 5 extraordinarie befattningshavare och 15 ett visst, skäligt bidrag, varav en viss del
33536: står i arbetsavtalsförhållande. skulle utbetalas med lämpliga mellantider, t.ex.
33537: Enligt 3 § instruktionen för yrkesskolhem- en gång i månaden. På detta sätt skulle
33538: met borde skolan ha både goss- och flickav- en "skyddslös" elev inta samma ställning i
33539: delning. Någon avdelning för flickor har dock skolan som de övriga eleverna och icke be-
33540: icke inrättats vid läroanstalten, och kvinnliga rövas någon av de förmåner, som yrkesskol-
33541: elever har aldring funnits där. Skolan har så- hemmet hittills erbjudit sina elever. För jäm-
33542: lunda redan från början varit en ofullständig likhetens skull borde det nya systemet ut-
33543: läroanstalt med endast manliga elever. Enligt sträckas även till kvinnliga elever. Samtidigt
33544: 5 § i instruktionen för skolan har gossavdel- som det nya systemet skulle komma att be-
33545: ningen studieriktningar för lantbruk, träar- röra även flickor, borde också fördubblande
33546: beten och metallarbeten, och utbildar för när- av den nuvarande intagningen av 49 elever i
33547: varande jordbruksmaskinreparatörer, metallar- yrkesskolhemmet övervägas, varvid man stan-
33548: betare och snickare. nat för att i var och en av de sju finsksprå-
33549: Yrkesutbildningsstyrelseil har i sin ekono- kiga centralyrkesskoloma skulle reserveras
33550: miska pian för åren 1970-1974 uttalat om minst 15 elevplatser på de första klasserna
33551: statens yrkesskolhem bl.a.: "Avsikten är att eller sammanlagt 105 platser.
33552: statens yrkesskolhem skall indragas före år Med stöd av vad ovan anförts kan konsta-
33553: 1975 och eleverna placeras i statens central- teras, att statens yrkesskolhem icke mera i
33554: yrkesskolor med sammma förmåner som de sitt nuvarande skick förmår tillgodose sådai:la
33555: 5
33556:
33557: ungas behov av yrkesutbildning, som behöver sättningar för slutförande av studierna, kan de
33558: särskild omvårdnad. Undervisningen har blivit unga studera närmare sin hemtrakt och ha
33559: efter, både kvalitativt och kvantitativt, jämfört många gånger flera alternativ vid vai av yr-
33560: t.ex. med den undervisning som meddelas i ke, jämfört med de tre yrken som statens yr-
33561: centralyrkesskolorna. Om för unga skyddslösa kesskola i detta nu erbjuder. Dessutom skulle
33562: personer, som önskar erhålla yrkesundervis- det föreslagna systemet komma att beröra även
33563: ning, reserveras plats i centralyrkesskolorna kvinnliga elever.
33564: och för dem i lag stadgas ekonomiska förut-
33565: Helsingfors den 2 januari 1970.
33566:
33567: Undervisningsminister ] ohannes Virolainen.
33568:
33569:
33570:
33571:
33572: E 4/70
33573: Kirj. ksm. n:o 205.
33574:
33575:
33576:
33577:
33578: Tikkanen ym.: Nestemäisten polttoaineiden hintojen saattami-
33579: sesta samansuuruisiksi koko maassa.
33580:
33581:
33582: E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
33583:
33584: Eduskunnassa on useissa eri yhteyksissä, malla tavalla. Polttoaineiden hinnan ero Poh-
33585: mm. toivomusaloitteissa, ollut esillä kysymys jois- ja Etelä-Suomen välillä olisi saatava pois-
33586: nestemäisten polttoaineiden hintojen tasaami- tetuksi ja hintojen tulisi olla samansuuruisia
33587: sesta samansuuruisiksi koko maassa. Kun tä- koko maassa.
33588: hän mennessä ei asian kohdalla ole tapahtunut On vaikea käsittää sitä, että poiketen mui-
33589: vallitsevaan tilanteeseen muutosta, on edelleen- den kulutustavaroiden hinnoista on nestemäi-
33590: kin syytä kiinnittää siihen huomiota. Neste- sistä pohtoaineista maksettava suurempi hinta
33591: mäisten polttoaineiden, bensiinin, kaasuöljyn, Pohjois-Suomessa kuin Etelä-Suomessa. Paitsi
33592: lämmitysöljyn, ym. näihin verrattavien hinnan- markkamääräistä hinnaneroa, muodostuu ero
33593: ero Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä on liian kohtuuttoman suureksi myös luonnon olosuh-
33594: suuri. teiden erilaisuudesta. Ovathan esimerkiksi
33595: Pohjois-Suomen kehitykseen yleensä ja ennen lämmitysöljyä ajatellen talviset olosuhteet La-
33596: kaikkea kuljetuskysymyksiin vaikuttavana hin- pissa ja Pohjois-Suomessa ankarammat ja 2 -
33597: naneron merkitys on haitallinen. Mm. kulje- 3 kuukautta pitemmät. Erityistä huomiota on
33598: tuskustannusten osuus polttoaineen osalta mer- syytä kiinnittää ankarista sääolosuhteista joh-
33599: kitsee niillä alueilla huomattavasti kustannuk- tuviin asuntojen lämmityskustannuksiin lämmi-
33600: sia lisäävästi puunjalostusteollisuuteen, elin- tysöljyn hinnan osalta, jonka vaikutus on väli-
33601: kustannuksiin ja yleensä teollisen tuotannon tön asuntojen vuokratason nousuun. Suunni-
33602: kehitykseen. Erityisesti on tässä yhteydessä teltaessa edelleen ratkaisuja alueellisessa kehi-
33603: todettava pitkien kuljetusmatkojen osuus ja tystyössä, olisi tämä polttoainekysymys edellä
33604: vaikutus. mainitun hintatasauksen osalta otettava eräänä
33605: Puunjalostusteollisuuden haara, joka on, el- merkittävänä seikkana mukaan ja ratkaistava
33606: lei nyt ainoa, mutta merkittävin näillä alueilla, Lapin ja Pohjois-Suomen eduksi tasapuolisena
33607: vaatii puutavaran raaka-ainekuljetuksissa, kuin ja oikeudenmukaisena toimenpiteenä.
33608: myös muuten, huomattavia lisäkustannuksia Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
33609: polttoaineiden korkeamman hinnan osalta. Kun jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
33610: yleensä kuljetusmaksut ovat samat koko maassa, kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
33611: elleivät Etelä-Suomessa peräti korkeammat senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33612: eräissä tapauksissa, vaatii se asianomaiselta
33613: kuljetustoimen harjoittajalta huomattavasti an- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
33614: karampaa ponnistelua toimeentulostaan. teisiin nestemäisten polttoaineiden hin-
33615: Kehitysaluekysymysten yhteydessä ei nimen- tojen saattamiseksi koko maassa saman-
33616: omaan tätä seikkaa ole huomioitu asian vaati- suuruisiksi?
33617: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1969.
33618:
33619: Ville Tikkanen. Eero Häkkinen.
33620: U. H. Voutilainen. Antti 0. Pennanen.
33621: Valde Nevalainen. Sakari Knuuttila.
33622: K. F. Haapasalo.
33623:
33624:
33625: E 11/70
33626: 2
33627:
33628:
33629:
33630:
33631: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33632:
33633: Teille, Herra Puhemies, osoittamassaan kir- polttoaineita markkinoivat yhtiöt eivät s1ta
33634: jelmässä 28 päivältä marraskuuta 1969 ovat paitsi ole valmisteverovelvollisia. Sen seikan
33635: kansanedustajat Ville Tikkanen ym. valtiopäivä- valvonta, että polttonesteet todella markkinoi-
33636: järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esit- daan niillä vyöhykkeillä, joilla ne tuotteen ylit-
33637: täneet valtioneuvoston asianomaisen jäsenen täessä verotuskynnyksen on ilmoitettu markki-
33638: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: noitavan, olisi käytännössä mahdotonta, koska
33639: pohtonesteitä kuljetetaan sekä valmistajien,
33640: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi- markkinointiyhtiöiden, tahdinkuljettajien että
33641: teisiin nestemäisten polttoaineiden hin- myös kuluttajien kalustoilla astia-, auto-, juna-
33642: tojen saattamiseksi koko maassa saman- ja aluskuljetuksina. Kuljetukset tapahtuvat li-
33643: suuruisiksi?" säksi usein portaittain, ja polttonesteet vaihta-
33644: vat usein omistajaakin kuljetuksen aikana.
33645: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu Mitä sitten tulee markkinointiyhtiöiden kes-
33646: toimialaani, esitän vastauksena kunnioittavasti kinäisin sopimuksin aikaansaatavaan nestemäis-
33647: seuraavaa. ten polttoaineiden yhtenäishintajärjestelmään,
33648: Kysymystä nestemäisten polttoaineiden hin- on tällaisetkin suunnitelmat katsottu epärealis-
33649: tojen tasaamisesta siten, että hinnat olisivat tisiksi. Pahimpana esteenä on se seikka, että
33650: samansuuruiset koko maassa, on tutkittu eri markkinointiyhtiöiden toiminta-alueet poikkea-
33651: yhteyksissä. Esillä on ollut lähinnä kaksi vaih- vat maantieteellisesti toisistaan. Joidenkin toi-
33652: toehtoa kysymyksen ratkaisemiseksi, nimittäin minta-alueena on koko maa, kun taas osa on
33653: hinnan tasaaminen joko verotuksen yhteydessä rajoittanut toimintansa maan etelä- ja keski-
33654: tai öljy-yhtiöiden keskinäisillä järjestelyillä. osiin. Tästä seuraisi, että viimeksi mainitut
33655: Nestemäisten polttoaineiden verotukseen kyt- yhtiöt pääsisivät yhtenäishintajärjestelmän puit-
33656: ketyssä tasausmenettelyssä maa jaettaisiin eri teissa taloudellisesti edullisempaan asemaan
33657: paikkakunnilla sovellettavien myyntihintojen kuin ne yhtiöt, jotka hoitavat polttonesteiden
33658: perusteella vyöhykkeisiin, ja vyöhykkeiden kes- jakelua myös maan pohjois- ja itäosissa. Tästä
33659: kihintojen pohjalta pyrittäisiin määrittelemään saattaisi puolestaan olla seurauksena jakelutoi-
33660: sellainen keskimääräishinta, jota voitaisiin so- minnan ja asiakaspalvelun heikentyminen syr-
33661: veltaa koko maassa yhtenäishintana. Sellaisella jäseuduilla.
33662: vyöhykkeellä, jonka keskihinta olisi yhtenäis- Myöskään viimeksi käsitellyn vaihtoehdon
33663: hintaa alempi, markkinaitavalle polttoaineelle mukaisen nestemäisten polttoaineiden yhtenäis-
33664: asetettaisiin erotusta vastaava veromäärän li- hintajärjestelmän aikaansaaminen ei siten näytä
33665: säys, kun taas vyöhykkeellä, jonka keskihinta mahdolliselta. Hallitus on tietoinen siitä, että
33666: olisi yhtenäishintaa korkeampi, sallittaisiin tilanne nestemäisten polttoaineiden osalta on
33667: vastaava verorasituksen vähennys. Verorasituk- tässä suhteessa erilainen kuin eräiden muiden
33668: sen lisäys tai vähennys tapahtuisi valmisteve- kulutustavaroiden osalta, joiden myynnistä, ku-
33669: ron puitteissa ottamalla huomioon myös liike- ten esim. lannoitteiden suhteen on asian laita,
33670: vaihtovero. · huolehtii koko maassa yksi ainoa yhtiö, tai
33671: Edellä mainittu järjestelmä sisältää kuitenkin joita, kuten esim. kahvia, voidaan kuljettaa
33672: sellaisia heikkouksia, ettei sen toteuttamista yhteiskuljetuksina muiden tavaroiden kanssa.
33673: ole katsottu mahdolliseksi. Ensinnäkin olisi Erilaisuus perustuu siten erilaisiin olosuhtei-
33674: moottoribensiinille ja dieselöljylle luotava omat siin myynnin ja jakelun osalta, eikä hallituk-
33675: toisistaan poikkeavat vyöhykkeet. Polttoöljy sella ole tässä vaiheessa keinoja, joilla se voisi
33676: sekä valo- ja moottoripetroli ovat valmistevero- vaikuttaa nestemäisten polttoaineiden eri pitui-
33677: vapaita, joten niitä varten olisi luotava oma sista kuljetusmatkoista aiheutuvien hinnanero-
33678: erillinen tasausjärjestelmä. Kaikki nestemäisiä jen poistamiseen.
33679: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1970.
33680:
33681: Valtiovarainministeri Eino Raunio.
33682: 3
33683:
33684:
33685:
33686: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
33687:
33688: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tande bränsle verkligen marknadsföres inom de
33689: anger har riksdagsman Ville Tikkanen m. fl. zoner, där det enligt anmälan då produkten
33690: i en tili Eder, Herr Talman, adresserad skri- överskrider beskattningströskeln skall mark-
33691: veise av den 28 november 1969 tili veder- nadsföras, skulle i praktiken vara omöjlig, enär
33692: börande mediem av statsrådet för avgivande flytande bränsle transporteras med såväl till-
33693: av svar ställt föijande spörsmåi: verkarnas, marknadsföringsbolagens, fraktarnas
33694: som konsumenternas materiel, såsom cistern-,
33695: "Har Regeringen för avsikt att skrida bil-, tåg- och fartygstransporter. Transportetna
33696: tili åtgärder för att få prisen på fiy- sker dessutom ofta i olika etapper och det fly-
33697: tande bränsle lika höga i hela landet?" tande bränslet byter t. o. m. ofta ägare under
33698: transporten.
33699: Då det i spörsmålet avsedda ärendet hör Vad sedan beträffar ett enhetsprissystem
33700: tili mitt verksamhetsområde, får jag såsom för flytande bränsle, som skulle fås tili stånd
33701: svar vördsamt anföra följande: genom avtal marknadsföringsbolagen emellan,
33702: Frågan om utjämnande av prisen på fiy- har man ansett också sådana planer orealistiska.
33703: tande bränsie så, att prisen skulle vara lika Det värsta hindret utgörs av det faktum, att
33704: höga i hela landet, har undersökts i olika sam- marknadsföringsbolagens verksamhetsområden i
33705: manhang. För frågans lösning har framlagts geografiskt hänseende avviker från varandra.
33706: närmast två alternativ, nämligen utjämning av Vissa bolags verksamhetsområde omfattar hela
33707: priset antingen i samband med beskattningen Iandet, medan en del koncentrerat sin verk-
33708: eller genom regleringar oljebolagen emellan. samhet tili landets södra och mellersta delar.
33709: Enligt den vid beskattningen av flytande Detta skulle medföra, att de sistnämnda bo-
33710: bränslen sammankopplade utjämningsmetoden lagen inom ramen för enhetsprissystemet
33711: skulle landet på basen av de på olika orter skulle i ekonomiskt hänseende komma att inta
33712: tillämpade försäljningsprisen indelas i zoner, en gynnsammare ställning än de bolag, vilka
33713: och man skulle med medelprisen inom zonerna ombesörjer distribuering av flytande bränsle
33714: som grundval sträva tili att bestämma ett så- också i landets norra och Östra delar. Detta
33715: dant medelpris, vilket skulle kunna tillämpas åter skulle kunna ha tili följd en försvagad
33716: såsom ett enhetligt pris i hela landet. Inom distributionsversamhet och kundservice på av-
33717: en zon där medelpriset skulle vara lägre än lägset belägna orter.
33718: enhetspriset skulle det bränsle, som marknads- Sålunda förefaller det icke heller möjligt att
33719: föres, påföras ett mot skillnaden svarande till- åstadkomma ett enhetsprissystem för flytande
33720: lägg medan däremot inom zon, där medelpri- bränsle enligt det senare alternativet. Rege-
33721: set skulle vara högre än enhetspriset, ett mot- ringen är medveten om att situationen i fråga
33722: svarande avdrag skulle beviljas från skatte- om flytande bränsle i detta hänseende är olik
33723: pålagan. Tiliägget eller avdraget i fråga om situationen i fråga om vissa andra konsumtions-
33724: skattepålagan skulle ske inom ramen för acci- varor, vilkas försäljning, såsom fallet t. ex. är
33725: sen med beaktande även av omsättningsskatten. i fråga om gödselämnen, skötes i hela landet
33726: Det nämnda systemet innehåller dock sådana av ett enda bolag, eller vilka, såsom t. ex.
33727: svagheter, att man icke har ansett möjligt att kaffe, kan transporteras såsom samtransporter
33728: genomföra det. Först och främst skulie man tillsammans med andra varor. Olikheten ba-
33729: vara tvungen att för motorbensin och diesel- serar sig sålunda på olika omständigheter i
33730: olja skapa egna, från varandra avvikande zoner. fråga om försäljning och distribution, och re-
33731: Brännolja samt ljus- och motorpetroleum är geringen har icke i detta skede några medel
33732: accisfria, varför ett särskilt utjämningssystem med vilka den skulle kunna medverka tili att
33733: borde skapas för dem. Dessutom är icke alla avlägsna de skillnader i priset för flytande
33734: bolag som marknadsför flytande bränslen accis- bränsie, vilka föranleds av transportsträckornas
33735: pliktiga. Övervakningen av det faktum att fly- olika längd.
33736: Helsingfors den 9 januari 1970.
33737:
33738: Finansminister Eino Raunio.
33739: Kirj. ksm. n:o 206.
33740:
33741:
33742:
33743:
33744: Hara ym.: Juopuneiden pidätyskäytännön muuttumisesta.
33745:
33746:
33747: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33748:
33749: Syyskuun 8 päivänä 1968 annetulla ja tam- tulkinneet lainmuutokset siten, että uudet nä-
33750: mikuun 1 päivänä 1969 voimaan tulleella po- kökohdat muuttaisivat entistä pidätyskäytäntöä.
33751: liisilailla, jolla kumottiin rikoslain 43 luvun Niinpä juopumuspidätysten määrä on laskenut,
33752: 6 §, poistettiin juopumuksesta ja juopumuk- vaikka alkoholijuomien kulutus on huomatta-
33753: sella aiheutetusta häiriöstä ja pahennuksesta vasti noussut, ja julkisesti juopuneena esiin-
33754: säädetty rangaistusseuraamus, päiväsakko. tyminen on lisääntynyt. Poliisipäällystön ta-
33755: Poliisilain 20 §: n mukaan poliisimiehellä on holta on tilanteesta esitetty julkisuudessa risti-
33756: kuitenkin edelleenkin oikeus poistaa yleisellä riitaisia käsityksiä. Toisaalta on ilmoitettu, että
33757: paikalla, yleisessä kokouksessa tai muussa järjestyksen pidossa ei ole ollut poikkeukselli-
33758: julkisessa tilaisuudessa päihtyneenä esiintyvä sia vaikeuksia, mutta toisaalta taas, että juo-
33759: henkilö sekä ottaa hänet tarpeen vaatiessa puneena rähinöivät ovat päässeet terrorisoimaan
33760: kiinni ja pitää säilössä, kunnes hän on selvin- kaikkia muita ja että uudet määräykset ovat
33761: nyt humalastaan. Lisäksi on oikeus poistaa vaikeuttaneet järjestyksestä vastuussa olevien
33762: yleistä tai yksityistä rauhaa häiritsevä henkilö poliisien työtä.
33763: yksityisasunnostakin tai muusta yksityisestä Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
33764: paikasta. päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
33765: Mainitun poliisilain muutoksen ei alunperin tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
33766: pitänyt millään tavoin koskea pidätyskäytäntöä. sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
33767: Sillä pyrittiin ainoastaan poistamaan sakkoseu- sen:
33768: raamus, koska maksamatta jätetyt juopumus-
33769: sakot olivat johtaneet siihen, että vuosittain Onko Hallitus tietoinen siitä, että
33770: noin 6 000 henkilöä oli varojen puutteessa ns. juopumussakkojen poistaminen on
33771: ollut vankiloissa sovittamassa sakkojen rnuunto- vastoin lainsäätäjän tarkoitusta käytän-
33772: rangaistusta. Lainvalmistelukunnan 31. 8. 1967 nössä muuttanut juopuneiden · pidättä-
33773: oikeusministeriölle lähettämässä osamietinnössä, misen perusteita ja että yleinen järjestys
33774: joka koski rikoslain juopumusrikosta koskevien on maassa tämän vuoksi heikentynyt,
33775: säännösten muuttamista, ei myöskään esitetty ja jos on,
33776: ajatusta, että lain muuttamisen tulisi johtaa mitä Hallitus aikoo tehdä · tilanteen
33777: myös pidätyskäytännön muuttumiseen. korjaamiseksi ja erityisesti poliisilain
33778: Poliisiviranomaiset ovat ilmeisesti kuitenkin 20 §:n täytäntöönpanemiseksi?
33779: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1969.
33780:
33781: Erkki Hara. Juuso Häikiö.
33782: T. I. Vartia. Olavi Lähteenmäki.
33783: Mikko Asunta.
33784:
33785:
33786:
33787:
33788: E 5/70
33789: 2
33790:
33791:
33792:
33793:
33794: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
33795:
33796: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- masta syystä ilmeisesti ei myöskään päihdyttä-
33797: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- vien aineiden väärinkäyttäjien pakkohuoltoa ole
33798: mies olette 2 päivänä joulukuuta 1969 päi- sovellettu siinä laajuudessa, mihin ilmeisesti
33799: vätyn kirjeenne n:o 1536 ohella toimittanut olisi ollut aihetta. Juopumuksen rangaistavuu-
33800: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen- den poistaminen on myös jossain määrin voinut
33801: nöksen kansanedustaja Erkki Haran ym. kir- vaikuttaa päihtyneiden esiintymisrohkeuteen
33802: jallisesta kysymyksestä n:o 206, jossa tiedus- julkisilla paikoilla. Ilmeisesti samanaikaisesti
33803: tellaan: ta.pahtuneella keskioluen myynnin vapautumi-
33804: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että sella on myös oma vaikutuksensa varsinkin
33805: ns. juopumussakkojen poistaminen on nuorempien ikäluokkien kohdalla julkiseen al-
33806: vastoin lainsäätäjän tarkoitusta käytän- koholin vaikutuksen alaisena esiintymiseen,
33807: nössä muuttanut juopuneiden pidättämi- josta myös on ollut todettavissa häiriöitä.
33808: sen perusteita ja että yleinen järjestys Kaikki edellämainitut seikat yhdessä muiden
33809: on maassa tämän vuoksi heikentynyt, osatekijöiden, kuten asunnottomuuden ja li-
33810: ja jos on, sääntyneen vapaa-ajan kanssa ovat aikaansaa-
33811: mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen neet päihtyneiden ja päihtyneeltä vaikuttavien
33812: korjaamiseksi ja erityisesti poliisilain henkilöiden lisääntymisen katukuvassa useilla
33813: 20 §:n täytäntöönpanemiseksi?" paikkakunnilla, jolloin poliisillakaan ei aina ole
33814: ollut riittäviä mahdollisuuksia tarpeellisiin toi-
33815: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- menpiteisiin.
33816: vasti seuraavaa: Juopumuspidätyksissä on vuoden 1969 en-
33817: Poliisilain 20 §:n säännösten sisältö päih- simmäisen vuosipuoliskon aikana ollut tosin
33818: tyneiden säilöönotosta yleiseltä paikalta ei eroa hieman laskua, mutta jo kolmannella neljän-
33819: aikaisemmin samasta asiasta voimassa olleesta neksellä on ensimmäiseen vuosipuoliskoon ver-
33820: rikoslain voimaanpanoasetuksen 21 §:n sään- rattuna nousua. Esimerkkinä mainittakoon, että
33821: nöksestä. sanotun vuoden viimeisellä neljänneksellä ovat
33822: Rikoslain 43 luvun 6 S:n kumoaminen, jolla Helsingin poliisilaitokselta saatujen tietojen mu-
33823: juopumuksen rangaistavuus poistettiin, ei ole kaan juopumuspidätysten määrät suuremmat
33824: muuttanut myöskään poliisin käytäntöä päihty- verrattuina vastaaviin kahdelta edelliseltä vuo-
33825: neiden säilöönotosta. delta.
33826: Poliisin taholla ei tosin haluta kieltää päih- Sosiaaliministeriön asettaman päihtyneiden
33827: tyneiden ja erityisesti irtolaismaisen aineksen käsittelyn selvittelytoimikunnan mietintö, joka
33828: lisääntymistä yleisillä paikoilla, mutta tämän tullee osaltaan antamaan valaistusta päihty-
33829: ei kuitenkaan voida katsoa johtuneen siitä, neitä koskevaan ongelmaan, jätettiin sosiaali-
33830: että poliisin käytäntö päihtyneiden säilöön- ministeriölle joulukuun 22 päivänä 1969.
33831: otossa olisi muuttunut. Lisääntynyt päihtynei- Hallitus on seurannut ja seuraa jatkuvasti
33832: den esiintyminen yleisillä paikoilla johtuu il- juopumuksen rangaistavuuden poistamisen seu-
33833: meisesti useistakin eri syistä. Varsin mahdol- raamusvaikutuksia ja korostaa tässä yhteydessä
33834: lista on, ettei asianomaisilla huoltoviranomai-. myös irtolaismaista elämää viettävien ja päih-
33835: silla ole ollut tarpeeksi käytännöllisiä mahdol- dyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollon tär-
33836: lisuuksia soveltaa heti asosiaalisia aineksia kos- keyden merkitystä sekä ryhtyy edelleenkin kaik-
33837: kevia säännöksiä siten, kuin olisi saattanut kiin niihin toimenpiteisiin, jotka ovat välttä-
33838: olla syytä juopumuksen rangaistavuuden pois- mättömiä järjestyksen ja turvallisuuden säilyttä-
33839: tamisen aiheuttaman reaktion johdosta. Sa- miseksi yleisillä paikoilla.
33840: Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1969.
33841: Ministeri S. Suorttanen.
33842: 3
33843:
33844:
33845:
33846:
33847: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
33848:
33849: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen harhet medfört. Av samma orsak har tydligen
33850: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- icke heller tvångsvården av misshrukare av
33851: velse av den 2 decemher 1969 nr 1536 tili herusningsmedel tillämpats i den omfattning,
33852: vederhörande medlem av statsrådet för av- vartili skäl tydligen skulle ha funnits. Upp-
33853: givande av svar översänt avskrift av följande hävandet av fylleriets straffbarhet har i någon
33854: av riksdagsman Erkki Hara m. fl. ställda mån kunnat inverka även så, att de herusade
33855: spörsmål nr 206: hlivit djärvare i uppträdandet på offentliga
33856: platser. Den fria försäljningen av mellanöl,
33857: "Är Regeringen medveten om att som infördes samtidigt, har uppenharligen
33858: upphävandet av de s.k. fylleriböterna också bidragit, .särskilt i fråga om de yngre
33859: tvärtemot lagstiftarens avsikt i praktiken årsklasserna, tili att de offentligen uppträder
33860: ändrat grunderna för anhållandet av alkoholpåverkade, vilket också, enligt vad det
33861: herusade, och att den allmänna ord- konstaterats, medfört störningar. Alla de ovan-
33862: ningen i landet därför försämrats, och nämnda omständigheterna tilisammans med
33863: om så är fallet, andra delfaktorer, såsom bostadslöshet och
33864: vad ärnar Regeringen göra för att ökad fritid, har åstadkommit en ökning av
33865: åstad komma förbättring av tiliståndet herusade och tili synes herusade personer i
33866: och särskilt för verkställigheten av 20 § gatuhilden på flera orter, varvid icke heller
33867: polislagen?" polisen alltid haft tillräckliga möjligheter att
33868: skrida tili nödiga åtgärder.
33869: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Antalet anhållanden för fylleri gick visser-
33870: samt anföra följande: ligen ned något under första halvåret 1969,
33871: Innehållet i polislagens 20 § om tagande men redan det tredje kvartalet visar stegring,
33872: i förvar av berusade på allmän plats skiljer jämfört med första halvåret. Såsom exempel
33873: sig icke från stadgandet i 21 § strafflagens må nämnas, att under det sista kvartalet sagda
33874: verkställighetsförordning, som tidigare gällt år enligt uppgifter från polisinrättningen i
33875: samma sak. Helsingfors, antalet anhållanden för fylleri är
33876: Upphävandet av 43 kap. 6 § strafflagen, större, jämfört med motsvarande antal för de
33877: varigenom fylleriets straffbarhet · slopades, har två föregående åren.
33878: icke heller ändrat polisens praxis i fråga om Ett hetänkande av den av socialministeriet
33879: tagande i förvar av berusade. tilisatta kommissionen för organisering av be-
33880: Polisen vili visserligen icke förneka, att handlingen av herusade, som för sin del torde
33881: antalet herusade och särskilt de lösdrivaraktiga komma att belysa prohlemet med de berusade,
33882: elementen ökats på allmänna platser, men inlämnades tili socialministeriet den 22 de-
33883: detta kan dock icke anses hero på att polisens cemher 1969.
33884: praxis skulle ha förändrats i fråga om tagande Regeringen har följt med och följer fortgå-
33885: i förvar av herusade. Den ökade förekomsten ende med följdinverkningarna av upphävandet
33886: av herusade på allmänna platser 'har uppen- av fylleriets straffbarhet och betonar i detta
33887: harligen flera olika orsaker. Det är möjligt, sammanhang även vikten av vården av dem
33888: att vederbörande vårdmyndigheter icke haft som för ett lösdrivaraktigt liv och missbru-
33889: tillräckligt med praktiska möjligheter att genast karna av berusningsmedel, och skrider alltjämt
33890: tiliämpa stadgandena om asociala element så tili de åtgärder, som är nödvändiga för be-
33891: som skäl kunde ha varit på grund av den varandet av ordning och säkerhet på allmänna
33892: reaktion som upphävandet av fylleriets straff- platser.
33893: Helsingfors den 30 decemher 1969.
33894: Minister S. Suorttanen.
33895: Kirj. ksm. n:o 207.
33896:
33897:
33898:
33899:
33900: Karpola ym.: Kehitysaluerahaston perustamisesta.
33901:
33902:
33903: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
33904:
33905: Pääomien. puute on jatkuvasti· kehitysaluei- Siihen tarvitaan voimakkaampia toimenpiteitä
33906: den talouselämän kehityksen suurin este. Kehi" kehitysalueiden. elinkeinoelämän elvyttämiseksi
33907: tysalueiden yritystoiminnan luotontarvetta ei ja monipuolistamiseksi. Eräs keino tämän to-
33908: ole voitu turvata edes tyydyttävästi. On voitu teuttamiseksi on kehitysaluerahasto, joka nor~
33909: todeta mm. maatalouden perusluottolainoituk- maaleja pankkiperiaatteita noudattaen ja kohc
33910: sen yhteydessä, että kehitysalueiden rahalaitok- tuullisia riskejä ottaen myöntäisi lainoja kehi-
33911: set eivät ole pystyneet lainoittamaan läheskään tysalueiden yrittäjille, suorittaisi ja suorituttaisi
33912: samassa suhteessa asiakkaitaan kuin ns. rinta- tuotekehittely-, tuotanto- ja markkinointitutki-
33913: maiden rahalaitokset. Tämä osoittaa omalta muksia sekä kaikin keinoin aktivoisi kehitys-
33914: osaltaan juuri edellä mainittua pääomien puu- alueiden yrittäjiä .. Rahasto voitaisiin perustaa
33915: tetta. esimerkiksi pienteollisuuslainojen takaisinmak-
33916: Raskaamman teollisuuden kilpailukyky on suina kertyvistä varoista. Kehitysaluelait ovat
33917: kehitysalueilla heikompi pitkien kuljetusten ta- tehottomia niin kauan kuin rahaa ei niiden
33918: kia kriin muualla maassa. Siksi olisi tukitoi- toteuttamiseen ole riittävästi. Juuri siitä syystä
33919: menpiteitä kohdistettava erityisesti työvaltai- kehitysaluerahaston perustaminen olisi kiireelli-
33920: siin, vähän pääomia, raaka-aineita ja kuljetuk- nen tehtävä.
33921: sia tarvitseviin tuotannon aloihin. Tällaisia Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
33922: ovat mm. pienteollisuus, turkistarhaus, kalan- 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
33923: viljely ja kauppapuutarhatoiminta. tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
33924: Viime vuosina on työttömyys muodostunut seuraavan kysymyksen:
33925: kehitysalueilla pysyväksi ja ympärivuotiseksi.
33926: Työttömyyden hoito perinteellisellä työlinjalla Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33927: on aiheuttanut valtiolle suuria menoja, mutta ryhtyä kehitysaluerahaston perustami-
33928: työttömyyden syitä ei ole pystytty poistamaan. seksi?
33929: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1969.
33930:
33931: Reino Karpola. Veikko Hanhirova.
33932: Mikko Volotinen. Eino Sääskilahti.
33933: Ale Holopainen.
33934:
33935:
33936:
33937:
33938: E 6/70
33939: 2
33940:
33941:
33942:
33943:
33944: E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
33945:
33946: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- lainauksessaan riippuvaisia paikallisesta otto-
33947: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- lainauksen kertymästä eikä näin ollen kehitys-
33948: mies, olette kirjeellänne 2 päivältä joulukuuta alueilla teollisuuteen ja erilaisiin kaupallisiin
33949: 1969 n:o 1537 lähettänyt valtioneuvoston maatalouden sivuelinkeinoihin tapahtuva reaali-
33950: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- pääoman muodostus ollut ratkaisevasti riippu-
33951: taja Reino Karpolan ym. tekemän seuraavan vainen paikallisesta rahasäästämisestä. Pääasial-
33952: sisältöisen kysymyksen: lisesti paikallisella pohjalla toimivat rahalaitok-
33953: set ovat taas pystyneet rahoittamaan erilaisia
33954: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo hankkeita keskusrahalaitostensa avulla.
33955: ryhtyä kehitysaluerahaston perustami- Kehitysalueiden neuvottelukunnan sihteeristö
33956: seksi?" on koonnut tietoja eri maiden - lähinnä Bel-
33957: gian, Italian, Kanadan, Norjan, Ranskan ja
33958: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Ruotsin - kehitysalueiden ja alueellisten ra-
33959: taen seuraavaa: hastojen toiminnoista. Tällöin on pyritty sel-
33960: Saadun selvityksen mukaan valtion pien- vittämään ottolainauksen · muodot, erilaiset
33961: teollisuuslainat ja -takaukset ovat ainakin vuo- pankki- ja neuvontatekniset palvelukset, kor-
33962: sina 1966-1969 jakautuneet kehitysalueilla koon, vakuuksiin, lainan pitkäaikaisuuteen ja
33963: olevien yritysten hyväksi siten, että lainavaroja takaisinmaksusuunnitelmiin avoimesti tai pei-
33964: oli käytettävissä noin kaksi kertaa enemmän tetysti sisältyvät tukiosaset. Kun Kehitysaluei-
33965: kuin tuotannon jalostusarvo tai työpaikkojen den neuvottelukunta on asiaa käsitellyt vuoden
33966: vallitseva jakautuminen olisi edellyttänyt. Ke- 1970 alkukuukausina, voi Hallitus ottaa kan-
33967: hitysalueiden neuvottelukunnan eri rahalaitos- nan kehitysaluerahastoja koskevassa kysymyk-
33968: ryhmiltä hankkimat lausunnot osoittivat, ettei- sessä.
33969: vät valtakunnalliset rahalaitokset olleet anto-
33970: Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1970.
33971:
33972: Ministeri Jussi Linnamo.
33973: 3
33974:
33975:
33976:
33977:
33978: Till Riksdagens Herr Talman.
33979:
33980: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen i sin långivning icke var beroende av mängden
33981: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- av den lokala inlåningen, varför bildningen av
33982: velse av den 2 december 1969 nr 1537 till ve- realkapital inom utvecklingsområdena i indu-
33983: derbörande medlem av statsrådet för avgivande strin och i lantbrukets olika merkantila bi-
33984: av svar översänt följande av riksdagsman Reino näringar icke i avgörande grad var beroende
33985: Karpola m. fl. ställda spörsmål: av det lokala penningsparandet. De penning-
33986: inrättningar åter, vilkas verksamhet huvudsak-
33987: "Vilka åtgärder har Regeringen för ligen är av loka! natur, har kunnat finansiera
33988: avsikt att vidtaga för grundande av en olika projekt med hjälp av centralpenning-
33989: utvecklingsområdesfond?" inrättningarna.
33990: Delegationens för utvecklingsområdena sek-
33991: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt retariat har insamlat uppgifter om olika län-
33992: anföra följande: ders - närmast Belgiens, ltaliens, Kanadas,
33993: Enligt erhållen utredning har fördelningen Norges, Frankrikes och Sveriges - utvecklings-
33994: av statens småindustrilån och -garantier åt- områdes- och lokala fonders verksamhet. Här-
33995: minstone under åren 1966--1969 gynnat före- vid har man försökt utreda formerna för in-
33996: tagen inom utvecklingsområdena. Tili förfogande låning, olika bank- och rådgivningstekniska
33997: stod nämligen ungefär två gånger mera låne- tjänster och i räntor, säkerheter, lånens lång-
33998: medel än vad produktionens förädlingsvärde fristighet och återbetalningsplaner öppet eller
33999: eller den rådande fördelningen av arbetsplatser i förtäckt form ingående stöddelar. Efter det
34000: skulle ha förutsatt. De utlåtanden, som delega- att delegationen för utvecklingsområdena un-
34001: tionen för utvecklingsområdena har införskaffat der de första månaderna av år 1970 har be-
34002: av olika penninginrättningsgrupper utvisar, att handlat ärendet, kan regeringen taga stånd-
34003: de hela riket omfattande penninginrättningarna punkt tili frågan om utvecklingsområdesfonder.
34004: Helsingfors den 2 januari 1970.
34005:
34006: Minister Jussi Linnamo.
34007: Kirj. ksm. n:o 208.
34008:
34009:
34010:
34011:
34012: E. Laine: Salon ohikulkutien rakentamisen nopeuttamisesta.
34013:
34014:
34015: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34016:
34017: Salon kaupungin kautta kulkevan liikenteen pitäminen vaikuttaa varsin oleellisesti Salon
34018: kasvu on ollut erittäin voimakas ja tulee sel- kaupungin taloussuunnitteluun ja valmisteilla
34019: laisena myöskin jatkumaan. Jo nykyisin ai- olevaan yleiskaavaratkaisuun.
34020: heuttaa kaupungin halki johtavan Valtatie 1:n Koska Salon kautta kulkee eräs Etelä-Suo-
34021: liikenteen vilkkaus tukkeutumia kauttakulku- men liikenteen pääväylä, jonka välityskykyyn
34022: liikenteelle ja kaupungin sisäiselle liikenteelle. ja liikenneturvallisuuteen tulisi kiinnittää va-
34023: TVH:n taholla on tilannetta tutkittu ja vuosi- kava huomio, olisi uuden tien rakennussuun-
34024: kausien ajan on valmisteltu suunnitelmia nitelmien valmistumista kiirehdittävä ja sitä
34025: uuden tien rakentamiseksi. Tien paikasta ja ennen ratkaistava tien lopullinen paikka.
34026: suunnasta on esitetty useitakin vaihtoehtoja, Edellä esitettyyn viitaten esitän valtiopäivä-
34027: mutta lopullinen ratkaisu on edelleen suoritta- järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
34028: matta. Nykyinen tilanne aiheuttaa Salon kau- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
34029: pungille huomattavia vaikeuksia mm. sen joh- tavaksi seuraavan kysymyksen:
34030: dosta, että useihin tiesuunnan vaihtoehtoihin
34031: varautuminen on pakottanut laajojen alueiden Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
34032: pitämiseen rakennuskiellossa. SHtä taas seu- koo ryhtyä nopeuttaakseen Salon ohi-
34033: raa, että näillä alueilla ei voida laatia ja to- kulkutien suunnan lopullista määritte-
34034: teuttaa teollisuuden ja asuntojen rakennus- lyä ja tien rakentamista?
34035: suunnitelmia. Maankäyttövaihtoehtojen auki-
34036: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1969.
34037:
34038: Ensio Laine.
34039:
34040:
34041:
34042:
34043: E 7/70
34044: 2
34045:
34046:
34047:
34048:
34049: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
34050:
34051: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- tä sen koko pituudelta nyt rakenteilla olevan
34052: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- moottoritien päätepisteestä Lohjanharjulta
34053: mies, olette kirjeellänne 2 päivältä joulukuu- aina Turkuun saakka. Ko. tutkimuksissa, jotka
34054: lta 1969 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- vielä ovat kesken, on kuitenkin todettu, että
34055: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja E. seutukaavaliiton esittämän eteläisen tiesuun-
34056: Laineen seuraavan sisältöisen kysymyksen: nan toteuttaminen on erittäin vaikea ja kallis.
34057: Lisäksi ohittaa se Salon kaupungin siksi etääl-
34058: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- tä, ettei ko. tie palvele Salon kaupunkiin
34059: koo ryhtyä nopeuttaakseen Salon ohi- suuntautuvaa eikä sitä läpäisevää liikennettä
34060: kulkutien suunnan lopullista määritte- siinä määrin kuin olisi toivottavaa. Tämän
34061: lyä ja tien rakentamista?" vuoksi on jouduttu tutkimaan usdta muita
34062: eteläisiä vaihtoehtoja, joista taloudellisesti
34063: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- edullisimmat ratkaisut taas ovat ristiriidassa
34064: tavasti seuraavaa: mm. muinaismuistojen ja miljöökysymysten
34065: Voimassa olevan rakennuslain mukaan kanssa. Tämän vuoksi on vielä ollut pakko
34066: kuuluu asemakaavan laatiminen ja muutta- tutkia uusia mahdollisuuksia ohittaa kaupunki
34067: minen sekä toteuttaminen ao. kunnalle. Tästä sen pohjoispuolelta ennenkuin lopullinen kan-
34068: säädöksestä ovat poikkeuksena rakennuslain ta moottoritien suunnasta voidaan ottaa.
34069: 36 ja 78 §:t, joiden mukaan ko. laissa sää- Periaateratkaisu ohikulkutien SlJalnnista,
34070: detylle liikennealueelle voidaan rakentaa ylei- sen rakenteesta ja rakentamiseen liittyvistä
34071: nen tie. Tie- ja vesirakennushallitus on tässä taloudellisis.ta kysymyksistä voitaneen tehdä
34072: tarkoituksessa jo usean vuoden ajan suoritta- vuoden 1970 aikana. Tämän jälkeen laaditaan
34073: nut tutkimuksia ja on lähettänyt tutkimustu- tarvittavat yksityiskohtaiset suunnitelmat, joi-
34074: lokset, joiden mukaan ohitustie olisi kulkenut ta tien rakentamiseen ryhtyminen edellyttää.
34075: Salon pohjoispuoHtse kaupungin asemakaava- Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö
34076: alueella, 27. 12. 1965 mm. Salon kaupungille ja tieviranomaiset ovat täysin tietoisia niistä
34077: lausunnolle, mikä lausunto on saapunut tie- ja hankaluuksista, joita nykyisen valtatien kulke-
34078: vesirakennushallitukselle 4. 4. 1967. Tästä minen Salon kaupungin lävitse aiheuttaa sekä
34079: lausunnosta ilmenee kuitenkin, ettei Salon itse valtatien liikenteelle että toisaalta Salon
34080: kaupunki ole omalta osaltaan ollut valmis kaupungin omalle sisäiselle liikenteelle ja
34081: suorittamaan niitä katutöitä, jotka ko. hank- kaikki toimenpiteet ohikulkutien suunnitel-
34082: keeseen liibtyvät ja joiden suorittaminen ja man laatimiseksi suoritetaan kiireellisinä kui-
34083: kustantaminen rakennuslain mukaan kuuluu tenkin huomioonottaen, että näin suuressa
34084: kaupungille. rakennushankkeessa on erityisesti pyrititävä
34085: Tämän johdosta ja kun Salon seutukaavalii- mahdollisimman taloudelliseen ja tarkoituk-
34086: ton toimesta on samanaikaisesti suoritettu senmukaiseen ratkaisuun sekä kunnan että val-
34087: selvityksiä Helsingin-Turun moottoritien ra- tion kannalta varsinkin kun Salon ohikulku-
34088: kentamiseksi Salon kaupungin kohdalla, joissa tiekysymys oleellisesti vielä liittyy ja vaikut-
34089: on päädetty siihen, että ko. moottoritie olisi taa Lohjanharjulta Turkuun aikanaan raken-
34090: johdettava huomattavasti kaupungin eteläpuo- nettavan n. 100 kilometrin pituisen moottori-
34091: litse, on myös tie- ja vesirakennushallLtuksen tien sijainnin suhteen tehtäviin ratkaisuihin
34092: toimesta suoritettu kahden viime vuoden ai- ja päätöksiin.
34093: kana lähempiä tutkimuksia ko. moottorities-
34094: Helsingissä joulukuun 31 päivänä 1969.
34095:
34096: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
34097: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
34098:
34099: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen på Lojoåsen av den motorväg som nu är un-
34100: anger har Ni, Herr Talman, med Eder der byggnad, ända tili Aho. Vid dessa under-
34101: skrivelse av den 2 december 1969 till veder- sökningar, som ännu pågår, har dock konsta-
34102: börande medlem av statsrådet för avgivande terats, att realisering av den av regionplans-
34103: av svar översänt följande av riksdagsman E. förbundet föreslagna sydligare sträckningen
34104: Laine ställda spörsmål: är synnerligen svår och dyr. Dessutom pas-
34105: serar den Salo stad på så pass långt avstånd,
34106: "Till vilka åtgärder ärnar Rege- att den icke tjänar den tili Salo stad riktade
34107: ringen skrida för att påskynda den och genom Salo gående trafiken i den mån
34108: slutliga dragningen av omfartsvägen detta skulle vara önskvärt. Fördenskull har
34109: förbi Salo och för vägens byggande?" man fått lov at.t undersöka flera andra sydliga
34110: alternativ, av vilka de ekonomiskt mest för-
34111: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- delaktiga lösningarna åter står i strid med
34112: samt anföra följande: bl.a. fornminnen och miljöfrågor. Därför har
34113: Enligt gällande byggnadslag ankommer man ännu varit tvungen att undersöka nya
34114: uppgörande och ändring samt förverkligande möjligheter att passera staden på nordsidan,
34115: av stadsplan på vederbörande kommun. Un- innan någon slutlig ställning tili motorvägens
34116: dantag från detta stadgande finns i byggnads- sträckning kan tagas.
34117: lagens 36 och 78 §§, enligt vilka på i sagda En principlösning av omfartsvägens sträck-
34118: lag stadgat trafikområde kan byggas allmän ning, struktur och tili byggandet anslutna
34119: väg. Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har i ekonomiska frågor torde kunna åstadkommas
34120: detta syfte redan under flera års tid utfört under år 1970. Därefter utarbetas nöd;ga
34121: undersökningar och 27. 12. 1965 sänt under- detaljerade planer, som inledandet av vägens
34122: sökningsresultaten, enligt vilka omfartsvägen byggande förutsätter.
34123: skulle ha löpt norrom Salo inom stadsplane- Kommunikationsministeriet och vägmyndig-
34124: området, bl.a. till Salo stad för utlåtande. heterna är fullt medvetna om de olägenheter,
34125: Detta ingick tili väg- och vattenbyggnadssty- som följer av att den nuvarande huvudvägen
34126: relsen 4. 4. 1967. Av utlåtandet framgår går genom Salo stad, såväl för själva trafiken
34127: dock, att Salo stad icke för sin del varit på huvudvägen som för Salo stads egen
34128: beredd att utföra de gatuarbeten, vilka an- interna trafik. Alla åtgärder för utarbetande
34129: sluter sig tili projektet och vilkas utförande av en pian för omfartsvägen utförs i bråd-
34130: och bekostande enligt byggnadslagen ankom- skande ordning. Det måste dock beaktas, att
34131: mer på staden. det i fråga om ett så stort byggnadsprojekt
34132: På grund härav, och då genom Salo region- är skäl att särskilt söka nå en så ekonomisk
34133: plansförbunds åtgärd samtidigt utförts ut- och ändamålsenlig lösning som möjligt för
34134: redningar för byggande av motorvägen Hel- både kommunen och staten, speciellt då frågan
34135: singfors-Åbo vid Salo stad, vari man stannat om omfartsvägen vid Salo väsentligt ansluter
34136: för att den borde ledas betydligt mera söder sig tili och inverkar på de avgöranden och
34137: om staden, har även på väg- och vattenbygg- beslut som kommer att fattas beträffande
34138: nadsstvrelsens åtgärd under de två senaste åren sträckningen för den ca 100 km långa mo-
34139: verkställts närmare undersökningar av s~gda torväg från Lojoåsen tili Åbo, som skall
34140: motorväg i hela dess längd, från ändpunkten byggas i sinom tid.
34141: Helsingfors, den 31 december 1969.
34142:
34143: Minister för kommunikationsväsendet och aHmänna arbetena Paavo Aitio.
34144: Kirj. ksm. n:o 209.
34145:
34146:
34147:
34148:
34149: Laaksonen ym.: Valtion työkyvyttömyyseläkettä saavien asemassa
34150: olevien epäkohtien korjaamisesta.
34151:
34152:
34153: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34154:
34155: Valtion eläkelain 12 §:n mukaan, jos eläke katsotaan, aiheuttaa tämä sen, että työkyvyttö-
34156: on myönnetty mainitun lain 10 §:n 2 tai 3 myyseläke jää, niin kauan kuin asianomaisen
34157: momenttia soveltaen, eli ns. lisäeläketurvan mu- eläkkeensaajan kannalta teoreettinen päiväraha-
34158: kaisena, eläkkeeseen lisätään sen enimmäismää- oikeus jatkuu, kansaneläkkeen penisosaa pie-
34159: rän laskemiseksi mm. kansaneläkkeen perus- nemmäksi. Tämä ei ole oikein eikä kohtuullista
34160: osa. Jos täten yhteenlaskettu määrä ylittää 66 eikä se myöskään ole ollut lainsäätäjän .tarkoi-
34161: % eläkkeen enimmäismäärän perusteena ole- tus, vaan johtuu lakiin huomaamattomuudesta
34162: vasta palkasta, vähennetään ylittävä osa val- jääneestä aukosta.
34163: tion eläkelain mukaisesta eläkkeestä. Mikäli Edellä sanotun perusteella ja valtiopäivä-
34164: eläkkeen saaja ei ole saavuttanut kansaneläke- järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
34165: ikää 65 vuotta, suoritetaan hänelle valtion elä- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34166: kelain säännösten nojalla ns. täydennysosana vastattavaksi näin kuuluvaan kysymykseen:
34167: kansaneläkkeen perusasaa vastaava määrä. Siinä
34168: tapauksessa, että valtion virkamies tai työnte- Onko Hallitus tietoinen, että valtion
34169: kijä joutuu siirtymään työkyvyttömyyseläk- eläkelain mukaisesti työkyvyttömyyseläk-
34170: keelle, suoritetaan eläkkeiden yhdistäminen sa- keelle siirtyvät henkilöt, johtuen val-
34171: malla tavoin. Mikäli asianomainen on myös kan- tion uuden eläkelain tältä osin puutteel-
34172: saneläkesäännösten mukaisesti työkyvytön, on lisista säännöksistä ja sairausvakuutus-
34173: hän oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitokselta lain mukaisen päivärahaoikeuden toissi-
34174: vanhuuseläkkeen perusasaa vastaavan työkyvyt- jaisuudesta, saavat niin kauan kuin hei-
34175: tömyyseläkkeen. Sitä ei kuitenkaan suoriteta dän kannaltaan katsottuna teoreettinen
34176: ennen kuin sairausvakuutuslain mukainen päi- päivärahaoikeus jatkuu, kansaneläkkeen
34177: värahaoikeus on päättynyt. Kun sairausvakuu- perusasaa vastaavaa määrää pienemmän
34178: tuslain päivärahaoikeus on toissijainen eli toi- eläkkeen, kuin mitä he saisivat, jos oli-
34179: sin sanoen sitä suoritetaan vain, jos asianomai- sivat työkyvyttömyyseläkkeen asemesta
34180: sella ei ole oikeutta korvaukseen minkään muun siirtyneet vanhuuseläkkeelle, ja jos· on,
34181: lain nojalla, jollaiseksi korvaukseksi myös val- mitä Hallitus on aikonut tehdä tämän
34182: tion eläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke puutteen poistamiseksi?
34183: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1969.
34184:
34185: Mikko Laaksonen. Valdemar Sandelin. Esko Niskanen.
34186:
34187:
34188:
34189:
34190: E 96/69
34191: 2
34192:
34193:
34194:
34195:
34196: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
34197:
34198: Joulukuun 2 päivälle 1969 päivätyssä ja sa- ten nojalla vähennetty, suoritetaan VEL:n no-
34199: man kuukauden 4 päivänä valtioneuvoston jalla ns. täydennysosaa. Täydennysosa on sa-
34200: asianomaiselle jäsenelle saapuneessa kirjeessä man suuruinen kuin vähennetty määrä, enin-
34201: olette Te, Herra Puhemies, valtiopäiväjärjestyk- tään kuitenkin kansaneläkkeen perusosan suu-
34202: sen 37 §:n 1 momentissa mainitussa tarkoituk- ruinen. Täydennysosaa suoritetaan kunnes eläk-
34203: sessa · lähettänyt jäljennöksen edustaja Mikko keen saaja täyttää .kansaneläkelain mukaisen
34204: Laaksosen ym. Teille antamasta kirjelmästä, eläkeiän eli 65 vuotta. Täten vanhuuseläkkeen
34205: jossa valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas- saaja, jolla on eläkeaikaa vähintään 30 vuotta,
34206: tattavaksi on tehty seuraava kysymys: saa VEL-vanhuuseläkkeenä ja sen lisäksi VEL:n
34207: nojalla suoritettavana täydennysosana taikka,
34208: "Onko Hallitus tietoinen, että valtion jos hän on 65 vuotta täyttänyt, kansaneläkkeen
34209: eläkelain mukaisesti työkyvyttömyyseläk- perusosana yhteensä 66 prosenttia palkasta.
34210: keelle siirtyvät henkilöt, johtuen val- VEL-työkyvyttömyyseläkkeen saajalle ei suo-
34211: tion uuden eläkelain tältä osin puutteel- riteta edellä tarkoitettua täydennysosaa. Kun
34212: lisista säännöksistä ja sairausvakuutus- oikeus kansaneläkelain nojalla suoritettavan
34213: lain mukaisen päivärahaoikeuden toissi- työkyvyttömyyseläkkeen saamiseen alkaa aikai-
34214: jaisuudesta, saavat niin kauan kuin hei- sintaan sairausvakuutuslain mukaisen päiväraha-
34215: dän kannaltaan katsottuna teoreettinen oikeuden päättymisestä seuraa tästä sekä siitä,
34216: päivärahaoikeus jatkuu, kansaneläkkeen että sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa
34217: perusasaa vastaavaa määrää pienemmän suoritetaan eläkkeensaajalle vain siltä osin kuin
34218: eläkkeen, kuin mitä he saisivat, jos oli- päiväraha on eläkettä suurempi, että VEL-työ-
34219: sivat työkyvyttömyyseläkkeen asemesta kyvyttömyyseläkkeen saaja voi saada niin kauan
34220: siirtyneet vanhuuseläkkeelle, ja jos on, kuin sairausvakuutuslain mukainen päiväraha-
34221: mitä Hallitus on aikonut tehdä tämän oikeus jatkuu yksinomaan VEL-työkyvyttömyys-
34222: puutteen poistamiseksi?" eläkettä.
34223: Kysymyksessä on oletettu, että edellä selos-
34224: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tettu tilanne VEL-työkyvyttömyyseläkkeen saa-
34225: vasti seuraavaa: jan osalta perustuisi valtion eläkelain tältä osin
34226: Kysymyksessä tarkoitettu tilanne liittyy val- puutteellisiin säännöksiin. Valtion eläkelain mu-
34227: tion eläkelain ns. lisäeläketurvan mukaisen kainen eläkejärjestelmä on rakennettu samoille
34228: eläkkeen enimmäismäärän laskemiseen sekä sii- periaatteille kuin työntekijäin eläkelakiin (TEL)
34229: hen, miten kansaneläke otetaan huomioon tätä perustuva eläkejärjestelmä. VEL:n nyt kysy-
34230: enimmäismäärää laskettaessa. myksessä oleva yhteensovitussäännös on peri-
34231: Valtion eläkelain ( VEL) eläkkeen enimmäis- aatteessa samanlainen kuin eläkkeiden yhteen-
34232: määrää koskevista säännöksistä seuraa, että sovitusta koskeva perussäännös TEL:n 8 §:ssä.
34233: VEL-eläke voi olla yhdessä kansaneläkkeen pe- Erona on vain se, että TEL:n mukaan kansan-
34234: rusosan kanssa enintään 66 prosenttia pal- eläkkeenä otetaan yhteensovituksessa huomioon
34235: kasta. Tämä enimmäismäärä on sama siitä kansaneläkkeen tukiosan saajien keskimääräinen
34236: riippumatta saako asianomainen kansaneläkettä kansaneläke, nykyisin 179 mk kuukaudessa,
34237: vai ei. Edellä sanottu koskee sekä vanhuus- eikä ainoastaan kuten VEL:n mukaan kansan-
34238: eläkettä että työkyvyttömyyseläkettä. eläkkeen perusosa, nykyisin 70 mk kuukau-
34239: VEL-vanhuuseläkkeen saajalle, joka ikänsä dessa.
34240: vuoksi ei vielä saa kansaneläkettä ja jonka VEL- Kuten edellä esitetystä ilmenee VEL-työky-
34241: eläkettä on enimmäismäärää koskevien säännös- vyttömyyseläkkeensaajan eläke-etuudet poikkea-
34242: 3
34243:
34244: vat eräissä tapauksissa VEL-vanhuuseläkkeen osalta. VEL-työkyvyttömyyseläkkeensaajan osal-
34245: saajien etuuksista. Periaatteena mielestäni olisi ta on kuitenkin huomattava, että hän on saa-
34246: pidettävä, että samoilla perusteilla myönnetty- nut lukea eläkettään varten hyväksi myös
34247: jen eläkkeiden tulisi olla mahdollisimman yh- ajan työkyvyttömyyden alkamisesta eläkeikään,
34248: denmukaisia. Tästä syystä asiaa olisi edelleen kun taas vanhuuseläkkeensaajalle luetaan hy-
34249: pidettävä vireillä ja harkittava eläkejärjestel- väksi vain palveltu aika. Asiaa harkittaessa on
34250: mien kehittämistä siten, että ne johtaisivat ta- otettava huomioon myös vastaava tilanne TEL-
34251: sapuoliseen tulokseen kaikkien eläkkeensaajien työkyvyttömyyseläkkeensaajan osalta.
34252: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1970.
34253:
34254:
34255: Ministeri Ele Alenius
34256: 4
34257:
34258:
34259:
34260:
34261: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
34262:
34263: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen StPl-å1derdomspensionstagare, som på grund
34264: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- av sin å1der icke ännu erhåller folkpension
34265: velse av den 2 december 1969, viiken kom och vars StP1-pension minskats med stöd av
34266: mig tillhanda den 4 samma månad, tili veder- stadgandena om maxima1 pension, erhåller
34267: börande med1em av statsrådet för avgivande en s.k. komp1etteringsdel med stöd av 1agen
34268: av svar översänt avskrift av fö1jande av riks- om statens pensioner. Denna komp1etteringsdel
34269: dagsman Mikko Laaksonen m.fl. ställda spörs- är lika stor som det avdragna be1oppet, likvä1
34270: mål: icke större än folkpensionens grunddel. Kom-
34271: p1etteringsde1en erlägges tilis pensionstagaren
34272: "Är Regeringen medveten om att uppnår den i fo1kpensions1agen avsedda pen-
34273: personer, vi1ka enligt 1agen om statens sionsåldren 65 år. Så1unda får å1derdomspen-
34274: pensioner tilidelas invaliditetspension, sionstagare som kan räkna sig tili godo minst
34275: tili fö1jd av de i detta avseende brist- 30 pensionsår, i StP1-ålderdomspension och
34276: fälliga stadgandena i statens nya pen- ytterligare i komp1etteringsdel, viiken utgår
34277: sions1ag och på grund av den subsidi- med stöd av StP1 eller, om han fyllt 65 år,
34278: ära ställning den i lagen om sjukför- i fo1kpensions grunddel sammanlagt 66 pro-
34279: säkring stadgade rätten tili dagpenning cent av lönen.
34280: intar, så 1änge den från deras synpunkt Tili invaliditetspensiontagare enligt StPl er-
34281: sett teoretiska dagpenningsrätten be- 1ägges icke ovan avsedd komp1etteringsdel.
34282: står, 1yfter en pension som är mindre Då rätten tili invaliditetspension med stöd av
34283: än det be1opp som motsvarar fo1kpen- fo1kpensions1agen begynner tidigast när rätten
34284: sionens grunddel, och mindre än vad tili dagpenning enligt sjukförsäkrings1agen upp-
34285: de skulle få, om de i stället för in- hör, fö1jer härav, och av att dagpenning enligt
34286: validitetspension skulle ha fått åtnjuta !ijukförsäkringslagen erlägges tili pensiontagare
34287: å1derdomspension, och om så är fallet, ~ndast tili den del dagpenningen är större än
34288: vad har Regeringen ämnat göra för pensionen, att StP1-invaliditetspensionstagare så
34289: att avhjälpa detta missförhållande?" 1änge som rätt till dagpenning enligt sjukför-
34290: säkringslagen består kan erhålla endast StP1-
34291: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- invalidi tetspension.
34292: samt anföra fö1jande: I spörsmå1et antages, att ovan beskrivna
34293: Den i spörsmålet avsedda situationen an- sakförhållande beträffande StPI-invaliditetspen-
34294: s1uter sig tili uträkningen av maximipension sionstagare skulle grunda sig på i detta av-
34295: enligt det s.k tiliäggspensionsstöd som avses seende bristfälliga stadganden i 1agen om sta-
34296: i 1agen om statens pensioner, och tili frå- tens pensioner. Pensionssystemet enligt lagen
34297: gan, hur folkpensionen beaktas vid uträknin- om statens pensioner fö1jer samma principer
34298: gen av detta maximibe1opp. som det på 1agen om pension för arbetstagare
34299: Av stadgandena om maximipension enligt (APL) grundade pensionssystemet. Det nu
34300: 1agen om statens pensioner (StP1) fö1jer, att ifrågavarande sammanjämkningsstadgandet i
34301: StP1-pension tilisammans med fo1kpensionens StP1 är i princip likadant som grundstadgandet
34302: grundde1 kan utgöra högst 66 procent av i 8 § APL om sammanjämkning av pensioner.
34303: 1önen. Detta maximibe1opp är detsamma obero- Skillnaden är endast den, att enligt APL såsom
34304: ende av om vederbörande erhål1er fo1kpension fo1kpension vid jämkningen beaktas medelfo1k-
34305: eller icke. Detta gäller både ålderdomspension pensionen för dem som erhåller fo1kpensions
34306: och invaliditetspension. understödsde1, för närvarande 179 mk i må-
34307: s
34308: naden, och icke endast såsom enligt StPI folk- utvecklande av pensionssystemen sålunda, att
34309: pensionens grunddel, för närvarande 70 mk i de skulle leda till ett rättvist resultat för alla
34310: månaden. pensionstagare. I fråga om StPl-invaliditets-
34311: Såsom av det ovan anförda framgår av- pensionstagare är dock att märka, att de för
34312: viker StPl-invaliditetspensionstagares pensions- sin pension fått räkna sig till godo även tiden
34313: förmåner i vissa fall från StPI-ålderdoms- från det invaliditeten började till pensions-
34314: pensionstagarnas förmåner. Prindpen borde en- åldern, medan ålderdomspensionstagare räknas
34315: ligt min åsikt vara, att på samma grunder till godo endast den tid han tjänstgjort. Då
34316: beviljade pensioner borde vara så enhetliga saken prövas hör även beaktas motsvarande
34317: som möjligt. På grund härav borde saken situation i fråga om APL-invaliditetspensions-
34318: alltjämt hållas anhängig och övervägas ett tagare.
34319: Helsingfors den 2 februari 1970.
34320:
34321:
34322: Minister Ele Alenius.
34323:
34324:
34325:
34326:
34327: E 96/69
34328: j
34329: j
34330: j
34331: j
34332: j
34333: j
34334: j
34335: j
34336: j
34337: j
34338: j
34339: j
34340: j
34341: j
34342: j
34343: j
34344: j
34345: j
34346: j
34347: j
34348: j
34349: j
34350: j
34351: j
34352: j
34353: j
34354: j
34355: j
34356: j
34357: j
34358: Kirj. ksm. n:o 210.
34359:
34360:
34361:
34362:
34363: Sinisalo: Selonteon antamisesta Eduskunnalle Nordek-suunnitel-
34364: masta.
34365:
34366:
34367: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34368:
34369: Laajennettua pohjoismaista taloudellista yh- Vaikka onkin luonnollista, ettei sopimusta
34370: teistyötä koskevaa Nordek-suunnitelmaa on laajennetusta pohjoismaisesta taloudellisesta
34371: valmisteltu jo pitemmän aikaa. Asiaa koskevat yhteistyöstä ole mahdollista saattaa voimaan
34372: valmistelutyöt saatettiin alulle runsaat puoli- ilman eduskunnan vahvistusta, uskoisi olevan
34373: toista vuotta sitten. asian valmistelevalle käsittelylle eduksi, että
34374: Asian ympärillä käyty julkinen keskustelu asia tulisi jo tätä ennen eduskunnassa keskus-
34375: on osoittanut, että tämän kaltaiseen suunnitel- teltavaksi.
34376: maan nähden on niin sen poliittisen kuin ta- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
34377: loudellisen vaikutuksen vuoksi erilaisia näkö- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
34378: kantoja. neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
34379: Tämän vuoksi on jo aiemmin esitetty halli- kysymyksen:
34380: tukseen kohdistuneita arvosteluja siitä, ettei
34381: pitkälle kehitetyistä suunnitelmista ole tur- Mitkä syyt ovat aiheuttaneet sen,
34382: vattu eduskunnalle mahdollisuutta keskuste- ettei Nordek-suunnitelmaa ole saatettu
34383: luun ja näkökantojen ilmi tuontiin. Valmistelu- Eduskunnan käsiteltäväksi ja aikooko
34384: jen jatkuessa edelleen, jopa tarkoin mitoitettu- Hallitus asian valmistelun vaiheessa an-
34385: jen aikataulujen puitteissa, on tämä arvostelu taa selonteon tästä asiasta Eduskun-
34386: aiheellisesti voimistunut. nalle?
34387: Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1969.
34388:
34389: Taisto Sinisalo.
34390:
34391:
34392:
34393:
34394: E 16/70
34395: 2
34396:
34397:
34398:
34399:
34400: Ed u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
34401:
34402: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kusjärjestöjen edustajat jatkuvasti ovat otta-
34403: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, neet osaa Suomessa suoritettuun valmistelu-
34404: olette kirjeellänne 2 päivältä joulukuuta 1969 työhön ja siten voineet esittää mielipiteensä
34405: n:o 1551 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- suunnitelman eri kehitysvaiheissa.
34406: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Taisto Mitä Eduskunnan suoranaiseen informointiin
34407: Sinisalon tekemän seuraavan sisältöisen kysy- tulee, voidaan todeta, että kysymys on ollut
34408: myksen: esillä Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa
34409: "Mitkä syyt ovat aiheuttaneet sen, useita kertoja, minkä ohella ulkoasiainminis-
34410: ettei Nordek-suunnitelmaa ole saatettu teriön tavanmukaisiin kirjallisiin neljännesvuo-
34411: Eduskunnan käsiteltäväksi ja aikooko sikatsauksiin on sisällytetty kertomus laajen-
34412: Hallitus asian valmistelun vaiheessa an- nettua pohjoismaista taloudellista yhteistyötä
34413: taa selonteon tästä asiasta Eduskun- koskevan suunnitelman kulloisistakin vaiheista.
34414: nalle?" Tämän lisäksi Eduskuntaa pohjoismaisissa eli-
34415: missä kuten Pohjoismaiden neuvostossa ja sen
34416: Vastauksena kysymykseen esitän kunnoittaen valiokunnissa edustavat Eduskunnan jäsenet
34417: seuraavaa: ovat olleet tilaisuudessa perehtymään asiaan ja
34418: Laajennettua pohjoismaista yhteistyötä kos- keskustelemaan suunnitelmasta.
34419: kevaa selvitystyötä on alun alkaen suoritettu Huomioon ottaen asian käsittelyn eduskun-
34420: suhteellisen laajaa julkisuutta noudattaen, so. nassa budjettikeskustelun yhteydessä hallitus
34421: kaikilla asiasta kiinnostuneilla on ollut mah- ei ole katsonut aiheelliseksi antaa nykytilan-
34422: dollisuus tutustua syntyneeseen aineistoon mm. teessa kysymyksessä tarkoitettua selontekoa
34423: tammikuussa julkaistun virkamiesten alustavan eduskunnalle. Asian jatkokäsittelyssä mahdolli-
34424: raportin ja heinäkuussa julkaistun toisen ra- sesti syntyvistä uusista tilanteista riippuen hal-
34425: portin pohjalta. Edelleen on syytä todeta, että litus uudestaan harkitsee selonteon antamisen
34426: työntekijä-, teollisuus- ja maatalouspiirien kes- tarpeellisuutta.
34427: Helsingissä tammikuun 8 päivänä 1970.
34428:
34429: Pääministeri Mauno Koivisto.
34430: 3
34431:
34432:
34433:
34434:
34435: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r 11 a 1 m a n.
34436:
34437: I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen dustri- och lantbrukskretsarnas centralorgani-
34438: anger har Ni, Herr Talman, med Edet skrivelse sationer fortgående har tagit del i det i Fin-
34439: av den 2 december 1969 nr 1551 tili veder- land utförda förberedande arbetet, och de har
34440: börande medlem av statsrådet för avgivande sålunda haft möjlighet att framföra sina åsikter
34441: av svar översänt följande av riksdagsman Taisto i planens olika utvecklingsskeden.
34442: Sinisalo ställda spörsmål: Vad den direkta informeringen av Riks-
34443: dagen beträffar, må det konstateras, att frågan
34444: "Vilka orsaker har föranlett, att flera gånger har varit före i Riksdagens utskott
34445: Nordek-planen icke har bragts tili be- för utrikesärendena, och att i ministeriets för
34446: handling i Riksdagen, och har Regerin- utrikesärendena sedvanliga skriftliga kvartals-
34447: gen för avsikt att i det skede då ären- översikter medtagits en berättelse om det
34448: .det beredes tili Riksdagen avgiva en skede i vilket planen angående utvidgat nor-
34449: _ ___, __ j redogörelse i detta ärende?" diskt ekonomiskt samarbete vid tidpunkten i
34450: fråga befunnit sig. Dessutom har de riksdags-
34451: ledamöter, vilka företräder Riksdagen i nor-
34452: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt diska organ såsom i Nordiska rådet och dess
34453: anföra följande: utskott, varit i tillfälle att sätta sig in i saken
34454: Utredningsarbetet angående ett utvidgat och diskutera planen.
34455: nordiskt samarbete har från första början ut- Med beaktande av sakens behandling i riks-
34456: förts med iakttagande av jämförelsevis vitt- dagen i samband med budgetdebatten, har
34457: gående offentlighet, d.v.s. alla av saken intres- regeringen icke ansett det motiverat att i nu-
34458: serade har haft möjlighet att taga del av allt varande situation tili riksdagen avgiva den i
34459: materia! som tillkommit, bl.a. på basen av spörsmålet avsedda redogörelsen. Beroende av
34460: tjänstemännens preliminära rapport, som publi- de situationer som eventuellt uppstår vid den
34461: cerades i januari, och den i juli publicerade fortsatta behandlingen av ärendet kommer
34462: andra rapporten. Det är vidare skäl att konsta- regeringen att ånyo pröva behovet att avgiva
34463: tera, att representanter för arbetstagar-, in- redogörelsen ifråga.
34464: Helsingfors den 8 januari 1970.
34465:
34466: Statsminister Mauno Koivisto.
34467: .
34468:
34469:
34470:
34471:
34472: j
34473: j
34474: j
34475: j
34476: j
34477: j
34478: j
34479: j
34480: j
34481: j
34482: j
34483: j
34484: j
34485: j
34486: j
34487: j
34488: j
34489: j
34490: j
34491: j
34492: j
34493: j
34494: j
34495: j
34496: j
34497: j
34498: j
34499: Kirj. ksm. n:o 211.
34500:
34501:
34502:
34503:
34504: Vilmi ym.: Rintamieseläkkeiden maksattamisesta.
34505:
34506:
34507: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34508:
34509: Eduskunta myons1 kuluvan vuoden tulo- ja tauteen sekä valtioneuvoston vahvista.miin jako-
34510: menoarvioon 10 miljoonaa markkaa käytettä- ohjeisiin, joita ei voida pitää alkuunkaan hy-
34511: väksi rintamamieseläkkeiden maksamiseen. Val- väksyttävinä. Ohjeiden mukaan eivät eläkettä
34512: tioneuvosto vahvisti eläkkeiden myöntämisen tule lainkaan saamaan sellaiset hakijat, joiden
34513: perusteena. käytettävät yksityiskohtaiset jako- laskettu kuuka.usiansio on yli 300 markan kuu-
34514: ohjeet. kaudessa. Tällöin esim. pienviljelijät, jotka
34515: Sosiaali- ja terveysministeriön julkisuuteen omistavat 2-3 lehmää, muutaman hehtaarin
34516: antamien tietojen mukaan on marras-joulukuun omaa peltoa tai metsää, eivät saa eläkettä
34517: vaihteeseen mennessä saapunut eläkehakemuk- lainkaan, koska näistä kohteista la.skettu (ei
34518: sia lähes 30 000 kappaletta, mutta eläkkeitä saatu) vuosiansio voi useimmin olla yli tuon
34519: on samaan aikaan mennessä myönnetty vasta 300 markan kuukaudessa. Suuren perheen
34520: noin 1 000 hakijalle. Samojen tietojen mukaan huoltajan ja monessa tapauksessa sairaalloisen
34521: on myönnettyjen eläkkeiden suuruus ollut I rintamamiehen kohdalla tällaiset jako-ohjeet
34522: kalleusluokan kunnassa 924 markkaa vuodessa, ovat täysin kohtuuttomat, ja ne on kiireesti
34523: II kalleusluokan kunnassa 840 markkaa vuo- tarkistettava. Käsityksemme mukaa.n koko rin-
34524: dessa ja III kalleusluokan kunnassa 744 mark- tamamiesten eläkekysymys onkin ratkaistavissa
34525: kaa vuodessa. Vain eräissä poikkeustapauk- vain siten, että asia hoidetaan kiireisesti laki-
34526: sissa on eläkkeet myönnetty kunnan kalleus- sääteisesti alentamalla rintama.miesten kohdalla
34527: luoka.sta riippuen 200 - 225 - 250 markan kansaneläkeikäraja 55 vuoteen. Tätä tarkoitta-
34528: suuruisina kuukausieläkkeinä. Näin voidaan va hallituksen lakiesitys tulisi antaa ensitilassa.
34529: laskea myönnetyn vuosieläkkeen keskimääräi- Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
34530: seksi suuruudeksi 1 500 markkaa. Kun eläk- § :n 1 momentin perusteella. esitämme valtio-
34531: keitä on myönnetty kuluvana vuotena vasta neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
34532: noin 1 000 kpl. ja edellisenä vuotena 1 389 seuraavan kysymyksen:
34533: eläkettä, jotka luonnollisesti on pitänyt ra-
34534: hoittaa kuluvalle vuodelle myönnetystä määrä- Tietääkö Hallitus, että kuluvalle
34535: rahasta, on varatusta määrärahasta käytetty vuodelle rintamamieseläkkeisiin varattu
34536: vasta noin 3.6 miljoonaa markkaa. Tämän mu- 10 miljoonan markan määrära.ha on pää-
34537: kaan näyttää käyvän siten, että eduskunnan osaltaan vielä käyttämättä, ja jos tietää,
34538: myöntämästä rinta.mamieseläkkeisiin tarkoite- milloin Hallitus ryhtyy tehokkaisiin
34539: tusta määrärahasta jää suurin osa kokonaan toimenpiteisiin eläkehakemusten käsitte-
34540: käyttämättä. Tämä ei voine olla oikein, eikä lyn nopeuttamiseksi ja eläkkeiden myön-
34541: eduskunnan tahdon mukaista. tämistä koskevien jako-ohjeiden muut-
34542: Eduskunnassa on useaan otteeseen kiinni- tamiseksi nykyistä oikeudenmukaisem-
34543: tetty huomiota eläkehakemusten käsittelyn hi- miksi?
34544: Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1969.
34545:
34546: Pekka Vilmi. Paavo Niinikoski.
34547:
34548:
34549:
34550:
34551: E 114/70
34552: 2
34553:
34554:
34555:
34556:
34557: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34558:
34559: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa settujen eläkkeiden yhteissumma vastaavalla
34560: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, eläkkeiden lukumäärällä.
34561: olette 3 päivänä joulukuuta 1969 päivätyn Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt kai-
34562: kirjeenne n:o 1555 ohella toimittanut valtio- ken voitavansa eläkeasiain käsittelyn nopeut-
34563: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen tamiseksi. Eläkkeiden myöntäminen ja niiden
34564: kansanedustaja Vilmin ym. kirjallisesta kysy- määrän tarkistaminen saattoi kuitenkin osittain
34565: myksestä n:o 211, jossa tiedustellaan: ministeriöstä riippumattomista syistä vuonna
34566: 1969 alkaa vasta vuoden loppupuoliskolla. Elä-
34567: "Tietääkö Hallitus, että kuluvalle keasiain käsittely on lisäksi suurelta osin riip-
34568: vuodelle rintamamieseläkkeisiin varattu punut muilta viranomaisilta varsinkin sotilas-
34569: 10 miljoonan markan määräraha on pää- piireiltä, sotatapaturma-arkistosta, sosiaalilauta-
34570: osaltaan vielä käyttämättä, ja jos tietää, kunnilta, tapaturmavirastosta ja kansaneläke-
34571: milloin Hallitus ryhtyy tehokkaisiin laitokselta, hankituista tiedoista. Näistä syistä
34572: toimenpiteisiin eläkehakemusten käsitte- johtuen ei eläkkeiden myöntämistä vuoden
34573: lyn nopeuttamiseksi ja eläkkeiden myön- 1969 aikana ole voitu hoitaa ministeriön ha-
34574: tämistä koskevien jako-ohjeiden muut- luamalla nopeudella. Kun eläkkeitä koskeva
34575: tamiseksi nykyistä oikeudenmukaisem- käsittelymenettely nyt on vakiintunut ja kun
34576: miksi?" ministeriö on saanut eläkeasiain käsittelyyn tyy-
34577: dyttävästi henkilökuntaakin, on uskottavaa, että
34578: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- jo kuluvan vuoden alkupuolella päästään sii-
34579: taen seuraavaa: hen, että uusi eläkehakemus voidaan ratkaista
34580: keskimäärin ainakin kahden kuukauden ku-
34581: Sosiaali- ja terveysministeriöön on saapunut luessa sen saapumisesta.
34582: vuosien 1968 ja 1969 aikana kaikkiaan noin Eläkejärjestelmäkomitean mietinnössään esit-
34583: 26 500 rintamasotilaiden ylimääräistä sotaelä- tämän ja valtioneuvoston kysymyksessä olevia
34584: kettä koskevaa hakemusta. Ministeriö on myön- eläkkeitä koskevan päätöksen (312/69) anta-
34585: tänyt ylimääräisen sotaeläkkeen vuonna 1968 misen yhteydessä hyväksymän periaatteen mu-
34586: noin 1 400 hakijalle ja vuonna 1969 lisäksi kaisesti rintamasotilaille olisi taattava kansan-
34587: yli 5 000 hakijalle eli niin monelle rintama- eläkelain mukaiset toimeentulomahdollisuudet.
34588: sotilaalle kuin se on ko. vuosien menoarviossa Jotta tämä on käytettävissä olleen määrärahan
34589: tarkoitukseen varattujen määrärahojen puitteis- puitteissa voitu saada aikaan vailla tuloja tai
34590: sa ollut mahdollista. Kun eläkkeiden maksatus muutoin erittäin vaikeassa taloudellisessa ase-
34591: on osittain vielä kesken, ei eläkkeiden tarkka massa olevien rintamasotilaiden kohdalla, on
34592: lukumäärä eikä kokonaismarkkamäärä tällä toisten rintamasotilaiden osalta muut tulot ol-
34593: hetkellä ole tiedossa. lut otettava huomioon jyrkästi eläkettä pie-
34594: Maksettujen eläkkeiden keskimääräinen suu- nentävinä. Itse tuloharkinnassa ministeriö on
34595: ruus on ollut noin 1 500 markkaa vuodessa, noudattanut kansaneläkelaitoksen käyttämiä las-
34596: mikä määrä on saatu jakamalla kaikkien mak- kentaperusteita.
34597: Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1970.
34598:
34599: Ministeri J. E. Partanen.
34600: 3
34601:
34602:
34603:
34604:
34605: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
34606:
34607: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen loppet av alla utbetalade pensioner har delats
34608: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse med motsvarande antal pensioner.
34609: av den 3 december 1969 nr 1555 till veder- Social- och hälsovårdsministeriet har gjort
34610: börande medlem av statsrådet för avgivande allt vad som kunnat göras för påskyndande av
34611: av svar översänt avskrift av följande av riks- behandlingen av pensionsärendena,. Beviljandet
34612: dagsman Vilmi m.fl. ställda skriftliga spörsmål av pension och granskandet av deras storlek
34613: nr 211 i vilket fråga,s: kunde delvis på grund av ministeriet oberoende
34614: orsaker påbörjas först under senare hälften av
34615: "Är Regeringen medveten om att året. Handläggningen av pensionsärendena har
34616: det anslag om 10 milj. mk som inne- dessutom till stor del varit beroende av från
34617: varande år reserverats för frontmanna- andra myndigheter, isynnerhet från militär-
34618: pensioner till största delen ännu är distrikten, krigsolycksfallsarkivet, socialnämn-
34619: oanvänt, och om så är fallet, derna, olycksfallsverket och folkpensionsanstal-
34620: när ämnar Regeringen vidtaga effek- ten införskaffade uppgifter. På grund av dessa
34621: tiva åtgärder för påskyndandet av be- orsaker har beviljandet av pensioner under år
34622: handlingen av pensionsansökningarna, 1969 icke kunnat skötas med den skyndsamhet
34623: och för ändring av fördelningsanvis- ministeriet önskat. Då handläggningsförfarandet
34624: ningarna i fråga om beviljandet av beträffande pensionerna, nu stabiliserats och
34625: pensionerna så att de blir rättvisare än då ministeriet även fått nöjaktigt med personai
34626: för närvarande?" för behandlingen av pensionsärendena, är det
34627: troligt, att man redan under detta års början
34628: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt kan nå därhän, att en ny ansökan om pension
34629: anföra följa,nde: kan avgöras i medeltal åtminstone inom två
34630: månader efter dess inlämnande.
34631: Till social- och hälsovårdsministeriet har I enlighet med den princip, som pensions-
34632: under åren 1968 och 1969 anlänt inalles unge- systemskommitten omfa,ttade i sitt betänkande
34633: för 26 500 ansökningar rörande frontsoldater- och som statsrådet i samband med utfärdandet
34634: nas extra krigspensioner. Ministeriet har år av sitt beslut om ifrågavarande pensioner
34635: 1968 beviljat ungefär 1 400 sökande och år (312/69) godkände, bör frontsoldaterna garan-
34636: 1969 ytterligare över 5 000 sökande extra teras utkomstmöjligheter i enlighet med folk-
34637: krigspension, ellet pension åt så många front- pensionslagen. För att detta, inom ramen för
34638: soldater, som det inom ramen för de för de anslag som står tili buds, skulle ha kunnat
34639: ända,målet reserverade anslagen i nämnda års åstllJdkommas i fråga om frontsoldater utan
34640: statsförslag har varit möjligt. Då utbetalningen inkomst eller i mycket svåra ekonomiska för-
34641: av pensionerna ännu till en del inte är slut- hållanden, har det varit nödvändigt att för
34642: förd, känner man just nu icke till det exakta andra frontsoldaters del beakta andra inkomster
34643: antalet pensioner ellet totalbeloppet av dem. som en faktor, viiken kraftigt minskar pen-
34644: De utbetalade pensionerna har i medeltal sionen. Vid själva inkomstprövningen har mi-
34645: varit ungefär 1 500 mark i året, vilket belopp nisteriet följt folkpensionsanstaltens beräknings-
34646: ha,r erhållits genom att det sammanlagda be- grunder.
34647: Helsingfors den 30 janua,ri 1970.
34648:
34649: Minister ]. E. Partanen.
34650: Kirj. ksm. n:o 212.
34651:
34652:
34653:
34654:
34655: Sinisalo ym,: Hintavalvontatoimenpiteiden tehostamisesta.
34656:
34657:
34658: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34659:
34660: Voimassa olevien vakauttamissäännösten no- että hallituksen päätös hintavalvonnan supista-
34661: jalla hallituksella on asiallisesti rajoittamatto- misesta on tähän eräänä syynä. Esim. rauta-
34662: mat hintavalvontamahdollisuudet. Nämä val- alan vähittäiskauppaliikkeiden hintamuutoksia
34663: tuudet eduskunta on antanut hallitukselle tarkastellessa voi havaita, jopa kymmenien
34664: myös ensi vuodeksi vahvistamalla lain talou- prosenttien hintojen korotuksia ja joidenkin
34665: dellisen kasvun turvaamisesta v. 1970. tehtaiden kokonaistuotantoon ulottuvia huo-
34666: Vahvistaessaan toukokuussa muutoksen hin- mattavia hintojen kohoamisia. Niin ikään on
34667: tavalvontajärjestelmään (valtioneuvoston pää- siirrytty sellaisiin järjestelmiin, että esim. ko-
34668: tös hyödykkeiden hintavalvonnasta toukokuun titalouskeittiöiden määrättyjen tehdasvalmis-
34669: 29 pnä 1969) hallitus katsoi, ettei siihenasti- teisten tarvikkeiden varustusta (mm. tiskipöy-
34670: nen yli vuoden jatkunut hintavalvontajärjestel- dät) vähennetään, mutta ohjehinta säilytetään
34671: mä ollut tyydyttävä. Epäkohtina ja haittoina ennallaan. Hintojen kohoaminen ulottuu usei-
34672: todettiin mm., että laajamittainen valvonta es- den kulutustarvikkeiden piiriin eikä rajoitu
34673: tää keskittymästä todella merkittäviin kohtei- suinkaan yksin rautakauppa-alan tuotteisiin,
34674: siin, ja että "lähes totaalisen hintasulun yllä- joista yksistään on löydettävissä satamääräinen
34675: pitäminen on meikäläisen talousjärjestelmän eri artikkeleja käsittävä kohonneiden hintojen
34676: vallitessa ja nykyisin resurssein ajan pitkään luettelo.
34677: mahdotonta", kuten ministeriön lausunnossa Edellä sanottu ja julkisuudessakin hintojen
34678: em. päätöksen perusteluna eduskunnan ao. va- ja maksujen kohoamiseen kohdistunut huomio
34679: liokunnalle todettiin. Näillä perustein hinta- osoittaa, että ei ole perusteita puhua vakiintu-
34680: sulkujärjestelmää huomattavasti supistettiin. neesta hintatasosta. Kun on tiedossa, että
34681: Kotimaisten hyödykkeiden hintavalvontaluette- useilla aloilla työläisten palkat ovat sidotut
34682: lo rajoitettiin käsittämään 115 ryhmää koti- vakauttamissopimuksen edellyttämään 18 pen-
34683: maisia tuotteita ja 29 maksuryhmää. Tuonti- nin + 1 %: n alhaiseen palkankorotustasoon
34684: tavaroiden hintasäännöstely laajennettiin vas- myös ensi vuodeksi on jo nyt havaittavissa,
34685: taamaan kotimaista sektoria. Kotimaisten hyö- että hintojen kohoaminen yhdessä verojen kas-
34686: dykkeiden valvonta ulottuu 66 % :n elinkus- vun kanssa mitätöi korotuksen reaalimerkityk-
34687: tannusindeksin sisällöstä ja tuontitavaroiden sen. Reaalipalkkataso saattaa jopa alentua,
34688: lista kattaa n. 70 % maan koko tuonnista. ellei kiirellisiin tehostettuihin hintavalvontatoi-
34689: Allekirjoittaessaan syyskuussa 1969 L-sopi- miin ryhdytä. L-sopimuksen yhteydessä on läh-
34690: muksen etujärjestöt edellyttivät hinta- ja mak- detty siitä, että hallitukselle turvataan tähän
34691: sutason vakaana säilyttämistä. Antaessaan tä- riittävät edellytykset ja hallitus puolestaan on
34692: hän sopimukseen perustuvan ns. valtalakiesi- sitoutunut niitä käyttämään.
34693: tyksen eduskunnalle hallitus lausui 31. 10. Kaiken edellä sanotun vuoksi olisi muiden
34694: 1969 annetun lakiesityksen perusteluissa, että toimenpiteiden ohella, kiinnitettävä vakavaa
34695: "nykyisen lain mukaisiin rajoittamattomiin val- huomiota keinoihin, joilla hintasäännöstelyä
34696: tuuksiin ei ole tarvinnut turvautua niiden täy- voitaisiin tehostaa ja hintarikkomuksiin syyllis-
34697: dessä laajuudessa" ja viittaa perusteluna sii- tyneet saattaa edesvastuuseen.
34698: hen, että "hintataso on vakiintunut". Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
34699: Viime kuukausina ja viikkoina on ollut ha- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
34700: vaittavissa hintojen ja maksujen huomattavaa neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
34701: kohoamista. Eräissä yhteyksissä on tulkittu, seuraavan kysymyksen:
34702: E 14/70
34703: 2
34704:
34705: Katsooko Hallitus niiden perustei- töksellä supistettiin, vai aikooko Halli-
34706: den olevan edelleen voimassa, joihin tus ryhtyä hintavalvontavaltuuksiehsa
34707: nojautuen hintavalvontajärjestelmää tou- tehokkaampaan käyttöön?
34708: kokuussa annetulla valtioneuvoston pää-
34709: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1969.
34710:
34711: Taisto Sinisalo. Aleksi Kiviaho. Irma Rosnell.
34712: Eino Tainio. Martti Linna. Ensio Laine.
34713: 3
34714:
34715:
34716:
34717:
34718: Ed u s kun n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
34719:
34720: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis~ vaikutukset hintatasoomme on havaittu ulko-
34721: sa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra maillakin. Niinpä OECD:n virallisissa rapor-
34722: Puhemies, kirjelmässänne joulukuun 5 päiväl- teissa todetaan Suomen siirtyneen Euroopan
34723: tä 1969 lähettänyt asianomaisen valtioneuvos- markkinatalousmaiden joukossa toiseksi va-
34724: ton jäsenen vastattavaksi seuraavan kansan- kaimman hintatason maaksi.
34725: edustaja Sinisalon ym. kirjallisen kysymyksen: Viime toukokuussa tapahtunut hintavalvon-
34726: tajärjestelmän muutos merkitsi vähemmän tär-
34727: "Katsooko Hallitus niiden perustei- keiden hyödykkeiden jäämistä tiukan valvon-
34728: den olevan edelleen voimassa, joihin nan ulkopuolelle, mutta tärkeiden kulutushyö-
34729: nojautuen hintavalvontajärjestelmää tou- dykkeiden valvonnan huomattavaa tehostumis-
34730: kokuussa annetulla valtioneuvoston pää- ta. Muutos perustui puoli vuotta kestäneeseen,
34731: töksellä supistettiin, vai aikooko Halli- yksityiskohtaiseen ja huolelliseen valmisteluun.
34732: tus ryhtyä hintavalvontavaltuuksiensa Hinta- ja palkkaneuvosto, jossa toisaalta tuot-
34733: tehokkaampaan käyttöön?'' tajatahot ja toisaalta palkansaaja- ja kuluttaja-
34734: piirit ovat tasapuolisesti edustettuina, ehdotti
34735: Koska kysymys koskee toimialaani sosiaali- tällaista järjestelyä. Hallituksen annettua vas-
34736: ja terveysministeriössä, saan kunnioittavasti taavan päätöksensä Eduskunta puolestaan on,
34737: esittää vastauksena seuraavaa: pitäen päätöstä tarpeellisena, päättänyt, ettei
34738: Hintaviranomaisten tiedossa on, että rauta- päätöstä ole kumottava. Kaikissa mainituissa
34739: kauppa-alan tuotteiden vähittäishinnat ovat vii- elimissä ovat päätökset olleet yksimielisiä.
34740: me aikoina eräissä tapauksissa nousseet. Koro- Näin ollen nykyisen valvontajärjestelmän on
34741: tusten syynä ei kuitenkaan ole näiden tavaroi- katsottava vastaavan kaikkien asianomaisten
34742: den viime keväänä tapahtunut vapauttaminen tavoitteita. Jos sitten jonkin tuoteryhmän koh-
34743: hintasulun piiristä, vaan valmistusaineiden dalla tapahtuu maamme ulkopuolella olevista
34744: maailmanmarkkinahintojen, erityisesti metalli- tekijöistä johtuvia hinnanmuutoksia, joihin
34745: ryhmässä, toteutunut tunnetusti voimakas nou- käytettävissä olevin keinoin ei voida vaikuttaa
34746: su. Näissä olosuhteissa olisi säännöstelynkin samalla vaarantamatta muita tärkeitä päämää-
34747: vallitessa ollut myönnettävä hintoihin tarkis- riä, esimerkiksi työllisyyttä, ei ole olemassa
34748: tuksia. riittäviä perusteita järjestelmän muuttamiseen.
34749: Kyselyn perusteluissa esitetään näkemys, Hintaviranomaiset seuraavat hintakehitystä
34750: ettei hintatasomme ole vakiintunut. Siihen näh- valppaasti ja, jos riittävää aihetta ilmenee, tu-
34751: den, että ennen vakauttamisvaihetta maamme lee hinta- ja palkkaneuvosto tekemään aloit-
34752: kulutushintataso nousi kymmenen vuoden ai- teen hintasäännöstelyn laajentamisesta. Täl-
34753: kana keskimäärin 4,9 % vuodessa, ja kun vii- laista esitystä hallitus puolestaan tuskin jät-
34754: meksi kuluneen vuoden aikana nousu jäi vain täisi noudattamatta.
34755: 1,4 % :ksi, saatetaan perustellusti katsoa hin- Tämän saanen kunnioittavasti saattaa Teidän
34756: tatason vakiintuneen. Vakauttamisen suotuisat tiedoksenne, Herra Puhemies.
34757: Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1970.
34758:
34759: Ministeri J. E. Partanen.
34760: 4
34761:
34762:
34763:
34764:
34765: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
34766:
34767: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ringens gynnsamma inverkan på vår pnsruva
34768: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skri- har kunnat skönjas t.o.m. utomlands. Sålunda
34769: velse av den 5 december 1969 till vederböran- konstateras i OECD:s officiella rapporter, att
34770: de medlem av statsrådet för avgivande av svar Finland bland marknadsekonomiska Iänder i
34771: översänt följande av riksdagsman Sinisalo m.fl. Europa intagit andra plats vad stabil prisnivå
34772: ställda skriftliga spörsmål: beträffar.
34773: Den i maj senaste år genomförda ändringen
34774: "Anser Regeringen de grunder fort- av priskontrollsystemet avsåg att utesluta
34775: farande ha gällande kraft med stöd av mindre viktiga nyttigheter från den stränga
34776: vilka priskontrollsystemet inskränktes kontrollen, men däremot avsevärt effektivera
34777: genom statsrådets i maj givna beslut, kontrollen på viktiga konsumtionsförnödenhe-
34778: eller ämnar Regeringen skrida till åt- ter. Ändringen grundade sig på en detaljerad
34779: gärder för ett effektivare utnyttjande av och omsorgsfull förberedelse under ett halft
34780: sina fullmakter på priskontrollen?" års tid. Pris- och lönerådet, i vilket å ena
34781: sidan producenterna och å andra sidan lön-
34782: Enär spörsmålet gäller mitt verksamhetsom- tagar- och konsumentkretsarna är likvärdigt
34783: råde inom social- och hälsovårdsministeriet, får representerade, föreslog detta system. Sedan
34784: jag såsom svar vördsamt anföra följande: Regeringen givit ett motsvarande beslut, har
34785: Prismyndigheterna är medvetna om att mi- Riksdagen å sin sida ansett beslutet nödvändigt
34786: nutprisen för produkter inom järnhandels- och bestämt, att beslutet ej skall upphävas.
34787: branschen på senaste tid i vissa fall stigit. Or- I alla nämnda organ har besluten varit en-
34788: saken till dessa varors prisstegring är emeller- hälliga. Sålunda bör det nuvarande kontroll-
34789: tid icke den, att varorna uteslöts från pris- systemet anses matsvara samtliga parters
34790: stoppet senaste vår, utan den förverkligade all- syften. Om någon produktgrupp då berörs av
34791: mänt kända kraftiga förhöjningen av världs- prisändringar som betingas av faktorer utom
34792: marknadsprisen för vederbörande produktions- vårt land och som med tillbudsstående medel
34793: materiel, särskilt inom metallgruppen. Under inte kan påverkas utan att andra viktiga syfte-
34794: dessa förhållanden hade ett bifallande till jus- mål, såsom t.ex. sysselsättningen samtidigt
34795: tering av prisen varit påtvungen oberoende av äventyras, föreligger ej tillräckliga grunder för
34796: prisreglementering. en ändring av systemet.
34797: Bland motiveringarna för spörsmålet fram- Prismyndigheterna följer noggrant med pris-
34798: förs åsikten, att vår prisnivå icke är stabil. utvecklingen och, om tillräcklig anledning
34799: Med hänsyn därtill, att konsument prisnivån yppar sig, kommer pris- och lönerådet att ta
34800: i vårt land före stabiliseringsskedet under tio initiativ till utvidgande av prisreglemente-
34801: års tid steg i medeltal med 4,9 % i året, och ringen. En sådan proposition skulle regeringen
34802: då stegringen under det senast förflutna året å sin sida knappast underlåta att efterkomma.
34803: stannade vid endast 1,4 %, kan man med fullt Detta får jag vördsamt bringa Eder, Herr
34804: skäl anse prisnivån ha stabiliserats. Stabilise- Talman, till kännedom.
34805: Helsingfors den 7 januari 1970.
34806:
34807: Minister ]. E. Partanen.
34808: Kirj. ksm. n:o 213.
34809:
34810:
34811:
34812:
34813: E. Laine ym.: Helikopterin hankkimisesta Turunmaan saaristo-
34814: meren alueelle.
34815:
34816:
34817: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
34818:
34819: Turunmaan laajan saaristomeren alueella ta- venanmaan lähistön vilkasliikenteisten ja vai-
34820: pahtuneet merionnettomuudet ja alueella muu- keakulkuisten merireittien vaarojen ja ko. saa-
34821: toin esiintyvä sairas-, posti- ja huoltokuljetus- ristoalueiden muiden olosuhteiden sanelemaa
34822: ten tarve edellyttää muulloinkin, mutta varsin- tarvetta helikopterin hankintaan. Myöskin
34823: kin kelirikkaaikana helikopterikuljetuksen jär- eduskunnan talousvaliokunta on viime keväänä
34824: jestämistä. Vaikka maassamme on puolustus- asettunut puoltamaan meripelastustoimintaa
34825: voimien käytössä eräitä helikoptereita ne eivät palvelevan helikopterin hankintaa.
34826: ole riittävän nopeasti käytettävissä Suomenlah- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
34827: della ja selkämerellä sekä laajalla Ahvenanmaan jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
34828: saaristoalueelia esiintyviä tarpeita varten. tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34829: Näin ollen olisi hankittarva raskas tai keski- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34830: raskas helikopteri em. alueiden tarpeita varten.
34831: Tähän mennessä tehdyt ehdotukset eivät mm. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34832: meripelastusasiain neuvottelukunnan ja puo- ryhtyä Turunmaan laajan saaristo- ja
34833: lustusministeriön puoltavista kannanotoista sen ympäristöalueen meripelastus- ja
34834: huolimatta ole johtaneet myönteiseen tulok- sairaankuljetuksia palvelevan helikopte-
34835: seen. Varsinais-Suomen Maakuntaliitto on lau- rin hankkimiseksi?
34836: sunnoissaan korostanut Turun saariston ja Ah-
34837: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1969.
34838:
34839: Ensio Laine. Aimo Laiho;
34840:
34841:
34842:
34843:
34844: E 23/70
34845: 2
34846:
34847:
34848:
34849:
34850: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34851:
34852: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Meripelastuspalvelusta huolehtivat suurim-
34853: mainitussa tavkoituksessa Te, Herra Puhemies, malta osalta rajavartiolaitokseen kuuluvat me-
34854: olette 5 päivänä jotcl.ukuuta 1969 päivätyn kir- rivartiostot. Tämä onkin eräs rajavartiolaitok-
34855: jeenne n:o 1571 ohella lähettänyt valtioneu- sen lakisääteisistä tehtävistä. Merivartiostot
34856: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi eivät voi ilman helikoptereita nykyajan vaati-
34857: kansanedustaja Ensio Laineen ym. kirjallisen muksia vastaavalla tavalla huolehtia pelastus-
34858: kysymyksen n:o 213, jossa tiedustellaan: palvelusta eivätkä vartiointi- ja valvontatehtä-
34859: vistään. Helikopterin tarve merialueella on il-
34860: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo mennyt erityisen suurena Suomenlahdella ja
34861: ryhtyä Turunmaan laajan saaristo- ja Saaristomerellä. Tarve on voitu ensin maini-
34862: sen ympäristöalueen meripelastus- ja tulla alueella tyydyttää vain jättämällä Kai-
34863: sairaankuljetuksia palvelevan helikopte- nuun alue toistaiseksi ilman helikopteria ja si-
34864: rin hankkimiseksi?" joittamalla sinne tuhoutuneen tilalle tarkoitettu
34865: kone Helsinkiin. Saaristomeren alueen on ollut
34866: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- pakko odottaa vielä vuoroaan.
34867: taen seuraavaa: Rajavartiolaitoksen taloussuunnitelmassa vuo-
34868: Maassamme olevat valtion helikopterit ovat sille 1970~1974 on lentotoiminta ja tällöin
34869: rajavartiolaitoksen ja puolustuslaitoksen hallin- erityisesti helikoptereiden käyttö otettu huo-
34870: nassa. Rajavartiolaitoksella on kolme vartiointi- mioon. Mainitussa suunnitelmassa on edelly-
34871: ja pelastuspalvelutehtäviin tarkoitettua helikop- tetty lukuisten helikopterien hankintaa. Vuo-
34872: teria, joista yksi Ivaloon sijoitettu, Lapin den 1970 tulo- ja menoarviossa ei rajavartio-
34873: alueella toimiva kone on Suomen Punaisen laitokselle kuitenkaan ole vielä valitettavasti
34874: Ristin omistama. Valtion omistamista rajavar- voitu myöntää varoja yhdenkään selllaisen hank-
34875: tiolaitoksen helikoptereista toinen on Imatralla kimiseen. Kun valtion talouden kannalta on
34876: toiminta-alueenaan Kaakkois-Suomi sekä tarvit- mahdollista toteuttaa suunnitellut helikopteri-
34877: taessa Pohjois-Karjala ja itäinen Suomenlahti, hankinnat, on Saaristomeren alue ensimmäisellä
34878: sekä toinen Helsingissä, toiminta-alueenaan tilalla helikopterin sijoittamispaikkaa valit-
34879: Suomenlahti ja tarvittaessa Saaristomeri. Puo- taessa.
34880: lustuslaitoksen helikopterit ovat Utissa.
34881: Helsingissä, sisäasiainministeriössä 8 päivänä tammikuuta 1970.
34882:
34883:
34884: Ministeri S. Suorttanen.
34885: 3
34886:
34887:
34888:
34889:
34890: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
34891:
34892: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen delen av de tili gränsbevakningsväsendet hö-
34893: anger har Ni, Herr Ta:Jman, med Eder skri- rande sjöbevakningsavdelningarna. Denna rädd-
34894: velse av den 5 december 1969 nr 1571 tili ningstjänst är också en av gränsbevakningsväsen-
34895: vederbörande medlem av statsrådet för avgi- dets lagstadgade uppgifter. Sjöbevakningsavdel-
34896: vande av svar översänt följande av riksdags- ningarna kan ioke utan helikoptrar sköta rädd-
34897: man Ensio Laine m. fl. ställda skriftliga spörs- ningstjänsten eller sina bevaknings- och kont-
34898: mål nr 213: rolluppgifter på ett sätt som motsvarar nutida
34899: krav. Helikopterbehovet inom havsområdet har
34900: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen visat sig särskilt stort på Finska viken och
34901: vidtaga för anskaffning av en helikopter Skärgårdshavet. Inom det förstnämnda området
34902: för sjöräddnings- och sjuktrans.porttjänst har behovet kunnat tillfredsställas endast ge-
34903: i Abolands vidsträckta skärgård jämte nom att Kainuu området tilis vidare lämnats
34904: omnejd?" utan helikopter, och den maskin som var av-
34905: sedd att i detta område ersätta den förolyckade
34906: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt maskinen, placerats i Helsingfors. Skärgårds-
34907: anföra följande: havsområdet har fått lov att ännu vänta på
34908: I vårt land är statens helikoptrar i gränsbe- sin tur.
34909: vakningsväsendets och försvarsväsendets besitt- I gränsbevakningsväsendets ekonomiska plan
34910: ning. Gränsbevakningsväsendet förfogar över för åren 1970-1974 har flygverksamheten och
34911: tre för bevaknings- och räddningstjänstuppgifter då särskilt användningen av helikoptrar beak-
34912: avsedda helikoptrar, av vilka en i Ivalo place- tats. I sagda plan har förutsatts anskaffning
34913: rad maskin, som är verksam inom Lapplands av flera nya helikoptrar, men hittills har eko-
34914: område, ägs av Finlands Röda Kors. Av gräns- nomiska möjligheter tili detta icke funnits. I
34915: bevakningens av staten ägda helikoptrar finns 1970 års statsförslag kunde för gränsbevak-
34916: den ena i Imatra och dess verksamhetsområde nings.väsendet tyvärr icke beviljas medel för
34917: omfattar nordöstra Finland samt vid behov anskaffning av en enda sådan helikopter.
34918: även Nordkatelen och Östra delen av Finska När det från statshushållningens synpunkt
34919: viken, och den andra i Helsingfors med Finska sett blir möjligt att verkställa de planerade
34920: viken, och vid behov Skärgårdshavet, som helikopteranskaffningarna, är Skärgårdshavsom-
34921: verksamhetsområde. Försvarsväsendets helikopt- rådet på första plats vid valet av placerings-
34922: rar finns i Uttis. plats för en helikopter.
34923: Sjöräddningstjänsten omhänderhas tili största
34924: Helsingfors, i ministeriet för inrikesärendena den 8 januari 1970.
34925:
34926:
34927: Minister S. Suorttanen.
34928: Kirj. ksm. n:o 214.
34929:
34930:
34931:
34932:
34933: Karpola ym.: Poliisimiesten työturvallisuuden lisäämistä tutkivan
34934: toimikunnan asettamisesta.
34935:
34936:
34937: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34938:
34939: Kansalaisten työturvallisuuteen on jatkuvasti liditeetti, joka on menetys sekä henkilölle itsel-
34940: kiinnitetty lisääntyvää huomiota. Työturvalli- leen että koko yhteiskunnalle. Huomioonottaen
34941: suutta on pyritty lisäämään monin käytettä- ammattikunnan pienuuden, luvut ovat kohtuut-
34942: vissä olevin keinoin. Eduskunnan säätämien la- toman korkeat.
34943: kien ja valtioneuvoston antamien asetusten Suomen poliisien liitto ry. jätti maaliskuun
34944: nojalla on pyritty täsmentämään työturvallisuu- 18 päivänä 1969 valtioneuvostolle kirjelmän,
34945: teen vaikuttavia säädöksiä. Työehtosopimuksis- jossa ehdotettiin toimikunnan asettamista tut-
34946: sa ja muulla, tavoin annetuissa ohjeissa on kimaan muun muassa poliisimiesten työturval-
34947: pyritty samaan päämäärään. Näin on tapahtu- lisuuden lisäämistä. Vaikka asia näytti alkuun
34948: nut sekä yksityisten yrittäjäin että työsuhteessa olevan myötätuulessa,, ei valtioneuvosto ole
34949: olevien osalta. vieläkään mainittua toimikuntaa asettanut.
34950: Muutamia ammattiryhmiä on kuitenkin jää- Koska pidämme asiaa tärkeänä ja kiireelli-
34951: nyt työturvallisuuden lisäämiseen tähtäävien senä, esitämme valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n
34952: toimenpiteiden ulkopuolelle. Tälla,inen ryhmä 1 momentin nojalla valtioneuvoston asianomai-
34953: on muun muassa poliisitoimen hoitajat. Po- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
34954: liisimiesten toiminta heille annetun tehtävän sen:
34955: hoitamisessa on kuitenkin eräs yhteiskuntam-
34956: me vaarallisimmista. Valtiollisen itsenäisyytem- Aikooko Hallitus, ja jos aikoo, niin
34957: me aikana on yli sata poliisimiestä menettänyt milloin, asettaa poliisimiesten työturval-
34958: henkensä virantoimituksessa, väkivallanteon uh- lisuuden lisäämistä tutkivan toimikun-
34959: rina ja vielä useammat ovat vaikeasti vahin- nan?
34960: goittuneet. Seurauksena on usein pysyvä inva-
34961: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1969.
34962:
34963: Reino Karpola. Mikko Volotinen.
34964: Eino Räsänen. Heikki Hasu.
34965:
34966:
34967:
34968:
34969: E 13/70
34970: 2
34971:
34972:
34973:
34974:
34975: E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
34976:
34977: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
34978: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tavasti seuraavaa:
34979: olette 5 päivänä joulukuuta 1969 päivätyn Sisäasiainministeriö yhtyy kysymyksen alle-
34980: kirjeenne n:o 1562 ohella toimittanut valtio- kirjoittajien käsitykseen poliisimiesten työtur-
34981: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen vallisuuden lisäämisen tarpeellisuudesta ja il-
34982: kansanedustaja Reino Karpolan ym. kirjallisesta moittaa ministeriön asettaneen toimikunnan
34983: kysymyksestä n:o 214, jossa tiedustellaan: tutkimaan mahdollisuuksia heidän työturvalli-
34984: suutensa parantamiseksi.
34985: "Aikooko Hallitus, ja jos aikoo, niin
34986: milloin, asettaa poliisimiesten työturval-
34987: lisuuden lisäämistä tutkivan toimikun-
34988: nan?"
34989: Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1970.
34990:
34991: Ministeri S. Suorttanen.
34992: 3
34993:
34994:
34995:
34996:
34997: T i 11 R i k s d a g e n s T a 1 m a n.
34998:
34999: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
35000: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse samt anföra följande:
35001: av den 5 december 1969 nr 1562 till veder- Ministeriet för inrikesärendena förenar sig
35002: börande medlem av statsrådet för avgiva.nde om spörsmålsställarnas uppfattning angående
35003: av svar översänt avskrift av följande av riks- behovet av att polismännens trygghet i arbetet
35004: dagsman Reino Karpola m.fl. ställda spörsmål ökas, och meddelar, att ministeriet tillsatt en
35005: nr 214: kommission för att undersöka möjligheterna
35006: "Ägnar Regeringen, och om så är därtill.
35007: fallet, när, tillsätta en kommission för
35008: undersökning av möjligheterna a,tt öka
35009: polismännens trygghet i arbetet?"
35010: Helsingfors den 7 januari 1970.
35011:
35012: Minister S. Suorttanen.
35013: 1
35014:
35015: 1
35016:
35017: 1
35018:
35019: 1
35020:
35021: 1
35022:
35023: 1
35024:
35025: 1
35026:
35027: 1
35028:
35029: 1
35030:
35031: 1
35032:
35033: 1
35034:
35035: 1
35036:
35037: 1
35038: Kirj. ksm. n:o 21.5.
35039:
35040:
35041:
35042:
35043: Voutilainen ym.: T alousspriin väärinkäytön ehkäisemisestä.
35044:
35045:
35046: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
35047:
35048: Sen jälkeen kun metyylialkoholin käyttö eikä noudateta, vaikka täten varsin mutkatto-
35049: teknillisiin ym. tarkoituksiin myytävän denatu- masti voitaisiin hillitä talousspriin väärinkäyt-
35050: roidun väkiviinan denaturoimisaineena 1. 1. töä. Poliisi ei tiettävästi ole yleensä nostanut
35051: 1966 lopetettiin, denaturoidun väkiviinan, lä- syytettä niitä liikkeitä ja myyjiä vastaan, jotka
35052: hinnä talousspriin käyttö juovutustarkoitukseen ovat rikkoneet mainittuja asetuksen määräyk-
35053: ja sen aiheuttamat sairastumiset ja kuoleman- siä.
35054: tapaukset lisääntyivät huomattavasti. Tiettä- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
35055: västi taloussprii näytteli vuodesta 1966 alkaen § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
35056: huomattavaa osaa pidätyksiin johtaneissa juo- voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
35057: pumustapauksissa. Halpuutensa takia talous- raavan kysymyksen:
35058: spriin väärinkäyttö lisääntyi nopeasti työttö-
35059: mien ja myös nuorison keskuudessa. Onko Hallitus tietoinen siitä, että
35060: Kun keväästä 1968 alkaen talousspriihin talousspriitä käytetään jatkuvasti run-
35061: on lisätty Bitrex-nimistä karvasainetta, sen saassa määrin päihdyttävänä aineena ja
35062: käyttö juovutustarkoituksiin lienee jonkin ver- että denaturoiduista aineista annetun
35063: ran taantunut, mutta sellaisia juopumuspidä- asetuksen määräyksiä siitä, että astiaan
35064: tyksiä, joissa päihdyttäväksi aineeksi on todet- on merkittävä aineen myyneen liikkeen
35065: tu tai ilmoitettu taloussprii, on yhä paljon nimi, että ainetta ei saa luovuttaa osta-
35066: enemmän kuin ennen vuotta 1966. jalle, jos on syytä epäillä väärinkäyttöä,
35067: Denaturoiduista alkoholipitoisista aineista ja että poliisi voi asettaa syytteeseen
35068: 27. 12. 1968 annetun asetuksen määräyksiä sii- näitä määräyksiä rikkoneet, ei ole riit-
35069: tä, että astiaan on merkittävä sen liikkeen ni- tävästi käytetty hyväksi talousspriin
35070: mi, josta aine on myyty, ja että ainetta ei saa väärinkäytön ehkäisemiseksi, ja jos on,
35071: myydä, jos on syytä epäillä sitä käytettävän mitä Hallitus aikoo tehdä näiden
35072: päihdyttävänä aineena, ei riittävästi valvota epäkohtien poistamiseksi?
35073: Helsingissä .5 päivänä joulukuuta 1969.
35074:
35075: U. H. Voutilainen. Ragnar Granvik. Sylvi Saimo.
35076: Uljas Mäkelä. Ensio Laine. Aili Siiskonen.
35077: Katri-Helena Eskelinen. Martti Linna.
35078:
35079:
35080:
35081:
35082: E 12/70
35083: 2
35084:
35085:
35086:
35087:
35088: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35089:
35090: Viime joulukuun 5 päivänä päivätyllä kir- vuonna 1968 kummassakin maassa tehostettiin
35091: jeellä Herra Puhemies on valtiopäiväjärjestyk- lisäämällä siihen karvasainetta "Bitrex", sitä
35092: sen 37 §:n 1 momentissa mainitussa tarkoituk- eivät enää nuoriso ja vasta-alkajat ko. maissa
35093: sessa lähettänyt jäljennöksen edustaja Voutilai- tiettävästi käytä juovutustarkoituksiin. Yleensä
35094: sen ynnä muiden hallituksen asianomaisen jä- taloussprii ei tuota yhteiskuntaan uusia alkoho-
35095: senen vastattavaksi esittämästä kysymyksestä: listeja, vaan laillisten alkoholijuomien nautti-
35096: joista osa tulee alkoholisteiksi, joista taas osa
35097: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että ympäristöolosuhteiden vuoksi painuu rappioal-
35098: talousspriitä käytetään jatkuvasti run- koholisteiksi alkaen käyttää talousspriitä juo-
35099: saassa määrin päihdyttävänä aineena ja vutusjuomanaan.
35100: että denaturoiduista aineista annetun Talousspriin väärinkäytön estämiseksi Suo-
35101: asetuksen määräyksiä siitä, että astiaan men, Ruotsin ja Tanskan viranomaiset sekä al-
35102: on merkittävä aineen myyneen liikkeen koholimonopolien edustajat ovat kiinteässä yh-
35103: nimi, että ainetta ei saa luovuttaa osta- teistyössä. Erityisesti etsitään jatkuvasti entistä
35104: jalle, jos on syytä epäillä väärinkäyttöä, tehokkaampia denaturoimisaineita. Tässä tar-
35105: ja että poliisi voi asettaa syytteeseen koituksessa mm. Suomen alkoholiyhtiö ja
35106: näitä määräyksiä rikkoneet, ei ole riit- Ruotsin Vin- och Spritcentralen ovat viime
35107: tävästi käytetty hyväksi talousspriin vuonna alustavasti sopineet tutkimustyön koor-
35108: väärinkäytön ehkäisemiseksi, ja jos on, dinoimisesta sen tehokkuuden lisäämiseksi.
35109: mitä Hallitus aikoo tehdä näiden Sosiaali- ja terveysministeriön sisäasiainmi-
35110: epäkohtien poistamiseksi?" nisteriöitä asiasta saamassa lausunnossa tode-
35111: taan, että kun ilmeisesti talousspriin ja kaasu-
35112: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tinspriin vähittäismyynnissä oli tapahtunut lai-
35113: taen seuraavaa: minlyöntejä, huomautettiin tästä Helsingin po-
35114: Talousspriitä käytettiin maassamme vuonna liisilaitoksen taholta Oy Alko Ab:lle. Tämän
35115: 1969 noin 1 700 000 kiloa. Teollisuuslaitokset huomautuksen johdosta Oy Alko Ab kuten jo
35116: ja ammattienharjoittajat käyttävät sitä raaka- aikaisemminkin lähetti kaikille talousspriin ja
35117: aineena ja teknisiin tarkoituksiin. Kotitalou- kaasutinspriin vähittäismyyntiä harjoittaville
35118: dessa sitä käytetään poltto-, puhdistus- ja mui- asiakkailleen marraskuun 15 päivänä 1969 päi-
35119: hin teknisluonteisiin tarkoituksiin. vättyjä tavaran merkitsemistä koskevia huo-
35120: Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa talous- mautuslippuja, joissa kiinnitetään huomiota de-
35121: spriin denaturoimiseen käytetään samoja ainei- naturoiduista alkoholipitoisista aineista anne-
35122: ta, nimittäin metyl-etylketonia, metyl-isobutyl- tun asetuksen (739/68) 22 ja 24 pykäliin. Si-
35123: ketonia ja "Bitrex"-nimistä karvasainetta. Kai- säasiainministeriön tiedossa ei ole, että syyt-
35124: kissa näissä maissa talousspriitä jatkuvasti vää- teitä olisi nostettu mainittujen säännösten lai-
35125: rinkäytetään juovutustarkoituksiin ajoittain minlyömisestä.
35126: runsaastikin. Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä sisä-
35127: Suomessa ja Ruotsissa suoritettujen tutki- asiainministeriön kanssa ryhtynyt toimenpitei-
35128: musten mukaan talousspriin väärinkäyttäjät siin jo mainitun asetuksen 22 ja 24 pykälien
35129: ovat pääasiallisesti asunnottomia alkoholisteja noudattamisen valvonnan entisestään tehosta-
35130: eli ns. rappioalkoholisteja. Samalla on todettu, miseksi.
35131: että sen jälkeen kun talousspriin denaturointia
35132: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1970.
35133:
35134: Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
35135: 3
35136:
35137:
35138:
35139:
35140: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
35141:
35142: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen vartdera Jandet år 1968 effektiverades genom
35143: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- tillsättande av bitterämnet "Bitrex", ungdom
35144: se av den 5 december 1969 tili vederbörande och nybörjare i dessa Iänder veterligen icke
35145: medlem av statsrådet för avgivande av svar mera använder ämnet för berusningsändamål. I
35146: översänt avskrift av följande av riksdagsleda- allmänhet tiliför hushållsspriten icke samhäl-
35147: moten Voutilainen m.fl. ställda spörsmål: let nya alkoholister, utan en del av dem som
35148: konsumerar lagliga alkoholdrycker blir alkoho-
35149: "Är Regeringen medveten om, att lister, och en del av dessa förfaller sedan på
35150: hushållssprit fortgående användes i stor grund av miljöförhållandena totalt, och börjar
35151: mängd såsom berusningsmedel och att använda hushållssprit såsom rusdryck.
35152: bestämmelserna i förordningen om de- Myndigheterna i Finland, Sverige och Dan-
35153: naturerade ämnen, att på kärlet bör mark samt representanterna för alkoholmono-
35154: anges den affärs namn som säljer äm- polbolagen samarbetar intimt tili förhindrande
35155: net, att ämnet icke får överlåtas åt av missbruket av hushållssprit. Särskilt sökes
35156: köpare, om det finns skäl att befara fortgående allt effektivare denatureringsmedel.
35157: missbruk, och att polisen kan väcka I detta syfte har alkoholbolaget i Finland och
35158: åtal mot dem som överträder dessa be- Vin- och Spritcentralen i Sverige senaste år
35159: stämmelser, icke i tillräcklig grad ut- preliminärt överenskommit om koordinering
35160: nyttjats tili förhindrande av missbruket av forskningen för ökande av dess effektivitet.
35161: av hushållssprit, och om så är fallet, I ett utlåtande som social- och hälsovårds-
35162: vad ärnar Regeringen göra för av- ministeriet erhållit från ministeriet för inrikes-
35163: hjälpande av dessa missförhållanden?" ärendena konstateras, att då försummelser
35164: uppenbarligen ägt rum vid minutförsäljningen
35165: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- av hushållssprit och förgasarsprit, anmärkning
35166: samt anföra följande: härom gjorts av polisinrättningen i Helsing-
35167: Senaste år användes i vårt land sammanlagt fors tili Oy Alko Ab. Bolaget tilisände på
35168: ca 1 700 000 kg hushållssprit. Industriföretag grund av denna anmärkning liksom tidigare
35169: och yrkesidkare använder den såsom råämne alla de kunder som bedriver minutförsäljning
35170: och för tekniska ändamål. I hushåll användes av hushållssprit och förgasarsprit den 15 no-
35171: den som koksprit samt såsom rengöringsme- vember 1969 daterade anmärkningslappar an-
35172: del och för andra ändamål av teknisk natur. gående märkning av varan, i vilka uppmärk-
35173: I Finland, Sverige och Danmark användes samhet fästes vid paragraferna 22 och 24 i
35174: samma ämnen för denaturering av hushålls- förordningen om denaturerade och alkoholhal-
35175: sprit, nämligen metyl-etylketon, metyl-isobutyl- tiga ämnen och om denaturering ( 7 39/68 ) .
35176: keton och ett bitterämne vid namn "Bitrex". Ministeriet för inrikesärendena känner icke tili,
35177: I alla dessa Iänder missbrukas hushållssprit att åtal skulle ha väckts för försummelse av
35178: fortfarande för berusningsändamål, tidtals i nämnda stadga,nden.
35179: stor mängd. Social- och hälsovårdsministeriet har i sam-
35180: Enligt i Finland och Sverige utförda under- råd med ministeriet för inrikesärendena skridit
35181: sökningar är missbrukarna av hushållssprit hu- tili åtgärder för ytterligare skärpning av kon-
35182: vudsakligen bostadslösa alkoholister eller s.k. trollen över att paragraferna 22 och 24 i
35183: förfallna alkoholister. Tillika har konstaterats nämnda förordning iakttages.
35184: att sedan denatureringen av hushållsspriten
35185: Helsingfors den 9 januari 1970.
35186:
35187: Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
35188: Kirj. ksm. n:o 216.
35189:
35190:
35191:
35192: Vilponiemi ym.: Tarkoituksenmukaisen vapaa-aikapolitiikan ai-
35193: kaansaamisesta.
35194:
35195:
35196: Ed u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35197:
35198: Vapaa-ajan lisääntyessä kansalaisten moni- taan nopeita toimenpiteitä, jotta laajojen kan-
35199: muotoisen vapaa-ajan käyttömahdollisuuden salaispiirien mahdollisuudet käyttää luontoa
35200: turvaaminen nousee yhä keskeisemmäksi ongel- vesistöineen rentoutumis- ja virkistystarkoituk-
35201: maksi. Kasvava pyrkimys vapaa-ajan mielek- siin voitaisiin tulevaisuudessa taata.
35202: kääseen käyttöön rentoutumisen, virkistäyty- Kansanvaltainen elämänmuoto edellyttää,
35203: misen tai itsensä kehittämisen tarkoituksessa että myös vapaa-aikatoiminnan alueella yhteis-
35204: on saanut yhteiskunnassa .aikaan erilaista va- kunnan jäsenille järjestetään erilaisia valinnan-
35205: paa-aikatoimintaa, josta kuitenkin puuttuu ko- mahdollisuuksia. Yhteiskunnan odotetaan huo-
35206: konaisvaltainen suunnitelmallisuus. Tämän lehtivan siitä, että luodaan edellytykset erilai-
35207: vuoksi valtakunnallisen vapaa-aikapolitiikan sia valinnanmahdollisuuksia sisältävälle moni-
35208: tarve käy yhä ilmeisemmäksi. muotoiselle vapaa-aikatoitninnalle. Edellytys-
35209: Vapaa-aikatoimintaa koskeva lainsäädäntö ten luomiseksi vaaditaan valtakunnallista suun-
35210: on varsin puutteellista ja hajanaista, minkä nittelua ja hallinnon keskittämistä kokonais-
35211: ohella toiminnan eri aloja koskevat asiat kuu- valtaisen vapaa-aikapolitiikan luomiseksi. T ar-
35212: luvat usealle eri ministeriölle. Opetusministe- koitusta varten olisi valtiovallan viipymättä
35213: riö hoitaa urheilua, nuorisotyötä ja aikuiskas- ryhdyttävä laajaan ja perusteelliseen selvitys-
35214: vatusta, kauppa- ja teollisuusministeriö matkai- työhön.
35215: lua, sosiaali- ja terveysministeriö äitien, lasten Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
35216: ja vanhusten lomatoimintaa ja kesävirkistys- tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
35217: työtä. Toisaalta on useiden vapaiden kansa- me allekirjoittaneet valtioneuvoston asianomai-
35218: laisjärjestöjen monipuolista harrastustoimintaa, sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
35219: joka ei varsinaisesti kuulu minkään minis- sen:
35220: teriön toimialaan.
35221: Varsin keskeiseksi kysymykseksi vapaa-aika- Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kan-
35222: toiminnan kannalta on noussut maankäytön salaisten monimuotoisen vapaa-ajankäy-
35223: suunnittelu siten, että virkistystoiminnan käyt- tön mahdollisuudet turvaava valtakun-
35224: töön tarvittava maa-alueiden saanti turvattai- nallinen vapaa-aikapolitiikka saataisiin
35225: siin. Erityisesti tällä toiminnan alueella Vaadi- maassamme aikaan?
35226: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1969.
35227:
35228: Väinö Vilponiemi. Sinikka Luja. Antti 0. Pennanen.
35229: Edit Terästä. Margit Eskman. K. F. Haapasalo.
35230: Aune Salama. Veikko Mattila. Antti A. Halme.
35231: Uljas Mäkelä. Bror Lillqvist. Heikki Hykkäälä.
35232: Arvo Salo. Seija Karkinen. Eero Salo.
35233: Voitto Hellsten. Meeri Kalavainen. Veikko Helle.
35234: .Akseli Roden. Sakari Knuuttila . Rafael Paasio.
35235: Arvo Ahonen.
35236:
35237:
35238:
35239:
35240: E 27/70
35241: 2
35242:
35243:
35244:
35245:
35246: Ed u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
35247:
35248: Joulukuun 5 päivänä 1969 päivätyssä kir- olisi mahdollisesti yhtenäistettävä sekä valtion
35249: jeessä olette Te, Herra Puhemies, valtiopäivä- että kuntien osalta; komitean käsityksen mu-
35250: järjestyksen 37 §:n 1 momentissa mainitussa kaan vapaa-aikaa ei nähdä riittävän laaja-alai-
35251: tarkoituksessa lähettänyt minulle jäljennöksen sena, moniin eri osatekijöihin jakauttivana il-
35252: edustaja Vilponiemen ym. valtioneuvoston miönä, jossa kuitenkin on kysymys ihmisten
35253: asianomaisen · jäsenen vastattavaksi esittämästä ajankäytöstä kokonaisuudessaan. Sen jälkeen
35254: kysymyksestä: kun komitean mietinnöstä on saatu tarvittavat
35255: lausunnot tullaan harkitsemaan mihin toimen-
35256: "Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kan- piteisiin on aiheellista ryhtyä.
35257: salaisten monimuotoisen vapaa-ajankäy- Opetusministeriössä on vapaa-aikatoimintaan
35258: tön mahdollisuudet turvaava valtakun- kuuluvia liikunta- ja nuorisoasioita pyritty
35259: nallinen vapaa-aikapolitiikka saataisiin viime vuosien aikana edistämään siten, että
35260: maassamme aikaan?" eri yhteyksissä tapahtuvaa suunnittelutyötä
35261: varten on saatu uutta materiaalia. Kahden
35262: Vastauksena kysymykseen saan kunnioittaen viime vuoden aikana on valmistunut kolme-
35263: esittää seuraavaa: kymmentä urheilua, liikuntakasvatusta ja nuo-
35264: risotoimintaa koskevaa mietintöä, suunnitel-
35265: Kansalaisten vapaa-ajan lisääntyminen luo maa, tutkimusta ja selvitystä. Ne on tehty
35266: erilaiselle kansalaistoiminnalle aikaisempaa pa- ministeriön eri asiantuntijaelimien, tutkimus-
35267: remmat perusedellyt)l'kset, jonka Jisäksi eräät laitosten ja muiden yhteisöjen sekä yksityisten
35268: muut muutokset vaikuttavat vapaa-ajan käytön tutkijain kanssa yhteistyössä, jonka lisäksi yh-
35269: laatuun ja luonteeseen. Valtiolta ja kunnilta teyksiä on pidetty myös kansainväliseen vapaa-
35270: odotetaan toimenpiteitä, jotka turvaisivat tasa- aikatoimintaa koskevaan tutkimustyöhön. Tut-
35271: puoliset mahdollisuudet sekä riittävästi tilai- kimus- ja selvitystyötä tullaan jatkamaan ja
35272: suuksia valintaan vapaa-ajan käytössä jokai- siten saamaan entistä ajanmukaisempia perus-
35273: selle ihmiselle. Viime vuosien aikana on val- teita sekä laaja-alaista vapaa-aikapoliittista
35274: tioneuvoston usean ministeriön toimialalla suunnittelutyötä varten että sen osa-alueiden
35275: tehty kansalaisten vapaa-ajan käyttöä paranta- yksityiskohtaista kehittämistä varten. Mainitta-
35276: via uudistuksia. Ne ovat kuitenkin tapahtu- koon, että useat tutkimukset ja selvitykset
35277: neet erikseen toimialoittain, josta johtuen kysy- koskevat tarkoituksenmukaista maankäytön
35278: myksessä esiin tuotu kokonaisvaltainen suun- suunnittelua sekä erilaisten laitosten ja mui-
35279: nitelmallisuus on ollut puutteellista. den toimintaedellytysten yksityiskohtaista suun-
35280: Vaitioneuvosto asetti vuonna 1967 komi- nittelua.
35281: tean tutkimaan nuoriso-, raittius- ja liikunta- Kuten edellä olevasta vastauksestani ilme-
35282: kasvatuksen sekä muun vapaa-aikatoiminnan nee, vapaa-aikapoliittisia toimenpiteitä on
35283: palvelukseen tarvittavien työntekijäin koulu- viime vuosien aikana tehostettu, mutta sa-
35284: tustilannetta sekä tekemään esityksen sen ke- malla on opetusministeriössä vallitsevan käsi-
35285: hittämisestä. Tämä komitea on jättämässään tyksen mukaan tarpeellista harkita, millä ta-
35286: mietinnössä ehdottanut tutkittavaksi miten va- valla entistä kokonaisvaltaisempaa vapaa-aika-
35287: paa-aikatoiminnan hallintoa ja lainsäädäntöä politiikkaa voidaan toteuttaa.
35288: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1970.
35289:
35290: Opetusministeri Johannes Virolainen.
35291: 3
35292:
35293:
35294:
35295:
35296: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
35297:
35298: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen skul1e undersöka hur förvaltningen och lag-
35299: anger har Ni, Herr Ta1man, med skrivelse av stiftningen angående fritidsverksamheten even-
35300: den 5 december 1969 tiliställt mig avskrift av tuellt skulle kunna förenhetligas i fråga om
35301: ett av riksdagsman Vilponiemi m. fl. ställt såväl staten som kommunerna; enligt kommit-
35302: spörsmå1, vari vederbörande med1em av stats- tens mening ser man inte fritiden såsom en
35303: rådet förelägges följande fråga: tillräckligt vidsträckt företeelse, som sönder-
35304: faller i många delfaktorer men som dock alltid
35305: "Vad ämnar Regeringen göra, för gäller människornas disponering av sin tid så-
35306: att en riksomfattande fritidspolitik i som he1het. Så snart nödiga utlåtanden har
35307: syfte att garantera medborgarna möj- erhållits om kommittens betänkande kommer
35308: ligheter tili mångsidigt utnyttjande av åtgärder i saken att övervägas.
35309: fritiden skall fås tili stånd i vårt land?" Undervisningsministeriet har under de se-
35310: naste åren strävat tili att främja den fysiska
35311: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsarnt fostran och ungdomsarbetet så, att nytt ma-
35312: anföra följande: teria! har införskaffats för planeringsarbetet i
35313: olika sammanhang. Under de två senaste åren
35314: Den ökade fritiden skapar bättre grundbe- har trettio betänkanden, projekt, undersök-
35315: tingelser för medborgarna att ägna sig åt o1ika ningar och utredningar angående idrott, fysisk
35316: medborgerliga aktiviteter, varjämte vissa andra fostran och ungdomsarbete färdigställts. De
35317: förändringar inverkar på sättet att utnyttja har tillkommit i samarbete mellan ministeriets
35318: fritiden och på dess natur. Av staten och olika sakkunnigorgan, forskningsanstalter och
35319: kommunerna väntar man åtgärder som tillför- andra sammanslutningar samt enskilda forskare.
35320: säkrar alla människor lika möjligheter och Dessutom har kontakt upprätthållits med det
35321: tillräckligt med tilifällen tili vai för utnytt- internationella utredningsarbetet angående fri-
35322: jande av sin fritid. Under de senaste åren har tidsverksamheten. Utredningsarbetet kommer
35323: åtgärder till förbättrande av medborgarnas att fortsättas i syfte att få tidsenligare grunder
35324: möjligheter att utnyttja fritiden vidtagits inom såväl för ett vittomfattande fritidspolitiskt
35325: f1era av statsrådets ministeriers verksamhets- planeringsarbete som för ett detaljerat utveck-
35326: områden. De har emellertid vidtagits såsom lande av dess grenar. Det må nämnas, att
35327: separata åtgärder inom o1ika verksamhetsom- flera undersökningar och utredningar gäller en
35328: råden, och den i spörsmå1et efterlysta helhets- ändamålsenlig planering av markdispositionen
35329: p1aneringen har saknats. samt detaljplanering av verksamhetsbetingel-
35330: Statsrådet tilisatte år 1967 en kommitte att serna för olika institutioner och aktiviteter.
35331: utreda frågan om utbildningssituationen be- Såsom av mitt ovanstående svar framgår,
35332: träffande fritidsarbetarna inom ungdoms- har de fritidspolitiska åtgärderna intensifierats
35333: fostran, nykterhetsarbetet och den fysiska under de senaste åren, men samtidigt är det
35334: fostran samt annan fritidsverksamhet även- enligt den i undervisningsministeriet rådande
35335: som att uppgöra förslag tili utvecklande av uppfattningen nödvändigt att pröva, på vilket
35336: denna utbildning. Denna kommitte har i det sätt en mera helhetsbetonad fritidspolitik skall
35337: betänkande den avgivit föreslagit, att man kunna förverkligas.
35338: Helsingfors den 9 januari 1970.
35339:
35340: Undervisdngsminister Johannes Virolainen.
35341: Kirj. ksm. n:o 217.
35342:
35343:
35344:
35345:
35346: Hasu ym.: Metsänmyyntiverohuhujen torjumisesta.
35347:
35348:
35349: E d u s kun n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
35350:
35351: Metsäkaupparintamalla on kuluneen syksyn hintojen alentumiseen, josta eniten joutuvat
35352: aikana ollut epätavallisen vilkasta ja kauppoja kärsimään pienmetsänomistajat.
35353: on tehty huomattavasti ennakoitua enemmän. Kun kerrotunlainen myyntipaniikki on aivan
35354: Metsänmyyntien lisääntyminen ei kuitenkaan ilmeisesti poliittisessa tarkoituksessa synny-
35355: johdu korkeasta kantohintatasosta, vaan oma- tetty, on välttämätöntä, että hallitus selväsa-
35356: laatuisesta pelkomielialasta, jota määrätyillä naisesti torjuisi kyseiset metsänmyyntiverohu-
35357: tahoilla lietsotaan metsänomistajien vahingoksi. hut.
35358: Eri puolilta maata saatujen yhtäpitävien tieto- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
35359: jen mukaan puutavaran ostajat houkuttelevat § :n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioit-
35360: etenkin pienviljelijöitä myymään puuta nyt taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
35361: mahdollisimman paljon, etteivät joutuisi tule- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
35362: vana hakkuukautena metsänmyyntiveron koh-
35363: teeksi, jota tarkoittavaa lakiesitystä väitetään Onko Hallitus tietoinen siitä, että
35364: hallituksessa kiireellisenä valmisteltavan annet- maan eri puolilla lietsotaan metsän-
35365: tavaksi vielä tälle eduskunnalle. myyntipaniikkia pelottelemalla metsän-
35366: Tämänlaatuiselle uskottelulle antaa luotetta- myyntiverolla, ja jos on,
35367: vuuden tuntua se tosiasia, että vasemmisto- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
35368: taholla on jatkuvasti vaadittu metsäveron muut- siin metsänmyyntiverohuhujen torju-
35369: tamista ns. myyntiveroksi. Metsänmyyntipanii- miseksi?
35370: kin synnyttäminen on jo nyt johtanut kanto-
35371: Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1969.
35372:
35373: Heikki Hasu. Pekka Vilmi.
35374: Aaro Lintilä. Eino Räsänen.
35375: Artturi Jämsen. Veikko Savela.
35376: Mauno Pohjonen. Matti Mattila.
35377: Reino Karpola. Leo Häppölä.
35378: Yrjö Sinkkonen.
35379:
35380:
35381:
35382:
35383: E 17/70
35384: 2
35385:
35386:
35387:
35388:
35389: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35390:
35391: Teille, Herra Puhemies, ovat kansanedusta- tyydyttävällä tarkkuudella mm. sen vuoksi, että
35392: jat Heikki Hasu ym. esittäneet valtiopäiväjär- metsien puuston ja tuotoksen määrä pinta-
35393: jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio- alayksikköä kohti metsämaan puolesta saman-
35394: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi laatuisissakin lähimetsälöissä saattaa suuresti
35395: seuraavan kirjallisen kysymyksen: vaihdella. Tähän nähden nykyisin verotetulla
35396: puhtaalla tuotolla ja todellisilla metsätuloilla
35397: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että ei ole kiinteää yhteyttä keskenään. Nykyiseen
35398: maan eri puolilla lietsotaan metsän- metsäverotukseen sisältyviä keskimääräisyyspe-
35399: myyntipaniikkia pelottelemalla metsän- riaatteen soveltamisesta johtuvia monia epä-
35400: myyntiverolla, ja jos on, kohtia ei voida poistaa verotusjärjestelmää
35401: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- muuttamatta, kuten metsäverokomiteakin mie-
35402: siin metsänmyyntiverohuhujen torju- tintönsä saatekirjelmässä on todennut ( Komi-
35403: miseksi?" teanmietintö 1964: A 15, sivu 4).
35404: Metsäverotuksen epäkohtien poistamiseksi ja
35405: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu Eduskunnan lausumaa noudattaen hallituksella
35406: toimialaani valtiovarainministerinä, esitän vas- on tarkoitus suorituttaa selvitys niistä mahdol-
35407: tauksena siihen kunnioittavasti seuraavaa: lisuuksista, jotka voisivat tulla kysymykseen
35408: Hyväksyessään syksyllä 1967 maatilatalou- nykyisen metsäverotusjärjestelmän muuttami-
35409: den tuloverolain Eduskunta vastauksessaan lau- seksi paremmin todellisia tuloja vastaavaksi.
35410: sui, että myös metsäverotuksessa olisi päästävä Kysymykseen tulisi ilmeisesti kaksi vaihtoeh-
35411: todellisiin tuloihin perustuvaan verotukseen. toa: osittainen myyntitulo- ja pinta-alaverotus-
35412: Kyselyssä tarkoitetut huhut ovat ilmeisesti saa- järjestelmä tai pelkästään myynti- ym. todelli-
35413: neet alkunsa tästä Eduskunnan lausuniasta. siin tuloihin perustuva järjestelmä, jolloin siir-
35414: Kyselyn perusteluissa esitetään keinona tymävaiheen aikana sovellettaisiin ensiksi mai-
35415: myyntipaniikin lopettamiseksi, että hallituksen nittua järjestelmää. Selvityksen hankkimiseksi
35416: tulisi torjua huhut toimenpiteistä nykyisen näiden vaihtoehtoina olevien järjestelmien so-
35417: metsäverotusjärjestelmän muuttamisesta myyn- veltuvuudesta, niihin liittyvistä monista yksi-
35418: tituloihin perustuvaksi. tyiskohdista ja seurausilmiöistä ei hallitus ole
35419: Nykyisen verotusjärjestelmän mukaan metsä- toistaiseksi vielä voinut ryhtyä. Kun selvityk-
35420: talouden puhdas tulo arvioidaan keskimääräi- sen tekeminen vie oman aikansa, ei lähitule-
35421: senä puhtaana tuottona eräiden asetuksella vaisuudessa ole mahdollista antaa Eduskunnalle
35422: (352/ 68) säädettyjen metsää luonnehtivien lakiesitystä nykyisen metsäverotusjärjestelmän
35423: ulkonaisten tunnusten perusteella. Useat näistä muuttamiseksi. Tähän nähden kysymyksessä
35424: arvioimistekijöistä on määritetty suurten aluei- mainitut huhut ovat ennenaikaisia, mutta kun
35425: den keskiarvoina eikä metsälökohtaisesti. Kes- metsäverotuksen uudistaminen Eduskunnan
35426: kimääräisenä arvioidaan myös puhtaan tuoton lausuman mukaisesti kuitenkin tulee piakkoin
35427: arvioimisessa huomioon otettavat vähennykset. ajankohtaiseksi, hallitus katsoo, ettei tässä vai-
35428: Keskimääräisten arvioimistekijöiden käyttämi- heessa ole syytä ryhtyä erityisiin huhujen tor-
35429: sestä johtuu, ettei puhdasta tuottoa voida lä- jumista tarkoittaviin toimenpiteisiin.
35430: heskään aina arvioida metsälökohtaisesti edes
35431: Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1970.
35432:
35433: Valtiovarainministeri Eino Raunio.
35434: 3
35435:
35436:
35437:
35438:
35439: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
35440:
35441: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen värderas ens närmelsevis med tillfredsställande
35442: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande exakthet för olika skogsbruksenheter bl. a. på
35443: medlem av statsrådet för avgivande av svar grund av att mängden av trädbeståndet och
35444: översänt följande av riksdagsman Heikki Hasu avkastningen per ytenhet också i fråga om
35445: m. fl. ställda skriftliga spörsmål: grannskogsbruksenheter med Iikadan skogs-
35446: mark kan i hög grad variera. I detta hänseende
35447: "Är Regeringen medveten om att har den enligt gällande system beskattade av-
35448: man i olika delar av landet underblåser kastningen och de verkliga skogsinkomsterna
35449: skogsförsäljningspanik genom att injaga icke något fast sammanhang med varandra. De
35450: fruktan för en skogsförsäljningsskatt, många olägenheter, vilka tillämpningen av be-
35451: och om så är fallet, räkningsprincipen enligt medeltal i den rådande
35452: har Regeringen för avsikt att skrida skogsbeskattningen medför, kan icke avhjälpas
35453: tili åtgärder för att vederlägga ryktena utan att beskattningssystemet ändras, såsom
35454: angående skogsförsäljningsskatten?" också skogsskattekommitten i följebrevet tili
35455: Då ifrågavarande ärende hör tili mitt verk- sitt betänkande konstaterat ( Kommittebetän-
35456: samhetsområde i min egenskap av finansminis- kande 1964: A 15, sid. 4).
35457: ter, får jag vördsamt såsom svar anföra föl- För avhjälpande av missförhållandena i
35458: jande: skogsbeskattningen och med iakttagande av
35459: Då Riksdagen hösten 1967 godkände in- Riksdagens uttalande har regeringen för avsikt
35460: komstskattelagen för gårdshruk uttalade den i att låta utreda vilka möjligheter som kunde
35461: sitt svar, att man även inom skogsbeskattnin- komma i fråga för ändrande av det nuvarande
35462: gen borde komma tili en beskattning, som skogsbeskattningssystemet så, att detta bättre
35463: bygger på de verkliga inkomsterna. De i spörs- skulle motsvara de verkliga inkomsterna. Det
35464: målet avsedda ryktena har uppenbarligen kom- skulle uppenbarligen finnas två alternativ, näm-
35465: mit i omlopp med anledning av detta riksdags- ligen ett partiellt försäljningsinkomst- och areal-
35466: uttalande. beskattningssystem ellet ett system, som ba-
35467: I motiveringen för spörsmålet föreslås såsom serar enbart på försäljnings- m. fl. verkliga in-
35468: medel för stävjande av försäljningspaniken, komster, varvid det förstnämnda systemet
35469: att regeringen borde vederlägga ryktena om skulle tiliämpas under övergångsskedet. Rege-
35470: åtgärder angående en sådan ändring av det ringen har hittilis icke kunnat vidtaga åtgärder
35471: nuvarande skogsbeskattningssystemet, att be- för införskaffande av utredning om lämplig-
35472: skattningen skulle bygga på de verkliga in- heten av dessa alternativa system, de många
35473: komsterna. detaljerna i samband med dem och deras följd-
35474: Enligt gällande beskattningssystem beräknas företeelser. Enär genomförandet av utrednin-
35475: nettoinkomsten av skogsbruk såsom medelav- gen tar sin sid, föreligger inom närmaste fram-
35476: kastning på basen av vissa genom förordning tid icke möjlighet att tili Riksdagen avlåta
35477: ( 352/68) stadgade för skogen karakteriserande en proposition med förslag tili lag om ändring
35478: yttre kännetecken. Många av dessa värderings- av det nuvarande skogsbeskattningssystemet.
35479: faktorer har bestämts enligt medelvärdena för I detta avseende är de i spörsmålet nämnda
35480: stora områden och icke enligt skogsbruksen- ryktena förtidiga, men då en reform av skogs-
35481: heterna. Genomsnittlig beräkning tiliämpas beskattningen dock i enlighet med Riksdagens
35482: även på avdragen, vilka skall beaktas såsom uttalande inom kort blir aktuellt, anser rege-
35483: avdrag vid uppskattningen av nettoinkomsten. ringen, att skäl ej föreligger att i detta skede
35484: Användningen av genomsnittliga värderings- skrida tili särskilda åtgärder i syfte att veder-
35485: faktorer medför, att nettoinkomsten aldrig kan lägga ryktena.
35486: Helsingfors den 13 januari 1970.
35487:
35488: Finansminister Eino Raunio.
35489: Kirj. ksm. n:o 218.
35490:
35491:
35492:
35493:
35494: Volotinen: Televisiossa esitetystä ortodoksista kirkkokuntaa kos-
35495: keneesta ohjelmasta.
35496:
35497:
35498: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35499:
35500: Radiossa ja televisiossa on esitetty toistu- rusteellinen tutkimus siitä, kenen vastuulla täl-
35501: vasti ohjelmia, joissa kansamme uskonnollinen laiset ilveilyt esitetään. Ajanvieteohjelmia voi-
35502: elämä on saatettu pilkan kohteeksi. Viimeisin daan tehdä myös ilman, että niillä asetetaan
35503: tällainen ohjelma oli television ykkösverkossa na.urunalaiseksi uskonnollista vakaumusta.
35504: viime sunnuntaina 7. 12. kello 18.30 alkanut Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
35505: "kivikasvoshow". 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
35506: Tässä ohjelmassa otettiin halvennuksen koh- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
35507: teeksi maamme toinen kirkkokunta, ortodoksi- seuraavan kysymyksen:
35508: nen kirkko, joka yritettiin saattaa ohjelmalla
35509: ilmeisesti naurunalaiseksi. Tällaiset ohjelmat Onko Hallitus tietoinen siitä, että
35510: ovat ohjelman tekijöiden taholta osoitus paitsi televisiossa 7. 12. 1969 esitetty "kivi-
35511: huonosta mausta. ja ihmisten tunteiden tahal- kasvoshow" loukkasi karkea.sti maamme
35512: lisesta loukkaamisesta myös yleisradiotoimin- ortodoksista kirkkokuntaa, ja jos on,
35513: nan ohjesääntöjen vastaisesta toiminnasta. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35514: Kun radiotoiminnassa yleensäkin on ilmen- ryhtyä, että Oy Yleisradio Ab noudat-
35515: nyt tämänlaatuisia ihmisten syvimpien tuntei- taisi sille myönnetyn toimiluvan ehtoja
35516: den loukkaamisyrityksiä runsaasti, olisi tähän siten, ettei uskonnollista vakaumusta
35517: puoleen ryhdyttävä kiinnittämään vakavampaa pilkkaavia. radio- ja televisio-ohjelmia
35518: huomiota. Tässä mielessä olisi suoritettava pe- enää esitettäisi?
35519: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1969.
35520:
35521: Mikko Volotinen.
35522:
35523:
35524:
35525:
35526: E 25/70
35527: 2
35528:
35529:
35530:
35531:
35532: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35533:
35534: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa toteutetaan Oy Mainos-TV-Reklam Ab:n oh-
35535: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, jelmien valvonta.
35536: olette kirjeellänne 10 päivältä joulukuuta 1969, Nykyinen nopearytminen ohjelmatoiminta
35537: n:o 1623 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- asettaa ilmeiset rajoitukset koko Oy Mainos-
35538: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko TV-Reklam Ab:n tuotannon kattavalle perus-
35539: Volotisen tekemän seuraavan sisältöisen kysy- teelliselle ennakolta tapahtuvalle tarkastukselle.
35540: myksen: Käytännössä onkin tärkeäksi tekijäksi tässä
35541: suhteessa muodostunut yhtiöiden kesken val-
35542: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että litseva molemminpuolinen luottamus. Niinpä
35543: televisiossa 7. 12. 1969 esitetty "kivi- ko. ohjelmaHekin annettiin esityslupa sen käy-
35544: kasvoshow" loukkasi karkeasti maamme tyä läpi Oy Mainos-TV-Reklam Ab:n asian-
35545: ortodoksista kirkkokuntaa, ja jos on, mukaisen hyväksymismenettelyn.
35546: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Oy Mainos-TV-Reklam Ab on puolestaan
35547: ryhtyä, että Oy Yleisradio Ab noudat- ilmoittanut, että kysymyksessä olevan ohjel-
35548: taisi sille myönnetyn toimiluvan ehtoja man valmistaminen ja esittäminen on ollut
35549: siten, ettei uskonnollista vakaumusta puutteellisesti harkittua, minkä vuoksi se on
35550: pilkkaavia radio- ja televisio-ohjelmia esittänyt Suomen ortodoksiselle kirkollishalli-
35551: enää esi tettäisi?" tukselle vilpittömän anteeksipyyntönsä ja il-
35552: moittanut antaneensa ohjelmasta vastuussa ol-
35553: leelle jaostopäällikölle vakavan muistutuksen.
35554: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Edellä esitetyn huomioon ottaen ja kun
35555: taen seuraavaa: Suomen ortodoksinen kirkollishallitus on Oy
35556: Oy Yleisradio Ab on antamassaan lausun- Yleisradio Ab:n hallintoneuvostolle 11 päivänä
35557: nossa ilmoittanut, että sille myönnetyn toimi- joulukuuta 1969 osoittamassaan kirjelmässä
35558: luvan säännösten mukaisesti se on vastuussa katsonut, ettei asia Oy Mainos-TV-Reklam
35559: myös Oy Mainos-TV-Reklam Ab:n ohjelmista. Ab:n anteeksipyynnön jälkeen anna aihetta
35560: Yleisradion ohjelmatoiminnan säännöstö mää- enempiin toimenpiteisiin, puolestani katson,
35561: rittelee tarkemmin, millä tavoin käytännössä että asia on puolin ja toisin selvitetty.
35562: Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1970.
35563:
35564: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
35565: 3
35566:
35567:
35568:
35569:
35570: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
35571:
35572: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Den nuvarande programverksamhetens snab-
35573: anger har Ni, Herr TaJman, med Eder skri- ba takt ställer uppenbarliga begränsningar
35574: velse av den 10 december 1969 nr 1623 tili för en grundlig förhandskontroll av hela Oy
35575: vederbörande medlem av statsrådet för av- Mainos-TV-Reklam Ab:s produktion. En viktig
35576: givande av svar översänt följande av riksdags- faktor har i detta hänseende i praktiken blivit
35577: man Mikko Volotinen ställda spörsmål: det ömsesidiga förtroende som råder bolagen
35578: emellan. Sålunda gavs också förevisningstill-
35579: "Är Regeringen medveten om att stånd för ifrågavarande program sedan detta.
35580: "kivikasvoshow" benämnda televisions- genomgått Oy Mainos-TV-Reklam Ab:s veder-
35581: program som förevisades 7. 12. 1969 börliga förfarande vid godkännande av
35582: grovt förolämpade vårt lands ortodoxa program.
35583: kyrkosamfund, och om så är fallet, Oy Mainos-TV-Reklam Ab har å sin sida
35584: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- meddelat, att uppgörandet och förevisandet av
35585: taga för att Oy Yleisradio Ab skall det ifrågavarande programmet har varit brist-
35586: iakttaga koncessionsvillkoren sålunda, fälligt genomtänkt, varför bolaget tili Finlands
35587: att radio- och televisionsprogram som ortodoxa kyrkostyrelsen har framfört sin upp-
35588: hånar religiös övertygelse icke längre riktiga ursäkt och meddelat, att det tilldelat
35589: skulle förevisas?" den för programmet ansvarige sektionschefen
35590: en allvarlig anmärkning.
35591: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt Med beaktande av ovanstående och då Fin-
35592: anföra följande: lands ortodoxa kyrkostyrelsen i en tili Oy
35593: Oy Yleisradio Ab har i sitt utlåtande med- Yleisradio Ab:s förvaltningsråd adresserad
35594: delat, att bolaget i enlighet med stadgandena skrivelse av den 11 december 1969 har ansett,
35595: i bolaget beviljad koncession är ansvarigt också att ärendet efter Oy Mainos-TV-Reklam Ab:s
35596: för Oy Mainos-TV-Reklam Ab:s program. 1 ursäkt icke längre ger a.nledning tili vidare
35597: stadgandena för Oy Yleisradio Ab:s program- åtgärd, anser jag å min sida, att saken är
35598: verksamhet definieras närmare på vilket sätt ömsesidigt uppklarad.
35599: tillsynen över Oy Mainos-TV-Reklam Ab:s
35600: program verkställes i praktiken.
35601: Helsingfors den 13 januari 1970.
35602:
35603: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
35604: Kirj. ksm. n:o 219.
35605:
35606:
35607: Salama ym.: Maksettujen elatusapuennakkojen takaisinperin-
35608: nästä.
35609:
35610: Edu skunnan H erra P u h e m i e h e 11 e.
35611: Vuoden 1964 alusta lähtien ovat sosiaali- ta parin vuoden kuluttua elatusvelvollisen
35612: lautakunnat suorittaneet elatusavun ennakkoa kuolemasta. Tässä tapauksessa ennakonsaaja
35613: siihen oikeutetuille henkilöille. Kuluneen oli toiminut vilpittömässä mielessä ja huol-
35614: kuuden vuoden aikana on todettu elatusavun taessaan yksin kolmea alaikäistä lasta hän on
35615: ennakkojärjestelmän tarpeellisuus, kohdistuu- ollut yhteiskunnan hänelle suorittamaan en-
35616: han se kaikkein heikoimpiin sosiaaliryhmiin nakkoon täysin oikeutettu ja tuntuu suoras-
35617: ja siten täydentää erityisesti tuen tarpeessa taan kohtuuttomalta periä mainittua summaa
35618: olevien lasten elatusturvaa. häneltä .takaisin kun lisäksi tiedetään hänen
35619: Järjestelmässä on kuitenkin eräs kipeästi olevan varaton.
35620: korjausta vaativa kohta, mihin pitäisi saada Kyseisenlaatuisia tapauksia on useita, ja niis-
35621: muutos lainsäädäntöteitse. Elatusavun ennak- sä kaikissa on kysymyksessä lasten yksinhuol-
35622: kolaissa on nimittäin sosiaalilautakunnalle tajat, jotka olisivat ensisijassa oikeutettuja
35623: asetebtu velvollisuus perta ennakonsaajalta saamaan lapsilleen minimielatusturvan elatus-
35624: takaisin tämän oikeudettomasti saarnat elatus- apuennakon muodossa.
35625: apuennakot. Käytännössä sosiaalilautakunnat Lainlaatijan olisi pitänyt huomioida heidät
35626: joutuvat poikkeuksetta ennakonsaajien varat- myös siten, että heiltä voitaisiin erityisistä
35627: tomuuden vuoksi ajamaan heitä vastaan kor- syistä ja kohtuunäkökohdat huomioonottaen
35628: vausvaatimuksia lääninhallituksessa ja läänin- jättää korvaus perimättä virheellisesti saamis-
35629: hallitukset ovat ratkaisuissaan omaksuneet taan elatusapuennakoista. Ei liene nimittäin
35630: hyvin ahtaan tulkinnan ja veivoittaneet enna- oikein sekään, että kunnat koettavat paikata
35631: konsaajan suorittamaan oikeudettomasti saa- mainittua lainsäädännön kohtuuttomuutta
35632: mansa ennakon takaisin. Kun jokaiseen ,ta- myöntämällä mainituissa tapauksissa huolto-
35633: paukseen kuitenkin liittyy melkoinen annos in- apuna sen elatusapuennakon määrän, minkä
35634: himillistä elämää erityisine vaiheineen, pitäisi sen saaja on velvoitettu takaisin korvaamaan.
35635: ratkaisuissa myös voida ottaa kohtuunäkökoh- Ennakkolain tarkoitus lienee ollut täydentää
35636: dat huomioon, ja erityisesti kun kysymyk- alaikäisten elatusturvaa tunnustamaila siitä
35637: sessä on kiistattomasti varaton henkilö, joka huolehtimisen kuuluvan valtiovallalle ja tässä
35638: lisäksi on toiminut vilpittömässä mielessä en- tarkoituksessa on Juotu kyseinen minimiela-
35639: nakkoa nostaessaan, tulisi elatusavun ennak- tusturvajärjestelmä.
35640: kolaissa olla kyseiset seikat huomioiva kohta. Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
35641: Näin ei valitettavasti ole asianlaita ja tämä 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme
35642: on todettu useilla korkeimman hallinto-oikeu- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
35643: den ratkaistaviksi muutoksenhakuteitse saate- vaksi seuraavan kysymyksen:
35644: tuilla tapauksilla. Mainittu oikeus on mm. lo-
35645: kakuun 16 päivänä 1969 antamallaan päätök- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
35646: sellä (n:o 5325/69) velvoittanut erään va- teisiin elatusavun ennakosta annetun
35647: rattoman leskiäidin suorittamaan Jyväskylän lain muuttamiseksi siten, että makset-
35648: kaupungin sosiaalilautakunnalle liki 2000 tujen elatusapuennakkojen takaisinpe-
35649: markkaa vuosina 1965-1967 saamiaan ela- rinnässä voidaan ottaa huomioon koh-
35650: tusapuennakoita, koska elatusvelvollinen oli tuunäkökohdat?
35651: kuollut Kanadassa ja tieto tästä oli saatu vas-
35652: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1969.
35653:
35654: Aune Salama. Sakari Knuuttila.
35655: Artturi Koskinen. Arvo Ahonen.
35656: E 9/70
35657: 2
35658:
35659:
35660:
35661:
35662: Eduskunnan H erra P u h e m i e h e 11 e.
35663:
35664: VaLtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- voisivat komitean mukaan olla muun muassa,
35665: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- että asianomainen työttömyyden tai sairauden
35666: mies, olette 10 päivänä joulukuuta 1969 päi- vuoksi on joutunut sellaiseen taloudelliseen
35667: vätyn kirjeenne N:o 1624 ohella toimitta- asemaan, että ennakon ttakaisin maksaminen
35668: nut Valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle tuottaisi hänelle erityisiä vaikeuksia, tai että
35669: jäljennöksen kansanedustaja Salaman ym. kir- hän korvauksen suorittamalla vaarantaisi
35670: jallisesta kysymyksestä N:o 219, jossa tiedus- mahdollisuuden itsensä samoin kuin lastensa
35671: tellaan: ja muiden omaistensa elättämiseen.
35672: "Aikooko Hallitus ryhtyä 'toimenpi- Kun vastaava takaisinmaksusta vapautta-
35673: teisiin elatusavun ennakosta annetun missäännös on otettu elatusavun ennakkola-
35674: lain muuttamiseksi siten, että makset- kiin ( 17 §) elatusvelvollisen osalta, olisi sel-
35675: tujen elatusapuennakkojen takaisinpe- lainen oikeudenmukaisuusnäkökohdat huo-
35676: rinnässä voidaan ottaa huomioon koh- mioon ottaen perusteltua myös ennakon nos-
35677: tuunäkökohdat?" tajan osalta, varsinkin silloin, kun hän, ku-
35678: ten on asianlaita eduskuntakysymyksessä
35679: Vastauksena kysymykseen esi,tän kunnioit- mainitussa tapauksessa, on ennakkoa oikeu-
35680: taen seuraavaa: dettomasti nostaessaan ollut vilpittömässä
35681: Elatusapukomitea on ehdotuksen laiksi ja mielessä. Päätöksen tekemisen takaisinperin-
35682: asetukseksi elatusavun ennakosta perustelui- nästä luopumisesta tulisi kuitenkin yhdenmu-
35683: neen sisältävässä osamietinnössään N: o 2/ 1960 kaisesti 17 §: n elatusvelvollista koskevan
35684: yhdenmukaisesti elatusvelvollisen korvausvel- säännöksen kanssa myös ennakon nostajan
35685: vollisuutta ja siitä vapauttamista koskevan eh- osalta kuulua sosiaalilautakunnan sijasta lää-
35686: dotuksensa kanssa esittänyt, että vaikka pe- ninhallitukselle. Elatusavun ennakosta annet-
35687: rusteettomasti maksettu elatusavun ennakko tua lakia olisikin tämän mukaisesti muutettava.
35688: olisi perittävä ,takaisin sen nostajalta, tulisi Edellä esitettyyn viitaten onkin sosiaali- ja
35689: sosiaalilautakunnalla kuitenkin olla oikeus eri- terveysministeriössä jo ryhdytty valmistele-
35690: tyisistä syistä jättää perusteettomasti nostettu maan hallituksen esitystä eduskunnalle pu-
35691: ennakko perimättä. Tällaisina erityisinä syma heena olevan lain muuttamisesta.
35692: Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1970.
35693:
35694: Ministeri J. E. Partanen.
35695: 3
35696:
35697:
35698:
35699:
35700: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
35701:
35702: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen annat, att vederbörande på grund av arbets-
35703: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder löshet eller sjukdom råkat i en sådan ekono- ·
35704: skrivelse av den 10 december 1969 nr 1624 misk ställning, att återbetalning av förskottet
35705: tili vederbörande medlem av statsrådet för skulle medföra särskilda svårigheter, eller att
35706: avgivande av svar översänt avskrift av föl- vederbörande genom att erlägga ersättning
35707: jande av riksdagsman Salama m.fl. ställda skulle äventyra möjligheten att försörja sig
35708: spörsmål Nr 219: själv, sina barn och andra anhöriga.
35709: Då motsvarande stadgande om befrielse
35710: "Ärnar Regeringen skrida tili åt- från återbetalning intagits i lagen om förskott
35711: gärder för sådan ändring av lagen om på underhållsbidrag ( 17 § ) i fråga om un-
35712: förskott på underhållsbidrag, att derhållspliktig, skulle det med tanke på rätt-
35713: skälighetssynpunkter skulle kunna visa synpunkter vara motiverat även i fråga
35714: beaktas vid återindrivning av erlagda om den som Jyft förskott, särskilt om veder-
35715: förskott på underhållsbidrag?" börande, såsom sakförhållandet är i det i
35716: riksdagsspörsmålet nämnda fallet, vid lyftandet
35717: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- av förskott utan 1ätt därtill varit i god tro.
35718: samt anföra följande: Beslut om avstående från återindrivning
35719: Underhållsbidragskommitten har i sitt del- borde dock i överensstämmelse med stadgandet
35720: betänkande nr 2/1960, innefattande förslag i 17 § angående den underhållspliktiga, även
35721: till lag och förordning om förskott på under- i fråga om den som lyfter förskott ankomma
35722: hållsbidrag, jämte motivering, i överensstäm- på länsstyrelsen i stället för socialnämnden.
35723: melse med sitt förslag rörande underhållsplik- Lagen om förskott på underhållsbidrag borde
35724: tigs ersättningsskyldighet och befrielse från i enlighet härmed ändras.
35725: sådan föreslagit, att även om ogrundat erlagt Med hänvisning tili vad ovan sagts har
35726: förskott på underhållsbidrag borde återin- social- och hälsovårdsministeriet skridit tili
35727: drivas hos den som lyft det, socialnämnden beredning av en regeringsproposirtlon till
35728: dock skulle ha rätt att på synnerliga skäl riskdagen angående ändring av ifrågavarande
35729: lämna lyft förskott oindrivet. Sådana synner- lag.
35730: liga skäl skulle enligt kommitten vara bland
35731: Helsingfors den 8 januari 1970.
35732:
35733: Minister ]. E. Partanen.
35734: 1
35735: 1
35736: 1
35737: 1
35738: 1
35739: 1
35740: 1
35741: 1
35742: 1
35743: 1
35744: 1
35745: 1
35746: 1
35747: 1
35748: 1
35749: 1
35750: 1
35751: 1
35752: Skriftl. spm. nr 220.
35753:
35754:
35755:
35756:
35757: Melin m. fl.: Om utarbetande av ett handlingsprogram för den
35758: ekonomiska integrationspolitiken.
35759:
35760:
35761:
35762: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
35763:
35764: 1 den officiella korumuniken rörande upp- arbete i överensstämmelse med vårt lands egna
35765: skjutandet av de nordiska statsministrarnas intressen. Det är på oss det ankommer att
35766: planerade NORDEK-möte i Åbo den 16-17 bevaka och främja dessa intressen på bästa
35767: december, konstaterar regeringen den 5 de- tänkbara vis och att på ett sakligt sätt säkra
35768: cember 1969, att den allmänna ekonomiska och stärka betingelserna för vår trygghet och
35769: integrationsutvecklingen i Europa har kommit vårt välstånd."
35770: in i ett nytt skede. Härmed avses enligt ett Utrikesminister Ahti Karjalainen gav vid
35771: uttalande av utrikesminister Ahti Karjalainen EFTA:s ministermöte i London den 9 maj
35772: resultatet av ·den Gemensamma marknadens 1968 ett uttalande, i vilket bl. a. sades: "Fin-
35773: toppkonferens i Haag den 1-2 december i år. lands regerings positiva inställning tili en bred
35774: 1 den slutkommunike, som publicerades av europeisk integration är väl känd. Vi är be-
35775: Haag konferensen, förklaras, att EEC är be- redda att delta i diskussioner rörande alla
35776: rett tili en utvidgning; där tiliäggs också att konstruktiva förslag av ekonomisk natur.
35777: man är beredd att inleda diskussioner med Beträffande tili sin natur handelspolitiska
35778: andra EFTA-länder, som inte formellt begärt arrangemang understryker vi att vi önskar få
35779: att bli medlemmar, när förhandlingarna med tillfälle att redan från början delta i alla
35780: de länder, som ansökt om medlemskap kom- eventuella förhandlingar. Vi anser att sådana
35781: mit igång. arrangemang kan lindra de menliga följderna
35782: Då integrationsfrågans utveckling i synner- av Europas nuvarande ekonomiska splittring.
35783: ligen hög grad berör Finlands handelspolitiska 1 förhandlingar, som begränsar sig tili handels-
35784: intressen, är det av vikt att regeringen fäster arrangemang, borde därför enligt vår åsikt inte
35785: uppmärksamhet vid den vändning de euro- göras skillnad mellan Iänder, som anhållit om
35786: peiska marknadsfrågorna nu står inför och medlemskap i Gemensamma marknaden och
35787: utarbetar ett handlingsprogram, som med be- övriga FINEFTA-länder."
35788: aktande av vår neutralitetspolitik tryggar de
35789: traditionella avsättningsmarknaderna i Europa "Det är naturligt att betona handelsfakto-
35790: för vår export. Ett ståndpunktstagande med rerna, då vi i alla situationer iakttar vår tra-
35791: beaktande av det nya läge, som uppstått efter ditionella neutralitetspolitik. Det är uppenbart
35792: Haagmötet, förefaller välmotiverat i belysning att neutraliteten i och för sig inte är i konflikt
35793: av auktoritativa uttalanden av republikens pre- med den ekonomiska integrationen."
35794: sident, statsministern och utrikesministern un- Statsminister Mauno Koivisto sade bl. a.
35795: der senare tid. Sålunda sade president Kekko- följande i ett uttalande för pressen i Oslo den
35796: nen den 24 augusti 1967 i ett tai hållet vid 19 oktober 1968: "För Finlands del har vi
35797: statsminister Tage Erianders besök i Finland meddelat, att vi förhåller oss positivt tili den
35798: bl. a. följande: "Om de integrationssystem som ekonomiska integrationen i Europa, trots att
35799: redan finns tili eller som kan tänkas komma vi inte tagit egna initiativ i denna fråga. Vi
35800: tili i Europa kan på ett för alla parter gynn- anser det dock nödvändigt, att vi kan deltaga
35801: samt sätt åstadkomma ett organiserat sam- i den internationella arbetsfördelningen på ett
35802: arbete med politiskt neutrala stater, utgör sätt, som säkrar ökningen av vårt folks lev-
35803: självfallet Finlands neutralitet inte något hin- nadsstandard och upprätthåller vår internatio-
35804: der för att vi skulle bedriva ett sådant sam- nella konkurrensförmåga.
35805: E 137/70
35806: 2
35807:
35808: De inbördes förhållandena mellan handels- bytet med EFTA-länderna år 1968 var för ex~
35809: politiken och neutralitetspolitiken har inte all- portens del 40.1 % och för importen 40.6 %.
35810: tid uppfattats korrekt. Man har föreställt sig, Finlands associering med EFTA sedan våren
35811: att vår neutralitetspolitik skulle lägga hinder 1961 har tillförsäkrat vår traditionella export
35812: i vägen för vårt deltagande i den internatio- möjligheter att konkurrera på samma villkor
35813: nella arbetsfördelningen. Eliminerandet av som konkurrenterna på våra största avsätt-
35814: hindren för den internationella handeln och en ningsmarknader i Europa. Så länge våra kon-
35815: neutral utrikespolitik kan verkligen inte vara kurrenter Sverige, Norge och Österrike befin-
35816: frågor som utesluter varandra. Man kan ju ner sig på samma sida om tullbarriären som
35817: inte tvinga neutrala stater att isolera sig från Finland är vår konkurrenssituation tryggad.
35818: det internationella umgänget, att nöja sig med Men om vår viktigaste köpare England skulle
35819: en lägre levnadsstandard för sitt folk och att ansluta sig tili den Gemensamma marknaden
35820: då kanhända som ett resultat av allt detta, och om en ellet flera av våra huvudkonkurren-
35821: neutraliteten skulle te sig som en nationell ter skulle göra England sällskap, skulle vårt
35822: olycka. konkurrensläge avsevärt försvåras. Vad skulle
35823: De neutrala europeiska ländernas positiva det i praktiken innebära för Finlands export
35824: insats ligger däri att de för sin del kan bidraga och ekonomiska välfärd, om vi skulle bli
35825: tili att lindra spänningsförhållandena mellan ställda utanför en europeisk stormarknad? För
35826: de olika grupperingarna sålunda, att en sam- att bibehålla vår marknadsandel måste vi
35827: arbetsatmosfär skulle utvecklas i stället för uppenbarligen i så fall sänka våra exportpriser
35828: motsättningsförhållandena. Detta är naturligt- med ett belopp som motsvarar den Gemen-
35829: vis också i enlighet med de neutrala staternas samma marknadens yttre tullmur eller den
35830: egna primära intressen. Neutraliteten bör så- preferens som våra konkurrenter får genom
35831: lunda betraktas som en konstruktiv faktor att de ansluter sig tili den Gemensamma mark-
35832: också beträffande den ekonomiska integratio- naden. En prissänkning på våra exportproduk-
35833: nen." ter skulle leda tili en inkomstminskning i samt-
35834: Statsminister Koivistos uttalande vid en liga exportsektioner. De inkomstminskande
35835: presskonferens i Stockholm den 2 februari verkningarna härav skulle sprida sig över hela
35836: 1969 "att Finland inte försöker brorosa samhället och försvåra sysselsättningsmöjlig-
35837: NORDEK-projektet och att Finlands med- heterna. De minskade exportintäkterna skulle
35838: verk,an inte försvårar samarbetet" kan även dessutom få menliga följder för vår betalnings-
35839: uppfattas som en principiell deklaration från balans.
35840: Finlands sida tili förmån för våra integrations- Nu då England jämte flera av våra kon-
35841: strävanden. kurrenter inom EFTA planerar att ansluta sig
35842: Om den Gemensamma marknadens nu för- tili ett större europeiskt marknadsområde,
35843: ändrade inställning tili en utvidgning kommer tvingar denna utveckling enligt undertecknades
35844: att medföra ett inlemmande av ett flertal bedömning Finlands regering att utarbeta ett
35845: EFTA-länder i Gemensamma marknaden, ska- eget integrationspolitiskt handlingsprogram.
35846: par en sådan utveckling allvarliga problem för Målet för detta bör vara att säkerställa Fin-
35847: Finlands export. Några exempel på storleken lands möjligheter att sälja sina produkter på
35848: av de tullar, som försvårar en konkurrens för en framtida stormarknad i Europa på samma
35849: oss på EEC-marknaden, må anföras. Den 1 villkor som konkurrenterna.
35850: juli 1968 trädde den gemensamma yttre tull- Med hänvisning tili det ovanstående samt
35851: tariffen för EEC i kraft och enligt den är med stöd av 37 § 1 mom. Riksdagsordningen
35852: tullen för kraftpapper och tidskriftspapper ber undertecknade att få framställa följande
35853: 14.4 %, för kräppapper 16.0 %, skrivpapper spörsmål att besvaras av vederbörande medlem
35854: 14.4% och för säckar och emballage 18 %. av statsrådet:
35855: Mindre reduceringar av dessa tullar kommer
35856: visserligen fram tili 1. 1. 1972 att etappvis Är regeringen, som i flera princi-
35857: ske som resultat av den s.k. Kennedy-ronden piella ståndpunktstaganden betonat vik-
35858: inom GATT. Av vår export gick år 1968 ten av att vårt land blir delaktigt av
35859: 24.5 % tili EEC medan importen från detta integrationsutvecklingen i Europa och
35860: område samtidigt steg tili 26.9 % av total- som nu fäst uppmärksamhet vid det
35861: importen. Motsvarande siffror för handelsut- nya skede som inträtt i den europeiska
35862: 3
35863:
35864: marknadsfrågan, då England jämte vissa att säkerställa avsättningen av våra
35865: övriga EFTA-länder år 1970 skall in- produkter på en utvidgad europeisk
35866: leda förhandlingar om medlemskap i stormarknad och därigenom trygga
35867: den Gemensamma marknaden, beredd sysselsättning och ekonomisk tillväxt i
35868: att utarbeta ett integrationspolitiskt vårt eget land?
35869: handlingsprogram med målsättningen
35870: Helsingfors den 10 december 1969.
35871:
35872: Ingvar S. Melin. Evald Häggblom.
35873: Carl Olof Tallgren. T. E. Nordström.
35874: Ragnar Granvik.
35875: 4
35876:
35877: Kirj. ksm. n:o 220. Suomennos.
35878:
35879:
35880:
35881:
35882: Melin ym.: Taloudellista yhdentymispolitiikkaa koskevan toi-
35883: mintaohjelman laatimisesta.
35884:
35885:
35886: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
35887:
35888: Pohjoismaisten pääministerien Turussa 16 harjoittaisimme sellaista yhteistyötä maamme
35889: -17. joulukuuta pidettäväksi suunnitellun omien intressien mukaisella tavalla. Meidän
35890: NORDEK-kokouksen lykkäämistä koskevassa asiamme on valvoa ja edistää näitä etuja par-
35891: virallisessa tiedonannossa hallitus 5 päivänä haalla mahdollisella tavalla sekä asiallisesti
35892: joulukuuta 1969 toteaa Euroopan yleisen ta- turvata ja vahvistaa turvallisuutemme ja hy-
35893: loudellisen yhdentymiskehityksen joutuneen vinvointimme edellytyksiä."
35894: uuteen vaiheeseen. Tällä tarkoitetaan ulkomi- Ulkoministeri Ahti Karjalainen antoi Lon-
35895: nisteri Ahti Karjalaisen erään lausunnon mu- toossa EFTA:n ministerikokouksen yhteydessä
35896: kaan Euroopan talousyhteisön Haagissa 1-2 9 päivänä toukokuuta 1968 lausunnon, jossa
35897: päivinä joulukuuta tänä vuonna pidetyn huip- mm. sanottiin: "Suomen hallituksen myöntei-
35898: pukonferenssin tulosta. Siinä lopputiedonan- nen asenne Euroopan laajaan integraatioon tun-
35899: nossa, jonka Haagin konferenssi antoi, ilmoi- netaan hyvin. Olemme valmiit osallistumaan
35900: tetaan EEC:n olevan valmis laajennukseen; keskusteluihin kaikista taloudellista laatua ole-
35901: lisäksi siinä sanotaan myös oltavan valmiita vista rakentavista ehdotuksista."
35902: neuvottelujen jäsenanomuksen esittäneiden "Luonteeltaan väliaikaisten kaupallisten jär-
35903: maiden kanssa päästyä käyntiin neuvottele- jestelyjen suhteen tähdennämme, että haluam-
35904: maan muiden EFTA-maiden kanssa, jotka ei- me saada jo alusta lähtien tilaisuuden osallis-
35905: vät ole muodollisesti pyrkineet jäseniksi. tua kaikkiin mahdollisiin neuvotteluihin. Kat-
35906: Koska yhdentymiskysymyksen kehitys eri- somme tällaisten järjestelyjen voivan lieven-
35907: tyisen suuressa määrin koskee Suomen kaup- tää Euroopan nykyisestä taloudellisesta jakau-
35908: papoliittisia etuja, on tärkeätä, että hallitus tumisesta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia.
35909: kiinnittää huomiota siihen käänteeseen Eu- Kaupallisiin järjestelyihin rajoittuvissa neuvot-
35910: roopan markkinakysymyksissä, joka nyt on teluissa ei mielestämme tämän vuoksi tulisi
35911: edessä ja valmistelee toimintaohjelman, joka tehdä eroa talousyhteisön jäsenyyttä anoneit-
35912: puolueettomuuspolitiikkamme huomioiden tur- ten ja muitten FINEFTA-maitten välillä."
35913: vaa viennillemme sen perinteelliset menekki-
35914: alueet Euroopassa. Tasavallan presidentin,
35915: pääministerin ja ulkoministerin viime aikoina "Kaupallisten näkökohtien korostaminen on
35916: antamien arvovaltaisten lausuntojen valossa luonnollista, koska me noudatamme kaikissa ti-
35917: kannanotto uuteen, Haagin kokouksen jälkeen lanteissa perinteellistä puolueettomuuspolitiik-
35918: syntyneeseen tilanteeseen tuntuisi hyvin pe- kaamme. On ilmeistä, ettei puolueettomuus si-
35919: rustellulta. Niinpä presidentti Kekkonen sanoi nänsä ole ristiriidassa taloudellisen integraa-
35920: 24 päivänä elokuuta 1967 eräässä pääminis- tion kanssa."
35921: teri Tage Erlanderin Suomen-vierailun yhtey- Pääministeri Mauno Koivisto sanoi mm.
35922: dessä pitämässään puheessa mm. seuraavaa: seuraavaa lehdistölle Oslossa 19 päivänä lo-
35923: "Jos ne integraatiojärjestelmät, jotka jo ovat kakuuta 1968 antamassaan lausunnossa:
35924: olemassa taikka joita voidaan ajatella muo- "Olemme Suomen osalta ilmoittaneet suhtau-
35925: dostettavan Euroopassa voivat aikaansaada tuvamme myönteisesti Euroopan taloudelliseen
35926: kaikille os,apuolille suotuisalla tavalla organi- yhdentymiseen, vaikka emme olekaan tehneet
35927: soidun yhteistyön poliittisesti puolueettomien omia aloitteita tässä asiassa. Pidämme kuiten-
35928: valtioiden kanssa, Suomen puolueettomuus kin välttämättömänä sitä, että voimme osal-
35929: ei tietenkään ole minään esteenä sille, että listua kansainväliseen työnjakoon tavalla, joka
35930: 5
35931:
35932: varmistaa kansamme elintason nousun ja yllä- Suomen assos1o1tuminen EFTA:an keväällä
35933: pitää kansainvälistä kilpailukykyämme." 1961 on varmistanut perinteelliselle viennH-
35934: "Kauppapolitiikan ja puolueettomuuspolitii- lemme mahdollisuudet kilpailla samoin ehdoin
35935: kan keskinäisiä yhteyksiä ei ole aina ymmär- kuin kilpailijamme suurimmilla menekkialueil-
35936: retty oikein. On voitu epäillä, että puolueetto- lamme Euroopassa. Niin kauan kuin kilpaili-
35937: muuspolitiikkamme asettaisi esteitä osallistu- jamme Ruotsi, Norja ja Itävalta ovat samalla
35938: miselle kansainväliseen työnjakoon. Kansain- puolella tullimuuria kuin Suomi, on kilpailu-
35939: välisen kaupan esteiden purkaminen ja puo- asemamme turvattu. Mutta jos tärkein osta-
35940: lueeton ulkopolitiikka eivät toki voi olla toi- jamme Englanti liittyisi talousyhteisöön tai jos
35941: siaan poissulkevia asioita. Eihän puolueettomia yksi tai useampi pääkilpailijoistamme seurai-
35942: valtioita voida pakottaa eristäytymään kan- si Englannin esimerkkiä, vaikeutuisi kilpailu-
35943: sainvälisestä taloudellisesta kanssakäymisestä, asemamme huomattavasti. Mitä Suomen vien-
35944: tyytymään alhaisempaan kansan elintasoon, nille ja taloudelliselle hyvinvoinnille käytän-
35945: jolloin tämän seurauksena kenties puolueetto- nössä merkitsisi, jos jäisimme eurooppalaisen
35946: muus näyttäisi kansalliselta onnettomuudelta.'' suurmarkkina-alueen ulkopuolelle? Säilyttääk-
35947: "Euroopan puolueettomien maiden myöntei- semme markkinaosuutemme täytyisi meidän
35948: nen panos on siinä, että ne voivat osaltaan myö- siinä tapauksessa ilmeisesti alentaa vientihin-
35949: tävaikuttaa eri ryhmittymien välisten jänni- tojamme määrällä, joka vastaa talousyhteisön
35950: tystilojen lieventymiseen siten, että vastakohtai- ulkoista tullimuuria tai sitä suosituimmuutta,
35951: suuksien sijasta kehittyisi yhteistyön ilmapiiri. josta kilpailijamme pääsevät osallisiksi talous-
35952: Tämä on tietenkin myös puolueetomien mai- yhteisöön liittymällä. Vientituotteemme hin-
35953: den omien perusetujen mukaista. Puolueetto- nanalennus johtaisi tulojen vähentymiseen miltei
35954: muutta on näin ollen pidettävä rakentavana kaikilla viennin aloilla. Tämän tuloavähentävät
35955: tekijänä myös taloudellisen yhdentymisen vaikutukset heijastuisivat koko yhteiskuntaan
35956: alueella." ja vaikeuttaisivat työllisyysmahdollisuuksia.
35957: Pääministeri Koiviston lausuma lehdistö- Vähentyneistä vientituloista aiheutuisi stta-
35958: konferenssissa Tukholmassa 2 päivänä helmi- paitsi vahingollisia seurauksia maksutaseel-
35959: kuuta 1969 "ettei Suomi yritä jarruttaa NOR- lemme.
35960: DEK-hanketta ja ettei Suomen mukanaolo Nyt kun Englanti sekä useat kilpailijamme
35961: vaikeuta yhteistyötä" voidaan myös käsittää EFTA:n piirissä suunnittelevat liittymistä
35962: Suomen taholta tulleeksi integraatiopyrkimys- suurempaan eurooppalaiseen markkina-aluee-
35963: temme myönteiseksi periaateilmaisuksi. seen, pakottaa tämä kehitys allekirjoittaneiden
35964: Jos talousyhteisön nyt muuttunut asenne mielestä Suomen hallituksen laatimaan oman
35965: laajentamiseen nähden johtaa useiden EFTA- yhdentymispoliittisen toimintaohjelman. Sen
35966: maiden liittämiseen talousyhteisöön, luo sel- tavoitteena tulee olla varmistaa Suomelle
35967: lainen kehitys vakavia ongelmia Suomen mahdollisuudet myydä tuotteitaan tulevaisuu-
35968: viennille. Mainittakoon joitakin esimerkkejä den suurmarkkinoilla Euroopassa samoin eh-
35969: niiden tullien suuruudesta, jotka vaikeuttavat doin kuin kilpailijansa.
35970: kilpailua EEC-markkinoilla meidän kannal- Ylläolevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
35971: tamme katsoen. Heinäkuun 1 päivänä 1968 tuli sen 37 § :n 1 momentin nojalla allekirjoitta-
35972: voimaan EEC:n yhteinen ulkoinen tullitarif- neet esittävät valtioneuvoston asianomaisen
35973: fi ja sen mukaan voima- ja aikakauslehtipape- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35974: rin tulli oli 14.4 %, kreppipaperin 16.0 %,
35975: kirjoituspaperin 14.4 % sekä säkkien ja pak- Onko Hallitus, joka useissa peri-
35976: kausten 18 %. Näiden tullien vähäistä alene- aatteellisissa kannanotoissa on painot-
35977: mista tulee tosin 1. 1. 1972 mennessä portait- tanut maamme Euroopan yhdentymis-
35978: tain tapahtumaan GATT:in piirissä käydyn kehityksestä osalliseksi pääsemisen
35979: ns. Kennedy-kierroksen tuloksena. Viennistäm- tärkeyttä ja joka nyt on kiinnittänyt
35980: me meni vuonna 1968 24.5% EEC-maihin huomiota siihen uuteen vaiheeseen,
35981: tuonnin tältä alueelta samaan aikaan ollessa joka Euroopan markkinakysymyksessä
35982: 26.9 prosenttia kokonaistuonnista. Vastaavat on syntynyt Englannin ja eräiden mui-
35983: numerot kauppavaihdosta EFTA-maiden kans- den EFTA-maiden vuonna 1970 aloit-
35984: sa vuonna 1968 olivat viennin osalta 40.1 % taessa neuvottelut talousyhteisön jäse-
35985: ja tuonnin 40.6 %. nyydestä, valmis laatimaan yhdentymis-
35986: 6
35987:
35988: poliittisen toimintaohjelman, jonka ta- laisilla suurmarkkinoilla ja siten turvaa-
35989: voitteena on tuotteittemme menekin maan työllisyyden ja taloudellisen kas-
35990: varmistaminen laajentuneilla eurooppa- vun omassa maassamme?
35991: Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1969.
35992:
35993: Ingvar S. Melin. Evald Häggblom.
35994: Carl Olof Tallgren. T. E. Nordström.
35995: Ragnar Granvik.
35996: i
35997:
35998:
35999:
36000:
36001: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
36002:
36003: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis- markkinakysymysten selvittämistä sekä toisaal-
36004: sa mainitussa tarkoituksessa ovat kansanedus- ta suositella eri ministeriöille sopiviksi katsot-
36005: taja Ingvar S. Melin ym. 10 päivänä joulu- tuja toimenpiteitä". Neuvottelukunta on vast-
36006: kuuta 1969 esittäneet Hallituksen asianomai- ikään saanut valmiiksi tutkimuksen Rooman
36007: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk- sopimuksesta ja sen toteuttamisesta. Neuvotte-
36008: sen: lukunta jatkaa työtään kiinteän ohjelman mu-
36009: "Onko Hallitus, joka useissa peri- kaisesti.
36010: aatteellisissa kannanotoissa on painot- Viimeaikainen kehitys Euroopan yhdenty-
36011: tanut maamme Euroopan yhdentymis- miskysymyksessä on osoittanut etenemisen
36012: kehityksestä osalliseksi pääsemisen merkkejä. Tilannetta ei kuitenkaan voida pitää
36013: tärkeyttä ja joka nyt on kiinnittänyt selväpiirteisenä. Haagin kokouksen jälkeen
36014: huomiota siihen uuteen vaiheeseen, näyttää siltä, että Euroopan talousyhteisö on
36015: joka Euroopan markkinakysymyksessä periaatteessa halukas aloittamaan neuvottelut
36016: on syntynyt Englannin ja eräiden mui- yhteisön laajentamisesta sen jäsenyyteen pyrki-
36017: den EFTA-maiden vuonna 1970 aloit- vien maiden osalta kenties vuoden 1970 puo-
36018: taessa neuvottelut talousyhteisön jäse- livälissä. Ei kuitenkaan tiedetä, missä järjes-
36019: nyydestä, valmis laatimaan yhdentymis- tyksessä mahdollisia liittymisneuvotteluja jä-
36020: poliittisen toimintaohjelman, jonka ta- senyyteen pyrkivien maiden kanssa tullaan
36021: voitteena on tuotteittemme menekin käymään. Erityisesti näyttää tilanne olevan
36022: varmistaminen laajentuneilla eurooppa- avoin niiden maiden osalta, jotka eivät ole ano-
36023: laisilla suurmarkkinoilla ja siten turvaa- neet varsinaista jäsenyyttä.
36024: maan työllisyyden ja taloudellisen kas- Edellä esitetyn perusteella on selvää, että
36025: vun omassa maassamme?" nykyvaiheessa ei olisi tarkoituksenmukaista ja
36026: tuskin mahdollistakaan laatia täsmällistä yksi-
36027: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- löityä yhdentymispoliittista toimintaohjelmaa.
36028: taen seuraavaa: Tämä ei kuitenkaan merkitse, että Suomen
36029: hallituksen perusasenne ja tavoitteet tässä ky-
36030: Suomen taholta on jo monen vuoden aika- symyksessä olisivat epäselviä. Suomen taholta
36031: na tiiviisti seurattu kehitystä Euroopan talou- on usein korostettu laajan eurooppalaisen ta-
36032: dellisen yhdentymisen alalla. Konkreettinen esi- loudellisen yhteistyön merkitystä ja tarpeelli-
36033: merkki tästä kiinnostuksestamme on se seikka, suutta nykyaikana. Toivomme, että tähän yh-
36034: että Suomella on vuodesta 1964 alkaen ollut teistyöhön voisivat osallistua myös maanosam-
36035: Brysselissä erityinen edustusto, joka on ak- me sosialistisen talousjärjestelmän omaksuneet
36036: kreditoitu Euroopan Yhteisöihin. Lisäksi seu- valtiot.
36037: raavat luonnollisesti muutkin diplomaattiset Asenteemme taloudelliseen integraatioon on
36038: edustustomme asemamaittensa politiikkaa ja myös Euroopan talousyhteisömaiden tiedossa.
36039: siitä johdettuja toimenpiteitä niiden suhteissa Tässä yhteydessä voidaan viitata EEC-komis-
36040: Euroopan taloudelliseen yhdentymiseen. sion raporttiin 1. 10. 1969, joka koskee
36041: Tässä yhteydessä on myös syytä viitata sii- EEC:n laajentamiskysymystä. Tässä raportissa
36042: hen organisoituun tutkimus- ja selvittelytyö- todetaan, että vaikka Suomen hallitus ei ole-
36043: hön, jota suoritetaan eri ministeriöissä ja jär- kaan suoraan kääntynyt Talousyhteisön puo-
36044: jestöissä. Helmikuussa 1968 asetti Valtioneu- leen, se on toistuvasti esittänyt myönteisen
36045: vosto kauppapoliittisen neuvottelukunnan, jon- asennoitumisensa sellaiseen taloudelliseen yh-
36046: ka tehtävänä on "toisaalta johtaa kansainväli- teistyöhön, joka on yhdenmukainen maan har-
36047: sen taloudellisen kehityksen seuraamistyötä ja joittaman puolueettomuuspolitiikan kanssa. Vie-
36048: 8
36049:
36050: raillessani 7-9. 1. 1970 Belgiassa minulla oli Hallitus seuraa edelleen kiinteästi yhdenty-
36051: tilaisuus selventää Suomen kiinnostusta ja miskehitystä ja pyrkii varmistautumaan siitä,
36052: asennetta sekä EEC:n ministerineuvoston pu- että Suomen elintärkeät taloudelliset edut voi-
36053: heenjohtajana kuluvan vuoden alkupuolen toi- daan turvata ulkopolitiikkamme keskeisten pe-
36054: mivalle ulkoministeri Harmelille että EEC:n riaatteiden, ennen muuta puolueettomuuspoli-
36055: komission puheenjohtaja Reylle. tiikan, puitteissa.
36056: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1970.
36057:
36058: Ulkoasiainministeri Ahti Kar;alainen.
36059: 9
36060:
36061:
36062:
36063:
36064: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
36065:
36066: I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordning- gorna samt å andra sidan tili olika ministerier
36067: en anger har riksdagsman Ingvar S. Melin rekommendera åtgärder, som kan anses lämp-
36068: m.fl. den 10 december 1969 tili vederböran- liga". Delegationen har nyligen färdigställt en
36069: de medlem av statsrådet ställt följande spörs- studie över Rom-fördraget och dess förverkli-
36070: mål: gande. Delegationen fortsätter sitt arbete en-
36071: "Är regeringen, som i flera princi- ligt ett fast program.
36072: piella ståndpunktstaganden betonat vik- Den europeiska integrationsfrågans senaste
36073: ten av att vårt land blir delaktigt av utveckling har uppvisat teeken på framåtskri-
36074: integrationsutvecklingen i Europa och dande. Situationen kan dock ej betecknas som
36075: som nu fäst uppmärksamhet vid det klar. Efter Haagmötet ser det ut som om den
36076: nya skede som inträtt i den europeiska Europeiska gemenskapen i princip vore villig
36077: marknadsfrågan, då England jämte vissa att måhända i medlet av år 1970 påbörja un-
36078: övriga EFTA-länder år 1970 skall in- derhandlingar om en utvidgning av Gemenska-
36079: 1eda förhandlingar om medlemskap i pen med avseende på de länder, som efter-
36080: den Gemensamma marknaden, beredd strävar medlemskap. Man vet dock ej i viiken
36081: att utarbeta ett integrationspolitiskt ordning möjliga underhandlingar om anslut-
36082: handlingsprogram med målsättningen ning kommer att ske med de länder, som ef-
36083: att säkerställa avsättningen av våra tersträvar medlemskap. I synnerhet verkar si-
36084: produkter på en utvidgad europeisk tuationen vara öppen beträffande de Iänder,
36085: stormarknad och därigenom trygga som inte anhållit om egentligt medlemskap.
36086: sysselsättning och ekonomisk tillväxt i På basen av det ovan anförda är det klart,
36087: vårt eget land?" att det i nuvarande läge icke skulle vara än-
36088: damålsenligt och knappast ens möjligt att
36089: Som svar på detta spörsmål får jag vörd- uppgöra ett exakt detaljerat integrationspoli-
36090: samt anföra följande: tiskt handlingsprogram. Detta betyder dock
36091: ej, att Finlands grundinställning och målsätt-
36092: Från Finlands sida har utvecklingen inom ningar beträffande denna fråga skulle vara
36093: den ekonomiska integrationen i Europa nog- oklara. Från Finlands håll har ofta betonats
36094: grant bevakats under många år. Ett konkret betydelsen och nödvändigheten av ett vid-
36095: exempel på detta vårt intresse är det faktum, sträckt europeiskt ekonomiskt samarbete i
36096: att Finland från och med år 1964 haft i Brys- vår tid. Vi önskar, att även de stater i vår
36097: sel en speciell, hos de Europeiska gemenska. världsdel, som omfattat ett socialistiskt eko-
36098: perna ackrediterad representation. Dessutom nomiskt system, skulle kunna deltaga i detta
36099: följer naturligtvis även våra övriga diploma- samarbete.
36100: tiska representationer sina stationeringsländers Vår inställning tili den ekonomiska integra-
36101: politik och därav föranledda åtgärder i deras tionen är känd även inom kretsen av länder-
36102: förhållanden tili den ekonomiska integratio- na i den Europeiska ekonomiska gemenska-
36103: nen i Europa. pen. I detta sammanhang kan hänvisas tili
36104: I detta sammanhang är det skäl att hänvisa EEC-kommissionens rapport den 1. 10. 1969,
36105: tili det organiserade forsknings- och utred- som berör frågan om EEC:s utvidgning. I
36106: ningsarbete som utförts i olika ministerier och rapporten sägs, att fastän Finlands regering
36107: organisationer. I februari 1968 tilisatte stats- icke direkt har vänt sig tili Gemenskapen har
36108: rådet en handelspolitisk delegation vars upp- den upprepat framfört sin positiva inställning
36109: gift är att "å ena sidan leda arbetet med be- tili sådant ekonomiskt samarbete, som är för-
36110: vakningen av den internationella ekonomiska enligt med den neutralitetspolitik Jandet ut-
36111: utvecklingen och utredningen av marknadsfrå- övar.
36112: 2 E 137/70
36113: 10
36114:
36115: Då jag den 7-9. 1. 1970 besökte Belgien Regeringen följer fortsättningsvis noggrant
36116: hade jag tillfälle att klargöra Finlands intres- integrationsutvecklingen och strävar till att
36117: se och ståndpunkt såväl för ordföranden i försäkra sig om, att Finlands livsviktiga eko-
36118: EEC:s ministerråd under första hälften av in- nomiska intressen kan tryggas inom ramen
36119: nevarande år, utrikesminister Harmel, som för för de centrala principerna i vår utrikespoli-
36120: ordföranden i EEC-komissionen Rey. tik, framför allt neutralitetspolitiken.
36121: Helsingfors, den 3 februari 1970,
36122:
36123: Ministern för utrikesärendena Ahti Karialainen.
36124: Kirj. ksm. n:o 221.
36125:
36126:
36127:
36128:
36129: Knuuti ym.: Tie- ja vesirakennuspiirien palveluksessa olevien
36130: toimihenkilöiden laajamittaisesta irtisanomisesta.
36131:
36132:
36133: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
36134:
36135: Valtion Työnjohtajien ja Toimihenkilöiden 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
36136: Liitto ry:ltä saatujen tietojen mukaan on eräis- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
36137: sä tie- ja vesirakennuspiireissä irtisanottu työ- si seuraavan kysymyksen:
36138: sopimussuhteessa valtioon olevaa toimihenkilö-
36139: kuntaa, jonka palvelusaika valtiolla on saatta- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
36140: nut kestää jopa 20-30 vuotta, mm. Lapin ja valtion tie- ja vesirakennuspiireissä on
36141: Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiireissä on viime aikoina ja lähinnä tämän syksyn
36142: tapahtunut tämänlaatuista .työsuhteen katkaise- kuluessa tapahtunut suurimittaisia työ-
36143: mista. sopimussuhteessa valtioon olevien toi-
36144: Huolimatta siitä, että kyseisen työviraston mihenkilöiden joukkoirtisanomisia, mit-
36145: työorganisaatiota tullaan lähitulevaisuudessa kä ovat kohdistuneet sellaisiin toimi-
36146: muuttamaan, ei myöskään tie- ja vesirakennus- henkilöihin, joiden palvelusaika valtiolla
36147: hallituksen piirissä ole kiinnitetty minkäänlais- on kestänyt jopa vuosikymmeniä, ja
36148: ta huomiota kyseisen työviraston palveluksessa että edellä mainitut valtion tie- ja vesi-
36149: olevan toimihenkilökunnan täydennys- ja jatko- rakennuspiirit par'aikaa suorittavat suu-
36150: koulutuskysymyksiin, mistä johtuen eräät tie- rimittaisia organisaatiomuutoksia ja
36151: ja vesirakennuslaitoksen piirit ovat mielivaltai- ottavat uutta työvoimaa lainkaan huo-
36152: sesti katkaisseet kyseisen toimihenkilöryhmän mioimatta jo sen palveluksessa olevien
36153: työsuhteet ottamalla viraston palvelukseen toimihenkilöiden mahdollisuutta sijoit-
36154: uusia toimihenkilöitä. Näin ollen on jouduttu tua vapaille työmarkkinoille, ja jos on,
36155: kierteeseen, missä toisaalta irtisanotaan van- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36156: hempaa toimihenkilöstöä ja toisaalta heidän ti- ryhtyä tämänlaatuisen suunnittelematto-
36157: lalleen otetaan uutta henkilökuntaa. man työvoima- ja henkilökuntapolitiikan
36158: Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen estämiseksi?
36159: Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1969.
36160:
36161: Urho E. Knuuti. Reino Breilin.
36162:
36163:
36164:
36165:
36166: E 18/70
36167: 2
36168:
36169:
36170:
36171:
36172: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
36173:
36174: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Työnsuunnittelun ja kustannusajattelun myö-
36175: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tä joudutaan ·kiinnittämään yhä enemmän huo-
36176: olette kirjeellänne 11 päivänä joulukuuta 1969, miota työvoiman oikeaan mitoitukseen muihin
36177: n:o 1638 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- resursseihin verrattuna. Näin ollen ns. mies-
36178: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Urho työkuukauden hintaa joudutaan vähitellen pa-
36179: Knuutin ym. tekemän seuraavan sisältöisen ky- kostakin nostamaan nykyisestä n. 2 500-3 000
36180: symyksen: markasta realistisemmalle tasolle. Teknillinen
36181: kehitys ja muutokset kustannusrakenteessa
36182: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että ovat jo kauan vaatineet laitoksen rakennustöis-
36183: valtion tie- ja vesirakennuspiireissä on sä huomattavaa koneellistamisasteen nostamis-
36184: viime aikoina ja lähinnä tämän syksyn ta ja kiinteistä määrärahoista johtuen siten vas-
36185: kuluessa tapahtunut suurimittaisia työ- taavaa · työvoiman vähentämistä, mikä muutos
36186: sopimussuhteessa valtioon olevien toi- ei voi olla pienentämättä myös työnjohtohen-
36187: mihenkilöiden joukkoirtisanomisia, mit- kilökunnan tarvetta.
36188: kä ovat kohdistuneet sellaisiin toimi- Laitoksen osatoiminnoista on nimenomaan
36189: henkilöihin, joiden palvelusaika valtiolla tien- ja sillanrakentamisen toiminnanhaara se,
36190: on kestänyt jopa vuosikymmeniä, ja jonka toimintavolyymi etenkin piirikohtaisesti
36191: että edellä mainitut valtion tie- ja vesi- on vaihdellut voimakkaasti, lyhytjaksoisesti har-
36192: rakennuspiirit par'aikaa suorittavat suu- rastetusta töiden talvipainotuksesta johtuen ja
36193: rimittaisia organisaatiomuutoksia ja vuodesta toiseen kunakin vuonna käytettävissä
36194: ottavat uutta työvoimaa lainkaan huo- olleiden määrärahojen summasta riippuen. Ly-
36195: mioimatta jo sen palveluksessa olevien hytjaksoisista vaihteluista huolimatta on pyrit-
36196: toimihenkilöiden mahdollisuutta sijoit- ty pitämään työnjohto- ja toimistohenkilökunta
36197: tua vapaille työmarkkinoille, ja jos on, jatkuvassa työsuhteessa. Tämä työvoima on li-
36198: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo säksi jouduttu mitoittamaan toiminnan volyy-
36199: ryhtyä tämänlaatuisen suunnittelematto- min huippujen mukaan, joten sen vajaakäyttöä
36200: man työvoima- ja henkilökuntapolitiikan on . pakostakin syntynyt muina aikoina. Aikai-
36201: estämiseksi?" sempien vuosien laajat talvi- ja kevätkaudella
36202: esiintyneet työllisyystyöt ovat vielä kasvatta-
36203: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- neet näitä huippuja. Valtion rakennustöiden
36204: taen seuraavaa: ajoittamiskomitean todettua mietinnössään
36205: Tie- ja vesirakennuslaitos on vaiheittain siir- ( 1969: A 6), että tasaisella ympärivuotisella
36206: tynyt valtioneuvoston hyväksymien kustannus- rakentamisella saavutetaan säästöä työllisyys-
36207: laskennan yleisohjeiden edellyttämään tavoite- ehtojen alaiseen talvipainoitettuun rakentami-
36208: budjetointijärjestelmään, joka perustuen pitem- seen verrattuna noin 20 % kustannusmäärästä,
36209: män tähtäyksen rahoituspuitteisiin käsittää työ- ollaan yhä enemmän siirtymässä edelliseen käy-
36210: suoritteen aikaansaamiseen tarvittavan toimin- täntöön. Tasainen rakentaminen työllistää mie-
36211: nansuunnittelun. Tämä suunnittelu tekee myös tinnön mukaan tammi-huhtikuun aikana noin
36212: mahdolliseksi ko. suunnitteluajanjaksona tarvit- 50% vähemmän ja kesällä noin 10% enem-
36213: tavien henkilöstö- ym. resurssien selvittelyn. män sekä syys-joulukuun aikana yhtä paljon
36214: Tällaisen tavoitebudjetoinnin avulla pyrkii lai- työvoimaa kuin talvipainoitettu rakentaminen.
36215: tos johdonmukaiseen pitkäjännitteiseen henki- Kun lisäksi työllisyystöihin myönnetyt varat
36216: löstöpolitiikkaan, jollaiseen ei aikaisemmin samanaikaisesti ovat voimakkaasti vähentyneet,
36217: suunnittelujärjestelmän puuttumisesta johtuen on seurauksena rakennustoiminnan kausivaih-
36218: ole ollut mahdollisuuksiakaan. telun tasaantuminen, joka jo sinänsä aiheuttaa
36219: 3
36220:
36221: työnjohto- ja toimistohenkilökunnan tarpeen nyttävää struktuurimuutosta, koska yhä suu-
36222: huomattavaa pienenemistä. rempi osa rakenteilla olevista teistä alkaa olla
36223: Liiketaloudellisten kannattavuusnäkökohtien päällystys- ja viimeistelyvaiheessa. Nämä työ-
36224: päästessä yhä enemmän vaikuttamaan tieinves- vaiheet vaativat lisäksi työllistävään vaikutuk-
36225: tointeja koskevaan päätöksentekoon on raken- seensa nähden keskimääräistä suurempaa rahoi-
36226: tamisen painopiste siirtymässä jonkin verran tusta, mikä seikka yhä kärjistää työllisyystilan-
36227: maan etelä- ja läntisiin osiin. Tämä sei:kka yh- netta.
36228: dessä työllisyystöiden vähenemisen kanssa pie- Laitos on tehnyt parhaansa henkilöstöpoli-
36229: nentää tietysti omalta osaltaan pohjoisempien tiikan tyydyttäväksi hoitamiseksi vaikeuksista
36230: tie- ja vesirakennuspiirien mahdollisuuksia työ- huolimatta. Rahoituksen alenemista lukuun-
36231: voimansa pitämiseen. Eteläisten piirien ja ni- ottamatta on kehitys ollut pääosaltaan enna-
36232: menomaan Uudenmaan piirin toimintavolyymin koitavissa ja on siihen myös yritetty varautua.
36233: kasvu ei liioin vastaavasti lisää työllisyyttä, kos- Piirejä on 3. 3. 1969 kehoitettu tekemään ta-
36234: ka sen suuret projektit edellyttävät runsasta loussuunnitelmiin pohjautuvat ennusteet tarvit-
36235: koneiden käyttöä. tavasta työnjohtohenkilökunnan määrästä ja
36236: tämän pohjalta laatimaan henkilöstöä koskevat
36237: Suunnittelun saadessa etusijan varsinaisen
36238: suunnitelmat. Tarkoituksena on ollut saada
36239: fyysisen työnvalvonnan kustannuksella on voi-
36240: henkilökunnan käyttö piirien sisällä mahdolli-
36241: tava muuttaa rakennusmestareiden ja pelkäs- simman tehokkaaksi ja pyrkiä eliminoimaan
36242: tään työnjohtokoulutuksen saaneiden henkilöi- kausivaihtelut sekä koko laitoksen osalta ohjata
36243: den suhdetta edellisten hyväksi. Tavoitebudje- henkilökuntaa toiminnan painopisteisiin ja var-
36244: tointiin siirtyminen tekee myös tarpeelliseksi mistaa myös pitkällä tähtäyksellä henkilökun-
36245: selventää työmaiden ja koko toiminnanhaaro- nan työn jatkuvuus sekä luoda perusta henki-
36246: jen organisaatiota ja määritellä eri tasojen vas- lökunnan koulutussuunnittelulle.
36247: tuuhenkilöt. Täten määräytyy työnjohtohen-
36248: kilökunnan tarve hankekohtaisen organisaatio- Rakennushankkeitten henkilökuntasuunnitte-
36249: suunnittelun avulla projektien lukumäärästä ja lun jatkona 5. 6. 1969 piirejä pyydettiin ilmoit-
36250: laadusta johtuvana. tamaan työmaittain mm. rakennusmestari-,
36251: työnjohtaja~ ja toimistohenkilokuntamäärät se-
36252: Koneellisen tietojenkäsittelyn tullessa käyt- kä suunnittelemaan hankkeittain ja kuukausit-
36253: töön yhä laajemmin vähenee työmaatasolla suo- tain kunkin työmaan organisaatio ja esittämään
36254: ritettava toimistotyö ratkaisevasti puhtaan ru- toimenpide-ehdotuksensa. Saatujen tietojen pe-
36255: tiinityön jäädessä käytännöllisesti katsoen koko- rusteella laadittiin tien- ja siltarakennuksen
36256: naan pois. Piirikonttoreissa suoritettavan työn toiminnanhaaran työnjohdon tarve-ennuste vv.
36257: luonne muuttuu myös niiden yhteyteen perus- 1969-74. Piirien ehdotusten vertailemiseksi
36258: tettavien laskentakeskusten takia. Tällöin jou- laskettiin keskimääräinen työnjohtokuukauden
36259: dutaan toimistohenkilökunnan soveltuvuuteen hinta piirikohtaisesti ja koko maalle. Tällä me-
36260: ja työtehoon kiinnittämään entistä suurempaa nettelyllä pyrittiin ohjaamaan työnjohtohenkilö-
36261: huomiota. kunnan siirtoa piirien kesken.
36262: Edellä on selostettu niitä toiminnan tehok- Piirejä on 6. 8. 1969 kehoitettu olemaan
36263: kuuden ja tarkoituksenmukaisuuden lisäämi- ottamatta palvelukseen rakennusmestareita ja
36264: sestä johtuvia muutoksia työllisyystilanteeseen, työnjohtajia laitoksen ulkopuolelta ja täyttä-
36265: jotka tulisi hoitaa laitoksen henkilöstöpolitii- mään työnjohtotarve Oulun, Lapin tai Pohjois~
36266: kalla irtisanomatta ainakaan pitempiaikaisessa Karjalan piirien vapautuvalla henkilökunnalla.
36267: työsuhteessa olleita· toimihenkilöitä. Tämän po- Määräys koski myös eläkkeelle siirtyvien, sai-
36268: litiikan toteuttamiselle on kuitenkin asettanut rastuneiden tms. tilalle otettavaa henkilökun-
36269: miltei ylivoimaisen esteen se seikka, että lai- taa. Samalla pyydettiin mm. selvitystä työn-
36270: toksella rakentamiseen käytettävissä olleet johtohenkilökunnan ikärakenteesta, jolloin voi-
36271: määrärahat ovat viime vuosina pienentyneet ja tiin saaduista vastauksista todeta, että työnjoh-
36272: tämä suuntaus. tulee jatkumaan ainakin vuon- tajien keski-ikä oli 46 vuotta ja rakennusmes-
36273: na 1970. tarien 40 vuotta. Työnjohtajien suhteellisen
36274: Vuosittain aleneva rahoitus on aiheuttanut korkea keski-ikä vaikeuttaa osaltaan heidän
36275: sen, ettei uusia suunniteltuja työmaita ole voi- jatkokoulutuksensa onnistumista.
36276: tu aloittaa. Tästä on vuorostaan seurannut Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö
36277: käynnissä olevien töiden kesäpainoitusta syn- on hyväksyessään tie- ja vesirakennuslaitoksen
36278: ns. työmaalaskennan koneellistamissuunnitel- tehtävissä esiintyvät huiput tilapäisesti y;li-
36279: man 19. 5. 1969 kehottanut tie- ja vesiraken- työnä.
36280: nushallitusta laatimaan selvityksen tätä lasken- Valittaessa toimistohenkilökuntaa uudelleen
36281: taa suorittavien henkilöiden ~ukumäärästä ja koulutettavaksi on pyritty tutkimaan asian-
36282: palkkamenoista sekä vast'edes raportoimaan nä- omaisten henkilöiden soveltuvuus laskentakes-
36283: mä tiedot neljännesvuosittain kunnes kaikki kusten käyttö- ja selvittelytehtäviin, minkä li-
36284: koneellistamisen vaikutukset toimistohenkilö- säksi on jouduttu huomioimaan heidän mah-
36285: kunnan määrään ja palkkaukseen ovat nähtä- dollisuutensa ja halukkuutensa työpaikkakun-
36286: vissä. Selvityksen pohjana oleva tie- ja vesi- nan vaihtoon. Koska uusia työntekijöitä ei ole
36287: rakennushallituksen suorittama tiedustelu koski koneellistamisen takia otettu, on em. menette-
36288: tilikautta 16.-30. 6. 1969, jolloin toimisto- lyllä jouduttu hyväksymään eräitä näissä tehtä-
36289: henkilökuntaa oli tie- ja vesirakennushallitusta vissä vain välttävään työnsuoritukseen kykene-
36290: lukuunottamatta työsopimussuhteisia 1 275 ja viä henkilöitä siitä huolimatta, että näin saa-
36291: virkasuhteisia 181 eli yhteensä 1 456 henki- tetaan vaarantaa kalliiden toimistotietokoneiden
36292: löä, joista 1 029 oli sellaisia, joiden tehtävät työkapasiteetin riittävyys tai joutua erikoisjär-
36293: välittömästi liittyivät työmaalaskentaan. Näistä jestelyihin työvuorojen suhteen.
36294: tehtävistä koneellistettaisiin rakentamisessa Tie- ja vesirakennushallitus ei ole määrännyt
36295: 80.3% ja kunnossapidossa 75.8 %, jotka työt eikä liioin ole tietoinen niistä laajamittaisista
36296: siten siirtyvät piirikonttoreiden yhteyteen pe- irtisanomisista ja uusien työntekijöiden paik-
36297: rustettaviin laskentakeskuksiin; kaamisesta, joihin eduskuntakyselyssä viitataan.
36298: Kokonaisuutena koneellistamisen arvioitiin Irtisanomiset, joita kaikesta huolimatta on ta-
36299: aiheuttavan ainakin 50 % :n työnsäästön enti- pahtunut, ovat johtuneet työn vähenemisestä.
36300: siin toimistotehtäviin verrattuna. Koneellista- Kesästä 1969 alkaen on ollut voimassa sekä
36301: misen tuloksena siirtyy työn painopiste lasken- työnjohto- että toimistohenkilökunnan osalta
36302: takeskuksiin, joihin siis siirretään henkilökun- kielto ottaa uutta henkilökuntaa. On myös jou-
36303: taa muista tehtävistä. Nettohenkilösäästöksi duttu noudattamaan sitä jokavuotista käytän-
36304: laskettiin silti n. 340 henkilöä. Kun tiedot ke- töä, että eräät työsopimukset on tehty vain
36305: rättiin 15. 10. 69 tilanteen mukaan, oli toi- vuoden loppuun, koska rahoituksesta tulevana
36306: mistohenkilökunnan vahvuus tie- ja vesiraken- vuonna ei ole ollut tietoa. Työntekijöille on
36307: nushallitusta lukuunottamatta 1 495 henkilöä, ilmoitettu heikosta työllisyystilanteesta ja ke-
36308: joista piireissä 1 254. Näistä 989 henkilöä toi- hoitettu heitä mahdollisuuksiensa mukaan ha-
36309: mi työmaalaskentatehtävissä. Edellä mainituiksi keutumaan muuhun työhön. Laitoksen pyrki-
36310: koneellistamisprosenteiksi todettiin rakentami- myksenä on pitää palveluksessaan nykyinen
36311: sessa 80.0 % ja kunnossapidossa 79.2 %. työvoimansa ja luottaa siihen, että tilanne sel-
36312: Toimistohenkilökunnan tehtävissä odotetta- viää kohtuullisessa ajassa henkilökunnan luon-
36313: vissa olevat muutokset olivat laadultaan ja suu- nollisen kierron avulla. Tämä politiikka on to-
36314: ruusluokaltaan tie- ja vesirakennushallituksen sin nyt johtanut siihen, että toimihenkilöiden
36315: tiedossa jo v. 1968, jolloin päätös koneellista- sekä lukumäärän että palkkakustannuksen
36316: misperiaatteesta tehtiin. Niihin on siitä lähtien suhteet laitoksen käytettävissä oleviin määrä-
36317: pyritty varautumaan mm. suunnittelemalla hen- rahoihin ovat kasvaneet suuremmiksi kuin
36318: kilöiden siirtoa laskentakeskuksiin ja tätä var- aikaisemmin, vaikka näiden suhteiden edellä
36319: ten tarvittavaa uudelleen koulutusta. Uuden mainitun teknillisen kehityksen ja tapahtuneen
36320: henkilökunnan ottaminen kiellettiin piiteiltä toiminnan rationalisoinnin johdosta ilmeisesti
36321: 5. 6. 1969 ja kehoitettiin teettämään toimisto- tulisi muuttua vastakkaiseen suuntaan.
36322: Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1970.
36323:
36324:
36325: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitto.
36326: 5
36327:
36328:
36329:
36330:
36331: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
36332:
36333: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen sådant förhållande nödgas man småningom av
36334: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse nödtvång höja priset på den s. k. mansarbets-
36335: av den 11 december 1969 nr 1638 till veder- månaden från nuvarande ca 2 500-3 000
36336: börande medlem av statsrådet för avgivande mark tili en mera realistisk nivå. Den tekniska
36337: av svar översänt avskrift av följande av riks- utveoklingen och förändringarna i kostnads-
36338: dagsman Urho Knuuti m. fl. ställda spörsmål: strukturen har redan länge krävt en betydande
36339: höjning av mekaniseringsgraden i verkets bygg-
36340: "Är Rcgeringen medveten om att det nadsarbeten och, då anslagen är fasta, motsva-
36341: inom statens väg- och vattenbyggnads- rande minskning av arbetskraften. Denna för-
36342: distrikt under senaste tid och i synner- ändring kan inte genomföras utan minskning
36343: het under denna höst har förekommit även av behovet av arbetsledarpersonal.
36344: massuppsägningar i stor skala bland
36345: statsfunktionärer i arbetsavtalsförhållan- Av väg- och vattenbyggnadsverkets olika
36346: de, vilka har varit anställda i statens grenar har speciellt väg- och brobyggena tili
36347: tjänst t. o. m. i årtionden, och att väg- volymen varierat kraftigt i synnerhet inom de
36348: och vattenbyggnadsdistrikten som bäst skilda distrikten tili följd av att man i så hög
36349: företager omfattande organisatoriska grad har gått in för att koncentrera arbetena
36350: omställningar och anställer ny arbets- tili kortare perioder under vintern och beroen-
36351: kraft utan att alls beakta i dess tjänst de på vilka anslagsbelopp som har stått tili
36352: redan anställda funktionärers möjlighet förfogande under olika år. Trots de växlande
36353: att placera sig på den fria arbetsmark- korta perioderna har man försökt att hålla ar-
36354: naden, och om så är fallet, betsledarna och kontorspersonalen i fast arbets-
36355: vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid- förhållande. Denna arbetskraft har dessutom
36356: taga till förhindrande av en sådan plan- dimensionerats efter verksamhetens volym-
36357: Jös arbetskrafts- och personalpolitik?" toppar, varför den inte har kunnat helt utnytt-
36358: jas under andra tider. De omfattande sysselsätt-
36359: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt ningsarbetena under vinter- och vårsäsongen
36360: anföra följande. tidigare år har ytterligare byggt på dessa
36361: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har grad- toppar. Sedan kommitten för tidsordning av
36362: vid övergått till det programbudgeteringssys- statens byggnadsarbeten ( 1969: A 6) i sitt be-
36363: tem som förutsättes i de allmänna anvisningar tärrkande konstaterat, att man genom att för-
36364: för kostnadskalkylering som statsrådet har ut- dela byggandet jämt på året sparar in ca 20 %
36365: färdat. Detta system, som bygger på en finan- av de kostnader som ett tili vintern koncentre-
36366: sieringsram på lång sikt, innefattar den pla- rat byggande under sysselsättningsvilikor med-
36367: nering av verksamheten som fordras för att för, försöker man allt mer övergå tiJI att för-
36368: arbetsprestationen skall uppnås. Denna plane- dela arbetena jämnt. Ett över hela året jämnt
36369: ring möjliggör även en utredning av de perso- fördelat byggande sysselsätter enligt betänkan-
36370: nai- o. a. resurser som behövs under ifrågava- det under januari-april omkring 50 % mindre
36371: rande planeringsperiod. Genom en sådan pro- och under sommaren omkring 10% mera samt
36372: grambudgetering strävar verket till en perso- under september--december lika mycket ar-
36373: nalpolitik på lång sikt som tidigare inte ens betskraft som det tili vintern koncentrerade
36374: har varit möjlig, då ett planeringssystem har byggandet. Då dessutom de för sysselsättnings-
36375: saknats. arbeten beviljade medlen samtidigt har minskat
36376: Arbetsplaneringen och kostnadstänkandet kraftigt, har säsongfluktuationerna inom bygg-
36377: har till följd, att allt större uppmärksamhet nadsverksamheten utjämnats, vilket redan det
36378: måste fästas vid dimensioneringen av arbets- i betydande grad minskar behovet av arbets-
36379: kraften i förhållande ti11 övriga resurser. Vid ledar- och kontorspersonal.
36380: 6
36381:
36382: Då företagsekonomiska lönsamhetssynpunk- en strukturförändring mot ökad koncentrering
36383: ter allt mer har begynt inverka på beslutsfatt- av redan pågående arbeten tili sommaren, eme-
36384: ningen angående investeringar i vägar, håller dan en allt större del av de vägar som är
36385: vägbyggandets tyngdpunkt på att något förskju- under byggnad småningom befinner sig i det
36386: tas mot landets södra och västra delar. Denna skedet att de skall beläggas och färdigställas.
36387: omständighet tillsammans med minskningen av Dessa arbetsskeden kräver dessutom i fråga
36388: sysselsättningsarbetena försvagar givetvis för om sin inverkan på sysselsättningen mera an-
36389: sin del de nordligare väg- och vattenbyggnads- slag än andra skeden i genomsnitt, en omstän-
36390: distriktens möjligheter att kvarhålla sin arbets- dighet som ytterligare tillspetsar sysselsätt-
36391: kraft. Arbetsvolymens tiliväxt i de sydliga ningsläget.
36392: distrikten och i synnerhet inom Nylands Väg- och vattenbyggnadsverket har gjort sitt
36393: distrikt ökar inte heller i motsvarande mån bästa för att ·trots svårigheterna sköta personai-
36394: sysselsättningen, emedan de stora projekten i poHtiken på ett tilifredsställande sätt. Frånsett
36395: dessa trakter förutsätter betydande bruk av den minskade finansieringen har utvecklingen
36396: maskiner. huvudsakligen kunnat förutses, och man har
36397: Då planeringen träder i förgrunden på be- försökt bereda sig på att möta den. Distrikten
36398: kostnad av den egentliga ,tilisynen över den har 3. 3. 1969 uppmanats att uppgöra på de
36399: fysiska arbetskraften, bör förhållandet mellan ekonomiska planerna baserade prognoser an-
36400: byggmästare och enbart för arbetsledning ut- gående behovet av arbetsledarpersonal och att
36401: bildad arbetskraft kunna ändras tili förmån på grundval därav utarbeta planer angående
36402: för de förra. Övergången tili programbudge- personalen. Meningen har varit att få tili stånd
36403: tering kräver även att arbetsplatsens och hela ett så effektivt utnyttjande av personalen inom
36404: verksamhetsgrenars organisering klarlägges och distrikten som möjligt och att försöka elimi-
36405: att de ansvariga personeroa fastslås i olika nera säsongfluktuationerna samt, i fråga om
36406: instanser. Sålunda regleras behovet av arbets- verket som helhet, att dirigera personai tili de
36407: ledarpersonal med hjälp av planering av orga- punkter tili vilka verksamhetens tyngdpunkt är
36408: nisationen för varje särskilt företag enligt förlagd och också på lång sikt säkerställa ar-
36409: projektens antal och art. betets kontinuitet för personalen samt lägga
36410: Efter hand som den automatiska databehand- grunden tili planering av personalutbildningen.
36411: lingen blir mera utbredd, minskas kontors- Såsom fortsättning på personalplaneringen
36412: arbetet på arbetsplatserna i avgörande grad. vid byggnadsföretag ombads distrikten 5. 6.
36413: Det rena rutinarbetet bortfaller praktiskt taget 1969 att, särskilt för varje arbetsplats, uppge
36414: helt och hållet. Också i distriktskontoren byggmästar-, arbetsledar- och kontorspersonalens
36415: ändrar arbetet karaktär genom att kalkylerings- numerär samt att planera organiseringen av
36416: centraler har inrättats vid dem. Härvid gäller varje arbetsplats per månad och framlägga sina
36417: det att fästa större uppmärksamhet än tidigare förslag tili åtgärder. På basen av de erhållna
36418: vid kontorspersonalens lämplighet och arbets- uppgifterna uppgjordes en prognos för behovet
36419: effektivitet. av arbetsledning inom väg- och brobyggnads-
36420: Ovan har redogjorts för de av verksam- arbetena för åren 1969-1974. För att distrik-
36421: hetens ökade effektivitet och ändamålsenlighet tens förslag skulle kunna jämföras med varand-
36422: härflytande förändringar i sysselsättningsläget ra, uträknades genomsnitts priset på en arbets-
36423: som borde kunna genomföras i verkets perso- ledarmånad särskilt för varje distrikt och för
36424: nalpolitik på ett sådant sätt, att åtminstone hela landet. Genom detta förfarande strävade
36425: inte sådana funktionärer som har en längre man tili att få tili stånd överföringar av ar-
36426: tids arbetsförhållande bakom sig behöver sägas betsledarpersonal distrikten emellan.
36427: upp. En sådan politik möter emellertid snart Distrikten har 6. 8. 1969 anmodats att inte
36428: sagt oöverstigliga hinder, då de anslag som anställa utom verket stående byggmästare och
36429: under de senaste åren har stått tili verkets för- arbetsledare utan fylla behovet av arbetsled-
36430: fogande för byggande har minskats, och denna ning med den personai som friställes i Uleå-
36431: tendens kommer att göra sig gällande åtminsto- borgs, Lapplands och Norra Karelens distrikt.
36432: ne under år 1970. Direktivet gällde även personai i stället för
36433: De årligen minskade anslagen har haft tili pensionerade, sjuka m. fl. Samtidigt inbegärdes
36434: följd, att planerade nya arbetsplatser inte har även utredning om arbetsledarpersonalens ål-
36435: kunnat öppnas. Detta har i sin tur medfört dersstruktur, och den gav vid handen, att ar-
36436: 7
36437:
36438: betsledarnas genomsnitdiga ålder var 46 år ringspnnc1pens införande fattades. Man har
36439: och byggmästarnas 40 år. Arbetsledarnas rätt sedan dess försökt bereda sig på att möta dem
36440: höga medelålder försvårar för sin del vidare- bl. a. genom att planera överföring av personai
36441: utbildningen av dessa funktionärer. tili kalkyleringscentraierna och härför erforder-
36442: När ministeriet för kommunikationsväsendet lig omskolning. Distrikten förbjöds 5. 6. 1969
36443: och allmänna arbetena godkände väg- och vat- att anställa ny personal. De uppmanades att
36444: tenbyggnadsverkets pian för mekanisering av försöka klara av topparna i kontorsarbetet
36445: arbetsplatskalkyleringen uppmanade den väg- genom tilifälligt övertidsarbete.
36446: och vattenbyggnadsstyrelsen att framlägga ut- När kontorspersonal har utvalts för omskol-
36447: redning om antalet personer och löneutgifterna ning, har det gällt att undersöka respektive
36448: i detta kalkyleringsarbete samt att framdeles personers lämplighet för drifts- och utrednings-
36449: inrapportera uppgifter om dessa omständighe- uppgifterna i kalkyleringscentralerna, och dess-
36450: ter kvartaisvis, tilis alla mekaniseringens in- utom har det varit nödvändigt att beakta deras
36451: verkningar på kontorspersonaiens numerär och möjligheter och intresse av att få arbete på
36452: avlöning framkommit. Den tili grund för ut- annan ort. Emedan mekaniseringen har med-
36453: redningen Hggande enkät som väg- och vatten- fört, att inga nya arbetstagare har anställts,
36454: byggnadsstyrelsen anordnade gällde redovis- har man för dessa uppgifter nödgats godkänna
36455: ningsperioden 16.-30. 6. 1969, under viiken en del personer som i dessa uppgifter har kun-
36456: tid antalet kontorsanställda, frånsett väg- och nat visa upp endast försvarliga arbetsresultat,
36457: vattenbyggnadsstyrelsens personai, var 1 275 trots att detta kan ha tili följd, att dyra kon-
36458: personer i arbetsavtalsförhållande och 181 i torsmaskiners kapacitet blir otiliräoklig eller
36459: tjänsteförhållande, dvs. sammanlagt 1 456 per- att specialarrangemang måste tiligripas vid
36460: soner, av vilka 1 029 i uppgifter som direkt organiseringen av arbetsskiften.
36461: anslöt sig tili arbetsplatskalkyleringen. Av Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har inte
36462: dessa uppgifter skulle på byggnadssidan 80.3 % föreskrivit några sådana uppsägningar och ny-
36463: och på underhållssidan 75.8% mekaniseras, anställningar i stor skala som i riksdagsspörs-
36464: vilka arbeten sålunda överförs tili de kalkyle- målet nämnes och känner inte heller tili att
36465: ringscentraler som skulle inrättas vid distrikts- sådana skulle förekomma. De uppsägningar
36466: kontoren. som trots allt har skett har berott på att ar-
36467: Som helhet beräknades mekaniseringen av betet har minskats. Sedan sommaren 1969
36468: kontorsarbetet medföra en arbetsinbesparing gäller förbud mot nyanställningar i fråga om
36469: om åtminstone 50 %. Såsom resultat av me- arbetsledar- och kontorspersonal. Man har även
36470: kaniseringen kommer tyngdpunkten i arbetet nödgats tillgripa den praxis som har iakttagits
36471: att överföras tili kalkyleringscentralema, tili varje år, att vissa arbetsavtal ha ingåtts endast
36472: vilka sålunda personai överflyttas från andra tili årets slut, emedan följande års finansiering
36473: uppgifter. Nettoinbesparingen av personai be- har varit oklar. Arbetstagarna har upplysts om
36474: räknades det oaktat tili ca 340 personer. När den svaga sysselsättningssituationen och anmo-
36475: uppgifterna insamlades enligt läget 15. 10. dats att i mån av möjlighet söka annat arbete.
36476: 1969, uppgick kontorspersonaien, väg- och Väg- och vattenbyggnadsverket strävar tili att
36477: vattenbyggnadsstyrelsens personai oberäknad, kvarhålla sin nuvarande arbetskraft och förlitar
36478: tili 1 495 personer, av vilka 1 254 var anställ- sig på att läget inom rimlig tid skall klarna
36479: da i distrikten. Av dessa arbetade 989 .perso- med hjälp av en naturlig personalcirkulation.
36480: ner med arbetsplatskalkylering. Förenämnda Denna politik har visserligen nu lett tili att
36481: mekaniseringsprocenter konstaterades vara såväl personaiens numerär som lönekostnader-
36482: 80.0% i fråga om byggande och 79.1% i na har vuxit mer än någonsin tidigare i för-
36483: fråga om underhållet. hållande tili vevkets disponibla anslag, ehuru
36484: De förändringar som kunde emotses i kon- detta förhållande tili följd av nämnda tekniska
36485: torspersonaiens åligganden var väg- och vatten- utveckling och företagen rationalisering uppen-
36486: byggnadsstyrelsen bekanta tili art och storleks- barligen borde utvecklas i motsatt riktning.
36487: klass redan år 1968, då beslut om mekanise-
36488: Helsingfors den 12 januari 1970.
36489:
36490: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
36491: j
36492: j
36493: j
36494: j
36495: j
36496: j
36497: j
36498: j
36499: j
36500: j
36501: j
36502: j
36503: j
36504: j
36505: j
36506: j
36507: j
36508: j
36509: j
36510: j
36511: j
36512: j
36513: Kirj. ksm. n:o 222.
36514:
36515:
36516:
36517:
36518: Sääskilahti: Villiminkkieh hävittämisestä.
36519:
36520:
36521: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
36522:
36523: Villiminkki on levinnyt viimeisten vuosien pieni, että siinä ei tule voittamattomia vai•
36524: aikana erittäin runsain määrin Itä-Lapin alueel- keuksia. Päinvastoin asioiden hoitaminen myö-
36525: le. Savukosken kunnan· alueella erityisesti Ten- hemmin voi jo tulla taloudellisestikin raskaam-
36526: niö- ja Värriöjoella sekä Kemijoen latvavesillä maksi.
36527: on niin suuri villiminkkikanta nyt, että kalat Edellä olevan perusteella esitän kunnioitta-
36528: loppuvat vesistöistä varsin nopeasti. vasti ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
36529: Kalakannan säilymisen kannalta olisi erittäin menttiin viitaten valtioneuvoston asianomai-
36530: tärkeätä, että nopeasti ryhdyttäisiin toimenpi- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
36531: teisiin mainitun minkin hävittämiseksi. Nopein sen:
36532: ja tehokkain ratkaisu käsityksemme mukaan
36533: olisi pienen tapporahan maksu näiden tuho- Onko Hallitus tietoinen, että Lapin
36534: laisten hävittämisestä. Turkiksena mainittu läänin itäisten kuntien alueella on li-
36535: epäpuhdas minkki ei ole niin arvokas, että se sääntynyt huomattavassa määrin villi-
36536: houkuttelisi pyyntiin, mutta jos maksettaisiin minkkien kalavesille aiheuttama vahin-
36537: esim. 10 markkaa kappaleelta, niin uskoisin, ko kalakannan vähenemisen muodossa,
36538: että pyytäjiä ilmestyisi riittävästi ja pahem- ja jos on,
36539: milta kalavesien tuhoilta säästyttäisiin. Valtion mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36540: talouden kannalta asia on nähdäkseni niin ryhtyä villiminkkien hävittämiseksi?
36541: Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1969.
36542:
36543: Eino Sääskilahti.
36544:
36545:
36546:
36547:
36548: E 8/70
36549: 2
36550:
36551:
36552:
36553:
36554: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
36555:
36556: Herra Puhemies on kuluvan vuoden joulu- arvioidaan n. 1 000-1 500 eläintä vuodessa.
36557: kuun 12 päivänä päivätyssä kirjeessä valtio- Metsästyslain (290/62) 16 §:n nojalla saa
36558: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa maini- minkin, joka on päässyt tarhasta irralleen tai
36559: tussa tarkoituksessa lähettänyt minulle jäljen- villiintynyt, maan tai veden omistaja tai hal-
36560: nöksen kansanedustaja Eino Sääskilahden jät- tija ja metsästys- tai kalastusoikeuden haltija
36561: tämästä kysymyksestä, jossa valtioneuvoston alueellaan tappaa ja pitää. Tämä oikeus on
36562: ao. jäsenen vastattavaksi on esitetty kysymys: myös kysymyksessä tarkoitettujen kuntien
36563: metsästäjillä kunnassa olevilla valtion mailla.
36564: "Onko Hallitus tietoinen, että Lapin Edelleen on metsästyslain saman pykälän no-
36565: läänin itäisten kuntien alueella on li- jalla annettu huhtikuun 18 päivänä 1967 maa-
36566: sääntynyt huomattavassa määrin villi- talousministeriön päätös toimenpiteistä tarha-
36567: minkkien kalavesille aiheuttama vahin- minkkien irralleen pääsyn estämiseksi. Tässä
36568: ko kalakannan vähenemisen muodossa, päätöksessä on verrattain tiukkoja määräyksiä
36569: ja jos on, turkistarhojen aitaamisesta.
36570: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Kysymyksen perusteluissa ehdotetaan mak-
36571: ryhtyä villiminkkien hävittämiseksi?" settavaksi minkin tappamisesta esim. 10 mar-
36572: kan palkkio. Tapporahan maksamista on ai-
36573: Turkistarhoilta karkuun paasseet minkit koinaan harkittu, mutta kun villiminkin erot-
36574: ovat varsinkin niillä alueilla, joissa tarhaus- taminen tarhaminkistä vaatii erittäin suurta
36575: toiminta on voimakkainta, muodostaneet villi- asiantuntemusta, jollaista tapporahan maksa-
36576: minkkikannan, joka näyttää pysyvältä. Olosuh- jilta ei voida vaatia, on tästä menettelystä ol-
36577: teet maassamme ovat siksi paljon samanlaiset lut luovuttava. Käyttämällä tehokkaita mink-
36578: kuin minkin alkuperäisessä elinympäristössä kilaukkuja vangitaan minkit elävänä, jolloin
36579: Pohjois-Amerikassa, että ne tulevat täälläkin tarhaajat ovat käyvästä hinnasta ostaneet ne.
36580: toimeen. Samanlainen tilanne on myös Nor- Siitäkin huolimatta, että Savukosken alueelta
36581: jassa ja Ruotsissa. on vaikea kuljettaa mahdollisesti elävänä saa-
36582: Kun kysymys on tavallaan uudesta riista- tuja minkkejä pitkiä matkoja, ei Hallitus katso
36583: eläimestä, eivät metsästäjät ole aluksi olleet asianmukaiseksi ryhtyä toimenpiteisiin tappo-
36584: perillä minkin metsästystavoista. Viime vuo- rahan maksamiseksi. Sen sijaan tullaan Lapin
36585: sina on mm. Metsästäjäin Keskusjärjestön ja riistanhoitopiiriä kehoittamaan ryhtymään
36586: sen alaisten riistanhoitopiirien ja -yhdistysten mahdollisimman tehokkaisiin toimenpiteisiin
36587: toimesta selostettu minkin metsästystapoja. Il- villiminkkien hävittämiseksi kysymyksessä tar-
36588: meisesti tästä valistustyöstä on myös ollut koitetuilta alueilta.
36589: hyötyä, sillä valitukset minkkien vahingoista Tämän saan kunnioittaen saattaa Herra Pu-
36590: ovat selvästi vähentyneet. Villiminkkisaaliiksi hemiehelle tiedoksi.
36591: Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1969.
36592:
36593: Maatalousministeri Martti Miettunen.
36594: 3
36595:
36596:
36597:
36598:
36599: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
36600:
36601: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Med stöd av 16 § jaktlagen (290/62) får
36602: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- mink, .som rymt från farm eller förvildats, av
36603: velse av den 12 december 1969 tilisänt mig markens eller vattenområdets ägare eller -inne-
36604: avskrift av följande av riksdagsman Eino havare och innehavare av jakt- eller fiske-
36605: Sääskilahti tili vederhörande medlem av stats- rätt dödas på hans område och behållas av
36606: rådet för avgivande av svar ställda spörsmål: honom. Denna rätt har även jägarna i de i
36607: spörsmålet avsedda kommunerna på inom
36608: "Är Regeringen medveten om att kommunens område belägna statens marker.
36609: den av vildminkar förorsakade skadan Dessutom har med stöd av samma paragraf
36610: på fiskevattnen inom de Östra kom- den 18 april 1967 utfärdats lantbruksminis-
36611: munernas av Lapplands Iän område teriets beslut om åtgärder för förhindrande av
36612: avsevärt ökat i form av minskat fisk- farmminkars rymning. Detta beslut innehåller
36613: bestånd, och om så är fallet, vilka åt- rätt stränga bestämmelser om omgärdande av
36614: gärder har Regeringen för avsikt att pälsdjursgårdar.
36615: vidtaga för utrotande av vildminkar- 1 motiveringen för spörsmålet föreslås, att
36616: na?" en skottpenning om t.ex. 10 mark skulle er-
36617: läggas för mink. Erläggande av skottpenning
36618: Av minkar, vilka lyckats rymma från päls- har på sin tid övervägts, men då det för att
36619: djursgårdar, har särskilt inom områden där skilja en vildmink från en farmmink fordras
36620: minkuppfödningen är störst, uppstått ett vild- synnerligen stor sakkännedom, och sådan icke
36621: minkbestånd, som ser ut att vara av heståen- kan fordras av dem som utbetalar skottpen-
36622: de art. Förhållandena i vårt land liknar i så ning, har man varit tvungen att avstå från
36623: pass hög grad förhållandena i minkens ur- detta förfarande. Genom att använda effektiva
36624: sprungliga livsmiljö i Nordamerika, att den minkfällor fångas djuren levande, och päls-
36625: kan existera också här. Situationen är den- uppfödarna har då inköpt dem tili gängse
36626: samma även i Norge och Sverige. pris. Trots att det är svårt att från Savukoski
36627: Enär det på sätt och vis är fråga om ett området transportera eventuellt infångade le-
36628: nytt viliebråd, har jägarna inte tili en början vande minkar långa vägar, anser Regeringen
36629: haft kännedom om jaktmetoderna i fråga om det icke sakenligt att skrida tili åtgärder för
36630: mink. Under de senaste åren har bl. a. på erläggande av skottpenning. Däremot kommer
36631: åtgärd av Jägarnas Centralorganisation och man att uppmana Lapplands jaktvårdsdistrikt
36632: denna underlydande jaktvårdsdistrikt och -före- att vidtaga så effektiva åtgärder som möjligt
36633: ningar redogjorts för jaktmetoderna beträffande för utrotning av vildminkarna inom de i
36634: mink. Detta upplysningsarbete har uppenbar- spörsmålet avsedda områdena.
36635: ligen varit tili nytta, ty klagomålen över skador, Detta får jag vördsamt bringa Eder, Herr
36636: förorsakade av minkar, har tydligt minskat. T alman, tili kännedom.
36637: Vildminkshytet beräknas tili ca 1 000-1 500
36638: djur per år.
36639: Helsingfors den 31 december 1969.
36640:
36641: Lantbruksminister Martti Miettunen.
36642: Kirj. ksm. n:o 223.
36643:
36644:
36645:
36646:
36647: Weckman: Valtion kustannusliikkeen perustamisesta.
36648:
36649:
36650: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
36651:
36652: Maamme koulujen oppikirjojen painatuksessa taisi kaikki koulukirjat ja että oppikirjojen
36653: vallitsee tavaton kirjavuus. Koulukirjoja jou- valmistelua ja kustannustoimintaa valvottaisiin
36654: dutaan vaihtamaan vuosittain, eräitä jopa kaksi huolellisemmin. Tämä olisi uutta peruskoulua-
36655: kertaa vuodessa aina sen mukaan, mikä kirja kin ajatellen aivan välttämätöntä. Myös sisäl-
36656: kutakin opettajaa sattuu eniten kiinnostamaan. löltään niiden tulisi vastata nykyajan vaati-
36657: Tällainen käytäntö tulee verrattain kalliiksi muksia ja antaa todenperäiset sekä monipuo-
36658: koululasten vanhemmille. liset tiedot yhteiskunnasta ja elämästä.
36659: Varsin usein on havaittu, että jos ei uutta Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
36660: oppikirjaa tehdä, niin laaditaan ainakin uusi pai- päiväjärjestyksen 37 §:ään esitän valtioneuvos-
36661: nos, joka lasten on pakko ostaa. Useinkaan ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
36662: niissä ei ole mitään olennaista muutosta, joten van kysymyksen:
36663: ihmetellä sopii, miksi ei vanhempi teos kelpaa.
36664: Kaikki tämä kirjavuus johtuu siitä, että Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
36665: oppikirjojen kustantamisesta on muodostunut teisiin valtion kustannusliikkeen perus-
36666: erittäin tuottava voitonlähde yksityisille kus- tamiseksi huolehtimaan kaikkien oppi-
36667: tantajille. kirjojen painatuksesta, jolloin voitaisiin
36668: Näin ollen olisi oppilaiden, opettajien ja välttää tarpeettomat kustannukset ja
36669: lasten vanhempienkin kannalta suotavaa, että koulutyötä haittaava oppikirjojen kirja:.
36670: valtio perustaisi kustannusyhtiön, joka painat- vuus?
36671: Helsingissä , 15 päivänä joulukuuta 1969.
36672:
36673: Kaisu Weckman.
36674:
36675:
36676:
36677:
36678: E 28/70
36679: 2
36680:
36681:
36682:
36683:
36684: Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e he B e.
36685:
36686: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- sena jopa välttämättömänä siksi, että kirjaan
36687: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- liittyy nykyisin useimmiten sekä oppilaalle että
36688: hemies, olette kirjeellänne 15 päivältä joulu- opettajalle tarkoitettua oheismateriaalia, minkä
36689: kuuta 1969 n:o 1684 lähettänyt valtioneuvos- lisäksi oppikirjoihin voidaan tehdä muistiin-
36690: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan- panoja ja opiskelua helpottavia merkintöjä.
36691: edustaja Kaisu Weckmanin tekemän seuraavan Oppikirjan vaihtumista oppilaan siirtyessä vuo-
36692: kysymyksen: siluokalta toiselle on siis pidettävä normaalina
36693: jopa välttämättömänä.
36694: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi- Taloudellisesti ja pedagogisesti epätarkoituk-
36695: teisiin valtion kustannusliikkeen perus- senmukaiseksi oppikirjan vaihto muodostuu
36696: tamiseksi huolehtimaan kaikkien oppi- silloin, kun kirjaa vaihdetaan kesken lukuvuo-
36697: kirjojen painatuksesta, jolloin voitaisiin den, kun oppikirja sisältää useamman kuin yh-
36698: välttää tarpeettomat kustannukset ja den luokan oppimäärän ja sitä vaihdetaan kes-
36699: koulutyötä haittaava oppikirjojen kirja- ken tätä laajempaa opiskelujaksoa, kun oppi-
36700: vuus?" las jää luokalle ja oppikirja vaihtuu, kun per-
36701: heessä on useampia lapsia, jotka voisivat käyt-
36702: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tää samaa oppikirjaa ja kun oppilas paikka-
36703: taen seuraavaa: kunnalta muuton takia siirtyy kouluun, jossa
36704: Tarjolla olevien oppikirjojen runsaus johtuu käytetään eri oppikirjoja kuin hänen entisessä
36705: pääasiassa siitä, että saman aineen tietylle koulussaan. Näitä epäkohtia on kuitenkin py-
36706: luokka-asteelle tarkoitettuja oppikirjoja laadi- ritty eliminoimaan sekä säännöksin että koulu-
36707: taan useiden kustantajien toimesta. Tällaista hallituksen ohjein. Kansakoululaitoksessa päät-
36708: kustantajien välistä kilpailua esiintyy erityi- tää käytettävistä oppikirjoista, siis myös niiden
36709: sesti opetussuunnitelmien uudistamisen yhtey- vaihtamisesta, koulun johtokunta, jonka pää-
36710: dessä ja sen voidaan katsoa olevan osaltaan töksen vahvistaa kansakouluntarkastaja, valtion
36711: kirjojen riittävän korkean laadun takeena, oppikouluilla tulee kirjan vaihtamiseen olla
36712: mutta liian laajoihin mittoihin paisuttuaan se kouluhallituksen lupa ja yksityisissä oppikou-
36713: ilmeisesti johtaa oppikirjojen kustannustason luissa oppikirjan käytöstä päättää rehtori, mutta
36714: nousuun ja oppikirjojen hintojen kohoamiseen. niidenkin osalta kouluhallitus valvoo oppikir-
36715: Kouluhallitus pyrkii oppikirjojen tarkastustoi- jojen käytön tarkoituksenmukaisuutta tarkas-
36716: mintaa suorittaessaan kontrolloimaan myös taessaan koulujen syystiedonannot. Missään
36717: sitä, että tarpeettomia oppikirjoja ei hyväk- koulumuodossa ei siis yksityinen opettaja päätä
36718: sytä käyttöön. Mahdollisuudet tähän parane- oppikirjan käytöstä. Kouluviranomaisten mah-
36719: vat, sillä kouluhallitus on parhaillaan siirty- dollisuudet valvoa oppikirjojen tarkoituksen-
36720: mässä ns. tehostettuun oppikirjojen tarkastus- mukaista käyttöä tulevat lisääntymään läänin-
36721: menettelyyn, jonka puitteissa se voi jo oppi- hallitusten kouluosastojen aloitettua toimin-
36722: kirjan suunnittelun ja kokeilun alkuvaiheessa tansa 1. 4. 1970.
36723: estää tarpeettomaksi katsottavan oppikirjan ke- Mitä tulee valtion k.ustannuslliikkeen perus-
36724: hittämisen. tamiseen, on todettava, että valtion oppikirjo-
36725: Oppilaan kouluaikanaan käyttämien oppikir- jen kustannustoiminta ei sinänsä vähennä tar-
36726: jojen monilukuisuus taas johtuu pääasiassa jolla olevien oppikirjojen lukumäärää, ts. ky-
36727: siitä, että oppikirjat tuotetaan nykyään koko syjän tarkoittamaa oppikirjojen kirjavuutta,
36728: kouluasteen käsittävinä sarjoina, jolloin kutakin vaan tämä edellyttää muiden kustantamien
36729: luokka-astetta varten on oma oppikirja. Tätä oppikirjojen käytön kieltämistä tai muuta tosi-
36730: on pidettävä pedagogisesti tarkoituksenmukai- asiallista estämistä sekä lisäksi vain yhden ai-
36731: 3
36732:
36733: noan valtion kustantaman oppikirjan käyttä- sinänsä ratkaise ongelmaa oppikirjojen kirja-
36734: mistä koko maassa tietyssä aineessa tietyllä vuudesta, se on omiaan helpottamaan oppikir-
36735: luokka-asteella. Tätä tuskin voidaan pitää pe- jojen suunnittelua ja niiden kehittämistä sekä
36736: dagogisesti tarkoituksenmukaisena eikä siihen turvaamaan kustannustason kohtuullisuuden.
36737: ole menty edes niissä maissa, joissa valtio Tästä syystä kysymys valtion kustannustoimin-
36738: yksin huolehtii oppikirjojen kustantamisesta. nasta on parhaillaan oppikirjojen kehittämis-
36739: Vaikkakaan valtion kustannustoiminta ei siis toiminnan yhteydessä selvitettävänä.
36740: Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1970.
36741:
36742: Opetusministeri Johannes Virolainen.
36743: 4
36744:
36745:
36746:
36747:
36748: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
36749:
36750: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tili och med nödvändigt, på grund av att det
36751: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- i anslutning tili boken numera oftast finnes så-
36752: velse av den 15 december 1969 nr 1684 till väl för elev som för lärare avsett materia! för
36753: vederbörande medlem av statsrådet för avgi- undervisningens åskådliggörande, varjämte man
36754: vande av svar översänt följande av riksdags- i läroböckerna kan göra annotationer och an-
36755: ledamoten Kaisu Weckman ställda spörsmål: teckningar som underlättar studierna. Ombyte
36756: av lärobok vid uppflyttning av elev från en
36757: "Har Regeringen för avsikt att skrida årsklass tili följande bör således anses normalt
36758: tili åtgärder för grundande av en sta- och t.o.m. nödvändigt.
36759: tens förlagsrörelse för att hand:ha tryck- Oändamålsenligt från såväl ekonomisk som
36760: ningen av samtliga läroböcker, varvid pedagogisk synpunkt sett blir ombytet av läro-
36761: onödiga kostnader och läroböckernas bok då bok bytes mitt under läsåret, då läro-
36762: brokighet, som är tili förfång vid skol- bok innehåller lärokursen för flera än en klass
36763: arbetet, skulle undvikas?" och ombyte sker mitt under denna studiepe-
36764: riod, då elev kvarstannar på klassen och läro-
36765: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt bok bytes, då det i en familj finnes flere barn,
36766: anföra följande: vilka skulle kunna använda samma lärobok
36767: Ymnigheten i utbudet av läroböcker beror och då elev på grund av flyttning tili annan
36768: huvudsakligen på att läroböcker i samma ort överflyttar tili en skola i viiken användes
36769: ämne, avsedda för ett visst klasstadium, utar- andra läroböcker än de vilka använts i den
36770: betas på åtgärd av flere förläggare. Dylik tidigare skolan. Man har dock vinnlagt sig om
36771: konkurrens förläggarna emellan förekommer eliminering av dessa olägenheter såväl med
36772: särskilt i samband med förnyandet av under- hjälp av stadganden som genom skolstyrelsens
36773: visningsplaner och den kan delvis anses utgöra direktiv. Vid folkskoleväsendet fattas beslut
36774: en garanti för böckernas tiliräckligt höga kva- angående användningen av läroböcker och
36775: litet, men om den får alltför stor omfattning alltså även angående byte av dem, av skolans
36776: så leder den uppenbarligen tili höjning av direktion, och beslutet fastställes av folkskol-
36777: läroböckernas kostnadsnivå och stegring av inspektören, i statens läroverk förutsätter om-
36778: läroböckernas pris. Skolstyrelsen försöker i byte av bok skolstyrelsens tillstånd och i pri-
36779: sin inspektionsverksamhet också kontrollera att vata läroverk fattas beslut om användningen
36780: onödiga läroböcker icke godkännes för använd- av lärobok av rektor, men också i fråga om
36781: ning. Möjligheterna tili detta kommer att för- de sistnämnda utövar skolstyrelsen tillsyn över
36782: bättras, ty skolstyrelsen håller som bäst på att ändamålsenligheten vid användningen av läro-
36783: i fråga om kontrollen av läroböcker övergå böcker då den granskar skolornas höstuppgif-
36784: tili en s. k. effektiverad metod, inom vars ram ter. 1 ingen skolform fattas alltså beslut om
36785: den redan i begynnelseskedet av planeringen användningen av lärobok av enskild lärare.
36786: och prövningen av en lärobok kan förhindra Skolmyndigheternas möjligheter att utöva till-
36787: utvecklandet av en lärobok som bör betraktas syn över ändamålsenlig användning av läro-
36788: såsom onödig. böckerna kommer att ökas när länsstyrelsernas
36789: Det stora antalet läroböcker, som en elev skolavdelningar 1. 4. 1970 inleder sin verk-
36790: under skoltiden använder, beror huvudsakli- samhet.
36791: gen på att läroböckerna nuförtiden produceras Vad grundandet av statens förlagsrörelse be-
36792: i serier för hela skolstadiet, varvid för varje träffar, bör det konstateras, att statens för-
36793: klasstadium finnes en egen lärobok. Detta bör lagsverksamhet som sådan i fråga om läro-
36794: i pedagogiskt hänseende anses ändamålenligt, böcker icke minskar antalet utbjudna läroböc-
36795: 5
36796:
36797: ker, med andra ord .den av spörsmålsställaren Fastän statens förlagsverksamhet alltså icke
36798: avsed.da brokigheten, utan detta förutsätter som sådan löser problemet angående läroböc-
36799: förbud mot användning av läroböcker som kernas brokighet, så är den dock ägnad att
36800: utgivits av andra förläggare eller annat slag underlätta planeringen av läroböcker och ut-
36801: av förhin.drande, samt dessutom använ.dning vecklandet av dem samt att garantera att kost-
36802: av en enda av statens förlag utgiven lärobok nadsnivån håller sig skälig. Av denna orsak
36803: i hela lan.det i visst ämne på ett visst sta- är frågan om statens förlagsverksamhet som
36804: dium. Detta kan knappast i pedagogiskt hän- bäst under utredning i samband med verksam-
36805: seende anses än.damålsenligt och så långt har heten för läroböckernas utvecklande.
36806: man icke gått ens i .de län.der, där staten en-
36807: sam ombesörjer förläggandet av lärohöcker.
36808: Helsingfors den 16 januari 1970.
36809:
36810: Undervisningsminister Johannes Virolainen.
36811:
36812:
36813:
36814:
36815: E 28/70
36816: 1
36817: 1
36818: 1
36819: 1
36820: 1
36821: 1
36822: 1
36823: 1
36824: 1
36825: 1
36826: 1
36827: 1
36828: 1
36829: 1
36830: 1
36831: 1
36832: 1
36833: 1
36834: 1
36835: 1
36836: 1
36837: 1
36838: 1
36839: 1
36840: 1
36841: 1
36842: 1
36843: 1
36844: Kirj. ksm. n:o 224.
36845:
36846:
36847:
36848:
36849: Kaarlonen ym.: Pöytyän patkallissairaala- ja kunnanlääkäripiirin
36850: kuntainliiton perussäännön uudistamisesta.
36851:
36852:
36853: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
36854:
36855: Auran, Oripään, Pöytyän ja Yläneen kunnat luvat kunnat on kuntauudistuksen toteuttami-
36856: ovat vuonna 1967 laatineet varsin huomatta- sen yhteydessä ehdotettu liitettäväksi samaan
36857: vaa yhteistoiminnan laajentamista koskevan so- suurkuntaan, ei kuntauudistuksen toteuttami-
36858: pimuksen, jonka sisältämät yhteistoimintamuo- nen voine olla esteenä nyt vapaaehtoisesti to-
36859: dot on kunnanlääkärintoimen järjestelyä lu- teutettavalle kipeän tarpeen vaatimalle järjes-
36860: kuunottamatta toteutettu. Edellä mainitut kun- telylle. Ellei suunniteltua uudistusta voida
36861: nat ovat perustaneet yhteisen kunnanlääkäripii- saada aikaan, huononevat kunnalliset palveluk-
36862: rin lääkintöhallituksen suosituksesta, jotta ter- set ratkaisevasti terveydenhuollon osalta mai-
36863: veydenhuolloNiset palvelukset voitaisiin keskit- nituissa kunnissa, ja kun kuntauudistuksen to-
36864: tää ja siten tarjota alueen väestölle parempaa teuttaminen ilmeisesti tulee viemään pitkän
36865: ja tehokkaampaa palvelua. Myös tarvittavat ra- ajan, muodostuisi tällainen asiaintila asukkaille
36866: kennukset ovat jo suurelta osin valmiina tai sietämättömäksi. Välttämättä tarvittavaa kol-
36867: rakennustyön alaisina. Kunnanlääkärinpiirin matta kunnanlääkärin virkaa ei voida nimittäin
36868: muodostaminen ja paikallissairaalan hallinnon perustaa ilman perussäännön ja kunnanlääkärin
36869: uudelleen järjestely on ollut vireillä jo yli kaksi ohjesäännön muutosta. Ilman uutta kunnan-
36870: vuotta ja se olisi saatava välttämättä pikaisesti [ääkärin virkaa joutuu taas koko lääkäripalvelu
36871: ratkaistua. Mainittujen kuntien muodostama ja paikallissairaalan toiminta vaaranalaiseksi.
36872: kuntainliitto onkin alistunut kuntien ja kuntain- Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
36873: liiton yksimielisesti hyväksymät paikallissairaa- 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme kunnioit-
36874: lan kuntainliiton perussäännön muutoksen ja tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36875: lääninhallituksen ja kunnanlääkärin ohjesäännön vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36876: lääkintöhallituksen vahvistettavaksi kevääHä
36877: 1969. Onko Hallitus tietoinen siitä, että
36878: Sisäasiainministeriö on kuitenkin jokin aika kuntauudistuksen suunnitteluun vedoten
36879: sitten antanut lausunnon lääkintöhallitukselle, on pysäytetty erittäin kipeän tarpeen
36880: että kunnanlääkäripiirin ohjesäännön vahvista- vaatima Pöytyän paikallissairaala- ja
36881: mista tulisi siirtää kunnes Oripään kunnan kunnanlääkäripiirin kuntainliiton perus-
36882: asema tulevassa kuntauudistuksessa saadaan säännön uudistaminen muuttuneita olo-
36883: selville sekä lausunnon lääninhallitukselle, että suhteita vastaavaksi, ja jos on,
36884: perussäännön vahvistamista niinikään tulisi siir- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36885: tää kuntauudistuksen suunnittelun vuoksi. Kun ryhtyä, ettei tällaisia uudistustoimenpi-
36886: kaikki suunniteltuun kunnanlääkäripiiriin kuu- teitä tarpeettomasti vaikeuteta?
36887: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1969.
36888:
36889: Katri Kaarlonen. Mauno Jussila.
36890:
36891:
36892:
36893:
36894: E 20/70
36895: 2
36896:
36897:
36898:
36899:
36900: Ed u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
36901:
36902: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa saisi enää muodostua epäyhtenäisemmäksi. Olisi
36903: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, pyrittävä siihen, ettei kunnallisia laitoksia ra-
36904: olette 15 päivänä joulukuuta 1969 päivätyn kenneta liian pieniä tai muutoin epätarkoituk.-
36905: kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston senmukaisia alueita varten taikka sijoiteta vir-
36906: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljen- heellisesti. Tämä on sitäkin tärkeämpää, kun
36907: nöksen kansanedustaja Katri Kaarlosen ym. virheellisistä ratkaisuista saattaa olla seurauk-
36908: kirjallisesta kysymyksestä n:o 224, jossa tie- sena tarpeettomia kustannuksia ja suoranaisia
36909: dustellaan: taloudellisia menetyksiä sekä asianomaisille
36910: kunnille että niissä tapauksissa, joissa edellä
36911: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että mainittu lausunto on hankittava, myös valtiolle.
36912: kuntauudistuksen suunnitteluun vedoten Antaessaan lausuntoja, joista nyt on kysymys,
36913: on pysäytetty erittäin kipeän tarpeen sisäasiainministeriö on lähinnä joutunut nojau-
36914: vaatima Pöytyän paikallissairaala- ja tumaan, paitsi asianomaisen valtion viranomai-
36915: kunnanlääkäripiirin kuntainliiton perus- sen käytettävänä olleeseen selvitykseen ja sen
36916: säännön uudistaminen muuttuneita olo- käsitykseen asiasta, lääninhallituksen ehdotuk-
36917: suhteita vastaavaksi, ja jos on, siin kuntauudistusta koskeviksi suunnitelmiksi.
36918: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Lausunnot on monesti annettu myönteisinä sel-
36919: ryhtyä, ettei tällaisia uudistustoimenpi- laisissakin tapauksissa, joissa olisi saattanut olla
36920: teitä tarpeettomasti va~keuteta?" varovaisempaa siirtää hankkeen toteuttamista
36921: siksi, että kuntauudistuksessa tehtävät ratkai-
36922: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- sut ovat selvemmin hahmottuneet.
36923: taen seuraavaa: Nyt esillä olevassa tapauksessa on Oripään
36924: Valtioneuvoston 19 pa1vana tammikuuta kunnan asema kuntauudistuksessa, mistä kun-
36925: 1967 tekemän päätöksen mukaan valtion viran- nalla itselläänkään ei ole ollut selvää käsitystä,
36926: omaisen ratkaistavasta asiasta, joka koskee kun- tuottanut va~keuksia. Turun ja Porin läänin-
36927: tien veivoittamista yhteisesti hoitamaan jokin halllitus on ns. lopullisessa ehdotuksessaan eh-
36928: tehtävä tai niiden yhteistoiminnan hyväksy- dottanut kunnan liittämistä Loimaan kaupun-
36929: mistä taikka kunnallisen laitoksen perustamista kiin. Sen tarkistustyön yhteydessä, mitä sisä-
36930: tai laajentamista, myös milloin on kysymys lai- asiainministeriön apuna toimivan kuntauudis-
36931: toksen sijoittamispa1kasta taikka valtionavun tuksen neuvottelukunnan toimesta parhaillaan
36932: tai -lainan myöntämisestä, on ennen kuin asia suoritetaan lääninhallitusten ehdotusten koh-
36933: myönteisesti ratkaistaan tai, milloin asia on dalta, saadun selvityksen sekä hankittujen mui-
36934: valtioneuvoston päätettävä, ennen kuin se esi- den tietojen pohjalta sisäasiainministeriö on
36935: tdlään valtioneuvostossa, pyydettävä lausunto kuitenkin 31 päivänä viime joulukuuta, sosiaali-
36936: sisäasiainministeriöltä. ja terveysministeriölle ja Turun ja Porin lää-
36937: Tämä valtioneuvoston päätös perustuu sii- ninhallitukselle ilmoittanut voivansa tarkistaa
36938: hen, ettei sinä aikana, minkä kuntauudistuksen asiasta aikaisemmin antamaansa lausuntoa siten,
36939: suunnittelu kestää, kuntien yhteistoimintaa olisi ettei ministeriön käsityksen mukaan kuntauu-
36940: pantava alulle tai kehitettävä sellaisissa puit- distuksen kannalta ole estettä kysymyksessä ole-
36941: teissa, mitkä saattavat olla ristiriidassa kunta- van hankkeen toteuttamiselle.
36942: uudistuksen kanssa. Kuntien yhteistoiminta ei
36943: Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1970.
36944:
36945: Sisäasiainministeri Antero Väyrynen.
36946: 3
36947:
36948:
36949:
36950:
36951: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
36952:
36953: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen oenhetligt. En strävan borde vara att alltför
36954: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse små kommunala inrättningar icke byggs, ej hel-
36955: av den 15 december 1969 tUl vederbörande ler att de ruppförs för oändamålsenliga områ-
36956: medlem av statsrådet för avgivande av svar den eller placeras oriktigt. Detta är desto vik-
36957: översänt avskrift av följande av riksdagsleda- tigare, som oriktiga lösningar kan medföra
36958: moten Katri Kaarlonen m. fl. ställda spörsmåll onödiga kostnader och direkta ekonomiska för-
36959: nr 224: luster både för ifrågavarande kommuner och i
36960: de fall i vilka ovan nämnda utlåtande bör in-
36961: "Är Regeringen medveten om att det förskaffas, även för staten.
36962: av ett trängande behov påkallade för- Då ministeriet för inrikesärendena avger så-
36963: nyandet av grundstadgan för kommunal- dana utlåtanden, varom nu är fråga, har mi-
36964: förbundet för Pöytis lokalsjukhus- och nisteriet närmast fått stöda sig på, utom på
36965: kommunalläkardistrikt tUl överensstäm- utredning som stått tUl vederbörande statliga
36966: melse med de förändrade förhållandena myndighets förfogande och dennas uppfattning
36967: stoppats med hänvisning tUl planerin- om saken, även på länsstyrelsens förslag rö-
36968: gen av kommunalreformen, och om så rande planer på kommunreform. Utlåtandena
36969: är faillet, har ofta avgivits i positiv riktning även i så-
36970: vilka åtgärder ärnar Regeringen vid- dana fall, då det skulle ha kunnat vara försikti-
36971: taga för att sådana reformåtgärder icke gare att uppskjuta projektets förverkligande
36972: skuHe försvåras onödigtvis?" tills de avgöranden som måste göras i fråga
36973: om kommunreformen fått klarare konturer.
36974: 1
36975:
36976: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- I förevarande fall har Oripää kommuns ställ-
36977: samt anföra följande: ning vid kommunreformen, varom kommunen
36978: Enligt beslut av statsrådet den 19 januari icke ens själv haft någon klar uppfattning, varit
36979: 1967 skall utlåtande inbegäras från ministeriet förenad med svårigheter. Länsstyrelsen i Åbo
36980: för inrikesärendena om ärende som statens och Björneborgs Iän har i sitt s.k. slutliga för-
36981: myndighet skall avgöra, och som avser kommu- slag förordat kommunens anslutning ti:ll Loi-
36982: nernas åläggande att gemensamt handha någon maa stad. I samband med det justeringsarbete
36983: uppgift, godkännande av samarbete dem emel- rörande länsstyrdsernas förslag vilket som bäst
36984: lan, inrättande eller utvidgning av kommunal utförs genom rådgivande :kommissionens för
36985: inrättning, även då fråga är om platsen för in- planering av kommunreformen försorg, viiken
36986: rättningen, beviljande av statsbidrag eller -1ån, biträder ministeriet för inrikesärendena, har mi-
36987: innan ärendet avgörs i positiv riktning eller, nisteriet för inrikesärendena på basen av erhål-
36988: om det an:kommer på statsrådet att avgöra sa- len utredning och införskaffade uppgifter dock
36989: ken, innan saken föredrages i statsrådet. den 31 senaste december månad tUl social-
36990: Detta statsrådsbeslut grundar sig på, att un- och hälsovårdsministeriet samt länsstyrelsen i
36991: der den tid planeringen av kommunreformen Åbo och Björneborgs Iän meddelat sig kunna
36992: pågår, samarbete mellan kommunerna icke justera sitt tidigare utlåtande i saken så, att
36993: borde inledas eller utvecklas inom en ram som det enligt ministeriets uppfattning icke från
36994: :kan stå i strid med kommunreformen. Kom- kommunreformsynpunkt föreligger hinder för
36995: munernas samarbete skulle icke få bli mera genomförandet av ifrågavarande projekt.
36996: Helsingfors den 9 januari 1970.
36997:
36998: Minister för inrikesärendena Antero Väyrynen.
36999: Skriftl. spm. nr 225.
37000:
37001:
37002:
37003:
37004: Gestrin m. fl.: Om svenskspråkiga patienters språksvårigheter
37005: sjukhus i landets tvåspråkiga områden.
37006:
37007:
37008:
37009: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
37010:
37011: Under senaste tid har det givits ett flertaJ ken vid Mejlans sjukhus och erbjuder i andra
37012: vittnesbörd om de svåra mänskliga prohlem, fall inte he1ler alltid en tillfredsställande lös-
37013: som uppstår därigenom att svenskspråkiga pa- ning. Däremot kan problemet icke avfärdas
37014: tienter på sjukhusen i vårt lands tvåspråkiga med en hänvisning ti11 den i lag förutsatta
37015: områden ofta på ett ytterst heklagligt sätt blir språkliga kompetens, som vårdpersonalen bör
37016: isolerade från kontaktmöjligheter på grund av ha. Det formella kompetenskravet utgör t.ex.
37017: språksvårigheter. Sjukhusvistelsen medför re- vid Universitetscentralsjukhuset i Helsingfors
37018: dan i och för sig att patienten lever i en för nöjaktig kunskap i svenska, vilket dock icke
37019: honom främmande miljö och är avskuren från hindrar att praktisk färdighet uppenbarligen
37020: dagliga kontakter med anförvanter och vänner. saknas i mycket stor utsträckning. Det ges ett
37021: Om härti11 ytterligare kommer att den sjuka flertal skakande exempel på att enspråkigt
37022: icke ens kan utbyta tankar med vårdpersona- svenska patienter varit helt isolerade mitt
37023: len och icke heller klart uppfattar för honom ibland en personal, som formellt förutsättes
37024: avsedda och honom berörande meddelanden, nöjaktigt behärska svenska.
37025: fördjupas känslan av isolering ytterligare. Den Det förefaller fullt möjligt att genom olika,
37026: psytkiska belastning ett sådant läge utgör är ur varandra kompletterande administrativa åtgär-
37027: mänsklig synpunkt djupt heklaglig och kan der, radikalt förbättra svenskspråkiga patienters
37028: dessutom ha en negativ inverkan på möjlig- möjlighet tili språklig kontakt med vårdperso-
37029: heterna att lämna patienten en resultatrik vård. nalen. Så kunde man t.ex. efter mätningar av
37030: De språkliga kontaktsvårigheterna mellan pa- de anställdas praktiska färdigheter när det gäl-
37031: tienterna och vårdpersonalen drabhar allvarli- ler språJkets användning tillse, att de olika
37032: gast de svenskspråkiga patienter, som över- sjukhusavdelningarna har tillgång tili vårdper-
37033: huvud icke hehärskar finska och som lever i sonal, som är villig och förmögen att samtala
37034: enspråkigt svenska miljöer, men för sjukhus- med patienterna på deras modersmål. Genom
37035: vård hänvisas tili centralorter där finska är att fästa särskild vikt vid socialsköterskans
37036: majoritetens språk. Tili de mest utsatta grup- språkliga kunnande, avdela särskild personai
37037: perna hör talrilka åldringar samt befolkningen i för kuratorshetonade uppgifter och aktivt söka
37038: Nylands och Aholands skärgårdskommuner. I kontakt utåt tili medhorgarorganisationer, vilka
37039: vår tid, som kännetecknas av växande förståelse tagit tili sin uppgift att tillgodose patienternas
37040: för olika minoriteters behov och vilja att lösa behov av mänsklig kontakt, kunde redan en
37041: dessas särprohlem, kan statsmakten icke fritas del vinnas.
37042: från ansvar för att de svenskspråkiga patien- Hänvisande till det anförda har vi äran tili
37043: ternas språkliga isolering i sjukhusen hryts. TiU vederhörande medlem av statsrådet i den ord-
37044: en sjuk medhorgares grundrättigheter måste ning § 37 mom. 1 i riksdagsordningen före-
37045: på tvåspråkiga orter höra, att hon har möj- skriver ställa följande spörsmål:
37046: lighet tili språklig kontakt med vårdpersonalen.
37047: Det här avsedda problemet löses självfallet Är Regeringen medveten om att
37048: häst inom svenskspråkiga sjukhusenheter, men svenskspråkiga patienter på sjukhusen
37049: uthyggnaden av dessa har i vissa falla fördröjts i vårt lands tvåspråkiga områden ofta
37050: såsom i fråga om den planerade svenska klini- på ett ytterst beklagligt sätt är isolerade
37051: E 71/70
37052: 2
37053:
37054: på grund av att möjlighet till språklig m1mstrativa reformer avlägsna detta
37055: kontakt mellan dem och vårdpersona- missförhållande, vilket för många pa-
37056: len icke föreligger, samt tienter utgör en tung upplevelse utöver
37057: vilka åtgärder avser Regeringen att de svårigheter sjukdomen i sig redan
37058: vidtaga för att exempelvis genom ad- medför?
37059: Helsingfors den 15 december 1969.
37060:
37061: Kristian Gestrin. Ragnar Granvik. T. E. Nordström.
37062: Victor Procope. Evald Häggblom. Magnus Kull.
37063: Georg C. Ehrnrooth. Lars Lindeman. Verner Korsbäck
37064: Georg Backlund. Henrik Westerlund. Carl Olof Tallgren.
37065: Ingvar S. Melin.
37066: 3
37067:
37068: Kirj. ksm. n:o 225. Suomennos.
37069:
37070:
37071:
37072:
37073: Gestrin ym.: Ruotsinkielisten potilaiden kielivaikeuksista maan
37074: kaksikielisten alueiden sairaaloissa.
37075:
37076:
37077: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37078:
37079: Viime aikoina on saatu useita todisteita tapauksissa viivästynyt, kuten Meilahden sai-
37080: niistä vaikeista inhimillisistä ongelmista, joita raalan yhteyteen suunnitellun ruotsalaisen klini-
37081: syntyy sen vuoksi, että ruotsinkieliset potilaat kan ollessa kyseessä eivätkä ne myöskään
37082: maamme sairaaloissa kaksikielisillä alueilla usein muissa tapauksissa aina tarjoa tyydyttävää rat-
37083: jäävät mitä valhettavimmalla tavalla vaille kon- kaisua. Sitä vastoin ongelmaa ei voida sivuut-
37084: taktimahdollisuuksia kielivaikeuksien vuoksi. taa viittaamalla lain edellyttämään kielitaitoon,
37085: Jo sairaalassaolo sinänsä aiheuttaa sen, että po- joka hoitohenkilökunnalla tulee olla. Esimer-
37086: tilas elää hänelle vieraassa ympäristössä vailla kiksi Helsingin yliopistollisessa keskussairaa-
37087: päivittäisiä kosketuksia sukulaisiin ja ystäviin. lassa muodollisena pätevyysvaatimuksena on
37088: Jos tämän lisäksi sairas on kykenemätön vaih- tyydyttävä ruotsinkielen taito, mikä ei kuiten-
37089: tamaan ajatuksia edes hoitohenkilökunnan kaan estä sitä, että käytännön taito ilmeisesti
37090: kanssa eikä myöskään täysin käsitä hänelle tar- puuttuu hyvin suurelta osin. On useita järkyt-
37091: koitettuja ja häntä koskevia ilmoituksia, syve- täviä esimerkkejä siitä, miten yks1kie1iset ruot-
37092: nee eristettynä olemisen tunne entisestään. Sel- salaiset potilaat ovat olleet täysin eristettyjä
37093: laisen tilan aiheuttama henkinen rasitus on in- keskellä henkilökuntaa, jolta muodollisesti edel-
37094: himillisesti katsoen syvästi valitettavaa ja se lytetään ruotsinkielen tyydyttävää hallitsemista.
37095: voi sitä paitsi vaikuttaa kielteisesti mahdolli- Vaikuttaa täysin mahdolliselta huomattavasti
37096: suuksiin antaa potilaalle menestyksellistä hoi- parantaa ruotsinkielisten potilaiden kielellisiä
37097: toa. kontaktimahdollisuuksia hoitohenkilökunnan
37098: Potilaiden ja hoitohenkilökunnan väliset kie- kanssa erilaisin, toisiaan täydentävin hallinnolli-
37099: lelliset kontaktivaikeudet koskevat vakavimmin sin toimenpitein. Niinpä esim. voitaisiin, sen
37100: niitä ruotsinkielisiä potilaita, jot:ka eivät lain- jälkeen kun toimessa olevien taito käyttää
37101: kaan hallitse suomea ja jotka elävät yksikieli- kieltä puheessa on mitattu, pitää huolta siitä,
37102: sessä ruotsalaisympäristössä, mutta jotka osoi- että sairaalan eri osastoilla on kävtettävissä
37103: tetaan saamaan sairaanhoitoa keskuksiin, joissa hoitohenkilökuntaa, joka tahtoo ja kykenee kes-
37104: suomi on enemmistön kielenä. Vaikeimmassa kustelemaan potilaiden kanssa heidän äidinkie-
37105: asemassa oleviin ryhmiin kuuluvat lukuisat van- lellään. Kiinnittämällä erityistä huomiota so-
37106: hukset sekä Uudenmaan ja Turunmaan saaristo- siaalihoitajan kielitaitoon, osoittamalla erityis-
37107: kuntien väestö. Meidän aikanamme, jolle on henkilökuntaa huolenpitotehtäviin ja etsimällä
37108: tunnusomaista kasvava ymmärtämys erilaisten aktiivisesti kosketuksia ulospäin kansalaisjärjes-
37109: vähemmistöjen tarpeita kohtaan ja halu rat- töihin, jotka ovat ottaneet tehtäväkseen huo-
37110: kaista niiden erityisongelmat, ei valtiovaltaa lenpidon potilaiden inhimillisten kontaktien
37111: voida vapauttaa vastuusta murtaa ruotsinkie- tarpeesta, voitaisiin jo saada paljon aikaan.
37112: listen potilaiden kielellinen eristyneisyys sai- Esitettyyn viitaten meillä on kunnia valtio-
37113: raaloissa. Sairaan kansalaisen perusoikeuksiin päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
37114: täytyy kaksikielisillä paikkakunnilla kuulua esittää valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37115: mahdollisuus puhekosketukseen hoitohenkilö- vastattavaksi seuraava kysymys:
37116: kunnan kanssa.
37117: Kysymyksessä oleva ongelma ratkeaa tieten- Onko Hallitus tietoinen siitä,
37118: kin parhaiten ruotsinkielisten sairaalayksiköiden että ruotsinkieliset potilaat sairaaloissa
37119: avulla, mutta niiden rakentaminen on tietyissä maamme kaksikielisillä alueilla usein
37120: 4
37121:
37122: mitä valitettavimmalla tavalla ovat eris- ryhtyä poistaakseen esimerkiksi hallin-
37123: tettyjä mahdollisuuden kielelliseen kon- nollisin uudistuksin tämän epäkohdan,
37124: taktiin heidän ja hoitohenkilökunnan joka monille potilaille merkitsee ras-
37125: välillä puuttuessa, sekä kasta kokemusta sairauden jo mukanaan
37126: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tuomien vaikeuksien lisäksi?
37127: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1969.
37128:
37129: Kristian Gestrin. Ragnar Granvik. T. E. Nordström.
37130: Victor Procope. Evald Häggblom. Magnus Kull.
37131: Georg C. Ehrnrooth. Lars Lindeman. Verner Korsbäok.
37132: Georg Backlund. Henrik Westerlund. Carl Olof Tallgren.
37133: Ingvar S. Melin.
37134: 5
37135:
37136:
37137:
37138:
37139: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11e.
37140:
37141: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa joka muutamaa harvaa poikkeusta lukuunotta-
37142: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, matta on kunnallinen, pääasiassa on. Kunnalli-
37143: olette joulukuun 15 päivänä 1969 päivätyn kir- sen itsehallinnon nojalla sairaaloita omistavat
37144: jeenne n:o 1681 ohella toimittanut Valtioneu- kunnat ja kuntainliitot kielilain ( 148/22)
37145: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen määräyksiä noudattaen vahvistavat viranhalti-
37146: kansanedustaja Kristian Gestrinin ym. kirjalli- jailta vaadittavan kielitaidon. Nämä on määri-
37147: sesta kysymyksestä n:o 225, jossa tiedustellaan: telty sellaisissa kunnallisissa säännöksissä, joita
37148: esim. kunnallisista yleissairaaloista annetun lain
37149: "Onko Hallitus tietoinen siitä, mukaan ei alisteta valtion viranomaisen vahvis-
37150: että ruotsinkieliset potilaat sairaaloissa tettavaksi, joten hallinnollisin toimenpitein
37151: maamme kaksikielisillä alueilla usein puuttua näihin asioihin ei ole mahdollista.
37152: mitä valitettavimmalla tavalla ovat eris- Valtioneuvosto asetti 28 päivänä syyskuuta
37153: tettyjä mahdollisuuden kielelliseen kon- 1967 komitean selvittämään kielellisten vähem-
37154: taktiin heidän ja hoitohenkilökunnan mistöjen ja varsinkin Suomen ruotsinkielisen
37155: välillä puuttuessa, sekä väestön erityisiä tarpeita sekä tutkimaan ja laa-
37156: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo timaan ehdotuksia niistä toimenpiteistä, jotka
37157: ryhtyä poistaakseen esimerkiksi hallin- kielellisten vähemmistöjen ja erityisesti ruotsin-
37158: nollisin uudistuksin tämän epäkohdan, kielisen väestön aseman turvaamiseksi ovat tar-
37159: joka monille potilaille merkitsee ras- peen. Komitean tulisi pyrkiä määrittelemään
37160: kasta kokemusta sairauden jo mukanaan ne periaatteet, joiden mukaan ruotsinkieliselle
37161: tuomien vaikeuksien lisäksi?" väestölle turvataan oikeus saada opetusta
37162: omalla äidinkielellään sekä harjoittaa kulttuuri-
37163: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- toimintaa ja osallistua siihen sekä sen lisäksi
37164: taen seuraavaa: tutkia miten ruotsinkielisen väestön oikeuksia
37165: Valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitai- käyttää äidinkieltään viranomaisten luona voi-
37166: dosta on voimassa 1 päivänä kesäkuuta 1922 taisiin kehittää.
37167: annetun lain (149/22) säännökset. Vastaavan- Tämä komitea tehtäväänsä suorittaessaan sel-
37168: laisia lain säännöksiä ei ole kunnallisista viran- vittänee myös nyt puheena olevaa kysymystä.
37169: haltijoista, jollaisia maamme sairaalalaitoksessa,
37170: Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1970.
37171:
37172: Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
37173:
37174:
37175:
37176:
37177: E 71/70
37178: 6
37179:
37180:
37181:
37182:
37183: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r Ta 1 m a n.
37184:
37185: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen med några få undantag är kommunala. De
37186: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- kommuner och kommunalförbund som med
37187: velse av den 15 december 1969 nr 1681 till stöd av den kommunala självstyrelsen äger
37188: vederbörande medlem av statsrådet för avgi- sjukhus, fastställer med iakttagande av bestäm-
37189: vande av svar översänt avskrift av följande av melserna i språklagen (148/22) den språk-
37190: riksdagsman Kristian Gestrin m. fl. ställda kunskap som fordras av tjänsteinnehavarna.
37191: spörsmål nr 225: Dessa språkfordringar anges i sådana kommu-
37192: nala stadganden, som t.ex. enligt lagen om
37193: "Är Regeringen medveten om att kommunala allmänna sjukhus icke underställes
37194: svenskspråkiga patienter på sjukhusen statens myndighet för fastställelse, varför det
37195: i vårt lands tvåspråkiga områden ofta icke är möjligt att genom administrativa åtgär-
37196: på ett ytterst beklagligt sätt är isolerade der ingripa i dessa angelägenheter.
37197: på grund av att möjlighet till språklig Statsrådet tillsatte den 28 september 1967
37198: kontakt mellan dem och vårdpersonalen en kommitte för att utreda de språkliga mino-
37199: icke föreligger, samt riteternas och särskilt den svenskspråkiga be-
37200: vilka åtgärder avser Regeringen att folkningens i Finlands särskilda behov och för
37201: vidtaga för att exempelvis genom ad- att undersöka och uppgöra förslag tili åtgärder,
37202: ministrativa reformer avlägsna detta som är nödiga för tryggande av de språkliga
37203: missförhållande, vi1ket för många pa- minoriteternas och särskilda Finlands svensk-
37204: tienter utgör en tung upplevelse utöver språkiga befolknings ställning. Kommitten borde
37205: de svårigheter sjukdomen i sig redan sträva tili att ange de principer, enligt vilka
37206: medför?" för den svenskspråkiga befolkningen tryggas
37207: rätt att få undervisning på sitt modersmål, be-
37208: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- driva kultureii verksamhet och deltaga i sådan
37209: samt anföra följande: samt ytterligare att undersöka, hur den svensk-
37210: Om den språkkunskap som fordras av sta- språkiga befolkningens rätt att använda sitt
37211: tens tjänstemän gäller stadgandena i lagen den modersmål hos myndigheterna skulle kunna ut-
37212: 1 juni 1922 (149 /22). Motsvarande lagstad- vecklas.
37213: ganden finns icke om kommunala tjänsteinne- Denna kommitte torde vid utförande av sin
37214: havare och det är huvudsakligen sådana som uppgift utreda även den här berörda frågan.
37215: finns vid vårt lands sjukvårdsinrättningar, vilka
37216: Helsingfors den 27 januari 1970.
37217:
37218: Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
37219: Kirj. ksm. n:o 226.
37220:
37221:
37222:
37223:
37224: Linkola ym.: Työkyvyttömyyskäsitteen yhdenmukaistamisesta
37225: sosiaali turvaj ärjestelmässämme.
37226:
37227:
37228: E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
37229:
37230: Osaratkaisuina kehitettyyn sosiaaliturvajär- Edellä selostetusta käsitekirjavuudesta voi
37231: jestelmäämme on jäänyt aukkoja, joihin putoa- aiheutua mm. sellainen tapaus, että kansalainen
37232: vat kansalaiset voivat jäädä ilman heille lakien on sekä sairausvakuutuslain että työvoimaviran-
37233: mukaan muuten kuuluvaa tukea ja apua. Yksi omaisten mielestä ityökyvy:tön, mutta kansan-
37234: ,tällainen aukko on ;työkyvyttömyyden määrit- eläkelain soveltamistavan mukaan työkykyinen.
37235: telemisen kohdalla. Sairausvakuutuskorvausten lakattua hän jou-
37236: Työkyvyttömyys tulee esille tapauksissa, kun tuu tässä tapauksessa tilanteeseen, jossa työ-
37237: asianomaisella henkilöllä on sellainen vika, kyvyttömäksi leimattuna ei saa rtyötä, mutta
37238: vamma tai sairaus, joka haittaa tai vaikeuttaa työkykyiseksi arvioituna ei saa kansaneläkettä.
37239: hänen osallistumistaan työhön ja saa siten ai- Sosiaaliturvaa kehitettäessä työkyvyttömyy-
37240: kaan taloudellisia seuraamuksia samalla 1tavalla den määritteleminen on osoittautunut paljon vai-
37241: kuin korkea ikä. Suorituskyvyn heikkenemistä keammaksi ongelmaksi kuin varsinaisen eläke-
37242: voi esiintyä minä ikäkautena tahansa, joskin ikäkysymyksen selvittäminen. Työkyvyttömyy-
37243: sen riski kasvaa iän mukana. Työkyvyttömyy- den määrittelemisessä esiintyvien epäjohdon-
37244: den käsite joudutaan määrittelemään lähinnä mukaisuuksien poistamiseen olisikin kiinnitet-
37245: eläketapahtumaa varten. Asianomaisen henkilön tävä nykyistä vakavampaa huomiota sekä varsi-
37246: edellytetään silloin olevan työikäinen, mikä naisessa lainsäädännössä että viranomaisten
37247: 'tarkoittaa sitä, että hän on sivuuttanut tavan- noudattamien menetelmien yhdenmukaistami-
37248: omaisen työhöntuloiän, mutta ei kuitenkaan ole sessa.
37249: vielä saavuttanut työnjättöikää. Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
37250: Meidän sosiaalivakuutus- ja koko sosiaali- päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
37251: ,turvajärjestelmässämme ei ole vielä löydetty tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
37252: sellaista objektiivista työkyvyttömyysasteen mit- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
37253: tausmenetelmää, joka johtaisi aina oikeuden- sen:
37254: mukaiseen ·.tulokseen. Muutamissa tapauksissa
37255: oikeus ,työkyvyttömyyseläkkeeseen on kytketty Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
37256: medisiiniseen eli fyysiseen invaliditeettiin. Ylei- niihin toisistaan poikkeaviin säännök-
37257: nen työkyvyttömyyden käsite, jota meillä nou- siin, joiden perusteella .työkyvyttömyys
37258: datetaan kansaneläkejärjestelmässämme, on pa- määritellään sosiaaliturvajärjestelmän eri
37259: rannettunakin aiheuttanut paljon tyytymättö- aloilla ja jotka käytännössä ovat johta-
37260: myyttä ja sitä on pidetty monessa tapauksessa neet moniin epäjohdonmukaisiin ,tulkin-
37261: epäoikeudenmukaiseen tulokseen johtavana. ltoihin, ja mitä Hallitus aikoo tehdä
37262: Kolmaskaan käsite, ammatillinen työkyvyttö- työkyvyttömyyskäsitteen selventämiseksi
37263: myys, joka on otettu pohjaksi meillä lähinnä ja yhdenmukaistamiseksi koko sosiaali-
37264: työeläkelaeissa (TEL ja LEL) sekä sairaus- ~turvajärjestelmässä?
37265: vakuutuslaissa, ei ole saanut yleistä hyväksyn-
37266: tää.
37267: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1969.
37268:
37269: Anna-Liisa Linkola. Juuso Häikiö.
37270:
37271: E 83/70
37272: 2
37273:
37274:
37275:
37276:
37277: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
37278:
37279: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ja yhdenmukaistamiseksi koko sosiaali-
37280: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, turvajärjestelmässä?"
37281: olette kirjeellänne 15 päivältä joulukuuta 1969
37282: n:o 1683 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
37283: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anna- taen seuraavaa:
37284: Liisa Linkolan ym. tekemän, seuraavan sisäl- Eri eläkejärjestelmissämme eläkkeen perus-
37285: ,töisen kysymyksen: teena olevan työkyvyttömyyden määrittely poik-
37286: keaa toisistaan siten, että työkyvyttömyyden
37287: "Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota mitoittamisessa pääpaino on joko lääketieteelli-
37288: niihin ,toisistaan poikkeaviin säännök- sessä tai ammatillisessa puolessa. Perusteltuna
37289: siin, joiden perusteella 'työkyvyttömyys lienee pidettävä näiden määritelmien lähentä-
37290: määritellään sosiaaliturvajärjestelmän eri mistä toisiinsa ja pyrkimystä suuremman yhden-
37291: aloilla ja jotka käytännössä ovat johta- muk.aisuuden saavuttamiseen niiden soveltami-
37292: neet moniin epäjohdonmukaisiin ;tulkin- sessa käytännön tapauksiin. Hallitus tulee otta-
37293: 'toihin, ja mitä Hallitus aikoo tehdä maan asian harkittavakseen.
37294: työkyvyttömyyskäsitteen selventämiseksi
37295: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1970.
37296:
37297:
37298: Sosiaali- ja terveysministeri A.L. Tiekso.
37299: 3
37300:
37301:
37302:
37303:
37304: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
37305:
37306: 1 det syf,te 37 § 1 mom. riksdagsordningen Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
37307: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse samt anföra följande:
37308: av den 15 december 1969 nr 1683 tili veder- 1 våra olika pensionssystem avviker definie-
37309: börande medlem av s;tatsrådet för avgivande av randet av invaliditet, som är som grund för
37310: svar översänt följande av riksdagsman Anna- pension, från varandra sålunda, att vid mä:t-
37311: Liisa Linkola m. fl. undertecknade spörsmål: ningen av invaliditeten är huvudvikten an-
37312: tingen på den läkarvetenskapliga eller yrkes-
37313: "Har Regeringen fäst uppmärksam- mässiga sidan. Det torde anses motiverat aitt
37314: het vid de från varandra avvikande dessa definitioner skulle närmas varandra och
37315: stadgandena, på grund av vilka inva- större konformitet vid tillämpningen av dem
37316: liditet bestäms på socialskyddssystemets på fall i praktiken skulle försöka uppnås. Re-
37317: olika områden och vilka i praktiken geringen kommer att taga ärendet tili pröv-
37318: lett tili många inkonsekventa tolkningar, ning.
37319: och vad ämnar Regeringen göra för
37320: att för.tydliga och bringa begreppet in-
37321: validitet i tkonformitet i hela social-
37322: skyddssystemet?"
37323: Helsingfors den 29 januari 1970.
37324:
37325:
37326: Sosial- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
37327: Kirj. ksm. n:o 227.
37328:
37329:
37330:
37331:
37332: Niemelä: Lossinhoitajien sosiaalisen aseman parantamisesta.
37333:
37334:
37335: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37336:
37337: Huolimåtta eläkejärjestelmien viimeaikai- hoitamatta. He jäävät esimerkiksi kunnollisen
37338: sesta voimakkaasta kehittämisestä on maas- eläketurvan ulkopuolelle.
37339: samme edelleen sellaisia ryhmiä, jotka eivät Tämän johdosta lossinhoitajien keskuudessa
37340: ole päässeet osallisiksi riittävästä eläketurvasta. katsotaan, että sosiaali- ym. etujen turvaami-
37341: Vesistörikkaassa maassamme on nykyäänkin seksi heidät olisi myös saatettava työsopimus-
37342: käytössä runsaasti losseja, vaikka siltojen ra- suhteeseen. Kysymys lienee noin 80 lossipai-
37343: kentamista onkin jatkuvasti suoritettu. Lossi- kan hoitamisesta.
37344: paikkoja on tätä nykyä maassamme 115. Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
37345: Useimmilla losseilla lossin käytöstä vastaavat 37 §:n 1 momentin perusteella esitän val-
37346: henkilöt, jotka ovat tehneet kuljetussopimuk- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37347: sen ja näin ovat ikäänkuin itsenäisinä yrittä- vaksi seuraavan kysymyksen:
37348: jinä hoitamassa kuljetuksia lossipaikalla TVH:n
37349: kalustolla. Osa lossinhoitajista on työsopimus- Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
37350: suhteessa ja heidän sosiaaliset etunsa ovat tur- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä lossinhoita-
37351: vatut, jota vastoin näiden urakkalossareitten jien palkka-, eläke- ym. sosiaalisten ky-
37352: sosiaaliset kysymykset ovat suurimmalta osalta symysten parantamiseksi?
37353: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1969.
37354:
37355: Esu Niemelä.
37356:
37357:
37358:
37359:
37360: E 29/70
37361: 2
37362:
37363:
37364:
37365:
37366: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
37367:
37368: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mom:ssa liikenteisimmillä losseilla tulee kuljetuksia vain
37369: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, muutamia kymmeniä vuorokaudessa ( esim.
37370: olette kirjeellänne 18 päivältä joulukuuta 1969 Taininiemen lossilla Simon kunnassa ylikulku-
37371: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse- kertoja 1. 4. 1966-31. 3. 1967 välisenä aikana
37372: nen vastattavaksi kansanedustaja Niemelän keskimäärin 22/vrk), jolloin tehollinen työ-
37373: seuraavan sisältöisen kysymyksen: aika jää vain muutamaan tuntiin loppuajan ol-
37374: lessa varallaoloa, niin olisi sekä rahan että
37375: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on työvoiman tuhlausta järjestää jatkuva kolmi-
37376: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä lossinhoita- vuoropäivystys tällaisilla lossipaikoilla.
37377: jien palkka-, eläke- ym. sosiaalisten ky- Itsenäisenä yrittäjänä toimivan lassinhoitajan
37378: symysten parantamiseksi?" palkkaus perustuu ao. tie- ja vesirakennuspii-
37379: rin ja lassinhoitajan keskenään tekemään los-
37380: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sinkuljetussopimukseen hoitajan antaman urak-
37381: vasti seuraavaa: katarjouksen pohjalta .. Urakkasopimuksen teh-
37382: dessään lassinhoitaja on tietoinen sen luon-
37383: Tie- ja vesirakennuslaitoksen hoidossa ole- teesta ja ehdoista. Tällaisen lassinhoitajan an-
37384: villa yleisillä teillä on lossipaikkoja 104 ja siotaso muodostuu usein varsin huomattavasti
37385: lautta-aluspaikkoja 6 eli yhteensä 110. Kaik- korkeammaksi kuin työsopimussuhteisen, koska
37386: kien lautta-alusten sekä vilkkaimmin liiken- hän vilkkaampina aikoina voi käyttää apunaan
37387: nöityjen lossien (37 kpl) kuljetus suoritetaan oman perheensä jäseniä olematta pakotettu
37388: työsopimussuhteessa olevilla miehistöillä. Vä- palkkaamaan säännöllistä aputyövoimaa. Eräät
37389: häliikenteisten lossien ( 67 kpl) kuljetus on an- lassinhoitajat eivät ole olleetkaan halukkaita
37390: nettu lossinhoitajille urakalla suoritettavaksi, siirtymään työsopimussuhteeseen, vaikka heillä
37391: jolloin lassinhoitaja vastaa itsenäisenä yrittä- ao. lossin liikennemäärän mukaan olisi ollut
37392: jänä lossin hoidosta. Urakkalossinhoitajien siihen mahdollisuus.
37393: asema poikkeaa muiden tie- ja vesirakennus-
37394: laitoksen töissä olevien itsenäisten yrittäjien Vähäliikenteisillä losseilla on urakointime-
37395: asemasta kuitenkin sikäli, että KHO:n v. 1965 nettely myös valtiolle huomattavasti edulli-
37396: ottaman kannan mukaan tie- ja vesirakennus- sempi kuin aikapalkkaus. Seuraavassa on esi-
37397: laitoksen on suoritettava ao. henkilöiitä enna- tetty esimerkkeinä eräillä urakkalosseilla los-
37398: konpidätys sekä maksettava työnantajan sosiaa- sauskauden 1969 aikana kuukaudessa lossin
37399: liturvamaksu heidän puolestaan. kuljetuksesta maksetut korvaukset:
37400: Ns. urakkalossien henkilökunnan työsopi- Keskim. lossausmatka
37401: mussuhteeseen siirtymisen ajankohdasta on =
37402: vrk:ssa ylikulku- Maksettu
37403: neuvoteltu ja sovittu Suomen Työläisliitto Lossi ja sen kerrat x lossiväli korvaus
37404: ry:n ja Suomen Merimies-Unioni ry:n kanssa. sijaintikunta km mk/kk
37405: Työsopimussuhteeseen siirtymistä on pidetty Attu, Parainen 16 1 779,23
37406: tarkoituksenmukaisena, jos liikenne lossipai- Kutala, Karkku 26 1 849,51
37407: kalla on ollut niin vilkas, että lossauskilomet- Kirveenrauma, Ry-
37408: rejä on kertynyt keskimäärin 40 vuorokau- mättylä ...... . 41 2 167,23
37409: dessa. Tästäkin rajasta on viimeisimmissä ta- Pulkkilansalmi,
37410: pauksissa tingitty, kun asiasta on erikseen Asikkala 46 1982,-
37411: sovittu em. työntekijäjärjestöjen kanssa. Kehi- Syvinginsalmi,
37412: tyksen suunta on jo siis pyt urakkasuhteesta Ruovesi ...... . 15 2 700,-
37413: työsopimussuhteeseen. Koska kuitenkin vähä- Tapola, Iitti ... . 12 1015,-
37414: 3
37415:
37416: Akkalansalmi, asetuksen tarkoittamana eläkkeeseen oikeutta-
37417: Lapinlahti ..... 21 2 000,- vana työsuhteena. Kuitenkin on KHO 8. 8.
37418: Syväsalmi, Riista- 1968 katsonut ko. palveluksen ainakin tämän
37419: vesi-Muuruvesi 3 580,- päätöksen tarkoittamassa yksittäistapauksessa
37420: Kemppaalansalmi, oikeuttavan uuden valtion eläkelain mukaiseen
37421: Viitasaari 31 1640,- eläkkeeseen. Valtiokanttorilta saadun tiedon
37422: Parkkila, Pudasjärvi 2 650,- mukaan on tämän päätöksen jälkeen eräille
37423: muillekin urakkalossinkuljettajille myönnetty
37424: Mikäli työ olisi suoritettu aikapalkalla, olisi- viimeksi mainitun lain mukainen eläke. Kui-
37425: vat palkkamenot olleet noin 2 600-3 300 tenkaan tätä lakia ei voitane kaikkiin heistä
37426: markkaa kuukaudessa paikkakuntaluokasta ja soveltaa. Tämän lain ulkopuolelle jäävät il-
37427: lassimiehistölle maksettavan henkilökohtaisen meisesti ovat kuitenkin heinäkuun 14 päivänä
37428: lisän suuruudesta riippuen. 1969 annetun yrittäjien eläkelain alaisia, joten
37429: Mitä tulee urakkalassinkuljettajien eläkkee- kukaan lassinkuljettaja ei enää viimeksimaini-
37430: seen, on KHO useilla päätöksillään todennut, tun lain voimaantultua 1. 1. 1970 ole eläke-
37431: että urakkasopimuksen mukaista palvelusta ei turvan ulkopuolella.
37432: pidetä valtion työntekijäin eläkkeistä annetun
37433: Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1970.
37434:
37435: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
37436: 4
37437:
37438:
37439:
37440:
37441: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
37442:
37443: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen betsavtalsförhållande. Då antalet överfärj-
37444: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- ningar på de mindre trafikerade färjplatserna
37445: velse av den 18 december 1969 tili veder- dock är endast några tiotal i dygnet, ( t. ex.
37446: börande medlem av statsrådet för avgivande av Tainiemi färja i Simo kommun hade under
37447: svar översänt följande av riksdagsman Niemelä tiden 1. 4. 1966-31. 3. 1967 i medeltal 22
37448: ställda spörsmål: överfarter i dygnet), varvid den effektiva ar-
37449: betstiden blir endast några timmar medan res-
37450: "Vilka åtgärder har Regeringen vid- ten är beredskap, skulle det vara slöseri med
37451: tagit eller ärnar den vidtaga tili för- både pengar och arbetskraft att ordna fort-
37452: bättrande av färjkarlarnas löne-, pen- gående tjänstgöring med tre skift på sådana
37453: sions- m. fl. sociala förhållanden?" färsjställen.
37454: En såsom självständig företagare verksam
37455: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- färjkarls avlöning grundar sig på färjningsav-
37456: samt anföra följande: tal mellan ifrågavarande väg- och vattenbygg-
37457: nadsdistrikt och färjkarlen på basen av entre-
37458: Väg- och vattenbyggnadsverket har 104 färj- prenadanbud från den sistnämnda. När en färj-
37459: ställen och 6 färjfartygslägen på de allmänna karl ingår entreprenadanbud är han medveten
37460: vägarna, eller sammanlagt 110. Alla färjfartyg om uppgiftens art och villkor. En sådan färj-
37461: och de mest trafikerade övriga färjorna ( 37 st) karls förtjänstnivå blir ofta rätt mycket högre
37462: framföres med manskap i arbetsavtalsförhål- än sådana färjkarlars, som står i arbetsavtals-
37463: lande. Trafiken med mindre trafikerade färjor förhållande, medan han under den livligaste
37464: (67 st) har givits på entreprenad åt färjkarlar, tiden kan använda medlemar av sin egen fa-
37465: vilka såsom självständiga företagare ansvarar milj som hjälp och icke är tvungen att av-
37466: för den. Entreprenadfärjkarlarnas ställning av- löna regelbunden hjälparbetskraft. Vissa färj-
37467: viker dock från övriga självständiga företaga- karlar har icke heller önskat övergå tili arbets-
37468: res i väg- och vattenbyggnadsverket därutin- avtalsförhållande, ehuru de enligt trafikfrek-
37469: nan, att väg- och vattenbyggnadsverket enligt vensen för ifrågavarande färja skulle ha möj-
37470: den ståndpunkt som högsta förvaltningsdom- lighet därtili.
37471: stolen intog år 1965 skall verkställa förskotts- I fråga om färjor med ringa trafik är entrep-
37472: innehållning hos sagda personer och betala renadförfarandet också betydligt förmånligare
37473: arbetsgivares socialskyddsavgift för dem. för staten än tidlön. I det följande ges exem-
37474: Underhandlingar har förts om tidpunkten pel på de ersättningar som betalats för fram-
37475: för överföring av personalen på de s. k. entrep- förande av vissa entreprenadfärjor under färj-
37476: renadfärjorna tili arbetsavtalsförhållande, och ningssäsongen 1969:
37477: överenskommelse har ingåtts med Suomen
37478: Työläisliitto ry. och Finlands Sjömans Union Färjningssträckan i
37479: r. f. Övergång tili arbetsavtalsförhållande har medeltal pr. dygn=
37480: Pärjan och kom- överfarternas antal Erlagd er-
37481: ansetts ändamålsenligt, om trafiken på färj- munen där den x färjningssträckan sättning
37482: stället varit så livlig, att antalet färjningskilo- stationerats km mk/mån.
37483: meter varit i medeltal 40 i dygnet. Även på Attu, Pargas .... 16 1 779,23
37484: denna gräns har prutats i de senast aktualise- Kutala, Karkku .. 26 1 849,51
37485: rade fallen, då särskild överenskommelse om Kirveenrauma, Ri-
37486: saken ingåtts med ovannämnda arbetarorgani- mito ........ . 41 2 167,23
37487: sationer. Utvecklingen tenderar således redan Pulkkilansalmi,
37488: nu att gå från entreprenadförhållande mot ar- Asikkala 46 1982,-
37489: 5
37490:
37491: Syvinginsalmi, fastslagit, att tj~st enligt entreprenadavtal
37492: Ruovesi ....... 15 2700,- icke betraktas sasom sådant pensionsberätti-
37493: Tapola, Iitti .... 12 1015,- gande arbetsförhållande, vilket avses i förord-
37494: Akkalansalmi, ningen om pension för statens arbetare. Högsta
37495: Lapinlahti ..... 21 2000,- förvaltningsdomstolen ansåg dock i ett utslag
37496: Syväsalmi, Riista- 8. 8. 1968, att ifrågavarande tjänstgöring åt-
37497: vesi-Muuruvesi 3 580,- minstone i det enskilda fall som avses i detta
37498: Kemppaalansalmi, beslut berättigar tili pension enligt statens nya
37499: Viitasaari 31 1640,- pensionslag. Enligt uppgift från statskontoret
37500: Parkkila, Pudasjärvi 2 650,- har efter avkunnandet av detta utslag även
37501: vissa andra entreprenadfärjförare beviljats pen-
37502: Om arbetet skulle ha utförts med tidlön, sion enligt sistnämnda lag. Denna torde dock
37503: skulle löneutgifterna ha varit omkring 2 600- icke kunna tillämpas på dem alla. De som
37504: 3 300 mark i månaden beroende på ortsklass stannar utanför lagen är dock uppenbart un-
37505: och storleken av de personelia tilläggen åt derställda pensionslagen av den 14 juli 1969
37506: färjmanskapet. för företagare, varför ingen färjförare mera
37507: Vad färjkarlarnas pension beträffar, har saknar pensionsskydd, när sistnämnda lag trätt
37508: Högsta förvaltningsdomstolen i flera utslag i kraft 1. 1. 1970.
37509: Helsingfors den 19 januari 1970.
37510:
37511: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena PtUtvo Aitio.
37512:
37513:
37514:
37515:
37516: E 29/70
37517: Kirj. ksm. n:o 228.
37518:
37519:
37520:
37521:
37522: E. Laine ym.: Turun sairaanhoito-oppilaitoksen rakennustöiden
37523: aloittamisesta.
37524:
37525:
37526: Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
37527:
37528: Sairaanhoitoalan koulutusedellytysten paran- Rakennushankkeen suunnittelua ja toteutta-
37529: tamiseksi on jo monien vuosien ajan valmis- mista varten tarvitaan varoja. Tehdyt raha-
37530: teltu suunnitelmia sairaanhoito-oppilaitoksen asia-aloitteet eivät ole johtaneet tulokseen
37531: rakentamiseksi Turkuun. Laitoksen alustava Eduskunnan yhtyessä valtiovarainvaliokunnan
37532: huonetilaohjelma valmistui jo vuonna 1965. näkemykseen siitä, ettei asiaa voida ratkaista
37533: Lääkintöhallituksessa on parhaillaan käsiteltä- edustaja-aloitteen pohjalta. Vaitiovallan toi-
37534: vänä I rakennusvaiheen huonetilaohjelma. menpiteet ovat toistaiseksi rajoittuneet sairaan-
37535: Lääkintöhallitus ja rakennushallitus ovat hoito-oppilaitosten suunnittelua varten esitetyn
37536: hyväksyneet sairaanhoito-oppilaitoksen sijoitus- 100 000 markan määrärahan hyväksymiseen
37537: paikaksi ns. Petreliuksen alueen, josta Turun valtion vuoden 1970 tulo- ja menoarvioon.
37538: kaupunki on luovuttanut tontin laitoksen ra- Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
37539: kentamista varten. Sairaanhoito-oppilaitoksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
37540: aikaansaaminen on välttämätön kuntoutusta ja tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37541: sairaanhoitoa palvelevan työvoiman koulutus- vaksi seuraavan kysymyksen:
37542: paikkana. Samalla olisi mahdollisuus järjestää
37543: nykyisin hajallaan eri puolilla kaupunkia vuok- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37544: ratiloissa ym. kurssimuotoisena tapahtuva apu- ryhtyä Turun sairaanhoito-oppilaitok-
37545: hoitaja-, röntgenhoitaja- ja laboratoriohoitaja- sen rakennuspiirustusten aikaansaami-
37546: koulutus tarkoituksenmukaisemmalla tavalla seksi ja laitoksen rakennustöiden aloit-
37547: eli koulumuotoisena, jota uusi lainsäädäntö tamiseksi?
37548: edellyttää.
37549: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1969.
37550:
37551: Ensio Laine. Vappu Heinonen.
37552: Aimo Laiho. Sylvi Siltanen.
37553: Esko Niskanen.
37554:
37555:
37556:
37557:
37558: E 30/70
37559: 2
37560:
37561:
37562:
37563:
37564: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
37565:
37566: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- varten Turun kaupungin Peltolan kaupungin-
37567: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- osan 4 korttelin tontin n:o 9, suuruudeltaan
37568: hemies, olette kirjeellänne 18. jouilukuuta 1969 38 338 m2 •
37569: n:o 1654 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- Opetusministeriö on tietoisena Turun sai-
37570: sen jäseneli vastattavaksi kansanedustaja Ensio raanhoito-oppilaitoksen rakentamisen tarpeelli-
37571: Laineen ym. tekemän seuraavan sisältöisen suudesta esittänyt valtion vuoden 1970 tulo-
37572: kysymyksen: ja menoarvioon suunnittelumäärärahaa m. m.
37573: Turun sairaanhoito-oppilaitoksen suunnittelua
37574: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo varten.
37575: ryhtyä Turt1t1 sairaanhoito-oppilaitok- Ammattikasvatushallitus on ilmoittanut ryh-
37576: sen rakehhuspiirustusten aikaansaami- tyvänsä välittömästi laatimaan oppilaitosta
37577: seksi ja laitoksen rakennustöiden aloit- varten huonetiladhjelmaa, jonka pohjana on
37578: tamiseksi?'' aikaisemmin laadittu alustava suunnitelma.
37579: Alustavan suunnitelman mukaan tulisi oppi-
37580: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- laitoksen pinta-ala olemaan 6 000-7 000 m2
37581: vasti seuraavaa: ja tilavuus 30 000-35 000 m3 • Ko. suuruus-
37582: Valtioneuvosto valtuutti ammattikasvatus- luokkaa olevan uudisrakennuksen suunnittelu-
37583: hallituksen 27 päivänä maaliskuuta 1969 alle- työ kestänee noin kaksi vuotta. Opetusminis-
37584: kirjoittamaan kauppakirjan, jolla Turun kau- teriön tavoitteena on, että oppilaitoksen raken-
37585: punki luovutti Turun sairaanhoito-oppilaitosta nustyö voitaisiin aloittaa vuoden 1972 aikana.
37586: Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1970.
37587:
37588:
37589: Opetusministeri ] ohannes Virolainen.
37590: 3
37591:
37592:
37593:
37594:
37595: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
37596:
37597: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen för en läroanstalt för sjukvårdsutbildning i
37598: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- Aho.
37599: vdse av den 18 december 1969 nr 1654 till Undervisningsministeriet är medvetet om
37600: vederbörande medlem av statsrådet för avgi- behovet av att en läroanstalt för sjukvårdsut-
37601: vande av svar översänt följande, av riksdags- bildning skapas i Aho och har därför i stats-
37602: man Ensio Laine m. fl. ställda spörsmål: förslaget för år 1970 föreslagit anslag bl. a.
37603: för projektering av nämnda anstalt.
37604: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen Yrkesutbildningsstyrelsen har meddelat, att
37605: vidta för att åstadkomma byggnadsrit- den omedelbart börjar utarbeta ett program
37606: ningar för en läroanstalt för sjukvårds- för dispositionen av rummen i läroanstalten.
37607: utbildning i Aho och för inledande av Till grund för detta program lägges en för-
37608: arbetena för uppförande av anstalten?" beredande plan, som har uppgjorts tidigare.
37609: Enligt den förberedande planen skulle läroan-
37610: Såsom svar på detta spörsmål får jag här- stalten få en areal av 6 000--7 000 m2 och en
37611: med vördsamt anföra följande: volym av 30 000-35 000 m3 • Arbetet med
37612: Statsrådet bemyndigade den 27 mars 1969 att planera ett nybygge av denna storlek torde
37613: yrkesutbildningsstyrelsen att underteckna ett kräva omkring två år. Undervisningsministe-
37614: köpebrev, genom vilket Aho stad överlät ett riets mål är att anstaltens byggnadsarbeten
37615: jordområde på 38 338 m2 av tomten nr 9 i skall kunna påbörjas under år 1972.
37616: 4 kvarteret i stadsdelen Peltola att användas
37617: Helsingfors den 19 januari 1970.
37618:
37619:
37620: Undervisningsminister Johannes Virolainen.
37621: Kirj. ksm. n:o 229.
37622:
37623:
37624:
37625:
37626: Lillqvist ym.: Invalidien suojatyötoimintaa koskevan esityksen
37627: antamisesta.
37628:
37629:
37630: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37631:
37632: Valtioneuvoston asianomaisen Jasenen vas- Kun tähän ·mennessä ei ole vielä Eduskun-
37633: tattavaksi esitettiin 14. 2. 1969 eduskuntakyse- nalle jätetty hallituksen asiaa koskevaa laki-
37634: ly, jossa tiedusteltiin hallituksen aikomuksia esitystä, on ilmeisen aiheellista kysyä, onko
37635: invaliidihuollon lainsäädännön uudistamisessa. ministeri Partasen 5. 3. 1969 ilmoittama aika-
37636: Kyselyssä nimenomaan tiedusteltiin, aikooko taulu muuttunut ja mikä viivästymiseen on
37637: hallitus vielä kuluvien valtiopäivien aikana an- ollut syynä. Todettakoon. vielä, että Eduskunta
37638: taa suojatyöstä esityksen eduskunnalle. on useaan eri otteeseen kiirehtinyt invaliidi-
37639: Ministeri Partanen antoi vastauksen mainit- huoltolainsäädännön uudistamista sekä että suo-
37640: tuun kyselyyn 5. 3. 1969. Vastauksesta ilmeni, jatyöasian kehittämistä on yleisesti pidetty tär-
37641: että hallitus aikoo hoitaa asian näiden valtio- keimpiin kuuluvana asiana invalidien huollossa.
37642: päivien aikana. Ministerin vastaus otettiin vas- Kunnioittaen esitämme vaJtioneuvoston asian-
37643: taan tyydytyksellä. omaisen Jasenen vastattavaksi valtiopäiväjär-
37644: jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla seuraa-
37645: Saadun tiedon mukaan jo kesäkuussa 1969 van kysymyksen:
37646: sai sosiaali- ja terveysministeriö omalta inva-
37647: liidihuoltoasiain neuvottelukunnaltaan lakiesi- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
37648: tyksen muotoon laaditun suojatyön valtionapua valtion toimenpiteet invalidien suoja-
37649: koskevan ehdotuksen. Ministeriön tiedettiin työasiassa ovat viivästyneet, ja jos on,
37650: hankkineen ehdotuksesta lausuntoja. Mm. so- aikooko Hallitus antaa asiasta Edus-
37651: siaaJihallituksen lausunnossa oli ehdotukseen kunnalle lakiesityksen niin pian, että
37652: nähden otettu myönteinen kanta. se ehditään vielä näillä valtiopäivillä
37653: käsitellä?
37654: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1969.
37655:
37656: Bror Lillqvist. Sinikka Luja. Margit Eskman.
37657: Ilmo Paananen. Voitto Hellsten. Eino Sääskilahti.
37658: Uljas Mäkelä. Meeri Kalavainen. Ingvar S. Melin.
37659: Pekka Kuusi. Reino Breilin. Lars Lindeman.
37660: Edit Terästö. Akseli Roden. Nestori Nurminen.
37661:
37662:
37663:
37664:
37665: E 3/70
37666: 2
37667:
37668:
37669:
37670:
37671: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37672:
37673: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Sosiaali- ja terveysministeriössä on ollut tänä
37674: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, syksynä valmisteilla Hallituksen esitys Edus-
37675: olette 18 päivänl;i joulukuuta 1969 päivätyn kunnalle laiksi invaliidihuoltolain muuttami-
37676: kirjeenne n:o 1655 ohella toimittanut valtio- sesta koskien suojatyötoiminnan valtionapua.
37677: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen Lakiehdotus on jo niin pitkällä, että se on
37678: kansanedustaja Lillqvistin ym. kirjallisesta ky- jokin aika sitten lähetetty valtioneuvoston
37679: symyksestä n:o 229, jossa tiedustellaan: käännöstoimistoon. Teknilliset syyt ovat vii-
37680: vyttäneet asian jouduttamista. Ministeriön tar-
37681: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että koituksena on, niin kuin ministeri Partasen
37682: valtion toimenpiteet invalidien suoja- samaa asiaa koskevassa vastauksessa Eduskun-
37683: ,työasiassa ovat viivästyneet, ja jos on, nalle 5. 3. 1969 on jo todettu, antaa ko. Halli~
37684: aikooko Hallitus antaa asiasta Edus- tuksen esitys Eduskunnalle niin pian kuin se
37685: kunnalle lakiesityksen niin pian, että suinkin on mahdollista vielä näiden valtiopäi-
37686: se ehditään vielä näillä valtiopäivillä vien aikana.
37687: käsitellä? "
37688: Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1969.
37689:
37690: Ministeri J. E. Partanen.
37691: 3
37692:
37693:
37694:
37695:
37696: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
37697:
37698: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
37699: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse anföra följande:
37700: av den 18 december 1969 nr 1655 tili veder- I social- och hälsovårdsministeriet har under
37701: böra.nde medlem av statsrådet för avgivande denna. höst varit under beredning en regerings-
37702: av svar översänt avskrift av följande av riks- proposition tili Riksdagen med förslag tili lag
37703: dagsman Lillqvist m. fl. ställda skriftliga spörs- angående ändring av lagen om invalidvård i
37704: mål nr 229: fråga om statsunderstöd för skyddad arbets-
37705: verksamhet. Lagpropositionen är redan så långt
37706: "Är Regeringen medveten om att hunnen, att den för en tid sedan har sänts
37707: statens åtgärder i frågan angående tili statsrådets translatorsbyrå. Tekniska orsaker
37708: skyddat arbete för invalider har blivit har fördröjt ärendets påskyndande. Ministeriets
37709: fördröjda, och om så är fallet, avsikt är, såsom i minister Partanens svar tili
37710: har Regeringen för avsikt att tili Riks- Riksdagen 5. 3. 1969 angående samma ärende
37711: dagen avlåta en lagproposition i så god redan har konstaterats, att tili Riksdagen av-
37712: tid att den hinner bli behandlad ännu låta Regeringens ifrågavarande proposition så
37713: under pågående riksdag?" snart detta blott är möjligt ännu under denna
37714: riksdagssession.
37715: Helsingfors den 30 december 1969.
37716:
37717: Minister J. E. Partanen.
37718: Kirj. ksm. n:o 230.
37719:
37720:
37721:
37722:
37723: Paasivuori: Kansaneläkeläisten uuden asumistukijärjestelmän
37724: aiheuttamista epäkohdista suurissa väestökeskuksissa.
37725:
37726:
37727: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
37728:
37729: Kansaneläkkeensaajien keskuudessa kauan mään siirtymisen aiheuttamat menot nousevat
37730: odotettu vanhusten asumistukea koskeva laki nelinkertaisiksi aikaisempaan verrattuna.
37731: tulee voimaan 1. 1. 1970. Laki tulee paitsi Kun lakiehdotusta kansaneläkkeeseen suori-
37732: alentamaan heidän asumiskustannuksiaan myös- tettavasta tukilisästä ja asumistuesta viime ke-
37733: kin kohottamaan heidän asumistasoaan. Sellai- väänä käsiteltiin, silloin kiinnitettiin jo huo-
37734: sissa kalliin vuokratason väestökeskuksissa, miota epäkohtiin suurten väestökeskusten van-
37735: joissa on aikaisemmin suoritettu vanhusten husten asumisolosuhteissa. Ja lain lopullisen
37736: väliaikaista kunnallista asumistukea, tapahtuu hyväksymisen yhteydessä kuluvan vuoden ke-
37737: kuitenkin niin, että aikaisempi asumistuki vä- säkuussa, Eduskunta edellytti, että "Hallitus
37738: henee uuden järjestelmän tullessa voimaan. pikaisesti suorittaa selvityksen suurten väestö-
37739: Esim. Helsingissä uuden lain edellyttämä keskusten korkean vuokratason aiheuttamista
37740: vuokrakatto, 220,- mk yksinäisillä ja 264,- vaikeuksista kansaneläkeläisten asumisolosuh-
37741: mk pariskunnilla, on aivan liian matala. Sen teissa ja ryhtyy toimenpiteisiin niiden poista-
37742: johdosta arviolta noin 500-700:n väliaikai- miseksi."
37743: sen kunnallisen asumistuen saajan aikaisempi Nyt on jo käynyt ilmi, että ryhdyttäessä
37744: asumistuki tulee alenemaan. uutta asumistukijärjestelmää käytännössä so-
37745: Myöskin niiden vanhusten aikaisempi asu- veltamaan, tulee syntymään etuuksien vähene-
37746: mistuki alenee, jotka asuvat erittäin alkeelli- mistä aikaisemmin väliaikaista kunnallista asu-
37747: sissa ja varustetasoltaan täysin puutteellisissa mistukea saaneiden kohdalla. Näin tapahtuu
37748: lähinnä puurakenteisissa asunnoissa. Omavas- paitsi liian korkeiden vuokrien johdosta myös-
37749: tuuosuuden ollessa 55,- mk yksinäisillä ja kin puutteellisissa ja kehnoissa asunnoissa asu-
37750: 66,- mk pariskunnilla, käy niin, että he ei- vien asumistukietuuksissa. Ilmenevistä epäkoh-
37751: vät saa ollenkaan asumistukea, koska he asun- dista ennakkoon tietäen ja e.m. eduskunnan
37752: non kehnouden vuoksi ovat maksaneet vuok- toivomukseen vedoten Hallituksen olisi heti
37753: raa hieman alle omavastuuosuuden rajan. He alkuun suoritutettava tutk1mus ainakin suur-
37754: ovat juuri ja juuri tulleet toimeen ilman huol- ten väestökeskustt!n kansaneläkeläisten asu-
37755: toapua alkeellisissa ja halpavuokraisissa asun- misolosuhteiden vaikeuksista uutta asumistuki-
37756: noissaan, kun yksinäiset ovat saaneet asumis- järjestelmää soveltamaan lähdettäessä ja ryh-
37757: tukea 30% ja pariskunnat 45% bruttovuok- dyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin laissa ole-
37758: rastaan. vien mahdollisten epäkohtien korjaamiseksi.
37759: Tietenkin voidaan sanoa, että näissä molem- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37760: missa e.m. tapauksissa vanhukset voivat kään- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
37761: tyä sosiaaliviranomaisten puoleen saadakseen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37762: huoltoapua. Tämä on kuitenkin lain hengen vaksi seuraavan kysymyksen:
37763: vastaista ja epäinhimillistä. Useimmillehan on
37764: henkilökohtaisesti erittäin nöyryyttävän tun- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
37765: tuista kääntyä sosiaaliviranomaisten puoleen 1. 1. 1970 voimaan tuleva kansaneläk-
37766: avustusanomuksineen. keeseen suoritettavasta tukilisästä ja
37767: Mainittakoon myös, että esim. Helsingin asumistuesta annettu laki tulee mer-
37768: kaupungin kohdalla uuteen asumistukijärjestel- kitsemään etuuksien huononemista niis-
37769: E 106/70
37770: 2
37771:
37772: sä korkean vuokratason väestökeskuk- kean vuokratason aiheuttamista vai-
37773: sissa, joissa on aikaisemmin suoritettu keuksista kansaneläkeläisvanhusten asu-
37774: vanhusten väliaikaista kunnallista asu- misolosuhteissa sekä edellä mainitun
37775: mistukea, ja jos on, lain tarkistamiseksi niin, etteivät vai-
37776: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo keudet ainakaan nykyisestään lisäänny?
37777: ryhtyä selvityksen suorittamiseksi kor-
37778: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1969.
37779:
37780: Tyyne Paasivuori.
37781: 3
37782:
37783:
37784:
37785:
37786: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37787:
37788: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- kean vuokratason aiheuttamista vai-
37789: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- keuksista kansaneläkeläisvanhusten asu-
37790: mies, olette kirjeellänne 18 päivältä joulukuuta misolosuhteissa sekä edellä mainitun
37791: 1969 n:o 1656 lähettänyt valtioneuvoston lain tarkistamiseksi niin, etteivät vai-
37792: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- keudet ainakaan nykyisestään lisään-
37793: taja Tyyne Paasivuoren tekemän, seuraavan si- ny?"
37794: sältöisen kysymyksen:
37795: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
37796: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että taen seuraavaa:
37797: 1. 1. 1970 voimaan tuleva kansaneläk- Kunnilla on edelleen mahdollisuus niissä ta-
37798: keeseen suoritettavasta tukilisästä ja pauksissa, joissa lakiin perustuva asumistuki-
37799: asumistuesta annettu laki tulee mer- järjestelmä johtaisi aikaisempaan verrattuna pie-
37800: kitsemään etuuksien huononemista niis- nempään tukeen, suorittaa lisäavustusta. Täl-
37801: sä korkean vuokratason väestökeskuk- laista kunnan suorittamaa asumistukea ei lueta
37802: sissa, joissa on aikaisemmin suoritettu lakiin perustuvaa asumistukea alentavaksi tu-
37803: vanhusten väliaikaista kunnallista asu- loksi. Kun kansaneläkkeeseen suoritettavasta
37804: mistukea, ja jos on, asumistuesta on saatu riittävää kokemusta, jär-
37805: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo jestelmän kehittäminen tullaan ottamaan har-
37806: ryhtyä selvityksen suorittamiseksi kor- kittavaksi.
37807: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1970.
37808:
37809: Sosiaali. ja terveysministeri A-L. Tiekso.
37810: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
37811:
37812: I det syfte 37 § 1 mom. riksadgsordningen hyresnivån i folkpensionsåldringarnas
37813: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- bostadsförhållanden samt justera ovan-
37814: velse av den 18 december 1969 nr 1656 tili nämnda lag så, att svårigheterna från
37815: vederbörande medlem av statsrådet för av- det nuvarande åtminstone icke ökar?"
37816: givande av svar översänt följande av riksdags-
37817: man Tyyne Paasivuori undertecknade spörsmål:
37818: Säsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
37819: "Är Regeringen medveten om att samt anföra följande:
37820: den 1. 1. 1970 ikraftträdande lagen om Kommunerna har fortfarande möjlighet i de
37821: understödstillägg och bostadsbidrag tili fall, där på lag grundat bostadsbidragssystem
37822: folkpension kommer att betyda försäm- skulle leda till mindre bidrag jämfört med
37823: ring av förmåner i de befolkningscentra tidigare, att erlägga tilläggsunderstöd. Sådant
37824: med hög hyresnivå, där tidigare tempo- av kommun erlagt bostadsbidrag anses icke
37825: rärt kommunalt bostadsbidrag erlagts som nedsättande inkomst på lag grundat bo-
37826: åt åldringar, och om .;å är, stadsbidrag. Då tillräcklig erfarenhet erhållits
37827: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- av bostadsbidrag till folkpension kommer man
37828: taga för att företaga en utredning av att taga en utveckling av systemet i övervä-
37829: svårigheterna förorsakade av den höga gande.
37830: Helsingfors den 3 februari 1970.
37831:
37832: Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
37833: K.irj. ksm. n:o 231.
37834:
37835:
37836:
37837:
37838: Koivunen ym.: Valtionrautateiden paikallisen henkilöliikenteen
37839: supistussuunnitelmista Keski-Suomessa.
37840:
37841:
37842: Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37843:
37844: Saamiemme tietojen mukaan valtionrauta- vuoroilla on runsaasti. Vaunukalusto on ole-
37845: teiden toimesta valmistaudutaan jälleen vähen- massa ja henkilökuntaakaan ei tultane erotta-
37846: tämään paikallisliikenteen junavuoroja mm. maan, vaan siirrettäneen toisarvoisiin töihin.
37847: Keski-Suomen alueella. Näiden tietojen mu- Näin ollen VR:n pitäisi jatkaa kuljetustoimin-
37848: kaan tultaisiin kesäkuusta lähtien lopettamaan taansa lakkautussuunnitelmien kohteeksi joutu-
37849: Jyväskylästä lähteviä paikallisliikennevuoroja neilla paikallisliikennevuoroilla.
37850: kolme ja vastaavasti Jyväskylään saapuvia lii- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
37851: kennevuoroja viisi. Supistukset kohdistuisivat 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
37852: Jyväskylän-Haapamäen, Jyväskylän-Pieksä- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
37853: mäen ja Jyväskylän-Saarijärven välisien rata- seuraavan kysymyksen:
37854: osuuksien liikenneyhteyksiin.
37855: Jo aiemmin toimeenpannut VR:n henkilö- Tietääkö Hallitus valtionrautateiden
37856: liikenteen junavuorojen supistukset ovat herät- paikallista työläishenkilöliikennettä kos-
37857: täneet vakavaa tyytymättömyyttä ja arvostelua. kevista supistussuunnitelmista Jyväsky-
37858: Kun nyt lienee kysymyksessä lähinnä työläis- län-Haapamäen, Jyväskylän-Pieksä-
37859: kuljetusvuorojen lopettamissuunnitelma, niin mäen ja Jyväskylän-Saarijärven väli-
37860: tyytymättömyys on tullut esiin jo ammatti- sillä rataosuuksilla; ja jos tietää,
37861: yhdistysliikkeen taholta vaatimuksena suunni- tuleeko Hallitus toimimaan niin, että
37862: telmien peruuttamisesta. Liikenteen käynnissä paikallisen henkilöliikenteen supistuksia
37863: pitoa perustellaan mm. sillä, että matkustajia ei toteuteta?
37864: lopettamissuunnitelmien kohteeksi otetullia
37865: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1969.
37866:
37867: Matti Koivunen. Siiri Lehmonen. Sakari Knuuttila.
37868:
37869:
37870:
37871:
37872: E 26/70
37873: 2
37874:
37875:
37876:
37877:
37878: Ed u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
37879:
37880: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- Supistamissuunnitelmia rautatiehallituksessa
37881: tissa mainitussa tarkoituksessa, Te, Herra Pu- laadittaessa on pidetty pohjana Linja-autoliitto
37882: hemies, olette kirjeellänne 18 päivältä joulu- r.y:n selvityksiä junavuorojen korvaamisesta
37883: kuuta 1969 n:o 1657 lähettänyt valtioneuvos- linja-autoliikenteellä tarpeen vaatiessa.
37884: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan- Eräät muutkin tekijät kuin rataosien kan-
37885: edustaja Matti Koivusen ym. tekemän seuraa- nattamattomuus vaikuttavat siihen, että paikal-
37886: van sisältöisen kysymyksen: lisliikennettä joudutaan rautateillä supistamaan.
37887: Niinpä 1950-luvun puolivälissä hankitut kevyt-
37888: "Tietääkö Hallitus valtionrautateiden rakenteiset moottorivaunut alkavat jo olla yli-
37889: paikallista työläishenkilöliikennettä kos- ikäisiä, eivätkä rautatiehallituksen lähivuosien
37890: kevista supistussuunnitelmista Jyväsky- investointiohjelmat sisällä varausta uuden kis-
37891: län-Haapamäen, Jyväskylän-Pieksä- koautokaluston rakentamiseen. Kannattamatto-
37892: mäen ja Jyväskylän-Saarijärven väli- masta paikallisliikenteestä luopuminen on myös
37893: sillä rataosuuksilla; ja jos tietää, tehnyt mahdolliseksi rautatielaitoksen henkilö-
37894: tuleeko Hallitus toimimaan niin, että kunnan supistukset, kun palveluksesta eronnei-
37895: paikallisen henkilöliikenteen supistuksia den ja eläkkeelle siirtyneiden tilalle ei ole uutta
37896: ei toteuteta?" henkilökuntaa tarvinnut ottaa.
37897: Tulevaa liikennepalvelua ajatellen eri liiken-
37898: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- nemuodot joutuvat kehityksen pakosta yhä
37899: taen seuraavaa: enemmän keskittymään ja rajoittumaan sellais-
37900: Rautatiehallituksen tarkoituksena on 31. 5. ten liikennepalvelusten tarjoamiseen, joiden
37901: 1970 voimaantulevassa aikataulussa jatkaa kan- hoitamiseen kullakin liikennemuodolla on par-
37902: nattamattomien paikallisliikenteen junavuoro- haat teknilliset ja taloudelliset edellytykset.
37903: jen supistuksia. Myös kyselyssä tarkoitetuilla Tällainen kehitys johtaa myös kansantaloudel-
37904: rataosilla tultaisiin junavuoroja vähentämään. lisesti edulliseen tulokseen.
37905: Helsingissä tammikuun 16 päivänä 1970.
37906:
37907: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
37908: 3
37909:
37910:
37911:
37912:
37913: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
37914:
37915: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen relsen baserats på Linja-autoliitto r.y. be-
37916: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- nämnda förenings utredningar angående er-
37917: velse av den 18 december 1969 nr 1657 till sättande av tåglägenheter vid behov med buss-
37918: vederbörande medlem av statsrådet för av- trafik.
37919: givande av svar översänt fö1jande av riksdags- Också vissa andra faktorer än bandelarnas
37920: man Matti Koivunen m. fl. ställda spörsmål: olönsamhet medverkar till att inskränkningar
37921: måste vidtagas inom järnvägarnas lokaltrafik.
37922: "Är Regeringen medveten om stats- Sålunda börjar de i medlet av 1950-talet an-
37923: järnvägarnas planer angående inskränk- skaffade lätta motorvagnarna redan vara över-
37924: ning av den lokala arbetarpersontrafiken åriga, och järnvägarnas investeringsprogram för
37925: på bansträckorna Jyväskylä-Haapamä- de närmaste åren innehåller icke någon reser-
37926: ki, Jyväskylä-Pieksämäki och Jyväs- vering för byggande av ny rälsbilsmateriel.
37927: kylä-Saarijärvi, och om så är fallet, Nedläggandet av olönsam lokaltrafik har även
37928: kommer Regeringen att förfara på möjliggjort inskränkningar i järnvägsväsendets
37929: sådant sätt, att inskränkningar i den personal, då i stället för personer som avgått
37930: lokala persontrafiken icke verkställes?" från tjänst eller blivit pensionerade icke har
37931: behövt anställas ny personal.
37932: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt Med tanke på framtida trafiktjänst kommer
37933: anföra följande: de olika formerna av trafiken på grund av
37934: Järnvägsstyrelsen har för avsikt att i den utvecklingens tvång att allt mer koncentreras
37935: tidtabell som träder i kraft 31. 5. 1970 fort- och begränsas tili erbjudande av sådana trafik-
37936: sätta inskränkningen av sådana tågturer inom tjänster, för vilkas skötsel ifrågavarande trafik-
37937: lokaltrafiken vilka icke lönar sig. Också på form har de bästa tekniska och ekonomiska
37938: de i spörsmålet avsedda bandelarna skulle tåg- förutsättningarna. En sådan utveckling leder
37939: lägenheterna komma att minskas. Utarbetandet även till ett i nationalekonomiskt hänseende
37940: av inskränkningsplanerna har i järnvägssty- fördelaktigt resultat.
37941: Helsingfors den 16 januari 1970.
37942:
37943: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
37944: Kirj. ksm. n:o 232.
37945:
37946:
37947:
37948:
37949: Laaksonen: Iltaopiskelijain jatko-opintomahdollisuukiien paran-
37950: tamisesta.
37951:
37952:
37953: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e H e.
37954:
37955: Taloudellisten vaikeuksien vuoksi jää mo- opiskelu ei jatko-opintomahdollisuuksien puut-
37956: nen lahjakkaan henkilön opiskelu kesken tai se tumisen vuoksi tyrehtyisi, olisi ryhdyttävä toi-
37957: ei taloudellisten syiden vuoksi edes pääse jat- menpiteisiin iltaopiskelijoiden jatko-opintomah-
37958: kumaan kansa- ja kansalaiskoulua pitemmälle. dollisuuksien parantamiseksi.
37959: Monissa tapauksissa tällaiset henkilöt aloitta- Eräänä mahdollisuutena olisi se, että keväi-
37960: vat tavoitteellisen, ylioppilastutkintoon tähtää- sin selvitettäisiin, kuinka monta prosenttia
37961: vän opiskelun myöhemmin valmistuttuaan sitä suurempi on kaikkien ylioppilaskirjoituksiin
37962: ennen johonkin käytännölliseen ammattiin. osallistuneiden, kuin työnsä ohella iltaoppikou-
37963: Tällaisia opiskelijoita on maamme iltaoppikou- luissa opiskelleiden saama äänimäärä ja tällä
37964: luissa ja oppikoulujen iltalinjoilla yli 7 000 prosenttimäärällä korotettaisiin iltaoppikoulu-
37965: henkilöä, jotka opiskelunsa ohella työskente- laisten ylioppilastodistusten äänimäärää kar-
37966: levät eri ammateissa. Työn ja opiskelun yhdis- sintoja eri korkeakouluihin suoritettaessa. Tällä
37967: täminen tuottaa aikuisopiskelijoille monia vai- menettelyllä tehtäisiin oikeutta iltaopiskelijoille
37968: keuksia. Ylipitkästä, jopa 15-17 tuntiin ve- ja edistettäisiin arvokkaiden lahjakkuusreser-
37969: nyvästä työpäivästä aiheutuu sekä psyykkistä vien käyttöön saamista.
37970: että fyysistä rasitusta, joka ilmenee suoritus- Kaiken edelläsanotun perusteella ja viitaten
37971: tason laskemisena. valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin
37972: Kuluvan vuoden keväällä pidettyihin yliop- esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
37973: pilaskirjoituksiin osallistui kaikkiaan 520 ilta- vastattavaksi näin kuuluvan kysymyksen:
37974: oppikoululaista. Heidän yhteisen äänimääränsä
37975: summa (laudatur = 3, cum laude = 2, appro- Onko Hallitus tietoinen iltaoppi-
37976: batur = 1 ja improbatur = 0 ääntä) oli 769 koulujen ja oppikoulujen iltalinjojen
37977: ja keskiarvo 1.48 ääntä. Samanaikaisesti oli oppilaiden suuremmasta fyysisestä ja
37978: koko maan ylioppilaskirjoituksiin osallistuvien psyykkisestä rasituksesta aiheutuvasta
37979: äänimäärän keskiarvo 1.74. Iltaoppikoululais- heikommasta menestymisestä ylioppilas-
37980: ten saama tulos oli siis huomattavasti hei- kirjoituksissa verrattuna muiden yliop-
37981: kompi. Tämä ei kuitenkaan johdu heidän älyl- pilaskirjoituksiin osallistuvien saavutta-
37982: lisestä heikommuudestaan vaan siitä huomat- miin tuloksiin, mistä johtuen iltaoppi-
37983: tavasti suuremmasta rasituksesta, joka aiheu- kouluissa ja oppiikoulujen iltalinjoilla yli-
37984: tuu työn ja opiskelun samanaikaisuudesta. Kun oppilastutkinnon suorittaneiden jatko-
37985: karsinta eri korkeakouluihin pyrkivien kesken opintomahdollisuudet ovat muiden yli-
37986: perustuu suurelta osaltaan ylioppilastutkinto- oppilaiden jatko-opintomahdollisuuksia
37987: todistuksen arvosanoihin, on iltaoppikouluissa heikommat, ja jos on,
37988: ylioppilastutkinnon suorittaneiden mahdollisuus mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-
37989: jatko-opintoihin huomattavasti heikompi kuin konut ryhtyä tämän epäkohdan poista-
37990: muiden korkeakouluihin pyrkivien. Jotta ilta- miseksi?
37991: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1969.
37992:
37993: Mikko Laaksonen.
37994:
37995:
37996: E 31/70
37997: 2
37998:
37999:
38000:
38001:
38002: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
38003:
38004: V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa tuloksiin haitallisesti vaikuttavia tekijöitä ku-
38005: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- ten pitkät koulumatkat ja vaikeat kotiolosuh-
38006: mies, olette kirjeellänne 18 päivältä joulukuuta teet. On vaikeata oikeudenmukaisesti mitata
38007: 1969 n:o 1658 lähettänyt valtioneuvoston nämä haittatekijät ja niiden vaikutukset opis-
38008: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- kelutuloksiin.
38009: taja Mikko Laaksosen tekemän seuraavan si- Korkeakouluneuvoston mietinnössä ( 1969: B
38010: sältöisen kysymyksen: 91) korkeakoulujen oppilasvalintajärjestelmästä
38011: esitetyissä valintaperiaatteissa on iltaopiskeli-
38012: "Onko Hallitus tietoinen iltaoppi- joiden toivomuksia sangen pitkälle otettu huo-
38013: koulujen ja oppikoulujen iltalinjojen mioon. Toisaalta iltaopiskelijat pääsisivät osaan
38014: oppilaiden suuremmasta fyysisestä ja korkeakoulupaikoista tavallisen hakumenette-
38015: psyykkisestä rasituksesta aiheutuvasta lyn puitteissa, jolloin heillä oleva pitkäaikainen
38016: heikommasta menestymisestä ylioppilas- työharjoittelu monessa tapauksessa korvaisi
38017: kirjoituksissa verrattuna muiden yliop- heidän ylioppilastutkintotuloksiaan oppilaitok-
38018: pilaskirjoituksiin osallistuvien saavutta- sen oppilasvalinnassa. Toisaalta täytettäisiin
38019: miin tuloksiin, mistä johtuen iltaoppi- vuotuisesta opiskelijakiintiöstä 5 % korkea-
38020: kouluissa ja oppikoulujen iltalinjoiilla yli- koulujen harkinnan perusteella. Tähän ryh-
38021: oppilastutkinnon suorittaneiden jatko- mään luettaisiin kaikki erityisteitä opinnois-
38022: opintomahdollisuudet ovat muiden yli- saan edenneet. Poikkeavien opiskeluolosuhtei-
38023: oppilaiden jatko-opintomahdollisuuksia den johdosta ansiotyön ohella opiskelleet ilta-
38024: heikommat, ja jos on, oppikoululaiset kuuluisivat tähän ryhmään.
38025: mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai- Mainittu 5 % käsittää vuosittain noin 500
38026: konut ryhtyä tämän epäkohdan poista- korkeakouluopiskelupaikkaa.
38027: miseksi?'' Hallitus pitää tärkeänä, että kiinnitetään
38028: jatkuvaa huomiota iltaoppikoulun oppilaiden
38029: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- opiskelutuloksia parantavien toimenpiteiden
38030: vasti seuraavaa: kehittämiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ovat
38031: Iltaopiskelijoiden ylioppilastutkintotulokset mm. iltaoppikouluille soveliaiden oppikirjojen
38032: ovat keskimäärin heikompia kuin koko maan tuottaminen sekä periodimainen opiskelu-
38033: tulosten keskiarvot. Tämä johtuu pääasialli- muoto, jonka mukaan keskeisiä oppiaineita
38034: sesti siitä, että iltaopiskelijat usein joutuvat opiskellaan peräkkäisinä eikä yhtäaikaisina
38035: opiskelemaan ansiotyön ohella. Muiden oppi- opiskeluj aksoina.
38036: koulujen oppilailla saattaa myös olla Opiskelu-
38037: Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1970.
38038:
38039:
38040: Opetusministeri Johannes Virolainen.
38041: 3
38042:
38043:
38044:
38045:
38046: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
38047:
38048: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen såsom långa skolresor och svåra hemförhållan-
38049: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- den. Det är svårt att rättvist bedöma dessa
38050: velse av den 18 december 1969 nr 1658 tili menliga faktorer och den inverkan de har på
38051: vederbörande medlem av statsrådet för avgi- studieresultaten.
38052: vande av svar översänt följande av riksdags- I högskolerådets betänkande ( 1969: B 91)
38053: man Mikko Laaksonen ställda spörsmål: har i valprinciperna angående :högskolornas
38054: system för vai av elever kvällsstuderandenas
38055: "Är Regeringen medveten om den önskemål i rätt stor utsträckning beaktats. A
38056: svagare framgång i studentskrivning- andra sidan skulle studenterna från aftonskolor
38057: ama, som elever i aftonläroverk och komma i besittning av en del av högskole-
38058: vid läroverkens aftonlinjer tili följd av platserna inom ramen för gängse ansöknings-
38059: starkate såväl fysiska som psykiska förfarande, varvid deras långvariga arbetsprak-
38060: press de är utsatta för har, om man tik i många fall skulle kompensera deras stu-
38061: jämför med de resultat andra deltagare dentexamensresultat vid läroanstaltens vai av
38062: i studentskrivningarna uppnår, varav elever. A andra sidan skulle 5 procent av den
38063: följer att möjligheterna tili fortsätt- årliga studerandekvoten fyllas på basen av
38064: ningsstudier är sämre för dem vilka högskolornas prövning. Tili denna grupp skulle
38065: avlagt studentexamen i aftonläroverk hänföras alla sådana personer, som avancerat i
38066: eller vid läroverks aftonlinje än för sina studier på särskilt sätt. På grund av
38067: andra studenter, och om så är fallet, sina avvikande studieförhållanden vid sidan om
38068: vilka åtgärder har Regeringen ämnat förvärvsarbete skulle aftonskoleleverna hänfö-
38069: vidtaga för eliminering av detta miss- ras tili denna grupp. Den ovannämnda 5 pro-
38070: förhållande?" centen omfattar årligen ungefär 500 högskole-
38071: studieplatser.
38072: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt Regeringen anser det viktigt att fortgående
38073: anföra följande: uppmärksamhet fästes vid utvecklandet av åt-
38074: Studentexamensresultaten för kvällsstude- gärder, ägnade att förbättra aftonskolelevernas
38075: rande är i genomsnitt svagare än medeltalet studieresultat. Dylika åtgärder är bl. a. pro-
38076: för hela landet. Detta beror huvudsakligen på ducering av för aftonskolor Iämpade läroböc-
38077: att kvällsstuderandena ofta studerar vid sidan ker samt den periodiska studieformen, enligt
38078: om ett förvärvsarbete. Även i fråga om andra viiken centrala läroämnen studeras under suc-
38079: läroverkselever kan det finnas faktorer, vilka cessiva och icke under samtidiga studieperio-
38080: har en menlig inverkan på deras studieresultat, der.
38081: Helsingfors den 19 januari 1970.
38082:
38083:
38084: Undervisningsminister Johannes Virolainen.
38085: Kirj. ksm. n:o 233.
38086:
38087:
38088:
38089:
38090: Niinikoski ym.: Yhtenäisen sosiaaliturvajärjestelmän aikaansaami-
38091: sesta.
38092:
38093:
38094: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
38095:
38096: Eläkelainsäädäntömme on kehittynyt viime nykyisen järjestelmän puitteissa saavat tyytyä
38097: vuosien aikana nopeasti. Kansaneläketurvan pelkkään perusosaan. Erityisen heikossa ase-
38098: lisäksi on luotu monia erilaisia eläkejärjestel- massa ovat henkilöt, jotka vielä 65 vuotta täy-
38099: miä, joilla luodaan eri väestöryhmille lisäeläk- tettyään koettavat työtä tekemällä parantaa toi-
38100: keitä työkyvyttömyyden ja vanhuuden varalle. meentuloaan. Huolimatta pienemmistä koko-
38101: Erilaiset lisäeläkejärjestelmät kattavatkin jo naistuloistaan, he saattavat saada vähemmän
38102: lähes koko kansan. kansaneläkettä kuin monet virka- ja työsuhde-
38103: Eläkejärjestelmien moninaisuus on kuitenkin eläkkeen nauttijat, joilla ei ole työtuloja, mutta
38104: aikaansaanut todellisen lakiviidakon, jonka hal- kylläkin suurempi eläke kuin toisen kokonais-
38105: linta tavalliselle kansalaiselle on vaikea ja tulot. Vuositulon määräämismenettely on sa-
38106: asiantuntijoillekin vaikeaa. Kansaneläkejärjestel- manaikaisesti tullut yhä monimutkaisemmaksi
38107: män lisäksi sosiaalivakuutusjärjestelmään kuu- ja työläämmäksi.
38108: luvat tällä hetkellä esimerkiksi työntekijöiden Epäkohdat, jotka johtuvat siitä, että tukiosa
38109: eläkelaki, lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien toisille kansalaisille annetaan tarkkaa tarvehar-
38110: työntekijäin eläkelaki, valtion eläkelaki, kun- kintaa noudattaen ja toisille ilman sitä, ovat
38111: nallisten työntekijäin ja viranhaltijain eläkelaki, tuskin muuten poistettavissa kuin siten, että
38112: evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki, merimies- huoltoperiaatteesta kokonaan luovutaan ja sa-
38113: eläkelaki, perhe-eläkelaki, sairausvakuutuslaki, malla yhdistetään nykyinen perusosa ja tukiosa
38114: tapaturmavakuutuslaki, liikennevakuutuslaki ja kaikille yhtä suureksi tasaeläkkeeksi, jonka
38115: laki valtakunnallisista työttömyyskassoista. On muodostamalle pohjalle sitten lisäeläkkeiden
38116: selvää, että kun sosiaalisia etuuksia hoidetaan järjestelmä voidaan rakentaa.
38117: näin monen eri lain välityksellä, seurauksena Mielestämme eläkejärjestelmissä tulisi lähteä
38118: on suuria vaikeuksia. siitä, että kaikki kansalaiset saisivat riittävän
38119: Kansaneläkelaissa siirryttiin vuoden 1956 eläketurvan, jota nykyiset eläkelait eivät tässä
38120: uudistuksessa periaatteessa tasaeläkejärjestel- vaiheessa ainakaan vielä takaa. Olisikin sen
38121: mään, minkä lisäksi tulottomien ja vähätulois- vuoksi harkittava oikeudenmukaisen sosiaalitur-
38122: ten aseman parantamiseksi säilytettiin tukiosa- van toteuttamiseksi eläkejärjestelmien ja koko
38123: järjestelmä. Sen jälkeen on kuitenkin virka- ja sosiaaliturvan yhtenäistämistä esimerkiksi yhte-
38124: työsuhteisiin perustuvat eläkkeet määrätty suu- näisellä sosiaalivakuutuslailla.
38125: reksi osaksi etuoikeutetuksi tuloksi, jota ei Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
38126: oteta tukiosan määrään vaikuttavaa vuosituloa 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
38127: vahvistettaessa huomioon. Seurauksena on, että tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
38128: tukiosan myöntäminen ei riipu yksinomaan seuraavan kysymyksen:
38129: eläkkeensaajien taloudellisesta asemasta ja elä-
38130: keturvan tarpeesta, vaan tukiosan saajien jou- Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
38131: kossa on vuosi vuodelta yhä enemmän sellaisia ryhtynyt tahi aikoo ryhtyä koko kansaa
38132: henkilöitä, joiden todelliset vuositulot ovat suu- koskevan yhtenäisen sosiaaliturvajärjes-
38133: remmat kuin monilla sellaisilla henkilöillä, jotka telmän aikaansaamiseksi?
38134: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1969.
38135:
38136: Paavo Niinikoski. Heimo Linna.
38137: Erkki Haukipuro. Reino Kangas.
38138: E 107/70
38139: 2
38140:
38141:
38142:
38143:
38144: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
38145:
38146: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa koskevan yhtenäisen sosiaaliturvajärjes-
38147: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, telmän aikaansaamiseksi?"
38148: olette kirjeellänne 18 päivältä joulukuuta 1969
38149: n:o 1659 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
38150: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paavo seuraavaa:
38151: Niinikosken ym. tekemän, seuraavan sisältöisen Eläkejärjestelmien edelleen kehittäminen ja
38152: kysymyksen: koordinoiminen on eläkejärjestelmäkomitean
38153: tutkittavana. Vasta tämän työn valmistuttua on
38154: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on tarkoituksenmukaista ottaa tutkittavaksi, mitä
38155: ryhtynyt tahi aikoo ryhtyä koko kansaa mahdollisuuksia olisi kysymyksessä tarkoitetun
38156: yhtenäisen sosiaaliturvalain aikaansaamiselle.
38157: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1970.
38158:
38159: Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
38160: 3
38161:
38162:
38163:
38164:
38165: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
38166:
38167: I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
38168: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse samt anföra följande:
38169: av den 18 december 1969 nr 1959 tili veder- Pensionssystemkommitten undersöker för
38170: börande medlem av statsrådet för avgivande av närvarande en vidare utveckling och koordine-
38171: svar översänt följande av riksdagsman Paavo ring av pensionssystemen. Först efter färdig-
38172: Niinikoski m. fl. undertecknade spörsmål: blivandet av detta arbete är det ändamålsenligt
38173: att undersöka, vilka möjligheter som skulle
38174: "Vilka åtgärder har Regeringen vid- finnas för åstadkommande av den i spörsmålet
38175: tagit eller ämnar vidtaga för att åstad- avsedda enhetliga socialskyddslagen.
38176: komma ett enhetligt socialskyddsssystem
38177: som berör hela folket?"
38178: Helsingfors den .3 februari 1970.
38179:
38180: Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
38181: Kirj. ksm. n:o 234.
38182:
38183:
38184:
38185:
38186: Vilponiemi: Työllisyyskurssien henkilökunnan eläketurvan jär-
38187: jestämisestä.
38188:
38189:
38190: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
38191:
38192: Valtionapulaitosten eläkelailla (laki eräistä kaisella tavalla, joten nyt pitäisi saada selvyys
38193: valtion varoista suoritettavista eläkkeistä, 382/ siitä, mitä eläkelakia on missäkin tapauksessa
38194: 1969), joka tuli voimaan 1. 7. 1969, järjestet- noudatettava. Toivottavasti ammattikasvatus-
38195: tiin erään verraten suuren palkansaajaryhmän hallitus kurssilupia myöntäessään voi tämän
38196: työeläketurva uudella tavalla. On kuitenkin asian tulevaisuudessa ilmoittaa, mutta asia on
38197: ilmennyt lain soveltamisalasta eräissä tapauk- epäselvä useiden sellaisten kurssien osalta,
38198: sissa epätietoisuutta. Tällaista epätietoisuutta jotka ovat nyt käynnissä.
38199: esiintyy mm. työllisyyskurssien henkilökunnan Edellä sanotun perusteella kunnioittaen esi-
38200: eläkejärjestelyjen osalta, jos kurssin järjestä- tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
38201: jänä on yhdistys tai säätiö. Säätiöpohjaisia vastattavaksi valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
38202: kurssikeskuksia on olemassa ja perusteilla. 1 momentin nojalla seuraavan kysymyksen:
38203: Myös eräät yhdistykset ovat järjestäneet näitä
38204: valtion varoilla toimivia ammattikursseja. Onko Hallitus tietoinen siitä, että
38205: Oikeudenmukaista olisi, että työllisyyskurs- valtionapulaitosten eläkelain soveltamis-
38206: sien henkilökunnan eläketurva olisi yhtenäinen alasta työllisyyskurssien osalta esiintyy
38207: ja siitä riippumaton, kuka on kurssin järjestäjä. epätietoisuutta, ja jos on,
38208: Kursseille annettava valtionapu ja henkilökun- mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tai
38209: nan palkkaperusteet sekä henkilökunnalle ase- aiotaan ryhtyä, jotta sanotun kurssitoi-
38210: tettavat vaatimukset ja velvollisuudet ovat kai- minnan palveluksessa olevan henkilö-
38211: kissa tapauksissa myös samat. kunnan eläketurva voitaisiin järjestää
38212: Kurssien järjestäjän on joka tapauksessa jär- asiaankuuluvalla tavalla?
38213: jestettävä henkilökunnan eläketurva lain mu-
38214: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1969.
38215:
38216: Väinö Vilponiemi.
38217:
38218:
38219:
38220:
38221: E 182/70
38222: 2
38223:
38224:
38225:
38226:
38227: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
38228:
38229: Joulukuun 18 päivänä 1969 päivätyssä ja jos se olisi ollut toiminnassa lain voimaan
38230: saman kuukauden 19 päivänä valtioneuvoston tullessa. Valtionapulaitoksena ei kuitenkaan
38231: asianomaiselle jäsenelle saapuneessa kirjeessä pidetä kunnallisen eläkelaitoksen jäsenyhteisöä
38232: olette Te Herra Puhemies, valtiopäiväjärjes- eikä valtionapua saavaa yhteisöä ja laitosta
38233: tyksen 37 §:n 1 momentissa mainitussa tarkoi" siltä osin kuin sen palveluksessa olevilla hen-
38234: tuksessa lähettänyt jäljennöksen edustaja Vilpo- kilöillä on oikeus eläketurvaan suoraan valtion
38235: niemen Teille antamasta kirjelmästä, jossa val- varoista.
38236: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi Valtionapulaitosten eläkelaki ei koske sel-
38237: on tehty seuraava kysymys: laisia yhteisöjä ja laitoksia, joiden valtionapu
38238: on harkinnanvarainen tai muutoin ei täytä
38239: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että edellä mainittua valtionavun suhteellista mää-
38240: valtionapulaitosten eläkelain soveltamis- rittelyä koskevaa ehtoa, koska tällaisten yh-
38241: alasta työllisyyskurssien osalta esiintyy teisöjen ja laitosten sisällyttämisestä lain piiriin
38242: epätietoisuutta, ja jos on, saattaisi johtua, että ne ajoittain olisivat lain
38243: mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tai alaisia ja ajoittain sen ulkopuolella, minkä li-
38244: aiotaan ryhtyä, jotta sanotun kurssitoi- säksi niiden osallistuminen valtion järjestämän
38245: minnan palveluksessa olevan henkilö- eläketurvan kustannuksiin olisi vaikeasti mää-
38246: kunnan eläketurva voitaisiin järjestää riteltävissä.
38247: asiaankuuluvalla tavalla?" Työllisyyttä edistävästä ammattikurssitoimin-
38248: nasta 10. 9.1965 annetun lain (493/65) mu-
38249: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kaan työllisyyden edistämiseksi järjestetään työ-
38250: vasti seuraavaa: voima- ja ammattikasvatusviranomaisten yhteis-
38251: Valtio osallistuu huomattavassa määrin sel- toimin valtion kustantamia ammatillisia perus-,
38252: laistenkin henkilöiden eläkkeistä aiheutuviin täydennys- ja uudelleenkoulutuskursseja. Sa-
38253: kustannuksiin, jotka eivät ole välittömästi val- man lain 3 §:n 1 momentin mukaan ammatti-
38254: tion palveluksessa. Tämä tapahtuu eräiden kurssitoimintaa voivat asianomaisen johtavan
38255: osalta siten, että he saavat eläkkeen suoraan ammattikasvatusviranomaisen luvalla ja sen val-
38256: valtiolta ja eräiden osalta siten, että valtio an- vonnassa järjestää julkisen tarkastuksen alaiset
38257: taa työnantajalle avustusta eläkkeiden tai elä- ammatilliset oppilaitokset sekä myös kunnat,
38258: kevakuutusmaksujen maksamiseen. yhdistykset, säätiöt niillä edellytyksillä, jotka
38259: Eräistä valtion varoista suoritettavista eläk- asetuksella tarkemmin säädetään. Niinikään sa-
38260: keistä 13. 6. 1969 annetulla lailla (382 /69 ) man lain 4 § :n mukaan ammattikurssien toi-
38261: eli niin sanotulla valtionapulaitosten eläk~ meenpanoa varten varataan tulo- ja menoar-
38262: lailla järjestettiin valtionapulaitosten henki~ö viossa vuosittain johtavien ammattikasvatus-
38263: kunnan eläketurva uudella tavalla siten, että viranomaisten käyttöön tarpeelliset määrärahat.
38264: eläkkeet suoritetaan suoraan valtion varoista. Edellä sanotusta käy ilmi, että valtion osal-
38265: Valtionapulaitoksella tarkoitetaan mauutussa listuminen mainitusta kurssitoiminnasta aiheu-
38266: laissa sellaista valtionapua saavaa yhteisöä ja tuviin kustannuksiin on harkinnanvaraista siinä
38267: laitosta, jolla lain voimaan tullessa oli oikeus mielessä, että se tapahtuu tulo- ja menoarvioon
38268: saada valtionapua laissa tai asetuksessa mää- otettujen määrärahojen rajoissa. Valtion osal-
38269: rättyyn suhteelliseen osaan eläketurvan järjes- listuminen on myös sikäli harkinnanvaraista,
38270: tämisestä aiheutuvista kustannuksista sekä sel- että kunkin kurssin osalta harkitaan sen tar-
38271: laista lain voimassa ollessa toimintansa aloitta- peellisuus. Tästä johtuen onkin katsottu, että
38272: vaa yhteisöä tai laitosta, jolla olisi ollut oikeus työllisyyskurssit eivät kuulu sen toiminnan
38273: saada valtionapua edellä sanotun mukaisesti, piiriin, jota valtionapulaitosten eläkelaki koskee.
38274: .3
38275:
38276: Nyt kysymyksessä oleva ammattikurssitoi- donapulaitosten eläkelain piiriin, kun 6 päivänä
38277: minta vastaa siinä mielessä valtionapulaitosten helmikuuta 1970 annettua lakia työllisyyttä
38278: eläkelain piiriin kuuluvaa toimintaa, että se on edistävästä ammattikurssitoiminnasta annetun
38279: lakimääräistä ja että toiminta kustannetaan val- lain muuttamisesta tullaan soveltamaan ja kurs-
38280: tion varoilla. Mielestäni olisikin syytä ottaa sitoiminta tulee pysyväksi kurssikeskuksien
38281: uudelleen harkittavaksi kysymys työllisyysam- muodossa.
38282: mattikurssien henkilökunnan saattamisesta val-
38283: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1970.
38284:
38285: Ministeri Ele Alenius.
38286: 4
38287:
38288:
38289:
38290:
38291: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
38292:
38293: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen skulle ha varit berättigad att erhålla statsunder-
38294: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- stöd i enlighet med vad ovan anförts, om den
38295: velse av den 18 december 1969, viiken kom skulle ha varit verksam när lagen trädde i
38296: vederbörande medlem av statsrådet tillhanda kraft. Såsom statsunderstödd institution anses
38297: den 19 samma månad, översänt avskrift av en dock icke kommunala pensionsanstaltens med-
38298: av riksdagsman Vilponiemi tili Eder inlämnad lemssamfund, ej heller inrättning tili den del
38299: skrivelse, vari Tili vederbörande medlem av dess anställda är berättigade tili pensionsskydd
38300: statsrådet för besvarande ställts följande direkt av statens medel.
38301: spörsmål: Pensionslagen för statsunderstödda institu-
38302: "Är Regeringen medveten om att tioner gäller inte heller sådana sammanslut-
38303: ovisshet råder beträffande tiliämpningen ningar och inrättningar, vilkas statsunderstöd
38304: av pensionslagen för de statsunder- antingen är beroende av prövning eller annars
38305: stödda institutioneroa i fråga om sys- inte uppfyller det ovannämnda villkoret om
38306: selsättningskurser och om så är fallet, proportionell bestämning av statshidraget. Om
38307: vilka åtgärder har vidtagits eller vad dylika sammanslutningar och inrättningar skulle
38308: kommer att göras, för att vid dylika innefattas i förslaget skulle detta nämligen
38309: kurser anställda personers pensions- kunna leda tili att de tidtals skulle lyda under
38310: skydd skall kunna ordnas på behörigt den föreslagna lagen och tidtals stå utanför
38311: sätt?" den. Dessutom vore det svårt att ange på
38312: vilket sätt de horde deltaga i kostnaderoa för
38313: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt det pensionsskydd som staten anordnar.
38314: anföra följande: Enligt lagen 10. 9. 1965 om sysselsättnings-
38315: Staten deltar i betydande omfattning i pen- främjande yrkeskursverksamhet (493/65)
38316: sionskostnaderoa också för personer som icke anordnar arbetskrafts- och yrkesutbildnings-
38317: är direkt anställda i statens tjänst. Detta sker myndigheteroa i samråd yrkesutbildande
38318: i fråga om en del personer genom att dessa grund-, kompletterings- och omskolningskurser
38319: får sina pensioner .direkt av staten och i fråga för främjande av sysselsättningen. Enligt
38320: om en del andra åter genom att staten ger samma lags 3 § kan yrkeskursverksamhet med
38321: arbetsgivaren understöd för betalning av pen- vederbörande yrkesutbildningsmyndighets tili-
38322: sioner eller pensionsförsäkringspremier. stånd och under .dess kontroll anordnas av
38323: Genom lagen 13. 6. 1969 om vissa pensio- yrkesläroinrättningar som står under offentlig
38324: ner som skall betalas av statsmedel (382/69), kontroll samt dessutom av kommuner, före-
38325: den s. k. pensionslagen för statsunderstödda ningar och stiftelser under de förutsättningar
38326: institutioner, har pensionsskyddet för persona- som närmare hestämmes i förordning. Enligt
38327: len vid de statsunderstödda institutioneroa lagens 4 § reserveras årligen i statsförslaget
38328: ordnats på ett nytt sätt så, att pensionerna nödiga anslag för anordnande av yrkeskurser.
38329: betalas direkt av statens medel. Med statsun- Dessa medel ställes tili yrkesuthildningsmyn-
38330: derstödd institution avses i nämnda lag sådan digheternas förfogande.
38331: statsunderstöd åtnjutande sammanslutning ellet Av det ovan sagda framgår, att statens del-
38332: inrättning, som när lagen trädde i kraft ägde tagande i nämnda kursverksamhet beror av
38333: rätt att få statsunderstöd för i lag eller förord- prövning i den meningen, att det är hundet
38334: ning bestämd proportionell del av konstna- vid de anslag som upptages i statsförslaget.
38335: deroa för anordnande av pensionsskydd, samt Statens deltagande beror av prövning också
38336: sammanslutning eller inrättning, som börjar såtilivida, att det i fråga om varje kurs prövas
38337: sin verksamhet medan lagen är i kraft och som huruvida kursen är behövlig. På grund härav
38338: 5
38339:
38340: har det ansetts, att sysselsättningskurserna icke min åsikt borde frågan om tillämpningen av
38341: hör tili det område som beröres av pensionsla- pensionslagen för statsunderstödda institutioner
38342: gen för de statsunderstödda institutionerna. på sysselsättningskursernas personai upptagas
38343: Nu ifrågavarande yrkeskursverksamhet mot- tili ny prövning, när lagen den 6 februari
38344: svarar såtillvida den verksamhet på viiken pen- 1970 angående ändring av lagen om sysselsätt-
38345: sionslagen för statsunderstödda institutioner är ningsfrämjande yrkeskursverksamhet blir till-
38346: tillämplig, att den är lagstadgad och att verk- lämplig och kursverksamheten blir permanent
38347: samheten bekostas med statens medel. Enligt i form av fasta kurcentraler.
38348: Helsingfors den 18 februari 1970.
38349:
38350: Minister Ele Alenius.
38351:
38352:
38353:
38354:
38355: E 182/70
38356: Kirj. ksm. n:o 2.35.
38357:
38358:
38359:
38360:
38361: Roden: Kroonisten syöpäpotilaiden aseman helpottamisesta.
38362:
38363:
38364: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
38365:
38366: Eduskunnan tietoon ei ole tullut, että Hal- tämästä syöpäjärjestöjen taloudellisesta tukemi-
38367: litus olisi ryhtynyt toimiin suorittaakseen kroo- sesta, saattanut nämä erittäin tärkeätä ja me-
38368: nisten syöpäpotilaiden aseman helpottamiseen nestyksellistä kansanterveystyötä suorittavat va-
38369: tähtäävän tutkimuksen. Eduskunta edellytti paaehtoiset järjestöt sellaisiin taloudellisiin vai-
38370: kuitenkin käsitellessään vuoden 1968 toivo- keuksiin, että niiden ylläpitämien hoitolaitos-
38371: musaloitetta n:o 170, että tällainen tutkimus ten keskeytyksetön toiminta uhkaa vaarantua.
38372: suoritettaisiin ja silloin selvitettäisiin, miten Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
38373: keskus- ja aluesairaaloiden mahdollisuuksia an- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
38374: taa alustavin toimenpitein syöpäpotilaiden tar- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38375: vitsemaa hoitoa voitaisiin parantaa ja miten jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
38376: kroonisten syöpäpotilaiden hoitomahdollisuuk-
38377: sia voitaisiin lisätä ottaen tällöin huomioon ko- Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
38378: tihoidon järjestämisen edullisuuden. Edelleen ryhtynyt tai aikoo ryhtyä toteuttaak-
38379: edellytettiin, että yhteistyössä syöpäjärjestöjen seen Eduskunnan toivomuksen kroonis-
38380: kanssa tutkittaisiin, miten pitkäaikaisten syö- ten syöpäpotilaiden aseman helpotta-
38381: päsairaiden kuntouttamiseen tähtääviä toimen- mista koskevan tutkimuksen suorittami-
38382: piteitä voitaisiin edistää. seksi ja kuntouttavan hoidon edistä-
38383: Sikäli kuin tiedossani on, tämä Eduskunnan miseksi, mikä lienee mahdollista ainoas-
38384: toivomus on jäänyt Hallituksen piirissä sille taan yhteistoimin syöpäjärjestöjen ja nii-
38385: kuuluvaa huomiota vaille. Samalla Hallitus on, den sairaaloiden kanssa?
38386: jättämällä huolehtimatta Eduskunnan edellyt-
38387: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1969.
38388:
38389: Akseli Roden.
38390:
38391:
38392:
38393:
38394: E 32/70
38395: 2
38396:
38397:
38398:
38399:
38400: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
38401:
38402: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
38403: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vasti seuraavaa:
38404: olette 19 päivänä joulukuuta 1969 päivätyn Osa syöpäpotilaista vaatii pitkäaikaista sai-
38405: kirjeenne n:o 1667 ohella toimittanut valtio- raanhoitoa, jota kysymystä kokonaisuudessaan
38406: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen selvittelee pitkäaikaissairaanhoitotoimikunta,
38407: kansanedustaja Akseli Rodenin kirjallisesta ky- jonka tulee jättää mietintönsä viimeistään kesä-
38408: symyksestä, jossa tiedustellaan: kuun loppuun 1970 mennessä. Kunnes tiedot
38409: sanotun toimikunnan laadituttamista selvityk-
38410: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on sistä samoin kuin toimikunnan ehdotukset ovat
38411: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä toteuttaak- käytettävissä, ei liene mahdollista ryhtyä joi-
38412: seen Eduskunnan toivomuksen kroonis- hinkin erityistoimenpiteisiin pitkäaikaista sai-
38413: ten syöpäpotilaiden aseman helpotta- raanhoitoa tarvitsevien syöpäpotilaiden osalta,
38414: mista koskevan tutkimuksen suorittami- vaan asia on käsiteltävä kokonaiskysymyksenä.
38415: seksi ja kuntouttavan hoidon edistä-
38416: miseksi, mikä lienee mahdollista ainoas-
38417: taan yhteistoimin syöpäjärjestöjen ja nii-
38418: den sairaaloiden kanssa?"
38419: Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1970.
38420:
38421:
38422: Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
38423: 3
38424:
38425:
38426:
38427:
38428: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
38429:
38430: I det syfte 37 § 1 moment riksdagsord- Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
38431: ningen anger, har Ni, Herr Talman, med Eder samt anföra följande:
38432: skrivelse av den 19 december 1969 nr 1667 En del av kancerpatienterna måste få en
38433: tillställt vederbörande medlem av statsrådet långvarig vård. Frågan härom utreds i hela
38434: en avskrift av riksdagsman Akseli Rodens dess omfattning av kommissionen för under-
38435: skriftliga spörsmål, vari frågas: sökning av långvarigt sjukas vårdbehov, vii-
38436: ken bör avge sitt betänkande före utgången
38437: "Vilka åtgärder har Regeringen vid- av juni 1970. Innan uppgifter föreligger om
38438: tagit eller ämnar den vidta för att för- de utredningar som denna kommission har lå-
38439: verkliga Riksdagens hemställan om tit utföra och innan kommissionens förslag
38440: verkställande av en undersökning, som står tili förfogande torde det inte vara möj-
38441: skulle avse ett underlättande av de kro- ligt att vidta några speciella åtgärder i fråga
38442: niska kancerpatienternas situation, och om de kancerpatienter som är i behov av lång-
38443: om främjande av rehabiliteringsvården, varig vård, utan saken borde behandlas som
38444: något som torde vara möjligt endast ge- ett odelbart problem.
38445: nom samverkan med kancerorganisatio-
38446: nerna och deras sjukhus?"
38447: Helsingfors den 20 januari 1970.
38448:
38449:
38450: Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
38451: Kirj. ksm. n:o 236.
38452:
38453:
38454:
38455:
38456: Roden: Syöpäjärjestöjen taloudellisesta tukemisesta.
38457:
38458:
38459: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
38460:
38461: Käsitellessään vuonna 1968 Hallituksen esi- 360 1966 valtiopäiviltä, käsittely huhtikuussa
38462: tystä lisäyksiksi ja muutoksiksi valtion vuoden 1968).
38463: 1968 varsinaiseen tulo- ja menoarvioon Edus- Se seikka, että Suomen Syöpäyhdistys ja
38464: kunta edellytti, että Hallitus huolehtii siitä, Syöpäsäätiö ovat joutuneet ottamaan kantaak-
38465: että neuvoteltaessa syöpäjärjestöjen ylläpitä- seen sairaaloiden ylläpidosta aiheutuneen erit-
38466: mien sädehoitolaitosten siirtämisestä vastaavien täin suuren velkataakan, vaarantaa niiden mah-
38467: keskussairaaloiden kuntainliitoille näitä sairaa- dollisuudet ylläpitää Turussa ja Helsingissä
38468: loita ylläpitäville syöpäjärjestöille ei aiheudu sijaitsevia sairaaloitaan. Näissä kahdessa laitok-
38469: taloudellisia vaikeuksia. Ilmeisesti tällä perus- sessa hoidetaan vuosittain noin 5 000 potilas-
38470: teella myönnettiin syöpäjärjestöille Hallituksen ta, jotka niihin lähetetään kaikkialta Suomes-
38471: esityksestä kahdessa erässä yhteensä 1 650 000 ta keskussairaaloiden lähettein. Kun näiden
38472: mk niiden tappioiden peittämiseen, mitkä ovat sairaaloiden toiminnan jatkuminen täten on
38473: aiheutuneet näiden sädehoitolaitosten ylläpi- saatettu vaaranalaiseksi, merkitsee se sitä, että
38474: dosta aikana ennen vuoden 196 7 päättymistä. jo ensi vuonna joutuu 5 000 syöpäsairasta jää-
38475: Edellä mainitut neuvottelut sädehoitolaitos- mään asianmukaista hoitoa vaille.
38476: ten siirtämisestä kuntainliitoille on kuitenkin Hallitus on, jättämällä huolehtimatta Edus-
38477: saatettu päätökseen vasta kuluvan vuoden lo- kunnan edellyttämästä syöpäjärjestöjen talou-
38478: pulla. Tänä aikana näiden sairaaloiden ylläpi- dellisesta tukemisesta, saattanut nämä erittäin
38479: täjät ovat joutuneet sairaaloiden toiminnan tärkeätä ja menestyksellistä kansanterveystyötä
38480: jatkumisesta huolehtiessaan ottamaan tarkoi- suorittavat vapaaehtoiset järjestöt sellaisiin ta-
38481: tusta varten lainoja ilmoituksen mukaan loudellisiin vaikeuksiin, että niiden ylläpitä-
38482: 1 200 000 mk. Kun ei ole tiedossa mitään mien hoitolaitosten keskeytyksetön toiminta
38483: muuta tietä näiden ylläpitotappioiden korvaa- uhkaa vaarantua.
38484: miseksi sanotuille kansanterv.eysjärjestöille, Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
38485: sosiaali- ja terveysministeriö esitti valtionavun jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
38486: ottamista sitä varten vuoden 1970 v:;rsinai- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38487: seen tulo- ja menoarvioon. Hallitus ei kuiten- jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
38488: kaan sisällyttänyt tätä esitystä Eduskunnalle
38489: jätettyyn budj-ettiin. Näin on tapahtunut huo- Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
38490: limatta edellä selostetusta Eduskunnan kannan- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä huolehtiak-
38491: otosta ja siitä, että Eduskunta on yksimieli- seen Eduskunnan edellyttämästä talou-
38492: sesti lausunut pitävänsä oikeudenmukaisena ja dellisesta tuesta syöpäjärjestöjen sairaa-
38493: kohtuullisena, että valtion toimesta korvataan loille niin, ettei niiden toiminnan jatku-
38494: syöpäjärjestöille sairaaloiden käyttökustannus- minen taloudellisten vaikeuksien takia
38495: ten edellyttämät tappiot ( toivomusaloite n:o joudu vaaranalaiseksi?
38496: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1969.
38497:
38498: Akseli Roden.
38499:
38500:
38501:
38502:
38503: E 41/70
38504: 2
38505:
38506:
38507:
38508:
38509: E d u s kun n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
38510:
38511: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- toiminnan siirtämistä asianomaisten keskussai-
38512: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- raalain hoidettaviksi, lähdettiin siitä, että näin
38513: mies, olette 19 päivänä joulukuuta 1969 päi- siirrettävät laitokset täydensivät hoidollisesti
38514: vätyn kirjeenne n:o 1668 ohella rtoimittanut sanottuja keskussairaaloita, joissa ei ollut riit-
38515: Valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen- tävästi syövän hoitoon tarvittavaa välineistöä.
38516: nöksen kansanedustaja Akseli Rodenin kirjalli- Sitä vastoin Helsingin ja Turun yliopistolli-
38517: sesta kysymyksestä n:o 236, jossa tiedustel- sissa keskussairaaloissa on syöpäpotilaiden hoi-
38518: laan: toon asianmukaisesti varustetut sädehoitoklini-
38519: kat, joten hoidolliselta kannalta ei ollut tar-
38520: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on peellista näillä paikkakunnilla sijaitsevia sanot-
38521: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä huolehtiak- tujen järjestöjen omistamia laitoksia liittää
38522: seen Eduskunnan edellyttämästä talou- mainittuihin keskussairaaloihin, vaan katsottiin
38523: dellisesta tuesta syöpäjärjestöjen sairaa- näiden laitosten toiminnan olevan sellaista, jo-
38524: loille niin, ettei niiden toiminnan jatku- ka sopii syöpäjärjestöj,en toimintaan paremmin
38525: minen taloudellisten vaikeuksien takia kuin varsinainen sairaanhoito. Kun nyttemmin
38526: joudu vaaranalaiseksi?" on ilmennyt, ettei syöpäjärjestöillä ole mah-
38527: dollisuutta hoitaa näitäkään laitoksiaan, on eri
38528: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- osapuolten kanssa neuvoteltu näidenkin laitos-
38529: taen seuraavaa: ten liittämisestä Helsingin ja Turun yliopistol-
38530: Kun vuoden 1968 menoarvioesityksessä eh- lisiin keskussairaaloihin vuoden 1971 alusta
38531: dotetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpä- kuin myös siitä, millä edellytyksillä syöpäjär-
38532: säätiön muiden kuin Helsingissä sijaitsevan jestöt huolehtisivat niistä kuluvan vuoden lop-
38533: Sairaskoti Radiumin ja Turun Radiumkodin puun.
38534: Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1970.
38535:
38536:
38537: Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
38538: 3
38539:
38540:
38541:
38542:
38543: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
38544:
38545: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen sjukhus, utgick man ifrån, att de anstalter som
38546: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- sålunda skulle flyttas skulle komplettera vår-
38547: se av den 19 december 1969 nr 1668 tili ve- den i sagda centralsjukhus, vilka icke hade
38548: derbörande medlem av statsrådet för avgivan- tillräcklig materiel för vården av kancerpatien-
38549: de av svar översänt avskrift av följande av ter. Däremot har universitetscentralsjukhusen
38550: riksdagsman Akseli Roden ställda spörsmål nr i Helsingfors och Åbo behörigen utrustade
38551: 236: strålbehandlingskliniker för kancerpatienter,
38552: varför det inte från vårdsynpunkt var nödvän-
38553: "Vilka åtgärder har Regeringen vid- digt att på dessa orter ansluta sagda organi-
38554: tagit eller ämnar den vidtaga för att sationers anstalter till universitetscentralsjuk-
38555: kancerorganisationernas sjukhus skall husen, utan dessa anstalters verksamhet ansågs
38556: få det ekonomiska stöd som Riksdagen vara av den art, att den lämpar sig bättre för
38557: har förutsatt, så att icke sjukhusens kancerorganisationernas verksamhet än egent-
38558: fortsatta verksamhet på grund av eko- lig sjukvård. Då det numera har framgått, att
38559: nomiska svårigheter äventyras?" kancerorganisationerna icke har möjlighet att
38560: sköta ens dessa anstalter, har med de berörda
38561: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt parterna förhandlats om anslutning även av
38562: anföra följande: dessa anstalter till universitetscehtralsjukhusen
38563: När det i förslaget tili utgifts,stat för år i Helsingfors och Åbo, räknat från ingången
38564: 1968 föreslogs, att Cancerföreningens och av år 1971, och om de förutsättningar under
38565: Cancerstiftelsens radiumhem, utom Sjukhem- vilka kancerorganisationerna skulle draga för-
38566: met Radium i Helsingfors och Radiumhemmet sorg om anstalterna till innevarande års ut-
38567: i Åbo skulle införlivas med respektive central- gång.
38568: Helsingfors den 22 januari 1970.
38569:
38570:
38571: Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
38572: Kirj. ksm. n:o 237.
38573:
38574:
38575:
38576:
38577: Linkola: Maankäyttölainoja saaneiden maksuvaikeuksien helpot-
38578: tamisesta.
38579:
38580:
38581: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
38582:
38583: Viime keväällä tekemässäni kirjallisessa ky- 1961. Tähän päivään mennessä Arvo ei ole
38584: selyssä (n:o 57/25. 3. 1969) kiinnitin huo- suorittanut siitä penniäkään ja kuitenkin laina
38585: miota niihin epäinhimillisiin sivuilmiöihin, joita on lyhentynyt korkoineen kuten pitääkin. Mak-
38586: maankäyttöasetuksen 102 §:ään sisältyvät sään- sajina ovat olleet lapset. Pikkuiset sitä velkaa
38587: nökset ns. vapaavuosista ovat eritoten köy- tähän mennessä ovat lyhentäneet. Jokaisesta
38588: hillä syrjäseuduilla aiheuttaneet. syntyneestä saa yhden vuoden maksuosuuden
38589: Huhtikuun 23 päivänä 1969 antamassaan ja koron anteeksi."
38590: vastauksessa maatalousministeri Miettunen suh- Maaliskuussa tekemääni kyselyyn antamas-
38591: tautui varsin epäillen ja vähäteilen näihin esit- saan vastauksessa maatalousministeri mainitsi
38592: tämiini epäilyttäviin seuraamuksiin. Käytän- myös, että jo nyt on olemassa edellytykset lyk-
38593: nöstä kerätyt esimerkit osoittavat kuitenkin, käyksien antamisella keventää maankäyttölain
38594: että vähättelyyn ei ole aihetta, vaan että asia edellyttämiä lainoja saaneiden maksuvaikeuksia.
38595: on todella varsin vakava. Joulukuun 14 päi- Nämä menetelmät eivät näytä olevan laajem-
38596: vänä Helsingin Sanomissa oli raportti Suomen malti asutustilallisten tiedossa.
38597: kehitysalueelta otsikoituna "Mihin uskoo näl- Asian vakavuuden vuoksi ja viitaten valtio-
38598: kämaan köyhä". Kirjoituksessa oli haastateltu päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
38599: kymmenkuntaa Kemijärvellä, Posiolla ja Sai- kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
38600: lassa asuvaa perhettä. Haastateltavista kah- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38601: dessa tapauksessa viitattiin nimenomaan maan-
38602: käyttölain mukaisiin vapaavuosiin. Posion Mitkä ovat vapaavuosisäännösten
38603: Kynsiperällä asuva maanviljelijä Papinaho to- ohella ne muut menetelmät, joilla voi-
38604: tesi mm. seuraavaa: "Nyt vain siitetään lapsia, daan helpottaa maankäyttölain edellyt-
38605: jotta saataisiin sosiaaliapua. Tässä on lähellä tämiä lainoja saaneiden maksuvaikeuk-
38606: semmoinenkin naapuri, joka asutustilallinen sia ja poistaa siten ne epäinhimilliset
38607: kun on, tekee lapsia saadakseen aina vuoden sivuilmiöt, joita maankäyttöasetukseen
38608: velat ja korot anteeksi. Laki kun on sellai- sisältyvät vapaavuosisäännökset ovat ·vä-
38609: nen." Muudan asutustilallinen Posiolta toteaa: lillisesti aiheuttaneet?
38610: "Maanostolainan lyhentäminen alkoi vuonna
38611: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1969.
38612:
38613: Anna-Liisa Linkola.
38614:
38615:
38616:
38617:
38618: E 115/70
38619: 2
38620:
38621:
38622:
38623:
38624: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
38625:
38626: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vastauksena kysymykseen viittaan kunnioit-
38627: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ten asiassa aikaisemmin antamaani vastaukseen
38628: olette kirjeellänne 19 päivältä joulukuuta 1969 23 päivältä huhtikuuta 1969, josta kävi sel-
38629: n:o 1669 lähettänyt valtioneuvoston asian- ville, että vapaavuosien antamisen ohella voi-
38630: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja daan maksuvelvolliselle myöntää velan mak-
38631: Linkolan tekemän seuraavan sisältöisen kysy- samisessa lykkäystä hänestä itsestään riippu-
38632: myksen: mattomista syistä aiheutuneiden vaikeuksien
38633: lieventämiseksi. Lykkäysvuosien määrä voi
38634: "Mitkä ovat vapaavuosisäännösten yleensä olla kerrallaan enintään 5 vuotta ja
38635: ohella ne muut menetelmät, joilla voi- yhteensä enintään 15 vuotta. Mainittakoon li-
38636: daan helpottaa maankäyttölain edellyt- säksi, että milloin maksuvelvollisen vaikeuksia
38637: tämiä lainoja saaneiden maksuvaikeuk- ei voida riittävässä määrin lievittää lykkäys-
38638: sia ja poistaa siten ne epäinhimilliset vuosia myöntämällä, on vapaavuosien antami-
38639: sivuilmiöt, joita maankäyttöasetukseen nen myös edellä mainitulla perusteella mah-
38640: sisältyvät vapaavuosisäännökset ovat vä- dollista, kuitenkin enintään 10 vuoden osalta.
38641: lillisesti aiheuttaneet?"
38642: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1970.
38643:
38644: Maatalousministeri Martti Miettunen.
38645: 3
38646:
38647:
38648:
38649:
38650: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
38651:
38652: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
38653: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skri- hänvisa till mitt i denna sak avgivna svar av
38654: velse av den 19 december 1969 nr 1669 till den 23 april 1969 varav framgår, att betal-
38655: vederbörande medlem av statsrådet för av- ningsskyldig jämte friår kan beviljas anstånd
38656: givande av svar översänt följande av riksdags- med betalningen av gäld, då han råkat i svå-
38657: man Linkola ställda spörsmål: righeter på grund av omständigheter som icke
38658: beror av honom själv. Anstånd kan i allmän-
38659: "Vilka är de förfaringssätt vid sidan het beviljas för högst 5 år i sänder och för
38660: av friårsinstitutet genom vilka perso- sammanlagt högst 15 år. Ytterligare må näm-
38661: ner som har erhållit av jorddisposi- nas, att om en betalningsskyldigs svårigheter
38662: tionslagen förutsatta lån skall kunna icke i tillräcklig grad kan mildras genom an-
38663: hjälpas ur sina betalningssvårigheter och stånd med betalningen, är det möjligt att he-
38664: de omänskliga biföreteelser avlägsnas vilja friår även på förenämnda grunder, dock
38665: som friårsstadgandena i jorddispositions- högst för 10 år.
38666: förordningen indirekt ger upphov tili?"
38667: Helsingfors den 4 februari 1970.
38668:
38669: Lantbruksminister Martti Miettunen.
38670: 1
38671:
38672: 1
38673:
38674:
38675:
38676:
38677: 1
38678:
38679: 1
38680:
38681:
38682:
38683:
38684: 1
38685:
38686: 1
38687: Kirj. ksm. n:o 238.
38688:
38689:
38690:
38691:
38692: E. Laine ym.: Veikkausvoittovarojen jakoperusteiden muuttami-
38693: sesta.
38694:
38695:
38696: E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he II e.
38697:
38698: Ns. veikkausasetusta muuttamalla on urhei- hoituksen vaikeutuminen, joka ei voi olla vai-
38699: lun ja muun liikuntatoiminnan saama osuus kuttamatta erittäin haitalUsesti urheilutoimin-
38700: veikkauksen voittovarojen jaossa pudonnut puo- nan ja mm. kansalaisten laajamittaisen W!kunta-
38701: leen alkuperäisestä eli 50 prosenttiin. Viimeksi toiminnan kehittämiseen.
38702: tapahtuneilla asetuksen muutoksilla 1960-lu- Eduskunta kiinnitti em. asiantilaan huomiota
38703: vulla on kavennettu urheilutoiminnan tukemi- vuoden 1969 tulo- ja menoarvioon 1iittyvän
38704: seen ja urheiJulaitosten rakentamiseen tarkoi- seuraavan lausuman muodossa: "Veikkausva-
38705: tettujen varojen määrää monilla mHjoonilla roista on ehdotettu rahoitettava'ksi sellaisia
38706: mal.ikoilla vuodessa. Valtion ensi vuoden tulo- menoeriä, jonka luonteeltaan kuuluisivat rahoi-
38707: ja menoarvion mukaan tulee ensi vuonna ur- tettavaksi valtion yleisistä tuloista. Eduskunta
38708: heilutavkoituksiin käytettävien veikkausvarojen edellyttää, että tulo- ja menoarviota laadittaessa
38709: määrä supistumaan viime ja kuluvana vuonna kiinnitetään vastaisuudessa huomiota tähän ky-
38710: käytettyyn verrattuna. symykseen."
38711: Maassamme toimivat urherlujärjestöt ovat Vuoden 1970 tuJo- ja menoarviota Jaaties-
38712: aina pitäneet päätehtävänään nuorison ja lii- saan hallitus ei ole !kiinnittänyt huomiota em.
38713: kuntakasvatuksen kaikinpuolista kehittämistä, lausuman mukaisen menettdyn toteuttamiseen,
38714: kansalaisten terveyden ja kunnon hoitamista vaikka urheilujärjestöjen koulutus-, kurssi-, har-
38715: kuntourheilun a~u1la ja toisaalta maamme k11- joitus- ja harrastustoiminnan laajentamisen sekä
38716: paurheilun tehostamista niin, että suomalaiset kuntourheilun ja edustusurheilun kehittämisen
38717: urhdlijat voisivat ottaa osaa ja menestyä kan- aiheuttaman taloudellisen paineen ratikaisemi-
38718: sainvälisissä arvokilpai1uissa. Tämän toiminnan nen olisi sitä välttämättä edellyttänyt.
38719: ylläpitämisessä ja urheilulaitosten rakentami- Edeliä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
38720: sessa tarvitaan runsaasti varoja. 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme vaJ.-
38721: Urheilujärjestöjen aloitteesta ja toimesta aloi- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
38722: tettu veiklkaustoiminta on vapauttanut valtion seuraavan kysymyksen:
38723: käyttämästä verovaroja urheilun tukemiseen.
38724: Valtion taJ.outta auttaa myöskin se, että valtio Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38725: saa vdkkaustoiminnan seurauksena leimave- ryhtyä tieteen, taiteen ja nuorisotyön
38726: roina n. 10 mtlj. mk vuodessa. Nykyisin tue- rahoittamiseksi valtion yleisistä tuloista
38727: taan veikkausvaroilla tiedettä, taidetta ja nuo- ja veikkausvoittovarojen luovuttamiseksi
38728: risotyötä n. 15-20 milj. markaUa vuodessa, alkuperäisen tal.ikoituksensa mukaisesti
38729: jolla määrällä valtio olisi joutunut ;verovaroin tai ainakin nykyistä suuremmassa mää-
38730: mainittuja harrastusmuotoja tukemaan. Seu- rin urheilu- ja liikuntakasvatustyön tu-
38731: rauksena on ollut kasvavien urheilumenojen ra- kemiseen?
38732: Helsingissä 19 päivänä joulutkuuta 1969.
38733:
38734: Ensio Laine. Olavi Saarinen. Voitto Hellsten.
38735:
38736:
38737:
38738:
38739: E 42/70
38740: 2
38741:
38742:
38743:
38744:
38745: Ed u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
38746:
38747: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mk, vuonna 1967 15.0 milj. mk, vuonna 1968
38748: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 18.8 milj. mk ja vuonna 1969 n. 20.8 milj.
38749: olette 19 päivänä joulukuuta 1969 päivätyn mk. Vuoden 1970 menoarvion mukaan urhei-
38750: kirjeenne n:o 1670 ohella Hihettänyt valtioneu- iun ja liikuotatkasvatustyön osuus veikkausvoit-
38751: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen tovaroista arvioidaan 17.0 milj. markaksi.
38752: kansanedustaja E. Laineen ym. kirjallisesta ky- Vuonna 1966 oli menoarviossa edellytetty
38753: symyksestä n:o 238, jossa tiedustellaan: urheilun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen
38754: kertyvän varoja 10.45 mHj. mk, vuonna 1967
38755: "Mihin toimenpiteisiin HaJ.!litus aikoo 14.3 milj. mk, vuonna 1968 17.05 milj. mk
38756: ryhtyä tieteen, taiteen ja nuorisotyön ja vuonna 1969 15.5 milj. mk. Urheilun ja
38757: rahoittamiseksi valtion yleisistä tcloista lii!kuntakasvatustyön tukemiseen käytettyjä
38758: ja veikkausvoittovarojen luovutta:miseksi vdkkausvoittovaroja on siis viime vuosien ai-
38759: alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti kana jatkuvasti vuosittain huomattavalla ta-
38760: tai ainakin nykyistä suuremmassa mää- valla lisätty. Lisäys on ollut suhteellisesti pal-
38761: rin urheilu- ja liikuntakasvatustyön tu- jon suurempi kuin valtion kokonaismenojen tai
38762: kemiseen?" opetusm_inisteriön hallinnonalan menojen kasvu
38763: edellä mainittuina vuosina.
38764: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Veikkausvoittovarojen jakoperusteiden mää-
38765: taen seuraavaa: rääminen ja voittovarojen jakaminen meno-
38766: Vedonlyönnin to1meenpanemisesta urheilu- arvion kautta lailla ja asetuksella määrättylliin
38767: kilpailuissa annetun asetuksen (17.12. 1965/ tarkoituksiin on riippuvainen niistä tarpeista,
38768: 656) mukaan veikkaustoiminnasta valtidlle tu- joihin varoja kulloinkin tarvitaan, samoin kuin
38769: leva osuus budjetoidaan vuosittain menoar- valtiontalouden tilasta. Arvioitaessa niitä va-
38770: vioon. Veikkaustoiminnan alkuvaiheessa nämä roja, jotka valtion menoarvioon on kulloinkin
38771: ns. veikkausvoittovarat käytettiin yksinomaan katsottu voitavan osoittaa urheilun ja liikunta-
38772: urheilu- ja liikuntakasvatustyön hyväksi, mutta kasvatustyön edistämiseen, on noudatettu näitä
38773: vuodesta 1953 lähtien on asetuksen mukaan periaatteita. Urheilun ja liikuntakasvatustyön
38774: osa näistä varoista käytetty myös tieteen, tai- edistämiseen myönnettävien varojen tarpeelli-
38775: teen ja nuorisotyön hyväksi seuraavasti: suutta ei siis voida määritellä esimerkiksi veik-
38776: kausvoittovarojen vuotuisen kokonaistuoton
38777: Urheilun ja lii- Tieteen, taiteen suuruiseksi tai joksikin pysyvästi määrätyksi
38778: kuntakasvatus- ja nuorisotyön osaksi vuotuisesta tuotosta, vaan näiden varo-
38779: työn osuus osuus jen suuruuden menoarviossa määräävät muut
38780: 1. 1. 1953 alkaen 70% 30% edellä mainitut näkökohdat.
38781: 1. 1. 1956 60% 40% Mitä tulee Eduskunnan vuonna 1969 anta-
38782: 1. 1. 1967 " 55% 45% maan kysymyksessä mainittuun lausumaan, niin
38783: 1. 1. 1969 " 50% 50% vuoden 1970 menoarviossa on Sibelius-Akate-
38784: " mian lisäavustus lakiin perustuvana menona
38785: Siitä hudlimatta, että urheilun ja liikunta- siirretty pois veikkausvoittovaroista maksetta-
38786: kasvatustyön suhteellinen osuus veikkausvoitto- vaksi valtion yleisistä tuloista. Tämän jälkeen
38787: varojen käytöstä on pienentynyt, on tämän toi- jää veikkausvoittovaroista vielä suoritettavaksi
38788: minnan hyväksi annettavien avustusten määrä lakimääräisinä menoina osa urheiluopistojen
38789: jatkuvasti kasvanut. Tästä osoituksena mainitta- valtionavusta annetun lain (21. 9. 1962/516)
38790: koon, että veikkaustoiminnasta tähän tarkoituk- mukaisista menoista. Osa niistä on budjetoitu
38791: seen käytetty määrä oli vuonna 1966 12.5 milj. omalle momentilleen. Näiden varojen budje-
38792: 3
38793:
38794: toinnin osalta olisi hallituksen mielestä paas- avustukset lain mukaisesti on edeUytetty suori-
38795: tävä samanlaiseen ratkaisuun kuin Sibelius-Aka- tettaviksi ensisijaisesti vei:kkausvoittovaroista.
38796: temian osalta, niin pian kuin valtiontalouden Edellä olevan johdosta hallitus katsoo, ettei
38797: ti'la antaa siihen mahdollisuudet. tässä vaiheessa dle aiheellista muuttaa veik-
38798: Edelleen suoritetaan veikkausvoittovaroista kausvoittovarojen jakosuhdetta. Hallitus seuraa
38799: musiikkioppilaitosten valtionavustuksesta anne- kuitenkin asian kehitystä ja ryhtyy, jos aihetta
38800: tun lain ( 8. 3. 1968/147) mukaiset avustuk- siihen ilmenee ja valtiontalous tekee sen mah-
38801: set. Tältä osin on kuitenkin huomattava, että dolHseksi, asianmukaisiin toimenpiteisiin.
38802: Helsingissä, sisäasiainministeriössä 20 päivänä tammilkuuta 1970.
38803:
38804:
38805: Ministeri S. Suorttanen.
38806: 4
38807:
38808:
38809:
38810:
38811: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
38812:
38813: I det sy.fte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen detta ändamål 12.5 milj. mk i tipsvinstmedel,
38814: anger har Ni, herr Talman, med Eder skrivelse år 1967 15.0 milj. mk, år 1968 18.8 mi.lj. mk
38815: av den 19 december 1969 nr 1670 till veder- och år 1969 omkring 20.8 milj. mk. Enligt
38816: börande medlem av statsrådet översänt en av- statsförslaget för år 1970 beräknas den andel
38817: skrift av riksdagsman E. Laines m. fl. skriftliga av tipsvinstmedlen som kommer idrotten och
38818: spörsmål nr 238, vari frågas: den fysiska fostran till godo tiU 17.0 milj. mk.
38819: För år 1966 hade det i statsförslaget förut-
38820: "Vi'lka åtgärder ämnar Regeringen satts, att till stöd för idrott och fysisk fostran
38821: vidta för att bekosta vetenskap, konst skulle inflyta 10.45 milj. mk, för år 1967 14.3
38822: och ungdomsarbete med statens all- milj. mk, för år 1968 17.05 milj. mk och för
38823: männa inkomster ooh för att i en:lighet år 1969 15.5 m1lj. mk. De tipsvinstmedel som
38824: med vad som var det ursprungliga har använts till stöd för idrott och fysisk
38825: syftet med tipsvinstmedlen överlåta fostran har m. a. o. under de senaste åren
38826: dessa eller åtminstone en större del av ständigt ökats avsevärt. Ökningen har, rela-
38827: dem än hittiHs till understöd för idrott tivt sett, varit mycket kraftigare än ökningen
38828: och fysisk fostran?" av statens samtliga utgifter eller utgifterna
38829: inom undervisningsministeriets förvaltningsom-
38830: Såsom svar på detta spörsmå:l får <jag här- råde under nämnda år. Bestämmandet av
38831: med vördsamt anföra följande: grunderna för fördelningen av tipsvinstmedlen
38832: Enligt förordningen om vadhållning vid id- och fördelningen av dessa medel via budgeten
38833: rottstävlingar (17. 12. 1965/656) skall dendel till de ändamål som är fastställda genom lag och
38834: av vinsten iVid tippningsverksamhet, som till- förordning är beroende av de behov av medel
38835: kommer staten, årligen upptas i statsförslaget. som föreligger i varje enskilt fall samt av läget
38836: I tippningsverksamhetens begynnelseskede an- inom statshushållningen. Det är dessa grund-
38837: vändes dessa s. k. tipsvinstmedel uteslutande satser som har iakttagits vid beräkningen av
38838: till fromma för idrott och fysis!k fostran. Sedan de medel som det i varje särskilt fall har an-
38839: setts möjligt att i statsförslaget anvisa för
38840: år 1953 har emellertid en dd av dessa medel
38841: enligt förordningen också anv:änts för stödjande främjande av idrott och fysisk fostran. Beho-
38842: av vetenskap, konst och ungdomsfostran som vet att bevilja medel för att främja idrott och
38843: följer: fysisk fostran kan .sålunda inte anges t. ex. ti:ll
38844: samma belopp som den sammanlagda årliga
38845: Vetenskapens, intäkten i form av tipsvinstmedel eller tili
38846: Idrottens och konstens och någon s1utgiltigt bestämd del av årsintäkten.
38847: den fysiska ungdomsfost-
38848: fostrans andel rans andel Beloppet av dessa medel i statsförslaget be-
38849: stämmes i stå1let av de synpunkter som an-
38850: Sedan 1. 1. 1953 70% 30% fördes här ovan.
38851: 1. 1. 1956 60% 40% På tal om det uttalande av Riksdagen av år
38852: " 1. 1. 1967 55% 45%
38853: " 1. 1. 1969 1969 som anföres i spörsmå:let har ökningen
38854: 50% 50% av understödet ti'll Sibeliusakademin, emedan
38855: "
38856: den är en lagstadgad utgift, i statsförslaget för
38857: Trots att idrottens och den fysiska fostrans år 1970 utelämnats från de utgifter som skall
38858: relativa andel i utnyttjandet av tipsvinstmedel täckas med tipsvinstmedel och den skall i stäl-
38859: har minskats har beloppet av understöden för ·let betalas med statens aUmänna inkomster.
38860: denna ver.ksamhet oavbrutet vuxit. Som bevis Härefter återstår al1tjämt att såsom lagstadgade
38861: härpå må anföras att år 1966 användes för utgifter betala en del av de utgifter som anges
38862: 5
38863:
38864: i lagen om statsunderstöd åt idrottsinstitut dock bea~tas att lagen förutsätter att under-
38865: ( 21. 9. 1962/516). En del av dessa är bud- stöden främst skall erläggas av tipsvinstmedel.
38866: geterade under eget moment. I fråga om bud- Med anledning av det ovanstående anser re-
38867: geteringen av dessa medel borde, anser rege- geringen att det inte i detta skede är motiverat
38868: ringen nås en lösning lik den som nåddes i att ändra proportionerna vid fördelningen av
38869: fråga om Sibeliusakademin, så snart läget inom tipsvinstmedlen. Regeringen följer emellertid
38870: statshushållningen t1llåter detta. Dessutom er- med sakens utvec~ling och vidtar, om orsak
38871: lägges de understöd som utgår enligt lagen om därtill yppar sig och om statshushållningen ger
38872: statsunderstöd åt musikläroanstaher ( 8. 3. möjlighet därtHI, nödiga åtgärder i frågan.
38873: 1968/147) av tipsvinstmedel. Härvidlag bör
38874: Helsingfors, i ministeriet för inrikesärendena, den 20 januari 1970.
38875:
38876:
38877: Minister S. Suorttanen.
38878:
38879:
38880:
38881:
38882: E 42/70
38883: Kirj. ksm. n:o 239.
38884:
38885:
38886:
38887:
38888: Honkonen ym.: Palveluselinkeinojen piirissä työskentelevien ase-
38889: man parantamisesta.
38890:
38891:
38892: E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
38893:
38894: Viime vuosikymmenen kuluessa on palve- menpiteisiin liike- ja toimistoalojen työnteki-
38895: luselinkeinojen piirissä työskentelevien luku- jäin aseman parantamiseksi?
38896: määrä noussut voimakkaasti ja sama suunta Vastauksessaan kysymykseen hallitus ilmoitti
38897: tulee ennusteiden mukaan yhä voimistumaan, 25. 3. 1966 sosiaaliministeriön asettaneen toi-
38898: jopa siinä määrin, että alasta kehittyy lähivuo- mikunnan, jonka tehtäväksi on annettu tutkia
38899: sina suurin elinkeinoryhmä. Hike- ja toimistoalojen työntekijäin ja toimihen-
38900: Valitettavasti tämän alan, johon ensisijaisesti kilöiden taloudellisia ja sosiaalisia oloja sekä
38901: on luettava myymäläapulaiset ja pienipaikkai- tehdä ehdotuksensa mahdollisesti todettujen
38902: set toimisto- ja varastoapulaiset, baareissa ja epäkohtien poistamiseksi.
38903: huoltoasemilla työskentelevät, työntekijäin ta- Tämän jälkeen olemme kolmesti kyselyn
38904: loudellinen ja sosiaalinen asema ei ole noussut muodossa kiirehtineet asian käsittelyä, 28. 12.
38905: edes kohtuulliselle tasolle. He muodostavat 1967, 5. 6. 1968 ja 11. 2. 1969.
38906: edelleen erään kaikkein heikoimmin palkatuista Viimeiseen kysymykseen ministeri Partanen
38907: ryhmistä, näin huolimatta siitä, että työ on vastasi, että 21. 11. 1968 on asetettu komitea
38908: monessa suhteessa erittäin rasittavaa ja vaati- selvittämään asian yksityiskohtia. Kun komitean
38909: vaa. asettamisesta on kulunut jo runsas vuosi eikä
38910: Epäkohtaan on eduskuntakin kiinnittänyt sen työn tuloksista ole vielä tullut selvitystä
38911: huomionsa lausuessaan vuonna 1965 tosin esitämme jälleen, viitaten valtiopäiväjärjestyk-
38912: äänestyksen jälkeen seuraavaa: "Eduskunta sen 37 §:n 1 momenttiin, valtioneuvoston
38913: edellyttää, että hallitus pikaisesti suorituttaa asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
38914: tutkimuksen ilike- ja toimistoalojen toimihen- kysymyksen:
38915: kilöiden ja työntekijäin sosiaalisesta asemasta."
38916: Kun Eduskunnan lausumasta huolimatta sil- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38917: loinen hallitus ei ryhtynyt toimenpiteisiin asian- ryhtyä pienipalkkaisten myymälä-, toi-
38918: tilan korjaamiseksi tehtiin ryhmämme taholta misto-, varasto- ja baariapulaisten sekä
38919: seuraava eduskuntakysymys: huoltoasemilla työskentelevien palkka-
38920: Miksi ei Hallitus ole ryhtynyt Eduskunnan ja sosiaalisten epäkohtien poistamiseksi
38921: nimenomaisesta toivomuksesta huolimatta toi- ja korjaamiseksi?
38922: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1969.
38923:
38924: Kuuno Honkonen. Siiri Lehmonen.
38925:
38926:
38927:
38928:
38929: E 22/70
38930: 2
38931:
38932:
38933:
38934:
38935: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
38936:
38937: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Tässä yhteydessä voidaan mainita, että vuo-
38938: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, den 1970 palkka- ja työehtosopimusratkaisuun
38939: olette kirjeellänne 19 päivältä joulukuuta 1969 liittyy työmarkkinain keskusjärjestöjen sopimus,
38940: n:o 1671 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- jonka mukaisesti keskusjärjestöt ovat asetta-
38941: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kuuno neet yhteisen toimikunnan tutkimaan työehto-
38942: Honkosen ym. tekemän, seuraavan sisältöisen sopimusten clkopuolella olevien työntekijäin
38943: kysymyksen n:o 239: palkka- ja työehdoissa esiintyviä epäkohtia ja
38944: selvittämään keinoja yleisen, työehtosopimusten
38945: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo vähimmäispatlkkatasoa vastaavan mimmipalkka-
38946: ryhtyä pienipalkkaisten myymälä-, toi- tason aikaansaamiseksi.
38947: misto-, varasto- ja baariapulaisten sekä Myös kysymyksessä tarkoitettujen työntekijä-
38948: huoltoasemilla työskentelevien palkka- ryhmien työoloihin tulee uudistavasti vaikutta-
38949: ja sosiaalisten epäkohtien poistamiseksi maan hallituksen 12. 12. 1969 antama esitys
38950: ja korjaamiseksi?" Eduskunnalle työsopimuslaiksi.
38951: Hallituksessa edustettuna olevat puolueet
38952: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen ovat käyneet neuvotteluja keskimääräisestä
38953: seuraavaa: palkka- ja toimeentulotasosta jälkeenjääneiden
38954: Kysymyksessä tarkoitettu ansiotaso- ja toi- väestöryhmien aseman parantamisesta. V aitio-
38955: meentulokomitea on ollut toiminnassa vähän yli neuvostolle on saapunut 14 päivänä marr'ls-
38956: vuoden. Se on saanut kootuksi tehtävän kan- :kuuta 1969 päivätty hallituspudl.ueiden ,kirjelmä
38957: nalta tarpeellista tilasto- ja muuta numero- tällaisten tulonsaajaryhmien aseman parantami-
38958: aineistoa sekä pyrkinyt käyttämään hyväksi seksi.
38959: vuonna 1966 suoritetun kotitaloustiedustelun Edellä mainitun komitean mietinnön val-
38960: tuloksia. Komitean tähän mennessä keräämä mistuttua hallitus tulee harkitsemaan tarpeelli-
38961: kotimainen ja kansainvälinen aineisto on kulu- siksi katsomiaan sopivia toimenpiteitä ja kei-
38962: van vuoden tammikuun loppuun mennessä y1ei- noja palveluselinkeinojen piirissä työskentele-
38963: sesti käytettävissä. Komitea on saanut ohjeet vien aseman parantamiseksi.
38964: saattaa työnsä päätokseen niin pian kuin se on Edellä olevan saatan kunnioittavasti Teidän,
38965: suinkin mahdollista. Herra Puhemies, tietoonne.
38966: Helsingissä 15 päivänä tamm~kuuta 1970.
38967:
38968: Ministeri ]. E. Partanen.
38969: 3
38970:
38971:
38972:
38973:
38974: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
38975:
38976: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen sig ett avtal mellan centralorganisationerna för
38977: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- arbetsmarknaden, enligt vil.ket centralorganisa-
38978: velse av den 19 december 1969 nr 1671 tili tionerna tilisatt en gemensam kommission för
38979: vederbörande medlem av statsrådet för avgi- att undersöka missförhållanden i fråga om utom
38980: vande av svar översänt följande av riksdags- kdllektivavtalen stående arbetstagares löne- och
38981: man ~uuno Honkonen m. fl. ställda spörsmål arbetsvilikor och för att utröna sätt att åstad-
38982: nr 239: komma en minimilönenivå som skulle motsvara
38983: "Vilka åtgärder ärnar Regeringen den i kollektivavtalen angivna allmänna minimi-
38984: vidtaga för avhjälpande och rättande lönenivån.
38985: av de löne- och sociala missförhållan- Ä ven de i spörsmålet avsedda arbetstagar-
38986: den som berör lågt av[önade butiks-, gruppernas arbetsförhållanden kommer att re-
38987: byrå-, lager- och barbiträden samt ar- formeras tili följd av den av regeringen 12. 12.
38988: betstagare på servicestationerna?" 1969 tili Riksdagen avlåtna propositionen an-
38989: gående lag om arbetsavtal.
38990: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- De partier, som är företr·ädda i regeringen,
38991: samt anföra följande: har förhandlat om en förbättring av ställningen
38992: Den i spörsmålet avsedda förtjänstnivå- och för de befolkningsgrupper, som inte har nått
38993: ut!komstkommiw!n har arbetat något över ett upp tili den genomsnittliga löne- och utkomst-
38994: år. Kommitten har insamlat för uppgiften nö- nivån. Tili statsrådet anlände den 14 novem-
38995: digt statistiskt och annat siffermaterial och för- ber 1969 en skrivelse från regeringspartierna
38996: sökt utnyttja resultaten av den år 1966 verk- angående förbättrande av ställningen för dessa
38997: ställda hushållsenkäten. Det inhemska och ut- inkomsttagargrupper.
38998: [ändska materia!, som kommitten hittiUs hop- Sedan ovannämnda kommittes betänkande
38999: bringat står före utgången av januari tili all- blivit färdigt kommer regeringen att pröva så-
39000: män disposition. Kommitten har beordrats att dana åtgärder och utvägar som den finner nö-
39001: slutföra sitt arbete så snabbt det blott är möj- diga för förbättrande av de inom servicenärin-
39002: ligt. garna arbetandes ställning.
39003: I detta sammanhang må nämnas, att tili [öne- Ovanstående får jag vördsamt bringa Eder,
39004: och kollektivavtalslösningen år 1970 ansluter Herr Talman tili kännedom.
39005: Helsingfors den 15 januari 1970.
39006:
39007: Minister J. E. Partanen.
39008: Kirj. ksm. n:o 240.
39009:
39010:
39011:
39012:
39013: Honkonen ym.: Kansaneläkkeen varassa elävien vapauttamisesta
39014: radio- ja televisiolupämak.suista.
39015:
39016:
39017: E d u s k u h n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
39018:
39019: Vanhusten viihtyvyyteen ja hyvinvointiin on Taloudellisista syistä radio- ja televisio-
39020: viime vuosina saatu eräitä parannuksia, mm. lupamaksujen lunastaliliheh säättaa käydä mo-
39021: alennetut rautatiemaksut. Monissa asioissa on nille pelkästään kansaneläkkeen vatä.S.Slt elä-
39022: kuitenkin edelleen runsaasti toivomisen varaa. ville ylivoimaiseksi. Se taas merkitsee heille
39023: Vastaisuudessa olisi syytä huomioida eläkkei- muutenkin rajoitetun viihtyisyyden käymistä en-
39024: den korotusten lisäksi entistä enemmän myös tistäkin suppeammaksi. .
39025: sellaisia tekijöitä, jotka siitä huolimatta, että Edellä esitetyn perusteella ja viitåten val-
39026: ne vaikuttavat vaatimattomilta, toisivat van- tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mömehttiin esi-
39027: huksen viihtyisyyteen ja ennenkaikkea talou- tämme valtioneuvoston . asianomaisen jäsenen
39028: teen huomattavaa parannusta. Kuten tunnettua vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39029: monet eläkeläiset ja invalidit voivat liikkua
39030: vain rajoitetusti. He joutuvat viettämään val- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
39031: taosan ajastaan kotinsa piirissä. Eräänä pää- teisiin, jotta pääasiassa kansmcläkkeen
39032: asiallisena ajanvietteenä on heillä radio, viime varassa elävät vanhuk!let ja invalidit
39033: aikoina lisäksi pienten säästöjen turvin tai lah- vapautettaisiin televisio- ja radiovas-
39034: joituksena lapsilta saatu televisio. :!'Jäiden tar- taanottimien lupamaksuista?
39035: joama virkistys on siten eläkeläisille ja hei-
39036: hin verrattaville ihmisille merkittävä.
39037: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1969.
39038:
39039: Kuuno Honkonen. Siiri Lehmonen.
39040:
39041:
39042:
39043:
39044: E 36/70
39045: 2
39046:
39047:
39048:
39049:
39050: Ed u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
39051:
39052: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön
39053: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- toimesta on valmiSJteltavana uusi radiolainsää-
39054: mies, olette kirjeellänne 19 päivältä joulukuuta däntö, jonka yhteydessä voimassa oleva lupa-
39055: 1969 n:o 1672 lähettänyt valtioneuvoston maksujärjestelmä tarkistetaan samalla pyrkien
39056: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- poistamaan lupamaksujen kohdalla esiintyvät
39057: taja Honkosen ym. seuraavan sisältöis:en ky- mahdolliset epäkohdat. Todettakoon lisäksi, et-
39058: symyksen n:o 240: :tä jo nykyisin myönnetään merkittäviä helpo-
39059: tuksia tai vapautuksia radiolupamaksujen suo-
39060: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi- rittamisesta niin invalideille kuin kansaneläke-
39061: teisiin, jotta pääasiassa kansaneläkkeen läisillekin. Niinpä invalidi, joka on pysyvästi
39062: varassa elävät' vanhukset ja invalidit liikuntakyvytön ja kotihoidossa, saa maksutto-
39063: vapautettaisiin televisio- ja radiovas- man radioluvan. Kansaneläkeläisen, joka asuu
39064: taanottimien lupamaksuista?" esim. vanhainkodissa tai kunnalliskodissa, ei
39065: tarvitse erikseen hankkia radiolupaa, vaan hän
39066: Vastauksena kysymykseen ilmoitan kunnioit- voi kuunnella radiotaan laitokselle hankitulla
39067: taen seuraavaa: yhteisradioluvalla.
39068: Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1970.
39069:
39070: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
39071: 3
39072:
39073:
39074:
39075:
39076: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
39077:
39078: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen väsendet och allmänna arbetena försorg är
39079: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- en ny radio1agstiftning under beredning. I
39080: velse av den 19 december 1969 nr 1672 tili samband med denna kommer det gäl1ande li-
39081: vederbörande medlem av statsrådet för av- censavgiftssystemet att justeras och samtidigt
39082: givande av svar översänt följande av riksdags- strävar man tili eliminering av eventuella
39083: man Honkonen m.fl. ställda spörsmål nr 240: missförhållanden i fråga om licensavgifterna.
39084: Det må vidare konstateras, att avsevärda 1ätt-
39085: "Har Regeringen för avsikt att vid- nader eller fritaganden i fråga om erläggan-
39086: taga åtgärder i syfte att befria åldringar det av radiolicensavgifter redan nu hevi1jas
39087: och invalider, vilka huvudsakligen 1e- såvä1 invalider som fo1kpensionärer. Så1unda
39088: ver på folkpensionen, från att er1ägga erhåller invalid, som är varaktigt oförmögen
39089: licensavgifter för televisions- och ra- att röra sig och i hemvård, avgiftsfri radio-
39090: diomottagare?" licens. Folkpensionär, som t.ex. bor i å1der-
39091: doms- ellet kommunalhem behöver icke sär-
39092: Såsom svar på spörsmå1et får jag vördsamt skilt anskaffa radiolicens, utan kan 1yssna på
39093: anföra fö1jande: sin radio med den gemensamma radiolicens
39094: Genom ministeriets för kommunikations- som anskaffats för inrättningen i fråga.
39095: Helsingfors den 21 januari 1970.
39096:
39097: Minister för kommunikationsväsendet och al1männa arbetena Paavo Aitio.
39098: Kirj. ksm. n:o 241.
39099:
39100:
39101:
39102:
39103: E. Laine: Sähköasennustarvikkeiden hintojen kohoamisesta.
39104:
39105:
39106: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
39107:
39108: Valtioneuvoston ao. jäsenen vastattavaksi sensä perusteluissa ilmaisi lausumana, että
39109: 5. 12. 1969 jätetyssä edustaja Taisto Sinisalon "hintataso on vakiintunut".
39110: ym. kyselyssä, johon ei ole vielä annettu vas- Sähköasennustarvikkeiden hintojen kohoa-
39111: tausta, kiinnitettiin valtioneuvoston huomiota minen tulee yhdessä eräiden muiden rakennus-
39112: hintojen jatkuviin kohoamisiin ja tiedusteltiin, töissä käytettävien tarvikkeiden hintojen koro-
39113: aikooko Hallitus ryhtyä hintavalvontavaltuuk- tusten kanssa aiheuttamaan mm. asumiskustan-
39114: siensa tehokkaampaan käyttöön. Em. kyselyn nusten nousua ellei valtioneuvosto ryhdy käyt-
39115: jättämisen jälkeen on tullut ilmi uusia hinto- tämään tähänastista tehokkaammin hintasään-
39116: jen korotuksia. Eräs niistä on 15. 12. 1969 al- nöstelyvaltuuksiaan.
39117: kaen tapahtunut sähköasennustarvikkeiden hin- Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
39118: tojen korotus n. 10 prosentilla. Mainitut tar- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
39119: vikkeet kuuluivat hintavalvontajärjestelmän voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
39120: piiriin viime toukokuun loppuun saakka, josta raavan kysymyksen:
39121: alkaen ne ovat olleet hyödykkeiden hintaval-
39122: vonnan ulkopuolella em. seurauksin. Tapahtu- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39123: neet hintojen korotukset eivät vahvista niitä ryhtyä sähköasennustarvikkeiden hinto-
39124: käsityksiä, jotka hallitus ns. valtalakiesityk- jen korotusten johdosta?
39125: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1969.
39126:
39127: Ensio Laine.
39128:
39129:
39130:
39131:
39132: E 15/70
39133: 2
39134:
39135:
39136:
39137:
39138: Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
39139:
39140: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- asian laita, joskin muutokset kohdistuvat huo-
39141: sa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra mattavaan osaan näistä tuotteista. Ja syynä on
39142: Puhemies, kirjelmässänne joulukuun 19 päi- metalliryhmän, erityisesti ns. värillisten metal-
39143: vältä 1969 lähettänyt asianomaisen valtio- lien, joita juuri käytetään sähköasennustarvik-
39144: neuvoston jäsenen vastattavaksi seuraavan kan- keiden valmistukseen, maailmanmarkkinahinto-
39145: sanedustaja E. Laineen kirjallisen kysymyksen: jen voimakas nousu, eikä näiden tuotteiden
39146: oleminen varsinaisen hintasäännöstelyn ulko-
39147: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo puolella. Alan kotimaiset tuottajat ovat oikeu-
39148: ryhtyä sähköasennustarvikkeiden hinto- tettuja myynnissään seuraamaan maailman-
39149: jen korotusten johdosta?" markkinahintojen kehitystä.
39150: Muilta osin pyydän saada viitata niihin nä-
39151: Koska kysymys koskee toimialaani sosiaali- kökohtiin, jotka olen esittänyt vastauksessani
39152: ja terveysministeriössä, saan kunnioittavasti edustaja Taisto Sinisalon ym. 5. 12. 1969 päi-
39153: esittää vastauksena seuraavaa: vättyyh, hintavalvonnan laajuutta koskevaan
39154: Kyselyssä kiinnitetään huomiota sähköasen- kyselyyn.
39155: nustarvikkeiden hintojen kohoamiseen ja siitä Tämän saanen kunnioittavasti saattaa Teidän
39156: voi saada käsityksen, että korotus koskee tiedoksenne, Herra Puhemies.
39157: kaikkia tarvikkeita. Näin ei ole kuitenkaan
39158: Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1970.
39159:
39160: Ministeri ]. E. Partanen.
39161: 3
39162:
39163:
39164:
39165:
39166: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
39167:
39168: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tid inte fallet, om än ändringarna berör en av-
39169: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skri- sevärd del av dessa produkter. Och orsaken
39170: velse av den 19 december 1969 tili veder- står att finna, icke däri att dessa produkter
39171: börande medlem av statsrådet för avgivande står utanför den egentliga prisreglemente-
39172: av svar översänt följande av riksdagsman E. ringen, utan i den kraftiga förhöjningen av
39173: Laine ställda skriftliga spörsmål: världsmarknadspriserna för metallgruppen, i
39174: synnerhet just för de s.k. färgade metallerna,
39175: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen vilka används för tiliverkning av elektrisk
39176: vidtaga med anledning av förhöjningen installationsmateriel. De inhemska produ-
39177: av priserna på elektrisk installations- centerna är berättigade att vid försäljningen
39178: materiel?" följa utvecklingen av världsmarknadspriserna.
39179: I övriga delar ber jag få hänvisa tili de syn-
39180: Enär spörsmålet gäller mitt verksamhetsom- punkter, som jag anfört som svar på riksdags-
39181: råde inom social- och hälsovårdsministeriet, man Taisto Sirusalos m.fl. den 5. 12. 1969 da-
39182: får jag vördsamt såsom svar anföra följande: terade spörsmål angående omfattningen av
39183: I spörsmålet fästes uppmärksamhet vid för- priskontrollen.
39184: höjningen av elektrisk installationsmateriel och Detta får jag vördsamt bringa Eder, Herr
39185: man kah därav få den uppfattningen, att för- Talman, tili kännedom.
39186: höjningen gäller all materiel. Detta är emeller-
39187: Helsingfors den 7 januari 1970.
39188:
39189: Minister J. E. Partanen.
39190: Kirj. ksm. n:o 242.
39191:
39192:
39193:
39194:
39195: Sinisalo: Vähimmäiseläketurvan lisäämisestä.
39196:
39197:
39198: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
39199:
39200: Eläkeläisten elämänvaikeuksiin on kiinni- jestelmien rahastointiperiaatteen mukaan on
39201: tetty huomiota monissa puheissa ja julkilausu- koottu niin suuret varannot, että niillä voitai-
39202: missa. Kuitenkaan esim. kansaneläkkeen varassa siin välittömästi parantaa esim. työeläkejärjes-
39203: elävien, huoltoapulain mukaista eläketurvaa telmän ulkopuolella ja huoltoapulain varassa
39204: saavien ja eläkkeelle siirtyneiden, mutta vain elävien vanhojen työntekijäin asemaa. Tällöin
39205: osittain työeläke-etuja nauttimaan päässeiden ei myöskään voitaisi puhua mistään tulonsiir-
39206: tai ikänsä vuoksi kokonaan sen ulkopuolelle rosta, sillä työeläkejärjestelmävaroja tultaisiin
39207: jätettyjen eläkeläisten eläketurvaa ei ole jär- käyttämään tällaisin järjestelyin nimenomaan
39208: jestetty siten, että se vastaisi edes vähimmäis- palkkatyöntekijäin eläketurvan parantamiseen.
39209: tarpeita. Eläkeläisten oikeutettu vaatimus 300 Vakuutuslaitosten ( merimieseläkekassan, työ-
39210: markan vähimmäiseläketurvasta kuukautta koh- eläkekassojen, eläkesäätiöiden, eläkekassojen ja
39211: den on jäänyt saavuttamatta. TEL-yhtiöiden) yhteiset varat ( rahoitusomai-
39212: Samaan aikaan on havaittavissa eläkkeiden- suus, sijoitusomaisuus ja käyttöomaisuus) oli-
39213: kin osalta erittäin huomattavia tuloeroja. Maas- vat vuoden 1967 päättyessä lähes 3 400 mil-
39214: samme maksetaan jopa kymmenkertaisia eläk- joonaa markkaa ja viime vuoden päättyessä
39215: keitä esim. pienimpiin kansaneläkkeisiin näh- lähes 3 900 miljoonaa markkaa. Rahastojen
39216: den. Pienet eläkkeet ovat jääneet vanhuuden suuruuden ymmärtää kun toteaa, että po. lai-
39217: päivien turvaksi niillä, jotka ovat joutuneet tokset maksoivat eläkkeitä vuoden 1967 ai-
39218: koko elämänsä elämään puutteessa ja vähien kana 173.3 milj. markkaa ja v. 1968 aikana
39219: tulojen avulla ja suureläkkeet taas tulevat nii- 238 milj. markkaa. Maksettujen eläkkeiden
39220: den osalle, jotka ennen eläkeikäänsä ovat koon- määrä oli lisääntynyt n. 65 milj. markalla,
39221: neet suuria tuloja ja omaisuuksia. mutta varat rahastoissa yli 500 miljoonalla
39222: Vähimmäiseläketurvan lisäämiseksi olisi suo- markalla.
39223: ritettava kokonainen joukko toimenpiteitä. Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjär-
39224: Mm. kansaneläkkeen varassa elävien vähim- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
39225: mäiseläketason korottaminen, huoltoapulain valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
39226: mukaisen eläkejärjestelmän varassa elävien vaksi seuraavan kysymyksen:
39227: sekä työeläkejärjestelmien ulkopuolelle ikänsä
39228: vuoksi jääneiden saattaminen työeläkejärjestel- Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
39229: män piiriin sekä muita vastaavia uudistuksia, aikonut ryhtyä vähimmäiseläkkeiden
39230: joista on jo pitkään puhuttu, olisi kiireellisesti korottamiseksi vähintään 300 markkaan
39231: toteutettava. kuukaudessa ja erikoisesti huoltoapu-
39232: Useimmiten mainitaan uudistusten viipymi- lain mukaisen eläketurvan varassa elä-
39233: sen perusteluina se, että puuttuu varoja eläke- vien sekä ikänsä vuoksi työeläkejärjes-
39234: turvan parantamiseen. Tällainen väite ei kui- telmän ulkopuolelle jääneiden eläketur-
39235: tenkaan pidä paikkaansa. Esim. työeläkejär- van parantamiseksi?
39236: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1969.
39237:
39238: Taisto Sinisalo.
39239:
39240:
39241:
39242: E 154/70
39243: 2
39244:
39245:
39246:
39247:
39248: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
39249:
39250: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
39251: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, taen seuraavaa:
39252: olette kirjeellänne 19 päivältä joulukuuta 1969 Hallitus on 30 päivänä viime tammikuuta
39253: n:o 1674 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- antanut eduskunnalle esityksen kansaneläkkee-
39254: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Taisto seen suoritettavasta tukilisästä ja asumistuesta
39255: Sinisalon tekemän, seuraavan sisältöisen kysy- annetun lain muuttamisesta niin, että tukilisän
39256: myksen: enimmäismäärä korotettaisiin 25 markalla kuu-
39257: kaudessa nykyisestä 50 markasta 1 päivästä
39258: "Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on tammikuuta 1971 lukien. Pyrkimyksenä on
39259: aikonut ryhtyä vähimmäiseläkkeiden tukilisän enimmäismäärän korottaminen 100
39260: korottamiseksi vähintään 300 markkaan markaksi kuukaudessa, jolloin tukilisän saavan
39261: kuukaudessa ja erikoisesti huoltoapu- yksinäisen henkilön kansaneläke lisineen olisi
39262: lain mukaisen eläketurvan varassa elä- I kuntaryhmässä vähintään 305 markkaa kuu-
39263: vien sekä ikänsä vuoksi työeläkejärjes- kaudessa.
39264: telmän ulkopuolelle jääneiden eläketur-
39265: van parantamiseksi?"
39266: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1970.
39267:
39268: Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
39269: 3
39270:
39271:
39272:
39273:
39274: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
39275:
39276: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
39277: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse samt anföra följande:
39278: av den 19 december 1969 nr 1674 tili veder- Regeringen har den 30 senaste januari av-
39279: börande medlem av statsrådet för avgivande låtit propositionen tili Riksdagen med förslag
39280: av svar översänt följande av riksdagsman Tais- tili lag om understödstiliägg och bostadsbidrag
39281: to Sinisalo undertecknade spörsmål: tili folkpension, så att understödstiliäggets
39282: maximibelopp skulle förhöjas med 25 mark i
39283: "Vilka åtgärder har Regeringen äm- månaden från nuvarande 50 mark från och
39284: nat vidtaga för att förhöja minimipen- med den 1 januari 1971. Avsikten är att för-
39285: sionerna tili åtminstone 300 mark i höja understödstilläggets maximibelopp tili 100
39286: månaden och speciellt förbättrande av mark i månaden, varvid understödstillägg er-
39287: deras pensionsskydd, som lever på be- hållande enskild persons folkpension med till-
39288: kostnad av pensionsskydd enligt lagen lägg skulle vara i I kommungruppen minst
39289: om socialhjälp, samt deras pensions- 305 mark i månaden.
39290: skydd, som på grund av sin ålder blivit
39291: utanför arbetspensionssystemet?''
39292: Helsingfors den 12 februari 1970.
39293:
39294: Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
39295: Kirj. ksm. n:o 243.
39296:
39297:
39298:
39299:
39300: E. Räsänen ym.: Suljettujen alueiden liikenteessä havaittujen epä-
39301: kohtien korjaamisesta.
39302:
39303:
39304: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
39305:
39306: Ns. suljetuilla alueilla, joiksi kutsutaan teol- eduskunta lausui hallitukselle toivomuksen,
39307: lisuus- ja satama-alueita, tietyömaita, lentokent- "että Hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpitei-
39308: tien rakennustyömaita ja metsätyömaitakin, on siin ns. suljetuilla alueilla esiintyvän epäter-
39309: suoritettu ammattimaiseen liikenteeseen täysin veen kuljetustoiminnan valvonnan tehostami-
39310: rinnastettavia kuljetuksia huonokuntoisilla, lii- seksi ja siinä ilmenevien epäkohtien poistami-
39311: kenneturvallisuutta vaarantavilla, rekisteröimät- seksi", asiassa on tapahtunut huomattava kor-
39312: tömillä autoilla ilman IHkennevakuutuksia ja jaus. Kun asiaa ei kuitenkaan ole korjattu lain-
39313: viranomaisten tällaiseen kuljetustoimintaan an- säädäntötoimenpitein, on aina mahdollisuus pa-
39314: tamaa liikennelupaa ja jopa käyttäen laitonta laamiselle entiseen käytäntöön. Valtion ja yk-
39315: polttoainetta. Kun ammattimainen kuorma-auto- sityisten maansiirtotöiden siirtyessä enenevässä
39316: liikenne kuljetusten vähentymisen johdosta toi- määrin aliurakaitsijoille lisääntyy houkutus
39317: mii vajaatehoisesti, olisi koko liikeoteemme etu- eduskunnan lausuman toivomuksen kiertämi-
39318: jen mukaista antaa tarjolla olevat kuljetukset, seen.
39319: myös ns. suljetuilla alueilla, liikenteensä asialli- Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
39320: sesti haitaville ammattimaisen -liikenneluvan lu- 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme valtio-
39321: nastaneille kuorma-autoilijoille. Tämän vuoksi neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
39322: ja kun suljetuiksi alueiksi merkittyjen työmaiden seuraavan kysymyksen:
39323: liikenteellisessä valvonnassa on havaittu monia
39324: aukkokohtia, olisi ryhdyttävä pikaisiin toimen- Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
39325: piteisiin suljettujen alueiden erivapauksien pois- ryhtynyt tahi aikoo ryhtyä Eduskunnan
39326: tamiseksi ja epäterveen kuljetustoiminnan hä- lausuman kannanoton mukaisesti ns.
39327: vittämiseksi. suljetuilla alueilla tapahtuvan epäterveen
39328: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön kuljetustoiminnan valvonnan tehosta-
39329: taholta onkin annettu ohjeita, joiden antami- miseksi ja epäkohtien poistamiseksi
39330: sen jä1keen tällainen kuljetustoiminta on vähen- muuttamalla tältä osin lainsäädäntöä?
39331: tynyt. Erikoisesti viime kevään jälkeen, jolloin
39332: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1969.
39333:
39334: Eino Räsänen. Ale Holopainen.
39335: Paavo Niinikoski. Eino Sääskilahti.
39336: Esu Niemelä. Aaro Lintilä.
39337: Arvo Pentti. Heikki Hasu.
39338:
39339:
39340:
39341:
39342: E 43/70
39343: 2
39344:
39345:
39346:
39347:
39348: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
39349:
39350: Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa asian suhteen on ollut epäselvyyksiä, on kulku-
39351: mainitussa ·tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, laitosten ja yleisten töiden ministeriö kehoitta-
39352: olette kirjeellänne 19 päivältä joulukuuta 1969 nut tie- ja vesirakennushallitusta tietöissään
39353: n:o 1689 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- käyttämään ainoastaan rekisteriin merkittyjä
39354: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja E. Rä- autoja. Tie- ja vesirakennushallitus onkin otta-
39355: säsen ym. tekemän seuraavan sisältöisen kysy- nut myös kaikkiin urakalla tehtävien töiden
39356: myksen: urakka-asiakirjoihin seuraavan määräyksen:
39357: "Kaikkien työhön käytettävien kuorma-autojen
39358: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on on oltava rekisteröityjä lukuunottamatta ras-
39359: ryhtynyt tahi aikoo ryhtyä Eduskunnan kasta maansiirtokalustoa, jonka liikkuminen re-
39360: lausuman kannanoton mukaisesti ns. kisteröimättömänä on sallittua suljetuilla
39361: suljetuilla alueilla tapahtuvan epäterveen alueilla, joilla ei sallita yleistä liikennettä. Mi-
39362: kuljetustoiminnan valvonnan tehostami- käli em. raskaan kaluston ajoreitti risteää tai
39363: seksi ja epäkohtien poistamiseksi muut- kulkee pitkin yleiselle liikenteelle tarkoitettua
39364: tamalla tältä osin lainsäädäntöä?" tietä, on erillinen käyttölupa anottava kulku-
39365: laitosten ja yleisten töiden ministeriöitä."
39366: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Tällaisena raskaana kalustona voidaan pitää
39367: vasti seuraavaa: ainoastaan sellaista kalustoa, jota suuren pai-
39368: nonsa vu~ksi ei hyväksytä moottoriajoneuvo-
39369: Tieliikennelain ja sen nojalla annetut sään- rekisteriin. Alue, jolla tällaista ajoneuvoa saa-
39370: nökset ja määräykset, joiden tarkoituksena on daan käyttää, on tie- ja vesirakennushallituksen
39371: edistää liikenteen turvaamista, koskevat liiken- määräyksen mukaan eristettävä yleiseltä liiken-
39372: nettä ko. lain 1 §:n 2 momentissa tarkoite- teeltä, ja jos sellainen ajoneuvo joutuu yleiselle
39373: tulla tiellä, jollaiseksi katsotaan yleinen ja yksi- tielle, on siihen hankittava erityinen lupa. Ky-
39374: tyinen tie, katu, tori, kuja, käytävä, silta tai symys on varsin erikoisesta kalustosta, jonka
39375: muu yleiselle liikenteelle tarkoitettu tai ylei- käyttö vaatiikin erikoismääräykset. Sen sijaan
39376: sesti liikenteeseen käytetty tie tai alue. Tämän ns. rekisteriin kelpaavat autot on rekisteröitävä
39377: luettelon ulkopuolelle jäävillä alueilla ei sovel- ja niitä voidaan käyttää tietyömaillakin vain lii-
39378: leta tielirkennelainsäädäntöä. Nyt esillä olevassa kenneluvan nojalla.
39379: kysymyksessä mainitaan tällaisina ns. suljet- Nykyisin on turhaa rinnastaa metsätyömaita
39380: tuina alueina eräät kuljetuskalustoa käyttävät ns. suljettuihin alueisiin, koska ne eivät ole sel-
39381: tieliikennelain sovellutusalan ulkopuolelle jää- laisia puutavaran kuljetuksen ja varastokäsitte-
39382: vät työmaat, kuten teollisuus- ja satama-alueet, lyn puolesta. Työkoneina tosin käytetään
39383: tietyömaat, lentokenttien rakennustyömaat ja kuorma-auton alustalle rakennettuja hydraulisia
39384: metsätyömaat. kuormaajia, mutta rekisteröimättömät kuormaa-
39385: Onko jokin alue ns. suljettu alue, on tielii- jat hinataan varastolta toiselle ja rekisteröi-
39386: kennelain 1 §:n 2 momentin mukaisesti dyissä ajoneuvoissa kuormaaja on sijoitettu kat-
39387: abstraktisesti helposti ratkaistavissa, mutta sastusmääräyksen mukaan lavan keskelle, jol-
39388: asian laidan käytännöllinen toteaminen tuottaa loin niitä ei voida käyttää kuljetuksiin. Metsä-
39389: monesti suuria vaikeuksia. Voidaan useimmi- töissä suljetun alueen liikenteen luonteista on
39390: ten katsoa, että esim. tietyömaat, jotka liitty- lähinnä puutavaran ajo uittoon maataloustrak-
39391: vät yleiseen liikenteeseen käytettyyn tieverk- toreilla. Ajot tapahtuvat liikennemerkein sul-
39392: koon eivät muodosta ns. suljettua aluetta, vaan jetuilla teillä. Traktoriyrittäjillä ei tarvitse tie-
39393: on näillä työmailla kaluston suhteen noudatet- liikennelain 5 §:n nojalla olla liikennelupaa.
39394: tava tieliikennelainsäädännön määräyksiä. Koska Traktorit ovat rekisteröityjä.
39395: 3
39396:
39397: Teollisuuden liikenteessä teollisuus- ja sa- lyttää kuitenkin valvontahenkilöstön lisäämistä.
39398: tama-alueilla ei kyselyssä mainittuja epäkohtia Jos liikenne tapahtuu ainoastaan sellaisella
39399: ole tiettävästi havaittu. Kaivosalueilla ja eräillä alueella, joka selvästi on ns. suljettu, eikä mis-
39400: muilla teollisuusalueilla joudutaan käyttämään sään tapauksessa yleisellä tiellä, ei se ole tie-
39401: raskaita ajoneuvoja, joita ei voida rekisteröidä, liikennelain säänn6sten alainen. Kun kuitenkin
39402: mutta ne ovat asian luonteesta johtuen teolli- käytännössä näin rajoitettua liikennettä tuskin
39403: suuslaitosten omaa kalustoa, jolloin ei tielii- esiintyy, vaan ajoneuvojen on tultava ja pois-
39404: kennelain 5 §:n ja moottoriajoneuvoasetuksen tuttava tällaiselta suljetulta alueelta useasti,
39405: 65 §:n 1 momentin säännösten nojalla tarvita jotta liikenne yleensä olisi kuljetustoimintaa,
39406: liikennelupaa. on myös vaadittava, että liikenteeseen käytetyt
39407: Onkin todettava, että ns. suljettujen aluei- ajoneuvot ovat rekisteröityjä, niillä on liikenne-
39408: den liikenne ei niinkään ole lainsäädäntö- kuin lupa ja että ne muutenkin täyttävät lainsää-
39409: valvontakysymys. Valvonnan tehostaminen edel- dännön asettamat vaatimukset.
39410: Helsingissä 19 päivänä .tammikuuta 1970.
39411:
39412:
39413: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
39414: 4
39415:
39416:
39417:
39418:
39419: T i 1[ R i k s d a g e n s H e r r T a i m a n.
39420:
39421: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen platser. Emedan oklarhet har rått i denna sak
39422: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- har ministeriet för kommunikationsväsendet
39423: velse av den 19 december 1969 nr 1689 till och allmänna arbetena uppmanat väg- och vat-
39424: vederbörande medlem av statsrådet för avgi- tenbyggnadsstyrelsen att i sina vägarbeten an-
39425: vande av svar översänt följande av riksdags- vända endast registrerade bilar.
39426: man E. Räsänen m. fl. ställda spörsmål: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har därför
39427: i fråga om alla arbeten som utföres på entrepe-
39428: "Vilka åtgärder har Regeringen vid- nad i entrepenadhandlingarna intagit följande
39429: tagit eller ämnar den vidtaga för att föreskrift. "Alla lastbilar som användes i arbete
39430: i enlighet med Riksdagens uttalade ställ- skall vara registrerade, med undantag av tung
39431: ningstagande genom nödig ändring av schaktningsmateriel, som får användas oregistre-
39432: lagstiftningen skärpa övervakningen av rad på slutna områden där allmän trafik icke
39433: den osunda transportverksamheten inom är tillåten. Om exempelvis tung materiels
39434: s.k. slutna områden och avlägsna där körrutt korsar ellet går längs en väg som är
39435: rådande missförhållanden?" avsedd för allmän trafik, skall särskilt tilistånd
39436: att använda den utverkas hos ministeriet för
39437: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt kommunikationsväsendet och allmänna arbe-
39438: anföra följande: tena."
39439: De stadganden och bestämmelser som ingår Såsom sådan tung materiel kan anses endast
39440: i lagen om vägtrafik och utfärdats med stöd materiel som på grund av sin vikt icke god-
39441: av den, och som har till ändamål att främja kännes i motorfordonsregistret. Det område,
39442: trafiksäkerheten, gäller trafiken på vägar som inom vilk:et sådant fordon får användas, skall
39443: avses i lagens 1 § 2 mom. Såsom sådana vägar enligt väg- och vattenbyggnadsstyrelsens för-
39444: anses allmän och enskild väg, gata, torg, gränd, ordnande avskiljas från den allmänna trafiken,
39445: gång, bro och andra för den allmänna trafiken och om ett sådant fordon kommer att fram-
39446: avsedda eller allmänt i trafik använda vägar föras på al1män väg, måste särskilt tilistånd
39447: eller områden. På områden som faller utanför därtill utverkas. Det är här fråga om en syn-
39448: denna uppräkning tiliämpas lagstiftningen om nerligen speciell materiel, vars nyttjande kräver
39449: vägtrafik icke. I föreliggande spörsmål nämnes specialbestämmelser. Däremot skall bilar som
39450: såsom sådana s.k. slutna områden vissa arbets- kan intagas i registret registreras, och de kan
39451: platser utanför vägtrafiklagens tiliämpningsom- också på vägarbetsplatser användas endast med
39452: råde, vilka använder transportmateriel, såsom stöd av trafiktilistånd.
39453: t. ex. industri- och hamnområden, vägarbets- Nuförtiden är det onödigt att likställa skog-
39454: platser, arbetsplatser vid flygfältsbyggen och arbetsplatserna med s. k. slutna områden, eme-
39455: skogsarbeten. dan de inte är sådana i fråga om transporten
39456: Huruvida ett område är ett s.k. slutet om- och upplagsbehandlingen av virke. Såsom ar-
39457: råde är lätt att abstrakt konstatera med ledning betsmaskiner användes visserligen på lastbils-
39458: av 1 § 2 mom. lagen om vägtrafik men det underreden monterade hydrauliska lastare, men
39459: möter ofta stora svårigheter att slå fast saken oregistrerade lastare bogseras från ett upp-
39460: i praktiken. Man kan för det mesta anse, att lag tili ett annat och i registrerade fordon är
39461: t. ex. vägarbetsplatser, som är anslutna tili det lastaren enligt besiktningsföreskrifterna place-
39462: vägnät som användes för allmän trafik, icke rad mitt på flaket, varför de inte kan användas
39463: bildar något s.:k. slutet område utan att be- för transporter. I skogsarbeten är det främst
39464: stämmelserna i lagstiftningen om vägtrafik skall utdrivning av virke med lantbrukstraktor tili
39465: följas i fråga om materielen på dessa arbets- flottlederna som har karaktär av trafik inom
39466: 5
39467:
39468: slutet område. Körslorna sker på vägar som är fråga än en 'lagstiftningsfråga. En effektivare
39469: avstända med trafikmärken. Traktorföretagare övervakning förutsätter emellertid en ökning av
39470: behöver enligt 5 § i lagen om vägtrafik inte övervakningspersonalen. Om trafiken försiggår
39471: ha trafiktillstånd. Traktorerna är registrerade. endast inom ett område, vilket klart är ett
39472: I trafiken inom industrin på industri- och slutet område, och under inga omständigheter
39473: hamnområden har i spörsmålet nämnda miss- går över på allmän väg, är den icke under-
39474: förhållanden veterligen inte förekommit. På kastad stadgandena om vägtrafik. Då det knap-
39475: gruvområden och inom vissa andra industri- past i praktiken finns en så begränsad trafik,
39476: områden användes tunga fordon som inte kan emedan fordonen ofta måste köras tili och från
39477: registreras, men det ligger i sakens natur att ett sådant område, för att traHken överhuvud-
39478: de är industriföretagens egen materiel, varvid taget skall vara transportverksamhet, måste det
39479: enligt 5 § lagen om vägtrafik och 65 § 1 mom. även krävas, att i trafik använda fordon är
39480: förordningen om motorfordon något trafiktill- registrerade, att de har trafiktillstånd och att
39481: stånd inte behövs. de även eljest fyller de fordringar lagstiftningen
39482: Det bör konstateras, att trafiken inom s. k. uppställer.
39483: slutna områden snarare är en övervaknings-
39484: Helsingfors den 19 januari 1970.
39485:
39486:
39487: Ministern för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
39488:
39489:
39490:
39491:
39492: E 43/70
39493: Skriftl. spm. nr 244.
39494:
39495:
39496:
39497: Westerlund: Om anordnande av svenskspråkiga rekrytkurser och
39498: kurser för vidareutbildning vid statens polisinstitut.
39499:
39500:
39501: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
39502:
39503: Frågan om t:inordnandet av svenskspråkiga van är såväl angelägen som allmän inte bara
39504: manskapskurser vid Statens polisin&titut i Ot- inom poliskåren utan praktiskt taget inom alla
39505: näs har under denna riksdagsperiod aktualise- yrkesgrupper i vårt land, men innebär ändå
39506: rats i ett såväl skr1ftligt spörsmål år 1967 som inte, att detta främst och endast bör ske ge-
39507: i ett muntligt för ca 2 veokor sedan. Motive- nom att svenskspråkig utbildning inte alls er-
39508: ringen och de hänvisande synpunkterna från bjudes. Ett sådant betraktelsesätt av svensk-
39509: statsrådets sida har dock inte varit •tillfredsstäl- språkigt utbildningsbehov skulle småningom
39510: lande varför frågan kräver ytterligare utredning leda tili ett direkt hopplöst läge.
39511: och positivt intresse. Svaren har i bägge fallen Försvarsministern meddelade dock på en tili-
39512: för övrigt varit påfallande likartat avgivna, läggsfråga, att rsvenskspråkig utbildning möj-
39513: praktiskt taget ord för ord och mening för ligen under vissa förutsättningar kunde ordnas,
39514: mening, trots att drygt två år förlöpt mellan om 25-30 intresserade anmäler sig.
39515: de inlämnade spörsmålen. Vederbörande minis- Under alla omständigheter är det med hän-
39516: ter, under vilken frågan sorterar, anser nu, lik- seende tili frågans vikt nödvändigt att behovet
39517: som för drygt två år sedan, inte bara, att beträffande svenskspråkiga manskaps- och vi-
39518: intresset för svenskspråkiga kurser är praktiskt dareutbHdningskurser verkligen grundligt ut-
39519: taget obefintligt, utan konstaterar dessutom, att reds. Den kartläggning och analys av behovet
39520: genomsnittet av de svenskspråkiga manskap, av dylika kurser, som bl. a. Svenska Finlands
39521: som sökt til:l. de finskspråkiga kurserna, kvali- Folkting utfört, påvisar siffror, som väsentligt
39522: tativt också står på en lägre nivå. Den bas, skiljer sig från de av försvarsministern anförda.
39523: på vi1ken en sådan uppfattning bygger, har Kostnaderna för annonsering och undersök-
39524: dock betydande brister, varför påståendet som ning för att utreda ovannämnda behov kan un-
39525: sådant på det bestämdaste bör och kan ifråga- der inga omständigheter vara så stora, att inte
39526: sättas. frågans betydelse bör anses vara mera värd
39527: Under nuvarande förhållanden, då svensk- än så.
39528: språk:iga kurser inte alls ordnas, söker sig sä- Med hänseende tili ovan nämnda och där-
39529: kert mången intresserad en annan utJbildning med sammanhängande omständigheter och i det
39530: och ett annat yrke. syfte 37 § 1 mom. i riksdagsordningen anger
39531: 1 svaret på det senaste muntliga spörsmålet framställer undertecknad högaktningsfullt föl-
39532: sägs bl. a., att det manskap, som söker inträde jande spörsmål att besvaras av vederbörande
39533: vid polisskolan, inser, att det är s.g.s. hopplöst medlem av statsrådet:
39534: att komma tilirätta, om man inte alls behärskar
39535: finska och att de, som också något förstår Är Regeringen medveten om behovet
39536: finska, heHre söker sig tili finskspråkiga kurser av regelbundet återkommande svensk-
39537: för att samtidigt bättre lära sig språk:et. 1 och språkiga rekryt- och vidareutbHdnings-
39538: för sig är det ju inte bara naturligt utan direkt kurser vid Statens polisinstitut, och om
39539: nödvändigt, att de polismän, som har svenska så är fallet,
39540: som modersmål, också strävar tili att förbättra vad ämnar Regeringen göra för att
39541: sina kunskaper i finska språket. En sådan strä- dylika kurser skaU komma tili stånd?
39542: Helsingfors den 18 december 1969.
39543:
39544: Henrik Westerlund.
39545: E 84/70
39546: 2
39547:
39548: Kirj. ksm. n:o 244. Suomennos.
39549:
39550:
39551:
39552: Westerlund: Ruotsinkielisten alokas- ja jatkokoulutuskurssien jär-
39553: jestämisestä. valtion poliisiopistossa.
39554:
39555:
39556: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
39557:
39558: Kysymys ruotsinkielisten miehistökurssien kieli on ruotsi, myös pyrkivät parantamaan
39559: järjestämisestä valtion poliisiopistossa Otanie- suomen kielen taitoaan. Sdlainen pyrkimys on
39560: messä on tullut eduskunnan tällä vaalikaudella sekä tärkeä että yleinen ei ainoastaan poliisi-
39561: ajankohtaiseksi sekä kirjallisen kysymyksen kunnan piirissä vaan käytännöllisesti katsoen
39562: muodossa vuonna 1967 että suullisena kysy- kaikkien ammattiryhmien piirissä maassamme,
39563: myksenä noin 2 viikkoa sitten. Perustelut ja mutta se ei toki kuitenkaan merkitse, että tä-
39564: valtioneuvoston puolelta esitetyt näkökohdat män ensi sijassa ja yksi~omaisesti tulee tapah-
39565: eivät kuitenkaan ole olleet tyydyttäviä, minkä tua siten, ettei ruotsinkielistä koulutusta ole
39566: vuoksi kysymys kaipaa lisäselvittelyä ja myön- lainkaan tarjolla. Sellainen suhtautumistapa
39567: teistä mielenkiintoa. Vastaukset ovat muutoin ruotsinkielistä tarvetta kohtaan johtaisi vähi-
39568: molemmissa tapauksissa olleet silmiinpistävän tellen suorastaan toivottomaan tilanteeseen.
39569: samankaltaisia käytännöllisesti katsoen sana sa- Puolustusministeri vastasi kuitenkin lisäky-
39570: nalta ja lause lauseelta, huolimatta esitettyjen symykseen, että ruotsinkielistä koulutusta mah-
39571: kysymysten välillä kuluneista kahdesta vuo- dollisesti tietyin edellytyksin voitaisiin järjes-
39572: desta. Asianomainen ministeri, jonka toimiaLaan tää, mikäli 25-30 asiasta kiinnostunutta il-
39573: kysymys kuuluu, katsoo nyt, kuten runsaat moittautuu.
39574: kaksi vuotta sitten, että kiinnostus ruotsinkie- Joka tapauksessa on kysymyksen tärkeyden
39575: lisiä kursseja kohtaan on käytännöllisesti kat- huomioon ottaen välttämätöntä, että ruotsin-
39576: soen olematon todeten lisäksi, että keskimää- kielisten miehistö- ja jatkokoulutuskurssien
39577: räisesti se ruotsinkielinen miehistö, joka on pyr- tarve todella perusteellisesti selvitetään. Täl-
39578: kinyt suomenkielisille kursseille, myös laadul- laisten ~urssien tarpeen kartoitus ja analyysi,
39579: lisesti on alemmalla tasolla. Siinä perustelussa, jonka mm. Ruotsalaisen Suomen Kansankärä-
39580: jolle sellainen käsitys pohjautuu, on kuitenkin jät on suorittanut, osoittaa lukuja, jotka oleel-
39581: merkittäviä puutteita, minkä vuoksi väite si- lisesti eroavat puolustusministerin esittämistä.
39582: nänsä voidaan ja tulee mitä jyrkimmin asettaa Yllämainitun tarpeen selvittämisestä aiheutu-
39583: kyseenalaiseksi. Nykyisten olosuhteiden valli- vat iLmoitus- ja tutkimuskulut eivät millään
39584: tessa, jolloin ruotsinkielisiä kursseja ei lainkaan muotoa voi olla niin suuria, etteikö kysymyk-
39585: järjestetä, hankkii moni kiinnostunut varmasti sen merkitystä tulisi pitää vielä suurempana.
39586: toisenlaisen koulutuksen ja etsiytyy muuhun Yllä mainittuun ja siihen liittyviin asian-
39587: ammattiin. haaroihin viitaten ja valtiopäiväjärjestyksen
39588: Vastauksessa viimeksi esitettyyn suulliseen 37 §:n 1 momentin nojalla allekirjoittanut kun-
39589: kysymykseen sanotaan mm., että miehistö, nioittaen esittää valtioneuvoston asianomaisen
39590: joka pyrkii poliisikouluun käsittää, että on mel- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39591: kein toivotonta suoriutua lainkaan hallitse-
39592: matta suomenkieltä j'a että ne, jotka jonkin Onko Hallitus tietoinen säännöllisesti
39593: verran suomea ymmärtävätkin, mieluummin uusiutuvien, valtion poliisiopistossa jär-
39594: hakeutuvat suomenkielisille kursseille oppiak- jestettävien ruotsinkielisten alokas- ja
39595: seen kieltä samalla paremmin. Onhan sinänsä jatkokoulutuskurssien tarpeesta, ja jos
39596: ei ainoastaan luonnollista vaan suorastaan vält- on,
39597: tämätöntä, että ne poliisimiehet, joiden äidin- mitä Hallitus aikoo tehdä sellaisten
39598: kurssien aikaansaamiseksi?
39599: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1969.
39600:
39601: Henrik Westerlund.
39602: 3
39603:
39604:
39605:
39606:
39607: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
39608:
39609: Herra Puhemies on minulle lähettänyt val- esim. siten, että poliisiin otettaessa vain heihin
39610: tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mai- sovelletaan poliisiasetuksen 60 §:n 2 momentin
39611: nitussa tarkoituksessa jäljennöksen edustaja poikkeuksia kelpoisuusvaatimuksista, pääilystön
39612: Hendk Westerlundin jättämästä joulukuun 18 pääsykokeissa he saavat lisäpisteitä äidinkieles-
39613: päivänä 1969 päivätystä kirjoituksesta, jossa tään jne. Järjestelmän perusteena on ollut se
39614: asianomaisen hallituksen jäsenen vastattavaksi seikka, ettei säännöllisesti uusiutuviHe, poliisi-
39615: esitetään seuraava kysymys: opistossa järjestettäville ruotsinkielisille mie-
39616: histö- ja jatkokoulutuskursseille ole edellytyk-
39617: "Onko Hallitus tietoinen ·säännölli- siä oppilasaineksen vähyyden johdosta. Toi-
39618: sesti uusiut:uvien, valtion poliisiopis- saalta on myös ollut tarkoituksena kouluttaa
39619: tossa järjestettävien ruotsinkielisten aio- tällä tavoin tarvittavan kielitaidon omaavia po-
39620: kas- ja jatkokoulutuskurssien tarpeesta, liisimiehiä kaksikielisille paikkakunnille, joissa
39621: ja jos on, poliisimiesten kielitaidossa on edelleenkin pa-
39622: mitä Hallitus aikoo tehdä sellaisten rantamisen varaa.
39623: kurssien aikaansaamiseksi?" Edellä mainitulla ei pyritä kieltämään ruot-
39624: sinkielisten kurssien osittaista tarvetta ja nii-
39625: den ajankohtaisuutta. Niiden järjestäminen edel-
39626: Vastauksena tähän kysymykseen ilmoitan lyttää, paitsi tarpeen kartoitusta ja kursseille
39627: kunnioittaen seuraavaa: pyrkivien myönteistä mielenkiintoa, myös eräi-
39628: Ruotsinkielisen poliis1koulutustarpeen selvit- den vaikeuksien tavkoituksenmukaista ratkai-
39629: tämiseksi poliisiopisto on hankkinut tietoja sua. Tarkoituksena on selvittää miten voitaisiin
39630: myös äidinkieleltään ruots1tJJkielisten poliisimies- jo ylikuormitettuun poliisiopistoon mahduttaa
39631: ten kouLutustasosta. Va'ltakunnassa oli 1. 10. lisää yhtä 30--40 oppilaan kurssia, voidaanko
39632: 1969 yhteensä 199 äidinkieleltään ruotsinkie- yhtaikaa irrottaa poliisipiireistä yhden kurssin
39633: listä poliisimiestä, joista 10 oli päällystökurssin oppilasmäärää vastaavaa ruotsinkielistä henki-
39634: suorittaneita. Alipäällystökurssin suorittaneita löstöä ja mistä saadaan ruotsinkielentaitoiset
39635: oli 34 ja miehistökurssin suorittaneita 108. poliisikoulutukseen perehtyneet pätevät opetta-
39636: Miehistökoulutusta vailla olevia oli 47. jat. Kun on saatu selvitys ruotsinkielisten koke-
39637: Vuosittain poliisiopiston eriasteisiHa kurs- las- ja jatkokoulutuskurssien tämän hetkisestä
39638: seiNa on oppilaina keskimäärin 20 äiilinkielel- tarpeesta ryhdytään siten tarkistettujen tieto-
39639: tään ruotsinkielistä poliisimiestä ( = yli 10% jen perusteella suunnittelemaan kurssien järjes-
39640: koko ruotsinkielisten määrästä, suomenkielisten tämistä todellisen tarpeen vaatimassa laajuu-
39641: vastaavan luvun ollessa noin 6 % ) . Suomen- dessa siten, että kurssien aikaansaaminen voi-
39642: kielisillä kursseilla he ovat eri:koisasemassa daan toteuttaa mahdollisimman pian.
39643: Helsingissä tammikuun 26 päivänä 1970.
39644:
39645: Ministeri S. Suorttanen.
39646: 4
39647:
39648:
39649:
39650:
39651: T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta [ m a n.
39652:
39653: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen polisförordningen stadgade undantag i fråga
39654: anger har Ni, Herr Talman, till mig översänt om kompetensfordringarna, vid provet för in-
39655: avskrift av följande av riksdagsman Henrik tagning til.l polisbefälet erhåller de tilläggs-
39656: Westerlund den 18 december 1969 tili veder- poäng för sitt modersmål o.s.v. Systemet har
39657: börande medlem av statsrådet för avgivande av baserats på den omständigheten, att det icke
39658: svar ställda skriftliga spörsmål: finnes förutsättningar för anordnandet av
39659: svenskspråkiga manskaps- och fortbildningskur-
39660: "Är Regeringen medveten om beho- ser vid polisinstitutet på grund av att elevma-
39661: vet av regelbundet återkommande terialet är så litet. Å andra sidan har avsikten
39662: svenskspråkiga rekryt- och vidareutbild- också varit, att på detta sätt utbilda polismän
39663: ningskurser vid Statens polisinstitut, med nödig språkkunskap för tvåspråkiga orter,
39664: och om så är fallet, där det fortfarande skulle finnas rum för för-
39665: vad ämnar Regeringen göra för att bättringar i fråga om polismännens språk-
39666: dyilika rkurser skall komma till stånd?" kunskap.
39667: Med det ovan sagda avses icke att veder-
39668: lägga, att det finns ett partieHt behov av
39669: Såsom svar på s<pörsmålet får jag vördsamt svenskspråkiga kurser, och att dessa är ak-
39670: anföra följande: tuella. Anordnandet av sådana förutsätter, för-
39671: För utredning av behovet av svenskspråkig utom utredning om behovet och positivt
39672: polisutbildning har polisinstitutet införskaffat intresse hos dem som söker sig till kurserna,
39673: uppgifter också om utbildningsnivån hos de även ändamålsenlig lösning av vissa svårighe-
39674: polismän, vi'lka har svenska som modersmål. ter. Avsikten är att utreda på vilket sätt vid
39675: 1 dket fanns 1. 10. 1969 sammanlagt 199 po- det redan nu överbelastade polisinstitutet ytter-
39676: lismän med svenska som moder,smål, och av ligare skulle kunna inrymmas en kurs för 30-
39677: dem hade 10 genomgått befälskurs. Antalet så- 40 elever, huruvida det är möjligt att samti-
39678: dana som genomgått underbefälskurs var 34, digt från polisdistdkten 'lösgöra en så stor
39679: och antalet sådana som genomgått manskaps- svenskspråkig personai som motsvarar elevan-
39680: kurs 108. Antalet sådana som saknade man- talet vid en kurs, och var man skall taga kom-
39681: skapsutbildning var 4 7. petenta lärare med kunskap i svenska och för-
39682: Vid polisinstitutets kurser av olika grad fin- trogenhet med polisutbildriing. Så snart utred-
39683: nes årligen såsom elever i medeltal 20 polis- ning erhållits om dagens behov av svensksprå-
39684: män med svenska som modersmål ( = över kiga aspirant- och fortbildningskurser kommer
39685: 10 % av totalantalet svenskspråkiga medan på basen av de sålunda rkontrollerade uppgif-
39686: motsvarande sifrfra för de finskspråkigas del är terna att inledas planering av. anordnandet av
39687: ca 6 % ) . På finskspråkiga kurser är de i sär- kurser i den omfattning det verkliga behovet
39688: ställning bl. a. såtillvida, att vid antagning till kräver på sådant sätt, att åstadkommandet av
39689: polisen endast på dem tillämpas i 60 § 2 mom. kurserna kan genomföras så fort som möjligt.
39690: Helsingfors den 26 januari 1970.
39691:
39692: Minister S. Suorttanen.
39693: Kirj. ksm. n:o 245.
39694:
39695:
39696:
39697:
39698: Paavola ym.: Verovelvollisten oikeusturvan vahvistamisesta.
39699:
39700:
39701: E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
39702:
39703: Erityisesti nimetyt asiamiehet valvovat ve- tusasiamiesjärjestelmästä. Tähänastinen raJoi-
39704: rotuksessa valtion ja kuntien etuja. Sen sijaan tettu valitusoikeus on johtanut siihen, ettei
39705: puuttuu viranomainen, jonka velvollisuutena periaatteellistakaan laatua olevista oikeuskysy-
39706: olisi huolehtia siitä, että veronmaksajain lain- myksistä ole saatu korkeimman hallinto-oikeu-
39707: mukaisia etuja ei syrjäytetä. Verotusasioissa- den päätöstä, kun tarkastusasiamies ei ole
39708: han esiintyy lukuisia tulkintakysymyksiä, joista käyttänyt puhevaltaa. Tämän johdosta on ve-
39709: asianomainen verovelvollinen ei tiedä eikä rovelvollisten oikeusturva heikentynyt. Pidäm-
39710: ymmärrä valittaa. Tällaisia kysymyksiä esiin- me itsestään selvänä, että oikeusturvan heik-
39711: tyy arvaamattoman paljon eikä tavallinen luon- keneminen kohdistuu kipeimpänä nimen-
39712: nollinen henkilö voi olla niistä selvillä eikä omaan vähävaraisiin kansalaisiin, joilta puut-
39713: hän useimmiten voi ajatellakaan, että hänen tuvat taloudelliset mahdollisuudet käyttää
39714: luonnolliset oikeutensa voisivat jäädä huomiot- verovalituksia Jaatiessaan asiantuntevaa apua,
39715: ta. Tällainen mahdollisuus on kuitenkin ole- saatikka sitten jo verotuspäätöksien tarkasta-
39716: massa niin kauan kuin puuttuu henkilö, joka misessa.
39717: verovelvollisten puolesta oma-aloitteisesti tut- Edellä sanotun perusteella ja viitaten val-
39718: kisi veroilmoituksiin perustuvat verotuspäätök- tiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momenttiin esi-
39719: set ja käyttäisi valitusoikeutta asiavirheistä. tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
39720: Edelleen on todettava, että kun nykyisin omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
39721: verovelvollisen valituksen johdosta lääninhal- myksen:
39722: litus pyytää valtion ja kunnan asiamiehen lau- Tietääkö Hallitus, että verovelvol-
39723: sunnon verovelvollisen valituksen johdosta, listen luonnollisten henkilöitten, erityi-
39724: olisi kieltämättä tähänastista tasapuolisempaa, sesti vähävaraisten kansalaisten, oi-
39725: että olisi myös erityinen verovelvollisten asia- keusturva verotointa hoidettaessa on
39726: mies, jolta myös pyydettäisiin lausunto vero- heikentynyt, ja jos tietää,
39727: velvollisen valituksen johdosta. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39728: Verovelvollisten asiamiehen valitusoikeus ryhtyä verovelvollisten asiantuntija-
39729: olisi ulotettava korkeimpaan hallinto-oikeu- avun järjestämiseksi verotusta koske-
39730: teen asti, samalla kun on paikallaan, että myös vien valitusten hoitamiseksi ja siten
39731: valtion ja kuntien asiamiesten valitusoikeutta verovelvollisten oikeusturvan vahvista-
39732: vastaavasti laajennetaan, ja luovutaan tarkas- miseksi?
39733: Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1970.
39734:
39735: E. J. Paavola. Armas Leinonen.
39736: Eeles Landström. Pekka Pesola.
39737: Arne Berner. Pirkko Aro.
39738:
39739:
39740:
39741:
39742: E 214/70
39743: 2
39744:
39745:
39746:
39747:
39748: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e;
39749:
39750: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin selvityksen esittämiseen. Milloin veroa mää-
39751: nojalla ovat kansanedustaja Paavola ym. esittä- rättäessä on mainituissa tapauksissa poikettu
39752: neet valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas- veroilmoituksesta taikka jos veroa on määrät-
39753: tattavaksi seuraavan kysymyksen. ty korotettavaksi, on verolautakunnan pöytä-
39754: kirjaan tai sen liitteeseen merkittävä syy poik-
39755: "Tietääkö Hallitus, että verovelvol- keamiseen tai veronkorotuksen määräämiseen
39756: listen luonnollisten henkilöitten, erityi- ja lainkohta, johon veroilmoituksesta poikkea-
39757: sesti vähävaraisten kansalaisten, oi- minen perustuu. Nämä tiedot on merkittävä
39758: keusturva verotointa hoidettaessa on myös verovelvolliselle annettavaan pöytäkir-
39759: heikentynyt, ja jos tietää, janotteeseen. Kun kuitenkaan verovelvollisella
39760: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ei aina ole mahdollisuutta lausua mieltään
39761: ryhtyä verovelvollisten asiantuntija- kaikista verotukseen vaikuttavista seikoista,
39762: 'avun järjestämiseksi verotusta koske- on verovelvollisen oikeussuojaa pyritty lisää-
39763: vien valitusten hoitamiseksi ja siten mään säätämällä valitusmenettely mahdolli-
39764: verovelvollisten oikeusturvan vahvista- simman yksinkertaiseksi ja tehokkaaksi. Sel-
39765: miseksi?'' vät virheellisyydet voidaan nopeasti saada oi-
39766: kaistuiksi tutkijalautakuntaan tehtävillä muis-
39767: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu tutuksilla. Lääninhallitukselle tehtävän varsi-
39768: toimialaani valtiovarainministeriössä, esitän naisen valituksen lisäksi on verovelvollisella,
39769: vastauksena kunnioittavasti seuraavaa: milloin verotus on toimitettu lakia virheelli-
39770: Verovelvollisten oikeusturvakysymystä käsi- sesti tulkiten tai siinä on tapahtunut ilmeinen
39771: teltäessä on syytä korostaa, että verotusmenet- olennainen asiallinen erehdys, mahdollisuus
39772: tely poikkeaa paitsi siviili- ja rikosprosessista vielä varsinaisen muutoksenhakuajan kuluttua
39773: myös muusta hallintotoiminnasta varsin oleelli- saada oikaisu verotukseen perustevalituksin.
39774: sesti. Oikeusalamaisten oikeusturvan lisäämi- Verovelvollisen oikeusturva on verotuksessa
39775: seen tähtäävät järjestelyt, jotka esim. siviili- näin ollen pyritty mahdollisuuksien mukaan
39776: ja rikosprosessissa ovat olemassa, eivät mo- suojaamaan. Saattaahan verovelvollinen eräin
39777: nestakaan syystä sovi summaarisempia muo- rajoituksin valittaa korkeimpaan hallinto-oikeu-
39778: toja seuraavaan verotusmenettelyyn. Silti ei teen saakka.
39779: voida sanoa, etteikö verovelvollisten oikeus- Verotusta valvotaan myös viranomaisten
39780: turvaan olisi pyritty kiinnittämään huomiota toimesta. Lääninverotoimistojen tehtävänä on
39781: verotusmenettelyä koskevassa voimassa olevas- välittömän verotuksen hallinnosta annetun
39782: sa lainsäädännössä. lain 4 §:n nojalla virka-alueellaan johtaa ja
39783: Verotusmenettelyn lähtökohtana on pääsään- valvoa välittömien verojen määräämistä ja
39784: töisesti verovelvollisen oma ilmoitus, jonka maksuunpanoa. Tätä tehtävää suorittaessaan
39785: mukaan verotus yleensä toimitetaan. Verotus- lääninverotoimiston asiana on muun muassa
39786: menettelyssä on noudatettava verotuslakia, jo- ohjata ja valvoa verotoimistoissa toimitettavaa
39787: hon sisältyy useita säännöksiä, joilla on pyritty verovalmistelua ja tällöin erityisesti pitää sil-
39788: verovelvollisen oikeusturvaa suojaamaan. mällä sitä, että voimassa olevia säännöksiä yh-
39789: Niinpä verovelvollista on kuultava aina ennen denmukaisesti sovelletaan sekä myös seurata
39790: kuin ryhdytään harkintaverotukseen ja ennen verolautakunnassa ja lääninverolautakunnassa
39791: arvioverotukseen ryhtymistä on verovelvolli- toimitettavaa verotusta ja aiheen ilmaantuessa
39792: selle mikäli mahdollista annettava tilaisuus ryhtyä muutoksen hakuun tai muuhun toimen-
39793: 3
39794:
39795: piteeseen havaittujen virheellisyyksien oikaise- tavalla tai siitä, että verovelvollisilla ei ole
39796: miseksi. Tässä yhteydessä on aiheellista huo- lakisääteistä asiamiestä käytettävänään.
39797: mauttaa verotuslakiin 12 päivänä kesäkuuta Niin kuin edellä lausutusta käy ilmi, ei ve-
39798: 1964 annetulla lailla lisätystä 82 a §: stä, jon- rovelvollisten luonnollisten henkilöiden oikeus-
39799: ka mukaan verojohtajan on, milloin hän to- turvan voida katsoa olevan huonon tai enti-
39800: teaa, että maksuunpanossa on sattunut lasku- sestään heikentyneen. Vaikka nykyisen järjes-
39801: virhe tai siihen verrattava erehdys, saatettava telmän puitteissa ei olekaan järjestetty erityis-
39802: asia, jollei verotukseen ole haettu muutosta, tä asiamiesinstituutiota valvomaan verovelvol-
39803: verolautakunnan oikaistavaksi. Säännös siis listen etuja, on perusteltua syytä katsoa, että
39804: edellyttää myös verovelvollisen vahingoksi verovelvollisten edut on oikeusturvan kannal-
39805: sattuneiden virheiden oikaisemista viranomais- ta pyritty riittävästi ottamaan huomioon. Ed.
39806: aloitteisesti. Paavolan ym. kysymyksessä tarkoitetun asia-
39807: 1\.fitä tulee siihen, että valtion ja kuntien miesjärjestelmän mahdollisuuksia ja merkitys-
39808: puhevallan käyttäminen on uskottu erityisille tä sekä sen aiheuttamia kustannuksia valtiolle
39809: asiamiehille, johtuu tämä siitä, että mainittu- ei ole tutkittu. Siten ei ainakaan tässä vai-
39810: jen julkisyhteisöjen puhevallan käyttöä olisi heessa voida katsoa olevan syytä ryhtyä tä-
39811: muuten käytännössä vaikea hoitaa. On myön- mänkaltaisiin järjestelyihin. Joka tapauksessa
39812: nettävä, että veronsaajat ovat verotusmenette- hallitus tulee tietenkin edelleen kiinnittä-
39813: lyn eri vaiheissa paremmassa asemassa kuin mään huomiota verovelvollisten oikeusturvan
39814: useimmat verovelvolliset. Tämä ei kuitenkaan kehittämiseen verotuksessa ja sitä koskevassa
39815: johdu pelkästään siitä, että veronsaajien puhe- hallintolain käytössä.
39816: vallan käyttö on järjestetty edellä mainitulla
39817: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1970.
39818:
39819: Ministeri Ele Alenius.
39820: 4
39821:
39822:
39823:
39824:
39825: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
39826:
39827: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordnin- skattskyJdiges rättsskydd. Sålunda skall den
39828: gen har riksdagsman Paavola m.fl. tili veder- skattskyldige alltid höras innan beskattning
39829: börande medlem av statsrådet för avgivande enligt prövning tillgripes, och innan beskatt-
39830: av svar ställt följande spörsmål: ning enligt uppskattning vidtages, skall den
39831: skattskyldige såvitt möjligt beredas tillfälle att
39832: "Är Regeringen medveten om att förete utredning. Om i nämnda fall vid fast-
39833: skattskyldiga fysiska personers, särskilt ställande av skatten har avvikits från skatte-
39834: mindrebemedlade medborgares, rätts- deklarationen eller om beslut har fattats om
39835: skydd vid handhavandet 'av skattevä- skatteförhöjning, skall i skattenämndens pro-
39836: sendet har försvagats, och om så är tokoll eller dess bilaga antecknas skälet tili
39837: fallet, avvikelsen eller tili skatteförhöjningen och
39838: vilka åtgärder ämnar Regeringen lagrummet på vilket avvikelsen från skatte-
39839: vidtaga för ordnande av sakkunnig- deklarationen baserar sig. Dessa uppgifter
39840: hjälp åt de skattskyldiga för omhänder- skall också antecknas i protokollsutdraget
39841: havandet av besvär angående beskatt- som skall utgivas åt den skattskyldige. Då
39842: ningen och sålunda för stärkande av skattskyldig emellertid icke alltid har möjlig-
39843: de skattskyldigas rättsskydd?" het att yttra sig om alla på beskattningen in-
39844: verkande omständigheter, har man strävat tili
39845: Då det i spörsmålet avsedda ärendet hör att öka den skattskyldiges rättsskydd genom
39846: tili mitt verksamhetsområde i finansministe- att stadga ett så enkelt och effektivt besvärs-
39847: riet, får jag såsom svar vördsamt anföra föl- förfarande som möjligt. Uppenbara felaktig-
39848: jande: heter kan snabbt rättas genom anmärkning
39849: Vid behandlingen av frågan om de skatt- tili prövningsnämnden. Utöver egentliga be-
39850: skyldigas rättsskydd är det skäl att poängtera, svär som anföres hos länsstyrelsen har den
39851: att beskattningsförfarandet i rätt väsentlig skattskyldige, om beskattningen verkställts
39852: grad avviker förutom från civil- och straff- genom oriktig tolkning av lag eller om där-
39853: process även från den övriga förvaltningsverk- vid begåtts uppenbart väsentligt misstag i
39854: samheten. Regleringar som har till syfte att sak, möjlighet att ännu sedan den egentliga
39855: öka rättsundersåtarnas rättsskydd och som tiden för ändringssökande utlöpt få rättelse i
39856: t.ex. existerar i civil- och straffprocess, lämpar beskattningen genom grundbesvär. Man har
39857: sig av flere orsaker icke för beskattningsför- sålunda försökt att i mån av möjlighet trygga
39858: farandet, som följer mer summariska former. den skattskyldiges rättsskydd vid beskattnin-
39859: Man kan dock icke säga, att man icke skulle gen. Den skattskylige kan ju med vissa be-
39860: ha vinnlagt sig om att i den gällande lagstift- gränsningar anföra besvär till och med hos
39861: ningen om beskattningsförfarandet fästa upp- högsta förvaltningsdomstolen.
39862: märksamhet vid de skattskyldigas rättsskydd. Tillsynen över beskattningen utövas även
39863: Såsom utgångspunkt vid beskattningsförfa- genom myndigheternas försorg. Enligt 4 §
39864: randet gäller enligt huvudregeln den skatt- lagen om den direkta beskattningens förvalt-
39865: skyldiges egen skattedeklaration, enligt viiken ning ankommer det på länsskattebyråerna att
39866: beskattningen i allmänhet verkställes. Vid be- inom sitt tjänsteområde leda och övervaka
39867: skattningsförfarandet bör beskattningslagen fastställandet och debiteringen av de direkta
39868: följas, och denna innehåller flera stadganden, skatterna. Vid utförandet av detta uppdrag
39869: genom vilka man strävat till att trygga den ankommer det på länsskattebyrå bland annat
39870: 5
39871:
39872: att leda och övervaka skatteberedningen i i en bättre ställning än de flesta skattskyldiga.
39873: skattebyråerna och därvid särskilt hålla upp- Detta beror dock icke enbart på att förandet
39874: sikt över att gällande stadganden tiliämpas av skattetagarnas talan är ordnat på ovan
39875: enhetligt, samt att följa med beskattningen nämnda sätt eller på att de skattskyldiga icke
39876: i skattenämnderna och länsskattenämnden och har lagstadgat ombud tili sitt förfogande.
39877: att då skäl därtili yppar sig, söka ändring eller Såsom av det ovan anförda framgår kan
39878: vidtaga annan åtgärd för rättande av observe- man icke anse, att skattskyldiga, fysiska per-
39879: rade oriktigheter. I detta sammanhang är det soners rättsskydd skulle vara dåligt eller att
39880: befogat att erinra om den nya 82 a § som det skulle ha blivit svagare än tidigare. Trots
39881: genom lagen den 12 juni 1964 fogades tili att inom ramen för det nuvarande systemet
39882: beskattningslagen och enligt viiken skattedi- icke har anordnats någon särskild ombuds-
39883: rektör skall, om han finner att vid debitering mannainstitution för att bevaka de skattskyl-
39884: gjorts räknefel dler därmed jämförligt miss- digas intressen, är det motiverat att anse, att
39885: tag, såframt icke ändring sökts i beskattnin- man strävat tili att i tiliräcklig grad tillvara-
39886: gen, hänskjuta ärendet tili skattenämnden för taga de skattskyldigas intressen i rättsskydds-
39887: vidtagande av rättelse. Stadgandet förutsätter hänseende. Beträffande det i riksagsman Paa-
39888: alltså rättelse på myndigheternas initiativ volas m.fl. spörsmål avsedda ombudsmanna-
39889: också av sådana fel vilka är tili skada för den systemets möjligheter och betydelse ävensom
39890: skattskyldige. därmed förbundna kostnader för staten har
39891: Vad beträffar den omständigheten, att föran- icke undersökts. Atminstone i detta skede
39892: det av statens och kommunernas tala.n har synes det icke vara skäl att vidtaga sådana
39893: anförtrotts särskilda ombud, så beror detta på åtgärder. I varje fall kommer regeringen givet-
39894: att förandet av sagda offentliga samfunds talan vis att alltjämt fästa uppmärksamhet vid ut-
39895: annars skulle vara svårt att handha i prak- vecklandet av de skattskyldigas rättsskydd vid
39896: tiken. Det måste medges, att skattetagarna i beskattningen och förvaltningsrättstiliämpnin-
39897: olika skeden av beskattningsförfarandet står gen i samband därmed.
39898: Helsingfors den 18 februari 1970.
39899:
39900: Minister Ele Alenius.
39901:
39902:
39903:
39904:
39905: E 214/70
39906: Kirj. ksm. n:o 246.
39907:
39908:
39909:
39910:
39911: Nurminen ym.: Outokumpu Oy:n Kokkolan tehtailla harjoitet-
39912: tavan työntekijäin poliittisen kortistoinnin lopettamisesta.
39913:
39914:
39915:
39916: Ed u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
39917:
39918: Tammikuun 17. päivänä 1970 ilmestyneessä omaksi hyödykseen väärinkäyttäneiden henki-
39919: numerossaan ilmoittaa v,aasassa. ilmestyvä Kan- löiden saa.ttamista vastuuseen. Saman vuoden
39920: san Ääni -niminen sanomalehti saaneensa hal- marraskuun 28. päivänä hallitukselle osoitta-
39921: tuunsa joukon asiapapereita, joista käy selville, massamme kysymyksessä tiedustelimme mm.
39922: että Outokumpu Oy:n Kokkolan tehta.itten mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä
39923: johto harjoittaa järjestelmällistä työläisten po- työntekijäin oikeuksien turvaamiseksi mielival-
39924: liittista kortistointia ja karsintaa. Mainittu lehti lalta tässä valtiojohtoisessa yhtiössä.
39925: kertoo, että jo vuosikausien ajan on työväes- Käsitellessään hallituksen kertomusta vuo-
39926: tön keskuudessa ollut epäilyksiä kyseisen mus- delta 1967 ilmoitti eduskunta 18. 3. 1969 an-
39927: talistasysteemin olemassaolosta, ja että nyt on ta.massaan vastauksessa edellyttävänsä, että
39928: lehdelle toimitettu nippu Outokumpu Oy:n "hallitus kiirehtii vuonna 1967 asetetun yritys-
39929: Kokkola.n tehtaiden työhönottokonttorin mer- demokratiaa tutkivan komitean työn valmis-
39930: kinnöin varustettuja työnhakulomakkeita, joista tumista ja ryhtyy, saatujen selvitysten perus-
39931: poliittisin perustein suoritettava työntekijäin teella, toimenpiteisiin yritysdemokratian sovel-
39932: karsinta käy kiistattomasti selville. Työnteki- tamiseksi valtion yrityksissä".
39933: jäin poliittisista mielipiteistä riippuen on lo- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
39934: makkeissa lehden mukaan mm. seuraavia mer- § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
39935: kintöjä: "Ei kommunisti. Suositeltava.." "Po- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
39936: liittisesti ja muutenkin sopiva." "Kommunisti. seuraav,an kysymyksen:
39937: Ei suositeltava." "Ei poliittinen henkilö. Ei
39938: kielteistä tiedossa." "Taipuvaisuus kommunis- Onko Hallitus tietoinen Outokumpu
39939: teihin." Lehti kertoo edelleen, että osa lomak- Oy:n Kokkolan tehtailla harjoitettavasta
39940: keista on vuodelta 1961, mikä osoittaa, että YK:n Ihmisoikeuksien Julistuksen
39941: tämä poliittinen mustalistasysteemi on ollut vastaisesta työntekijäin poliittisesta kor-
39942: tehtailla käytössä sen toiminnan alkuvuosista tistoinnista, ja jos on,
39943: lähtien. mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä
39944: Vuoden 1967 kesällä oli ma.inituilla tehtailla tämän 30-luvulle kuuluvan systeemin
39945: pitkällinen työselkkaus tehtaitten johdon suo- poistamiseksi ko. tehtaitten johtamis-
39946: ritettua tehtaitten työntekijöitä vastaan sarjan menetelmistä sekä muutenkin Eduskun-
39947: toimenpiteitä siksi, että nämä olivat yhtiön nan edellyttämän "yritysdemokratian
39948: etuja suojellaakseen vaatineet esimiesasemaansa soveltamiseksi valtion yrityksissä"?
39949: Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1970.
39950:
39951: Nestori Nurminen. Kuuno Honkonen.
39952: Olavi J. Laine. Olavi Saarinen.
39953: Aarne Saarinen. Viljo Pousi.
39954: Arvo Salo. T. Leivo-Larsson.
39955: Sakari Knuuttila. Aaro Lintilä.
39956: Georg Backlund. Leo Suonpää.
39957: Heimo Linna.
39958: E 216/70
39959: 2
39960:
39961:
39962:
39963:
39964: E d u s k u n n a :n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
39965:
39966: Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa ristä sekä kaksi jäsentä Suomen Metallityöväen
39967: mainitussa tarkoituksessa ovat kansanedustaja Liitto ry:stä ja kaksi jäsentä Suomen Työn-
39968: Nestori Nurminen ym. esittäneet hallituksen antajain Keskusliiton yleisestä ryhmästä. Tämä
39969: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan toimikunta, jonka on suoritettava työnsä mah-
39970: kysymyksen: dollisimman nopeasti, on pitänyt kokouksia
39971: sekä Kokkola.ssa että Helsingissä. Vasta kun
39972: "Onko Hallitus tietoinen Outokumpu toimikunta antaa selvityksen asioiden todelli-
39973: Oy:n Kokkolan tehtailla harjoitcttaJvasta sesta tilasta, voidaan ryhtyä harkitsemaan nii-
39974: YK:n Ihmisoikeuksien Julistuksen den mahdollisesti edellyttämiä toimenpiteitä.
39975: vastaisesta työntekijäin poliittisesta kor- Toimenpiteisiin yritysdemokratian sovelta-
39976: tistoinnista, ja jos on, mismahdollisuuksien selvittämiseksi valtion yh-
39977: mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä tiöissä on jo ryhdytty. Laajin selvitys on käyn-
39978: tämän 30-luvulle kuuluvan systeemin nissä VaJmet Oy:n piirissä, jossa asiaa käsitte-
39979: poistamiseksi ko. tehtaitten johtamis- lee työntekijöiden, toimihenkilöiden ja tehtaan
39980: menetelmistä sekä muutenkin Eduskun- johdon edustajista kokoonpantu toimikunta.
39981: nan edellyttämän 'yritysdemokr!lltian so- Yhtiö on myös tilannut Helsingin Yliopistolta
39982: veltamiseksi valtion yrityksissä'?" asiaa koskevan tutkimuksen. Parissa muussa
39983: yhtiössä on käynnissä vastaava selvil:telytyö,
39984: Vastauksena tehtyyn kysymykseen esitän joskaoo se ei ole yhtä pitkällä kuin Valmet
39985: kunnioittaen seuraavaa: Oy:ssä. Jotta selvitystyö saataisiin mahdolli-
39986: Tammikuun 26. päivänä asetin toimikunnan, simman laajaperäiseksi ja eri teollisuusaloja
39987: johon puheenjohtajaksi määräsin hallitusneu- edustavia yrityksiä koskevaksi, sovittiin tam-
39988: vos Hakon Guveniuksen ja johon lisäksi kuu- mikuun 27 päivänä 1970 pidetyssä valtion-
39989: lui kauppa- ja teollisuusministeriöstä toinen yhtiöiden neuvottelukunnan kokouksessa, että
39990: edustaja ·sekä Outokumpu Oy:n pääjohtajan kaikki vrutionyhtiöt ryhtyvät suorittamaan vas-
39991: nimeämä edustaja, selvittelemään sitä, missä taavanlaatuista selvittelytyötä sekä suunnittele-
39992: laajuudessa väitettyä ·työntekijäin poliittista maan, missä muodossa yritysdemokratiaa kus-
39993: kortistointia Outokumpu Oy:n Kokkolan teh- sakin yhtiössä tuloksellisemmin voitaisiin so-
39994: tailla mahdollisesti on tapahtunut sekä keiden veltaa. Kun kauppa- ja teollisuusministeriö saa,
39995: henkilöiden toimeksiannosta näihin toimenpi- tiedon eri yhtiöissä suoritettujen selvittelyjen
39996: teisiin on ryhdytty. Toimikuntaa on sittemmin tuloksista sekä siitä, missä muodossa eri yh-
39997: helmikuun 6. päivänä laajennettu siten, että tiöissä ajatellaan yritysdemokratiaa edullisim-
39998: siinä edelläma,inittujen henkilöiden lisäksi on min voitavan soveltaa, on ministeriöllä aineisto,
39999: kaksi jäsentä Kokkolan tehtaiden työntekijäin jonka perusteell!ll se voi ryhtyä edelleen käsit-
40000: ja kaksi jäsentä näiden tehtaiden johdon pii- telemään asiaa.
40001: Helsingissä 20 päivänä helm~kuuta 1970.
40002:
40003: Ministeri Väinö Leskinen.
40004: 3
40005:
40006:
40007:
40008:
40009: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
40010:
40011: I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen rikema samt ·två personer från Finlands Metall-
40012: anger har riksdagsman Nestori Nurminen m.fl. arbetarförbund rf och två från Arbetsgivarnas
40013: tili vederbörande medlem av statsrådet för i Finland A1lmänna. Grupp. Denna kommission
40014: avgivande av svar ställt följande spörsmål: som skall utföra sitt arbete på snabbt som
40015: möjligt, har hållit möten såväl i Gamlakarleby
40016: "Är Regeringen medveten om upp- som i Helsingfors. Först sedan kommissionen
40017: görandet vid Outokumpu Oy:s fabriker utrett sakemas verkliga tillstånd, kan man
40018: i Gamlakarleby av ett mot FN :s dekla- börja överväga de åtgärder utredningen even-
40019: ration om de mänskliga rättighetema tuellt förutsätter.
40020: stridande politiskt kortsystem över ar- Atgärder för utredning av möjHghetema att
40021: betstagama, och om så är fallet, tiliämpa företagsdemokrati inom statens bolag
40022: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- har redan vidtagits. Den mest omfattande ut-
40023: taga för slopande av detta på .30-talet redningen pågår inom Valmet Oy, där saken
40024: hemmahörande system från de ifråga- behandlas av en kommission bestående av
40025: varande fabrikemas ledarmetoder samt representanter för fabriksarbetarna, tjänste-
40026: för tillämpning även annars av den av männen och fabriksledningen. Bolaget har även
40027: Riksdagen förutsatta 'företagsdemokra- av Helsingfors Universitet beställt en utredning
40028: tin inom statens företag'?" i ärendet. Inom ett par andra bolag pågår ett
40029: motsvarande utredningsarbete, fastän det icke
40030: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt har framskridit lika långt som inom Valmet Oy.
40031: anföra följande: För att utredningsarbetet skall bli så omfattan-
40032: Den 26 januari tilisatte jag en kommission de som möjligt och komma att beröra företag
40033: tili vars ordförande jag förordnade regerings- som företräder olika industrigrenar, kom man
40034: rådet Hakon Guvenius och tili viiken dessutom vid statsbolagsdelegationens möte den 27 ja-
40035: hörde ytterligare en företrädare för handels- nuari 1970 överens om att samtliga statens
40036: och industriministeriet, samt en av general- bolag skall inleda ett liknande undersöknings-
40037: direktören för Outokumpu Oy utsedd repre- arbete samt planera i viiken form företags-
40038: sentant, för att utreda i vilken omfattning det demokrati med bästa möjliga resultat skulle
40039: påstådda uppgörandet av ett politiskt kort- kunna tillämpas inom varje bolag. Så snart
40040: system över arbetstagama möjligtvis har ägt handels- och industriministeriet erhåller upp-
40041: rum vid Outokumpu Oy: s fabriker i Gamla.- gift om resultaten av undersökningarna inom
40042: karleby samt på vilka personers uppdrag dessa de olika bolagen samt om i viiken form före-
40043: åtgärder har vidtagits. Kommissionen utvidga- tagsdemokratin fördelaktigast anses kunna
40044: des sedermera den 6 februari sålunda, att med- tiliämpas inom bolagen, har ministeriet tili
40045: lemmar i den utöver de ovan nämnda är två sitt förfogande ett materia! på basen av vilket
40046: personer som tillhör arbetstagarna och två som ministeriet kan skrida till vidare behandling
40047: tillhör fabriksledningen vid Gamlakarleby f.ab- av saken.
40048: Helsingfors den 20 februari 1970.
40049:
40050: Minister Väinö Leskinen.
40051: Kirj. ksm. n:o 247.
40052:
40053:
40054:
40055:
40056: Hostila ym.: Keinomunuaispotilaiden hoidon tehostamisesta.
40057:
40058:
40059: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
40060:
40061: Keinomunuaislaitteita on maassamme tällä Tällä hetkellä tarvittavien 40 laitteen osta-
40062: hetkellä noin 50. Tämän hetken potilasmää- miseen tarvittaisiin noin 1 milj. markkaa,
40063: rän huomioonottaen tarvittaisiin mainittuja mutta kokonaisorganisaation luomisen ja tar-
40064: laitteita noin 40 lisää. vittavan henkilökunnan palkkaamisen huo-
40065: Uusia keinomunuaislaitteita tarvitsevia poti- mioonottaen kokonaisrahoitustarve on noin 10
40066: laita tulee meillä vuosittain noin 200, joista milj. markkaa.
40067: kuitenkin vain 20% pääsee hoitoon ja loput Edellä mainittuun viitaten ja valtiopäiväjär-
40068: kuolevat. jestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esitämme
40069: Tilannetta ei voida parantaa yksinomaan valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
40070: hankkimalla lisää keinomnnuaislaitteita, vaan vaksi seuraavan kysymyksen:
40071: samalla olisi luotava myös organisaatio näiden
40072: laitteiden käyttämiseksi. Organisaatiota luo- Tietääkö Hallitus, että keinomu-
40073: taessa olisi ratkaistava sijoitetaanko uudet lait- nuaislaitteiden lisätarve tällä hetkellä
40074: teet esimerkiksi keskussairaaloihin tai ryhtyykö on noin 40 laitetta ja niiden käyttöön-
40075: valtio avustamaan myös kotidialyysejä, joista ottaminen edellyttää oman organisaa-
40076: mm. kansaneläkelaitos on tehnyt laskelmia. tion luomista, ja jos tietää,
40077: Laitteiden sijoituspaikka ei kuitenkaan vaikuta mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo
40078: laitteiden määrään, joiden kokonaistarve tällä tehdä keinomunuaispotilaiden hoidon
40079: hetkellä on 100 laitteen luokkaa. saattamiseksi tarvetta vastaavaksi?
40080: Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1970.
40081:
40082: Sulo Hostila. Pekka Kuusi.
40083: U. H. Voutilainen. Uljas Mäkelä.
40084: Seija Karkinen.
40085:
40086:
40087:
40088:
40089: E 177/70
40090: 2
40091:
40092:
40093:
40094:
40095: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
40096:
40097: V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa Niin kuin edellä olevasta käy selville, keino-
40098: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, munuaislaitteen käyttö pitkäaikaista munuaisen
40099: olette 22 päivänä tammikuuta 1970 päivätyn toiminnanvajavuutta Sairastavan henkilön hoi-
40100: kirjeenne n:o 1749 ohella toimittanut Valtio- dossa on katsottava väliaikaisratkaisuksi, jota
40101: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen käytetään, kunnes munuaissiirto voidaan jär-
40102: kansanedustaja Sulo Hostilan ym. kirjallisesta jestää. Mahdollisuudet antaa keinomunuaishoi-
40103: kysymyksestä, jossa tiedustellaan: toa on nimenomaan äkillisesti tarvittavan hoi-
40104: don vuoksi hajasijoitettava riittävässä määrin
40105: "Tietääkö Hallitus, että keinomu- eri puolille maata. Kun kysymyksessä on eri-
40106: nuaislaitteiden lisätarve tällä hetkellä koislääkärijobtoinen toiminta, on hajasijoitusta
40107: on noin 40 laitetta ja niiden käyttöön- keskussairaaloihin pidettävä tarkoituksenmu-
40108: ottaminen edellyttää oman organisaa- kaisena, vaikkakin eräät niistä ovat siksi pie-
40109: tion luomista, ja jos tietää, niä, että keinomunuaishoidon tapaisten toimin-
40110: mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo tamuotojen sisällyttäminen sairaalan työohjel-
40111: tehdä keinomunuaispotilaiden hoidon maan ei helposti käy päinsä. Kun keinomu-
40112: saattamiseksi tarvetta vastaavaksi?" nuaishoitoa saavien potilaiden lukumäärä ei
40113: yleensä ole suuri, voidaan menetellä siten, että
40114: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- keinomunuaishoidon järjestäminen annetaan
40115: taen seuraavaa: tehohoidon osaston tehtäväksi perustamatta
40116: Munuaisen pitkäaikaista toiminnanvajavuutta erityistä keinomunuaisosastoa. Kun tehohoidon
40117: potevien sairaiden hoidon järjestäminen on laa- osastolta edellytetään suurta toimintavalmiutta,
40118: jakantoineo asia. Mahdollisuuksien mukaan voidaan siellä huolehtia myös keinomunuais-
40119: olisi tällaiselle potilaalle voitava siirtää terve hoidon antamisesta, etenkin kun tehohoidon
40120: munuainen, niin että hän vapautuisi keinomu- osaston tehtäviin yleensä kuuluu myös äkilli-
40121: nuaislaitteen säännöllisestä tai määräaikaisesta sesti hengityshalvaukseen sairastuneiden hoito.
40122: käytöstä. Tämä edellyttää terveen munuaisen Pitkäaikaisen sairauden vuoksi säännöllisesti
40123: siirtoa sairaan tilalle. Munuaissiirtojen tekemi- keinomunuaishoitoa tarvitsevista olisi niin
40124: nen on kuitenkin riippuvaista siitä, missä mää- ikään huolehdittava keskussairaalapiireittäin.
40125: rin käytettäväksi saadaan kuolleesta irroitet- Hoitomahdollisuuksien hajasijoituksen puolesta
40126: tuja munuaisia, sillä munuaisen irrottamista puhuu sekin, että osa potilaista voi olla työssä.
40127: terveestä vapaaehtoisesta luovuttajasta pitäisi Sen vuoksi on tärkeää, että potilaan hoito voi-
40128: välttää. Paitsi siirtotarkoitusta varten irroitet- daan järjestää mahdollisimman lähellä hänen
40129: tujen munuaisten lukumäärästä on munuais- kotipaikkaansa. Näin ollen ei ole tarkoituk-
40130: siirtojen teko riippuvainen myös käytettävissä senmukaista pyrkiä perustamaan erityisiä hoi-
40131: olevien munuaisten sopeutumisesta sairaan tokeskuksia pitkäaikaista keinomunuaishoitoa
40132: henkilön elimistöön. Tämän määrittäminen vaa- kaipaaville, vaikkakin julkisuudessa on esiinty-
40133: tii tehtävään erityisesti perehtynyttä henkilö- nyt tämän suuntaisia ehdotuksia.
40134: kuntaa. Munuaissiirtokysymyksiä on käsitellyt Keinomunuaishoito hoitomuotona on vielä
40135: pohjoismainen asiantuntijakomitea, jonka mar- verraten uusi ja on hyvin ymmärrettävää, että
40136: raskuussa 1969 valmistunut ehdotus on par- tarpeen tyydyttäminen tältä osin vaatii oman
40137: haillaan lausunnolla lääkintöhallituksessa. On aikansa jo henkilökunnan koulutuksenkin
40138: toivottavaa, että komitean ehdotusten perus- vuoksi. Siksi hoitomahdollisuuksia keinomu-
40139: teella voidaan asiaa kehittää yhteispohjoismai- nuaishoidon alalla ei ole vielä voitu kehittää
40140: sesti. riittävässä määrin maassamme. Samalla on kui-
40141: 3
40142:
40143: tenkin huomattava, että monien äkillisesti sai- rausvakuutuslakiin, koska sen tarkoituksena
40144: rastuneiden tai vammautuneiden samoin kuin on säännellä muualla kuin sairaalassa järjeste-
40145: pitkäaikaisten potilaiden hoitomahdollisuudet tystä hoidosta aiheutuvien kustannusten joh-
40146: eivät vielä nykyisin riitä hoidon tarpeen tyy- dosta potilaalle myönnettävät etuudet.
40147: dyttämiseen. Hoitomahdollisuuksia on kuiten- Edellä olevasta lienee selvinnyt, että keino-
40148: kin jatkuvasti pyritty kehittämään ja edistä- munuaispotilaiden hoito on järjesteillä keskus-
40149: mään kaikilla lääketieteen erikoisaloilla. Sup- sairaalalaitokseen, jonne se, huomioiden annet-
40150: peilla erikoisaloilla järjestettävistä hoitomah- tavan hoidon laatu, parhaiten sopii. Näin ollen
40151: dollisuuksista on ollut valmisteilla suunnitelma, erillisen organisaation luominen tätä varten ei
40152: jonka tarkoituksena on esittää suuntaviivat mielestäni ole tarpeen eikä ole lainkaan sopu-
40153: mainituilla aloilla järjestettävistä hoitomahdol- soinnussa niiden suunnitelmien kanssa, joiden
40154: lisuuksista. mukaan maahamme on tarkoinus kehittää
40155: Kotona järjestettävästä keinomunuaishoi- alueellinen sairaanhoitohallinto joko kuntain-
40156: dosta käytettävissä olevat kokemukset ovat liittojärjestelmän tai maakuntaitsehallinnon
40157: vielä erittäin vähäiset. Jos sen kehittäminen pohja1ta. Monenkertaisten organisaatioiden ase-
40158: osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi, olisi poti- mesta onkin ehdottomasti pyrittävä hallinnon
40159: laalle aiheutuvien kustannusten helpottamiseksi keskittämiseen.
40160: harkittava tarpeellisten muutosten tekoa Sai-
40161: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1970.
40162:
40163:
40164: Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
40165: 4
40166:
40167:
40168:
40169:
40170: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
40171:
40172: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Såsom av ovanstående framgår, måste an-
40173: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skri- vändningen av s.k. kontgjord njme vid vården
40174: velse av den 22 januari 1970 nr 1749 till av personer med kronisk njurinsufficiens be-
40175: vederbörande medlem av statsrådet för avgi- traktas som en tillfällig lösning, som tillgripes
40176: vande av svar översänt avskrift av följande av tills njurtransplantation kan ordnas. Möjlighe-
40177: riksdagsman Sulo Hostila m. fL ställda spörs- terna att ge vård i konstgjord njure måste
40178: mål: särskilt på grund av behovet av brådskande
40179: vård spridas i tillräcklig grad till olika delar
40180: "Är Regeringen medveten om att av landet. Då fråga är om verksamhet under
40181: tilläggsbehovet av konstgjorda njurar i ledning ,a;v specialiserade läkare, måste en
40182: detta nu är omkring 40 apparater och spridd placering i centralsjukhusen anses ända-
40183: att deras ibruktagande förutsätter en målsenlig, även om vissa av dessa sjukhus är
40184: egen organisation, och om så är fallet, så pass små, att det icke är lätt att inlemma
40185: vad har Regeringen gjort ellet ärnar verksamhetsformer som vård i konsngjord
40186: den göra för att vården av patienter, njure i sjukhusets arbetsprogram. Då antalet
40187: som behöver konstgjord njure, skall patienter som erhåller vård i konstgjord njure
40188: bringas att matsvara behovet?" 'i allmänhet icke är stort, kan förfaras så, att
40189: ordnandet av vård i konstgjord njme uppdra-
40190: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ges åt intensivvårdsavdelningar utan att sär-
40191: samt anföra följande: skilda avdelningar för konstgjord njure inrät-
40192: Ordnandet av vården för sjuka som lider tas. Då stor beredskap förutsättes hos intens-
40193: av långvarig njurinsufficiens är en vittbärande sivvårdsavdelning, kan även vård i konstgjord
40194: fråga. Såvitt möjligt borde en sådan patient njure ges där, särskilt då tnl avdelningens upp-
40195: genom transplantation kunna få en frisk njure, gifter i allmänhet hör även vården av akut
40196: så att han skulle bli fri från regelbundet ellet andningsförlamade. Om dem som på grund
40197: på viss tid insatt bruk av konstgjord njure. av kronisk sjukdom regelbundet behöver konst-
40198: Detta förutsätter, att en sjuk njure ersättes gjord njure borde likaså dragas försorg i cent-
40199: med en ,frisk. Njmtransplantationer är dock ralsjukhusdistrikt. För decentralisering av vård-
40200: beroende av i vi1ken mån från avlidna tagna möjligheterna talar även det, att en del av pa-
40201: njmar står till förfogande, ty man borde und- tienterna kan v,ara i arbete. Det är därför av
40202: vika att taga en njure från en frisk frivillig vikt, att vården av patient kan ordnas så nära
40203: överlåtare. Utom av antalet njurar som lös- hans hemort som möjligt. Det är sålunda icke
40204: preparerats för transplantation, är transplanta- ändamålsenligt att inrätta särskilda vårdcentra-
40205: tion beroende även av om de njurar som står 1er för dem som behöver långvarig vård i
40206: till förfogande kan anpassa sig för den sjukes konstgjord njure, även om förslag i denna rikt-
40207: organism. Bestämmandet av detta fordrar per- ning förekommit i offentligheten.
40208: sonai som är särskilt inkommen i denna upp- Konstgjord njure är ännu en rätt ny vård-
40209: gift. Njurtransplantationsfrågor har behandlats fotm, och det är mycket begripHgt, att till-
40210: i en nordisk sakkunnigkommitte. Dess förslag, fredsställandet av behovet härvidlag kräver sin
40211: som blev färdigt i mars 1969, är som bäst i tid, redan på grund av personalutbildningen.
40212: medicinalstyrelsen för utlåtande. Det är att Därför har vårdmöjligheterna inom konstnjure-
40213: hoppas, att saken kan utvecklas samnordiskt området icke ännu kunnat utvecklas i tillräck-
40214: ?å basen av kommittens förslag. 1ig grad i vårt land. Samtidigt är dock att
40215: 5
40216:
40217: märka, att möjligheterna att vårda många has- som beviljas patient på grund av kostnader
40218: tigt insjuknade eller skadade, liksom långva- för vård annorstädes än i sjukhus.
40219: rigt sjuka, icke ännu motsvarar behovet. Man Av ovanstående torde ha framgått, att vår-
40220: har dock fortgående sökt utveckla vårdmöjlig- den av patienter i behov av konstgjord njure
40221: heterna och främja dem inom alla specialom- hållit på att ordnas inom centralsjukhusväsen-
40222: råden av medicinen. Beträffande ordnandet av det, där den, med beaktande av vårdens art,
40223: vårdmöjligheter inom begränsade specialområ- passar bäst. Sålunda är skapande av en särskild
40224: den har en pian varit under beredning, som organisation för ändamålet icke enligt min
40225: syftar tili att framlägga riktlinjer för vårdmöj- åsikt av nöden och står icke alls i samklang
40226: ligheter inom nämnda områden. med de planer, enligt vilka i vårt land skall
40227: Erf.arenheterna av hemvård i konstgjord utvecklas en regional sjukvårdsförvaltning på
40228: njure är ännu mycket få. Om utvecklandet av basen av antingen kommunalförbundssystem
40229: hemvården visar sig ändamålsenligt, borde nö- eller 1andskapssjälvstyrelse. Man bör också ab-
40230: diga ändringar i sjukförsäkringslagen prövas solut sträva tili centralisering av förvaltningen
40231: för bringande av lättnad i patientens kostna- i stället för att skapa mångfaldiga organisa-
40232: der, då lagen avser att reglera de förmåner tioner.
40233: Helsingfors den 17 februari 1970.
40234:
40235:
40236: Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
40237:
40238:
40239:
40240:
40241: E 177/70
40242: Kirj. ksm. n:o 248.
40243:
40244:
40245:
40246:
40247: T. Salo: Kemijärvi Oy:n osakkaille aiheutuneiden tappioiden kor-
40248: vaamisesta.
40249:
40250:
40251:
40252: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
40253:
40254: Kun Kemijärvi Oy:n pellustamista suunnitel- Näin o:llen ne varattomat yksityiset, jotka olivat
40255: tiin, asetti silloinen ha:llitus käydyissä neuvot- tunteneet halua osaltaan auttaa alueensa työlli-
40256: teluissa yhtiön perustamisen ehdoksi sen, että syyttä ja teollisuuden saamista Koillis-Lappiin,
40257: paikallisen väestön on kerättävä alueeltaan 200 joutuivat kärsimään tappiota 13,76 mk osak-
40258: miljoonaa mankJkaa. Huolimatta ·käytettävän keelta ikäänkuin hallituksen kiitoksena uhraurk-
40259: ajan lyhyydestä ja vähävaraisuudestaan huoli- sistaan.
40260: matta merkitsivät Koillis-Lapin asukkaat kyky- Asian edusrkuntalkäsittelyn aikana oli vahvana
40261: jensä mukaan, jopa rahalaitoksilta lainaa ottaen, mielipide, jonka mukaan lunastus olisi pitänyt
40262: kyseisen summan ja yhteensä 500 miljoonan suorittaa täydestä 50 mk:n arvosta. Tähän pää-
40263: markan osakepääomalla voitiin Kemijärvi Oy tyi valtiovarainvaliokuntarkin. Kuitenkin edus-
40264: perustaa. Yhtiön osakkaiksi oli Hittynyt kaik- kunnan täysistunnossa niukalla enemmistöpää-
40265: kiaan lähes 2 000 yksityistä pienviljelijää, ·vir- töJksellä päädyttiin 36,24 mk:n 1unastussum-
40266: kamiestä, työmiestä jne. Siis tavallista Koillis- maan. Todettiin, että em. 1unastushinta oli käy-
40267: Lapin väestöä. Yhteisesti haluttiin saada teolli- pää korkeampi. Sen hetkiseksi osakkeiden käy-
40268: suutta Koillis-Lappiin ja tätä kautta mahdolli- väksi hinna!ksi arvioitiin silloin suunnilleen
40269: suus entistä parempaan toimeentuloon !dueen 24 mk. KoSka siis jo siinä va1heessa oli mah-
40270: väestölle. V aitiovallankin inspiroima innostus dollisuus todellista korkeampaan lunastushin-
40271: asiaan oli niin suuri, että mm. Koillis-Lapin taan, oli tperäti outoa, että sitten haluttiin kui-
40272: eri yhteismetsien osakaskunnat jopa "lain mut- tenkin toisaalta huolehtia siitä, että [unastus-
40273: kia o~koen" merkitsivät suurehkoilla summilla hinta ei pääse kohoamaan nimeHisarvon tasalle,
40274: osaklkeita. Yhteismetsän osa!kkuudessa on, ku- vaan että osakkeiden merkitsijät varmasti sai-
40275: ten n~m1kin sanoo, kysymys maanviljelystilan sivat rangaistuksen omatoimisuudestaan ja yrit-
40276: normaalista metsänomistuksesta. Näin ollen näi- tämisystävällisyydestään.
40277: denkin yhteisöjen sijoitukset kavensivat suoraan Siitä lähtien kun ko. fusioimispäätös tehtiin,
40278: osakaspienviljelijöiden toimeentuloa. on puunjalostusteollisuuden kannattavuus keMt-
40279: Eräiden poliittisten päätösten ja taloudellis- tynyt ratkaisevasti myönteisempään suuntaan
40280: tilinpidollisten toimenpiteiden jälkeen väitettiin yleismaailmallisen nousukauden ansiosta. On
40281: kuiten!kin jo vuosien 1967-68 aikoihin halli- odotettavissa, että tämä kehitys jatkuu edelleen
40282: tustasolla, ettei Kemijärvi Oy:n toiminta erilli- aina!kin lähitulevaisuudessa. Koska olosuhteet
40283: senä tehdaslaitoksena enää olisi mielekästä. T"å- nyt ovat siis ratikaisevasti muuttuneet niistä
40284: män vuoksi tehtiink.in päätös Kemijärvi Oy:n ajoista, jolloin Kemijärvi sulautettiin Veitsiluo-
40285: ja Veitsiluoto Oy:n fusioimisesta. Hallitus teki toon, olisi mitä pikimmin otettava silloin tehty
40286: päätöksen, jonka mukaan )'htä Veitsiluoto Oy:n osakkeiden lunastushintaa koskenut päätös
40287: osaketta vastaa kaksi Kemijärvi Oy:n osaketta. uudelleen esille ja tarkistettavaksi. Ei saattane
40288: Tutkittuaan asiaa edelleen päätyi hallitus kui- olla estettä, et,tä nyt jäLkikäteen hyvitetään
40289: tenkin lunastussummaan, joka oli osaketta kohti Koillis-Lapin väestötie vähintäänkin se
40290: 36,24 mk. Osa!!Qkeiden nimellisarvo oli 50 mk 13,76 mk osaketta kohti, jonka he kärsivät tap-
40291: kappaleelta. Huolimatta voima:kkaista muutos- piota aikaisemman päätöksen yhteydessä. Olisi
40292: esityksistä, joi:fla pyrittiin osa!k:keiden lunastus- paikallaan edes nyt jälkikäteen korvata heille
40293: hinnan nostamiseen nimellisarvon tasolle, ei se menetys, johon heidät valtion 'toimesta aika-
40294: muutosta lunastushinnan suuruuteen saatu. naan houikuteltiin. V aH~ka osaikkeiden lunastuk-
40295: E 48/70
40296: 2
40297:
40298: sen piti olla vuoden 1969 loppuun mennessä tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
40299: suoritettu ja vai,k<ka lunastukset on käytännölli- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
40300: sesti katsoen siis toimitettu saatetaan hyvityk-
40301: siin ryhtyä ilman va~keuksia, kos<l<::a lunastuk- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
40302: sista ei vielä ole ehtinyt kulua aikaa liian kauan. Kemijärvi Oy:n osakkeiden 1lunastus
40303: Sen vastauksen varalle, että kysymys on yk- tuntuvasti niiden nimellisarvoa alhai-
40304: sityistä osakasta kohti pienistä summista, voi- sempaan hintaan aiheutti KoiHis-Lapin
40305: daan toisaalta viitata kyseessäolevan alueen ja väestölle taloudellisia tappioita ja hor-
40306: sen ihmisten vähävaraisuuteen sekä toisaalta jutti uskoa valtiovallan oikeudenmukai-
40307: ja ennen ka1kkea asian periaatteelliseen puo- suuteen, ja jos on,
40308: leen. Tällä tavalla petetyiksi tulleet ihmiset aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
40309: menettävät luottamuksensa valtiovallan oikea- siin nyt puunjalostusteollisuuden kan-
40310: mielisyyteen ja uskoansa suomalaisen yhteiskun- nattavuuden oleellisesti parannuttua
40311: nan tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tämäkin a1kaisemmin tehdyn lunastuspäätöksen
40312: tapaus o~ omalta osaltaan ollut aiheuttamassa tarkistamiseksi niin, että Kemijärvi Oy:n
40313: juuri Koillis-Lapissa kaikkein voima'kkaimpana osakkeita hankk:ineille korvattaisiin vä-
40314: esiintyvää paniikkisiirtolaisuutta. hintään se tappio, jonka he kärsivät
40315: Ede1lä olevan perusteella ja viitaten valtio- osakkeiden lunastuksen yhteydessä?
40316: päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
40317: Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1970.
40318:
40319: Tuure Salo.
40320: 3
40321:
40322:
40323:
40324:
40325: E d u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
40326:
40327: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lisuuslaitoksiin ei eh'kä olisi taloudellisesti kan-
40328: mainitussa tal'koituksessa on kansanedustaja nattavaa. Tämän puumäärän hankinnan aiheut-
40329: Tuure Salo esittänyt hallituksen asianomaisen tama metsätöiden lisäys on siis myös tehtaan pe-
40330: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: rustamisen pysyviä va1kutuksia.
40331: Suoritettu sulautuminen varmisti sen, että
40332: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että tehtaan toimintaa kyetään jatkamaan ka~kissa
40333: Kemijärvi Oy:n osakkeiden lunastus taloudellisissa suhdanteissa ja olosuhteissa. Oli-
40334: tuntuvasti niiden nimellisarvoa alhai- han tilanne ennen sulautumista kehittynyt sel-
40335: sempaan hintaan aiheutti Koillis-Lapin laiseksi, että olisi tarvittu huomattavaa lisära-
40336: väestölle taloudellisia 'tappioita ja hor- hoitusta, jotta tehtaan .toimintaa olisi kyetty
40337: jutti uskoa valtiovallan oikeudenmukai- jatikamaan. Tällä kertaa puunjalostus- niinkuin
40338: suuteen, ja jos on, muukin teollisuus nauttii kotikeasuhdanteen ole-
40339: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- massaolosta, mutta ei voida pitää lainkaan var-
40340: siin nyt puunjalostusteollisuuden kan- mana tai edes todennäiköisenäkään, etteikö vai-
40341: nattavuuden oleellisesti parannuttua ai- keita aikoja esiintyisi tulevaisuudessakin. Suu-
40342: kaisemmin tehdyn lunastuspäätörksen ren ja varakkaan yhtiön yhtenä teollisuuslaitok-
40343: tanldstamiseksi niin, että Kemijärvi Oy:n sena ei Kemijärven selluloosatehtaan toiminta
40344: osa.ktkeita han.ktkineille korvattaisiin vä- tällöinikään tule olemaan sellaisessa vaarassa,
40345: hintään se tappio, jonka he kärsivät osak- missä se voisi olla, jos se jatkuvasti olisi toimi-
40346: keiden lunastuksen yhteydessä?" nut erillisenä, alan huomioon ottaen suhteelli-
40347: sen pienenä yhtiönä.
40348: Vastauksena tehtyyn kysymykseen esitän kun- Sulautumiskysymys ratkaistiin eduskunnassa
40349: nioittaen seuraavaa: käsitykseni mukaan perusteellisen selvittelyn ja
40350: Kuten kysymyrksen perusteluissakin maini- käsittelyn jälkeen. Eduskunnan päättämää osak-
40351: taan, oli Kemijärvi Oy:n perustamisen aiheena keiden lunastushintaa, jota ainakin silloisissa
40352: se, että haluttiin saada 'teollisuutta Koillis-Lap- olosuhteissa voitiin pitää osakkeiden käypää ar-
40353: piin ja tätä kautta mahdollisuus entistä parem- voa huomattavasti korkeampana, on käsittääk-
40354: paan toimeentuloon alueen väestölle. Tämä ta- seni pidettävä lopullisena. Eduskunnan tarkoi-
40355: voite on saavutettu, sillä Kemijärven selluloosa- tuksena ei ilmeisestikään ollut, että asia otet-
40356: tehdas tarjoaa nykyisin noin 300 vakinaista työ- taisiin uudelleen esille suhdanteiden puunjalos-
40357: paitkkaa ja sen vaikutuksesta on palvelu- ym. tusteollisuuden alalla mahdollisesti muututtua.
40358: elin!keinoissa tapahtunut huomattavaa työtilai- Kaik:keen edelläolevaan viitaten katson Edus-
40359: suuksien lisääntymistä. Tehtaan ra:kentamisvai- kunnan tehneen päätöksensä sellaisten selvitys-
40360: heessa oli sen työllistämisvaikutus vielä huo- ten ja harkinnan perusteella, ettei hallituksella
40361: mattavasti suur.empi. Myöskin on todettava, nyt suhdanteiden muuttumisen jäLkeenkään ole
40362: että tämän tehtaan perustamisen kautta on syn- aihetta tehdä esitystä Eduskunnan päätoksen
40363: tynyt käyttömahdollisuuksia sellaisellekin heik- muuttamiseksi.
40364: kolaatuiselle puulle, jonka kuljetus Kemin teol-
40365: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1970.
40366:
40367: Ministeri Väinö Leskinen.
40368: 4
40369:
40370:
40371:
40372:
40373: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
40374:
40375: I det syfte 37 § 1 mom. ri:ksdagsordningen transport till industriföretagen i Kemi måbända
40376: anger har dksdagsman Tuure Salo till vederbö- icke sikulle bära sig ekonomiskt. Den ökning
40377: rande medlem av statsrådet för avgivande av av skogsarbetena, som anskaffningen av denna
40378: svar ställt följande spörsmål: virkesmängd medför, är således också en be-
40379: stående inverikan av att fabdken grundades.
40380: "Är Regeringen medveten om, att in- Den fusion som genomfördes garanterade, att
40381: lösen av Kemijärvi Oy:s aktier till be- fabrikens vellksamhet kan fortgå under alla eko-
40382: tydligt lägre pris än det nominella med- nomiska konjunkturer oeh förhållanden. Läget
40383: ·förde ekonomisika förluster för befolk- hade ju före fusionen utveoklats därhän, att be-
40384: ningen i nordöstra Lappland, och rub- tydande .tilläggsfinansiering sikulle ha behövts
40385: bade tron på statsma!ktens rättvisa, och för att driften skulle kunna fortgå. För närva-
40386: om så är fallet, rande profiterar träförädlingen - liksom den
40387: ärnar Regeringen, nu då träförädlings- övriga :industrin - av högkonjunikturer, men
40388: industrins lönsamhet förbättrats väsent- det kan icke alls anses säkert eller ens sanno-
40389: ligt, skrida till åtgärder för justering av likt, att ioke svåra tider skulle kunna komma
40390: det tidigare beslutet om inlösen, så att även i framtiden. Såsom ett av ett stort och
40391: de som förvärvat aktier i Kemijärvi Oy rikt bolags industriföretag kommer Kemijärvi
40392: skulle ersättas .för minst den förlust de cellulosafabdks verksamhet icke ens då att vara
40393: lidit i samband med inlösen av ak- utsatt för samma risiker, som om den fortgående
40394: tierna?" slmlle lb.a arbetat såsom ett fristående, med hän-
40395: syn till lbranschen relativt litet bolag.
40396: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Fusionsfrågan avgjordes i riksdagen enligt
40397: samt anföra följande: min uppfattning efter grundlig utredning och
40398: Såsom även 1 motiveringen för spörsmålet behandling. Det av Riksdagen fastslagna inlös-
40399: nämnes, var orsa!ken till att Kemijärvi Oy grun- ningspriset, som åtminstone under dåvarande
40400: dades, att man önskade få industrier tili nord- förhållanden kunde anses vara betydligt högre
40401: östra Lappland och därigenom möjlighet till än aktiernas gängse pris, måste enligt vad jag
40402: bättre utJkomst för områdets befo1kning. Detta förstår betraktas som slutgiltigt. R1ksdagen
40403: mål har uppnåtts, ty cellulosafabr~ken i Kemi- hade uppenbarligen icke tänkt sig att saken på
40404: järvi erbjuder för närvarande omkring 300 ordi- nytt skulle tagas upp vid eventuellt förändrade
40405: narie arbetsplatser, och .en betydande ö!kning konjuniktcurer inom 1träförädlingsindustrin.
40406: av aJibetsmöjligheterna har på grund därav ägt Med hänvisning till allt det ovanstående fin-
40407: rum ·inom service- m. fl. näringsgrenar. I det ner •jag att Riksdagen 'fattat sitt beslut på grund-
40408: skede då fabriiken byggdes var dess inverkan på valen av sådana utredningar och sådan prövning,
40409: sysselsättningen ännu betydligt större. Det bör att regeringen nu då kon1unlkturerna förändrats
40410: ookså ikonstateras, att genom att denna fabrik icke har skäl att framställa förslag om ändring
40411: grundades har det uppstått möjligheter att an- av Riksdagens beslut.
40412: vända även sådant virke av svag ikvalitet, vars
40413: Helsingfors den 18 februari 1970.
40414:
40415: Minister Väinö Leskinen
40416: Kirj. ksm. n:o 249.
40417:
40418:
40419:
40420:
40421: Vilmi: Ranuan kuntaan kuuluvan Piittisjärven alueen käyttösuun-
40422: nitelmaa koskevan toimituksen kiirehtimisestä.
40423:
40424:
40425: Ed u s kun n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
40426:
40427: Maankäyttölain perusteella tapahtuva tilojen paneroansa hakemuksen myönteistä ratkaisua,
40428: ja lisäalueiden muodostaminen on jatkuvien lain olisi valtiovallan taholta suoranainen vääryys
40429: muutosten ja määräysten johdosta suuresti hi- ja petos, ellei valmiiksi erotettuja ja asukkaille
40430: dastunut ja vaikeutunut. Erikoisen raskaasti nimettyjä alueita heille annettaisi. Korostan
40431: tämä on koskenut Lapin läänin aluetta, jossa erikoisesti sitä, että jokaisella tässä toimituk-
40432: on tälläkin hetkellä vuoroaan odottamassa useita sessa olevalla tilan ja lisäalueen saajalla on
40433: jo vuosia sitten vireille pantuja toimituksia, maankäyttölain suoma oikeus heille nimetyn
40434: joita vähäisestä kenttätyöntekijöiden lukumää- alueen saamiseen. Piittisjärven toimituksen rat-
40435: rästä johtuen ei ole saatu valmiiksi. kaisemisella olisi erittäin kiire myös sen vuoksi,
40436: Kaikkein valitettavinta on tällä hetkellä se, koska syksyllä 1969 suoritettu Teerivaaran asu-
40437: että valtiovallan toimenpiteet ja ratkaisut maa- tusalueen sähköistämistä koskeva runkolinja on
40438: talouden ylituotantopulmien selvittämiseksi uh- hakattu monien tähän toimitukseen kuuluvien
40439: kaavat johtaa siihen, että vähäisiäkään kentällä lisäalueiden kautta. Hakatut linjapuut jäävät
40440: valmistuvia toimituksia ei asutushallituksen toi- korjaamatta ja hakkuumiesten työpalkat ovat
40441: mesta saateta ratkaisuun. On omaksuttu tilojen edelleen saamatta, koska alueiden omistussuh-
40442: elinkelpoistamiseen nähden odottava eli jarrut- teet eivät ole laillistetut. Sama epäselvyys kos-
40443: tava asenne. Tällaisen jarrutuksen kohteeksi on kee myös tiloihin ja lisäalueisiin kuuluvia vesi-
40444: joutunut mm. Ranuan kuntaan kuuluva Piittis- alueita.
40445: järven käyttösuunnitelmaa koskevan toimituk- Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
40446: sen vahvistaminen, joka on ollut vireillä asu- jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella valtio-
40447: tushallituksessa jo viime kesästä lähtien. Tämä neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
40448: eräiden hakijoiden kohdalla vuosikymmeniä sit- seuraavan kysymyksen:
40449: ten vireille pantuja lisämaahakemuksia ja tiloja
40450: koskeva toimitus käsittää kaikkiaan 42 lisä- Tietääkö Hallitus, että Ranuan kun-
40451: aluetta, joista 7 :lle on ehdotettu myönnettä- taan kuuluva ns. Piittisjärven alueen
40452: väksi perustamispalkkio. Tässäkin tapauksessa käyttösuunnitelmaa koskeva toimitus on
40453: on pääosaltaan kysymys jo olemassa olevien asutushallituksessa edelleen vahvista-
40454: tilojen elinkelpoistamisesta, joka pitäisi näillä matta, minkä vuoksi tiloja ja lisäalueita
40455: pohjoisilla alituotantoalueilla edelleen tehostet- hakeneet ovat vu0sia jatkuneen odotuk-
40456: tuna sallia. Maatalouden ylituotantopulmia ei sen jälkeen erittäin pettyneitä, ja jos
40457: ratkaista vähäisimmässäkään määrin rajoitta- tietää,
40458: malla Pohjois-Suomessa metsälisäalueiden anta- milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-
40459: mista. Kun tässäkin kyseisessä Piittisjärven toi- siin mainitun toimituksen saattamiseksi
40460: mituksessa olevat tilojen ja lisäalueiden hakijat voimassa olevan maankäyttölain mukai-
40461: ovat odottaneet vuosikymmeniä sitten vireille seen ratkaisuun?
40462: Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1970.
40463:
40464: Pekka Vilmi.
40465:
40466:
40467:
40468: E 258/70
40469: 2
40470:
40471:
40472:
40473:
40474: Ed u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
40475:
40476: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 moment~ssa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
40477: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, seuraavaa:
40478: olette kirjeellänne 23 päivältä tammiku~ta 197~ Kysymyksessä tarkoitetun ns. Piittisjärven
40479: n:o 1752 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- alueen käyttösuunnitelmassa oli 42 peruste-
40480: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka tusta lisäalueesta seitsemän ehdotettu annet-
40481: Vilmin tekemän seuraavan sisältöisen kysymyk- tavaksi sellaisia tiloja varten, joiden asukkaat
40482: sen: tulisivat lisäalueen antamisen jälkeen oikeute-
40483: "Tietääkö Hallitus, että Ranuan kun- tuiksi saamaan uutistilan perustamispalkkiota.
40484: taan kuuluva ns. Piittisjärven alueen Kun mainituissa seitsemässä tapauksessa asialli-
40485: käyttösuunnitelmaa koskeva toimitu~ on sesti on kysymys uusien viljelystilojen perusta-
40486: asutushallituksessa edelleen vahvista- misesta, asutushallitus on kuluvan vuoden tam-
40487: matta, minkä vuoksi tiloja ja lisäalueita mikuun lopussa tiedustellut ministeriön mieli-
40488: hakeneet ovat vuosia jatkuneen odotuk- pidettä kyseisen käyttösuunnitelman vahvista-
40489: sen jälkeen erittäin pettyneitä, ja jos misen tarkoituksenmukaisuudesta. Sen jälkeen,
40490: tietää, kun ministeriö on antanut asiasta lausuntonsa,
40491: milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei- käyttösuunnitelmaa koskeva ratkaisu saataneen
40492: siin mainitun toimituksen· saattamiseksi viivytyksettä päätökseen.
40493: voimassa olevan maankäyttölain mukai-
40494: seen ratkaisuun?"
40495: Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1970.
40496:
40497: Maatalousministeri Martti Miettunen.
40498: 3
40499:
40500:
40501:
40502:
40503: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
40504:
40505: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsord~gen Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
40506: anger har Ni, Herr Talman, med Eder. skrtvelse anföra följande:
40507: av den 23 januari 1970 nr 1752 till veder- 1 dispositionsplanen för det i spörsmålet av-
40508: börande medlem av statsrådet för avgivande sedda s.k. Piittisjärviområdet hade av 42 grun-
40509: av svar översänt följande av riksdagsman Pekka dade tillskottsområden sju föreslagits tilldelade
40510: Vilmi ställda spörsmål: för sådana lägenheter, vilkas åbor efter tillde-
40511: landet av tillskottsområdet skulle bli berätti-
40512: "Är Regeringen medveten om att för- gade att erhålla premie för anläggning av ny-
40513: rättningen angående dispositionsplanen lägenhet. Då det i nämnda sju fall i sak är
40514: för det s.k. Piittisjärvi området som fråga om grundande av nya odlingslägenheter,
40515: hör till Ranua kommun fortfarande icke har kolonisationsstyrelsen i slutet av januari
40516: blivit fastställd i kolonisationsstyrelsen, månad innevarande år förhört sig om ministe-
40517: varför de som ansökt om lägenheter och riets åsikt angående ändamålsenligheten i att
40518: tillskottsområden efter åratals väntan är fastställa ifrågavarande dispositionsplan. Sedan
40519: synnerligen besvikna, och om så är ministeriet avgivit sitt utlåtande i ärendet, torde
40520: fallet, avgörandet i fråga om dispositionsplanen utan
40521: när tänker Regeringen vidtaga åtgär- dröjsmål kunna träffas.
40522: der för att bringa nämnda förrättning
40523: till avgörande i enlighet med gällande
40524: jorddispositionslag?"
40525: Helsingfors den 23 februari 1970.
40526:
40527: Lantbruksminister Martti Miettunen.
40528: Kirj. ksm. OlO 250.
40529:
40530:
40531:
40532:
40533: Perheentupa ym.: Korkeakoulujen opettajien virkojen täyttä-
40534: misestä.
40535:
40536:
40537: Edu skunn an H erra P u h e m i e h e 11 e.
40538:
40539: Tampereen yliopiston julkisoikeuden apu- ne jyrkät mielipide-eroavaisuudet, joita rehtori
40540: laisprofessorin virkaa täytettäessä on tiede- Uotilan ja tohtori Jyrängin välillä on ns. hen-
40541: kunta ehdollepanosta päätettäessä asettanut kilö- ja ääni-periaatteen soveltamisesta korkea-
40542: oikeustieteen tohtori Antero Jyrängin toiselle koulujen hallintoa uudistettaessa.
40543: ehdokassijalle. Päätöstä tehtäessä on asiaan eri- Tämän vuoksi ja valtiopäiväjärjestyksen
40544: tyisen voimakkaasti vaikuttanut yliopiston 37 §:n 1 momenttiin viitaten tiedustelemme
40545: rehtori professori Jaakko Uotila korostaen kunnioittaen:
40546: erään kilpailijan ansioita oppituolin hoitami-
40547: sen kannalta toissijaisiksi katsottavissa kysy- Mitä Hallitus aikoo tehdä sen estä-
40548: myksissä sekä ilmeisesti myös esittämällä eräi- miseksi, että korkeakoulujen opetta-
40549: tä tohtori Jyrängin henkilöön kohdistuvia jien virkoja täytettäessä päteviä ja so-
40550: huomautuksia. pivia henkilöitä syrjitään heidän kor-
40551: Näistä seikoista voidaan päätellä, että eh- keakoulu- ja muissa yhteiskuntapoliitti-
40552: dollepanoon eivät ensisijaisesti ole vaikutta- sissa kysymyksissä omaksumiensa kan-
40553: neet oppituolin hoitamisen kannalta keskeiset nanottojen vuoksi?
40554: näkökohdat vaan luultavasti viime kädessä
40555: Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1970.
40556:
40557: A-V. Perheentupa. Pekka Kuusi.
40558:
40559:
40560:
40561:
40562: E 215/70
40563: 2
40564:
40565:
40566:
40567:
40568: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
40569:
40570: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- na olevaa julkisoikeuden apulaisprofessorin
40571: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- virkaa tiedekunta kokouksessaan 12 päivänä
40572: mies, olette kirjeellänne 23 päivältä tammi- tammikuuta 1970 yksimielisesti totesi viran
40573: kuuta 1970 n:o 1755 lähettänyt valtioneuvos- kummatkin hakijat, oikeustieteen tohtori An-
40574: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan- tero Jyrängin ja oikeustieteen tohtori Jaakko
40575: sanedustaja A-V. Perheentuvan ym. tekemän, Voipion päteviksi hakemaansa virkaan ja aset-
40576: seuraavan sisältöisen kysymyksen: ti äänin 9-3 tohtori Voipion ensimmäiselle
40577: ja tohtori Jyrängin toiselle ehdokassijalle vir-
40578: "Mitä Hallitus aikoo tehdä sen estä- kaan nimitettäväksi. Edelleen yliopiston lau-
40579: miseksi, että korkeakoulujen opetta- sunnossa ilmoitetaan, että Tampereen Yliopis-
40580: jien virkoja täytettäessä päteviä ja so- ton ohjesäännön 44 §:n 10 momentin mu-
40581: pivia henkilöitä syrjitään heidän kor- kaan hakijalla on oikeus 30 päivän kuluessa
40582: keakoulu- ja muissa yhteiskuntapoliit- siitä päivästä lukien, jolloin tiedekunnan pää-
40583: tisissa kysymyksissä omaksumiensa tös on tehty, valittaa ehdollepanosta kansle-
40584: kannanottojen vuoksi?" tille, jonka tulee pyytää valituksesta tiedekun-
40585: nan lausunto. Ennen lausunnon antamista tie-
40586: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- dekunnan on varattava muille hakijoille tilai-
40587: taen seuraavaa: suus valitusta koskevan vastineen antamiseen.
40588: Kysymyksen perusteluissa viitataan siihen, Tohtori Jyränki onkin 28 päivänä tammikuuta
40589: että Tampereen Yliopiston julkisoikeuden 1970 jättänyt yliopiston kanslerille osoitetun
40590: apulaisprofessorin virkaa täytettäesä on tiede- valituksensa asiasta. Lopuksi Tampereen Yli-
40591: kunta ehdollepanosta päätettäessä asettanut opisto ilmoittaa, että julkisoikeuden apulais-
40592: oikeustieteen tohtori Antero Jyrängin toiselle ptofessotin vitan täyttäminen Tampereen
40593: ehdokassijalle ja että päätöstä tehtäessä on Yliopistossa on kesken, minkä vuoksi enem-
40594: asiaan erityisen voimakkaasti vaikuttanut yli- pää lausuntoa ei tässä vaiheessa siitä voida
40595: opiston rehtori professori Jaakko Uotila ko- Yliopiston taholta antaa.
40596: rostaen erään kilpailijan ansioita oppituolin Opetusministeriö toteaa edellä sanotun joh-
40597: hoitamisen kannalta toissijaisiksi katsottavissa dosta, että kysymyksen perusteluissa esitetty
40598: kysymyksissä sekä ilmeisesti myös esittämällä virantäyttöasia Tampereen Yliopistossa on kes-
40599: tohtori Jyrängin henkilöön kohdistuvia huo- ken ja että asiasta ei tämän johdosta opetus-
40600: mautuksia. Edelleen kysymyksen perusteluissa ministeriön taholta voida tässä vaiheessa lau-
40601: katsotaan näistä seikoista voitavan päätellä, sua enempää.
40602: että ehdollepanoon eivät ensisijaisesti ole vai- Mitä tulee yleisesti kysymykseen korkea-
40603: kuttaneet oppituolin hoitamisen kannalta kes- koulujen virkojen täyttämisperusteista, joita
40604: keiset näkökohdat vaan luultavasti viimekä- itse kysymys koskee, opetusministeriö katsoo,
40605: dessä ne jyrkät mielipide-eroavaisuudet, joita että korkeakoulujen opettajien virkoja täytet-
40606: rehtori Uotilan ja tohtori Jyrängin välillä on täessä päteviä ja sopivia ei saa syrjiä heidän
40607: ns. henkilö- ja ääniperiaatteen soveltamisesta korkeakoulu- ja muissa yhteiskuntapoliittisissa
40608: korkeakoulujen hallintoa uudistettaessa. kysymyksissä omaksumiensa kannanottojen
40609: Opetusministeriö on pyytänyt asiasta Tam- vuoksi. Mikäli opetusministeriön tietoon tulee
40610: pereen Yliopiston lausunnon. Yliopisto ilmoit- tällaisia syrjimistapauksia, ministeriö tulee
40611: taa 10 päivänä helmikuuta 1970 lähettämäs- ryhtymään sen vallassa oleviin toimenpiteisiin
40612: sään lausunnossa, että täytettäessä yliopiston syrjimisen estämiseksi.
40613: taloudellis-hallinnollisessa tiedekunnassa avoin-
40614: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1970.
40615:
40616: Opetusministeri Johannes Virolainen.
40617: 3
40618:
40619:
40620:
40621: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
40622:
40623: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen administrativa fakultet vid sitt möte den 12
40624: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- januari 1970 enhälligt fann bägge sökandena
40625: se av den 23 januari 1970 nr 1755 till veder- till tjänsten, juris doktor Antero Jyränki och
40626: börande medlem av statsrådet för avgivande juris doktor Jaakko Voipio, kompetenta för
40627: av svar översänt följande av riksdagsman tjänsten de sökt och uppförde med rösterna
40628: A-V. Perheentupa m.fl. ställda spörsmål: 9-3 doktor Voipio på första förslagsrummet
40629: och doktor Jyränki på andra förslagsrummet
40630: "V ad ämnar Regeringen göra för att för tjänsten. I univresitetets utlåtande med-
40631: hindra, att kompetenta och lämpliga delas vidare, att sökanden enligt 44 § 10
40632: personer vid besättandet av högskolor- mom. i reglementet för Tampereen Yliopisto
40633: nas lärartjänster diskrimineras på äger rätt att inom trettio dagar räknat från
40634: grund av sina ståndpunkter i högskole- den dag, då fakulteten fattat sitt beslut, be-
40635: och andra samhällspolitiska frågor?" svära sig över tjänsteförslaget till kansler,
40636: som bör inhämta fakultetens utlåtande röran-
40637: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt de besvären. Förrän fakulteten avger sitt ut-
40638: anföra följande: låtande, bör den bereda övriga sökanden till-
40639: I motiveringen för spörsmålet hänvisas till, fälle att bemöta besvären. Doktor Jyränki har
40640: att fakulteten vid fattandet av beslut angåen- också den 28 januari 1970 i ärendet inlämnat
40641: de upprättande av tjänsteförslag för biträ- till universitetets kansler ställt besvär. Slut-
40642: dande professorstjänsten i offentlig rätt vid ligen meddelar Tampereen Yliopisto, att be-
40643: Tampereen Yliopisto ställt juris doktor Antero sättandet av biträdande professorstjänsten i of-
40644: Jyränki i andra förslagsrummet, och att på fentlig rätt vid Tampereen Yliopisto ännu icke
40645: saken då beslutet fattades särskilt starkt hade är slutfört, varför vidare utlåtande därom icke
40646: inverkat rektorn för unversitetet, professor i detta skede kan givas från universitetets
40647: Jaakko Uotila, genom att framhålla en med- sida.
40648: tävlares meriter i frågor, vilka med tanke på Undervisningsministeriet konstaterar med
40649: omhänderhavandet av ]ärostolen bör anses så- anledning av det ovan sagda, att det i moti-
40650: som sekundära, samt uppenbarligen även veringen för spörsmålet framlagda tjänstetill-
40651: genom att framföra mot doktor Jyränkis per- sättningsärendet vid Tampereen Yliopisto
40652: son riktade anmärkningar. Vidare anses i mo- ännu icke är slutfört, och att i ärendet för-
40653: tiveringen för spörsmålet, att man av dessa denskull från undervisningsministeriets ·sida
40654: omständigheter kan dra den slutsatsen, att på icke finnes något mera att tillägga i detta
40655: upprättandet av tjänsteförslaget i första hand skede.
40656: icke har inverkat centrala synpunkter i fråga Vad frågan om grunderna för besättandet
40657: om handhavandet av Iätostolen utan troligtvis av högskolornas tjänster i allmänhet angår,
40658: i sista hand de skarpa meningsskiljaktigheter- viiken själva spörsmålet gäller anser undervis-
40659: na mellan rektor Uotila och doktor Jyränki ningsministeriet, att kompetenta och lämpliga
40660: angående tillämpningen av den s.k. person- och personer vid besättandet av högskolornas lärar-
40661: röstprincipen vid reformeringen av högsko- tjänster icke får diskrimineras på grund av de
40662: lornas förvaltning. ståndpunkter de tagit i högskole- och andra
40663: Undervisningsministeriet har i ärendet inbe- samhällspolitiska frågor. Om undervisningsmi-
40664: gärt utlåtande av Tampereen Yliopisto. Uni- nisteriet får kännedom om dylika diskrimine-
40665: versitetet meddelar i sitt utlåtande av den 10 ringsfall, kommer ministeriet att skrida till
40666: februari 1970, att fakulteten vid besättandet sådana åtgärder, som står i dess makt, för att
40667: av den vakanta biträdande professorstjänsten förhindra diskrimineringen.
40668: offentlig rätt vid universitetets ekonomisk-
40669: Helsingfors den 16 februari 1970.
40670:
40671: Undervisningsminister Johannes Virolainen.
40672: j
40673: j
40674: j
40675: j
40676: j
40677: j
40678: j
40679: j
40680: j
40681: j
40682: j
40683: j
40684: j
40685: j
40686: j
40687: j
40688: j
40689: j
40690: j
40691: j
40692: j
40693: j
40694: j
40695: j
40696: j
40697: j
40698: j
40699: Skriftl. spm. nr 251.
40700:
40701:
40702:
40703:
40704: Gestrin m.fl.: Om utvidgad statistik över bruket av läkemedel.
40705:
40706:
40707: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
40708:
40709: Narkotikakommitten har i sitt den 31 maj kontrollen av sådana ur narkotikasynpunkt
40710: 1969 avgivna betänkande ( 1969 B 53) fram- relevanta läkemedel, som icke berörs av kon-
40711: lagt en rad konkreta förslag tili åtgärder i syf- ventionen. För den händelse att ett dylikt pro-
40712: te att förhindra missbruk av narkotika. Vi är tokoll uppgörs samt i vederbörlig ordning
40713: medvetna om att en särskild narkotikadelega- bringas att träda i kraft kommer det auto-
40714: tion har tillsatts efter det betänkandet fär- mattskt att medföra obligatorisk skyldighet att
40715: digställts samt att delegationen erhållit i upp- föra konsumtionsstatistik rörande där om-
40716: gitt att bl.a. följa upp kommittens arbete. Lik- nämnda läkemedelsgrupper. Då Finland kan
40717: väl måste det betecknas som angeläget att räknas tili förslagsställarna i detta samman-
40718: kommittens förslag så vitt möjligt utan dröjs- hang, vore det rimligt att vårt land redan i
40719: mål leder tili verkställighetsåtgärder. Så borde detta skede skulle utvidga sin statistik att
40720: exempelvis Medicinalstyrelsen kunna verk- omfatta de läkemedel protokollet skulle be-
40721: ställa sådana av narkotikakommitten framför- röra.
40722: da förslag, som ligger inom dess kompetens, Avsikten med en utvidgad konsumtionssta-
40723: utan att nödgas invänta att dessa förslag först tistik är att ge medicinalmyndigheterna fakta-
40724: behandlas inom narkotikadelegationen. Narko- materia! rörande bruket av sådana läkemedel,
40725: tikaproblemet har antagit så omfattande pro- som är vanebildande och har relevans för
40726: portioner att behovet av effektiva motåtgär- narkotikamissbruket. Så länge pålitliga upp-
40727: der är överhängande. gifter .saknas om bruket av dessa läkemedel
40728: Narkotikakommitten konstaterar, att den har medicinalmyndigheterna icke det nödiga
40729: konsumtionsstatistik rörande bruket av läke- underlaget för beslut om lämpliga motåt-
40730: medelspreparat, som förs i vårt land, endast gärder i syfte att påverka läkemedelsbruket
40731: berör sådana narkotika, som avses i den inter- i en ändamålsenlig riktning. Medicinalstyrel-
40732: nationella narkotikakonventionen, viiken även sens representant i narkotikakommitten bi-
40733: Finland ratificerat. Kommitten betonar vikten trädde för sin del förslaget om en utvidgad
40734: av att statistiken skulle utsträckas att gälla statistik. Något annat hade väl ipte heller
40735: sådana grupper av läkemedel, so111 skapar ett varit att vänta eftersom ändamålsenligheten
40736: beroende hos förbrukaren och som är väsent- i Medicinalstyrelsens ingripande i hög grad
40737: liga med hänsyn tili narkotikamissbruket. är beroende av tillgången på säkra data rö-
40738: Trots att vissa former av narkomani innebär rande alla omständigheter, som har samband
40739: ett omfattande bruk av beroendeskapande lä- med narkotikaproblemet.
40740: kemedel, saknar medicinalmyndigheterna till- Medicinalstyrelsen förfogar över den medi-
40741: gång till statistiska data rörande konsumtionen cinska och farmakologiska sakkunskap, som
40742: av sådana läkemedel. är nödig för fastställandet av de läkemedels-
40743: Medicinalmyndigheterna i vårt land förefal- grupper, vilka den utvidgade statistiken borde
40744: ler att vara på det klara med att en utvidgad omfatta. Vid behov kan Medicinalstyrelsen
40745: statistik rörande bruket av vissa läkemedels- dessutom inbegära utlåtande av läkemedels-
40746: grupper behövs som underlag för den kontroll kommissionen och även av narkotikadelegatio-
40747: bekämpandet av narkotikamissbruket förutsät- nen. Något motiv för att i detta fall uppskjuta
40748: ter. Finland har på internationell nivå under- verkställighetsåtgärderna i väntan på ett initia-
40749: stött tanken att utöver narkotikakonventionen tiv från narkotikadelegationens sida föreligger
40750: skulle uppgöras ett separat protokoll rörande dock inte, eftersom Medicinalstyrelsen på
40751: E 196/70
40752: 2
40753:
40754: detta område förfogar över expertis i större rande bruket av vissa läkemedel, som
40755: utsträckning än vad delegationen gör. Finland biträtt vid internationella över-
40756: Då de sakkunniga, vilka fördjupat sig i läggningar i narkotikafrågan, förutsät-
40757: narkotikaproblematiken, samstämmigt betonar ter fortlöpande konsumtionsstatistik
40758: vikten av att kontrollen rörande bruket av även rörande dessa läkemedel, och
40759: vissa läkemedel utökas samt att härvid även om så är fallet,
40760: konsumtionsstatistiken utvidgas att gälla också vilka åtgärder har Regeringen vid-
40761: dessa läkemedel, har vi äran i den ordning tagit för att i enlighet härmed samt i
40762: 37 § 1 m01n. riksdagsordningen föreskriver överensstämmelse med narkotikakom-
40763: till besvarande av vederbörande medlem av mittens förslag utbygga den statistik,
40764: statsrådet framställa följande spörsmål: som förs i vårt land, tili att omfatta
40765: sådana grupper av beroendeskapande
40766: Är Regeringen medveten om att läkemedel som kan leda till narko-
40767: det förslag om utvidgad kontroll rö- mani?
40768: Helsingfors den 22 januari 1970.
40769:
40770: Kristian Gestrin. Evald Häggblom.
40771: Magnus Kull. Carl Olof Tallgren.
40772:
40773:
40774:
40775:
40776: ·-
40777: 3
40778:
40779: Suomennos.
40780:
40781:
40782:
40783:
40784: ~trin ym.: Lääkeaineiden kulutQstilastoti laajentamisesta.
40785:
40786:
40787: E d u sk u n n an H erra P u h e m i e h e II e.
40788:
40789: Huumausainekomitea on 31 päivänä touko- ulkopuolelle jäävien huumausainekysymyksen
40790: kuuta 1969 antamassaan mietinnössä ( 1969 kannalta merkitsevien lääkeaineiden tarkkai-
40791: B 53) esittänyt joukon konkreettisia ehdotuk- lua koskeva protokolla. Siinä tapauksessa, että
40792: sia huumausaineiden väärinkäytön estämiseksi. sellainen protokolla laaditaan sekä saatetaan
40793: Olemme tietoisia erityisen huumausaineneu- asianmukaisessa järjestyksessä voimaan, se tu-
40794: vottelukunnan asettamisesta mietinnön val- lee automaattisesti aiheuttamaan velvollisuu-
40795: mistuttua sekä siitä, että neuvottelukunta on den pitää kulutustilastoa siinä mainituista lää-
40796: saanut tehtäväkseen mm. komitean työn jat- keaineryhmistä. Koska Suomi voidaan lukea
40797: kamisen. On kuitenkin pidettävä tärkeänä, tässä yhteydessä aloitteen tekijöihin, olisi pai-
40798: että komitean ehdotukset mahdollisuuksien kallaan, että meidän maamme jo tässä vaihees-
40799: mukaan viivytyksettä johtavat täytäntöönpano- sa laajentaisi tilastonsa ne lääkeaineet käsittä-
40800: toimiin. Siten tulisi esimerkiksi Lääkintöhalli- viksi, joita protokolla koskisi.
40801: tuksen voida panna täytäntöön toimivaltansa Laajennetun kulutustilaston tarkoituksena
40802: piiriin kuuluvia huumausainekomitean esittä- on tosiasia-aineiston antaminen lääkintäviran-
40803: miä ehdotuksia tarvitsematta odottaa, että omaisille sellaisten lääkeaineiden kävtöstä,
40804: huumausaineneuvottelukunta ensin käsittelee jotka aiheuttavat tottumuksen ja joilla on
40805: ne. Huumausaineongelma on kasvanut niin merkitystä huumausaineiden väärinkäytön yh-
40806: suureksi, että tehokkaat vastatoimenpiteet teydessä. Niin kauan kuin näiden lääkeainei-
40807: ovat kiireellisiä. den käytöstä ei ole luotettavia tietoja, ei lää-
40808: Huumausainekomitea toteaa, että se lääke- kintäviranomaisilla ole tarpeellista pohjaa pää-
40809: ainevalmisteiden käyttöä koskeva kulutustilas- töksille sopivista vastatoimenpiteistä lääkeai-
40810: to, jota maassamme pidetään, koskee ainoas- neiden käytön suuntaamiseksi tarkoituksenmu-
40811: taan sellaisia huumausaineita, joita tarkoite- kaisiin uomiin. Lääkintöhallituksen edustaja
40812: taan kansainvälisessä huumausainesopimukses- huumausainekomiteassa tuki osaltaan laaien-
40813: sa, jonka Suomikin on ratifioinut. Komitea· täh- nettua tilastoa koskevaa ehdotusta. Mitään
40814: dentää, että tilasto tulisi ulottaa koskemaan muuta ei kai ollut odotettavissakaan. koska
40815: sellaisia lääkeaineryhmiä, jotka luovat riippu- Lääkintöhallituksen toimenpiteiden tarkoituk-
40816: vaisuuden käyttäjässään ja jotka olennaisesti senmukaisU'JS suuressa määrin on riippuvainen
40817: liittvvät huumausaineiden väärinkäyttöön. Sii- varmojen tietojen saamisesta kaikista seikoista,
40818: tä huolimatta, että narkomanian tietyt muo- joilla on huumausaineongelmaan vhtevttä.
40819: dot edellyttävät riippuvaisuutta luovien lääke- Lääkintöhallituksella on kävtettävissään se
40820: aineiden runsasta kävttöä, ei lääkintäviran- lääketieteellinen ja farmakolOQ:inen asiantunte-
40821: omaisilla ole käytettävissään sellaisten lääke- mus, ioka on tarpeen niiden lääkeainervhmien
40822: aineiden kulutusta koskevia tilastollisia tie- määrittämiseksi. jotka laaiennetun tilaston tu-
40823: toja. lisi käsittää. Tarpeen vaatiessa Lääkintöhalli-
40824: Maamme lääkintäviranomaiset nävttävät ole- tus voi sitä paitsi pyytää lausuntoja lääkeaine-
40825: van selvillä siitä, että tiettyjen lääkeaineryh- toimikunnalta ia mvös huumausaineneuvottelu-
40826: mien kävttöä koskevaa laajennettua tilastoa kunnalta. Ei kuitenkaan ole mitään aihetta
40827: tarvitaan lähtökohtana sille tarkkailulle, jota tävtäntöönpanotoimien viivvttämiseen odotel-
40828: huumausaineiden väärinkäytön vastustaminen taessa aloitetta huumausaineneuvottelukunnan
40829: edellvttää. Suomi on kansainvälisellä tasolla taholta, koska Lääkintöhallituksen kävtettävis-
40830: tukenut aiatusta, että huumausainesopimuksen sä on tällä alalla asiantuntemusta suuremmas-
40831: lisäksi olisi laadittava erillinen, sopimuksen sa määrin kuin neuvottelukunnalla.
40832: 4
40833:
40834: Koska ne asiantuntijat, jotka ovat syventy- kailun laajentamisesta, jot~_ Suomi k!}n-
40835: neet huumausaineongelmiin yhtäpitävästi täh- sainvälisissä huumausainekysymystä kä-
40836: dentävät tiettyjen lääkeaineiden käyttöä kos- sittelevissä neuvotteluissa on tukenut,
40837: kevan tarkkailun lisäämisen tärkeyttä sekä pi- edellyttää jatkuvaa, myös näitä lääke-
40838: tävät tämän ohella tärkeänä myös kulutusti- aineita koskevaa kulutustilastoa, ja jos
40839: laston laajentamista koskemaan näitäkin lääke- on,
40840: aineita, esitämme kunnioittaen valtiopäiväjär- mihin toimenpiteisiin Hallitus on
40841: jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio- ryhtynyt tämän sekä huumausaineko-
40842: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi mitean ehdotusten mukaisesti maas-
40843: seuraavan kysymyksen: samme pidettävän tilaston laajentami-
40844: seksi käsittämään sellaiset riippuvuut-
40845: Onko Hallitus tietoinen, että ehdo- ta luovat lääkeaineet, jotka saattavat
40846: tus tiettyjen lääkeaineiden käytön tark- johtaa narkomaniaan?
40847: Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1970.
40848:
40849: Kristian Gestrin. Evald Häggblom.
40850: Magnus Kull. Carl Olof Tallgren.
40851: 5
40852:
40853:
40854:
40855:
40856: E du sku n nan H erra P u h e m i e h e II e.
40857:
40858: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- aineryhmään kuuluvista uni- ja rauhoituslääk-
40859: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- keistä ryhdytään pitämään tilastoa sen jälkeen
40860: mies, olette 22 päivänä tammikuuta 1970 kun tarkoitettu kansainvälinen sopimus on ra-
40861: päivätyn kirjeenne n:o 1764 ohella toimitta- tifioitu.
40862: nut Valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle Joskin maassamme on, kuten edellä mai-
40863: jäljennöksen kansanedustaja Kristian Gestrinin nittiin, tilastoitu kansainvälisen huumansaine-
40864: ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 251, jossa sopimuksen alaiset aineet sekä osa niistä ai-
40865: tiedustellaan: neista, joita edellä sanottu valmisteilla oleva
40866: kansainvälinen sopimus tulisi koskemaan, ei
40867: "Onko Hallitus tietoinen, että ehdo- tämä ole mielestäni riittävä. Huumausainetar-
40868: tus tiettyjen lääkeaineiden käytön tark- koituksiin käytettävien tai lääkeriippuvuutta
40869: kailun laajentamisesta, jota Suomi kan- aiheuttavien aineiden joukko on lisääntynyt
40870: sainvälisissä huumausainekysymystä kä- ja jatkuvasti näyttää lisääntyvän, joten on vai-
40871: sittelevissä neuvotteluissa on tukenut, kea esittää täydellistä luetteloa mahdollisesti
40872: edellyttää jatkuvaa, myös näitä lääke- kyseeseen tulevista aineista. Näin ollen tulisi
40873: aineita koskevaa kulutustilastoa, ja jos lääkekulutuksen seuraaminen ulottaa kaikkiin
40874: on, maassamme käytettäviin lääkeaineisiin.
40875: mihin toimenpiteisiin Hallitus on Tällaisen tilaston laatiminen on mitä suu-
40876: ryhtynyt tämän sekä huumausaineko- remmassa määrin taloudellinen kysymys sekä
40877: mitean ehdotusten mukaisesti maas- muussakin suhteessa vaikeasti toteutettavissa,
40878: samme pidettävän tilaston laajentami- joten sen osalta vielä tarkempi selvittely on
40879: seksi käsittämään sellaiset riippuvuut- tarpeen. Lääkeaineiden kulutustilastojen pitä-
40880: ta luovat lääkeaineet, jotka saattavat mistä vaikeuttaa myös maamme monimutkai-
40881: johtaa narkomaniaan?" nen tukkukauppaorganisaatio.
40882: Lääkintöhallitus on laatinut tilastoja pait-
40883: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- si kansainvälisen huumausaineyleissopimuksen
40884: taen seuraavaa: alaisten aineiden myös ns. elintärkeiden lääke-
40885: Kuten kysymyksessä todetaan, pidetään aineiden kulutuksesta. V. 1968 kehoitettiin
40886: kansainvälisen huumausainesopimuksen alai- apteekkeja ja lääkevarastoja toimittamaan lää-
40887: sista aineista jo nyt tilastoa. Samoin pidetään kintöhallitukselle tiedot yhden päivän, joka
40888: ns. psykotrooppisista aineista, joita kysymyk- oli kesäkuun 12 päivä, myynneistä. Näin saa-
40889: sessä tarkoitetaan, tilastoa lysergidistä ( LSD), dun materiaalin käsittelyn on hoitanut kan-
40890: amfetamiinista ja sen johdannaisista, metylfeni- saneläkelaitos. Sen tulokset saadaan lähiai-
40891: daadista sekä fenmetraliinista. Lisäksi tähän koina.
40892: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1970.
40893:
40894:
40895: Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
40896:
40897:
40898:
40899:
40900: E 196/70
40901: 6
40902:
40903:
40904:
40905:
40906: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
40907:
40908: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen del så snart den avsedda internationella kon-
40909: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrive1- ventionen har blivit ratificerad.
40910: se av den 22 januari 1970 nr 1764 tili veder- Fastän i vårt land, såsom ovan sagts, har
40911: börande medlem av statsrådet för avgivande upprättats statistik över de ämnen, vilka faller
40912: av svar översänt avskrift av följande av riks- under den internationella narkotikakonventio-
40913: dagsman Kristian Gestrin m. fl. ställda skrift- nen samt över en del av de ämnen, vilka den
40914: liga spörsmål nr 251 : förenämnda under beredning varande interna-
40915: tionella konventionen skulle komma att gälla,
40916: "Är Regeringen medveten om att är detta icke enligt min åsikt tillräckligt. An-
40917: det förslag om utvidgad kontroll rö- talet i narkotiskt syfte använda och beroende-
40918: rande bruket av vissa läkemedel, som skapande läkemedel har ökats och ser ut att
40919: Finland biträtt vid internationella över- fortfarande öka, varför det är svårt att förete
40920: läggningar i narkotikafrågan, förutsät- en fullständig förteckning över de ämnen,
40921: ter fortlöpande konsumtionsstatistik vilka möjligtvis kan ifrågakomma. Sålunda
40922: även rörande dessa läkemedel, och borde observationen av läkemedelskonsumtio-
40923: om så är fallet, nen utsträckas att omfatta samtliga i vårt land
40924: vilka åtgärder har Regeringen vid- använda läkemedel.
40925: tagit för att i enlighet härmed samt i Utarbetandet av en sådan statistik är i
40926: överensstämmelse med narkotikakom- allra högsta grad en ekonomisk fråga. Även i
40927: mitt6ns förs1ag utbygga den statistik, andra avseenden är det svårt att åstadkomma
40928: som förs i vårt land, tili att omfatta en sådan statisi:ik, varför en närmare utred-
40929: sådana grupper av beroendeskapande ning i detta hänseende skulle vara behövlig.
40930: läkemedel som kan leda tili narko- Förandet av konsumtionsstatistiker över läke-
40931: mani?" medel försvaras även av den invecklande or-
40932: ganiseringen av partihandeln i vårt land.
40933: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt Medicinalstyrelsen har upprättat statistiker
40934: anföra följande: förutom över de ämnen som underlyder den
40935: Såsom i spörsmålet konstateras, föres redan internationella narkotikakonventionen, även
40936: nu statistik över narkotika som faller under över konsumtionen av s.k. livsviktiga läkeme-
40937: den internationella narkotikakonventionen. del. År 1968 uppmanades apoteken och läke-
40938: Likaså föres statistik över följande i spörs- medelsförråden att till medicinalstyrelsen in-
40939: målet avsedda s.k. psykotropiska ämnen: sända uppgifter över försäljningen en viss dag,
40940: lysergid (LSDL amfetamin iämt~ derivat, tili viiken utsågs den 12 juni. Behandlingen
40941: metylfenidat samt fenmetralin. Dessutom av det sålunda erhållna materialet har omhän-
40942: börjar statistik föras över tili denna ämnes- derhafts av folkpensionsanstalten. Resultaten
40943: grupp hänförliga sömn- och lugnande läkeme- erhålles inom närmaste framtid.
40944: Helsingfors den 18 februari 1970.
40945:
40946:
40947: Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
40948: Kirj. ksm. n:o 252.
40949:
40950:
40951:
40952:
40953: Luja ym.: Pakollisen äitiysloman pitentämisestä.
40954:
40955:
40956: Ed u s kunnan Herra P u he m i e he 11 e.
40957:
40958: Kodin ulkopuolella ansiotyössä käyvät nai- päivää ja äitiyslomalla olevalle tulisi taata sel-
40959: set edustavat lähes 50 % :a työikäisestä ja -ky- lainen taloudellinen tuki, että se turvaa äidin
40960: kyisestä väestöstä. Huolimatta siitä, että lapsen ja lapsen toimeentulon. Suomessa maksetaan
40961: syntyminen on koko yhteiskunnan kannalta sairausvakuutuslain mukaan äitiysrahaa 54 arki-
40962: ensiarvoinen tapahtuma, ei yhteiskunta ole kui- päivältä ja sen suuruus määräytyy pääasiassa
40963: tenlman tuntenut riittävää vastuuta järjestääk- ansiotulon mukaan. Näin ollen se ei aina anna
40964: seen äitiyssuojelun ajanmukaisella tasolle. Sen pienituloiselle sitä taloudellista turvaa, jota
40965: sijaan eräiden alojen työehtosopimuksilla on äiti ja lapsi tarvitsevat.
40966: ammattiyhdistysliikkeen toimenpitein pystytty Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
40967: turvaamaan esim. äitiysloma paremmin kuin tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
40968: nykyisessä lainsäädännössä. Epäkohta tasa- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
40969: arvoisuuteen nähden on myös se, etteivät äidit vaksi seuraavan kysymyksen:
40970: ole äitiyslomaan nähden samassa asemassa,
40971: koska viranhaltija-asemassa oleville on turvattu Mihin toimenpttetsun Hallitus on
40972: äitiysloma parhaiten. ryhtynyt tai aikoo ryhtyä pakollisen
40973: ILO:n tavoitteena on ollut sen perustami- äitiysloman saattamiseksi 72-päiväiseksi
40974: sesta lähtien hyvän äitiyssuojelun aikaansaami- ja tämän äitiysloman aikana äidin ja
40975: nen sen kaikissa jäsenmaissa. Pakollisen äitiys- lapsen tarvitseman taloudellisen tuen
40976: loman tulisi olla tämän tavoitteen mukaan 72 turvaamiseksi?
40977: Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1970.
40978:
40979: Sinikka Luja. Edit Terästä.
40980: Meeri Kalavainen. Aune Salama.
40981: Tyyne Paasivuori. Seija Karkinen.
40982: Sylvi Siltanen. Lyyli Aalto.
40983:
40984:
40985:
40986:
40987: E 155/70
40988: 2
40989:
40990:
40991:
40992:
40993: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
40994:
40995: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- van. Synnytysloman aika ei kuitenkaan paat-
40996: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- tyisi aikaisemmin kuin kuuden vilkon kwut-
40997: hemies, olette kirjeellänne 27 päivältä tammi- tua synnytyksestä. Ait1ys10man pltuuaeksi
40998: kuuta 1970 n:o 1769 lähettänyt valtioneuvos- muodostuisi näm nykyisten säännosten mu-
40999: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan- kaan yhdeksän viikkoa . .K.ansainväJJ.sen työjär-
41000: edustaja Sinikka Lujan ym. tekemän, seuraa- jestön äitiyssuojelua koskevan vuoden 1952
41001: van sisältöisen kysymyksen n:o 252: yleissopimuksen mukaan synnytysloman vähim-
41002: mäispituus on 12 viikkoa. Tästä ajasta on
41003: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on kuusi viikkoa heti synnytyksen jälkeen annet-
41004: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä pakollisen tavaa pakollista lomaa, jolloin työntekijän on
41005: äitiysloman saattamiseksi 72-päiväiseksi oltava poissa työstä. Loput kuusi viikkoa voi-
41006: ja tämän äitiysloman aikana äidin ja daan SiJoittaa osaksi synnytyksen edelliselle ja
41007: lapsen tarvitseman taloudellisen tuen osaksi sen jälkeiselle aJalle tahi kokonaan jom-
41008: turvaamiseksi?" paankumpaan ajankohtaan. Yleissoprmus ei
41009: velvoita kieltämään työssäoloa näiden vllkko-
41010: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- jen aikana, vaan ainoastaan antamaan työnteki-
41011: taen seuraavaa: jälle oikeuden halutessaan saada siksi aJaksi
41012: Äitiyssuojelua koskevat työlainsäädännön vapauden työstä. Yleissopimuksen mukaan ei
41013: säännökset ovat olleet puutteellisia soveltamis- tyonantaJa ole velvollinen maksamaan palkkaa
41014: alaltaan ja sisällykseltään. Niiden ulkopuolella synnytys10man ajalta, vaan siltä aJalta tycin-
41015: ovat olleet sellaiset laajat alat kuin maa- ja teklJan on saatava yleissopimuksen mukamen
41016: metsätalous, liikenne, majoitus- ja ravitsemis- äitiysavustus. SairausvakuutusJärjestelmää ke-
41017: liikkeet sekä meijerit. Voimassa olevien sään- hittämällä on mahdollista päästä siihen, että
41018: nösten mukaan työntekijää ei saa pitää työssä äitiysrahaa suoritetaan yleissopimuksen mukai-
41019: synnytysloman aikana, jonka pituus vuoden selta 12 viikon ajalta.
41020: 1917 teollisuustyöasetuksen mukaan on neljä Työsopimuslakia koskevan hallituksen esi-
41021: viikkoa sekä kauppaliikkeiden ja toimistojen tyksen mukaan säännökset oikeudesta synny-
41022: työoloista annetun lain mukaan kuusi viikkoa tyslomaan on tehty soveltamisalaltaan yleisiksi,
41023: synnytyksen jälkeen. Näiden säännösten lisäksi yrityksen toimialasta riippumattomiksi. Jotta
41024: on kielletty pitämästä kehittyneessä raskauden- esityksen antaminen ei olisi viivästynyt, halli-
41025: tilassa olevaa työssä, joka voi olla vahingol- tus ei tässä vaiheessa pitänyt mahdollisena pi-
41026: lista siinä tilassa olevalle. Sairausvakuutuslain tentää lakisääteistä synnytyslomaa yli sen ajan,
41027: mukaan maksetaan äitiysrahaa normaalitapauk- jolta sairausvakuutuslain mukaan maksetaan
41028: sessa kolmelta viikolta ennen ja kuudelta vii- äitiysrahaa. Jos synnytysloma olisi ehdotettu
41029: kolta jälkeen lasketun synnytysajan. Tämä te- säädettäväksi päättymään aikaisintaan yhdek-
41030: kee taloudellisesti mahdolliseksi jonkin verran sän viikon kuluttua synnytyksestä, toteutuisi
41031: pitemmän synnytysloman niissäkin tapauksissa, lakiehdotuksen mukaan 12 viikon pituinen syn-
41032: joihin edellä mainittujen työsuojelusäännösten nytysloma, mutta sellainen säännös taasen ra-
41033: soveltaminen ei ulotu. joittaisi mahdollisuutta antaa työntekijän itse
41034: Hallituksen 12 päivänä joulukuuta 1969 jakaa se synnytysloman osa, joka ylittää syn-
41035: Eduskunnalle antama esitys työsopimuslaiksi nytyksen jälkeen annettavan pakollisen kuu-
41036: sisältää säännöksen, jonka mukaan työntekijä den viikon loman, synnytystä edeltävän ajan
41037: on oikeutettu saamaan synnytyslomaksi sen ja pakollista synnytyslomaa seuraavan ajan
41038: ajan, johon hänelle sairausvakuutuslain mu- kesken. Hallituksen lakiesitys on työsopimus-
41039: kaan tulevan äitiysrahan katsotaan kohdistu- lakikomitean ehdotuksen mukainen.
41040: 3
41041:
41042: Kysymyksessä mam1taan, että eräiden alojen seksi katsottavassa työehtosopimuksessa maa-
41043: työehtosopimuksilla on pystytty turvaamaan rättyjä palkka- ja muita ehtoja, tällainen tasa-
41044: äitiysloma paremmin kuin nykyisessä lainsää- arvoisuus saman alan järjestyneiden ja järjes-
41045: dännössä. Jos kuitenkin hallituksen esitystä työ- tymättömien työntekijäin kesken on saavutet-
41046: sopimuslaiksi Eduskunnassa halutaan muuttaa tavissa.
41047: niin, että työsopimuksen voimassaoloaikana on Edellä olevan saatan kunnioittaen Teidän,
41048: noudatettava kysymyksessä olevalla alalla ylei- Herra Puhemies, tietoonne.
41049: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1970.
41050:
41051: Ministeri ]. E. Partanen.
41052: 4
41053:
41054:
41055:
41056:
41057: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
41058:
41059: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen sjukförsäkringslagen tilikommande moderskaps-
41060: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- penning anses hänföra sig. Barnsbördsledighet
41061: velse av den 27 januari 1970 nr 1769 tili skulle likvä1 icke sluta tidigare än sex veckor
41062: • vederbörande medlem av statsrådet för avgi- från barnsbörden. Moderskapssemesterns längd
41063: vande av svar översänt följande av riksdags- skulle sålunda enligt de nuvarande stadgandena
41064: ledamoten Sinikka Luja m. fl. ställda spörsmål bli nio veckor. Enligt internationella arbets-
41065: nr 252: organisationens konvention av år 1952 om
41066: moderskapsskydd är minimum för barnbörds-
41067: "Tili vilka åtgärder har Regeringen ~edighet 12 veckor. Härav är sex veckor ome-
41068: skridit ellet ärnar den skrida för att delbart efter nedkomsten obligatorisk ledighet,
41069: den obligatoriska moderskapssemestern då arbetstagaren skall vara borta från arbetet.
41070: skall ökas tili 72 dagar och det ekono- De återstående sex veckorna må förläggas dels
41071: miska stödet åt mor och barn under tili tiden före och dels till tiden e±ter ned-
41072: denna tid tryggas?" komsten ellet helt och hållet tili någondera.
41073: Konventionen förpliktar icke att förbjuda ar-
41074: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- bete under dessa veckor, utan endast att ge
41075: samt anföra följande: arbetstagare som så önskar rätt att vara ledig
41076: Stadgandena i arbetslagstiftningen rörande från arbetet under nämnda tid. Enligt kon-
41077: moderskapsskydd har varit bristfälliga med ventionen är arbetsgivare icke skyldig att be-
41078: avseende på tillämpningsområde och innehåll. tala lön för moderskapsledighet, utan arbets-
41079: Utanför stadgandena har stått sådana omfattan- tagaren skall för denna tid erhålla moderskaps-
41080: de områden som jordbruk och skogshushåll- understöd enligt konventionen. Genom utveck-
41081: ning, trafiken, härbärgerings- och förplägnads- lande av sjukförsäkringssystemet är det möj-
41082: rörelser samt mejerierna. Enligt gällande stad- ligt att komma tili, att moderskapspenning
41083: ganden får arbetstagare icke hållas i arbete erlägges för den i konventionen avsedda tiden
41084: under barnbördsledighet, vars längd enligt om 12 veckor.
41085: 1917 års industriarbetsförordning är fyra Enligt regeringens proposition angående lag
41086: veckor, och enligt lagen om arbetsförhållan- om arbetsavtal har stadgandena om rätt till
41087: dena inom handelsrörelser och kontor sex barnbörds1edighet gjorts allmänna med avseen-
41088: veckor efter nedkomsten. Utöver dessa stad- de på tillämpningsområdet, oberoende av före-
41089: ganden är det förbjudet att hålla kvinna som tagets verksamhetsområde. Regeringen har icke
41090: är i framskridet havandeskap i arbete som kan ansett det möjligt att i detta skede förlänga
41091: vara skadligt för den som är i detta tillstånd. den lagstadgade barnbördsledigheten utöver
41092: Enligt sjukförsäkringslagen erlägges moder- den tid, för viiken moderskapspenning utgår
41093: skapsoenning i normala fall för tre veckor före enligt sjukförsäkringslagen, utan att proposi-
41094: och sex veckor efter den beräknade ned- tionens avlåtande skulle fördröjas. Om det
41095: komsten. Detta möjliggör ekonomiskt en något hade föreslagits, att barnbördsledighet skulle
41096: längre moderskapssemester även i de fall som stadgas att sluta tidigast nio veckor efter ned-
41097: ovannämnda stadganden om arbetsskydd icke komsten, skulle en barnbördsledighet om 12
41098: berör. veckor förverkligas enligt lagförslaget, men ett
41099: Regeringens proposition den 12 december sådant stadgande skulle åter begränsa möjlig-
41100: 1969 tili Riksdagen med förslag tili lag om heten att låta arbetstagaren själv fördela den
41101: arbetsavtal innefattar ett stadgande, enligt del av barnbördsledigheten, som överskrider
41102: vilket arbetstagare har rätt tili barnbördsledig- de sex veckorna obligatorisk ledighet efter
41103: het under den tid, tili viiken henne enligt nedkomsten, mellan tiden före förlossningen
41104: 5
41105:
41106: och efter den obligatoriska barnbördsledighe- arbetsavtalslag så, att under arbetsavtals giltig-
41107: ten. Regeringens lagproposition överensstäm- hetstid skall iakttagas inom ifrågavarande
41108: mer med kommitt<6ns för revision av arbets- bransch allmänna, i kollektivavtal fastställda
41109: avtalslagen förslag. löne- och andra villkor, kan en sådan jäm-
41110: I spörsmålet nämnes, att man genom kollek- ställdhet mellan organiserade och icke organi-
41111: tivavtal för vissa branscher kunnat trygga mo- serade arbetstagare inom samma bransch upp-
41112: derskapssemester bättre än i den nuvarande nås.
41113: lagstiftningen. Om man dock i Riksdagen Ovanstående får jag vördsamt bringa Eder,
41114: önskar ändra regeringens proposition angående Herr Talman, till kännedom.
41115: Helsingfors den 16 februari 1970.
41116:
41117: Minister ]. E. Partanen.
41118:
41119:
41120:
41121:
41122: E 155/70
41123: Kirj. ksm. n:o 253.
41124:
41125:
41126:
41127:
41128: Asunta: Viestijohtojen ja -laitteiden rakentamisoikeutta kos-
41129: kevan lainsäädännön uusimisesta.
41130:
41131:
41132: E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
41133:
41134: Posti- ja lennätinlaitoksen viestijohtojen ja tunut ristiriitoja, samoin kaapelin merkinnästä
41135: -laitteiden rakentamisoikeus perustuu lähinnä karttoihin.
41136: lennätinlaittei&ta joulukuun 23 päivänä 1919 Lain mukaan valtio on oikeutettu ilman eri
41137: annettuun lakiin. Rakentamisoikeutta koskevia korvausta käyttämään yleisiä teitä viestijohto-
41138: tai siihen läheisesti liittyviä säännöksiä sisäl- jen rakentamiseen. Yleisiksi teiksi mainitussa
41139: tyy lisäksi moniin muihin lakeihin ja asetuk- tarkoituksessa luetaan maantiet ja paikallistiet
41140: siin. Lainsäädäntö on osittain vanhentunutta, sekä tien kummallakin puolella oleva sellainen
41141: hajanaista ja kirjavaa, eikä se vastaa kaikin alue, johon maanomistajan nautintaoikeus on
41142: osin nykyisiä olosuhteita. Eräät säännökset voimassaolevan yleisistä teistä annetun lain
41143: ovat jopa ristiriitaisiakin. Tästä seuraa tulkinta- mukaan supistettu. Tämäkin lainsäännös on
41144: vaikeuksia lain käytössä ja soveltamisessa, mikä oiheuttanut ristiriitoja. Joko puutteellisen val-
41145: puolestaan aiheuttaa epävarmuutta. vonnan tai "laillisen" alueen ahtauden vuoksi
41146: Nykyisen lainsäädännön puutteellisuudet ovat :linjoja on rakennettu alueen ulkopuolellekin
41147: tulleet selvästi esille sattuneissa kaapelivau- suorittamatta mitään korvausta.
41148: rioissa ja niiden aiheuttamissa haitallisissa kau- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
41149: kopuheluliikenteen keskeytyksissä maassamme päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
41150: ja sen ulkopuolellakin aina "kuumaa linjaa" kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
41151: myöten. Katkeaminen on usein tapahtunut ta- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41152: vallisten peltotöiden yhteydessä ja on se joh-
41153: tanut usein pitkällisiin oikeudenkäynteihin, Onko Hallitus kiinnittänyt huomio-
41154: joissa on kysymys korvausvastuusta. Epäsel- ta maastoon sijoitettujen viestikaapelei•
41155: vyyttä on aiheuttanut muun muassa kaapelin den vaurioiden aiheuttamien oikeuden-
41156: syvyys varsinkin peltoolueilla. Nykyaikainen käyntitapausten yhteydessä esille tullei-
41157: maatalous on koneellistettu. Ojien kaivaminen siin alan lainsäädännön puutteellisuuk.
41158: tapahtuu oja-auroilla 'tai kaivinkoneilla, joten siin ja mitä Hallitus aikoo tehdä viesti-
41159: liian matalalla oleva kaapeli saattaa helposti va- johtojen ja -laitteiden rakentamisoikeut-
41160: hingoittua. Myös routa saattaa nostaa kaape- ta koskevan lainsäädännön uusimiseksi
41161: lia ylemmäksi. Kaapelien merkitsemisestä maas. nykyolosuhteita vastaavaksi?
41162: tossa ja merkkien säilymisestä on myös aiheu-
41163: Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1970.
41164:
41165: Mikko Asunta.
41166:
41167:
41168:
41169:
41170: E 256/70
41171: 2
41172:
41173:
41174:
41175:
41176: E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
41177:
41178: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ja sen käsiteltävänä on parhaillaan ohjeet posti-
41179: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ja lennätinlaitoksen puhelinjohtojen sijoittami-
41180: olette kirjeellänne 27 päivältä tammikuuta sesta kuntien hallinnassa oleville yleisille alueil-
41181: 1970 n:o 1790 lähettänyt valtioneuvoston le samoin kuin edellä mainittua maarekisteri-
41182: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- asetusta vastaavan tonttirekisteriasetuksen val-
41183: taja Mikko Asunnan tekemän seuraavan sisäl- mistelu yhteistyössä maanmittaushallituksen
41184: töisen kysymyksen n:o 253. kanssa.
41185: Maakaapelivikojen torjumiseksi sekä posti-
41186: "Onko Hallitus kiinnittänyt huomio- ja lennätinlaitos että toimiluvanalaiset puhelin-
41187: ta maastoon sijoitettujen viestikaapelei- laitokset suorittavat jatkuvasti ennaltaehkäise-
41188: den vaurioiden aiheuttamien oikeuden- vää valistustoimintaa. Posti- ja lennätinlaitos
41189: käyntitapausten yhteydessä esille tullei- osaltaan jakaa kuittausta vastaan kaapelireittien
41190: siin alan lainsäädännön puutteellisuuk- maanomistajille kaapelien sijaintia osoittavat
41191: siin ja mitä Hallitus aikoo tehdä viesti- kartat sekä kaapeleiden suojelemista koskevat
41192: johtojen ja -laitteiden rakentamisoikeut- ohjeet, joiden mukaan mm. neuvonta ja kaa-
41193: ta koskevan lainsäädännön uusimiseksi pelin paikan näyttäminen suoritetaan laitoksen
41194: nykyolosuhteita vastaavaksi?" toimesta maksutta. Valtioneuvoston 29. 4.
41195: 1969 antama päätös (274/69), joka sisältää
41196: Vastauksena kysymykseen kunnioittaen il- rakennustyössä noudatettavat järjestysohjeet,
41197: moitan seuraavaa: edellyttää, että ennen maankaivutyön aloitta-
41198: Posti- ja lennätinlaitoksen puhelinrakennus- mista on tiedusteltava paikallisilta jakelulaitok-
41199: toimintaan liittyvässä lainsäädännössä mahdol- silta, onko alueella maanalaisia johtoja. Edellä
41200: lisesti olevien puutteiden selvittämiseksi ja mainituista toimenpiteistä huolimatta sattuu
41201: poistamiseksi sekä tarpeellisiksi katsottavien lähinnä yhteydenoton laiminlyönnistä johtuvia
41202: yleisohjeiden aikaansaamiseksi asetettiin kesä- vikoja puhelinjohtojen tärkeään merkitykseen
41203: kuun 28 päivänä 1968 toimikunta, joka on nähden liian usein. Tästä syystä on perustettu
41204: valmistellut kesäkuun 13 päivänä 1969 voi- v. 1969 lopulla toimikunta suunnittelemaan
41205: maan tulleet ohjeet posti- ja lennätinlaitoksen johtovaurioiden ehkäisemiseksi tarvittavia lisä-
41206: puhelinjohtojen sijoittamisesta yleisten teiden toimenpiteitä. Toimikunnassa ovat edustettuina
41207: varsille sekä ohjeet posti- ja lennätinlaitoksen posti- ja lennätinhallitus, Puhelinlaitosten Liit-
41208: toimenpiteistä puhelinmaakaapelin merkitsemi- to r.y., valtionrautatiet ja Suomen Sähkölaitos-
41209: seksi maarekisteriin. Toimikunta jatkaa työtään yhdistys r.y.
41210: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1970.
41211:
41212:
41213: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
41214: 3
41215:
41216:
41217:
41218:
41219: T i 11 R i ks d a g en s He r r Ta 1m a n.
41220:
41221: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen handling anv1srungar angående placering av
41222: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- post- och telegrafverkets telefonledningar inom
41223: se av den 27 januari 1970 nr 1790 ti1l veder- allmänna områden vilka förvaltas av kommu-
41224: börande medlem av statsrådet för avgivande ner, ävensom beredning i samarbete med lant-
41225: av svar översänt följande av riksdagsman Mik- mäteristyrelsen av en tomtregisterförordning,
41226: ko Asunta ställda spörsmål nr 25 3: som motsvarar ovan nämnda jordregisterför-
41227: ordning.
41228: "Har Regeringen fäst uppmärksam- För förebyggande av jordkabelskador utför
41229: het vid de bristfälligheter i lagstift- såväl post- och telegrafverket som de telefon-
41230: ningen på området, vilka framkommit inrättningar, vilka beviljats koncession, fort-
41231: i samband med rättegångsfall med an- gående upplysningsverksamhet. Post- och tele-
41232: ledning av skador på förbindelsekablar grafverket utdelar för sin del mot kvittering
41233: i terrängen, och vad har Regeringen tili ägarna av marken för kabelrutter kartor,
41234: för avsikt att göra för reformering av vilka utvisar var kablar är belägna, samt an-
41235: lagstiftningen angående rätten att bygga visningar för skyddandet av kablarna enligt
41236: förbindelseledningar och anordningar vilka bl. a. rådgivningen och anvisandet av
41237: så att den motsvarar nutida förhållan- 'kabelns plats utföres genom verkets försorg
41238: den?" gratis. Enligt statsrådets beslut den 24 april
41239: 1969 ( 27 4/69), som innefattar ordningsregler
41240: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt för byggnadsarbete, skall innan schaktnings-
41241: anföra följande: arbete påbörjas, genom förfrågningar hos lokala
41242: För utredning och eliminering av eventuella distributionsinrättningar utrönas om det inom
41243: bristfälligheter i lagstiftningen i anslutning tili området finnes underjordiska ledningar. Trots
41244: post- och telegrafväsendets telefonbyggnads- nämnda åtgärder uppstår skador närmast på
41245: verksamhet samt för åstadkommande av nödig- grund av uraktlåtenhet att taga kontakt. Med
41246: befunna allmänna anvisningar tillsattes den 28 tanke på telefonledningarnas stora betydelse,
41247: juni 1968 en kommission, som har utarbetat måste man anse, att skadorna sker alltför ofta.
41248: de anvisningar om placeringen av post- och Av denna anledning tillsattes i slutet av år
41249: telegrafverkets telefonledningar vid allmänna 1969 en kommission för att planera nödiga
41250: vägar samt anvisningarna om post- och tele- tillä~gsåtgärder tili förhindrande av lednings-
41251: grafverkets åtgärder för anteckning av tele- skador. I kommissionen är post- och telegraft-
41252: fonjordkabel i jordregistret, vilka trädde i styrelsen, Telefoninrättningarnas Förbund r.f.,
41253: kraft den 13 juni 1969. Kommissionen fort- Statsjärnvägarna och Finlands Elektricitets-
41254: sätter sitt arbete och har som bäst under be- verksförening r.f. företrädda.
41255: Helsingfors den 20 februari 1970.
41256:
41257:
41258: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
41259: Kirj. ksm. n:o 254.
41260:
41261: Pesola: Rakennustarvikkeiden hinnankorotuksista.
41262:
41263: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
41264: Kun eri etujärjestöjen keskenään hyväksymä väestönsuojan ovet ............. . 18.4%
41265: vakauttamissopimus oli allekirjoitettu ja edus- muovikuvut ................... . 45.3%
41266: kunta oli sääfänyt valtalain, odotettiin, että öljysäiliöt ..................... . 39.0%
41267: .näillä toimenpiteillä pystytään pysäyttämään tiskipöydät . . .................. . 20.0%
41268: hintojen ja palkkojen kilpajuoksu sekä vakaut- harjateräs 10 mm ............. . 7.2%
41269: tamaan räjähdyk~enomaisesti kasvava hintataso. harjateräs 18 mm ............. . 11.2%
41270: Vaikka vakauttamisesta on nimenomaan palk-
41271: kojen kohdalla huolehdittu niin, etteivät an- Tutkimus osoittaa lisäksi, että hintakehitys
41272: siot ole päässeet paljonkaan kohoamaan yli osoittaa useilta osin jatkuvaa, yhä kiihtyvää
41273: sovitun palkanansaitsijain kohdalla, ei vas- kasvua.
41274: taavaa tulosta ole havaittavissa hintojen osalta. Olisi ryhdyttävä kiireellisiin toimenpiteisiin
41275: Päin vastoin voidaan useissa tapauksissa osoit- selvityksen aikaan~aamiseksi siitä, mistä ky-
41276: taa varsin selvästi, että hintojen osalta on ta- seiset rakennustarvikkeiden hinnankorotukset
41277: pahtunut yliliukumista ja jopa suoranaista hol- aiheutuvat. On selvää, että joiltain osin joudu-
41278: tittomuutta. Vakauttamisen yhteiseen hyvään taan kansainvälisten sopimustemme ja kan-
41279: ja hyötyyn tähdänneet toimenpiteet ovat eräillä sainvälisten hintavaihtelujen takia suorittamaan
41280: aloilla koituneetkin seuraamuksiltaan hyvinkin vähäisiä tarkistuksia, mutta hintatason nousu
41281: tuhoisiksi. on ollut varsin tuntuva nimenomaan puh-
41282: taasti kotimaistenkin tarvikkeiden osalta. Kun
41283: Eräs tärkeimmistä aJoista, jossa vakautuksen tällaista, tehtyjen sopimusten vastaista hinta-
41284: seuraamukset ovat johtaneet vähemmän toi- 'kehitystä on ollut havaittavissa, on se samalla
41285: vottuun tulokseen, on rakennusala. Samanai- vaikeutttanut paitsi alan yrittäjätoimintaa
41286: kaisesti kun valtalain voimaantultua rakennus- myös asuntojen valmistumista. Samanaikaisesti
41287: alalla, samoin kuin kaikkialta muualtakin, pois- kun yhä useampi yrittäjä on joutunut lopet-
41288: tettiin indeksisidonnaisuus, poistettiin myös tamaan rakennustoimintansa kannattamattoma-
41289: pohja rakentamiselta. Tämä si!ksi, että sään- na, on yhä useampi perhe jäänyt vaille omaa
41290: nöksistä huolimatta hintojen nousua ei pys- kotia ja asuntopula entisestä·än vain vai:keu-
41291: tytty hillitsemään. Tämän seurauksena ei ra- tunut.
41292: kennusurakoitten ja rakennuskustannusten las- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
41293: kennalle ole mitään todellista pohjaa, koska päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
41294: hintavaihtelut tarvikkeiden hinnoissa ovat ol- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
41295: leet nyt jopa suuremmat kuin ennen valtalain vaksi seuraavan kysymyksen:
41296: hyväksymistä. Näistä äkillisistä hintavaihte-
41297: luista rakentaja ei kuitenkaan saa mitään hyvi- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
41298: tystä. valtalaista huolimatta rakennustarvik-
41299: Suoritettu hintatutkimus osoittaa, että eri keiden hinnoissa on tapahtunut tuntu-
41300: rakennustarvikkeiden kohdalta on maaliskuusta via hinnankorotuksia, jotka ovat vai-
41301: -68 elokuuhun -69 tapahtunut mm. seuraavia keuttaneet oleellisesti rakennustoimin-
41302: hinnannousu ja: taa, hidastaneet asuntojen valmistu-
41303: mista ja aiheuttaneet piilevää hinta-
41304: sahattu puutavara 7/8 x 4" ..... . 18.1% painetta, ja jos on,
41305: sahattu puutavara 2 x 4" ....... . 14.9% millä toimenpiteillä Hallitus on pyr-
41306: mitallistettu lauta ............. . 23.7% kinyt estämään tätä kehitystä ja kuinka
41307: raaka pontti . . ................ . 18.6% se aikoo vaikuttaa rakennusalalla piile-
41308: ikkunat ...................... . 11.4% vän hintapaineen purkamiseen?
41309: Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1970.
41310:
41311: Pekka Pesola.
41312: E 265/70
41313: 2
41314:
41315:
41316:
41317:
41318: Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
41319:
41320: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- den alkua sovittuja sahatavaran hinnastoja voi-
41321: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- tiin ryhtyä vähitellen noudattamaan vasta vuo-
41322: hemies, olette kirjeellänne 28 päivältä tammi- den 1968 lopulla ja seuraavana vuonna. Saha-
41323: kuuta 1970 lähettänyt valtioneuvoston asian- tavaran hintatilastoihin vaikuttavat myös kul-
41324: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja jetuskustannukset sekä vientihintojen kehitys.
41325: Pekka Pesolan tekemän, seuraavan sisältöisen Ikkunoiden hinnat ovat virallisten tilastotie-
41326: kysymyksen: tojen mukaan nousseet tarkasteltavana ajan-
41327: jaksona noin 5.6 %, mikä on vähemmän kuin
41328: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että hintaviranomaisten tammikuussa 1968 antama
41329: valtalaista huolimatta rakennustarvik- päätös olisi sallinut.
41330: keiden hinnoissa on tapahtunut tuntu- Vakiomallisten väestönsuojan ovien, muovi-
41331: via hinnankorotuksia, jotka ovat vai- kupujen, öljysäiliöiden ja tiskipöytien hinnat
41332: keuttaneet oleellisesti rakennustoimin- olivat hintasulun piirissä ajan 16. 3. 68-30. 5.
41333: taa, hidastaneet asuntojen valmistu- 69. Sen sijaan tarjoushintaan tilausmitoin toi-
41334: mista ja aiheuttaneet piilevää hinta- mitettavien tällaisten tuotteiden hinnoittelu on
41335: painetta, ja jos on, ollut koko ajan säännöstelyn ulkopuolella. Va-
41336: millä toimenpiteillä Hallitus on pyr- kiomallisten tuotteiden hintoja ei ole hyväk-
41337: kinyt estämään tät,ä kehitystä ja kuinka sytty korotettaviksi sinä aikana, kun ne olivat
41338: se ai:koo vaikuttaa rakennusalaila piile- valvonnan alaisina. Sen vuoksi täytyy kyselyssä
41339: vän hintapaineen purkamiseen?" näiden tuotteiden kohdalla mainittujen nousu-
41340: kertaimien perustua joko vapaisiin sopimus-
41341: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- hintoihin tai vakiomallisten tavaroiden hinnoit-
41342: taen seuraavaa: teluun jälkeen 30. 5. 69. Metallituotteiden hin-
41343: Kyselyn perusteluissa viitataan johonkin hin- noissa esiintynyt ja esiintyvä korotustarve pe-
41344: tatutkimukseen mutta ei mainita, miten se rustuu, kuten tunnettua, maailmanmarkkinoilla
41345: on suoritettu, millaiseen aineistoon se perus- tapahtuneeseen erittäin voimakkaaseen hinta-
41346: tuu ja kuka sen on suorittanut. Laajaan perus- tason nousuun, jota kotimaisenkin alan teol-
41347: materiaaliin pohjautuvat viralliset tilastot ja lisuuden on täytynyt osittain seurata.
41348: hintaviranomaisten hallussa olevat hintatiedot Tarkastelun kohteena olleena ajanjaksona ei
41349: eivät osoita yhtä jyrkkää kehitystä. Niin ollen kotimaisen harjateräksen hintoja ole nostettu.
41350: on todennäköistä, että kyselyssä mainittu luet- Kun maahan on viime aikoina teräspulan takia
41351: telo perustuu vain jonkin yrityksen antamiin jouduttu myös tuomaan harjaterästä, jonka
41352: lukuihin, jolloin saaduille tuloksille ei voida hintataso maailmanmarkkinoilla tuona aikana
41353: antaa yleisempää merkitystä. on kohonnut 44 %, on mahdollista, että tämä
41354: Hintaluettelossa esitetyt tiedot ovat puuta- tuontiteräs on osittain päässyt vaikuttamaan
41355: varan osalta yhdensuuntaiset virallisten tilas- keskihinta tasoon.
41356: tojen lukujen kanssa. Puutavaran osuus ra- Hintaviranomaiset seuraavat jatkuvasti tär-
41357: kennuskustannuksissa on kuitenkin keskimää- keiden hyödykkeiden ja niin ollen myös ra-
41358: rin vain 3.74 %, joten esimerkiksi 10 %:n kennustarvikkeiden hintojen kehitystä. Kyse-
41359: nousu puutavaran hinnoissa kohottaa raken- lyssä esiintuotuj'en esimerkkitapausten osalta
41360: nuskustannuksia ainoastaan 0.4 %. Välittöminä ovat todellinen hintakehitys ja syyt siihen
41361: tekijöinä sahatavaran kallistumiseen ovat ol- olleet viranomaisten tiedossa, joten mitään
41362: leet voimakas kysyntä vientimarkkinoilla, raa- erillistä selvitystä ei ole tarpeen suorittaa.
41363: ka-aineen, sahatukin, jääminen hintasulun ul- Kyselyssä väitetään hintojen osalta useissa
41364: kopuolelle sekä se, että ennen vakauttamiskau- tapauksissa tapahtuneen yliliukumista ja jopa
41365: 3
41366:
41367: suoranaista holtittomuutta. Tähän kantaan ei- tuksia, ja se on niinikään tietoinen näiden
41368: vät hintaviraoomaiset voi yhtyä, mikäli on syistä. Hallitus on käytettävissään olevin kei-
41369: .kysymys hintasulun piirissä olevista tuotteista. noin myös pyrkinyt estämään haitallista kehi-
41370: Tämän ulkopuolelle jääneiden tuotteiden suh- tystä. Jos rakennusalalla yhä on piilevää hin-
41371: teen taas on todettava, ettei vakauttamista tapainetta, pyrkii hallitus jarruttamaan sen
41372: ole asetettu yksinomaan valtiovallan, vaan purkautumista, jott'eivät hinnankorotukset vai-
41373: myös talouselämän vastuulle. Kyselyn tekijä kenttaisi oleellisesti rakennustoimintaa, hidas-
41374: toisaalta tuskin tähdännee hintasäännöstelyn taisi asuntojen valmistumista eikä yhä useampi
41375: laajentamiseen nykyvaiheessa. perhe jäisi vaille omaa kotia.
41376: Hallitus on kyllä tietoinen siitä, että raken- Tämän saan kunnioittaen saattaa Herra Pu-
41377: nustarvikkeiden hinnoissa on tapahtunut koro- hemiehelle tiedoksi.
41378: Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1970.
41379:
41380: Ministeri ]. E. Partanen.
41381: 4
41382:
41383:
41384:
41385:
41386: T i II R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
41387:
41388: I det syfte 37 § 1 mom. riksdaksordningen frågan på exportmarknaden, råmaterialets,
41389: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skri- sågstockens, uteblivande från prisreglemente-
41390: velse av den 28 januari 1970 till vederbörande ringen samt det, att de före stabiliseringspe-
41391: medlem av statsrådets för avgivande av svar riodens början avtalade prisförteckningarna
41392: översänt följande av riksdagsman Pekka Pesola kunde börja tillämpas småningom först ii slutet
41393: ställda skriftliga spörsmål: av år 1968 och därpå följande år. På sågvirkets
41394: prisstatistik inverkar även transportkostnaderna
41395: "Är Regeringen medveten om, att samt exportprisens utveckling. Priset på
41396: maktlagen till trots kännbara prisför- fönster har enligt officiella statistika uppgifter
41397: höjningar förekommit av prisen på stigit under den tidsperiod kontrollen pågått
41398: byggnadsmateriel, vilka väsentligt för- ungefär 5.6 %, vilket är mindre än vad pris-
41399: svårat byggnadsverksamheten, fördröjt myndigheternas beslut av januari 1968 hade
41400: färdigbyggandet av bostäder och för- tillåtit.
41401: orsakat latent pristryok, och om den Dörrar för befolkningsskydd, plastkupor,
41402: är det, oljecisterner och diskbänkar av standardmodell
41403: med vilka åtgärder har Regeringen berördes av prisstoppet under tiden 16. 3. 68
41404: försökt förhindra denna utveckling och -30. 5. 69. Däremot har dessa produkter vid
41405: på vilket sätt ämnar den verka för leverans på måttbeställning mot offertpris hela
41406: upplösande av det latenta pristrycket tiden stått utanför prisreglementeringen. Pris-
41407: inom byggnadsbranschen?" förhöjningar på produkter av standardmodell
41408: har inte tillåtits under den tid dessa var regle-
41409: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt menterade. Följaktligen måste de i spörsmålet
41410: anföra följande: nämnda höjningskoefficienterna för dessa pro-
41411: I motiveringarna för spörsmålet hänvisas dukters vidkommande grunda sig på fria av-
41412: till någon prisundersökning, men det nämns talspris eller på prissättningen av varor av
41413: inte hur den utförts, på hurudant material standardmodell efter 30. 5. 1969. De behov
41414: den grundar sig och vero som gjort den. Den som funnits och finns av förhöjning av pri-
41415: på omfattande grundmaterial baserade officiella serna på metallprodukter grundar sig som
41416: statist1ken och de prisuppgifter prismyndig- bekant på den mycket kraftiga stegringen av
41417: heterna förfogar över utvisar inte en :lika tvär världsmarknadsprisnivån, vilken även den in-
41418: utveckling. Det är därför sannolikt, att den hemska industrin delvis varit tvungen att efter-
41419: i spörsmålet nämnda förteckningen grundar följa.
41420: sig endast på uppgifter från något företag, Under den tidsperiod kontrollen pågick,
41421: varvid någon mera allmän betydelse [nte kan hade prisen på inhemskt kamstål inte höjts.
41422: tillmätas resultaten. Då man på senaste tid på grund av stålbristen
41423: De i prisförteckningen anförda uppgifterna varit tvungen att importera även kamstål, vars
41424: är för sågvirkets del likriktade med upp- pris på världsmarknaden stigit under samma
41425: gifterna i den officiella statistiken. Sågvirkets tid med 44 %, är det möjligt, att detta import-
41426: andel i byggnadskostnaderna är emellertid i stål delvis påverkat medelprisnivån.
41427: medeltal endast 3.74 %, så att till exempel Prismyndigheterna följer kontinuerligt med
41428: en 10 %: s förhöjn:ing av priserna på sågvirke prisutvecklingen på viktiga förnödenheter och
41429: höjer byggnadskostnaderna endast med 0.4 %. sålunda även på byggnadsmateriel. Vad de
41430: Direkta faktorer, som förorsakat prisförhöj- i spörsmålet som exempel anförda fallen be-
41431: ningen på sågvirke, har varit den starka efter- träffar har prismyndigheterna varit medvetna
41432: 5
41433:
41434: om den fakttiska prisutvecklingen och orsakerna knappast sikta på utvidgande av prisregle-
41435: därtill, varför någon särskild utredning inte menteringen i nuvarande skede.
41436: är nödvändig. Regeringen är nog medveten om att pris-
41437: I spörsmålet .görs gällande för prisernas stegringar på byggnadsmateriel förekommit och
41438: vidkommande, att dessa i flere fall över- den är likaledes medveten om orsakerna tili
41439: skridits och .att t.o.m. direkt hållningslöshet dessa. Regeringen har också med tili buds
41440: skulle ha förekommit. Denna åsikt k:an pris- stående medel försökt förhinra den ogynn-
41441: myndigheterna inte omfatta, såframt det är samma utvecklingen. Om det inom byggnads-
41442: frågan om av prisstoppet berörda produkter. branschen fortfarande förekommer latent pris-
41443: Vad däremot sådana produkter heträffar, som tryok, försöker regeringen bromsa upp dess
41444: lämnats utanför prisstoppet, måste det konsta- utbrott, för att prisstegringarna inte väsent-
41445: teras, att ansvaret för stabiliseringen inte på- ligt skulle försvåra byggnadsverksamheten, för-
41446: lagts enbart statsmakten, utan även närings- dröja färdigbyggandet av bostäder och allt
41447: livet. Spörsmålsställaren torde å andra sidan flere familjer bli utan eget hem.
41448: Helsingfors den 27 februari 1970.
41449:
41450: Minister J. E. Partanen.
41451:
41452:
41453:
41454:
41455: E 265/70
41456: Kirj. ksm. n:o 255.
41457:
41458:
41459:
41460:
41461: Pesola: Maataloudellisten tutkimustulosten julkaisu- ja tiedotus-
41462: toiminnan tehostamisesta.
41463:
41464:
41465: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11e.
41466:
41467: Viime vuoden tammikuussa Eduskunta ke- sille viljelijöille, vaikka jokainen viljelijä vo1s1
41468: hoitti Hallitusta ryhtymään toimenp1te1s11n kortistosta saada ensikäden tiedot alan kehi-
41469: maataloudellisten tutkimustulosten julkaisu- ja tyksestä ja soveltaa ne käytäntöön. Painatuk-
41470: tiedotustoiminnan tehostamiseksi siten, että sen lisääminen ei kuitenkaan maksaisi val-
41471: tutkimustulokset voisivat olla selväpiirteisinä tiolle mitään, koska tilaajilta perittävä tilaus-
41472: mahdollisimman monien viljelijöiden käytettä- maksu kattaisi kustannukset, jopa valtiolle
41473: vissä. tulisi hieman voittoakin.
41474: Hallitus sai varsin tärkeän tehtävän selvitet- Kukaan ei kuitenkaan väittäne, että tutki-
41475: täväkseen ja Eduskunnan voidaankin katsoa muslaitosten tulisi toimia itsensä vuoksi, vaan
41476: edellyttäneen, että siihen olisi paneuduttu va- voitaneen pitää selviönä, että tutkimuslaitosten
41477: kavammin kuin mitä Eduskunnan toivomukset tulee palvella koko kansaa ja pystyä saatta-
41478: yleensä ovat saaneet osakseen. Erityisesti on maan tutkimustuloksensa tietoja tarvitsevien
41479: painotettava selväpiirteisyyden ja nopeuden käytettäväksi niin pian kuin se teknillisesti on
41480: vaatimusta tulosten julkaisutoiminnassa. Tässä mahdollista. Säästämistä tällaisessa tapauksessa
41481: yhteydessä kävi myös ilmi, että tutkimuslai- voidaan pitää tutkimukseen käytettyjen varojen
41482: tokset itse tekevät voitavansa nykyisten mah- hukkaan heittämisenä.
41483: dollisuuksiensa ja varojensa puitteissa. Kuiten- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
41484: kin julkaisutoiminta on kiinni edelleen virasto- päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
41485: kankeudesta, kun esimerkiksi painovalmiita kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
41486: käsikirjoituksia joudutaan pitämään varastossa senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41487: painatusmäärärahojen puuttuessa. Muun muassa
41488: maatalouden tutkimuskeskuksessa on käsikir- Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
41489: joituksia painamatta jopa vuodelta 1968. ryhtynyt Eduskunnan hyväksymän maa-
41490: Meillä julkaistaan kansantajuista maatalou- taloudellisten tutkimustulosten julkaisu-
41491: den tietokortistoa, mutta kiinteän määrärahan ja tiedotustoiminnan tehostamista kos-
41492: kyseen ollen painatusmäärä on rajoitettu, kevan kehoituksen johdosta, ja ellei
41493: vaikka kortiston kysyntä on jatkuvasti lisään- ole,
41494: tynyt. Nykyisin kortistoa voidMn jakaa vain aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
41495: yhteisöille ja erittäin suppeassa määrin yksityi- siin kyseisen epäkohdan korjaamiseksi?
41496: Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1970.
41497:
41498: Pekka Pesola.
41499:
41500:
41501:
41502:
41503: E 263/70
41504: 2
41505:
41506:
41507:
41508:
41509: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
41510:
41511: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- jotka ovat saaneet maataloudellisen peruskou-
41512: tissa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra lutuksen saavat tietokortistosta perustavaa laa-
41513: Puhemies, 28 päivänä tammikuuta 1970 päivä- tua olevia tietoja maataloustutkimuksen tulok-
41514: tyn kirjeenne n:o 1799 ohella lähettänyt vas- sista.
41515: tattavakseni kansanedustaja Pekka Pesolan jät- Tässä yhteydessä on syytä kiinnittää huo-
41516: tämän seuraavan kysymyksen: miota myös neuvontajärjestöjen suorittamaan
41517: tiedotustoimintaan, joka tapahtuu pääasiassa
41518: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on järjestöjen omien lehtien ja esiteimien muo-
41519: ryhtynyt Eduskunnan hyväksymän maa- dossa. Kirjoitusten ja esiteimien tietoaineiston
41520: taloudellisten tutkimustulosten julkaisu- lähteinä ovat maatalouden tieteellisestä- ja
41521: ja tiedotustoiminnan tehostamista kos- ammattikiri allisuudesta, tilastoj ulkaisuista, neu-
41522: kevan kehoituksen johdosta, ja ellei vottelupäiviltä jne. saadut tuoreimmat tiedot
41523: ole, maataloustutkimusten ajankohtaisista tulok-
41524: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- sista.
41525: siin kyseisen epäkohdan korjaamiseksi?" Kuten edellä olevasta ilmenee, suoritetaan
41526: maatalouden koe- ja tutkimustoiminnan tulos-
41527: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ten tiedottamista jo tällä hetkellä monella eri
41528: vasti seuraavaa: tavalla ja tiedotustoiminta ulottuu paitsi neu-
41529: Maatalouden tutkimustulosten tiedottaminen vonta- ja opetustoimintaan myös yksityiseen
41530: on tapahtunut yleensä joko suoraan tutkimus- maanviljelijään asti. Kuitenkin on todettava,
41531: laitosten toimittamien julkaisujen kautta tai että tiedotustoimintaa olisi tehostettava ja että
41532: neuvontajärjestöjen välityksellä. Maatalouden erityisesti olisi pyrittävä esittämään maatalou-
41533: tutkimuskeskus on viimeaikoina julkaissut den koe- ja tutkimustoiminnan tuloksia entistä
41534: tutkimustensa tuloksia helppotajuisen, neuvon- helppotajuisemmassa muodossa. Yleisneuvonta-
41535: nallisen kirjoituksen muodossa keskimäärin järjestöjen keskityttyä tulee nyt olemaan en-
41536: yhden kirjoituksen vuoden jokaisena päivänä tistä paremmat mahdollisuudet tiedotustoimin-
41537: ja tieteellisessä muodossa keskimäärin yhden nan tehokkaammalle suorittamiselle. Mikäli
41538: kirjoituksen viikossa. Maatalouden tutkimus- tiedotustoiminta ei kuitenkaan osoittaudu tar-
41539: keskuksen julkaisema tietokortista palvelee peeksi tehokkaaksi, tullaan asiassa ryhtymään
41540: nykyisessä muodossaan hyvin maatalousneu- vielä tarpeellisiin toimenpiteisiin.
41541: vontaa ja -opetusta. Myös sellaiset viljelijät,
41542: Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1970.
41543:
41544: Maatalousministeri Martti Miettunen.
41545: 3
41546:
41547:
41548:
41549:
41550: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
41551:
41552: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen grundutbildning på lantbruksområdet, får ur
41553: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- rådgivningskartoteket uppgifter av grund-
41554: se av den 28 januari 1970 nr 1799 tili veder- läggande art om lantbruksforskningens resultat.
41555: börande medlem av statsrådet för avgivande I detta sammanhang är det skäl att även
41556: av svar översänt följande av riksdagsman fästa uppmärksamhet vid rådgivningsorganisa-
41557: Pekka Pesola ställda spörsmål: tionernas informationsverksamhet, som hu-
41558: vudsakligen sker i form av organisationernas
41559: "Har Regeringen vidtagit åtgärder egna tidningar och föredrag. Källor för ar-
41560: med anledning av den av Riksdagen tiklarnas och föredragens kunskapsstoff är de
41561: godkända uppmaningen angående effek- ur den vetenskapliga och facklitteraturen inom
41562: tivering av publikations- och informa- lantbruket, från statistiska publikationer, råd-
41563: tionsverksamheten i fråga om resul- plägningsdagar o.s.v. erhållna färskaste upp-
41564: taten av lantbruksforskningen, och om gifterna om aktuella resultat av lantbruks-
41565: så icke är fallet, foukningar.
41566: har Regeringen för avsikt att vid- Såsom av det ovanstående framgår, verk-
41567: taga åtgärder för avhjälpande av ifråga- ställes informering om resultaten av lant-
41568: varande missförhållande?" brukets provnings- och forskningsverksamhet
41569: redan nu på många olika sätt, och informa-
41570: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt tionsverksamheten sträcker sig förutom tili
41571: anföra följande: rådgivnings- och undervisningsverksamheten
41572: Informeringen om forskningsresultaten inom även till den enskilda jordbrukaren. Man
41573: lantbruket har i allmänhet skett antingen di- måste dock konstatera, att informationsverk-
41574: rekt genom de av forskningsanstalterna ut- samheten borde intensifieras och att man
41575: givna publikationerna ellet genom förmedling särskilt borde sträva till framställande av re-
41576: av rådgivningsorganisationerna. Lantbrukets sultateh av lantbrukets provnings- och forsk-
41577: forskningscentral har under den senaste tiden ningsverksamhet i en lättfattligare form än
41578: publicerat forskningsresultat i form av lätt- tidigare. Efter centraliseringen av de allmänna
41579: fattliga, infurmativa artiklar i medeltal med rådgivningsorganisationerna kommer det nu
41580: en artikel varje dag av året och i vetenskaplig att finnas bättre möjligheter till effektivare
41581: form i medeltal med en artikel i veckan. Råd- verkställighet av informationsverksamheten.
41582: givningskartoteket, som publiceras av lant- Skulle informationsverksamheten dock ej visa
41583: brukets forskningscentral, tjänar i sin nuvaran- sig .tillräckligt effektiv, kommer man att vid-
41584: de form väl lantbruksrådgivningen och -under- taga nödiga åtgärder i saken.
41585: visningen. Också de odlare, vilka erhållit
41586: Helsingfors den 26 februari 1970.
41587:
41588: Lantbruksminister Martti Miettunen.
41589: 1
41590: 1
41591: 1
41592: 1
41593: 1
41594: 1
41595: 1
41596: 1
41597: 1
41598: 1
41599: 1
41600: 1
41601: 1
41602: 1
41603: 1
41604: 1
41605: 1
41606: 1
41607: 1
41608: 1
41609: 1
41610: 1
41611: 1
41612: (irj. ksm. n:o 256.
41613:
41614:
41615:
41616:
41617: Saimo: Yksinäisten naisleskien aseman parantamisesta.
41618:
41619:
41620: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
41621:
41622: Viime vuonna voimaan tullut yleinen perhe- kun monenkin osalta entinen ammatti on lop-
41623: läkelaki merkitsi huomattavaa sosiaalipoliit- punut ja uuteen koulutus tässä iässä on lähes
41624: ista uudistusaskelta, mutta siitä huolimatta mahdotonta, heidät poikkeuksetta hylätään
41625: iihen jäi vielä suuria puutteita, joiden korjaa- työnhakijoitten joukossa.
41626: ninen on välttämätön toimenpide. Sellaisten leskien asema, joiden toimeentulo-
41627: Leskeneläkkeen saamiseksi tulee leskellä olla turva myöskin perhe-eläkelain säätämisen jäl-
41628: lle 16-vuotiaita lapsia tai hänen on oltava keen kaipaa parannusta, on kymmenissä tuhan-
41629: :dunjättäjän kuollessa 40, mutta ei 60 vuotta sissa. Sen vuoksi hallituksen olisi mielestämme
41630: äyttänyt ja hänen avioliittonsa tulee olla kes- kiinnitettävä näiden vanhempien ikäluokkien,
41631: änyt vähintään kolme vuotta. jotka eivät saa vielä kansaneläkettä, aseman
41632: Lain ulkopuolelle on jäänyt naisleskiä, jotka parantamiseen aivan erikoista huomiota.
41633: ~lisivat olleet kipeästi avun tarpeessa. 40 vuot- Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
41634: a täyttänyt, ei huoltovelvollinen leski saa lain 37 §:n 1 momentin perusteella esitän valtio-
41635: aukaan perhe-eläkettä ikänsä puolesta, jos hän neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
41636: äyttää muut eläkkeen saamisen ehtona olevat seuraavan kysymyksen:
41637: dellytykset.
41638: Erikoisen heikko on yksinäisten vanhem- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41639: ~ien, 50-60-vuotiaitten leskien asema. He ryhtyä yksinäisten naisleskien aseman
41640: ivät saa minkäänlaista taloudellista tukea ja parantamiseksi?
41641: Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1970.
41642:
41643: Sylvi Saimo.
41644:
41645:
41646:
41647:
41648: 250/70
41649: 2
41650:
41651:
41652:
41653:
41654: Ed u s kunnan H e r r a P u he m i e he 11 e.
41655:
41656: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Perhe-eläkelaki tuli voimaan 1 päivästä tam
41657: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mikuuta 1970 lukien yksinäisten naispuolistet
41658: ()lette kirjeellänne 28 päivältä tammikuuta leskien osalta siten, että sitä sovelletaan vait
41659: 1970 n:o 1800 lähettänyt valtioneuvoston niihin leskiin, joiden mies on kuollut lain tu1
41660: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- tua sanotulta osin voimaan. Huoltovelvollistet
41661: taja Sylvi Saimon tekemän, seuraavan sisältöi- leskien osalta laki tuli taas voimaan jo 1 päi
41662: sen kysymyksen: vänä lokakuuta 1969 ia lisäksi taannehtivast
41663: miehen kuoleman ajankohdasta riippumatta
41664: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Mainitun lain taannehtiva vaikutus ulotettiit
41665: ryhtyä yksinäisten naisleskien aseman koskemaan ensivaiheessa vain huoltovelvollisi:
41666: parantamiseksi?" leskiä, jotka eniten ovat eläkkeen tarpeessa
41667: Lain ulkopuolelle jääneitten leskien sosiaalitut
41668: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- van järjestämiseen tullaan kiinnittämään huo
41669: taen seuraavaa: miota kehitettäessä perhe-eläketurvaa.
41670: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1970.
41671:
41672: Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
41673: 3
41674:
41675:
41676:
41677:
41678: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
41679:
41680: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen med den 1 januari 1970 för ensamma änkors
41681: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- del så att den tillämpas enbart på de änkor
41682: velse av den 28 januari 1970 nr 1800 tili ve- vilkas make har avlidit sedan lagens ikraft-
41683: derbörande medlem av statsrådet för avgivande trädande för sagda del. För försörjningsplik-
41684: av svar översänt följande av riksdagsman Sylvi tiga änkors del trädde lagen däremot i kraft
41685: Saimo undertecknade spörsmål: redan den 1 oktober 1969 och ytterligare
41686: retroaktivt oberoende av tidpunkten för makens
41687: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen död. Sagda lags retroaktiva inverkan utsträck-
41688: vidtaga för att förbättra ensamma än- tes att i första hand beröra enbart försörj-
41689: kors ställning?" ningspliktiga änkor som mest är i behov av
41690: pension. Vid organiseringen av socialskyddet
41691: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- för änkor vilka blivit utanför lagen kommer
41692: samt anföra följande: man att fästa uppmärksamhet vid utvecklandet
41693: Familjepensionslagen trädde i kraft från och av familjepensionsskyddet.
41694: Helsingfors den 24 februari 1970.
41695:
41696: Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
41697: 1
41698: 1
41699: 1
41700: 1
41701: 1
41702: 1
41703: 1
41704: 1
41705: 1
41706: 1
41707: 1
41708: 1
41709: 1
41710: 1
41711: 1
41712: 1
41713: 1
41714: 1
41715: 1
41716: Skriftl. spm. nr 257.
41717:
41718:
41719:
41720:
41721: Häggblom m. fl.: Om ersättande av det inkomstbortfall som
41722: · sjomansbeskattningen förorsakar kommunerna.
41723:
41724:
41725: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
41726:
41727: Enligt de enhetliga sjömansskattelagar, vilka differentierat och där de kommunala enheterna
41728: varit i' kraft i de nordiska länderna sedan år är stnå. Dessa problem drabbar ofta .avfolk-
41729: 1959, skall sjöman edägga skatt .fill den stat ningsregioner.
41730: i vars fartygsregister vederbörande fartyg är Enligt kommittens åsikt borde ett sådant
41731: infört. Detta leder tili att kommunandelen av system skapas att statsmakten träder emellan
41732: den sjömansskatt, som erlägges av på utländskt i de fall skattebortfallet för en kommun utgör
41733: fartyg påmönstrad •sjöman inte tillfaller hans en icke oväsentlig del av totalinkomsten. Må-
41734: hemkommun, d.v.s; · den kommun där han och let bör härvid på längre sikt vara att kompen-
41735: hans familj har bö och hemvist. Vid systemets sationen kommer från det land som tiligodo-
41736: införande trodde man att en utjämning mellan gjort sig arbetskraften. Innan ett dylikt system
41737: berörda Iänder skulle ske i längden. Emellertid skapats bör emellertid kompensationen utges
41738: uppdagades snart olägenheter; så betalade t.ex. på nationell basis. Enligt av kommitten an-
41739: finländska sjömän år 1966 cirka 5 miljoner givna förutsättningar skulle ett tiotal fin-
41740: mark i sjömansskatt i Sverige medan svenska ländska kommuner komma i åtnjutande av en
41741: sjömän erlade endast en ringa summa tili kompensation, som skulle stiga till cirka
41742: Finland. På utländska fartyg påmönstrade fin- 500 000 mark per år. Dessa kommuner är
41743: ländska sjömäns hemkommuner har på detta främst belägna på Åland och i Åboland.
41744: sätt fått vidkännas ett betydande skatte- Efter det ifrågavarande kommittebetänkande
41745: bortfall. avgivits i oktober 1968 har ingen aktivitet
41746: 1965 avgav Nordiska rådet en rekommen- från statsmaktens sida visats rörande vid-
41747: dation efterlysande åtgärder för att kom- tagande av åtgärder för att skapa ett kompen"
41748: munandelarna av sjömansskatteintäkterna måtte sationssystem. lnte heller har medel anvisats
41749: tillfalla den beskattade sjömannens hemkom- för ändamålet vare sig i de ordinarie stats-
41750: mun försåvitt gäller skatt erlagd av nordisk förslagen ellet i någon tiliäggbudget.
41751: sjöman, som är hemmahörande i annat nor- Hänvisande tili det ovanstående får vi
41752: diskt land. Samtidigt bestämdes att Finland vördsamt med stöd av 37 § 1 mom. riksdags-
41753: skulle vara koordinerande land i frågan. ordningen tili vederbörande medlem av statsrå-
41754: En för ändamålei: tillsatt kommitte konstate- det ställa följande skriftliga spörsmål:
41755: rade i sitt betänkånde ( 1968: B 96) att skatte-
41756: bortfallet speciellt drabbar Finland och i syn- Är Regeringen ·medveten om det
41757: nerhet vissa mindre kommuner i skärgårdsom- inkomstbortfall de nuvarande sjömans-
41758: rådena. Bl.a. beräknades de åländska kommu- skattebestämmelserna medför för många
41759: nerria ha förlorat drkä 500 000 mark i från- · kol:nmuner; och om så är tallet,
41760: gången kommunandel år 1967. Den lrångångna .ärlinar Regeringen vidta · ltgärder
41761: sjöin~~;nsskatt'eri · har_ ·•· · s!n största ipverkan på deri riktning sjömansskattekommitten
41762: tegioner, dä~ 4er ,ekonomiska livet är föga sitt betänkaride utt~lat? · . ·
41763: Helsingfor~ deti 27 januari 1970.
41764: Evald Häggblom. Carl Olof Tailgren. · Kristian· Gesttin. ·
41765:
41766:
41767:
41768: E 257/70
41769: 2
41770:
41771: Kirj. ksm. n:o 257. Suomennos.
41772:
41773:
41774:
41775:
41776: Häggblom ym.: Merimiesverotuksesta kunnille aiheutuvien tulon-
41777: menetysten korvaamisesta.
41778:
41779:
41780: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
41781:
41782: Pohjoismaissa vuodesta 1959 lähtien voi- kutus alueilla, joilla taloudellinen elämä on
41783: massa olleiden yhdenmukaisten merimiesvero- vähän eriytynyttä ja jossa kuntayksiköt ovat
41784: lakien mukaan merimiehen tulee suorittaa pieniä. Nämä ongelmat koskevat usein väestö-
41785: veroa sille valtiolle, jonka alusrekisteriin asian- tappioalueita.
41786: omainen alus on merkitty. Tämä johtaa siihen, Komitean mielestä tulisi luoda sellainen jär-
41787: ettei kunnalle tuleva osa siitä merimiesverosta, jestelmä, jossa valtiovalta tulee apuun tapauk-
41788: jonka ulkolaiseen laivaan pestattu merimies sissa, joissa kunnan verotulojen poisjääminen
41789: suorittaa, tule hänen kotikunnalleen, ts. sille merkitsee kokonaistulon oleellista osaa. Pitkän
41790: kunnalle, jossa hänellä ja hänen perheellään on tähtäimen tavoitteena tulee tällä kohdin olla
41791: asunto ja kotipaikka. Järjestelmää käyttöön kompensaation saaminen siltä maalta, jota työ-
41792: otettaessa luultiin, että asianomaisten maiden voima on hyödyttänyt. Siksi kunnes senkal-
41793: kesken ajan pitkään tapahtuisi tasaus. Pian tainen järjestelmä on luotu, tulee korvaus kui-
41794: havaittiin kuitenkin epäkohtia; niinpä esim. tenkin suorittaa kansallisella pohjalla. Komi-
41795: suomalaiset merimiehet maksoivat vuonna tean osoittamilla edellytyksillä kymmenkunta
41796: 1966 noin 5 miljoonaa markkaa merimies- suomalaista kuntaa pääsisi osalliseksi korvauk-
41797: verona Ruotsille, kun taas ruotsalaiset meri- sesta, joka olisi noin 500 000 markkaa vuo-
41798: miehet suorittivat ainoastaan vähäisen raha- dessa. Nämä kunnat sijaitsevat etupäässä Ahve-
41799: määrän Suomelle. Ulkomaisille aluksille pes- nanmaalla ja Turun seudulla.
41800: tattujen suomalaisten merimiesten kotikunnat Sen jälkeen, kun kyseinen komiteanmietintö
41801: ovat tällä tavoin saaneet kärsiä merkittävän lokakuussa 1968 annettiin, ei valtiovalta ole
41802: verotulojen menetyksen. tehnyt mitään korvausjärjestelmän luomiseksi.
41803: Vuonna 1965 Pohjoismaiden neuvosto antoi Tarkoitukseen ei myöskään ole osoitettu varoja
41804: suosituksen, jossa vaadittiin toimenpiteitä, varsinaisissa valtion tulo- ja menoarvioissa eikä
41805: jotta merimiesveron tuoton kunnille tulevat missään lisämenoarviossa.
41806: osat tulisivat verotettavan merimiehen koti- Ylläolevaan viitaten esitämme kunnioittaen
41807: kunnalle kyseen ollessa pohjoismaisesta meri- valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin
41808: miehestä, jonka kotipaikka on toisessa pohjois- nojalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
41809: maassa. Samaan aikaan määrättiin, että Suomi vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
41810: toimisi koordinoivana maana tässä asiassa.
41811: Tarkoitusta varten asetettu komitea totesi Onko Hallitus tietoinen siitä tulon-
41812: mietinnössään ( 1968: B 96) verotulojen saa- menetyksestä, joka merimiesverotuksen
41813: matta jäämisen koskevan erityisesti Suomea nykyisistä määräyksistä monille kun-
41814: ja varsinkin tiettyjä saaristoalueiden pieniä nille aiheutuu, ja jos on,
41815: kuntia. Mm. ahvenanmaalaisten kuntien arvioi- aikooko Hallitus ryhtyä merimies-
41816: tiin menettäneen noin 500 000 markkaa pois- verokomitean mietinnössä viitoitetun
41817: jääneenä kunnan osuutena vuonna 1967. Saa- suuntaisiin toimenpiteisiin?
41818: matta jääväliä merimiesverona on suurin vai-
41819: Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1970.
41820:
41821: Evald Häggblom. Carl Olof Tallgren. Kristian Gestrin.
41822: Ed u s kunnan He r'r a· Puhe m i e he 11 e.
41823: . .
41824: . Teille,- Herra Puhemies, ovat kansanedustaja j~ismaisesti .noudat~ttava järjestelmä aiheuttaa
41825: Evald . Häggblom ym. esittäneet valtiopäivä- veronmenetyksiä .Suomen kunnille. Erityisen
41826: järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio- tuntuva on sen merkitys, milloin merimies-
41827: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi verosta saatu tulo muodostaa oleellisen osan
41828: seuraavan kirjallisen kysymyksen: kunnan kokonaistuloista.
41829: Tilanne on kuitenkin kokonaisuutta ajatellen
41830: "Onko Hallitus tietoinen siitä tulon- liittynyt niihin seuraamuksiin, jotka johtuvat
41831: menetyksestä, joka merimiesverotuksen työvoiman maastamuutosta. Nämä kysymykset
41832: nykyisistä määräyksistä monille kun- ovat muissa yhteyksissä olleet Hallituksen jat-
41833: nille aiheutuu, ja jos on, kuvan huomion kohteena etsittäessä ratkaisua
41834: aikooko Hallitus ryhtyä merimies- eräisiin yhteispohjoismaisesti keskeisiin työvoi-
41835: verokomitean mietinnössä viitoitetun maliikettä koskeviin ongelmiin.
41836: suuntaisiin toimenpiteisiin?" Mitä tulee merimiesverotuksen epäkohtiin
41837: ja niiden eräille kunnille aiheuttamiin mene-
41838: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu tyksiin, Hallituksen tarkoituksena on edelleen
41839: toimialaani valtiovarainministerinä, esitän vas- selvittää näitä kysymyksiä yhdessä muiden työ-
41840: tauksena siihen kunnioittavasti seuraavaa: voiman maastamuuttoon liittyvien kysymyksien
41841: Hallitus on tietoinen siitä, että merimies- kanssa.
41842: verotuksessa nykyisin kansainvälisesti ja poh-
41843: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1970.
41844:
41845: Valtiovarainministeri Eino Raunio.
41846: 4
41847:
41848:
41849:
41850:
41851: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
41852:
41853: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsord.ningen diskt tillämpas i fråga om sjömansbeskatt-
41854: nliger har· Ni, Herr Tal:nlai.i~'•illl·'vederbörande ningen; · rrtedför skattebortfall föt kommtmer
41855: riiedlem av statsrldef f()r avgivande av 8var i Finland. Särskilt käruibar är betydelsen av
41856: översänt följande av riksdagsma:n Evald· Hägg- deita ·då sjömarisskatteinkomsten utgör eri
41857: blom m. fl. ställda Spörsmll: .' väsentlig del av kommuns totala inkomster. •
41858: Med tanke på helheten hår sitllationen dock
41859: "Är Regeringeri niedveten om det samband med de påföljder, vilka beror på
41860: inkomstbortfall de nuvarande sjömans- arbetskraftens emigration. Dessa frågor har i
41861: skattebestämmelserna medför för många andra sammanhang varit föremål för Rege-
41862: kommuner, och om så är fallet, ringens fortgående uppmärksamhet då det gällt
41863: ämnar Regeringen vidta åtgärder i att försöka finna en lösning på vissa i sam-
41864: den riktning sjömansskattekommitten i nordiskt hänseende centrala problem, som be-
41865: sitt betänkande. uttalat?" rör arbetskraften.
41866: Vad missförhållandena i sjömansbeskatt-
41867: Då det i spörsmålet avsedda ärendet hör ningen angår och de förluster som tili följd
41868: till 'mitt verksamhetsområde som finansminis- av dem förorsakas vissa kommer, så har Rege-
41869: ter, får jag såsom svar vördsamt anföra föl- ringen för avsikt att ytterligare utreda dessa
41870: jande: frågor tillsammans med andra frågor, som
41871: Regeringen är medveten om att det system, sammanhänger med arbetskraftens emigration.
41872: som för närvarande internationellt och nor-
41873: Helsingfors den 24 februari 1970.
41874:
41875: Finansminister Eino Raunio.
41876: Kirj. ksm. n:o 258.
41877:
41878:
41879:
41880:
41881: Mäkinen ym.: Nestemäisiin pohtoaineisiin sisältyvän rikin ai-
41882: heuttamien haittojen poistamisesta.
41883:
41884:
41885: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
41886:
41887: Nestemäisistä polttoaineista, pääasiassa ns. temäisiä polttoaineita edullisemmaksi energian-
41888: raskaista polttoöljyistä palamisessa syntyvän lähteeksi. Suurimmat luontoon ja ympäristöön
41889: rikkidioksidin arvioidaan nykyisin aiheuttavan kohdistuvat, nestemäisistä pohtoaineista aiheu-
41890: lähes 100 000 tonnin rikkihappomäärän joutu- tuvat haitat johtuvat puutteellisista turvalli-
41891: misen vuosittain vesiimme ja maaperäämme. suustoimenpiteistä öljyn kuljetuksessa sekä
41892: Sekä vedet että maaperä sietävät nimenomaan polttoöljyn sisältämästä rikistä, jota toisaalta
41893: meillä heikon puskurointikykynsä johdosta var- tuodaan maahan teollisuuden raaka-aineeksi.
41894: sin huonosti happamuutta lisääviä tekijöitä. Ruotsissa on polttoöljyn suurin sallittu rikki-
41895: Mainittu rikkihappomäärä merkitsee kymme- pitoisuus 1. 7. 1969 alkaen 2.5 painoprosent-
41896: nessä vuodessa n. 300 kg rikkihappoa jokai- tia. Suur-Tukholman alueella vastaava pitoi-
41897: selle maamme neliökilometrille. Happamuuden suus on paikallisin päätöksin määrätty 1 pro-
41898: lisääntyminen vähentää luonnon tuottavuutta sentiksi. Aikaohjelma rikkipitoisuuden edelleen
41899: ja uhkaa lopulta koko luonnon tasapainoa. alentamiseksi on tekeillä Ruotsissa.
41900: Varsinkin kaupungeissa aiheuttaa rikkidioksi- Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
41901: dista ja rikkihaposta johtuva korroosio erittäin jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
41902: suuria materiaalikustannuksia. Ruotsissa nämä valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
41903: kustannukset on arvioitu 500 miljoonaksi kruu- vaksi seuraavan kysymyksen:
41904: nuksi vuodessa. Nestemäisten polttoaineiden
41905: edullisuus energianlähteenä tulisi arvioida uu- Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta
41906: delleen sen jälkeen kun niiden hinnassa on Suomessa ryhdyttäisiin rikin poistami-
41907: otettu huomioon kaikki luonnon ja ympäristön seen ja talteenottamiseen lämmitys- ja
41908: suojelun edellyttämät kustannukset. Joka ta- moottoripolttoaineena käytettävästä öl-
41909: pauksessa on välttämätöntä ryhtyä toimenpi- jystä siten, että sekä mainittujen poltto-
41910: teisiin nestemäisten polttoaineiden aiheuttamien aineiden käytössä tapahtuvassa palami-
41911: luonnon- ja ympäristönhoidollisten haittojen sessa että öljynpuhdistamojen nykyisin
41912: poistamiseksi, olipa sitten kysymyksessä öljy- soveltamassa rikkiyhdisteiden poltossa
41913: suojatoimenpiteet vesi- tai maakuljetuksissa sekä syntyvän rikkidioksidin aiheuttama luon-
41914: öljyn säilytyksessä, rikinpoisto öljystä, bensii- non ja ympäristön saastuminen sekä
41915: nin lyijypitoisuuden alentaminen tai pakokaa- rakennus- ja muiden materiaalien kor-
41916: sunpuhdistinten asentaminen autoihin. Tällöin roosio voitaisiin estää?
41917: esimerkiksi maakaasu saattaa osoittautua nes-
41918: Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1970.
41919:
41920: V. 0. Mäkinen. Meeri Kalavainen.
41921:
41922:
41923:
41924:
41925: E 271/70
41926: 2
41927:
41928:
41929:
41930:
41931: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
41932:
41933: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- tn rikkiä. Koko valtakunnan huomioon ottaen
41934: sa mainitussa tarkoituksessa ovat kansanedus- määrät lienevät kaksi kertaa suuremmat.
41935: tajat V. 0. Mäkinen ja Meeri Ka1avainen esit- Jalostamon toimiessa on tähän saakka ben-
41936: täneet hallituksen asianomaisen jäsenen vastat- siinistä ja keskitisleistä erotettu rikki poistunut
41937: tavaksi seuraavan kysymyksen: pakokaasujen mukana rikkidioksidina ja vain
41938: aivan pieni murto-osa rikkitrioksidina, joka
41939: "Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta ilman kosteuden vaikuttaessa on muuttunut
41940: Suomessa ryhdyttäisiin rikin poistami- rikkihapoksi. Neste Oy:lle valmistuu Porvoon
41941: seen ja talteenottamiseen lämmitys- ja jalostamolle v. 1972 rikintalteenottolaitos, jon-
41942: moottoripolttoaineena käytettävästä öl- ka vuosikapasiteetti tulee olemaan n. 30 000
41943: jystä siten, että sekä mainittujen poltto- tonnia rikkiä, eli se määrä, joka nyt on pois-
41944: aineiden käytössä tapahtuvassa palami- tunut savukaasujen mukana ympäristöön. Tä-
41945: sessa että öljynpuhdistamojen nykyisin män jälkeen ei itse öljynjalostamosta pääse ym-
41946: soveltamassa rikkiyhdisteiden poltossa päristöön rikkidioksidia, vaan ainoastaan se
41947: syntyvän rikkidioksidin aiheuttama luon- osa, joka jää vielä raskaaseen polttoöljyyn. Jos
41948: non ja ympäristön saastuminen sekä tästä öljystä pitäisi vielä poistaa rikki, nostaisi
41949: rakennus- ja muiden materiaalien kor- se öljyn valmistuskustannuksia n. 15-25 %.
41950: roosio voitaisiin estää?" Koska meillä Suomessa öljyn kulutus on
41951: suhteellisen pientä, verrattuna esimerkiksi
41952: Keski-Euroopan maihin, ja koska meillä ras-
41953: Esitettyyn kysymykseen saan kunnioittaen kasta polttoöljyä käyttävät laitokset ovat ha-
41954: vastata seuraavaa: jallaan ympäri maata ja suhteellisen kaukana
41955: Suomen öljynjalostamaille tuleva raakaöljy toisistaan, ei öljyn mukana ilmaan ja sen kaut-
41956: sisältää n. 1,7 % rikkiä, eli suhteellisen vähän ta maahan tulleella rikkidioksidimäärällä ole sa-
41957: ottaen huomioon yleensä raakaöljyn rikkipitoi- nottavampaa haittavaikutusta, eikä myöskään
41958: suuden. Öljynjalostamaissa valmistettava ben- hälyttäviä korroosiohaittoja. Hallitus kuitenkin
41959: siini ei sisällä ensinkään rikkiä ja niin sanotut pyrkii tarkoin seuraamaan tilanteen kehitystä
41960: keskitisleet, dieselöljy ja kevyt polttoöljy, si- niin ettei pohtoaineissa oleva rikki, ja erityi-
41961: sältävät vain 0,3-0,4 % rikkiä. Länsi-Sak- sesti rikkidioksidi, pääse muodostumaan meillä
41962: sassa niiden osalta vaaditaan, että rikkipitoi- luontoa pilaavaksi haittatekijäksi ja että polt-
41963: suuden tulee olla alle 0,5 %. Raskas poltto- toaineiden rikkipitoisuutta pyritään pienentä-
41964: öljy, jota Porvoon jalostamo tuottaa yli 2 mil- mään riippumatta siitä, mikä on raakaöljyn
41965: joonaa tonnia, sisältää 2,6-2,8 % eli n. 70 000 rikkipitoisuus.
41966: Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1970.
41967:
41968: Ministeri Väinö Leskinen.
41969: 3
41970:
41971:
41972:
41973:
41974: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
41975:
41976: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Medan raffinaderiet har varit i gång har det
41977: anger har riksdagsmännen V. 0. Mäkinen och svavel som avskiljts från bensinen och mellan-
41978: Meeri Kalavaineo tili vederbörande medlem av destillaten hittills utströmmat med avgaserna
41979: statsrådet för avgivande av svar ställt följande i form av svaveldioxid och endast en liten
41980: spörsmål: bråkdel i form av svaveltrioxid, som under
41981: "Vad ämnar Regeringen göra för att inverkan av luftens fuktighet förvandlats till
41982: man i Finland skall skrida tili avlägs- svavelsyra. År 1972 blir en anläggning för
41983: nande och tillvaratagande av svavlet tillvaratagande av svavel färdig vid Neste
41984: ur den olja som används såsom värme- Oy:s raffinaderi i Borgå. Arskapaciteten kom-
41985: och motorbränsle så, att den förorening mer att vara ca 30 000 ton svavel, eller den
41986: av natur och miljö samt korrosionen mängd, som nu tillsammans med rökgaserna
41987: av byggnads- och annan materiel som har strömmat ut i omgivningen. Efter detta
41988: förorsakas av den svaveldioxid som kan någon svaveldioxid icke komma ut i
41989: uppstår såväl vid förbränningen av omgivningen från själva oljeraffinaderiet, utan
41990: ovan nämnda bränslen som vid den endast den del, som ännu kvarstannar i den
41991: bränning av svavelföreningar som olje- tunga brännoljan. Om man skulle bli tvungen
41992: raffinaderierna för närvarande tillämpar, att avlägsna svavlet också från denna olja,
41993: skall kunna förhindras?" skulle detta höja tillverkningskostnaderna för
41994: oljan med ca 15-20 %.
41995: Då oljeförbrukningen hos oss i Finland är
41996: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt relativt liten i jämförelse med t.ex. länderna
41997: anföra följande: i Centraleuropa, och då de anläggningar som
41998: Den råolja, som de finska oljeraffinaderierna hos oss använder tung brännolja är spridda
41999: erhåller, innehåller ca 1,7 % svavel, ellet en över hela Jandet och ligger på relativt Iångt av-
42000: relativt liten mängd med beaktande av råoljans stånd från varandra, medför de mängder sva-
42001: svavelhalt i allmänhet. Den bensin, som fram- veldioxid som med oljan kommer ut i luften
42002: ställes i oljeraffinaderierna, innehåller inte alls och genom denna tili marken, inte något märk-
42003: svavel och de s.k. mellandestillaten, dieselolja bart förfång och icke heller några alarmerande
42004: och lätt brännolja, innehåller endast 0,3- korrosionsolägenheter. Regeringen vinnlägger
42005: 0,4 % svavel. I Väst-Tyskland är fordringarna sig dock om att noggrannat följa med situa-
42006: på dessa, att svavelhalten bör vara mindre tionens utveckling så att svavlet i bränsle och
42007: än 0,5 %. Den tunga brännoljan av viiken särskilt svaveldioxiden icke hos oss får utveck-
42008: raffinaderiet i Borgå producerar över 2 miljo- las tili en olägenhetsfaktor som förstör natu-
42009: ner ton, innehåller 2,6-2,8% eller ca 70 000 ren, och att strävanden görs för minskning av
42010: ton svavel. Tar man hela riket i betraktande, svavelhalten hos bränsle oberoende av viiken
42011: så torde kvantiteterna vara ungefär två gånger svavelhalt råoljan har.
42012: så stora.
42013: Helsingfors den 27 februari 1970.
42014:
42015: Minister Väinö Leskinen.
42016: Kirj. ksm. n:o 259.
42017:
42018:
42019:
42020:
42021: Mäkinen ym.: PCB-yhdisteiden aiheuttamien vaarojen torjumi-
42022: sesta.
42023:
42024:
42025: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
42026:
42027: Äskettäin on luonnon tasapainoTie vaarallisen Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
42028: DDT:n ja eräiden muiden kloorattujen hiilive- tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
42029: tyjen käyttö kielletty mm. Suomessa. Viime- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
42030: aikaisissa, erityisesti Ruotsissa suoritetuissa tut- vaksi seuraavan kysymyksen:
42031: kimuksissa on todettu, että eräs toinen aine-
42032: ryhmä, polyklooratut bifenyylit eli PCB-yhdis- Tietääkö Hallitus, että polykloorat-
42033: teet, käyttäytyvät luonnossa samalla tavoin kuin tujen bifenyylien käyttö ja käsittely
42034: DDT. DDT:n tavoin säilyvät PCB-yhdisteetkin saattaa aiheuttaa huomattavia vaaroja
42035: luonnossa hyvin pitkiä aikoja, saastuttavat ra- työntekijäin turvallisuudelle, uhata
42036: vintoketjuja ja muodostavat näihin rikastues- luonnon tasapainoa DDT:n ja sen su-
42037: saan vaaran erityisesti esimerkiksi merikotkalle kulaisaineiden tavoin ja saada aikaan
42038: ja muille elintavoiltaan samankaltaisille eläi- elintarvikkeiden ja rehujen saastumista,
42039: mille sekä luonnollisesti myös ihmiselle. PCB- ja jos tietää,
42040: yhdisteitä käytetään mm. suurjännitekonden- mitä Hallitus aikoo tehdä PCB- yh-
42041: saattorien eristeenä ja muovien pehmittiminä, disteiden käytön lajuuden selvittämi-
42042: mutta niiden käytöstä on vaikea saada tietoja. seksi näiden yhdisteiden aiheuttamien
42043: On ilmeistä että ne muodostavat huomattavan vaarojen torjumiseksi ja PCB-yhdistei-
42044: vaaran työturvallisuuden, luonnon ja ympäris- den korvaamiseksi vaarattomilla ai-
42045: tön tasapainon sekä elintarvikehygienian kan- neilla?
42046: nalta.
42047: Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1970.
42048:
42049: V. 0. Mäkinen. Arvo Ahonen.
42050:
42051:
42052:
42053:
42054: E 288/70
42055: 2
42056:
42057:
42058:
42059:
42060: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
42061:
42062: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen- eläimissä patologisia muutoksia. Eläinkokeet
42063: tissa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra ovat osoittaneet, että polykloorifenyylin enim-
42064: Puhemies, 28 päivänä tammikuuta 1970 päivä- mäispitoisuus saa olla enintään 0,5-1,0 mg/
42065: tyn kirjeenne n:o 1808 ohella lähettänyt vas- m3 ilmaa. Amerikkalaisten määräysten mukaan
42066: tattavakseni kansanedustaja V. 0. Mäkisen ym. työskentelyilman enimmäispitoisuus saa olla 8
42067: jättämän seuraavan kysymyksen: tunnin työpäivää ajatellen 0,5 mg/m3•
42068: 1950-luvulla selvitettiin monissa tutkimuk-
42069: "Tietääkö Hallitus, että polykloorat- sissa polykloorattujen bifenylien käyttökelpoi-
42070: tujen bifenyylien käyttö ja käsittely suutta tuhoeläinten torjunta-aineina, mutta
42071: saattaa aiheuttaa huomattavia vaaroja yleensä PCB-yhdisteet ovat tehonneet hyöntei-
42072: työntekijäin turvallisuudelle, uhata siin huonommin kuin nykyisin käytössä olevat
42073: luonnon tasapainoa DDT:n ja sen su- torjunta-aineet. PCB-yhdisteiden todettiin kui-
42074: kulaisaineiden tavoin ja saada aikaan tenkin lisäävän eräiden torjunta-aineiden tehoa
42075: elintarvikkeiden ja rehujen saastumista, ja pidentävän vaikutusaikaa, mutta varsinaisina
42076: ja jos tietää, torjunta-aineina ei niitä tiettävästi ole käytetty.
42077: mitä Hallitus a~koo tehdä PCB- yh- Eräissä tutkimuksissa lisäksi havaittiin PCB-
42078: disteiden käytön lajuuden selvittämi- yhdisteiden synergoivan eräiden torjunta-ainei-
42079: seksi näiden yhdisteiden aiheuttamien den vaikutusta; torjunta-aineiden teho hyöntei-
42080: vaarojen torjumiseksi ja PCB-yhdistei- siin lisääntyi merkittävästi, kun niihin lisättiin
42081: den korvaamiseksi vaarattomilla ai- polykloorattuja bifenyleitä. Suomessa käytet-
42082: neilla?" tävissä Kasvinsuojelulaitoksen hyväksymissä
42083: torjunta-aineissa ei kuitenkaan ole PCB-yhdis-
42084: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- teitä.
42085: vasti seuraavaa: Teollisuudessa sen sijaan käytetään meilläkin
42086: Tutkittaessa Ruotsissa DDT:n ja muiden PCB-yhdisteitä jonkin verran. Saatujen selvi-
42087: kloorattutuihin hiilivetyihin kuuluvien torjunta- tysten mukaan maali- ja lakkateollisuudessa
42088: aineiden esiintymistä luonnonvaraisissa eläimissä käytetään näitä yhdisteitä ehkä noin 15 tonnia
42089: havattiin niissä 1960-luvun puolivälissä myös vuodessa. Muutamia tonneja vuodessa käytetään
42090: polykloorattuja bifenylejä eli PCB-yhdisteitä. polysulfidipolymeeripohjaisen elastisen sauma-
42091: Sittemmin on PCB-yhdisteiden esiintymistä massan pehmittämiseen ja eräisiin erityisvalmis-
42092: maassa, vesissä, ilmassa ja luonnonvaraisissa teisiin. Samoin PCB-yhdisteitä käytetään erään
42093: eläimissä selvitetty ainakin Englannissa, Hol- liiman valmistukseen noin 15 kiloa kuukau-
42094: lannissa ja USA:ssa. Polykloorattuja bifenylejä dessa sekä kondensaattorien valmistamiseen
42095: on todettu mitattavissa määrin monista eläin- ehkä noin 200 tonnia vuodessa. Valmiissa kon-
42096: lajeista, ja ruotsalaisten julkaistujen tutkimus- densaattorissa ko. aine on hermeettisesti sul-
42097: ten mukaan niitä on Itämeren alueella elävissä jetussa tilassa eikä vuotoja yleensä esiinny.
42098: linnuissa ja kaloissa lähes yhtä paljon kuin Edellämainittuihin käyttötarkoituksiin voi-
42099: DDT:tä. Myös Suomessa on tutkittu PCB-yh- daan eräissä tapauksissa nämä yhdisteet korvata
42100: disteiden määriä eräissä luonnonvaraisissa eläi.- toisilla, vähemmän haitallisilla kemiallisilla yh-
42101: missä, mutta tuloksia ei ole vielä julkaistu. disteillä.
42102: PCB-yhdisteiden on todettu olevan siinä mää- Saatujen selvitysten perusteella näyttää siltä,
42103: rin toksisia, että eräissä maissa on niille mää- että kemian teollisuudessamme käytetyt PCB-
42104: rätty enimmäispitoisuudet työpaikan ilmassa. yhdisteet eivät pääse vaikuttamaan ympäristöön
42105: PCB-yhdisteiden on havaittu aiheuttavan koe- aiheuttamaan vaaroja eikä uhkaamaan luonnon
42106: 3
42107:
42108: tasapainoa. Siten eivät ko. yhdisteet myöskään sään saattavat haitata luonnonvaraisten eläinten
42109: kemian teollisuuden toimesta näytä pääsevän lisääntymistä, on tärkeätä selvittää PCB-yhdis-
42110: siirtymään elintarvikkeisiin tai rehuihin. teiden käytön laajuus ja niiden korvattavuus
42111: Koska ilmeisesti tarkkaan ei tiedetä, kuinka muilla yhdisteillä. Selvitystyö soveltuu ehkä
42112: paljon meille tuodaan sellaisia tuotteita, jotka parhaiten kuluvan vuoden alussa asetetun myrk-
42113: sisältävät PCB-yhdisteitä ja koska näillä yhdis- kyasiain neuvottelukunnan tehtäväksi, joka on
42114: teillä näyttää saatavissa olevista verraten vähäi- suunnitellut asian selvittävän työryhmän perus-
42115: sistä tutkimustuloksista päätellen, olevan sellai- tamista.
42116: sia ominaisuuksia, että ne runsaana esiintyes-
42117: Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1970.
42118:
42119: Maatalousministeri Martti Miettunen.
42120: 4
42121:
42122:
42123:
42124:
42125: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
42126:
42127: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen förorsakar patologiska förändringar. Djurprov
42128: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse har utvisat, att maximalhalten av polyklorfenyl
42129: av den 28 januari 1970 nr 1808 tili mig för får utgöra högst 0,5-1,0 mg per m3 luft.
42130: avgivande av svar översänt följande av riks- Enligt amerikanska bestämmelser får maximal-
42131: dagsman V. 0. Mäkinen m.fl. ställda spörsmål: halten i luften på arbetsplats med tanke på 8-
42132: timmars arbetsdag utgöra högst 0,5 mg/m3 •
42133: "Är Regeringen medveten om att an- På 1950-talet utreddes genom många under-
42134: vändningen av och handskandet med sökningar användbarheten av polyklorerade bi-
42135: polyklorerade bifenyler kan medföra av- fenyler såsom bekämpningsmedel mot skade-
42136: sevärda faror för arbetstagarnas säker- djur, men i allmänhet har PCB-föreningarna
42137: het, hota naturens jämvikt på samma haft mindre effekt vid bekämpandet av insek-
42138: sätt som DDT och med det besläktade ter än de bekämpningsmedel som nuförtiden
42139: ämnen, och åstadkomma förorening av används. Visserligen konstaterades, att PCB-
42140: livsmedel och foder, och om så är föreningarna ökade effekten hos vissa bekämp-
42141: fallet, ningsmedel och förlängde deras verkningstid,
42142: vad har Regeringen för avsikt att men såsom egentliga bekämpningsmedel har de
42143: göra i syfte att utreda omfattningen av veterligen icke använts. Vid vissa undersök-
42144: användningen av PCB-föreningar och ningar observerades dessutom, att PCB-före-
42145: för att avvärja de faror dessa föreningar ningar synergerar verkan av vissa bekämpnings-
42146: förorsakar och för att ersätta PCB-före- medel; effekten av bekämpningsmedlen på in-
42147: ningarna med ofarliga ämnen?" sekter ökades märkbart, då polyklorerade bife-
42148: nyler tillsattes dem. De av Växtskyddsinrättnin-
42149: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt gen godkända bekämpningsmedel som används
42150: anföra följande: i Finland, innehåller dock ej PCB-föreningar.
42151: Vid undersökningar i Sverige angående före- Inom industrin används däremot också hos
42152: komsten av DDT och andra tili kolväten hö- oss PCB-föreningar i någon mån. Enligt erhållna
42153: rande bekämpningsmedel hos vilda djur obser- utredningar används av dessa föreningar inom
42154: verades hos dem i medlet av 1960-talet ookså färg- och lackindustrin kanske ca 15 ton om
42155: polyklorerade bifenyler ellet PCB-föreningar. året. Några ton används årligen för uppmjuk-
42156: Sedermera har utredningar om förekomsten av ning av den elastiska fogmassan på polysulfid-
42157: PCB-föreningar i jorden, vattendrag, luften och polymerbas och för vissa specialtiliverkningar.
42158: hos djur, vilka lever i naturtillstånd, gjorts Likaledes används PCB-föreningar vid tiliverk-
42159: åtminstone i England, Holland och USA. Poly- ningen av ett visst lim ca 15 kilogram per
42160: klorerade bifenyler har i mätbara mängder månad, samt vid tiliverkning av kondensatorer
42161: konstaterats hos många djurarter, och enligt i kanske ca 200 ton om året. 1 den färdiga
42162: Sverige publicerade undersökningar förekom- kondensatorn är ämnet i fråga i ett hermetiskt
42163: mer sådana hos fåglar och fiskar i Östersjö- tilislutet utrymme och läckage förekommer i
42164: området nästan lika mycket som DDT. Också i allmänhet icke.
42165: Finland har mängden av PCB-föreningar hos För ovan nämnda användningssyften kan
42166: vissa vilda djur undersökts, men resultaten har dessa föreningar i vissa fall ersättas med andra,
42167: ännu ej publicerats. mindre menliga kemiska föreningar.
42168: PCB-föreningarna har befunnits tili den grad På basen av de utredningar som erhållits
42169: giftiga, att för dem i vissa Iänder bestämts förefaller det som om de PCB-föreningar, vilka
42170: maximalhalt i luften på arbetsplats. Det har används i vår kemiska industri, icke skulle få
42171: observerats, att PCB-föreningar hos provdjur tillfälle att inverka på omgivningen, förorsaka
42172: 5
42173:
42174: faror eller hota naturens jämvikt. Sålunda torde förekommer i större mängd, kan ha en menlig
42175: ifrågavarande föreningar icke heller tili följd inverkan på fortplantningen bland vilda djur,
42176: av den kemiska industrins åtgärder kunna är det viktigt att utreda i viiken omfattning
42177: komma att överföras tili livsmedel eller foder- PCB-föreningar används och möjlighetema att
42178: ämnen. ersätta dem med andra föreningar. Utrednings-
42179: Eftersom man icke noga vet i viiken ut- arbetet lämpar sig kanske bäst såsom uppgift
42180: sträckning tili vårt land importeras sådana pro- för den i början av innevarande år tillsatta dele-
42181: dukter, vilka innehåller PCB-föreningar, och gationen för giftärenden, som har planerat att
42182: enär dessa föreningar av de tili buds stående tillsätta en arbetsgrupp för att utreda ärendet
42183: relativt ringa undersökningsresultaten att döma i fråga.
42184: ser ut att ha sådana egenskaper, att de, om de
42185: Helsingfors den 4 mars 1970.
42186:
42187: Lantbruksminister Martti Miettunen.
42188:
42189:
42190:
42191:
42192: E 288/70
42193: Kirj. ksm. n:o 260.
42194:
42195:
42196:
42197:
42198: Niemelä ym.: Maatalouden omaisuusverorasituksen keventämi-
42199: sestä.
42200:
42201:
42202: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
42203:
42204: Maatilatalouden omaisuusverotus on olennai- tuottoa, jonka lisäksi se aiheuttaa veroviran-
42205: sesti ankarampi kuin muiden elinkeinojen, ni- omaisille hyvin paljon työtä. On lisäksi otet-
42206: menomaan elinkeinon tuottoon verrattuna. Vii- tava huomioon, että maataloudessa esimerkiksi
42207: me vuosikymmenen alkupuolelta suoritettu tut- pelto on maanviljelijälle työväline kuten teol-
42208: kimus osoitti, että maatalouden maksama omai- lisuudenharjoittajalle koneet ja yrityksen tar-
42209: suusvero oli suunnilleen yhtä suuri kuin maa- vitsemat laitteet. Tämän lisäksi esimerkiksi pel-
42210: talouden suorittama valtion tulovero. Sen sijaan lon hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia ei
42211: esimerkiksi samaan aikaan teollisuudessa omai- voida vähentää kuten vastaavasti voidaan tehdä
42212: suusvero oli vain 9 prosenttia valtion tulove- koneiden osalta teollisuudessa. Myös tältä osin
42213: rosta ja kaupan, pankkitoiminnan sekä vakuu- maatalouden omaisuusverotuksen poistaminen
42214: tustoimen alalla 10 prosenttia. Suhteessa omai- puolustaa paikkaansa.
42215: suuteen maatalouden maksama vero oli kaik- Maatalouden omaisuusveron poistaminen oli-
42216: kein korkein. si mielestämme verotuksen tasapainottamisen
42217: Vuonna 1965 oli maatalouden osuus omai- kannalta välttämätöntä. Kun nykyään verojär-
42218: suusverosta 22.3 %, teollisuuden 29.9% ja jestelmä asettaa maatalouden kahdella tavalla
42219: kaupan sekä pankkitoiminnan 15.9 %. Rahassa ankaramman verotaakan alle sekä omaisuusve-
42220: maatalouden osuus oli 34.9 milj. mk. Kun ron että pienemmän prosenttivähennyksen muo-
42221: osakeyhtiöiltä ja osuuskunnilta äskettäin elin- dossa, olisi nämä epäoikeudenmukaisuudet kor-
42222: keinotulon verouudistuksen yhteydessä poistet- jattava viipymättä.
42223: tiin omaisuusvero kokonaan toisaalta tämän Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
42224: omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen välttä- §:n 1 momentin mukaan esitämme valtioneu-
42225: miseksi ja toisaalta myös siksi, että todettiin voston asianomaisen jäsenen vasta>ttavaksi seu-
42226: omaisuusveron kohtuuttomasti rasittavan pää- raavan kysymyksen:
42227: omavaltaisia yrityksiä ja hidastavan yritystoi-
42228: minnan koneellistamista ja rationalisointipyrki- Mihin toimenp1te1s11n Hallitus on
42229: myksiä, lähentelee maatalouden omaisuusvero- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä maatalouden
42230: osuus koko omaisuusverotuksesta lähes puolta. raskaan omaisuusverorasituksen keven-
42231: Omaisuusverotuksen tuotto kokonaisuudessaan tämiseksi ja asteittaiseksi poistamiseksi
42232: merkitsee valtion verotuloissa hyvin pientä kokonaan?
42233: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1970.
42234:
42235: Esu Niemelä. Paavo Niinikoski. T. 1. Vartia.
42236: Aaro Lintilä. T. Saloranta. Akseli Paarman.
42237: Pentti Pekkarinen.
42238:
42239:
42240:
42241:
42242: E 278/70
42243: 2
42244:
42245:
42246:
42247:
42248: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
42249:
42250: Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentin Omaisuusverotusta koskevien edellä mauut-
42251: nojalla ovat kansanedustajat Esu Niemelä ym. tujen muutosten vaikutus on erikoisesti maa-
42252: esittäneet valtioneuvoston asianomaisen jäsenen talouden kohdalla merkittävä, koska omaisuu-
42253: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: desta aikaisemmin verotetut maataloudenhar-
42254: joittajat ovat tilastotietojen mukaan ryhmitty-
42255: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on neet pääasiassa alhaisiin omaisuusluokkiin.
42256: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä maatalouden Vaikka maatalouden osalta omaisuusverotuk-
42257: raskaan omaisuusverorasituksen keven- seen tehtyjen kaikkien muutosten yhteisvaiku-
42258: tämiseksi ja asteittaiseksi poistamiseksi tusta onkin käytettävissä olevien ,tilastotietojen
42259: kokonaan?'' perusteella vaikea arvioida, on kuitenkin il-
42260: meistä, että puolet, ehkä enemmänkin, omai-
42261: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu suusveroa aikaisemmin maksaneista yksityisis-
42262: toimialaani valtiovarainministerinä, esitän vas- tä maatilatalouden harjoittajista vapautui mai-
42263: tauksena siihen kunnioittavasti seuraavaa: nitun uudistuksen johdosta omaisuusveron
42264: Maatalouden tuloverotuksen uudistuksen maksamisesta. Sen lisäksi on huomattava, että
42265: kanssa samanaikaisesti toteutettiin yleinen edellä mainitut omaisuusverotuksen uudistuk-
42266: omaisuusverotusta koskevien säännösten uudis- sen verorasitusta lieventävät vaikutukset ilme-
42267: taminen. Siinä yhteydessä pyrittiin maatalouden nevät lopullisesti vasta vuodelta 1971 toimi-
42268: omaisuusverotusta lieventämään niin, että se tettavasta verotuksesta alkaen, kun siirtymä-
42269: entistä paremmin vastaisi maatalouden käytössä vaiheessa omaisuusveroa korottavia säännöksiä
42270: olevasta omaisuudesta saatavaa tuottoa. Tämä ei enää sovelleta.
42271: tapahtui pääasiassa maatalousmaan verotusarvoa Hallitus tulee kiinteästi seuroomaan omai-
42272: alentamalla ja vapauttamaila kotieläimet sekä suusverorasituksen kehitystä myös maatalouden
42273: maatalouden tuote- ja tarvikevarastot omaisuus- osalta ja tarvittaessa ryhtymään asian vaatimiin
42274: verosta. Samalla myös omaisuusveroasteikkoa toimenpiteisiin.
42275: lievennettiin sekä omaisuusverotuksessa myön-
42276: nettäviä puoliso- ja lapsivähennyksiä korotet-
42277: tiin.
42278: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1970.
42279:
42280: Valtiovarainministeri Eino Raunio.
42281: 3
42282:
42283:
42284:
42285:
42286: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
42287:
42288: Med stöd av 3 7 § 1 mom. tiksdagsotdningen mögenhetsbeskattningen beviljas för maka och
42289: har tiksdagsman Esu Niemelä m.fl. tili vedet· barn.
42290: bötande medlem av statsrådet föt avgivande Invetkningarna av ovannämnda ändringar av
42291: av svat ställt följande spötsmål: förmögenhetsbeskattningen ät särskilt mätk-
42292: bata i ftåga om lantbruket, enär de lantbruks-
42293: "Vilka åtgärdet hat Regeringen vid- idkate som tidigare beskattats för fötmögenhet
42294: tagit ellet ämnat den vidtaga föt lättan- enligt statistiken huvudsakligen ha.t funnits
42295: de av lantbrukets tunga. fötmögenhets- bland de låga förmögenhetsklassetna. Fastän
42296: skattebötda och föt dess gradvisa totala det ät svått att med hjälp av tili buds stående
42297: avskaffande?" statistiska uppgiftet i fråga om lantbruket be-
42298: döma samvetkan av samtliga ändtingar i för-
42299: Då det i spötsmålet avsedda ärendet höt mögenhetsbeskattningen, så ät det dock uppen-
42300: tili mitt vetksamhetsområde som finansministet ba.tt, att hälften, ellet kanske tili och med
42301: fåt jag såsom svat vötdsamt anföra följande: flet av de ptivata lantbtuksidkare, vilka tidigare
42302: Sa.mtidigt med teformeringen av lantbrukets har b\!talat förmögenhetsskatt, tili följd av
42303: inkomstbeskattning vetkställdes en allmän te- den nämnda reformen blev beftiade från att
42304: formering av stadgandena angående fötmögen- erlägga förmögenhetsskatt. Det bör dessutom
42305: hetsbeskattning. I detta sammanhang strävade observeras, att ovannämnda invetkninga.t av
42306: man tili mildrande av lantbrukets fötmögen- förmögenhetsskattereformen, som är ägnade att
42307: hetsbeskattning så, att denna bättte än tidigare mildra skattetungan, framträdet slutgiltigt först
42308: skulle motsva.ra förräntningen av den fötmögen- från och med beskattningen föt åt 1971, då
42309: het som användes i lantbruket. Detta skedde övetgångspetiodens stadganden, som vetkar
42310: huvudsakligen genom sänkning av beskatt- höjande på förmögenhetsskatten, icke längte
42311: ningsvätdet föt lantbruksjord och genom be- tiliämpas.
42312: ftiande av husdjuren samt lantbrukets produkt- Regeringen kommet att noggtant följa med
42313: och fötnödenhetsföttåd ftån förmögenhetsskatt. utvecklingen a.v förmögenhetsskattebötdan ock-
42314: Samtidigt mildrades även förmögenhetsskatte- så föt lantbrukets del, och att vid behov vid-
42315: skalan samt höjdes de avdrag som vid föt- taga av saken fötanledda åtgärder.
42316: Helsingfots den 25 februari 1970.
42317:
42318: Finansminister Eino Raunio.
42319: 1
42320: 1
42321: 1
42322:
42323:
42324:
42325:
42326: 1
42327: 1
42328: Kirj. ksm. n:o 261.
42329:
42330:
42331:
42332:
42333: Paasivuori ym.: Työeläkelakien ulkopuolelle jääneiden vanhusten
42334: toimeentulon parantamisesta.
42335:
42336:
42337: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
42338:
42339: Työeläkelakeja, TEL:iä ja LEL:iä säädet- tumaan huoltoapuun, joka monen vanhemman
42340: täessä jäivät kokonaan niiden ulkopuolelle 1897 henkilön mielestä on vielä nöyryyttävää. Halli-
42341: ja sitä ennen syntyneet. Tämä on eräs kipeimpiä tus on tosin asettanut eläkepoliittisen työryh~
42342: epäkohtia nykyisessä eläketurvassamme. Ovat- män, mutta tuskin sen tehtäväpiiriin kuuluu
42343: han nämä työeläkejärjestelmän ulkopuolelle jää- edellä mainittujen vanhempien ikäryhmien ase-
42344: neet tehneet täyden työpalvelun ja maksaneet man ja toimeentulon tutkiminen.
42345: inyöskin veronsa yhteiskunnalle. Mainittu ikä- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42346: ryhmä on jäänyt myös ilman niitä sosiaalietuuk- tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
42347: sia, joista. heitä nuorempi polvi jo on päässyt kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
42348: nauttimaan .• Koska työeläke katsotaan osaksi senen vastattavaksi kysymyksen:
42349: palkka~ansiota, oti epäoikeudenmukaisuus sitä-
42350: kin suurempi. Lisäksi on otettava huomioon, Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
42351: että sairastavuus on moninaisempaa ja yleisem- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä niiden vuonna
42352: pää yli 70-vuotiaiden, kuin muiden ikäryhmien 1897 ja sitä ennen syntyneiden pelkän
42353: kohdalla. Tästä johtuen lääkäri-, lääke- ja muut kansaneläkkeen varassa elävien toimeen-
42354: sairaanhoitokulut nousevat useinkin erittäin tulon jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi,
42355: suuriksi. Monet joutuvat elämään suorastaan jotka eivät aikanaan voineet päästä työ-
42356: alapuolella toimeentulominimin, taikka turvau- eläketurvan piiriin?
42357: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1970.
42358:
42359: Tyyne Paasivuori. Sinikka Luja.
42360: Edit Terästö. Lyyli Aalto.
42361:
42362:
42363:
42364:
42365: E 249/70
42366: 2
42367:
42368:
42369:
42370:
42371: Edusku.nnan Heua Puhemiehelle.
42372:
42373: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
42374: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, taen seuraavaa:
42375: olette kirjeellänne 29 päivältä tammikuuta 1970 Varsin huomattavaa parannusta pelkän kan-
42376: n:o 1814 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- saneläkkeen varassa elävien osalta merkitsi
42377: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tyyne viime vuonna kansaneläkkeeseen suoritetta-
42378: Paasivuoren ym. tekemän,· seuraavan sisältöisen vasta tukilisästä ja asumistuesta annettu laki.
42379: kysymyksen: Eduskunnassa on lisäksi parhaillaan käsiteltä-
42380: vänä hallituksen esitys sanotun lain muuttami-
42381: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on sesta niin, että tukilisän nykyinen enimmäis-
42382: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä niiden vuonna määrä 50 markkaa kuukaudessa korotettaisiin
42383: 1897 ja sitä ennen syntyneiden pelkän 25 markalla. Tavoitteena on sanotun enimmäis-
42384: kansaneläkkeen varassa elävien toimeen- määrän korottaminen 100 markaksi kuukau-
42385: tulon jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi, dessa. Eläkejärjestelmäkomitea tulee tutkimaan
42386: jotka eivät aikanaan voineet päästä työ- muitakin ratkaisuja, joilla kysymyksessä esitet-
42387: eläketurvan piiriin?" tyjen ryhmien eläketurvaa voidaan parantaa.
42388: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1970.
42389:
42390: Sosiaali- ja terveysministeri A.-L. Tiekso.
42391: 3
42392:
42393:
42394:
42395:
42396: T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
42397:
42398: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd·
42399: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse samt anföra följande:
42400: av den 29 januari 1970 nr 1814 tili veder- En särdeles märkbar förbättring betydde den
42401: börande medlem av statsrådet för avgivande av senaste år givna lagen om understödstillägg och
42402: svar översänt följande av riksdagsman Tyyne bostadsbidrag tili folkpension för enbart på
42403: Paasivuori m. fl. undertecknade spörsmål: folkpensionen levande pensionärers del. För
42404: närvarande behandlas av Riksdagen regerin-
42405: "Vilka åtgärder har Regeringen vid- gens proposition om ändring av sagda lag så,
42406: tagit eller ämnar vidtaga för att för- att understödstiliäggets nuvarande maximibe-
42407: hättra utkomsten som blivit efter för opp 50 mark i månaden skulle förhöjas med
42408: de år 1897 och före detta födda enbart 25 mark. Ändamålet är en förhöjning av sagda
42409: på folkpensionen levande pensionärer, maximibelopp tili 100 mark i månaden. Pen-
42410: vilka i tid icke kunde komma tili ar- sionssystemkommitten kommer att undersöka
42411: betspensionsskyddets krets?" även andra lösningar, varmed i spörsmålet an-
42412: förda gruppers pensionsskydd kan förbättras.
42413: Helsingfors den 24 februari 1970.
42414:
42415: Social- och hälsovårdsminister A.-L. Tiekso.
42416: Skriftl. spm. nr 262.
42417:
42418:
42419:
42420:
42421: Häggblom m. fl.: Om avlyftande av tullen och omsättnings-
42422: skatten på fiskereds.kap, vilka förbrukas vid fiske på inter-
42423: nationellt vatten.
42424:
42425:
42426: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
42427:
42428: YrkesHskarna har länge varit en yrkeskår, sysselsättningsfak'tor. För att våra fiskare skall
42429: som till följd av utländsk konkurrens, kre- ernå bättre villkor i sin yrkesutövning fordras
42430: ditsvårigheter, svåra arbetsbetingelser och emellertid åtgärder från statsmaktens sida. Ett
42431: andra omständigheter haft stora problem. Tul- viktigt steg i denna riktning vore befrielse
42432: lar och omsättningsskatter har inneburit ytter- från tuli och omsättningsslkatt för fiskeredskap,
42433: ligare pålagor. Som påpekas i hemstäl1nings- vilka förbrukas under fiske på internationellt
42434: mdtionen nr 105 (1969 års riksdag) och även vatten.
42435: i skrivelse från Alands Landskapsstyrelse tili Hänvisande tili det ovanstående får vi vörd-
42436: Tullstyrelsen är landets yrkesfiskare tvungna samt med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsord-
42437: att betala tuli och omsättningsskatt även för ningen ställa följande skriftliga spörsmål att
42438: sådana fiskeredskap, som uteslutande används besvaras av vedel:'börande medlem av stats-
42439: och förslits vid fiske på internationellt vat'ten. rådet:
42440: Fiskare i Sverige och Danmark är däremot be- Är Regeringen beredd att befria
42441: friade från dessa avgifter. från utlandet införda fiskeredskap, vilka
42442: Trålfisket i Östersjön har under senare tid förbrukas vid fiske på internationellt
42443: vuxit betydligt i omfattning och innebär i vatten, från tuli och omsättningsskatt?
42444: landets skärgårds- och kustområden en viktig
42445: Helsingfors den 29 januari 1970.
42446:
42447: Evald Häggblom. Kristian Gestrin. Magnus Kull.
42448:
42449:
42450:
42451:
42452: E 225/70
42453: 2
42454:
42455: Kirj. ksm. n:o 262. Suomennos
42456:
42457:
42458:
42459:
42460: Häggblom ym.: Kansainvälisillä vesillä käytettäviin kalastusväli-
42461: neisiin kohdistuvan tullin ja liikevaihtoveron poistamisesta.
42462:
42463:
42464: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
42465:
42466: Ammattikalastajat ovat pitkään muodosta- maan saaristo- ja rannikkoalueilla tärkeä työl-
42467: neet ammattiryhmän, jolla ulkomaisen kilpai- lisyystekijä. Jotta kalastajamme saavuttaisivat
42468: lun, luotonsaantivaikeuksien, vaikeiden ~yöolo ammatinharjoituksessaan paremmat ehdot, vaa-
42469: suhteiden ja muiden sei!kk.ojen vuoksi on ollut ditaan kuitenkin toimenpiteitä valtiovallan ta-
42470: suuria ongelmia. Tullit ja liikevaihtoverot holta. Tärkeä askel tähän suuntaan olisi ka-
42471: ovat merkinneet lisärasituksia. Kuten toivo- lastuksessa kansainvälisillä vesillä käytettävän
42472: musaloitteessa n:o 105 (vuoden 1969 valtio- kalastusvälineistön vapauttaminen tullista ja
42473: päivät) ja myös Ahvenanmaan maakuntahalli- liikevaihtoverosta.
42474: tuksen Tullihallitukselle lähettämässä kirjel- Ylläolevaan viitaten esitämme kunnioittaen
42475: mässä huomautetaan, maan ammattikalastajien valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentin no-
42476: on pakko maksaa tullia ja liikevaihtoveroa sel- jalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
42477: laisestakin kalanpyyntivälineistöstä, jota käyte- tattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen.
42478: tään ja kulutetaan yksinomaisesti kansainväli-
42479: sillä vesillä kalastettaessa. Ruotsin ja Tanskan Onko Hallitus valmis vapauttamaan
42480: kalastajat sitävastoin on vapautettu näistä ulkomailta tuotetun kansainvälisillä ve-
42481: maksuista. sillä käytettävän kalastusvälineistön tul-
42482: Itämerellä tapahtuva troolikalastus on viime lista ja liikevaihtoverosta?
42483: aikoina laajentunut merkittävästi, ja se on
42484: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1970.
42485:
42486: Evald Häggblom. Kristian Gestrin. Magnus Kull.
42487: 3
42488:
42489:
42490:
42491:
42492: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
42493:
42494: Teille, Herra Puhemies, osoittamassaan kir- roiden maahantuonti. Kansainvälisille vesille
42495: jelmässä 29 päivältä tammikuuta 1970 ovat pyyntiin lähtevät kalastusalukset saadaan li-
42496: kansanedustajat Evald Häggblom ym. valtio- säksi muonittaa verottomilla elintarvikkeilla
42497: päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin viita- sekä pohto- ja voiteluaineilla, ja kun otetaan
42498: ten esittäneet valtioneuvoston asianomaisen jä- huomioon, että suomalaisten kalastajien kan-
42499: senen vastatta'Vaksi seuraavan kysymyksen: sainvälisiltä vesiltä tai vieraan valtion alue-
42500: vesiltä pyydystämät kalat ja muu saalis sek1i
42501: "Onko Hallitus valmis vapauttamaan niistä aluksella valmistetut tuotteet ja tuot-
42502: uLkomailta tuotetun kansainvälisillä ve- teisiin käytetyt tavarat ovat Suomeen tuotaessa
42503: sillä käytettävän kalastusvälineistön tul- tullivapaat, sekä että kalastus liikevaihtovero-
42504: lista ja liikevaihtoverosta?" tuksessa katsotaan verottomaksi alkutuotan-
42505: noksi, voidaan kalastajien sanoa olevan välilli-
42506: Koska kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu siin vero~hin nähden edullisemmassa asemassa
42507: toimialaani, esitän vastauksena kunnioittaen kuin yleensä muut ammatin tai elinkeinon har-
42508: seuraavaa. joittajat.
42509: Kalastusvälineitä tuotiin vuonna 1969 maa- Tullilhallituksen hankkiman sdvityksen mu-
42510: hamme yhteensä 4 264 000. markan arvosta, kaan ovat kalastusvälineet myös Ruotsissa tul-
42511: josta tullittoman EFTA-tuonnin osuus oli linalaisia, mikäli ne tuodaan muualta kuin
42512: 2 716 000 markkaa eli noin 64 prosenttia. Vi- EFTA-alueelta. Voidaan myös todeta, että Suo-
42513: ranomaisilla ei ole tietoa siitä, miten tullin- men valtio ei kanna tullia eikä liikevaihto-
42514: alaisen tuonnin osuus on kotimaan kaupassa veroa 'sellaisista kansainvälisillä vesillä käytet-
42515: jakaantunut harrastelijoiden ja ammattikalasta- tävistä pyyntivälineistä, joita ei tuoda tulli-
42516: jien kesken, eikä liioin siitä, kuinka suuressa alueelle.
42517: määrin ammattikalastajien hankkimia kalastus- Valtiovarainministeriö on jatkuvasti seuran-
42518: välineitä käytetään kansainvälisillä vesillä. nut kalastuselinkeinoon kohdistuvaa välillistä
42519: Tullihallituksessa on kuitenkin eräitä lohiverk- verotusta siinä mielessä, etteivät suomalaiset
42520: kojen tullauksia koskevia valituksia käsitel- kalastajat joutuisi verotuksellisesti huonompaan
42521: täessä todettu, että kansainvälisillä vesillä ta- asemaan kuin ne muut pohjoismaiset kalasta-
42522: pahtuvassa pyynnissä ikäytetyillä kalastusväli- jat, jotka kilpailevat yhteisillä markkinoilla.
42523: neillä on harjoitettu kalastusta myös Suomen Kalastukseen liittyvät verotuskysymykset ovat
42524: aluevesillä. Sen seikan valvonta, käytetäänkö parhaillaan pohjoismaisella tasolla laajemman
42525: tiettyjä kalastusvälineitä yksinomaan kansain- tutkimuksen kohteina, ja samoin maamme lii-
42526: välisillä vesillä, tulisi olemaan 'käytännössä kevaihtoverojärjestelmä on kokonaisuudistuk-
42527: erittäin vaikeaa. sen alaisena. Valtiovarainministeriön käsityksen
42528: Muualta kuin EFTA-alueelta tuotujen kala- mukaan kalastajien elinehtojen parantaminen
42529: verkkojen tulli on nykyään 20 prosenttia ja on parhaiten toteutettavissa kokonaisjärjeste-
42530: muiden kalastustarvikkeiden tulli 8~12 pro- lyin, jollaisesta voidaan esimevkkinä mainita
42531: senttia, lukuun ottamatta kalakoukkuja, jotka kuluvan vuoden alusta voimaan tullut laki ka-
42532: ovat tullivapaat. Tullin lisäksi kannetaan liike- lastuselinkeinon harjoittamisen tukemisesta
42533: vaihtovero. Kalastus- ja pyyntialukset, joiden ( 557/69). Ottaen huomioon ne ·vaikeudet,
42534: rungon suurin pituus on vähintään 10 met- jotka liittyisivät kyselyssä tarkoitetun verohel-
42535: riä, ovat tulli- ja liikevaihtoverovapaat. Niin potusjärjestelmän käytännölliseen toteuttami-
42536: i'kään on tullitonta ja liikevaihtoverotonta sa- seen, sekä helpotusten rajoitetun merkityksen,
42537: notun suuruisten alusten rakentamiseen, kor- valtiovarainminrsteriö ei tässä vaiheessa pidä
42538: jaamiseen ja varustamiseen käytettävien tava- tällaista ratkaisua onnistuneena.
42539: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1970.
42540:
42541: Valtiovarainministeri Eino Raunio.
42542: 4
42543:
42544:
42545:
42546: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
42547:
42548: 1 en till Eder, Herr Talman, riktad skri- viant bestående av skattefria livsmedel samt
42549: velse av den 29 januari 1970 har rilksdagsman bränsle och smörjämnen, ooh då man beaktar,
42550: Evald Häggblom m. fl. i det syfte 37 § 1 att fisk och annat byte som av finska .fiskare
42551: mom. riksdagsordningen anger till vederbö- fångats på internationellt vatten eller på främ-
42552: rande medlem av stasrådet för avgivande av mande stats territorialvatten samt de produk-
42553: svar ställt följande spörsmål: ter som av dessa tillverkats ombord på fartyget
42554: och de varor som använts till dessa produkter
42555: "Är Regeringen bered.d att befria vid import tili Finland är tullfria, samt att
42556: från utlandet införda fiskeredskap, vilka fiske vid omsättningsbeskattningen anses såsom
42557: förbrukas vid Hske på internationellt skattefri originalproduktion, lkan man säga att
42558: vatten, .från tull och omsättningsskatt?" fiskarna i fråga om indirek:ta skatter står i en
42559: fördelaktigare ställning än andra yrkes- ellet
42560: Då det i spörsmålet avsedda ärendet hör näringsidkare i allmänhet.
42561: tili mitt verksamhetsområde, får jag såsom Enligt av tullstyrelsen införskaffad utredning
42562: svar vördsamt anföra följande: är fiskeredskapen också i Sverige tullbelagda,
42563: Vårt land importerade år 1969 fiskeredskap såframt de importeras från annat än EFTA-
42564: till ett sammanlagt värde av 4 264 000 mk, området. Man kan även konstatera, att finska
42565: varav den tullfria EFTA-importens andel ut- staten icke uppbär tull eller omsättningsskatt
42566: gjorde 2 716 000 mk eller ca 64 procent. för :sådana frångstredskap som används på in-
42567: Myndigheterna känner icke till på vilket sätt ternationellt vatten och som icke införes till
42568: den tullpliktiga importens andel har fördelat tullområde.
42569: sig på amatörer och yrkesfiskare inom handeln Finansministeriet har fortsättningsvis följt
42570: i hemlandet, icke heller i viiken omfattning med den indirekta beskattningen av fiskeri-
42571: av yrkesfiskare anskaffade fiskeredskap använ- näringen i syfte att se till, att de finska
42572: des på internationellt vatten. 1 tullstyrelsen fiskarna i beskattningshänseende icke skall
42573: har man dock vid behandlingen av vissa bes·vär komma att stå i en ·sämre ·ställning än de
42574: angående förtullningen av laxnät konstatera;t, övriga nordiska fiskarna, som konkurrerar på
42575: att med fiskeredskap som använts vid fångst gemensamma marknader. Med fisket samman-
42576: på internationellt vatten också har bedrivits hängande beskattningsfrågor är som bäst på
42577: fiske på finskt territorialvatten. Övervakning nordisk nivå föremål för en utförligare under
42578: av huruvida vis·sa Hskeredskap kommer tili an- sökning, och vårt lands omsättningsskattesys-
42579: vändning enbart på internationellt vatten, tem håller också på att undergå en totalre-
42580: skulle i praktiken te sig synnerligen svår. form. Enligt finansministeriets uppfattning
42581: Tullen på nät, som importeras från annat kan förbättrande av fiskarnas levnadsvillikor
42582: håll än från EFTA-området, är för närvarande bäst förverkligas genom totalregleringar, ·av
42583: 20 procent, ooh tullen på övriga fiskeredskap vilka såsom ett exempel må nämnas lagen om
42584: 8-12 procent, med undantag av fiskkrokar, stöd för utövande av Hskerinäring (557 /69),
42585: vilka är tullfria. Förutom tull uppbäres om- som trädde i kraft vid ingången av detta år.
42586: sättningsskatt. Fiske- och fångstfartyg, vilikas Med beaktande av de svårigheter, vilka skulle
42587: största skrovlängd är minst 10 meter, är tull- sammanhänga med det praktiska genomföran-
42588: och omsättningsskattefria. Befriad från tuli det av det i spörsmålet avsedda skattelättnads-
42589: och omsättningsskatt är likaledes importen av systemet samt den begränsade betydelse lätt-
42590: varor avsedda för byggande, reparation och naderna skulle komma att ha, anser finans-
42591: utrustning av fartyg av nämnda storlek. Fiske- ministeriet icke en sådan lösning lyckad i detta
42592: fartyg som beger sig på fångstfärd till inter- skede.
42593: nationellt vatten .får dessutom förses med pro-
42594: Helsingfors den 24 februari 1970.
42595:
42596: Finansminister Eino Raunio.
42597: Kirj. ksm. n:o 263.
42598:
42599:
42600:
42601: Uusitalo ym.: Voin ja margariinin hintasuhteen muuttamisesta.
42602:
42603:
42604: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
42605:
42606: Maamme maatalouden perustan muodostaa 1969 korotettu 4,64 markasta 8,66 markkaan
42607: pienviljelysvaltaisilla tiloilla suoritettava kar- kilolta on margariinin hintaa korotettu vain
42608: janhoito. Karjataloudesta saatavat tulot ovat 3,16 markasta 4,20 markkaan kilolta.
42609: näin ollen myös maatalousväestön tulojen ke- Maan rasvakulutuksen täyttäisivät hyvin ko-
42610: hittymisen kannalta keskeisen tärkeitä. Mikäli timaiset ravintorasvat, mutta sen lisäksi tuo-
42611: maidon tuottajahinta syystä tai toisesta alenisi, daan jatkuvasti ulkomailta halvalla työvoimalla
42612: vaikuttaisi se välittömästi maatalousväestön tuotettuja ravintorasvoja, joiden tuonti lienee
42613: elintason heikkenemisenä. ollut viime vuonna noin 14 miljoonaa kiloa.
42614: Tästä syystä on viimeaikainen kehitys ollut Vastaavasti voivarastot ovat olleet noin 20
42615: erityisen huolestuttava, kun maitotaloustuot- miljoonaa kiloa. Ulkolaisten ravintorasvojen
42616: teiden markkinat ovat vaikeutuneet tuotannon tuonnin supistamisella voitaisiin kotimaista
42617: kasvaessa. Voin kotimainen kulutus on alentu- rasvaongelmaa aivan ratkaisevasti helpottaa.
42618: nut ja margariini puolestaan lisääntynyt. Suu- Voin ja margariinin hintasuhteen muuttumi-
42619: rimpana syynä tähän on ollut noudatettu hinta- nen voille yhä epäedullisemmaksi on merkin-
42620: politiikka, joka on suosinut margariinin käyt- nyt voin markkinoinnin vaikeutumista ja voi-
42621: töä. Voin ja margariinin hintasuhde on siirty- varastojen kasvaessa luonut uhkan, että mei-
42622: nyt jatkuvasti margariinille edullisemmaksi, jerit eivät enää pysty selviytymään taloudelli-
42623: kun voin kuluttajahintaa on korotettu marga- sista velvoitteistaan maidontuottajia kohtaan.
42624: riinin hinnan pysyessä lähes ennallaan. Lisäksi julkisissa tiedotusvälineissä on harjoi-
42625: Viimeisen seitsemän vuoden aikana voin ku- tettu määrätietoista, perustelematoota propa-
42626: lutus maassamme on vähentynyt yli 10 mil- gandaa margariinin puolesta voita vastaan, joka
42627: joonalla kilolla ja margariinin kulutus vastaa- ei ole voinut olla vaikuttamatta kulutukseen.
42628: vasti lisääntynyt. Vielä vuonna 1963 käytettiin Jotta nykyisistä vaikeuksista voitaisiin päästä,
42629: maassamme 18.8 kiloa voita henkeä kohti ja olisi välttämätöntä suorittaa voin ja margarii-
42630: vastaavasti margariini 3.5 kiloa. Viime vuon- nin hintasuhteiden muuttaminen siten, että
42631: na nämä luvut olivat muuttuneet jo siten, että voin kuluttajahintaa alennetaan ja margariinin
42632: voin kulutus oli laskenut henkeä kohti 15.8 hintaa korotetaan. Tämä on sitäkin välttämät-
42633: kiloon ja margariinin kulutus noussut 5.9 ki- tömämpää, koska voin vientinäkymät eivät ole
42634: loon henkeä kohti. parantuneet.
42635: Tätä voitaisiin kuvata myös kulutussuhteella. Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
42636: 1963 voin ja margariinin kulutussuhde oli 5.3 7 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
42637: voin hyväksi kun se vuonna 1968 oli enää tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
42638: 2.88 voin hyväksi. Hintasuhteiden vaikutus vaksi seuraavan kysymyksen:
42639: kulutukseen on helposti havaittavissa, sillä
42640: 1963 voin hinta margariinin hintaan verrat- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42641: tuna oli vain 1.47-kertainen kun se viisi-kuusi ryhtyä voin markkinointivaikeuksien pie-
42642: vuotta myöhemmin oli noin 2-kertainen. Ti- nentämiseksi siten, että voin kuluttaja-
42643: lanne on tämän jälkeen edelleen huonontunut. hintaa alennetaan ja vastaavasti marga-
42644: Kun voin hintaa on vuodesta 1963 vuoteen riinin hintaa nostetaan?
42645: Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1970.
42646:
42647: Eino Uusitalo. Eino Kankaanpää.
42648: Aulis Sileäkangas. Veikko Savela.
42649: E 262/70
42650: 2
42651:
42652: Sylvi Saimo. Paavo Niinikoski.
42653: Sylvi Halinen. Erkki Haukipuro.
42654: Kerttu Saalasti. Reino Karpola.
42655: Katri-Helena Eskelinen. Pekka Vilmi.
42656: Katri Kaarlonen. Eino Lottanen.
42657: Paula Ruutu. Veikko Honkanen.
42658: Juho Tenhiälä. Reino Kangas.
42659: A. Holopainen. Mikko Volotinen.
42660: Esu Niemelä. Mikko Kaarna.
42661: Arvo Pentti. Mauno Pohjonen.
42662: Aaro Lintilä. Tahvo Rönkkö.
42663: Hannes Paaso. Atte Pakkanen.
42664: Heikki Hasu. P. Pekkarinen.
42665: 3
42666:
42667:
42668:
42669:
42670: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
42671:
42672: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- hinnasta 6 7.5 %, oli vastaava suhde vuonna
42673: sa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra 1969 48.8 %. Aivan viime aikoina margarii-
42674: Puhemies, 30 päivänä tammikuuta 1970 päivä- nin kulutukseen on ollut omiaan vaikuttamassa
42675: tyn kirjeenne n:o 1806 ohella lähettänyt vas- myös se, että margariiniteollisuutemme on las-
42676: tattavakseni kansanedustaja Eino Uusitalon kenut kauppaan uudenlaatuisia runsaasti juok-
42677: ym. jättämän seuraavan kysymyksen: sevia öljyjä sisältäviä margariinilaatuja.
42678: Hallituksen pyrkimyksenä on ollut kotimais-
42679: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ten ravintorasvojen kulutuksen lisääminen.
42680: ryhtyä voin markkinointivaikeuksien pie- Kun hallituksen enemmistö ei ole katsonut
42681: nentämiseksi siten, että voin kuluttaja- olevan mahdollista muuttaa voin ja margariinin
42682: hintaa alennetaan ja vastaavasti marga- hintasuhdetta voille edullisemmaksi, on halli-
42683: riinin hintaa nostetaan?" tus päätynyt ratkaisuihin, joilla voin hintaa
42684: alentamalla on pyritty kulutuksen lisäämiseen.
42685: Vastauksenani kysymykseen esitän kunnioit- Ensimmäinen näis.tä toimenpiteistä tapahtui
42686: tavasti seuraavaa: vuoden 1969 maaliskuussa, jolloin suoritettiin
42687: Voin tuotanto pysyi koko 1960-luvun ajan voin yleinen alennusmyynti. Tämä käsitti 9
42688: suhteellisen tasaisena ollen n. 100 milj. kg milj. kg voita ja hinnanalennus oli 3 mark-
42689: vuodessa. Viennin vaikeutumisesta huolimatta kaa kilolta. Mainitun vuoden syyskuusta läh-
42690: myös voin vienti on pysynyt suunnilleen tasai- tien on toteutettu voin alennusmyyntiä teolli-
42691: sena eli 18-20 milj. kg vuodessa. Sen sijaan suudelle ja heikossa sosiaalisessa asemassa ole-
42692: voin kotimainen kulutus on voimakkaasti las- ville väestöryhmille. Teollisuudelle myytävän
42693: kenut. Kun voin kulutus vuosina 1962-1963 voin alennus on ollut 4,30 markkaa kilolta.
42694: oli 18.1 kg henkeä kohti vuodessa, oli se vuo- Sosiaalialennusvoita on myyty kansaneläkkeen
42695: sina 1968-1969 enää 15.7 kg. Voimakkain tukilisää, perhelisää, erityislapsilisää, työttö-
42696: kulutuksen aleneminen tapahtui vuodesta 1967 myyskorvausta tai avustusta työttömyyskas-
42697: vuoteen 1968, jolloin voin kokonaiskulutus soilta saaville henkilöille. Viimemainituille on
42698: aleni 5.5 milj. kg. Voin kotimaisen kulutuk- alennuskorteilla myyty voita 1.5 kg henkeä
42699: sen alenemisesta ja viennin vaikeutumisesta kohti kuukaudessa ja alennus on ollut 3 mark-
42700: johtuen ovat voivarastot kasvaneet ja niiden kaa kilolta. Näiden lisäksi on valtion laitos-
42701: määrä oli kuluneen tammikuun lopussa 18.5 ten ja koulujen ruokataloudessa pyritty lisää-
42702: milj. kg. mään voin kulutusta ja mainituilla laitoksilla
42703: Vuodesta 1962 lähtien margariinin kulutus on ollut mahdollisuus saada ruokatalouttaan
42704: on taas voimakkaasti noussut. Kun margarii- varten varoja voin käytön aiheuttamiin lisä-
42705: nin kulutus wosina 1962-1963 oli henkeä kustannuksiin.
42706: kohti 3.5 kg vuodessa, oli vastaava kulutus Vaikka voin kotimaisen kulutuksen lisäämi-
42707: vuonna 1969 5.8 kg. seksi on suoritettu edellämainittuja toimenpi-
42708: Siirtyminen voirasvan käytöstä margariini- teitä, lopputulos on ollut, että vuonna 1969
42709: rasvan käyttöön on aiheutunut useista eri teki- saatiin voin kulutus pysymään vuoden 1968
42710: jöistä. Eräänä huomattavana syynä on ollut tasolla. Ilman näitä toimenpiteitä olisi voin
42711: voirasvan käyttöä vastustavat voimakkaat mieli- kulutuksessa ilmeisesti tapahtunut jälleen las-
42712: piteet, joita kansanterveyden varjolla on jo kua. Tästä syystä on jouduttu edelleen har-
42713: pitkän aikaa maassamme esitetty. Toisena kitsemaan toimenpiteitä voin kulutuksen li-
42714: syynä on se, että voin ja margariinin hintajär- säämiseksi ja on ilmeistä, että siinä yhteydessä
42715: jestely on suoritettu siten, että voi on jäänyt on uudelleen otettava esille myös kysymys
42716: suhteellisesti heikompaan asemaan. Kun vuo- margariinin ja voin hintasuhteen muuttami-
42717: sina 1960-1962 margariinin hinta oli voin sesta voille edullisemmaksi.
42718: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1970.
42719:
42720: Maatalousministeri Martti Miettunen.
42721: 4
42722:
42723:
42724: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
42725:
42726: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen de proportion år 1969 48.8 %. Under den allra
42727: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- senaste tiden har margarinkonsumtionen även
42728: velse av dne 30 januari 1970 nr 1806 tili påverkats av att margarinindustrin i vårt land
42729: vederbörande medlem av statsrådet för av- släppt ut i handeln nya margarinsorter, vilka
42730: givande av svar översänt följande av riks- innehåller lättflytande oljor i stor mängd.
42731: dagsman Eino Uusitalo m. fl. ställda spörsmål: Regeringens strävan har gått ut på att öka
42732: konsumtionen av inhemska näringsfetter. Då
42733: "Vilka åtgärder har Regeringen för majoriteten inom regeringen icke har ansett
42734: avsikt att vidtaga för minskande av det vara möjligt att ändra prisförhållandet
42735: smörets marknadsföringssvårigheter så, mellan smör och margarin så att det skulle
42736: att konsumentpriset för smör sänkes bli gynnsammare för smöret, har regeringen
42737: och priset för margarin i motsvarande kommit att bestämma sig för avgöranden
42738: mån höjes?" genom vilka man försökt öka konsumtionen
42739: genom att sänka priset för smör. Den första
42740: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt av dessa åtgärder verkställdes i mars 1969, då
42741: anföra följande: en allmän rabattförsäljning av smör ägde rum.
42742: Smörproduktionen höll sig under hela 1960- Försäljningen omfattade 9 milj. kilogram smör
42743: talet någorlunda jämn och utgjorde ca 100 och prisnedsättningen utgjorde 3 mk per kilo-
42744: milj. kilogram om året. Trots att exporten gram. Från och med sagda års september
42745: försvårats har smörexporten dock hållit sig månad har rabattförsäljning av smör genom-
42746: ungefär oförändrad och utgjort 18-20 milj. förts i form av försäljning tili industrin och
42747: kg om året. Däremot har den inhemska smör- tili invånargrupper i svag social ställning.
42748: konsumtionen kraftigt minskat. Då smör- Rabatten på smör som sålts tili industrin har
42749: konsumtionen under åren 1962-1963 utgjor- varit 4,30 mk per kilogram. Socialrabattsmör
42750: de 18.1 kg per person i året, var den under har sålts tili personer, vilka erhåller folk-
42751: åren 1968-1969 endast 15.7 kg. Den största pensionens stöddel, familjepension, special-
42752: nedgången i konsumtionen inträffade från år bambidrag, arbetslöshetsersättning eller under-
42753: 1967 tili år 1968, under viiken tid smör- stöd av arbetslöshetskassor. Tili de sistnämnda
42754: konsumtionen minskade med 5.5 milj. kg. har mot ra!.>attkort sålts 1.5 kg smör per
42755: Tili följd av den minskade inhemska kon- person i månaden, och rabatten har varit 3 mk
42756: sumtionen och den försvårade exporten har per kilogram. Dessutom har man försökt öka
42757: smörlagn ökat och försvårade exporten har smörkonsumtionen i statens inrättningars och
42758: innevarande års januari månad 18.5 milj. kg. skolors mathushållning, och inrättningama i
42759: Från och med år 1962 har margarinkon- fråga har haft möjlighet att tili sin mathus-
42760: sumtionen åter ökat kraftigt. Då margarin- hållning erhålla medel för de tiliäggskostnader
42761: förbrukningen under åren 1962-1963 var som föranletts av användningen av smör.
42762: 3.5 kg per person om året, var motsvarande Trots att man skridit tili ovannämnda åt-
42763: konsumtion år 1969 5.8 kg. gärder för ökande av den inhemska smör-
42764: Övergången från användningen av smörfett konsumtionen har slutresultatet blivit, att
42765: tili användning av margarinfett har föranletts man under år 1969 lyckades hålla smör-
42766: av flera olika faktorer. En viktig orsak har konsumtionen på 1968 års nivå. Utan dessa
42767: varit den kraftiga opinion mot användningen åtgärder skulle smörkonsumtionen uppenbar-
42768: av smörfett, som under folkhälsans täckmantel ligen ha nedgått ytterligare. Fördenskull har
42769: redan under en längre tid har kommit tili man blivit tvungen att fortsättningsvis över-
42770: uttryck i vårt land. En annan orsak har varit, väga åtgärder för ökande av smörkonsumtio-
42771: att prisregleringen av smör och margarin nen. Det är uppenbart, att man i detta sam-
42772: verkställts på sådant sätt, att smöret har kom- manhang även ånyo måste taga upp frågan
42773: mit att stå i en förhållandevis svagare ställ- om en ändring av prisförhållandet mellan smör
42774: ning. Då margarinpriset under åren 1960- och margarin, så att detta blir fördelaktigare
42775: 62 var 67.5% av smörpriset, var motsvaran- för smöret.
42776: Helsingfors den 24 februari 1970.
42777:
42778: Lantbruksminister Martti Miettunen.
42779: Kirj. ksm. n:o 264.
42780:
42781:
42782:
42783:
42784: Vilmi ym.: TVL:n työnjohtotehtävissä työskentelevien palkkojen
42785: korottamisesta.
42786:
42787:
42788: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
42789:
42790: TVL:n to1ssa työnjohtotehtävissä olevien palkat nousevat 36-54 pennillä tunnilta. Pi-
42791: asemassa on viime aikoina ollut havaittavissa dämme välttämättömänä, että TVL:n työn-
42792: epävarmuutta, sillä keskusvirasto- ja ministe- johtotehtävissä olevien siirto työsopimuspalk-
42793: riötasolta tulleiden määräysten mukaan laitok- kaukseen lopetetaan ja heidän palkkaansa
42794: sen palveluksessa olleita on ryhdytty sanomaan korotetaan samassa suhteessa kuin muiden
42795: laajenevassa määrässä irti, minkä lisäksi monia työntekijäryhmien ansioita.
42796: palkkaussuhteita on muutettu. Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
42797: TVL:n tilapäisiä rakennusmestareita on siir- 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme hal-
42798: retty työsopimussuhteisiin, joka on merkinnyt lituksen asianomaisen jäsenen vastattavaksi
42799: palkan alenemista ja päivärahojen jäämistä seuraavan kysymyksen:
42800: pois. Eräiden miesten nettopalkka on tämän
42801: johdosta alentunut jopa 200 markalla kuukau- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42802: dessa. ryhtyä TVL:n työmailla työnjohtotehtä-
42803: Tällaista ilman näkyvää syytä tapahtuvaa vissä työskentelevien aseman varmista-
42804: palkkauksen alentamista ei voida pitää perus- miseksi ja palkkojen korottamiseksi
42805: teltuna, kun samanaikaisesti vakauttamissopi- samassa suhteessa muiden työntekijä-
42806: muksen mukaan ·muiden työntekijöiden palkat ryhmien kanssa?
42807: nousevat ainakin 18 p/t. Useissa tapauksissa
42808: Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1970.
42809:
42810: Pekka Vilmi. Veikko Hanhirova.
42811: Paavo Niinikoski.
42812:
42813:
42814:
42815:
42816: E 255/70
42817: 2
42818:
42819:
42820:
42821:
42822: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
42823:
42824: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Mitä tulee tilapäisten rakennusmestareiden
42825: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, siirtämiseen työsopimussuhteeseen, tämä toi-
42826: olette kirjeellänne 30 päivältä tammikuuta menpide vuoden vaihteessa on johtunut pyrki-
42827: 1970 n:o 1807 lähettänyt valtioneuvoston myksestä saada tie- ja vesirakennuslaitoksen
42828: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- palkkaus- ym. siihen liittyvät määräraha-asiat
42829: taja Pekka Vilmin ym. tekemän seuraavan kokonaisuudessaan ja pysyvästi tyydyttävästi
42830: sisältöisen kysymyksen: järjestetyiksi. Valtiovarainministeriön kehoituk-
42831: sen mukaan irtisanottiin kaikki sellaiset tila-
42832: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo päiset rakennusmestarit, joiden palkkoja ei
42833: ryhtyä TVL:n työmailla työnjohtotehtä- voitu maksaa tilapäisten toimihenkiliöden palk-
42834: vissä työskentelevien aseman varmista- kioihin osoitetusta määrärahasta. Irtisanotuista
42835: miseksi ja palkkojen korottamiseksi 120 otettiin työsopimussuhteeseen valtiovarain-
42836: samassa suhteessa muiden työntekijä- ministeriön hyväksymän palkkaryhmittelyn mu-
42837: ryhmien kanssa?" kaisesti. Kuitenkin rakennusmestarijärjestöjen
42838: kanssa käydyissä neuvotteluissa sovittiin, että
42839: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- aikaisemmin vahvistetusta ryhmittelystä poike-
42840: taen seuraavaa: ten 10. 12. 1969 tie- ja vesirakennuslaitoksen
42841: Tammikuun 12 päivänä 1970 päivätyssä vas- palveluksessa olleelle tulee vahvistaa palkka
42842: tauksessani kansanedustaja Urho Knuutin ym. saman suuruiseksi kuin jos hän virkasuhteessa
42843: kirjalliseen kysymykseen, joka koski tie- ja nauttisi palkkaa ja päivärahaa. Bruttoansiot
42844: vesirakennuslaitoksen piirissä tapahtuneiksi väi- pysyivät siis samana kuin virkasuhteessa sillä
42845: tettyjä laajamittaisia irtisanomisia ja uusien erotuksella, että päiväraha sisältyi palkkaan.
42846: työntekijöiden palkkaamisia, kiinnitin huo- Erittäin sekavaa virkasuhteisten rakennusmes-
42847: miota henkilökuntapolitiikan kytkeytymiseen tareiden päivärahajärjestelmää ei voitu siirtää
42848: tie- ja vesirakennuslaitoksen laskentajärjestel- työsopimuspuolelle, varsinkin, kun päivärahoja
42849: män kehittämiseen, irtisanomisten liittymiseen selvittelevän komitean mietintö valmistunee
42850: työllisyystilanteeseen sekä laitoksen pyrkimyk- lähiaikoina. Mahdollinen nettoansion alenemi-
42851: seen pitää palveluksessaan nykyinen työvoi- nen ei näin ollen aiheudu palkan alenemisesta,
42852: mansa. Tämä koskee myös tilapäisiä rakennus- vaan verotettavan tulon lisääntymisestä. Lisäksi
42853: mestareita, joista ensi sijassa nyt on kysymys on todettava, että kysymyksessä olevat hen-
42854: ja joiden irtisanomisia on ollut pakko suorit- kilöt eivät ole tävsin ilman päivärahaoikeutta,
42855: taa määrärahojen niukkuuden ja töiden kausi- koska heillä on oikeus päivärahaan silloin, kun
42856: luontoisuuden vuoksi. heidät komennetaan työmaan ulkopuolelle.
42857: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1970.
42858:
42859: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
42860: 3
42861:
42862:
42863:
42864:
42865: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
42866:
42867: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen denna åtgärd vid årsskiftet på strävandena att
42868: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- få väg- och vattenbyggnadsverkets avlönings-
42869: velse av den 30 januari 1970 nr 1807 tili m. fl. därmed sammanhängande anslagsfrågor
42870: vederbörande medlem av statsrådet för avgi- ordnade i sin helhet och på ett bestående och
42871: vande av svar översänt följande av riksdags- tilifredsställande sätt. I enlighet med finans-
42872: man Pekka Vilmi m. fl. ställda spörsmål: ministeriets uppmaning uppsades samtliga så-
42873: dana tillfälliga byggmästare, vilkas löner icke
42874: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen kunde betalas av det för tilifälliga funktio-
42875: vidtaga för att trygga de personers närers arvoden beviljade anslaget. Av de upp-
42876: ställning, som tjänstgör på väg- och sagda anställdes 120 i arbetsavtalsförhållande
42877: vattenbyggnadsverkets arbetsplatser i enligt den av finansministeriet godkända löne-
42878: arbetsledningsuppgifter, och för höjan- grupperingen. Vid förhandlingar med byggmäs-
42879: det av deras löner i samma proportion tarorganisationerna ingicks dock överenskom-
42880: som andra arbetstagargruppers löner?" melse om att lönen för person, som 10. 12.
42881: 1969 var i väg- och vattenbyggnadsverkets
42882: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt tjänst, med avvikelse från den tidigare fast-
42883: anföra följande: ställda grupperingen bör fastställas tili samma
42884: I mitt svar av den 12 januari 1970 på ett belopp som han i tjänsteförhållande skulle få
42885: av riksdagsman Urho Knuuti m. fl. ställt i lön och dagtraktamente. Bruttoförtjänsterna
42886: skriftligt spörsmål, som gällde påstådda mass- förblev alltså desamma som i tjänsteförhållan-
42887: uppsägningar inom väg- och vattenbyggnads- de med den skilinaden, att dagtraktamentet in-
42888: verket och anställande av nya funktionärer, gick i lönen. Det synnerligen invecklade dag-
42889: fäste jag uppmärksamhet vid personalpoliti- traktamentssystemet för byggmästare i tjänste-
42890: kens anslutning tili utvecklandet av väg- och förhållande kunde icke överföras att gälla ar-
42891: vattenbyggnadsverkets program budgeterings- betsavtalen, i synnerhet då den kommittes som
42892: system, uppsägningarnas sammanhängande med utreder dagtraktamentsfrågor betänkande torde
42893: sysselsättningsläget samt verkets strävan att i bli färdigt inom den närmaste framtiden. En
42894: sin tjänst behålla den nuvarande arbetskraften. eventuell nedgång i fråga om nettoförtjänsten
42895: Detta gäller även tilifälliga byggmästare, vilka beror sålunda icke på lönesänkning utan på
42896: det nu främst är fråga om, och vilka man ökning av den beskattningsbara inkomsten.
42897: blivit tvungen att uppsäga på grund av ansla- Ytterligare bör konstateras, att ifrågavarande
42898: gens knapphet och arbetenas säsongbetonade personer icke är helt utan rätt tili dagtrakta-
42899: karaktär. mente, emedan de är berättigade att erhålla
42900: Vad överföringen av tilifälliga byggmästare dagtraktamente då de blir kommenderade utan-
42901: arbetsavtalsförhållande beträffar, så berodde för arbetsplatsen.
42902: Helsingfors den 25 februari 1970.
42903:
42904: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
42905: Kirj. ksm. n:o 265.
42906:
42907:
42908:
42909:
42910: Sileäkangas ym.: Oman asunnon hankkimiseen käytettyjen laino-
42911: jen korkojen vähennyskelpoisuudesta kunnallisverotuksessa.
42912:
42913:
42914: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
42915:
42916: Verotuksessa myönnettävien vähennysoikeuk- normaalisti lainoitetun omakotitalon koroista
42917: sien tulkinnassa on usein vaikeuksia, jotka vähennetään asuntoetu esimerkiksi maalaiskun-
42918: poikkeuksetta koituvat verotettavan tappioksi. nissa, joissa asuntoetua ei lasketa yleensä kor-
42919: Kun verolainsäädäntömme tulee uudistettavak- keaksi, jää suurin osa velkojen koroista vähen-
42920: si, on erityistä huomiota kiinnitettävä myös eri- tämättä. Vastaavasti esimerkiksi arvopapereihin
42921: laisten vähennysten yksinkertaistamiseen ja oi- ja osakkeisiin käytettyjen velkojen korot ovat
42922: keudenmukaistamiseen. kokonaisuudessaan vähennyskelpoisia. Raken-
42923: Muun muassa asuntolainojen korkojen vä- nusaikana vähennys voi jäädä saamatta koko-
42924: hennykset ovat aiheuttaneet vähävaraisten oman naankin. Oman asunnon velkojen vähennys-
42925: asunnon hankkijoiden keskuudessa runsaasti oikeuden rajoittaminen on erittäin räikeä epä-
42926: katkeruutta, kun kunnallisverotuksessa oma- kohta, joka olisi kiireellisesti poistettava.
42927: kotitaloihin käytettyjen lainojen korkoja ei ole Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
42928: voitu vähentää kokonaisuudessaan kuten osake- §:n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
42929: huoneistojen. On jopa käynyt niin, että vähen- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
42930: nys on koskenut vain aivan pientä osaa todelli- seuraavan kysymyksen:
42931: sista korkomenoista. Maalaiskuntain kunnallis-
42932: hallinnosta annetun asetuksen 82 §: n 11 koh- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42933: dan mukaisesti verolautakunta voi laskea asun- ryhtyä oman asunnon hankkimiseen
42934: toon käytetyn lainan korot kunnallisverotukses- käytettyjen lainojen korkojen saattami-
42935: sa kiinteistötulosta, joksi katsotaan myöskin seksi vähennyskelpoiseksi kunnallisvero-
42936: asuntoetu omassa talossa. Kun nykyaikaisen tuksessa kokonaisuudessaan?
42937: Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1970.
42938:
42939: Aulis Sileäkangas. Erkki Haukipuro.
42940: Eino Uusitalo. Reino Karpola.
42941: Veikko Savela. Eino Lottanen.
42942: Akseli Paarman. Pekka Vilmi.
42943: Heimo Linna. Veikko Honkanen.
42944: Paavo Niinikoski. Eino Kankaanpää.
42945: Esu Niemelä.
42946:
42947:
42948:
42949:
42950: E 279/70
42951: 2
42952:
42953:
42954:
42955:
42956: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
42957:
42958: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin Korkomenot ovat tulolähteeseen kohdistuvia
42959: nojalla ovat kansanedustaja Aulis Sileäkangas vähennyksiä silloin, kun ne kohdistuvat määrät-
42960: ym. esittäneet valtioneuvoston asianomaisen jä- tyyn elinkeinoon tai kiinteistöön. Kun kiinteis-
42961: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: töt muodostavat yleensä jokainen oman tulo-
42962: lähteensä saadaan esim. asuinkiinteistön hank-
42963: "Mllun toimenpiteisiin Hallitus aikoo kimiseksi otetun velan korot täten vähentää
42964: ryhtyä oman asunnon hankkimiseen käy- kunnallisverotuksessa vain tästä kiinteistöstä
42965: tettyjen lainojen korkojen saamiseksi saaduista tuloista. Poikkeuksen siihen, että kor-
42966: vähennyskelpoiseksi kunnallisverotuk- komeno saadaan vähentää vain sen tulolähteen
42967: sessa kokonaisuudessaan?" tulosta, johon se kohdistuu, sisältävät vuosien
42968: 1958 ja 1962 asuntotuotannon veronhuojennus-
42969: Kun asia kuuluu toimialaani valtiovarainmi- lait, joiden mukaan omakotitalon omistaja on
42970: nisterinä, esitän · kysymykseen vastauksenani määrätyin edellytyksin voinut vähentää muista
42971: kunnioittavasti seuraavaa: samassa kunnassa verotettavista tuloistaan vel-
42972: kain korot, jotka ovat kohdistuneet verovelvol-
42973: Verotus toimitetaan verotuslain 72 ja 75 §:n lisen omassa tai hänen perheensä käytössä ol-
42974: mukaan tulolähteittäin. Kunkin tulolähteen tu- leeseen verovapaaseen asuinrakennukseen.
42975: los vahvistetaan erikseen siten, että tämän tulo- Asunto-osakkeet, jotka oikeuttavat hallitse-
42976: lähteen veronalaisista tuloista vähennetään sii- maan huoneistoa asunto-osakeyhtiön omistamas-
42977: hen ·kohdistuvat tulon hankkimisesta tai säilyt- sa kiinteistössä, ovat irtainta omaisuutta. Kun
42978: tämisestä johtuneet menot ja menetykset. Ve- asunto-osakkeen ostamista varten otetun velan
42979: rotuksen toimittaminen tulolähteittäin on eräs korot kohdistuvat näin ollen henkilökohtaisiin
42980: kunnallisverotuksen perusperiaatteita, jolla on tuloihin, ne saadaan vähentää verovelvollisen
42981: myös suuri käytännöllinen merkitys erityisesti kotikunnassa yleisenä vähennyksenä hänen tu-
42982: siksi, että toisen tulolähteen tappiota ei saa vä- loistaan.
42983: hentää toisen tulolähteen voitosta. Tulolähde- Valtiovarainministeriö on 5 päivänä helmi-
42984: jaolla on keskeinen merkitys myös kuntien vä- kuuta 1970 asettanut · toimikunnan tarkista-
42985: lisen verotusoikeuden jakamisessa mm. silloin, maan verotuksen yksinkertaistamista ja sanotun
42986: kun verovelvollisen asuinpaikka ja hänen omis- toimikunnan saaman toimeksiannon mukaan
42987: tamansa kiinteistön sijaintipaikka ovat eri kun- sen tulee kiinnittää huo~iota myös korkomeno-
42988: nissa. jen vähennysoikeuteen. Tässä yhteydessä tulee
42989: Korkomenojen vähentämisestä veronalaisista tutkittavaksi myös asunnon hankkimiseen käy-
42990: tuloista säädetään kunnallishallituksesta kau- tettyjen velkojen korkojen vähennysoikeus kun-
42991: pungissa annetun asetuksen 55 §:n 1 ja 5 koh- nallisverotuksessa. Toimikunnan saatua tehtä-
42992: dassa sekä maalaiskuntain kunnallishallinnosta vänsä suoritetuksi tullaan ottamaan kantaa
42993: annetun asetuksen 82 §:n 7 ja 11 kohdassa. myös edellä käsiteltyyn kysymykseen.
42994: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1970.
42995:
42996: Valtiovarainministeri Eino Raunio.
42997: 3
42998:
42999:
43000:
43001:
43002: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
43003:
43004: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen 11 punkterna förordningen angående kommu-
43005: har riksdagsman Aulis Sileäkangas m.fl. tili ve- nalförvaltning på 1andet. Ränteutgifter är tili
43006: derbörande medlem av statsrådet för avgivande inkomstkälla hänförliga avdrag då de hänför
43007: av svar ställt fö1jande spörsmå1: sig tili en bestämd näring eller fastighet. Då
43008: envar fastighet i allmänhet bildar sin egen in-
43009: "Vilka åtgärder har Regeringen för komstkälla får t.ex. räntan på 1ån som upp-
43010: avsikt att vidtaga för att räntorna på tagits för anskaffning av en bostadsfastighet
43011: lån som använts för anskaffning av sålunda avdragas endast från den inkomst som
43012: egen bostad skall bli avdragsgilia i sin erhållits av fastigheten i fråga. Undantag från
43013: helhet vid kommunalbeskattningen?" regeln att ränteutgift får avdragas endast från
43014: inkomsten från den inkomstkälla tili viiken den
43015: Då ärendet hör tili mitt förvaltningsområde hänför sig, ingår i 1958 och 1962 års lagar
43016: i min egenskap av finansminister får jag såsom om skattelättnader vid bostadsproduktionen,
43017: svar på spörsmå1et vördsamt anföra följande: enligt vilka ägare av egnahemshus under vissa
43018: förutsättningar har kunnat från sina andra i
43019: Beskattningen verkställes med stöd av 72 samma kommun beskattningsbara inkomster
43020: och 75 §§ beskattningslagen enligt inkomst- avdraga räntorna på gä1d, som hänfört sig tili
43021: källa. Resultatet av varje inkomstkälla faststäl- skattefri bostadsbyggnad viiken använts som
43022: les särskilt för sig sålunda, att från den beskatt- bostad för den skattskyldige och hans familj.
43023: ningsbara inkomst som härrör från respektive Bostadsaktier, vilka medför rätt att besitta
43024: inkomstkälla, avdrages tili densamma hänförliga bostads1ägenhet i fastighet som äges av bostads-
43025: utgifter och för1uster för förvärvande eller bi- aktiebolag är lösöre. Då räntorna på gäld som
43026: behållande av inkomsten. Beskattningen enligt upptagits för inköp av bostadsaktie sålunda
43027: inkomstkälla är en av kommunalbeskattningens hänför sig tili de personliga inkomsterna, får
43028: huvudprinciper, som även är av stor praktisk de i den skattsky1diges hemkommun avdragas
43029: betydelse av den anledningen, att tili viss in- såsom allmänna avdrag från hans inkomster.
43030: komstkälla hänförlig för1ust icke får avdragas Finansministeriet har den 5 februari 1970
43031: från vinst som hänför sig tili annan inkomst- tillsatt en kommitte för undersökning av be-
43032: källa. Indelningen i inkomstkäl1or är av central skattningens förenklande och enligt den upp-
43033: betydelse också vid uppdelningen av beskatt- gift kommitten tilidelats skall den även fästa
43034: ningsrätten kommuner emellan bl.a. då den uppmärksamhet vid rätten att avdraga ränteut-
43035: skattsky1diges boplats och p1atsen där av ho- gifter. 1 detta sammanhang blir också frågan
43036: nom ägd fastighet är belägen, ligger i olika om rätten att vid kommuna1beskattningen av-
43037: kommuner. draga räntorna på lån, vilka upptagits för an-
43038: Beträffande avdrag av ränteutgifter från den skaffning av bostad, undersökt. Så snart kom-
43039: beskattningsbara inkomsten stadgas i 55 § 1 mitten fått sitt uppdrag s1utfört, kommer man
43040: och 5 punkterna förordningen angående kom- att fatta ståndpunkt också tili ovan behandlade
43041: munalförvaltning i stad samt i 82 § 7 och fråga.
43042: Helsingfors den 25 februari 1970.
43043:
43044: Finansminister Eino Raunio.
43045: Kirj. ksm. n:o 266.
43046:
43047:
43048:
43049:
43050: Rönkkö: Eläkelainsäädännön yhteensovitussäännösten epäjohdon-
43051: mukaisuudesta.
43052:
43053:
43054: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
43055:
43056: Eläkelainsäädäntöämme kehitettäessä on pääs- sairausvakuutuslain mukainen päivärahaoikeus
43057: syt syntymään useita eri lakien yhteensovitta- vuoden loppuun. Nyt tällainen henkilö saa kan-
43058: misesta aiheutuvia epäkohtia. Eräs sellainen on saneläkelain mukaisen perusosan vasta vuoden
43059: aiheutunut sairausvakuutuslain (4. 7. 1963/ 1970 alusta, vaikka se on vähennetty eläkkeestä
43060: 364), kansaneläkelain (8. 6. 1956/347) ja jo vuoden 1969 alusta lukien. Kun yleensä täy-
43061: eräiden virka- tai työsuhteeseen perustuvien simääräinen eläke on suurempi kuin päivärahan
43062: eläkelakien yhteensovittamisesta. määrä, ei päivärahaakaan voida maksaa, vaikka
43063: Sairausvakuutuslaki, jonka mukaan vakuute- oikeus siihen onkin. Käytännössä on sattunut
43064: tulle maksetaan sairaudesta aiheutuneen työky- myös tapauksia, joissa kansaneläkehakemus on
43065: vyttömyyden perusteella päivärahaa noin vuo- hylätty, vaikka työeläke on myönnetty ja siitä
43066: den ajalta, on toissijainen niin, että jos vakuu- on vähennetty kansaneläkkeen perusosa.
43067: tetulla on oikeus saada esimerkiksi valtion elä- Kun eläkelainsäädännön tarkoituksena on tur-
43068: kelain (20. 5. 1966/280) mukaista työkyvyttö- vata tietyntasoinen vähimmäiseläke, ei tämä ta-
43069: myyseläkettä saman työkyvyttömyyden perus- voite toteudu eläkkeensaajan kohdalla sairaus-
43070: teella, maksetaan päivärahaa vain sikäli ja siltä vakuutuslain mukaisen päivärahaoikeuden ai-
43071: osin kuin päivärahan määrä ylittää muun lain kana tai niissä tapauksissa, joissa kansaneläke-
43072: mukaisen korvauksen määrän. lain mukainen perusosa on evätty.
43073: Eläkkeen suuruutta määrättäessä otetaan Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
43074: huomioon kansaneläkelain mukainen perusosa, tyksen 37 § :n 1 momentin perusteella esitän
43075: joka vähennetään eläkkeen määrästä, koska se ei valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
43076: saa nousta yli tietyn rajan, joksi mainitussa elä- vaksi seuraavan kysymyksen:
43077: kelaissa on vahvistettu 66 % eläkkeen perus-
43078: teena olevan palkan määrästä. Onko Hallitus tietoinen eläkelainsää-
43079: Kansaneläkelain mukaiseen perusasaan on dännön yhteensovitussäännösten epäjoh-
43080: virka- tai työsuhteeseen perustuvaa työkyvyttö- donmukaisuudesta ja ristiriidoista, ja jos
43081: myyseläkettä saavalla oikeus vasta sitten kun on,
43082: sairausvakuutuslain mukainen päivärahaoikeus mihin toimenpiteisiin Hallitus on
43083: päättyy. Jos esimerkiksi pysyvä tai määräaikai- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä sanottujen
43084: nen työkyvyttömyys alkaa 1. 1. 1969, jatkuu epäkohtien korjaamiseksi?
43085: Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1970.
43086:
43087: Tahvo Rönkkö.
43088:
43089:
43090:
43091:
43092: E 259/70
43093: 2
43094:
43095:
43096:
43097:
43098: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he He.
43099:
43100: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ryhtynyt tai aikoo ryhtyä sanottujen
43101: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, epäkohtien korjaamiseksi?"
43102: olette kirjeellänne 30 päivältä tammikuuta 1970
43103: n:o 1814 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
43104: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tahvo taen seuraavaa:
43105: Rönkön tekemän, seuraavan sisältöisen kysy- Eläkelainsäädännön yhteensovitussäännöksissä
43106: myksen: on eräitä epätasaisuuksia. Eläkejärjestelmäkomi-
43107: tean tehtävänä on myös nykyisten yhteensovi-
43108: "Onko Hallitus tietoinen eläkelainsää- tussäännösten yksinkertaistaminen ja nussa
43109: dännön yhteensovitussäännösten epäjoh- esiintyvien epätasaisuuksien poistaminen. Komi-
43110: donmukaisuudesta ja ristiriidoista, ja jos tean annettua ehdotuksensa hallitus tulee otta-
43111: on, maan asian käsiteltäväkseen.
43112: mihin toimenpiteisiin Hallitus on
43113: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1970.
43114:
43115: Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
43116: 3
43117:
43118:
43119:
43120:
43121: T i U R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
43122:
43123: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen eller ämnar vidtaga för att avlägsna
43124: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse sagda missförhållanden?"
43125: av den 30 januari 1970 nr 1814 tili veder-
43126: börande medlem av statsrådet för avgivande Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
43127: av svar översänt följande av riksdagsman Tahvo samt anföra följande:
43128: Rönkkö undertecknade spörsmål: lnom pensionslagstiftningens samordnings-
43129: stadganden finns vissa ojämnheter. Pensions-
43130: "Är Regeringen medveten om följd- systemkommitten har också tili uppgift att
43131: vidrigheten och stridigheterna inom förenkla nuvarande samordningsstadganden och
43132: pensionslagstiftningens samordningsstad- att avlägsna inom dessa förekommande ojämn-
43133: ganden, och om är, heter. Sedan kommitten givit sitt förslag kom-
43134: vilka åtgärder har Regeringen vidtagit mer regeringen att taga ärendet tili behandling.
43135: Helsingfors den 24 februari 1970.
43136:
43137: Social- och hälsovardsminister A-L. Tiekso.
43138: Kirj. ksm. n:o 267.
43139:
43140:
43141:
43142:
43143: Holopainen ym.: Joensuusta Kunnasniemen ja Huhmarisen kautta
43144: Polvijärvelle rakennettavan tien aikaansaamisesta.
43145:
43146:
43147: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
43148:
43149: Vuoden 1960 valtiopäiville teki kansanedus- muodostumaan merkittäväksi kauttakulkuliiken-
43150: taja Ville Turunen ym. toivomusaloitteen n:o teen välittäjäksi, eduskunta pitää tärkeänä, että
43151: 403, joka koski toivomusta, "että Hallitus suo- tiehankkeen toteuttamiseksi tarvittavat valmis-
43152: rituttaisi tutkimuksen tieyhteyden aikaansaami- telutyöt aloitetaan."
43153: seksi Joensuusta Kunnasniemen ja Huhmarisen Vaikka näin on eduskunnassa jo lähes kym-
43154: kautta Polvijärvelle". menen vuotta sitten päätetty, ei tiehankkeen
43155: Tämän toivomusaloitteen käsitteli eduskun- toteuttamiseksi ole mitään, tapahtunut. Tie on
43156: nan kulkulaitosvaliokunta lokakuun 18 päivänä edelleen tarpeellinen sen kauttakulkumerkityk-
43157: 1960 ja päätyi myönteiseen ratkaisuun. Edus- sen ja myöskin Huhmarisvaaran merkittävän
43158: kunta käsitteli valiokunnan antaman mietinnön näköalapaikan turistikohteena huomioimiseksi,
43159: aloitteen lokakuun 25 päivänä 1960 ja hyväk- jota vaaraa aloitteen tekijät perusteluissaan ver-
43160: syi valiokunnan asiassa tekemän ehdotuksen, taavat Kolin veroiseksi.
43161: "että Hallitus suorituttaisi tutkimuksen tieyh- Edellä olevan perusteella esitämme valtio-
43162: teyden aikaansaamiseksi Joensuusta Kunnas- päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla
43163: niemen ja Huhmarisen kautta Polvijärvelle". valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
43164: Perusteluissaan eduskunta lausuu mm.: vaksi seuraavan kysymyksen:
43165: "Joensuun ja Polvijärven välisellä edellämaini-
43166: tulla tiesuunnalla on nykyisin kolme kunnan- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
43167: tietä, nimittäin Kuorevaaran, Kunnasniemen ja Eduskunnan 25 päivänä lokakuuta 1960
43168: Puntarikosken tiet, jotka kaikki on asianmukai- hyväksymän toivomuksen mukaista tut-
43169: sessa järjestyksessä määrätty paikallisteiksi. Ne kimusta Joensuusta Kunnasniemen ja
43170: ovat erillisiä pistoteitä, jotka eivät muodosta Huhmarisen kautta Polvijärvelle raken-
43171: yhtenäistä tiejaksoa. Kunnasniemen ja Kuore- nettavan tien aikaansaamisesta ei ole
43172: vaaran kunnanteiden yhdistämiseksi tarvittaisiin vielä suoritettu, vaikka Eduskunnan
43173: noin 5 kilometriä uutta tietä. Koko Joensuun päätöksestä on jo kulunut aikaa kym-
43174: ja Polvijärven välisen yhdystien pituus tulisi menen vuotta, ja jos on,
43175: olemaan noin 30 kilometriä. Tieyhteys olisi aikooko Hallitus kiirehtiä toimen-
43176: tarpeen vaatima ennen kaikkea paikallisen lii- piteitä sanotun tieyhteyden aikaansaa-
43177: kenteen kannalta. Kun se todennäköisesti tulisi miseksi?
43178: Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1970.
43179:
43180: A. Holopainen. Mikko Volotinen. Reino Karpola.
43181:
43182:
43183:
43184:
43185: E 254/70
43186: 2
43187:
43188:
43189:
43190:
43191: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
43192:
43193: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mom:ssa maantieyhteys ei täytä liikenteelliseltä merkityk-
43194: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, seltään yleisistä teistä annetun lain 7 § :n maan-
43195: olette kirjeellänne 30 päivältä tammikuuta 1970 tielle asettamia vaatimuksia, joten aloite maan-
43196: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tien rakentamista koskevana kysymyksenä on
43197: vastattavaksi kansanedustaja Holopaisen ym. tieasetuksen 8 §:n nojalla rauetettu. Kunnat
43198: seuraavan sisältöisen kysymyksen: ovat tietoisia tästä rauettamispäätöksestä.
43199: Sen sijaan tie- ja vesirakennushallitus on sa-
43200: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että man asetuksen kohdan nojalla pitänyt mahdol-
43201: Eduskunnan 25 päivänä lokakuuta 1960 lisena, että aloitteen tarkoittamaan tiesuuntaan
43202: hyväksymän toivomuksen mukaista tut- sisältyvällä Puutarinkosken ja Kunnasniemen
43203: kimusta Joensuusta Kunnasniemen ja paikallisteiden välisellä sekä Kunnasniemen ja
43204: Huhmarisen kautta Polvijärvelle raken- Kuoreveden paikallisteiden välisellä yhdystiellä
43205: nettavan tien aikaansaamisesta ei ole saattaa olla yleisistä teistä annetun lain 8 §: ssä
43206: vielä suoritettu, vaikka Eduskunnan säädetyt edellytykset tulla rakennetuksi paikal-
43207: päätöksestä on jo kulunut aikaa kym- listeiksi.
43208: menen vuotta, ja jos on, Asia onkin tältä osin paikallistieasiana käsit-
43209: aikooko Hallitus kiirehtiä toimen- telyn alaisena. Asiasta on pyydetty mm. läänin-
43210: piteitä sanotun tieyhteyden aikaansaa- hallituksen ja kuntien lausunnot. Aloitteeseen
43211: miseksi?" on liitetty aikanaan laadittu tierakennussuunni-
43212: telma, joka kuitenkin on katsottava vanhentu-
43213: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- neeksi, mutta jota voitaneen osittain käyttää
43214: vasti seuraavaa: hyödyksi, kun asian käsittely edistyy paikallis-
43215: Eduskunta on lausunut 25. 10. 1960 toivo- tiesuunnitelman laatimisvaiheeseen. Varsinaista
43216: muksen tieyhteyden aikaansaamiseksi Joen- suunnitelman laatimista ei vielä kuitenkaan
43217: suusta Kunnasniemen ja Huhmarisen kautta muiden kiireellisempien hankkeiden takia ole
43218: Polvijärvelle. Sittemmin teki Kontiolahden voitu sisällyttää vuoden 1970 suunnitteluohjel-
43219: kunta tie- ja vesirakennushallitukselle tielain maan.
43220: mukaisen aloitteen, joka koski Joensuun-Leh- Edellä esitetyn perusteella voidaan, päinvas-
43221: mon-Pilkon-Kunnasniemen- Kuorevaaran toin kuin kysymyksessä on tehty, todeta, että
43222: välisen maantieyhteyden muodostamista, jonka alussa mainitussa eduskunnan toivomuksessa
43223: tiealoitteen tarkoittama tie tulisi noudattamaan tarkoitetusta uudesta tieyhteydestä on jo suo-
43224: samaa suuntaa kuin eduskunnan hyväksymässä ritettu useita selvityksiä ja tutkimuksia ja että
43225: toivomuksessa tarkoitetaan. asia tällä hetkellä on vireillä kysymyksessäkin
43226: Tehdyn tielain mukaisen aloitteen johdosta mainittujen paikallisteiden yhdystien osalta pai-
43227: on tie- ja vesirakennushallitus suorittanut aloit- kallistieasiana. Tämä yhdystie ilmeisesti on ai-
43228: teen edellyttämän käsittelyn ja 5. 9. 1968 kat- noa mahdollinen kysymykseen tuleva uusi tie-
43229: sonut selvitetyksi, että nykyinen parannettu yhteys ko. alueella huomioonottaen liikenteen
43230: maantieyhteys Joensuu-Polvijärvi riittää tyy- suuntautuminen ja liikennemäärät, jotka eivät
43231: dyttämään Polvijärven-Joensuun välisen maan- täytä tielain maantielle asettamia vaatimuksia.
43232: tietarpeen ja että aloitteen tarkoittama uusi
43233: Helsingissä, helmikuun 23 päivänä 1970.
43234:
43235:
43236: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
43237: 3
43238:
43239:
43240:
43241:
43242: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
43243:
43244: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen sin betydelse för samfärdseln icke uppfyller i
43245: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse 7 § lagen om allmänna vägar på landsväg
43246: av den 30 januari 1970 tili vederbörande ställda fordringar, varför beslut i enlighet
43247: medlem av statsrådet för avgivande av svar med 8 § förordningen om allmänna vägar
43248: översänt följande av riksdagsman Holopainen fattats om att framställningen såsom gällande
43249: m. fl. ställda spörsmål: anläggning av landsväg skall förfalla. Kommu-
43250: nerna är medvetna om detta beslut.
43251: "Är Regeringen medveten om att en Däremot har väg- och vattenbyggnadsstyrel-
43252: undersökning enligt Riksdagens den sen med stöd av samma lagrum ansett möjligt,
43253: 25 oktober 1960 godkända hemställan att förbindelsevägarna mellan Puntarikoski och
43254: angående åstadkommandet av en väg Kunnasniemi bygdevägar samt mellan Kunnas-
43255: från Joensuu via Kunnasniemi och niemi och Kuorevesi bygdevägar, vilka ingår i
43256: Huhmarinen tili Polvijärvi ännu icke den i spörsmålet avsedda vägsträckningen, kan
43257: har verkställts, fastän från tidpunkten ha i 8 § lagen om allmänna vägar stadgade
43258: för Riksdagens beslut redan förflutit förutsättningar för att anläggas såsom bygde-
43259: tio år, och om så är fallet, vägar.
43260: har Regeringen för avsikt att på- Ärendet är också tili denna del såsom
43261: skynda åtgärderna för åstadkommande bygdevägsärende under behandling. I ärendet
43262: av sagda vägförbindelse?" har inbegärts utlåtande av bl. a. länsstyrelsen
43263: och kommunerna. Tili framställningen har
43264: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt fogats en på sin tid utarbetad vägplan, som
43265: anföra följande: dock bör anses föråldrad, men som torde
43266: Riksdagen har 25. 10. 1960 hemställt om kunna delvis . utnyttjas då behandlingen av
43267: åstadkommande av en vägförbindelse från ärendet framskridit så långt, att vägplan för
43268: Joensuu via Kunnasniemi och Huhmarinen tili bygdevägen skall utarbetas. Det egentliga
43269: Polvijärvi. Sedermera har Kontiolahti kommun utarbetandet av planen har dock icke ännu på
43270: tili väg- och vattenbyggnadsstyrelsen i enlighet grund av andra mera brådskande projekt
43271: med väglagen gjort framställning om an- kunnat intagas i 1970 års planeringsprogram.
43272: läggande av en landsvägsförbindelse Joensuu På grund av det ovan anförda kan man,
43273: -Lehmo-Pilkko-Kunnasniemi-Kuorevaara. i motsats tili vad i spörsmålet har gjorts,
43274: Den i framställningen avsedda vägen skulle konstatera, att angående den i riksdagens i
43275: komma att följa samma sträckning som den början nämnda hemställning avsedda nya väg-
43276: som avses i den av riksdagen godkända hem- förbindelsen redan har utförts flera utredningar
43277: ställningen. och undersökningar, och att ärendet för när-
43278: Med anledning av framställningen enligt varande i fråga om förbindelsevägen mellan
43279: väglagen har väg- och vattenbyggnadsstyrelsen de också i spörsmålet nämnda bygdevägarna
43280: verkställt av framställningen förutsatt behand- är anhängigt såsom bygdevägsärende. Denna
43281: ling och 5. 9. 1968 ansett utrett, att den förbindelseväg är uppenbarligen den enda nya
43282: nuvarande förbättrade landsvägsförbindelsen vägförbindelse som möjligen kan komma i
43283: Joensuu-Polvijärvi är tillfyllest för tili- fråga inom detta område, då man beaktar
43284: fredsställandet av landsvägsbehovet Polvijärvi trafikens inriktning och trafikmängderna, som
43285: -Joensuu, och att den i framställningen av- icke fyller de krav väglagen uppställer för
43286: sedda nya landsvägsförbindelsen i fråga om landsväg.
43287: Helsingfors den 23 januari 1970.
43288:
43289:
43290: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
43291: Kirj. ksm. n:o 268.
43292:
43293:
43294:
43295:
43296: Sinisalo: Suomalaisen rakennustyövoiman käyttämisestä Sveto-
43297: gorskin puunjalostustehtaan laajennustyössä.
43298:
43299:
43300: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
43301:
43302: Neuvostoliiton viranomaisten taholta on ja muun työvoiman käyttöä Neuvostoliitossa
43303: useissa yhteyksissä ilmoitettu valmius vastaan- koskevia suunnitelmia, Tallinnan hotelliraken-
43304: ottaa suomalaista rakennustyövoimaa Neuvos- nustyötä lukuunottamatta, ei ole toteutettu,
43305: toliiton puolella sijaitsevan Svetogorskin herättää arvostelua ja epätietoisuutta.
43306: puunjalostustehtaan uusimis- ja laajennustyö- Tämän vuoksi ja asian tärkeyteen viitaten
43307: hön. Asia on ollut myös esillä suomalais- esitän valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 moment-
43308: neuvostoliittolaista taloudellista yhteistyötä tiin nojaten valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43309: koskevissa neuvotteluissa ja julkisuuteenkin nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43310: annettujen tietojen mukaan eräisiin erikoisval-
43311: misteluihin hankkeen toteuttamiseksi on ryh- Mitkä syyt ovat viivästyttäneet sopi-
43312: dytty. muksen aikaansaamista suomalaisen ra-
43313: Erikoisesti nopeaa ratkaisua odotetaan kennustyövoiman käytöstä Neuvostolii-
43314: Imatran seudulla jossa työttömyys jatkuu edel- tossa Suomen rajan tuntumassa sijaitse-
43315: leen varsin vaikeana, ja jonka välittömässä lä- van Svetogorskin puunjalostustehtaan
43316: heisyydessä Svetogorskin tehtaat sijaitsevat. laajennustyössä ja milloin Hallitus ar-
43317: Ratkaisun viipyminen, ja kun muitakaan vioi ratkaisun olevan toteutettavissa?
43318: keskustelujen alla olevia suomalaisen rakennus-
43319: Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1970.
43320:
43321: Taisto Sinisalo.
43322:
43323:
43324:
43325:
43326: E 222/70
43327: 2
43328:
43329:
43330:
43331:
43332: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
43333:
43334: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- mioon tämän suosituksen ja ilmoitti saattavan-
43335: sa mainitussa tarkoituksessa on kansanedusta- sa sen ao. viranomaisten tietoon.
43336: ja Taisto Sinisalo 30 päivänä tammikuuta 1970 Mainitun yhteistyökomission kokouksen jäl-
43337: esittänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen keen Suomen ryhmä asetti erityisen työryhmän
43338: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: käsittelemään suomalaisten osallistumista em.
43339: työkohteiden toteuttamiseen. Työryhmä tapasi
43340: "Mitkä syyt ovat viivästyttäneet sopi- Neuvostoliiton vastaavan elimen kaksi kertaa.
43341: muksen aikaansaamista suomalaisen ra- Suorittamiensa tutkimus- ja selvitystöiden tu-
43342: kennustyövoiman käytöstä Neuvostolii- lokset molemmat työryhmät esittivät yhteistyö-
43343: tossa Suomen rajan tuntumassa sijaitse- komission kuudennessa kokouksessa 20-26.
43344: van Svetogorskin puunjalostustehtaan 8. 1969 Helsingissä. Neuvostoliittolainen osa-
43345: laajennustyössä ja milloin Hallitus ar- puoli antoi tässä yhteydessä asiaa valaisevia
43346: vioi ratkaisun olevan toteutettavissa?" alustavia lisätietoja rakennustöiden mahdolli-
43347: sesta laajuudesta molemmissa kohteissa. Suo-.
43348: Tähän kysymykseen, josta Herra Puhemies men taholta ilmoitettiin oltavan kiinnostuneita
43349: kuluvan vuoden tammikuun 30 päivänä päivä- esitetyistä kohteista ja että mainittujen töiden
43350: tyn kirjelmänsä ohella on lähettänyt jäljennök- toteuttamiseen sillä on sekä teknilliset mahdol-
43351: sen allekirjoittaneelle ministerille, pyydän kun- lisuudet että tarvittaessa työvoima. Yllämai-
43352: nioittavasti vastata seuraavaa: nittujen selostuksien perusteella yhteistyöko-.
43353: Suomalais-neuvostoliittolaisen hallitusten vä- missio päätti suositella molempien maiden ao.
43354: lisen pysyvän taloudellisen yhteistyökomission elimille tutkittavaksi taloudellisen . yhteistyön
43355: viidennessä kokouksessa 16-17. 1. 1969 Mos- toteuttamismahdollisuutta Suomen ja SNTL:n
43356: kovassa ilmoitettiin Neuvostoliiton ryhmän ta- kesken mainituissa kohteissa ja antaa asian-
43357: holta, että asianomaiset neuvostoliittolaiset eli- omaisten järjestöjensä tehtäväksi käydä asiasta
43358: met olivat tutkineet kysymystä suomalaisen kaupallisia neuvotteluja.
43359: työvoiman mahdollisesta käyttämisestä eräiden Yhteistyökomission tekemän päätöksen poh-
43360: kohteiden rakennustöihin SNTL:n alueella ja, jalta on Suomessa sekä viranomaisten että ta-
43361: että Neuvostoliiton taholta oltiin valmiit Suo-. louselämän eri järjestöjen piirissä tutkittu edel-
43362: men osapuolen kanssa alustaviin neuvottelui- leen ko. kysymyksiä ja ilmoitettu Neuvostolii-
43363: hin suomalaisen työvoiman käyttämisestä ton asianomaisille elimille, että Suomen taholta
43364: Svetogorskin selluloosa- ja paperitehtaan laa- ollaan milloin tahansa valmiit aloittamaan asiaa
43365: jentamiseen sekä Pääjärven metsätalouskeskuk- koskevat kaupalliset neuvottelut.
43366: sen rakentamiseen. Suomen ryhmä otti huo-. Tämän saatan kunnioittavasti, Herra Puhe-
43367: mies, Teidän tietoonne.
43368: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1970.
43369:
43370: Ulkoasianministeri Ahti Karjalainen.
43371: 3
43372:
43373:
43374:
43375:
43376: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
43377:
43378: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen att den skulle bringas vederbörande myndig-
43379: anger har riksdagsman Taisto Sinisalo den 30 heter tili kännedom.
43380: januari 1970 tili vederbörande medlem av Efter samarbetskommissionens nämnda möte
43381: statsrådet för avgivande av svar ställt följande tillsatte den finska gruppen en särskild ar-
43382: spörsmål: betsgrupp för att behandla frågan om finskt
43383: deltagande i genomförandet av ifrågavarande
43384: "Vilka orsaker har fördröjt åstad- arbetsprojekt. Arbetsgruppen sammanträffade
43385: kommandet av en överenskommelse om två gånger med Sovjetunionens motsvarande
43386: användning av finsk byggnadsarbets- organ. De båda arbetsgrupperna framlade
43387: kraft vid utvidgningsarbetet på träför- resultaten av sitt undersöknings- och utred-
43388: ädlingsfabriken i Svetogorsk i Sovjet- ningsarbete vid samarbetskommissionens sjätte
43389: unionen i närheten av finska gränsen, möte 20-26. 8. 1969 i Helsingfors. Den sov-
43390: och när beräknar Regeringen att ett jetiska parten lämnade i detta sammanhang
43391: avgörande skall kunna komma tili förberedande tilläggsupplysningar i saken an-
43392: stånd?" gående den eventuella omfattningen av bygg-
43393: nadsarbetena vid de båda arbetsplatserna.
43394: Såsom svar på detta spörsmål, av vilket Från finskt håll meddelades, att intresse
43395: Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av den förelåg för de föreslagna arbetsobjekten, och
43396: 30 januari innevarande år har tillsänt under- att Finland förfogade över såväl tekniska möj-
43397: tecknad minister en avskrift, får jag vördsamt ligheter som nödig arbetskraft för genom-
43398: anföra följande: förande av nämnda arbeten. På basen av dessa
43399: Vid den permanenta, regeringarna emellan redogörelser beslöt samarbetskommissionen,
43400: upprättade finsk-sovjetiska ekonomiska samar- att för de båda ländernas vederbörande organ
43401: betskommissionens femte möte i Moskva 16- rekommendera undersökning av möjligheten
43402: 17. 1. 1969 meddelades från den sovjetiska tili ekonomiskt samarbete mellan Finland och
43403: gruppens sida, att vederbörande sovjetiska SRRF i fråga om nämnda arbetsobjekt, och
43404: organ hade undersökt frågan om eventuell an- att giva sina vederbörande organisationer i
43405: vändning av finsk arbetskraft vid vissa bygg- uppdrag att föra handelsunderhandlingar i
43406: nadsarbeten inom SRRF:s område, och att saken.
43407: man från Sovjetunionens sida var redo att På basen av samarbetskommissionens beslut
43408: med den finska parten inleda förberedande har man i Finland såväl inom myndigheter
43409: underhandlingar om användning av finsk ar- som olika organisationer ytterligare undersökt
43410: betskraft vid utvidgningen av cellulosa- och dessa frågor och meddelat vederbörande organ
43411: pappersfabriken i Svetogorsk samt vid bygg- i Sovjetunionen, att man från finsk sida när
43412: andet av Pääjärvi benämnda skogshushållnings- som helst är redo att inleda handelsunder-
43413: centrum. Den finska gruppen tog denna re- handlingar i saken.
43414: kommendation i beaktande och meddelade, Detta får jag vördsamt bringa Eder, Herr
43415: Talman, tili kännedom.
43416: Helsingfors den 17 februari 1970.
43417:
43418: Minister för utrikesärendena Ahti Karjalainen.
43419: Kirj. ksm. n:o 269.
43420:
43421:
43422:
43423:
43424: E. Laine ym.: Korvauksen maksamisesta kansalaissotaan osallis-
43425: tuneille punakaartilaisille.
43426:
43427:
43428: Ed u ·S kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
43429:
43430: Kauniit puheen eriarvoisuuden ja yhteiskun- listuneiden osalta joitain erillisiä osaratkaisuja
43431: nan epäkohtien korjaamisesta sekä toivomukset lukuunottamatta. Ennen kaikkea sosiaaliset
43432: haavojen arpeutumisesta edellyttävät myöskin syyt mutta myöskin oikeusperiaatteet ja koh-
43433: vastaavia tekoja. Näin ei ole tapahtunut jo yli tuusnäkökohdat sekä kansalaisten asettaminen
43434: 50 vuotta ratkaisuaan odottaneessa 1918 kan- tasa-arvoiseen asemaan puoltavat punakaartiin
43435: salaissotaan osallistuneiden punakaartilaisten osalfistuneiden menetysten korvaamista. Suh-
43436: korvausasiassa. Kansalaissodan ja sen jälkisel- tautumistavan muutosta puoltavat myöskin vi-
43437: vittelyn yhteydessä joutuivat taisteluissa kaa- ralliselta taholta lausutut ajatukset 1918 kan-
43438: tuneiden ja muutoin surmattujen ohella kym- salaissodan syitä koskeneiden arvioiden yksi-
43439: menet tuhannet kansalaiset suurten kärsimys- puolisuuden korjaamisesta.
43440: ten, taloudellisten menetysten ja epäoikeuden- Edellä esitetyn ja vaLtiopäiväjärjestyksen 37
43441: mukaisten taokaisutoimenpiteiden kohteeksi. § :n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
43442: Suuri osa punakaartiin osall1stuneista joutui neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
43443: vankiloissa tai vankileireillä kärsimään puut- seuraavan kysymyksen:
43444: teellisesta ravinnosta, sairauksista ja epäinhi-
43445: millisestä kohtelusta. Näissä olosuhteissa ta- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
43446: pahtunut työkunnon heikkeneminen jopa työ- teisiin kohtuuLlisen ja kertakaikkisen
43447: kyvyn menettäminen lisäsivät jo muutoin ai- korvauksen maksamiseksi kansalaisso-
43448: heutuneiden aineellisten tappioiden määrää. taan osallistuneille punakaartilaisille
43449: Vaikka yhteiskunnan taholta on annettu menetyksistä, joita heille ja heidän
43450: apua ja tukea "valkoisten" puolella tai.stel- pe11heilleen aiheutui kansalaissodan tai
43451: leille ei näin ole tapahtunut punakaartiin osal- siitä johtuvan vankilassa tai vankilei-
43452: rillä olon aikana?
43453: Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1970.
43454:
43455: Ensio Laine. Lauri Kantola.
43456: Taisto Sinisalo. Rainer Virtanen.
43457: Pauli Puhakka.
43458:
43459:
43460:
43461:
43462: E 296/70
43463: 2
43464:
43465:
43466:
43467:
43468: E d u s k. u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
43469:
43470: Teille, Herra Puhemies osoittamassaan kir- rittamiseksi ns. punaisten puolella haavoittu-
43471: jelmässä 30 päivältä tammikuuta 1970 ovat neille invalideille; valtioneuvoston päätökset
43472: kansa.nedustaja E. Laine ym. valtiopäiväjärjes- eläkkeiden myöntämisestä v. 1918 sodan joh-
43473: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esittäneet dosta leskiksi jääneille 28. 1. 1943 ja 14. 6.
43474: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- 1945; valtioneuvoston 3. 3. 1949 päätös yli-
43475: vaksi seuraavan kysymyksen: määräisten eläkkeiden myöntämisestä sodan tai
43476: sotapalveluksen a1kana saadusta ruumiinvam-
43477: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi- masta tai sairaudesta; valtioneuvoston päätös
43478: teisiin kohtuullisen ja kertakaikkisen 19. 1. 1961 kertakaikkisen korvauksen suorit-
43479: korvauksen maksamiseksi kansalaisso- tamisesta vuoden 1918 sodassa punaisten puo-
43480: taan osallistuneille punakaartilaisille lella invalideiksi tulleille ja samalla puolella
43481: menetyksistä, joita heille ja heidän sotaan osallistuneiden jälkeen huoltoeläkettä
43482: perheilleen aiheutui kansalaissodan tai saaville leskille.
43483: siitä johtuvan vankilassa tai vankilei- Edellä olevista valtioneuvoston päätöksistä
43484: rillä olon aikana?" voidaan todeta, että punaisten puolella haa-
43485: voittuneille invalideille ja sodassa kaatuneitten
43486: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu leskille on jo suoritettu hyvitystä kärsityistä
43487: toimialaani, esitän vas,tauksena siihen kunnioit- vahingoista eläkkeiden ja huoltoeläkkeiden
43488: tavasti seuraavaa: muodossa. Sen sijaan vankilassa tai vankileirillä
43489: Vuoden 1918 sodassa punaisten puolella olon tai kansalaissodasta muuten aiheutunei-
43490: haavoittuneille invalideille ja sodassa kaatunei- den menetysten johdosta ei ole erityistä kor-
43491: den leskille on myönnetty eläkkeitä seuraavien vausta suoritetitu. Hallitus katsoo, että tälläkin
43492: päätösten perusteella: Valtioneuvoston päätök- perusteella olisi kuitenkin aihetta korvauksen
43493: set 24. 4. 1941 ja 9. 8. 1945 perusteista yli- suorittamiseen, minkä vuoksi hallitus on päät-
43494: määräisten eläkkeiden myöntämiseksi ja suo- tänyt selvityttää tämän korvausasian.
43495: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1970.
43496:
43497: Ministeri Ele Alenius.
43498: 3
43499:
43500:
43501:
43502:
43503: T i 11 R i k s d a g e n s H e u T a 1 m a n.
43504:
43505: 1 en till Eder, Herr Talman, adresserad invaliderna; statsrådets beslut om beviljande
43506: skrivelse av den 30 januari 1970 har riksdags- av pensioner tili dem som på grund av 1918
43507: man E. Laine m. fl., med hänvisning till 37 § års krig blevo änkor 28. 1. 1943 och 14. 6.
43508: 1 mom. riksdagsordningen, till vederbörande 1945; statsrådets beslut 3. 3. 1949 om be-
43509: medlem av statsrådet för avgivande av svar viljande av extra pensioner på grund av kropps-
43510: ställt följande spörsmål: skada eller sjukdom, ådragen under krig eller
43511: krigstjänst; statsrådets beslut 19. 1. 1961 om
43512: "Har Regeringen för avsikt att skri- erläggande av engångsersättning åt dem som
43513: da till åtgärder för att till rödgardister, i 1918 års krig på de rödas sida blivit invalider
43514: som deltog i medborgarkriget, betala och åt änkor som åtnjuta försörjningspension
43515: en skälig engångsersättning för de för- efter personer, vilka deltagit i kriget på sagda
43516: luster, som åsamkades dem och deras sida.
43517: familjer under medborgarkriget eller Avovan nämnda statsrådsbes1ut kan kons.ta-
43518: därpå följande vistelse i fängelse eller teras, att till de på de rödas sida sårade inva-
43519: fångläger?" liderna och tHI änkorna efter de i kriget stu-
43520: pade redan har erlagts gottgörelse för utstådda
43521: Enär det i spörmålet avsedda ärendet hör skador i .form av pensioner och försörjnings-
43522: till mitt verksamhetsområde, får jag såsom pensioner. Däremot har med anledning av
43523: svar vördsamt anföra följande: Viistelse i fängelse eller fångläger eller på grund
43524: T<ill de i 1918 års krig på de rödas sida av andra förluster, förorsakade av medborgar-
43525: sårade invaliderna och änkorna efter i kriget kriget, icke betalats särskild ersättning. Rege-
43526: stupade har beviljats pensioner med stöd av ringen anser, att skäl tili utgivande av ersätt-
43527: följande beslut: Statsrådets beslut 24. 4. 1941 ning också på denna grund skulle föreligga,
43528: och 9. 8. 1945 om grunderna för beviljande varför regeringen har beslutat, att låta utreda
43529: och erläggande av extra pensioner åt de denna ersättningsfråga.
43530: på de så kallade rödas sida sårade
43531: Helsingfors den 5 mars 1970.
43532:
43533: Minister Ele Alenius.
43534: Kirj. ksm. n:o 270.
43535:
43536:
43537:
43538:
43539: Kankaanpää: Maatalouden perusluottolainoituksen hyväksikäy-
43540: tön edistämisestä.
43541:
43542:
43543: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
43544:
43545: Maatalouden perusluottolain tarkoituksena harkittava rahalaitoksille tulevan koron korot-
43546: on maatalouden pääomatarpeen tyydyttämiseksi tamista edes siihen määrään asti, mikä oli voi-
43547: edistää perusluoton saantia ja helpottaa tällai- massa ennen viime maaliskuuta, tai muuten
43548: sen luoton ehtoja. Käytännössä perusluottojen edistää perusluottojen myöntämistä.
43549: myöntämisessä ei ole yhtenäkään vuotena pääs- Perusluottolain mukaisten lainojen osalta on
43550: ty lähellekään niitä määriä, mihin tarkoituk- esitetty, että perusluottoa voitaisiin myöntää
43551: seen varattu korkosubventiomääräraha antaisi myöskin tilaa 'rasittavien korkeakorkoisten lai-
43552: mahdollisuudet. Vuosittain on noin 10 milj. nojen vakauttamiseen. Tämä olisi erityisen
43553: mk jäänyt myöntämättä. välttämätön uudistus, jota pitäisi perusteelli-
43554: Kun perusluotot myönnetään rahalaitosten sesti tutkia ja sitten toteuttaa.
43555: omista varoista on selvää, että rahalaitoksen Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
43556: tulisi saada varoilleen korko, joka vastaa nor- 37 § :n 1 momentin perusteella esitän valtio-
43557: maalia luotonantoa. Nykyisin saavat rahalaitok- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
43558: set lainoista korkoa lainansaajalta 5 % ja val- seuraavan kysymyksen:
43559: tio suorittaa korkohyvityksenä 2.5 %, joten
43560: varsinainen korko perusluottoihin sidotuista Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
43561: varoista on 7.5 %. Kun perusluottojen takai- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä maatalouden
43562: sinmaksuaika lisäksi on vähintään 10 vuotta, perusluottolainoituksen hyväksikäytön
43563: ei rahalaitoksilla ole mahdollisuuksia perus- edistämiseksi ja sen käyttämiseksi myös
43564: luottojen myöntämiseen kuin välttämättömim- tilaa rasittavien vanhojen korkeakor-
43565: missä tapauksissa. Olisikin vakavasti maatalou- koisten lainojen vakauttamiseksi?
43566: den perusluottolain mukaisten lainojen osalta
43567: Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1970.
43568:
43569: Eino Kankaanpää.
43570:
43571:
43572:
43573:
43574: E 253/70
43575: 2
43576:
43577:
43578:
43579:
43580: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
43581:
43582: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vuotuisen kasvun kaventuminen aikaisemmasta
43583: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 3 miljoonasta markasta 1 miljoonaan markkaan
43584: olette kirjeellänne 30 päivältä tammikuuta vuonna 1969 johtuu lähinnä siitä, että sanot-
43585: 1970 n:o 1839 lähettänyt valtioneuvoston tuna vuonna tapahtuneen maankäyttölain muu-
43586: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- toksen jälkeen voitiin maanosto- ja sisarosuus-
43587: taja Eino Kankaanpään tekemän seuraavan si- lainoja myöntää maankäyttölain nojalla myös
43588: sältöisen kysymyksen: sellaista kokoa olevia maatiloja varten, joiden
43589: hankkimisen lainoittaminen ennen vuotta 1969
43590: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on oli ollut mahdollista vain perusluottolain mu-
43591: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä maatalouden kaan, ja että tuotantopoliittisista syistä vuon-
43592: perusluottolainoituksen hyväksikäytön na 1969 jonkin verran rajoitettiin rakentamis-
43593: edistämiseksi ja sen käyttämiseksi myös lainoitusta. - Tilaa rasittavien vanhojen kor-
43594: tilaa rasittavien vanhojen korkeakor- keakorkoisten lainojen vakauttamisen osalta
43595: koisten lainojen vakauttamiseksi?" on todettava, että jo nyt voidaan tällaisten lai-
43596: nojen maksamiseen myöntää maanosto- ja si-
43597: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- sarosuuslainaa, sikäli kuin lainat on luovutus-
43598: taen seuraavaa: kirjassa sovittu kauppahinnasta maksettaviksi.
43599: Perusluotosta annetun lain mukaisten laino- Kysymyksen perusteluissa esitetyn perusluot-
43600: jen myöntämiseen käytettiin vuonna 1967 noin tolainoista rahalaitoksille tulevan korkotuoton
43601: 14.2 miljoonaa markkaa, vuonna 1968 noin nostamista koskevan ehdotuksen osalta on to-
43602: 17.6 miljoonaa markkaa ja vuonna 1969 yli dettava, ettei perusluottojen asettamista korko-
43603: 18.7 miljoonaa markkaa. Perusluottolainoituk- tuottoon nähden muita korkotukilainoja edul-
43604: sessa on siis havaittavissa selvä noususuunta. lisempaan asemaan voida pitää perusteltuna.
43605: Helsingissä 23 päivänä .helmikuuta 1970.
43606:
43607: Maatalousministeri Martti Miettunen.
43608: 3
43609:
43610:
43611:
43612:
43613: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
43614:
43615: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen 1969 beror närmast på, att jordinköpslån och
43616: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- syskonandelslån efter ändringen av jorddispo-
43617: velse av den 30 januari 1970 nr 1839 till sitionslagen sagda år med stöd av jorddisposi-
43618: vederbörande medkm av statsrådet för avgi- tionslagen kunde beviljas även för lägenheter
43619: vande av svar översänt följande av riksdags- av sådan storlek, för anskaffning av vilka
43620: man Eino Kankaanpää ställda spörsmål: långivning före år 1969 varit möjligt endast
43621: med stöd av lagen om grundkredit, och att
43622: "Vilka åtgärder har Regeringen vid- långivningen för byggnadsverksamhet under år
43623: tagit ellet ämnar den vidtaga för främ- 1969 av produktionspolitiska skäl i viss mån
43624: jande av utnyttjandet av långivningen begränsades. - I fråga om konsolidering av
43625: inom ramen för lantbrukets grundkre- gamla lån mot hög ränta vilka belastar lägen-
43626: dit och för användningen av denna het bör konstateras, att för betalning av så-
43627: även för konsolidering av gamla lån dana lån redan nu kan beviljas jordinköps- och
43628: mot hög ränta som belastar lägenhet?" syskonandelslån, i den mån i överlåtelsehand-
43629: lingen överenskommits om betalning av lånen
43630: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt ur köpeskillingen.
43631: anföra följande: I fråga om det i motiveringen för spörsmå-
43632: För beviljande av lån enligt lagen om grund- let framförda förslaget om höjning av ränte-
43633: kredit användes år 1967 ungefår 14.2 milj. intäkterna som penningsinrättningarna erhåller
43634: mk, år 1968 ungefär 17.6 milj. mk och år av grundkreditlånen hör konstateras, att ställ-
43635: 1969 över 18.7 milj. mk. Grundkreditlångiv- lande av grundkrediterna i ränteintäktshän-
43636: ningen utvisar sålunda en tydligt stigande ten- seende i fördelaktigare position än de övriga
43637: dens. Minskningen av den årliga tillväxten från räntestödslånen, icke kan anses motiverat.
43638: tidigare 3 milj. mk till 1 milj. mk under år
43639: Helsingfors den 23 februari 1970.
43640:
43641: Lantbruksminister Martti Miettunen.
43642: Grj. ksm. n:o 271.
43643:
43644:
43645:
43646:
43647: Kankaanpää: Maatilatalouden ikehittämisrahaston käyttösuunnitel-
43648: man vahvistamisesta.
43649:
43650:
43651: Ed u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
43652:
43653: Maankäyttölainoja on myönnetty kaikkiaan ruutta ilmaiseva. Lainan saanti on edelleen epä-
43654: : 1959-1969) 812.15 milj. mk. Rakennuslai- varmaa, koska kuluvan vuoden 1970 osalta ei
43655: lOja on nykyisen yhden käsittelykerran periaat- ole vielä käyttösuunnitelmaa vahvistettu. Esim.
43656: ~een aikana myönnetty keskimäärin 38.9% rakennuslainojen hakemisesta ja käsittelemisestä
43657: ~aikista maankäyttölainoista. V. 1969 myönnet- ei ole annettu mitään ohjeita, vaikka nämä edus-
43658: :iin maankäyttölainoja 72.45 milj. mk, josta tavat noin kolmatta osaa viime vuosina myön-
43659: :akentamiseen 25.72 milj. mk eli 35.5 %. Ra- netyistä maankäyttölainoista. Maatilatalouden
43660: {ennuslainoja myönnettiin kaikkiaan v. 1969 kehittämisrahaston käyttösuunnitelma tulisi
43661: 2658 kpl. vahvistaa niin pian, että lainahakemusten vi-
43662: Maankäyttölain mukaisten lainojen myöntä- reillepano ja käsittely eri portaissa saadaan suo-
43663: ninen tapahtuu vasta sen jälkeen kun maatila- ritetuksi siten, että lainapäätökset voidaan toi-
43664: talouden kehittämisrahaston käyttösuunnitelma mittaa lainansaajille ennen rakennuskauden al-
43665: :m asianmukaisesti vahvistettu. Käyttösuunnitel- kamista.
43666: nan vahvistaminen on usein pitkittynyt varsin Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
43667: myöhäiseen kevääseen, sekä siirtänyt maankäyt- §:n 1 momentin perusteella esitän valtioneu-
43668: tölainojen lainapäätösten saamista vastaavasti. voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
43669: Varsinkin rakentamisen osalta on tällä laina- raavan kysymyksen:
43670: päätöksen viipymisellä aiheutettu rakentajille
43671: suuria vaikeuksia rakennusaineiden hankkimi- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43672: sen, rakennustöiden aloittamisen, rakennustyö- ryhtyä maatilatalouden kehittämisrahas-
43673: v-oiman varaamisen sekä itse rakennustyön ra- ton käyttösuunnitelman pikaiseksi vah-
43674: hoituskysymysten ratkaisemiseksi. Tätä ei hel- vistamiseksi, jotta lainahakemusten vi-
43675: pota se, että rakennustyön aloittamiseen voidaan reillepano ja käsittely eri portaissa voi-
43676: saada asutushallitukselta lupa, sillä tämä lupa ei daan suorittaa siten, että lainapäätökset
43677: mitenkään ole ennakkopäätös lainan myöntämi- pystytään toimittamaan lainansaajille en-
43678: sestä, eikä mahdollisesti saatavan lainan Suu- nen rakennuskauden alkamista?
43679: Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1970.
43680:
43681: Eino Kankaanpää.
43682:
43683:
43684:
43685:
43686: E 252/70
43687: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
43688:
43689: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa reillepano ja käsittely eri portaissa voi
43690: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, daan suorittaa siten, että lainapäätökse1
43691: olette kirjeellänne 30 päivältä tammikuuta 1970 pystytään toimittamaan lainansaajille en
43692: n:o 1840 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- nen rakennuskauden alkamista?''
43693: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eino
43694: Kankaanpään tekemän seuraavan sisältöisen ky- Vastauksena kysymykseen ilmoitan kunnioit-
43695: symyksen: taen, että maatilatalouden kehittämisrahastot
43696: vuoden 1970 käyttösuunnitelman vahvistami·
43697: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo nen on parhaillaan ministeriössä käsiteltävänä
43698: ryhtyä maatilatalouden kehittämisrahas- Tarkoituksena on, että käyttösuunnitelma tulisi
43699: ton käyttösuunnitelman pikaiseksi vah- vahvistetuksi vielä kuluvan helmikuun aikana.
43700: vistamiseksi, jotta lainahakemusten Vi-
43701: Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1970.
43702:
43703: Maatalousministeri Martti Miettunen.
43704: 3
43705:
43706:
43707:
43708:
43709: T i B R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
43710:
43711: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen dem i de olika instanserna kan genom-
43712: mger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse föras på sådant sätt, att besluten på
43713: tv den 30 januari 1970 nr 1840 tili veder- låneansökningarna kan tillställas lånta-
43714: JÖrande medlem av statsrådet för avgivande garna före byggnadssäsongens början?"
43715: tv svar översänt följande av riksdagsman Eino
43716: Kankaanpää ställda spörsmål: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
43717: meddela, att fastställelsen av 1970 års disposi-
43718: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen tionsplan för gårdsbrukets utvecklingsfond som
43719: vidtaga för snabb fastställelse av dispo- bäst är under behandling i ministeriet. Avsik-
43720: sitionsplanen för gårdsbrukets utveck- ten är, att dispositionsplanen skall bli fastställd
43721: lingsfond, så att anhängiggörandet av ännu under innevarande februari månad.
43722: låneansökningarna och behandlingen av
43723: Helsingforsden 20 februari 1970.
43724:
43725: Lantbruksminister Martti Miettunen.
43726: j
43727: j
43728: j
43729: j
43730: j
43731: j
43732: j
43733: j
43734: j
43735: j
43736: j
43737: j
43738: j
43739: j
43740: j
43741: j
43742: j
43743: j
43744: j
43745: j
43746: j
43747: j
43748: j
43749: j
43750: j
43751: j
43752: j
43753: Kirj. ksm. n:o 272.
43754:
43755:
43756:
43757:
43758: Pekkarinen: Maataloudenharjoittajien ja muiden yrittäjien pro-
43759: senttivähennyksestä verotuksessa.
43760:
43761:
43762: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
43763:
43764: Verotuksessa ns. prosenttivähennyksen osal- epäkohtien poistamiseksi ryhdytään toimenpi-
43765: ta on olemassa jatkuvasti epäoikeudenmukai- teisiin. Hallitus ei ole kuitenkaan ryhtynyt
43766: suutta. Maataloudenharjoittajan maatilatalou- vielä mihinkään eduskunnan edellyttämien toi-
43767: dessaan suorittaman työn osalta tehtävä tulo- menpiteitten suorittamiseksi.
43768: vähennys sekä ammatti- ja liiketulosta vero- Mielestäni hallituksen olisi annettava esi-
43769: tettavan verovelvollisen ammatissaan tai liik- tys prosenttivähennyksen oikeudenmukaisesta
43770: keessään suorittaman työn osalta tehtävä vä- toteuttamisesta mahdollisimman pikaisesti, jot-
43771: hennys on vain 10 prosenttia, kun se palk- ta kaikki kansalaiset tulisivat lain edessä tasa-
43772: ka- sekä eräitten muitten tulojen osalta on 20 vertaiseen asemaan.
43773: prosenttia. Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
43774: Asiaa on yritetty korjata useiden vuosien §: n 1 momentin perusteella esitän valtioneu-
43775: aikana, mutta siinä ei ole onnistuttu. Vaikka voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
43776: nykyään esimerkiksi palkansaajia ja maatalou- raavan kysymyksen:
43777: denharjoittajia verotetaan samojen puhtaan tu-
43778: lon perusteiden mukaan, on maanviljelijöiden Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
43779: prosenttivähennys vain puolet palkansaajien ryhtynyt tahi aikoo ryhtyä verotukses-
43780: vähennyksestä. Kun eduskunnan valtiovarain- sa ns. prosenttivähennyksen nostami-
43781: valiokunta käsitteli prosenttivähennysasiaa vii- seksi 20 prosentiksi myös maatalou-
43782: me vuoden lopulla, se edellytti, että näiden denharjoittajille ja muille yrittäjille?
43783: Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1970.
43784:
43785: Pentti Pekkarinen.
43786:
43787:
43788:
43789:
43790: E 280/70
43791: 2
43792:
43793:
43794:
43795:
43796: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
43797:
43798: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin louden harjoittajat rinnastettin myös oman
43799: nojalla on kansanedustaja Pentti Pekkarinen työn arvosta valtionverotuksessa tehtävän ns.
43800: esittänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen prosenttivähennyksen osalta liikkeen ja amma-
43801: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: tinharjoittajiin.
43802: Kun valtiovarainministeriön äskettäin aset-
43803: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on tama maatalousverotuksen tarkistustoimikunta
43804: ryhtynyt tahi aikoo ryhtyä verotukses- on saanut tehtäväkseen selvittää maatalouden
43805: sa ns. prosenttivähennyksen nostami- verouudistuksen vaikutukset verorasitukseen ja
43806: seksi 20 prosentiksi myös maatalou- sen jakautumiseen erilaisille tiloille sekä teke-
43807: denharjoittajille ja muille yrittäjille?" maan tarpeellisiksi katsomansa ehdotukset
43808: mahdollisten epäkohtien poistamiseksi, tulee
43809: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu myös kysymyksessä oleva asia siinä yhteydes-
43810: toimialaani valtiovarainministerinä, esitän vas- sä tutkittavaksi. Lisäksi fyysillisten henkilöiden
43811: tauksena siihen kunnioittavasti seuraavaa: verotuksen yksinkertaistamista tutkivan toimi-
43812: Vuoden 1968 alussa toteutetulla maatalous- kunnan työn yhteydessä tulee prosenttivähen-
43813: verotuksen uudistuksella pyrittiin maatalous- nys koko laajuudessaan myös esille.
43814: verotus saattamaan maatalouden erikoisalasuh- Edellä mainitun johdosta ei kysymyksessä
43815: teet huomioon ottaen mahdollisimman pitkälti olevassa asiassa ole tarkoituksenmukaista ryh-
43816: yhdenmukaiseksi muiden elinkeinojen vero- tyä toimenpiteisiin ennen kuin mainittujen toi-
43817: tuksen kanssa. Tästä aiheutui, että maatilata- mikuntien esitykset ovat valmistuneet.
43818: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1970.
43819:
43820: Valtiovarainministeri Eino Raunio.
43821: 3
43822:
43823:
43824:
43825:
43826: Tili Riksdagens Herr Talman.
43827:
43828: Med stöd av 3 7 § 1 mom. riksdagsordning- orsak jämstälides idkarna av gårdsbruk i fråga
43829: en har riksdagsman Pentti Pekkarinen tili ve- om det s.k. procentavdraget för värdet av eget
43830: derbörande medlem av statsrådet för avgivan- arbete vid statsbeskattningen med idkarna av
43831: de av svar ställt följande spörsmål: rörelse eller yrke.
43832: Då den av finansministeriet nyligen tillsat-
43833: "Vilka åtgärder har Regeringen vid- ta kommitten för revidering av lantbruksbe-
43834: tagit elier ämnar den vidtaga för hö- skattningen fått i uppdrag att utreda verk-
43835: jande av det s.k. procentavdraget vid ningarna av lantbrukets skattereform på skat-
43836: beskattningen tili 20 procent också för tetungan och dess fördelning på lägenheter av
43837: idkare av lantbruk och för andra före- olika slag, samt att göra nödigbefunna fram-
43838: tagare?" ställningar för avhjälpande av eventuelia miss-
43839: förhållanden, blir också ifrågavarande sak i
43840: Då det i spörsmålet avsedda ärendet hör detta sammanhang undersökt. Dessutom kom-
43841: tili mitt förvaltningsområde i min egenskap mer procentavdraget även att i hela sin om-
43842: av finansminister, får jag såsom svar på det fattning bli upptaget tili behandling i samband
43843: vördsamt anföra följande: med det arbete för förenklande av fysiska
43844: Genom reformeringen av lantbruksbeskatt- personers beskattning, som utföres av kom-
43845: ningen, som verkställdes i början av år 1968, mitten för revidering av familjebeskattningen.
43846: strävade man tili att lantbruksbeskattningen, Med anledning av det ovan anförda är det
43847: med beaktande av de särskilda omständighe- icke ändamålsenligt att vidtaga åtgärder i det
43848: terna inom lantbruket, skulle komma att så ifrågavarande ärendet förrän de nämnda kom-
43849: långt som möjligt förenhetligas med beskatt- mitteernas framställningar blivit färdiga.
43850: ningen inom andra näringsgrenar. Av denna
43851: Helsingfors den 25 februari 1970.
43852:
43853: Finansminister Eino Raunio.
43854: Kirj. ksm. n:o 273.
43855:
43856:
43857:
43858:
43859: Nevalainen: Epäkohdista kuorma-autoliikenteessä.
43860:
43861:
43862: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
43863:
43864: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö Moottoriajoneuvoverolain määräysten mu-
43865: antoi 10. 12. 1966 kirjeellä n:o 2 436/770/65 kaan autoilijain maksettavaksi tuleva vero mää-
43866: maa- ja kiviainesten kuljetuksesta valtion tie- räytyy kokonaispainon mukaisesti. Niin ikään
43867: ja rautatierakennustyömailla erikoismääräyksiä kokonaispainoa nostettaessa nousevat myös lii-
43868: kuormituksen osalta autokuljetuksissa. kennevakuutusmaksut. Siirryttäessä valtion
43869: Näitä määräyksiä on myöhemmin eri yhteyk- ajoista yksityisten ajoihin nämä rasitukset py-
43870: sissä selvennetty ja muutettu ao. ministeriön syvät, vaikka kuormat pienenevät ja ansiot
43871: toimesta. laskevat.
43872: Asiasta. on tehty myös eduskunnassa kirjal- Ministeriön taholla on pyritty valvomaan
43873: linen kysymys ( n:o 2/69), johon annetussa yksipuolisesti valtion etua, jolloin on aiheu-
43874: vastauksessa on ao. ministeri ilmoittanut näi- tettu haittaa ja sekavuutta kuorma-autoliiken-
43875: den ohjeiden ja määräysten päättyvän vuoden •teen piirissä. Yksityiselle tilaajalle maa- ja kivi-
43876: 1969 lopussa. ainekuljetukset maksavat noin 20 % enemmän
43877: Asianomainen ministeriö on kuitenkin myö- kuin TVL:lle. Kuorma-autoilijat kärsivät talou-
43878: hemmin 19. 12. 1969 kirjeellä n:o 13 860/ dellisia menetyksiä monessa suhteessa nykyisin
43879: 770/69 jatkanut määräysten voimassaoloa vuo- voimassa olevien poikkeusmääräysten vuoksi.
43880: den 1970 loppuun. Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
43881: Tällaisten poikkeusmääräysten noudattami- jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
43882: nen, toteuttaminen ja valvonta ovat käytän- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
43883: nössä niin asianomaisten liikenteenharjoittajien, vaksi seuraavan kysymyksen:
43884: katsastusmiesten kuin valvovien viranomaisten
43885: piirissä aiheuttaneet hankaluuksia. Myös kuor- Tietääkö Hallitus, että kulkulaitos-
43886: ma-autoilijoiden piirissä on ajauduttu erittäin ten ja yleisten töiden ministeriö on
43887: vaikeaan tilanteeseen. Autoilijat ovat eriarvoi- jatkanut erikoismääräysten voimassa-
43888: sessa asemassa TVL:n ja yksityisen ajoissa. oloa, jotka saattavat TVL:n kuljetuksia
43889: Epäluulot kuljetustaksojen suhteen vaikeutta- hoitavat kuorma.-autot kuorman suuruu-
43890: vat myös työnsaantia. den osalta eri asemaan kuin yksityisten
43891: Nykyinen käytäntö ja vaikea tilanne hou- kuljetuksia hoitavat kuorma-autot, ja
43892: kuttelevat autoilijoita rikkomaan kuormituk- jos tietää,
43893: sesta annettuja määräyksiä, koska samalla tiellä
43894: saa samalla autolla kuljettaa toiselle tilaajalle mitä Hallitus aikoo tehdä tämän
43895: suurempia kuormia kuin toiselle. Poikkeus- kuorma-autoilijoiden kannalta haitalli-
43896: säännökset asettavat kuorma-autoilijat kiusalli- sen epäkohdan poistamiseksi?
43897: seen asemaan myös tilapäisluonteensa vuoksi.
43898: Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1970.
43899:
43900: Valde Nevalainen.
43901:
43902:
43903:
43904:
43905: E 303/70
43906: 2
43907:
43908:
43909:
43910:
43911: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
43912:
43913: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vat kulkulaitosten ja yleisten töiden mmlste-
43914: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra, Puhemies, riön antamat maa- ja kiviainesten kuljetuksia
43915: olette kirjeellänne 30 päivältä tammikuuta valtion tierakennustöissä ja eräillä rautatie-
43916: 1970 n:o 1849 lähettänyt valtioneuvoston rakennustyömailla koskevat määräykset perus-
43917: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- tuvat Kuorma-autoilijain ansiotason tutkimus-
43918: taja Nevalaisen tekemän seuraavan sisältöisen toimikunnan 1964 mietinnössä tehtyyn ehdo-
43919: kysymyksen: tukseen, jonka perusteella tie- ja vesirakennus-
43920: hallitus on tehnyt esityksen asiasta ministe-
43921: "Tietääkö Hallitus, että kulkulaitos- riölle. Tämä esitys perustuu edellä mainittu-
43922: ten ja yleisten töiden ministeriö on jen teknillistaioudellisten sei~kojen lisäksi sii-
43923: jatkanut erikoismääräysten voimassa- hen, että monet autotehtaat ovat jo suunnitel-
43924: oloa, jotka saattavat TVL:n kuljetuksia leet nykyiset mallinsa odotettavissa olevien
43925: hoitavat kuorma-autot kuorman suuruu- uusien akseli- ja telipainojen ( 10 ton ja 16
43926: den osalta eri asemaan kuin yksityisten ton) mukaisesti ja tällaista kalustoa on tie-
43927: kuljetuksia hoitavat kuorma-autot, ja ja vesirakennuslaitoksen alaisilla työmailla hy-
43928: jos tietää, vin runsaasti käytössä. Tie- ja vesirakennus-
43929: mitä Hallitus aikoo tehdä tämän laitos tuntee yleisellä liikenteellä olevien tei-
43930: kuorma-autoilijoiden kannalta haita,lli- den ja siltojen käyttökelpoisuuden raskaisiin
43931: sen epäkohdan poistamiseksi?" kuljetuksiin ja on sillä näin ollen katsottava
43932: olevan edellytykset tällaisten kuljetusten suun-
43933: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- nittelemiseen ja järjestelemiseen siten, että siitä
43934: taen seuraavaa: ei aiheudu kohtuutonta haittaa tai vaaraa ylei-
43935: selle liikenteelle.
43936: Kuten asiasta tehtyyn kirjalliseen kysymyk- On huomattava, että suurempia kuorma-
43937: seen ( 2/69) annetussa vastauksessa. on mai- kokoja ei käytetä tie- ja vesirakennushallituk-
43938: nittu, tien käyttäjien pyrkimyksenä on ollut sen kunnossapitotehtävissä, joten poikkeavia
43939: liikennetaloudellisista syistä nykyisin sallittavan kuormakokoja käyttävät tällä hetkellä tie- ja
43940: 8 tonnin akselipainon korottaminen 10 ton- vesirakennushallituksen rakennustyömailla n.
43941: niin ja vastaavasti 13 tonnin telipainon korot- 2 000 autoa koko maan kuorma-autokannan
43942: taminen 16 tonniin. Painorajat 10 ja 16 tonnia ollessa n. 45 000 autoa. Tierakennustyöt ovat
43943: ovat voimassa jo useissa Euroopan maissa. lisäksi lyhytaikaisia ja luonteeltaan liikkuvia,
43944: Tienrakennustöiden kehitys on myöskin sekä joten samat tieosuudet ja sillat eivät joudu
43945: teknillisistä että taloudellisista syistä viime vuo- vuodesta toiseen jatkuvan rasituksen alaisiksi.
43946: sina johtanut yhä raskaamman maarakennus- Tie- ja vesirakennuslaitos pyrkii sen käytet-
43947: kaluston käyttöön. Tämän vuoksi on töiden tävissä olevien määrärahojen puitteissa saattar-
43948: tarkoituksenmukaisen suorittamisen kannalta maan yleisellä liikenteellä olevan tieverkoston
43949: myös kuljetuskaluston tehokkuutta voitava vähitellen koko valtakunnassa sille tasolle, että
43950: lisätä, jotta käytössä oleva raskas kuorma- se on valmis ottamaan vastaan kansainvälistä
43951: autokalusto tulisi tehokkaasti käytetyksi ja ta,soa olevan ajoneuvokuormituksen, joka tulee
43952: soveltuisi paremmin työskentelyyn tehokkaan näin ollen olemaan yleistä liikennettä vaaran-
43953: kuormauskaluston kanssa. tamatta kaikkien tienkäyttäjien käytettävissä.
43954: Tie- ja vesirakennuslaitoksen on otettava Kysymyksessä mainituissa kuljetuksissa on
43955: kai,kki eri tekijät huomioon pyrkiessään sille tärkeä osuus kotimaisilla kuorma-autoilla, joi-
43956: annettujen tehtävien mahdollisimman taloudel- den valmistus kohdistuu pääasiassa raskaaseen
43957: liseen toteuttamiseen. Nykyisin voimassa ole- kalustoon. Näissä kuljetuksissa, joita on jo
43958: 3
43959:
43960: vuodesta 1958 Jähtien erilaisin perustein suo- sen nykyisen ja jo vuosikausia harjoittaman kul-
43961: ritettu normaalia suuremmin kuormin, kotimai- jetus- ja taksapolitiikan va.raan.
43962: nen teollisuus on voinut saada tuotteittensa Tämä pitää paikkansa edelleenkin, minkä
43963: kehittämiselle välttämättömän koekentän, mikä vuoksi hallitus pitää kysymyksen tarkoittamis-
43964: on oleellisesti edistänyt myös sen markkinointi- sa kuljetuksissa noudatettuja kuormitusmää-
43965: mahdollisuuksia ulkomailla.. Jos kuormitukset räyksiä yleisen edun kannalta välttämättöminä.
43966: näissä kuljetuksissa alennettaisiin yleisessä lii- Hallituksen tarkoituksena oli saa.da osalla pää-
43967: kenteessä sallitulle tasolle, vaikuttaisi se erit- tieverkkoa voimaan 10 ja 16 tonnin akseli-
43968: täin haitallisesti paitsi kotimaisen auton mavk- painot. Kun yleistä akselipainojen korotusta
43969: kinointiin omassa maassa, myös sen kilpa.ilu- tältä osin ei voitu toteuttaa vielä viime vuon-
43970: kykyyn ulkomaisilla markkinoilla. Samoin täl- na, oli tarpeen jatkaa kuormitusten osalta. voi-
43971: lainen toimenpide saattaisi taloudelliseen ahdin- massa olleita erikoismääräy;ksiä. Hallitus pyrkii
43972: koon ne autoilijat, jotka jo vuosikausia ova.t kuitenkin akselipainojen yleiseen korotukseen,
43973: turvanneet ansionsa tie- ja vesirakennuslaitok- jolloin erikoismääräykset voidaan poistaa.
43974: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1970.
43975:
43976: Liikenneministeri Paavo Aitio.
43977: 4
43978:
43979:
43980:
43981:
43982: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
43983:
43984: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen De för närvarande gällande, av rmmsteriet för
43985: anger har Ni Herr Talman, med Eder skrivelse kommunikationsväsendet och allmänna arbete-
43986: av den 30 januari 1970 nr 1842 till veder- na utfärdade bestämmelserna angående tran-
43987: börande medlem av statsrådet för avgivande sporteroa av jord- och stenmaterial i statens
43988: av svar översänt följande av riksdagsman Ne- vägbyggnadsarbeten och vid vissa järnvägs-
43989: valainen ställda spörsmål: byggnadsarbetsplatser grundar sig på ett för-
43990: s1ag i kommissionens för undersökning av last-
43991: "Är Regeringen medveten om, att bilisternas förtjänstnivå betänkande av år 1964,
43992: ministeriet för kommunikationsväsendet på basis av vilket väg- och vattenbyggnadssty-
43993: och allmänna, arbetena förlängt giltig- relsen har gjort framställning i saken tili mi-
43994: hetstiden av de bestämmelser, :vilka nisteriet. Denna framställning baserar sig för-
43995: ställa de lastbilar, som sköter väg- och utom på de ovannämnda tekniskekonomiska
43996: vattenbyggnadsstyrelsens transporter, i omständigheterna även på att många bilfabri-
43997: fråga om lastens storlek i annan ställ- ker redan har planerat sina nuvarande model-
43998: ning än de lastbilar, som sköter pri- ler enligt de emotsedda nya axeltrycken och
43999: vata transporter, och om så är fallet, chassiviktema (1 0 ton och 16 ton), och dylik
44000: vad ämnar Regeringen göra, för att materiel är på väg- och vattenbyggnadsstyrel-
44001: få detta, ur lastbilisternas synpunkt sen underlydande arbetsplatser i stor utsträck-
44002: menliga missförhållande avhjälpt?" ning i bruk. Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen
44003: äger kännedom om användbarheten för tunga
44004: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt transporter av vägar och broar i den a:llmänna
44005: anföra följande: trafiken och den bör således anses ha förut-
44006: Såsom det framgår ur det svar, som givits sättningar att planera och reglera dessa trans-
44007: å den skrifltliga förfrågan ( 2/69), har de som po11ter på sådant sätt, att den allmänna :tra-
44008: använder vägama av transpontekonomiska skäl fiken på grund av dem icke förorsakas oskä-
44009: strävat tili höjning av det för närvarande till- lig olägenhet ellet fara.
44010: låtna axeltrycket från 8 ,ton tili 10 ton och Det bör beaktas, att större lass icke använ-
44011: av chassivikten från 13 ton tili 16 ton. Vikt- des i väg- och vattenbyggnadsstyrelsens under-
44012: gränserna 10 och 16 ton är redan gällande i hållsuppgifter, varför lass av undertagsstorlek
44013: de flesta Iänder i Europa. för närvarande används vid väg- och vatten-
44014: Utvecklingen av vägbyggnadsarbetena har byggnadsstyrelsens arbetsplatser av ca 2 000
44015: också av såväl tekniska som ekonomiska skäl bilar medan hela landets lastbilsbestånd är
44016: under de senaste åren lett tili användning av ca 4 5 000 bilar. Vägbyggnadsarbetena är dess-
44017: allt tyngre jordbyggnadsmateriel. Fördenskull utom kortvariga och tili sin natur rörliga, var-
44018: måste med tanke på ett ändamålsenligt ut- för samma vägdelar och broar icke år efter år
44019: förande av arbetena också transportmaterie- blir utsatta för fortgående belastning.
44020: lens effektivitet kunna ökas så att den i bruk Väg- och vattenbyggnadsverket försöker
44021: varande tunga lastbilsmaterielen blir effektivt inom ramen för de anslag, som står tili dess
44022: utnyttjad och bättre lämpad för arbete till- förfogande, småningom bringa det a:llmänt tra-
44023: sammans med effektiv lastningsmateriel. fikerade vägnätet i hela riket tili en sådan
44024: Väg- och vattenbyggnadsverket måste ta alla nivå, att det skall kunna utsättas för en for-
44025: oHka faktorer i beaktande då det strävar till donsbelastning på internationell nivå och så-
44026: att på ett så ekonomiskt sätt som möjligt för- lunda tjäna alla som använder vägar utan att
44027: verkliga de uppgifter, som anförtrotts verket. den allmänna trafiken äventyras.
44028: 5
44029:
44030: I de i spörsmålet nämnda transporteroa har svår belägenhet, vilka i åratal baserat sin ut-
44031: de inhemska lastbilarna stor del. Tillverkningen komst på väg- och vattenbyggnadsstyrelsens
44032: av den är huvudsakligen inriktad på tung ma- nuvarande transport- och taxapolitik, som till-
44033: teriel. I dessa transpor:ter, som redan från och lämpats redan i många års tid.
44034: med år 1958 med olika motiveringar har verk- Detta håller allt fortfarande sträck, varför
44035: ställts med större lass än normalt, har den regeringen anser de belastningsbestämmelser,
44036: inhemska industrin funnit ett för utvecklandet som tillämpas vid de i spörsmålet avsedda
44037: av produkterna nödvändigt försöksfält, vilket transporterna, nödvändiga med tanke på det
44038: i väsentlig mån även främjat möjligheterna för allmänna in tresset. Regeringens a,vsikt var, att
44039: marknadsföringen i utlandet. Om belastningar- få 10 och 16 tons axeltryck å en del av hu-
44040: na vid dessa transporter skulle sänkas tili den vudvägnätet. Då en allmän förhöjning av axel-
44041: i allmän trafik tillåtna nivån, så skulle detta trycket för denna del icke kunde verkställas
44042: ha en synnerligen skadlig inverkan förutom på senaste år, var en förlängning av gällande spe-
44043: marknadsföringen av inhemska bilar i hemlan- cialbestämmelser ifråga om belastningen av be-
44044: det även på konkurrenskraften hos dessa på hovet påkallad. Regeringen strävar dock tili en
44045: den utländska marknaden. Likaså skulle en så- allmän förhöjning a,v axeltrycken, varvid spe-
44046: dan åtgärd försätta de bilister i en ekonomiskt cialbestämmelserna kunna avskaffas.
44047: Helsingfors den 5 mars 1970.
44048:
44049: Trafikminister Paavo Aitio.
44050:
44051:
44052:
44053:
44054: E 303/70
44055: Skriftl. spm. nr 274.
44056:
44057:
44058:
44059:
44060: Procope m. fl.: Om uppförande av en sjömansyrkesskola i Hangö.
44061:
44062:
44063:
44064: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
44065:
44066: I regeringens budgetförslag för år 1963 före- industriministeriet, överflyttades för något mer
44067: slogs under momentet för "Nybyggnader för än ett år sedan - jämte andra yrkesutbild-
44068: sjöfarts- och sjömansyrkesskolorna" att "yrkes- ningsanstalter - tili undervisningsministeriet.
44069: utbildningen på området bör ökas, varför in- På förslag av yrkesutbildningsstyrelsen tilisat-
44070: rättandet av nya sjömansyrkesskolor i Helsing- .tes en .tjänstemannakommitte för att ytterligare
44071: fors, Kotka, Raumo och Hangö planera:ts". bereda frågan om placeringen av sjömansyrkes-
44072: Detta meddelande om regeringens planer om- skolorna. Tili denna kommittes arbete hän-
44073: fattades av Riksdagen. Såväl Riksdagen som visade undervisningsminister Virolainen både
44074: regeringen har sålunda godkänt tanken på att när han senaste vår hade att besvara ett munt-
44075: en svenskspråkig yrkesskola för sjömän skall ligt spörsmål om dröjsmålet med sjömansskolan
44076: inrättas i Hangö. i Hangö och när han i oktober uppvaktades av
44077: Handels- och industriministeriet tilisatte där- svenska riksdagsgruppen angående samma sak.
44078: efter redan på våren 1963 en kommission för Den ifrågavarande :tjänstemannakommitten
44079: att uppgöra rumsplaneringen för de nya sjö- har för någon vecka sedan bliv1t färdig med
44080: mansskolorna. Kommissionen inlämnade i no- sitt arbete. De farhågor, som man kunnat hysa
44081: vember 1964 tili ministeriet den del av sitt beträffande kommittens vilja att respektera
44082: betänkande, som gällde Hangö sjömansskola. Riksdagens klart uttalade önskemål i fråga om
44083: Förslaget syftade tili en skolbyggnad på ca den svenska sjömansskolans placering tili
44084: 18 000 m3 med 4 300 m2 golvyta, där årligen Hangö, har tyvärr besannats. Kommitten anser
44085: 112 elever skulle utbildas. Ministeriet har se- - stick i stäv mot Riksdagens åsikt - att
44086: dermera fastställt rumsprogrammet för sjömans- den svenska sjömansskolan skall förläggas tili
44087: yrkesskolan i Hangö ·enligt kommissionens för- det gamla i Åbo förlagda skolskeppet Suomen
44088: slag. Joutsen.
44089: Staden Hangö har genom fullmäktigbeslut av En dylik lösning av det i så många år
44090: den 14 oktober 1964 beslutat att tili staten aktuella ärendet är ägnad att förvåna. För det
44091: utan vederlag överlåta en drygt 9 000 m2 stor förs.ta innebär den ett negligerande av Riks-
44092: och enligt sakkunskapen mycket lämplig tomt dagens i olika sammanhang uttalade åsikt.
44093: för sjömansskolan. Staden har likaså förbundit För det andra kan inte en sjömansskola på
44094: sig att sörja för de kommunaltekniska arbetena, Suomen Joutsen fylla de krav på en så allsidig
44095: att upplåta en idrottsplan för skolans behov och effektiv utbildning som den tili Hangö pla-
44096: samt att reservera ett 6 500 m2 stor.t vatten- nerade sjömansskolan väl skulle göra.
44097: område för sjömansskolans hamn. För det :tredje skulle en ny svenskspråkig sjö-
44098: Vid behandlingen av statsförslaget för år mansskola ombord på Suomen Joutsen i Åbo
44099: 1969 uttalade Riksdagen på basen av en finans- medföra, att den enda existerande svensksprå-
44100: motion att regeringen måtte påskynda venk- kiga sjömansskolan i Mariehamn på Åland
44101: ställandet av Riksdagens önskemål om att en kunde få svårigheter med elevrekryteringer1;
44102: sjömansskola skall byggas i Hangö. placeringen av två svenskspråkiga sjömansyrkes-
44103: Utvecklingen har emellertid gått i en annan skolor så nära varandra är inte ändamålsenlig.
44104: riktning. Sjömansskolorna, som tidigare i ad- Med beaktande av ovan framförda synpunk-
44105: ministrativt avseende underlytt handels- och ter framställes enligt Riksdagsordningens 37 §
44106: E 267/70
44107: 2
44108:
44109: 1 mom. följande skriftliga spörsmål att be- godkända planerna på att uppföra en
44110: svaras av vederbörande medlem av &tatsrådet: sjömansyrkesskola i Hangö och ämnar
44111: Regeringen vidtaga åtgärder för att för-
44112: Vilka är orsakerna till att Regeringen verkliga dessa planer?
44113: inte ännu förverkligat de av Riksdagen
44114: Helsingfors den 30 januari 1970.
44115:
44116: Victor Procope. Georg C. Ehrnrooth.
44117: Henrik Westerlund. Magnus Kull.
44118: Ragnar Granvik. Kristian Gestrin.
44119: Ingvar S. Melin. Verner Korsbäck.
44120: 3
44121:
44122: Kirj. ksm. n:o 274. Suomennos.
44123:
44124:
44125:
44126:
44127: Procope ym.: Merimiesammattikoulun rakentamisesta Hankoon.
44128:
44129:
44130:
44131: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
44132:
44133: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- taan. Merimieskoulut, jotka aikaisemmin kuului-
44134: delle 1963 ehdotettiin momentin "Meren- vat hallinnollisesti kauppa- ja teollisuusminis-
44135: kulku- ja merimiesammattikoulujen uudisraken- ,teriön alaisuuteen, siirrettiin hieman yli vuosi
44136: nukset" kohdalla, että "alan ammavtikoulutusta sitten - yhdessä muiden ammattioppilaitosten
44137: on lisättävä, mitä varten on suunniteltu uusien kanssa - opetusministeriön alaisuuteen. Am-
44138: merimiesammattikoulujen perustamista Helsin- mattikasvatushallituksen ehdotuksesta asetettiin
44139: kiin, Kotkaan, Raumalle ja Hankoon." Edus- virkamieskomitea valmistelemaan edelleen kysy-
44140: kunta hyväksyi tämän ilmoituksen hallituksen mystä merimiesammattikoulujen sijoittamisesta.
44141: suunnitelmista. Niin hyvin Eduskunta kuin Opetusministeri Virolainen vihtasi tämän komi-
44142: hallitus on siten hyväksynyt ajatuksen ruotsin- tean työhön sekä vastatessaan viime keväänä
44143: kielisen merimiesammautikoulun perustamisesta Hangon merimieskoulun viipymiS\tä koskevaan
44144: Hankoon. suulliseen kysymykseen että ruotsalaisen kan-
44145: Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti sen sanpuolueen eduskuntaryhmän lokakuussa käy-
44146: jälkeen jo keväällä 1963 toimikunnan laatimaan dessä hänen luonaan saman asian johdosta.
44147: huonetilasuunnitelmia uusia merimieskouluja Kyseinen virkamieskomitea on joitakin viik-
44148: varten. Toimikunta antoi marraskuussa 1964 koja sitten saanut .työnsä valmiiksi. Ne pahat
44149: ministeriölle sen osan mietintöön, joka koski aavistukset siitä, ettei komitea tahdo kunnioit-
44150: Hangon merimieskoulua. Ehdotus tähtäsi n. !taa eduskunnan selvästi julkilausuttua toivo-
44151: 18 000 m3 koulurakennukseen, jossa lattiapin- musta ruotsinkielisen merimieskoulun sijoitta-
44152: rtaa olisi 4 300 m2 ja jossa vuosittain koulutet- misesta Hankoon, ovat valitet:tavasti osoittau-
44153: taisiin 112 oppilasta. Ministeriö on sittemmin tuneet oikeiksi. Komitea katsoo - aivan vas-
44154: vahvistanut Hangon merimiesammattikoulun toin eduskunnan kantaa - että ruotsinkielinen
44155: huonetilaohjelman toimikunnan ehdotuksen mu- merimieskoulu on sijoitettava Turussa olevaan
44156: kaisesti. vanhaan koululaivaan Suomen Joutseneen.
44157: Hangon kaupunki on 14 päivänä laikakuuta Tämänkaltainen ratkaisu niin pitkään ajan-
44158: 1964 .tehdyllä valtuuston päätöksellä päättänyrt kohtaiseen otteeseen asiaan on omiaan ihme-
44159: luovuttaa valtiolle vastikkeetta runsaan 9 000 tyttämään. Ensinnäkin se merkitsee eduskunnan
44160: m2 suuruisen ja asiantuntijoiden mukaan hyvin eri yhteyksissä lausuman kannan huomioura
44161: sopivan tontin merimieskoulua varten. Kau- jättämistä.
44162: punki on samoin sitoutunut huolehtimaan kun- Toiseksi Suomen Joutseneen sijoitettu meri-
44163: nallisteknisistä töistä, urheilukentän asettami- mieskoulu ei voi täyttää niitä kaikinpuolisen
44164: sesta koulun käyttöön sekä 6 500 m2 suuruisen ja tehokkaan koulutuksen vaatimuksia, jotka
44165: vesialueen varaamisesta merimieskoulun sata- Hankoon suunniteltu merimieskoulu hyvin voisi
44166: maksi. täyrttää.
44167: Vuoden 1969 ,tulo- ja menoarvion käsittelyn Kolmanneksi uusi ruotsinkielinen merimies-
44168: yhteydessä Eduskunta lausui erään raha-asia- koulu Suomen Joutsenella Turussa aiheuttaisi
44169: aloitteen pohjalta, että hallituksen tulee kiireh- sen, että ainoa olemassa oleva ruotsinkielinen
44170: tiä Eduskunnan toivomuksen toteuttamista merimieskoulu Maarianhaminassa Ahvenan-
44171: merimieskoulun rakentamiseksi Hankoon. maalla voisi joutua vaikeuksiin oppilaiden saa-
44172: Kehitys on kuitenkin sujunut toiseen suun- misessa; kahden ruotsinkielisen merimiesam-
44173: 4
44174:
44175: mattikoulun sijoittaminen niin lähelle toisiaan Mistä syistä HalHtus ei vielä ole
44176: ei ole tarkoituksenmukaista. toteuttanut Eduskunnan hyväksymiä
44177: Yllä esitettyjen näkökohtien perusteella teem- suunnitelmia merimiesammatJtikoulun
44178: me valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin rakentamiseksi Hankoon, ja aikooko
44179: nojalla valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin näiden
44180: seuraavan kirjallisen kysymyksen: suunnitelmien toteuttamiseksi?
44181: Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1970.
44182:
44183: Victor Procope. Henrik Westerlund.
44184: Ragnar Granvik. Ingvar S. Melin.
44185: Georg C. Ehrnrooth. Magnus Kull.
44186: Kristian Gestrin. Verner Korsbäck.
44187: 5
44188:
44189:
44190:
44191:
44192: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
44193:
44194: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tusta koskeva suunni:telma. Toimikunta jätti
44195: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 31. 12. 1969 mietintönsä opetusministeriölle.
44196: olette kirjeellänne 2 päivältä helmikuuta 1970 Mietinnössä mm. todetaan, että Helsingin, Tu-
44197: n:o 1844 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- run, Ahvenanmaan, Rauman ja Kotkan meri-
44198: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Viator miesammattikoulut pystyvät suunnilleen tyydyt-
44199: Procopen ym. tekemän seuraavan sisältöisen tämään alan koulutustarpeen. Mietinnön joh-
44200: kysymyksen: dosta on pyydetty tarvittavat lausunnot alan
44201: järjestöiltä ja viranomaisilta. Suurin osa lausun-
44202: "Mistä syistä Hallitus ei vielä ole noista on vielä saapumatta. Kuitenkin voidaan
44203: toteuttanut Eduskunnan hyväksymiä jo nyt mainita, että svenska yrkesutbildnings-
44204: suunnitelmia merimiesamma11tikoulun styrelsen lausunnossaan katsoo, entä Ahvenan-
44205: rakentamiseksi Hankoon, ja aikooko maan merimieskoulu kykenee yksin tyydyttä-
44206: Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin näiden mään ruotsinkielisen merimieskoulutustarpeen.
44207: suunnitelmien toteuttamiseksi?" Ahvenanmaan merimieskoulussa on 80 oppilas-
44208: paikkaa, mutta koulussa, jolla on ollut vaikeuk-
44209: sia saada riittävästi oppilaita, on kuluvana luku-
44210: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioi:nta- vuonna vain 60 oppilasta. Koulun kapasiteettia
44211: vasti seuraavaa: voidaan 'tarvittaessa myös nostaa. Svenska
44212: Vuonna 1963 tehty suunnitelma perustaa yrkesutbildningsstyrelsen pitääkin näissä olo-
44213: mm. ruotsinkielinen merimiesammattikoulu suhteissa 1täysin aiheettomana uuden ruotsin-
44214: Hankoon perustui merenkulkuopetuksen keh~t kielisen merimiesammautikoulun perustamista.
44215: tämistoimikunnan vuonna 1961 jättämään mie- Hallitus katsoo, että merimieskoulutustarve
44216: tintöön. Silloin ei kuitenkaan tiedetty vielä, on muuttuneet olosuhteet huomioonottaen sel-
44217: entä kehitys merenkulun alalla johti kauppa- vitettävä riittävän perusteellisesti, jotta koulu-
44218: alusten koon suurenemiseen eikä niinkään nii- tuspaikkoja ei tarpeettomasti lisättäisi ja siten
44219: den määrän lisääntymiseen. Kun toimikunnan aiheutettaisi jo olevien koulujen vajaata käyttöä.
44220: ennuste koulutus,tarpeen suuruudesta ei näin Sen jälkeen kun pyydetyt lausunnot ja niiden
44221: ollen näyttänyt pitävän paikkaansa, kauppa- ja johdosta mahdollisesti vielä tarvittavat lisäselvi-
44222: teollisuusministeriö asetJti vuonna 1966 toimi- tykset on saatu, kysymys ruotsinkielisen meri-
44223: kunnan, jonka tehtävänä oli mm. tarkistaa miesammattikoulun perustamisesta otetaan rat-
44224: vuonna 1961 laadittu merimiesammattikoulu- kaistavaksi.
44225: Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1970.
44226:
44227: Opetusministeri Johannes Virolainen.
44228:
44229:
44230:
44231:
44232: E 267/70
44233: 6
44234:
44235:
44236:
44237:
44238: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
44239:
44240: I det syfte 37 § 1 mom. r1ksdagsordningen 31. 12. 1969 sint betänkande tili undervisnings-
44241: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- ministeriet. I betänkandet konstateras bl.a., att
44242: velse av den 2 februari 1970 nr 1844 tili veder- sjömansyrkesskoloma i Helsingfors, Abo, Rau-
44243: börande medlem av statsrådet för avgivande av mo, Kotka och på Aland har möjlighet att i
44244: svar översänt fö1jande av riksdagsman Victor det närmaste uppfylla utbildningsbehovet på
44245: Procope m. fl. ställda spörsmål: området. Med anledning av betänkandet har
44246: nödiga utlåtanden inbegärts av organisationer
44247: "Vilka är orsakerna tili att Regeringen och myndigheter på området. Största delen av
44248: inte ännu förverldigat de av Riksdagen utlåtandena har ännu ej inkommiJt. Man kan
44249: godkända pianeroa på att uppföra en dock redan nu nämna, att svenska yrkesutbild-
44250: sjömansyrkesskola i Hangö och ämnar ningsstyrelsen i sitt utlåtande anser, att Alands
44251: Regeringen vidtaga åtgärder för att för- sjöfartsläroverk allena förmår tilifredsställa
44252: verkliga dessa planer?" behovet av svenskspråkig sjömansutbildning.
44253: Vid Alands sjöfartsläroverk finnes 80 elevp1!lit-
44254: ser, men i skolan, som har haft svårt att få
44255: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt ,tillräcldigt antal elever, finnes under innevaran-
44256: anföra följande: de läsår endast 60 elever. Skolans kapacitet kan
44257: Den år 1963 uppgjorda planen att bl.a. in- även vid behov ökas. Svenska yrkesutbildnings-
44258: rätta en svenkspråkig sjömansyrkesskola i styrelsen anser också, att under dessa förhål-
44259: Hangö baserade sig på det betänkande, som landen är inrättandet av en ny svenskspråkig
44260: kommi:ssionen för utvecklande av sjöfartsunder- sjömansyrkesskola fullkomligt omo1tiverat.
44261: visningen avgav år 1961. Då visste man emel- Regeringen anser, att behovet av sjömans-
44262: lentid inte ännu, att utvecklingen på sjöfarts- utbildning, med beak.tande av de förändrade
44263: området skulle leda tili ökad storlek hos han- förhållandena bör utredas tiliräckligt grundligt
44264: delsfartygen och icke i lika hög grad tili ökning för att utbildningsplatserna icke onödigt skall
44265: av fartygens antal. Då kommissionens prognos utökas så att redan existerande skolor därigen-
44266: angående omfattningen av utbildningsbehovet nom icke blir utnyttjade tili sin fulla kapacitet.
44267: sålunda ej såg ut att hålla streck, tilisatte Sedan de inbegärda utlåtandena och med anled-
44268: handels- och industriministeriet år 1966 en ning av dem eventuellt nödiga tiliäggsutred-
44269: kommission som bl. a. fick i uppdrag att jus- ningar har erhållits, kommer frågan om in-
44270: tera den år 1961 uppgjorda planen angående rättandet av en svenskspråkig sjömansyrkes-
44271: sjömansutbildningen. Kommissionen inlämnade skola att upptagas tili avgörande.
44272: Helsingfors den 27 februari 1970.
44273:
44274: Undervisningsminister Johannes Virolainen.
44275: Kirj. ksm. n:o 275.
44276:
44277:
44278:
44279:
44280: Niemelä: Säämingin kunnassa sijaitsevan Savonlinnan kaupungin
44281: kaatopaikan aiheuttaman saastuttamisen estämisestä.
44282:
44283:
44284: E d u s kun n a n H erra Puhe m i e h e 11 e.
44285:
44286: Savonlinnan kaupunki on joitakin vuosia tettävä Kaakkolammesta sekä Hirvasjärveen
44287: sitten perustanut uuden kaatopaikan Säämin- että Jouhenjärven suuntaan. Jo nyt tapahtu-
44288: gin kunnan Kaartilan kylässä Kaakkolampeen neista vesialuemenetyksistä ja rantojen arvon
44289: ja sen rannalle. Tämä kaatopaikka tuottaa alenemisista, vahingoista ja haitasta on suori-
44290: suurta haittaa sekä ympäristön asukkaille että tettava korvaus Vesioikeuden määräämässä
44291: Luonnolle saastuttamalla lähivesistöt vaikutus- katselmuksessa.
44292: alueineen. Koska asialla on periaatteellisesti laajempaa-
44293: Paikalliset asukkaat katsovat, että Savon- kin kantavuutta, pidän tarpeellisenä, että vi-
44294: Linnan kaupunki on rikkonut vesilakia ja ter- ranomaiset tutkivat asiaa tarkemmin ja ryhty-
44295: veydenhuoltolakia sekä niistä annettuja asetuk- vät tutkimusten aiheuttamiin toimenpiteisiin.
44296: sia ja määräyksiä vastaan. Savonlinnan kau- Nykyinen tilanne ei voi olla lainmukainen.
44297: punki on saastuttanut Kaakkolammen ilman Lähiseudun asukkaat ovat tehneet useampia
44298: Vesioikeuden lupaa, vaikka vesilain mukaan valituksia, mutta toistaiseksi ilman tulosta.
44299: tällaisessa tapauksessa se olisi pitänyt olla. Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
44300: Kaakkolammesta saaste leviää edelleen Jouhen- 37 §:n 1 momentin perusteella esitän valtio-
44301: järveen ja Hirvasjärveen päin ja näin aiheuttaa neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
44302: niiden seutujen asukkaille haittaa ja ylimääräi- seuraavan kysymyksen:
44303: siä kuluja. On lisäksi otettava huomioon, että
44304: Savonlinnan kaupunki ei omista yksin lampea, Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
44305: vaan osa siitä kuuluu Sorvalan kalastuskun- koo ryhtyä Säämingin kunnan Kaartilan
44306: nalle, johon kaupungin taholta ei ollut otettu kylässä Kaakkolammessa ja sen ympä-
44307: yhteyttä missään vaiheessa kaatopaikkakysy- ristössä sijaitsevan Savonlinnan kaupun-
44308: myksessä. gin kaatopaikan aiheuttaman laittoman
44309: Olisi välttämätöntä, että kaatopaikka siir- ympäristön saastuttamisen estämiseksi
44310: tettäisiin pois nykyiseltä paikalta tai sille olisi ja asian vesioikeudellisen käsittelyn kii-
44311: sitten hankittava vesioikeuden lupa. Joka ta- rehtimiseksi?
44312: pauksessa likavesien pääsy on tehokkaasti es-
44313: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1970.
44314:
44315: Esu Niemelä.
44316:
44317:
44318:
44319:
44320: E 289/70
44321: 2
44322:
44323:
44324:
44325:
44326: E du sku nn an H erra P u h e m i e h e II e.
44327:
44328: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- peellisena, että Kaakkolammesta läheiseen Hir-
44329: tissa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra vasjärveen johtava avo-oja suljetaan tiiviillä
44330: Puhemies, 3 päivänä helmikuuta 1970 päivä- ja riittävän korkealla padolla. Padon tarkoituk-
44331: tyn kirjeenne n:o 1846 ohella lähettänyt vas- sena oli muuttaa veden virtaus kaatopaikka-
44332: tattavakseni kansanedustaja E. Niemelän jättä- alueelta kaakkoon päin, jossa varsin pitkä
44333: män seuraavan kysymyksen: suoalue toimisi vesien luonnollisena puhdistaja-
44334: na. Lisäksi vaadittiin, että kaupunki tarkkai-
44335: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai- lisi maanviljelysinsinööripiirien hyväksymällä
44336: koo ryhtyä Säämingin kunnan Kaartilan tavalla alueen lähivesien tilaa.
44337: kylässä Kaakkolammessa ja sen ympä- Kaupunki suoritti maanviljelysinsinööripii·
44338: ristössä sijaitsevan Savonlinnan kaupun- rin tarpeelliseksi katsoman padonrakennus·
44339: gin kaatopaikan aiheuttaman laittoman työn ennen kaatopaikan tammikuun 16 päivänä
44340: ympäristön saastuttamisen estämiseksi 1967 tapahtunutta käyttöönottoa sekä alkoi
44341: ja asian vesioikeudellisen käsittelyn kii- lisäksi suorittaa veden laadun tarkkailua kaa-
44342: rehtimiseksi?" topaikan mahdollisella vaikutusalueella. Myös
44343: vesiensuojeluviranomaisten toimesta on jatku-
44344: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- vasti tarkkailtu kaatopaikka-alueen ja sen ym-
44345: taen seuraavaa: pärillä olevien vesistöjen tilaa. Tutkimuksissa,
44346: Ennen kysymyksessä tarkoitetun kaatopai- joista viimeinen on suoritettu tammikuun 28
44347: kan perustamista Savonlinnan kaupunki pyysi päivänä 1970, ei ole todettu kaatopaikan ai-
44348: lokakuun 7 päivänä 1966 Mikkelin maanvil- heuttamaa likaantumista Hirvas- ja Jouhen-
44349: jelysinsinööripiiriltä lausunnon Kaakonlammen järvissä. Vaivootaviranomaisten mainittuna päi-
44350: alueen soveltuvuudesta kaatopaikaksi ja siitä, vänä suorittamassa tarkastuksessa ei ole to-
44351: tarvitaanko toimenpiteeseen mahdollisesti ve- dettu vesien purkautumista enää tapahuvan
44352: sioikeuden lupa. Esitettyyn selvitykseen ja tar- Hirvasjärven suuntan ja vaiunta Jouhenjärven
44353: kastukseen perustuen maanviljelysinsinööripiiri suuntaankin oli vähäistä.
44354: katsoi, että aluetta voidaan käyttää kaatopaik- Kun sittemmin on ilmennyt, että Savon-
44355: kana aiheuttamatta vesilain 1 luvun 19 ja 22 linnan kaupunki ei omistakaan yksin Kaakko-
44356: §:ssä tarkoitettua pohja- ja pintaveden pilaan- lampea, on maataloushallitus kehottanut kau-
44357: tumista ja että asian saattaminen vesioikeu- punkia saattamaan asian vesilain 10 luvun 24
44358: den käsiteltäväksi ei näin ollen ole tarpeen. §: ssä tarkoitettuun vesioikeuden lupakäsitte-
44359: Maanviljelysinsinööripiiri piti kuitenkin tar- lyyn.
44360: Helsingissä maaliskuun 4 päivänä 1970.
44361:
44362: Maatalousministeri Martti Miettunen.
44363: 3
44364:
44365:
44366:
44367:
44368: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
44369:
44370: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen den närbelägna Hirvasjärvi benämnda SJon,
44371: mger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- avstänges med en fast och tillräckligt hög
44372: <else av den 3 februari 1970 nr 1846 tili mig damm. Avsikten med dammen var att ändra
44373: :ör avgivande av svar översänt följande av vattnets strömning från området för avstjälp-
44374: :iksdagsman E. Niemelä ställda spörsmål: ningsplatsen mot sydost, där ett ganska långt
44375: kärrområde skulle tjäna som en naturlig vat-
44376: "Vilka åtgärder har Regeringen för tenrenare. Ytterligare fordrades, att staden på
44377: avsikt att vidtaga för förhindrande av ett av lantbruksingenjörsdistriktet godkänt
44378: den olagliga förorening av omgivning- sätt skulle observera läget i de närbelägna
44379: en, som förorsakas av Nyslotts stad i vattnen inom området.
44380: Kaakkolampi och dess omgivning i Staden utförde det av lantbruksingenjörs-
44381: Kaartila by av Sääminki kommun be- distriktet nödigbefunna dammbyggnadsarbetet
44382: lägna avstjälpningsplats, och för på- innan avstjälpningsplatsen den 16 januari
44383: skyndande av sakens vattenrättsliga 1967 togs i bruk, samt inledde observationen
44384: behandling? " av vattnets kvalitet inom det område där verk-
44385: ningar av avstjälpningsplatsen möjligen kunde
44386: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt förekomma. Också genom vattenskyddsmyn-
44387: mföra följande: digheternas försorg har läget i vattendragen
44388: Före upprättandet av den i spörsmålet av- inom avstjälpningsplatsområdet och i dess om-
44389: ;edda avstjälpningsplatsen anhöll Nyslotts stad givning fortgående iakttagits. Vid undersök-
44390: :len 7 oktober 1966 om utlåtande av St Mic- ningarna, av vilka den senaste verkställdes den
44391: lels lantbruksingenjörsdistrikt angående Kaak- 28 januari 1970, har någon av avstjälpnings-
44392: kolampiområdets lämplighet såsom avstjälp- platsen förorsakad förorening av Hirvasjärvi
44393: lingsplats samt därom, huruvida för åtgärden och Jouhenjärvi sjöar icke konstaterats. Vid
44394: ~ventuellt erfordras tillstånd av vattendomsto- den av övervakningsmyndigheterna sagda dag
44395: len. Med stöd av företedd utredning och in- utförda inspektionen har något avflöde i rikt-
44396: ;pektion ansåg lantbruksingenjörsdistriktet, att ningen mot Hirvasjärvi icke längre konsta-
44397: )ffitådet kan användas som avstjälpningsplats terats, och avrinningen i riktningen mot Jou-
44398: ::~tan att i 1 kap. 19 och 22 § vattenlagen av- henjärvi var också ringa.
44399: ;edd försämring av grund- och ytvattnets be- Då det sedermera har framgått, att Nyslotts
44400: ;kaffenhet förorsakas, och att det sålunda icke stad icke ensam äger Kaakkolampi, har lant-
44401: ir nödvändigt att hänskjuta ärendet tili be- bruksstyrelsen uppmanat staden att bringa
44402: llandling i vattendomstolen. Lantbruksingen- ärendet inför vattendomstolen i och för er-
44403: iörsdistriktet ansåg dock erforderligt, att det hållande av i 10 kap. 24 § vatenlagen avsett
44404: 3ppna dike, som från Kaakkolampi leder tili tillstånd.
44405: Helsingfors den 4 mars 1970.
44406:
44407: Lantbruksminister Martti Miettunen.
44408: Kirj. ksm. n:o 276.
44409:
44410:
44411:
44412:
44413: A. Salo ym.: Kertakäyttöpakkausten markkinoinnin kieltävän
44414: lakiesityksen antamisesta.
44415:
44416:
44417: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
44418:
44419: Yhteiskuntamme vaikeimpiin kuuluvaksi tajille. Tässä yhteydessä todettiin Suomen
44420: ongelmaksi on viime vuosina kohonut luonnon Teollisuusliiton taholta, että muutamat yhty-
44421: saastuminen. Teollistuneen yhteiskunnan ai- mät olivat investoineet kertakäyttöpakkauksien
44422: heuttamat pahimmat haittavaikutukset ovat il- valmistuslaitteisiin runsaasti pääomaa, Oy G.
44423: man ja veden pilaantuminen. Näiden lisäksi W. Sohlberg Ab jopa 3 milj. markkaa. Laki-
44424: ihmisen viihtyvyyttä vähentävät yhä lisäänty- esityksen antamista on vaikeuttanut myös Oy
44425: vässä määrin alkuperäisen luonnon roskaan- Wihurinkoski Ab:n voimaskas painostus Suo-
44426: tuminen ja maiseman tuhoutuminen. men Teollisuusliiton välityksellä. Kyseinen yh-
44427: Luonnon roskaajina erilaiset hajoamattomat tymä on valtion teollisuuslainan avulla raken-
44428: pakkaukset ovat pahimpia. Jo markkinoilla nuttamassa panimoa Heinolaan. Tämän teh-
44429: olevien kertakäyttöisten astioiden ja rasioiden taan tuotanto-ohjelmaan kuuluvat myös kerta-
44430: lisäksi on nyt suunnitteilla uusia ja runsaudes- käyttöiset oluttölkit. Kuitenkin vielä tällöin to-
44431: saan entistä tuhoisampia artikkeleita. 2. 10. dettiin saamiemme tietojen mukaan eräiden
44432: 1969 päätti Oy Alko Ab:n johtajisto nimit- ministerien taholta, että nämä investoinnit ei-
44433: täin antaa panimaille luvan toimittaa yhtiön vät saisi olla esteenä näin tärkeän lakiesityk-
44434: lukuun valmistettavaa olutta, paitsi takaisin sen antamiselle.
44435: ostettavissa 1/3 litran palautuspulloissa, myös Suomen Teollisuusliiton edustajan mukaan
44436: 45 senttilitran peltitölkeissä. Ottaen huomioon lakiesityksen antamista on kaikin keinoin jar-
44437: jatkuvasti lisääntyvän oluen kulutuksen on rutettava, sillä on pelättävissä, että nykyinen
44438: uusien pakkausten tullessa markkinoille pelät- eduskunta voisi jopa hyväksyä esityksen näin
44439: tävissä jyrkkä nousu luontoon jätettyjen ker- yleiseurooppalaisena luonnonsuojeluvuonna!
44440: takäyttöpakkausten määrässä. Lakiesitys uhkaakin tämän painostuksen ja sii-
44441: Luonnonsuojeluvuoden 1970 neuvottelukun- tä aiheutuneen jarrutuksen vuoksi jäädä toteu-
44442: nan työvaliokunta katsoi 27. 11. 1969 pitä- tumatta, myönteisestä alusta huolimatta.
44443: mässään kokouksessa aiheelliseksi lähettää val- Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
44444: tioneuvostolle kirjelmän, jossa se kehottaa jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekir-
44445: valtioneuvostoa ryhtymään pikaisiin toimenpi- joittaneet esittävät valtioneuovoston asian-
44446: teisiin tiettyjen kertakäyttöpakkausten mark- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
44447: kinoinnin kieltämiseksi. Valtiovarainministe- myksen:
44448: riön toimesta laadittiin kieltoa koskeva laki- Onko Hallitus tietoinen kertakäyttö-
44449: ehdotus, joka sai hallituksessa myönteisen vas- pakkausten aiheuttamasta luonnon saas-
44450: taanoton. tumisesta ja mitä se aikoo tehdä ky-
44451: Lakiesityksen suunnitteluvaiheessa lähetet- seessä olevien pakkausten markkinoin-
44452: tiin siitä tiedonanto Oy Alko Ab:lle, pani- nin kieltävän lakiesityksen joudutta-
44453: maille ja muille kyseisen teollisuuden harjoit- miseksi?
44454: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1970.
44455:
44456: Arvo Salo. Irma Rosnell. Erkki Hara.
44457: E. J. Paavola. Olavi Saarinen. Kristian Gestrin.
44458: Veikko Hanhirova.
44459:
44460: E 290/70
44461: 2
44462:
44463:
44464:
44465:
44466: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
44467:
44468: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- Kertakäyttöpakkausten käytön laajenemi-
44469: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- sella on monia taloudellisia, ympäristönhoidol-
44470: hemies, olette 3 päivänä helmikuuta 1970 päi- lisia ja muita yhteiskunnallisia seurauksia, joi-
44471: vätyn kirjeenne n:o 1851 ohella toimittanut den merkitys olisi kyettävä arvioimaan ennen
44472: Valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen- kuin kertakäyttöpakkauksiin ehditään laajem-
44473: nöksen kansanedustaja Arvo Salon ym. kirjal- min siirtyä. Ajankohtaisia ongelmia ovat esi-
44474: lisesta kysymyksestä n:o 276, jossa tiedustel- merkiksi jätehuollon järjestäminen ja tehosta-
44475: laan: minen, pakkausten käyttökelpoisuuden ver-
44476: "Onko Hallitus tietoinen kertakäyttö- tailu luonnon- ja ympäristönhoidon näkökoh-
44477: pakkausten aiheuttamasta luonnon saas- tia silmällä pitäen sekä kertakäyttöpakkauk-
44478: tumisesta ja mitä se aikoo tehdä ky- sista julkisille yhteisöille mahdollisesti aiheu-
44479: seessä olevien pakkausten markkinoin- tuvien lisäkustannusten jakaminen.
44480: nin kieltävän lakiesityksen joudutta- Valtioneuvoston kansliassa on harkittu, tu-
44481: miseksi?" lisiko valtiovallan ryhtyä kertakäyttöpakkaus-
44482: ten käyttöä koskeviin toimenpiteisiin. Kun
44483: Vastauksena kysymyksen esitän kunnioit- kanslia on pitänyt tärkeänä, että sen käytettä-
44484: taen seuraavaa: vissä on myös jätehuoltokomitean käsitys ker-
44485: Eräät elintarviketeollisuuden haarat, jotka takäyttöpakkausten käytön laajenemisesta ja sen
44486: perinnäiseen tapaan ovat pakanneet tuotteensa seurauksista, kanslia on helmikuun 20 päivä-
44487: siten, että pakkauksia on voitu käyttää useam- nä 1970 pyytänyt komitealta asiasta lausun-
44488: paan kertaan tuotteen toimittamiseen valmista- toa. Valmistelua jatketaan kansliassa sen jäl-
44489: jalta kuluttajalle, ovat saatujen tietojen mu- keen kun jätehuoltokomitean lausunto on saa-
44490: kaan osittain siirtymässä kertakäyttöpakkaus- punut.
44491: ten käyttöön. Lähinnä on kysymyksessä pani-
44492: mo- ja virvoitusjuomateollisuus.
44493: Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1970.
44494:
44495: Ministeri Margit Eskman.
44496: 3
44497:
44498:
44499:
44500:
44501: Till Riksdagens Herr Talman.
44502:
44503: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Utvidgningen av användningen av engångs-
44504: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- förpackningar har många ekonomiska miljö-
44505: velse av den 3 februari 1970 nr 1851 tili ve- vårds- och andra sociala följder, vilkas bety-
44506: derbörande medlem av statsrådet för avgivan- delse man borde kunna bedöma innan en me-
44507: de av svar översänt avskrift av följande av ra omfatande övergång tili användning av en-
44508: riksdagsman Arvo Salo m.fl. ställda skriftliga gångsförpackningar hinner ske. Aktuella frå-
44509: spörsmål nr 276: gor är t.ex. ordnandet och effektiveringen av
44510: avfallshanteringen, jämförelse av förpackning-
44511: "Är Regeringen medveten om den arnas användbarhet med beaktande av natur-
44512: förorening av naturen som engångs- och miljövårdssynpunkter samt fördelningen
44513: förpackningarna förorsakar, och vad av de tiliäggskostnader som offentliga sam-
44514: ämnar Regeringen göra för att påskyn- fund möjligen förorsakas av engångsförpack-
44515: da ett lagförslag enligt vilket mark- ningarna.
44516: nadsföringen av ifrågavarande förpack- I statsrådets kansli har övervägts, huruvida
44517: ningar förbjudes?" statsmakten borde skrida tili åtgärder i fråga
44518: om användningen av engångsförpackningar.
44519: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt Då kansliet ansett viktigt, att det tili sitt för-
44520: anföra följande: fogande skall ha också kommittens för av-
44521: Vissa branscher av livsmedelsindustrin, vilka fallshantering uppfattning om utvidgningen av
44522: traditionsenligt har förpackat sina produkter användningen av engångsförpackningar och följ-
44523: så, att förpackningarna har kunnat användas derna av denna, har kansliet den 20 februari
44524: flera gånger för leverans av produkten från 1970 av kommitten inbegärt utlåtande i ären-
44525: tiliverkaren tili konsumenten, har enligt in~ det. Ärendets beredning fortsättes i kansliet
44526: gångna uppgifter för avsikt att delvis över- efter det kommittens för avfallshantering ut-
44527: gå tili användning av engångsförpackningar. låtande har erhållits.
44528: Fråga är närmast om bryggeri- och läske-
44529: drycksindustrin.
44530: Helsingfors den 4 mars 1970.
44531:
44532: Minister Margit Eskman.
44533: 1
44534: 1
44535: 1
44536: 1
44537: 1
44538: 1
44539: 1
44540: 1
44541: Kirj. ksm. n:o 277.
44542:
44543:
44544: Vilmi ym.: Tavallisten maanostolainojen myöntämisedellytyksiä
44545: koskevien ohjeiden tarkistamisesta.
44546:
44547: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
44548:
44549: Maatilatalouden kehittämisrahastolle osoi- Lapin asukkailla ole ollut sanottavia mahdolli-
44550: tetut lainavarat ovat jo pitkän aikaa olleet suuksia maamieskoulun suorittamiseen, sillä
44551: täysin riittämättömät. Varojen niukkuudesta varsinaisia maatalouskouluja on täällä ollut
44552: on ollut seurauksena lainaehtojen jatkuva ja varsin vähän. Mielestämme maamieskoulun suo-
44553: kohtuuton kiristäminen. Erittäin kipeänä on rittamisen asettaminen lainoituskelpoisuuden
44554: asia koettu Lapin läänin alueella, missä maatila- ehdoksi nykyisenä aikana on täysin tarpee-
44555: talouksien vaikeudet ovat muutoinkin suurim- tonta, sillä nuoremmista viljelijöistä on jokainen
44556: mat. suorittanut 2-3 vuotisen kansalaiskoulun,
44557: Viimeinen ja voimassa oleva tavallisten jonka teoreettinen maatalousopetus on antanut
44558: maanostolainojen myöntämisedellytyksiä kos- maatalouden perustiedot. Lisäksi maatalouden
44559: keva Asutushallituksen kiertokirje N:o 39/69 neuvontajärjestöt jatkuvilla kursseillaan ovat
44560: merkitsi jälleen koko Pohjois-Suomelle ja lisänneet maatalousväestön ammattitaitoa yh-
44561: erikoisesti Lapin läänin osalle uutta ja täysin dessä kotitilalla suoritetun käytännön työn
44562: kohtuutonta lainansaantimahdollisuuksien ka- kanssa niin, että ne yhdessä vastaavat kohtuul-
44563: ventamista. Käytännössä e.m. kirjelmässä mai- lisena pidettävää ammattitaitoa. Nykyiset maa-
44564: nittujen lainoitusohjeiden kaavamainen noudat- talouden ylituotantopulmat ovat osoituksena
44565: taminen merkitsee sitä, että tilojen ostoon tar- maatalousväen ammattitaidosta. Kun varsinkin
44566: koitettuja maanostolainoja voidaan myöntää Pohjois-Suomessa autioituu runsaasti valmiiksi
44567: vain Etelä-Suomeen. Sensijaan pohjoissuoma- rakennettuja tiloja, eikä työpaikkoja ole muissa
44568: laisella uudella yrittäjällä, joka haluaa hankkia ammateissa tarjolla juuri lainkaan, pitäisi lai-
44569: valmiin maatilan, ei ole maanostolainan saami- noitusehtoja muuttaa siten että yrittävillä nuo-
44570: seen juuri minkäänlaisia mahdollisuuksia, koska rilla henkilöillä on mahdollisuus maanostolainan
44571: pääosa Pohjois-Suomen tiloista ei ole lainoitus- saamiseen. Lapin asuttuna pitäminen on koko
44572: kelpoisia. Asutushallituksen kirjelmässä katso- valtakunnan kokonaisetujen mukaista.
44573: taan lainoituskelpoiseksi vain sellainen tila, Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
44574: jossa on valmista peltoa 10 hehtaaria ja metsä- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
44575: maata mkl:n mukaisen viljelystilan tuottoa neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
44576: vastaava määrä, eli n. 100-150 hehtaaria. Täl- seuraavan kysymyksen:
44577: laiset vaatimukset ovat Lapin läänin kohdalla
44578: täysin kohtuuttomia. Onhan Lapin läänin Milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-
44579: tilojen keskipinta-ala pellon osalta vain vajaa siin Asutushallituksen kirjelmässä n:o
44580: 5 ha, ja Lapin läänin 15 020 maatilasta koko- 39/69 mainittujen tavallisten maanosto-
44581: naista 13 638 tilaa on peltoalaltaan alle 10 lainojen myöntämisedellytyksiä koske-
44582: hehtaarin. Lainoituskelpoisiksi jäisi läänin vien ohjeiden muuttamiseksi siten, että
44583: tiloista vajaa 10 %. Lisäksi vaatimus maa- myös Pohjois-Suomen asukkailla olisi
44584: mieskoulun käymisestä sulkee loputkin lai- pienemmästä tilakoosta huolimatta mah-
44585: noitusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Eihän dollisuudet maanostolainojen saami-
44586: seen?
44587: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1970.
44588:
44589: Pekka Vilmi. Reino Kangas.
44590: Hannes Paaso. Mikko Volotinen.
44591: Paavo Niinikoski. Erkki Haukipuro.
44592: Veikko Honkanen. Aulis Sileäkangas.
44593: Akseli Paarman. Eino Sääskilahti.
44594: E 251/70
44595: 2
44596:
44597:
44598:
44599:
44600: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e II e.
44601:
44602: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- Huomioon ottaen valmiiksi rakennettujen tilo-
44603: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra jen runsas autioituminen Lapin läänissä tulisi
44604: Puhemies, olette kirjeellänne 3 päivältä helmi- lainoitusehtoja kysymyksen tekijän käsityksen
44605: kuuta 1970 N:o 1852 lähettänyt valtioneuvos- mukaan muuttaa siten, että yrittävillä nuorilla
44606: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan- henkilöillä olisi mahdollisuus maanostolainan
44607: edustaja Pekka Vilmin ym. tekemän seuraavan saamiseen ilman edellä tarkoitettuja rajoituksia.
44608: sisältöisen kysymyksen: Tilojen autioitumista on yleensä pidettävä
44609: osoituksena siitä, että tilat eivät anna sivu-
44610: "Milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei- ansioiden vähennyttyä riittävää toimeentuloa
44611: siin Asutushallituksen kirjelmässä n:o viljelijäperheelle. Jotta tavallisella maanosto-
44612: 39/69 mainittujen tavallisten maanosto- lainalla lainoitettavan maatilan omistaja voisi
44613: lainojen myöntämisedellytyksiä koske- saada ainakin pääasiallisen toimeentulon tilal-
44614: vien ohjeiden muuttamiseksi siten, että tansa, on vuodesta 1968 ollut voimassa lainoi-
44615: myös Pohjois-Suomen asukkailla olisi tusohje, jonka mukaan tilalla tulee olla peltoa
44616: pienemmästä tilakoosta huolimatta mah- vähintään 10 hehtaaria. Lainaa voidaan kuiten-
44617: dollisuudet maanostolainojen saami- kin asutushallituksen kussakin tapauksessa erik-
44618: seen?" seen tekemällä päätöksellä myöntää peltoalal-
44619: taan pienemmänkin tilan hankkimiseen, mikäli
44620: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen sitä paikalliset olosuhteet huomioon ottaen voi-
44621: seuraavaa: daan pitää elinkelpoisena ja viljelijäperheen
44622: Kysymyksen perusteluissa on esitetty käsitys, pääasiallisen toimeentulon antavana. Hakijan
44623: että asutushallituksen vuoden 1969 lopussa henkilökohtaisten edellytysten osalta maatalou-
44624: antamalla kiertokirjeellä olisi tavallisten maan- dellisen oppilaitoksen kurssin suorittaminen ei
44625: ostolainojen saantimahdollisuuksia entisestään voimassa olevien ohjeiden mukaan enää ole
44626: kavennettu ja että vaatimukset tilan osalta 10 edellytyksenä tavallisen maanostolainan saami-
44627: hehtaarin peltoalasta ja hakijan osalta maamies- seen, milloin hakija on maanviljelijäperheen
44628: koulun käymisestä ovat lainoittamisen edellytyk- lapsi.
44629: sinä Pohjois-Suomessa täysin kohtuuttomat.
44630: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1970.
44631:
44632: Maatalousministeri Martti Miettunen.
44633: 3
44634:
44635:
44636:
44637:
44638: T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
44639:
44640: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Finland. Med beaktande av de många färdigt
44641: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse utbyggda lägenheter som blivit öde i Lapplands
44642: av den 3 februari 1970 nr 1852 tili veder- Iän, borde villkoren för långivning enligt
44643: börande medlem av statsrådet för avgivande spörsmålsställarnas uppfattning ändras så, att
44644: av svar översänt följande av riksdagsman unga personer med företagaranda skulle ha
44645: Pekka Vilmi m. fl. ställda spörsmål: möjlighet att erhålla jordinköpslån utan de
44646: ovan avsedda begränsningarna.
44647: "När kommer Regeringen att vid- Det faktum, att lägenheter blivit öde,
44648: taga åtgärder för ändring av anvis- måste i allmänhet betraktas såsom ett bevis
44649: ningarna i kolonisationsstyrelsens skri- på att de, efter det att biförtjänsterna minskat,
44650: velse nr 39/69 angående förutsättning- icke längre ger odlarfamilj tillräcklig utkomst.
44651: arna för beviljande av vanliga jordin- För att ägare av lantbrukslägenhet, för viiken
44652: köpslån sålunda, att också åbor i beviljas vanligt jordinköpslån, skulle kunna
44653: norra Finland trots mindre lägenhets- erhålla åtminstone sin huvudsakliga utkomst
44654: storlek skulle ha möjligheter att er- av lägenheten, har från och med år 1968 en
44655: hålla jordinköpslån?" sådan anvisning för långivningen varit gällande,
44656: att lägenheten bör ha minst 10 hektar åker.
44657: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt Lån kan dock enligt kolonisationsstyrelsens
44658: anföra följande: beslut i varje särskilt fall beviljas även för
44659: I motiveringen till spörsmålet har framförts anskaffning av mindre lägenhet, om denna
44660: en sådan uppfattning, att möjligheterna att med beaktande av de lokala förhållandena kan
44661: erhålla vanliga jordinköpslån skulle ha försvå- anses livsduglig och såsom huvudsaklig ut-
44662: rats genom kolonisationsstyrelsens i slutet av komstkälla för odlarfamiljen. I fråga om sökan-
44663: år 1969 utsända cirkulär, och att kravet på dens personliga förutsättningar utgör genom-
44664: 10 hektar åkerareal i fråga om lägenheten och gången lärokurs vid lantbruksläroanstalt enligt
44665: genomgången lantmannaskola i fråga om sökan- gällande anvisningar icke längre förutsättning
44666: den såsom förutsättningar för långivningen för erhållande av vanligt jordinköpslån, om
44667: skulle vara helt oskäligt när det gäller norra sökanden är barn i odlarfamilj.
44668: Helsingfors den 24 februari 1970.
44669:
44670: Lantbruksminister Martti Miettunen.
44671: Kirj. ksm. n:o 278.
44672:
44673:
44674:
44675:
44676: Junnila: Hallituksen Nordek~suunnitelman hoitamistavasta.
44677:
44678:
44679: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
44680:
44681: Suomen hallituksen yllättävä päätös Tur- talousyhteisöön liittymisestä kehittyvät Haa-
44682: kuun viime joulukuussa Nordek-hanketta kä- gissa viime vuoden lopulla pidetyn kokouksen
44683: sittelemään aiotun Pohjoismaiden pääministe- jälkeen. Mutta kun hallitus suunnilleen kuu-
44684: rien kokouksen peruuttamisesta synnytti kysei- kautta myöhemmin antoi virkamiehille uusia
44685: sen suunnitelman kannalta erittäin sekavan ti- ohjeita Nordek-neuvottelujen käymistä varten,
44686: lanteen, jota hallituksen asiassa myöhemmin hallituksen taholta tähdennettiinikin siinä yh-
44687: suorittamat jatkotoimenpitet eivät ole suinkaan teydessä halua saattaa nämä neuvotelut pää-
44688: selventäneet. Hallituksen menettely on saatta- tökseen mahdollisimman pian, koska puheena
44689: nut maamme kiusallisen huomion kohteeksi olevassa Haagin kokouksessa käsiteltyjen
44690: Pohjoismaissa ja osittain muuallakin. Asiaa on EEC-neuvottelujen alkaessa Nordek-neuvotte-
44691: vielä pahentanut se, että hallituksen taholta lut saattavat katketa. Hallitus pidätti nimittäin
44692: annetut selitykset ja kannanilmaisut ovat ol- noissa ohjeissa Suomelle oikeuden olla omalta
44693: leet ristiriitaisia ja vaihdelleet viikosta viik- osaltaan jatkamatta Nordek-neuvotteluja tai
44694: koon ja eräässä vaiheessa jopa päivittäin. jo solmitun sopimuksen voimaansaattamisneu-
44695: Niinpä joulukuussa tapahtunutta Turun votteluja siinä tapauksessa, että jokin pohjois-
44696: Nordek-kokouksen peruuttamista perusteltiin maa ryhtyy varsinaisiin virallisiin neuvotte-
44697: silloin selittämällä, että Nordek-hankkeesta ei luihin "Euroopan yhteisöihin" liittymisestä.
44698: haluta tehdä kiistanaihetta käynnissä olevaan Antaessaan tammikuun 12 päivänä nämä
44699: vaalitaisteluun. Selitys oli sinänsä jo ontuva. juuri viitatut ohjeet Nordek-neuvotteluja var-
44700: Hallitus näet itse sai viitatuilla toimenpiteil- ten hallitus teki siis tämän EEC-neuvotteluja
44701: lään aikaan juuri sen, että Nordek-suunni- koskevan varauksen. Lisäksi hallitus ilmoitti
44702: telmaa on pakko käsitellä myös vaalitaiste- kantanaan, että jos Nordek-sopimuksen jo voi-
44703: lussa, mitä tuskin olisi lainkaan tapahtunut, maan tultua jokin sopimusvaltio liittyykin
44704: jos Turun kokous olisi alunperin suunnitel- Euroopan yhteisöihin - tällä epämääräisellä
44705: lulla tavalla ja normaalissa järjestyksessä pi- ilmauksella hallitus ilmeisesti tarkoittaa Eu-
44706: detty. Ja sitä ristiriitaisempaan valoon tämä roopan talousyhteisöä - siltä varalta olisi
44707: selitys joutuu sen tähden, että antaessaan tam- Nordek-sopimusvalloille varattava oikeus olla
44708: mikuun 17 päivänä Nordek-kysymyksestä haas- solmimatta sopimusta siltä osin, kuin sanottu
44709: tattelun eräälle päivälehdelle pääministeri Koi- liittyminen on muuttanut yhteistyön edelly-
44710: visto on nimenomaan todennut, että edessä tyksiä.
44711: olevat eduskuntavaalit eivät muodosta mitään Ovatko tällaiset varaukset Suomen kan-
44712: estettä sille, että päätöksen Nordek-asiassa te- nalta tarkoituksenmukaisia, siitäkin voidaan
44713: kee jo nykyinen hallitus ennen eroamistaan. keskustella. Mutta jos hallitus on pitänyt vält-
44714: Koko tämä asia on antanut vaikutelman tämättömänä niiden tekemistä, sitä varten ei
44715: erittäin epämääräisestä ja horjuvasta asioiden olisi ollut suinkaan tarpeen peruuttaa Turkuun
44716: hoitotavasta. Hallitukselta on puuttunut sel- suunniteltua päministerikokousta eikä aiheut-
44717: keä toimintalinja eikä se ole tähän mennes- taa siten sitä maallemme haitallista hälyä, jon-
44718: sä pystynyt antamaan menettelylleen vakuut- ka tämä toimenpide on synnyttänyt. Varaukset
44719: tavaa, todella tyydyttävää selitystä. Aluksi ve- olisi voitu ilmoittaa mainitussa Turun kokouk-
44720: dottiin siihen, että ennen kuin Nordek-suun- sessa aivan yhtä hyvin kuin kuukautta myö-
44721: nitelmaa kehitetään pitemmälle, on aihetta hemmin. Sitäpaitsi nämä varaukset ovat tosi-
44722: odottaa, miten Englannin ja eräiden muiden asiallisesti sisältyneet Suomen Nordek-neuvot-
44723: Efta-maiden mahdolliset neuvottelut Euroopan telijoiden toimintaohjeisiin jo aikaisemminkin.
44724: E 299/70
44725: 2
44726:
44727: Kun Suomen hallituksen tourunta Nordek- tely on synnyttänyt, on maamme asemaa va-
44728: asiassa on ollut näin hapuilevaa ja epamaa- hingoittavia vaikutuksia.
44729: räistä, ei ole ihmettelemistä, että Pohjoismai- Edellä esitetyn perusteella esitän kunnioit-
44730: den sanomalehdistön ja osittain viranomaisten- tavasti valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
44731: kin asiaa käsitelleiden kommenttien joukossa menttiin viitaten hallituksen vastattavaksi
44732: on Suomen hallituksen menettelyä ymmärtä- seuraavan kysymyksen:
44733: mään pyrkivien kannanottojen rinnalla ollut
44734: runsaasti myös toisen suuntaisia mielipiteen Miten Hallitus aikoo korjata sen po-
44735: ilmaisuja. Lehdistössä on mm. ollut useita kir- liittisen vahingon, jonka se Turun Nor-
44736: joituksia, joissa on annettu ymmärtää, että dek-kokouksen yllättävällä peruuttami-
44737: maamme ei ole tässä asiassa voinut toimia sella ja sen jälkeen asiassa esittämil-
44738: täysin vapaasti, vaan on ollut painostuksen lään horjuvilla ja ristiriitaisilla kan-
44739: alaisena. On selvää, että tällaisilla käsitvksillä, nanotoilla ja selityksillä on maallemme
44740: joita Suomen hallituksen taitamaton menet- aiheutunut?
44741: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1970.
44742:
44743: Tuure Junnila
44744: 3
44745:
44746:
44747:
44748:
44749: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
44750:
44751: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- tämän vuoksi meille erittäin huonosti. Esitin
44752: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- varoituksen, että tästä voi aiheutua vaikeuk-
44753: hemies, olette 3 päivänä helmikuuta 1970 päi- sia suunnitelman eteenpäin menolle.
44754: vätyn kirjeenne n:o 1853 ohella toimittanut Suomen kannalta pulmia lisäksi myös se,
44755: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäl- että muissa pohjoismaissa, nimenomana Tans-
44756: jennöksen kansanedustaja Tuure Junnilan kir- kassa ja Norjassa keskusteltiin edelleen var-
44757: jallisesta kysymyksestä n:o 278, jossa tiedus- sin vilkkaasti siitä, että Nordekin tulisi olla
44758: tellaan: välikappale EEC:hen pääsyä varten. Levotto-
44759: muus Suomessa lisääntyi tästä syystä. Lopulta
44760: "Miten Hallitus aikoo korjata sen po- meidän oli pakko ilmoittaa muille pohjois-
44761: liittisen vahingon, jonka se Turun Nor- maille, ettemme voi jatkaa neuvotteluja omal-
44762: dek-kokouksen yllättävällä peruuttami- ta osaltamme sovitun aikataulun puitteissa.
44763: sella ja sen jälkeen asiassa esittämil-
44764: lään horjuvilla ja ristiriitaisilla kan- Kuluvan vuoden tammikuun 12 päivänä
44765: nanotoilla ja selityksillä on maallemme tehty hallituksen päätös, jossa tuotiin esiin
44766: aiheuttanut?" EEC-varauksemme ja ilmoitettiin Suomen ole-
44767: van valmis viemään neuvottelut substanssiky-
44768: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- symyksistä loppuun, merkitsi asian siirtymistä
44769: tavasti seuraavaa: kokonaan uudelle pohjalle. Kävi ilmi, että tä-
44770: mä päätös oli omiaan nopeuttamaan neuvot-
44771: Suunnitelma pohjoismaiden taloudellisen yh- telujen kulkua vielä avoimina olleissa kysy-
44772: teistyön laajentamiseksi oli ehtinyt viime vuo- myksissä.
44773: den syksyllä vaiheeseen, jolloin näytti ilmei-
44774: seltä, että tärkeimmistä kysymyksistä tullaan Suomen hallituksen taholta on korostettu,
44775: käymään ratkaisevat neuvottelut samoihin ai- ettei Suomen myönteinen perusasenne pohjois-
44776: koihin, kun Suomessa ovat valtiolliset vaalit. maiden taloudellisen yhteistyön laajentamiseen
44777: Huomautin näihin aikoihin muiden pohjois- ole suunnitelmien edistyessä muuttunut.
44778: maiden pääministereille, että aikataulu sopi
44779: Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1970.
44780:
44781: Pääministeri Mauno Koivisto.
44782: 4
44783:
44784:
44785:
44786:
44787: Till Riksdagens Herr Talman.
44788:
44789: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen nerligen illa. Jag framförde en varning, att
44790: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- detta skulle kunna föranleda svårigheter för
44791: velse av den 3 februari 1970 nr 1853 till ve- planens vidare utveckling.
44792: derbörande medlem av statsrådet för avgi- För Finlands vidkommande ökades ,proble-
44793: vande av svar översänt följande av riksdags- men också av att man i de övriga nordiska
44794: man Tuure Junnila ställda spörsmål: länderna, särskilt i Danmark och Norge, allt-
44795: jämt livligt diskuterade frågan om att Nordek
44796: "På vilket sätt ämnar Regeringen borde utgöra ett medel för inträde i EEC
44797: reparera den politiska skada, som den Oron i Finland växte av denna orsak. Vi blev
44798: genom sitt överraskande inhiberande av slutligen tvungna att meddela de övriga nor-
44799: Nordek-mötet i Åbo och sina vacklan- diska länderna, att vi inte för egen del kan
44800: de och motstridiga ståndpunkter och fortsätta underhandlingarna inom ramen för
44801: förklaringar därefter har åsamkat vårt den överenskomna tidtabellen.
44802: land?" Regeringens beslut den 12 januari inneva-
44803: rande år, i vilket framfördes vår EEC-reserva-
44804: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt tion och meddelades, att Finland är redo att
44805: anföra följande: föra underhandlingarna om substansfrågorna
44806: Planen på utvidgning av det nordiska eko- till slut inneba:r, att ärendet överfördes tili
44807: nomiska samarbetet hade senaste höst hunnit en helt ny grund. Det framgick, att detta
44808: till ett skede, där det verkade uppenbart, att beslut var ägnat att påskynda underhand-
44809: de avgörande förhandlingarna om de vikti- lingarnas gång i de frågor som ännu var
44810: gaste frågorna skulle komma att föras ungefär öppna.
44811: samtidigt med att i Finland hålles riksdags- Det har från den finska regeringens sida
44812: val. understrukits, att Finlands positiva grundin-
44813: Ungefär vid sagda tidpunkt nämnde jag för ställning tili ett utvidgat nordiskt ekonomiskt
44814: de övriga nordiska ländernas statsministrar, att samarbete icke har undergått någon föränd-
44815: tidtabellen av denna orsak passade oss syn- ring under den tid planerna framskridit.
44816: Helsingfors den 6 mars 1970.
44817:
44818: Statsminister Mauno Koivisto.
44819: Kirj. ksm. n:o 279.
44820:
44821: T. Salo ym: Väestönsuojelun toimintavalmiuden tehostamisesta.
44822:
44823: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
44824: Väestönsuojelu on turvallisuuspolitiikan var- tehokkaan toimeenpano-organisaation puuttu-
44825: sin merkittävä osa. Sen periaatteellisena pää- minen ja väestön yleinen tietämättömyys suo-
44826: määränä on ihmisen ja omaisuuden suojaami- jeluasioissa.
44827: nen ja pelastaminen. Humanitäärisenä toimin- Nykyinen väestönsuojeluorganisaatio nimen-
44828: tana se on saamassa yhä enenevää huomiota omaan kriisitilanteiden sattuessa ottaa varsin
44829: osakseen eri puolilla maailmaa, myös puo- suppeasti huomioon jo olemassa olevia väes-
44830: lueettomien maiden keskuudessa. tönsuojelulle käyttömahdollisuudet tarjoavia
44831: Nimenomaan puolueettornissa maissa tunne- organisaatioita. Väestönsuojelun kehittämisen
44832: taankin väestönsuojelua kohtaan erityistä mie- esteeksi esitetään usein rahan puutetta, mutta
44833: lenkiintoa. Aiheuttaahan ulkovaltojen välillä ilman lisäkustannuksia saatettaisiin tehdä ny-
44834: mahdollisesti syttyvä sota vaaroja myös var- kyistä tehokkaammat suunnitelmat esim. rau-
44835: sinaisten sotatoimien ulkopuolelle jäävissä hanajan hallinto-organisaation pohjalta ja sovel-
44836: maissa. Mikäli maa joutuu suoranaisen hyök- taa se käyviltä osilta kriisiaikoja varten.
44837: käyksen kohteeksi, on selvää, että väestön- Väestönsuojelu tulisikin sitoa nykyistä lä-
44838: suojelulla on silloin tietenkin oma, varsin rat- heisemmin suoraan rauhanajan normaaliin elä-
44839: kaiseva osuutensa. Aseellisissa selkkauksissa- maan ja toimintoihin. Nykyisellään ei riittä-
44840: han joutuu nimenomaan myös siviiliväestö ai- västi lähdetä väestönsuojelun suunnittelussa
44841: na kärsimään. esim. toiminnassa jo olevan hallinto-organi-
44842: saation pnrnn lukeutuvan virkamieskunnan
44843: Meidän maassamme väestönsuojelu alkoi käytöstä. Sanottu koskee erityisesti virasto- ja
44844: vapaaehtoiselta pohjalta jo vuonna 1927. Vas- laitossuojelua, joka nyt on käytännöllisesti
44845: ta vuonna 1939, talvisodan kynnyksellä, an- katsoen täysin hoitamatta. Lähes sama on ti-
44846: nettiin ensimmäinen väestönsuojelulaki, joka lanne myös teollisuuden ja liikeyritysten suoje-
44847: uudistettiin vuonna 1959 voimaan astuneella lun suhteen. Mikäli näin tehtäisiin saatettai-
44848: lailla. Viime vuoden aikana on väestönsuoje- siin nykyistä tehokkaammin yhdistää myös
44849: lun osalta laadittu viimeisimmät selvitykset. teollisuus- ja laitossuojelu yleiseen väestön-
44850: Toisaalta näiden selvitysten, toisaalta selvi- suojeluumme. Tällä hetkellä tämäkin koordi-
44851: tysten ulkopuolelle jääneiden kysymysten poh- nointi on varsin olematon.
44852: jalta on todettavissa, että maamme väestön- Kun väestönsuojeluneuvottelukunnan mie-
44853: suojelu ei tällä hetkellä vastaa kuin murto- tinnössä väitetään väestönsuojelun valmiutta
44854: osaltaan siltä vaadittavaa valmiusastetta. Sel- kehitetyn pääasiallisesti niiltä osin, jotka eivät
44855: vitykset osoittavat, että väestönsuojelun osalta ole aiheuttaneet mainittavampia kustannuksia,
44856: kehitys tuntuu polkevan useilta kohdin vuo- voidaan todeta, että tässä suhteessa ei suin-
44857: desta toiseen paikallaan. kaan ole tehty läheskään kaikkea voitavaa.
44858: Erityinen huomio väestönsuojelumme tä- Monet itse väestönsuojelulainkin edellyttämät
44859: mänhetkisessä tilassa kiinnittyy juuri väestön- suunnitelmat ovat laatimatta.
44860: suojelumme toimintavalmiuteen. Nykyisellään Yhteiskunnan kontrolli väestönsuojeluasiois-
44861: väestönsuojelumme 24 tunnin toimintavalmius sa, samoin kuin demokraattisesti valittujen
44862: on lähes olematon yllätysten sattuessa. Vasta elinten mahdollisuudet vaikuttaa tehtyihin
44863: seitsemässä vuorokaudessa päästään näkyvim- päätöksiin, ovat olleet lähes olemattomat.
44864: piin tuloksiin ja vaativimpia väestönsuojelul- Tällä hetkellä valtakunnan alue on jaettu
44865: lisia tehtäviä kyetään hoitamaan vasta parin suojelukohteisiin ja valvonta-alueisiin. Suojelu-
44866: viikon kuluttua. Vakavimpina tekijöinä val- kohteita on 109. Selvitystä sitä, kuka nämä
44867: miutemme heikkouteen ovat väestönsuojelun suojelukohteet on valinnut ja millä perusteel-
44868: johtopaikkojen sekä hälytys- ja viestijärjestel- la, ei ole kuitenkaan olemassa. Myös muutok-
44869: mien puutteellisuus, heikko materiaali- ja kou- set suojelukohdeluetteloon, viimeksi vuoden
44870: lutustilanne, säteilysuojuksen keskenetäisyys, vaihteessa, on tehty tavalla, jonka perusteita
44871: E 284/70
44872: 2
44873:
44874: ei tunneta ja johon useissa tapauksissa muu- muusaseroamme vuoksi on mm. suurvaltojen
44875: tosten yllätyksellisyyden takia ollaan tyytymät- mahdollinen atomisodankäynnin meillekin ai-
44876: tömiä. heuttamat vaarat jääneet aivan liian vähäiselle
44877: Väestönsuojelun hallinnollisista kustannuk- huomiolle väestönsuojelussa, kun samanaikai-
44878: sista vastaa tietenkin valtio, mutta yleisesti sesti puolustuslaitoksemme piirissä tähän krii-
44879: ottaen kustannuksista väestönsuojelun osalta simahdollisuuteen on realistisesti kiinnitetty
44880: vastaa se, joka on toimenpiteisiin velvollinen. huomiota. Samoin ovat väestönsuojelumme
44881: Vaitio tosin korvaa lisäksi kunnille eräiden osalta sodankäynnin eri variaatiomahdollisuu-
44882: suojien kustannukset ja myöntää lainoja suo- det, kuten kaappaussota, sissisota, biologinen
44883: jien rakentamiseen ja välinehankintoihin. Kui- sota ja kemiallinen sota vailla laajempaa huo-
44884: tenkin kontrollia sitä, mihin näitä myönnetty- miota. Uudenaikaisen sodankäynnin mukanaan
44885: jä varoja käytetään ei erikseen ole järjestetty. tuomat uudet asetelmat ja tarpeet ovat koko-
44886: Valtion osalta on myös todettava, ettei sillä naan toista kuin konventionaalisin asein käy-
44887: liioin ole olemassa kirjanpitoa suojelumateriaa- tävissä selkkauksissa.
44888: lin osalta siitä, missä määrin sitä on valtion Viime aikoina valmistuneet väestönsuojelua
44889: toimesta jaettu eri virastoille ja laitoksille. koskeneet selvitykset ovat tosin oleellisesti
44890: Väestönsuojelu, sen suunnittelu ja valvonta valaisseet väestönsuojelumme tämänhetkistä ti-
44891: kuuluu sisäasiainministeriön väestönsuojelu- laa ja sen tarpeita, mutta kuten eri yhteyk-
44892: asiain osaston alaisuuteen. Myös sen käytännön sissä on ilmennyt, kärsii väestönsuojelumme
44893: toimet ovat aiheuttaneet asiantuntijapiireissä tällä hetkellä nimenomaan aktiivisen ja asioi-
44894: arvostelua. Esimerkiksi evakuointisuunnittelu hin paneutumishalukkaan suunnittelu- ja koor-
44895: ei tiettävästi ole läheskään riittävän pitkällä. dinointihenkilöstön puutetta. Riittävän realis-
44896: Mm. valtion väestönsuojeluun myöntämiä tiset ja tarpeeksi monipuoliset suunnitelma- ja
44897: budjettivaroja on käytetty arvostelua herättä- toimintavaihtoehdot puuttuvat. Ja ennen kaik-
44898: vällä tavalla. Hankinnat ovat kaluston osalta kea väestönsuojeluun tarvittavat varat puuttu-
44899: olleet kriisitilanteita ajatellen epätarkoituksen vat. Meistä riippumattomista syistä saatamme
44900: mukaisia. Osa materiaalista on lisäksi tiettä- ajautua tilanteeseen, jossa väestönsuojelua
44901: västi lainattu muualle, toisiin tarkoituksiin. nopeasti kehittyvän kriisin vuoksi todella tar-
44902: Tavaranhankinnoissa on myös huolimatta vitaan ja pian. Silloin on vaara, että nyt tehty-
44903: jatkuvasta kalustopulasta, jätetty vuosittain jen säästöjen vuoksi koko yhteiskuntamme ra-
44904: väestönsuojeluun tarkoitettuja määrärahoja kentaminen ja sen kehitys saa ratkaisevan ta-
44905: käyttämättä. kaiskun. Raskaimmat kärsimykset kantaa kui-
44906: Yleisesti on tunnustettu, että väestönsuo- tenkin luonnollisesti väestö.
44907: jelumme materiaalitilanne on varsin heikko. Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
44908: Erityismateriaalista on valtiolla n. 12 %, kun- päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
44909: nilla yhteensä n. 15 % ja tärkeimmällä teol- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
44910: lisuudella n. 40 % tarpeesta. Alueellisissa vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44911: hälytys- ja viestijärjestelmissä on vakavia puut-
44912: teita. Läänien johtopaikat ovat pääosaltaan Onko Hallitus tietoinen siitä, että
44913: rakentamatta ja vain noin 20 % :lla kunnista väestönsuojelumme tämänhetkinen tila
44914: on johtopaikka valmiina tai rakenteilla. ei vastaa sille mahdollisen kriisin sat-
44915: Kun tarkastelee väestönsuojelumme tämän- tuessa asetettavia vaatimuksia ja ettii
44916: hetkistä tilaa ja tulevaisuuden näkymiä, ei voi väestönsuojelumme suunnittelu ja val-
44917: olla ihmettelemättä sitä, mihin perustuu se vonta ei riittävässä määrin pysty ta-
44918: luottamus, että väestönsuojelumme osalta kaamaan tarpeellista kehitystä tulevia
44919: saatetaan valmiustavoitteet asettaa vuosikym- vuosiakaan ajatellen, ja jos on,
44920: menien päähän. Joutuu myös kysymään, mihin mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
44921: perustuu se olettamus, johon väestönsuojelu- ryhtyä voidakseen turvata väestönsuo-
44922: suunnitelmamme tuntuvat voittopuolisesti no- jelun kansalaisille välttämättömän avun
44923: jautuvan, että mahdollisen kriisin sattuessa tul- ja suojan niin konventionaalisin kuin
44924: laan aseelliset selkkaukset käymään vanhanai- nykyaikaisinkin asein aiheutettujen krii-
44925: kaisen sodankäynnin muodossa. Puolueetto- sien sattuessa?
44926: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1970.
44927:
44928: Tuure Salo. Erkki Hara.
44929: 3
44930:
44931:
44932:
44933:
44934: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
44935:
44936: Valitiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- koskevien määräysten puuttuminen, joilta osin
44937: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- lainsäädäntö on puutteellinen muissakin poh-
44938: hemies, olette 4 päivänä helmikuuta 1970 päi- joismaissa. Toimeepano-organisaation osalta
44939: vätyn kirjeenne n:o 1892 ohella lähettänyt on nykyinen väestönsuojelujärjestelmämme ra-
44940: valtioneuvoston kanslialle jäljennöksen kan- kennettu puolustusneuvoston vuonna 1961 an-
44941: sanedustaja Tuure Salon ym. esittämästä kir- taman suosituksen pohjalle.
44942: jallisesta kysymyksestä n:o 279, jossa tiedus- Turvallisuus- ja puolueettomuuspolitiikkam-
44943: tellaan: me vakiintuminen sekä toisaalta sodankäynnin
44944: "Onko Hallitus tietoinen siitä, että muotojen ja välineiden kehittyminen ovat an-
44945: väestönsuojelumme tämänhetkinen tila taneet aiheen väestönsuojelumme perusteiden
44946: ei vastaa sille mahdollisen kriisin sat- tarkistamiseen. Tätä koskeva tutkimus aloi-
44947: tuessa asetettavia vaatimuksia ja että tettiin vuonna 1966. Puolustusneuvosto aset-
44948: väestönsuojelumme suunnittelu ja val- tui vuonna 1967 väestönsuojelun kehittämi-
44949: vonta ei riittävässä määrin pysty ta- seen nähden sille kannalle, että väestönsuoje-
44950: kaamaan tarpeellista kehitystä tulevia lun on varauduttava lähinnä tavanomaisten
44951: vuosiakaan ajatellen, ja jos on, aseiden ja rajojen ulkopuolelta tulevan radio-
44952: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo aktiivisen laskeuman vaikutuksiin. Myös har-
44953: ryhtyä voidakseen turvata väestönsuo- hautuneita ydinohjuksia sekä kemiallisten ja
44954: jelun kansalaisille välttämättömän avun biologisten taisteluaineiden käyttöä pidetään
44955: ja suojan niin konventionaalisin kuin mahdollisina. Suoranaiseen meitä vastaan käy-
44956: nykyaikaisinkin asein aiheutettujen krii- tävään ydinsotaan ei väestönsuojelumme sen
44957: sien sattuessa?" sijaan edellytetä varautuvan. Tämän vaara-ar-
44958: vioinnin pohjalta on tutkimuksissa asetettu
44959: Vastauksena kysymykseen pyydän kunnioit- väestönsuojelun kehittämiselle yksityiskohtaiset
44960: tavasti esittää seuraavaa: tavoitteet. Tarpeelliset perusselvitykset val-
44961: Väestönsuojelumme valmius ei ole vielä lä- mistuivat vuoden 1969 keväällä, ja puolustus-
44962: heskään riittävä. Sotien jälkeen väestönsuoje- neuvosto hyväksyi ne viime kesänä väestön-
44963: lu meillä, toisin kuin muissa pohjoismaissa, suojelun kehittämisen perustaksi.
44964: jätettiin pitkäksi aikaa täysin hoitamatta. Vas- Kun nykyiseen järjestelmään on ollut odo-
44965: ta vuonna 1959 tuli voimaan väestönsuojelu- tettavissa ehkä merkittäviäkin muutoksia, hal-
44966: laki. Väestönsuojelujärjestelmän luominen ja litus on suhtautunut pidättyvästi väestönsuo-
44967: väestönsuojelun sijoittuminen valtion ja kun- jelumenojen lisäämiseen tutkimusten ollessa
44968: tien hallintoon ei ole käynyt päinsä helposti. vielä kesken.
44969: Monet suuret uudistukset ovat vaatineet run- Suunnitellut muutokset kohdistuvat lähinnä
44970: saasti yhteiskunnan varoja ja voimia ja vai- rakenteelliseen suojeluun, väestönsuojelumuo-
44971: keuttaneet tai paremmin sanoen siirtäneet dostelmien uudelleenjärjestämiseen sekä väes-
44972: tuonnemmaksi väestönsuojelun samoin kuin tönsuojelun hyväksi käyttöön normaaliaikojen
44973: monien muidenkin alojen riittävää kehittä- turvallisuustoiminnassa. Tarkoituksena on ke-
44974: mistä. hittää väestönsuojelujärjestelmäämme entistä
44975: Nykyinen varsin väljämuotoinen väestönsuo- joustavammin erilaisiin tilanteisiin sekä nor-
44976: jelulakimme on sallinut sodankäynnin tavoissa maaliajan hallintoon ja eri toimintoihin sopeu-
44977: ja välineissä tapahtuneen kehityksen huomioon tuvaksi.
44978: ottamisen koulutuksessa, valistuksessa, mate- Mitä esitettyihin väestönsuojelumme puut-
44979: riaalihankinnoissa sekä väestönsuojien raken- teisiin tulee, on ensinnäkin johtopaikkojen
44980: tamisessa. Heikkoutena on säteilysuojausta osalta todettava, että ilmavoimien johtokeskuk-
44981: 4
44982:
44983: set, joihin myös väestönsuojelun hälytystoimin- hittyminen viime aikoina antaa entistä parem-
44984: ta merkittäviltä osin tukeutuu, ovat valmii- mat mahdollisuudet valistustyön suorittami-
44985: na. Lääninhallitusten johto- ja hälytyskeskuk- seen. Pyrkimyksenä on käyttää tarkoitukseen
44986: sista on kolme rakenteilla ja seitsemän suun- kaikkia joukkotiedoitusvälineitä.
44987: nitteluvaiheessa. Kuntien johtopaikkojen ra- Väestönsuojat, joita meillä on noin miljoo-
44988: kentaminen edistyy kunnissa tarkoitukseen nalle henkilölle, ovat myös hyviä säteilysuo-
44989: myönnettyjen määrärahojen puitteissa. jia. Tästä huolimatta säteilysuojauksessa on
44990: Hälytys- ja viestijärjestelmä on aluetasolla edelleen huomattavia puutteita varsinkin maa-
44991: vielä tilapäistoimenpiteiden varassa. Pyrkimyk- seudulla. Erityisten säteilysuojien rakentami-
44992: senä on ensi tilassa toteuttaa suunnitellut py- seen maan koko väestölle ei kuitenkaan ole
44993: syvät valtakunnalliset järjestelyt, jotka samalla reaalisia mahdollisuuksia, vaan suurelta osin
44994: tulevat hyödyttämään poliisi- ja paloviran- on turvauduttava rakennusten kellari- ja mui-
44995: omaisten toimintaa normaalioloissa. Kunnat hin sisätiloihin tarpeen vaatiessa kunnostetta-
44996: vastaavat omien järjestelmiensä luomisesta. viin tilapäisluontoisiin säteilysuojatiloihin, sa-
44997: Materiaalihankinnoissa on keskitytty lähin- malla tavoin kuin muissakn maissa. Ohjeet
44998: nä sen materiaalin hankkimiseen, jota kriisiti- tällaisten tilojen kunnostamisesta ja säteilysuo-
44999: lanteessa ei enää ole saatavissa. Hankinnoissa jauksen järjestämisestä uudisrakentamisen yh-
45000: on otettu huomioon nykyaikaisten ydin-, bio- teydessä ovat parhaillaan laadittavina. Säteily-
45001: ja kemiallisten asevaikutuksien vaatimukset. suojauksen samoin kuin muun rakenteellisen
45002: Lähinnä eräiden toimituksissa tapahtuneiden suojelun kehittämiseksi suoritetaan jatkuvaa
45003: viivästymisten vuoksi on materiaalihankintoi- tutkimusta yhteistyössä eri tutkimuslaitosten
45004: hin osoitetuista varoista jäänyt käyttämättä yk- kanssa.
45005: si prosentti eli noin 38 000 markkaa. Mate- Valmiuden tehostamiseksi on kuluvan vuo-
45006: riaalia on lainattu koulutuksessa sekä erilaisis- den alussa tarkistettu väestönsuojelun toimeen-
45007: sa onnettomuustilanteissa käytettäväksi. Sisä- pano-organisaatiota, jolloin kiinteämmällä ja
45008: asiainministeriö pitää tällaista menettelyä keskitetymmällä järjestelmällä pyritään lisää-
45009: asianmukaisena. Valtion virastoille ja laitok- mään tehokkuutta ja samalla kuitenkin vähen-
45010: sille sisäasiainministeriön toimesta hankittu tämään kuntien kustannuksia. Organisaatiotar-
45011: materiaali on siirretty niiden omaan kirjanpi- kistukseen liittyen sisäasiainministeriö tulee
45012: toon. Ministeriössä on luonnollisesti materiaa- antamaan ohjeita organisaation muodostamis-
45013: lin jakoluettelot. ja käyttöperiaatteista yllätystilanteissa.
45014: Lainat ja korvaukset kunnille maksetaan Virastojen ja laitosten samoin kuin teolli-
45015: kyseessä olevan rakennustyön edistymisen mu- suus- ja liikeyritysten suojelun järjestäminen
45016: kaan tai hankintojen tultua suoritetuksi, jol- on niiden oma asia. Sisäasiainministeriö on an-
45017: loin varojen käyttö myönnettyyn tarkoitukseen tanut asiasta tarvittavat perusohjeet. Useissa'
45018: tulee asianmukaisesti valvotuksi. tapauksissa suojelu on hyvin järjestetty, jos-
45019: Koulutustoiminnassa on valtion osalta kes- kin myös puutteita esiintyy.
45020: kitytty johto- ja erityishenkilöstön sekä viras- Kun väestönsuojelun vaikutukset ulottuvat
45021: tojen ja laitosten suojeluhenkilöstön koulutta- lähes kaikille yhteiskuntaelämän aloille, on
45022: miseen. Lisäksi on kuntien samoin kuin tär- luonnollista, että tähän mennessä ei ole ehdit-
45023: keimpien teollisuuslaitosten ja liikeyritysten ty antaa yksityiskohtaisia ohjeita kaikista
45024: toimesta annettu niiden suojeluhenkilöstölle asioista. Suunnittelu on aloitettu sellaisten pe-
45025: koulutusta. Suomen Väestönsuojelujärjestö ja rusohjeiden laatimisesta, jotka ovat käynnistä-
45026: Suomen Punainen Risti ovat osallistuneet kou- neet väestönsuojelutyön tärkeimmillä toiminta-
45027: lutukseen merkittävällä tavalla. Nykyinen· kou- aloilla. Evakuoinneista on olemassa vuonna
45028: lutuskapasiteetti ei kuitenkaan vastaa tarvet- 1957 annettujen ohjeiden mukaiset suunnitel-
45029: ta, vaikka koulutettavien määrää onkin voitu mat. Uusien perusteiden tultua selvitetyksi on
45030: huomattavasti lisätä. viime vuonna voitu antaa uudet ohjeet, joiden
45031: Sisäasiainministeriö on selvillä siitä, että perusteella evakuointien suunnittelu on käyn-
45032: väestön tietämättömyys suojeluasioissa on eräs nissä kunnissa.
45033: vakavimpia puutteita. Mvönteistä kehitystä on Koska väestönsuojelussa on suurelta osin ky-
45034: kuitenkin tapahtumassa. Väestönsuojelu on si- symys sellaisista suunnittelu- ja muista toimen-
45035: sällytetty kansalaiskoulujen opetusohjelmaan. piteistä, joita on valtion asianomaisten viran-
45036: Vapaaehtoisen väestönsuojelutyön voimakas ke- omaisten toimesta keskitetysti ohjattava, on
45037: 5
45038:
45039: saattanut syntyä käsitys, että demokraattisesti hallinnolliset alueet on katsottu tarkoituksen-
45040: valituilla toimielimillä ei olisi riittäviä mah- mukaiseksi määrätä kokonaisuudessaan kohde-
45041: dollisuuksia vaikuttaa asioihin. On kuitenkin alueiksi, jotta vältyttäisiin niiltä haitoilta, joita
45042: todettava, että kunnssa väestönsuojelutoimen- aiheutuisi, jos kunnan eri alueet asetettaisiin
45043: piteistä päättävät niin kuin muistakin kun- tässä suhteessa eri asemaan. Muutoksia val-
45044: nallisista asioista niiden omat luottamusmie- misteltaessa on hankittu mm. asianomaisten
45045: histä koostuvat elimet ja että väestönsuojelu kuntien ja lääninhallitusten sekä sotilasviran-
45046: muutoinkin toimii samanlaisen yhteiskunnal- omaisten lausunnot.
45047: lisen valvonnan alaisena kuin muutkin hallin- Rahoitukseen liittyvien ja muiden käytännöl-
45048: non alat. listen rajoitusten takia on väestönsuojelun val-
45049: Vuoden vaihteessa tapahtunut suojelukoh- mistelut ajoitettava pitemmälle ajanjaksolle.
45050: teiden tarkistus on suoritettu siten, että alle Valmiuden kannalta tärkeimmät toimenpiteet
45051: 5 000 asukkaan taajamia ei ole pidetty enää pyritään suorittamaan ensi tilassa. Toimenpi-
45052: tarpeellisena määrätä kohteeksi. Suojelukoh- teiden edistymisen mukana väestönsuojelun
45053: teisiin kuuluvien kaupunkien ja kauppaloiden valmius jatkuvasti paranee.
45054: Helsingissä maaliskuun 3 päivänä 1970.
45055:
45056: Sisäasiainministeri Antero Väyrynen.
45057: 6
45058:
45059:
45060:
45061:
45062: Till Riksdagens Herr Talman.
45063:
45064: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen materielen. En svaghet är, att bestämmelser
45065: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- om strålningsskyd saknas, ett område där lag-
45066: velse av den 4 februari 1970 nr 1892 tili stiftningen är bristfällig också i andra nordiska
45067: statsårdets kansli för avgivande av svar över- Iänder. Verkställighetsorganisationen inom
45068: sänt följande av riksdagsman Tuure Salo m.fl. vårt befolkningsskyddssystem bygger på för-
45069: ställda spörsmål nr 279: svarsrådets rekommendation av år 1961.
45070: Vår stabiliserade säkerhets- och neutrali-
45071: "Är Regeringen medveten om att tetspolitik samt å andra sidan utvecklingen
45072: vårt befolkningsskydd för närvarande av krigföringens former och medel har givit
45073: inte befinner sig i det skick en even- anledning tili en översyn av grunderna för vårt
45074: tuell kris skulle kräva och att plane- befolkningsskydd. En undersökning i saken in-
45075: ringen och övervakningen av befolk- leddes år 1966. Försvarsrådet intog emellertid
45076: ningsskyddet hos oss inte i tillräcklig år 1967 den ståndpunkten i fråga om befolk-
45077: grad kan garantera en nödvändig ut- ningsskyddets utvecklande, att befolknings-
45078: veckling ens under kommande år, och skyddet främst skall vara inriktat på verk-
45079: om så är, ningarna av konventionella vapen och radioak-
45080: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- tivt nedfall från andra sidan landets gränser.
45081: taga för att kunna tillförsäkra med- Man räknar också med kärnvapenmissiler som
45082: borgarna den hjälp och det skydd be- kommit ur kurs samt kemiska och biologiska
45083: folkningsskyddet bör ge dem vid kri- stridsmedel. Däremot förutsättes det inte att
45084: ser, föranledda såväl av konventionella vårt befolkningsskydd skall bereda sig på
45085: som av moderna vapen?" kärnvapenkrig direkt mot oss. Med utgångs-
45086: punkt i denna uppskattning av faran har man
45087: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt uppställt detaljerade mål för befolkningsskyd-
45088: anföra följande: dets utvecklande. Nödiga grundläggande ut-
45089: Vårt befolkningsskydds beredskap är inte redningar tillkom våren 1969, och försvarsrå-
45090: ännu på långt när tillräcklig. Efter krigen låg det godkände dem senaste sommar såsom bas
45091: befolkningsskyddet under långa tider helt nere för befolkningsskyddets utbyggande.
45092: hos oss i motsats tili vad som var fallet i de Då kanhända t.o.m. stora förändringar har
45093: övriga nordiska länderna. Först år 1959 trädde varit att vänta i det rådande systemet, har re-
45094: en lag om befolkningsskydd i kraft. Det har geringen varit försiktig med befolknings-
45095: inte varit lätt att skapa ett befolkningsskydds- skyddsutgifterna, då undersökningarna ännu
45096: system och att få befolkningsskyddet inarbe- inte har varit avslutade.
45097: tat i statens och kommunernas förvaltning. De planerade ändringarna gäller främst det
45098: Många omfattande reformer har i stor ut- byggnadstekniska skyddet, omorganiseringen
45099: sträckning tagit samhällets penningar och kraf- av befolkningsskyddsformationerna och be-
45100: ter i anspråk och försvårat eller snarare fram- folkningsskyddets utnyttjande i säkerhetstjänst
45101: skjutit åtgärderna för utbyggande av befolk- under normala förhållanden. Det är mening-
45102: ningsskyddet, såsom fallet har varit på många en att utbygga vårt befolkningsskyddssystem
45103: andra områden. så, att det med ökad smidighet skall kunna
45104: Vår nugällande lag om befolkningsskydd anlitas i olika situationer och inpassas i för-
45105: med sina rätt extensiva stadganden har gjort valtningen och olika aktiviteter under normala
45106: det möjligt att i utbildning, upplysning, ma- tider.
45107: terielanskaffning och byggande av skyddsrum Vad beträffar de påtalade bristerna i vårt
45108: beakta utvecklingen i krigföringen och krigs- befolkningsskydd bör för det första i fråga om
45109: 7
45110:
45111: platserna för ledningen konstateras, att flyg- lingen går dock i posltlv riktning. Befolk-
45112: stridskrafternas ledningscentraler, på vilka n~ng_sskydd ingår i medborgarskolans under-
45113: också befolkningsskyddets alarmsystem tili be- Vlsnmgsprogram. Det frivilliga befolknings-
45114: tydande del stödjer sig, är färdiga. Av läns- skyddsarbetet har utvecklats kraftigt under se-
45115: styrelsernas lednings- och alarmcentraler är tre naste tid, vilket skapar bättre förutsättningar
45116: under arbete och sju på planeringsstadiet. 1 för upplysningsarbetet. Det är meningen att
45117: kommunerna byggs ledningsplatser inom ra- alla masskommunikationsmedel skall tagas i
45118: men för de anslag kommunerna beviljar. bruk för ändamålet.
45119: Alarm- och förbindelsesystemet på regional Skyddsrummen, som hos oss kan ge skydd
45120: nivå är än så länge provisoriskt. Man har för åt omkring en miljon personer, är också goda
45121: avsikt att med det snaraste förverkliga pla- strålningsskydd. Det oaktat uppvisar strålnings-
45122: nerade riksomfattande permanenta arrange- skyddet fortfarande betydande brister, i syn-
45123: mang, vilka samtidigt kommer att gagna po- nerhet på landsorten. Det finns emellertid
45124: lis- och brandmyndigheterna under normala inga reella möjligheter att bygga särskilda
45125: tider. Kommunerna svarar för systemen inom strålningsskyddsrum för landets hela befolk-
45126: sina resp. områden. ning, utan man blir tvungen att såsom i andra
45127: I materielanskaffningarna har man kon- Iänder tili stor del nöja sig med provisoriska
45128: centrerat sig främst på anskaffning av den ma- strålningsskyddsutrymmen, som vid behov kan
45129: teriel som inte kan fås i krissituationer. 1 an- iriredas i källar- och andra lokaliteter. Anvis-
45130: skaffningarna har verkningarna av moderna ningar om hur sådana utrymmen skall inredas
45131: kärnvapen samt biologiska och kemiska vapen och strålningsskydd ordnas i nybyggen utarbe-
45132: beaktats. Främst tili följd av förseningen av tas som bäst. 1 samarbete med olika forsk-
45133: en del materielleverenser har en procent, ningsanstalter pågår ständigt undersökningar
45134: ungefär 38 000 mk, av medlen för materiel- av hur strålningsskyddet och det byggnadstek-
45135: anskaffning blivit oanvända. Materiel har ut- niska skyddet i övrigt skall kunna utbyggas.
45136: lånats för utbildningsändamål och för att an- För effektivering av beredskapen har en
45137: vändas i katastrofsituationer. Ministeriet för översyn av befolkningsskyddets verkställande
45138: inrikesärendena anser ett sådant förfarande organisation igångsatts i början av innevarande
45139: sakenligt. Den materiel som genom ministe- år. Genom ett fastare och mera centraliserat
45140: riet för inrikesärendena anskaffats för statens system strävar man tili att öka effektiviteten
45141: verk och inrättningar förvaltas av dessa själva. och tillika att det oaktat minska kommunernas
45142: Ministeriet har givetvis förteckningar över hur kostnader. 1 anslutning tili översynen av
45143: materielen fördelats. organisationen kommer ministeriet för inrikes-
45144: Lån och ersättningar tili kommunerna be- ärendena att ge anvisningar om principerna för
45145: talas efter hand som ifrågavarande byggnads- organisationens uppställande och funktion i
45146: arbete framskrider eller anskaffning verkstäl- oförutsedda situationer.
45147: les, varvid det blir behörigen kontrollerat, att Verk och inrättningar samt industri- och
45148: beviljade medel har använts för avsett ända- affärsföretag skall själva ordna sitt skydd. Mi-
45149: mål. nisteriet för inrikesärendena har givit dem
45150: I utvecklingsverksamheten har man för sta- grundläggande anvisningar härom. I många fall
45151: tens del koncentrerat sig på utbildning av le- är skyddet väl ordnat, om ock brister finns.
45152: dare och specialpersonai samt personai för Då verkningarna av befolkningsskyddet
45153: verk- och anstaltsskyddet. Dessutom har sträcker sig snart sagt tili alla områden av
45154: skyddspersonal utbildats av kommunerna och samhällslivet, är det självklart, att det inte
45155: av viktigaste industri- och affärsföretagen. hittilis har varit möjligt att ge noggrannare
45156: Finlands Befolkningsskyddsorganisation och direktiv om allt. Planeringen har börjat med
45157: Finlands Röda Kors har på ett betydelsefullt uppgörandet av sådana grundläggande anvis-
45158: sätt deltagit i utbildningen. Den nuvarande ningar som har satt igång befolkningsskydds-
45159: utbildningskapaciteten motsvarar emellertid avbetet på de viktigaste områdena. Om eva-
45160: icke behovet, även om antalet utbildade har kuering finns planer som bygger på anvisnin-
45161: kunnat ökas betydligt. gar av år 1957. Efter ny utredning av grun-
45162: Ministeriet för inrikesärendena vet att be- derna gavs senaste år nya anvisningar, på
45163: folkningens svaga insikter i befolkningsskydds- basen av vilka planeringen av evakuering på-
45164: saker är en av de svåraste bristerna. Utveck- går i kommunerna.
45165: 8
45166:
45167: Emedan det i befolkningsskyddet till stor ansetts böra vara skyddsorter. Det har ansetts
45168: del är fråga om sådana planerings- och andra ändamålsenligare, att förklara till skyddsorter
45169: åtgärder som måste skötas centraliserat genom hörande städers och köpingars administrativa
45170: behöriga statliga myndigheter, har den upp- områden i sin helhet såsom skyddsområden,
45171: fattningen kunnat vinna insteg, att demokra- detta till undvikande av olägenheterna av att
45172: tiskt valda organ inte skulle ha tillräckliga olika delar av en kommun blir försatta i olika
45173: möjligheter att påverka saker och ting. Det ställning i detta avseende. Vid utarbetandet
45174: bör emellertid konstateras, att det i kommu- av ändringarna har utlåtande inhämtats bl. a.
45175: nerna är organ, sammansatta av kommunernas av vederbörande kommuner och länsstyrelser
45176: egna förtroendemän, som beslutar i befolk- samt av militärmyndigheterna.
45177: ningsskyddsfrågor liksom i andra kommunala Av finansiella skäl och på grund av andra
45178: angelägenheter och att befolkningsskyddet även praktiska begränsningar måste befolknings-
45179: eljest står under samma kontroll från sam- skyddsåtgärderna spridas ut över en längre
45180: hällets sida som andra förvaltningsgrenar. tid. De åtgärder som är viktigast från bered-
45181: Översynen av skyddsorterna vid årsskiftet skapssynpunkt kommer först i ordningen.
45182: har utförts så, att samhällen med en befolk- Efter hand som åtgärder blir vidtagna förbätt-
45183: ning under 5 000 personer icke längre har ras befolkningsskyddsberedskapen.
45184: Helsingfors den 3 mars 1970.
45185:
45186: Minister för inrikesärendena Antero Väyrynen.
45187: Skrifd. spm. nr 280.
45188:
45189:
45190:
45191:
45192: Häggblom m.fl.: Om upphävande av lagen om passagerarskatt.
45193:
45194:
45195: Till Riksdagens Herr Talman.
45196:
45197: Lagen om passagerarskatt, som trädde i Nämnas må ytterligare att kontrollen av
45198: kraft för två år sedan, motiverades vid sin till- de skattskyldiga i praktiken visat sig vansklig
45199: komst bl.a. med valutapolitiska skäl. 1 det då och att många resande därför underlåter att
45200: rådande svåra valutaläget ansågs ytterligare erlägga den stadgade skatten, vilket med tan-
45201: utflöde böra förhindras och en passagerarskatt ke på den allmänna laglydnaden inte kan an-
45202: föreslogs av regeringen som lämpligt boteme- ses vara ett tillfredsställande förhållande.
45203: del. Sedan dess har läget avsevärt förbättrats, Kontrollen innebär dessutom ett moment av
45204: speciellt vad gäller turistbalansen, varigenom otrivsel med tanke på de utländska resenärer,
45205: passagerarskattens betydelse i detta avseende vilka besöker vårt land.
45206: minskat. Då passagerarskattens negativa sidor, vilka
45207: Passagerarskattens fiskala betydelse har av ovan exemplifierats, är många och inte i nå-
45208: många sakkunniga värderats som tämligen obe" got avseende uppvägs av de motiv som anförts
45209: tydlig. Av de 4 miljoner mark som skatten för skattens bestånd, vore det skäl för rege-
45210: beräknades inbringa under år 1968 inflöt ringen att överväga passagerarskattens avskaf-
45211: endast 2,8 miljoner mark. Även 1969 års in- fande.
45212: täkter torde enligt vad som erfarits bli mind- Under hänvisning tili det ovanstående får
45213: re än vad som förutsatts i statsförslaget. Man vi vördsamt med stöd av 37 § 1 mom. riks-
45214: bör dessutom minnas att en stor del av de dagsordningen tili vederbörande medlem av
45215: influtna passagerarskattemedlen åtgår tili att statsrådet framställa följande spörsmål:
45216: täcka utgifterna för skattens uppbärande. På
45217: vissa håll har man nödgats anställa extra per- Ämnar Regeringen skrida tili åtgär-
45218: sonai för uppbörd och kontroll, på andra be- der för upphävande av lagen om pas-
45219: talas provision åt resebyråer o.dyl. · vilka säljer sagerarskatt?
45220: passagerarskattebiljetter.
45221: Helsingfors den 5 februari 1970.
45222:
45223: Evald Häggblom. · Magnus Kull. Kristian .Gestrin.
45224:
45225:
45226:
45227:
45228: E 297/70
45229: 2
45230:
45231: Kirj. ksm. n:o 280. Suomennos.
45232:
45233:
45234:
45235:
45236: Häggblom ym.: Matkustajaverosta annetun lain kumoamisesta.
45237:
45238:
45239: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
45240:
45241: Lakia matkustajaverosta, joka tuli voimaan katoimistoille yms., jotka myyvät matkustaja-
45242: kaksi vuotta sitten, perusteltiin aikanaan mm. verolippuja.
45243: valuuttapoliittisin syin. Silloin vallinneessa vai- Mainittakoon lisäksi, että verovelvollisten
45244: keassa valuuttatilanteessa oltiin sitä mieltä; kontrollointi on käytännössä osoittautunut han-
45245: että valuutan enempi virtaaminen ulos piti es- kalaksi ja että monet matkustajat sen vuoksi
45246: tää, ja hallitus ehdotti matkustajaveroa sopi- jättävät säädetyn veron maksamatta, mitä ei
45247: vana parannuskeinona. Sen jälkeen tilanne on yleisen lainkuuliaisuuden kannalta voi pitää
45248: huomattavasti parantunut, erityisesti mitä tu- tyydyttävänä asiaintilana. Kontrolli merkitsee
45249: lee matkailijataseeseen, minkä vuoksi matkus- sitäpaitsi ikävää ajatellen ulkomaisia matkai-
45250: tajaveron merkitys on tässä suhteessa vähenty- lijoita, jotka vierailevat maassamme.
45251: nyt. Koska matkustajaveron kielteiset puolet,
45252: Monet asiantuntijat ovat arvioineet matkus- joista yllä on esimerkkejä, ovat monet, eivät-
45253: tajaveron fiskaalisen merkityksen melko vä- kä missään suhteessa vastaa niitä syitä, jotka
45254: häiseksi. Niistä 4 miljoonasta markasta, jotka on esitetty veron jatkamisen perusteina, halli-
45255: veron arvioitiin tuottavan vuonna 1968 kertyi tuksen olisi aiheellista harkita matkustajaveron
45256: ainoastaan 2,8 miljoonaa markkaa. Myös vuo- poistamista.
45257: den 1969 tuotto jäänee saatujen tietojen mu- Yllä olevaan viitaten esitämme kunnioittaen
45258: kaan tulo- ja menoarviossa edellytettyä vähäi- valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin no-
45259: semmäksi. On sitä paitsi muistettava, että jalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
45260: suuri osa kertyvistä matkustajaverovaroista me- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
45261: nee veron kantamisesta johtuviin kuluihin.
45262: Eräillä tahoilla on ollut pakko kiinnittää yli- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
45263: määräistä henkilökuntaa kantoa ja tarkkailua teisiin matkustajaverosta annetun lain
45264: varten, toisilla tahoilla maksaa provisiota mat- kumoamiseksi?
45265: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1970.
45266:
45267: Evald Häggblom. Magnus Kull. Kristian Gestrin.
45268: 3
45269:
45270:
45271:
45272:
45273: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
45274:
45275: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin tarkoituksena oli vielä osaltaan estää väkijuo-
45276: nojalla ovat kansanedustaja Evald Häggblom mien, tupakan ja eräiden muiden tavaroiden
45277: ym. esittäneet valtioneuvoston asianomaisen verottomasta myynnistä johtuvia haittavaiku-
45278: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: tuksia.
45279: Matkustajaveron vuoden 1968 kanto tuotti
45280: "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi- 2,8 milj. markkaa. Vuoden 1969 kanto oli 3,8
45281: teisiin matkustajaverosta annetun lain milj. markkaa. Vuonna 1969 maksettiin mat-
45282: kumoamiseksi?" katoimistoille ja muille matkalippuja myyville
45283: provisiota matkustajaveron kannesta 361 330
45284: Kun asia kuuluu toimialaani valtiovarain- markkaa. Verolippujen painatuksesta aiheutui
45285: ministerinä, esitän kysymykseen vastauksena- vuonna 1969 kustannuksia 7 304 markkaa.
45286: ui kunnioittavasti seuraavaa: Matkustajaveron kantamisen valvonta aiheutti
45287: Matkustajaverosta 12 päivänä tammikuuta lisäksi jossain määrin välillisiä menoja.
45288: 1968 annetun lain (26/68) nojalla on mat- Matkustajaveron kanto on käytännössä voi-
45289: kustajaveroa kannettu helmikuun alusta 1968 tu hoitaa varsin tyydyttävästi, eikä veron pe-
45290: lähtien. Matkustajaveron tarkoituksena oli, ku- riminen ilmeisestikään ole sanottavammin hai-
45291: ten hallituksen lakiesityksen perusteluista il- tannut ulkomaan meriliikenteen joustavaa hoi-
45292: menee, saattaa merialuksilla ulkomaille tapah- tamista.
45293: tuva matkustajaliikenne erityisen verotuksen Kun ne syyt, jotka johtivat matkustajaveron
45294: kohteeksi. Tässä yhteydessä viitattiin pyrki- säätämiseen, eivät ole olennaisesti muuttuneet,
45295: mykseen saada näin rajoitetuksi matkustajien hallitus ei ole katsonut olevan syytä matkus-
45296: suorittamaa valuutan maastavientiä. Veron tajaverosta luopumiseen.
45297: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1970.
45298:
45299: Valtiovarainministeri Eino Raunio.
45300: 4
45301:
45302:
45303:
45304:
45305: Tili Riksdagens Herr Talman.
45306: Med stöd av 37 § 1 motn. riksdagsord- förhindrandet av de olägenheter den skatte-
45307: ningen har tiksdagsman Evald Häggblom m.fl. fria försäljningen av alkoholdrycker, tobak och
45308: till vederbörande medlem av statsrådet för av- vissa andra varor medför.
45309: givande av svar ställt följande spörsmål: Uppbörden av passagerarskatt inbringade år
45310: 1968 2,8 milj. mk. Uppbörden år 1969 ut-
45311: "Arnnar Regeringen skrida tili åt- gjorde 3,8 milj. mk. Under år 1969 betala-
45312: gärder för upphävande av lagen om des i provision tili resebyråer och andra för-
45313: passagetarskatt? " säljare av resebiljetter för uppbörden av pas-
45314: sagerarskatten 361 330 mk. Kostnaderna för
45315: Enär ärendet hör till mitt förvaltningsom- tryckningen av skattebiljetter uppgick år 1969
45316: råde som finansminister, får jag såsom svar tili 7 304 mk. övervakningen av uppbörden
45317: på spörsmålet vördsamt anföra följande: av passagerarskatten medförde dessutom i nå-
45318: Passagerarskatt har med stöd av lagen den gon mån indirekta kostnader.
45319: 12 januari 1968 om passagerarskatt (26/68) Uppbörden av passagerarskatten har i prak-
45320: uppburits sedan ·ingången av februari månad tiken kunnat skötas på ett tämligen tillfreds-
45321: 1968. Passagerarskattens syfte var, såsom ställande sätt, och uppenbarligen har debite-
45322: framgår av motiveringen för regeringens lag- ringen av skatten icke i nämnvärd grad in-
45323: proposition, att göra passagerartrafiken med verkat störande på en smidig skötsel av sjö-
45324: fartyg sjöledes tili · utlandet föremål för en trafiken tili utlandet.
45325: särskild beskattning. 1 detta sammanhang hän- Enär de orsaker, som ledde tili stiftandet
45326: visades till strävandena att på detta sätt in- av passagerarskatten icke har i väsentlig mån
45327: skränka passagerarnas valtitautförsel. Skatten förändrats, har regeringen icke ansett skäl fö-
45328: hade även som syfte att för sin del bidraga tili religga att slopa passagerarskatten.
45329: Helsingfors den 5 mars 1970.
45330:
45331: Finansminister Eino Raunio.
45332: Kirj. ksm. n:o 281.
45333:
45334:
45335:
45336:
45337: Vilmi ym.: Peruskoulun uskonnonopetuksen järjestämisestä.
45338:
45339:
45340: E d u s k u n n a n H e r r a • P u h e m i e h e 11 e.
45341:
45342: Säätäessään lain koulujärjestelmän perusteista yllä lainatun Eduskunnan lausuman kohdan
45343: ( 467/24. 5. 1968) Eduskunta edellytti, "että kanssa, jossa edellytetään opettajakysymyksen
45344: uskonnonopetusta kehitetään vastaamaan en- ratkaisemista opetuksen kannalta myönteisesti.
45345: tistä paremmin muuttuvan yhteiskunnan tar- Erityisesti syrjäseutujen pienten koulujen ylä-
45346: peita". Samassa lausumassa Eduskunta esitti asteiden kannalta asetusehdotus on kohtalokas
45347: asetusta ym. soveltavia määräyksiä koskeviksi siksi, että sen sanamuoto edellyttää luvan ano-
45348: seuraavat näkökohdat: "Erityisesti tulisi kiin- mista myös sellaisten virkojen perustamiseen,
45349: nittää huomiota peruskoulun yläasteen aine- johon uskonnonopetus on yhdistetty.
45350: opettajakysymykseen samoinkuin siihen, että Eduskunnan säätämät uskonnonopetuksen
45351: luokkaopettajalle, joka vakaumuksellisista syistä järjestämistä koskevat määräykset ovat uskon-
45352: ei halua opettaa uskontoa, suodaan siitä va- nonvapauslain ( 26 7/1922) hengessä tarkoitta-
45353: pautus esimerkiksi tunteja vaihtamalla." neet kasvatuksen kannalta välttämättömän ko-
45354: Peruskoulun säännöstoimikunta on ensim- tien ja koulun välisen luottamuksen säilymistä
45355: mäisen osamietintönsä (1969: A 22) sisältä- ja lujittumista. Tämän johdosta ei voida pitää
45356: mässä ehdotuksessa peruskoulusta annettavaksi oikeana sitä, jos koulujärjestelmälakia sovellet-
45357: asetukseksi poistanut kansakouluasetuksen taessa annetaan määräyksiä, jotka seurausvai-
45358: (321/1958) 111 §:n antaman mahdollisuuden kutuksenaan vähentäisivät edellä mainittua,
45359: uskonnon aineopettajan virkojen perustamiseen koulunuudistuksen onnistumisen kannalta vält·
45360: peruskoulun ala-asteelle, jossa on kuusi opet- tämätöntä luottamusta.
45361: tajaa. Tämä ehdotus on ilmeisessä ristiriidassa Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
45362: Eduskunnan lausuman kanssa, koska se vai- § :n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
45363: keuttaa tuntien joustavaa vaihtoa opettajien neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
45364: uskonnonvapauden turvaamiseksi. seuraavan kysymyksen:
45365: Peruskoulun yläasteelle ei asetusehdotuksen
45366: 103 §:n mukaan olisi mahdollista perustaa us- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
45367: konnon lehtorin ja opettajan virkoja ilman ryhtyä peruskoulun uskonnonopetuksen
45368: kouluhallituksen lupaa. Näin tämä aine on ai- kohdalla, että Eduskunnan 24. 5. 1968
45369: noa koulujärjestelmälain 6 §: ssä säädetyistä ilmaisema tahto uskonnonopetuksen ke-
45370: aineista, jonka opettajakysymys koko maassa hittämisestä ja yläasteen aineopettaja-
45371: on sidottu kouluhallituksen ratkaisuvaltaan. kysymyksen järjestämisestä toteutuisi?
45372: Asetusehdotus on näin jyrkässä ristiriidassa
45373: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1970.
45374:
45375: Pekka Vilmi. Erkki Haukipuro. Paavo Niinikoski.
45376: Aulis Sileäkangas. Artturi Jämsen. Heimo Linna.
45377: Veikko Mattila. Hannes Paaso. Akseli Paarman.
45378: Ragnar Granvik. Esu Niemelä. Reino Kangas.
45379: Reino Breilin. Mauno Pohjonen. Mikko Asunta.
45380:
45381:
45382:
45383:
45384: E 266/70
45385: 2
45386:
45387:
45388:
45389:
45390: Ed u s kunnan He r r a P u he m i e he 11 e.
45391:
45392: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- jota ei ole säännöksillä raJOltlettu, paitsi että
45393: tissa mainitussa tarkoituksessa, Te, Herra Pu- vähintään puolet ala-asteen kunkin luokan op-
45394: hemies, olette kirjeellänne 6 päivältä helmi- pitunneista on saman opettajan hoidossa. Edus-
45395: kuuta 1970 n:o 1904 lähettänyt valtioneuvos- kunnan lausuma siitä, että luokanopettajalle,
45396: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan- joka vakaumuksellisista syistä ei halua opettaa
45397: edustaja Pekka Vilmin ym. tekemän seuraavan uskontoa, olisi suotava siitä vapautus esimer-
45398: sisältöisen kysymyksen: kiksi tunteja vaihtamalla, onkin käsitettävä oh-
45399: jeeksi, jotta käytännössä nykyistä suurempi
45400: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tuntien vaihto mainitusta syystä sallittaisiin.
45401: ryhtyä peruskoulun uskonnonopetuksen Samaan päämäärään yleisesti tähtää myös uusi
45402: kohdalla, että Eduskunnan 24. 5. 1968 luokanopettajien valmistus, jossa erikoistutaan
45403: ilmaisema tahto uskonnonopetuksen ke- muutamiin aineisiin, joita tulevat luokanopet-
45404: hittämisestä ja yläasteen aineopettaja- tajat sitten ensisijaisesti opettavat. Uuden luo-
45405: kysymyksen järjestämisestä toteutuisi?" kanopettajien valmistuksen yleistyessä erikois-
45406: tuneen luokanopettajan virat todennäköisesti
45407: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- vähitellen häviävät. Niiden säilyttämistä tois-
45408: taen seuraavaa: taiseksi puoltavat lähinnä peruskoulun kielen-
45409: Kansakouluasetuksen 111 §:n mukaan voi- opetuksen vaatimukset. Yleensä erikoistuneen
45410: daan varsinaiseen kansakouluun, jossa on vä- luokanopettajan viran perustamista olisi vältet-
45411: hintään kuusi opettajaa, perustaa muun muassa tävä, mikäli jonkin aineen opetus ei sitä
45412: äidinkielen ja historian tai äidinkielen ja us- vaadi. Useimmiten päästään samaan tulokseen
45413: konnon opettajan sellainen aineenopettajan vir- joustavammin tunteja vaihtamalla.
45414: ka, jonka haltija on velvollinen tarpeen mu- Laatiessaan peruskouluasetusehdotuksen 103
45415: kaan opettamaan varsinaisen kansakoulun mui- §:ää peruskoulun säännöstoimikunta on kiin-
45416: takin aineita. Vastaavaan peruskouluasetus- nittänyt huomiota seuraaviin seikkoihin:
45417: ehdotuksen säännökseen on lisätty englannin 1) Kun uuden opettajanvalmistuksen mu-
45418: tai toisen kotimaisen kielen erikoistuneen luo- kaisten virkojen aineyhdistelmistä ei ole tässä
45419: kanopettajan virka. Kun kuusiopettajaisiin kan- vaiheessa riittävästi tietoa, on asetuksen mah-
45420: sakouluihin ei liene perustettu kysymyksessä dollinen virkatyyppiluettelo rakennettava · ny-
45421: olevan laatuista aineenopettajan virkaa, jonka kyisen valmistuksen pohjalta ja tämän vuoksi
45422: haltijan aiheyhdistelmään kuuluisi äidinkieli ja pykälä on aikanaan muutettava uutta valmis-
45423: uskonto, peruskoulun säännöstoimikunta on tusta vastaavaksi. Virkatyyppipykälää ei siis
45424: katsonut vastaavien erikoistuneiden luokan- ole missään mielessä käsitettävä uutta valmis-
45425: opettajien virkojen perustamisen kuusiopetta- tusta sitovaksi.
45426: jaiselle peruskoulun ala-asteelle tarpeettomaksi. 2) Nykyisten opettajien sijoittamiseksi pe-
45427: Säännösehdotusten mukaan seitsemän opetta- ruskoulun palvelukseen asetuksessa on mainit-
45428: jaa käsittävällä peruskoulun ala-asteella voi tava tavallisimmat virkatyypit, jotta kunnat ei-
45429: olla ilman kouluhallituksen lupaa muun muas- vät voisi perustaa sellaisia virkoja, joihin ny-
45430: sa äidinkielen ja uskonnon erikoistuneen luo- kyisiä opettajia ei voida sijoittaa. Näin ollen
45431: kanopettajan virka. muiden kuin asetuksessa mainittujen virkojen
45432: Luokanopettajien mahdollisuus vaihtaa tun- perustamiseen olisi vaadittava kouluhallituksen
45433: teja peruskoulun ala-asteella ei ole riippuvai- lupa. Kun asetusehdotuksen mukaan peruskou-
45434: nen siitä, onko ala-asteella erikoistuneen luo- lun opettajan virkoja on oltava niin monta
45435: kanopettajan virkoja vai ei. Tuntien vaihtami- kuin opetustuntien määrä pysyvästi edellyttää,
45436: nen on lähinnä koulun sisäinen toimenpide, on kouluhallituksen ilmeisesti annettava lupa
45437: 3
45438:
45439: viran perustamiseen, jos jossakin aineessa on timäärä uskonnossa kuitenkin olisi, olisi kou-
45440: pysyvästi riittävä tuntimäärä. luhallituksen myös ilmeisesti annettava lupa
45441: 3) Asetuksessa mainittuja lehtorin virkoja uskonnon lehtorin tai aineenopettajan viran tai
45442: ei ole syytä perustaa yhden aineen varaan, toimen perustamiseen yläasteelle, koska perus-
45443: koska nykyisten opettajien sijoittaminenkaan koulussa tai peruskoulua korvaavan oppikou-
45444: ei sitä vaadi kuin poikkeustapauksissa. Näihin lun peruskouluasteella on oltava opettajan vir-
45445: poikkeustapauksiin kouluhallituksen lupa saa- koja tai toimia niin monta kuin opetustuntien
45446: taneen ilman muuta. määrä pysyvästi edellyttää.
45447: 4) Nykyisten oppikoulun ja kansakoulun ai- Uskonnon aineenopettajia ei ole nykyisin
45448: neenopettajien sijoittamiseksi peruskoulun pal- valmistettu. Tällaisen valmistuksen järjestä-
45449: velukseen on asetuksessa lueteltava yhden ai- mistä ei myöskään voida pitää suotavana, koska
45450: neen varaan perustuvia aineenopettajan virko- opettajalle, jonka opetusalaan kuuluisi pelkäs-
45451: ja, jottei kuntien aina tarvitsisi hankkia koulu- tään uskonto, riittää viran perustamista varten
45452: hallituksen lupaa sijoittaessaan nykyisiä aineen- tunteja yleensä vain poikkeustapauksessa ja sil-
45453: opettajia peruskoulun palvelukseen. Asetuk- loinkin viran perustaminen voi vaikeuttaa lu-
45454: sessa tällaisia yhden aineen opettajia ei pitäisi kion uskonnon lehtorin toimen perustamista.
45455: mainita enempää kuin nykyis.ten opettajien si- Yleensä voidaan sanoa, että aineissa, joiden
45456: joittamiseksi on välttämätöntä, koska etenkin tuntimäärä on uskonnon tuntimäärää suurem-
45457: aineissa, joiden tuntimäärä on pieni, uusi opet- pikin pitäisi pyrkiä useamman kuin yhden ai-
45458: tajanvalmistus ei voi rakentua sille periaat- neen opettajiin. Uudessa opettajanvalmistuk-
45459: teelle, että opettajan opetusalaan kuuluisi vain sessa olisi muun muassa pyrittävä sellaisen val-
45460: yksi aine. mistuksen järjestämiseen, että peruskoulun ylä-
45461: Edellä sanotusta ilmenee, että uskonnon leh- asteen lehtorin ja aineenopettajan aineyhdistel-
45462: torin tai uskonnon aineenopettajan mainitsemi- mään kuuluisi yhtenä aineena uskonto. Tätä
45463: nen asetuksessa olisi esitettyjen näkökohtien osaltaan tarkoittanee myös Eduskunnan lausu-
45464: vastaista. Jos sallittaisiin ilman lupaa perustaa ma siitä, että erityisesti tulisi kiinnittää huo-
45465: sellainen lehtorin virka, jonka haltijan opetus- miota peruskoulun yläasteen aineopettajakysy-
45466: alaan kuuluisi vain uskonto, pitäisi näin mene- mykseen. Eduskunnan lausuman mukaan olisi
45467: tellä myös muissa aineissa, etenkin niissä, lisäksi uskonnonopetusta kehitettävä vastaa-
45468: joissa tuntimäärä on suurempi kuin uskonnos- maan entistä paremmin muuttuvan yhteiskun-
45469: sa. Oppikoulun uskonnon lehtotien aineyhdis- nan tarpeita. Tämän seikan ottanee peruskou-
45470: telmiin kuuluu nykyisin yleensä lukion aineita lun opetussuunnitelmakomitea huomioon teh-
45471: (filosofia, psykologia). Tämän vuoksi ja kun täväänsä suorittaessaan.
45472: ehdotettujen säännösten mukaan lukion puo- Edellä sanotusta ilmenee, että Eduskunnan
45473: lelle voidaan perustaa opetusministeriön ohjei- uskonnonopetusta koskevat lausumat, jotka
45474: den mukaan lukion ja peruskoulun yläasteen liittyvät koulujärjestelmän perusteista annet-
45475: yhteisiä opettajan toimia, lienee nykyisten us- tuun lakiin, on ilmeisesti tarkoitettu ohjeeksi
45476: konnon lehtotien työllistämiseksi tarkoituksen- uutta opettajanvalmistusta ja peruskoulun ope-
45477: mukaista, että lukion uskonnon lehtorit voivat tussisältöä suunniteltaessa. On kuitenkin sel-
45478: saada toimen perustamista varten riittävästi vää, että ennen peruskouluasetuksen antamista
45479: tunteja peruskoulun yläasteen puolelta. Paikka- tutkitaan tarkoin eri vaihtoehdot muun muassa
45480: kunnilla, joissa ei ole lukiota, ei todennäköi- peruskoulun opettajanvirkoja koskevien sään-
45481: sesti ole myöskään niin suurta yläastetta, että nösten osalta. Tässä vaiheessa peruskoulun
45482: uskonnon lehtorin tai aineenopettajan viran säännöstoimikunnan ehdotus on nähtävä vain
45483: perustaminen on mahdollista. Jos riittävä tun- eräänä vaihtoehtona.
45484: Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1970.
45485:
45486: Opetusministeri Johannes Virolainen.
45487: 4
45488:
45489:
45490:
45491:
45492: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
45493:
45494: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen att det är föreskrivet, att minst hälften av
45495: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- lektionerna i varje klass på lågstadiet skall
45496: velse av den 6 februari 1970 nr 1904 tili skötas av en och samma lärare. Riksdagens
45497: vederbörande medlem av statsrådet för avgivan- uttalande om att klasslärare, som på grund
45498: de av svar översänt följande av riksdagsman av sin övertygelse inte önskar undervisa i reli-
45499: Pekka Vilmi m. fl. ställda spörsmål: gion, borde bli befriad därifrån t.ex. genom
45500: lektionsbyten, bör därför betraktas såsom ett
45501: "Vilka åtgärder ämnar Regeringen direktiv i den riktningen, att 1ektionsbyten av
45502: vidtaga i fråga om religionsundervis- nämnda orsak i praktiken borde tillåtas i
45503: nigen i grundskolan, så att Riksdagens större utsträckning än tidigare. Härtill syftar
45504: 24. 5. 1968 uttalade vilja angående reli- även allmänt den nya klasslärarutbildningen,
45505: gionsundervisningens utvecklande och som går ut på specialisering på vissa ämnen,
45506: ordnande av ämneslärarfrågan på hög- vilka sedan skall bli klasslärarnas främsta
45507: stadiet blir förverkligad?" undervisningsämnen. När den nya utbildningen
45508: av klasslärare blir allmännare, kommer de:
45509: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt specialiserade klasslärarnas tjänster sannolikt
45510: anföra följande: småningom att försvinna. För deras bibe-
45511: Enligt 111 § folkskolförordningen kan vid hållande tilis vidare talar främst grundskolans
45512: egentlig folkskola med minst sex lärare bl.a. krav på språkundervisningen. I allmänhet bor-
45513: i modersmå1et och historia eller modersmålet de man undvika att inrätta specialiserade
45514: och religion inrättas sådan ämneslärartjänst klasslärartjänster, om ej uncla...:rvisningen av
45515: vars innehavare är skyldig att vid behov un- något särskilt ämne det kräver. Oftast kom-
45516: dervisa även i andra ämnen i den egentliga mer man tili samma resultat på ett smidigare
45517: folkskolan. Motsvarande stadgande i förslaget sätt genom lektionsbyten.
45518: tili grundskolförordning har utökats med Kommissionen för utarbetande av stadgan-
45519: klasslärartjänst vars innehavare har specialise- den och bestämmelser för grundskolan har vid
45520: rat sig på engelska ellet det andra inhemska uppgörandet av 103 § i förs1aget till grund-
45521: språket. Då i folkskolor med sex lärare icke skolförordning fäst uppmärksamhet vid föl-
45522: torde ha inrättats någon sådan här avsedd jande omständigheter:
45523: ämneslärartjänst till vars lärares ämneskombi- 1 ) Då man i detta skede ännu inte vet
45524: nation skulle höra modersmålet och religion, tillräckligt mycket om ämneskombinationerna
45525: har kommissionen för utarbetande av stad- i tjänsterna enligt den nya lärarutbildningen,
45526: ganden och bestämmels,er för grundskolan måste en eventuell uppräkning av tjänstetyper
45527: ansett det opåkallat att inrätta motsvarande i förordningen utgå från den nuvarande ut-
45528: specialiserade klas.slärartjänster för lågstadium bildningen, och därför måste paragrafen fram-
45529: med sex lärare i grundskolan. Enligt förslagen 'deles ändras så att den motsvarar den nya
45530: tili stadganden kan man på lågstadiet i grund- utbildningen. Paragrafen med tjänstetyper bör
45531: skola med sju lärare utan skolstyrelsens till- sålunda under inga omständighet:er uppfattas
45532: stånd inrätta klasslärartjänst med specialise- såsom bindande för d'en nya utbildningen.
45533: ring bl.a. i modersmålet och religion. 2) För att de nuvarande lärarna skall kun-
45534: Klass1ärares möjligheter att byta lektioner na placeras in i grundsko1an måste de vanli-
45535: på grundskolans lågstadium är icke beroende gaste tjänstetyperna nämnas, detta för att
45536: av huruvida det på lågstadiet finns specialise- kommunerna inte skall kunna inrätta sådana
45537: rade klasslärare eller icke. Lektionsbytet är tjänster i vilka de nuvarande lärarna inte kan
45538: främst en skolans inre åtgärd, som icke är placeras. Vid sådant förhållande borde skol-
45539: begränsad genom stadganden på annat sätt än styrelsens tillstånd utverkas för inrättande av
45540: 5
45541:
45542: andra tjänster än dem som uppräknas i för- lärartjänst i religion. Om emellertid antalet
45543: ordningen. Då lärartjänsterna i grundskolan timmar i religion är tillräckligt, borde också
45544: enligt förslaget tili förordning skall vara lika skolstyrelsen uppenbarligen giva tillstånd tili
45545: många som antalet lektioner konstant kräver, att inrätta lektorat ellet ämneslärartjänst ellet
45546: bör skolstyrelsen uppenbarligen lämna tilistånd -befattning i religion för högstadiet, emedan
45547: att inrätta en tjänst, om timantalet i något det i grundskolan ellet på grundskolstadiet i
45548: ämne konstant är tillräckligt. sådant läroverk som ersätter grundskolan bör
45549: .3) I förordningen nämnda lektorstjänster finnas så många lärartjänster eUer -befatt-
45550: är det inte skäl att inrätta endast för ett ningar som antalet undervisningstimmar
45551: ämne, emedan inte heller placeringen av de konstant förutsätter.
45552: nuvarande lärarna kräver det annat än i un- Ämneslärare i religion utbildas icke för
45553: dantagsfall. I sådana undantagsfall torde skol- närvarande. Det kan inte heller anses önskligt
45554: styrelsens tilistånd erhållas utan vidare. att sådan utbildning anordnas, emedan en
45555: 4) För att de nuvarande ämneslärarna i lärare vars undervisningsområde omfattar en-
45556: läroverk och folkskola skall kunna placeras. dast religion i allmänhet endast i undantags-
45557: i grundskolan, måste ämneslärartjänsterna för fall får så mycket timmar som behövs för att
45558: ett enda ämne uppräknas i förordningen, för en tjänst skall kunna inrättas, och också i
45559: att icke kommunerna skall bli tvungna att dessa fall kan inrättandet av en sådan tjänst
45560: alltid utverka skolstyrelsens tillstånd att pla- försvåra inrättandet av lektorat i religion i
45561: cera sina nuvarande ämneslärare i grundskolan. gymnasiet. I allmänhet kan det sägas, att man
45562: I förordningen borde sådana lärare i ett enda även i ämnen i vilka timantalet är större än
45563: ämne inte nämnas mer än placeringen av de i religion borde lägga an på lärare med flera
45564: nuvarande lärarna kräver, emedan den nya än ett ämne. I den nya lärarutbildningen borde
45565: lärarutbildningen ick.e, i synnerhet icke i man bl.a. sträva tili att ordna utbildningen
45566: ämnen med ringa timantal, kan bygga på den så, att ämneskombinationen för lektor och
45567: principen att en lärares undervisningsområde ämneslärare på grundskolans högstadium skulle
45568: omfattar endast ett ämne. såsom ett ämne omfatta religion. Detta torde
45569: Av det sagda framgår, att det skulle strida även avses i Riksdagens uttalande om att
45570: mot ovan framlagda principer att i förord- frågan om ämneslärarna på grundskolans hög-
45571: ningen nämna lektorer och ämneslärare i reli- stadium bör ägnas särskild uppmärksamhet.
45572: gion. Om det skulle bli tillåtet att utan tili- Enligt Riksdagens uttalande borde dessutom
45573: stånd inrätta lektorat med endast religion som religionsundervisningen utbyggas så, att den
45574: läroämne, borde så förfaras också i andra bättre än hittills motsvarar det föränderliga
45575: ämnen, främst i de ämnen i vilka timantalet samhällets behov. Denna omständighet torde
45576: är större än i religion. Till ämneskombina- kommitten för uppgörande av läroplan för
45577: tionen för läroverkens lektorer i religion hör grundskolan i sitt arbete beakta.
45578: nuförtiden i allmänhet ämnen i gymnasiet Av det ovan sagda framgår, att Riksdagens
45579: (filosofi, psykologi). Fördenskull och då uttalanden om religionsundervisningen, vilka
45580: kombinerade lärarbefattningar för gymnasiet har samband med lagen om grunderna för
45581: och grundskolans högstadium enligt de före- skolsystemet, uppenbart är avsedda som direk-
45582: slagna stadgandena kan bildas i enlighet med tiv när den nya lärarutbildningen och grund-
45583: undervisningsministeriets anvisningar, torde skoleundervisningens innehåll planeras. Det är
45584: det för placeringen av de nuvarande lektorerna dock klart, att olika alternativ bl.a. i fråga
45585: i religion vara ändamålsenligt, att lektorerna om stadgandena angående grundskolans lärar-
45586: i religion i gymnasiet kan få för befattningens tjänster blir noggrant prövade, innan grund-
45587: inrättande tillräckligt antal timmar på grund- skolförordningen utfärdas. I detta skede skall
45588: skolans högstadium. I orter som inte har det förslag som uppgjorts av kommissionen för
45589: gymnasium torde det sannolikt inte heller uppgörande av stadganden och bestämmelser
45590: komma att finnas ett så stort högstadium, att för grundskolan ses endast såsom ett alterna-
45591: det är möjligt att inrätta lektorat ellet ämnes- tiv.
45592: Helsingfors den 27 februari 1970.
45593:
45594: Undervisningsminister Johannes Virolainen.
45595:
45596: E 266/70
45597: Kirj. ksm. n:o 282.
45598:
45599:
45600:
45601:
45602: Sinisalo: Merimieskotien aikaansaamisesta suurimpiin satama-
45603: kaupunkeihin.
45604:
45605:
45606: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
45607:
45608: Lähes kaikissa suuremmissa satamakaupun- kunnan asukkaita. Tämä korostaisi erikoisesti
45609: geissa maamme ulkopuolella on luotu erityi- valtiovallan velvollisuutta ryhtyä asiassa toi-
45610: nen merimieskoti- tai merimieshotellijärjestel- menpiteisiin.
45611: mä. Niitä on niin kapitalistisissa kuin sosialis- Kun meillä ei ole merimiehille tarkoitettuja
45612: tisissa maissa. Tällaisia laitoksia käytetään työ- koteja ja kun monet syyt korostavat tällaisten
45613: tään odottavien tai esim. satamakaupungissa laitosten tarpeellisuutta ainakin suurimmissa
45614: perhettään tai muita omaisiaan tapaavien meri- satamakaupungeissamme olisi asiaa ryhdyttävä
45615: miesten asuintalona. Merimieskodit tarjoavat kiireellisesti ratkaisemaan.
45616: majoittumismahdollisuuksien ohella palveluk- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
45617: siaan vapaa-ajan vietossa. 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
45618: Suomessa tällaisten merimieskotien tarpees- voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi ky-
45619: ta on keskusteltu pitkään. Niiden toteuttamis- symyksen:
45620: mahdollisuuksia kunnallisina laitoksina on ai-
45621: nakin osittain selvitetty. Satamakaupungeis- Mihin toimenp1te1s11n valtiovallan
45622: samme on eräiden piirien taholta torjuttu täl- taholta on aiottu ryhtyä merimiesko-
45623: laiset hankkeet kunnallisina yrityksinä osoitta- tien saamiseksi ainakin suurimpiin sa-
45624: malla, että laitokset palvelevat muita kuin po. tamakaupunkeihimme?
45625: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1970.
45626:
45627: Taisto Sinisalo.
45628:
45629:
45630:
45631:
45632: E 272/70
45633: 2
45634:
45635:
45636:
45637:
45638: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
45639:
45640: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- nalta ollut siinä muodossa toteutettavissa. Saa-
45641: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- mansa tehtävän mukaisesti merimiesasiain neu-
45642: hemies, olette kirjeellänne 6 päivältä helmi- vottelukunta jätti 27 päivänä huhtikuuta 1959
45643: kuuta 1970 n:o 1916 lähettänyt valtioneuvos- sosiaaliministeriölle mietinnön asetusehdotuk-
45644: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa- sineen merimiesten huoltotoiminnan edistämi-
45645: van kansanedustaja Taisto Sinisalon tekemän, sestä. Esitys ei johtanut lainsäädäntöön. Sen
45646: seuraavan sisältöisen kysymyksen n:o 282: sijaan merenkulun työmarkkinajärjestöt ja Suo-
45647: men Merimieslähetysseura perustivat 1 päivänä
45648: "Mihin toimenpiteisiin valtiovallan syyskuuta 1960 Kauppalaivaston huoltoneuvos-
45649: taholta on aiottu ryhtyä merimiesko- to nimisen rekisteröidyn yhdistyksen, jonka
45650: tien saamiseksi ainakin suurimpiin sa- jäseneksi myös Suomen Merimieskotisäätiö liit-
45651: tamakaupunkeihimme?" tyi 1 päivänä helmikuuta 1961. Yhdistyksen
45652: tarkoituksena on edistää ulkomaanliikenteen
45653: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kauppalaivaston palveluksessa olevien meri-
45654: taen seuraavaa: miesten huoltoa ja viihdytystoimintaa. Tarkoi-
45655: Sosiaaliministeriölle osoitetussa 21 päivänä tuksensa toteuttamiseksi yhdistys muun muassa
45656: elokuuta 1945 päivätyssä kirjelmässä on Suo- pyrkii tarpeen mukaan perustamaan ja ylläpitä-
45657: men Merimies-Unioni r.y. esittänyt, että muo- mään merimieskoteja satamissa.
45658: dostettaisiin merimieskotijärjestö, joka ottaisi Merimiesten huoltotoiminta on Norjassa,
45659: haltuunsa suomalaiset merimieskodit ulkomailla Ruotsissa ja Tanskassa järjestetty lakisääteisesti
45660: ja kotimaassa sekä perustaisi tarpeen mukaan siten, että merimiehet itse sekä laivanvarusta-
45661: uusia merimieskoteja tärkeimpiin satamakau- jat vastaavasti palveluksessaan olevien meri-
45662: punkeihin. Esityksen johdosta pyydetyssä lau- miesten puolesta maksavat kuukausittain huol-
45663: sunnossa on Suomen Merimieskotiyhdistys mai- torahastolle tietyn summan, minkä lisäksi val-
45664: ninnut, että yhdistyksen toiminta on tapahtunut tio myöntää tarkoitukseen avustuksena saman
45665: niitä suuntaviivoja noudattaen, jotka valtioneu- määrän kuin mainitut osapuolet yhteensä.
45666: voston 1 päivänä joulukuuta 1927 asettama ko- Näissä maissa kauppalaivaston huoltorahastot
45667: mitea on 13 päivänä maaliskuuta 1929 päivä- avustavat myös kotimaan satamissa merimies-
45668: tyssä mietinnössään hahmotellut merimiesten hotelleja tai -koteja sekä niiden yhteydessä me-
45669: sosiaalista huoltoa varten ulkomailla. Merimies- miesten vapaa-ajan harrastustoimintaa.
45670: kotitoiminta ulkomailla olisi komitean mietin- Meillä on merimiesten huoltotoimintaa var-
45671: nön mukaan hoidettava valtion avustuksen ten ollut vuosittain sosiaali- ja terveysminis-
45672: turvin. Sen sijaan kotimaan satamiin tarpeelli- teriön käytettävissä 40 000 markkaa, minkä
45673: set merimieskodit olisi perustettava asianomais- lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriö on myön-
45674: ten satamakaupunkien avustuksella. Kunnalli- tänyt tarkoitukseen lästimaksusta annetun lain
45675: set merimieskodit olisi saatava Helsinkiin, Tur- ( 189/.36) nojalla kertyneitä varoja. Vuonna
45676: kuun ja Kotkaan. 1969 oli näitä lästimaksuvaroja käytettävissä
45677: Kysymys merimiesten keskuudessa tapahtu- merimiesten huoltotoimintaan 137 000 mark-
45678: van huoltotoiminnan edistämisestä tuli meri- kaa. Kouluhallitus on myöntänyt merimiesten
45679: miesjärjestöjen aloitteesta esille merityökomi- kirjastotoimintaan 5 000 markkaa vuodessa.
45680: teassa, ja sen työn tuloksena valmistui vuonna Merenkulkijajärjestöt ovat antaneet huoltoneu-
45681: 1953 mietintö merimiesten huoltorahastosta. vostolle viime vuonna avustuksia 26 000 mark-
45682: Komitean ehdotus oli käsiteltävänä valtioneu- kaa. Kauppalaivaston huoltoneuvosto ei ole
45683: voston raha-asiainvaliokunnassa vuonna 19 57, voinut laajentaa toimintaansa merimieskotien
45684: jolloin katsottiin, ettei ehdotus valtion kan- ylläpitämiseen.
45685: 3
45686:
45687: Suomen Merimieskotisäätiön omistuksessa Merimiesten eristyneisyydestä on pyritty va-
45688: ollut Antwerpenin merimieskoti on myyty pautumaan ja luomaan mahdollisuuksia mui-
45689: vuonna 1963 ja Rotterdamin merimieskoti den kansalaisten tapaan järjestettyyn asumiseen
45690: vuonna 1965, minkä jälkeen säätiön toiminta paikkakunnan matkustajakodeissa ja hotelleis-
45691: on ollut pysähdyksissä. sa. Toinen asia on, että hotellien puute sata-
45692: Suomen Merimieslähetysseuralla on maamme mapaikoissa voi haitata pahemmin merimiehiä,
45693: satamapaikoissa 12 merimieskotia, joista Vaa- jotka eivät aina tarkalleen tiedä varata majoi-
45694: sassa ja Turussa sijaitsevien kotien käytössä tusta etukäteen ennen satamaan saapumista.
45695: on myös majoitustiloja. Merimiesten keskuu- Niille merimiestoimeen pyrkiville, jotka saapu-
45696: dessa on varsinkin Kotkassa ilmoitettu olevan vat sisämaasta ja monesti alityöllisyysalueilta
45697: majoitustilojen tarvetta, mitä ei kuitenkaan toi- työnvälityspaikkoihin, majoittuminen voi myös
45698: mittaessa vapaaehtoisten lahjoitusvarojen tur- tuottaa vaikeuksia työn saamista odottaessa.
45699: vin voida tyydyttää. Pääkaupungissa on yksi- Vuonna 1936 on hyväksytty kansainvälinen
45700: tyisen säätiön omistama Sailars Home niminen suositus merimiesten huollon parantamiseksi
45701: merimieskoti toiminnassa. satamissa. Suositus koskee myös merimiesten
45702: Kuten edellä esitetystä havaitaan, on meri- asuntoja sekä virkistysmahdollisuuksia sata-
45703: mieskotien aikaansaamista koskeva kysymys missa. Kansainvälisen työjärjestön valmistava
45704: tullut eri aikoina ja monien aloitteiden joh- tekninen merityökonferenssi pidettiin syys-
45705: dosta esille. Tänä aikana on olosuhteissa ta- kuussa 1969. Tällöin hyväksyttiin alustavasti
45706: pahtunut muutoksia. Merimiesten loma-aiko- merenkulkijoiden viihtyvyyttä merellä ja sa-
45707: jen pitentyminen, vapaata kotimatkaa koske- tamissa koskeva suositus, josta lopullisesti pää-
45708: vat helpotukset ja lentomahdollisuuksien hy- tetään ILO:n merityökonferenssissa lokakuussa
45709: väksikäyttö ovat tehneet mahdolliseksi meri- 1970. Merimiesten asuntokysymys tulee tällöin
45710: miesten pääsyn kotiseudulleen pienemmin vai- myös muuttuneiden olosuhteiden valossa yk-
45711: keuksin kuin ennen. Merimiesten sosiaaliset sityiskohtaisemmin harkittavaksi.
45712: olot ovat parantuneet ja mahdollisuudet käyt- Edellä olevan saatan kunnioittaen Teidän,
45713: tää hyväksi paikkakunnilla yleisesti tarjolla Herra Puhemies, tietoonne.
45714: olevia majoitusmahdollisuuksia lisääntyneet.
45715: Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1970.
45716:
45717: Ministeri ]. E. Partanen.
45718: 4
45719:
45720:
45721:
45722:
45723: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
45724:
45725: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen med sin uppgift avlät rådgivande kommissio-
45726: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- nen för sjömansärenden den 27 april 1959
45727: se av den 6 februari 1970 nr 1916 till veder- till socialministeriet sitt betänkande jämte för-
45728: börande medlem av statsrådet för avgivande slag till förordning om främjande av sjömän-
45729: av svar översänt följande av riksdagsman T~ais nens välfärdsverksamhet. Framställningen ledde
45730: to Sinisalo ställda spörsmål nr 282: ej till lagstiftning. Däremot grundade arbets-
45731: marknadsorganisationerna inom sjöfarten och
45732: "Vilka åtgärder har man från stats- Finska sjömansmissionssällskapet den 1 sep-
45733: maktens sida ämnat vidtaga för er- tember 1960 en registrerad förening vid namn
45734: hållande av sjömanshem åtminstone till Handelsflottans välfärdsråd, till viiken också
45735: våra största hamnstäder?" Sjömanshemstiftelsen i Finland den 1 februari
45736: 1961 anslöt sig som medlem. Föreningens
45737: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt syfte är att främja välfärds- och förströelse-
45738: anföra följande: verksamheten bland sjömän som tjänstgör inom
45739: handelsflottan i utlandstrafik. För förverkli-
45740: I en den 21 augusti 1945 daterad skrivelse gande av detta syfte strävar föreningen bl. a.
45741: till socialministeriet har Finlands Sjömans- till att i mån av behov grunda och underhålla
45742: Union r.f. framställt, att man skulle bilda en sjömanshem i hamnarna.
45743: sjömanshemsorganisation, som skulle övertaga Sjömännens välfärdsverksamhet är i Norgc.,
45744: de finska sjömanshemmen i utlandet och i Sverige och Danmark genom lagstiftning ord-
45745: hemlandet, samt i mån av behov inrätta nya nad så, att sjömännen själva samt skepps-
45746: sjömanshem i de viktigaste hamnstäderna. I redarna för de sjömän som är i deras tjänst
45747: sitt utlåtande, som inbegärdes om framställ- månatligen erlägger till välfärdsfonden ett visst
45748: ningen, har Sjömanshemstiftelsen i Finland belopp. Utöver detta beviljar staten för ända-
45749: framfört, att föreningens verksamhet följt de målet i understöd ett lika stort belopp som de
45750: riktlinjer, som den av statsrådet den 1 decem- nämnda parterna tillsammans erlägger. I dessa
45751: ber 1927 tillsatta kommitten i sitt betänkande Iänder understöder handelsflottans välfärdsfon-
45752: av den 13 mars 1929 har utformat för sjö- der även sjömanshotellen och -hemmen i ham-
45753: männens sociala välfärd i utlandet. Sjömans- narna och i samband med dessa sjömännens
45754: hemsverksamheten i utlandet borde enligt hobbyverksamhet under fritiden.
45755: kommittens betänkande skötas med hjälp av Hos oss har för sjömännens välfärdsverk-
45756: statsunderstöd. Däremot borde i inhemska samhet årligen till social- och hälsovårdsminis-
45757: hamnar bebövliga sjömanshem inrättas med teriets förfogande funnits 40 000 mark, vartill
45758: vederbörande hamnstäders bistånd. Ordentliga handels- och industriministeriet för ändamålet
45759: sjömanshem borde kunna fås till stånd i Hel- beviljat med stöd av lagen om lästavgift ( 189/
45760: singfors, Aho och Kotka. 36) influtna medel. År 1969 stod sådana
45761: Frågan om välfärdsverksamheten bland sjö- lästavgiftsmedel till ett belopp av 137 000
45762: män togs på initiativ av sjömansorganisationer- mark tili förfogande för sjömännens välfärds-
45763: na upp i sjöarbetskommitten, och såsom resul- verksamhet. Skolstyrelsen har för sjömännens
45764: tat av kommittens arbete blev år 1953 betän- biblioteksverksamhet beviljat 5 000 mark om
45765: kandet om sjömannens väldfärdsfond färdig. året. Av organisationerna för sjöfarande erhöll
45766: Kommitteförslaget behandlades i statsrådets välfärdsrådet under senaste år i bidrag 26 000
45767: finansutskott under år 1957, varvid man ansåg, mark. Handelsflottans välfärdsråd har ej kun-
45768: att förslaget från statens synpunkt sett inte nat utvidga sin verksamhet att omfatta under-
45769: kunde verkställas i sådan form. I enlighet håll av sjömanshem.
45770: 5
45771:
45772: Sjömanshemmet i Antwerpen, som ägdes av som anordnats för andra medborgare i ortens
45773: Sjömanshemstiftelsen i Finland, såldes år 1963 resandehem och hotell. En annan sak är, att
45774: och sjömanshemmet i Rotterdam år 1965, hotellbristen på hamnorter kan medföra större
45775: varefter stiftelsens verksamhet har legat nere. oiägenhet för sjömännen, viika icke alltid på
45776: Finska sjömansmissionssällskapet har i vårt förhand kan exakt veta tidpunkten för an-
45777: lands hamnar 12 sjömanshem, av vilka hem- komsten tili hamn och försäkra sig om inkvar-
45778: men i Vasa och Aho också disponerar över tering. För dem som söker sig tili sjömans-
45779: inkvarteringsutrymmen. Bland sjömännen har yrket och vilka från inlandet och ofta från
45780: man särskilt i Kotka meddelat, att det finns undersysselsättningsområden kommer tili ar-
45781: behov av inkvarteringsutrymmen, viiket dock betsförmedlingspiatserna kan inkvarteringsfrå-
45782: icke kan tillfredställas, då verksamheten base- gan även bereda svårigheter under väntan på
45783: rar sig på frivilliga donationsmedel. 1 huvud- arbete.
45784: staden verkar ett sjömanshem vid namn Sai- Ar 1936 godkändes en internationell re-
45785: lars Home, som ägs av en privat stiftelse. kommendation angående förbättrande av sjö-
45786: Såsom av det ovanstående framgår, har männens välfärd i hamnarna. Rekommendatio-
45787: frågan om åstadkommandet av sjömanshem nen gäller också sjömännens bostäder samt
45788: under olika tider och med anledning av flera förströelsemöjligheter i hamnarna. Internatio-
45789: initiativ varit före. Under denna tid har för- nella arbetsorganisationens förberedande tek-
45790: hållandena undergått förändringar. Sjömännens niska sjöarbetskonferens hölls i september
45791: föriängda semestertider, Iättnaderna i fråga 1969. Då godkändes preliminärt rekommen-
45792: om hemresor och utnyttjandet av flygmöjlig- dationen angående sjömännens trivsel på sjön
45793: heter har gjort det möjligt för sjömännen att och i hamnarna, om viiken det siutliga besiutet
45794: med mindre svårighet än tidigare kunna kom- skall fattas vid ILO:s sjöarbetskonferens i
45795: ma tili sin hemtrakt. Sjömännens sociaia för- oktober 1970. Sjömännens bostadsfråga kom-
45796: hållanden har förbättrats, och möjligheterna mer också då att i Ijuset av de förändrade
45797: att använda sig av de på orterna i fråga till förhållandena upptagas tili en mera detaijerad
45798: buds stående allmänna inkvarteringsmöjlig- prövning.
45799: heterna har ökats. Man har försökt komma Ovanstående får jag vördsamt bringa Eder,
45800: ifrån sjömännens isoiering och skapa möjlig- Herr Taiman, tili kännedom.
45801: heter för dem till likadant boende som det
45802: Helsingfors den 27 februari 1970.
45803:
45804: Minister ]. E. Partanen.
45805:
45806:
45807:
45808:
45809: E 272/70
45810: Kirj. ksm. n:o 283.
45811:
45812:
45813:
45814:
45815: Aro ym.: Opiskelijain lasten päivähoitotoiminnan tukemisesta.
45816:
45817:
45818:
45819: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
45820:
45821: Suomessa on noin 55 000 korkeakouluopis- paikkaa kohti, joten opiskelun keskeytyminen
45822: kelijaa, joista noin neljännes on naimisissa. Nai- aiheuttaa tämän sijoituksen menetyksen.
45823: misissa olevista noin puolella on yksi tai Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan teke-
45824: useampia lapsia. Noin puolet opiskelijaper- mässä asumistasotutkimuksessa ilmenee, että
45825: heistä on sellaisia, joissa molemmat vanhemmat yli puolet kaikista opiskelijoista pitää lasten
45826: opiskelevat. Näillä opiskelija-aviopareilla on päivähoidon järjestämistä tärkeimpiin kuulu-
45827: noin 4 500 lasta. Yksinomaan Helsingin Yli- vana kysymyksenä. Ylioppilaskunnat eivät kui-
45828: opistossa opiskelevilla on laskettu olevan noin tenkaan voi rahoittaa opiskelijoiden lasten päi-
45829: 2 200 lasta. vähoitoa, sillä yliopprlaskunnat ovat jo nyt vel-
45830: Varsin usein opiskelijat ovat vieraspaikka- kaantuneita rakentaessaan asuntoja. Muualla
45831: kuntalaisia, joten heidän on mahdotonta saada maailmassa valtio huolehtii opiskelijoiden asun-
45832: lapsiaan kunnallisiin päivähoitolaitoksiin. Kun- tojen rakentamisesta, ja koska meillä opiskeli-
45833: nat katsovat, että opiskelijoiden lasten päivä- jat itse huolehtivat tästä, olisi valtiovallan osal-
45834: hoito ei ole kuntien asia vaan kuuluu valtio- listuttava lastenpäivähoidon kustannuksiin.
45835: vallalle. Toisaalta muualta tulleilla opiskelijoilla Opiskelijoiden lastenpäivähoitoa on opiskeli-
45836: ei ole edes sukulaisia paikkakunnalla, joten he joiden toimesta järjestetty seuraavasti: Oulussa
45837: joutuvat turvautumaan lapsen edun kannalta on 27 paikkainen seimi, Jyväskylässä ylioppi-
45838: kyseenalaisiin tilapäisratkaisuihin. Esteenä opis- laskunta tukee yksityisiä seimiä, joissa hoide-
45839: kelijoiden lasten pääsylle kunnallisiin päivä- taan opiskelijoiden lapsia, Turussa ylioppilas-
45840: hoitolaitoksiin on henkikirjoituslain tulkinta, kunta ja Mannerheimliitto ovat järjestäneet
45841: jonka mukaan opiskelua ei katsota työksi. hoidon noin 30 lapselle, Tampereella suunni-
45842: Helsingin Yliopiston opiskelijoiden lapsista tellaan seimeä. Helsingissä Opiskelijoiden Las-
45843: noin kolmanneksen päivähoitokysymys on rat- tenhoitosäätiö tarjoaa tällä hetkellä hoidon
45844: kaistu siten, että toisen vanhemmista on täy- vain noin 100 lapselle. Säätiöllä on 27 paikkai-
45845: tynyt jäädä kotiin. Koska kysymys on opis- nen lastentarha ja avohoito, joka käsittää sekä
45846: kelijoista, .ei varmaankaan voida monessa ta- valvotun perhepäivähoidon että ns. kolmiperhe-
45847: pauksessa sanoa, että toinen vanhemmista on hoidon.
45848: valinnut kotiinjäämisen.
45849: Lapsen syntyminen siis toistaiseksi hidas- Opiskelijat ovat siis jälleen olleet omatoimi-
45850: tuttaa, usein kokonaan keskeyttää ainakin toi- sia. Kuitenkin opiskelijoiden lastenpäivähoito
45851: sen vanhemman opiskelun. Asiaa on tutkittu on suurissa rahavaikeuksissa. Helsingissä Opis-
45852: Tampereella ja on havaittu, että 45.8 % :lla kelijoiden Lastenhoitosäätiö on pian siinä pis-
45853: opiskelijoista on tapahtunut opintojen hidastu- teessä, että voi luvata hoidon päiväksi kerral-
45854: mista lapsen syntymän jälkeen, 11.6 % on jou- laan.
45855: tunut keskeyttämään opintonsa. Opiskelun kes- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
45856: keytyminen tai hidastuminen on yhteiskunnan 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
45857: kannalta vaikea ongelma, koska yhteiskunta on neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
45858: sijoittanut huomattavasti kutakin korkeakoulu- näin kuuluvan kysymyksen:
45859:
45860: E 287/70
45861: 2
45862:
45863: Mitä hallitus aikoo tehdä lasten päi- ten päivähoidon tukemiseksi sHhen
45864: vähoitolaitostoiminnan säännöstoimikun- saakka, kunnes sanottu lainmuutos as-
45865: nan ehdottaman lainmuutoksen antami- tuu voimaan?
45866: sen kiirehtimiseksi ja opiskelijoiden las-
45867: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1970.
45868:
45869: Pirkko Aro. Pentti Sillantaus.
45870: Aili Vaittinen.
45871: 3
45872:
45873:
45874:
45875:
45876: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
45877:
45878: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- ministeriö pitää erityistuen antamista opiskeli-
45879: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- jain päivähoitolaitoksille kannatettavana. So-
45880: hemies, olette 10 päivänä helmikuuta 1970 siaali- ja terveysministeriö tulee omalta osal-
45881: päivätyn kirjeenne n:o 1954 ohella toimittanut taan pyr·kimään siihen, että mainittu lain uudis-
45882: Valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen- tus saadaan aikaan niin nopeasti kuin mahdol-
45883: nöksen kansanedustaja Pirkko Aron ym. kir- lista.
45884: jallisesta kysymyksestä n:o 283 jossa tiedustel- Mitä tulee eduskuntakysymyksessä esitettyyn
45885: laan: tiedusteluun, millä tavalla opiskelijoiden lasten
45886: "Mitä hallitus aikoo tehdä lasten päi- päivähoitoa voidaan tukea siihen saakka, kun-
45887: vähoitolaitostoiminnan säännöstoimikun- nes mahdollisesti edellä selvitetty lainmuutos
45888: nan ehdottaman lainmuutoksen antami- astuu voimaan, sosiaali- ja terveysministeriö
45889: sen kiirehtimiseksi ja opiskelijoiden las- ilmoittaa, että asiasta on käyty neuvotteluja
45890: ten päivähoidon tukemiseksi siihen useiden korkeakoulujen opiskelijajärjestöjen
45891: saakka, kunnes sanottu lainmuutos as- kanssa. Näissä neuvotteluissa on esitetty, että
45892: tuu voimaan?" opiskelijajärjestöt voivat saada lasten päivä-
45893: hoitolaitosten perustamista ja ylläpitoa varten
45894: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä ja mi-
45895: taen seuraavaa: käli on kysymyksessä lastentarha, myös sosiaali-
45896: Lasten päivähoitolaitostoiminnan säännöstoi- hallituksen kautta valtionapua. Edellytyksenä
45897: mikunnan mietintöön sisältyvässä lakiluonnok- mainittujen avustusten saamiselle on, että päi-
45898: sessa on otettu huomioon opiskelijain lasten vähoitolaitos täyttää sen, mitä asianomaisessa
45899: päivähoitotoiminnan tukeminen suuremmalla laissa ja asetuksessa on sanotusta valtionavusta
45900: valtionavulla kuin yleensä. Kun valtionapu säädetty.
45901: tässä lakiluonnoksessa ehdotetaan päivähoito- Tähän asti eivät lastenseimet ole voineet
45902: laitoksille yleensä 50% :ksi henkilökunnan ra- saada valtionapua toimintansa tueksi, mutta
45903: hassa maksettavista palkoista, on tämä valtion- tälle vuodelle on valtion menoarviossa varattu
45904: avun määrä ehdotettu 70 % :ksi milloin päivä- määräraha lastenseimienkin avustamiseen. Tästä
45905: hoitolaitos on perustettu pääasiassa muiden määrärahasta voivat opiskelijoiden lastenseimet
45906: kuin laitoksen sijaintipaikkakunnan omien myös saada avustusta yllä mainituin edellytyk-
45907: asukkaiden lapsia varten. Sosiaali- ja terveys- sin.
45908: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1970.
45909:
45910: Ministeri J. E. Partanen.
45911: 4
45912:
45913:
45914:
45915:
45916: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
45917:
45918: I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen rättningen är helägen. Social- och hälsovårds-
45919: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri~ ministeriet anser, att beviljandet av särskilt
45920: ve1se av den 10 februari 1970 nr 1954 till stöd för dagvårdsinrättningar för barn tili stu-
45921: vederbörande medlem av statsrådet för avgi- derande ,bör understödas. Social- och hälso-
45922: vande av svar översänt följande av riksdags- vårdsministeriet kommer för sin del att sträva
45923: ledamot Pirkko Aro m. fl. ställda spörsmål nr till att sagda lagreform så fort som möjligt
45924: 283: blir genomförd.
45925: "Vad har regeringen för avsikt att Vad beträffar den i riksdagsspörsmålet fram-
45926: göra för att påskynda givandet av den förda förfrågan om på vilket sätt dagvården av
45927: av kommissionen för utarbetande av barn tili studerande kan stödjas tills den ovan
45928: lagstiftning för barndagsvårdsväsendet relaterade lagändring kanske träder i kraft,
45929: föreslagna lagändringen och för stöd- meddelar social- och hälsovårdsministeriet, att
45930: jande arv dagvården för barn till stude- rådplägningar i ärendet förts med student-
45931: rande tills sagda lagändring träder i organisationer vid olika högskolor. Vid dessa
45932: kraft?" rådplägningar har framförts, att studentorgani-
45933: sationerna för grundande och upprätthållande
45934: av barndagsvårdsinrättningar kan erhålla un-
45935: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt derstöd av Penningautomatföreningen och, om
45936: anföra följande: fråga är om barnträdgård, även statsunderstöd
45937: 1 det lagutkast som ingår i kommissionens genom socialstyrelsen. En förutsättning för
45938: för utarbetande av lagstiftning för harndags- erhållande av nämnda understöd är, att dag-
45939: vårdsväsendet betänkande har stödjande av vårdhemmet uppfyller det som angående stats-
45940: dagvårdsväsendet för barn tili studerande ge- understöd är stadgat i vederbörande lag och
45941: nom större statsunderstöd än i allmänhet tagits förordning.
45942: i beaktande. Medan statsunderstödet för dag- Hittills har barnkrubborna icke kunnat er-
45943: vårdsinrättningar i allmänhet i det ifrågava- hålla statsunderstöd för verksamhetens stöd-
45944: rande lagutkastet föreslagits till 50 % av de jande, men i statsförslaget för innevarande år
45945: löner som i penningar erlägges tili personalen, har reserverats ett anslag för histående av
45946: har understödet föreslagits tili 70 % då dag- barnkrubbor. Av detta anslag kan även stu-
45947: vårdsinrättningen är grundad för andra barn denternas barnkrubbor under ovan nämnda
45948: än barnen tili invånarna på den ort där in- förutsättningar erhålla understöd.
45949: Helsingfors den 3 mars 1970.
45950:
45951: Minister ]. E. Partanen.
45952: Kirj. ksm. n:o 284.
45953:
45954:
45955:
45956:
45957: Vilponiemi: Verosäännösten muuttamisesta asumiskustannusten
45958: alentamiseksi.
45959:
45960:
45961: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
45962:
45963: Asuntoedun verotuksen poistaminen on usei- muuttamisesta. Tällöin valtiovarainvaliokunnan
45964: den vuosien ajan ollut keskustelun alaisena. mietinnössä n:o 67 ( 1969 vp.) valiokunta lau-
45965: Kohtuuttomana tätä verotuksen muotoa pitä- sui päätyneensä sellaiseen käsitykseen, että hal-
45966: vät erityisesti sellaiset omakotitalojen ja asun- lituksen tulisi tutkia toimenpiteitä asuntoedun
45967: to-osakkeen omistajat, jotka ovat kyseisen asun- verotuksen helpottamiseksi sekä vuokrakulujen
45968: non hanilclcineet yksinomaan oman perheensä kohtuulliseksi vähennysoikeuden saliimiseksi
45969: asunnoksi ja joiden hankkimiseen käytetyistä verotuksessa. Huojennuksen tulisi määräytyä
45970: varoista on jo vero maksettu tuloa ansaitessa. verovelvollisen veronalaisten tulojen määrän
45971: Varsinkin alemmissa tuloluokissa asuntoedun perusteella siten, että vähennys kohdistuisi lä-
45972: verotus on omiaan vain lisäämään ennestään- hinnä alemmissa veroluokissa verotettavien
45973: kin korkeita asumiskuluja. asuntokuluihin.
45974: Asuntoedun verotusta koskevan keskustelun Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
45975: yhteydessä on noussut voimakkaasti esille myös jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
45976: saman asian toinen puoli, nimittäin kohtuutto- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
45977: mien vuokrakulujen vähennysoikeuden sallimi- vaksi seuraavan kysymyksen:
45978: nen verotuksessa. On kohtuutonta, että mo-
45979: net itsestään riippumattomista syistä tuloihinsa Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
45980: nähden ylikorkeita vuokria maksamaan joutu- ryhtynyt eräistä väliaikaisista poikkeus-
45981: vat tulonsaajat eivät saa lukea verotuksessa hy- säännöksistä verotuksessa annetun lain
45982: väkseen lainkaan vuokrakuluja, vaikka monet muuttamiseksi siten, että asuntoedun
45983: samankaltaiset menot ovt vähennyskelpoisia. verotus poistettaisiin ja että tuloihin
45984: Eduskunta ·kiinnitti asiaan huomiota vii- nähden kohtuuttomien vuokrakulujen
45985: meksi marraskuussa 1969 käsitellessään halli- vähennysoikeus verotuksessa sallittai-
45986: tuksen esitystä laiksi eräistä väliaikaisista poik- siin?
45987: keussäännöksistä verolakeihin annetun lain
45988: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1970.
45989:
45990: Väinö Vilponiemi.
45991:
45992:
45993:
45994:
45995: E 302/70
45996: 2
45997:
45998:
45999:
46000:
46001: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
46002:
46003: Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentin yksinkertaistamistaimikunta on 27 päivänä hel-
46004: nojalla on kansanedustaja Väinö Vilponiemi mikuuta 1969 valmistuneessa mietinnössään
46005: esittänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen (Komiteanmietintö 1969: B 12) tutkinut myös
46006: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: asuntoedun verotusta ja vuokrakulujen vähen-
46007: tämisen sallimista verotuksessa. Toimikunta
46008: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ehdotti asuntotulon verottamisesta säädettä-
46009: ryhtynyt eräistä väliaikaisista poikkeus- väksi erityisen lain, jonka mukaan nykyinen
46010: säännöksistä verotuksessa annetun lain asuntoedun verotus korvattaisiin kiinteistön ar-
46011: muuttamiseksi siten, että asuntoedun voon perustuvalla tuottoprosenttiverotuksella.
46012: verotus poistettaisiin ja että tuloihin Valtiovarainministeriö on viime helmikuun
46013: nähden kohtuuttomien vuokrakulujen 5 päivänä asettanut toimikunnan tarkistamaan
46014: vähennysoikeus verotuksessa sallittai- verotuksen yksinkertaistamistaimikunnan edellä
46015: siin?" mainitussa mietinnössä olevat ehdotukset. Tässä
46016: yhteydessä tulee uudelleen tutkittavaksi kysy-
46017: Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu myksessä mainittu asuntoedun verotus ja vuok-
46018: toimialaani valtiovarainministerinä, esitän vas: rakulujen vähentäminen verotuksessa. Toimi-
46019: tauksena siihen kunnioittavasti seuraavaa: kunnan saatua tehtävänsä suoritetuksi tullaan
46020: Tuloverotuksen yksinkertaistamista ja perhe- ottamaan kanta myös tähän kysymykseen.
46021: verotuksen uudistamista tutkinut verotuksen
46022: Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1970.
46023:
46024: Valtiovarainministeri Eino .Raunio.
46025: 3
46026:
46027:
46028:
46029:
46030: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
46031:
46032: Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsord- skattningen, har i sitt betänkande, som b1ev
46033: ningen har riksdagsman Väinö Vilponiemi tili färdigt den 27 februari 1969 ( Kommittebe-
46034: vederbörande medlem av statsrådet för av- tänkande 1969: B 12), även undersökt be-
46035: givande av svar ställt fö1jande spörsmål: skattningen av bostadsförmån och medgivandet
46036: av avdrag för hyresutgifter vid beskattningen.
46037: "Vi1ka åtgärder har Regeringen vid- Kommissionen föres1og stiftande av en särskild
46038: tagit för ändring av 1agen om vissa 1ag om beskattning av bostadsinkomst, vari-
46039: interimistiska undantagsstadganden i genom den nuvarande beskattningen av bo-
46040: skattelagarna så, att beskattningen av stadsförmån skulle ersättas med en på fastig-
46041: bostadsförmån skulle s1opas och rätt hetens värde baserad beskattning enligt intäkts-
46042: tili avdrag av hyresutgifter, vilka i pro- procenten.
46043: portion tili inkomsterna är oskäliga, Finansministeriet tilisatte den 5 senaste
46044: skulle medgivas vid beskattningen?" februari månad en kommission för att granska
46045: förs1agen i kommissionens för uppgörande av
46046: Då det i spörsmå1et avsedda ärendet hör tili förslag till förenkling av beskattningen ovan-
46047: mitt verksamhetsområde som finansminister, nämnda betänkande. I detta sammanhang blir
46048: får jag såsom svar på spörsmå1et vördsamt an- också den i spörsmå1et nämnda beskattningen
46049: föra följande: av bostadsförmån och avdraget av hyresut-
46050: Kommissionen .för uppgörande av förslag tili gifterna vid beskattningen ånyo undersökt.
46051: förenkling av beskattningen, som har haft i Såsnart kommissionen fått sitt uppdrag utfört,
46052: uppgift att undersöka förenkling av inkomst- kommer ståndpunkt att tagas också tili denna
46053: beskattningen och reformering av familjebe- fråga.
46054: Helsingfors den 4 mars 1970.
46055:
46056: Finansminister Eino Raunio.
46057: Kirj. ksm. n:o 285.
46058:
46059:
46060:
46061:
46062: Vilmi: Maantie- ja sora-aJ.ueiden korvaussuoritusten maksatusten
46063: :q.o~ttam~sta..
46064:
46065:
46066:
46067: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
46068:
46069: Maantiealueiden ja maanteiden rakentami- pidetty, mistä syystä yli 10 vuotta sitten ote-
46070: seen otettujen sora-alueiden korvaussuoritukset tun soran korvaus on pääosaltaan saamatta.
46071: viipyvät yleensä kohtuuttoman kauan. Tämä Tällainen viivyttely vähävaraisten maanomista-
46072: on ominaista varsinkin Lapin läänin alueella, jien kohdaJla on kohtuutonta.
46073: missä on monia keskeneräisiä ja vuosikymme- Käytännössä korvaukset pitäisi hoitaa siten,
46074: niä vireillä olleita tietoimituksia, joita monista että tien rakentamiseen otetusta sorasta suo-
46075: eri tekijöistä johtuen ei ole saatettu päätök- .ritettaisiin normaali käypää hintaa vastaava
46076: seen, mistä syystä maanomistajille tulevat kor- korvaus välittömästi. Ellei siihen jostain syystä
46077: vaukset ovat edelleenkin suorittamatta. Vuon- olisi mahdollisuuksia, tulisi korvauksesta suo-
46078: na 1958 voimaan tulleen yleisiä teitä koskevan rittaa ennakkona ainakin 2/3 osaa, ja loppu-
46079: lain mukaan ennakkokorvausten maksaminen erä heti tietoimitusta koskevan loppukokouk-
46080: on jätetty tienpitäjän harkintaan ja käytännöksi sen jälkeen. Tällöinkin olisi tieviranomaisten
46081: on tullut, että ennakkokorvausta on maksettu huolehdittava siitä, että tietoimitukset saate-
46082: vain harvoissa poikkeustapauksissa. taan kiireellisesti päätökseen, ettei korvauksia
46083: Kaikkein valitettavinta ja suorastaan maan- tarvitse odottaa jopa kymmeniä vuosia, kuten
46084: omistajien oikeuksia loukkaavaa on korvaus- nykyisin varsin yleisesti tapahtuu. Myös maa-
46085: suoritusten viipyminen maanteiden rakentami- ja sora-alueiden omistajien oikeuksista olisi
46086: sen yhteydessä haltuun otettujen ja käytetty- tienpitäjien huolehdittava.
46087: jen sora-alueiden osalta. Tälläkin kohtaa näyt- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
46088: tää olevan niin, että odotusaika on Lapissa päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
46089: kaikkein pisin. Eräänä esimerkkitapauksena kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
46090: mainitsen Enontekiön-valtakunnanrajan maan- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
46091: tien rakentamista koskevan tietoimituksen n:o
46092: 9889, tien liitännäisalueella olevan Närpistön Tietääkö Hallitus, että varsinkin La-
46093: sora-aJueen korvaussuoritusten viipymisen. pin läänin alueella ovat maantiealuei-
46094: Tien rakentaminen aloitettiin 16. 12. -59. Tie- den ja sora-alueiden korvaussuoritukset
46095: alueita ja mainittua sora-aluetta koskeva alku- viipyneet kohtuuttomasti, ja jos tietää,
46096: kokous pidettiin 15. 7. 1960 ja jatkokokous mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
46097: 13. 9. -66. Mainitusta jatkokokouksestakin on ryhtyä tietoimitusten kiirehtimiseksi ja
46098: kulunut kohta neljä vuotta, mutta tietoimi- mainittujen korvaussuoritusten maksa-
46099: tusta koskevaa loppukokousta ei ole vieläkään tuksen nopeuttamiseksi?
46100: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1970.
46101:
46102: Pekka Vilmi.
46103:
46104:
46105:
46106:
46107: E 285/70
46108: 2
46109:
46110:
46111:
46112:
46113: E d u s k u n n a n He rr a P u h ~ nd e h e 11 e.
46114:
46115: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vennäisainesten kysyntää. Närpistön sora-
46116: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, alueesta on siis ennakkokorvaus suoritettu n.
46117: olette kirjeellänne helmikuun 12 päivältä 1970 5 kuukauden kuluttua alueen omistajien vaa-
46118: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse- timuksesta. Joka tapauksessahan .täytynee läh-
46119: nen vastattavaksi kansanedustaja Vilmin seu- teä siitä, että aloitteen ennakkokorvauksen
46120: raavan sisältöisen kysymyksen: maksamiseen täytyy lähteä sora-alueen omis-
46121: tajan ~tai muun korvauksen saajan taholta. Ei
46122: "Tietääkö Hallitus, että varsinkin La- voi olla mielekästä, että tien pitäjä maksaisi
46123: pin läänin alueella ovat maantiealuei- ennakkokorvausta kaJ.kille korvaukseen oikeu-
46124: den ja sora-alueiden korvaussuoritukset tetuille riippumatta siitä, ovatko nämä vaati-
46125: viipyneet kohtuuttomasti, ja jos tietää, neet ennakkokorvausta vai ei. Po. tapauksessa
46126: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ennakkokorvaus on suoritettu heti kun kor-
46127: ryhtyä tietoimitusten kiirehtimiseksi ja vauksen saaja sitä vaati. Asiassa on siis me-
46128: mainittujen korvaussuoritusten maksa- netelty juuri siten kuin kysymyksessäkin on
46129: tuksen nopeuttamiseksi?" edellytetty. Mainittakoon vielä, että lopullinen
46130: korvaus suoritetaan, ellei tietoimituksesta va-
46131: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta· liteta,, yleensä noin kuukauden kuluessa siitä
46132: vasti seuraavaa: kun ao. maanmittauskonttori on toimittanut
46133: asiakirjat tienpitäjälle (tie- ja vesirakennushal-
46134: Kysymyksessä tarkoitettu tiesuunnitelma litukselle) maksatusta varten.
46135: ( Enontekiö-valtakunnanraja) on vahvistettu Mitä sitten tulee ennakkokorvausten sijoit-
46136: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön tumiseen yleensä maksatusten "etuoikeusjärjes-
46137: päätöksellä 17.2.1958 ja päätös tien tekemi- tykseen" todettakoon, että valtaosa tie- ja vesi-
46138: sestä annettu samana päivänä. Tiealue liitän- rakennushallituksen käyttöön asetetuista lunas-
46139: näisalueineen on otettu tienpitäjän haltuun tusmäärärahoista kuluu jo lainvoiman saanei-
46140: 16. 12. 1959. den lopullisten korvauspäätösten kattamiseen
46141: Tie- ja vesirakennushallituksen anottua kir- tai mikäli ·sanotunlainen päätös ei vielä ole
46142: jeellään 13. 5. 1960 tietoimituksen pitämistä saanut lainvoimaa yleisistä teistä annetun lain
46143: ko. alueilla tietoimituksen n:o 9889 alkuko- 80 § :n 1 momentin mukaiseen maksattamiseen
46144: kous olikin pidetty 4. 7. 1960. Sitten kun tie- hyväksyttävää vakuutta taikka ns. maksusitou-
46145: ja vesirakennushallitus oli kiirehtinyt toimi- musta .vastaan. Senjälkeen tulevat kertakaik-
46146: tusta kirjeillään 14. 5. 1965 ja 11. 5. 1966 oli kiset tai ennakkokorvaukset tapauksissa, jol·
46147: jatkokokous pidetty 13. 9. 1966. Viimeksi toi- loin on jouduttu poistamaan rakennuksia tie-
46148: mitusta oli kiirehditty kirjeellä 8. 12. 1969. alueilta. Tientekoaineesta ja maapohjasta on
46149: Esimerkkitapauksessa Kurun tilan RN :o 72 maksettu ennakkokorvausta vain painavien syi-
46150: omistajat Nestori ja Marie Granqvist ovat den niin vaatiessa, mikäli määrärahat ovat tä-
46151: anoneet ennakkokorvausta vasta 16. 10. 1967 hän riittäneet.
46152: päivätyllä kirjeellään, minkä jälkeen tie- ja Kuten edellä esitetystä ilmenee, riippuu lo-
46153: vesirakennushallitus on 6. 3. 1968 asettanut pullisten tiekorvausten maksatuksen viipymi-
46154: piirikonttorin käytettäväksi sen esityksen mu- nen ratkaisevassa määrin sellaisista seikoista,
46155: kaisesti tähän tarkoitukseen 5 000 markan mää- joihin tienpitäjä (tie- ja vesira,kennushallitus)
46156: rärahan. Maksettu ennakkokorvaus 37 639,5 ei voi vaikuttaa. Korvaukset määritellään tie-
46157: irtokuutiometristä tientekoainetta vastaa n. toimituksessa, jonka yleisistä teistä annetun
46158: 13,2 pennin yksikköhintaa. Ennen tienparan- lain 38 § :n mukaisesti pitää lääninhallituksen
46159: nustyötä paikkakunnalla ei ole esiintynyt ki- määräyksestä maanmittausinsinööri kahden us-
46160: 3
46161:
46162: kotun miehen avulla. Tienpitäjä ei siis itse yleensä valtion edunkin mukaista, on tie- ja
46163: määrää korvauksia, vaan tienpitäjä (tie- ja ve- vesirakennushallituksen ja maanmittaushallituk-
46164: sirakennushallitus) on vain toisena tasavertai- sen esityksestä valmisteltu tielainsäädäntöön
46165: sena osapuolena korvauksen saajien kanssa tie- tietoimituksia koskevien säännösten muutoksia,
46166: toimituksissa. Niiden joutuisuus puolestaan jotka tulevat helpottamaan ja nopeuttamaan
46167: riippuu muidenkin vireillä olevien maanmit- tienpitäjän mahdollisuuksia suorittaa mm. en-
46168: taustoimitusten lukumäärästä, laadusta ja laa- nakkokorvauksia. Samassa yhteydessä on vi-
46169: juudesta, niitä käsittelevien maanmittausinsi- reillä tielain muutosehdotus, jonka mukaan
46170: nöörien ja muun henkilökunnan määrästä sekä korvauksen saaja erityisesti silloin, kun hän
46171: mahdollisuuksista suorittaa mittaus- ja kartoi- menettää rakennuksia tien alle, saisi valtion
46172: tustehtäviä eri vuodenaikoina. Lapin läänin varoista halpakorkoista lainaa tai korkotukea
46173: osalta on lisäksi tyypillistä maanmittausinsi- uuden asunnon hankkimista tai elinkeinon tai
46174: nöörien nopea vaihtuminen. ammatin jatkamista varten. Näinollen kysymyk-
46175: Koska korvaoksien määräämisen ja maksa- sessä tarkoitettuihin toimenpiteisiin on jo
46176: misen nopeuttaminen on myös tienpitäjän ja ryhdytty.
46177: Helsingissä helmikuun 27 päivänä 1970.
46178:
46179: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Paavo Aitio.
46180: 4
46181:
46182:
46183:
46184:
46185: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
46186:
46187: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen enhet. Före vägförbättringsarbetet hade någon
46188: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- efterfrågan på mineralämnen inte förekommit
46189: velse av den 12 februari 1970 till vederböran- på orten. För Närpistö grusområde har sålunda
46190: de medlem av statsrådet för avgivande av förskottsersättning betalats ca 5 månader efter
46191: svar översänt följande av riksdagsman Vilmi det områdets ägare begärt betalning. Under alla
46192: ställda spörsmål: omständigheter torde man böra utgå ifrån, att
46193: initiativet till utbetalning av förskottsersätt-
46194: "Vet regeringen, att utbetalningarna ning måste utgå från grusområdets ägare eller
46195: av ersättningar för landsvägsområden annan ersättningsberättigad. Det kan inte vara
46196: och grusområden i synnerhet inom på sin plats att väghållaren betalar förskotts-
46197: Lapplands län går oskälig långsamt, och ersättningar till alla ersättningsberättigade,
46198: om så är fallet, oberoende av huruvida dessa har begärt för-
46199: vilka åtgärder ämnar regeringen vid- skott ellet icke. I nu ifrågavarande fall be-
46200: taga för påskyndande av vägförrätt- talades förskottsersättningen omedelbart när
46201: ningarna och utbetalningen av ersätt- ersättningstagaren yrkade på förskott. I saken
46202: ningar?" har sålunda förfarits just så som det har för-
46203: utsatts i spörsmålet. Det må ytterligare näm-
46204: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt nas, att den slutliga. ersättningen, om besvär
46205: anföra följande: inte anföres över vägförrättningen, i allmänhet
46206: Den i spörsmålet a.vsedda vägplanen (Enon- betalas ungefär inom en månad från det lant-
46207: tekiö-riksgränsen) är genom beslut av mi- mäterikontoret översänt handlingarna till väg-
46208: nisteriet för kommunikationsväsendet och all- hållaren ( väg- och vattenbyggnadsstyrelsen)
46209: männa arbetena fastställd 17. 2. 1958, och be- för utanordning.
46210: slutet om vägens byggande är givet samma dag. Vad beträffar förskottsersättningarna med
46211: Vägområdet jämte biområden tillträddes av avseende på "förmånsrättsordningen" vid ut-
46212: väghållaren 16. 12. 1959. betalningen i aUmänhet må det konstateras,
46213: Sedan väg- och vattenbyggnadsstyrelsen att största delen av de inlösningsanslag som
46214: genom skrivelse 13. 5. 1960 anhållit om väg- är ställda till väg- och vattenbyggnadsstyrelsens
46215: förrättning på ifrågavarande område, hade be- förfogande åtgår till ersättningarna i de er-
46216: gynnelsesa.mmanträde för vägförrättning nr sättningsbeslut som har redan vunnit laga kraft
46217: 9889 hållits 4. 7. 1960. Väg- och vattenbygg- eller om ett ersättningsbeslut inte ännu har
46218: nadsstyrelsen hade genom skrivelser 14. 5. vunnit laga kraft, för utanordning enligt 80 §
46219: 1965 och 11. 5. 1966 påskyndat förrättningen, 1 mom. lagen om allmänna vägar mot god-
46220: och fortsatt möte hade hållits 13. 9. 1966. tagbar säkerhet eller s.k. betalningsförbindelse.
46221: Senast påskyndades förrättningen genom skri- Därefter kommer ersättningar i ett för allt
46222: velse 8. 12. 1969. eller förskottsersättningar i fall då det har
46223: I exempelfallet har ägarna av lägenheten varit nödvändigt att avlägsna byggnader från
46224: Kuru RN:o 72 , Nestori och Marie Granqvist, vägområde. För vägbyggnadsmaterial och mark
46225: anhållit om förskottsersättning först genom har förskottsersättning betalats endast av
46226: skrivelse 16. 10. 1967, varefter väg- och vat- vägande skäl, om anslagen har räckt till.
46227: tenbyggnadsstyrelsen 6. 3. 1968 i enlighet med Såsom av det ovan sagda framgår, beror
46228: distriktskontorets framställning ställt ett anslag dröjsmålen med utanordningen av slutliga väg-
46229: av 5 000 mark tili förfogade för detta ända- ersättningar i avgörande grad av sådana om-
46230: mål. Den erlagda. förskottsersättningen för ständigheter som väghållaren ( väg- och vatten-
46231: 37 639,5 löskubikmeter vägbyggnadsmaterial byggnadsstyrelsen) icke kan påverka. Ersätt-
46232: motsvarar ett pris av ungefär 13,2 penni per ningarna bestämmes vid vägförrättning som
46233: 5
46234:
46235: enligt 38 § lagen om allmänna vägar på läns- Emedan det ligger även i väghållarens och
46236: styrelsens förordnande hålles av lantmäteri- i allmänhet i statens intresse att ersättningarna
46237: ingenjören med biträde av två gode män. Det blir bestämda och uthetalade så snabbt som
46238: är sålunda inte väghållaren ( väg- och vatten- möjligt, har det på framställning av väg- och
46239: byggnadsstyrelsen) som själv bestämmer er- vattenbyggnadsstyrelsen och lantmäteristyrelsen
46240: sättningarna, utan väghållaren är endast den utarbetats ändringa.r i stadgandena om väg-
46241: andra med ersättningstagarna likvärdiga parten förrättningar i väglagstiftningen. Dessa kom-
46242: vid vägförrättningarna. Hur snabbt förrättnin- mer att underlätta och försnabba väghållarens
46243: garna går undan beror även på antalet, arten möjligheter att bl.a. betala förskottsersätt-
46244: och omfa.ttningen av andra anhängiga lantmä- ningar. I samband med nämnda ändringar be-
46245: teriförrättningar, på antalet lantmäteriingen- handlas även ett annat förslag tili ändring av
46246: jörer och andra personer som handlägger för- väglagen, enligt vilket ersättningstagare, i syn-
46247: rättningarna samt på möjligheterna att under nerhet när byggnader måste ge plats åt väg,
46248: olika årstider utföra mätnings- och kartlägg- får lån med låg ränta eller räntestöd av stats-
46249: ningsarbeten. För Lapplands läns vidkomman- medel för anskaffning av ny bostad eller för
46250: de inverkar också de täta bytena. av lantmäteri- fortsättande av näring eller yrke. I spörsmålet
46251: ingenjörer. avsedda åtgärder har sålunda redan vidtagits.
46252: Helsingfors den 27 fehruari 1970.
46253:
46254: Minister för kommunikationsväsendet och allmänna arbetena Paavo Aitio.
46255: Kirj. ksm. n:o 286.
46256:
46257:
46258: Halme: Valtionrautateiden paikallisliikenteen supistamisesta
46259: Tampereen alueella.
46260:
46261: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
46262: Valtionrautateiden toimesta on jo aikaisem- donrautateiden toimesta jo osaksi on toteu-
46263: min haitallisesti supistettu Tampereelta poh- tettu ja joita tietojeni mukaan edelleen suun-
46264: joiseen ja etelään suuntautuvaa paikallisliiken- nitellaan, voidaan pitää epäonnistuneina, koska
46265: nettä. suunnitelmissa ei ole otettu kokonaisvaltai-
46266: Kun molempiin suuntiin rautatien varrelle sesti huomioon kaikkia asiaan liittyviä näkö-
46267: on muodostunut laajoja omakotitaajamia, joi- kohtia ja tuskin edes rautatietaloudellisia nä-
46268: den omistajat ja perheenjäsenet saavat toimeen- kökohtiakaan.
46269: tulonsa Tampereella olevan teollisuuden ja Siksi on tarpeellista Tampereen alueen pai-
46270: kaupan työpaikoista, niin tämä liikenteen su- kallisliikenteen supistaminen ja siihen liittyvät
46271: pistaminen on merkinnyt varsinkin vuorotyös- suunnitelmat heti lopettaa ja tehdä kokonais-
46272: sä käyvien ja muuten epäsäännöllistä työaikaa valtainen suunnitelma, jossa kaikki näkökoh-
46273: tekevien osalta työmatkojen vaikeutumista. dat otetaan huomioon ja vasta sen jälkeen ryh-
46274: Saamieni tietojen mukaan Valtionrautateiden tyä toimenpiteisiin, joissa rataosuuksien var-
46275: tarkoituksena on edelleen jatkaa samanlaista rella asuvien kulkumahdollisuudet turvataan.
46276: toimenpidesuuntausta m.m. lopettamalla Tam- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
46277: pereelta pohjoiseen kello 18.25 lähtevä pai- päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
46278: kallisjuna ja vastaavasti yksi aamulla Orivedel- kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
46279: tä Tampereelle saapuva paikallisjuna. senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
46280: Tällainen suunniteltu toimenpide vaikeut-
46281: taisi varsinkin sellaisten työntekijäin, jotka Onko Hallitus tietoinen, että Val-
46282: palvelevat liike-elämän palveluksessa, kotiin- tionrautateiden tarkoitus on jatkuvasti
46283: pääsymatkaa, kun seuraava paikallisjuna Tam- supistaa Tampereen alueen paikallislii-
46284: pereelta lähtee vasta kello 22.10. Samalla ju- kennettä ja tällä toimenpiteellä aiheut-
46285: na, joka tulee aamulla Orivedeltä Tampereelle taa Tampereella työssä käyville työnte-
46286: vaikeuttaa myös työntekijäin työssä käyntiä kijöille jopa lähes voittamattomia vai-
46287: kuin myöskin koululaisten kulkumahdolli- keuksia työmatkoillaan käyttää heille
46288: suuksia. sopivia Valtionrautateiden palveluksia,
46289: Edelleen saamieni tietojen mukaan myös kuin myöskin aiheuttaa varsinkin vä-
46290: lauantai-päiviltä on aikomus vähentää paikal- häpalkkaisille työntekijöille muitakin
46291: lisliikennettä, joka vaikeuttaa varsinkin sellais- asumiseen liittyviä hankaluuksia toi-
46292: ten työntekijäin kulkumahdollisuuksia, jotka menpiteillään, ja jos on,
46293: työskentelevät liike-elämän palveluksessa. aikooko Hallitus heti keskeyttää
46294: Aivan samalla tavalla on tarkoitus myös Tampereen lähialueen paikallisliiken-
46295: etelään suuntautuvasta paikallisliikenteestä vä- teen supistamiseen tähtäävät toimen-
46296: hentää yksi junapari. piteet ja antaa tutkia myös asiaan liit-
46297: Tällaisten suunniteltujen toimenpiteiden seu- tyvät muut seurausilmiöt kokonaisval-
46298: rauksena on lisäksi, että pienipalkkaisille työn- taisesti Valtionrautateiden ja erikoisesti
46299: tekijöille aiheutuu työmatkoistaan lisäkustan- sen palveluksia tarvitsevien työnteki-
46300: nuksia kuin myöskin tilanteen käydessä kes- jäin osalta, jotka mitä suurimmassa
46301: tämättömäksi painetta muuttaa Tampereelle, määrin ovat riippuvaisia Tampereen
46302: missä nykyisinkin vallitsee asuntopulaa. alueen paikallisliikenteen tehokkaasta
46303: Tämän vuoksi niitä toimenpiteitä, joita Val- jatkumisesta?
46304: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1970.
46305:
46306: Antti A. Halme.
46307: E 294/70
46308: 2
46309:
46310:
46311:
46312:
46313: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
46314:
46315: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- aikataulukysymyksiin, samoinkuin niihin joh-
46316: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- taneista syistä olen monessa yhteydessä tehnyt
46317: hemies, olette kirjeellänne 12 päivältä helmi- lähemmin selkoa. Olen mm. huomauttanut,
46318: kuuta 1970 n:o 1961 lähettänyt valtioneuvos- että valtionrautateiden talouden alijäämäisyys
46319: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan- on sitä suuruusluokkaa, että selvästi tappiol-
46320: sanedustaja Antti A. Halmeen tekemän seu- lisia junavuoroja ei enää voi pitää käynnissä,
46321: raavan sisältöisen kysymyksen: mikäli vastaava matkustajaliikenne voidaan
46322: tarkoituksenmukaisesti hoitaa linja-autoilla.
46323: "Onko Hallitus tietoinen, että Val- Uutta kiskoautokalustoa ei myöskään kanna-
46324: tionrautateiden tarkoitus on jatkuvasti ta ryhtyä hankkimaan näitä tappiollisia rata-
46325: supistaa Tampereen alueen paikallislii- osia varten. Erityisesti olen myös korostanut,
46326: kennettä ja tällä toimenpiteellä aiheut- että työntekijöitä ja koululaisia kuljettavia ju-
46327: taa Tampereella työssä käyville työnte- navuoroja on pyrittävä tarpeen vaatiessa, mi-
46328: kijöille jopa lähes voittamattomia vai- käli mahdollista, säilyttämään.
46329: keuksia työmatkoillaan käyttää heille Mitä erityisesti tulee kyselyssä mainittuun
46330: sopivia Valtionrautateiden palveluksia, pa,ikallisliikenteen supistamiseen Tampereen
46331: kuin myöskin aiheuttaa varsinkin vä- alueella, rautatiehallituksen tarkoituksena on
46332: häpalkkaisille työntekijöille muitakin esim. jättää kulkuun juna n:o H 427 Tam-
46333: asumiseen liittyviä hankaluuksia toi- pereen-Oriveden rataosalla, joten tällä radalla
46334: menpiteillään, ja jos on, supistussuunnitelmat koskisivat vain 42 juna-
46335: aikooko Hallitus heti keskeyttää kilometriä, ja nekin lauantai- ja sunnuntaivuo-
46336: Tampereen lähialueen paikallisliiken- roja. Myös Tampere-Toijalan rataosalta on
46337: teen supistamiseen tähtäävät toimen- suunniteltu supistettavaksi vain yksi vuoropari
46338: piteet ja antaa tutkia myös asiaan liit- eli yhteensä 82 junakilometriä. Toukokuun 31
46339: tyvät muut seurausilmiöt kokonaisval- päivästä 1970 on tarkoitus supistaa Tampereen
46340: taisesti Valtionrautateiden ja erikoisesti liikennepiirin alueelta eräiden tarkistusten jäl-
46341: sen palveluksia tarvitsevien työnteki- keen 737 junakilometriä.
46342: jäin osalta, jotka mitä suurimmassa Tulevaa liikennepalvelua suunniteltaessa
46343: määrin ovat riippuvaisia Tampereen joudutaan ottamaan lähtökohdaksi se, että eri
46344: alueen pa,ikallisliikenteen tehokkaasta liikennemuodot on kehityksen pakosta yhä
46345: jatkumisesta?" suuremmassa määrin keskitettävä ja rajoitet-
46346: tava niiden liikennepalvelusten tarjoamiseen,
46347: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- joiden hoitamiseen kullakin liikennemuodolla
46348: tavasti seuraavaa: on parhaat teknilliset ja taloudelliset edelly-
46349: Kyselyssä tarkoitettu valtionrautateiden pai- tykset. Tähän liittyvää kansantaloudellista tut-
46350: kallisliikenteen supistaminen on jatkoa rauta- kimustoimintaa voidaan suorittaa entistä pa-
46351: tiehallituksen aikaisemmin laatimille, osittain remmin nyt, kun liikenneministeriöön on tar-
46352: jo toteutetuille supistamissuunnitelmille. Näis- koitusta varten perustettu uusi liikenteensuun-
46353: tä suunnitelmista, jotka liittyvät henkilöjunien nitteluosasto.
46354: Helsingissä, maaliskuun 3 päivänä 1970.
46355:
46356: Liikenneministeri Paavo Aitio.
46357: 3
46358:
46359:
46360:
46361:
46362: Tili Riksdagens Herr Talman.
46363:
46364: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen gor, ävensom för de orsaker som givit upphov
46365: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- ti1l dem, har jag i flera sammanhang redo-
46366: velse av den 12 februari 1970 nr 1961 tili gjort närmare. Jag har bl.a. framhållit, att
46367: vederbörande medlem av statsrådet för av- statsjärnvägarnas ekonomiska underskott är av
46368: givande av svar översänt följande av riksdags- sådan storleksklass att tydligt förlustbringan-
46369: man Antti A. Halme ställda spörsmål: de tågturer icke längre kan hållas i gång, om
46370: den motsvarande passagerartrafiken ändamåls-
46371: "Är Regeringen medveten om att enligt kan skötas med hjälp av bussar. Det
46372: Statsjärnvägarna har för avsikt att fort- lönar sig icke heller att börja anskaffa någon
46373: gående inskränka lokaltrafiken inom ny rälsbilsmateriel för dessa förlustbringande
46374: Tammerforsområdet och att genom bandelar. Jag har även särskilt poängterat, att
46375: denna åtgärd ställa i det närmaste tågturer, där passagerarna utgörs av arbets-
46376: oövervinnerliga hinder för arbetstaga- tagare och skolelever, vid behov, i mån av
46377: re, som har sitt arbete i Tammerfors, möjlighet, skall bibehållas.
46378: att på sina resor till och från arbetet Vad särskilt den i spörsmålet nämnda in-
46379: använda sig av Statsjärnvägarnas för skränkningen av lokaltrafiken inom Tammer-
46380: dem lämpliga tjänster, ävensom att fors beträffar, har järnvägsstyrelsen t.ex. för
46381: genom sina åtgärder förorsaka särskilt avsikt att hålla håget nr H 427 kvar i trafik
46382: arbetstagare med låg lön också andra på bandelen Tammerfors-Orivesi, varför in-
46383: med boendet sammanhängande svårig- skränkningsplanerna på denna hana skulle
46384: heter, och om så är fallet, gälla endast 42 tågkilometer, och turer det är
46385: har Regeringen för avsikt att ome- fråga om skulle dessutom utgöras av lördags-
46386: delbart avbryta de åtgärder som syftar och söndagsturer. Också på bandelen Tammer-
46387: till inskränkande av lokaltrafiken inom fors-Toijala har inskränkning planerats
46388: Tammerforsområdet och att låta un- endast av ett tågpar eller sammanlagt 82 tåg-
46389: dersöka även de med saken samman- kilometer. Räknat från den 31 maj 1970 är
46390: hängande andra följdverkningarna som avsikten att inom Tammerfors trafikdistrikts
46391: helhet i fråga om Statsjärnvägarna och område efter vissa justeringar indraga 737
46392: särskilt de arbetstagare, vilka i högsta tågkilometer.
46393: grad är beroende av att lokaltrafiken Vid planeringen av framtida trafiktjänst blir
46394: inom Tammerforsområdet fortsätter?" man tvungen att såsom utgångspunkt taga den
46395: ståndpunkten att olika trafikformer av ut-
46396: vecklingens tvång måste i allt högre grad
46397: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt centraliseras och inskränkas till att erbjuda
46398: anföra följande: sådana trafiktjänster för vilkas handhavande
46399: Den i spörsmålet avsedda inskränkningen ifrågavarande trafikform har de bästa tekniska
46400: av statsjärnvägarnas lokaltrafik utgör fortsätt- och ekonomiska förutsättningarna. Härtill an-
46401: ning på de av järnvägsstyrelsen tidigare ut- sluten nationalekonomisk forskningsverksam-
46402: arbetade och delvis redan genomförda in- het kan nu utföras bättre än tidigare, då vid
46403: skränkningsplanerna. För dessa planer, vilka trafikministeriet för ändamålet har inrättats
46404: hör samman med persontågens tidtabellsfrå- en ny trafikplaneringsavdelning.
46405: Helsingfors den 3 mars 1970.
46406:
46407: Trafikminister Paavo Aitio.
46408: Kirj. ksm. n:o 287.
46409:
46410:
46411:
46412:
46413: M. Linna ym.: Valtionrautateiden Oulun ja Vaasan konepajan
46414: toiminnan jatkamisesta.
46415:
46416:
46417: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
46418:
46419: Valtionrautateiden Oulun ja Vaasan kone- Kun lisäksi molemmilla paikkakunnilla on am-
46420: pajojen lopettaminen on jo pitemmän ajan ol- mattitaitoinen työväki, pitkäaikaisen koulutuk-
46421: lut suunnitelmien alainen. Lopettamispäätöstä sen seurauksena, tämäkin puoltaa konepajojen
46422: perustellaan mm. sillä, ettei näillä konepajoilla, toiminnan jatkamis.ta. Kun työntekijät ovat
46423: niiden syrjäisen sijainnin johdosta, olisi riittä- myös rakentaneet näille paikkakunnille asunnot
46424: västi työtä ja toimintamahdollisuuksia. On kui- ja muutoinkin vakiintuneet näille paikkakunnil-
46425: tenkin esitetty ja voidaan esittää toisenlaisiakin le, ei työntekijäin siirtäminen toisille paikka~
46426: käsityksiä. Niinpä eduskunta on lausunut käsi- kunnille ole järkevää. Uuden työpaikan saanti
46427: tyksensä Vaasan konepajan toiminnan jatkami- Oulussa ja Vaasassa ei ole mahdollista, ei var-
46428: sesta. sinkaan sen vuoksi, koska näillä paikkakunnilla
46429: Oulun konepajan toiminta on välttämätöntä ei ole heidän koulutustaan vastaavia työpaik-
46430: yksistään Pohjois-Suomessa tapahtuvan malmin- koja.
46431: kuljetusvälineistön korjausten kannalta. Koke- Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
46432: mus on osoittanut, että kova talvi ja raskaa,t 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
46433: kuormat rasittavat kalustoa vaatien jatkuvaa tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta·
46434: korjausta. Kun malmin kuljetus keskittyy etu- vaksi seuraavan kysymyksen:
46435: päässä Pohjois-Suomeen on malminkuljetusväli-
46436: neistön korjaus parhaiten suoritettavissa Ou- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
46437: lussa. ryhtyä Valtionrautateiden Oulun ja Vaa-
46438: Työllisyysnäkökohdat puoltavat myös kone- san konepajojen toiminnan jatkamiseksi?
46439: pajatoiminnan jatkamista Oulussa ja Vaasassa.
46440: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1970.
46441:
46442: Martti Linna. Eino Tainio.
46443: Aleksi Kiviaho. Pauli Puhakka.
46444:
46445:
46446:
46447:
46448: E 295/70
46449: 2
46450:
46451:
46452:
46453:
46454: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
46455:
46456: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa samoinkuin se, että tavaravaunukantaamme par-
46457: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, haillaan uusitaan, teknillisen kehityksen ohella
46458: olette kirjeellänne 13 päivältä helmikuuta 1970 tekevät Oulun konepajan toiminnan vähemmän
46459: n:o 1972 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- tarpeelliseksi.
46460: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Martti Kaikissa niissä tilaisuuksissa, joissa Oulun
46461: Linnan ym. tekemän seuraavan sisältöisen kysy- konepajan kysymyksestä on aikaisemmin viral-
46462: myksen: lisesti neuvoteltu, olen tähdentänyt, että mää-
46463: rätynlainen siirtymäkausi on tässä tapauksessa
46464: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tarpeen ja että sen toteuttamisessa on otettava
46465: ryhtyä valtionrautateiden Oulun ja Vaa- huomioon asiaan liittyvät inhimilliset tekijät.
46466: san konepajojen toiminnan jatkami- Kun Oulun konepajan toiminta tullaan asteit-
46467: seksi?" tain lopettamaan, on sen vuoksi samalla var-
46468: mistauduttava siitä, että konepajan työntekijät
46469: Vastauksena kysymykseen pyydän kunnioit- voidaan sijoittaa VR:n muihin konepajoihin tai
46470: taen esittää seuraavaa: piirihallintoon. Lisäksi olen korostanut, ettei
46471: Rautatieviranomaisten suunnitelmien mukaan työntekijöiden irtisanominen Oulun konepajan
46472: tullaan tavaravaunujen täyskorjaukset, niihin toiminnan lakkaamisen takia saa tulla kysymyk-
46473: luettuina myös malmivaunut, koko maassa kes- seen.
46474: kittämään Pieksämäen laajennettuun konepa- Mitä taas tulee VR:n Vaasan konepajaan,
46475: jaan, jonka sijainti myös Itä-Suomen malmin- on sen työllisyydestä pyritty pitämään huolta.
46476: kuljetusvaunuja silmälläpitäen on tarkoitukseen Vaasan konepajassa on nykyään 96 työntekijää,
46477: erittäin sovelias. Pieksämäen konepaja onkin mutta senkin työt edellä mainitun teknillisen
46478: uudenaikaistettu ja varustettu tarvittavilla väli- kehityksen johdosta ovat vähentymässä. Tä-
46479: neillä ja laitteilla, minkä lisäksi siellä tehdään mänkään konepajan työntekijöitä ei kuitenkaan
46480: työt tahti- ja sarjatyötä soveltaen. Mainitut syyt tässä mainituista syistä tulla irtisanomaan.
46481: Helsingissä, maaliskuun 4 päivänä 1970.
46482:
46483: Liikenneministeri Paavo Aitio.
46484: 3
46485:
46486:
46487:
46488:
46489: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
46490:
46491: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen bäst håller på att förnyas, tillsammans med
46492: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- den tekniska utvecklingen, gör verksamheten
46493: velse av den 13 februari 1970 nr 1972 tili vid Uleåborgs verkstad mindre nödvändig.
46494: vederbörande medlem av statsrådet för av- Vid alla de tillfällen, där frågan om Uleå-
46495: givande av svar översänt följande av riksdags- borgs verkstad tidigare har officiellt diskute-
46496: man Martti Linna m. fl. ställda spörsmål: rats, har jag understrukit, att en viss övergångs-
46497: period i detta fall är av nöden, och att vid
46498: "Vilka åtgärder har Regeringen för genomförandet av den också bör beaktas med
46499: avsikt att vidtaga för att verksamheten saken förenade mänskliga faktorer. Då verk-
46500: vid statsjärnvägarnas verkstäder i Uleå- samheten vid Uleåborgs verkstad gradvis kom-
46501: borg och Vasa skall fortsättas?" mer att indragas, bör man alltså samtidigt
46502: försäkra sig om att verkstadens arbetstagare
46503: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt kan placeras vid SJ :s andra. verkstäder eller
46504: anföra följande: inom distriktsförvaltningen. Jag har dessutom
46505: I enlighet med järnvägsmyndigheternas pla- poängterat, att uppsägning av arbetstagare på
46506: ner kommer totalreparationerna av godsvagnar, grund av att verksamheten vid Uleåborgs verk-
46507: malmvagnarna också inbegripna, att i hela lan- stad upphör, icke får ifrågakomma.
46508: det koncentreras tili den utvidgade verkstaden Vad åter SJ:s verkstad i Vasa beträffar, har
46509: i Pieksämäki, vars läge också med beaktande man försökt vårda sig om sysselsättningen
46510: av Östra Finlands malmtransportvagnar är syn- därstädes. Verkstaden i Vasa har för närvarande
46511: nerligen lämpligt för ändamålet. Verkstaden i 96 arbetstagare, men också denna verkstads
46512: Pieksämäki har moderniserats och försetts med arbeten håller på att minska på grund av ovan
46513: nödiga verktyg och anordningar, vartill arbetet nämnda tekniska utveckling. lnte heller vid
46514: därstädes utföres med tillämpning av tempo- denna verkstad kommer arbetstagarna att bli
46515: och seriearbete. Nämnda orsaker jämte den uppsagda på grund av här nämnda orsaker.
46516: omständigheten, att vårt godsvagnsbestånd som
46517: Helsingfors, den 4 mars 1970.
46518:
46519: Trafikminister Paavo Aitio.
46520: Kirj. ksm. n:o 288.
46521:
46522:
46523:
46524:
46525: E. Räsänen ym.: Matka- ja päivärahan erilaisista maksuperus-
46526: teista valtion keskusvirastojen työmailla.
46527:
46528:
46529: E d u s k u n n a n Herra P u h e m i e h e 11 e.
46530:
46531: Valtion palkkauksessa sen eri keskusvirasto- vissä oleva valtion työnjohtokurssin kenttä-
46532: jen alaisissa työkohteissa ei ole olemassa yhte- kokeineen suorittanut henkilö ei ole päässyt
46533: näistä samapalkkaisuuden sovellutusta. Tämä sellaiseen palkkaukseen, jossa matka- ja päivä-
46534: lähinnä johtuu siitä puutteellisuudesta, jolla rahakorvaus hänelle suoritettaisiin. Käytäntö
46535: sallitaan kulkulaitosten ja yleisten töiden mi- on epäoikeudenmukainen ja aiheuttaa eriseu-
46536: nisteriön matka- ja päivärahapäätöksissä nou- raisuutta ja katkeruutta työntekijöiden keskuu-
46537: datettavan ryhmittelyä eikä sovelleta samoja dessa.
46538: säännöksiä koko henkilökuntaan. Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
46539: Käytännössä epäkohta ilmenee tavalla, että § :n 1 momentin nojalla esitämme valtioneu-
46540: samassa työmaassa voi olla työnjohtajan tehtä- voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
46541: vissä henkilöitä, joista osa saa täydellisen mat- raavan kysymyksen:
46542: ka- ja päivärahakorvauksen ja osa jää koko-
46543: naan korvauksen ulkopuolelle. Tämä epäkohta Tietääkö Hallitus, että valtion ke&-
46544: jyrkentyy lisäksi sen vuoksi, että esim. TVH:n kusvirastojen alaisissa työmaissa ei mat-
46545: alaiset työmaat ovat liikkuvia, joissa työnjoh- ka- ja päivärahan maksuperusteissa nou-
46546: don ei ole mahdollista hankkia vakinaista dateta yhtenäistä käytäntöä, ja mihin
46547: asuinpaikkaa työpaikkakunnalta. toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä
46548: On esimerkkejä, joista käy ilmi, että yli 10 tämän epäoikeudenmukaisen käytännön
46549: vuotta TVH:n palveluksessa työnjohtotehtä- poistamiseksi?
46550: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1970.
46551:
46552: Eino Räsänen. Esu Niemelä. Veikko Hanhirova.
46553: Ale Holopainen. Paavo Niinikoski. Veikko Savela.
46554:
46555:
46556:
46557:
46558: E 338/70
46559: 2
46560:
46561:
46562:
46563:
46564: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
46565:
46566: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- matkakustannusten korvauksen ja päivärahan
46567: tissa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra maksuperusteista 25 päivänä tammikuuta 1961
46568: Puhemies, kirjeellänne 13 päivältä helmikuuta annettuun kulkulaitosten ja yleisten töiden mi-
46569: 1970 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen nisteriön päätökseen. Tämän päätöksen mu-
46570: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja E. Räsä- kaan samoissa tehtävissä ja samanlaisissa olo-
46571: sen ym. tekemän seuraavan sisältöisen kysy- suhteissa matkustavien toimihenkilöiden ja
46572: myksen: työntekijöiden matkakustannusten korvauksen
46573: "Tietääkö Hallitus, että valtion kes- ja päivärahan maksuperusteet ovat samat.
46574: kusvirastojen alaisissa työmaissa ei mat- Toiselta puolen on todettava, että päätök-
46575: ka- ja päivärahan maksuperusteissa nou- sen antamisen jälkeen olosuhteet ja työmene-
46576: dateta yhtenäistä käytäntöä, ja mihin telmät valtion keskusvirastojen töissä ovat
46577: toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä suuresti muuttuneet. Tästä, samoinkuin siitä,
46578: tämän epäoikeudenmukaisen käytännön että etenkin päivärahan maksuperusteita eräissä
46579: poistamiseksi?" erityistilanteissa on työehtosopimusmääräyksin
46580: täsmennetty, on saattanut aiheutua epätasai-
46581: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- suutta päivärahan maksuperusteiden soveltami-
46582: taen seuraavaa: sessa eri virastojen töissä. Tämän vuoksi vai~
46583: Yksityisoikeudellises,sa työsopimussuhteessa tiovarainministeriön tarkoituksena onkin ensi
46584: valtioon olevien työntekijäin ja toimihenkilöi- tilassa asettaa ministeriön, suurimpien keskus-
46585: den matkakustannusten korvauksen ja päivä- virastojen ja keskeisimpien työmarkkinajärjes-
46586: rahan maksuperusteita koskevat määräykset töjen edustajista kokoonpantu toimikunta sel-
46587: sisältyvät työ- tai oppisopimussuhteessa valtioon vittämään esillä olevaa ongelmaa kokonaisuu-
46588: olevien toimihenkilöiden ja työntekijöiden dessaan.
46589: Helsingissä, valtiovarainministeriössä, 17 päivänä maaliskuuta 1970.
46590:
46591: Ministeri Ele Alenius.
46592: 3
46593:
46594:
46595:
46596:
46597: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
46598:
46599: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen dat beslut om grunderna för resekostnadser-
46600: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- sättning och dagtraktamente för funktionärer
46601: velse av den 13 februari 1970 tili veder- och arbetstagare i arbets- eller läroavtalsför-
46602: börande medlem av statsrådet för avgivande hållande tili staten. Enligt detta beslut är
46603: av svar översänt följande av riksdagsman E. grunderna för resekostnadsersättning och
46604: Räsänen m. fl. ställda spörsmål: dagtraktamente tili funktionärer och arbetsta-
46605: gare som reser i likadana uppdrag och under
46606: "Vet regeringen, att statens centrala likadana förhållanden desamma.
46607: ämbetsverk underlydande arbetsplatser A andra sidan bör det konstateras, att för-
46608: icke i fråga om grunderna för erläggan- hållandena och arbetsmetoderna i statens
46609: de av resekostnadsersättning och dag- centrala ämbetsverks arbeten i hög grad har
46610: traktamente iakttager någon enhetlig förändrats sedan nämnda beslut gavs. Det kan
46611: praxis, och vilka åtgärder ämnar Rege- ha berott härpå och på att i synnerhet grun-
46612: ringen vidtaga för att göra slut på den- derna för betalning av dagtraktamente i vissa
46613: na orättvisa praxis?" speciella situationer blivit preciserade genom
46614: bestämmelser i kollektivavtal att ojämnhet
46615: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt kan ha uppstått i tiliämpningen av grunderna
46616: anföra följande: för betalning av dagtraktamente i olika äm-
46617: Bestämmelserna om grunderna för resekost- betsverks arbeten. Fördenskull har finans-
46618: nadsersättning och dagtraktamente tili arbets- ministeriet för avsikt att med det snaraste
46619: tagare och funktionärer som står i privaträtts- tilisätta en av företrädare för de största centra-
46620: ligt arbetsförhållande tili staten ingår i ett la ämbetsverken och de viktigaste arbetsmark-
46621: av ministeriet för lrommunikationsväsendet och nadsorganisationerna sammansatt kommission
46622: allmänna arbetena den 25 januari 1961 utfär- att utreda föreliggande fråga i dess helhet.
46623: Helsingfors, i finansministeriet, den 17 mars 1970.
46624:
46625: Minister Ele Alenius.
46626: 1
46627: 1
46628: Kirj. ksm. n:o 289.
46629:
46630:
46631:
46632:
46633: E. Räsänen ym.: Ammattiautoilijain työllisyyden parantamisesta.
46634:
46635:
46636: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
46637:
46638: Valtion työkohteiden niukkuus Pohjois- lähinnä työllisyysvaroin rahoitetut. Olisikin
46639: Savossa on aiheuttanut laajaa työttömyyttä ja aiheellista vaatia, että työllisyysvaroin tahohe-
46640: osatyöttömyyttä kuorma-autoilijoiden keskuu- tulla työmaalla käytettäisiin vain työttömänä
46641: dessa. Ilmiö on samankaltainen muissakin olevaa, ammattimaiseen liikenteeseen rekiste-
46642: Keski- ja Pohjois-Suomen kunnissa ja johtuu röityä kuorma-autokalustoa. Sora-alueiden hal-
46643: osaltaan siitä, että tie- ja maansiirtomäärä- tijoiden soran kuljetuksessa tapahtuvaan toi-
46644: rahoissa on näillä alueilla tapahtunut supis- mintaan olisi kiinintettävä erikoista huomiota
46645: tuksia. niin, ettei kuljetustoiminta tapahdu ammatti-
46646: Ammattimaisessa kuorma-autoliikenteessä ole- autoilijoiden elinkeinon kustannuksella.
46647: vaa yrittäjää huolestuttaa lisäksi maansiirto· Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
46648: urakoitsijoiden ja sora-alueiden haltijoiden yksi- 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme valtio-
46649: tyiseen liikenteeseen rekisteröity kuorma-auto- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
46650: kanta. Jos nämä kuljetukset, joita yksityisillä seuraavan kysymyksen:
46651: kuorma-autoilla maansiirtotöissä suoritetaan,
46652: annettaisiin ammattimaisessa liikenteessä ole- Tietääkö Hallitus, että kuorma-autoi-
46653: valle yrittäjälle niin kuorma-autoilijoiden työt- lijoiden työttömyys on osittain maan-
46654: tömyyttä ei olisi kuin erittäin lievässä muo- siirtourakoitsijoiden ja heihin verratta-
46655: dossa. vien yksityisten kuorma-autojen käytön
46656: Yksityisen kuorma-autokannan on havaittu lisääntymisestä johtuvaa, ja
46657: olevan lisääntymässä. Niitä käytetään urakoit· mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
46658: sijoiden toimesta myös valtion keskusvirastojen ryhtyä ammattiautoilijoiden työllisyyden
46659: alaisten urakoitsijoiden työmailla, jotka ovat parantamiseksi?
46660: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1970.
46661:
46662: Eino Räsänen. Veikko Hanhirova.
46663: Ale Holopainen. Esu Niemelä.
46664: Paavo Niinikoski. Veikko Savela.
46665:
46666:
46667:
46668:
46669: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäiväin päättymistä.
46670:
46671:
46672:
46673:
46674: E 341/70
46675: Kirj. ksm. n:o 290.
46676:
46677:
46678:
46679:
46680: T. Salo ym.: Virkanimitysjärjestelmän uudistamisesta.
46681:
46682:
46683:
46684: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
46685:
46686: Tammikuun 30 päivänä 1970 annetulla ase- On perusteltua lähteä siitä, että määrätyt
46687: tuksella on lääninhallitusasetusta ( 188/55) keskushallintoon liittyvät korkeimmat virat
46688: muutettu muun ohessa sillä tavoin, että 53 §:n olisivat täytettävissä myös poliittisin perustein.
46689: 3 momentti on saanut seuraavan sisällön: Periaatteessa tulisi tällöin edellytyksenä olla,
46690: "Väestönsuojelun tarkastajan, vanhemman ja että tällaisten tehtävien haltijat käytännön
46691: nuoremman lääninsihteerin, vanhemman kam- mahdollisuuksien puitteissa vaihtuvat hallitus-
46692: reerin, läänin reviisorin ja kamreerin virat suunnan muuttuessa. Mitä taas tulee virkamies-
46693: täyttää sisäasiainministeriö sitten, kun läänin- kuntaan muilta osin, olisi se nimitysten suh-
46694: hallitus on julistanut viran haettavaksi 30 päi- teen pidettävä puoluepoliittisen vaikutuksen
46695: vän kuluessa sekä lähettänyt hakemuskirjat ja ulottumattomissa. Heidän kohdallaan poliittis-
46696: lausuntonsa sisäasiainministeriölle." ta toimintaa voitaisiin pitää vain yhtenä me-
46697: Aikaisemman asetuksen mukaan (271/63) riittilaatuna, joka ei saisi olla etusijaa anta-
46698: vastaavaan ryhmään kuuluvat virat täytti val- vana, siis vastoin kuin puhtaasti poliittisia vir-
46699: tioneuvosto lääninhallituksen tekemän virka- koja täytettäessä. Tämän virkamieskunnan va-
46700: ehdotuksen pohjalla. linnassa olisi virkamiehen ansiot vertailtava
46701: Olennaisena erona aikaisemman ja uuden objektiivisesti toisten viran hakijoiden ansioi-
46702: asetuksen välillä on siis ensiksi se, että nimi- hin, eikä virkaan pyrkijän puoluekanta saisi
46703: tyksen ennen suoritti valtioneuvoston kollegio, nimityksissä vaikuttaa suuntaan tai toiseen. Tä-
46704: nyt sen sijaan sisäasiainministeri yksin. Toinen män virkamieskunnan valinnassa tulisi siis vain
46705: eroavuus on tämä: aikaisemmin valtioneuvosto kiinnittää huomio asianomaisen kyseiseen vir-
46706: saattoi nimittää vain kolmesta lääninhallituk- kaan vaadittavaan, mahdollisimman suureen
46707: sen ehdolle panemasta viranhakijasta, kun taas pätevyyteen.
46708: uuden asetuksen mukaan sisäasiainministeriön Mikäli vastaisuudessakin tullaan entisestään
46709: valintavallalla ei ole tällaista rajoitusta. laajentamaan poliittisten virkanimitysten alaa
46710: Luonnollista on, että kahden viranomais- - kuten edellä oleva esimerkki osoittaa -
46711: asteen osallistuminen nimitysasiain käsittelyyn ajaudutaan yhä kauemmas asioiden mielekkääs-
46712: virkaehdotusjärjestelmän edellyttämin tavoin ja tä ja tarkoituksenmukaisesta hoidosta. Tällai-
46713: nimitysratkaisun tekeminen kollegiossa antaa pa- nen vallan keskittyminen ja virkamieskunnan
46714: remmat takeet puolueettomuudesta ja objektii- yhä laajempi politisoituminen pätevyyden kus-
46715: visuudesta kuin jos ratkaisuvalta on yhdellä tannuksella ei voi olla valtion etu eikä otol-
46716: henkilöllä. lista maamme kehityksen ja kansan menestyk-
46717: Edellä olevasta ei saata tulla muuhun johto- sen kannalta.
46718: päätökseen kuin että nimitysasioiden keskittä- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
46719: misellä yhdelle henkilölle on hallitus halunnut päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
46720: laajentaa poliittisten virkanimitysten alaa. me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
46721: Tässä yhteydessä on mielestämme syytä kiin- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
46722: nittää huomiota siihen, missä määrin nimitys- sen:
46723: ten eriasteisilla virkamiestasoilla tulee olla po- Onko Hallitus pyrkinyt lääninhalli-
46724: liittisia ja missä määrin puoluepoliittisen vai- tuksesta annetun asetuksen muuttami-
46725: kutuksen ulkopuolella. Oikea tie olisi vetää sella laajentamaan mahdollisuuksia puo-
46726: tässä suhteessa selvät rajat. luepoliittisiin virkanimityksiin, sekä
46727: E 339/70
46728: 2
46729:
46730: tahtooko Hallitus kiireellisesti ryhtyä tämiseksi puoluepoliittisen vaikutuksen
46731: valmistelemaan virkanimitysjärjestelmän ulottumattomissa kehitetään valinta- ja
46732: uudistamista sillä tavoin, että poliittis- nimittämismenettelymuotoja, jotka mah-
46733: ten virkojen piiri selvästi rajoitetaan ja dollisimman suuressa määrässä takaavat
46734: että virkamieskunnan muun osan pysyt- objektiivisuuden toteutumisen?
46735: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1970.
46736:
46737: Tuure Salo. E. J. Paavola.
46738: Pirkko Aro. Arne Berner.
46739: Irma Karvikko. Armas Leinonen.
46740: Eeles Landström. Pekka Pesola.
46741: 3
46742:
46743: ; .
46744:
46745:
46746:
46747:
46748: Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
46749:
46750: . Helmikuun 16 päivänä 1970 päivätyssä . ja myksen mukaisesti .on haluttu delegoida toimi~
46751: saman kuun 18 päivänä valtioneuvoston asian- vahaa valtioneuvostolta ja rajoittaa sen käsi-
46752: om~selle jäsenelle saapuneessa kirjeessä olette teltavien asioiden määrää sekä että virkaehdo-
46753: Te, Herra Puhemies, valtiopäiväjärjestyksen tusjärjestelmää ei ole pidetty .nykyisissä oloissa
46754: 37 §:n 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa ko. virkojen osalta asianmukaisena.
46755: lähettänyt jäljennöksen edustaja T. Salon ym. Ne virat, joiden . täyttäminen on siirretty
46756: Teille antamasta kirjeestä, jossa valtioneuvos- valtioneuvostolta · sisäasiainministeriölle, kuulu-
46757: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi on teh- vat kaikki· A;palkkausluokkiin. Useiden muiden
46758: ty seuraava kysymys: min~steriöiden. toimialalla on .B 1 ja B 2 sekä
46759: S ·12-14 palkkausluokkiinkiri kuuluvien ·. vir-
46760: "Onko Hallitus pyrkinyt lääninhalli- kojen. j11 toimien täyttäminen jo tätä ennen
46761: tuksesta annetun asetuksen muuttami- uskottu :fuinisteriölle.
46762: sella laajentamaan mahdollisuuksia pu~ Virkaehdotuksen ·tekemisestä on viime aikoina
46763: luepoliittisiin virkanimityksiin, sekä yhä useammissa tapauksissa hallint~organisaa
46764: tahtooko Hallitus kiireellisesti ryhtyä tiota uudistettaessa ja täydennettäessä luovuttu.
46765: valmistelemaan virkanimitvsjärjestelmän Muistiossa, joka liittyi esittelylistaan kysymyk-
46766: uudistamista sillä tavoin, että poliittis- sessä olevassa asiassa, on lausuttu:
46767: ten virkojen piiri selvästi rajoitetaan ja 'Se ori haMala ja aiheuttaa niin ·lääninhalli-
46768: että virkamieskunnan muun osan pysyt- tuksessa kuin sisäasiainministeriössä ja vaiti~
46769: tämiseksi puoluepoliittisen vaikutuksen neuvostossakin ·lisätyötä. Näin varsinkin sen
46770: ulottumattomissa kehitetään valinta- ja johdosta, . että järjestelmään liittyy mahdolli-
46771: nimittämismenettelymuotoja, jotka mah- suus valittaa ehdollepanosta. Tämä· sitä paitsi
46772: dollisimman suuressa määrässä takaavat johtaa siihen, että asianomaisten täytyy itse
46773: objektiivisuuden toteutumisen?" pyrkiä korostamaan omia ansioitaan ja vähek-
46774: symään kanssahakijoittensa ansioita, mitä ei
46775: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- voida pitää asianmukaisena.
46776: tavasti seuraavaa: Virkaehdotuksen tekemisestä luopuminen ei
46777: Sisäasiainministeriö, jonka esittelystä kyse- merkitsisi, etteikö lääninhallitusten olisi samoin
46778: lyssä mainittu asetus on annettu, on kysymyk- kuin nytkin huolellisesti punnittava hakijoiden
46779: sen johdosta antanut valtiovarainministeriölle ansiot ja soveltuvuus virkaan. Sisäasiainminis-
46780: seuraavan lausuman: teriö tulisi antamaan lääninhallituksille mää-
46781: räykset, että näiden olisi lausunnossaan viran
46782: "Kun lääninhallituksesta annettua asetusta täyttämisestä esitettävä perusteltu ehdotuk-
46783: on 30 päivänä tammikuuta 1970 annetulla ase- sensa siitä, ketkä kolme hakijoista ja missä
46784: tuksella ( 80/70) muutettu mm. niin, että keskinäisessä järjestyksessä on asetettava mui-
46785: eräät virat, jotka tähän saakka on lääninhalli- den edelle. Tällöin lääninhallituksen lausunto
46786: tuksen tekemän virkaehdotuksen nojalla täyt- tulisi asiallisesti vastaamaan virkaehdotusta,
46787: tänyt valtioneuvosto, täst'edes täyttää läänin- mutta sillä ei olisi muodollisesti tämän luon-
46788: hallituksen annettua hakijoista lausuntonsa netta eikä siitä siten saataisi tehdä valitusta.'
46789: sisäasiainministeriö, ei suinkaan ole tarkoitettu Edellä tarkoitetut määräykset sisäasiainminis-
46790: laajentaa poliittisten virkanimitysten alaa, niin teriö on antanut lääninhallituksille yleiskirjees-
46791: kuin kysymyksen perusteluissa on erehdytty sään 30 päivältä tammikuuta 1970.''
46792: otaksumaan. Hallitusmuodon 89 § :n mukaan on yleisenä
46793: Nämä muutokset ovat aiheutuneet yksin- sääntönä, että valtion virat ovat, sittenkun
46794: omaan siitä, että yleisesti hyväksytyn pyrki- virka on ollut haettavaksi julistettuna, täytet-
46795: 4
46796:
46797: tävä virkaehdotuksen nojalla, johon se viran- tulisi rakentua sille periaatteelle, että vain tär-
46798: omainen, miltä virkaa on haettu, panee haki- keimmät ja laajakantoisimmat ratkaisut tehtäi-
46799: joista vahvistettujen perusteiden mukaan kolme siin organisaation ylimmässä portaassa. Vähem-
46800: ansiokkainta ehdolle. Virkaehdotusta ei tehdä, män tärkeät ratkaisut tulisi voida ja olisi syytä
46801: jos virkamies on saman viranomaisen nimi- uskoa alemmille toimielimille.
46802: tettävä, jolta virkaa haetaan. Erityisten sään- Hallintotehtävien lisääntyminen ja siitä joh-
46803: nösten mukaan voidaan eräät muutkin hallinto- tuva hallintokoneiston kasvu edellyttää jatku-
46804: virat täyttää muussa kuin edellä mainitussa vaa toimivallan siirtämistä alaspäin. Valtion-
46805: järjestyksessä. Virkaehdotus ja siihen liittyvä hallinnon tehokkuuden astetta voidaan kohot-
46806: valitusoikeus antavat tiettyjä takeita siitä, että taa sijoittamalla toimivalta kussakin tapauk-
46807: viranhakua koskeva asia tulee lainmukaisessa sessa alimpaan sellaiseen portaaseen, jolla on
46808: järjestyksessä käsitellyksi. Virkaehdotuksen riittävä pätevyys, riittävän laaja näkemys ja
46809: sitovuus taas rajoittaa nimittävän viranomaisen tiedossaan asian ratkaisemiseen vaikuttavat
46810: harkintavaltaa ja toisaalta takaa sen, että alem- seikat. Tästä johtuu, että organisaatiota kehi-
46811: man viranomaisen kanta asiassa tulee tietyssä tettäessä on nimenomaan selvitettävä kysymys,
46812: laajuudessa huomioon otetuksi. mitä ja miten voidaan desentralisoida. Tämi
46813: Oikeusturvanäkökohdat puoltavat eräiden koskee myös virkanimitysjärjestelmää.
46814: ylempien hallintovirkojen täyttämistä siten, Virkamieslainsäädäntömme on monessa eri
46815: että ne jossain vaiheessa tulevat kollegion käsi- suhteessa vanhentunut ja kaipaa uudistusta.
46816: teltäväksi. Tämän vallan siirtäminen eräiden Tämä koskee myös virkanimitysjärjestelmää,
46817: virkojen täyttämistä koskevissa asioissa valtio- jota olisi kehitettävä ottamalla huomioon sekä
46818: neuvostolta ministeriölle saattaa tehokkuus- valtionhallinnon tehokkuus- että oikeusturva-
46819: näkökohtien ja organisatoristen syiden vuoksi näkökohtien asettamat vaatimukset. Tällöin
46820: olla paikallaan. Valtionhallinnon tehokkuuden olisi ilmeisesti syytä myös tutkia, onko mää-
46821: kannalta on vaadittava,· että hallintokoneiston rättävä erityinen poliittisin perustein täytettä-
46822: ratkaistavaksi tulevat asiat käsitellään niiden vien virkojen piiri antamalla erityiset nimi-
46823: tärkeyttä ja laajakantoisuotta vastaavalla tavalla tystä ja virasta vapauttamista koskevat sään-
46824: eikä esimerkiksi aiheettoman korkeassa virka- nökset tiettyjen, poliittisiksi katsottavien vir-
46825: portaassa. Myös valtionhallinnon organisaation kojen osalta.
46826: Helsingissä, 19 päivänä maaliskuuta 1970.
46827:
46828: Ministeri Ele Alenius.
46829: 5
46830:
46831:
46832:
46833:
46834: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
46835:
46836: 1 det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen van har önskat delegera denna befogenhet från
46837: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- statsrådet och begränsa den mängd ärenden
46838: velse av · den 16 februari 1970, viiken den statsrådet skall behandla samt på att tjänste-
46839: 18 i samma månad kom vederbörande medlem förs:lagssystemet icke har ansetts vara sakenligt
46840: av statsrådet tillhanda, översänt avskrift av en under nuvarande förhållanden i fråga om
46841: av riksdagsman T. Salo m. fl. till Eder inläm- ifrågavarande tjänster.
46842: nad skrivelse, vari vederbörande medlem av De tjänster, vilkas besättande bar överförts
46843: statstldet förelagts följande spörsmål till besva- från statsrldet till ministeriet för inrikesä-
46844: rande: rendena, hör alla till A-avlöningsklasserna.
46845: "Har Regeringen genom ändringen Inom flera andra ministeriers verksamhetsom·
46846: av förordningen om länsstyrelse strävat råden har besättandet av tjänster och befatt·
46847: till en utvidgning av möjligheterna ningar hörande till avlöningsklass~rna B 1 och
46848: till partipolitiska tjänsteutnämningar, B 2 samt S 12-14 redan förut anförtrotts
46849: samt ministeriet.
46850: vill Regeringen i brådskande ordning I allt flera fall har man den senaste tiden
46851: inleda förberedelserna för en reform vid reformering och komplettering av förvalt-
46852: av tjänsteutnämningssystemet på så ningsorganisationen avstått från uppgörandet
46853: sätt, att kretsen av politiska tjänster av tjänsteförslag. I promemorian i anslutning
46854: tydligt begränsas och sådana former för tili föredragningslistan i ifrågavarande ärende
46855: uttagnings- och utnämningsförfarandet uttalades:
46856: utvecklas, vilka i möjligast stor ut- 'Det är obekvämt och förorsakar extra
46857: sträckning garanterar objektiviteten, för arbete såväl i länsstyrelsen som i ministeriet
46858: att den övriga delen av tjänstemanna- för inrikesärendena och i statsrådet. Detta i
46859: kåren skall vara utom räckhåll för parti- synnerhet därför, att i systemet ingår möjlig·
46860: politisk inverkan?" heten att besvära sig ()ver förslaget. Detta
46861: leder dessutom till, att vederbörande själv
46862: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- måste försöka framhäva sina egna förtjänster
46863: samt anföra följande: och underskatta sina medsökandes förtjänster,
46864: Ministeriet för inrikesärendena, på vars vilket icke kan anses vara sakenligt.
46865: framställning nämnda förordning har givits, Att man frångår uppgörandet av tjänsteför-
46866: har med anledning av spörsmålet avgivit föl- slag skulle icke betyda, att länsstyrelserna icke
46867: jande utlåtande till finansministeriet: såsom nu omsorgsfullt skulle behöva över-
46868: "Då förordningen om länsstyrelse genom en väga sökandenas förtjänster och lämplighet för
46869: förordning av den 30 januari 1970 ( 80/70) tjänsten. Ministeriet för inrikesärendena skulle
46870: ändrades bl. a. så, att vissa tjänster, vilka komma att utfärda bestämmelser för länssty-
46871: hittills på basen av länsstyrelsens tjänsteförslag relserna, att dessa i sitt utlåtande rörande
46872: har besatts av statsrådet, härefter besättes av besättande av tjänst bör framlägga ett moti-
46873: ministeriet för inrikesärendena sedan länssty- verat förslag över, vilka tre av sökandena som
46874: relsen avgivit utlåtande om sökandena, är bör ställas framom de andra samt viiken deras
46875: avsikten ingalunda att utvidga området för inbördes ordningsföljd är. Härvid skulle läns-
46876: politiska tjänsteutnämningar, såsom i moti- styrelsens utlåtande i sak komma att matsvara
46877: veringen till spörsmålet orätt har antagits. ett tjänsteförs.Jag, men det skulle icke formellt
46878: Dessa ändringar har enbart berott på, att ha dettas karaktär och besvär skulle sålunda
46879: man i enlighet med en allmänt godtagen strä- icke få anföras angående detsamma.'
46880: E 339/70
46881: 6
46882:
46883: Ovan avsedda bestämmelser har mm1steriet tili exempel icke i en omotiverat hög tjänste~
46884: för inrikesärendena utfärdat åt länsstyrelserna instans. Även statsförvaltningens organisation
46885: i sitt cirkulär den 30 januari 1970." borde bygga på den principen, att endast de
46886: Enligt 89 § regeringsformen är den allmänna viktigaste och av största bärvidd varande beslu-
46887: regeln, att statstjänster skall, sedan tjänsten ten skulle fattas i organisationens högsta in-
46888: anslagits ledig tili ansökning, besättas på grund stans. Mindre viktiga avgöranden borde kunna
46889: av förslag, varå den mvndighet, hos viiken anförtros och skulle det vara skäl att anförtro
46890: tjänsten ansökts, uppfört de tre enligt fast- lägre organ.
46891: ställda grunder mest förtjänta av sökandena. ökningen av förvaltningsuppgiftema och
46892: Förslag upprättas icke, om tjänsteman skall därav beroende expansion av förvaltningsmas-
46893: utnämnas av den myndighet, hos viiken kineriet förutsätter en fortgående. befogen.-
46894: tjänsten ansökts. Enligt särskilda stadganden hetsdelegering nedåt. Statsförvaltrungens. effek-
46895: kan även vissa andra tjänster i förvaltningen tivitetsgrad kan höjas genom att i varje särskilt
46896: besättas i annan ordning än ovan är sagt. fall förlägga befogenheten hos den lägsta in-
46897: Nämnda förslag och därtill ansluten besvärs- stans, som har tiliräcklig kompetens,. är .till-
46898: rätt ger vissa garantier för, att ärende rörande räckligt vidsynt och äger kännedom om de
46899: tjänsteansökan blir behandlat i lagenlig ord- omständigheter som inverkar på sakens av-
46900: ning. Förslagets bindande verkan begränsar görande. Härav följer, att då organisationen
46901: åter den utnämnande myndighetens prövnings- utvecklas bör den frågan speciellt utredas, vad
46902: rätt och garanterar å andra sidan, att den och hur IQ.an kan decentralisera. Detta gäller
46903: lägre myndighetens ståndpunkt i · saken blir även tjänsteutnämningsordningen. .
46904: beaktad i viss omfattning. Vår tjänstemannalagstiftning är i många
46905: Rättsskyddssynpunkterna tillstyrker besättan- avseenden föråldrad och i behov av revidering.
46906: det av vissa högre tjänster inom förvaltningen Detta gäller även tjänsteutnämningssystemet,
46907: så, att de i något skede blir behandlade av som borde utvecklas med beaktande av de
46908: ett kollegium. Överförandet av denna rätt i krav som ställs av såväl effektivitets- som
46909: ärenden rörande besättande av vissa tjänster, rättsskyddssynpunkterna inom förvåltningen.
46910: från statsrådet tili ministeriet, kan vara på sin Härvid skulle det tydligen även vara skäl att
46911: plats på grund av effektivitetss)rnpunkter och undersöka, huruvida det borde fastställas en
46912: av organisatoriska skäl. I fråga om statsför- särskild krets av tjänster som skulle besättas
46913: valtningens effektivitet bör det krävas, att de på politiska grunder genom utfärdande av
46914: ärenden som skall avgöras av förvaltnings- särskilda stadganden angående utnämning tili
46915: maskineriet handlägges pl ett sätt som mot- och befriande från tjänst i fråga om vissa
46916: svarar deras betydelse och stora bärvidd och tjänster som bör anses vara politiska ..
46917: Helsingfors den 19 mars 1970.
46918:
46919: Minister Ele Alenius.
46920: Kirj. ksm. n:o 291.
46921:
46922:
46923:
46924:
46925: Vilmi ym.: Pohjois-Suomen kuntien työhönsijoitusvelvollisuuden
46926: helpottamisesta.
46927:
46928:
46929: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
46930:
46931: Työllisyystilanne on maan eteläosissa pa- rasittaa heikompiin kuuluvia kuntia yksipuoli-
46932: rempi kuin vuosi sitten. Sen sijaan lukuisissa sin velvollisuuksin. Työttömien asia olisi hoi-
46933: Pohjois-Suomen kunnissa kehitys on tässä suh- dettava nyt vallitsevassa tilanteessa valtion toi-
46934: teessa ollut epäedullista. Työttömyyttä esiintyy menpitein.
46935: edelleen poikkeuksellisen laajalti. Tilannetta Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
46936: vaikeuttaa lisäksi se, että valtion tulo- ja meno- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
46937: arvion työmäärärahoja on supistettu viime- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
46938: vuotisista. Tämän vuoksi nimittäin on korvaus- vaksi seuraavan kysymyksen:
46939: ten ja avustusten varaan jäänyt suhteettoman
46940: paljon työntekijöitä. Vähätuloiset kunnat, jotka Onko Hallitus tietoinen s11ta, että
46941: kamppailevat lisääntyvissä vaikeuksissa, on vel- lukuisat Pohjois-Suomen kunnat eivät
46942: voitettu samalla tavoin kuin useana aikaisem- pysty nykyisissä oloissa täyttämään
46943: panakin vuonna täyttämään työhönsijoitusosuu- laissa säädettyä työhönsijoitusvelvolli-
46944: tensa. Mihinkään yleisiin toimenpiteisiin tämän suuttaan joutumatta kohtuuttomiin ra-
46945: yhä raskaammaksi käyvän velvollisuuden vä- hoitusvaikeuksiin ja suunnitelmallisen
46946: hentämiseksi ei ole ryhdytty, vaikka työllisyys- asiainhoidon kannalta epätarkoituksen-
46947: laki siihen soisi mahdollisuuden. Eri tahoilta mukaisiin työjärjestelyihin, ja jos on,
46948: tulleista esityksistä huolimatta ei myöskään mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
46949: ole ryhdytty selvittämään, onko nykyisissä ryhtyä mainittujen kuntien työhönsijoi-
46950: oloissa työllisyyspolitiikan kannalta järkevää tusvelvollisuuden poistamiseksi tai hel-
46951: asettaa kunnille ehdotonta työnsijoituspakkoa. pottamiseksi ja työttömien toimeen-
46952: Työllisyystilanteen jatkuvasti parantuessa vau- tulon turvaamiseksi valtion toimen-
46953: raammissa kunnissa on tietenkin luonnotonta pitein?
46954: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1970.
46955:
46956: Pekka Vilmi. Hannes Paaso.
46957:
46958:
46959:
46960:
46961: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäiväin päättymistä.
46962:
46963:
46964:
46965:
46966: E 342/70
46967: !
46968: ;kriftl. spm. nr 292.
46969:
46970:
46971:
46972:
46973: Lindeman: Om avskaffande av de gamla städernas särskilda
46974: skyldigheter.
46975:
46976:
46977: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
46978:
46979: De ga.mla städerna, varmed avses alla städer omorganisera de uppgifter som medför särskil-
46980: :om grundats före år 1959, måste själva stå da skyldigheter för gamla städer. Ingendera
46981: :ör vissa uppgifter som i landskommuner, av kommitteerna har ännu avgett betänkande
46982: ~öpingar och nya städer omhänderhas av sta- och det förefaller som om detta ännu skulle
46983: :en. Att upprätthålla rådstuvurätt, magistrat kräva nindlig tid. Om man dessutom måste
46984: >ch åklagarväsende, att ha hand om utsöknings- räkna med att de särskilda skyldigheterna inte
46985: räsendet och att delta i kostnaderna för polis- avvecklas med en gång, då lagstiftning om dem
46986: Täsendet är de mest hetungoode av dessa upp- äntligen föreligger, utan i stället etappvis, ser
46987: ~ifter. ,situationen inte hoppingivande ut. Dock är
46988: De gamla städernas särskilda skyldigheter har det självklart att systemat med dessa särsldlda
46989: illt mera kommit att framstå som ett hinder skyldigheter måste avskaffas såsom fallet redan
46990: :ör en ändamålsenlig utveckling av den kom- är i Sverige. Avveddandet av skyldigheterna,
46991: nunala indelningen. Vid den pågående plane- borde ske så fort som möjligt.
46992: ringen för kommunreformen har det kunnat Hänvisande tili det ovan anförda framställer
46993: lbserveras, att befolkningen i landskommuner, )ag med stöd av riksdagsordningens 37 § 1
46994: som föreslagits samma,ngå med en gamma! mom. följande spörsmål för besvarande av
46995: ;tad, ogärna vill acceptera de extra onödiga vederbörande medlem av statsrådet:
46996: pålagor som denna befolkning tili följd av
46997: ;amgången skulle få. Är Regeringen medveten om att de
46998: De särskilda skyldigheterna är ett påtagligt gamla städerna,s särskilda skyldigheter
46999: problem för svenskspråkiga och tvåspråldga medför allvarliga svårigheter för ett
47000: :>mråden där många städer ännu är förhållande- snabbt genomförande av kommunre-
47001: l'is små, såsom Ekenäs, Hangö, Lovisa, Kristi- formen eller för en frivillig samgång
47002: tlestad., Nykarleby och Jakobstad. Likaså ut- därförinnan mellan stads- och lands-
47003: ~ör de ett onödigt hinder för frivillig samgång kommuner i enspråldgt svenska eller
47004: mellan städer och landskommuner före kom- tvåspråldga områden i Nylands och
47005: munreformen. Vid de underhandlingar om en Vasa Iän, och om så är fallet,
47006: samgång mellan Ekenäs stad, Ekenäs lands- avser Regeringen att vidta åtgärder
47007: kommun och Snappertuna kommun som ny- för att i brådskande ordning få de
47008: ligen aktualiserats har detta återigen kunnat gamla städernas särsldlda skyldigheter
47009: konstateras. avskaffade?
47010: I slutet av år 1965 tillsattes två kommitteer
47011: som fick i uppdrag att utreda huru man borde
47012: Helsingfors den 17 februari 197 0.
47013:
47014: Lars Lindeman.
47015:
47016:
47017:
47018:
47019: E 286/70
47020: 2
47021:
47022: Kirj. ksm. n:o 292. Suomennos
47023:
47024:
47025:
47026:
47027: Lindeman: Vanhojen kaupunkien erityisrasitteiden poistamisesta.
47028:
47029:
47030: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
47031:
47032: Vanhojen kaupunkien, millä tarkoitetaan vanhoille kaupungeille erityisrasitteet aiheutta·
47033: kaikkia ennen vuotta 1969 perustettuja kau- vat tehtävät olisi järjestettävä uudelleen. Kum-
47034: punkeja, on itse vastattava eräistä tehtävistä, pikaan komitea ei ole vielä antanut mietintöä
47035: jotka valtio hoitaa maalaiskuntien, ka,uppaloi- ja vaikuttaa siltä kuin se vielä vaatisi runsaasti
47036: den ja uusien kaupunkien osalta. Raastuvan- aikaa. Jos sitäpaitsi on otettava laskelmissa
47037: oikeuden, maistraatin ja syyttäjälaitoksen yllä- huomioon, ettei erityisrasitteita pureta kerral-
47038: pitäminen, ulosottotoimen hoitaminen ja osal- la, kun niitä koskeva lainsäädäntö vihdoin on
47039: listuminen poliisilaitoksen kustannuksiin ovat saatu aikaan, vaan sen sijaan asteittain, ei ti-
47040: näistä tehtävistä raskaimpia. lanne näytä toivoa herättävältä. On kuitenkin
47041: Vanhojen kaupunkien erityisrasitteet ovat itsestään selvää, että tämä erityisrasitteiden jär-
47042: yhä enemmän muodostuneet esteeksi kunnal- jestelmä on purettava, niin kuin asian laita
47043: lisen jaoituksen tarkoituksenmukaiselle kehi- jo on Ruotsissa. Rasitteiden poistamisen tulisi
47044: tykselle. Kuntauudistusta parhaillaan suunnitel- tapahtua niin pian kuin mahdollista.
47045: taessa on voitu havaita, että väestö maalais- Ylläesitettyyn viitaten esitän valtiopäiväjär-
47046: kunnissa, jotka on ehdotettu yhdistettäviksi jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
47047: vanhaan kaupunkiin, ei mielellään tahdo hy- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
47048: väksyä niitä ylimääräisiä tarpeettomia rasituk- seuraavan kysymyksen:
47049: sia, joita tälle väestölle yhdistymisestä seuraisi.
47050: Erityisrasitteet ovat kouriintuntuva ongelma Onko Hallitus tietoinen, että van-
47051: ruotsinkielisille ja kaksikielisille alueille, joilla hojen kaupunkien erityisrasitteet aiheut-
47052: monet kaupungit ovat vielä suhteellisen pie- tavat vakavia vaikeuksia kuntauudis-
47053: niä, kuten Tammisaari, Hanko, Loviisa, Kris- tuksen nopealle toteuttamiselle tai en-
47054: tiinankaupunki, Uusikaarlepyy ja Pietarsaari. nen sitä tapahtuvalle kaupunkien ja
47055: Ne muodostavat samoin tarpeettoman esteen maalaiskuntien vapaaehtoiselle yhdisty-
47056: kaupunkien ja maalaiskuntien vapaaehtoiselle miselle yksikielisillä ruotsinkielisillä tai
47057: yhdistymiselle ennen kuntauudistusta. Neuvot- kaksikielisillä alueilla Uudenmaan ja
47058: teluissa Tammisaaren ka,upungin, Tammisaaren Vaasan läänissä, ja jos on,
47059: maalaiskunnan ja Snappertunan kunnan yhdis- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
47060: tymisestä, joka äskettäin tuli ajankohtaiseksi, siin vanhojen kaupunkien erityisrasittei-
47061: tämä on jälleen voitu todeta. den pikaiseksi poistamiseksi?
47062: Vuoden 1965 lopulla asetettiin kaksi komi-
47063: teaa, jotka saivat tehtäväkseen selvittää, miten
47064: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1970.
47065:
47066: Lars Lindeman.
47067: 3
47068:
47069:
47070:
47071:
47072: Ed u s kun n a n He r r a P u he mi e he 11 e.
47073:
47074: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa punkien erioikeuksien ja erityisrasitusten pois-
47075: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, taminen ja kysymyksessä olevien tehtävien hoi-
47076: olette 17 päivänä helmikuuta 1970 päivätyn don uudelleen järjestäminen on selviteltävänä,
47077: kirjeenne n:o 2024 ohella lähettänyt valtio- ovat vuoden 1969 lopussa antaneet ilmoituk-
47078: neuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitetta- sen työnsä vaiheesta ja niistä päälinjoista, joi-
47079: vaksi jäljennöksen kansanedustaja Lars Linde- den mukaan ne aikovat ehdotuksensa laatia.
47080: manin kirjallisesta kysymyksestä n:o 292, jossa Ilmoituksen mukaan komiteoiden mietinnöt
47081: tiedusteliaan: valmistuvat vuoden 1970 aikana. Ennen kuin
47082: mietinnöistä on saatu lausunnot, tämän erit-
47083: "Onko Hallitus tietoinen, että van- täin monitahoisen uudistuksen toteuttamista
47084: hojen kaupunkien erityisrasitteet aiheut- tarkoittavat hallituksen esitykset eduskunnalle
47085: tavat vakavia vaikeuksia kuntauudis- on saatu valmistetuiksi, ne on eduskunnassa
47086: tuksen nopealle toteuttamiselle ta.i en- käsitelty, lainsäädäntö on annettu ja se on saa.-
47087: nen sitä tapahtuvalle kaupunkien ja .tettu voimaan, menee parhaassakin tapauksessa
47088: maalaiskuntien vapaaehtoiselle yhdisty- ilmeisesti pari kolme vuotta. Uudistuksen to-
47089: miselle yksikielisillä ruotsinkielisillä tai teuttaminen vaatii kaikesta päättäen, mitä kus-
47090: kaksikielisillä alueilla, Uudenmaan ja tannusten jakautumiseen valtion ja asianomais-
47091: Vaasan läänissä, ja jos on, ten kaupunkien kesken tulee, .tiettyä siirtymä-
47092: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- kautta.
47093: siin vanhojen kaupunkien erityisrasittei- Kuntauudistuksen toteuttamista silmällä pi-
47094: den pikaiseksi poistamiseksi?'' täen on vaikeata niiden vanhojen kaupunkien
47095: kohdalta, joita kysymys koskee, ennakoida eri-
47096: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- oikeuksien ja erityisrasitusten poistamista tar-
47097: taen seuraavaa: koittavia järjestelyjä. Niiden perusteet eivät
47098: Kysymyksessä tarkoitetut vaikeudet ovat hy- vielä ole selvillä, mistä johtuen erikseen toteu-
47099: vin tiedossa. Niitä on käsitelty mm. pienkunta- tettavat järjestelyt nyt kysymyksessä olevien
47100: komitean mietinnössä (komiteanmietintö 1965: kaupunkien osalta saattaisivat muodostua, si-
47101: A 1), lähinnä ss. 174-175, ja kunnallisen käli kuin niistä päästäisiinkään tarpeelliseen
47102: yhteistoiminnan järjestysmuotokomitean UI yhteisymmärrykseen, aikanaan vahvistettavista
47103: mietinnössä, joka koskee eräitä kuntauudis- yleisistä järjestelyistä poikkeaviksi. Olisi epä-
47104: tuksen toteuttamiseen liittyviä toimenpiteitä asianmukaista asettaa nämä kaupungit toiseen
47105: (komiteanmietintö 1968: A 5), ss. 40-43, asemaan kuin muut vanhat kaupungit.
47106: sekä toukokuussa, 1969 julkistetussa kunta- Harkittaessa kuntauudistuksen toteuttamista
47107: uudistuksen neuvottelukunnan alustavassa eh- asianomaisten kaupunkien kohdalta, voidaan
47108: dotuksessa kuntauudistuksen toteuttamista kos- kuitenkin jo lähteä siitä, että vanhojen kau-
47109: keviksi lainsäädäntötoimenpiteiksi, lähinnä ss. punkien erioikeuksien ja erityisrasitusten pois-
47110: 32-40. Sanotun alustavan ehdotuksen poh- tamisen on tapahduttava niin pian kuin se
47111: jalta siitä saadut lausunnot huomioon ottaen suinkin on käytännössä mahdollista.. Lisäksi on
47112: laadittava varsinainen mietintö, jossa tämän otettava huomioon, että kaupungin ja maaseu-
47113: kysymyksen käsittelyllä on tärkeä sija, pyri- dun oikeudenhoidon yhteisestä järjestämisestä
47114: tään saamaan valmiiksi kuluvan kevätkauden eräissä tapauksissa annetun lain (23. 1. 1959/
47115: aikana. 20) mukaan raastuvanoikeus voidaan eräin
47116: Kaupunkien erityisrasituskomitea ja kau- edellytyksin lakkauttaa pienestä kaupungista ja
47117: punkituomioistuinkomitea, joissa vanhojen kau- liittää tämä kaupunki tuomiokuntaan sekä että
47118: 4
47119:
47120: kansakoululain 81 §:n 3 momentin nojalla Toisena mahdollisuutena kysymyksessä ole-
47121: (5. 1. 1967/11) vanha kaupunki, johon liite- vien vaikeuksien selvittämiseen on kuitenkin,
47122: tään huomattavat alueet muuhun kuntamuo- että annettaisiin niitä tapauksia varten, missä
47123: toon kuuluvasta kunnasta, voidaan tietyin edel- yhdistetään eri kuntamuotoihin kuuluvia kun-
47124: lytyksin oikeuttaa saamaan kansakoulutoimen tia, väliaikaiset säännökset, joiden avulla pyrit-
47125: valtionavustukset samoin perustein kuin kaup- täisiin ehkäisemään kuntamuodon muuttumises-
47126: pala ja uusi kaupunki, jolloin se voi saada ta jonkin tai joidenkin asianomaisten kuntien
47127: hyvitystä myös vanhojen erityisrasitusten ai- osalta aiheutuva kunnan kustannusten lisäänty-
47128: heuttamien menojen lisääntymisestä alueliitok- minen, varsinkin mitä tulee vanhojen kaupun-
47129: sen johdosta. Mikäli tästä huolimatta kuntien kien erityisrasituksiin. Tätä vaihtoehtoa, johon
47130: yhdistämistä kuntauudistuksen yhteydessä tai liittyy melkoisia vaikeuksia, on käsitelty kun-
47131: muuta kunnallisen jaotuksen muutosta ei kat- nallisen yhteistoiminnan järjestysmuotokomi-
47132: sottaisi voitavan toteuttaa vanhoista erityisrasi- tean III mietinnössä, jossa on hahmoteltu,
47133: tuksista johtuvista syistä, voidaan turvautua miltä pohjalta säännökset voitaisiin laatia. Ky-
47134: kuntien yhteistoiminta-alueen muodostamiseen symykseen joudutaan ottamaan kanta kunta-
47135: tai vastaavaan järjestelyyn siksi, kunnes mai- uudistuksen neuvottelukunnan parhaillaan val-
47136: nitut erityisrasitukset on poistettu. misteltavana olevassa mietinnössä.
47137: Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1970.
47138:
47139: Sisäasiainministeri Antero Väyrynen.
47140: 5
47141:
47142:
47143:
47144:
47145: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
47146:
47147: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen vilka avskaffandet av de gamla städernas pri-
47148: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse vilegier och specialgravationer och nyorgani-
47149: av den 17 februari 1970 nr 2024 tili veder- seringen av handhavandet av de ifrågavarande
47150: börande medlem av statsrådet för avgivande uppgifterna är under utredning, lämnade i slu-
47151: av svar översänt följande av riksdagsman Lars tet av år 1969 uppgifter om det skede i vil-
47152: Lindeman ställda skriftliga spörsmål nr 292: ket arbetet befinner sig och om de huvud-
47153: linjer enligt vilka de har för avsikt att ut-
47154: "Är Regeringen medveten om att de arbeta sitt förslag. Enligt uppgift blir kom-
47155: gamla städernas särskilda skyldigheter mitteernas betänkanden färdiga under år 1970.
47156: medför allvarliga svårigheter för ett Innan utlåtanden om betänkandena erhållits
47157: snabbt genomförande av kommunre- och regeringens propositioner tili riksdagen för
47158: formen ellet för en frivillig samgång genomföring av denna synnerligen mångfaset-
47159: därförinnan mellan stads- och lands- terade reform blivit utarbetade och behandlade
47160: kommuner i enspråkigt svenska ellet i riksdagen, innan lagstiftningen har givits och
47161: tvåspråkiga områden i Nylands och bringats i verkställighet, kommer även i bästa
47162: Vasa Iän, och om så är fallet, fall två, tre år uppenbarligen att förflyta.
47163: avser Regeringen att vidta åtgärder Genomförandet av reformen fordrar av allt
47164: för att i brådskande ordning få de att döma i fråga om kostnadsfördelningen sta-
47165: gamla städernas särskilda skyldigheter ten och vederbörande städer emellan en viss
47166: avskaffade?" övergångsperiod.
47167: Med tanke på genomförandet av kommun-
47168: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt reformen är det svårt att för de städers del,
47169: anföra följande: vilka spörsmålet avser, förutse de regleringar,
47170: De i spörsmålet avsedda svårigheterna är vilkas syfte är avskaffandet av privilegierna
47171: välkända. De har behandlats bl. a. i småkom- och specialgravationerna. Grunderna för reg-
47172: munskommittens betänkande ( kommittebetän- leringarna är ännu icke klarlagda, varför de
47173: kande 1965: A 1), närmast på sid. 174-175, regleringar, vilka eventuellt skulle genomföras
47174: och i kommittens för organisering av samarbe- separat för de nu ifrågavarande städernas del,
47175: tet mellan kommunerna III betänkande, som även om nödigt samförstånd om dem skulle
47176: gäller vissa åtgärder i anslutning tili genom- kunna uppnås, skulle kunna komma att av-
47177: förandet av kommunreformen ( kommittebetän- vika från de allmänna regleringar som i sinom
47178: kande 1968: A 5), sid. 40-43, samt i råd- tid skall fastställas. Det skulle emellertid icke
47179: givande kommissionens för planering av kom- vara sakenligt att ställa dessa städer i en an-
47180: munreformen i maj 1969 publicerade förbere- nan ställning än de övriga gamla städerna.
47181: dande förslag för lagstiftningsåtgärder beträf- Vid prövning av genomförandet av kom-
47182: fande genomförandet av kommunreformen, munreformen för vederbörande städers del kan
47183: närmast sid. 32-40. Det egentliga betänkan- man dock redan nu utgå ifrån, att avskaffan-
47184: det, som skall utarbetas på basen av det nämn- det av de gamla städernas privilegier och spe-
47185: da förberedande förslaget och med beaktande cialgravationer bör ske så snart detta i prak-
47186: av utlåtandena om detsamma, och i vilket be- tiken är möjligt. Beaktas bör dessutom, att
47187: handlingen av denna fråga intar en viktig rådstuvurätten i liten stad enligt lagen om
47188: plats, försöker man få färdigt under inne- gemensam rättsvård i stad och på landet i
47189: varande vlr. vissa fall ( 23. 1. 1959/20) under vissa för-
47190: Kommitten för utredning av städernas spe- utsättningar kan indragas och staden i judi-
47191: cialgravationer och stadsdomstolskommitten, i ciellt avseende införlivas med domsaga, samt
47192: E 286/70
47193: 6
47194:
47195: att gammal stad, med viiken införlivas bety- En annan möjlighet tilllösande av de ifråga-
47196: dande områden av kommun av annan kom- varande svårigheterna är dock, att man för de
47197: munform, med stöd av 81 § 3 mom. folk- fall i vilka. kommuner av olika kommunform
47198: skollagen (5. 1. 1967/11) under vissa förut- sammanslås, skulle giva interimistiska stadgan-
47199: sättningar kan berättigas att erhålla statsunder- den med vilkas hjälp man skulle sträva tili att
47200: stöd för folkskolväsendet enligt samma grun- förhindra att kommun ellet kommuner till
47201: der som köping eller ny stad, varvid staden följd av kommunreformen förorsakas ökade
47202: även kan erhålla gottgörelse för de tilläggsut- kostnader, särskilt i fråga om gamla städers
47203: gifter den genom införlivandet av områdena speoia.lgravationer. Detta alternativ, som är för-
47204: förorsakas på grund a.v gamla specialgravatio- knippat med rätt stora svårigheter, har be-
47205: ner. Om sammanslagning av kommuner i sam- handlats i kommittens för organisering av
47206: band med kommunreformen eller annan änd- samarbetet mellan kommunerna III betänkan-
47207: ring i den kommunala indelningen trots detta de, i vilket har uppskisserats en utgångspunkt
47208: icke skulle anses möjlig att genomföra på för utarbetandet av stadgandena. Man blir även
47209: grund av orsaker, som föranleds av gamla. spe- tvungen a.tt taga ståndpunkt tili frågan i det
47210: cialgravationer, kan man tillgripa bildande av betänkande, som rådgivande kommissionen för
47211: ISamarbetsområden kommunerna emellan eller planering av kommunreformen !SOffi bäst hål-
47212: motsvarande arrangema.ng, tills nämnda spe- ler på att utarbeta.
47213: cialgrav.ationer blivit avskaffade.
47214: Helsingfors den 3 mars 1970.
47215:
47216: Minister för inrikesärendena Antero Väyrynen.
47217: Kirj. ksm. n:o 293.
47218:
47219:
47220:
47221: Koppanen: Maaoteitse suoritettavien erikoiskuljetusten edistämi-
47222: sestä.
47223:
47224:
47225: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
47226:
47227: Maaoteitse suoritettavat erikoiskuljetukset ten. Monille tärkeille kulkuväylille on viime
47228: ovat viime aikoina lisääntyneet huomattavasti. aikoina tullut myös uusia esteitä kuten jalan-
47229: Kuljetusten lisääntymisen on suurelta osalta kulkusiltoja, jotka aiheuttavat suurta haittaa
47230: aiheuttanut metalliteollisuutemme, joka on vii- normaalia korkeammille kuljetuksille. Nämä
47231: me aikoina tehnyt monia uusia aluevaltauksia haittatekijät ovat pahasti vaikeuttaneet kulje-
47232: kansainvälisillä kentillä. tuspalvelua sekä aiheuttaneet samalla tuntuvia
47233: Teollisuuslaitosten kilpailukykyisyys riippuu taloudellisia menetyksiä.
47234: useissa tapauksissa siitä, voidaanko suuret tilaa Teollisuuden Kuljetusvaliokunta, joka on
47235: ottavat koneen osat kuljettaa joustavasti teol- Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton
47236: lisuuslaitoksista satamiin. Varsin paljon joudu- ja Suomen Teollisuusliiton yhteinen asian·
47237: taan nykyisin myös suorittamaan erikoiskulje- tuntijaelin, teki viime lokakuussa Sisäasiainmi-
47238: tuksia silloin, kun sisämaahan rakennetaan nisteriölie esityksen toimikunnan asettamisesta
47239: uusia teollisuuslaitoksia tai kun jo olevia lai- selvittämään edellä mainittuja raskaisiin erikois-
47240: toksia laajennetaan. Rautatiekuljetuksia käyte- kuljetuksiin liittyviä kysymyksiä. Tätä toimi-
47241: tään luonnollisesti ensi sijassa, mutta monissa kuntaa ei ole kuitenkaan asetettu eikä myös-
47242: tapauksissa niihin ei ole mahdollisuuksia. Edel- kään käytännössä ole ryhdy.tty mihinkään eri-
47243: lytykset tällaisten raskaiden erikoiskuljetusten koiskuljetuksia helpottaviin toimenpiteisiin.
47244: suorittamiseen voivat vaikuttaa toisinaan jopa Edellä esitetyn perusteella sekä viitaten val-
47245: ratkaisevasti teollisuutemme ja erillisten .teolli- tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
47246: suuslaitosten sijoittumiseen. tän kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
47247: Luvan erikoiskuljetusten suorittamiseen ylei- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
47248: sillä teillä antaa tie- ja vesirakennushallitus,
47249: kaupunkien alueilla maistraatit ja kauppaloiden Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
47250: alueilla asianomaiset järjes,tysoikeudet. Kulje- maaoteitse tapahtuvia erikoiskuljetuksia
47251: tuslupamääräyksiin sisältyy varsin usein ehto, vaikeuttaviin haittatekijöihin kuten kul-
47252: että kuljetuksen mukana tulee olla poliisi, joka jetuslupien hitaaseen käsittelyyn, kulje-
47253: tarvittaessa ohjaa vastaantulevan liikenteen lä- ltus.ten poliisivalvonnan puutteellisuuk-
47254: himmälle sopivalle kohtaamis- tai ohittamispai- siin, kuljetuskaluston rakenne- ja lujuus-
47255: kalle. normien sekavuuteen, tie-esteiden nor-
47256: Viime aikoina on kuljetusten antajien :taholta mien puuttumiseen,
47257: tullut runsaasti valituksia kuljetuslupien vii- ja mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo
47258: västymisien vuoksi ja siitä syystä, että poliisin tehdä raskaan .teollisuutemme tarvitse-
47259: saamisessa kuljetuksia valvomaan on ollut vai- mien, jatkuvasti lisääntyvien maan.teitse
47260: keuksia ja että poliiseilla ei yleensä ole eri- .tapahtuvien erikoiskuljetusten edistä-
47261: koisohjeita kyseisten kuljetusten valvontaa var- miseksi sekä niitä vaikeuttavien ja hi-
47262: dastavien haittatekijöiden poistamiseksi?
47263: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1970.
47264:
47265: Esko J. Koppanen.
47266:
47267:
47268: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäiväin päättymistä.
47269: E 343/70
47270: Kirj. ksm. n:o 294.
47271:
47272:
47273:
47274:
47275: Lähteenmäki: Oppisopimuslain säännösten käytäntöön soveltami-
47276: sesta.
47277:
47278:
47279: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
47280:
47281: Uusi oppisopimuslaki tuli voimaan 1 päi- Muutamat työnantajat ovat tästä syystä luo-
47282: vänä tammikuuta 1968. Lain voimaan tullessa puneet kokonaan oppisopimuslain mukaisen
47283: useilta aloilta puuttuivat ja puuttuvat edelleen jatkokoulutuksen antamisesta. Kun ammatti-
47284: lain edellyttämät oppiohjelmat. Oppiohjelmien koulutuksen tarve on nykyoloissa erittäin suuri,
47285: puuttumisen vuoksi ammattioppilaslautakun- niin käsityksemme mukaan pitäisi poistaa kaik-
47286: nat eivät ole hyväksyneet eivätkä rekisteröineet ki tätä tärkeää koulutusmenetelmää jarrutta-
47287: ammattioppilaita koskevia oppisopimuksia. Täs- vat esteet.
47288: tä on ollut seurauksena, että lain mukaisten Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
47289: korvausten maksaminen työnantajille ts. am- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
47290: mattioppilaiden jatkokouluttajille on viivästy- kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
47291: nyt. Korvausta on ryhdytty yleensä maksa- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
47292: maan vasta oppiohjelman valmistumisen jälkeen
47293: tapahtuneesta rekisteröimispäivästä lukien ja Onko Hallitus tietoinen niistä
47294: silloinkin ainoastaan 50 prosentin suuruisena. uuden oppisopimuslain mukaisessa kou-
47295: Monelle oppimestarina toimivalle työnantajalle lutuksessa esiintyvistä häiriöistä ja am-
47296: ei ole maksettu minkäänlaista korvausta kuu- mattioppilaiden jatkokouluttajina toimi-
47297: kausien jopa vuosienkin opetustyöstä, koska vien työnantajien kärsimistä taloudelli-
47298: alalla ei ole vieläkään oppiohjelmaa. sista vahingoista, jotka ovat aiheutu-
47299: Oppisopimuslain mukaan ammattikasvatus- neet uuden oppisopimuslain säännösten
47300: hallitus vahvistaa eri ammattien oppiohjelmat. käytäntöön soveltamisesta, ja jos on,
47301: Oppiohjelmien viivästymisen takia oppimesta- mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
47302: reina toimivat työnantajat ovat näin ollen jou- tynyt tai aikoo ryhtyä asiantilan kor-
47303: tuneet ilman omaa syytään toimimaan jatko- jaamiseksi?
47304: kouluttajina ilman lain edellyttämää korvausta.
47305: Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1970.
47306:
47307: Olavi Lähteenmäki.
47308:
47309:
47310:
47311:
47312: E 340/70
47313: 2
47314:
47315:
47316:
47317:
47318: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
47319:
47320: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kaikkiaan 28, on selvää, että pystyvien ja eri
47321: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, intressipiirien luottamusta nauttivien henkilöi-
47322: olette kirjeellänne 19 päivältä helmikuuta 1970 den saaminen keskustoimikuntiin vei oman ai-
47323: n:o 2040 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- kansa. Myös on todettava, että oppisopimus-
47324: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi asioita hoitamaan saatiin 1. 12. 1968 ammat-
47325: Lähteenmäen tekemän seuraavan sisältöisen tikasvatushallitukseen vain yksi ylitarkastaja.
47326: kysymyksen: Keskustoimikuntien perustamisten jälkeen saat-
47327: toivat ne vasta ryhtyä laatimaan kukin oman
47328: "Onko Hallitus tietoinen nusta alansa oppiohjelmaa, jota oppisopimuksen te-
47329: uuden oppisopimuslain mukaisessa kou- keminen edellyttää. Ammattikasvatushallitus
47330: lutuksessa esiintyvistä häiriöistä ja am- on puolestaan käytettävissään olevin keinoin
47331: mattioppilaiden jatkokouluttajina toimi- pyrkinyt kiireellisyysjärjestystä noudattaen no-
47332: vien työnantajien kärsimistä taloudelli- peuttamaan oppiohjelmien valmistamista. Tä-
47333: sista vahingoista, jotka ovat aiheutu- hän mennessä se on vahvistanut kaikkiaan 92
47334: neet uuden oppisopimuslain säännösten eri oppiohjelmaa, joiden tarkastus ja painatta-
47335: käytäntöön soveltamisesta, ja jos on, minen on niinikään vienyt aikaa.
47336: mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh- Edellä esitetyistä syistä ei oppisopimuskou-
47337: tynyt tai aikoo ryhtyä asiantilan kor- lutusta ole pystytty nopeammin käynnistämään.
47338: jaamiseksi?" Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
47339: teisiin olisi ollut varattava riittävä aika ennen
47340: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- lain voimaantuloa.
47341: tavasti seuraavaa: Mitä tulee työnantajille suoritettaviin kor-
47342: Uusi oppisopimuslaki, joka on annettu 22. 9. vauksiin, niin on todettava, että oppisopimuk-
47343: 1967 ja -asetus 15. 12. 1967 tulivat kumpikin sesta on kysymys vasta sitten kun ammattiop-
47344: voimaan 1. 1. 1968. Tällä lainsäädännöllä uudis- pilaslautakunta on sopimuksen hyväksynyt.
47345: tettiin täysin koko oppisopimuskoulutus. Kou- Työnantajan tämän jälkeen antama koulutus
47346: lutuksen suunnittelua ja johtoa varten on eri on vasta oppisopimuskoulutusta, josta työnan-
47347: ammattialoja varten säädetty asetettavaksi kes- taja on oikeutettu saamaan laissa säädetyn kor-
47348: kustoimikuntia, joiden merkitys on keskeisin vauksen. Tällaisesta koulutuksesta on korvauk-
47349: uutta oppisopimuskoulutusta käynnistettäessä. set suoritettu aina ja täysimääräisesti oppisopi-
47350: Keskustoimikuntien tehtävänä kun on mm. laa- musasetuksen 19 §:n säännösten mukaisesti.
47351: tia alan oppiohjelmat. Keskustoimikuntia ei Eri asia on, että oppisopimuslain 28 §: ssä on
47352: meillä kuitenkaan ennestään ollut. Ne oli siis korvausta säädetty suoritettavaksi ensimmäistä
47353: nyt perustettava ja aikaa asetuksen julkaisemi- oppivuotta seuraavilta oppivuosilta 50 % en-
47354: sesta sen voimaantuloon oli vuoden 1967 lo- simmäisen oppivuoden korvauksesta.
47355: pussa kaikkiaan 12 päivää. Ammattikasvatus- Oppisopimuslain täytäntöönpanon nopeutta-
47356: hallinnon siirryttyä 1. 7. 1968 opetusminis- miseksi opetusministeriö on 17. 9. 1969 am-
47357: teriön alaisuuteen ministeriössä ryhdyttiin vä- mattikasvatushallitukselle lähettämässään kir-
47358: littömästi toimenpiteisiin keskustoimikuntien jeessä kehottanut ammattikasvatushallitusta sel-
47359: jäsenten ja varajäsenten nimittämiseksi. Tässä vittämään oppisopimuskoulutuksen nopeaa to-
47360: yhteydessä on todettava, että työnantajia ja teuttamista haittaavat tekijät sekä tekemään
47361: työntekijöitä edustavat jäsenet ja varajäsenet ehdotuksen haittatekijöiden poistamiseksi. Sel-
47362: on oppisopimuslain 19 §:n säännösten mukai- vityksen saatuaan opetusministeriö ryhtyy kaik-
47363: sesti nimitettävä asianomaisten keskusjärjestö- kiin asian vaatimiin toimenpiteisiin.
47364: jen ehdotuksesta. Kun keskustoimikuntia on
47365: Helsingissä maaliskuun 19 päivänä 1970.
47366:
47367: Opetusministeri Johannes Virolainen.
47368: 3
47369:
47370:
47371:
47372: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
47373:
47374: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen antalet, är det klart, att det tog sin tid att i
47375: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse kommissionerna få in kunniga personer, som
47376: av den 19 februari 1970 nr 2040 tili veder- åtnjöt olika intressegruppers förtroende. Att
47377: börande medlem av statsrådet för avgivande märka är även att yrkesutbildningsstyrelsen
47378: av svar översänt följande av riksdagsman Olavi 1. 12. 1968 fick endast en överinspektör för
47379: Lähteenmäki ställda spörsmål: skötseln av läroavtalsärendena. Först sedan de
47380: centrala kommissionerna hade inrättats kunde
47381: "Är Regeringen medveten om stör- de taga itu med att utarbeta de läroplaner för
47382: ningarna i utbildningen enligt den nya sina respektive områden som läroavtalslagen
47383: läroavtalslagen och om de ekonomiska förutsätter. Yrkesutbildningsstyrelsen har för
47384: skador som drabbat arbetsgivare, vilka sin del med tili buds stående medel försökt
47385: omhänderhaft vidareutbildning av lär- påskynda färdigställandet av läroplanerna i
47386: lingar, tili följd av tiliämpningen av den ordning deras angelägenhetsgrad förutsät-
47387: den nya läroavtalslagen, och om så är ter. Hittilis har den fastställd sammanlagt 92
47388: fallet, olika läroplaner, vilka det likaså har tagit tid
47389: vilka åtgärder har Regeringen vid- att granska och trycka.
47390: tagit eller ämnar den vidtaga för att Av ovan anförda skäl har det inte varit
47391: få ändring tili stånd i saken?" möjligt att igångsätta läroavtalsutbildningen
47392: snabbare än som skett. Det borde ha reser-
47393: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt verats tiliräckligt mycket tid för åtgärderna
47394: anföra följande: för lagens verkställighet, innan lagen trädde i
47395: Den nya läroavtalslagen av 22. 9. 1967 och kraft.
47396: den nya läroavtalsförordningen av 15. 12. 1967 Vad beträffar ersättningarna tili arbetsgivar-
47397: trädde vardera i kraft 1. 1. 1968. Genom den- na, bör det konstateras, att ett läroavtal upp-
47398: na lagstiftning förnyades läroavtalsutbildningen står först när lärlingsnämnden har godkänt
47399: fullständigt. För planeringen och ledningen av läroavtalet. Först den utbildning arbetsgivaren
47400: utbildningen skall enligt lagen för de skilda därefter ger är lärlingsutbildning, för viiken
47401: yrkesområdena tillsättas centrala kommissio- arbetsgivaren är berättigad att få lagstadgad
47402: ner, vilka intager en central ställning när den ersättning. För sådan utbildning har ersätt-
47403: nya Iäroavtalsutbildningen skall igångsättas, då ningar alltid och tili fullt belopp erlagts i
47404: det bl.a. ankommer på dem att utarbeta läro- enlighet med stadgandena i 19 § läroavtals-
47405: planer på området. Centrala lrommissioner förordningen. En annan sak är, att 28 § läro-
47406: fanns emellertid icke tidigare hos oss. Det avtalslagen stadgar, att ersättningen för läro-
47407: gällde sålunda att inrätta sådana, och förord- åren efter det första året är 50 % av ersätt-
47408: ningen publicerades i slutet av år 1967, tolv ningen för det första läroåret.
47409: dagar innan den skulle träda i kraft. Sedan För påskyndande av läroavtalslagens verk-
47410: yrkesutbildningsstyrelsen 1. 7. 1968 hade bli- ställighet har undervisningsministeriet i en
47411: vit underställd undervisningsministeriet, vidtog skrivelse tili yrkesutbildningsstyrelsen 17. 9.
47412: ministeriet omedelbart åtgärder för nominering 1969 uppmanat styrelsen att undersöka de fak-
47413: av medlemmar och suppleanter i centralkom- torer som hindrar ett snabbt förverkligande
47414: missionerna. 1 detta sammanhang är att märka, av läroavtalsutbildningen och att framlägga
47415: att de medlemmar och suppleanter som före- förslag tili avlägsnande av dessa hindrande fak-
47416: träder arbetsgivarna och arbetstagarna enligt torer. Sedan den begärda utredningen inkom-
47417: 19 § läroavtalslagen skall utnämnas på förslag mit kommer undervisningsministeriet att vid-
47418: av vederbörande centralorganisationer. Då de taga alla av saken påkallade åtgärder.
47419: centrala kommissionerna är sammanlagt 28 tili
47420: Helsingfors den 19 mars 1970.
47421:
47422: Undervisningsminister Johannes Virolainen.
47423: Kirj. ksm. n:o 295.
47424:
47425:
47426:
47427:
47428: Voutilainen ym.: Kuorma-autoilijain työllisyystilanteen paranta-
47429: misesta.
47430:
47431:
47432: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
47433:
47434: Kuorma-autoilijoiden keskuudessa on työttö- Yhtenä esimerkkinä kuorma-autoilijoiden
47435: myys kuluneen talven aikana muodostunut vai- työttömyystilanteesta tällä hetkellä mainitta-
47436: keaksi koko maassa ja erityisesti kehitysalu- koon esim. Lieksan seutu, jossa noin puolet
47437: eilla. Varsinaisten pääteiden, voimalaitosten ja kuorma-autoilijoista eli lähes neljäkymmentä
47438: vastaavien rakentaminen on kehitysalueilla suu- kuorma-autoilijaa on työttömänä. Tilanne tällä
47439: relta osin suoritettu. Tästä johtuen näihin tar- hetkellä näyttää erittäin huolestuttavalta ja mitä
47440: koituksiin varatut määrärahat ovat huomatta- pitemmälle kevät kuluu sitä huonommaksi se
47441: vasti supistuneet. muodostuu.
47442: Kun toisaalta kehitysalueilla mm. Pohjois- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
47443: Karjalassa, jossa kuorma-autoilijoiden työttö- § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
47444: myys on tavallista suurempi, on vielä useita voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
47445: TVH:n tiesuunnitelmia ja muita valtion ra- raavan kysymyksen:
47446: kennuskohteita rakentamatta, olisi nämä saa-
47447: tava nopeasti työn alle ja tarkoituksiin varoja. Onko Hallitus tietoinen kuorma-au-
47448: Kuluvasta kevätkaudesta nimittäin muodostuu toilijoiden vaikeasta työllisyystilanteesta
47449: kuorma-autoilijoille ja monille muillekin vaikea erikoisesti kehitysalueilla mm. Pohjois-
47450: työttömyyden kausi, joka merkitsee turvatto- Karjalassa, ja jos on,
47451: muutta ja taloudellista ahdinkoa. Kuorma-au- onko Hallituksella ja mitä suunnitel-
47452: toilijoiden kohdalla taloudelliset huolet ovat mia työtilaisuuksien tai muiden talou-
47453: tavallista suuremmat, koska .työkalu - kuorma- dellisten helpotusten järjestämiseksi
47454: auto - on vaatinut suuren pääoman, joka kuorma-autoilijoille?
47455: useassa tapauksessa on velkana.
47456: Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1970.
47457:
47458: U. H. Voutilainen. Ville Tikkanen.
47459:
47460:
47461:
47462:
47463: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäiväin päättymistä.
47464:
47465:
47466:
47467:
47468: E 344/70
47469: Kirj. ksm. n:o 296.
47470:
47471:
47472:
47473:
47474: E. Laine ym.: Voin alennusmyynnin tehostamisesta.
47475:
47476:
47477: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
47478:
47479: Voin paljouden eli voivuoriongelman kanssa alennuksella ja miksi ei alennusvoin ostajien
47480: vaikeroiva valtiovalta on suunnannut toimen- piiriä laajenneta. Totta kai voita pitää olla
47481: piteensä lähinnä tuotannon rajoittamiseen tilo- oman maan vähävaraisillakin riittävästi, koska
47482: jen paketoinnin, teurastuspalkkion maksamisen valtiolla riittää varoja voin syöttämiseen ulko-
47483: ja markkinoimismaksun perinnän avulla. Huo- maille pilkkahintaan.
47484: mattavasti vähemmän on kiinnitetty huomiota Ostovoiman lisääminen eli palkkojen ja eläk-
47485: voin kotimaisen kulutuksen lisäämiseen siellä, keiden korottaminen lisäisi voin kotimaista ku-
47486: missä varojen niukkuus ja .tulojen pienuus ovat lutusta nimenomaan siellä, jossa ei ainakaan
47487: rajoittamassa tarvittavan voin hankintaa. Toi- rasvojen runsaus ole terveyttä vaarantamassa.
47488: meenpantujen voin alennusmyyntien ulkopuo- Tehostamalla teollistamista ja uudelleenkou-
47489: lelle on jätetty sellaisia vähävaraisia perheitä lutusta teollisiin ammatteihin autettaisiin maa-
47490: ja pienituloisia kansalaisia, joiden sosiaalinen talousväestön ja etenkin nuorison siirtymistä
47491: asema on täysin rinnastettavissa alennusvoin pois maataloudesta ja luotaisiin normaalit kei-
47492: ostoon oikeutettujen asemaan. Esim. valtaosa not ylituotannon supistamiseen, joka vuoros-
47493: kansaneläkkeen tukiosan ja elatusavun ennakon taan johtaisi voi- ja viljavuorten varastoimis-
47494: saajista on täysin rinnastettavissa niihin ryh- kustannusten supistamiseen.
47495: miin, jotka alennusvoin ostoon ovat oikeutetut. Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes·
47496: Alennusvoin myynnin laajentamista on vas- tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
47497: tustettu mm. sillä perusteella, että valtion va- me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
47498: rat eivät tarkoitukseen riitä. Selvittämättä on ;tattavaksi seuraavan kysymyksen:
47499: kuitenkin jätetty kuinka on varaa käyttää sa-
47500: .toja miljoonia markkoja valtion varoja voin Ai'kooko Hallitus ryhtyä toimenpttel-
47501: myyntiin ulkomaille, jopa 65 pennin kilohin- siin voin alennusmyynnin tehostamiseksi
47502: taan. Aivan oikeutetusti kansalaiset kysyvät, saattamalla uusia sosiaaliryhmiä voin
47503: miksi ei voita myydä kotimaassa suuremmalla alennusmyynnin piiriin ja alentamalla
47504: voin hintaa?
47505: Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1970.
47506:
47507: Ensio Laine. Siiri Lehmonen.
47508: Pauli Puhakka. Irma Rosnell.
47509: Aarne Pulkkinen.
47510:
47511:
47512:
47513:
47514: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäiväin päättymistä.
47515:
47516:
47517:
47518:
47519: E 345/70
47520: Kirj. ksm. n:o 297.
47521:
47522:
47523:
47524:
47525: Eskelinen ym.: Yksityisen vähittäiskaupan toimintaedellytysten
47526: parantamisesta.
47527:
47528:
47529: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
47530:
47531: Kaupan alalla on maassamme viime vuosina na vielä lisänneet ne toimenpiteet, joihin tukku-
47532: tapahtunut voimakasta keskittymistä, joka on ja keskusliikkeiden taholta on ryhdytty ns.
47533: johtamassa suurten keskusliikkeiden ja muiden pikatukkukaupan muodossa. Tämän järjestelyn
47534: suurempien yhtymien aseman huomattavaan puitteissa voivat jopa yksityiset kuluttajat saada
47535: vahvistumiseen. Kun suurten yksikköjen kilpai- tavaraa suoraan tukkuportaasta, jolloin tarve
47536: lukyky on kustannusten rationalisoinnin ym. käyttää hyväksi vähittäiskaupan palveluksia vä-
47537: tekijöiden vuoksi huomattavasti parempi kuin henee jatkuvasti. Kun vähittäiskauppa on edus-
47538: pienempien liikkeiden, on mainittu kehitys ai- tanut yksityisen yritteliäisyyden erästä näky-
47539: heuttanut huomattavia vaikeuksia yksityiselle vintä ja keskeisintä muotoa maassamme, ei ny-
47540: vähittäiskaupalle. Tämä on havaittavissa erityi- kyistä pienyritteliäisyyden lamauttamiseen täh-
47541: sesti maaseudulla, jossa yksityiset kauppiaat täävää toimintaa kaupan alalla voida pitää hy-
47542: toinen 1toisensa jälkeen ovat lopettaneet toi- väksyttävänä.
47543: mintansa kannattamattomana. Sama kehitys on Edellä esitetyn ja VJ 37 §:n 1 momentin
47544: havaittavissa myös väestökeskuksissa, joten ky- perusteella esitämme kunnioittavasti valtioneu-
47545: symyksessä on erittäin huolestuttava ongelma, voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
47546: joka onkin herättänyt varsin laajaa huomiota. raavan kysymyksen:
47547: Kun monet vielä tällä hetkellä itsenäiset vä-
47548: hittäiskauppiaat ovat lisäksi enemmän tai vä- Onko Hallitus tietoinen siitä vaike-
47549: hemmän riippuvaisia sekä taloudellisesti että asta tilanteesta, mihin yhä suurempi
47550: ostojensa suorittamisen osalta jostakin suurem- keskittyminen kaupan alalla on johta-
47551: masta kaupan järjestöstä tai keskusliikkeestä, nut yksityiset vähittäiskau,ppiaat, ja jos
47552: näyttää nykyinen kehitys ennakoivan tilannetta, on,
47553: jolloin yksityinen vähittäiskauppias on varsin mihin ;toimenpiteisiin Hallitus aikoo
47554: harvinainen ilmiö maamme liike-elämässä. Vä- ryhtyä parantaakseen yksityisen vähit-
47555: hi.ttäiskauppiaiden vaikeuksia ovat viime aikoi- täiskaupan toimintaedellytyksiä?
47556: Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1970.
47557:
47558: Katri-Helena Eskelinen. Paavo Niinikoski.
47559:
47560:
47561:
47562:
47563: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäiväin päättymistä.
47564:
47565:
47566:
47567:
47568: E 346/70
47569: Skriftl. spm. nr 298.
47570:
47571:
47572:
47573:
47574: Lillqvist m. fl.: Om införande av enligt yrke varierande pen-
47575: sionsålder.
47576:
47577:
47578: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
47579:
47580: Enligt gällande pensionslagar är åldern för arbeten, om dylika överhuvud finns, med lägre
47581: erhållande av åldringspension i allmänhet 65 lön under de sista åren före avgången på pen-
47582: år och densamma för alla yrkesgrupper. Dock sion. Som en följd härav minskar också veder-
47583: har man både inom den statliga och kommu- börandes pension.
47584: nala sektorn frångått denna bestämmelse och Här har berörts endast busschaufförernas
47585: infört varierande pensionsålder med beak- arbete och pensionsålder men det finns många
47586: tande av vilka fordringar som ställes på de an- andra yrkesgrupper vars pensionsålder borde
47587: ställda i olika yrken. Till exempel, enligt stä- sänkas och fastställas med beaktande av både
47588: dernas pensionsreglemente får busschaufför i fysiska och psykiska påfrestningar samt ansvar-
47589: linjetrafik gå på pension vid fyllda 55 år. Inom ställning mot andra vid yrkets utövande. Med
47590: den privata sektorn, där landets allmänna pen- andra ord, en varierande pensionsålder med
47591: sionslagar tillämpas, är motsvarande avgångs- hänsyn tili de krav yrket ställer borde införas
47592: ålder 65 år. i vår allmänna pensionslagstiftning.
47593: Med beaktande av den ständigt växande Med beaktande av ovan framförda synpunk-
47594: trafiktätheten på våra vägar, strukturomvand- ter framställes enligt riksdagsordningens 37 §
47595: lingen, större bussar, biljettförsäljningen för 1 mom. följande skriftliga spörsmål att besva-
47596: det mesta överförd på chaufförerna samt deras ras av vederbörande medlem av statsrådet:
47597: ansvar för både passagerarnas och medtrafi-
47598: kanternas liv, är det uppenbart att pensions- Är Regeringen medveten om de
47599: åldern för busschaufförer i linjetrafik, 65 år missförhållanden som finns i vår pen-
47600: är alltför hög. I detta sammanhang bör även sionslagstiftning :på grund av att av-
47601: framhållas, att det är ytterst få busschaufförer gångsåldern för alla yrkesgrupper är
47602: som orkar utföra sitt ordinarie arbete tili pen- fastställd tili 65 år trots att både fy-
47603: sionsåldern. Magåkommor av olika slag är en siska och psykiska påfrestningar är
47604: ofta förekommande sjukdom inom denna yr- mycket varierande inom olika yrken,
47605: kesgrupp, troligen förorsakade av de ständiga vilket skulle fordra en flexibel pensions-
47606: skakningarna de blir utsatta för. Dessa och ålder, och i så fall,
47607: andra sjukdomar förorsakar mycket ofta för- vad ämnar Regeringen göra i syfte
47608: flyttning tili lättare och mindre kvalificerade att avhjälpa missförhållandet?
47609: Helsingfors den 5 mars 1970.
47610:
47611: Bror Lillqvist. Artturi Koskinen. Eino Siren.
47612:
47613:
47614:
47615:
47616: E 332/70
47617: 2
47618:
47619: Kirj. ksm. n:o 298. Suomennos.
47620:
47621:
47622:
47623:
47624: LiUqvist ym.: Ammatin mukaisesti määräytyvän eläkeiän käytän-
47625: töön ottamisesta.
47626:
47627:
47628: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
47629:
47630: Voimassa olevien eläkelakien mukaan van- päätään on, seurauksena palkan aleneminen
47631: huuseläkkeen saamisen edellyttämä ikä on viimeisinä eläkettä edeltävinä vuosina. Tämän
47632: yleensä 65 vuotta ollen sama kaikissa ammat- seurauksena asianomaisen eläkekin pienenee.
47633: tiryhmissä. Kuitenkin sekä valtiollisella että Tässä on kosketeltu ainoastaan bussinkul-
47634: kunnallisella sektorilla tästä määräyksestä kiin- jettajien työtä ja eläkeikää, mutta on monia
47635: nipitämisestä on luovuttu ja vaihteleva eläke- muita ammattiryhmiä, joiden eläkeikä tulisi
47636: ikä otettu käytäntöön sen mukaan mitä vaati- alentaa ja määritellä ottamalla huomioon sekä
47637: muksia asetetaan työntekijöille eri ammateissa. fyysiset että psyykkiset rasitukset sekä vastuu
47638: EsimerHksi kaupunkien eläkesäännön mukaan muista henkilöistä ammattia harjoitettaessa.
47639: linjaliikenteessä olevan bussin kuljettaja saa Toisin sanoen ammatin asettamien vaatimusten
47640: siirtyä eläkkeelle 55 vuotta täytettyään. Yksi- mukaan eritelty eläkeikä olisi otettava käytän-
47641: tyisellä sektorilla, jolla sovelletaan maan yleisiä töön yleisessä eläkelainsäädännössämme.
47642: eläkelakeja, vastaava eroamisikä on 65 vuotta. Yllä mainittujen näkökohtien perusteella esi-
47643: Ottaen huomioon alituiseen kasvavan liiken- tetään valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-
47644: netiheyden teillämme, rakennemuutoksen, suu- tin nojalla valtioneuvoston asianomaisen jäse-
47645: remmat bussit, lippujenmyynnin siirtymisen nen vastattavaksi seuraava kirjallinen kysymys:
47646: enimmäkseen kuljettajien suoritettavaksi sekä
47647: heidän vastuunsa niin hyvin matkustajien että Onko Hallitus tietoinen eläkelain-
47648: muiden liikenteessä liikkuvien hengestä, on il- säädännössämme vallitsevista epäkoh-
47649: meistä, että linjaliikenteessä olevien bussien dista, jotka aiheutuvat siitä, että eroa-
47650: kuljettajille 65 vuotta on liian korkea eläke- misikä kaikkien ammattiryhmien osalta
47651: ikä. Tässä yhteydessä korostettakoon myös, on vahvistettu 65 vuodeksi siitä huoli-
47652: että erittäin harvat bussinkuljettajat jaksavat matta, että sekä fyysiset että psyykkiset
47653: jatkaa varsinaista työtään eläkeikään asti. Eri- rasitukset eri ammateissa vaihtelevat
47654: laiset vatsavaivat ovat tällä ammattiryhmällä suuresti, mikä vaat1s1 joustavampaa
47655: usein esiintyvä sairaus, luultavasti siitä alitui- eläkeikää, ja jos on,
47656: sesta tärinästä johtuen, jolle he ovat alttiina. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
47657: Nämä ja muut sairaudet aiheuttavat hyvin ryhtyä tämän epäkohdan poistami-
47658: usein siirron helpompiin ja vähäisempää am- seksi?
47659: mattitaitoa vaativiin tehtäviin, jos sellaisia yli··
47660: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1970.
47661:
47662: Bror Lillqvist. Artturi Koskinen. Eino Siren.
47663: 3
47664:
47665:
47666:
47667:
47668: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
47669:
47670: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
47671: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ryhtyä tämän epäkohdan poistami-
47672: olette kirjeellänne 5 päivältä maaliskuuta 1970 seksi?"
47673: n:o 2157 lähettänyt valtioneuvoston asian-
47674: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
47675: Bror Lillqvistin ym. tekemän, seuraavan sisäl- taen seuraavaa:
47676: töisen kysymyksen: Eläketurvakeskuksessa suoritetaan parhail-
47677: laan tutkimusta eläkeiästä ammattialoittain.
47678: "Onko Hallitus tietoinen eläkelain- Sanotun tutkimuksen piiriin on vielä äsket-
47679: säädännössämme vallitsevista epäkoh- täin lisätty eräitä uusia ammattialoja. Tutki-
47680: dista, jotka aiheutuvat siitä, että eroa- mus valmistunee ensi vuoden loppuun men-
47681: misikä kaikkien ammattiryhmien osalta nessä ja tulee se muodostamaan pohjan har-
47682: on vahvistettu 65 vuodeksi siitä huoli- kittaessa kysymystä siitä, olisiko tietyillä am-
47683: matta, että sekä fyysiset että psyykkiset mattialoilla nykyistä eläkeikää alennettava.
47684: rasitukset eri ammateissa vaihtelevat
47685: suuresti, mikä vaatisi joustavampaa
47686: eläkeikää, ja jos on,
47687: Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1970.
47688:
47689: Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
47690: 4
47691:
47692:
47693:
47694:
47695: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
47696:
47697: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen vad ämnar Regeringen göra i syfte
47698: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- att avhjälpa missförMllandet?"
47699: ve1se av den 5 mars 1970 nr 2157 tili veder-
47700: börande medlem av statsrådet för avgivande Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
47701: av svar översänt följande av riksdagsman Bror samt anföra följande:
47702: LiUqvist m. fl. undertecknade spörsmå1: Inom pensionsskyddscentralen utförs som
47703: bäst en undersökning beträffande pensionsål-
47704: "Är Regeringen medveten om de dern yrkesområdesvis. Tili sagda undersöknings
47705: missförhållanden som finns i vår pen- krets har ännu nyligen fogats några nya yrkes-
47706: sionslagstiftning på grund av att av- områden. Undersökningen torde bli färdig intill
47707: gångsåldern för alla yrkesgrupper är utgången av nästa år och den kommer att
47708: fastställd till 65 år trots att både fy- utgöra grunden för prövningen av frågan om
47709: siska och psykiska påfrestningar är den nuvarande pensionsåldern inom vissa yr-
47710: mycket varierande inom olika yrken, kesområden borde sänkas.
47711: vilket skulle fordra en flexibel pensions-
47712: ålder, och i så fall,
47713: Helsingfors den 18 mars 1970.
47714:
47715: Social- och hä1sovårdsminister A-L. Tiekso.
47716: Kirj. ksm. n:o 299.
47717:
47718:
47719:
47720:
47721: Berner ym.: Lainsäädäntötoimenpiteistä teollisuuslaitoksen ulko-
47722: puolisen työvoiman käyttöä koskevan kiellon johdosta.
47723:
47724:
47725:
47726: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
47727:
47728: Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton ja mm. Äänekoskella ja Mäntässä ja näyttää siltä,
47729: Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton vä- että asiassa liikkeelle panevana voimana olevan
47730: lillä vuodeksi 1970 solmitun työehtosopimuk- Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton toimesta
47731: sen n:o 20 soveltamisohjeisiin on sisällytetty edetään tässä asiassa teollisuuslaitos teollisuus-
47732: määräyksiä, jotka kieltävät ns. ulkopuolisen laitokselta, ilmeisenä pyrkimyksenä - kuten
47733: työvoiman käytön tämän työehtosopimuksen työehtosopimuksen soveltamisohjeista voi pää-
47734: alaisuuteen kuuluvissa teollisuuslaitoksissa. tellä - ammattimaisen liikenteen kuorma-
47735: Tästä puolestaan seuraa, että mm. ne ammat- autoilijain poistaminen tämän teollisuudenalan
47736: timaisen liikenteen kuorma-autoilijat, jotka kuljetuksista viimeistään vuoden 1970 loppuun
47737: ovat olleet autoineen suorittamassa näiden teol- mennessä.
47738: lisuuslaitosten sisäisiä kuljetuksia, joutuvat jo Sen ohella, että tässä jo kajotaan kansalais-
47739: tämän vuoden aikana pois noista kuljetuksista ten perustuslaillisiin oikeuksiin yrittämisvapau-
47740: ja teollisuuslaitokset joutuvat ostamaan itsel- desta ja kuorma-autoilijoiden osalta unohde-
47741: leen vastaavan määrän autoja sekä palkkaamaan taan tyystin se perustuslain kohta, että kansa-
47742: niihin kuljettajat täyttääkseen tuon kuljetuk- laisten työvoima on valtiovallan erityisessä suo-
47743: sellisesti syntyvän aukon. Esimerkkinä voidaan jeluksessa, tällä toimenpiteellä - ja nimen-
47744: mainita, että mm. Imatralla Enso-Gutzeitin omaan tässä ensimmäisessä kaikkein räikeim-
47745: Tainionkosken ja Kaukopään tehtailla tämä tie- mässä tapauksessa - pakotetaan valtio-omis-
47746: tää noin neljänkymmenen autoilijan ja yhteensä teisen yhtiön piirissä kuljetustyön järjestelyissä
47747: noin 50 auton työttömäksi joutumista aikana, suuntaukseen, joka on täysin päinvastainen
47748: jolloin muutenkin autoilijoiden keskuudessa on kaikkialla muualla vallitsevalle suuntaukselle.
47749: työttömyyttä. Pahin on kuitenkin tilanne nii- Kysymyksessä on siis väkivaltainen kehityksen
47750: den autoilijoiden kohdalla, jotka ovat harjoit- pyörän takaisinpäin kääntäminen ammattiyhdis-
47751: taneet liikennettä rajoitetun eli toisin sanoen tysliikkeen järjestövoimaa yhteiskuntaa terrori-
47752: vain Enso-Gutzeitin kuljetuksiin oikeuttavan soivassa muodossa hyväksi käyttäen. Ja millään
47753: liikenneluvan nojalla. Nämä autoilijat eivät voi tavalla mielekkääksi enempää taloudellisessa
47754: enää tuon jälkeen hakeutua kuljetustehtäviin kuin muussakaan mielessä ei em. toimenpiteitä
47755: muuallekaan, mikäli jostakin muita kuljetuksia voi ymmärtää jo siitäkään syystä, että tietyn
47756: olisi löydettävissä. Paikalliset olosuhteet ovat yrittäjäryhmän työttömäksi saattamisen ohella
47757: kuitenkin kokonaisuudessaankin Imatralla sel- aiheutetaan kansantaloudellista varsin suurimit-
47758: laiset, ettei niillekään autoilijoille, joilla liiken- taista tuhlausta jo siinä, että jo olevan kulje-
47759: nelupa on muihinkin kuljetuksiin oikeuttava, tuskaluston tilalle pakotetaan teollisuuslaitok-
47760: ole näin suuren "työttömyysarmeijan" syntyessä set ostamaan uusi, samanlainen kuljetuskalusto.
47761: mahdollisuuksia työtilaisuuksiin. Tämä siis mer- Kun edellä selostetulla on tietynlaisen en-
47762: kitsee sitä, että edellä mainitulla toimenpiteellä nakkotapausluontoisuudenkin vuoksi, mutta
47763: on aiheutettu erittäin vaikea kuorma-autoilijoi- myös monilta edellä kerrotuilta vaikutuksiltaan
47764: den työttömyysongelma, joka ei suinkaan koh- yhteiskuntaan ja sen yksityisiin kansalaisiin
47765: distu yksinomaan Imatran osalle, vaan myös kohdistuvana suuri - ja tässä tapauksessa ar-
47766: muille kemiallisen puunjalostuksen teollisuus- veluttavan pitkälle menevän kielteinen - mer-
47767: paikkakunnille. Jo nyt on sama asia ollut esillä kitys, pyydämme saada valtiopäiväjärjestyksen
47768: E 347/70
47769: 2
47770:
47771: 37 §:n 1 momentin nojalla esittää valtioneu- sia loukkaavista ammattiyhdistysliikkeen
47772: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu- suorittamista painostustoimenpiteistä, ja
47773: raavan kysymyksen: jos on,
47774: mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo
47775: Onko Hallitus tietoinen työehtosopi- tehdä tämän tässä yhteydessä erityisesti
47776: muksesta, jonka soveltamisohjeisiin on ammattimaisen liikenteen kuorma-autoi-
47777: sisällytetty kielto teollisuuslaitoksen ns. lijoiden työmahdollisuuksia ja yrittämi-
47778: ulkopuolisen työvoiman käytöstä ja sen sen vapautta diskriminoivan toiminnan
47779: vuoksi seurauksiltaan arveluttavista, estämiseksi lainsäädännöllä?
47780: mielestämme jo perustuslaillisia oikeuk-
47781: Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1970.
47782:
47783: Arne Berner. Pirkko Aro.
47784: Irma Karvikko. Pekka Pesola.
47785: Armas Leinonen. Urho Knuuti.
47786: E. J. Paavola. Edes Landström.
47787: Tuure Salo. Ville Tikkanen.
47788:
47789:
47790:
47791:
47792: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäiväin päättymistä.
47793: Kirj. ksm. n:o 300.
47794:
47795:
47796:
47797:
47798: Volotinen: Polttoturpeen nostamisen aloittamisesta Valkeasuolla
47799: Pohjois-Karjalassa.
47800:
47801:
47802: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
47803:
47804: Pohjois-Karjalassa on Kiihtelysvaaran ja tuullista olisi ainakin saada selvitys, minkä
47805: Tohmajärven kuntien alueella laaja suoalue, vuoksi mainittu yhtiö ei ole aloittanut turpeen
47806: Valkeasuo, joka on suoritetuissa tutkimuksissa nostoa, vaikka tutkimukset nimenomaan osoit-
47807: todettu erittäin hyväksi turvesuoksi. Tämän tivat, että alueelta saatava pohtoturve olisi
47808: vuoksi mainitun suoalueen taloudellisesta hy- erittäin hyvälaatuista.
47809: väksikäytöstä on jo viime vuosikymmenen Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
47810: alkupuolella käyty keskusteluja, joiden tulok- 37 §:n 1 momentin perusteella esitän kun-
47811: sena Valkeasuo hankittiin Enso-Gutzeit Osake- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
47812: yhtiön omistukseen. Tällöin oli tarkoituksena nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
47813: ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin polttotur-
47814: peen noston aloittamiseksi alueella. Onko Hallitus tietoinen, että viime
47815: Nyt on kuitenkin jo kulunut lähes kymme- vuosikymmenen alkupuolella hankittiin
47816: nen vuotta eikä Valkeasuolla ole ryhdytty min- Tohmajärven ja Kiihtelysvaaran kuntien
47817: käänlaiseen toimintaan, joka osoittaisi, että alueelta Enso-Gutzeit Osakeyhtiön omis-
47818: turpeen noston aloittamista edes suunnitellaan. tukseen laaja Valkeasuo-niminen suo-
47819: Kun polttoturpeen käyttö on jatkuvasti lisään- alue tarkoituksena ryhtyä välittömästi
47820: tymässä ja turpeen nostamistoimenpiteillä olisi polttoturpeen nostamiseen mainitulta
47821: varsin huomattava työllisyyspoliittinen vaikutus suoalueelta, ja jos on,
47822: tällä vaikealla alityöllisyysalueella, tuntuu val- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
47823: tion omistuksessa olevan Enso-Gutzeit Osake- ryhtyä mainitun toiminnan .aloittami-
47824: yhtiön viivyttely asian suhteen oudolta. Koh- seksi välittömästi?
47825: Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1970.
47826:
47827: Mikko Volotinen.
47828:
47829:
47830:
47831:
47832: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäiväin päättymistä.
47833:
47834:
47835:
47836:
47837: E 348/70
47838: Kirj. ksm. n:o 301.
47839:
47840:
47841:
47842:
47843: H. Linna ym.: Valtionavusta kunnanlääkärien virka-asuntojen
47844: ja vastaanottotilojen rakentamiseen.
47845:
47846:
47847: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
47848:
47849: Yleisestä lääkärinhoidosta annetun lain lisessa asemassa oleville kunnille valtionapu
47850: 20 § :n 4 momentin mukaan kunnalle tai kun- kunnanlääkärin virka-asunnon ja ··vastaanotto-
47851: tayhtymälle, jonka tai johon kuuluvien kun- huoneiston rakentamiseen, milloin tällainen
47852: tien taloudellinen kantokyky on maan kun- hanke on tarpeellinen ja välttämatöh. Lailla >
47853:
47854:
47855:
47856:
47857: tien keskimääräistä kantokykyä olennaisesti on haluttu valtionavuin turvata terveydenhuol-
47858: heikompi, annetaan sen ylläpitämää kunnanlää- lon avohuolto myös sellaisissa kunnissa, joilla
47859: kärin virkaa varten valtionavustuksella viran ei ole siihen riittäviä taloudellis~a;· mahdolli-
47860: koko peruspalkka kalliinpaikanlisineen ja luon- suuksia.
47861: toisetujen raha-arvo tai suurempi osa niistä Kuntia, jotka kuuluivat v. 1968 1-3 työ-
47862: kuin saman pykälän 1 momentissa säädetään. hönsijoitusluokkaan, oli kaikkiaan 151 kappa-
47863: Tämän ylimääräisen valtionavun myöntämisen letta ja vastaavasti v. 1969 vahvistetun kun-
47864: perusteista päättää vuosittain valtioneuvosto. tien kantokykyluokituksen 1-3 luokkaan 172.
47865: Valtioneuvosto on 11. 12. 1969 päättänyt, että Lääkintöhallituksella oli sosiaali- ja· terveysmi-
47866: yleisestä lääkärinhoidosta annetun lain 20 §: n nisteriölle 5. 9. 1969 antamansa lausunnon mu-
47867: 4 momentissa tarkoitettua valtionapua kunnan- kaan vireillä 24 tällaisen heikossa taloudelli-
47868: lääkärin virkaan annettaessa käytetään v. 1969 sessa asemassa olevan kunnan hakemukset,
47869: perusteena kuntien kantokykyluokituksesta an- jotka tarkoittavat valtionavun saantia kunnan-
47870: netun lain mukaan vahvistettua kuntien kanto- lääkärin virka-asunnon tai vastaanottotilojen
47871: kykyluokitusta siten, että 1. luokkaan kuulu- rakentamista, uusimista tai peruskorjausta var-
47872: ville kunnille annetaan valtionavustusta 100- ten. Hakemukset jakautuvat lääkintöhallituk-
47873: 90 %, 2. luokkaan kuuluville kunnille 90- sen ilmoituksen mukaan vuosille 1965-1968
47874: 80% ja 3. luokkaan kuuluville kunnille 80- siten, että tarpeellisen määrärahan puutteessa
47875: 70% ja että lääkintöhallitus vahvistaa lopul- on vuosittain keskimäärin kuuden hakemuksen
47876: lisen valtionapuprosentin ottaen huomioon har- ratkaiseminen siirtynyt myöhäisempään ajan-
47877: vasta asutuksesta, vaikeista kulkuyhteyksistä kohtaan.
47878: ja muista luonnollisista seikoista johtuvan kus- Syynä siihen, ettei lain edellyttämää valtion
47879: tannustason ao. kunnassa. tukea kyseisiin hankkeisiin ole voitu lainsää-
47880: Edelleen saman lain 20 § :n 5 momentissa täjän edellyttämällä tavalla kunnille myöntää,
47881: säädetään: "Milloin sellaisen kunnan tai kunta- on ettei tarkoitukseen ole valtion tulo- ja
47882: yhtymän, jota 4 momentissa tarkoitetaan, on menoarviossa myönnetty vuosittain riittävää
47883: tarpeen rakentaa kunnanlääkärin virka-asunto määrärahaa, vaan
47884: tai vastaanottohuoneisto, annetaan siihen val- 1966 7 Pl. XIII:7 ........ 300000 mk
47885: tionapua sisäasiainministeriön hyväksyttyä •ra- 1967 7 Pl. XIII:7 ••••••• 0 300 000
47886: kennustyön valtionavun suorittamista koske- 1968 26.34.38 • 0 0. 0 •••••• 0 300 000 "
47887: vaan yleiseen suunnitelmaan samalla tavoin 1969 33.74.38 0 •••• 0 0. 0 •• 0 300 000 "
47888: kuin peruspalkkaa, kalliinpaikanlisää ja luon- 1970 33.74.38 • 0 •• 0 ••••••• 200000 "
47889: taisetuja varten 1 ja 4 momentin mukaan. "
47890: Valtionapua suoritetaan sitä mukaa kuin ra- Kysymyksessä olevien määrärahojen puit-
47891: kennustyöt edistyvät." teissa ei ole voitu valtionavuin rahoittaa vuosit-
47892: Käsityksemme mukaan lainsäätäjän tarkoi- tain kuin korkeintaan kaksi lääkärin asuntoa
47893: tuksena on ollut varmistaa heikossa taloudel- ja vastaanottotilaa.
47894: E 349/70
47895: 2
47896:
47897: Lääkintöhallitus on sen sijaan kuntien todel- 1963 = 4 193 429 mk, 1964 = 5 011 567 mk,
47898: lisen tarpeen tuntien ja ottaen huomioon edellä 1965 = 3 123 572 mk, 1966 = 5 923 927 mk,
47899: mainitun lainkohdan tarkoituksen esittänyt val- 1967 = 6 0<87 145 mk, 1968 = 9 124 147 mk
47900: tion tulo- ja menoarvioon otettavaksi seuraa- ja 1969 = 6 742 213 mk. Mikäli asuin- ja vas-
47901: vat määrärahat: taanottotilat eivät ole täyttäneet lääkärikunnan
47902: vaatimuksia, on kunnanlääkärin virka jäänyt
47903: 1965 ••• 0 •• 0 ••• 0 ••••• 0 ••• 750 000 mk täyttämättä. Siitä ovat pitäneet huolta lääkä-
47904: 1966 1640 000 rien järjestöt omilla toimenpiteillään .
47905: 1 920 000 "
47906: • 0 •••••• 0 0 0 0 ••••••••
47907:
47908:
47909:
47910:
47911: 1967 •••• 0 •• 0 ••••• 0 0. 0 •••
47912:
47913:
47914:
47915:
47916: 1968 • 0 ••••••••• 0 0 •••• 0 •• 700 000 " Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
47917: 1969 2 220 000 " 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
47918: 2 900 000 "
47919: ••••••• 0 0 •• 0 0 ••• 0 •••
47920:
47921:
47922:
47923:
47924: 1970 neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
47925: "
47926: • 0 •••••• 0 •• 0 •••••• 0.
47927:
47928:
47929: seuraavan kysymyksen:
47930: Samalla lääkin1löhallitus toteaa edellä maini-
47931: tussa lausunnossaan esitettyjen määrärahojen Onko Hallitus tietoinen suta, että
47932: puitteissa olevan mahdollista käsitellä hake- kunnat ja kuntayhtymät eivät ole saa-
47933: mukset ja myöntää tarpeelliset valtionavut. neet yleisestä lääkärinhoidosta annetun
47934: Nykyisen lääkäripulan vallitessa vaaditaan lain 20 § :n 5 momentin edellyttämää
47935: lääkärin viran täyttämiseksi kunnolliset asuin- valtionapua kunnanlääkärin virka-asun-
47936: ja vastaanottotilat. Tämä on johtanut siihen, tojen ja vastaanottotilojen rakentami-
47937: että kunnat ovat yhä enenevässä määrin pako- seen tähän tarkoitukseen vuosittain val-
47938: tetut rakentamaan tai peruskorjaamaan lääkä- tion tulo- ja menoarviossa varattujen
47939: rintalojaan. Tästä ovat osoituksena kunnille liian pienien määrärahojen johdosta, ja
47940: kunnanlääkärien asunto- ja vastaanottotilojen jos on,
47941: rakentamisesta vv. 1963-1969 aiheutuneet mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
47942: yhteensä 40 206 000 mk:n määräiset kustan- ryhtyä mainitun epäkohdan korjaami-
47943: nukset, jotka jakautuvat vuosittain seuraavasti: seksi?
47944: Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1970.
47945:
47946: Heimo Linna. Eino Sääskilahti. Reino Karpola.
47947:
47948:
47949:
47950:
47951: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäiväin päättymistä.
47952: Valtiopäivillä 1966-1969 annetut, mietintöihin
47953: liittämättä jääneet lausunnot.
47954:
47955:
47956:
47957:
47958: E 383/70
47959: Viittauslehti
47960: Perustuslakivaliokunnan lausunto n:o 2 ,( 1967 vp.) hallituksen esityksestä n:o 21 ( 1967 vp.)
47961: rannansuojelulaiksi ja siihen liittyväksi laiksi kaavoitusalueiden jakolain muuttamisesta. - Ks.
47962: A. III: 2.
47963: Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto n:o 1 (1967 vp.) hallituksen esityksestä n:o 22
47964: ( 1967 vp.) tilojen osittamisen rajoittamista sekä tilojen ja tilanosien yhdistämistä koskevaksi
47965: lainsäädännöksi. - Ks. A. III: 2.
47966:
47967: Perustuslakivaliokunnan lausunto n:o 5 (1968 vp.) hallituksen esitykseen n:o 22 (1967 vp.)
47968: sisältyvän osittamisrajoituslakiehdotuksen käsittelyjärjestyksestä. - Ks. A. Ill: 2.
47969:
47970:
47971:
47972:
47973: E 384/70
47974: EDUSKUNNAN
47975: PANKKIVALIOKUNTA
47976: Helsingissä,
47977: 27 päivänä helmikuuta 1969.
47978: Lausunto N:o 1.
47979:
47980:
47981:
47982: V a 1 t i o v a r a i n v a 1 i o k u n n a 11 e.
47983:
47984: Valtiovarainvaliokunta on marraskuun 11 asuntotuotanto on lisääntynyt ja valtion lisä-
47985: päivänä 1966 päivätyllä kirjeellään pyytänyt lainan saamisen mahdollisuus vähentänyt sääs-
47986: pankkivaliokunnan lausuntoa ed. Pakkasen ym. tämisen tarvetta. Tulorajojen muutokset taas
47987: lakialoitteesta N: o 111 ( 1966 Vp. ) , joka si- ovat häirinneet suunnitelmallista asuntosäästÖ·
47988: sältää ehdotuksen laiksi asuntosäästöpalkkioista. toimintaa.
47989: Valiokunta on kuullut asiantuntijoina valtio- VaHokunta on aloitteeseen sisältyvää laki-
47990: sihteeri Paul Paavelaa ja hallitusneuvos Osmo ehdotusta tutkiessaan pitäytynyt lähinnä raha-
47991: Kallialaa valtiovarainministeriöstä, ylijohtaja laitoksia välittömästi koskeviin ehdotuksen
47992: Erik Törnqvistiä valtiovarainministeriön kan- osiin. Valiokunta toteaa asiantuntijoiden lau-
47993: santalousosastolta, johtaja Arvo Tiristä ja toi- suntoihin perustuvana käsityksenään, ettei eh-
47994: mistopäällikkö Heikki Välitaloa asuntohallituk- dotuksen 2 §:n 2 momentin mukainen asunto-
47995: sesta, valtiotieteen lisensiaatti Markku Puntilaa säästöpalkkiojärjestelmä, jossa rahalaitokset si-
47996: Suomen Pankista, johtaja Matti Ali-Melkkilää toutuisivat myöntämään tallettajille vastaantu-
47997: Suomen Säästöpankkiliitosta, johtaja Jaakko lolainan, ilmeisesti ole rahalaitosten maksu-
47998: Räsästä Osuuskassojen Keskusliitosta, varatuo- valmiutta vaarantamatta toteutettavissa asetta-
47999: mari Tapani Mäntysaarta Suomen Pankkiyhdis- matta vastaantulolainan saamiselle säästösuun-
48000: tyksestä, toimitusjohtaja Antti Pelkolaa, toimi- nitelman noudattamista ja rahalaitoksen maksu-
48001: tusjohtaja Olavi Kanervaa ja varatuomari Ka- valmiutta koskevia ehtoja.
48002: levi Sassia. Lausuntonaan esittää pankkivalio- Kun asuntotuotantoon on valiokunnan mie-
48003: kunta kunnioittaen seuraavaa: lestä jatkuvasti kiinnitettävä vakavaa huomiota
48004: Valiokunta pitää tärkeänä omistusasuntoihin ja kun on nähtävissä, ettei edellä mainitulla
48005: tähtäävän asuntotuotannon edistämistä valtio- asuntotuotantolailla asetettua tavoitetasoa voida
48006: vallan toimenpitein, mutta toteaa, että perus- saavuttaa, valiokunta pitää tärkeänä, että halli-
48007: teltua investointitarvetta esiintyy myös muilla tus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin asunto-
48008: tuotannon ja elinkeinoelämän, esim. vuokra- poliittisten tavoitteiden ja myös asuntosäästö-
48009: asuntojen ja pysyvien työpaikkojen aloilla. palkkiojärjestelmän uudeksi tutkimiseksi.
48010: Aloitteen tekemisen jälkeen ovat olosuhteet Edellä esitetyn perusteella pankkivaliokunta
48011: asunnon hankinnan rahoituksessa muuttuneet kunnioittaen esittää lausuntonaan,
48012: 22 päivänä huhtikuuta 1966 annettuun asunto-
48013: tuotantolakiin ( 247/66) perustuvien toimen· ettei lakia asuntosäästöpalkkioista ole
48014: piteiden johdosta. Suhteellisen pientä omara- tarkoituksenmukaista säätää puheena
48015: hoitusosuutta edellyttävä osuuskuntamuotoinen olevan lakialoitteen pohialta.
48016:
48017:
48018: Pankkivaliokunnan puolesta:
48019: Raimo Ilaskivi.
48020:
48021:
48022:
48023:
48024: Kalevi Kauniskangas.
48025: E 91/69
48026: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
48027:
48028:
48029:
48030:
48031: Suomen Eduskunnan
48032: päätös,
48033: joka tehtiin vuoden 1969 varsinaisilla valtiopäivillä
48034: Helsingissä
48035:
48036: 20 päivänä maaliskuuta 1970.
48037:
48038:
48039: Me, Suomen Eduskunta ja Suomen kansan Edustajat, jotka nyt olemme var-
48040: sinaisille valtiopäiville kokoontuneina olleet, teemme tiettäväksi: että Me, nou-
48041: dattaen valtiopäiväjärjestyksen säännöstä, olemme 3 päivänä helmikuuta 1969
48042: täällä Helsingissä kokoontuneet.
48043: Toimemme olemme aloittaneet anoen ja rukoillen Kaikkivaltiaalta siunausta
48044: työllemme, ja saatuamme valtiopäivien kestäessä tiedoksi erinäisiä esityksiä, ehdo-
48045: tuksia ja kertomuksia, jotka Hallitus on Meille esittänyt, sekä käyttäen perustus-
48046: lakien mukaan Eduskunnalle tulevaa aloiteoikeutta, Me olemme tehneet seuraa-
48047: vat päätökset.
48048:
48049:
48050: Kevätistuntokausi.
48051: Hallituksen esitykset.
48052:
48053: 1 §.
48054: Hallituksen esitys n:o 68 ( 1966 Vp.) henkeen ja terveyteen kohdistuvien
48055: rikosten rankaisemista koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Eduskunta on
48056: 2 päivänä kesäkuuta 1969 hyväksynyt lain rikoslain muuttamisesta, lain sotaväen
48057: rikoslain muuttamisesta ja lain tieliikennelain muuttamisesta.
48058: Eduskunta ei ole katsonut voivansa laajemmalti puuttua tieliikennelain 8 § :n
48059: 3 momenttiin, joka melko selvästi rakentuu seurausvastuuajattelulle. Samoin ei
48060: ole puututtu siihen kielelliseen eroavuuteen, joka on syntynyt "ruumiinvamma"
48061: ja "sairaus" sanojen käytössä toisaalta uudessa rikoslain 21 luvussa ja toisaalta
48062: E 298/70
48063: 2 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
48064:
48065: ainakin tieliikennelain 8 ja 8 a §:ssä sekä 11 päivänä joulukuuta 1964 annetun
48066: ilmailulain 67 §:ssä. Eduskunta on edellyttänyt, että näihin seikkoihin kiinnitetään
48067: Hallituksen .toimesta huomiota ja että järjestetään tarvittaessa asia lainsäädäntö-
48068: toimenpitein.
48069:
48070: 2 §.
48071: Hallituksen esitys n:o 56 (1968 Vp.) myrkkylaiksi. Eduskunta on 11 päivänä
48072: maaliskuuta 1969 hyväksynyt lain.
48073: Lakiehdotuksen 9 §: ssä 1tarkoitet:un neuvottelukunnan tehtävänä on seurata
48074: kehitystä myrkkyä koskevissa asioissa, antaa lausuntoja sekä tehdä asiaa koskevia
48075: esityksiä ja aloitteita. Eduskunta on lausunut pitävänsä tärkeänä, että Hallitus
48076: myrkkyasiain neuvottelukuntaa asettaessaan kiinnittää erityistä huomiota sen ko-
48077: koonpanoon. Eduskunnan mielestä neuvottelukunnan tulee olla riittävän laaja ja
48078: edustaa alan parasta asiantuntemusta, jotta myrkyn vaarattomaksi tekeminen ja
48079: ennalta ehkäisevä toiminta myrkyllisten aineiden aiheuttamien onnettomuuksien
48080: välttämiseksi sekä ilman, veden ja ympäristön saastumisen estämiseksi tulee ote-
48081: tuksi eri puolilta huomioon ja käytännössä tehokkaasti itoteutetuksi .tasapuolisesti
48082: koko maassa.
48083:
48084: 3 §.
48085: Hallituksen esitys n:o 57 (1968 Vp.) torjunta-ainelaiksi. Eduskunta on 11
48086: päivänä maaliskuuta 1969 hyväksynyt lain.
48087:
48088: 4 §.
48089: Hallituksen esitys n:o 94 ( 1968 Vp.) laiksi aluevaihdon suorittamisesta valtion
48090: ja Kalvolan kunnan välillä. Eduskunta on 1 päivänä huhtikuuta 1969 hyväksynyt
48091: lain.
48092:
48093: 5 §.
48094: Hallituksen esitys n:o 135 (1968 Vp.) laiksi kalastuslain muuttamisesta.
48095: Eduskunta on 4 päivänä maaliskuuta 1969 hyväksynyt lain.
48096: Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttän~, että kalastuksen-
48097: hoitomaksun suorittaminen pyritään järjestämään nykyistä joustavammalla ja
48098: käytännöllisemmällä tavalla.
48099:
48100: 6 §.
48101: Hallituksen esitys n:o 145 ( 1968 Vp.) laiksi eräiden valtion varoista suori-
48102: tettavien eläkkeiden järjestelystä ja laiksi virkamieseläkkeistä annetun lain muut-
48103: tamisesta. Eduskunta on 5 päivänä kesäkuuta 1969 hyväksynyt lait.
48104: Eduskunta on todennut, että eräiden nimikeryhmien kuten esim. kaupunki-
48105: ja kauppalakuntien palveluksessa olleiden ylikonstaapelien, vanhempien konstaa-
48106: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 3
48107:
48108: pelien ja nuorempien konstaapelien sekä valtionrautateiden entisten ylikonduk-
48109: töörien eläketurvassa olevat puutteellisuudet eivät nyt esitetyn eläkkeiden tar-
48110: kistuksen avulla tule Eduskunnan edellyttämällä tavalla korjatuiksi. Kun Edus-
48111: kunta kuitenkin on katsonut oikeudenmukaisuuden vaativan myös tätä korjausta,
48112: Eduskunta on lausunut edellyttävänsä Hallituksen huolehtivan siitä, että mainittu-
48113: jen ja muiden samassa asemassa olevien nimikeryhmien eläketurva varsinaisen
48114: palkkauksen lisäksi maksettujen lisäpalkkioitten osalta saatetaan eläketarkistuksen
48115: yhteydessä myönnettävien ylimääräisten eläkkeiden avulla käsiteltävänä olevan
48116: lakiehdotuksen edellyttämälle tasolle.
48117: 7 §.
48118: Hallituksen esitys n:o 148 ( 1968 Vp.) laeiksi ennakkoperintälain ja 'tyÖn-
48119: antajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 11 päi-
48120: vänä maaliskuuta 1969 hyväksynyt lait.
48121: Eduskunta on katsonut tarpeelliseksi huomauttaa, että ennakkoperintälain
48122: 7 §:n muuttamisen lisäksi olisi aiheellista muuttaa etuoikeusasetuksen 4 a §:ää
48123: siten, että konkurssipesän tai sivullisen suoritettua :työntekijälle vain nettopalkan,
48124: tilittämättä jäävä veronpidätys .tulisi suoritettavaksi pesän muista varoista samalla
48125: etuoikeudella kuin ,työnantajan aikaisemmin mahdollisesti ,tilittämättä jääneet
48126: veronpidätykset, mutta veronpidätykset luettaisiin kuitenkin palkansaajan hyväksi.
48127:
48128: 8 §.
48129: Hallituksen esitys n:o 151 ( 1968 Vp.) yhteismetsälaiksi sekä laeiksi ulosotto-
48130: lain ja jakolain muuttamisesta. Eduskunta on 18 päivänä huhtikuuta 1969 hyväk-
48131: synyt lait.
48132: Samalla Eduskunta on päättänyt lausua toivomuksen, että Hallitus kiireelli-
48133: sesti selvityttäisi, millä tavoin voitaisiin estää tiloja ositettaessa niihin kuuluvien
48134: yhteismetsäosuuksien jakaantuminen sellaisiin tiloihin kuuluviksi, joita ei käytetä
48135: pääasiallisesti maatilatalouden harjoittamiseen, ja .tällaiset jo siittyneet osuudet
48136: saada llitetyiksi sellaisiin ,tiloihin, joita käytetään pääasiallisesti maatilatalouden
48137: harjoittamiseen, sekä antaisi selvityksen perusteella asiasta esityksen Eduskunnalle.
48138:
48139: 9 §.
48140: Hallituksen esitys n:o 153 (1968 Vp.) laiksi tieliikennelain 5 §:n muuttami-
48141: sesta. Eduskunta on 16 päivänä toukokuuta 1969 hyväksynyt lain ,tieliikennelain
48142: muuttamisesta.
48143: Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, ettei jo nykyisin eri työmaille
48144: yksityisautoilla tapahtuvia työtovereiden kuljetuksia ryhdytä rajoittamaan ja on ke-
48145: hoittanut Hallitusta kiireellisesti selvittämään miten siinä 'tapauksessa, ellei yleisillä
48146: liikennevälineillä kohtuullisin kustannuksin ja ajan puitteissa ole mahdollista
48147: työmatkoja suorittaa, se voisi :tapahtua pientä korvausta vastaan samalla työmaalla
48148: työskentelevän ,työtoverin yksityisessä käytössä olevalla autolla.
48149: 4 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
48150:
48151: 10 §.
48152: Hallituksen esitys n:o 158 ( 1968 Vp.) eräiden avioliiton päättämistä ja purka-
48153: mista koskevien sekä niihin liittyvien säännösten muuttamisesta. Eduskunta on
48154: 1 päivänä huhtikuuta 1969 hyväksynyt lain avioliittolain muuttamisesta, lain
48155: ottolapsista annetun lain 6 § :n kumoamisesta ja lain rikoslain muuttamisesta.
48156: Eduskunta on hyväksynyt avioliittolain 75 §:n 1 momentin lähtien siitä, että
48157: säännöksessä käytetyt käsitteet "mielisairas" ja "mielisairaus" ulottuvat myös
48158: sairauden rtai vamman aiheuttamiin tylsistymistapauksiin. Terveen puolison kan-
48159: nalta on kohtuullista, että hänellä myös näissä tapauksissa on mahdollisuus saada
48160: avioero samoin edellytyksin kuin varsinaisten mielisairauksien yhteydessä. On
48161: ilmeistä, ettei mielisairauden käsite ole täysin vakiintunut edellä esitetyssä merki-
48162: tyksessä. Lisäksi se on lievempien tapausten osalta yleensäkin tulkinnanvarainen.
48163: Sen vuoksi Eduskunnan mielestä olisi yhtenäisen oikeuskäytännön takaamiseksi
48164: tarpeellista saattaa oikeudenkäyntiä varten .tarvittavat lääkärintodistukset aina
48165: lääkintöhallituksen tarkastettavaksi. Hallituksen esityksen liitteenä olevan asetus-
48166: ehdotuksen mukaan näin ei aina tarvitsisi menetellä.
48167: Avioliittolain 75 § on antanut Eduskunnalle aiheen kiinnittää huomiota erää-
48168: seen periaatteelliseen kysymykseen, johon jo valmistelun puuttumisen 'takia ei ole
48169: ollut mahdollista puuttua tämän lainmuutoksen yhteydessä. Lakiehdotuksen 75 §
48170: rakentuu terveen puolison etuun. Avioliittolakia edelleen kehitettäessä olisi sel-
48171: vitettävä, !tulevatko mielisairaan ja ehkä muullakin tavoin sairaan puolison edut
48172: riittävästi huomioon otetuiksi avioliiton purkamista koskevissa ja varallisuusoikeu-
48173: dellisissa säännöksissä. Tarpeen vaatiessa olisi asia järjestettävä lainsäädäntöteitse.
48174:
48175:
48176: 11 §.
48177: Hallituksen esitys n:o 159 ( 1968 Vp.) laiksi auto- ja moottorpyöräverosta
48178: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 15 päivänä huhtikuuta 1969 valtio-
48179: päiväjärjestyksen 68 § :n 1 momentissa säädetyin määräenemmistöin hyväksynyt
48180: lain.
48181: Samalla kun Eduskunta on päättänyt lakiehdotuksesta poistaa sen 6 § :n 1 mo-
48182: mentin, Eduskunta on esittänyt Hallituksen harkittavaksi kysymyksen, eikö paketti-
48183: autojen verotuksessa olisi luovuttava vähimmäispainorajoista ja pyrittävä lähinnä
48184: Tanskassa noudatettuun järjestelmään, josta käytettävissä olevien :tietojen mukaan
48185: on saatu varsin myönteisiä kokemuksia. Tämän järjestelmän mukaan on kysymys
48186: pakettiautoverosta ratkaistu siten, että pakettiauto, jossa ei etuistuimia lukuun-
48187: ottamatta ole muita istuimia eikä tavaratilassa sivuikkunoita, on koosta riippumatta
48188: kokonaan autoverosta vapaa. Mikäli tällaiseen pakettiautoon halutaan asentaa lisä-
48189: istuimet, peritään 50 % :n vero henkilöauton veroon verrattuna. Jos taas paketti-
48190: autoon halutaan asentaa vielä sivuikkunat, kannetaan veroa henkilöautojen veron
48191: mukaisesti.
48192: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 5
48193:
48194: Vielä Eduskunta on katsonut aiheelliseksi lausua, että autoverolain 17 §:n
48195: säännösten soveltamista helpotettaisiin niin, että invalidijärjestöjen tietoon edeltä-
48196: käsin saatettaisiin, minkä hintaluokan autot saattavat eri ,tapauksissa tulla kysy-
48197: mykseen lain 17 §: ssä tarkoitettuina, kokonaan .tai osittain verovapaina invalidi-
48198: autoina.
48199: Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on myös lausunut edellyttävänsä, että
48200: Hallitus kiireellisesti selvityttäisi mahdollisuudet laajentaa auto- ja moottoripyörä-
48201: veron palautusta täysimääräisenä vähintään 40-prosenttisille liikuntainvalideille
48202: sekä antaisi Eduskunnalle tätä koskevan esityksen.
48203:
48204: 12 §.
48205: Hallituksen esitys n:o 166 (1968 Vp.) laeiksi työntekijäin eläkelain, kunnallis-
48206: ten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain ja merimieseläkelain muuttamisesta.
48207: Eduskunta on 4 päivänä maaliskuuta 1969 hyväksynyt lait.
48208:
48209: 13 §.
48210: Hallituksen esitys n:o 167 ( 1968 Vp.) porotilalaiksi ja eräiksi kolttien asutta-
48211: mista koskeviksi laeiksi. Eduskunta on 9 päivänä toukokuuta 1969 hyväksyny:t
48212: porotilalain, lain suojametsistä annetun lain muuttamisesta, lain eräiden kolttien
48213: asuttamisesta annetun lain muuttamisesta ja kolttien maanjärjestelylain.
48214: Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt, että porotilalain
48215: mukaiset suunnittelu- ja perustamistoimenpiteet aloitetaan viipymättä, ja että
48216: poronhoitoalueen pohjoisimpien osien erikoisolosuhteet otetaan riittävästi huo-
48217: mioon.
48218: 14 §.
48219: Hallituksen e:Sitys n:o 1 laiksi kunnallislain muuttamisesta. Eduskunta on 14
48220: päivänä maaliskuuta 1969 hyväksynyt lain.
48221:
48222: 15 §.
48223: Hallituksen esitys n:o 2 laiksi asuntotuotantolain muuttamisesta. Eduskunta on
48224: 11 päivänä maaliskuuta 1969 hyväksynyt lain.
48225:
48226: 16 §.
48227: Hallituksen esitys n:o 3 laiksi rakennuslain muuttamisesta ja laiksi yksityisistä
48228: .teistä annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 3 päivänä kesäkuuta 1969 hyväk-
48229: synyt lait.
48230: Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
48231: rakennuslainsäädännön kokonaistarkistuksen aikaansaamiseksi, koska rakennuslaki
48232: lukuisten muutosten johdosta on tullut sitä käyttämään joutaville hankalaksi ja
48233: vaikeasti tulkittavaksi.
48234: 6 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
48235:
48236: 17 §.
48237: Hallituksen esitys n:o 4 laiksi eräistä valtion varoista maksettavista eläkkeistä
48238: ja laiksi valtion eläkelain muuttamisesta. Eduskunta on 1 päivänä huhtikuuta 1969
48239: hyväksynyt lait.
48240: Eduskunta on lausunut todenneensa, että valtionapulaitosten ehdotettu uusi
48241: eläkejärjestely, vaikka sen tarkoituksena on muuttaa laitosten valtionavun perusteita
48242: vain ;tulevan eläkevastuun osalta, saattaa johtaa siihen, että laitosten valtionapua ja
48243: sitä vastaavia avustuksia koskevat muut säännökset on tarkistettava uutta järjes-
48244: telmää vastaaviksi. Niinpä on ilmeistä, että yksityisiä vajaamielislaitoksia koskevia
48245: vajaamielislain säännöksiä olisi kustannusten jakaantumisperusteiden pysyttämiseksi
48246: nykyistä vastaavina korjattava rinnan lain toimeenpanon kanssa niin, että eläkkei-
48247: den omavastuuosuus tulisi nykyiseen tapaan sisällytettäväksi laitosta käyttävien
48248: kuntien maksuosuuteen.
48249: Vielä Eduskunta on lausunUit edellyttävänsä, että samalla kertaa kuin valtio-
48250: konttorin hoidettavaksi annetaan uuden lain edellyttämät tehtävät, sen henkilö-
48251: kuntaa lisätään niin, ettei näiden uusien tehtävien hoito viivästyltä valtiokanttorille
48252: uskottujen muiden asiain käsittelyä.
48253:
48254: 18 §.
48255: Hallituksen esitys n:o 5 laiksi kansanopistojen valtionavusta. Eduskunta on
48256: 30 päivänä toukokuuta 1969 hyväksynyt lain.
48257: Eduskunta on kiinnittänyt huomiota kansanopistojen mahdollisuuksiin toimia
48258: kehitysvammaisten ja muiden erityisryhmien hyväksi. Eduskunnan mielestä olisi
48259: selvitettävä millä tavalla näitten ryhmien koulutus- ja muiden sivistystarpeiden
48260: tyydyttämiseen tähtäävää toimintaa voitaisiin harjoittaa olemassa olevien kansan-
48261: opistojen ja .tarkoitusta varten mahdollisesti perustettavien erityiskansanopistojen
48262: puitteissa ja miten tämä toiminta olisi tarkoituksenmukaisimmin järjestettävissä.
48263:
48264: 19 §.
48265: Hallituksen esitys n:o 6 laiksi psykologeista. Eduskunta on 25 päivänä huhti-
48266: kuuta 1969 hylännyt esityksen.
48267:
48268: 20 §.
48269: Hallituksen esitys n:o 7 laiksi keskinäisistä vahinkovakuutusyhdistyksistä anne-
48270: tun lain muuttamisesta. Eduskunta on 11 päivänä maaliskuuta 1969 hyväksynyt
48271: lain.
48272:
48273: 21 §.
48274: Hallituksen esitys n:o 8 laiksi valtion vastuusta Teollistamisrahasto Oy:n
48275: ulkomaisen lainan kurssitappiosta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 11
48276: päivänä maaliskuuta 1969 hyväksynyt lain.
48277: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 7
48278:
48279: 22 §.
48280: Hallituksen esitys n:o 9 pellon käytön rajoittamisesta. Eduskunta on 21 päi-
48281: vänä maaliskuuta 1969 hyväksynyt lain.
48282:
48283: 23 §.
48284: Hallituksen esitys n:o 10 laiksi maatalouden perusluotosta annetun lain muutta-
48285: miseSJta. Eduskunta on 4 päivänä maaliskuuta 1969 hyväksynyt lain.
48286:
48287: 24 §.
48288: Hallituksen esitys n:o 11 laeiksi maankäyttölain ja eräiden siihen liittyvien
48289: lakien muuttamisesta. Eduskunta on 4 päivänä maaliskuuta 1969 hyväksynyt lain
48290: maankäyttölain muuttamisesta, lain maankäyttölainoista annet\Ul lain muuttami-
48291: sesta, lain maankäyttölain muuttamisesta 4 päivänä :tammikuuta 1968 annetun lain
48292: ( 2/68) soveltamisajan pitentämiseSJtä ja lain asutuslainsäädännön kumoamiseen
48293: liittyvistä toimenpiteistä annetun lain muuttamisesta 4 päivänä tammikuuta 1968
48294: annetun lain ( 1/68) soveltamisajan pitentämisestä.
48295:
48296: 25 §.
48297: Hallituksen esitys n:o 12 laiksi sairaanhoitajien yhteispohjoismaisia työmarlclci.-
48298: noita koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä sopimuksen
48299: soveltamisesta. Eduskunta on 21 päivänä maaliskuuta 1969 päättänyt hyväksyä ne
48300: Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä sairaanhoitajien yhteispohjoismaisista
48301: työmarkkinoista Oslossa 5 päivänä joulukuuta 1968 tehtyyn sopimukseen sisältyvät
48302: määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
48303: Samalla Eduskunta on valtiopäiväjärjeSJtyksen 67 §:n 2 momentissa ja 69 §:n
48304: 1 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain sairaanhoiltajien yhteis-
48305: pohjoismaisia .työmarkkinoita koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksy-
48306: misestä sekä sopimuksen soveltamisesta.
48307:
48308: 26 §.
48309: Hallituksen esitys n:o 13 kihlakunnanoikeuden lautakunnasta annettujen sään-
48310: nösten uudistamisesta. Eduskunta on 1 päivänä huhtikuuta 1969 hyväksynyt lain
48311: kihlakunnanoikeuden lautakunnasta ja lain oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta.
48312:
48313: 27 §.
48314: Hallituksen esitys n:o 14 Interhotel Oy:n lainojen valtion takauksista. Edus-
48315: kunta on 18 päivänä maaliskuuta 1969 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston anta-
48316: maan vastavakuuksia vaatima:tta, mutta muutoin määräämillään ehdoilla valtion
48317: omavelkaisia takauksia Interhotel Oy nimisen yhtiön hotellirakennuksen rakenta-
48318: mista varten ottamien, yhteensä enintään 20 000 000 markkaan nousevien u1ko- ja
48319: kotimaisten lainojen ja niissä sovittujen ehtojen :täyttämisen vaikuudeksi ja siten,
48320: 8 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
48321:
48322: e1ltä kunkin ulkomaisen lainan määrä tällöin lasketaan rtakausta annettaessa voi-
48323: massa olleen virallisen kurssin mukaan.
48324:
48325:
48326: 28 §.
48327: Hallituksen esitys n:o 15 Kansainvälisen työkonferenssin 50. istuntokaudellaan
48328: vuonna 1966 hyväksymistä yleissopimuksista ja suosituksista. Eduskunta on 2 päi-
48329: vänä kesäkuuta 1969 päättänyt, että kalastajien pätevyyskirjoja koskevaa yleissopi-
48330: musta (n:o 125) ja laivaväen asuntoja kalastusaluksessa koskevaa yleissopimusta
48331: (n:o 126) ei ratifioida;
48332: että kalastajien ammattikoulutusta olisi osittain ja nykyistä, mutta varsinaisesti
48333: vastaista tarvetta varten ryhdyttävä suunnittelemaan suosituksen (n:o 126) viitoit-
48334: tamaan suuntaan ottamalla myös tutkittavaksi kysymys alan koulutusorganisaation
48335: kehittämisestä; sekä
48336: etJtä osuuskuntien merkitystä kehitysmaiden taloudellisessa ja sosiaalisessa kehi-
48337: tyksessä koskeva suositus ( n: o 127 ) ei tässä vaiheessa anna aihetta enempiin
48338: toimenpiteisiin.
48339:
48340: 29 §.
48341: Hallituksen esitys n:o 17 laiksi maataloustuotteiden tuontimaksuista annetun
48342: lain muuttamisesta. Eduskunta on 11 päivänä maaliskuuta 1969 valtiopäiväjärjes-
48343: tyksen 68 § :n 1 momentissa säädetyin määräenemmistöin hyväksynyt lain.
48344:
48345:
48346: 30 §.
48347: Hallituksen esitys n:o 18 laiksi Ortodoksisesta kirkkokunnasta. Edu~kunita on
48348: 25 päivänä huhtikuuta 1969 hyväksynyt lain.
48349: Eduskunta on .todennut, että kielilain (148/22) 17 §:n 2 momentin mukaan
48350: ortodoksisen kirkon virkakielestä säädetään asetuksella, ja Eduskunta on edelly:ttä-
48351: ny:t, että uutta asetusta annettaessa ruotsinkielisten ortodoksien edut otetaan huo-
48352: mioon asianmukaisella ~tavalla.
48353:
48354: 31 §.
48355: Hallituksen esitys n:o 19 laiksi kalastuselinkeinon harjoittamisen tukemiseSita.
48356: Eduskunta on 2 päivänä kesäkuuta 1969 hyväksynyt lain.
48357: Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus tarkoin seuraa
48358: kalastuselinkeinon tilaa sekä rannikoilla että järvialueilla ja tarvittaessa ryhtyy toi-
48359: menpiteisiin, jotka tarkoittavat yhä parantaa sanotun elinkeinon yritystaloudellisia
48360: edellytyksiä.
48361:
48362: 32 §.
48363: Hallituksen esitys n:o 20 laiksi vähittäiskaupan liikeajasita. Eduskunta on 13
48364: päivänä 1toukokuuta 1969 hyväksynyt lain.
48365: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 9
48366:
48367: Eduskunta on lausunut odottavansa, että Hallitus ryhtyy sellaisiin toimen-
48368: piteisiin, että ammattientarkastajat valvoessaan työntekijäin työolosuhteita kiinnit-
48369: täisivät erityistä huomiota vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoalan työn-
48370: tekijäin lepotaukojen ja ruokailuolosuhteiden tarkoituksenmukaisuuteen sekä siihen,
48371: ettei liikkeiden aukiolaajan pitentäminen vaikuta työntekijäin asemaan heikentä-
48372: västi. Jotta työhönsidonnaisuusaikojen ja muiden työolosuhteiden noudattamisen
48373: valvontaa voitaisiin entisestään tehostaa, Eduskunta on kiinnittän)lit tässä yhtey-
48374: dessä Hallituksen huomiota vireillä olevan ammattientarkastuslainsäädännön uudis-
48375: tamisen kiireellisyyteen.
48376: Hyväksyessään parturi- ja kampaamoalan säilyttämisen :toistaiseksi aukiolo-
48377: säätelyn piirissä Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen seuraavan kehitystä par-
48378: turi- ja kampaamoalalla ja sen perusteella harkitsevan, olisiko sanotulla alalla
48379: aihetta patkaa aukiolorajoituksia jossain muodossa vielä vuoden 1971 jälkeenkin.
48380:
48381:
48382: 33 §.
48383: Hallituksen esitys n:o 21 laiksi liikkuvasta kaupasta annetun lain muuttami-
48384: sesta. Eduskunta on 16 päivänä ,toukokuuta 1969 hyväksynyt lain.
48385:
48386:
48387: 34 §.
48388: Hallituksen esitys n:o 22 Suomen ja Ruotsin välisen atomienergian rauhan-
48389: omaista käyttöä koskevan yhteistyösopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
48390: Eduskunta on 1 päivänä huhtikuuta 1969 päättänyt hyväksyä ne Suomen hallituk-
48391: sen ja Ruotsin hallituksen välisen atomienergian rauhanomaista käyttöä koskevan
48392: yhteistyösopimuksen määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
48393: Samalla Eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 67 § :n 2 momentissa ja 69 § :n
48394: 1 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain Suomen ja Ruotsin välisen
48395: atomienergian rauhanomaista käyttöä koskevan yhteistyösopimuksen eräiden mää~
48396: räysten hyväksymisestä.
48397:
48398: 35 §.
48399: Halli,tuksen esitys n:o 23 valtiopäiväjärjestyksessä olevaa vaalioikeusikärajaa ja
48400: holhouslain täysi-ikäisyysrajaa koskevien sekä eräiden niihin liittyvien säännösten
48401: muuttamisesta. Eduskunta on 13 päivänä toukokuuta 1969 hyväksynyt lain valtio-
48402: päiväjärjestyksen muuttamisesta, lain kansanedustajain vaaleista annetun lain muut-
48403: tamisesta, lain holhouslain muuttamisesta, lain perintökaaren 9 luvun 1 § :n muut-
48404: tamisesta, lain kunnallislain muuttamisesta, lain lastensuojelulain muuttamisesta,
48405: lain huoltoapulain muuttamisesta, lain sairausvakuutuslain muuttamisesta, lain
48406: tuotantokomiteoista annetun lain muuttrunisesta, niistä ensimmäisen valtiopäivä-
48407: järjestyksen 67 §:n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen.
48408: Hyväksyessään ,täysivaltaisuus- ja vaitiolliseksi äänioikeusikärajaksi kaksikym-
48409: mentä vuotta Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus kiireellisesti rutkituttaa
48410:
48411: 2 E 298/70
48412: 10 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
48413:
48414: täysivaltaisuus- sekä erityisesti valtiollisen äänioikeusikärajan alentamisen mahdolli-
48415: suuden sekä antaa sitä koskevan esityksen Eduskunnalle.
48416:
48417:
48418: 36 §.
48419: Hallituksen esitys n:o 24 valtiollisia vaaleja koskevan lainsäädännön uudista-
48420: misesta. Eduskunta on 27 päivänä toukokuuta 1969 päättänyt hyväksyä ehdotukset
48421: laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta ja laiksi hallitusmuodon 23 § :n muutta-
48422: misesta jätettäviksi lepäämään ensimmäisiin vaalien jäljestä pidettäviin varsinaisiin
48423: valtiopäiviin, sekä jättää ehdotukset laiksi kansanedustajain vaaleista ja laiksi tasa-
48424: vallan presidentin valitsijamiesten vaaleista lepäämään ensimmäisiin vaalien jäljestä
48425: pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin.
48426:
48427: 37 §.
48428: Halltuksen esitys n:o 25 lisäyksestä ja muutoksesta vuoden 1969 tulo- ja
48429: menoarvioon. Eduskunta on 21 päivänä maaliskuuta 1969 hyväksynyt Hallituksen
48430: esityksen.
48431: Eduskunta on todennut, että viljan vienti on erittäin epätaloudellista ja vaatii
48432: runsaasti valtion varoja, sekä on lausunut käsityksenään, että tämä vienti voidaan
48433: hyväksyä ainoastaan olemassaolevan ylijäämävaraston supistamistoimenpiteenä. V as,.
48434: taisuudessa leipäviljantuotantoa tulee pyrkiä rajoittamaan siten, ettei vientiä tarvita.
48435:
48436: 38 §.
48437: Hallituksen esitys n:o 26 valtuu:ksien myöntämisestä valtioneuvostolle antaa
48438: valtion takuu ulkomaisista lainoista. Eduskunta on 7 päivänä maaliskuuta 1969
48439: päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston antamaan vastavakuuksia vaatimatta valtion
48440: omavelkaisia takauksia Mortgage Bank of Finland Oy:n ottamien ulkomaisten
48441: lainojen ja niissä sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi ehdolla, että takauk-
48442: sia tämän valtuutuksen nojalla saa samanaikaisesti olla voimassa yhteensä enintään
48443: 100 000 000 markkaan nousevista lainoista ja että kunkin lainan määrä tällöin
48444: lasketaan takausta annettaessa voimassa olleen virallisen kurssin mukaan.
48445:
48446: 39 §.
48447: Hallituksen esitys n:o 27 Rikkihappo Oy:n lainojen valtion takauksista. Edus-
48448: kunta on 11 päivänä maaliskuuta 1969 päättänyt oikeuttaa vakioneuvoston anta-
48449: maan vastavakuuksia vaatimatta mutta muutoin määräämillään ehdoilla valtion
48450: om.avelkaisia .takauksia Rikkihappo Oy nimisen yhtiön kemiallisen teollisuuden
48451: alalla toimivien tuotantolaitostensa laajentamista varten ottamien, yhteensä enin-
48452: tään 25 000 000 markkaan nousevien ulko- ja kotimaisten lainojen ja niissä sovittu-
48453: jen ehtojen :täyttämisen vakuudeksi ja siten, että kunkin ulkomaisen lainan määrä
48454: tällöin lasketaan ·takausta annettaessa voimassa olevan virallisen kurssin mukaan.
48455: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 11
48456:
48457: 40 §.
48458: Hallituksen esitys n:o 28 laiksi viljantutkimustoimikunnan tutkimuslabora-
48459: torion tarkastusmaksuista. Eduskunta on 21 päivänä maaliskuuta 1969 hyväksynyt
48460: lain.
48461:
48462: 41 §.
48463: Hallituksen esitys n:o 29 Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan satamien väli-
48464: sessä liikenteessä olevien matkustaja-alusten muonittamista koskevan sopimuksen
48465: eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 25 päivänä huhtikuuta 1969
48466: päätltänyt hyväksyä ne Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan satamien välisessä
48467: liikenteessä olevien matkustaja-alusten muonittamista koskevan sopimuksen mää-
48468: räykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
48469: Samalla Eduskunta on hyväksyn}Trt lain Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan
48470: satamien välisessä liikenteessä olevien matkustaja-alusten muonittamista koskevan
48471: sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
48472:
48473: 42 §.
48474: Hallituksen esitys n:o .30 Norjan kanssa tehdyn rajatulliyhteistyösopimuksen
48475: eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskun.ta on 15 päivänä huhtikuuta 1969
48476: päättänyt hyväksyä Norjan kanssa .tehdyn rajatulliyhteistyösopimuksen määräykset,
48477: srkäli kuin ne vaativat Eduskunnan hyväksymisen.
48478: Samalla Eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa ja 69 §:n
48479: 1 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain Norjan kanssa tehdyn
48480: rajatulliyhteistyösopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
48481:
48482: 43 §.
48483: Hallituksen esitys n:o .32 laeiksi työntekijäin eläkelain, valtion perhe-eläkelain,
48484: kansanedustajain perhe-eläkelain, tapaturmavakuutuslain ja merimieseläkelain muut-
48485: tamisesta. Eduskunta on 2 päivänä kesäkuuta 1969 hyväksynyt lait.
48486: Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että eläkkeiden yhteensovitusta koskevia
48487: säännöksiä ryhdytään kiireellisesti yksinkertaistamaan, samalla kun pyritään muu-
48488: toinkin eläkejärjestelmien yhdenmukaistamiseen ja eläkekäsittelyn nopeuttamiseen.
48489:
48490: 44 §.
48491: Hallituksen esitys n:o .3.3 laiksi aluevaihdosta valtion ja Mikkelin kaupungin
48492: välillä. Eduskunta on 15 päivänä huhtikuuta 1969 hyväksyny:t lain.
48493:
48494: 45 §.
48495: Hallituksen esitys n:o .34 laiksi aluevaihdosta valtion ja Seinäjoen kaupungin
48496: välillä. Eduskunta on 15 päivänä huhtikuuta 1969 hyväksyny:t lain.
48497: 12 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
48498:
48499: 46 §.
48500: Hallituksen esitys n:o 35 laiksi aluevaihdosta valtion ja Kouvolan kaupungin
48501: välillä. Eduskunta on 15 päivänä huhtikuuta 1969 hyväksynyt lain.
48502:
48503: 47 §.
48504: Hallituksen esitys n:o 36 vajaamielislain muuttamisesta. Eduskunta on 15
48505: päivänä huhtikuuta 1969 hyväksynyt lain.
48506: Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen huolehti-
48507: van siitä, että määrärahain osoittaminen vajaamielisten avohuollon tukemiseen ei
48508: vastaisuudessa vaikuta viivästyttävästi vajaamielisten laitoshoitopaikkojen rakennus-
48509: suunnitelmien toteuttamiseen.
48510: 48 §.
48511: Hallituksen esitys n:o 37 laiksi erään Joensuun kaupungissa sijaitsevan alueen
48512: myynnistä Oy Wilh. Schauman Ab:lle. Eduskunta on 15 päivänä huhtikuuta 1969
48513: hyväksynyt lain.
48514: 49 §.
48515: Hallituksen esitys n:o 39 laiksi valtion Rovaniemen kaupungissa omistaman
48516: dlan luovuttamisesta. Eduskunta on 13 päivänä .toukokuuta 1969 hyväksynyt lain.
48517:
48518: 50 §.
48519: Hallituksen esitys n:o 41 laiksi kansaneläkkeeseen suoritettavasta tukilisästä
48520: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 25 päivänä huhtikuuta hyväksynyt lain.
48521: Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus ryhtyy kiireelliseslti
48522: toimenpiteisiin tukilisäjärjestelmässä edelleen olevien epäkohtien poistamiseksi koko
48523: tukilisäsäännöstöä tarkistamalla, jolloin Eduskunnan mielestä olisi välttämätöntä
48524: myös yleisesti korottaa ,tukilisäoikeuteen vaikuttavia vuositulon ja omaisuuden
48525: rajamääriä sekä pyrkiä lieventämään ·tukilisään oikeuttavien rajatulojen jyrkkyyttä.
48526:
48527: 51 §.
48528: Hallituksen esitys n:o 42 laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta. Eduskunlta
48529: on 21 päivänä 1toukokuuta 1969 hyväksynyt lain.
48530:
48531: 52 §.
48532: Hallituksen esitys n:o 43 laiksi ulkom!lanliikenteessä olevissa matkustaja-alu:k-
48533: sissa myytävien tavaroiden verottamisesta eräissä 1tapauksissa. Eduskunta on 13
48534: päivänä toukokuuta 1969 valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n 1 momentissa säädetyin
48535: määräenemmistöin hyväksyny•t lain.
48536: 53 §.
48537: Hallituksen esitys n:o 45 laiksi yleisestä lääkärinhoidosta annetun lain muutlta-
48538: misesta. Eduskunta on 20 päivänä toukokuuta 1969 hyväksynyt lain.
48539: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 13
48540:
48541: 54 §.
48542: Hallituksen esitys n:o 46 diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopi-
48543: muksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 13 päivänä toukokuuta
48544: 1969 päättänyt hyväksyä ne diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuk-
48545: sen määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
48546: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain diplomaattisia suhteita koskevan Wienin
48547: yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
48548:
48549: 55 §.
48550: Hallituksen esitys n:o 47 valantehneistä kielenkääntäjistä annetun lain muutta-
48551: misesta. Eduskunta on 9 päivänä >toukokuUJta 1969 hyväksynyt lain.
48552:
48553: 56 §.
48554: Hallituksen esitys n:o 48 lisäyksistä ja muutoksista vuoden 1969 tulO- ja
48555: menoarvioon. Eduskunta on 25 päivänä huhtikuuta 1969 hyväksynyt Hallituksen
48556: esityksen.
48557: 57 §.
48558: Hallituksen esitys n:o 49 eräiden jäsenmaksujen perimisestä valtion virkamies-
48559: ten palkasta. Eduskunta on 20 päivänä toukokuuta 1969 hyväksyny,t lain.
48560:
48561: 58 §.
48562: Hallituksen esitys n:o 50 laiksi tullilain muuttamisesta. Eduskunta on 20
48563: päivänä toukokuuta 1969 valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n 1 momentissa säädetyin
48564: määräenemmistöin hyväksynyt lain.
48565:
48566: 59 §.
48567: Hallituksen esitys n:o 51 laiksi tullitariffin muuttamisesta. Eduskunta on
48568: 20 päivänä toukokuuta 1969 hyväksynyt lain.
48569:
48570: 60 §.
48571: Hallituksen esitys n:o 52 laiksi maataloustuotteiden 1tuontimaksuista annetun
48572: lain muuttamisesta. Eduskunta on 20 päivänä toukokuuta 1969 hyväksynyt lain.
48573:
48574: 61 §.
48575: Hallituksen esitys n:o 53 liikepankkilaiksi, säästöpankkilaiksi, osuuspankki-
48576: laiksi, kiinnitysluottopankkilaiksi, luotto-osakeyhtiölaiksi, pankkitarkastuslaiksi ja
48577: laiksi osuuskuntalain, velkakirjalain, kaupparekisteristä sekä toiminimestä ja pro•
48578: kurasta annetun asetuksen sekä eräitä valtion varoilla lainaustoimintaa harjoittavia
48579: rahalaitoksia koskevista poikkeussäännöksistä annetun lain muuttamisesta. Edus-
48580: kunta on 17 päivänä kesäkuuta 1969 hyväksynyt lait.
48581: Eduskunta on todennut, että vakuusrahastojen nykyinen verotuksellinen käsit-
48582: tely haittaa rahastojen varsinaisen ~tehtävän toteuttamista. Perusteltua on, että
48583: 14 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
48584:
48585: rahastot maksavat veroa pääoman tuotosta. Rahastolie maksettavat kannatusmak-
48586: sut on ehdotetuissa laeissa mitoitettu siten, että niillä voidaan hoitaa avustuslaino-
48587: jen ja avustusten muodossa tapahtuva tallettajien saatavien turvaaminen sekä
48588: varautua vastaisiin 'turvaamistehtäviin, mutta sen sijaan ne eivät Eduskunnan
48589: saamien lausuntojen mukaan riitä rahastoille maksuunpantavien elinkeinoverotuk-
48590: sen uudistuksen johdosta kasvavien verojen suorittamiseen. Eduskunta onkin
48591: edellyttänyt, että Hallitus harkitsisi toimenpiteitä vakuusrahastojen verotuksellisen
48592: aseman saattamiseksi niiden tehtäviä vastaaviksi.
48593:
48594:
48595: 62 §.
48596: Hallituksen esitys n:o 54 laiksi vientimaksusta annetun lain muuttamisestt:a.
48597: Eduskunta on 25 päivänä huhtikuuta 1969 hyväksynyt lain.
48598:
48599:
48600: 63 §.
48601: Hallituksen esitys n:o 55 apteekkitavaralain muuttamisesta. Eduskunta on
48602: 13 päivänä kesäkuuta 1969 hyväksynyt lain.
48603:
48604:
48605: 64 §.
48606: Hallituksen esitys n:o 56 laiksi invaliidihuoltolain muuttamisesta. Eduskunta
48607: on 20 päivänä 1toukokuuta 1969 hyväksynyt lain.
48608:
48609:
48610: 65 §.
48611: Hallituksen esitys n:o 57 lisävaltuuksien antamisesta valtioneuvostolle lainan-
48612: ottoon vuoden 1969 aikana. Eduskunta on 20 päivänä toukokuuta 1969 päättänyt
48613: oikeuttaa valtioneuvoston vuonna 1969 ottamaan valtioneuvoston tarkemmin mää-
48614: räämillä ehdoilla pitkäaikaista lainaa 350 000 000 markan niroellismäärään asti
48615: niiden pitkäaikaisten, yhteensä 550 000 000 markkaan nousevien lainojen lisäksi,
48616: jotka Eduskunta on jo valtioneuvoston oikeuttanut vuoden 1969 aikana ottamaan.
48617:
48618:
48619: 66 §.
48620: Halli:tuksen esitys n:o 58 Kemijoki Oy:n ulko- ja kotimaisten lainojen valtion
48621: takauksista. Eduskunta on 20 päivänä toukokuuta 1969 päättäny.t oikeuttaa val-
48622: tioneuvoston antamaan vastavakuuksia vaatimatta, mutta muutoin määräämillään
48623: ehdoilla valtion omavelkaisia takauksia Kemijoki Oy nimisen yhtiön ottamien,
48624: yhteensä enintään 300 000 000 markkaan nousevien sekä ulko- että kotimaisten
48625: lainojen ja niiden korkojen sekä, lainojen hoidosta aiheutuneiden muiden kustan-
48626: nusten maksamisen vakuudeksi ja siten, että kunkin ulkomaisen lainan määrä
48627: tällöin lasketaan takausta annettaessa voimassa olevan virallisen kurssin mukaan
48628: sekä siten, että takauksia voidaan antaa vuoden 1973 loppuun saakka.
48629: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 15
48630:
48631: 67 §.
48632: Hallituksen esitys n:o 59 laiksi valtion tulo- ja menoarvion ja tilinpäätöksen
48633: perusteista annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 23 päivänä .toukokuuta 1969
48634: hyväksynyt lain.
48635:
48636: 68 §.
48637: Hallituksen esitys n:o 60 laiksi talletusten veronhuojennuslain muuttamisesta
48638: ja laiksi obligaatiolainojen veronhuojennuksista. Eduskunta on 11 päivänä kesä-
48639: kuuta 1969 hyväksynyt lait.
48640:
48641: 69 §.
48642: Hallituksen esitys n:o 61 laiksi työllisyyslain muuttamisesta. Eduskunita on
48643: 2 päivänä kesäkuuta 1969 hyväksynyt lain.
48644:
48645: 70 §.
48646: Hallituksen esitys n:o 62 oikeudenkäymiskaaren ja eräiden muiden lakien
48647: käräjiä koskevien säännösten muuttamisesta. Eduskunta on 17 päivänä kesäkuuta
48648: 1969 valtiopäiväjärjestyksen 66 §:ssä säädetyn käsittelyn jälkeen päättänyt jättää
48649: ehdotukset laiksi oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta, laiksi konkurssisäännön
48650: 111 §:n muuttamisesta, laiksi akordilain 28 S:n muuttamisesta, laiksi todistelusta
48651: oikeuden valvomista varten ulkomaalla annetun lain 3 S:n muuttamisesta, laiksi
48652: huoneenvuokralain 40 § :n 1 momentin muuttamisesta ja laiksi holhouslain 77 § :n
48653: 2 momentin kumoamisesta lepäämään ensimmäisiin vaalien jäljestä pidettäviin
48654: varsinaisiin valtiopäiviin.
48655:
48656: 71 §.
48657: Hallituksen esitys n:o 63 postipankkilaiksi. Eduskunta on 17 päivänä kesä-
48658: kuuta 1969 hyväksynyt lain.
48659:
48660: 72 §.
48661: Hallituksen esitys n:o 66 laiksi valtioneuvoston oikeuttamisesta luovuttamaan
48662: valtion oikeus Tyttönormaalilyseon koulukiinteistöön. Eduskunta on 11 päivänä
48663: kesäkuuta 1969 hyväksynyt lain.
48664:
48665: 73 §.
48666: Hallituksen esitys n:o 67 laiksi valtion lentoasemilla perittävien maksujen
48667: yleisistä perusteista. Eduskunta on 20 päivänä toukokuuta 1969 hyväksynyt lain.
48668:
48669: 74 §.
48670: Hallituksen esitys n:o 68 laiksi Lappeenrannan ~teknillisestä korkeakoulusta.
48671: Eduskunta on 2 päivänä kesäkuuta 1969 hyväksynyt lain.
48672: 16 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
48673:
48674: 75 §.
48675: Hallituksen esitys n:o 70 laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta
48676: ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 27 päivänä toukokuuta
48677: 1969 hyväksynyt lain.
48678:
48679: 76 §.
48680: Hallituksen esitys n:o 71 laiksi puutavaranmittauslain muuttamisesta. Edus-
48681: kunta on 23 päivänä toukokuuta 1969 hyväksynyt lain.
48682:
48683: 77 §.
48684: Hallituksen esitys n:o 72 laiksi asuntotuotantolain muuttamisesta. Eduskunta
48685: on 11 päivänä kesäkuuta 1969 hyväksynyt lain.
48686:
48687: 78 §.
48688: Hallituksen esitys n:o 73 lisäyksistä ja muutdksista vuoden 1969 tulo- ja
48689: menoarvioon. Eduskunta on 13 päivänä kesäkuuta 1969 hyväksyny,t Hallituksen
48690: esityksen.
48691: Hyväksyessään momentin 30.32.41 alamomentin 3 perus,telujen a kohdassa
48692: olevan ehdotuksen, että alamomentin määrärahaa saataisiin ,tarvittaessa käyttää
48693: voin myyntiin alennetulla hinnalla leimopo-, keksi- ja makeisteollisuudelle sekä
48694: sosiaalisesti heikossa asemassa oleville väestöryhmille, Eduskunta on samalla lau-
48695: sunut edellyttävänsä, että voin alennusmyynnistä päätettäessä sosiaalisesti heikossa
48696: asemassa olevat väestöryhmät asetetaan ensi ,tilalle.
48697:
48698: 79 §.
48699: Hallituksen esitys n:o 74 Rautaruukki Oy:n ulko- ja kotimaisten lainojen va-
48700: kuudeksi annettavista valtion takauksista. Eduskunta on 27 päivänä toukokuuta
48701: 1969 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston antamaan vastavakuuksia vaatimatta,
48702: mutta muutoin määräämillään ehdoilla valtion omavelkaisia takauksia Rautaruukki
48703: Oy nimisen yhtiön ottamien yhteensä enintään 190 000 000 markkaan nousevien
48704: sekä ulko- että kotimaisten lainojen maksamisen vakuudeksi ja siten, että kunkin
48705: ulkomaisen lainan määrä tällöin lasketaan 1takausta annettaessa voimassa olleen
48706: virallisen kurssin mukaan sekä siten, että takauksia voidaan antaa vuoden 1972
48707: loppuun saakka.
48708:
48709: 80 §.
48710: Hallituksen esitys n:o 75 laiksi tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. Edus-
48711: kunta on 2 päivänä kesäkuuta 1969 hyväksynyt lain.
48712:
48713: 81 §.
48714: Hal1ituksen esitys n:o 76 laiksi Joensuun korkeakoulusta. Eduskunta on 2
48715: päivänä kesäkuuta 1969 hyväksynyt lain.
48716: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 17
48717:
48718: Eduskunta on pitänyt tärkeänä, että Joensuun korkeakoulu:;sa suoritettava tut-
48719: kimustyö saadaan käyntiin lakiesityksen 4 § :n 2 momentissa mainitun tutkimus-
48720: laitoksen piirissä sitä varten valmistettujen suunnitelmien mukaisesti. Eduskunnan
48721: käsityksen mukaan ~tutkimuslaitoksen tulisi kyetä suorittamaan tuloksellisesti myös
48722: sellaista tutkimus- ja selvitystyötä, jolla on merkitystä Itä-Suomen taloudellisen
48723: kehittämisen kannalta. Tutkimuslaitokseen olisi perustettava tutkijan toimia ja
48724: saatava muuta henkilökuntaa.
48725:
48726: 82 §.
48727: Hallituksen esitys n:o 77 laiksi ammattiopintojen avustuslain muuttamiseSita.
48728: Eduskunta on 11 päivänä kesäkuuta 1969 hyväksynyt lain.
48729:
48730: 83 §.
48731: Hallituksen esitys n:o 78 laiksi kansakoululain muuttamisesta. Eduskunta on
48732: 11 päivänä kesäkuuta 1969 hyväksynyt lain.
48733: Lakiehdotuksen 82 § :n kohdalla Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että
48734: rakennuslaina voidaan sen mukaan myöntää jo aloitettuun rakennushankkeeseen.
48735:
48736: 84 s.
48737: Hallituksen esitys n:o 79 laiksi kylvösiementuotannon edistämisestä. Edus-
48738: kunta on 11 päivänä kesäkuuta 1969 hyväksynyt lain.
48739:
48740: 85 §.
48741: Hallituksen esitys n:o 80 laeiksi lapsen hoitotuesta ja erityislapsilisälain
48742: muuttamisesta. Eduskunta on 11 päivänä kesäkuuta 1969 hyväksynyt lait.
48743:
48744: 86 §.
48745: Hallituksen esitys n:o 81 laiksi kansaneläkkeeseen suoritettavasta tukilisästä
48746: ja asumistuesta sekä laeiksi perhe-eläkelain ja kansaneläkelain muuttamisesta.
48747: Eduskunta on 17 päivänä kesäkuuta 1969 hyväksynyt lait.
48748: Eduskunnan saamien tietojen mukaan kunnallinen asumistukijärjestelmä on
48749: käytännössä 37 kaupungissa tai kauppalassa sekä eräässä maalaiskunnassa. On
48750: ilmeistä, että sanottujen asumistukien maksaminen lopetetaan ehdotetun valtakun-
48751: nallisen asumistukijärjestelmän tullessa voimaan vuoden 1970 alussa. Eduskunta,
48752: joka on tietoinen ehdotetun asumistukijärjestelmän toimeenpanoon liittyvistä vai-
48753: keuksista, on lausunut kuitenkin odottavansa, että kaikin käytettävissä olevin
48754: keinoin pyritään siirtymävaiheessa .turvaamaan edellä mainittujen eläkkeensaajien
48755: asumistukien keskeytymätön maksaminen. Lisäksi Eduskunta on edellyttänyt
48756: Hallituksen ja kansaneläkelaitoksen ryhtyvän kiireellisiin erityistoimenpiteisiin asu-
48757: mistukijärjestelmän lllUkaisten ttukien maksamiseksi yleensäkin heti ensi vuoden
48758: alusta lukien.
48759: 3 E 298/70
48760: 18 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
48761:
48762: Hyväksyessään lakiehdotukset Eduskunta on lisäksi edellyttäny,t, että Hallitus
48763: pikaisesti suorittaa selvityksen suurten väestökeskusten korkean vuokratason
48764: aiheuttamista vaikeuksista kansaneläkeläisten asumisolosuhteissa ja ryhtyy toimen•
48765: piteisiln niiden poistamiseksi.
48766:
48767: 87 §.
48768: Hallituksen esitys n:o 82 äitiysavustuslain muuttamisesta. Eduskunta on 2
48769: päivänä kesäkuuta 1969 hyväksynyt lain.
48770:
48771:
48772: 88 §.
48773: Hallituksen esitys n:o 83 maatalousyrittäjien eläkelaiksi ja yrittäjien eläkelaiksi
48774: sekä niihin liittyviksi laeiksi. Eduskunta on 17 päivänä kesäkuuta 1969 hyväksy-
48775: nyt maatalousyrittäjien eläkelain, yrittäjien eläkelain, lain työntekijäin eläkelain
48776: muuttamisesta, lain lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien ,työntekijäin eläkelain muut-
48777: tamisesta, lain valtion eläkelain muuttamisesta ja lain kansaneläkelain muuttami-
48778: sesta.
48779: Eduskunta on hyväksynyt yrittäjien eläkelakia koskevan lakiehdotuksen muut-
48780: tamattomana. Ottaen kuitenkin huomioon, että valtion tuki keskimääräistä alem-
48781: masta vakuutusmaksusta johtuen koskee kaikkia maatalousyrittäjiä, olisi Edus-
48782: kunnan mielestä, silmällä pitäen eri alojen yrittäjien asettamista !tasavertaiseen
48783: asemaan, tutkittava mahdollisuuksia sanotun edun ulottamisesta myös pienyrittä-
48784: jiin. Samalla tulisi selvittää myös kysymys siitä, voitaisiinko 65 vuotta täyttänyt
48785: yrittäjä, joka suorittaisi kertamaksun, liittää yrittäjäeläkejärjestelmän piiriin, mikä
48786: mahdollisuus on .annettu maatalousyrittäjille.
48787:
48788:
48789: 89 §.
48790: Hallituksen esitys n:o 84 laiksi obligaatio- ja debentuurilainoista sekä muis,ta
48791: joukkovelkakirjalainoista ja laeiksi kirjanpitolain ja etuoikeusasetuksen muuttami-
48792: sesta. Eduskunta on 11 päivänä kesäkuuta 1969 hyväksynyt lait.
48793:
48794:
48795: 90 §.
48796: Hallituksen esitys n:o 86 laeiksi metsänparannuslain ja maatilatalouden tulo-
48797: verolain muuttamisesta. Eduskunta on 11 päivänä kesäkuuta 1969 hyväksynyt lait.
48798:
48799:
48800: 91 §.
48801: Hallituksen esitys n:o 87 laiksi Outokumpu Oy:n Nivalan nikkelikaivoksen
48802: aloittamisen tukemisesta. Eduskunta on 11 päivänä kesäkuuta 1969 hyväksynyrt
48803: lain.
48804: 1969 Vp. -· Valtiopäiväpäätös. 19
48805:
48806: 92 §.
48807: Hallituksen esitys n:o 88 laiksi vientitakuulain muuttamisesta. Eduskunta on
48808: 11 päivänä kesäkuuta 1969 hyväksynyt lain.
48809:
48810:
48811: 9.3 §.
48812: Hallituksen esitys n:o 90 Suomen Tasavallan ja Sosialististen NeuvOSitotasa-
48813: valtojen Liiton hallituksien välisen atomienergian rauhanomaista käyttöä koskevan
48814: yhteistyösopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 11 päivänä
48815: kesäkuuta 1969 päättänyt hyväksyä ne Suomen Tasavallan hallituksen ja Sosialis-
48816: tisten Neuvostotasavaltojen Liiton hallituksen välisen atomienergian rauhanomaista
48817: käyttöä koskevan sopimuksen määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostu-
48818: muksen.
48819: Samalla Eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momen:tissa ja 69 §:n
48820: 1 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain Suomen Tasavallan ja
48821: Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välisen atomienergian rauhanomaista
48822: käyttöä koskevan yhteistyösopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
48823:
48824:
48825: 94 s.
48826: Hallituksen esitys n:o 9.3 laiksi työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähen-
48827: tämisestä merimiesveroa suoritettaessa. Eduskunta on 11 päivänä kesäkuuta 1969
48828: hyväksynyt lain.
48829:
48830: 95 §.
48831: Hallituksen esitys n:o 96 laiksi voin hinnanalennuskorvauksesta ja hinnan-
48832: alennusmaksusta. Eduskunta on 17 päivänä kesäkuuta 1969 valtiopäiväjärjestyk-
48833: sen 68 § :n 1 momentissa säädetyin määräenemmistöin hyväksynyt lain.
48834:
48835: 96 §.
48836: Hallituksen esitys n:o 97 laiksi maidon ja vehnän markkinoimismaksusta.
48837: Eduskunta on 17 päivänä kesäkuuta 1969 valtiopäiväjärjestyksen 68 § :n 1 mo-
48838: mentissa säädetyin määräenemmistöin hyväksynyt lain.
48839:
48840: 97 §.
48841: Hallituksen esitys n:o 98 laiksi maataloustulon vakaannuttamisesta. Eduskunta
48842: on 17 päivänä kesäkuuta 1969 hyväksynyt lain.
48843:
48844: 98 §.
48845: Hallituksen esitys n:o 99 laiksi kansanedustajain vaaleista ja laiksi tasavallan
48846: presidentin valitsijamiesten vaaleista. Eduskunta on 13 päivänä kesäkuuta 1969
48847: hyväksynyt lait.
48848: 20 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
48849:
48850: Asetukset ia valtioneuvoston päätökset.
48851: 99 §.
48852: Vaitioneuvoston 31 päivänä joulukuuta 1968 antama päätös huoneenvuokrien
48853: valvonnasta ja säännöstelystä vuonna 1969. Eduskunta on 4 päivänä maaliskuuta
48854: 1969 päättänyt, ettei puheena olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
48855:
48856:
48857: 100 §.
48858: Vaitioneuvoston 6 päivänä maaliskuuta 1969 antama päätös erikoistarjouksena
48859: myytävän meijerivoin hinnoista. Eduskunta on 28 päivänä maaliskuuta 1969 päät-
48860: tänyt, ettei puheena olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava. Hyväksyes-
48861: sään valtioneuvoston päätöksen 6 päivältä maaliskuuta 1969 erikoistarjouksena
48862: myytävän meijerivoin hinnoista Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus harkitsisi
48863: uuden meijerivoierän myymistä alennettuun hintaan sosiaalisin perustein.
48864:
48865:
48866: 101 §.
48867: Valtioneuvoston 21 pa1vana maaliskuuta 1969 antama päätös erikoistarjouk-
48868: sena myytävän meijerivoin hinnoista annetun valtioneuvoston päätöksen muutta-
48869: misesta. Eduskunta on 18 päivänä huhtikuuta 1969 päättänyt, ettei puheena ole-
48870: van valtioneuvoston päätöksen saattaminen Eduskunnan tietoon aiheuta enempiä
48871: toimenpiteitä Eduskunnan taholta.
48872:
48873:
48874: Kertomukset.
48875: 102 §.
48876: Eduskunnan oikeusasiamiehen toimintakertomus vuodelta 1967 ( 1968 Vp.).
48877: Eduskunta on 18 päivänä helmikuuta 1969 hyväksynyt Perustuslakivaliokunnan
48878: asiasta antaman mietinnön.
48879:
48880: 103 §.
48881: Valtioneuvoston oikeuskanslerin vuodelta 1967 (1968 Vp.) antama kertomus
48882: oikeuskanslerin virkatoimista ja lain noudattamista koskevista havainnoista. Edus-
48883: kunta on 4 päivänä maaliskuuta 1969 hyväksynyt Perustuslakivaliokunnan asiasta
48884: antaman mietinnön.
48885:
48886: 104 §.
48887: Valtioneuvoston kertomus toimenpiteistä työllisyyslain soveltamisessa vuonna
48888: 1967 ( 1968 Vp.). Eduskunta on 11 päivänä maaliskuuta 1969 hyväksynyt Sosiaa-
48889: livaliokunnan asiasta antaman mietinnön seuraavin perusteluihin tehdyin lisäyksin:
48890: Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työttömyys-
48891: kortistoon pääsyn helpottamiseksi, antaa Eduskunnalle esityksen työttömyyskassa-
48892: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 21
48893:
48894: ja korvauslain mukaisten avustuspäivien lisäämiseksi, sekä päättää majoitustyö-
48895: maille sijoitettujen työllisyystyöläisten päivärahan maksamisesta.
48896:
48897: 105 §.
48898: Lääketieteenlisensiaatti Herman Frithiof Antellin testamenttaamien kokoelmien
48899: hoitamista varten asetetun valtuuskunnan kertomus valtuuskunnan toiminnasta
48900: vuosina 1964-1966 sekä tänä aikana käytettävissä olleiden varojen tilitys. Edus-
48901: kunta on 14 päivänä maaliskuuta 1969 myöntänyt valtuuskunnalle vastuuvapauden
48902: vuosilta 1964-1966.
48903: 196 §.
48904: Hallituksen kertomus toimenpiteistään vuonna 1967 ( 1968 Vp.). Eduskunta
48905: on 18 päivänä maaliskuuta 1969 hyväksynyt Perustuslakivaliokunnan ja Ulko-
48906: asiainvaliokunnan asiasta antamat mietinnöt seuraavin Perustuslakivaliokunnan pe-
48907: rusteluihin tehdyin lisäyksin:
48908: Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus kiirehtii vuonna 1967 asetetun yritys-
48909: demokratiaa tutkivan komitean työn valmistumista ja ryhtyy, saatujen selvitysten
48910: perusteella, toimenpiteisiin yritysdemokratian soveltamiseksi valtion yrityksissä.
48911: Eduskunta on edellyttänyt, että se Jyväskylän yliopistolain käsittelyn yhtey-
48912: dessä hyväksytty periaate, että ammattikoulu- ja opistotietä varataan mahdollisuus
48913: päästä varsinaiseksi opiskelijaksi yliopistoihin ja korkeakouluihin lukion kurssia
48914: suorittamatta, toteutetaan myös muiden yliopistojen ja korkeakoulujen osalta
48915: kiireellisesti. Tällöin olisi myös näihin muihin yliopistoihin ja korkeakouluihin
48916: opiskelijoita valittaessa ohjeena pidettävä sitä, että opiskelijoiksi hyväksyttäisiin
48917: pohjakoulutuksesta riippumatta ne henkilöt, joilla voidaan katsoa olevan parhaat
48918: edellytykset menestyksellisesti selviytyä korkeakouluopinnoista.
48919: Tarkastaessaan valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia kysymyksiä, Edus-
48920: kunta on todennut tyydytyksellä, että eläkejärjestelmien puutteellisuuksien oikai-
48921: semikseksi on ryhdytty Eduskunnan edellyttämiin toimenpiteisiin. Eläkekysymys-
48922: ten osalta Eduskunta on kuitenkin todennut, että uusien eläkelakien perusteella
48923: annettavat eläkepäätökset ovat viipyneet valtiokonttorissa kohtuuttoman kauan,
48924: mistä on aiheutunut eläkkeelle siirtyneille taloudellisia vaikeuksia. Tämän vuoksi
48925: Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen kiinnittävän asiaan vakavaa huomiota ja
48926: ryhtyvän toimenpiteisiin eläkehakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi.
48927: Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus kiinnittää huomiota johtavien virka-
48928: miesten moniin jäsenyyksiin valtion komiteoissa ja toimikunnissa sekä valtiojoh-
48929: toisten yritysten johtokunnissa ja huolehtii siitä, ettei virkamiestä nimitetä toimi-
48930: maan samanaikaisesti useammassa komiteassa, toimikunnassa tai johtokunnassa.
48931:
48932: 107 §.
48933: Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 1968. Eduskunta on 15 pa1vana
48934: huhtikuuta 1969 hyväksynyt Sivistysvaliokunnan asiasta antaman mietinnön.
48935: 22 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
48936:
48937: 108 §.
48938: Pankkivaliokunnan mietintö valiokunnan valtiopäiväjärjestyksen 50 §:n mu-
48939: kaisesti suorittamasta Suomen Pankin hallintoa ja tilaa vuonna 1968 koskevasta
48940: tutkimuksesta. Eduskunta on 9 päivänä toukokuuta 1969 hyväksynyt mietinnön
48941: ja päättänyt, että vuoden 1968 voitosta 22 711 747,06 markkaa siirretään valtio-
48942: rastaan.
48943:
48944: 109 §.
48945: Kertomus suomalaisen kirjallisuuden edistämisvarojen valtuuskunnan tomun-
48946: nasta vuonna 1968. Eduskunta on 9 päivänä toukokuuta 1969 hyväksynyt Sivis-
48947: tysvaliokunnan suomalaisen kirjallisuuden edistämiseksi myönnettyjen määrärahain
48948: hoidosta antaman mietinnön.
48949:
48950: 110 §.
48951: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan Pohjoismaiden neuvoston
48952: toiminnasta vuodelta 1967 antama kertomus. Eduskunta on 27 päivänä touko-
48953: kuuta 1969 hyväksynyt Ulkoasiainvaliokunnan asiasta antaman mietinnön.
48954:
48955:
48956:
48957: Lakialoitteet.
48958:
48959: 111 §.
48960: Eduskunta on 25 pa.tvana huhtikuuta 1969 eraan lakialoitteen johdosta hy-
48961: väksynyt lain kunnan hallinnon lisätystä valvonnasta annetun lain kumoamisesta.
48962:
48963:
48964: 112 §.
48965: Eduskunta on 23 päivänä toukokuuta 1969 kahden lakialoitteen johdosta hy-
48966: väksynyt lait oikeudenkäymiskaaren ja mielisairaslain muuttamisesta.
48967:
48968:
48969: Toivomukset.
48970:
48971: 113 §.
48972: Eräiden Eduskunnassa tehtyjen aloitteiden johdosta Eduskunta on päättänyt
48973: lausua toivomukset:
48974: 1 ) että Hallitus kiireellisesti ryhtyisi riittäviin toimenpiteisiin turkistarhauk-
48975: seen tarvittavien lyhytaikaisten luottojen järjestämiseksi;
48976: 2) että Hallitus huolehtisi siitä, että tienrakennus- ja liikennesuunnittelutoi-
48977: minnan yhteydessä kiinnitetään enemmän huomiota polkupyöräteiden tarpeelli-
48978: suuteen;
48979: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 23
48980:
48981: 3) että Hallitus tutkituttaisi, millä tavalla yhdistyksistä tammikuun 4 päivänä
48982: 1919 annetun lain säännöksiä olisi muutettava niin, että ulkomaalaiset voisivat
48983: kuulua taloudellisten ja sivistyksellisten yhdistysten hallituksiin, sekä antaisi siitä
48984: aikanaan esityksen Eduskunnalle;
48985: 4) että Hallitus tutkituttaisi, millä tavalla maakaaren 1 luvun 3 § :n 2 mo-
48986: menttia olisi muutettava niin, että oikeudella olisi valta määrätä julkisen kaupan-
48987: vahvistajan toimialue nykyistä laajemmaksi, ja myönteisessä tapauksessa antaisi
48988: siltä esityksen Eduskunnalle;
48989: 5) että Hallitus ryhtyisi, saatuaan selvityksen vuonna i967 ja vuoden 1968
48990: alkupuolella maatilojen pakkohuutokauppojen kuuluttamiseen johtaneista syistä,
48991: kiireellisesti sellaisiin toimenpiteisiin, joihin saatu selvitys ehkä antaa aihetta;
48992: 6) että Hallitus kiireellisesti valmistuttaisi ja Eduskunnalle antaisi ehdotuksen
48993: laiksi hallitusmuodon 49 §:n muuttamisesta siten, että eduskunnan oikeusasia-
48994: miehen rinnalle valittaisiin 1toinen oikeusasiamies;
48995: 7) että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ajoneuvoyhdistelmien suurimman
48996: sallitun pituuden lisäämiseksi nykyisestä;
48997: 8) että Hallitus kiireellisesti suorituttaisi tutkimuksen siitä, olisiko perus-
48998: teltua syytä järjestää tasavallan presidentin valitseminen tapahtuvaksi välittömällä
48999: kansanvaalilla ja rajoittaa presidentin ltoimikausien määrää, sekä valmistaisi ja
49000: antaisi Eduskunnalle esityksen sellaisista muutoksista voimassa olevaan lainsää-
49001: däntöön, johon tutkimuksen tulos antaa aihetta;
49002: 9) että Hallitus ryhtyisi välittömästi toimenpiteisiin ylirasitetun Porin-Män-
49003: tyluodon tien rakentamiseksi nelikaistaiseksi;
49004: 10) että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sotavankeudessa olleiden sotilaiden
49005: korvauskysymysten selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi;
49006: 11 ) että Hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin maamme liikennepolitii-
49007: kan tarkoituksenmukaista kehittämistä tehokkaasti edistävän tutkimus- ja suunnit-
49008: telutyön organisoimiseksi ja koordinoimiseksi;
49009: 12) että Hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin Joutsenon kunnassa
49010: olevan Hon:kalahdenltien parantamistöitten aloittamiseksi;
49011: 13) että Hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin sevityksen aikaansaami-
49012: seksi maamme sairaankuljetusjärjestelmän kehittämisestä ja kuljetushenkilökunnan
49013: kouluttamisesta valtakunnallisen sairaankuljetussuunnitelman laatimista varten ja
49014: ryhtyisi selvityksen edellyttämiin toimenpiteisiin suunnitelman toteuttamiseksi;
49015: 14) että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin pysyvän selvityselimen asettamiseksi
49016: maataloustuotteiden hintakehityksen sekä tuottaja- ja vähittäismyyllltiportaan välis-
49017: ten hintamuutosten jatkuvaa seuraamista varten;
49018: 15) että Hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin ns. suljetuilla alueilla
49019: esiintyvän epäterveen kuljetustoiminnan valvonnan tehostamiseksi ja siinä ilmene-
49020: vien epäkohtien poistamiseksi;
49021: 24 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
49022:
49023: 16) että Hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin Simojoen vesistön kala-
49024: kantlan lisääntymisen edellytysten parantamiseksi;
49025: 17) että Hallitus kiirehtisi toimenpiteitä valtatien n:o 5 perusparannustöiden
49026: aloittamiseksi välillä Särkilahti-Puijonrinne Kuopion kaupungissa;
49027: 18) että Hallitus ryhtyisi sellaisiin toimenpiteisiin, joita nuorisovalvontatoi-
49028: miston perustaminen Oulun kaupunkiin edellyttää;
49029: 19) että Hallitus ottaisi vuoden 1970 tulo- ja menoarvioesitykseen nykyistä
49030: huomattavasti suuremman määrärahan teiden parantamista ja kunnossapitoa varten;
49031: 20) että Hallitus ottaisi vuoden 1970 tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
49032: suuren määrärahan Porvoon moottoritien rakennustyötä vl1rten Tattarisuon-Mass-
49033: byn välisellä osuudella;
49034: 21) että Hallitus ottaisi vuoden 1970 tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
49035: suuruisen määrärahan Kyminlinnan-Kotkan moottoritien töiden aloittamiseksi;
49036: 22) että Hallitus ottaisi vuoden 1970 tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
49037: suuren määrärahan Kouvolan-Heinolan maantien rakennustöiden aloittamiseksi;
49038: 23) että Hallitus ottaisi vuoden 1970 tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
49039: suuren määrärahan sillan rakentamiseksi Kymijoen yli palvelemaan valtatien n:o 6
49040: liikennettä;
49041: 24) että Hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin kriminaalilaboratorion
49042: toimintaolosuhteissa ilmenneiden epäkohtien korjaamiseksi;
49043: 25) että Hallitus matkailulliset näkökohdat huomioon ottaen kiirehtisi toi-
49044: menpiteitä Herajoen-Kolin tieosuuden rakennussuunnitelman laatimiseksi;
49045: 26) että Hallitus kiireellisesti toimituttasi tutkimuksen siitä, olisiko valtion-
49046: talouden tarkastusta pyrittävä tehostamaan siirtämällä valtiontalouden tarkastus-
49047: virasto Eduskunnan alaiseksi tarkastuselimeksi ja olisiko valtiontilintarkastajien
49048: lukua lisättävä sekä heidän tehtäväpiiriään laajennettava koskemaan myös valtion-
49049: apua saavien yhteisöjen avustusvarojen käytön ja valtionenemmistöisten osake-
49050: yhtiöiden varojen käytön tarkastuksen samassa laajuudessa kuin sea nykyisten
49051: säännösten mukan kuuluu valtiontalouden tarkastusvirastolle, sekä antaisi Edus-
49052: kunnalle sellaiset esitykset, joihin tutkimuksen 'tulos antaa aihetta;
49053: 27) että Hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toimenpiteisiin avolaitosmaisten työ-
49054: siirtoloiden käyttämiseksi suljettujen vankiloiden sijasta nykytrtä enemmän vapaus-
49055: rangai~tusten täytäntöönpanossa;
49056: 28) että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin vapaudessa tapahtuvan kriminaali-
49057: huollon organisaation kehittämiseksi kriminaalipoliittisesti tarkoituksenmukaiselle
49058: tasolle; sekä
49059: 29) että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin kriminaalipoliittista päätöksentekoa
49060: palvelevan kriminologisen tutkimuksen ja rikollisuusilmiötä koskevan perustutki-
49061: muksen kehittämiseksi.
49062: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 25
49063:
49064: Erinäiset asiat.
49065: 114 §.
49066: Eduskunnan kirjaston ohjesäännön muuttaminen. Eduskunta on 15 pa1vana
49067: huhtikuuta 1969 hyväksynyt ja vahvistanut Eduskunnan kirjaston ohjesäännön
49068: muutoksen.
49069: 115 §.
49070: Ohjeiden antaminen apurahojen jakoa varten E. J. Längmanin testamentti-
49071: rahastosta Litt. B. Eduskunta on 6 päivänä toukokuuta 1969 päättänyt vahvistaa
49072: ohjeet apurahojen jakoa varten E. ]. Längmanin testamenttirahastosta Litt. B.
49073:
49074:
49075: Ahvenanmaan maakuntapäivien aloitteet.
49076:
49077: 116 §.
49078: Ahvenanmaan maakuntapäivien aloite, joka sisältää ehdotuksen laiksi Ahve-
49079: nanmaan itsehallintolain muuttamisesta. Eduskunta on 11 päivänä kesäkuuta 1969
49080: hyväksynyt lain Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamisesta.
49081:
49082:
49083:
49084: Syysistuntokausi.
49085:
49086: Hallituksen esitykset.
49087: 117 §.
49088: Hallituksen esitys n:o 16 laiksi arpajaislain muuttamisesta. Eduskunta on
49089: 3 päivänä maaliskuuta 1970 hyväksynyt lain.
49090: Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus ei
49091: lakiin liittyvillä asetuksilla vaikeuta urheiluseurojen, nuorisokasvatustyötä tekevien
49092: yhdistysten ja invalidijärjestöjen mahdollisuuksia tukea toimintaansa arpajaisten
49093: tai vastaavien pelien järjestämisestä saatavilla varoilla.
49094:
49095: 118 §.
49096: Hallituksen esitys n:o 31 rangaistusmääräysmenettelyä koskevan lainsäädännön
49097: uudistamisesta ja eräiksi muutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön.
49098: Eduskunta on 18 päivänä marraskuuta 1969 hyväksynyt rangaistusmääräyslain,
49099: lain eräitä valtuuslakeja vastaan ,tehtyjen rikosten rankaisemisesta annetun lain
49100: 18 §:n muuttamisesta, lain leimaverolain 12 §:n muuttamisesta, lain tieliikennelain
49101: muuttamisesta ja lain eräiden rikoslain 44 luvun säännösten kumoamisesta.
49102:
49103: 119 §.
49104: Hallituksen esitys n:o 40 laiksi tieliikenteen turvaamisesta liikennemerkein
49105: eräissä tapauksissa. Eduskunta on 10 päivänä helmikuuta 1970 hyväksynyt lain.
49106: 4 E 298/70
49107: 26 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
49108:
49109: 120 §.
49110: Hallituksen esitys n:o 44 maatalouden työaikalaiksi. Eduskunta on 2 päivänä
49111: joulukuuta 1969 hyväksynyt lain.
49112:
49113: 121 §.
49114: Hallituksen esitys n:o 64 laiksi tieteellisen rtutkimuksen järjestelystä ja laiksi
49115: Suomen Akatemiasta ja valtion apurahoista korkeimman hengenviljelyn edistämi-
49116: seksi annetun lain kumoamisesta. Eduskunta on 21 päivänä lokakuUJta 1969
49117: hyväksynyt lait.
49118:
49119: 122 §.
49120: Hallituksen esitys n:o 65 laiksi taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-
49121: apurahoista. Eduskunta on 28 päivänä lokakuuta 1969 hyväksynyt lain.
49122:
49123: 123 §.
49124: Hallituksen esitys n:o 69 laiksi kansanterveyslaboratoriosta. Eduskunta on 9
49125: päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lain.
49126:
49127: 124 §.
49128: Hallituksen esitys n:o 84 arpajaisverolaiksi ja laeiksi tulo- ja omaisuusverolain
49129: sekä kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta an-
49130: nettujen asetusten muuttamisesta. Eduskunta on 27 päivänä tammikuuta 1970
49131: hyväksynyt lait, niistä ensimmäisen valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n 1 momentissa
49132: säädetyin määräenemmistöin.
49133:
49134: 125 §.
49135: Hallituksen esitys n:o 89 laiksi Suomen aluevesien rajoista annetun lain muut-
49136: tamisesta. Eduskunta on 4 päivänä marraskuuta 1969 hyväksynyt lain.
49137:
49138:
49139: 126 §.
49140: Hallituksen esitys n:o 91 laiksi rajavartiolaitoksesta annetun lain muuttami-
49141: sesta. Eduskunta on 4 päivänä marraskuuta 1969 hyväksynyt lain.
49142: Kun lakiesityksen 1 §: n 2 momentin mukaisesti rajavartiolaitos osallistuu val-
49143: takunnan puolustukseen, Eduskunta on edellyttänyt, että rajavartiolaitos toteuttaa
49144: ne tarpeelliset valmistelut, jotka sille tämän mukaisesti kuuluvat, ottaen huomioon
49145: myös, että se voidaan liikekannallepanossa liittää puolustusvoimiin.
49146:
49147:
49148: 127 §.
49149: Hallituksen esitys n:o 92 laiksi liiketoiminnan kehittämisrahaston käyttämisestä
49150: elinkeinoelämän kehitystä edistävien yritysten perustamiseen. Eduskunta on 16
49151: päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lain.
49152: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 27
49153:
49154: 128 §.
49155: Hallituksen esitys n:o 94 Kansainvälisen työkonferenssin vuonna 1958 hyväk-
49156: symän työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää
49157: koskevan yleissopimuksen n:o 111 hyväksymisestä. Eduskunta on 10 päivänä hel-
49158: mikuuta 1970 päättänyt hyväksyä työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhtey-
49159: dessä tapahtuvaa syrjintää koskevan Kansainvälisen työkonferenssin vuonna 1958
49160: hyväksymän yleissopimuksen.
49161: 129 §.
49162: Hallituksen esitys n:o 100 laiksi taloudellisesta suunnittelukeskuksesta. Edus-
49163: kunta on 18 päivänä marraskuuta 1969 hyväksynyt lain.
49164: Eduskunta on lausunut käsityksenään, että valtion tutkimus- ja suunnittelutoi-
49165: mintaa kehitettäessä olisi pyrittävä siihen, että myös valtioenemmistöisten yhtiöi-
49166: den sekä sellaisten, valtiolle kuuluvia tehtäviä suorittavien laitosten, joita ei kat-
49167: sota varsinaisten virastojen ja laitosten piiriin kuuluviksi, tulisi kuulua uuden
49168: suunnittelukeskuksen toimintakenttään.
49169:
49170: 130 §.
49171: Hallituksen esitys n:o 101 laiksi talousneuvostosta annetun lain muuttamisesta.
49172: Eduskunta on 18 päivänä marraskuuta 1969 hyväksynyt lain.
49173:
49174:
49175: 131 §.
49176: Hallituksen esitys n:o 102 laiksi metsästyslain muuttamisesta. Eduskunta on
49177: 28 päivänä lokakuuta 1969 hyväksynyt lain.
49178:
49179: 132 §.
49180: Hallituksen esitys n:o 103 laiksi valtioneuvoston oikeuttamisesta myymään
49181: Rauman lyseon vanha kiinteistö. Eduskunta on 3 päivänä helmikuuta 1970 hy-
49182: väksynyt lain.
49183: 133 §.
49184: Hallituksen esitys n:o 104 laiksi raskauden keskeyttämisestä. Eduskunta on
49185: 3 päivänä maaliskuuta 1970 hyväksynyt lain.
49186: Eduskunta on todennut, että niiden tarkoitusten saavuttaminen, joihin laki-
49187: ehdotuksella on pyritty, riippuu suuressa määrin siitä, millaisia ohjeita asiasta
49188: annetaan. Tämän vuoksi ja kun lakiehdotuksen 11 §:n mukaan lääkintöhallituk-
49189: sen on valvottava, että lausunnonantaja- ja suorittajalääkärit pyrkivät noudatta-
49190: maan tasapuolista ja yhdenmukaista käytäntöä, Eduskunta on edellyttänyt Halli-
49191: tuksen huolehtivan siitä, että lääkintöhallitus sosiaalihallitusta kuultuaan antaa
49192: lain täytäntöönpanijoille tarpeelliset ohjeet ja määräykset käsiteltävänä olevan laki-
49193: ehdotuksen säännösten, erityisesti sen keskeyttämisperusteiden soveltamisesta mah-
49194: dollisimman yhdenmukaisen käytännön aikaansaamiseksi.
49195: 28 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
49196:
49197: Tässä yhteydessä Eduskunta on myös toistanut sen, mitä se aikaisemmin mo-
49198: nissa eri yhteyksissä on lausunut kansanterveystyötä koskevan lainsäädännön
49199: aikaansaamisen tärkeydestä ja sen kiireellisyydestä ja ilmoittaa odottavansa, että
49200: sosiaali- ja terveysministeriössä parhaillaan valmisteltavana oleva Hallituksen esitys
49201: laiksi kansanterveystyöstä viipymättä annetaan Eduskunnan käsiteltäväksi ja että
49202: jo sitä ennen ryhdytään tarmokkaisiin toimenpiteisiin sukupuolivalistuksen ja eh-
49203: käisyneuvontatyön tehostamiseksi nykyisestään jo olemassa olevan terveydenhuolto-
49204: järjestelmän puitteissa.
49205:
49206: 1.34 s.
49207: Hallituksen esitys n:o 105 sterilisoimislaiksi. Eduskunta on 27 päivänä helmi-
49208: kuuta 1970 hyväksynyt lain.
49209:
49210: 1.35 §.
49211: Hallituksen esitys n:o 106 kas.troimislaiksi. Eduskunta on 27 päivänä helmi-
49212: kuuta 1970 hyväksynyt lain.
49213:
49214: 1.36 §.
49215: Hallituksen esitys n:o 107 laiksi tuberkuloosin vastustamistyön järjestämi-
49216: sestä eräissä .tapauksissa annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 10 päivänä
49217: joulukuuta 1969 hyväksynyt lain.
49218: Eduskunta on lausunut pitävänsä tärkeänä, että ennen kuin valtiovallan toi-
49219: menpitein kuntainliitot määrätään yhdistettäviksi, valtioneuvoston ,tulee kuulla
49220: asianomaisia kuntainliittoja ja kiinnittää vakavaa huomiota niiden mielipiteisiin
49221: tehtävien siir.tämistä koskevissa kysymyksissä sekä varata riittävästi aikaa kuntain-
49222: liitoille sopimukseen pääsemisestä tarkoittavien selvitysten laatimista ja asiassa
49223: tarpeellisten neuvottelujen käymistä varten erityisesti niissä tapauksissa, joissa
49224: kuntainliiton tehtävien siirtämiseen ei ole aivan pakottavaa tarvetta. Eduskunnan
49225: mielestä Hallituksen on kuntainliittojen yhdistämistä harkitessaan kiinnitettävä
49226: erityistä huomiota siihen, miten keskussairaala- ja .tuberkuloosipiirin alueelliset
49227: poikkeavuudet ovat vaikeuttamassa eri piirien yhtenäistämistä ja miten kulloinkin
49228: kysymykseen tulevan tuberkuloosipiirin kuntainliiton sulattaminen keskussairaalan
49229: kuntainliittoon liittyy niihin suunnitelmiin, jotka koskevat kunnallisen sairaalalai-
49230: toksen järjestysmuodon kokonaisuudistusta.
49231: Edelleen Eduskunta on käsityksenään lausunut, että Hallituksen on, määrätty-
49232: ään kuntainliitot yhdistettäväksi, huolehdittava siitä, että tuberkuloosin vastusta-
49233: mistyöhön myönnettävä tuberkuloosilain mukainen valtionapu ei yhteenliittämisen
49234: johdosta vähene eikä tuberkuloosipotilaan nykyään saamaa ilmaista hoitoa muuteta
49235: maksulliseksi eikä potilaan asemaa muutoinkaan huononneta ja että nykyisin
49236: hyviin tuloksiin yltäneen ja tehokkaasti hoidetun tuberkuloosin vastustamistyön
49237: suorittamista ei vaikeuteta.
49238: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 29
49239:
49240: Lisäksi Eduskunta on lausunut odottavansa, että Hallitus kiirehtii kunnallisen
49241: yhteistoiminnan järjestysmuotokomitean •työn valmistumista ja että Hallitus komi-
49242: tean työn valmistuttua viipymättä ryhtyy niihin toimenpiteisiin, joihin komitean
49243: ehdotusten perusteella katsotaan olevan aihetta.
49244: Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt, että ennen kuin
49245: keskussairaalapiirien ja ~tuberkuloosipiirien kuntainliittoja veivoitetaan liittymään
49246: yhteen, selvitetään, miten yhdistäminen vaikuttaa tuberkuloosia sairastavien hoito-
49247: mahdollisuuksiin ja miten tuberkuloosikroonikoiden hoito vastaisuudessa järjeste-
49248: tään. Edelleen Eduskunta on pitänyt tärkeänä, ettei yhdistäminen saa vaikeuttaa
49249: tuberkuloottisten hoitoa, vaan että jatkuvasti kiinnitetään huomiota tuberkuloosin
49250: ja muitten keuhkosairauksien ,tutkimus- ja hoitomahdollisuuksien kehittämiseen.
49251:
49252:
49253: 1.37 §.
49254: Hallituksen esitys n:o 108 laiksi aluevaihdosta valtion ja Helsingin kaupungin
49255: välillä. Eduskunta on 2 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lain.
49256:
49257:
49258: 1.38 §.
49259: Hallituksen esitys n:o 109 laiksi kunnallislain muuttamisesta. Eduskunta on
49260: 9 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lain.
49261:
49262:
49263: 139 §.
49264: Hallituksen esitys n:o 110 laiksi väestön toimeentulon ja maan talouselämän
49265: turvaamisesta poikkeuksellisissa oloissa. Eduskunta on 24 päivänä helmikuuta
49266: 1970 vaLtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain
49267: jätettäväksi lepäämään ensimmäisiin vaalien jäljestä pidettäviin varsinaisiin valtio-
49268: päiviin.
49269:
49270: 140 §.
49271: Hallituksen esitys n:o 111 valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1970. Edus-
49272: kunta on 19 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt Suomen .tasavallan tulo- ja meno-
49273: arvion vuodelle 1970.
49274: Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus jatkaa ja tehostaa teollisuuden edis-
49275: tämiseen tähtääviä toimenpiteitä, joiden tavoitteena on tasapainoinen ja riittävä
49276: tuotannon kasvu. Kun monet Eduskunnan hyväksymät lait ·tuovat jo aivan lähi-
49277: tulevaisuudessa uusia rasituksia kunnille, Eduskunta on edellyttänyt, että ainakin
49278: seuraaviin toimenpiteisiin kuntien talouden helpottamiseksi olisi ryhdyttävä:
49279: - Sairaalatoimen valtionavustusperusteiden uudistamista koskeva komitean
49280: ehdotus tulisi saattaa Eduskunnan käsiteltäväksi.
49281: 30 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
49282:
49283: - Kun peruskoulun puhelaki tulee voimaan jo 1. 8. 1970, olisi kansakoulu-
49284: lain valtionavustussäännökset pikaisesti uudistettava, jotta myös vähävaraiset
49285: kunnat kykenisivät koulunuudistuksen toteuttamaan.
49286: - Vaidonosuuksien ja -avustusten sekä -lainojen maksamismenettelyä koskeva
49287: komitean ehdotus tulisi myös ensi tilassa saattaa Eduskunnan käsiteltäväksi.
49288: Eduskunta on lausunut edelleen odottavansa, että Hallitus kiirehtii .tonttipoli-
49289: tiikan uudistamista niin, että kunnille tulisi nykyistä suurempi päätösvalta alueel-
49290: laan olevan rakennuskelpoisen maapohjan käyttöön, ja että Hallitus muutoinkin
49291: tehostaa asuntotuotannon alalla kustannuksia alentavien rationlisointitoimenpitei-
49292: den suorittmista päämääränä asuntotuotannon edistäminen ja erityisesti vuokra-
49293: asuntotuotannon voimakas lisääminen.
49294: Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin asuntotuotanto-
49295: määrärahan lisäämiseksi siten, että myös nuorilla aviopareilla ja yksinäisillä henki-
49296: löillä olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet saada joko vuokra- tai omistusasunto.
49297: Ns. akatemia-apurahojen uudelleenjärjestelyn yhteydessä on käynylt ilmi, että
49298: nuorille tieteenharjoittajille ei ole otettu apurahoja menoarvioon. Perustettaviksi
49299: ehdotetun nuoremman tutkijan ja ~tutkimusassistentin toimet eivät tilannetta vielä
49300: paranna, varsinkaan sen vuoksi, että mainitut toimet aiotaan perustaa vasta syk-
49301: syllä 1970. Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus ryhtyy asian vaatimiin kiireel-
49302: lisiin toimenpiteisiin.
49303: Huomattava määrä yksityisiä oppikouluja on erittäin suurissa taloudellisissa
49304: vaikeuksissa, mistä johtuen niiden lukukausimaksut on jouduttu pitämään erittäin
49305: korkeina. Eduskunta odottaa, että Hallitus ryhtyy kiireellisiin toimenpiteisiin
49306: tämän epäkohdan poistamiseksi.
49307: Aikuiskasvatus toimii maassamme suurelta osin vapaaehtoisen järjestöorgani-
49308: saation varassa. Työn laatuun ja monipuolisuuteen nähden valtion nykyistä tukea
49309: on pidettävä riittämättömänä. Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen ryhtyvän
49310: kiireellisesti toimenpiteisiin kansansivistystyötä tekevien järjestöjen toiminta-avus-
49311: tusten koro1Jtamiseksi työn määrää ja merkitystä vastaavalle tasolle.
49312: Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen ryhtyvän kiireellisesti toimenpiteisiin
49313: pääasiassa kansaneläkkeellä toimeentulevien vähimmäiseläkkeiden korottamiseksi,
49314: niin että ne antavat kohtuullisen .toimeentulon.
49315: Eduskunta on vielä käsitellyt rintamamiesten eläkekysymyksen hoitamista ja
49316: todennut asian tarpeellisuuden. Kun toistaiseksi - Eduskunnan menoarvioesityk-
49317: seen merkitsemästä lisäyksestäkin huolimatta - vain pieni osa ylimääräistä sota-
49318: eläkettä hakeneista on saanut tai voi saada sanotun eläkkeen, Eduskunta on edel-
49319: lyttänyt, että Hallitus edelleen jatkaa .toimenpiteitä taloudellisissa vaikeuksissa
49320: olevien entisten rintamamiesten eläkekysymyksen hoitamiseksi tyydyttävällä ta-
49321: valla.
49322: Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen kiireellisesti ryhtyvän 11:ehokkaisiin toi-
49323: menpiteisiin öljyn merikuljetukseen liittyvän riskin rajoittamiseksi.
49324: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 31
49325:
49326: Eduskunta on lausunut käsityksenään, että nuorisovalvontatoimistojen perusta-
49327: mista Lahteen ja Jyväskylään on pidettävä aiheellisena, ja odottaa Hallituksen toi-
49328: menpiteitä asiassa.
49329: Eduskunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että verohallituksen perustamisen
49330: johdosta verohallitukseen siirtyvien ylitarkastajien asema tulee viran pysyvyyden
49331: ja palkkauksen määräytymisperusteiden osalta heikkenemään. Kun sanotunlaista
49332: seuraamusta ei voida pitää asianomaisten virkamiesten kannalta oikeudenmukaise-
49333: na eikä pitkällä tähtäyksellä myöskään valtion edun mukaisena, Eduskunta on
49334: edellyttänyt, että Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi.
49335: Eduskunta on katsonut, että sairaalan käyttökustannukset lisääntyvät kohtuut-
49336: tomasti, jos Yliopistollinen Keskussairaala rakennetaan siten, ettei se voi välittö-
49337: mästi käyttää hyväkseen nykyisessä keskussairaalassa jo olevia tutkimus- ja hoito-
49338: mahdollisuuksia. Eduskunta on edellyttänyt, että vielä tutkitaan mahdollisuudet
49339: lääketieteellisen opetuksen järjestämiseen rakentamalla sen vaatimat lisätilat nykyi-
49340: sen keskussairaalan yhteyteen.
49341: Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että Hallitus selvityttää kysymyksen,
49342: mistä syystä Åbo Akademin perushankintamäärärahat ovat viime vuosina olleet
49343: pienemmät kuin eräiden muiden yliopistojen vastaavat määrärahat.
49344: Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että Hallitus olemassa olevan selvityk-
49345: sen pohjalta ryhtyy toimenpiteisiin korkeakoulujen opiskelijoiden kurssikirjapuut-
49346: teen poistamiseksi ja muiden siihen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.
49347: Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, koska nykyisiä koulutiloja on pidettävä
49348: erittäin puutteellisina ja palovaarallisina, että Jyväskylän sokeainkoulun rakennus-
49349: töiden aloittaminen ajoitetaan siten, että rakennus on käyttövalmiina jo syksyllä
49350: 1971.
49351: Eduskunta on lausunut käsityksenään, viitaten Eduskunnan vastauksessa Hal-
49352: lituksen esitykseen valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1969 lausuttuun, että
49353: Pihtiputaan emäntäkoulun suunnittelu toteutetaan mahdollisimman pikaisesti.
49354: Eduskunta on edellyttänyt, että vesihallinnon toiminnan aloittamisvaiheen yh-
49355: teydessä kiinnitetään huomiota vielä henkilökuntarakenteen tarkoituksenmukaisuu-
49356: teen ja henkilökunnan määrään. Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen huolehti-
49357: van myös siitä, että perustettavaan vesihallitukseen saadaan vesientutkimuksen
49358: osalta riittävä asiantuntemus ja ryhtyvän tarvittaessa toimenpiteisiin vesihallituk-
49359: sen limnologityövoiman lisäämiseksi.
49360: Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen jatkuvasti kiinnittävän huomiota maa-
49361: talousneuvontaorganisaation tarkoituksenmukaisuuteen ja ryhtyvän asiassa tarpeelli-
49362: siin toimenpiteisiin. Lisäksi Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen huolehtivan
49363: siitä, ettei henkilömäärää supisteta henkilökuntaa erottamalla.
49364: Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että Hallitus kiireellisesti selvityttää
49365: kysymyksen, olisiko jalostuseläinten vientiä edistämällä tarkoituksenmukaisella ta-
49366: valla vähennettävissä maitotaloustuotteiden vientitarvetta.
49367: 32 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
49368:
49369: Metsänparannustoiminnan rahoitusta koskevassa selvityksessä Eduskunta on
49370: edellyttänyt Hallituksen kiinnittävän huomiota myös siihen, että metsien perus-
49371: kunnostusvaiheen jälkeisissä hoitotoimenpiteissä on ilmennyt puutteita, joiden seu-
49372: rauksena kunnostustoimenpiteiden tavoitteet ovat jääneet osaksi saavuttamatta.
49373: Eduskunta on lausunut käsityksenään, että luonnonmarjojen viljelymahdolli-
49374: suuksien tutkimista olisi tehostettava, ja odottaa, että Hallitus ryhtyy asiassa kii-
49375: reellisesti toimenpiteisiin.
49376: Eduskunta, huomioon ottaen, että Kärkistensalmen sillan rakentaminen on
49377: liikenteen sujumisen kannalta tärkeätä, on lausunut edellyttävänsä, että Hallitus
49378: kiirehtii mainitun siltahankkeen tutkimusten loppuunsaattamista.
49379: Eduskunta on lausunut käsityksenään, että Valkeakosken-Pälkäneen maan-
49380: tien rakentaminen on perusteltua. Eduskunta odottaa Halliuksen ryhtyvän kii-
49381: reellisesti toimenpiteisiin mainitun tien suunnittelun loppuunsaattamiseksi ja raken-
49382: nustöiden aloittamiseksi.
49383: Eduskunta on lausunut vielä edellyttävänsä, että Hallitus kiirehtii myös moot-
49384: toritien rakentamista Tampereen kaupungissa välillä Villilä-Pispala.
49385: Eduskunta on katsonut momentin "Valtionapua kunnille rautateiden rakentami-
49386: sesta johtuvista pakkolunastuksista" kohdalla tarpeelliseksi lausua edellyttävänsä,
49387: että Hallitus kiinnittää asianmukaista huomiota valtionavun riittävyyteen ja ryhtyy
49388: toimenpiteisiin jäljelle jäävien korvausvelvoitteiden alentumiseksi sekä kiinnittää
49389: erityistä huomiota taloudellisissa vaikeuksissa olevien kuntien avustamiseen.
49390: Eduskunnan saaman selvityksen mukaan ilmenee varmuusvarastoinnissa erit-
49391: täin tuntuvia puutteita. Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen ryhtyvän toimen-
49392: piteisiin väestön toimeentulolle ja elinkeinoelämälle välttämättömien tarvikkeiden
49393: riittävien varmuusvarastojen hankkimiseksi.
49394: Eduskunta on lausunut lisäksi käsityksenään, että raittiusjärjestöjen valistus-
49395: työssä tulisi ottaa huomioon myös huumausaineiden käytöstä aiheutuvien haittojen
49396: ennalta ehkäiseminen ja Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen toimenpiteitä
49397: asiassa.
49398: Eduskunta on edellyttänyt, että siitä osasta vuoden 1962 huhtikuun jälkeen
49399: tapahtunutta elinkustannusten nousua, joka nyt jää korvaamatta, korvataan puolet
49400: vuoden 1971 ja loppuosa vuoden 1972 alusta lukien, ja että Hallitus samalla sel-
49401: vittää, mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä lapsilisään oikeutettujen perheiden tu-
49402: lojen huomioon ottamiseksi lapsilisiä myönnettäessä.
49403: Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että Lahden keskussairaalan suunnitel-
49404: mat tarkistetaan niin, että sairaalan tilavuutta, yksikkökustannuksia ja kustannus-
49405: arviota voidaan alentaa siten, etteivät ne ylitä yleistä tasoa vastaanvanlaisissa sai-
49406: raalainvestoinneissa.
49407: Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen ryhtyvän viipymättä toimenpiteisiin, että
49408: milloin huoltovelvollinen työntekijä on ottanut vastaan ,työvoimatoimikunnan
49409: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 33
49410:
49411: hänelle osoittaman työpaikan sellaisella valtion työmaalla, joka sijaitsee niin etäällä
49412: hänen asunnostaan, ettei hän voi päivittäin käydä työssä kotoaan, maksetaan työn-
49413: ltekijäin huollettaville tämän momentin varoista asumiserorahaa.
49414: Eduskunta on saamansa selvityksen perusteella 1todennut ratasuunnan Espoo-
49415: Lohja-Salo tutkimisen kaavoituksessa tehtävän aluevarauksen kannalta aiheelli-
49416: seksi, koska rakennustoiminta on alueella vilkasta, ja odottaa, että Hallitus ryhtyy
49417: asiassa toimenpiteisiin.
49418: Eduskunta on edellyttänyt, että momentin "Saariselän alueen matkailukeskuksen
49419: käyttösuunnitelman laatiminen" määrärahaa käytetään yhteistoiminnassa kauppa- ja
49420: teollisuusministeriön matkailuviranomaisten kanssa.
49421:
49422:
49423:
49424: 141 §.
49425: Hallituksen esitys n:o 112 valtioneuvoston lainanottovaltuuksista. Eduskunta
49426: on 18 päivänä joulukuuta 1969 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston wonna 1970
49427: ottamaan lähemmin määrättävillä ehdoilla 850 000 000 markan nimellismäärään
49428: asti pitkäaikaista lainaa; sekä oikeuttaa valtioneuvoston woden 1970 aikana käyt-
49429: tämään lyhytaikaista luottoa harkintansa mukan.
49430:
49431:
49432:
49433: 142 §.
49434: Hallituksen esitys n:o 113 laiksi eräiden virkojen ja toimien perustamisesta.
49435: Eduskunta on 15 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lain.
49436:
49437:
49438:
49439: 14.3s.
49440: Hallituksen esitys n:o 114 laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muut-
49441: tamisesta. Eduskunta on 18 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lain.
49442: Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus asettaa komitean,
49443: jonka tulee kiireellisesti laatia ehdotus luonnollisten henkilöiden välitöntä verotusta
49444: koskevien säännösten uudistamiseksi. Tällöin tulisi erityisesti selvittää, miten yksi-
49445: näisten henkilöiden ja yhteisverotettavien aviopuolisoiden verotuksessa esiintyvät
49446: epäkohdat olisi korjattava. Niin ikään olisi selvitettävä, miten yrittäjien ja maa-
49447: talouden harjoittajien työtulon ja siihen kohdistuvien vähennysten tulisi määräytyä,
49448: jotta työvaltaisten yritysten ja maatilojen verotuksessa vallitsevat epäkohdat voitai-
49449: siin poistaa.
49450: Eduskunta on jo eri yhteyksissä edellyttänyt toimenpiteitä kiinnittämättömien
49451: velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittamiseksi verotuksessa. Eduskunta pitää
49452: rajoituksen toteuttamista erittäin kiireellisenä ja on edellyttänyt Hallituksen toi·
49453: menpiteitä asiassa.
49454: 5 E 298/70
49455: 34 1969. Vp. - Valtiopäiväpäätös.
49456:
49457: 144 §.
49458: Halli~en esitys n:o 115 laiksi niistä yleisistä perusteista, joiden · mukaan
49459: lisenssiviraston virkatoimista ja toimituskirjoista on suoritettava maksuja, annetun
49460: lain Voimassaoloajan pitentämisestä. Eduskunta on 15 päivänä joulukuuta 1969
49461: hyväksynyt lain.
49462:
49463: 145 §.
49464: Hallituksen esitys n:o 116 laiksi obligaatiolainojen veronhuojennuksista anne-
49465: tun lain muuttamisesta. Eduskunta on 21 päivänä lokakuuta 1969 hyväksynyt lain.
49466:
49467:
49468: 146 §.
49469: Hallituksen esitys n:o 117 laiksi verohallituksesta sekä siihen liittyviksi laeiksi.
49470: EduskUlllta on 24 päivänä lokakuuta 1969 hyväksynyt lain verohallituksesta, lain
49471: verotuslain muuttamisesta, lain ennakkoperintälain muuttamisesta, lain perintö- ja
49472: lahjaverolain muuttamisesta, lain merimiesverolain muuttamisesta, lain liikevaihto-
49473: verolain muuttamisesta ja lain verohallinnon uudistamisen voimaanpanosta.
49474:
49475:
49476: 147 §.
49477: Hallituksen esitys n:o 118 laiksi liikevaihtovero-oikeudesta sekä laiksi auto- ja
49478: moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta ja laiksi moottorijaoneuvoverosta
49479: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 21 päivänä lokakuuta 1969 hyväksynyt
49480: lait. .
49481:
49482: 148 §.
49483: Hallituksen esitys n:o 119 laiksi Kansainvälistä Valuuttarahastoa koskevan
49484: sopimuksen eräiden määräysten muuttamisesta. Eduskunta on 23 päivänä syyskuuta
49485: 1969 päättänyt hyväksyä ne Kansainvälistä Valuuttarahastoa koskevaan sopimuk-
49486: seen tehtyihin muutoksiin sisältyvät määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostu-
49487: muksen, sekä määrätä Suomen Pankin Suomen valtion puolesta olemaan yhteydessä
49488: Kansainväliseen Valuuttarahastoon.
49489: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Kansainvälistä Valuuttarahastoa koske-
49490: van sopimuksen eräiden muutosten hyväksymisestä.
49491:
49492:
49493: 149 §.
49494: Hallituksen esitys n:o 120 laiksi Suomen ja Tanskan kesken maSJtaloustuottei-
49495: den kaupasta tehdyn sopimuksen muutoksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
49496: Eduskunta on 28 päivänä lokakuuta 1969 päättänyt hyväksyä Suomen ja Tanskan
49497: välillä 5 päivänä elokuuta 1969 noottienvaihdolla Suomen ja Tanskan kesken maa•
49498: taloustuotteiden kaupasta 27 päivänä maaliskuuta 1961 .tehtyyn sopimukseen
49499: sovitun muutoksen ne määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
49500: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 35
49501:
49502: · Samalla Edu11kunta on hyväksynyt lain Suomen ja Tanskan. kesken maatalous-
49503: tuotteiden kaupasta tehdyn sopimuksen muutoksen. eräiden määräysten hyväksy-
49504: misestä.
49505:
49506: 150s.
49507: Hallituksen esitys n:o 121 laiksi korkeakoulustipendeistä annetun lain muutta-
49508: misesta. Eduskunta on 25 päivänä marraskuuta 1969 hyväksynyt lain.
49509: Eduskunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että laiti soveltamisalan ulkopuolelle
49510: jää edelleenkin oppilaitoksia, jotka ovat samantasoisia kuin laissa .tarkoitetun
49511: stipendijärjestelmän piiriin kuuluvat oppilaitokset. Tämän vuoksi Eduskunta on
49512: katsonut .tarpeelliseksi kiirehtiä opintotukijärjestelmän kokonaisuudistuksen aikaan-
49513: saamista.
49514:
49515: 151s.
49516: Hallituksen esitys n:o 122 laiksi ammattiin valmistavissa oppilaitoksissa ja
49517: ammattikursseilla opiskelevien henkilöiden opintolainojen valtiontakauksesta ja
49518: korkotuesta sekä laiksi korkeakouluissa ja eräissä muissa oppilaitoksissa opiskele-
49519: vien henkilöiden opintolainojen valtiontakauksesta ja korkotuesta annetun lain
49520: muuttamisesta. Eduskunta on 15 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lait.
49521: Eduskunta on todennut, ettei lakiehdotuksen 5 S:n mukaista korkoprosentin
49522: kytkemistä talletuksista kulloinkin maksettuun korkoon voida pitää asianmukaisena
49523: niiden sopimusten kannalta joihin luottolaitokset ovat korkop<>litiikan hoitoa sil-
49524: mällä pitäen yhtyneet, ja että tästä saattaa aiheutua haittaa opintolainoja myönnet-
49525: täessä. Kun lakiehdotuksen 5 § on kuitenkin yhdenmukainen korkeakouluissa ja
49526: eräissä muissa oppilaitoksissa opiskelevien henkilöiden opintolainojen valtiontakauk-
49527: sesta ja korkotuesta 24 päivänä tammikuuta 1969 annetun voimassa olevan lain
49528: ( 69/69) vastaavan säännöksen kanssa, Eduskunta ei ole tässä yhteydessä katsonut
49529: asianmukai~eksi ehdottaa mainitun 5 § :n muuttamista, vaan on edellyttänyt, että
49530: Hallitus kiireellisesti antaa samalla kertaa kumpaakin lakia koskevan muutosesityk-
49531: sen Eduskunnalle. Eduskunnan mielestä on tällöin erityistä huomiota kiinnitettävä
49532: pienten ja syrjäisten luottolaitosten viime aikoina vaikeutuneeseen asemaan, ja pitää
49533: opiskelijoiden etujen turvaamisen kannalta tärkeänä, etteivät lainojen myöntämis-
49534: mahdollisuudet näiden luottolaitosten kohdalla nykyisestään heikkene.
49535:
49536:
49537: 152 §.
49538: Hallituksen esitys n:o 123 laiksi eräiden kansakoulunopettajaseminaarien lak-
49539: klluttamisesta ja siihen liittyvistä .toimenpiteistä. Eduskunta on 2 päivänä joulu~
49540: kuuta 1969 hyväksynyt lain.
49541: ,. Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus tutkisi mahdolli"
49542: suudet järjestää Uudenkaarlepyyn seminaarin viimeisen luokan opetus tapahtuvaksi
49543: 36 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
49544:
49545: Uudessakaarlepyyssä Tammisaaren seminaarin siwosastona, ja·· vastaavasti myös
49546: mahdollisuudet järjestää Itä-Suomen seminaarin viimeisen luokan opetus Joensuussa
49547: jonkin suomenkielisen seminaarin siwosastona.
49548:
49549:
49550: 153 §.
49551: Hallituksen esitys n:o 124 laiksi koulutoimen johtajista ja sihteeristä ja laiksi
49552: koulujärjestelmän perusteista annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 18 päivänä
49553: marraskuuta 1969 hyväksynyt lait.
49554:
49555:
49556: 154 §
49557: Hallituksen esitys n:o 125 laiksi rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksesta. Edus~
49558: kunta on 15 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lain.
49559:
49560:
49561: 155 §.
49562: Hallituksen esitys n:o 126 laiksi puolustusministeriön ja puolustuslaitoksen
49563: viroista ja toimista annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 15 päivänä joulu-
49564: kuuta 1969 hyväksynyt lain.
49565:
49566: 156 §.
49567: Hallituksen esitys n:o 127 laiksi wodelta 1970 suoritettavan vakuutetun
49568: sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun määrästä. Eduskunta
49569: on 21 päivänä lokakuuta 1969 hyväksynyt lain.
49570:
49571:
49572: 157 §.
49573: Hallituksen esitys n:o 128 laiksi eräistä poikkeuksista valtakunnallisista työt-
49574: tömyyskassoista ja työttömyyskorvauksesta annettuihin lakeihin. Eduskunta on
49575: 14 päivänä lokakuuta 1969 hyväksynyt lain.
49576: Hyväksyessään lain Eduskunta kuitenkin on katsonut, että Hallituksen esityk-
49577: sessä mainittu kysymys olisi pyrittävä vastaisuudessa hoitamaan poikkeuslainsäädäii~
49578: töön turvautumatta pysyväisjärjestelyllä.
49579:
49580:
49581: 158 §.
49582: Hallituksen esitys n:o 129 Irlannin kanssa tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen
49583: verotuksen ja veron kiertäinisen estämi~eksi tehdyn sopimuksen eräiden säännösten
49584: hyväksymisestä. Eduskunta. on 4 päivänä. marraskuuta 1969 päättänyt hyväksyä ne
49585: Dublinissa 21 päivänä huhtikuuta 1969 Suomen ja Irlannin välillä tulon ja oniai~
49586: suuden kaksinkertaiSen verotuksen sekä· veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopi-
49587: muksen. määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen. .,.
49588: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 37
49589:
49590: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Irlannin kanssa tulon ja omaisuuden
49591: ~inkertaisen verotuksen sekä veron kiertämisen estälJliseksi tehdyn eräiden
49592: määräysten hyväksymisestä.
49593:
49594:
49595: 159 §.
49596: Hallituksen esitys n:o 130 1aiksi pysäköintivirhemaksusta. Eduskunta on 5
49597: päivänä maaliskuuta 1970 hyväksynyt lain pysäköintivirhemaksusta ja lain tielii-
49598: kennelain muuttamisesta, niistä ensimmäisen valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 mo-
49599: mentissa säädetyn käsittelyn jälkeen.
49600: ... Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on epellyttänyt, että Hallitus tark-
49601: kailee lain vaikutusta ammattimaisesti auton wokrau~ta harjoittavien yrittäjien
49602: osalta niin, etteivät nämä, siirrettyään kirjallisella Vuokrasopimuksella auton halli~
49603: nan auton vuokraajalle, syyttä joudu kärsimään pysäköintivirhemaksusta. Mikäli
49604: epäoikeudenmukaisuutta 'tässä suhteessa ilmenee, Eduskunta edellyttää Hallituksen
49605: antavan uuden esityksen näiden epäkohtien poistamiseksi. ·
49606:
49607:
49608: 160 §.
49609: Hallituksen esitys n:o 132 laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta. Edus-
49610: kunta on 28 päivänä lokakuuta 1969 valtiopäiväjärjestyksen 67 S:n 2 inomen:tissa
49611: säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
49612:
49613:
49614: 161 §.
49615: Hallituksen esitys n:o 133 laiksi merimiesverolain muuttamisesta. Eduskunta
49616: on 21 päivänä lokakuuta 1969 valtiopäiväjärjestyksen 68 S:n 1 momentissa sääde-
49617: tyin määräenemmistöin hyväksyny.t lain.
49618:
49619:
49620: 162 §.
49621: Hallituksen esitys n:o 134 laiksi maatalouden hintapoliittisen .tuen jakamiseen
49622: liittyvien tehtävien hoitamisesta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 14
49623: päivänä lokakuuta 1969 hyväksyny.t lain.
49624:
49625:
49626: 163 §.
49627: Hallituksen esitys n:o 135 laiksi työnantajan sosiaali·turvamaksusta annetun lain
49628: muuttamisesta. Eduskunta on 14 päivänä lokakuuta 1969 hyväksynyJt lain.
49629:
49630:
49631: 164 §.
49632: Hallituksen esitys n:o 136 laiksi perhe-eläkelain muuttamisesta. Eduskunta on
49633: 14 päivänä lokakuuta 1969 hyväksynyt lain.
49634: 38 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
49635:
49636: 16.5 §.
49637: Hallituksen esitys n:o 1.37 laiksi .elatusavun ennakosta annetun lain muutta-
49638: misesta. Eduskunta on 11 päivänä marraskuuta 1969 hyväksynyt lain.
49639: Eduskunnan käsityksen mukaan elatusavun ja sen ennakon suhde ei saisi
49640: muuttua rahanarvon alenemisen tai vastaavien seikkojen takia. Sen vuoksi Edus-
49641: kunta on edellyttänyt Hallituksen toimesta huolehdittavan siitä, ettei elatusavun ja
49642: sen ennakon ~de pääse ~uuttumaan. siten, kuin nyt on .tapahtunut elatusavun
49643: ennakOs.ta annetun lain säätämiSen jälkeen. · ·
49644:
49645: 166 § .
49646: . . HalliJtuksen esitys n:o 1.38. eräiden rikoslain 16 luvun säännösten muuttam.i-
49647: sesta. Eduskunta on 27 päivänä helmikuuta 1970 hyväksynyt lain. ··
49648:
49649: 167 §.
49650: Hallituksen esitys n:o 139 laiksi postisäästöpankin varoista myönnettävist,it.
49651: korkotukilainoista annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on ·.11 päivänä marras-
49652: ;kuuta 1969 hyväksynyt lain.
49653:
49654: 168 §.
49655: Hallituksen esitys n:o 140 Sosialististen Neuvostotasavaltojen ·Liiton kanssa
49656: tavarainvaihdosta ja maksuista vuosina 1971-197.5 tehdyn sopimuksen eräiden
49657: säännösten hyväksymisestä. Eduskunta on 2.5 päivänä marraskuuta 1969 päättänyt
49658: hyväksyä ne Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välillä
49659: tavaranvaihdosta ja maksuista vuosina 1971-197.5 Helsingissä 26 päivänä elo-
49660: kuuta 1969 .· allekirjoitetun sopimuksen määräykset, jotka vaativat Eduskunnan
49661: suöstUniuksen. ·
49662: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Sosialististen Neuvostotasavaltojen
49663: Liiton kanssa tavaranvaihdosta ja maksuista vuosina 1971-197.5 tehdyn sopimuk-
49664: sen eräiden määräysten hyväksymisestä.
49665:
49666: 169 §.
49667: Hallituksen esitys n:o 141 laiksi kainsainvälisistä kehitysluotoista. Eduskunta
49668: on 2.5 päivänä marraskuuta 1969 hyväksynyt lain.
49669:
49670: 170 §.
49671: Hallituksen esitys n:o 142 laiksi tuulaakimaksun perusteista vuosina 1970-
49672: 1972. Eduskunta oli 7päiväriä marraskuuta 1969 hyväksynyt lain.
49673: Hyväksyessään lain Eduskunta, .toistaen asiassa aikaisemmin lausumansa, on
49674: lausunut edellyttävänsä, että selvitykset ns. vanhojen kaupunkien erityisrasitusten
49675: poistamiSesta ja·. tuulaakimaksun ·kantamisoikeudesta kiireellisesti ·saatetaan päätök-
49676: seen ja asiaa koskevat esitykset annetaan Eduskunnlle. ··. '
49677: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 39
49678:
49679: 171 s.
49680: Hallituksen esitys n:o 143 lisäyksestä ja muutoksista vuoden 1969 tulo- ja
49681: menoarvioon. Eduskuntå on 30 päivänä lokakuuta 1969 hyväksynyt Hallituksen
49682: esityksen.
49683:
49684: 172 §.
49685: Hallituksen esitys n:o 144 laiksi makeisvalmisteverosta. Eduskunta on 25 päi-
49686: vänä marraskuuta 1969 valtiopäiväjärjestyksen 68 S:n 1 momentissa säädetyin
49687: määräenemmistöin hyväksynyt lain.
49688:
49689: 173 s.
49690: Hallituksen esitys n:o 145 laiksi eräiden elintarviketuotteiden valmisteverostä.
49691: Eduskunta on 18 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lain.
49692:
49693: 174 s.
49694: Hallituksen esitys n:o 146 laiksi virvoiltusjuomaverosta. Eduskunta on 25
49695: päivänä marraskuuta 1969 hyväksynyt lain.
49696:
49697: 175 §.
49698: Hallituksen esitys n:o 147 laiksi keskioluen ja vahvan oluen valmisteverosta
49699: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 25 päivänä marraskuuta 1969 hyväksy-
49700: nyt lain.
49701:
49702: 176 §.
49703: Hallituksen esitys n:o 148 laiksi valmisteverokonttorin lakkauttamisesta ja sille
49704: kuUluvien tehtävien siirtämisestä ,tullihallitukselle. Eduskunta on 28 päivänä loka-
49705: kuuta 1969 hyväksynyt lain.
49706:
49707: 177 s.
49708: Hallituksen esitys n:o 149 laiksi tullilain muuttamisesta. Eduskun!ta on 28
49709: päivänä lokakuuta 1969 hyväksynyt lain.
49710:
49711: 178 §.
49712: Hallituksen esitys n:o 150 laiksi uskonnonvapauslain muuntamisesta. Eduskunta
49713: on 11 päivänä marraskuuta 1969 hyväksynyt lain.
49714:
49715: 179 §.
49716: Hallituksen esitys n:o 151 eräistä muutoksista evankelis-luterilaisten seurakun•
49717: tien virkataloista ja rahastoista annettuun lakiin. Eduskunta on 11 päivänä marras·
49718: kuuta 1969 hyväksynyt lain evankelis-luterilaisten seurakuntien virkataloista ja
49719: rahastoista annetun lain muuttamisesta.
49720: 40 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
49721:
49722: 180 §.
49723: Hallituksen esitys n:o 152 laiksi pienviljelijäin karjantarkkailuyhdistysten ja
49724: sonninpitoyhtymien valtionavustuksista annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on
49725: 4 päivänä marraskuuta 1969 hyväksynyt lain.
49726:
49727: 181 §.
49728: Hallituksen esitys n:o 153 Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin YhdiSityneen
49729: Kuningaskunnan kanssa tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen vero.tuksen ja veron
49730: kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen eräiden säännösten hyväksymisestä.
49731: Eduskunta on 9 päivänä joulukuuta 1969 päättänyt hyväksyä ne Lontoossa 17
49732: päivänä heinäkuuta 1969 Suomen sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdisty-
49733: neen Kuningaskunnan välillä tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen sekä
49734: veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen määräykset, jotka vaativat Edus-
49735: kunnan suostumuksen.
49736: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin
49737: Yhdistyneen Kuningaskunnan kanssa tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen vero-
49738: tuksen sekä veron kiertämisen estämiseksi .tehdyn sopimuksen eräiden määräysten
49739: hyväksymisestä.
49740:
49741: 182 §.
49742: Hallituksen esitys n:o 154 laiksi maan ulkomaankaupan turvaamisesta annetun
49743: lain muuttamisesta. Eduskunta on 18 päivänä marraskuuta 1969 valtiopäiväjärjes-
49744: tyksen 67 §:n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
49745:
49746: 183 §.
49747: Hallituksen esitys n:o 155 Hotellikiinteistö Oy:n lainojen valtion takauksista·.
49748: Eduskunta on 3 päivänä helmikuuta 1970 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston
49749: antamaan määräämillään ehdoilla valtion omavelkaisia takauksia Hotellikiinteistö
49750: Oy nimisen yhtiön hotellirakennuksen rakentamista varten ottamien, yhteensä
49751: enintään 16 000 000 markkaan nousevien ulko- ja kotimaisten lainojen ja niissä
49752: sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi ja siten, että kunkin ulkomaisen lainan
49753: määrä !tällöin lasketaan ·takausta annettaessa voimassa olleen virallisen kurssin
49754: mukaan.
49755:
49756: 184 §.
49757: Hallituksen esitys n:o 156 Suomen Teollisuus-Hypoteekkipankki Oy:n, Suo-
49758: men Kiinteistöpankki Oy:n sekä Maa- ja teollisuuskiinteistöpankki Oy:n ulkomai-
49759: sen kunnallisobligaatiolainan valtion takauksesta. Eduskunta on 14 päivänä marras-
49760: kuuta 1969 päättänylt oikeuttaa valtioneuvoston antamaan vastavakuutta vaa.timatta
49761: mutta muutoin määräämillään ehdoilla valtion omavelkaisen takauksen Suomen
49762: Teollisuus-Hypoteekkipankki Oy:n, Suomen Kiinteistöpankki Oy:n sekä Maa- ja
49763: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 41
49764:
49765: teollisuuskiinteistöpankki Oy:n yhteisesti ottaman, vasta-arvoltaan enintään
49766: 70 000 000 markkaan nousevan ulkomaisen obligaatiolainan maksamisen ja siinä
49767: sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi.
49768: Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus tutkisi, mitä mahdollisuuksia on sii-
49769: hen, että valtio ottaisi vastatakseen esityksessä :tarkoitetusta lainasta johtuvasta
49770: kurssiriskistä.
49771:
49772: 185 §.
49773: Hallituksen esitys n:o 157 laiksi aluevaihdosta valtion ja Turun kaupungin
49774: välillä. Eduskunta on 3 päivänä helmikuuta 1970 hyväksynyt lain.
49775:
49776: 186 s.
49777: Hallituksen esitys n:o 158 laiksi valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä
49778: ja yleisestä toimialasta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 18 päivänä joulu-
49779: kuuta 1969 hyväksynyt lain.
49780: Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus kiirehtii vesi-
49781: hallinnon varsinaisen sijoituksen tutkimista ja että se viimeistään vuoden 1971
49782: tulo- ja menoarvion yhteydessä antaa eduskunnalle uuden esityksen ministeröiden
49783: välisestä työnjaosta.
49784: Eduskunta on myös lausunut edellyttävänsä, että ennen asian lopullista ratkaise..
49785: mista perusteellisesti tutkitaan, minkä ministeriön käsiteltäviin kansainvälistä
49786: harjoittelijanvaihtoa koskevat asiat määrätään.
49787:
49788: 187 §.
49789: Hallituksen esitys n:o 159 laiksi korkeimman hallinto-oikeuden tuomionvoivan
49790: jäsenmäärän välia.ikaisesta muuttamisesta. Eduskunta on 25 päivänä marraskuuta
49791: 1969 hyväksynyt lain.
49792:
49793: 188 §.
49794: Hallituksen esitys n:o 160 laiksi leimaverolain muuttamisesta. Eduskunta on
49795: 18 päivänä marraskuuta 1969 hyväksynyt lain.
49796:
49797: 189 §.
49798: Hallituksen esitys n:o 161 Pekema Oy:n lainojen valtion takauksista. Edus-
49799: kunta on 11 päivänä marraskuuta 1969 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston anta-
49800: maan mäiiäämillään ehdoilla valtion omavelkaisia takauksia Pekema Oy nimisen
49801: yhtiön muovitehtaan rakentamista varten ottamien, yhteensä enintään 200 000 000
49802: markkaan nousevien· ulko- ja kotimaisten lainojen ja lainasopimuksissa sovittujen
49803: ehtojen täyttämisen vakuudeksi ja siten, että kunkin ulkomaisen lainan määrä
49804: tällöin lasketaan takausta annettaessa voimassa olleen virallisen :kurssin mukaan.
49805: 6 E 298/70
49806: 42 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
49807:
49808: 190 §.
49809: Hallituksen esitys n:o 162 eräistä muutoksista evankelis-luterilaisen kirkon
49810: palkkauslakiin. Eduskunta on 15 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lain evanke-
49811: lis-luterilaisen kirkon palkkauslain muuttamisesta.
49812:
49813:
49814: 191 §.
49815: Hallituksen esitys n:o 163 laiksi valtion varmuusvarastoista annetun lain
49816: väliaikaisesta muuttamisesta. Eduskunta on 18 päivänä marraskuuta 1969 hyväk-
49817: synyt lain.
49818:
49819:
49820: 192 §.
49821: Hallituksen esitys n:o 164 pienteollisuuden vuoden 1969 korkotukiluottolaiksi.
49822: Eduskunta on 9 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lain.
49823: Hyväksyessään lain Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, ettei korkotukea
49824: työliikkeille myönnettäessä tuen myöntämisen esteenä katsottaisi olevan sen, että
49825: yrityksellä ei ole vähintään yhtä markkinatuotetta. ·
49826:
49827:
49828: 193 §.
49829: Hallituksen esitys n:o 165 laiksi sotilasvammalain muuttamisesta. Eduskunta
49830: on 25 päivänä marraskuuta 1969 hyväksynyt lain.
49831:
49832: 194 §.
49833: Hallituksen esitys n:o 167 laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä
49834: verolakeihin. Eduskunta on 12 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lain.
49835: Hyväksyessään lain Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että Hallitus tutkisi
49836: 'toimenpiteitä asuntoedun verotuksen helpottamiseksi sekä vuokrakulujen kohtuul-
49837: liseksi vähennysoikeuden sallimiseksi, verotuksessa. Huojennuksen tulisi määräy-
49838: tyä verovelvollisten veronalaisten tulojen määrän perusteella siten, että vähennys
49839: kohdistuisi lähinnä alemmissa veroluokissa verotettavien asuntokuluihin.
49840:
49841: 195 §.
49842: Hallituksen esitys n:o 168 laiksi eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtävistä
49843: vähennyksistä annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 9 päivänä joulukuuta
49844: 1969 hyväksynyt lain.
49845:
49846: 196 §.
49847: Hallituksen esitys n:o 169 laiksi eräistä omaisuuden luovutuksista saadun
49848: voiton väliaikaisesta verovapaudesta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on
49849: 25 päivänä marraskuuta 1969 hyväksynyt lain.
49850: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 43
49851:
49852: 197 §.
49853: ; Hallituksen esitys n:o 171 laeiksi kehitysalueiden talouden edistämises~~:ä wo-
49854: sina 1970-1975 ja kehitysalueiden ·talouden edistämisestä annetun lain muutta-
49855: misesta. Eduskunta on 18 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lait.
49856:
49857: 198 §.
49858: Hallituksen esitys n:o 172 laiksi holhouslain 40 §:n muuttamisesta. Eduskunta
49859: on 15 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lain.
49860:
49861: 199 §.
49862: Hallituksen esitys n:o 173 laiksi kehitysalueiden tuotannollisen toiminnan
49863: edistämiseksi myönnettävistä veronhuojennuksista ja laiksi leimaverolain muutta-
49864: misesta. Eduskunta on 18 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lait.
49865:
49866: 200 §.
49867: Hallituksen esitys n:o 174 laiksi valtion virkamiespalkkausten tarkistamisesta
49868: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 9 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt
49869: lain.
49870:
49871: 201 §.
49872: Hallituksen esitys n:o 175 laiksi maataloustuotteiden tuontimaksuista annetun
49873: lain muuttamisesta. Eduskunta on 18 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lain.
49874:
49875: 202 §.
49876: Hallituksen esitys n:o 176 laiksi kehitysalueiden ammattikoulutuksen edistä-
49877: misestä. Eduskunta on 16 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lain.
49878: Hyväksyessään lain Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että ammattioppi-
49879: laitoksista annetun lain mukaista mahdollisuutta perustaa valtion ylläpitämiä osas-
49880: toja kuntien ja kuntainliittojen kouluihin myös käytännössä toteutetaan.
49881:
49882: 203 §.
49883: Hallituksen esitys n:o 177 laiksi kirkkolain muuttamisesta. Eduskunta on 15
49884: päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lain.
49885:
49886: 204 §.
49887: Hallituksen esitys n:o 178 laiksi pellon käytön raJOittamisesta annetun lain
49888: muuttamisesta ja lakialoitteet laiksi pellon käytön rajoittamisesta annetun lain
49889: muuttamisesta. Eduskunta on 18 päivänä joulukuuta 1969 Hallituksen esityksen
49890: ja lakialoitteiden pohjalta hyväksynyt lain pellon käytön rajoittamisesta annetun
49891: lain muuttamisesta.
49892: 44 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
49893:
49894: 205 §.
49895: Hallituksen· esitys n:o 179 pienteollisuuden korkotukiluottolaiksi. ·Eduskunta
49896: on 15 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lain.
49897:
49898: 206 §.
49899: Hallituksen esitys n:o 180 kehitysalueluottolaiksi. Eduskunta on 16 päivänä
49900: joulukuuta 1969 hyväksynyt lain.
49901: Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että kehitysalueluottolakia so-
49902: vellettaessa kehitysalueilla toimivien pienyritysten rahoitustuen tarve otetaan riit-
49903: tävästi huomioon. Eduskunta edellyttää vielä, ettei rahoitustukea työliikkeille
49904: myönnettäessä tuen. myöntämisen esteenä katsottaisi olevan sen, että yrityksellä
49905: ei ole vähintään yhtä markkinatuotetta.
49906:
49907: 207 §.
49908: Hallituksen esitys n:o 181 laiksi kehitysalueiden teollisuuden sekä eräiden
49909: muiden elinkeinoalojen investointiluotoista annetun laip. muuttam~sesta. Eduskunta
49910: on 16 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lain.
49911:
49912: 208 §.
49913: Hallituksen esitys n:o 182 Kansainvälisen työkonferenssin vuonna 1958 hy-
49914: väksymän merenkulkijain kansallisia henkilöllisyystodistuksia koskevan yleissopi-
49915: muksen n:o 108 hyväksymisestä .. Eduskunta on 16 päivänä joUlukuuta· 1969 päi\t~
49916: tänyt hyväksyä merenkulkijain kansallisia henkilöllisyystodistuksia koskevan Kårt-
49917: sainvälisen työkonferenssin vuonna 1958 hyväksymän yleissopimuksen.
49918: Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus tutkituttaa, miten ko. sopimukseen
49919: sisällytetty oikeus voitaisiin laajentaa käsittämään Suomenlahdella ja Itämerellä
49920: kalastavia kalastajia ja kalastusalusten henkilökuntaa.
49921:
49922: 209 §.
49923: Hallituksen esitys n:o 183 laiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta: Edus~
49924: kunta on 9 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lain.
49925:
49926: 210 §.
49927: Hallituksen esitys n:o 184 laiksi lapsen hoitotuesta annetun lain muuttami"
49928: sesta. Eduskunta on 25 päivänä marraskuuta 1969 hyväksynyt lain.
49929:
49930: 211 §.
49931: Hallituksen esitys n:o 185 laiksi vesihallinnosta. Eduskunta on 18 päivänä
49932: joulukuuta 1969 hyväksynyt lain.
49933: Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta op. edellyttänyt toimeenpanoasetuk~
49934: sella lähemmin määrättävän, että vesihallitus toimii myös rakentavana ja raken~
49935: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 45
49936:
49937: nuttavana virastona, jolloin nykyisten maanviljelyinsinööripiirien koneita käytetään
49938: vesihallituksen alaisten kuivatus-, maansiirto- ym. vastaavien töiden suorittami-
49939: seen, ja että huolehditaan siitä, ettei vesihallituksen alaisuuteen siirtyvien laitosten
49940: virka- ja työsuhteessa olevia työntekijöitä tämän lain täytäntöön panon yhteydessä
49941: irti sanota.
49942: Edelleen Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus, ottaen huomioon Perustus-
49943: lakivaliokunnan ja Laki- ja talousvaliokunnan kielteisen suhtautumisen vesihallin-
49944: non sijoittamiseen maatalousministeriöön, antaa Eduskunnalle esityksen vesihallin-
49945: non sijoittamisesta tekeillä olevan tutkimuksen valmistuttua samassa yhteydessä
49946: kuin esityksen maatilahallituksen perustamisesta, mutta viimeistään vuoden 1971
49947: tulo· ja menoarvion yhteydessä.
49948:
49949:
49950: 212 §.
49951: Hallituksen esitys n:o 186 laiksi taloudellisen kasvun turvaami11esta vuonna
49952: 1970. Eduskunta on 21 päivänä marraskuuta 1969 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n
49953: 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
49954: Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus kiireel-
49955: lisesti vielä tämän Eduskunnan käsiteltäväksi antaa esityksen pysyvää irtisanomis-
49956: suojaa koskevasta lainsäädännöstä.
49957:
49958:
49959: 213 §.
49960: Hallituksen esitys n:o 187 laiksi huoneenvuokrien sovittelusta Helsingin kau-
49961: pungissa ja eräissä muissa kunnissa annetun lain muuttamisesta. Eduskunta ·on 2
49962: päivänä joulukuuta 1969 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa säädetyn
49963: käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
49964:
49965:
49966: 214 §.
49967: Hallituksen esitys n:o 188 laiksi tuontikaupparahastosta annetun lain Voimas-
49968: saoloiljan pitentämisestä. Eduskunta on 27 päivänä tammikuuta 1970 hyväksynyt
49969: lain.
49970:
49971:
49972: 215. §.
49973: Hallituksen esitys n:o 189 laiksi luottoehdoista. oSamaksukaupassa annetun
49974: lain muuttamisesta. Eduskunta' on 15 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lain.
49975:
49976: 216 §.
49977: · . Hallituksen esitys n:o 190 laiksi erityislapsilisäla:in muuttamisesta. Eduskunta
49978: on 9 päivänä joulukuuta 1969 hyväksyny:t lain.
49979: 46 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
49980:
49981: 217 §.
49982: Hallituksen esitys n:o 191 laiksi kansaneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta
49983: ja laiksi eläkeoikeuden valintaa koskevan ilmoituksen ~tekemisestä eräissä tapauk-
49984: sissa. Eduskunta on 2 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lait.
49985: Hyväksyessään Hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset Eduskunta on
49986: lausunut edellyttävänsä, että· eläkejärjestelmäkomiteassa parhaillaan tapahtuva kan-
49987: saneläketurvaa koskevien säännösten muuttamista koskeva valmistelutyö suori-
49988: tetaan kiireellisesti loppuun ja että Hallitus antaa asiaa koskevan esityksen Edus•
49989: kunnalle viimeistään vuoden 1970 valtiopäivillä.
49990:
49991: 218 §.
49992: Hallituksen esitys n:o 192 laiksi lykkäyksen myöntämisestä maatilatalouden
49993: harjoittajille vuodelta 1968 toimitetun verotuksen veronkannossa. Edusktmta on
49994: 12 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lain.
49995: Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus seuraa valppaasti
49996: niitä maksuvaikeuksia, joita maatalouden uuteen verojärjestelmään siirtymäkausi
49997: on vähävaraisille pienviljelijöille aiheuttanut, ja tarvittaessa ryhtyy pikaisiin . toi-
49998: menpiteisiin nyt myönnetyn maksulykkäysajan jatkamiseksi pienviljelijiitalouksille.
49999:
50000: 219 §.
50001: Hallituksen esitys n:o 193 laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa ja maa-
50002: laiskun·tain kunnallishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta sekä lakialoit-
50003: teet (1968 Vp.) laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kun-
50004: nallishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta. Eduskunta on 18 päivänä
50005: joulukuuta 1969 Hallituksen esityksen ja lakialoitteiden pohjalta hyväksynyt lait.
50006: Hyväksyessään lait Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus ensi tilassa suori-
50007: tuttaa tutkimuksen perusvähennysten määrien korottamiseksi vähimmäistoimeentu-
50008: lotasoa vastaaviksi ja myös siten, että ero eri kuntamuodoissa tältä osalta poiste-
50009: taan tai sitä ainakin vähennetään, ja antaa sitä koskevat esitykset Eduskunnalle
50010: vastaisuudessa siten, elttä ne ehditään käsitellä ennen kuin ennakkoveroäyrien
50011: hintoja kunnissa ehdotetaan.
50012:
50013: 220 §.
50014: Hallituksen esitys n:o 194 laiksi valtion suhdannerahastosta, laiksi suhdanne-
50015: tallerusten verottamisesta ja laiksi investointirahastoista anne11:un lain muuttami-
50016: sesta. Eduskunta on 18 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lait.
50017:
50018: 221 §.
50019: Hallituksen esitys n:o 195 laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
50020: muuttamisesta. Eduskunta on 16 päivänä joulukuuta hyväksynyt lain.
50021: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 47
50022:
50023: 222 §.
50024: Hallituksen esitys n:o 196 laiksi asuntotuotannon muuttamisesta. Eduskunta
50025: on 3 päivänä helmikuuta 1970 hyväksynyt lain.
50026:
50027: 223 §.
50028: Hallituksen esitys n:o 197 laiksi evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain muut-
50029: tamisesta. Eduskunta on 17 päivänä helmikuuta 1970 hyväksynyt lain.
50030:
50031: 224 §.
50032: Hallituksen esitys n:o 198 laiksi evankelis-luterilaisten seurakuntien myöntä-
50033: mien eräiden eläkkeiden tarkistamisesta. Eduskunta on 17 päivänä helmikuuta
50034: 1970 hyväksynyt lain eräiden evankelis-luterilaisten seurakuntien pappien, kantto-
50035: rien, urkurien, kanttori-urkutien ja diakonissojen eläkkeiden tarkistamisesta.
50036:
50037: 225 §.
50038: Hallituksen esitys n:o 199 evankelis-luterilaisen kirkon perhe-eläkelaiksi. Edus-
50039: kunta on 17 päivänä helmikuuta 1970 hyväksynyt lain.
50040:
50041: 226 §.
50042: Hallituksen esitys n:o 200 laiksi kirkkolain muuttamisesta. Eduskunta on 24
50043: päivänä helmikuuta 1970 hyväksynyt lain.
50044:
50045: 227 §.
50046: Hallituksen esitys n:o 201 laiksi kirkkolain muuttamisesta. Eduskunta on 24
50047: päivänä helmikuuta 1970 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa säädetyn
50048: käsittelyn jälkeen hyväksynylt lain. ·
50049:
50050: 228 §.
50051: Hallituksen esitys n:o 202 laiksi evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain muut-
50052: tamisesta. Eduskunta on 17 päivänä helmikuuta 1970 valtiopäiväjärjestyksen 67
50053: § :n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
50054:
50055: 229 §.
50056: Hallituksen esitys n:o 203 laeiksi eräiden asutusluottojen korkoa koskevien
50057: lakien soveltamisajan pitentämisestä. Eduskunta on 9 päivänä joulukuuta 1969
50058: hyväksynyt lain maankäyttölain muuttamisesta 4 päivänä tammikuuta 1968 anne-
50059: tun lain (2/68) soveltamisajan pitentämisestä, ja lain asutuslainsäädännön kumoa-
50060: miseen liittyvistä toimenpiteistä annetun lain muuttamisesta 4 päivänä tammikuuta
50061: 1968 annetun lain (1 /68) soveltamisajan pitentämisestä.
50062:
50063: 230 §.
50064: Hallituksen esitys n:o 204 laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta. Eduskunta
50065: on 9 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lain.
50066: 48 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
50067:
50068: Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus ryhtyy toimenpi-
50069: teisiin sairausvakuutuslainsäädännön muuttamiseksi siten, että joustavampi korvaus-
50070: menettely kävisi mahdolliseksi. Tällöin tulee kuitenkin välttää siirtämästä sairaan-
50071: hoidon palvelusten antajille sellaisia korvausselvittelyyn liittyviä lisätehtäviä, jotka
50072: liiaksi haittaisivat palveluksen antajien varsinaisen työn suorittamista.
50073:
50074:
50075: 231 §.
50076: Hallituksen esitys n:o 205 eräiden Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tans-
50077: kan kesken 6 päivänä helmikuuta 1931 tehdyn, avioliittoa, lapseksiottamista ja
50078: holhousta koskevia kansainvälis-yksityisoikeudellisia määräyksiä sisältävän sopimuk-
50079: sen 1, 2 ja 10 artiklan muuttamista koskevan sopimuksen sisältämien määräysten
50080: hyväksymisestä sekä laiksi ensiksi mainitun sopimuksen hyväksymisestä ja täytän-
50081: töönpanosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta. Eduskunta on 2 päivänä joulu-
50082: kuuta 1969 päättänyt hyväksyä ne Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan
50083: kesken 6 päivänä helmikuuta 1931 tehdyn, avioliittoa, lapseksiottamista ja hol-
50084: housta koskevia kansainvälis-yksityisoikeudellisia määräyksiä sisältävän sopimuk-
50085: sen 1, 2 ja 10 artiklan muuttamista koskevaan sopimukseen sisältyvät määräyk-
50086: set, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
50087: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain eräiden Suomen, Islannin, Norjan, Ruot-
50088: sin ja Tanskan kesken 6 päivänä helmikuuta 1931 tehdyn, avioliittoa, lapseksiot-
50089: tamista ja holhousta koskevia kansainvälis-yksityisoikeudellisia määräyksiä sisältä-
50090: vän sopimuksen 1, 2 ja 10 artiklan muuttamista koskevan sopimuksen sisältä-
50091: mien määräysten hyväksymisestä, ja lain Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja
50092: Tanskan kesken Tukholmassa 6 päivänä helmikuuta 1931 tehdyn, avioliittoa, lap-
50093: seksiottamista ja holhousta koskevia kansainvälis-yksityisoikeudellisia määräyksiä
50094: sisältävän sopimuksen hyväksymisestä sekä sanotun sopimuksen täytäntöönpanosta
50095: annetun lain 2 §:n muuttamisesta.
50096:
50097:
50098: 232 §.
50099: Hallituksen esitys n:o 206 Pohjoismaiden neuvoston perussäännön muuttami-
50100: seksi. Eduskunta on 16 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt Hallituksen esityksen.
50101:
50102:
50103: 233 §.
50104: Hallituksen esitys n:o 207 Suomen Tasavallan Hallituksen ja Sosialististen
50105: Neuvostotasavaltain Liiton Hallituksen välillä kalastuksesta ja hylkeenpyynnistä
50106: tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 16 päivänä
50107: joulukuuta 1969 päättänyt hyväksyä Suomen Tasavallan Hallituksen ja Sosia-
50108: lististen Neuvostotasavaltain Liiton Hallituksen välillä kalastuksesta ja hylkeen-
50109: pyynnistä tehdyn sopimuksen ne määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostu-
50110: muksen.
50111: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 49
50112:
50113: 234 §.
50114: Hallituksen esitys n:o 208 Euroopan kulttuuriyleissopimuksen eräiden maa-
50115: räysten hyväksymisestä. Eduskunta on 16 päivänä joulukuuta 1969 päättänyt hy-
50116: väksyä ne Euroopan kulttuuriyleissopimukseen sisältyvät määräykset, jotka vaati-
50117: vat Eduskunnan suostumuksen.
50118:
50119: 235 §.
50120: Hallituksen esitys n:o 210 laiksi työnantajan työttömyysvakuutusmaksun suu-
50121: ruudesta vuonna 1970. Eduskunta on 9 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lain.
50122:
50123: 236 §.
50124: Hallituksen esitys n:o 211 lisäyksistä ja muutoksista vuoden 1969 tulo- ja
50125: menoarvioon. Eduskunta on 19 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt Hallituksen
50126: esityksen.
50127: Jotta voitaisiin välttyä maatalousmenojen jatkuvalta kasvulta Eduskunta on
50128: edellyttänyt Hallituksen ryhtyvän kiireellisesti lisämenoarvioesityksessä tarkoitettui-
50129: hin toimenpiteisiin ja selvittävän myös muita mahdollisia keinoja maataloustuotan-
50130: non tasapainoitustilanteen parantamiseksi.
50131: Eduskunta on aikaisemmin eri yhteyksissä kiinnittänyt huomiota sairaalakus-
50132: tannusten huolestuttavaan kehitykseen ja edellyttänyt hallituksen toimenpiteitä
50133: asiassa. Eduskunta on katsonut aiheelliseksi vielä kiinnittää huomiota sellaisten toi-
50134: menpiteiden tarpeellisuuteen, jotka sairaanhoidon tasoa vaarantamatta vaikuttavat
50135: kustannusten nousua hidastuttavasti. Eduskunta on korostanut taloudelliselta poh-
50136: jalta lähtevän sairaalasuunnittelun merkitystä. Terveydenhuoltopolitiikassa on pai-
50137: nopistettä Eduskunnan käsityksen mukaan siirrettävä paitsi avosairaanhoidon myös
50138: ennalta ehkäisevän terveydenhoidon puolelle.
50139:
50140: 237 §.
50141: Hallituksen esitys n:o 212 laiksi vientimaksusta annetun lain muuttamisesta.
50142: Eduskunta on 18 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lain.
50143:
50144: 238 §.
50145: Hallituksen esitys n:o 213 laiksi valtion perhe-eläkelain voimaanpanolain muut-
50146: tamisesta. Eduskunta on 18 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lain.
50147:
50148: 239 §.
50149: Hallituksen esitys n:o 214 laiksi elokuvaverolain muuttamisesta. Eduskunta
50150: on 16 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lain.
50151:
50152: 240 §.
50153: Hallituksen esitys n:o 215 laiksi leimaverolain muuttamisesta. Eduskunta on
50154: 15 päivänä joulukuuta 1969 valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n 1 momentissa sääde-
50155: tyin määräenemmistöin hyväksynyt lain.
50156: 7 E 298/70
50157: 50 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
50158:
50159: 241 §.
50160: Hallituksen esitys n:o 216 laiksi vieraskielisistä yksityisistä kouluista annetun
50161: lain muuttamisesta. Eduskunta on 27 päivänä tammikuuta 1970 hyväksynyt lain.
50162:
50163: 242 §.
50164: Hallituksen esitys n:o 217 laiksi työllisyyttä edistävästä ammattikurssitoimin-
50165: nasta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 16 päivänä joulukuuta 1969 hy-
50166: väksynyt lain.
50167: 243 §.
50168: Hallituksen esitys n:o 218 laiksi eräiden asioiden ratkaisemisesta oikeusminis-
50169: teriön istunnossa. Eduskunta on 17 päivänä helmikuuta 1970 hyväksynyt lain.
50170:
50171: 244 §.
50172: Hallituksen esitys n:o 219 laiksi valtion palo-opistosta. Eduskunta on 17 päi-
50173: vänä helmikuuta 1970 hyväksynyt lain.
50174:
50175: 245 §.
50176: Hallituksen esitys n:o 220 Finnair Oy:n ottamien ulko- ja kotimaisten lainojen
50177: valtion takauksista. Eduskunta on 19 päivänä joulukuuta 1969 päättänyt oikeuttaa
50178: valtioneuvoston antamaan vastavakuutuksia vaatimatta, mutta muutoin määrämil-
50179: lään ehdoilla valtion omavelkaisia takauksia Finnair Oy nimisen yhtiön lentokone-
50180: hankintojen rahoittamiseksi ottamien, yhteensä enintään 70 000 000 markkaan
50181: nousevien ulko- ja kotimaisten lainojen vakuudeksi ja siten, että kukin ulkomaisen
50182: lainan määrä tällöin lasketaan takausta annettaessa voimassa olevan virallisen kurs-
50183: sin mukaan sekä siten, että takauksia voidaan antaa vuoden 1972 loppuun saakka.
50184:
50185: 246 §.
50186: Hallituksen esitys n:o 221 laiksi oikeaksi todistamattomien jäljennösten val-
50187: mistamisesta valtiolle suoritettavien korvausten perusteista. Eduskunta on 18 päi-
50188: vänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lain.
50189:
50190: 247 §.
50191: Hallituksen esitys n:o 222 laiksi kunnallisista ja yksityisistä kauppaoppilaitok-
50192: sista. Eduskunta on 27 päivänä helmikuuta 1970 hyväksynyt lain.
50193:
50194: 248 §.
50195: Hallituksen esitys n:o 224 laiksi perhe-eläkelain muuttamisesta. Eduskunta on
50196: 27 päivänä tammikuuta 1970 hyväksynyt lain.
50197:
50198: 249 §.
50199: Hallituksen esitys n:o 225 laiksi Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus-
50200: kunnasta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 3 päivänä helmikuuta 1970
50201: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 51
50202:
50203: valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksy-
50204: riyt lain.
50205: 250 §.
50206: Hallituksen esitys n:o 226 laiksi rikoslain 15 luvun 4 §:n muuttamisesta.
50207: Eduskunta on 10 päivänä helmikuuta 1970 hyväksynyt lain.
50208:
50209:
50210: 251 §.
50211: Hallituksen esitys n:o 228 työsopimuslaiksi ja laiksi huoneenvuokralain muut-
50212: tamisesta. Eduskunta on 3 päivänä maaliskuuta 1970 hyväksynyt lait.
50213: Eduskunnan käsityksen mukaan annettavalla lailla olisi myös taattava, että työn-
50214: antaja siitä riippumatta, onko hän muuten työehtosopimukseen sidottu vai ei, työ-
50215: sopimuksessa tai työsuhteessa muuten noudattaa vähintään tiettyjä palkka- ja
50216: muita ehtoja. Eduskunta onkin työsopimuslakiin ottanut näitä seikkoja koskevat
50217: säännökset. Koska kyseessä olevat Eduskunnan lisäämät kohdat eivät ole olleet
50218: Hallituksen valmisteltavina, eikä niitä tämän vuoksi mahdollisesti ole voitu laatia
50219: kaikissa kohdin työelämässä esiintyvien erityistilanteiden vaatimaan muotoon, Edus-
50220: kunta on edellyttänyt, että Hallitus seuraa uusien säännösten soveltuvuutta ja
50221: vaikutusta työelämään sekä tarvittaessa antaa Eduskunnalle esityksiä säännösten
50222: edelleen kehittämisestä.
50223: Hyväksyessään työsopimuslain Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus välit-
50224: tömästi ryhtyy toimenpiteisiin ja viimeistään vuoden 1971 tulo- ja menoarvioon
50225: ottaa määrärahan työehtosopimuksiin ja työmarkkina-asioihin perehtyneiden am-
50226: mattientarkastajien palkkaamiseksi valvomaan työsopimuslain ja erityisesti siihen
50227: sisältyvän ns. vähimmäispalkkasäännöksen tehokasta toteuttamista käytännössä.
50228: Eduskunta on myös edellyttänyt, että Hallitus kiireellisesti ryhtyy toimen-
50229: piteisiin sellaisten säännösten aikaansaamiseksi, jotka takaisivat ammateissa työs-
50230: kenteleville naisille 72 päivän pituisen paikallisen äitiysloman.
50231: Lopuksi Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus kiireellisesti muodostaisi
50232: sellaisen pysyvän elimen, joka valvoisi naisten ja. miesten samapalkkaisuuden so-
50233: veltamista käytäntöön, Eduskunnan hyväksymän Kansainvälisen Työjärjestön sopi-
50234: muksen mukaisesti.
50235:
50236: 252 §.
50237: Hallituksen esitys n:o 229 Imatran Voima Osakeyhtiön ydinvoimalaitoksen
50238: hankintaan liittyvälle luotolle annettavista valtion takauksista. Eduskunta on 19
50239: päivänä joulukuuta 1969 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston antamaan vastava-
50240: kuuksia vaatimatta, mutta muuten määräämillään ehdoilla valtion omavelkaisia
50241: takauksia Imatran Voima Osakeyhtiön Sosialististen Neuvostotasavaltain Liitosta
50242: ottamien, nykyisin voimassa olevan ruplan kulta-arvon (0.987412 grammaa puh-
50243: dasta kultaa) mukaan laskien enintään 54 000 000 ruplaan nousevien lainojen sekä
50244: niissä sovittujen lainaehtojen vakuudeksi.
50245: 52 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
50246:
50247: 253 §.
50248: Hallituksen esitys n:o 230 laiksi verotuslain muuttamisesta. Eduskunta on 10
50249: päivänä helmikuuta 1970 hyväksynyt lain.
50250: Eduskunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että ehdotetuista muutoksista huo-
50251: limatta kunnatkaan eivät saa veronkannossa kertyneitä määriä niin joutuisasti
50252: kuin olisi asianmukaista. Tämän vuoksi Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen
50253: ryhtyvän toimenpiteisiin sen selvittämiseksi, millä tavoin verojen tilitysjärjestelmää
50254: olisi muutettava, jotta kunnat, seurakunnat ja kansaneläkelaitos saisivat niille kuu-
50255: luvat veromäärät mahdollisimman pian.
50256:
50257: 254 §.
50258: Hallituksen esitys n:o 231 Suomen Vientiluotto Oy - Finlands Exportkredit
50259: Ab:n ulkomaisen lainan valtion takauksesta. Eduskunta on 24 päivänä helmikuuta
50260: 1970 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston antamaan vastavakuuksia vaatimattå
50261: mutta muutoin määräämillään ehdoilla valtion takauksen Suomen Vientiluotto
50262: Oy- Finlands Exportkredit Ah:n ottaman, enintään 15 000 000 US-dollarin mää-
50263: rää vastaavan ulkomaisen lainan ja siinä sovittujen ehtojen tayttämisen vakuudeksi.
50264:
50265:
50266: 255 §.
50267: Hallituksen esitys n:o 233 talonmiesten työaikalaiksi. Eduskunta on 24 päivänä
50268: helmikuuta 1970 hyväksynyt lain.
50269:
50270: 256 §.
50271: Hallituksen esitys n:o 234 laiksi merimieslain 26 § :n 1 momentin muuttami-
50272: sesta. Eduskunta on 24 päivänä helmikuuta 1970 hyväksynyt lain.
50273:
50274: 257 §.
50275: Hallituksen esitys n:o 235 vuoden 1968 kansainvälisen sokerisopimuksen eräi-
50276: den määräysten hyväksymisestä sekä laiksi kansainvälisen sokerisopimuksen eräi-
50277: den määräysten hyväksymisestä ja sokerin tuonnin säännöstelystä sanotun sopi-
50278: muksen perusteella. Eduskunta on 17 päivänä helmikuuta 1970 päättänyt hyväk~
50279: syä ne vuoden 1968 kansainväliseen sokerisopimukseen sisältyvät määräykset,
50280: jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen. Samalla Eduskunta on valtiopäiväjärjes-
50281: tyksen 67 §:ssä ja 69 :n 1 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain
50282: kansainvälisen sokerisopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä sokerin
50283: tuonnin säännöstelystä sanotun sopimuksen perusteella.
50284:
50285: 258 §.
50286: Hallituksen esitys n:o 236 laiksi puolustuslaitoksen virkamiesten työajasta.
50287: Eduskunta on 24 päivänä helmikuuta 1970 hyväksynyt lain.
50288: 1969 Vp.- Valtiopäiväpäätös. 53
50289:
50290: 259 §
50291: Hallituksen esitys n:o 237 laiksi asumiserorahasta. Eduskunta on 3 päivänä
50292: helmikuuta 1970 hyväksynyt lain erilläänasumisrahan maksamisesta.
50293: Koska Eduskunnan aikaisemmin lausumasta toivomuksesta huolimatta suuria
50294: valtion työkohteita toteutettaessa joudutaan osa työvoimasta ottamaan työhön
50295: toisilta paikkakunnilta ja majaittamaan näille työmaille, Eduskunta on edellyttänyt,
50296: että Hallitus kiinnittää erityistä huomiota perheistään erillään asuvien valtion
50297: ·työmailla ,työskentelevien työntekijäin huollettavien toimeentulon turvaamiseen.
50298:
50299: 260 §.
50300: Hallituksen esitys n:o 238 laiksi työntekijäin erorahasta. Eduskunta on 3 päi-
50301: vänä maaliskuuta 1970 hyväksynyt lain.
50302:
50303: 261 §.
50304: Hallituksen esitys n:o 239 laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta. Eduskunta
50305: on 10 päivänä helmikuuta 1970 hyväksynyt lain.
50306:
50307: 262 §.
50308: Hallituksen esitys n:o 240 laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä
50309: verolakeihin annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 10 päivänä helmikuuta
50310: 1970 hyväksynyt lain.
50311: 263 §.
50312: Hallituksen esitys n:o 241 laiksi valtion vastuusta Imatran Voima Osakeyhtiön
50313: ulkomaisen lainan kurssitappioista. Eduskunta on 24 päivänä helmikuuta 1970
50314: hyväksynyt lain.
50315: 264 §.
50316: Hallituksen esitys n:o 242 laiksi valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta
50317: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 17 päivänä helmikuuta 1970 hyväk-
50318: synyt lain.
50319: 265 §.
50320: Hallituksen esitys n:o 244 laiksi Islannin ja Euroopan vapaakauppaliiton jäsen-
50321: valtioiden välisen sopimuksen, joka koskee Islannin liittymistä Euroopan vapaa-
50322: kauppaliiton perustamista koskevaan konventioon sekä Suomen Tasavallan ja
50323: Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden välistä sopimussuhdetta koskevaan
50324: sopimukseen, eräiden määräysten soveltamisesta Suomen ja Islannin välisissä
50325: suhteissa. Eduskunta on 24 päivänä helmikuuta 1970 hyväksynyt lain.
50326:
50327: 266 §.
50328: Hallituksen esitys n:o 245 Suomen Tasavallan hallituksen ja Puolan Kansan-
50329: tasavallan hallituksen välisen kansainvälisiä maantiekuljetuksia koskevan sopimuk-
50330: 54 1969 Vp.- Valtiopäiväpäätös.
50331:
50332: sen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 24 päivänä helmikuuta 1970
50333: päättänyt hyväksyä ne Suomen Tasavallan hallituksen ja Puolan Kansantasavallan
50334: hallituksen välisen kansainvälisiä maantiekuljetuksia koskevan sopimuksen mää•
50335: räykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
50336: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Suomen ja Puolan välisen kansainvälisiä
50337: maantiekuljetuksia koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
50338:
50339:
50340: 267 §.
50341: Hallituksen esitys n:o 246 laiksi huoneenvuokralain muuttamisesta. Eduskunta
50342: on 3 päivänä maaliskuuta 1970 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyn käsittelyn
50343: jälkeen hyväksynyt lain jätettäväksi lepäämään ensimmäisiin -vaalien jäljestä pidettä-
50344: viin varsinaisiin valtiopäiviin.
50345:
50346: 268 §.
50347: Hallituksen esitys n:o 247 laiksi kansanedustajain perhe-eläkelain muuttami-
50348: sesta. Eduskunta on 3 päivänä maaliskuuta 1970 hyväksynyt lain.
50349:
50350:
50351: 269 §.
50352: Hallituksen esitys n:o 248 laiksi invaliidihuoltolain muuttamisesta. Eduskunta
50353: on 3 päivänä maaliskuuta 1970 hyväksynyt lain.
50354: Hyväksyessään lain Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että suunniteltaessa
50355: suojatyön järjestämistä ja tukemista, se ulotettaisiin myös niihin invaliideihin, joilla
50356: on mahdollisuus työskennellä vain kotioloissa. Eduskunta on lisäksi halunut kiin-
50357: nittää huomiota erityisesti sellaisten vaikeavammaisten tukemiseen, jotka ovat eri
50358: korvausjärjestelmien erilaisuudesta johtuen tai muusta syystä jääneet muita invalii-
50359: deja huonompaan asemaan.
50360: Eduskunta on myös edellyttänyt, että Hallitus kiireellisesti ,tutkii, miten suoja-
50361: työn koetoimintaan välttämättöminä osina kuuluvien selvitys- ja kehitystöiden~
50362: jotka palvelevat välittömästi käytännön invalidihuoltoa, rahoitus ja toteuttaminen
50363: voidaan turvata.
50364:
50365: 270 §.
50366: Hallituksen esitys n:o 249 laeiksi maatalousyrittäjien eläkelain ja yrittäjien
50367: eläkelain muuttamisesta. Eduskunta on 17 päivänä helmikuuta 1970 hyväksynyt
50368: lait.
50369:
50370: 271 §.
50371: Hallituksen esitys n:o 250 laiksi kansaneläkkeeseen suoritettavasta tutkiiisästä
50372: ja asumistuesta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 4 päivänä maaliskuuta
50373: 1970 hyväksynyt lain.
50374: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 55
50375:
50376: Hyväksyessään lain Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että kysymys kan-
50377: saneläkelaitoksen rahoitusmahdollisuuksista tutkitaan koko lajuudessaan ja tällöin
50378: huolehditaan siitä, että eläkkeiden maksu kaikissa tilanteissa turvataan.
50379:
50380: 272 §.
50381: Hallituksen esitys n:o 251 laiksi huoltoapulain muuttamisesta. Eduskunta on
50382: 3 päivänä maaliskuuta 1970 hyväksynyt lain.
50383: Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus kiireel-
50384: lisesti, ottaen huomioon pohjoismaisen sosiaalipoliittisen komitean huoltoapulakien
50385: yhtenäistämistä tutkivan alivaliokunnan ehdotukset, valmistuttaa ehdotuksen
50386: huoltoapulain kokonaisuudistuksesta ja antaa sitä koskevan esityksen Eduskunnalle.
50387: Samalla on Eduskunta edellyttänyt, että Hallitus ryhtyy kiireellisiin toimenpiteisiin
50388: myös elatusturvalain ( 432/65) mukaisen työlaitosmenettelyn poistamiseksi sekä
50389: työlaitosten aseman ja ylläpitovelvollisuuden selvittämiseksi muuttuneita olosuh-
50390: teita vastaaviksi.
50391: 273 §.
50392: Hallituksen esitys n:o 252 laiksi kansanedustajain vaaleista annetun lain
50393: 107 §:n 3 momentin muuttamisesta. Eduskunta on 27 päivänä helmikuuta 1970
50394: hyväksynyt lain.
50395: 274 §.
50396: Hallituksen esitys n:o 253 Rautaruukki Oy:n ulko- ja kotimaisten lainojen
50397: vakuudeksi annettavista valtion takauksista. Eduskunta on 24 päivänä helmikuuta
50398: 1970 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston antamaan vastavakuuksia vaatimatta,
50399: mutta muutoin määräämillään ehdoilla valtion omavelkaisia takauksia Rautaruukki
50400: Oy nimisen yhtiön ottamien, yhteensä enintään 75 000 000 markkaan nousevien
50401: sekä ulko- että kotimaisten lainojen vakuudeksi ja siten, että kunkin ulkomaisen
50402: lainan määrä tällöin lasketaan takausta annettaessa voimassa olleen virallisen kurs-
50403: sin mukaan sekä siten, että takauksia voidaan antaa vuoden 1972 loppuun saakka.
50404:
50405: 275 §.
50406: Hallituksen esitys n:o 254 laiksi maidon ja vehnän markkinoimismaksusta
50407: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 3 päivänä maaliskuuta 1970 valtiopäivä-
50408: järjestyksen 68 § :n 1 momentissa säädetyin määräenemmistöin hyväksynyt lain.
50409: Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että 25 a § :ää sovellettaessa otetaan
50410: riittävässä määrässä huomioon se, että pääasiassa maataloudesta toimeentulonsa
50411: saaville vuokraviljelijöille suodaan mahdollisuus elinkeinonsa jatkamiseen. Vielä
50412: Eduskunta on edellyttänyt, että käsitteitä "avoin yhtiö" ja "yhtymä" tulkitaan
50413: lakia sovellettaessa samalla tavalla kuin verotuksessa yleensä sekä että mainittujen
50414: yhteisöjenkin osalta otetaan huomioon mahdollisuus maatalouselinkeinon jatkami-
50415: seen, milloin yhteisön osakkaiden ,toimeentulo perustuu pääasiassa yhteisön toi-
50416: mintaan.
50417: 56 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
50418:
50419: Eduskunta on perusteluista poistanut Valtiovarainvaliokunnan mietinnön 15.
50420: kappaleen.
50421: 276 §.
50422: Hallituksen esitys n:o 256 laiksi lypsylehmien määrän vähentämisestä makset-
50423: tavista palkkioista. Eduskunta on 3 päivänä maaliskuuta 1970 hyväksynyt lain.
50424: Hallituksen esityksen perustelujen mukaan olisi palkkion suuruus, jonka mää-
50425: rääminen lakiehdotuksen mukaan kuuluu valtioneuvostolle, määrättävä sellaiseen
50426: tasoon, että kiinnostusta lehmien teuraaksi myyntiin syntyisi. Kun palkkion suu-
50427: ruudella on ratkaiseva merkitys siihen, missä määrin maidon tuotanto saadaan laki-
50428: ehdotuksen mukaisin toimenpitein supistumaan, Eduskunta on edellyttänyt, että
50429: tämä seikka otetaan palkkion suuruutta määrättäessä riittävässä määrin huomioon.
50430:
50431:
50432: 277 §.
50433: Hallituksen esitys n:o 257 laiksi kaivostoiminnan aloittamisen tukemisesta
50434: Rautaruukki Oy:n Kolarin Rautuvaaran rautamalmiesiintymällä. Eduskunta on
50435: 27 päivänä helmikuuta 1970 hyväksynyt lain.
50436:
50437:
50438: 278 §.
50439: Hallituksen esitys n:o 258 laiksi Islantia varten perustettavan pohjoismaisen
50440: teollistamisrahaston muodostamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hy-
50441: väksymisestä. Eduskunta on 27 päivänä helmikuuta 1970 päättänyt hyväksyä ne
50442: Islantia varten perustettavan pohjoismaisen teollistamisrahaston muodostamista
50443: koskevan sopimuksen määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
50444: Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Islantia varten perustettavan pohjois-
50445: maisen teollistamisrahaston muodostamista koskevan sopimuksen eräiden määräys-
50446: ten hyväksymisestä.
50447:
50448: 279 §.
50449: Hallituksen esitys n:o 259 laiksi leimaverolain muuttamisesta. Eduskunta on
50450: 27 päivänä helmikuuta 1970 valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n 1 momentissa säädetyin
50451: määräenemmistöin hyväksynyt lain.
50452:
50453:
50454: 280 §.
50455: Hallituksen esitys n:o 260 laiksi kotimaisen sokerituotannon turvaamisesta.
50456: Eduskunta on .3 päivänä helmikuuta 1970 hyväksynyt lain.
50457:
50458:
50459: 281 §.
50460: Hallituksen esitys n:o 261 laiksi vajaamielislain muuttamisesta. Eduskunta on
50461: 27 päivänä helmikuuta 1970 hyväksynyt lain.
50462: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 57
50463:
50464: 282 s.
50465: Hallituksen esitys n:o 262 lisäyksestä vuoden 1970 tulo- ja menoarvioon.
50466: Eduskunta on 10 päivänä maaliskuuta 1970 hyväksynyt Hallituksen esityksen.
50467:
50468: 283 s.
50469: Hallituksen esitys n:o 263 lisäyksistä ja muutoksista vuoden 1970 tulo- ja
50470: menoarvioon. Eduskunta on 19 päivänä maaliskuuta 1970 hyväksynyt Hallituksen
50471: esityksen.
50472: Hallituksen esityksessä tarkoitetun pakkolunastushinnan osalta Eduskunta on
50473: lausunut käsityksenään, että pakkolunastushintaa on pidettävä täysin kohtuut-
50474: tomana ja edellyttää Hallituksen toimenpiteitä pakkolunastushinnan alentamiseksi.
50475: Eduskunta on lisäksi edellyttänyt Hallituksen pyrkivän selvittämään mahdolli-
50476: suuksia hankkia kyseinen alue vapaaehtoisena aluevaihtona.
50477:
50478: 284 §.
50479: Kirjelmillä 19 päivältä maaliskuuta 1970 Eduskunta on ilmoittanut, että seu-
50480: raavat Hallituksen esitykset ovat jääneet loppuun käsittelemättä:
50481: 1) Hallituksen esitys n:o 22 ( 1967 Vp.) tilojen osittamisen rajoittamista
50482: sekä tilojen ja tilanosien yhdistämistä koskevaksi lainsäädännöksi.
50483: 2) Hallituksen esitys n:o 102 ( 1967 Vp.) laiksi valtion hankintakeskuksesta.
50484: 3) Hallituksen esitys n:o 161 ( 1968 Vp.) laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
50485: 4) Hallituksen esitys n:o 95 laiksi terveyshoitajista.
50486: 5) Hallituksen esitys n:o 131 siveellisyyteen kohdistuvien rikosten rankaise-
50487: mista koskevan lainsäädännön uudistamisesta.
50488: 6) Hallituksen esitys n:o 170 laiksi irtolaislain muuttamisesta sekä eräiksi
50489: siihen liittyviksi laeiksi.
50490: 7) Hallituksen esitys n:o 209 ulkoilulaiksi ja laiksi palolain muuttamisesta.
50491: 8) Hallituksen esitys n:o 223 laiksi korkeakoulujen sisäisen hallinnon perus-
50492: teista.
50493: 9) Hallituksen esitys n:o 232 laiksi korkeakoulujen sisäisen hallinnon kokeilu-
50494: toiminnasta.
50495: 10) Hallituksen esitys n:o 243 laiksi kansakoululain muuttamisesta.
50496:
50497:
50498: Asetukset ;a valtioneuvoston päätökset.
50499: 285 §.
50500: Valtioneuvoston 22 pruvana toukokuuta 1969 antama päätös valuutan sään-
50501: nöstelystä annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Eduskunta on 3
50502: päivänä lokakuuta 1969 päättänyt, ettei puheena olevaa valtioneuvoston päätöstä
50503: ole kumottava.
50504:
50505: 8 E 298/70
50506: 58 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
50507:
50508: 286 §.
50509: Valtioneuvoston 29 patvana toukokuuta 1969 antama päätös hyödykkeiden
50510: hintavalvonnasta. Eduskunta on 3 päivänä lokakuuta 1969 päättänyt, ettei puheena
50511: olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
50512:
50513:
50514: 287 §.
50515: Vaitioneuvoston 9 päivänä lokakuuta 1969 antama päätös omenan ja päärynän
50516: tuontimaksun alentamisesta. Eduskunta on 9 päivänä lokakuuta 1969 päättänyt,
50517: ettei puheena olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
50518:
50519:
50520: 288 §.
50521: Vaitioneuvoston 30 päivänä joulukuuta 1969 antama päätös huoneenvuokrien
50522: valvonnasta ja säännöstelystä vuonna 1970. Eduskunta on 30 päivänä tammikuuta
50523: 1970 päättänyt, ettei puheena olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
50524:
50525:
50526: 289 §.
50527: Valtioneuvoston 30 päivänä joulukuuta 1969 antama päätös eräiden urakka-,
50528: hankinta- ja tavarantoimitussopimusten perusteella määräytyvien hintojen tarkis-
50529: tamisesta. Eduskunta on 3 päivänä helmikuuta 1970 päättänyt, ettei puheena
50530: olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
50531:
50532:
50533: 290 §.
50534: Valtioneuvoston 11 patvana joulukuuta 1969 antama päätös asuinhuoneiston
50535: vuokralaisen hallinnansuojan lisäämisestä. Eduskunta on 3 päivänä helmikuuta
50536: 1970 päättänyt, ettei puheena olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
50537:
50538:
50539: 291 §.
50540: Valtioneuvoston 18 päivänä joulukuuta 1969 antama päätös muutoksenhaku-
50541: oikeuden kieltämisestä valtioneuvoston sekä sosiaali- ja terveysministeriön hintojen,
50542: maksujen ja vuokrien säännöstelyä koskevissa asioissa antamista päätöksistä. Edus-
50543: kunta on 6 päivänä helmikuuta 1970 päättänyt, ettei puheena olevaa valtioneu-
50544: voston päätöstä ole kumottava.
50545:
50546:
50547: 292 §.
50548: Valtioneuvoston 18 päivänä joulukuuta 1969 antama päätös taloudellisen kas·
50549: vun turvaamisesta vuonna 1970 annetun lain 1 §:n soveltamisesta. Eduskunta on
50550: 6 päivänä helmikuuta 1970 päättänyt, ettei puheena olevaa valtioneuvoston pää·
50551: töstä ole kumottava.
50552: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 59
50553:
50554: 293 §.
50555: Valtioneuvoston 29 patvana tammikuuta 1970 antama päätös alivuokralaisen
50556: hallinnansuojasta eräissä tapauksissa. Eduskunta on 24 päivänä helmikuuta 1970
50557: päättänyt, ettei puheena olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
50558:
50559:
50560:
50561: Kertomukset.
50562:
50563: 294 §.
50564: Hallituksen kertomus niistä toimenpiteistä, joihin Eduskunnan tekemät muis-
50565: ,tutukset valtiovarainhoidosta ja tilinpidosta vuonna 1966 ovat antaneet aihetta.
50566: Eduskunta on 7 päivänä lokakuuta 1969 hyväksynyt Perustuslakivaliokunnan
50567: asiasta antaman mietinnön.
50568:
50569: 295 §.
50570: Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 1968. Edus-
50571: kunta on 29 päivänä lokakuuta 1969 hyväksynyt Sosiaalivaliokunnan asiasta
50572: antaman mietinnön.
50573:
50574: 296 §.
50575: Kertomus valtiovarain tilasta vuonna 1967 ja valtiontilintarkastajain kerto-
50576: mus samalta vuodelta. Eduskunta on 30 päivänä lokakuuta 1969 hyväksynyt
50577: Valtiovarainvaliokunnan asiasta antaman mietinnön ja lähettänyt sen sekä valtion-
50578: tilintarkastajain kertomuksen Hallitukselle niihin toimenpiteisiin ryhtymistä var-
50579: ten, joihin ,tehdyt muistutukset ja ehdotukset antavat aihetta.
50580:
50581:
50582: 297 §.
50583: Eduskunnan oikeusasiamiehen toimintakertomus vuodelta 1968. Eduskunta on
50584: 30 päivänä tammikuuta 1970 hyväksynyt Perustuslakivaliokunnan asiasta anta-
50585: man mietinnön.
50586:
50587: 298 §.
50588: Valtioneuvoston oikeuskanslerin vuodelta 1968 antama kertomus oikeus-
50589: kanslerin virkatoimista ja lain noudattamista koskevista havainnoista. Eduskunta
50590: on 30 päivänä tammikuuta 1970 hyväksynyt Perustuslakivaliokunnan asiasta anta-
50591: man mietinnön.
50592:
50593: 299 §.
50594: Kertomus ruotsalaisen kirjallisuuden edistämisvarojen valtuuskunnan totmm-
50595: nasta vuonna 1968. Eduskunta on 20 päivänä helmikuuta 1970 hyväksynyt Sivis-
50596: tysvaliokunnan ruotsalaisen kirjallisuuden edistämiseksi myönnettyjen määrärahain
50597: hoidosta antaman mietinnön.
50598: 60 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös.
50599:
50600: 300 §.
50601: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan Pohjoismaiden neuvoston
50602: toiminnasta vuodelta 1968 antama kertomus. Eduskunta on 25 päivänä helmi-
50603: kuuta 1970 hyväksynyt Ulkoasiainvaliokunnan asiasta antaman mietinnön.
50604:
50605: 301 §.
50606: Vaitioneuvoston kertomus toimenpiteistä työllisyyslain soveltamisessa vuonna
50607: 1968. Eduskunta on 19 päivänä maaliskuuta 1970 hyväksynyt Sosiaalivaliokunnan
50608: asiasta antaman mietinnön.
50609: 302 §.
50610: Kirjelmillä 19 päivältä maaliskuuta 1970 Eduskunta on ilmoittanut, että seu-
50611: raavat kertomukset ovat jääneet loppuun käsittelemättä:
50612: Kertomus valtiovarain hoidosta ja tilasta, vuonna 1968 ja valtiontilintarkastajain
50613: kertomus vuodelta 1968.
50614:
50615:
50616: Lakialoitteet.
50617: 303 §.
50618: Lakialoite (1968 Vp.) laiksi yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta. Edus-
50619: kunta on 9 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt lain yleisistä teistä annetun lain
50620: muuttamisesta.
50621:
50622:
50623: Toivomukset.
50624: 304 §.
50625: Eräiden Eduskunnassa tehtyjen aloitteiden johdosta Eduskunta on päättänyt
50626: lausua toivomukset:
50627: 1) että Hallitus kiirehtisi toimenpiteitä Iisalmen-Nurmeksen maantiesuunni-
50628: telmien päätökseen saattamiseksi;
50629: 2) että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tieyhteyden aikaansaamiseksi Simo-
50630: joen pohjoispuolelle Alaniemen lossilta Tainijoen paikallistiehen;
50631: 3) että Hallitus sisällyttäisi valmisteilla olevaan uuteen huoltoapulakiin, tai
50632: jos uudistusehdotus viivästyy, antaisi Eduskunnalle esityksen, jonka mukaan voi-
50633: massa olevaan huoltoapulakiin sisällytettäisiin säännökset siitä, että kunnalla on
50634: oikeus saada valtiolta täysi korvaus huoltoavusta, joka on annettu mustalaisväestöön
50635: kuuluvalle henkilölle;
50636: 4) että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin metsäsienten poimijoiden koulutuksen
50637: jatkamiseksi sekä sienien markkinoinnin ja vientimahdollisuuksien selvittämiseksi;
50638: 5) että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Sorsakosken-Varkauden tieyhteyden
50639: parantamiseksi;
50640: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 61
50641:
50642: 6) että Hallitus kiireellisesti selvityttäisi, olisiko maatalousoppilaitosten oppi-
50643: laiden kouluruokailun kustannukset kaikissa tapauksissa suoritettava kokonaan
50644: valtion varoista, ja ryhtyisi sellaisiin ,toimenpiteisiin, johon selvitys ehkä antaa
50645: aihetta;
50646: 7) että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tutkimuksen toimittamiseksi trooli-
50647: kalastuksella pyydetyn silakan luokituksen aiheuttamasta hyödystä ja ryhtyisi tutki-
50648: muksen pohjalta tarvittaviin toimenpiteisiin;
50649: 8) että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin autojen osamaksukaupassa perittävien
50650: rahoituskulujen suuruuden selvittämiseksi sekä niiden keinojen tutkimiseksi, joiden
50651: avulla tarvittaessa voidaan vaikuttaa rahoituskulujen tason muodostumiseen;
50652: 9) että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sotilaskoulutuksen kehittämiseksi niin,
50653: että aliupseereilla olisi nykyistä parempi mahdollisuus siirtyä upseeriuralle; sekä
50654: 10) että Hallituksen toimesta kiirehdittäisiin esityksen antamista Eduskunnalle
50655: laiksi kiinnityksestä kuorma-autoihin.
50656:
50657:
50658:
50659: Erinäiset asiat.
50660:
50661: 305 §.
50662: Eduskunnan valitsijamiesten toimittama Oy. Yleisradio Ab:n hallintoneuvoston
50663: jäsenen täydennysvaali. Eduskunta on 14 päivänä lokakuuta 1969 ilmoittanut
50664: vaalista Hallitukselle.
50665:
50666: 306 §.
50667: Eduskunnan valitsijamiesten toimittama Suomen Pankin tilintarkastajain ja
50668: heidän varamiestensä vaali vuodeksi 1969. Eduskunta on 21 päivänä marraskuuta
50669: 1969 ilmoittanut vaalista Hallitukselle.
50670:
50671: 307 §.
50672: Eduskunnan oikeusasiamiehen ja hänen varamiehensä vaali nelivuotiskaudeksi
50673: 1970-1973. Eduskunta on 14 päivänä marraskuuta 1969 ilmoittanut vaalista
50674: Hallitukselle.
50675:
50676: 308 §.
50677: Valtakunnanoikeuden jäsenten vaali nelivuotiskaudeksi 1970-1973. Edus-
50678: kunta on 21 päivänä marraskuuta 1969 ilmoittanut vaalista Hallitukselle.
50679:
50680:
50681: 309 §.
50682: Eduskunnan kirjaston hallituksen jäsenten ja varajäsenten vaali kolmivuotis-
50683: kaudeksi 1970-1972. Eduskunta on 21 päivänä marraskuuta 1969 ilmoittanut
50684: vaalista Hallitukselle.
50685: 62 1969 Vp.- Valtiopäiväpäätös.
50686:
50687: 310 §.
50688: Eduskunnan valitsijamiesten toimittama valtiontilintarkastajain ja heidän vara-
50689: miestensä vaali varainhoitovuodeksi 1970. Eduskunta on 21 päivänä marraskuuta
50690: 1969 ilmoittanut vaalista Hallitukselle.
50691:
50692: 311 §.
50693: Eduskunnan tilisäännön hyväksyminen. Eduskunta on 5 päivänä joulukuuta
50694: 1969 hyväksynyt Eduskunnan tilisäännön.
50695:
50696: 312 §.
50697: Eduskunnan pankkivaltuusmiesten johtosäännön muuttaminen. Eduskunta on
50698: 20 päivänä helmikuuta 1970 päättänyt muuttaa ja vahvistaa Eduskunnan pankki-
50699: valtuusmiesten johtosäännön 12 §:n muutoksen.
50700:
50701: 313 §.
50702: Eduskunnan kirjaston ohjesäännön muuttaminen. Eduskunta on 24 pruvana
50703: helmikuuta 1970 hyväksynyt Eduskunnan kirjaston ohjesäännön muutoksen.
50704:
50705: 314 §.
50706: Eduskunta on 19 päivänä maaliskuuta 1970 päättänyt, että Eduskunta kokoon-
50707: tuu vuoden 1970 varsinaisille valtiopäiville 3 päivänä huhtikuuta 1970.
50708:
50709:
50710:
50711: Paremmaksi vakuudeksi, että Me nam olemme määränneet, päättäneet ja
50712: suostuneet, Me, Suomen kansan Edustajat, olemme tämän allekirjoittaneet ja
50713: vahvistaneet; mikä tapahtui Helsingin kaupungissa kahdentenakymmenentenä
50714: päivänä maaliskuuta vuonna Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymän jälkeen
50715: tuhat yhdeksänsataa ja seitsemänkymmentä.
50716:
50717:
50718:
50719:
50720: V. J. Sukselainen.
50721: puhemies.
50722:
50723:
50724:
50725:
50726: Veikko Kokkola. Leo Suonpää.
50727: varapuhemies. varapuhemies.
50728: 1969 Vp. - Valtiopäiväpäätös. 63
50729:
50730: Ele Alenius Jouni Apajalahti
50731: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
50732:
50733: Pirkko Aro M. Borg-Sundman
50734: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
50735:
50736: Pauli Burman Georg C. Ernrooth
50737: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingfors stads valkrets.
50738:
50739: Kristian Gestrin Erkki Hara
50740: Helsingfors stads valkrets. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
50741:
50742: Raimo Ilaskivi Seija Karkinen
50743: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
50744:
50745: Hertta Kuusinen Mikko Laaksonen
50746: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
50747:
50748: Olavi J. Laine T. Leivo-Larsson
50749: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
50750:
50751: Väinö Leskinen Ingvar S. Melin
50752: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingfors stads valkrets.
50753:
50754: Tyyne Paasivuori E. J. Paavola
50755: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
50756:
50757: L. A. Puntila Aarne Saarinen
50758: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
50759:
50760: Arvo Salo Saara Forsius
50761: Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
50762:
50763: Veikko Helle K. af Heurlin
50764: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
50765:
50766: Lauri Kantola Esko J. Koppanen
50767: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
50768:
50769: Mangnus Kull Lars Lindeman
50770: Nylands läns valkrets. Nylands läns valkrets.
50771:
50772: Ilmari Linna Sinikka Luja
50773: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
50774:
50775: Matti Mattila Pekka Pesola
50776: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
50777:
50778: Victor Procope Olavi Saarinen
50779: Nylands läns valkrets. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
50780: 64 1969 Vp. Valtiopäiväpäätös.
50781:
50782: Veikko Saarto Eino Siren
50783: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
50784:
50785: Henrik Westerlund Johannes Virolainen
50786: Nylands läns valkrets. Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
50787:
50788: Rainer Virtanen Paavo Aitio
50789: Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
50790:
50791: Reino Breilin Vappu Heinonen
50792: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
50793:
50794: Voitto Hellsten Mauno Jussila
50795: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
50796:
50797: Katri Kaarlonen Irma Karvikko
50798: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
50799:
50800: Aimo Laiho Ensio Laine
50801: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
50802:
50803: Olavi Lähteenmäki Esko Niskanen
50804: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
50805:
50806: Rafael Paasio Sylvi Siltanen
50807: Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
50808:
50809: Carl Olof Tallgren T. I. Vartia
50810: Åbo läns södra valkrets. Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
50811:
50812: Margit Eskman Kelpo Gröndahl
50813: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
50814:
50815: T. Junnila Aulis Juvela
50816: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
50817:
50818: Nestori Kaasalainen Eeles Landström
50819: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
50820:
50821: Uljas Mäkelä Arvo Pentti
50822: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
50823:
50824: A.-V. Perheentupa Matti Raipala
50825: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. . Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
50826:
50827: Irma Rosnell Aulis Sileäkangas
50828: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
50829:
50830: Väinö Vilponiemi Evald Häggblom
50831: Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Landskapet Ålands valkrets.
50832: 1969 Vp. Valtiopäiväpäätös. 65
50833:
50834: Lyyli Aalto Kaino Haapanen
50835: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
50836:
50837: Erkki Huurtamo Leo Häppölä
50838: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
50839:
50840: Osmo Kock Eino Lottanen
50841: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
50842:
50843: Timo Mäki V. 0. Mäkinen
50844: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
50845:
50846: Olavi Nikkilä Ensio Partanen
50847: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
50848:
50849: Eino Raunio Eero Salo
50850: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
50851:
50852: Kauko Tamminen Juho Tenhiälä
50853: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
50854:
50855: Mikko Asunta Anna Flinck
50856: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
50857:
50858: Pekka Haarla Antti A. Halme
50859: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
50860:
50861: Toivo Hietala Kuuno Honkonen
50862: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
50863:
50864: Pekka Kuusi Atte Pakkanen
50865: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
50866:
50867: Valdemar Sandelin Kaisu Weckman
50868: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
50869:
50870: Väinö R. Virtanen Arne Berner
50871: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
50872:
50873: Heikki Hasu Sulo Hostila
50874: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
50875:
50876: Heikki Hykkäälä Mikko Kaarna
50877: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
50878:
50879: Meeri Kalavaineo Valto Käkelä
50880: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
50881:
50882: Anna-Liisa Linkola Kalle Matilainen
50883: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
50884: 9 E 298/70
50885: 66 1969 Vp. Valtiopäiväpäätös.
50886:
50887: Viljo Pousi Juha Rihtniemi
50888: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
50889:
50890: Taisto Sinisalo Yrjö Sinkkonen
50891: Kymen läänin vaalipiiristä. Kymen läänin vaalipiiristä.
50892:
50893: S. Suorttanen K. F. Haapasalo
50894: Kymen läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
50895:
50896: Sylvi Halinen Irma Hamara
50897: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
50898:
50899: Ahti Karjalainen Esu Niemelä
50900: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
50901:
50902: Niilo Nieminen Ilmo Paananen
50903: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
50904:
50905: Wiljam Sarjala Aili Siiskonen
50906: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Mikkelin läänin vaalipiiristä.
50907:
50908: Arto Tiainen Katri-Helena Eskelinen
50909: Mikkelin läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin vaalipiiristä.
50910:
50911: Juuso Häikiö Eero Häkkinen
50912: Kuopion läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin vaalipiiristä.
50913:
50914: Hugo Manninen Lauha Männistö
50915: Kuopion läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin vaalipiiristä.
50916:
50917: Pentti Pekkarinen Aarne Pulkkinen
50918: Kuopion läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin vaalipiiristä.
50919:
50920: Veikko J. Rytkönen Eino Räsänen
50921: Kuopion läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin vaalipiiristä.
50922:
50923: Tahvo Rönkkö Edit Terästö
50924: Kuopion läänin vaalipiiristä. Kuopion läänin vaalipiiristä.
50925:
50926: Veikko Vennamo Ale Holopainen
50927: Kuopion läänin vaalipiiristä. Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.
50928:
50929: Reino Karpola Valde Nevalainen
50930: Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä. Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.
50931:
50932: Antti 0. Pennanen Pauli Puhakka
50933: Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä. Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.
50934:
50935: Paula Ruutu Alli Vaittinen
50936: Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä. Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.
50937: 1 Mikko Volotinen
50938: 1969 Vp.
50939:
50940:
50941: Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.
50942: Valtiopäiväpäätös.
50943:
50944: Uuno Voutilainen
50945: Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.
50946: 67
50947:
50948:
50949:
50950:
50951: G. Backlund Ragnar Granvik
50952: Vasa läns valkrets. Vasa läns valkrets.
50953:
50954: Sakari Huima Eino Kankaanpää
50955: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vaasan läänin vaalipiiristä.
50956:
50957: Aleksi Kiviaho Verner Korsbäck
50958: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vasa läns valkrets.
50959:
50960: N. Kosola Bror Lillqvist
50961: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vasa läns valkrets.
50962:
50963: Heimo Linna Aaro Lintilä
50964: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vaasan läänin vaalipiiristä.
50965:
50966: Veikko Mattila T. Mäki-Hakola
50967: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vaasan läänin vaalipiiristä.
50968:
50969: T. E. Nordström N. Nurminen
50970: Vasa läns valkrets. Vaasan läänin vaalipiiristä.
50971:
50972: Akseli Roden T. Saloranta
50973: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vaasan läänin vaalipiiristä.
50974:
50975: Veikko Savela Grels Teir
50976: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vasa läns valkrets.
50977:
50978: Kustaa Tiitu Eino Uusitalo
50979: Vaasan läänin vaalipiiristä. Vaasan läänin vaalipiiristä.
50980:
50981: Arvo Ahonen Artturi Jämsen
50982: Keski-Suomen läänin vaalipiiristä. Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
50983:
50984: Sakari Knuuttila Matti Koivunen
50985: Keski-Suomen läänin vaalipiiristä. Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
50986:
50987: Artturi Koskinen Siiri Lehmonen
50988: Keski-Suomen läänin vaalipiiristä. Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
50989:
50990: Impi Lukkarinen Mauno Pohjonen
50991: Keski-Suomen läänin vaalipiiristä. Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
50992:
50993: Sylvi Saimo Aune Salama
50994: Keski-Suomen läänin vaalipiiristä. Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
50995:
50996: Pentti Sillantaus Erkki Haukipuro
50997: Keski-Suomen läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
50998: 68
50999:
51000: Kauko Hjerppe
51001: 1969 Vp.
51002:
51003:
51004: Oulun läänin vaalipiiristä.
51005: Valtiopäiväpäätös.
51006:
51007: Veikko Honkanen
51008: Oulun läänin vaalipiiristä.
51009: \
51010: Reino Kangas Matti Kekkonen
51011: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
51012:
51013: Jaakko Kemppainen Antti Kinnunen
51014: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
51015:
51016: Paavo Lagerroos Armas Leinonen
51017: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
51018:
51019: Martti Linna Heikki Mustonen
51020: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
51021:
51022: Paavo Niinikoski Hannes Paaso
51023: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
51024:
51025: Emil Partanen Pauli Räsänen
51026: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
51027:
51028: Kerttu Saalasti Ville Tikkanen
51029: Oulun läänin vaalipiiristä. Oulun läänin vaalipiiristä.
51030:
51031: Antero Väyrynen Toivo Friman
51032: Oulun läänin vaalipiiristä. Lapin läänin vaalipiiristä.
51033:
51034: Veikko Hanhirova Urho Knuuti
51035: Lapin läänin vaalipiiristä. Lapin läänin vaalipiiristä.
51036:
51037: Akseli Paarman Pekka Salla
51038: Lapin läänin vaalipiiristä. Lapin läänin vaalipiiristä.
51039:
51040: Tuure Salo Eino Sääskilahti
51041: Lapin läänin vaalipiiristä. Lapin läänin vaalipiiristä.
51042:
51043: Eino Tainio A.-L. Tiekso
51044: Lapin läänin vaalipiiristä. Lapin läänin vaalipiiristä.
51045:
51046: Pekka Vilmi
51047: Lapin läänin vaalipiiristä.
51048: