<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ​​ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

Nimesi:

Lausahdus:

88 Käyttäjää paikalla! 0.0091109275817871

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
ASK_1970_I | ASK_1970_II | ASK_1970_III | ASK_1970_IV | ASK_1970_V | HAK__1970 | Liite_1970_I_V_A | Liite_1970_I_XII_B | Liite_1970_VI_IX_A | Liite_1970_X_XII_A | PTK_1970_I | PTK_1970_II | PTK_1970_III |
1: VALTIOPÄIVÄT
2:          1970
3: 
4:   ASIAKIRJAT
5:      VIIDES OSA
6: 
7: 
8: 
9: 
10:        HELSINKI 1971
11:    VALTION PAINATUSKESKUS
12:                                                            SISÄLLYS
13: 
14:                                                              Viides osa
15:                                                                       1
16: 
17:                                                             Lak.al.                                                                                 Lak.al.
18:                                                              miet.                                                                                   miet.
19:   Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 11 laki-                             Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 4
20: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi                       kahden lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät eh-
21: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta, ja toivomus-                       dotuksen salaojituslaiksi .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. ..                        7
22: aloitteen johdosta varusmiesten ehdokkuuden mah-                            Suuren valiokunnan niistä antama mietintö
23: dollistamisesta valtiollisissa vaaleissa ...•••......                     n:o 73.
24:    Suuren valiokunnan niistä antama mietintö
25: n:o 50.                                                                      Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 6
26:                                                                           lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen
27:    Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 12 laki-                          laiksi maankäyttölain muuttamisesta • • . . . . . . . . . .                       8
28: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi                          Suuren valiokunnan siitä antama mietintö
29: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta, ja kolmen                          n:o 78.
30: toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat ääni-
31: oikeuden myöntämistä ulkomailla asuville Suomen                             Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 7
32: kansalaisille .. .. .. .. .. .. • .. .. .. .. .. .. .. .. .. .    2       lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen
33:    Suuren valiokunnan niistä antama mietintö                              laiksi maankäyttölain muuttamisesta • . . • • . . . . . .                         9
34: n:o 39.                                                                      Suuren valiokunnan siitä antama mietintö
35:                                                                           n:o 79.
36:    Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 14 laki-
37: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotukset laeiksi                         Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 8
38: valtiopäiväjärjestyksen, kansanedustajain vaalista                        lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen
39: annetun lain ja kunnallisvaalilain muuttamisesta,                         laiksi viljakaupasta . .. .. . . . .. . .. .. .. .. .. .. .. . 10
40: sekä neljän äänioikeusikärajan alentamista tarkoit-                          Suuren valiokunnan siitä antama mietintö
41: tavan toivomusaloitteen johdosta . . • • . . . . • • . . . .      3       n:o 80.
42:    Suuren valiokunnan niistä antama mietintö                                Eduskunnan toivomus.
43: n:o49.                                                                      Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 18 laki-
44:    Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 15 laki-                          aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
45: aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotukset laiksi                       Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta ja toivo-
46: Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta ja laiksi                             musaloitteen johdosta tutkimuksesta kuntien pe-
47: tasavallan presidentin valitsemisesta, sekä kahden                        rustuslaillisesta asemasta valtioon nähden . . . . . . . . 11
48: toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat tasa-                        Suuren valiokunnan niistä antama mietintö
49: vallan presidentin vaalitavan muuttamista • . . . . .             4       n:o 71.
50:    Suuren valiokunnan niistä antama mietintö                                Eduskunnan toivomus.
51: n:o63.
52:    Eduskunnan toivomus.                                                     Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 19 laki-
53:                                                                           aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
54:    Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 16 kahden                         kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttami-
55: lakialoitteen johdosta, jotka kumpainenkin sisältä-                       sesta • . . . . . . • . . . • • . . . • . . . . . • . . . • • . . . • . • . . • . 12
56: vät ehdotuksen laiksi Suomen Hallitusmuodon                                 Suuren valiokunnan siitä antama mietintö
57: muuttamisesta      . .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .   5       n:o 72.
58:    Suuren valiokunnan niistä antama mietintö
59: n:o 81.                                                                     Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 11
60:    Suuren valiokunnan niistä antama mietintö                              kolmen lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät eh-
61: n:o 81 a.                                                                 dotuksen laiksi maankäyttölain muuttamisesta . .                                13
62:    Eduskunnan lepäämään jättämä laki.                                       Suuren valiokunnan niistä antama mietintö
63:    Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 3                          n:o 84.
64: kolmen lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät eh-                         Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 20 laki-
65: d?tuksen l~i metsänhoitoyhdistyksistä annetun                             aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
66: lam muuttamtsesta .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. ..          6       hallitusmuodon muuttamisesta . . . . • • . . • • . . . • • • 14
67:    Suuren valiokunnan niistä antama mietintö                                Suuren valiokunnan siitä antama mietintö
68: n:o 82.                                                                   n:o 92.
69:    Eduskunnan toivomus.                                                     Eduskunnan toivomus.
70: 185/71
71: 4                                                              Sisällysluettelo 1970.
72: 
73:                                                                  Lak.al.                                                                              Lak.al.
74:                                                                   miet.                                                                                miet.
75:   Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 9                                        Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 7 kahden
76: kahden lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät eh-                                 lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen
77: dotuksen laiksi maankuivatuslainan perimättä jät-                                   laiksi yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta . .                   20
78: tämisestä eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15                    Suuren valiokunnan niistä antama mietintö
79:   Suuren valiokunnan niistä antama mietintö                                         n:o 104.
80: n:o 83.                                                                                 Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 27 laki-
81:   Eduskunnan toivomus.                                                              aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
82:                                                                                      muuttopäivän siirtämisestä huoneenvuokralain no-
83:    Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 12                                    jalla eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   21
84: lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen                                        Suuren valiokunnan siitä antama mietintö
85: laiksi maataloustulon vakaannuttamisesta annetun                                    n:o 100.
86: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
87:    Suuren valiokunnan siitä antama mietintö                                             Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 23
88: n:o 86.                                                                             kahden lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät eh-
89:                                                                                     dotuksen laiksi maankäyttölain muuttamisesta . .                         22
90:                                                                                         Suuren valiokunnan niistä antama mietintö
91:   Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 15                                    n:o 115.
92: kahden lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät eh-
93: dotuksen laiksi maankäyttölain muuttamisesta . .                        17              Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 8 laki-
94:   Suuren valiokunnan niistä antama mietintö                                         aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
95: n:o 101.                                                                            yksityisistä teistä annetun lain muuttamisesta . .                       23
96:                                                                                         Suuren valiokunnan siitä antama mietintö
97:                                                                                     n:o 129.
98:    Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 16
99: lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen                                        Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 9 laki-
100: laiksi maankäyttölain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 18                      aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
101:    Suuren valiokunnan siitä antama mietintö                                          yksityisistä teistä annetun lain muuttamisesta . . .                    24
102: n:oll02.                                                                                Suuren valiokunnan siitä antama mietintö
103:                                                                                     n:o 130.
104:   Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 6 lakialoit-                                      Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 10 laki-
105: teen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi                                       aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
106: yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta . . . . . . 19                          tieliikennelain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . .        25
107:   Suuren valiokunnan siitä antama mietintö                                              Suuren valiokunnan siitä antama mietintö
108: n:o 103.                                                                            n:o 132.
109: 
110: 
111: 
112:                                                                                II
113: 
114:                                                                   Toiv.al.                                                                             Toiv.al.
115:                                                                    miet.                                                                                miet.
116:    Talousvaliokunnan mietintö n:o 7 toivomusaloit-                                     Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 1 eräiden
117: teiden johdosta, jotka tarkoittavat määrärahan ot-                                  toivomusaloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat
118: tamista vuoden 1971 tulo- ja menoarvioesitykseen                           1        määrärahan sisällyttämistä hallituksen esitykseen
119:    Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 7 toivo-                                 valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1971 . . . .                     7
120: musaloitteiden johdosta, joissa ehdotetaan toivo-                                      Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 3 toivo-
121: musta määrärahan ottamisesta vuoden 1971 tulo-                                      musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa lisäystä vuo-
122: ja menoarvioesitykseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         2        den 1970 tulo- ja menoarvioon maantien rakennus-
123:    Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 10                                   töiden aloittamiseksi Alavuden asemanseudulla . .                       8
124: kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoitta-                                    Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 4 toivo-
125: vat Pyhäjoen vesistön säännöstely;ärjestelyjä ja Py-                                musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa lisäystä vuo-
126: häjokisuun ruoppaamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          3        d~ 1970 tul<>; ja !llenoarvioon Kuopion moottori-
127:                                                                                     tzen rakentarmseks1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
128:    Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 21 toivo-
129: musaloitteen johdosta äänestämismahdollisuuksien                                       Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 22 toivo-
130: laajentamisesta kiertävässä vaalitoimikunnassa . .                         4         musaloitteen johdosta valtiosäännön tarkistamista
131:                                                                                     koskevasta kokonaistutkimuksesta . . . . . . . . . . . . . . 10
132:    Puolustusasiainvaliokunnan mietintö n:o 1 toi-
133: vomusaloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen                                      Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 23 toivo-
134: parlamentaarisen elimen asettamisesta tutkimaan                                     musaloitteen johdosta perustuslakien kokonaisuu-
135:  puolustuslaitoksen tilaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      5        distuksen aikaansaamisesta . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . 11
136:    Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 13                                      Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 24 toivo-
137: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa poron-                                  musal<?.itt~en .. johdos~a e~uskunnan toimikauden
138: hoitokoulun perustamista Pohjois-Suomeen . . . .                           6        lyhentamrsesta 3-vuotlseksr . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
139:                                                                 Sisällysluettelo 1970.                                                                        5
140: 
141:                                                                    Toiv.al.                                                                           Toiv.al.
142:                                                                     miet.                                                                              miet.
143:    Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 26 kolmen                                 Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 14 toivo-
144: toivomusaloitteen johdosta, jotka tatkoittavat la-                              musaloitteen johdosta, joka tatkoittaa sillan raken-
145: kien ja hallinnon perustuslainmukaisuuden tutki-                                t~ista !e~~eliönjoen yli Ylitornion Kantomaan-
146: muksen aikaansaamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13            paan kylassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
147:   Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 17                                   Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 15 kahden
148: kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tatkoitta-                             toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat sil-
149: vat kalanviljelylaitoksen perustamista . . . . . . . . . . 14                   lan rakentamista Luirojoen yli Tanhuan lossipai-
150:                                                                                 kalla Sodankylän-Savukosken maantiellä . . . . . . 29
151:   Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 18
152: kolmen toivomusaloitteen johdosta, jotka tatkoitta-                               Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 16 toivo-
153: vat metsäkoulujen rakentamista . . . . . . . . . . . . . . . . 15               musaloitteen johdosta, joka tatkoittaa toimenpiteitä
154:   Eduskunnan toivomus.                                                          Katesuvannon sillan rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . 30
155:   Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 19                                  Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 17 toivo-
156: kolmen toivomusaloitteen johdosta, jotka tatkoitta-                             musaloitteen johdosta, joka tatkoittaa Muonion-
157: vat viljavarastojen rakentamista . . . . . . . . . . . . . . . .         16     joen yli johtavan sillan rakentamista Kolatissa . . 31
158:    Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 20                                 Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 18 toivo-
159: toivomusaloitteen johdosta, joka tatkoittaa kalas-                              musaloitteen johdosta, joka tatkoittaa Porin kirk-
160: tussataman rakentamista Koivulahden Petsmoon . .                         17     kosillan suunnittelutöiden aloittamista . . . . . . . . . . 32
161:    Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 21                                 Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 19 toivo-
162: toivomusaloitteen johdosta, joka tatkoittaa kalan-                              musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa sillan raken-
163: jalostuslaitoksen rakentamista itäisen Suomenlah-                               tamista Arvinsalmen lassipaikalle Liperin kunnassa 33
164: den rannikolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18     Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 20 toivo-
165:   Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 22                                musaloitteen johdosta, joka tatkoittaa sillan raken-
166: toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa puutar-                             tamista Levisalmeen Kittilän kunnassa . . . . . . . . . . 34
167: hakoulun perustamista Pohjois-Katjalaan . . . . . . . . 19                       Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 21 toivo-
168:   Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 25                                musaloitteen johdosta, joka tatkoittaa Puumalansal-
169: kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tatkoitta-                             men sillan rakentamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35
170: vat satovahinkojen korvaamisjärjestelmän aikaan-                                   Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 22 kahden
171: saamista   .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. . .. • . • . . . .. .. 20            toivomusaloitteen johdosta, jotka tatkoittavat
172:   Eduskunnan toivomus.                                                          maantiesillan rakentamista Enonkosken Hanhivir-
173:    Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 26                               taan                                             36
174: toivomusaloitteen johdosta, joka tatkoittaa maata-                                Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 23 toivo-
175: lousopetuksen ohjaamista myös pienviljelijöille tat-                            musaloitteen johdosta, joka tatkoittaa Puutossal-
176: koitettujen kurssien järjestämiseen ........... . 21                            men sillan rakentamista ..................... . 37
177:    Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 27                                  Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 24 toivo-
178: toivomusaloitteen johdosta, joka tatkoittaa kalata-                             musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Pielisjoen
179: loudellisen tutkimuslaitoksen perustamista Enon-                                ylittävän eteläisen sillan rakentamista Joensuun
180: kosken kuntaan ..............•............. 22                                  kaupunkiin      .............................. . 38
181:     Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 28                                 Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 25 toivo-
182:  toivomusaloitteen johdosta, joka tatkoittaa Pisan-                             musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Vihtakosken
183:  kosken perkaussuunnitelman valmistamista . . . . . . 23                        sillan rakentamista Kiihtelysvaatan Uskalin kylässä 39
184:   Puolustusasiainvaliokunnan mietintö n:o 2 toi-                                   Pankkivaliokunnan mietintö n:o 5 toivomus-
185: vomusaloitteiden johdosta, jotka sisältävät ehdo-                               aloitteen johdosta säästämistoiminnan vireyttäri:ti-
186: tuksen aliupseerien pohjakoulutuksen nostami-                                   sestä ottamalla käyttöön veronhuojennustilit . . . . 40
187: sesta                                             24
188:                                                                                    Pankkivaliokunnan mietintö n:o 6 toivomus-
189:     Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 11 kolmen                               aloitteen johdosta toimenpiteistä säästämisen edis-
190:  toivomusaloitteen johdosta, jotka tatkoittavat Mus-                            tämiseksi    . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . • . . . . . . . . 41
191:  tanvirran sillan rakentamista Maaningan kunnassa 25
192:                                                                                    Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 26 toivo-
193:     Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 12 kahden                               musaloitteen johdosta, joka tatkoittaa tutkimusta
194:  toivomusaloitteen johdosta, jotka tatkoittavat sillan                          Korpilahden kunnassa olevan Kärkistensalmen sil-
195:  r~entamista ~ornionjoen yli Eurooppa 4 tiellä Tor-                             lan rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42
196:  ruon kaupungiSSa .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 26
197:                                                                                   Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 27 toivo-
198:     Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 13 toivo-                               musaloitteen johdosta, joka tatkoittaa Aitolahden
199:  musaloitteen johdosta, joka tatkoittaa Liakanjoen                              yli johtavan Kiikkisen sillan ja siihen liittyvien tei-
200:  sillan rakentamista Alatornion kunnassa . . . . . . . . 27                     den rakentamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43
201: 6                                                                       Sisällysluettelo 1970.
202: 
203:                                                                            Toiv.al                                                                                  Toiv.al.
204:                                                                             miet.                                                                                     miet.
205:    Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 28 toivo-                                             Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 15 toivo-
206: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa sillan raken-                                       musaloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat lyijyn
207: tamista Ruoveden kunnassa olevan Syvinkisalmen                                             korvaamista alkoholilla bensiinissä ja moottoriajo-
208: yli   . • • . . . . . . . • • . . • • • • . • . . • . . . . . . . . . . . . • . . . 44     neuvojen aiheuttaman ilman saastumisen ehkäise-
209:                                                                                            mistä     . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • • . . . . 49
210:   Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 29 toivo-
211: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Karsinakos-                                            Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 16 toi-
212: ken ja Kosken siltoien rakennustöiden aloitta-                                             vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa rikkipi-
213: mista Mannisen-Virtalan maantiellä . . . . • • . . . .                            45       toisen polttoöliyn käytön kieltämistä . . . . . . . . . . 50
214:   Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 30 toivo-
215:                                                                                                  Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö n:o 31
216: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa sillan raken-                                           toivomusaloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat
217: tamista Simojoen yli Tainijoen lossipaikan kohdalla                                            määrärahan ottamista vuoden 1971 tulo- ja meno-
218: Simon kunnassa • . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            46
219:                                                                                                arvioesitykseen    . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51
220:   Kulkulaitosvaliokunnan mietintö n:o 31 toivo-
221: musaloitteen johdosta, joka tarkoittaa sillan raken-                                             Ulkoasiainvaliokunnan mietintö n:o 15 toivo-
222: nustöiden aloittamista Kemijoen yli Tervolan kir-                                              musaloitteen johdosta määrärahasta Suomalais-
223: konkylän kohdalla ..............•...........                                      47           norjalaisen kulttuurirahaston perustamiseksi . . . . 52
224:   Laki- ja talousvaliokunnan mietintö n:o 14 toi-                                                Puolustusasiainvaliokunnan mietintö n:o 3 toi-
225: vomusaloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat il-                                              vomusaloitteiden johdosta, jotka sisältävät ehdo-
226: mansuoielulainsäädännön aikaansaamista . . . . . . . .                            48           tuksen varusmiesten ilmaisista lomamatkoista . . . . 53
227: 
228: 
229:                                                                                          III
230:                                                                            Kysymys                                                                                  Kysymys
231:                                                                              n:o                                                                                      n:o
232: Vilmi: Kotimaisen kalan menekin turvaamisesta . . 1                                            Vikatmaa ym.: Meriveden tilasta Uudenkaupungin
233:                                                                                                  edustalla  . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
234: Sinisalo: Rautatien henkilöliikenteen supistami-
235:   sesta Kymenlaaksossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               2             Koppanen_: .~~ant~tse tapahtuvien erikoiskuljetus-
236: Sinisalo: Kausalan virastotalon rakennustyön aloit-                                              ten edistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     17
237:   tamisesta . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      3             Koivunen ym.: Pinta-atalisään oikeuttavan tulora-
238: Berner ym.: Lainsäädäntötoimenpiteistä teollisuus-                                               jan määräämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       18
239:   laitoksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koske-                                              Re~.onen: .. V~tio!: ammattientarkastajain laitteiden
240:   van kiellon johdosta • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               4               taydentam1sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
241: Junnila: Pohjois-Satakunnan tieyhteyksien paranta-                                             Ensio Laine ym.: Yleisen perhe-eläkelain sisältä-
242:   misesta        ...•••..•......•............•...                                5               mien epäkohtien poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . 20
243: Koivunen ym.: Pienteollisuuden lainojen saannin                                                Sutinen: Vähittäishintojen määräämistä koskevien
244:    turvaamisesta         ........................... .                           6               säännösten tarkistamisesta . . . . . . . • . . . . . . . . . . 21
245: Kaipainen: Rotusyrjinnän estämisestä maassamme 7
246:                                                                                                Sinisalo ym.: Esityksen antamisesta ulkoilulaiksi . .                       22
247: H. Westerlund ym.: Oluen ja virvoitusjuomien
248:    myynnin kieltämisestä kertakäyttöpakkauksissa 8                                             Kohtala ym.: Huoltoasemien vuokraajien aseman
249:                                                                                                  pa,ralntamisesta   . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . 23
250: Sinisalo: Ahtausalan työturvallisuuden tehostami-
251:    sesta . . . . . . . . . • • • . • . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . . . 9             Järvenpää: Mehiläishoidon tukemiseen tarkoitetun
252:                                                                                                  määrärahan jakamisesta . . . . . • • • . • • • . . . . . . . . 24
253: Weckman: Tampereen yliopiston valtiollistamisesta 10
254: Rekonen: Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlä-                                                0. Kangas ym.: Kirjastoasioita käsittelevän koulu-
255:    hetyksen Neuvostoliittoon kohdistuvasta toimin-                                                toimentarkastajan viran perustamisesta Vaasan
256:    nasta . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . • • • • . . . 11                 lääninhallituksen kouluosastoon . . . . . . . . . . . . 25
257: Sigfrids m. fl.: Om förbättrande av skolningsmöj-                                              Ensio Laine ym.: Verottoman polttoöljyn käyttöä
258:   ligheterna för utvecldingsstörda barn . . . • . . . . 12                                       maatilatalouden ajoissa rajoittavien määräysten
259: Sigfrids ym.: Kehitysvammaisten lasten koulutus-                                                 lieventämisestä . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . 26
260:    mahdollisuuksien parantamisesta . • . . • . . . . . . . 12                                  H. Linna ym.: Valtionavusta kunnanlääkärien vir-
261:                                                                                                  ka-asuntojen ja vastaanottotilojen rakentamiseen 27
262: Sinisalo: Korian ohitustien rakentamisesta . . . . . . 13
263: Uusitalo ym.: Hyvälaatuisen ruokaperunan vapaut-                                               Heino: Opettajien eläkkeen laskentaperusteiden
264:    tamisesta hintasäännöstelystä . . . • . . . . . . . . . . . . 14                              tarkistamisesta . . . • • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
265: Mustonen ym.: Neuvostoliiton vastaisten lehtoleh-                                              Suomi: Villayhtymä Oy:n entisten työntekijäin
266:    tisten levittämisestä Kajaanin kaupungissa . . . . 15                                         eläkkeistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 29
267:                                                                          Sisällysluettelo 1970.                                                                        7
268: 
269:                                                                            Kysymys                                                                             Kysymys
270:                                                                              n:o                                                                                 n:o
271: Nikkilä ym.: Maataloustuotannon supistamisesta                                          Lähteenmäki ym.: Väkivaltarikosten ehkäisemi-
272:   koulu- ja koetoimintatiloilla . • . . . . . . • • • • • • • •                    30     sestä . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53
273: Vilmi ym.: Maatilatalouden kehittämisohjelman                                           Salolainen: Sukupuuttoon kuolemassa olevien
274:   aikaansaamisesta Lapin lääniä varten . • • • . . . . . .                         31     eläinlajien kantojen pelastamisesta . . . . . . . . . . 54
275: Sinisalo: Kotkan opiskelevan nuorison yhteiskun-                                        Eskman: Valtionenemmistöisten yhtiöiden aiheut-
276:   nallisen yhdistyksen toiminnan vaikeuttamisesta                                  32     tamista vahingoista Harjavallan kauppalassa . . 55
277: Knuutj ym.: ~e!Sä!Yö~esten omakotitalojen raken-                                        Salmivuori: Vaidonrautateiden rationalisoimistoi-
278:    tamisen edistaausesta • . . . • • . • . . . . . . • . • • • • • •               33     menpiteistä johtuvan vahingollisen kehityksen
279: Stenbäck m. fl.: Om ersättande av de oljeskador                                           estämisestä  . . • • • . . . • . . . .. . . . . . . .. . .. .. . . . 56
280:    m/t Raphael förorsakat i Borgå skärgård . • • .                                 34   Westerholm: Eräistä radion ja television ohjelmista                           57
281: Stenbäck ym.: M/t Raphaelin Porvoon saaristossa                                         Koivunen ym.: Ammattientarkastustoiminnan te-
282:    aiheuttamien öljyvahinkojen korvaamisesta . . . .                               34     hostamisesta    ............................                                58
283: ]uvela ym.: Rintamamiesten eläketurvan järjestämi-                                      Mykkänen: Kahvilaravintola-alalla vallitsevien epä-
284:    sestä . . . • . . • . • • • • . . . . • • • • . • . • . . . . • • • • • • . .   35     kohtien korjaamisesta . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . ..             59
285: Räsänen ym.: Metsä- ja uittotöissä suoritettavasta                                      H. Linna ym.: Tuottajavoin hinnanalennusmak-
286:    palkkauksesta annetun lain tarkistamisesta . . . .                              36     suina tapahtuvan yliperinnän estämisestä . . . . . .                        60
287: Koivunen ym.: Työllisyyskursseilla annettavasta am-                                     Tuominen ym.: Sotilasvammalain mukaisen kor-
288:    mattiopetuksesta            . . •. . . . ••••. . . . ••• . . . . •. .           37     vauksen suorittamisesta sodanvastaisesta toimin-
289: Puhakka ym.: Maatalouden tuloverolain muutta-                                             nasta kärsimään joutuneille • • • . . • . . . . • • . . . . 61
290:    mista valmistelevan toimikunnan työn kiirehtimi-
291:     sestä ....................................                                     38   Rönkkö ym.: Yrittäjiä koskevasta sairausvakuutus-
292:                                                                                          lain tulkinnasta .. .. .. .. .. .. . .. . .. . .. .. . . • 62
293:  Ensio Laine. ym.: Valtion virastotalon rakentami-
294:     sesta Raision kauppalaan . .. . . . . . .. . . . . . . . . .                   39   Mattila ym.: Yhteisöiltä maata wokranneiden epä-
295:                                                                                           oikeudenmukaisesta asemasta markkinoimismak-
296:  Mäkinen: Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen ja                                             sun suhteen . . .. . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . .. . . .. 63
297:   metsähallituksen kansallis- ja luonnonpuisto-
298:   suunnitelman toteuttamisesta • • . • . . • • • • . • . . . . 40                       Voutilainen ym.: Metsäopetuksen puutteista ja vai-
299:                                                                                           keuksista . . . . . . . . . . .. . . . . . • .. . . . . . . . . . . . . 64
300:  Sinisalo: ...~!!akuntakirjastojen perustamisesta Ky-
301:    men laanun . • • . • • • . • • • • • • • • • • • • • • . • . . • . • • 41            Vaittinen ym.: Suomen Taiteilijat r.y:n valtion-
302:  Mykkänen: Virkapuhelimien käyttöoikeuden ra-                                             avustusanomuksen hylkäämisestä . . . . . . . . . . . . 65
303:    joittamisesta metsähallinnon Lapin piirissä . • • . 42                               Uusitalo ym.: Sairaalakustannuksiin suoritettavan
304:  Friberg m. fl.: Om ökat TV-programutbyte mellan                                         valtionavun porrastamisesta kuntien taloudelli-
305:     Finland och Sverige .. . .. .. • . . .. .. .. . . . . . . .. 43                      sen kantok}wyn mukaan . . .. . .. .. .. . . • .. .. 66
306:  Frib~rg y~.: SuO!';lc:?-. j~ R~~tsin välisen TV-ohjel-                                 Melin: Pakettiauton autoveroa koskevien säännös-
307:   mien vaihdon lisaamiSestii . . . . . .. .. . . . . . . . .. 43                         ten tarkistamisesta • . . . . • . . . . . . • • . . . . . . • . . . . . 67
308:  Mäkelä ym.: Alaikäisten rikollisuuden torjumisesta 44                                  Linkola: Poliisivoiman vähentämisestä Kotkan kau-
309:                                                                                           pungissa     . . . . . .. .. . .. .. .. . . . .. .. • . .. . . .. • 68
310:  Ko~~!nen: Kodin~tamislainajärjestelmän käytän-
311:    toon palauttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              45   Helle ym.: Valtionrautateiden Hyvinkään konepaja-
312:  Knuuti: Valtion tapaturmaviraston suorittaman tase-                                     koulun saattamisesta tehokkaaseen käyttöön . . 69
313:    rahan maksatuksen lopettamisesta eräiden eläk-                                       H. Niskanen: Oulun kunnalliskodin lopettamisesta 70
314:    keensaajien osalta • • . . . . • • • • . . . . . . • • . . . . . . •            46
315:  Koskenniemi: Maatalouden supistamisesta johtu-                                         Salla ym.: Sodankylän hoitoalueelia metsätyönteki-
316:    vien kielteisten seurannaisilmiöiden poistami-                                         jöille suoritetun itsenäisyyspäivän palkan oikai-
317:    sesta . . . . . . . . . . . • . . • . • • . • . . . • • . . • . . • • . . . .   47     semisesta . . . . • . • • • . . . • . • . • • . • • • . • . . . . • . . . 71
318:  V olotinen ym.: Maatilojen saattamisesta maankäyt-                                     Häikiö ym.: Myrkytysrikosten tutkimusten no-
319:     tölainoituksen ulkopuolelle . • . . . . . . . • . . . . . . . .                48     peuttamisesta .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 72
320:  Ensio Laine ym.: Kalastussataman ja -keskuksen ra-                                     Vilmi: Vuokratilojen lunastamisen ja lisämaatoimi-
321:     kentamisesta Kustavin Vuosnaisiin . . . . . . . . . •                          49     tuksien viivästymisestä Utsjoella . . • • • . . . . . . . 73
322:  Salo ym.: Työmatkakustannuksien vähennysoikeu-                                         Jaatinen ym.: Opiskelijain matkalippualennusten
323:     den korottamisesta verotuksessa . . . . . . . . . . . . . .                    50     aikarajoitusten poistamisesta • . . . . . • • . • • . . • . • 74
324:  Liedes ym.: Kemin ja Oulun väliasemilta Ouluun                                         Melin: Om utarbetande av ett handlingsprogram
325:     suuntautuvan henkilöliikenteen järjestämisestä                                 51    för den ekonomiska integrationspolitiken • . . . 75
326:  Lied~s ym.: TVL:!l tietyömailla maksettavien palk-                                     Melin: Taloudellista yhdentymispolitiikkaa koske-
327:     koJen parantamisesta . . . • . . . . . . . . . . . • . . . . . . .             52    van toimintaohjelman laatimisesta • . . . • . . . . . . . 75
328: 8                                                                    Sisällysluettelo 1970.
329: 
330:                                                                        Kysymys                                                                               Kysymys
331:                                                                            n:o                                                                                  n:o
332: Juvela ym.: Työturvallisuuden parantamisesta tela-                                    Linkola ym.: Kouvolan kauppaoppilaitoksen muut-
333:   koilla    . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76      tamisesta normaalikauppaoppilaitokseksi . . . . . . 102
334: Vaittinen: Puheterapeuttien aseman parantamisesta 77                                  Linkola ym.: Perheenemäntien sosiaaliturvan paran-
335:                                                                                         tamisesta ................................ 103
336: Sinisalo: Puolueiden tasapuolisesta kohtelusta . • 78
337: Sinisalo: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun                                      Järvenpää: Linja- ja kiitoautonkuljettajien työolo-
338:                                                                                         suhteiden parantamisesta ................•... 104
339:   huonetilaohjelman hyväksymisen jouduttamisesta 79
340:                                                                                       Juvela ym.: Satakunnan puhelinliikenteen automa-
341: Suomi: Metsänantimien kerääjiin kohdistuvan ve-                                          tisoinnista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105
342:   rotuksen estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . 80
343:                                                                                       Linkola ym.: Maatalousyrittäjien ja muiden yrittä-
344: Luja_ ym.: KrirniD;aalilaboratorion toimintaolosuh-                                      jien saattamisesta tasavertaiseen asemaan eläke-
345:   teiden parantamisesta • . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 81                   maksujen osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . 106
346: Luja ym.: Mielisairaaksi epäillyn oikeusturvasta                    82                Hanhirova ym.: Kotimaisen kalakaupan epäkohtien
347:                                                                                         korjaamisesta        . . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 107
348: Ehrnrooth: Oikeuslaitosjärjestelmän perusteista . .                              83
349:                                                                                       Kohtala: Työaikalain soveltamisesta poliisimiehiin 108
350: Laatio: Kehitysalueiden vyöhykejaon muuttumisesta
351:    johtuvasta yritysten verotuksesta . . . . . . . • . . . . . . 84                   E. Niskanen ym.: Kansanvallan vaikutusmahdolli-
352:                                                                                         suuksista ylimmän tuomiovallan käytössä . • . . . . 109
353: Järvenpää ym.: Harjavallan virastotalon rakentami-
354:    sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . 85   ]uvela ym.: Vähittäiskaupan ryhmittymisestä .... 110
355: V ilmi ym.: Yleisten vesialueiden hallinnasta . . . . . . 86                          Ensio Laine ym.: Ammatinvalinnanohjaustoimiston
356:                                                                                         perustamisesta Loimaan aluetta varten ........ 111
357: Vilmi ym.: Kalatalousasiantuntijain palkkioiden ja
358:   matkakulujen korvaamisesta valtion varoista . . 87                                  Koivunen: Jyväskylän maalaiskuntaan suunnitel-
359: Friberg ym.: Hyvilla Oy:n työntekijäin työllisyyden                                     lun ammattikurssikeskuksen valmistumisen vii-
360:                                                                                         västymisestä .........................•.... 112
361:   turvaamisesta . . . . . . . . • • • • . . • . • • • . . • • • . . . . 88
362: Kaipainen ym.: Oikeusapujärjestelmän parantami-                                       Vaittinen ym.: Suomen Taiteilijat r.y:n syrjäyttä-
363:   sesta . . . . . . . . . . . • . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 89      misestä valtionavustusten jaossa ....•....•.••. 113
364:                                                                                       Salolainen: Sanoma- ja aikakauslehtien kuljetus-
365: Kaipainen ym.: Yksilön oikeusturvan parantamisesta                                      maksuista •........••..•..•.......• : . • . . . 114
366:   sosiaalihuollon piirissä • . • . . . . • . . . . . . . . . . . . . . 90
367:                                                                                       Vilmi: Kaulirannan-Kolarin rautatien maa-aluei-
368: Juvela ym.: Eduskunnan vaalikauden lyhentämisestä 91                                    den korvaamisesta Pellon kunnan Juoksengin
369: H.  Linna ym.: Sähkölaitoksista annetun lain                                            kylässä .•..•..••.••••••••••••...•••••.••. 115
370:   2 S:n 3 momentin tarkistamisesta • • . . . . • • . . • . 92                         Sinisalo: Kymenlaakson kesäyliopiston valtion-
371: Junnila: Vaalien voittajapuolueiden syrjäyttämisestä                                    avusta    ......••..••..••...•......•.•..•.. 116
372:   hallitusvastuusta . . . . . • • • • • • . . • . • • . • • • • . . . . 93            Sinisalo: Risteyssuunnitelmien viivästymisestä val-
373: H. Westerlund: Om justering av lagen om mark-                                            tatie 6:n risteysalueilla Lappeenrannan Uus-La-
374:   nadsföringsavgift för mjölk och vete • . . . . . . . 94                               volassa ja Muukkolassa .. .. .. . .. • .. . .. .. .. • 117
375: H. Westerlund: Maidon ja vehnän markkinoimis-                                         Rekonen: Puolustuslaitoksen varikon ja valtionrau-
376:   maksusta annetun lain tarkistamisesta . . . . . • . . 94                               tateiden korjauspajan toiminnan tehostamisesta
377:                                                                                         Vilppulan kunnassa . . . .. . . .. . . .. . . .. . . . . .. . 118
378: Honkonen: Venäjän kielen opiskelun tehostamisesta 95                                  Siltanen ym.: Lakisääteisen ansioeläketurvajärjes-
379: Eskman ym.: Avioliiton ulkopuolella syntyneiden                                          telmän ulkopuolelle jääneiden aseman paranta-
380:   l~~ten. ja heidän !lltiensä maksuuoman oikeuden-                                       misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119
381:   kaymun turvaamisesta .. . • . . . . . . . . . • .. • • . . . . 96
382:                                                                                       ]uvela ym.: Esityksen antamisesta rintamamiesten
383: Järvenpää: Noormarkun-Parkanon tiealueiden kor-                                         eläketurvan järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120
384:   vausten maksamisesta . . . . . . • • • .. • • . . . . • . . . . 97                  Lehmonen ym.: Kuivamaidon hinnan korottami-
385: Ilaskivi ym.: Antiikkitavaroiden viennin rajoitta-                                      sesta ja sen saannin rajoittamisesta .•••.•.... 121
386:    misesta • . . . . • . • • • . • • . . . . . . . • • . . . • • . . • . . . 98
387:                                                                                       Melin: Om Riksdagens roil vid kontrollen av
388: Vilmi: Ylitornion kunnassa Tengeliönjoen vesistö-                                      statsbolagen • • • . . . . • . • . • . • . • . • . . • • . . • • • . . 122
389:    alueella suoritettujen valtion metsämaiden oji-
390:    tusten yksityisille aiheuttamien vahinkojen kor-                                   Melin: Eduskunnan osuudesta valtionyhtiöiden
391:    jaamisesta     • . • • . . . . . • • . • • • • . . . . . . . . . . . . . • 99       valvonnassa . • . . • • . • • • • . • • . . • . . • . . . • . • • • . • 122
392: TähleimtliZ ym.: Sekoittamattomien valkuaisrehujen                                    Vaittinen ym.: Pohjois-Karjalan läänin hallintoko-
393:    kaupasta ..•••••••••••.•.••••.•..• , , .•••.• 100                                    neiston supistamisen estämisestä . . . . • . . . . . . • 123
394: Seppä: Koulutoimen kokonaisuudistusta koskevan                                        Perheentupa ym.: Oikeusturvan parantamisesta
395:    lainsäädännön aikaansaamisesta ••••..•....•.. 101                                    kansalaisia rekisteröitäessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124
396:                                                                  Sisällysluettelo 1970.                                                                         9
397: 
398:                                                                    Kysymys                                                                             Kysymys
399:                                                                       n:o                                                                                 n:o
400: Härkönen ym.: Seminologien koulutuksessa ilmen-                                  ]uvela ym.: Sähkönallivaraston laajennushank-
401:   neiden puutteiden poistamisesta . . . . . . . . . . . . 125                      keista Rauman kaupungin Kinnon asunto-
402:                                                                                     alueella • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 148
403: Perheentupa ym.: Toimeentulopoliittisen kokonais-
404:   linjan aikaansaamisesta • . . . . . . .. . . . . . • • . . . . 126             Eskman ym.: Nakkikioskeista ja yögrilleistä myy-
405:                                                                                     tävien tarvikkeiden hintasäännöstelyn toteutta-
406: Ensio Laine ym.: Nauvon-Paraisten maantieyh-                                       misesta . . . . . • . . . • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 149
407:   teyden aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 127
408:                                                                                  Laaksonen ym.: Ylimääräisten virastotyöntekijäin
409: Vilmi ym.: Inarin, Enontekiön ja Utsjoen metsän-                                   aseman parantamisesta . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 150
410:   omistajia koskevan metsäverotuksen korjaami-                                   Sinisalo: Lappeenrannan virastotalosuunnitelmien
411:   sesta    ........•.•••.........•.........•.. 128
412:                                                                                    toteuttamisesta         . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151
413: Sundqvist ym.: Oppikoulujen sisäisen hallinnon                                   Heino: Keskikoulututkintoon valmentavasta opis-
414:   demokratisoimisesta   • • . . . . . . . . . • . . . . . • • • . . 129             kelusta kansalais- ja työväenopistoissa . . . . . . . . 152
415: Nikkilä ym.: Urakkahintojen tarkistamisesta .... 130                             Friberg ym.: Lainvalmistelutyön uudenaikaistami-
416: Koivunen ym.: Keski-Suomen metsäkoulun laajen-                                     sesta .................................... 153
417:   tamiseen tähtäävien suunnittelutöiden kiirehtimi-                              Vaittinen ym.: Suljettujen alueiden liikenteessä
418:   sestä ••......••.•..............•......... 131                                   esiintyvien epäkohtien poistamisesta . . . . . . . . . . 154
419: Heino:    Oppikoulunopettajien jatko-opiskeluun                                  Tar;anne ym.: Rakennustutkimusrahaston perusta-
420:   myönnettävien apurahojen jakoperusteiden tar-
421:   kistamisesta   ......•••.••••............... 132                                 misesta     . . . . . . . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . . • . . . . 155
422:                                                                                  Vaittinen ym.: Kuorma-autojen akseli- ja telipaino-
423: Vaittinen ym.: Huumausaineiden väärinkäytön es-                                    rajojen korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 156
424:   tämisesta ................................ 133
425:                                                                                  Rekonen: Pieni- ja keskituloisten verorasituksen
426: Breilin: Liikkuvan Poliisin entisen Salon komen-                                   helpottamisesta         . . . . . • • • . . . . . . • • . . . . . . . . . . 157
427:   nuskunnan siirtämisestä takaisin Saloon . . . . . . 134
428:                                                                                  1. Suominen ym.: Valtiojohtoisten teollisuuslaitos-
429: Eskman ym.: Ehkäisyneuvonnan tehostamisesta ja                                     te? invest<;>inn~ista jätevesi- ja jätekaasuongel-
430:   ehkäisyvälineiden hankintakustannusten korvaa-                                   nnen ratka1sennseen ·• ...••......••..•....... 158
431:   misesta    ................................. 135
432:                                                                                  Häikiö: Määrävuosikorotukseen oikeuttavan ajan
433: Rosnell ~:: P_orin.. edustan merialueen saastumi-                                  menettämisestä opettajan siirtyessä koulumuo-
434:   sen ehkäisennsesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136         dosta toiseen • . .. . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 159
435: Suksi ym.: Puutavarayhtiöiden säätiöiden maanos-                                 Seppä: Liikevaihtoverotarkastajien toiminnasta .. 160
436:   totoiminnan yhteydessä tapahtuvan verotuksen
437:   kiertämisen estämisestä ..................... 137                              Karpola ym.: Ylimääräisen kansakouluavustuksen
438: Voutilainen ym.: Sotilasvammalain mukaisten kor-                                   perusteista   . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 161
439:   vaushakemusten käsittelyn kiirehtimisestä . . . . 138                          Hemmi: Säännöstely- ja voimalaitostöiden aiheutta-
440: Kosf<>inen: Vaarallista ammattia harjoittavien yrit-                               mien vahinkojen korvaamisesta Oulujärven vesis-
441:   täjien vakuutusmaksujen alentamisesta . . . . . . . . 139                        tön alueella ..............•.......•........ 162
442:                                                                                  Vaittinen ym.: Epäsiveellisten painotuotteiden jul-
443: Sinisalo ym.: Valtiojohtoisten laitosten eroamisesta                               kaisemisen lopettamisesta •.................. 163
444:    työnantajaliitosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140
445:                                                                                  Tikkanen ym.: TVH:n Kainuun piirin lakkautta-
446: Ensio Laine: Uudenkaupungin-Kiukaisten rauta-                                      missuunnitelmasta . . . . . . . . . . . . . . • . . • • . . . . . 164
447:    tien rakennustöiden aloittamisesta ............ 141
448:                                                                                  Mykkänen: Kansakoulujen kerhotoimintasäännös-
449: Luia ym.: Päihtymyksen takia säilöönotettujen hen-                                 ten tarkistamisesta . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . 165
450:     kilöiden hoidollisen käsittelyn aikaansaamisesta 142
451:                                                                                  Antila ym.: Myrsky- ja raevahinkojen aiheutta-
452: Ahde: Opiskelun vuoksi keskeytyneen työsuhteen.                                    mien tulonmenetysten korvaamisesta viljelijöille 166
453:   jatkumisesta .....•....................... 143
454:                                                                                  Hetemäki: Rakentamisen poikkeuslupamenettelyn
455: Sundqvist ym.: Huoltoapulain uusimisesta ...... 144                                tarkistamisesta . . • . . . . . . . . . . . • . . . . • . • . . . . . 167
456: Friberg m. fl.: Om tillgodoseende av Svenska Af-                                 H. Westerlund: Om forstliga avverkningar på
457:   tonläroverkets behov av undervisningsutrymme 145                                 generalplaneområden i landskommuner .•.... 168
458: Friberg ym.: Svenska Aftonläroverket nimisen kou-                                H. Westerlund: Metsänhoidollisista hakkuista maa-
459:   lun opetustilan tarpeen tyydyttämisestä . . . . . . 145                          laiskuntien yleiskaava-alueilla ...........•.... 168
460: Rekonen: Pajulan sillan rakentamisesta Ylöjärven                                 Vaittinen ym.: Kehitysalueilla asuvien vanhusten
461:   kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146     asunto-olojen parantamisesta ••......••...... 169
462: Koskenniemi: Ylimääräisten kansakouluavustusten                                  Rekonen: Työläisten irtisanomisesta Oriveden-
463:   maksatusten nopeuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 147                  Tampereen tietyömaalta . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 170
464: 2    185/71
465: 10                                                                  Sisällysluettelo 1970.
466: 
467:                                                                       Kysymys                                                                              Kysymys
468:                                                                           n:o                                                                                 n:o
469: Sinisalo: Vanhojen kaupunkien erityisrasitusten lo-                                  Kaipainen: Ammattientatkastuslain uusimisesta . . 196
470:   pettamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 171
471:                                                                                      Ilaskivi ym.: Huoltoasemien vuokraajien taloudel-
472: Sinisalo: Kuluttajien asemasta tuottajien ja matk-                                      lisen aseman patantamisesta ................ 197
473:   kinoijien vaikutuskeinoihin nähden . . . • . . . . . • 172
474:                                                                                      Siikaniemi ym.: Tuberkuloositoimistojen käyttämi-
475: Tikkanen ym.: Liikenneluvan menetyksestä ratti-                                        sestä muiden sairauksien vastustamistyössä . . . . 198
476:   juoppoustapauksissa      . .. . . . .. . .. .. . . .. .. .. • 173
477: Aitio ym.: Uskonnon vatjolla hatjoitetusta Neuvos-                                   Rekonen: Ylöjärvelle rakennettavan eritasoristeyk-
478:   toliiton vastaisesta propagandasta .........•.. 174                                  sen aikaansaamisesta • . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . • 199
479: Perheentupa: Ruotsiin suuntautuvasta ketjukirje-                                     Vikatmaa ym.: Postin jakelusta opiskelija-asunto-
480:   toiminnasta ........................•..... 175                                       loissa  ...............•.................. 200
481: Männistö ym.: Uuden työsopimuslain täytäntöön-                                       Liedes ym.: Työntekijäin irtisanomisista TVL:n
482:   panon valmistelusta ........................ 176                                     tietyömailla . . . . . . • . . . . • . • . . . . . . • • . . . . • . • . 201
483: Lindeman m. fl.: Om missförhållandena vid om-                                        Friberg ym.: Ulkoasiainministeriön koulutustoimin-
484:   händertagande av barn enligt lagen om bam-                                           nan tatkistamisesta .. .. • .. .. .. .. .. .. .. .. .. • 202
485:   skydd     .................................. 177
486: Lindeman ym.: Epäkohdista lasta lastensuojelulain                                    ]uvela ym.: Työnantajan sosiaaliturvamaksun
487:                                                                                        aiheuttaman rasituksen helpottamisesta pienyri-
488:   mukaisesti huostaanotettaessa . . . . . . . . . . . . . . . . 177                    tysten osalta . . . . . . . . . . . . . . • • • . . . . . • . . . . . . . 203
489: Hemmi: Kemiin, Virpiniemeen ja Ouluun raken-
490:   nettavan syväväylän aikaansaamisesta . . . . . . . . 178                           Ahde ym.: Rikoksen esimtkintaa koskevien sään-
491:                                                                                        nösten uusimisesta . .. .. .. .. . .. . .. .. .. .. .. .. 204
492: Ruokola ym.: Tyhjäksi jääneiden kansakouluraken-
493:   nusten luovuttamisehtojen tarkistamisesta . . . . 179                              Melin: Vientitavatan valmistukseen käytettävien
494:                                                                                       erikoistyökalujen, -laitteiden ja -kojeiden tulliva-
495: Kaipainen ym.: Suhtautumisesta rikoksiin työtä                                        paudesta .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. • .. .. .. .. 205
496:   vastaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 180
497:                                                                                      Friberg: Neste Oy:n virka-asunnoista • . . . . . . . . . 206
498: Toivan en: Kansakoulunopettajakunnan jaottelun
499:   lopettamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181         Vilmi ym.: Maansaantihakemukseen liittyvän mak-
500: Hara: Työehtosopimusten vastaisista työnseisauk-                                       s:'~toJ.en määräämistä koskevan lomakkeen si-
501:   sista .................................... 182                                       sällosta • .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. . .. 207
502: Lähteenmäki ym.: Yksityisoppikoulujen valtion-                                       Sinisalo ym.: Pilkkionginnan esteenä olevien rajoi-
503:   apujen maksatuksen viivästymisestä . . . . . . . . . . 183                           tusten poistamisesta .. .. .. .. .. . .. .. .. .. . .. .. 208
504: Luia,Yn;,·: ..~elisairaalasta päässeiden sijoittamisesta                             Vilmi ym.: Vesiasiain oikeuskäsittelyn nopeuttami-
505:   tyoelamaan .............................. 184                                        sesta .................................... 209
506: Vilponiemi: Huoltoapulain 5 §:n mukaisten eläk-                                      Männistö ym.: Avioerolapsien erityistuesta eräissä
507:   keiden saattamisesta etuoikeutetuksi tuloksi                                         tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . . 210
508:   kansaneläkkeen tukiosaa määrättäessä ........ 185                                  Nevalainen: Kansanedustajien suostumuksen aset-
509: Kaipainen ym.: Ravintorasvojen yhtenäisestä ja te-                                      tamisesta puoluetuen myöntämisen edellytyk-
510:   hokkaasta valvontajärjestelmästä . . . . . . . . . . . . . 186                       seksi    ...........................•....... 211
511: Rekonen: Asuntoverotuksen poistamisesta . . • • . . 187                              Pursiainen ym.: Valtion lainoittamien omistus- ja
512:                                                                                         vuokra-asuntojen jakamisesta entistä tatkoituk-
513: Lankinen: Asuntotuotannon veronhuojennuslakien                                          senmukaisemmin . . • . . . • . • . . . • • • . . • • . • . • . . 212
514:   soveltamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 188
515:                                                                                      Sundqvist ym.: Suomen suhtautumisesta Kreikan
516: Salmi ym.: Toistuvasti sairastavien toimeentulon                                        sotilasdiktatuuriin        . . . . .. . .. .. .. .. .. .. .. .. . 213
517:   turvaamisesta        . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 189
518:                                                                                      Juvela ym.: Metsästys- ja kalastusoikeudesta val-
519: Tikkanen ym.: Sillan rakentamisesta Haukiperään                                         tion mailla ja vesialueilla . .. .. . . .. .. .. . . .. .. . 214
520:   Suomussalmen kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190
521: Rekonen: Ulkomaankaupan tasapainottamisesta .. 191                                   Vilponiemi ym.: Liikehuoneistojen vuokralaisten
522:                                                                                         oikeusturvan patantamisesta (Jäänyt vastaamat-
523: Karhuvaara: Valtion perhe-eläkettä nauttivien les-                                      ta) ........•.....................•...... 215
524:   kien saattamisesta tasavertaiseen asemaan . . . . . . 192                          Järvenpää: Leimaveron perimättä jättämisestä kiin-
525: H. Niskanen ym.: Kuntien kehittämisen esteenä                                           teistökaupoissa valtion lainoittaman kauppahin-
526:   olevien maapoliittisten vaikeuksien poistamisesta 193                                 nan osalta • . . • . . . . . . • • . . . . . . . • . . . • • . . • • • . . 216
527: Lähteenmäki ym.: Poliittisten sihteerien paikkaa-                                    Sinisalo: Julkisista viroista eläkettä saavien siirty-
528:   misesta ministeriöihin . . . .. . . .. . . . . .. . . .. . . . 194                    misestä muihin toimiin (Jäänyt vastaamatta) .. 217
529: E. Niemelä ym.: Talokohtaisesti rakennettavien                                       Sillantaus: Puoliaineenopettajien palkkauksen kor-
530:   väestönsuojien kalleudesta . . . . . . . . . . . . . . . • . . 195                    jaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 218
531:                                                         Sisällysluettelo 1970.                                                                    11
532: 
533:                                                           Kysymys                                                                           Kysymys
534:                                                              n:o                                                                               n:o
535: Kaipainen ym.: Taideteollisen oppilaitoksen toi-                       Pekkala ym.: Vuokra-alueiden lunastuskorvauksia
536:   mintaedellytysten parantamisesta (Jäänyt vastaa-                       saaneiden asemasta maalaiskunnissa (Jäänyt vas-
537:   matta) ................••••......•.••.... 219                          taamatta) . . . • . • . . . . • • • • . • . . • • . • • • • • . . • . • • 223
538: Flinck ym.: Suunnitelmista käyttää Tampereen sai-                      Junnila: Suomen asennetta Nordek-hankkeeseen
539:   raanhoito-oppilaitosta muiden kuin sen varsinais-                      koskevasta tanskalaislehden väitteestä (Jäänyt
540:   ten tehtävien toteuttamiseen . • . . . . . . . • . . . . . . 220       vastaamatta)      ..•...•••••••••.••.•.••....• 224
541: Tähkämaa: Arvionvaraisuuteen perustuvan veto-                          Lindeman: Om justering av kommunreformpla-
542:   tuksen yhdenmukaistamisesta (Jäänyt vastaamat-                         nema (Jäänyt vastaamatta) . . . . • • . . . . . . • • • . 225
543:   ta) •.....................•......••...... 221                        Lindeman: Kuntauudistussuunnitelmien tarkista-
544: Kaipainen ym.: Ulkomailla toimivien suomalaisten                         misesta (Jäänyt vastaamatta) .••••.....•.••.. 225
545:   yritysten valvonnan lisäämisestä (Jäänyt vastaa-                     Friberg: Menettelystä polttoaineiden hinnanvahvis-
546:   matta) .....•......•..•.............•.... 222                          tuksessa (Jäänyt vastaamatta) .............. 226
547: 
548: 
549: 
550: 
551:                                                  Suomen Eduskunnan päätös.
552: 
553: 
554: 
555: 
556:                                             (Asialuettelo: -         Ks. Pöytäkirjat UI.)
557: VIIDES OSA
558: 1
559:                                    1970 Vp. -     Lak.al.miet. n:o 1.
560: 
561: 
562: 
563: 
564:                                         P e r u s t u s 1 a k i v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 11
565:                                    lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi valtio-
566:                                    päiväjärjestyksen muuttamisesta, ja toivomusaloitteen johdosta
567:                                    varusmiesten ehdokkuuden mahdollistamisesta valtiollisissa vaa-
568:                                    leissa.
569: 
570:     Eduskunta on pöytäkirjanottein 5 päivältä          ret entistä nuorempina ottavat kantaa yhteis-
571: toukokuuta 1970 lähettänyt perustuslakivalio-          kunnallisiin kysymyksiin ja harrastavat politiik-
572: kuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Si-         kaa, ei voida olettaa varusmiesajan poikkeavan
573: landerin ym. lakialoitteen n:o 9, joka sisältää        tästä. Vaikka poliittinen toiminta varmaan on-
574: ehdotuksen laiksi valtiopäiväjärjestyksen muut-        kin parempi jättää edelleen varuskuntien ulko-
575: tamisesta. Samassa tarkoituksessa eduskunta on         puolelle, on tuskin syytä rajoittaa varusmiesten
576: pöytäkirjanottein 29 päivältä edellä mainit-           poliittisia harrastuksia loma-aikoina. Ehdokkuus
577: tua toukokuuta lähettänyt perustuslakivaliokun-        valtiollisissa vaaleissa on varusmiespalvelustaan
578: taan ed. Bernerin ym. toivomusaloitteen n:o            suorittavien kohdalta nykyisin kielletty, mutta
579: 6 varusmiesten ehdokkuuden mahdollistami-              tämän poliittisen toiminnan rajoittamisen
580: sesta valtiollisissa vaaleissa. Valiokunta on          mielekkyys on jatkuvasti vähentynyt ja vähen-
581: käsitellyt sanottuun lakialoitteeseen sisältyvän       tyy edelleen. Kun nykyisen laintulkinnan mu-
582: lakiehdotuksen ja toivomusaloitteen samaa asiaa        kaan siviilipalvelusta suorittavat voivat aset-
583: koskevina toistensa yhteydessä. Kuultuaan              tua ehdokkaiksi ja tulla valituksi kansanedus-
584: asian johdosta osastopäällikkö Kai Kortetta            tajiksi, olisi sama mahdollisuus taattava myös
585: oikeusministeriöstä perustuslakivaliokunta esit-       normaalisti asevelvollisuuttaan suorittaville
586:  tää seuraavaa.                                        varusmiehille. Aloitteen perusteluissa lausutun
587:     Valtiopäiväjärjestyksen 7 §:n 2 momentin           nojalla siinä on ehdotettu toivomuksen lausu-
588: mukaan ei vakinaisessa väessä palvelevaa voida         mista hallitukselle siitä, että hallitus ryhtyisi
589: nykyisin valita edustajaksi. Kun asevelvollisuut-      kiireellisiin toimenpiteisiin varusmiesten ehdok-
590:  taan vakinaisessa väessä suorittavaa ei tämän         kuuden mahdollistamiseksi valtiollisissa vaa-
591:  säännöksen johdosta voida valita edustajaksi,         leissa.
592:  on ed. Silanderin ym. lakialoitteen n:o 9 perus-         Eduskunta on 23 päivänä kesäkuuta 1970.
593:  teluissa kiinnitetty asiaan huomiota ja lausuttu,     hyväksyessään hallituksen esityksen n:o 40 joh-
594:  ettei se voi olla oikein. Jokaisen vakinaisessa       dosta ehdotukset laiksi valtiopäiväjärjestyksen
595:  väessä palvelevan tulisi tässä suhteessa olla         muuttamisesta ja laiksi edustajanpalkkiosta an-
596:  saman arvoinen muiden vaailoikeutettujen              netun lain muuttamisesta, samalla lausunut
597:  kanssa. Väärin on aloitteen mukaan myös se,           edellyttävänsä muun muassa, että kysymys ase-
598:  että siviilipalvelusta ei lueta vakinaiseksi pal-     velvollisuuttaan vakinaisessa väessä suorittavan
599:  velukseksi, jolloin siis osa asevelvollisista saat-   saattamisesta vaalikelpoisuuden kannalta sa-
600:  taisi nykyisenkin lain mukaan tulla valituksi         maan asemaan kuin siviilipalvelusta suorittava
601:  eduskuntaan. Aloitteessa on siinä esitetyin           tutkitaan ja siitä annetaan aikanaan eduskun-
602:  perustein ehdotettu valtiopäiväjärjestyksen 7         nalle sellaiset esitykset, joihin tutkimus antaa
603:  § :n 2 momenttia muutettavaksi niin, että se          aihetta. Samalla eduskunta kehotti hallitusta
604:  ei enää estäisi asevelvollisuuttaan vakinaisessa      antamaan mahdollisimman pian esityksen lain
605:  väessä suorittavan valitsemista edustajaksi.          muuttamisesta niin, että myöskin varusmiehenä
606:      Ed. Bernerin ym. toivomusaloitteessa n:o 6        palveleva asevelvollinen voidaan valita kansan-
607:  lausutaan, että varusmiesten samanarvoisuutta         edustajaksi. Perustuslakivaliokunnan saaman
608:  muiden kansalaisten kanssa tulisi jatkuvasti          selvityksen mukaan asia, jota eduskunnan lau-
609:  lisätä. Eräs keskeinen kysymys on varusmiehet         sumassa tarkoitetaan ja jota myös käsiteltävinä
610:   ja poliittinen toiminta. Kun yhä useammat nuo-       olevat aloitteet koskevat, on tarkoitus valtio-
611: E 702/70
612: 2                               1970 Vp. -    Lak.al.miet. n:o 1.
613: 
614: neuvoston toimesta valmistella kiireellisesti ja             että Eduskunta päättäisi hylätä ed.
615: antaa sitä koskeva esitys lähiaikoina eduskun-            Silanderin ym. lakialoitteeseen n:o 9
616: nan käsiteltäväksi. Tämän johdosta perustus-              sisältyvän lakiehdotuksen.
617: lakivaliokunta katsoo, ettei kysymyksessä ole-
618: vaan lainsäädäntätoimeen ole syytä ryhtyä käsi-      Samalla valiokunta ehdottaa,
619: teltävänä olevan lakialoitteen pohjalta. Samasta
620: syystä voidaan myös ed. Bernerin ym. toivo-                 että ed. Bernerin ym. toivomusaloite
621: musaloite tällä kerralla hylätä.                          n:o 6 niin ikään hylättäisiin.
622:    Edellä lausutun nojalla perustuslakivalio-
623: kunta kunnioittaen ehdottaa,
624:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1970.
625: 
626: 
627: 
628: 
629:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta·       Hjerppe, Kohtala, Koivisto, Maijala, Niinikoski,
630: neet osaa puheenjohtaja Häikiö, varapuheen-        Pekkala, Salmenkivi, Seppä Silander, 1. Suo-
631: johtaja Kantola sekä jäsenet Ehrnrooth,            minen, Tarjanne, Vilponiemi ja Asvik.
632:                         1970 Vp. -    S. V. M. -   Lak.al.miet. n:o 1.
633: 
634: 
635: 
636: 
637:                                     Suuren valiokunnan mietintö n:o 50 laki-
638:                                aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi valtiopäivä-
639:                                järjestyksen muuttamisesta.
640: 
641:   Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Silan-            että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
642: derin ym. lakialoitteen n:o 9, päättänyt yhtyä         aloitteeseen n:o 9 sisältyvän lakiehdo-
643: kannattamaan perustuslakivaliokunnan mietin-           tuksen.
644: nössä n:o 11 tehtyä hylkäysehdotusta ja eh-
645: dottaa siis kunnioittaen,
646:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1970.
647: 
648: 
649: 
650: 
651: E 786/70
652:                                   1970 Vp.- Lak.al.miet. n:o 2.
653: 
654: 
655: 
656: 
657:                                       P e r u s t u s 1 a k i v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 12
658:                                   lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi valtio.
659:                                   päiväjärjestyksen muuttamisesta, ja kolmen toivomusaloitteen
660:                                   johdosta, jotka tarkoittavat äänioikeuden myöntämistä ulkomailla
661:                                   asuville Suomen kansalaisille.
662: 
663:     Eduskunta on pöytäkirjanottein 5 päivältä        kohdin. Kansalaisten yhdenvertaisuuden peri-
664: toukokuuta 1970 lähettänyt perustuslakivalio.        aatteesta kuitenkin johtuu, että tämä lainmuu-
665: kuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Berne-    tos olisi suoritettava asettamatta Ruotsiin tai
666: rin ym. lakialoitteen n:o 7, johon sisältyy ehdo-    muihin Pohjoismaihin muuttavia Suomen kan-
667: tus laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.    salaisia erikoisasemaan muualla ulkomailla oles-
668: Samassa tarkoituksessa eduskunta on pöytä-           keleviin Suomen kansalaisiin verrattuna. Kun
669: kirjanottein 29 päivältä edellä mainittua touko-     toisaalta ei näytä tarkoituksenmukaiselta, että
670: kuuta lähettänyt perustuslakivaliokuntaan ed.        ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset voisivat
671: Lähteenmäen ym. toivomusaloitteen n:o 20             miten kauan tahansa säilyttää oikeutensa osal-
672: vaalioikeuden myöntämisestä ulkomailla asu-          listua vaaleihin kotimaassa, tulisi puheena oleva
673: ville suomalaisille, ed. Sallan ym. toivomus-        vaalioikeuden menettämisperuste valtiopäivä-
674: aloitteen n:o 25 ulkosuomalaisten vaalioikeu-        järjestyksen 6 §:ssä muotoilla siten, että
675: den ·turvaamisesta ja ed. Tupamäen ym. toivo-        maasta muuttaminen johtaisi vaalioikeuden me-
676: musaloitteen n:o 35 valtiopäiväjärjestyksen          nettämiseen 10 vuoden kuluttua siitä, kun
677: muuttamisesta. Valiokunta on käsitellyt edellä       asianomainen oli viimeksi suomessa henkikirjoi-
678: mainittuun lakialoitteeseen sisältyvän lakiehdo-     tettu. Aloitteessa onkin ehdotettu valtiopäivä·
679: tuksen ja toivomusaloitteet samaa asiaa koske-       järjestyksen 6 §:n 2 momentin 2 kohtaa muu-
680: vina toistensa yhteydessä. Kuultuaan asian joh-      tettavaksi sanotulla .tavalla.
681: dosta osastopäällikkö Kai Kortetta oikeus-               Ed. Lähteenmäen ym. edellä mainitussa toi-
682: ministeriöstä perustuslakicaliokunta esittää seu-    vomusaloitteessa viitataan siihen, että vuoden
683: raavaa.                                              1969 valtiopäivillä lepäämään jätetyksi hyväk-
684:     Valtiopäiväjärjestyksen 6 §:n 2 momentin         syttyjen, mutta kuluvan vuoden valtiopäivillä
685: 2 kohdan mukaan on vaalioikeutta vailla kan-         vanhentuneiden voimaantulosäännösten johdosta
686:  sanedustajain vaaleissa se, joka kolmena vii-       hylättyjen lakiehdotusten mukaan olisivat ulko-
687: meksi kuluneena vuonna ei ole Suomen kansa-          mailla asuvat Suomen kansalaiset säilyttäneet
688: laisena ollut tässä maassa henkikirjoitettu.         vaalioikeutensa valtiollisissa vaaleissa tietyn
689: Vastaavat säännökset sisältyvät lakiin kansan-       ajan maasta muutettuaan. Vaalioikeuden myön-
690: edustajain vaaleista.                                täminen ulkomailla asuville Suomen kansalai-
691:     Ed. Bernerin · ym. lakialoitteen perusteluissa   ,sille, jotka eivät ole tässä maassa Suomen
692: on kiinnitetty huomiota Pohjoismaiden Neu-           kansalaisina henkikirjoitettuja, on kuitenkin
693:  voston antamaan suositukseen, jossa on keho-        aloitteen mukaan tarpeellista ja asianmukaiset
694:  tettu hallituksia harkitsemaan sellaisia toimen-    lainmuutokset sitä varten pitäisi saada sääde-
695:  piteitä, että toisissa Pohjoismaissa oleskelevat    tyiksi jo ennen seuraavia eduskuntavaaleja ja
696:  Pohjoismaiden kansalaiset voisivat säilyttää        tasavallan presidentin valitsijamiesten vaaleja.
697:  äänioikeutensa kotimaassaan. Erityisesti Ruot-      Sen vuoksi aloitteessa on ehdotettu eduskun-
698:  sissa oleskelevien Suomen kansalaisten osalta       nan hyväksyttäväksi toivomus siitä, että hallitus
699:  on perusteluiden mukaan tuotu esille 'tyyty·        antaisi kiireellisesti eduskunnalle esityksen sel-
700:  mättömyys siihen, että siirtyminen kotimaasta       laiseksi lainsäädännöksi, että niille Suomen
701:  toiseen Pohjoismaahan johtaa valtiollisten oi-      kansalaisille, joita ei ole Suomen kansalaisina
702:  kekuksien menettämiseen kotimaassa. Sen             tässä maassa henkikirjoitettu, myönnettäisiin
703:  vuoksi olisi tarpeen muuttaa säännöksiä tässä       vaalioikeus ja vaalikelpoisuus kansanedustajain
704: E 703/70
705: 2                                 1970 Vp. -     Lak.al.miet. n:o 2.
706: 
707: ja tasavallan presidentin valitsijamiesten vaa- on Suomessa hengillekirjoitettu, sekä siten, että
708: leissa.                                               ennakkoäänestyksen päättymisen jälkeen ja var-
709:     Ed. Sallan ym. toivomusaloitteessa lausutaan, sinaista vaalipäivää ennen laitokseen joutuneelle
710: että vuoden 1969 valtiopäivillä eduskunnan vaalioikeutetulle henkilölle turvattaisiin mah·
711: hyväksymään lakiin kansanedustajain vaaleista dollisuus äänioikeutensa käyttämiseen.
712: jäi eräitä sellaisia puutteita, jotka viimeksi           Ed. Tupamäen ym. toivomusaloitteessa tode-
713: suoritetuissa vaaleissa voitiin todeta ilmeisiksi taan, että ne Suomen kansalaiset, jotka ovat
714: epäkohdiksi ja jotka tulisi korjata. Eräänä täl- pitemmän aikaa olleet pois kirjoilta kotimaas·
715: laisena puutteena on pidettävä ns. ulkosuoma• taan, ovat jääneet tähän saakka ilman ääni-
716: laisten vaalioikeutta koskevaa säännöstä, jolla oikeutta kaikissa maassamme suoritetuissa vaa-
717: heidän vaalioikeutensa ·edelleen rajattiin koske- leissa. Tämä periaatteessa äänioikeutettujen
718: maan vain sellaisia Suomen kansalaisia, jotka · kansalaisten määrä on jatkuvasti ollut useita
719: on tässä maassa hengillekirjoitettu yhtenä kymmeniä tuhansia, mutta koska useimmat
720: kolmesta viimeksi kuluneesta vuodesta. Tämä heistä eivät ole kolmeen vaaleja edeltäneeseen
721: on aiheuttanut mm. Ruotsiin muuttaneiden vuoteen olleet Suomessa henkikirjoitettuja, ei
722: suomalaisten keskuudessa laajaa oikeutettua heillä valtiopäiväjärjestyksen mukaan ole ääni·
723: tyytymättömyyttä. Useat heistä ovat siirtyneet oikeutta. Tämän epäkohdan poi8tamiseksi aloit·
724: Ruotsiin jo vuosia sitten. Yksinomaan työasioi- teessa ehdotetaan eduskunnan hyväksyttäväksi
725: den vuoksi heillä ei ole ollut tilaisuutta käydä toivomus, että hallitus kiireellisesti antaisi edus-
726: kotimaassa sinä aikana, jolloin henkikirjoitus kunnalle esityksen valtiopäiväjärjestyksen muut~
727: toimitetaan; vaan heidän on tehtävä käyntinsä tamisesta niin, että vain se, joka ei yhtenäkään
728: vuosilomien aikana ja siis aikana, jona henki- kymmenestä viimeksi kuluneesta vuodesta ole
729: kirjoitusta ei toimiteta. Muun muassa viimeksi Suomen kansalaisena ollut tässä maassa henki-
730:  toimitetut vaalit osoittivat, että Ruotsissa asu- kirjoitettu, on vaalioikeutta vailla.
731: vien Suomen .kansalaisten keskuudessa tunnet-            Eduskunta on 5 päivänä toukokuuta 1970,
732: tiin kiinnostusta kotimaan asioita kohtaan. hylätessään vuoden 1969 valtiopäivillä lepää·
733: Puheena oleva epäkohta tulisi kiireellisesti kor- mään jätetyt ehdotukset valtiollisia vaaleja
734: jata siten, että Ruotsissa ja muualla ulkomailla koskevan lainsäädännön uudistamisesta, samalla
735:  tilapäisesti asuville Suomen kansalaisille tur· päättänyt lausua toivomuksen, että hallitus
736: vattaisiin vaalioikeus vähintään siten, että kiireellisesti valmistuttaisi ja antaisi eduskun·
737: vaalioikeutettu olisi Suomen kansalainen, joka nalle sellaisen esityksen valtiollisia vaaleja kos-
738: jonain viimeksi kuluneista kymmenestä vuo- kevan lainsäädännön uudistamisesta, joka on
739: desta on Suomessa henkikirjoitettu.                   tarpeen äänioikeuden myöntämiseksi sanotuissa
740:     Edelleen aloitteessa pidetään epäkohtana vaaleissa ulkomailla asuville Suomen kansalai-
741: sitä, että voimassa olevan lain mukaan ennakko- sille. Perustuslakivaliokunnan saaman selvityk-
742:  äänestys kotimaan laitoksissa päättyy vaaleja sen mukaan on eduskunnan lausumassa toivo-
743: edeltäneenä keskiviikkona kello 16. Tämän jäl- muksenssa tarkoitettu lainuudistus valtioneu-
744: keen, mutta ennen varsinaista vaalipäivää sai- voston toimesta valmisteltavana ja esitys siitä
745: raalaan tai muuhun laitokseen joutuneella hen- on tarkoitus aritaa eduskunnalle vuoden 1971
746: 'kilöllä ei näin ollen ole enää mahdollisuutta alkupuolella. Tämän vuoksi perustuslakivalio-
747: äänestämiseen, joten hänen vaalioikeutensa tu- kunnan mielestä ei ole syytä ryhtyä puheena
748:  tulee siten laissa olevan epäkohdan vuoksi mitä- olevaan lainuudistukseen ed. Bernerin ym. laki-
749:  töidyksi. Lakia tulisi korjata niin, että sairaa- aloitteeseen n:o · 7 sisältyvän lakiehdotuksen
750:  laan ja muihin laitoksiin . mainittuna aikana pohjalta, varsinkin kun tämän uudistuksen
751:  joutuville turvattaisiin mahdollisuus äänestä- toteuttaminen edellyttäisi myös kansanedusta-
752:  miseen.                                              jain vaaleista annetun lain muuttamista, mutta
753:     Aloitteessa esitetyillä perusteilla siinä ehdo- sitä tarkoittavaa lakiehdotusta aloitteeseen ei
754: tetaan eduskunnan lausuttavaksi toivomus, että sisälly. Sen vuoksi voidaan ed. Berenerin ym;
755:  hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin val- lakialoitteeseen sisältyvä lakiehdotus tällä ker·
756:  tiopäiväjärjestyksen ja kansanedustajain vaa- ralla hylätä. Edellä mainitusta syystä ei myös-
757:  leista annetun lain muuttamiseksi niin, että kään ole tarpeen päättää lausua toivomusta
758:  ns. ulkosuomalaisten vaalioikeus turvattaisiin vaalioikeuden myöntämistä ulkomailla asuville
759:  sellaiselle Suomen kansalaiselle, joka jonain yh· Suomen kansalaisille koskevan esityksen anta~
760:  tenä kymmenestä viimeksi kuluneesta vuodesta misesta. Sitä ed; Sallan ym; toivomusaloitteessa
761:                               Vaitiopäiväjärjestyksen muuttaminen.                              3
762: 
763: mruruttua seikkaa, että ennakkoäänestyksen            Sen nojalla, mitä edellä on lausuttu, perus-
764: päättymisen jälkeen, mutta ennen varsinaisia       tuslakivaliokunta kunnioittaen ehdottaa,
765: vaaleja sairaalaan tai muuhun laitokseen joutu-
766: valla ei voimassa olevan lain mukaan ole mah-                että Eduskunta päättäisi hylätä ed.
767: dollisuutta käyttää äänioikeuttaan, perustus-             Bernerin ym. lakialoitteeseen n:o 7
768: lakivaliokunta pitää vakavana puutteena nykyi-            sisältyvän lakiehdotuksen.
769: sessä laissa. Kun tämä epäkohta kuitenkin va-
770: liokunnan käsityksen mukaan on korjattavissa         Samalla valiokunta ehdottaa,
771: siinä yhteydessä kun kansanedustajain vaaleista
772: annettua lakia edellä mainitusta syystä uudiste-             että myös ed. Lähteenmäen ym. toi-
773: taan, ei tämänkään puutteen poistamista tar-              vomusaloite n:o 20, ed. Sallan ym.
774: koittavan toivomuksen lausumista hallitukselle            toivimusaloite n:o 25 ;a ed Tupamäen
775: ole tässä vaiheessa pidettävä tarpeellisena.              ym. toivomusaloite n:o 35 hylättäisiin.
776:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1970.
777: 
778: 
779: 
780: 
781:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet    Kohtala, Koivisto, Maijala, Niinikoski, Pekka-
782: osaa puheenjohtaja Häikiö, varapuheenjohtaja       la, Salmenkivi, Seppä, Silander, 1. Suominen,
783: Kantola, sekä jäsenet Ehrnrooth, Hjerppe,          Tarjanne, Vilponiemi ja Asvik.
784:                          1970 Vp. -    S. V. M. -   Lak.al.miet. n:o 2.
785: 
786: 
787: 
788: 
789:                                     S u u r en v a 1i o kunnan m i e t i n t ö n:o 39 lakialoit-
790:                                 teen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi valtiopäiväjärjes-
791:                                 tyksen muuttamisesta.
792: 
793:    Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Berne-             että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
794: rin ym. lakialoitteen n:o 7, päättänyt yhtyä             aloitteeseen n:o 7 sisältyvän lakiehdo-
795: kannattamaan perustuslakivaliokunnan mietin-             tuksen.
796: nössä n:o 12 tehtyä hylkäysehdotusta ja ehdot-
797: taa siis kunnioittaen,
798:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1970.
799: 
800: 
801: 
802: 
803: E 740/70
804:                                  1970 Vp.- Lak.al.miet. n:o 3.
805: 
806: 
807: 
808: 
809:                                       Perustus 1 a kiva 1 i o kunnan mietintö n:o 14
810:                                  lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotukset laeiksi valtiopäivä-
811:                                  järjestyksen, kansanedustajain vaalista annetun lain ja kunnallis-
812:                                  vaalilain muuttamisesta, sekä neljän äänioikeusikärajan alenta-
813:                                  mista tarkoittavan toivimusaloitteen johdosta.
814: 
815:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 5 päivältä       rajakeskusteluista. Ne edellyttävät nuorison
816: toukokuuta 1970 lähettänyt perustuslakivalio-      laajempaa oikeutta vaikuttaa yhteiskunnan rat-
817: kuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Pur-    kaisuihin. Näillä perusteilla aloitteessa ehdote-
818: siaisen ym. lakialoitteen n:o 6, joka sisältää     taan valtiopäiväjärjestyksen 6 § :n 1 momentin
819: ehdotukset laeiksi valtiopäiväjärjestyksen, kan-   muuttamista siten, että vaalioikeutettu olisi
820: sanedustajain vaalista annetun lain ja kunnai-     jokainen Suomen kansalainen, joka ennen vaali-
821: Hsvaalilain muuttamisesta. Samassa tarkoituk·      vuotta on täyttänyt kahdeksantoista vuotta.
822: sessa eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päi-       Vastaavat muutokset ehdotetaan tehtäväksi
823: vältä edellä mainittua toukokuuta lähettänyt       kansanedusajain vaaleista annetun lain 1.3 ja
824: perustuslakivaliokuntaan ed. Bernerin ym. toi      14 §: ään. Kunnallisvaalien osalta ehdotetaan
825: vomusaloitteen n:o 5 tutkimuksesta äänioikeus-     kunnallisvaalilain 5 ja 6 §: ää niin ikään sano-
826: ikärajan alentamisesta, ed. Stenbäckin ym. toi-    tuin tavoin muutettavaksi.
827: vomusaloitteen n:o 29 toimenpiteistä äänioi-          Ed. Bernerin ym. toivomusaloitteessa lausu-
828: keus- ja vaalikelpoisuusikärajan alentamiseksi,    taan, että terveydellisten olojen parantuessa
829: ed. I. Suomisen ym. toivomusaloitteen n:o 32       jatkuvasti on keski-ikä huomattavasti noussut.
830: täysi-ikäisyys- ja äänioikeusikärajan alentami-    Siitä on ollut seurauksena, että nuori polvi on
831: sesta ja ed. Tupamäen ym. toivomusaloitteen        saanut odottaa entistä kauemmin pääsyä osal-
832: n:o 37 äänioikeusikärajan alentamisesta. Valio-    liseksi päätöksentekoihin. Tätnä puolestaan
833: kunta on käsitellyt sanottuun lakialoitteeseen     on aiheuttanut nuorissa tiettyä liikehdintää,
834: sisältyvät lakiehdotukset ja mainitut toivomus-    koska he katsovat heidän vaikutusmahdolli-
835: aloitteet samaa asiaa koskevina toistensa yh-      suutensa tällä hetkellä riittämättömiksi. Pelät-
836: teydessä. Kuultuaan asian johdosta osastopääl-     tävissä on, että kansanedustajien, kunnanval-
837: likkö Kai Kortetta ja vanhempaa hallitussih-       tuutettujen ja muiden luottamusmiesten keski-
838: teeriä Heimo Taposta oikeusministeriöstä pe-       määräinen ikä tulee jokin aika sitten tehdystä
839: rustuslakivaliokunta esittää seuraavaa.            lainmuutoksesta huolimatta edelleen säilymään
840:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan on         suhteellisen korkeana, ellei nuorison vaikutus-
841: äänioikeusikäraja niin valtiollisissa vaaleissa    mahdollisuuksia entisestään lisätä. Paras: keino
842: kuin kunnallisvaaleissakin 20 vuotta. Ed. Pur-     yhteiskunnallisen koneiston nuorentamiseksi on
843: siaisen ym. edellä mainitun lakialoitteen perus-   aloitteen mukaan äänioikeusikärajan alentami-
844: teluissa lausutaan, että tämä ikäraja on keino-    nen. Kun äänioikeusikärajaa edellisen eduskun-
845: tekoinen. Suomen kansalainen joutuu jo 18          nan aikana alennettiin 21 vuodesta 20 vuo-
846: vuoden iässä käytännössä vastaamaan yhteis-        teen, olisi nyt tutkittava, miten tätä kehitystä
847: kunnassa tehdyistä päätöksistä. Yhteiskunta        voitaisiin jatkaa. Monet tekijät puoltavat ääni-
848: asettaa hänelle myöskin velvollisuuksia: kriisi-   oikeusikärajan alentamista 18 vuoteen. Mikäli
849: tilanteen sattuessa voi 18 vuotias mies joutua     äänioikeusikärajan alentamiseen ryhdytään, olisi
850: henkensä uhalla vastaamaan mahdollisesti huo-      samalla tutkittava, mitä muita toimenpiteitä
851: nosti hoidetun ulkopolitiikan seurauksista. Tä-    tämän ikärajan alentaminen aiheuttaa. Ilmeistä
852: mä on perusteluiden mukaan vain yksi esi-          on, että samassa yhteydessä olisi puututtava
853: merkki monista yhteiskunnan nuorille asetta-       myös .täysi-ikäisyysikärajaan. Aloitteessa on
854: mista velvoituksista ja odotuksista, jotka ovat    siinä esitetyin perustein ehdotettu lausuttavaksi
855: yleisesti tunnettuja käydyistä äänioikeusikä-      toivomus, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
856: E 749/70
857: 2                                  1970 Vp.- Lak.al.miet. n:o 3.
858: 
859: menp1te1s11n      tutkimuksen     aikaansaamiseksi    alennettaisiin, olisi nuoriso jo sittenkin ääni-
860: äänioikeusikärajan alentamismahdollisuuksista         oikeusiän saavuttaessaan ehtinyt valmistua
861: 18 vuoteen.                                           näin saamiensa oikeuksien käyttämiseen. Aloit-
862:    Ed. Stenbäckin ym. toivomusaloitteessa kiin-       teessa ehdotetaan eduskunnan hyväksyttäväksi
863: nitetään huomiota siihen, että sukupolvien vä-        toivomus, että hallitus kiireellisesti antaisi
864: linen ristiriita on nykypäivän yhteiskunnassa         eduskunnalle esitykset täysi-ikäisyys- ja ääni-
865: vakava ongelma, joka saattaa vielä vaikeutua,         oikeusikärajojen alentamiseksi tasavallan presi-
866: ellei ryhdytä toimenpiteisiin ristiriidan sovit-      dentin valitsijamiesvaaleissa, kansanedustajien
867: tamiseksi. Eräissä viime aikoina toimitetuissa        vaaleissa ja kunnallisvaaleissa nykyisestä 20
868: teteellisissä tutkimuksissa on käynyt selville,       ikävuodesta 18 ikävuoteen ja että asia myös
869: että nuoriso tuntee olevansa vailla valtaa ja         välittömästi saatettaisiin Pohjoismaiden Neu-
870: että sen mielestä demokraattista yhdenvertai-         voston käsittelyyn yhteisen lainsäädännön ai-
871: suusaatetta ei sovelleta siihen. Äänioikeuden         kaansaamiseksi tässä asiassa kaikissa Pohjois-
872: ja vaalikelpoisuuden puuttuminen ei aloitteen         maissa.
873: mukaan ole vain poliittinen vaan myös sosiaali-           Ed. Tupamäen ym. toivomusaloitteessa lau-
874: poliittinen kysymys. Voimattomuuden tunne             sutaan, että useimmat velvollisuudet tulevat
875: ja laillisten vaikutuskanavien puuttuminen joh-       nuorille heidän täytettyään kahdeksantoista
876: taa helposti kiusaukseen rikkoa yhteiskunnan          vuotta. Kuitenkaan he eivät silloin vielä saa
877: normeja vastaan sillä perusteella, että laillisia     käyttää kansalle kuuluvaa perusoikeutta eli
878: mahdollisuuksia niihin vaikuttamiseen ei ole.         äänioikeutta kunnallisissa ja valtiollisissa vaa-
879: Perusteltua on katsoa, että äänioikeus ja vaali-      leissa. Heidän valmiutensa tämän oikeuden
880: kelpoisuusikärajat on kytkettävä yhteen. Sen          käyttämiseen olisi monin verroin parempi kuin
881: sijaan on vaikeampi se kysymys', pitäisikö ääni-      yli 50 vuotta sitten, jolloin äänestysikärajaksi
882: oikeus- ja vaalikelpoisuusikärajan alentamisen        summittaisesti määrättiin 24 vuotta, mistä se
883: vaikuttaa täysi-ikäisyysrajaan. Aloitteessa on        sittemmin on alennettu kahteenkymmeneen
884: päädytty ehdottamaan toivomuksen lausumista           vuoteen. Vielä on aloitteessa todettu, että naa-
885: siitä, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ääni-   purimaissamille Itä-Euroopassa on kaikkialla
886: oikeus~ ja vaalikelpoisuusikärajojen alentami-        voimassa kahdeksantoista vuoden äänestysikä-
887: seksi valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa 18    raja. Aloitteessa ehdotetaan eduskunnan hyväk-
888: vuoteen.                                              syttäväksi toivomus, että hallitus kiireellisesti
889:     Ed. I. Suomisen ym. roivomusaloitteessa vii-      antaisi eduskunnalle esityksen yleisen äänestys-
890:  tataan siihen, että kun viime eduskuntakau-          ikärajan laskemisesta kahdeksaantoista vuoteen.
891: della alennettiin äänioikeusikärajaa valtiollisissa       Eduskunta on 13 päivänä toukokuuta 1969,
892: ja kunnallisissa vaaleissa kahteenkymmeneen           hyväksyessään hallituksen esityksen n:o 23
893: vuoteen, todettiin useissa eduskunnassa käyte-         ( 1969 vp.) johdosta muun muassa lait, joilla
894: tyissä puheenvuoroissa uudistuksen tuolloin           täysivaltaisuus- ja valtiollinen äänioikeusikä-
895: jääneen puolitiehen. Nykyään 18 vuotta täyt-          raja alennettiin kahdeksikymmeneksi vuodeksi,
896: täneelle nuorelle henkilölle asetetaan yhteis-        lausunut edellyttävänsä, että hallitus kiireelli-
897: kunnan taholta yhä useampia velvoituksia ja           sesti tutkituttaa täysivaltaisuus- sekä erityisesti
898: annetaan oikeuksia, jotka edellyttävät hänen          valtiollisen äänioikeusikärajan alentamisen mah-
899: käyttäytyvän itsenäisesti ja harkiten. Tästä          dollisuuden ja antaa sitä koskevan esityksen
900: syystä heidän tulisi myös päästä vaikuttamaan         eduskunnalle. Perustuslakivaliokunnan saaman
901: yhteiskunnalliseen päätöksentekoon täydellisin,       selvityksen mukaan eduskunnan lausumassa
902: nykyisen lain vain 20 vuotta täyttäneille suo-        tarkoitettu tutkimus on osaksi Pohjoismaisena
903: min oikeuksin. Toisaalta nuorisolla on run-           yhteistyönä käynnissä, mutta sen loppuunsaat-
904: saasti mahdollisuuksia entistä nuorempina saa-        taminen vaatinee vielä melkoisesti aikaa.
905: da tietoa yhteiskunnallisista asioista, niiden            Perustuslakivaliokunta yhtyy puolestaan sii-
906: syy- ja seuraussuhteista, ja heidän keskuudes-        hen käsiteltävinä olevissa aloitteissa lausuttuun
907: saan on ollut havaittavissa selvää aktiivisen         käsitykseen, että äänioikeus- ja vaalikelpoisuus-
908: yhteiskunnallisen mielenkiinnon heräämistä.           ikärajaa niin hyvin valtiollisissa vaaleissa kuin
909: Näyttää siltä, että poliittinen mielipide yhä         myös kunnallisvaaleissa olisi ensi tilassa alen-
910: useamman nuoren lrohdalla omaksutaan 15-              nettava. Tutkiessaan mahdollisuutta tämän
911: 18 vuosien välillä. Tämä oikeuttaa olettamaan,        lainuudistuksen toteuttamiseen ed. Pursiaisen
912: että mikäli äänioikeus- ja täysi-ikäisyysrajaa        ym. edellä mainittujen lakialoitteiden pohjalta
913:                                   Äänioikeusikärajan alentaminen.                                 3
914: 
915: valiokunta on havainnut, että aloitteeseen sisäl-   tukset ovat siinä maann puutteelliset, ettei
916: tyvässä ehdotuksessa laiksi valtiopäiväjärjes-      niiden perusteella voida ryhtyä puheena olevaa
917: tyksen muuttamiseksi on esitetty muutetta-          lainuudistusta toteuttamaan. Sen vuoksi olisi
918: vaksi valtiopäiväjärjestyksen 6 § :n 1 moment-      sanotut lakiehdotukset valiokunnan mielestä
919: tia siten, että vaalioikeutettu tulisi olemaan      hylättävä. Kun eduskunnan edellä mainitussa
920: jokainen Suomen kansalainen, joka ennen vaa-        lausumassa tarkoitetut toimenpiteet ovat halli-
921: livuotta olisi täyttänyt kahdeksantoista vuotta.    tuksen toimesta vireillä, voidaan myös puhee-
922: Lakiehdotuksessa ei kuitenkaan ole esitetty         na olevat toivomusaloitteet tällä kerralla hy-
923: muutettavaksi saman pykälän 2 momenttia,            lätä.
924: jonka 1 kohdan mukaan vaalioikeutta vaille             Edellä lausutun noj&lla perustuslakivaliokun-
925: jäisi edelleen se, joka on holhouksen alainen.      ta kunnioittaen ehdottaa,
926: Holhouslain mukaan taas holhouksen alainen
927: on henkilö, joka ei ole täyttänyt kahtakym-                   että Eduskunta päättäisi hylätä ed-
928: mentä vuotta, paitsi mikäli hän ennen sanot-               Pursiaisen ym. lakialoitteeseen n:o 6
929: tua ikää on solminut avioliiton. Siten aloittee-           sisältyvät lakiehdotukset.
930: seen sisältyvä muutosehdotus ei tältä osin täy-
931: sin sopeudu voimassa oleviin ja ehdotetun
932: muutoksen jälkeen voimaan jääviksi tarkoitet-         Samalla valiokunta ehdottaa,
933: tuihin säännöksiin. Kunnallisvaalien osalta taas
934: aloitteessa ehdotetaan muutettavaksi kunnai-                  että myös ed. Bernerin ym. toivo-
935: Hsvaalilain asianomaisia pykäliä, mutta ääni-              musaloite n:o 5, ed. Stenbäckin ym.
936: oikeusikärajan     kunnallisvaaleissa määräävää            toivomusaloite n:o 29, ed. I. Suomi-
937: kunnallislain säännöstä ei ole ehdotettu muu-              sen ym. toivomusaloite n:o 32 ja ed.
938:  tettavaksi. Näistä syistä perustuslakivaliokunta          Tupamäen ym. toivomusaloite n:o 37
939:  katsoo, että aloitteeseen sisältyvät lakiehdo-            hylättäisiin.
940:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1970.
941: 
942: 
943: 
944: 
945:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-        Hjerppe, Hykkäälä, Maijala, Niinikoski, Pek-
946: neet osaa puheenjohtaja Häikiö, varapuheen-         kala, Salmenkivi, Seppä, Silander, I. Suomi-
947: johtaja Kantola sekä jäsenet Ehrnrooth,             nen, Tarjanne, Vilponiemi ja Åsvik.
948: 1
949: 
950:     1
951: 
952:     1
953: 
954:     1
955: 
956:     1
957: 
958:         1
959: 
960:         1
961: 
962:         1
963: 
964:         1
965: 
966:             1
967: 
968: .           1
969: 
970:             1
971: 
972:             1
973: 
974:                 1
975:                          1970 Vp. -     S. V. M. -   Lak.al.miet. n:o .3.
976: 
977: 
978: 
979: 
980:                                      Suu r en v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 49 laki-
981:                                 aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotukset laeiksi valtiopäivä-
982:                                 järjestyksen, kansanedustajain vaalista annetun lain ja kunnallis-
983:                                 vaalilain muuttamisesta.
984: 
985:    Suuri valiokunta on, käsiteltyään edellä mai-            että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
986: :titun ed. Pursiaisen ym. lakialoitteen n:o 6,           aloitteeseen n:o 6 sisältyvät lakiehdo-
987: >äättänyt yhtyä kannattamaan perustuslaki-               tukset.
988: laliokunnan mietinnössä n:o 14 tehtyä hyl-
989: ciiysehdotusta ja ehdottaa siis kunnioittaen,
990:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1970.
991: 
992: 
993: 
994: 
995: 1 786/70
996:                                   1970 Vp.- Lak.al.miet. n:o 4.
997: 
998: 
999: 
1000: 
1001:                                       Perustu s 1 a kiva Ii o kunnan mietintö n:o 15
1002:                                   lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotukset laiksi Suomen
1003:                                   Hallitusmuodon muuttamisesta ja laiksi tasavallan presidentin
1004:                                   valitsemisesta, sekä kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka
1005:                                   tarkoittavat tasavallan presidentin vaalitavan muuttamista.
1006: 
1007:     Eduskunta on pöytäkirjanottein 5 päivältä        voidaan hyvällä syyllä sanoa Suomen kansan
1008: toukokuuta 1970 lähettänyt perustuslakivalio-        saavuttaneen sellaisen poliittisen kypsyyden as-
1009: kuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Ber-      teen, että presidentin valitseminen voidaan
1010: nerin ym. lakialoitteen n:o 3, joka sisältää         järjestää kokonaisuudessaan välittömyysperi-
1011: ehdotUkset · laiksi Suomen Hallitusmuodon            aatteen mukaisesti. Aloitteessa on ehdotettu
1012: muuttamisesta ja laiksi tasavallan presidentin       hallitusmuodon 23 § :ää muutettavaksi siten,
1013: valitsemisesta. Samassa tarkoituksessa edus-         että tasavallan presidentti valittaisiin välittö-
1014: kunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä edellä        mällä kansanvaalilla. Presidentiksi voitaisiin
1015: mainittua toukokuuta lähettänyt perustuslaki-        valita 40 vuotta täyttänyt syntyperäinen Suo-
1016: valiokuntaan ed. Ahteen toivomusaloitteen            men kansalainen. Presidenttiehdokkaan saisi-
1017: n:o 2 tasavallan presidentin valitsemisesta kak-     vat asettaa vähintään viisi kansanedustajaa tai
1018: sivaiheisella· kansanvaalilla ja · ed. Poutiaisen    1 000 vaalissa äänioikeutettua henkilöä, jotka
1019: ym. toivomusaloitteen n:o 22 tasavallan pre-         sopivat yhteisen ehdokkaan nimeämisestä. Jos
1020: sidentin valitsemisesta välittömällä kansanvaa-      vaalissa ei kukaan ehdokkaista saisi ehdotonta
1021: lilla. Perustuslakivaliokunta on käsitellyt mai-     enemmistöä· annetuista äänistä, toimitettaisiin
1022: nittuun lakialoitteeseen sisältyvät lakiehdotuk-     uusintavaali kahden enimmin ääniä saaneen
1023: set ja toivomusaloitteet · samaa asiaa koskevina     ehdokkaan kesken. Lisäksi aloitteessa ehdote--
1024: toistensa yhteydessä. Kuultuaan asian johdosta       taan säädettäväksi eri laki tasavallan presiden-
1025: eduskunnan oikeusasiamiestä Risto Leskistä ja        tin valitsemisesta, jossa annettaisiin tarkem-
1026: osastopäällikkö Kai . Kortetta oikeusministe-        mat määräykset ehdokkaiden asettamisesta ja
1027: riöstä perustuslakivaliokunta esittää seuraavaa~     presidentin vaalista.        . · · ·. ·
1028:     Ed. Bernerin ym. · lakialoitteen perusteluissa      Ed~ Ahteen toivomusaloitteen· perusteluissa
1029: lausutaan, että Suomen valtiollista järjestelmää     todetaan eduskunnan· jo 13 päivänä marras-
1030: uhkaa naeruiäisdemokratiaan luisumisen vaara.        kuuta 1956 perustuslakivaliokunnan esittä-
1031: Julkisen toimintasektorin jatkuva laajentumi-        mään kantaan yhtyen päättäneen lausua halli-
1032:  nen, tehokkaimpien massatiedotusvälineiden          tukselle toivomuksen, · että · hallitus antaisi
1033:  saattaminen palvelemaan yksipuolisesti ohjat-       asiantuntijoiden tehtäväksi toimittaa kaikin-
1034:  tua poliittista mielipiteenmuodostusta ja puo-      puolisen selvityksen ilman ennakolta asetettuja
1035:  luetuen voimalla tapahtuva vallan keskittämi-       ehtoja tasavallan presidentin vaalitavan uudis-
1036:  nen myös puolueiden sisäisessä toiminnassa          tamisesta siten, että nykyisen järjestelmän
1037:  puolueiden johtoportaisiin ovat johtamassa sii-     puutteet tulevat poistetuiksi, sekä valmistaisi
1038:  hen, että kansalaisten tosiasiallisen poliittisen   ja eduskunnalle antaisi esityksen sellaisista
1039:  vaikuttamisen mahdollisuudet käyvät yhä vä-         muutoksista voimassa olevaan lainsäädäntöön,
1040:  häisemmiksi. Tämän johdosta olisi kiireelli-        joihin selvitys antaa aihetta. Valtioneuvosto
1041:  sesti ryhdyttävä valtiosääntöuudistuksiin välit-    asetti eduskunnan lausumassa tarkoitetun ko-
1042:  tömän kansanvallan lisäämiseksi valtiollisessa      mitean, joka vuonna 1960 antoi valtioneuvos-
1043:  elämässämme. Aloitteen mukaan tulisivat sil-        tolle mietintönsä. Laajassa mietinnössään ko-
1044:  loin lähinnä kysymykseen kansanäänestyksen          mitea oli . muun muassa lausunut, että hiväk:.
1045:  käytäntöön ottaminen ja tasavallan presidentin      syttävän järjestelmän··. tulisi ennen kaikkea
1046:  valitsemisen järjestäminen välittömällä kansan~     täyttää mahdollisimman suuret kansanvaltaisuu-
1047:  vaalilla tapahtuvaksi. Perusteloiden mukaan         den vaatimukset. Lisäksi sen tulisi hyvin so-
1048: E 783/70
1049: 2                                 1970 Vp. -     Lak.Al.miet. n:o 4.
1050: 
1051: veltua valtiosäännössämme omaksuttuihin peri-         lestaan katsoo, että tasavallan presidentin va-
1052: aatteisiin ja sen olisi oltava alkuvalitsijoiden      litseminen olisi järjestettävä tapahtuvaksi vä-
1053: oikeudentuntoa tyydyttävä. Tältä pohjalta             littömällä kansanvaalilla. Siten vaalin tulos
1054: aloitteessa ehdotetaan toivomuksen lausumista         parhaiten vastaisi vaalissa äänioikeuttaan käyt-
1055: siitä, että hallitus kiireellisesti antaisi edus-     täneiden kansalaisten enemmistön tahtoa. Tar-
1056: kunnalle esityksen siirtymiseksi tasavallan pre-      kastaessaan ed. Bernerin ym. lakialoitteeseen
1057: sidentin vaalissa kaksivaiheiseen kansanvaaliin.      n:o 3 sisältyviä lakiehdotuksia ja harkitessaan,
1058:     Ed. Poutiaisen ym. toivomusaloitteessa huo-       olisiko puheena oleva lainuudistus saatavissa
1059: mautetaan suomalaisen kansanvallan perusedel-         aikaan niiden pohjalta, perustuslakivaliokunta
1060: lytyksiin kuuluvan, että kansalaiset saavat mah-      on ensinnäkin kiinnittänyt huomiota siihen,
1061: dollisimman paljon vaikuttaa suoranaisesti            että hallitusmuodon 23 §:n muuttamista tar-
1062: asioiden ratkaisuihin. Käytännössä siihen ei          koittavan lakiehdotuksen mukaan presidentti-
1063: kuitenkaan aina ole mahdollisuutta. Niinpä            ehdokkaan voisivat asettaa viisi kansanedusta-
1064: tasavallan· ·presidentti valitaan nykyisen lain       jaa taikka 1 000 vaalissll äänioikeutettua hen-
1065: mukaan valitsijamiesten välityksellä ja se an-        kilöä, jotka ovat sopineet yhteisen ehdokkaan
1066: t~a valitsijamiehille monenlaisia mahdollisuuk-       nimeämisestä. Saman lakiehdotuksen mukaan
1067: sia käyttää äänestäjien · heille antamaa valtaa.       tasavallan presidentin vaalissa olisi vaalin ta-
1068: Monesti tämä vallan käyttö saattaa johtaa ai-         vasta ja järjestyksestä soveltuvin osin voi-
1069: van toisenlaiseen tulokseen kuin mitä äänes-          massa, mitä kansanedustajain vaaleista on sää-
1070: täjä on tarkoittanut. ·Sen vuoksi olisi kansan-       detty. Kansanedustajain vaaleista voimassa
1071: valtaa laajennettava kansalaisten suoran vallan-       olevan lain mukaan kansanedustajaehdokkaan
1072: käytön suuntaan muuttamalla tasavallan presi-          asettaminen nykyisin kuuluu yksinomaan puo-
1073: dentin vaali suoranaiseksi kansanvaaliksi. Tä-         luerekisteriin merkitylle puolueelle. Kun aloit·
1074: män mukaisesti aloitteessa ehdotetaan eduskun-        teeseen sisältyvissä lakiehdotuksissa ei ole
1075: nan hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus            otettu huomioon puolueiden mahdollisuutta
1076: ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin tasavallan     osallistua presidenttiehdokkaan asettamiseen,
1077: presidentin valitsemiseksi välittömällä kansan-        eivät käsiteltävänä olevat lakiehdotukset tässä
1078: vaalilla, jolloin sama henkilö saa olla tasaval-       kohdin sopeudu saumattomasti: kansanedusta-
1079: lan pl.'esidenttinä ·enintään kaksi vaalikautta,       jain vaaleissa voimassa olevaan järjestelmään.
1080: jos presidentin valeissa kukaan ehdokas ei saa            Aloitteeseen sisältyvä ehdotus laiksi .tasaval-
1081: yli .50 prosenttia annetuista äänistä, niin kuu-       lan presidentin valitsemisesta on .vaalitoimi-
1082:  kauden kuluttua suoritetaan uusi äänestys kah-        tuksen osalta rakennettu sille pohjalle, että
1083: den eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken,             näissä vaaleissa voitaisiin äänestää · vaaliotetta
1084:     Eduskunta on 1 päivänä huhtikuuta 1969             käyttäen. Tältä osin järjestelmä· poikkeaa kan-
1085: eräiden· aloitteiden: johdosta päättänyt lausua        sanedustajain vaaleissa nykyisin voimassa ole-
1086:  toivomuksen, että hallitus kiireellisesti suori-      vasta järjestelmästä. Tähän ·liittyy myös se
1087: tuttaisi tutkimuksen siitä, olisiko perusteltua        vaalin toimittamista .koskeva· .järjestely, että
1088: syytä järjestää· tasavallan presidentin valitsemi~     ennakolta äänestäminen tasavallan presidentin
1089:  nen tapahtuvaksi välittömällä kansanvaalilla ja       vaalissa aloitteen mukaan ei olisi mahdollinen
1090:  rajoittaa presidentin toimikausien määrää, sekä       sillä tavoin kuin voimassa ol~van lain mukaan
1091:  valmistaisi ja antaisi eduskunnalle esityksen         on kansanedustajain vaaleissa..
1092:  sellaisista muutoksista voimassa olevaan lain·           Ehdotuksessa · laiksi tasavallan presidentin
1093:  säädäntöön, johon ·tutkimuksen tulos antaa ai-        valitsemisesta on säännöksiä siitä .menettelystä,
1094:  hetta. PerustuslakivoHokunnan saaman selvi-           jota presidenttiehdokkaita asetettaessa olisi
1095:  tyksen mukaan edellä mainitussa eduskunnan            noudatettava. Lakiehdotuksen 18 § :n mukaan
1096:  toivomuksessa tarkoitettua tutkimusta ei vielä        niiden henkilöiden, jotka haluaisivat käyttää
1097: .ole ryhdytty toimittamaan, mutta hallituksen          oikeuttaan presidenttiehdokkaan asettamiseen,
1098:  tarkoituksena on lähiaikoina asettaa asiantunti-      olisi määräpäivään mennessä ilmoitettava eh·
1099:  joista muodostettava elin .suunnitt.elemaan val-      dokkaansa oikeusministeriölle. Sanotussa ja
1100:  tiosäännön laajempaa tarkistamista ja siinä yh-       sitä seuraavissa pykälissä on: säännöksiä siitä,
1101:  teydessä ottaa tutkittavaksi myös kysymys pre-        miten ja millaisella asiakirjalla ehdokkaan aset-
1102:  sidentin vaalitavan muuttamisesta.                    taminen tapahtuisi. Lakiehdotuksessa ei kui-
1103:     Käsiteltävänä olevissa aloitteissa esitettyihin    tenkaan ole ehdotettu säänneltäväksi, miten
1104:  näkökohtiin yhtyen perustuslakivaliokunta puo-        oikeusministeriössä olisi puheena olevia asia-
1105:                                               Vastalause.                                              3
1106: 
1107: kirjoja käsiteltävä, mikäli ministeriössä katsot-     kaan on eduskunnan aikaisemmin lausuman,
1108: taisiin, etteivät ehdokkaan asettamista tarkoit-      edellä selostetun toivomuksen pohjalta lähi-
1109: tavat toimenpiteet ja siinä tarkoituksessa mi-        aikoina asettaa asiantuntijaelin selvittämään
1110: nisteriölle toimitetut asiakirjat täytä laissa ase-   muun muassa kysymystä tasavallan presidentin
1111: tettuja vaatimuksia. Lakiehdotuksissa ei myös-        vaalitavan muuttamisesta ja laatimaan siitä tar-
1112: kään ole säännöksiä siitä, miten sellaiset eh-        peelliset esitykset eduskunnalle, voidaan myös
1113: dokkaan asettamista yrittäneet, joiden oikeus-        edellä mainitut toivomusaloitteet tällä kerralla
1114: ministeriöön jättämät asiakirjat ministeriön          hylätä.
1115: mielestä eivät täyttäisi lain vaatimuksia, voisi-        Edellä lausutun nojalla perustuslakivalio-
1116: vat hakea muutosta heidän mielestään ehkä             kunta kunnioittaen ehdottaa,
1117: virheelliseen ministeriön päätökseen. Tältäkin
1118: osaltaan lakiehdotukset kaipaisivat perusteel-                     että eduskunta päättäisi hylätä ed.
1119: lista tarkistamista.                                            Bernerin ym. lakialoittees.een n:o 3 si-
1120:    Käsiteltävinä olevissa lakiehdotuksissa ha-                  sältyvät lakiehdotukset.
1121: vaitsemiensa puutteellisuuksien johdosta perus-
1122: tuslakivaliokunta katsoo, ettei puheena olevaa          Samalla valiokunta ehdottaa,
1123: lainuudistusta ole ryhdyttävä 'toteuttamaan tä-
1124: män aloitteen pohjalta. Sen johdosta valio-                        että myös ed. Ahteen toivomusaloite
1125: kunta ehdottaa, että aloitteeseen sisältyvät la-                n:o 2 ;a ed. Poutiaisen ym. toivomus-
1126: kiehdotukset hylättäisiin. Kun hallituksen tar-                 aloite n:o 22 hylättäisiin.
1127: koituksena valiokunnan saaman selvityksen mu-
1128:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1970.
1129: 
1130: 
1131: 
1132:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-          Niinikoski (osittain), Pekkala, Salmenkivi,
1133: neet osaa puheenjohtaja Häikiö, varapuheen-           Seppä, Silander (osittain), I. Suominen, Tar-
1134: johtaja Kantola sekä jäsenet Ehrnrooth,               janne, Vilponiemi ja Asvik.
1135: Hjerppe, Hykkäälä, Kohtala, Koivisto, Maijala,
1136: 
1137: 
1138: 
1139: 
1140:                                            V a s ta 1a u s e.
1141: 
1142:    Tasavallan presidentin valitsemista välittö-       puutteista huolimatta olisi lain säätäminen sen
1143: mällä kansanvaalilla tarkoittavaa asiaa on perus-     pohjalta täysin mahdollista olemassa olevien
1144: teellisesti selvitetty viime vuosien aikana.          selvitysten ja käytettävissä olevan asiantuntija-
1145: Uudistuksen toteuttaminen olisi näin ollen            voiman avulla. Ottaen huomioon, että tämän-
1146: mahdollista ilman uutta komiteaselvitystä. Kun        kin kysymyksen siirtäminen valtiosäännön ko-
1147: viime eduskunnan aikana uusittiin kansanedus-         kokonaisuudistusta valmistamaan asetettavalle
1148: tajain vaaleja koskeva lainsäädäntö, eivät ylei-      parlamentaariselle komitealle ilmeisesti merkit-
1149: setkään vaaliteknilliset säännökset tuottaisi vai-    see uudistuksen lykkääntymistä epämääräiseen
1150: keuksia tasavallan presidentin valitsemista kos-      tulevaisuuteen, olisi tässä asiassa pitänyt toteut-
1151: kevan lain valmistelussa.                             taa varsin yleistä kannatusta saanut välitön
1152:    Valiokunnan enemmistö on asettunut vas-            kansanvaaliuudistus eduskunta-aloitteen poh-
1153: tustamaan ed. Bernerin ym. lakialoitteen poh-         jalta.
1154: jalta tapahtuvaa asian käsittelyä. Aloitteen
1155:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1970.
1156: 
1157:          Georg C. Ehrnrooth.             Paavo Niinikoski.                Mauri Seppä.
1158:          Juuso Häikiö.                   Antero Salmenkivi.               Matti Silander.
1159:          Ilkka Suominen.                                                  Pekka Tarjanne.
1160:                           1970 Vp. -     S. V. M. -   Lak.al.miet. n:o 4.
1161: 
1162: 
1163: 
1164: 
1165:                                      S u u r e n v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 63 laki~
1166:                                  aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotukset laiksi Suomen Halli-
1167:                                  tusmuodon 23 §:n muuttamisesta ja laiksi tasavallan presidentin
1168:                                  valitsemisesta.
1169: 
1170:   Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Ber-                 että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
1171: nerin ym. edellä tarkoitetun lakialoitteen n:o 3,         aloitteeseen n:o 3 sisältyvät lakiehdo-
1172: päättänyt yhtyä kannattamaan perustuslaki-                tukset.
1173: valiokunnan mietinnössä n:o 15 tehtyä hyl-
1174: käysehdotusta ja ehdottaa siis kunnioittaen,
1175:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1970.
1176: 
1177: 
1178: 
1179: 
1180: E 879/70
1181:                      1970 Vp. -     Edusk. toivomus. -     Lak.al.miet. n:o 4.
1182: 
1183: 
1184: 
1185: 
1186:                                      E d u s k u n n a n t o i v o m u s tasavallan presidentin vaali-
1187:                                  tavan muuttamisesta.
1188: 
1189:    Eduskunnassa on tehty lakialoite, joka sisäl-    Eduskunta on hyläten lakialoitteen ja toivo-
1190: tää ehdotukset laiksi Suomen Hallitusmuodon        musaloitteet, päättänyt lausua toivomuksen,
1191: muuttamisesta ja laiksi tasavallan presidentin
1192: valitsemisesta, sekä kaksi toivomusaloitetta,                 että Hallitus asettaisi komitean teh-
1193: jotka tarkoittavat tasavallan presidentin vaali-           täväksi valmistella esityksen tasavallan
1194: tavan muuttamista, ja Perustuslakivaliokunta               presidentin vaalin toimittamisesta välit-
1195: on asiasta antanut mietintönsä n:o 15 sekä                 tömällä kansanvaalilla niin, että komi-
1196: Suuri valiokunta mietintönsä n:o 63.                       tean ehdotuksen tästä asiasta tulee olla
1197:                                                            valmiina mahdollisimman pian.
1198:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1970.
1199: 
1200: 
1201: 
1202: 
1203: E 981/70
1204:                                  1970 Vp. -     Lak.al. miet. n:o 5.
1205: 
1206: 
1207: 
1208: 
1209:                                      Perustus 1 a kiva Ii o kunnan mietintö n:o 16
1210:                                   kahden lakialoitteen johdosta, jotka kumpainenkin sisältävät
1211:                                   ehdotuksen laiksi Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta.
1212: 
1213:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 5 päivältä         salaiselle ensiarvoisen tärkeää eikä se saisi olla
1214: toukokuuta 1970 lähettänyt perustuslakivalio-        riippuvainen kulloistenkin poliittisten päätök-
1215: kuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi ed.           sentekijäin arvostuksista, vaan perustuslain
1216: Knuuttilan ym. lakialoitteen n:o 1 ja ed. Leh-       määräyksellä olisi valtiovalta velvoitettava tur-
1217: mosen ym. lakialoitteen n:o 2, jotka kumpai-         vaamaan työllisyys ja kehittämään poliittista
1218: nenkin sisältävät ehdotuksen laiksi Suomen           järjestelmää siten, että koko kansaamme kos-
1219: Hallitusmuodon muuttamisesta. V aliakunta on         kevat taloudelliset vaikeudet eivät joutuisi ko-
1220: ottanut aloitteisiin sisältyvät lakiehdotukset sa-   rostetusti vain yhden kansanosan kannettavaksi.
1221: maa asiaa koskevina käsiteltäviksi toistensa yh-        Edelleen aloitteiden perusteluissa huomaute-
1222: teydessä. Kuultuaan asiassa professoreja V.          taan, että työttömiksi joutuneiden kansalaisten
1223: Merikoskea ja Paavo Kastaria sekä eduskun-           työn tarve on hyvin erilainen. Lisäksi on sosi-
1224: nan pääsihteeriä Olavi Salervoa perustuslaki-        aalisella lainsäädännöllä pyritty turvaamaan laa-
1225: valiokunta esittää seuraavaa.                        jojen väestöryhmien toimeentulo. Siten työllis-
1226:    Käsiteltävinä olevat aloitteet ovat niin niihin   tämisvelvoite olisi ensisijaisesti tarpeen ulottaa
1227: sisältyvien lakiehdotusten kuin perustelujensa-      koskemaan vain työiässä olevaa ja työkykyistä
1228: kin puolesta yhdenmukaiset. Kummassakin              väestön osaa, edellyttäen, että eläke-, sairaus-
1229: aloitteessa ehdotetaan hallitusmuodon 6 § :n 2       vakuutus- ja opintotukijärjestelmiä tehokkaasti
1230: momenttiin lisättäväksi säännös siitä, että val-     kehitetään vastaamaan tarkoitustaan täysipai-
1231: tiovallan asiana olisi tarvittaessa järjestää Suo-   noisesti. Eräillä uusilla sosiaalipoliittisilla toi-
1232: men kansalaiselle mahdollisuus tehdä työtä,          menpiteillä on vielä mahdollista vaikuttaa työt-
1233: mikäli laissa ei olisi toisin säädetty.              tömien määrään. On kuitenkin ilmeistä, että
1234:    Aloitteiden perusteluissa lähdetään siitä, että   aukottoman, työttömien toimeentulon turvaa-
1235: samanaikaisesti kun kansantaloudessamme kul-         van sosiaaliturvajärjestelmän luominen tulisi
1236: jetaan yhä laaja-alaisempaa kansainvälistä yh-       maksamaan enemmän kuin työttömien suunni-
1237: dentymistä kohti, kasvavat vaikeudet työllisyy-      telmallinen ja järkiperäinen työllistäminen.
1238: den turvaamisessa, ellei ryhdytä perusteellisiin     Aloitteiden mukaan kuuluu lisäksi demokraatti-
1239: muutoksiin sellaisen järjestelmän luomiseksi,        sen yhteiskunnan tunnuskuvaan, että jokainen
1240: jonka avulla voidaan työttömyys torjua vaihte-       kansalainen voi työttömäksi jouduttuaan myös
1241: levissa kansainvälisissä suhdanteissa ja taloudel-   työnteon kohdalla itse valita joko sosiaalipoliit-
1242: listen kriisien aikana. Hallitusmuodon 6 § :n 2      tisen tuen tai työpaikan ja siitä saatavan toi-
1243: momentissa tosin säädetään, että kansalaisten        meentulon turvan. Ilmeistä kuitenkin aloittei-
1244: työvoima on valtakunnan erikoisessa suojeluk-        den mukaan on, että tulevaisuudessa yhä
1245: sessa, mutta tämän säännöksen ei ole katsottu        useampi on valmis myös vapaaehtoisesti valit-
1246: velvoittavan valtiovaltaa huolehtiman työllisyy-     semaan kausiluontoisen sosiaalisen tuen pie-
1247: den turvaamisesta. Ei ole oikein, että elintason     nentäen siten työpaikkojen järjestämisen tar-
1248:  nousun varmistamiseksi tarpeellisen ja kansal-      vetta. Niinmuodoin ei valtiovallallekaan tulisi
1249: listen etujemme mukaisen kansainvälisen ta-          aloitteissa ehdotettu lainmuutos asettamaan yli-
1250: loudellisen yhdentymisen seurauksena työttö-         voimaisia vaatimuksia.
1251:  mät joutuvat yhä vaikeampaan asemaan ilman,            Aloitteiden perusteluissa on vielä kiinnitetty
1252:  että valtiovalta velvoitettaisiin nykyistä parem-   huomiota siihen, että nykyaikaisin menetelmin
1253:  min huolehtimaan kansalaisten työllistämisestä.     on mahdollisuuksia niin paljon parantuneeseen
1254:  Työn saannin turvaaminen olisi jokaiselle kan-      työvoimapoliittiseen suunnitteluun, että sattu-
1255: E 787/70
1256: 2                                1970 Vp. -     Lak.al. miet. n:o 5.
1257: 
1258: manvaraisesta työvoiman käytön ennakkosuun-          kansalaisella on mahdollisuus tehdä työtä, niin
1259: nittelusta voidaan siirtyä ennakoivaan työvoi-       kuin käsiteltävinä olevissa aloitteissa ehdote-
1260: man käytön suunnitteluun. Aloitteissa on kat-        taan, on kuitenkin niin laajakantoinen ja mo-
1261: sottu tämän osaltaan puoltavan ehdotetun lain-       nille tahoille vaikuttava, ettei sitä perustus-
1262: muutoksen toteuttamista. Voimassa olevan lain-       lakivaliokunnan käsityksen mukaan voida rat-
1263: säädännön mukaan ovat kunnat velvolliset tie-        kaista puheena olevissa aloitteissa tarkoitetulla
1264: tyin tavoin osallistuman työllistämistoimenpi-       lainmuutoksella. Sen vuoksi perustuslakivalio-
1265: teisiin ja työnantajat joutuvat osaltaan ylläpitä-   kunta katsoo, että aloitteisiin sisältyvät laki-
1266: mään työttömyysvakuutusjärjestelmää. Tällaisia       ehdotukset olisi hylättävä. Valiokunta pitää
1267: velvoitteita ei aloitteiden mukaan olisi ehdote-     kuitenkin tarpeellisena, että hallituksen toimes-
1268: tun lainuudistuksen yhteydessäkään kumottava.        ta tutkittaisiin, miten kansalaisten oikeus työn
1269: Valtiovallan työllistämisvelvoite olisi ulotettava   saantiin tarvittaessa ja työllä saatavaan toi-
1270: koskemaan vain niitä henkilöryhmiä, joiden           meentuloon olisi parhaiten lainsäädännössä tur-
1271: työllistämisestä eivät muut joko voimassa ole-       vattava ja olisiko siitä otettava säännöksiä hal-
1272: vien tai vastaisuudessa annettavien lakien mu-       litusmuotoon taikka muuhun perustuslakiin.
1273: kaan vastaa. Tästä syystä on aloitteisiin sisälty-   Kun hallituksen tarkoituksena valiokunnan saa-
1274: vällä lakiehdotuksella hallitusmuodon 6 §: n 2       man tiedon mukaan on asettaa asiantuntijoista
1275: momenttiin lisättäväksi ehdotetun säännöksen         muodostettava elin tutkimaan valtiosäännön
1276: loppuun otettu lisäys "mikäli laissa ei ole toi-     tarkistamisen tarvetta, olisi puheena oleva asia
1277: sin säädetty".                                       ilmeisesti sopivimmin tutkittavissa tämän eli-
1278:    Asiaa perustuslakivaliokunnassa käsiteltäessä     men toimesta.
1279: on kiinnitetty huomiota ensinnäkin siihen, että         Edellä lausutun nojalla perustuslakivaliokun-
1280: hallitusmuodon 6 §:n 2 momentin nykyisen             ta kunnioittaen ehdottaa,
1281: säännöksen katsotaan, niin kuin aloitteiden pe-               että Eduskunta päättäisi hylätä ed.
1282: rusteluissakin on todettu, olevan luonteeltaan              Knuuttilan ym. lakialoitteeseen n:o 1
1283: lähinnä periaatteellinen ja ettei se sinänsä vel-           ja ed. Lehmosen ym. lakialoitteeseen
1284: voita valtiovaltaa ryhtymään joihinkin tiettyi-             n:o 2 sisältyvät lakiehdotukset.
1285: hin toimenpiteisiin työn järjestämiseksi sitä
1286: vailla oleville. Toisaalta on todettu, että taval-     Samalla valiokunta ehdottaa eduskunnan hy-
1287: lisessa lainsäätämisjärjestyksessä käsitellyillä     väksyttäväksi toivomuksen,
1288: laeilla on pyritty turvaamaan työllisyys sekä
1289: työtä vaille jäävien toimeentulo. Työn ja toi-                 että hallitus antaisi valtiosäännön tar-
1290: meentulon turvaaminen jokaiselle työkykyiselle              kistamisen tarvetta tutkimaan asetelta-
1291: kansalaiselle kaikissa tilanteissa on tärkeätä              van asiantuntijaelimen tehtäväksi tutkia,
1292: niin yksityisen henkilön kuin yhteiskunnankin               miten kansalaisten oikeus työhön ja
1293: kannalta, mutta heikon työllisyystilanteen val-             työllä saatavaan toimeentuloon olisi
1294: litessa ei työpaikkoja aina ole ollut kaikille              lainsäädännössä järjestettävä, ja antaisi
1295: työtä haluaville. Kysymys valtiovallan veivoit-             Eduskunnalle sellaiset esitykset joihin
1296: tamisesta huolehtimaan siitä, että jokaisella               tutkimus antaa aihetta.
1297:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1970.
1298: 
1299: 
1300: 
1301: 
1302:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-        Pekkala, Salmekivi (osittain), Seppä, Silander
1303: neet osaa puheenjohtaja Häikiö, varapuheen-          (osittain), I. Suominen (osittain), Tarjanne,
1304: johtaja Kantola, jäsenet Ehrnrooth (osittain),       Vilponiemi ja Asvik sekä varajäsen E. Niska-
1305: Hjerppe, Hykkäälä (osittain), Kohtala, Koi-          nen (osittain).
1306: visto (osittain), Maijala, Niinikoski (osittain),
1307:                                              Vastalause.                                          3
1308: 
1309: 
1310:                                           V a s ta 1 a u s e.
1311: 
1312:    Emme voi hyväksyä perustuslakivaliokunnan         koskemaan lainsäädäntöä kokonaisuudessaan,
1313: enemmistön käsitystä siitä, että eduskunnan          on vastoin valtiopäiväjärjestyksen säännöksiä.
1314: tulisi tämän asian yhteydessä lausua toivomus,       Koska valiokunnan ponnen sanamuoto edellyt-
1315: että hallitus antaisi valtiosäännön tarkistamisen    tää puuttumista työlainsäädäntöön kokonaisuu-
1316: tarvetta tutkimaan asetettavan asiantuntijaeli-      dessaan, ei tämä tehtävä käsityksemme mukaan
1317: men tehtäväksi tutkia miten kansalaisten oi-         voi myöskään kuulua valtiosäännön tarkista-
1318: keus työhön ja työllä saatavaan toimeentuloon        misen tarvetta tutkimaan asetettavan asiantun-
1319: olisi lainsäädännössä järjestettävä. Käsityksem-     tijaelimen tehtäviin. Lainsäädäntö, jolla työn-
1320: me mukaan valiokunta on perusteettomasti             saanti ja työllä ansaittava toimeentulo turva-
1321: mennyt käsiteltävänä olevien lakialoitteiden ul-     taan, on erittäin tärkeä, mutta käsiteltävänä
1322: kopuolelle. Aloitteethan koskevat vain rajoite-      olevien aloitteiden pohjalta tähän ei voida
1323: tusti Suomen Hallitusmuodon muuttamista, jo-         puuttua.
1324: ten esitetyn toivomusponnen laajentaminen
1325:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1970.
1326: 
1327:                Mauri Seppä.                                     Georg C. Ehrnrooth.
1328: 1
1329: 
1330: 1
1331: 
1332: 
1333: 
1334: 
1335:     1
1336: 
1337:     1
1338: 
1339: 
1340: 
1341: 
1342:         1
1343: 
1344:         1
1345: 
1346: 
1347: 
1348: 
1349:             1
1350: 
1351:             1
1352: 
1353: 
1354: 
1355: 
1356:                 1
1357: 
1358:                 1
1359: 
1360: 
1361: 
1362: 
1363:                     1
1364:                          1970 Vp. -    S. V. M. -   Lak.al.miet. n:o 5.
1365: 
1366: 
1367: 
1368: 
1369:                                     S u u r en v a 1 i o kun n a n m i et i n t ö n:o 81 kahden
1370:                                 lakialoitteen johdosta, jotka kumpainenkin sisältää ehdotuksen
1371:                                 laiksi Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta.
1372: 
1373:    Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Knuut-            että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
1374: tilan ym. lakialoitteen n:o 1 ja ed. Lehmosen           aloitteisiin n:ot 1 ja 2 sisältyvät laki-
1375: ym. lakialoitteen n:o 2, päättänyt yhtyä kan-           ehdotukset.
1376: nattamaan perustuslakivaliokunnan mietinnössä
1377: n:o 16 tehtyä hylkäysehdotusta ja ehdottaa siis
1378: kunnioittaen,
1379:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1970.
1380: 
1381: 
1382: 
1383: 
1384: E 912/70
1385: 1
1386: 1
1387:  1
1388:   1
1389:   1
1390:    1
1391:     1
1392:     1
1393:      1
1394:       1
1395:       1
1396:        1
1397:         1
1398:         1
1399:          1
1400:           1
1401:           1
1402:            1
1403:             1
1404:             1
1405:              1
1406:               1
1407:               1
1408:                1
1409:                 1
1410:                 1
1411:                          1970 Vp. -     S. V. M. -     Lak.al.miet. n:o 5.
1412: 
1413: 
1414: 
1415: 
1416:                                     S u u r en v a 1 i o kun n a n m i e t i n t ö n:o 81 a kah-
1417:                                  den lakialoitteen johdosta, jotka kumpainenkin sisältävät ehdo-
1418:                                  tuksen laiksi Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta.
1419: 
1420:    Asian toisessa käsittelyssä on eduskunta hy-        Kun asia tämän johdosta on uudestaan ollut
1421: väksynyt lakialoitteeseen n:o 1 sisältyvän laki-     suuren valiokunnan käsiteltävänä, suuri valio-
1422: ehdotuksen ja yhtynyt suuren valiokunnan eh-         kunta on päätltänyt
1423: dotukseen lakialoitteeseen n:o 2 sisältyvän
1424: lakiehdotuksen hylkäämisestä.                                 yhtyä Eduskunnan asiassa tekemään
1425:                                                             päätökseen.
1426:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1970.
1427: 
1428: 
1429: 
1430: 
1431: E 1039/70
1432:                        1970 Vp.- Edusk.lakiehd.- Lak.al.miet. n:o 5.
1433: 
1434: 
1435: 
1436: 
1437:                                     E d u s k u n n a n e r a a n lakialoitteen johdosta hyväksymä
1438:                                  laki Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta.
1439: 
1440:    Eduskunnassa on tehty lakialoite, joka sisäl-     Eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 67 S:ssä
1441: tää ehdotuksen laiksi Suomen Hallitusmuodon        säädetyn käsittelyn jälkeen
1442: muuttamisesta, ja Perustuslakivaliokunta on
1443: asiasta antaunut mietintönsä n:o 16 sekä Suuri               hyväksynyt seuraavan lain jätettäväksi
1444: valiokunta mietintönsä n:ot 81 ja 81 a.                   lepäämään ensimmäisiin vaalien jäljestä
1445:                                                           pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin:
1446: 
1447: 
1448:                                              Laki
1449:                              Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta.
1450:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 S:ssä säädetyllä
1451:  tavalla, muutetaan hallitusmuodon 6 § :n 2 momentti näin kuuluvaksi:
1452:                       6 §.                         vittaessa järjestää Suomen kansalaiselle mahdol-
1453:                                                    lisuus tehdä työtä, mikäli laissa ei ole toisin
1454:    Kansalaisten työvoima on valtakunnan erikoi-    säädetty.
1455: sessa suojeluksessa. Vaitiovallan asiana on tar-
1456: 
1457: 
1458:    Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1970.
1459: 
1460: 
1461: 
1462: 
1463: 109/71
1464:                                  1970 Vp. -      Lak:.al. miet. n:o 6.
1465: 
1466: 
1467: 
1468: 
1469:                                       M a a- j a m e t s ä t a 1 o u s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö
1470:                                   n:o 3 kolmen lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen
1471:                                   laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta.
1472: 
1473:     Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 5            sa n:o 256 oikeus neljännesmaksuun kokonaan
1474: päivältä viime toukokuuta lähettänyt maa- ja          poistettavaksi.
1475: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel-         Vaitioneuvosto on eduskunnan päättämän
1476: täväksi ed. Ahosen ym. lakialoitteen n:o 254,         toivomuksen johdosta asettanut 27 päivänä jou-
1477: ed. E. Niemelän ym. lakialoitteen n:o 255 ja          lukuuta 1968 komitean, joka on ottanut ni-
1478: ed. Mustosen ym. lakialoitteen n:o 256, jotka         mekseen Metsänhoitoyhdistyslakikomitea, val-
1479: kaikki sisältävät ehdotuksen laiksi metsänhoito-      mistamaan ehdotuksen metsänhoitoyhdistyksiä
1480: yhdistyksistä annetun lain muuttamisesta. Kuul-       koskevan lainsäädännön uudistamiseksi nykyi-
1481: tuaan asiantuntijoina metsäneuvos Tapio Kor-          siä olosuhteita vastaavaksi ottaen huomioon,
1482: pelaa     maatalousministeriöstä,   metsäneuvos       ettei uudelleenjärjestelystä aiheudu valtiolle li-
1483: Kaarlo Kauttua metsähallituksesta, metsänhoi-         sämenoja. Metsänhoitoyhdistyksiä koskevan
1484: taja Paavo Kotkasta Keskusmetsälautakunta             lainsäädännön kokonaisuudistuksen ollessa si-
1485: Tapi'OSta ja metsänhoitaja Heikki Lindroosia          ten parhaillaan vireillä valiokunta ei ole aset-
1486: Maataloustuottajain Keskusliitosta valiokunta         tunut puoltamaan lakialoitteisiin sisältyvien la-
1487: esittää seuraavaa.                                    kiehdotusten hyväksymistä. Kun metsänhoito-
1488:     Metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 8 § :n      yhdistyksiä koskevan lainsäädännön uudistami-
1489: 1 momentin mukaan ei metsänhoitomaksua                nen olisi valiokunnan mielestä kuitenkin saa-
1490: määrätä maksettavaksi metsämaalta, jonka vuo-         tava kiireellisesti aikaan, olisi asian valmistelu-
1491: sittainen puun tuotto säännöllisessä kasvukun-        töitä hallituksen toimesta kiirehdittävä.
1492: nossa ei nouse kahteenkymmeneen tuottokuu-               Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
1493: tiometriin. Lakialaitteissa n:ot 254 ja 256 eh-       nioittaen ehdottaa,
1494: dotetaan pienmetsän omistajat vapautettaviksi                    että lakialoitteisiin n:ot 254-256
1495: metsänhoitomaksun suorittamisesta nostamalla                  sisältyvät lakiehdotukset hylättäisiin.
1496: mainittu kahdenkymmenen tuottokuutiometrin
1497:  raja sataan tuottokuutiometriin. Lakialaitteessa        Samalla valiokunta ehdottaa eduskunnan pää-
1498:  n:o 255 ehdotetaan mainituksi alarajaksi kol-        tettäväksi toivomuksen,
1499:  mekymmentä tuottokuutiometriä. Lakialaittees-
1500: sa n:o 255 ehdotetaan lisäksi, että metsänhoi-                   että hallitus kiireellisesti valmistuttaa
1501: toyhdistyksistä annetun lain 8 §:n 4 momen-                   ja antaa eduskunnalle metsänhoitoyhdis-
1502: tissa tarkoitettu ns. neljännesmaksu korotettai-              tyksiä koskevan lainsäädännön uudista-
1503:  siin puoleksi täydestä maksusta ja lakialoittees-            mista tarkoittavan esityksen.
1504:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1970.
1505: 
1506: 
1507: 
1508:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-          Lillqvist, H. Linna, Lottanen, Mustonen, Nik-
1509: neet osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheen-          kilä, Raatikainen, I. Suominen, Syrjä, H. Wes-
1510: johtaja Nevalainen, jäsenet Järvenpää, Lepistö,       terlund ja Vilmi sekä varajäsen L. Linna.
1511: 
1512: 
1513: 
1514: 
1515: E 803/70
1516:                     j
1517:                    j
1518:                   j
1519:                  j
1520:                 j
1521:                j
1522:               j
1523:              j
1524:             j
1525:            j
1526:           j
1527:          j
1528:         j
1529:        j
1530:       j
1531:      j
1532:     j
1533:    j
1534:   j
1535:  j
1536: j
1537:                        1970 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. n:o 6.
1538: 
1539: 
1540: 
1541: 
1542:                                   Suuren valiokunnan mietintö n:o 82 kolmen
1543:                               lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi metsän-
1544:                               hoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta.
1545: 
1546:  Suuri valiokunta on, käsiteltyään seuraavat   tehtyä hylkäysehdotusta ja ehdottaa siis kun-
1547: tkialoitteet: ed. Ahosen ym. n:o 254, ed. E.   nioittaen,
1548: Herneiän ym. n:o 255 ja ed. Mustosen ym.                  että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
1549: :o 256, päättänyt yhtyä kannattamaan maa-              aloitteisiin n:ot 254-256 sisältyvät
1550: 1 metsätalousvaliokunnan mietinnössä n:o 3             lakiehdotukset.
1551:     Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1970.
1552: 
1553: 
1554: 
1555: 
1556:  912/70
1557:                        1970 Vp. -    Edusk. toivomus. -     Lak.al.miet. n:o 6.
1558: 
1559: 
1560: 
1561: 
1562:                                      E d u s k u n n a n t o i v o m u s metsänhoitoyhdistyksiä kos-
1563:                                   kevan lainsäädännön uudistamisesta.
1564: 
1565:    Eduskunnassa on tehty kolme lakialoitetta,        lainsäädännön kokonaisuudistuksen ollessa siten
1566: jotka sisältävät ehdotuksen laiksi metsänhoito-      parhaillaan vireillä Eduskunta ei ole hyväksy-
1567: yhdistyksistä annetun lain muuttamisesta, ja         nyt lakialoitteisiin sisältyviä lakiehdotuksia.
1568: Maa- ja metsätalousvaliokunta on asiasta anta-       Kun metsänhoitoyhdistyksiä koskevan lainsää-
1569: nut mietintönsä n:o 3 sekä Suuri valiokunta          dännön uudistaminen olisi Eduskunnan mie-
1570: mietintönsä n:o 82.                                  lestä saatava kiireellisesti aikaan, olisi asian
1571:    Vaitioneuvosto on Eduskunnan päättämän            valmistelutöitä Hallituksen toimesta kiirehdit-
1572: toivomuksen johdosta asettanut 27 päivänä jou-       tävä.
1573: lukuuta 1968 komitean, joka on ottanut ni-              Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on,
1574: mekseen Metsänhoitoyhdistyslakikomitea, val-         hyläten lakialoitJteet, päättänyt lausua toivo-
1575: mistamaan ehdotuksen metsänhoitoyhdistyksiä          muksen,
1576: koskevan lainsäädännön uudistamiseksi nykyi-                    että Hallitus kiireellisesti valmistuttaa
1577: siä olosuhteita vastaavaksi ottaen huomioon,                 ;a antaa Eduskunnalle metsänhoitoyhdis-
1578: ettei uudelleenjärjestelystä aiheudu valtiolle li-           tyksiä koskevan lainsäädännön uudista-
1579: sämenoja. Metsänhoitoyhdistyksiä koskevan                    mista tarkoittavan esityksen.
1580:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1970.
1581: 
1582: 
1583: 
1584: 
1585: 104/71
1586:                                   1970 Vp. -     Lak.al.miet. n:o 7.
1587: 
1588: 
1589: 
1590: 
1591:                                       Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
1592:                                   n:o 4 kahden lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen
1593:                                   salaojituslaiksi.
1594: 
1595:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 5 päi-       rästä. Markkamääräiseksi enimmäismääräksi on
1596: vältä viime toukokuuta lähettänyt maa- ja            vahvistettu 500 markkaa hehtaaria kohti. Sala-
1597: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel-     ojituslainoja on myönnetty vuosittain keski-
1598: täväksi ed. Sepän ym. lakialoitteen n:o 257          määrin 6 500 000 markkaa ja maankäyttölain
1599: ja ed. Uusitalon ym. :lakialoitteen n:o 258,         mukaisia perusparannuslainoja 600 000 mark-
1600: iotka kumpikin sisältävät ehdotuksen salaoji-        kaa.
1601: tuslaiksi, ja päätöspöytäkirjanottein 29 päivältä       Lakialoitteessa n:o 257 ehdotetaan salaojitus-
1602: viime toukokuuta ed. Kurpan ym. toivomus-            lakia muutettavaksi lähinnä siten, että myös
1603: aloitteen n:o 1235, jossa on ehdotettu edus-         salaojituspalkkioiden myöntäminen olisi mah-
1604: kunnan päätettäväksi toivomus, että hallitus         dollista. Samalla ehdotetaan lainan koroksi
1605: ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin salaojitus-   4 prosenttia. Lakialoitteessa n:o 258 ehdote-
1606: palkkioiden ja ..J.ainojen myöntämiseksi valtion     taan niin ikään salaojituspalkkioiden myöntä-
1607: varoista maatilojen elinkelpoisuuden paranta-        mistä. Tämän lakialoitteen mukaan myös sala-
1608: misen edistämiseksi. Kuultuaan asiantuntijoina       ojituslainat myönnettäisiin tulo- ja menoarviossa
1609: vs. hallitusneuvos Heikki Liipolaa maatalous-        tarkoitukseen osoitetoista varoista. Lainat mak-
1610: ministeriöstä, asutusneuvos Reino Jänttiä asu-       settaisiin takaisin viitenätoista vuotuiseränä ja
1611: tushallituksesta ja yli-insinööri Viljo Riotikkaa    niiden vuotuinen korko olisi 3 prosenttia.
1612: Salaojitusyhdistyksestä valiokunta esittää seu-
1613: raavaa.                                                 Valiokunnan saamien selvitysten mukaan ei
1614:    Voimassa olevan salaojituslain ( 132/67 mu-       varojen puute ole ollut esteenä lainojen myön-
1615: kaan myönnetään salaojituslainoja eräiden raha-      tämiselle, joten kaikki henkilöt, jotka muutoin
1616: laitosten varoista ns. korkotukilainoina. Sala-      ovat täyttäneet lainan saamisen edellytykset,
1617: ojituslainan takaisinmaksuaika on vähintään          ovat myös Jainan saaneet. Tämä huomioon
1618: viisi ja enintään kymmenen vuotta sekä vuo-          ottaen ja kun on kysymys työstä, jonka vai-
1619:  tuinen korko viisi prosenttia. Tämän lisäksi        kutus alkaa välittömästi työn valmistumisen
1620: myönnetään maankäyttölain nojalla maatilata-         jälkeen, valiokunta ei katso asianmukaiseksi
1621: louden kehittämisrahaston varoista perusparan-       asettua puoltamaan salaojituspalkkioiden myön-
1622: nuslainoja salaojittamista varten. Sanottujen        tämistä koskevan lainsäädännön aikaansaa-
1623: perusparannuslainojen takaisinmaksuaika on           mista. SaJaojituksen tärkeä merkitys huomioon
1624: kymmenen vuotta ja vuotuinen korko kolme             ottaen valiokunta on kuitenkin sitä mieltä,
1625:  prosenttia. Maatalousministeriön antaman pää-       että varsinkin vähävaraisimmiksi katsottavien
1626:  töksen mukaan voidaan perusparannuslainoja          viljelijöiden lainaehtoja tulisi pyrkiä paranta-
1627:  salaojittamista varten myöntää yleeensä vain,       maan. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi
1628:  milloin hakijan ja hänen aviopuolisoosa vero-       siten, että maatalousministeriön päätöksellä
1629:  tettavan omaisuuden määrä on enintään 15 000        vahvistettua, edellä selostettua verotettavan
1630:  markkaa. Salaojituslainoja samoin kuin perus-       omaisuuden ylärajaa korotettaisiin ja että sa-
1631:  parannuslailllojakin voidaan myöntää enintään       malla myös lainojen markkaamääräistä enim-
1632:  50 prosenttia hyväksytyn kustannusarvion mää-       mäismäärää nostettaisiin.
1633: 
1634: 
1635: 
1636: E 825/70
1637: 2                                1970 Vp.- Lak.al.miet. n:o 7.
1638: 
1639:   Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-          Samalla valiokunta ehdottaa,
1640: nioittaen ehdottaa,
1641:                                                                   että toivomusaloite n:o 1235 hylät··
1642:           että lakialoitteisiin n:ot 257 ja 258                täisiin.
1643:        sisältyvät lakiehdotukset hylättäisiin.
1644:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1970.
1645: 
1646: 
1647: 
1648: 
1649:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-        Lillqvist, H. Linna, Mustonen, Nikkilä, Raa-
1650: neet osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheen-        tikainen, I. Suominen, Syrjä, H. Westerlund
1651: johtaja Nevalainen, jäsenet Järvenpää, Lepistö,     ja Vilmi sekä varajäsen L. Linna.
1652: 
1653: 
1654: 
1655: 
1656:                                          V a s t a 1a u s e.
1657: 
1658:    Allekirjoittanut ei voi yhtyä . valiokunnan      kin maanviljelystöissä. Salaojituspalkkioiden
1659: kielteiseen kantaan salaojituspalkkioita koske-     myöntämistä puolustaa sekin, että palkkiotoi-
1660: vassa asiassa. Niin kuin valiokunnan hylättä-       minnan avulla voidaan ratkaisevasti edistää laa-
1661: väksi ehdottamassa ed. Kurpan ym. toivomus-         jojen yhteishankesalaojitusten suorittamista,
1662: aloitteessa todetaan, salaojitustarvetta on pal-    koska vain palkkiotoiminnan kautta vähävarai-
1663: jon sellaisissakin kohteissa, joissa sosiaalisin    simmilla tiloilla on mahdollisuus olla niissä
1664: perustein annettu valtion tuki on perusteltua.      mukana.
1665: Näin on erityisesti niillä tiloilla, joissa tilan      Edellä lausutun perusteella ja viitaten toivo-
1666: omistajan varattomuus tai heikko työkunto on        musaloitteeseen n:o 1235 ehdotan kunnioit-
1667: esteenä omana työnä suoritettavalle salaojitta-     taen eduskunnnan päätettäväksi toivomuksen,
1668: miselle. Niillä tiloilla salaojituksen puuttumi-
1669: nen taasen aiheuttaa sen, että tilan viljelysten                  että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
1670: avo-ojien kunnossapito ja vuokrakoneiden                       menpiteisiin salaojituspalkkioiden myön-
1671: käyttö viljelytöissä muodostuu vieläkin epä-                   tämiseksi valtion varoista maatilojen
1672: edullisemmaksi, mitä vastaavasti niillä tiloilla,              elinkelpoisuuden parantamisen edistä-
1673: joissa on mahdollisuus omien koneiden käyt-                    miseksi.
1674: töön avo-ojituksen kunnossapidossa ja yleensä-
1675:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1970.
1676: 
1677:                                             Lauri Linna.
1678:                          1970 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. n:o 7.
1679: 
1680: 
1681: 
1682: 
1683:                                    S u u r en v a 1i o kun n a n m i e t i n t ö n:o 73 kahden
1684:                                lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen salaojituslaiksi.
1685: 
1686:    Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Sepän              että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
1687: ym. lakialoitteen n:o 257 ja ed. Uusitalon ym.           aloitteisiin n:ot 257 ;a 258 sisältyvät
1688: lakialoitteen n:o 258, päättänyt yhtyä kannat-           lakiehdotukset.
1689: tamaan maa- ja metsätalousvaliokunnan mietin-
1690: nössä n:o 4 tehtyä hylkäysehdotusta ja ehdot-
1691: taa siis kunnioittaen,
1692:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1970.
1693: 
1694: 
1695: 
1696: 
1697: E 912/70
1698:               j
1699:              j
1700:             j
1701:            j
1702:           j
1703:          j
1704:         j
1705:        j
1706:       j
1707:      j
1708:     j
1709:    j
1710:   j
1711:  j
1712: j
1713:                                     1970 Vp.- Lak.al.miet. n:o 8.
1714: 
1715: 
1716: 
1717: 
1718:                                        Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
1719:                                     n:o 6 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi maan-
1720:                                     käyttölain muuttamisesta.
1721: 
1722:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 5 päi-          taaria vastaava määrä maata, joka rSiten VOlSl
1723: vältä viime toukokuuta lähettänyt maa- ja               olla kokonaankin maatalouskelpoista maata.
1724: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel-        Tältä osin lakialoite on ristiriidassa maankäyttö-
1725: täväksi ed. Pekkarisen ym. edellä tarkoitetun           lain 16 §:ään 22 päivänä joulukuuta 1967 an-
1726: lakialoitteen n:o 238. Kuultuaan asiantunti-            netulla lailla (586/67) lisätyn 3 momentin
1727: joina vs. hallitusneuvos Heikki Liipolaa maa-           kanssa, jossa on tuntuvasti rajoitettu ns. kyl-
1728: talousministeriöstä ja toimistopäällikkö Martti         mien tilojen muodostamista lisäaluetta anta-
1729: Sitoa asutushallituksesta valiokunta esittää seu-       malla. Lakialoitteen hyväksyminen merkitsisi li-
1730: raavaa.                                                 säksi sitä, että samalla tulisi kumotuksi maan-
1731:    Lakialaitteessa n:o 238 ehdotetaan maan-             käyttölain 16 §:n 1 momenttiin elokuun 18
1732: käyttölain 16 §:ssä, sellaisena kuin se on 16           päivänä 1967 annetulla lailla (376/67) lisät-
1733: päivänä elokuuta 1958 annetussa laissa ( 353/           ty säännös, jonka mukaan lisäaluetta annet-
1734: 58), säädettäväksi vähimmäismäärä, mikä                 taessa puuttuva maatalousmaa voidaan, sikäli
1735: viljelystilaksi katsottavalla tilalla pitää olla maa-   kuin on ky:symys vapaaehtoisella kaupalla han-
1736: talous- ja maatalouskelpoista maata, jotta sille        kitusta maasta, korvata antamalla viljelystilaan
1737: voitaisiin antaa yksinomaan met!Sälisäaluetta.          metsämaata vastaavasti enemmän, ei kuitenkaan
1738: Täksi vähimmäismääräksi ehdotetaan neljää               säännönmukaista määrää kaksinkertaista määrää
1739: muunnettua peltohehtaaria. Milloin tilalle ei           enemmän, ja puuttuva metsämaa korvata anta-
1740: voitaisi lisäalueena antaa riittävästi maatalous-       malla tilaan vastaavasti enemmän maatalous-
1741: ja maatalouskelpoista maata, mutta metsämaata           maata.
1742: on lisäalueeksi runsaasti käytettävissä, voitai-           Edellä sanotut seikat huomioon ottaen valio-
1743: siin rajoitetut viljelymahdollisuudet toisaalta         kunta ei katso tarkoituksenmukaiseksi maan-
1744: korvata antamalla metsälisäaluetta vastaavasti          käyttölain 16 §:n muuttamista lakialaitteessa
1745: enemmän, enintään kuitenkin niin paljon, että           ehdotetulla tavalla, minkä vuoksi valiokunta
1746: metsän tuotto ei ylitä 150 kiintokuutiometriä.          kunnioittaen ehdottaa,
1747:    Käsiteltävänä oleva lakialoite rakentuu uudis-
1748: raivauksen pohjalle, koska metsälisäalueen an-                    että lakialoitteeseen n:o 238 sisäl-
1749: tamisen edellytykseksi riittäisi se, että tilalla              tyvä lakiehdotus hylättäisiin.
1750: on entuudestaan neljää muunnettua peltoheh-
1751:       Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1970.
1752: 
1753: 
1754: 
1755: 
1756:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-            kilä, Puhakka, Raatikainen, I. Suominen, H.
1757: neet osaa puheenjohtaja Marttila, varapuheen-           Westerlund ja Vilmi sekä varajäsenet L. Linna
1758: johtaja Nevalainen, jäsenet Antila, Järvenpää,          ja Seppä.
1759: Lepistö, Lillqvist, H. Linna, Mustonen, Nik-
1760: 
1761: 
1762: 
1763: 
1764: E 846/70
1765:                             1970 Vp. -     S. V. M. -   Lak.al.miet. n:o 8.
1766: 
1767: 
1768: 
1769: 
1770:                                         S u u r en v a Ii o kunnan mietintö n:o 78 lakialoit-
1771:                                     teen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi maankäyttölain
1772:                                     muuttamisesta.
1773: 
1774:     Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Pekka-               että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
1775: risen ym. lakialoitteen n:o 2.38, päättänyt yh-             aloitteeseen n:o 238 sisältyvän lakiehdo-
1776: :tyä :k:an.n.attamaan maa- ja metsätaloUSIValioku.n-        tuksen.
1777:  nan mietinnössä n:o 6 tehtyä hylkäysehdotusta
1778:  ja ehdottaa siis kunnioittaen,
1779:       Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1970.
1780: 
1781: 
1782: 
1783: 
1784: E 912/70
1785:                                  1970 Vp. -    Lak.al.miet. n:o 9.
1786: 
1787: 
1788: 
1789: 
1790:                                     Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
1791:                                  n:o 7 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
1792:                                  maankäyttölain muuttamisesta.
1793: 
1794:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 5 päi-      että laina on välittömästi maksettava kokonai-
1795: vältä viime toukokuuta lähettänyt maa- ja met-      suudessaan takaisin siinä tapauksessa, jolloin
1796: sätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä-     tila jaetaan tai sille ryhdytään rakentamaan tois-
1797: väksi ed. Pekkarisen ym. edellä tarkoitetun la-     ta talouskeskusta.
1798: kialoitteen n:o 239. Kuultuaan asiantuntijoina         Kun maankäyttölain 20 § :ää on 18 päivänä
1799: vs. hallitusneuvos Heikki Liipolaa maatalous-       elokuuta 1967 annetulla lailla (376/67) muu-
1800: ministeriöstä ja toimistopäällikkö Martti Siroa     tettu muun muassa siten, että sisarosuuslainaa
1801: asutushallituksesta valiokunta esittää seuraavaa.   voidaan antaa yhteisesti kahdelle tai useammal-
1802:    Käsiteltävänä olevassa lakialaitteessa ehdote-   le henkilölle edellyttäen, että hakijoista enin-
1803: taan maankäyttölain 20 § :n 2 momenttia, sel-       tään yksi on perheellinen, valiokunta kunnioit-
1804: laisena kuin se on 13 päivänä joulukuuta 1963       taen ehdottaa,
1805: annetussa laissa (557/63), muutettavaksi si-
1806: ten, että sisarosuuslainaa voitaisiin myöntää yh-            että lakialoitteeseen n: o 23 9 sisälty-
1807: teisesti useammalle henkilölle yleensä ehdolla,            vä lakiehdotus hylättäisiin.
1808:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1970.
1809: 
1810: 
1811: 
1812: 
1813:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-        kilä, Puhakka, Raatikainen, I. Suominen, H.
1814: neet osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheen-        Westerlund ja Vilmi sekä varajäsenet L. Linna
1815: johtaja Nevalainen, jäsenet Antila, Järvenpää,      ja Seppä.
1816: Lepistö, Lillqvist, H. Linna, Mustonen, Nik-
1817: 
1818: 
1819: 
1820: 
1821: E 847/70
1822:                          1970 Vp. -    S. V. M. -   Lak.al.miet. n:o 9.
1823: 
1824: 
1825: 
1826: 
1827:                                     Suuren v a Ii o kunnan mietintö n:o 79 lakialoit-
1828:                                 teen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi maankäyttölain
1829:                                 muuttamisesta.
1830: 
1831:    Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Pekka·           että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
1832: risen ym. lakialoitteen n:o 2.39, päättänyt yh-         aloitteeseen n:o 239 sisältyvän lakiehdo-
1833: tyä kannattamaan maa- ja metsätalousvaliokun-           tuksen.
1834: nan mietinnössä n:o 7 tehtyä hylkäysehdotusta
1835: ja ehdottaa siis kunnioittaen,
1836:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1970.
1837: 
1838: 
1839: 
1840: 
1841: E 912/70
1842:                                 1970 Vp.- Lak.al. miet. n:o 10.
1843: 
1844: 
1845:                                     Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
1846:                                  n:o 8 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi vilja-
1847:                                  kaupasta.
1848: 
1849:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 5 päi-      tusta ~morittavia elinkeinonharjoittajia velvoit-
1850: vältä viime toukokuuta lähettänyt maa- ja           tavat laatuvaatimukset sekä näytteenotto- ja
1851: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel-    laadunmääritysmenetelmille samoin kuin määri-
1852: täväksi ed. Kaarlosen ym. lakialoitteen n:o 259,    tysvälineille ja viljakauppaa sekä viljan laatu-
1853: joka sisältää ehdotuksen laiksi viljakaupasta, ja   arvostelua suorittavalle henkilökunnalle asetet-
1854: päätöspöytäkirjanottein 29 päivältä viime tou-      tavat vaatimukset. Lakialaitteessa ehdotetaan
1855: kokuuta ed. H. Westerlundin toivomusaloitteen       lisäksi, että viljaliikkeen on noudatettava viljaa
1856: n:o 1343, jossa on ehdotettu eduskunnan pää-        ostaessaan valtioneuvoston, Valtion Viljavaras-
1857: tettäväksi toivomus, että hallitus selvityttäisi    ton tai muun valtion viranomaisen vahvistamia
1858: mahdollisuudet säätää viljakauppalaki, joka         viljan hintoja.
1859: sääntelee viljan hinnoittelun yhtäpitävästi teh-       Valiokunnan mielestä viljakauppaa koskeva
1860: tyjen päätösten kanssa siten, että se on maa-       laki on tarpeen vaatima ja kiireellisesti aikaan-
1861: talouden hintalainsäädännön hengen ja tarkoi-       saatava. Valiokunta yhtyy siten tältä osin laki-
1862: tuksen mukainen, ja kiireellisesti antaisi Edus-    aloitteen n:o 259 ja toivomusaloitteen n:o
1863: kunnalle esityksen tästä asiasta. Kuultuaan         1343 perusteluissa lausuttuun. Kun asia olisi
1864: asiantuntijoina maatalousneuvos Eino Lähde-         kuitenkin aiheellista käsitellä hallituksen esi-
1865: ojaa maatalousministeriöstä, toimitusjohtaja R.     tyksen pohjalta ja kun valiokunnan mielestä
1866: Vasaraa Valtion Viljavarastosta, agronomi           olisi vielä tarpeen selvittää, onko viljakauppaa
1867: Reino Urosta Maataloustuottajain Keskuslii-         koskevaan lakiin asianmukaista ottaa lainkaan
1868: tosta, agronomi Tor Nymalmia Svenska Lant-          säännöksiä viljan hinnasta, valiokunta ei ole
1869: bruksproducenternas Centralförbundista ja toi-      asettunut puoltamaan lakialoitteeseen n:o 259
1870: mitusjohtaja Seppo Laurilaa Kauppamyllyjen          sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä, mutta
1871: Yhdistyksestä valiokunta esittää seuraavaa.         edellyttää, että hallitus kiireellisesti antaa edus-
1872:    Käsiteltävänä olevan lakialoitteen peruste-      kunnalle asiaa koskevan esityksen, jonka val-
1873: luissa on todettu, että kotimaassa tuotetun vil-    mistelutyöt ovat valiokunnan saaman tiedon
1874: jan ja herneen laatuvaatimuksia koskeva maa-        mukaan jo pitkähkön ajan olleet maatalousmi-
1875: talousministeriön päätös sitoo ainoastaan Val-      nisteriössä vireillä.
1876: tion Viljavarastoa, joka nykyisin ostaa kaup-          Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
1877: paan tulevasta viljasta vain noin neljäsosan,       nioittaen ehdottaa,
1878: ja että varsinkin viime vuosina on saatettu
1879: havaita viljaliikkeiden ja myllyjen poikenneen                 että lakialoitteeseen n:o 259 sisäl-
1880: sanotun maatalousministeriön päätöksen mää-                 tyvä lakiehdotus hylättäisiin.
1881: räyksistä. Tästä on aiheutunut, kuten myös toi-
1882: vomusaloitteessa n:o 1343 on todettu, erinäisiä       Samalla valiokunta ehdottaa          eduskunnan
1883: häiriöitä viljan markkinoinnissa. Lakialaitteessa   päätettäväksi toivomuksen,
1884: n:o 259 ehdotetaan tämän vuoksi eduskunnan
1885: hyväksyttäväksi lakiehdotus, jonka mukaan                     että hallitus antaisi kiireellisesti edus-
1886: maatalousministeriö voisi vahvistaa sekä kaik-              kunnalle esityksen viljakauppaa koske-
1887: kia viljaliikkeitä että kotimaisen viljan jauha-            vaksi laiksi.
1888:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1970.
1889: 
1890: 
1891:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet     Lillqvist, H. Linna, Mustonen, Nmkilä, Pu-
1892: osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheenjohtaja       hakka, Raatikainen, I. Suominen, H. Wester-
1893: Nevalainen, jäsenet Antila, Järvenpää, Lepistö,     lund ja Vilmi sekä varajäsenet L. Linna ja Seppä.
1894: 
1895: 
1896: 
1897: E 848/70
1898:                         1970 Vp. -   S. V. M. -   Lak.al.miet. n:o 10.
1899: 
1900: 
1901: 
1902: 
1903:                                    Suur en v a Ii o kunnan m i e t i n t ö n:o 80 lakialoit-
1904:                                teen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi viljakaupasta.
1905: 
1906:   Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Kaar-             että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
1907: :>sen ym. lakialoitteen n:o 259, päättänyt yh-         aloitteeseen n:o 259 sisältyvän lakiehdo-
1908: yä kannattamaan maa- ja metsätalousvaliokun-           tuksen.
1909: tao mietinnössä n:o 8 tehtyä hylkäysehdotusta
1910: a ehdottaa siis kunnioittaen,
1911:     Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1970.
1912: 
1913: 
1914: 
1915: 
1916: : 912/70
1917:                        1970 Vp. -    Edusk. toivomus. -   Lak.al.miet. n:o 10.
1918: 
1919: 
1920: 
1921: 
1922:                                          Eduskunnan       t oi v o m u s   viljakauppaa   koskevasta
1923:                                     laista.
1924: 
1925:     Eduskunnassa on tehty lakialoite, joka sisäl-    nasta, Eduskunta ei ole hyväksynyt lakialoit-
1926: :tää ehdotuksen laiksi viljakaupasta, ja toivo-      teeseen sisältyvää lakiehdotusta. Eduskunta
1927: musaloite, joka tarkoittaa viljakauppalain säätä-    edellyttää, että Hallitus kiireellisesti antaa
1928: misen mahdollisuuksien selvittämistä. Maa- ja        Eduskunnalle asiaa koskevan esityksen, jonka
1929: metsätalousvaliokunta on asiasta antanut mie-        valmistelutyöt ovat Eduskunnan saaman tiedon
1930: tintönsä n:o 8 sekä Suuri valiokunta mietin-         mukaan jo pitkähkön ajan olleet maatalousmi-
1931: tönsä n:o 80.                                        nisteriössä vireillä.
1932:     Eduskunnan mielestä viljakauppaa koskeva            Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on,
1933: laki on tarpeen vaatima ja kiireellisesti aikaan-    hyläten lakialoitteen, päättänyt lausua toivo-
1934:  saatava. Kun asia olisi kuitenkin aiheellista kä-   muksen,
1935:  sitellä Hallituksen esityksen pohjalta ja kun
1936: Eduskunnan mielestä olisi vielä tarpeen selvit-               että Hallitus antaisi kiireellisesti
1937:  tää, onko viljakauppaa koskevaan lakiin asian-             Eduskunnalle esityksen viljakauppaa
1938:  mukaista ottaa lainkaan säännöksiä viljan hin-             koskevaksi laiksi.
1939:       Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1970.
1940: 
1941: 
1942: 
1943: 
1944: 107/71
1945:                                 1970 Vp. -       Lakial.miet. n:o 11.
1946: 
1947: 
1948: 
1949: 
1950:                                       Peru s t u s 1a kiva 1i o kunnan mietin t ö n:o 18
1951:                                   lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi Suomen
1952:                                   Hallitusmuodon muuttamisesta ja toivomusaloitteen johdosta
1953:                                   tutkimuksesta kuntien perustuslaillisesta asemasta valtioon näh-
1954:                                   den.
1955: 
1956:     Eduskunta on pöytäkirjanottein 5 päivältä         loin sitä vo1ta1sun muuttaa ainoastaan perus-
1957: :oukokuuta 1970 lähettänyt perustuslakivalio-         tuslain säätämisjärjestyksessä säädettävällä lail-
1958: mntaan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. San-        la. Lisäksi siinä olisi selvästi ilmaistava, että
1959: ielinin ym. lakialoitteen n:o 5, joka sisältää        muulta osalta kuntain itsehallinnosta on säädet-
1960: ilidotuksen laiksi Suomen Hallitusmuodon              tävä tavallisella lailla. Aloitteessa on ehdotettu
1961: nuuttamisesta. Samassa tarkoituksessa edus-           hallitusmuodon 51 §:n 2 momenttia muutetta-
1962: mnta on pöytäkirjanottein 29 päivältä mainit-         vaksi näitä näkökohtia vastaavasti.
1963: :ua toukokuuta lähettänyt perustuslakivalio-              Ed. Ensio Laineen toivomusaloitteessa lau-
1964: ~untaan ed. Ensio Laineen ym. toivomusaloit-          sutaan, että esitetyt suunnitelmat ns. arvon-
1965: :een n:o 17 tutkimuksesta kuntien perustus-           lisäverojärjestelmän toteuttamiseksi ovat nosta-
1966: aillisesta asemasta valtioon nähden. Valiokun-        neet keskustelun piiriin valtion ja kuntien väli-
1967: :a on käsitellyt sanottuun lakialoitteeseen sisäl-    set suhteet. Perustellusti on ihmetelty muun
1968: :yvän lakiehdotuksen ·ja toivoitmsaloitteen sa-       muassa sitä, että valtion siirtäessä kunnille jat-
1969: naa asiaa koskevina toistensa . yhteydessä.           kuvasti suuria kustannuksia vaativia julkisoi-
1970: K:uultuaan asian johdosta sisäasiainministeriön       keudellisia velvollisuuksia se samanaikaisesti
1971: cansliapäällikköä Arno Hannusta, Suomen               valmistautuu saattamaan eräiden julkisoikeudel-
1972: (unnallisliiton johtajaa Paavo Pekkasta ja apu-       listen velvollisuuksien täyttämisen, kuten ve-
1973:  aisosastopäällikkö Voitto Ala-Kurhilaa Suomen        den, sähkön ja kaasun toimittamisen sekä sata-
1974: (aupunkiliitosta perustuslakivaliokunta esittää       mien käyttämisen liikevaihtoverotuksen alaisek-
1975: ;euraavaa.                                            si. Paremmin paikallaan olisi ollut lähteä siitä,
1976:     Ed. Sandelinin ym. laitteen mukaan hallitus-      että kaupunkien luotua suurin kustannuksin
1977: nuodon 51 §:n 2 momentin säännös kuntien              liike-elämälle ja kasvavalle liikevailidolle pa-
1978:  tsehallinnosta on tarkoitettu antamaan turvaa        rempia edellytyksiä olisi huomattava osa liike-
1979: mnnalliselle itsehallinnolle ja velvoittamaan         vaihtoverotuksen tuotosta suoritettava kaupun-
1980:  nyös lainsäätäjää itseään. Säännös on kuiten-        kikunnille korvaukseksi niiden taloudellisista
1981:  ~ jäämässä kuolleeksi kirjaimeksi, jota ei ote-      uhrauksista. Liikevaihtoverotuksen uudistamis-
1982:  :a huomioon lainsäädäntötyössä. Tämän on             ta esittänyt komitea on täydellisesti sivuuttanut
1983:  aloitteen mukaan katsottava johtuneen sään-          kysymykset kuntien tapaoikeudellisesta ja lain-
1984:  löksen epäonnistuneesta sanamuodosta, joka           säädännöllisestä asemasta. Kunnat ovat vanhas-
1985:  :ekee mahdolliseksi sen tulkitsemisen monella        taan itse olleet veronkantoon oikeutettuja ja
1986:  ~ri tavalla. Säännöstä on mahdollista tulkita        valtioon nähden verovapaita, mutta nyt ne aio-
1987:  nuun muassa niin, että se ei anna kuntien            taan panna verolle. Tässä piilee aloitteen mu-
1988:   tsehallinnon sisällölle perustuslain suojaa, vaan   kaan ristiriita ja kysymyksessä on varsin sy-
1989:  näärää vain kuntien itsehallinnosta säädettä-        välle käyvän muutoksen aikaansaaminen yhteis-
1990:  räksi lailla, ja jopa niinkin, että se käsittää      kuntamme rakenteeseen. Hallitusmuodon sään-
1991:  tinoastaan periaatteellisen julkilausuman, jol-      nökset kuntien itsehallinnon suojasta ovat niu-
1992:  .a ei ole minkäänlaista velvoittavaa luonnetta.      kat, mutta niiden itsehallinto-oikeus olisi tur-
1993:  )en vuoksi olisi säännöksen selventäminen            vattava riittävän selvästi ja tehokkaasti. On
1994:  aloitteen mukaan tarpeen. Säännöksessä olisi         mitä ilmeisintä, että kuntien verovapaus kuu-
1995:   ausuttava ainakin se, että kuntain itsehallin-      luu hallitusmuodon täydentämisen kannalta
1996:   lOn perusluonne nauttii perustuslain suojaa, joi-   tärkeimpiin tavoitteisiin. Edelleen olisi halli-
1997: ~ 841/70
1998: 2                               1970 Vp. -      Lakial.miet. n:o 11.
1999: 
2000: tusmuotoon saatava kuntien asemaa turvaavat          nön kokonaisuudistuksen valmistelu on valio
2001: säännökset siitä, että kunnilla on riittävät va-     kunnan saaman selvityksen mukaan parhaillaar
2002: paat tulot niille kuuluvien tehtävien toteutta-      sitä varten asetetun komitean tehtävänä, olis.
2003: miseen. Esitetyillä perusteilla aloitteessa on eh-   edellä mainittu tutkimus ilmeisesti sopivimmir
2004: dotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus,         suoritettavissa tämän komitean toimesta.
2005: että hallitus tutkituttaisi perustuslakiemme, lä-       Edellä lausutun nojalla perustuslakivaliokun
2006: hinnä hallitusmuodon, edelleen kehittämistä          ta kunnioittaen ehdottaa,
2007: niin, että kuntien perustuslaillisen aseman pa-
2008: rantaminen, kuntien itsehallinto-oikeus ja vero-               että Eduskunta päättäisi hylätä ed
2009: vapaus sekä kuntien .tehtäviä vastaavien tulo-              Sandelinin ym. lakialoitteeseen n:o ~
2010: jen saaminen turvataan.                                     sisältyvän ehdotuksen laiksi Suome1
2011:    Hallitusmuodon säännökset kuntien itsehal-               Hallitusmuodon muuttamisesta.
2012: linnon suojasta ovat varsin niukat ja ainakin
2013: osaksi tulkinnanvaraiset. Kuntien aseman sel-           Samalla valiokunta ehdottaa edellä mainitut
2014: väpiirteisempi järjestäminen tässä kohdin ei         lakialoitteen sekä ed. Ensia Laineen ym. toivo
2015: perustuslakivaliokunnan mielestä kuitenkaan          musaloitteen n:o 17 pohjalta eduskunnan hy
2016: näytä olevan toimitettavissa ed. Sandelinin ym.      väksyttäväksi toivomuksen,
2017: lakialaitteessa ehdotetulla hallitusmuodon 51
2018: § :n 2 momentin muuttamisella. Se edellyttäisi                 että hallitus antaisi kunnallisoikeuttt
2019: muutakin lainsäädäntöä, jolla asiasta annettai-             koskevan lainsäädännön kokonaisuudis
2020: siin riittävän yksityiskohtaiset säännökset. Sen            tusta valmistelemaan asetetun komitea~
2021: vuoksi valiokunta katsoo, että aloitteeseen si-             tehtäväksi samalla tutkia, olisiko kun
2022: sältyvä lakiehdotus olisi hylättävä. Valiokunta             tien itsehallinto-oikeutta koskevia hal
2023: on kuitenkin sitä mieltä, että kysymys kuntien              litusmuodon säännöksiä tarpeen tarkis
2024: itsehallinto-oikeuden laatua ja laajuutta koske-            taa, ja antaisi Eduskunnalle sellaiset esi
2025: vien hallitusmuodon säännösten tarkistamisen                tykset, joihin tutkimuksen tulos anta.
2026: tarpeesta olisi perusteellisesti tutkittava. Kun            aihetta.
2027: yleistä kunnallisoikeutta koskevan lainsäädän-
2028:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1970.
2029: 
2030: 
2031: 
2032: 
2033:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-         visto, Maijala, Pekkala, Salmenkivi, Silander
2034: neet osaa puheenjohtaja Häikiö, sekä jäsenet         Tarjanne, Vilponiemi ja Asvik.
2035: Ehrnrooth, Hjerppe, Hykkäälä, Kohtala, Koi-
2036:                          1970 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. n:o 11.
2037: 
2038: 
2039: 
2040: 
2041:                                     S u u r en v a Ii o kunnan m i e t i n t ö n:o 71 lakialoit-
2042:                                 teen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi Suomen Hallitus-
2043:                                 muodon muuttamisesta.
2044: 
2045:    Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Sande-           että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
2046: linin ym. lakialoitteen n:o 5, päättänyt yhtyä          aloitteeseen n:o 5 sisältyvän lakiehdo-
2047: kannattamaan perustuslakivaliokunnan mietin-            tuksen.
2048: nössä n:o 18 tehtyä hylkäysehdotusta ja ehdot-
2049: taa siis kunnioittaen,
2050:       Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1970.
2051: 
2052: 
2053: 
2054: 
2055: E 912/70
2056:                        1970 Vp.- Edusk. toivomus.- Lakial.miet. n:o 11.
2057: 
2058: 
2059: 
2060: 
2061:                                       E d u s k u n n a n t o i v o m u s tutkimuksesta          kuntien
2062:                                    perustuslaillisesta asemasta valtioon nähden.
2063: 
2064:    Eduskunnassa on tehty lakialoite, joka sisäl-      don säännösten tarkistamisen tarpeesta olisi pe-
2065: tää ehdotuksen laiksi Suomen Hallitusmuodon           rusteellisesti tutkittava. Kun yleistä kunnallis-
2066: muuttamisesta ja toivomusaloite tutkimuksesta         oikeutta koskevan lainsäädännön kokonais-
2067: kuntien perus:tuslaillisesta asemasta valtioon        uudistuksen valmistelu on Eduskunnan saaman
2068: nähden. Perustuslakivaliokunta on asiasta anta-       selvityksen mukaan parhaillaan sitä varten ase-
2069: nut mietintönsä n:o 18 sekä Suuri valiokunta          tetun komitean tehtävänä, olisi edellä mainittu
2070: mietintönsä n:o 71.                                   tutkimus ilmeisesti sopivimmin suoritettavissa
2071:    Hallitusmuodon säännökset kuntien itsehal-         tämän komitean toimesta.
2072: linnon suojasta ovat varsin niukat ja ainakin            Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on,
2073: osaksi 1tulkinnanvaraiset. Kuntien aseman sel-        hyläten lakialoitteen, päättänyt lausua toivo-
2074: väpiirteisempi järjestäminen tässä kohdin ei          muksen,
2075: Eduskunnan mielestä kuitenkaan näytä olevan                       että Hallitus antaisi kunnallisoikeutta
2076:  toimitettavissa hallitusmuodon 51 §:n 2 mo-                  koskevan lainsäädännön kokonaisuudis-
2077: mentin muuttamisella. Se edellyttäisi muutakin                 tusta valmistelemaan asetetun komitean
2078: lainsäädäntöä, jolla asiasta annettaisiin riittävän            tehtäväksi samalla tutkia, olisiko kun-
2079: yksityiskohtaiset säännökset. Sen vuoksi Edus-                 tien itsehallinto-oikeutta koskevia hal-
2080: kunta ei ole hyväksynyt aloitteeseen sisältyvää                litusmuodon säännöksiä tarpeen tarkis-
2081: lakiehdotusta. Eduskunta on kuitenkin sitä                     taa, ja antaisi Eduskunnalle sellaiset esi-
2082: mieltä, että kysymys kuntien itsehallinto-oikeu-               tykset, joihin tutkimuksen tulos antaa
2083: den laatua ja laajuutta koskevien hallitusmuo-                 aihetta.
2084:    Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1970.
2085: 
2086: 
2087: 
2088: 
2089:  106/71
2090:                                   1970 Vp.- Lakial.miet. n:o 12.
2091: 
2092: 
2093: 
2094: 
2095:                                        Perustus 1 a kiva Ii o kunnan mietintö n:o 19
2096:                                    lakialoitteen johdosta, joka sisältäil ehdotuksen laiksi kansan-
2097:                                    edustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta.
2098: 
2099:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 5 päivältä          tulosten julkistaminen sinänsä merkitse vaali-
2100: toukokuuta 1970 lähettänyt perustuslakivalio-         salaisuuden loukkaamista eikä sen vaarantu-
2101: kuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Or-        mista. Vaalisalaisuuden turvaamiseksi ei sen
2102: renmaan ym. lakialoitteen n:o 15, joka sisältää       vuoksi voida pitää tarpeellisena muuttaa kan-
2103: ehdotuksen laiksi kansanedustajain vaaleista an-      sanedustajain vaaleista annettua lakia aloittees-
2104: netun lain muuttamisesta. Kuultuaan asian joh-        sa ehdotetulla tavalla. Sanotun lain nykyisen
2105: dosta osastopäällikkö Kai Kortetta oikeusmi-          63 § :n 1 momentin mukaan saa äänioikeutettu
2106: nisteriöstä perustuslakivaliokunta esittää seu-       henkilö, joka on hoidettavana siinä tarkoite-
2107: raavaa.                                               tussa laitoksessa taikka on muusta syystä to-
2108:     Käsiteltävänä olevan aloitteen perusteluissa      dennäköisesti estynyt säännönmukaisina vaali-
2109: lausutaan, että yleisen käytännön mukaan edus-        päivinä käyttämästä äänioikeuttaan, äänestää
2110: kuntavaalien tulokset julkistetaan eri puoluei-       ennakolta siten kuin puheena olevassa laissa
2111: den ehdokkaiden saamien äänimäärien kohdalta          lähemmin säädetään. Lain sanamuodon mukaan
2112: jopa äänestysalueittain. Sen vuoksi voidaan eri-      on viimeksi mainituissa tapauksissa äänioikeu-
2113: tyisesti sellaisilla äänestysalueilla, joissa ääni-   tetun itsensä ratkaistava, onko hän todennäköi-
2114: oikeutettujen määrä on vähäinen, monessa ta-          sesti estynyt varsinaisina vaalipäivinä käyttä-
2115: pauksessa päätellä, ketä kukin on paikkakun-          mästä äänioikeuttaan ja hänen itsensä harkit-
2116: nalla äänestänyt. Aloitteen mukaan tämä on            tavissa on sekin, minkä seikan hän katsoo es-
2117: ristiriidassa perustuslain kanssa, koska vaalit       teenä olevan. Siten tämä säännös perustuslaki-
2118: sen mukaan ovat salaiset. Nykyisellään käytäntö       valiokunnan mielestä antaa riittävästi mahdolli-
2119: saattaa johtaa jopa siihen, että äänioikeutettu       suuksia ennakolta äänestämiseen kaikissa niissä
2120: .jättää kokonaan äänestämättä taikka mainitun-        tapauksissa, joissa äänioikeutettu omasta mie-
2121: lainen julkisuus vaikuttaa äänestäjän puolue- ja      lestään on jostakin syystä estynyt käyttämästä
2122: ehdokasvalintaan. Tämän epäkohdan poistami-           äänioikeuttaan varsinaisina vaalipäivinä. Näin
2123:  seksi aloitteessa on ehdotettu sellaisen sään-       ollen voidaan puheena olevaan aloitteeseen si-
2124:  nöksen lisäämistä kansanedustajain vaaleista an-     sältyvä lakiehdotus valiokunnan mielestä hy-
2125:  netun lain 63 §:ään, jossa nimenomaan lau-           lätä.
2126:  suttaisiin, että sanotussa laissa säädetyin tavoin      Edellä lausutun nojalla perustuslakivali'o-
2127:  ennakolta saisi äänestää muiden ohessa äänioi-       kunta kunnioittaen ehdottaa,
2128:  keutettu henkilö, joka vaalisalaisuuden säily-
2129:  misen vuoksi katsoo sen tarkituksenmukaiseksi.                 että Eduskunta päättäisi hylätä ed.
2130:     Asiaa harkitessaan perustuslakivaliokunta on             Orrenmaan ym. lakialoitteeseen n:o 15
2131:  päätynyt siihen käsitykseen, ettei aloitteen pe-            sisältyvän lakiehdotuksen.
2132:  rusteluissa tarkoitettu kansanedustajien vaalien
2133:       Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1970.
2134: 
2135: 
2136: 
2137: 
2138:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-          visto, Maijala, Pekkala, Salmenkivi Silander,
2139: neet osaa puheenjohtaja Häikiö,  sekä jäsenet         Tarjanne, Vilponiemi ja Asvik.
2140: Ehrnrooth, Hjerppe, Hykkäälä, Kohtala, Koi·
2141: 
2142: 
2143: 
2144: 
2145: E 842/70
2146:                          1970 Vp. -    S. V. M. -    Lak.al.miet. n:o 12.
2147: 
2148: 
2149: 
2150: 
2151:                                     S u u r e n v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 72 lakialoit-
2152:                                 teen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi kansanedustajain
2153:                                 vaaleista annetun lain muuttamisesta.
2154: 
2155:    Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Orren-             että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
2156: maan ym. lakialoitteen n:o 15, päättänyt yhtyä            aloitteeseen n:o 15 sisältyvän lakiehdo-
2157: kannattamaan perustuslakivaliokunnan mietin-              tuksen.
2158: nössä n:o 19 tehtyä hylkäysehdotusta ja ehdot-
2159: taa siis kunnioittaen,
2160:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1970.
2161: 
2162: 
2163: 
2164: 
2165: E 912/70
2166:                                  1970 Vp. -     Lak.al. miet.- n:o 13.
2167: 
2168: 
2169: 
2170: 
2171:                                        Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
2172:                                    n:o 11 kolmen lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen
2173:                                    laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
2174: 
2175:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 5 päi-         että maankäyttötoimenpiteiden turvaamista tar-
2176: vältä viime toukokuuta lähettänyt maa- ja              koittavat ehdot ja rajoitukset poistuisivat hake-
2177: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel-       muksesta asutushallituksen päätöksellä, jos suo-
2178: täväksi ed. Lehmosen ym. lakialoitteen n:o 237         ritetussa tarkastuksessa on havaittu omistajan
2179: ja ed. Pekkarisen ym. lakialoitteen n:o 240,           raivanneen ja rakentaneen hänelle myydyn
2180: jotka kumpikin sisältävät ehdotuksen laiksi            tilan tai alueen hyväksyttävään kuntoon ja
2181: maankäyttölain muuttamisesta, sekä ed. E.              hänen muutoinkin hoitaneen tilaansa kunnolli-
2182: Niemelä ym. lakialoitteen n:o 248, joka sisältää       sesti ja noudattaneen laadittua hoitosuunnitel-
2183: ehdotuksen laiksi maankäyttölain osittaisesta         maa metsänhoidon osalta.
2184: kumoamisesta, ja päätöspöytäkirjanottein 29               Lakialaitteessa n:o 240 ehdotetaan tehtäväksi
2185: päivältä viime toukokuuta ed. A. Niemelän ym.         mahdolliseksi vesihuoltolainojen ja vakauttamis-
2186: toivomusaloitteen n:o 1265, jossa on ehdotettu        lainojen myöntäminen maankäyttölain nojalla.
2187: eduskunnan päätettäväksi toivomus, että halli-        Lakialaitteessa n:o 248 taas ehdotetaan kumot-
2188: tus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin kaikkien   tavaksi maankäyttölain 11 luku, joka sisältää
2189: asutustilallisten ja lisämaan saajien, olivatpa he    säännökset maankäyttötoimenpiteiden turvaami-
2190: mjnkä lain alaisia tahansa, omistamien tilojen        sesta.
2191: ja lisämaiden hallinta- ja _omistusoikeutta rajoit-       Valiokunnan saamien selvitysten mukaan on
2192: tavien säännösten, niihin luettuna myös metsän-       maatalousministeriön tarkoituksena aivan lähi-
2193: käyttöoikeus, tarpeettomilta osin kumoamiseksi        aikoina asettaa toimikunta selvittämään vakaut-
2194: sekä välttämättämissä tapauksissa toistaiseksi        tamislainojen myöntämismahdollisuuksia varsin-
2195: tarvittavien rajoituksien saattamiseksi jousta-       kin niissä tapauksissa, jolloin pakkohuuto-
2196: viksi ja tarkoituksenmukaisiksi ilman laajaa ja       kaupan uhka on olemassa. Tämän vuoksi valio-
2197: kustannuksia vaativaa virkakoneistoa. Kuul-           kunta ei katso olevan aihetta asettua puolta-
2198: tuaan asiantuntijoina vs. hallitusneuvos Heikki       maan lakialoitteisiin n:ot 237 ja 240 sisältyvien
2199: Liipolaa maatalousministeriöstä ja toimistopääl-      lakiehdotusten hyväksymistä vakauttamislaino-
2200: likkö Martti Siroa asutushallituksesta valiokunta     jen osalta.
2201: esittää seuraavaa.                                        Tammikuun 31 pruvana 1969 annetulla
2202:    Lakialaitteessa n:o 237 ehdotetaan maan-           lailla ( 82/69) lievennettiin maankäyttötoimen-
2203: käyttölakia siten muutettavaksi, että lainoja         piteiden turvaamista tarkoittavia ehtoja ja rajoi-
2204: asunto-, talous-, kotieläin- ja ulkorakennusten       tuksia huomattavasti. Niinpä ehdot ja rajoi-
2205: rakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaus-        tukset lakkaavat olemasta voimassa, kun valtion
2206: ten suorittamiseen samoin kuin lainoja kaivojen       saatava on maksettu loppuun. Rajoitusten voi-
2207: ja viemäreiden rakentamiseen voitaisiin myön-         massa ollessakin voidaan puunmyyntilupia
2208: tää, paitsi yksityisille viljelijöille, myös näiden   myöntää yksityismetsälain säännösten mukai-
2209: muodostamille yhtymille, ja että lainoja voitai-      sesti, huomioon ottaen kuitenkin, ettei puun-
2210: siin myöntää myös maatalouskoneiden ja maa-           myynnillä vaaranneta valtion saamisen vakuutta.
2211: taloudessa käytettävien koneellisten laitteiden       Tämän vuoksi ja kun maankäyttölainsäädännön
2212: hankkimista varten samoin kuin vakauttamis-           kokonaisuudistusta koskeva hallituksen esitys
2213: lainoja sellaisten lyhytaikaisten ja korkeakor-       on valiokunnan saamien tietojen mukaan tar-
2214: koisten lainojen maksamista varten, jotka on          koitus saattaa valtioneuvoston käsiteltäväksi
2215: käytetty sanottujen koneiden ja laitteiden hank-      ensi vuoden keväällä, ja kun valtion saamisen
2216: kimiseen. Lisäksi ehdotetaan lakialaitteessa n:o      vakuuden turvaamisesta on joka tapauksessa
2217: 237 maankäyttölakia muutettavaksi myös niin,          huolehdittava, valiokunta katsoo, ettei nyt ole
2218: E 871/70
2219: 2                              1970 Vp. -     Lak:aL miet. n:o 13.
2220: 
2221: aihetta maankäyttötoimenpiteiden turvaamista        huomattavasti tarkempia säännöksiä kuin mitä
2222: koskevien säännösten muuttamiseen käsiteltä-        lakialaitteessa on ehdotettu lakiin otettavaksi,
2223: vänä olevissa aloitteissa ehdotetulla tavalla.      ja koska valiokunta ei ole tullut vakuuttuneeksi
2224: T arpeettomien viivytysten välttämiseksi olisi      muutoksen tarpeellisuudestakaan.
2225: valiokunnan mielestä kuitenkin mahdollisuuk-           Ehdottaessaan käsiteltävänä olevat aloitteet
2226: sien mukaan pyrittävä jouduttamaan pääoma-          hylättäviksi valiokunta edellyttää, että niihin
2227: hakkuuta koskevien hakemusten käsittelyä.           edellä selostettuihin toimenpiteisiin, joihin
2228:    Vesihuoltolainojen myöntäminen maankäyttö-       valiokumialle on ilmoitettu hallituksen toimesta
2229: lain nojalla on tehty mahdolliseksi 28 ..3.1969     ryhdyttävän, myös lähiaikoina ryhdytään.
2230: annetulla lailla ( 197/69), jolloin maankäyttö-        Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
2231: lain .30 §:ään lisättiin asiaa koskeva uusi 9 mo-   nioittaen ehdottaa,
2232: mentti. Kun myös maatalouskoneiden hankkimi-
2233: seen voidaan voimassa olevan lain mukaan                      että lakialoitteisiin n:ot 237, 240 ;a
2234: myöntää irtaimistolainoja, ei lakialoitteiden              248 sisältyvät lakiehdotukset hyliittäi-
2235: hyväksyminen näiltäkään osin ole valiokunnan               siin.
2236: mielestä tarpeen. Valiokunta. ei ole asettunut
2237: puoltamaan myöskään sitä lakialaitteessa n:o
2238: 237 tehtyä ehdotusta, että eräitä maankäyttö-         Samalla valiokunta ehdottaa,
2239: lainoja voitaisiin myöntää myös viljelijöiden
2240: muodostamille yhtymille, koska kysymyksessä                   että toivomusaloite n:o 1265 hylät-
2241: on siksi monimutkainen asia, että se vaatisi               täisiin.
2242:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1970.
2243: 
2244: 
2245: 
2246: 
2247:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet     Nikkilä, Raatikainen, I. Suominen, Vartia,
2248: osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheenjohtaja       H. Westerlund ja Vilmi sekä varajäsen L.
2249: Nevalainen, jäsenet Antila, Järvenpää, Lepistö,     Linna.
2250: Lillqvist, H. Linna, Lottanen, Mustonen,
2251:                         1970 Vp. -    S. V. M. -    Lak.al.miet. n:o 13.
2252: 
2253: 
2254: 
2255: 
2256:                                    S u u r e n v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 84 kolmen
2257:                                lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen laiksi maan·
2258:                                käyttölain muuttamisesta.
2259: 
2260:    Suuri valiokunta on, käsiteltyään seuraavat     n:o 11 tehtyä hylkäysehdotusta ja ehdottaa
2261: lakialoitteet: ed. Lehmosen ym. n:o 237, ed.       siis kunnioittaen,
2262: Pekkarisen ym. n:o 240 ja ed. E. Niemelän
2263: ym. n:o 248, päättänyt yhtyä kannattamaan                   että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
2264: maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä               aloitteisiin n:ot 237, 240 ;a 248 sisäl-
2265:                                                          tyvät lakiehdotukset.
2266:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1970.
2267: 
2268: 
2269: 
2270: 
2271: E 950/70
2272:                                  1970 Vp. -      Lakial.miet. n:o 14.
2273: 
2274: 
2275: 
2276: 
2277:                                        P e r u s t u s 1 a k i v a 1i o k u n n a n m i e ti n t ö n:o 20
2278:                                    lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi hallitus-
2279:                                    muodon muuttamisesta.
2280: 
2281:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 5 päivältä          tarkoittanut sille taata. Jos poliittiseen raken-
2282: toukokuuta 1970 lähettänyt perustuslakivalio-         nelmaan on syntynyt aukko, sitä ei voida
2283: kuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Ehrn-      tukkia .tilapäisjärjestelyillä haittaamatta poliit-
2284: roothin ym. lakialoitteen n:o 4, joka sisältää        tista elämäämme ja koko yhteiskuntaa. Joskin
2285: ehdotuksen laiksi hallitusmuodon muuttami-            perustuslain säännökset joissakin kohdin voivat
2286: sesta. Kuultuaan asian johdosta professoreja          olla joustavia, tietää hallitusmuotomme kaik-
2287: V. Merikoskea ja Paavo Kastaria sekä osasto-          kein kes:keisimpien säännösten subjektiivinen
2288: päällikkö Kai Kortetta oikeusministeriöstä pe-        tulkitseminen sen tasapainon vaarantumista,
2289: rustuslakivaliokunta esittää seuraavaa.               jonka tulee vallita valtion elinten kesken. Siitä
2290:    Aloitteen perusteluissa lausutaan, että de-        puolestaan seuraa perustuksen mureneminen
2291: mokraattisen hallitusjärjestelmän kehittämisessä      sen luottamussuhteen alta, jonka aikaansaa-
2292: on näytellyt ratkaisevaa osaa se vallanjako-          mista toimeenpanovallan ja kansanedustuksen
2293: oppi, jonka mukaan lainsäädäntövalta, täytän-         välillä parlamentarismi tarkoittaa. Tämä johtaa
2294: töönpanovalta ja tuomiovalta kuuluvat eri eli-        siihen, että tasavallan presidentin tärkeä teh-
2295: mille. Tämän vallanjako-opin perusajatus ilme-        tävä polHuisen elämän välittävänä ja tas,apai-
2296: nee aloitteen mukaan selvästi hallitusmuotomme        noittavana voimana vaiJkeutuu.
2297: 2 § :n säännöksistä. Kun eduskunta edustaa kan-          Aloitteessa 1ausutaan edelleen, että kun pe-
2298: saa, jolle valtiovalta Suomessa kuuluu, on edus-      rinteellisen demokratiamme säilymisen kannalta
2299: kunta tärkein niistä elimistä, joiden kesken          ratkaiseva merkitys on sillä, että eduskunnan
2300: valtiovalta hallitusmuodossa vallanjakoperiaat-       asema ja vaikutus turvataan, on vakavasti har-
2301: teen lievennettyä muotoa noudattaen on jaettu.        kittava, miten se voisi tapahtua järkyttämättä
2302: Tästä ei kuitenkaan seuraa, että hallitusvallan       tasapainoa vastakkaiseen suuntaan. Koska heik-
2303: asema Suomess,a olisi heikko. Tämä käy sel-           ko hallitusvalta voi tehdä mahdottomaksi niiden
2304: västi ilmi siitä, että hallituksen tulee meillä       tehtävien hoitamisen, jotka poliittisille elimille
2305: johtaa eduskuntaa, eikä päinvastoin. Tasavallan       on uskottu, ei olisi onnellista rajoittaa niitä
2306: presidentin valtuudet ovat niin ikään huomat-         valtuuksia, jotka hallitusmuotomme mukaan
2307: tavat. Valtiosääntömme tarkoituksena on kui-          kuuluvat toimeenpanovallalle eli tasavallan pre-
2308: tenkin ennen muuta turvata demoikratia sel-           sidentille ja valtioneuvostolle.
2309: laisella järjestelmällä, joka edellyttää tasapai-        Parlamentaarinen demokratia ei aloitteen mu-
2310: noa niiden eri elinten välillä, joille valtiovallan   kaan ole viime vuosina Suomessa :toiminut
2311: käyttäminen on jaettu.                                moitteettomasti. Eduskunnan vaikutus poliit-
2312:    Barlamentarismi on aloitteen mukaan poliit-        tisen demokratiamme ensimmäisenä elimenä ei
2313: tisessa järjestelmässämme toteutettu ankarassa        ole päässyt oikeuksiinsa siinä määrin kuin pe-
2314: muodossa. Eri tekijät ovat kuitenkin olleet           rustuslnissa on tarkoitettu. Syntynyt aukko on
2315: myötävaikuttamassa siihen, etteivät olosuhteet        peitetty toimeliaisuudella, jonka tasavallan pre-
2316: käytännössä aina ole muodostuneet sellaisiksi         sidentti on voinut saada aikaan. Tämä ei kui-
2317: kuin valtiosäännössä on tarkoitettu. Viime vuo-       tenkaan ole voinut palauttaa sitä. valtion elin-
2318: sina olosuhteet ovat selvästi johtaneet hallitus-     ten välistä tasapainoa, jonka hallitusmuoto on
2319: vallan aseman voimistumiseen eduskunnan val-          tarkoittanut iuotavaksi. Tässä tilanteessa olisi
2320: lan kustannuksella. Tämä voi johtaa - ellei           saatava aikaan 1tasapai:no eduskunnan ja kor-
2321:  jo ole johtanutklo - siihen, ettei kansan tah-       keimman toimeenpanovallan välillä. Siten tur-
2322:  dolla suurten ratkaisujen kohdalla ole sitä          vattaisiin parhaiten parlamentaarisen demokra-
2323:  määräävää vaikutusta, jonka hallitusmuoto on         tiamme suotuisa kehitys. Useissa maissa jo ko-
2324: E 872/70
2325: 2                                1970 Vp. -      Lakial.miet. n:o 14.
2326: 
2327: keiltu presidentin toimikausien rajoittaminen         tömme erinäisten kohtien tarkistamisen tar-
2328: varmistaisi meilläkin käytäntöön otettuna sen         peellisuutta. Kun komitean tehtävänä tiettä-
2329: vaikutusmahdollisuuden, joka presidentille kor-       västi on muun ohessa selvittää, miten tasa-
2330: keimman toimeenpanovallan haltijana ja maan           vallan presidentin oikeudellista asemaa ja vaali-
2331: ulkopolitiikan johtajana on kuuluva, tekemättä        tapaa koskevia säännöksiä olisi kehitettävä, olisi
2332: presidentin viran haltijaa siinä määrässä val-        kysymys presidentin vaalikausien rajoittamisesta
2333: litsevaksi poliittiseksi voimaksi, että kansan        sopivimmin tutkitJtavissa samassa yhteydessä.
2334: valitsema eduskunta tosiasiallisesti joutuu alen-       Edellä lausutun nojalla perustuslakivaliokunta
2335: netuksi ensimmäisen valtioelimen asemastaan.          kunnioittaen ehdottaa,
2336:     Aloitteessa esitetyillä perusteilla siinä ehdo-
2337: tetaan hallitusmuodon 23 §:ää muutettavaksi                         että Eduskunta päättäisi hylätä ed.
2338: niin, että henkilö, joka on valittu presiden-                    Ehrnroothin ym. lakialoitteeseen n:o 4
2339: tiksi, voitaisiin välittömästi presidentin tointa                sisältyvän lakiehdotuksen.
2340: hoidettuaan valita uudelleen vain kerran.
2341:     Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan            Samalla valiokunta edellä lausuttuun viitaten
2342: saattaa olla syytä rajoittaa tasavallan presidentin   ehdottaan puheena olevan lakialoitteen poh-
2343: vaalikausien määrää siten kuin aloitteessa ehdo-      jalta eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2344: tetaan. Tämä kysymys liittyy kuitenkin niin
2345: moniin valtiosääntömme mukaan ylintä valta:a                        että hallitus antaisi valtiosäännön tar-
2346: käyttävien elinten keskinäisiä suhteita koske-                   kistamisen tarpeellisuutta tutkimaan ase-
2347: viin kysymyksiin, ettei sitä perustuslakivalio-                  tetun komitean tehtäväksi samalla tut-
2348: kunnan mielestä ole ratkaistava aloitteeseen                     kia, olisiko tasavallan presidentin vaali-
2349: sisältyvän lakiehdotuksen pohjalta. Valiokunnan                  kausien lukua rajoitettava, ja antaisi
2350: saaman selvityksen mukaan hallitus on äsket-                     eduskunnalle sellaisen esityksen, mihin
2351: täin asettanut komitean tutkimaan valtiosään-                    tutkimuksen tulos antaa aihetta.
2352:       Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1970.
2353: 
2354: 
2355: 
2356: 
2357:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-          Hykkäälä, Kohtala, Maijala, Pekkala, Salmen-
2358: neet osaa puheenjohtaja Häikiö, varapuheen-           kivi, Seppä, Silander, Tarjanne ja Asvik sekä
2359: johtaja Kantola, jäsenet Ehrnrooth, Hjerppe,          varajäsen E. Niskanen.
2360: 
2361: 
2362: 
2363: 
2364:                                            V a s t a 1a u s e.
2365: 
2366:    Perustuslakivaliokunta on äänin 7-6 päät-          toimenpiteitä samansisäitöisten aloitteiden joh-
2367: tänyt ehdottaa hylättäväksi ed. Ehrnroothin           dosta mutta hallituksen kannanottoa on viivy-
2368: ym. lakialoitteeseen n:o 4 sisältyvän lakiehdo-       telty, olemme valiokunnassa edustaneet sitä
2369: tuksen. V aliakunta on tyytynyt esittämään,           käsitystä, että eduskunnan tulisi toteuttaa tasa-
2370: että tasavallan presidentin vaalikausien määrää       vallan presidentin vaalikausien määrän rajoitta-
2371: "saattaa olla syytä rajoittaa" siten kuin aloit-      minen asiallisesti siten kuin ko. lakialaitteessa
2372: teessa ehdotetaan. Koska eduskunta jo aikai-          on ehdotettu. Myös valiokunnan kuuleman asi-
2373: semmin yksimielisesti on pyytänyt hallituksen         antuntijan käsityksen mukaan ei tämä asia
2374:                                               Vastalause.                                           3
2375: 
2376: olennaisesti liity äskettäin asetetussa ns. valtio-     Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2377: sääntökomiteassa käsiteltäviin muihin asioihin
2378: eikä olisi tarkoituksenmukaista jäädä odotta-                    että Eduskunta hyväksyisi lakialoit-
2379: maan komitean mietintöä.                                      teen n:o 4 pohjalta näin kuuluvan laki-
2380:                                                               ehdotuksen:
2381: 
2382: 
2383: 
2384:                                                  Laki
2385:                                     hallitusmuodon muuttamisesta.
2386:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
2387:  tavalla, muutetaan hallitusmuodon 23 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
2388:                      23 §.
2389:    Tasavallan presidentin valitsee Suomen kan-        presidenttinä kaksi virkakautta peräkkäin, ei
2390: sa syntyperäisten Suomen kansalaisten joukosta        voida välittömästi valita presidentiksi.
2391: aina kuudeksi vuodeksi. Hen!kilöä, joka on ollut
2392: 
2393: 
2394:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1970.
2395: 
2396:                 Georg C. Ehrnrooth.                               Mauri Seppä.
2397:                 Juuso Häikiö.                                     Antero Salmenkivi.
2398:                                             Matti Silander.
2399: 1
2400: 1
2401: 1
2402:     1
2403:     1
2404:     1
2405:         1
2406:         1
2407:         1
2408:             1
2409:             1
2410:             1
2411:                 1
2412:                 1
2413:                 1
2414:                     1
2415:                     1
2416:                     1
2417:                         1
2418:                         1
2419:                         1
2420:                             1
2421:                             1
2422:                          1970 Vp. -    S. V. M. -    Lak.al.miet. n:o 14.
2423: 
2424: 
2425: 
2426: 
2427:                                     S u u r e n v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 92 lakialoit·
2428:                                 teen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi hallitusmuodon
2429:                                 muuttamisesta.
2430: 
2431:   Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Ehrn-                 että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
2432: JOthin ym. lakialoitteen n:o 4, päättänyt yhtyä            aloitteen n:o 4 sisältyvän lakiehdo-
2433: annattaruaan perustuslakivaliokunnan mietin-               tuksen.
2434: össä n:o 20 tehtyä hylkäysehdotusta ja ehdot-
2435: la siis kunnioittaen,
2436:     Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1970.
2437: 
2438: 
2439: 
2440: 
2441:  994/70
2442:                     1970 Vp. -     Edusk. toivomus. -      Lakial.miet. n:o 14.
2443: 
2444: 
2445: 
2446: 
2447:                                     E d u sk u n n an      t oi vomus        tasavallan    presidentin
2448:                                  vaalikansien luvusta.
2449: 
2450:    Eduskunnassa on tehty lakialoite, joka sisäl-    Kun komitean tehtävänä tiettävästi on muun
2451: tää ehdotuksen laiksi Hallitusmuodan muutta-        ohessa selv1ttää, miten tasavallan presidentin
2452: misesta, ja Perustuslakivaliokunta on asiasta       oikeudellista asemaa ja vaalitapaa koskevia sään-
2453: antanut mietintönsä n:o 20 sekä Suuri valio-        nöksiä olisi kehitettävä, olisi kysymys presiden-
2454: kunta mietintönsä n:o 92.                           tin vaalikausien rajoittamisesta sopivimmin tut-
2455:    Eduskunnan käsityksen mukaan saattaa olla        kittavissa samassa yhteydessä.
2456: syytä rajoittaa tasavallan presidentin vaalikau-       Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on,
2457: sien määrää. Tämä kysymys liittyy kuitenkin         hyläten lakialoitteen, päättänyt lausua toivo-
2458: niin moniin valtiosääntömme mukaan ylintä val-      muksen,
2459: taa käyttävien elinten keskinäisiä suhteita kos-               että Hallitus antaisi valtiosäännön tar-
2460: keviin kysymyksiin, ettei sitä Eduskunnan mie-              kistamisen tarpeellisuutta tutkimaan ase-
2461: lestä ole ratkaistava lakialoitteeseen sisältyvän           tetun komitean tehtäväksi samalla tut-
2462: lakiehdotuksen pohjalta. Eduskunnan saaman                  kia, olisiko tasavallan presidentin vaali-
2463: selvityksen mukaan hallitus on äskettäin asetta-            kausien lukua rajoitettava, ja antaisi
2464: nut komitean tutkimaan valtiosääntömme eri-                 eduskunnalle sellaisen esityksen, mihin
2465: näisten kohtien tarkistamisen tarpeellisuutta.              tutkimuksen tulos antaa aihetta.
2466:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1970.
2467: 
2468: 
2469: 
2470: 
2471: 105/71
2472:                                  1970 Vp. -      Lak.al.miet. n:o 15.
2473: 
2474: 
2475: 
2476: 
2477:                                        Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
2478:                                    n:o 9 kahden lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen
2479:                                    laiksi maankuivatuslainan perimättä jättämisestä eräissä tapauk-
2480:                                    sissa.
2481: 
2482:     Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 5 päi-       ja pääjohtaja Simo Jaatista vesihallituksesta
2483: vältä viime toukokuuta lähettänyt maa- ja             valiokunta esittää seuraavaa.
2484: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel-         Maanviljelysinsinööripiirien toimesta toteu-
2485: täväksi ed. Åsvikin ym. lakialoitteen n:o 250,        tettiin runsaasti maankuivatustöitä 1950-luvulla
2486: joka sisältää ehdotuksen laiksi maankuivatus-         ja 1960-luvun alussa työllisyystöinä. Kun näiden
2487: lainan osaksi tai kokonaan perimättä jättämi-         töiden kustannukset nousivat normaalia huo-
2488: sestä eräissä tapauksissa, ja ed. L. Linnan ym.       mattavastikin suuremmiksi ja kun eräiden töi-
2489: lakialoitteen n:o 253, joka sisältää ehdotuksen       den osalta niiden hyötyä ei muuttuneiden olo-
2490: laiksi työttömyys- ja työllisyystöinä suoritetuista   suhteiden vuoksi ole voitu käyttää hyväksi,
2491: maankuivatustöistä maanomistajille määrättyjen        annettiin maataloushallitukselle oikeus valtion
2492: maksuosuuksien suorittamisesta valtion varoista       osanotosta eräiden maa- ja vesirakennustöiden
2493: Lapin, Oulun ja Vaasan läänien ja valtioneuvos-       kustannuksiin annetun lain (433/63) 38 §:n
2494: ton erikseen määräämillä muilla alueilla, sekä        1 momentin mukaisesti päättää joko asianomai-
2495: päätöspöytäkirjanottein 29 päivältä viime tou-        sen hakemuksesta tai maanviljelysinsinööripiiri-
2496: kokuuta ed. Haukipuron ym. toivomusaloitteen          en esityksestä, että ennen sanotun lain voimaan-
2497: n:o 1191, jossa on ehdotettu eduskunnan pää-          tuloa annetun rahoituspäätöksen mukaan toteu-
2498: tettäväksi toivomus, että hallitus ryhtyisi kii-      tetuista kuivatusyrityksistä takaisin perittävän
2499: reellisiin toimenpiteisiin sellaisen muutoksen        lainan perimisestä tietyin edellytyksin osaksi tai
2500: aikaansaamiseksi ns. maanparannustöiden rahoi-        kokonaan luovutaan. Tarkoituksena oli saattaa
2501: tuslakiin että sitä täydentäviin säädöksiin, että     kuivatusyrityksen osakkaat valtion kuivatus-
2502: työllisyystöinä tehtyjen kuivatustöiden aiheutta-     yrityksille myöntämään tukeen nähden samaan
2503: mat lainat voitaisiin maanviljelysinsinööripiirien    asemaan siitä riippumatta, oliko rahoituspäätös
2504: esityksestä kokonaan poistaa ja suorittaa tar-        annettu ennen vai jälkeen ko. lain voimaan-
2505: peen vaatiessa anomusten uusintakäsittely sekä        tuloa. Edellä tarkoitettu hakemus oli tehtävä
2506: varaisi tähän tarkoitukseen tulo- ja meno-            viimeistään 31 päivänä tammikuuta 1964 ja
2507: arviossa riittävästi määrärahaa, ja ed. Niini-        maanviljelysinsinööripiirien esitys viimeistään
2508: kosken ym. toivomusaloitteen n:o 1273, missä          31 päivänä maaliskuuta 1964.
2509: on ehdotettu eduskunnan päätettäväksi toivo-             Valiakunnan saaman tiedon mukaan on maa-
2510: mus, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimen-    taloushallituksessa vuosina 1964-1970 käsi-
2511: piteisiin ennen lokakuun 1 päivää 1963 teh-           telty kaikkiaan 35 538 maankuivatuslainan pe-
2512:  tyihin rahoituspäätöksiin perustuvien maan-          rimättä jättämistä tarkoittavaa hakemusta ja
2513: kuivatustöiden maksamatta olevien lainojen ja         esitystä. Maksuhelpotusta on myönnetty tai
2514:  niiden korkojen takaisin perimisestä kokonaan        laina kokonaan poistettu 14 508 hakemuksen
2515: luopumiseksi valtion osanotosta eräiden maa- ja       ja 4 280 esityksen johdosta. Takaisin perimättä
2516:  vesirakennustöiden kustannuksiin annetun lain        jätetty lainamäärä on yhteensä noin 7 112 000
2517:  ( 433/63) 38 §:n 1 momentissa tarkoitettujen         markkaa. Hakemuksia ja esityksiä on hylätty
2518:  kuivatustöiden osalta, ottaen kuitenkin huo-         16 780 kappaletta, joista noin 60 % on ollut
2519:  mioon myös ennen vuotta 1951 aloitetut työt,         sellaisia, joissa helpotus olisi jäänyt pienem-
2520:  sekä antaisi tätä tarkoittavat esitykset edus-       mäksi kuin 50 markkaa. On saatettu havaita,
2521:  kunnalle. Kuultuaan asiantuntijoina hallitus-        kuten käsiteltävänä olevien aloitteiden peruste-
2522:  neuvos Paavo Väisästä maatalousministeriöstä         luissakin todetaan, että huomattava määrä
2523: E 874/70
2524: 2                                 1970 Vp. -     Lak.al.miet. n:o 15.
2525: 
2526: hakemuksia on hylätty liian myöhään tehtyinä,            Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
2527: ja että toisaalta on ollut tapauksia, jotka ovat       nioittaen ehdottaa,
2528: tulleet ilmi vasta hakuajan jälkeen. Lakialait-
2529: teessa n:o 250 ehdotetaankin, että myös näissä                       että lakialoitteisiin n:ot 250 ja 253
2530: tapauksissa tulisi maanparannuslaina voida joko                   sisältyvät lakiehdotukset hylättäisiin.
2531: kokonaan tai osaksi jättää perimättä. Lakialait-
2532: teessa n:o 253 taas ehdotetaan, että tietyillä            Samalla valiokunta ehdottaa eduskunnan pää-
2533: alueilla maassa maanparannuslainat jätetään ko-        tettäväksi toivomuksen,
2534: konaan perimättä.
2535:    Valiakunnan mielestä kysymyksessä on epä-                         että hallitus kiireellisesti antaa edus-
2536: kohta, joka olisi kiireellisesti korjattava. Valio-               kunnalle esityksen sellaiseksi laiksi, jolla
2537: kunnan saaman tiedon mukaan maatalousminis-                       ne maanomistajat, jotka eivät ole saa-
2538: teriössä onkin jo pitkähkön aikaa ollut asiaa                     neet valtion osanotosta eräiden maa- ja
2539: koskevan lakiehdotuksen valmistelu vireillä.                      vesirakennustöiden kustannuksiin anne-
2540: Tämän vuoksi ja kun asia valiokunnan mielestä                     tun lain (433/63) 38 §:n 1 momentissa
2541: olisi hoidettava hallituksen esityksen pohjalta,                  tarkoitettua maksuhelpotusta, saatetaan
2542: valiokunta ei ole asettunut puoltamaan laki-                      samaan asemaan niiden maanomistajien
2543: aloitteisiin sisältyvien lakiehdotusten hyväksy-                  kanssa, ;otka ovat maksuhelpotuksia
2544: mistä, mutta sen mielestä hallituksen tulisi                      saaneet.
2545: antaa asiasta esitys eduskunnalle ensi tilassa.
2546:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1970.
2547: 
2548: 
2549: 
2550: 
2551:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet        Lillqvist, H. Linna, Lottanen, Mustonen,
2552: osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheenjohtaja          Nikkilä, Raatikainen, I. Suominen, Vartia, H.
2553: Nevalainen, jäsenet Antil~t, Järvenpää, Lepistö,       Westerlund ja Vilmi sekä varajäsen L. Linna.
2554: 
2555: 
2556: 
2557: 
2558:                                            V a s t a l a u s e.
2559: 
2560:    Sen johdosta, että valiokunnan enemmistö           joissa kuivatuksen tuottama hyöty vastaa kus-
2561: hyväksyessään maankuivatusmaksujen tarkis-            tannuksia, me allekirjoittaneet emme ole voi-
2562: tusta koskevan ponnen on jättänyt huomioon            neet yhtyä valiokunnan enemmistön kantaan.
2563: ottamatta sen, että myös niillä maankuivatus-            Huomioon ottaen sen, että työttömyystyönä
2564: hankkeiden osakkailla, joiden maankuivatus-           toteutettujen kuivatushankkeiden osakkaaksi on
2565: lainaosuutta on lain 433/63 38 § 1 momentin           velvoitettu enemmistöpäätöksellä ja myöskin
2566: mukaisesti maataloushallituksen päätöksellä           kuntien työllisyydestä huolehtivien kunnallis-
2567: alennettu, saattaa olla ja todennäköisesti on         miesten painostuksella maanomistajia, joilla ei
2568: edelleenld.n kohtuuttoman suuria maksuosuuksia        ole ollut aikomustakaan ottaa kuivatettavia
2569: kuivatustoimenpiteen tuottamaan hyötyyn ver-          alueita viljelykseen, mitä hankkeen toteuttami-
2570: rattuna, ·ja kun mietinnön ponnessa esitetty          nen on edellyttänyt, on mielestämme perus-
2571: peruste ei mielestämme takaa sitä, että ko:           teltua esittää, niin kuin lakialaitteessa n:o 253
2572: kuivatUshankkeiden osakkaat pääsisivät samaan         esitetään, maankuivatuslainojen suorittamista
2573: asemaan niiden maanomistajien kanssa, jotka           mainitunlaisten hankkeiden osalta kokonaan
2574: ovat- osakkaina normaaliolosuhteissa ja edulli-       valtion varoista. Yhteishankkeena ja suurelta
2575: sinta työtapaa käyttäen toteutetuissa hanlclceissa,   osalta työllisyysperusteilla toteutetuissa maan.·
2576:                                               Vastalause.                                         3
2577: 
2578: kuivatushankkeissa tulisi käsityksemme mukaan               myystyönä poikkeuksellisen suurin kus-
2579: kustannusjakoperusteena olla kuivatuksen osak-              tannuksin toteutettujen tuottamatlomien
2580: Itaalle tuottama hyöty eikä, niin kuin valio-               ja vähätuottoisien alueiden maankuiva-
2581: kunta esittää, maataloushallituksen tekemät                 tushankkeiden osakkaina on aiheutunut
2582: maksuhelpotuspäätökset, joissa ei ole otettu                kohtuuttoman suuret kuivatuskustan-
2583: hyötynäkökohtaa riittävästi huomioon.                       nukset, saatetaan samaan asemaan
2584:    Edellä lausutun perusteella ja viitaten laki-            niiden maankuivatushankkeiden osak-
2585: aloitteen n:o 253 perusteluihin ehdotamme                   kaiden kanssa, joita koskevat hankkeet
2586: kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-                on toteutettu normaaliolosuhteissa edul-
2587: muksen,                                                     lisinta työtapaa käyttäen ;a niin, että
2588:            että hallitus kiireellisesti antaa edus-         kuivatustoimenpide on antanut osak-
2589:         kunnalle esityksen sellaiseksi laiksi,              kaalle kustannuksia vastaavan hyödyn.
2590:         jolla ne maanomistajat, joille työttö-
2591:      Helsinki 20 päivänä lokakuuta 1970.
2592: 
2593:                 Lauri Linna.                                    Pentti Antila.
2594:                         1970 Vp.- S. V.M.- Lak.al.miet. n:o 15.
2595: 
2596: 
2597: 
2598: 
2599:                                     S u u r e n v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 83 kahden
2600:                                 lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen laiksi maan·
2601:                                 kuivatuslainan perimättä jättämisestä eräissä tapauksissa.
2602: 
2603:   Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Åsvikin             että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
2604: ym. lakialoitteen n:o 250 ja ed. L. Linnan               aloitteisiin n:ot 250 ;a 253 sisältyvät
2605: ym. lakialoitteen n:o 253, päättänyt yhtyä               lakiehdotukset.
2606: kannattamaan maa- ja metsätalousvaliokunnan
2607: mietinnössä n:o 9 tehtyä hylkäysehdotusta ja
2608: ehdottaa siis kunnioittaen,
2609:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1970.
2610: 
2611: 
2612: 
2613: 
2614: E 950/70
2615:                     1970 Vp. -     Edusk. toivomus. -      Lak.al.miet. n:o 1.5.
2616: 
2617: 
2618: 
2619: 
2620:                                     E d u s k u n n a n t o i v o m u s maankuivatuslainan peri-
2621:                                  mättä jättämisestä eräissä tapauksissa.
2622: 
2623:     Eduskunnassa on tehty kaksi lakialoitetta,      laina kokonaan poistettu 14 508 hakemuksen
2624: jotka sisältävät ehdotuksen laiksi maankuiva-       ja 4 280 esityksen johdosta. Takaisin perimättä
2625: tuslainan perimättä jättämisestä eräissä tapauk-    jätetty lainamäärä on yhteensä noin 7 112 000
2626: sissa, ja Maa- ja metsätalousvaliokunta on          markkaa. Hakemuksia ja esityksiä on hylätty
2627: asiasta antanut mietintönsä n:o 9 sekä Suuri        16 780 kappaletta, joista noin 60% on ollut
2628: valiokunta mietintönsä n:o 83.                      sellaisia, joissa helpotus olisi jäänyt pienem-
2629:     Maanviljelysinsinööripiirien toimesta toteu-    mäksi kuin 50 markkaa. On saatettu havaita,
2630: tettiin runsaasti maankuivatustöitä 1950-luvulla    kuten käsiteltävänä olevien aloitteiden peruste-
2631: ja 1960-luvun alussa työllisyystöinä. Kun näi-      luissakin todetaan, että huomattava määrä
2632: den töiden kustannukset nousivat normaalia          hakemuksia on hylätty liian myöhään tehtyinä,
2633: huomattavastikin suuremmiksi ja kun eräiden         ja että toisaalta on ollut tapauksia, jotka ovat
2634: töiden osalta niiden hyötyä ei muuttuneiden         tulleet ilmi vasta hakuajan jälkeen.
2635: olosuhteiden vuoksi ole voitu käyttää hyväksi,         Eduskunnan mielestä kysymyksessä on epä-
2636: annettiin maataloushallitukselle oikeus valtion     kohta, joka olisi kiireellisesti korjattava. Edus-
2637: osanotosta eräiden maa- ja vesirakennustöiden       kunnan saaman tiedon mukaan maatalousminis-
2638: kustannuksiin annetun lain ( 433/63) 38 §:n         teriössä onkin jo pitkähkön aikaa ollut asiaa
2639: 1 momentin mukaisesti päättää joko asianomai-       koskevan lakiehdotuksen valmistelu vireillä.
2640: sen hakemuksesta tai maanviljelysinsinööripii-      Tämän vuoksi ja kun asia Eduskunnan mie-
2641: rien esityksestä, että ennen sanotun lain voi-      lestä olisi hoidettava Hallituksen esityksen
2642: maantuloa annetun rahoituspäätöksen mukaan          pohjalta, Eduskunta ei ole hyväksynyt laki-
2643: toteutetuista kuivatusyrityksistä takaisin perit-   aloitteisiin sisältyviä lakiehdotuksia. Eduskun-
2644: tävän lainan perimisestä tietyin edellytyksin       nan mielestä Hallituksen tulisi antaa asiasta
2645: osaksi tai kokonaan luovutaan. Tarkoituksena        esitys Eduskunnalle ensi tilassa.
2646: oli saattaa kuivatusyrityksen osakkaat valtion         Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on,
2647: kuivatusyrityksille myöntämään tukeen nähden        hyläten lakialoitteet, pääntänyt lausua toivomuk-
2648: samaan asemaan siitä riippumatta, oliko rahoi-      sen,
2649: tuspäätös annettu ennen vai jälkeen ko. lain                    että Hallitus kiireellisesti antaa Edus-
2650: voimaantuloa. Edellä tarkoitettu hakemus oli                 kunnalle esityksen sellaiseksi laiksi,
2651: tehtävä viimeistään 31 päivänä tammikuuta                    jolla ne maanomistajat, jotka eivät ole
2652:  1964 ja maanviljelysinsinööripiirien esitys vii-            saaneet valtion osanotosta eräiden maa-
2653: meistään 31 päivänä maaliskuuta 1964.                        ja vesirakennustöiden kustannuksiin an-
2654:     Eduskunnan saaman tiedon mukaan on maa-                  netun lain (433/63) 38 §:n 1 momen-
2655:  taloushallituksessa vuosina 1964-1970 käsi-                 tissa tarkoitettua maksuhelpotusta, saa-
2656:  telty kaikkiaan 35 538 maankuivatuslainan pe-               tetaan samaan asemaan niiden maan-
2657:  rimättä jättämistä tarkoittavaa hakemusta ja                omistajien kanssa, jotka 'OVat maksu-
2658:  esitystä. Maksuhelpotusta on myönnetty :tai                 helpotuksia saaneet.
2659:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1970.
2660: 
2661: 
2662: 
2663: 
2664: 114/71
2665:                                  1970 Vp; ...._ Lak.al.miet. n:o 16.
2666: 
2667: 
2668: 
2669: 
2670:                                      Maa, ja metsät a 1 o usva 1i o kunnan mietintö
2671:                                   n:o 12 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
2672:                                   maataloustulon valtaannottamisesta annetun lain muuttamisesta.
2673: 
2674:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 5 päi-       tavalla kuin teollisuustyöväen palkkoja koro-
2675: vältä viime toukokuuta lähettänyt maa- ja met-       tetaan.
2676: sätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä-         Viljelmäkoon mukaisen hintapoliittisen tuen
2677: väksi ed. Salmen ym. edellä tarkoitetun laki-        muodossa lakialoitteessa ehdotetulla tavalla
2678: aloitteen n:o 252. Kuultuaan asiantuntijoina         suoritettava korvaus maataloudelle hinta- ja
2679: professori Samuli Suomelaa maatalousministe-         kustannustason nousun johdosta ei valiokunnan
2680: riöstä, yliagronomi Oiva Nikulaa Maatalous-          käsityksen mukaan ole asianmukainen. Korva-
2681: keskusten Liitosta, maat.- ja metsät. tohtori Lii-   uksen antaminen kokonaan viljelmäkoon mu-
2682: sa Saulia Maataloustuottajain Keskusliitosta,        kaisena hintapoliittisena tukena merkitsisi ni-
2683: maisteri Pekka Morria Suomen Ammattiliitto-          mittäin sitä, että niiden viljelmien omistajat,
2684: jen Keskusjärjestöstä ja toiminnanjohtaja Göran      jotka eivät pääse osalliseksi sanotusta tuesta,
2685: Engströmiä Svenska Lantbruksproducenternas           jäisivät kokonaan maataloudelle annettavaa
2686: Centralförbundista valiokunta esittää seuraavaa.     kompensaatiota vaille. Lisäksi ehdotettu järjes-
2687:    Käsiteltävänä olevan lakialoitteen mukaan         telmä olisi omiaan vaikeuttamaan tilojen ra-
2688: tulisi maataloustulon vakaannuttamisesta 14          kennerationalisointia. Kun maatalouden tulo-
2689: päivänä heinäkuuta 1969 annettua lakia ( 475/        tason ja teollisuustyöväestön palkkojen korotta-
2690: 69) muuttaa siten, että hinta- ja kustannus-         minen eivät ole käsitteellisesti rinnastettavissa
2691: tason noususta johtuva maataloudelle tuleva          toisiinsa ja säännös siten olisi omiaan anta-
2692: korvaus annettaisiin osaksi tai kokonaankin          maan aihetta sekaannuksiin, valiokunta, joka
2693: viljelmäköön mukaisena hintapoliittisena tuke-       ei muutoinkaan ole tullut vakuuttuneeksi ehdo-
2694: na. Kun voimassa olevan lain mukaan tulotasoa        tetun muutoksen asianmukaisuudesta, ei ole
2695: maataloudessa pyritään kehittämään maatalou-         asettunut tältäkään osin puoltamaan lakialoit-
2696: den tuottavuuden muutos huomioon otettuna            teen hyväksymistä.
2697: samalla tavalla kuin muiden vastaavien väestö-          Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
2698: ryhmien tulotaso kehittyy, ehdotetaan lakialoit-     nioittaen ehdottaa,
2699: teessa voimassa olevaa lakia muutettavaksi
2700:  myös siten, että tulotasoa viljelijää kohden                  että lakialoitteeseen n:o 252 sisältyvä
2701:  maataloudessa pyrittäisiin kehittämään samalla             lakiehdotus hylättäisiin.
2702:       Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1970.
2703: 
2704: 
2705: 
2706: 
2707:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-        Nikkilä, Raatikainen, I. Suominen, Syrjä, Var-
2708: neet osaa puheenjohtaja Mattila, jäsenet An-         tia, H. Westerlund ja Vilmi.
2709: tila, Lepistö, H. Linna, Lottanen, Mustonen,
2710: 
2711: 
2712: 
2713: 
2714: E 881/70
2715: 2                                1970 Vp.·-. Lak.al.miet.. n:o 16.
2716: 
2717: 
2718:                                           V a s t a 1a u s e.
2719: 
2720:    Allekirjoittanut ei voi yhtyä valiokunnan         tarvikkeiden kuluttajahintojen nousua. Samalla
2721: enemmistön päätökseen lakialoitteen n:o 252          e<lesautettaisiin maataloustuotteiden ylituotan-
2722: hylkäämisestä, koska mielestäni voimassa ole-        topulman ratkaisua, koska pinta-alalisä ei kiih-
2723: vaa maataloustulon vakaannuttamisesta annet-         dytä viljelijää tuottamaan määrällisesti paljon
2724: tua .lakia tulisi muuttaa· siten, että maatalouden   tuotetta, kun taas hyvitys annettuna tuottaja-
2725: kustannusten noususta ja tulon lisäyksestä an-       hintojen korotuksena kiihdyttää suurempiin
2726: nettavasta korvauksesta osa tai mahdollisesti        tuotosmääriin.
2727: se kokonaankin voitaisiin antaa viljelmäkoon            Edellä lausutun perusteella ehdotan kunni-
2728: mukaisena hintapoliittisena tukena eli ns. pin-      oittaen eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
2729: ta-alalisänä.
2730:    Jos maataloudelle lain. mukaan tuleva hyvi-                    että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2731: tys annetaan vuosittain nykyistä suuremman                      maataloudelle pinta-alalisänä annettavan
2732: pinta-alalisän muodossa, sillä estettäisiin elin-               tuen lisäämiseksi.
2733:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1970.
2734: 
2735:                                            Heikki Mustonen.
2736:                          1970 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. n:o 16.
2737: 
2738: 
2739: 
2740: 
2741:                                     S u u r e n v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 86 laki-
2742:                                 aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi maatalous-
2743:                                 tulon vakaannuttamisesta annetun lain muuttamisesta.
2744: 
2745:   Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Salmen             että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
2746: ym. lakialoitteen n:o 252, päättänyt yhtyä kan-         aloitteeseen n:o 2.52 sisältyvän laki-
2747: nattamaan maa- ja metsätalousvaliokunnan                ehdotuksen.
2748: mietinnössä n:o 12 tehtyä hylkäysehdotusta ja
2749: ehdottaa siis kunnioittaen,
2750:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1970.
2751: 
2752: 
2753: 
2754: 
2755: E 9'50/70
2756:                                  1970 Vp. -     Lak.al.miet. n:o 17.
2757: 
2758: 
2759: 
2760: 
2761:                                      Maa- ja metsät a 1o usva Ii o kunnan mietintö
2762:                                   n:o 1.5 kahden lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät ehdo-
2763:                                   tuksen laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
2764: 
2765:     Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 5 päi-      tämissään rajoissa siirtää asutushallitukselle
2766: vältä viime toukokuuta lähettänyt maa- ja            kuuluvaa osto-oikeutta asutustoimistoille. Laki-
2767: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsi-        aloitteen perustelujen mukaan tarkoituksena
2768: teltäväksi ed. Pekkarisen ym. lakialoitteen n:o      on, että pienemmistä kaupoista päättäisi lo-
2769: 241 ja ed. Poutiaisen ym. lakialoitteen n:o          pullisesti asutustoimisto ja suuremmista kau-
2770: 245, jotka kumpikin sisältävät ehdotuksen            poista maatalousministeriö.
2771: lai!ksi maankäyttölain muuttamisesta. Kuul-              Valiokunnan saamien selvitysten mukaan
2772: tuaan asiantuntijoina vs. hallitusneuvos Heikki      vapaaehtoisen maanostotoiminnan hitauteen ja
2773: Liipolaa maatalousministeriöstä ja toimisto-         siihen, että lopullinen kauppa useissakin ta-
2774: päällikkö Martti Siroa asutushallituksesta va-       pauksissa on tehty muun kuin valtion kanssa,
2775: liokunta es1ttää seuraavaa.                          ovat vaikuttaneet lähinnä muut seikat kuin se,
2776:     Maankäyttölain 33 §:n 1 momentin mukaan          Jrenellä ratkaisuvalta ostotarjouksen ,tekemi-
2777: asutushallitus ostaa maankäyttötoiminnan kan-        seen on ollut. Erään syyn ostotoiminnan hi-
2778: nalta sopivaksi katsomastaan, kuitenkin enin-        tauteen valiokunnalle on ilmoitettu olevan
2779: tään käyvästä hinnasta valtiolle tiloja ja alueita   sen, etteivät asutustoimistot käytettävissään
2780: maankäyttölain tarkoituksiin käytettäväksi. Ti-      olevan työvoiman puitteissa ole ehtineet lähes-
2781: loja ja alueita ei kuitenkaan saa ostaa ilman        kään aina eikä varsinkaan kesäaikana riittävän
2782: maatalousministeriön lupaa, jos kauppahinta          nopeasti suorittaa ostettavaksi tarjottujen tilo-
2783: on ministeriön vahvistamaa määrää suurempi.          jen arviointeja. Niinpä viime elokuussa oli tar-
2784: Täksi määräksi maatalousministeriö on vahvis-        jottuja tiloja arvioimatta noin 350. Huomioon
2785:  tanut 100 000 markkaa. Asutushallituksessa          ottaen, että ostotarjousten käsittely vie asu-
2786:  ratkaisee asian maanhankintaosasto, ellei kaup-     tushallituksessa nykyisin aikaa yleensä 1-3
2787:  pahinta yHtä 20 000 markkaa. Muissa tapauk-         viilkkoa, ei sen seikan, että ratkaisu tapahtuu
2788:  sissa asia käsitellään asutushallituksen istun-     muualla kuin asutustoimistoissa, voida katsoa
2789: nossa.                                               ainakaan ratkaisevasti hidastavan ostotarjouk-
2790:     Käsiteltävänä olevien lakialoitteiden peruste-   sen tekemistä. Käytännössä ei myöskään ole
2791:  lujen mukaan edellä selostettu ostomenettely        sanottavasti havaittu tapahtuneen, että kauppa
2792: on osoittautunut hitaaksi ja kankeaksi, minkä        on syntynyt ulkopuolisen ostajan kanssa sinä
2793:  seurauksena muut ostajat, kuten yhtiöt ja tila-     ai'kana, jolloin ostotarjousta on asutushallituk-
2794:  keinottelijat, ovat ehtineet tehdä ostotarjouk-     sessa käsitelty. Sen sijaan on useinkin saatettu
2795:  sensa ennen kuin valtio on ehtinyt tehdä omaa       havaita ulkopuolisen ostajan ilmestyneen kil-
2796:  tarjoustaan arvioimastaan 1tilasta. Epäkohdan       pailijaksi sen jälkeen, kun valtio on tehnyt
2797:  korjaamiseksi ehdotetaan lakialoit!teessa n:o       ostotarjouksen. Tämä haittatekijä ei valio-
2798:  241 maankäyttötoimikunnalle ja sen puheen-          kunnan käsityksen mukaan ole poistettavissa
2799:  johtajalle annettavaksi oikeus tehdä kiinteis,tö-   1sillä, että pienempien kauppojen osalta ratkai-
2800:  jen ja määräalojen ostoista esisopimuksia, jol-     suvalta annettaisiin asutustoimistoille, koska
2801:  loin kauppa tulisi voimaan, kun asutushallitus      asutustoimistokin on sidottu lain säännöksiin
2802:  tai maatalousministeriö olisi esisopimuksen eh-     ostettavan tilan hinnan osalta. Tältä osin saa-
2803:  dot hyväksynyt. Ratkaisuvalta asiassa jäisi tä-     taisiin luonnollisesti ratkaiseva parannus ai-
2804:  män lakialoitteen mukaan siten edelleenkin          kaan saattamalla maan hankinta luvasta riip-
2805:  asutushallitukselle ja maatalousministeriölle.      puvaiseksi. Valiokunnan saaman tiedon mu-
2806:  Lakialoitteeseen n:o 245 sisältyvän lakiehdo-       kaan onkin erityisessä toimikunnassa parhail-
2807:   tuksen mukaan voisi maatalousministeriö päät-      laan valmis1teltavana lakiehdotus maan hankin-
2808: E 946/70
2809: 2                               1970 Vp. -     Lak.al.miet. n:o 17.
2810: 
2811: nan rajoittamisesta yhteisöjen osalta. Esisopi-     sa, jolloin luopumiskorvausjärjestelmä, joka on
2812: mus luonnollisesti sitoisi myyjää, mutta on         suunniteltu kiinteästi liitettäväksi valtion osto-
2813: epäiltävää, ovatko myyjät etukäteen halukkaita      toimintaan, on parhaillaan valmistelun alaise-
2814: antamaan tällaista sitoumusta. Lisäksi esisopi-     na, ole perusteltua syytä siirtää ratkaisuvaltaa
2815: muksen tekeminen edellyttää myyjän saannon          ostotoiminnassa asutustoimistoille. Ratkaisuval-
2816: sekä tilaa rasittavien panttioikeuksien selvittä-   lan jättäminen taas asutustoiroistoille ja maa-
2817: mistä ennen sopimuksen tekemistä, ja voi toi-       ,talousministeriölle asianomainen keskusvirasto
2818: saalta saattaa asian ratkaisijan hyvinkin kiusal-    kokonaan ratkaisuissa sivuuttaen, joka laki-
2819: liseen asemaan ,silloin, kun tämä on eri mieltä     aloitteen n:o 245 mukaan olisi mahdollista, ei
2820: esisopimuiksen ehdoista. Lakialoitteessa n:o        muutoinkaan ole valiokunnan mielestä asian-
2821: 241 tarkoitettu esisopimusmenettelyn toteutta-      mukaista.
2822: minen on s1tä paitsi mahdollista ilman lain             Edellä lausutut · 'seikat huomioon ottaen va-
2823: muutostakin.                                        liokunta ei ole asettunut puoltamaan käsitel-
2824:    Asiaa harkittaessa on valiokunnan mielestä        tävinä oleviin lakialoitteisiin sisältyvien laki-
2825: otettava huomioon vielä muun muassa se, että        ehdotusten hyväksymistä, vaan kunnioittaen
2826: kaupan tarkoituksenmukaisuus ei läheskään           ehdottaa,
2827: aina ole riippuvainen kauppahinnan suuruu-                    että lakialoitteisiin n:ot 241 ja 245
2828: desta. Toisaalta ei nimenomaan tässä vaihees-              sisältyvät lakiehdotukset hylättäisiin.
2829:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1970.
2830: 
2831: 
2832: 
2833: 
2834:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-       Lottanen, Mustonen, Nikkilä, Puhakka, Raa-
2835: neet osaa puheenjohtaja Mattila, jäsenet Anti-      tikainen, Syrjä ja Vilmi.
2836: la, Järvenpää, Lepistö, Lillqvist, H. Linna,
2837:                          1970 Vp. -    S. V. M. -   Lak.al.miet. n:o 17.
2838: 
2839: 
2840: 
2841: 
2842:                                    Suuren valiokunnan mietintö n:o 101 kah-
2843:                                 den lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen laiksi
2844:                                 maankäyttölain muuttamisesta.
2845: 
2846:    Suuri valiokunta on, käsite1tyään ed. Pekka-             että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
2847: risen ym. lakialoitteen n:o 241 ja ed. Poutiai-          aloitteisiin n:ot 241 ja 245 sisältyvät
2848: sen ym. lakialoitteen n:o 245, päättänyt yhtyä           lakiehdotukset.
2849: kannat1tamaan maa- ja metsätalousvaliokunnan
2850: mietinnössä n:o 15 .tehtyä hylkäysehdotusta ja
2851: ehdottaa siis kunnioittaen,
2852:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1970.
2853: 
2854: 
2855: 
2856: 
2857: E 1039/70
2858:                                 1970 Vp. -     Lak.al.miet. n:o 18.
2859: 
2860: 
2861: 
2862: 
2863:                                     Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
2864:                                  n:o 16 lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi
2865:                                  maankäyttölain muuttamisesta.
2866: 
2867:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 5 päi-      ka mukaan asulclcaan maksettavaksi määrätään
2868: vältä viime toukokuuta lähettänyt maa- ja           tilakokonaisuutta vastaava kohtuullinen käypä
2869: netsäitalousrvaliokuntaan valmistelevasti käsi-     hinta, on tarkoitukse•en soveltumaton varsin-
2870: teltäväiksi ed. Pekkarisen ym. edellä tarkoite-     kin, kun lakiin perustuvat metsänkäyttöoikeu-
2871: :un lakialoitteen n:o 242. Kuultuaan asiantun-      den rajoitukset alentavat huomat,tavasti met-
2872: :ijoina vs. hallitusneuvos Heikki Liipolaa maa-     sän arvoa.
2873: :alousmi:nisteriöstä ja toimistopäällikkö Leo          Lakialoitteen perusteluista käy ilmi se kä-
2874: \Jorkamoa asutushallituksesta valiokunta esit-      sitys, että nykyistä hinnanmääräämismenetel-
2875: :ää seuraavaa.                                      mää noudate!Jtaessa asuikkaan maksettavaksi tu-
2876:    Käsiteltävänä olevassa lakialaitteessa ehdote-   lee useimmiten liian korkea hinta. Valiokunta
2877: taan maanikäyttölain 55 §:ää muutettavaksi si-      ei kuitenkaan katso tässä yhteydessä olevan
2878: ten, evtä maata asukkaalle anne!Jtaessa metsä-      mahdollista selvittää, kumpaa menetelmää nou-
2879: naan ja sillä olevan puuston hinta hinnoi-          dantaen päästäisiin oikeudenmukaisempaan :tu-
2880: ;e1taisiin tuottoarvon määräämismenetelmää          loheen, eikä näin ollen ole, huomioon ottaen
2881: 1oudattaen. Metsämaan ja puus:ton hinnan            lisäksi, että lakialaitteessa ehdotettu hinnan-
2882: näärääminen tapahtuisi lakiehdotuksen perus-        määräämismenettely joka tapauksessa kaipaisi
2883: telujen mu:kaan siten, että kestävän hakkuu-        useita täsmennyksiä, asettunut aloitetta puol-
2884: näärän mukaisella kuutiometriluvun määrällä         tamaan. Valiokunta kausoo !kuitenkin, että
2885: {errottaisiin nykymarkkinahinnoin saatu puus-       metsämaan ja sillä olevan puuston hinnan
2886: :dkuutiometrin ·hinta, ja näin laskettu vuotui-     määräämisessä mahdollisesti olevat epäkohdat
2887: len hakkuutulos pääom1tettaisiin viiden pro-        tulisi selvittää maankäy:1Jtölainsäädäntöä uudis-
2888: ;entin korkokannan mukaan. Kun täten saa-           tettaessa.
2889: lusta metsän pääoma-arvosta vähennettäisiin            Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
2890: netsästä aiheutuvien vuotuiskulujen pääomi-         nioiutaen ehdottaa,
2891: :ettu arvo, olisi jäännös 'sellaisenaan sopiva
2892:  tsukkaalta perittäväksi kohtuulliseksi käyväksi             että lakialoitteeseen no: 242 sisälty-
2893: 1innaksi. Aloitetta on pemsteltu lähinnä sillä,            vä lakiehdotus hylättäisiin.
2894:  ~ttä nykyinen hinnanmääräämismene.ttely, jon-
2895: 
2896:       Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1970.
2897: 
2898: 
2899: 
2900: 
2901:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-        Lottanen, Mustonen, Ni:k!kilä, Puhakka, Raa-
2902: leet osaa puheenjohtaja Mattila, jäsenet Anti-      tikainen, Syrjä ja Vilmi.
2903: a, Järvenpää, Lepistö, Lillqvist, H. Linna,
2904: 
2905: 
2906: 
2907: 
2908: :<: 947/70
2909: 1
2910: 
2911: 1
2912: 
2913: 
2914: 
2915: 
2916:     1
2917: 
2918:     1
2919: 
2920: 
2921: 
2922: 
2923:         1
2924: 
2925:         1
2926:                          1970 Vp. -     S. V. M. -   Lak.al.miet. n:o 18.
2927: 
2928: 
2929: 
2930: 
2931:                                      Suuren v a Ii o kunnan mietintö n:o 102 laki-
2932:                                  aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi maankäyttö-
2933:                                  lain muuttamisesta.
2934: 
2935:    Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Pelclta-           että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
2936: risen ym. lakialoitteen n:o 242, päättänyt yhtyä          aloitteeseen n:o 242 sisältyvän laki-
2937: kannatrt:amaan maa- ja metsätalousvaliokunnan             ehdotuksen.
2938: mietinnössä n:o 16 tehtyä hylkäysehdotusta ~a
2939: ehdottaa siis kunnioittaen,
2940:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1970.
2941: 
2942: 
2943: 
2944: 
2945: E 1039/70
2946:                                  1970 Vp. -      Lak.al.m.iet. n:o 19.
2947: 
2948: 
2949: 
2950: 
2951:                                        K u 1k u 1a i t o s v a Ii o k u n n a n mieti n t ö n:o 6
2952:                                   lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi yleisistä
2953:                                   teistä annetun lain muuttamisesta.
2954: 
2955:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 5 päi-        verotuksessa pantua veroäyriä kohti, jolloin
2956: ·ältä toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitos-         mahdollinen yli menevä osa kustannuksista
2957: ·aliokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed.        jäisi valtion vastattavaksi.
2958: Jusitalon ym. edellä mainitun lakialoitteen n:o          Valiokunnan mielestä lakialoitteessa esitet-
2959: ·79. Kuultuaan asiantuntijoina hallitusneuvos         tyä ajatusta ei periaatteessa voida pitää oikeu-
2960: Teijo Vuorimiestä liikenneministeriöstä ja ra-        denmukaisena eikä tarkoituksenmukaisena ai-
2961: :ennusneuvos Väinö Skogströmiä tie- ja vesi-          nakaan tien tekemisen osalta. Nykyään pyri-
2962: akennushallituksesta valiokunta on käsitellyt         tään paikallisteiden tekeminen suorittamaan
2963: sian ja esittää seuraavaa.                            mahdollisimman lyhyessä ajassa ja urakoitsi-
2964:    Lakialoitteen perusteluissa lausutaan, että        joita käyttäen. Kun kuntien osuus jakautuisi
2965: taikallisteiden rakentamisesta ja kunnossapi-         enintään kahdelle vuodelle, olisi tästä seurauk-
2966: iosta aiheutuvista kustannuksista kuntien rasi-       sena, että monet kunnat käytännössä eivät mak-
2967: uksiksi jäävät osuudet ovat jakautuneet epä-          saisi juuri mitään omana osuutenaan paikallis-
2968: asaisesti eri kuntien kesken. Rasitus veroäyriä       teiden tekemisestä. Järjestelmän muuttaminen
2969: :ohti maalaiskunnissa lääneittäin on ollut kes-       johtaisi ilmeisesti myös siihen, että paikallistei-
2970: :imäärin 0,12-0,23 penniä ja kuntakohtaiset           den rakentamisaloitteita ryhdyttäisiin tekemään
2971:  aihtelut ovat olleet 0,02 pennistä 2,16 pen-         varsin heikoin perustein. Tämän vuoksi ja kun
2972:  iin. Tämän vuoksi ja kun valtiontaloudelli-          eduskunta on 24 päivänä tammikuuta 1969 lau-
2973:  ista syistä ei liene mahdollista vapauttaa kun-      sunut toivomuksen tutkimuksen suorittamisesta
2974:  la kokonaan paikallistiekorvausten suorittami-       kuntien vapauttamiseksi kokonaan paikallistei-
2975:  esta, aloitteentekijät ehdottavat yleisistä teistä   den rakentamis- ja kunnossapitokustannuksista,
2976:  nnetun lain 87 §:ään, sellaisena kuin se on          valiokunta ei katso voivansa puoltaa lakiehdo-
2977:  2 päivänä joulukuuta 1960 annetussa laissa           tuksen hyväksymistä.
2978:  501/60), lisättäväksi uuden momentin. Sen               Sen perusteella, mitä edellä on esitetty, va-
2979:  mkaan kunnan yhdeltä vuodelta valtiolle kor-         liokunta ehdottaa kunnioittaen,
2980:  attava osa paikallisteiden tienpidon kustannuk-
2981:  lsta rajoitettaisiin 0,20 penniin kutakin kun-                 että puheena olevaan lakialoitteeseen
2982:   assa samana vuonna toimitetussa kunnallis-                 sisältyvä lakiehdotus hylättäisiin.
2983:      Telsingissä 5 päivänä marraskuuta 1970.
2984: 
2985: 
2986: 
2987: 
2988:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet       tila, Nevalainen, Niinikoski, Orrenmaa, Pro-
2989: saa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjoh-            cope, Rekonen, Roden ja Salmi sekä varajäse-
2990: lja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Knuut-           net Jokinen ja Volotinen.
2991: 
2992: 
2993: 
2994: 
2995:  956/70
2996:                         1970 Vp. -    S. V. M. -   Lak.al.miet. n:o 19.
2997: 
2998: 
2999: 
3000: 
3001:                                    Suuren v a Ii o kun n a n m i et i n t ö n:o 103 laki-
3002:                                aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi yleisistä teistä
3003:                                annetun lain muuttamisesta.
3004: 
3005:    Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Uusi-             että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
3006: talon ym. lakialoitteen n:o 379, päättänyt yh-           aloitteeseen n:o 379 sisältyvän laki-
3007: tyä kannattamaan ikulkulaitosvaliokunnan mie-            ehdotuksen.
3008: tinnössä n:o 6 tehtyä hylkäysehdotusta ja eh-
3009: dottaa siis kunnioittaen,
3010:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1970.
3011: 
3012: 
3013: 
3014: 
3015: E 1039/70
3016:                                   1970 Vp. -    Lak.al.miet. nr 20.
3017: 
3018: 
3019: 
3020: 
3021:                                       K u 1 k u 1 a i t o s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 7
3022:                                   kahden lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen laiksi
3023:                                   yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta.
3024: 
3025:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 5 päi-           Voimassa olevan rakennuslain mukaan kau-
3026: vältä toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitos-        pungilla on oikeus saada valtiolta korvausta
3027: valiokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed.       kauko- tai kauttakulkuliikenteelle tärkeiden
3028: Sundqvistin ym. lakialoitteen n:o 381 ja ed.         katujen ajoradan päällystämiskustannuksista.
3029: Tuomiojan ym. lakialoitteen n:o 382, jotka           Niin ikään kaupunki voi saada avustusta moot-
3030: molemmat sisältävät ehdotuksen laiksi yleisistä      toriajoneuvoliikenteelle tärkeään katuun liitty-
3031: teistä annetun lain muuttamisesta. Kuultuaan         ·vän kallisrakenteisen sillan tai tunnelin raken-
3032: asiantuntijoina hallitusneuvos Veijo Vuorimies-      tamiseen. Sama koskee kalliita leikkauksia ja
3033: tä liikenneministeriöstä ja rakennusneuvos           penkereitä. Valtion tukea ei nykyisen lainsää-
3034: Väinö Skogströmiä tie- ja vesirakennushallituk-      dännön mukaan ole mahdollista myöntää kau-
3035: sesta valiokunta on käsitellyt asian ja esittää      pungille tielaitoksen investointeihin. Valtion
3036: seuraavaa.                                           mahdolliset korvaukset ja avustukset koskevat
3037:     Lakialoitteiden sanatarkasti samansisältöisis-   siis kadun tekemistä. Yleiset tiet myös kau-
3038: sä perusteluissa lausutaan, että kun Helsingin       punkien alueella rakennetaan tie- ja ve$iraken-
3039: seudun liikenneongelmien ratkaisussa joukko-         nushallituksen toimesta. Metrorata ei korvaa
3040: kuljetusliikenne on asetettava etusijalle, valtion   tie- tai katuyhteyttä, joskin se vähentää pää-
3041: varojen käyttö myös metroratojen rakennus-           asiassa katuyhteyden kuormitusta. Tämän
3042: ja maanlunastuskustannuksiin olisi tehtävä           vuoksi ja kun ehdotettu säännös ei sovellu
3043: lainsäädännöllisesti mahdolliseksi. Tällainen        yleisistä teistä annetun lain piiriin ja kun
3044: käyttö olisi erityisen perusteltua silloin, kun       ilman perusteellisempia tutkimuksia ja selvi-
3045:  metrorata selvästi on tarkoitettu korvaamaan        tyksiä ei ole mahdollista määrittää, olisiko val-
3046: tieyhteys, jonka rakentamisesta kaupungilla          tion osallistumista metroverkon rakentamis-
3047: muutoin olisi oikeus saada korvaus valtion va-       kustannuksiin yleensäkään pidettävä perustel-
3048: roista. Tämän vuoksi aloitteentekijät ehdotta-       tuna, valiokunta ei katso voivansa puoltaa
3049:  vat yleisistä ·teistä 21 päivänä toukokuuta         lakiehdotusten hyväksymistä.
3050:  1954 annettuun lakiin (243/54) lisättäväksi             Sen perusteella, mitä edellä on esitetty, va-
3051: uuden 91 a pykälän, joka sisältäisi säännöksen,      liokunta ehdottaa kunnioittaen,
3052:  että valtioneuvosto voisi myöntää kuntien
3053:  joukkokuljetusliikenteen järjestämiseen valtion               että puheena oleviin lakialoitteisiin
3054:  avustusta kuin paikallistien pitämiseen kunnan             sisältyvät lakiehdotukset hylättäisiin.
3055:  ollessa tienpitäjänä.
3056:       Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1970.
3057: 
3058: 
3059: 
3060: 
3061:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-         Knuuttila, Nevalainen, Niinikoski, Orrenmaa,
3062: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-        Pl.'OCOp(!, Rekonen, Roden ja Salmi sekä vara-
3063: johtaja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa,             jäsenet Jokinen ja Volotinen.
3064: 
3065: 
3066: 
3067: 
3068: E 957/70
3069:                         1970 Vp. -     S. V. M. -   Lak.al.miet. n:o 20.
3070: 
3071: 
3072: 
3073: 
3074:                                     Suuren valiokunnan mietintö n:o 104 kah-
3075:                                 den lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen laiksi
3076:                                 yleisistä teistä ·annetun lain muuttamisesta.
3077: 
3078:    Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Sund-              että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
3079: qvistin ym. lakialoitteen n:o 381 ja ed. Tuomi-          aloitteisiin n:ot 381 ia 382 sisältyvät
3080: ojan ym. lakialoitteen n:o 382, päättänyt yh-            lakiehdotukset.
3081: •tyä kannattamaan kulkulaitosvaliokunnan mie-
3082: tinnössä n:o 7 tehtyä hylkäysehdotusta ja eh-
3083: dottaa siis kunnioittaen,
3084:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1970.
3085: 
3086: 
3087: 
3088: 
3089: E 1039/70
3090:                                 1970 Vp. -     Lakial.miet. n:o 21.
3091: 
3092: 
3093: 
3094: 
3095:                                      P e r u s t u s 1a k i v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 27
3096:                                  lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi muutto-
3097:                                  ~äivän siirtämisestä huoneenvuokralain nojalla eräissä tapauk·
3098:                                  SlSS8.
3099: 
3100: 
3101:     Eduskunta on pöytäkirjanottein 5 päivältä          Vaitioneuvosto on taloudellisen kasvun tur-
3102: toukokuuta 1970 lähettänyt perustuslakivalio-       vaamisesta vuonna 1970 annetun lain (754/69)
3103: kuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Paasi-   säännösten nojalla joulukuun 11 päivänä 1969
3104: vuoren ym. lakialoitteen n:o 20, joka sisältää      antanut päätöksen asunhuoneistojen vuokralai-
3105: ehdotuksen laiksi muuttopäivän siirtämisestä        sen hallinnansuojan lisäämisestä (774/69).
3106: huoneenvuokralain nojalla eräissä tapauksissa.      Päätös on tullut voimaan tammikuun 1 päi-
3107:     Aloitteen perusteluissa todetaan asuntotilan-   vänä 1970 ja on voimassa sanotun vuoden lop-
3108: 'teen Helsingissä olevan huonon ja asunnon          puun. Päätöksen 10 §:n mukaisesti voidaan
3109: saannin niin vaikeaa, että vuokralaiset ainakin     milloin vuokrasuhde pykälässä määritellyi~
3110: vielä vuoden 1970 aikana välttämättä tarvit-        tavoin lakkaa ja vuokralaisen olisi sen johdosta
3111: sevat muuttopäivän siirtämiseen parempia mah-       muutettava huoneistosta, muuttopäivää huo-
3112: dollisuuksia kuin mitä huoneenvuokralaissa on       neenvuokralain 39 §:n 1 momentin mukaisesti
3113: säädetty. Sen vuoksi aloitteessa ehdotetaan         siirtää jos vuokralaiselle tai hänen perheensä
3114: säädettäväksi erityinen laki muuttopäivän siir-     jäsenelle aiheutuisi huomattavia vaikeuksia toi-
3115: tämisestä huoneenvuokralain nojalla era1ssa         sen asunnon saamisessa. Kun vuokralaisen mah-
3116: tapauksissa, jonka mukaan oikeus voisi Hel-         dollisuuksia saada muuttopäivä siirretyksi on
3117:  singin alueella sijaitsevaa asuinhuoneistoa kos-   aloitteessa ehdotetulla tavalla jo parannettu
3118: kevan vuokrasuhteen osalta vuonna 1970              kuluvan vuoden osalta, niin kuin aloitteessakin
3119: aikana vireille pantua muuttopäivän siirtämistä     tarkoitetaan, voidaan aloitteeseen sisältyvä laki-
3120: koskevaa asiaa käsitellessään suostua muutto-       ehdotus sen johdosta hylätä. Sen vuoksi perus-
3121:  päivän siirtämiseen yksinomaan siitäkin syystä,    tuslakivaliokunta kunnioittaen ehdottaa,
3122: että vuokralaiselle tai hänen perheensä jäse-
3123:  nelle aiheutuisi huomattavia vaikeuksia toisen                että Eduskunta päättäisi hylätä ed.
3124: asunnon saannissa.                                          Paasivuoren ym. lakialoitteeseen n:o 20
3125:                                                             sisältyvän lakiehdotuksen.
3126:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1970.
3127: 
3128: 
3129: 
3130: 
3131:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-        Maijala, Pekkala, Salmenkivi, Seppä, Silander,
3132: neet osaa puheenjohtaja Häikiö, varapuheen-         Tarjanne, Vilponiemi ja Asvik.
3133: johtaja Kantola, jäsenet Hykkäälä, Kohtala,
3134: 
3135: 
3136: 
3137: 
3138: E 967/70
3139:                         1970 Vp. -     S. V. M. -   Lak.al.miet. n:o 21.
3140: 
3141: 
3142: 
3143: 
3144:                                      Suuren v a Ii o kunnan mietintö n:o 100 laki-
3145:                                 aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi muuttopäivän
3146:                                 siirtämisestä huoneenvuokralain nojalla eräissä tapauksissa.
3147: 
3148:   Suuri valiokunita on, käsiteltyään ed. Paasi-             että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
3149: vuoren ym. lakialoitteen n:o 20, päätrt:änyt             aloitteeseen n:o 20 sisältyvän lakiehdo-
3150: yhtyä kannattamaan perustuslakivaliokunnan               tuksen.
3151: mietinnössä n:o 27 tehtyä hylkäysehdotusta ja
3152: ehdQtJtaa siis kunnioittaen,
3153:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1970.
3154: 
3155: 
3156: 
3157: 
3158: E 1039/70
3159:                                          1970 Vp.- Lak.al. miet. n:o 22.
3160: 
3161: 
3162: 
3163: 
3164:                                               Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
3165:                                           n:o 23 kahden lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen
3166:                                           laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
3167: 
3168:      Bdus\kut11m on päätöspöytäkk}ooottci:n 5 päi-              helpotusta ennen muita hakijoita, jos hän ei ha-
3169: ·vältä viilme toukokuuta Jälhevtänry!t maa- ja met-              kemuksen myöhästymisen johdosta ole saanut
3170: sätaloooval'iolkUltlltaan va1lmiJstelevasti käsilreltä-         rvarpaavuos~a: a!Laikärstoo Jasten perusteeUa. La-
3171: vi&si ed. Pelk!kar1set1! y:m. lakialoitteen n:o 243             lkialo~tteen !111:0 247 mukaan olirsi maarn.kä}'lttö-
3172: d:a ed. V.iihnin ym. lailcii3ilo1tteen n::o 247, jotka          1ain 95 § :n 2 momentirss,a :tarrlroirettua helpo-
3173: kumpiikirn s1sältävä!t ehdotuksen ~abi maOOJ-                    tu1sta niin iikään vo1tava myöntää, vailkka vai-
3174: ikäyttölaiJn muuttamisesrta. Kuultuaan as:iantU!li-             rkelllksia voha~siinkin tittltävästi lievittää lyk-
3175: tijoina IVIS'. halliliiltusneuvos HeiJkiki Hipolaa maa-         käysvuosiar ~ö.ntämällä jra silloinkin, kun vai-
3176: talousministeriöstä ja toimistopäällikkö Martti                 keudet ovart johtuneet haki]as:ta itsestään riip-
3177: S1roa ra:sutusharJ:.Htuksesta valirokun!ta esittää seu-         puvista syistä. Kuolemantapauks1srta ja vaka-
3178: raava-a.                                                        v1sta rsai,rauks1srt:a aiheutuneiden vrailkeulksien
3179:      Mamkäyttölain 95 § :n 1 momen:tin nojalla                  pois:tam1seksJ rtulisi 1akialoitteen n:o 247 mu-
3180: voidaa!!li tilan hi.rnloon Ja eräiden lainojren rtakai-         kaan maarn ja rluoton saajailita voirda poistaa va!-
3181: sin maksralmirsresrsa myöntää he'lpotusta eli ns.               rtion ja raharlairtos:ten saam1set rlwkonaa;nikin.
3182: vapaavuosia huollettavina o!Leviren ,a!lJle kuusi-                  Vialiokunnarn rsraailnan tiedon mukaan on ·sen
3183: toista vuotiaiden lasten perusteella. Sarma;n py-               lähes sdnsremän vuoden aiJkoo,a, jotloi:n maanr-
3184: kälän 2 momrentiln muikaan voidaan tilan hinrnran               kä')"ttÖiiain 95 §:n 2 momentti on ollut rnykyi-
3185: ja 1a1nan malksarmises!Sa an!tara maan ja [uoton                sressä muodossaan voimarsrsa, sanotus'.>a momen-
3186:  saajalle helpotusta myös hänestä itsestään riip-               tirssa talik:oitet<tuja päätöksiä ,annettu yhteernrsä
3187: pumaotomilsrta syistä ariheutundden vaikeubien                  29 !kappaletta, joisita myönteisiä pää:tölksiä on
3188:  lieventäm1selksi, jos hänen on katsottavra ltarlou-            ollut 12 ja kidte1siä päätöksiä 17 kappaletta.
3189: deL!ilsren :asemansa johdosta väilrttärmättä olevan             MyÖ!liteisiä päätöksiä on annettu 1ähinnä rsil-
3190:  rtäilailsen he]Jpotuks·en rtJarrpees·sra, cikä vairkeu!ksira   no1n, kun lykikkäysvuosien myöntämismahdol-
3191:  voida rriittälvässä määrin lievittää lykkäyrs:vuosia           lilsuurks,ia ei ole oHut .tai ikun kohtuussyistä on
3192: myÖ!litärmällä. Täi11a1sta :helpotu:srta voidaan myön-          rkatsottu 1helpotuSiten myöntäminen asianmu!k,ai-
3193:  tää !kerrallaan en1ntään: vHtenä vuorena ja yh-                seksi vapaavuosihakemuksen myöhästymi·soo
3194:  teensä en1ntään kymmenenä vuotena eräänrty-                    johdos.ta. Kun validkunrnoo lkäsi~n mukaan
3195:  vien lyhentliY'srt·en tai rlroJ:ikojen tahi molempien
3196:                           1
3197:                                                                 maanlkäyttölain 95 §:n 2 mome:nJt.iJsrsa tarkoi-
3198:  suoritJtarmi,sesrsa. Lyklk:äy:stä ja rsanottua helpo-          tetun :helpotuksen myöntämisen ei pitärsiikään
3199:  rtusta ei kuirtenlkaan saa myönrtää pi:trelmllnän              o11a mahdollista kuin rsilloin, kun Jykkäysvuo-
3200:   ajan !kuin viidenrtoista vuode[]J osalha. Latki-              sia myöntälmåiHä ei dlre mahdo11ista riivtävä&ti
3201:  a~loitteessa lll!:o 243 ehrdoret,aan maanlkä}'lttölain         liev~ttää vailkeu!k:sia, varlidkunta ei ole asettu-
3202:  95 § :.n 2 momenJttia muutettava!krsi srirtoo, että            nut puo1tamaan lark.iailoirttdsiin !Si:säiltyvien laki-
3203:  r&aliJJOtUSisa momentissa rtarlroitettua heltpotusta           ehdotusten hyvålksym1stä.
3204:  voiltahiin anrtaa, vai'kika vrairkeu1k:sira voita1siin             Edellä laUJsutun perusteella va1iokunta llrun-
3205:   riittävästi lievittää lykkäysvuosiakin myöntä-                n~oirtltaen ehdottaa,
3206:   mällä. Niin ikään tulisi suuriperheiselle ja vä-
3207:  hävaraiselle maan ja luoton saajalle myöntää                              että lakialoitteisiin n:ot 243 ja 247
3208:                                                                         sisältyvät lakiehdotukset hylättäisiin.
3209:        Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1970.
3210: 
3211: 
3212:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet                 ka, Raatikainen, I. Suominen, Syrjä, Vartia,
3213: osaa puheenjohtaja Mattila, jäsenet Järvenpää,                  H. Westerlund ja Vilmi sekä varajäsenet Salo
3214: Lepistö, H. Linna, Mustonen, Ni!kk.ilä, Purhak-                 ja Tähkämaa.
3215: 
3216: 
3217: 
3218:  E 993/70
3219:                          1970 Vp. -   S. V. M. -   Lak.al.miet. n:o 22.
3220: 
3221: 
3222: 
3223: 
3224:                                     Suu r en v a 1i o kunnan m i et i n t ö n:o 115 kahden
3225:                                 lakialoitteen johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen laiksi maan-
3226:                                 käyttölain muuttamisesta.
3227: 
3228:    Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Pekka-           että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
3229: risen ym. lakialoitteen n:o 243 ja ed. Vilmin           aloitteisiin n:ot 243 ja 247 sisältyvät
3230: ym. lakialoitteen n:o 247, päättänyt yhtyä kan-         lakiehdotukset.
3231: nattamaan maa- ja metsätalousvaliokunnan mie-
3232: tinnössä n:o 23 tehtyä hylkäysehdotusta ja eh-
3233: dottaa siis kunnioittaen,
3234:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1970.
3235: 
3236: 
3237: 
3238: 
3239: E 1073/70
3240:                                 1970 Vp. -     Lak.al.miet. n:o 23.
3241: 
3242: 
3243: 
3244: 
3245:                                      K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o kun n a n mietin t ö n:o 8 laki-
3246:                                  aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi yksityisistä
3247:                                  teistä annetun lain muuttamisesta.
3248: 
3249:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 5 päi-      lakiin olisi tehtävä. Toimikunnan on saatava
3250: vältä toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitos-       työnsä valmiiksi 31 päivään joulukuuta 1970
3251: valiokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed.      mennessä. Niiden tapausten joukossa, jotka toi-
3252: S. Westerlundin ym. edellä mainitun lakialoit-      mikunnan on selvitettävä, on myös kysymys
3253: teen n:o 383. Kuultuaan asiantuntijana lainsää-     pysäköintialueen perustamisesta tietoimituk-
3254: däntöneuvos Kalevi Airaksista oikeusministe-        sessa. Tämän vuoksi ja kun lakialaitteessa eh-
3255: riöstä valiokunta on käsitellyt asian ja esittää    dotettu 5 § :n 1 momentti ei liene oikea paikka
3256: seuraavaa.                                          kysymyksessä olevalle säännökselle, valiokunta
3257:    LakiaJoitteessa ehdotetaan yksityisistä teistä   ei voi puoltaa lakialoitteeseen sisältyvän la-
3258: 15 päivänä kesäkuuta 1962 annetun lain (358/        kiehdotuksen hyväksymistä.
3259: 62) 5 § :n 1 momenttiin lisättäväksi säännös           Sen perusteella, mitä edellä on esitetty, va-
3260: pysäköintipaikasta.                                 liokunta ehdottaa kunnioittaen,
3261:    Valiokunnan saaman tiedon mukaan oikeus-
3262: ministeriö on 4 päivänä helmikuuta 1970 aset-                 että puheena olevaan lakialoitteeseen
3263: tanut toimikunnan, jonka tehtävä on harkita,               sisältyvä lakiehdotus hylättäisiin.
3264: mitä muutoksia yksityisistä teistä annettuun
3265:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1970.
3266: 
3267: 
3268: 
3269: 
3270:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-        maa, Procope, Rekonen, Roden ja Salmi sekä
3271: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-       varajäsenet Jokinen, Myyryläinen, Tarvajärvi ja
3272: johtaja Sinkkonen, jäsenet Asunmaa, Orren-          Volotinen.
3273: 
3274: 
3275: 
3276: 
3277: E 1075/70
3278:                          1970 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. n:o 23.
3279: 
3280: 
3281: 
3282: 
3283:                                      S u u r en v a Ii o kun n a n m i e t i n t ö n:o 129 laki-
3284:                                  aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi yksityisistä
3285:                                  teistä annetun lain muuttamisesta.
3286: 
3287:    Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. S. Wes-            että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
3288: terlundin ym. lakialoitteen n:o 383, päättänyt           aloitteeseen n:o 383 sisältyvän lakieh-
3289: yhtyä kannattamaan kulkulaitosvaliokunnan                dotuksen.
3290: mietinnössä n:o 8 tehtyä hylkäysehdotusta ja
3291: ehdottaa siis kunnioittaen,
3292:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1970.
3293: 
3294: 
3295: 
3296: 
3297: E 1178/70
3298:                                 1970 Vp. -      Lak.al.miet. n:o 24.
3299: 
3300: 
3301: 
3302: 
3303:                                       K u 1 k u 1 a i t o s v a li o k un n a n m i e t i n t ö n:o 9 laki-
3304:                                   aloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi yksityisistä
3305:                                   teistä annetun lain muuttamisesta.
3306: 
3307:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 5 päi-       mittaustoimituksista ja jakotoimituksista poik-
3308: vältä toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulai-           keavaa kuulutusmenettelyä, aloitteentekijät eh-
3309: tosvaliokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed.    dottavat yksityisistä teistä 15 päivänä kesä-
3310: Mäki-Hakolan ym. edellä mainitun lakialoit-          kuuta 1962 annetun lain (358/62) 43 §:ää
3311: teen n:o 384. Kuultuaan asiantuntijana lain-         ja 45 §:n 2 momenttia muutettavaksi siten, että
3312: säädäntöneuvos Kalevi Airaksista oikeusminis-        tietoimituksista ilmoitettaisiin myös sanomaleh-
3313: teriöstä valiokunta on käsitellyt asian ja esit-     dissä.
3314: tää seuraavaa.                                        . Kun eduskunnalle on annettu 23 päivälle lo-
3315:    Lakialoitteen perusteluissa lausutaan, että       kakuuta 1970 päivätty hallituksen esitys n:o
3316: yksityisistä teistä annetun lain mukaisten tie-      125 laiksi kaavoitusalueiden jakolain sekä yk-
3317: toimitusten kuulutusmenettely on osoittautu-         sityisistä teistä annetun lain muuttamisesta ja
3318: nut käytännössä osittain hankalaksi ja aikaa         kun viimeksimainitussa lakiehdotuksessa on ky-
3319: vaativaksi tehtäväksi erikoisesti niissä tapauk-     symys samasta asiasta kuin käsiteltävänä ole-
3320: sissa, joissa on runsaasti osanottajia, kun laki     vassa lakialoitteessa, valiokunta katsoo, ettei
3321: edellyttää erityisen kutsukirjeen lähettämistä       lakialoite anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
3322: kaikille asianosaisille. Toimituksissa joudutaan        Sen perusteella, mitä edellä on esitetty, va-
3323: säännönmukaisesti suorittamaan myös piirirajan-      liokunta ehdottaa kunnioittaen,
3324:  käyntejä ja rajamerkkien siirtoja, joiden suorit-
3325: taminen taas edellyttää lehtikuulutusta. Tä-                     että puheena olevaan lakialoitteeseen
3326:  män vuoksi ja kun oikeusturva ei vaadi yksi-                 sisältyvä lakiehdotus hylättäisiin.
3327: tyistielain mukaisissa toimituksissa muista maan-
3328:       Helsingissä 26 päivänä m3rraskuuta 1970.
3329: 
3330: 
3331: 
3332: 
3333:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-         maa, Procope, Rekonen, Roden ja Salmi sekä
3334: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-        varajäsenet Jokinen, Myyryläinen, Tarvajärvi ja
3335: johtaja Sinkkonen, jäsenet Asunmaa, Orren-           Volotinen.
3336: 
3337: 
3338: 
3339: 
3340: E 1079/70
3341:                        1970 Vp.- S. V. M.- Lak.al.miet. n:o 24.
3342: 
3343: 
3344: 
3345: 
3346:                                   S u u r e n v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 130 lakialoit-
3347:                               teen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi yksityisistä teistä
3348:                               annetun lain muuttamisesta.
3349: 
3350:   Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Mäki-               että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
3351: Iakolan ym. lakialoitteen n:o 384, päättänyt             aloitteeseen n:o 384 sisältyvän lakiehdo-
3352: htyä kannattamaan kulkulaitosvaliokunnan                 tuksen.
3353: :lletinnössä n:o 9 tehtyä hylkäysehdotusta ja
3354: hdottaa siis kunnioittaen,
3355:     Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1970.
3356: 
3357: 
3358: 
3359: 
3360:   1178/70
3361:                                1970 Vp. -      Lak.al.miet. n:o 25.
3362: 
3363: 
3364: 
3365: 
3366:                                      K u 1 k u 1 aito s v a Ii o kunnan mietintö n:o 10
3367:                                  lakialoitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi tieliikenne-
3368:                                  lain muuttamisesta.
3369: 
3370:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 5 päi-     Kun autotehtaat nykyisin suunnittelevat moot-
3371: vältä toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitos-      torin laitteineen niin, että pakokaasujen puhtau-
3372: valiokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed.     delle asetetut raja-arvot alittuvat ja kun bensii-
3373: Pursiaisen ym. edellä mainitun lakialoitteen       nikäyttöisten ajoneuvojen osalta ei tähän saakka
3374: n:o 385. Kuultuaan asiantuntijoina ylitarkas-      ole ollut minkäänlaisia pakokaasujen haittavai-
3375: taja Ilpo Krootilaa liikenneministeriöstä, pro-    kutusten pinentämiseen tähtääviä yksityiskoh-
3376: fessori Martti Juhani Karvosta Työterveyslai-      taisia määräyksiä, sellaisten aikaansaaminen olisi
3377: toksesta, dipLinsinööri Veikko Murosta Oy          tärkeätä. Liikenneministeriön taholta on ilmoi-
3378: Saab-Valmet Ab:tä, dipLinsinööri Juhani Lin-       tettu, että Yhdistyneiden Kansakuntien Eu-
3379: noista Suomen Autoteollisuus Oy:stä, vara-         roopan Talouskomitean tämän vuoden alkupuo-
3380: tuomari Paavo Nikulaa Likennepoliittinen yh-       lella annettuihin ja 1 päivän elokuuta 1970
3381: distys Enemmistö ry:stä ja dipLinsinööri Mikko     jälkeen noudatettavaksi suositeltulliin suosi-
3382: Tanneria Neste Oy:stä valiokunta on käsitellyt     tuksiin pohtomoottoreiden haitallisten aines-
3383: asian ja esittää seuraavaa.                        osien määrästä nojautuen tultaneen antamaan
3384:    Lakialaitteessa ehdotetaan 29 pa1vana mar-      määräys, ettei määrähetkestä alkaen bensiini-
3385: raskuuta 1957 annetun tieliikennelain ( 143/       käyttöistä autoa hyväksytä liikenteeseen, jollei
3386: 57) 4 §:ään lisättäväksi uusi 3 momentti, joka     se täytä määräystä pakokaasujen puhtaudesta.
3387: sisältäisi säännöksen, että bensiinikäyttöisessä   Tämä tapahtunee ensi vuoden aikana, kun tielii-
3388: autossa on oltava asetuksella tarkemmin mää-       kennelainsäädäntöä koskeva kokonaisuudistus
3389: rättävä laite pakokaasujen puhdistamiseksi.        saadaan toteutumisasteelle.
3390:    Valiokunnan saaman selvitY'ksen mukaan mi-         Sen perusteella, mitä edellä on esitetty, va-
3391: tään teknillisesti tyydyttävää jälkipoltinta tai   liokunta ehdottaa kunnioittaen,
3392: muuta laitetta ei ole olemassa auton pakokaa-
3393: sujen puhdistamiseksi. Pakokaasujen saastevai-               että lakialoitteeseen sisältyvä lakieh-
3394: kutusten vähentäminen ei näin ollen ole mah-               dotus hylättäisiin.
3395: dollista lakialoitteen tarkoittamin säännöksin.
3396:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1970.
3397: 
3398: 
3399: 
3400: 
3401:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-       maa, Procope, Rekonen, Roden ja Salmi sekä
3402: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-      varajäsenet Jokinen, Myyryläinen, Tarvajärvi ja
3403: johtaja Sinkkonen, jäsenet Asunmaa, Orren-         Volotinen.
3404: 
3405: 
3406: 
3407: 
3408: E 1080/70
3409:                        1970 Vp. -     S. V. M. -    Lak.al.miet. n:o 25.
3410: 
3411: 
3412: 
3413: 
3414:                                    S u u r e n v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 132 lakialoit-
3415:                                teen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi tieliikennelain muut-
3416:                                tamisesta.
3417: 
3418:  Suuri valiokunta on, käsiteltyään ed. Pur-                  että Eduskunta päättäisi hylätä laki-
3419: aisen ym. lakialoitteen n:o 385, päättänyt yh-            aloitteeseen n:o 385 sisältyvän lakieh-
3420: ä kannattamaan kulkulaitosvaliokunnan mie-                dotuksen.
3421: rmössä n:o 10 tehtyä hylkäysehdotusta ja eh-
3422: >ttaa siis kunnioittaen,
3423:    Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1970.
3424: 
3425: 
3426: 
3427: 
3428:   1178/70
3429: II
3430:                                 1970 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 1.
3431: 
3432: 
3433: 
3434: 
3435:                                      Ta 1 o u s v a 1 i o kunnan m i e t i n t ö n:o 7 toivomus-
3436:                                  aloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat määrärahan ottamista vuo-
3437:                                  den 1971 tulo- ja menoarvioesitykseen.
3438: 
3439:    Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 29           ed. Vaittisen ym. toiv.al. n:o 738, jossa on
3440: päivältä viime toukokuuta lähettänyt talous-       ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3441: valiokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi seu-    mus, että hallitus ottaisi vuoden 1971 tulo-
3442: raavat toivomusaloitteet:                          ja menoarvioesitykseen riittävän määrärahan
3443:    ed. Mäki-Hakolan ym. toiv.al. n:o 654, jossa    Joensuun kaupunginsairaalan rakentamista var-
3444: on ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toi-       ten,
3445: vomus, että hallitus ottaisi vuoden 1971 tulo-        ed. Vilmin ym. toiv.al. n:o 752, jossa on
3446: ja menoarvioesitykseen 50 000 markkaa Sdnä-        ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3447: joen sairaanhoitokoulun suunnittelutyötä var-      mus, että hallitus ottaisi vuoden 1971 tulo-
3448: ten,                                               ja menoarvioesitykseen 1 000 000 markan mää-
3449:    ed. Mäki-Hakolan ym. toiv.al. n:o 655, jossa    rärahan tuberkuloosilain mukaista lisättyä val-
3450: on ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toi-       tionapua varten,
3451: vomus, että hallitus ottaisi vuoden 1971 tulo-        ed. Vilmin ym. toiv.al. n:o 753, jossa on
3452: ja menoarvioesitykseen 8 120 000 markkaa Sei-      ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3453: näjoen keskussairaalan suunnittelua ja rakenta-    mus, että hallitus ottaisi vuoden 1971 tulo-
3454: mistöiden aloittamista varten,                     ja menoarvioesitykseen 3 000 000 markan mää-
3455:    ed. Sepän ym. toiv.al. n:o 695, jossa on eh-    rärahan mielisairaslain mukaista lisättyä valtion-
3456: dotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus,       apua varten ja
3457: että hallitus ottaisi valtion ensi vuoden tulo-       ed. Vilmin ym. toiv.al. n:o 756, jossa on
3458: ja menoarvioesitykseen perustelun, jonka mu-       ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3459: kaan tarttuvien kotieläintautien vastustamiseen    mus, että hallitus ottaisi vuoden 1971 tulo-
3460: varattavasta määrärahasta myönnettäisiin mehi-     ja menoarvioesitykseen 120 000 markan määrä-
3461: läistautien torjuntaan välttämättömät varat,       rahan Ranuan kunnaneläinlääkärin virka-asun-
3462:    ed. Siikaniemen ym. toiv.al. n:o 697, jossa     non ja vastaanottotilojen rakentamista varten.
3463: on ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toi-          Sen johdosta, ettei valiokunta ole ehtinyt
3464: vomus, että hallitus ottaisi vuoden 1971 tulo-     käsitellä edellä mainittuja aloitteita ennen kuin
3465: ja menoarvioesitykseen riittävän määrärahan        hallituksen esitys valtion tulo- ja menoarvioksi
3466: Salpakankaan paikallissairaalan rakentamisohjel-   vuodelle 1971 annettiin eduskunnalle, valio-
3467: man toteuttamiseksi.                               kunta kunnioittaen ehdottaa,
3468:    ed. Vaittisen ym. toiv.al. n:o 733, jossa on
3469: ehdotettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-                 että toivomusaloitteet n:o 654, 655,
3470: mus, että hallitus ottaisi vuoden 1971 tulo-              695, 697, 733, 738, 752, 753 ja 756
3471: ja menoarvioesitykseen riittävän suuren määrä-            katsottaisiin rauenneiksi.
3472: rahan terveyssisarten palkkaamiseksi oppi- ja
3473: ammattikouluihin,
3474:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1970.
3475: 
3476: 
3477:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-       painen, Kauppi, Lehmonen, Paasivuori, Sig-
3478: neet osaa puheenjohtaja Paananen, varapuheen-      frids, Sutinen, Tiilikainen ja Vaittinen sekä
3479: johtaja Ruokola, jäsenet Heino, Hemmi, Kai-        varajäsenet Luja, Männistö ja Perheentupa.
3480: 
3481: 
3482: 
3483: E 804/70
3484:                                  1970 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 2.
3485: 
3486: 
3487: 
3488: 
3489:                                       L a k i- j a t a 1 o u s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o
3490:                                   7 toivomusaloitteiden johdosta, joissa ehdotetaan toivomusta
3491:                                   määrärahan ottamisesta vuoden 1971 tulo- ja menoarvioesityk-
3492:                                   seen.
3493: 
3494:    Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 29          hallitus ottaisi määrärahan vuoden 1971 tulo-
3495: päivänä toukokuuta 1970 lähettänyt laki- ja          ja menoarvioesitykseen.
3496: talousvaliokunnan valmistelevasti käs1teltäväksi        Kun valiokunta ei ole ennättänyt käsiteHä
3497: ed. Hanhirovan ym. toivomusaloitteen n:o 779,        puheena olevia toivomusaloitteita ja hallitus jo
3498: ed. Haran ym ..toivomusaloitteen n:o 782, ed.        on antanut vuoden 1971 tulo- ja menoarvioesi-
3499: Häkämiehen ym. toivomusaloitteen n:o 790,            .tyksen eduskunnalle, valiokunta ehdottaa kun-
3500: ed. Linkolan ym. toivomusaloitteet n:o 833 ja        nioittavasi,
3501: 834, ed. Niemelän ym. toivomusaloitteen n:o
3502: 852 ja ed. Virtasen ym. toivomusaloitteen n:o                 että toivomusaloitteet n:o 779, 782,
3503: 94 5, joissa kaikissa ehdotetaan .toivomusta, että          790, 833, 834, 852 ja 945 katsottaisiin
3504:                                                             rauenneiksi.
3505:       Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1970.
3506: 
3507: 
3508: 
3509: 
3510:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-         kanen, Mäki, Pekonen, Rytkönen, Salmivuori,
3511: neet osaa puheenjohtaja Kaarna, jäsenet Breilin,     Stenbäck, Tikkanen ja Volotinen sekä vara-
3512: Jokinen, R. Kangas, Katajavuori, Liedes, Loik-       jäsenet Kohtala, Poutiainen ja Salmenkivi.
3513: 
3514: 
3515: 
3516: 
3517: E 807/70
3518:                                 1970 Vp. -    Toiv.al. miet. n:o 3.
3519: 
3520: 
3521: 
3522: 
3523:                                     Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
3524:                                  n:o 10 kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat
3525:                                  Pyhäjoen vesistön säännöstelyjärjestelyjä ja Pyhäjokisuun ruop-
3526:                                  paamista.
3527: 
3528:     Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29         järven patoaminen parantaisi merkittävästi var-
3529: päivältä viime toukokuuta lähettänyt maa- ja:       sin tiheään asutun Piipsjärven maisemakuvaa.
3530: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel-       Toivomusaloitteessa n:o 1192 tarkoitetun
3531: täväksi ed. Haukipuron ym. toivomusaloitteen        Pyhäjoen vesistön täydennyssuururi:telmaa varten
3532: n:o 1192, jossa on ehdotettu eduskunnan pää-        on Oulun vesipiirin toimesta kerätty aineistoa.
3533: tettäväksi toivomus, että hallitus ryhtyisi kii-    Alustavia tutkimuksia on myös suoritettu toi-
3534: reellisiin toimenpiteisiin Pyhäjoen vesistössä      vomusaloitteessa n:o 1194 tarkoitetun Pyhä-
3535: dlevan Piipsjärven padottamiseksi järveksi ja       jokisuun suoppaamisesta. Asiaa olisi kuitenkin
3536: Sukkakosken perkaamiseksi ja että hallitus laa-     vielä tutkittava eri etupiirien tarpeiden selvit-
3537: dituttaisi Pyhäjoen vesistön täydennyssuunni-       tämiseksi, ja ilmeistä on, että Pyhäjokisuun
3538: telman mm. vesistön virkistyskäytön edistämi-       järjestely on tarkoituksenmukaista liittää toi-
3539: seksi, ja ed. Haukipuron ym. toivomusaloit-         vomusaloitteessa n:o 1192 mainittuun Pyhä-
3540: teen n:o 1194, jossa on ehdotettu eduskunnan        joen vesistön järjestelyn täydennyssuunnitel-
3541: päätettäväksi toivomus, että hallitus ryhtyisi      maan.
3542: kiireellisesti toimenpiteisiin Pyhäjokisuun ruop-      Edellä mainitut seikat huomioon ottaen va-
3543: paussuunnitelman aikaansaamiseksi ja suunni-        liokunta ei katso olevan asianmukaista käsi-
3544: telman nopeaksi toteuttamiseksi. Kuultuaan          teltävinä olevissa toivomusaloitteissa tarkoi-
3545: asiantuntijoina hallitusneuvos Paavo Väisästä       tettujen toivomusten lausumiseen hallitukselle,
3546: maatalousministeriöstä ja pääjohtaja Simo Jaa-      lukuun ottamatta Piipsjärven patoamista, mikä
3547:  tista vesihallituksesta valiokunta esittää seu-    valiokunnan mielestä olisi aiheellista jo tässä
3548:  raavaa.                                            vaiheessa toteuttaa erillisenä hankkeena.
3549:     Valiakunnan saamien tietojen mukaan on             Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
3550:  toivomusaloitteessa n:o 1192 tarkoitetun Suk-      nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
3551: kakosken perkaussuunnitelma jo valmis, ja sii-      toivomuksen,
3552: hen on saatu vesioikeuden lupa 6. 11. 1968.
3553:  Perkaustyön kustannusarvio on 335 000 mark-                 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3554: kaa ja välitön hyötyalue 114 ha. Piipsjärvessä             Pyhäjoen vesistössä olevan Piipsjärven
3555: suoritettujen tulvajärjestelyjen täydentämiseksi           patoamiseksi.
3556:  ja veden laadun parantamiseksi olisi noin 400
3557: ha:n suuruisesta Piipsjärven vesijätöstä muo-         Samalla valiokunta ehdottaa,
3558:  dostettava tulva-allas. Tästäkin on suunnitelma
3559:  jo valmis. Sen mukaan tulva-altaan perusta-                  että toivomusaloite n:o 1194 hylät-
3560:  minen .tulisi maksamaan 45 000 markkaa. Piips-            täisiin.
3561:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1970.
3562: 
3563: 
3564:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-        tonen, Nikkilä, Raatikainen, 1. Suominen, Var-
3565: neet osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheen-        tia, H. Westerlund ja Vilmi sekä varajäsen
3566: johtaja Nevalainen, jäsenet Antila, Järvenpää,      L. Linna.
3567: Lepistö, Lillqvist, H. Linna, Lottanen, Mus-
3568: 
3569: 
3570: E 870/70
3571:                                   1970 Vp. -    Toiv.al.miet. n:o 4.
3572: 
3573: 
3574: 
3575: 
3576:                                       P e r u s t u s 1 a k i v a Ii o kun n a n m i e t i n t ö n:o 21
3577:                                   toivomusaloitteen johdosta äänestämismahdollisuuksien laajenta-
3578:                                   misesta kiertävässä vaalitoimikunnassa.
3579: 
3580:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä        tävässä vaalitoimikunnassa samaan tapaan ku.in
3581: toukokuuta 1970 lähettänyt perustuslakivalio-        vaalitoimituksesta sairaaloissa on säädetty.
3582: kuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Tall-        Asiaa harkittuaan perustuslakivaliokunta on
3583: grenin ym. toivomusaloitteen n:o 33 äänes-           päätynyt siihen käsitykseen, että erityisesti
3584: tämismahdollisuuksien laajentamisesta kiertä-        paikkakunnilla, joilla liikenneolot kautta vuo-
3585: vässä vaalitoimikunnassa. Kuultuaan asian joh-       den ovat vaikeat, saattaa kansanedustajain vaa-
3586: dosta osastopäällikkö Kai Kortetta oikeusmi-         lien aikana esiintyä sellaisia liikenteellisiä es-
3587: nisteriöstä perustuslakivaliokunta esittää seu-      teitä, jotka aloitteessa tarkoitetun tavoin joko
3588: raavaa.                                              kohtuuttomasti vaikeuttavat tai kokonaan es-
3589:    Aloitteen perusteluissa lausutaan kokemusten      tävät kansalaisia käytämästä äänioikeuttaan. Si-
3590: viime eduskuntavaalien yhteydessä osoittaneen,       ten olosuhteet voivat johtaa tilanteeseen, jossa
3591: että siirtyminen kesävaalista maaliskuussa ta-       osa kansalaisista joutuu valtiollisten oikeuksien
3592: pahtuvaan vaaliin on vakavalla tavalla vaaran-       käyttömahdollisuuksien suhteen toisia huonom-
3593: tanut tiettyjen kansalaisten mahdollisuuden          paan asemaan. Tällaista tilannetta ei voida
3594: äänioikeutensa käyttämiseen. Ulkosaariston           pitää kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta
3595: väestön mahdollisuuksia äänestää kelirikon ai-       tyydyttävänä. Perustuslakivaliokunta kuitenkin
3596: kana ei aloitteen mukaan ole voitu tehok-            katsoo, että korjauksen saamiseksi asiaan saat-
3597: kaasti varmistaa postiäänestyksen järjestämisellä.   taisivat tulla kysymykseen muunkin laatuiset
3598: Kaikille niille, jotka eivät normaalein liikenne-    järjestelyt kuin aloitteessa on ehdotettu. Sen
3599: yhteyksin voi tulla posti- tai vaalihuoneistoon,     vuoksi tämä kysymys olisi selvitettävä lähinnä
3600: tulisi sen vuoksi suoda tilaisuus äänestää vaali-    siltä kannalta, millaisin menettelyin tilanne
3601: toimikunnan edessä samaan tapaan kuin sai-           olisi parhaiten korjattavissa. Kun hallitus on
3602: raalapotilaat voivat äänestää. Koska vaalitoi-       valiokunnan saamien tietojen mukaan asettanut
3603: mikunnissa tapahtuvasta äänestämisestä saadut        komitean harkitsemaan kansanedustajain vaa-
3604: kokemukset ovat olleet tyydyttävät, voitaisiin       leista annetun lain erinäisten kohtien tarkis-
3605: tätä järjestelmää laajentaa niin, että kiertävät     tamista, näyttää puheena oleva kysymyskin
3606: vaalitoimikunnat poistaisivat ne liikenne-esteet,    olevan tutkittavissa komitean toimesta. Sen
3607: joita kelirikko vaaliaikoina saaristoväelle aset-    vuoksi aloite voidaan perustuslakivaliokunnan
3608: taa. Siitä syystä aloitteessa on ehdotettu edus-     mielestä tällä kerralla hylätä.
3609: kunnan hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus          Edellä lausutun nojalla perustuslakivaliokunta
3610: antaisi eduskunnalle lakiesityksen sellaiseksi       kunnioittaen ehdottaa,
3611: eduskuntavaaleista säädetyn lain muutokseksi,
3612: että niille kansalaisille, jotka eivät normaalein             että Eduskunta päättäisi hylätä ed.
3613: liikenneyhteyksin voi päästä posti- tai vaali-              Tallgrenin ym. toivomusaloitteen n:o 33.
3614: huoneistoon, suodaan tilaisuus äänestää kier-
3615:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1970.
3616: 
3617: 
3618:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-         Hykkäälä, Kohtala, Maijala, Pekkala, Salmen-
3619: neet osaa puheenjohtaja Häikiö, varapuheen-          kivi, Seppä, Silander, Tarjanne ja Åsvik sekä
3620: johtaja Kantola, jäsenet Ehrnrooth, Hjerppe,         varajäsen E. Niskanen.
3621: 
3622: 
3623: 
3624: E 873/70
3625:                                  1970 Vp. -     Toiv.al.tniet. n:o 5
3626: 
3627: 
3628: 
3629: 
3630:                                      P u o 1 u s t u s a s i a i n v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o
3631:                                  1 toivomusaloitteen johdosta, joka sisältää ehdotuksen parlamen-
3632:                                  taarisen elimen asettamisesta tutkimaan puolustuslaitoksen tilaa.
3633: 
3634:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä        laisiin sotilaallisiin suoritteisiin puolustuslaitok-
3635: toukokuuta 1970 lähettänyt puolustusasiain-          sen tulisi kyetä. Valiokunta toteaa kuitenkin,
3636: valiokunnalle käsiteltäväksi ed. Ehrnroothin         että komitean toimeksiantoon ei sisälly sinänsä
3637: ym. toivomusaloitteen n:o 2217 parlamentaari-        suotavaa selvitystä itse puolustuspoliittisesta
3638: sen elimen asettamisesta tutkimaan puolustus-        päätöksenteosta ja eduskunnan asemasta tässä
3639: laitoksen tilaa. Tämän johdosta puolustusasiain-     yhteydessä. Kun se tavoite, johon aioitteelia on
3640: valiokunta esittää seuraavaa.                        pyritty, näin on pääosin saavutettu, valiokunta
3641:    Valiokunnan saaman tiedon mukaan valtio-          kunnioittaen ehdottaa,
3642: neuvosto on lokakuun 1 päivänä 1970 asettanut
3643: parlamentaarisista henkilöistä kokoonpannun                    että Eduskunta päättäisi hylätä ed.
3644: komitean selvittämään, minkälaiset tehtävät                  Ehrnroothin ym. toivomusaloitteen n:o
3645: puolustuslaitokselle tulisi asettaa turvallisuus-            2217.
3646: poliittisen kokonaisratkaisumme osana ja minkä-
3647:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1970.
3648: 
3649: 
3650: 
3651: 
3652:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet      Kantola, Laatio, Lepistö, Rönkkö, Suokas,
3653: osaa puheenjohtaja S. Westerlund, varapuheen-        Tarvajärvi, H. Westerlund ja Vilmi sekä vara-
3654: johtaja Hjerppe ja jäsenet Aas, Friberg,             jäsenet Heino ja Suksi.
3655: 
3656: 
3657: 
3658: 
3659: E 877/70
3660:                                 1970 Vp. -    Toiv.al.miet. n:o 6.
3661: 
3662: 
3663: 
3664: 
3665:                                     Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
3666:                                  n:o 13 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa poronhoito-
3667:                                  koulun perustamista Pohjois-Suomeen.
3668: 
3669:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29         koulutusta poronhoidon alalla Pohjois-Suo-
3670: päivältä viime tou!kokuuta lähettänyt maa- ja      messa, mutta yrityksestä oli luovuttava osan-
3671: metsätalousvaliokuntaan valmistdevasti käsitel-    ottajien puuttumisen vuoksi. Rovaniemellä ja
3672: täväksi ed. Remmin toivomusaloitteen n:o           Pudasjärvellä pidetyille 'työllisyys1mrsseille sen
3673: 1196, jossa on ehdotetltu eduskunnan päätettä-     sijaan saatiin toistakymmentä osanottajaa. Näin
3674: väksi toivomus, että hallitus ryhtyisi toimen-     ollen ei ainakaan tässä vaihesesa näytä olevan
3675: piteisiin erityisen poronhoitokoulun perustami-    edellytyksiä erityisen poronhoitokoulun perus-
3676: seksi Pohjois-Suomeen. Kuultuaan asiantunti-       tamiseen, vaan ilmeistä on, että paras keino
3677: joina toimistopäällikkö Tauno Mäkeä maa-           puheena olevan opeuuksen antamiseen ovat
3678: talousministeriös,tä ja tarkastaja Paavo Veiton-   tällä hetikellä nimenomaan työllisyyskurssit.
3679: mäkeä maataloushallituksesta valiokunta esit-         Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
3680: tää seuraavaa.                                     nioittaen ehdottaa,
3681:    Valiakunnan saamien tietojen mukaan yritet-
3682: tiin viime vuonna järjestää kurssimuotoista                  eNä toivomusaloite n:o 1196 hylät-
3683:                                                           täisiin.
3684:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1970.
3685: 
3686: 
3687: 
3688: 
3689:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-      Lepistö, Lillqvist, H. Linna, Lottanen, Mus-
3690: neet osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheen-       tonen, N1kkilä, Vartia, H. Westerlund ja
3691: johtaja Nevalainen, jäsenet Antila, Järvenpää,     VHmi.
3692: 
3693: 
3694: 
3695: 
3696: E 899/70
3697:                                 1970 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 7.
3698: 
3699: 
3700: 
3701: 
3702:                                     K u 1 k u 1 a i t o s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 1
3703:                                 eräiden toivomusaloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat määrä-
3704:                                 rahan sisällyttämistä hallituksen esitykseen valtion tulo- ja meno-
3705:                                 arvioksi vuodelle 1971.
3706: 
3707:    Edusikoota on pöytäkirjanottein 29 päivältä        1.3) ed. Koskenniemen ym. ·toiv.al. n:o 1909
3708: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-       määrärahasta kahden kasuunin hankkimiseen
3709: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi seuraavat      Perämeren syväväylää varten;
3710: toivomusaloitteet:                                    14) ed. Koskenniemen ym. toiv.al. n:o 1910
3711:    1) Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 1768 määrä-      määrärahasta Kemin Ajoksen syväsatamaan joh-
3712: rahasta rakennustoiminnan aloittamiseksi nk        tavan väylän ruoppaustöiden aloittamiseen;
3713: Sinisellä tiellä välillä Kyyjärvi-Viitasaari;         15) ed. Ensio Laineen ym..toiv.al. n:o 19.32
3714:    2) ed. Antilan ym. toiv.al. n:o 1778 määrä-     määrärahasta tieyhteyden rakentamiseksi Kus-
3715: rahasta· Honkilahden - Mannilan - Mestilän         tavin Lehmänkurkun yli;
3716: maantien parantamiseen;                               16) ed. Lindemanin ym. toiv.al. n:o 1945
3717:    .3) ed. Haarlan ym. toiv.al. n:o 1801 määrä-    määrärahasta Inkoon Barösundintien valmiiksi
3718: rahasta lentoturvallisuuden parantamiseksi Tam-    saattamista varten;
3719: pereen lentokenntällä;                                17) ed. Linkolan toiv.al. n:o 1946 määrä-
3720:    4) ed. Härkösen ym. toiv .al. n:o 1848          rahasta meriväylien kunnostamLseksi;
3721: määrärahasta tiemestaripiirien tukikohtia var-        18) ed. Linkolan ym. toiv.al. n:o 1947
3722: ten;                                               määrärahasta Kotkan pohjoisen sisääntulotien
3723:    5) ed. Jaatisen ym. toiv.al. n:o 1861 määrä-    rakentamiseksi;
3724: rahasta Juokslahden paikallistien rakentami-          19) ed. Linkolan ym. toiv.al. n:o 1948
3725: seen maan:tieksi;                                  määrärahasta Kyminlinnan-Kotkan moottori-
3726:    6) · ed. fårvenpään ym. .toiv.al. n:o 1870      tien töiden aloittamiseksi;
3727: määrärahasta Satakliilnan tie- ja vesirakennus-
3728:                                                       20) ed. H. Linnan ym. toiv.al. n:o 1949
3729: piirin perustamLsta varten;
3730:                                                    määrärahasta Kaustisten-Halsuan maantien
3731:     7) .ed. Järvenpään ym. :toiv.al. n:o 1871      rakentamista varten;
3732: määrärahasta Mäntyluodon sataman edustalle
3733: rakennettavien aallonmurtajien rakennustöiden         21) ed. Mattilan ym. toiv.al. n:o 1960
3734: aloi~seen;                                         määrärahasta Myrskylän-Porvoon · maantien
3735:    8) ed. Järvenpään ym. toiv.al. n:o 1872         rakentamiseen;
3736:    määrärahasta Reposaaren tieltä Ahlaisiin joh-      22) ed. Mattilan ym. toiv.al. n:o 1961
3737: tavan tien rakentamiseen;                          määrärahasta Lapinjärven-Loviisan maantien
3738:    9) ed. · Järvenpään ym. toiv.al. n:o 1873       parantamiseen;
3739: määrärahasta Humppilasta Punkalaitumen, La-           23) ed. Mustosen ym. toiv.al. n:o 196.3
3740: vian . ja · Kankaanpään kautta Honkajoelle joh-    kehitysalueitten maaseudun puhelinolojen pa-
3741: tavan -tien rakentamiseen;                         rantamisesta;
3742:    iö) ed. Järvenpään ym. toiv.al. n:o 1874           24) ed. Mustosen ym. .toiv.al. n:o 1964
3743: määrärahasta avustukseksi Porin kaupungille        määrärahasta paikallisteiden rakentamiseen;
3744: sillan rakentamiseen Kokemäenjoen yli Porin           25) ed. Mäen ym. :toiv.al. n:o 1971 määrä-
3745: kaupungin kohdalla;                                rahasta oikean nelostien perusparannustyön
3746:     11) ed. Kaipaisen toiv.al. n:o 1889 määrä-     aloittamiseksi;
3747: rahasta autojen hankkimiseksi valtionrautatei-        26) ed. Mäen ym. toiv.al. n:o 1972 määrä-
3748: den a.qtojaoston käyttöön; ·                       rahasta·. Hämeenlinnan-"Urjalan maantien ra-
3749:     12)"'-ed~ · Korsbäckin ym. toiv.al. n:o 1904   kentamiseen;                            .
3750: määrärahasta         Korsnäsin-Närpiön-Teuvan         27) ed. Mäki~Hakolan ym. toiv.al. n:o 1977
3751: maantien tienparannustyön loppuoosaattami-         määrärahasta Seinäjoen-Jalasjärven maantien
3752: seksi;                                             rakentamisen aloittamiseen;
3753: E 902/70
3754: 2                                 1970 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 7.
3755: 
3756:    28) ed. A. Niemelän ym. toiv.al. n:o 1986           43) ed. Salmen ym. toiv.,al. n:o 2101 määrä-
3757: toimenpiteiSJtä Vanttauskosken - Rovaniemen         rahasta Seinäjoen-Ylistaron tien Seinäjoen
3758: maantien rakentamiseksi;                            sisääntulotien rake111tamista var·ten;
3759:    29) ed. A. Niemelän ym. toiv.al. n:o 1992           44) ed. Salon ym. toiv.al. n:o 2103 määrä-
3760: ·toimenpiteistä Kemijärven-Sodankylän maan-         rahasta maantien parannustyön aloittamiseen
3761: tien peruskorjaamiseksi;                            välillä Lammin kWkonkylä-Ronni;
3762:    30) ed. A. Niemelän ym. toiv.al. n:o 1993           45) ed. Sepän ym. toiv.al. n:o 2106 määrä-
3763: toimenpiteistä Lehtosalmen sillan rakentami-        rahasta Suupohjan 1'adan peruskorjaustöitä var-
3764: seksi;                                              ten;
3765:    31) ed. E. Niemelän ym. toiv.al. n:o 2004           46) ed. Silkaniemen ym. toiv.al. n:o 2113
3766: määrärahasta yksityisteiden avustamiseen;           määrärahasta Tommolan-Taulun maantien ra-
3767:    32) ed. Orrenmaan toiv.al. n:o 2013 toi-         kentami~si;
3768: menpiteistä varalaskupaikkojen rakentamiseksi          47) ed. Sillantauksen ym. toiv.al. n:o 2119
3769: kevyemmän ilmailun tarpeita varten;                 määrärahas.ta Multian-Uuraisten maantien pe-
3770:    33) ed. Orrenmaan toiv.al. n:o 2015 määrä-       ruskorjaustyön jatkamiseksi;
3771: rahasta Alavuden maantieyhteyksien suunnitte-          48) ed. Uusitalon ym. toiv.al. n:o 2156
3772: lua varten;                                         määrärahasta teiden parantamista ja kunnossa-
3773:    34) ed. Pekkarisen ym. toiv.al. n:o 2031         pitoa varten;
3774:  määrärahasta maantien rakentamiseen Tervon-           49) ed. Vilmin ym. toiv.al. n:o 2196 määrä-
3775: Vesannon tieosuudella;                              rahasta maantien rakentamiseksi Simojoen poh-
3776:    35) ed. Pekkarisen ym. toiv.al. n:o 2037         joispuolelle Alaniemeltä Tainijoen asutusalueen
3777: määrärahasta yksityisteiden avustamiseen;           tiehen;
3778:                                                        50) ed. Vilmin ym. toiv.al. n:o 2197 määrä-
3779:    36) ed. Pekkarisen ym. ·toiv.al. n:o 2039        rahasta Pellon Havelasta Kolarin kirkonkyläan
3780: määrärahasta metsäautoteiden rakentamiseen;         johtavan Väylänvarren maantien peruskorjaa-
3781:    37) ed. Pekosen ym.. ,foiv.al. n:o 2043          mista varten;
3782: määrärahasta Joutsan-Mikkelin tien paranta-            51) ed. Vilmin ym. toiv.al. n:o 2202 määrä-
3783: miseen välillä Pöyry-Otava;                         rahasta Ranuan kirkonkylän-Kuhan maantien
3784:    38) ed. Perheentuvan ym. toiv.al. n:o 2056       peruskorjaamiseen; ja
3785: määrärahas·ta posti- ja lennätinlaitoksen Porin        52) ed. Äärin ym. toiv.al. n:o 2213 määrä-
3786: lajittelu- ja autokeskuksen rakennustöiden aloit-   rahasta Lauttakylän-Vrjalan rajan maantien
3787: tamiseen;                                           rakentamiseen.
3788:    39) ed. Poutiaisen ym..toiv.al. n:o 2061            Kun hallituksen esitys valtion tulo- ja meno-
3789: määrärahasta TVH:n Pohjois-Karjalan piirin          arvioksi vuodelle 1971 on jo annettu eduskun-
3790: maanteiden hoitokustannuksien peittämiseksi;        nalle, valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
3791:    40) ed. Porocpen ym. toiv.al. n:o 2076
3792: määrärahasta Tammisaaresta Tenholan kautta               että toivomusaloitteet n:ot 1768, 1778,
3793: Pemiöön johtavan maantien n:o 52 paranta-           1801, 1848, 1861, 1870, 1871, 1872, 1873,
3794: miseksi;                                            1874, 1889, 1904, 1909, 1910, 1932, 1945,
3795:    41) ed. Ruokolan ym. toiv.al. n:o 2090           1946, 1947, 1948, 1949, 1960, 1961, 1963,
3796: määrärahasta Limingan-Punttalan maantien            1964, 1971, 1972, 1977, 1986, 1992, 1993,
3797: rakentamiseksi;                                     2004, 2013, 2015, 2031, 2037, 2039, 2043,
3798:    42) ed. Sallan ym. toiv.al. n:o 2098 määrä-      2056, 2061, 2076, 2090, 2098, 2101, 2103,
3799: rahasta valtatien n:o 4 rakentamiseen ohitus-       2106, 2113, 2119, 2156, 2196, 2197, 2202
3800: tienä Kemin kaupungin kohdalla;                     ja 2213 katsottaisiin rauenneiksi.
3801:       Helsingissä 8 päivänä lokakutua 1970.
3802: 
3803: 
3804:     Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet   tila, A. Niemelä, Niinikoski, Orrenmaa, Salmi,
3805: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjoh-         Suksi ja S. Suominen sekä varajäsenet Ahde ja
3806: taja Sinkkonen, ~jäsenet Aas, Asunmaa, Knuut-       Jokinen.
3807:                                   1970 Vp. -      Toiv.al.miet. n:o 8.
3808: 
3809: 
3810: 
3811: 
3812:                                        K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o .3 toi-
3813:                                    vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa lisäystä vuoden 1970
3814:                                    tulo- ja menoarvioon maantien rakennustöiden aloittamiseksi
3815:                                    Alavuden asemanseudulla.
3816: 
3817:     Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä         nisen-Virtalan maantien 2,07 km pituisen ja
3818: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-           1 170 000 markkaa maksavaksi arvioidun tien-
3819: kunnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Orren-         parannustyön Koskisillan ja Karsinakosken sil-
3820: maan yllä mainitun toivomusaloitteen n:o 2014.         lan uudestaan rakentamisen aloittamista varten
3821:     Valiokunta on kuullut aloitteen johd<>sta          .380 000 markkaa. Tämän vuoksi ja kun siltojen
3822: asiantuntijana rakennusneuvos Väinö Skog-              ra:kentamishanke on parhaillaan vesioikeudel-
3823: strömiä tie- ja vesirakennushallituksesta.             lisessa käsittelyssä, valiokunta ei katso voivansa
3824:     Hallituksen esitY'ksessä valtion tulo- ja meno-    puoltaa aloitetta.
3825: arvioksi vuodelle 1971 on tie- ja vesirakenus-            Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3826: laitoksen rakennusohjelman mukaisiin yleisten          nioittaen ehdottaa,
3827: teiden ja siltojen rakennustöihin sekä tutkimuk-
3828: seen ja suunnitteluun ehdotetusta määrärahasta                    että toivomusaloite n:o 2014 hylättäi-
3829: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin käyttösuunni-                siin.
3830:  telmassa osoitettu aloitteen tarkoittaman Man-
3831:       Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1970.
3832: 
3833: 
3834: 
3835: 
3836:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-           Orrenmaa, Rekonen, Roden, Salmi, Suksi ja S.
3837: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-          Suominen sekä varajäsenet Jokinen, Myyryläi-
3838: johtaja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa,               nen ja Volotinen.
3839: Knuuttila, Nev.alainen, A. Niemelä, Niinikoski,
3840: 
3841: 
3842: 
3843: 
3844: E 904/70
3845: ·...
3846:                                1970 Vp. -      Toiv.al.miet. n:o 9.
3847: 
3848: 
3849: 
3850: 
3851:                                     K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 4 toi-
3852:                                 vomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa lisäystä vuoden 1970
3853:                                 tulo- ja menoarvioon Kuopion moottoritien rakentamiseksi.
3854: 
3855:   Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä       ja marras-joulukuussa 220. Hallituksen esi-
3856: :oukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-       tyksessä valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle
3857: runnan valmistavasti käsiteltäväksi ed. Pentti-    1971 on työtä varten ehdotettu 7 335 000
3858: ;en ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o        markkaa. Tällä määrärahalla tulevat miestyövoi-
3859: W51.                                               mavahvuudet ensi vuoden ensimmäisellä työ-
3860:    Valiokunta on kuullut aloitteen johdosta        kaudella olemaan 220, toisella 150 ja kolman-
3861: tsiantuntijana .rakennusneuvos Väinö Skog-         nella 220. Kun työ näin ollen tulee jatku-
3862: :römiä tie- ja vesirakennushallituksesta.          maan ympärivuotisena, ei valiokunta katso
3863:    Toivomusaloite tarkoittaa valtatien n:o 5       voivansa puoltaa aloitetta.
3864: t>arantamista välillä Jynkkä-Särkilahti-Rätti-        Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
3865: näki. Työtä varten on kuluvan vuoden kol-          nioittaen ehdottaa,
3866: nannelle työkaudelle asetettu käytettäväksi
3867: L600 000 markkaa. Määrärahalla työ voidaan                     että toivomusaloite n:o 2051 hylät-
3868: Jitää käynnissä vuoden loppuun saakka siten,                täisiin.
3869: ~ttä miestyövoimavahvuus on lokakuussa 125
3870:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1970.
3871: 
3872: 
3873: 
3874: 
3875:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet    renmaa, Rekonen, Roden, Salmi, Suksi ja S.
3876: ma puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjoh-          Suominen sekä varajäsenet Jokinen, Myyryläi-
3877: taja Sinkkonen, jäsenet Aas, Asunmaa, Knuut-       nen ja Volotinen.
3878: dla, Nevalainen, A. Niemelä, Niinikoski, Or-
3879: 
3880: 
3881: 
3882: 
3883: & 905/70
3884:                               1970 Vp. -    Toiv.al.miet. n:o 10.
3885: 
3886: 
3887: 
3888: 
3889:                                    P e r u s t u s 1a k i v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 22
3890:                                toivomusaloitteen johdosta valtiosäännön tarkistamista koske-
3891:                                vasta kokonaistutkimuksesta.
3892: 
3893: Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä        mistä. Mutta mahdollisimman hyvän pohjan
3894: Ikokuuta 1970 lähettänyt perustuslakivalio-       luominen näille ratkaisuille, vertailuaineiston
3895: ntaan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Ber-     kerääminen ja eri vaihtoehtojen selvittely edel-
3896: rin ym. toivomusaloitteen n:o 4 valtiosääo-       lyttää perusteellista ja huolellista tutkimistyötä,
3897: n tarkastamista koskevasta kokonaistutki-         joka ei sovellu varsinaisissa poliittisissa toimi-
3898: Iksesta.                                          elimissä tehtäväksi, vaan vaatii laajamittaista
3899: Käsiteltävänä. olevan aloitteen perusteluissa     ja monitahoista tieteen apuneuvojen ja työ-
3900: 1sutaan muun ohessa, että joskin vuoden           muotojen hyväksikäyttämistä. Aloitteessa ehdo-
3901: 19 hallitusmuodossa yleensä on onnistuneella      tetaan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus,
3902: ralla ratkaistu keskeisimmät valtion järjestys-   että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin kokonais-
3903: Iotoa koskevat kysymykset ja kansanluonteel-      tutkimuksen aikaansaamiseksi valtiosäännön
3904: nme sekä poliittiselle kypsyysasteellemme         tarkistamisesta.
3905: i7eltuviksi osoittautuneet valtiosääntömme           Valiokunta toteaa, että hallitus on 9 päivänä
3906: äperiaatteet ovat yhä syvemmin syöpyneet          lokakuuta 1970 asettanut laajan parlamentaari-
3907: nsamme tietoisuuteen, on kuitenkin väärin         selle pohjalle rakentuvan komitean valtiosään-
3908: C~dittautua siihen uskoon, ettei valtiosään-      nön uudistamista varten. Kun hallitus siten
3909: nme koskaan kaipaa vanhentuneiden sään-           jo on ryhtynyt aloitteessa tarkoitettuun toimen-
3910: sten poistamista ja epätarkoituksenmukaisten      piteeseen, voidaan aloite tällä kerralla hylätä.
3911:    muuttuneisiin olosuhteisiin sopeutumatto-         Edellä lausutun nojalla perustuslakivalio-
3912: ksi osoittautuvien säännösten uusimista. Val-     kunta kunnioittaen ehdottaa,
3913: 'sääntö voi säilyttää elävän oikeuden luon-
3914: ~n vain jos se pidetään ajan tasalla. Valtio-               että Eduskunta päättäisi hylätä ed.
3915: innön osittainenkin uusiminen merkitsee kor-              Bernerin ym. toivomusaloitteen n:o 4.
3916: imman asteen poliittisten ratkaisujen teke-
3917:    Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1970.
3918: 
3919: 
3920: 
3921: 
3922: Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-        Maijala, Niinikoski, Pekkala, Salmenkivi, Silan-
3923: et osaa puheenjohtaja Häikiö, varapuheen-         der, I. Suominen ja Asvik sekä varajäsen Kai-
3924: ltaja Kantola, jäsenet Ehrnrooth, Koivisto,       nulainen.
3925: 
3926: 
3927: 
3928: 
3929: 908/70
3930:                                   1970 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 11.
3931: 
3932: 
3933: 
3934: 
3935:                                        P e r u s t u s 1 a k i v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 23
3936:                                    toivomusaloitteen johdosta perustuslakien kokonaisuudistuksen
3937:                                    aikaansaamisesta.
3938: 
3939:     Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä         turva eduskuntaa vastaan, joka porvarillisessa
3940: toukokuuta 1970 lähettänyt perustuslakivalio-          yhteiskunnassakin saattaa ryhtyä ajamaan kan-
3941: kuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Sini-       san edun mukaista politiikkaa. Joskin pyrki-
3942: salon ym. toivomusaloitteen n:o 28 perustus-           myksille lujaan hallitusvaltaan aikanaan mer-
3943: lakien kokonaisuudistuksen aikaansaamisesta.           kitsi väliaikaista vastaiskua se, että Suomelle
3944:     Aloitteen perusteluissa todetaan yleisesti         jo valittu kuningas joutui luopumaan vallasta,
3945: myönnettävän, että kaksi tärkeintä perustusla-         siirrettiin kuninkaalle säädettäväksi tarkoitetut
3946: kiamme, Suomen Hallitusmuoto ja valtiopäivä-           laajat valtaoikeudet vuoden 1919 hallitusmuo-
3947: järjestys ovat monessa suhteessa vanhentuneita.        dossa lähes sellaisinaan presidentille. Myös hal-
3948: Vuonna 1905 Suomella oli ainoana valtiona              litusmuodon 2 lukuun sisällytetyistä perusoi-
3949: Euroopassa nelikamariset säätyvaltiopäivät, joil-      keussäännöksistä käy selvästi ilmi, että hallitus-
3950: la oli edustettuna noin 5 prosenttia kansastam-        muoto on säädetty välittömästi porvariston
3951: me. Ne vallankäyttömuodot, joita tuo konser-           voittaman luokkasodan jälkeen, sillä esim. työ-
3952: vatiivisin 5 prosenttia piti vuosisadan alussa         väen poliittisia oikeuksia koskevat säännökset
3953:  sopivina, ovat yhä tänä päivänä esteenä kansan-       on kirjoitettu niin väljään muotoon, että kom-
3954: vallan toteutumiselle maassamme, sillä nykyiset        munistien ja vasemmistososialistien toiminta
3955:  perustuslakimme ovat suoraa jatkoa sille vuon-        voitiin niiden estämättä kieltää koko toista
3956: na 1906 annetulle valtiopäiväjärjestykselle, jota      maailmansotaa edeltäneenä aikana. Toisaalta
3957:  silloinen yläluokka piti riittävän säilytettävänä,    voidaan pitää edistyksellisenä piirteenä, että
3958:  niin että se voitiin hyväksyä säätyjen yksimie-       myös omistusoikeuden suojaa koskevat sään-
3959:  lisellä päätöksellä. Nykyisin yhä laajemmalle le-     nökset ovat väljiä. Tosin perustuslakivaliokun-
3960:  vinneen käsityksen mukaan perustuslain tulisi         nan nykyinen käytäntö on se, että omistusoi-
3961:  olla demokraattinen, toisin sanoen enemmistön         keutta suojataan liian pitkälle. Perustuslakiva-
3962:  mielipiteen tulisi ratkaista asioista päätettäessä.   liokunta ei kuitenkaan ole sidottu omiin aikai-
3963:  Tätä demokratian perusperiaatetta nykyiset pe-        sempiin ratkaisuihinsa, joten se voi milloin ta-
3964:  rustuslakimme eivät sisällä. Voimassa olevan          hansa muuttaa tulkintojaan. Omistusoikeuspy-
3965:  valtiopäiväjärjestyksen mukaan tärkeimmistä eli       kälän sanamuodon muuttaminen ei siis ole vält-
3966:  perustuslainsäädännön alaan kuuluvista asioista       tämätöntä.
3967:  päätettäessä ei ratkaise enemmistön, vaan vä-            Kansalaisten perusoikeuksiin olisi aloitteen
3968:  hemmistön eli 34 kansanedustajan mielipide.           mukaan sen sijaan välttämättä lisättävä joukko
3969:  Totta kuitenkin on, että useissa muissakin val-       niin sanottuja työväestön aktiivisia perusoi-
3970:   tioissa on vastaavia säännöksiä, joskaan ei aivan    keuksia. Neuvostoliiton vuonna 1936 valmistu-
3971:   näin epädemokraattisina. Ainutlaatuista sen si-      neessa valtiosäännössä oli perinteellisiin perus-
3972:   jaan on, että myös tavallisen lain säätämisessä      oikeuksiin lisätty mm. oikeus työhön, oikeus
3973:   ratkaisee valtiopäiväjärjestyksen lepäämäänjättä-    toimeentuloon, oikeus kykyjensä mukaiseen
3974:   missäännöstön johdosta vähemmistön mielipide,        koulutukseen jne. Nykyisin on jo joidenkin por-
3975:   kun kolmasosa edustajista voi estää lain voi-        varillistenkin valtioiden perustuslaeissa vastaa-
3976:   maantulon.                                           via säännöksiä. Erityisesti Yhdistyneiden kansa-
3977:      Aloitteessa lausutaan edelleen, että demokra-     kuntien piirissä on korostettu tällaisten perus-
3978:   tiaa pelkäävien vanhoillisten vaatimuksena on        oikeuksien merkitystä. Suomen hallitusmuo-
3979:   kautta aikojen ollut luja hallitusvalta. Mieluim-    dosta ne puuttuvat täysin. Kysymykseen talou-
3980:   min yhdelle henkilölle keskitetty luja hallitus-     dellisesta demokratiasta ei hallitusmuotomme
3981:   valta on ollut konservatiivien mielestä vankka       suhtaudu vain välinpitämättömästi, vaan jyrkän
3982: E 913/70
3983: 2                               1970 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 11.
3984: 
3985: torjuvasti. Vaikka tämä puute on varsin yleinen     minen ja kansalaisten oikeusturvan lisääminen.
3986: länsimaisissa valtiosäännöissä, se Suomen halli-    Komitean tehtävä on määritelty siinä määrin
3987: tusmuodossa on tavallistakin korostetumpi.          väljästi, että siihen on katsottava sisältyvän
3988:    Aloitteessa on siinä esitetyistä syistä ehdo-    muun muassa sellaisten muutosten tarpeellisuu-
3989: tettu hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus       den tutkiminen, joita käsiteltävänä olevassa
3990: ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin perustus-   aloitteessa tarkoitetaan. Sen johdosta aloite voi-
3991: lakien kokonaisuudistuksen aikaansaamiseksi.        daan tällä kerralla hylätä.
3992:    Valiokunta toteaa, että hallitus on 9 päivä-        Edellä olevan nojalla perustuslakivaliokunta
3993: nä lokakuuta 1970 asettanut valtiosäännön           kunnioittaen ehdottaa,
3994: uudistamista varten laajan parlamentaariselle
3995: pohjalle rakentuvan komitean, jonka on otetta-                että Eduskunta päättäisi hylätä ed.
3996: va työnsä lähtökohdaksi kansanvallan kehittä-              Sinisalon ym. toivomusaloitteen n:o 28.
3997:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1970.
3998: 
3999: 
4000: 
4001: 
4002:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet     la, Niinikoski, Pekkala, Salmenkivi, Silander,
4003: osaa puheenjohtaja Häikiö, varapuheenjohtaja        I. Suominen, Vilponiemi ja Åsvik sekä vara-
4004: Kantola, jäsenet Ehrnrooth (osittain), Hjerppe,     jäsen Kainulainen.
4005: Hykkäälä, Kohtala, Koivisto (osittain), Maija-
4006:                                    1970 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 12.
4007: 
4008: 
4009: 
4010: 
4011:                                        P e r u s t u s 1a k i v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 24
4012:                                    toivomusaloitteen johdosta eduskunnan toimikauden lyhentämi-
4013:                                    sestä 3-vuotiseksi.
4014: 
4015:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä          tettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus,
4016: toukokuuta 1970 lähettänyt perustuslakivalio-          että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimenpitei-
4017: kuntaan valmisteltavasti käsiteltäväksi ed. Tu-        siin lainsäädännön muuttamiseksi niin, että
4018: pamäen ym. toivomusaloitteen n:o 34 eduskun-           eduskunnan säännönmukainen toimikausi kes-
4019: nan toimikauden lyhentämisestä 3-vuotiseksi.           täisi vain kolme vuotta nykyisen neljän vuoden
4020:     Aloitteen perusteluissa huomautetaan, että         asemasta.
4021: Suomen hallitusmuodon mukaan valta kuuluu                 Asiaa käsitellessään valiokunta on todennut,
4022: kansalle. Käytännössä kuitenkin kansan suora-          että oikeusministeri on 15 päivänä syyskuuta
4023: nainen vallankäyttö rajoittuu äänestämiseen            1970 tehtyyn, eduskunnan vaalikauden lyhentä-
4024: kunnallis- ja eduskuntavaaleissa joka neljäs           mistä koskevaan kirjalliseen kysymykseen n:o
4025: vuosi sekä tasavallan presidentin valitsijamies-       91 lokakuun 9 päivänä 1970 antamassaan vas-
4026: vaaleissa joka kuudes vuosi. Aloitteen mukaan          tauksessa ilmoittanut valtioneuvoston samana
4027: on selvää, että kansan valta on tällöin melko          päivänä asettaneen valtiosäännön uudistamista
4028: näennäinen. Kun eduskunta valitaan neljäksi            varten laajan parlamentaariselle pohjalle raken-
4029: vuodeksi kerrallaan, muuttuu kansan tahto näin         tuvan komitean, jonka toimeksiantoon sisälty-
4030: pitkänä aikana huomattavastikin, kuten viime           vien eri kohtien mukaan on ilmeistä, että ko-
4031: vaaleista voidaan nähdä. Aloitteen mukaan ei           mitean on tehtäväänsä suorittaessaan muun
4032: voi olla oikein, että päättävä elin ei vastaa          ohella harkittava kysymystä eduskunnan vaali-
4033: kansan tahtoa, jolloin monet tärkeät asiat tule-       kauden lyhentämisestä. Kun aloitteessa tarkoi-
4034: vat päätetyiksi toisin kuin äänestäjien enemmis-       tettu asia siten jo on hallituksen toimesta tut-
4035:  tö haluaisi. Osittaisena korjauksena tähän epä-       kittavana, voidaan aloite tällä kerralla hylätä.
4036: kohtaan tulisi eduskunta valita vain kolmeksi             Edellä lausutun nojalla perustuslakivalio-
4037: vuodeksi kerrallaan, jolloin äänestäjät saisivat       kunta kunnioittaen ehdottaa,
4038: ilmaista tahtonsa useammin ja eduskunta vas-
4039:  taisi aina paremmin kansan senhetkistä kanna-                  että Eduskunta päättäisi hylätä ed.
4040:  tusta. Esitetyillä perusteilla aloitteessa on ehdo-          Tupamäen ym. toivomusaloitteen n:o
4041:                                                               34.
4042:       Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1970.
4043: 
4044: 
4045: 
4046: 
4047:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet        lä, Kohtala, Maijala, Niinikoski, Pekkala, Sal-
4048: osaa puheenjohtaja Häikiö, varapuheenjohtaja           menkivi, Silander, 1. Suominen, Vilponiemi ja
4049: Kantola, jäsenet Ehrnrooth, Hjerppe, Hykkää-           Asvik sekä varajäsen Kainulainen.
4050: 
4051: 
4052: 
4053: 
4054: E 914/70
4055:                                1970 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 1.3.
4056: 
4057: 
4058: 
4059: 
4060:                                     P e r u s t u s 1 a k i v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 26
4061:                                 kolmen toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat lakien ja
4062:                                 hallinnon perustuslainmukaisuuden tutkimuksen aikaansaamista.
4063: 
4064:     Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä että nämä elimet pitävät yllä vallanjakoa j4
4065: toukokuuta 1970 lähettänyt perustuslakivalio· noudattavat laillisuuden vaatimuksia. Toimeen-
4066: kuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Ber· pano- ja tuomiovallan osalta onkin huolehdittu
4067: nerin ym. toivomusaloitteen n:o 3 toimenpi- laillisuusvalvonnasta. Hallinnollisen lainsäädän-
4068: teistä lakien perustuslainmukaisuuden oikeudel- tövallan - oikauden antaa asetuksia - osalta
4069: lisen tutkimuksen aikaansaamiseksi, ed. Ehrn- siitä on myös huolehdittu, sillä hallitusmuodon
4070: roothin ym. toivomusaloitteen n:o 11 valtio- 92 §:n 2 momentin mukaan tuomari ja muu
4071: sääntötuomioistuimen perustaniista koskevasta virkamies ei saa sovelluttaa asetuksessa olevaa
4072: selvityksestä ja ed. Häikiön ym. toivomus- säännöstä, jos se on ristiriidassa perustuslain tai
4073: aloitteen n:o 14 lakien ja hallinnon perustus- muun lain kanssa. Sen sijaan perustuslaeissam:
4074: lainmukaisuuden valvonnan tehostamisesta. Va- me ei ole säännöksiä, jotka antaisivat oikeuden
4075: liokunta on· käsitellyt aloitteet samaa asiaa kos- tarkastaa lakien perustuslainmukaisuutta. Tuo:
4076: kevina toistensa yhteydessä.                       niioistuinten ja muiden viranomaisten täytyy
4077:   . Ed. Bernerin ym. edellä mainitun toivomus- sen vuoksi soveltaa lakia siitä huolimatta, että
4078: aloitteen perustelujen mukaan Suomen perus- se on syntynyt perustuslainvastaisessa järjestyk~
4079: tUslakeihin on alusta alkaen jäänyt sellainen sessä tai sen sisältö on perustuslainvastainen.
4080: aukko, ettei niissä ole järjestetty menettelyä Koska tuomioistuimet ja muut viranomaiset ei-
4081: lakien ·. perustuslainmukaisuuden tutkiniiseksi. vät ilman nimenomaista säännöstä. voi tai halua
4082: Tämän puutteen poistamiseksi vuosien kuluessa valvoa ns. tavallisten lakien perustuslainmukai.
4083: tehdyt aloitteet on torjuttu väittämällä täl- suotta, on valtiosäännössä siinä kohdin aukko.
4084: laista uudistusta tarpeettomaksi ja huomautta-        Sekä ennen hallitusmuodo'n synt)rhustä että
4085: malla, että määräenemmisövaatimukset perus- sen jälkeen on kysymys tuomioistuinten oikeu-
4086: tuslakia muutettaessa, perustuslakivaliokunta- desta tulkita lakien perustuslainmukaisuuta ol-
4087: käsittely ja mahdollisuus hankkia lausuntoja lu esillä sekä hallituksen että eduskunnan pii-
4088: ylimmiltä; tuomioistuimilt~ riittävät estämään rissä. Tämän kysymyksen järjestämiseksi . on
4089: perustuslain kanssa ristiriitaisten lakien synty~ tehty eduskunta-aloitteita ja vuonna 19)1 hal-
4090: misen. Käytännössä esiintyneet tapaukset ovat lituksen esityskin, mutta ne · eivät .ole johta~
4091: kuitenkin osoittaneet lakien perustuslainmukai- neet tulokseen. Hylätessään edellä mainitun
4092: suuden tutkimisen tarpeelliseksi. Sen vuoksi hallituksen esityksen eduskunta lausui muun
4093: aloitteessa ehdotetaan eduskunnan hyväksyttä- ohessa, että Suomen valtiosäännössä oli tehok-
4094: väksi toivomus, että hallitus kiireellisesti laa- kaiksi osoittautuneita takeita perustuslainvas-
4095: dituttaisi ja esittäisi eduskunnan hyväksyttä- taisten lakien säätämisen estämiseksi ja että se
4096: väksi perustuslain muutokset, joilla tehtäisiin tulkinta, missä järjestyksessä mikin laki on sää-
4097: mahdolliseksi lakien perustuslainmukaisuuden dettävä, olisi paras edelleenkin jättää lainsää-
4098: oikeudellinen tutkiniinen.                         däntöelinten tehtäväksi.
4099:     Ed. Ehrnroothin ym. toivomusaloitteessa lau-      Tätä eduskunnan silloista kantaa vastaan on
4100:  sutaan muun ohessa, että oikeus velvoittaa esitetty painavia huomautuksia ja useat oikeus-
4101: myös valtiota, toisin sanoen niitä henkilöitä, oppineet ovat pitäneet suotav.ina toimenpiteitä
4102:  jotka muodostavat valtion eri elimet. Kansa- valtiosääntötuomioistuimen          aikaansaamiseksi
4103: laisten oikeusturvan kannalta ei riitä, että lain- muodossa tai toisessa. Ottamatta kantaa mi-
4104:  säädäntö-, täytäntöönpano- ja tuomiovalta on hinkään niistä ehdotuksista, joita on tehty pu-
4105:  jaettu eri elimille, vaan täytyy myös valvoa, heena olevan kysymyksen ratkaisemiseksi, aloit-
4106: E 937/70
4107: 2                               1970 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 13.
4108: 
4109:  teessa on ehdotettu eduskunnan hyväksyttä-          lausunto. Nykyisinhän vaaditaan eduskunnan
4110: väksi toivomus, että hallitus selvityttäisi, oli-    enemmistön päätös asian lähettämisestä perus-
4111: siko perustettava valtiosääntötuomioistuin, jotta    tuslakivaliokuntaan, ennen kuin se voidaan
4112: lakien perustuslainmukaisuuden oikeudellinen         saada sanotun valiokunnan tutkittavaksi. Aloit-
4113: valvonta tehtäisiin mahdolliseksi, tai mahdolli-     teessa ehdotetaan eduskunnan hyväksyttäväksi
4114: sesti ryhdyttävä muihin toimenpiteisiin parhai-      toivomus, että hallitus tutkituttaisi, onko tar-
4115:  ten takeiden saamiseksi siitä, että valtiosään-     peellista tehostaa lakien ja hallinnon menet-
4116: nönmukaisuuden vaatimukset lakeja säädet-            telytapojen perustuslaillisuuden valvontaa pe-
4117:  täessä otetaan huomioon, sekä, mikäli selvitys      rustamalla erityinen valtiosääntötuomioistuin
4118: antaa siihen aiheen, antaisi asiassa esityksen       tai laajentamalla eduskunnan perustuslakivalio-
4119: eduskunnalle.                                        kunnan tai jonkin jo toimivan tuomioistuimen
4120:     Ed. Häikiön ym. toivomusaloitteessa tode-        toimivaltaa.
4121: taan, että Suomen perustuslait eivät tunne eri-         Hallitus on 9 päivänä lokakuuta 1970 aset-
4122: tyistä valtiosääntötuomioistuinta, vaan lakien       tanut laajan parlamentaariselle pohjalle raken-
4123: säätämistä oikeassa järjestyksessä valvoo edus-      tuvan komitean valtiosäännön uudistamista var-
4124: kunta itse ja sen perustuslakivaliokunta. Sil-       ten. Perustuslakivaliokunnan saaman selvityk-
4125: loin tällöin on käyty keskustelua siitä, olisiko     sen mukaan komitean tehtävänä on muun
4126: ryhdyttävä toimenpiteisiin lainsäädäntömme täy-      ohessa harkita, miten perustuslakien noudatta-
4127: dentämiseksi siten, että perusettaisiin erityinen    misen valvontaa on edelleen kehitettävä. Kun
4128: valtiosäänötuomioistuin, jonka tehtävänä olisi       hallitus siten jo on ryhtynyt selvityttämään
4129: lakien ja menettelytapojen perustuslaillisuuden      niitä kysymyksiä, joiden tutkimista kaikki käsi-
4130: tutkiminen, niin kuin eräissä muissa maissa on.      teltävinä olevat aloitteet tarkoittavat, voidaan
4131: Aiheellista näyttääkin olevan tutkia, olisiko eri-   aloitteet sen johdosta hylätä.
4132: tyinen valtiosääntötuomioistuin meillä tarpeel-         Edellä lausutun nojalla perustuslakivaliokunta
4133: linen tai olisiko ehkä kysymyksessä olevia teh-      kunnioittaen ehdottaa,
4134: täviä annettava jollekin jo toimivalle tuomio-
4135: istuimelle, esimerkiksi korkeimmalle oikeudelle,               että Eduskunta päättäisi hylätä ed.
4136: ja niin ikään, olisiko eduskunnan perustuslaki-             Bernerin ym. toivomusaloitteen n:o 3,
4137: valiokunnan toimivaltaa tarkistettava ainakin               ed. Ehrnroothin ym. toivomusaloitteen
4138: siten, että myös eduskunnan vähemmistöllä                   n:o 11 ;a ed. Häikiön ym. toivomus-
4139: olisi oikeus pyytää asiasta sanotun valiokunnan             aloitteen n:o 14.
4140:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1970.
4141: 
4142: 
4143: 
4144: 
4145:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-         Hykkäälä, Kohtala, Maijala, Pekkala, Salmen-
4146: neet osaa puheenjohtaja Häikiö, varapuheen-          kivi, Seppä, Silander, 1. Suominen ja Asvik.
4147: johtaja Kantola, jäsenet Ehrnrooth, Hjerppe,
4148:                                  1970 Vp. -    Toiv.aJ..miet. n:o 14.
4149: 
4150: 
4151: 
4152: 
4153:                                       Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
4154:                                   n:o 17 kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat
4155:                                   kalanviljelylaitoksen perustamista.
4156: 
4157:    Eduskunta on päätöspöytäkivjanottein 29           mahdollisuuksista mruruttujen kalo}en poikas-
4158: päivältä viime toukokuuta lähettänyt maa- ja         tuotannossa. Iijoella on kuitenkin saatu eräitä
4159: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsi-        hyviä tuloksia lohen ja ,taimenen kasvatukses-
4160: teltäväksi ed. Hanhirovan ym. toivomusaloit-         ta luonnonravinnolla. Lisäksi tämä kasvatus-
4161: teen n:o 1184, jossa on ehdotettu eduskun-            tapa on havaittu edulliseksi myös siian istu-
4162: nan päätettäväksi toivomus, että hallitus ryh-       kaspoikasten tuotannossa. Tornionjoen vesistö-
4163: tyisi kiireellisesti toimenpiteisiin tutkimuksen     alueelle on suunniteltu luonnonravintolammi-
4164: suorittamiseksi ja kalanviljelylaitoksen perus-      koita, joista Kolarin kunnassa sijahsevan Teu-
4165: tamiseksi Tornionjoen vesistöalueelle, ja ed.        rajärv,en lammikon rakentamiseen on varat jo
4166: Hanhirovan ym. toivomusalo1tteen n:o 1185,           osoitettu.
4167: jossa on ehdotettu eduskunnan päätettäväksi              Kalanviljelylaitosten lukumäärän lisääminen
4168: toivomus, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti      Pohjois-Suomenkaan alueella ei näytä olevan
4169: toimenpiteisiin kalanviljelylaitoksen perustami-     tarkoituksenmukaista ennen kuin alueen olo-
4170: seksi Enonteikiön kunnan alueelle. Kuultuaan         suhteisiin nähden edullisimmat kasvatusmene-
4171: asiantuntijoina toimistopäällikkö Tauno Mäkeä        telmät eri kalalajeille on löydetty ja alueella
4172: maatalousministeriöstä sekä maatalousneuvos          jo nyt olevat valtion laitokset on täydennetty
4173: Matti Laamasta ja maisteri Kari Aira:ksista          nykyajan vaatimuksia vastaaviksi toimintayksi-
4174: maataloushallituksesta valiokunta esittää seu-       köiksi. On myös otettava huomioon, etJtä poh-
4175: raavaa.                                              joisimman Suomen ilmast()-{)losuhteissa liittyy
4176:     Valiokunnan saamien selvitysten mukaan           kalanviljelyyn vielä huomattavassa määrin sel-
4177: takennetaan valtion toimesta Taivalkosken ja         v1ttämättömiä ongelmia muun muassa kalojen
4178: Laukaan keskuskalanviljelylaitoksia, jotka eri-      lyhyestä kasvukaudesta johtuen. Näitä ongel-
4179: kois.tuvat lohikalojen mädin tuotantoon ja alan      mia tullaan selvittämään Pohjois-Suomen
4180: tutkimukseen. Vireillä on edelleen valtion           keskuskalanviljelylaitoksen tutkimusohjelmassa
4181: omistaman Muonion kalanviljelylaitoksen laa-         käyttäen koepisteenä valtion Inarin kalanvil-
4182: jennustyöt ja suunnittelu Inarin laitoksen toi-      ielylaitos,ta ja sen yhreyteen suunniteltua luon-
4183: minnan tehostamiseksi. Lisäksi valmistui äsket-      nonravintolammikkoaluetta.
4184:  täin valtion Lautiosaaren koelaitos Kemijoen           Edellä mainitut seikat huomioon ottaen va-
4185: suulle.                                              liokunta ei katso aiheelliseksi aloitteissa ehdo-
4186:     Mainittujen keskuskalanviljelylaitosten erää-    tettujen toivomusten lausumista hallitukselle,
4187:  nä tutkimustehtävänä tulee olemaan eri ka-          vaan kunnioittaen ehdottaa,
4188: lanviljelymenetelmien käyttökelpoisuuden sel-
4189: vittäminen muun muassa vaelluskalojen (lohi                   että toivomusaloitteet n:ot 1184 ja
4190:  ja taimen) osalta. Toistaiseksi ei näet olla täy-          1185 hylättäisiin.
4191: sin selvillä esimerkiksi luonnonravintoviljelyn
4192:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1970.
4193: 
4194: 
4195:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-        Lot<tanen, Mustonen, Nikkilä, Puha!kka, Raati-
4196: neet osaa puheenjohtaja Mattila, jäsenet An-         kainen, Syrjä ja Vilmi.
4197: tila, Järvenpää, Lepistö, Lillqvist, H. Linna,
4198: 
4199: 
4200: 
4201: E 948/70
4202:                                  1970 Vp. -    Toiv.al.miet. n:o 1.5.
4203: 
4204: 
4205: 
4206: 
4207:                                      Maa- ja metsät a 1 o usva Ii o kunnan mietintö
4208:                                   n:o 18 kolmen toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat
4209:                                   metsäkoulujen rakentamista.
4210: 
4211:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29              VaHokunnan käsityksen mukaan sen kysy-
4212: päivältä viime toukokuuta lähettänyt maa- ja         myksen selvittäminen, rakennetaanko metsä-
4213: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsi-        koulu ja minne se rakennetaan, on ensisijai-
4214: teltäv~ksi ed. Granvikin ym. toivomusaloitteen       sesti hallituksen tehtävänä. VaHokunta ei tä-
4215: n:o 1178, jossa on ehdotettu eduskunnan pää-         män vuoksi katso olevan mahdollista asettua
4216: tettäväksi toivomus, että hallitus ryhtyisi kii-     puoltamaan käsite1tävinä olevissa toivomus-
4217: reellisiin toimenpiteisiin metsäoppilaitoksen        aloitteissa ehdotettujen toivomusten lausumis-
4218: aikaansaamiseksi Mustasaaren maatalouskoulu-         ta hallitukselle. Toivomusaloitteen n:o 1178
4219: ryhmän yhteyteen Mustasaaressa, ed. Härkö-           perusteluista ilmenevät erikoisolosuhteet huo-
4220: sen ym. toivomusaloitteen n:o 1203, jossa on         mioon ottaen valiokunta on kuitenkin sitä
4221: ehdotettu eduskunnan päätettäväksi <toivomus,        mieltä, että on paikallaan kiinnittää hallituk-
4222: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpitei-    sen huomiota tarpeeseen selvittää, olisiko
4223: siin Saarijärven metsäkoulun sijoituskysymyk-        Mustasaaren maatalouskouluryhmän yhteyteen
4224: sen ratkaisemiseksi ja rakennustöiden aloitta-       aiheellista perustaa metsäoppilaitos.
4225: miseksi siten, että koulu tulisi jatkamaan toi-         Edellä lausutun perus.teella valiokunta kun-
4226: mintaansa Saarijärvellä, ja ed. Tupamäen ym.         nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
4227: toivomusaloitteen n:o 1318, jossa on ehdotettu       toivomuksen,
4228: eduskUillllan päätettäväksi toivomus, että hal-
4229: litus määrärahoja jakaessaan ja suunnitelmia                   että hallitus selvityttäisi, olisiko ai-
4230: hyväksyessään ottaisi huomioon Petäjäveden                  heellista ryhtyä toimenpiteisiin metsä-
4231: tarjoamat edut sijoituspaikkana uudelle Kes·ki-             oppilaitoksen aikaansaamiseksi Musta-
4232: Suomeen rakennettavalle metsäkoululle. Kuul-                saaren maatalouskouluryhmän yhtey-
4233: tuaan asiantuntijoina metsäneuvos Tapio Kor-                teen Mustasaaressa.
4234: pelaa maatalousministeriöstä, ylijohtaja P. W.
4235: }okista     metsähallituksesta,    osastopäällikkö     Samalla valiokunta ehdottaa,
4236: Aarre Aroa Keskusmetsälautakunta Tapiosta ja                  että toivomusaloitteet n:ot 1203 ;a
4237: metsänhoitaja Sigurd Lillandtia Centralskogs-               1318 hylättäisiin.
4238: nämnden Skogskulturista valiokunta esittää
4239: seuraavaa.
4240:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1970.
4241: 
4242: 
4243: 
4244: 
4245:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-        Loutanen, Mustonen, Nikkilä, Puhakka, Raati-
4246: neet osaa puheenjohtaja Mattila, jäsenet An-         kainen, Syrjä ja Vilmi.
4247: tila, Järvenpää, Lepistö, Lillqvist, H. Linna,
4248: 
4249: 
4250: 
4251: 
4252: E 949/70
4253:                    1970 Vp. -     Edusk. toivomus. -    Toiv.al.miet. n:o 1.5.
4254: 
4255: 
4256: 
4257: 
4258:                                    E d u s k u n n a n t o i v o m u s Mustasaaren maatalous-
4259:                                 kouluryhmän yhteyteen perustettavasta metsäoppilaitoksesta.
4260: 
4261:    Eduskunnassa on tehty toivomusaloite, joka     kiinnittää Hallituksen huomiota tarpeeseen sel-
4262: tarkoittaa metsäoppilaitoksen aikaansaamista      vittää, olisiko Mustasaaren maatalouskouluryh-
4263: Mustasaaren maatalouskouluryhmän yhteyteen        män yhteyteen aiheellista perustaa metsäoppi-
4264: Mustasaaressa, ja Maa- ja metsätalousvalio-       laitos.
4265: kunta on asiasta antanut mietintönsä n:o 18.         Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
4266:    Eduskunnan käsityksen mukaan sen kysy-         päättänyt lausua toivomuksen,
4267: myksen selvittäminen, rakennetaanko metsä-
4268: koulu ja minne se rakennetaan, on ensisijai-                että Hallitus selvityttäisi, olisiko ai-
4269: sesti Hallituksen tehtävänä.                             heellista ryhtyä toimenpiteisiin metsä-
4270:    Huomioon ottaen ruotsinkielisellä Pohjan-             oppilaitoksen aikaansaamiseksi Musta-
4271: maalla vallitsevat erikoisolosuhteet, Eduskunta          saaren maatalouskouluryhmän yhtey-
4272: on kuitenkin sitä mieltä, että on paikallaan             teen Mustasaaressa.
4273:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1970.
4274: 
4275: 
4276: 
4277: 
4278: 115/71
4279:                                  1970 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 16.
4280: 
4281: 
4282: 
4283: 
4284:                                       Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
4285:                                   n:o 19 kolmen toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat
4286:                                   viljavarastojen rakentamista.
4287: 
4288:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29           leipäviljan kohdalla olisi vehnän ylisuuria va-
4289: päivältä viime toukokuuta lähettänyt maa- ja         rastoja päästävä vähentämään noin 80 miljoo-
4290: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel-     nalla kilolla nykyisestä tasostaan. Vastaavasti
4291: täväksi ed. Breilinin toivomusaloitteen n:o          edellyttää varastointitavoite rukiin kohdalla
4292: 117 5, jossa on ehdotettu eduskunnan päätettä-       varastojen lisäämistä noin 40 miljoonalla ki-
4293: väksi toivomus, että hallitus ryhtyisi toimen-       lolla, mikä tavoite on kuitenkin saavutettavissa
4294: piteisiin Valtion Viljavaraston lisätilojen raken-   lähinnä pitkän tähtäimen ohjelman puitteissa.
4295: tamiseksi Salon seudulle, ed. Kaarlosen ym.          Sen sijaan on tarkoituksena ottaa lyhyen täh-
4296: toivomusaloitteen n:o 1211, jossa on ehdotettu       täimen ( esim. noin kahden satovuoden) ohjel-
4297: eduskunnan päätettäväksi toivomus, että halli-       maksi vehnävarastojen vähentäminen siinä laa-
4298: tus ryhtyisi toimenpiteisiin rehuviljavarmuus-       juudessa, että niiden realisoinnista saaduilla
4299: varastojen aikaansaamiseksi Salon talousalueel-      varoilla voitaisiin muodostaa Valtion Vilja-
4300: le, ja ed. Vilmin ym. toivomusaloitteen n:o          varaston tavoitteen mukainen rehuviljan tasaus-
4301: 1.352, jossa on ehdotettu eduskunnan päätettä-       rahasto.
4302: väksi toivomus, että hallitus ryhtyisi kiireelli-       Edellä mainitun ohjelman toteuttaminen vaa-
4303: sesti toimenpiteisiin Valtion Viljavaraston alai-    tii lisävarastotiloja noin 30 miljoonaa kiloa vas-
4304: sen rehuviljavaraston perustamiseksi Kemiin.         taavasti. Lisävarastotilojen tarve aiheutuu siten
4305: Kuultuaan asiantuntijoina maatalousneuvos Ei-        lähinnä vehnän vaihdosta rehuviljaan. Kun Val-
4306: no Lähdeojaa maatalousministeriöstä ja toimi-        tion Viljavarastolie valmistuu kuluvan vuoden
4307: tusjohtaja Risto Vasaraa Valtion Viljavarastosta     lopulla lisätilaa Naantaliin vehnänä laskien 29
4308: valiokunta esittää seuraavaa.                        miljoonalle kilolle, voitaneen mainittu ohjelma
4309:     Valiakunnan saamien selvitysten mukaan on        pääosiltaan hoitaa Valtion Viljavaraston varas-
4310: käytännön varastointitavoitteeksi asetettu ny-       totilojen puitteissa. Ensisijaisena tavoitteena
4311: kyistä yhden vuoden kaupallista kulutusta vas-       onkin tällä hetkellä pidettävä jo olemassa ole-
4312: taavien leipäviljavarastojen ylläpitäminen. Tä-      vien varastojen korjaamista ja laajentamista.
4313: män lisäksi on Valtion Viljavaraston ohjelmassa         Edellä lausutun perusteella valiokunta ei
4314: ollut 60-70 miljoonan kilon tasausvarastojen         katso asianmukaiseksi aloitteissa ehdotettujen
4315:  muodostaminen rehuviljasta, ohrasta ja kau-         toivomusten lausumista hallitukselle, vaan kun-
4316:  rasta. Kokonaistavoitteeksi rehuviljan osalta on    nioittaen ehdottaa,
4317:  asetettu noin puolen vuoden teollista kulutusta
4318:  vastaavien varastojen muodostaminen lähinnä                   että toivomusaloitteet n:ot       1175,
4319:  ylivuotista varastointia silmällä pitäen. Mainit-           1211 ;a 1352 hylättäisiin.
4320:  tujen varastointitavoitteiden toteuttamiseksi
4321:       Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1970.
4322: 
4323: 
4324:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-         Mustonen, Nikkilä, Puhakka, Raatikainen, 1.
4325: neet osaa puheenjohtaja Mattila, jäsenet Järven-     Suominen, Vartia, H. Westerlund ja Vilmi
4326: pää, Lepistö, Lillqvist, H. Linna, Lottanen,         sekä varajäsen L. Linna.
4327: 
4328: 
4329: 
4330: E 954/70
4331:                                 1970 Vp. -    Toiv.al.miet. n:o 17.
4332: 
4333: 
4334: 
4335: 
4336:                                     M a a· j a m e t s ä t a 1o u s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö
4337:                                  n:o 20 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa kalastussata·
4338:                                  man rakentamista Koivulahden Petsmoon.
4339: 
4340:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29          tie- ja vesirakennuslaitoksen toimesta parhail-
4341: päivältä viime toukokuuta lähettänyt maa- ja        laan kokonaisselvityksen alaisena kalastussata-
4342: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel-    mien rakentamiskysymys koko rannikon osalta.
4343: täväksi ed. Granvikin ym. toivomusa1oitteen         V ailiokunta ei tämän vuoksi katso aiheeHiseksi
4344: n:o 1180, jossa on ehdotettu eduskunnan pää-        aloitteessa tarkoitetun toivomuksen lausumista
4345: tettäväksi toivomus, että hallitus kiireellisesti   hallitukselle.
4346: ryhtyisi toimenpiteisiin kalastussataman raken-        Edellä lausutun perusteella valiokunta kunni-
4347: tamiseksi Koivulahden Petsmoon. Kuultuaan           oittaen ehdottaa,
4348: asiantuntijana kalastusneuvos Tauno Kaartotietä
4349: maataloushalHtuksesta valiokunta esittää seuraa-               että toivomusaloite n:o 1180 hylättäi-
4350: vaa.                                                        siin.
4351:    Valiokunnan saaman selvityksen mukaan on
4352:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1970.
4353: 
4354: 
4355: 
4356: 
4357:   Asian käsittelyyn valiokunnasa ovat ottaneet      H. Linna, Lottanen, Mustonen, Nikkilä, Pu-
4358: osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheenjohtaja       hakka, Raatikainen, Vartia, H. Westerlund ja
4359: Nevalainen, jäsenet Antila, Järvenpää, Lillqvist,   Vilmi.
4360: 
4361: 
4362: 
4363: 
4364: E 982/70
4365:                                  1970 Vp. -      Toiv.al.miet. n:o 18.
4366: 
4367: 
4368: 
4369: 
4370:                                        Maa· ja metsätalousvaliokunnan mietintö
4371:                                    n:o 21 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa kalanjalostus-
4372:                                    laitoksen rakentamista itäisen Suomenlahden rannikolle.
4373: 
4374:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29 päi-        jalostuslaitoksen saamiseksi tälle rannikon osalle
4375: vältä viime toukokuuta lähettänyt maa- ja met-         ja että kalanjalostuslaitos olisi omiaan tasoitta-
4376: sätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä-        maan nyt vallitsevaa epävarmaa ja epätasaisrt:a
4377: väksi ed. Hostilan ym. toivomusaloitteen n:o           ltoimeetlltuloa. Kun kalanjaiostus~aittoiksen •raken-
4378: 1198, jossa on ehdotettu eduskunnan päätettä-          tamiseen on kuitenkin mahdollista saada ns. in-
4379: väksi toivomus, että hallitus ryhtyisi toimen-         vestointiluottoa ja kun valiokunnan käsityksen
4380: piteisiin kalanjalostuslaitoksen rakentamiseksi        mukaan aloitteessa tarkoitetun kalanjalostuslai-
4381: itäisen Suomenlahden rannikolle. Kuultuaan             toksen tulisi. perustua yksityisen yritteliäisyyden
4382: asiantuntijana kalastusneuvos Tauno Kaartotietä        varaan, valiokunta ei ole ase,J:itunut a1loitetta
4383: maataloushnlli:tu~sesta vallidkunta esittää •seuraa-   puoltamaan.
4384: vaa.                                                      Edellä lausutun perusteella valioku111ta kun-
4385:    Käsiteltävänä olevan toivomusaloitteen perus-       nioittaen ehdottaa,
4386: teluissa on mainittu, että itäisen Suomenlahden
4387: ammattikalastajien taholta on lausuttu toivo-                     että toivomusaloite n:o 1198 hylättäi-
4388: muksia valtion toimesta rakennettavan kalan-                   siin.
4389:       Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1970.
4390: 
4391: 
4392: 
4393: 
4394:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet        H. Linna, Lottanen, Mustonen, Nikkilä, Pu-
4395: osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheenjohtaja          hakka, Raati·kainen, Vartia, H. Westerlund ja
4396: Nevalainen, jäsenet Antila, Järvenpää, Lillqvist,      V ilmi.
4397: 
4398: 
4399: 
4400: 
4401: E 984/70
4402:                                 1970 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 19.
4403: 
4404: 
4405: 
4406: 
4407:                                     M a a- j a m e t s ä t a 1 o u s v a Ii o k u n n a n m i e t i !l t ö
4408:                                  n:o 22 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa puutarhakou-
4409:                                  lun perustamista Pohjois-Karjalaan.
4410: 
4411:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29 päi-     vuoden 1972 tulo- ja menoarvioon määräraha
4412: vältä viime toukokuuta lähettänyt maa- ja met-      puutarhakoulun perustamista varten sanotun
4413: sätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä-     maatalousoppilaitoksen yhteyteen. Samoin on
4414: väksi ed. Karpolan ym. toivomusaloitteen n:o        tarkoitus esittää määrärahan ottamista vuoden
4415: 1223, missä on ehdotettu eduskunnan päätettä·       1972 tulo- ja menoarvioon puutarhakoulun pe-
4416: väksi toivomus, että hallitus kiireellisesti ryh-   rustamista varten Alajärvellä sijaitsevan oppilai-
4417: tyisi toimenpiteisiin puutarhakoulun perustami-     toksen yhteyteen. Kun puutarha-alan opetusta
4418: seksi Pohjois-Karjalaan. Kuultuaan asiantunti-      voidaan järjestää annettavaksi tarpeen mukaan
4419: joina hallitussihteeri Pauli Nummelaa maata-        myös kurssitoiminnan muodossa, ei tässä vai-
4420: lousministeriöstä ja maatalousneuvos Matti Laa-     heessa näytä tarkoituksenmukaiselta uusien kou-
4421: masta maataloushal1i:tuksesta valiokunta esittää    lujen perustaminen, ennen kuin jo olemassa ole-
4422: seuraavaa.                                          vat oppilaitokset on rakennettu valmiiksi.
4423:    Valiokunnan saamien selvitysten mukaan on           Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
4424: parhaiNaan suunnitteilla 2 000 m2 :n suuruisen      noittaen ehdottaa,
4425: kasvihuonerakennuksen rakentaminen Muuruve-
4426: den maatalousoppiilaitdkseen Maatalousministe-                  että toivomusaloite n:o 1223 hylät-
4427: riön tarkoituksena on lisäksi esittää valtion                täisiin.
4428:      Hels1ngissä 10 päivänä marraskuuta 1970.
4429: 
4430: 
4431: 
4432: 
4433:    Asian käs1ttelyyn valiokunnassa ovat ottaneet     H. Linna, Lottanen, Mustonen, Nikkilä, Pu-
4434: osaa puheenjohtaja Matt~la, varapuheenjohtaja        hakka, Raatikainen, Vartia, H. Westerlund ja
4435: Nevalainen, jäsenet Antila, Järvenpää, Lillqvist,    Vilmi.
4436: 
4437: 
4438: 
4439: 
4440: E 985/70
4441:                                1970 Vp. -    Toiv.al.miet. n:o 20.
4442: 
4443: 
4444: 
4445: 
4446:                                    M a a - j a m e t s ä t a 1o u s v a Ii o k u n n a n m i e ti n-
4447:                                 t ö n:o 25 kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoitta-
4448:                                 vat satovahinkojen korvaamisjärjestelmän aikaansaamista.
4449: 
4450:   Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29          vausjärjestelmän, mutta katsoi, ettei sen hah-
4451: äivältä viime toukokuuta lähettänyt maa- ja        mottelemaa vakuutusta olisi toistaiseksi toteu-
4452: 1etsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsi-      tettava. Sen sijaan komitea esitti valtioneuvos-
4453: ~ltäväksi ed. Haukipuron ym. toivomusaloit-        ton harkittavaksi, olisiko kiireellisesti tutkitta-
4454: ~n n:o 1188, jossa on ehdotettu eduskunnan         va, miten tähän saakka eri vuosina sovellet-
4455: äätettäväksi toivomus, että hallitus kiireelli-    tujen korvausjärjestelmien sijasta korvaukset
4456: esti ryhtyisi toimenpiteisiin pysyväisluontoi-     voitaisiin tulevaisuudessa hoitaa säännönmukai-
4457: en järjestelmän aikaansaamiseksi poikkeuksel-      semmalla tavalla. Valiokunnan saamien tietojen
4458: sen epäedullisten sääolosuhteiden aiheutta-        mukaan ei asian selvittämisessä ole tämän jäl-
4459: lien katastrofiluontoisten satovahinkojen kor-     keen tapahtunut edistymistä. Yhtyen siihen kä-
4460: aamiseksi valtion tulo- ja menoarvioon sään-       siteltävinä olevien toivomusaloitteiden perus-
4461: öllisesti otettavan siirtomäärärahan puitteissa,   teluissa mainittuun käsitykseen, että olisi kii-
4462: 1 ed. Vennamon ym. toivomusaloitteen n:o           reellisesti saatava aikaan satovahinkojen pysy-
4463: 337, jossa on ehdotettu eduskunnan päätet-         väisluontoinen korvausjärjestelmä, valiokunta
4464: iväksi toivomus, että hallitus ryhtyisi kiireel-   on sitä mieltä, että asia olisi hallituksen toi-
4465: siin toimenpiteisiin katokorvauksista koske-       mesta nyt kiireellisesti selvitettävä ja ryhdyt-
4466: a oikeudenmukaisen lain aikaansamiseksi.           tävä myös toimenpiteisiin sanotuntaisen jär-
4467: :uultuaan asiantuntijoina maatalonneuvos Eino      jestelmän aikaansaamiseksi. Valiokunta katsoo
4468: ,ähdeojaa maatalousministeriöstä, vt. osasto-      kuitenkin, ettei manttaalikuntalaitoksen varoja
4469: ,äällikkö Antti Lehtomäkeä ja tarkastaja Ta-       tule tarkoitukseen käyttää, kuten toivomusaloit-
4470: ,io Nakkoa maataloushallituksesta sekä maat.-      teen n:o 1337 perusteluissa on mainittu. Sen
4471: l metsät. tohtori Liisa Saulia Maataloustuot-      sijaan toivomusaloittessa n:o 1188 ehdotettu
4472: ljain Keskusliitosta valiokunta esittää seuraa-    järjestelmä valtion tulo- ja menoarvioon sään-
4473: aa.                                                nöllisesti otettavasta siirtomäärärahasta näyt-
4474:    Valtioneuvosto asetti tammikuun 5 päivänä       täisi käyttökelpoiselta.
4475:  966 komitean, joka otti nimekseen Satova-            Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
4476:  uutuskomitea, tutkimaan ja selvittämään, oli-     nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
4477: iko Suomessa mahdollisuuksia ottaa käytän-         toivomuksen,
4478:  ilin satovahinkovakuutusjärjestelmä. Myöntei-
4479: essä tapauksessa komitean oli tehtävä tarpeel-                että hallitus ryhtyisi kiirellisesti toi-
4480: seksi katsomansa esitykset järjestelmän to-                menpiteisiin poikkeuksellisista luonnon-
4481: euttamiseksi. Komitea hahmotteli joulukuun                 olosuhteista aiheutuvien satovahinkojen
4482:  0 päivänä 1968 antamassaan mietinnössä va-                pysyväisluontoisen korvausjärjestelmän
4483:  uutukseen perustuvan satovahinkojen kor-                  aikaansaamiseksi.
4484:     Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1970.
4485: 
4486: 
4487:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-       nen, Nikkilä, Puhakka, Raatikainen, I. Suomi-
4488: 1eet osaa puheenjohtaja Mattila, jäsenet Jär-      nen, Vartia, H. Westerlund ja Vilmi sekä vara-
4489: enpää, Lepistö, Lillqvist, H. Linna, Musto-        jäsen L. Linna.
4490: 
4491: 
4492: 
4493: ' 1064/70
4494: 2                                1970 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 20.
4495: 
4496:                                           V a s t a 1a u s e.
4497: 
4498:    Sen johdosta, että tähänastiset kokemukset        minen ja vahingonkorvausten epävarmuudes1
4499: ilman lainsäädäntöä tapahtuvasta satovahinko-        aiheutunut epäyhtenäisyys vahinkoarvioide
4500: jen korvaamisesta ovat monessa suhteessa kiel-       anomisessa, ovat poistettavissa vain lainsäädät
4501: teisiä, poikkeuksellisista luonnonolosuhteista ai-   nön avulla. Satovahinkojen ennaltaehkäisy c
4502: heutuneiden vahinkojen asianomaisille aiheutta-      samoin mahdollista vain siten, että laissa c
4503: mien korvausten ollessa suuressa määrin riip-        määritelty vahinkojen korvaamista koskev1
4504: puvaisia eduskunnan ja hallituksen poliittisista     rajoitukset.
4505: voimasuhteista, allekirjoittanut ei voi yhtyä           Edellä olevan johdosta ja viitaten toivomu
4506: valiokunnan enemmistön kantaan siinä, että sa-       aloitteeseen n:o 1337 ehdotan kunnioittae
4507: tovahinkojen korvaaminen jätettäisiin edelleen-      eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
4508: kin ilman sitä koskevaa lainsäädäntöä tapahtu-
4509: vaksi.                                                             että hallitus ryhtyisi kiirellisiin to
4510:    Satovahinkojen korvausmenettelyssä esiinty-                  menpiteisiin katokorvauksia koskeva
4511: neet epäkohdat, kuten pätevän ja virkavastuul-                  lain aikaansaamiseksi.
4512: la toimivan vahinkoarvio-organisaation puuttu-
4513:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1970.
4514: 
4515:                                               Lauri Linna
4516:                      1970 Vp. -     Edusk. toivomus. -   Toiv.al.miet. n:o 20.
4517: 
4518: 
4519: 
4520: 
4521:                                       E d u s k u n n a n t o i v o m u s satovahinkojen korvaamis-
4522:                                   järjestelmän aikaansaamisesta.
4523: 
4524:    Eduskunnassa on tehty kaksi toivomusaloi-        maila tavalla. Eduskunnan saamien tietojen
4525: tetta, jotka tarkoittavat satovahinkojen kor-       mukaan ei asian selvittämisessä ole tämän jäl-
4526: vaamisjärjestelmän aikaansaamista, ja Maa- ja       keen tapahtunut edistymistä. Eduskunnan käsi-
4527: metsätalousvaliokunta on asiasta antanut mie-       tyksen mukaan olisi kiireellisesti saatava aikaan
4528: tintönsä n:o 25.                                    sotavahinkojen pysyväisluontoinen korvausjär-
4529:    Vaitioneuvosto asetti tammikuun 5 päivänä        jestelmä. Eduskunta on sitä mieltä, että asia
4530: 1966 komitean, joka otti nimekseen sato-            olisi Hallituksen toimesta nyt kiireellisesti sel-
4531: vakuutuskomitea, tutkimaan ja selvittämään,         vitettävä ja ryhdyttävä myös toimenpiteisiin
4532: olisiko Suomessa mahdollisuuksia ottaa käytän-      sanotunlaisen järjestelmän aikaansaamiseksi.
4533: töön sotavahinkovakuutusjärjestelmä. Myöntei-       Eduskunta katsoo kuitenkin, ettei manttaali-
4534: sessä tapauksessa komitean oli tehtävä tarpeel-     kuntalaitoksen varoja tule tarkoitukseen käyt-
4535: liseksi katsomansa esitykset järjestelmän toteut-   tää. Sen sijaan järjestelmä, jonka mukaan val-
4536: tamiseksi. Komitea hahmotteli joulukuun 10          tion tulo- ja menoarvioon säännöllisesti otettai-
4537: päivänä 1968 antamassaan mietinnössä vakuu-         siin siirtomääräraha, näyttäisi käyttökelpoiselta.
4538: tukseen perustuvan satovahinkojen korvaus-             Edellä esitetyn perusteella Eduskunta on
4539: järjestelmän, mutta katsoi, ettei sen hahmot-       päättänyt lausua toivomuksen,
4540: teleroaa vakuutusta olisi toistaiseksi toteutet-
4541: tava. Sen sijaan komitea esitti valtioneuvoston               että Hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
4542: harkittavaksi, olisiko kiireellisesti tutkittava,          menpiteisiin poikkeuksellisista luonnon-
4543: miten tähän saakka eri vuosina sovellettujen               olosuhteista aiheutuvien satovahinko;en
4544: korvausjärjestelmien sijasta korvaukset voitai-            pysyväisluontoisen korvaus;äriestelmän
4545: siin tulevaisuudessa hoitaa säännönmukaisem-               aikaansaamiseksi.
4546:   Helsingissä .3 päivänä joulukuuta 1970.
4547: 
4548: 
4549: 
4550: 
4551: 103/71
4552:                                 1970 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 21.
4553: 
4554: 
4555: 
4556: 
4557:                                      M a a - j a m e t s ä t a 1o u s v a li o k u n n a n m i e t i n-
4558:                                  t ö n:o 26 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa maata-
4559:                                  lousopetuksen ohjaamista myös pienviljelijöille tarkoitettujen
4560:                                  kurssien järjestämiseen.
4561: 
4562:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29          5 283. Kursseista on ollut nuorisokursseja 85,
4563: 1äivältä viime toukokuuta lähettänyt maa- ja        yleiskursseja 9, erikoiskursseja 90 ja jatkokurs-
4564: n,etsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel-   seja 40. Kun kurssien oppilaat ovat valiokun-
4565: äväksi ed. Jokisen ym. toivomusaloitteen n:o        nan saaman tiedon mukaan olleet pääasiassa
4566: .206, jossa on ehdotettu eduskunnan päätettä-       pienviljelijäväestöön kuuluvia, valiokunta ei ole
4567: 'äksi toivomus, että hallitus ryhtyisi toimen-      asettunut puoltamaan toivomusaloitteen n:o
4568: 'ttetslln maatalouskoulutuksen ohjaamiseksi         1206 hyväksymistä. Valiokunta toteaa kuiten-
4569: tiin, että pienviljelijöillä olisi mahdollisuus     kin, että käytettävissä olevan määrärahan puit-
4570: :urssien avulla saada tilallaan tarvitsemansa       teissa on pystytty hoitamaan vain noin puolet
4571:  mmattitaito. Kuultuaan asiantuntijoina halli-      suunnitellusta kurssiohjelmasta, joten on il-
4572:  ussihteeri Pauli Nummelaa maatalousministe-        meistä, että tarkoitukseen osoitettu määräraha
4573:  iöstä ja maatalousneuvos Matti Laamasta maa-       on ollut liian pieni.
4574:  aloushallituksesta valiokunta esittää seuraavaa.      Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
4575:    Valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion       nioittaen ehdottaa,
4576:  lamomentilla 30.09.27.1 on maatalouskoulujen
4577:  urssitoimintaan osoitettu varoja 450 000                     että toivomusaloite n:o 1206 hylät-
4578:  1arkkaa. Näillä varoilla on järjestetty 224               täisiin.
4579:  urssia, joilla on ollut oppilaita yhteensä
4580:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1970.
4581: 
4582: 
4583: 
4584: 
4585:  Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-         Nikkilä, Puhakka, Raatikainen, I. Suominen,
4586: et osaa puheenjohtaja Mattila, jäsenet Järven-      Vartia, H. Westerlund ja Vilmi sekä varajä-
4587: ää, Lepistö, Lillqvist, H. Linna, Mustonen,         sen L. Linna.
4588: 
4589: 
4590: 
4591: 
4592:   1065/70
4593:                                 1970 Vp. -     Toiv.al.tnict. n:o 22.
4594: 
4595: 
4596: 
4597: 
4598:                                      M a a - j a tn e t s ä t a 1 o u s v a Ii o k u n n a n m i e t i n-
4599:                                  t ö n:o 27 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa kalata-
4600:                                  loudellisen tutkimuslaitoksen perustamista Enonkosken kuntaan.
4601: 
4602:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29          kannasta kaksi onkin valittu Saimaan vesis-
4603: päivältä viime toukokuuta lähettänyt maa- ja        töstä. Näin ollen keskuskalanviljelylaitoksen ja
4604: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel-    arvokalojen hoito- ja jalostuskysymyksiin eri-
4605: täväksi ed. E. Niemelän ym. toivomusaloit-          koistuvan tutkimuslaitoksen tarve ei näytä
4606: teen n:o 1268, jossa on ehdotettu eduskunnan        olevan Saimaan vesistöalueella ajankohtainen.
4607: päätettäväksi toivomus, että hallitus ryhtyisi         Vesien likaantumiskysymyksiin erikoistuvan
4608: välittömästi toimenpiteisiin kalataloudellisen      tutkimusaseman tarve ko. vesistöalueella sen-
4609: tutkimuslaitoksen     perustamiseksi   Saimaan      sijaan lisääntyy jatkuvasti. Tällaisen tutkimus-
4610: alueelle Enonkosken kuntaan. Kuultuaan asian-       aseman, joka voisi ehkä parhaiten toimia Joen-
4611: tuntijoina toimistopäällikkö Tauno Mäkeä maa-       suun korkeakoulun yhteydessä, tehtäviin voi-
4612: talousministeriöstä sekä maatalousneuvos Matti      taisiin luontevasti yhdistää alueellisten kalave-
4613: Laamasta ja maisteri Kari Airaksista maata-         sien hoitosuunnitelmien laatiminen. Vastaava
4614: loushallituksesta valiokunta esittää seuraavaa.     tutkimuslaitos (Jyväskylän Hydrobiologinen
4615:    Valiokunnan saamien tietojen mukaan raken-       tutkimuslaitos) toimii jo Päijänteen vesistö-
4616: netaan valtion toimesta parhaillaan keskuska-       alueella. Kun asia on kuitenkin tältä osin val-
4617: lanviljely- ja tutkimuslaitosta Laukaan kunnan      mistelun alaisena, valiokunta ei katso olevan
4618: Peurunkajärvellä. Tämän laitoksen, jonka tär-       aihetta toivomusaloitteessa n:o 1268 ehdote-
4619: keimpänä tehtävänä tulee olemaan kalatalou-         tun toivomuksen lausumiseen hallitukselle.
4620: dellinen tutkimustoiminta, toimialue tulee kä-         Edellä lausutun pentsteella valiokunta kun-
4621: sittämään myös Saimaan vesistöalueen. Laitok-       nioittaen ehdottaa,
4622: sen neljästä tärkeimmästä rodunjalostus- ja tut-
4623: kimustoiminnan kohteena olevasta hoitokala-                     että toivomusaloite n:o 1268 hylät-
4624:                                                              täisiin.
4625:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1970.
4626: 
4627: 
4628: 
4629: 
4630:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-        nen, Nikkilä, Puhakka, Raatikainen, I. Suo-
4631: neet osaa puheenjohtaja Mattila, jäsenet Jär-       minen, Vartia, H. Westerlund ja Vilmi sekä
4632: venpää, Lepistö, Lillqvist, H. Linna, Musto-        varajäsen L Linna.
4633: 
4634: 
4635: 
4636: 
4637: E 1066/70
4638:                                 1970 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 23.
4639: 
4640: 
4641: 
4642: 
4643:                                     M a a- j a m e t s ä t a 1 o u s v a 1i o k u n n a n m i e t i n t ö
4644:                                  n:o 28 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Pisankosken
4645:                                  perkaussuunnitelman valmistamista.
4646: 
4647:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29          Pisanvirran perkauksella ole merkitystä uitolle
4648: päivältä viime toukokuuta lähettänyt maa- ja        eikä voimataloudelle. Perkaus olisi aiheuttanut
4649: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel-    ilmeisesti haittoja 12 km2 suuruisen Ala-Siika-
4650: täväksi ed. Eskelisen ym. toivomusaloitteen n:o     järven kalataloudelle ja alentanut maisemalli-
4651: 1177, jossa on ehdotettu eduskunnan päätettä-       sesti varsin kauniin Ala-Siikajärven arvoa. Sa-
4652: väksi toivomus, että hallitus kiireellisesti ryh-   notun perusteella ei Pisanvirran perkauksen toi-
4653: tyisi toimenpiteisiin Pisankosken perkaussuun-      meenpanoa ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi.
4654: nitelman valmistamiseksi ja kuivatustöiden             Ala-Siikajärven yläpuolella Luostanjoessa ja
4655: alulle saattamiseksi Siikajärvien sadealueelia      Ylä-Siikajärven alueella voidaan toteuttaa erilli-
4656: Säyneisten ja Nilsiän pitäjissä. Kuultuaan          siä perkauksia, joiden toimeenpano ei edellytä
4657: asiantuntijoina hallitusneuvos Paavo Väisästä       Pisanvirran perkausta. Eräitä näistä toimenpi-
4658: maatalousministeriöstä ja vesihallintoneuvos        teistä voidaan valiokunnan saaman tiedon mu-
4659: Runo Savisaarta vesihallituksesta valiokunta        kan pitää tarpeellisina. Kun näitä koskevat yk-
4660: esittää seuraavaa.                                  sityiskohtaiset selvitykset ovat parhaillaan Kuo-
4661:    Kuopion maanviljelysinsinööripiirin toimesta     pion vesipiirissä tutkittavina, valiokunta ei
4662: on selvitetty Säyneisten kunnassa Vuotjärven        katso olevan aihetta aloitteessa ehdotetun toi-
4663: ja Ala-Siikajärven välillä sijaitsevan Pisanvir-    vomuksen lausumiseen hallitukselle.
4664: ran perkausta ja siihen liittyvää Ala- ja Ylä-         Edellä lausutun perusteella valiokunta kun-
4665: Siikajärven järjestelyä. Ala- ja Ylä-Siikajärvi     nioittaen ehdottaa,
4666: ovat tulvan aikana samassa tasossa, mutta muu-
4667: toin erillisiä järviä. Pisanvirran perkauksen                  että toivomusaloite n: o 1117 hylät-
4668: hyötyalueen on katsottu olevan 365 ha. Suori-               täisiin.
4669: tetun selvityksen perusteella on todettu, ettei
4670:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1970.
4671: 
4672: 
4673: 
4674: 
4675:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-        kilä, Puhakka, Raatikainen, I. Suominen,
4676: neet osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheen-        Syrjä, Vartia, H. Westerlund ja Vilmi sekä
4677: johtaja Nevalainen, jäsenet Järvenpää, Lepistö,     varajäsen L. Linna.
4678: Lillqvist, H. Linna, Lottanen, Mustonen, Nik-
4679: 
4680: 
4681: 
4682: 
4683: E 1071/70
4684:                                  1970 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 24.
4685: 
4686: 
4687: 
4688: 
4689:                                       P u o 1 u s t u s a s i a i n v a 1 i o kunnan m i e t i n t ö n:o
4690:                                   2 toivomusaloitteiden johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen aliup-
4691:                                   seerien pohjakoulutuksen nostamisesta.
4692: 
4693:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä         olisi nykyistä parempi mahdollisuus siirtyä up.
4694: toukokuuta 1970 lähettänyt puolustusasiainva-         seeriuralle. Mahdollisuuksia tämän toivomuksen
4695: liokunnalle käsiteltäväksi ed. Fribergin ym.          toteuttamiseksi on jo alustavasti tutkittu, jol-
4696: toivomusaloitteen n:o 2218 aliupseeriston poh-        loin on voitu havaita, että aliupseerikunnan
4697: jakoulutustason nostamisesta keskikoulutasolle,       asema ilmeisesti vaatisi tarkistuksia muussakin
4698: ed. H. Linnan ym. toivomusaloitteen n:o 2226          suhteessa. Kysymyksessä on laajakantoinen, mo-
4699: aliupseerien kelpoisuusehtojen muuttamisesta ja       nilta osiltaan vielä tutkimatonkin kokonaisuus,
4700: ed. Salolaisen ym. toivomusaloitteen n:o 2231         jonka puitteissa saattaa tulla kysymykseen eri
4701: aliupseerien pohjakoulutustason kohottamisesta.       aloille suuntautuvia toimenpiteitä kuten esimer-
4702: Kuultuaan asian johdosta kansliapäällikkö K.          kiksi lahjakkaiden aliupseerien tukeminen niin,
4703: Sarmannetta ja everstiluutnantti T. Jokista puo-      että he saattaisivat päästä oppilaiksi Kadettikou-
4704: lustusministeriöstä, kentaliluutnantti L. Sutelaa,    luun, aliupseerien sotilaskoulutuksen kehittämi-
4705: eversti 0. Liukkosta ja everstiluutnantti P.          nen, ohjesääntöperusteisten arvostuskysymysten
4706: Lehtosta pääesikunnasta, pääsihteeri V. Juntti-       järjestely, palkkausasiat jne. Valiokunta on myös
4707: laa Aliupseerilitto ry:stä ja eversti V. Tervas-      saanut tietää, että Hallitus on 19 päivänä mar-
4708: mäkeä Upseeriliitto ry:stä puolustusasiainvalio-      raskuuta 1970 asettanut eri osapuolia edusta-
4709: kunta esittää seuraavaa.                              van valtion komitean tutkimaan, millä tavalla
4710:     Sotilasopetuslaitoksista annetun asetuksen        yhteiskunnallinen samoin kuin puolustuslaitok-
4711: muuttamisesta 5 päivänä kesäkuuta 1970 anne-          sen ja rajavartiolaitoksen piirissä tapahtunut
4712: tulla asetuksella ( 389/70) on sanotun asetuk-        kehitys on vaikuttanut aliupseeritoimenhalti-
4713:  sen 9 §:ää muutettu muun muassa siten, että          jain asemaan ja mihin toimenpiteisiin tulisi
4714: pääsyä varten oppilaaksi aliupseerikouluun vaa-       ryhtyä aliupseerien aseman kehittämiseksi niin,
4715: ditaan, että hakija on suorittanut keskikoulun        että se vastaisi nykyajan vaatimuksia. Valio-
4716: oppimäärän tai hänellä muuten on edellytyksiä         kunta edellyttää, että myös edellä tarkoitettu
4717:  toimia aliupseerina. Toivomusaloitteisiin sisäl-     ed. Fribergin esitys yhtenäispäällystöstä tulee
4718:  tyville ehdotuksille aliupseerien pohjakoulutus-     tässä yhteydessä selvitettäväksi.
4719:  tason nostamisesta keskikoulutasolle on siis            Edellä olevan nojalla puolustusasiainvalio-
4720: luotu edellytykset.                                   kunta kunnioittaen ehdottaa,
4721:     Ed. Friberg esittää aloitteessaan lisäksi, että
4722: keskikoulutason pohjalta ryhdytään valmistele-                  että Eduskunta päättäisi hylätä ed.
4723:  maan siirtymistä yhtenäiseen päällystöryhmään.              Fribergin ym. toivomusaloitteen n:o
4724:  Tältä osin todetaan, että Eduskunta on 25 päi-              2218, ed. H. Linnan ym. toivomusaloit-
4725:  vänä helmikuuta 1970 lausunut toivomuksen,                  teen n:o 2226 ia ed. Salolaisen ym. toi-
4726:  että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sotilaskou-          vomusaloitteen n:o 2231.
4727:  lutuksen kehittämiseksi niin, että aliupseerilla
4728:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1970.
4729: 
4730: 
4731: 
4732: 
4733:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-          berg, Laatia, Lepistö, Puhakka, Rönkkö, Suo-
4734: neet osaa puheenjohtaja S. Westerlund, vara-          kas, Tarvajärvi, H. Westerlund sekä varajä-
4735: puheenjohtaja Hjerppe ja jäsenet Breilin, Fri-        senet Ensia Laine ja Pekonen.
4736: 
4737: 
4738: 
4739: 
4740: E 1078/70
4741:                                 1970 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 25.
4742: 
4743: 
4744: 
4745: 
4746:                                      K u 1 k u 1 a i t o s v a 1 i o kunnan m i e t i n t ö n:o 11
4747:                                  kolmen toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat Mustanvir-
4748:                                  ran sillan rakentamista Maaningan kunnassa.
4749: 
4750:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä      tarkoitus korvata ensi vuonna 38 tonnin ruori-
4751: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-       potkurilossilla. Tänä vuonna on käynnistetty
4752: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Eske-    tutkimukset sillan rakentamismahdollisuuksien
4753: lisen ym. toivomusaloitteen n:o 1799, ed. Pek-     selvittämiseksi. Mikäli taloudelliset laskelmat
4754: karisen ym. toivomusaloitteen n:o 2041 ja ed.      tulevat osoittamaan hankkeen kilpailukykyi-
4755: Suksen ym. toivomusaloitteen n:o 2122, jotka       seksi muiden vastaavien siltahankkeiden kanssa,
4756: kaikki tarkoittavat Mustanvirran sillan raken-     siltatyö tullaan aikanaan esittämään rahoitetta-
4757: tamista.                                           vaksi tulo- ja menoarvion määrärahoin. Aloit-
4758:    Valiokunta on aloitteita käsitellessään kuul-   teet eivät näin ollen tässä vaiheessa anna ai-
4759: lut asiantuntijana pääjohtaja Martti Niskalaa      hetta enempiin toimenpiteisiin.
4760: tie- ja vesirakennushallituksesta.                    Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4761:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen     nioittaen ehdottaa,
4762: mukaan Mustanvirran lossipaikalla liikennöi
4763: nykyisin 20 tonnin vintturikäyttöinen teräs-                että toivomusaloitteet n:ot      1799,
4764: lossi, joka alustavien suunnitelmien mukaan on            2041 ja 2122 hylättäisiin.
4765:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1970.
4766: 
4767: 
4768: 
4769:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet    lainen, A. Niemelä, Orrenmaa, Rekonen, Ro-
4770: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja     den, Salmi ja S. Suominen sekä varajäsenet Jo-
4771: Sinkkonen, jäsenet Asunmaa, Knuuttila, Neva-       kinen, Tarvajärvi ja Volotinen.
4772: 
4773: 
4774: 
4775: 
4776: E 1107/70
4777:                                 1970 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 26.
4778: 
4779: 
4780: 
4781: 
4782:                                      K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o kun n a n m i et i n t ö n:o 12
4783:                                  kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat sillan ra-
4784:                                  kentamista Tornionjoen yli Eurooppa 4 tiellä Tornion kaupun-
4785:                                  gissa.
4786: 
4787:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä      mukaan aloitteiden tarkoittamiin toimenpltel-
4788: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-       ,siin on jo ryhdytty, sillä siltahanke sisältyy ku-
4789: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Han-     luvan vuoden suunnitteluohjelmaan. Näin ollen
4790: hirovan ym. toivomusaloitteen n:o 1816 ja ed.      aloitteet eivät anna aihetta enempiin toimen-
4791: Koskenniemen ym. toivomusaloitteen n:o             piteisiin.
4792: 1916, jotka molemmat tarkoittavat edellä mai-          Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4793: nitun sillan rakentamista.                         nioittaen ehdottaa,
4794:    Valiokunta on aloitteita käsitellessään kuul-
4795: lut asiantuntijana pääjohtaja Martti Niskalaa                että toivomusaloitteet n:ot 1816 ja
4796: tie- ja vesirakennushallituksesta.                         1916 hylättäisiin.
4797:    Tie- ja vesirakennushallituksen i:lmoituksen
4798:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1970.
4799: 
4800: 
4801: 
4802: 
4803:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet    lainen, A. Niemelä, Orrenmaa, Rekonen, Ro-
4804: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja     den, Salmi ja S. Suominen sekä varajäsenet Jo-
4805: Sinkkonen, jäsenet Asunmaa, Knuuttila, Neva-       kinen, Tarvajärvi ja Volotinen.
4806: 
4807: 
4808: 
4809: 
4810: E 1108/70
4811:                                 1970 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 27.
4812: 
4813: 
4814: 
4815: 
4816:                                     K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o kun n a n m i e ti n t ö n:o 13
4817:                                 toivomusal()itteen johdosta, joka tarkoittaa Liakanjoen sillan ra·
4818:                                 kentamista Alatornion kunnassa.
4819: 
4820:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä     suuksien selvittämiseksi ovat kesken. Mikäli ta-
4821: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-      loudelliset laskelmat osoittavat hankkeen kil-
4822: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Han-    pailukykyiseksi muiden vastaavien siltahank-
4823: hirovan ym. yllä mainitun toivomusaloitteen       keiden kanssa, siltatyö tullaan aikanaan suorit-
4824: n:o 1817.                                         tamaan paikallisteiden siltojen ja lauttapaikko-
4825:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-   jen uusimiseen osoitettavilla määrärahoilla.
4826: lut asiantuntijana pääjohtaja Martti Niskalaa     Aloite ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
4827: tie- ja vesirakennushallituksesta.                   Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4828:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen    nioittaen ehdottaa,
4829: mukaan toivomusaloitteen tarkoittamalla !ossi-
4830: paikalla liikennöi 9 tonnin kapulavetoinen puu-             että toivomusaloite n:o 1817 hylät-
4831: lossi. Tutkimukset sillan rakentamismahdolli-            täisiin.
4832:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1970.
4833: 
4834: 
4835: 
4836: 
4837:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet   lainen, A. Niemelä, Orrenmaa, Rekonen, Ro-
4838: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja    d6n, Salmi ja S. Suominen sekä varajäsenet Jo-
4839: Sinkkonen, jäsenet Asunmaa, Knuuttila, Neva-      kinen, Tarvajärvi ja Volotinen.
4840: 
4841: 
4842: 
4843: 
4844: E 1109/70
4845:                                1970 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 28.
4846: 
4847: 
4848: 
4849: 
4850:                                     K u 1k u 1 aito s v a Ii o kunnan mietintö n:o 14
4851:                                 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa sillan rakentamista
4852:                                 Tengeliönjoen yli Ylitornion Kantomaanpään kylässä.
4853: 
4854:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä     korvaamista sillalla. Tämän vuoksi ja kun ky-
4855: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-      symyksessä ei siis ole valtion hoidossa olevan
4856: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Han-    yleisen tien siltahanke, aloite ei anna aihetta
4857: hirovan ym. yHä mainitun toivomusaloitteen        enempiin toimenpiteisiin.
4858: n:o 1818.                                            Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4859:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-   nioittaen ehdottaa,
4860: lut asiantuntijana pääjohtaja Martti Niskalaa
4861: tie- ja vesirakennushallituksesta.                          että toivomusaloite n:o 1818 hylät-
4862:    Toivomusaloite tarkoittaa Kantomaanpään-              täisiin.
4863: Törmäsjärven yksityisellä tiellä olevan lossin
4864:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1970.
4865: 
4866: 
4867: 
4868:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet   lainen, A. Niemelä, Orrenmaa, Rekonen, Ro-
4869: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja    den, Salmi ja S. Suominen sekä varajäsenet Jo-
4870: Sinkkonen, jäsenet Asunmaa, Knuuttila, Neva-      kinen, Tarvajärvi ja Volotinen.
4871: 
4872: 
4873: 
4874: 
4875: E 1110/70
4876:                                  1970 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 29.
4877: 
4878: 
4879: 
4880: 
4881:                                     K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 15
4882:                                  kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat sillan ra-
4883:                                  kentamista Luirojoen yli Tanhuan 1ossipaikalla Sodankylän-
4884:                                  Savukosken maantiellä.
4885: 
4886:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29          käyttöinen puulossi. Lossin korvaamista sillalla
4887: päivältä toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulai-       koskevat tutkimukset ovat parhaillaan käynnis-
4888: tosvaliokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi       sä. Mikäli taloudelliset laskelmat osoittavat
4889: ed. Hanhirovan ym. toivomusaloitteen n:o            hankkeen kilpailukykyiseksi muiden vastaavien
4890: 1819 ja ed. A. Niemelän ym. toivomusaloitteen       siltahankkeiden kanssa, siltatyö tullaan aika-
4891: n:o 1994, jotka molemmat tarkoittavat edellä        naan suorittamaan. Nykyvaiheessa aloite ei an-
4892: mainitun sillan rakentamista.                       na aihetta enempiin toimenpiteisiin.
4893:    Valiokunta on aloitteita käsitellessään kuul-       Edellä olevan perusteella valiokunta kun-
4894: lut asiantuntijana pääjohtaja Martti NiskaJaa       nioittaen ehdottaa,
4895: tie- ja vesirakennushallituksesta.
4896:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen               että toivomusaloitteet n:ot 1819 ja
4897: mukaan toivomusaloitteiden tarkoittamalla los-             1994 hylättäisiin.
4898: sipaikalla liikennöi nykyisin 12 tonnin vintturi-
4899:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1970.
4900: 
4901: 
4902: 
4903:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet     lainen, A. Niemelä, Orrenmaa, Rekonen, Ro-
4904: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja      den, Salmi ja S. Suominen sekä varajäsenet Jo-
4905: Sinkkonen, jäsenet Asunmaa, Knuuttila, Neva-        kinen, Tarvajärvi ja Volotinen.
4906: 
4907: 
4908: 
4909: 
4910: E 1111/70
4911:                                1970 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 30.
4912: 
4913: 
4914: 
4915: 
4916:                                     K u 1 k u 1 aito s v a 1i o kunnan mietintö n:o 16
4917:                                 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa toimenpiteita Karesu·
4918:                                 vannon sillan rakentamiseksi.
4919: 
4920:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä     nen lautta, jonka kustannuksiin Suomi osallis-
4921: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio·      tuu 50 % :lla. Vuoden 1970 yleisen liikennelas-
4922: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Kos-    kennan ennakkotietojen mukaan ylityspaikan
4923: kenniemen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen     liikenne on 180 moottoriajoneuvoa vuorokau-
4924: n:o 1917.                                         dessa. Ylityspaikan liikennettä hoidetaan näin
4925:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-   ollen täysin tyydyttävällä kalustolla. Aloite ei
4926: lut asiantuntijana pääjohtaja Martti Niskalaa     anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
4927: tie- ja vesirakennushallituksesta.                   Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4928:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen    nioittaen ehdottaa,
4929: mukaan Katesuvannon ylityspaikalla välittää
4930: nykyisin Suomen ja Ruotsin välistä liikennettä              että toivomusaloite n:o 1917 hylät-
4931: Ruotsin tielaitoksen hoitama 30 tonnin kantoi-           täisiin.
4932:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1970.
4933: 
4934: 
4935: 
4936:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet   lainen, A. Niemelä, Orrenmaa, Rekonen, Ro-
4937: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja    den, Salmi ja S. Suominen sekä varajäsenet Jo-
4938: Sinkkonen, jäsenet Asunmaa, Knuuttila, Neva-      kinen, Tarvajärvi ja Volotinen.
4939: 
4940: 
4941: 
4942: 
4943: E 1112/70
4944:                                1970 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 31.
4945: 
4946: 
4947: 
4948: 
4949:                                     K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o k u n n a n nli e ti n t ö n:o 17
4950:                                 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Muonionjoen yli joh·
4951:                                 tavan sillan rakentamista Kolarissa.
4952: 
4953:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä     laston mukaan ylityspaikan keskimääräinen lii-
4954: oukokuuta 1970 lähettänyt ku1kulaitosvalio-       kenne 16 moottoriajoneuvoa vuorokaudessa.
4955: :unnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Kos-    Kun lähiaikoina valmistuu Koiarista etelään si-
4956: :enniemen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen     jaitseva Pellon silta, voivat yli 30 tonnin pai-
4957: 1:0 1918.                                         noiset ajoneuvot liikennöidä sen kautta Ruotsin
4958:   Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-    puolelle. Muun liikenteen tarpeet tyydyttää ny-
4959: llt asiantuntijana pääjohtaja Martti Niskalaa     kyinen lauttayhteys. Näin ollen aloite ei anna
4960: ie- ja vesirakennushallituksesta.                 aihetta enempiin toimenpiteisiin.
4961:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen       Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4962: mkaan Kolarin ylityspaikalla välittää nykyisin    nioittaen ehdottaa,
4963: uomen ja Ruotsin välistä liikennettä Suomen
4964: ielaitoksen hoidossa oleva 30 tonnin kantoinen               että toivomusaloite n:o 1918 hylät-
4965: mtta, jonka kustannuksiin Ruotsi osallistuu               täisiin.
4966:  0 % :lla. Vuonna 1969 oli tullihallituksen ti-
4967:     Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1970.
4968: 
4969: 
4970: 
4971:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet   lainen, A. Niemelä, Orrenmaa, Rekonen, Ro-
4972: saa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja     den, Salmi ja S. Suominen sekä varajäsenet Jo-
4973: inkkonen, jäsenet Asunmaa, Knuuttila, Neva-       kinen, Tarvajärvi ja Volotinen .
4974: 
4975: 
4976: 
4977: 
4978: . 1113/70
4979:                                1970 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 32.
4980: 
4981: 
4982: 
4983: 
4984:                                     K u 1 k u 1 aito s v a Ii o kunnan mietintö n:o 18
4985:                                 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Porin kirkkosillan
4986:                                 suunnittelutöiden aloittamista.
4987: 
4988:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä     kirkkosilta on katusilta, kuuluu sen suunnittelu
4989: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-      lähinnä Porin kaupungille. Tämän vuoksi toi-
4990: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Land-   vomusaloite ei anna aihetta enempiin toimen-
4991: strömin ym. yllä mainitun toivomusaloitteen       piteisiin.
4992: n:o 1935.                                            Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
4993:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-   nioittaen ehdottaa,
4994: lut asiantuntijana pääjohtaja Martti Niskalaa
4995: tie- ja vesirakennushallituksesta.                          että toivomusaloite n:o 1935 hylät-
4996:    Kun toivomusaloitteen tarkoittama Porin               täisiin.
4997:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1970.
4998: 
4999: 
5000: 
5001:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet   lainen, A. Niemelä, Orrenmaa, Rekonen, Ro-
5002: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja    den, Salmi ja S. Suominen sekä varajäsenet Jo-
5003: Sinkkonen, jäsenet Asunmaa, Knuuttila, Neva-      kinen, Tarvajärvi ja Volotinen.
5004: 
5005: 
5006: 
5007: 
5008: E 1115/70
5009:                                1970 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 33.
5010: 
5011: 
5012: 
5013: 
5014:                                     K u 1 k u 1 aito s v a Ii o kunnan mietintö n:o 19
5015:                                 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa sillan rakentamista
5016:                                 Arviosalmen 1ossipaikalle Liperin kunnassa.
5017: 
5018:   Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä      on niin kallis työ, ettei sijoitettavalle pääomalle
5019: :ou:kokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-     saataisi tie- ja siltahankkeiden toteuttamisessa
5020: mnnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Neva-    vaadittavaa riittävän .suurta ns. sisäistä korkoa.
5021: aisen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o     Kun siltahanketta näin ollen ei voida katsoa ta-
5022: l985.                                             loudellisesti kannattavaksi, toivomusaloite ei
5023:   Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-    anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
5024: ut asiantuntijana pääjohtaja Martti NiskaJaa         Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5025: ie- ja vesirakennushallituksesta.                 nioittaen ehdottaa,
5026:   Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen
5027: nukaan sillan rakentaminen Arvinsalmeen, jon-               että toivomusaloite n:o 1985 hylät-
5028: ca kautta kulkee Saimaan syväväylä ja jossa              täisiin.
5029: 1ykyisin liikennöi 38 tonnin ruoripotkurilossi,
5030:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1970.
5031: 
5032: 
5033: 
5034:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet   Niemelä, Orrenmaa, Rekonen, Roden, Salmi ja
5035: >saa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja    S. Suominen sekä varajäsenet Jokinen, Tarva-
5036: )inkkonen, jäsenet Asunmaa, Knuuttila, A.         järvi ja Volotinen.
5037: 
5038: 
5039: 
5040: 
5041: i 1116/70
5042:                                  1970 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 34.
5043: 
5044: 
5045: 
5046: 
5047:                                      K u 1k u 1 a i t o s v a 1i o kun n a n m i e ti n t ö n:o 20
5048:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa sillan rakentamista
5049:                                  Levisalmeen Kittilän kunnassa.
5050: 
5051:   Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä        rakentaminen sisältyy vuoden 1970 lisätyöoh-
5052: :oukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-        jelmaan ja rakennustyöt ovat jo käynnissä.
5053: mnnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. A.         Näin ollen aloite ei enää anna aihetta toimen-
5054: ~iemelän ym. yllä mainitun toivomusaloitteen        piteisiin.
5055: 1:0 1995.                                              Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5056:   V aliakunta on aloitetta käsitellessään kuullut   nioittaen ehdottaa,
5057: 1siantuntijana pääjohtaja Martti Niskalaa tie- ja
5058: vesirakennushallituksesta.                                    että toivomusaloite n:o 1995 hylät-
5059:   Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen              täisiin.
5060: nukaan toivomusaloitteen tarkoittaman sillan
5061:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1970.
5062: 
5063: 
5064: 
5065:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet     Niemelä, Orrenmaa, Rekonen, Roden, Salmi ja
5066: >saa puheenjohtaia Virtanen, varapuheenjohtaja      S. Suominen sekä varajäsenet Jokinen ja Tarva-
5067: )inkkonen, jäsenet Asunmaa, Knuuttila, A.           järvi.
5068: 
5069: 
5070: 
5071: 
5072: ~ 1117/70
5073:                                 1970 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 35.
5074: 
5075: 
5076: 
5077: 
5078:                                      K u 1k u 1aito s v a Ii o kun n a n m i e ti n t ö n:o 21
5079:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Puumalansalmen sil-
5080:                                  lan rakentamista.
5081: 
5082:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä      välttämätöntä suorittaa alustavia tutkimuksia
5083: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-       ja täydentää niitä sitten taloudellisilla laskel-
5084: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. E.       milla. Mikäli taloudelliset laskelmat osoittavat
5085: Niemelän ym. yllä mainitun toivomusaloitteen       hankkeen kilpailukelpoiseksi muiden vastaavien
5086: n:o 2005.                                          siltahankkeiden kanssa, työ tullaan aikanaan
5087:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-    esittämään rahoitettavaksi tulo- ja menoarvion
5088: lut asiantuntijoina rakennusneuvos Väinö Skog-     määrärahoin. Nykyvaiheessa aloite ei anna ai-
5089: strömiä ja rakennusneuvos Veikko Rotista tie-      hetta enempiin toimenpiteisiin.
5090: ja vesirakennushalliruksesta.                         Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5091:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen     nioittaen ehdottaa,
5092: mukaan toivomusaloitteen tarkoittamalla pai-
5093: kalla liikennöi nykyisin 60 tonnin ruoripotkuri-             että toivomusaloite n:o 2005 hylät-
5094: lossi. Ennen siltahankkeen toteuttamista on               täisiin.
5095:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1970.
5096: 
5097: 
5098: 
5099:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet    Niemelä, Orrenmaa, Rekonen, Roden, Salmi ja
5100: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja     S. Suominen sekä varajäsenet Jokinen ja Tarva-
5101: Sinkkonen, jäsenet Asunmaa, Knuuttila, A.          järvi.
5102: 
5103: 
5104: 
5105: 
5106: E 1118/70
5107:                                  1970 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 36.
5108: 
5109: 
5110: 
5111: 
5112:                                       K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 22
5113:                                  kahden toivomusaloitteen johdosta, jotka tarkoittavat maantie-
5114:                                  sillan rakentamista Enonkosken Hanhivirtaan.
5115: 
5116:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä       ka kautta kulkee Saimaan syväväylä ja jossa
5117: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-        nykyisin liikennöi 38 tonnin ruoripotkurilossi,
5118: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. E.        on niin kallis työ, ettei sijoitettavalle pääomalle
5119: Niemelän ym. toivomusaloitteen n:o 2006 ja          saataisi tie- ja siltahankkeiden toteuttamisessa
5120: ed. Turusen toivomusaloitteen n:o 2155, jotka       vaadittavaa riittävän ,suurta ns. sisäistä korkoa.
5121: molemmat tarkoittavat Hanhivirran sillan ra-        Kun siltahanketta näin ollen ei voida pitää ta-
5122: kentamista.                                         loudellisesti kannattavana, toivomusaloitteet ei-
5123:    Valiokunta on aloitteita käsitelles,sään kuul-   vät anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
5124: lut asiantuntijoina rakennusneuvos Väinö Skog-         Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5125: strömiä ja rakennusneuvos Veikko Rotista tie-       nioittaen ehdottaa,
5126: ja vesirakennushallituksesta.
5127:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen               että toivomusaloitteet n:ot 2006 ja
5128: mukaan sillan rakentaminen Hanhivirtaan, jon-              2155 hylättäisiin.
5129:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1970.
5130: 
5131: 
5132: 
5133: 
5134:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet     Niemelä, Orrenmaa, Rekonen, Roden, Salmi
5135: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja      ja S. Suominen sekä varajäsenet Jokinen ja
5136: Sinkkonen, jäsenet A:sunmaa, Knuuttila, A.          Tarvajärvi.
5137: 
5138: 
5139: 
5140: 
5141: E 1119/70
5142:                                 1970 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 37.
5143: 
5144: 
5145: 
5146: 
5147:                                      K u 1k u 1a i t o s v a Ii o kunnan m i et i n t ö n:o 23
5148:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Puutossalmen sillan
5149:                                  rakentamista.
5150: 
5151:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä      korkealle kiinteälle sillalle. Sillan rakentamis-
5152: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-       mahdollisuuksien selvittämiseksi käynnistetyt
5153: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Pek-     alustavat tutkimukset jatkuvat. Mikäli taloudel-
5154: karisen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen        liset laskelmat osoittavat hankkeen kilpailukel-
5155: n:o 2042.                                          poiseksi vastaavien siltahankkeiden kanssa, tul-
5156:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-    laan työ aikanaan esittämään rahoitettavaksi
5157: lut asiantuntijoina rakennusneuvos Väinö Skog-     tulo- ja menoarvion määrärahoin. Tässä vai-
5158: strömiä ja rakennusneuvos Veikko Rotista tie-      heessa aloite ei anna aihetta enempiin toimen-
5159: ja vesirakennushallituksesta.                      piteisiin.
5160:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen        Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5161: mukaan Puutossalmen 475 m leveässä lossiväy-       nioittaen ehdottaa,
5162: lässä liikennöi nykyisin 60 tonnin ruoripotkuri-
5163: lossi. Puutossalmen kautta kulkee Saimaan sy-                että toivomusaloite n:o 2042 hylät-
5164: väväylä ja maasto paikalla on vähemmän sopiva             täisiin.
5165:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1970.
5166: 
5167: 
5168: 
5169: 
5170:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet    melä, Orrenmaa, Rekonen, Roden, Salmi ja S.
5171: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja     Suominen sekä varajäsenet Jokinen ja Tarva-
5172: Sinkkonen, jäsenet Asunmaa, Knuuttila, A. Nie-     järvi.
5173: 
5174: 
5175: 
5176: 
5177: E 1120/70
5178:                                1970 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 38.
5179: 
5180: 
5181: 
5182: 
5183:                                     K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 24
5184:                                 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Pielisjoen ylittävän
5185:                                 eteläisen sillan rakentamista Joensuun kaupunkiin.
5186: 
5187:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä      jautuen valtion varoista avustusta sillan raken-
5188: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-       tamiskustannuksista. Sisäasiainministeriö on kä-
5189: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Pou-     sitellyt kaupungin hakemuksen ja vuoden 1970
5190: tiaisen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o    lisämenoarviossa onkin osoitettu valtion ensim-
5191: 2072.                                              mäisenä avustusosuutena 1 750 000 markkaa
5192:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-    sillan rakentamiseksi. Näin ollen toivomusaloite
5193: lut asiantuntijoina rakennusneuvos Väinö Skog-     ei enää anna aihetta toimenpiteisiin,
5194: strömiä ja rakennusneuvos Veikko Rotista tie-         Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5195: ja vesirakennushallituksesta.                      nioittaen ehdottaa,
5196:    Joensuun kaupunki on teettänyt suunnitel-
5197: man Pielisjoen ylittävän katusillan rakentami-               että toivomusaloite n:o 2072 hylät-
5198: seksi. Se on hakenut rakennuslain 93 §:ään no-            täisiin.
5199:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1970.
5200: 
5201: 
5202: 
5203: 
5204:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet    lainen, A. Niemelä, Orrenmaa, Rekonen, Ro-
5205: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja     den, Salmi ja S. Suominen sekä varajäsenet Jo-
5206: Sinkkonen, jäsenet Asunmaa, Knuuttila, Neva-       kinen, Tarvajärvi ja Volotinen.
5207: 
5208: 
5209: 
5210: 
5211: E 1121/70
5212:                                 1970 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 39.
5213: 
5214: 
5215: 
5216: 
5217:                                     K u 1 k u 1 a i t o s v a l i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 25
5218:                                 toivomusaloitteen johdOsta, joka tarkoittaa Vihtakosken sillan ta·
5219:                                 kentamista Kiihtelysvaaran Uskalin kylässä.
5220: 
5221:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä      taman sillan rakentamiseksi ovat käynnissä ja
5222: toukokuuta 1970 lähettänyt ku1kulaitosvalio-       hanke toteutuu lähivuosina paikallisteiden silto-
5223: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Pou-     jen uudelleen rakentamiseen osoitettavilla mää-
5224: tiaisen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o    rärahoilla. Näin ollen aloite ei anna aihetta
5225: 2073.                                              enempiin toimenpiteisiin.
5226:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-       Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5227: lut asiantuntijoina rakennusneuvos Väinö Skog-     nioittaen ehdottaa,
5228: strömiä ja rakennusneuvos Veikko Rotista tie-
5229: ja vesirakennushallituksesta.                                 että toivomusaloite n:o 2073 hylät-
5230:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen             täisiin.
5231: mukaan tutkimukset toivomusaloitteen tarkoit-
5232:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1970.
5233: 
5234: 
5235: 
5236: 
5237:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet    Niemelä, Orrenmaa, Rekonen, Roden, Salmi ja
5238: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjohtaja     S. Suominen sekä varajäsenet Jokinen ja Tarva-
5239: Sinkkonen, jäsenet Asunmaa, Knuuttila, A.          järvi.
5240: 
5241: 
5242: 
5243: 
5244: E 1122/70
5245:                             1970 Vp.- V. M.- Toiv.al.miet. n:o 40.
5246: 
5247: 
5248: 
5249: 
5250:                                       Pankki v a 1i o kunnan mietin t ö n:o 5 toivomus-
5251:                                   aloitteen johdosta säästämistoiminnan vireyttämisestä ottamalla
5252:                                   käyttöön veronhuojennustilit.
5253: 
5254:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä           VaHokunta edellyttää, että saastanustomun-
5255: toukokuuta 1970 lähettänyt pankkivaliokun-           taa vireytetään paitsi rahalaitosten myös julki-
5256: taan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Procopen     sen vallan toimin. Erityisen ,suotavaa olisi va-
5257: ym. edellä mainitun toivomusaloitteen n:o 570.       liokunnan käsityksen mukaan, että nykyisessä
5258: Aloitteessa ehdotetaan eduskunnan hyväksyttä-        suhdannekehityksen vaiheessa pyrittäisiin edis-
5259: väksi toivomus, että hallitus laadituttaisi suun-    tämään kotitalouksien säästämistä. Tähän tar-
5260: nitelman säästämisalttiuden kiihoittamiseksi eri     koitukseen soveltuvana sekä säästämiseen opet-
5261: tavoin yhteiskunnassa, jolloin erityisesti harkit-   tavana ja kasvattavana valiokunta pitää edel-
5262: taisiin mahdollisuuksia soveltaa senkaltaista ve-    leen valtion tukemaa nuorisotalletustoimintaa,
5263: rotuksessa vähennysk.elpoisten veronhuojennus-       jonka jatkamista ja kehittämistä valiokunta
5264: tilien järjestelmää kuin verovuosina 1958 ja         toivoo.
5265: 1959. Kuultuaan asiantuntijoina Suomen Pan-             Valiokunnan käsityksen mukaan on ilmeistä,
5266: kin johtokunnan v.t. jäsentä johtaja Timo He-        että tärkeimpiä säästämisalttiuteen vaikuttavia
5267: lelää, johtaja Olavi Kaurasta Suomen Säästö-         tekijöitä ovat vakaa taloudellinen kehitys, ja
5268: pankkiliitosta, johtaja Jaakko Räsästä Osuus-        varsinkin hintatason vakavuus sekä säästöille
5269: pankkien Keskusliitosta ja varatuomari Tapani        maksettava korko. Valiokunta pitää myös pe-
5270: Mäntysaarta Suomen Pankkiyhdistyksestä va-           rusteltuna, että talletusten verovapaus säästä-
5271: liokunta esittää kunnioittaen seuraavaa.             miseen vaikuttavana tekijänä säilytetään. Va-
5272:    Valiokunta toteaa kuulemiensa asiantuntijoi-      liokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei
5273: den lausunnoista käyneen ilmi, että koko kan-        säästämisen edellytyksiä enempää kuin säästä-
5274: santaloutemme ja varsinkin kotitalouksiemme          misasteeseen vaikuttavia keinojakaan ole kui-
5275: säästämisaste on kansainvälisesti vertaillen suh-    tenkaan vielä riittävästi tutkittu. Sen vuoksi
5276: teellisen korkea. Valiokunta pitää tärkeänä,         valiokunta pitää tärkeänä, että valtion toimesta
5277: että saavutettu säästämistaso voidaan säilyttää      kiireellisesti asetettaisiin asiantuntijaelin tutki-
5278: talouselämämme toimintaedellytysten turvaa-          maan säästämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä
5279: miseksi. Valiokunta ei ole kuitenkaan pitänyt        suunnittelemaan keinoja sen edistämiseksi.
5280: todennäköisenä, että säästämisastetta ja -alttiut-      Edellä esitetyillä perusteilla valiokunta kun-
5281: ta voitaisiin nykyisestä merkittävästi lisätä toi-   nioittaen ehdottaa,
5282: vomusaloitteessa tarkoitetun laatuisen veron-
5283: huojennustilin käyttöön ottamisella. Tällaisten                että Eduskunta päättäisi hylätä pu-
5284: tilien on aikaisemmin havaittu vaikuttavan                   heena olevan toivomusaloitteen.
5285: enemmän talletusten rakenteeseen kuin säästä-
5286: misen määrään.
5287:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1970.
5288: 
5289: 
5290: 
5291:   Asian käsittelyyn ovat valiokunnassa otta-         bäck, Laatio, Maijala, Myyryläinen, Niskanen,
5292: neet osaa puheenjohtaja Rytkönen, varapuheen-        E. ja Virtanen sekä varajäsenet Pekkala ja Raa-
5293: johtaja Vainio, jäsenet Alenius, Ilaskivi, Kors-     tikainen.
5294: 
5295: 
5296: 
5297: 
5298: E 1128/70
5299:                              1970 Vp. -      V. M. -     Toiv.al.miet. n:o 41.
5300: 
5301: 
5302: 
5303: 
5304:                                          P a n k kiva 1 i o kun n a n m i e t i n t ö n:o 6 toivomus-
5305:                                      aloitteen johdosta toimenpiteistä säästämisen edistämiseksi.
5306: 
5307:     Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä           koiHava uusi laki. Tätä erityisesti säästäväisyy-
5308: toukokuuta 1970 lähettänyt pankkivaliokun-               teen kasvattavaa talletustoimintaa kehitettäessä
5309: taan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Salmi-           olisi kiinnitettävä huomiota myös valtion va-
5310: vuoren edellä mainitun toivomusaloitteen n:o             roista maksettavien palkintojen veronalaisuu-
5311: 572. Aloittessa ehdotetaan eduskunnan hyväk-             teen.
5312: syttäväksi toivomus, että hallitus hankkisi sel-            Validkunta pitää riittävää säästämistoimintaa
5313: vityksen siitä, miten valtion toimenpitein               ja pääomanmuodostusta välttämättömänä hyvän
5314: yleensä ja erittäinkin säästämisestä maksetta-           kansantaloudellisen kokonaistuloksen saavutta-
5315: villa palkkioilla voitaisiin edistää pääomanmuo-         miseksi. Tähän tarvitaan valiokunnan käsityk-
5316: dostusta ja säästämistä kaikissa kansankerrok-           sen mukaan paitsi rahalaitosten myös valtio-
5317: sissa sekä miten voitaisiin erityisesti edistää          vallan toimenpiteitä.
5318: asuntosäästämistä ja asuntorakennustoiminnan                Valiokunnan käsityksen mukaan on ilmeistä,
5319: rahoituksen turvaamista. Kuultuaan asiantunti-           että tärkeimpiä säästämisahtiuteen vaikuttavia
5320:  joina Suomen Pankin johtokunnan v.t. jäsentä            tekijöitä ovat vakaa taloudellinen kehitys ja
5321:  iohtaja Timo Helelää, johtaja Olavi Kaurasta            varsinkin hintatason vakavuus sekä säästöille
5322:  Suomen Säästöpankkiliitosta, johtaja Jaakko             maksettava korko. Valiokunta pitää myös pe-
5323:  Räsästä Osuuspankkien Keskusliitosta ja vara-           rusteltuna, että talletusten verovapaus säästämi-
5324:  tuomari Tapani Mäntysaarta Suomen Pankki-               seen vaikuttavana tekijänä säilytetään. Valio-
5325:  yhdistyksestä valiokunta esittää kunnioittaen           kunta on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei
5326:  seuraavaa.                                              säästämis,en edellytyksiä enempää kuin säästä-
5327:      V aliakunta toteaa kuulemiensa asiantuntijoi-       misasteeseen vaikuttavia keinojakaan ole kui-
5328:  den lausunnoista käyneen ilmi, että koko kan-           tenkaan vielä riittävästi tutkittu. Kun nuoriso-
5329:  santaloutemme ja varsinkin kotitalouksiemme             talletustoiminnan ulkopuolelle ulottuvan sääs-
5330:  säästämisaste on kansainvälisesti vertaillen suh-       töpalkkiojärjestelmän käyttöön ottaminen eri-
5331:  teellisen korkea. V aliakunta pitää tärkeänä,           tyisesti edellyttäisi tällaista tutkimusta, valio-
5332:  että saavutettu säästämistaso voidaan säilyttää         kunta uudistaa kuluvan vuoden varsinaisilla
5333:   talouselämämme toimintaedellytysten turvaami-          valtiopäivillä toivomusaloitteen n:o 570 joh-
5334:  seksi. Aloitteessa tarkoitetuilla toimenpiteillä        dosta antamassaan mietinnössä n:o 5 esittä-
5335:   voidaan asiantuntijalausuntoihin perustuvan            mäosa toivomuksen asiantuntijaelimen kiireelli-
5336:  valiokunnan käsityksen mukaan enemmän vai-              sestä asettamisesta.
5337:  kuttaa säästämisen suuntautumiseen kuin sääs-
5338:                                                             Edellä esitetyillä perusteilla valiokunta huo-
5339:  tämisasteeseen.
5340:      Valiokunta pitää suotavana, että jo käytössä        mioon ottaen, että säästämisen edistäminen vaa-
5341:   olevaa 30 päivänä joulukuuta 1966 annettuun            tisi laajempaa tutkimusta, kunnioittaen ehdot-
5342:   lakiin ( 748/66 ) perustuvaa nuorisotalletustoi-       taa,
5343:   mintaa, joka jo saa valtion taloudellista tukea,                  että Eduskunta päättäisi hylätä pu-
5344:   jatkettaisiin ja kehitettäisiin säätämällä sitä tar-            heena olevan toivomusaloitteen.
5345:        Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1970.
5346: 
5347: 
5348:    Asian käsittelyyn ovat valiokunnassa ottaneet         bäck, Laatia, Maijala, Myyryläinen, Niskanen,
5349: osaa puheenjohtaja Rytkönen, varapuheenjoh-              E. Niskanen ja Virtanen sekä varajäsenet Pek-
5350: taja Vainio, jäsenet Alenius, Ilas'kivi, Kors-           kala ja Raatikainen.
5351: 
5352: 
5353: 
5354: E 1129/70
5355:                j
5356:               j
5357:              j
5358:             j
5359:            j
5360:           j
5361:          j
5362:         j
5363:        j
5364:       j
5365:      j
5366:     j
5367:    j
5368:   j
5369:  j
5370: j
5371:                                1970 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 42.
5372: 
5373: 
5374: 
5375: 
5376:                                      K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 26
5377:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa tutkimusta Korpi-
5378:                                  lahden kunnassa olevan Kärkistensalmen sillan rakentamiseksi.
5379: 
5380:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä      tonnin ruoripotkurilossilla. Tutkimukset sil-
5381: toukokuuta 1970 Jähettänyt kuJkulaitosvalio-       lan rakentamismahdollisuuksien selvittämiseksi
5382: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Sil-     ovat käynnissä. Taloudellisiin selvityksiin no-
5383: lantauksen ym. yllä mainitun toivomusaloit-        jautuen tehdään aikanaan ratkaisu sillan raken-
5384: teen n:o 2120.                                     tamisesta. Näin ollen ja kun aloitteen tarkoit-
5385:    VaHokunta on aloitetta käsitellessään kuullut   tamiin toimenpiteisiin on jo ryhdytty, aloite
5386: asiantuntijoina rakennusneuvos Väinö Skog-         ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
5387: strömiä ja rakennusneuvos Veikko Rotista tie-         Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5388: ja vesirakennushallituksesta.                      nioittaen ehdottaa,
5389:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen
5390: mukaan Kärkistensalmen lossipaikalla liikennöi                että toivomusaloite n:o 2120 hylät-
5391: nykyisin .38 tonnin vintturikäyttöinen teräs-              täisiin.
5392: lossi, joka aiotaan ensi vuonna korvata 60
5393:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1970.
5394: 
5395: 
5396: 
5397: 
5398:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet   Orrenmaa, Rekonen, Roden ja Salmi sekä vara-
5399: osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjoh-        jäsenet Ahde, Mykkänen, Myyryläinen ja Tar-
5400: taja Sinkkonen, jäsenet Asunmaa, Knuuttila,        vajärvi.
5401: 
5402: 
5403: 
5404: 
5405: E 1134/70
5406:                               1970 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 43.
5407: 
5408: 
5409: 
5410: 
5411:                                     K u 1 k u 1 a i t o s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 27
5412:                                 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Aitolahden yli joh-
5413:                                 tavan Kiikkisen sillan ja siihen liittyvien teiden rakentamista.
5414: 
5415:   Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä      tie- ja siltayhteydestä. Laadittujen selvitysten
5416: mkokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-        perusteella tämä 9.0 km pituinen tiehanke tu-
5417: annan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. S.       lisi varsin kalliiksi, kun Kiikkisen salmen yli
5418: uomisen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen       olisi rakennettava n. 700 m pituinen silta.
5419: :o 2135.                                          Kustannukset on arvioitu ainakin n. 13 milj.
5420:   Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-    markaksi. Tämän vuoksi ja huomioon ottaen
5421: tt asiantuntijoina rakennusneuvos Väinö Skog-     valtion tämän hetkiset mahdollisuudet uusien
5422: :römiä ja rakennusneuvos Veikko Rotista tie-      teiden rakentamiseen sekä sen seikan, että Hä-
5423: L vesirakennushallituksesta.                      meen piirin alueella on runsaasti jo oleviin val-
5424:   Tampereen kaupunki sekä Aitolahden, Teis-       tateihin kohdistuvia parannustöitä, kysymyk-
5425: on, Ruoveden, Pohjaslahden ja Virtain kun-        sessä olevaa hanketta ei nykyvaiheessa voida
5426: at ovat tehneet tielain mukaisen aloitteen,       puoltaa.
5427: )ka käsittää uuden maantieyhteyden rakenta-          Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5428: tisen Tampereen kaupungin Ruotulan kaupun-        nioittaen ehdottaa,
5429: inosasta Kiikkisen salmen yli Tampereen-
5430: inkipohjan väliselle tielle. Tampereen kau-                  että toivomusaloite n:o 2135 hylät-
5431: unki on laadituttanut alustavan suunnitelman              täisiin.
5432:     Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1970.
5433: 
5434: 
5435: 
5436: 
5437:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet   Orrenmaa, Rekonen, R.oden ja Salmi sekä vara-
5438: saa puheenjohtaja Virtanen, varapuheenjoh-        jäsenet Ahde, Mykkänen, Myyryläinen ja Tar-
5439: tja Sinkkonen, jäsenet Asunmaa, Knuuttila,        vajärvi.
5440: 
5441: 
5442: 
5443: 
5444:  1135/70
5445:                                  1970 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 44.
5446: 
5447: 
5448: 
5449: 
5450:                                      K u 1 k u 1 aito s v a Ii o kunnan mietintö n:o 28
5451:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa sillan rakentamista
5452:                                  Ruoveden kunnassa oLmm Syvinkisalmen yli.
5453: 
5454:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä       mista koskevat tutkimukset ja taloudelliset las-
5455: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio·        kelmat ovat osoittaneet, ettei hankkeen toteut-
5456: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. S.        taminen toistaiseksi ole kannautavaa. Liikenne
5457: Suomisen ym. yllä mainitun toivomusaloitteen        ei ole kasvanut siinä määrin, että tilanne olisi
5458: n:o 2136.                                           muuttunut. Liikenteen kehitystä seurataan jat-
5459:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuullut   kuvasti ja mikäli osoittautuu taloudellisesti pe-
5460: asiantuntijoina rakennusneuvos Väinö Skog-          rustelluksi ryhtyä sillan rakentamiseen, hanke
5461: strömiä ja rakennusneuvos Veikko Rotista tie-       toteutetaan. Nykyvaiheessa aloite ei anna ai-
5462: ja vesirakennushallituksesta.                       hetta enempiin toimenpiteisiin.
5463:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen         Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5464: mukaan Syvinkisalmessa on vuodesta 1967 al-         nioi:ttaen ehdottaa,
5465: kaen liikennöinyt 33 tonnin kantoineo lossi,
5466: joka sallii kaikki voim~ssa olevan ajoneuvoase-               että toivomusaloite n:o 2136 hylät-
5467: tuksen mukaiset kuormitukset. Sillan rakenta-              täisiin.
5468:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1970.
5469: 
5470: 
5471: 
5472: 
5473:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-        nen, Niinikoski, Rekonen, Roden ja Salmi sekä
5474: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-       varajäsenet Jokinen, Mykkänen, Myyryläinen ja
5475: johtaja Sinkkonen, jäsenet Asunmaa, Nevalai-        Volotinen.
5476: 
5477: 
5478: 
5479: 
5480: E 1144/70
5481:                                  1970 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 45.
5482: 
5483: 
5484: 
5485: 
5486:                                      K u 1 k u 1 a i t o s v a Ii o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 29
5487:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa Karsinakosken ja Kos-
5488:                                  ken siltojen rakennustöiden aloittamista Mannisen-VirtaJan
5489:                                  maantiellä.
5490: 
5491:   Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä        mainittujen Koskisillan ja Karsinakosken sillan
5492: oukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-         uudelleen rakentamiseksi sekä maantien Manni-
5493: ~unnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Uusi-     nen-Virtala parantamiseksi. Siltojen uusimi-
5494: aion ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o        sen yhteydessä on tarkoitus parantaa tietä n.
5495: ~166.                                               2.1 km pituudelta. Työ sisältyy jo vuoden 1971
5496:   Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuullut    työohjelmaan. Näin ollen aloite ei enää anna
5497: siantuntijoina rakennusneuvos Väinö Skog-           aihetta enempiin toimenpiteisiin.
5498: trömiä ja rakennusneuvos Veikko Rotista tie-           Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5499: a vesirakennushallituksesta.                        nioittaen ehdottaa,
5500:   Hallituksen esitykseen valtion tulo- ja meno-
5501: rviok:si vuodelle 1971 sisältyy 380 000 mar-                   että toivomusaloite n:o 2166 hylät-
5502: ~an suuruinen määräraha toivomusaloitteessa                 täisiin.
5503:         Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1970.
5504: 
5505: 
5506: 
5507: 
5508:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-        nen, Niinikoski, Rekonen, Roden ja Salmi sekä
5509: ,eet osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-       varajäsenet Jokinen, Mykkänen, Myyryläinen ja
5510: ~htaja Sinkkonen, jäsenet Asunmaa, Nevalai-         Volotinen.
5511: 
5512: 
5513: 
5514: 
5515:   1145/70
5516:                                1970 Vp. -    Toiv.al. miet. n:o 46.
5517: 
5518: 
5519: 
5520: 
5521:                                     K u 1 k u 1 a i t o s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 30
5522:                                 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa sillan rakentamista
5523:                                 Simojoen yli Tainijoen lassipaikan kohdalla Simon kunnassa.
5524: 
5525:   Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä       joka on tarkoitus korvata 20 tonnin teräslos-
5526: mkokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-         silla. Lossin vähäisen liikenteen huomioon ot-
5527: llllD.an valmistelevasti käsiteltäväksi ed. Vil-   taen toistaiseksi ei ole pidetty aiheellisena suo-
5528: Lin ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o        rittaa tutkimuksia lossin korvaamisesta sillalla,
5529: 208.                                               koska siltahanke ilmeisesti ei olisi taloudelli-
5530:   Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-     sesti kannattava. Näin ollen aloite ei anna
5531: It asiantuntijoina rakennusneuvos Väinö Skog-      aihetta enempiin toimenpiteisiin.
5532: römiä ja rakennusneuvos Veikko Hotista tie-           Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5533:    vesirakennushallituksesta.                      nioittaen ehdottaa,
5534:   Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen
5535: IUkaan toivomusaloitteen tarkoittamalla lossi-                että toivomusaloite n:o 2208 hylät-
5536: likalla liikennöi nykyisin 12 tonnin teräslossi,           täisiin.
5537:     Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1970.
5538: 
5539: 
5540: 
5541: 
5542:  Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-        nen, Niinikoski, Rekonen, Roden ja Salmi sekä
5543: ~t osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-        varajäsenet Jokinen, Mykkänen, Myyryläinen
5544: 'htaja Sinkkonen, jäsenet Asunmaa, Nevalai-        ja Volotinen.
5545: 
5546: 
5547: 
5548: 
5549:  1146/70
5550:                                 1970 Vp. -    Toiv.al. miet. n:o 47.
5551: 
5552: 
5553: 
5554: 
5555:                                      K u 1 k u 1 aito s v a Ii o kunnan mietintö n:o 31
5556:                                  toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa sillan rakennustöiden
5557:                                  aloittamista Kemijoen yli Tervolan kirkonkylän kohdalla.
5558: 
5559:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä       alustavia tutkimuksia, jotka ovat edistyneet
5560: toukokuuta 1970 lähettänyt kulkulaitosvalio-        siten, että todennäköisesti jo ensi vuonna voi-
5561: kunnan valmistelevasti käsiteltäväksi ed. 'Vil-     daan panna vireille siltahankkeen käsittely vesi-
5562: min ym. yllä mainitun toivomusaloitteen n:o         oikeudessa. Siltahankkeen toteuttamisen ajan-
5563: 2209.                                               kohta jää riippumaan siitä, kuinka kilpailu-
5564:    Valiokunta on aloitetta käsitellessään kuul-     kykyinen hanke on muihin vastaaviin silta-
5565: lut asiantuntijoina rakennusneuvos Väinö Skog-      hankkeisiin verrattuna. Nykyvaiheessa aloite ei
5566: strömiä ja rakennusneuvos Veikko Rotista tie-       anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
5567: ja vesirakennushallituksesta.                          Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun-
5568:    Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen      nioittaen ehdottaa,
5569: mukaan toivomusaloitteen tarkoittamalla lassi-
5570: paikalla liikennöi nykyisin 12 tonnin teräslossi,             että toivomusaloite n:o 2209 hylät-
5571: joka ensi vuonna on tarkoitus vaihtaa 38 ton-              täisiin.
5572: nin teräslossiin. Siltahankkeesta on suoritettu
5573:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1970.
5574: 
5575: 
5576: 
5577: 
5578:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-        nen, Niinikoski, Rekonen, Roden ja Salmi sekä
5579: neet osaa puheenjohtaja Virtanen, varapuheen-       varajäsenet Jokinen, Mykkänen, Myyryläinen
5580: johtaja Sinkkonen, jäsenet Asunmaa, Nevalai-        ja Volotinen.
5581: 
5582: 
5583: 
5584: 
5585: E 1147/70
5586:                                 1970 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 48.
5587: 
5588: 
5589: 
5590: 
5591:                                      Laki • j a ta 1o usva Ii o kunnan m i et i n t ö n:o
5592:                                  14 toivomusaloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat ilmansuojelu-
5593:                                  lainsäädännön aikaansaamista.
5594: 
5595:    Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 29         selluloosan jäteliemestä, sekä bensiinimootto-
5596: päivänä toukokuuta 1970 lähettänyt laki- ja         rien pakokaasun sisältämiin haitallisiin aineisiin,
5597: talousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi    joista lyijy ihmisen elinympäristön ja luonnon
5598: ed. Tuomiojan ym. toivomusaloitteen n:o 917         saastumisvaaran takia ilmeisesti on vaarallisin.
5599: ja ed. Weckmanin ym. toivomusaloitteen n:o          Aloitteentekijät ehdottavat toivomusta sellaisen
5600: 926. Kuultuaan asiantuntijoina teollisuusneuvos     ilmansuojelusäännöstön laatimiseksi, joka ottaa
5601: Olli Ollilaa kauppa- ja teollisuusministeriöstä,    huomioon sekä ihmisen elinympäristön suo-
5602: ilmansuojelun ja meluntorjunnan neuvottelu-         jelun että luonnon tasapainon säilyttämisen.
5603: kunnan jäsentä, yli-insinööri Unto Koposta lii-        Aloitteen n:o 926 perusteluissa kiinnitetään
5604: kenneministeriöstä, filosofian tohtori Arvo Laa-    huomiota samoihin seikkoihin kuin aloitteen
5605: masta Työterveyslaitoksesta, Suomen Luonnon-        n:o 917 perusteluissa ja viitataan siihen, että
5606: suojeluliiton puheenjohtajaa, yliassistentti Olli   ilman saastuminen aiheuttaa ihmisille vakavia
5607: Ojalaa, Helsingin kaupungin puhtaanapitopääl-       terveydellisiä vaurioita. Esim. Helsingissä on
5608: likköä, diplomi-insinööri Heikki Saarentoa,         laskettu yli 10 000 asukkaan kärsivän ilman
5609: insinööri Pauli Lindforsia Helsingin kaupungin      saastumisen aiheuttamista haitoista. Aloitteen-
5610: terveydenhoitovirastosta sekä diplomi-insinöö-      tekijät ehdottavat saman sisältöistä toivomusta
5611: rejä K. H. Penttiä ja Mikko Tanneria Neste          kuin aloitteessa n:o 917.
5612: Oy:stä valiokunta esittää seuraavaa.                   Valiokunna..fl saamien tietojen mukaan ilma...'l-
5613:    Aloitteen n:o 917 perusteluissa todetaan,        iSuojelun ja meluntorjunnan neuvottelukunta,
5614: että Suomi on ainoita maita Euroopassa, jolla       joka jo aikaisemmin on laatinut alustavan ehdo-
5615: vielä ei ole ulkoilmaa koskevia saastekohtaisia     tuksensa ilmansuojelulainsäädännöksi, on saa-
5616: suosituksia ja normeja. Ilmansuojelulainsää-        nut tehtäväkseen lopullisen ehdotuksen laatimi-
5617: däntö on välttämätön perusta ilman saastumi-        sen. Myös jätehuoltokomitean mietintö on val-
5618: sen torjunnalle ja saastumiselle alttiina olevien   mistumisvaiheessa. Tämän vuoksi ja kun hal-
5619: ihmisten sekä aineellisten arvojen suojelulle.      litus jo siten on ryhtynyt aloitteissa tarkoitet-
5620:  Siksi olisi saatava aikaan erityinen ilmalaki      tuihin toimenpiteisiin, valiokunta, joka pitää
5621: tai -asetus taikka täydennettävä terveyden-         ilmansuojelulainsäädännön aikaansaamista kii-
5622: hoito- ja luonnonsuojelulakia ilmansuojelusään-     reellisenä, ei tässä vaiheessa pidä aiheellisena
5623: nöksin. Myös kansainväliset sopimukset ovat         ehdotettujen toivomusten esittämistä.
5624: tarpeen, koska on ilmeistä, että useat ilman           Edellä esitetyin perustein valiokunta ehdot-
5625:  saasteet leviävät pitkiäkin matkoja, jopa koko     taa kunnioittavasti,
5626: maapallolla. Suomen oloissa on suurin huomio
5627: kiinnitettävä savukaasujen sisältämään rikki-                  että puheena olevat toivomusaloit-
5628:  dioksidiin, joka on peräisin pohtoöljystä tai              teet n:ot 917 ja 926 hylättäisiin.
5629:      HelsingiSISä 8 päivänä joulukuuta 1970.
5630: 
5631: 
5632: 
5633: 
5634:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-        Liedes, Loikkanen, Mäki, Pekonen, Rytkönen,
5635: neet osaa puheenjohtaja Kaarna, varapuheen-         Salmivuori, Stenbäck, Syrjä, S. Westerlund ja
5636: johtaja Mäkinen, jäsenet Breilin, R. Kangas,        Volotinen.
5637: 
5638: 
5639: 
5640: 
5641: E 1161/70
5642:                                   1970 Vp. -     Toiv.al.miet. n:o 49.
5643: 
5644: 
5645: 
5646: 
5647:                                        L a k i- j a ta 1 o u s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o 15
5648:                                    toivomusaloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat lyijyn korvaa-
5649:                                    mista alkoholilla bensiinissä ja moottoriajoneuvojen aiheuttaman
5650:                                    ilman saastumisen ehkäisemistä.
5651: 
5652:     Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 29             Aloitteen n:o 939 perusteluissa lausutaan,
5653: päivänä toukokuuta 1970 lähettänyt laki- ja           että ilman saastumisesta on muodostumassa to-
5654: talousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi      dellinen vaara kaupungeissamme. Ilmaa saas-
5655: ed. Stenbäckin ym. toivomusaloitteen n:o 898          tuttavat etupäässä teollisuuslaitokset ja moot-
5656: ja ed. Vikatmaan ym. toivomusaloitteen n:o            toriajoneuvot. Moottoriajoneuvojen aiheutta-
5657: 939. Kuultuaan asiantuntijoina teollisuusneu-         maa ilman saastumista voidaan ehkäistä säätä-
5658: vos Olli Ollilaa kauppa- ja teollisuusministe-        mällä pakollisiksi umpinainen kampikammiotuu-
5659: riöstä, ilmansuojelun ja meluntorjunnan neu-          letus sekä ryhtymällä toimenpiteisiin pohto-
5660: vottelukunnan jäsentä, yli-insinööri Unto Ko-         aineissa lisäaineena olevan lyijyn kieltämiseksi.
5661: posta liikenneministeriöstä, filosofian tohtori       Tähän päästään lainsäädännöllä, jolla poltto-
5662: Arvo Laamasta Työterveyslaitoksesta, Suomen           aineveron vähennyksellä kompensoidaan oktaa-
5663: Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajaa, yliassis-        niluvun kohottaminen ilman lyijyä, joutumatta
5664: tentti Olli Ojalaa, Helsingin kaupungin puh-          suorittamaan polttoaineen hinnan korotusta.
5665: taanapitopäällikköä, diplomi-insinööri Heikki         Maassamme samoin kuin koko Euroopassa olisi
5666: Saarentoa, insinööri Pauli Lindforsia Helsingin       aikaansaatava yhtenäinen lainsäädäntö, jossa
5667: kaupungin terveydenhoitovirastosta sekä dip-          kiellettäisiin polttomoottoristen ajoneuvojen
5668: lomi-insinöörejä K. H. Penttiä ja Mikko Tanne-        valmistaminen maaliikennettä varten vuoden
5669: ria Neste Oy:stä valiokunta esittää seuraavaa.        1980 jälkeen, kuten Kalifornian osavaltiossa
5670:     Aloitteen n:o 898 perusteluissa todetaan,         Yhdysvalloissa on tehty. Tällainen lainsäädäntö
5671: että bensiinin pakokaasuissa on monia aineita,        pakottaisi autonvalmistajat kehittämään ajoneu-
5672: jotka ovat vaarallisia hengitykselle. Näihin          voja, jotka eivät saastuta ilmaa.
5673: kuuluu tetraetyylilyijy. Sillä on lisäksi sellainen      Valiokunnan saamien tietojen mukaan aloit-
5674: ominaisuus, ettei sitä voida hajoittaa, vaan se       teiden perusteluissa tarkoitettuja teknillisiä ky-
5675: kerääntyy ilmakehään. Pakokaasujen puhdista-          symyksiä tutkitaan kiireellisesti Yhdistyneiden
5676: miseksi voidaan soveltaa kahta menetelmää eli         Kansakuntien alaisten järjestöjen ja myös poh-
5677: joko siten, että pyritään estämään vahingollis-       joismaisen yhteistyön puitteissa. Valiokunta
5678: ten saasteiden syntyminen moottorissa tai siten,      katsoo, että asia olisi käsiteltävä ilmansuojelu-
5679: että vahingolliset aineet hävitetään ennen kuin       lainsäädännön valmistelun yhteydessä. Kun
5680: ne pääsevät ulkoilmaan. Viimeksi mainittu me-         aloitteissa tarkoitettujen toimenpiteiden tarkoi-
5681: netelmä vaatisi pakokaasun puhdistajia, jotka         tuksenmukaisuus jo on hallituksen toimesta
5682: merkitsevästi korottaisivat autojen hintoja.          tutkittavana ja ilmansuojelulainsäädäntö on val-
5683:  Lyijy voidaan bensiinissä kuitenkin korvata          misteluvaiheessa, valiokunta, joka pitää ilman-
5684:  alkoholilla, jolla ei ole samaa vahingollista vai-   suojelulainsäädäntöä kiireellisenä, ei tässä vai-
5685:  kutusta kuin lyijyllä. Suoritettujen tutkimusten     heessa katso aiheelliseksi puoltaa ehdotettujen
5686:  mukaan alkoholi kallistaisi bensiinin hintaa         toivomusten esittämistä.
5687:  muutamalla pennillä. Näitä kustannuksia ei              Edellä esitetyin perustein valiokunta ehdot-
5688:  aloitteentekijäin mielestä kuitenkaan voi pitää      taa kunnioittavasti,
5689:  liian suurina ihmisten terveyden ja ympäristön
5690:  suojelemiseksi. Aloitteentekijät ehdottavat toi-               että toivomusaloitteet n:o 898 ja 939
5691:  vomusta lyijyn korvaamiseksi alkoholilla ben-                hylättäisiin.
5692:  siinissä.
5693:       Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1970.
5694: 
5695: 
5696: 
5697: E 1162/70
5698: 2                            1970 Vp. -   Toiv.al.miet. n:o 49.
5699: 
5700:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-   Liedes, Loikkanen, Mä:ki, Pekonen, Rytkönen,
5701: neet osaa puheenjohtaja Kaarna, varapuheen-    Salmivuori, Stenbäck, Syrjä, S. Westerlund ja
5702: johtaja Mäkinen, jäsenet Bveilin, R. Kangas,   Volotinen.
5703:                                  1970 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 50.
5704: 
5705: 
5706: 
5707: 
5708:                                       Laki · j a ta 1 o u s v a 1 i o k u n n a n m i e t i n t ö n:o
5709:                                   16 toivomusaloitteen johdosta, joka tarkoittaa rikkipitoisen polt-
5710:                                   toöljyn käytön kieltämistä.
5711: 
5712:     Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 29         minen energianlähteenä muihin energianlähtei-
5713: päivänä toukokuuta 1970 lähettänyt laki- ja ta-      siin muodostuu kansantaloudelliselta kannalta
5714: lousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi       oikeudenmukaisemmaksi. Aloitteentekijät eh-
5715: ed. Koiviston ym. edellä mainitun toivomus-          dottavat toivomusta toimenpiteistä öljyssä ole-
5716: aloitteen n:o 812. Kuultuaan asiantuntijoina         van rikin talteenottamista ja rikkiä sisältävän
5717: teollisuusneuvos Olli Ollilaa kauppa- ja teolli-     polttoöljyn käytön rajoittamista tai kieltämistä
5718: suusministeriöstä, ilmansuojelun ja meluntor-        koskevan lakiesityksen antamiseksi.
5719: junnan neuvottelukunnan jäsentä, yli-insinööri          Valiokunta viittaa teollisuusministeri Väinö
5720: Unto Koposta liikenneministeriöstä, filosofian       Leskisen 27 päivänä helmikuuta 1970 anta-
5721: tohtori Arvo Laamasta Työterveyslaitoksesta,         maan vastaukseen vuoden 1969 valtiopäivillä
5722: Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajaa,          tehtyyn kirjalliseen kysymykseen. Vastaukses-
5723: yliassistentti Olli Ojalaa, Helsingin kaupungin      saan ministeri Leskinen lausui seuraavaa:
5724: puhtaanapitopäällikköä, diplomi-insinööri Heik-         "Suomen öljynjalostamoille tuleva raakaöljy
5725:  ki Saarentoa, insinööri Pauli Lindforsia Hel-       sisältää n. 1. 7 % rikkiä, eli suhteellisen vähän
5726: singin kaupungin terveydenhoitovirastosta sekä       ottaen huomioon yleensä raakaöljyn rikkipitoi-
5727: diplomi-insinöörejä K. H. Penttiä ja Mikko           suuden. öljynjalostamaissa valmistettava ben-
5728: Tanneria Neste Oy:stä valiokunta esittää seu-        siini ei sisällä ensinkään rikkiä ja niin sanotut
5729:  raavaa.                                             keskitisleet, dieselöljy ja kevyt polttoöljy, sisäl-
5730:     Aloitteen perusteluissa lausutaan, että Suo-     tävät vain 0.3-0.4 % rikkiä. Länsi-Saksassa
5731:  men vesille ja maaperälle on ominaista verraten     niiden osalta vaaditaan, että rikkipiroisuuden
5732:  suuri happamuus. Sadeveden happamuuden              tulee olla alle 0.5 %. Raskas polttoöljy, jota
5733:  syinä ovat varsinkin nestemäisten polttoainei-      Porvoon jalostamo tuottaa yli 2 miljoonaa ton-
5734:  den käytön kasvu ja suliiittiselluloosateollisuu-   nia, sisältää 2.6-2.8 % eli noin 70 000 tonnia
5735:  den siirtyminen jäteliemien polttoon. Kummas-       rikkiä. Koko valtakunnan huomioon ottaen
5736:  sakin tapauksessa sadeveden happamuus johtuu        määrät lienevät kaksi kertaa suuremmat.
5737:  rikkihaposta, joka on peräisin palamisen tulok-        Jalostamon toimiessa on tähän saakka ben-
5738:  sena syntyvästä tai vapautuvasta rikkidioksi-       siinistä ja keskitisleistä erotettu rikki poistunut
5739:  dista. Rikin poistaminen polttoöljystä, jossa       pakokaasujen mukana rikkidioksina ja vain ai-
5740:  sitä on jopa .3 painoprosenttia, on välttämä-       van pieni murto-osa rikkitrioksidina, joka ilman
5741:  töntä luonnon tasapainoon kohdistuvan uhan          kosteuden vaikuttaessa on muuttunut rikkiha-
5742:  torjumiseksi. Rikin oksidit ja niiden yhtyes,sä     poksi. Neste Oy:lle valmistuu Porvoon jalosta-
5743:  veteen syntyvät hapot tuhoavat myös ihmisen         molle v. 1972 rikintalteenottolaitos, jonka vuo-
5744:  rakentamaa ympäristöä. Öljyn hinnanmuodos-          sikapasiteetti tulee olemaan n. 30 000 tonnia
5745:  tu:ksessa ei ole otettu huomioon ympäristön-        rikkiä, eli se määrä, joka nyt on poistunut sa-
5746:  suojelukustannuksia, joista eräs on luonnon ta-     vukaasujen mukana ympäristöön. Tämän jäl-
5747:  sapainoa uhkaavan ja korroosiota aiheuttavan        keen ei itse öljynjalostamosta pääse ympäris-
5748:  rikin poistamisesta aiheutuva kustannuserä. Ri-     töön rikkidioksidia, vaan ainoastaan se osa, jo-
5749:  kin poistaminen öljystä on teknisesti ainakin       ka jää vielä raskaaseen polttoöljyyn. Jos tästä
5750:   tyydyttävästi ratkaistu. Rikin talteenotto on      öljystä pitäisi vielä poistaa rikki, nostaisi se öl-
5751:  myös taloudellisempi ratkaisu kuin pohtoöl-         jyn valmistuskustannuksia n. 15-25 %.
5752:   jystä syntyvien savukaasujen puhdistus. Rikit-        Koska meillä Suomessa öljyn kulutus, on suh-
5753:   tömiin polttoöljyihin siirtyminen merkitsee        teellisen pientä, verrattuna esimerkiksi Keski-
5754:  polttoöljyn hinnan nousua. Näin öljyn vertaa-       Euroopan maihin, ja koska meillä raskasta
5755: E 1179/70
5756: 2                                 1970 Vp.- Toiv.al.miet. n:o 50.
5757: 
5758: polttoöljyä käyttävät laitokset ovat hajallaan        gianlähteiden - atomienergian ja maakaasun
5759: ympäri maata ja suhteellisen kaukana toisistaan,      - käyttöönotto. Tämän vuoksi ja kun minis-
5760: ei öljyn mukana ilmaan ja sen kautta maahan           teri Leskisen edellä olevassa vastauksessa mai-
5761: tulleella rikkidioksidimäärällä ole sanottavam-       nittu rikin talteenottolaitos valmistuu vuonna
5762: paa haittavaik.utusta, eikä myöskään hälyttäviä       1972 sekä kun asia on ilmansuojelun ja melun-
5763: korroosiohaittoja. Hallitus kuitenkin pyrkii tar-     torjunnan neuvottelukunnan käsiteltävänä ja
5764: koin seuraamaan tilanteen kehitystä niin ettei        kuulunee lisäksi vuoden 1971 tulo- ja meno-
5765: pohtoaineissa oleva rikki, ja erityisesti rikki-      arvioesityksessä edellytetyn ympäristönsuojelun
5766: dioksidi, pääsee muodostumaan meillä luontoa          neuvottelukunnan       toimialaan,    valiokunta
5767: pilaavaksi haittatekijäksi ja että polttoaineiden     katsoo, ettei ehdotetun toivomuksen esittämi-
5768: rikkipitoisuutta pyritään pienentämään riippu-        seen tässä vaiheessa ole aihetta.
5769: matta siitä, mikä on raakaöljyn rikkipitoisuus."         Edellä esitetyin perustein valiokunta ehdot-
5770:    Aloitteessa tarkoitettu asia liittyy ilmansuoje-   taa kunnioittavasti,
5771: luun, jota koskevan lainsäädännön valm~stelu­
5772: työ on käynnissä. Valmisteilla on lisäksi ilman-                että toivomusaloite n:o 812 hylättäi-
5773: suojelun kannalta vähemmän haitallisten ener-                siin.
5774:       Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1970.
5775: 
5776: 
5777: 
5778: 
5779:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet       Loikkanen, Mäki, Pekonen, Salmivuori, Sten-
5780: osaa puheenjohtaja Kaarna, varapuheenjohtaja          bäck, Syrjä, Tikkanen, S. Westerlund ja Volo-
5781: Mäkinen, jäsenet Breilin, Katajavuori, Liedes,        tinen.
5782:                                1970 Vp. -     Toiv.al. miet. n:o 51.
5783: 
5784: 
5785: 
5786: 
5787:                                     Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö
5788:                                  n:o 31 toivomusaloitteiden johdosta, jotka tarkoittavat määrä-
5789:                                  rahan ottamista vuoden 1971 tulo- ja menoarvioesitykseen.
5790: 
5791:    Eduskunta on päätöspöytäkirjanottein 29              ed. Pekkarisen ym. toiv.al. n:o 1280 määrä-
5792: päivältä viime toukokuuta lähettänyt maa- ja         rahasta maankäyttölain mukaisiin lainoihin;
5793: metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsitel-        ed. Pekkarisen ym. toiv.al. n:o 1281 määrä-
5794: täväksi seuraavat toivomusaloitteet:                 rahasta maankäyttölain mukaisia tietöitä var-
5795:    ed. Antilan ym. toiv.al. n:o 1170 määrära-        ten;
5796: hasta mehiläishoidon tutkijan viran perustami-          ed. Pekkarisen ym. toiv.al. n:o 1287 määrä-
5797: seksi Maatalouden tutkimuskeskukseen;                rahasta kalanviljelylaitoksen rakentamiseksi Ha-
5798:    ed. Eskelisen ym. toiv.al. n:o 1176 määrä-        rinkaankosken alapuolelle Tervossa;
5799: rahasta maatalouskoneiden tutkimus- ja koease-          ed. Ruokolan ym. toiv.al. n:o 1294 määrä-
5800: man perustamiseksi Muuruvedelle;                     rahasta opistotasoisen maatalouskoulutuksen
5801:    ed. Härkösen ym. toiv.al. n:o 1202 määrä-         aloittamiseksi Muhoksen Koivikon koulutilalla;
5802: rahasta maanviljelyn ja maatalouden rakennus-           ed. Ruokolan ym. toiv.al. n:o 1295 määrä-
5803: toiminnan sekä kotieläintalouden edistämiseen;       rahasta turkistarhauksen neuvontatyöhön Ou-
5804:    ed. Jämsenin ym. toiv.al. n:o 1208 määrä-         lun ja Lapin lääneissä;
5805: rahasta kalatalousneuvonnan edistämiseen;               ed. Suokkaan ym. toiv.al. n:o 1311 määrä-
5806:     ed. Karpolan ym. toiv.al. n:o 1218 määrä-        rahasta turkistarhauksen lainoittamiseen ja
5807: rahasta siirtona maatilatalouden kehittämisra-          ed. Vilmin ym. toiv.al. n:o 1354 määrära-
5808:  hastoon;                                           .hasta Simojokisuun ruoppaamiseksi Simojoen
5809:     ed. Ensio Laineen ym. toiv.al. n:o 1237 mää-     vesistön kalakannan lisäämistä varten.
5810: rärahasta Kustavin Vuonaisten troolisataman             Kun valiokunta ei ole ehtinyt käsitellä edel-
5811:  ja -keskuksen rakentamista varten;                  lä mainittuja aloitteita ennen kuin hallituksen
5812:     ed. Mattilan ym. toiv.al. n:o 1253 määrä-        esitys valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle
5813: rahasta mehiläisten talviruokintaan käytettävän      1971 annettiin eduskunnalle, valiokunta kun-
5814:  sokerin hinnan alentamiseen;                        nioittaen ehdottaa,
5815:     ed. Orrenmaan ym. toiv.al. n:o 1275 mää-
5816:  rärahasta ulkomailla tapahtuvaan minkinnahko-                että toivomusaloitteet n:ot 1170,
5817:  jen kuluttajamainontaan;                                   1176, 1202, 1208, 1218, 1237, 1253,
5818:     ed. Orrenmaan ym. toiv.al. n:o 1276 mää-                1275, 1276, 1280, 1281, 1287, 1294,
5819: rärahasta turkiseläinkasvatukseen liittyvään tut-           1295, 1311 ja 1354 katsottaisiin rauen-
5820:  kimustoimintaan;                                           neiksi.
5821:       Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1970.
5822: 
5823: 
5824: 
5825: 
5826:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-        Lepistö, Lillqvist, Lottanen, Mustonen, Pu-
5827: neet osaa puheenjohtaja Mattila, varapuheen-        hakka, Raatikainen, Vartia, H. Westerlund ja
5828: johtaja Nevalainen, jäsenet Antila, Järvenpää,      Vilmi sekä varajäsenet L. Linna ja Tähkämaa.
5829: 
5830: 
5831: 
5832: 
5833: E 1194/70
5834:                               1970 Vp. -      Toiv.al.miet. n:o 52.
5835: 
5836: 
5837: 
5838: 
5839:                                     U 1k o asiain v a 1i o kunnan mietintö n:o 15
5840:                                 toivomusaloitteen johdosta määrärahasta Suomalais-norjalaisen
5841:                                 kulttuurirahaston perustamiseksi.
5842: 
5843:    Eduskunta on päätöspöytä:kirjan ottein 29       hallitus ottaisi vuoden 1971 .tulo- ja menoar-
5844: päivältä viime toukokuuta lähettänyt ulkoasi-      vioesitykseen 1 000 000 mk Suomalais-norja-
5845: ainvaliokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi      laisen kulttuurirahaston perustamista varten
5846: ed. Ehrnroothin ym. toiv.al. n:o 112 määrä-        sen peruspääomaksi.
5847: rahasta Suomalais-norjalaisen kulttuurirahaston       Sen johdosta, että hallituksen esitys valtion
5848: perustamiseksi. Käsiteltyään asian ja kuultuaan    tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1971 on jo an-
5849: sen johdosta Pohjoismaiden neuvoston Suomen        nettu eduskunnalle, ei ehdotetun toivomuksen
5850: valtuuskunnan pääsihteeriä Eiler Hultinia ja       esittäminen enää voi tulla kysymykseen. Sano-
5851: ulkoasiainministeriön    apulaisosastopäällikköä   tun perusteella valiokunta kunnioittaen eh-
5852: Matti Tuovista ulkoasiainvaliokunta kunnioit-      dottaa,
5853: taen esittää seuraavaa.
5854:    Mainitussa toivomusaloitteessa ehdotetaan                että käsiteltävänä oleva toivomus-
5855: eduskunnan hyvaksyttäväksi toivomus, että                 aloite katsottaisiin t·auenneeksi.
5856:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1970.
5857: 
5858: 
5859: 
5860: 
5861:    Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-      man, Lähteenmäki, Perheentupa, Rönkkö, Si-
5862: neet osaa puheenjohtaja Sorsa, varapuheenjoh-      nisalo, Tarjanne, Tuomioja ja Vennamo.
5863: taja Melin, jäsenet Flinck, Kuusinen, Linde-
5864: 
5865: 
5866: 
5867: 
5868: ·E 1199/70
5869:                                  1970 Vp. -     Toiv.al. miet. n:o .53.
5870: 
5871: 
5872: 
5873: 
5874:                                       Puolustusasiainvaliokunnan                      mietintö
5875:                                   n:o 3 toivomusaloitteiden johdosta, jotka sisältävät ehdotuksen
5876:                                   varusmiesten ilmaisista lomamatkoista.
5877: 
5878:    Eduskunta on pöytäkirjanottein 29 päivältä         teillä, postiautoissa ja yksityisissä linja-autoissa.
5879: :oukokuuta 1970 fähettänyt puolustusasiain-           Kiitojuniin ei alennnusta myönnetä. Yksityi-
5880: raliokunhalle käsiteltäväksi ed. Bernerin ym.         sissä linja-autoissa on vähimmäismaksu 50 %
5881: :oivomusaloitteen n:o 2214 varusmiesten il-           61 km:n matkan hinnasta ja pitemmillä mat~
5882: naisHikenteen järjestämisestä rautateillä ja pos-     koilla 50 % taksasta.
5883: :iautoissa, ed. Breilinin ym. toivomusaloitteen          Puolustuslaitoksen piirissä ovat lomamahdol-
5884: 1:0 2215 asevelvollisille myönnettävien yleis-        lisuudet lisääntyneet. Vapaa-ajan tarkoituksen-
5885: :en kUlkuneuvojen vapaalippujen määrän ko-            mukaista käyttöä on kuitenkin rajoittanut hen-
5886: :ottamisesta, ed. Hjerppen ym. toivomusaloit-         kilökohtaisten, yleisiin kulkuneuvoihin tarkoi-
5887: :een n:o 2221 varusmiesten vapaiden loma-             tettujen vapaalippujen määrän vähäisyys. Tä-
5888: natkalippujen lisäämisestä ja ed. Poutiaisen          män takia ja asevelvollisten yleensä heikon
5889: rm. toivomusaloitteen n:o 2229 asevelvollisten        taloudellisen aseman johdosta on seurauksena
5890: lmaisista lomamatkoista rautateillä. Kuultuaan        ollut epämieluisan "peukalokyydin" lisäänty-
5891: 1sian johdosta apulaisjohtaja Y. Jallia rautatie-     minen. Nuoret palveluksessa olevat ovat siis
5892: Jallituksesta, ylijohtaja J. W alleniusta ja mais-    erilaisessa asemassa vapaa-aikojen mielekkään
5893: :eri E. Rantasta valtiovarainministeriöstä, toi-      käytön suhteen, riippuen varallisuusasteesta ja
5894: miupseeri E. Sarastea liikkuvasta poliisista,         palveluspaikan etäisyydestä kotiseudulta. Vähä-
5895: maisteri K. Salosta Varusmiesliitosta, majuri         varaisella pitkämatkalaisella ei useinkaan ole
5896: P. Parikkaa pääesikunnasta, maisteri H. Mäki-         mahdollisuuksia matkustaa lomallaan varus-
5897: Jeskaa Linja-autoliitto ry:stä ja apulaisjohtaja      kunta-alueelta kotiinsa, jolloin yhteys omaisiin
5898: \1. Marttista posti- ja lennätinhallituksesta         jää heikoksi. Kulkuneuvon valintaan vaikut-
5899: Juolustusasiainvaliokunta esittää seuraavaa.          tavana tekijänä on otettava huomioon, että
5900:     Varusmies, joka palvelee 240 päivää, on           useimmissa tapauksissa yksityisten liikennöitsi-
5901: Jikeutettu saamaan sotilaslomaliput neljää va-        jöiden linja-autoyhteydet ovat huomattavasti
5902: Jaata edestakaista lomamatkaa varten rauta-           nopeammat kuin rautatiet ja postiautoyhteydet.
5903: teillä ja 330 päivää palveleva varusmies saa          Pääesikunnan tilastojen mukaan on yksityisten
5904: liput kuutta lomamatkaa varten. Mikäli varus-         kulkuneuvojen käyttö kasvanut, kun taasen
5905: mies suorittaa lomamatkan linja-autolla, anne-        rautateiden käyttö on pysynyt lähes samana.
5906: taan ns. autolomalippuja vastaava määrä. Soti-           Puolustusvoimissa aiheuttaa nykyinen mat-
5907:  laslomalippu tai autolomalippu voidaan lisäksi       kalippujärjestelmän hoito paljon työtä vaatien
5908:  myöntää varusmiehelle, kun hänelle on hyväk-         huomattavan määrän työvoimaa, laajan kirjeen-
5909:  ;ytty lomaa kuten ns. kuntoisuusloma, loma           vaihdon ja edestakaista laskutusta. Järjestel-
5910:  läheisen omaisen kuoleman johdosta, perhe-           mästä vapautumista olisi pidettävä merkittä-
5911:  juhlaloma tai työloma. Vapaat matkat myön-           vänä rationalisointitoimenpiteenä valtion hal-
5912:  letään vain lomamatkaa varten kotiseudulle.          linnossa.
5913:  Soittaja- ja ratsuttajaoppilailla on samat oikeu-       Puolustuslaitos on asevelvollisille v. 1969
5914:  :let kuin 330 päivää palvelevilla varusmiehillä ja   myöntänyt vapaalippuja rautateille n. 1 500 000
5915:  ;iviilipalvelumiehillä samat oikeudet kuin 240       mk:n ja yksityisiin kulkuneuvoihin n. 757 000
5916:  päivää palvelevilla varusmiehillä. Muilla kuin       mk:n arvosta. Valtion kustannukset v. 1969
5917:  ~dellä mainituilla lomamatkoilla saavat varus-       olivat siis n. 2 257 000 mk. Rautatielippuja
5918:  miehet sekä soittaja- ja ratsuttajaoppilaat          ovat varusmiehet itse ostaneet 50 % :n alen-
5919:  50 % :n alennuksella ostaa matkalippuja rauta-       nuksella n. 1 000 000 mk:n arvosta. Vastaa-
5920: E 1211/70
5921: 2                                  1970 Vp. -      Toiv.al. miet. n:o 53.
5922: 
5923: vista 50 % :n alennuslipuista ei yksityisillä lii-       puoliset edellytykset lomien käyttöön ja viet
5924: kennöitsijöillä ole tilastoa. On ilmeistä, että          toon. Tämä on mahdollista vain siten, etti
5925: viimeksi mainitut yhteydet silloin, kun ase-             lomamatkat ovat vapaita varuskunta-alueet
5926: velvollinen joutuu kustantamaan matkansa,                ulkopuolella sijaitseviin lomakohteisiin kaikiss:
5927: ovat suosituimmat. Kun ilmaisliikenteen järjes-          yleisissä kulkuneuvoissa siis rautateillä, posti
5928: täminen todennäköisesti laajentaisi juuri yksi-          autoissa ja yksityisten liikennöitsijöiden kulku
5929: tyisten kulkuneuvojen käyttöä, ei ilman yksi-            neuvoissa. Tämä aiheuttaisi valtiolle kustan
5930: tyiskohtaista tutkimusta ole mahdollista arvi-           nuksia ja olisi valtion menojen kasvu tälti
5931: oida valtion kokonaismenoja, mikäli täydelli-            osalta yksityiskohtaisesti tutkittava määräraha
5932: seen ilmaisliikenteeseen siirryttäisiin. Ilmais-         tarpeen selvittämiseksi.
5933: liikenteen toteuttamisen edellytyksenä on val-              Edellä olevan perusteella puolustusasiain
5934: tion tuki niin sen omille liikennelaitoksille            valiokunta kunnioittaen ehdottaa eduskunnat
5935: kuin yksityisille yrittäjille. Tutkimuksissa olisi       hyväksyttäväksi toivomuksen,
5936: otettava huomioon todellisten menojen mää-
5937: rittäminen, koska esimerkiksi rautateillä ny-                      että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiil
5938: kyään on vapaata, tyhjää tilaa. Sotilasviran-                   varusmiesten, soittaja- ja ratsuttajaoppi
5939: omaisilla on mahdollisuuksia säännöstellä lo-                   laiden sekä siviilipalvelumiesten varus
5940: mia ja täten lomaliikennettä siten, että sen                    kunta-alueen ulkopuolelle tapahtuvie1
5941: huiput eivät osu yhteen yleisen liikenteen                      kotilomamatkojen järjestämiseksi siten
5942: huippujen kanssa.                                               että ne olisivat ilmaisia valtion omista
5943:    Valiokunta katsoo, että kaikille varusmie-                   missa kulkuneuvoissa ja että Hallitu.
5944: hille, soittaja- ja ratsuttajaoppilaille sekä siviili-          tutkisi mahdollisuudet siirtyä maksutta
5945: palvelumiehille olisi luotava yhtäläiset ja tasa-               miin matkoihin myös yksityisten omis
5946:                                                                 tamissa kulkuneuvoissa.
5947:       Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1970.
5948: 
5949: 
5950: 
5951: 
5952:   Asian käsittelyyn valiokunnassa ovat otta-             Kantola, Knuuttila, Lepistö, Rönkkö, Suokas
5953: neet osaa puheenjohtaja S. Westerlund, vara-             Tarvajärvi, H. Westerlund ja varajäsene
5954: puheenjohtaja Hjerppe sekä jäsenet Breilin,              Heino ja Pekonen.
5955: lll
5956: 1
5957: 1
5958: 1
5959:     1
5960:     1
5961:     1
5962:         1
5963:         1
5964:         1
5965:             1
5966:             1
5967:             1
5968:                 1
5969:                 1
5970:                 1
5971:                     1
5972:                     1
5973:                     1
5974:                         1
5975:                         1
5976:                         1
5977:                             1
5978:                             1
5979:                             1
5980: Kirj. ksm. n:o 1.
5981: 
5982: 
5983: 
5984: 
5985:                                    Vilmi: Kotimaisen kalan menekin turvaamisesta.
5986: 
5987: 
5988:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he II e.
5989: 
5990:     Maassamme on suoritettu tutkimuksia, jotka           Kyselyn perusteluiksi esitämme seuraavat ky-
5991: osoittavat, että eräiden teollisuus- ja tuotanto-     symykset:
5992: laitosten lähettyvillä olevilta vesialueilta pyy-        1. Parhaillaan on vireillä eräiden vanhem-
5993: detyissä kaloissa on ollut huomattavia määriä         pien teollisuus- ja tuotantolaitosten jätevesien
5994: elohopeaa. Eräiden tutkijoiden ilmoitusten mu-        vesistöön johtamista koskevat vesilain tarkoit-
5995: kaan vähäisetkin elohopeamäärät ravinnon mu-          tamat lupahakemuksien käsittelyt. Moneen ve-
5996: kana nautittuna a,1heuttavat ajanmittaan vaaraa       sistöön on aikoinaan laskettu jätevesien mu-
5997: terveydelle. Ilmeisesti elohopeapitoisuutta kos-      kana elohopeaa, joka siellä on vaarana vastai-
5998: kevat tutkimukset jatkuvat, koska silloin täl-        suudessakin. Mielestämme tutkimuksilla olisi
5999: löin tulee tietoon uusia tutkimustuloksia.            selvitettävä, minkä verran eri vesistöihin on jo
6000:      Kysymys siitä, missä vesistöissä tai vesistön    aikaisemmin laskettu elohopeaa ja minkä ver-
6001: osissa kalat ja niiden ravintoeläimet ovat elo-       ran sitä lasketaan vieläkin. Tämän jälkeen vesi-
6002: hopean saastuttamia, ei liene vielä luotetta-         o1keuden olisi määrättävä riittävä korvaus saas-
6003: vasti selvitetty. Tästä syystä on jouduttu erään-     tutetun vesialueen omistajille ja kalastusoikeu-
6004: Jaiseen epävarmuuden tilaan. Kalastajat eivät         den haltijoille. Kuka sitten korvausten maksun
6005: varmasti tiedä, mitkä teollisuus- ja tuotanto-        jälkeen määrää jonkin vesialueen täydelliseen
6006: laitokset ovat laskeneet tai laskevat vesistöön       tai osittaiseen kalastuskieltoon, on epätietoista.
6007:  jätevesien mukana elohopeaa, ja millä vesi-             2. Yleensä tiedetään, että eräiden ulkolais-
6008:  alueella kalastusta ei saisi harjoittaa. Eräät ka-   ten elintarvikkeiden maahantuonti on verrat-
6009:  lan kuluttajat luulevat, että kaikki kotimaiset      tain hyvin valvottua. Nyt on kuitenkin epäsel-
6010:  kalat ovat elohopean saastuttamia.                   vyyttä siitä, suoritetaanko elohopeapitoisuutta
6011:      Nykyisestä epävarmuuden tilasta ovat joutu-      koskevia tutkimuksia ulkoa tuoduille tuoteille
6012:  neet kärsimään kalastajat ja kalastusoikeuksien      ja jäädytetyille kaloille sekä eri tavoin säilö-
6013:  omistajat. Kotimaisten kalojen menekki on hei-       tyille kaloille.
6014:  kentynyt ja kalastuspaikkojen vuokrat ovat              Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
6015:  eräin paikoin laskeneet.                             3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6016:      Ulkolaisten kalojen ja kalavalmisteiden maa-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6017:  hantuojat ja myyjät ovat alkaneet käyttää val-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6018:  litsevaa tilannetta hyväkseen. Ulkolaisia kaloja
6019:  mainostettaessa ilmoitetaan, että ne on kalas-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
6020:  tettu sellaisilta vesialueilta, joissa ei ole elo-          maassamme harjoitetun elohopeahälyn
6021:  hopeapitoisia kaloja tavattu, ja jossa valvovat             vuoksi on kotimaisen kalan menekki
6022:  viranomaiset pitävät huolen siitä, että tervey-             heikentynyt ja ulkolaisen kalan kysyntä
6023:  delle vaarallisia kaloja ei kalasteta eikä myös-            lisääntynyt, minkä vuoksi maamme ka-
6024:  kään kaupata.                                               lastusta harjoittanut vähävarainen väes-
6025:      Nykyisin vallitseva tilanne näyttää johtavan            tö on joutunut entistä suurempiin ta-
6026:   siihen, että kotimaisten kalojen kalastus paa-             loudellisiin vaikeuksiin, ja jos on,
6027:   ja sivuelinkeinona menettää merkityksensä ja                  mihin toimenpiteisiin Hallitus on
6028:   kalakauppa muuttuu ulkolaisen kalan välityk-               ryhtynyt tai aikoo ryhtyä puheena ole-
6029:   seksi.                                                     van epäkohdan korjaamiseksi?
6030:       Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
6031: 
6032:                                             Pekka Vilmi.
6033: E 434/70
6034: 2
6035: 
6036: 
6037: 
6038: 
6039:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
6040: 
6041:    Herra Puhemies on kuluvan vuoden huhti-          valmisteiden elohopeapitoisuuksia sekä ryhtyä
6042: kuun 6 päivänä päivätyssä kirjeessä valtio-         tarvittaviin valvonnallisiin toimenpiteisiin, mi-
6043: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa maini-        käli se osoittautuu aiheelliseksi.
6044: tussa tarkoituksessa lähettänyt minulle jäljen-        Lääkintöhallitus on seurannut elohopeakysy-
6045: nöksen kansanedustaja Pekka Vilmin jättämäs-        myksen kehittymistä erityisesti eräillä pahim-
6046: tä kysymyksestä, jossa valtioneuvoston ao. jä-      min saastuneiksi väitetyillä alueilla, mutta mil-
6047: senen vastattavaksi on esitetty kysymys:            lään alueella ja missään vaiheessa ei vielä ole
6048:                                                     havaittu sairastumisia. Lääkintöhallituksen toi-
6049:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että      mesta on myös suoritettu tutkimuksia, jotka
6050:        maassamme harjoitetun elohopeahälyn          ovat osoittaneet, ettei vaaraa ole. Toiselta puo-
6051:        vuoksi on kotimaisen kalan menekki           len on elohopean käyttö puunjalostusteollisuu-
6052:        heikentynyt ja ulkolaisen kalan kysyntä      den piirissä joko lopetettu taikka sen talteen-
6053:        lisääntynyt, minkä vuoksi maamme ka-         ottoa kehitetty niin, ettei elohopeaa enää pääse
6054:        lastusta harjoittanut vähävarainen väes-     suuria määriä veteen.
6055:        tö on joutunut entistä suurempiin ta-           Lääkintöhallituksen käytössä ei ole ollut kui-
6056:        loudellisiin vaikeuksiin, ja jos on,         tenkaan niin paljon varoja, että perusteellinen
6057:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on         tutkimus olisi voitu suorittaa. Varmuuden saa-
6058:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä puheena ole-       vuttamiseksi on työterveyslaitos valmistanut
6059:        van epäkohdan korjaamiseksi?"                tutkimussuunnitelman, jonka ensimmäisessä
6060:                                                     vaiheessa on tarkoitus suorittaa laaja kalojen
6061:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on ilmoitta-     elohopeapitoisuutta koskeva kartoitus sekä
6062: nut, että sen elintarviketoimiston toimesta ei      saastuneista vesistöistä pyydystetyistä että myös
6063: ulkomailta tuodusta tuoreesta tai jäädytetystä      kaupoissa myytävistä kaloista. Tutkimuksen
6064: kalasta taikka kalavalmisteista ole suori-          toisessa vaiheessa otetaan tarpeelliset veri- ja
6065: tettu systemaattista elohopeapitoisuustutkimus-     hiusnäytteet noin tuhannesta henkilöstä, joista
6066: ta. Eräät pistokokeina tehdyt analyysit eivät       osa asuu saastuneiden vesistöjen lähistöllä. Tut-
6067: ole kuitenkaan antaneet aihetta huolestumi-         kimuksen kolmannessa ja neljännessä vaiheessa
6068: seen. Ko. laboratoriotutkimukset kuuluvat lä-       suoritetaan mm. tarkkoja kliinisiä tutkimuksia.
6069: hinnä Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen         Lisäksi voidaan tutkia järvivesien ja pohja-
6070: elintarviketeollisuuslaboratoriolle, joka on joh-   lietteiden elohopeapitoisuutta.
6071: tava elintarviketutkimuslaitos. Tässä laitokses-       Edellä mainittu tutkimus tulee muodosta-
6072: sa ei kuitenkaan ole riittävästi tutkimushenki-     maan pohjan jatkuvalle tarkkailulle, joka on
6073: lökuntaa suurten systemaattisten tutkimusten        välttämätöntä.
6074: suorittamiseen.                                        Kun mahdollisimman luotettavat selvitykset
6075:    Mikäli kauppa- ja teomsuusminist,eriön teke-     on saatu, voidaan ryhtyä, jos on osoittautunut
6076: mät ehdotukset Valtion teknillisen tutkimus-        tarpeelliseksi, jatkotoimenpiteisiin. Tällä het-
6077: laitoksen elintarviketeollisuuslaboratorion toi-    kellä näyttää siltä, että ei ole syytä kieltää ka-
6078: minnan tehostamiseksi hyväksytään, niin silloin     lastusta missään osassa vesialueitamme.
6079: voidaan riittävän tiheästi otetuin näyttein tut-       Tämän saan kunnioittaen saattaa Herra Pu-
6080: kia myös ulkomailta tuotujen kalojen ja kala-       hemiehelle tiedoksi.
6081:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1970.
6082: 
6083: 
6084:                                                           Maatalousministeri Martti Miettunen.
6085:                                                                                                    3
6086: 
6087: 
6088: 
6089: 
6090:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6091: 
6092:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           Medicinalstyrelsen har följt med kvicksilver-
6093: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            frågans utveckling, särskilt inom vissa områden
6094: velse av den 6 april innevarande år tili veder-      som påståtts vara mest besmittade, men sjuk-
6095: börande medlem av statsrådet för avgivande           domsfall har icke ännu konstaterats, icke i
6096: av svar översänt avskrift av följande av riks-       något skede och icke inom något område. På
6097: dagsman Pekka Vilmi undertecknade spörs-             medicinalstyrelsens åtgärd har även verkställts
6098: mål:                                                 undersökningar som visat, att fara icke före-
6099:                                                      ligger. A andra sidan har användningen av
6100:           "Är Regeringen medveten om att             kvicksilver inom träförädlingsindustrin redan
6101:        konsumtionen av inhemsk fisk minskats         upphört eller kvicksilvret börjat tillvaratagas
6102:        på grund av uppståndelsen kring kvick-        så, att större mängder därav icke mera kom-
6103:        silvret och att efterfrågan på utländsk       mer ut i vattnen.
6104:        fisk ökats, varför den mindre bemed-             Medicinalstyrelsen har dock icke haft så
6105:        lade fiskarbefolkningen i vårt land           myoket medel tili sitt förfogande, att någon
6106:        råkat i allt större ekonomiska svårig-        grundligare undersökning skulle ha kunnat ut-
6107:        heter, och om så är fallet,                   föras. För att uppnå säkerhet har institutet
6108:           tili vilka åtgärder har Regeringen         för arbetshygien uppgjort en undersöknings-
6109:        skridit eller ärnar den skrida för att        pJan, vars första skede avser en omfattande
6110:         avhjälpa ifrågavarande missförhållande?"     kartläggning av fiskens kvicksilverhalt, både
6111:                                                      hos fisk som fångats i förorenade vattendrag
6112:     Handels- och industriministeriet har medde-      och hos fisk ·som ·säljs i butikerna. I andra.
6113: lat, att systematisk undersökning av kvicksil-       skedet tages nödiga blod- och hårprov av
6114: verhalten hos från utlandet importerad färsk         omkring ettusen personer, av vilka en del är
6115: eller djupfryst fisk eller fisktillverkningar icke   bosatt i närheten av förorenade vattendrag. I
6116: utförts. Vissa stickprovsanalyser har dock icke      undersökningens tredje och fjärde skede ut-
6117: gett anledning tili oro. Ifr. laboratorienunder-     föres noggranna kliniska undersökningar. Dess-
6118: sökningar ankommer närmast på Statens tek-           utom kan kvicksilverhalten i sjöar och bot-
6119: niska forskningsanstalts livsmed.elsindustrilabo-    tenslam undersökas.
6120: ratorium, som är den ledande instansen för
6121: livsmedelsundersökningar. Där finns dock icke           Ovan nämnda undersökning kommer att
6122:  t~llräokligt personai för stora systematiska        utgöra en grund för fortgående kontroll som
6123:  undersökningar.                                     är nödvändig.
6124:     Om handels- och industriministeriets förslag        Sedan så tillförlitliga utredningar som möj-
6125: tili effektivering av verksamheten vid Statens       ligt erhållits, kan vidare åtgärder inledas, om
6126: tekniska forskningsanstalts livsmedelsindustri-      det visar sig nödigt. I detta nu synes det icke
6127: laboratorium godkännes, kan kvicksilverhalten        vara skäl att förbjuda fiske inom någon del
6128:  även hos importerad fisk och importerade fisk-      av våra vattenområden.
6129:  tiliverkningar undersökas genom ofta tagna             Detta får jag vördsamt bringa Eder, Herr
6130:  prov och nödiga kontrollåtgärder tillgripas om      Talman, tili kännedom.
6131:  det visar sig påkallat.
6132:       Helsingfors den 4 maj 1970.
6133: 
6134:                                                             Lantbruksminister Martti Miettunen.
6135: Kirj. ksm. n:o 2.
6136: 
6137: 
6138: 
6139: 
6140:                                 Sinisalo: Rautatien henkilöliikenteen supistamisesta Kymenlaak-
6141:                                     sossa.
6142: 
6143: 
6144:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
6145: 
6146:    Rautatien henkilöliikenteen lopettaminen       Kouvolasta 20.40 lähtevä henkilöjuna on ollut
6147: Hamina-Inkeroinen rataosalla koettiin Ky-         yleisesti suorastaan ylitäynnä ja mm. tämän
6148: menlaaksossa kielteisenä, maakunnan liikenne-     esimerkin valossa toimenpidettä ei voida pe-
6149: oloja huonontaneena toimenpiteenä. Haminan        rustella junavuoron tarpeettomuudella. Tie-
6150: kaupungissa sekä radan varren asujataajamien      dossa on myös, että ainakaan toistaiseksi ei
6151: piiristä voitiin osoittaa tämän toimenpiteen      tilannetta lieventäviä muita liikenneyhteyksiä
6152: seurauksena syntyneen vakavia liikennevai-        ole järjestetty.
6153: keuksia. Osoituksena vaikeasta tilanteesta on        Kaiken edellä sanotun perusteella käy ilmi,
6154: mm. se, että Haminan kaupunki on esittänyt        että henkilöjunaliikenteen supistaminen Kou-
6155: henkilöliikenteen uudelleen aloittamista po.      vola-Kotka rataosalla tulee entisestään huonon-
6156: rataosalla.                                       tamaan liikenneoloja ja herättää tyytymättö-
6157:    Joitakin aikoja sitten julkistettiin suunni-   myyttä maakunnan asukkaiden keskuudessa.
6158: telma myös Kotkan-Kouvolan henkilöjunalii-        Tämän vuoksi ja valtiopäiväjärjestyksen 37
6159: kenteen supistamisesta. Touko-kesäkuun vai-        §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
6160: heessa aiotaan lakkauttaa kolme vuoroparia.       ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
6161: Kotkasta klo 6.00, 13.40 ja 18.10 lähtevät ja     van kysymyksen:
6162: Kouvolasta 9.05, 17.55 ja 20.40 lähtevät junat
6163: aiotaan jättää rautatiehallituksen vahvistaman                Onko Hallitus tietoinen rautatien
6164: uuden aikataulun mukaan pois liikenteestä.                 henkilöliikenteen Kymenlaaksossa ta-
6165:    Jo nyt on julkisuudessa kiinnitetty huo-                pahtuneiden tai tapahtuvaksi päätetty-
6166: miota tämän uuden henkilöjunaliikenteen su-                jen supistusten aiheuttamista vakavista
6167: pistuksen aiheuttamiin kielteisiin seurauksiin.            haitoista, ja jos on,
6168:  Niinpä on todettu, että esim. sunnuntaisin                   millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
6169:                                                            koo asian johdosta ryhtyä?
6170:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
6171: 
6172:                                         Taisto Sinisalo.
6173: 
6174: 
6175: 
6176: 
6177: E 435/70
6178: 2
6179: 
6180: 
6181: 
6182: 
6183:                         E d u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
6184: 
6185:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-             Rautatiehallitus on rataosalla Kouvola-Kotka
6186: tissa mainitussa tarkoituksessa· Te, Herra Pu-      päättänyt 31. 5. 1970 lukien poistaa liiken-
6187: hemies, olette kirjeellänne 6 päivältä huhti-       teestä kuusi junavuoroa nimittäin klo 10.27,
6188: kuuta 1970 n:o 28 lähettänyt valtioneuvoston        19.13 ja 21.54 Kotkaan saapuvat, klo 6.00,
6189: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-      13.40 ja 18.10 Korkasta lähtevät vuorot. Su-
6190: taja Taisto Sinisalon tekemän seuraavan sisäl-      pistamisen jä1keen jää ku1kuun edelleenkin
6191: töisen kysymyksen:                                  kahdeksan junavuoroa, mm. työläisten ja kou-
6192:                                                     lulaisten kannalta tärkeät vuorot. Tämäkään
6193:           "Onko Hallitus tietoinen rautatien        henkill5likenteen supistaminen ei rautatiehalli-
6194:        henkilöliikenteen Kymenlaaksossa ta-         tuksen käsityksen mukaan tule johtamaan mat-
6195:        pahtuneiden tai tapahtuvaksi päätetty-       kustusmahdollisuuksien huononemiseen, koska
6196:        jen supistusten aiheuttamista vakavista      radan tuntumassa kulkee vilkas linja-autoliiken-
6197:        haitoista, ja jos on,                        ne hyväkuntoisella maantiellä.
6198:           millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-      Henkilöliikenteen supistamiseen rataosalla
6199:        koo asian johdosta ryhtyä?"                  Kouvola-Hamina-Kotka on yleisten kannatta-
6200:                                                     vuusnäkökohtien ohella vaikuttanut myös se,
6201:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         että Haminan ja Kotkan satamien välittämä
6202: taen seuraavaa:                                     raskas tuonti- ja vientiliikenne on huomatta-
6203:   Henkilöliikenne rataosalla Inkeroinen-Ha-         vasti lisääntynyt. Tämän johdosta Kouvolasta
6204: mina on rautatiehallituksen toimesta lopetettu      näihin satamiin johtavan radan läpäisykyky on
6205: 26. 5. 1968 lukien. Rautatiehallituksen ilmoi-      joutunut kovalle koetukselle. Kansantaloudel-
6206: tuksen mukaan sen lopettamisesta ei ole syn-        lisesti on epäilemättä edullisin ratkaisu näissä
6207: tynyt sanottavia liikennevaikeuksia, koska ko.      oloissa se, että ko. rataosalla rautatie keskittyy
6208: rataosan varrelle ei ole syntynyt asutustaaja-      tavaraliikenteen välittämiseen ja luopuu sellai-
6209: mia ja linja-autoyhteydet Haminan ja Inke-          sen henkilöliikenteen harjoittamisesta, joka on
6210: roisten välillä ovat hyvät. Haminan varuskun-       haittana tavaraliikenteen joustavalle sujumisel-
6211: nan lomalaiskuljetukset on niitä · pyydettäessä     le ja joka on muutenkin kannattamatonta.
6212: järjestetty rautateitse.
6213:      Helsingissä huhtikuun 28 päivänä 1970.
6214: 
6215:                                                                   Liikenneministeri Paavo Aitio.
6216:                                                                                                   3
6217: 
6218: 
6219: 
6220: 
6221:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6222: 
6223:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Järnvägsstyrelsen har heslutat på handelen
6224: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          Kouvola-Kotka räknat från 31. 5. 1970 taga
6225: velse av den 6 april 1970 nr 28 tili veder-        sex tåg ur trafik, nämligen de kl. 10.27, 19.13
6226: börande medlem av statsrådet för avgivande av      och 21.54 tili Kot!ka ankommande och de kl.
6227: svar översänt följande av riksdagsman Taisto       6.00, 13.40 och 18.10 från Kotka avgående
6228: Sinisalo undertecknade spörsmål:                   tågen. Etter denna inskränkning återstår dock
6229:                                                    sex tågturer, vilka är viktiga hl.a. för heford-
6230:           "Är Regeringen medveten om de all-       ran av arhetare och skolelever. Icke heller
6231:        varliga olägenheter de inskränkningar       denna inskränkning i persontrafiken kommer
6232:        som ägt rum eller vilka man heslutat        enligt järnvägsstyrelsens uppfattning att leda
6233:        företaga i järnvägens persontrafik i        tili försämrade resmöjligheter, då husstrafiken
6234:        Kymmenedalen för med sig, och om så         längs en god väg i närheten av hanan är liv-
6235:        är fallet,                                  lig.
6236:           vilka åtgärder ämnar Regeringen på           Inskränkningen av persontrafiken på han-
6237:        grund härav vidtaga?"                       delen Kouvola-Fredrikshamn-Kotka har utom
6238:                                                    på lönsamhetssynpunkter även berott på att
6239:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      den tunga import- och exporttrafiken mellan
6240: samt anföra följande:                              Fredrikshamns och Kotka hamnar ökats avse-
6241:    Persontrafiken på handelen Ingerois-Fred-       värt. På grund härav har hanan från Kouvola
6242: rikshamn inställdes på järnvägsstyrelsens åt-      tili dessa hamnar utsatts för en stor påfrest-
6243: gärd 26. 5. 1968. Enligt meddelande från           ning. Den nationalekonomiskt sett otvivelaktigt
6244: järnvägs!)tyrelsen medför detta icke nämnvär-      förmånligaste lösningen under dessa förhållan-
6245: da trafiksvårigheter, då någon tätortshehyggel-    den är, att järnvägen på ifrågavarande handel
6246: se icke uppstått längs denna handel och huss-      koncentrerar sig på förmedling av godstrafi-
6247: förhindelserna mellan Fredrikshamn och Inge-       ken och avstår från sådan persontrafik, som
6248: rois är goda. T'fansport av permittenter från      är tili men för en smidig godstrafik och även
6249: garnisionen i Fredrikshamn har på hegäran          eljest icke här sig.
6250: skett per järnväg.
6251:      Helsingfors den 28 april 1970.
6252: 
6253:                                                                     Trafikminister Paavo Aitio.
6254: 1
6255: 1
6256:  1
6257:  1
6258:   1
6259:   1
6260:    1
6261:    1
6262:     1
6263:     1
6264:      1
6265:      1
6266:       1
6267:       1
6268:        1
6269:        1
6270:         1
6271:         1
6272:          1
6273:          1
6274:           1
6275:           1
6276: Kirj. ksm. n:o 3.
6277: 
6278: 
6279: 
6280: 
6281:                                   Sinisalo: Kausalan virastotalon rakennustyön aloittamisesta.
6282: 
6283: 
6284:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6285: 
6286:    Kausalan virastotalokysymys on tullut vuosi       tetty vakava huolestuneisuus hankkeen vnvas-
6287: vuodelta yhä tärkeämmäksi sen vuoksi, että           tymisen johdosta. Kunnan taholta katsotaan,
6288: edelleen Kausalan posti ja poliisi toimivat          että sen tarjoamat eri vaihtoehdot rakennuk-
6289: suorastaan ala-arvoisissa olosuhteissa. Myös ve-     sen tontiksi sekä suoritetut pohjatutkimukset
6290: rotoimiston nykyiset vuokratilat ovat osoittau-      antavat kaikki edellytykset hankkeen joudut-
6291: tuneet lisääntyvän henkilökuntatarpeen vuoksi        tamiselle. Edelleen esitetään, että rakennus-
6292: liian pieniksi. Henkilökuntaa lisättiin mm.          hanke rahoitettaisiin vuosien 1971-1972
6293: maatalouden verouudistuksen yhteydessä. Vi-          aikana kokonaisuudessaan.
6294: rastotalohankkeen kiireellistä toteuttamista            Myös työllisyysnäkökannat, huomattava osa
6295: puoltavat mm. Iitin työnvälitystoimiston, Iitin      Kausalan seudun rakennustyöläisistä joutuu et-
6296: tuomiokunnan arkiston, kansaneläkelaitoksen          simään ansiotyötä etäältä kotiseudultaan, kii-
6297: ja sairausvakuutustoimiston tarpeet.                 rehtivät suunnitelmien loppuunsaattamista ja
6298:     Tämä Iitin kunnan keskustoimipaikan viras-       töiden aloittamista.
6299: totalohanke siirrettiin virastotalojen rakenta-         Kaikkeen edeliä sanottuun ja valtiopäiväjär-
6300: misen kiireellisyysjärjestyksessä I kiireellisyys-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6301: ryhmään kulkulaitosten ja yleisten töiden mi-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6302: nisteriön päätöksellä 6. 3. 1968. Vastatessaan       vaksi kysymyksen:
6303: asiasta vuosi sitten esittämääni kirjalliseen
6304: eduskuntakyselyyn (kirj. ksm. n:o 99 6 päi-                      Millaisiin toimenp1te1snn Hallitus
6305: vältä toukokuuta 1969) sisäasiainministeri to-                aikoo ryhtyä Kausalan virastotalon
6306: tesi, että tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin hank-            suunnittelun ja rakennustyön aloittami-
6307:  keen kiirehtimiseksi on ryhdytty.                            sen jouduttamiseksi?
6308:     Iitin kunnan taholta on jälleen kerran esi-
6309:       Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
6310: 
6311:                                            Taisto Sinisalo.
6312: 
6313: 
6314: 
6315: 
6316: E 428/70
6317: 2
6318: 
6319: 
6320: 
6321: 
6322:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6323: 
6324:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-         jonnut valtiolle lahjana virastotaloa varten tar-
6325: tissa mainitussa tarkoituksessa on kansanedus-     vittavan maa-alueen litin kunnan Kausalan
6326: taja Taisto Sinisalo esittänyt valtioneuvoston     kylässä. Rakennushallituksen annettua 19. 2.
6327: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan       1970 myönteisen lausunnon tontin sopivuu-
6328: kysymyksen:                                        desta kysymyksessä olevaan tarkoitukseen on
6329:                                                    valtiovarainministeriö 17. 3. 1970 kehottanut
6330:           "Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus     rakennushallitusta ottamaan maa-aluelahjoituk-
6331:        aikoo ryhtyä Kausalan virastotalon          sen vastaan.
6332:        suunnittelun ja rakennustyön aloittami-        Tonttikysymyksen tultua selvitetyksi laadi-
6333:        sen jouduttamiseksi?"                       taan virastotaloon sijoitettavien virastojen huo-
6334:                                                    netilaohjelmat, joiden perusteella puolestaan
6335:    Kun kysymyksessä mainittu asia kuuluu toi-      vahvistetaan koko rakennushankkeen huone-
6336: mialaani valtiovarainministerinä, esitän vas-      tilaohjelma sekä määritetään rakennuksen tila-
6337: tauksena siihen kunnioittavasti seuraavaa.         vuus ja alustava kustannusarvio. Tämä työ on
6338:    Kuten kysymyksen perusteluissa on todettu-      parhaillaan käynnissä ja todennäköistä on, että
6339: kin, on kulkulaitosten ja yleisten töiden minis-   rakennuksen varsinaiseen suunnittelutyöhön
6340: teriö 6. 3. 1968 päättänyt siirtää muun muassa     voidaan ryhtyä kuluvan vuoden syksyllä. Varsi-
6341: Kausalan virastotalohankkeen valtion virasto-      naiset rakennustyöt voidaan aloittaa aikaisin-
6342: talojen rakennusohjelmassa ensimmäiseen kii-       taan keväällä 1972 edellyttäen, että tarvittava
6343: reellisyysryhmään.                                 määräraha on myönnetty.
6344:    Iitin kunta on kirjeellään 10. 2. 1970 tar-
6345:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1970.
6346: 
6347:                                                                Valtiovarainministeri Eino Raunio.
6348:                                                                                                   3
6349: 
6350: 
6351: 
6352: 
6353:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6354: 
6355:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Iitti kommun har i skrivelse av 10. 2. 1970
6356: anger har riksdagman Taisto Sinisalo tili ve-      erbjudit staten såsom gåva ett för ämhets-
6357: derbörande medlem av statsrådet för avgivande      huset erforderligt jordområde i Kausala by av
6358: av svar ställt följande spörsmål:                  Iitti kommun. Sedan byggnadsstyrelsen 19. 2.
6359:                                                    1970 avgivit ett positivt utlåtande angående
6360:           "Hurudana åtgärder ämnar Rege-           tomtens lämplighet för ifrågavarande ändamål
6361:        ringen vidtaga för att påskynda på-         har finansministeriet 17. 3. 1970 uppmanat
6362:        börjandet av planeringen av och bygg-       byggnadsstyrelsen att emottaga sagda jordom-
6363:        nadsarbetet på ämbetshuset i Kausala?"      råde som gåva.
6364:                                                       Sedan tomtfrågan blivit löst uppgöres rums-
6365:    Då saken gäller mitt verksamhetsområde          programmen för de ämbetsverk som skall in-
6366: i min egenskap av finansminister, får jag så-      rymmas i ämbetshuset. På basen av dessa
6367: som svar på spörsmålet vördsamt anföra föl-        uppgöres rumsprogrammet för hela byggnads-
6368: jande:                                             företaget, varefter volymen och det prelimi-
6369:    Såsom det även har konstaterats i motive-       nära kostnadsförslaget för byggnaden preci-
6370: ringen tili spörsmålet, har ministeriet för kom-   seras. Detta arbete pågår som bäst och det
6371: munikationsväsendet och allmänna arbetena          är sannolikt, att det egentliga planeringsarbetet
6372: 6. 3. 1968 beslutat överföra bl.a. byggandet       för byggnaden kan inledas i höst. De egentliga
6373: av ämbetshuset i Kausala tili gruppen av arbe-     byggnadsarbetena kan påbörjas tidigast våren
6374: ten av första skyndsamhetsordningen i statens      1972 under förutsättning, att erforderligt an-
6375: byggnadsprogram för ämbetshus.                     slag har beviljats.
6376:      Helsingfors den 27 april 1970.
6377: 
6378:                                                                      Finansminister Eino Raunio.
6379:    Kirj. ksm. n:o 4.
6380: 
6381: 
6382: 
6383: 
6384:                                      Berner ym.: Lainsäädäntötoimenpiteistä teollisuuslaitoksen ulko-
6385:                                         puolisen työvoiman käyttöä koskevan kiellon johdosta.
6386: 
6387: 
6388:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
6389: 
6390:     Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton ja             Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton toimesta
6391: Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton vä-             edetään tässä asiassa teollisuuslaitos teollisuus-
6392: lillä vuodeksi 1970 solmitun työehtosopimuk-              laitokselta, ilmeisenä pyrkimyksenä - kuten
6393: sen n:o 20 soveltamisohjeisiin on sisällytetty            työehtosopimuksen soveltamisohjeista voi pää-
6394: määräyksiä, jotka kieltävät ns. ulkopuolisen              tellä -     ammattimaisen liikenteen kuorma-
6395: työvoiman käytön tämän työehtosopimuksen                  autoilijain poistaminen tämän teollisuudenalan
6396: alaisuuteen kuuluvissa teollisuuslaitoksissa.             kuljetuksista viimeistään vuoden 1970 loppuun
6397: Tästä puolestaan seuraa, että mm. ne ammat-               mennessä.
6398: timaisen liikenteen kuorma-autoilijat, jotka                  Sen ohella, että tässä jo kajotaan kansalais-
6399: ovat olleet autoineen suorittamassa näiden teol-          ten perustuslaillisiin oikeuksiin yrittämisvapau-
6400: lisuuslaitosten sisäisiä kuljetuksia, joutuvat jo         desta ja kuorma-autoilijoiden osalta unohde-
6401: tämän vuoden aikana pois noista kuljetuksista             taan tyystin se perustuslain kohta, että kansa-
6402:  ja teollisuuslaitokset joutuvat ostamaan itsel-          laisten työvoima on valtiovallan erityisessä suo-
6403: leen vastaavan määrän autoja sekä palkkaamaan             jeluksessa, tällä toimenpiteella - ja nimen-
6404: niihin kuljettajat täyttääkseen tuon kuljetuk-            omaan tässä ensimmäisessä kaikkein räikeim-
6405:  sellisesti syntyvän aukon. Esimerkkinä voidaan           mässä tapauksessa - pakotetaan valtio-omis-
6406:  mainita, että mm. Imatralla Enso-Gutzeitin               teisen yhtiön piirissä kuljetustyön järjestelyissä
6407:  Tainionkosken ja Kaukopään tehtailla tämä tie-           suuntaukseen, joka on täysin päinvastainen
6408:  tää noin neljänkymmenen autoilijan ja yhteensä           kaikkialla muualla vallitsevalle suuntaukselle.
6409:  noin 50 auton työttömäksi joutumista aikana,             Kysymyksessä on siis väkivaltainen kehityksen
6410:  jolloin muutenkin .autoilijoi~en ~esk~udessa '??         pyörän takaisinpäin kääntäminen ammattiyhdis-
6411:  työttömyyttä. Pahm on kmtenkm tllanne nu-                tysliikkeen järjestövoimaa yhteiskuntaa terrori-
6412:  den autoilijoiden kohdalla, jotka ovat harjoit-          soivassa muodossa hyväksi käyttäen. Ja millään
6413:  taneet liikennettä rajoitetun eli toisin sanoen          tavalla mielekkääksi enempää taloudellisessa
6414:  vain Enso-Gutzeitin kuljetuksiin oikeuttavan             kuin muussakaan mielessä ei em. toimenpiteitä
6415:  liikenneluvan nojalla. Nämä autoilijat eivät voi         voi ymmärtää jo siitäkään syystä, että tietyn
6416:  enää tuon jälkeen hakeutua kuljetustehtäviin             yrittäjäryhmän työttömäksi saattamisen ohella
6417:  muuallekaan, mikäli jostakin muita kuljetuksia           aiheutetaan kansantaloudellista varsin suurimit-
6418:  olisi löydettävissä. Paikalliset olosuhteet ovat          taista tuhlausta jo siinä, että jo olevan kulje-
6419:   kuitenkin kokonaisuudessaankin Imatralla sel-           tuskaluston tilalle pakotetaan teollisuuslaitok-
6420:  laiset, ettei niillekään autoilijoille, joilla liiken-   set ostamaan uusi, samanlainen kuljetuskalusto.
6421:   nelupa on muihinkin kuljetuksiin oikeuttava,
6422:   ole näin suuren "työttömyysarmeijan" syntyessä             Kun edellä selostetulla on tietynlaisen en-
6423:   mahdollisuuksia työtilaisuuksiin. Tämä siis mer-        nakkotapausluontoisuudenkin vuoksi, mutta
6424:   kitsee sitä, että edellä mainitulla toimenpiteellä      myös monilta edellä kerrotuilta vaikutuksiltaan
6425:   on aiheutettu erittäin vaikea kuorma-autoilijoi-        yhteiskuntaan ja sen yksityisiin kansalaisiin
6426:   den työttömyysongelma, joka ei suinkaan koh-            kohdistuvana suuri - ja tässä tapauksessa ar-
6427:   distu yksinomaan Imatran osalle, vaan myös              veluttavan pitkälle menevän kielteinen - mer-
6428:   muille kemiallisen puunjalostuksen teollisuus-          kitys, pyydämme saada valtiopäiväjärjestyksen
6429:   paikkakunnille. Jo nyt on sama asia ollut esillä        37 §:n 1 momentin nojalla esittää valtioneu-
6430:   mm. Äänekoskella ja Mäntässä ja näyttää siltä,          voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
6431:   että asiassa liikkeelle panevana voimana olevan         raavan kysymyksen:
6432:  E 440/70
6433: 2
6434: 
6435:         Onko Hallitus tietoinen työehtosopi-              suorittamista painostustoimenpiteistä, ja
6436:      muksesta, jonka soveltamisohjeisiin on               jos on,
6437:      sisällytetty kielto teollisuuslaitoksen ns.             mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo
6438:      ulkopuolisen työvoiman käytöstä ja sen               tehdä tämän tässä yhteydessä erityisesti
6439:      vuoksi seurauksiltaan arveluttavista,                ammattimaisen liikenteen kuorma-autoi-
6440:      mielestämme jo perustuslaillisia oikeuk-             lijoiden työmahdollisuuksia ja yrittämi-
6441:      sia loukkaavista ammattiyhdistysliikkeen             sen vapautta diskriminoivan toiminnan
6442:                                                           estämiseksi lainsäädännöllä?
6443:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1970.
6444: 
6445:        Arne Berner.                   Seppo Westerlund.             Pirkko Aro.
6446:        Eeles Landström.               Juhani Orrenmaa.              Kerttu Hemmi.
6447:                                       Irma Toivanen.
6448:                                                                                                      3
6449: 
6450: 
6451: 
6452: 
6453:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6454: 
6455:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vaikutuksiin itsenäisinä yrittäjinä tomuvun
6456: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kuorma-autoilijoihin. Esimerkkinä on mainittu
6457: olette kirjeessänne 6 päivältä huhtikuuta 1970       Imatralla näiden määräysten johdosta synty-
6458: n:o 31 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen       neen tilanteen, joka tietää noin 40 kuorma-
6459: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arne Ber-       autoilijan ja yhteensä noin 50 auton joutumista
6460: nerin ym. tekemän, seuraavan sisältöisen kysy-       työttömäksi.
6461: myksen:                                                 Kysymyksessä olevien soveltamismääräysten
6462:           "Onko Hallitus tietoinen työehtosopi-      mukaan on ulkopuolisen työvoiman käyttö
6463:        muksesta, jonka soveltamisohjeisiin on        mahdollista sisäisissä kuljetuksissa milloin ky-
6464:        sisällytetty kielto teollisuuslaitoksen ns.   symyksessä on:
6465:        ulkopuolisen työvoiman käytöstä ja sen           a) satunnaiset, ajoittain toistuvat tai muu-
6466:        vuoksi senranksiltaan arveluttavista,         toin vain osaksi työllistävät tehtävät;
6467:        mielestämme jo perustuslaillisia oikeuk-         b) tehtaalle ulkoapäin suuntautuvat tai teh-
6468:        sia loukkaavista ammattiyhdistysliikkeen      taalta tilaajille, rautateille ja ulospäin menevät
6469:        suorittamista painostustoimenpiteistä, ja     kuljetukset;
6470:        jos on,                                          c) luonteeltaan väliaikaiset tehtävät; ja
6471:           mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo             d) erikoiskaluston käyttö ja muut tehtävät,
6472:        tehdä tämän tässä yhteydessä erityisesti      joista sovitaan paikallisesti.
6473:        ammattimaisen liikenteen kuorma-autoi-
6474:        lijoiden työmahdollisuuksia ja yrittämi-         Mahdolliset muutokset toteutetaan sopimuk-
6475:        sen vapautta diskriminoivan toiminnan         sen mukaan sopimuskauden loppuun eli 31. 12.
6476:        estämiseksi lainsäädännöllä?"                 1970 mennessä. Paikallisesti voidaan kuiten-
6477:                                                      kin sopia pitemmästäkin siirtymäkaudesta jos
6478:                                                      osoittautuu, että näin lyhyt siirtymäkausi tuot-
6479:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          taa vaikeuksia.
6480: taen seuraavaa:
6481:                                                         Edellä mainittu yleissopimus syntyi työnte-
6482:    Suomen Työnantajain Keskusliiton sekä Suo-        kijäpuolen aloitteesta. Työntekijäpuolella on
6483: men Ammattiliittojen Keskusjärjestön ja Suo-         katsottu, että työehtosopimuspolitiikassamme
6484: men Ammattijärjestön kesken allekirjoitettiin        yleisesti sovelletun teollisuuslinjaperiaatteen
6485: 11. 9. 1969 sopimus ulkopuolisen työvoiman           mukaista on, että määrätyssä teollisuuslaitok-
6486: käytöstä. Tämä sopimus koskee ns. alihankin-         sessa mahdollisimman laajasti sovelletaan sitä
6487: taa ja työvoiman vuokrausta. Sopimus sisältää        koskevan työehtosopimuksen määräyksiä. Kun
6488: kolme pääperiaatetta, jotka ovat seuraavat:          työehtosopimuslaki ei sisällä säännöstä, jonka
6489: työvoiman vuokrausta olisi rajoitettava, ali-        mukaan sellainen työehtosopimuksen määräys,
6490: hankkijan palveluksessa olevalle työntekijälle       jonka mukaan työnantaja suostuu rajoittamaan
6491: olisi turvattava kohtuulliset työehdot ja sosiaa-    hänelle kuuluvaa oikeutta vapaasti ottaa työ-
6492: lilainsäädännön määräysten noudattaminen ja          voimansa, olisi mitätön, ei tällaisia sopimus-
6493: ulkopuolisen työvoiman käytön johdosta mah-          määräyksiä vastaan voi esittää periaatteellisia
6494: dollisesti vapautuneen työvoiman ongelmiin           huomautuksia.
6495: olisi kiinnitettävä huomiota.                           Saatujen tietojen mukaan on sekä Imatralla
6496:     Kysymyksen perusteluissa on viitattu Puun-       Kaukopään tehtailla että Mäntässä suoritettu
6497: jalostusteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperi-     viime ja tänä vuonna eräitä rationalisointitoi-
6498: teollisuuden Työntekijäin Liiton välillä vuo-        menpiteitä, joista on ollut seurauksena, että
6499: deksi 1970 solmitun työehtosopimuksen sovel-         ulkopuolisten kuorma-autoilijoiden lukumäärää
6500: tamisohjeisiin sisältyviin määräyksiin ja niiden     on vähennetty. Työehtosopimus tulee ilmeisesti
6501: 4
6502: 
6503: aiheuttamaan sen, että tehdyt sopimukset eräi-      kysymyksessä olevien sopimusmääräysten täy-
6504: den kuorma-autoilijoiden kanssa puretaan. Näi-      dellinen toteuttaminen siirretään 31. 12. 1970
6505: den tapausten lukumäärä ei kuitenkaan tule          jälkeen tapahtuvaksi.
6506: nousemaan niin suureksi kuin kysymyksen pe-            Tieliikenneviranomaisten taholta on ilmoi-
6507: rusteluissa esitetään. Paperiteollisuuden Työn-     tettu, että sellaisten kuorma-autoilijain, joilla
6508: tekijäin Liiton taholta on sitäpaitsi ilmoitettu,   aikaisemmin on ollut liikennelupa vain määrä-
6509: että mikäli tilanne jollain paikkakunnalla näyt-    tyn teollisuuslaitoksen ajoihin, mutta jotka
6510: tää muodostuvan vaikeaksi, ollaan valmiita          näitä ajoja eivät ehkä enää saa, laajennettuun
6511: myötävaikuttamaan edelläselostetunlaisten pai-      liikennelupa-anomukseen pyritään suhtautu-
6512: kallisten sopimusten aikaansaami,seen, joilla nyt   maan myönteisesti.
6513:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1970.
6514: 
6515:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
6516:                                                                                                      5
6517: 
6518: 
6519: 
6520: 
6521:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6522: 
6523:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        avtalet för år 1970 mellan Träförädlingsindus-
6524: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      trins Arhetsgivarförhund och Pappersindustrins
6525: av den 6 april 1970 nr 31 tili vederbörande        Arbetstagarförbund och dessas inverkningar på
6526: medlem av statsrådet för avgivande av svar         lastbilsägare som verka såsom självständiga
6527: översänt följande av riksdagsman Arne Berner       företagare. Såsom exempel har nämnts att i
6528: m. fl. ställda skriftliga spörsmål:                Imatra på grund av dessa bestämmelser upp-
6529:                                                    stått den situationen, att cirka 40 lastbilsägare
6530:           "Är regeringen medveten om det           och sammanlagt cirka 50 bilar skulle bli ar-
6531:        kollektivavtal, i vilkets tillämpnings·     betslösa.
6532:        bestämmelser intagits förbud för indus-          Enligt de ifrågavarande tillämpningsbestäm-
6533:        triföretag att använda s.k. utomstående     melserna är användandet av utomstående ar-
6534:        arbetskraft och om därav föranledda         betskraft vid interna körslor möjlig då fråga
6535:        betänkliga, enligt vår mening redan         är om:
6536:        mot de grundlagsenliga rättigheterna
6537:        stridande, påtryckningsåtgärder från den         a) tillfälliga, tidvis förekommande eller upp-
6538:        fackliga rörelsens sida, och om så är       gifter som annars endast delvis bereder arbets-
6539:        fallet,                                      tillfälle;
6540:           vad har Regeringen gjort ellet vad            b) körslor tili fahriken utanifrån eller från
6541:        ämnar den göra för att medelst lag-         fabriken tili beställare, järnväg eller annars ut;
6542:        stiftning förhindra dessa diskrimineran-        c) uppgifter av provisorisk art; och
6543:        de åtgärder, som i detta sammanhang              d) användandet av specialmaskineri och
6544:        riktar sig speciellt mot de inom den        andra uppgifter varom lokalt avtalas.
6545:        yrkesmässiga vägtrafiken verkande last-         Möjliga ändringar skall enligt avtalet genom-
6546:        bilsägarnas arbetsmöjligheter och deras     föras före utgången av avtalstiden, dvs. den
6547:        företagsamhetsrätt? ''                      31. 12. 1970. Det är dock möjligt att lokalt
6548:                                                    överenskomma om en längre övergångstid
6549:    Såsom svar på spörsmålet meddelar jag hög-      såvitt det visar sig, att en så kort övergångs-
6550: aktningsfullt följande:                            tid förorsakar svårigheter.
6551:    Finlands Arbetsgivares Centralförbund samt          Det ovan nämnda generalavtalet tillkom på
6552: Finlands Fackförbunds Centralorganisation och      initiativ av arbetstagarparten. På denna sida
6553: Landsorganisationen i Finland undertecknade        har man ansett det var överensstämmande med
6554: den 11. 9. 1969 ett avtal om användandet av        den hos oss i kollektivavtalspolitiken allmänt
6555: utomstående arbetskraft. Detta avtal angår s.k.    tillämpade industrilinjeprincipen, att det inom
6556: underleveranser och hyrning av arbetskraft.        ett visst industriföretag i så vid grad som
6557: Avtalet innehåller tre huvudprinciper, vilka äro   möjligt tillämpas det kollektivavtal som gäller
6558: följande: hyrning av arbetskraft hör begränsas,    för företaget. Då lagen om kollektivavtal icke
6559: arbetstagare i tjänst hos underleverantörer hör    innehåller stadgande, enligt vilket en sådan
6560: försäkras skäliga arbetsvillkor och följande av    bestämmelse i kollektivavtal, varigenom ar-
6561: bestämmelserna i sociallagstiftningen samt upp-    betsgivaren går med på att begränsa den
6562: märksamhet bör fästas vid de problem som           honom tillhörande rätten att fritt antaga arbets-
6563: användandet av utomstående arbetskraft möj-        kraft, vore ogiltig, kan man icke framställa
6564: ligen förorsakar arbetstagare som befrias från     några principiella anmärkningar mot avtals-
6565: arbetet.                                           bestämmelser av ifrågavarande slag.
6566:     I motiveringen av spörsmålet har hänvisats         Enligt införskaffade uppgifter har det både
6567: tili tillämpningsbestämmelserna av kollektiv-      i Imatra, vid Kaukopää fabriken, och i Mänttä
6568: E 440/70
6569: 6
6570: 
6571: i fjol och i år utförts vissa rationaliserings-      av sådana ovanrelaterade lokala avtal, på grund
6572: åtgärder, vilka medfört att antalet utomstående      av vilka en fullkomlig genomförning av nu
6573: lastbilsägare minskats. Kollektivavtalet kom-        ifrågavarande avtalsbestämmelser kan uppskju-
6574: mer uppenbarligen att leda därhän, att avtalen       tas att ske efter den 31. 12. 1970.
6575: med en del lastbilsägare hävas. Antalet av              Från vägtrafikmyndigheternas sida har upp-
6576: dessa fall kommer dock icke att bli så stort         givits, att man strävar till att ställa sig positivt
6577: som det framställes i motiveringen tili spörsmå-     tili ansökningar om utvidgat trafiktillstånd
6578: let. Från Pappersindustrins Arbetstagarförbun-       gjorda av sådana lastbilstrafikanter, vilka tidi-
6579: dets sida har man dessutom meddelat, att så-         gare innehaft trafiktilistånd endast tili körslor
6580: vida situationen på någon ort ser ut att bli svår,   för ett visst industriföretag, men som möjligen
6581: är man redo att medverka för åstadkommande           icke mera erhålla dessa uppdrag.
6582:      Helsingfors den 5 maj 1970.
6583: 
6584:                                                       Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
6585: Kirj. ksm. n:o 5.
6586: 
6587: 
6588: 
6589: 
6590:                                  Junnila: Pohjois-Satakunnan tieyhteyksien parantamisesta.
6591: 
6592: 
6593:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
6594: 
6595:    Huomattavan laajalta alueelta Etelä-Pohjan-         Tästä huolimatta on liikenne Pohjois-Sata-
6596: maalta ja Pohjois-Satakunnasta on lyhin, luon-      kunnasta Helsinkiin nykyiselläänkin puheena
6597: uoliisin ja selväpiirteisin maantieyhteys Hel-      olevalla tieosuudella tuntuva. Se tulisi ilmei-
6598: singin ja muutoinkin Etelä-Suomen ja myös           sesti kuitenkin suuresti vilkastumaan ja vil-
6599: Lounais-Suomen suuntaan sitä vanhaa tietä           kastuttamaan samalla noiden seutujen elinkei-
6600: pitkin, joka kulkee Honkajoen, Kankaanpään,         noelämää, jos tie saataisiin nykyistä olennai-
6601: Lavian, Kiikoisten ja Kiikan kautta ja Koke-        sesti parempaan kuntoon.
6602: mäenjoen Kiikassa ylittäen yhtyy lopulta en-           Edellä esitetyn perusteella esitän kunnioit-
6603: sin Tampere-Turku tiehen ja Lauttakylän             tavasti valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
6604: kohdalla edelleen Porin-Helsingin tiehen.           menttiin viitaten valtioneuvoston asianomaisen
6605: Tämän tieyhteyden toinen haara kulkee Kii-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6606: koisista Vammalaan ja yhtyy siellä Porin-
6607: Helsingin tiehen. Nykyisellään nämä tieyhtey-                 Miten pitkälle ovat edistyneet suun-
6608: det ovat kuitenkin hiukankaan vilkkaamman                  nitelmat nykyaikaisen liikenteen vaati-
6609: liikenteen tarpeita ajatellen erittäin heikko-             muksia vastaavan autotien rakentami-
6610: kuntoisia tien ollessa kapeata, mutkaista ja               seksi Honkajoen, Kankaanpään, La-
6611: pohjaltaan heikkoa. Näiden seutujen elinkei-               vian, Kiikoisten ja Kiikan tai Vamma-
6612: noelämä kärsii selvästi tästä asiantilasta; niin-          lan kautta Tampere-Turku tielle ja
6613: pä esim. Lavian pitäjä on kokonaan vailla                  tätä kautta edelleen Porin-Helsingin
6614: nykyaikaiset vaatimukset täyttäviä autotieyh-              tielle ja milloin näitä suunnitelmia ryh-
6615: teyksiä.                                                   dytään käytännössä toteuttamaan?
6616:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
6617: 
6618:                                             T'. Junnila.
6619: 
6620: 
6621: 
6622: 
6623: E 431/70
6624: 2
6625: 
6626: 
6627: 
6628: 
6629:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6630: 
6631:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-         tuista poikittaisteistä. Tällaisia vanhoja sora-
6632: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-      pintaisia maanteitä on maassamme kuitenkin
6633: hemies, olette kirjeellänne 8 päivältä huhti-      vielä yli 20 000 km, joita ei tarkoitukseen
6634: kuuta 1970 lähettänyt asianomaisen valtioneu-      osoitettujen rajoitettujen varojen puitteissa ole
6635: voston jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        voitu parantaa nykyistä autoliikennettä vastaa-
6636: Junnilan seuraavan sisältöisen kysymyksen:         viksi. Kun maanteiden tekemiseen osoitettuja
6637:                                                    varoja ei ole yli kymmenen vuoden ajan kiin-
6638:           "Miten pitkälle ovat edistyneet suun-    tein hinnoin laskien lisätty liikenteen ja val-
6639:        nitelmat nykyaikaisen liikenteen vaati-     tion hoidossa olevan tiestön huomattavasta
6640:        muksia vastaavan autotien rakentami-        kasvusta huolimatta, on käytettävissä olevia
6641:        seksi Honkajoen, Kankaanpään, La-           varoja jouduttu entistä enemmän keskittämään
6642:        vian, Kiikoisten ja Kiikan tai Vamma-       vilkasliikenteisten teiden tienpitoon, jotta edes
6643:        lan kautta Tampere-Turku tielle ja          ne voitaisiin pitää liikennöitävässä kunnossa.
6644:        tätä kautta edelleen Porin-Helsingin        Tilanteen vaikeutumista osoittaa myös kuluvan
6645:        tielle ja milloin näitä suunnitelmia ryh-   kevään vaikea kelirikkotilanne, jonka johdosta
6646:        dytään käytännössä toteuttamaan?"           jo n. 10 % vielä patantamatta olevista sora-
6647:                                                    teistä on jouduttu saattamaan liikennerajoituk-
6648:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        sen alaiseksi.
6649: tavasti seuraavaa:                                    Tie- ja vesirakennushallituksen toimeksian-
6650:    Kyselyssä esitettyä kaukoliikennettä Etelä-     nosta on kuitenkin suoritettu tutkimuksia
6651: Pohjanmaalta ja Pohjois-Satakunnasta Helsin-       myös kyselyssä esitettyjen maanteiden paran-
6652: kiin ja Etelä-Suomeen palvelee kaksi valtatie-     tamiseksi.        Honkajoen-Kankaanpään-Lavian
6653: tä, toinen Vaasan kautta Poriin ja täältä edel-    maanteiden parannussuunnitelmat ovat parhail-
6654: leen Turkuun ja Helsinkiin sekä toinen valta-      laan valmistumassa. Alahonkajoki-Kankaanpää
6655: tie Vaasasta Tampereen kautta Helsinkiin.          välisen tieosan parantaminen suoritettaneen lä-
6656: Näitä valtateitä yhdistää Porin-Parkanon kan-      hiaikoina. Lavian-Kiikoisten väliä on taas kun-
6657: tatie, jonka parannustyöt ovat valmistumassa,      nostettu kunnossapitovaroilla ja on tätä työtä
6658: sekä Porin-Tampereen uusi valtatie. Näinollen      tarkoitus jatkaa sikäli kuin maanteiden tehos-
6659: ei voida kaukoliikenteen rajoitettuun määrään      tettuun kunnossapitoon saadaan varoja. Kii-
6660: nähden pitää taloudellisesti kannattavana eikä     koisten-Kiikan-Vammalan välillä ei tällaisiin
6661: tarkoituksenmukaisena rakentaa mainittujen         toimenpiteisiin ole vielä voitu näiden varojen
6662: valtateiden väliin kolmatta kaukoliikennettä       puuttuessa ryhtyä, lukuunottamatta Kiikan
6663: välittävää tietä. Tämä ei tietenkään poista ky-    rakennuskaava-alueen teitä, joiden parannus-
6664: selyssä mainittujen maanteiden parantamistar-      työt alkavat tulevana syksynä kuluvan vuoden
6665: vetta lähinnä paikallista ja lyhyemmän matkan      menoarviossa, osoitetuilla varoilla. Kiikasta ja
6666: liikennettä varten, varsinkin kun ko. tieosat      Vammalasta johtaa edelleen jo parannettu
6667: ovat pääosaltaan vielä vanhoja ja heikkoja sekä    Turun-Tampereen välinen valtatie Huittisiin,
6668: mutkaisia ja kapeita sorapintaisia teitä. Tämä     jossa se risteää Porin-Helsingin uuden valta-
6669: koskee erityisesti Honkajoen ja Lavian kun-        tien.
6670: nan keskuksia, jotka sijaitsevat syrjässä maini-
6671:      Helsingissä huhtikuun 27 päivänä 1970.
6672: 
6673:                                                                  Liikenneministeri Paavo Aitio.
6674:                                                                                                  3
6675: 
6676: 
6677: 
6678: 
6679:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r Ta 1m a n.
6680: 
6681:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      nämnda tvärvägar. Emellertid finns det i vårt
6682: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         land ännu över 20 000 km gamla grusbelagda
6683: velse av den 8 april 1970 tili vederbörande       vägar som inte med tillbudsstående anslag
6684: medlem av statsrådet för avgivande av svar        har kunnat förbättras, så att de skulle fylla
6685: översänt följande av riksdagsman Junnila          den nutida biltrafikens krav. Då de för byg-
6686: ställda spörsmål:                                 gande av landsvägar anslagna medlen inte på
6687:                                                   över tio år, räknat enligt fasta pris, har ökats,
6688:           "Hur långt framskridna är planerna      trots att trafiken och det av staten under-
6689:        på en bilväg enligt den nutida trafikens   hållna vägnätet ökats ansenligt, har man alh-
6690:        krav över Honkajoki, Kankaanpää, La-       mer nödgats koncentrera de disponibla med-
6691:        via, Kiikoinen och Kiikka eller Vam-       len till väghållningen på livligt trafikerade vä-
6692:        mala tili vägen Tammerfors-Åbo och         gar för att kunna hålla åtminstone dem i tra-
6693:        därifrån vidare tili vägen Björneborg-     fikabelt skick. Att situationen blir allt värre
6694:        Helsingfors och när har man för avsikt     visar även de svårn kälskadorna denna vår,
6695:        att börja förverkliga dem?"                med anledning varaN redan ca 10 % av de grus-
6696:                                                   vägar, som ännu inte har kunnat förbättras,
6697:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt      har underkastats trafikbegränsningar.
6698: unföra följande:                                     På uppdrag av väg- och vattenbyggnadsstyrel-
6699:    Den i spörsmålet avsedda fjärrtrafiken från    sen har likväl undersökningar företagits också
6700: sydösterbotten och Norra Satakunta tili Hel-      angående förbättrandet av de i spörsmålet
6701: singfors och Södra Finland betjänas av två        nämnda landsvägarna. Sålunda håller man som
6702: huvudvägar, den ena över Vasa tili Björneborg     bäst på att färdigställa planer för förbättrande
6703: och därifrån vidare tili Åbo och Helsingfors,     av landsvägarna Honkajoki-Kankaanpää-La-
6704: den andra från Vasa över Tammerfors tili          via. Sträckan Alahonkajoki-Kankaanpää kom-
6705: Helsingfors. Dessa huvudvägar sammanbindes        mer att förbättras i en nära framtid. Sträckan
6706: av stamvägen Björneborg-Parkano, på viiken        Lavia-Kiikoinen åter har iståndsatts med
6707: förbättringsarbeten håller på att bli färdiga,    iståndsättningsmedel, och det är meningen att
6708: samt av den nya huvudvägen Björneborg-            detta arbete skall fortsättas i den mån medel
6709: Tammerfors. Med hänsyn tili den begränsade        kan fås för ett intensifierat underhåll. På
6710: fjärrtrafiken kan det inte anses vare sig eko-    sträckan Kiikoinen-Kiikka-Vammala har på
6711: nomiskt lönsamt eller ändamålsenligt att med      grund av bristande medel ännu icke kunnat
6712: tanke på fjärrtrafiken bygga ytterligare en       vidtagas sådana åtgärder, med undantag av
6713: tredje väg mellan nämnda huvudvägar. Detta        vägarna inom Kiikka byggnadsplaneområde,
6714: avlägsnar givetvis inte behovet att förbättra     där förbättringsarbeten påbörjas inkommande
6715: nämnda vägar, främst med tanke på Iokal-          höst med medel som anvisats i utgifsstaten
6716: och närtrafiken, i synnerhet som ifrågavarande    för innevarande år. Från Kiikka och Vammala
6717: vägavsnitt huvudsakligen består av gamla och      leder vidare den redan förbättrade huvudvägen
6718: svaga samt krokiga och smala vägar med grus-      Aho-Tammerfors tili Huittinen, där den
6719: beläggning. Detta gäller speciellt Honkajoki      korsar den nya huvudvägen Björneborg-Hel-
6720: och Lavia centrum, som ligger på sidan om         singfors.
6721:      Helsingfors den 27 april 1970.
6722: 
6723:                                                                   Trafikminister Paavo Aitio.
6724: Kirj. ksm. n:o 6.
6725: 
6726: 
6727: 
6728: 
6729:                                   Koivunen ym.: Pienteollisuuden lainojen saannin turvaamisesta.
6730: 
6731: 
6732:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6733: 
6734:    Kuluvan vuoden talousarvioon varattiin pien-      edellyttämiin toimenpitetsun. Kysymykseen
6735: teollisuudelle myönnettäviin halpakorkoisiin lai-    voisi tulla lainavarojen osoittaminen lisätalous-
6736: noihin koronalennusvarat yhteensä 30 miljoo-         arviossa pienteollisuuslainoiksi tai luotonanto-
6737: nan markan lainamäärälle. SKDL:n eduskunta-          mahdollisuuksien turvaaminen rahalaitosten
6738: ryhmä oli pienteollisuuslainojen uudelleen jär-      kautta, kuten asianomaisissa laeissa ja budjet-
6739: jestelyn yhteydessä sitä mieltä, että talousar-      tipäätöksissä edellytetään. Pienteollisuuden hal-
6740: vioon olisi otettu momentille lainavarojakin häi-    pakorkoiset lainat tarjoavat suhteellisen vähäi-
6741: riöttömän lainoitustoiminnan turvaamiseksi yli-      sillä sijoituksilla työtilaisuuksia, joita ennen
6742: menokautena. Kun tällaisen menettelyn toteut-        kaikkea alikehittyneillä alueilla kipeästi kaiva-
6743: tamiseen ei ollut eduskunnassa edellytyksiä piti     taan. Näin ollen tätä työttömyyden torjunta-
6744: SKDL:n eduskuntaryhmä välttämättömänä, että          muotoa ei pidä jarruttaa.
6745: hallitus tarkoin seuraa tulevatko pienteollisuu-        Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
6746: den harjoittajat saamaan rahalaitoksilta korko-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
6747: tukilainoja. Tarpeen vaatiessa pitäisi hallituksen   neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
6748: ryhtyä toimenpiteisiin pienteollisuuden lainan       seuraavan kysymyksen:
6749: saannin turvaamiseksi valtion talousarvion
6750: kautta.                                                         Onko Hallitus tietoinen siitä, että
6751:    Suomen Pankin toimenpiteet rahalaitosten                  rahamarkkinoiden luotonannon kiristy-
6752: luotonannon kiristämiseksi ovat tehneet pien-                minen uhkaa tyrehdyttää pienteollisuu-
6753: yrittäjien luotansaannin ainakin kehitysalueilla             den lainojen saantimahdollisuudet jopa
6754: erittäin epävarmaksi. Näin on jouduttu tilantee-             talousarviossa edellytettyjen halpakor-
6755: seen, joka vaarantaa kehitysalueiden pienteol-               koisten lainojenkin osalta, ja jos on,
6756: lisuuden laajentumisen. Eduskunnan talousar-                    onko Hallitus ryhtynyt toimenpitei-
6757: viopäätöksillä kuitenkin edellytettiin halpakor-             siin pienteollisuuden halpakorkoisten
6758: koisten lainojen huomattavaa lisäämistä pien-                lainojen saannin turvaamiseksi esimer-
6759: teollisuudelle edellisiin vuosiin verraten.                  kiksi valtion talousarvion kautta tai
6760:    Käsityksemme mukaan hallituksen tulisi vii-               muilla toimenpiteillä?
6761: vyttelyittä tutustua tilanteeseen ja ryhtyä sen
6762:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1970.
6763: 
6764:            Matti Koivunen.              Taisto Sinisalo.                Kauko Hjerppe.
6765:            Pekka Salla.                 Rainer Virtanen.                Pentti Liedes.
6766: 
6767: 
6768: 
6769: 
6770: E 411/70
6771: 2
6772: 
6773: 
6774: 
6775: 
6776:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
6777: 
6778:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     oman vuosikiintiö on 15 000 000 markkaa, ja
6779: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kehitysalueluottolaki, jossa pääoman vuosikiin-
6780: olette kirjeellänne 8 päivältä huhtikuuta n:o 38   tiö pienteollisuutta varten on vähintään
6781: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen    15 000 000 markkaa, korkoedun ollessa mo-
6782: vastattavaksi kansanedustaja Matti Koivusen        lemmissa jaksotettuna 4 vuodelle jonkin verran
6783: ym. tekemän seuraavan sisältöisen kysymyk-         suurempana kuin aikaisemmin mainituissa luo-
6784: sen:                                               toissa.    Pienteollisuuden korkotukiluottojen
6785:                                                    kiintiöt vuonna 1970 ovat siis yhteensä
6786:           "Onko Hallitus tietoinen suta, että      30 000 000 markkaa, joka on kolminkertainen
6787:        rahamarkkinoiden luotonannon kiristy-       määrä alussa mainittuihin pienteollisuuslainoi-
6788:        minen uhkaa tyrehdyttää pienteollisuu-      hin verrattuna.
6789:        den lainojen saantimahdollisuudet jopa          Pienteollisuuden korkotuki- ja kehitysalueluo-
6790:        talousarviossa edellytettyjen halpakor-     tot ovat olleet käytössä vasta muutaman kuu-
6791:        koisten lainojenkin osalta, ja jos on,      kauden, joten niiden saantimahdollisuuksista ei
6792:           onko Hallitus ryhtynyt toimenpitei-      voida vetää kovin pitkälle meneviä johtopää-
6793:        siin pienteollisuuden halpakorkoisten       töksiä. Tosin kauppa- ja teollisuusministeriön
6794:        lainojen saannin turvaamiseksi esimer-      tietoon on tullut varsinkin kehitysalueilta joi-
6795:        kiksi valtion talousarvion kautta tai       takin tapauksia, joissa pienteollisuusyritykset
6796:        muilla toimenpiteillä?"                     eivät ole saaneet rahalaitoksista niitä luottoja,
6797:                                                     joita edellä mainituissa laeissa tarkoitetaan,
6798:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        mutta niihin ovat saattaneet vaikuttaa muutkin
6799: taen seuraavaa:                                     syyt kuin rahamarkkinoiden luotonannon kiris-
6800:    Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut vuo-     tyminen. Myöskään ei pienteollisuuden korko-
6801: sina 1951-69 määräraha pienteollisuuslainoja       tuki- ja kehitysalueluottojen hakemuksia ole
6802: varten viimeksi määrältään 10 000 000 mark-        tullut yhtä paljon kuin alussa mainittuja pien-
6803: kaa vuodessa 5 prosentin korolla. Se riitti vain   teollisuuslainahakemuksia vastaavina ajanjak-
6804: noin 25 prosentille haettujen pienteollisuuslai-   soina, mutta se johtunee vielä pienteollisuuden
6805: nojen yhteismäärästä. Vuoden 1969 aikana val-      korkotukiluottojärjestelmän uutuudesta, vaikka
6806: misteltiin siirtymistä korkotukiluottojärjestel-   sitä onkin paljon tiedotettu yrityksille.
6807: mään, jonka mukaan lainavarat hankitaan raha-          Edellä olevan perusteella voidaan todeta,
6808: laitoksista ja valtio maksaa niistä korkotukea      ettei rahamarkkinoiden luotonannon kiristymi-
6809: yrityksille. Tämän mukaisesti säädettiin 30. 12.    nen ainakaan vielä uhkaa tyrehdyttää pienteol-
6810: 1969 pienteollisuuden vuoden 1969 korkotuki-       lisuuden korkotukiluottojen saantimahdolli-
6811: luottolaki sen paaoman kiintiön ollessa            suuksia. Kauppa- ja teollisuusministeriö tulee
6812: 10 000 000 markkaa ja koron 5 prosenttia. Sa-       tarkoin seuraamaan tilanteen kehitystä tässä
6813: manaikaisesti säädettiin vuoden 1970 alusta         suhteessa ja tarvittaessa ryhtymään toimenpi-
6814: muualla kuin kehitysalueilla voimaan tullut         teisiin halpakorkoisten lainojen saannin turvaa-
6815: pienteollisuuden korkotukiluottolaki, jossa pää-    miseksi.
6816:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1970.
6817: 
6818:                                                     Ministeri Väinö Leskinen.
6819:                                                                                                    3
6820: 
6821: 
6822: 
6823: 
6824:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6825: 
6826:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        är lagen om utvecklingsområdeskredit, i viiken
6827: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse      kapitalets årskvot för småindustrin är fastställd
6828: av den 8 april 1970 nr. 38 tili vederbörande        tili minst 15 000 000 mark. I de två sistnämda
6829: medlem av statsrådet för avgivande av svar          lagarna är ränteförmånen graderad under en
6830: översänt följande av riksdagsman Matti Koivu-       period av fyra år och är något större än för
6831: nen rn.fl. ställda spörsmål:                        de tidigare nämnda krediterna. Småindustrins
6832:                                                     räntestödskrediters kvoter uppgick sålunda un-
6833:           "Är Regeringen rnedveten om att           der år 1970 tili sammanlagt 30 000 000 mark,
6834:        åtstrarnningen av kreditgivningen på         vilket är tre gånger så mycket som de i början
6835:        penningmarknaden hotar att omintetgöra       nämnda småindustrilånen.
6836:        småindustrins möjligheter att få lån             Räntestödskrediterna för småindustrin och
6837:        t.o.m. vad beträffar de i statsförslaget     utvecklingsornrådeskrediterna har funnits en-
6838:        förutsatta lånen med låg ränta, och om       dast någon månad, varför allt för långt gående
6839:        så är fallet,                                slutsatser om möjligheterna att få sådana lån
6840:           har Regeringen vidtagit åtgärder för      ännu inte kan dras. Visserligen har tili handels-
6841:        att trygga möjligheterna för småindust-      och industriministeriets kännedom kommit en
6842:        rin att få lån rned låg ränta t. ex. genom   del fall, speciellt från utvecklingsområdena, i
6843:        statsbudgeten eller genom andra åt-          vilka småindustriföretag inte av penninginrätt-
6844:        gärder?"                                     ningarna har fått sådana krediter som avses i
6845:                                                     förenämnda lagar, men härvid har även andra
6846:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        omständigheter än den tillstramade kreditgiv-
6847: anföra följande:                                    ningen på penningmarknaden kunnat inverka.
6848:    Aren 1951-69 upptog statsförslaget anslag        Ej heller har det kommit in på långt när lika
6849: för småindustrilån senast tili ett årligt belopp    mycket ansökningar om räntestödskrediter för
6850: av 10 000 000 rnark med 5 procents ränta.           småindustrin och utvecklingsområdeskrediter
6851: Detta belopp räckte tili endast för omkring 25      som det under motsvarande perioder inläm-
6852: procent av det sammanlagda beloppet sökta           nades i början nämnda ansökningar om små-
6853: småindustrilån. Ar 1969 förbereddes en över-        industrilån, men detta torde bero på att rän-
6854: gång tili räntestödssystem, enligt vilket låneme-   testödskreditsystemet för småindustrin, trots en
6855: del anskaffas hos penninginrättningarna och         kraftig information, ännu är så nytt.
6856: staten betalar räntestöd för dem tili företagen.        På grund av det ovan anförda kan det kons-
6857: I enlighet härmed stiftades 30. 12. 1969 en lag     tateras, att åtstramningen av kreditgivningen
6858: om 1969 års räntestödskrediter för småin-           på penningsmarknaden åtminstone icke än så
6859: dustrin.     Kapitalkvoten var enligt den           länge hotar att omintetgöra möjligheterna för
6860: 10 000 000 mark och räntan 5 procent. Sam-          småindustrin att få räntestödskrediter. Handels-
6861: tidigt stiftades en lag om räntestödskrediter för   och industriministeriet kommer att noggrant
6862: småindustrin, som trädde i kraft vid ingången       följa med situationens utveckling i detta av-
6863: av år 1970 och gäller andra områden än ut-          seende och att vid behov vidtaga åtgärder tili
6864: vecklingsområdena. Enligt denna lag är kapita-      tryggande av möjligheterna att erhålla Iån med
6865: lets årskvot 15 000 000 mark. Av samma dag          låg ränta.
6866:       Helsingforsden 29 april 1970.
6867: 
6868:                                                     Minister Väinö Leskinen.
6869: Kirj. ksm. n:o 7.
6870: 
6871: 
6872: 
6873: 
6874:                                    Kaipainen: Rotusyrjinnän estämisestä maassamme.
6875: 
6876: 
6877:                          E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
6878: 
6879:    Yhdistyneet Kansakunnat ovat joulukuun 21          vuokranantaja tai liikennöitsijä -       saa itse
6880: päivänä 1965 hyväksyneet kansainvälisen so-           valita asiakkaansa. Tällainen periaate ei kui-
6881: pimuksen, jonka tarkoituksena on sekä rotu-           tenkaan voi olla oikea silloin, kun asiakasva-
6882: syrjinnän että rotukiihkoilun estäminen. Sopi-        linta tapahtuu rodun perusteella ja johtaa sii·
6883: mus sisältää määräyksiä siitä, että jokaisella        hen, että esimerkiksi mustalaisväestöön kuulu-
6884: ihmisellä on oltava samat yhteiskunnalliset           valta kielletään pääsy ravintolaan, saunaan tai
6885: oikeudet rotuun katsomatta. Edelleen sopimuk-         yleiseen tilaisuuteen hänen rotuunsa vedoten.
6886: sen määräyksillä pyritään myös poistamaan             Tällainen menettely on jyrkästi YK:n edellä
6887: jokapäiväisessä elämässä esiintyvä rotusyrjintä,      mainitun sopimuksen vastainen.
6888: johtuipa se viranomaisten, järjestöjen tai yksi-         Muun muassa Ruotsissa ja Englannissa on
6889: tyisten henkilöiden rotuennakkoluuloihin pe-          sopimu:ksen määräyksiä noudattaen säädetty
6890: rustuvista toimenpiteistä.                            lait rotukiihkoitua ja rotusyrjintää vastaan eri-
6891:    Suomi on Yhdistyneiden Kansakuntien yleis-         koisesti yllämainituissa tapauksissa.
6892: kokouksessa äänestänyt sopimuksen hyväksy-               Tässä lainsäädännössä on sekä rotusyrjintä
6893: misen puolesta. Tämä kannanilmaisu on ilmei-          että -kiihkoilu katsottu rangaistavaksi teoksi.
6894: sesti myös maamme yleisen mielipiteen mukai-          Maassamme viime aikoina julkisuuteen tulleet
6895: nen. Vaikka osa sopimuksen edellyttämistä             monet tapaukset - joista mm. mainittakoon
6896: määräyksistä on maassamme toteutettu, on              eräiden mustalaisten mielivaltainen poistami-
6897: kuitenkin merkittävä osa sopimuksen säännök-          nen Pohjolan Liikenteen linja-autosta Turussa
6898: sistä yhä jäänyt toteutumatta. Kuten valtion          jokin aika sitten sekä Pietarsaaren tapaus, jos-
6899: mustalaisasiainneuvottelukunta on joulukuussa         sa kaupunginhallitus ulkopuolisen rotuennak-
6900: 1969 oikeusministeriölle jättämässään kirjel-         koluuloihin pohjautuvan painostuksen vuoksi
6901: mässä todennut, tällaisia ovat ennen muuta            kieltäytyi sijoittamasta mustalaisperheitä heille
6902: säännökset rotukiihkoilun ja rotusyrjinnän es-        aiottuun asuntoon - osoittavat, että myös
6903: tämisestä.                                            meillä olisi tämänlaatuinen lainsäädäntö tar-
6904:    Valitettavan usein maassamme voidaan vie-          peellinen.
6905: lä havaita julkisia :kannanottoja, joissa esite-         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
6906: tään, että tietyn etnisen vähemmistön - ku-           päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
6907: ten esim. mustalaisväestön - käyttäytyminen           kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
6908:  on enimmäkseen kielteinen ja yhteiskuntavas-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6909: tainen. Tällaiset äkkijyrkät mielipiteenilmaisut
6910:  ovat nimenomaan siksi ikäviä, että ne ruokki-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
6911: vat muutenkin valitettavan yleisiä rotuennak-                 rotukiihkoilun ja rotusyrjinnän estämi-
6912: koluuloja.                                                    seksi maassamme?
6913:    Vanhastaan on maassamme hyväksytty peri-
6914:  aate, että yrittäjä - esimerkiksi ravintoloitsija,
6915:    Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1970.
6916: 
6917:                                          Osmo Kaipainen.
6918: 
6919: 
6920: 
6921: E 445/70
6922: 2
6923: 
6924: 
6925: 
6926: 
6927:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
6928: 
6929:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-        Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa
6930: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-     työryhmät valmistelemaan sopimukseen liitty-
6931: hemies, olette kirjeellänne 9 päivältä huhti-     mistä. Tällöin todettiin, että yleissopimuksen
6932: kuuta 1970 n:o 39 lähettänyt valtioneuvoston      ratifiointi edellytti kaikissa pohjoismaissa toi-
6933: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-    menpiteitä sisäisen lainsäädännön saattamiseksi
6934: taja Osmo Kaipaisen tekemän seuraavan ky-         vastaamaan sopimuksen sisältöä. Erityisesti oli
6935: symyksen:                                         kussakin maassa rikoslakiin sisällytettävä uusia
6936:                                                   rangaistussäännöksiä rotusyrjinnän ja -kiihotuk-
6937:            "Mihin toimiin Hallitus aikoo ryh-     sen kriminalisoimiseksi. Nämä säännökset val-
6938:         tyä rotukiihkoilun ja rotusyrjinnän es-   misteltiin pohjoismaisena yhteistyönä.
6939:         tämiseksi maassamme?"                        Asiaa valmisteltaessa sovittiin, että yleis-
6940:                                                   sopimus pyritään ratifioimaan pohjoismaissa
6941:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       ennen tammikuun 1 päivää 1971. Ruotsissa on
6942: tavasti seuraavaa:                                hallituksen esitys annettu tämän vuoden hel-
6943:    Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous on      mikuun 27 päivänä ja Norjassa maaliskuun
6944: joulukuun 21 päivänä 1965 yksimielisesti hy-      13 päivänä. Tanskassa esitys annettaneen syk-
6945: väksynyt kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista   syllä. Yleissopimus on tullut kansainvälisesti
6946: koskevan kansainvälisen yleissopimuksen. Tä-      voimaan jo tammikuun 4 päivänä 1969.
6947: mä sopimus, jonka valmisteluun Suomi on              Edellä selostetun valmistelun pohjalta annet-
6948: osallistunut YK:n talous- ja sosiaalineuvoston    tiin huhtikuun 30 päivänä 1970 eduskunnalle
6949: alaisena toimivassa syrjinnän vastustamista ja    esitys kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista
6950: vähemmistön suojelua käsittelevässä ala:komi-     koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten
6951: teassa, täydentää niitä jo voimassa olevia kan-   hyväksymisestä ja kuluvan toukokuun 8 päi-
6952: sainvälisiä yleissopimuksia, joiden tarkoituk-    vänä esitys rikoslain täydentämisestä eräillä
6953: sena on toteuttaa kaikkien ihmisten saman-        rotu- ynnä muuta syrjintää koskevilla rangais-
6954: arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatetta.     tussäännöiksillä.
6955:    Suomi allekirjoitti yleissopimuksen lokakuun
6956: 6 päivänä 1966. Samanaikaisesti asetettiin
6957:     Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1970.
6958: 
6959:                                                             Vt. oikeusministeri S. Suorttanen.
6960:                                                                                                   3
6961: 
6962: 
6963: 
6964: 
6965:                          T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6966: 
6967:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      Härvid konstaterades, att ratificeringen av
6968: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         konventionen i samtliga nordiska Iänder för-
6969: velse av den 9 april 1970 nr 39 tili veder-       utsatte åtgärder för bringande av den interna
6970: börande medlem av statsrådet för avgivande        lagstiftningen i överensstämmelse med konven-
6971: av svar övesänt följande av riksdagsman Osmo      tionens innehåll. Framför allt måste i varje
6972: Kaipainen ställda spörsmål:                       lands strafflag intagas nya straffstadganden för
6973:                                                   kriminalisering av rasdiskriminering och ras-
6974:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen        fanatism. Dessa stadganden utarbetades i in-
6975:        vidtaga för att förhindra rasfanatism      ternordiskt samarbete.
6976:        och vasdishiminering i vårt land?"            Vid beredningen av ärendet kom man över-
6977:                                                   ens om att sträva tili ratificering av konven-
6978:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt      tionen i de nordiska länderna före den 1 ja-
6979: anföra följande:                                  nuari 1971. I Sverige avläts regeringens pro-
6980:    Förenta Nationernas generalförsamlig antog     position den 27 februari innevarande år, och
6981: den 21 december 1965 enhälligt en internatio-     i Norge den 13 mars. I Danmark torde pro-
6982: nell konvention om avskaffande av alla former     positionen avlåtas i höst. Konventionen har
6983: av rasdiskriminering. Denna :konvention, i vars   internationellt trätt i kraft redan den 4 ja-
6984: beredning Finland deltog i den under FN: s        nuari 1969.
6985: ekonomiska och sociala råd verksamma under-          På basen av den beredning för viiken ovan
6986: kommitten för motarbetande av diskriminering      redogjorts, avläts den 30 april 1970 tili riks-
6987: samt skydd för minoriteter, kompletterar de       dagen regeringens proposition om godkännande
6988: redan gällande internationella konventioner,      av vissa bestämmelser i den internationella
6989: vilkas syfte är att förverkliga principen om      konventionen om avskaffande av alla former
6990: alla människors likvärdighet och jämställdhet.    av rasdiskriminering, och den 8 innevarande
6991:    Finland undertecknade konventionen den 6       maj regeringens proposition angående kom-
6992: oktober 1966. Samtidigt tillsattes i Finland,     plettering av strafflagen med stadganden om
6993: Norge, Sverige och Danmark arbetsgrupper          straff för ras- och annan diskriminering.
6994: för att bereda anslutningen tili konventionen.
6995:   Helsingfors den 11 maj 1970.
6996: 
6997:                                                             Tf. justitieminister S. Suorttanen.
6998: Kirj. ksm. n:o 8.
6999: 
7000: 
7001: 
7002:                                   H. Westerlund ym.: Oluen ja virvoitusjuomien myynnin kiel-
7003:                                      tämisestä kertakäyttöpakkauksissa.
7004: 
7005:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7006: 
7007:    Luonnonsuojelua ja miljöönhoitoa koskevat         siin estää. Jos oluen myynti peltipurkeissa ja
7008: pulmat tulevat lähivuosina astumaan entistä          virvoitusjuomien myynti kertakäyttöpulloissa
7009: enemmän etualalle. Jo nyt kustannukset luon-         sallitaan, tämä aiheuttaa, kuten esimerkit län-
7010: nollisen tasapainon uudelleensaavuttamiseksi         tisestä naapurimaastamme osoittavat, monia
7011: monella sektorilla tulevat nousemaan huomat-         kielteisiä ilmiöitä ja suuria kustannuksia kiel-
7012: taviin summiin. Joka tapauksessa on pidettävä        teisten seurausten poistamiseksi.
7013: huoli siitä, ettei huononemista tapahdu. Tä-            Yllä olevaan sekä valtiopäiväjärjestyksen
7014: mä koskee etenkin luonnon saastumista osak-          37 §:n 1 momenttiin viitaten allekirjoittaneet
7015: si sellaisilla tuotteilla, joita ei voida hävittää   esittävät valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7016: ja myöskin tuotteita, jotka ovat vaarallisia.        vastattavaksi:
7017: Tällä tarkoitetaan suunniteltua olutmyyntiä
7018: peltipurkeissa ja virvoitusjuomamyyntiä kerta-                 Mihin toimenp1te1s11n hallitus on
7019: käyttöpulloissa.                                             ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta no-
7020:    On aivan selvää, että lainsäädäntötoimen-                 peasti estettäisiin oluen myynti pelti-
7021: piteet ovat välttämättömät, jotta tällainen ym-              purkeissa ja virvoitusjuomien myynti
7022: päristöä ja luontoa turmeleva toiminta voitai-               kertakäyttöpulloissa?
7023:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
7024: 
7025:          Henrik Westerlund.             Paavo Niinikoski.               Pekka Vilmi.
7026:          Pär Stenbäck.                  Heimo Linna.                    Matti Asunmaa.
7027:          Ragnar Granvik.                Eino Poutiainen.                Edit Terästö.
7028:          Raino Westerholm.              Matti Silander.                 Seija Karkinen.
7029:          Reino Breilin.                 Viljo Suokas.                   Tahvo Rönkkö.
7030:          Timo Mäki.                     Ralf Friberg.                   Aili Vaittinen.
7031:          Ilkka Suominen.                Bror Lillqvocst.                Eeva Kauppi.
7032:          T. I. Vartia.                  Ulf Sundqvist.                  Maija Hdno.
7033:          Veikko Hanhirova.              Eero Salo.                      Niilo Tarvajärvi.
7034:          Eino Lottanen.                 Heimo Rekonen.                  Mauri Seppä.
7035:          Aaro Lintilä.                  Sakari Knuuttila.               Salme Katajavuori.
7036:          Carl Olof Tallgren.            Olavi Tupamäki.                 Kerttu Hemmi.
7037:          Esko J. Koppanen.              Hannes Volotinen.               Reino Karpola.
7038:          P. Mäki-Hakola.                Pentti Poutanen.                Reino Kangas.
7039:          Lyyli Aalto.                   Esko Pekonen.                   Heikki Kainulainen.
7040:          Sinikka Luja.                  Matti Ruokola.                  Antti Isomursu.
7041:          Akseli Roden.                  Esko Härkönen.                  Kalevi Huotari.
7042:          Tyyne Paasivuori.              Matti Mattila.                  Eero Laine.
7043:          Elly Sigfrids.                 Olavi Nikkilä.                  Eeli Lepistö.
7044:          Kuuno Honkonen.                Katri-Helena Eskelinen.         Paavo Tiilikainen.
7045:          Niilo Nieminen.                Katri Kaarlonen.                Pauli Räsänen.
7046:          Esu Niemelä.                   Eeva Särkkä.                    Anna-Liisa Jokinen.
7047:          Kristian Gestrin.              Sinikka Karhuvaara.             Niilo Koskenniemi.
7048:          Evald Häggblom.                Orvokki Kauppila.               Eino Uusitalo.
7049:                                         Victor Procope.
7050:  E 456/70
7051: 2
7052: 
7053: 
7054: 
7055: 
7056:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
7057: 
7058:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      gelman taustaa ja hallituksen suorittamia toi-
7059: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       menpiteitä.
7060: mies, olette 14 päivänä huhtikuuta 1970 päi-          Hallitus teki kuluneen huhtikuun 15 päi-
7061: vätyn kirjeenne n:o 79 ohella toimittanut Val-     vänä iltakoulussa periaatepäätöksen, jonka
7062: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-      mukaan tulisi viipymättä ryhtyä lainsäädännöl-
7063: nöksen kansanedustaja Henrik Westerlundin          lisiin toimenpiteisiin lasisten kertakäyttöön
7064: ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 8, jossa tie-   tarkoitettujen virvoitusjuomapullojen käytön
7065: dustellaan:                                        kieltämiseksi. Samalla hallitus päätti ryhtyä
7066:                                                    toimenpiteisiin peltisten olutpurkkien käyttöön
7067:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on       ottamisen siirtämiseksi sekä kertakäyttötarkoi-
7068:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta nopeas-    tuksiin suunniteltujen uusien pakkausaineiden
7069:        ti estettäisiin oluen myynti peltipur-      saattamiseksi luvasta riippuviksi.
7070:        keissa ja virvoitusjuomien myynti ker-         Päätösten mukaiset valmistelut ovat meneil-
7071:        takäyttöpulloissa? ''                       lään valtioneuvoston kansliassa, ja tarpeelliset
7072:                                                    yksityiskohtaiset ehdotukset saataneen valtio-
7073:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        neuvoston käsiteltäviksi jo kuluvan kuun ai-
7074: taen seuraavaa:                                    kana. Neuvottelut tölkkioluen markkinoille tu-
7075:    Maaliskuun 4 päivänä olen vastannut kan-        lon siirtämisestä ovat meneillään ja näyttävät
7076: sanedustaja Arvo Salon ym. kirjalliseen kysy-      johtavan suotuisaan lopputulokseen; ellei niis-
7077: mykseen n:o 276 ja huhtikuun 21 päivänä            sä päästäisi myönteiseen tulokseen, olisi täl-
7078: kansanedustaja Gestrinin suulliseen kysymyk-       täkin osin valmisteltava muita toimenpiteitä.
7079: seen n:o 5, jotka koskivat samaa asiaa kuin        Jätehuoltokomitean mietinnön valmistuttua
7080: kansanedustaja Henrik Westerlundin ym. nyt         valtioneuvosto joutuu ottamaan \kantaa riittä-
7081: esittämä kirjallinen kysymys. Näissä vastauk-      vän jätehuollon ylläpitämiseksi tarpeellisiin
7082: sissani olen selvittänyt kertakäyttöpakkauson-     toimenpiteisiin ja niiden rahoittamiseen.
7083:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1970.
7084: 
7085:                                                                       Ministeri Margit Eskman.
7086:                                                                                                   3
7087: 
7088: 
7089: 
7090: 
7091:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
7092: 
7093:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordning-           Regeringen fattade den 15 april i aftonsko-
7094: en anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skri-       lan ett principbeslut, enligt vilket man ome-
7095: veise av den 14 april 1970 nr 79 tili veder-       delbart skulle skrida tili lagstiftningsåtgärder
7096: börande mediem av statsrådet för avgivande         för att förbjuda användningen av för engångs-
7097: av svar översänt avskrift av följande av riks-     bruk avsedda läskedrycksflaskor av glas. Sam-
7098: dagsman Henrik Westerlund m.fl. ställda            tidigt beslöt regeringen vidtaga åtgärder för
7099: skriftliga spörsmåi nr 8:                          uppskjutande av ibruktagandet av öiburkar av
7100:                                                    piåt samt för förordnande om att användning-
7101:           "Vilka åtgärder har Regeringen vid-      en av nya förpackningsämnen som pianerats
7102:        tagit eller ämnar den vidtaga för att       för engångsförpackningar skulle bli beroende
7103:        försäijning av öl i plåtburkar och för-     av tillstånd.
7104:        säijning av läskedrycker i engångsflas-         Förberedeiserna enligt besluten är som bäst
7105:        kor snabbt skall förhindras?"               i gång i statsrådets kansli, och de nödiga, de-
7106:                                                    taijerade förslagen torde kunna bringas till be-
7107:                                                    handling i statsrådet redan under innevarande
7108:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       månad. Underhandlingar för uppskjutande av
7109: anföra föijande:                                   marknadsföringen av burkölet pågår som bäst
7110:    Den 4 mars svarade jag på riksdagsman Ar-       och ser ut att leda till ett gynnsamt slut-
7111: vo Salos m.fl. skriftliga spörsmål nr 276 och      resultat; om ett positivt resultat icke nås vid
7112: den 21 april på riksdagsman Gestrins muntliga      underhandlingarna, borde nya åtgärder också
7113: fråga nr 5, vilka berörde samma sak som det        till denna del förberedas. Så snart kommitten
7114: av dksdagsman Henrik Westerlund m. fl. nu          för avfalishantering fått sitt betänkande fär-
7115: ställda skriftliga spörsmåiet. 1 dessa svar har    digt, måste statsrådet taga ståndpunkt till nö-
7116: jag utrett bakgrunden tili probiemet angåen-       diga åtgärder för upprätthållande av en till-
7117: de engångsförpackningarna, och de åtgärder         fredsställande avfallshantering och för finan-
7118: regeringen vidtagit.                               siering av dem.
7119:      Helsingfors den 13 maj 1970.
7120: 
7121:                                                                        Minister Mttrgit Eskman.
7122: Kirj. ksm. n:o 9.
7123: 
7124: 
7125: 
7126: 
7127:                                   Sinisalo: Ahtausalan työturvallisuuden tehostamisesta.
7128: 
7129: 
7130:                          E d u s kun n a n He r r a P u he m i e he II e.
7131: 
7132:    Satamatyöläisten työolosuhteiden parantami-       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi ky-
7133: sesta ja erityisesti työturvallisuuden lisäämises-   symyksen:
7134: tä on keskusteltu kauan ilman mainittavampia
7135: tuloksia. Niinpä v. 1963 asetetun ahtausalan                     Mitkä syyt ovat aiheuttaneet ahtaus-
7136: komitean v. 1966 valmistuneet ehdotukset                      alan   työturvallisuuden   tehostamista
7137: ovat olleet ministeriön käsiteltävänä ilman, että             koskevien vuonna 1966 valmistunei-
7138: ehdotettuihin ja odotettuihin työturvallisuus-                den komiteaehdotusten käsittelyn py-
7139: toimenpiteiden tehostamisiin olisi ryhdytty.                  sähtymisen sosiaaliministeriöön?
7140:    Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
7141: 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
7142:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1970.
7143: 
7144:                                            Taisto Sinisalo.
7145: 
7146: 
7147: 
7148: 
7149: E 436/70
7150: 2
7151: 
7152: 
7153: 
7154: 
7155:                         E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
7156: 
7157:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        1966 saatiin ministeriön työosastoon ylimää-
7158: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        räinen kuljetusteknillinen toimisto, jonka työ-
7159: mies, olette kirjeellänne 14 päivältä huhtikuu-     alaan mm. ahtausalan työturvallisuustarkastus
7160: ta 1970 n:o 80 lähettänyt valtioneuvoston           siirtyi. Tämän toimiston tarkastushenkilökun-
7161: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-      taa on saatu lisättyä kuluvan vuoden menoar-
7162: taja Taisto Sinisalon tekemän, seuraavan sisäl-     viossa kahdella ylimääräisellä tarkastajan toi-
7163: töisen kysymyksen n:o 9:                            mella. Kun nämä uud~t tarkastajat saadaan
7164:                                                     koulutettua tehtäviinsä, tulee satamatarkastus
7165:           "Mitkä syyt ovat aiheuttaneet ahtaus-     lähiaikoina tehostumaan.
7166:        alan   työturvallisuuden    tehostamista        Ahtaustyökomitean mietinnössä ehdotettiin
7167:        koskevien vuonna 1966 valmistunei-           lähetettäväksi työtapaturmista ilmoitus sosiaa-
7168:        den komiteaehdotusten käsittelyn py-         liministeriölle. Näistä ilmoituksista tuli laatia
7169:        sähtymisen sosiaaliministeriöön?"            sellainen tilasto, josta kävisi ilmi syyt sattu-
7170:                                                     neisiin tapaturmiin.
7171:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Tämäkin ehdotus on toteutettu Eduskun-
7172: taen seuraavaa:                                     nan hyväksymällä tapaturmavakuutuslain muu-
7173:    Ahtaustyökomitean mietinnössä on esitetty        toksella, jonka nojalla vakuutuslaitokset on
7174: ehdotus uusiksi ahtausalan järjestysohjeiksi.       velvoitettu vuoden 1968 alusta lähtien lähet-
7175: Ehdotetut muutokset eivät kuitenkaan oleel-         tämään tapaturmailmoitukset sosiaali- ja ter-
7176: lisesti poikkea nykyisin voimassa olevista ja       veysministeriön sosiaalipoliittiselle tutkimus-
7177: ILO:n vuonna 1929 antamista säännöksistä.           osastolle, joka laatii näistä kolmen kuukau-
7178: Niissä ei ole voitu ottaa huomioon ahtaus-          den väliajoin pikatilastot ja vuosittaiset yh-
7179: alalla tapahtunutta viimeaikaista kehitystä ja      teenvedot työosaston käyttöön.
7180: käyttöön sovellettuja uusia lastaustapaja ja           Edellä lausutun perusteella voidaan todeta,
7181: koneellistuneita työmenetelmiä. Sen vuoksi so-      että komitean tekemät ehdotukset eivät ole
7182: siaali- ja terveysministeriössä on katsottu vält-   pysähtyneet sosiaali- ja terveysministeriöön.
7183: tämättömäksi täydentää järjestysohjeita tältä       Ministeriö on käytettävissä olevin keinoin pyr-
7184: osin ja aineistoa kerätään mm. ulkolaisten          kinyt tehostamaan ahtausalan työturvallisuut-
7185: uusien säännösten pohjalta.                         ta ja komiteanmietinnön ehdotukset on suu-
7186:    Komiteaehdotuksen yleisperusteluissa on to-      rimmaksi osaksi jo toteutettu. Myös ahtaus-
7187: dettu, että "haittana ahtausalan työturvallisuus-   alan tapaturmaluvuissa on vuodesta 1965 vuo-
7188: työssä ei niinkään ole ollut työturvallisuus-       teen 1968 verrattuna tapahtunut lähes 20 pro-
7189: määräysten puutteellisuus tai vanhentuneisuus,      sentin lasku, joka osaltaan osoittaa, että va-
7190: vaan määräysten noudattamatta jättäminen".          littu työturvallisuuden tehostamistoimenpitei-
7191:    Tämän vuoksi ministeriö on katsonut kii-         den tärkeysjärjestys on ollut oikea.
7192: reellisimmäksi tehtäväksi tehostaa tarkastusta         Edellä olevan saatan kunnioittavasti Tei-
7193: ja kouluttaa uusia tarkastajia. Niinpä vuonna       dän, Herra Puhemies, tietoonne.
7194:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1970.
7195: 
7196:                                                                         Ministeri ]. E. Partanen.
7197:                                                                                                   3
7198: 
7199: 
7200: 
7201: 
7202:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7203: 
7204:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        vars arbetsområde bl.a. arbetsskyddsinspektio-
7205: anger har Ni, Herr 11alman, med Eder skri-         nen inom stuveribranschen överfördes. Inspek-
7206: velse av den 14 april 1970 nr 80 tili veder-       tionspersonalen vid denna byrå har i inneva-
7207: börande medlem av statsrådet för avgivande         rande års utgiftsstat kunnat ökas med två
7208: av svar översänt följande av riksdagsman           extraordinarie    inspektörsbefattningar.   När
7209: Taisto Sinisalo ställda sjörsmal:                  dessa inspektörer blivit utbildade för sina
7210:                                                    uppgifter, kommer hamninspektionen inom
7211:           "Vilka orsaker har föranlett, att be-    närmaste framtid att effektiveras.
7212:        handlingen av de år 1966 färdigblivna          I stuveriarbetskommittens betänkande före-
7213:        kommitteförslagen angående effektive-       slogs, att anmälan om olycksfall i arbete skul-
7214:        ring av stuveribranschens arbetsskydd       le insändas tili socialministeriet. På grund
7215:        har avstannat i socialministeriet?"         av dessa anmälningar skulle uppgöras en sta-
7216:                                                    tistik, av viiken skulle framgå orsakerna tili
7217:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt      de inträffade olycksfallen.
7218: anföra följande:                                      Också detta förslag har vel'kställts genom
7219:    I stuveriarbetskommitten har framlagts ett      den av Riksdagen godkända ändringen av 39
7220: förslag tili nya ordningsregler inom stuveri-      § lagen om olycksfallsförsäkring ( 7 38/66),
7221: branschen. De föreslagna ändringarna avviker       med stöd av viiken försärkingsanstalterna har
7222: dock ej i väsentlig mån från de för närvaran-      förpliktats att från och med ingången av år
7223: de i kraft varande eller från de av ILO år         1968 insända olycksfallsanmälningarna tili so-
7224: 1929 utfärdade stadgandena. I dem har man          cial- och hälsovårdsministeriets byrå för social
7225: icke kunnat taga i beaktande den senaste ti-       forskning, som av dessa utarbetar med tre
7226: dens utveckling inom stuveribranschen, de nya      månaders mellanrum snabbstatistiker och år-
7227: lastningssätt som kommit tili användning eller     liga sammandrag för att användas av arbets-
7228: de mekaniserade arbetsmetoderna. Fördenskull       avdelningen.
7229: har man i social- och hälsovårdsministeriet an-       Med stöd av det ovan anförda kan man
7230: sett nödvändigt att tili denna del komplettera     konstatera, at de av kommittt!n gjorda försla-
7231: ordningsreglerna, och materia! insamlas bl.a.      gen icke har avstannat i social- och hälsovårds-
7232: på basen av nya bestämmelser som tiliämpas         ministeriet. Ministeriet har med hjälp av tili
7233: i utlandet.                                        buds stående medel strävat tili effektivering
7234:     I den allmänna motiveringen för kommitte-      av arbetsskyddet inom stuveribranschen, och
7235: förslaget har konstaterats, att "olägenheten i     kommitteförslagen har redan till största delen
7236: arbetet rörande stuveribranschens arbetsskydd      blivit genomförda. Också i olycksfallssiffrorna
7237: icke i främsta rummet utgjorts av bristfälliga     inom stuveribranschen har vid jämförelse av
7238: eller föråldrade arbetsskyddsbestämmelser utan     år 1965 med år 1968 skett en minskning om
7239: av uraktlåtenhet att iakttaga bestämelserna".      nästan 20 procent, vilket också för sin del be-
7240:     Fördenskull har ministeriet ansett den mest    visar, att den viktighetsordning som valts för
7241: brådskande uppgiften vara att effektivera kon-     de åtgärder, vilka syftar tili effektivering av
7242:  trollen och att utbilda nya inspektörer. Så-      arbetsskyddet, varit riktig.
7243: lunda erhölls tili ministeriets arbetsavdelning       Ovanstående får jag vördsamt bringa Eder,
7244: år 1966 en extra transportteknisk byrå, tili       Herr Talman, till kännedom.
7245:      Helsingfors den 4 maj 1970.
7246: 
7247:                                                                        Minister ]. E. Partanen.
7248: Kirj. ksm. n:o 10.
7249: 
7250: 
7251: 
7252: 
7253:                                  Weckman: Tampereen yliopiston valtiollistamisesta.
7254: 
7255: 
7256:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7257: 
7258:    Viime vuosina on yhä useammin jouduttu           tämään mm. opiskelijamäärää lisäämällä, mutta
7259: kiinnittämään huomiota siihen huolestuttavaan       tällä ei ole pystytty tilannetta korjaamaan.
7260: kehitykseen, mikä on luonut leimansa yksityi-       Niinpä opiskelijoiden uhkana on lukukausi-
7261: senä yliopistona toimivan Tampereen Yliopis-        maksujen korotus ja opetustason jatkuva ale-
7262: ton toimintaan. Tämä alkujaan yhteiskunnalli-       neminen, ellei valtiovallan taholta ryhdytä toi-
7263: sena korkeakouluna Tampereelle siirtynyt lai-       menpiteisiin tilanteen pelastamiseksi.
7264: tos on hyvää vauhtia luopumassa yhteiskunnal-          Tampereen yliopiston ja sen opiskelijoiden
7265: lisen tietouden antamisesta ja keskittyy enene-     etu vaatii, että yliopisto valtiollistettaisiin mah-
7266: vässä määrin puhtaasti kaupallisen ja hallinnol-    dollisimman kiireellisesti, jotta vältyttäisiin
7267: lisen koulutuksen antamiseen.                       saattamasta yliopistoa taloudelliseen umpiku-
7268:    Suunnan omat merkittävällä tavalla pysty-        jaan ja vajoamasta tutkimuksen osalta tiede-
7269: neet sanelemaan ulkopuoliset lahjoittajat, joi-     poliittisesti yhä arveluttavampaan sidonnaisuu-
7270: den osuus kokonaisrahoituksesta ei ole kovin        teen. Yliopiston tavoitteiden asettamista voi-
7271: suuri, mutta vaikutusvalta sitä suurempi. Tam-      daan valtion yliopistoissa kontrolloida huomat-
7272: pereen· yliopisto saa valtionapua noin 3/4 to-      tavasti kansanvaltaisemmin, talous tulee turva-
7273: dellisista ja hyväksyttävistä menoistaan. Tämän     tuksi, opiskelijoiden ei tarvitse suorittaa luku-
7274: ohella se kerää opiskelijoilta 1ukukausimaksuja,    kausimaksuja ja opetustasoa voidaan määrätie-
7275: joilla viime vuonna rahoitettiin noin 16 % yli-     toisesti kohottaa.
7276: opiston menoista. Ulkopuolisista lahjoittajista        Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
7277: on huomattavin Tampereen kaupunki, joka on          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
7278: sitoutunut antamaan vuosittain yliopistolle         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta~
7279: avustuksen, joka peittää yliopiston menojen ja      vaksi seuraavan kysymyksen:
7280: muiden tulojen erotuksen. Yliopisto vuoros-
7281: taan on sitoutunut kehittämään yliopistoa nii-                 Onko Hallitus tietoinen Tampereen
7282: den näkemysten pohjalta, mitä kaupunkia edus-               yliopistossa vallitsevista taloudellisista
7283: tavat henkilöt pitävät tärkeinä.                            ja opetuksellisista vaikeuksista ja mil-
7284:    Tampereen yliopisto kamppailee suurten                   Join Hallitus aikoo niiden ratkaisemi-
7285: rahoitusvaikeuksien kanssa, mikä on pakotta-                seksi valtiollistaa Tampereen yliopis-
7286: nut sen kuuntelemaan ulkopuolisten lahjoitta-               ton?
7287: jien mielipiteitä. Rahavajauksia on pyritty peit-
7288:      Helsingissä huhtikuun 17 päivänä 1970.
7289: 
7290:                                          Kaisu Weckman.
7291: 
7292: 
7293: 
7294: 
7295: E 484/70
7296: 2
7297: 
7298: 
7299: 
7300: 
7301:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7302: 
7303:   Valtiopäiväj'irjestyksen 37 §:n 1 momentissa      asema on muuttunut kestämättömäksi. Vaidon-
7304: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies        avustus on tilinpäätöksen mukaan ollut yliopis-
7305: olette kirjeellänne n:o 96 10 päivältä huhti-       ton menoista vuonna 1961 noin 59%, vuonna
7306: kuuta 1970 lähettänyt valtioneuvoston asian-        1965 noin 56% ja vuonna 1968 noin 64.6 %.
7307: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        Yliopiston taholta ilmoitetun mukaan valtion-
7308: Kaisu Weokmanin tekemän seuraavan sisältöi-         avustuksen osuuden jälkeenjääneisyys lakiin
7309: sen kysymyksen:                                     perustuvasta mahdollisuudesta johtuu siitä,
7310:                                                     ettei yliopiston toiminnan laajooemisesta ja
7311:           "Onko Hallitus tietoinen Tampereen        monipuolistumisesta aiheutuneita menoja ole
7312:        yliopistossa vallitsevista taloudellisista   avustuksen myöntämisperusteiden vanhentunei-
7313:        ja opetuksellisista vaikeuksista ja mil-     suuden vuoksi saatu valtionavustuksen piiriin
7314:        ~oin Hallitus aikoo niiden ratkaisemi-       tarpeellisessa määrässä.
7315:        seksi valtiollistaa Tampereen yliopis-          Yliopiston valtuuskunta on syyskokoukses-
7316:        ton?",                                       saan 30. 12. 1969 käsitellessään yliopiston vuo-
7317:                                                     den 1970 talousarviota yksimielisesti päättänyt
7318:    Vastauksena saan kunnioittaen esittää seu-       kiinnittää valtioneuvoston huomiota yliopiston
7319: raavaa:                                             kestämättömään taloudelliseen asemaan ja esit-
7320:    Yhteiskunnallisen Korkeakoulun järjestys-        tänyt, että valtioneuvosto ensi tilassa ryhtyisi
7321: muodon perusteista ja valtionavustuksesta           asian vaatimiin toimenpiteisiin. Edelleen val-
7322: 18.5.1962 annetun lain (319/62) mukaan              tuuskunta on kokouksessaan 26. 2. 1970 päät-
7323: Tampereen Yliopisto saa valtionavustusta 75%        tänyt esittää opetusministeriölle, että ( 1) ope-
7324: todellisista ja hyväksyttävistä menoistaan. Li-     tusministeriö ryhtyisi toimenpiteisiin valtion
7325: säksi yliopistolle on myönnetty ylimääräistä        komitean asettamiseksi tutkimaan käytettävissä
7326: harkinnanvaraista     valtionavustusta   vuonna     olevia eri mahdollisuuksia yliopiston kestämät-
7327: 1969 yhteensä 880 000 markkaa ja vuonna             tömäksi muodostuneen taloudellisen tilan paran-
7328: 1970 yhteensä 1 miljoona markkaa.                   tamiseksi huomioon ottaen myös sen mahdol-
7329:    Vaidonavustuksen lisäksi yliopiston toumn-       lisuuden, että yliopisto siirtyisi valtion omis-
7330: taa rahoitetaan pääasiallisesti Tampereen kau-      tukseen; ja ( 2) että asetettavaan komiteaan
7331: pungin maksamilla avustuksilla sekä opiskeli-       valittaisiin yliopiston, Tampereen kaupungin ja
7332: joilta kerättävillä maksuilla. Tampereen Yli-       yliopiston opiskelijajärjestöjen ehdottamia hen-
7333: opiston taholta saadun ilmoituksen mukaan           kilöitä.
7334: Tampereen kaupunki on vuosina 1960-1969                Valtioneuvosto asetti tämän johdosta 14
7335: rahallisesti tukenut yliopistoa sen käyttötalous-   päivänä toukokuuta 1970 komitean, jonka teh-
7336: menojen osalta lähes 6.8 miljoonalla markalla       tävänä on tutkia käytettävissä olevia eri mah-
7337: sekä osallistunut yliopiston varsinaisiin uudis-    dollisuuksia Tampereen Yliopiston taloudelli-
7338: rakennuskustannuksiin tontti- ym. lahjoitusten      sen tilan parantamiseksi. Komitean tulee tehdä
7339: lisäksi noin 3 miljoonalla markalla nykyisen        tarpeellisiksi havaitsemansa ehdotukset yliopis-
7340: raha-arvon mukaan laskettuna. Vuodeksi 1970         ton taloudellisen tilan turvaamiseksi ja tehdä
7341: kaupunki on myöntänyt yliopistolle 772 000          tällöin ehdotus myös siitä mahdollisuudesta,
7342: markan suuruisen avustuksen. Opiskelijoiden         että yliopisto siirtyisi valtion omistukseen. Ko-
7343: maksut muodostavat vuoden 1970 talousarvion         mitean tulee lisäksi tehdä ehdotusten edellyt-
7344: loppusummasta 15.6 %.                               tämät säännösten muutosesitykset.
7345:    Tampereen yliopiston taholta on useaan ker-         Komitean tulee tehdä esityksensä helmikuun
7346: taan ilmoitettu, että yliopiston ·taloudellinen     loppuun mennessä 1971.
7347:      Helsingissä toukokuun 14 päivänä 1970.
7348: 
7349:                                                            Opetusministeri Johannes Virolainen.
7350:                                                                                                     3
7351: 
7352: 
7353: 
7354: 
7355:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
7356: 
7357:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          stödet har enligt bokslutet år 1961 utgjort
7358: avser har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            cirka 59% av universitetets utgifter, år 1965
7359: velse av den 10 april 1970 nr 96 till veder-         cirka 56 % och år 1968 cirka 64.6 %. Enligt
7360: börande medlem av statsrådet för avgivande           vad som meddelats från universitetets sida
7361: av svar översänt följande av riksdagsman             beror efte11blivenheten i statsunderstödsandelen
7362: Kaisu Weckman ställda spörsmål:                      i förhållande til1 den möjlighet lagen ger där-
7363:                                                      på, att utgifter, som föranletts av att univer-
7364:           "Är Regeringen medveten om de              sitetets verksamhet utvidgats och blivit mång-
7365:        ekonomiska och undervisningsmässiga           sidigare, till följd av föråldrade beviljnings-
7366:        svårigheter, som råder vid Tampereen          grunder för understödet inte i tillräcklig grad
7367:        Yliopisto och när ämnar Regeringen            har kunnat beaktas såsom tili statsbidrag be-
7368:        för lösandet av dessa svårigheter för-        rättigande utgifter.
7369:        statliga Tampereen Yliopisto?"
7370:                                                          Universitetets fullmäktige har vid sitt höst-
7371:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        möte den 30. 12. 1969 i samband med hand-
7372: samt framföra följande:                              läggningen av universitetets budget för år 1970
7373:    Enligt lagen den 18. 5. 1962 om grunderna         enhälligt beslutat fästa statsrådets uppmärk-
7374: för organisationsformen för Yhteiskunnallinen        samhet vid universitetets ohållbara ekonomiska
7375: Korkeakoulu och om statsunderstöd för sagda          situation och därvid föreslagit, att statsrådet
7376: högskola (319/62) erhåller Tampereen Yli-            med det snaraste måtte vidta nödigbefunna
7377: opisto i statsunderstöd 75 % av sina verkliga        åtgärder i saken. Fullmäktige har vidare vid
7378: och godtagbara utgifter. Dessutom har univer-        sitt möte den 26. 2. 1970 beslutat hemställa
7379: sitetet såsom extra, av prövning beroende            hos undervisningsministeriet, att ( 1 ) undervis-
7380: statsunderstöd år 1969 beviljats sammanlagt          ningsministeriet måtte vidta åtgärder för till-
7381: 880 000 mark och år 1970 sammanlagt 1                sättande av en statskommitte med uppgift att
7382: miljon mark.                                         utreda tillbudsstående olika möjligheter för
7383:    Universitetets verksamhet finansieras för-        förbättrande av universitetets ohållbara eko-
7384: utom genom statsunderstöd huvudsakligen              nomiska ställning med beaktande även av den
7385: genom understöd, som erläggs av Tammerfors           möjligheten, att universitetet skulle övergå i
7386: stad samt genom avgifter, som uppbärs av de          statens ägo; och ( 2) att i den kommitte som
7387: studerande. Enligt uppgifter, som erhållits           tillsättes måtte inväljas personer, som föreslås
7388: från Tampereen Yliopisto har Tammerfors stad         av universitetet, Tammerfors stad och univer-
7389:  ekonomiskt understött universitetet under åren      sitetets studerandeorganisationer.
7390:  1960-69 beträffande driftsbudgetutgifter med             Statsrådet tillsatte på grund härav den 14
7391:  närmare 6.8 miljoner mark samt dessutom              maj 1970 en kommitte med uppdrag att utreda
7392:  deltagit i universitetets egentliga nybyggnads-      tillbudsstående olika möjligheter för förhätt-
7393:  kostnader, utöver tomt- och andra donationer,        rande av Tampereen Yliopistos ekonomiska till-
7394:  med ungefär 3 miljoner mark, beräknat enligt         stånd. Kommitten bör framlägga nödigbefunna
7395:  nuvarande penningvärde. För år 1970 har sta-        förslag för att trygga universitetets ekonomiska
7396:  den beviljat universitetet ett understöd om          tillstånd och därvid även uppgöra förslag be-
7397:  772 000 mark. Av studeranden uppburna av-            träffande den möjligheten att universitetet
7398:  gifter utgör 15.6% av slutsumman i 1970              skulle övergå i statens ägo. Kommitten bör
7399:  års budget.                                         dessutom uppgöra de ändringsförslag beträffan-
7400:     Från Tampereen Yliopistos sida han ett fler-     de stadgandena, som dess förslag förutsätter.
7401:  tal gånger meddelats, att universitetets ekono-          Kommitten bör slutföra sitt a11bete före
7402:  miska tillstånd har blivit ohållbart. Statsunder-    utgången av februari månad år 1971.
7403:       Helsingfors den 14 maj 1970.
7404: 
7405:                                                      Undervisningsminister Johannes Virolainen.
7406: Kirj. ksm. n:o 11.
7407: 
7408: 
7409: 
7410:                                   Rekonen: Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen Neu-
7411:                                      vostoliittoon kohdistuvasta toiminnasta.
7412: 
7413: 
7414:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h eli e.
7415: 
7416:     Maassa tomuva Suomen Evankelisluterilai-         toliiton valtion alueelle. Kansanlähetys ilmoit-
7417: nen Kansanlähetys ( Slaavilaislähetysosasto)-        taa toimittavaosa maasta ulkomaille rahalah-
7418: niminen järjestö kohdistaa toimintansa keskei-       joitukset, joita kerätään esimerkiksi kirjassa
7419: sen osan huonontaakseen Suomen ja Neuvosto-          Kristus rautaesiripun takana muun muassa si-
7420: liiton välisiä suhteita levittämällä perättömiä,     vuilla 124 ja 125 es1teVtyihin tarkoituksiin,
7421: valheellisia tietoja Neuvostoliiton oloista sekä     minkä ilmoituksen järjestö toistaa saman kirjan
7422: kehoittaa Suomen kansalaisia suorittamaan            numeroimattomalla sivulla 128.
7423: Neuvostoliiton alueella tekoja, jotka Neuvosto-         Mikään kristittyjen käyttämien pyhien kir-
7424: liiton lainsäädäntö tuomitsee. Edellämainittu        joitusten teksti ei edellytä ihmisten, maiden
7425: järjestö kerää lahjoituksia, jotka se ilmoittaa      tai kansojen tai niiden valtiollisten järjestel-
7426: toimittavaosa ulkomaille ja joiden turvin se         mien hillitöntä solvaamista tai valheellisten tie-
7427: ilmoittaa Neuvostoliitossa ylläpidettävän lai-       tojen levittämistä muista maista ja kansoista.
7428: tonta toimintaa ja että mainittu järjestö naut-      Tämän vuoksi ei Evankelisluterilaisen Kansan-
7429: tii Suomen Evankelisluterilaisen Kirkon tukea        lähetyksen toimintaa voida puolustella vetoa-
7430: saaden lahjoituksia eri seurakunnilta ja toimi-      malla ihmisten eettiseen vakaumukseen.
7431: tiloja tilaisuuksiaan varten seurakunnilta ja           Kokonaisuudessaan edellämainitun Suomen
7432: eräiltä kunnilta.                                    Evenkelisluterilainen Kansanlähetys ( Slaavi-
7433:     Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys       laislähetysosasto )-nimisen järjestön toiminta
7434: ilmoittaa kotipaikakseen Helsingin kaupungin.        antaa aiheen epäillä, ettei järjestön t01mmta
7435: Järjestön julkaisuissa, joista tässä mainitsen       kaikilta osiltaan ole Suomessa voimassa olevien
7436: vain aikakauslehden Valoa Idässä ja seuran           lakien ja asetusten tai rahan maastakuljetuk-
7437: levittämän kirjan nimeltä Kristus rautaesiripun      sesta annettujen ohjeiden mukaista eikä se
7438: takana (5. painos, Lappeenranta 1970), levi-         missään tapauksessa vastaa sitä yleisesti hyväk-
7439: tetään solvaavia ja vihamielisiä väitteitä erityi-   syttyä periaatetta, jonka mukaan Suomen ja
7440: sesti Neuvostoliiton oloista, Neuvostoliiton         Neuvostoliiton välisten suhteiden kaikinpuoli-
7441: Kommunistisen Puolueen tarkoitusperistä ja           nen kehittäminen on Suomen kansan etujen
7442: toiminnasta sekä Neuvostoliiton alueella toimi-      mukaista.
7443: vista kirkkokunnista. Seuran levittämiä tietoja         Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
7444: eivät muut tietolähteet ole vahvistaneet. Sen        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
7445: vuoksi niiden on katsottava olevan valheellisia      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi ky-
7446: ja parjaamistarkoituksessa julkaistuja.              symyksen:
7447:     Edellämainittu Kansanlähetys ilmoittaa ole-
7448: vansa yhteistyössä useiden ulkomailla toimivien                Onko Hallitus tietoinen Suomen
7449: järjestöjen kanssa. Näistä mainittakoon mm.                 Evankelisluterilainen         Kansanlähetys
7450: Ruotsissa toimiva Slaviska Missioneo ja Nor-                ( Slaavilaislähetysosasto )-nimisen järjes-
7451:  jassa toimiva Misjon bak Jernteppet. Järjestö              tön Neuvostoliitolle vihamielisestä toi-
7452: ilmoittaa osallistuvaosa toimintaan, jonka tar-             minnasta maassamme, ja jos on,
7453: koituksena on ylläpitää ulkomailla propaganda-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7454: lähetyksiä, jotka radioitse suunnataan Neuvos-              asian johdosta ryhtyä?
7455:       Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1970.
7456: 
7457:                                           Heimo Rekonen.
7458: E 499/70
7459: 2
7460: 
7461: 
7462: 
7463: 
7464:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7465: 
7466:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vostoliiton lakien mukaan uskonnollisen kir-
7467: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        jallisuuden tuonti Neuvostoliittoon on sallittua
7468: olette 20 päivänä huhtikuuta 1970 päivätyn           vain virallista tietä eikä esim. turistimatkojen
7469: kirjeenne n:o 100 ohella :toimittanut Valtio-        yhteydessä, ilmoittivat Suomen viranomaiset
7470: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      asian Suomen Evankelisluterilainen Kansanlä-
7471: kansanedustaja Rekosen kirjallisesta kysymyk-        hetys ry:lle antaen sille samalla tiedoksi Neu-
7472: sestä n:o 11, jossa tiedustellaan:                   vostoliiton kaupallisessa edustustossa olevan
7473:                                                      asianomaisen virkailijan nimen ja puhelinnume-
7474:           "Onko Hallitus tietoinen Suomen            ron.
7475:        Evankelisluterilainen         Kansanlähetys      Neuvostoliiton viranomaiset ovat ilmoitta-
7476:        ( Slaavilaislähetysosasto )-nimisen järjes-   neet vuosien 1969-1970 aikana kaikkiaan 15
7477:        tön Neuvostoliitolle vihamielisestä toi-      tapausta, joissa matkailijoilla on ollut hallus-
7478:        minnasta maassamme, ja jos on,                saan enemmän uskonnollista kirjallisuutta kuin
7479:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mitä heidän lakinsa sallivat. Uskonnollisen kir-
7480:        asian johdosta ryhtyä?"                       jallisuuden maasta vieminen ei Suomen lakien
7481:                                                      mukaan ole rikos. Neuvostoliiton viranomais-
7482:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ten tekemien ilmoitusten johdosta suoritetuissa
7483: vasti seuraavaa:                                     puhutteluissa ei ole ilmennyt mitään mikä
7484:    Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys        viittaisi Suomen Evankelisluterilainen Kansan-
7485: ry. on perustettu vuonna 1967 tarkoitukse-           lähetys ry:n suoranaisesti olevan näiden kirjo-
7486: naan edistää Jumalan valtakunnan leviämistä          jen maasta vientiyritysten takana.
7487: sekä oman kansamme että muiden kansojen                 Monte Carlossa sijaitsevan Trans World
7488: keskuuteen. Yhdistys ei kuulu evankelisluteri-       Radion lähetyksiin ei Suomen viranomaisilla
7489: laisen kirkon organisatioon, vaikkakin sillä on      ole mahdollisuuksia puuttua.
7490: siihen yhteyksiä. Varansa yhdistys saa lahjoi-           Selvitystä siihen, että kyseinen yhdistys olisi
7491: tuksista ja julkaisujensa myynnistä. Yhdistyk-       'salateitse siirtänyt varojaan Suomen ulkopuo-
7492: sellä on myös alaosasto slaavilaislähetystyötä       lelle ei ole.
7493: varten. Yhteistoiminnassa muissa pohjoismais-           Hallitus seuraa kuitenkin tilannetta jatku-
7494: sa olevien vastaavien järjestöjen kanssa yhdis-       vasti ja tulee ryhtymään asian vaatimiin toi-
7495: tys painatti 40 000 venäjän kielistä Uutta Tes-      menpiteisiin mikäli Suomen lakeja todetaan ri-
7496: tamenttia, joista 10 000 kappaletta oli Suo-         kotun tai rikottavan.
7497: messa toimivaa yhdistystä varten. Koska Neu-
7498:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1970.
7499: 
7500:                                                                         Ministeri Teemu Hiltunen.
7501:                                                                                                   3
7502: 
7503: 
7504: 
7505: 
7506:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7507: 
7508:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       jetunionen av religiös litteratur är tiliåten
7509: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       endast på officiell väg och icke t.ex. i samband
7510: se av den 20 april 1970 nr 100 tili veder-         med turistresor, underrättade de finska myn-
7511: börande medlem av statsrådet för avgivande         digheterna Suomen Evankelisluterilainen Kan-
7512: av svar översänt en avskrift av följande av        sanlähetys -       Finlands Evangelisk-lutherska
7513: riksdagsman Rekonen ställda skriftliga spörs-      Folkmission ry. om detta, samtidigt som de
7514: mål:                                               nämnda förening tili kännedom medelade ve-
7515:                                                    derbörande tjänstemans vid Sovjetunionens
7516:           "Är Regeringen medveten om den           handelsrepresentation namn och telefonnum-
7517:        mot Sovjetunionen fientliga verksamhet       mer.
7518:        som i vårt land bedrives av samman-            Myndigheterna i Sovjetunionen har under
7519:        slutningen Suomen Evankelisluterilai-       åren 1969-1970 gjort anmälan om samman-
7520:        nen Kansanlähetys - Finlands Evan-          lagt 15 fall, då resenärer innehaft en större
7521:        gelisk-lutherska Folkmission ry. ( avdel-   mängd religiös litteratur än vad lagarna i Sov-
7522:        ningen för mission bland de slaviska        jetunionen tillåter. Att från landet utföra
7523:        folken) , och om så är fallet,              religiös litteratur är icke enligt Finlands lagar
7524:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     något brott. Under de samtal, som förts med
7525:        taga med anledning härav?"                  anledning av myndigheternas i Sovjetunionen
7526:                                                    anmälningar, har det icke framkommit något
7527:    Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys      sådant, som skulle tyda på, att Suomen Evan-
7528: - Finlands Evangelisk-lutherska Folkmission        kelisluterilainen Kansanlähetys -        Finlands
7529: ry. är grundad år 1967 i syfte att främja ut-      Evangelisk-lutherska Folkmission ry. direkt
7530: bredandet av Guds rike såväl bland vårt eget       skulle stå bakom de försök som gjorts att från
7531: som bland andra folk. Föreningen tillhör icke      landet utföra dessa böcker.
7532: den evangelisk-lutherska kyrkans organisation,        Finlands myndigheter har icke någon möj-
7533: även om den har förbindelser med den. Sam-         lighet att ingripa mot den i Monte Carlo verk-
7534: manslutningen får sina medel av donationer         samma Trans World Radiostationens sändnin-
7535: och av försäljningen av sina publikationer.        gar.
7536: Föreningen har även en underavdelning för             Att ifrågavarande förening i hemlighet skul-
7537: missionsverksamhet bland slaver. I samarbete       le ha överfört medel från Finland tili utlandet
7538: med motsvarande organisationer i de andra          har icke kunnat påvisas.
7539: nordiska länderna Iät föreningen trycka 40 000        Regeringen följer dock fortfarande med si-
7540: exemplar av Nya Testamentet på ryska, av           tuationens utveckling och kommer att vidtaga
7541: vilka 10 000 exemplar var avsedda för den i        nödiga åtgärder såvida det kan konstateras,
7542: Finland verksamma föreningen. Då enligt i          att det skett eller sker brott mot Finlands
7543: Sovjetunionen gällande lagar införsel tili Sov-    lagar.
7544:      Helsingfors den 23 maj 1970.
7545: 
7546:                                                                       Minister Teemu Hiltunen.
7547: 1
7548: 
7549: 
7550: 1
7551: Skriftl. spm. nr 12.
7552: 
7553: 
7554: 
7555: 
7556:                                    Sigfrids m. fl.: Om förhättrande av skolningsmöjlighetema för
7557:                                        utvecklingsstörda barn.
7558: 
7559: 
7560:                           T i 11    R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7561: 
7562:    Bland de bam, som uppnår skolpliktig ålder,       andra enskilda personers mltlattv och ekono-
7563: finns varje år en grupp utvecklingsstörda, som       miska resurser. Där dessa är otillräckliga, blir
7564: inte har möjlighet att tillgodogöra sig den un-      de utvecklingsstörda utan skolning eller får en
7565: dervisning en vanlig folkskola erbjuder. Enligt      bristfällig sådan, och blir på den grund oför-
7566: 44 § folkskollagen hlir dessa barn befriade          mögna att reda sig i samhällslivet.
7567: från läroplikt. Det innebär, att de !Ställs utan-       Hänvisande tili det anförda önskar vi, i den
7568: för det samhälleliga skolsystemet och går            ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
7569: miste om de förmåner detta erhjuder, t. ex.          skriver, ställa följande spörsmål för besvaran-
7570: skolskjuts, undervisningsmaterial och skol-          de av vederbörande medlem i statsrådet:
7571: måltider på samhällets bekostnad.
7572:    De flesta av de utvecklingsstörda har dock                   Är Regeringen medveten om att de
7573: möjligheter att inhämta kunskaper och färdig-                utvecklingsstördas skolningsmöjligheter
7574: heter, som underlättar deras anpassning tili                 är otillräckliga och
7575: samhället, ifall undervisningen sker enligt me-                 vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
7576: toder som är lämpliga för deras utvecklingsni-               taga för att de utvecklingsstörda i lik-
7577: vå. Atskilliga av dem skulle ha möjlighet att                het med andra barn på samhällets be-
7578: lära sig ett yrke, med vilket de kunde försörja              kostnad skulle beredas en undervisning,
7579: sig. Men eftersom de befriats från läroplikt                 soni är anpassad efter deras utveck-
7580: är deras skolning beroende av föräldramas eller              lingsstadium?
7581:      Helsingfors den 16 april 1970.
7582: 
7583:            Elly Sigfrids.               Juha Vikatmaa.                  Bror Lillqvist.
7584:            Kerttu Hemmi.                Ragnar Granvik.                 Pär Stenbäck.
7585:            Kristian Gestrin.            Sinikka Karhuvaara.             Eeva Kauppi.
7586:            Orvokki Kauppila.            Juhani Orrenmaa.
7587: 
7588: 
7589: 
7590: 
7591: E 485/70
7592: 2
7593: 
7594: Kirj. ksm. n:o 12.                                                                      Suomennos.
7595: 
7596: 
7597: 
7598: 
7599:                                  Sigfrids ym.: Kehitysvammaisten lasten koulutusmahdollisuuk-
7600:                                      sien parantamisesta.
7601: 
7602: 
7603:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7604: 
7605:    Oppivelvollisuusikään tulevien lasten jou-       den yksityisten henkilöiden aloitteesta ja nat-
7606: kossa on joka vuosi ryhmä kehitysvammaisia,         den taloudellisista mahdollisuuksista. Jos nä-
7607: joiden ei ole mahdollista käyttää hyväkseen ta-     mä ovat riittämättömät, kehitysvammaiset jää-
7608: vallisen kansakoulun antamaa opetusta. Kansa-       vät vaille koulutusta tai saavat puutteellisen
7609: koululain 44 §:n mukaan nämä lapset vapau-          koulutuksen, eivätkä he tämän vuoksi kykene
7610: tetaan oppivelvollisuudesta. Tämä tietää sitä,      selviytymään yhteiskuntaelämässä.
7611: että he jäävät yhteiskunnan koulujärjestelmän          Yllä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
7612: ulkopuolelle ja menettävät tämän tarjoamat          tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
7613: edut, esim. yhteiskunnan varoin kustannetut         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7614: kouluunkuljetukset, opetusmateriaalin ja koulu-     vaksi seuraavan kysymyksen:
7615: ateriat.
7616:    Useimmilla kehitysvammaisilla on kuitenkin                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
7617: mahdollisuus saada tietoja ja taitoja, jotka hel-           kehitysvammaisten koulutusmahdollisuu-
7618: pottavat heidän sopeutumistaan yhteiskuntaan,               det ovat riittämättömät ja
7619: jos opetus tapahtuu heidän kehitystasolleen so-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7620: pivin menetelmin. Useimmille heistä olisi mah-              ryhtyä, jotta kehitysvammaisille, kuten
7621: dollista oppia ammatti, jonka avulla he voisi-              muille lapsille, yhteiskunnan kustannuk-
7622: vat elättää ·itsensä. Mutta koska heidät on va-             sella voitaisiin antaa opetusta, joka on
7623: pautettu oppivelvollisuudesta, heidän koulu-                sovellettu heidän kehitysasteeseensa?
7624: tuksensa on riippuvainen vanhempien tai mui-
7625:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1970.
7626: 
7627:          Elly Sigfrids.                Juha Vikatmaa.                  Bror Lillqvist.
7628:          Kerttu Hemmi.                 Ragnar Granvik.                 Pär Stenbäck.
7629:          Kristian Gestrin.             Sinikka Karhuvaara.             Eeva Kauppi.
7630:          Orvokki Kauppila.                                             Juhani Orrenmaa.
7631:                                                                                                     3
7632: 
7633: 
7634: 
7635: 
7636:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7637: 
7638:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     paikkapulan poistamiseen, mikä on ollut laaja
7639: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ja huomattavia kustannuksia vaatinut tehtävä.
7640: olette 16 päivänä huhtikuuta 1970 päivätyn            Kehitysvammaisten koulutustoiminnan kehit-
7641: kirjeenne n:o 101 ohella toimittanut valtio-       tämistä suunnittelee parhaillaan kaksi valtio-
7642: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen    neuvoston asettamaa komiteaa. Näistä toisen,
7643: kansanedustaja Sigfridsin ym. kirjallisesta ky-    3 päivänä marraskuuta 1966 asetetun kehitys-
7644: symyksestä n:o 12, jossa tiedustellaan:            vammakomitean tehtävänä on selvittää kehitys-
7645:                                                    vammaisten erityishuollon järjestämistä koko-
7646:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että     naisuudessaan. Tämä komitea, joka saadun il-
7647:        kehitysvammaisten koulutusmahdollisuu-      moituksen mukaan jättää mietintönsä kuluvan
7648:        det ovat riittämättömät ja                  toukokuun aikana, tulee tekemään periaate-
7649:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     ehdotukset myös opetuksen järjestämisestä.
7650:        ryhtyä, jotta kehitysvammaisille, kuten     Toisen komitean, 6 päivänä marraskuuta 1969
7651:        muille lapsille, yhteiskunnan kustannuk-    asetetun sosiaalialan erityisopetuskomitean teh-
7652:        sella voitaisiin antaa opetusta, joka on    tävänä taas on selvittää sosiaaliviranomaisten
7653:        sovellettu heidän kehitysasteeseensa?"      toimesta järjestettävän erityisopetuksen tarpeet
7654:                                                    ja tämän opetuksen sekä siinä tarvittavan so-
7655:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        siaali- ja opetusviranomaisten yhteistoiminnan
7656: taen seuraavaa:                                    suunnittelu. Viimeksi mainitun komitean tu-
7657:    Vajaamielisten keskuslaitoksissa ja päivä-      lee saattaa työnsä päätökseen kuluvan vuoden
7658: huoltoJoissa annetaan nykyisin opetusta noin       loppuun mennessä.
7659: tuhannelle vajaamielislaissa tarkoitetulle kehi-      Mainittujen komiteain mietintöjen valmistut-
7660: tysvammaiselle. Tässä laajuudessa tapahtuva        tua tullaan niiden ja niistä hankittujen lausun-
7661: opetustoiminta on, kuten kysymyksessäkin to-       tojen sekä muun selvityksen perusteella .ryh-
7662: detaan, riittämätöntä. Koulutusmahdollisuuk-       tymään tarpeellisiksi katsottaviin lainsäädäntö-
7663: sien puutteellisuus aiheutuu muun muassa sii-      ja muihin toimenpiteisiin kehitysvammaisten
7664: tä, että kehitysvammaisten huollossa on viime      opetuksen kehittämiseksi.
7665: aikoina jouduttu keskittymään vaikean Iaitos-
7666:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1970.
7667: 
7668:                                                                          Ministeri Alli Lahtinen.
7669: 4
7670: 
7671: 
7672: 
7673: 
7674:                            T i 11   R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7675: 
7676:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         varit en omfattande uppgift som krävt avse-
7677: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrive1se       värda kostnader.
7678: av den 16 april 1970 nr 101 till vederbörande           Utvecklandet av utbildningsverksamheten i
7679: medlem av statsrådet för avgivande av svar           fråga om utvecklingsstörda planeras som bäst
7680: översänt avskrift av följande av riksdagsman         a,v två av statsrådet tillsatta kommitteer. Den
7681: Sigfrids m. fl. ställda skriftliga spörsmå1 nr 12:   ena av dessa, kommitten för utvecklingsstörda,
7682:                                                      som tillsattes den 3 november 1966, har i
7683:           "Är Regeringen medveten om att de          uppdrag att utreda anordnandet av specialvår-
7684:        utvecklingsstördas sko1ningsmöjligheter       den för utvecklingsstörda i dess helhet. Den-
7685:        är otillräckliga och                          na kommitte, som enligt erhållen uppgift kom-
7686:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       mer att avlåta sitt betänkande under innevaran-
7687:        taga för att de utvecklingsstörda i lik-      de maj månad, kommer att göra principförslag
7688:        het med andra barn på samhällets be-          också angående anordnandet av undervisningen.
7689:        kostnad skulle beredas en undervisning,       Den andra, den 6 november 1969 tillsatta
7690:        som är anpassad efter deras utveck-           kommitt6n för utredning av frågan om särun-
7691:        lingsstadium?"                                dervisning på det sociala området har åter i
7692:                                                      uppdrag att utreda behovet av särundervis-
7693:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         ning genom de sociala myndigheternas försorg,
7694: anföra följande:                                     samt planeringen av denna undervisning och
7695:    I centralanstalterna och daghemmen för psy-       det samarbete mellan sociala och undervisnings-
7696: kiskt efterblivna ges för närvarande undervis-       myndigheter som denna undervisning kräver.
7697: ning åt ungefär ettusen i lagen om psykiskt          Sistnämnda kommitte skall slutföra sitt arbete
7698: efterblivna: avsedda utvecklingsstörda. Under-       inom detta år.
7699: visningsverksamheten är i denna omfattning,             Så snart nämnda kommitt6ers betänkanden
7700: såsoril i spörsmålet konstateras, otillräcklig.      blivit färdigställda, kommer man på grund av
7701: Bristen på utbildningsmöjligheter beror bl. a.       dem och de utlåtanden som införskaffas om
7702: på att man i fråga om vården av utvecklings-         dem samt annan utredning att skrida till de
7703: störda under den senaste tiden har varit             lagstiftnings- och · andra åtgärder för utveck-
7704: tvungen att koncentrera sig på avhjälpandet av       lande av de utvecklingsstördas undervisning,
7705: den svåra briten på anstaltsplatser, vilket har      som bör anses nödig.
7706:      Helsingfors den 19 maj 1970.
7707: 
7708:                                                                                Minister Alli Lahtinen.
7709: Kirj. ksm n:o 13.
7710: 
7711: 
7712: 
7713: 
7714:                                   Sinisalo: Korian ohitustien rakentamisesta.
7715: 
7716: 
7717:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7718: 
7719:    Kulkulaitosten ja yleisten töiden minis'teriö     tien n:o 6 liikennekelpoisuutta, sillä nykyisin
7720: on 24. 1. 196.3 antamallaan päätöksellä vahvis-      liikenne ruuhkautuu Korian taajaman kohdalla
7721: tanut valtatien n:o 6 (Korian ohitustie) paran-      pahasti. Lisäksi ohitustiellä on ratkaiseva mer-
7722: tamissuunnitelman Korian rakennuskaava-alueen        kitys Korian asutustaajaman vastaiselle kehityk-
7723: kohdalla. Tien rakentaminen voitaisiin ottaa         selle.
7724: ohjelmaan mahdollisimman pian sen jälkeen,              Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjär-
7725: kun tarpeelliset määrärahat tarkoitusta varten       jestyksen .37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7726: on ensin myönnetty. Edelleen vaikean työttö-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7727: myystilanteen hoitamiseksi tullaan Kouvolan          vaksi seuraavan kysymyksen:
7728: ympäristössä tarvitsemaan uusia tämänlaatuisia
7729: työkohteita myös syksyllä 1970.                                  Millaisiin toimenp1te1snn Hallitus
7730:    Mainittu tie on erittäin tärkeä nykyistä val-              ryhtyy valtatien n:o 6 parantamissuunni-
7731: tatietä n:o 6 käyttävälle liikenteelle, koska Ko-             telman toteuttamiseksi Korian raken-
7732: rian rakennuskaava-alueella tiet ovat kapeita ja              nuskaava-alueen kohdalla ( Korian ohi-
7733: mutkaisia ja koska liikenne on varsin vilkas.                 tustie)?
7734: Ohitustie parantaisi ratkaisevalla tavalla Valta-
7735:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1970.
7736: 
7737:                                            Taisto Sinisalo.
7738: 
7739: 
7740: 
7741: 
7742: E 488/70
7743: 2
7744: 
7745: 
7746: 
7747: 
7748:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7749: 
7750:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Tällaisista muista tiehankkeista mainittakoon
7751: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        valtatie n:o 6:n rakentaminen välillä Hevossuo
7752: olette kirjeellänne 21 päivältä huhtikuuta 1970      -Puhjo tiejärjestelyineen, joihin sisältyy esim.
7753: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen      ns. Keitin silta Kymijoen ylitse. Tämän uuden
7754: vastattavaksi kansanedustaja Sinisalon seuraa-       valtatieyhteyden valmistuttua tulee valtatielii-
7755: van sisältöisen kysymyksen:                          kenne kokonaan siirtymään pois Korian taa-
7756:                                                      jama-alueelta ja näin osaltaan helpottamaan
7757:           "Millaisiin toimenpttetsun Hallitus        sen vaikeaa liikennetilannetta. Tämä tietyö--
7758:        ryhtyy valtatien n:o 6 parantamissuunni-      kohde tulee olemaan huomattava myös työlli-
7759:        telman toteuttamiseksi Korian raken-          syystilanteen hoitamisen kannalta, mihin kysy-
7760:        nuskaava-alueen kohdalla (Korian ohi-         myksessä on myös viitattu. Valtioneuvoston
7761:        tustie)?"                                     vahvistaman vuoden 1970 työohjelman mukaan
7762:                                                      se tullaan aloittamaan kuluvan vuoden syksyllä.
7763:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Mainittakoon, että kysymyksessä tarkoitettu
7764: tavasti seuraavaa:                                   ns. Korian ohikulkutiesuunnitelma sen vahvista-
7765:    Kuten kysymyksessä on mainittu, on kulku-         misajankohta huomioonottaen, on vielä joka ta,
7766: laitosten ja yleisten töiden ministeriö vahvista-    pauksessa tarkistettava voimassaolevia normeja
7767: nut 24. 1. 1963 antamallaan päätöksellä suunni-      vastaavaksi ennenkuin sen toteuttamiseen voi-
7768: telman valtatien n:o 6 parantamiseksi Korian         daan ryhtyä.
7769: rakennuskaava-alueella tiejärjestelyineen. Vah-         Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
7770: vistamispäätöksen voimassaoloaikaa on viimeksi       että vaikka Korian ohikulkutiesuunnitelma si-
7771: jatkettu vuoden 1971loppuun.                         sältyykin lähivuosien tierakennusohjelmiin, sen
7772:    Tulo- ja menoarviossa teiden tekemiseen           tarkempi toteuttamisajankohta voi määräraha-
7773: osoitettujen määrärahojen puitteissa ei suunni-      syistä tulla lopullisesti ratkaistavaksi vasta sen
7774: telmaa ole kuitenkaan vielä voitu toteuttaa          jälkeen kun valtatie 6:n rakentaminen välillä
7775: muista vielä kiireellisemmistä tiehankkeista joh-    Hevossuo-Puhjo on toteutettu. Viimeksimai-
7776: tuen.                                                nittu valtatietyö kestänee n. 3-4 vuotta.
7777:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1970.
7778: 
7779:                                                                  Liikenneministeri Paavo Aitio.
7780:                                                                                                     3
7781: 
7782: 
7783: 
7784: 
7785:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7786: 
7787:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Av dessa andra vägbyggen må nämnas byg-
7788: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       gandet av riksväg nr 6 mellan Hevossuo och
7789: av den 21 april 1970 tili vederbörande medlem       Puhjo jämte åtföljande vägregleringar, tili vilka
7790: av statsrådet för avgivande av svar översänt        bl.a. hör den s.k. Keitti bro över Kymmene älv.
7791: följande av riksdagsman Sinisalo ställda spör-      Efter det att denna nya riksvägsförbindelse
7792: smål:                                               blivit färdig kommer riksvägstrafiken helt och
7793:                                                     hållet att flytta från Koria tätortsområde och
7794:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen          sålunda för sin del underlätta den svåra trafik-
7795:        vidtaga för att förverkliga planerna på      situationen i området. Detta vägarbete kommer
7796:        förbättring av riksväg nr 6 vid Koria        att vara av betydelse även med tanke på sköt-
7797:        byggnadsplaneområde (Koria omfarts-          seln av sysselsättningsläget. I spörsmålet hän-
7798:        väg) ?"                                      visas även tili detta.
7799:                                                        Det kan ytterligare nämnas, att med hänsyn
7800:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tili den tidpunkt, då pianeroa för den i spör-
7801: samt anföra följande:                               smålet nämnda s. k. Koria omfartsväg blev fast-
7802:    Såsom i spörsmålet nämnes, har ministeriet       ställda, dessa planer under alla omständigheter
7803: för kommunikationsväsendet och allmänna ar-         ännu måste justeras för att motsvara gällande
7804: betena i sitt beslut 24. 1. 1963 fastställt pla-    normer innan man kan skrida tili att förverkliga
7805: nerna på förbättring av riksväg nr 6 på Koria       dem.
7806: byggnadsplaneområde jämte åtföljande vägregle-          På grundval av vad ovan anförts kan konsta-
7807: ringar. Giltighetstiden för detta beslut har se-    teras, att även om planerna på Koria omfartsväg
7808: nast förlängts tili utgången av år 1971.            ingår i de närmaste årens väghyggnadsprogram,
7809:     Inom ramen för de anslag som i statsförslaget   det närmare förverkligande kan med hänsyn
7810: anvisats för byggande av vägar har det dock         tili anslagen avgöras slutgiltigt först efter det
7811: icke ännu varit möjligt att förverkliga planerna    att byggandet av riksväg 6 mellan Hevossuo och
7812: tili följd av att andra vägbyggen varit ännu        Puhjo förverkligats. Det sistnämnda riksvägs-
7813: mera brådskande.                                    bygget torde taga i anspråk 3-4 år.
7814:      Helsingfors den 14 maj 1970.
7815: 
7816:                                                                       Trafikminister Paavo Aitio.
7817: Kirj. ksm. n:o 14.
7818: 
7819: 
7820: 
7821: 
7822:                                       Uusitalo ym.: Hyvälaatuisen ruokaperunan vapauttamisesta hinta-
7823:                                          säännöstelystä.
7824: 
7825: 
7826:                              E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7827: 
7828:    Ruokaperunan nykyisin voimassa oleva hinta-           olemassa erittäin hyvät mahdollisuudet maas-
7829: säännöstely on aiheuttanut sen, että tilanne             samme, olisi perunanviljelyn kehittymiselle luo-
7830: ruokaperunan tuottamisen ja markkinoinnin                tava vapaat mahdollisuudet. Hintasäännöstelyn
7831: suhteen on erittäin epätyydyttävä. Hintasään-            poistaminen ei nosta ratkaisevasti kuluttaja-
7832: nöstelystä johtuu mm se, että tuotetusta peru-           hintaa, koska ruokaperunan vapaa markkina-
7833: nasta käytetään huomattava osa rehuksi tai               hinta tekee kilpailun myöskin tarjonnan suh-
7834: i:eollisuusperunaksi. Hyvälaatuisen ruokaperu-           teen vapaaksi. Hintasäännöstelyn poistamisella
7835: nan saanti kauppaan estyy kun ruokaperunan               voidaan luoda edellytykset hyvälaatuisen ruok!l-
7836: lajittelu ja kauppakunnostus ei ole kannatta-            perunan markkinoille saamiselle. On syytä ko-
7837: vaa. Tämän johdosta joudutaan ruokaperunaa               rostaa sitä, että perunanviljelyn kehittämistä
7838: tuottamaan maahamme ulkomailta. Tilanteen                puoltaa myös se, että perunanviljely tapahtuu
7839: nurinkurisuutta kuvaa vielä se, että samanaikai-         Hman valtion tuikea. Kehittämällä perunanvil-
7840: sesti toimitetaan ruokaperunaa Etelä-Pohjan-             jelyä, voidaan muilla maataloustuotannon aloilla
7841: inall'lta Ruotsiin.                                      keventää ylituotantoa. T'ållöin perunanviljelyllä
7842:     Nykyisen tilanteen johdosta on perunan vil-          on huomattava merkitys maataloustuotannon
7843: jely maassamme viime vuosina taantunut. Vuo-             tasaajana maassamme.
7844: sina 1962-66 oli perunanviljelyala maassamme                Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
7845: keskimäärin 72 600 h~, vuonna 1969 .58 200               37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
7846: ha. Etdä-Pohjanmaan maanviljelysseuran alueen            tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
7847: perunanviljelyala on ollut vastaavana aikana             seuraavan kysymyksen:
7848:  yli 11 000 ha, vuonna 1969 vain 8 700 ha.
7849:  Voidaan olettaa, että hintasäännöstelyn jat-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7850:  kuessa perunan viljely edelleen taantuu. Koska                  ryhtyä hyvälaatuisen ruokaperunan va-
7851:  hyvälaatuisen ruokaperunan tuottamiselle on                     pauttamiseksi hintasäännöstelystä?
7852:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1970.
7853: 
7854:             Eino Uusitalo.                  Pentti Pekkarinen.              Orvokki Kangas.
7855: 
7856: 
7857: 
7858: 
7859:  E 465/70
7860: 2
7861: 
7862: 
7863: 
7864: 
7865:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7866: 
7867:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Tästä johtuu, että aina kun hintasäännöste-
7868: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra          lyä on laajennettu, peruna on ollut hintasään-
7869: Puhemies, kirjelmässänne huhtikuun 21 päi-          nöstelyn alaisten tarvikkeiden joukossa. Sota-
7870: vältä 1970 lähettänyt asianomaisen valtioneu-       ajan hintasäännöstelystä vapautui peruna
7871: voston jäsenen vastattavaksi seuraavan kansan-      vuonna 1947. Tämän jälkeen lähes puolet
7872: edustaja Uusitalon ym. kirjallisen kysymyksen:      ajasta sen hinta on ollut vapaa ja toiset puolet
7873:                                                     säännöstelty. Hyvälaatuiseksi tarkoitetun ns.
7874:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     herlclmperunan hinta on kuitenkin useimmiten
7875:         ryhtyä hyvälaatuisen ruokaperunan va-       ollut vapaa säännöstelystä. Viimeksi tuli peruna
7876:         pauttamiseksi hintasäännöstelystä?"         hintasäännöstelyn piiriin markan devalvoinnin
7877:                                                     yhteydessä vuonna 1967 ja on edelleen hinnan-
7878:    Koska kysymys koskee toimialaani sosiaali-       vahvistuksen alainen. Ns. varhaisperuna ja tar-
7879: ja terveysministeriössä, saan kunnioittavasti       kastettu siemenperuna ovat kuitenkin hinta-
7880: esittää vastauksena seuraavaa:                      säännöstelystä vapaat.
7881:    Maamme perunasadon määrä ja laatu vaih-             Kahden viime vuoden aikana on perunan
7882: telee suuresti vuosittain lähinnä sääolosuhteista   vahvistettu hinta määräytynyt sen laadun sekä
7883: johtuen. Viimeisen 10 vuoden aikana on lisäksi      myyntipaikkakunnan ja -ajankohdan mukaan.
7884: perunan viljelyala ollut laskussa pysyen kui-       Lisäksi on tietyt määräykset täyttävissä pak-
7885: tenkin viimeisen neljän vuoden aikana liki-         kauksissa myytävästä perunasta saatu periä ns.
7886: pitäen samalla tasolla. Viljelyalan ja kokonais-    pakkauslisä. Voimassa olevan hintapäätöksen
7887: sadon kehitys on ollut seuraava:                    mukaan peruna jaetaan neljään hintaluokkaan.
7888:                                                     Hyvälaatuisen erikoisperunan vähittäishinta on
7889: Vuosi        Perunan viljelyala      Perunasato     17 penniä, !-luokan ruokaperunan 9 penniä
7890:                  1 ooo·ha             milj. kg      ja II-luokan. ruokaperunan 3 penniä laadultaan
7891: 1960               86.4               1716.7        tarkemmin määrittelemättömän perunan hintaa
7892: 1961               76.9               1 057.1       korkeampi. Hintapäätöksessä on erikoisperunan
7893: 1962               73.6                 950.2       sekä 1- ja II-luokan ruokaperunilo laatu tarkoin
7894: 1963               76.6               1221.2        määritelty.
7895: 1964               71.1                 850.2          Koska laadun tarkkailu ei tähän saakka hin-
7896: 1965               72.7               1257.4        tojen valvonnan ohella suoritettuna ole voinut
7897: 1966               67.7               1 066.4       olla riittävän tehokasta ja koska laatuvaatimuk-
7898: 1967               64.5                 880.6       set ovat olleet voimassa vain pari vuotta, ei
7899: 1968               64.5                 908.2       ole yllättävää toteamuksessa, että läheskään
7900: 1969               66.6               1 029.0       aina kaupassa perunan laatu ei ole vastannut
7901:                                                     sen vahvistettua hintaa. Erityisesti talvisaikaan,
7902:    Ruokaperunana käytetty maara on ollut n.         jolloin perunan tarjonnassa on ilmennyt tila-
7903: 400 milj. kiloa vuodessa. Tämä määrä on             päistä puutetta, hyvälaatuiselle perunalle vah-
7904: meillä samoin kuin muuallakin maailmassa ollut      vistettu hinta on pyritty ottamaan myös hei-
7905: jatkuvasti vähenemässä. Suurin osa sadosta          kompilaatuisesta tavarasta. Mitä suurempi hin-
7906: käytetään siis rehuksi.                             nanero on sitä suurempi on houkutus tällai-
7907:    Perunalla on erittäin tärkeä merkitys suo-       seen menettelyyn.
7908: malaisessa ruokavaliossa. Tämä käy ilmi myös           Sen jälkeen kun nyttemmin annetulla 1. 9.
7909: elinkustannusindeksistä, jossa sillä on suuri       1970 voimaan tulevalla asetuksella on määrätty
7910: paino. Niinpä 10 pennin muutos perunan ku-          kaupassa myytävälle perunalle yleiset laatu-
7911: luttajahinnassa aiheuttaa 0.22 pisteen muutok-      vaatimukset, joiden noudattamista valvovat
7912: sen elinkustannusindeksiin.                         myös elintarviketarkastajat, voidaan olettaa
7913:                                                                                                3
7914: 
7915: kaupassa olevan perunan tulevan entistä parem-    seksi, että hyvälaatuisen perunan hinta on
7916: min vastaamaan ilmoitettua laatua. Asetuksen      oikeassa suhteessa sen tuottamisesta ja mark-
7917: mukaan saa kaupan olla myytävänä vain extra-,     kinoinnista aiheutuviin kustannuksiin. Kysymys
7918: I- ja II-luokan ruokaperunaa. Nämä vastaavat      hyvälaatuisen ruokaperunan vapauttamisesta
7919: laadultaan likipitäen voimassa olevan perunan     hintasäännöstelystä on ratkaistava Hinta- ja
7920: hintapäätöksen erikois-, I- ja II-luokan ruoka-   palkkaneuvostossa, joka harkinnassaan kiinnit-
7921: perunaa.                                          tää ensisijaisesti huomiota vakauttamisnäkökoh-
7922:    Perunan laadun entistä tehokkaampi val-        tiin.
7923: vonta antaa mahdollisuuden hintasäännöstelyn-        Tämän saan kunnioittaen saattaa Teidän tie-
7924: kin vailitessa saattaa hinnanmuodostus sellai-    doksenne, Herra Puhemies.
7925:      Helsingissä toukokuun 11 päivänä 1970.
7926: 
7927:                                                             Ministeri ]. E. Partanen.
7928: 4
7929: 
7930: 
7931: 
7932: 
7933:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7934: 
7935:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        med 10 penni av konsumentpriset för potatis
7936: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       0.22 poängs förändring av index för levnads-
7937: av den 21 april 1970 tili vederbörande medlem       kostnaderna.
7938: av statsrådet för avgivande av svar översänt            På detta beror, att alltid när prisreglemen-
7939: följande av ri:ksdagsman Uusitalo m . .fl. under-   teringen utvidgats, har potarisen hört tili de
7940: tecknade spörsmål:                                  förnödenheter som varit underkastade prisregle-
7941:                                                     mentering. Potatisen frigavs från den krigstida
7942:             "Vilka åtgärder ärnar Regeringen        prisreglementeringen år 1947. Därefter har
7943:          vidtaga för frigivande av matpotatis av    priset varit fritt nästan hälften av tiden, regle-
7944:          god kvalitet från prisreglementeringen?"   menterat den andra hälften. Priset på s.k.
7945:                                                     delikatesspotatis, som avsetts att vara av god
7946:    Då detta spörsmål berör mitt verksamhets-        kvalitet, har dock oftast varit fritt från regle-
7947: område i social- och hälsovårdsministeriet, får     mentering. Potatisen blev senast prisreglemen-
7948: jag såsom svar vördsamt anföra följande:            terad i samband med markens devalvering år
7949:    Potatisskördens mängd och kvalitet i vårt        1967 och är alltjämt underkastad prisfast-
7950: land växlar årligen avsevärt, närmast på grund      ställelse. Så!kallad tidig potatis och kontrollerad
7951: av väderleksförhållandena. Under de senaste         sättpotatis är dock fria från prisreglementering.
7952: 10 åren har dessutom den areal där potatisod-           Under de två senaste åren har det fastställda
7953: lingen bedrives minskats. Under de senaste          priset för potatis bestämts enligt dess kvalitet
7954: fyra åren har arealen dock hållit sig på i det      samt försäljningsorten och tidpunkten. Dessu-
7955: närmaste samma nivå. Odlingsarealens och            tom har s.k. förpackningstiliägg fått uppbäras
7956: totalskördens utveckling har varit följande:        för potatis som säljs i förpackningar och upp-
7957:                                                     fyller vissa fordringar. Enligt gällande pris-
7958:     År           Odlingsareal       Potatisskörd    beslut indelas potatisen i fyra prisklasser. Mi-
7959:                   1000 ha             milj. kg      nutpriset för specialpotatis av god kvalitet är
7960: 1960                86.4               1 716.7      17 penni, för 1-klassig matpotatis 9 penni och
7961: 1961                76.9               1 057.1      för 11-klass matpotatis 3 penni högre än priset
7962: 1962                73.6                 950.2      för potatis, vars kvalitet icke angivits närmare.
7963: 1963                76.6               1 221.2      1 prisbeslutet är kvaliteten hos specialpotatis
7964: 1964                71.1                 850.2      samt 1- och 11-klass matpotatis noggrant angi-
7965: 1965                72.7               1257.4       ven.
7966: 1966                67.7               1 066.4          Då kvalitetskontrollen som hittills skett i
7967: 1967                64.5                 880.6      samband med priskontrollen, icke kunnat vara
7968: 1968                64.5                 908.2      tiliräckligt effektiv, och då kvalitetsfordringarna
7969: 1969                66.6               1 029.0      varit i kraft endast ett par år, är det icke
7970:                                                     överraskande, att potatisens kvalitet icke ens
7971:    Den som matpotatis använda mängden har           närmelsevis alltid i handeln har motsvarat det
7972: varit omkring 400 milj. kg potatis om året.         fastställda priset. Särskilt vintertid, när tili-
7973: Denna mängd har minskat fortgående hos oss          fällig brist yppat sig i utbudet på potatis, har
7974: liksom annorstädes i världen. Största delen av      man försökt få det pris som är fastställt för
7975: skörden användes således som foder.                 potatis av god kvalitet även för vara av sämre
7976:    Potarisen har en synnerligen stor betydelse      kvalitet. Ju större prisskillnaden är, desto
7977: i den finländska kosten. Detta framgår även         större är frestelsen tili ett sådant förfarande.
7978: av index för levnadskostnaderna, där den har            Sedan genom en förordning som träder i
7979: en stor inverkan. Så1unda medför en ändring         kraft 1. 9. 1970 för potatis som säljs i handeln
7980:                                                                                                  5
7981: 
7982: numera fastställts allmänna kvalitetsfordringar,    möjliggör även under rådande prisreglemente-
7983: vilkas iakttagande kontrolleras även av livs-       ring en sådan prisbildning, att priset på god
7984: medelsinspektörerna, kan det antagas, att den       potatis står i rätt proportion tili kostnaderna
7985: saluförda potatisen kommer att bättre motsvara      för produktion och marknadsföring. Frågan om
7986: den angivna kvaliteten. Enligt förordningen         frigivning av matpotatisen av god kvalitet från
7987: får endast matpotatis i klasserna extra, I och      prisreglementeringen måste avgöras av Pris~
7988: II säljas i handeln. Dessa motsvarar tili sin       och lönerådet, som vid prövningen i främsta
7989: kvalitet i det närmaste den matpotatis av           rummet fäster uppmärksamhet vid stabilise-
7990: special-, I- och IlJdass, som avses i gällande      ringssynpunkter.
7991: prisbeslut.                                            Detta får jag vördsamt bringa Eder, Herr
7992:    En effektivare kontroll av potatisens kvalitet   Talman, tili kännedom.
7993:      Helsingfors den 11 maj 1970.
7994: 
7995:                                                                Minister J. E. Partanen.
7996: 
7997: 
7998: 
7999: 
8000: E 465/70
8001: Kirj. ksm. n:o 15.
8002: 
8003: 
8004: 
8005: 
8006:                                  Mustonen ym.: Neuvostoliiton vastaisten lentolehtisten levittä-
8007:                                     misestä Kajaanin kaupungissa.
8008: 
8009: 
8010:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8011: 
8012:    Kajaanissa sattui 15 päivänä huhtikuuta           tysrekisteriin merkitty, vaikka sen jäsenkor-
8013: 1970 erittäin valitettava tapaus, joka olisi tut-    teissa ilmenee maininta siitä.
8014: kittava ja selvitettävä perusteellisesti. Mainit-       Myöskin se oli tapauksessa valitettavaa, että
8015: tuna päivänä Kajaanin sosialistinen ja sosiali-      mainittuja törkylehtisiä ajelehti vielä seuraa-
8016: demokraattinen nuorisojärjestö järjestivät yh-       vana päivänäkin Kajaanin Kauppakadulla, vaik-
8017: teisen mielenosoituskulkueen Vietnamin sotaa         ka ne olisi pitänyt viranomaisten poistaa jul-
8018: vastaan. Kun sanottu kulkue saapui kaupungin         kiselta alueelta.
8019: pääkadulle, sen kulkureitin eteen pudotettiin           Kaikki edellä mainitut asiat ja tapaukset
8020: Kauppakadun varrella olevasta kerrostalon ik-        ovat mielestämme sen laatuisia, että ne on pe-
8021: kunasta valtava määrä lentolehtisiä, joissa ei       rusteellisesti tutkittava, koska ne loukkaavat
8022: ole mitään mainintaa julkaisuajasta paremmin         meidän maamme ja Neuvos'toliiton hyviä suh-
8023: kuin julkaisijasta ja paikastakaan. Lentolehtiset    teita ja niiden tarpeellista kehittämistä.
8024: ovat todennäköisesti viime sodan aikaista tuo-          Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
8025: tetta, sillä niissä oleva painettu teksti on erit-   37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
8026: täin törkeää, tappoon ja rikokseen yllyttämistä      tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8027: ja Neuvostoliiton vastaista. Lentolehtisten le-      vaksi seuraavan kysymyksen:
8028: vittäjiksi on sanottu pikkupojat, mutta tuntuu
8029: siltä, että hankeen takana on ollut varttuneem-                Tietääkö Hallitus Kajaanin kaupun-
8030: paakin väkeä.                                               gissa huhtikuun 15 päivänä 1970 ta-
8031:    Kajaanissa lakkautettiin viranomaisten toi-              pahtuneesta Neuvostoliiton ja Suomen
8032: mesta jokin aika sitten eräs nuorisojärjestö,               suhteita vahingoittamaan tarkoitettujen
8033: joka esiintyi rauhansopimuksen perusteella lak-             tärkeiden lentolehtisten levittämisestä,
8034: kautetun fasistisen järjestön nimellä: Isänmaal-            ja jos tietää,
8035: linen Kansanliike ( I.K.L.). Mainittu lakkau-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus on
8036: tettu järjestö otti sen jälkeen nimekseen "Suo-             ryhtynyt tai ryhtyy edellä mainittuun
8037: men Isänmaalliset nuoret r.y. (S.I.N.)". Tie-,              provokaatioon syyllistyneitten selville
8038: tojen mukaan tämä järjestö ei ole edes yhdis-               saamiseksi ja rankaisemiseksi?
8039:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1970.
8040: 
8041:                Heikki Mustonen.                                  Kauko Hjerppe.
8042:                Pauli Räsänen.                                    Pentti Liedes.
8043:                                            Helvi Niskanen.
8044: 
8045: 
8046: 
8047: 
8048: E 500/70
8049: 2
8050: 
8051: 
8052: 
8053: 
8054:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
8055: 
8056:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa    olleilta kansakoululaisilta tavatut lehtiset sekä
8057: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          suljettiin mahdolliset rakennukseen pääsyau-
8058: mies, olette 21 päivänä huhtikuuta 1970 päi-       kot. Koska lehtisiä ilmeisesti oli enemmän
8059: vätyn kirjeenne n:o 109 ohella toimittanut         kuin mitä oli saatu hävitetyksi, poliisilaitos
8060: Valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäl-      pyysi Kajaanin kaupungin rakennustoimistoa
8061: jennöksen kansanedustaja Mustosen ym. kir-         raivaamaan rakennuksen niin pitkälle, että
8062: jallisesta kysymyksestä n:o 15, jossa tiedus-      kaikki lehtiset saataisiin hävitetyksi, mikä ta-
8063: tellaan:                                           pahtuikin. Lehtisiä ei ole tavattu huhtikuun
8064:                                                    15 päivän 1970 jälkeen, jolloin niitä todettiin
8065:           "Tietääkö Hallitus Kajaanin kaupun-      heitetyn kadulle       Vietnam-mielenosoituksen
8066:        gissa huhtikuun 15 päivänä 1970 ta-         aikana.
8067:        pahtuneesta Neuvostoliiton ja Suomen           Huhtikuun 15 päivänä 1970 tapahtuneen
8068:        suhteita vahingoittamaan tarkoitettujen     lehtisten levittämisen johdosta suoritetussa
8069:        törkeiden lentolehtisten levittämisestä,    tutkinnassa on selvinnyt, että levittämiseen oli
8070:        ja jos tietää,                              syyllistynyt kaksi alle 18 vuotiasta ja yksi alle
8071:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on        15 vuotias nuorukainen. Tutkinnassa ei ole to-
8072:        ryhtynyt tai ryhtyy edellä mainittuun       dettu asianomaisten kuuluvan mihinkään jär-
8073:        provokaatioon syyllistyneitten selville     jestöön eikä heillä myöskään ole ollut ketään
8074:        saamiseksi ja rankaisemiseksi? "            toimeksiantajaa, vaan heidän tarkoituksenaan
8075:                                                    oli ollut ilman vieraan valtion loukkaamisaiko-
8076:    Kajaanin poliisilaitos sai 9 päivänä huhti-     musta vain häiritä kadulla marssivaa Vietnam-
8077: kuuta tietää, että muutamia kysymyksessä tar-      mielenosoituskulkuetta.
8078: koitettuja lentolehtisiä, joiden on todettu ole-      Kajaanissa 6-11. 4. 1970 pidetyn Suomi-
8079: van vuosilta 1939-1940, oli ollut kadulla.         Neuvostoliitto sotilasmaaottelun yhteydessä ei
8080: Lehtiset poistettiin poliisin toimesta. Asian      kyseisiä lehtisiä ole todettu levitetyn.
8081: johdosta suoritetuissa tutkimuksissa selvisi          Kajaanin poliisilaitos tulee aikanaan jättä-
8082: samana päivänä, että lehtiset olivat peräisin      mään tutkimusaineiston asianomaiselle viralli-
8083: eräästä kaupungin omistamasta purettavasta         selle syyttäjälle enempiä toimenpiteitä varten.
8084: rakennuksesta, jonne ne oli vuosien 1940-             Asia ei hallituksen puolelta anna aihetta
8085: 1941 välirauhan aikana sijoitettu rakennus-        muihin toimenpiteisiin kuin, että se edelleen-
8086: täytteiksi. Poliisin toimesta hävitettiin kaikki   kin seuraa asian kehittymistä.
8087: näkyvissä olevat ja purettavassa rakennuksessa
8088:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1970.
8089: 
8090:                                                                       Ministeri Teemu Hiltunen.
8091:                                                                                                  3
8092: 
8093: 
8094: 
8095: 
8096:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8097: 
8098:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordning-         ka man eventuellt kunde taga sig in i bygg-
8099: en anger har Ni, Herr Talman, med Eder             naden. Då flygblad uppenbarligen fanns mera
8100: skrivelse av den 21 april 1970 nr 109 tili         än de vilka man lyckats förstöra, anhöll po-
8101: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-        lisinrättningen hos Kajana stadsbyggnadsbyrå
8102: vande av svar översänt följande av riksdags-       om röjning av så mycket av byggnaden, att
8103: man Mustonen m.fl. ställda skriftliga spörs-       samtliga flygblad skulle kunna förstöras, vil-
8104: mål nr 15:                                         ket även skedde. Några flygblad har inte an-
8105:                                                    träffats efter den 15 april 1970. Sagda dag
8106:           "Är Regeringen medveten om sprid-        hade de, enligt vad som kunnat konstateras,
8107:        ningen i Kajana stad den 15 april 1970      blivit utkastade på gatan under en Vietnam-
8108:        av tili innehållet grova flygblad, av-      demonstration.
8109:        sedda att skada relationerna mellan            Vid undersökningen med anledning av spri-
8110:        Sovjetunionen och Finland, och om så        dandet av flygbladen den 15 april 1970 har
8111:        är fallet,                                  det blivit utrett, att de som gjort sig skyldiga
8112:           vilka åtgärder har Regeringen vidtagit   tili spridandet är två ynglingar i ålder under
8113:        ellet ämnar den vidtaga för uppdagan-       18 år och en under 15 år. Vid undersökningen
8114:        de och bestraffande av dem som gjort        har det icke kunnat konstateras att vederbö-
8115:        sig skyldiga tili nämnda provokation?"      rande skulle tillhöra någon organisation, icke
8116:                                                    heller har de haft någon uppdragsgivare, utan
8117:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       deras syfte hade varit att utan avsikt att
8118: anföra följande:                                   kränka främmande makt endast störa det på
8119:    Polisinrättningen i Kajana fick den 9 april     gatan marscherande Vietnam-demonstrations-
8120: kännedom om att några sådana flygblad som          tåget.
8121: avses i spörsmålet och vilka konstaterades
8122: vara från åren 1939-1940, hade lega:t på ga-          Det har icke kunnat konstateras, att ifråga-
8123: tan. Flygbladen avlägsnades genom polisens         varande flygblad skule ha spritts i samband
8124: försorg. Genom undersökningar i saken blev         med militärlandskampen Finland-Sovjetunio-
8125: det samma dag klarlagt, att flygbladen här-        nen, som hölls i Kajana 6-11. 4. 1970.
8126: stammade från en av staden ägd byggnad, som            Polisinrättningen i Kajana kommer i sinom
8127: skall rivas, där de hade placerats såsom bygg-     tid att överlämna undersökningshandlingarna
8128: nadsfyllning under vapenstilieståndet åren         tili vederbörande allmänna åklagare för vida-
8129: 1940-1941. Genom polisens försorg förstör-         re åtgärder.
8130: des samtliga flygblad som syntes tili och som          Ärendet föranleder icke vidare åtgärder från
8131: påträffades hos folkskoleelever i rivningsbygg-    regeringens sida utom att denna fortfarande
8132: naden, samt stängdes de öppningar genom vil-       följer med sakens utveckling.
8133:      Helsingfors den 23 maj 1970.
8134: 
8135:                                                                       Minister Teemu Hiltunen.
8136: Kirj. ksm. n:o 16.
8137: 
8138: 
8139: 
8140: 
8141:                                  Vikatmaa ym.: Meriveden tilasta Uudenkaupungin edustalla.
8142: 
8143: 
8144:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8145: 
8146:    Ympäristömme suojelun tärkeys on viime           riä, on fosforia ilmeisesti vapautunut runsaasti
8147: aikoina havaittu ja siitä on puhuttu paljon         merialueen painanteisiin. Tämä on vaarallista
8148: julkisuudessa. Toistaiseksi on kuitenkin kiinni-    siksi, että rehevöityneissä vesissä syntyy tal-
8149: tetty suhteellisen vähän huomiota jo havait-        visin jääpeitteen alla happipulaa, kun pohjaan
8150: tujen taikka ennustettavissa olevien konkreet-      laskeutuneet kuolleet levät ym. eloperäiset
8151: tisten haittavaikutusten poistamiseen taikka        aineet hajoavat kuluttaen runsaasti happea.
8152: torjumiseen.                                        Fosforimäärät lienevät sellaisia vielä nykyään,
8153:    Kalataloussäätiö tutki vuosina 1963-1965         että_ paljoa nykyistäkin pienempi päivittäinen
8154: vesialuetta Uudenkaupungin edustajalla. Tutki-      kuormitus riittäisi aiheuttamaan vuodesta 1966
8155: muksessa todettiin - lukuunottamatta kaupun-        alkaen havaitun !evien perustuotannon. Lisäksi
8156: ginlahtea ja sen suuta - vesialueen olevan          fosforia levinnee kaukoympäristöön. Maanvilje-
8157: luonnontilaista merialuetta. Esim. meriveden        lysinsinööripiirin julkaisemat tulokset tilan-
8158: fosforipitoisuus ei ylittänyt alhaisia pitoisuus-   teesta syyskuussa 1969 kertovat, että tehtaan
8159: arvoja ja veden näkösyvyys oli suuri. Kun sit-      lähialueilla fosforikuormitus on pudonnut keski-
8160: ten Rikkihappo Oy:n Uudenkaupungin tehtaat          määrin puoleen edellisistä vuosista, mutta se
8161: käynnistettiin, muuttui tilanne nopeasti. Muu-      on edelleenkin kaksitoistakertainen alkuperäi-
8162: tos ilmeni lähinnä sinilevien massaesiintymisenä    seen ( 1963-1965) verrattuna 'ja kuusikertai-
8163: ja rantojen merikasvillisuuden voimakkaana          nen verrattuna pitoisuusarvoon 0.02 mg P /1,
8164:  kehittymisenä. Rehevöitymisen aiheuttajaksi on     joka on kriittinen raja-arvo levätuotannon kan-
8165: epäilty ympäröiviin vesialueisiin kohdistunutta     nalta.
8166:  ravinnekuormitusta, varsinkin fosforipitoisuu-        Edellä olevaan viitaten ;a valtiopäiväjärjes-
8167: den huomattavaa nousua. Eri ilmoitusten mu-         tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
8168:  kaan oli Rikkihappo Oy:n tehtailta mereen          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8169:  päässyt fosforimäärä vuosina 1966-1968             vaksi seuraavan kysymyksen:
8170:  375---400 kg P/vvk. Tämä määrä vastaa, edel-
8171:  leen asiantuntijoiden mukaan, noin 185 000                    Onko HaHitus tietoinen Uudenkau-
8172:  asukkaan kaupungin puhdistamattomien asuma-                pungin edustalla tapahtuneesta vesialuei-
8173:  jätevesien fosforimäärää.                                  den turmiollisesta muutoksesta vuoden
8174:     Rikkihappo Oy:n tehtailla suoritettujen pro-            1966 alun jälkeen, ja jos on,
8175:  sessimuutosten jälkeen menee vuoden 1969                      mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta
8176:  alusta lukien asiantuntijoiden mukaan veteen               veden laadun muuttuminen voitaisiin
8177:  vielä noin 60 kg P/vrk fosforia. Tämä vastaa               ehkäistä ja veden laatu palauttaa takai-
8178:  noin 30 000 asukkaan kaupungin puhdistamat-                sin siihen tilaan, jossa se oli ennen
8179:  tomia jätevesiä. Koska vesistö ei luonnollista             rukkihappo Oy:n Uudenkaupungin teh-
8180:  tietä pysty käyttämään näin suuria fosforimää·             taiden käynnistämistä?
8181:       Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1970.
8182: 
8183:                Juha Vikatmaa.                                   Ilkka Suominen.
8184: 
8185: 
8186: 
8187: 
8188:  E 468/70
8189: 2
8190: 
8191: 
8192: 
8193: 
8194:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8195: 
8196:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vinravinnekuormituksesta .tuli Rikkihappo Oy:n
8197: mainitu~>sa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tehdaslaitoksilta. Tällä hetkellä myös Uuden-
8198: olette kirjeellänne ~3 päivältä huhtikuuta 1970       kaupungin asutnajätevesillä 01~ mm. lisäänty-
8199: n:o 16 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen        ne-estä asukasmäärästä johtuen h11omatt11-va mer-
8200: jäsenen vastattavaiksi kansanedustaja Juha Vi-        kitys merialueen likaajana, joskin mtrinitut teh-
8201: katmaan y.m. tekemän seuraavan sisältöisen            daslaitokset ovat edelleen merialqeen suurin
8202: kysymyksen:,.                                         kuormittaja. Uudellakaupungilla on vesioikeu-
8203:                                                       den väliaikainen lupa ja parhaillaan on tekeillä
8204:             "Onko Hallitus tietoinen Uudenkau-        suunnitelmat tehostetun jäteveden käsittelyn
8205:        . pungin edustalla tapahtuneesta vesialuei-    ai!~aansaamiseksi. Rik!kihappo Oy:1;1 lupMake-
8206:          den turmiollisesta muutoksesta vuoden        mus on vireillä vesioikeudessa.
8207:          1966 alun jälkeen, ja jos .on,                   Rikkihappo Oy:n laitosten aloittaessa toimin-
8208:             mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta          tansa vuoden 1965 lwulla ei muissa mai~>sa
8209:          veden laadun muuttuminen voitaisiin          sijaitsevien fosforihappotehtaiden esikuvan mu-
8210:          ehkäistä ja v.eden laatu palauttaa takai-    kaan oltu mainittavammin kiinnitetty hlJ.omiota
8211:          sin siihen tilaan, jossa se oli ennen       kasvinravinteiden talteenottoon jätevesistä. Vä-
8212:          Rikkihappo Oy:n Uudenkaupungin teh-          littömästi sen jälkeen kun kuormituk!>en suu-
8213:          taiden käynnistämistä?"                      ruus ja fosforipitoisu1,1den nousu tehtaan lähei-
8214:                                                       sillä merialueilla todettiin, ryhdyttiin kehittä-
8215:    Vastauksena kys)"lllykseen esitän kunnioit-        mään ja toteuttamaan menetelmiä kasvimavin-
8216: taen se~aavaa:                                        teiden vesistöön pääsyn estämiseksi. Vuonna
8217:                                                       1969 saatiin valmiiksi jätevesien kierrätys- ja
8218:    Uudenkaupungin edustan merialueella on             selkeytysaltaat. Myös kipsi ajetaan nykyään kui-
8219: todettu runsaasti leväesiintymiä vuodesta 1966        vana varastoalueelle aikaisemman vesihuuhtdun
8220: lähtien. Fosfaattia on varsinkin vuoden 1966         ,asemesta. Fosfodkuormitus on nykyään 18-
8221: aikana todettu rikastuneen alusveteen, mutta          24 tn P /vuodessa vastaten alle 0.1 % fosfaatti-
8222: meriveden virtapksien huuhtelevan vaikutuksen         tuotannosta. Jätevesiä tulee enää vain fluori-
8223: johdosta tämä on ollut ajoittaista. Joinakin         dien talteenottolaitokselta. Näitii jätevesiä ei
8224: aikoina on fosfaattia rikastunut enemmän pinta-       voida johtaa mainittuun altaaseen, ko3ka ne
8225: veteen kuin pohjan läheisiin vesikerroksiin.         ulJ<ielleen käytettäessä häiritsevät tuotantopro-
8226: Kyselyssä mainittua hapen loppumista ei sen           sessia. Jätevesien laimeuden ja laadun vuoksi
8227: sijaan ole todettu. Tämän vesien rehevöitymi-         eivät myöskään :tavanomaiset menetelmät kuten
8228: sen on katsottava johtuneen alueelle tulevan          kemiallinen saostus sovellu näiden vesien käsit-
8229: kasvinravinnekuormituksen lisääntymisestä. Le-        telyyn, vaan niiden vesistöön pääsyn estämi-
8230: vien esiintyminen ja runsaus ei suinkaan johdu        seksi on kehitettävä oma menetelmänsä kuten
8231: yksinomaan tietyn aineen pitoisuudesta, vaan          yhtiön toimesta on jo tehty edellä tarkoitettu~
8232: eri kasvinravinteiden keskinäisestä suhteesta ja      jen toteutettujen toimenpiteiden osalta.
8233: muista tuotantotekijöistä. Aivan viemärien lähi-         Mainittujen toimenpiteiden toteuttamisen jäl-
8234: alueita lukuunottamatta fosfori on tuotantoa          keen on fosforipitoisuuden meressä todettu jo
8235: rajoittava kasvinravinne tässä tarkoitetulla meri-    huomattavasti alentuneen. Verrattaessa kevät-
8236: alueella. Osaltaan vesien tila on huonontunut         talven tilannetta eri vuosina, on kuluneen ke-
8237: myös Velkuan makeavesialtaan penketeiden              vään fosforipitoisuus Rikkihappo Oy:n lähei-
8238: aiheuttamista veden virtaussuhteiden muutok-          sillä merialueilla laskenut n. viidenteen osaan
8239: sista. Vuosien 1966-1968 aikana pääosa kas-           vuosien 1967-1968 vastaavista pitoisuuksista.
8240:                                                                                                 3
8241: 
8242:    Edellä esitetystä ilmenee, että hallitus on     teita on muutettu mm. rakentamalla penkereitä
8243: tietoinen Uudenkaupungin edustan merialueen        meren ranta-alueilla, tilanne tuskin palautuu
8244: likaantumisesta. Toimenpiteisiin tilanteen pa-     enää täysin ennalleen siinäkään tapauksessa,
8245: rantamiseksi on ryhdytty ja niitä tullaan jatka-   että jätevesikuormitus palautettaisiin entisel-
8246: maan edelleen. Kosika seudun luonnonolosuh-        leen.
8247:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1970.
8248: 
8249:                                                          Maatalousministeri Martti Miettunen.
8250: 4
8251: 
8252: 
8253: 
8254: 
8255:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8256: 
8257:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       också på grund av de ändringar i vattnets
8258: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          strömningsförhållanden som Velkua sötvatten-
8259: velse av den 23 april 1970 nr 16 tili veder-       bassängs bankar förorsakar. Under åren 1966-
8260: börande medlem av statsrådet för avgivande         1968 förorsakades huvuddelen av växtnärings-
8261: av svar översänt följande av riksdagsman Juha      ämnesbelastningen av Rikkihappo Oy:s fab-
8262: Vikatmaa m. fl. ställda spörsmål:                  riksanläggningar. För närvarande är också spill-
8263:                                                    vattnet från Nystads bostadsområde, bl.a. tili
8264:           "Är Regeringen medveten om den           följd av det ökade invånarantalet, av stor
8265:        skadliga förändring inom vattenom-          betydelse såsom en förorenande faktor inom
8266:        rådena utanför Nystad som försiggått        havsområdet, fastän de nämnda fabriksanlägg-
8267:        sedan början av år 1966, och om så är       ningarna alltjämt utgör havsområdets största
8268:        fallet,                                     belastare. Nystad har interimistiskt tillstånd
8269:           vad har Regeringen för avsikt att        av vattendomstolen, och planer för åstadkom-
8270:        göra för att förändringen av vattnets       mande av en effektiverad hantering av avfalls-
8271:        kvalitet skulle kunna förhindras och        vattnet håller som bäst på att utarbetas. Rikki-
8272:        ·vattnets kvalitet återställas tili sådan   happo Oy:s ansökan om tillstånd är anhängig
8273:        den var innan Rikkihappo Oy:s fabriker      i vattendomstolen.
8274:        i Nystad inledde sin verksamhet?"              Då Rikkihappo Oy: s fabriksanläggningar i
8275:                                                    slutet av år 1965 inledde sin verksamhet, hade
8276:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        man enligt den förebild fosforsyrefabriker i
8277: anföra följande:                                   andra Iänder utgjorde, icke fäst nämnvärd
8278:                                                    uppmärksamhet vid återvinning av växtnärings-
8279:    Inom havsområdet utanför Nystad har allt        ämnen ur avfallsvattnet. Omedelbart efter det
8280: sedan år 1966 konstaterats algförekomster i        att belastningens storlek och ökningen av
8281: riklig mängd. Anrikning av fosfater i hypolim-     fosforhalten inom havsområdena i fabrikens
8282: non har konstaterats särskilt under år 1966,       närhet konstaterades, skred man tili åtgärder
8283: men på grund av havsvattenströmningarnas           för att utveckla och genomföra metoder för
8284: bortspolande inverkan har denna varit perio--      förhindrande av växtnäringsämnenas tiHträde
8285: disk. Under vissa tider har anrikningen av         tili vattendraget. År 1969 blev cirkulations-
8286: fosfater varit större i ytvattnet än i vatten-     och sedimenteringsbassängerna för avfallsvatt-
8287: lagren närmast bottnen. Att syret skulle ha        net färdiga. Ä ven gipsen körs numera i torrt
8288: tagit slut, såsom i spörsmålet nämnes, har         tilistånd tili lagerområdet och icke genom vat-
8289: däremot icke kunnat konstateras. Denna eutro--     tenspolning såsom tidigare. Fosforbelastningen
8290: fiering av vattnen bör anses bero på den           är för närvarande 18-24 ton P/år, vilket
8291: ökning av belastningen av växtnäringsämnen         motsvarar mindre än 0.1 %av fosfatproduk-
8292: som föreligger inom området. Förekomsten och       tionen. Avfallsvatten kommer numera endast
8293: ri!kligheten av alger beror ingalunda errbart på   från anläggningen för återvinning av fluorider.
8294: halten av något visst ämne, utan på proportio--    Detta avfallsvatten kan icke ledas tili den
8295: nerna mellan olika växtnäringsämnen och på         nämnda bassängen, enär det vid användning
8296: andra produktionsfaktorer. Med undantag av         ånyo inverkar störande på produktionsproces-
8297: områdena i omedelbar närhet av avloppen            sen. På grund av avfallsvattnets utspädning
8298: utgör fosforn ett växtnäringsämne som begrän-      och kvalitet lämpar sig icke heller sedvanliga
8299: sar produktionen inom det avsedda havsom-          metoder såsom kemisk flockning för behand-
8300: rådet. Delvis har vattnens tilistånd försämrats    ling av detta vatten, utan för förhindrande av
8301:                                                                                                5
8302: 
8303: dess tillträde i vattendraget måste en särskild     Av det ovan anförda framgår, att regeringen
8304: metod utvecklas, såsom också redan genom          är medveten om föroreningen av havsområdet
8305: bolagets försorg gjorts i fråga om de ovan        utanför Nystad. Atgärder för situationens för-
8306: avsedda genomförda åtgärderna.                    bättrande har vidtagits och dessa kommer allt-
8307:   Efter genomförandet av nämnda åtgärder          jämt att fortsättas. Då områdets naturför-
8308: har en märkhar nedgång av havets fosforhalt       hållanden ändrats bl.a. genom byggandet av
8309: kunnat konstateras. Jämför man situationen        bankar vid havsstränderna, så torde situationen
8310: under vårvintern olika år, så hade fosforhalten   knappast längre kunna återställas tili sådan
8311: innevarande år inom de i närheten av Rikki-       den var förut ens i det fall att belastningen
8312: happo Oy belägna havsområdena sjunkit tili        av avfallsvatten skulle kunna återställas tili
8313: ungefär en femtedel av fosforhalten under åren    densamma som tidigare.
8314: 1967-1968.
8315:      Helsingfors den 14 maj 1970.
8316: 
8317:                                                          Lantbruksminister Martti Miettunen.
8318: 
8319: 
8320: 
8321: 
8322: E 468/70
8323: Kirj. ksm. n:o 17.
8324: 
8325: 
8326: 
8327: 
8328:                                   Koppanen: Maanteitse tapahtuvien erikoiskuljetusten edistämi-
8329:                                      sestä.
8330: 
8331: 
8332:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8333: 
8334:     Maanteitse suoritettavat erikoiskuljetukset       me aikoina tullut myös uusia esteitä kuten ja-
8335: ovat viime aikoina lisääntyneet huomattavasti.        lankulkusiltoja, jotka aiheuttavat suurta haittaa
8336: Kuljetusten lisääntymisen on suurelta osalta ai-      normaalia korkeammille kuljetuksille. Nämä
8337: heuttanut metalliteollisuutemme, joka on vii-         haittatekijät ovat pahasti vaikeuttaneet kulje-
8338: me aikoina tehnyt monia uusia aluevaltauksia          tuspalvelua sekä aiheuttaneet samalla tuntuvia
8339: kansainvälisillä kentillä.                            taloudellisia menetyksiä.
8340:      Teollisuuslaitosten kilpailukykyisyys riippuu        Teollisuuden Kuljetusvaliokunta, joka on
8341: useissa tapauksissa siitä, voidaanko suuret ti-       Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton
8342: laa ottavat koneen osat kuljettaa joustavasti         ja Suomen Teollisuusliiton yhteinen asiantun-
8343: teollisuuslaitoksista satamiin. Varsin paljon         tijaelin, teki viime lokakuussa sisäasiainministe-
8344: joudutaan nykyisin myös suorittamaan erikois-         riölle esityksen toimikunnan asettamisesta sel-
8345: kuljetuksia silloin, kun sisämaahan rakennetaan       vittämään edellä mainittuja raskaisiin erikois-
8346: uusia teollisuuslaitoksia tai kun jo olevia lai-      kuljetuksiin liittyviä kysymyksiä. Tätä toimi-
8347: toksia laajennetaan. Rautatiekuljetuksia käyte-       kuntaa ei ole kuitenkaan asetettu eikä myös-
8348:  tään luonnollisesti ensi sijassa, mutta monissa      kään käytännössä ole ryhdytty mihinkään eri-
8349: tapauksissa niihin ei ole mahdollisuuksia. Edel-      koiskuljetuksia helpottaviin toimenpiteisiin.
8350: lytykset tällaisten raskaiden erikoiskuljetusten          Edellä esitetyn perusteella sekä viitaten val-
8351:  suorittamiseen voivat vaikuttaa toisinaan jopa        tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
8352:  ratkaisevasti teollisuutemme ja erillisten teolli-    tän kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
8353: ,suuslaitosten sijoittumiseen.                        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8354:      Luvan erikoiskuljetusten suorittamiseen ylei-
8355:  sillä teillä antaa tie. ja vesirakennushallitus,                Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
8356:  kaupunkien alueilla maistraatit ja kauppaloi-                maanteitse tapahtuvia erikoiskuljetuksia
8357:  den alueilla asianomaiset järjestysoikeudet. Kul-            vaikeuttaviin haittatekijöihin kuten kul-
8358:  jetuslupamääräyksiin sisältyy varsin usein eh-               jetuslupien hitaaseen käsittelyyn, kulje-
8359:  to, että kuljetuksen mukana tulee olla poliisi,              tusten poliisivalvonnan puutteelli:suuk-
8360:  joka tarvittaessa ohjaa vastaantulevan liiken-               siin, kuljetuskaluston rakenne- ja lu-
8361:   teen lähimmälle sopivalle kohtaamis- tai ohit-              juusnormien sekavuuteen, tie-esteiden
8362:  tamispaikalle.                                               normien puuttumiseen,
8363:      Viime aikoina on kuljetusten antajien ta-                   ja mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo
8364:   holta tullut runsaasti valituksia kuljetuslupien            tehdä raskaan teollisuutemme tarvitse-
8365:   viivästymisien vuoksi ja siitä syystä, että po-             mien, jatkuvasti lisääntyvien maanteitse
8366:   liisin saamisessa kuljetuksia valvomaan on ol-              tapahtuvien erikoiskuljetusten edistämi-
8367:   lut vaikeuksia ja että poliiseilla ei yleensä ole           seksi sekä niitä vaikeuttavien ja hidas-
8368:   erikoisohjeita kyseisten kuljetusten valvontaa              tavien haittatekijöiden poistamiseksi?
8369:   varten. Monille tärkeille kulkuväylille on vii-
8370:       Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1970.
8371: 
8372:                                            E. ]. Koppanen.
8373: 
8374: 
8375:  E 498/70
8376: 2
8377: 
8378: 
8379: 
8380: 
8381:                          E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
8382: 
8383:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kuljetusten suorittajat anovat usein lupaa
8384: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        myös katsastamattomalle kuljetuskalustolle tai
8385: olette kirjeellänne 23 päivältä huhtikuuta 1970      kaluston edellämainittua suuremmalle kanta-
8386: n:o 17 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen       vuuden ylitykselle, joita lupia ei kuitenkaan
8387: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko J.         voida myöntää. Tästä johtunee käsitys kulje-
8388: Koppasen tekemän seuraavansisältöisen kysy-          tuskaluston rakenne- ja lujuusnormien sekavuu-
8389: myksen:                                              desta.
8390:                                                         Siltojen kantavuus on yleensä määräävänä
8391:           "Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota       tutkittaessa Tvh:ssa mahdollisuutta anotun
8392:        maanteitse tapahtuvia erikoiskuljetuksia      kuljetusluvan myöntämiseksi jollekin reitille.
8393:        vaikeuttaviin haittatekijöihin kuten kul-     Vaikka tärkeimmillä kuljetusreiteillä olevien
8394:        jetuslupien hitaaseen käsittelyyn, kulje-     siltojen kantavuuksia on laskelmin jo aikaisem-
8395:        tusten poliisivalvonnan puutteellisuuk-       min tutkittu käyttäen eri tyyppisiä oletettuja
8396:        siin, kuljetuskaluston rakenne- ja lu-        kuormituskaavioita vertailuarvojen saamiseksi,
8397:        juusnormien sekavuuteen, tie-esteiden         joudutaan todellisille kuormitustapauksille suo-
8398:        normien puuttumiseen,                         rittamaan usein tarkistuslaskut, milloin on pe-
8399:           ja mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo       lättävissä sillan kantokyvyn ylittyvän.
8400:        tehdä raskaan teollisuutemme tarvitse-           Yleisesti voidaan todeta, että mitä suurem-
8401:        mien, jatkuvasti lisääntyvien maanteitse      mista kuljetuksista on kysymys, sitä tarkem-
8402:        tapahtuvien erikoiskuljetusten edistämi-      min siltojen kantokyky joudutaan laskemaan
8403:        seksi sekä niitä vaikeuttavien ja hidas-      ja sitä kauemmin myöskin asian käsittely kes-
8404:        tavien haittatekijöiden poistamiseksi?"       tää.
8405:                                                         Nykyisin voidaan lupia myöntää vanhojen
8406:    Luvan erikoiskuljetuksen suorittamiseen an-       siltojen ylittämiseen usein vain erikoisehdoin,
8407: taa moottoriajoneuvoasetuksen 36 § :n 9 mo-          joiden noudattamista valvomaan on asetettava
8408: mentin nojalla tie- ja vesirakennushallitus ko-      viranomainen. Valvottujen kuljetusten lisään-
8409: ko maassa määräajaksi tai sen määräämä tie-          tyes·sä olisi valvontaa suorittavien henkilöiden
8410: viranomainen alueellaan määräajaksi, kaupun-         koulutukseen kiinnitettävä huomiota.
8411: kien alueilla maistraatti ja kauppaloiden alueil-       Vuosien kuluessa anomusten määrä on jat-
8412: la asianomaiset järjestysoikeudet.                   kuvasti kasvanut. Vaikka anomusten määrä on
8413:    Lupa voi oikeuttaa käyttämään tiellä ajoneu-      moninkertaistunut, ei niitä käsittelevää henki-
8414: voa tai ajoneuvoyhdistelmää, jonka akseli- tai       lökuntaa ole voitu lainkaan lisätä luvan anta-
8415: kokonaispaino, ulottuvuudet (pituus, leveys ja       van viraston työvoiman puutteen takia tähän
8416: korkeus) tai yhtäaikaisesti useammat edellä-         tarkoitukseen varattujen määrärahojen niuk-
8417: mainituista päämitoista ylittävät tiellä yleisesti   kuudesta johtuen.
8418: sallitut arvot.                                         Suurin viivästymistä aiheuttava tekijä on
8419:    Liikenneturvallisuuden takaamiseksi kuljetus-     anomusten puutteellisuus. Kun annetut tiedot
8420: kaluston on oltava katsastettu eikä erikoiskul-      ovat vielä usein epäluotettavia, anomus joudu-
8421: jetukseen käytettävälle ajoneuvolle voida sallia     taan palauttamaan anomuksen käsittelemiseksi
8422: sen kantavuuden ylitystä, lukuunottamatta            välttämättömien tietojen saamista varten. Vaik-
8423: moottoriajoneuvoasetuksen täytäntöönpanosta          ka palautuskirjeeseen liitetään aina yksityis-
8424: annetun ministeriön päätöksen 42 §:n säädös-         kohtainen luettelo tarvittavista tiedoista, ei
8425: tä, jonka mukaan vahv1stettujen painojen no-         niitä useinkaan saada ensimmäisellä kerralla.
8426: jalla määrättyä kantavuutta saadaan näissä kul-         Maanteitse tapahtuvien erikoiskuljetusten
8427: jetuksissa ylittää enintään 20 %.                    edistämiseksi ainoa keino on vanhojen kanta-
8428:                                                                                                    3
8429: 
8430: vuudeltaan heikkojen siltojen korvaaminen            sa Ja takana selvästi havaittavin varoitustau-
8431: uusilla. Nykyisen kuormituskaavion mukaan            Iuin varustettuja ajoneuvoja sekä tarvittaessa
8432: suunnitellaan sillat kestämään 120 tonnin ko-        muutakin liikenteen ohjaamiseen tarvittavaa
8433: konaispainoinen erikoiskuorma. Tätä vastaavaa        henkilöstöä. Tällaisten henkilöiden vastuu ja
8434: kuormituskaaviota on käytetty vasta vuodesta         valtuuskysymykset pitäisi kuitenkin ensin sel-
8435: 1961 lähtien, ja kun vuosittain valmistuu eri        vittää.
8436: puolille maata noin 200 uutta siltaa, on sel-           Tie-esteiden normien puuttumista koskevan
8437: vää, että kuluu vielä vuosia, ennenkuin saa-         kohdan osalta kyselyssä tie- ja vesirakennus-
8438: daan käyttöön sellaisia yhtenäisiä pidempiä          hallitus viittaa valtioneuvoston päätökseen
8439: tieosuuksia, joiden kaikki sillat kestävät ras-       (n:o 356/7.6. 1962), joka sisältää teknilliset
8440: kaat kuljetukset.                                    ohjeet yleisten teiden tekemisestä ja kunnossa-
8441:    Mitä tulee kuljetuksen poliisivalvonnan           pidosta sekä ohjeet näkemäalueen määräämi-
8442: puutteellisuuksiin, on todettava, että poliisin      sestä. Ohjeita tarkistetaan parhaillaan tie- ja
8443: mahdollisuudet osallistua tarkoituksenmukai-         vesirakennushallituksessa. Tie- ja vesirakennus-
8444: sella tavalla saatto- ja varmistustehtäviin ovat     hallitus on niinikään antanut omia täydentäviä
8445: rajoitetut.                                          ohjeitaan ja määräyksiään normeista mm. lii-
8446:    Vapaaehtoisten poliisimiesten käyttöä, johon      kenteen vaatimasta aukean tilan ulottumasta
8447: on joissakin tapauksissa pakko ollut turvau-         teillä.
8448: tua, ei voida pitää suotavana, vaan jos kulje-          Hallitus toteaa, että raskaan teollisuuden
8449: tuksen katsotaan olevan siinä määrin yleiselle       tarvitsemien, jatkuvasti lisääntyvien maanteitse
8450: turvallisuudelle vaarallinen, että poliisin läsnä-   tapahtuvien erikoiskuljetusten haittojen poista-
8451: olo on välttämätön, työ tulisi suorittaa poliisin    minen liittyy lähinnä maanteiden pitkällä täh-
8452: osalta virkatyönä.                                   täyksellä tapahtuvaan perusparannukseen ja
8453:    Muissa tapauksissa tulisi turvallisuustoimen-     -uudistamiseen, joten erikoiskuljetusten helpot-
8454: piteet suorittaa kuljetuksen suorittajan toimes-     tuminen on sekä aika- että määrärahakysymys.
8455: ta käyttäen entistä enemmän kuljetuksen edes-
8456:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1970.
8457: 
8458:                                                                    Liikenneministeri M. Niskala.
8459: 4
8460: 
8461: 
8462: 
8463: 
8464:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8465: 
8466:   1 rdet syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      ningen, enligt vilket bärförmåga som bestämts
8467: anger Har Ni, Herr Talman med Eder skrivelse      med stöd av fastställda vikter vid dessa trans-
8468: av den 23 april 1970 nr 17 till vederbörande      porter får överskridas med högst 20 %.
8469: medlem av statsrådet för avgivande av svar            De som utför transporter anhåller ofta om
8470: översänt följande av riksdagsman Esko J. Kop-     tillstånd även för obesiktigad transportmateriel
8471: panen ställda spörsmål:                           ellet för större överskridning av materielens
8472:                                                   bärförmåga än den ovannämnda. Sådana till-
8473:             "Har Regeringen fäst uppmärksam- stånd kan dock icke beviljas. Härpå torde upp-
8474:         het vid de negativa faktorer som för- fattningen om oklarhet i fråga om transport-
8475:          svårar specialtransporterna per lands- materielens konstruktions- och hållfasthetsnor-
8476:         väg, såsom den långsamma behand- mer bero.
8477:         lingen av transporttillstånden, bristerna     Broarnas bärförmåga är i allmänhet utslags-
8478:          i poliskontrollen över transporteroa givande när möjligheten att bevilja transport-
8479:          oklarhet i fråga om transportmate- tillstånd för en viss rutt undersöks i väg- och
8480:          rielens konstruktions- och hållfasthets- vattenbyggnadsstyrelsen. Ä ven om broarnas
8481:          normer samt bristen på normer för bärförmåga på de viktigaste transportlederna
8482:         väghinder,                                redan förut undersökts genom beräkningar,
8483:             och vad har Regeringen gjort eller varvid olika typer av antagna belastnings-
8484:          ärnar den göra för främjande av de scheman använts för att få jämförelsevärden,
8485:          specialtransporter per landsväg, som vår får man ofta lov att företaga justeringsberäk-
8486:          tunga industri behöver, och vilka fort- ningar för verkliga belastningsfall, då det är
8487:          gående ökas, samt för avhjälpande av att befara att brons bärförmåga överskrids.
8488:          de negativa faktorer som försvårar och       Allmänt kan konstateras, att ju större trans-
8489:          fördröjer dem?"                          porter som är i fråga, desto noggrannare mås-
8490:                                                   te broarnas bärförmåga beräknas och desto
8491:    Tillstånd ~till specia1transport utfärdas med längre dröjer också ärendets behandling.
8492: stöd av 36 § 9 mom. förordningen om motor-            Numero kan tillstånd att fara över gamla
8493: fordon av väg- och vattenbyggnadsstyrelsen i broar ofta beviljas endast på speciella villkor,
8494: hela landet för viss tid, eller av vägmyndighet, varvid en särskild myndighet måste tillsättas
8495: som tillförordnats av sagda styrelse, inom sitt för att övervaka att villkoren uppfylls. Då de
8496: distrikt för viss tid, av magistraten inom övervakade transporteroa ökas, borde upp-
8497: städernas område och av vederbörande ord- märksamhet fästas vid utbildningen av kont-
8498: ningsrätt inom köpingarnas område.                 rollpersonal.       .
8499:    Tillstånd kan berättiga till att på väg an-        Antalet ansökningar har ökats fortgående
8500: vända fordon eller fordonskombination, vars under årens lopp. Ehuru de mångdubblats, har
8501: axel- eller totalvikt, dimensioner ( längd, bredd den personal, som handlägger dem, på grund
8502: och höjd) eller samtidigt flera av ovannänmda av knappa anslag för ändamålet, icke kunnat
8503: huvurdmått överstiger de på väg allmänt utökas alls i brist på arbetskraft vid det till-
8504: tillåtna.                                          ståndsbeviljande ämbetsverket.
8505:     För tryggande av trafiksäkerheten måste           Den faktor om åstadkommer de flesta för-
8506: transportmaterielen vara besiktigad och för dröjningarna är ansökningarnas bristfällighet.
8507: fordon som användes till specialtransport kan Då de uppgifter som ges dessutom ofta är
8508: övenskridning av bärförmågan icke tillåtas, otillförlitliga, måste ansökningen returneras
8509: frånsett stadgandet i 42 § ministeriets beslut för erhållande av uppgifter som är nödvändiga
8510: om verkställighet av motorfordonsförord- för handläggningen. T rots att till returbrevet
8511:                                                                                                   5
8512: 
8513: alltid fogas detaljerad förteckning över nödiga    med användning i högre grad än förut av
8514: uppgifter, fås de ofta icke på den första upp-     fordon, utrustade med klart synliga varnings-
8515: maningen.                                          tavlor både framför och bakom transporten,
8516:    Enda sättet att främja Specialtransporter per   samt vid behov även av annan för trafikdiri-
8517: landsväg är att eDsätta gamla broar med svag       geringen erforderlig personal. Dessa personers
8518: bärförmåga med nya. Enligt det nuvarande be-       ansvar och befogenhetsfrågorna borde dock
8519: lastningsschemat planeras broarna så, att de       först klarläggas.
8520: skall tåla en speciallast med en totalvikt av         Beträffande den punkt i spörsmålet som be-
8521: 120 ton. Motsvarande belastningsschema har         rör bristen på normer för väghinder hänvisar
8522: använts först från år 1961, och då årligen         väg- och vattenbyggnadsstyrelsen tili statsrådets
8523: omkring 200 nya broar blir färdiga på olika        beslut (nr 356/7. 6. 1962), som innehåller
8524: håll i landet, är det klart, att det ännu dröjer   tekniska anvisningar om anläggande och under-
8525: åratal, innan sådana enhetliga längre vägdelar     håll av allmänna vägar samt instruktioner
8526: kan tas i bruk, på vilka alla broar tål tunga      rörande bestämmandet av siktområdet. Anvis-
8527: transporter.                                       ningarna granskas som bäst i väg- och vatten-
8528:    Vad beträffar bristande polisövervakning        byggnadsstyrelsen. Denna har likaså utfärdat
8529: kan konstateras, att polisens möjligheter att      egna, kompletterande anvisningar och bestäm-
8530: på ändamålsenligt sätt delta i eskort- och säk-    melser om normer, bl. a. rörande räckvidden
8531: ringsuppgifter är begränsade.                      för det öppna område på vägarna som trafiken
8532:    Anlitande av friviliiga polismän, som man       fordrar.
8533: i vissa fall nödgats trygga sig tili, kan icke        Regeringen konstaterar, att avhjälpandet av
8534: anses önskvärt, utan om en transport anses         olägenheterna för de Specialtransporter som
8535: vara tili den grad farlig för den allmänna sä-     den tunga industrin behöver och vilka fort-
8536: kerheten, att polisens närvaro är nödvändig,       gående ökas, ansluter sig närmast tili grund-
8537: borde arbetet utföras såsom polisens tjänste-      förbättringen och -förnyandet av landsvägarna
8538: åliggande.                                         på lång sikt, varför lättnader i fråga om spe-
8539:    I andra fall bo1.1de säkerhetsåtgärderna ut-    cialtransporterna är både en tids- och anslags-
8540: föras på åtgärd av den som utför transporten       fråga.
8541:      Helsingfors den 22 maj 1970.
8542: 
8543:                                                                      Trafikminister M. Niskala.
8544: 
8545: 
8546: 
8547: 
8548: E 498/70
8549: Kirj. ksm. n:o 18.
8550: 
8551: 
8552: 
8553: 
8554:                                    Koivunen ym.: Pinta-alatisään oikeuttavan tulorajan määräämi-
8555:                                       sestä.
8556: 
8557: 
8558:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
8559: 
8560:    Kuluvan vuoden talousarviossa ja maatalous-       pantujen verojen määriin. Tulorajaa maarat-
8561: tulon vakaannuttamisesta viime kesäkuussa            täessä tulee huolehtia siitä, että entistä ras-
8562: hyväksytyssä laissa edellytettyjen pinta-alalisien   kaammin verotetuiksi tulleilta pienviljelijöiltä
8563: jakoperusteista valtioneuvosto antanee päätök-       ei pyyhkäistä pois pinta-alalisän saantioikeutta.
8564: sen lähiaikoina. Valtioneuvoston päätettävissä       Kun eduskunnalla ei ole tilaisuutta osallistua
8565: on mm. vuoden 1968 tuloista kunnallisvero-           tämän päätöksen harkintaan, edellytämme hal-
8566: tuksessa maksuunpantujen tulojen määrä, joka         lituksen nostavan pinta-alalisän saantiin asetet-
8567: oikeuttaa pinta-alalisän saantiin. Viime vuonna      tavaa tulorajaa niin, että se tekee oikeutta
8568: annetussa valtioneuvoston päätöksessä pinta-         niille, jotka ovat joutuneet kärsimään verolain
8569: alalisän saanti evättiin niiltä, joiden tulot vuo-   muutoksesta viimeksi toimitetussa verotukses-
8570: delta 1967 kunnallisverotuksessa ylittivät           sa. Tällaista toimintaa oikeutetusti odotetaan
8571: 7 250 markkaa.                                       hallitukselta samalla kun kiirehditään verolain
8572:    Uuden verotuslain mukaan toimitettu vuo-          epäkohtien pikaista korjaamista.
8573: den 1968 tulojen verottaminen nosti pienvilje-          Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
8574: lijäin verotettavien tulojen määrät niin kor-        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
8575: keiksi, että pinta-alalisän saanti entisin tulo-     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
8576: perustein tulisi karsimaan pinta-alalisän saa-       seuraavan kysymyksen:
8577: jista paljon sen tarpeessa olevia. Tästä syystä
8578: pienviljelijäväestö tunteekin poikkeuksellisen                  Onko Hallitus valmistellessaan val-
8579: suurta mielenkiintoa siitä millaiseksi valtioneu-            tioneuvoston päätöstä viljelijöille mak-
8580: vosto tulee määräämään pinta-alalisän saantiin               settavasta pinta-alalisästä riittävästi pe-
8581: oikeuttavan tulorajan. Yleensä pelätään, että                rehtynyt viimeisen maataloustulon ve-
8582: raskaiden jälkiverojen ja suurentuneiden en-                 rotuksen pienviljelijöille aiheuttamiin
8583: nakkoverojen lisäksi menetetään vielä pinta-                 verojen korotuksiin,
8584: alalisätkin.                                                    ja tuleeko Hallitus ko. päätöstä teh-
8585:     Pinta-alalisäpäätöstä valmistellessaan valtio-           dessään korottamaan tulorajaa niin tun-
8586: neuvoston pitäisi perusteellisesti perehtyä nii-             tuvasti, että verotuksesta kärsimään
8587: hin muutoksiin, joita viimeinen kunnallisvero-               joutuneet säilyttävät oikeuden pinta-
8588: tus on aiheuttanut pienviljelijöiltä maksuun-                alalisän saantiin?
8589:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1970.
8590: 
8591:                Matti Koivunen.                                   Taisto Sinisalo.
8592:                Toivo Asvik.                                      Pauli Puhakka.
8593:                Terho Pursiainen.                                 Heikki Mustonen.
8594:                Aulis Juvela.                                     Niilo Koskenniemi.
8595:                Aarne Koskinen.                                   Rainer Virtanen.
8596:                Veikko Salmi.                                     Oili Suomi.
8597:                Pauli Räsänen.                                    Ensio Laine.
8598:                Lauri Kantola.                                    Pekka Salla.
8599: 
8600: 
8601: E 510/70
8602: 2
8603: 
8604: 
8605: 
8606: 
8607:                         E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
8608: 
8609:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tusta. Kun vuodelta 1968 to1m1tettu verotus
8610: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-       tapahtui ensimmäisen kerran samana vuonna
8611: hemies, 28 päivänä huhtikuuta 1970 päivätyn          voimaan tulleen uuden maatilatalouden tulo-
8612: kirjeenne n:o 121 ohella lähettänyt vastatta-        verolain nojalla, on pinta-alalisästä annettavaa
8613: vakseni kansanedustaja Matti Koivusen ym.            valtioneuvoston päätöstä jouduttu perusteelli-
8614: jättämän seuraavan kysymyksen:                       sesti valmistelemaan. Pyrkimyksenä on vero-
8615:                                                      rajan asettaminen sellaiseen tasoon, että pinta-
8616:           "Onko Hallitus valmistellessaan val-       alalisää vuonna 1970 tulisi saamaan sama jouk-
8617:        tioneuvoston päätöstä viljelijöille mak-      ko viljelijöitä kuin aikaisemminkin ja että tar-
8618:        settavasta pinta-alatisästä riittävästi pe-   koitukseen varattu määräraha tulee käytetyksi.
8619:        rehtynyt viimeisen maataloustulon ve-         Asian ratkaisua on ollut omiaan vaikeumamaan
8620:        rotuksen pienviljelijöille aiheuttamiin       se, että eri viranomaisilta saadut selvitykset
8621:        verojen korotuksiin,                          vuoden 1968 maatalouden verotetusta tulosta
8622:           ja tuleeko Hallitus ko. päätöstä teh-      edellisen vuoden verotettuihin tuloihin verrat-
8623:        dessään korottamaan tulorajaa niin tun-       tuna ovat olleet jossain määrin ristiriitaisia.
8624:        tuvasti, että verotuksesta kärsimään          Selvityksistä on kuitenkin nähtävissä, että maa-
8625:        joutuneet säilyttävät oikeuden pinta-         talouden verotetuissa tuloissa on tapahtunut
8626:        alalisän saantiin?"                           selvää nousua.
8627:                                                         Hallitus tulee lähiaikoina antamaan päätök-
8628:    Vastauksenani kysymykseen esitän kunnioit-        sen pinta-alalisän maksattamisperusteista, jol-
8629: tavasta seuraavaa:                                   loin samalla vahvistetaan se verotettavien tulo-
8630:    Vuoden 1970 pinta-alatisään oikeuttavaa vil-      jen kokonaismäärä, jonka ylittyessä viljelijä ei
8631: jelijän tulorajaa määrättäessä käytetään perus-      ole oikeutettu saamaan pinta-alalisää.
8632: teena vuodelta 1968 toimitettua kunnallisvero-
8633:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1970.
8634: 
8635:                                                            Maatalousministeri Nils Westermarck.
8636:                                                                                                     3
8637: 
8638: 
8639: 
8640: 
8641:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
8642: 
8643:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        gen för år 1968 första gången skedde med
8644: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        stöd av den nya inkomstskattelagen för gårds-
8645: se nr 121 av den 28 april 1970 tili mig för         bruk, viiken hade trätt i kraft samma år, har
8646: avgivande av svar överstänt föijande, av riks-      det blivit nödvändigt att grundligt förbereda
8647: dagsman Matti Koivunen m. fl. ställda spörs-        statsrådets beslut om arealtillägg. Skattegränsen
8648: måi:                                                skall såvitt möjligt dras vid en sådan nivå, att
8649:            "Har Regeringen, när den har ut-         samma antal odlare som tidigare skall komma
8650:        arbetat statsrådets besiut om arealtillägg   i åtnjutande av arealtillägg under år 1970 och
8651:        tili odiare, i tillräcklig omfattning satt   att det ansiag, som har anvisats för detta
8652:        sig in i de skattehöjningar, som den         ändamål, blir utnyttjat. Ett avgörande i saken
8653:        senaste beskattningen av Iantbruksin-        har försvårats av att de utredningar som er-
8654:        komsten har åsamkat småbrukarna,             hållits från olika myndigheter om den beskat-
8655:            och kommer Regeringen, när den           tade lantbruksinkomstens storlek under år
8656:        utfärdar ovan nämnda besiut, att höja        1968, jämförd med de beskattade inkomsterna
8657:        gränsen för inkomsten i så kännbar           under det närmast föregående året i viss mån
8658:        mån, att de som har blivit lidande           varit motstridiga. Av utredningarna framgår
8659:        genom beskattningen bevarar rätten att       emellertid, att en tydlig ökning ägt rum i de
8660:        erhålla arealtillägg?"                       beskattade lantbruksinkomsterna.
8661:                                                        Regeringen kommer inom en nära framtid
8662:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-       att utfärda ett beslut om grunderna för utan-
8663: samt anföra föijande:                               ordnandet av arealtillägget, och samtidigt fast-
8664:    När den gräns för odlares inkomst som            ställes det totalbelopp för beskattningsbara in-
8665: berättigar tili arealtiliägg under år 1970 be-      komster som icke får överskridas, om odlare
8666: stämmes, lägges den kommunala beskattningen         skall vara berättigad att erhålla arealtiliägg.
8667: för år 1968 tili grund härför. Då beskattnin-
8668:      Helsingfors den 27 maj 1970.
8669: 
8670:                                                            Lantbruksminister Nils Westermarck.
8671: Kirj. ksm. n:o 19.
8672: 
8673: 
8674: 
8675: 
8676:                                   Rekonen: Valtion ammattientarkastajalo laitteiden täydentämi-
8677:                                      sestä.
8678: 
8679: 
8680:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8681: 
8682:     Pöly on muodostunut eräillä teollisuuden         käytettävissään laitteita työsalien lämmön, ve-
8683: aloilla terveydellisiä haittoja muodostavaksi te-    toisuuden tai pölyisyyden mittaamista varten
8684: kijäksi. Näin on muun muassa · tekstiiliteolli-      tai mahdollisten myrkyllisten aineiden toteami-
8685: suudessa, jossa pölyä kertyy erittäin runsaasti      seen tarvittavia laitteita, joiden perusteella pe-
8686: työprosessin aikana koneisiin, joka pöly puhal-      rusteellisten tutkimusten tarpeellisuus voitai-
8687: letaan paineilmalaitteilla ilmaan. Kuitenkaan        siin havaita. Näin ollen työturvallisuuslain ja
8688: useimpien tehtaiden tehdassaleissa ei ole sel-       sosiaali- ja terveysministeriön sinänsä hyvää ja
8689: laista ilmanvaihtokoneistoa, joka poistaisi pölyn    työläisten turvallisuuden parantamista koskevat
8690: vaan pöly jää leijumaan hengitysilmaan. Näin         kohdat ja ohjeet useissa tapauksissa jäävät
8691: on asianlaita etenkin vanhemmissa tekstiiliteh-      kuolleeksi kirjaimeksi, jonka toteutumista ei
8692: taissa mm. Finlayson-Fo11ssa Oy:n Tampereen          kyetä valvomaan laitteiden puuttuessa, tai
8693: tehtaalla ja monissa muissa tehtaissa. Vaikka        ollessa nykyisiin tarkoituksiin sopimattomia.
8694: pöly laadultaan onkin kevyttä tekstiilikuitua           Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
8695: ja sen voidaan olettaa poistuvan ihmisen hen-        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
8696: gityselimistä työvuorojen välisenä aikana, niin      voston asianomaisen jäsenen vastattava:ksi ky-
8697: pölyn limakaivoja ärsyttävä vaikutus on aina         symyksen:
8698: terveyttä heikentävä, koska pöly ärsytyksellä
8699: luo arkoja kohtia, jotka ovat alttiita virus- ja                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
8700: bakteeritartunnoille.                                        valtion ammattientarkastajain iaitteisto
8701:     Maassamme on työturvallisuus- ja ammattien-              ja välineistö, joilla voitaisiin suorittaa
8702:  tarkastuslaki, jonka perusteella voidaan ja tu-             mm. pölyn, vedon, kosteuden ja erilais-
8703: lisi puuHua teollisuuslaitosten ilmastointia ja              ten aineiden (myrkkyjen) koostumista
8704: huoneilman koostumista koskeviin kysymyk-                    koskevia tutkimuksia ja mittauksia, on
8705:  siin. On olemassa myös kunnalliset ammattien-               erittäin puutteellinen ja vajavainen, ja
8706:  tarkastajat ja heidän lisäkseen koko maan kat-              jos on,
8707:  tava päätoimenaan ammattientarkastusta suo-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8708:  rittavien valtion ammattientarkastajain verkos-             asian johdosta ryhtyä?
8709:  to. Näillä valtion ammattienta11kastajilla ei ole
8710:       Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1970.
8711: 
8712:                                           Heimo Rekonen.
8713: 
8714: 
8715: 
8716: 
8717: E 486/70
8718: 2
8719: 
8720: 
8721: 
8722: 
8723:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8724: 
8725:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa       vien säännösten noudattamista valvovat ammat-
8726: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tientarkastajat ovat oikeutettuja toimittamaan
8727: olette kirjeellänne 28 päivältä huhtikuuta 1970      työpaikoilla virkaansa kuuluvista velvollisuuk-
8728: n:o 139 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        sista johtuvia tutkimuksia. Niitä varten tarvi-
8729: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heimo       taan asianmukaisia mittausvälineitä. Valtion
8730: Rekosen tekemän, seuraavan sisältöisen kysy-         ammattientarkastuspiireissä, joita on kahdek-
8731: myksen n:o 19:                                       san, on kussakin valaistusmittari ja kaasupitoi-
8732:                                                      suusmittari. Melumittareita on neljässä piirissä,
8733:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että       lämpö- ja ilmanvirtausmittareita kahdessa pii-
8734:        valtion ammattientarkastajain laitteisto      rissä ja kosteusmittari yhdessä piirissä. Pöly-
8735:        ja välineistö, joilla voitaisiin suorittaa    mittareita, jotka edellyttävät oman laborato-
8736:        mm. pöfyn, vedon, kosteuden ja erilais-       rion ja mikroskooppien käytettävissä oloa, ei
8737:        ten aineiden (myrkkyjen) koostumista          ole yhdessäkään piirissä. Sosiaali- ja terveys-
8738:        koskevia tutkimuksia ja mittauksia, on        ministeriössä laadittua viisivuotissuunnitelmaa
8739:        erittäin puutteellinen ja vajavainen, ja      tarkastus- ja mittausvälineiden hankkimiseksi
8740:        jos on,                                       ei ole voitu valtiontalouden tilan vuoksi nou-
8741:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       dattaa. Tarkoitukseen on pyritty saamaan
8742:        asian johdosta ryhtyä?"                       2-3 000 markkaa vuodessa. Säästämällä ku-
8743:                                                      lutusmenoista on edellä mainittuja mittareita
8744:    Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota työ-         voitu hankkia.
8745: suojelun tehostamisen kannalta merkittäviin             Hallitus on tietoinen siitä, että valtion am-
8746: näkökohtiin. Työturvallisuuslaki sisältää tar-       mattientarkastuksen käytössä ei vielä nykyisin
8747: kempia säännöksiä siitä, mitä on otettava var-       ole riittävää tarkastus- ja mittausvälineistöä,
8748: teen työntekijäin suojelemiseksi ja terveyden        minkä vuoksi Hallitus tulee vuoden 1971 tulo-
8749: haittojen estämiseksi. Työpaikan ilmanvaihtoa,       ja menoarviossa kiinnittämään asiaan huomiota
8750: lämpötilaa, kosteutta, vetoa, säteilyä, pölyä, sa-   siinä tarkoituksessa, että välineistöä voitaisiin
8751: vua, kaasua, höyryä, melua, tärinää ja ilman-        lisätä ja siten tältäkin osin valvontatyötä te-
8752: painetta koskevat määräykset tarkoittavat työn-      hostaa.
8753: tekijäin suojelemista. Näiden terveyden vaaro-          Edellä olevan saatan kunnioittavasti Teidän,
8754: jen toteaminen ja torjuminen on ensisijaisesti       Herra Puhemies, tietoonne.
8755: työnantajan asia. Työntekijäin suojelua koske-
8756:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1970.
8757: 
8758:                                                                            Ministeri Alli Lahtinen.
8759:                                                                                                       3
8760: 
8761: 
8762: 
8763: 
8764:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8765: 
8766:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       stadgandena rörande skydd av arbetstagare
8767: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          och de äger rätt att på arbetsplatserna verk-
8768: velse av den 28 april 1970 nr 139 tili veder-      stälia sådana undersökningar, som tillhör deras
8769: börande medlem av statsrådet för avgivande         tjänsteåligganden. För dessa undersökningar
8770: av svar översänt följande av riksdagsman Hei-      fordras nödiga mätinstrument. Statens yrkes-
8771: mo Rekonen ställda spörsmål nr 19:                 inspektionsdistrikt är åtta tili antalet och i
8772:                                                    ettvart av dem finnes ljusmätare och gashalts-
8773:           "Är Regeringen medveten om, att          mätare. Bullermätare finnes i fyra distrikt, ter-
8774:        den apparatur och utrustning, viiken        mometrar och luftströmningsmätare i två
8775:        står tili statens yrkesinspektörers för-    distrikt och fuktighetsmätare i ett distrikt.
8776:        fogande ooh med viiken skall kunna          Dammätare, som förutsätter tillgång tili eget
8777:        utföras undersökningar och mätningar        laboratorium och mikroskop, finnes icke i ett
8778:        av sammansättning av damm, drag, fukt       enda distrikt. Den av social- och hälsovårds-
8779:        och särskilda ämnen ( gifter), är synner-   ministeriet uppgjorda femårsplanen för anskaff-
8780:        ligen bristfällig och ofuliständig, och     ning av kontroli- och mätinstrument har icke
8781:        om så är fallet,                            kunnat följas på grund av det statsfinansielia
8782:           vHka åtgärder har Regeringen för         läget. För detta ändamål har man försökt få
8783:        avsikt att vidtaga?"                        ett årligt anslag om 2-3 000 mark. Genom
8784:                                                    inbesparing av konsumtionsmedel har nyss-
8785:   I spörsmålet har uppmärksamhet fästs vid         nämnda mätare kunnat anskaffas.
8786: synpunkter, som är av betydelse för effekti-          Regevingen är medveten om, att den statliga
8787: verandet av arbetsskyddet. Lagen om skydd i        yrkesinspektionen tili sitt förfogande för när-
8788: arbete innehåller närmare stadganden om vad        varande ännu icke har tillräcklig apparatur
8789: som bör iakttagas för att skydda arbetlstagare     för kontroller och mätningar. Av denna orsak
8790: och förhindra ohälsa. Stadgandena rörande          kommer Regeringen i statsförslaget för år
8791: ventilation, temperatur, fuktighet, drag, strål-   1971 att fästa uppmärksamhet vid saken i av-
8792: ning, damm, rök, gas, ånga, bulier, skakningar     sikt, att apparaturen måtte kunna utökas och
8793: och lufttryck på arbetsplatsen syftar tili att     övervakningsverksamheten sålunda även i
8794: skydda arbetstagarna. Det är i första hand         detta avseende effektiveras.
8795: arbetsgivarens sak att konstatera och avvärja         Det ovan anförda har jag äran att bringa
8796: dessa hot mot hälsan. Det tillkommer yrkes-        Eder, Herr Talman, tili kännedom.
8797: inspektörerna att övervaka efterlevnaden av
8798:      Helsingfors den 19 maj 1970.
8799: 
8800:                                                                             Minister Alli Lahtinen.
8801: Kirj. ksm. n:o 20.
8802: 
8803: 
8804: 
8805: 
8806:                                   Ensio Laine ym.: Yleisen perhe-eläkelain sisältämien epäkohtien
8807:                                      poistamisesta.
8808: 
8809: 
8810:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8811: 
8812:    Yleistä perhe-eläkelakia säädettäessä jäi sii-     tulonsa eivät ylitä laissa ma1mttuja maana.
8813: hen huomattavia puutteita ja epäkohtia. Varsin        Näiden tulojen alarajat on laissa merkitty niin
8814: yleisesti on todettu lain korjaamisen tarpeelli-      alhaisiksi, että käytännössä kaikki vakinaisessa
8815: suus siltä osin, että myöskin ennen 1. 1. 1970        työsuhteessa olevat jäävät perhe-eläkettä vaille.
8816: leskeytyneet tulevat perhe-eläkkeeseen oikeute-       Tämä ei ole kohtuullista pienten tulojen ky-
8817: tuksi. Tämän ohella on todettava lain sisältä-        seessä ollen. Näin ollen olisi mainittuja raja-
8818: vän eräitä kohtuuttoman ankaria rajoja tai eh-        arvoja korotettava.
8819: toja, jotka käytännössä estävät perhe-eläkkeen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8820: saannin. Sellainen on esi'n. määräys siitä, että      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8821: lapsen täyttäessä 16 vuotta leski menettää oi-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8822: keuden perhe-eläkkeen perusosaan. Kun lapsi           vaksi seuraavan kysymyksen:
8823: täyttää mainitun ikärajan eivät perheen kulutus-
8824: menot suinkaan pienene vaan lapsen iän myötä                     Aikooko Hallitus ryhtyä toi'nenpitei-
8825: kasvavat. Näin ollen olisi leskeneläkkeen perus-              siin yleisen perhe-eläkelain sisältämien
8826: osa maksettava siihen saakka kunnes lapsi täyt-               epäkohtien poistamiseksi mm. siten, että
8827: tää 20 vuotta.                                                eläkkeen perusasaan on leski oikeutettu
8828:    Ikäryhmään 40-59 v. kuuluvat lesket,                       siihen saakka kunnes lapsi täyttää 20
8829: joilla ei ole alaikäisiä lapsia, ovat oikeutettuja            vuotta?
8830: perhe-eläkkeen tukiosaan mikäli heidän muut
8831:       Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1970.
8832: 
8833:                Ensio Laine.                                       Oili Suomi.
8834: 
8835: 
8836: 
8837: 
8838: E 527/70
8839: 2
8840: 
8841: 
8842: 
8843: 
8844:                         Ed u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
8845: 
8846:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     nuorempi lapsi, tuleva perhe-eläke vastaa suu-
8847: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     ruudeltaan kansaneläkettä. Kun leskellä ei enää
8848: olette kirjeellänne 5 päivältä toukokuuta 1970    ole huollettavanaan alle 16 vuotiasta lasta ja
8849: n:o 174 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-     jos hän on täyttänyt 40, mutta ei 60 vuotta,
8850: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ensio    on hänellä oikeus vain tuloharkinnasta riippu-
8851: Laineen ym. tekemän, seuraavan sisältöisen ky-    vaan kansaneläkkeen tukiosan sekä tukilisän
8852: symyksen:                                         ja asumistuen mukaan 'llääräytyvään leskeneläk-
8853:                                                   keeseen. Lakia säädettäessä on lähdetty siitä,
8854:           "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-   että lapsen täytettyä 16 vuotta leskeneläke tä-
8855:        siin yleisen perhe-eläkelain sisältämien   män jälkeen määräytyisi muista tuloista riippu-
8856:        epäkohtien poistamiseksi mm. siten, että   van tarveharkinnan perusteella. Huomattava
8857:        eläkkeen perusosaan on leski oikeutettu    kuitenkin on, että lapsella, joka on täyttänyt
8858:        siihen saakka kunnes lapsi täyttää 20      16, mutta ei 21 vuotta, on oikeus perhe-eläk-
8859:        vuotta?"                                   keeseen, jos hän opiskelun, koulunkäynnin tai
8860:                                                   ammattikasvatuksen vuoksi ei voi ansaita itse
8861:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       elatustaan. Hallitus tulee harkitsemaan mahdol-
8862: taen seuraavaa:                                   lisuuksia perhe-eläkejärjestelmän parantamiseen
8863:    Leskelle, jolla on huollettavanaan 16 vuotta   nykyisestään.
8864:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1970.
8865: 
8866:                                                                       Ministeri Alli Lahtinen.
8867:                                                                                                     3
8868: 
8869: 
8870: 
8871: 
8872:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
8873: 
8874:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       tili storleken folkpensionen. Då änkan icke
8875: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     längre har barn under 16 år att försörja och
8876: av den 5 maj 1970 nr 174 tili vederbörande        om hon har fyllt 40, men icke 60 år, är hon
8877: medlem av statsrådet för avgivande av svar        berättigad endast tili änkepension, som bestäm-
8878: översänt fö1jande av riksdagsman Ensio Laine      mes enligt folkpensionens understödsdel samt
8879: m. fl. undertecknade spörsmå1:                    understödstiliägg och bostadsbidrag beroende av
8880:                                                   idkomstprövning. Vid stadgandet av lagen har
8881:           "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder      man utgått från att då barnet fyllt 16 år skulle
8882:        för att av1ägsna missförhållanden som      änkepension efter detta bestämmas med stöd
8883:        finns i den allmänna familjepensionsla-    av de övriga inkomsterna beroende behovspröv-
8884:        gen bl. a. sålunda, att berättigad tili    ning. Det är dock märkbart, att barn som fyllt
8885:        pensionens grunddel är änka tili dess      16, men icke 21 år, är berättigat tili familje-
8886:        barnet fyller 20 år?"                      pension, om det på grund av studier, skolgång
8887:                                                   eller yrkesutbildning icke sjä1vt kan försörja sig.
8888:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      Regeringen kommer att överväga möjligheter
8889: samt anföra följande:                             att förbättra familjepensionssystemet från den
8890:   Tili änka, som har barn under 16 år att för-    nuvarande.
8891: sörja, motsvarar den utgående familjepensionen
8892:      Helsingforsden 3 juni 1970.
8893: 
8894:                                                                           Minister Alli Lahtinen.
8895: Kirj. ksm. n:o 21.
8896: 
8897: 
8898: 
8899: 
8900:                                   Sutinen: Vähittäishintojen määräämistä koskevien säännösten tar-
8901:                                       kistamisesta.
8902: 
8903: 
8904:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
8905: 
8906:    Erityisesti vakauttamiskauden aikana on suu-       ranomaisten taholta siihen erikseen puututa, on
8907: ren yleisön huomio tavallista suuremmassa mää-        sitä pidettävä kuluttajien kannalta epäoikeuden-
8908: rin kiintynyt hintakysymyksiin. Tällöin on ollut      mukaisena ja kauppaa tarpeettomasti hyödyttä-
8909: todettavissa, että tietyissä tapauksissa voi jonkun   vänä menettelynä, jota olisi syytä tietyllä tavoin
8910: tuotteen saada huomattavasti halvemmalla jos-         tarkistaa.
8911: takin liikkeestä kuin toisista liikkeistä. Kun tämä      Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
8912: on koskenut usein lähes jokapäiväisiä kulutus-        § :n 1 momentin perusteella esitän kunnioitta-
8913: tavaroita, on kysymys niiden todellisista vähit-      vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
8914: täishinnoista · herättänyt runsaasti keskustelua      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
8915: ja ihmetystä, sillä eräissä tapauksissa ei hin-
8916: toja ole ollut näkyvissä.                                        Onko Hallitus tietoinen siitä, että ny-
8917:    Samoin on kiinnitetty huomiota siihen, että                kyiset vähittäishintojen määräämistä kos-
8918: varsin useissa tapauksissa myydään ns. vanhaa                 kevat säännökset ovat eräiltä osin "puut-
8919: varastaa ts. tavaroita, jotka on hankittu ennen               teellisia, ja jos on,
8920: hinnankorotusta, kuluttajille korotettuun hin-                   niin aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin
8921: taan. Vaikka tämä onkin luvallista ellei hintavi-             niiden tarkistamiseksi?
8922:       Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1970.
8923: 
8924:                                               Lea Sutinen.
8925: 
8926: 
8927: 
8928: 
8929: E 528/70
8930: 2
8931: 
8932: 
8933: 
8934: 
8935:                          E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
8936: 
8937:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       saa ylittää vain hintaviranomaisten suostumuk-
8938: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra puhe-     sella tai oman hankintahinnan kohotessa lailli-
8939: mies, kirjelmässänne toukokuun 5 päivältä 1970       sesti. Hankintahinnan kohotessa saa jälleenmyy-
8940: lähettänyt asianomaisen valtioneuvoston jäsenen      jänä toimiva elinkeinonharjoittaja vähittäishin-
8941: vastattavaksi seuraavan kansanedustaja Sutisen       taa laskiessaan käyttää enintään samaa hinnoit-
8942: kirjallisen kysymyksen:                              teluprosenttia kuin sulkuajankohtanakin.
8943:                                                         Kun hintaviranomaiset myöntävät korotuksen
8944:             "Onko Hallitus tietoinen siitä, että ny- jonkin hyödykkeen hintaan, saa korotettua vähit-
8945:          kyiset vähittäishintojen määräämistä kos- täishintaa yleensä periä vasta sitten, kun uudella
8946:          kevat säännökset ovat eräiltä osin puut- korkeammalla hinnalla hankittuja tavaroita tulee
8947:          teellisia, ja jos on,                       myyntiin. Tästä periaatteesta on kuitenkin poi-
8948:             niin aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin kettu joidenkin massakulutushyödykkeiden koh-
8949:          niiden tarkistamiseksi?"                    dalla. Tällöin on kysymys hyödykkeistä, joiden
8950:                                                      säilyvyysaika on ollut lyhyt ja joista on vaikea
8951:    Koska kysymys koskee toimialaani sosiaali- ja tai mahdoton todeta, onko ne valmistettu ennen
8952: terveysministeriössä, saan kunnioittavasti esit- tai jälkeen hinnankorotuksen. Näissäkin tapauk-
8953: tää vastauksena seuraavaa:                           sissa pyritään alemmalla hinnalla hankitut erät
8954:    Kulutustavaroiden hintataso Suomessa ei pe- ottamaan huomioon siten, että hinnankorotuk-
8955: rustu kiinteisiin hintoihin, joita ei saisi muuttaa sesta tiedottamisen ja päätöksen toteutumishet-
8956: mihinkään suuntaan. Päin vastoin laki taloudel- ken välille jätetään tietty ajanjakso, jonka kulues-
8957: lisen kilpailun edistämisestä kieltää ns. määrä- sa vanhan varaston arvioidaan menevän kau-
8958: hinnan. Kaupan tai tuotannon edellisillä portail- paksi.
8959: la ei sen mukaan ole oikeutta määrätä, mitä seu-
8960: raavien portaiden on hyödykkeestä vähintään              Kiinteiden hintojen vahvistaminen hyödyk-
8961: pyydettävä. Ainoan poikkeuksen tästä muodos-          keille olisi kuluttajaio edun vastaista, koska se
8962: taa toistaiseksi kirjakauppa-ala.                    estäisi myymisen halvemmalla. Se saattaisi myös
8963:     Niissä tapauksissa, joissa viranomaiset vahvis- elinkeinonharjoittajat eriarvoiseen asemaan, sillä
8964: tavat ylimmän sallitun vähittäishinnan, tämän edellytykset eivät aina ole samanlaiset. Vakautta-
8965: saa kuitenkin vapaasti alittaa. Sanottu menet- missopimukseen liittyvässä kaupan ja teollisuu-
8966: tely koskee vain hyvin harvoja hyödykkeitä. Täl- den sitoumuksessa edellytetäänkin, ettei kaupan
8967: laisia ovat mm. tärkeimmät maitotaloustuotteet, prosentuaalisia myyntipalkkioita muuteta vakau-
8968:  tärkeimmät viljatuotteet ja lihajalosteet.           tusaikana.
8969:     Valtaosa hyödykkeistä on sellaisia, joiden hin-      Kuten edellä sanotusta käy ilmi, saattavat vä-
8970: ta muodostuu normaalin markkinamekanismin hittäishinnat voimassa olevien säännösten mu-
8971: kautta.                                               kaan poiketa toisistaan. Maassamme noudatetun
8972:     Vakauttamisaikana on säännöstelyn piiriin talousjärjestelmän mukaan hintojen pitääkin
8973: saatettu joukko muitakin hyödykkeitä, joiden tehdä niin. Mikäli hintaviranomaiset havaitsevat
8974: kohdalla ylin sallittu hinta on säännöstelymää- kulutushyödykkeiden hinnoittelussa epäkohtia,
8975:  räysten mukainen sulkuhinta.                         tulee hallitus harkitsemaan asianmukaisia toi-
8976:     Sulkuhintaperiaatetta noudatettaessa muodos- menpiteitä.
8977:  tuu perushinnaksi jonkin tietyn ajankohdan hin-         Tämän saan kunnioittaen saattaa Teidän tie-
8978:  ta kullakin elinkeinonharjoittajalla. Sulkuhinnan doksenne, Herra Puhemies.
8979:       Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1970.
8980: 
8981:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Gunnar Korhonen.
8982:                                                                                                            3
8983: 
8984: 
8985: 
8986: 
8987:                              T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
8988: 
8989:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          idkarna tiliämpat vid en viss tidpunkt. Stopp-
8990: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          priset får överskridas endast med prismyndig-
8991: av den 5 maj 1970 tili vederhörande medlem av          hets hifall eller om det egna anskaffningspriset
8992: statsrådet för avgivande av svar översänt följan-      lagligen stigit. Då anskaffningspriset stiger, får
8993: de av riksdagsman Sutinen undertecknade spörs-         näringsidkare som är återförsäljare vid uträk-
8994: mål:                                                   nandet av minutpriset tillämpa högst samma pris-
8995:            "Är Regeringen medveten om att de           sättningsprocent som vid tidpunkten för pris-
8996:         nugällande förordningarna angående be-         stoppet.
8997:         stämmande av minutpris tili vissa delar           Då prismyndigheterna bifaller tili förhöjning
8998:         är bristfälliga, och om den är det, så         av en nyttighets pris, får det höjda minutpriset i
8999:         ämnar den vidta åtgärder för ändring av        allmänhet utkrävas först då varor som anskaffats
9000:         dem?"                                          tili det nya högre priset börjar saluföras. Från
9001:                                                        denna princip har emellertid avvikits för en del
9002:    Då detta spörsmål berör mitt verksamhetsom-         masskonsumtionsnyttigheters del. Det är då
9003: råde i social- och hälsovårdsministeriet, får jag      fråga om nyttigheter, vilkas hållharhetstid har
9004: såsom svar vördsamt anföra följande:                   varit kort och om vilka det är svårt eller omöj-
9005:     Konsumentvarornas prisnivå i Finland grun-         ligt att fastställa om de tillverkats före ellet efter
9006: dar sig inte på fasta priser, vilka inte skulle få     prisstegringen. Även i dessa fall försöker man ta
9007: ändras i någon riktning. Tvärtom förhjuder la-         de tilllägre pris anskaffade partierna i beaktande
9008: gen om främjande av ekonomisk konkurrens s.k.          sålunda, att mellan delgivandet av prisförhöj-
9009: visst pris. De försäljningsleder som föregår han-      ningen och tidpunkten för verkställandet av be-
9010: del och produktion har enligt den ingen rätt att       slutet lämnas en viss tidsperiod under viiken det
9011: bestämma vad de följande försäljningslederna           gamla lagret antas bli sålt.
9012: minst måste begära för nyttigheten. Det enda               Fastställande av fasta pris för nyttigheter vore
9013: undantaget utgör tillsvidare bokhandelsbran-           tili nackdel för konsumenten, enär det skulle
9014: schen.                                                 förhindra försäljning tili lägre pris. Närings-
9015:     I de fall, där myndigheterna fastställer ett       idkarna skulle även därigenom försättas i olik-
9016: högsta tillåtna minutpris, får detta likväl fritt      värdig ställning, eftersom förutsättningarna inte
9017: underskridas. Sagda system berör endast ett få-        alltid är likadana. I den förbindelse handeln och
9018: tal nyttigheter. Sådana är bl.a. de viktigaste         industrin ingått i anslutning tili stabiliseringsav-
9019: mjölkhushållningsprodukterna, de viktigaste            talet förutsättes just att handelns procentuella
9020: spannmålsprodukterna och köttförädlingspro-            försäljningsprovision inte ändras under stabili-
9021:  dukterna.                                             seringstiden.
9022:     Största delen nyttigheter är sådana, vilkas pris       Som av det ovansagda framgår, kan minutpri-
9023: bildas genom den normala marknadsmekanis-              sen enligt nu gällande förordningar avvika från
9024:  men.                                                  varandra. Enligt i vårt land tiliämpade ekono-
9025:     Under stabiliseringsperioden har reglemente-       miska system skall priserna göra det. Såvitt pris-
9026:  ring underkastats också en hei del andra nyttig-      myndigheterna upptäcker missförhållanden i
9027:  heter, för vilka som högsta tillåtna pris gäller      prissättningen av konsumtionsnyttigheter, kom-
9028:  det enligt reglementeringsbestämmelserna gäl-         mer regeringen att överväga vederhörliga åtgär-
9029:  lande stoppriset.                                      der.
9030:     Vid tillämpningen av stopprisprincipen bildas          Detta får jag vördsamt bringa Eder, Herr
9031:  som grundpris de pris som de enskilda närings-        T alman, tili kännedom.
9032:       Helsingfors den 2 juni 1970.
9033: 
9034:                                              Social- och hälsovårdsminister Gunnar Korhonen.
9035: Kirj. ksm. n:o 22.
9036: 
9037: 
9038: 
9039: 
9040:                                    Sinisalo ym.: Esityksen antamisesta ulkoilulaiksi.
9041: 
9042: 
9043:                           E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
9044: 
9045:    Maassamme on jo pitemmän aikaa havaittu             Esityksen raukeaminen saattaa vakavasti vii-
9046: lainsäädännön puutteellisuudet kun on puhe          västyttää ensiarvoisen tärkeän ulkoilulain ai-
9047: ns. jokamiehen oikeuksista liikuntatarpeen tyy-     kaansaamista. Kun hallituksen muodostaminen
9048: dyttämiseen ja ulkoilmassa oleskeluun. Tun-         on muodostunut pitkäaikaiseksi prosessiksi ja
9049: nettuja ovat kansalaisten oikeuksia rajoittavat     kun ei ole tiedossa voisiko uusi hallitus toimi-
9050: kiellot ja omaa maata omistamattomien oi-           kautensa alkuvaiheessa antaa esitystä ulkoilu-
9051: keudeton asema. Asutuksen laajentumisen myö-        laiksi eduskunnan käsiteltäväksi, olisi nykyisen
9052: tä on muodostunut yhä vaikeammaksi löytää           hallituksen tämän vuoksi annettava rauennut
9053: yleisiä maa-alueita retkeily- tai muuhun ulkoi-     esitys eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunnalle
9054: lukäyttöön.                                         avautuisi näin mahdollisuus nopeasti säätää
9055:    Näiden puutteiden poistamiseksi jo v. 1963       odotetut vapaa-aikojen viettoa ulkoillen koske-
9056: asetettiin komitea tekemään ehdotuksia yleisiä      vat jokamiehen oikeudet. Hallituksen ns. toi-
9057: ulkoilualueita ja ulkoilua muuten koskeviksi        mitusministeriluonne ei asettane esteitä tällai-
9058: tarpeellisiksi määräyksiksi. Komiteamietintö        sen ehdotuksen antamiseen, periaateratkaisu-
9059: valmistui v. 1967 (Komiteamietintö 1967:            han on tehty asiasta jo vuoden 1969 aikana.
9060: B 11 ) . Lausuntokierrosten jälkeen annettiin          Kaiken edellä sanotun vuoksi ja viitaten
9061: eduskunnalle esitys ulkoilulaiksi marraskuussa      valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
9062: 1969.                                               esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9063:    Lakiesitys jäi kuitenkin käsittelemättä vuo-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9064: den 1969 valtiopäivillä ja raukesi vanhan edus-
9065: kunnan päätettyä työnsä.                                       Aikooko Hallitus antaa edellisen
9066:    Vaikka lakiesitys ei sisältänytkään mieles-              Eduskunnan toimikauden päättyessä kä-
9067: tämme riittäviä ehdotuksia kansalaisten ulkoi-              sittelemättä jääneen ja näin ollen rau-
9068: luoikeuksien turvaamisesta merkitsi se kuiten-              enneen esityksen ulkoilulaiksi uuden
9069: kin pyrkimystä eräisiin parannuksiin vapaa-                 eduskunnan käsiteltäväksi?
9070: ajanvieton järjestelyjen osalta. Eduskunnalla
9071: olisi ollut mahdollisuus parantaa hallituksen
9072: esitystä.
9073:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1970.
9074: 
9075:            Taisto Sinisalo.             Pauli Puhakka.                Heimo Rekonen.
9076: 
9077: 
9078: 
9079: 
9080: E 529/70
9081: 2
9082: 
9083: 
9084: 
9085: 
9086:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9087: 
9088:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ta teki sittemmin eri viranomaisilta ja JarJes-
9089: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      töiltä hankittujen lausuntojen johdosta eräitä
9090: olette 6 päivänä toukokuuta 1970 päivätyn          tarkistuksia. Asiassa hankittiin myös laintar-
9091: kirjeenne n:o 181 ohella toimittanut valtio-       kastuskunnan lausunto, jossa tehdyt huomau-
9092: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen    tukset otettiin huomioon lopullista esitystä
9093: kansanedustaja Taisto Sinisalon ym. kirjalli-      laadittaessa.
9094: sesta kysymyksestä n:o 22, jossa tiedustellaan:       Tähän hallituksen esitykseen sisältyvään la-
9095:                                                    kiehdotukseen oli otettu säännöksiä kulkemi-
9096:           "Aikooko Hallitus antaa edellisen        sesta ja oleskelemisesta ulkoilu- ja retkeily-
9097:        Eduskunnan toimikauden päättyessä kä-       tarkoituksessa toisen maalla, erityisten ulkoilu-
9098:        sittelemättä jääneen ja näin ollen rau-     reittien perustamisesta, retkeilyalueiden perus-
9099:        enneen esityksen ulkoilulaiksi uuden        tamisesta valtion maalle sekä leirintäalueista.
9100:        eduskunnan käsiteltäväksi?"                 Tarkoituksena oli aikaansaada säännökset, jois-
9101:                                                    sa otettaisiin huomioon toisaalta ulkoilijain ja
9102:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      retkeilijäin tarpeet ja toisaalta turvattaisiin
9103: vasti seuraavaa:                                   maan omistajien ja haltijain oikeutetut edut
9104:    Hallitus antoi 21 päivänä marraskuuta 1969      samoin kuin parannettaisiin kuntien edellytyk-
9105: eduskunnalle esityksen ulkoilulaiksi ja laiksi     siä ulkoilu- ja retkeilymahdollisuuksien järjes-
9106: palolain muuttamisesta. Esitystä ei kuitenkaan     tämiseen yksilöiden ja yhteiskunnan kannalta
9107: ehditty eduskunnassa käsitellä loppuun ennen       tarkoituksenmukaisella tavalla.
9108: eduskunnan toimikauden päättymistä, joten se          Kun puheena oleva esitys raukesi ja ehdo-
9109: raukesi. Esitykseen sisältyvä ulkoilulakiehdotus   tettujen lakien säätämistä on pidettävä ulkoilu-
9110: pohjautui vuonna 1963 asetetun ulkoilulaki-        toiminnan kannalta välttämättömänä, hallitus
9111: komitean helmikuussa 1967 valtioneuvostolle        ilmoittaa, edellä mainitun hallituksen esityksen
9112: jättämään mietintöön (Komiteanmietintö 1967:       perusteluihin yhtyen, tarkoituksenaan olevan
9113: B 11 ) , johon sisältyneeseen ehdotukseen sisä-    antaa eduskunnalle uusi esitys ulkoilulaiksi ja
9114: asiainministeriön asettama ulkoilulakitoimikun-    laiksi palolain muuttamisesta.
9115:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1970.
9116: 
9117:                                                                Sisäasiainministeri Teemu Hiltunen.
9118:                                                                                                     3
9119: 
9120: 
9121: 
9122: 
9123:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9124: 
9125:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       vissa justeringar i detta lagförslag på grund av
9126: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        utlåtanden som införskaffats från olika myn-
9127: se av den 6 maj 1970 nr 181 tili vederbörande       digheter och organisationer. I saken inför-
9128: medlem av statsrådet för avgivande av svar          skaffades även laggranskningsrådets utlåtande.
9129: översänt avskrift av följande av riksdagsman        De däri gjorda anmärkningarna beaktades vid
9130: Taisto Sinisalo m. fl. ställda spörsmål nr 22:      utarbetandet av den slutliga propositionen.
9131:                                                        I det lagförslag som ingick i denna rege-
9132:           "Ärnar Regeringen tili behandling i       ringsproposition hade intagits stadganden om
9133:        den nya riksdagen överlämna den pro-         färdsel och vistelse i frilufts- och exkursions-
9134:        position med förslag tili lag om frilufts-   syfte på annans mark, inrättande av särskilda
9135:        liv, som icke hade behandlats när den        friluftsleder, inrättande av exkursionsområden
9136:        föregående riksdagens mandattid ut-          på statens mark samt om campingområden.
9137:        gick och som sålunda förfallit?"             Syftet var att åstadkomma stadganden, i vilka
9138:                                                     å ena sidan friluftsmänniskornas och exkurren-
9139:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ternas behov skulle beaktas och å andra sidan
9140: samt anföra följande:                               jordägarnas och -innehavarnas berättigade
9141:     Regeringen avlät den 21 november 1969           intressen tryggas ävensom kommunernas för-
9142: tili riksdagen en proposition med förslag tili      utsättningar att bereda möjligheter tili frilufts-
9143: lag om friluftsliv och tili lag om ändring av       liv och exkursioner på ett från individernas
9144: brandlag~n. Propositionen hann dock icke slut-      och samhällets synpunkt ändamålsenligt sätt
9145: behandlas i riksdagen innan dennas mandattid        förbättras.
9146: gick ut, och förföll därför. Det förslag tili lag      Då ifrågavarande proposition förföll och
9147: om friluftsliv, som innefattades i propositio-      stiftande av de föreslagna lagarna bör anses
9148: nen, grundade sig på ett betänkande som den         nödvändigt för friluftsverksamheten, meddelar
9149: år 1963 tilisatta kommitten för utarbetande         regeringen, som omfattar motiveringen för
9150: av en lag om friluftsliv inlämnade tili stats-      ovan nämnda regeringsproposition, att den )lar
9151: rådet i februari 1967 (Kommittebetänkande           för avsikt att tili riksdagen avlåta en ny pro-
9152:  1967: B 11 ) . Den av ministeriet för inrikes-     position angående lag om friluftsliv och tili
9153:  ärendena tilisatta kommissionen för översyn        lag om ändring av brandlagen.
9154:  av lagförslaget om friluftsliv företog sedan
9155:      Helsingfors den 29 maj 1970.
9156: 
9157:                                                     Minister för inrikesärendena Teemu Hiltunen.
9158: Kirj. ksm. n:o 23.
9159: 
9160: 
9161: 
9162: 
9163:                                    Kohtala ym.: Huoltoasemien vuokraajien aseman parantamisesta.
9164: 
9165: 
9166: 
9167: 
9168:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9169: 
9170: 
9171:    öljy-yhtiöt omistavat suurimman osan ma.am-        ilmoitusten mukaan öljy-yhtiöiden suorittamat
9172: me huoltoasemista. Näiden huoltoasemien                yksipuoliset vuokrankorotukset, vaikka vuok-
9173: vuokraajien asema itsenäisenä yrittäjänä on           raajille on näiden ja viranomaisten välisissä
9174: erittäin heikko, jopa pelkkä muodollisuus,            neuvotteluissa ilmoitettu, ettei näin saisi me-
9175: seikka, joka kaipaisi kiireelJisesti tutkimuksia.     netellä. Lisäksi huoltoasemien vuokraajat ker-
9176: Sen jälkeen kun vuokraaja on investoinut vii-         tovat joutuvansa; maksamaan öljy-yhtiöiden
9177: meiset varansa öljy-yhtiön huoltoasemaan sekä         puolesta liikevaihtoveroa myydystä polttoai-
9178: mahdollisesti jo velkaantunutkin öljy-yhtiölle,       neesta. Tämä tapahtuu siten, että öljy-yhtiöt
9179: niin useimmiten vasta tässä vaiheessa vuok-           perivät vuokraajalta jopa 2.3 penniä jokaisen
9180: raajat ovat allekirjoittaneet kertomansa mukaan       myydyn polttoainelitran hinnasta itselleen suo-
9181: öljy-yhtiön kanssa sopimuksen, jonka sisällön         rittamatta tältä osalta lainkaan liikevaihto-
9182: seurauksista he vuokraajina eivät ole ymmär-          veroa.
9183: täneet juuri mitään. Tämän jälkeen nämä vuok-            Viime aikoina on ilmennyt räikeitä esimerk-
9184: majat ovatkin täysin öljy-yhtiöiden armoilla.         kejä siitä, miten vuokraajia, jotka ovat roh-
9185: Tämän vuoksi olisi tarkoituksenmukaista tut-          jenneet vastustaa öljy-yhtiöiden edellä mainit-
9186: kia, montako vararikkotapausta vuosittain on          tua menettelyä, on sanottu irti. Näin öljy-yhtiöt
9187: tapahtunut huoltoasema-a.lalla ja monenko ta-         ovat pyrkineet vaientamaan huoltoa.semien
9188: kuumies on joutunut taloudelliseen ahdinkoon          vuokraajat.
9189: korvattuaan takauksensa perusteella öljy-yhtiöi-         Edellä olevat seikat osoittavat, että huolto-
9190: den virhelaskelmien vuoksi pulaan joutuneen           asemien vuokraajien asema on erittäin heikko
9191: huoltoaseman vuokraajan velkoja.                      ja heidän oikeusturvansa on lainsäädännön
9192:    Huoltoasemien vuokraajien keskuudessa on           puitteissa. huonosti hoidettu. Va1kka liiketoi-
9193: nopeasti lisääntymässä huoli ja epävarmuus sen        minta maassamme perustuukin vapaan yritte-
9194: vuoksi, että he vuokraajina ·joutuvat yhä useam-      liäisyyden varaan, niin tätä vapaata yritteliäi-
9195: min öljy-yhtiöiden taloudellisten pakotteiden,        syyttä ei saa käyttää epäterveenä keinona kan-
9196: uhkausten ja irtisanomisten kohteiksi, elleivät       salaisten omaisuudella. ja työvoimalla keinotte-
9197: he noudata öljy-yhtiöiden määräyksiä, koituipa        luun.
9198: näistä yhtiöiden määräyksistä vuokramiehelle             Ns. pohtonestekomitea lienee saanut tehtä-
9199: sitten mi:llaisia kustannuksia tahansa. Esimerk-      väkseen tehdä ehdotuksia huoltoasema-alan
9200: kinä tällaisesta oli Helsingin alueen huoltoase-      epäkohtien korjaamiseksi. Tämä pohtonesteko-
9201: mien päätös sulkea asemat viikonlopuiksi. Pää-        mitean kokoonpano on kuitenkin täysin tasa-
9202: tös mitätöitiin asemakohtaisella käsittelyllä öljy-   painotan, koska siihen kuuluu kolme öljy-
9203: yhtiöiden toimesta.                                   yhtiön johtajaa ja vain yksi huoltoasemavuok-
9204:    Vielä huolestuttavampaa on kuitenkin se,           raajien edustaja, joka hänkään ei enää edes
9205: että öljy-yhtiöt ovat käyttäneet määräysval-          toimi alalla. Tämän vuoksi vuokraajien kes-
9206: taansa maksujen korotuksiin, jotka ovat huolto-       kuudessa va:llitsee suuri tyytymättömyys, koska
9207: asemien vuokraajien käsityksen mukaan lain-           heillä ei ole tasapuolista edustusta komiteassa.
9208: vastaisia. Tällaisia korotuksia ovat vuohaajien          Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjär-
9209: E 550/70
9210: 2
9211: 
9212: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-         Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai
9213: me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen va.s-        koo ryhtyä huoltoasemien vuohaajiet
9214: tattavaksi kysymyksen:                               aseman parantamiseksi?
9215:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1970.
9216: 
9217:         Leo Kohta1a.                 Arvo Ahonen.              Meeri Kalavainen.
9218:         Esko Niskanen.               Sinikka Luja.             Kiiarle Salmivuori.
9219:         Valde Nevalainen.            Eeli Lepistö.             Paavo THlikainen.
9220:         Valdemar Sandelin.           Akseli Roden.             Eero Laine.
9221:                                                                                                       3
9222: 
9223: 
9224: 
9225: 
9226:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9227: 
9228:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa           Komitean aset•taminen osoitti, että jo tuol-
9229: edellytetyssä tarkoituksessa. ovat kansanedustaja     loin huoltoasemaväen sekä öljy-yhtiöiden ta-
9230: L. Kohtala ym. esittäneet Hallituksen asian-          holla olti.in huolestuneita tämän vähittäiskaupan
9231: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-         alan kannattavuudesta. Tämä käy ilmi komi-
9232: myksen:                                               tean mietinnöstä, jossa laajahkon selvittelytyön
9233:            "Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus       jälkeen päädyttiin esittämään moottoribensii-
9234:         aikoo ryhtyä huoltoasemien vuokraajien        nien kuluttajahintojen korottamista 1.30 pen-
9235:         aseman parantamiseksi?''                      nillä litralta liikevaihtoveroineen. Suomen Ben-
9236:                                                       siinikauppiaitten Liitto ry:n ja öljy-yhtiöiden
9237:    Vastauksena esitettyyn kysymykseen saan            edustajat komiteassa esittivät mietintöön liit-
9238: kunnioittavasti esittää seuraavaa:                    tyvässä eriävässä mielipiteessään, että komitean
9239:    Maassamme toimii nykyään n. 2 000 huolto-          korotusehdotuksen olisi pitänyt olla 2.0 penniä
9240: asemaa, joiden palveluksessa arvioidaan olevan        litralta. Kuten tunnettua hinta- ja palkkaneu-
9241: n. 15 000 henkilöä. Näiden huoltoasemien              vosto hylkäsi tammikuun 20 päivänä 1969 te-
9242: kautta myydään valtaosa kaikista maassamme            kemänsä päätöksen mukaisesti esityksen, jonka
9243: vuosittain kulutettavista moottoribensiineistä ja     kauppa- ja teollisuusministeriö komitean mie-
9244: osa dieselöljystä, jonka osuus asemien koko-          tinnön mukaisena oli 20 päivänä joulukuuta
9245: naismyynnistä on jatkuvasti vähenemässä. Ase-         1968 lähettänyt sosiaali- ja. terveysministeriön
9246: milta tapahtuva myynti käsittää lisäksi voitelu-      hintaosastolle.
9247: aineita sekä erilaisia autoalan ym. tavaroita ja          Vaikka huoltoasema-alan kannattavuutta on
9248: palveluksia. Kokonaisuutena ottaen muodostaa          tiettävästi pyritty erilaisin liiketaloudeHisin ja
9249: huoltoasemaverkosto erinomaisen heterogeeni-          koulutuksellisin toimenpitein parantamaan, on
9250: sen vähittäiskaupan portaan, jossa eri myynti-        kustannuspaineen voimistuminen ilmeisesti ai-
9251: pisteillä on useista syistä johtuen siinä määrin      heuttanut tilanteen edelleen vaikeutumista. Tä-
9252: erilaiset toiminnalliset lähtökohdat, että on         hän kehitykseen on vaikuttamas·sa useita eri
9253: vaikeata tutkimustoimenpitein vetää sellaisia         syitä, joista mainittakoon mm. siirtyminen 40-
9254: johtopäätöksiä tai määritellä toimenpiteitä,          tuntiseen työviikkoon sekä kasvaneet sosia.ali-
9255: jotka. kohdistuisivat tasapuolisesti jokaiseen        ja palkkamenot ja käyttökustannukset. Kun
9256: huoltoasemaan erikseen.                               ~oisaalta tiedetään, että on kysymys alasta,
9257:     Vaitioneuvosto asetti 4 päivänä tammikuuta        Jossa pääomakustannukset ovat merkittävän
9258: 1968 komitean, jonka tehtävänä oli tutkia ja          suuret ja prosentuaalinen ansio myynnistä suh-
9259: selvittää moottoripolttoaineiden, valopetroolin       teellisen pieni, korostuvat kustannuspaineen
9260: ja lämmitysaineiden jakelun j·a markkinoinnin         vaikutukset tuntuvasti. Tämä vaikeutunut ti-
9261: vaikutusta kustannuksiin ja kuluttajahintoihin,       lanne lienee osasyynä siihen öljy-yhtiöiden ja
9262: sekä muita tähän alaan liittyviä kysymyksiä,·         niiden kanssa useimmissa tapauksissa yksityis-
9263: ja tehdä esitykset sellaisiksi toimenpiteiksi, joi-   oikeudellisessa      sopimussuhteessa •toimivien
9264: hin suoritetut selvitykset ehkä antavat aihetta.      huoltoasemien keskinäisessä toiminnassa synty-
9265: Ottaen huomioon komitean asettamisvaiheessa           neeseen kitkaan, joka on ollut omiaan joissakin
9266: vallinneen tilanteen se pyrki kiireellisesti sel-     tapauksissa johtamaan kysymyksessä esitetyn
9267: vittämään, olisiko aihetta korottaa moottori-         laQ!uisiin kärjistyneisiin tilanteisiin.
9268: bensiinien myyntipalkkiot, joista Suomen Ben-            .tlinta- ja palkkaneuvoston tehtyä edellä ker-
9269:  siinikauppiaitten Liitto ry. er.i:kseen ja öljy-     rotun kielteisen päätöksensä päätti silloinen
9270:  yhtiöt yhdessä olivat tehneet ao. viranomaiselle     kauppa- ja teollisuusministeri, että ministeriö
9271:  omat esityksensä.                                    jää seuraamaan kehitystä moottoripolttoaine-
9272: 4
9273: 
9274: markkinoilla ja huoltoasemilla. Komiteaa ei       teeseen voltalSlln aikaansaada korjaus. M~käli
9275: kuitenkaan lopetettu, vaikkakaan se ei jatkanut   aikanaan asetetun komitean määrääminen
9276: työtään.                                          uudelleen toimeksiannon mukaiseen tehtä-
9277:    Hallitus tulee kysymyksen johdosta kiiireel-   väänsä tulisi kysymykseen, Hallitus myös har-
9278: lisesti suorittamaan kysymyksessä esille tuotu-   kitsee, onko komitean kokoonpanossa aiheel-
9279: jen asiain vaatimat selvitykset ja harkitsemaan   lista tehdä muutoksia.
9280: niiden perusteella, miten syntyneeseen tilan-
9281:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1970.
9282: 
9283:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Olavi ]. Mattila.
9284:                                                                                                          5
9285: 
9286: 
9287: 
9288: 
9289:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9290: 
9291:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           av försäljningsprovisionerna för motorbensin
9292: anger har riksdagsman L. Kohtala m.fl. till             om viiken Suomen Bensiinikauppiaitten Liitto
9293: vederbörande medlem av Regeringen för av-               ry benämnda förening särskilt för sig och olje-
9294: givande av svar ställt följande spörsmål:               bohgen genemsamt gjort framställning hos
9295:                                                         v:ederbörande myndigheter.
9296:            "Vilka åtgärder ämnar Regeringen                T111sättandet av kommitten visade, att man
9297:         vidtaga för förbättrande av service-            redan vid ifrågavarande tidpunkt såväl bland
9298:         stationsföretagarnas stäUning?"                 servicestationsfolket som på oljebolagens håll
9299:                                                         var bekymrad för denna minuthandelsbranschs
9300:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt           :lönsamhet. Detta framgår a;,v kommittens be-
9301: anföra följande:                                        tänkande, enligt vilket ett omfattande utred-
9302:     I vårt land finns för närvara.nde oa 2 000          ningsarbete ledde tili en framställning om
9303: servicestationer och antalet personer som är            höjning av motorbensinens konsumentpriser
9304: anställda vid dem beräknas uppgå tili ca                med 1.30 penni per liter inklusive omsättnings-
9305: 15 000. Genom dessa servicesta:tioner säljs den         skatt. Representanterna för Suomen Bensiini-
9306: övervägande delen av all motorbensin som                kauppiaitten Liitto ry och oljebolagen i kom-
9307: årligen förbrukas i 1andet och en del av diesel-        mitten framhöll i sin till betänkandet fogade
9308: oljan, vars andel av >sta;,tionernas totalförsäljning   avvikande åsikt, att kommittens höjningsför-
9309: fortgående minskar. Försäljningen vid statio-           slag borde ha v~arit 2.0 penni per liter. Såsom
9310: nema omfattar vidare smörjmedel samt varor              känt avslog pris- och lönerådet i beslut av
9311: och tjänster av olika slag inom bilbranschen.           den 20 januari 1969 den framställning som
9312: Såsom helhet betraktat utgör servicestationsnä-         handels- och industriministeriet i enlighet med
9313: tet en synnerligen heterogen del av minut-              kommiw!betänkandet den 20 december 1968
9314: handeln, inom viiken de olika, försäljnings-            hade insänts 1:ill social- och hälsovårdsminis-
9315: punkterna av olika orsaker har så pass olika            teriets prisavdelning.
9316: utgångpunkter för sin verksamhet, att det är               Trots att försök veterligen gjorts att genom
9317: svårt att med hjälp av undersökningsåtgärder            olika företagsekonomiska, åtgärder och ut-
9318: draga sådana slutsatser eller bestämma åt-              bildningsaktioner förbättra        servicestations-
9319: gärder, som objektivt sett skulle gälla varje           branschens lönsamhet, har det ökade kostnads-
9320: servicestation för sig.                                 trycket dock uppenbarligen ytterligare för-
9321:     Statsrådet tillsatte den 4 januari 1968 en          svårat situationen. Til1 denna utveckling har
9322: kommitte, vars uppgift var att undersöka och            många olika orsaker medverkat, bl.a. över-
9323: utreda viiken inverkan distribueringen och              gången tili 40-timmars arbetsvecka samt de
9324: marknadsföringen av motorbränsle, 1yspetro-             ökade sociala kostnadema, löneutgifterna och
9325: leum och uppvärmningsämnen hade på kost-                driftskostnaderna. Då man å andra sidan vet,
9326: naderna och konsumentpriserna sa:mt andra               att det är fråga om en bransch, där kapital-
9327: med denna bransch sammanhängande frågor                 kostnaderna är mycket stora och den procen-
9328: och a;,tt göra framställning om sådana åtgärder         tuella förtjänsten av försäljningen relativt liten,
9329:  som de verkställda undersökningarna even-              blir kostnadstryokets verkningar särskilt känn-
9330:  tue11t skulle ge anledning tili. Med beaktande         bara. Denna försvårade situation torde vara
9331:  av situationen vid den tidpunkt då kommitten            en delorsak tili den friktion som uppstått
9332:  tillsattes strävade denna tili att skyndsamt           mellan oljebolagen och servicestationerna, vilka
9333:  utreda, huruvida skäl förelåg till den höjning         i de flesta fall står i privaträttsligt avtalsför-
9334: E 550/70
9335: 6
9336: 
9337: hållande rtill bolagen. Denna friktion har varit      spörsmålet att skyndsamt låta verkställa. sådan
9338: ägnad att i vissa fallleda ti11 sådana tillspetsade   utredning som de i spörsmålet framförda
9339: situationer som nämns i spörsmålet.                   sakerna kräver och att på basen av den pröva
9340:    Sedan pris- och lönerådet fattat sitt ovan         på vilket sätt den uppkomna situationen skall
9341: relaterade avböjande beslut, beslöt dåvarande         kunna rättas till. Om det blir fråga om att
9342: handels- och industriministern, att ministeriet       ånyo förordna den på sin tid tillsatta kom-
9343: skulle förhålla sig avvaktande och följa med          mitten att ha.ndha det uppdrag som den då
9344: utvecklingen på motorbränslemarknaden och             fick sig förelagd, kommer Regeringen också
9345: servicestationerna. Kommitt<:!n indrogs dock ej,      att pröva huruvida det är skäl att företaga
9346: fastän den icke har fortsatt sitt arbete.             ändringar i kommittens sammansättning.
9347:    Regeringen kommer med anledning av
9348:      Helsingfors den 3 juni 1970.
9349: 
9350:                                                       Handels- och industriminister Olavi ]. Mattila.
9351: Kirj. ksm. n:o 24.
9352: 
9353: 
9354: 
9355: 
9356:                                  Järvenpää: Mehiläishoidon tukemiseen tarkoitetun määrärahan
9357:                                      jakamisesta.
9358: 
9359: 
9360:                         E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
9361: 
9362:    Suomen Mehiläishoitajien Keskusjärjestö         kemiseen valtion apurahaa, mutta maataloushal-
9363: SUME r.y. perustettiin 13. 11. 1966. Keskus-       lituksen esityksestä määräraha on myönnetty
9364: järjestön perustivat Mehiläishoitajain Keskus-     yksipuolisesti Mehiläishoitajain Keskusliitolle,
9365: liitto r.y:stä eronneet mehiläishoitajien yhdis-   lukuunottamatta kurssitoimintaan myönnettyjä
9366: tykset. Tällä hetkellä uuteen keskusjärjestöön     varoja. Varsinainen valtion apu on jatkuvasti
9367: SUME:en kuuluu 11 mehiläishoitajain yhdis-         SUME:n kohdalta hylätty.
9368: tystä, joiden yhteinen jäsenmäärä on 1 027 ja         Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjär-
9369: niiden yhteinen mehiläisyhdyskuntien luku-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin vedoten esitän
9370: määrä on 10 845. Keskusjärjestö on täysin ta-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9371: saveroinen     Mehiläishoitajain    Keskusliiton   vaksi kysymyksen:
9372: kanssa suorittaen ilman valtion tukea vapaaeh-
9373: toisin työvoimin mehiläishoidollista hoitajien                Millaisiin toimenp1te1s11n Hallitus
9374: koulutus-, kalustonkehitys-, mehiläisrodunjalos-           aikoo ryhtyä Suomen Mehiläishoitajien
9375: tus- ja hunajanlaadun parannus- ja mainostyötä             Keskusjärjestö SUME r.y:n tunnusta-
9376: laajoissa puitteissa. Mehiläishoitajien Keskus-            miseksi tasa-arvoisena saamaan apura-
9377: järjestö on valtakunnallinen ja samalla kan-               haa jaettaessa mehiläishoidon tukemi-
9378: sainvälisesti tunnustettu mehiläishoitajien jär-           seen myönnettäviä maatalouden neu-
9379: jestö. Kun näin on, niin liitto on vuodesta                vontatyön avustamiseen tarkoitettuja
9380: 1968 alkaen vuosittain anonut toimintansa tu-              määrärahoja?
9381:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1970.
9382: 
9383:                                         Matti Järvenpää.
9384: 
9385: 
9386: 
9387: 
9388: E 558/70
9389: 2
9390: 
9391: 
9392: 
9393: 
9394:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
9395: 
9396:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       distysten määrä oli mainittuna vuonna 11 jä-
9397: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        senmäärän ollessa 1 027.
9398: olette kirjeellänne 8 päivältä toukokuuta 1970          Mehiläishoitajain Keskusliitolle on myön-
9399: n:o 183 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        netty valtionavustusta vuodesta 1945 lukien.
9400: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti       Vuoden 1969 tulo- ja menoarviossa oli mehi-
9401: Järvenpään tekemän seuraavan sisältöisen ky-        läistalouden edistämiseen osoitettu 26 734
9402: symyksen:                                            ma:rkan määräraha, joka tulo- ja menoarvion
9403:                                                     perustelujen ja vahvistetun erityismenoarvion
9404:           "Millaisiin toimenp1te1s11n Hallitus      mukaisesti myönnettiin valtion avustuksena
9405:        aikoo ryhtyä Suomen Mehiläishoitajien        Mehiläishoitajain Keskusliitolle. Tämä valtion
9406:        Keskusjärjestö SUME r.y:n tunnustami-         avustus korvasi 32.4 prosenttia yhdistyksen
9407:        seksi tasa-arvoisena saamaan apurahaa         kokonaismenoista. Kuluvan vuoden tulo- ja
9408:        jaettaessa mehiläishoidon tukemiseen         menoarviossa on kysymyksessä olevaan tarkoi-
9409:        myönnettäviä maatalouden neuvonta-           tukseen osoitettu varoja 26 924 markkaa, mikä
9410:        työn avustamiseen tarkoitettuja määrä-       määrä käytetään kokonaisuudessaan erityisme-
9411:        rahoja?"                                     noarvion mukaisesti Mehiläishoitajain Keskus-
9412:                                                     liiton toiminnan tukemiseen.
9413:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Mehiläistalouden edistämiseen osoitetun ver-
9414:  taen seuraavaa:                                    rattain pienen määrärahan jakamista valtion
9415:     Mehiläistalouden edistäminen on vuodesta        avustuksena kahdelle samalla alalla toimivalle
9416:  1945 kuulunut Mehiläishoitajain Keskusliitto       järjestölle ei voitane pitää tarkoituksenmukai-
9417:  r.y:lle, johon kuului vuonna 1966 37 jäsenyh-      sena. Se olisi myös vastoin Eduskunnan kulu-
9418:  distystä. Mainittuna vuonna yhdistyksestä erosi    valle vuodelle hyväksymän tulo- ja menoarvion
9419: 6 jäsenyhdistystä, jotka liittyivät vasta perus-    perusteluja. Eduskunta on näet hyväksyessään
9420:  tettuun Suomen Mehiläishoitajien Keskusjär-        hallituksen esityksen valtion tulo- ja menoar-
9421:  jestö SUME r.y:een. Myöhemmin erosi vielä          vioksi vuodelle 1970 ilmoittanut vastaukses-
9422: yksi jäsenyhdistys, joka samoin liittyi viimeksi    saan 30 pääluokan 30 luvun yleisperustelujen
9423: mainittuun järjestöön. Mehiläishoitajien Kes-       kohdalla edellyttävänsä maatalouden neuvonta-
9424: kusjärjestö SUME:en liittyneet yhdistykset          järjestöjen nykyistä suurempaa keskittymistä
9425: ovat Etelä-Suomesta. Mehiläishoitajain Keskus-      ja nimenomaan todennut, että keskittymisen
9426: liitosta eronneiden tilalle on perustettu uusia     tulisi tapahtua alakohtaisesti. Näin ollen val-
9427: jäsenyhdistyksiä, joten sen toiminta-alue käsit-    tion avustuksen myöntäminen myös toiselle
9428: tää jälleen koko maan. Vuonna 1969 oli Mehi-        mehiläistalouden alalla toimivalle järjestölle
9429: läishoitajain    Keskusliiton    jäsenyhdistysten   edellyttäisi Eduskunnan kannanoton muuttu-
9430: määrä 33 ja jäsenmäärä 2 038. Suomen Mehi-          mista.
9431: läishoitajien Keskusjärjestö SUME:n jäsenyh-
9432:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1970.
9433: 
9434:                                                         Maatalousministeri Nils Westermarck.
9435:                                                                                                    3
9436: 
9437: 
9438: 
9439: 
9440:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
9441: 
9442:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        medlemstalet 2 038. Finlands Biodlares Central-
9443: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           organisation SUME hade nämnda år 11 med-
9444: velse av den 8 maj 1970 nr 183 till veder-          lemsföreningar och sammanlagt 1 027 medlem-
9445: börande medlem av statsrådet för avgivande          mar.
9446: av svar översänt fö1jande av riksdagsman                Biodlarnas Centralförbund har erhållit stat3-
9447: Matti Järvenpää ställda spörsmå1:                   understöd sedan år 1945. I statsförslaget för
9448:                                                     år 1969 hade för biodlingens främjande an-
9449:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen          visats ett anslag om 26 734 mk, vilket enligt
9450:        vidtaga för att Fin1ands Biodlares Cen-      motiveringen i statsförslaget och den fastställda
9451:        tralorganisation SUME r.f. skall bli er-     specialbudgeten beviljats i statsbidrag åt Biod-
9452:        känd såsom understödstagare vid för-         larnas Centralförbund. Detta statsbidrag ersatte
9453:        de1ningen av de anslag för främjande         32.4 procent av föreningens totalutgifter. Stats-
9454:        av rådgivningsarbetet inom 1antbruket        förslaget för       innevarande år upptager
9455:        som är avsedda att stödja biskötseln?"       26 924 mk för ifrågavarande ändamål, och
9456:                                                     detta belopp användes enligt specialbudgeten
9457:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       i sin helhet för stödjande av Biodlarnas Cen-
9458: samt anföra följande:                               tralförbunds verksamhet.
9459:    Biodlingens främjande har sedan år 1945              Det torde icke kunna anses ändamålsenligt,
9460: ankommit på Mehiläishoitajain Keskusliitto -        at:t anslaget för biodlingens främjande, som ju
9461: Biodlarnas Centralförbund r.f., till vilken år      är rätt litet, delas mellan två organisationer i
9462: 1966 hörde 37 medlemsföreningar. Nämnda             samma bransch. Detta skulle även strida mot
9463: år utträdde 6 medlemsföreningar ur förbundet,       motiveringen för innevarande års av Riksdagen
9464: och anslöt sig till den nygrundade Finlands         godkända statsförslag. När Riksdagen godkände
9465: Biodlares Centralorganisation SUME r.f. Se-         regeringens proposition angående statsförslaget
9466: nare avgick ytterligare en medlemsförening,         för år 1970, meddelade den nämligen i sitt
9467: som också den anslöt sig till sistnämnda orga-      svar i den allmänna motiveringen angående 30
9468: nisation. De föreningar som anslutit sig till       huvudtitelns 30 kapitel, att den förutsatte
9469: Finlands Biodlares Centralorganisation SUME         större centralisering av rådgivningsorganisatio-
9470: r.f. är från södra Finland. I stället för de för-   nerna inom lantbruket och konstaterade ut-
9471: eningar som utträtt ur Biodlarnas Centralför-       tryckligen, att centraliseringen borde ske
9472: bund har nya medlemsföreningar grundats, var-       Branschvis. Sålunda skulle beviljande av stats-
9473: för förbundets verksamhetsfält åter omfattar        understöd även åt en andra organisation inom
9474: hela landet. Ar 1969 var antalet medlemsför-        biodlingen förutsätta ändring av Riksdagens
9475: eningar i Biodlarnas Centralförbund 33 och          ståndpunkt.
9476:      Helsingfors den 10 juni 1970.
9477: 
9478:                                                          Lantbruksminister Nils Westermarck.
9479: 1
9480: 
9481: 
9482: 1
9483: Kirj. ksm. n:o 25.
9484: 
9485: 
9486: 
9487: 
9488:                                  0. Kangas ym.: Kirjastoasioita käsittelevän koulutoimentarkasta-
9489:                                     jan viran perustamisesta Vaasan lääninhallituksen koulu-
9490:                                     osastoon.
9491: 
9492: 
9493:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9494: 
9495:    Kouluhallitusta ja sen alaista piirihallintoa       Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
9496: uudistettaessa on eräisiin lääninhallituksiin si-   37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
9497: joitettu kirjastoja varten koulutoimentarkas-       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9498: taja. Kuitenkin Vaasan lääninhallituksesta puut-    vaksi kunnioittaen seuraavan kysymyksen:
9499: tuu tällainen virkamies. Vaasan lääniä koske-
9500: via kirjastoasioita käsittelee Keski-Suomen lää-               Onko Hallitus tietoinen, että Vaasan
9501: ninhallituksen koulutoimentarkastaja, mikä                  lääninhallituksen kouluosastoon ei ole
9502: merkitsee asioiden käsittelyn viivästymistä                 perustettu kirjastoasioita käsittelevän
9503: asianomaisesta     viranhaltijasta   riippumatta.           koulutoimentarkastajan virkaa, ja jos on,
9504: Myös henkilökohtaisen kontaktin saaminen ky-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9505: seiseen koulutoimentarkastajaan on vaikeutu-                ryhtyä mainitun epäkohdan korjaami-
9506: nut.                                                        seksi?
9507:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1970.
9508: 
9509:            Orvokki Kangas.             P. Mäki-Hakola.                Viljo Suokas.
9510:            Eino Uusi talo.             Juhani Orrenmaa.               Veikko Salmi.
9511:                                        Akseli Roden.
9512: 
9513: 
9514: 
9515: 
9516: E 549/70
9517: 2
9518: 
9519: 
9520: 
9521: 
9522:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9523: 
9524:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      joka oli ruotsinkielisen tarkastajan to1m1pnn,
9525: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       muodostui Uudenmaan, Turun ja Porin sekä
9526: olette kirjeellänne 8 päivältä toukokuuta 1970      Vaasan läänin ruotsinkielisistä sekä enemmistö-
9527: n:o 189 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       kieleltään ruotsinkielisistä kunnista. Vaasan
9528: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Or-        lääni ruotsinkielisiä kuntia lukuunottamatta
9529: vokki Kankaan ym. tekemän seuraavan sisäl-          kuului Jyväskylän piiriin, johon lisäksi kuului
9530: töisen kysymyksen:                                  Keski-Suomen lääni. Koulutoimen piirihallintoa
9531:                                                     uudelleen järjestettäessä ei ollut taloudellisia
9532:           "Onko Hallitus tietoinen, että Vaa-       mahdollisuuksia lisätä kirjastoasioita käsittele-
9533:        san lääninhallituksen kouluosastoon ei       vien koulutoimentarkastajien virkoja. Tästä
9534:        ole perustettu kirjastoasioita käsittele-    syystä ja kun Vaasan läänin kirjastojen tarkas-
9535:        vän koulutoimentarkastajan virkaa, ja        tuksen hoitavan kirjastontarkastajan toimi-
9536:        jos on,                                      paikka on tähänkin saakka ollut Jyväskylässä,
9537:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      sijoitettiin näitä asioita hoitava koulutoimen-
9538:        ryhtyä mainitun epäkohdan korjaami-          tarkastaja edelleenkin Jyväskylään, Keski-Suo-
9539:        seksi?''                                     men lääninhallituksen kouluosastoon, ja viran
9540:                                                     haltija velvoitettiin käsittelemään myös Vaasan
9541:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         lääninhallituksessa niitä kirjastoasioita, jotka
9542: tavasti seuraavaa:                                  eivät kuulu ruotsinkieliselle tarkastajalle. Mat-
9543:    Ennen koulutoimen piirihallinnon uudelleen-      kojen pituudesta johtuvaa yhteyksien heiken-
9544: järjestelyä, mikä toimeenpantiin 1 päivästä         tymistä ei tämän järjestelyn johdosta ole tapah-
9545: huhtikuuta 1970 lukien, oli maamme jaettuna         tunut. Kun kirjastoasioita käsittelevien koulu-
9546: seitsemään kirjastontarkastajan toimipiiriin. Jo-   toimentarkastajien virkojen lisäämistä on paitsi
9547: kaisessa piirissä toimi yksi kirjastontarkastaja.   nykyisten toimipiirien laajuuden myös kirjasto·
9548: Kirjastontarkastajien virkojen vähäisestä luku-     toimen laajentumisen vuoksi pidettävä tarpeel-
9549: määrästä johtui, että toimipiirit muodostuivat      lisena, on lähiajan tavoitteeksi asetettava kirjas-
9550: verrattain laajoiksi. Turun piiriä lukuunotta-      toasioita käsittelevien koulutoimentarkastajien
9551: matta kuului muihin suomenkielisiin toimipii-       virkojen lisääminen vastaamaan läänien luku-
9552: reihin vähintään kaksi lääniä. Rannikkopiiri,       määrää.
9553:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1970.
9554: 
9555:                                                          Opetusministeri Jaakko Numminen.
9556:                                                                                                  3
9557: 
9558: 
9559: 
9560: 
9561:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
9562: 
9563:  I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       de kommuner i vilka invånarnas fiertal är
9564: 1ger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      svenskspråkigt, i Nyiands, Aho och Björne-
9565: f den 8 maj 1970 nr 189 tili vederbörande         borgs samt Vasa Iän. Vasa Iän, med undantag
9566: tedlem av statsrådet för avgivande av svar        av de svenskspråkiga kommunerna, hörde tili
9567: ~Tersänt följande av riksdagsman Orvokki Kan-     Jyväskylä distrikt, vilket dessutom omfattade
9568: ts m. fl. ställda spörsmål:                       Mellersta Finlands Iän. I samband med omor-
9569:                                                   ganisationen av skolväsendets distriktsförvalt-
9570:         "Är Regeringen medveten om att            ning fanns icke ekonomiska möjligheter att
9571:      vid skolavdelningen vid länsstyrelsen        utöka skolinspektörstjänsterna för handhavande
9572:      för Vasa Iän icke har inrättats någon        av biblioteksärenden. Fördenskull, och då för-
9573:      skolinspektörstjänst för handhavande av      läggningsorten för den biblioteksinspektör som
9574:      hiblioteksärenden, och om så är fallet,      handhaft inspektionen av biblioteken i Vasa
9575:      vilka åtgärder har Regeringen för av-        Iän också hittills har varit Jyväskylä, placera-
9576:      sikt att vidtaga för avhjälpande av sagda    des den skolinspektör som handhar dessa ären-
9577:      missförhållande?"                            den fortfarande i Jyväskylä, vid länsstyrelsens
9578:                                                   för Mellersta Finlands Iän skolavdelning, och
9579:  Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        innehavaren av tjänsten ålades att också vid
9580: 1föra följande:                                   länsstyreisen för Vasa Iän behandla de biblio-
9581:  Före omorganiseringen av skolväsendets dist-     teksärenden, vilka icke ankommer på den
9582: ktsförvaltning, viiken genomfördes räknat         svenskspråkiga inspektören. Detta arrangemang
9583: ån den 1 april 1970, var vårt land indelat i      ledde icke tili att förbindelserna skulle ha bli-
9584: u verksamhetsdistrikt för biblioteksinspektö-     vit sämre tili följd av att resorna blev Iängre.
9585: ·r. I varje distrikt var en biblioteksinspektör   Då en ökning av skolinspektörstjänsterna för
9586: ~rksam. Det ringa antalet biblioteksinspek-       handhavande av biblioteksärenden bör anses
9587: •rstjänster medförde, att verksamhetsdistrikten   nödig förutom på grund av verksamhetsdistrik-
9588: .ev jämförelsevis vidsträckta. Med undan-         tens storlek även på grund av utvidgandet av
9589: .g av Aho distrikt omfattade de övriga            biblioteksväsendet, bör såsom ett mål för den
9590: t1skspråkiga    verksamhetsdistrikten     minst   närmaste framtiden ställas en ökning av anta-
9591: ,å Iän. Kustdistriktet, som var den svensk-       let skolinspektörstjänster för handhavande av
9592: •råkiga inspektörens verksanilietsdistrikt, om-   biblioteksärenden så, att detta motsvarar anta-
9593:  ttade de svenskspråkiga kommunerna samt          let Iän.
9594:     Helsingfors den 4 juni 1970.
9595: 
9596:                                                     Undervisningsminister Jaakko Numminen.
9597: Kirj. ksm. n:o 26.
9598: 
9599: 
9600: 
9601: 
9602:                                   Ensio Laine ym.: Verottoman polttoöljyn käyttöä maatilatalou-
9603:                                      den ajoissa rajoittavien määräysten lieventämisestä.
9604: 
9605: 
9606:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9607: 
9608:    Verottoman polttoöljyn käyttö traktorin           verosta annettuun lakiin, olisi lakia muutet-
9609: polttoaineena on nykyisin sallittu vain eräissä      tava tai sitä sovellettava valtioneuvoston oh-
9610: maatilatalouden ajoissa. Sen käyttö on kiel-         jeiden perusteella niin, ettei verottoman polt-
9611: letty mm. silloin kun traktoria perävaunulla         toöljyn käyttöä maatilatalouden omissa ajoissa
9612: tai peräreellä varustettuna käytetään ko. maa-       kohtuuttomasti rajoiteta.
9613: tilatalouden itse tarvitsemansa maa- ja kivi-           Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
9614: aineen kuljettamiseen. Samoin puutavaran,            järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
9615: mm. tilalla käytettävän kotitarvepuun kuljet-        tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9616: taminen yleisellä tiellä tai kadulla on kielletty    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9617: verotonta polttoöljyä käyttäen. Näiden rajoit-
9618: tavien määräysten ahtaus aiheuttaa käytännössä                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
9619: kohtuuttomia vaikeuksia ja haittoja.                         teisiin verottoman polttoöljyn käyttöä
9620:    Tästä syystä olisikin tarpeellista lieventää              maatilatalouden ajoissa rajoittavien mää-
9621: verottoman polttoöljyn käyttöä koskevia rajoi-               räysten lieventämiseksi?
9622: tuksia. Koska ne sisältyvät moottoriajoneuvo-
9623:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1970.
9624: 
9625:            Ensio Laine.                 Anna-Liisa Jokinen.             Siiri Lehmonen.
9626:            Niilo Koskenniemi.           Oili Suomi.                     Heimo Rekonen.
9627:            Veikko Salmi.                Heikki Mustonen.                Pentti Liedes.
9628: 
9629: 
9630: 
9631: 
9632: E 568/70
9633: 2
9634: 
9635: 
9636: 
9637: 
9638:                          E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
9639: 
9640:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin         kuljetuksien kanssa. Puutavaran kuljetuksessa
9641: nojalla ovat kansanedustaja Ensio Laine ym.          veronalaisen polttoaineen käyttö on raJOltettu
9642: esittäneet valtioneuvoston asianomaisen jäse-        yleiselle tielle tai kadulle, mutta maa- ja kivi-
9643: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:              aineiden kohdalla ei vastaavaan rajoitukseen
9644:                                                      ole voitu mennä, koska tämä toiminta yleensä
9645:           "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-         tapahtuu suljetulla alueella, esim. tietyömaalla,
9646:        teisiin verottoman polttoöljyn käyttöä        jossa kuorma-autotkin joutuvat käyttämään
9647:        maatilatalouden ajoissa rajoittavien mää-     verollista polttoainetta. Jos verovapautta ei
9648:        räysten lieventämiseksi?"                     olisi rajoitettu määrättylliin tarvikkeisiin, ve-
9649:                                                      rotuksen tarkkailu vaikeutuisi, koska tarkkai-
9650:    Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu          lua suorittavien viranomaisten on tarkastusta
9651: toimialaani valtiovarainministerinä, kunnioit-       suorittaessaan mahdotonta selvittää, kenen
9652: taen esitän vastauksenani seuraavaa:                 omistamaa tavaraa kuljetetaan tai miten pit-
9653:    Niin kuin kysymyksen perusteluissa on to-         kän matkan.
9654: dettu, oikeus käyttää verotonta polttoainetta           On myönnettävä, että moottoriajoneuvero-
9655: maa- ja metsätaloudessa käytettävien trakto-         lain säännökset siitä, minkä laatuista ajoneu-
9656: reiden osalta on moottoriajoneuverosta anne-         voa ja missä tarkoituksessa saadaan käyttää
9657: tun lain ( 722/66) 17 § :n 2 momentin no-            verottomalla polttoaineelia ilman, että lisävero
9658: jalla rajoitettu vain varsinaiseen maa- ja met-      maksuunpannaan, ovat vaikeaselkoisia. Var-
9659: sätalouteen kuuluvaan ajoon ( Lisäverovapaus).       sinkin maa- ja metsätaloutta harjoittaville
9660: Verotonta polttoainetta ei saa käyttää silloin,      traktorin omistajille saattaa tuottaa pu)mia sen
9661: kun traktoria perävaunulla tai peräreellä va-        ymmärtäminen, milloin voidaan käyttää vero-
9662: rustettuna käytetään maa- ja huoneenrakennus-        tonta polttoainetta. Tämän vuoksi on aiheel-
9663: toiminnassa käytettävän maa- ja kiviaineen           lista jatkuvasti seurata lain säännösten sovelta-
9664: kuljettamiseen taikka yleisellä tiellä tai kadulla   mista käytäntöön ja tarvittaessa ryhtyä lain
9665: puutavaran kuljetukseen lukuun ottamatta tien        selventämiseen tai muuhun muutokseen. Val-
9666: tai kadun ylitystä tahi omaan maa- ja metsä-         tiovarainministeriön mielestä ei kuitenkaan
9667: talouteen käytettävän polttopuun kuljetusta.         voida alussa mainitusta syystä yleisesti lieven-
9668: Maa- ja kiviaineen sekä puutavaran kuljetus on       tää maa- ja metsätaloudessa käytettävien trak-
9669: nimittäin sellaista traktorilla harjoitettua toi-    toreiden verottoman polttoaineen käyttämistä
9670: mintaa, joka yleensä kilpailee kuorma-autojen        koskevia lain säännöksiä.
9671:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1970.
9672: 
9673:                                                           Valtiovarainministeri Päiviö Hetemäki.
9674:                                                                                                    3
9675: 
9676: 
9677: 
9678: 
9679:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9680: 
9681:    Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsord-               transporter. Vid transport av trävaror är an-
9682: ningen har riksdagsman Ensio Laine m. fl.             vändningen av skattepliktigt bränsle begränsad
9683: ställt följande spörsmål tili vederbörande med-       tili allmän väg ellet gata. I fråga om jord-
9684: lem av statsrådet:                                    och stenämnen har motsvarande begränsning
9685:                                                       däremot inte kunnat införas, emedan verksam-
9686:           "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder          het av detta slag i regel sker inom ett slutet
9687:        för att lindra de bestämmelser som             område, t. ex. vid ett vägbygge, där också
9688:        begränsar användningen av skattefri            lastbilar måste använda skattbelagt bränsle.
9689:        brännolja vid körslor inom gårdsbruk?"         Skulle skattefriheten inte ha begränsats tili
9690:                                                       vissa slag av förnödenheter, skulle kontrollen
9691:    Emedan den angelägenhet som avses i spör-          av beskattningen försvåras, emedan det är
9692: smålet hör tili mitt verksamhetsområde i min          omöjligt för de myndigheter som utför kontrol-
9693: egenskap av finansminister får jag härmed så-         len att därvid utreda vem som äger den vara
9694: som svar vördsamt anföra följande:                    som transporteras och hur långt den forslas.
9695:    Såsom påpekas i spörsmålets motivering är              Det måste medges att de stadganden i la-
9696: rätten att använda skattefritt bränsle för trak-      gen om skatt på motorfordon som anger huru-
9697: torer, då de används i lant- ellet skogshus-          dana fordon som får använda skattefritt bränsle
9698: hållning, med stöd av 17 § 2 mom. i lagen om          och i vilket syfte detta får ske utan att till-
9699: skatt på motorfordon ( 722/66) begränsad              läggsskatt påföres är svårtolkade. Särskilt för
9700: enbart tili körslor som hänför sig tili egentlig      sådana traktorägare som bedriver lant- och
9701: lant- ellet skogshushållning ( befrielse från till-   skogshushållning kan det vara svårt att reda
9702: läggsskatt). Skattefritt bränsle får inte an-         ut, när skattefritt bränsle får användas. Det
9703: vändas då traktor, utrustad med släpvagn              är därför motiverat att hela tiden följa med
9704: ellet släpsläde, användes för transport av jord-      hur stadgandena i lagen tillämpas i praktiken
9705: och stenämnen, som användes vid jord- och             och att vid behov vidtaga åtgärder för att
9706: husbyggnadsverksamhet, eller på allmän väg            förtydliga lagen ellet i annat avseende ändra
9707: ellet gata för transport av trävaror, förutom         den. Finansministeriet anser dock, att det av
9708: vid övergång av väg ellet gata ellet för              ovan angivna orsak inte är möjligt att gene-
9709:  transport av brännved, som användes i egen           rellt mildra stadgandena i lagen tili den del
9710: lant- ellet skogshushållning. Transport av            gäller användning av skattefritt bränsle för
9711:  jord- och stenämnen samt av trävaror är näm-         traktorer, som användes i lant- och skogshus-
9712: ligen, när den utföres med traktor, en verk-          hållning.
9713:  samhet som i regel konkurrerar med lastbils-
9714:       Helsingfors den 5 juni 1970.
9715: 
9716:                                                                  Finansminister Päiviö Hetemäki.
9717:                  j
9718:                 j
9719:                j
9720:               j
9721:              j
9722:             j
9723:            j
9724:           j
9725:          j
9726:         j
9727:        j
9728:       j
9729:      j
9730:     j
9731:    j
9732:   j
9733:  j
9734: j
9735: Kirj. ksm. n:o 27.
9736: 
9737: 
9738: 
9739: 
9740:                                  H. Linna ym.: Valtionavusta kunnanlääkärien virka-asuntojen
9741:                                     ja vastaanottotilojen rakentamiseen.
9742: 
9743: 
9744:                          E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
9745: 
9746:     Koska maaliskuun 11 päivänä 1970 jättä-         kennustyön valtionavun suorittamista koske-
9747: määmme kirjalliseen kysymykseen, joka ko&ki         vaan yleiseen suunnitelmaan samalla tavoin
9748: kunnanlääkärien virka-asuntojen ja vastaanotto-     kuin peruspalkkaa, kalliinpaikanlisää ja luon-
9749: tilojen rakentamiseen myönnettävää valtion          taisetuja varten 1 ja 4 momentin mukaan.
9750: avustusta, ei annettu vastausta ennen valtio-       Valtionapua suoritetaan sitä mukaa kuin ra-
9751: päivien päättymistä, esitämme asian tärkey-         kennustyöt edistyvät."
9752: destä johtuen sanotun kysymyksen uudelleen.             Käsityksemme mukaan lainsäätäjän tarkoi-
9753:     Yleisestä lääkärinhoidosta annetun lain         tuksena on ollut varmistaa heikossa taloudel-
9754: 20 § :n 4 momentin mukaan kunnalle tai kun-         lisessa asemassa oleville kunnille valtionapu
9755: tayhtymälle, jonka tai johon kuuluvien kun-         kunnanlääkärin virka-asunnon ja vastaanotto-
9756: tien taloudellinen kantokyky on maan kun-           huoneiston rakentamiseen, milloin tällainen
9757: tien keskimääräistä kantokykyä olennaisesti         hanke on tarpeellinen ja välttämätön. Lailla
9758: heikompi, annetaan sen ylläpitämää kunnanlää-       on haluttu valtionavuin turvata terveydenhuol-
9759: kärin virkaa varten valtionavustuksena viran        lon avohuolto myös sellaisissa kunnissa, joilla
9760: koko peruspalkka kalliinpaikanlisineen ja luon-     ei ole siihen riittäviä taloudellisia mahdolli-
9761: toisetujen raha-arvo tai suurempi osa niistä        suuksia.
9762: kuin saman pykälän 1 momentissa säädetään.
9763: Tämän ylimääräisen valtionavun myöntämisen              Kuntia, jotka kuuluivat v. 1968 1-3 työ-
9764: perusteista päättää vuosittain valtioneuvosto.      hönsijoitusluokkaan, oli kaikkiaan 151 kappa-
9765: Valtioneuvosto on 11. 12. 1969 päättänyt, että      letta ja vastaavasti v. 1969 vahvistetun kun-
9766: yleisestä lääkärinhoidosta annetun lain 20 § :n     tien kantokykyluokituksen 1-3 luokkaan 172.
9767: 4 momentissa tarkoitettua valtionapua kunnan-       Lääkintöhallituksella oli sosiaali- ja terveysmi-
9768: lääkärin virkaan annettaessa käytetään v. 1969      nisteriölle 5. 9. 1969 antamansa lausunnon mu-
9769:  perusteena kuntien kantokykyluokituksesta an-      kaan vireillä 24 tällaisen heikossa taloudelli-
9770:  netun lain mukaan vahvistettua kuntien kanto-      sessa asemassa olevan kunnan hakemukset,
9771:  kykyluokitusta siten, että 1. luokkaan kuulu-      jotka tarkoittavat valtionavun saantia kunnan-
9772: ville kunnille annetaan valtionavustusta 100-       lääkärin virka-asunnon tai vastaanottotilojen
9773:  90 %, 2. luokkaan kuuluville kunnille 90-          rakentamista, uusimista tai peruskorjausta var-
9774:  80 % ja 3. luokkaan kuuluville kunnille 80-        ten. Hakemukset jakautuvat lääkintöhallituk-
9775:  70 % ja että lääkintöhallitus vahvistaa lopul-     sen ilmoituksen mukaan vuosille 1965-1968
9776:  lisen valtionapuprosentin ottaen huomioon har-     siten, että tarpeellisen määrärahan puutteessa
9777:  vasta asutuksesta, vaikeista kulkuyhteyksistä      on vuosittain keskimäärin kuuden hakemuksen
9778:  ja muista luonnollisista seikoista johtuvan kus-   ratkaiseminen siirtynyt myöhäisempään ajan-
9779:  tannustason ao. kunnassa.                          kohtaan.
9780:      Edelleen saman lain 20 §:n 5 momentissa        , Syynä siihen, ettei lain edellyttämää valtion
9781:  säädetään: "Milloin sellaisen kunnan tai kunta-    tukea kyseisiin hankkeisiin ole voitu lainsää-
9782:  yhtymän, jota 4 momentissa tarkoitetaan, on        :täjän edellyttämällä tavalla kunnille myöntää,
9783:  tarpeen rakentaa kunnanlääkärin virka-asunto       on ettei tarkoitukseen ole valtion tulo- ja
9784:  tai vastaanottohuoneisto, annetaan siihen val-     menoarviossa myönnetty vuosittain riittävää
9785:   tionapua sisäasiainministeriön hyväksyttyä ra-    määrärahaa, vaan
9786: E 532/70
9787: 2
9788: 
9789: 1966 7 Pl. XIII:7 ....... .                                                    300 000 mk    kunnanlääkärien asunto- ja vastaanottotilojen
9790: 1967 7 Pl. XIII:7 ....... .                                                    300 000 "     rakentamisesta vv. 1963-1969 aiheutuneet
9791: 1968 26.34.38 ........... .                                                    300 000 "     yhteensä 40 206 000 mk:n määräiset kustan-
9792: 1969 33.74.38 ........... .                                                    300 000 "     nukset, jotka jakautuvat vuosittain seuraavasti:
9793: 1970 33.74.38 ........... .                                                    200 000 "
9794:                                                                                              1963  =4 193 429 mk, 1964     =
9795:                                                                                                                          5 011 567 mk,
9796:    Kysymyksessä olevien määrärahojen puit-                                                   1965 = 3 123 572 mk, 1966 = 5 923 927 mk,
9797: teissa ei ole voitu valtionavuin rahoittaa vuosit-                                           1967 = 6 087 145 mk, 1968 = 9 124 147 mk
9798: tain kuin korkeintaan kaksi lääkärin asuntoa
9799: ja vastaanottotilaa.                                                                         ja 1969   =  6 742 213 mk. Mikäli asuin- ja vas-
9800:    Lääkintöhallitus on sen sijaan kuntien todel-                                             taanottotilat eivät ole täyttäneet lääkärikunnan
9801: lisen tarpeen tuntien ja ottaen huomioon edellä                                              vaatimuksia, on kunnanlääkärin virka jäänyt
9802: mainitun lainkohdan tarkoituksen esittänyt val-                                              täyttämättä. Siitä ovat pitäneet huolta lääkä-
9803: tion tulo- ja menoarvioon otettavaksi seuraa-                                                rien järjestöt omilla toimenpiteillään.
9804: vat määrärahat:                                                                                 Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
9805:                                                                                              37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
9806: 1965   0.      0   ••      0   0   0.      0   ••••         0   0   ••   0.     750 000 mk   neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
9807: 1966   0   ••••            0.      0.      0   0   ••••         0   •••   0   1 640 000      seuraavan kysymyksen:
9808: 1967   •••••               0   0   •••         0   •••••••••                  1920 000 "
9809: 1968   •••         0   •••         0   0   ••••         0   0   •••••           700 000 "              Onko Hallitus tietoinen siitä, että
9810: 1969   •••••••••••                                 0.   0   •••      0   0.   2 220 000 "           kunnat ja kuntayhtymät eivät ole saa-
9811: 1970   0   0   ••      0   0   0   0   0   •••      0   ••      0   ••   0.   2 900 000 "           neet yleisestä lääkärinhoidosta annetun
9812:                                                                                         "           lain 20 § :n 5 momentin edellyttämää
9813:    Samalla lääkintöhallitus toteaa edellä maini-                                                    valtionapua kunnanlääkärin virka-asun-
9814: tussa lausunnossaan esitettyjen määrärahojen                                                        tojen ja vastaanottotilojen rakentami-
9815: puitteissa olevan mahdollista käsitellä hake-                                                       seen tähän tarkoitukseen vuosittain val-
9816: mukset ja myöntää tarpeelliset valtionavut.                                                         tion tulo- ja menoarviossa varattujen
9817:    Nykyisen lääkäripulan vallitessa vaaditaan                                                       liian pienien määrärahojen johdosta, ja
9818: lääkärin viran täyttämiseksi kunnolliset asuin-                                                     jos on,
9819: ja vastaanottotilat. Tämä on johtanut siihen,                                                          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9820: että kunnat ovat yhä enenevässä määrin pako-                                                        ryhtyä mainitun epäkohdan korjaami-
9821: tetut rakentamaan tai peruskorjaamaan lääkä-                                                        seksi?
9822: rintalojaan. Tästä ovat osoituksena kunnille
9823:        Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1970.
9824: 
9825:                Heimo Linna.                                                       Eino Uusitalo.               Matti Maijala.
9826:                                                                                                   3
9827: 
9828: 
9829: 
9830: 
9831:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
9832: 
9833:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     minnalliseen keskitykseen. Tämä merkitsee
9834: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sitä, että useampien eri kuntien kunnanlääkäri-
9835: olette 8 päivänä toukokuuta 1970 päivätyn          toiminta pyritään keskittämään yhteen paik-
9836: kirjeenne n:o 196 ohella toimittanut valtio-       kaan, jolloin nykyistä paremmin voidaan to-
9837: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen    teuttaa esimerkiksi kunnanlääkärien päivystys.
9838: kansanedustaja Heimo Linnan ym. kirjallisesta      On luonnollista, että tämän keskittämissuunni-
9839: kysymyksestä n: o 27, jossa tiedusteliaan:         telman on myötäiltävä kuntauudistusta ja näin
9840:                                                    ollen sitä voidaan toteuttaa sitä mukaa kuin
9841:            "Onko Hallitus tietoinen siitä, että    kuntauudistus edistyy. Tämän vuoksi on epä-
9842:        kunnat ja kuntayhtymät eivät ole saa-       tarkoituksenmukaisten investointien välttämi-
9843:        neet yleisestä lääkärinhoidosta annetun     seksi ollut tarpeen suhtautua pidättyvästi virka-
9844:        lain 20 §:n 5 momentin edellyttämää         asunto- ja vastaanottotilojen rakentamiseen
9845:        valtionapua kunnanlääkärin virka-asun-      siksi, kunnes suunnitelmat saadaan toteutta-
9846:        tojen ja vastaanottotilojen rakentami-      misvaiheeseen. Sanotunlainen pidättyminen on
9847:        seen tähän tarkoitukseen vuosittain val-    tarpeen senkin vuoksi, että avoterveydenhuol-
9848:        tion tulo- ja menoarviossa varattujen       lon keskittäminen merkitsee mm. kunnanlää-
9849:        liian pienien määrärahojen johdosta, ja     kärien toimintatilojen rakentamista sinne, jo-
9850:        jos on,                                     hon toiminta tullaan keskittämään. Näiden
9851:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    tilojen rakentaminen on kansanterveystyötä aja-
9852:        ryhtyä mainitun epäkohdan korjaami-         tellen ensi arvoisen tärkeää, joiden rakenta-
9853:        seksi?"                                     minen merkitsee huomattavaa valtion menojen
9854:                                                    lisääntymistä, ja kun hallituksella ei ole mah-
9855:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         dollista korottaa valtion tuloperusteita, on sen
9856: taen seuraavaa:                                    mahdollisuudet rajoitetut nykyistä suuremman
9857:    Kuntien avoterveydenhuollon kehittäminen        määrärahan esittämiseen menoarviossa sanot-
9858: on jo pitemmän aikaa ollut valmisteilla. Tarkoi-   tuun tarkoitukseen.
9859: tuksena on pyrkiä nykyistä suurempaan toi-
9860:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1970.
9861: 
9862:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Gunnar Korhonen.
9863: 4
9864: 
9865: 
9866: 
9867: 
9868:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
9869: 
9870:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       komma en större centralisering av verksam-
9871: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        heten än vad nu är fallet. Detta innebär,
9872: velse av den 8 maj 1970 nr 196 tili veder-        att man söker koncentrera flera olika kom-
9873: börande medlem av statsrådet för avgivande        muners kommunalläkarverksamhet tili en plats,
9874: av svar översänt avskrift av följande av riks-    varvid till exempel kommunalläkarnas jour-
9875: dagsman Heimo Linna m.fl. ställda spörsmål        tjänst kan genomföras bättre än för närvarande.
9876: nr 27:                                            Det är givet, att denna centraliseringsplan
9877:                                                   måste gå hand i hand med kommunreformen,
9878:           "Är Regeringen medveten om att          och sålunda kan förverkligas i den mån kom-
9879:        kommuner och sammanslutningar av           munreformen framskrider. Fördenskull har det
9880:        kommuner icke erhållit i 20 § 5 mom.       för undvikande av oändamålsenliga investe-
9881:        lagen om allmän läkarvård förutsatt        ringar varit nödigt att förhålla sig avvaktande
9882:        statsbidrag för byggande av tjänste-       i fråga om byggande av tjänstebostäder och
9883:        bostäder och mottagningsrum för kom-       mottagningslokaliteter, tills planerna når verk-
9884:        munalläkare, på grund av att de årligen    ställighetsskedet. En sådan återhållsamhet är
9885:        i statsförslaget för ändamålet reserve-    av nöden även på grund av att centraliseringen
9886:        rade anslagen varit alltför små, och om    av den öppna hälsovården bl.a. innebär, att
9887:        så är fallet,                              arbetslokaliteter för kommunalläkare kommer
9888:           tili vilka åtgärder ärnar Regeringen    att byggas på platser dit verksamheten kom-
9889:        skrida för avhjälpande av nämnda miss-     mer att koncentreras. Byggandet av sådana
9890:        förhållande?"                              lokaliteter är med tanke på folkhälsovårds-
9891:                                                   arbetet av största vikt, och innebär en betydlig
9892:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ökning av statens utgifter. Då det icke är
9893: samt anföra följande:                             möjligt för regeringen att öka statens inkomst-
9894:   Utvecklandet av den öppna hälsovården i         grunder, är dess möjligheter att i statsförslaget
9895: kommunerna har redan en längre tid varit          föreslå större anslag för ändamålet än vad
9896: under beredning. Avsikten är att försöka åstad-   nu är fallet begränsade.
9897:      Helsingfors den 4 juni 1970.
9898: 
9899:                                               Social- och hälsovårdsminister Gunnar Korhonen.
9900: Kirj. ksm. n:o 28.
9901: 
9902: 
9903: 
9904: 
9905:                                  Heino: Opettajien eläkkeen laskentaperusteiden tarkistamisesta.
9906: 
9907: 
9908:                         E d u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
9909: 
9910:    Tammikuun 1 päivänä 1967 voimaan tulleen        .taavan lain mukaisen eläkkeen opettajien on
9911: valtion eläkelain mukaan eläkkeen perusteena       myös viimeisinä palvelusvuosinaan pyrittävä
9912: oleva palkka määrätään valitsemalla enintään 4     harjoittamaan opetustoimintaa mahdollisimman
9913: viimeisestä kalenterivuodesta, joina palvelus on   uutterasti, pitämään opetustuntimääränsä mah-
9914: jatkunut, ne 2 vuotta, joiden aikana palveluk-     dollisimman suurena ja työskentelemään yleen-
9915: sesta saadun työansion keskimäärä kuukautta        säkin henkisen ja fyysisen kestokykynsä ylära-
9916: kohden on suurin ja laskemalla näiden vuo-         jalla jopa sen ylittäen. Seurauksena tällaisesta
9917: sien yhteenlaskettujen työansioiden keskimäärä     liikarasituksesta on useas:ti paitsi opettajan
9918: kuukautta kohden.                                  oman !terveyden heikkeneminen myös opetus-
9919:    Tällä säännöksellä on pyritty siihen, että      tason laskeminen.
9920: virka- tai työsuhteessa taikka muussa siihen          Edellä esitetyn perusteella esitän kunnioit-
9921: verrattavassa palvelussuhteessa valtioon ole-      tavasti valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 mo-
9922: valla henkilöllä on mahdollisuus saada palve-      menttiin viitaten valtioneuvoston asianomaisen
9923: lusvuosiaan ja työansioitaan eli palkkaansa vas-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9924: taava eläke. Tällä sinänsä hyvällä periaauteella
9925: on käytäntöön sovellettaessa paha epäkohta,                  Onko Hallitus kiinnittänyt huomi-
9926: joka kohdistuu moniin sellaisiin eläkkeeseen              ota niihin opettajakuntaa ja koko ope-
9927: oikeutettuihin henkilöihin, joiden eläkkeen pe-           tustointa koskeviin epäkohtiin, jotka
9928: rusteena oleva palkka ei määräydy pelkästään              aiheutuvat määrävtäessä opettajien eläk-
9929: palkkausluokan ja siihen kuuluvien ikä-, kal-             keen perusteena oleva palkka valtion
9930: liinpaikan- ja syrjäseutulisien perusteella. Tä-          eläkelain säännösten mukaisesti viimei-
9931: hän ryhmään kuuluu muun muassa suuri osa                  simpien palvelusvuosien perusteella, ja
9932: opettajakuntaa. Turvatakseen itselleen vanhuu-               mitä suunnitelmia Hallituksella on
9933: denpäivien varalle tehokkaita ·työvuosiaan vas-           mainittujen epäkohtien poistamiseksi?
9934:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1970.
9935: 
9936:                                           Maija Heino.
9937: 
9938: 
9939: 
9940: 
9941: E 581/70
9942: 2
9943: 
9944: 
9945: 
9946: 
9947:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9948: 
9949:    Toukokuun 12 päivänä 1970 päivätyssä ja          palkkana. Edellä seloste~tu menettely on yleen-
9950: saman kuukauden 13 päivänä valtioneuvoston          sä omiaan poistamaan sellaiset eläkkeen mää-
9951: asianomaiselle jäsenelle saapuneessa kirjeessä      rää alentavat tekijät, jotka ovat johtuneet tila-
9952: olette Te Herra Puhemies, valtiopäiväjärjestyk-     päi:sistä syistä. Kun kuitenkin on mahdollista,
9953: sen 37 §:n 1 momentissa mainitussa tarkoituk-       etJtä asianomaisen ansiotaso niinä vuosina, jotka
9954: sessa lähetltänyt jäljennöksen edustaja Heinon      eläkkeen ,perusteena olevaa palkkaa määrättä-
9955: Teille antamasta kirjelmästä, jossa valtioneuvos-   essä otetaan huomioon, on poikkeuksellisesta
9956: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi on teh-      syystä ollut alhaisempi tai korkeampi kuin hä-
9957: ty seuraava kysymys:                                nen vakiintunut palkkansa samassa palvelus-
9958:                                                     suhteessa ennen tällaisen syyn ilmaantumista,
9959:           "Onko Hallitus kiinnittänyt huomi-        on valtion eläkelakiin otettu vielä säännös eläk-
9960:        ota niihin opettajakuntaa ja koko ope-       keen perusteena olevan palkan tarkistamisesta
9961:        tustointa koskeviin epäkohtiin, jotka        vakiintunutta ansiotasoa vastaavaksi.
9962:        aiheutuvat määrättäessä opettajien eläk-         Valtion eläkelain eläkkeen perusteena olevaa
9963:        keen perusteena oleva palkka. valtion        palkkaa koskeva säännös, joka on yhdenmu-
9964:        eläkelain säännösten mukaisesti viimei-      kainen työntekijäin eläkelain ja kunnallisen
9965:        simpien palvelusvuosien perusteella, ja      eläkejärjestelmän vastaavan säännöksen kanssa,
9966:           mitä suunnitelmia Hallituksella on        on tmen pydtty laatimaan siten, että eläke
9967:        mainittujen epäkohtien poistamiseksi?"       tulisi määräytymään mahdollisimman suuressa
9968:                                                     määrin vakiintuneen ansiotason mukaisesti.
9969:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       Eläkkeen perusteena olevan palkan määrittä-
9970: vasti seuraavaa:                                    mistä koskeva kysymys on varsin monitahoi-
9971:    Valtion eläkelain mukaan eläkkeen perus-         nen ja aina voidaan keskustella siitä, mikä on
9972: teena oleva palkka määräytyy palveluksesta          paras menettelytapa .tässä suhteessa. Nykyinen
9973: saadun, verotuksessa huomioon otettavan työ-        valtion eläkelain säännös ei kuitenkaan mie-
9974: ansion perusteella. Jotta ansiokyvyn mahdolli-      lestäni aseta opettajia tässä suhteessa eri ase-
9975: nen heikkeneminen palvelussuhteen lopulla ei        maan kuin muita eläketurvan piiriin kuuluvia
9976: vaikuttaisi eläketurvaan alentavasti, valitaan      henkilöitä.
9977: neljästä viimeisestä kalenterivuodeSita, joina          Kokemukset eläkelakien soveltamisesta ny-
9978: palvelussuhde on jatkunut ne kaksi vuotta,          kyisessä muodossaan ovat vielä verraten lyhyt-
9979: joina palkkaindeksillä korjattu keskiansio kuu-     aikaisia. Hallitus tulee seuraamaan sekä eläke-
9980: kautta kohden on ollut >suurin ja näiden keski-     etitä palkkausjärjestelmissä mahdollisesti ilme-
9981: ansioiden vastaavalla ajalla punnittua keski-       neviä epäkohtia.
9982: määrää pidetään eläkkeen perusteena olevana
9983:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1970.
9984: 
9985:                                                                        Ministeri Keijo Liinamaa.
9986:                                                                                                  3
9987: 
9988: 
9989: 
9990: 
9991:                          T i 11   R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
9992: 
9993:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      Ovan beskrivna förfarande är i allmänhet äg-
9994: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          nat att eliminera sådana pensionssänkande fak-
9995: velse av den 12 maj 1970, som kom veder-           torer, vilka berott på tillfälliga orsaker. Då
9996: börande medlem av statsrådet tillhanda den 13      det emeller.tid är möjligt, att vederbörandes
9997: samma månad, för avgivande av svar översänt        förtjänstnivå under de år, som beaktas vid
9998: avskriEt av följande av riksdagsman Heino          bestämmandet av den pensionsgrundande lö-
9999: ställda spörsmål:                                  nen, exceptionellt varit lägre eller högre än
10000:                                                    den ordinarie lönen i samma tjänsteförhållande,
10001:           "Har Regeringen fäst uppmärksam-         innan sådan orsak yppat sig, har i lagen om
10002:        het vid de missförhållanden i fråga         statens pensioner dessutom intagits ett stad-
10003:        om lärarkåren och hela undervisnings-       gande om justering av den pensionsgrundande
10004:        väsendet, vilka följer av att den Iön       lönen så att den motsvarar den ordinarie för-
10005:        som läggs tili grund för Iärarpension       tjänstnivån.
10006:        enligt stadgandena i lagen om statens          Stadgandet i lagen om statens pensioner an-
10007:        pensioner bestäms på basen av de sista      gående pensionsgrundande lön, som överens-
10008:        tjänsteåren, och                            stämmer med motsvarande stadgande i lagen
10009:           hur ämnar Regeringen avhjälpa            om pension för arbetstagare och i det kom-
10010:        nämnda missförhållanden?"                   munala pensionssystemet, har man försökt av-
10011:                                                    fatta så, att pensionen i största möjliga grad
10012:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      skulle bestämmas enligt den ordinarie förtjänst-
10013: samt anföra följande:                              nivån. Frågan om bestämmande av den pen-
10014:    Enlig:t lagen om statens pensioner fastställs   sionsgrundande lönen är rätt mångfasetterad,
10015: den pensionsgrundande lönen på basen av den        och man kan alltid diskutera vad som är det
10016: förvärvsinkomst i anställning, som bea~tas vid     bästa förfaringssättet. Det nuvarande stadgan-
10017: beskattningen. För att en mot slutet av tjäns-     det i lagen om statens pensioner ställer dock
10018: teförhållandet eventuellt nedsatt arbetsförmåga    enligt min åsikt icke i detta avseende lärama
10019: icke skall inverka minskande på pensionsskyd-      i en annan ställning än andra personer som
10020: det, utväljs bland de fyra sista kalenderår,       pensionsskyddet berör.
10021: under villca anställningen fortgått, de två år,       De erfarenheter tillämpningen av pensions-
10022: under vilka den med löneindex justerade me-        lagarna i ·Sin nuvarande form gett är ännu
10023: delför.tjänsten per månad varit störSit. Det med   rätt kortvariga. Regeringen kommer att iaktta
10024: tiden för dessa medelförtjänster vägda medel-      om missförhållanden möjligen yppar sig i pen-
10025: talet betraktas såsom pensionsgrundande lön.       sions- eller avlöningssystemen.
10026:      Helsingfors den 12 juni 1970.
10027: 
10028:                                                                       Minister Keijo Liinamaa.
10029: Kirj. ksm. n:o 29.
10030: 
10031: 
10032: 
10033: 
10034:                                  Suomi: Villayhtymä Oy:n entisten työntekijäin eläkkeistä.
10035: 
10036: 
10037:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
10038: 
10039:    Julkisuudessa on esitetty tietoja Villayhtymä    palvelleita ja heillä on oikeus kuolinpäiväänsä
10040: OY:n konkurssista ja sitä käsittelevästä oikeu-     asti saa<Ja elatuksensa työnantajaltaan.
10041: denkäynnistä. Tässä yhteydessä on myös ker-            Konkurssipesän ja eläkesäätiön omaisuudet
10042: rottu, että valtion ja verohallituksen puolesta     eivät riitä eläkeläisten etujen täysimääräiseen
10043: on oikeudessa esitetty muistutuskirjelmä Villa-     turvaamiseen ja näin ollen on eläkeläisille huo-
10044: yhtymän eläkeläisten yli 6.8 miljoonan mar-         len aiheena se mistä ja minkä suuruisena he
10045: kan saatavista. Edelleen tiedetään, että Hyvilla    tulevat saamaan eläkkeensä tästä eteenpäin.
10046: OY on oikeudessa valvonut Villayhtymän 448             Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
10047: entisten työntekijäin eläkkeitä, mutta että tätä-   37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
10048: kin vastaan valtion taholta tehtiin muistutuk-      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kysy-
10049: sia.                                                myksen:
10050:    Eläkesäätiölain 22 § :n 1 momentin mukaan
10051: määrätään, että konkurssitilaan joutuneen elä-                Mitä Hallitus aikoo tehdä Villayh-
10052: kesäätiön varoilla on turvattava jo alkaneet               tymä Oy:n entisten .työntekijöiden
10053: eläkkeet jotka perustuvat ennen konkurssitilan             huoltoapulain 5 § :n mukaisen elatuksen
10054: alkamista tapahtuneeseen palvelukseen, osta-               ja TEL:n mukaisten eläkkeiden tur-
10055: malla niitä vastaava vakuutus kotimaisesta va-             vaamiseksi tai vastaavan elatuksen tai
10056: kuutuslaitoksesta.                                         eläkkeiden maksamiseksi Villayhtymä
10057:    Huomattava osa Villayhtymän eläkeläisistä               Oy:n entisille työntekijöille?
10058: on huoltoapulain 5 §:n mukaisia, yli 20 vuotta
10059:      Helsingissä toukokuun 12 päivänä 1970.
10060: 
10061:                                           Oili Suomi.
10062: 
10063: 
10064: 
10065: 
10066: E 569/70
10067: 2
10068: 
10069: 
10070: 
10071: 
10072:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10073: 
10074:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mys jo alkaneista eläkkeistä tai vastaisuudessa
10075: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        alkavista eläkkeistä.
10076: olette kirjeellänne 12 päivältä toukokuuta 1970,        Huoltoapulain 5 §:n mukaisen elatuksen
10077: n:o 202 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        saaminen riippuu elatusvelvollisen työnantajan
10078: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Oili        maksukykyisyydestä. Kun sosiaali- ja terveys-
10079: Suomen tekemän seuraavan sisältöisen kysy-           ministeriön tiedossa ei ole, kuinka paljon Villa-
10080: myksen:                                              yhtymä Oy:n konkurssipesässä on varoja sekä
10081:                                                      missä määrin ja minkälaisia saatavia konkurs-
10082:           "Mitä Hallitus aikoo tehdä Villayh-        sissa on valvottu, ei tässä vaiheessa ole mah-
10083:        tymä Oy:n entisten työntekijöiden huol-       dollista päätellä, ovarko ja missä määrin Vnla-
10084:        toapulain 5 §:n mukaisen elatuksen ja         yhtymä Oy:n entisten työntekijäin huoltoapu-
10085:        TEL:n mukaisten eläkkeiden turvaami-          lain 5 § :n mukaiset elatusavustukset, sikäli
10086:        seksi tai vastaavan elatuksen tai eläk-       kuin ne on asianmukaisesti· valvottu konkurs-
10087:        keiden maksamiseksi Villayhtymä Oy:n          sissa, turvattuja.
10088:        entisille työntekijöille?"                       Eläkesäätiölain 22 § :n 1 momentin mukaan
10089:                                                      on .niillä eläkesäätiön varoilla, joita ei ole käy-
10090:                                                      tettävä laissa säädetyn etuoikeusjärjestyksen
10091:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          mukaan muihin tarkoituksiin, turvattava jo al-
10092: taen seuraavaa:                                      kaneet sekä ne säätiön sääntöjen mukaan mää-
10093:    Mikäli työntekijäin eläkelain mukaisen elä-       rättävät vastaiset eläkkeet ja muut edut, jotka
10094: kelaitoksen konkurssin johdosta eläke tai mai-       perustuvat ennen säätiön suoritus- tai kon-
10095: nitun lain 9 §:n mukainen lisä tahi 11 §:ssä         kurssitilan alkamista tapahtuneeseen palveluk-
10096: tarkoitettu lisäetu jäisi kokonaan tai osittain      seen, ostamalla niitä vastaava vakuutus kotimai-
10097: turvaamatta, vastaavat siitä tai sen osasta sano-    sesta vakuutuslaitoksesta. Saman pykälän 3 mo-
10098: tun lain 12 §:n 4 momentin nojalla eläkelai-         mentin mukaan on, jos säätiön omaisuus ei riitä
10099: tokset yhteisesti sosiaali- ja terveysministeriön    etujen täysimääräiseen turvaamiseen, oikeudet
10100: antamien perusteiden mukaisesti. Tämän sään-         siihen jaettava eläkkeen ja muiden etujen saa-
10101: nöksen perusteella ovat kaikki työntekijäin          jien sekä työntekijäin kesken säätiön säännöissä
10102: eläkelain mukaiset etuudet työntekijäin ja siis      määrätyllä tavalla. Mainittujen säännösten so-
10103: myös Villayhtymä Oy:n entisten työntekijäin          veltamisen valvonta kuuluu sosiaali- ja terveys-
10104: osalta turvattuja riippumatta siitä, onko kysy-      ministeriölle.
10105:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1970.
10106: 
10107: 
10108:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Gunnar Korhonen.
10109:                                                                                                       3
10110: 
10111: 
10112: 
10113: 
10114:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10115: 
10116:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen            Möjligheterna tili underhåll, som avses i 5 §
10117: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            lagen om socialhjälp, är beroende av den un-
10118: velse nr 202 av den 12 maj 1970 tili veder-          derhållsskyldiga arbetsgivarens solvens. Då so-
10119: börande medlem av statsrådet för avgivande av        cial- och hälsovårdsministeriet inte känner tili
10120: svar översänt följande, av riksdagsman Oili          de tillgångar som finns i Villayhtymä Oy:s
10121: Suomi ställda spörsmål:                              konkursbo och inte heller vet huru mycket
10122:                                                      fordringar eller vilka slags tillgodohavanden
10123:           "Vad ämnar Regeringen göra för att         spm har bevakats i konkursen, är det inte i
10124:        säkerställa Villayhtymä Oy benämnda           detta skede möjligt att dra några slutsatser om
10125:        aktiebolags förra anställdas underhåll        huruvida och i viiken utsträckning de under-
10126:        enligt 5 § i lagen om socialhjälp och         hållsbidrag som utgår enligt 5 § i lagen om
10127:        deras pensioner enligt APL eller för          socialhjälp är tryggade, när det gäller Villa-
10128:        att motsvarande underhåll eller pensio-       yhtymä Oy:s förra anställda, i den mån ford-
10129:        ner skall bli betalade tili Villayhtymä       ringarna behörigen har bevakats i konkursen.
10130:        Oy:s förra anställda?"                           Enligt 22 § 1 mom. lagen om pensionsstif-
10131:                                                      telser skall de stiftelsen tillhöriga medel som
10132:   Såsom svar på detta spörsmål får jag härmed        inte enligt i lag stadgad förmånsrättsordning
10133: vördsamt anföra följande:                            skall nyttjas för andra ändamål användas tili
10134:   Om tili följd av att pensionsanstalt, som          tryggande av redan utfallande pensioner och
10135: avses i lagen om pension för arbetstagare, har       förmåner, samt de enligt stiftelsens stadgar ut-
10136: gått i konkurs pension eller sådant tillägg som      gående framtida pensioner och andra förmåner
10137: nämnes i 9 § av berötda lag eller i dess 11 §        som grundar sig på anställning före likvida-
10138: avsedd tilläggsförmån icke längre är tryggad,        tions- eller konkurstillståndets inträde, genom
10139: helt eller tili en del, svarar pensionsanstalterna   att motsvarande försäkring köpes i försäkrings-
10140: gemensamt härför eller för del därav med stöd        anstalt i landet. Enligt 3 mom. i samma para-
10141: av 12 § 4 mom. av sagda lag enligt av social-        graf skall, om tiligångarna inte förslår tili fullt
10142: och hälsovårdsministeriet fastställda grunder.       tryggande av sagda förmåner, rätten tili dem
10143: På grund av detta stadgande är alla förmåner         delas mellan pensions- och övriga förmånsta-
10144: som kan förekomma enligt lagen om pension            gare samt arbetstagare på det sätt stiftelsens
10145: för arbetstagare tryggade för arbetstagarnas         stadgar föreskriver. Övervakningen av tillämp-
10146: del och således också i fråga om Villayhtymä         ningen av nämnda stadganden ankommer på
10147: Oy:s förra arbetstagare, oberoende av om det         social- och hälsovårdsministeriet.
10148: är fråga om redan utfallande pensioner eller
10149: om pensioner som börjar utgå framdeles.
10150:      Helsingfors den 11 juni 1970.
10151: 
10152:                                             Social- och hälsovårdsminister Gunnar Korhonen.
10153: Kirj. ksm. n:o 30.
10154: 
10155: 
10156: 
10157: 
10158:                                    Nikkilä ym.: Maataloustuotannon supistamisesta koulu- ja koetoi-
10159:                                       mintatiloilla.
10160: 
10161: 
10162:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10163: 
10164:    Maataloustuotteiden ylituotannosta johtuen          tuksia määrättäessä rinnastettu vankeinhoitolai-
10165: supistettiin valtion omistamien koulu- ja tut-         toksen tiloihin.
10166: kimustilojen maataloutta v. 1969 siten, että              Kun valtio on hankkinut yksityisiä maata-
10167: 10-20 prosenttia näiden viljelypinta-alasta oli        lousoppilaitoksia omistukseensa, maatalousmi-
10168: tuotannon ulkopuolella.                                nisteriön taholta on erikoisesti painotettu riit-
10169:    Maatalousministeriön toimenpiteillä on näi-         tävän suurien koulutilojen merkitystä. Tämä
10170: den tilojen 3 708 ha suuuruisesta viljelyspinta-       onkin oikein, koska näillä tiloilla tulee olla
10171: alasta jätettävä tulevana kasvukautena tuotan-         riittävät mahdollisuudet siihen opetukseen,
10172: non ulkopuolelle 730 ha, joka on keskimää-             jota ei voida toteuttaa luokassa tuntiopetukse-
10173: rin 20 prosenttia niiden viljelypinta-alasta. Jo       na. Tähän periaatteeseen nojautuen tuntuvat
10174: nyt on määräys saman suuruisesta pinta-alasta          nyt annetut määräykset vähintään ristiriitaisilta
10175: vuoden 1971 viljelyssuunnitelmiin. Annettujen          ja epäjohdonmukaisilta.
10176: ohjeiden mukaan on lisäksi maidon tuotantoa               Annetut ohjeet ja määräykset tuotannon su-
10177: supistettava näillä tiloilla niin, että tuotannon      pistamisesta sekä lisäksi kuluvalle vuodelle
10178: kokonaismäärä jää vuonna 1970 vähintään 20             myönnettyjen määrärahojen pienuus tulee ai-
10179: prosenttia ja vuonna 1971 vähintään 30 pro-            heuttamaan koulu- ja koetoimintatilojen hoi-
10180: senttia vuoden 1969 tuotantoa pienemmäksi.             dossa erittäin suuria vaikeuksia.
10181: Vehnänviljely on kaikilla näillä tiloilla kielletty.      Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
10182:    Jo nyt sovelletaan koe- ja tutkimustiloihin         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
10183: 1. 4. 70 voimaantullutta lakia 240/70, jonka           me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
10184: mukaan maidon varsinaisen markkinointimak-             jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
10185: sun lisäksi peritään 20 penniä lisämarkkinointi-
10186: maksua maitokilolta.                                            Onko Hallitus tietoinen maatalous-
10187:    Valtion omistamia koulu- ja tutkimustiloja                 tuotannon supistamiseksi annettujen
10188: käytetään opetukseen ja koetoimintaan. Näiden                 määräysten haitallisuudesta koulu- ja
10189: suunnitelmat tehdään vuosiksi eteenpäin ja                    koetoimintatiloilla ja
10190: kaikki rajoitukset häiritsevät näiden suunnitel-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10191: mien toteuttamista ja niiden käyttöä tuotan-                  ryhtyä näiden vapauttamiseksi tuotan-
10192: toon. On huomattava, että koulutilat on rajoi-                toa rajoittavista määräyksistä?
10193:       Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1970.
10194: 
10195:                 Olavi Nikkilä.                                     Timo Mäki.
10196:                                            Juuso Häikiö.
10197: 
10198: 
10199: 
10200: 
10201: E 616/70
10202: 2
10203: 
10204: 
10205: 
10206: 
10207:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10208: 
10209:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tään 30 prosenttia vuoden 1969 tuotantoa pie-
10210: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra            nemmäksi. Asianomaisten viranomaisten asiak-
10211: Puhemies, kirjeellänne 14 päivältä toukokuuta         si jätettiin määrätä, missä määrin eri tilojen
10212: 1970 n:o 209 lähettänyt valtioneuvoston               kohdalla tuotantoa supistetaan edellä mainitun
10213: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-        kokonaissupistuksen aikaansaamiseksi.
10214: taja Olavi Nikkilän ym. tekemän seuraavan                Edellä mainittu valtioneuvoston päätös sisäl-
10215: sisältöisen kysymyksen:                               si myös määräyksen vehnän viljelyn kieltämi-
10216:                                                       sestä toistaiseksi valtion omistamilla tiloilla.
10217:            "Onko Hallitus tietoinen maatalous-        Päätöksessä edellytettiin kuitenkin, että asian-
10218:         tuotannon supistamiseksi annettujen           omainen ministeriö voi antaa luvan poiketa
10219:         määräysten haitallisuudesta koulu- ja         päätöksellä annetuista ohjeista ja määräyksistä,
10220:         koetoimintatiloilla ja                        milloin se asianomaisen viraston tai laitoksen
10221:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       toiminnan kannalta tai muusta painavasta
10222:         ryhtyä näiden vapauttamiseksi tuotan-         syystä on välttämätöntä. Maatalousministeriö
10223:         toa rajoittavista määräyksistä?"             onkin tämän nojalla 30 päivänä huhtikuuta
10224:                                                       1970 antanut maataloushallitukselle luvan vil-
10225:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           jellä sen hoidossa ja hallinnassa olevilla tiloilla
10226: taen seuraavaa:                                       kevätvehnää maatalouden tutkimuskeskuksen
10227:    Hyväksyessään valtion tulo- ja menoarvion          kasvinjalostuslaitoksen kevätvehnälinjojen li-
10228: kuluvalle vuodelle Eduskunta on edellyttänyt,        säysviljelyä sekä kauppaan laskettujen kevät-
10229: että valtion oma maataloustuotanto supistetaan       vehnien perus- ja kantasiementuotantoa varten
10230: tasolle, joka suoritettavan selvityksen perus-        80 hehtaarin alalla ja syysvehnää edellä maini-
10231: teella voidaan osoittaa nykyisessä tilanteessa        tuista 1syistä ja samalla ruisjalosteiden kauko-
10232: välttämättömäksi. Saatuaan asettamaitaan komi-       eristysten tarvetta varten niin ikään 80 hehtaa-
10233: tealta ehdotuksen maataloustuotannon supista-        rin alalla. Lisäksi maatalousministeriö on 13
10234: miseksi valtion hallinnassa olevilla tiloilla val-   päivänä toukokuuta 1970 antanut luvan viljel-
10235: tioneuvosto on 9 päivänä huhtikuuta 1970 teh-        lä maatalouden tutkimuskeskuksen laitoksilla
10236: nyt päätöksen, jonka mukaan kysymyksessä             ja koeasemilla vuonna 1970 kevät- ja syysveh-
10237: tarkoitettujen tilojen osalta on määrätty vuo-       nää tutkimustarkoituksissa yhteensä n. 31,3
10238: sina 1970 ja 1971 jätettäväksi maataloustuotan-      hehtaaria käsittävällä peltopinta-alalla.
10239: non ulkopuolelle valtion koulutilojen ja Jokiois-        Mitä tulee yksityisJuontoisiin maataloudelli-
10240: ten kartanoiden yhteensä n. 3 708 hehtaaria          siin kouluihin ja tutkimuslaitoksiin, koskee
10241: käsittävästä peltoalasta sama määrä kuin vuon-       velvollisuus suorittaa maidon ja vehnän mark-
10242: na 1969 eli n. 730 hehtaaria ( n. 20 % ) , maa-      kinoimislain muuttamisen yhteydessä yhteisöille
10243: talouden tutkimuskeskuksen hallinnassa olevas-       säädettyjä korkeampia markkinoimismaksuja
10244: ta n. 900 hehtaaria käsittävästä peltoalasta         myös niitä. Laissa on kuitenkin edellytetty,
10245: vähintään 90 hehtaaria (n. 10 %) sekä Mal-           että milloin mainittujen korkeampien maksu-
10246: minkartanon ja Viikin opetus- ja koetilojen          jen periminen aiheuttaa huomattavaa haittaa
10247: yhteensä n. 410 hehtaaria käsittävästä pelto-        opetus-, koulutus-, tutkimus- tai muulle niihin
10248: alasta vähintään 60 hehtaaria ( n. 15 %) . Sa-       rinnastettavalle toiminnalle, voi valtioneuvosto
10249: malla on määrätty mainittujen tilojen maidon         hakemuksesta myöntää huojennuksia markki-
10250: tuotantoa supistettavaksi niin, että maidon          noimismaksun maksuvelvollisuudesta tai hyvi-
10251: tuotannon kokonaismäärä jää vuonna 1970 vä-          tyksiä sen suorittamisesta. Voidaan todeta, että
10252: hintään 20 prosenttia ja vuonna 1971 vähin-          valtioneuvosto on yleensä suostunut tällaisiin
10253:                                                                                                    3
10254: 
10255: yksityisten maataloudellisten koulujen ja tut-       ottaen myös huomioon annetut poikkeusluvat,
10256: kimuslaitosten hakemuksiin.                          ole olleet sen laatuisia, että niistä aiheutuisi
10257:    Hallituksen käsityksen mukaan eivät edellä        merkittävää haittaa tilojen koulutus-, tutkimus-
10258: selostetut toimenpiteet maataloustuotannon su-       tai koetoiminnalle.
10259: pistamiseksi kysymyksessä tarkoitetuilla tiloilla,
10260:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1970.
10261: 
10262:                                                            Maatalousministeri Nils Westermarck.
10263: 4
10264: 
10265: 
10266: 
10267:                           Tili Riksdagens Herr Talman
10268: 
10269:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Statsrådets ovannämnda beslut innefattade
10270: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        även en bestämmelse om förbud mot vete-
10271: se av den 14 maj 1970 nr 209 tili vederbö-          odling tilisvidare på de statsägda lägenheterna.
10272: rande medlem av statsrådet för givande av           I beslutet förutsattes dock, att vederbörande
10273: svar översänt följande av riksdagsman Olavi         ministerium kan ge tilistånd tili avvikelse från
10274: Nikkilä m.fl. ställda spörsmål:                     de i beslutet meddelade instruktionerna och
10275:                                                     bestämmelserna, om det är nödvändigt för
10276:           "Är Regeringen medveten om att            ifrågavarande ämbetsverks eller inrättnings
10277:        bestämmelserna om inskränkning av            verksamhet, eller av annan vägande orsak.
10278:        lantbruksproduktionen medför olägen-         Lantbruksministeriet gav också den 30 april
10279:        heter för skol- och försökslägenheterna,     1970 på grund härav lantbruksstyrelsen till-
10280:        och                                          stånd att på lägenheter som den förvaltar och
10281:           vilka åtgärder ämnar Regeringen           besitter odla vårvete på en areal av 80 hektar
10282:        vidtaga för att befria dem från produk-      som odling för ökning av lantbrukets forsk-
10283:        tionsres triktioner? ''                      ningscentrals växtodlingsanstalts vårvetelinjer
10284:                                                     och för bas- och stamfröproduktion av de i
10285:                                                     handeln förda vårvetesorterna, samt likaså 80
10286:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       hektar höstvete av ovannämnda skäl och sam-
10287: samt anföra följande:                               tidigt för behovet av avståndsisolering av för-
10288:    I det Riksdagen godkände statsförslaget för      ädlade rågsorter. Dessutom meddelade lant-
10289: innevarande år förutsatte den, att statens egen     bruksministeriet den 13 maj 1970 tillstånd att
10290: jordbruksproduktion skulle begränsas tili en        odla vår- och höstvete vid lantbrukets forsk-
10291: nivå, som på basen av utredning kan visas           ningscentrals inrättningar och försöksstationer
10292: vara nödvändig i det nuvarande läget. Sedan         i forskningssyfte på en sammanlagd åkerareal
10293: en av statsrådet tilisatt kommitte inlämnat för-    av ca 31,3 hektar.
10294: slag till inskränkning av lantbruksproduktionen         Vad beträffar lantbruksskolor och forsk-
10295: på lägenheter i statens besittning fattade stats-    ningsanstalter av privat natur, berör skyldig-
10296: rådet den 9 april 1970 ett beslut, enligt vilket    heten att i sainband med ändringen av lagen om
10297: beträffande de ifrågavarande lägenheterna be-        marknadsföring av mjölk och vete erlägga för
10298: stämdes, att av statens skollägenheters och          sammanslutningar stadgade högre marknads-
10299: Jockis gårds åkerareal om sammanlagt ca 3 708       föringsavgifter även dem. I lagen har dock
10300: hektar åren 1970 och 1971 utanför lantbruks-        förutsattas, att statsrådet om uppbörden av
10301: produktionen skulle lämnas lika mycket som          nämnda högre avgifter medför avsevärd olägen-
10302: år 1969, dler ca 730 hektar ( ca 20 %) , av         het för undervisnings-, utbildnings- eller annan
10303: den åkerareal som innehas av lantbrukets            därmed jämförlig verksamhet, på ansökan
10304: forskningscentral, ca 900 hektar åker, minst         kan bevilja lättnader i skyldigheten att erlägga
10305: 90 hektar ( ca 10 %) , samt av Malmgårds             marknadsföringsavgift eller lättnader däri.
10306: och Viks undervisnings- och försökslägenheters      Kostateras må, att statsrådet i allmänhet bifal-
10307: åkerareal, sammanlagt ca 140 hektar, minst          lit sådana enskilda lantbruksskolors och forsk-
10308: 60 hektar ( ca 15 %) . Samtidigt förordnades,        ningsanstalters ansökningar.
10309: att mjölkproduktionen på nämnda lägenheter              Enligt regeringens uppfattning har ovan
10310: skulle begränsas så, att totalproduktionen          beskrivna åtgärder för begränsning av lant-
10311: år 1970 blir minst 20 procent och år 1971           bruksproduktionen på de i spörsmålet avsedda
10312: minst 30 procent mindre än 1969 års produk-         lägenheterna, med beaktande även av de med-
10313: tion. Åt vederbörande myndigheter överläts          delade undantagstillstånden, icke varit av det
10314: att bestämma, i viiken mån produktioneo              slaget, att de skulle medföra någon nämnvärd
10315: minskas på de olika lägenheterna för att ovan-       olägenhet för lägenheternas utbildnings-, forsk-
10316: nämnda totalreduktion skall åstadkommas.             nings- eller försöksverksamhet.
10317:      Helsingfors den 15 juni 1970.
10318:                                                            Lantbruksminister Nils Westermarck.
10319: Kirj.ksm. n:o 31.
10320: 
10321: 
10322: 
10323:                                  Vilmi ym.: Maatilatalouden kehittämisohjelman aikaansaamisesta
10324:                                     Lapin lääniä varten.
10325: 
10326: 
10327:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
10328: 
10329:       Vaitioneuvosto asetti 9. 4. 1968 Lapin maa-lopetettu. Monilla alueilla ei vähäisestä kent-
10330: talouskomitean laatimaan maatilatalouden ke- tätyöntekijöiden lukumäärästä johtuen ehditty
10331: hittämisohjelman Lapin lääniä varten. Komi- tätä toimintaa lainkaan aloittamaan. Tästä
10332: tean tehtävä määriteltiin seuraavasti: " ... sel- syystä valtaosa Lapin läänin 15.020 maatilasta
10333: vittää Lapin läänin maatalouden nykyistä ase- on jäänyt elinkelvottomiksi ja kaikenlaisen la-
10334: maa sekä hankkimansa selvityksen perusteella kisääteisen huolenpidon ulkopuolelle.
10335: laatia paikallisiin olosuhteisiin ja maamme           Tämä Lapin läänin kohdalla tapahtunut kiel-
10336: yleiseen maatalouspolitiikkaan soveltuva maa- teinen suuntaus on lisännyt työttömyyttä ja
10337: tilatalouden kehittämisohjelma Lapin lääniä turvattomuuden tunnetta. Se on lyhyenä ai-
10338: varten ottaen huomioon alueen nykyinen vai- kana johtanut noin 15.000 Lapin asukkaan
10339: kea työllisyystilanne ja mitä laissa maankäyttö- maastamuuttoon, mistä on seurauksena kylä-
10340: lain muuttamisesta (586/67) uusien tilojen yhteisöjen ja kuntien normaalin toiminnan kai-
10341: perustamisesta on säädetty."                       kinpuolinen vaikeutuminen. Kysymys on vai-
10342:     Komitean asettamisesta on kulunut jo yli takunnallisessakin mielessä sellaista suuruus-
10343: kaksi vuotta. Tänä aikana suoritetut monet luokkaa olevasta asiasta, että epäterveen kehi-
10344: maatalouspoliittiset ja tuotantoa rajoittavat toi- tyksen korjaamiseksi tarvitaan nopeita toimen-
10345: meopiteet ovat johtaneet hätiköityihin ratkai- piteitä. Lapin elinkeinoelämää ja sen kehittä-
10346:  suihin, jotka tekevät erityisen Lapin maata- mistä haittaavat tekijät pitäisi kiireesti selvit-
10347: lousohjelman aikaansaamisen entistäkin tar- tää. Kun karjatalousvaltainen maatalous tulee
10348: peellisemmaksi ja kiireellisemmäksi. Ovathan jatkuvasti olemaan Lapin läänin tärkein perus-
10349: valtakunnalliseen ylituotanto-ongelmaan liitty- elinkeino, joka on edellytyksenä myös tämän
10350: neet ratkaisut kohdistuneet kaikkein anka- alueen asuttuna säilymiselle, olisi tämän elin-
10351: rimmin alituotantoalueisiin, erityisesti Lapin keinon tueksi saatava kiireesti oma erityisoh-
10352: lääniin, vaikka ne kaiken kohtuuden nimessä jelma, jotta Lappi ei joutuisi jatkuvasti eniten
10353: olisi tullut suunnata Etelä-Suomeen, eli alueil- antavaksi osapuoleksi valtakunnallisia ylituo-
10354: le, joista ylituotanto muodostuu. Tulokset ovat tantokysymyksiä ratkottaessa. Ilman maatalou-
10355:  näkösillä monella tapaa. Kun koko maan pel- den aseman tunnustamista ja turvaamista ei
10356:  toal!lJsta on :paketoitu vain noin 3 %, on Lapin Lapin läänin alueen autioitumista voida estää.
10357:  vähäisestä peltoalueesta paketoitu yli 11 %.         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten vai-
10358:  Samoin lypsylehmien teurastusmäärät ovat La- tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
10359: pissa kaikkein korkeimmat. Ja vaikka erilaisten tämme kunnioittaen valtioneuvoston asian-
10360:  asutuslakien mukaan tapahtunut tilojen elin- omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
10361:  kelpoistamiseen tähtäävä toiminta saatiin La- myksen:
10362: :pissa käyntiin noin 10 vuotta jälemmin kuin
10363: ~muualla maassa, on valtiovalta ryhtynyt mo-
10364:                                                               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
10365: nella tapaa tätäkin toimintaa rajoittaviin toi-            teisiin Lapin maatalouskomitean työn
10366:  menpiteisiin. Maankäyttötoimikuntia on lak-               kiirehtimiseksi ja maatilatalouden ke-
10367:  kautettu ja monia keskeneräisiä toimituksia               hittämisohjelman  aikaansaamiseksi La-
10368:                                                            pin lääniä varten?
10369:          Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1970.
10370: 
10371:                Pekka Vilmi.                                   Veikko Hanhirova.
10372:                Arttur Niemelä.                                Jouni Mykkänen.
10373:                                         Paavo Väyrynen.
10374: E 559/70
10375: 2
10376: 
10377: 
10378: 
10379: 
10380:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10381: 
10382:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-         komitean ehdotukset eivät ole vielä johtaneet
10383: tissa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra   hallituksen esityksen antamiseen Eduskunnal-
10384: Puhemies, 20 päivänä toukokuuta 1970 päivä-        le. Asiaa valmistellaan parhaillaan maatalous-
10385: tyn kirjeenne n:o 297 ohella lähettänyt vas-       ministeriössä.
10386: tattavakseni kansanedustaja Pekka Vilmin ym.          Edellä mainitun lausunnon antamisen jäl-
10387: jättämän seuraavan kysymyksen:                     keen Lapin maatalouskomitea on keskittynyt
10388:                                                    selvityksen hankkimiseen Lapin läänin maata-
10389:           "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-       louden nykyisestä tilasta. Tätä varten sen toi-
10390:        teisiin Lapin maatalouskomitean työn        mesta suoritettiin vuonna 1969 suoritetun
10391:        kiirehtimiseksi ja maatilatalouden ke-      yleisen maatalouslaskennan yhteydessä lisätie-
10392:        hittämisohjelman aikaansaamiseksi La-       dustelu, jossa muun muassa pyrittiin selvittä-
10393:        pin lääniä varten?"                         mään maatalouden jatkamiseen, supistamiseen
10394:                                                    tai laajentamiseen liittyviä kysymyksiä. Kun
10395:    Vastauksenani kysymykseen esitän kunnioit-      yleisestä maatalouslaskennasta saatavat lopul-
10396: tavasti seuraavaa:                                 liset selvittelyt samoin kuin komitean oman
10397:    Huhtikuun 9 päivänä 1968 asetti valtioneu-      tiedustelun tilastolliset selvitykset ovat viiväs-
10398: vosto maatalouskomitealle alakomitean, jonka       tyneet, valmistuu selvitys Lapin maatalouden
10399: tehtäväksi annettiin selvittää Lapin läänin maa-   nykyisestä tilasta vasta tulevan syksyn aikana.
10400: taloudellinen nykyinen asema sekä hankki-          Huomattava myöskin on, että maatilatalou-
10401: miensa selvitysten perusteella laatia paikalli-    den kehittämisrahaston varoilla suoritetaan
10402: siin olosuhteisiin ja maamme yleiseen maata-       eräässä Lapin läänin kunnassa maatilojen ra-
10403: louspolitiikkaan soveltuva maatalouden kehi-       tionalisointitutkimusta, josta saadut tulokset
10404: tysohjelma Lapin lääniä varten. Komitean oli       antavat arvokasta tietoa niistä toimenpiteistä,
10405: myös kiireellisesti annettava lausuntonsa niistä   mihin Lapin maatalouden kehittämiseksi olisi
10406: kysymyksistä, jotka koskivat uutta maankäyt-       ryhdyttävä.
10407: töehdotusta valmistelevaa maatilakomitean toi-        Sen jälkeen kun Lapin läänin maatalousko-
10408: mialaa. Lapin maatalouskomitea antoikin loka-      mitea on saanut tarpeelliseksi katsomansa sel-
10409: kuun 31 päivänä 1968 lausuntonsa viimeksi          vitykset Lapin läänin maatalouden nykyisestä
10410: mainitusta asiasta ja maatilakomitea otti mie-     tilasta, tulee se saamansa tehtävän mukaisesti
10411: tinnössään asianmukaisesti huomioon Lapin          laatimaan maatalouden kehitysohjelman Lapin
10412: maatalouskomitean tekemät esitykset. Maatila-      lääniä varten.
10413:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1970.
10414: 
10415:                                                           Maattalousministeri Nils Westermarck.
10416:                                                                                                      3
10417: 
10418: 
10419: 
10420: 
10421:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10422: 
10423:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         mittens förslag har ännu icke lett till avlåtande
10424: anger har Ni, Herr 'talman, med Eder skri-            av en 1egeringsproposition tili Riksdagen.
10425: veise av den 20 maj 1970 nr 297 tili veder-           Ärendet är som bäst under beredning i lant-
10426: börande medlem av statsrådet för avgivande            bruksministeriet.
10427: av svar översänt föijande av riksdagsman Pek-            Efter det ovannämnda utlåtande avgavs har
10428: ka Vilmi m.fl. ställda spörsmåi:                      lantbrukskommitten för Lappland koncentre-
10429:                                                       rat sig på att införskaffa utredning om lant-
10430:           "Har Regeringen för avsikt att vid-         brukets nuvarande läge i Lapplands Iän. För
10431:        taga åtgärder för påskyndande av ar-           detta ändamål gjordes genom kommittens för-
10432:        betet inom Iantbrukskommitten för              sorg i samband med den allmänna lantbruks-
10433:        Lappiand och för åstadkommande av              räkningen år 1969 en tiliäggsförfrågan, i vii-
10434:        ett för Lappiands Iän avsett program           ken man bl.a. strävade tili att utreda frågor
10435:        för utvecklande av gårdsbruket?"               som gällde fortsättande, inskränkning ellet
10436:                                                       utvidgning av lantbruket. Då den slutliga ut-
10437:     Såsom svar på spörsmåiet får jag vördsamt         redningen av den allmänna lantbruksräkningen
10438: anföra föijande:                                      och de statistiska utredningarna av kommit-
10439:     Den 9 april 1968 tilisatte statsrådet för lant-   tens egen förfrågan har försenats, blir utred-
10440: brukskommitten en underkommitte, som fick             ningen angående lantbrukets nuvarande situa-
10441: i uppdrag att utreda den nuvarande situationen        tion i Lappland färdig först närsta höst. Det
10442: inom Iantbruket i Lappiands Iän samt att på           bör även observeras, att en undersökning som
10443: basen av den införskaffade utredningen för            syftar tili rationalisering av jordlägenheterna
10444: Lappiands Iän uppgöra ett tili de Iokaia för-         utföres i en kommun av Lapplands Iän med
10445: hållandena coh vårt Iands ailmänna Iantbruks-         medel ur lantbrukets utvecklingsfond. Resul-
10446: politik anpassat program för Iantbrukets ut-          taten av denna undersökning kommer att ge
10447:  vecklande. Kommitten skulle även i brådskande        värdefulla upplysningar om de åtgärder, som
10448: ordning avge utlåtande om de frågor som be-           borde vidtagas för utvecklande av lantbruket
10449:  rörde verksamhetsområdet för jordlägenhets-          i Lappland.
10450:  kommitten, viiken bereder ett nytt jorddispo-           Så snart lantbrukskommitten för Lappland
10451:  sitionsförsiag. Lantbrukskommitten för Lapp-         har erhållit de utredningar den anser nödiga
10452: land avgav den 31 oktober 1968 sitt utlåtande         om lantbrukets nuvarande läge i Lapplands
10453:  i sistnämnda sak, och jordlägenhetskommit-           Iän, kommer den i enlighet med sitt uppdrag
10454:  ten tog i sitt betänkande vederbörligen de av        att för Lapplands Iän utarbeta ett program för
10455:  Iantbrukskommitten för Lappland gjorda fram-         utvecklande av Iantbruket.
10456:  ställningarna i beaktande. Jordiägenhetskom-
10457:       Heisingfors den 10 juni 1970.
10458: 
10459:                                                              Lantbruksminister Nils Westermarck.
10460: Kirj. ksm. n:o 32.
10461: 
10462: 
10463: 
10464: 
10465:                                  Sinisalo: Kotkan opiskelevan nuorison yhteiskunnallisen yhdistyk-
10466:                                      sen toiminnan vaikeuttamisesta.
10467: 
10468: 
10469:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
10470: 
10471:    Suojelupoliisin ilmiannan perusteella taka-      toimintaa nuorison keskuudessa edistävän nuo-
10472: varikoitiin 24. 4. 1970 Kotkan rikospoliisin toi-   risojärjestön toimintaa vaikeuttavina ja kansa-
10473: mesta kaksi "Vietnamin kansa voittaa" -julis-       laisten toimintavapauksia loukkaavina toimen-
10474: tetta Kotkan seudun opiskelevan nuorison yh-        piteitä. Tapahtuma on tämän vuoksi herättänyt
10475: teiskunnallinen seura r.y:n toimiston ikkunasta.    laajaa huomiota Kotkassa ja sen lähiseudulla ja
10476: Välittömästi tämän jälkeen on aloitettu yhä         poliisiviranomaisten toiminta on joutunut asian
10477: jatkuvat mainitun nuorisojärjestön jäsenten         johdosta outoon valoon.
10478: kuulustelut. Kuulustelujen perusteluina on vii-        Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjär-
10479: tattu rikoslakiin, joka kieltää halventamasta       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
10480: vierasta valtaa tavalla, joka aikaansaa vaaran,     tän kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
10481: että Suomen suhteet vieraaseen valtioon va-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10482: hingoittuvat.
10483:    Mainitunkaltaisia julisteita on levitetty myös               Millaisiin toimenp1te1s11n Hallitus
10484: muualla maassa ilman, että olisi ryhdytty tä-                on aikonut ryhtyä, että Kotkan opiske-
10485: mänkaltaisiin toimenpiteisiin. Rikoslakia ei voi-            levan nuorison yhteiskunnallisen yhdis-
10486: dakaan tietenkään tulkita siten, että se aset-               tyksen jäseniin kohdistuvat kuulustelu-
10487: taisi esteitä rauhantoiminnalle.                             toimenpiteet ja muut po. järjestön toi-
10488:    Kotkan takavarikointi- ja kuulustelutoimen-               minnan vaikeuttamistoimenpiteet saa-
10489: piteet ovat todetut tärkeää yhteiskunnallista                daan viipymättä päättymään?
10490:       Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1970.
10491: 
10492:                                           Taisto Sinisalo.
10493: 
10494: 
10495: 
10496: 
10497:  E 626/70
10498: 2
10499: 
10500: 
10501: 
10502: 
10503:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
10504: 
10505:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-                levan nuorison yhteiskunnallisen yhdis-
10506: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-           tyksen jäseniin kohdistuvat kuulustelu-
10507: mies, olette 20 päivänä toukokuuta 1970 päi-              toimenpiteet ja muut po. järjestön toi-
10508: vätyn kirjeenne n:o 298 ohella toimittanut                minnan vaikeuttamistoimenpiteet saa-
10509: Valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-          daan viipymättä päättymään?"
10510: nöksen kansanedustaja Taisto Sinisalon kirjalli-
10511: sesta kysymyksestä n:o 32, jossa tiedustellaan:       Vastauksena kysymykseen viittaan kunnioit-
10512:                                                    taen siihen, mitä olen samasta asiasta esittänyt
10513:          "Millaisiin toimenp1te1sun Hallitus       vastauksena kesäkuun 2 päivänä 1970 edustaja
10514:        on aikonut ryhtyä, että Kotkan opiske-      Eero Laineen suulliseen kysymykseen n:o 68.
10515:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1970.
10516: 
10517:                                                            Sisäasiainministeri Teemu Hiltunen ..
10518:                                                                                                  3
10519: 
10520: 
10521: 
10522: 
10523:                           T i II R i k s d a g en s H e r r T a I m a n.
10524: 
10525:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                studerande ungdomens i Kotka sociaia
10526: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-                  förening och övriga åtgärder som syftar
10527: velse av den 20 maj 1970 nr 298 tili veder-                till försvårande av ifrågavarande orga-
10528: börande medlem av statsrådet för avgivande av              nisations verksamhet skall bringas att
10529: svar översänt avskrift av följande av riksdags-            omedelbart upphöra?"
10530: man Taisto Sinisalo ställda skriftliga spörsmåi
10531: nr 32:                                                 Såsom svar på spörsmålet hänvisar jag vörd-
10532:                                                     samt tili det svar jag i samma sak gav den
10533:          "Vilka åtgärder har Regeringen för         2 juni 1970 på riksdagsman Eero Laines munt-
10534:        avsikt att vidtaga för att förhörsåtgär-     liga spörsmåi nr 68.
10535:        derna i fråga om medlemmarna av den
10536:      Helsingfors den 11 juni 1970.
10537: 
10538:                                                   Minister för inrikesärendena Teemu Hiltunen.
10539:                                     j
10540:                                 j
10541:                                 j
10542:                             j
10543:                             j
10544:                         j
10545:                         j
10546:                     j
10547:                     j
10548:                 j
10549:                 j
10550:             j
10551:             j
10552:         j
10553:         j
10554:     j
10555:     j
10556: j
10557: j
10558: Kirj. ksm. n:o 33.
10559: 
10560: 
10561: 
10562: 
10563:                                  Knuuti ym.: Metsätyömiesten omakotitalojen rakentamisen edis-
10564:                                     tämisestä.
10565: 
10566: 
10567:                        Eduskunnan          H erra     P u h e m i e he 11 e.
10568: 
10569:   Viime aikoina on kiinnitetty huomiota met-       tontin hankkiminen syrjäisiltäkin alueilta on
10570: :ätyöntekijöiden asunto-olojen kohentamiseen       varsin kallista, puhumattakaan puutavarasta.
10571: nm. uudistamalla laki metsä- ja lauttaustyö-       Käsityksemme onkin, että valtion tulisi saada
10572: räen yhteisasunnoista. Kun metsähallituksella      oikeus myydä vakinaisessa työsuhteessa ole-
10573: m huomattavan suuri vakinaisten metsätyön-         ville metsätyömiehille maata alle käyvän hin-
10574: ekijäin määrä, ei yhteismajoitusta voida pitää     nan ,tai vuokrata sitä pitkällä vuokrasopimuk-
10575: tyvänä ratkaisuna, vaan heille tulisi luoda mah-   sella sekä luovuttaa omakotitalon rakentami-
10576: lollisuudet saada asua perhei:ttensä parissa. Jo   seen tarvittavan puutavaran valtion metsästä
10577: rksistään lasten kasvatuksen kannalta olisi per-   kantohinnalla.
10578: leasuntojen ~saanti tärkeää. On myöskin sel-          Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
10579: rää, että nuoremmat metsätyömiehet sen jäl-        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
10580: 'een kun heistä on tullut perheellisiä, eivät      tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10581: :nää 1970 luvulla suostu asumaan niin alkeel-      vaksi seuraavan kysymyksen:
10582: isissa oloissa kuin mitä nyt tapahtuu. Voi-
10583: laksemme turvata metsätyömiesammattikunnan                   Tuleeko Hallitus edistämään vaki-
10584: ra:kinaistumisen, olisi metsähallituksen valtion          naisessa työsuhteessa olevien metsätyö-
10585: ukemana ryhdy;ttävä toimenpiteisiin olosuhtei-            miesten omakotitalorakentamista anta-
10586: len parantamiseksi. Nykyisen korkean hintata-             malla taloudellisia helpotuksia . ;tontti-
10587: on mukaan ei metsätyömiehillä ole varaa ryh-              maan ja rakennuspuiden hankinnassa?
10588: yä omakotitalon rakentamispuuhiin, koska jo
10589:     Helsingissä 20 päivänä ttoukokuuta 1970.
10590: 
10591:               Urho E. Knuuti.                                 Uljas Mäkelä.
10592:               U. H. Voutilainen.                              Valde Nevalainen.
10593: 
10594: 
10595: 
10596: 
10597: ~ 643/70
10598: 2
10599: 
10600: 
10601: 
10602: 
10603:                        Edu sku nn an       Herra      P u h e m i e h e 11 e.
10604: 
10605:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-             Metsähallituksella ei ole ollut mahdollisuuk
10606: tissa mainitussa .tarkohuksessa Te, Herra Pu-      sia alennuksia myöntämällä tai muullakaan :ta
10607: hemies, olebte kirjeellänne 20 päivältä touko-     voin edistää vakinaisten metsätyöntekijäin oma
10608: kuuta 1970 n:o 299 lähettänyt valtioneUvos-        kotira:kennustoirnintaa. Asuntotonttien myyn
10609: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-     nin suhteen on ratkaisuvalta, valtioneuvostor
10610: edustaja Knuutin ym. tekemän seuraavan sisäl-      oikeudesta luovuttaa toisen omaksi valtion eri
10611: töisen kysymyksen:                                 näistä maaomaisuutta ja tuloa tuottavia oikeuk
10612:                                                    sia heinäkuun 27 päivänä 1922 annetun lair
10613:           "Tuleeko Hallitus edistämään vaki-        ( 175/22) mukaan vähäarvoisten alueiden osal
10614:        naisessa työsuhteessa olevien metsätyö-     ta valtioneuvostolla, kun taas arvokkaampier
10615:        miesten omakotitalorakentamista anta-       alueiden osalta luovutuksesta yksityistapauk
10616:        malla . taloudellisia helpotuksia tontti-   sessakin säädetään lailla. Alueen vuokraami
10617:        maan ja rakennuspuiden hankinnassa?"        nen voi tapahtua ainoastaan käypää vuokra~
10618:                                                    vastaan. Mikäli kysymykseen tulee asutustaa·
10619:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      jamissa olevien valtion tonttien ja niihin ver
10620: en seuraavaa:                                      rattavien maa-alueiden vuokralle antaminer.
10621:    Kysymyksen perusteluissa lausutaan mm.,         viittä vuotta pitemmäksi ajaksi, on ennen rat·
10622: että "kun metsähallituksella on huomattavan        kaisua pyydettävä, lukuun ottamatta asutustar·
10623: suuri vakinaisten metsätyöntekijäin määrä, ei      koituksiin hankitun maan vuokralle antoa, lau
10624: yhteismajoitusta voida pitää hyvänä ratkaisuna,    sunto valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnalta
10625: vaan heille tulisi luoda mahdollisuudet saada      Metsähallitus on tulo- ja menoarvioehdotukses·
10626: asua perheittensä parissa." Tämän päämäärän        saan vuodelle 1971 ehdottanut 50 000 mar·
10627: saavuttaminen on ollut myös metsähallituksen       kan suuruista määrärahaa yleishyödyllisiin tar·
10628: pyrkimyksenä vakinaisten metsätyöntekijöiden       koituksiin ja metsähallituksen vakinaisille met·
10629: osalta. Jo useita vuosia sitten on siirrytty,      sätyömiehille luovutettavien rakennuspuider
10630: missä se on voinut tulla kysymykseen, työn-        kantohinnan alentamista ja alennuksen met·
10631: tekijöiden kuljettamiseen päivittäin työmaalle     ·sähallitukselle korvaamista varten.
10632: ja takaisin joko siten, että metsähallitus itse        Kysymyksessä tarkoitettu asia on tärkeä j~
10633: suorittaa kuljetuksen 1tai siten, että työnteki-   vaatii toimenpiteitä. Kun vireillä oleva selvit·
10634: jälle maksetaan korvaus oman ajoneuvon käyt-       .telyn tarkistaminen on saatettu loppuun, jou·
10635: tämisestä.                                         dutaan määrärahojen hankkimispyrkimysten
10636:    Kokonaistilanteen selvittämiseksi on laadittu   ohella harkitsemaan lainsäädännöllisiä 1toimen·
10637: alustava tutkimus asutustaajamista, jotka met-     piteitä. Metsähallituksen vakinaisen metsätyön·
10638: sähallituksen metsien sijainnin ja toiminnan       tekijäkunnan osalta tulee tällöin nähtävästi
10639: kannalta :tulisivat kysymykseen vakinaisten        harkittavaksi muun muassa sellaisten säännös·
10640: metsätyöntekijöiden asuinpaikkakuntina ja jot-     ten valmistelu, joiden mukaan voidaan va:kinai·
10641: ka samalla tarjoaisivat työntekijöille ja heidän   selle metsätyömiehelle myydä taajamaan tule-
10642: ,perheilleen yleisesti asetettavien vaatimusten    van omakotitalon rakentamiseen tarvittav~
10643: mukaiset yhteiskunnalliset palvelukset, joiden     puutavara alennetulla hinnalla, vuokrata siihen
10644: osalta muun muassa kauppaliikkeiden ja kou-        soveltuvasta taajamasta tonttialue alennetulla
10645: lun läheisyydellä on tärkeä merkitys. Sanottu      vuokralla ja tarpeen mukaan hankkia valtiolle
10646: alustava selvittely on parhaillaan tarkistetta-    tätä tarkoitusta varten tonttialueita.
10647: vana.
10648:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1970.
10649: 
10650:                                                           Maatalousministeri Nils Westermarck.
10651:                                                                                                   3
10652: 
10653: 
10654: 
10655: 
10656:                         T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10657: 
10658:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           Forststyre1sen har icke haft möjlighet att
10659: 1ger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          genom att bevilja rabatter eller på annat sätt
10660: !1se av den 20 maj 1970 nr 299 tili vederbö-      främja stadigvarande skogsarbetares egnahems-
10661: nde medlem av statsrådet för avgivande av         byggnadsverksamhet. Bestämmanderätt i fråga
10662: •ar översänt följande av riksdagsman Knuuti       om försäljning av bostadstomter av mindre
10663:  . fl. ställda spörsmål:                           värde har enligt lagen den 27 juli 1922 om
10664:                                                   rätt för statsrådet att föryttra särskild statens
10665:         "Kommer Regeringen att främja i           egendom och inkomstgivande rättigheter ( 175/
10666:      vara:ktigt  arbetsförhållande stående        22) statsrådet, då däremot i fråga om överlå-
10667:      skogsarbetares egnahemsbyggen genom          telse av värdefullare områden också i enskilda
10668:      att bevilja ekonomiska lättnader vid         fall stadgas genom lag. Arrendering av område
10669:      anskaffning av tomtjord och byggnads-        kan ske endast mot gängse arl:'ende. Då fråga
10670:      virke?"                                      är om utarrendering av statens tomter och
10671:                                                   med sådana jämförliga jordområden på ;tätor-
10672:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        ter för en längre >tid än fem år, skall innan
10673: 1föra följande:                                   beslu>t fattas, tillstånd inhämtas av statsrådets
10674:   I motiveringen för spörsmålet sägs bl.a., att   finansutskott, förutom i fråga om arrendering
10675: iå forststyrelsen har ett stort antal stadig-     av jord som anskaffats för ko1onisationsända-
10676: lrande skogsarbetare, kan gemensam inkvar-        mål.
10677: ~ring icke anses som en god lösning, utan             Forststyrelsen har i sitt budgetförslag för år
10678: löjligheter borde skapas för skogsarbetarna        1971 föreslagit ett anslag om 50 000 mk för
10679: :t .bo tillsammans med sina familjer." Upp-       allmännyttiga ändamål och för sänkning av
10680: iendet av detta må1 har också varit forststy-     rotpriset på byggnadsvirke som överlåtes till
10681: :lsens syfte i fråga om de stadigvarande skogs-   forststyrelsens stadigvarande skogsarbetare och
10682: :betarna. Man har redan för flera år sedan        för ersättningar till forststyrelsen för prissänk-
10683: •erallt där detta kunnat komma i fråga över-      ningarna.
10684: ltt tili daglig transport av arbetarna till ar-       Det i spörsmålet avsedda ärendet är viktigt
10685: ~splatsen och därifrån antingen så1unda, att      och kräver åtgärder. Så snart den pågående
10686: ,rststyrelsen själv ombesörjer transporten el-    granskningen av utredningen har blivit s1ut-
10687: :r sålunda, att till arbetstagaren erlägges er-   föl:'d, blir man tvungen att jämsides med strä-
10688: ittning för nyttjande av eget fordon.             vandena för erhållande av anslag även pröva
10689:   För utredning av situationen i dess helhet      lagstiftningsåtgärder. I fråga om forststyrelsens
10690: ar en preliminär undersökning utförts på de       stadigvarande skogsarbetarkår kommer man då
10691: itorter, vilka med tanke på de platser där        uppenbarligen att bli tvungen att bl.a. pröva
10692: >rststyrelsen har skogar och dess verksam-        beredning av sådana stadganden, enligt vilka
10693: e:t s:kulle komma i fråga såsom boningsonter      >till stadigvarande skogsarbetare kan säljas nö-
10694: >r stadigvarande skogsarbetare och vilka sam-     digt virke för byggande av ett egnahemshus på
10695: digt skulle erbjuda arbetstagarna jämte deras     tätort till nedsatt pris, arrenderas tomtområde
10696: uniljer ,sådana sociala tjänster som motsvarar    på lämplig tätort till nedsatt arrende, och i
10697: llmänna krav, varvid bl.a. närheten av butiker    mån av behov för ändamålet anskaffas tomt-
10698: ch skolor är av viktig betydelse. Den nämnda      områden åt staten.
10699: reliminära utredningen håller som bäst på
10700: bt granskas.
10701:     Helsingfors den 18 juni 1970.
10702: 
10703:                                                         Lantbruksminister Nils Westermarck.
10704: Skriftl. spm. nr 34.
10705: 
10706:                                   Stenbäck m. fl.: Om ersättande av de oljeskador m/t Raphael
10707:                                       förorsakat i Borgå skärgård.
10708: 
10709:                            T ill R i k s d a g e n s H er r    T a 1m a n.
10710: 
10711:    Den oljeolycka det sovjetiska tankfartyget        makten väntas svara för åtgärder mot en mot-
10712: Raphaels grundstötning den 15. 12. 1969 utan-        part, men icke mot tredje man ...
10713: för Emsalö i Borgå skärgård förorsakade har              Oljeskadorna i naturen inskränker sig icke
10714: vad konsekvenserna beträffar nu delvis blivit        tili synliga anhopningar, utan intränger i och
10715: klarlagd. Efter islossningen har det framgått        penetrerar jordlager, nedsjunker till botten och
10716: att många öar i denna skärgård blivit ned-           förstör växtlighet, fiskbeståndet etc. En utjäm-
10717: smutsade av den utrunna oljan och att oljan          ning av detta skeende anses kräva en mycket
10718: trots den igångsatta destruktionen och rengö-        lång tidscykel.
10719: ringen kommer att förorsaka skärgårdsborna,              Privaträttsligt innebär oljeskadorna en värde-
10720: mark- och vattenägarna betydande och be-             nedgång, viiken kan mätas. Oljebekämpande
10721: stående skador. Kustavsnittets fågelliv befinner     med eld innebär icke blott ödeläggande av
10722: sig i fara och fiskerinäringen har råkat i en        naturen utan förstörande av tillgång."
10723: allvarlig situation. Också skärgårdsavsnittets           En utredning av ersättningsfrågan förefaller
10724: betydelse som rekreationsområde minskar på           därför nödvändig, då det självfallet är otänk-
10725: grund av de omfattande skadorna.                     bart att frågan skulle kunna lämnas öppen på
10726:       Då således många olika yrkesutövare och        grund av att internationell praxis inte ger
10727: enskilda medborgare direkt förorsakas ekono-         någon anvisning om hur ersättningen i detta
10728: misk förlust och annan skada, är det naturligt       fall skall utfås.
10729: att en snabb utredning av ersättningsfrågan har          Inte heller Oljeskyddskommitten tar i sitt
10730: blivit nödvändig, inte minst med tanke på den        betänkande av den 29. 12. 1969 upp ersätt-
10731: oro, som råder bland de skadelidande. I en           ningsfrågan till behandling i fall som detta.
10732: skrivelse, som den 13 maj 1970 överlämnades              Med hänvisning till ovanstående och med
10733: tili handels- och industriministeriet, säger jord-   stöd av riksdagsordningens 37 § 1 mom. fram-
10734: och vattenägarna inom Onas fiskelags område          ställes följande spörsmål att besvaras av veder-
10735: bl. a. följande:                                     börande medlem av statsrådet:
10736:     "Enligt västerländsk rättspraxis åligger det
10737: redaren för såväl torrlast som tankfartyg att                   Har Regeringen låtit föranstalta en
10738: med sin egendom svara för skador tillfogade                 juridisk utredning och ekonomisk kart-
10739: tredje man eller att täcka dessa betydande ris-             läggning av ersättningsfrågan med an-
10740: ker genom specialförsäkring, s.k. Protection                ledning av de oljeskador m/t Raphael
10741: and Indemnity ( P & I). Vid timat oljehaveri                förorsakat i Borgå skärgård, och om så
10742: ikläder sig försäkringsbolaget ansvaret för                 är,
10743:  rengöring, ersättning av materiell eller fysisk                på vilket sätt kommer statsmakten
10744:  skada etc.                                                 att ordna utbetalningen av skadestånd
10745:     Denna försäkringsform är icke känd inom                 tili mark- och vattenägarna i området?
10746: de socialistiska staterna, där rederiet - stats-
10747:       Helsingfors den 19 april 1970.
10748: 
10749:            Pär Stenbäck.                Evald Häggblom.                Esko J. Koppanen.
10750:            Carl Olof Tallgren.          Ragnar Granvik.                Aslak Aas.
10751:            Henrik Westerlund.           Georg C. Ehrnrooth.            Elsi Hetemäki.
10752:            Victor Procope.              Juha Vikatmaa.                 Pertti Salolainen.
10753:            Elly Sigfrids.               Ulf Sundqvist.                 Antero Salmenkivi.
10754:            Ingvar S. Melin.             Juhani Orrenmaa.               Matti Silander.
10755:                                         Jouni Mykkänen.
10756: E 627/70
10757: 2
10758: 
10759: Kirj. ksm. n:o 34.                                                                       Suomennos.
10760: 
10761:                                  Stenbäck ym.: M/t Raphaelin Porvoon saaristossa aiheuttamien
10762:                                      öljyvahinkojen korvaamisesta.
10763: 
10764:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
10765: 
10766:    Neuvostoliittolaisen säiliöalus Raphaelin Emä-   valtioissa, joissa laivanvarustajan = valtioval-
10767: salon ulkopuolella Porvoon saaristossa 15. 12.      lan odotetaan vastaavan vastapuolen, mutta ei
10768: 1969 tapahtuneen karilleajon aiheuttama öljy-       kolmanteen mieheen kohdistuvista toimen-
10769: onnettomuus on seurausten osalta nyt osittain       piteistä ...
10770: selvitetty. Jäiden lähdön jälkeen on ilmennyt,         Öljyvahingot eivät rajoitu luonnossa näky-
10771: että ulos valunut öljy on liannut monia saaria      viin kerrostumiin, vaan tunkeutuvat ja imeyty-
10772: tässä saaristossa ja että öljy huolimatta käyn-     vät maakerrostumiin, vajoavat pohjaan ja
10773: nistetystä tuhoamisesta ja puhdistamisesta tulee    tuhoavat kasvullisuutta, kalakannan jne. Tämän
10774: aiheuttamaan saariston asukkaille, maan- ja         tapahtumisen vaikutusten tasoittumisen katso-
10775: vedenomistajille, huomattavia ja pysyviä vahin-     taan vaativan hyvin pitkän ajan.
10776: koja. Rannikkokaistan linnuston elämä on vaa-          Yksityisoikeudellisesti öljyvahingot merkitse-
10777: rassa ja kalastuselinkeino on joutunut vaka-        vät mitattavissa olevaa arvonalennusta. Öljyn
10778: vaan tilanteeseen. Myös tämän saariston mer-        torjunta tulella ei merkitse vain luonnon
10779: kitys .virkistysalueena vähenee laajalle ulottu-    autioittamista vaan omaisuuden hävittämistä."
10780: vien vahinkojen vuoksi.                                Korvauskysymyksen selvittäminen tuntuu sen
10781:    Koska monille eri ammatinharjoittajille ja       vuoksi välttämättömältä, koska ei tietenkään
10782: yksityisille kansalaisille täten suoranaisesti      ole ajateltavissa, että kysymys jätettäisiin avoi-
10783: aiheutetaan taloudellista tappiota ja muuta va-     meksi sen johdosta, ettei kansainvälinen käy-
10784: hinkoa, on luonnollista, että korvauskysymyk-       täntö anna mitään osviittaa siitä, miten kor-
10785: sen pikainen selvittäminen on käynyt välttä-        vaus tässä tapauksessa saadaan.
10786: mättömäksi, etenkin sen levottomuuden joh-             Myöskään öljyntorjuntakomitea ei ota 29. 12.
10787: dosta, joka vallitsee vahinkoa kärsineiden kes-     1969 antamassaan mietinnössä esille tämän kal-
10788: kuudessa. Kirjelmässä, joka toukokuun 13 päi-       taista tapausta.
10789: vänä 1970 jätettiin kauppa- ja teollisuusminis-        Yllä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
10790: teriölle, Onaksen kalastuskunnan alueen maan-       sen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme val-
10791: ja vedenomistajat sanovat mm. seuraavaa:            tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
10792:    "Länsimaisen oikeuskäytännön mukaan on           seuraavan kysymyksen:
10793: sekä kuivalastialusten että säiliöalusten varus-
10794: tajan omaisuudellaan vastattava 'kolmannelle                   Onko Hallitus toimituttanut m/t
10795: miehelle' aiheutuneista vahingoista tai katet-              Raphaelin Porvoon saaristossa aiheutta-
10796: tava nämä merkittävät riskit erityisvakuutuk-               mien öljyvahinkojen johdosta vahingon-
10797: sella, nk. Protection and Indemnity ( P & I)                korvauskysymyksen juridista selvitystä
10798: vakuutuksella. Öljyvahingon sattuessa vakuu-                ja taloudellista kartoitusta, ja jos on,
10799: tusyhtiö ottaa vastattavakseen puhdistuksesta,                 millä tavoin valtiovalta tulee järjes-
10800: aineellisista tai henkilövahingoista jne.                   tämään vahingonkorvauksen maksami-
10801:    Tätä vakuutusmuotoa ei tunneta sosialistisissa           sen alueen maan- ja vedenomistajille?
10802:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1970.
10803: 
10804:          Pär Stenbäck.                 Evald Häggblom.                 Esko J. Koppanen.
10805:          Carl Olof Tallgren.           Ragnar Granvik.                 Aslak Aas.
10806:          Henrik Westerlund.            Georg C. Ehrnrooth.             Elsi Hetemäki.
10807:          Victor Procope.               Juha Vikatmaa.                  Pertti Salolainen.
10808:          Elly Sigfrids.                Ulf Sundqvist.                  Antero Salmenkivi.
10809:          Ingvar S. Melin.              Juhani Orrenmaa.                Matti Silander.
10810:                                        Jouni Mykkänen.
10811:                                                                                                         3
10812: 
10813: 
10814: 
10815: 
10816:                         E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
10817: 
10818:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        merenkulkuhallitus ei vielä ole tehnyt lopul-
10819: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lista päätöstä mahdollisessa syyteasiassa.
10820: olette 21 päivänä toukokuuta 1970 päivätyn               Mitään yhtenäistä vahinkojen kokonais-
10821: kirjeenne n:o 321 ohella toimittanut Valtio-          arviointia ei tapahtuman johdosta ole viran-
10822: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       omaisten toimesta suoritettu. Sitä vastoin me-
10823: kansanedustaja P. Stenbäckin ym. kirjallisesta        renkulkuhallitus heti karilleajon tapahduttua
10824: kysymyksestä n:o 34, jossa tiedustellaan:             ryhtyi kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin
10825:                                                       vahinkojen torjumiseksi ja korjaamiseksi. Puh-
10826:           "Onko Hallitus toimituttanut m/t            distustoimet jouduttiin meren jäätymisen
10827:        Raphaelin Porvoon saaristossa aiheutta-        vuoksi keskeyttämään talveksi, mutta niitä jat-
10828:        mien öljyvahinkojen johdosta vahingon-         kettiin jäitten lähdettyä, ja työt saatettiin lop-
10829:        korvauskysymyksen juridista selvitystä         puun touko-kesäkuun vaihteessa. Näihin puh-
10830:        ja taloudellista kartoitusta, ja jos on,       distustoimiin on valtio käyttänyt tähän men-
10831:           millä tavoin valtiovalta tulee järjes-      nessä varoja yhteensä noin 250 000 mk. Töi-
10832:        tämään vahingonkorvauksen maksami-             den lopettaminen johtui siitä, että kaikki olen-
10833:        sen alueen maan- ja vedenomistajille?"         naiset vahingot katsottiin jo korjatuiksi.
10834:                                                          Koska öljysaasteen aiheuttamien vahinkojen
10835:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          pysyvyyttä on joissakin tapauksissa ollut vaikea
10836: taen seuraavaa:                                       ennalta oikein arvioida ja koska tapahtuneen
10837:     Nykyisin voimassa olevan oikeutemme, sa-          onnettomuuden vastuukysymys on vielä lopul-
10838: moin kuin kansainvälisen käytännönkin mu-             lisesti selvittämättä, ei hallitus tässä vaiheessa
10839: kaan, aluksen omistaja vastaa aluksen aiheutta-       katso aiheelliseksi suorittaa maan- ja veden·
10840: mista öljy- kuten muistakin vahingoista, mikäli       omistajille puhdistuskustannusten lisäksi raha-
10841: vahinko on aiheutunut laivaväen tai muun              korvauksia, vaikka sellaisten maksaminen
10842: aluksen palveluksessa olleen henkilön virheestä       eräissä tapauksissa kieltämättä olisikin kohtuul-
10843: tai laiminlyönnistä. Näin ollen asianomaisen          lista. Mikäli myöhemmin voidaan todeta
10844: neuvostoliittolaisen varustamon vastuu vahin-         alueella öljyvuodosta aiheutuneita pysyviä hait-
10845: goista riippuu siitä, voidaanko vahinko lukea         toja, ei mikään estä ottamasta asiaa 'mdelleen
10846: jonkun aluksella palvelleen henkilön syyksi.          käsiteltäväksi.
10847: Mikäli katsotaan, että karilleajo on johtunut            Heti tankkialus Raphaelin tapauksrn jälkeen
10848: esim. sellaisesta näkyvyyden yllättävästä huo-        ryhdyttiin valmistamaan uutta laimäädäntöä
10849: nontumisesta, johon aluksen ohjailusta vas-           öljyvahinkojen torjumisesta ja vahinkojen kor-
10850: tuussa olleet henkilöt eivät kohtuudella ole voi-     vaamisesta. Tämä lainsäädäntö antaisi viran-
10851: neet varautua, ei varustamo ole vahingosta            omaisille entistä paremmat valtuudet valvoa
10852: vastuussa.                                            tankkialusliikennettä ja varaisi myös vahinkoa
10853:     Vastuukysymyksen ratkaisu kuuluu viime            kärsineelle mahdollisuudet saada korvausta sil-
10854:  kädessä tuomioistuimelle, mutta käytännössä          loinkin, kun voimassa olevan oikeuden mukaan
10855:  tämänkaltaiset karilleajojutut tulevat tuomio-       laivanisäntä ei ole vahingosta vastuussa. Halli-
10856:  istutmtssa vireille merenkulkuviranomaisten          tus ·toivoo saavansa tämän lakiesityksen Edus-
10857:  aloitteesta. Tankkialus Raphaelin tapauksessa        kunnan käsiteltäväksi ensi syyskaudella.
10858:       Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1970.
10859: 
10860: 
10861:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Olavi J. Matitila.
10862: 4
10863: 
10864: 
10865: 
10866: 
10867:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
10868: 
10869:   1 :det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         styrelsen ännu inte fattat slutligt beslut om
10870: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            eventuelit åtal.
10871: velse av den 21 maj 1970 nr 321 tili veder-             Någon enhetlig totalvärdering av skadorna
10872: bör:ande medlem av statsrådet för avgivande          har icke företagits av myndigheterna med an-
10873: av svar översänt följande av riksdagsman P.          ledning av det inträffade. Däremot vidtog sjö-
10874: Stenbäck m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr       fartsstyrelsen omedelbart efter grundstötningen
10875: 34:                                                  alla tänkbara åtgärder i syfte att avvärja och
10876:                                                      avhjälpa skador. Åtgärderna för avlägsnande
10877:            "Har Regeringen låtit föranstalta en      av oljan måste avbrytas för den tid av vintern
10878:        juridisk utredning och ekonomisk kart-        då havet var is.belagt, men de Jortsattes så
10879:        läggning av ersättningsfrågan med an-         snart isarna gått, och arbetena var · slutförda
10880:        ledning av de oljeskador m/ t Raphael         i månadsskiftet maj-juni. För dessa åtgärder
10881:        förorsakat i Borgå skärgård, och om så        har staten hirttilis använt sammanlagt omkring
10882:        är,                                           250 000 mk. .Att arbetena har upphört, beror
10883:            på vilket sätt kommer statsmakten         på att alla väsentliga skador ansetts avhjälpta.
10884:        att ordna utbetalningen av skadestånd            Då det i vissa fall har varit svårt att på
10885:        tili mark- och vattenägarna i området?"       förhand rilktigt bedöma oljeskadornas varaktig-
10886:                                                      het och då frågan om ansvaret för den upp-
10887:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         komna skadan ännu inte är slutligt avgjord,
10888: anför:a följande:                                    anser regeringen ej skäl föreligga att i detta
10889:    Enligt vår gällande rätt och likaså enligt        skede, utöver vad som utbetalats för avlägs-
10890: internat1onell praxis svarar ägaren av fartyg        nande av oljan, erlägga skadestånd tili jord-
10891: för olje- och andra skador som fartyget föror-       och vattenägare, ehuru det onekligen i vissa
10892: sakat, om skadan har uppstått tili följd av fel      fali skulie vara ,skäligt att utge ersättning. Om
10893: eller .försummelse från besättningens elier          det senare kan konstateras, att oljeläckaget har
10894: annan ombord anstälid persons sida. Vid              förorsakat bestående olägenheter, hindrar in-
10895: sådant förhåliande beror vederbörande sovje-         genting att saken upptages <tili ny behandling.
10896: tiska rederis ansvar för skadan av huruvida             Omedelbart efter tankfartyget Raphaels
10897: denna kan läggas någon ombord på fartyget            grundstötning vidtogs åtgärder för utarbetande
10898: anstälid person tili last. Om det anses, att         av ny lagstiftning om förebyggande av oljeska-
10899: grundstötningen berott t.ex. på ·sådan överras-      dor och ersättande av skador som redan upp-
10900: kande försämring av sikten, som de för far-          kommit. Denna lagstiftning skulie ge myndig-
10901: tygets navigering ansvariga personeroa inte          heterna större befogenheter att övervaka tank-
10902: rimligtvis kan ha varit beredda på, är rederiet      fartygstrafiken och även medge dem som lidit
10903: icke ansvarigt för skadan.                           skador möjlighet att utfå ersättning också när
10904:    Avgörandet av ansvarsfrågan ankommer i            redaren enligt gällande rätt icke är ansvarig
10905: sista hand på domstol, men i praktiken kom-          för skadan. Regeringen hoppas kunna avlåta
10906: mer mål om grundstötningar av detta slag tili        denna lagproposition tili Riksdagen inkom-
10907: domstol på initiativ av sjöfartsmyndigheterna.       mande höst.
10908: Vad beträffar tankfartyget Raphael har sjöfarts-
10909:       Helsingfors den 23 juni 1970.
10910: 
10911: 
10912:                                                    Handels- och industriminis•ter Olavi f. Mattila.
10913: Kirj. ksm. n:o 35.
10914: 
10915: 
10916: 
10917: 
10918:                                  Juvela ym.:    Rintamamiesten eläketurvan järjestämisestä.
10919: 
10920: 
10921:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
10922: 
10923:    Vaikka sodan päättymisestä on jo kulunut         eduskunnassa. Edelleen po. liitto esittää, että
10924: 25 vuotta on entisten rintamamiesten eläke-         entisille rintamamiehille järjestettäisiin maksu-
10925: turvan järjestäminen edelleen hoitamatta. So-       ton terveydenhoito. Tämä koskisi noin 140 000
10926: dan alussa ja aikana annetut lupaukset ovat         entistä rintamamiestä. Tämän lisäksi liitto pi-
10927: jääneet toteuttamatta. Tosin tätä edeltäneen        tää erittäin tärkeänä, että ylimääräisen rinta-
10928: eduskunnan aikana alettiin tähän asiaan kiin-       mamieseläkkeen jakoperusteita kiireellisesti
10929: nittää ensimmäisen kerran vakavampaa huo-           laajennetaan.
10930: miota ja sen seurauksena olikin ensimmäisen            Keskeisin kysymys on kuitenkin entisten
10931: määrärahan saaminen budjettiin ns. ylimääräi-       varsinaisten rintamamiesten eläketurvan koko-
10932: siä rintamamieseläkkeitä varten. Monista puut-      naisratkaisun aikaansaaminen. Tätä koskevaa
10933: teistaan huolimatta tämä ratkaisu avasi kuiten-     esitystä odotetaan hallitukselta mahdollisim-
10934: kin tien asian myönteiselle kehittämiselle.         man pian.
10935:    Rintamamiesten eläkekysymyksen järjestämi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10936: sessä oikeudenmukaiselle pohjalle on saatava        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
10937: nopeasti aikaan tyydyttävä kokonaisratkaisu.        tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10938: Pelkät puheet ja suunnitelmat eivät pienim-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10939: mässäkään määrin paranna vaikeuksissa elävien
10940: entisten rintamamiesten asemaa. Rintamamies-                  Milloin Haliitus aikoo antaa Edus-
10941: veteraanien liitto on esittänyt, että kaikki rin-          kunnalle esityksen varsinaisten rintama-
10942: tamasotilastunnukseen oikeutetut voisivat niin             miesten eläketurvan järjestämisestä ja
10943: halutessaan siirtyä kansaneläkkeelle jo 55 vuo-            eläkeikärajan alentamisesta 55 ikävuo-
10944: den iän saavutettuaan. Tämä edellyttäisi eri-              teen?
10945: tyisen rintamamiesten eläkelain säätämistä
10946:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1970.
10947: 
10948:                Aulis Juvela.                                    Pauli Räsänen.
10949:                Heikki Mustonen.                                 V. J. Rytkönen.
10950:                Niilo Koskenniemi.                               Niilo Nieminen.
10951: 
10952: 
10953: 
10954: 
10955: E 625/70
10956: 2
10957: 
10958: 
10959: 
10960: 
10961:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10962: 
10963:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-            Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
10964: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-      taen seuraavaa:
10965: hemies, olette 21 päivänä toukokuuta 1970             Rintamamiesten eläketurvan kehittämistä
10966: päivätyn kirjeenne n:o 322 ohella toimittanut      koskeva asia on parhaillaan eläkejärjestelmä-
10967: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-   komitean selvitettävänä. Hallitus on katso-
10968: nöksen kansanedustaja Juvelan ym. kirjalli-        nut, ettei se voi tehdä ratkaisua asiassa ennen
10969: sesta kysymyksestä n:o 35, jossa tiedustellaan:    kuin sanotun komitean työ tältä osin on val-
10970:           "Milloin Hallitus aikoo antaa Edus-      mistunut. Komitean työtä tullaan kiirehti-
10971:        kunnalle esityksen varsinaisten rintama-    mään.
10972:        miesten eläketurvan järjestämisestä ja
10973:        eläkeikärajan alentamisesta 55 ikävuo-
10974:        teen?"
10975:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1970.
10976: 
10977: 
10978:                                                 Sosiaali- ja terveysministeri Gunnar Korhonen.
10979:                                                                                                  3
10980: 
10981: 
10982: 
10983: 
10984:                           Tili Riksdagens Herr Talman
10985: 
10986:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
10987: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         anföra följande:
10988: velse av den 21 maj 1970 nr 322 tili veder-         Frågan om utbyggande av frontmännens
10989: börande medlem av statsrådet för avgivande        pensionsskydd är som bäst under utredning i
10990: av svar översänt avskrift av följande av riks-    en för utarbetande av pensionssystem tilisatt
10991: dagsman Juvela m. fl. ställda skriftliga spörs-   kommitte. Regeringen har ansett, att den inte
10992: mål nr 35, i vilket frågas:                       kan fatta avgörande i saken, förrän kommitten
10993:            "När ämnar Regeringen förelägga        har fått sitt arbete färdigt tili denna del. Kom-
10994:        Riksdagen proposition angående de          mittens arbete kommer att påskyndas.
10995:        egentliga frontmännens pensionsskydd
10996:        och sänkning av pensionsåldersgränsen
10997:        tili 55 år?"
10998:      Helsingfors den 18 juni 1970.
10999: 
11000: 
11001:                                            Social- och hälsovårdsminister Gunnar Korhonen.
11002: Kirj. ksm. n:o 36.
11003: 
11004: 
11005: 
11006: 
11007:                                   Räsänen ym.: Metsä- ja uittotöissä suoritettavasta palkkauksesta
11008:                                      annetun lain tarkistamisesta.
11009: 
11010: 
11011:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
11012: 
11013:    Vuonna 1964 annettu laki metsä- ja uitto-        taan huipputyöntekijöiden mukaan, eikä sen
11014: töissä suoritettavasta palkkauksesta määrää,        mukaan millä kapasiteetilla metsätyömies pys-
11015: että metsätyömiesten palkkojen on vastattava        tyy suorittamaan keskiansiotasoa vastaavaa
11016: vähintään puunjalostusteollisuuden miespuolis-      työpäivää 30-40 vuoden aikana.
11017: ten työntekijäin keskiansiotasoa. Lain noudat-         Ottaen huomioon etä metsätyö on eten-
11018: tamisen valvominen kuuluu sosiaali- ja terveys-     kin moottorisahan yleistyneen käytön johdosta
11019: ministeriön metsäpalkkaosastolle ja siis viime      vastuullista, erittäin raskasta ja terveydelle
11020: kädessä koko hallitukselle.                         vaarallista, on metsätyömiehillä oikeus saada
11021:     Kuitenkin vuodesta toiseen on Suomen Maa-       vähintään se palkka, minkä lain turva heille
11022: seututyöväen Liiton ja Suomen puunjalostus-         suo. Edellä mainituista syistä heidän olisi koh-
11023: teollisuuden työnantajaliiton kesken solmittu       tuullista saada nykyistä huomattavasti suurem-
11024: palkkasopimuksia, joissa alitetaan ko. keski-       paa pal:kkaa. Edellytykset työnantajien puolel-
11025: ansiotaso. Paperi- ja puumassateollisuuden          ta tähän ovat hyvät, onhan puunjalostusteolli-
11026: miespuolisten työntekijäin 8 tuntisen työpäi-       suuden voitot viime vuosina olleet valtavat.
11027: vän ansiotaso v. 1969 oli keskimäärin 41,20            Lakia "taitavasti" tulkiten on metsätyömies
11028: mk, mutta moottorisahaa käyttävien metsätyö-        pidetty jatkuvasti riistetyn asemassa, palkka-
11029: miesten keskimääräinen urakkapäiväansio oli         sopimukset on tehty työntekijälle epäedulli-
11030: vain 27,94 mk, jos moottorisahakuluina brutto-      siksi ja työnantajille edullisiksi. Näin metsä-
11031:  ansiosta vähennetään 30 %. Hevosmiesten an-        työmiesten asema on pysynyt yhtenä yhteis-
11032:  siotason jälkeenjääneisyys oli vieläkin suurem-    kuntamme häpeätahroista. Metsätyömiesten
11033:  pi. V. 1965 oli jälkeenjääneisyys päivää koh-      alipalkkauksesta on päästävä kiireellisesti.
11034:  den keskimäärin 9,51 mk, mutta v. 1969 jo          Metsäpalkkalain säännöksien tulkinnanvarai-
11035:  13,26 mk. Tämä osoittaa, että pysyvän metsä-       suuksien poistaminen, täydentäminen ja täsmen-
11036:  palkkalain säätämisen jälkeen metsätyöläisten      täminen ovat kiireellinen tehtävä.
11037:  ansiotason jälkeenjääneisyys on jatkuvasti kas-       Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
11038:  vanut. Jos lain kirjainta ja henkeä olisi täysin   37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
11039:  noudatettu esim. viimeistä palkkasopimusta sol-    neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
11040:  mittaessa, olisi metsätyömiesten palkkoja tul-     seuraavan kysymyksen.
11041:  lut korottaa vähintään 30 %, kun nyt nousu
11042:  oli vain 4.5-5.1 %.                                         Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo
11043:     Lain kiertämistä tapahtuu siten, että metsä-           ryhtyä metsä- ja uittotöissä suoritetta-
11044:  työmiesten työhön käytettyä aikaa ja työnte-              vasta palkkauksesta annetun lain tul-
11045:  kijäin ammattitaitoa tulkitaan työnantajan eikä           kinnanvaraisuuden poistamiseksi, täy-
11046:  metsätyömiehen eduksi. Ja keskiansiot Iaske-              dentämiseksi ja täsmentämiseksi?
11047:       Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1970.
11048: 
11049:             Pauli Räsänen.             Aulis Juvela.                  Siiri Lehmonen.
11050:             Pentti Liedes.             Heikki Mustonen.               V. J. Rytkönen.
11051:                                        Anna-Liisa Jokinen.
11052: 
11053: 
11054:  E 578/70
11055: 2
11056: 
11057: 
11058: 
11059: 
11060:                         E d u s kun n a n H e rr a Puhe m i e he 11 e.
11061: 
11062:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-             Vaitioneuvoston asiana on todeta, ja saattaa
11063: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       tiedoksi, mikä työehtosopimus kulloinkin on
11064: hemies, olette kirjeellänne 22 päivältä touko-      katsottava alalla yleiseksi tai tällaisen puut-
11065: kuuta 1970 n:o 325 lähettänyt valtioneuvos-         tuessa, mitä alan entistä työehtosopimusta on
11066: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan-         tällöin pidettävä palkkojen määräytymispe-
11067: sanedustaja Pauli Räsäsen ( ym.) tekemän,           rusteena."
11068: seuraavan sisältöisen kysymyksen:                      Lain tarkoittamien palkkojen ansiotason ver-
11069:                                                     tailua suoritettaessa on siis otettava huomioon
11070:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     työntekijäin ammattitaito ja työhön käytetty
11071:        ryhtyä metsä- ja uittotöissä suoritetta-     aika. Palkkauslain toimeenpanoasetuksen ( 169
11072:        vasta palkkauksesta annetun lain tul-        165) 2 §: ssä määri:tellään työaika- ja ammat-
11073:        kinnanvaraisuuden poistamiseksi, täy-        titaitokäsite seuraavasti:
11074:        dentämiseksi ja täsmentämiseksi?"               "Palkkauslain 2 §:n 1 momentissa tarkoi-
11075:                                                     tettua ansiotason vertailua suoritettaessa lue-
11076:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         taan työajaksi varsinaisella työpaikalla työhön
11077: taen seuraavaa:                                     käytetty aika tavanomaisine lepohetkineen.
11078:    Kysymyksen perusteluissa sanotaan muun           Työssä, johon sovelletaan työaikalakia, luetaan
11079: muassa, että metsä- ja uittotöissä suoritetta-      työaikaan myös kulkeminen tai kuljetus työn-
11080: vasta palkkauksesta vuonna 1964 annetun             antajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen
11081: lain mukaan on metsätyömiesten palkkojen            työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan
11082: vastattava vähintään puunjalostusteollisuuden       palaaminen.
11083: miespuolisten työntekijäin keskiansiotasoa sekä
11084: että lain noudattamisen valvominen kuuluu so-          Työntekijän ammattitaito metsä- ja uitto-
11085: siaali- ja terveysministeriön metsäpalkkaosas-      töissä arvostellaan hänen koulutuksensa tai
11086: tolle ja siis viime kädessä koko hallitukselle.     käytännöllisen kokemuksen avulla hankki-
11087: Kuitenkin on vuodesta toiseen Suomen Maa-           mansa työtaidon perusteella."
11088: seututyöväen Liiton ja Suomen Puunjalostus-             Valtioneuvoston asiana on siis todeta ja
11089: teollisuuden Työnantajaliiton kesken solmittu       saattaa tiedoksi, mikä työehtosopimus on kat-
11090: palkkasopimuksia, joissa alitetaan ko. keski-       sottava alalla yleiseksi ja jota siis sovelletaan
11091: ansiotaso, sanotaan kysymyksen perusteluissa        kaikkiin metsäalan työnantajiin. Ei valtioneu-
11092: edelleen.                                           vostolle eikä metsäpalkkaviranomaisille sen
11093:    Kysymyksen perusteluissa tarkoitettu lain-       sijaan ole laissa annettu valtuuksia muuttaa
11094: kohta on metsä- ja uittotöissä suoritettavasta      solmittuja työehtosopimuksia.
11095: palkkauksesta 30 päivänä joulukuuta 1964 an-           Sosiaali- ja terveysministeriön metsäpalkka-
11096: netun lain ( 699164) 2 §, joka kokonaisuu-          osastolla on vuosineljänneksittäin suoritettu
11097: dessaan kuuluu seuraavasti:                         metsä- ja uittotöiden palkkojen vertailua puun-
11098:    "Työnantaja on velvollinen suorittamaan vä-      jalostusteollisuuden keskimääräiseen ansiota-
11099: hintään sen suuruisen palkkauksen, kuin met-        soon käytettävissä olevien palkkatilastojen poh-
11100: sä- ja uittotyössä voimassa oleva, yleiseksi kat-   jalta. Yhteisymmärryksessä alan työmarkkina-
11101: sottava työehtosopimus edellyttää. Työehto-         järjestöjen kanssa käsiteltiin asiaa viimeksi lo-
11102: sopimuksessa sovittujen palkkojen on, työhön        kakuussa ja joulukuussa 1969 ministeriön yh-
11103: käytetty aika ja työntekijäin ammattitaito huo-     teyteen asetetussa metsäpalkkalautakunnassa,
11104: mioon ottaen vastattava vähintään puunjalos-        jonka työryhmä vuoden 1969 lopussa suoritti
11105: tusteollisuuden miespuolisten työntekijäin kes-     puheena olevan vertailun tavallista perusteelli-
11106: kiansiotasoa.                                       semmin. Näitä vertailulaskelmia on kuluvan
11107:                                                                                                          3
11108: 
11109: vuoden aikana täydennetty metsäpall<!kaosas-            mattikoulutusta vielä ole saatu samalle tasolle
11110: tolla.                                                  kuin puunjalostusteollisuuden miespuolisten
11111:    Vertailulaskelmien perusteena käytetään, mi-         työntekijöiden, ja kun metsätyöntekijöiden
11112: käli mahdollista, Tilastollisen Päätoimiston ja         ammattitaitoa näin ollen ei vielä keskimäärin
11113: metsäntutkimuslaitoksen antamia tilasto- ja             voida pitää mainittujen teollisuustyöntekijöi-
11114: muita tietoja. Viimeksi suoritetut vertailulas-         den ammattitaidon keskimääräisellä tasolla
11115: kelmat osoittavat muun muassa, että puunja-             olevana, voidaan katsoa, että metsäpalkkalain
11116: lostusteollisuuden miespuolisten työntekijäin           edellyttämä ansiotaso, jota määriteltäessä lain
11117: keskimääräiset tuntiansiot vuonna 1969 oli-             nimenomaisen säännöksen mukaan on otettava
11118: vat: paperi- ja puumassateollisuudessa 5,18             huomioon myös työntekijäin ammattitaito, on
11119: mk, saha", vaneeri- ja puutaloteollisuudessa            metsäalan vakauttamislinjaa noudattavissa työ-
11120: 4,65 mk sekä että puutavaran valmistuksessa             ehtosopimuksissa saavutettu. Metsä- ja uitto-
11121: moottori~llhaq k~yttävän metsätyöntekij~n .kes-         töiden rationaUsointi ja siihen liittyvä sanot-
11122: kimäär~nen nettotuqtiansio vastaavana aikana            tujen töiden kon,eellistaminen ovat kuitenkin
11123: oli 4,75 mk.                                            omiaan muuttamaan metsätaloustöiden luon-
11124:    Vertailu osoittaa myös, että moottorisahaa           netta. Metsätyöntekijöiltä vaaditaan yhä li$!iän-
11125: työssään käyttävien metsätyöntekijäin reaali-           tyvää ammattitaitoa, työkoneiden tuntemusta
11126: ansio suhdeluVQ$ta 100 vuonna 1964 on nous-             ja korjaami:lpätevyyttä. Hallituli tulee näin ol-
11127: sut suhdelukuun 1~5 vuonp.a 1969, kun taas              len tarkoin seuraamaan metsäalalla tapahtuvaa
11128: puunjalQsW,st~lUs.uqden miesvgo1,isten työnte-          töiden ja työmenetelmien kehitystä sekä tar-
11129: kijäin keskimääräinen reaa.liani!iio vastaavana         peen vaaties('a ryhtymään toimenpite:ii;i,in met-
11130: aikana on noussut suhdeluvusta 100 lukuun               sä- ja uittotöissä suoritettavast!l pa,lkkauksesta
11131: 119.                                                    annetun lain ( 699/64) säännösten !'loveltamis-
11132:   Edellä tn4initl,ln vertailuq ~fl,lste.ella ja otta-   kysymysten selventämiseksi, täydentämiseksi ja
11133: malla huomion, ettei metsätyöntekijöiden am-            säännösten muuttamiseksi.
11134:        Helsingissä, 12 päivänä kesäkuuta 1970.
11135: 
11136:                                                                              Ministeri Alli Lahtinen.
11137: 4
11138: 
11139: 
11140: 
11141: 
11142:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11143: 
11144:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nivå de manliga arbetstagarna inom träföräd-
11145: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           lingsindustrin åtnjuta.
11146: velse av den 22 maj 1970 nr 325 tili veder-             På statsrådet ankommer att konstatera och
11147: börande medlem av statsrådet för avgivande          tillkännagiva, vilket kollektivavtal, som för
11148: av svar översänt följande av riksdagsman Pau-       tillfället bör anses vara allmänt på området
11149: li Räsänen m.fl. ställda spörsmål:                  ellet, om sådant saknas, vilket tidigare kollek-
11150:                                                     tivavtal på området, som härvid bör anses ut-
11151:           "Vilka åtgärder har Regeringen för        göra grund för fastställandet av lönerna."
11152:        avsikt att vidtaga i syfte att eliminera         Vid jämförelse av de i lagen avsedda löner-
11153:        tolkningssvårigheterna i fråga om la-        na och förtjänstnivån bör alltså arbetstagar-
11154:        gen om avlöningen i skogs- och flott-        nas yrkesskicklighet och den tid som använ-
11155:        ningsarbeten samt för att komplettera        des tili arbetet tagas i beaktande. 1 2 § för-
11156:        och precisera lagen?"                        ordningen angående verkställigheten av lagen
11157:                                                     om avlöningen i skogs- och flottningsarbeten
11158:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        ( 169165) definieras begreppet arbetstid och
11159: anföra följande:                                    yrkesskicklighet som följer:
11160:     1 motiveringen för spörsmålet sägs bland            "Vid den i 2 § 1 mom. avlöningslagen av-
11161: annat, att skogsarbetarnas löner enligt lagen       sedda jämförelsen av förtjänstnivån hänföres
11162: av år 1964 om avlöningen i skogs- och flott-        tili arbetstiden den tid, som på den egentliga
11163: ningsarbeten skall motsvara minst den genom-        arbetspla:tsen använts för arbetet, jämte sed-
11164: snittliga förtjänstnivå de manliga arbetstagar-     vanliga vilostunder. 1 arbete, i fråga om vilket
11165: na inom träförädlingsindustrin åtnjuter och att     lagen om arbetstid tillämpas, hänföres tili ar-
11166: tilisynen över sagda lags efterlevnad ankom-        betstiden även färden eller transporten från en
11167: mer på social- och hälsovårdsministeriets skogs-    av arbetsgivaren fastställd utgångspunkt tili
11168: löneavdelning och alltså i sista hand på hela       den egentliga arbetsplatsen och återfärden
11169: regeringen. Emellertid har år efter år mellan       därifrån tili utgångspunkten.
11170: Suomen Maaseututyöväen Liitto och Träför-               Arbetarens yrkesskicklighet i skogs- och
11171: ädlingsindustriernas Arbetsgivareförbund in-        flottningsarbeten bedömes på grundvalen av
11172: gåtts löneavtal, i vilka den ifrågavarande för-     hans utbildning eller genom praktisk erfaren-
11173: tjänSitnivån underskrides, framhålles ytterligare   het inhämtad arbetsskicklighet."
11174: i motiveringen för spörsmålet.                          Det ankommer alltså på statsrådet att kon-
11175:     Det i motiveringen för spörsmålet avsedda       statera och tillkännagiva, vilket kollektivavtal
11176: lagrummet ingår i 2 § lagen den 30 decem-           som bör anses vara allmänt på området och
11177: ber 1964 om avlöningen i skogs- och flott-          vilket alltså tiliämpas på samtliga arbetsgi-
11178: ningsarbeten ( 699164), viiken i sin helhet ly-     vare inom skogsbranschen. Varken statsrådet
11179: der som följer:                                     eller skogslönemyndigheterna har däremot i
11180:     "Arbetsgivare är skyldig att erlägga avlö-      l~en givit befogenhet att ändra kollektivavtal
11181: ning av minst den storlek, som förutsättes i        som ingåtts.
11182: det i skogs- och flottningsarbete gällande kol-         På social- och hälsovårdsministeriets skogs-
11183: lektivavtal, som bör anses vara allmänt. De i       löneavdelning har kvartalsvis på basen av tili
11184: kollektivavtal överenskomna lönerna böra,           buds stående lönestatistiker utförts jämförel-
11185: med beaktande av den tid som användes tili          ser av lönerna i skogs- och flottningsarbeten
11186: arbetet och arbetstagarnas yrkesskicklighet,        med den genomsnittliga förtjänstnivån inom
11187: motsvara minst den genomsnittliga förtjänst-        träförädlingsindustrin. 1 samförstånd med ar-
11188:                                                                                                    5
11189: 
11190: betsmarknadsorganisationerna på området be-            På grund av den ovannämnda jämförelsen
11191: handlades saken senast i oktober och decem-         och med beaktande av att skogsarbetarnas yr-
11192: ber 1969 i den i samband med ministeriet            kesutbildning ännu icke har kunnat bringas
11193: tillsatta skogslönenämnden, vars arbetsgrupp        tili samma nivå som de manliga arbetstagar-
11194: i slutet av år 1969 verkställde nämnda jämfö-       nas inom träförädlingsindustrin, och då skogs-
11195: relse grundligare än vanligt. Dessa jämförande      arbetarnas yrkesskicklighet sålunda ännu icke
11196: beräkningar har under innevarande år kom-           i genomsnitt kan anses motsvara den genom-
11197: pletterats på ·skogslöneavdelningen.                snittliga nivån för de nämnda industriarbetar-
11198:    Såsom grund för de jämförande beräkning-         nas yrkesskicklighet, kan man anse, att den i
11199: arna används såvitt möjligt av Statistiska Cen-     skogslönelagen förutsatta förtjänstnivån, vid
11200: tralbyrån och Skogsforskningsinstitutet läm-        vars definiering enligt uttryckligt stadgande i
11201: nade statistiska och andra uppgifter. De senast     lagen även bör beaktas arbetstagarens yrkes-
11202: utförda jämförande beräkningarna utvisar            skicklighet, har uppnåtts i stabiliseringslinjen
11203: bland annat, att de manliga arbetstagarnas          följande kollektivavtal inom skogsbranschen.
11204: inom      träförä.dlingsindustrin genomsni tdiga    Rationaliseringen av skogs- och flottningsar-
11205: timförtjänster år 1969 utgjorde: inom pap-          betena och arbetets mekanisering i samband
11206: pers- och trämasseindustrin 5,18 mk och inom        med denna, är dock ägnade att förändra skogs-
11207: såg-, faner- och trähusindustrin 4,65 mk samt       bruksarbetenas karaktär. Av skogsarbetarna
11208: att den genomsnittliga nettotimförtjänsten för      fordras allt större yrkesskicklighet, kännedom
11209: skogsarbetare, som vid produceringen av trä-        om arbetsmaskiner och kompetens att utföra
11210: varor använder sig av motorsåg, under mot-          reparationer. Regeringen kommer sålunda atJt
11211: svarande tid var 4,75 mk.                           noggrant följa med utvecklingen av arbetena
11212:     Jämförelsen utvisar också, att realförtjäns-    och arbetsmetoderna inom skogsbranschen
11213:  ten för skogsarbetare som i sitt arbete an-        samt att vid behov skrida tili åtgärder i syfte
11214:  vänder motorsåg har från relations.talet 100 år    att förtydliga tiliämpningsprinciperna av stad-
11215:  1964 stigit tili relationstalet 125 år 1969, då    gorna i lagen samt för att komplettera och
11216: den genomsnittliga realförtjänsten för de man-      ändra dem.
11217: liga arbetstagarna inom träförädlingsindustrin
11218:  under motsvarande tid har stigit från relations-
11219:  talet 100 tili talet 119.
11220:      Helsingfors, den 12 juni 1970.
11221: 
11222:                                                                          Minister Alli Lahtinen.
11223: 
11224: 
11225: 
11226: 
11227: E 578/70
11228: Kirj. ksm. n:o 37.
11229: 
11230: 
11231: 
11232: 
11233:                                  Koivunen ym.: Työllisyyskursseilla annettavasta ammattiopetuk-
11234:                                     sesta.
11235: 
11236: 
11237:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he U e.
11238: 
11239:    Kuluvalle vuodelle varattiin valtion talousar-      Toinen merkittävä asia on ammattikoulutuk-
11240: vioon 58 miljoonaa markkaa työllisyyskurssien       sessa työskentelevien opettajien täydennyskou-
11241: järjestämiseen. Summa on edellisen vuoden           lutuksen järjestäminen. Tällaisen täydennyskou-
11242: määrärahaa 42 miljoonaa. markkaa suurempi.          lutuksen käyntiinsaamisesta ammattikoulujen
11243: Tästä lisäyksestä käytetään osa työllisyyskurssi-   Jyväskylän opettajaopiston toimesta on keskus-
11244: laisten toimeentulon turvaamiseen, mutta myös       teltu. Asia on nyt kurssimuotoisen ammattikou-
11245: kurssitelitavien määrän on edellytetty vähintään    lutuksen laajentuessa tullut entistä ajankohtai-
11246: kaksinkertaistuvan. Talousarvion perusteluiden      semmaksi.
11247: mukaan kurssitettavien määrä kohoaa. 12.000-           Allekirjoittaneet haluaisivat saada valtioneu-
11248: 15.000, kun edellisten vuosien kurssilaisten        voston asianomaiselta jäseneltä väliaikatietoja
11249: määrä on ilmoitettu 6.000:ksi.                      miten kuluvan vuoden aikana ammattikurssien
11250:    Näin merkittävä lisäys kurssimuotoisessa am-     laajentaminen tullaan hoitamaan. Nimenomaan
11251: mattikoulutuksessa herättää ilman muuta kysy-       kurssien määrällinen lisääntyminen edellyttää
11252: myksen tuleeko kurssien opetuksellinen taso         huolenpitoa myös koulutuksen laadullisesta ta-
11253: olemaan sellainen, että kurssilaiset todella saa-   sosta.
11254: vat riittävän tehokkaan koulutuksen ammattiin.         Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
11255: Koulutuksen tasollista turvaamista tarkoittaen      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
11256: täydennettiin ammattikurssitoiminnasta anne-        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
11257: tun bin 3 pykälää uudella momentilla, jossa         seuraavan kysymyksen:
11258: ympäri vuoden toimivien kurssikeskusten avus-
11259: tusten saanti tehtiin mahdolliseksi. Nyt kuiten-              Tuleeko Hallitus toimimaan niin,
11260: kin tuntuu siltä kuin selvät ohjeet tällaisten             että kuluvan vuoden tulo- ja menoar-
11261: kurssikeskusten toimintakuntoon saattamisesta              viossa edellytettyä työllisyyskurssien
11262: ja toiminnan aloittamisesta puuttuisivat. Mel-             kautta tapahtuvaa ammattikoulutuksen
11263: koinen määrä toimenpiteitä ainakin eräiden                 Jaajenemista seuraa myös kursseilla an-
11264: kurssikeskusten perustamiseksi on kyllä tehty,             netun koulutuksen tasosta huolehtimi-
11265: mutta hyvään vauhtiin saatu valmistelutyö ko-              nen mm. ympärivuoden toiminnassa ole-
11266: kee selvien ohjeiden ja päätösten puutetta,                vien kurssikeskusten toimintaan saannin
11267: mikä saattaa viiväst}'lttää laitosten käyntiin             jouduttamisena ja ammattikoulun opet-
11268:  saantia.                                                  tajien täydennyskoulutuksen järjestämi-
11269:                                                            senä?
11270:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1970.
11271: 
11272:            Matti Koiwnen.              Heikki Mustonen.               Pauli Puhakka.
11273:            Helvi Niskanen.             Rainer Virtanen.               Toivo Åsvik.
11274:            Pentti Liedes.              Niilo Koskenniemi.             Matti Järvenpää.
11275: 
11276: 
11277: 
11278: 
11279: E 644/70
11280: 2
11281: 
11282: 
11283: 
11284: 
11285:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
11286: 
11287:   Valtiopäiväjärjesty:ksen 37 §:n 1 momentissa       15 päivänä huhtikuuta 1970 toimikunnan laati-
11288: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        maan opetussuunnitelmaa ammattiikurssien opet-
11289: olette kirjeellänne 22 päivältä toukokuuta 1970      tajien pedagogista koulutusta varten. Toimikun-
11290: n:o 329 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        nan on saatava työnsä valmiiksi 30. 9. 1970
11291: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti       mennessä. Opetusministeriö on lisäksi esittänyt
11292: Koivusen ym. tekemän seuraavan sisältöisen           asetettava.ksi toisen toimikunnan, jonka tehtä-
11293: kysymyksen:                                          vänä on kuluvan vuoden aikana kiireellisesti
11294:                                                      suunnitella kurssikeskusten yleishuonetilaohjel-
11295:           "Tuleeko Hallitus toimimaan niin,          mat ja selvittää kurssikeskustoiminnan eri ti-
11296:        että kuluvan vuoden tulo- ja menoar-          loille asettamat rakennevaatimukset.
11297:        viossa edellytettyä työllisyyskurssien           Työllisyyskurssitoiminnan tehostamisen suu-
11298:        kautta tapahtuvaa ammattikoulutuksen          rimmat esteet ovat kurssien ja kurssitilojen tila-
11299:        ~aajenemista seuraa myös kursseilla an-       päisyys. Näiden haittatekijöiden poistamiseksi
11300:        netun koulutuksen tasosta huolehtimi-         on suunnitteilla 30 pysyvän kurssikeskuksen
11301:        nen mm. ympärivuoden toiminnassa ole-         perustaminen. Kehitysalueen 1 vyöhykkeellä on
11302:        JVien kurssikeskusten toimintaan saannin      tarkoitus rakentaa ne lähinnä valtion varoilla ja
11303:        jouduttamisena ja ammattikoulun opet-         muualla valtion korkotukiluotan tuella. Halli-
11304:        tajien täydennyskoulutuksen järjestämi-       tuksen esityksessä Eduskunnalle kuluvan vuo-
11305:        senä?"                                        den III lisämenoarvioksi on momentille
11306:                                                      29.85.74 esitetty Joensuun, Kajaanin ja Rova-
11307:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        niemen kurssikeskusten rakentamista varten
11308: vasti seuraavaa:                                     4 000 000 markan siirtomääräraha sekä momen-
11309:    Kuluvana vuonna on osa koulutuksesta jou-         tille 29.85.30 lisäksi 50 000 markkaa ammatti-
11310: duttu antamaan tiloissa ja opettajavoimilla,         kurssikeskusten omien huoneistojen hankkimi-
11311: jotka eivät täysin vastaa niitä vaatimuksia, joita   sesta johtuvien luottojen korkotukea varten.
11312: koulutus edellyttää. Tämä on johtunut lähinnä            Opetusministeriö katsoo, että kun edellä esi-
11313: korkeasuhdanteen aiheuttamasta elinkeinoelä-         tetyt toimenpiteet on saatu suoritetuksi, uudel-
11314: män akuuttisesta ammattimiespulasta määrä-           leen- ja ·työllisyyskurssikoulutuksen taso ja teho
11315: tyillä aloilla.                                      tulevat nykyisestään huomattavasti parantu-
11316:    Työllisyyskursseilla annettavan opetuksen ta-     maan.
11317: son nostamiseksi on opetusministeriö asettanut
11318:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1970.
11319: 
11320:                                                               Opetusministeri Jaakko Numminen.
11321:                                                                                                      3
11322: 
11323: 
11324: 
11325: 
11326:                            T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
11327: 
11328:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          bildning av yrkeskurslärare. Kommissionen bör
11329: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        få sitt arbete färdigt före 30. 9. 1970. Under-
11330: av den 22 maj 1970 nr 329 tili vederbörande          visningsministeriet har dessutom föreslagit tili-
11331: medlem av statsrådet för avgivande av svar           sättandet av en annan kommission att under
11332: översänt följande av riksdagsman Matti Koivu-        innevarande år i brådskande ordning uppgöra
11333: nen m.fl. ställda spörsmål:                          allmänna rumsprogram för kurscentraler och
11334:                                                      utreda vilka krav kurscentralverksamheten stäl-
11335:           "Kommer Regeringen att förfara så,         ler på olika utrymmen och deras konstruktion.
11336:        att det efter den utvidgning av yrkesut-         De största hindren för en effektivering av
11337:        bildningen genom sysselsättningskurser,       sysselsättningskursverksamheten är att kurserna
11338:        viiken förutsatts i statsförslaget för in-    och kurslokaliteterna är tillfälliga. För elimine-
11339:        nevarande år, även sörjes för kursernas       ring av dessa negativa faktorer har 30 perma-
11340:        utbildningsnivå bl.a. genom att till-         nenta kurscentraler planerats. Inom utveck-
11341:        komsten av kurscentra, som är verk-           lingsområdets zon I är det meningen att bygga
11342:        samma året om, påskyndas och fortbild-        dessa närmast med statsmedel och annorstädes
11343:        ning för yrkesskollärare anordnas?"           med stöd a,v statens räntestödskredit. I rege-
11344:                                                      ringens proposition til1 Riksdagen med förslag
11345:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        tili en tredje tiläggsbudget för innevarande år
11346: samt anföra följande:                                har under momentet 29.85.74 för byggande av
11347:    Under innevarade år har man varit tvungen         kurscentraler i Joensuu, Kajana och Rovaniemi
11348: att meddela en del av undervisningen i utrym-        föreslagits ett reservationsanslag på 4 000 000
11349: men och med lärarkrafter som icke fullt mot-         mk samt under momentet 29.85.30 dessutom
11350: svarar de krav ifrågavarande utbildning förut-       50 000 mk tili räntestöd för krediter, föran-
11351: sätter. Detta har närmast berott på en av hög-       ledda av anska.ffningen av egna lokaliteter för
11352: konjunkturen föranledd akut brist på fackmän         yrkeskurscentralerna.
11353: inom vissa områden av näringslivet.                     Undervisningsministeriet anser, att omskol-
11354:    För att det skall bli möjligt att höja nivån på   ningens och sysselsättningskursutbildningens
11355: den undervisning som meddelas på sysselsätt-         nivå och effektivitet när ovan föreslagna åtgär-
11356: ningskurserna har undervisningsministeriet den       der har vidtagits, kommer att vara märkbart
11357: 15 april 1970 tillsatt en kommission med upp-        bättre än för närvarande.
11358: gift att uppgöra en läroplan för pedagogisk ut-
11359:      Helsingfors den 25 :juni 1970.
11360: 
11361:                                                        Undervisningsminister Jaakko Numminen.
11362: Jrj. ksm. n:o 38.
11363: 
11364: 
11365: 
11366: 
11367:                                   Puhakka ym.: Maatalouden tuloverolain muuttamista valmiste-
11368:                                      levan toimikunnan työn kiirehtimisestä.
11369: 
11370: 
11371:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11372: 
11373:   Uusi maatalouden tuloverolaki aiheutti käy-        nän työn arvon erikseen verottaminen ja pois;..
11374: ännössä melkein poikkeuksetta pienviljelijäin        to-oikeuksien rajoittaminen. Niinikään omalta
11375: 'erotaakan kasvun. Sensijaan suurviljelijäin         tilalta omassa taloudessa käytettyjen tuottei-
11376: 'erotus eräitä tapauksia lukuunottamatta on          den hinnoittelu vaatii tarkistusta. Se voi kui-
11377: telpottunut. Edellinen hallitus asetti toimi-        tenkin tapahtua ilman lain muutosta.
11378: :unnan, jonka tuli kiireellisesti valmistella           Maatalouden tuloverolain epäkohtien poista-
11379: nuutokset maatalouden tuloverolain epäkoh-           minen olisi SKDL:n eduskuntaryhmän mielestä
11380: ien korjaamiseksi. Sen työ näyttää kuitenkin         suoritettava ennen eduskunnan kesälomalle
11381: •iipyvän. On ilmeistä ellei toimikunnan työtä        lähtöä.
11382: ouduteta, ettei uusia säännöksiä saada vai-             Edellä sanotun ja valtiopäiväjärjestyksen
11383: niiksi niin ajoissa, jotta niitä voitaisiin sovel-   37 §:n 1 momentin perusteella teemme valtio-
11384: aa viime vuoden tuloista veroja asetettaessa.        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
11385: ;iihen tulisi kuitenkin päästä. Siksi hallituk-      kysymyksen:
11386: en pitäisi kiirehtiä toimikunnan työn valmis-
11387: umista. Eräät lain epäkohdat ovat niin sel-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11388: rät, että ne voitaisiin korjata milloin tahansa.            ryhtyä maatalouden tuloverolain muut-
11389: [ällaisia ovat pinta-alalisän poistaminen vero-             tamista valmistelevan toimikunnan työn
11390: ettavasta tulosta, metsätöistä hevosen ja trak-             jouduttamiseksi niin, että uusia pien-
11391: orin kanssa saadun tulon erikseen verottami-                viljelijöille edullisempia säännöksiä voi-
11392: ten, karjatalouden tulosta pienviljelijöille au-            taisiin soveltaa jo vuoden 1969 tuloista
11393: tettava vähennys, kunnallisverotuksessa emän-               verotusta toimitettaessa?
11394:        Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1970.
11395: 
11396:                Pauli Puhakka.                                   Heimo Rekonen.
11397:                Rainer Virtanen.                                 Irma Rosnell.
11398:                Ensio Laine.                                     Matti Koivunen.
11399:                Taisto Sinisalo.                                 Siiri Lehmonen.
11400: 
11401: 
11402: 
11403: 
11404: ~   617/70
11405: 2
11406: 
11407: 
11408: 
11409: 
11410:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11411:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin        jakautumiseen eri kokoisille ja erilaista tu•
11412: nojalla ovat kansanedustaja Puhakka ym. esit-       tantoa harjoittaville tiloille sekä jos selvitykse
11413: täneet valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         perusteella voidaan todeta nykyisessä maat:
11414: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                 louden tuloverojärjestelmässä sellaisia epäkol
11415:                                                     tia, joiden ei voida katsoa vaikuttavan vai
11416:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     uuden verojärjestelmän siirtymäkautena, tek1
11417:        ryhtyä maatalouden tuloverolain muut-        mään tarpeelliseksi katsomansa ehdotukset epi
11418:        tamista va:lmistelevan toimikunnan työn      kohtien poistamiseksi. Saadun tiedon mukaa
11419:        jouduttamiseksi niin, että uusia pien-       toimikunta saa työnsä päätökseen niin, että s
11420:        viljelijöille edullisempia säännöksiä voi-   voi antaa mietintönsä valtiovarainministeriöll
11421:        taisiin soveltaa jo vuoden 1969 tuloista     kuluvan kesäkuun viimeisellä viikolla. Toim
11422:        verotusta toimitettaessa?"                   kunnan työn kiirehtimiseen ei tässä vaiheess
11423:                                                     siten enää ole tarvetta.
11424:     Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu           Mitä tulee edustaja Puhakan ym. kysymy1
11425: toimialaani valtiovarainministerinä, esitän ky-     sen perusteluissa tarkoitettuihin epäkohtii
11426: symykseen vastauksenani kunnioittaen seuraa-        sekä siihen, miltä vuodelta toimitettavassa vc
11427: vaa:                                                rotuksessa epäkohtien johdosta mahddllisesl
11428:   . Edustaja Puhakan ym. kysymyksessä tarkoi-       toteutettavia lainmuutoksia voidaan soveltru
11429: tettu maatalousverotuksen tarkistamistoimi-         hallitus voi ottaa mainittuihin seikkoihin kar
11430: kunta asetettiin kuluvan vuoden tammikuun           taa vasta sen jälkeen kun toimikunta on ar
11431: 20 päivänä selvittämään maatalouden verouu-         tanut mietintönsä.
11432: distuksen vaikutukset verorasitukseen ja sen
11433:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1970.
11434: 
11435:                                                          Valtiovarainministeri Päiviö Hetemäki.
11436:                                                                                                  3
11437: 
11438: 
11439: 
11440: 
11441:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11442: 
11443:   Med stöd av 3 7 § 1 mom. riksdagsord-           storlek och med produktion av olika slag samt
11444: ingen har riksdagsman Puhakka m. fl. tili         att, om i lantbrukets nuvarande beska.ttnings-
11445: ederbörande medlem av statsrådet för avgi-        system på basen av utredningen kan observe-
11446: ande av svar ställt följande spörsmål:            ras sådana missförhållanden, vilka icke kan
11447:                                                   anses inverka endast under övergångsperioden
11448:          "Vilka åtgärder har Regeringen för       tili det nya beskattningssystemet, göra nödig-
11449:       avsikt att vidtaga för att påskynda den     befunna förslag för avhjälpande av missför-
11450:       kommissions arbete som bereder änd-         hållandena. Enligt erhållen uppgift kommer
11451:       ringen av inkomstskattelagen för gårds-     kommissionen att få sitt arbete färdigt så, att
11452:       bruk sålunda, att de nya för småbru-        den kan avge sitt betänkande tili finansminis-
11453:       kare gynnsammare stadgandena skulle         teriet under sista veckan av innevarande juni
11454:       kunna tillämpas redan från år 1969          månad. Något behov att påskynda kommissio-
11455:       vid beskattningen av inkomster?"            nens arbete föreligger alltså icke längre i detta
11456:                                                   skede.
11457:  Då det i spörsmålet avsedda ärendet hör              Vad beträffar de i motiveringen för riks-
11458: ill mitt verksamhetsområde som finansminis-       dagsman Puhakkas m. fl. spörsmål avsedda
11459: er, får jag såsom svar på spörsmålet vördsamt     missförhållandena samt den omständigheten,
11460: nföra följande:                                   från vilket års beskattning de med anledning
11461:   Den i riksdagsman Puhakkas m. fl. spörsmål      av missförhållandena eventuellt genomförda
11462: vsedda kommissionen för översyn av lant-          lagändringarna kan tillämpas, så kan rege-
11463: 'ruksbeskattningen tillsattes den 20 januari      ringen taga ståndpunkt tili dessa frågor först
11464: 11nevarande år för att utveda lantbruksbeskatt-   efter det kommissionen har avgett sitt be-
11465: :ingsreformens inverkningar på skattetungan       tänkande.
11466: ch dess fördelning på lägenheter av olika
11467:     Helsingfors den 15 juni 1970.
11468: 
11469:                                                               Finansminister Päiviö Hetemäki.
11470: Kirj. ksm. n:o 39.
11471: 
11472: 
11473: 
11474: 
11475:                                   Ensio Laine ym.: Valtion virastotalon rgkentrunisesta Raision
11476:                                      ka.uppalaan.
11477: 
11478: 
11479:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11480: 
11481:     Valtion tehtävien lisääntyminen ja yleisön       kauppalan hallintokeslruksen alueelta ;a edus-
11482: palveluvaatimusten suureneminen ovat väestön         kunnalle on tehty lukuisia. aloitteita määrä-
11483: Jukumäärän ja liikenteen jatkuvan kasvun             rahan varaamisesta virastotalon suunnittelua ja
11484: myötä asettaneet valtion viranomaisille enene-       rakentamista varten. Kauppalan ja maakunta,.
11485: viä vaatimuksia. Samalla on kasvanut valtion         liiton edustajat ovat eri yhteyksissä korostaneet
11486: eri toimintojen vaatimus huonetilojen tarpeesta.     virastotalon tarvetta. Kehittyvänä ja ennustei-
11487: Näin on asianlaita myöskin Raision kauppa-           den mukaan väkiluvultaan jatkuvasti kasvavana
11488: lassa, jonka yli 14 000 nouseva asukasmäärä          Raisio on mitä luonnollisin virastotalon sijainti-
11489: asettaa viranomaisille tehtäviä ja velvollisuuksia   paikka. Virastotalon rakentaminen mahdollis-
11490: varsin runsaasti.                                    taisi sen, että nyt vuokratiloihin sijoitetut
11491:     Raision kauppalaan muuttaa jatkuvasti uutta      valtion eri hallinto- ja toimialojen virastot voi-
11492: väkeä. Siitä sekä liikenteen kasvusta ja lisään-     taisiin keskittää samaan virastotaloon. Työlli-
11493: tyvistä liikenneonnettomuuksista aiheutuu po-        syyskohteena virastotalon rakennustyö olisi
11494: liisille erityistä lisätyötä. Kauppalassa ei kui-    mitä merkittävin.
11495: tenkaan ole mitään poliisiasemaa. Se voitaisiin          Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten
11496: saada aikaan rakentamalla valtion virastotalo        esitämme valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 mo-
11497: Raision kauppaJaan. Kun Raisiossa ei valtiolla       mentin nojalla valtioneuvoston asianomaisen
11498: ole mitään muitakaan tiloja, olisi virastotalon      jäsenen vastattavaksi seuraavan ky,symyksen:
11499: rakentamisessa otettava huomioon poliisiase-
11500: man ja nimismiehenkonttorin ohella postin,                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
11501: verotoimiston, sairausvakuutustoimiston ja                   teisiin valtion virastotalon rakentami-
11502: TVL:n toimintojen aiheuttama tilantarve.                     seksi Raision kauppalaan?
11503:     Virastotaloa varten on varattu Raision kaup-
11504: palan toimesta 11/2 hehtaarin suuruinen tontti
11505:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1970.
11506: 
11507:                Ensio Laine.                                      Oili Suomi.
11508: 
11509: 
11510: 
11511: 
11512: E 563/70
11513: 2
11514: 
11515: 
11516: 
11517: 
11518:                         E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
11519: 
11520:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          kuntien osalta tehdä poikkeuksia. Niinpä esim.
11521: tissa mainitussa tarkoituksessa ovat kansanedus-    kuntauudistus voi aiheuttaa uudistuksen koh-
11522: taja Ensio Laine ym. esittäneet valtioneuvoston     teena olevien kuntien osalta sellaisia tarkistuk-
11523: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan        sia, että kysymykseen voi tulla joidenkin viras-
11524: kysymyksen:                                         totalojen yhdistäminen. Toisaalta, jos jonkin
11525:                                                     kunnan taloudellisessa kehityksessä on tapah-
11526:           "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-        tunut tai on odotettavissa niin oleellisia muu-
11527:        teisiin valtion virastotalon rakentami-      toksia, että ne tulevat merkittävästi lisäämään
11528:        seksi Raision kauppalaan?"                   valtion viranomaisten toimintaa paikkakun-
11529:                                                     nalla, voidaan tällaisen kunnan eduksi kiireel-
11530:    Kun kysymyksessä mainittu asia kuuluu toi-       lisyysjärjestyroseen tehdä poikkeus.
11531: mialaani valtiovarainministerinä, esitän vas-          Mitä kyselyssä tarkoitettuun Raision virasto-
11532: tauksena siihen kunnioittaen seuraavaa.             taloon tulee, hallituksen tarkoituksena on sel-
11533:    Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö     lainen aikanaan rakentaa. Edellytyksenä on,
11534: asetti vuonna 1965 toimikunnan, jonka tehtä-        että Raision kauppala luovuttaa valtiolle sopi-
11535: vänä oli mm. selvittää valtion virastojen tila-     van tontin. Sen hyväksyminen ja vastaanotta-
11536: tarve eri kunnissa ja hookkimansa selvityksen       minen kuuluu rakennushallitukselle. Ennen-
11537: perusteella laatia tarpeelliseksi katsottava vi-    kuin tontti voidaan vastaanottaa, rakennushalli-
11538: rastotilojen kokonaisrakennusohjelma. Toimi-        tuksen on selvitettävä valtion virastojen tila-
11539: kunta esitti 29. 7. 1966 päivätyssä mietinnös-      tarve Raision kauppalassa ja tämän selvityk-
11540: sään, että virastotalojen rakentamista silmällä-    sen perusteella päätettävä, onko tarjottu tontti
11541: pitäen kunnat ryhmiteltäisiin viiteen kiireelli-    riittävän suuri ja muutenkin sopiva rakennet-
11542: syysluokkaan ja että aina ko1men vuoden väli-       tavaa virastotaloa varten. Sen jälkeen kun
11543: ajoin tätä ryhmitystä tarkistettaisiin. Tätä toi-   tontti on vastaanotettu ja asianomaiset valtion
11544: mikunnan ehdottamaa luokitusta onkin vaitiori       virastot ovat laatineet huonetilaohjelmat ja
11545: virastotaloja suunniteltaessa ja rakennettaessa     rakennushallitus on ne tlll1kastanut, voidaan
11546: johdonmukaisesti seurattu siten, että uusien        ryhtyä virastotaloa suunnittelemaan. Sen pää-
11547: virastotalojen valmistumisen mukaan on kii-         tyttyä ja valtiovarainministeriön vahvistettua
11548: reellisyysryhmää I jatkuvasti ja viimeksi vuon-     rakennussuunnitelman, voidaan rakennustöihin
11549: na 1968 täydennetty lähinnä seuraavasta ryh-        ryhtyä edellyttäen, että valtion tulo- ja meno-
11550: mästä. Tähän kiireellisyysjärjestykseen voidaan     arviossa on tarkoitukseen myönnetty varat.
11551: tietenkin erityisistä syistä jonkin kunnan tai
11552:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1970.
11553: 
11554:                                                          Valtiovarainministeri Päiviö Hetemäki.
11555:                                                                                                   3
11556: 
11557: 
11558: 
11559: 
11560:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
11561: 
11562:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         fråga om någon kommun eller t.o.m. flera
11563: anger har riksdagsman Ensio Laine m.fl. tili        kommuner. Sålunda kan t.ex. en kommun-
11564: vederbörande medlem av statsrådet för av-           reform medföra sådana justeringar beträffande
11565: givande av svar ställt följande spörsmål:           de kommuner som är föremål för reformen,
11566:                                                     att sammanslagning av ämbetshus kan komma
11567:           "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder        i fråga. A andra sidan kan, om så väsentliga
11568:        för byggande av ett statligt ämbetshus       förändringar i någon kommuns ekonomiska ut-
11569:        i Reso köping?"                              veckling har ägt rum eller kan väntas att de
11570:                                                     statliga myndigheternas verksamhet på orten
11571:    Då den i spörsmålet nämnda saken hör tili        i .betydande grad kotmner att öka, undantag
11572: mitt verksamhetsområde såsom finansminister,        från skyndsamhetsordningen göras tili förmån
11573: får jag såsom svar vördsamt anföra följande.        för en sådan kommun.
11574:    Ministeriet för kommunikationsväsendet och          Vad det i spörsmålet avsedda ämbetshuset
11575: allmänna arbetena tilisatte år 1965 en kom-         i Reso beträffar har regeringen för avsikt att
11576: mission, som hade tili uppgift bl.a. att klar-      i sinom tid uppföra ett sådant. En förutsättning
11577: lägga behovet av utrymmen för statens ämbets-       därför är att Reso köping tili staten överlåter
11578: verk i de olika kommunema och att på basen          en lämplig tomt. Dennas godkännande och
11579: av den införskaffade utredningen uppgöra ett        emottagande ankommer på byggnadsstyrelsen.
11580: totalprogram för byggandet av de ämbets-            Innan tomten kan emottagas, skall byggnads-
11581: lokaler som ansågs behövliga. Kommissionen          styrelsen utreda behovet av statliga ämbets-
11582: ,föreslog i sitt betänkande 29. 7. 1966, att kom-   lokaler i Reso köping och på basen av denna
11583: munema med avseende på byggandet av                 utredningen besluta, huruvida den erbjudna
11584: ämbetshus skulle grupperas i fem skyndsam-          tomten är tiliträckligt stor och även eljest
11585: hetsgrupper och att denna gruppering skulle         lämplig för det tiliämnade ämbetshuset. Sedan
11586: överses med tre års intervaller. Denna av           tomten emottagits och ifrågavarande statliga
11587: kommissionen föreslagna klassificering har          ämbetsverk uppgjort rumsprogram och dessa
11588: också konsekvent följts vid planering och           granskats av byggnadsstyrelsen, kan plane-
11589: byggande av statliga ämbetshus sålunda, att         ringen av ämbetshuset börja. När denna plane-
11590: skyndsamhetsgrupp I kontinuerligt efter hand        ring slutförts och finansministeriet fastställt
11591:  som nya ämbetshus har blivit färdiga och           byggnadsplanen, kan byggnadsarbetena inledas,
11592: senast år 1968 kompletterats ur närmast föl-        under förutsättning att medel för ändamålet
11593: jande grupp. I denna skyndsamhetsordning kan        beviljats i statsförslaget.
11594: givetvis på synnerliga skäl göras undantag i
11595:      Helsingfors den 4 juni 1970.
11596: 
11597:                                                                Finansminister Päiviö Hetemäki.
11598: Kirj. bm. n:o 40.
11599: 
11600: 
11601: 
11602: 
11603:                                      Mäkinen: Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen ja metsähallituksen
11604:                                        kansallis- ja luonnonpuistosuunnitelman toteuttamisesta.
11605: 
11606: 
11607:                            Ed u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
11608: 
11609:    Pohjois-Suomen aJkuperäisen luonnon suoje-             tamaan neljän uuden kansallispuiston perusta-
11610: lua varten on laadittu nykyisten kansallispuis-           mista ja neljän entisen kansallispuiston huomat-
11611: tojen laajentamista ja eräiden uusien puistojen           tavaa laajentamista. Lisäksi muistiossa on ehdo-
11612: perustamista koskeva suunnitelma. Suomen                  tettu yhden luonnonpuiston ja yhden eläimistön
11613: luonnonsuojeluyhdistyksen ( nyk. luonnonsuo-              suojelualueen perustamista. Nämä ovat seuraa-
11614: jeluliiton) ja metsähallituksen yhteinen työ-             vat:
11615: ryhmä on päätynyt muistiossaan v. 1969 ehdot-
11616:                                                                pinta-ala     kunta
11617:                                                                   ha
11618:  1. Hiidenportin salon kansallispuisto . . . . . .        n.       4 000   Sotkamo
11619:  2. Siikavaaran kansallispuisto . . . . . . . . . . . .   n.       2 000   Puolanka
11620:  3. Riisitunturin kansallispuisto . . . . . . . . . . .   n.       5 000   Posio
11621:  4. Elimyssalon metsäpeurojen suojelualue ..              n.      14 000   Kuhmo
11622:  5. Oulangan kansallispuiston laajennus ....              n.      10 000   Salla
11623:  6. Pyhätunturin kansallispuiston laajennus ..            n.      14 000   Sodankylä, Pelkosenniemi,
11624:                                                                            Kemijärven mlk.
11625:  7. Pallas-Ounaksen kansallispuiston laajen-
11626:     nus .............................. .                  n. 25 000        Kittilä, Muonio
11627:  8. Koitilaiskairan luonnonpuisto ........ .              n. 25 000        Sodankylä
11628:  9. Itä-Lapin kansallispuisto ............. .             n. 380 000       Sodankylä, Savukoski, Salla,
11629:                                                                            Inari
11630: 10. Lemmenjoen kansallispuiston laajennus ..              n. 150 000       Inari
11631: 
11632:    Uusien kansallis- ja luonnonpuistojen ja mui-          töjen luonnontilan pilaavat jätevesien johtami-
11633: den suojelualueiden perustamisella on nykyään             nen, laajat vesistöjärjestelyt sekä soiden kuiva-
11634: kiire. Nykyiset kansallis- ja luonnonpuistomme,           tustoiminta. Näin ollen myös alkuperäistä ranta-
11635: joista viimeisten perustamisesta on kulunut               ja vesiluontoa edustavien kansallispuistojen pe-
11636: kohta 20 vuotta, on todettu useassa yhteydessä            rustaminen on mitä kiireeliisin tehtävä.
11637: laajuudeltaan ja sijainnUtaan puutteellisiksi.               Edellä mainitut näkökohdat on metsähalli-
11638: Aikaisempia puistoja suunniteltaessa on läh-              tuksen ja Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen
11639: detty siitä, että alkuperäistä luontoa säilyy             suunnitelmassa otettu perusteellisesti huomioon,
11640: jossain määrin rauhoittamattomanakin. Nykyään             joten kansallis- ja luonnonpuistoverkkomme
11641: kuitenkin tiedetään varsin hyvin, että metsä- ja          saattaminen ajan vaatimusten mukaisiksi on
11642: suoluontomme pohjoisosa metsänrajaa myöten                vielä mahdollista. Kuitenkin suunnitelma on
11643: on kauttaaltaan niin radikaalien toimenpiteiden           kohdannut paikallisen väestön ja metsähallituk-
11644: kohteena, että kansallis- ja luonnonpuistojen             sen paikallishallinnon taholta niin huomattavaa
11645: perustaminen metsänviljelytoimenpiteiden tultua           vastustusta, että koko suunnitelma on vaarassa
11646: kaikkialla suoritetuiksi ei enää ole mahdollista.         romuttua. Kun kysymyksessä on eräs valtakun-
11647: Rantamaisemat pilaava kesämökkien rakentami-              nallisen luonnonsuojelun tärkeimmistä tehtä-
11648: nen on ulottumassa niin sisämaassa kuin meren             vistä, olisi tehtävä kaikki voitava suunnitelman
11649: saaristossa syrjäisimmillekin seuduille ja vesis-         toteuttamiseksi.
11650: E 622/70
11651: 2
11652: 
11653:    Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-           tuksen yhteisen työryhmän kansallis- ja
11654: jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän                 luonnonpuistosuunnitelman toteutumisen
11655: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-             vaarantumisesta, ja jos on,
11656: vaksi seuraavan kysymyksen:                                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11657:                                                            ryhtyä tämän suunnitelman toteuttami-
11658:           Onko Hallitus tietoinen Suomen                    seksi?
11659:        luonnonsuojeluyhdistyksen ja mets~alli-
11660:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1970.
11661: 
11662:                                           V. 0. Mäkinen.
11663:                                                                                                     3
11664: 
11665: 
11666: 
11667: 
11668:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11669: 
11670:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     mään vastustusta lähinnä sellaisilla tahoilla, joi-
11671: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      den etuja ne välittömästi tulevat koskemaan.
11672: olette kirjeellänne 22 päivältä toukokuuta 1970    Myös on luonnollista, että tietyt luonnonsuoje-
11673: n:o 357 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-      luun liittyvät suunnitelmat, jotka usein kos-
11674: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mäki-     kevat suuria taloudellisia arvoja, joutuvat vas-
11675: sen tekemän seuraavan sisältöisen kysymyksen:      takkain sellaisten suunnitelmien ja toimenpitei-
11676:                                                    den kanssa, joiden tarkoituksena on turvata
11677:             "Onko Hallitus tietoinen Suomen maamme taloudellinen tulevaisuus ja kansain-
11678:         luonnonsuojeluyhdistyksen ja. metsähalli- välinen kilpailukyky.
11679:          tuksen yhteisen työryhmän kansallis- ja      Luonnonsuojelusuunnitelmiin kuuluu myös
11680:         luonnonpuistosuunnitelman toteutumisen kysymyksessä tarkoitettu Suomen Luonnonsuo-
11681:         vaarantumisesta, ja jos on,                jeluyhdistyksen ja metsähallituksen yhteisen
11682:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo työryhmän laatima suunnitelma Pohjois-Suo-
11683:          ryhtyä tämän suunnitelman toteuttami- hessa suojeltavista alueista ja kohteista. Siinä
11684:          seksi?"                                   esitettyjen luonnon- ja kansallispuistojen perus-
11685:                                                    tamis- ja laajentamissuunnitelmaan kuuluvat
11686:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- alueet ovat jo vuodesta 1969 lähtien olleet
11687: taen seuraavaa:                                    metsähallituksen toimesta rauhoitettuna kai-
11688:    Niin kuin kysymyksen perusteluissa on kelta toiminnalta siihen asti, kunnes alueiden
11689: todettu, on uusien kansallis- ja luonnonpuisto- täsmälliset rajat ja niiden rauhoitusmuoto ovat
11690: jen perustaminen, kun nopea taloudellinen ja saaneet lopullisen vahvistuksensa, lukuun otta-
11691: teknillinen kehitys vaikuttaa monella tavalla matta niitä toimenpiteitä, joihin metsähallitus
11692: myös maan käyttöön, kiireellinen tehtävä.          on antanut erityisluvan. Todettakoon, että Lem-
11693:    Valitettavasti lainsäädännön osalta ei ole menjoen kansallispuiston laajentamisesta jok-
11694: voitu pysyä yleisen kehityksen mukana. Tämä seenkin suunnitelmassa esitetyllä tavalla on
11695: ei silti suinkaan merkitse sitä, ettei mitään metsähallitus 21 päivänä toukokuuta 1970 teh-
11696: tähän liittyviä toimenpiteitä olisi suoritettu .. nyt maatalousministeriölle esityksensä.
11697: Muun muassa luonnonsuojelulakikomitea on              Edellä mainitun työryhmän laatimaan suun-
11698: laatinut ehdotuksen uudeksi luonnonsuojelu- nitelmaan sisältyvät ehdotukset joudutaan käsit~
11699: laiksi, jonka luonnonsuojelutoimikunta on tar- telemään erillisinä sitä mukaa, kuin niihin liit-
11700: kistanut huomioon ottaen maatalousministeriön tyvät lopulliset selvittelyt valmistuvat. Tässä
11701: asiasta hankkimissa lausunnoissa esitetyt näkö- vaiheessa ei vielä voida varmuudella sanoa, mil-
11702: kohdat. Hallituksen esitystä viimeistellään par- loin suunnitelman kaikki esitykset saadaan
11703: haillaan tältä pohjalta. Valtion virastojen ja eri lopullisesti käsitellyiksi, mutta pyrkimyksenä on
11704: järjestöjen toimesta on inventoitu luonnonsuo- saada tämä tehtävä suoritetuksi vuoden 1971
11705: jelullisesti merkittäviä kohteita ja tehty aloit- loppuun mennessä niin, että suunnitelman tar-
11706: teita ja suunnitelmia tällaisten kohteitten rau- koittama luonnonsuojelualuejärjestelmämme täy-
11707: hoittamiseksi. On kuitenkin luonnollista, että dentäminen saadaan tulevaisuutta silmällä pi-
11708: tällaiset toimenpiteet ovat omiaan synnyttä- täen tyydyttävällä tavalla toteutetuksi.
11709:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1970.
11710: 
11711:                                                          Maatalousministeri Nils Westermarck.
11712: 4
11713: 
11714: 
11715: 
11716: 
11717:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
11718: 
11719:    I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      samt förslag gjorts för fridlysning av dylika
11720: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       objekt. Det är emellertid naturligt, att dylika
11721: av den 22 maj 1970 nr 357 tili vederbörande         åtgärder är ägnade att väcka motstånd närmast
11722: medlem av statsrådet för avgivaru.le av svar        på sådant håll, VaJ.'IS intresse direkt berörs av
11723: översänt följande av riksdagsman Mäkinen            dem. Likaså är det naturligt att vissa med
11724: ställda spörsmål:                                   naturskydd sammanhängande planer, vilka ofta
11725:                                                     gäller stora ekonomiska värden, råkar i konflikt
11726:          "År Regeringen medveten om att för-        med sådana planer och åtgärder, som har tili
11727:        verkligandet av Naturskyddsföreningens       syfte att trygga landets ekonomiska fr:amtid
11728:        i Finland och forststyrelsens gemen-         och internationella lronkurrenskraft.
11729:        samma arbetsgrupps national- och natur-         I naturskyddsplanerna ingår också den pian
11730:        parksplan håller på att äventyras, och       för bevarande av områden och objelct i norra
11731:        om så är fallet,                             Finland, viiken utarbetats av Naturskyddsföre-
11732:          vilka åtgärder har Regeringen för          ningens i Finland och fotststyrelsens gemen-
11733:        avsikt att vidtaga för förverkligandet av    samma arbetsgrupp. De områden, som ingår i
11734:        denna pian?"                                 den föreslagna planen för inrättande och utvidg-
11735:                                                     ning av natur- och nationalparker, har redan
11736:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        under år 1969 genom forststyrelsens försorg
11737: anföra följande:                                    hlivit fridlysta i fråga om all verksamhet -
11738:    Såsom i motiveringen för spörsmålet konsta-      med undantag av de åtgärder tili vilka forst-
11739: teras, är inrättandet av nya national- och natur-   styrelsen har givit särskilt tillstånd - tili dess
11740: parker, då den snabba ekonomiska och tek-           områdenas exakta gränser och fridlysningsfor-
11741: niska utvecklingen på många sätt även inverkar      men för dem blivit slutgiltigt fastställda. Det
11742: på användningen av mark, en hrådskande upp-         må konstateras, att forststyrelsen den 21 maj
11743: g1ft.                                                1970 hos lantbruksministeriet framställt om
11744:    Tyvärr har man vad lagstiftningen beträffar       utvidgning av Lemmenjoki nationalpark nästan
11745: ioke kunnat hålla jämna steg med den allmänna       på det :sätt som föreslagits i planen.
11746: utvecklingen. Detta betyder dock ingalunda,            De förslag som ingår i den av ovan nämnda
11747: att inga härmed sammanhängande åtgärder             arbetsgrupp utarbetade planen måste behandlas
11748: skulle ha vidtagits. Bl.a. har kommitten för        särskilt för sig allt efter som de med förslagen
11749: revision av naturskyddslagstiftningen utarbetat     'sammanhängande utredningama blir färdiga. I
11750: ett förslag tili en ny naturskyddslag, vilket        detta :skede kan man ännu ej med säkerhet
11751: granskats av naturskyddskommissionen och var-       säga när alla framställningar som ingår i planen
11752: vid beaktats de synpunkter som framförts i de       hlir slutgiltigt behandlade, men avsikten är att
11753: av lantbruksministeriet i ärendet införskaffade     få detta uppdrag slutfört före utgången. av år
11754: utlåtandena. Regeringens proposition undergår        1971 sålunda, -att kompletteringen av det i pla-
11755: som bäst slutlig bearbetning på basen av för-        nen avsedda systemet i fråga om naturskydds-
11756: slaget. På åtgärd av statens ämbetsverk och          områdena med tanke på framtiden blir genom-
11757: olika organisationer har i naturskyddshänseende     förd på ett tillfredsställande sätt.
11758: märkliga objekt inventerats och initiativ tagits
11759:      Helsingfors den 17 juni 1970.
11760: 
11761:                                                          Lantbruksminister Nils Westermarck.
11762: Kirj. ksm. n:o 41.
11763: 
11764: 
11765: 
11766: 
11767:                                    Sinisalo: Maakuntakirjastojen perustamisesta Kymen Jääniin.
11768: 
11769: 
11770:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
11771: 
11772:    Vuoden 1961 kirjastolain mukaan maamme                 Kymen läänissä on jo pitemmän aikaa ko-
11773: kirjastoverkostoon kuuluu maakuntakirjastot.           rostettu tärkeyttä saada läänin kahden talous-
11774: Antaessaan lakia koskevan esityksen eduskun-           alueen tarpeita palvelemaan maakuntakirjastot.
11775: nalle hallitus korosti maakuntakirjastojen tar-        Kirjaston ·perusteltu tarve on helppo . havaita
11776: vetta todeten mm.: "Ilmeistä on, että niiden           ja aivan ilmeistä on, että ratkaisun tulisi pe-
11777: toiminta olisi omiaan edistämään ja elähdyttä-         rustua ·samanlaiseen ratkaisuun kuin Vaasan
11778: mään kirjavarastoiltaan usein niukkoja kunnan-         läänissä, jossa on muodostettu erilliset maa-
11779: kirjastoja, joille erikoisesti harvinaisten kirjojen   kuntakirjastot läänin itä- ja länsi-aluetta var-
11780: hankkiminen tuottaa vaikeuksia".                       ten. Koska muutenkin maakuntakirjastojen pe-
11781:    Maakuntakivjastojen tarve ja merkitys on            rustamistoimenpiteiden nopeuttaminen on to-
11782: tänään vielä selvemmin havaittavissa. Niitä tar-       dettu välttämättömäksi on syytä olettaa, että
11783: vitaan mm. edistämään maakunnissa tapahtu-             muiden maakuntakirjastohankkeiden toteutta-
11784: vaa perus- ja jatko-opiskelua sekä uudelleen-          misen rinnalla Kymen läänin maakuntakirjas-
11785: koulutusta. Maakuntakirjastojen erikoistehtävä         tojen perustaminen lähiaikoina on kaikin puo-
11786: maakuntaa koskevien tietolähteiden kokoami-            lin mahdollista.
11787: sen keskuksena on tullut entistä korostetum-              Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäivä-
11788: pana esiin. Maakuntakirjastoista voitaisiin muo-       järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
11789: dostaa suoranaisia maakunnallisia tutkimuskes-         tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
11790: kuksia. Tärkeänä tehtävänä maakuntakirjastoil-         tattavaksi:
11791: le kuuluu toimialuetta koskevan kirjastotoimin-
11792: nan yleinen edistäminen.                                           Milloin valtioneuvosto aikoo tehdä
11793:    Tämän vuoden alkuun mennessä oli toimin-                     päätöksen maakuntakirjastojen muodos-
11794:  nassa muutamia maakuntakirjastoja nimittäin                    tamisesta Kymen läänin kahden talous-
11795: Joensuun, Rovaniemen, Kuopion, Vaasan, Sei-                     alueen tarpeita tyydyttämään?
11796:  näjoen, Turun ja Maarianhaminan maakunta-
11797: kirjastot. Väestöstämme noin kolmannes kuu-
11798:  luu maakuntakirjastojen piiriin.
11799:       Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1970.
11800: 
11801:                                              Taisto Sinisalo.
11802: 
11803: 
11804: 
11805: 
11806:  E 618/70
11807: 2
11808: 
11809: 
11810: 
11811: 
11812:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
11813: 
11814:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          maakuntakirja,ston vaatimukset täyttävän kun-
11815: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-     nan pääkirjaston olemassaoloa. Kirjastoasetuk-
11816: mies, olette kirjeellänne 22 päivältä touko-        sen (268/62) 5 §:n mukaan maakuntakirjas-
11817: kuuta 1970 n:o 358 lähettänyt valtioneuvos-         ton tehtävät valtioneuvosto voi antaa kunnan
11818: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-      pääkirjSJStolle edellyttäen että 1 ) kirjasto voi
11819: edustaja Taisto Sinisalon tekemän seuraava,n        palvella tarpeeksi laajaa aluetta, jonka eri osis-
11820: sisältöisen kysymyksen:                             ta sen sijoituspaikkaan on hyvät kulkuyhtey-
11821:                                                     det; 2) kirjastolla on määrältään ja laadultaan
11822:           "Milloin valtioneuvosto aikoo tehdä       riittäväksi htsottava kirjakokoelma, joka on
11823:        päätöksen maakuntakirjastojen muodos-        luokiteltu, järjestetty ja luetteloitu kouluhalli-
11824:        tamisesta Kymen läänin kahden talous-        tuksen hyväksymällä tavalla; 3) kirjastolla on
11825:        alueen tarpeita tyydyttämään?"               sopiva ja tulenvaaralta riittävästi suojattu huo-
11826:                                                     neisto, jossa on ttarpeelliset tilat ja kalusto
11827:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      maakuntakirjaston toimintaa varten; ja 4) kir-
11828: vasti seuraavaa:                                    jastolla on päätoiminen johtaja, joka täyttää
11829:     Kirjastola,insäädännön uudistamista varten      säädetyt kelpoisuusehdot sekä riittäväksi kat-
11830: asetettu komitea katsoi aikanaan (komitean-         sottava määrä muita 'Viranhaltijoita, joilla on
11831: mietintö n:o 1-1950), että maakuntakirjas-          säädetty kelpoisuus.
11832: tojen perustamisessa olisi maan pohjoisosa tär-        Maakuntakirjastoja on lähdetty perustamSJan
11833: keysjärjestyksessä asetettava ensi tila,lle. Kir-   edellä esitettyjen asiantuntijalausuntojen poh-
11834: jastoasiain neuvottelukunta on niinikään vuon-      jalta. Kun käytettävissä on vuosittain varoja
11835: na 1963 hyväksynyt periaatteen, jonka mu-           vain yhden maakuntakirjaston perustamista var-
11836: kaan .maakuntakirjastoja tulisi ensin perustaa      ten, jää perustamisen kiireellisyyttä arvostel-
11837: syrjäseuduille, joiden kirjasto-olot eniten ka,i-   taessa eteläinen osa maata jälkeen sellaisista
11838: paavat tukea. Tähänastisia maakuntakirjastoja       alueista, joiden kaukainen sijainti tekee tur-
11839: perustettaessa on edellä esitetyt näkökohdat        vautumisen yliopistojen ja korkeakoulujen sekä
11840: otettu huomioon ja valtioneuvosto onkin anta-       tieteellisten kirjastojen palveluksiin hankalaksi
11841: nut toimiville maakuntakirjastoille ma~kunta­       ja aikaavieväksi. Kymen läänistä ovat sekä Lap-
11842: kirjaston tehtävät seuraavassa järjestyksessä:      peenrannan kaupunki, ensi kerran vuonna
11843: Pohjois-Karjalan       maakuntakirjasto vuonna       1962, että Kouvolan kaupunki, ensi kerran
11844: 1962, Lapin maakuntakirjasto vuonna 1965,           vuonna 1963, hakeneet maakuntakirjaston teh-
11845: Pohjois-Savon maakuntakirjasto vuonna 1966,          täviä. Lappeenrannan ja Kouvolan pääkirjasto-
11846: Vaasan maakuntakirjasto vuonna 1967, Seinä-          jen voitaneen katsoa muutoin paitsi rakennus-
11847: joen maakuntakirjasto vuonna 1968 ja Turun          ten osalta täyttävän kirjastoasetuksen maa-
11848: maakuntakirjasto vuonna 1969. Kirjastolain           kuntakirjastolle asettamat 'Vaatimukset. Nyt-
11849:  ( 23 5/61 ) voimSJSsa ollessa on rvaltion tulo-     temmin ovat kuitenkin sekä Lappeenrannan
11850: ja menoarvioon vuosittain voitu ottaa määrä-         että Kouvolan kaupungit päättäneet rakentaa
11851: raha vain yhden maakuntakirjaston perusta-           myös maakuntakirjaston toimintaa ajatellen
11852: mista varten. Poikkeuksen muodostavat vuo-           asianmukaiset tilat pääkirjastojaan varten. Kou-
11853: det 1963-64, jolloin ei ollut määrärahoja            volan pääkirjastoa varten on kuluvana vuonna
11854: lainkaoo tähän tarkoitukseen. Maakuntakirjas-       myönnetty opetusministeriön 'rakennuslupa ja
11855: ton perusta,minen edellyttää paitsi valtion tulo-    vastaava lupa voitaneen myöntää Lappeenran-
11856: ja menoarvioon uuden maakuntakirjaston pe-           nan kaupungille ensi vuonna. Kymen läänin
11857: rustamista varten otettua määrärahaa myös            väestöpohja voidaan katsoa riittäväksi kahden
11858:                                                                                              3
11859: 
11860: maakuntakirjaston toimintaa varten. Kun Kou-   valtioneuvosto Jähitulevaisuudessa ja käytettä-
11861: volan ja Lappeenrannan kaupunginkirjastojen    vissä olevien määrärahojen rajoissa tehdä pää-
11862: toimintaedellytyksiä on myös maakuntakirjas-   töksen maakuntakinjastojen perustamisesta Ky-
11863: ton tehtävät huomioon ottaen kehitetty voi     men lääniin.
11864:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1970.
11865: 
11866:                                                        Opetusministeri Jaakko Numminen.
11867:                           T i 11 R iks d a g en s He rr Ta 1m a n.
11868: 
11869:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tek. Enligt 5 § biblioteksförordningen ( 268/
11870: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        62) må statsrådet uppdraga åt kommunalt
11871: av den 22 ma.j 1970 nr 358 tili vederbörande        huvudbibliotek de på landskapsbibliotek an-
11872: medlem av statsrådet för avgivande av svar           kommande uppgifterna under förutsättning,
11873: översänt följande av riksdagsman Taisto Sini-        att 1 ) biblioteket förmår betjäna ett tiliräck-
11874: salo ställda spörsmål:                              ligt vidsträckt område, från vars olika delar
11875:                                                      trafikförbindelserna tili biblioteksorten är
11876:          "När ämnar statsrådet fatta beslut          goda; 2) biblioteket har en tili omfattning
11877:        om bildandet av landska.psbibliotek i        och sammansättning tiliräckligbefunnen bok-
11878:        de två ekonomiska regionerna i Kym-           samling, som är klassificerad, ordnad och ka-
11879:        mene Iän?"                                    talogiserad på sätt som godkänts av skolstyrel-
11880:                                                      sen; 3) biblioteket har lämpliga och emot
11881:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        brandfara tillräckligt skyddade lokaliteter med
11882: samt anföra följande:                                nödiga utrymmen och inventarier för lands-
11883:    Den för förnyandet av bibliotekslagstift-         kapsbibliotekets verksamhet; samt 4) biblio-
11884: ningen tilisatta kommitten ansåg på sin tid          teket har en föreståndare med tjänsten såsom
11885:  (Kommittebetänkande nr 1-1950) att vid              huvudsyssla, som uppfyller stadgade kompe-
11886: grundandet a.v landskapsbibliotek landets norra      tensvillkor samt ett tillräckligt befunnet antal
11887: del i viktighetsordning borde ställas i främsta      andra tjänsteinnehavare med stadgad kompe-
11888: rummet. Delegationen för biblioteksärenden           tens.
11889: har likaså 1963 omfattat principen, att land-           Vid grundandet av landskapsbibliotek har
11890: skapsbibliotek först borde grundas i sådana          man utgått från ovan anförda sakkunnigudå-
11891: avlägset belägna trakter, där biblioteksförhål-      tanden. Då årligen står tili förfogande anslag
11892: landena bäst behöver understöd. Vid grundan-         för grundandet av endast ett landskapsbiblio-
11893: det av de hittillsva.rande landska.psbiblioteken     tek, får vid bedömandet av grundandets an-
11894: har de ovan anförda synpunkterna tagits i            gelägenhetsgrad landets södra del stå tilihaka
11895: beaktande och statsrådet har även uppdragit          för sådana områden, vilkas avlägsna belägen-
11896: åt de i verksamhet varande landskapsbiblio-          het är en försvårande och tidsödande faktor
11897: teken de på landskapsbibliotek ankommande            vid utnyttjandet av de tjänster som erbjudes
11898: uppgifterna. i följande ordning: landskapsbib-       av universitetens och högskolornas bibliotek
11899: lioteket för Norra Karelen 1962, landskaps-          samt andra vetenskapliga bibliotek. I Kym-
11900: biblioteket för Lappland 1965, landskapsbib-         mene Iän har såväl Villmanstrands stad, första
11901: lioteket för Norm Savolax 1966, Vasa land-           gången år 1962, och Kouvola stad, första
11902: skapsbihliotek 1967, Seinäjoki landskapsbiblio-      gången år 1963, för sina bibliotek ansökt om
11903: tek 1968 och Åbo landskapsbibliotek 1969.           landskapsbiblioteks uppgifter. Med undantag
11904: Under den tid bibliotekslagen varit i kra.ft         av byggnaderna torde huvudbiblioteket både
11905: (235/61) har i statsförslaget årligen kunnat         i Villmanstrand och i Kouvola uppfylla de
11906: upptagas anslag för grundandet av endast ett         krav, vilka biblioteksförordningen ställer på
11907: landskapsbibliotek. Undantag bildar åren 1963        landskapsbibliotek. Numera har dock såväl
11908: -1964, då icke något som helst anslag för            Villmanstrands stad som Kouvola stad med
11909: detta ändamål fanns upptaget. Grundandet av          tanke även på landskapsbibliotekets verksam-
11910: landskapsbibliotek förutsätter, utom att anslag     het beslutat bygga tidsenliga utrymmen för
11911: för grundandet blivit upptaget i statsförslaget,   · sina huvudbibliotek. Undervisningsministeriet
11912: förekomsten av ett kommunalt huvudbiblio-           har under innevarande år beviljat byggnads-
11913: tek, som uppfyller kraven på landskapsbiblio-       tilistånd för Kouvola huvudbibliotek ooh mot-
11914:                                                                                                5
11915: 
11916: svarande tillstånd torde kunna beviljas Vill-     med beaktande av landskapsbibliotekets upp-
11917: manstrands stad nästa år. Befolkningsunder-       gifter, kan statsrådet i en nära framtid och
11918: laget i Kymmene Iän kan anses vara tillräck-      inom ramen för tillgängliga anslag fatta beslut
11919: ligt för två Iandskapsbiblioteks verksamhet.      om grundandet av landskapsbibliotek i Kym-
11920: Då Kouvola och Villmanstrands stadsbiblioteks     mene Iän.
11921: verksamhetsförutsättningar har förbättrats även
11922:      Helsingfors den 18 juni 1970.
11923: 
11924:                                                     Undervisningsminister Jaakko Numminen.
11925: 
11926: 
11927: 
11928: 
11929: E 618/70
11930: 1
11931: 
11932: 
11933: 1
11934: 
11935: 
11936: 
11937: 
11938:     1
11939: 
11940: 
11941:     1
11942: 
11943: 
11944: 
11945: 
11946:         1
11947: Kirj. ksm. n:o 42.
11948: 
11949: 
11950: 
11951: 
11952:                                   Mykkänen: Virkapuhelimien käyttöoikeuden rajoittamisesta met-
11953:                                     sähallinnon Lapin piirissä.
11954: 
11955: 
11956:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11957: 
11958:    Irtisanomalla virkapuhelimia on valtiovalta       netystä ja työmaiden työnjohdolle kitkaa töi-
11959: vaikeuttanut erityisesti syrjäseutujen väestön       den hoidossa.
11960: elinehtoja. Suurta haittaa on tuotettu mm.              Puhelimien irtisanomisella ei saavutettane
11961: puutavarankuljetusta harjoittaville autoilijoille    säästöä valtiolle, koska puhelinlaitos menettää
11962: ja koneyrittäjille. Metsähallinnon omilla työ-       saman verran tuloja kuin. metsähallitus näin
11963: mailla Lapissa on myös ilmennyt asioiden hoi-        yrittää säästää menoissa. Metsähallinnolle koi-
11964: dossa viivästymisiä, joista on ollut ikävyyksiä      tunee välittömiä lisäkuluja tai suuria viivytyk-
11965: ensi sijassa työntekijöille ja paikalliselle väes-   sistä johtuvia välillisiä menoja ja paikallisille
11966: tölle. Kesäaikana on lisäksi odotettavissa met-      työntekijöille ja yrittäjille hankaluuksia ja an-
11967: 'säpalojen torjunnassa hankaluuksia, jos tilan-      sioiden alenemista.
11968: netta virkapuhelimien osalta ei korjata.                Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
11969:    Metsähallinnon hoitoaineissa työn johtami-        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
11970:  seen tarvittavat nopeasti vaihtuvien tilantei-      kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
11971:  den aiheuttamat neuvottelut ja päätösten il-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11972: moittaminen on suoritettu saatujen tietojen
11973: mukaan puhelimella iltaisin eli silloin kun työc               Onko Hallitus tietoinen niistä epä·
11974:  maiden työnjohto sekä auto-, traktori- ja muut             kohdista, joita on aiheutunut virkapuk
11975:  koneyrittäjät eivät ole varsinaisessa suoritta-            heiimien irtisanomisista metsähallinnon
11976:  vassa työssään. Nykyisin on puhelimen käyttö               piirissä Lapissa,
11977:  näissä asioissa rajoittunut toimistojen virka-                ja mihin toimenpiteisiin Hallitus ai·
11978:  aikoihin. Se tietää em. yrittäjille työajan me-            koo ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?
11979:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1970.
11980: 
11981:                                           Jouni Mykkänen.
11982: 
11983: 
11984: 
11985: 
11986: E 619/70
11987: 2
11988: 
11989: 
11990: 
11991: 
11992:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11993: 
11994:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-            hille olisi tätä etua suotava. Voitaneenkin kat-
11995: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-            soa, että nämä seikat ovat ainakin jossain mää-
11996: mies, olette kirjeellänne 22 päivältä toukokuuta        rin vaikuttaneet päätöksen väljään tulkintaan.
11997: 1970 N:o 359 lähettänyt valtioneuvoston asian-             Asuntovirkapuhelimien tarpeellisuus ja tar-
11998: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja            koituksenmukaisuus otettiin muuttuneiden olo-
11999: Jouni Mykkäsen tekemän seuraavan sisältöisen            suhteiden vuoksi uudelleen harkittavaksi lä-
12000: kysymyksen:                                             hinnä sellaisten virkamiesten kohdalta, joilla
12001:                                                         on toimipaikka virastossa tai laitoksessa ja
12002:            "Onko Hallitus tietoinen niistä epä-         joilla siis jo virka-aikana on virkapuhelin käy-
12003:         kohdista, joita on aiheutunut virkapu-          tettävissään. Yhtenäisen käytännön saavutta-
12004:         helimien irtisanomisista metsähallinnon         miseksi eri hallinnonaloilla asuntovirkapuheli-
12005:         piirissä Lapissa,                               mien hankkimisessa määrättiin uudessa val-
12006:            ja mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-        tioneuvoston virkapuhelimia koskevassa pää-
12007:         koo ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?"            töksessä, että viraston tai laitoksen on hankit-
12008:                                                         tava ennen virkapuhelimen myöntämistä val-
12009:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             tiovarainministeriön järjestelyosaston lausunto.
12010: taen seuraavaa:                                         Asuntovirkapuhelinoikeudesta          päättäminen
12011:    Maaliskuun 6 päivänä 1969 annettiin val-             mainitun valtioneuvoston päätöksen määräys-
12012: tioneuvoston päätös virkapuhelimien käytöstä            ten puitteissa jätettiin kuitenkin edelleen kun-
12013: sekä niiden hankkimisesta valtion virkamiehil-          kin viraston tai laitoksen asiaksi.
12014: le. Tällöin kumottiin vastaava vuonna 1943                 Metsähallitus on asianmukaisessa järjestyk-
12015: annettu päätös, joka perustui sota-ajan erityis-        sessä hankkinut toimia1allaan kaikista virkapu-
12016: olosuhteisiin, jolloin pidettiin tärkeänä, että         helimista valtiovarainministeriön järjestely-
12017: määrätyillä virkamiehillä oli asunnostaan yh-           osaston lausunnon. Nämä lausunnot olivat
12018: teys virkapaikkaan. Sota-aikana ei useinkaan            muun muassa hoitoalueiden aluemetsänhoita-
12019: ollut mahdollista hankkia puhelinta vapailta            jien ja metsänhoitajien osalta puoltavia vain
12020: markkinoilta. Mainittua vuonna 1943 annet-              harvoissa tapauksissa. Metsähallitus ei voinut
12021: tua valtioneuvoston päätöstä laatimaan ase-             yhtyä valtiovarainministeriön järjestelyosaston
12022: tettu komitea (kulkulaitosten ja yleisten töiden        kielteisiin lausuntoihin, vaan mainitsemillaan
12023: ministeriön asiakirjat 476/711-1943) näyttää            perusteilla, joihin sisältyi erityisesti juuri ky-
12024: lähteneen siitä, että päätöksen tarkoittama koti-       symyksen perusteluissa mainittuja näkökohtia,
12025: käyttöön varattava valtion puhelin olisi mah-           esitti 17 päivänä marraskuuta 1969, että met-
12026: dollista luovuttaa esimerkiksi maalaispoliisille        sähallitus oikeutettaisiin valtiovarainministe-
12027: ja eräissä tullitehtävissä toimiville samoinkuin        riön lausunnosta poiketen myöntämään lupa
12028: sellaisille liikenneasioita hoitaville rautatiehalli-   virkapuhelimen edelleen pitämiseen virkamie-
12029: tuksen, posti- ja lennätinhallituksen sekä me-          hen asunnossa valtion varoilla. Kun valtioneu-
12030: renkulun viran ja toimen haltijoille, jotka voi-        voston raha-asiainvaliokunta ei puoltanut esi-
12031: vat joutua antamaan virka-asioissa määräyksiä           tystä, ei myöskään maatalousministeriö voinut
12032: ja ohjeita virka-ajan jälkeenkin. Perusteena            siihen suostua. Maatalousministeriön päätök-
12033: näyttää olevan puhelimen kalleus sanottujen             sen johdosta metsähallitus 4 päivänä joulukuu-
12034: henkilöryhmien palkkaetuihin nähden, vaikkei            ta 1969 myönsi luvat asuntovirkapuhelimien
12035: komitea suljekaan kotipuhelimien saanoilta              pitämiseen virkamiehille, joiden kohdalla val-
12036: kaikkia ylempiäkään virkamiehiä. Komitea on             tiovarainministeriön järjestelyosasto oli anta-
12037: kuitenkin tähdentänyt, ettei määrätyssä yh-             nut puoltavan lausunnon, ja peruutti luvat
12038: teiskunnallisessa asemassa oleville virkamie-           niiden puhelimien osalta, joiden edelleen py-
12039:                                                                                                      3
12040: 
12041: syttämistä ei ollut puollettu. Metsähallitus il-     järjestelyosastoa tarkistamaan lausuntonsa nii-
12042: moitti kuitenkin, ettei niiden asuntovirkapu-        den virkamiesten osalta, joilla asuntovirkapu-
12043: helimien poistamiseen, joita tarvittiin metsä-       helimen säilyttäminen metsähallituksen käsi-
12044: palojen torjuntatehtävissä, ollut toistaiseksi       tyksen mukaan on välttämätöntä metsien pa-
12045: ryhdyttävä.                                          loturvallisuuden vuoksi. Perä-Pohjolan piiri-
12046:    Palolain ( 465/60) 29 § :n mukaan metsä-          kunnassa metsähallitus katsoi tällaisia virka-
12047: hallituksen on huolehdittava metsäpalojen tä-        miehiä olevan 38. Valtiovarainministeriön jär-
12048: hystämisestä ja tiedottamisesta. Paloasetuksen       jestelyosasto ilmoitti kirjeellään 29 päivältä
12049: (.359/61) mukaan metsähallituksen määrää-            tammikuuta 1970, ettei se kirjeessä mainitse-
12050: mien henkilöiden on avustettava läänin palo-         mistaan syistä. voinut puoltaa luvan myöntä-
12051: tarkastajaa ja kuntien palopäälliköitä metsäpa-      mistä asuntovirkapuhelimien edelleen pysyttä-
12052: lojen ehkäisemistä ja niiden sammutusta kos-         miseksi metsähallituksen kirjeessä tarkoite-
12053: kevissa asioissa. Palolainsäädännön mukaiset         tuilla virkamiehillä. Metsähallitus esitti 23 päi-
12054: tehtävät oli metsähallinnon piirikuntakontto-        vänä helmikuuta 1970 päivätyllä kirjeellään
12055: reissa järjestetty siten, että toisaalta suorite-    maatalousministeriölle edellä mainituilla perus-
12056: taan yhdistettyä torni- ja lentotähystystä ja        teilla ja lisäksi hankkimiinsa selvityksiin vii~
12057: että toisaalta piirikuntakonttoreiden ja hoito-      taten, että metsähallitus oikeutettaisiin myön-
12058: alueiden viran- ja toimenhaltijat päivystävät        tämään edellä tarkoitetuille virkamiehille lupa
12059: myös virka-ajan ulkopuolella. Katkeamattoman         palotorjuntatehtävien vuoksi välttämättömäksi
12060: päivystyksen ja torjuntavalmiuden aikaansaa-         katsottavan asuntovirkapuhelimen pitämiseen.
12061: miseksi kulokauden aikana ympäri vuorokau-           Maatalousministeriö saattoi asian valtioneuvos-
12062: den on muun muassa metsähallinnon Perä-              ton käsiteltäväksi. Maaliskuun 18 päivänä
12063: Pohjolan piirikuntakonttori joka vuosi touko-        1970 valtioneuvosto päätti, ettei esitykseen
12064: kuussa ilmoittanut lääninhallitukselle, läänin       voida suostua.
12065: palopäällikölle, puolustusvoimille ja muille vi-        Asiassa on selostettujen vaiheiden lisäksi
12066: ranomaisille niiden hoitoalueiden metsänhoi-         käyty laaja kirjeenvaihto, joka on koskenut
12067: tajien nimet, osoitteet ja puhelinnumerot, joi-      yksittäistapauksia tai lisäselvitysten hankintaa.
12068: den tehtävänä on ollut huolehtia sanotuntai-            Edellä sanottu osoittaa, että kysymyksessä
12069: sen katkeamattoman päivystyksen järjestämi-          tarkoitettu metsähallinnon viran- ja toimen-
12070: sestä. Tähän katkeamattomaan päivystykseen           haltijain asuntovirkapuhelimia Lapissa kos-
12071: ovat osallistuneet hoitoalueiden kaikki met-         keva asia on perusteellisesti tutkittu ja selvi-
12072: sänhoitajat ja metsäteknikot. Viitaten tällä         tetty, ennen kuin metsähallitus on tehnyt
12073:  järjestelyllä saatuihin tuloksiin ja sen pysyttä-   alussa mainittua valtioneuvoston päätöstä nou-
12074:  misen tärkeyttä osoittaviin seikkoihin sekä         dattaen lopullisen päätöksensä. Sikäli kuin
12075: viestiyhteyksien välttämättömyyteen järjestel-       kysymys koskee metsäpalojen torjuntaa, asian
12076: män toiminnassa metsähallitus pyysi 16 päi-          uudelleen järjestely on parhaillaan vireillä.
12077:  vänä tammikuuta 1970 valtiovarainministeriön
12078:       Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1970.
12079: 
12080:                                                            Maatalousministeri Nils Westermarck.
12081: 4
12082: 
12083: 
12084: 
12085: 
12086:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12087: 
12088:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       möjligheten att erhålla hemtelefon. Kommit-
12089: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         ten har dock poängterat, att denna förmån
12090: velse av den 22 maj 1970 nr 359 tili veder-       icke borde beviljas tjänstemän som innehar en
12091: börande medlem av statsrådet för avgivande        viss social ställning. Det kan väl också anses,
12092: av svar översänt följande av riksdagsman          att dessa omständigheter åtminstone i viss
12093: Jouni Mykkänen ställda spörsmål:                  mån har inverkat på den extensiva tolkningen
12094:                                                   av beslutet.
12095:           "Är Regeringen medveten om , de             Nödvändigheten och ändamålsenligheten av
12096:        missförhållanden, vilka förorsakats av     tjänstetelefoner i bostaden upptogs på grund
12097:        uppsägningen av tjänstetelefoner inom      av de förändrade förhållandena ånyo tili pröv-
12098:        skogsförvaltningen i Lappland,             ning närmast i fråga om sådana tjänstemän,
12099:          och vilka åtgärder ämnar Regeringen      vilkas tjänstgöring är förlagd tili ämbetsverk
12100:        vidtaga för avhjälpande av missför-        eller inrättning och vilka alltså under tjänste-
12101:        hållandet? ''                              tid redan har tjänstetelefon tili sitt förfogan-
12102:                                                   de. För uppnående av enhetlig praxis inom
12103:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt      olika förvaltningsområden i fråga om anskaff-
12104: anföra följande:                                  Jli.ngen av tjänstetelefoner tili bostäder, he-
12105:    Den 6 mars 1969 utfärdades statsrådets         stämdes i det nya statsrådsbeslutet angående
12106: beslut om användning av tjänstetelefoner samt     tjänstetelefoner, att ämbetsverk ellet inrätt-
12107: om anskaffning av sådana för statens tjänste-     ning före beviljandet av tjänstetelefon skall
12108: män. Härvid upphävdes det motsvarande, år         i ärendet inbegära utlåtande av finansministe-
12109: 1943 utfärdade beslutet, vilket baserade sig      riets organisationsavdelning. Fattande av beslut
12110: på krigstidens exceptionella förhållanden, då     angående rätt tili tjänstetelefon i bostaden an-
12111: det ansågs viktigt att vissa tjänstemän från      förtroddes dock inom ramen för bestämmel-
12112: sin bostad hade förbindelse med tjänste-          serna i det nämnda statsrådsbeslutet alltjämt
12113: lokalen. Under krigstiden fanns ofta inga         vederbörande ämbetsverk eller inrättning.
12114: möjligheter att anskaffa telefon på den fria          Forststyrelsen har i behörig ordning an-
12115: marknaden. Kommitten som tillsattes för att       gående samtliga tjänstetelefoner inom dess
12116: utarbeta det nämnda statsrådsbeslutet av år       verksamhetsområde införskaffat utlåtande av fi-
12117: 1943 ( ministeriets för kommunikationsväsen-      nansministeriets organisationsavdelning. Dessa
12118: det och allmänna arbetena handlingar 476/         utlåtanden var bl.a. i fråga om revirforstmäs-
12119: 711-1943) synes ha utgått ifrån att det skulle    tare och forstmästare tillstyrkande endast i
12120: vara möjligt att överlåta i beslutet avsedd       ett fåtal fall. Forststyrelsen kunde icke förena
12121: statens telefon för hembruk t.ex. åt lantpoli-    sig om finansministeriets organisationsavdel-
12122: sen och åt personer i vissa tulluppgifter även-   nings negativa utlåtanden utan framställde
12123: som åt sådana innehavare av tjänst eller be-      den 17 november 1969 med motiveringar,
12124: fattning vid järnvägsstyrelsen, post- och tele-   vilka omfattade särskilt sådana synpunkter
12125: grafstyrelsen samt sjöfarten som sköter trafik-   som de vilka nämnts i motiveringen för spörs-
12126: ärenden och vilka blir tvungna att i tjänste-     målet, att forststyrelsen måtte berättigas att
12127: ärenden utfärda order och anvisningar också       med avvikelse från finansministeriets utlåtande
12128: efter tjänstetid. Motiveringen synes vara att     bevilja tillstånd för fortsatt hållande av tjänste-
12129: det med beaktande av de nämnda person-            telefon i tjänstemans bostad med statens me-
12130: gruppernas löneförmåner var dyrt att hålla sig    del. Då statsrådets finansutskott icke till-
12131: med telefon. Kommitten ville dock icke heller     styrkte framställningen, kunde icke heller
12132: för samtliga högre tjänstemäns del utesluta       lantbruksministeriet ge sitt samtycke tili den.
12133:                                                                                                    5
12134: 
12135: Med anledning av lantbruksministeriets beslut      nödvändigheten av signalförbindelser i syste-
12136: beviljade forststyrelsen den 4 december 1969       mets verksamhet, bad forststyrelsen den 16
12137: de tjänstemän tillstånd att hålla tjänstetelefon   januari 1970 finansministeriets organisations-
12138: i bostaden, för vilkas del finansministeriets      avdelning att revidera sitt udåtande i fråga
12139: organisationsavdelning hade givit tillstyrkande    om de tjänstemän, för vilkas del bibehållandet
12140: udåtande, och återkallade tillstånden för de       av tjänstetelefon i bostaden enligt forststyrel-
12141: telefoner, för vilkas fortsatta hållande icke      sens uppfattning är nödvändigt med tanke på
12142: givits tilistyrkande udåtande. Forststyrelsen      skogarnas brandsäkerhet. I Nordbottens dist-
12143: meddelade likväl, att man tilis vidare icke        rikt ansåg forststyrelsen antalet dylika tjänste-
12144: skulle skrida tili åtgärder för avlägsnande av     män utgöra 38. Finansministeriets organisa-
12145: de tjänstetelefoner i bostäder, vilka behövs       tionsavdelning meddelade i sin skrivelse av
12146: för uppgifter i samband med bekämpning av          den 29 januari 1970, att den ej på de i skri-
12147: skogsbränder.                                      velsen anförda grunderna kunde tilistyrka be-
12148:    Enligt 29 § brandlagen ( 465/60) åligger        viljandet av tillstånd att alltjämt hålla tjänste-
12149: forststyrelsen att anordna utkik efter och rap-    telefon i de i forststyrelsens skrivelse avsedda
12150: portering av skogsbränder. Enligt brandför-        tjänstemännens bostad. Forststyrelsen fram-
12151: ordningen (359/61) skall av forststyrelsen         ställde i sin den 23 februari 1970 daterade
12152: förordnade personer bistå brandinspektören i       skrivelse tili lantbruksministeriet, att forst-
12153: länet och brandcheferna i ärenden rörande          styrelsen på ovan anförda grunder och
12154: förebyggande av skogseld och släckning av          med beaktande av anskaffade utredningar
12155: sådan. Uppgifterna enligt brandlagstiftningen      måtte berättigas att bevilja ovan avsedda
12156: hade i forststyrelsens distriktskontor ordnats     tjänstemän tilistånd att i bostaden hålla tjän-
12157: så, att å ena sidan utföres kombinerad utkik       stetelefon, viiken på grund av brandskydds-
12158: från torn och flygplan och att innehavarna av      uppgifter måste anses nödvändig. Lantbruks-
12159: tjänst eller befattning vid distriktskontoren      ministeriet överförde ärendet tili behandlig i
12160: och vid reviren å andra sidan tjänstgör som        statsrådet. Statsrådet beslöt den 18 mars 1970,
12161: jourhavande också utanför tjänstetid. För upp-     att framställningen ej kunde bifallas.
12162: nående av oavbruten jourtjänst och bekämp-            I ärendet har utöver de relaterade skedena
12163: ningsberedskap dygnet runt under skogselds-        förts en omfattande korrespondens, som gällt
12164: säsongen har bl.a. skogsförvaltningens dist-       enskilda fall eller anskaffning av tiliäggsut-
12165: riktskontor i Nordbotten varje år i maj med-       redningar.
12166: delat länsstyrelsen, brandchefen i länet, för-        Det ovan anförda utvisar, att det i spörs-
12167: svarsmakten och andra myndigheter namn,            målet avsedda ärendet rörande innehavares av
12168: adress och telefonnummer för de forstmästare       tjänst eller befattning inom skogsförvaltningen
12169: inom reviren vilka har haft tili uppgift att       i Lappland tjänstetelefoner i bostaden har
12170: anordna nämnda oavbrutna jour. I denna oav-        blivit grundligt prövat och utrett innan forst-
12171: brutna jour har samtliga forstmästare och          styrelsen med beaktande av statsrådets beslut
12172: skogstekniker tagit del. Med hänvisning tili de    fattat sitt i början nämnda slutliga beslut. I
12173: resultat som uppnåtts genom detta arrange-         den mån frågan gäller bekämpning av skogs-
12174: mang och omständigheter som bevisar vikten         bränder, så är en omreglering av ärendet som
12175: av att arrangemanget upprätthålles samt tili       bäst anhängig.
12176:      Helsingfors den 18 juni 1970.
12177: 
12178:                                                           Lantbruksminister Nils Westermarck.
12179: 
12180: 
12181: 
12182: 
12183: E 619/70
12184: Skriftl. spm. hr 43.
12185: 
12186: 
12187: 
12188: 
12189:                                  Friberg m.fl.: Om ökat TV-programutbyte mellan Finland och
12190:                                      Sverige.
12191: 
12192: 
12193:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12194: 
12195:    Televisionen är ett modernt, effektivt och      utbytets utveckling i stort mellan de båda
12196: allmänt utbrett massmedium. Den snabba tek-        länderna vore i en återvändsgränd. Trots den-
12197: niska utvecklingen på TV-området erbjuder          na brist på klara utvecklingslinjer har de möj-
12198: stora möjligheter att öka programurvalet inom      ligheter som ligger i kontinuerliga sändningar
12199: ramen för det nordiska samarbetet. Detta kan       över gränserna lämnats obeaktade. Man har
12200: ske genom att utbyta TV-program och genom          vid tidigare behandling av frågan om att byg-
12201: att öka antalet direktsändningar från ett land     ga ut det direkta sändningssamarbetet mellan
12202: tili ett annat. För Finlands vidkommande är        länderna hänvisat tili att detta stöter på olös-
12203: den sistnämnda formen av samarbete särskilt        liga tekniska och framförallt juridiska problem.
12204: aktuell i relation tili Sverige med tanke på       Den senaste tidens utveckling har emellertid
12205: de nära 300 000 i Sverige bosatta finsksprå-       utvisat, att hindren ingalunda är oöverstigliga,
12206: kiga invandrarna och den svensktalande be-         såvida verklig samarbetsvilja föreligger. T.ex.
12207: folkningen i Finland.                              landskapet Aland har i samråd med svenska
12208:     Svenska TV-sändningar kan numera ses på        myndigheter och organisationer lyckats få tili
12209: Aland tack vare den svenska Väddö-sändaren         stånd sändningar av svenska TV-program, som
12210: och reläsändaren i Sund. Vissa delar av Ös-        snart täcker hela landskapet. Överenskommel-
12211: terbotten kan ta in svenska program. Sända-        se har ingåtts mellan å ena sidan landskapet
12212: ren i Tervola i norra Finland når med sina         Aland, å andra sidan Sveriges radio och den
12213: sändningar långt in på den svenska sidan. För      största svenska upphovsmannaorganisationen
12214: att i viss mån tillgodose de i Sverige bosatta     STIM, övriga svenska upphovsmannaorgani-
12215: finskspråkiga invandrarnas behov av kontakter      sationer och leverantörer av nyhetsmaterial.
12216: med och information om Finland sänder Sve-         Det kan dessutom i detta sammanhang be-
12217: riges radio två gånger i veckan i Finland pro-     träffande möjligheterna att lösa de tidigare
12218: ducerade finskspråkiga TV-program.                 som svårlösta ansedda upphovsmannarättsliga
12219:                                                    frågorna hänvisas tili att man på samnordiskt
12220:     Det direkta TV-samarbetet har fört tili så     pian lyckats ingå synnerligen gynnsamma avtal
12221: positiva resultat att en fortsättning på den       som gäller Island.
12222: inslagna linjen förefaller naturlig. Med bila-        De juridiska problemen kan alltså knappast
12223: terala överenskommelser kan de två länderna        längre med sakliga argument påvisas vara
12224: utforma programutbytet genom direktsändning-       omöjliga att lösa vid en utbyggnad av direkt-
12225: ar för att särskilt tiligodose begränsade språk-   sändningarna från ett land tili ett annat i Nor-
12226: gruppers behov av information på sitt moders-      den. Ännu mindre är detta fallet med de tek-
12227: mål. En sådan utveckling är i överensstämmel-      niska frågorna. Det är redan för närvarande
12228: se med de nordiska TV-företagens erfarenhe-        möjligt att överföra program direkt från Sve-
12229: ter av Nordvisions-samarbetet. Det har därvid      rige tili de svenskspråkiga trakterna i syd-
12230: påståtts, att utbytet mellan de nordiska län-      västra Finland och sålunda även i motsatt
12231: derna i större utsträckning bör läggas upp         riktning. Därmed föreligger goda förutsätt-
12232: som bilateralt samarbete.                          ningar att i de i Sverige bosatta finsksprå-
12233:     Trots de positiva erfarenheterna av samar-     kiga invandrarnas och Finlands svensktalande
12234: betet mellan Finland och Sverige på TV-sam-        befolknings intresse aktivt bygga ut TV-sam-
12235: arbetets område förefaller det som om TV-          arbetet mellan Finland och Sverige.
12236: 
12237: E 633/70
12238: 2
12239: 
12240:    Hänvisade tili vad ovan anförts får vi med      vilka åtgärder avser Regeringen att
12241: stöd av riksdagsordningens 37 § 1 mom.          vidta för att i samråd med svenska
12242: framställa följande spörsmål att besvaras av    myndigheter avsevärt bygga ut detta
12243: vederbörande medlem av statsrådet:              samarbete för att tillgodose den i Sve-
12244:                                                 rige bosatta finskspråkiga och den
12245:           Är Regeringen medveten om möjlig-     i Finland bosatta svenskspråkiga be-
12246:        heterna och behovet att ordna perma-     folkningens intresse att tillgodogöra
12247:        nenta direkta TV-sändningar mellan       sig aktuella och mångsidiga program
12248:        Finland och Sverige, och om så är        på sitt eget modersmål?
12249:        fallet,
12250:      Helsingfors den 22 maj 1970.
12251: 
12252:               Ralf Friberg.                         Ulf Sundqvist.
12253:               Bror Lillqvist.                       Lars Lindeman.
12254:                                                                                                    3
12255: 
12256: Kirj.ksm. n:o 43.                                                                        Suomennos.
12257: 
12258: 
12259: 
12260: 
12261:                                  Friberg ym.: Suomen ja Ruotsin välisen TV-ohjelmien vaihdon
12262:                                      lisäämisestä.
12263: 
12264: 
12265:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12266: 
12267:     Televisio on uudenaikainen, tehokas ja ylei-    maan välisen televisiovaihdon kehitys olisi
12268: nen joukkotiedotusväline. TV-alalla tapahtu-        umpikujassa. Huolimatta tästä selvien kehitys-
12269: nut nopea tekninen kehitys tarjoaa suuria           linjojen puutteesta on ne mahdollisuudet, jot-
12270: mahdollisuuksia ohjelmiston lisäämiseen poh-        ka kätkeytyvät rajan yli tapahtuviin jatkuviin
12271: joismaisen yhteistyön puitteissa. Tämä voi ta-      lähetyksiin jätetty huomiotta. Käsiteltäessä ai-
12272: pahtua vaihtamalla TV-ohjelmia ja lisäämällä        kaisemmin kysymystä suoran lähetysyhteistyön
12273: maasta toiseen tapahtuvien suorien lähetysten       laajentamisesta maiden välillä on viitattu sii-
12274: lukua. Suomen osalta on viimeksi mainittu           hen, että se törmää teknisiin ja ennen kaik-
12275: yhteistyömuoto Ruotsin kanssa erityisen ajan-       kea juridisiin ongelmiin, joita ei voi ratkaista.
12276: kohtainen ajatellen niitä lähes 300 000 suo-        Viimeisimmän ajan kehitys on kuitenkin osoit-
12277: menkielistä maahanmuuttajaa, jotka asuvat           tanut, etteivät esteet ole suinkaan ylipääse-
12278: Ruotsissa ja Suomen ruotsia puhuvaa väestöä.        mättömiä, sikäli kuin on olemassa todellista
12279:     Ruotsalaisia televisiolähetyksiä voi nyttem-    yhteistyötahtoa. Esim. Ahvenanmaan maakunta
12280: min nähdä Ahvenanmaalla ruotsalaisen Väd-           on yhteistoimin Ruotsin viranomaisten ja jär-
12281: dön lähettimen ja Sundissa sijaitsevan rele-        jestöjen kanssa onnistunut saamaan aikaan
12282: lähettimen ansiosta. Tietyissä o'iissa Pohjan-      Ruotsin TV-ohjelman lähetyksiä, jotka pian
12283: maata voidaan seurata ruotsalaisia ohjelmia.        kattavat koko maakunnan. Sopimus on solmit-
12284: Pohjois-Suomessa Tervolassa sijaitsevan lähet-      tu toisaalta Ahvenanmaan maakunnan ja toi-
12285: timen lähetykset yltävät pitkälle Ruotsin puo-      saalta Ruotsin radion ja suurimman ruotsalai-
12286: lelle. Tyydyttääkseen jossain määrin Ruotsissa      sen ohjelmatekijäjärjestön STIM:n, muiden
12287: asuvien suomenkielisten maahanmuuttajien yh-        ruotsalaisten ohjelmantekijäjärjestöjen ja uutis-
12288:  teyksien ja Suomea koskevien tietojen tarpeita     aineiston toimittajien kesken. Tässä yhteydes-
12289:  Ruotsi lähettää kaksi kertaa viikossa Suomessa     sä voidaan sitä paitsi, mitä tulee mahdolli-
12290:  tuotettuja suomenkielisiä TV-ohjelmia.             suuksiin ratkaista aikaisemmin vaikeasti rat-
12291:                                                     kaistavina pidettyjä tekijänoikeudellisia kysy-
12292:     Välitön TV-yhteistyö on johtanut niin posi-     myksiä, viitata siihen, että yhteispohjoismai-
12293:  tiivisiin tuloksiin, että jatkaminen jo aloite-    sella tasolla on onnistuttu pääsemään varsin
12294:  tulla tiellä tuntuu luonnolliselta. Molemmat       edullisiin sopimuksiin, jotka koskevat Islantia.
12295:  maat voivat bilateraalisin sopimuksin muotoil-        Juridisten ongelmien voidaan siis tuskin
12296:  la suorin lähetyksin tapahtuvan ohjelmavaih-       enää asiallisin perustein osoittaa olevan mah-
12297:  don erityisesti tyydyttämään rajoitettujen kie-    dottomia ratkaista laajennettaessa suoria lä-
12298: liryhmien informaatiotarpeita äidinkielellään.      hetyksiä maasta toiseen Pohjolassa. Vielä vä-
12299:  Sellainen kehitys on sopusoinnussa pohjois-        hemmän näin on asianlaita teknisten kysymys-
12300:  maisten TV-yritysten Pohjoisvisio-yhtei&työstä     ten suhteen. Jo tätä nykyä on mahdollista siir-
12301:  saamien kokemusten kanssa. Tässä yhteydessä        tää ohjelmaa suoraan Ruotsista Lounais-Suo-
12302:  on väitetty, että pohjoismaidenvälisen vaihdon     men ruotsinkielisille seuduille ja samoin myös
12303:  entistä suuremmassa määrin tulee tapahtua          päinvastaiseen suuntaan. On siten hyviä edel-
12304:  kahdenkeskisenä yhteistyönä.                       lytyksiä kehittää Suomen ja Ruotsin välistä
12305:     Huolimatta Suomen ja Ruotsin televisioyh-       TV-yhteistyötä Ruotsissa asuvien suomenkie-
12306:  teistyön alueella saavuttamista myönteisistä       listen maahanmuuttajien ja Suomen ruotsia
12307:  kokemuksista tuntuu siltä, kuin kummankin          puhuvan väestön etujen mukaisesti.
12308: 4
12309: 
12310:    Ylläesitettyyn viitaten esitämme valtiopäivä-      mihin toimenp1te1sun hallitus aikoo
12311: järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-        ryhtyä laajentaakseen huomattavasti tä-
12312: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-        tä yhteistyötä yhteistoimin Ruotsin vi-
12313: vaksi seuraavan kysymyksen:                        ranomaisten      kanssa    tyydyttääkseen
12314:                                                    Ruotsissa asuvan suomenkielisen ja
12315:            Onko hallitus tietoinen mahdolli-       Suomessa asuvan ruotsinkielisen väes-
12316:        suuksista ja tarpeista järjestää pysyviä    tön tarpeen päästä omalla äidinkie-
12317:        suoria TV-lähetyksiä Suomen ja Ruot·        lellään osalliseksi ajankohtaisista ja mo-
12318:        11in välillä, ja jos on,                    nipuolisista ohjelmista?
12319:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1970.
12320: 
12321:                Ralf Friberg.                           Ulf Sundvist.
12322:                Bror Lillqvist.                         Lars Lindeman.
12323:                                                                                                         5
12324: 
12325: 
12326: 
12327: 
12328:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12329: 
12330:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-          käytetään Väddön asemaa Ruotsissa ja Ylläs-
12331: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-           tunturin asemaa Pohjois-Suomessa. Tekniikka
12332: mies, olette kirjeellänne 23 päivältä toukokuu-        nykyisellään ei riitä tämäntyyppisen yhteistyö-
12333: ta 1970 n:o 474 lähettänyt valtioneuvoston             muodon toteuttamiseen. Pohjanlahti muodos-
12334: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-         taa luonnollisen esteen, jonka voittamiseen
12335: taja Ralf Fribergin ym. tekemän seuraavan si-          tarvitaan asemilla suuret lähetystehot sekä kor-
12336: sältöisen kysymyksen:                                  kealle asennetut antennirakenteet. Jos lähetys-
12337:                                                        tehaja parannettaisiin, tulisi siinä maassa, jo-
12338:           "Onko Hallitus tietoinen mahdolli-           hon lähetykset suunnataan, olevien asemien
12339:        suuksista ja tarpeista järjestää pysyviä        toimiminen häiriöiden vuoksi varsin vaikeaksi.
12340:        suoria TV-lähetyksiä Suomen ja Ruot-            Toisin sanoen nykyistä häiriötilannetta huo-
12341:        sin välillä, ja jos on,                         nontamatta ei rannikkoasemien näkyvyyden
12342:           mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo         parantaminen ole mahdollista. Mikäli kanavien
12343:        ryhtyä laajentaakseen huomattavasti tä-         käytöstä tähän tarkoitukseen päästäisiin val-
12344:        tä yhteistyötä yhteistoimin Ruotsin vi-         tioitten kesken sopimukseen, olisi suoralla nä-
12345:        ranomaisten      kanssa    tyydyttääkseen       kyvyydellä merkitystä ainoastaan Pohjanlahden
12346:        Ruotsissa asuvan suomenkielisen ja              kapeikkojen kohdalla ja Pohjoiskalottialueella.
12347:        Suomessa asuvan ruotsinkielisen väes-           Normaalin ohjelmanvaihdon ja suoran lähet-
12348:        tön tarpeen päästä omalla äidinkie-             tämisen lisäksi voitaisiin kolmantena yhteistyö-
12349:        lellään osalliseksi ajankohtaisista ja mo-      muotona ajatella järjestelmää, jonika mukaan
12350:        nipuolisista ohjelmista?"                       esim. Ruotsin alueella oleva lähetin lähettäisi
12351:                                                        Suomen ohjelmaa tai vastaavasti Suomen
12352:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            alueella toimiva lähetin lähettäisi ruotsalaista
12353: taen seuraavaa:                                        televisio-ohjelmaa. Tämäntyyppistä järjestelmää
12354:    Kirjallisessa kyselyssä lähdetään siitä positii-    tultaneen kokeilemaan Ahvenanmaalla sijaitse-
12355: visesta ajatuksesta, että pohjoismaista ja eri-        valla Sundin asemalla, joka voisi lähettää Ruot-
12356: koisesti Suomen ja Ruotsin välistä televisio-          sin televisio-ohjelma 2:n ohjelmaa. Asiaa kos-
12357: yhteistyötä on kehitettävä. Ajatus ei ole suin-        keva anomus on parhaillaan liikenneministe-
12358: kaan aivan uusi. Siitä on Pohjoismaiden neu-           riön käsiteltävänä. Tuntuu kuitenkin ilmeisel-
12359: vostossa tehty jäsenten toimesta aloitteita ja         tä, että toisen maan ohjelmaa lähettävien yleis-
12360: ministeritasolla on kysymy~sestä neuvoteltu            radioasemien rakentaminen ei vielä ole Sundin
12361: Suomen ja Ruotsin välillä.                             asemaa lukuunottamatta ajankohtaista.
12362:    Kun puhutaan televisiotoiminnan alalla ta-             Kyselyssä esitetty olettamus, että jo tätä ny-
12363: pahtuvasta yhteistyöstä, on erikoista huomiota         kyä olisi mahdollista siirtää ohjelmaa suoraan
12364: kiinnitettävä yhteistyön muotoon ja !teknilli-         Ruotsista Lounais-Suomeen ruotsinkielisille
12365: seen toteuttamiseen.                                   alueille ja samoin myös päinvastaiseen suun-
12366:    Pohjoismaiden yleiradioyhtiöiden piirissä on       -taa.n, perustuu ilmeiseen väärinkäsitykseen.
12367: voimakkaasti pyritty tehostamaan ohielman-             Kumm1\Ssakin 1tapauksessa on turvauduttava
12368: vaihtoa joko siten, että linkkiteitse lähetetään       linkkiyhteyksien käyttöön.
12369: nk. Pohjoisvisio-ohjelmaa maasta toiseen tai si-          Huolimatta siitä, että teknillinen kehitys voi
12370: ten, että materiaali (filmi, videonauha) lähe-         tulevaisuudessa tehdä pohjoismaisen televisio-
12371: tetään postitse sitä käyttävään maahan.                yhteistyön helpoksi toteuttaa, ei voida sivuut-
12372:    Kyselyssä esitetty yhteistyömuoto perustuu          taa sitä tosiasiaa., että ohjelmien siirtäminen ta-
12373: pysyvien suorien televisiolähetysten iär;estämi-       valla tai toisella maasta toiseen tulee nostamaan
12374: seen Suomen ja Ruotsin välille. Esimerkkinä            ohjelman tuotantokuluja ohjelmatyypistä riip-
12375: 6
12376: 
12377: puen 50-100 % :Ua. Ahvenanmaalla tapahtu- on oltava maitten välisen ohjelmanvaihdon te-
12378: neet erikoisjärjestelyt eivät ole rinnastettavissa hostamisessa. Teknillinen ja taloudellinen kehi-
12379: laajentuvaan maitten väliseen ohjelmanvaihtoon. tys ei vielä suo mahdollisuuksia järjestää pysy-
12380:    Televisiotoiminnan alalla tapahtuvan yhteis- viä, suoraan näkyvyyteen perustuvia televisiolä-
12381: työn kehittämistä Suomen ja Ruotsin välillä on .hetyksiä Suomen ja Ruotsin välille.
12382: pidettävä tärkeänä, mutta. kehityksen pääpainon
12383:      HelS'ingissä kesäkuun 24 päivänä 1970.
12384: 
12385:                                                                   Liikenneministeri M. Niskala.
12386:                                                                                                      7
12387: 
12388: 
12389: 
12390: 
12391:                            T i 11 R ,i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
12392: 
12393:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          rige. Såsom exempel nämnes Väddö station i
12394: anger har Ni, Herr Talman, med Edet skrivelse        Sverige och Yllästunturi station i norra Fin-
12395: av den 23 maj 1970 (nr 474) tili vederbörande        land. På nuvarande stadium ät tekniken ioke
12396: medlem av statsrådet föt avgivande av svar           tillräcklig för att förverkliga ett samarbete i
12397: översänt följande av riksdagsman Ralf Friberg        denna form. Bottniska viken bildar ett natur-
12398: m.fl. ställda spörsmål:                              ligt hinder, för vars övervinnande stationerna
12399:                                                      behöver stora sändningseffekter och högt in-
12400:           "Är Regeringen medveten om möjlig-         stallerade antennkonstruktioner. ökas sänd-
12401:        heterna och behovet att ordna perma-          ningseffekterna, skulle verksamheten för statio-
12402:        nenta ditekta TV-sändningar mellan            nerna i det land, till vilket sändningen är rik-
12403:        Finland och Sverige, och om så är             tad, i hög grad försvåras. Med andra ord sagt,
12404:        fallet,                                       utan att försämra det nuvarande störningstill-
12405:           vilka åtgärder avser Regeringen att        ståndet är det icke möjligt att förbättra kuststa-
12406:        vidta för att i samråd med svenska            tionernas sebarhet. Såvida man mellan staterna
12407:        myndigheter avsevärt bygga ut detta           skulle nå en överenskommelse om kanalernas
12408:        samarbete för att tillgodose den i Sve-       användning i detta syfte, skulle den direkta
12409:        rige bosatta finskspråkiga och den            sebarheten vara av betydelse endast på Bott-
12410:        i Finland bosatta svenskspråkiga be-          niska vikens smalaste ställen och på Nordka-
12411:        folkningens intresse att tillgodogöra         lottområdet. Utöver det normala programut-
12412:        sig aktuella och mångsidiga program           bytet och den direkta sändningen kan man som
12413:        på sitt eget modersmål?"                      en tredje form av samarbete tänka sig ett sys-
12414:                                                       tem, i vilket t.ex. en sändare på Sveriges om-
12415:    Såsom svar på detta ,spörsmål får jag vörd-       råde skulle sända Finlands program, ellet mot-
12416: samt anföra följande:                                svarande, att en sändare på Finlands område
12417:     Spörsmålet utgår från den positiva tanken,       skulle sända svenskt ,televisionsprogram. Ett
12418: att televisionssamarbetet i Norden och särskilt      system av denna typ torde man komma att
12419: mellan Finland och Sverige borde utvecklas.          prova i Sunds station på Åland, viiken skulle
12420: Tanken är ingalunda alldeles ny. I Nordi~ka          kunna sända Sveriges televisions program 2. En
12421: rådet har i frågan gjorts medlemsförslag och på      ansökan i detta ärende behandlas som bäst i
12422: ministernivå har den varit föremål för under-         trafikministeriet. Det förefaller likväl uppen-
12423: handlingar mellan Finland och Sverige.               bart, att byggande av rundradiostationer som
12424:     I fråga om samarbetet på televisionsverksam-     sänder annat lands program ännu icke är ak-
12425: hetens område måste man fästa särskild upp-          tuellt, med undantag av stationen i Sund.
12426: märksamhet vid samarbetets form och dess tek-            Det i spörsmålet framförda antagandet, att
12427: niska förverkligande.                                det redan nu skulle vara möjligt att direkt
12428:     Inom de nordiska rundradiobolagen har man        överföra program från Sverige till de svensk-
12429: med kraft sttävat att effektivera programut-         språkiga områdena i sydvästra Finland, liksom
12430: bytet antingen så, att med linkförbindelse sän-      även i motsatt riktning, bygger på en uppenbar
12431: des s.k. Nordvisionsprogram från ett land tili       missuppfattn1ng. I bägge fallen måste man
12432: etlt annat ellet så, att materialet ( film, video-   anlita linkförbindelse.
12433: band) sändes per post till det land som skall            Oberoende av, att den tekniska utvecklingen
12434: använda det.                                         i framtiden kan göra det lätt att förverkliga det
12435:     Den i spörsmålet framförda samarbetsformen       nordiska televisionssa.marbetet, kan man icke
12436:  bygget på anordnandet av kontinuerliga direkta      förbigå det faktum, att programmens över-
12437:  televisionssändningar mellan Finland och Sve-       förande från ett land till ett annat på ett ellet
12438: 8
12439: 
12440: annat sätt kommer att öka produktionskostna-    råde måste anses viktigt, men utvecklingens
12441: derna för programmen med 50-100% be-            tyngdpunkt bör ligga i effektiverandet av pro-
12442: roende på programtyp. De specialarrangemang     gramutbytet mellan ländema. Den tekniska och
12443: som gjorts på Aland är icke jämförba.ra med     ekonomiska utvecklingen ger ännu icke möjlig-
12444: det växande programutbytet Iänder emellan.      heter att a.nordna kontinuerliga, direkt sebara
12445:   Utvecklandet av samarbetet mellan Finland     televisionssändningar mellan Finland och Sve-
12446: och Sverige inom televisionsverksamhetens om-   rige.
12447:      Helsingfors den 24 juni 1970.
12448: 
12449:                                                                   Tvafikminister M. Niskala.
12450: Kirj. ksm. n:o 44.
12451: 
12452: 
12453: 
12454: 
12455:                                    Mäkelil ym.: Alaikäisten rikollisuuden torjumisesta.
12456: 
12457: 
12458:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
12459: 
12460:    Epäsosiaalisten ja rikoksiin syyllistyneiden       holta suunniteltu eräiden valtion koulukotien
12461: alaikäisten lukumäärä on viime vuosina voi-           lakkauttamista huolimatta siitä, että kaikki
12462: makkaasti noussut. Vuosikymmenellä 1959-              merkit viittaavat koulukotipaikkojen tarpeen
12463: 1968, jolta ajalta viimeisimmät tilastoluvut          todennäköiseen lisääntymiseen. Kokemus näyt-
12464: ovat saatavissa, nousi syytteeseen pantujen           tää näet osoittavan, ettei nuorten epäsosiaali-
12465: 15-17-vuotiaitten luku 89,5 %:lla, nuorina            suuden torjunnassa selvitä yksinomaan avoimin
12466: rikoksentekijöinä syyttämättä jätettyjen määrä        menetelmin, kuten viime aikoina on suositeltu.
12467: 26,3 %:lla ja alaikäisinä syyttämättä jätetty-           Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
12468: jen määrä 39,4 % :lla. Aivan äskettäinkin on          tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
12469: nuorison poikkeavasta käyttäytymisestä saatu          me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
12470: suorastaan kuohuttavia esimerkkejä.                   tattavaksi seuraavan kysymyksen:
12471:    Ennalta ehkäisy on aina parempi kuin ran-
12472: kaisu ja monen rikostilastoissa esiintyvän nuo-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
12473: ren rikokset olisi varmaan voitu torjua riittä-              alaikäisten rikollisuus ja epäsosiaalinen
12474: vän aikaisella asiaan puuttumisella turvautu-                käyttäytyminen on voimakkaasti lisään-
12475: malla ns. suojelukasvatuksen mahdollisuuksiin.               tynyt ja että suojelukasvatuksen keino-
12476: Näyttää kuitenkin siltä, ettei edes tarjolla olevia          jen käyttö ei osittain vanhentuneesta
12477: keinoja ole käytetty hyväksi. Mm. valtion kou-               lainsäädännöstä johtuen ole riittävän
12478: lukodit, jotka ovat erikoistuneet nuorison epä-              tehokasta, ja jos on,
12479: sosiaalisuuden torjuntaan, ovat toimineet vain                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12480: puolella teholla. Eräänä syynä ovat olleet ne                ryhtyä poistaakseen mahdolliset muo-
12481: monimutkaiset muodollisuudet, joita oppilaan                 dolliset esteet ja tehostaakseen yhteis-
12482: saaminen valtion koulukotiin edellyttää. Tä-                 kunnan ennaltaehkäiseviä menettelyta-
12483: ten syntyneen, itse asiassa näennäisen paikka-               poja.
12484: vajauksen korjaamiseksi on viranomaisten ta-
12485:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1970.
12486: 
12487:                Uljas Mäkelä.                                      Matti Ahde.
12488:                Margit Eskman.                                     Aulis Juvela.
12489:                Eero Salo.                                         Aune Salama.
12490:                                        Katri-Helena Eskelinen.
12491: 
12492: 
12493: 
12494: 
12495: E 660/70
12496: 2
12497: 
12498: 
12499: 
12500: 
12501:                        E d u s k u n n a n H e r r l> P u h e m i e h e 11 e.
12502: 
12503:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Lisääntyvä rikollisuus asettaa yhä vaativam-
12504: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      pia tehtäviä lastensuojelulle ja nuorisonhuollol-
12505: olette 26 päivänä toukokuuta 1970 päivätyn         le. On kuitenkin avoimesti myönnettävä, että
12506: kirjeenne n:o 386 ohella toimittanut valtioneu-    yhteiskunnan rakennemuutosten aiheuttamia
12507: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       ongelmia ei voida ratkaista pelkästään huolto-
12508: kansanedustaja Mäkelän ym. kirjallisesta kysy-     toimenpitein. Huollon tavoitteet on asetettava
12509: myksestä n:o 44, jossa tiedustellaan:              realistisesti.
12510:                                                       Eräät tutkimustulokset viittaavat siihen,
12511:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että     että suurin osa alaikäisistä rikoksentekijöistä
12512:        alaikäisten rikollisuus ja epäsosiaalinen   ei jatka rikollista uraansa aikuisiässä. Kyseessä
12513:        käyttäytyminen on voimakkaasti lisään-      näyttää siis olevan tiettyyn ikäkauteen liitty-
12514:        tynyt ja että suojelukasvatuksen keino-     vä ilmiö, joka useimmiten ei ole oire yleisestä
12515:        jen käyttö ei osittain vanhentuneesta       sopeutumattomuudesta. Näin ollen nuorisori-
12516:        lainsäädännöstä johtuen ole riittävän       kollisuuden torjunnassa näyttää tarkoituksen-
12517:        tehokasta, ja jos on,                       mukaisimmalta tehostaa poliisivalvontaa ja vä-
12518:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     hentää rikoksentekotilanteita. Kovin pitkälle
12519:        ryhtyä poistaakseen mahdolliset muo-        meneviin yksilöön kohdistuviin huoltotoimen-
12520:        dolliset esteet ja tehostaakseen yhteis-    piteisiin sitä vastoin ei useimmissa tapauksissa
12521:        kunnan ennaltaehkäiseviä menettely-         ole aihetta. Käytännön kokemus ja lukuisat tut-
12522:        tapoja?"                                    kimukset osoittavat myös, että yksilön sosiaa-
12523:                                                    lista sopeutumista on äärimmäisen vaikeata
12524:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        edistää pakkotoimenpitein. Siksi nuorisorikol-
12525: taen seuraavaa:                                    lisuuden ennaltaehkäisyssä on asetettava pää-
12526:    Rikollisuustilastot osoittavat, että alle 15-   paino vapaaehtoisuuteen perustuviin avohoito-
12527: vuotiaiden syyttämättä jätettyjen lukumäärä        pisteisiin. Avohuollon mahdollisuudet tulevat-
12528: on lisääntynyt viidellä prosentilla vuodesta       kin lisääntymään jos valtionapua lisäämällä
12529: 1961 vuoteen 1969. 15-17-vuotiaiden rikok-         voidaan edistää kasvatusneuvolaverkoston ke-
12530: sentekijöiden lukumäärä on samana aikana li-       hittämistä. Tehokkaimmillaan neuvolatyö on
12531: sääntynyt 15 prosentilla. Erikseen on syytä        silloin, kun neuvoloilla on mahdollisuus yh-
12532: mainita, että syyttämättä jätettyjen osuus kai-    teistyöhön lasten- ja nuorisopsykiatristen osas-
12533: kista 15-17-vuotiaista rikoksentekijöistä on       tojen kanssa, joiden perustamista sairaaloihin
12534: tarkastelukauden aikana laskenut 2.5 prosen-       tulisi edistää. Ennalta ehkäisevän työn kannal-
12535: tista 1.5 prosenttiin. Tuomioistuinkäytäntö on     ta on edelleen eduksi, että pyritään yhteistyö-
12536: tältä osin siis kiristynyt.                        hön kouluviranomaisten kanssa koulukuraattori-
12537:    On ilmeistä, 'että jos nuorten ikäluokkien      ja koulupsykologityön kehittämiseksi, niin
12538: koko otetaan huomioon, nuorten lainvastaiset       myös suhteessa nuorisotyötä tekeviin tahoihin
12539: teot ovat olleet lisääntymään päin, ja tämän       erilaisten palvelujen tuottamiseksi nuorten
12540: kehityksen on syytä olettaa jatkuvan. Tähän        käyttöön. Tärkeän osan avohuollollista toi-
12541: ovat vaikuttamassa monet yhteiskunnalliset ra-     mintaa muodostaa tehokkaan suojeluvalvonnan
12542: kennemuutokset mm. kaupungistuminen, maa-          järjestäminen ja siihen tähtäävä suojeluvalvo-
12543: seudun nopea uudenaikaistuminen ja nuorison        jien kouluttaminen.
12544: sosiaalisen aseman muuttuminen siten, että            Koulukotien tehtävänä tulee pääasiassa olla
12545: biologinen kypsyminen tapahtuu entistä aikai-      sellaisten suojelukasvatusta tarvitsevien lasten
12546: semmin, mutta sosiaalinen riippumattomuus          ja nuorten huolto ja hoito, jotka esim. parai-
12547: saavutetaan entistä myöhemmin.                     kaa kehityksen alaisina olevien kasvatusneuvo-
12548:                                                                                                    3
12549: 
12550: Ioiden ja kunnallisten vastaanottokotien esitut-    laadittavana sosiaalihallituksessa. Nämä muu-
12551: kimusten ja tarkkailun perusteella tarvitsevat      tokset tähtäävät huollollisten ja hoidollisten
12552: suojatut olosuhteet keskeytyneen koulunkäyn-        toimintamuotojen lisäämiseen. Tämä on perus-
12553: nin jatkamiselle sekä ammattiin valmentautu-        teltua myös uusia asiakasryhmiä kuten huu-
12554: miselle ja työelämään totuttautumiselle. Kysy-      mausaineiden sekä muiden päihteiden väärin-
12555: mykseen tulevat siis korostuneina sosiaalisia       käyttäjiä ajatellen. Lisäksi on pyrkimyksenä
12556: sopeutumisvaikeuksia osoittaneet lapset ja          kehittää laitosten kansakoulujen toimintaa ja
12557: nuoret, joiden suhteen ennakolta ehkäisevät ja      nykyaikaistaa työn ohjausta ja ammattiopetusta
12558: muut paikkakunnalliset huoltotoimenpiteet           yhteistoiminnassa ammattikasvatusviranomais-
12559: ovat edellä esitetyllä tavalla tehostettuinakin     ten ja työnantajien kanssa. Tärkeäksi on myös
12560: osoittautuneet riittämättömiksi.                    osoittautunut huollon tarpeen tutkimiseen
12561:     Valtion koulukotien oppilasmäärät ovat          tähtäävä toiminta. Koulukotien toimintaperi-
12562: alentuneet viime vuosien aikana erittäin voi-       aatteet ovat näin ollen lähestymässä erilaisten
12563: makkaasti. Tähän on olemassa useita syitä:          kuntoutus- ja hoitolaitosten toimintamenetel-
12564: suojelukasvatuksellisista syistä tapahtuneiden      miä. Laitosten uudistamiseen liittyy myös
12565: huostaanottojen lukumäärä on alentunut vuo-         laitokseenottoperusteiden väljentäminen.
12566: den 1964 huippuluvusta 1821 vuoden 1969                Lähivuosina pyritään koulukodeissa laitos-
12567: alkuun mennessä 1523:een eli 300:lla tapauk-        huoltoa, ammattikoulutusta ja jälkihuoltoa te-
12568:  sella; kunnat ovat viime vuosien aikana pe-        hostamalla laitoksessaoloaikojen lyhentämiseen.
12569: rustaneet suojelukasvatuksellisia vastaanotto-      Samalla pyritään laitdksiin saamaan riittävästi
12570:  ja nuorisokoteja, joihin on sijoitettu lapsia ja   erityistyövoimaa, kuten psykologeja, psykiat-
12571: nuoria, jotka aikaisemmin sijoitettiin kouluko-     reja ja sosiaalityöntekijöitä. Koulukotien toi-
12572: teihin; sosiaalihallituksen taholta on vaikutet-    minta pyritään saamaan entistä enemmän op-
12573: tu siihen, että hoitoajat on saatu huomattavas-     pilaskeskeiseksi, oppilaita hoitavaksi, kasvat-
12574:  ti lyhenemään entisestään. Tällä hetkellä on       tavaksi ja kuntouttavaksi koulun, ammattiopin
12575: valtion koulukodeissa n. 500 hoitopaikalla 275      ja työtoiminnan avulla. Kun koulukotien toi-
12576: oppilasta eli käytössä on 55 % paikoista.           mintaa em. tavalla nykyaikaistetaan ja tehoste-
12577:     Tämä tilanne yhdessä suojelukasvatustoi-        taan, voidaan sitä samalla jossain määrin supis-
12578:  minnan muuttuvien päämäärien kanssa edellyt-       taa, koska tavoitteet voidaan saavuttaa pienem-
12579:  tää koulukotitoiminnan uudistamista ja uusien,     mälläkin hoitokapasiteetilla ja siten tyydyttää
12580:  nykyistä tehokkaampien työmuotojen etsimistä.      koulukotien paikkojen kysyntää entistä tehok-
12581:  Tällaiset koulukotitoiminnan uudelleen järjes-     kaammalla ja tyydyttävämmällä tavalla.
12582:  tämistä koskevat suunnitelmat ovat paraikaa
12583:       Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1970.
12584: 
12585:                                                                         Ministeri Alli Lahtinen.
12586: 4
12587: 
12588: 
12589: 
12590: 
12591:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12592: 
12593:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           medge, att de problem som samhällets struk-
12594: anger har Ni, Herr Talman, med Eder sk.rivelse        turförändringar medför, icke kan lösas endast
12595: av den 26 maj 1970 nr 386 tili vederbörande           genom vårdåtgärder. Vårdens mål bör vara
12596: medlem av statsrådet för avgivande av svar            realistiska.
12597: öv·ersänt !avskrift av följande av riksdagsman           Vissa undersökningsresultat tyder på att
12598: Mäkelä m.fl. ställda spörsmål nr 44:                  största delen av de rninderåriga btottslingarna
12599:                                                       icke fortsätter på sin brottsliga hana såsom
12600:           "Är Regeringen medveten om att              vuxna. Det förefaller sålunda, som om här
12601:        brottsligheten och de asociala attityder-      vore fråga om ett fenomen som hör tili en viss
12602:        na har ökats kraftigt bland minderåriga        ålder och som oftast icke är något sympton
12603:        och att de utvägar skyddsuppfostran            på allmän missanpassning. Det synes därför
12604:        erbjuder icke är tillräckligt effektiva,       mest ändamålsenligt att i bekämpandet av ung-
12605:        delvis på grund av den föråldrade              domsbrottsligheten effektivera polisövervaknin-
12606:        lagstiftningen, och om så är fallet,           gen och minska de situationer, i vilka brott
12607:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        begås. Däremot är det i de flesta fall icke
12608:        taga för att eventuella formella hinder        skäl att vidtaga alltför långt gående vårdåtgär-
12609:        skall kunna avlägsnas och samhällets           der som riktar sig mot individen. Erfarenheten
12610:        förebyggande metoder effektiveras?"            i praktiken och ett stort antal undersökningar
12611:                                                       visar också, att det är ytterst svårt att främja
12612:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         individens sociala anpassning genom tvångsåt-
12613: anföra följande:                                      gärder. Därför måste huvudvikten vid före-
12614:     Kriminalstatistiken visar, att antalet lagöver-   byggandet av ungdomsbrottslighet läggas på
12615: trädare under 15 år, som icke åtalats, har            punkter där öppen vård ges på friviliig grund.
12616: ökat med fem procent om året från år 1961             Möjligheterna tili öppen vård kommer också
12617: tili år 1969. Antalet brottslingar i åldern 15-       att ökas, om man genom ökade statsbidrag kan
12618: 17 år har samtidigt ökats med 15 procent. Det         främja utvecklandet av rådgivningsbyrånätet
12619: är skäl att särskilt nämn:a, att antalet av dem       på detta område. Arbetet i rådgivningsbyråerna
12620: mot vilka åtal icke väckts inom gruppen               blir effektivast, när byråerna har möjlighet till
12621: brottslingar mellan 15 och 17 år under den            samarbete med barn- och ungdomspsykiatriska
12622: period som granskningen berör har sjunkit             avdelningar, vilkas inrättande vid sjukhusen
12623: från 2,5 tili 1,5 procent. Domstolspraxis har         borde främjas. Tili fördel för det förebyggande
12624: sålunda skärpts på denna punkt.                       arbetet är vidare strävan tili samarbete med
12625:     Det är uppenbart att de ungas lagstridiga         skolmyndigheterna i syfte att utveckla skolku-
12626: handlingar har visat tendens att öka, om de           rators- och skolpsykologarbetet och med de
12627: unga årsklassernas storlek tages i betraktande,       instanser, som bedriver ungdomsarbete, för
12628: och det är skäl att antaga, att denna utveckling      produktion av olika tjänster tili de ungas för-
12629: kommer att fortgå. Härtill bidrager många             fogande. En viktig del av den öppna vården
12630: strukturförändringar i samhället, bl.a. urbanise-     är en effektiv skyddsövervakning och utbild-
12631: ringen, landsbygdens snabba modernisering och         ningen av skyddsövervakare i sådant syfte.
12632: förändringen i ungdomens sociala ställning så,           På skolhemmen bör huvudsakligen ankom-
12633: att den biologiska mognaden sker tidigare än          ma att vårda och sköta sådana barn och unga
12634: förr, medan det sociala oberoendet nås. senare        som enligt förundersökningar och observationer
12635: än förut. Den ökande brottsligheten pålägger          i de uppforstringsrådgivningsbyråer och kom-
12636: barnskyddet och ungdomsvården allt mera               munala upptagningshem som man som bäst
12637: krävande uppgifter. Man måste dock öppet              håller på att organisera, behöver skyddade
12638:                                                                                                    5
12639: 
12640: förhållanden för att kunna fortsätta en ev. av-     är motiverat även med tanke på de nya klien-
12641: bruten skolgång och förbereda sig för ett yrke      telgrupperna, såsom missbrukare av narkotika
12642: och vänja sig vid arbetslivet. Här är det så-       och andra berusningsmedel. Vidare strävar
12643: lunda fråga om 'sådana barn och unga med            man tili att utveckla anstalternas folkskolverk-
12644: utpräglade sociala anpassningssvårigheter i         samhet och att modernisera arbetsledningen
12645: fråga om vilka förebyggande och andra lokala        och yrkesundervisningen i samråd med yrkes-
12646: vårdåtgärder, t.o.m. effektiverade såsom ovan       utbildningsmyndigheter och arbetsgivare. Verk-
12647: anförts, har visat sig otillräckliga.               samheten i syfte att utröna vårdbehovet har
12648:    Elevantalet i statens skolhem har sjunkit        också visat sig viktig. Skolhemmens verksam-
12649: synnerligen kraftigt under de senaste åren.         hetsprinciper håller sålunda på att närma sig
12650: Härtill finns flera skäl: antalet omhändertagan-    metoderna vid olika rehabiliterings- och vård-
12651: den av skyddsuppfostrings.skäl har nedgått          anstalter. Omorganiseringen av dessa inrättnin-
12652: från toppsiffran 1821 år 1964 tili 1523 fram        gar innefattar också en vidgning <av grunderna
12653: tili början av år 1969, dvs. med 300 fall;          för intagningen på anstalt.
12654: kommunerna har under de senaste åren inrättat          Under de närmaste åren kommer man i
12655: upptagnings- och ungdomshem för skyddsupp-          skolhemmen att genom effektivering av an-
12656: fostran, i vilka har placerats barn och unga        staltsvården, yrkesutbildningen och eftervården
12657: som förut sändes tili skolhem; från socialstyrel-   försöka förkorta vistelsen i anstalt. Samtidigt
12658: sens sida har man verkat för en betydande           försöker man tili inrättningarna få tillräckligt
12659: förkortning av vårdtiderna. I detta nu finns i      med specialarbetskraft, såsom psykologer, psy-
12660: statens skolhem med ca 500 vårdplatser 275          kiatrer och socialarbetare. Man strävar tili att
12661: elever, vilket innebär att 55 % av platserna        göra skolhemmens verksamhet mer elevcentre-
12662: är besatta.                                         rad, elevvårdande, uppfostrande och rehabilite-
12663:     Denna situation tillsammans med skyddsupp-      rande genom skola, yrkesutbildning och ar-
12664: fostrans föränderliga mål förutsätter, att skol-    betsverksamhet. Då skolhemmens verksamhet
12665: hemsverksamheten förnyas och nya arbetsfor-         moderniseras och dfektiveras på ovannämn-
12666: mer, som är effektivare än de nuvarande, in-        da sätt, kan den därvid också minskas i någon
12667: föres. Sådana planer angående omorganisering        mån, emedan målen kan nås även med mindre
12668: av skolhemsverksamheten utarbetas som bäst          vårdkapacitet och efterfrågan på platser i skol-
12669: i socialstyrelsen. Dessa ändringar tager sikte      hemmen sålunda kan tillgodoses på ett effekti-
12670: på ökade verksamhetsformer för vården. Detta        vare och mer tillfredsställande sätt än förut.
12671:      Helsingfors den 29 juni 1970.
12672: 
12673:                                                                         Minister Alli Lahtinen.
12674: 
12675: 
12676: 
12677: 
12678: E 660/70
12679:                                                                                                                 j
12680:                                                                                                             j
12681:                                                                                                         j
12682:                                                                                                     j
12683:                                                                                                 j
12684:                                                                                             j
12685:                                                                                         j
12686:                                                                                     j
12687:                                                                                 j
12688:                                                                             j
12689:                                                                         j
12690:                                                                     j
12691:                                                                 j
12692:                                                             j
12693:                                                         j
12694:                                                     j
12695:                                                 j
12696:                                             j
12697:                                         j
12698:                                     j
12699:                                 j
12700:                             j
12701:                         j
12702:                     j
12703:                 j
12704:             j
12705:         j
12706:     j
12707: j
12708: Kirj. ksm. n:o 45.
12709: 
12710: 
12711: 
12712: 
12713:                                  Koskinen: Kodinperustamislainajärjestelmän käytäntöön palaut-
12714:                                     tamisesta.
12715: 
12716: 
12717:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
12718: 
12719:    Laki kodinperustamislainoista antaa alle 30-    kodin perustamisen alkuun asumis- ja muiden
12720: vuotiaille avioliittoon aikoville mahdollisuuden   kodinperustamiskustannusten jatkuvan kohoa-
12721: saada lainaa kodin perustamiseen tarpeellisen      misen vuoksi, joten kodinperustamislainajärjes-
12722: asunto- ja muun irtaimiston hankkimista var-       telmän käytäntöön palauttaminen olisi viipy-
12723: ten.                                               mättä toteutettava.
12724:    Lainoja myönnettiin vuoteen 1957 saakka,           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
12725: minkä jälkeen valtion tulo- ja menoarvioihin       päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
12726: ei ole varattu tarkoitukseen määrärahaa, tai       kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
12727: hallitus on jättänyt vahvistamatta eduskunnan      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12728: suorittamat määrärahavaraukset. Yli kym-
12729: menen vuotta laki kodinperustamislainoista on                 Onko Hallitus tietoinen kodinperus-
12730: ollut kuollut kirjain.                                     tamislainajärjestelmän käytäntöönoton
12731:    Vuosittain muodostetaan maassamme 35 000                välttämättömyydestä ja aikooko Hallitus
12732: -40 000 uutta perhettä ja suurten ikäluokkien              esittää määrärahan valtion vuoden 1971
12733: johdosta saattaa määrä lähivuosina tuntuvasti              tulo- ja menoarvioesitykseen kodinpe-
12734: noustakin. Näiden joukossa on runsaasti vara-              rustamislainojen myöntämistä varten?
12735: tonta väestöä, joiden on vaikea päästä oman
12736:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1970.
12737: 
12738:                                         Aarne Koskinen.
12739: 
12740: 
12741: 
12742: 
12743: E 620/70
12744: 2
12745: 
12746: 
12747: 
12748: 
12749:                        E d u s kunnan     He r r a   Puhe m i e he 11 e.
12750: 
12751:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    meillä käytännöllisesti katsoen menettänyt mer-
12752: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     kityksensä sen johdosta, että olosuhteet ovat
12753: olette 26 päivänä toukokuuta 1970 päivätyn        järjestelmän voimassa ollessa suuresti muuttu-
12754: kirjeenne n:o 398 ohella toimittanut valtio-      neet ja järjestelmää on nyttemmin pidettävä
12755: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen   teknisestikin vanhentuneena.
12756: kansanedustaja Aarne Koskisen kirjallisesta ky-      Perusteluinaan kannanotolleen toimikunta on
12757: symyksestä n:o 45, jossa tiedustellaan:           lisäksi huomauttanut, että nuorten kodinperus-
12758:                                                   tajien käytettävissä on nykyisin erilaisia osa-
12759:           "Onko Hallitus tietoinen kodinperus-    maksu- ja lainajärjestelmiä sekä opintotukijär-
12760:        tamislainajärjestelmän käytäntöönoton      jestelmä helpottamassa heidän taloudellista ase-
12761:        välttämättömyydestä ja aikooko Hallitus    maansa ja kun meillä sitä paitsi on kodinperus-
12762:        esittää määrärahan valtion vuoden 1971     tamislainalakien säätämisen jälkeen annetuilla
12763:        tulo- ja menoarvioesitykseen kodinpe-      muilla laeilla, kuten lapsilisälailla, voitu toteut-
12764:        rustamislainojen myöntämistä varten?"      taa niitä väestöpoliittisia ja perhekustannusten
12765:                                                   tasaukseen tähtääviä tarkoitusperiä, joita lasten
12766:                                                   syntymään perustuva kodinperustamislainojen
12767:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen    takaisinmaksujen lykkäys ja kuoletus myös oli
12768: seuraavaa:                                        tarkoitettu palvelemaan, ei kodinperustamis-
12769:    Perheavustusten tarkistamistoimikunta, jonka   lainajärjestelmä tämänkään takia ole toimikun-
12770: sosiaali- ja terveysministeriö 4 päivänä kesä-    nan mielestä enää tarpeellinen.
12771: kuuta 1969 asetti tekemään hankkimansa sel-          Kun kuitenkin eri yhteyksissä mm. edus-
12772: vityksen perusteella tarpeellisiksi katsomansa    kunnassa ja e.m. toimikunnan mietinnöstä an-
12773: lainsäädäntö- ja muut ehdotuksensa perhekus-      netuissa lausunnoissa on korostettu kodinperus-
12774: tannusten tasaus- ja lapsiavustusjärjestelmän     tamislainajärjestelmän tarpeellisuutta, on aiheel-
12775: tarkoituksenmukaiseksi yhdistämiseksi, on 24      lista sosiaali- ja terveysministeriössä vielä sel-
12776: päivänä helmikuuta 1970 antamassaan 1 osa-        vittää, mikä k.o. kysymyksessä on tarkoituksen-
12777: mietinnössä (Komiteanmietintö 1970: B 2) kat-     mukaisin ratkaisu ja mihin valtiontalouden
12778: sonut, että kodinperustamislainajärjestelmä on    puitteissa on edellytyksiä.
12779:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1970.
12780: 
12781:                                                                         Ministeri Alli Lahtinen.
12782:                                                                                                       3
12783: 
12784: 
12785: 
12786: 
12787:                            T i 1 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12788: 
12789:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       oss praktiskt taget förlorat sin betydelse på
12790: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skriv-         grund av att förhållandena under den tid sys-
12791: else av den 26 maj 1970 nr 398 tili veder-         temet varit i kraft i hög gmd förändrats. Dess-
12792: börande medlem av statsrådet för avgivande         utom måste systemet numera anses vara även
12793: av svar översänt en avskrift av följande av        tekniskt föråldrat.
12794: riksdagsman Aarne Koskinen ställda spörsmål           Såsom motivering för sitt ställningstagande
12795: nr 45:                                             har kommissionen . ytterligare anfört, att tili
12796:                                                    unga bosättares förfogande för underlättande
12797:           "Är Regeringen medveten om nöd-          av deras ekonomiska ställning nu står olika
12798:        vändigheten av att bosättningslånesys-      avbetalnings- och lånesystem samt studiestöds-
12799:        temet tages i användning och ämnar          systemet. Då man hos oss därjämte genom
12800:        Regeringen i 1971 års statsverkspro-        andra lagar, t. ex. lagen om barnbidrag, har
12801:        position föreslå ett anslag för bevil-      kunnat förverkliga sådana syften, som har lav-
12802:        jande av bosättningslån?                    seende på befolkningspolitik och utjämning av
12803:                                                    familjekostnaderna, vilka syften även uppskovet
12804:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      med återbetalningen och amorteringen av bo-
12805: samt anföra följande:                              sättningslånen efter barnens födelse avsåg att
12806:    Kommissionen för revison av familjeunder-       tjäna, anser kommissionen, att bosättningslånen
12807: stödssystemet, viiken tilisattes av social- och    av denna orsak ej heller längre är behövliga.
12808: hälsovårdsministeriet den 4 juni 1969 för att         Då likväl i olika sammanhang, bl. a. i riks-
12809: på grundval av införskaffade utredningar ut-       dagen och i utlåtanden om kommissionens
12810: arbeta lagstiftnings- och andra förslag, vilka     nyssnämnda betänkande, har understrukits be-
12811: den funnit nödiga för en ändamålsenlig sam-        hovet av bosättningslånesystemet, är det moti-
12812: manslagning av systemet för utjämning av fa-       verat att i social- och hälsovårdsministeriet
12813: miljekostnaderna och systemet för barnbidra-       ännu utreda, viiken lösning som är den mest
12814: gen, anser i sitt den 24 februari 1970 avgivna     ändamålsenliga i denna fråga och vilka förut-
12815: första delbetänkande ( Kommittebetänkande          sättningar det finnes inom statshushållningens
12816: 1970: B 2), att bosättningslånesystemet hos        ram.
12817:      Helsingfors den 18 juni 1970.
12818: 
12819:                                                                             Minister Alli Lahtinen.
12820: irj. ksm. n:o 46.
12821: 
12822: 
12823: 
12824: 
12825:                                  Knuuti: Valtion tapaturmaviraston suorittaman taserahan mak-
12826:                                     satuksen lopettamisesta eräiden eläkkeensaajien osalta.
12827: 
12828: 
12829:                         E d u s kunnan Herra Puhe m i e h e He.
12830: 
12831:   Vuoden 1969 aluSita lukien siirtyivät Lapin       että hänen korvauksensa on Iainlaatijan tarkoit-
12832: .änin kunnista Kemin mlk., Tervola, Ranua           taman hengen mukainen, mutta toisen korvauk-
12833: . Simo ensimmäisestä kalleusryhmästä toiseen        sensaajan, jonka :korvaus maksatusperusteiden
12834: alleusryhmään. Tässä yhteydessä eduskunta           muutttumisen ~ohdosta saavuttaa edellisen vuo-
12835: yväksyi lain, jolla määrättiin, etltä kalleus-      den .tason, sovelletaankin silloin II kalleus-
12836: rhmästä huolimatlta on sanotuissa kunnissa          ryhmän mukaista korvausperustetta. Näinollen
12837: ~aksettava kansaneläkkeensaajille sekä elinkor-     nämä kaksi ennen I kalleusryhmään kuuluvaa
12838: oon oikeutetuille korvaukset I kalleusryh-          ja nyt II kalleusryhmään siirtyvää eläkkeen
12839: tään kuuluvien kuntain mukaisena. Tällöin hy-       saajaa joutuvat siten erilaiseen asemaan, että
12840: äksyttiin tulo- ja menoarvioon myöskin tätä         •toiseen sovelletaan I ja <toiseen II kalleusryh-
12841: trkoitusta varten määräraha. Vuoden 1970 tu-        män mukaisia maksatusperusteita.
12842: ,_ ja menoarviossa onkin sanotun .taserahan             Kun edellä selostetulla tavalla V.altion tapa-
12843: taksaminen niinikään huomioitu. Kansaneläke-        turmavirastossa sovelletaan eduskunnan päätös-
12844: ,itos suorittaa edelleenkin sanottua taserahaa ja   tä, mikä ei käsitykseni mukaan ole lain hengen
12845: sittain myöskin Tapaturmavirasto, mutta kui-        mukaista, niin pyydän vaada valtiopäiväjärjes-
12846: mkin siten soveltaen, että mikäli eläkkeensaa-      •tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esittää val-
12847: 111 korvaus ei vuodelle 1970 ole pienempi kuin      ·tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12848: ~ oli vuonna 1969 taseraha huomioiden, ei ta-       vaksi seuraavan kysymyksen:
12849: !rahaa suoriteta I kalleusryhmän mukaisena
12850: aan silloin sovelletaan II kalleusryhmää. Tämä                Onko Hallitus !tietoinen, että Valtion
12851: 1enettely on nyt johtanut siihen, että esim. 100           tapaturmavirasto on niiden eläkkeen-
12852: 6 invaliidi, joka siirron kauttta joutui II kal-           saajien osalta, joille vuonna 1969 on
12853: :usryhmään saa nyt 600 markkaa vähemmän                    suoritettu n.k. rt:aserahaa, lopettanut
12854: orvausta kuin mitä hän saisi jos kuuluisi I                mainitun taserahan maksatuksen, jos
12855: alleusryhmään. Erotus johtuu siitä, että mak-              heidän eläkkeensä maksatusperuSiteiden
12856: mtaperusteessa on •tapahtunut muutos. Kun                  muutJtumisen johdosta vuonna 1970 on
12857:  uitenkin oletan, että lai:nlaatijan tarkoitus ei          saavuttanut saman kokonaiseläkkeen
12858:  le ollutt se, että jos maksatuksen lähtökohta             määrän kuin vuonna 1969, vaikka hei-
12859:  muttuu, sen vaikutus otettaisiin huomi-                   hin nähden tulisi suorittaa edelleen I
12860:  on kokonaiskorvausta suoritettaessa. Lisäksi              kalleusryhmän mukaista maksattamista,
12861:  Ien saanut kuulla, että jos jollakin elinkor-             ja jos on,
12862:  oon oikeutetulla ei maksatusperusteista huoli-               m1tä Hallitus on tehnyt tai aikoo
12863:  tatlta korvaus olisi noussut v. 1969 tasolle,             tehdä epäkohdan saattamiseksi oikeu-
12864:  iin silloin tapaturmavirasto soveltaa I kalleus-          denmukaiselle ja lainlaatijan ltarkoitta-
12865:  vhmän maksaitusperusteita, mikä johtaa siihen,            malle tasolle?
12866:     Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1970.
12867: 
12868:                                          Urho E. Knuuti.
12869: 
12870: 
12871: 
12872: 
12873:  661/70
12874: 2
12875: 
12876: 
12877: 
12878: 
12879:                         E d u s k u n n 1ft n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
12880: 
12881:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          lain mukaisen huoltoeläkkeen ja täydennyskoro
12882: tissa mainitussa 'tarkoituksessa Te, Herra Pu-      suorittamisessa noudattamaan paikkakuntie
12883: hemies, olette 27 päivänä tookokuuta 1970 päi-      yleistä kalleusluokitusta, tulevat neljässä kur
12884: vätyn kirjeenne n:o 424 ohella toimittanut val-     nassa huoltoeläkkeet &enemaan ja täydenny;
12885: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-    korot alenemaan tai lakkaamaan, Tämän eSti
12886: sen kansanedustaja Knuutin kirjallisesta kysy-      miseksi ehdotettiin tulo- ja menoarvioesity1
12887: myksestä n:o 46, jossa tiedustellaan:               sessä, että sanotulta momentilta saataisiin suc
12888:                                                     rittaa huoltoeläkkeen tai täydennyskoron sal
12889:           "Onko HalLitus tietoinen, että Va1tion     jille korvauksena rahamäärä, joka lasketaa
12890:        tapaturmavirasto on niiden eläkkeen-         vanhan ja uuden kuntaluokan mukaisen ko1
12891:        saajien osalta, joille vuonna 1969 on        vauksen erotuksena. Tulo- ja menoarvioesity1
12892:        suoritettu n.k :taserahaa, lopettanut        sessä todettiin lisäksi nimenomaisesti, että erc
12893:        mainitun taserahan maksatuksen, jos           tus olisi laskettava siten, että vanhan kunt!
12894:        heidän eläkkeensä maksatusperusteiden        luokan mukaisiin huoltoeläkk:eisiin ja täyder
12895:        muutitumisen johdosta vuonna 1970 on         nys:korkoihin ei tehtäisi sotilasvammalain ml
12896:        saavuttanut saman kokonaiseläkkeen           kaisiin korvauksiin tulevia korotuksia. Edw
12897:        määrän kuin vuonna 1969, vaikka hei-         kunta on vasltauksessaan Hallit\Jksen esityksee
12898:        hin nähden tulisi suorittaa edelleen I       ilmoittanut hyväksyneensä esityksen edellä st
12899:        kalleusryhmän mukaiSita maksattamista,       lostetulta osalta muuttamattomana.
12900:        ja jos on,                                        Hallituksen e&ityksessä Eduskunnalle valtio
12901:           m~tä Hallitus on tehnyt tai aikoo          tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1970 taas o
12902:        tehdä epäkohdan saattamiseksi oikeu-         edellä mainitun momentin kohdalla ehdotettt
12903:        denmukaiselle ja lainlaatijan ltarkoitta-    että momentilta saataisiin suorittaa puheen
12904:        malle tasolle?"                              olevaa •tasoitusrahaa samalla tavoin kuin vu<
12905:                                                     den 1969 aikanakin. Eduskunta on vastau1
12906:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         sessaan ilmo~ttanut hyväksyneensä esitykse
12907: taen seuraavaa:                                     tältä oSiin muuttamattomana.
12908:     Hallituksen esityksessä Eduskunnalle val-            Edellä esitetystä selvinnee, että tapaturm1
12909: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1969 on          viraston menettely tasoitusrahaa suoritettaess
12910: momentin 33.21.50 (Korvaukset sodasta ja             on ollut täysin vuosien 1969 ja 1970 •tulo- j
12911: sotapalvelukseSita aiheutuneen ruumiinvamman        menoarvioissa vahvistemtujen perusteiden mt
12912: tai sairauden johdoSta) kohdalla todettu, että       kaista.
12913: siirry.ttäessä vuoden 1969 alussa sotilasvamma-
12914:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1970.
12915: 
12916:                                                                            Ministeri AJ!i Lahtinen.
12917:                                                                                                      3
12918: 
12919: 
12920: 
12921: 
12922:                            T å. U R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
12923: 
12924:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        lagen om skada, ådragen i militärtjänst följa
12925: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           orternas allmänna dyrortsklassificering, kommer
12926: velse av den 27 maj 1970 nr 424 tili veder-          att ha cill följd ·att försörjningspensionerna
12927: börande medlem av statsrådet för avgivande av       blir mindre och tiliäggsräntorna sjunker eller
12928: svar översänt avskrift av följande av riksdags-     bortfaller i fyra kommuner. Tili förhindrande
12929: man Knuuti ställda skriftliga spörsmål nr 46, i      av detta föreslogs i statsverkspropositionen, att
12930: vilket frågas:                                      under momentet skulle få erläggas ersättning
12931:                                                     !tili dem som uppbär försörjningspension eller
12932:           "Är Regeringen medveten om, att           tilläggsränta, till ett belopp, som är lika med
12933:        Olycksfallsverket för de pensionstaga-       skillnaden mellan ersättningen enligt den förra
12934:        res del, som år 1969 erhållit s.k. kom-      och den nya kommunklassen. I statsverks-
12935:        pensationsersättning, har upphört att        propositionen konstaterades dessutom uttryc-
12936:        utbetala nämnda utjämningspennå.ng om        kligen, att skillnaden borde uträknas så, att
12937:        vederbörandes pension genom föränd-          de enligt den rtidigare kommunklassen utgående
12938:        ring av utbetalningsgrunderna år 1970        försörjningspensionema och tiliäggsräntorna
12939:        har stigit tili samma ltotala pensionsbe-    icke skulle förhöjas enligt lagen om skada,
12940:        lopp !Som år 1969, fastän till dem allt-     ådragen i militärtjänst. Riksdagen har i sitt
12941:        jämt borde verkställas utbetalning en-       svar på Regeringens proposition meddelat, att
12942:        ligt I dyrortsgruppen, och om så är          den godkänt proposiltionen för ovan relaterade
12943:        fallet,                                      del oförändrad.
12944:           vad har Regeringen gjort eller ämnar          I Regeringens proposition tili Riksdagen
12945:        den göra för att rätta till missförhållan-   angående statsförslaget för år 1970 har åter
12946:        det, så ~tt en rättvis och av lagstHtaren    igen under ovan nämnda moment föreslagits
12947:        avsedd nivå uppnås?"                         att ifrågavarande utjämningspenning skulle få
12948:                                                     .erläggas under momentet på samma sätrt som
12949:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         under år 1969. Riksdagen har i sitt svar med-
12950: anföra följande:                                    delat altt den på denna punkt godkänt propo-
12951:   I Regeringens propositå.on .tili Riksdagen        sitionen oförändrad.
12952: angående sltatsförslaget för år 1969 har under          Av det ovan anförda torde framgå, att
12953: momentet 33.21.50 (Skadestånd för kropps-           olycksfallsvevkets förfarande vid utbetalning av
12954: skada eller sjukdom, ådragen under krig eller       !kompensationsersättning helt har stått i över-
12955: militärtjänstgöring) konstaterats, att övergån-     ensstämmelse med de grunder som fastställts
12956: gen i början av år 1969 till att vid erläggande     i statsförslagen för åren 1969 och 1970.
12957: av försörjningspension och .tiliäggsränta enligt
12958:      Helsingfors den 26 juni 1970.
12959: 
12960:                                                                          Minister AJli Lahtinen.
12961: Kirj. ksm. n:o 47.
12962: 
12963: 
12964: 
12965: 
12966:                                    Koskenniemi: Maatalouden supistamisesta johtuvien kielteisten
12967:                                       seurannaisilmiöiden poistamisesta.
12968: 
12969: 
12970:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e U e.
12971: 
12972:     Pellon käytön mjoittamisesta huhtikuun 11         sen mukanaan tuoma oikeutettu katkeruus.
12973: päivänä 1969 (216/69) ja lypsylehmien mää-            Tämä ka,ikki ei pääty kuitenkaan vielä tähän
12974: rän vähentämisestä maaliskuun 6 päivänä 1970          sillä kylään saattaa jäädä vain viisi lypsyleh-
12975: (189/70) annetuilla laeilla pyrittiin ~asoitta­       mää, mikä määrä ei kykene tuottamaan mai-
12976: maan maataloutemme ylituotanto-ongelmia.              toa edes riittävästi oman kylän tarpeisiin, vaan
12977: Eräässä mielessä tässä onnistuttiinkin. Lakia         sitä on ryhdyttävä tuomaan kylän ulkopuolel-
12978: säädettäessä pyrittiin ensisijaisesti ohjaamaan       ta, jonne muutenkin ovat erittäin heikot lii-
12979: lain myönteiset toimenpiteet niille tiloille, jois-   kenneyhteydet.
12980: sa maatalouden harjoittaminen erinäisistä syistä         Pohjois-Suomen asutustilat ovat tyypillisesti
12981: ei ole perusteltua ja joista nyt saatava toimeen-     viljelystiloja, jotka useimmissa tapauksissa on
12982: tulo ei vaaranna viljelijän elinmahdollisuuksia.      rakennettu ns. pistotien varteen. Muutamat
12983: Kummankin lain mukaan kysymyksessä pitäisi            tilalliset ovat elinkeinonsa jatkamisel{si suun-
12984: olla vapaaehtoisuuteen perustuva toiminta, mut-       nitelleet vielä navettojen peruskor:jausta ja
12985: ta seurannaisilmiöt, jotka eivät rajoitu yksin-       uudenkin rakennussuunnitelmia on esille tul-
12986: omaan pellonva.rauksen tai teuraspalkkion teh-        lut, mutta kun tilanne on ajautunut edellä
12987: neeseen tilanomistajaan, ovatkin jo pakollisia.       selostamaani kierteeseen, joka ei anna vähäi-
12988: Tällaisia tapauksia on esille tullut useita mm.       sintäkään elämisen varmuutta, on tämä sam-
12989:  Pohjois-Suomessa -      varsinkin asutustiloilla.    muttanut rohkeuden ryhtyä rakentamaan nave-
12990: Esimerkkejä voisi luetella useita. Mm. eräässä        toita. Asutus- ym. tilalliset ovat ikään kuin
12991: Lapin kunnassa on asutusalue, joka sijaitsee          odottavalla kannalla, he odottava.t valtiovallan
12992:  muutaman kilometrin pituisen pistotien var-          toimenpiteitä, jotka 'antaisivat heille elämisen
12993:  ressa, jonka tienvarren illallisille on Valio suo-   varmuutta ja uskoa entisessä ammatissaan me-
12994:  rittanut maidonkuljetuksen avustusta. Näiden         nestymiseen.
12995:  kaikkien tilojen pääasiallinen toimeentulo riip-        Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
12996: puu yksinomaan maidontuotannosta. Nyt on              §:n 1 momentin perusteella, esitän valtioneu-
12997:  Valio kieltäytynyt kuljetuksen aNustamisesta,        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
12998:  koska osa tilallisia on paketoinut peltonsa ja       raavan kysymyksen:
12999:  hävittänyt karjansa ja Valion mielestä tulee
13000:  maitoa tienvarresta liian vähän. Tämän seu-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13001:  rauksena ovat muutamat tilallisista pakotetut               ryhtyä ns. pakettilakien aiheuttamien
13002:  hävittämään erittäin hyvärotuisen karjansa, sillä           kielteisten seurannaisilmiöiden pikaisek-
13003:  heillä itsellään ei ole mahdollisuuksia maidon              si poistamiseksi ja Pohjois-Suomen maa-
13004:  kuljettamiseen tien varteen. Luonnollisena seu-             talousväestön toimeentulon turvaami-
13005:  rauksena on toimeentulon vaikeutuminen ja                   seksi?
13006:       Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1970.
13007: 
13008:                                          Niilo Koskenniemi.
13009: 
13010: 
13011: 
13012: 
13013: E 654/70
13014:                        Ed u s kunnan He r r ,a Puhe m i e he U e.
13015: 
13016:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-     ei ole ehkä tarpeellisessa maann kiinnitetty
13017: sa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra      huomiota esimerkiksi siihen, miten maatalous-
13018: Puhemies, 28 päivänä toukokuuta 1970 päivä-        tuotannosta poistettujen tilojen maatalouden
13019: tyn kirjeenne n:o 425 ohella lähettänyt vastat-    lopettaminen tulisi vaikuttamaan näiden tilo-
13020: tavakseni kansanedustaja Niilo Koskenniemen        jen naapureina sijaitsevien tuotantoa jatkavien
13021: jättämän seuraavan kysymyksen:                     tilojen tuotteiden markkinointimahdollisuuk-
13022:                                                    siin.
13023:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Parhaillaan on valmisteilla luopumiskorvaus-
13024:        ryhtyä ns. pakettilakien aiheuttamien        järjestelmä, jota tultaisiin soveltamaan rinnan
13025:        kielteisten seurannaisilmiöiden pikaisek-   pellonvarausjärjestelmän kanssa. Luopumiskor-
13026:        si poistamiseksi ja Pohjois-Suomen maa-     vausjärjestelmän tavoitteena tulisi olemaan
13027:        talousväestön toimeentulon turvaami-        paitsi pellon poistaminen maataloustuotannos-
13028:        seksi?"                                     'ta, myös nimenomaan tilojen rakennerationali-
13029:                                                    sointi. Sen jälkeen kun luopurniskorvausjärjes-
13030:    Vastauksenani kysymykseen esitän kunnioit-       telmää voidaan ryhtyä soveltamaan, voidaan
13031: tavasti seuraavaa:                                 maankäytössä entistä paremmin ottaa huomioon
13032:    Pellonvarausjärjestelmän puitteissa poistet-    myös tilojen elinkelpoisuuden parantaminen ti-
13033: tiin peltoa tuotannosta vuonna 1969 n. 80 000      loja yhdistämällä ja lisämaata antamalla.
13034: hehtaaria. Vuonna 1970 vastaava luku on n.             Luopumiskorvauslainsäädännön ohella on
13035: 60 000 hehtaaria. Kun tavoitteeksi on viiden        parhaillaan valmisteilla maatilojen rakenteen
13036: vuoden aikana asetettu vuotta kohti 90 000          kehittämislainsäädäntö, jonka tarkoituksena tu-
13037: hehtaaria, on todettava, että ensimmäisenä         lee olemaan maa- ja metsätalouden tuotanto-
13038: vuonna päästiin lähelle tavoitetta, mutta toi-      kustannusten alentaminen ja toimintaedellytys-
13039: sena vuonna saavutettiin vain 2/3 tavoitteesta.     ten parantaminen tilakokoa suurentamalla ja
13040: Lypsylehmien määrän vähentämisestä annetun          tilussijoitusta parantamalla. Tähän päämäärään
13041: lain edellyttämässä järjestyksessä on lypsyleh-    on tarkoitus pyrkiä siten, että laaditaan alueel-
13042: miä teurastettu noin 45 000, jonka lisäksi astu-    lisia maatilasuunnitelmia, joissa huomioidaan
13043: tettuja hiehoja tullaan vielä poikimisen jälkeen   sekä alueiden että tilojen erikoisolosuhteet.
13044: teurastamaan noin 5 400, joten teurastus tulee         Sen jälkeen kun edellä mainittujen lakien
13045: koskemaan noin 50 000 eläintä.                      edellyt:tärniä toimenpiteitä voidaan ryhtyä to-
13046:    Toimenpiteitä, jotka edellä mainittujen la-      teut:tamaan, on luotu edellytykset sellaisten
13047: kien nojalla on suoritettu on pidettävä poik-       toimenpiteiden toteuttamiselle, joissa kullakin
13048: keuksellisina, ja niiden tarkoitus on ollut kii-    alueella sijaitsevien kaikkien tilojen vastainen
13049: reellisesti alentaa maataloustuotantoa. Tässä       tuotanto- ja rakennekehitys tulee parhaalla
13050: tilanteessa esim. tilojen rakennerationalisointi    mahdollisella tavalla harkittavaksi.
13051: on jäänyt lähempää huomiota vaille. Samaten
13052:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1970.
13053: 
13054:                                                           Maatalousministeri Nils Westermarck.
13055:                                                                                                  3
13056: 
13057: 
13058: 
13059: 
13060:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
13061: 
13062:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       uppmärksamhet tili exempel vid hur jordbru-
13063: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     kets upphörande på de 1ägenheter som uteslu-
13064: av den 28 maj 1970 nr 425 <tili vederbörande      tits ur lantbruksproduktionen skulle komma
13065: medlem av statsrådet för avgivande av svar        att inverka på möjlighetema att marknadsföra
13066: översänt följande a.v riksdagsman Niilo Kos-      produkter från de lägenheter i de uteslutna
13067: kenniemi ställda spörsmål:                        lägenheternas grannskap som fortsätter pro-
13068:                                                   duktionen.
13069:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen            Som bäst håller man på att utarbeta ett
13070:        vidtaga för en snabb eliminering av        avgångsvederlagssystem, som skulle komma att
13071:        de negativa följdföreteelser de s.k. pa-   tillämpas parallellt med åkerreserveringssyste·
13072:        ketlagarna har gett upphov tili och för    met. Ändamålet med avgångsvederlagssystemet
13073:        tryggande av jordbrukarbefolkningens i     skulle vara icke blott att utesluta åker ur lant-
13074:        norra Finland utkomst?"                    bruksproduktionen utan speciellt även att få
13075:                                                   tili stånd strukturrationalisering på lägenheter-
13076:    Såsom svar rpå detta spörsmål får jag vörd-    na. Så snart avgångsvederlagssystemet kan börja
13077: samt anföra följande:                             tillämpas, kan man även bättre än förut i jord-
13078:    Inom ramen för åkerreserveringssystemet        dispositionen lägga an på att förbättra lägen-
13079: uteslöts år 1969 ungefär 80 000 hektar åker       hetemas livsduglighet genom att sammanslå
13080: ur produktionen. Ar 1970 är motsvarande           lägenheter och ge rtillskottsjord.
13081: siffra ungefär 60 000 hektar. Då såsom mål            Vid sidan av lagstiftningn om avgångsve-
13082: har uppställts 90 000 hektar per år under fem     derlag är en lagstiftning om utvecklande av
13083: års tid, bör det konstateras, att man under       lägenheternas struktur som bäst under bered-
13084: det första året kom nära målet, medan det         ning. Sistnämnda lagstiftning syftar tili att
13085: andra året gav endast 2/3 som resultat. I         sänka lant- och skogsbrukets produktionskost·
13086: den ordning lagen om minskning av antalet         nader och förbättra förutsättningama för verk-
13087: mjölkkor förutsätter, har det slaktats ungefär    samheten genom förstoring av lägenhetsarealen
13088: 45 000 mjölkkor, varjämte man ytterligare         och förbättring av skiftesplaceringen. Detta har
13089: kommer att slakta ungefär 5 400 betäckta          man för avsikt att försöka uppnå genom att
13090: kvigor efter kalvningen, varför slakten kom-      uppgöra regionala gårdsbruksplaner, i vilka så-
13091: mer att beröra ungefär 50 000 djur.               väl områdenas som lägenhetemas speciella för-
13092:    De åtgärder som har vidtagits med &töd av      hållanden beaktas.
13093: ovan nämnda lagar bör anses vara exceptionella,       Sedan i ovan nämnda lagar förutsatta åtgär-
13094: och avsikten med dem har varit att skyndsamt      der kan börja vidtagas, har förutsättningar
13095: sänka lan:tbruksproduktionen. I denna situation   skapats för sådana åtgärder, att den framtida
13096: har t.ex. strukturrationaliseringen på lägenhe-   produktions- och strukturutvecklingen för alla
13097: tema blivit beaktad i mindre grad. Man har        lägenheter inom ett område kommer att kunna
13098: kanske icke heller i nödig utsträckning fäst      övervägas på bästa möjliga sätt.
13099:      Helsingfors den 25 juni 1970.
13100: 
13101:                                                          Lantbruksminister Nils Westermarck.
13102: Kirj. ksm. n:o 48.
13103: 
13104: 
13105: 
13106:                                    Volotinen ym.: Maatilojen saattamisesta maankäyttölainoituksen
13107:                                       ulkopuolelle.
13108: 
13109: 
13110:                          Ed u s k u n n a n   He r r a    P u he m i e he 11 e.
13111: 
13112:     Kesäkuun 18 päivänä 1964 annetun lisä-            saatettu maankäyttölainoituksen ulkopuolelle.
13113: budjetin yhteydessä eduskunta hyväksyi pon-           Edellä mainitulla maankäyttölain 30 §:n 4
13114: nen, jossa kehoitettiin hallitusta ryhtymään .toi-    momentilla uskotJtiin eduskunnan toivomuksen
13115: menpiteisiin .pienten tilojen saattamiseksi maan-     tulevan toteutetuksi. Niin ei kuitenkaan ole
13116: käyttölain mukaisen lainoitustoiminnan piiriin.       tapahtunut, vaan asutushallitus on ryhtynyt
13117: Tämä eduskunnan toivomus hyväksyttiin myös            soveltamaan aikaisempia jyrkkiä .pienten tilojen
13118: vuodelle 1965 itulo- ja menoarvion käsittelyn         lainoitusrajoituksia.
13119: yhteydessä. Maatalousministeriön asettama,               Asutushallituksen suorittamat laino1tusrajoi-
13120: pääjohtaja Kähösen johdolla .toiminut :toimi-         tukset perustuvat osittain valtioneuvoston maa-
13121: kunta ,teki 1966 keväällä jättämässään mietin-        tilatalouden kehittämisrahaston käyttösuunni-
13122: nössä ehdotuksen muutoksista maankäyttölain           telmassa määräämiin rajoituksiin. Asutushalli-
13123: 20, 23 ja 30 pykäliin. Asianomaisen käsittelyn        tuksen tulkinta on kuitenkin mennyt käytän-
13124: jälkeen annettiin k.o. muutoksia koskeva laki         nössä paljon pitemmälle. Niinpä tällä hetkellä
13125: 18 päivänä elokuuta 1967.                             ei alle 10 ha peltoa ja enintään kotitarvemet-
13126:     Annettu lainmuutos sisälsi 4 uutta moment-        sän käsittävälle .tilalle lainaa yleensä anneta.
13127: tia maankäyttölain 30 pykälään. Varsinaiset           Lisäksi on alettu soveltaa myös ikärajoituksia.
13128: pienten tilojen lainoitushelpotukset sisältyvät          Rakentamislainarajoituksista teki ehdotuksen
13129: mainirtun pykälän 4 momenttiin, joka kuuluu           maatilatalouden kehittämisrahaston :tutkimus-
13130: seuraavasti:                                          asiain neuvottelukunta, jonka tehtävänä on tä-
13131:     "Poiketen siitä, mitä 3 momentissa on sää-        hän saakka ollut vain ehdotuksen tekeminen
13132: detty, voidaan siinä tarkohettuja lainoja antaa,      tutkimusvarojen käytöstä. Neuvottelukunnan
13133: milloin suuruudeLtaan asuntoviljel)llstilaan ver-     ehdotukset ovat ilmeisesti lakiin perustumat-
13134: rattavalla tilalla tai alueella on kooltaan riittä-   tomia. Jos laissa säädetään, millä perusteilla
13135: väksi katsottava, vähintään tyydy;ttävässä kun-       lainaa voidaan myöntää, on oikeudenmukaista
13136: nossa oleva asuin- tai kotieläinrakennus, ja          kysyä, millä perusteilla voidaan hallinnollisella
13137: hakija saa irtselleen ja perheelleen tilalta sivu-    toimenpiteellä säätää päinvastoin. Asutushal-
13138: ansiot 'huomioon ottaen toimeentulon. Niin-           lituksen lainoitustoimiston kiertokirjeessä n:o
13139: ikään voidaan 3 momentin estämäHä antaa               4/4100-70 annetaan mielestämme lakiin pe-
13140: 1 momentin 3-5 sekä 7 ja 8 kohdassa mai-              rustumattomia ohjeita lainojen myöntämisestä
13141: nittuja lainoja, mikäli tila tai alue on ollut        erityisesti rakennuslainojen osalta. Laissa ei ole
13142: hakijan tahi hänen vanhempiensa tai jomman-           säädetty esimerkiksi sitä, että lainaa ei voitaisi
13143: kumman heistä :taikka sellaisen kuolinpesän,          myöntää myös 60 vuotta täyttäneille henki-
13144: jonka osakkaana hakija on, omistuksessa 1             löille niinkuin ei sitäkään, että lainaa ei voida
13145: päivänä tammikuuta 1959, ja tilaa 1tai alueilta       myöntää, jos :tilalla ei katsota olevan edellytyk-
13146: on tämän jälkeen jatkuvasti asuttu, edellyttäen,      siä kehittyä elinkelpoiseksi viljelytilaksi. Ni-
13147: että hakija saa itselleen ja perheelleen tilalta      menomaan viime mainittu rajoitus on kohtuu-
13148:  tai alueelta sivuansiot huomioon ottaen toi-         .ton eikä sellaista voitane koskaan tehdä lain-
13149: meentulon. Mitä edellä on säädetty vanhem-            säädännölliseksi. Eihän ole mielekästä, entä
13150: m1sta, on 'Vastaavasti sovellelltava myös otto-       kaikki tilat olisivat viljelytiloja. Osan ttiloista
13151: vanhempiin.                                           tulee olla myös viljelytilaa pienempiä. Tarvi-
13152:     Eduskunnan tarkoituksena oli toivomuspon-         taanhan myös ns. osa-aikaviljdmiä.
13153:  sia hyväksyessään saada korjaus asutushalli!tuk-         Asutushallitus on ottanut myös sellaisen tul-
13154:  sen tulkintaan, jolla noin 150 000 :tilaa oli        kinnan, että sivuansion suuruus voi estää lai-
13155: E 655/70
13156: 2
13157: 
13158: nan .saannin. Kun lain mukaan lainaa voidaan          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
13159: myöntää edellyttäen, että hakija saa tilalta si-    § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
13160: vuansiot huomioon ottaen toimeentulon tul-          voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi ky-
13161: kitsee aswtushallitus ,tämän lainkohdan 'siten      symyksen:
13162: että sivusta hankittu osuus ei saa olla suurempi
13163: kuin tilalta saatu osuus. Näin siitäkin huoli-                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
13164: matta, että sivuansiot ovat bruttotuloa ja ti-             suurin osa maatiloistamme on hallinnol-
13165: lalta saadut >tulot nettotuloa. Sivuansio-käsite           lisilla toimenpiteillä saatettu maankäyt-
13166: tarkoittaa kuitenkin perinteellisesti tilan ulko-          itölainan saantimahdollisuuksien ulko-
13167: puolelta eli sivusta hankittuja tuloja. Asutus-            puolelle, ja jos on,
13168: hallitus on tulkinnallaan tehnyt esteen osa-aika-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13169: vilieimien lainoitukseen. Pahinta on se, että              ryhtyä tämän pienviljelijäväestöä koske-
13170: este ulotJtuu myös asuntolainoitukseen.                    van epäoikeudenmukaisuuden korjaa-
13171:                                                            miseksi?
13172:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1970.
13173: 
13174:                Hannes Volotinen.                               Eino Syrjä.
13175:                Eino Poutiainen.                                Mikko Vainio .
13176:                                       .J. Juhani Kortesalmi.
13177:                                                                                                    "
13178:                                                                                                    .)
13179: 
13180: 
13181: 
13182: 
13183:                        E d u sk u nn an    He r r a    Puhe m i e he 11 e.
13184: 
13185:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Edellä olevan johdosta on todettava, eutä lai-
13186: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nan myöntämistä koskevat maankäyttölain sään-
13187: olette kirjeellänne 28 päivältä toukokuuta 1970    nökset eivät perusta hakijalle mitään subjek-
13188: n:o 434 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-      tiivista oikeutta lainan saamiseen. Täytäntöön-
13189: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Volo-     panoviranomaisilla on oikeus ja samalla vei,
13190: tisen ym. tekemän seuraavan sisältöisen kysy-      vollisuus tarkoituksenmukaisimmaksi ka~tsomal­
13191: myksen:                                            laan tavalla ohjata lainoitukseen käytettävissä
13192:                                                    olevat varat lainoiJtussäännöksissä edellytettyi-
13193:            "Onko Hallitus itietoinen siitä, että   hin tarkoitu!ksiin. On selvää, että maankäyttö--
13194:        suurin osa maatiloistamme on hallinnol-     lainoitus ei saa olla kulloistenkin maataloudel-
13195:        lisilla toimenpiteillä saatettu maankäyt-   listen tavoitteiden vastaista eikä siten myös-
13196:        .tölainan saantimahdollisuuksien ulko-      kään esteenä nykyisten rakennerationalisointi-
13197:        puolelle, ja jos on,                        ja maataloustuotannon tasapainottamispyrki-
13198:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    mysten toteuttamiselle. Mainittakoon, että ky-
13199:        ryhtyä tämän pienviljelijäväestöä koske-    symyksessä tarkoitetut rakennuslainoja koske-
13200:        van epäoikeudenmukaisuuden korjaa-          vat rajoitukset kohdistuvat yleensä vain uusien
13201:        miseksi?"                                   rakennusten rakenrt:amiseen ja entisten laajenta-
13202:                                                    miseen. Kysymytksessä tarkoitettua ohjetta alle
13203:                                                    kymmenen peltohehtaaria käsittävien !tilojen
13204:    Vastauksena :kysymykseen esitän kunnioitta-     lainoittamatta jättämisestä sovelletaan yksin-
13205: en seuraavaa:                                      omaan uuden tilan hankkimista koskevassa
13206:    Kysymyksessä on arvosteltu asutushallituk-      tavallisessa maanos:tolainoituksessa. Asutushalli-
13207: sen maankäyttölainoitusohjeita lähinnä ISiltä      tuksen kussakin .tapauksessa erikseen antamalla
13208: osin kuin ne koskevat rakennuslainojen myön-       päätöksellä voidaan tällaistenkin :tilojen hank-
13209: tämiselle asetettuja vaatimuksia lainan saajan     kimista kuitenkin lainoittaa. Tilalta saatavaa
13210: iän sekä .tilan elinkelpoisuuden ja elinkelpoi-    pääasiallista toimeentuloa koskevan lainoitus-
13211: seksi kehirt:tymisen osalta. Kysymyksen tekijät    edellytyksen sisältävän säännöksen tulkinnasta
13212: katsovaJt, että nämä ohjeet, jotka ovat valtio-    esitetyn arvositelun osalta todettakoon, että
13213: neuvoston antamien, maatilatalouden kehittä-       toimenpiteet lain muuttamiseksi kysymyksen
13214: misrahaston käyttösuunnitelmaan liitettyjen        tekijäin tarkoittamalla tavalla ovaJt parhaillaan
13215: määräysten mukaisia, eivät perustu lakiin.         maatalousministeriössä harkittavana.
13216:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1970.
13217: 
13218:                                                         Maatalousminis.teri Nils Westermarck.
13219: 4
13220: 
13221: 
13222: 
13223: 
13224:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r   T a 1 m a n.
13225: 
13226:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          På grund av ovanstående tkan konstateras,
13227: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         att jorddispositionslagens stadganden om be-
13228: velse av den 28 maj 1970 nr 434 tili veder-       viljande av 1ån icke grundar någon subjektiv
13229: börande medlem av statsrådet för avgivande        rätt för en se<kande att erhålla lån. Den verk-
13230: av svar översänt följande av riksdagsman Volo-    ställande myndigheten har rätt och tillika skyl-
13231: tinen m. fl. ställda spörsmål:                    dighet att på sätt den finner mest ändamåls-
13232:                                                   enligt dirigera de medel som står ,tili för-
13233:           "Är Regeringen medveten orn att         fogande för udåning för de i finansierings-
13234:        största delen av våra brukningsenheter     stadgandena förutsatta ändamålen. Det är klart,
13235:        genom administrativa åtgärder ställts      att jorddispositionsfinansieringen icke får stå
13236:        utanför mö:ligheterna att erhålla jord-    i strid med den aktuella lantbruksmålsätt-
13237:        dispositionslån, och om så är fallet,      ningen och den får sålunda icke heller utgöra
13238:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    hinder för fullföljandet av de nuvarande struk-
13239:        taga för att denna orättvisa mot små-      turrationaliseringssträvoodena och strävandena
13240:        brukarbefo1kningen skall bli avlägs-       att bringa lantbruksproduktionen i jämvikt.
13241:        nad?"                                      Nämnas må, att de restriktioner i fråga om
13242:                                                   byggnadslån som avses i spörsmålet, i allmän-
13243:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     het gäller endast byggande av nya hus och
13244: samt anföra följande:                             tilibyggnader. Den i spörsmålet avsedda anvis-
13245:    I spörsmålet kritiseras kolonisationsstyrel-   ningen, att lägenheter som omfattar mindre än
13246: sens insttuktioner rörande jorddispositions-      tio hektar åker skall lämnas utan lån tiliämpas
13247: finansieringen närmast tili den del de rör de     enbart vid vanlig jordinköpsudåning för an-
13248: såsom villkor för beviljande av byggnadslån       skaffning av ny lägenhet. Genom beslut av
13249: uppställda fordringarna på låntagarens ålder      kolonisationsstyrelsen i varje enskilt fall kan
13250: och lägenhetens livsduglighet samt dess utveck-   lån dock ges även för förvärv av sådana lägen-
13251: lande tili en lisvduglig lägenhet. Spörsmåls-     heter. Beträffande den kritik som riktats mot
13252: ställarna anser, att dessa anvisningar, vilka     tolkningen av stadgandet orn huvudsaklig ut-
13253: överensstämmer med de av statsrådet utfär-        komst av lägenheten såsom förutsättning för
13254: dade bestämmelserna i anslutning tili disposi-    lån, må konstateras, att åtgärder för ändring
13255: tionsplanen för gårdsbrukets utvecklingsfond,     av lagen på sätt spörsmålsställarna avser, sorn
13256: icke grundar sig på lag.                          bäst övervägs i lantbruksministeriet.
13257:      Helsingfors den 26 juni 1970.
13258: 
13259:                                                          Lantbruksminister Nils Westermarck.
13260: ~irj.   ksm. n:o 49.
13261: 
13262: 
13263: 
13264: 
13265:                                  Ensio Laine ym.: Kalastussataman ja .!keskuksen rakentamisesta
13266:                                     Kustavin Vuosnaisiin.
13267: 
13268: 
13269:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13270: 
13271:   Valmisteltaessa toimenpiteitä saaristokunnis-     taisen suunnitelman alueen käytöstä tähän tar-
13272: a asuvien toimeentulovaikeuksien lievittämi-        koitukseen. Sataman lisäksi on alueelle suun-
13273: eksi on tärkeä merkitys erilaisilla teollistamis-   niteltu rakennettavaksi kalajalostamo, tutki-
13274: oimenpiteillä ja mm. kalastusta ja merenkul-        muslaitos, jäätehdas, pyydyskorjaamo ja laatik-
13275: :ua edistävillä ratkaisuilla. Tässä tarkoitukses-   kotehdas sekä valtion omistukseen tarkoitettu
13276: a on aloitettu troolisatamien rakentaminen          kalastuskoulu. Ensi syksynä aloitettavaksi tar-
13277: t1aamme laajan rannikkoalueen eri puolille.         koitettu ensimmäinen vaihe käsittää viiden
13278: ~äiden kalastussatamien rakentaminen ei ole         troolarin sataman, vetotelakan ja pienveneiden
13279: :uitenkaan edistynyt sillä vauhdilla kuin kalas-    laituritilan rakentamisen. Tämän rakennusvai-
13280: ajien toimeentulon ja kalatalouden kehittämi-       heen lasketaan olevan valmiina 1971 keväällä.
13281: en tarpeet olisivat edellyttäneet. Asiantilaan      Troolauskeskuksen rakentaminen ilman val-
13282: 1n kiinnitetty huomiota mm. monissa edus-           tion tukea ei ole mahdollista. Kokonaiskustan-
13283: :unta-aloitteissa. Viimeksi on maataloushalli-      nukset on arvioitu n. 1 milj. markaksi ja val-
13284: uksen kalatalousosasto · kiirehtinyt troolisata-    tion osuudeksi on edellytetty 75 %.
13285: tlien rakentamista ja edellyttänyt määräraha-          Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
13286: en varaamista valtion tulo- ja menoarvioihin        tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
13287:  iihen saakka kunnes välttämättömien sata-          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13288: nien tarve on tyydytetty.                           vaksi seuraavan kysymyksen:
13289:    Troolisatamatoimikunnan vuonna 1963 val-
13290: nistuneessa mietinnössä ehdotettiin sataman                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13291:  akentamista mm. Kustavin Vuosnaisiin. Lou-                ryhtyä kalastussataman ja -keskuksen
13292: tais-Suomen Seutukaavaliitto on laatinut yh-               crakentamiseksi Kustavin Vuosnaisiin?
13293:  eistyössä ao. viranomaisten kanssa yksityiskoh-
13294:         Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1970.
13295: 
13296:                 Ensio Laine.                                    Paavo Aitio.
13297:                 Oili Suomi.                                     Anna-Liisa Jokinen.
13298: 
13299: 
13300: 
13301: 
13302:  ~ 656/70
13303: 2
13304: 
13305: 
13306: 
13307: 
13308:                          E d u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
13309: 
13310:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mom:ssa           suuntaviivojen mukaisesti. Avustusten jakam
13311: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sen suorittaa liikenneministeriö tie- ja vesir:
13312: olette kirjeellänne 29 päivältä toukokuuta           kennushallituksen antamien lausuntojen peru:
13313: 1970 lähettänyt valtioneuvoston ao. jäsenen          teella.
13314: vastattavaksi kansanedustaja Ensio Laineen              Troolarisatamatoimikunnan mietinnössä es
13315: ym. seuraavan sisältöisen kysymyksen:                tettiin seuraavien troolarisatamien rakentami:
13316:                                                      ta: Reposaari (rakenteilla), Vuosnainen, Ma1
13317:             "Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-      rianhamina (valmistunut v. 1965), Hank<
13318:          koo ryhtyä kalastussataman ja -keskuk-      Helsinki, Loviisa (rakenteilla) ja Kotka.
13319:          sen rakentamiseikisi Kustavin Vuosnai-         Toimikunta suositteli, että troolarisatamie
13320:          siin?"                                      ja niihin oleellisesti liittyvien vetotelakoide
13321:                                                      rakentamista varten olisi valtion menoarvioo
13322:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        otettava 4 vuoden aikana (vuoden 1963 jä
13323: vasti seuraavaa:                                     keen) 600 000 mk:n suuruinen siirtomäärär:
13324:    Troolarisatamatoimikunta esitti mietinnös-        ha, josta myönnetään avustuksia troolarisat:
13325: sään v. 1963, että troolarisatamien korkeat          mia rakentaville kunnille.
13326: kustannukset huomioonottaen valtion olisi               Valtion menoarviossa on ko. tarkoituksee
13327: osallistuttava satamien perustamiskustannuk-         myönnetty vuosittain määrärahoja seuraavas:
13328: siin. Troolarisatamien rakentamista onkin val-       ( 1 000 mk):
13329: tion toimesta avustettu mietinnössä esitettyjen
13330: 
13331:                           1963   1964    1965   1966    1967    1968   1969     Yht.          1970
13332:     Maarianhamina        725,4                                                 725,4
13333:     Loviisa                               100            100     345    160    705
13334:     Pori                                                         115    225    340
13335:     Yhteensä             725,4            100            100     460    400x) 1770,4           400
13336: 
13337:     x) v. 1969 budjetoitu 400 000 mk ja myönnetty 385 000 mk.
13338: 
13339: 
13340:    Määrärahoja on siten v. 1963 jälkeen bud-            Kuntien oma aktiivisuus onkin käytännöss
13341: jetoitu yht. 1 460 000 mk. Troolarisatamatoi-       määrännyt satamien rakentamisjärjestykser
13342: miku:nnan esittämän rakennusohjelman mu-            Loviisan ja Porin satamien rakentaminen 01
13343: kaan tulisi Maarianhaminan, Loviisan, Repo-         tällä hetkellä käynnissä. Näistä edelline1
13344: saaren, Hangon ja Vuosnaisten satamien olla         valmistuu kuluvana vuonna ja jälkimmäine
13345: valmiina v. 1974, mikä edellyttäisi valtion         v. 1974. Muut kunnat, mm. Kustavi (Vum
13346: vuotuista keskimääräistä avustusosuutta v.          nainen), eivät toistaiseksi ole esittäneet lopul
13347: 1971-1974 758 000 mk.                               lisia suunnitelmia eivätkä konkreettisia anc
13348:    Troolarisatamatoimikunta totesi, että sata-      muksia avustusten saamiseksi.
13349: mien kiireellisyysjärjestys jäänee riippuvaksi         Määräraha on lisäksi ollut niin niukka, ette
13350: niiden rakentamiseen myönnettävien varojen          se toistaiseksi olisi riittänytkään useamma1
13351: määrästä ja ao. kuntien osoittamasta kiinnos-       kuin kahden sataman samanaikaiseen avusta
13352: tuksesta hankkeeseen.                               miseen.
13353:                                                                                                 3
13354: 
13355:    Vuosnaisten sataman rakentaminen on tiet-         Valtion osallistuminen Vuosnaisten sataman
13356: tävästi suunniteltu tehtäväksi kuivatyönä,        rakentamisen rahoitukseen edellyttää, että
13357: mikä merkitsee sitä, että valtaosa rahoitustar-   Kustavin kunta toimittaa satamasuunnitelman
13358: peesta keskittyy yhden vuoden osalle. Kun         hyväksyttäväksi liikenneministeriöön sekä te-
13359: Reposaaren sataman rakentamista Porissa on        kee anomuksen satamasuunnitelman toteutta-
13360: tarkoitus jatkaa kaupungin esittämän raken-       miseksi ja valtion avustuksen saamiseksi. Mi-
13361: nusohjelman mukaisesti, mikä merkitsee valtion    nisteriö ja tie- ja vesirakennushallitus voivat
13362: avustusosuutta n. 250 000 mk/vuosi, on val-       tämän jälkeen selvittää, missä vaiheessa Vuos-
13363: tiolla lähivuosina käytettävissä muiden troola-   naisten troolarisataman rakentamisen avus-
13364: risatamien rakentamisen avustamiseen vain         taminen voidaan käytettävissä olevat määrä-
13365: 150 000 mk/vuosi, mikäli määrärahaa ei ny-        rahat huomioonottaen aloittaa.
13366: kyisestä koroteta.
13367:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1970.
13368: 
13369:                                                                 Liikenneministeri M. Niskala.
13370: 4
13371: 
13372: 
13373: 
13374: 
13375:                             T ill R i k s d a g e n s H e u     T ~a 1m a n.
13376: 
13377:    I det syfte 37 § 1 mom. rilksdagsordningen        riktlinjer som föreslogs i betänikandet. Trafik-
13378: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            ministeriet fördelar bidragen på basen av väg-
13379: velse av den 20 maj 1970 tili vederbörande           och vattenbyggnadsstyrelsens utlåtanden.
13380: medlem av statsrådet för avgivande av svar               I trålarhamnskommissionens betänkande före-
13381: översänt följande av dksdagsman Laine m. fl.         slogs att följande trålarhamnar borde byggas:
13382: ställda spörsmål:                                    Räfsö ( under byggnad), Vuosnainen, Marie-
13383:                                                      hamn ( färdig år 1965), Hangö, Helsingfors,
13384:            "Vilika åtgärder ämnar Regeringen         Lovisa ( under byggnad) och Kotka.
13385:         ·vidtaga för byggandet av fiskhamnen            Kommissionen telkommenderade, att i stats-
13386:         och -centralen i Vuosnainen i Gustavs?"      fönslaget under fyra års tid ( efter år 1963)
13387:                                                      skulle upptagas ett reservationsanslag på
13388:    Såsom svar på detta spönsmål får jag vörd-        600 000 mk för byggande av trålarhamnar
13389: samt anföra följande:                                samt slipar, som väsentligen ansluter sig tili
13390:    Trålarhamnskommissionen föreslog i sitt be-       dessa, ur vilket anslag bidrag skulle beviljas
13391: tänkande år 1963, att staten med beaktande           kommuner som bygger .rrålarhamnar.
13392: av de höga kostnaderna för trålarhamnarna               I utgifrsstaten har för ifrågavarande ända-
13393: borde deltaga i grundläggningskostnaderna för        mål årligen beviljats anslag som följer
13394: hamnarna. Staten har sedermera understött            (1 000 mk):
13395: byggandet av trålarhamnar i enlighet med de
13396: 
13397:                           1963    1964    1965   1966    1967       1968   1969  sammanl.        1970
13398:     Mariehamn            725,4                                                     725,4
13399:     Lovisa                                 100            100       345    160     705
13400:     Björneborg                                                      115    225     340
13401:     Sammanlagt           725.4             100            100       460    400x) 1 770,4          400
13402: 
13403:     x) år 1969 budgeterades 400 000 mk och beviljades 385 000 mk.
13404: 
13405: 
13406:    I ooslag har sålunda efter år 1963 budgete-          Den ordning i viiken hamnarna byggts har
13407: rats sammanlagt 1 460 000 mk. Enligt det av          i praktiken bestämts av k:ommunemas egen
13408: trålarhamnskommissionen föreslagna byggnads-         aktivitet. För närvarande ;pågår arbetena på
13409: programmet 1borde hamnarna i Mariehamn, Lo-          hamnarna i Lovisa och Bjömeborg. Av dessa
13410: visa, Räfsö, Hangö och Vuosnainen vara fär-          blir den förra färdig innevarande år och den
13411: diga år 1974, vilket skulle förutsätta en årlig      senare år 1974. De övriga ikommunerna, bl. a.
13412: statlig bidragsandel på i medeltal 758 000 mk        Gustarvs (Vuosnainen), har idke hittills fram-
13413: under åren 1971-1974.                                lagt några slutliga planer eller inlämnat kon-
13414:    Trålarhamnskommissionen konstaterade, att         kreta ansokningar om bidrag.
13415: angelägenhetsordningen för hamnanna torde bli           Anslaget har dessutom varit så knappt, att
13416: beroende av beloppet av de medel som beviljas        det ickie heller hittills skulle ha rädkt rtill för
13417: för byggandet och av det inrvesse vederbörande       mer än två hamnar samtidigt.
13418: kommuner visar för företaget.                           Hamnen i Vuosnainen har veterligen plane-
13419:                                                                                                 5
13420: 
13421: rats att bli byggd i det torra, vilket betyder,       Statens deltagande i finansieringen av hamn-
13422: att största delen av finansieringsbehovet kon-    bygget i Vuosnainen förutsätter dock, att
13423: centrerar sig tili ett enda år. Då avsikten är    Gustavs kommun översänder en hamnplan tili
13424: att bygga Räfsö hamn i Björneborg i enlighet      trafikministeriet för godkännande samt anhåller
13425: med ett av staden föreslaget byggnadsprogram,     om att hamnplanen måtte förverkligas och
13426: vilket innebär en bidragsandel av s'taten på      statsbidrag erhållas. Ministeriet och väg- och
13427: ungefär 250 000 mk/år, har staten under de        vattenbyggnadsstyrelsen kan därefter utreda, i
13428: närmaste åren tili sitt förfogande endast         vilket skede staten kan börja lämna bidrag
13429: 150 000 mk/år att användas som bidrag för         tili byggandet av trålarhamnen i Vuosnainen
13430: byggarule av de övriga trålarhamnarna, såframt    med beaktande av de anslag som står tili för-
13431: ej det nuvarande anslaget höjes.                  fogande.
13432:      Helsingfo11s, den 26 juni 1970.
13433: 
13434:                                                                    Trafikminister M. Niskala.
13435: 
13436: 
13437: 
13438: 
13439: E 656/70
13440: Kirj. ksm. n:o .50.
13441: 
13442: 
13443: 
13444: 
13445:                                  Salo ym.: Työmatkakustannuksien vähennysoikeuden korottami-
13446:                                      sesta verotuksessa.
13447: 
13448: 
13449:                          Ed u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
13450: 
13451:    Jokapäiväisen toimeentulon hankkimisessa it-        Kun kokonaisverouudistus jatkuvasti näyttää
13452: selleen ja perheilleen joutuvat useat kansalaiset   viivästyvän, tulisi mielestämme hallituksen an-
13453: käymään työssä oman kotipaikkakunnan ulko-          taa eduskunnalle esitykset tässä vaiheessa työ-
13454: puolella. Niinpä mm. Hämeenlinnan kaupun-           matkakustannusvähennysten korottamisesta to-
13455: gista ja sen välittömästä läheisyydestä kulkee      dellisia kustannuksia vastaaviksi.
13456: jatkuvasti huomattava määrä kansalaisia ansio-         Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
13457: työssä Helsingissä.                                 päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
13458:    Vuosittain kuluu heiltä työmatkoihin huo-        me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
13459: mattava osa ansiotuloista. Esimerkiksi Hämeen-      tavaksi seuraavaan kysymykseen:
13460: linnan ja Helsingin välinen kuukausilippu mak-
13461: saa rautateillä 100 markkaa.                                 Onko hallitus tietoinen, että sekä
13462:    Tämän vuoksi on pidettävä kohtuullisena,                kunnallis- ja valtionverotuksessa työ-
13463: että nämä työmatkakustannukset voidaan vä-                 matkakustannuksista saatavat vähennys-
13464: hentää sekä valtion- että kunnallisverotuksessa.           oikeudet eivät vastaa nykyisin todellisia
13465: Nykyisinhän vähennysoikeus on vain 600 mark-               kustannuksia, ja jos on,
13466: kaa vuodessa ja tämä vähennysoikeus on la-                    aikooko hallitus antaa eduskunnalle
13467: eissa määritelty jo noin kymmenen vuotta sit-              hyväksyttäväksi lakiesitykset työmatka-
13468: ten. Kuitenkin tämän jälkeen työmatkoihin ku-              kustannuksien vähennysoikeuksien ko-
13469: luvat kustannukset ovat huomattavasti nous-                rottamiseksi verotuksessa?
13470: seet, eikä vähennysoikeus enää vastaa kustan-
13471: nuksia.
13472:      Helsingissä, toukokuun 29 päivänä 1970.
13473: 
13474:                Eero Salo.                                      Reino Breilin.
13475: 
13476: 
13477: 
13478: 
13479: E 621/70
13480: 2
13481: 
13482: 
13483: 
13484: 
13485:                          E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
13486: 
13487:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin          muistuttavina kustannuksina. Matkakustannuk-
13488: nojalla ovat kansanedustajat Eero Salo ym. esit-     sethan korvautuvat usein sillä, että asuntokus-
13489: täneet valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          tannukset, jotka eivät ole tuloverotuksessa vä-
13490: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  hennyskelpoisia, ovat asuinpaikkakunnalla hal-
13491:                                                      vemmat kuin työpaikkakunnalla. Sama asia on
13492:           "Onko Hallitus tietoinen, että sekä        pääteltävissä myös edellä mainittujen matkakus-
13493:        kunnallis- ja valtionverotuksessa työmat-     tannusten vähentämistä koskevien säännösten
13494:        kakustannuksista saatavat vähennysoi-         sanamuodosta. Kunkin paikkakunnan osalta on
13495:        keudet eivät vastaa nykyisin todellisia       näet erikseen harkittava, onko matkakustannuk-
13496:        kustannuksia, ja jos on,                      sia ja mihin määrään saakka pidettävä sillä
13497:           aikooko Hallitus antaa eduskunnalle        paikkakunnalla tavallisina elantokustannuksina.
13498:        hyväksyttäväksi lakiesitykset työmatka-       Esimerkiksi suurimmissa kaupungeissa ja nii-
13499:        kustannuksien vähennysoikeuksien ko-          den lähiympäristössä voidaan elantokustannuk
13500:        rottamiseksi verotuksessa?''                  siin katsoa normaalisti sisältyvän jokin määrä
13501:                                                      matkakustannuksia. Sen, mitä kulloinkin on
13502:                                                      pidettävä paikkakunnalla tavallisina elanto-
13503:    Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu          kustannuksina, ratkaisee kunkin kunnan vero-
13504: toimialaani valtiovarainministerinä, esitän vas-     lautakunta ja tästä johtuen on verotuskäytäntö
13505: tauksenani kunnioittavasti seuraavaa:                muodostunut jossakin määrin epäyhtenäiseksi.
13506:    Säännös matkoista kotoa työpaikkaan ja ta-        Näin ollen on myös vähennyksestä saatava ve-
13507: kaisin aiheutuneiden kustannusten vähentämi-         roetu vastaavasti vaihdellut. Tästä syystä ei
13508: sestä verotuksessa sisältyy tulo- ja omaisuus-       matkakustannusvähennystä voida nykyisellään
13509: verolain 26 §:n 1 momentin 10 kohtaan, kun-          pitää täysin onnistuneena.
13510: nallishallituksesta kaupungissa annetun asetuk-         Hallitus on tietoinen siitä, että verovelvolli-
13511: sen 55 §:n 5 a kohtaan ja maalaiskuntain kun-        nen ei nykyisin saa matkakustannusvähennyk-
13512: nallishallinnosta annetun asetuksen 82 §: n          sestä samaa veroetua kuin aikaisemmin. Kun
13513: 11 a kohtaan. Näiden säännösten mukaan vero-         tämä asia kuitenkin liittyy parhaillaan perhe-
13514: velvollisella on oikeus vähentää tulostaan, val-     verotuksen tarkistamistaimikunnassa valmistel-
13515: tionverotuksessa tulon hankkimisesta aiheutu-        tavana olevaan välitöntä verotusta koskevaan
13516: neena kustannuksena ja kunnallisverotuksessa         uudistukseen, jonka yhteydessä on tarkoitus
13517: ansiotuloon kohdistuvana vähennyksenä, matka-        tarkistaa useiden verotuksessa myönnettävien
13518: kustannukset asunnosta työpaikkaan halvinta          vähennysten perusteet ja määrät ja kun nyt
13519: kulkuneuvoa käyttäen ja sikäli kuin matkakus-        puheena olevien matkakustannusten vähennys-
13520: tannuksien ei voida katsoa sisältyvän paikka-        kelpoisuuden säilyttämisen tarpeellisuus voi-
13521: kunnalla tavallisiin elinkustannuksiin, ei kuiten-   daan lisäksi asettaa kysymyksenalaiseksi, hal-
13522: kaan enempää kuin 600 markkaa vuodessa.              litus katsoo, että on asianmukaisinta vasta sa-
13523:    Vakinaisen työpaikan ja asunnon välisiä mat-      massa yhteydessä lopullisesti selvittää myös
13524: kakustannuksia voitaneen pitää elantokustan-         matkakustannusvähennykseen liittyvät kysy-
13525: nuksina tai ainakin elantokustannuksia suuresti      mykset.
13526:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1970.
13527: 
13528:                                                           Valtiovarainministeri Päiviö Hetemäki.
13529:                                                                                                    3
13530: 
13531: 
13532: 
13533: 
13534:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13535: 
13536:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          som levnadskostnader ellet åtminstone som
13537: anger har riksdagsman Eero Salo m.fl. till           kostnader, vilka i hög grad Hknar levnads-
13538: vederbörande medlem av statsrådet för avgiv-         kostnader. Resekostnaderna kompenseras ju
13539: ande av svar ställt följande spörsmål:               ofta av att kostnaderna för bostad, vilka icke
13540:                                                      är avdragbara vid inkomstbeskattningen, på
13541:           "Är Regeringen medveten om att av-         bostadsorten är billigare än på den ort där
13542:        dragsrätten i fråga om kostnaderna för        arbetsplatsen är belägen. Denna slutledning
13543:        resorna till och från arbetsplatsen i både    kan ju även dragas av ordalydelsen för de
13544:        kommunal- och statsbeskattningen för          ovannämnda stadgandena angående resekost-
13545:        närvarande icke motsvarar de faktiska         nadsavdragen. 1 fråga om varje ort skall det
13546:        kostnaderna, och om så är fallet,             nämligen särskilt prövas, huruvida resekostna-
13547:           ämnar Regeringen till riksdagen för        derna bör och i viiken mån, anses utgöra på
13548:        godkännande avlåta lagpropositioner an-       orten gängse levnadskostnader. 1 de större
13549:        gående ökning av avdragsrätten rörande        städerna t.ex. och i närheten av dem bör de
13550:        kostnaderna för resorna till och från         normala levnadskostnaderna anses inkludera
13551:        arbetsplatsen vid beskattningen?"             också en del resekostnader. Vad som i varje
13552:                                                      enskilt fall bör anses såsom gängse levnads-
13553:     Enär det i spörsmålet avsedda ärendet hör        kostnader på orten avgöres av respektive skatte-
13554: till mitt verksamhetsområde som finansminis-         nämnd, och på grund härav har beskattnings-
13555: ter, får jag såsom svar vördsamt anföra föl-         praxis blivit i viss mån oenhetlig. Sålunda har
13556: jande:                                               också den skatteförmån, som erhållits genom
13557:     Stadgandet om resekostnadsavdrag vid be-         avdraget variera. Fördenskull kan icke heller
13558: skattningen för resorna från hemmet till ar-         resekostnadsavdraget i sin nuvarande form an-
13559: betsplatsen och tilihaka ingår i 26 § 1 mom.         ses fullt lyckat.
13560: 10 p. ~agen om inkomst- och förmögenhets-               Regeringen är medveten om att den skatte-
13561: skatt, 55 § 5 a förordningen angående kom-           skyldige för närvarande icke erhåller samma
13562: munalförvahning i stad och 82 § 11 a förord-         skatteförmån som tidigare genom resekostnads-
13563: ningen angående kommunalförvaltning på lan-          avdraget. Då detta ärende dock hör samman
13564: det. 1 enlighet med dessa stadganden har skatt-      med revideringen av den direkta beskattnin-
13565: skyldig rätt att från sin inkomst avdraga, vid       gen, som för närvarande är under behandling
13566: statsbeskattningen såsom kostnad för förvär-         i kommissionen för revidering av familjebe-
13567: vande av inkomst och vid kommunalbeskatt-            skattningen, och då avsikten är att i samband
13568: ningen såsom avdrag från förvärvsinkomsten,          med denna revidera grunderna för och stor-
13569: kostnaderna för resa från bostaden till arbets-      leken av flere avdrag, vilka skall beviljas vid
13570: platsen med anlitande av billigaste fortskaff-       beskattningen, och då därtill nödvändigheten av
13571: ningsmedel, i den mån resekostnaderna icke           att bibehålla avdragsrätten för ifrågavarande
13572: kan anses ingå i gängse levnadskostnader på          resekostnader kan ifrågasättas, anser regeringen
13573: orten, dock icke mera än 600 mk om året.             det sakenligt att först i detta sammanhang
13574:     Kostnaderna för resor mellan den ordinarie       slutgiltigt utreda de till resekostnadsavdragen
13575: arbetsplatsen och bostaden torde kunna anses         anslutna frågorna.
13576:      Helsingfors den 17 juni 1970.
13577: 
13578:                                                                 Finansminister Päiviö Hetemäki.
13579: Kirj. ksm. n:o .51.
13580: 
13581: 
13582: 
13583: 
13584:                                    Liedes ym.: Kemin ja Oulun väliasemilta Ouluun suuntautuvan
13585:                                       henkilöliikenteen järjestämisestä.
13586: 
13587: 
13588:                          Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
13589: 
13590:    Valtionrautateiden taholta on ilmoitettu, että     10.00 lähtevän pikajunan aikataulua niin muu-
13591: Oulu-Kemi väliseltä rataosuudelta lopetetaan          tettavaksi, että ·se voisi tarvittaessa outaa mat-
13592: liikenne Kemistä 8.00 ja 9.35 lähtevien henki-        kustajat väliasemilta.
13593: löliikennettä hoitaneiden kiskoautojen osaJta.           Kun mainitut anomukset eivät näytä johta-
13594: Tilalle asetetaan Kemistä 10.00 lähtevä pika-         neen tuloksiin rautatiehallituksen taholta, olisi
13595: juna, joka ei pysähdy Oulun ja Kemin väliase-         hallituksen pikaisesti ryhdyttävä sellaisiin toi-
13596: milla.                                                menpiteisiin, että Oulu-Kemin välinen henki-
13597:    Koska :mainitut kiskoautot ov'll!t tärkeällä       löliikenne saadaan järjestettyä väliasemilta. läh-
13598: tavalla hoitaneet sen henkilöliikenteen, joka         teviä matkustajia tyydyttävällä tavalla.
13599: aamupäivisin suuntautuu väliasemilta Ouluun,             Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
13600: on Kuivaniemen, Hn ja Haukiputaan asukkait-           § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
13601: ten taholta jätetty rautatiehallitukselle anomuk-     voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kysy-
13602: sia mainitun henkilöliikenteen säilyttämiseksi.       myksen:
13603:    Näissä anomuksissa todetaan, että aamupäi-
13604: vällä Ouluun suuntautuvaa henkilöliikennettä                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
13605: kaivataan kipeästi sen johdosta, että lääkäreis-             Oulu-Kemin välisessä henkilöliiken-
13606: sä, virastoissa, työssä ja muussa sellaisessa. tar-          teessä tulee Valtionrautatiet vaikeutta-
13607: koituksessa Oulussa käyvät henkilöt eivät ky-                maan kulkuyhteyksiä Ouluun, ja mihin
13608: kene käyttämään aamulla aikaisin tai itapäivällä             toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä
13609: Ouluun meneviä kiskoautoyhteyksiä eikä muul-                 Kemin ja Oulun väliasemilta aamupäivi-
13610: lakaan liikenteellä ole järjestetty vastaavia. kul-          sin Ouluun suuntautuvan henkilöliiken-
13611: kumahdollisuuksia. Tämän johdosta on muun                    teen järjestämiseksi?
13612: muassa Kuivaniemen kunta ehdottanut Kemistä
13613:       Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1970.
13614: 
13615:                 Pentti Liedes.                                    Kauko Hjerppe.
13616:                 Matti Ahde.                                       Helvi Niskanen.
13617:                                             Pauli Räsänen.
13618: 
13619: 
13620: 
13621: 
13622: E 631/70
13623: 2
13624: 
13625: 
13626: 
13627: 
13628:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
13629: 
13630:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      edellytyksenä ku1tenkin on, että vastaavat tie-
13631: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ja linjaliikenneolot ovat tyydyttävästi järjeste-
13632: olette kirjeellänne 29 päivältä toukokuuta 1970      tyt.
13633: N :o 458 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-          Myös kaukohenkilöliikennettä kehitettäessä
13634: sen jäsenen vastatta,vaksi kansanedustaja Pentti     joudutaan poistamaan sellaisten väliasemien py-
13635: Liedeksen ym. tekemän seuraavan sisältöisen          sähdykset, joita käytetään vain vähäisessä mää-
13636: kysymyksen:                                          rin. Kyselyssä tarkoitetulta Kemin ja Oulun vä-
13637:                                                      liltä on tämän vuoksi jouduttu poistama,an
13638:           "Onko Halli!tus tietoinen siitä, että      31/5 -70 voimaan tulleessa aikataulussa henki-
13639:        Oulu-Kemin välisessä henkilöliiken-           löjunat N:o H 668 ja H 660. Jälkimmäisen ju-
13640:        teessä tulee Vahionrautatiet vaikeutta-       nan tilalle on asetettu pikajuna P 68, jonka
13641:        maan kulkuyhteyksiä Ouluun, ja mihin          kulku on ulotettu Kemiin saakka. Matkustajat-
13642:        toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä         laskennoissa on todettu, että väliasemien käyttö
13643:        Kemin ja Oulun väliasemilta aamupäivi-        edellämainittujen lakkautettujen henkilöjunien
13644:        sin Ouluun suunta,utuvan henkilöliiken-       osalta on ollut varsin vähäistä.
13645:        teen järjestämiseksi?"                            Lakkautettujen junien matkustajia palvelevat
13646:                                                      nykyisin seuraavat linja-autoyhteydet: Kemi-
13647:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          Oulu, Iähtö klo 10.20, Olhava-Oulu lähtö klo
13648: taen seuraavaa:                                      7.30 sekä välillä Ii-Oulu lähdöt klo 7.30,
13649:    Niinkuin vastauksessani kansanedustaja Lie-       8.05, 8.50, 8.55 ja 9.30. Iistä lähtevät vuorot
13650: deksen tekemään suulliseen kysymykseen äsket-        palvelevat myös Haukiputaan asukkaita. Kuiva-
13651: täin ilmoitin, valtionrautatiet on pyrkinyt mui-     niemen asukkaat voivat puolestaan käyttää Ke-
13652: den maiden tapaoo supistamaan paikallisliiken-       mistä lähtevää vuoroa.
13653: nettä niillä rataosilla, jotka eivät ole kannatta-       Mikäli mainitut linja-a,utovuorot osoittautui-
13654: via. Tällaista järjestelyä vaativat myös kansan-     sivat riittämättömiksi, joudutaan luonnollisesti
13655: taloudelliset näkökohdat. Näiden järjestelyjen       harkitsemaan niiden lisäämistä.
13656:      Helsingissä, kesäkuun 17 päivänä 1970.
13657: 
13658:                                                                      Liikenneministeri M. Niskala.
13659:                                                                                                      3
13660: 
13661: 
13662: 
13663: 
13664:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a ~ m a n.
13665: 
13666:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         att motsvarande väg- och linjetrafik är ordnad
13667: anger har Ni, Herr Truman, med Eder skrivelse       på ett tillfredsställande sätt.
13668: av den 29 maj 1970 nr 458 tili vederbörande            Även vid utveckland'!t av fjärrpersontrafiken
13669: meillem av statsrådet för avgivande av svar         blir det nödvändigt att låta tågen passera
13670: översänt följande av riksdagsman Pentti Liedes      mindre anHtade mellanstationer utan att stanna.
13671: m.fl. ställda spörsmål:                             På den i spörsmålet avsedda bandelen mellan
13672:                                                     Kemi och Uleåborg har det av denna orsak
13673:           "Är Regeringen medveten om, att           v·arit nödvändigt att i den tidtabell, som trädde
13674:        Statsjärnvägarna i fråga om persontra-       i kraft 31. 5. 1970, utesluta persontågen nr
13675:        fiken mellan Uleåborg och Kemi kom-          H 668 och H 660. I stället för det sistnämnda
13676:        mer att försvåra trafikförbindelserna tili   tåget har insatts snälltåget P 68, som nu går
13677:        Uleåborg, och vilka åtgärder ämnar Re-       ända tili Kemi. Vid passagerarräkningar har det
13678:        geringen vidtaga för att ordna person-       för de indragna persontågens del konstaterats,
13679:        trafiken tili Uleåborg om förmiddagarna      att mellanstationerna anlitats i mycket ringa
13680:        från stationerna mellan Kemi och Uleå-       omfattning.
13681:        borg?"                                          De passagerare, som har anlitat de indragna
13682:                                                     tågen, betjänas nu av följande bussförbindelser:
13683:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Kemi-Uleåborg, avgång kl. 10.20, Olhava-
13684: samt anföra följande:                               Uleåborg, avgång kl. 7.30 samt Ijo-Uleåborg,
13685:    Såsom jag i mitt svar på riksdagsman Liedes'     avgång kl. 7.30, 8.05, 8.50, 8.55 och 9.30.
13686: muntliga spörsmål nyligen meddelade, har stats--    Turerna från Ijo betjänar även invånarna i Hau-
13687: järnvägarna i vått land, såsom i övriga länder,     kipudas, medan invånarna i Kuivaniemi kan
13688: strävat att inskränka persontrafiken på sådana      anlita turen från Kemi.
13689: bandelar som icke är lönsamma. Detta arrange-          Såvida ovan nämnda bussturer visar sig otili-
13690: mang är nödvändigt även ur nationalekonomisk        räckliga, blir det självfallet nödvändigt att över-
13691: synpunkt. En förutsättning för detta är likväl,     väga deras utökande.
13692:      Helsingfors den 17 juni 1970.
13693: 
13694:                                                                        Trafikminister M. Niskala.
13695: Kirj. ksm. n:o 52.
13696: 
13697: 
13698: 
13699: 
13700:                                   Liedes ym.: TVL:n tietyömailla maksettavien palkkojen paran-
13701:                                      tamisesta.
13702: 
13703: 
13704:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13705: 
13706:    Työttömyystyömaina käytetyillä TVL:n tie-         mutta urakkaluonltoisissa töissä peruspalkka
13707: työmailla esiintyy runsaasti palkkaukseen liitty-    alentuu 3,22 markkaan !tunnilta.
13708: viä epäkohtia. Työehitosopimuksen mukainen              Kun otetaan huomioon viime vuosina Liina-
13709: paLkkaus on !kohtuuttoman alhainen siinäkin          maan suosituksen mukaisella "vakauttamispoli-
13710: tilanteessa, että työt järjestellään täysin työeh-   tiikalla" työläisille aiheutetut palkkojen mene-
13711: tosopimuksen henkeä noudantaen. Kun lisäksi          tykset ja tapahtuneet hintojen korotukset, niin
13712: esim. Oulun läänin 1alueella olevilla useilla työ-   tuntuu sietämättömältä, että vielä senkin jäl-
13713: mailla jätetään käyttäm~ttä palkkausta paranta-      keen TVL:n työmailla käytetään Whaisinta
13714: vat urakkatöiden järjestäminen ja hyvänmiehen        mahdollista peruspalkkaa eikä noudateta työ-
13715: lisän maksaminen, huonontaa se työntekijäin          ehitosopimuksien määräyksiä urakkatöiden jär-
13716: palkkausta siitä, :mitä työehtosopimukset koko-      jestämisestä ja hyvänmiehen lisän suorittami-
13717: naisuudessaan edellyttäisivät.                       sesta.
13718:    Useilta työmailta on yhdenmukaisesti osoi-           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
13719: tettu, että nalvella tapahtuneen palkankorotuk-      § :n 1 momenttiin vi~taten esitämme valtioneu-
13720: sen jälkeen on tuntuvasti vähennetty urakka-         voston 1asianomaisen jäsenen vastattavaksi kysy-
13721: töiden ja urakkaluontoisten töiden järjestä-         myksen:
13722: misitä. Myös hyvänmiehen lisää käytetään ny-
13723: kyisin vain vähäisessä määrin, niitten työnteki-              Onko hallitus tietoinen siitä, että
13724: jäin !kohdalla, jonka ovat olleet samassa työ-              TVL:n tietyömailla maksetut palkat
13725: maassa vuoden ajan.                                         ovat kohtuuttoman alhaiset, j,a
13726:     Erityisen voimakkaana on arvostelu kohdis-                mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo
13727:  tunut myös nykyiseen kä}lltäntöön, jonka mu-               ryhtyä urakkatöiden lisäämiseksi ja hy-
13728: kaan esim. III :ssa paikkakuntaryhmässä seka-               vän:miehen J.isän käytön tehositamiseksi
13729:  työntekijäin aikapa.lfuka on 3,54 mk tunnilta,             mainituilla !työmailla?
13730:       Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1970.
13731: 
13732:                Pentti Liedes.                                    Aarne Koskinen.
13733:                Taisto Sinisalo.                                  Laura Männistö.
13734:                Ensio Laine.                                      Toivo Asvik.
13735:                Heikki Mustonen.                                  Helvi Niskanen.
13736:                Matti Koivunen.                                   Irma Rosnell.
13737:                Veikko Salmi.                                     Anna-Liisa Jokinen.
13738:                Matlti Järvenpää.                                 Siiri Lehmonen.
13739:                                            Pauli Räsänen.
13740: 
13741: 
13742: 
13743: 
13744: E 663/70
13745: 2
13746: 
13747: 
13748: 
13749: 
13750:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13751: 
13752:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Urakkatyötä ja muuta edellä tarkoitettua
13753: maicitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           suorituspalkkatyötä tehdään työnjohdon ja
13754: olette kirjeellänne 29 päivältä toukokuuta 1970         työntekijäin keskeisen sopimuksen perusteella.
13755: lähettänyt asianomaisen valtioneuvoston jäse-           Ellei työn suorittamisesta suorituspallcka.työssä
13756: nen vastattavaksi kansanedustaja Liedeksen              päästä sopimukseen, työ tehdään aikapalkalla.
13757: ym. seuraavan sisältöisen kysymyksen:                      Urakkatyön hinnoittelun tulee perustua työ-
13758:                                                         kohtaisiin tuntipalkkoihin ja olla sellainen, että
13759:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että          työntekijäin urakka-ansio nousee tavanomaisella
13760:         TVL:n tietyömailla maksetut palkat              urakkatyövauhdilla 30 %, paitsi palkkahinnoit-
13761:         ovat kohtuuttoman alhaiset, ja                  telutaulukon no 2 mukaan määräytyvissä töissä
13762:           mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo          20 % mainittuja tuntipalkkoja korkeammaksi
13763:         ryhtyä urakkatöiden lisäämiseksi ja hy-         ja kasvaa työsuoritusten ja työtehon lisään-
13764:         vänmiehen lisän käytön tehoSitamiseksi          tyessä vähintään samassa suhteessa.
13765:         mainituilla !työmailla?"                           Sellaisten ·töiden urakkahinnoista, joista ei
13766:                                                        ole hyväksytty urakkahinnoitteluja, työnjohto
13767:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnio1t-            ja työntekijä sopivat ennen ltyön aloittamista
13768:  tavasti seuraavaa:                                    keskenään edellä mainittua hinnoitteluperus-
13769:     Työllisyystyöntekijäin palkkaus tie- ja vesi-       tetta noudattaen.
13770: rakennuslahoksen tierakennustyömailla määräy-              Suorituspalkkatyön mittaus suoritetaan työn-
13771: 'tyy tie- ja vesirakennushallituksen ja Suomen          johdon ja työntekijäin itai hänen edustajansn
13772: Työläisliitto ry:n välillä 31. 12. 1969 solmitun        kesken edeltä käsin sovittuna aikana ja työn-
13773: /työehtosopimuksen mukaisesti. Heidät on pää-           tekijällä tai hänen edustajallaan on oikeus olla
13774: asiassa palkattu toiseen palkkaryhmään raivaus-        läsnä toteamassa työn määrä.
13775: työntekijäin tai kaivutyöntekijäin nimikkeellä,            Urakkatyötä tehtäessä on tuntipalkka taattu."
13776: jolloin ohjepalkka menetelmälisineen, jonka                Lisäksi on sovittu, että ohjepalkkoihin sisäl-
13777: suuruus on 10 %, on kolmannessa paikJ.cakun-           ,tyvälle vakauttamissopimuksen mukaiselle 18
13778: takalleusluokassa 3,54 markkaa ja mikäli hen-          pennin !isälle ei lasketa työehtosopimuksen
13779: kilöllä on täysi hyvän miehen lisä 15 %, se             16 §:ssä määrättyä urakkavoittoa.
13780: on 4,02 markkaa.                                           Hyvän miehen lisän maksamisesta on sovittu
13781:    Suodtuspalkkauksen käyttämisen osalta on             seuraavaa:
13782: ko. työehtosopimuksessa ( 16 §) sovittu seuraa-            "Sen mukaan, poikkeaako työntekijäin työ-
13783: vaa:                                                   .taito, työteho ltai kokemus taikka hänen tehtä-
13784:     "Suorituspalkoilla tarkoitetaan joko urak-         vänsä hänelle asettamat vaatimukset ko. työn-
13785: katyöstä ( suora urakka) suoritettavaa urakka-         tekijäryhmän yleisestä keskitasosta, voidaan hä-
13786: palkkaa tahi erilaatuisia, osaksi ajan, osaksi         nelle maksaa enintään 15 % korkeampi palkka
13787: työsuorituksen perusteella määräytyviä palk-           kuin hänelle palkkahinnoittelutaulukon no 2
13788: koja.                                                  mukaan olisi maksettava."
13789:    Mikäli työn laatu sen sallii ja se <teknillisesti       Maaliskuun työpalkkarapor!tin mukaan Ou-
13790: on mahdollista, on työntekijälle tuotannon ja          lun tie- ja vesirakennuspiirissä, johon kysymyk-
13791: ansion kohottamiseksi varattava mahdollisuus           sessä on viitattu, bruttoansio ko. työntekijöit-
13792: suorittaa ityö urakkatyönä. Sellaisissa töissä,        ;ten osalta oli keskimäärin 4,30 markkaa ja ver-
13793: joissa se osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi,          rattaessa sitä vastaavaan ansioon viime vuoden
13794: voidaan soveLtaa myös muita suorituspalkka-            marraskuussa nousu oli 19,1 %. Suorituspalk-
13795: tapoja.                                                kauksen osalta on todettavissa, että Oulun
13796:                                                                                                        3
13797: 
13798: piirissä suoritettiin tällä perusteella työtunneis-   heuttaneet sen, että työnluokituksen perusteella
13799: ta 23,6 %. Keskimääräinen hyvän miehen lisä-          saatu palkkaporrastus olisi menetittänyt merki-
13800: prosentti heidän osaLtaan oli 5 %.                    tyksensä.
13801:    Vuoden 1969 työehtosopimu!ksessa sovittiin            Edellä olevan perusteella ja ottaen huomioon
13802: työnluokituksen !toimittamisesta tie- ja vesi-        sen, että jo 1tämän vuoden työehtosopimuksella
13803: rakennuslaitoksen maa- ja vesirakennuksen ja          nimenomaan ko. 1työllisyystyöntekijöiden ansio-
13804: kunnossapidon työntekijäin osalta. Yhteistyössä       tasoa nostettiin huomattavasti yli vakauttamis-
13805: Suomen Työläisliitto ry:n kanssa itämä toteu-         sopimuksen, voidaan katsoa, että urakkatöiden
13806: tettiinkin viime vuoden aikana ja tällä perus-        lisääminen ja hyvän miehen Hsän käytön tehos-
13807: teella laadittiin palkkataulukko no 1. Samalla        taminen ei ole se rtoimenpide, jolla näiden hen-
13808: sovittiin, että suorituspalkkausta käytetään vain     kilöiden ansiotasoa nostetaan, vaan mikäli se
13809: silloin, kun se on omiaan sekä nostamaan ltyön-       katsotaan aiheelliseksi, olisi se hoidettava korot-
13810: 'tekijäin ansiotasoa että lisäämään ityön tuotta-     tamalla ohjepalkkoja.
13811: vuutta, !koska keinotekoiset urakat olisivat ai-
13812:       Helsingissä kesäkuun 26 päivänä 1970.
13813: 
13814:                                                                      Liikenneministeri M. Niskala.
13815: 4
13816: 
13817: 
13818: 
13819: 
13820:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e t t T a 1m a n.
13821: 
13822:    I det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsotdningen            Aokotdatbete och annat tidigare åsyftat pres-
13823: anget hat Ni, Herr Talman, med Edet skrivelse        tationslöneatbete utföres enligt övetenskom-
13824: ·av den 29 maj 1970 till vedetbötande medlem         melse mellan arbetsledningen och arbetaten.
13825: 1av statstådet föt avgivande av svar översänt        Om inte överenskommelse nås om arbetets
13826: följande av tiksdagsman Liedes m.fl. ställda         utförande som prestaltionsatbete, utfötes det-
13827: spötsmål:                                            samma mot tidlön.
13828:                                                         Ptissättningen av ackordatbete böt grunda
13829:           "Ät Regetingen medveten om, att de         sig på de mot atbetet ,svatande timlönema och
13830:        Jönet som betalas på väg- och vatten-         vara sådan, att arbetatens ackordföttjänst vid
13831:        byggnadsvetkets atbeltsplatset ät oskä-       normal ackordarbetstakt stiger med 30 % föt-
13832:        ligt låga, och                                utom föt de i löneptissättningstabell nt 2 be-
13833:           vilka åitgätdet ämnar Regeringen vid-      stämda arbetena med 20 % högte än nämnda
13834:        taga föt ökande av ackotdsatbetena            timlönet och stiger minst i samma ptopottion,
13835:        och föt effektivering av användningen         som atbetstakten och arbetseffekten ökat. Be-
13836:        av godmanstillägg på nämnda atbets-           ttäffande ackordprissättningen för sådana at-
13837:        platset?"                                     beten, föt vilka icke finnes godkända ackord-
13838:                                                      prissättningar, överenskommet atbetsledningen
13839:    Såsom svat på detta spötsmål fåt j•ag vötd-       och arbetaren sinsemellan innan arbetet påbötjas
13840: samt anföta följande:                                med iakttagande av förut nämnda prissätt-
13841:    Avlöningen av sysselsättningsatbete på väg-       ningsgrundet.
13842: och vattenbyggnadsvetkets vägbyggnadsatbets-            Mätning av ptestationslönearbete utföres på
13843: platset tättat sig efter etlt mellan väg- och vat-   tid, som atbetsledningen och arbetaten ellet
13844: tenbyggnadsstyrelsen och Finlands Atbetarföt-        dennes ombud tidigare övenenskommit om,
13845: bund rf 31.12. 1969 ingånget kollektivavtal.         och har arbetaren ellet dennes ombud tätt att
13846: Dessa atbetare är huvudsakligen avlönade i           nävata föt a!tt konstatera arbetets kvantitet.
13847: andra lönegruppen undet benämningen töjnings-           Vid utförande av ackordatbete är timlönen
13848: atbetate ellet gtävatbetare, varvid tiktlönen        gatantetad."
13849: jämte förfatingstillägg, vars storlek ät 10 %,          Vidate ät det avtalat, att på det i rikcl.önema
13850: i ttedje dytottsklassen utgöt 3,54 matk, och         ingående tillägget om 18 penni enligt stabili-
13851: om petsonen hat fullt godmanSitillägg på 15 %,       seringsavtalet, icke skall täknas i kollektivav-
13852: ät tikrlönen 4,02 matk.                              talets 16 § besitämd ackotdsvinst.
13853:    I ftåga om användningen av ptestaltionsav-           Angående betalning av godmanstillägg har
13854: löning hat man i kollektivavtalet ( 16 § ) kom-      man kommit övetens om följande:
13855: mit övetens om följande:                                "I den mån arbetares atbetskunnighet, at-
13856:    "Med ptestationslönet avses antingen föt          betseffektivitet ellet erfarenhet ellet de ford-
13857: ackotdarbete ( ditekt ackotd) utgående ackotd-       tingat, som hans arbete ställer på honom,
13858: lön ellet olika11tade, delvis på ,tiden, delvis på   avviket ftån iftågavatande atbetargrupps all-
13859: atbetsprestationen fixetade lönet.                   männa medelnivå, kan åt honom erläggas en
13860:    Såvida atbetets beskaffanhet det tillatet och     högst 15% högre lön än den han enligt löne-
13861: det tekniskt ät möjHgt, böt åt atbetate för          prissätltningstabell nt 2 skulle erhålla".
13862: böjande av produktioneo och inkomsten be-               Enligt atbetslönerappotten föt mars månad
13863: redas möjlighet ·att utföta atbete som ackord-       utgjorde bruttoföttjänsten i fråga om arbetar-
13864: atbete. I sådana atbeten, dät det visar sig vara     na inom Uleåbotgs väg- och vattenbyggnads-
13865: ändamålsenligt, kan tillämpas också andra ptes-      distrikt, till vilket i spörsmålet hänvisas, i me-
13866: tationsavlöningssätt.                                deltal 4,30 mark, och vid jämfötelse av den
13867:                                                                                                   5
13868: 
13869: med motsvarande föt1tjänst i november senaste     tagarens förtjänstnivå som öka arbetets pro-
13870: år utgjorde stegringen 19.1 %. I fråga om         duktivitet, enär konstlade ackord skulle ha
13871: prestationsavlöningen kan det konstateras, att    haft tili följd, att den lönegradering som er-
13872: 23.6 % av arbetstimmarna utfördes på basen        hölls på grund av arbetsklassificeringen skulle
13873: därav i Uleåborgs distrikt. Godmanstilläggs-      ha förlorat sin betydelse.
13874: procenten var i fråga om dessa i mede1tal 5.         På grund av ovanstående och med beaktande
13875:     I kollektivavtalet av år 1969 kom man         av atlt förtjänstnivån speciellt för ifrågavarande
13876: överens om altt arbetsklassificering skulle in-   sysselsättningsarbetare höjdes betydligt över
13877: föras i fråga om jord- och v:attenbyggnadsarbe-   stabiliseringsavtalet redan genom innevarande
13878: :tare samt underhållsarbetare inom väg- och       års kollektivavtal, kan det anses, att en ökning
13879: vattenbyggnadsverket. I samarbete med Fin-        av ackordsarbetena och en effektivering av
13880: lands Arbetarförbund rf förverkligades detta      användningen av godmanstillägg icke är den
13881: under senaste år, ooh på basen hämv upp-          åtgärd genom viiken dessa personers förtjänst-
13882: gjordes lönetabell nr 1. Samtidigt enades man     nivå skall höjas, utan såvida detta anses mo-
13883: om att prestationsavlöning skulle användas        tiverat, borde saken ordnas genom höjning av
13884: endast då den var ägnad ·att såväl höja arbets-   riktlönerna.
13885:      Helsingfors den 26 juni 1970.
13886: 
13887:                                                                    Ttafikminister M. Niskala.
13888: 
13889: 
13890: 
13891: 
13892: E 663/70
13893: 1
13894: 1
13895: 1
13896: 1
13897:     1
13898:     1
13899:     1
13900:     1
13901:         1
13902:         1
13903:         1
13904:         1
13905:             1
13906:             1
13907:             1
13908:             1
13909:                 1
13910: Kirj. ksm. n:o 53.
13911: 
13912: 
13913: 
13914: 
13915:                                    Lähteenmäki ym.: Väkivaltarikosten ehkäisemisestä.
13916: 
13917: 
13918:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m ti. e he 11 e.
13919: 
13920:     Väkivaltaisuudet lisääntyvät vallankin kau-        lukumäärän suurta paisuttamista. Poliisin mah-
13921: pungeissa ja asutuskeskuksissa. Mitään merk-           dollisuudet tilanteen hallitsemiseksi ovat kui-
13922: kejä niiden pysähtymisestä ei ole havaittavissa.       tenkin varsin rajalliset. Näin on asianlaita var-
13923: Viimeisen kolmen vuoden aikana törkeät pa-             sinkin silloin kun väkivaltaisuuteen syyllisty-
13924: hoinpitelyit ovaJt lisääntyneet 27 prosentilla ja      vät nuoret ja alaikäiset.
13925: !törkeää lievemmät pahoinpitelyt yli 40 prosen-            VäkivaLtaisuuden ja kurittomuuden ongelmaa
13926: tilla. Vaikka tilastot jo tällaisina ovat varsin       ei voida ratkaista tehostamatta nykyisiä mene-
13927: synkkiä, tuskin ne sittenkään antavat väkival-         ltelmiä. Jopa pelkkä tilanteen seuraaminen ja
13928: taisuudesta täysin oikealta kuvaa, koska lievem-       ,tutkiminenkin tuottaa nykyään vaikeuksia. Kri-
13929: mistä epäjärjestys- ja väkivaltaisuustapauksista       minologinen tUJtkimuslaitos, jolle asian seuraa-
13930: 1tulee vain osa poliisin kirjoihin ja tilastoihin.     minen lähinnä kuuluu, on henkilökunnaltaan
13931:     Erittäin huolestuttavat mittasuhteet väkival-      liian vähäinen. Tällä hetkellä laitoksessa on
13932: taisuus on saavuttanut nuorten keskuudessa.            vain kaksi päätoimista tutkijaa, yksi päätoimi-
13933: Monissa pahoinpitelyissä ovat osallisina olleet        nen kanslisti ja sivutoiminen esimies. Tällainen
13934: jopa alaikäiset henkilöt. Kysymyksessä on siis         kapasiteetti riittää vain rutiiniluontoisten teh-
13935: vakava ilmiö, jonka juuret ilmeiseSiti ovat sy-        :tävien hoitamiseen. Itse päätyö, kriminologi·
13936: vällä ja laajalla koko yhteiskunnassamme ja sen        nen tutkimus, jää lähes sivuasemaan.
13937: viimeaikaisissa kehi.tystekijöissä. Vastuu tilan-          Edellä sanotun perusteella ja viitaiten valtio-
13938: teesta on joka tapauksessa koko yhteiskuntam-          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
13939: me eikä vain vanhempien ja kasvattajien.               me kunnioittaen valtioneuvos1ton asianomaisen
13940:     Väkivaltaisuuden yleistyminen sivuutetaan ta-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13941: vallisesti viittaamalla poliisivoimien riitttämät-
13942:  tömyyteen. Epäilemättä tässäkin on epäkohta.                      Mitä Hallitus aikoo itehdä väkival-
13943: Nopeimmin vaikuttava toimenpide järjestyksen-                   taisuuden ja kurittomuuden yleisen li-
13944: pidon lyhytaikaista hoitoa vanten olisi luonnolli-              säänitymisen ja laajat mitttasuhteet saa-
13945:  sesti poliisin voimien lisääminen. Tämän ei                    vuttaneiden ja jatkuvasti lisääntyvien
13946:  välttämäitltä tarvitsisi tarkoittaa poliisimies,ten            väkivaltarikosten ehkäisemiseksi ja kan-
13947:                                                                 salaisten turvallisuuden patantamiseksi?
13948:       Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1970.
13949: 
13950:            Olavi LähteenmiiJki.           Niilo Tarvajärvi.                Jouni Mykkänen.
13951:            Juha Rihtniemi.                Sirkka Lankinen.                 Sami Suominen.
13952:            Salme Katajavuori.             Pekka Haarla.                    Pentti Sillantaus.
13953:            Raimo Ilaskivi.                T. 1. V antia.                   Eeva Särkkä.
13954:            Aili Va1ttinen.                Pertti Salolainen.               Anna-Liisa Linkola.
13955:            E. J. Koppanen.                Timo Mäki.                       Erkki Hara.
13956:            Matti Jaatinen.                Elsi Hetemäki.                   Harri Holkeri.
13957:            Erkki Häkämies.                Juha Vika~tmaa.                  Evkki Huurtamo.
13958:            Sinikka Karhuvaara.            Antero Salmenkivi.               P. Mäki-Hakola.
13959:            Maija Heino.                   Orvokki Kauppila.                Olavi Nikkilä.
13960:            Aslak Aas.                     Juuso Häikiö.                    Tuure Junnila.
13961:            Ilkka Suominen.                                                 Mauri Seppä.
13962: 
13963: E 668/70
13964: 2
13965: 
13966: 
13967: 
13968: 
13969:                          E d u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
13970: 
13971:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      vuoksi tärkeänä, entä vältetään hätiköityjä ra~t­
13972: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ikaisuja vain jokin tilapäisilmiön vuoksi, ja seu-
13973: olette 29 päivänä toukokuuta 1970 päivätyn           raa tilannetta käytettävissä olevin tutkimus-
13974: kirjeenne n:o 460 ohella toimittanut Valtio-         tuloksin.
13975: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         Vakavan pahoinpitely- ja väkivaltarikollisuu-
13976: kansanedustaja Lähteenmäen ym. kirjallisesta         den osaLta Hallituksella on valmisteltavana
13977: kysym}'lksestä n:o 53, jossa ll:iedustellaan:        muutoksia lakiin vaarallisista rikoksenuusijoista,
13978:                                                      :joiden muutosehdotusten ensisijaisena tarkoi-
13979:           "Mitä Hallitus aikoo tehdä väkival-        tuksena tulee olemaan nimenomaan väkivaltai-
13980:        taisuuden ja kurittomuuden yleisen li-        suutta osoittavien rikosten nykyistä tehokkaam-
13981:        sääntymisen ja laajat mitttasuhteet saa-      pi estäminen. Nämä lainuudistustyöt on pmtu
13982:        vutJtaneiden ja jatkuvasti lisääntyneiden     vireille komiteatyön pohjalta ja tarkoitus on,
13983:        väkivaltarikosten ehkäisemiseksi ja kan-      että vielä ltämän vuoden aikana saataisiin laki-
13984:        salaisten turvallisuuden parantamisek-        esitys Eduskunnan käsiteltäväksi.
13985:        si?"                                              Poliisin toiminnan osalta Hallitus viittaa
13986:                                                      edustaja Katajavuoren suulliseen kysymykseen
13987:     Rikollisuuden kehityksen jatkuva seuraami-       n:o 47 26. 5. 1970 ja edusil:aja Bernerin suulli-
13988: nen, joka osittain tapahtuu tilastollisen päätoi-    seen kysymykseen n:o 75 2. 6. 1970 antamiinsa
13989: miSitoo julkaisemien tilastojen pohjalta ja osit-    vastauksiin sekä ilmoittaa tehostaneensa polii-
13990: ltain kriminologisen tuthlmuslaitoksen erityis-      sin toimintaa niillä paikkakunnilla, joilla tilan-
13991: utkimuksina, viittaa siihen, että väkivaltarikol-    ne on ollut vaikein.
13992: lisuus ei ole niin yksiselitteinen ongelmaryhmä          Hallitus seuraa edellen tilannetta kokonaisuu-
13993: ikuin sen osaksi tulevasta julkisuudesta saattaisi   desaan jatulee jatkamaan toimenpiteitään väki-
13994: päätellä. Väkivaltaisuutta edustava rikollisuus      valtarikosten ehkäisemiseksi ja kansalaisten
13995: on sodanjälkeisenä kautena vaihdellut enem-          turvallisuuden parantamiseksi.
13996: mänkin kuin viime vuosina. Hallitus pitää sen
13997:      Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1970.
13998: 
13999:                                                                        Ministeri Teemu Hiltunen.
14000:                                                                                                  3
14001: 
14002: 
14003: 
14004: 
14005:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14006: 
14007:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       Regeringen det vara viktigt, att man undviker
14008: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      förhastade Iösningar bara för en tillfällig
14009: av den 29 maj 1970 nr 460 tili vederbörande        företeelses skull och i stället följer med hän-
14010: medlem av statsrådet för avgivande av svar         delseutvecklingen på basen av tiligängliga
14011: översänt en avskrift av föijande av riksdagsman    forskningsresultat.
14012: Lähteenmäki m.fl. ställda spörsmåi nr 53:             Vad beträffar den allvarliga misshandels- och
14013:                                                    våldskriminaliteten har Regeringen under be-
14014:           "Vad ämnar Regeringen göra för att       redning ändringar i lagen om farliga återfalls-
14015:        sätta stopp för den alimänna ökningen       förbrytare. Avsikten med ändringsförslagen
14016:        av våidshandlingar och sjäivsvåid och       kommer främst att vara att effektivare än för
14017:        stävja våldsbrotten, som har antagit om-    närvarande förhindra just sådana brott, som
14018:        fattande proportioner och ständigt ökar,    tar sig uttryck i våldshandlingar. Dessa lag-
14019:        och för att trygga medborgarnas säker-      revisionsarbeten har satts i gång utgående från
14020:        het?"                                       ett kommittearbete, och avsikten är att ännu
14021:                                                    inom detta år förelägga riksdagen ett lagförslag
14022:    Följer man fortiöpande med brottslighetens      i saken.
14023: utveckling, dels på grundval av den statistik,        Beträffande polisens verksamhet hänvisar
14024: som offentliggöres av statistiska centralbyrån,    Regeringen tili sina svar på riksdagsman Kata-
14025: dels på grundval av kriminoiogiska forsknings-     javuoris muntliga spörsmål nr 47 26. 5. 1970
14026: institutets speciaiundersökningar, finner man,     och riksdagsman Berners muntliga spörsmål
14027: att våldsbrotten inte bildar ett så entydigt       nr 75 2. 6. 1970, samt meddelar, att den effek-
14028: problemkomplex, som man skulle kunna sluta         tiverat polisens verksamhet på sådana orter,
14029: sig tili med Iedning av den publicitet som         där situationen har varit svårast.
14030: kommer dem tili del. Den brottslighet som             Regeringen följer fortsättningsvis med situa-
14031: tar sig uttryck i våldsbrott uppvisade större      tionen i dess helhet och kommer att fortsätta
14032: växlingar under efterkrigsperioden än den gjort    sina åtgärder för att förhindra våldsbrott och
14033: under de senaste åren. Av denna orsak anser        för att förbättra medborgarnas säkerhet.
14034:      Helsingfors den 1 juli 1970.
14035: 
14036:                                                                    Minister Teemu Hiltunen.
14037: Kirj. ksm. n:o 54.
14038: 
14039: 
14040: 
14041: 
14042:                                        Salolainen: Sukupuuttoon kuolemassa olevien eläinlajien kanto-
14043:                                            jen pelastamisesta.
14044: 
14045: 
14046:                             E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14047: 
14048:     Vuosi 1970 on julistettu Euroopan luonnon-              jotka asia11tuntijoid~n laskelmien mukaap nou-
14049: suojeluvuodeksi so. vuodeksi, jonka aikana ko-              sisivat suunnilleen samanlaiseen summaan -
14050: ko Euroopassa pyritään kiinnittämään huo-                   eli 240.000 mk- joka tlinii vqonna käytetään
14051: miota toimenpiteisiin luonnonsuojelun edistä-               luonnonsuojeluvuoden muihin toimenpiteisiin.
14052: miseksi ja yhä pahemmaksi muodostuvan saas-                    On korgstettava, että aikaa monien eläin-
14053: teongelman ratkaisemiseksi. Suomessa on Eu-                 lajien säHyttämiseksi maamme eUHmi~tössä ei
14054: roopan luonnonsuojeluvuoden rahoitukseen V!l-               ole enää hukattavissa. Ellei eurooppalaisena
14055: rattu yhteensä 200.000 markkaa. ( 150.000 var-              luonnonsuojeluvuonp.a voida ensi sykSynä an-
14056: sinai~essa menoarviossa ja 50.000 lisämepoar-               nettavaan budjettiesitykseen lisätä em. määrä-
14057: viossa). Tämä summa kuluu kokonaisuud~~~­                   ralwl., lienee 11euraavioa vuosina paitsi n,.yö-
14058: saan luonnonsuojeluvuoden "seremoniapuo-                    häistä my(js .tqrhaa odottaa lqonon:illojelup vaa-
14059: leen", joten todelliseen luonnonsuojeluun ~i tä-            timia kulttuqritekoja. Kuten tunnettua asia
14060: män mukaisesti näytä olevan edes erityisenä                 on ollut e!lillä w.yös Pohjoismaiden NeJJvos-
14061: luonnonsuojeluvuonna edellytyksiä.                          tasl!a ja Suomen hallituks~m edellätoivotllnkal-
14062:     Kun kuitenkin maassamme on yleiseuroop-                 tainen ratkai~u edil!täisi kyliymyk~en ratkaise-
14063: palaisena luonnonsuojeluvuonna :kuolemassa su-              mi~ta myö~ pohjoism!rlseUa tasolla.
14064: kupuuttoon useita eläinlajeja, merikotka, maa-                 Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
14065:  kotka, karhu, susi, ahma jpe. on käsittämä-                jestyksen }7 §:n 1 momen.ttiin pet11stuen val-
14066:  töntä, että näiden eläinten aiheuttamiin ns.               tioneuvoston asiam>mai~n jäsenen vastatta-
14067: petovahinkoihin on varattu vain 54.000 mark-                vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
14068:  k.aa, .j<;>lla p~stytään korv.aama.an vain. n.<:>in kol-
14069: mannes nykyis~n poronlihan hinn<:>in laske-                          Mihil) toilllenpit~isiin Hallitqs aikoo
14070:  tuista porovahingoista. Vallitsevan Itiisityksen                  ryhträ eriUden ~Pkqpuuttqon kuo~mar~­
14071:  mukaan näiden yhä h!!.rvinaisemmik~i käyvien                      sa olevien eläinlajien kantojen pelasta-
14072:  eläinlajien rauhoittaminen ei. ole mahdPllista                    miseksi maassamme?
14073:  ilman täysimääräisiä porovahinkokorvauksia,
14074:        Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1970.
14075: 
14076:                                                   Pertti Salolaiften.
14077: 
14078: 
14079: 
14080: 
14081:  E 596/70
14082: 2
14083: 
14084: 
14085: 
14086: 
14087:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14088: 
14089:    Herra Puhemies on kuluvan vuoden kesä-          1966    ............        42                7
14090: kuun 2 päivänä päivätyssä kirjeessä n:o 477,       1967    ............        49                9
14091: valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        1968    ............        33                5
14092: mainitussa tarkoituksessa lähettänyt minulle       1969    ............        26                2
14093: jäljennöksen edustaja Salolaisen jättämästä ky-
14094: symyksestä, jossa valtioneuvoston asianomaisen          Vuoden 1963 jälkeen ei Suomesta ole löy.
14095: jäsenen vastattavaksi on esitetty kysymys:         '.tynyrt: yhtään suden pesää. Ahmojen pesiä or
14096:                                                    löytynyt seuraavasti:
14097:          "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14098:        ryhtyä eräiden sukupuuttoon kuolemas-       Vuosi                                Lukumääril
14099:        sa olevien eläinlajien kantojen pelasta-    1963                                      9
14100:        miseksi maassamme?"                         1964                                      6
14101:                                                    1965                                      2
14102:    Eräiden harvinaisiksi käyneiden petoeläin-      1966                                      4
14103: ten suojelemiseksi on jo useita vuosia sitten      1967                                      2
14104: ryhdytty toimenpiteisiin. Suurpedoista ensim-      1968                                      1
14105: mäisenä rauhoitettiin ilves, ja siten sekä myö-    1969                                      1
14106: hemmin metsästystä rajoittamalla on ilveskan-      1970                                      0
14107: tamme saatu nousemaan niin, että niitä arvioi-
14108: daan nyt olevan metsissämme satakunta yksi-           Petoeläinten kotieläimille aiheuttamaJt vahin·
14109: löä. Merikotka on ollut jo kauan kokonaan          got on pystytty korvaamaan useimpina vuo·
14110: rauhoitettu, maakotkan tappamiseen sen sijaan      sina lähes kokonaan, mutta porojen osalta vain
14111: on joitakin erikoislupia myönnetty. Erityisesti    osittain. Poronlihan hinnan noususta johtuen
14112: maakotkia on myös tapettu luvattomasti. Nä-        pystytään vahingoista korvaamaan vain n. 1/3.
14113: mä linnut ovat raadonsyöjiä ja niitä uhkaa         Kun suurpetojen tehokkaampi suojelu riippuu
14114: muuttomatkoilla vakava vaara, myrkkyihin           suurimmaksi osaksi siitä, että niiden poroille
14115: kuolleiden eläinten syönti koituu niiden tu-       aiheuttamat vahingot voitaisiin korvata, on
14116: hoksi.                                             maatalousministeriö esittänyt, että tähän tar·
14117:    Karhulta on tapporaha poistettu ja sen met-     koitukseen varattu määräraha, 54.000 mk, ko·
14118: sästystä on vähitellen rajoitettu. Sudesta ja      rotettaisiin 160.000 mk:aan. Kysymys ratkais·
14119: ahmasta sen sijaan vielä maksetaan 500 mk:n        taan myöhemmin päätettäessä Hallituksen esi·
14120: tapporaha. Sen lisäksi useat paliskunnat mak-      tyksestä Eduskunnalle tulo- ja menoarvioksi
14121: savat palkkioita petoeläinten tappamisesta.        vuodelle 1971.
14122:    Tli.edot suurpetojen lukumäärästä ovat risti-      Poronhoitovuonna 1968-69 tappoivat pe·
14123: riitaisia. Poromiesten kertomusten mukaan          dot 572 poroa, junien alle jäi 598 ja autojen
14124: niitä on vielä hyvinkin runsaasti. Petotilannet-   1.474. Poronhoitovuoden lopussa oli yhtä
14125: ta seuraavien tutkijoiden ja viranomaisten kä-     vuotta vanhempia poroja 149.438 ja teurastet·
14126: sitykset poikkeavat niistä usein huomattavasti.    tu oli 58.767 eläintä, joten koko poroluku oli
14127: Jonkinlaisen kuvan kehityksestä antaa seuraava     yli 200.000, mikä luku on siksi suuri, että tal-
14128: tilasto.                                           vilaitumet tuskin kaikkialla riittävät. Porojen
14129:     Tapettujen ahmojen ja susien lukumäärä:        luonnollinen kuolleisuus on ollut useina talvina
14130:                                                    moninkertainen edellä mainittuihin vahinkoi·
14131: Vuosi                    Ahmoja            Susia   hin verrattuna. Petojen aiheuttamat vahingot
14132: 1964 ............ .       57                20     keskittyvät kuitenkin määrätyille alueille ja
14133: 1965 ............ .       48                15     saattavat kohdistua erityisen raskaina joihin-
14134:                                                                                               3
14135: 
14136: kin poronomistaJUn. Hallitus tulee harkitse-      Tämän saan kunnioittaen saattaa Herra Pu-
14137: maan petojen aiheuttamien vahinkojen korvaa-    hemiehelle tiedoksi.
14138: mista täysimääräisenä, mikä !toimenpide loisi
14139: edellytykset suurpetojen tehokkaammalle suo-
14140: jelulle.
14141:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1970.
14142: 
14143:                                                       MaatalousminiSiteri Nils Westermarck.
14144: 4
14145: 
14146: 
14147: 
14148: 
14149:                                                T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
14150: 
14151:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen                           1967                        49                9
14152: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-                              1968                        33                5
14153: velse av den 2 juni 1970 nr 477 tili veder-                            1969                        26                2
14154: börande medlem av statsrådet för avgivande
14155: av svar översänt avskrift av följande av riks-                            Sedan år 1963 har icke ett enda vargbo på-
14156: dagsman Salolainen ställda spörsmål:                                   träffats i Finland. Järvbon har hittats som
14157:                                                                        följer:
14158:               "Vilka åtgärder ämnar Regeringen
14159:            vidtaga för att rädda bestånden av vis-                      Ar                                          Antal
14160:            sa djurarter, som håller på att dö ut i                     1963                                           9
14161:            vårt land?"                                                 1964                                          6
14162:                                                                        1965                                          2
14163:    Tili skydd för vissa rovdjur som blivit säll-                       1966                                          4
14164: synta har åtgärder vidtagits redan för flera                           1967                                          2
14165: år sedan. Av de stora rovdjuren fridlystes                             1968                                           1
14166: först lodjuret, och genom denna åtgärd samt                            1969                                           1
14167: genom att jakten senare har begränsats har                             1970                                           0
14168: man lyckats öka lodjursbeståndet i vårt land
14169: så, att man nu beräknar att det i våra sko-                               De skador som rovdjur åsamkat husdjur har
14170: gar finns ett hundratal exemplar. Havsörnen                            under de flesta åren kunnat ersättas nästan
14171: har redan länge varit helt fridlyst, men för                           helt, men i fråga om renar endast delvis. På
14172: nedläggande av kungsörn har däremot några                              grund av det stegrade priset på renkött kan
14173: specialtillstånd beviljats. Särskilt kungsörnar                        endast ungefär en tredjedel av skadoma er-
14174: har också dödats olovligen. Dessa fåglar är                            sättas. Då ett effektivare skydd för de stora
14175: dessutom asätare, och de hotas under flyttfär-                         rovdjuren tili största delen är beroende av att
14176: derna av en allvarlig fara; de äter djur som                           de skador dessa förorsakar renarna skall kunna
14177: dött av gift, och detta blir deras undergång.                          ersättas, har lantbruksministeriet föreslagit, a1lt
14178:    I fråga om björn har skottpenningen avskaf-                         det för ändamålet reserverade anslaget om
14179: fats och jakten begränsats. För varg och järv                          54.000 mk skulle höjas tili 160.000 mk. Frå-
14180: erlägges däremot ännu en skottpening om 500                            gan kommer a:tt avgöras senare, då beslut
14181: mk. Dessutom betalar många renbeteslag be-                             fattas om Regeringens proposition tili Riks-
14182: löning för nedläggning av rovdjur.                                     dagen angeånde statsförslaget för år 1971.
14183:    Uppgifterna om antalet stora rovdjur är                                Under renskötselåret 1968-69 dödades 572
14184: stridiga. Enligt renkarlarnas berättelser finns                        renar av rovdjur, 598 blev överkörda av tåg
14185: det fortfarande rätt mycket av dem. De                                 och 1.474 av bilar. Vid utgången av rensköt-
14186: forskare och myndigheter som följer med rov-                           selåret fanns det 149.438 över ett år gamla
14187: djursläget hyser ofta en he1t avvikande åsikt.                         renar och 58.767 djur hade slaktats, varför
14188: Nedanstående statistik ger en viss bild av ut-                         totalantalet renar uppgick tili över 200.000,
14189: vecklingen.                                                            vilket antal är så pass stort, att vinterbetes-
14190:    Antalet nedlagda järvar och vargar:                                 markerna knappast räcker tili överallt. Renar-
14191:                                                                        nas naturliga dödlighet har under flera vintrar
14192:  Ar                                           Järvar         Vargar    varit mångfaldigt större än de ovannämnda
14193: 1964   0   ••   0   0.   0   0   ••••          57              20      skadorna. De av rovdjuren förorsakade ska-
14194: 1965   •••••         0.      0.      0.   0    48              15      dorna koncentreras dock tili vissa områden
14195: 1966   •   0   ••••••            0   ••   0    42               7      och kan drabba vissa renägare särskilt hårt.
14196:                                                                                                    5
14197: 
14198: Regeringen kommer att överväga möjligheterna        förutsiittningar för ett effekitivare skydd av de
14199: att ersätta de av rovdjuren förorsakade skador-     stora rovdjuren.
14200: na till fullt belopp, vilken åtgärd Slkulle skapa      Detta får jag vördsamt bringa Eder, Herr
14201:                                                     Talman, tili kännedom.
14202:      Helsingfors den 12 juni 1970.
14203: 
14204:                                                           Lantbruksminister Nils Westermarck.
14205: 
14206: 
14207: 
14208: 
14209: E 5%/70
14210: Kirj. ksm. n:o 55.
14211: 
14212: 
14213: 
14214: 
14215:                                  Eskman: Valtionenemmistöisten yhtiöiden aiheuttamista vahin-
14216:                                     goista Harjavallan kauppalassa.
14217: 
14218: 
14219:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14220: 
14221:    Harjavallan kauppalassa on talven mentyä to-     kin verrattain hitaasti. Kasvullisuuden suoje-
14222: dettu n. 30 hehtaarin suuruinen puuston tu-         luun tulisi kiinnittää kaikki huomio myös pai-
14223: houtumisalue. Tuhon johdosta kaikki alueella        kallisissa tehdaslaitoksissa, etenkin, koska vas-
14224: oleva puusto on ruskettunut ja kasvu ilmeisesti     taavat myrkyt voivat aiheuttaa myös ihmisille
14225: lakannut. Tuholta ovat säästyneet ainoastaan        vaarallisia sairauksia pitkienkin aikojen kulut-
14226: puiden alimmat oksat, jotka ovat olleet lumi-       tua. Nyt aiheutuneiden tuhojen syyt olisi mie-
14227: rajan alapuolella. Koska tuhoalue on aivan          lestäni tarkoin selvitettävä ja puustolle aiheu-
14228: kauppalan keskustan äärellä ja ulottuu asunto-      tuneet vahingot saastuttajan toimesta korvat-
14229: alueilla asukkaiden pihamaiden puustoon sekä        tava. Tulevaisuutta varten tulisi saada selvitys
14230: pensastoihin, on tapahtuma aiheqttanut paikka-      toimenpiteistä, joilla mainitut vahingot vastai-
14231: kunnalla suurta levottomuutta. On todettu, että     suudessa estettäisiin.
14232: vastaavasti ovat ihmiset saaneet hengityksensä         Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
14233: kautta ilmastosta saman määrän vahingollisia        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
14234: aineita asuessaan kodeissaan ja kulkiessaan         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
14235: ulkosalla kauppalan teollisuusalueella.             seuraavan kysymyksen:
14236:     Todennäköisesti puuston tuhonneet myrkyt
14237: ovat tulleet ilmastoon paikkakunnalla sijaitse-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14238: vien valtioenemmistöisten yhtiöiden savujen                 ryhtyä Harjavallan kauppalassa toimi-
14239: mukana, joten tehtailla ei ilmeisesti ole huo-              vien valtionenemmistöisten yhtiöiden
14240: lehdittu riittävästi prosessissa syntyneiden jät-           veivoittamiseksi korvaamaan toden-
14241:  teiden poistamisesta ennen savun ilmaan laske-             näköisesti aiheuttamansa vahingot ja
14242:  mista.                                                     toimimaan siten, ettei tuho vastaisuu-
14243:     Harjavallan kauppala sijaitsee kuivalla män-            dessa uusiudu?
14244:  nikkökankaalla, jossa puusto kasvaa yleensä-
14245:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1970.
14246: 
14247:                                        Margit Eskman.
14248: 
14249: 
14250: 
14251: 
14252: E 686/70
14253:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14254: 
14255:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      not Suomessa ja muissa pohjoismaissa vastaa-
14256: mainitussa tarkoituksessa on kansanedustaja        vanlaisten taivien jälkeen. Ympäristölle aiheu-
14257: Margit Eskman esittänyt hallituksen asianomai-     tuneiden vaurioiden laajuutta ja pysyvyyttä
14258: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-       on Outokumpu Oy:n ja Rikkihappo Oy:n yh-
14259: sen:                                               teisin toimenpitein ryhdytty selvittämään käyt~
14260:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    täen apuna alan korkeimman tason asiantun-
14261:        ryhtyä Harjavallan kauppalassa toimi-       tijaa. Tehtaiden lähistön omakotialueelia
14262:        vien valtionenemmistöisten yhtiöiden        syntyneiden puusto- ym. vaurioiden laajuuden
14263:        veivoittamiseksi korvaamaan toden-          selvittäminen ja korvauskysymysten hoito on
14264:        näköisesti aiheuttamansa vahingot ja        annettu pikaisesti suoritettavaksi henkilölle,
14265:        toimimaan siten, ettei tuho vastaisuu-      joka jo aikaisemmin on toiminut puolueetto-
14266:        dessa uusiudu?"                             mana asiantuntijana vastaavanlaisissa kysymyk-
14267:                                                    sissä ympäristön asukkaiden ja tehtaiden välillä.
14268:    Tehdyn kysymyksen johdosta esitän vastauk-      Todettakoon vielä, että korvausten arviointi ja
14269: sena kunnioittaen seuraavaa:                       koko korvausmenettely Harjavallassa perustuu
14270:    Harjavallan kauppalassa sijaitsevilla Outo-     19 50-luvun puolivälissä tehtyyn välimiesratkai-
14271: kumpu Oy:n tehtailla sulatetaan kupari- ja         suun, joka näin ollen on ohjeena · korvausten
14272: nikkelirikasteita liekkisulatusmenetelmää käyt-    määrittelylle.
14273: täen. Tähän sulatusmenetelmään on ulkomailla          Yhtiöt ovat yhteistoiminnassa myös käynnis-
14274: viime aikoina kiinnitetty erityistä huomiota       täneet tutkimukset siitä, millä tavoin tällaisia
14275: mm. siitä syystä että se aiheuttaa aikaisempia     vaurioita voitaisiin tulevaisuudessa välttää.
14276: menetelmiä vähemmän häiriöitä ympäristölle.        Tässä yhteydessä voidaan todeta, että kun mo-
14277: Sulatuksen yhteydessä syntyy rikkidioksiidikaa-    lemmat yhtiöt nyt laajentavat tehtaitaan Harja-
14278: sua, joka Harjavallassa siirretään putkistoja      vallassa, on Rikkihappo Oy:n rikkihapon val-
14279: myöten Rikkihappo Oy:n tehtaille käytettä-         mistuskapasiteetin lisäys suurempi kuin Outo-
14280: väksi raaka-aineena rikkihapon valmistuksessa.     kumpu Oy:n rikkidioksiidikaasujen tuotannon
14281:    Tehtaiden toiminta on jatkunut samoissa         lisäys. Tällä tavoin parantuvat mahdollisuudet
14282: puitteissa jo pitemmän aikaa, eikä talvella        näiden tehtaiden yhteisajoon siten, että ilmaan
14283: 1969-70 ole tehtaiden sisäisissä tuotanto-olo-     pääsevän rikkidioksiidin määrä vähenisi.
14284: suhteissa ja käynnissä voitu havaita mitään            Kauppa- ja teollisuusministeriö, joka valtion-
14285: edellisiin talviin nähden poikkeavaa. Eräs to-     yhtiöiden neuvottelukunnan puitteissa muutoin-
14286: dennäköinen mahdollisuus on, että aina jossain     kin on kiinnittänyt yhtiöiden huomiota ympä-
14287: määrin ilmaan joutuva rikkidioksiidikaasu on       ristön suojelun hoitoon entistä tehokkaammin
14288: reagoinut kasvuston kanssa talven 1969-70          menetelmin, tulee tässä yhteydessä ja muutoin-
14289: poikkeuksellisen pitkän yhtäjaksoisen pakkas-      kin seuraamaan tilanteen kehitystä näiden
14290: kauden aikana normaalia voimakkaammin. Tätä        Harjavallan kauppalassa sijaitsevien teollisuus-
14291: olettamusta tukevat myös eräät muut havain-        laitosten osalta.
14292:      Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1970.
14293: 
14294:                                                                         Ministeri K. F. Haapasalo.
14295:                                                                                                     3
14296: 
14297: 
14298: 
14299: 
14300:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
14301: 
14302:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         nande vintrar. Med hjälp av sakkunniga på
14303: anger har riksdagsman Margit Eskman tili ve-        högsta nivå har Outokumpu Oy och Rikki-
14304: derbörande medlem av statsrådet för avgivande       happo Oy skridit tili gemensamma åtgärder
14305: av svar ställt följande spörsmål:                   för att utreda omfattningen och varaktigheten
14306:                                                     av de skador, som vållats miljön. Uppgiften
14307:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen          att i brådskande ordning utreda omfattningen
14308:        vidtaga för att de bolag i Harjavalta        av de skador, som inom egnahemsområdet i
14309:        köping, i vilka staten innehar aktie-        fabrikens närhet orsakats på trädbeståndet o.a.,
14310:        majoritet, skall åläggas att er,sätta de     och att klarlägga ersättningsfrågan, har om-
14311:        skador vilka de sannolikt orsakat samt       betrotts en person, som redan tidigare har
14312:        att verka så, att ödeläggelsen icke upp-     anlitats såsom opartisk sakkunnig i likartade
14313:        repas i framtiden?"                          frågor mellan fabriker och invånarna i omgiv-
14314:                                                     ningen. Ytterligare kan konstateras, att värde-
14315:    Med anledning av detta spörsmål får jag          ringen av skadorna och hela ersättningsproce-
14316: vördsamt anföra följande:                           duren i Harjavalta bygger på ett skiljemanna-
14317:    Vid Outokumpu Oy:s fabriker i Harjavalta         avgörande i mitten av 1950-talet, vilket så-
14318: köping smältes koppar- och nickelslig genom         lunda utgör vägledning vid fastställandet av
14319: flamsmältförfarande. Vid denna smältnings-          ersättningen.
14320: metod har man utomlands på senaste tid fäst            Bolagen har även tilisammans satt i gång med
14321: särskild uppmärksamhet bl.a. därför, att den        att undersöka, på vilket sätt dylika skador i
14322: i jämförelse med tidigare metoder vållar om-        framtiden skall kunna undvikas. I detta sam-
14323: givningen mindre störningar. I samband med          manhang kan konstateras, att när båda bolagen
14324: smältningen uppstår svaveldioxidgas, som i          nu utvidgar sina fabriker i Harjavalta, är ök-
14325: Harjavalta längs rörledningar transporteras tili    ningen av Rikkihappo Oy:•s tiliverkningskapa-
14326: Rikkihappo Oy:.s fabriker för att användas          citet i fråga om svavelsyra större än Outo-
14327: såsom råämne vid tiliverkningen av svavelsyra.      kumpu Oy:s ökning av produktioneo av sva-
14328:     Fabrikernas verksamhet har redan under en       veldioxidgas. På detta sätt förbättras möjlig-
14329: längre tid fortgått under samma förhållanden,       heterna för dessa fabrikers .samdrift på så sätt,
14330: och i fabrikernas produktionsförhållanden och       att den mängd svaveldioxid som kommer ut i
14331: drift har icke under vintern 1969-1970 kun-         luften minskar.
14332: nat iakttagas avvikelser från föregående vintrar.      Handels- och industriministeriet, som inom
14333: En sannolik möjlighet är, att svaveldioxidgasen,    ramen för rådgivande nämnden för de statliga
14334: som alltid i någon mån kommer ut i luften,          bolagen även i övrigt fäst bolagens uppmärk-
14335: tillsammans med växtligheten reagerat krafti-       samhet vid metoder, som effektivare än tidigare
14336: gare än normalt under den sällsynt långa sam-       skyddar miljön, kommer i detta sammanhang
14337: manhängande köldperioden. Detta antagande           och även eljest att följa med situationens ut-
14338: styrkes även av vissa andra iakttagelser i Fin-     veckling i fråga om industrianläggningarna i
14339: land och de övriga nordiska länderna efter lik-     Harjavalta köping.
14340:      Helsingfors den 7 september 1970.
14341: 
14342:                                                                         Minister K. F. Haapasalo.
14343: Kirj. ksm. n:o 56.
14344: 
14345: 
14346: 
14347: 
14348:                                    Salmivuori: Valtionrautateiden rationalisoimistoimenpiteistä joh-
14349:                                       tuvan vahingollisen kehityksen estämisestä.
14350: 
14351: 
14352:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14353: 
14354:    Valtionrautateiden rationalisoimisohjelmassa           Toisaalta on huomioitava myös se, että mi-
14355: on toiminnan. tavoitteeksi asetettu, että val-         käli valtionrautateillä tarvittavien tuotteiden
14356: tionrautateiden tehtävänä on harjoittaa vain           toimittaminen siirrettäisiin yksinomaan ulko-
14357: rautatieliikennettä ja muuta siihen liittyvää kul·     puolisille, joutuisivat rautatiet riippuvaisiksi
14358: jetustoimintaa sekä huolehtia valtion ratojen          konjunktuurivaihteluista ja yksityiset yritykset
14359: rakentamisesta ja ylläpidosta. Toisin sanoen           pääsisivät lähes monopoliasemaan. On nimit-
14360: valtionrautatiet huolehtisivat vain kaluston kul-      täin. otettava huomioon, että rautatietarvikkei-
14361: jettamisesta ja ,sen välttämättömästä huollosta,       den erikoisluonteen vuoksi niillä on verraten
14362: ja kaikki ml:Ju toiminta siirrettäisiin yksityisille   harvoja valmistajia.
14363: yrityksille. Tähän tavoitteeseen tähtääviä toi-           Tämän vuoksi ja valtiopäiväjärjestyksen
14364: menpiteitä on jo nähtävissä. Pasilaan, Tampe·          37 S:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
14365: reelle ja Kouvolaan on investoitu varoja huol·         voston asianomaisen jäsenen vastattav~ksi seu-
14366: tokorjaatnoiden rakentamiseksi, kun taas vas-          raavan kysymyksen:
14367: taavasti konepajatoiminta on asteittain supis-
14368: tettu kannattnmattomuuden rajoille.                              Onko Hallitus tietoinen siitä valtion
14369:    Mikäli valtionrautatiet saavat rauhassa to-                yritystoiminnan kannalta vahingollisesta
14370: teuttaa suunniteltua ohjelmaansa, tietää se                   kehityksestä, johon valtionrautateiden
14371: sitä, että rautatiekaluston peruskorjaus ja va-               rationalisoimistoimenpiteet ovat johta-
14372: raosa- sekä muiden tarvikkeiden toimittaminen                 massa, ja jos on,
14373: siirtyy omilta tuotantolaitoksilta yksityisille                  millaisiin toimenpiteisiin Hallitus
14374: tuotantolaitoksille. Tämä ei ole valtiontalou-                aikoo ryhtyä, että rationalisoinnin mu-
14375: den kannalta jlit~kevää ;talouspolitiikkaa, kun               kahaan tuomat haittavaikutukset saatai-
14376: otetaan huomi0011, että VR:n konepajoihin on                  siin estetyksi?
14377: investoitu useita miljardeja markkoja.
14378:       Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1970.
14379: 
14380:                                            Kaarle Salmivuori.
14381: 
14382: 
14383: 
14384: 
14385: E 632/70
14386: 2
14387: 
14388: 
14389: 
14390: 
14391:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
14392: 
14393:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      dessa kuin sen rautatiekalusto vaatii. Yleis-
14394: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Juontoisena periaatteena noudatetaan tässä koh-
14395: olette kirjeellänne 2 päivältä kesäkuuta 1970      din, että pääkonepajat 1suorittavat suurimmat
14396: N:o 479 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-      eli ns. peruskorjaukset ja varikot taas kaluston
14397: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kaarle    huollon ja pienemmät korjaukset.
14398: Salmivuoren tekemän seuraavan sisältöisen ky-         VR:lle tulevan uuden vaunukaluston valmis-
14399: symyksen:                                          tus ja kokoonpano tapahtuu Pasilan kone-
14400:                                                    pajassa. Osien valmistukseen alihankkijoina
14401:           "Onko Hallitus tietoinen siitä valtion   osallistuvat muutkin valtionrautateiden kone-
14402:        yritystoiminnan kannalta vahingollisesta    pajat. Kun parhaillaan toteutetaan kiihdytettyä
14403:        kehityksestä, johon valtionrautateiden      vaununrakennusohjelmaa, on jouduttu käyttä-
14404:        rationalisoimistoimenpiteet ovat johta-     mään myös ulkopuolisia alihankkijoita siltä
14405:        massa, ja jos on,                           osin kuin oma valmistuskapasiteetti ei ole riit-
14406:           millaisiin toimenpiteisiin Hallitus      tänyt. Mitä tulee rautateiden liikkuvan kalus-
14407:        aikoo ryhtyä, että rationalisoinnin mu-     ton korjaustarpeeseen, on se höyryveturien
14408:        kanaan tuomat haittavaikutukset saatai-     poisjäämisen ja vaunuston uudistumisen takia
14409:        siin estetyksi?"                            vähentynyt. Tämän johdosta myös korjaushen-
14410:                                                    kilökunta on pienentynyt luonnollisen vähen-
14411:    Kysymyksen johdosta esitän kunnioittaen         tymisen kautta.
14412: seuraavaa:                                            Niinkuin edellä olevasta selonteosta selvin-
14413:    Vastatessani äsken kansanedustaja Salmivuo-     nee, VR:llä ei ole tarkoitus toteuttaa sellaista
14414: ren suulliseen kysymykseen, joka koski metalli-    rationalisoimisohjelmaa, josta kyselyn peruste-
14415: alan ammattikoulutusta VR:n Hyvinkään kone-        luissa mainitaan. Jotta VR:n konepajoja voitai-
14416: pajassa, totesin, että VR:n konepajat on perus-    siin entistä tehokkaammin käyttää hyväksi, on
14417: tettu ja toimivat vain VR:n omaa tarvetta          ne uudelleen järjestetty ja keskitetty. Niinkuin
14418: varten. VR:n tarkoituksena onkin ylläpitää         tiedetään, on niissä voitu säilyttää täystyölli-
14419: konepaja- ja varikkotoimintaansa siinä laajuu-     syys.
14420:      Helsingissä, kesäkuun 17 päivänä 1970.
14421: 
14422:                                                                   Liikenneministeri M. Niskala.
14423:                                                                                                    3
14424: 
14425: 
14426: 
14427: 
14428:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14429: 
14430:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       Såsom en princip av allmän natur följs här-
14431: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          vidlag,. att huvudverkstäderna utför de största
14432: velse av den 2 juni 1970 nr 479 tili veder-        eller de s.k. grundreparationerna, medan de-
14433: börande medlem av statsrådet för avgivande         påerna omhänderhar ~service och mindre repa-
14434: av svar översänt följande av riksdagsman           rationer.
14435: Kaarle Salmivuori ställda spörsmål:                   Tillverkning och sammansättning av ny
14436:                                                    vagnsmateriel för VR sker i dess Fredrikshergs
14437:           "Är Regeringen medveten om den           verkstad. 1 tillverkningen av delar deltar även
14438:        för statsföretagsverksamheten skadliga      statsjärnvägarnas ovnga verkstäder såsom
14439:        utveckling, vartill rationaliseringen av    underleverantörer. Då ett forcerat vagnsbygg-
14440:        statsjärnvägatma håller på att leda, och    nadsprogram som bäst håller på att förverk-
14441:        om så är fallet,                            ligas, har även utomstående underleverantörer
14442:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     anlitats tili den del den egna kapaciteten icke
14443:        taga för att de menliga inverkningar        räckt tili. Vad behovet av reparation av järn-
14444:        som rationaliseringen medför ,skulle för-   vägarnas rörliga materiel beträffar, har det
14445:        hindras?"                                   minskats i och med bortfallet av ånglok och
14446:                                                    förnyandet av vagnsparken. På grund härav
14447:    Såsom svar på detta spötsmål får jag vörd-      har även reparationspersonalen minskats genom
14448: samt anföra följande:                              naturlig decimering.
14449:    Då jag nyss svarade på riksdagsman Salmi-          Såsom av ovanstående redogörelse torde
14450: vuoris muntliga spörsmål som berörde yrkesut-      framgå, har VR icke för avsikt att genomföra
14451: bildningen i metallbranschen vid statsjärnvägar-   ett sådant rationaliseringsprogram, som nämns
14452: nas verkstad i Hyvinge, konstaterade jag, att      i motiveringen för spörsmålet. För att VR:s
14453: VR:s verkstäder inrättats och arbetar endast       verkstäder skall kunna utnyttjas effektivare
14454: för VR:s eget behov. VR avser också att upp-       än förut, har de omorganiserats och centrali-
14455: rätthålla sin verkstads- och depåverksamhet i      serats. Som känt har full sysselsättning kunnat
14456: den omfattning järnvägsmaterielen kräver.          bibehållas vid dem.
14457:      Helsingforsden 17 juni 1970.
14458: 
14459:                                                                       Trafikminister M. Niskala.
14460: Kirj. ksm. n:o 57.
14461: 
14462: 
14463: 
14464: 
14465:                                   Westerholm: Eräistä radion ja television oohjelmista.
14466: 
14467: 
14468:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
14469: 
14470:    Radion ja television ohjelmat ovat viime ai-         Osoituksena siitä, että yleisradio on viime
14471: koina s.ynnyttäneet laajaa kesk\lSitelua. Tähän      aikoina välittänyt ylläm.ainitunlaisia ohjelmia,
14472: keskusteluun osaaottaneet ovat ed\lSitaneet hy-      mainittakoon esimerkkeinä seuraavat:
14473: vinkin vastakkaisia mielipiteitä. Koska tämän           1. Saaiiro nauraa-ohjelma, esitetty radiossa
14474: kyselyn tarkoituksena ei ole puuttua kaikkiin        9. 5. 1970,
14475: ohjelmiin, vaan nimenomaan määrättyihin,
14476: Suomen Kristillisen Liiton mielestä periaat-            2. Huuto-runo, esitetty radiossa .30. 9. 1969,
14477: teelliselta kannalta katsoen kyseenalaisiin oh-         .3. Alaston kaupunki-ohjelma, esitetty tele-
14478: jelmiin, haluan heti rajoittaa tämän kyselyn         visiossa 27. 12. 1969,
14479: aluetta siten, että kysely koskee ainoastaan nii-       4. Ravintola-ohjelma, esitetty televisiossa
14480: tä ohjelmia, joissa yhteiskuntaamme ylläpitäviä      22 . .3. 1970,
14481: elämän perusarvoja halvennetaan, vähätellään            5. Pari-ohjelma, esitetty televisiossa 2. 4.
14482: ja poljetaan. Tällaisiksi katson lähinnä Juma-       1970,
14483: laa pilkkaavat, sukupuolikuria louk.kaavat ja           6. Kuudes käsky-ohjelma, esitetty radiossa
14484: väkivaltaa ihannoivat ohjelmat.                      10. 4. 1970,
14485:     Suomen Kristillinen Liitto katsoo, että on
14486: olemassa määrättyjä elämän normeja, joita rik-          7. Bangelsteinin pojat-ohjelma, esitetty te-
14487: komalla saamme liikkeelle elämän vastaisen           levisiossa 29. 4. 1970,
14488: vyöryn, joka hukuttaa yksilöt ja lopuksi koko           8. television useat sarjafilmit esimerkkeinä
14489: kansakunnan. Tämä vyöry on pantu liikkeelle          väkivaltaohjelmista.
14490: jo nyt ja tässä eräinä vaikuttavina asianosai-          Kaikkeen edellä mainittuun ja valtiopäivä-
14491: sina ovat radio ja televisio.                        järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
14492:     Vaikka yleisradion laaja katselija- ja kuun-     tän kunnioittavasti asianomaisen valtioneuvos-
14493:  telijakunta - tämän osoittaa yleisradion oma        ton jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
14494: Gallup-tutkimuskin - tuomitseekin jumalan-
14495: pilkan, haureuden ja huoruuden eli vapaat su-                  Onko Hallitus sitä mieltä, että Ju-
14496: kupuolisuhteet, alastomuuskuvaukset sekä vä-                malaa pilkkaavat, sukupuolikuria louk-
14497:  kivaltaisuudet ja raakuudet, näitä sisältäviä oh-          kaavat ja väkivaltaa ihannoivat ohjel-
14498:  jelmia valmistetaan ja välitetään jatkuvasti               mat ovat lain ja yleisradiolle myönne-
14499:  katselijoille ja kuuntelijoille. Näin saa tapah-           tyn toimiluvan säännösten mukai.set, ja
14500:  tua huolimatta siitä, että maassamme on voi-               jos hallituksen mielestä näin ei ole,
14501:  massa rikoslain 41 §:n säännös jumalanpilkan                  mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta täl-
14502:  rangaistavuudesta, laki epäsiveellisten juLkaisu-          laisten ohjelmien esittäminen radiossa
14503:  jen levittämisen ehkäisemisestä vuodelta 1927              ja ,televisiossa saadaan päättymään?
14504:  sekä laki elokuvien tarkastuksesta vuodelta
14505:  1965.
14506:       Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1970.
14507: 
14508:                                          Raino Westerholm.
14509: 
14510: 
14511: 
14512: E 662/70
14513: 2
14514: 
14515: 
14516: 
14517: 
14518:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14519: 
14520:    VaLtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ta, johon kuuluu opetusministeriön edustaja,
14521: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Yleisradion TV 1:n ohjelmapäällikkö, TV 2:n
14522: olette klrjeellänne 3 päivältä kesäkuuta 1970         johtaja sekä Mainos-TV :n ohjelmajohtaja. Lau-
14523: n:o 493 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-         takunta valvoo televisiossa esitettävien eloku·
14524: sen jäsenen vastattavaksi kans.anedustaja Raino       vien sisältöä noudattamalla elokuvien tarkas-
14525: Westerholmin tekemän seuraavan sisältöisen            tusta koskevassa lainsäädännössä lausuttuja pe-
14526: kysymyksen:                                           riaatteita.
14527:                                                          Mitä tulee kyselyssä esimerkkeinä esitettyi-
14528:           "Onko Hallitus sitä mieltä, että Ju-        hin ohjelmiin, Oy Yleisradio Ab on lausunnos-
14529:        malaa pilkkaavat, sukupuolikuria louk-         saan mm. ilmoittanut seuraavaa: Huuto-runon
14530:        kaavat ja väkivaltaa ihannoivat ohjel-         osalta Yleisradion hallintoneuvosto ja johto-
14531:        mat ovat. lain ja yleisradiolle myönne-        kunta ovat katsoneet, että kyseisen runon esit-
14532:        tyn toimiluvan säännösten mukaiset, ja         ,täminen yhtiön omana tuotantona ohjelmistos-
14533:        jos hallituksen mielestä näin ei ole,          sa on ollut huonosti harkittua ja että mainitun
14534:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta täl-       ohjelman esittäminen oli ristiriidassa toimilu-
14535:        laisten ohjelmien esittäminen radiossa         van hengen kanssa. Johtokunta ryhtyikin yh-
14536:        ja televisiossa saadaan päättymään?".          tiön kurinpitosäännösten mukaiseen kurinpito-
14537:                                                       menettelyyn ohjelman lähettämisestä vastuussa
14538:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         olevia toimihenkilöitä kohtaan.
14539: vasti seuraavaa:                                         Pari-ohjelman osalta johtokunta on toden-
14540:    Valtioneuvoston Oy Yleisradio Ab:lle myön-         nut, että ohjelmassa on käsitelty ennakkoluu-
14541: tämän toimiluvan mukaan ohjelmien tulee olla          lottomasti sukupuolielämään liittyviä ongelmia
14542: vaihtelevia, sisällöltään ja esity<kseltään arvok-    ja että tämäntapaisen valistuksen ja tietouden
14543: kaita, asiallisia ja tasapuolisia. Niiden järjestä-   antaminen kuuluu yhtiön ohjelmatoiminnan
14544: misessä on päämääränä pidettävä kansansivis-          tehtäviin. Myös ohjelmaneuvostojen kannan-
14545: tyksen edistämistä ja hyödyllisten tietojen ja        määrittely kyseisestä ohjelmasta on ollut erit-
14546: uutisten toimittamista.                               täin myönteinen.
14547:    Yhtiön hallintoneuvoston tehtävänä on val-            Ravintola-ohjelman tarkoituksena oli käsitel-
14548: voa Yleisradion yleistä ohjelmatoimintaa. Oh-         lä suomalaista ravintolaelämää kokonaisuudes-
14549: jelmapolitiikassa noudatetaan hallintoneuvos-         saan. Tähän liittyi yhtenä osana ravintoloissa
14550: ton hyväksymiä ohjelmatoiminnan yleisiä peri-         varsin yleinen strip-tease-esitys, jota ei suin-
14551: aatteita. Toimiluvan mukaan on ohjelmat en-           kaan tule tarkastella erillisenä kysymyksenä
14552: nen niiden lähettämistä tarkastettava ja hyväk-       vaan eräänä tämänhetkisen ravintolaelämän
14553: syttävä yhtiön hallintoneuvoston määräämällä          osatekijänä. Johtokunta on katsonut, ettei oh-
14554: tavalla. Ohjelmatoiminnan valvonnan tehosta-          jelma anna aihetta sen taholta enempiin toi-
14555: miseksi on hallintoneuvosto asettanut ohjelma-        menpiteisiin. Sama koskee Bangelsteinin pojat
14556: neuvostot. Ennakkotarkastuksessa noudatetaan          nimistä ohjelmaa, johon sisältyi strip-tease-
14557: hallintoneuvoston marraskuun 1 päivänä 1967           esitys.
14558: hyväksymää       Yleisradion     ohjelmatoiminnan        Radio-ohjelma Kuudes käsky selvitteli haas-
14559: säännöstöä.                                           tattelujen muodossa kysymystä, mitä nykyajan
14560:    Koska laki elokuvien tarkastuksesta vuodelta       ihminen katsoo käskyn sisältävän ja mikä sen
14561: 1965 ei koske televisioelokuvia, on kulkulai-         osuus on sukupuoliopetuksessa mm. kirkon ta-
14562: tosten ja yleisten töiden ministeriön määräyk-        holta, missä yhteydessä haastateltava pastori
14563: sestä vuonna 1966 perustettu televisioss,a esi-       totesi tietynlaisen moralismin sävyttävän kir-
14564: tettävien elokuvien sisältöä valvova lautakun-        kon seksuaaliopetusta.
14565:                                                                                                   3
14566: 
14567:    Mitä tulee sarjafilmeihin, on Yleisradion        tuunpmumme. Mikäli väkivaltaa tästä huoli-
14568: hallintoneuvoston 27. 6. 1968 tekemän päätök-       matta on osoitettavissa, on huomattava, ettei
14569: sen mukaisesti oleellisesti vähennetty sellaisten   se esiinny ihannoivassa merkityksessä, vaan sen
14570: sarjafilmien osuutta, joissa saattaa ilmetä väki-   väkivallan kuvastajana, joka on valitettava osa
14571: valtaa menettelytapana ihannoivia piirteitä.        tämän hetiken ihmistä ympäröivästä todellisuu-
14572: Ohjelmistosta on poistettu sellaiset sarjat, joi-   desta.
14573: den on katsottu kuuluvan tähän ryhmään, ja             On todettava, ettei Yleisradion ohjelm1ssa
14574: tätä periaatetta on johdonmukaisesti noudatet-      ole myöskään esitetty esim. alastomuutta ja
14575: tu ulkomaisia sarjafilmihankintoja toteutet-        vapa1ta sukupuolisuhteita hyväksyvässä mie-
14576: taessa. Tästä on osoituksena sarjafilmiohjel-       lessä, vaan osatekijöinä tämän hetken maail-
14577: miston voimakas eurooppalaistuminen, mikä           mankuvassa.
14578: on merkinnyt selvää lähestymistä omaan kult-
14579:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1970.
14580: 
14581:                                                                   Liikenneministeri M. Niskala.
14582: 4
14583: 
14584: 
14585: 
14586: 
14587:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14588: 
14589:    I det syfte 37 § 1 mom. rilksdagsordningen      1966 tillsatts en nämnd för övervakning av
14590: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       innehållet i filmer, vilka visas i television. Till
14591: se av den 3 juni 1970 nr 493 tili vederböran-      nämnden hör en representant för undervis-
14592: de medlem av statsrådet för avgivande av svar      ningsministeriet, programchefen för Rundra-
14593: översänt följande av riksdagsman Raino Wes-        dions TV 1, direktören för TV 2 och pro-
14594: terholm ställda spörsmål:                          gramdirektören för Reklam-TV. Vid övervakan-
14595:                                                    det av innehållet i de filmer som visas i tele-
14596:           "Anser Regeringen att radio- och te-     vision följer nämnden de principer, som kom-
14597:        levisionsprogram, som hädar Gud, sårar      mer rti11 uttryck i lagstiftningen om filmgransk-
14598:        tukt och anständighet samt idealiserar      ning.
14599:        våldet, är överensstämmande med lag            I fråga om de program, vilka i spörsmålet
14600:        och med bestämmelserna i den kon-           anförts såsom exempel, har Oy Yleisradio Ab
14601:        cession som beviljats rundradion, och       i sitt udåtande bl. a. meddelat följande: I frå-
14602:        om Regeringen anser att detta icke är       ga om dikten "Huuto" har Rundradions för-
14603:        fallet,                                     valtningsråd och direktion ansett, att fram-
14604:           vad ämnar Regeringen göra för att        förandet av denna dikt i programmet såsom
14605:        uppförandet av dylika program i radio       bolagets egen produktion visat dåligt omdöme
14606:        och television måtte upphöra?"              och att framförandet av nämnda program står
14607:                                                    i strid med koncessionens anda. Direktionen
14608:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      skred även i enlighet med bolagets disciplins-
14609: samt anföra följande:                              stadganden tili disciplinärt förfarande mot de
14610:    Enligt den koncession statsrådet beviljat Oy    funktionärer, som bar ansvaret för utsänd-
14611: Yleisradio Ab skall programmen vara omväx-         ningen av programmet.
14612: lande och tili innehållet och framförandet vär-       1 fråga om programmet "Pari" har direk-
14613: defulla, sa:kliga och opartiska. De skall upp-     tionen konstaterat, att programmet fördoms-
14614: göras så, att de är ägnade att främja folkbild-    fritt behandlat problem inom sexuallivet och
14615: ningen och förmedla nyttiga kunskaper och          att meddelande av upplysning och kunskap av
14616: nyheter.                                           denna art hör tili uppgifterna för bolagets pro-
14617:    Det åligger bolagets förvaltningsråd att        gramverksamhet. Även programrådens ställ-
14618: övervaka Rundradions allmänna programverk-         ningstagande tili detta program var mycket
14619: samhet. I programpolitiken iakttages de av         positiv.t.
14620: förvaltningsrådet godkända allmänna principer-        Avsikten med restaurangprogrammet var att
14621: na för programvenksamheten. Enligt konces-         behandla restauranglivet i Finland i des:s hel-
14622: sionen skall programmen innan de utsändes          het. Såsom en del av detta förekom ett strip-
14623: granskas och godkännas på det sätt som för-        tease-uppträdande, ett ·tämligen allmänt pro-
14624: valtningsrådet bestämt. För atJt effektivera       gramnummer på restauranger, vilket icke bör
14625: övervakningen av programverksamheten har           betraktas såsom en separat sak utan såsom en
14626: förvaltningsrådet tilisatt programråd. Vid för-    delfaktor i restauranglivet av i dag. Direk-
14627: handsgranskningen följes reglementet för rund-     tionen an:ser att programmet icke föranleder
14628: radions programverksamhet, godkänt av för-         vidare åtgärder från dess sida. Detsamma
14629: valtningsrådet den 1 november 1967.                gäller programmet "Bangelsteinin pojat", i
14630:    Emedan lagen om filmgranskning av år            vilket även ingick ett strip-tease-uppträdande.
14631: 1965 icke gäller filmer som visas i television,       Radiogrammet "Kuudes käsky" klarlade i
14632: har enligt ministeriets för kommunikations-        form av intervjuer frågan, vad en nutida män-
14633: väsendet och allmänna arbetena beslut av år        niska anser att budet innebär och vilken roll
14634:                                                                                                        5
14635: 
14636: det spelar i bl. a. den sexualundervisning, som       i att seriefilmsrepertoaren statlk:t europeiserats,
14637: kyrkan meddelar. I detta sammanhang konsta-           vilket har inneburit etlt tydligt närmande tili
14638: terade den intervjuade pastorn, att kyrkans           vår egen kulturkrets. Om våld trots detta kan
14639: sexualundervisning färgas av en viss morali-          påvisas i filmerna, är likväl att märka, att det
14640: serande inställning.                                  icke förekommer i idealiserande bemärkelse,
14641:    V ad beträffar seriefilmerna har i enlighet        utan som en avspegling av det våld, som
14642: med förvaltningsrådets för Rundradion beslut          tyvärr är en del av den verklighet som om-
14643: 27. 6. 1968 inslaget av sådana seriefilmer i          giver människan av i dag.
14644: hög grad minskats som innehåller drag, vilka             Det bör konstateras, att i Rundradions pro-
14645: idealiserar tillgripandet av våld. Ur repertoaren     gram ej heller har visats t. ex. nakenhet och
14646: har uteslUttits sådana serier, vilka ansettJs till-   fria sexualförbinddser i avsikt att uttrycka
14647: höra denna grupp, och denna princip har även          accepterande utan såsom delfaktorer av dagens
14648: konsekvent tillämpats vid anskaffningen av ut-        världsbild.
14649: ländska seriefilmer. Detta kommer tili uttryck
14650:       Helsingfors den 30 juni 1970.
14651: 
14652:                                                                         Trafikminister M. Niskala.
14653: 
14654: 
14655: 
14656: 
14657: E 662/70
14658: Kirj. ksm. n:o .58.
14659: 
14660: 
14661: 
14662: 
14663:                                    Koivunen ym.: Ammattientarkastustoiminnan tehostamisesta.
14664: 
14665: 
14666:                          Ed u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
14667: 
14668:    Hyväksyessään kuluvan vuoden maaliskuun            teissa työskenteleville naisille 72 päivän pitui-
14669: 3 päivänä uuden työsopimuslain lausui edus-           sen paikallisen äitiysloman.
14670: kunta lain perusteluissa mm. seuraavaa: "Edus-           Lopuksi Eduskunta edellyttää, että Hallitus
14671: kunnan käsityksen mukaan annettavalla lailla          kiireellisesti muodostaisi sellaisen pysyvän eli-
14672: olisi myös taattava, että työnantaja siitä riippu-    men, joka valvoisi naisten ja miesten sama-
14673: mtta, onko hän muuten työehtosopimukseen si-          palkkaisuuden soveltamista käytäntöön, edus-
14674: dottu vai ei, työsopimuksessa tai työsuhteessa        kunnan hyväksymän Kansainvälisen Työjärjes-
14675: muuten noudattaa vähintään tiettyjä palkka- ja        tön sopimuksen mukaisesti."
14676: muita ehtoja. Eduskunta onkin työsopimusla-              Lain voimaantulo vuoden 1971 alussa edel-
14677: kiin ottanut näitä seikkoja koskevat säännök-         lyttää hallitukselta käytännön toimenpiteitä
14678: set. Koska kyseessä olevat Eduskunnan lisää-          mm. ammattientarkastuksen kehittämiseksi ja
14679: mät kohdat eivät ole olleet Hallituksen valmis-       sen tehostamiseksi. Tässä yhteydessä pitäisi t()-
14680: teltavina, eikä niitä tämän vuoksi mahdollisesti      teuttaa koko tarkastusjärjestelmän uudistami-
14681: ole voitu laatia kaikissa kohdin työelämässä          nen, josta valmistelut ovat pitkälle suoritetut.
14682: esiintyvien erityistilanteiden vaatimaan mu()-        Samalla pitäisi huolehtia siitä, että eduskunnan
14683: toon, Eduskunta edellyttää, että Hallitus seu-        edellyttämä työmarkkina-asioihin perehtyneiden
14684: raa uusien säännösten soveltuvuutta ja vaiku-         ammattientarkastajien paikkaaminen vähimmäis-
14685: tusta työelämään sekä tarvittaessa antaa edus-        palkkasäännösten tehokkaaksi toteuttamiseksi
14686: kunnalle esityksiä säännösten edelleen kehittä·       hoidettaisiin välittömästi vuoden alusta lukien.
14687: misestä.                                                 Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
14688:    Hyväksyessään työsopimuslain Eduskunta             37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
14689: edellyttää, että Hallitus välittömästi ryhtyy toi·    neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
14690: menpiteisiin ja viimeistään vuoden 1971 tul()-        seuraavan kysymyksen:
14691: ja menoarvioon ottaa määrärahan työehtosopi·                    Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
14692: muksiin ja työmarkkina-asioihin perehtyneiden                ryhtynyt niiden tavoitteiden toteuttami-
14693: ammattientarkastajien palkkaamiseksi valvo-                  seksi, joista eduskunta on lausunut kä-
14694: maan työsopimuslain ja erityisesti siihen sisäl-             sityksensä uuden työsopimuslain hyväk-
14695: tyvän ns. vähimmäispalkkasäännöksen teho-                    symisen yhteydessä lain perusteluissa
14696: kasta toteuttamista käytännössä.                             mm. ammattientarkastustoiminnan uudis-
14697:    Eduskunta edellyttää myös, että Hallitus kii-             tamisesta ja tehostamisesta niin, että vä-
14698: reellisesti ryhtyy toimenpiteisiin sellaisten sään-          himmäispalkkasäännösten toteuttaminen
14699: nösten aikaansaamiseksi, jotka takaisivat amma-              tulisi tehokkaasti valvotuksi?
14700:       Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1970.
14701: 
14702:                 Matti Koivunen.                                   Siiri Lehmonen.
14703:                 Kaisu Weckman.                                    Oili Suomi.
14704:                 Paavo Aitio.                                      Pekka Salla.
14705:                 Lauha Männistö.                                   Veikko Salmi.
14706:                 Pauli Puhakka.                                    Helvi Niskanen.
14707:                                          Irma Rosnell.
14708: 
14709: E 634/70
14710: 2
14711: 
14712: 
14713: 
14714: 
14715:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14716: 
14717:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ja laatuun. Ehdotukset lisäyksistä tullaan teke-
14718: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mään myöhemmin, sen jälkeen kun nämä li-
14719: olette kirjeellänne 4 päivältä kesäkuuta 1970        säykset voidaan yksityiskohtaisesti määritellä.
14720: n:o 500 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        Myöskään ei ole vielä saatu täyttä kuvaa lää-
14721: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti       ninhallinnon järjestysmuotokomitean ehdotuk-
14722: Koivusen ym. tekemän, seuraavan sisältöisen          sen mukaisista järjestelyistä ammattientarkas-
14723: kysymyksen n:o 58:                                   tuksen osalta. Harkittavana on siirtää ammat-
14724:                                                      tientarkastusta koskevat järjestelyt toteutetta-
14725:           "Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on    viksi vuoden 1972 tulo ja menoarviossa. Mi-
14726:        ryhtynyt niiden tavoitteiden toteuttami-      käli ,tähän tulokseen ei päädytä, olisi otettava
14727:        seksi, joista eduskunta on lausunut kä-       huomioon eräiden uusien ammattientarkastus-
14728:        sityksensä uuden työsopimuslain hyväk-        henkilöiden virkojen lisääminen ja organisaatio-
14729:        symisen yhteydessä lain perusteluissa         muutokset 1. 1. 1971 lukien sen johdosta, että
14730:        mm. ammattientarkastustoiminnan uudis-        läänien pääkaupungit eivät kaikissa tapauksissa
14731:        tamisesta ja tehostamisesta niin, että vä-    hyvin sovellu ammattientarkastuspiirien keskus-
14732:        himmäispalkkasäännösten toteuttaminen         paikoiksi.
14733:        tulisi tehokkaasti valvotuksi?"                  Työsopimuslain aiheuttamaan ammattientar-
14734:                                                      kastajien koulutustoimintaan on alustavasti eh-
14735:    Sosiaali- ja terveysministeriön alustavassa eh-   dotettu tulo- ja menoarvioon otettavaksi 50 000
14736: dotuksessa vuoden 1971 tulo- ja menoarvioksi         mk.
14737: on hyväksytty perustettavaksi työosastolle kou-         Ammattientarkastuslain uudistamisen jälkeen
14738: lutuspäällikön, koneteknillisen toimiston apu-       on tarkoitus perustaa sosiaali- ja terveysminis-
14739: laisylitarkastajan ja. rakennusteknillisen toimis-   teriöön neuvottelukunta edistämään yhteistoi-
14740: ton tarkastajan ylimääräiset toimet. Alus-           mintaa työmarkkinajärjestöjen kanssa työsuo-
14741: tavassa ehdotuksessa ei ole voitu vielä ottaa        jeluasioissa samoin kuin työlainsäädännön val-
14742: riittävästi huomioon työsopimuslain ja sen           mistelussa.
14743: muuttamista tarkoittavan työmarkkinajärjestö-           Edellä olevan saatan kunnioittavasti Teidän,
14744: jen esityksen sekä uudistettavan ammattientar-       Herra Puhemies, tietoonne.
14745: kastuslain vaikutusta henkilökunnan määrään
14746:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1970.
14747: 
14748:                                                                           Ministeri Alli Lahtinen.
14749:                                                                                                       3
14750: 
14751: 
14752: 
14753: 
14754:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14755: 
14756:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        derad lag om yrkesinspektionen kommer att
14757: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      ha på personalens numerär och beskaffenhet.
14758: av den 4 juni 1970 nr 500 tili vederbörande        Förslag tili tiliägg kommer att göras senare,
14759: medlem av statsrådet för avgivande av svar         så snart dessa tillägg kan anges i detalj. Inte
14760: översänt följande av riksdagsman Matti Koivu-      heller har man än så länge kunnat få någon
14761: nen m. fl. ställda spörsmål nr 58:                 fullständig bild av de arrangemang kommitten
14762:                                                    för länsförvaltningens organisation föreslagit
14763:           "Hurdana åtgärder har Regeringen         för yrkesinspektionens vidkommande. Det är
14764:        vidtagit för att förverkliga de mål om      meningen att omställningarna inom yrkesin-
14765:        vilka riksdagen har uttalat sin uppfatt-    spektionen skall bli förverkligade i statsförsla-
14766:        ning i samband med antagandet av den        get för år 1972. Om man inte stannar härför,
14767:        nya lagen om arbetsavtal i lagens moti-     borde man räkna med ökning av vissa nya
14768:        vering angående bl.a. förnyande och         yrkesinspektionsfunktionärstjänster och med
14769:        effektivering av yrkesinspektionen så,      omorganisationer 1. 1. 1971, emedan länsresi-
14770:        att iakttagandet av stadgandena om          densstäderna inte i alla fall är särdeles lämp-
14771:        minimilön blir effektivt övervakade?"       liga såsom centralorter för yrkesinspektions-
14772:                                                    distrikten.
14773:    I social- och hälsovårdsministeriets prelimi-      För utbildning av yrkesinspektörer, som
14774: nära förslag tili statsförslag för år 1971 har     föranleds av lagen om arbetsavtal, har prelimi-
14775: upptagits anslag för vissa nya extraordinarie      närt i statsförslaget föreslagits 50 000 mk.
14776: befattningar: en utbildningschef vid ministe-         Sedan lagen om yrkesinspektionen reviderats,
14777: riets arbetsavdelning, en biträdande överinspek-   är det meningen att vid social- och hälsovårds-
14778: tör vid maskintekniska byrån och en inspektör      ministeriet inrätta en delegation med uppgift
14779: vid byggnadstekniska byrån. I det preliminära      att främja samarbetet med arbetsmarknadsorga-
14780: förslaget har man ännu icke i tillräcklig ut-      nisationerna i saker som gäller arbetarskydd
14781: sträckning kunnat beakta den inverkan lagen        och vid utarbetandet av arbetarlagstiftning.
14782: om arbetsavtal och arbetsmarknadsorganisatio-         Ovanstående får jag vördsamt bringa Eder,
14783: nernas förslag tili ändring därav samt en revi-    Herr Talman, tili kännedom.
14784:      Helsingfors den 24 juni 1970.
14785: 
14786:                                                                             Minister Alli Lahtinen.
14787: Kirj. ksm. n:o 59.
14788: 
14789: 
14790: 
14791: 
14792:                                   Mykkänen: Kahvilaravintola-alalla vallitsevien epäkohtien kor-
14793:                                     jaamisesta.
14794: 
14795: 
14796:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14797:    Lisääntyvä vapaa-aika ja matkailu kasvatta-       vaikea, ammattitaitoisen työvoiman pula. Koska
14798: vat erilaisten kahvila- ja ravintolapalvelusten      harjoittelijoiden aiheuttamat kustannukset muo-
14799: kysyntää. Sen ,tyydyttäminen edellyttää mm.          dostavat noin 4/5 vastaavan ammattitaitoisen
14800: mahdollisimman pelvelukykyisen kahvilaravin-         henkilön vähimmäispalkasta, on alan yrityksillä
14801: tolaverkoston olemassaoloa ja kehittämistä.          ollut taloudellisia vaikeuksia harjoittelupaikko-
14802:    Kahvi·laravintola-ala on viime vuosina men-       jen järjestämisessä. Alan koulutustoiminnan ke-
14803: nyt eteenpäin myönteisellä tavalla. Sen sijaan       hittäminen vaatiikin kiireellisiä toimenpiteitä.
14804: julkisen vallan toimenpiteet alan suhteen ovat       Olisi perusteltua, että valtiovallan taholla ryh-
14805: monin 1tavoin puutteelliset. Useat lainsäädän-       dyttäisiin nopeasti alentamaan harjoittelupaik-
14806: nölliset uudistukset ja lakien mukanaan tuomat       kojen yrittäjille aiheuttamia kustannuksia tuke-
14807: velvoitteet rasittavat alan yrittäjäkuntaa. Har-     malla alan koulutusta ja harjoittelua.
14808: kintaverotusjärjestelmän vuoksi ovat useat alan         Kahvilaravintola-alan yrittäjät ovat pääasiassa
14809: yrittäjät joutuneet epäoikeudenmukaisen vero-        yksityisiä pienyrittäjiä. Niinpä viime kuukau-
14810: tuksen kohteeksi. Veroviranomaiset eivät tiet-       sina onkin heidän keskuudessaan herättänyt
14811: tävästi ole ottaneet riittävästi huomioon kah-       ihmetystä se, että Työmaahuolto Oy, Uusi
14812: vilaravintolaliikkeiden kirjanpidosta selvästi il-   Keittiökeskus Oy, Ravintola Oy ja Valtion
14813: meneviä kustannuksia, niiden muutoksia sekä          Ravitsemuskeskus ovat erityispäätöksellä saa-
14814: muutoksia aiheuttavia tekijöitä.                     neet 1. 2. 70 alkaen korotuksia tarjoiluhintoi-
14815:    On pelättävissä, että harkintaverotus vuo-        hinsa. Tämän päätöksen yksipuolisuutta koros-
14816: delta 1969 tulee entistä mielivaltaisemmaksi.        taa vielä se, etteivät työpaikkatuokalat suorita
14817: Koska kokonaismyynti keskioluen vapautumi-           !iikevaihtoveroa ja että muidenkin kustannus-
14818: sen johdosta on sitä anniskelevilla liikkeillä       ten kohdalla niillä on erityishelpotuksia. Kaik-
14819: kohonnut, on odotettavissa näiden joutuminen         kia toisiaan lähellä olevia yrittäjiä olisi koh-
14820: suhteellisesti huonompaan asemaan verotuk-           deltava julkisen vallan taholla tasapuolisesti.
14821: sessa, mikäli verottaja tarkastelee vain myynti-        Edellä esitetyn perusteella sekä viitaten val..
14822: inkemia ottamatta huomioon erittäin merkittä-        tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
14823: viä varastointi-, henkilökunta- ja ennen kaikkea     kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14824: anniskelun valvontakustannuksia. Lähes kaikki        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14825: keskiolutta anniskelevat kahvilaravintolaliik-
14826: keet ovat joutuneet mm. palkkaamaan lisä-
14827: henkilökuntaa anniskelu- ja valvontatehtäviin.                 Onko Hallitus tietoinen kahvila-
14828: Vakauttamisen vuoksi kahvilaravintolaliikkeet               ravintola-alan harkintaverotuksen epä-
14829: eivät ole saaneet suorittaa hinnankorotuksia                oikeudenmukaisuuksista, harjoittelupaik-
14830: raaka-ainekustannusten noususta huolimatta.                 kojen aiheuttamista kustannuksista ja
14831: Todettakoon myös se, että palkkojen osuus                   alan yrittäjäkunnan yksipuolisesta koh-
14832: alan yritysten kokonaiskustannuksista on 40-                telusta, ja jos on,
14833: 50 prosenttia ja että maataloustuotteiden osuus                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14834: alan raaka-ainekäytöstä on 40-60 prosenttia.                ryhtyä näiden epäkohtien korjaami-
14835:    Kahvilaravintola-alalla on jo kauan vallinnut            seksi?
14836:       Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1970.
14837: 
14838:                                           Jouni Mykkänen.
14839: E 669/70
14840: 2
14841: 
14842: 
14843: 
14844:                          Ed u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
14845: 
14846:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-             verotuksessa. Mitä kahvilaravintola-alan :liikkei-
14847: tissa mainitussa tarkoituksessa olette Te,             siin tulee harkintaverotuksen ei ole todettu
14848: Herra Puhemies, kirjelmässänne kesäkuun                kohdistuneen heihin rasittavampana kuin mui-
14849: 5 päivältä 1970 lähettänyt asianomaisen valtio-        den alojen liikkeisiin. Vuodelta 1969 toimitet-
14850: neuvoston jäsenen vastattavaksi seuraavan              tavassa verotuksessa sovelletaan ensimmäisen
14851: kansanedustaja Mykkäsen kirjallisen kysymyk-           kerran elinkeinotulon verottamisesta annetun
14852: sen:                                                   lain säännöksiä. Nämä säännökset ja kahvila-
14853:            "Onko Hallitus .tietoinen kahvila-          ravintola-alan taloudellinen kehitys saattavat
14854:         ravintola-alan harkintaverotuksen epä-         aiheuttaa muutoksia myös puheena olevan alan
14855:         oikeudenmukaisuuksista, harjoittelupaik-       liikkeiden verotettavan tulon muodostumiseen.
14856:         kojen aiheuttamista kustannuksista ja          Mitään aihetta ei kuitenkaan ole epäillä, että
14857:         alan yrittäjäkunnan yksipuolisesta koh-        tämä johtaisi epäoikeudenmukaisiin harkinta-
14858:         telusta, ja jos on,                            verotuksiin. Verohallituksen aloitettua toimin-
14859:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tansa kuluvan vuoden maaliskuussa ovat mah-
14860:         ryhtyä näiden epäkohtien korjaami-             dollisuudet myös tämän . verotusmuodon seu-
14861:         seksi?"                                        raamiseen ja valvontaan olennaisesti parantu-
14862:                                                        neet.
14863:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               Ravintola-alan koulutetusta työvoimasta on
14864: taen seuraavaa:                                        esiintynyt varsinkin viime aikoina puutetta. Sen
14865:    Verotuslain 72 § :n 1 momentin 4 kohdassa           vuoksi on kiinn1tetty yhä kasvavaa huomiota
14866: säädetään, että jos liikkeestä saatu laskelman-        alan ammatillisen koulutuksen lisäämiseen.
14867: mukainen verotettava tulo on jäänyt niin vä-           Ammattikoulujen ravintola-alan peruslinjoilla
14868: häiseksi, että s1tä liikkeen laatuun ja laajuu-         (keittäjät, kylmäköt, tarjoilijat) oli viime luku-
14869: teen katsoen ei voida hyväksyä kunnallisveron          vuonna yli 550 oppilasta, joista päästötodis-
14870: suorittamisen perusteeksi, ,taikka jos tällaista       tuksen sai 250 oppilasta. Ensi syksynä tullaan
14871: tuloa ei ole jäänyt lainkaan, verolautakunnan          lisäämään mainituilla peruslinjoilla oppilaiden
14872: on huolellisesti tuvkhtava liikkeen toimiala sekä      lukumäärää 50:llä, joten kokonaisoppilasmäärä
14873: muu laatu ja tuottavuus, niin myös aikaisem-           kasvaa yli 600. Sen lisäksi toimii ammattikou-
14874: pien ja verovuoden vuosivaihto, tuotto ja toi-         luissa ns. laitoskeittäjän opintolinjat, joilta saa
14875: minnan muu laajuus sekä jatkuva toimimis-              vuosittain päästötodistuksen lähes 1 500 oppi-
14876: mahdollisuus ynnä varallisuusasema ja kaikki           lasta. Myös tämän koulutuksen käyneet voivat
14877: ne muut asianhaarat, jotka voivat olla johtona         hakeutua ravintola-alan tehtäviin.
14878: asian arvostelemiseen, sekä annettuaan verovel-           Ammattikoulujen suurtalouden emäntälin-
14879: volliselle tilaisuuden selvityksen esittämiseen,       jailta saa todistuksensa vuosittain n. 80 oppi-
14880: harkittava se kohtuullinen määrä, jonka perus-         lasta, joista osa menee myös kahviloiden ja
14881: teella verotus on toimitettava. Harkintavero-          ravintolain tehtäviin. Tänä vuonna on Lah-
14882: tuksen toimittaminen on siis verolautakuntien          dessa toiminut vielä erityinen ravintolalinja,
14883: asia noudattaen edellä mainittuja laissa säädet-       jolta valmistui ny;t keväällä ensimmäiset 16
14884: tyjä periaatteita. Harkintaverotussäännösten           alan vastuunalaisiin tehtäviin koulutettua. Li-
14885: luonteesta kuitenkin johtuu, että verolautakun-        säksi talouskoulun lopettaneista, joita v. 1969
14886: nat voivat verrattain itsenäisesti ratkaista, mi-      oli yhteensä 2 589, antautuu osa ravintola-
14887: ten näitä säännöksiä on kuhunkin yksittäis-            alan tehtäviin pääasiassa keittäjiksi ja tarjoili-
14888: tapaukseen sovellettava. Toisaalta verovelvollis-      joiksi. Tampereen ja Lappeenrannan talouskou-
14889: ten oikeusturva on harkintaverotuksenkin osalta        luissa päättyi tämän vuoden toukokuussa kah-
14890: järjestetty siten, että he voivat valitustietä saat-   vila-ravintola-alalle erikoiskoulutuksen antava
14891: taa verolautakunnan päätöksen muutoksen-               kurssi, jolta sai todistuksensa yhteensä 32
14892: hakuasteen tarkistettavaksi.                           oppilasta. Syksyllä 1970 alkaa molemmissa
14893:    Valtiovarainministeriön toimesta on jatku-          uusi, vastaava kurssi ( 4 1,2 kk). Näille kurs-
14894: vasti seurattu harkintaverotuksen soveltamista         seille on oppilaiksi valittu talouskoulun käy·
14895:                                                                                                           3
14896: 
14897: ncitä, joten he kurssin suoritettuaan ovat saa-         -   kahvileipä- ja konditoriatuotteet      2%
14898: neet koulutuksen kahvila-ravintolan hoitajan            -   kokolihasta valmistetut ruoat ..       0,15 mk
14899: tai muihin vastaaviin tehtäviin.                        -   jauheliharuoat ............. .         0,08 "
14900:     Kahvila-ravintola-alan koulutetun työvoiman         -   laatikkoruoat . . ............. .      0,08 :"
14901: tarpeen tyydyttäminen voidaan toteuttaa no-             -   lihajalosteista valmistetut· ruoat     0,05 "
14902: peimmin kurssimuotoisena koulutuksena. Sen              -   keitot ................... .           0,05. ·,
14903: vuoksi ammattikurssitoiminnassa on kiinnitetty          -   puurot ja vellit ........... .         0,02 "
14904: lisääntyvästi huomiota myös tämän alan kou-             -   ateriat (kuten lounaat ) . . . . . .   0,15 ,,
14905: lutukseen. Viime vuonna oli mainitun alan               -   päällystetyt voileivät ....•...        5%
14906: kursseilla yhteensä yli 750 oppilasta. Tänä
14907: vuonna on myönnetty jo kesäkuuhun mennessä                  Näitä yksittäisiä korotuspäätöksiä on minis-
14908: lupia 24:lle ravintola-alan kursseille, joilla on       ,teriö tähän mennessä antanut 60, Valtion Ra-
14909: oppilaita yli 380. Lisäksi todettakoon, että            vitsemiskeskusta, Työmaahuolto Oy:tä·, Ravin-
14910: esim. Helsingissä ja sen välittömässä -läheisyy-        tohuolto Oy:tä ja Uusi Keittokeskus Oy:tä
14911: dessä tullaan tämän hetken tietojen mukaan              koskevat päätökset mukaan luettuina.
14912: ensi syksynä aloittamaan alan ammattikursseja               Työpaikka- ja virastotuokalat ovat joutuneet
14913: yhdeksän kappaletta, joille otetaan oppilaita           taloudellisesti kaikkein vaikeimpaan asemaan,
14914: yhteensä n. 140. Vuoden 1970 aikana on suun-            koska niissä talouden tasapainossa pitäminen
14915: niteltu aloitettavaksi kaikkiaan n. 70 kurssia,         on erittäin vaikeata erityisesti raaka-ainekus-
14916:  joille otetaan yhteensä yli 1 100 oppilasta.           tannusten vaihteluiden johdosta. Nimenomaan
14917:     Valtion .toimesta tullaan lähivuosina rakenta-      työpaikkaruokaloiden päämääränä on pystyä
14918:  maan hotelli- ja ravintolakoulu Kuopioon ja            mahdo1lisimman huokein hinnoin tarjoamaan
14919:  Rovaniemelle, joihin molempiin tullaan onta-           työntekijöille ravitsevaa ja monipuolista ruo-
14920:  maan n. 200 oppilasta. Varsinaisten opinto-            kaa suurin annoksin. TyöpaikkaruokaJoissa .on
14921:  linjojen lisäksi näissä kouluissa tullaan anta-        annosten hintojen, laadun ja määrän tarkkailu
14922:  maan tarpeen mukaan myös kurssimuotoista                niin ikään huomattavasti tehokkaampi kuin
14923:  alan opetusta.                                         muissa ravitsemisliikkeissä, koska työpaikka-
14924:     Kahvila-ravintola-alan harjoittelijoista työn-      ruokalaissa ruokailevat työntekijät yleensä vuo-
14925:  antajalle aiheutuvat palkka- ym. kustannukset           sikausia pystyen siten seuraamaan annosten
14926:  on määritelty a1an työehtosopimuksessa. Sen            laatua ja hintoja tarkasti.          ·
14927:  mukaisesti harjoittelijalle tulee maksaa 80 pro-
14928:  senttia vastaavan ammattitaitoisen henkilön vä-            Sosiaali- ja terveysministeriö teki 21. 1. 1970
14929:  himmäispalkasta.                                        esityksensä hinta- ja palkkaneuvostolle Kah-
14930:     Vakauttamisen aikana hyväksytyistä alan             vilaravintolaliiton, Hotelli- ja ravintolaneuvos-
14931:  hinnoittelun muutoksista mainittakoon, että             ton sekä eräiden yksityisten ravitsemisliikkeen-
14932:  hinta- ja palkkaneuvoston syyskuussa 1968 te-          harjoittajain hakemusten johdosta tarjoiluhinto-
14933:  kemän päätöksen mukaisesti saatiin ylimpiä              jen korottamiseksi. :M!inisteriö teki korotusesi-
14934:  sallittuja tarjoiluhintoja korottaa kaikissa muis-      tyksensä samoin perustein ja samanaikaisesti
14935:  sa paitsi anniskeluravintoloissa seuraavasti:           kuin työpaikka- ja virastotalojen ravintoloiden
14936:                                                          tarjoiluhinnoista sekä esitti korotukset saman
14937:     Puurot ja vellit . . . . . . . . . . 1 pennillä      suuruisiksi kuin edellä mainituissa paikoissa.
14938:     Voi, annokse1ta . . . . . . . . . . 1     ,          Hinta- ja palkkaneuvosto ei .kuitenkaan ole
14939:     Ateriat sekä ruoka-annokset 2 prosentilla            tehnyt vielä päätöstä ,tässä asiassa.
14940:    Päätös tuli voimaan 23. 9. 1968.                         Todettakoon, että alkoholilaissa tarkoite-
14941:    Hinta- ja palkkaneuvosto antoi 26. 1. 1970            tuissa anniskelupaikoissa tarjailtavien ruokien
14942: suostumuksen, jonka mukaan ministeriö voi                ja juomien tarjoiluhinnat eivät kuulu hinta-
14943: yksittäistapauksittain korottaa työmaa- ja hen-          säännöstelyn piiriin.
14944: kilökuntaruokalaissa hintasäännöstelymääräys-               Tämän saan kunnioittaen saattaa Teidän
14945: ten mukaisesti nouda:tettavina olevia tarjoilu-          tiedoksenne, Herra Puhemies.
14946: hintoja seuraavasti:
14947:    Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1970.
14948: 
14949:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Gunnar Korhonen.
14950: 4
14951: 
14952: 
14953: 
14954:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
14955: 
14956:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Finansministeriet har forclöpande följt med
14957: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          tiliämpningen av beskattningen enligt prövning.
14958: velse av den 5 juni 1970 ,tili vederbörande        Vad kaferestaurangbranschens rörelser beträf-
14959: medlem av statsrådet för avgivande av svar         far, har det icke konstaterats, att beskattningen
14960: översänt följande av riksdagsman Mykkänen          enligt prövning skulle ha drabbat dem tyngre
14961: ställda spörsmål:                                  än rörelserna i andra branscher. Vid beskatt-
14962:                                                    ningen för år 1969 :tiliämpas stadgandena i
14963:           "Är Regeringen medveten om de            lagen om beskattning av inkomst av närings-
14964:        med beskattningen enligt prövning för-      verksamhet första gången. Dessa stadganden
14965:        enade orättvisor som drabbar kafe-          och kaferestaurangbranschens ekonomiska ut-
14966:        restaurangbranschen, de kostnader som       veckling kan medföra förändringar i inkomst-
14967:        prak.tikantplatserna medför och den en-     bildningen också i fråga om den beskattnings-
14968:        sidiga behandlingen av företagarkåren       bara inkomsten av rörelser inom berörda
14969:        inom denna bransch, och om så är            bransch. Det finns dock inga s:käl att befara,
14970:        fallet,                                     att detta skulle leda tili orättvis beskattning
14971:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     enligt prövning. Sedan skattestyrels.en inledde
14972:        taga för avhjälpande av dessa missför-      sin verksamhet i mars innevarande år, har
14973:        hållanden? ''                               möjligheterna att följa med och att övervaka
14974:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      även denna beskattningsform förbättrats vä-
14975: samt anföra följande:                              sentligt.
14976:    1 72 § 1 mom. 4 punkten beskattningslagen           1 restaurangbranchen har brist på utbiJ.dad
14977: stadgas, att om den enligt beräkning beskatt-      personai gjort sig gällande särskilt under den
14978: ningsbara inkomsten av rörelse blivit så ringa,    senaste tiden. Därför har man allt mer lagt
14979: att den med beaktande av rörelsens art och         an på att öka yrkesutbildningen i denna
14980: omfång icke kan godkänna.s såsom grund för         bransch. På yrkesskolornas huvudlinjer för
14981: erläggande av kommunalskatt, eller om sådan        restaurangbranschen (kockar, kallskänkor, ser-
14982: inkomst icke alls uppkommit, hör skattenämn-       veringspersonal) fanns det senaste läs.år över
14983: den noggrant. undersöka rörelsens verksamhets-     550 elever, av vilka 250 erhöll avgångsbetyg.
14984: område samt beskaffenhet och avkastningsför-       I!Jikommande höst kommer antalet elever på
14985: måga i övrigt, vidare årsomsättningen, avkast-     dessa huvudlinjer att ökas med 50, varför to-
14986: ningen och verksamhetens övriga omfattning         talantalet elever kommer att överstiga 600.
14987: under tidigare år samt de fortsatlta verksam-      Dessutom finns i yrkesskolorna studielinjer för
14988: hetsmöjligheterna och förmögenhetsställningen      s.k. anstaltskockar, från vilka närmare 1 500
14989: liksom även alla övriga omständigheter som         elever årligen får avgångsbetyg. Även de som
14990: kan utgöra ledning vid bedömning av saken,         har erhållit denna utbildning kan söka sig tili
14991: samt, efter det den slkattskyldige beretts tili-   arbeten i restaurangbranschen,
14992: fälle att förete utredning, pröva det skäliga          Från yrkesskolornas husmorslinjer för stor-
14993: belopp, på grund av vilket beskattningen bör       hushåll, dimitteras årligen ca 80 elever. Även
14994: verkställas. Beskattning enligt prövning skall     en del av dessa söker sig tili kafeer och restau-
14995: således verkställas av skattenämnderna med         ranger. 1 år har det dessutom i Lahti funnits
14996: iakttagande av nämnda i lagen stadgade prin-       en särskild restauranglinje, som sistlidna vår
14997: ciper. Av stadgandenas natur följer dock, att      sände ut sina 16 första, för ansvarsfulla pos1ter
14998: skattenämnderna !tämligen självständigt kan        utbildade elever. Därtili kommer att en del
14999: avgöra, huru dessa stadganden om beskattning       av dem som genomgått hushållskola - år
15000: enligt prövning skall tillämpas i varje enskilt    1969 sammanlagt 2 589 - ägnar sig åt upp-
15001: fall. Å andra sidan har de skattskyldigas rätts-   gifter inom restaurangbranschen, huvudsak-
15002: skydd även i fråga om beskattning enligt pröv-     ligen som kdkerskor och servitriser. Vid hus-
15003: ning ordnats så, att beskattad i besvärsväg kan    hållskolorna i Tammerfors och Villmanstrand
15004: draga skattenämndens beslut under högre            avslutades i maj i år en kurs i specialutbild-
15005: instans' prövning                                  ning för kaferestaurangbranschen från viiken
15006:                                                                                                             5
15007: 
15008: sammanlagt 32 elever erhöll betyg. På hösten         skall följas enli{st prisregleringstämmelserna,
15009: 1970 börja.r i vardera skolan en ny Iikadan          som följer:
15010: kurs ( 4 ~ mån.). Tili dessa kurser har an-          - kaffebröd- och konditoriprodukter 2 %
15011: tagits personer som har genomgått hushåll-           - rätter av helkött ............ 0,15 mk
15012: skola, så att dessa när de avlagt kursen har         - rätter av malet kött . . . . . . . . . . 0,08 ,
15013: erhållit utbildning tili föreståndare för kafe-      - lådrätter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,08 ,
15014: restaurang eller för andra motsvarande upp-          - rätter av köttförädlingsprodukter 0,05 ,
15015: gifter.                                              - soppor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,05 ,
15016:     Behovet av utbildad arbetskraft inom kafe-       - gröt och välling ............. 0,02 ,
15017: restaurangbranschen kan snabbast .tillgodoses        - måltider ( såsom Iuocher) ...... 0,15 ,
15018: genom utbildning i kursform. Därför har yrkes-       - smörgåsar med pålägg . . . . . . . . 5 %
15019: kursverksamheten fäst ökad uppmärksamhet
15020: även vid utbildningen inom detta område.                Ministeriet har hittilis utfärdat 60 sådana
15021: Senaste år fanns på kurser inom nämnda om-           enskilda förhöjningsbeslut, inberäknat beslut
15022: råde sammanlagt över 750 elever. I år hade           som berör Statens Förplägningscentral, Työ-
15023: redan före juni månads ingång beviljats tili-        maahuolto Oy, Ravintohuolto Oy och Uusi
15024: stånd för 24 kurser i restaurangbranschen, vilka     Keittokeskus Oy.
15025: har över 380 elever. Vidare må konstateras,             Personalkosthållen på arbetsplatser och i
15026: att :t.ex. i Helsingfors och dess omedelbara         ämbetsverk har den allra svåraste ställningen
15027: närhet enligt i detta nu föreliggande uppgif.ter     i ekonomisk.t avseende, då det är synnerligen
15028: kommer att påbörjas nio yrkeskurser i                svårt för dem att håHa ekonomin i jämvikt,
15029: branschen med sammanlagt ca 140 elever. För          särskilt på grund av de varierande råvaruprisen.
15030: år 1970 har ,planerats sammanlagt ca 70 nya          I synnerhet kosthållen på arbetsplatser har tili
15031: kurser med inalles över 1 100 elever.                ändamål att tili så billigt pris som möjligt
15032:     Genom statens försorg kommer under de            erbjuda arbetstagarna närande och mångsidig
15033: närmaste åren att byggas en hotell- och restau-      kost i stora portioner. I dessa kosthåll är kon-
15034:  rangskola i Kuopio och en i Rovaniemi. Tili         trollen av prisen på portionerna samt dessas
15035: vardera kommer att antagas ca 200 elever.            beskaffenhet och storlek likaså betydligt effek-
15036: Utom de ordinarie studielinjerna kommer i            tivare än i andra förplägnadsrörelser, då arbets-
15037: dessa skolor efter behov att meddelas undervis-      tagarna i allmänhet i flera år intager sina mål-
15038: ning även i kursform.                                tider i kosthållsmatsalarna och därför noga kan
15039:     Löne- o.a. kostnader som arbetsgivaren har       följa med por.tionernas beskaffenhet och pris.
15040: för praktikanter i kaferestaurangbranschen har          Social- och hälsovårdsministeriet gjorde
15041: bestämts i kollekthi1talet för denna bransch.        21. 1. 1970 med anledning av ansökningar från
15042: Enligt detta skall tili praktikant betalas 80        Kahvilaravintolaliitto - Kaferestaurangförbun-
15043:  procent av minimilönen för motsvarande yrkes-       det r.f., Hotell- och restaurangrådet samt vissa
15044:  kunnig person.                                      enskilda idkare av förplägnadsrörelse hos pris-
15045:     Av de under stahiliseringstiden godkända         och lönerådet en framställning om höjning av
15046:  ändringama i prissättningen må nämnas, att de       serveringsprisen. Ministeriet framställde sitt
15047:  högsta tillåtna serveringsprisen på alla närings-   förslag om höjning på samma grunder och sam-
15048:  ställen utom i utskänkningsrestaurangerna en-       tidigt som anhållan gjordes om höjning av
15049:  ligt beslut av pris- och lönerådet i september      serveringsprisen i personalkosthållen på arbets-
15050:  1968 fick höjas som följer:                         platser och i ämbetshus och föreslog lika stora
15051:                                                      höjningar som i dessa. Pris- och lönerådet har
15052:    Gröt och välling . . . . . . . . med 1 penni      dock icke ännu fattat beslut i denna sak.
15053:    Smör, per po11tion . . . . . . .     1 ,             Det må konstateras, att serveringsprisen för
15054:    Måltider och portioner . . . .       2 procent    mat och dryck på sådana utskänkningsställen
15055:                                                      som avses i alkohollagen icke berörs av pris..
15056:   Pris- och lönerådet gav 20. 1. 1970 sitt sam-      reglementering.
15057: tycke ,till att ministeriet i enskilda fall fick        Detta får jag vördsamt bringa Eder, Herr
15058: höja de serveringspris i personalkosthåll, som       Talman, tili kännedom.
15059:       Helsingfors den 6 juli 1970.
15060: 
15061:                                               Social- och hälsovårdsminister Gunnar Korhonen.
15062: E 669/70
15063: Kirj. ksm. n:o 60.
15064: 
15065: 
15066: 
15067: 
15068:                                   H. Linna ym.: Tuottajavoin hinnanalennusmaksuina tapahtuvan
15069:                                      yliperinnän estämisestä.
15070: 
15071: 
15072:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15073: 
15074:    Voin· hinnanalennuskorvauksesta ja hinnan-       jäävät valtiolle ellei niitä ole voitu käyttää
15075: alennusmaksusta 17. 6. 1969 annetun lain tar-       voin hinnan alentamiseen.
15076: koitus on lisätä voin kotimaista kulutusta si-         Tämän pykälän perusteella kävisi tuottaja-
15077: ten, että maidontuottajat itse rahoittavat sen      voin hinnanalennuksesta luovuttaessa yliperin-
15078: voin alennusmyynnin jolla maidontuottajille ja      nän aikana niin, että valtiolle jäisivät kaikki
15079: heidän ruokakunnilleen myytävän voin hintaa         ne varat joita ei ole ehditty käyttää tuottaja-
15080: alennetaan 3 markalla kiloa kohden. Näin            voin hinnan alentamiseen.
15081: alennetulla hinnalla voi viljelijä ja hänen ruo-       Voin hinnanalennuskorvauksesta ja hinnan-
15082: kakuntansa jokainen jäsen ostaa voita 2 kg          alennusmaksusta annettu laki ei oikeuta val-
15083: kuukautta kohden.                                   tiovaltaa per1maan hinnanalennuskorvauksia
15084:    Maidontuottajille ja heidän perheenjäsenil-      maidontuottajilta yli sen määrän, joka tuottaja-
15085: leen tapahtunut voin alennusmyynti on rahoi-        voin hinnanalennuksiin käytetään.
15086: tettu siten, että lain voimaantullessa 1. 7. 1969      Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
15087: määrättiin meijerit heinä-syyskuussa vastaan-       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
15088: ottamastaan maidosta maksamaan valtiolle hin-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15089: nanalennusmaksuna 2 penniä maitokiloa kohti.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15090: Loka-joulukuussa 1,81 penniä/kg. Tammi-
15091: maaliskuussa 1970 2,17 penniä/kg ja huhti-                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että
15092: kesäkuussa 1970 3,03 penniä kiloa kohden.                   maidontuottajilta on voin hinnanalen-
15093: · Lain oltua voimassa lähes vuoden on to-                   nuskorvauksesta ja hinnanalennusmak-
15094: dettu, että valtiolle on kertynyt hinnanalen-               susta annetun lain perusteella peritty
15095: nusmaksuja lähes 10 milj. mk enemmän kuin                   lähes 10 milj. markkaa enemmän varoja
15096: voin alennusmyyntiin tuottajatalouksiin on käy-             valtion kassaan.· kuin tuottajavoin hin-
15097: tetty.                                                      nanalennuskorvauksiin on tarvittu, ja
15098:    Tämä ei ole lain tarkoitus. Valtiolle tuotta-            jos on,
15099: javoin hinnanalennusmaksuina tapahtuvaa yli-                    mihin toimenpiteisiin hallitus on ryh-
15100: perintää on maidontuottajien kannalta katsot-               tynyt tai aikoo ryhtyä liikaa perittyjen
15101: tuna pidettävä täysin kohtuuttomana siitäkin                varojen palauttamiseksi maidontuotta-
15102: syystä, että lain 22 §:n mukaan nämä maksut                 jille ja heidän perheilleen?
15103:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1970.
15104: 
15105:                Heimo Linna.                                     Paavo Niinikoski.
15106:                Erkki Haukipuro.                                 Matti Ruokola.
15107:                Pekka Vilmi.                                     Mikko Kaarna.
15108:                Esko Härkönen.                                   Eino Lottanen.
15109: 
15110: 
15111: 
15112: 
15113: E 665/70
15114: 2
15115: 
15116: 
15117: 
15118: 
15119:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15120: 
15121:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          kuun 1970 välisenä aikana 48 090 000 mk.
15122: tissa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra    Samana aikana voin hinnanalennusmaksuja pe-
15123: Puhemies, 5 päivänä kesäkuuta 1970 päivätyn         rittiin meijereiltä 48 311 000 mk. Tähän men-
15124: kirjeenne n:o 509 ohella lähettänyt vastatta-       nessä kannettujen maksujen ja maksettujen
15125: vakseni kansanedustaja Heimo Linnan ym. jät-        tuottaja-alennusvoin hinnanalennuskorvauksien
15126: tämän seuraavan kysymyksen:                         määrät ovat siis lähes yhtä suuret. Voin hin-
15127:                                                     nanalennusmaksujen suuruuden määräämista-
15128:            "Onko Hallitus tietoinen siitä, että     vasta ja maidon tuotannon kausivaihteluista
15129:        maidontuottajilta on voin hinnanalen-        johtuen vaihtelevat eri kausina voin hinnan-
15130:        nuskorvauksesta ja hinnanalennusmak-         alennuskorvauksena maksetut määrät ja voin
15131:        susta annetun lain perusteella peritty       hinnanalennusmaksut jossain määrin. Laissa on
15132:        lähes 10 milj. markkaa enemmän varoja        kuitenkin säädetty, että milloin joltakin vah-
15133:        valtion kassaan kuin tuottajavoin hin-       vistamiskaudelta on kannettu liikaa voin hin-
15134:        nanalennuskorvauksiin on tarvittu, ja        nanalennusmaksua tuottaja-alennusvoin hinnan-
15135:        jos on,                                      alennuskorvauksen rahoittamiseksi, erotus on
15136:            mihin toimenpiteisiin hallitus on ryh-   otettava huomioon vähennyksenä seuraavaa
15137:        tynyt tai aikoo ryhtyä liikaa perittyjen     voin hinnanalennusmaksua määrättäessä, jolloin
15138:        varojen palauttamiseksi maidontuotta-        liikaa maksettu määrä tulee suoritetuksi takai-
15139:        jille ja heidän perheilleen?"                sin. Todennäköistä on, että huhti-kesäkuulta
15140:                                                     kannettavien maksujen määrä tulee ylittämään
15141:    Vastauksenani kysymykseen esitän kunnioit-       maksettujen korvausten määrän. Tuotannon
15142: tavasti seuraavaa:                                  aletessa syksyn aikana saavutettaneen vuoden
15143:    Maataloushallituksen tilinpidon mukaan on        loppuun mennessä maksujen ja korvausten ko-
15144: tuottaja-alennusvoin   hinna.nalennuskorvauksia     konaismäärässä tasapaino.
15145: maksettu meijereille heinäkuun 1969 ja touko-
15146:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1970.
15147: 
15148:                                                           Maatalousministeri Nils Westermarck.
15149:                                                                                                  3
15150: 
15151: 
15152: 
15153: 
15154:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15155: 
15156:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       juli 1969 och maj 1970 erlagts 48 090 000
15157: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         mk. Under samma tid uppbars hos mejeriema
15158: velse av den 5 juni 1970 nr 509 tili veder-       48 311 000 mk i prissänkningsavgifter för
15159: börande medlem av statsrådet för avgivande        smör. Beloppen hittilis uppburna avgifter och
15160: av svar översänt följande av riksdagsman          erlagda prissänkningsersättningar för produ-
15161: Heimo Linna m. fl. ställda spörsmål:              centrabattsmör är alltså nästan lika stora. På
15162:                                                   grund av mjölkproduktionens säsongväxlingar
15163:          "Är Regeringen medveten om att           och det sätt på vilket prissänkningsavgifternas
15164:       hos mjölkproducenterna med stöd av          storlek bestämmes varierar också de i prissänk-
15165:       lagen om prissänkningsersättning och        ningsersättning för smör erlagda beloppen och
15166:       prissänkningsavgift för smör uppburits      prissänkningsavgifterna för smör i någon mån
15167:       närmare 10 milj. mk mera tili statens       under olika tider av året. 1 lagen stadgas
15168:       kassa än vad som behövts för prissänk-      dock, att om under någon fastställelseperiod
15169:       ningsersättningar för producentsmör,        uppburits mera i prissänkningsavgift för smör
15170:       och om så är fallet,                        än vad som behövs för finansiering av pris-
15171:          vilka åtgärder har Regeringen vid-       sänkningsersättningen för producentrabattsmör,
15172:       tagit eller ämnar den vidtaga för åter-     skall skillnaden beaktas som avdrag då pris-
15173:       bärande tili mjölkproducenterna och         sänkningsavgiften fastställes följande gång, var-
15174:       deras familjer av vad som uppburits         vid vad som erlagts för mycket blir återbetalt.
15175:       för mycket?"                                Det är sannolikt, att beloppet av de avgifter
15176:                                                   som uppbärs för april-juni kommer att över-
15177:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      skrida de erlagda ersättningamas belopp. När
15178: samt anföra följande:                             produktionen minskas under hösten, torde jäm-
15179:   Enligt lantbruksministeriets räkenskaper har    vikt före årets slut uppnås i avgiftemas och
15180: i prissänkningsersättningar för producentra-      ersättningamas totalbelopp.
15181: battsmör tili mejerierna under tiden mellan
15182:      Helsingfors den 30 juni 1970.
15183: 
15184:                                                           Lantbruksminister Nils Westermarck.
15185: Kirj.ksm. n:o 61.
15186: 
15187: 
15188: 
15189: 
15190:                                    Tuominen ym.: Sotilasvammalain mukaisen korvauksen suorit-
15191:                                       tamisesta sodanvastaisesta toiminnasta kärsimään joutuneille.
15192: 
15193: 
15194:                          E d u .s k u n n a n H e r r a P u h e mi e h e II e.
15195: 
15196:     Viime .sotien aikana maassamme teloitettiin       set lait korvauksesta miehitysajan uhreille, jotka
15197: useita henkilöitä siitä syystä, että he eivät hy-     toimintansa johdosta vapautusliikkeessä tai
15198: väksyneet sotaa, vaan katsoivat sen johtavan          kuulumisensa johdosta kommunistisiin järjestöi-
15199: demokraattisen valtiojärjestyksen tuhoon sekä         hin tai osallistumisestaan kommunistiseen toi-
15200: maamme alistamiseen Hitler-Saksan fascistiseen        mintaan olivat joutuneet kärsimään vahinkoa,
15201: järjestelmään. Toiminnallaan he tahtoivat var-        vapaudenmenetyksiä, vammautuneet, sairastu-
15202: mistaa liittoutuneiden voiton, koska he pitivät       neet tai menettäneet henkensä, ja Norjassa
15203: sitä maamme itsenäisyyden ja kansanvallan             vastaavasti . lait korvauksista niille, jotka oli-
15204: säilymisen turvana.                                   vat ottaneet osaa isänmaalliseen työhön, Norjan
15205:     Teloitettuihin verrattavina on pidettävä niitä,   tai liittolaisten sotilaalliseen toimintaan.
15206: jotka joutuivat olemaan vangittuina liittoutu-           Sodan päättymisestä on kulunut yli 25
15207: neiden fascismia vastaan käymää sotaa koh-            vuotta. Edelleenkin sodan- ja fascisminvastai-
15208: taan osoittamansa myötätunnon tai niiden hy-          sesta toiminnastaan känsimään joutuneet suo-
15209: väksi suorittamansa toiminnan johdosta sekä           malaiset on jätetty kaikkien sodasta johtuvien
15210: niitä, jotka samasta syystä kieltäytyivät mene-       korvauslakien, kuten sotilasvammalain ulko-
15211: mästä sotapalveluun ja näissä olosuhteissa me-        puolelle. He · ja heidän omaisensa ovat tulleet
15212: nettivät henkensä tai vammautuivat tai saitas-        vanhoiksi ja heidän toimeentulonsa yhä huo-
15213: tuivat pysyvästi.                                     nommaksi.
15214:     Suomessa on sodan jälkeen tunnustettu sota-          Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
15215: politiikan virheellisyys ja maamme virallisen         37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
15216: ulkopolitiikan linjaksi on hyväksytty ne              neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
15217: periaatteet, joiden puolesta fascismin ja sodan       seuraavan kysymyksen:
15218: vastustajat sodan aikana ja sitä ennen työsken-
15219:  telivät. Liittyessään Yhdistyneiden Kansakun-                  Onko Hallitus tietoinen suta, että
15220:  tien jäseneksi Suomi on myös tunnustanut sa-                Yhdistyneiden Kansakuntien hyväksy-
15221:  mat periaatteet, joiden puolesta mainitut hen-              mien periaatteiden mukaan viime sodan
15222:  kilöt joutuivat antamaan henkensä tai kärsi-                aikana toimineet ja sen johdosta hen-
15223: mään vammoja tai vapauden menetyksen.                        kensä menettäneet tai vammautuneet tai
15224:     Huolimatta useista esityksistä suomalaisille             sairastuneet suomalaiset sodanvastusta-
15225:  sodan ja fascismin vastustajille ja heidän omai-            jat ja heidän omaisensa eivät ole saa-
15226:  silleen ei ole myönnetty samanlaista korvausta              neet sotilasvammalain mukaista kor-
15227:  kuin muille sodan johdosta kärsimään joutu-                 vausta, kuten on laita yleensä Yhdisty-
15228:  neille. Tiettävästi Euroopan maissa yleensä                 neihin Kansakuntiin kuuluvissa Euroo-
15229:  tämä asia on hoidettu paremmin ja tavalla, joka             pan maissa, ja jos on,
15230:  vastaa     Yhdistyneet      Kansakunnat-järjestön              mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
15231:  periaatteita. Mm. Tanskassa on säädetty erityi-             tynyt tai ryhtyy asian johdosta?
15232:       Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1970.
15233: 
15234:                 Mirjam Tuominen.                                  Oili Suomi.
15235:                 Taisto Sinisalo.                                  Aarne Koskinen.
15236: 
15237:  E 726/70
15238: 2
15239: 
15240: 
15241: 
15242: 
15243:                        E d u s k u n n a n H e r r a P uh e m i e h e 11 e.
15244: 
15245:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            neihin Kansakuntiin kuuluvissa Euroo-
15246: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             pan maissa, ja jos on,
15247: olette 9 päivänä kesäkuuta 1970 päivätyn kir-               mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
15248: jeenne n:o 540 ohella toimittanut valtioneu-              tynyt tai ryhtyy· asian johdosta?"
15249: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen
15250: kansanedustaja Tuomisen ym. kirjallisesta kysy-      Vastauksena kysymykseen esitän hmnioit-
15251: myksestä n:o 61, jossa tiedustellaan:             taen seuraavaa:
15252:                                                      Kuten kysymyksessä todetaan, ei sodanvas-
15253:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että    taisen toimintansa johdosta vammautuneille tai
15254:        Yhdistyneiden Kansakuntien hyväksy-        sairastuneille eikä henkensä menettäneiden
15255:        mien periaatteiden mukaan viime sodan      omaisille voida suorittaa korvausta sotilasvam-
15256:        aikana toimineet ja sen johdosta hen-      malainsäädännön nojalla. Korvauksen suoritta-
15257:        kensä menettäneet tai vammautuneet tai     minen heille ei ole myöskään muun lainsäädän-
15258:        sairastuneet suomalaiset sodanvastusta-    nön perusteella tällä hetkellä mahdollista. Tä-
15259:        jat ja heidän omaisensa eivät ole saa-     män vuoksi on katsottu tarpeelliseksi toimitut-
15260:        neet sotilasvammalain mukaista kor-        taa selvitys puheena olevien henkilöryhmien
15261:        vausta,. kuten on laita yleensä Yhdisty-   korvauskysymyksistä.
15262:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1970.
15263: 
15264:                                                              Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
15265:                                                                                                    3
15266: 
15267: 
15268: 
15269: 
15270:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15271: 
15272:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Iänder som är medlemmar i Förenta
15273: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse              Nationerna, och om så är fallet,
15274: av den 9 juni 1970 nr 540 till vederbörande                  vilka åtgärder har Regeringen vid-
15275: medlem av statsrådet för avgivande av svar                 tagit eller ämnar den vidtaga i saken?"
15276: översänt avs:krift av följande av riksdagsman
15277: Tuominen m.fl. ställda skriftliga spörsmål:             Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
15278:                                                     anföra .följande:
15279:           "Är Regeringen medveten om att de            Såsom i spörsmålet konstateras, kan till den
15280:        finländska motståndare t111 krig, som        som till följd av sin antikrigsverksamhet ådra-
15281:        under det senaste kriget verkade i en-       git sig skala eller insjuknat eller till anhöriga
15282:        Jighet med de av Förenta Nationerna          tili dem som mist livet, icke erläggas ersätt-
15283:        godkända principerna och till följd där-     ning med stöd av lagen om skada, ådragen i
15284:        av förlorat livet, ådragit sig skada eller   militärtjänst. Det är icke heller för narvarande
15285:        insjuknat, och deras anhöriga, icke har      möjligt att med stöd av någon annan algstift-
15286:        erhållit ersättning i enlighet med lagen     ning erlägga ersättning till dem. Fördenskull
15287:        om skada, ådragen i militärtjänst, såsom     har man funnit det påkallat, att låta verkställa
15288:        i allmänhet varit fallet i de europeiska     en utredning angående ifrågavarande person-
15289:                                                     gruppers ersättningsfrågor.
15290:      Helsingfors den 17 september 1970.
15291: 
15292:                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen.
15293: :irj. ksm. n:o 62.
15294: 
15295: 
15296: 
15297: 
15298:                                 Rönkkö ym.: Yrittäjiä koskevasta sairausvakuutuslain tulkinnasta.
15299: 
15300: 
15301:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15302: 
15303:  Sairausvakuutuslain ( 4. 7. 1963/364) mukai-      tai maatalouden tulosta, jota on pidettävä koh-
15304: ~n päivärahan määräämisen perustaksi otetaan       tuullisena korvauksena vakuutetun ammatis-
15305: ääsäännön mukaan työkyvyttömyyden alka-            saan, liikkeessään ja maataloudesst.an suoritta-
15306: tista edeltäneen kalenterivuoden verotuksessa      masta työstä" ( SVA 8 § 1 mom), on kyseessä
15307: >detut työtulot.                                   selvä ristiriita käytännön ja sairausvakuutuslain
15308:   Mikäli vakuutetun työtulot ovat välittömästi     hengen kanssa. Lain ·tarkoituksenahan on kor-
15309: rmen sairastumista olleet olennaisesti suu-        vata osa todellisesta menetyksestä. Mikäli
15310: emmat kuin verotuksessa todetut työtulot, voi-     edellä mainituissa esimerkkitapauksissa maa-
15311: aan nämä tulot ottaa asetuksella säädetyllä        talouden'harjoittajan ja kuorma-autoilijan tehtä-
15312: 1valla päivärahan määräämisen perustaksi.          vät oHsi teetetty vieraalla, olisi vastaavasta
15313:   Tähänastinen käytäntö on osoittanut, että        työstä jouduttu maksamaan huomattavasti
15314: taatalouden harjoittajat, liikkeen- ja ammatin-    enemmän kuin mitä näiden ammatinharjoitta-
15315: arjoittajat eli kaikki itsenäiset yrittäjät ovat   jien vahvistettu työtulo osoittaa.
15316: iäneet huomattavasti heikompaan asemaan               Tämän epäkohdan pikainen korjaaminen on
15317: tkia sovellettaessa. Hyvin normaali esimerkki      välttämätöntä paitsi oikeudenmukaisuuden kan-
15318: taatalouden harjoittajasta, joka tekee omaa        nalta myös srksi, että se koskee kipeimmin
15319: rötään karjatilalla, on että hänellä on vero-      pieniä yrityksiä ja sellaisia perheyrityksiä, joi-
15320: ~ttavaa tuloa 12 000 markkaa, mutta työtulo
15321:                                                    hin yrittäjät joutuvat uhraamaan huomattavan
15322:  n vahvistettu 4 000 markaksi. Tai kuorma-         suuren työpanoksen.
15323: lltoilijan kohdalla, jolla on verotettavaa tuloa      Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
15324:  0 000 markkaa, mutta työtulo on vahvistettu       tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
15325:   000 markaksi. Tässä yhteydessä on syytä          tämme asianomaisen valtioneuvoston jäsenen
15326: 1ainita, että sairausvakuutusmaksun yrittäjät      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15327:  mtuvat maksamaan kokonaistulostaan.                          Onko Hallitus tietoinen ammatin- ja
15328:   Sairausvakuutustoimikunnilla ei ole ollut                liikkeenharjoittajan sekä maatalouden-
15329:  1ahdollisuuksia - tätä käsitystä tukevat myös             harjoittajan epäoikeudenmukaisesta ase-
15330:  mutoksenhakuasteitten päätökset - soveltaa                masta sairausvakuutuslain tulkinnassa,
15331:  setuksen 10 § 2 momenttia, vaan ne ovat                   ja jos on,
15332:  erustaneet päätöksensä verottajan ilmoitta-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
15333:  laan työtuloon. Kun tämä työtulo ei alkuun-               tynyt tai aikoo ryhtyä tämän epäkohdan
15334:  aan vastaa sitä osaa "liike- tai ammattitulosta           korjaamiseksi?
15335:     Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1970.
15336: 
15337:               Tahvo Rönkkö.                                    Matti Ruokola.
15338: 
15339: 
15340: 
15341: 
15342:   683/70
15343: 2
15344: 
15345: 
15346: 
15347: 
15348:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
15349: 
15350:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       den tuloa, jota on pidettävä kohtuullisena ko:
15351: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vauksena verovelvollisen ammatissaan, liikkee:
15352: olette kirjeellänne 9 päivältä kesäkuuta 1970       sään ja maatilataloudessaan suorittamasta työsti
15353: n:o 541 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-          Määrättäessä päivärahan suuruus sairau:
15354: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja T ahvo     vakuutuslain 16 §:n nojalla sairausvakuutu
15355: Rönkön ym. tekemän, seuraavan sisältöisen           toimikunnalla ei siis lain mukaan ole mahdoll
15356: kysymyksen:                                         suutta poiketa siitä .työtulosta, jonka verovirat
15357:            "Onko Hallitus tietoinen ammatin- ja     omaiset sairausvakuutustoimistoon ilmoittava
15358:        liikkeenharjoittajan sekä maatalouden-          Verotustiedot eivät aina osoita sitä tul<
15359:        hanjoittajan epäoikeudenmukaisesta ase-      tasoa, joka päivärahan saajalla oli ennen saira:
15360:        masta sairausvakuutuslain ·tulkinnassa,      tumistaan, koska tulot ovat saattaneet olenna
15361:        ja jos on,                                   sestikin muuttua sHtä vuodesta, jolta viimei~
15362:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-    verotustiedot ovat käytettävissä. Sen vuoksi o
15363:        tynyt tai aikoo ryhtyä tämän epäkohdan       sairausvakuutuslain 17 S: ään otettu säännö:
15364:        korjaamiseksi?"                              jonka mukaan, jos vakuutetun työtulot ov~
15365:                                                     välittömästi ennen hänen sairastumistaan ja
15366:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kuvasti olleet olennaisesti suuremmat kui
15367: taen seuraavaa:                                     edellä mainitut verotuksessa todetut työtulo
15368:    Saivausvakuutuslain 16 § :ssä on säädetty,       on vakuutetun työtulot hakemuksesta arvio
15369: että vakuutetun päivärahan suuruus määrätään        tava asetuksella säädettävällä tavalla.
15370: hänen verotuksessa todettujen työtulojensa pe-         Sairausvakuutusasetuksen 10 §:ssä on säi
15371: rusteella. Sairausvakuutusasetuksen 8 § :n mu-      detty, että jos vakuutettu haluaa saada päivi
15372: kaan työtulolla tarkoitetaan muun muassa sitä       rahan verotuksessa todettujen työtulojen ede
15373: osaa ammatti- ja liiketulosta sekä maatilatalou-    lyttämää määrää suurempana, hänen on esite
15374: den tulosta, jota on pidettävä kohtuullisena        tävä sairausvakuutustoimikunnalle työtulojaa
15375: korvauksena vakuutetun ammatissaan, liikkees-       koskeva selvitys kuudelta sairauden aiheutt:
15376: sään ja maatilataloudessaan suorittamasta työstä.   man työkyvyttömyyden alkamista edeltänee1t
15377: Asetuksen 9 §:ssä on vielä säädetty, että sai-      viimeiseltä kuukaudelta. Mikäli luotettavas
15378: rausvakuutustoimikunnan on, mikäli sairaus-         selvitetyksi katsottava <tulo kerrottuna kai
15379: vakuutuslain 17 §: stä ei muuta johdu, vahvis-      della on verotuksessa todettua työtulojen mäi
15380: tettava päivärahan määrä sen työtulon mukaan,       rää kaksikymmentä sadalta suurempi, on täm
15381: jonka perusteella tulo- ja omaisuusverolain         tulo pantava päivärahan määräämisen perw
15382: 28 §:n 1 momentin 11 kohdassa tarkoitettu           teeksi.
15383: vähennys määrätään. Verotoimiston tulee lähet-         Sairausvakuutuslain 17 § :n ja sairausvaklll
15384: tää sairausvakuutustoimistolle vuosittain vero-     tusasetuksen 10 §:n edellyttämää työtuloje
15385: velvollisista luettelo, jossa on mainittu heidän    vahvistamismenettelyä on käytetty myös liil
15386: verotuksessa todetut työtulonsa. Tulo, jonka        keen ja ammatin sekä maatalouden harjoittaja
15387: perusteella tulo- ja omaisuusverolain 28 § :n       päivärahaa määrättäessä. Näiden säännöste
15388: 1 momentin 11 kohdan vähennys eli niin              soveltaminen siis edellyttää, että vakuutett
15389: sanottu prosenttivähennys tehdään, on määri-        itse esittää luotettavan selvityksen sanotuist
15390: telty tässä lainkohdassa samalla tavalla kuin       kuuden kuukauden tuloistaan. Sairausvakuutu:
15391: työtulo sairausvakuutusasetuksen 8 §: ssä. Pro-     toimikunnan tehtävänä on harkita, mitä o
15392: senttivähennys tehdään muun muassa sellaisesta      pidettävä Iuotettavasri selvitettynä työtulon:
15393: osasta ammatti- ja liiketuloa sekä maatilatalou-    Liikkeen tai ammatin taikka maatalouden ha
15394:                                                                                                      3
15395: 
15396: joittajan kohdalla on selvitetystä kokonais-         rausvakuutusmaksu on suoritettava kunnallis-
15397: tulosta arvioitava työtulojen osuus sairaus-         verotuksessa määrättyjen veroäyrien perusteella.
15398: vakuutusasetuksen 8 §: n mukaisesti ja mikäli           Liikkeen tai ammatin tahi maatalouden har-
15399: esim. vakuutetun puoliso tai muut perheen-           joittajien on käytännössä ollut lähinnä verotus-
15400: jäsenet työskentelevät yrityksessä palkatta, jaet-   järjestelmän vuoksi joskus vaikea osoittaa sel-
15401: tava tämä tulo näiden henkilöiden kesken kun-        laista luotettavaa selvitystä työtuloistaan, jota
15402: kin työpanosta vastaavasti.                          sairausvakuutuslaki edellyttää. Hallitus tulee
15403:    Mitä tulee velvollisuuteen suorittaa sairaus-     ottamaan harkittavakseen tätä koskevien sään-
15404: vakuutusmaksua, niin on todettava, että sai-         nösten tarkistamisen.
15405:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1970.
15406: 
15407:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
15408: 4
15409: 
15410: 
15411: 
15412: 
15413:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
15414: 
15415:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           inkomst av yrke och rörelse samt inkomst av
15416: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             gårdsbruk, som bör anses utgöra skälig ersätt-
15417: velse av den 9 juni 1970 nr 541 tili veder-           ning för arbete, som skattskyldig utfört i sitt
15418: börande medlem av ,statsrådet för avgivande           yrke, sin rörelse och sitt gårdsbruk.
15419: av svar översänt följande av riksdagsman Tahvo            Vid bestämmandet av dagpennings storlek
15420: Rönkkö m. fl. undertecknade spörsmål:                 med stöd av 16 § sjukförsäkringslagen har
15421:           "Är Regeringen medveten om, att             sjukförsäkringsbestyrelse sålunda enligt lagen
15422:        yrkes- och affärsidkarna samt idkarna          icke möjlighet att avvika från den arbets-
15423:        av gårdsbruk vid sjukförsäkringslagens         inkomst, som skattemyndighet meddelat sjuk-
15424:        tolkning kommit i en orättvis ställning,       försäkringsbyrå.
15425:        och om den är det,                                 Beskattningsuppgifterna utvisar icke alltid
15426:           vilka åtgärder har Regeringen tili-         den inkomstnivå, som mottagaren av dagpen-
15427:        gripit ellet ämnar den tiligripa för av-       ning stod på före insjuknandet. Inkomsten har
15428:        hjälpande av detta missförhållande?"           kunnat undergå tili och med väsentliga föränd-
15429:                                                       ringar efter det år, från vilket de senaste
15430:    Såsom svar på detta ,spörsmål får jag vörd-        beskattningsuppgifterna härrör. Fördenskull har
15431: samt anföra följande:                                 i 17 § sjukförsäkringslagen intagits ett stad-
15432:    I 16 § sjukförsäkringslagen stadgas, att stor-     gande, enligt vilket försäkrads arbetsinkomst
15433: leken av försäkrads dagpenning bestämmes på           på ansökan skall uppskattas på sätt i förord-
15434: grundvalen av hans vid beskattningen konsta-          ning stadgas, om arbetsinkomsten omedelbart
15435: terade arbetsinkomst. Enligt 8 § sjukförsäk-          före insjuknandet fortgående var väsentligt
15436: ringsförordningen förstås med arbetsinkomst           störve än den ovan avsedda vid beskattningen
15437: bland annat den del av inkomst av yrke och            konstaterade arbetsinkomsten.
15438: rörelse samt inkomst av gårdsbruk, som bör                I 10 § sjukförsäkringsförordningen stadgas,
15439: anses utgöra skälig ersättning för avbete, som        att försäkrad, om han önskar utfå dagpenning
15440: försäkrad utfört i sitt yrke, sin rörelse och         med större belopp än den vid beskattningen
15441: sitt gårdsbruk. I förordningens 9 § stadgas           konstaterade arbetsinkomsten förutsätter, hos
15442: ytterligare, att 1sjukförsäkringsbestyrelse, förså-   sjukförsäkringsbestyrelsen skall förete utred-
15443: vitt av 17 § sjukförsäkringslagen icke annat          ning om sin arbetsinkomst under de sex måna-
15444: följer, skall fastställa dagpenningens belopp         der, som närmast föregått den av ,sjukdom
15445: enligt den arbetsinkomst, på grund av vilken          förorsakade atbetsoförmågans inträde. Är in-
15446: det i 28 § 1 mom. 11 punkten lagen om in-             komst, som bör anses tiliförlitligt utredd,
15447: komst- och förmögenhetsskatt avsedda avdraget         multiplicerad med två, tjugo procent större än
15448: bestämmes. Skattebyråerna skall årligen till          den vid beskattningen konstaterade arbets-
15449: sjukförsäkringsbyråerna insända en förteckning        inkomsten, skall förstnämnda inkomst läggas
15450: över de skattskyldiga, i viiken bör nämnas de         tili grund för dagpenningens fastställande.
15451: skattskyldigas vid beskattningen konstaterade            Det i 17 § sjukförsäkringslagen och 10 §
15452: arbetsinkomst. Den inkomst, på vilken det i           sjukförsäkringsförordningen förutsatta förfaran-
15453: 28 § 1 mom. 11 punkten lagen om inkomst-              det vid arbetsinkomstens fastställande har
15454: och förmögenhetsskatt avsedda avdraget, s.k.          anlitats även vid bestämmandet av dagpenning
15455: procentavdrag, göres, har i detta lagrum de-          tili affärs- och yrkesidkare samt idkare av
15456: finierats på samma sätt som arbetsinkomsten           gårdsbruk. Tillämpningen av dessa stadganden
15457: i 8 § sjukförsäkringsförordningen. Procent-           förutsätter således, att den försäkrade själv
15458: avdrag göres bland annat på sådan del av              företer tillförlitlig utredning om sin inkomst
15459:                                                                                                  5
15460: 
15461: under föreskrivna sex månader. På sjukförsäk-        Vad beträffar skyldigheten att erlägga sjuk-
15462: ringsbestyrelsen ankommer att överväga vad        försäkringspremie kan konstateras, att sjuk-
15463: som skall anses utgöra tillförlitligt utredd      försäkringspremien skall erläggas på grundvalen
15464: arbetsinkomst. Då det gäller affärs- och yrkes-   av antalet skattören, som vid kommunalbe-
15465: idkare samt idkare av gårdsbruk skall av den      skattningen påförts den försäkrade.
15466: utredda totalinkomsten uppskattas arbetsin-          Det har ibland, närmast på grund av beskatt-
15467: komstens andel enligt 8 S sjukförsäkringsför-     ningssystemets natur, i praktiken visat sig svårt
15468: ordningen och, om t.ex. den försäkrades make      för affärs- och yrkesidkarna samt idkarna av
15469: eller andra medlemmar av hans familj arbetar i    gårdsbruk att förete sådan tillförlitlig utred-
15470: företaget utan lön, hur denna inkomst bör         ning om arbetsinkomsten, som förutsättes i
15471: fördelas mellan vederbörande för att envar        sjukförsäkringslagen. Regeringen kommer att
15472: persons inkomst skall motsvara hans arbets-       taga i övervägande en revidering av stadgan-
15473: insats.                                           dena rörande detta.
15474:      Helsingfors den 3 september 1970.
15475: 
15476:                                                   Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
15477: Kirj. ksm. n:o 63.
15478: 
15479: 
15480: 
15481: 
15482:                                  Mattila ym.: Yhteisöiltä maata vuokranneiden epäoikeuden-
15483:                                     mukaisesta asemasta markkinoimismaksun suhteen.
15484: 
15485: 
15486:                         E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
15487: 
15488:    Maaliskuun 24 päivänä annettu laki maidon       tuisi varsin suuritöiseksi. Myöskään maatalous-
15489: ja vehnän markkinoimismaksusta annetun lain        tuotannon supistamispyrkimysten kannalta yli-
15490: muuttamisesta johti sitä käytäntöön sovellet-      määräisen markkinointimaksun periminen vähä-
15491: taessa useihin tulkinnallisiin epäkohtiin. Nämä    varaisilta viljelijöiltä ei ole paikallaan. Kun ei
15492: lain alkuperäisen tarkoituksen vastaiset tulkin-   voida pitää oikeudenmukaisena ja lain tarkoi-
15493: nat kohdistuivat sellaisiin viljelijöihin, jotka   tusta vastaavana, että varsinainen viljelijä-
15494: ovat vuokranneet yhteisöjen maita tai ovat         väestö joutuisi maksamaan lisättyä markkinoi-
15495: yhteislaitumien osakkaita.                         mismaksua, ei sitä tulisi periä sellaiselta
15496:    Eduskunnalle 29. 5. 1970 annetussa maidon       vuokramieheltä, joka saa pääasiallisen toimeen-
15497: ja vehnän markkinoimismaksulain muutosesi-         tulonsa maatilataloudesta.
15498: tyksessä on eräiltä osin otettu huomioon tul-         Edellä esitetyn ja VJ:n 37 §:n 1 momentin
15499: kinnallisiin kohtuuttomuuksiin johtaneet puut-     perusteella esitämme valtioneuvoston asian-
15500: teellisuudet. Markkinoimismaksulain muutos-        omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
15501: esityksen ei kuitenkaan, siltä osin kuin se kos-   myksen:
15502: kee uuden vuokramiehen asemaa, voida katsoa
15503: olevan tyydyttävä. Muutosesityksen mukaan                    Onko Hallitus tietoinen sllta, että
15504: lisätyn markkinoimismaksun joutuisivat mak-               maidon ja vehnän markkinoimismaksun
15505: samaan ne viljelijät, jotka ovat 10. 2. 1970 tai          muuttamisesta annetun lain soveltami-
15506: sen jälkeen tehneet uuden vuokrasopimuksen                nen siten kuin hallituksen esityksessä
15507: jonkin muun yhteisön kuin valtion kanssa.                 esitetään jättää ulkopuolelleen kaikki
15508: Ylimääräinen markkinoimismaksu perittäisiin               ne vuokraviljelijät, jotka ovat vuokran-
15509: vain siltä osin kuin tuotantoa on tapahtunut              neet maata muilta yhteisöiltä kuin val-
15510: yhteisöitä vuokratulla alueella. Lisätyn markki-          tiolta ja näin aiheuttaa epäoikeuden-
15511: noimismaksun periminen siitä osasta maitoa ja             mukaisuutta ja ettei laki alunperinkään
15512: vehnää, joka tuotosmäärät peltoalalla suhteelli-          ole vastannut Eduskunnan ilmaisemaa
15513: sesti jakaen on peräisin yhteisöitä vuokratulta           kantaa, ja jos on,
15514: alueelta olisi käytännössä kuitenkin erittäin                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15515: hankalaa ja säännösten valvominen muodos-                 ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
15516:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1970.
15517: 
15518:                Matti Mattila.                                  Eino Lottanen.
15519: 
15520: 
15521: 
15522: 
15523: E 651/70
15524: 2
15525: 
15526: 
15527: 
15528: 
15529:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e II e.
15530: 
15531:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin        yhteisöiltä maata vuokranneet, jotka olivat teh-
15532: nojalla ovat kansanedustaja Mattila ym. esittä-     neet vuokrasopimuksen ennen helmikuun 10
15533: neet valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-      päivää 1970. Tämän lisäksi lakiin otettiin huo-
15534: tattavaksi seuraavan kysymyksen:                    jennussäännös, jonka nojalla tuottajilla, siis
15535:                                                     myös vuokraviljelijöillä, on mahdollisuus tie-
15536:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että      tyin edellytyksin vapautua joko kokonaan tai
15537:        maidon ja vehnän markkinoimismaksun          osaksi vehnän lisätyn markkinoimismaksun
15538:        muuttamisesta annetun lain soveltami-        suorittamisesta tai saada valtiolta joko koko-
15539:        nen siten kuin hallituksen esityksessä       naan tai osaksi takaisin korotettuna kannettua
15540:        esitetään jättää ulkopuolelleen kaikki       maidon markkinoimismaksua vastaava määrä.
15541:        ne vuokraviljelijät, jotka ovat vuokran-        Niin kuin ed. Mattilan ym. kysymyksessä
15542:        neet maata muilta yhteisöiltä kuin val-      todetaan, jäi maidon ja vehnän markkinoimis-
15543:        tiolta ja näin aiheuttaa epäoikeuden-        maksusta annettuun lakiin edellä selostettujen
15544:        mukaisuutta ja ettei laki alunperinkään      muutosten jälkeenkin sellaisia epäkohtia, joi-
15545:        ole vastannut Eduskunnan ilmaisemaa          den korjaamista pidettiin tarpeellisena. Viime
15546:        kantaa, ja jos on,                           toukokuun 29 päivänä Eduskunnalle annettu
15547:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ja siellä parhaillaan käsiteltävänä oleva ehdotus
15548:        ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?"             laiksi maidon ja vehnän markkinoimismaksusta
15549:                                                     annetun lain muuttamisesta sisältää erityisesti
15550:                                                     vuokraviljelijöiden aseman parantamista tar-
15551:    Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu         koittavia säännöksiä. Niinpä valtiolta maata
15552: toimialaani valtiovarainministerinä, esitän kysy-   vuokranneet tuottajat eivät kuuluisi ollenkaan
15553: mykseen vastauksenani kunnioittaen seuraavaa:       korotettujen markkinoimismaksujen piiriin.
15554:    Kun maidon ja vehnän markkinoimismak-            Ennen 10 päivää helmikuuta 1970 yhteisön
15555: susta annettua lakia viime keväänä muutettiin       kanssa tehdyn vuokrasopimuksen uudistajat
15556: siten, että yhteisöt joutuivat korotetun markki-    vapautuisivat myöskin korotetuista markkinoi-
15557: noimismaksun alaisiksi, oli tarkoituksena voi-      mismaksuista. Lisäksi lakiin sisältyvää huojen-
15558: makkaasti rajoittaa maidon ja vehnän tuotta-        nussäännöstä ehdotettiin muutettavaksi jousta-
15559: mista yhteisöjen omistamilla tiloilla. Tämän tar-   vammaksi.
15560: koitusperän turvaamiseksi pidettiin välttämättö-       Mikäli edellä selostetut muutosehdotukset
15561: mänä sellaisten säännösten ottamista lakiin,        hyväksytään Eduskunnassa, ei maidon ja veh-
15562: joiden avulla korotetun markkinoimismaksun          nän markkinoimismaksusta annettuun lakiin
15563: vaikutuksista vapautuminen antamalla maata          voida katsoa jäävän sellaisia epäkohtia, jotka
15564: vuokralle estettäisiin. Lainmuutoksen vaikutus-     hallituksen taholta antaisivat aihetta enempiin
15565: piirin ulkopuolelle jäivät kuitenkin sellaiset      toimenpiteisiin.
15566:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1970.
15567: 
15568:                                                           Valtiovarainministeri Päiviö Hetemäki.
15569:                                                                                                   3
15570: 
15571: 
15572: 
15573: 
15574:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15575: 
15576:    Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen       legoavta1 vilket ingåtts före den 10 februari
15577: har riksdagsman Mattila m.fl. tili vederbörande    1970. Dessutom intogs i lagen ett stadgande
15578: medlem av :statsrådet för avgivande av svar        som innebör lättnad såtilivida, att en produ-
15579: ställt fö1jande spörsmå1:                          cent, alltså även en odlare av arrendejord, har
15580:                                                    möjlighet att under vissa förutsättningar he1t
15581:            "Är Regeringen medveten om att          eller delvis bli fri skyldigheten att betala ökad
15582:        tiliämpning av 1agen angående ändring       marknadsföringsavgift för vete ellet helt eller
15583:        av lagen om marknadsföringsavgift för       delvis av staten återfå ett belopp, som mot-
15584:        mjö1k och vete på det sätt som föreslås     svarar marknadsföringsavgift för mjölk som
15585:        i Regeringens proposition skulle komma      uppburits med förhöjt belopp.
15586:        att förfördela alla de odlare av arrende-       Såsom riksdagsman Mattila m.fl. i sitt spörs-
15587:        jord som har arrenderat jord av annat       mål konstaterar, kom lagen om marknads-
15588:        samfund än staten och sålunda leda tili     föringsavgift för mjölk och vete att ännu efter
15589:        orättvisa och att 1agen inte heller i sin   ovan relaterade ändringar vara behäftad med
15590:        ursprungliga form har överensstämt          sådana brister som det ansågs nödvändigt att
15591:        med den ståndpunkt Riksdagen har            avhjälpa. Det förslag tili ändring av lagen om
15592:        givit uttryck åt, och om så är fallet,      marknadsföringsavgift för mjölk och vete som
15593:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    den 29 maj detta år avgavs tili Riksdagen
15594:        taga tili förbättrande av situationen?"     och som bäst behandlas där innehåller speciellt
15595:                                                    stadganden som är avsedda att förbättra arren-
15596:   Då :saken gäller mitt verksamhetsområde i        deodlares ställning. Sålunda skulle de produ-
15597: min egenskap av finansminister, får jag såsom      center som har arrenderat jord av staten inte
15598: svar på spörsmålet vördsamt anföra följande:       alls vara skyldiga att betala förhöjda marknads-
15599:    När lagen om marknadsföringsavgift för          föringsavgifter. De som före den 10 februari
15600: mjölk och vete sistlidna vår ändrades så, att      1970 förnyat legoavtal med samfund skulle
15601: samfunden hlev underkastade förhöjd mark-          likaså befrias från skyldighet att betala för-
15602: nadsföringsavgift, var avsikten att kraftigt be-   höjda marknadsföringsavgifter. Det stadgande
15603: gränsa produktionen av mjö1k och vete på de        angående Iättnader, som ingår i lagen, föreslogs
15604: lägenheter som ägs av samfund. För att detta       dessutom bli ändrat så, att det skulle kunna
15605: mål skulle uppnås, ansågs det nödvändigt att       tiliämpas smidigare.
15606: i 1agen intaga stadganden med stöd av vilka            Om de förslag tili lagändringar för vilka
15607: det skulle bli möjligt att hindra försök att       ovan redogjorts blir antagna av Riksdagen,
15608: undgå verkningarna av den förhöjda marknads-       kan lagen om marknadsföringsavgift för mjölk
15609: föringsavgiften genom utarrendering av jord.       och vete inte längre anses leda tili sådana miss-
15610: Utanför lagändringens verkningskrets föll lik-     förhållanden som skulle giva anledning tili
15611: väl de som arrenderat jord av samfund genom        vidare åtgärder från ,regeringens sida.
15612:       Helsingfors den 23 juni 1970.
15613: 
15614:                                                                 Finansminister Päiviö Hetemäki.
15615: Kirj. ksm. n:o 64.
15616: 
15617: 
15618: 
15619: 
15620:                                  Voutilainen ym.: Metsäopetuksen puutteista ja vaikeuksista.
15621: 
15622: 
15623:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15624: 
15625:    Maassamme on tällä hetkellä toiminnassa             a. metsäkouluasteelta ei ole suoraa nousu-
15626: yhteensä seitsemän metsäteknikoita valmistavaa      johteista linjaa opistoasteelle ja että
15627: opistoa, joista yksi valmistaa lisäksi puutalous-      b. metsätyöntekijäin ja metsänomistajain
15628: teknikoita, kolme metsätyönjohtajakoulua, kaik-     opetusta antavien oppilaitosryhmien välinen
15629: kiaan 19 metsäkoulua, joista kahdeksan on           yhteistoiminta on puutteellista sekä kouluver-
15630: tarkoitettu metsätyöntekijöille ja yhdentoista      kon suunnittelun että opetustoimen hoitamisen
15631: päätoimintasuuntana on antaa opetusta met-          osalta samalla, kun kosketus maatalouden oppi-
15632: sänomistajille tai sellaisiksi aikoville. Viime     laitoksissa annettavaan metsäopetukseen on
15633: mainituista on kymmenen piirimetsälautakun-         vaillinaista.
15634: tien omistuksessa tai hallinnassa ja yksi val-         3. Neuvontatyön taloudenpidon vaikeutumi-
15635: tion omistama ja johtama.                           nen yhdessä metsälautakuntasäädöksien asetta-
15636:    Edellä luetellut 29 metsäoppilaitosta ovat       mien rajoitusten kanssa ovat tehneet piirimetsä·
15637: vuodesta 1965 lähtien toimineet niistä yhtei-       lautakunnan omistuksessa olevan kymmenen
15638: sesti annetun lain ja sen nojalla annettujen        metsäkoulun talouden hoitamisen omistajilleen
15639: asetusten pohjalla. Aikaisemmin vain metsä-         ylivoimaiseksi.
15640: teknikoita valmistavia oppilaitoksia varten oli
15641: olemassa oma lainsäädäntö.                             4. Yksityisluontoisille metsäkouluille välttä-
15642:    Kuluneet viisi vuotta ovat osoittaneet, että     mättömien omien opetus- ja harjoitusmetsien
15643: metsäopetuksen rahoituksen vakaannuttamiseksi       hankintaan ei ole osoitettu varoja.
15644: ja opetustoimen tehostamiseksi tarkoitettu lain-       5. Lainsäädännöllä jäykistetty opetuksen
15645: säädäntö kaipaa kuitenkin monin kohdin muu-         järjestely mm. opetuksen jakaminen koulumuo-
15646: toksia ja tarkennuksia ja että koko metsäope-       toiseen ja kurssimuotoiseen, vaikeuttaa työtä
15647: tustoimen järjestelyissä on vielä toivomisen        ja pienentää koulujen läpäisykykyä.
15648: varaa.                                                 Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
15649:                                                     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
15650:    Tärkeimmät korjausta kaipaavat pulmat ovat       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
15651: seuraavat:                                          kysymyksen:
15652:    1. Metsäopetuksen kehittämisen tueksi ei
15653: ole suoritettu riittävän laaja-alaisia koulutus-               Onko Hallitus tietoinen metsäopetuk-
15654: tarvetutkimuksia, joita yleisesti pidetään kai-             sen puutteista ja vaikeuksista, ja jos on,
15655: ken opetuksen kehittämisen perustana.                          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15656:    2. Metsäopetus on koordinoimatonta mm.                   niiden selvittämiseksi ryhtyä?
15657: siten, että
15658:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1970.
15659: 
15660:                U. H. Voutilainen.                               Uljas Mäkelä.
15661:                Urho E. Knuuti.                                  Kaisa Raatikainen.
15662:                Valde Nevalainen.                                Keijo Suksi.
15663:                Bror Lillqvist.                                  Matti Ahde.
15664: 
15665: 
15666: 
15667: E 670/70
15668: 2
15669: 
15670: 
15671: 
15672: 
15673:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15674: 
15675:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           säalan koulutusta maatalousoppilaitoksissa. Kou-
15676: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      lutustarvetutkimuksen suorittaminen ei näin
15677: mies, olette kirjeellänne 12 päivältä kesäkuuta      ollen ole metsänomistajien kohdalla kiireellistä,
15678: 1970 n:o 562 lähettänyt valtioneuvoston asian-       vaan ensiksi tulisi olla oikeat tiedot käytet-
15679: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         tävissä nimenomaan heidän koulutushalukkuu-
15680: Voutilaisen ym. tekemän seuraavansisältöisen         destaan ja sen lisäämismahdollisuuksista.
15681: kysymyksen:                                              Metsätyöntekijät ovat maassamme pääosal-
15682:                                                      taan kouluttamattomia tai vain vähäisen am-
15683:           "Onko Hallitus tietoinen metsäope-         mattikoulutuksen saaneita, mistä syystä heidän
15684:        tuksen puutteista ja vaikeuksista, ja jos     koulutustarpeensa ylittää nykyiset koulutusmah-
15685:        on,                                           dollisuudet. Näiden mahdollisuuksien lisäämi-
15686:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       seksi olisi koulutustoimintaa laajennettava kui-
15687:        niiden selvittämiseksi ryhtyä?"               tenkin edellyttäen, että metsätyöntekijöiden
15688:                                                      palkkausolot ja työn jatkuvuuden turvaaminen
15689:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kehittyvät siinä määrin, että myös koulutus-
15690: taen seuraavaa:                                      halukkuus lisääntyy.
15691:    Kysymyksen perusteluissa esitetään korjausta          Kysymyksen perusteluissa lausutaan edelleen,
15692: kaipaavana pulmana muun muassa, että metsä-          että metsäopetus on koordinoimaton siten,
15693: opetuksen kehittämisen tueksi ei ole suoritettu      että metsäkouluasteelta ei ole suoraa nousu-
15694: riittävän laaja-alaisia koulutustarvetutkimuksia.    jobtoista linjaa opistoasteelle. Jos nousujobtoi-
15695: Metsäntutkimuslaitos suoritti vuonna 1968            sella linjalla ymmärretään sitä, että metsäkoulun
15696: koulutustarvetutkimuksen metsänhoitajien, met-        ( tai vastaavan) suorittaneella tulee olla mah-
15697: säteknikoiden ja metsätyönjohtajien osalta pää-      dollisuus päästä seuraavan asteen oppilaitok-
15698: asiassa yksityisin varoin. Tämä selvitys perustui    seen, on tällainen nousujobtoinen linja ole-
15699: työnantajien silloisen laskusuhdanteen vallitessa    massa, tosin sellaisin rajoituksin, että opistoon
15700: antamiin tietoihin, jolloin asian arvostelussa       pyrkiväliä tulee olla joko keskikoulutodistus
15701: tuli ratkaisevasti esille vaikeutuneet taloudelli-   tai vastaava suoritus kolmessa-neljässä ai-
15702: set mahdollisuudet nyt kysymyksessä olevien          neessa, nimittäin matematiikassa, äidinkielessä
15703: metsäammattimiesten palkkaamiseen. Ilmeisesti        ja yhdessä tai kahdessa muussa kielessä.
15704: ainakin osaksi oli tämän selvityksen tulosten            Kysymyksen perusteluissa pidetään eräänä
15705: seurauksena, että koulutettavaksi suunniteltua       korjausta kaipaavana pulmana, että metsätyön-
15706: metsäteknikoiden ja metsätyönjohtajien määrää        tekijäin ja metsänomistajien opetusta antavien
15707: tilapäisesti alennettiin.                            oppilaitosryhmien välinen yhteistoiminta on
15708:    Maatalousministeriössä, metsähallituksessa ja     puutteellista sekä kouluverkon suunnittelun
15709: Keskusmetsälautakunta Tapiossa on arvioitu,          että opetustoimen hoitamisen osalta. Kouluver-
15710: että ainakin 4 000-6 000 metsänomistajaa olisi       kon suunnittelun suhteen on huomattava, että
15711: vuosittain koulutettava. Kun koulutusalttius         kysymys on kokonaan eri henkilöryhmille
15712: on ollut monilla seuduilla heikkoa, on täten         annettavasta, eri päämääriä varten tarkoitetusta
15713: saatu koulutettua kuitenkin ainoastaan noin          opetuksesta, minkä lisäksi opetuksen tarve
15714: 400 metsänomistajaa vuosittain mahdollisuuk-         maan eri osissa poikkeaa toisistaan. Näin ollen
15715: sien riittäessä ainakin 500 metsänomistajan          pääosaltaan yksityisten metsäkoulujen ja val-
15716: kouluttamiseen metsäoppilaitoksissa. Lisäksi         tion omistamien metsätyökoulujen yhteistoi-
15717: saa vuosittain noin 1 600 metsänomistajaa met-       minnan lisäämispyrkimyksen esteeksi on muo-
15718:                                                                                                   3
15719: 
15720: dostunut eri tarkoitusperiä palveleva opetus. Jos   myöntää avustusta ja lainaa harjoitusmetsän
15721: asiaa tarkastellaan puhtaasti opetuksellisessa      hankkimista varten. Metsähallitus onkin esit-
15722: mielessä, niin näiden koulumuotojen yhdistämi-      tänyt, että avustuksen ja lainan myöntämistä
15723: nen samoihin kouluihin eri linjoiksi olisi pai-     varten sanottuun tarkoitukseen otettaisiin vuo-
15724: kallaan.                                            sien 1967 ja 1968 tulo- ja menoarvioon määrä-
15725:    Kysymyksen perustelujen mukaan on piiri-         raha sekä yksistään lainan myöntämistä varten
15726: metsälautakuntien omistuksessa olevan kym-          vuoden 1969 tulo- ja menoarvioon, mutta
15727: menen metsäkoulun talouden hoitaminen käy-          nämä esitykset eivät ole johtaneet tulokseen.
15728: nyt omistajilleen ylivoimaiseksi. Näiden oppi-         Kysymyksen perusteluissa esitetään lopuksi,
15729: laitosten menoista on valtio viime vuosina suo-     että opetuksen jakaminen koulumuotoiseen ja
15730: rittanut noin 85 %, mikä määrä on korkeim-          kurssimuotoiseen vaikeuttaa työtä ja pienentää
15731: pia maassamme ottaen huomioon sekä ammatti-         koulujen läpäisykykyä. Metsäoppilaitoksista
15732: että muunkin koulutuksen. Yksityisten metsä-        annetuilla säädöksillä on eri opetusmuodoille
15733: koulujen vaikean taloudellisen aseman joh-          annettu omat päätehtävänsä. Säännösten edel-
15734: dosta metsäkoulujen hallinto- ja taloustoimi-       lyttämä koulumuotoisen oppijakson vähimmäis-
15735: kunta on 26 päivänä marraskuuta 1969 val-           pituus, 100 työpäivää, on muiden oppilaitosten
15736: mistuneessa mietinnössään ehdottanut, että val-     oppijaksoihin verrattuna lyhyimpiä. Koulumuo-
15737: tion avustuksena annettaisiin piirimetsälauta-      toisen opetuksen lisäksi metsäkouluissa voi-
15738: kunnan omistamille oppilaitoksille se osa yllä-     daan järjestää kurssimuotoista opetusta 88 päi-
15739: pitomenoista, joka metsäoppilaitoksen toimin-       vän aikana vuodessa. Voimassa olevan lain-
15740: nasta saatavien tulojen ja oppilaitoksen harjoi-    säädännön ei voida katsoa rajoittavan kurssi-
15741: tusmetsien tuoton lisäksi on tarpeen.               toimintaa. Lukuisampien kurssien järjestämistä
15742:    Kysymyksen perusteluissa on edelleen lau-        - myös päällekkäistoimintana oppilaitoksessa
15743: suttu, että yksityistuontoisille metsäkouluille     sekä oppilaitoksen toimesta muualla - rajoit-
15744: välttämättömien omien opetus- ja harjoitus-         taa sekä opettajien että varojen puute.
15745: metsien hankintaan ei ole osoitettu varoja.            Maatalousministeriön yhteydessä oleva met-
15746: Metsäoppilaitoksista annetun asetuksen ( 82/        säoppilaitosten neuvottelukunta on tietoinen
15747: 65) 32 § :n mukaan yksityisluontoisilla oppi-       niistä metsäopetuksen puutteista ja vaikeuk-
15748: laitoksilla tulee käytännöllisen opetuksen an-      sista, joihin kysymyksen perusteluissa viita-
15749:  tamista varten olla käytettävänään riittävästi     taan ja tullee neuvottelukunta lähiaikoina niitä
15750: harjoitusmetsää joko sopimukseen nojautuvan         käsittelemään. Myös metsäkoulujen hallinto-
15751:  käyttöoikeuden perusteella tai oppilaitoksen       ja taloustoimikunta on mietinnössään käsitellyt
15752: omistajan omistuksessa. Saman pykälän mukaan        eräitä kysymyksen perusteluissa esitettyjä seik-
15753: oppilaitoksen omistajalle voidaan tulo- ja meno-    koja. Tämä mietintö on käsittelyn alaisena
15754:  arviossa tarkoitukseen osoitetuista varoista       maatalousministeriössä.
15755:       Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1970.
15756: 
15757:                                                           Maatalousministeri Nils Westermarck.
15758: 4
15759: 
15760: 
15761: 
15762: 
15763:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15764: 
15765:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ungefär 1 600 skogsägare utbildning i skogs-
15766: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          branschen vid lantbruksläroanstalterna. Det
15767: velse av den 12 juni 1970 nr 562 tili veder-       brådskar sålunda inte med undersökningen av
15768: börande medlem av statsrådet för avgivande         utbildningsbehovet i fråga om skogsägare, utan
15769: av svar översänt följande av riksdagsman Vou-      först borde riktiga uppgifter linnas att tiligå
15770: tilainen m.fl. ställda spörsmål:                   just beträffande deras utbildningsviliighet och
15771:                                                    möjligheterna att öka den.
15772:           "Är Regeringen medveten om bris-            Största delen av skogsarbetarna i vårt land
15773:        terna och svårigheterna i forstunder-       har ingen eller endast en ringa yrkesutbildning,
15774:        visningen, och om så är fallet,             varför deras utbildningsbehov överstiger nuva-
15775:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     rande utbildningsmöjligheter. För att dessa möj-
15776:        taga för att de skall bli avhjälpa?"        ligheter skall kunna ökas, borde utbildnings-
15777:                                                    verksamheten utvidgas, likväl under förutsätt-
15778:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ning, att skogsarbetarnas löneförhållanden ut-
15779: samt anföra följande:                              vecklas och en fortgående arbetstillgång så att
15780:    I spörsmålets motivering anföres bland          även intresset för utbildning ökar.
15781: annat såsom en svårighet som borde avhjälpas,         I spörsmålets motivering sägs vidare, att
15782: att det icke tili stöd för forstundervisningens    forstundervisningen icke är koordinerad så,
15783: utvecklande har utförts tillräckligt vittom-       att det skulle finnas en progressiv linje direkt
15784: fattande undersökningar angående utbildnings-      från forstskolstadiet tili forstinstitutsstadiet.
15785: beOOvet. Skogsforskningsinstitutet utförde år      Om med progressiv linje avses, att en person
15786: 1968, huvudsakligen med privata medel, en          som har genomgått forstskola (ellet liknande}
15787: undersökning om utbildningsbehovet i fråga         bör ha möjlighet att komma tili följande högre
15788: om forstmästare, forsttekniker och skogsarbets-    läroanstalt, så finns det en dylik linje, visser-
15789: ledare. Denna utredning baserade sig på de         ligen med den inskränkningen, !ltt den som
15790: uppgifter arhetsgivarna lämnat under då rå-        söker inträde vid institut bör ha antingen
15791: dande lågkonjunktur, varvid de försvårade          mellanskolebetyg eller motsvarande kunskaper
15792: ekonomiska möjligheterna att avlöna nu ifråga-     i tre--fyra ämnen, nämligen i matematik,
15793: varande skogsfackmän på ett avgörande sätt         modersmålet och i ett eller två andra språk.
15794: inverkade på bedömningen av frågan. Tydligen          Ett problem som borde lösas är enligt
15795: var det åtminstone delvis en följd av resultaten   spörsmålets motivering, även den omständig-
15796: av denna utredning, att det antal forsttekniker    heten, att samarbetet mellan de läroanstalts-
15797: och skogsarbetsledare, som man planerat att        grupper som meddelar undervisning för skogs-
15798: utbilda, tilifälligt minskades.                    arbetare och de som meddelar undervisning
15799:    I lantbruksministeriet, forststyrelsen och      för skogsägare är bristfällig såväl i fråga om
15800: centralskogsnämnden Tapio har man beräknat,        planeringen av skolnätet som i fråga om hand-
15801: att åtminstone 4 000-6 000 skogsägare årligen      havandet av undervisningen. Vad planeringen
15802: borde utbildas. Då intresset för uthildning i      av skolnätet beträffar hör det beaktas, att
15803: många trakter har varit svagt, har emellertid      det är fråga om undervisning för helt olika
15804: endast ungefär 400 skogsägare årligen fått         persongrupper och för olika ändamål, var-
15805: utbildning, medan det skulle ha funnits möjlig-    jämte undervisningsbehovet är olika i olika
15806: heter att utbilda åtminstone 500 skogsägare        delar av landet. Sålunda utgör det ett hinder
15807: i forsdäroanstalterna. Dessutom erhåller årligen   för strävandena att öka samarbetet mellan de
15808:                                                                                                 s
15809: i huvudsak privata forstskoloma och de av           beviljas understöd och lån för anskaffning av
15810: staten ägda skogsarbetsskoloma att undervis-       övningsskog. Därför har forststyrelsen före-
15811: ningen tjänar olika ändamål. Om man skär-          slagit, att i statsförslagen för åren 1967 och
15812: skådar saken ur rent pedagogisk synpunkt,           1968 skulle intagas ett anslag för beviljande
15813: vore det på sin plats att förena .dessa skol-      av understöd och lån för sagda ändamål samt
15814: former tili olika linjer i samma skolor.           i statsförslaget för år 1969 ett anslag enbart
15815:     Enligt spörsmålets motivering har skötseln     för beviljande av lån, men dessa förslag har
15816: av ekonomin vid de tio forstskolor, som ägs        icke lett tili resultat.
15817: av distriktsskogsnämnder, blivit ägama över-           I spörsmålets motivering anföres tili slut,
15818: mäktig. Av utgiftema för dessa läroinrätt-         att en indelning av undervisningen i under-
15819: ningar har staten under de senaste åren erlagt      visning i skolform och undervisning i kursform
15820: ungefär 85 %, vilket hör tili de största belopp    f?rsvårar arbetet och minskar skolomas kapa-
15821: som beviljats för utbildning i vårt land, yrkes-   cttet. Genom stadgandena om forstläroanstalter
15822: och annan utbildning medräknad. På grund av        har olika undervisningsformer givits sina spe-
15823: de privata forstskolomas svåra ekonomiska          ciella huvuduppgifter. Den minimilängd för
15824: ställning har kommitten för forstskolomas för-     en lärokurs som förutsättes i stadgandena,
15825: valtning och ekonomi i sitt betänkande, som         100 arbetsdagar, är jämförd med andra läro-
15826: blev färdigt den 26 november 1969 föreslagit,      inrättningars lärokurser, en av de kortaste.
15827: att de läroinrättningar, som ägs av distrikts-     Förutom undervisning i skolform kan i forst-
15828: skogsnämnder, skulle få statsunderstöd tili        skolorna anordnas undervisning i kursform
15829:  täckande av den del av de nödiga underhålls-      under 88 dagar av året. Gällande lagstiftning
15830: kostnaderna som icke :kan bestridas med in-        kan icke anses begränsa kursverksamheten.
15831: komstema av forsdäroanstaltens verksamhet          Anordnandet av ännu flera kurser - även
15832: och intäkterna från läroinrättningens övnings-     parallell - med verksamheten i läroinrättning
15833: skogar.                                            samt på åtgärd av läroinrättning på annat håll
15834:      I spörsmålets motivering sägs vidare, att     - begränsas såväl av brist på lärare som
15835:  medel icke har anvisats för anskaffning av        av brist på medel.
15836:  nödvändiga undervisnings- och övningsskogar          Delegationen för forstläroanstaltema vid
15837:  tili privata forstskolor. Enligt 32 § förord-     lantbruksministeriet är medveten om de brister
15838: ningen om forsdäroanstalter ( 82/65) skall         och svårigheter inom forstundervisningen, tili
15839: läroanstalter av privat natur för meddelande av    vilka hänvisas i spörsmålets motivering, och
15840:  praktisk undervisning förfoga över tillräcklig    delegationen torde inom den närmaste fram-
15841:  övningsskog, ti1l viiken anstalten har på avtal   tiden komma att behandla dem. Även kom-
15842:  grundad nyttjanderätt elier som äges av läro-     mitten för forstskolomas förvaltning och eko-
15843:  anstaltens ägare. Enligt samma paragraf kan       nomi har i sitt betänkande behandlat vissa
15844:  ägare av läroanstalt inom ramen för ett i         omständigheter som anförts i spörsmålets moti-
15845:  statsförslaget för ändamålet upptaget anslag      vering. Detta betänkande är under behandling
15846:                                                    i lantbruksministeriet.
15847:      Helsingfors den 10 juli 1970.
15848: 
15849:                                                          Lantbruksminister Nils Westermarck.
15850: 
15851: 
15852: 
15853: 
15854: E 670/70
15855: J(irj. ksm. n:o 6.5.
15856: 
15857: 
15858: 
15859: 
15860:                                    Vaittinen ym.: Suomen Taiteilijat r.y:n valtionavustusanomuksen
15861:                                        hylkäämisestä.                               ·
15862: 
15863: 
15864: 
15865:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
15866: 
15867:    Kuvataidejärjestöjen valtionavustuksia tälle            Valtion kuvataidetoimikunnan avustuksen
15868: vuodelle jaettaessa jätettiin Suomen Taiteilijat        epäämisperustelut eivät ole, kuten edellä mai-
15869: ry. avunsaajien ulkopuolelle. Valtionavustusten         nitusta käy selville, asiallisia eivätkä millään
15870: jaosta opetusministeriölle ehdotuksen tehnyt            tavalla ominaisia pelkästään Suomen Taiteili-
15871: valtion kuvataidetoimikunta ei puoltanut Suo-           jat ry:lle. Perustelut sellaisenaan soveltuvat
15872: men Taiteilijat ry:n valtionapua pitäen perus-          kaikkiin valtionavustusta anoneisiin taiteilija-
15873: teenaan näkemystä, että Suomen Taiteilijat ry           seuroihin ja niiden perusteella olisi voitu kaik-
15874: on lähinnä harrastelijaluontoinen näyttelyryh-          ki anojat joko jättää ilman valtionavustusta tai
15875: män tavoin toimiva yhdistys. Apurahojen jaon            myöntää kaikille anojille avustukset. Herättää-
15876: lopullisesti suorittanut opetusministeriö on sit-       kin hämmästystä ja epätietoisuutta, mitkä ovat
15877: ten tämän perusteella jättänyt Suomen T aitei-          olleet ne todelliset syyt, joiden perusteella ope-
15878: lijat ry:n avustusta anoneiden joukosta miltei          tusministeriö on evännyt valtionavustuksen
15879: ainoana yhdistyksenä ilman valtionavustusta.            pelkästään Suomen Taiteilijat ry:ltä.
15880:     Valtion kuvataidetoimikunnan lausuntoa voi-            Kun lähemmin tarkastelee luetteloa niistä
15881: daan kritisoida moneltakin taholta. Valtaosa            taiteilijaseuroista ja -liitoista, joille opetusmi-
15882: maamme eri taiteilijaliittymiin kuuluvista ku-          nisteriö on tänä vuonna myöntänyt valtion-
15883: vataiteilijoista ansaitsee jokapäiväisen elanton-       avustuksen, voidaan todeta, että näiden seu-
15884: sa muulla toiminnalla kuin taiteen piiriin kuu-         rojen ja yhdistysten ,toiminta kohdistuu suu-
15885: luvalla työllä ja harjoittaa taidetta pääasiassa        relta osalta joko pääkaupunkiin tai muihin suu-
15886: vain harrastelunaan. Näin ollen voidaan ky-             riin tunnettuihin hyvinvointikeskuksiin. Laaja
15887: syä, millä perusteella yksi rekisteröity taitei-        maaseutu ja erityisesti kehitysalueet ovat val-
15888: lijayhdistys voidaan leimata sellaiseksi harras-        tionavustuksista saaneet vain rippeitä osakseen.
15889: telijaJuontoiseksi yhdistykseksi, jolle ei tulisi       Kuten yleisesti tiedetään Suomen Taiteilijat ry
15890: myöntää valtionapua. Taidenäyttelyjen järjestä-         pyrkii laajentamaan Suomen taiteen koko ku-
15891: mistä ei myöskään voitane pitää sellaisena              vaa antamalla erityisesti maaseudun ja syrjä-
15892: kielteisenä tekijänä, jolla voitaisiin perustella       seutujen taiteilijoille nykyistä paremmat mah-
15893: valtionavustuksen hylkäämistä. Jokaisen taitei-         dollisuudet päästä mukaan yleiseen taide-elä-
15894: lijaliittymän yksi tärkeimpiä tehtäviä on taide-        mään ja taidenäyttelyihin. Tältäkin kannalta ja
15895: näyttelyiden järjestäminen. Siinä suhteessa Suo-        ajatellen erityisesti sitä tarvetta, mikä kehitys-
15896:  men Taiteilijat ry ei tee poikkeusta. Elleivät         alueilla on kulttuurin eri aloilla, olisi Suomen
15897:  taiteilijaliittymät itse järjestä näyttelyitä, niin    Taiteilijat ry mielestämme pitänyt ottaa huo-
15898:  ne kuitenkin välittävät jäseniensä töitä yhteis-       mioon nyt kyseessä olevien avustusten jaossa.
15899:  näyttelyihin. Näin tekevät myös kaikki ne tai-            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
15900:  teilijaseurat ja taiteilijaliitot, jotka ovat saa-     päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
15901:  neet tänä vuonna valtionavustusta.                     me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
15902:                                                         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15903: 
15904: 
15905: 
15906: E 693/70
15907: 2
15908: 
15909:         Mitkä ovat ne todelliset syyt, joi-         tukemiseksi tarpeellinen valtionavustus
15910:      den perusteella Suomen Taiteilijat             ,tätä vuotta varten toimitetussa kuvatai-
15911:      r.y:ltä on evätty järjestön toiminnan          dejärjestöjen valtionavustusten jaossa?
15912:     Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1970.
15913: 
15914:         Alli Vaittinen.           Maija Heino.                Sinikka Karhuvaara.
15915:       . Orvokki· Kauppila.        Esko J. Koppanen.           Timo Mäki.
15916:         Juuso Häikiö.             Erkki Häkämies.             Pentti Sillantaus.
15917:         Juha Rihtniemi.           Anna-Liisa Linkola.         Ilkka Suominen.
15918:         Olavi Lähteenmäki.        Olavi Nikkilä.              G. Laatio.
15919:         Pekka Haarla.             Eeva Kauppi.                Sylvi Saimo.
15920:         Niilo Tarvajärvi.         Jouni Mykkänen.             Eino Poutiainen.
15921:         Erkki Hara.               Salme Katajavuori.          Lau.ri Linna.
15922:         T. Junnila.               Eeva Särkkä.                Hannes Volotinen.
15923:         Georg C. Ehrnrooth.       Elsi Hetemäki.              Raino Westerholm.
15924:         Victor Procope. ·         Juha Vikatmaa.              T. I. Vartia.
15925:         Aslak Aas.                Antero Salmenkivi.
15926:                                                                                                    3
15927: 
15928: 
15929: 
15930: 
15931:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15932: 
15933:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        Taiteilijat ry:n hakemusta, koska toimikunnan
15934: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        käsityksen mukaan "kysymyksessä on lähinnä
15935: mies, olette kirjeellänne 12 päivältä kesäkuuta     harrastelijaluontoinen, näyttelyryhmän tavoin
15936: 1970 n:o 563 lähettänyt valtioneuvoston asian-      toimiva yhdistys".
15937: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           Opetusministeriön vahvistamasta hakemus-
15938: Aili Vaittisen ym. tekemän, seuraavan sisältöi-     lomakkeesta, jota myös Suomen Taiteilijat ry
15939: sen kysymyksen:                                     avustusta .hakiessaan oli käyttänyt, ilmenee,
15940:                                                     että hakemusta on seurattava liitteenä mm.
15941:           "Mitkä ovat ne todelliset syyt, JOl-      yhdistyksen toiminnan tukemiseksi haetun val-
15942:        den perusteella Suomen Taiteilijat           tionavustuksen käytöstä laadittu toimintasuun-
15943:        r.y:ltä on evätty järjestön toiminnan        nitelma talousarvioineen. Suomen Taiteilijat
15944:        tukemiseksi tarpeellinen valtionavustus      ry:n hakemukseen liittyi toimintasuunnitelma.
15945:        tätä vuotta varten toimitetussa kuvatai-     Tämä "toimintasuunnitelma vuodelle 1970"
15946:        dejärjestöjen valtionavustusten jaossa?"     käsitti kuitenkin yksinomaan yhdistyksen toi-
15947:                                                     mesta kuluvun vuoden maaliskuussa Helsingin
15948:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         taidehallissa     järjestettävää  vuosinäyttelyä.
15949: taen seuraavaa:                                     Muusta vuoden aikana mahdollisesti tapahtu-
15950:                                                     vasta toiminnasta ei ollut mainintaa. Hakemuk-
15951:    Kuvataiteen edistämistä varten on opetus-        seen ei sisältynyt vuoden 1970 talousarviota,
15952: ministeriön käytettävissä vuosittain määräraha      joten selvitystä sanotun vuoden toiminnasta ei
15953: mm. kuvataidejärjestöjen toiminnan tukemi-          myöskään tätä kautta ollut mahdollista saada
15954: seksi. V altionavustushakemuksista opetusminis-     selville. Tilinpäätös vuodelta 1969 osoitti tili-
15955: teriö pyytää lausunnot valtion kuvataidetoimi-      kauden voittoa 1 235,44 markKaa.
15956: kunnalta, joka toimii sen alaisena asiantuntija-       Edellä mainituista syistä ja huomioonottaen
15957: toimikuntana kuvataidetta koskevissa asioissa.      asiantuntijatoimikurman ·lausunnon opetusmi-
15958: Toimikurman jäsenet ovat, kuten taiteen edis-       nisteriö, käsitellessään 23 päivänä huhtikuuta
15959: tämisen järjestelystä annetussa laissa. (328/67)    1970 Suomen Taiteilijat ry:n hakemuksen,
15960: edellytetään, alan ansioituneita harjoittajia tai   katsoi, ettei ole syytä myöntää yh&~tykselle
15961: tuntijoita.                                         valtionavustusta kuvataidejärjestöjen toimintaa
15962:    Suomen Taiteilijat ry:n 28 päivänä tammi-        varten osoitetusta määrärahasta. Koska vuosi-
15963: kuuta 1970 päivätty hakemus, jossa yhdistys         näyttelyn järjestäminen ilman valtionavustusta
15964: anoi 3 000 markan suuruista valtionaVustusta        olisi tuottanut yhdistykselle ilmeisiä vaikeuksia
15965: "käytettäväksi nimenomaan kevättalven 1970          opetusministeriö kuitenkin samalla päätti
15966: toiminnan tukemiseksi", käsiteltiin valtion ku-     myöntää. kuvataidenäyttelyjä varten osoitetusta
15967: vataidetoimikunnassa sen laatiessa opetusmi-        määrärahasta yhdistykselle enintään 3 000
15968: nisteriölle ehdotustaan kuvataidejärjestöjen        markan suuruisen valtionavustuksen.
15969: määrärahan jaosta. Valtion kuvataidetoimikun-          Tämän valtionavustuksen ministeriö, saa-
15970: ta ilmoitti 16 päivänä maaliskuuta 1970 päivä-      tuaan myöhemmin tiliselvityksen näyttelyn tu-
15971: tyssä lausunnossaan, ettei se katso voivansa        loista ja menoista, vahvisti ja maksatti 10 päi~
15972: puoltaa, paitsi eräitä muita, myöskään Suomen       vänä kesäkuuta 1970.
15973:      Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1970.
15974: 
15975:                                                                      Ministeri Meeri Kalavainen.
15976: 4
15977: 
15978: 
15979: 
15980: 
15981:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15982: 
15983:   I det syfte riksdagsordningens 37 § 1 mom.       fattning · "närmast är fråga om en amatörmässig
15984: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      förening viiken fungerar såsom utställnings-
15985: av den 12 juni 1970 nr .563 till vederhörande      grupp". Också några andra ansökningar för-
15986: medlem av statsrådet för avgivande av svar         ordades icke.
15987: översänt följande av riksdagsman Aili Vaittinen       Av den av undervisningsministeriet fast-
15988: m. fl. ställda spörsmål:                           ställda ansökningsblanketten, viiken även
15989:                                                    Suomen Taiteilijat - Finlands Konstnärer r.y.
15990:           "Vilka är de egentliga orsakerna tili    använt för sin ansökan, framgår, att ansökan
15991:        att Suomen Taiteilijat -       Finlands     bör åtföljas av bl. a. bilaga, innehållande verk-
15992:        Konstnärer r.y. vid årets utdelning av      samhetsplan jämte ekonomisk kalkyl över hur
15993:        statsunderstöd åt bildkonstorganisatio-     det sökta statsunderstödet kommer att an-
15994:        nerna, vägrades det statsunderstöd som      vändas. Tili Suomen Taiteilijat - Finlands
15995:        är nödigt för att stödja organisationer-    Konstnärer r.y:s ansökan var fogad en verk-
15996:        nas verksamhet?''                           samhetsplan. Denna "verksamhetsplan för år
15997:                                                    1970" omfattade dock uteslutande den års-
15998:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      utställning i Helsingfors ·Konsthall som skulle
15999: samt anföra följande:                              anordnas i mars detta år. Något omnämnande
16000:    För främjande av bildkonsten står till under-   om eventuell annan verksamhet vid någon
16001: visningsministeriets förfogande årligen ett an-    annan tid av året förekom icke. Ansökan inne-
16002: slag bl. a. för stödjande av bildkonstorganisa-    höll icke heller budgetförslaget för år 1970,
16003: tionernas verksamhet. 1 fråga om ansökningarna     varför det icke heller på denna väg var möjligt
16004: angående statsunderstöd begär undervisnings-       att vinna klarhet om verksamheten under
16005: ministeriet utlåtande av statens bildkonstkom-     nämnda år. 1969 års bokslut uppvisade en
16006: mission, viiken i angelägenheter rörande bild-     vinst om 1 235,44 mark för redovisnings-
16007: konst fungerar såsom en sakkunnigkommission,       perioden.
16008: underställd undervisningsministeriet. Såsom i         Av ovannämnda orsaker och med beaktande
16009: lagen om organisering av konstens främjande        av sakkunnigkommissionens utlåtande, ansåg
16010: (328/67) förutsättes, är kommissionens med-        undervisningsministeriet, när ministeriet den
16011: lemmar på området förtjänta utövare eller          23 april 1970 behandlade Suomen Taiteilijat
16012: kännare.                                           - Finlands Konstnärer r.y:s ansökan, att det
16013:    Suomen Taiteilijat - Firilands Konstnärer       icke förelåg orsak att bevilja föreningen stats-
16014: r.y:s den 28 januari 1970 daterade ansökan,        understöd av det anslag, som anvisats för bild-
16015: i viiken föreningen anhöll om ett statsunderstöd   konstorganisationerrias verksamhet. Då anord-
16016: på 3 000 mk "att användas uttryckligen för         nandet av årsutställningen utan statsunderstöd
16017: stödjande av verksamheten våren 1970", be-         skulle ha bereti: föreningen uppenbara svårig-
16018: handlades i statens bildkommission då den lör      heter, beslöt undervisningsministeriet likväl
16019: undervisningsministeriet uppgjorde sitt förslag    samtidigt bevilja föreningen ett statsunderstöd
16020: för utdelning av bildkonstorganisationernas .an-   om högst 3 000 mark av det anslag, som an-
16021: slag. Statens bildkonstkommission meddelade        visats för bildkonstutställningar. ·
16022: i sitt den 16 mars 1970 daterade utlåtande, att        Undervisningsministeriet fastställde och Iät
16023: den icke ansåg sig kunna förorda Suomen            utbetala detta statsunderstöd den 10 juni 1970
16024: Taiteilijat - Finlands Konstnärer r.y:s an-        efter att ha erhållit redovisning för utställ-
16025: sökan, emedan det enligt kommissionens upp-         ningens inkomster och utgifter.
16026:      Helsingfors den 7 september 1970.
16027: 
16028:                                                                       Minister Meeri Kalavainen.
16029: Kirj. ksm. n:o 66.
16030: 
16031: 
16032: 
16033:                                   Uusitalo ym.: Sairaalakustannuksiin suoritettavan valtionavun
16034:                                      porrastamisesta kuntien taloudellisen kantokyvyn mukaan.
16035: 
16036: 
16037:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16038: 
16039:    Sairaalakustannukset ovat viime vuosina ko-       tannuksiin tulevan valtionavun porrastamista
16040: honneet uhkaavasti ja rasittavat pahoin kun-         sairaalan laadusta riippumatta kuntien talou-
16041: tien taloutta. Kun hoitomaksut ovat pitkään          dellisen kantokyvyn mukaisesti, ei tilanteen
16042: pysyneet muuttumattomina, on kuntien vastat-         korjaamiseksi ole ryhdytty tarvittaviin toimen--
16043: tavana oleva kustannusosuus valtioon nähden          piteisiin. Nykyinen asiantila ei kuitenkaan voi
16044: jatkuvasti kasvanut. Tämän lisäksi jakautuvat        enää jatkua, vaan kunnille sairaalakustannuk-
16045: sairaalamenot kuntien kesken varsin epätasai-        siin suoritettavan valtionavun jakoperusteiden
16046: sesti. Niiden vaikutus veroäyrin hintaan saat-       kokonaisuudistusta odotettaessa, on välittömästi
16047: taa vaihdella 1,5 pennistä jopa yli 10 penniin.      suoritettava sellaiset muutokset voimassaole-
16048: Tällainen tilanne on johtanut monen kunnan           viin valtionapua koskeviin ja eri lakeihin sisäl-
16049: osalta taloudelliseen umpikujaan. Kun otetaan        tyviin säännöksiin, että valtionapua kunnille
16050: huomioon lisäksi se, että nämä usein väestö-         voidaan suorittaa niiden taloudellisen kanto-
16051: tappioalueella sijaitsevat köyhät kunnat joutu-      kyvyn mukaisesti porrastettuna.
16052: vat uhraamaan sairaalapalveluksiinsa kohtuut-           Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen
16053: toman paljon varoja, koska terve ja työkykyi-        37 §:n 1 momentin perusteella esitämme kun-
16054: nen väestö muuttaa pois ja jäljelle jäävät van-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16055: hat ikäluokat, joiden veronmaksukyky on vä-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16056: häinen ja jotka ovat huomattavassa määrin sai-
16057: raalahoidon tarpeessa, on tilanne monissa kehi-                 Onko Hallitus tietoinen niistä tavat-
16058: tysalueiden kunnissa tällä hetkellä katastrofaa-             toman suurista taloudellisista vaikeuk-
16059: linen, joten pikaiset toimenpiteet kustannusten              sista, joihin lukuisat köyhät kunnat
16060: tasaamiseksi ovat välttämättömiä.                            ovat sairaalakustannusten jatkuvan kas-
16061:     Pahimpana epäkohtana on pidettävä sitä,                  vun vuoksi joutuneet, ja jos on,
16062: että sairaalakustannukset edelleen jaetaan eräitä               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16063: poikkeuksia lukuunottamatta käytön mukai-                    ryhtyä kunnille sairaalakustannuksia
16064:  sessa suhteessa ottamatta huomioon kuntien                  varten suoritettavan valtionavun jako-
16065:  taloudellista kantokykyä. Vaikka mm. kunnal-                perusteiden muuttamiseksi välittömästi
16066: lisen yhteistoiminnan järjestysmuotokomitea on               kuntien taloudellisen kantokyvyn mu-
16067: ehdottanut kunnille suoritettavan sairaalakus-               kaan porrastetuiksi?
16068:       Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1970.
16069: 
16070:            Eino Uusitalo.               Eemil Partanen.                Katri-Helena Eskelinen.
16071:            Artturi Jämsen.              Tahvo Rönkkö.                  Katri Kaarlonen.
16072:            Jouko Siikaniemi.            Eino Lottanen.                 Orvokki Kangas.
16073:            Matti Maijala.               Esu Niemelä.                   Esko Pekonen.
16074:            Paavo Niinikoski.            Paavo Väyrynen.                Yrjö Sinkkonen.
16075:            Lea Sutinen.                 Matti Mattila.                 Mikko Kaarna.
16076:            Sylvi Saimo.                 Pentti Pekkarinen.             Pekka Vilmi.
16077:            Pentti Poutanen.             Veikko Hanhirova.              Erkki Haukipuro.
16078:            Ahti PekkaJ.a.               Reino Karpola.                 Reino Kangas.
16079:            Matti Ruokola.               Esko Härkönen.                 Ahti Karjalainen.
16080:                                         Heimo Linna.
16081: E 657/70
16082: 2
16083: 
16084: 
16085: 
16086: 
16087:                        E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
16088: 
16089:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     vastaa noin kolmannesta valtion nyt voimassa
16090: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      olevin tuloperustein kertyvästä vuotuisesta
16091: olette 12 päivänä kesäkuuta 1970 päivätyn          menovolyymin kasvusta. Valtion tehtävien
16092: kirjeenne n:o 575 ohella toimittanut valtio-       normaali kasvu huomioon ottaen on erittäin
16093: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen    todennäköistä, että ehdotuksen toteutus mer-
16094: kansanedustaja Eino Uusitalon ym. kirjallisesta    kitsisi sen toimeenpanovuonna valtion tulo-
16095: kysymyksestä n:o 66, jossa tiedustellaan:          perusteiden korottamista. Tähän ei hallituk-
16096:                                                    sella ole toistaiseksi mahdollisuuksia.
16097:           "Onko Hallitus tietoinen niistä tavat-      Ei ole myöskään tässä vaiheessa pidettävä
16098:        toman suurista taloudellisista vaikeuk-     asianmukaisena muuttaa sairaalalaitosta kos-
16099:        sista, joihin lukuisat köyhät kunnat        kevia voimassa olevia lakeja porrastamaila val-
16100:        ovat sairaalakustannusten jatkuvan kas-     tionavut kuntien taloudellisen kantokyvyn mu-
16101:        vun vuoksi joutuneet, ja jos on,            kaan sanotun komitean ehdottamalla tavalla
16102:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     käyttäen perusteena voimassa olevaa kanto-
16103:        ryhtyä kunnille sairaalakustannuksia        kykyluokituslakia. Tämä ei ole tarkoituksen-
16104:        varten suoritettavan valtionavun j.ako-     mukaista lähinnä sen vuoksi, että viimeksi
16105:        perusteiden muuttamiseksi välittömästi      mainittu laki on voimassa vain vuoden 1971
16106:        kuntien taloudellisen kantokyvyn mu-        loppuun ja uusi laki, jonka laatimista varten
16107:        kaan porrastetuiksi? ''                     on asetettu komitea, voi suurestikin muuttaa
16108:                                                    kantokykyluokitusperusteita.
16109:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Vaikkei näin kuntien valtionavustuskomi-
16110: taen seuraavaa:                                    tean tekemää ehdotusta voidakaan toteuttaa,
16111:    Kysymyksessä tarkoitettu kuntien valtion-       on tarkoituksena helpottaa taloudelliselta kan-
16112: avustuskomitean ehdotus nykytilanteen mu-          tokyvyltään keskimääräistä heikompien kun-
16113: kaan arvioituna merkitsisi valtiolle noin 120      tien asemaa antamaila niille nykyistä enem-
16114: miljoonan markan lisämenoja. Tämä summa            män lisättyä valtionapua.
16115:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1970.
16116: 
16117: 
16118:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Gunnar Korhonen.
16119:                                                                                                 3
16120: 
16121: 
16122: 
16123: 
16124:                           Ti 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16125: 
16126:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ungefär en tredjedel av den årliga utgiftsvoly-
16127: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         mens tillväxt, enligt statens nu gällande in-
16128: velse av den 12 juni 1970 nr 575 tili veder-      komstgrunder. Med beaktande av en normal
16129: börande medlem av statsrådet för avgivande        tillväxt av statens uppgifter, är det mycket
16130: av svar översänt avskrift av följande av riks-    troligt, att förverkligandet av förslaget skulle
16131: dagsman Eino Uusitalo m. fl. ställda skriftliga   medföra en höjning av statens inkomstgrunder
16132: spörsmål nr 66, i vilket frågas:                  under verkställighetsåret. Tili detta har rege-
16133:                                                   ringen tills vidare inga möjligheter.
16134:           "Är Regeringen medveten om de               I detta skede är det inte heller att anse
16135:        oerhört stora ekonomiska svårigheter,      som tillbörligt att ändra gällande lagar, som
16136:        i vilka ett stort antal fattiga kommu-     rör sjukhusväsendet, genom gradering av stats-
16137:        ner på grund av den fortsatta steg-        understöden i enlighet med kommunemas eko-
16138:        ringen av sjukhuskostnadema råkat, och     nomiska bärkraft på det sätt som nämnda
16139:        om så är fallet,                           kommitte föreslagit på basen av gällande lag
16140:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    om bärkraftsklassificering. Detta är icke ända-
16141:        taga för ändring av delningsgrundema       målsenligt, närmast därför, att sistnämnda lag
16142:        för det statsunderstöd som utbetalas       gäller endast tili slutet av år 1971 och den
16143:        åt kommunema för sjukhuskostnadema,        nya lag, som en kommitte är tillsatt att ut-
16144:        så att de direkt graderas enligt kom-      arbeta, kan förändra grunderna för klassifice-
16145:        munemas ekonomiska bärkraft?''             ringen av bärkraften t.o.m. rätt avsevärt.
16146:                                                       Även om det av kommitten för kommuner-
16147:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt      nas statsunderstöd framlagda förslaget sålunda
16148: anföra föUande:                                   icke kan förverkligas, är det meningen att
16149:    Det i spörsmålet aVIsedda, av kommitten        underlätta ställningen för de kommuner, vilkas
16150: för kommunemas .statsunderstöd avgivna för-       ekonomiska bärkraft är svagare än den genom-
16151: slaget, skulle, utgående från det nuvarande       snittliga, genom att bevilja dem ytterligare
16152: läget, betyda omkring en 120 miljoner marks       utökat statsunderstöd.
16153: merutgift för staten. Denna summa motsvarar
16154:      Helsingfors den 26 juni 1970.
16155: 
16156: 
16157:                                             Social- och hälsovårdsminister Gunnar Korhonen.
16158: irj. ksm. n:o 67.
16159: 
16160: 
16161: 
16162: 
16163:                                    Melin: Pakettiauton autoveroa koskevien säännösten tarkista-
16164:                                        misesta.
16165: 
16166: 
16167:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
16168: 
16169:   Meillä käytössä oleva henkilöautojen erikois-           Tanska, joka autoverolainsäädännössä on hy-
16170: ~rotus   on välttämättömyydestään huolimatta           vin lähellä meitä, on pystynyt ratkaisemaan pa-
16171: tonut mukanaan myös epäkohtia. Yhtenä suu-             kettiautokysymyksen. Tanskassa hyväksytään
16172: ma epäkohtana on pidettävä sitä, että teknilli-        pakettiautoksi myös henkilöautoperusteinen far-
16173: :sti ei ole pystytty määrittelemään paketti-           mariauto, kun siinä ei etuistuimia lukuunotta-
16174: Itoa ja näin ollen erottamaan henkilö- ja pa-          matta ole muita istuinpenkkejä eikä tavara-
16175: ;:ttiautoja täysin toisistaan.                         tilassa saada kuljettaa ihmisiä muuta kuin hä-
16176:   Määriteltäessä pakettiautoksi myös sellainen         dänalaisten tapausten ollessa kysymyksessä. Täl-
16177: ~nkilöautoperusteinen farmariauto, joka koko-          laisesta pakettiautosta peritään autoveroa Tans-
16178: :tispainoltaan ylittää 1 700 kg, on epäonnis-          kassa 50 %. Kun kokemukset tästä järjestel-
16179: tttu. Vuosien 1968 ja 1969 rekisteritilastoista        mästä ovat myönteisiä, olisi meidän vastaavasti
16180: :>idaan todeta suurikokoisten farmariautojen           tutkittava asiaa voidaksemme soveltaa sitä myös
16181: .yynnin voimakkaasti lisääntyneen. Poistamalla         Suomessa.
16182: '1istä takapenkki sekä varustamalla auto keltai-           Yllä mainittuihin epäkohtiin viitaten esitän
16183:  :lla 90 km/ t osoittavalla merkillä on auto-          valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentin no-
16184:  ~roa pystytty kiertämään. Karkeasti arvioiden         jalla seuraavan kysymyksen valtioneuvoston
16185:  1 valtio vuosien 1968 ja 1969 aikana menet-           asianomaisen jäsenen vastattavaksi:
16186:  myt täten noin 40-45 mmk autoverotuloista.
16187:    Toisaalta    vähimmäisvaatimuksen         ollessa             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16188:   700 kg ei käyttäjillä ole ollut tilaisuutta valita          ryhtyä, jotta autoveron kiertämisestä ai-
16189:  lenikokoista pakettiautoa tarpeensa mukaan.                  heutuvat tappiot valtiolle saataisiin este-
16190:  äten on maahantuotu osittain liian kookasta                  tyksi ja että teknillisesti määriteltäisiin
16191:  1lustoa, jonka epätaloudellisuuden sekä valtio               pakettiauto, joka painosta riippumatta
16192:  :tä kuluttaja joutuvat kustantamaan.                         olisi kaikkien suomalaisten käytettävissä
16193:    On muistettava, että kansainvälisen lainsää-               todellisen kuljetustarpeen hoitamista
16194:   innön mukaan ei enää varsinaista pakettiautoa               varten pienimmin mahdollisin kustan-
16195:   mneta. Henkilöautojen lisäksi on ns. hyöty-                 nuksin?
16196:   oneuvot jaettu kokonaispainonsa mukaan eri
16197:   tokkiin. Tällaisia luokkarajoja käyttäen määri-
16198:   :llään vastaavasti eriarvoiset ajokortit.
16199:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1970.
16200: 
16201:                                           Ingvar S. Melin.
16202: 
16203: 
16204: 
16205: 
16206:   679/70
16207: 2
16208: 
16209: 
16210: 
16211: 
16212:                         Ed u s kun n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
16213: 
16214:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin         tamassaan esityksessä (HE n:o 159 - 196
16215: nojalla on kansanedustaja Ingvar S. Melin esit-      Vp) verovapaiden pakettiautojen kokonai
16216: tänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-      painorajan korottamista 100 kilolla. Lakiehd4
16217: tattavaksi seuraavan kysymyksen:                     tuksen perusteluissa lausuttiin tältä osin seura,
16218:                                                      vaa: "Voimassa olevan lain mukaan on autov<
16219:           ''Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     rosta vapaa mm. sellainen pakettiauto, jota se
16220:        ryhtyä, jotta autoveron kiertämisestä ai-     rakenteeseen ja varusteisiin katsoen on pide
16221:        heutuvat tappiot valtiolle saataisiin este-   tävä vain tavaran kuljetukseen tarkoitettuna :
16222:        tyksi ja että teknillisesti määriteltäisiin   jonka kokonaispaino on vähintään 1 700 kilo:
16223:        pakettiauto, joka painosta riippumatta        Kun lain säätämisen jälkeen on pakettiautoje
16224:        olisi kaikkien suomalaisten käytettävissä     suurinta sallittua nopeutta korotettu 90 kil4
16225:        todellisen kuljetustarpeen hoitamista         metriin tunnissa ja kun niiden tavaratilaan o
16226:        varten pienimmin mahdollisin kustan-          mahdollista asentaa, sen mukaan kuin siitä o
16227:        nuksin?"                                      erikseen säädetty, istuimia ilman että veros1
16228:                                                      vapaana maahan tuodusta pakettiautosta vo
16229:    Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu          daan tämän johdosta maksuunpanna autovero:
16230: toimialaani valtiovarainministerinä, esitän vas-     on mahdollista, että pakettiautoja ryhdytää
16231: tauksenani kunnioittaen seuraavaa:                   käyttämään myös pelkästään henkilökuljetul
16232:                                                      siin. Tämän mahdollisuuden vähentämiseksi el
16233:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain        dotetaan verovapaan pakettiauton kokonaispa
16234: ( 482/67) 6 § mukaan autoverosta on vapaa            non korottamista 1 800 kiloon, minkä voidaa
16235: mm. sellainen pakettiauto, jota sen rakenteeseen     katsoa riittävän ottaen huomioon tällä hetkeU
16236: ja varusteisiin katsoen on pidettävä vain tava-      maahan tuotavien varsinaisten pakettiautoje
16237: ran kuljetukseen tarkoitettuna ja jonka koko-        kokonaispainot." Eduskunta hylkäsi kuitenki
16238: naispaino on vähintään 1 700 kiloa. Lain 7 §:n       lakiehdotuksen, joten verovapaiden pakettiaut<
16239: nojalla on myös pakettiautosta, joka on sitä         jen kokonaispainoraja jäi ennalleen.
16240: ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekisteriin       Pakettiautoja tuotiin maahan vuonna 196
16241: ammattimaiseen liikenteeseen käytettäväksi, oi-      6 396 kpl, vuonna 1968 5 850 kpl ja vuonn
16242: keus hakemuksesta saada takaisin 60 % maa-           1969 10 632 kpl. Kuluvan vuoden ensimmä
16243: han tuotaessa suoritetusta autoveron määrästä,       sellä vuosipuoliskolla pakettiautoja rekisteröitii
16244: kuitenkin enintään 5 500 markkaa, riippumatta        7 710 kpl vastaavan luvun oltua vuotta aika
16245: pakettiauton kokonaispainosta.                       semmin 5 032 kpl. Pakettiautojen tuonnin 1
16246:    Verovapaan pakettiauton kokonaispainoraja         säys on ollut esimerkiksi vuodesta 1968 vu<
16247: on ollut 1 700 kiloa vuoden 1964 alusta lukien.      teen 1969 suhteellisesti voimakkaampaa kui
16248: Tuona ajankohtana sanottu painoraja täytti tar-      henkilöautojen tuonnin. Osittain tämä on saa
16249: koituksensa niin, että lähes kaikki ns. farmari-     tanut johtua siitä, että pakettiautojen suuri
16250: autoista tehdyt pakettiautomuunnokset olivat         sallittu ajonopeus korotettiin vuonna 1968 7
16251: veronalaisia. Autojen ja erityisesti pakettiauto-    kilometristä 90 kilometriin tunnissa ja että s~
16252: jen kokonaispainot ovat kuitenkin viime vuo-         mana vuonna sallittiin umpinaisten pakettiaut<
16253: sina nousseet. Markkinoilla on tällä hetkellä        jen tavaratilaan aseunettavaksi tilapäistä her
16254: yli 10 eri merkkistä edellä tarkoitettua paketti-    kilökuljetusta varten istuimet. Rekisteröiotit
16255: automuunnosta, jonka kokonaispaino ylittää -         lastoista on havaittavissa, että yli puolet reki:
16256: useiden merkkien vain muutamalla kymmenellä          teröidyistä pakettiautoista on verovapait~
16257: kilolla - 1 700 kiloa.                               Nämä eivät kuitenkaan yksinomaan ole faJ
16258:    Asiantilan muuttamiseksi hallitus ehdotti         mariautoista valmistettuja pakettiautomuut
16259: Eduskunnalle 29 päivänä marraskuuta 1968 an-         noksia, vaan myös varsinaisia pakettiautoja.
16260:                                                                                                   3
16261: 
16262:    Jos verovapaita pakettiautoja. aletaan li-      mistä pakettiautojen ta.varatilassa. Jos olosuh-
16263: sääntyvässä määrin käyttää yksinomaan hen-         teet vaativat puuttumista pakettiautojen vero-
16264: kilökuljetuksiin, on asiassa ryhdyttävä sen vaa-   tukseen, on syytä harkita esim. sellaista vero-
16265: timiin toimenpiteisiin. Tällöin on ensisijassa     järjestelmää, joka on voimassa Tanskassa.
16266: harkittava henkilöiden kuljettamisen kieltä-
16267:      Helsingissä 24 päivänä elokuuta 1970.
16268: 
16269:                                                       Valtiovarainministeri Carl Olof Tallgren.
16270: 4
16271: 
16272: 
16273: 
16274: 
16275:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r TaI m a n.
16276: 
16277:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           (RP nr 159 - 1968 Rd), att de skattefria
16278: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-          paketbilarnas totalviktsgräns skulle höjas med
16279: se tili vederbörande medlem av statsrådet för         100 kilogram. I motiveringen tili lagförslaget
16280: avgivande av svar översänt följande av riks-          uttalades i fråga härom följande:
16281: dagsman Ingvar S. Melin ställda spörsmål:
16282:                                                           "Enligt gällande lag är bl. a. sådan paket-
16283:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen            bil fri från bilskatt, som med avseende på
16284:        vidtaga för att de föriuster staten            konstruktion och utrustning bör anses vara
16285:        åsamkas genom att bilskatten kringgås          avsedd endast för varutransport och vars total-
16286:        skulle kunna förhindras och för att en         vikt är minst 1 700 kilogram. Då paketbilarnas
16287:        paketbil, som oberoende av vikten              st?rsta ti.~åtna. hastigh~t efter det att lagen
16288:        skulle kunna användas av alla finska           stlftats hojts tili 90 kllometer i timmen och
16289:        medborgare för egentliga transportbe-          d~ ..d;t enlig~ vad därom är särskilt stad~at är
16290:        hov tili så låga kostnader som möjligt,        moJhgt att 1 lastrummet montera sitsar utan
16291:        tekniskt skulle bli definierad? "              att bilskatt på grund därav kan debiteras för
16292:                                                       paketbil, som importerats såsom skattefri är
16293:    Då saken gäller mitt verksamhetsområde i           det möjligt att paketbilar kommer att anvä~das
16294: min egenskap av finansminister, får jag såsom         även enbart tili persontransport. För att mins-
16295: ·svar på spörsmålet vördsamt anföra följande:         ka denna möjlighet föreslås, att totalvikten för
16296:                                                       s~attefri paketbil höjes tili 4 1800 kilogram,
16297:     Enligt 6 § lagen om bil- och motorcykelskatt      vdket kan anses vara tillräckligt med beaktan-
16298: är bl. a. sådan paketbil fri från bilskatt, som       de av de egentliga paketbilars totalvikt, som
16299: med avseende på konstruktion och utrustning           i detta nu införs tili landet." Riksdagen för-
16300: bör anses vara avsedd endast för varutransport        kastade emellertid lagförslaget, varför de
16301: och vars totalvikt är minst 1 700 kilogram.           skattefria paketbilarnas totalviktsgräns för-
16302: Med stöd av 7 § äger man även rätt att för            blev oförändrad.
16303: paketbil, som vid första registreringen regist-
16304:  rerats för yrkesmässig trafik, på ansökan återfå         År 1967 importerades 6 396 st. paketbilar
16305:  60 % av det vid importen i bilskatt erlagda          år 1968 5 850 st. och år 1969 10 632 st:
16306:  beloppet, dock högst 5 500 mk, oberoende av          Under första hälften av innevarande år re-
16307:  paketbilens totala vikt.                             gistrerades 7 710 st. paketbilar medan mot-
16308:     Totalviktsgränsen för skattefri paketbil har       svara.nde siffra ett år tidigare var 5 032 st.
16309:  varit 1 700 kilogram från ingången av år              Importökningen av paketbilar har tili exempel
16310:  1964. Vid denna tidpunkt motsvarade sagda            från år 1968 tili år 1969 varit proportionsvis
16311:  viktgräns sitt ändamål så, att så gott som alla       större än importen av personbilar. Delvis har
16312:  av s.k. farmarbilar gjorda paketbilsvarianter         detta kunnat bero på, att paketbilarnas största
16313:  var skattepliktiga. Bilarnas och isynnerhet pa-       tiliåtna körhastighet år 1968 höjdes från 70
16314:  ketbilarnas totalvikt har likväi stigit de senaste    kilometer till 90 kilometer i timmen och att
16315:  åren. 1 marknaden finns för närvarande mer            det samma år blev tiliåtet att för tilifällig
16316:  än 10 sådana paketbilsvarianter av olika              persontransport inmontera sitsar i varuutrym-
16317:  märken, vilkas totalvikt överstiger - flera           met i täckta paketbilar. Av registreringsstatis-
16318:  märken med endast några tiotals kilogram -            tiken framgår, att mer än hälften av de re-
16319:  1 700 kilogram.                                       gistrerade paketbilarna är skattefria. Dessa
16320:     För att få en ändring tili stånd i detta sak-      utgöres dock icke enbart av paketbilsvarianter,
16321:  läge föreslog regeringen i sin tili riksdagen         gjorda av farmarbilar, utan även av egentliga
16322:  den 29 november 1968 avlåtna proposition              paketbilar.
16323:                                                                                                  5
16324: 
16325:    Om man i ökad grad börjar använda skatte-       port i paketbilarnas godsutrymme. Om för-
16326: fria paketbilar enbart för persontransporter       hållandena kräver ett ingripande i beskattnin-
16327: blir det nödvändigt att skrida tili erforderliga   gen av paketbilar, är det skäl att överväga
16328: åtgärder i saken. Härvid måste i första hand       t.ex. ett sådant skattesystem som är gällande
16329: övervägas frågan om förbud mot persontrans-        i Danmark.
16330:      Helsingfors den 24 augusti 1970.
16331: 
16332:                                                             Finansminister Carl Olof Tallgren.
16333: 
16334: 
16335: 
16336: 
16337: E 679/70
16338: Kirj. ksm. n:o 68.
16339: 
16340: 
16341: 
16342: 
16343:                                   Linkola: Poliisivoiman vähentämisestä Kotkan kaupungissa.
16344: 
16345: 
16346:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
16347: 
16348:    Kymen lääninhallitus on antanut Kotkan            maamme suurimmat satamakaupungit tarvitse-
16349: poliisilaitokselle kiellon täyttää avoimeksi jää-    vat suhteellisesti enemmän järjestys- ym. po-
16350: neitä tai jääviä yhtä ylikonstaapelin, viittä van-   liisikuntaa ·kuin yleensä muut kaupungit. Asia
16351: hemman konstaapelin ja kahta nuoremman               ei parane sillä, että epäkohdan poistamiseksi
16352: konstaapelin tointa. Jo viisi tointa on jouduttu     jostakin, tässä tapauksessa Haminasta, .aiheute-
16353: jättämään 'täyttämättä. Kaikkiaan Kotkan po-         taan vastaava epäkohta toisessa paikassa, nyt
16354: liisivoimia on tarkoituksena vähentää kahdek-        Kotkassa.
16355: salla miehellä. Vähennys koskee järjestyspolii-         Edellä esitetyn perusteella sekä viitaten val-
16356: seja. Aikaisemmin on Kotkassa jouduttu vähen-        tiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esi-
16357: tämään huoltopoliiseja sekä rekisteritoimiston       .tän kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
16358: henkilökuntaa.                                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16359:     Tilanne johtaa siihen, että joitakin tehtäviä
16360: on jätettävä hoitamatta. Satamakaupungin luon-                 Onko Hallitus tietoinen niistä jär-
16361: ne ja lisääntyneet järjestyshäiriöt vaatisivat              jestyksen ylläpidon ja muun poliisi-
16362: Kotkassa pikemminkin poliisien lisäämistä.                  toimen vaikeuksista, jotka aiheutuvat
16363:     On esitetty, että poliisien vähentäminen                Kotkan kaupungissa poliisivoiman vä-
16364: Kotkasta on ainoa keino saada Haminaan lisää                hennyksen takia,
16365: ooliisivoimia. Tällaista menettelyä ei voida                   ja mihin toimenpiteisiin Hallitus
16366: pitää hyväksyttävänä. On luonnollista, että                 aikoo ryhtyä?
16367:       Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1970.
16368: 
16369:                                           Anna-Liisa Linkola.
16370: 
16371: 
16372: 
16373: 
16374: E 701/70
16375: 2
16376: 
16377: 
16378: 
16379: 
16380:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
16381: 
16382:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     samantasaisena kaikilla paikkakunnilla. Kun
16383: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      paikkakuntien asukaslukujen erilainen kasvu,
16384: olette 15 päivänä kesäkuuta 1970 päivätyn          alueliitokset ynnä muut sen tapaiset seikat ai-
16385: kirjeenne n:o 579 ohella .toimittanut Valtio-      heuttavat palvelusten kysynnässä erilaisuutta,
16386: neuvoston asianomaiselle jäsenelle· jäljennök-     on muun muassa henkilökunnan sijoitusta tar-
16387: sen kansanedustaja Anna-Liisa Linkolan kirjal-     kistamaila pyrittävä tasoittamaan mahdollisia
16388: lisesta kysymyksestä n:o 68, jossa .tiedustel-     alueellisia eroja.
16389: laan:                                                 Elokuun 1 päivästä tapahtuneet poliisitoi-
16390:                                                    mien siirrot Kotkan kaupungin poliisilaitoksesta
16391:           "Onko Hallitus tietoinen niistä jär-     Haminan kaupungin poliisilaitokseen perustu-
16392:        jestyksen ylläpidon ja muun poliisi-        vat edellä mainittuihin näkökohtiin ja poliisin
16393:        toimen vaikeuksista, jotka aiheutuvat       aluejohdon, Kymen lääninhallituksen esitykseen.
16394:        Kotkan kaupungissa poliisivoiman vä-        Samalla eräillä Kotkan poliisilaitoksessa jo to-
16395:        hennyksen takia,                            teutetuilla ja vielä toteutettavilla toimenpiteillä
16396:           ja mihin toimenpiteisiin Hallitus        pyritään siihen, että yleisen järjestyksen ja tur-
16397:        aikoo ryhtyä?"                              vallisuuden taso Kotkassa ei kysymyksessä ole-
16398:                                                    van siirron johdosta laskisi.
16399:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Ministeriö tulee lisäksi seuraamaan tilannetta
16400: taen seuraavaa:                                    ja ryhtymään niihin sen käytettävissä oleviin
16401:    Poliisi pyrkii tarjoamaan palveluksiaan, jär-   tarpeellisiin toimenpiteisiin, joihin kysymyk-
16402: jestys- ja turvallisuuspalvelua, mahdollisimman    sessä oleva asia vielä ehkä antaa aihetta.
16403:      Helsingissä, elokuun 28 päivänä 1970.
16404: 
16405: 
16406:                                                              Sisäasiainministeri Artturi Jämsen.
16407:                                                                                                      3
16408: 
16409: 
16410: 
16411: 
16412:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16413: 
16414:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ningar och andra likar.tade omständigheter or-
16415: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           sakar differenser i efterfrågan på tj änster,
16416: velse av den 15 juni 1970 nr 579 tili veder-        måste man bl.a. genom reglering av personalens
16417: börande med1em av statsrådet för avgivande av       p1acering sträva till att utjämna eventuella skilj-
16418: svar översänt en avskrift av följande av riks-      aktigheter mellan områden.
16419: dagsman Anna-Liisa Linkola ställda skriftliga           De överföringar av polisbefattningar, vilka
16420: spörsmå1:                                           den 1 augusti 1970 skedde från Kotka stads
16421:                                                     polisinrättning till Fredrikshamns stads polis-
16422:          "Är Regeringen medveten om de              inrättning bygger på ovan nämnda synpunk-
16423:        svårigheter i ordningens bevarande och       .ter och på framställning av polisens di-
16424:        i övrig polisverksamhet, vilka otsakas       striktsledning, Kymmene 1änsstyrelse. Vid po-
16425:        av att polisstyrkan i Kotka stad mins-       lisinrättningen i Kotka strävar man samtidigt
16426:        kats,                                        tili att genom åtgärder, vilka dels redan vid-
16427:          och vilka åtgärder ämnar Regeringen        tagits och dels kommer att vidtagas, den all-
16428:        vidtaga?"                                    männa ordningens och säkerhetens nivå i Kotka
16429:                                                     icke kommer att sjunka tili följd av ifråga-
16430:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       varande överföring.
16431: samt anföra följande:                                   Ministeriet kommer ytterligare att följa med
16432:    Polisen strävar tili att erbjuda sin tjänster,   situationen och vidtaga de nödiga åtgärder,
16433: ordnings- och säkerhetstjänst, på så lika nivå      vilka står till dess förfogande och vilka ifråga-
16434: som möjligt på alla orter. Då invånarantalets       varande ärende eventuellt kan ge anledning tili.
16435: olika tiliväxt på olika ortet, regionsammanslag-
16436:      Helsingfors den 28 augusti 1970.
16437: 
16438: 
16439:                                                                  Inrikesminister Artturi Jämsen.
16440: 1
16441: 1
16442: 1
16443: 1
16444:     1
16445:     1
16446:     1
16447:     1
16448:         1
16449:         1
16450:         1
16451:         1
16452:             1
16453:             1
16454:             1
16455:             1
16456:                 1
16457: Kirj. ksm. n:o 69.
16458: 
16459: 
16460: 
16461: 
16462:                                  Helle ym.: Valtionrautateiden Hyvinkään konepajakoulun saat-
16463:                                     tamisesta tehokkaaseen käyttöön.
16464: 
16465: 
16466:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16467: 
16468:     Valtionrautateiden Hyvinkään konepajakou-       kaulaksi. Näin ollen olisikin ensisijassa pyrit-
16469: ussa on ollut parhaimmillaan 300 oppilasta.         tävä lisäämään metalliteollisuudessa tarvitta-
16470: rällä hetkellä mainitun ammattikoulun oppilas-      van työvoiman ammattikoulutusta.
16471: näärä on vain .30.                                     Edellä todetuista syistä on käsittämätöntä,
16472:     Tällainen takaperoinen kehitys Hyvinkään        että 300 oppilaan ammattikoulun opettajakun-
16473: mnepajakoulun kohdalla on ristiriidassa niiden      ta, koulutustilat ja opetusvälineistöt ovat jää-
16474: >yrkimysten kanssa, joiden tarkoituksena on         neet ja uhkaavat edelleen jäädä vaille teho-
16475: aajentaa ja tehostaa ammattikoulutusta maas-        kasta käyttöä.
16476: ;amme. Tavoitteena on lähivuosina kouluttaa            Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
16477: ruosittain noin 22 000 henkilöä työllisyysam-       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitäm-
16478: nattikursseilla, tarkemmin sanottuna tähän on       me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
16479: .arkoitus päästä asteittain vuoteen 1973 men-       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
16480: lessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen edel-
16481: yttää kurssitoiminnan keskittämistä kurssikes-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
16482: ~uksiin ja niiden alaisiin pysyviin koulutuspis-            samanaikaisesti kun mm. metalliteolli-
16483:  eisiin. Kurssikeskusten luominen on kuitenkin              suudessa · kärsitään ammattityövoiman
16484:  nonista syistä osoittautunut odotettua hitaam-             puutteesta ja maahamme pyritään luo-
16485:  naksi.                                                     maan suurimittaista ammattikurssikes-
16486:  · ·Viime aikoina on ilmennyt mm. teollisuu-                kusverkostoa, valtionrautateiden Hyvin-
16487:  lessa' ·runmattityövoiinan puutetta. Varsinkin             kään konepajakoulu on jäänyt ja uhkna
16488:  riennin kannalta merkittävässä metalliteolli-              jäädä vaille tehokasta käyttöä, ja jos on,
16489:  uudessa ammattityövoiman puute on muodos-                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16490:  unut suorastaan tuotantoa haittaavaksi pullon              ryhtyä Hyvinkään konepajakoulun saat-
16491:                                                             tamiseksi tehokkaaseen käyttöön?
16492:     . Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1970.
16493: 
16494:               Veikko Helle.                                     Kaarle Salmivuori.
16495: 
16496: 
16497: 
16498: 
16499:   677/70
16500: 2
16501: 
16502: 
16503: 
16504: 
16505:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16506: 
16507:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ja hallinnolliset toimihenkilöt. Päätoimisi~
16508: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       palkattuja opettajia oli koulun toiminnan olless~
16509: olette kirjeellänne 16 päivältä kesäkuuta 1970      laajimmillaan kaksi, mutta näille on annettt
16510: n:o 584 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       muita tehtäviä, kun koulun oppilasmäärä or:
16511: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Veik-      pienentynyt.
16512: ko Helteen ym. tekemän seuraavan sisältöisen           Koulun toiminta on supistunut lähinnä siiti
16513: kysymyksen:                                         syystä, että veturimiesten tarve ei ole edellyt
16514:                                                     tänyt niin laajaa veturimiesoppilaiden koulutus
16515:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että      ta kuin aikaisemmin. Konepajakoulun tilojl
16516:        samanaikaisesti kun mm. metalliteolli-       on kuitenkin käytetty myös turvalaiteasentajier
16517:        suudessa kärsitään ammattityövoiman          ym. kursseihin, minkä lisäksi sähkömoottoriju
16518:        puutteesta ja maahamme pyritään luo-         nat ja sähköveturit tulevat aiheuttamaan lisä~
16519:        maan suurimittaista ammattikurssikes-        kurssitoimintaa Hyvinkään konepajakoulussa
16520:        kusverkostoa, valtionrautateiden Hyvin-      Mitä tulee koulun oppilasmäärään, on se suu
16521:        kään konepajakoulu on jäänyt ja uhkaa        rimmillaan ollut tilapäisesti 300, mutta nor
16522:        jäädä vaille tehokasta käyttöä, ja jos on,   maalimäärä, jota pystytään tehokkaasti opetta
16523:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      maan sekä sijoittamaan käytännöllisiin harjoi
16524:        ryhtyä Hyvinkään konepajakoulun saat-        tustöihin konepajassa, on huomattavasti pie
16525:        tamiseksi tehokkaaseen käyttöön?"            nempi.                                       ·
16526:                                                        Riihimäen· ja Hyvinkään kaupungeilla sek:
16527:    yastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         Hausjärven kunnalla on yhteinen organisaati<
16528: taen seuraavaa:                                     ammattikurssitoimintaa varten. Tämä toimint1
16529:    Valtionrautateiden Hyvinkään konepajan yh-       on suunnit.eltu tapahtuvaksi vuoden 1971 alus
16530: teydessä toimii konepajakoulu VR:n omia tar-        ta lukien siten, että käytetään hyväksi eräider
16531: peita varten. Siellä annetaan opetusta konepa-      teollisuuslaitosten ohella myös VR:n Hyvin
16532: jan omille ammattioppilaille ja veturimiesoppi-     kään konepajakoulun opetustiloja näistä sovit
16533: laille. Lisäksi järjestetään koulun tiloissa eri-   tavaa vuokraa vastaan. Kysymykseen tuleva
16534: laisia lyhyempiä kursseja. Koulussa on opetus-      toimintamuodot ovat parasta aikaa tarkastetta
16535: tiloina kolme oppilasluokkaa sekä erillinen op-     vina työvoimaministeriössä. Rautatiehallitukset
16536: pilasosasto, josta osa on nyttemmin jouduttu        käsityksen mukaan ei edellä selostetussa tilan
16537: ottamaan sähkölaitteiden korjauspaikaksi. Kou-      teessa ole toistaiseksi syytä ryhtyä muihin toi
16538: lun opettajina ovat konepajan omat teknilliset      menpiteisiin Hyvinkään konepajakoulun vas
16539:                                                     taista järjestelyä suunniteltaessa.
16540:      Helsingissä, syyskuun 2 päivänä 1970.
16541: 
16542:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto.
16543:                                                                                                  3
16544: 
16545: 
16546: 
16547: 
16548:                         T i II   Ri k sd age n s     H err    T a 1m a n.
16549: 
16550:  I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        egna tekniska och administrativa funktionärer.
16551: nger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        Då skolans verksamhet var som störst hade
16552: ~ av den 16 juni 1970 nr 584 tili vederbö-         den två lärare, vars befattningar avlönades så-
16553: mde mediem av statsrådet för avgivande av          som huvudsyssla, men dessa har tilldelats andra
16554: v-ar översänt följande av riksdagsman Veikko       uppgifter då skolans elevantai har minskat.
16555: [elle m. fl. ställda spörsmåi:                         Skolans verksamhet har minskat närmast på
16556:                                                    grund av att behovet av lokmän icke har för-
16557:         "Är Regeringen medveten om, att            utsatt en så vittomfattande utbildning av lok-
16558:      samtidigt som bl. a. metallindustrin Ii-      mänselever som tidigare. Verkstadsskolans
16559:      der brist på yrkeskunnig arbetskraft          utrymmen har likväl även använts för kurser
16560:      och man strävar tili att i Jandet skapa       för skyddsanordningsmontörer, varjämte elmo-
16561:      ett nät i stort format av yrkeskurs-          tortågen och elloken kommer att ge upphov
16562:      centra, är statsjärnvägarnas verkstads-       tili ökad kursverksamhet vid verkstadsskolan i
16563:      skola i Hyvinge icke effektivt använd         Hyvinge. Vad skolans elevantai beträffar har
16564:      och fara föreligger för att den icke          det högsta elevantalet temporärt varit 300,
16565:      heller framdeies kommer att bli det,          men det normalantai elever, som effektivt kan
16566:      och om så är fallet,                          undervisas och placeras i praktiska övningsar-
16567:         vilka åtgärder ämnar Regeringen            beten i verkstaden, är betydligt lägre.
16568:      vidtaga för att verkstadsskoian i Hy-             Städerna Riihimäki och Hyvinge samt Haus-
16569:      vinge skall komma tili effektiv använd-       järvi kommun har en gemensam organisation
16570:      ning?"                                        för yrkeskursverksamhet. Det har planerats,
16571:                                                    att denna verksamhet från ingången av år 1971
16572:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-       skulle ske så, att man dels skulle använda sig
16573: lmt anföra följande:                               av vissa industrianläggningar, dels av under-
16574:   I samband med statsjärnvägarnas verkstad i       visningsutrymmena vid SJ:s verkstadsskola i
16575: [yvinge finns en verkstadsskoia, för SJ:s egna     Hyvinge, mot en överenskommen hyra. Frågan
16576: ehov. I denna meddelas verkstadens egna            om vilka verksamhetsformer som skulle komma
16577: rkeselever och lokmänselever undervisning.         i fråga undersöks som bäst i arbetskraftsminis-
16578: ~ssutom anordnas i skolans lokaliteter olika       teriet. Enligt järnvägsstyrelsens uppfattning
16579: :)ttare kurser. Skolans undervisningsutrymmen      föreliggcr dct icke tillsvidarc något skäl för
16580: tgörs av tre elevklassrum samt en särskild         att under ovan relateradc förhållanden vidtaga
16581: 'evavdelning, av viiken man numera varit           andra åtgärder vid planeringen av den fram-
16582: rungen att disponera en del för reparation av      tida organisationen av verkstadsskolan i
16583:  anordningar. Lärare i skolan är verkstadens       Hyvinge.
16584:     Helsingfors, den 2 september 1970.
16585: 
16586:                                                                  Trafikminister Veikko Saarto.
16587: Kirj. ksm. n:o 70.
16588: 
16589: 
16590: 
16591: 
16592:                                    H. Niskanen: Oulun kunnalliskodin lopettamisesta.
16593: 
16594: 
16595:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16596: 
16597:     Oulun kaupungissa toimii kunnalliskoti, jon-       saatavissa ja näiden sijoittaminen on osoittau-
16598:  ka toimitilat eivät vastaa missään määrin täl-        tunut vaikeimmaksi.
16599:  laiselle laitokselle asetettavia vaatimuksia. Poti-      Kroonikkojen hoidon järjestämiseen tuo rat-
16600:  laita tässä hoitolaitoksessa on kaikkiaan 149,        kaisun Oulun yliopistollisen keskussairaalan
16601:  joista yleisellä osastolla 29, sairasosastoilla 58    valmistuminen ja lääninsairaalan siirtyminen
16602: .sekä A- ja B-mielisairasosastoilla 62.                kaupungille. Yleisen osaston potilaat, joista osa
16603:     Kaupungin taholta on tehty valtion elimille        on ns. epäsosiaalisia, voidaan sijoittaa erillis-
16604:  useita esityksiä kysymyksen ratkaisemiseksi.          ratkaisun kautta esim. ostamalla Utajärven Roi-
16605:  Joihinkin tehtyihin esityksiin on suhtauduttu         nilan kunnalliskodin kivirakennus, josta on käy-
16606:  myönteisesti, mutta minkäänlaisiin käytännön          ty neuvotteluja ja joka vapautuu sen jälkeen
16607:  toimenpiteisiin ei valtiovallan taholta ole ryh-      kun Utajärven kunta on saanut tarvittavat B-
16608:  dytty, jotta tulisi mahdolliseksi siirtää kunnai-     sairaalapaikkansa Heikinharjun sairaalan laajen-
16609:  Hskodissa olevat potilaat parempiin tiloihin.         nuksesta. Oulun kunnalliskodin ratkaisun avain
16610:     Kunnalliskodin lopettamiskysymys sen tilojen       on Heikinharjun B-mielisairaalan laajennuksen
16611:  ala-arvoisuuden (vanhat hevostallit) vuoksi oli       rakennusluvan myöntäminen ja valtionavustuk-
16612:  esillä ensimmäisen kerran jo v. 1954. Viime           sen varaaminen tarkoitusta varten.
16613:  vuosina on sosiaaliministeriön taholta useaan            Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
16614:  kertaan esitetty potilaiden siirtämistä pois näis-    tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
16615:  tä rakennuksista jo niiden suuren palo- ja kata-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16616:  strofivaaran vuoksi. Lääkintöhallituksen taholla      vaksi seuraavan kysymyksen:
16617:  on kuitenkin jarrutettu asiaa edistävien ratkai-
16618:  sujen tekemistä.                                                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16619:     Nopein, käyttökelpoisin ja valmiiksi suunni-               ryhtyä, jotta Oulun yleistä paheksuntaa
16620:  teltu ratkaisu olisi Heikinharjun B-mielisairaa-              herättävä ala-arvoisissa tiloissa toimiva
16621:  lan laajennuksen toteuttaminen. Lukuisat kau-                 kunnalliskoti voidaan lopettaa ja siirtää
16622:  pungin suorittamat tiedustelut osoittavat, että               sieltä potilaat asianmukaisiin hoitotiloi-
16623:  B-mielisairaspaikkoja ei ole mistään sairaalasta              hin?
16624:       Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1970.
16625: 
16626:                                              Helvi Niskanen.
16627: 
16628: 
16629: 
16630: 
16631: E 684/70
16632: 2
16633: 
16634: 
16635: 
16636: 
16637:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16638: 
16639:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      erittäin huomattava määrä sairaansijoja muihin
16640: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tarkoituksiin. Lääkintöhallituksen käsityksen
16641: olette 16 päivänä kesäkuuta 1970 päivätyn kir-      mul<:aan parantolaan ja sen asuntolatiloihin voi-
16642: jeenne n:o 586 ohella toimittanut Valtioneuvos-     daan suhteellisen vähäisin muutoksin saada
16643: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-   asianmukaiset hoitomahdollisuudet 550 psy-
16644: edustaja Helvi Niskasen kirjallisesta kysymyk-      kiatrista potilasta varten. Rovaharjun 234-paik-
16645: sestä n:o 70, jossa tiedustellaan:                  kaisesta B-mielisairaalasta olisi myöskin melko
16646:                                                     vähäisin muutaksin saatavissa n. 200-paikkainen
16647:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tuberkuloosiparantola, joka niin ikään lääkintö-
16648:        ryhtyä, jotta Oulun yleistä paheksuntaa      hallituksen käsityksen mukaan olisi tarkoituk-
16649:        herättävä ala-arvoisissa tiloissa toimiva    senmukainen alueen tuberkuloosi- ja keuhko-
16650:        kunnalliskoti voidaan lopettaa ja siirtää    sairauspotilaiden hoitoon ja myöhemmin tuber-
16651:        sieltä potilaat asianmukaisiin hoitotiloi-   kuloosihoi'dosta vapautuvat sairaansijat voitai-
16652:        hin?"                                        siin ottaa muuhun käyttöön helposti, kun kes-
16653:                                                     kussairaala sijaitsee samalla paikkakunnalla.
16654:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         Oulun lääniin kuuluvien Oulun mielisairaan-
16655: seuraavaa:                                          huoltopiirin kuntien osalta on todettava, että
16656:    Mielisairaanhoidon järjestysmuoto on Oulun       niiden on saatava käyttöönsä lisää sairaansijoja
16657: ja Lapin läänin osalta selvitetty monessa yhtey-    sen vuoksi, että osa nykyisistä sairaansijoista on
16658: dessä. Mielisairaanhoitokomitea katsoi vuonna       poistettava käytöstä ja osa sairaalahoidon tar-
16659: 194 3 valmistuneessa mietinnössään ( 7: 194 3 ) ,   peessa olevista on sijoitettu epätarkoituksen-
16660: että Pohjois-Suomessa olisi tarpeellista, sitten    mukaisiin laitoksiin, kuten esim. Oulun kau-
16661: kun olosuhteet sen tekevät mahdolliseksi, perus-    pungin kunnalliskodin. Jos Lapin lääniä var-
16662: taa uusi Lapin läänin käsittävä mielisairaanhuol-   ten tullaan perustamaan lääkintöhallituksen eh-
16663: topiiri. Kun huoltopiirijako vahvistettiin mieli-   dottama oma mielisairaanhoitopiiri, jonka kes-
16664: sairaslain ( 187 /52) nojalla vuonna 1953, muo-     kusmielisairaala ja B-mielisairaala sijoitettaisiin
16665: dostettiin Oulun ja Lapin lääni yhdeksi mieli-      nykyiseen Muurolan parantolaan, vapautuu Ou-
16666: sairaanhuoltopiiriksi.                              lun keskusmielisairaalasta 283 sairaansijaa Ou-
16667:    Kysymys psykiatrisen sairaanhoidon järjestä-     lun läänin kuntien käyttöön. Lääkintöhallitus
16668: misestä Pohjois-Suomessa on nyt tullut erittäin     katsoo, että Oulun mielisairaanhuoltopiirin
16669: ajankohtaiseksi sen vuoksi, että Lapin läänin       alueella vireillä olevien Heikinhatjun ja Visalan
16670: alueella vapautuu sairaansijoja tuberkuloottisten   B-mielisairaaloiden rakentamishankkeiden edel-
16671: hoidosta muuhun käyttöön. Lapin läänin tuber-       leen kehittäminen ei olisi tarkoituksenmukaista
16672: kuloosipotilaiden hoitoa varten tarkoitettu 366-    ennen kuin kysymys mielisairaanhuoltopiirien
16673: paikkainen Muurolan keskusparantola jo tällä         jakamisesta olisi ratkaistu.
16674: hetkellä on tuberkuloosipotilaiden hoitoa ajatel-      Oulun mielisairaanhuoltopiirin jakamista kos-
16675: len sairaansijamäärältään ylimitoitettu ja tuber-   keva asia on edelleen vireillä, sillä lääkintöhalli-
16676: kuloositilanteen muuttuessa jatkuvasti nopeasti     tus on siitä pyytänyt kuntien lausunnot ensi lo-
16677: edullisempaan suuntaan parantolasta vapautuu        kakuun loppuun mennessä.
16678:       Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1970.
16679: 
16680:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
16681:                                                                                                     3
16682: 
16683: 
16684: 
16685: 
16686:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
16687: 
16688:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         platser för andra behov. Enligt medicinalstyrel-
16689: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        sens uppfattning kan man efter tämligen ringa
16690: av den 16 juni 1970 nr 586 till vederbörande         förändringar av sanatodet och dess personal-
16691: medlem av statsrådet för avgivande av svar           bostadsutrymmen åstadkomma sakenliga vård-
16692: översänt en avskrift av följande av riksdagsman      möjligheter för 550 psykiattiska patienter. Ro-
16693: Helvi Niskanen ställda skriftliga spörsmål nr        vaharju B-sinnessjukhus med 234 platser skulle
16694: 70:                                                  även med tämligen ringa ändringar kunna
16695:                                                      ombildas tili ett tuberkulossanatorium med ca
16696:             "Vilka åtgärder ämnar regeringen vid- 200 platser, vilket, Hkaledes enligt medicinal-
16697:         taga, för att kommunalhemmet i Uleå-. styrelsens uppfattning, skulle vara ändamålsen-
16698:         borg, som verkar i undermåliga lokali- ligt för patienter från området, vilka lider av
16699:          teter och som väckt allmänt missnöje, tuberkulos och lungsjukdomar. Vid en senare
16700:          skall nedläggas och patienterna däri- tidpunkt skulle de vårdplatser, vilka tuberku-
16701:         från flyttas tili tillbörliga vårdutrym- losvården icke längre behöver, lätt kunna tagas
16702:          men?"                                       i annan använding, emedan centralsjukhuset
16703:                                                      befinner sig på samma ort.
16704:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Beträffande de kommuner inom Uleåborgs
16705: samt anföra följande:                                sinnessjukvårdsdistrikt, vilka tillhör Uleåborgs
16706:    Sinnessjukvårdens organisationsform har för Iän, måste konstateras, att tili deras förfogan-
16707: Uleåborgs läns och Lapplands läns vidkomman- de måste ställas ett ökat antal vårdplatser på
16708: de blivit utredd i många sammanhang. Sinnes- grund av att en del av de nuvarande vårdplat-
16709: sjukvårdskommitten ansåg i sitt betänkande, serna måste utmönstras och en del av de per-
16710: som blev färdigt 194 3 ( 7: 194 3 ) , att det sku!le soner som är i behov av sjukhusvård är oända-
16711: vara påkallat, när förhållanden så medgav, att målsenligt placerade, såsom t.ex. i Uleåborgs
16712: i norra Finland bilda ett nytt sinnessjukvårds- stads kommunalhem. Om för Lapplands län
16713: distrikt, omfattande Lapplands Iän. Då indel- kommer att grundas det av medicinalstyrelsen
16714: ningen i vårddistrikt år 1953 fastställdes med föreslagna sinnessjukvårdsdistriktet, vars cent-
16715: stöd av sinnessjuklagen (187/52), bildades av ralsinnessjukhus och B-sinnessjukhus förlägges
16716: Uleåborgs Iän och Lapplands Iän ett sinnessjuk- till det nuvarande Muutola sanatorium, frigöres
16717: vårdsdistrikt.                                       i Uleåborgs centralsinnessjukhus 283 vård-
16718:    Frågan om ordnandet av den psykiatriska platser tili förfogande för kommunerna i Uleå-
16719: sjukvården i norra Finland har nu blivit sär- borgs län. Medicinalstyrelsen anser, att det
16720: skilt aktuell på grund av att på Lapplands läns icke är ändamålsenligt att vidareutveclda de i
16721: område vårdplatser, som varit avsedda för tu- Uleåborgs sinnessjukvårdsdistrikt aktuella bygg-
16722: berkulospatienter, frigöres för andra behov. nadsplanerna på Heikinharju och Visala B-
16723: Muurola centralsanatorium med 366 platser, sinnessjukhus förrän frågan om delningen av
16724: som är avsett för vården av tuberkulosoatienter sinnessjukvårdsdistrikten blivit avgjord.
16725: i Lapplands Iän, är redan för närvara~de över-          Frågan angående delning av Uleåborgs
16726: dimensionerat med tanke på vården av tuber- sinnessjukvårdsdistrikt är fortfarande aktuell,
16727: kulospatienter. Då tuberkulossituationen oavlåt- ty medicinalstyrelsen har uppmanat kommuner-
16728: ligt i snabb takt förändras i gynnsam riktning, na att i denna fråga inkomma med utlåtanden
16729: frigöres vid sanatoriet ett betydande antal vård- före utgången av inkommande oktober.
16730:      Helsingfors den 8 september 1970.
16731: 
16732:                                                       Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
16733: Kirj. ksm. n:o 71.
16734: 
16735: 
16736: 
16737: 
16738:                                    Salla ym.: Sodankylän hoitoalueelia metsätyöntekijöille suorite-
16739:                                        tun itsenäisyyspäivän palkan oikaisemisesta.
16740: 
16741: 
16742:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16743: 
16744:    Metsähallinnon Perä-Pohjolan piirikuntaan          palkka on maksettu urakkatyössä saavutetun
16745: kuuluvassa Sodankylän hoitoalueessa on viime          keskiansion mukaiseen palkkaan perustuen,
16746: vuoden itsenäisyyspäivän palkanmaksussa ri-           jonka selvillesaamiseen ei ole ollut ylivoimaisia
16747: kottu itsenäisyyspäivän viettämisestä annetun         vaikeuksia, olisi asian samoin hoitamiselle So-
16748: lain 3 §:n 3 momentin määräyksiä, jonka mu-           dankylän hoitoalueessa pitänyt olla samat mah-
16749: kaan itsenäisyyspäivän palkka tulisi suorittaa        dollisuudet.
16750: urakkatyössä saavutetun keskiansion mukaan.              Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
16751: Poiketen tästä säädöksestä itsenäisyyspäivän          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
16752: palkka on maksettu urakkapäiväpalkkanormia            me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
16753: soveltaen, mikä on viime vuonna ollut 27,80           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16754: mk. Työntekijöistä on kuitenkin ollut huomat-
16755: tavan suuri määrä sellaisia, joiden urakkatyös-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16756: sä saavuttama keskipäiväansio on ollut em.                    ryhtyä Metsähallinnon Perä-Pohjolan
16757: urakkapäivänormia suurempi, joten mainituin                   piirikuntaan kuuluvalla Sodankylän hoi-
16758: perustein tapahtunut itsenäisyyspäivän palkan                 toalueelia virheellisesti metsätyönteki-
16759: maksu ei vastaa todelliseen keskiansioon riit-                jöille maksetun itsenäisyyspäivän pal-
16760: tävää tasoa.                                                  kan maksamiseksi siitä annetun lain
16761:    Kun metsätyöt on yleensä suoritettu urakka-                mukaisesti?
16762: työnä ja muissa hoitoalueissa itsenäisyyspäivän
16763:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1970.
16764: 
16765:            Pekka Salla.                  Niilo Koskenniemi.              A-L. Tiekso.
16766: 
16767: 
16768: 
16769: 
16770: E 671/70
16771: 2
16772: 
16773: 
16774: 
16775: 
16776:                         E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
16777: 
16778:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        koja määritellä oikeaa keskipäiväansiota. Sii-
16779: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        hen vuodenaikaan nimittäin hoitoalueen lähes
16780: mies, olette kirjeellänne 23 päivänä kesäkuuta      kaikilla työmailla tehtiin sekä järeää- että pino-
16781: 1970 n:o 638 lähettänyt valtioneuvoston asian-      tavaraa. Järeästä puutavarasta kunkin metsä-
16782: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        työntekijän tiliin tulee ne hänen puistaan, jot-
16783: Sallan ym. tekemän seuraavan sisältöisen ky-        ka tilivälin aikana ovat sattuneet tulemaan
16784: symyksen:                                           traktoreilla vedätetyiksi metsästä ja samassa
16785:                                                     yhteydessä mitatuiksi asianomaiselle tilivälille.
16786:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     Vedätys tapahtuu parhaimmissakin tapauksis-
16787:        ryhtyä Metsähallinnon Perä-Pohjolan          sa puutavaran tekoa myöhemmin ja saattaa
16788:        piirikuntaan kuuluvalla Sodankylän hoi-      syystalven lumentuloaikaan yleisten pienien
16789:        toalueelia virheellisesti metsätyönteki-     traktoririkkojen vuoksi olla huomattavastikin
16790:        jöille maksetun itsenäisyyspäivän pal-       jäljessä, mistä on seurauksena, että kappale-
16791:        kan maksamiseksi siitä annetun lain          luvun perusteella suoritettava pinotavaratilitys
16792:        mukaisesti?"                                 ajoittuu kokonaan eri aikaan kuin samaan ai-
16793:                                                     kaan tehtyjen tukkien tilitys.
16794:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Jollei kuuden päivän keskiansiota voida
16795: taen seuraavaa:                                     käyttää, on palkka määrättävä sen mukaan,
16796:    Itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juh-    mitä samanlainen työntekijä paikkakunnalla sa-
16797: la- ja vapaapäivänä 26 päivänä marraskuuta          maan aikaan yleensä saa. Voimassa olevan met-
16798: 1937 annetun lain (388/37} 3 §:n 3 momen-           säalan työehtosopimuksen 5 §:n 3 kohdan
16799: tin mukaan urakkatyössä lasketaan itsenäisyys-      mukaan urakkapalkkanormilla tarkoitetaan yk-
16800: päivän päiväpalkka sen keskimääräisen päivä-        sikköpalkkoja laskettaessa perusteena käytet-
16801: ansion perusteella, mikä työntekijällä on ollut     tävää lukua, joka osoittaa täysin työkykyisen
16802: kuuden työpäivän aikana lähinnä ennen itse-         ja metsätöihin tottuneen miehen normaalisella
16803: näisyyspäivää, tai, jollei tätä perustetta voida    urakkatyövauhdilla saavutettavaa keskimääräis-
16804: käyttää, sen mukaan, mitä samanlainen työn-         tä päiväansiota, joten urakkapalkkanormi täyt-
16805: tekijä paikkakunnalla samaan aikaan saa.            tää kysymyksessä olevan lain itsenäisyyspäivän
16806:    Kyseinen metsähallinnon hoitoalue ei ole         palkan suuruudelle asettamat vaatimukset.
16807: katsonut voivansa käyttää itsenäisyyspäivän            Todettakoon vielä lopuksi, ettei metsähallin-
16808: palkan laskemisessa lain ensisijaiseksi asettamaa   non Sodankylän hoitoalueen menettely suin-
16809: kuuden edellisen päivän keskimääräistä päivä-       kaan ole ainudaatuinen, vaan urakkapalkkanor-
16810: ansiota, koska ei olisi käytännössä ollut mah-      mia on käytetty melko runsaasti itsenäisyyspäi-
16811: dollista marras-joulukuun työolosuhteissa il-       vän palkan suuruutta määrättäessä koko valta-
16812: man työmenetelmien vaihtamista ja tilityskat-       kunnan alueella yksityiset työnantajat mukaan-
16813:                                                     luettuina.
16814:      Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1970.
16815: 
16816:                                                           Maatalousministeri Nils Westermarck.
16817:                                                                                                    3
16818: 
16819: 
16820: 
16821: 
16822:                          T i 11   Riksd agen s H er r         T a 1 m a n.
16823: 
16824:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nerna. Vid den årstiden avverkades nämligen
16825: Wlger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       på nästan samtliga arbetsplatser i reviret såväl
16826: se av den 23 juni 1970 nr 638 tili vederbö-        grovt som travat virke. I fråga om, grovt
16827: rande medlem av statsrådet för avgivande av        virke uppföres på envar skogsarbetares konto
16828: svar översänt följande av riksdagsman Salla        de av hans träd som under en redovisnings-
16829: m.fl. ställda spörsmål:                            termin har råkat bli utsläpade med traktorer
16830:                                                    och i samband därmed uppmätta under samma
16831:           ''Vilka åtgärder ämnar Regeringen        redovisningstermin. Utsläpningen sker även i
16832:        vidtaga för att den oriktiga lön som        gynnsammaste fall senare än avverkningen och
16833:        betalts för självständighetsdagen tili      kan tili följd av de små missöden med trak-
16834:        skogsarbetarna i Sodankylä revir inom       torema som allmänt inträffar vid senhöstens
16835:        forstförvaltningens Nordliga distrikt,      snöfall vara betydligt försenade, vilket har
16836:        skall bli erlagd enligt vad därom är        tili följd, att stycketalsredovisningen för travat
16837:        stadgat i lag?"                             virke infaller under en helt annan tid än redo-
16838:                                                    visningen för de stockar som har avverkats
16839:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      vid samma tid.
16840: samt anföra följande:                                  Om medeldagsförtjänsten under sex dagar
16841:    Enligt 3 § 3 mom. lagen den 26 november         inte kan användas såsom beräkningsgrund, skall
16842: 1937 om självständighetsdagens firande såsom       lönen beräknas efter vad en dylik arbetare på
16843: allmän högtids- och fridag (388/37) beräknas       orten vid samma tid i allmänhet erhåller. En-
16844: daglönen för ackordsarbete på självständighets-    ligt 5 § 3 mom. i gällande kollektivavtal om
16845: 9agen på grundval av den medelarbetsförtjänst      skogsarbete avses med ackordslönenorm det
16846: arbetare har haft under sex arbetsdagar när-       vid uträkningen av enhetslönema tili grund
16847: mast före självständighetsdagen eller, om den-     lagda tai som utvisar den medeldagsförtjänst
16848: na grund ej kan tiliämpas, efter vad dylik         som en fullt arbetsför och vid skogsarbete van
16849: arbetare på orten vid samma tid erhåller.          man kommer tili med en vid ackord vanlig
16850:    Inom ifrågavarande revir av forstförvaltnin-    arbetstakt. Ackordslönenormen uppfyller så-
16851: gen har man icke vid beräknandet av lönen          lunda de krav som ifrågavarande lag ställer
16852: för självständighetsdagen ansett sig kunna tili-   på storleken av lönen för självständighetsda-
16853: lämpa den beräkningsgrund, som lagen nämner        gen.
16854: i första hand, nämligen medeldagsförtjänsten          Tili slut må ytterligare konstateras, att det
16855: under de sex närmast föregående dagama,            förfarande som tiliämpats inom forsförvaltnin-
16856: emedan det icke i praktiken skulle ha varit        gens Sodankylä revir ingaluoda är ensamståen-
16857: möjligt att under november och december            de, utan ackordslönenormen har tämligen all-
16858: månads arbetsförhållanden bestämma den dag-        mänt tiliämpats vid bestämmandet av lönen
16859: liga medelarbetsförtjänsten riktigt utan änd-      för självständighetsdagen i hela landet, de pri-
16860: ring av arbetsmetoderna och redovisningstermi-     vata arbetsgivama medräknade.
16861:      Helsingfors den 10 juli 1970.
16862: 
16863:                                                           Lantbruksminister Nils Westermarck.
16864: Kirj. ksm. n:o 72.
16865: 
16866: 
16867: 
16868: 
16869:                                    Häikiö ym.: Myrkytysrikosten tutkimusten nopeuttamisesta.
16870: 
16871: 
16872:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16873: 
16874:    Keskusrikospoliisin hallussa olevat tilat             Asiantilaa voitaisiin ehkä parantaa joko lisää-
16875: myrkkyjen tutkimiseen ovat vähäiset ja työ-           mällä keskusrikospoliisin tutkimustiloja tai va-
16876: ruuhka niin suuri, että tutkimustulosten saanti       raamalla määrärahoja tutkimustehtävien suorit-
16877: kohtuuttomasti viivästyy. Niinpä hiljattain kun       tamiseksi myös muissa laitoksissa.
16878: Lapinlahden kunnassa tehtiin rikosilmoitus sii-          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
16879: tä, että eräs kaivo oli myrkytetty, niin näyttei-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
16880: den tutkiminen keskusrikospoliisissa vei aikaa        me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
16881: kymmenen ja puoli kuukautta. Näytteiden pe-           jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
16882: rusteella sitten todettiin, että kaivo oli myr-
16883: kytetty. Tapaukseen liittyi rikos, joka on sel-                 Onko Hallitus tietoinen myrkytys-
16884: vitetty. Voi hyvin ymmärtää, mitä haittaa ja                 rikosten tutkimusten hitaudesta ja mi-
16885: epävarmuutta tällainen viivästys aiheuttaa toi-              hin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryh-
16886: saalta asianomistajille, tässä tapauksessa kaivon            tyä tällaisten tutkimusten nopeuttami-
16887: omistajille, voidaanko vettä käyttää voi eikö,               seksi?
16888: toisaalta rikoksen tutkijoille ja selvittelijöille.
16889:       Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1970.
16890: 
16891:                 Juuso Häikiö.                                     Erkki Häkämies.
16892: 
16893: 
16894: 
16895: 
16896: E 672/70
16897: 2
16898: 
16899: 
16900: 
16901: 
16902:                         E d u sku n n an     H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
16903: 
16904:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      huoneiston hankkimiseksi kriminaalilaborato-
16905: mainituss11 tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       riolle, mutta tämän erilliskysymyksen liittyessä
16906: olette 24 päivänä kesäkuuta 1970 päivätyn            poliisin rakennustarpeen kokonaisratkaisuihin
16907: kirjeenne n:o 658 ohella toimittanut valtio-         ei tyydyttävään tulokseen ole vielä päästy.
16908: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         Myrkytystapauksiin liittyvien tutkimusten
16909: kansanedustaja Häikiön ym. kirjallisesta kysy-       suorittaminen on yleensä aikaa vievää, varsin-
16910: myksestä n:o 72, jossa tiedustellaan:                kin tapauksissa, joissa ei ole pienintäkään en-
16911:                                                      nakkotietoa siitä, minkä tyyppisestä aineesta
16912:           "Onko Hallitus tietoinen myrkytys-         saattaa olla kysymys. Tutkimusavun saamiseksi
16913:        rikosten tutkimusten hitaudesta ja mi-        muilta asiantuntijoilta ja laboratorioilta keskus-
16914:        hin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryh-       rikospoliisin menoarviossa on kaksikin eri mää-
16915:        tyä tällaisten tutkimusten nopeuttami-        rärahaa, mutta muut laboratoriot eivät yleensä
16916:        seksi?"                                       ole halukkaita tämän laatuisia tutkimuksia suo-
16917:                                                      rittamaan, koska ne eivät kuulu niiden normaa-
16918:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          liin toimintaan. Sisäasiainministeriö on kulu-
16919: taen seuraavaa:                                      van vuoden keväällä yhteistoiminnass11 maata-
16920:    Keskusrikospoliisin      kriminaalilaboratorion   loushallituksen kanssa antanut poliisille menet-
16921: toiminnan tehostaminen edellyttää uuden sopi-        telyohjeet vesien likaantumistapauksissa. Näi-
16922: van huoneiston saamista sekä tutkimusvälineis-       den ohjeiden mukaan tutkitaan vesinäytteitä,
16923: tön ja henkilökunnan lisäämistä. Kahden jäl-         joihin kuuluvat kaivoista otetut näytteet, myös
16924: kimmäisen puutteen täydellinen korjaaminen ei        vesiensuojelutoimiston laboratoriossa.
16925: ole asiallisesti mahdollista ennenkuin huoneisto·       Hallitus jatkaa käytettävissään olevien mah-
16926: kysymys on ratkaistu. Sisäasiainministeriö on        dollisuuksien mukaisesti edelleen toimintaansa
16927: jo vuosia sitten ryhtynyt toimenpiteisiin uuden      keskusrikospoliisin kriminaalilaboratorion toi-
16928:                                                      mintaolosuhteiden parantamiseksi.
16929:      Helsingissä 24 päivänä heinäkuuta 1970.
16930: 
16931:                                                                          Ministeri Artturi ]ämsen.
16932:                                                                                                   3
16933: 
16934: 
16935: 
16936: 
16937:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
16938: 
16939:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         fråga sammanhänger med totallösningarna av
16940: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       polisens byggnadsbehov, har ett tillfredsstäl-
16941: av 24 juni 1970 nr 658 ti11 vederbörande med-       lande resultat ännu icke kunnat nås.
16942: lem av statsrådet för avgivande av svar översänt        Undersökningarna i samband med förgift-
16943: avskrift av följande av riksdagsman Häikiö          ningsfall är i allmänhet tidsödande, särskilt i
16944: m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 72:            fall där någon som helst förhandsuppgift icke
16945:                                                     föreligger om den ämnestyp som det kan vara
16946:           "Är Regeringen medveten om lång-          fråga om. För erhållande av undersökningshjälp
16947:        samheten i fråga om undersökningar av        av andra sakkännare och laboratorier finnes i
16948:        förgiftningsbrott och vilka åtgärder har     centralkriminalpolisens utgiftsstat t.o.m. två
16949:        Regeringen för avsikt att vidtaga för        skilda anslag, men andra laboratorier är i all-
16950:        att påskynda dessa undersökningar?"          mänhet icke villiga att utföra undersökningar
16951:                                                     av detta slag, då deras normala verksamhet
16952:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        icke omfattar sådana. Ministeriet för inrikes-
16953: anföra följande:                                    ärendena har under våren innevarande år i
16954:    En effektivering av verksamheten vid cent-       samråd med lantbruksstyrelsen givit polisen
16955: ralkriminalpolisens kriminallaboratorium förut-     förhållningsregler angående fall av förorening
16956: sätter, att en ny lämplig lokal erhålles samt       av vattendrag. Enligt dessa förhållningsregler
16957: att undersökningsmaterielen och personalen          undersöks vattenprov, vilka omfattar från brun-
16958: ökas. Fullständigt avhjälpande av de två sist-      nar tagna prov, också i vattenskyddsbyråns
16959: nämnda bristerna är icke i sak möjligt innan        laboratorium.
16960: lokalfrågan blivit avgjord. Ministeriet för inri-       Regeringen fortsätter i enlighet med sina
16961: kesärendena har redan för flera år sedan vid-       tili buds stående möjligheter att verka för en
16962: tagit åtgärder för att anskaffa en ny lokal åt      förrhättring av verksamhetsförhållandena för
16963: kriminallaboratoriet, men då denna särskilda        centralkriminalpolisens kriminallaboratorium.
16964:      Helsingfors den 24 juli 1970.
16965: 
16966:                                                                        Minister Artturi Jämsen.
16967: Kirj. ksm. n:o 73.
16968: 
16969: 
16970: 
16971: 
16972:                                     Vilmi: Vuokratilojen lunastamisen ja lisämaatoimituksien viiväs-
16973:                                        .tymisestä. Utsjoella.
16974: 
16975: 
16976:                           E d;u s·kti n na n. He r r1t; Puhe inieh eJ.le.
16977: 
16978:     Utsj<>en ' kunnassa asuvat . vuoktatilojen •hal-    mises-ta ·.·ole · vieläkään · minkäänlaista ·lopullista
16979: tijat ovat ~aikarraarFiättäneet ·asutuslautakunnalle    varmuutta: On kohtuullista· ja välttämätöntä,
16980: vuokratilalain .·.mukaiset · ··luimstamisvaatimuk-      että •myös ·vireille saatettit • lisämaatoimitukset
16981: set. Lunastamistoimikunta · ()a: · tiloilla pitänyt     saatetaan kiireellisesti päätökseen. ·
16982: toimitusta koskevia kokouksia, maastOssa ole-              Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
16983: vat linjoitustyöt on. ·suoritettu,•. joten toimitus-    päiväjärjestyksen· 37 · S:n · 1 monienttiin, esitän
16984: ten. osalta monet tilat ovat valmiit lopullista         kunnioittaen valtioneuvoston asiat1omåisen jäse-
16985: asukkaalle luovuttamista varten. Tilojen luovu-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16986: tus .on kuitenkin ·.siirtynyt ·epämääräiseksi ajaksi.
16987: Saatujen tietojen mukaan eivät mainitut asiat                     · Tietääkö Hallittis, että Utsjoen kun-
16988: Utsjoen kunnan osalta tule vielä tämänkään                      nan ·alueella vireillä olevat'·vuokratilojen
16989: vuoden aikana ratkaisuun; On luonnollista, että                 ltiriastamista ja· lisäämaatoimituksia kos-
16990: asioiden käsittelyn .viivästyminen . vaikeuttaa                 kevat lopulliSet päätökset ovat viipy-
16991: suuresti. vuokratilallisten asemaa.                             neet kohtuuttomasti, ja jos tietää,
16992:   · Sania ·koskee· myös voithassa · olevan maari-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16993: lkäyttölain. ··mukaisia: · lisämaatoimituksia. ·Aika-           ryhtyä mainittujen toimitusten saatta-
16994: naan tehdyt· hakemukset· ovat juuttUneet käsit-                 miseksi kiireellisesti ratkaisuun?
16995: telyvaiheeseen, eikä anottujen lisäalueiden saa-
16996:       Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1970.
16997:             ... ·.,
16998:         '
16999:                                                Pekka Vilmi.
17000: 
17001: 
17002: 
17003: 
17004: E 767/70
17005: 2
17006: 
17007: 
17008: 
17009: 
17010:                          Ed u s kunnan Herra·· Puhe m i e he 11 e.
17011: 
17012:      Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           tamistoimituksesta on kuusi tOlmttusta, jotka
17013:   tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      käsittävät yhteensä 36 lunastamisvaatimusta,
17014:  mies, olette 1kir:jeellänne 30 päivältä kesäkuuta     lähinnä metsähallituksen tekemien valitusten
17015: , 1970 .• n:o .679> lähettänyt valtioneuvoston         johdosta edelleen laillistumatta .. Näistä. kaksi
17016:  asianomaisen jäsenen vastattava:ksi kansanedus-       toimitustl:l -on vielä maanjako-oikeudessa käsit-
17017:  taja Pekka. Vilmin tekemän $euraavan sisältöi-        telemättä ja neljän osalta ei maanjako-oikeuden
17018:  sen kysymyk~n: .. :.: ..                              päätös 15 . päivältä. elokuuta. ~ 970 ole vielä
17019:                                                        lainvoimainen.
17020:         ... ''1'ietääkö Ilallit~s, että Utsj~n kun-       Lisäaluet-oimitusten ··osalta· todettakoon, että
17021:         nan.   alpeella yireillä olevat vuokpitilojen ·Utsjoen kunnassa lisäaluetta hakeneiSta · kaik-
17022:          hinastamista ja_ lisäämaatoimituksia kos- kiaan -yhdestätoista enintään neljälle· hakijalle
17023:          kevat lopulliset päätökset ovat viipy- on lisämaan. antaminen maanikäyttölain mukaan
17024:        . ~eet kohtuuttom;tSti, ja j~ tietää,           mahdollista. Näistä yksi lisäaluetoimitus on jo
17025:             .mihfn toilpenpiteisiin Hallitus aikoo laillistunut ja kolmea hakijaa varten tarvittava
17026:          ryhtyä . mait;uttujen . toimitusten saatta- .maa on päätetty hankkia kahdessa 3. 9. 1970
17027:          miseksi.. . kiireellisesti
17028:         ,.-    --   '    . '        .
17029:                                       ratkaisuun?"
17030:                                        .   '·'         lopetetussa toimituksessa, jotka eivät vielä ole
17031:                                                        laillistuneet. Muiden seitsemän hakijan osalta
17032:   .V~si~uksel1a ·kysymyk-seen esitän kunnioitta- epäselvyydet kantatUan omistusoikeudesta ovat
17033: vasti seuraavaa: . .        .                          olleet esteenä heitä .varten tarvittavan maan
17034:    Ut~joen kunnassa. olevien vuokratilojen lunas- harikkimista koskeyien . toimenpiteiden aloitta-
17035: tamisvaatimuksia koskevasta kymmenestä lunas- miselle.
17036:       Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1970.
17037: 
17038:                                                           •Maatalousministeri Nestori Kaasalainen.
17039:                                                                                                 3
17040: 
17041: 
17042: 
17043: 
17044:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17045: 
17046:   1 det syfte som anges i 37 § 1 mom. riks-       yrkanden om inlösning, alltjämt icke vunnit
17047: dagsordningen har Ni, Herr Talman, med            laga kraft, främst tili följd av besvär, som har
17048: Eder skrivelse nr 679 av den 30 juni 1970 tili    anförts från forststyrelsens sida. Två av dessa
17049: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-       fönättningar har ännu icke behandlats av ägo-
17050: vande av svar översänt följande, av fi.ksdags-    delningsrätten och i fråga om fyra av dem har
17051: man Pekka 'Vilmi ställda spörsmål:                ägodelningsrättens utslag den 15 augusti 1970
17052:                                                   ännu icke vunnit laga kraft.
17053:           "Är Regeringen medveten om att de           Vad beträffar de förrättningar som gäller
17054:        definitiva besluten om inlösning av        tillskottsområden må anföras att högst fyra av
17055:        arrendelägenheter inom Utsjoki kom-        de sammanlagt elva sökande inom Utsjoki
17056:        mun och om förrättningar rörande tili-     kommun som har anhållit om tillskottsområden
17057:        skottsjord där har dröjt oskäligt länge,   har möjlighet att få sådan enligt jorddisposi-
17058:        och om så är fallet,                       tionslagen. En av dessa förrättningar rörande
17059:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-    tiliskottsområden har redan vunnit laga kraft,
17060:        taga för att nämnda förrättningar skynd-   och i fråga om tre sökande har beslut fattats
17061:        samt skall kunna fullföljas?"              om att erforderlig mark för deras räkning
17062:                                                   skall anskaffas genom två förrättningar, som
17063:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     slutfördes 3. 9. 1970 och som ännu icke har
17064: samt anföra följande:                             vunnit laga kraft. 1 fråga om de övriga sju
17065:    Av de tio inlösningsförrättningar som har      sökandena har oklarheter i fråga om äganderät-
17066: inletts på grund av yrkanden om inlösning av      ten ·tili stamlägenheten utgjort hinder för vid-
17067: arrendelägenheter inom Utsjoki kommun har         tagande av åtgärder i syfte att skaffa dem
17068: sex förrättningar, vilka berör sammanlagt 36      erforderlig jord.
17069:      Helsingfors den 29 september 1970.
17070: 
17071:                                                       Lantbruksminister Nestori Kaasalainen.
17072: Kirj. ksm. n:o 74.
17073: 
17074: 
17075: 
17076: 
17077:                                   Jaatinen ym.: Opiskelijain matkalippualennusten aikarajoitusten
17078:                                       poistamisesta.
17079: 
17080: 
17081:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17082: 
17083:    Vaidonrautatiet ja yksityiset liikennöitsijät     näin ollen ole opiskelijain kannalta mitään pi-
17084: myöntävät opiskelijoille syys-, talvi- ja kevät~     täviä perusteita, joten rajoitukset tulisi poistaa.
17085: kuukausina tuntuvia alennuksia matkalippujen         Epäkohdan korjaantuminen koskisi suoraan tu-
17086: hinnoista: opiskelu- ja kotipaikkakuntien välillä.   hansia opiskelijoita ja lievittäisi monissa tapauk·
17087: Kesän 'aikana· ei kuitenkaan myönnetä.               sissa suurestikin opiskelijan niin hyvin tuntemaa
17088:    Kohentunut opintotukijärjestelmä tekee ny-        "kustannusp!\linetta".
17089: kyään-ympärivuotisen opiskelun entistä helpom-          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
17090: maksi. Huomattava osa opiskelijoista käyttääkin      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
17091: kesäkuukaudet opiskeluun. Opiskelijat alkavat        me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
17092: olla yhä enenevässä määrin opiskelijoita kesäi-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17093: sinkin., joten vuodenajoissa opiskelijain kannalta
17094: ei ole suuriakaan eroja. Rahahuolet eivät nekään               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17095: tästä syystä· noudata mitään vuodenaikojen mu-               ryhtyä opiskelijoille myönnettävien mat-
17096: kaisia vaihteluja. Alennuksien rajoittamiselle ei            kalippualennusten aikarajoitusten poista-
17097:                                                              miseksi?
17098:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1970.
17099: 
17100:                Matti Jaatinen.                                   Juha Rihtniemi.
17101:                Jouni Mykkänen.                                   Erkki Häkämies.
17102: 
17103: 
17104: 
17105: 
17106: E 678/70
17107: 2
17108: 
17109: 
17110: 
17111: 
17112:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17113: 
17114:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           sin rauta,teiden taloudessa huomattavan rasit-
17115: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      teen.
17116: mies, olette kirjeellänne 30 päivältä kesäkuuta         Rautatiehallituksessa on tutkittu mahdolli-
17117: 1970 N:o 680 lähettänyt valtioneuvoston asian-       suutta muuttaa tariffisääntöasetusta siten, ~tä
17118: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         opiskelijalipUl) ,kiiyttö olisi mahdollista xpyös
17119: Matti Jaatisen ym. tekemän seuraavan sisältöi-       kesäaikana ja myös muillakin kuin op1skelupaik,
17120: senkysyi.nykseri:                                    kakunnan ja kotipaikkakunnan välisillä . mai.
17121:                                                      koilla. Jotta näin laajennettu alennus ösaptiil-
17122:            "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     leen ·pysyisi liiketaloudellisesti _. p~riisteltlina,
17123:       . ry_htyä opiskelijoille myönnettävien mat-    oli~i nykyinen opiskelija-alerinus kuiie~n pie~
17124:         kalippualennusten aikarajoitusten poista.    nennettävä enintään 30 prosentiksi meno- . ia.
17125:         miseksi?"                                    paluulipun hinnasta. Tällöin olisi rautatiehaJli~
17126:                                                      tuksen ryhdyttävä myös toimenPiteiSiin kesä-
17127:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       aikaisen henkilöjUnakapasiteetin parantamiseksi,
17128: seuraavaa:                                           mikä osaltaan lisäisi VR:n kustannuksia. Tut-
17129:    Valtionrautateiden tariffisäännön 22 §:n mu-      kimus osoittaa myös, että jos opiskelijain ny~
17130: kaan (124 /50) myydään opiskelijalippuna rau-        kyinen matkalippualennus ulotettaisiin koske-
17131: tatiehallituksen määrättävien oppilaitosten oppi-    maan myös kesäaikaa, olisi valtion tulo- ja me-
17132: laille opiskelu- ja koti- tai asuinpaikkakunnan      noarviossa olevasta määrärahasta korvattava
17133: välillä tehtäviä meno- ja paluumatkoja varten        VR:n tulojen menetys n .. 400 000 markalla
17134: menolippu, joka oikeuttaa myös paluumatkaan.         vuodessa ja että jos sama. alennus koskisi kesä-
17135: Opiskelijalippuja ei kuitenkaan myydä kelpaa-        ajan ohella muitakin kuin opiskelupaikkakunnan
17136: viksi 1. 6.-31. 8. välisenä kesäaikana. Tämä ai-     ja kotipaikkakunnan välisiä matkoja, korvat-
17137: karajoitus johtuu siitä, että nykyinen opiskelija-   ta,va määrä nousisi 1 350 000 markkaan vuo-
17138: alennus on niin suuri, ettei sitä voida vilkkaim-    dessa.
17139: pana matkustuskautena, jolloin junien kapasi-           Edellä mainittuja kysymyksiä selvitellään lii-
17140: teetti on täysin käytetty, liiketaloudellisilla      kenneministeriössä asianomaisen, vuoden 1971
17141: syillä perustella. Alennukset, joiden suuruus on     tulo- ja menoarvioon otettavan määrärahan puit-
17142: välimatkasta riippuen 34-49% meno- ja                teissa.
17143: paluulippuihin verrattuna, muodostavat nykyi-
17144:      Helsingissä syyskuun 2 päivänä 1970.
17145: 
17146:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto.
17147:                                                                                                    3
17148: 
17149: 
17150: 
17151: 
17152:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a, n.
17153: 
17154:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         roende av avståndet är 34-39 % av tur- och
17155: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           returbiljettspriset, utgör för närvarande en av-
17156: velse av den 30 juni 1970 nr 680 tili vederbö-      sevärd belastning av järnvägarnas ekonomi.
17157: rande medlem av statsrådet för avgivande av            I järnvägsstyrelsen har man undersökt möj-
17158: svar översänt följande av riksdagsman Matti         ligheten att ändra. förordningen om tariffstadga,
17159: Jaatinen m.fl. ställda spörsmål:                    att användningen av biljett för studerande
17160:                                                     skulle vara möjlig även sommartid och också
17161:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen          under andra resor än mellan studie- och hem-
17162:        vidtaga för upphävande av den tidsbe-        orten. För att en sålunda utvidgad rabatt skulle
17163:        gränsning som är fastställd för de rese-     vara något så när företagsekonomiskt motive-
17164:        biljettsrabatter som beviljas stude-         rad, borde den nuva.rande rabatten för stude-
17165:        rande?"                                      rande dock sänkas tili högst 30 procent av
17166:                                                     tur- och returbiljettens pris. Härvid borde
17167:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       järnvägsstyrelsen även vidtaga åtgärder för
17168: samt anföra följande:                               förbättrande av persontågskapaciteten sommar-
17169:    Enligt 22 § i tariffstadgan för statsjärnvä-     tid, vilket å sin sida skulle öka SJ:s utgifter.
17170: garna ( 124/50) säljes åt elever vid läroverk,      Undersökningarna. visar även, att om den nu-
17171: som av järnvägsstyrelsen bestämmes, för resor       varande resebiljettsrabatten för studerande
17172: tur- och retur mellan studie- och hem- eller        skulle utsträckas tili att gälla även sommartid,
17173: boningsorten såsom biljetter för studerande         borde SJ: s inkomstförlust ersättas med unge-
17174: enkel biljett, som även berättigar tili återresa.   fär 400 000 mk om året av anslaget i statsför-
17175: Biljetter för studerande säljes likväl icke som-    slaget och om samma rabatt förutom resor
17176: martid mellan 1.6. och 31. 8. Denna tidsbe-         somma.rtid även skulle avse andra resor än dem
17177: gränsning beror på, att den nuvarande rabatten      mellan studie- och hemorten, skulle det belopp
17178: för studerande är så stor, att den icke av          som borde ersättas stiga tili 1 350 000 mk om
17179: företagsekonomiska skäl kan beviljas under den      året.
17180: livligaste resesäsongen, då tågens kapadtet är         Ovan nämnda frågor utreds i trafikministe-
17181: fullt utnyttjad. Rabatterna, vilkas storlek be-     riet inom ramen för vederbörande anslag i
17182:                                                     statsförslaget för år 1971.
17183:      Helsingfors, den 2 september 1970.
17184: 
17185:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto.
17186: Skriftl. spm. nr 75.
17187: 
17188: 
17189: 
17190: 
17191:                                  Melin: Om utarbetande av ett handlingsprogram för den eko-
17192:                                     nomiska integrationspolitiken.
17193: 
17194: 
17195:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
17196: 
17197:     I sitt tal vid öppningen av 1970 års riksdag       Om den Gemensamma marknadens förändra-
17198: berörde Republikens President aktuella han-         de inställning tili en utvidgning kommer att
17199: delspolitiska problem och sade därvid bl.a.:        niedföra ett inlemmande av ett flertal EFTA-
17200: "Huvuddelen av Finlands utrikeshandel äger          länder i Gemensamma marknaden, skapar en
17201: rum med Europeiska Frihandelssammanslut-            sådan utveckling allvarliga problem för Fin-
17202: ningen, Gemensamma marknaden och de socia-          lands export. Några exempel på storleken av
17203: listiska länderna. Vårt associerade medlems-        de tullar, som försvårar en konkurrens för oss
17204: skap i EFTA och våra långvariga handelsavtal        på EEC-marknaden, må anföras. Den 1 juli
17205: med de socialistiska länderna har i dessa rikt-     1968 trädde den gemensamma yttre tulltariffen
17206: ningar effektivt understött den positiva ut-        för EEC i kraft och enligt den är tullen för
17207: vecklingen av vår utrikeshandel. Frågan om en       kraftpapper och tidskriftspapper 14.4 %, för
17208: utvidgning av Gemensamma marknaden har              kräppapper 16.0 %, skrivpapper 14.4% och
17209: ställt oss inför en eventuell förändring i de       för säckar och emballage 18 %. Mindre redu-
17210: europeiska marknadskonstellationerna. I denna       ceringar av dessa tullar kommer visserligen
17211: situation bör vi se tili att våra konkurrens-       fram tili 1. 1. 1972 att etappvis ske som resul-
17212: betingelser bevaras även i denna riktning".         tat av den s.k. Kennedy-ronden inom GATT.
17213:     Finlands ambassadör vid de Europeiska Eko-         Av vår export gick år 1969 23.8 % till
17214:  nomiska Gemenskaperna har i Bryssel för kom-       EEC medan importen från detta område sam-
17215:  missionens ordförande muntligen betygat att        tidigt steg till 27.9 % av totalimporten. Mot-
17216:  Finland är intresserat av att inom ramen för       svarande siffror för handelsutbytet med EFTA-
17217:  sin neutralitetspolitik etablera handelsarrange-   länderna år 1969 var för exportens del 41.6
17218:  mang med EEC på en för båda parter lämplig         % och för importen 44.7 %.
17219:  tidpunkt.                                             Finlands associering med EFTA sedan våren
17220:     Efter dessa uttalanden har utvecklingen mot     1961 har tillförsäkrat vår traditionella export
17221:  en utvidgning av den Gemensamma marknaden          möjligheter att konkurrera på samma villkor
17222:  ytterligare påskyndats. I dag den 30 juni          som konkurrenterna på våra största avsätt-
17223:  1970 inleds förhandlingar i Luxemburg, där         ningsmarknader i Europa. Så länge våra kon-
17224:  EEC:s ministerråd möter Englands, Danmarks,        kurrenter Sverige, Norge och Osterrike befin-
17225: Irlands och Norges förhandlare. Dagordningen        ner sig på samma sida om tullbarriären som
17226:  upptar enbart dessa fyra länders ansökan om        Finland är vår konkurrenssituation tryggad.
17227:  inträde i Gemensamma marknaden men mötet           Men om vår viktigaste köpare England skulle
17228:  är bara upptakten till en lång förhandling om      ansluta sig tili den Gemensamma marknaden
17229:  bl. a. följande huvudfrågor: Ekonomiska vilikor    och om en eller flera av våra huvudkonkurren-
17230:  för medlemskandidaternas inträde och det pla-      ter skulle göra England sällskap, skulle vårt
17231:  nerade tiostatsblockets ekonomiska, finansiella,   konkurrensläge avsevärt försvåras.
17232:  industriella, monetära och ,sociala målsättning.      Vad skulle det i praktiken innebära för Fin-
17233:      Föremål för diskussioner i fortsättningen      lands export och ekonomiska välfärd, om vi
17234:  blir även eventuella uppgörelser för de neutrala   skulle bli ställda utanför en europeisk stor-
17235:   EFTA-stater (Sverige, Schweiz, Osterrike samt     marknad? För att bibehålla vår marknadsandel
17236:   associerade medlemmen Finland), som inte          måste vi uppenbarligen i så fall - schematiskt
17237:   sökt fullt medlemsskap utan förklarat sig ef-     sett - sänka våra exportpriser med ett belopp
17238:   tersträva andra lösningar.                        som motsvarar den Gemensamma marknadens
17239:  E 785/70
17240: 2
17241: 
17242: yttre tullmur eller den preferens som våra         ber undertecknad att få framställa följande
17243: konkurrenter får genom att de ansluter sig till    spörsmål att besvaras av vederbörande medlem
17244: den Gemensamma marknaden. En prissänkning          av statsrådet:
17245: på våra exportprodukter skulle leda till en in-
17246: komstminskning i samtliga exportsektioner. De                 Är Regeringen, som i flera princi-
17247: inkomstminskande verkningarna härav skulle                 piella ståndpunktstaganden betonat
17248: sprida sig över hela samhället och fötsvåra                vikten av att vårt land blir delaktigt av
17249: sysselsättningsmöjlighetema. De minskade ex-               integrationsutvecklingen i Europa och
17250: portintäktema skulle dessutom få menliga följ-             som betygat Finlands intresse att inom
17251: der för vår betalningsbalans.                              ramen för sin neutralitetspolitik etable-
17252:    Nu då England jämte flera av våra kon-                  ra handelsarrangemang med EEC - nu
17253: kurrenter inom EFTA söker en anslutning till               då England, Danmark, Irland och Nor-
17254: ett större europeiskt marknadsområde, tvingar              ge inleder förhandlingar om medlems-
17255: denna utveckling enligt undertecknads bedöm-               skap i Gemensamma marknaden - be~
17256: ning Finlands regering att utarbeta ett eget in-           redd att utarbeta ett integrationspoli-
17257: tegrationspolitiskt handlingsprogram och stärka            tiskt handlingsprogram med målsätt-
17258: sin handelspolitiska beredskap. Målet för detta            ningen att trygga avsättningen av våra
17259: bör vara att säkerställa Finlands möjligheter              exportprodukter på en utvidgad euro-
17260: att sälja sina produkter på en framtida stor-              peisk stormarknad och därigenom skapa
17261: marknad i Europa på samma villkor som kon-                 garantier för ökad sysselsättning och
17262: kurrentema.                                                snabbare ekonomisk tillväxt i vårt eget
17263:    Med · hänvisning till det ovanstående samt              land?
17264: med stöd av 37 § 1 mom. Riksdagsordningen
17265:      Helsingfors den 30 juni 1970.
17266: 
17267:                                         Ingvar s. Melin.
17268:                                                                                                   3
17269: 
17270: Kirj. ksm. n:o 75.                                                                   Suomennos.
17271: 
17272: 
17273: 
17274: 
17275:                                  Melin: Taloudellista yhdentymispolitiikkaa koskevan toimintaoh-
17276:                                   jelman laatimisesta.
17277: 
17278: 
17279:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
17280: 
17281:    Puheessaan vuoden 1970 valtiopäivien ava-        neet täyteen jäsenyyteen, vaan jotka ovat il-
17282: jaisissa Tasavallan Presidentti kosketteli ajan-    moittaneet pyrkivänsä muihin ratkaisuihin.
17283: kohtaisia kauppapoliittisia ongelmia sanoen täl-        Jos Talousyhteisön muuttunut asenne laajen-
17284: löin mm.: "Valtaosa Suomen ulkomaankau-             tamiseen nähden johtaa useiden EFTA-maiden
17285: pasta tapahtuu Euroopan Vapaakauppaliiton,          liittämiseen Talousyhteisöön, luo sellainen ke-
17286: Talousyhteisön ja sosialististen maiden kanssa.     hitys vakavia ongelmia Suomen viennille. Mai-
17287: Liitännäisjäsenyytemme EFTAan ja pitkäaikai-        nittakoon joitakin esimerkkejä niiden tullien
17288: set kauppasopimuksemme sosialististen maiden        suuruudesta, jotka vaikeuttavat kilpailua EEC-
17289: kanssa ovat näihin suuntiin tehokkaasti tuke~       markkinoilla meidän kannaltamme katsoen.
17290: neet ulkomaankauppamme myönteistä kehi-             Heinäkuun 1 päivänä 1968 tuli ·voimaan
17291: tystä. Kysymys Euroopan Talousyhteisön laa-         EEC:n yhteinen ulkoinen tullitariffi ja sen mu-
17292: jentumisesta on tuonut eteemme Euroopan             kaan voima- ja aikakauslehtipaperin tulli oli
17293: markkina-asetelmien mahdollisen muutoksen.          14.4 %, kreppipaperin 16.0 %, kirjoituspape-
17294: Tässä tilantee!.. meidän on huolehdittava kil-      rin 14.4% sekä säkkien ja pakkausten 18 %.
17295: pailuedellytystemme säilyttämisestä myös tällä      Näiden tullien vähäistä alenemista tulee tosin
17296: suunnalla."                                         1. 1. 1972 mennessä portaittain tapahtumaan
17297:     Suomen Euroopan Talousyhteisön suurlähet-       GATT:in piirissä käydyn ns. Kennedy-kierrok-
17298: tiläs on Brysselissä ilmoittanut komission pu-      sen tuloksena.
17299: heenjohtajalle suullisesti, että Suomi on pu~           Viennistämme meni vuonna 1969 23.8%
17300: lueettomuuspolitiikkansa puitteissa kiinnostu-      EEC-maihin tuonnin tältä alueelta samaan ai-
17301: nut kauppajärjestelyjen aikaansaamisesta EEC:n      kaan ollessa 27.9% kokonaistuonnista. Vas-
17302: kanssa molemmille osapuolille sopivana ajan-        taavat numerot kauppavaihdosta EFTA-maiden
17303: kohtana.                                            kanssa vuonna 1969 olivat viennin osalta 41.6
17304:     Näiden lausuntojen jälkeen on kehitystä         % ja tuonnin 44.7 %.
17305: kohti Talousyhteisön laajentumista edelleen             Suomen assosioituminen EFfAan keväällä
17306: kiirehditty. Tänään 30 päivänä kesäkuuta 1970       1961 on varmistanut perinteelliselle viennillem-
17307: aloitetaan neuvottelut Luxemburgissa, jossa         me mahdollisuudet kilpailla samoin ehdoin
17308: EEC:n ministerineuvosto tapaa Englannin,            kuin kilpailijamme suurimmilla menekkialueil-
17309: Tanskan, Irlannin ja Norjan neuvottelijat. Päi-     lamme Euroopassa. Niin kauan kuin kilpaili-
17310: väjärjestyksessä on ainoastaan neljän edellä        jamme Ruotsi, Norja ja Itävalta ovat samalla
17311: mainitun maan anomus pääsystä Talousyhtei-          puolella tullimuuria kuin Suomi, on kilpailu-
17312: söön, mutta kokous on vain alkuna pitkille          asemamme turvattu. Mutta jos tärkein ostajam-
17313: neuvotteluille mm. seuraavista pääkysymyksis-       me Englanti liittyisi Talousyhteisöön tai jos
17314: tä: Jäsenehdokkaiden sisäänpääsyn taloudelli-       yksi tai useampi pääkilpailijoistamme seuraisi
17315: set ehdot ja .suunnitellun kymmenen vallan ryh-     Englannin esimerkkiä, vaikeutuisi kilpailuase-
17316: mittymän taloudellinen, finanssipoliittinen,        mamme huomattavasti.
17317: teollinen, rahapoliittinen ja sosiaalinen tavoit-       Mitä Suomen viennille ja taloudelliselle hy-
17318: teenasettelu.                                       vinvoinnille käytännössä merkitsisi, jos jäisim-
17319:     Jatkossa keskustelujen kohteeksi tulee myös     me eurooppalaisen suurmarkkina-alueen ulk~
17320: mahdollinen sopimus puolueettomien EFTA-            puolelle. Säilyttääksemme markkinaosuutemme
17321: valtioiden kanssa (Ruotsi, Sveitsi, 1tävalta sekä   täytyisi meidän siinä tapauksessa - pelkistäen
17322: liitännäisjäsen Suomi), jotka eivät ole pyrki-      sanottuna - ilmeisesti alentaa vientihintojam-
17323: 4
17324: 
17325: me määrällä, joka vastaa Talousyhteisön ul-         esittää valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17326: koista tullimuuria tai sitä suosituimmuutta,        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17327: josta kilpailijamme pääsevät osallisiksi Talous-
17328: yhteisöön liittymällä. Vientituotteittemme hin-                Onko Hallitus, joka useissa periaat-
17329: nanalennus johtaisi tulojen vähentymiseen miltei            teellisissa kannanotoissa on painottanut
17330: kaikilla viennin aloilla. Tämän tuloavähentävät             maamme Euroopan yhdentymiskehityk-
17331: vaikutukset heijastuisivat koko yhteiskuntaan               sestä osalliseksi pääsemisen tärkeyttä ja
17332: ja vaikeuttaisivat työllisyysmahdollisuuksia. Vä-           joka on osoittanut Suomen olevan puo-
17333: hentyneistä vientituloista aiheutuisi sitä paitsi           lueettomuuspolitiikkansa puitteissa kiin-
17334: vahingollisia seurauksia maksutaseellemme.                  nostunut kauppajärjestelystä EEC:n
17335:    Nyt kun Englanti sekä useat kilpailijamme                kanssa, valmis - Englannin, Tanskan,
17336: EFfAn piirissä pyrkivät liittymään suurempaan               Irlannin ja Norjan nyt aloittaessa neu-
17337: eurooppalaiseen markkina-alueeseen, pakottaa                vottelut Talousyhteisön jäsenyydestä -
17338: tämä kehitys allekirjoittaneen mielestä Suomen              laatimaan yhdentymispoliittisen toimin-
17339: hallituksen laatimaan oman yhdentymispoliitti-              taohjelman, jonka tavoitteena on vienti-
17340: sen toimintaohjelman sekä lisäämään kauppa-                 tuotteittemme menekin turvaaminen
17341: poliittista valmiuttaan. Sen tavoitteena tulee              laajennetulla eurooppalaisella suurmark-
17342: olla varmistaa Suomelle mahdollisuudet myydä                kina-alueella ja siten luomaan takeet
17343: tuotteitaan tulevaisuuden suurmarkkinoilla Eu-              työllisyyden parantumiselle ja nopeam-
17344: roopassa samoin ehdoin kuin kilpailijansa.                  malle taloudelliselle kasvulle omassa
17345:    Yllä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-           maassamme?
17346: sen 37 §:n 1 momentin nojalla allekirjoittanut
17347:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1970.
17348: 
17349:                                          Ingvar S. Melin.
17350:                                                                                                    5
17351: 
17352: 
17353: 
17354: 
17355:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
17356: 
17357:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     telemaan EEC:n kanssa molemmille osapuolille
17358: mainitussa tarkoituksessa on kansanedustaja        sopivana ajankohtana kaupallisista järjestelyistä,
17359: Ingvar S. Melin 30 päivänä kesäkuuta 1970          jotka ovat sopusoinnussa Suomen puolueetto-
17360: esittänyt Hallituksen asianomaisen jäsenen vas-    muuspolitiikan kanssa.
17361: tattavaksi seuraavan kysymyksen:                      Talousyhteisön jäsenyyttä anoneiden maiden
17362:                                                    neuvottelut EEC:hen liittymisestä aloitettiin
17363:           "Onko Hallitus, joka useissa periaat-    sittemmin ministeritason kokouksella 30 päi-
17364:        teellisissa kannanotoissa on painottanut    vänä kesäkuuta Luxemburgissa. Yksityiskohtai-
17365:        maamme Euroopan yhdentymiskehityk-          set neuvottelut Englannin kanssa alkoivat 21
17366:        sestä osalliseksi pääsemisen tärkeyttä ja   heinäkuuta ja vastaaviin neuvotteluihin Tans-
17367:        joka on osoittanut Suomen olevan puo-       kan, Norjan ja Irlannin kanssa ryhdyttiin syys-
17368:        lueettomuuspolitiikkansa puitteissa kiin-   kuun 21-22 päivinä. Neuvottelukosketus Eng-
17369:        nostunut kauppajärjestelystä EEC:n          lantiin on toistaiseksi ollut selvitysluontoista.
17370:        kanssa, valmis - Englannin, Tanskan,        Jäsenehdokkaiden neuvottelut muodostavat· mo-
17371:        Irlannin ja Norjan nyt aloittaessa neu-     nimutkaisen prosessin ja tulevat todennäköi-
17372:        vottelut Talousyhteisön jäsenyydestä -      sesti edistymään suhteellisen hitaasti.
17373:        laatimaan yhdentymispoliittisen toimin-        Edellä mainitun Haagin kokouksen päätök-
17374:        taohjelman, jonka tavoitteena on vienti-    sen mukaisesti Talousyhteisön ministerineu-
17375:        tuotteittemme menekin turvaaminen           vosto ilmoitti suullisesti 24. 7. 1970 niille
17376:        laajennetulla eurooppalaisella suurmark-    EFTA-maille, jotka eivät ole anoneet yhteisön
17377:        kina-alueella ja siten luomaan takeet       jäsenyyttä, olevansa puolestaan valmis keskus-
17378:        työllisyyden parantumiselle ja nopeam-      teluihin näiden kanssa tulevan syksyn aikana.
17379:        malle taloudelliselle kasvulle omassa       EEC:n tekemään esitykseen vastattiin Suomen
17380:        maassamme?"                                 suhtautuvan myönteisesti. Keskustelut alkane-
17381:                                                    vat ministeritason kokouksissa, joissa eri mailla
17382:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      on tilaisuus selvittää yleisasennoitumistaan in-
17383: vasti seuraavaa:                                   tegraatiokehitykseen ja Suomen osalta on mi-
17384:    Viime joulukuussa Haagissa pidetyssä huip-      nisteritason tapaaminen ilmeisesti 24. 11. 1970.
17385: putason kokouksessa Euroopan Talousyhteisön        Tämän jälkeen seuraisivat tutkimusluotoiset
17386: jäsenmaat tekivät periaatepäätöksen neuvottelu-    keskustelut. Vasta tämän vaiheen jälkeen pää-
17387: jen aloittamisesta yhteisön laajentamisesta sen    tettäneen varsinaisten neuvottelujen aloittami-
17388: jäsenyyttä anoneiden maiden Englannin, Tans-       sesta eri osapuolten kesken.
17389: kan, Norjan ja Irlannin kanssa. Samassa yhtey-        Hallitusohjelman ulkopoliittisessa osassa to-
17390: dessä talousyhteisömaat sopivat siitä, että niin   detaan, että Hallitus "puolueettomuuspolitiik-
17391: pian kuin neuvottelut jäsenehdokkaiden kanssa      kaa tinkimättömästi noudattaen huolehtii
17392: on aloitettu, käynnistetään keskustelut suhtei-    maamme kaupallisten etujen turvaamisesta eu-
17393: den järjestämisestä myös muiden sitä haluavien     rooppalaisessa yhdentymiskehityksessä". Tämän
17394: EFTA-maiden kanssa.                                linjan toteuttamiseksi Suomi on ottanut yh-
17395:    Viime huhtikuun 6 päivänä Euroopan yhtei-       teyttä EEC:hen, kuten edellä jo mainitsinkin.
17396: söihin akkreditoitu Suomen pysyvä edustaja il-     Näillä toimenpiteillä Suomelle on pyritty tur-
17397: moitti EEC:n komission puheenjohtajalle, vii-      vaamaan muihin puolueettomiin maihin rinnas-
17398: taten Euroopan integraatiotilanteessa tapahtu-     tettavissa oleva lähtöasema edessä olevissa
17399: neeseen kehitykseen, että Suomi, pyrkien tur-      neuvotteluissa. Tämä ei tietenkään merkitse,
17400: vaamaan kaupallisten etujen ja kilpailuedelly-     että Suomen neuvottelutavoitteet olisivat sa-
17401:  tystensä jatkuvuuden, 'On kiinnostunut neuvot-    maistettavissa muiden, järjestelyihin ilman jä-
17402: 6
17403: 
17404: senyyttä pyrkivien maiden tavoitteiden kanssa.          Vastaiselle kehitykselle on varsin ratkaise-
17405: Päinvastoin, lähtökohtana voidaan pitää, että        vaa, tuleeko Englanti todella liittymään Talous-
17406: järjestelyt eri maiden kanss,a tulevat poikkea-      yhteisön jäseneksi. Joka tapauksessa meidän on
17407: maan toisistaan. Kuitenkin on lähdettävä esim.       valmistauduttava tämän mahdollisuuden varal-
17408: siitä, että kaikki järjestelyt tulisivat voimaan     ta. Sensijaan ei ole vielä mahdollista laatia ky-
17409: samanaikaisesti. Kehityksen tässä vaiheessa ei       selyssä mainittua varsinaista yhdentymispollit-
17410: kuitenkaan voida luoda mitään täsmällistä ku-        tista ohjelmaa- vaikka karkeat puitteet ovat-
17411: vaa siitä, millaiseksi yleisratkaisut muodostu-      kin jo olemassa - koska ei vielä ole nykyistä
17412: vat.                                                 tarkempaa tietoa neuvottelujen kulusta ja eri
17413:    Nykytilanteessa on Suomelle tärkeätä val-         osapuolten näkökannoista. Tarkoituksena on,
17414: mistautua keskustelemaan sellaisista järjestelyis-   että allekirjoittanut kävisi lähiviikkoina tutus-
17415: tä, jotka toisaalta ovat sopusoinnussa puolueet-     tumismielessä Talousyhteisömaiden pääkaupun-
17416: tomuusasemamme kanssa ja toisaalta turvaavat         geissa saadaksemme mahdollisimman hyvän ku-
17417: kilpailuasemamme markkina-asetelmien muut-           van neuvottelutilanteesta.
17418: tuessa. Integraatiokehitys on luonnollisesti            Hallitus tulee tekemään parhaansa, jotta tär-
17419: myös Suomessa antanut aihetta selvityksiin ja        keät vientietumme Talousyhteisön alueella ja
17420: tutkimuksiin. Näihin ovat ottaneet osaa asian-       EFTA-maissa sekä meille elintärkeät idänkaup-
17421: omaisten viranomaisten lisäksi talouselämän          pamme edut tulisivat Länsi-Euroopan integroi-
17422: edustajat. Tältä kannalta katsottuna onkin esi-      tuessa turvatuiksi. Hallituksen tarkoituksena
17423: valmisteluihin ryhdytty hyvissä ajoin. Yksityis-     on olla jatkossakin yhteydessä asianomaisten
17424: kohtaista selvitys- ja valmistelutyötä jatketaan     maiden hallituksiin, jotta mahdollisesti tehtä-
17425: edelleen ulkoasiainministeriön johdolla. Myös        vät ratkaisut olisivat kaikkia osapuolia tyydyt-
17426: neuvotteluvaltuuskunnan asettaminen tulee en-        tävät.
17427: nen pitkää ajankohtaiseksi.
17428:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1970.
17429: 
17430:                                                                         Ministeri Olavi ]. Mattila.
17431:                                                                                                    7
17432: 
17433: 
17434: 
17435: 
17436:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17437: 
17438:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      trygga kontinuiteten i sina handelsintressen
17439: anger, har riksdagsman Ingvar S. Melin den         och sina konkurrensförutsättningar, hyser int-
17440: 30 juni 1970 tili vederbörande medlem av           resse för att med EEC vid för bägge parter lämp-
17441: statsrådet ställt följande spörsmål:               lig tidpunkt förhandla om handelsarrangemang,
17442:                                                    vilka står i samklang med Finlands neutrali-
17443:           "Är Regeringen, som i flera princi-      tetspolitik.
17444:        piella ståndpunktstaganden betonat             Förhancllingarna om anslutning tili EEC med
17445:        vikten av att vårt land blir delaktigt av   de länder, som anhållit om medlemskap, på·
17446:        integrationsutvecklingen i Europa och       börjades sedermera med ett möte på minister·
17447:        som betygat Finlands intresse att inom      nivå den 30 juni i Luxemburg. Detaljerade för-
17448:        ramen för sin neutralitetspolitik etable-   handlingar med England inleddes den 21 juli
17449:        ra handelsarrangemang med EEC - nu          och motsvarande förhandlingar med Danmark,
17450:        då England, Danmark, lrland och Nor-        Norge och Irland påbörjades den 21-22 sep-
17451:        ge inleder förhancllingar om medlems-       tember. Förhandlingskontakten med England
17452:        skap i Gemensamma marknaden - be-           har tills vidare varit av utredande natur. För-
17453:        redd att utarbeta ett integrationspoli-     handlingarna med medlemskandidaterna bildar
17454:        tiskt handlingsprogram med målsätt-         en komplicerad process och de kommer san-
17455:        ningen att trygga avsättningen av våra      nolikt att framskrida relativt långsamt.
17456:        exportprodukter på en utvidgad euro-           1 enlighet med beslutet vid ovannämnda
17457:        peisk stormarknad och därigenom skapa       möte i Haag meddelade den Ekonomiska Ge-
17458:        garantier för ökad sysselsättning och       menskapens ministerråd muntligen den 24. 7.
17459:        snabbare ekonomisk tillväxt i vårt eget     1970 åt de EFTA-länder, som inte anhållit om
17460:        land?"                                      medlemskap i Gemenskapen, att rådet å sin
17461:                                                    sida är redo för diskussioner med dem under
17462:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt     den inkommande hösten. Finland meddelade
17463: anföra följande:                                   sin positiva inställning som svar på EEC: s
17464:    1 ett möte på toppnivå i december senaste       framställning. Diskussionerna torde inledas vid
17465: år i Haag fattade den Europeiska Gemen-            möten på ministernivå, varvid de olika länder-
17466: skapens medlemsländer ett principbeslut om         na beredes tillfälle att klargöra sin generella
17467: att påbörja förhandlingar om Gemenskapens          inställning tili integrationsutvecklingen och för
17468: utvidgning med de Iänder - England, Dan-           Finlands del sker kontakten på ministernivå
17469: mark, Norge och lrland - , vilka anhållit om       uppenbarligen den 24. 11. 1970. Efter detta
17470: medlems.kap i Gemenskapen. Samtidigt kom           skulle diskussioner av utredande natur följa.
17471: länderna i Gemenskapen även överens om att         Först efter detta skede torde beslut fattas om
17472: så snart förhandlingarna med medlemskandi-         inledande av förhandlingar mellan de olika
17473: daterna påbörjats, inledes diskussionerna om       parterna.
17474: arrangemang beträffande relationerna till Ge-         1 regeringsprogrammets utrikespolitiska del
17475: menskapen även med övriga EFTA-länder, som         konstateras, att Regeringen "under iakttagande
17476: önskar detta.                                      av en strikt neutralitetspolitik ser tili att lan-
17477:    Den 6 april innevarande år meddelade Fin-       dets handelsintressen säkerställes under den på-
17478: lands vid de Europeiska Gemenskaperna ackre~       gående utvecklingen mot europeisk samgång."
17479: diterade ständiga representant åt EEC-kommis-      1 syfte att förverkliga denna linje har Finland
17480: sionens ordförande, med hänvisning tili den        tagit kontakt med EEC, såsom jag redan ovan
17481: utveckling, som ägt rum i integrationssitua-       nämnde. Genom dessa åtgärder har man
17482: tionen i Europa, att Finland, strävande tili att   strävat tili att säkerställa för Finland en med
17483: 8
17484: 
17485: de övriga neutrala ländemas utgångslägen jäm-        ning. Även tillsättandet av en förhandlings-
17486: förlig situation i de förestående förhandlingar-     delegation blir aktuellt inom kort.
17487: na. Detta betyder naturligtvis inte, att Finlands       För den framtida utvecklingen är det rätt
17488: förhandlingsmålsättning skulle kunna betrak-         så avgörande huruvida England verkligen kom-
17489: tas som identisk med de målsättningar, som           mer att ansluta sig som medlem i den Ekono-
17490: uppställts av andra länder, som eftersträvar         miska Gemenskapen. I varje fall måste vi för-
17491: arrangemang utan medlemskap. Man bör                 bereda oss för denna eventualitet. Däremot är
17492: tvärtom kunna anse utgångspunkten vara, att          det inte möjligt att utarbeta det i spörsmålet
17493: arrangemangen med de olika länderna kommer           nämnda integrationspolitiska programmet -
17494: att skilja sig från varandra. Dock bör man           om än ramen för ett dylikt i grova drag redan
17495: utgå t. ex. från att alla arrangemang skulle trä-    existerar - eftersom i detta nu inte mer
17496: da i kraft samtidigt. I detta skede av utveck-       exakta uppgifter föreligger om förhandlingar-
17497: lingen kan man dock inte skapa sig någon             nas fortskridande och de olika parternas syn-
17498: exakt bild av huru de gererella lösningarna          punkter. Det är meningen, att undertecknad
17499: kommer att utformas.                                 under de närmaste veckorna i orienterande av-
17500:    I det aktuella läget är det viktigt för Fin-      sikt skall besöka huvudstäderna i den Ekono-
17501: land att förbereda sig för diskussioner om så-       miska Gemenskapens Iänder för att vi skall
17502: dana arrangemang, vilka å ena sidan är fören-        kunna få en så fullständig bild som möjligt av
17503: liga med vår neutralitetsposition och å den          förhandlingsläget.
17504: andra sidan tryggar vår konkurrensställning då          Regeringen kommer att göra sitt bästa för
17505: matknadskonstellationen förändras. Det är na-        att våra viktiga exportintressen på den Eko-
17506: turligt att integrationsutvecklingen även i Fin-     nomiska Gemenskapens område och i EFTA-
17507: land har gett anledning till utredningar och un-     länderna samt de för oss livsviktiga intressena
17508: dersökningar. I dessa har förutom respektive         i vår östhandel skulle tryggas vid Väst-Europas
17509: myndigheter även företrädare för näringslivet        integrering. Regeringen har för avsikt att även
17510: deltagit. Betraktat ur denna synpunkt har ju         i fortsättningen hålla kontakt med regeringar-
17511: de preliminära förberedelserna påbörjats i god       na i vederbörande länder, så att de avgöranden,
17512: tid. Det detaljerade utrednings- och förberedelse-   som eventuellt kommer att fattas skall till-
17513: arbetet fortgår under utrikesministeriets led-       fredsställa samtliga parter.
17514:      Helsingfors, den 7 oktober 1970.
17515: 
17516:                                                                         Minister Olavi ]. Mattila.
17517: Kirj. ksm. n:o 76.
17518: 
17519: 
17520: 
17521: 
17522:                                     Juvela ym.: Työturvallisuuden parantamisesta telakoilla.
17523: 
17524: 
17525:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17526: 
17527:    Työturvallisuuden kannalta eräs vaarallisim-        selle huomiolle jätetty niiden vaikutus ihmisten
17528: mista ammateista on ns. telakkamaalari, joka           terveyteen. Kun tällaisten maaliaineiden käyttö
17529: päivittäin joutuu työskentelemään tulenarkojen         on telakoilla lisääntynyt, ovat samanaikaisesti
17530: sekä myrkyllisten maali- ja liuotinaineiden            terveydelliset vaaratekijät kasvaneet. Ja kun
17531: kanssa useinkin ahtaissa suljetuissa tiloissa.         asia on näin pitäisi sen ennen muuta merkitä
17532: Nimenomaan laivanrakennusteollisuudessa voi-           sitä, että työntekijäin suojelua koskevaa lainsää-
17533: makkaasti lisääntynyt synteettisten maalien            däntöä parannetaan ja maalien tutkimuksia ja
17534: käyttö on tuonut esiin varsin vakavia tervey-          valvontaa nykyisestään huomattavasti tehoste-
17535: dellisiä haittoja. Useissa tapauksissa seuraukse-      taan.
17536: na on ollut se, että maalien kanssa jatkuvasti               Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjär-
17537: tekemisissä olleet työntekijät ovat sairastuneet       jestyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esi-
17538: erilaisiin ihosairauksiin, astmaan, myrkytyksiin       tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17539: jne. Vakavammat tapaukset ovat johtaneet               vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17540: kuolemaan tai elinikäiseen työkyvyn menetyk-
17541: seen.                                                           Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus
17542:    Viime vuosina on telakoilla otettu käyttöön                aikoo ryhtyä synteettisten maaliainei-
17543: monia uusia maalilaatuja, joiden tehokkuudelle                den aiheuttamien haittavaikutuksien
17544: on ilmeisesti annettu keskeisin sija ja toissijai-            tutkimusten tehostamiseksi ja työtur-
17545:                                                               vallisuuden parantamiseksi telakoilla?
17546:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1970.
17547: 
17548:            Aulis Juvela.                  Matti Järvenpää.                Uljas Mäkelä.
17549: 
17550: 
17551: 
17552: 
17553: E 763/70
17554: 2
17555: 
17556: 
17557: 
17558: 
17559:                         Ed u s kun n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
17560: 
17561:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ten mukaisesti vaarallisuutensa perusteella ja
17562: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       antaa työturvallisuuslain nojalla tarkempia mää-
17563: olette kirjeellänne 8 päivältä syyskuuta 1970       räyksiä niiden pakkausastioista ja näihin tehtä-
17564: n:o 750 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       vistä työturvallisuusohjeista ja muista tarpeel-
17565: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aulis      lisista varoitusmerkinnöistä. Ammattientarkas-
17566: Juvelan ym. tekemän seuraavan sisältöisen           tuksen apuna ovat kentällä olleet tällaisista
17567: kysymyksen:                                         vaarallisista kemikaalioista Kemian Keskuslii-
17568:                                                     ton toimesta valmistetut "Kemian turvallisuus-
17569:           "Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus    ohjeet". Näitä ohjeita ovat ammattientarkastus-
17570:        aikoo ryhtyä synteettisten maaliaineiden     viranomaiset tehneet tunnetuiksi mm. laivan-
17571:        aiheuttamien haittavaikutuksien tutki-       rakennuksen alalla. Liuottimien ym. vaarallis-
17572:        musten tehostamiseksi ja työturvalli-        ten nesteiden lukumäärän jatkuvasti lisääntyes-
17573:        suuden parantamiseksi telakoilla?"           sä ohjeiden tekeminen vastaavassa määrässä
17574:                                                     on kuitenkin vaikeaa. Päähuomio tämän puut-
17575:    Kysymyksen johdosta esitän vastauksena           teen poistamiseksi olisikin kiinnitettävä tutki-
17576: kunnioittaen seuraavaa:                             mushenkilökunnan lisäämiseen.
17577:    Synteettisten maalien ja lähinnä maaliliuotti-      Telakoiden työturvallisuusolojen tutkiminen
17578: mien vaarallisuuden torjumisen osalta on to-        on ministeriön tarkoituksena ottaa erityisen
17579: dettava, että myrkkylain ( 309/69) antamisen        huomion kohteeksi. Ministeriö valmistautuu
17580: jälkeen hallituksen toimesta on annettu myrk-       myös parhaillaan Kansainvälisen Työjärjestön
17581: kyasetus ( 612/69), jossa II luokan myrkkyi-        syyskuussa 1971 Helsingissä pidettävään kan-
17582: hin luettavista haihtuvista teollisuusmyrkyistä     sainväliseen laivanrakennusalan työturvallisuus-
17583: on annettu yleiset turvallisuusmääräykset. Näi-     konferenssiin, missä käsitellään ko. kysymyk-
17584: den lisäksi on kuitenkin olemassa lukuisia vaa-     siä. Työterveyslaitoksessa on ministeriön ehdo-
17585: rallisia aineita, joilta puuttuuvat myrkkylain ja   tuksesta jo toiminnassa tarkoitusta varten pe-
17586: -asetuksen myrkyille säätämät tunnusmerkit,         rustettu työryhmä. Tämän alan tutkimustyös-
17587: mutta joiden kuljetukseen, säilytykseen ja tek-     sä tarvitaan kemian- ja lääkärialan asiantunti-
17588: niseen käyttöön olisi saadun kokemuksen no-          joita, näitä ei vielä toistaiseksi ole saatu minis-
17589: jalla sovellettava myös turvallisuusvaatimuksia.    teriön palvelukseen.
17590: Tällaiset haihtuvat aineet on tarkoitus luokittaa       Edellä olevan saatan kunnioittaen Teidän,
17591: kansainvälisesti hyväksyttyjen kuljetusmääräys-     Herra Puhemies, tietoonne.
17592:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1970.
17593: 
17594:                                                                 Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
17595:                                                                                                    3
17596: 
17597: 
17598: 
17599: 
17600:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17601: 
17602:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       portföreskrifter och dessutom har man för av-
17603: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        sikt att med stöd av lagen om skydd i arbete
17604: se av den 8 september 1970 nr 750 till veder-       utfärda närmare föreskrifter om förvarings-
17605: börande medlem av statsrådet för avgivande          kärl och om skyddsanvisningar och andra nö-
17606: av svar översänt följande av riksdagsman Aulis      diga varningar på höljet. Såsom hjälp på fältet
17607: Juvela m. fl. ställda spörsmål:                     har yrkesinspektionen haft en broschyr om
17608:                                                     sådana farliga kemikalier, "Kemian Turvalli-
17609:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen          suusohjeet", som är utgiven av Kemian Kes-
17610:        vidtaga för effektivering av undersök-       kusliitto -     Kemiska Centralförbundet r.f.
17611:        ningen rörande de menliga inverknin-         Yrkesinspektionsmyndigheterna har bekant-
17612:        garna av syntetiska målfärger och till       gjort dessa anvisningar bl. a. inom skeppsbygg-
17613:        förbättrande av skyddet i arbetet vid        nadsindustrin. Antalet lösningsmedel m. fl.
17614:        skeppsdockor?"                               farliga vätskor ökas emeiiertid fortgående, och
17615:                                                     det är svårt att få ut anvisningar i samma
17616:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        takt. För att denna brist skall kunna avhjälpas
17617: anföra följande:                                    bör framför allt forskningspersonalen ökas.
17618:    Angående motverkandet av syntetiska mål-         Ministeriet har för avsikt att ägna undersök-
17619: färgers, främst lösningsmedels, farlighet kan       ningen av skyddet i arbetet vid dockor särskild
17620: konstateras, att regeringen, sedan lagen om         uppmärksamhet. Ministeriet förbereder sig
17621: gifter gavs ( 309/69), har utfärdat en förord-      också som bäst för den internationella arbe-
17622: ning om gifter (612/69), vari allmänna              tarskyddskonferens     inom      skeppsbyggnads-
17623: skyddsföreskrifter meddelas beträffande flyk-       branschen som lnternationeiia Arbetsorganisa-
17624: tiga industrigifter, vilka hänförs till giftklass   tionen skall hålla i Helsingfors i september
17625: II. Utom dessa gifter finns det emellertid ett      1971 och vid viiken här avsedda frågor kom-
17626: stort antal farliga ämnen som saknar de i lagen     mer att behandlas. lnom Institutet för arbets-
17627: och förordningen om gifter stadgade känne-          hygien arbetar redan nu en på ministeriets
17628: tecknen på gift men på vilka säkerhetskraven        förslag för ändamålet tillsatt arbetsgrupp. 1
17629: enligt vad erfarenheten visar borde tillämpas       forskningsarbetet på detta område behövs
17630: i fråga om transport, förvaring och teknisk         sakkunniga i kemi och medicin. Några sådana
17631: användning. Det är meningen att sådana flyk-        har än så länge inte kunnat anställas vid mi-
17632: tiga ämnen skall klassificeras på grund av sin      nisteriet.
17633: farlighet enligt internationeiit godkända trans-       Ovanstående får jag vördsamt meddela
17634:                                                     Eder, Herr Talman, tili kännedom.
17635:      Helsingfors den 1 oktober 1970.
17636: 
17637:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen.
17638: Kirj. ksm. n:o 77.
17639: 
17640: 
17641: 
17642: 
17643:                                    Vaittinen: Puheterapeuttien aseman parantamisesta.
17644: 
17645: 
17646:                           Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
17647: 
17648:    Sairaaloiden puheterapeuttien virallinen päte-      sesta. Käytyjen neuvottelujen tuloksena Vajaa-
17649: vyysvaatimusten määrittely ja palkkaus ovat            mielishuollon neuvottelukunta antoi vajaamie-
17650: jääneet haitallisella tavalla jälkeen alalla !tapah-   lislaitoksille· suosituksen hutn.kand.-pohjaisesta
17651: tuneesta koulutuksesta.                                pätevyystasosta sekä palkkauksen korottami-
17652:    Vuonna 1966 perustettu Suomen Puhetera-             sesta pl:sta A 17 pl:aan A 20. Todettakoon,
17653: peuttiliitto r.y. on asettanut jäsenilleen seuraa-     että puheterapeutin työ keskussairaaloissa on
17654: vat vaatimukset: Puheterapeutilta vaaditaan            potilasmateriaalin suhteen vaativampaa kuin
17655: humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,          vajaamielislaitoksissa.
17656: arvosana cum laude approbatur fonetiikan                   Verrattaessa keskussairaalan puheterapeuttien
17657: puhe- ja ääniterapeuttisella linjalla ja arvosana      palkkausta esim. nuoremman lehtorin palkkaus-
17658: psykologiassa, erityiskasvatusopissa 1tai kasva-       luokkaan ja muihin etuihin tai erityisopettajan
17659: tusopissa sekä kuuden kuukauden foniatrinen            tai sairaalapsykologin palkkaukseen, niin voi-
17660: harjoituskurssi.                                       daan .todeta, että puheterapeutit ovat huomatta-
17661:    Suomen Puheterapeuttiliitto ry:n jäseniltään        vasti heikommassa asemassa. Erityisesti tämä
17662: vaatima hum.kand.-tasoinen koulutus on tällä           koskee Keski-Suomen Keskussairaalaa, joka toi-
17663: het:kellä pätevyysvaatimuksena Lahden kau-             mii lisäksi tärkeänä puheterapeuttien harjoit-
17664: pungin kasvatusneuvolan samoin kuin Helsingin          telupaikkana, joten puheterapeuttien työhön
17665: l~aupungin kansakoulujen foniatrisen poliklini-        siellä liittyy koulntuksellisesti vaativa opetus-
17666: kan puheterapeuttien viroissa, joissa palkka-          veivollisuus.
17667: luokka vastaa pl:aa A 22. Helsingin Lastenlin-             Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
17668: na on myös muuttanut pätevyysvaatimukset               päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
17669: Suomen Puheterapeuttiliitto ry:n ehdotuksen            valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17670: mukaisiksi. Keski-Suomen :keskussaimalan puhe-         vaksi seuraavan kysymyksen:
17671: ja äänihäiriöopettajan viroissa on kelpoisuus-
17672: vaatimuksena alansa erikoiskoulutus ja riittävä                   Onko Hallitus tietoinen puhetera-
17673: tuntemus alallaan. Sairaalaterapeuttien päte-                  peuttien pätevyysvaatimusten, koulutuk-
17674: vyysvaatimusten ja palkkauksen tarkistaminen                   sen ja palkkauksen kesken vallitsevista
17675: on vireillä myös muissa keskussairaaloissa.                    ristiriidoista ja mitä Hallitus aikoo
17676:     Puheterapeuttiliitto r.y. on käynyt neuvotte-              tehdä puheterapeuttivirkojen pätevyys-
17677: luj,a Vajaamielishuollon neuvottelukunnan kans-                vaatimusten ja palkkauksen saattami-
17678: sa vajaamielislaitoksissa toimivien puhetera-                  seksi alalla vaadittavan koulutuksen
17679: peuttien pätevyysvaatimuksista ja palkkauk-                    mukaiselle tasolle?
17680:       Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1970.
17681: 
17682:                                              Aili Vaittinen.
17683: 
17684: 
17685: 
17686: 
17687: E 760/70
17688: 2
17689: 
17690: 
17691: 
17692: 
17693:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17694: 
17695:    Syyskuun 8 päivänä 1970 päivätyssä ja sa-          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
17696: man kuukauden 11 päivänä valtioneuvoston           vasti seuraavaa:
17697: asianomaiselle jäsenelle saapuneessa kirjeessä        Kunnalliseen sairaalalaitokseen, lähinnä kes-
17698: olette Te, Herra Puhemies, valtiopäiväjärjes-      kussairaaloihin on viime vuosina otettu puhe-
17699: tyksen 37 §:n 1 momentissa mainitussa tar-         terapeutteja. Sen sijaan valtion hallinnon pii-
17700: koituksessa lähettänyt jäljennöksen edustaja       rissä ei toistaiseksi ole puheterapeutin virkoja.
17701: Vahtisen Teille antamasta kirjelmästä, jossa       Sairaalalaitoksessakin on puheterapeutin tehtä-
17702: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-     vät vasta muotoutumassa. Tämän vuoksi
17703: vaksi on tehty seuraava kysymys:                   puheterapeuttien kelpoisuusehtoja, koulutusta ja
17704:                                                    palkkausta ei vielä ole yhtenäisesti järjestetty.
17705:           "Onko Hallitus tietoinen puhetera-       Asiaa on vasta valmistelevasti käsitelty. Halli-
17706:        peuttien pätevyysvaatimusten, koulutuk-     tuksen taholta joudutaan asiassa lähiaikoina te-
17707:        sen ja .palkkauksen kesken vallitsevista    kemään ratkaisu, kun puheterapeutin virkaan
17708:        ristiriidoista ja mitä Hallitus aikoo       llittyvät kysymykset tulevat hallituksen käsi-
17709:       tehdä puheterapeuttivirkojen pätevyys-       teltäväksi valtionapuasiana. Tässä yhteydessä
17710:        vaatimusten ja palkkauksen saattami-        tullaan puheterapeutin palkkaukseen myönnet-
17711:        seksi alalla vaadittavan koulutuksen        tävää valtionapua vahvistettaessa ot<tamaan
17712:        mukaiselle tasolle?''                       huomioon sanotun viran vastuullisuus ja työ-
17713:                                                    määrä sekä siihen vaadittava koulutus.
17714:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1970.
17715: 
17716: 
17717:                                                                          Ministed Valta Käkelä.
17718:                                                                                                       3
17719: 
17720: 
17721: 
17722: 
17723:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17724: 
17725:     1 det syfte 3 7 § riksdagsordningen anger         lnom det kommunala sjukhusväsendet, när-
17726: har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av         mast vid centralsjukhusen, har under de se-
17727: den 8 september 1970, vilken den 11 i samma        naste åren anställts talterapeuter. Däremot
17728: månad kom vederbörande medlem av stats-            finns tills vidare inga talterapeuttjänster inom
17729: rådet tillhanda, för avgivande av svar översänt    statsförvaltningen. Också inom sjukhusväsendet
17730: avskrift av följande av riksdagsman Vaittinen      håller uppgifterna för .talterapeuter först nu
17731: s.tällda skriftliga spörsmål:                      på att utformas. Fördenskull har kompetens-
17732:                                                    villkoren, utbildningen och avlöningen för tal-
17733:           "Är Regeringen medveten om de            terapeuterna ännu icke ordnats på ett enhetligt
17734:        motsättningar som är rådande i fråga        sätt. Saken har endast behandlats preliminärt.
17735:        om kompetensfordringarna, utbildningen      På regeringshåll nödgas man inom närmaste
17736:        och avlöningen för talterapeuter, och       framtid fatta avgörande i saken, då med tal-
17737:        vad har Regeringen för avsikt att göra      terapeutstjänsterna sammanhängande frågor
17738:        för att hringa kompetensfordringarna        skall behandlas av regeringen som statsbidrags-
17739:        och avlöningen i talterapeuttjänsterna      ärende. 1 detta sammanhang kommer man vid
17740:        på den nivå som motsvarar utbildningen      fastställandet av statsbidraget för avlönande
17741:        på området?"                                av talterapeuter att också beakta ansvaret och
17742:                                                    arbetsmängden i tjänsten i fråga samt den
17743:   Såsom svar på spörsmål får jag vördsamt          utbildning denna kräver.
17744: anföra följande:
17745:      Helsingfors den 29 september 1970.
17746: 
17747:                                                                             Minister V alta Käkelä.
17748: Kirj. ksm. n:o 78.
17749: 
17750: 
17751: 
17752: 
17753:                                   Sinisalo: Puolueiden tasapuolisesta kohtelusta.
17754: 
17755: 
17756:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
17757: 
17758:    Puoluelain 10 §:ssä säädetään, "että valtion      luelain määräys velvoittaa hallituksen huoleh-
17759: viranomaisten sekä valtion tai sen määräysval-       timaan, että tällaiset lain vastaiset säännökset
17760: lassa olevan yhteisön tai laitoksen on kohdel-       uusitaan.
17761: tava kaikkia puolueita tasapuolisesti ja yhden-         Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
17762: mukaisia perusteita noudattaen". Tästä sään-         37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
17763: nöksestä poiketen eräs puoluerekisteriin merki-      taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
17764: tyistä puolueista, Työväen ja Pienviljelijäin So-    tattavaksi seuraavan kysymyksen:
17765: sialidemokraattinen Liitto ( TPSL) on saatettu
17766: syrjittyyn erikoisasemaan. Sille ei ole turvattu                 Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
17767: muiden puolueiden kanssa yhdenmukaista esiin-                 ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, että valtion
17768: tymisoikeutta radiossa ja televisiossa. Käytäntö              viranomaisten sekä valtion tai sen mää-
17769: on jyrkässä ristiriidassa puoluelain määräysten               räysvallassa olevan yhteisön tai laitok-
17770: kanssa. Kun perusteena tällaiselle syrjinnälle                sen taholta kohdellaan kaikkia puolueita
17771: on viitattu radion ·nykyisten sääntöjen mainin-               tasapuolisesti ja yhdenmukaisia perus-
17772: taan, että esiintymisoikeus on vain eduskunta-                teita noudattaen?
17773: puolueilla lienee selvää, että edellämainittu puo-
17774:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1970.
17775: 
17776:                                            Taisto Sinisalo.
17777: 
17778: 
17779: 
17780: 
17781: E 800/70
17782: 2
17783: 
17784: 
17785: 
17786: 
17787:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17788: 
17789:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
17790: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taen seuraavaa:
17791: olette kirjeellänne 8 päivältä syyskuuta 1970          Kysymyksen perusteluissa ilmoitetaan, että
17792: n:o 761 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       puoluerekisteriin merkitty puolue, Työväen
17793: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Taisto     ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto
17794: Sinisalon tekemän seuraavan sisältöisen kysy-       ( TPSL) ei ole saanut radiossa ja televisios;;a
17795: myksen:                                             muiden puolueiden kanssa yhdenmukaista esiin-
17796:                                                     tymisoikeutta, ja esitetään, että syrjinnän pe-
17797:           "Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on   rusteena olevat säännökset olisi puoluelain vas~
17798:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, että valtion      taisina uusittava. Tämän johdosta totean, että
17799:        viranomaisten sekä valtion tai sen mää-      kysymyksessä ovat Oy Yleisradio Ab:n ohjel-
17800:        räysvallassa olevan yhteisön tai laitok-     matoiminnan säännöstön poliittisia ohjelmia
17801:        sen taholta kohdellaan kaikkia puolueita     koskevat erikoismääräykset, jotka yhtiön hal-
17802:        tasapuolisesti ja yhdenmukaisia perus-       lintoneuvosto on päätöksellään 2 päivältä loka-
17803:        teita noudattaen?"                           kuuta 1970 tarkistanut niin, että ne eivät enää
17804:                                                     ole ristiriidassa puoluelain säännösten kanssa.
17805:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1970.
17806: 
17807: 
17808:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto.
17809:                                                                                                   3
17810: 
17811: 
17812: 
17813: 
17814:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17815: 
17816:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           I motiveringen för spörsmålet meddelas,
17817: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          att ett i partiregistret infört parti, Työväen
17818: velse av den 8 september 1970 nr 761 tili          ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto
17819: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-        ( TPSL), i radio och television icke fått samma
17820: vande av svar översänt följande av riksdags-       rätt att framträda som andra partier, och fram-
17821: man Taisto Sinisalo ställda spörsmål:              hålles, att de stadganden som ligger tili grund
17822:                                                    för denna diskriminering borde revideras såsom
17823:           "Till vilka åtgärder har Regeringen      stridande mot partilagen. På grund härav
17824:        skridit eller ärnar den skrida för att      konstaterar jag, att fråga är om de i Oy Yleis-
17825:        alla partier skulle bemötas rättvist och    radio Ab:s statuter ingående specialbestämmel-
17826:        enligt enahanda grunder av statens myn-     serna rörande programverksamheten, i vad de
17827:        digheter och av statens eller under sta-    berör de politiska programmen. Dess bestäm-
17828:        tens bestämmanderätt stående samfund        melser har justerats av bolagets förvaltnings-
17829:        eller inrättningar?"                        råd genom beslut den 2 oktober 1970 så, att
17830:                                                    de icke mera står i strid med stadgandena i
17831:   Såsom svar på detta sörsmål får jag vörd-        partilagen.
17832: samt anföra följande:
17833:      Helsingfors den 5 oktober 1970.
17834: 
17835:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto.
17836: Kirj. ksm. n:o 79.
17837: 
17838: 
17839: 
17840: 
17841:                                 Sinisalo: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun huonetila-
17842:                                     ohjelman hyväksymisen jouduttamisesta.
17843: 
17844: 
17845:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17846: 
17847:    Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun toi-     miseen viivästyminen. Se jarruttaa muutoin
17848: minta alkoi viime syksynä ja korkeakoulun          hyvää vauhtia etenevää suunnittelutyötä.
17849: omien rakennusten suunnittelu sekä rakentami-        · Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
17850: nen on tullut entistä ajankohtaisemmaksi. Huo-     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
17851: mioonottaen Lappeenrannan korkeakoulun te-         voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
17852: hokkaan toiminnan merkityksen koko Itä-            raavan kysymyksen:
17853: Suomelle on tehtävä kaikki voitava korkea-
17854: koulutoiminnan kehittämiseksi. Korkeakoulun                   Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
17855: tarpeita varten on Skinnarilan korkeakoulualue              aikonut ryhtyä Lappeenrannan teknilli-
17856: luovutettu valtiolle ja sen yleissuunnitelma                sen korkeakoulun huonetilaohjelman hy-
17857: valmistunut. Kompastuskiveksi on nyt muodos-                väksymisen ja suunnittelu- sekä raken-
17858: tunut korkeakoulun huonetilaohjelman hyväksy-               nustoiminnan jouduttamiseksi?
17859:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1970.
17860: 
17861:                                          Taisto Sinisalo.
17862: 
17863: 
17864: 
17865: 
17866: E 797/70
17867: 2
17868: 
17869: 
17870: 
17871: 
17872:                         E d u 11 k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17873: 
17874:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       koneinsinööriosagtoa ja sen hallinto-osaa kos-
17875: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kevat huonetilaohjelmat, jotka kauppa- ja
17876: olette kirjeellänne 8 päivänä syyskuuta 1970        teollisuusministeriö on 14. 10. 1968 lähettänyt
17877: n:o 762 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       lausunnolle valtion rakennusohjelmatoimikun-
17878: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Taisto     taan. Sanottu toimikunta on kuitenkin 10. 12.
17879: Sinisalon tekemän seuraavan sisältöisen kysy-       1968 antamassaan lausunnossa n:o 62 Ylimmän
17880: myksen:                                             teknillisen opetuksen kehittämiskomitean mie-
17881:                                                     tinnössä II (Komiteamietintö 1968: B 62)
17882:           "Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on    (sivu 21: "Lappeenrannan teknillisen korkea-
17883:        aikonut ryhtyä Lappeenrannan teknilli-       koulun koneinsinööriosaston rakennustyöt on
17884:        sen korkeakoulun huonetilaohjelman hy-       liitteessä 8 merkitty aloitettavaksi v. 1973")
17885:        väksymisen ja suunnittelu- sekä raken-       esitettyyn viitaten lausunut, ettei toimikunta
17886:        nustoiminnan jouduttamiseksi?"               vielä tässä vaiheessa katso voivansa puoltaa po.
17887:                                                     rakennushanketta. Rakennusohjelmatoimikun-
17888:    Eduskunta on hyväksynyt vuonna 1966 lain         nan omaksuman kannan mukaisesti voitaisiin
17889: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun perus-       rakennussuunnittelu aloittaa ilmeisesti vasta
17890: tamisesta, minkä lain Tasavallan Presidentti on     vuonna 1971, jolloin suunnitelmat valmistoisi-
17891: allekirjoittanut saman vuoden helmikuun 25          vat vuoteen 1972-1973 mennessä. Lappeen..
17892: päivänä. Hyväksytyn lain mukaan perustetaan         rannan korkeakoulutoiminnan aloittamisen ajan-
17893: keskeisesti ylintä teknillistä opetusta anta-       kohdan siirtämisestä johtuen olisi myös raken-
17894: maan ja teknillistä tutkimusta suorittamaan         nussuunnitelmia kiirehdittävä, sillä Lappeen-
17895: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, jonka        rannassa saatavissa olevista hyvistä huone-
17896: tehtävänä on myös huolehtia teknillisten alojen     tiloista huolimatta ei korkeakoulu voi vaikeuk-
17897: opettajien valmistuksesta.                          sitta toimia 3-4 vuotta pitempää aikaa väli-
17898:    Heinäkuun 4 päivänä 1969 Tasavallan              aikaisissa huonetiloissa. Tästä johtuen myös
17899: Presidentti allekirjoitti Lappeenrannan teknil-     rakennustöiden aloittamisen ajankohtaa olisi
17900: listä korkeakoulua koskevan lain (458/69)           siirrettävä noin 1.5 vuotta aikaisemmaksi eli
17901: sekä korkeakoulun toiminnan aloittamista ja         vuoteen 1971-1972. Kun rakennusten suun-
17902: väliaikaista hallintoa koskeva asetus annettiin     nittelu vie aikaa noin kaksi vuotta, olisi suun-
17903: 29 päivänä elokuuta 1969 (535/69).                  nittelutyö aloitettava välittömästi, jotta suunni-
17904:    V aitioneuvoston suorittamista toimenpiteistä    telmiin voitaisiin paneutua perusteellisesti ja
17905: voidaan mainita, että 9. 3. 1967 hyväksyttiin       ettei suunnitteluaika näistä syistä jäisi liian
17906: noin 103 ha suuruista korkeakoulualuetta kos-       lyhyeksi.
17907: keva luovutussopimus, jolla Lappeenrannan               Tämän vuoksi kauppa- ja teollisuusministeriö
17908: kaupunki lahjoitti sanotun suuruisen alueen         esitti 29. 1. 1969 valtioneuvoston raha-asiain-
17909: korkeakoulutoimintaa varten. Lisäksi valtio-        valiokunnalle, että valtion huonetilaohjelma-
17910: neuvosto 12. 6. 1968 teki periaatepäätöksen         toimikunnan omaksumasta kielteisestä kannasta
17911: korkeakoulutoiminnan aloittamisesta Lappeen-        huolimatta suunnittelutyö saataisiin antaa heti
17912: rannassa syyslukukaudella 1969, millä päätök-       rakennushallituksen tehtäväksi.
17913: sellä nopeutettiin korkeakoulun aloittamisajan-        V aitioneuvoston raha-asiainvaliokunta käsit-
17914: kohtaa noin 1.5 vuodella siitä mitä korkea-         teli asian ja velvoitti kauppa- ja teollisuus-
17915: koululaitoksen kehittämissuunnitelmissa oli esi-    ministeriön pyytämään esityksen johdosta lau-
17916: tetty.                                              sunnot korkeakouluneuvostolta ja valtion
17917:    Tämän vuoksi on myös Lappeenrannan TKK-          rakennusohjelma toimikunnai ta.
17918: suunnittelutoimikunta laatinut korkeakoulun            Kesäkuussa 1969 antamassaan lausunnossa
17919:                                                                                                    3
17920: 
17921: korkeakouluneuvosto katsoi, ettei ole syytä        heena olevien rakennusten esisuunnittelun
17922: poiketa korkeakoulua varten aikaisemmin            toimittamiseksi. Esisuunnittelu on tarkoitus
17923: hyväksytystä neuvoston suosituksesta, jonka        saada valmiiksi kuluvan vuoden aikana, jonka
17924: mukaan rakennustoiminta Lappeenrannassa saisi      jälkeen huonetilaohjelmista tullaan pyytämään
17925: alkaa vasta syksyllä 1974. Myös valtion raken-     valtion rakennusohjelmatoimikunnan lausunto.
17926: nusohjelmatoimikunta on pysynyt aikaisem-          Mikäli lausunto on myönteinen, tulee kauppa-
17927: massa kannassaan.                                  ja teollisuusministeriö heti tämän jälkeen anta-
17928:    Koska kuitenkin riittävän pitkällä suunnit-     maan varsinaisen suunnittelukehotuksen raken-
17929: teluajalla saavutetaan paras mahdollinen tulos     nushallitukselle.
17930: niin rakennusten käyttötarkoituksen kuin myös         Mainittakoon vielä, että kauppa- ja teollisuus-
17931: kustannusten säästön kahnalta, on kauppa- ja       ministeriö on 22. 7. 1970 päivätyllä kirjeellään
17932: teollisuusministeriö 22. 7. 1970 päivätyllä kir-   antanut Lappeenrannan teknillisen korkeakou-
17933: jeellään pyytänyt ra:kennushallitusta ryhtymään    lun alueen ( Skinnarilan alueen) käyttösuunni-
17934: tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin pu-     telman rakennushallituksen tehtäväksi.
17935:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1970.
17936: 
17937:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Arne Berner.
17938: 4
17939: 
17940: 
17941: 
17942: 
17943:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17944: 
17945:   I de;t syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        administrativa del utarbetat rumsprogram, vilka
17946: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrive1se       handels- och industriministeriet 14. 10. 1968
17947: av den 8 september 1970 nr 762 tili veder-          har översänt tili statens byggnadsprogramskom-
17948: börande medlem av statsrådet för avgivande av       mission för erhållande av utlåtande. Sagda kom-
17949: svar översänt följande av riksdagsman Taisto        mission har dock i sitt 10. 12. 1968 avgivna
17950: Sinisalo ställda spörsmål:                          utlåtande nr 62 med hänvisning till kommittens
17951:                                                     för utvecklande av den högsta tekniska under-
17952:           "Vilka åtgärder har regeringen vid-       visningen betänkaride II (kommittebetänkande
17953:        tagit för att påskynda godkännandet          1968: B 62) (sid. 21; "inledningsåret föt
17954:        av rumsprogrammet för Villmanstrands         byggnadsarbetena på maskiningenjörsavdel-
17955:        tekniska högskola ävensom planerings-        ningen vid Vil1manstrands tekniska högskola
17956:        och byggnadsverksamheten?"                   har i bilaga 8 antecknats såsom 1973") uttalat,
17957:                                                     att kommissionen icke ännu i detta skede
17958:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        anser sig kunna förordna byggnadsprojektet i
17959: anföra följande:                                    fråga. Enligt byggnadsprogramkommissionens
17960:    Riksdagen godkände år 1966 lagen om              ståndpunkt skulle byggnadsplaneringen uppen-
17961: grundande av Villmanstrands tekniska högskola,      barligen kunna påbörjas först åt 1971, varvid
17962: vilken lag stadfästes av Republikens President      planerna skulle bli färdiga före år 1972-1973.
17963: den 25 februari samma år. Enligt den godkända       På grund av att tidpunkten för inledandet av
17964: lagen grundas Villmanstrands Tekniska hög-          högskoleverksamheten i Villmanstrand blivit
17965: skola med den högsta tekniska undervisningen        ändrad, borde också byggnadsplanerna påskyn-
17966: som centralt undervisningsområde och med            das, ty trots att goda rumsutrymmen står att
17967: uppgift att bedriva teknisk forskning samt att      få i Vilmanstrand, kan högskolan icke utan
17968: även draga försorg om utbildningen av lärare        svårighet arbeta längre tid än 3-4 år i till-
17969: för de tekniska områdena.                           fälliga utrymmen. På grund härav borde också
17970:    Den 4 juli 1969 stadfäste Republikens            tidpunkten för byggnadsarbetenas inledande
17971: President lagen om Villmanstrands tekniska          ändras tili en omkring 1 1/2 år tidigare tid-
17972: högskola ( 458/69). Förordningen om verksam-        punkt eller till år 1971-1972. Då planeringen
17973: hetens inledande vid högskolan och om dess          av byggnaderna tar ungefär två år, horde pla-
17974: interimistiska förvaltning gavs den 29 augusti      neringsarbetet inledas omedelbart för att möjlig-
17975: 1969 (535/69).                                      het skulle ges att grundligt sätta sig in i pla-
17976:    Av de åtgärder, vilka vidtagits av statsrådet,   neringsarbetet och för att planeringstiden icke
17977: må nämnas att 9. 3. 1967 godkändes en över-         på grund av dessa orsaker skulle bli alltför
17978: låtelsehandling, genom vilken Villmanstrands        kort.
17979: stad för högskoleverksamheten skänkte ett om-          Av denna anledning framställde handels- och
17980: råde på ca 103 ha. Dessutom fattade statsrådet      industriministeriet 29. 1. 1969 hos statsrådets
17981: 12. 6. 1968 ett principbeslut om inledande av       finansutskott, att planeringsarbetet, oberoende
17982: högskoleverksamheten i Villmanstrand på höst-       av den negativa inställning statens rumsprog-
17983: terminen 1969. Genom detta beslut påskynda-         ramkommission intagit omedelbart skulle kunna
17984: des verksamhetens inledande med omkring             uppdragas åt byggnadsstyrelsen.
17985: 1 1/2 år från den tidpunkt som i utvecklings-          Statsrådets finansutskott behandlade ärendet
17986: planen angående högskoleväsendet hade förut-        och ålade handels- och industriministeriet att
17987: satts.                                              med anledning av framställningen inhämta ut-
17988:    Fördenskull har också planeringskommissio-       låtande av högskolerådet och av statens bygg-
17989: nen för Villmanstrands tekniska högskola för        nadsprogramkommission.
17990: högskolans maskiningenjörsavdelning och dess           I sitt i juni 1969 avgivna utlåtande ansåg
17991:                                                                                                   5
17992: 
17993: högskolerådet att skäl icke föreligger att avvika   Avs1kten är att denna förplanering skall bli
17994: från den av högskolerådet tidigare godkända         färdig under innevarande år, varefter statens
17995: rekommendationen enligt viiken byggnadsverk-        byggnadsprogramkommissions utlåtande kom-
17996: samheten i Villmanstrand skulle få inledas          mer att inbegäras om rumsprogrammen. Om
17997: först under hösten 1974. Även statens bygg-         utlåtandet är positivt, kommer handels- och
17998: nadsprogramkommission har hållit fast vid sin       industriministeriet att omedelbart därefter upp-
17999: tidigare ståndpunkt.                                mana byggnadsstyrelsen att börja med den
18000:     Då det bästa resultatet dock uppnås med en      egentliga planeringen.
18001: tillräckligt lång planeringstid, både med tanke        Så kan ytterligare nämnas, att handels- och
18002: på byggnadernas bruksändamål och inbesparing        industriministeriet medelst skrivelse av 22. 7.
18003: av kostnader anmodade handels- och industri-        1970 uppdragit åt byggnadsstyrelsen disposi-
18004: ministeriet medelst en skrivelse daterad 22. 7.     tionsplanen för Villmanstrands tekniska hög-
18005: 1970 byggnadsstyrelsen att vidtaga sådana åt-       skolas område ( Skinnarilaområdet) att upp-
18006: gärder som den fann nödiga för preliminär           göra.
18007: planering av de ifrågavarande byggnaderna.
18008:      Helsingfors den 8 oktober 1970.
18009: 
18010:                                                     Handels- och industriminister Arne Berner.
18011: 
18012: 
18013: 
18014: 
18015: E 797/70
18016: 1
18017: 
18018: 
18019: 1
18020: Kirj. ksm. n:o 80.
18021: 
18022: 
18023: 
18024: 
18025:                                    Suomi: Metsänantimien kerääjiin kohdistuvan verotuksen estä-
18026:                                       misestä.
18027: 
18028: 
18029:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18030: 
18031:    Metsämarjojen ja muiden metsän antamien            elävien ihmisten satunnaisten tulojen verottami-
18032: tuotteiden keräilystä lukemattomat syrjäseutujen      nen ei varmastikaan ole maininnan arvoinen val-
18033: vähävaraiset asukkaat ovat saaneet toimeen-           tion ja kuntien tuloja lisäävä toimenpide, mutta
18034: ituloonsa taloudellista apua. Pääasiassa juuri        perheelle jälkikäteen lähetetty verokuitti mer-
18035: seuduilla, joissa ei ole riittävästi työpaikkoja ja   kitsee yhäti vaikeampaa ahdinkotilaa.
18036: joissa työttömyys on suuri, on mm. metsä-                Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjär-
18037: marjojen poiminta muodostunut perheille vält-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18038: tämättömäksi taloudelliseksi turvaksi. Useat esi-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18039: merkit tietävät kertoa, että kun paikkakunnalle       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18040: on avattu työkohteita, on metsän antimien ke-
18041: räily raskaan ja suoritettuun työmäärään nähden                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
18042: pieniansioisena työnä loppunut. Pääasiassahan                kuntien veroviranomaisten toimesta suo-
18043: poimintaa suorittavat perheenäidit ja voidaan                ritetaan keräilyliikkeissä ostoskuittien
18044: todeta, että vain puutteen ajamina ihmiset läh-              tarkastuksia siinä mielessä, että voidaan
18045: tevät ansioitaan keräilyllä lisäämään.                       verottaa metsämarjojen, sienien, muu-
18046:     Edellä esitettyyn viitaten tuntuu hyödyttö-              rahaisenmunien yms. kerääjiä ja jos on,
18047:  mältä valtion ja kuntien talouden kannalta se työ              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18048: jota veroviranomaiset suorittavat tutkiessaan ke-            ryhtyä estääks~en tällaisen epäoikeutetun
18049: räilyliikkeiden ostoskuitteja poimijoiden jälkikä-           verotuksen, joka koskee kaikkein vähä-
18050: teisverotuksen suorittamista varten. Puutteessa              varaisimpia kansalaisiamme?
18051:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1970.
18052: 
18053:                                               Oili Suomi.
18054: 
18055: 
18056: 
18057: 
18058: E 798/70
18059: 2
18060: 
18061: 
18062: 
18063: 
18064:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
18065: 
18066:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenrin         2 000-3 000 markkaa. Poimintatulosta on vä-
18067: nojalla on kansanedustaja Oili Suomi esittänyt      hennetty poimintatyön aiheuttamat menot, ku-
18068: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-      ten matkakustannukset. Eräissä tapauksissa vä-
18069: vaksi seuraavan kysymyksen:                         hennyksen määrä on ollut jopa 50 prosenttia tu-
18070:                                                     losta.
18071:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että         Useissa tapauksissa kerääjät ovat ilmoittaneet
18072:        kuntien veroviranomaisten toimesta suo-      saamansa myyntitulot veroilmoituksissaan, jol-
18073:        ritetaan keräilyliikkeissä ostoskuittien     loin niiden verottaminen perustuu verovelvolli-
18074:        tarkastuksia siinä mielessä, että voidaan    sen omaan ilmoitukseen. Kun kauppaliikkeiden
18075:        verottaa metsämarjojen, sienien, muu-        toimesta annetaan verotoiroistoille pyynnöstä
18076:        rahaisenmunien yms. kerääjiä ja jos on,      tietoja niistä ostoista, joita ne ovat tehneet maa-
18077:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tilatalouden harjoittajilta, on tässä samassa yh-
18078:        ryhtyä estääkseen tällaisen epäoikeutetun    teydessä ilmoitettu myös marjojen yms. tuottei-
18079:        verotuksen, joka koskee kaikkein vähä-       den ostot. Tasapuolisen verotuksen aikaansaami-
18080:        varaisimpia kansalaisiamme?"                 seksi ovat paikalliset verotoimistot lisäksi lähin-
18081:                                                     nä niissä veropiireissä, joissa myyntituloja on
18082:    Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu toi-    ollut runsaammin, hankkineet myyntituloista tie-
18083: mialaani valtiovarainministerinä, esitän vastauk-   toja keräämällä niitä välitysliikkeiden ostoluet-
18084: senani kunnioittaen seuraavaa:                      teloista. Tietoja hankittaessa ei tietenkään ole
18085:    Veronalaiseksi tuloksi katsotaan verolainsää-    kiinnitetty huomiota verovelvollisten varallisuus-
18086: dännön mukaan verovelvollisen rahana saarnat ja     asemaan, vaan on tiedot pyritty saamaan kaikis-
18087: rahanarvoiset vuositulot. Näin ollen myös luon-     ta marjanpoimijoista. Vasta verotusta toimitet-
18088: nontuotteiden keräilytuloja, kuten metsämarjo-      taessa on voitu kiinnittää huomiota verovelvol-
18089: jen, sienien, muurahaisten munien yms. myynti-      listen sosiaalisiin olosuhteisiin. Jos verovelvolli-
18090: tuloja pidetään saajan henkilökohtaisina tuloina.   silla näissä tapauksissa ei ole ollut muita tuloja,
18091:    Muun muassa puolukan keräilystä on todettu       useinkaan heidän tulonsa eivät ole valtionvero-
18092: eräinä vuosina saadun paikallisesti runsaasti       tuksessa nousseet verotettaviin määriin ja kun-
18093: myyntituloja. Niinpä Kymen ja Mikkelin lää-         nallisverotuksessakin perusvähennys on huo-
18094: ninverotoimistoista saatujen tietojen mukaan        mattavasti niitä pienentänyt, ellei kokonaan
18095: niiden virka-alueella saatiin vuonna 1969 eräin     poistanut.
18096: osin runsas puolukkasato. Mikkelin läänissä on         Valtiovarainministeriön mielestä erilaisten
18097: erään kunnan ah1eella arvioitu puolukan keräi-      luonnontuotteiden keräilystä saatuihin myynti-
18098: lytulojen määrän olleen noin miljoona markkaa.      tuloihin nähden ei voida poiketa siitä verolain-
18099: Keräilijälle maksettiin puolukasta tällöin 3-5      säädännön periaatteesta, että yleensä kaikki tu-
18100: markkaa kilolta. Samoin on Oulun ja Lapin lää-      lot ovat veronalaisia. Tästä syystä milloin keräi-
18101: nin alueella saatu eräinä vuosina runsaita metsä-   lytuotteiden myyntituloja muun verotuksessa
18102: marjasatoja. Mikkelin ja Kymen lääninverotoi-       käytettävän vertailuaineiston hankinnan yhtey-
18103: mistojen keräämien tietojen mukaan on puolu-        dessä tai muutoin todetaan saaduksi, on tasapuo-
18104: kan kerääjän todettu vuonna 1969 ansainneen         lisen verotuksen aikaansaamiseksi myös nämä tu-
18105: keslcimäärin noin 200-300 markkaa. Suurim-          lot otettava huomioon saajan veronalaisina tu-
18106: mat myyntitulot poimijaa kohti ovat olleet          loina.
18107:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1970.
18108: 
18109:                                                         Valtiovarainministeri Carl Olof Tallgren.
18110:                                                                                                      3
18111: 
18112: 
18113: 
18114: 
18115:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18116: 
18117:    Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen         -3 000 mark. Från inkomsten av piockningen
18118: har riksdagsledamoten Oili Suomi tili vederbö-       har avdragits utgifterna för arbetet, såsom rese-
18119: rande medlem av statsrådet för avgivande av          kostnader. I vissa fall har avdragets beiopp va-
18120: 'Svar ställt följande spörsmål:                      rit t.o.m. 50 procent av inkomsten.
18121:                                                         I många fall har piockarna uppgivit inkoms-
18122:           "Är Regeringen medveten om att de          ten av försäljningen i sina skattedeklarationer,
18123:        kommunala skattemyndigheterna i upp-          varvid beskattningen grundar sig på den skatt-
18124:        samlingsaffärerna låter verkställa gransk-    skyldiges egna uppgifter. Då skattebyråerna på
18125:        ning av köpkvitton i syfte att beskatta       begäran erhåller uppgifter från affärsrörelserna
18126:        bär- och svampplockare, insamlare av          om de köp dessa gjort hos idkare av gårdsbruk,
18127:        myrägg m.m., och om så är fallet,             har i detta sammanhang anmälts även inköp av
18128:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       bär och andra sådana produkter. För åstadkom-
18129:        taga tili förhindrande av sådan oberätti-     mande av en rättvis beskattning har de Iokala
18130:        gad beskattning, som drabbar våra minst       skattebyråerna dessutom, närmast i de skatte-
18131:        bemedlade medborgare?"                        distrikt, där inkomster av försäljning förekom-
18132:                                                      mit i större utsträckning, införskaffat uppgifter
18133:    Då saken gäller mitt verksamhetsområde i          om dessa inkomster ur förmedlingsaffärernas in-
18134: min egenskap av finansminister, får jag såsom        köpslistor. Vid införskaffandet av uppgifter har
18135: svar vördsamt anföra följande:                       man givetvis icke fäst avseende vid de skatt-
18136:    Såsom skattepliktig inkomst betraktas enligt      skyidigas förmögenhetsförhållanden, utan man
18137: skattelagstiftningen skattskyldigs årsintäkter i     har försökt få uppgifter om alla bärpiockare.
18138: penningar eller penningars värde. Sålunda anses      Först vid verkställandet av beskattningen har
18139: även inkomst av insamiade naturprodukter, så-        uppmärksamhet kunnat fästas vid de skatt-
18140: som skogsbär, svamp, myrägg m.m. vara insam-         skyidigas sociala förhållanden. Om de skattskyi-
18141: larens personliga inkomst.                           diga i dessa fali icke haft andra inkomster, har
18142:    Det har biand annat konstaterats, att lingon-     deras inkomster vid statsbeskattningen sällan
18143: piockning under vissa år på sina ställen givit       uppgått tili beskattningsbara beiopp, och även
18144: rikliga försäijningsinkomster. Sålunda erhölls       vid kommunalbeskattningen har grundavdraget
18145: enligt uppgift från Iänsskattebyråerna i Kymme-      minskat dem betydligt, om de icke heit har bort-
18146: na och St Micheis Iän i vissa delar en riklig lin-   fallit.
18147: gonskörd år 1969. I St Micheis Iän beräknas in-         Enligt finansministeriets åsikt är det icke
18148: komsterna av lingonskörden inom en viss kom-         möjligt att i fråga om inkomster av försäijning
18149: muns område ha varit omkring en miljon mark.         av olika insamlade naturprodukter göra avsteg
18150: Piockarna erhöll härvid 3-5 mark per kilo för        från den principen i skatteiagstiftningen, att i
18151: lingonen. Likaså har skogsbärskörden inom            allmänhet alla inkomster är skattepiiktiga. Av
18152: Uleåborgs och Lappiands Iän varit riklig under       denna orsak måste, om det vid införskaffande
18153: vissa år. Enligt uppgifter som länsskattebyråer-     av annat jämförelsematerial för beskattningen
18154: na i St Micheis och Kymmene Iän insamlat har         eller eljest konstateras, att försäljningsinkomst
18155: en lingonplockare år 1969 förtjänat i medeltal       erhållits, även dessa inkomster beaktas såsom
18156: omkring 200-300 mark. De största försälj-            skattepliktig inkomst, för att beskattningen skall
18157: ningsinkomsterna per piockare har varit 2 000        bli rättvis.
18158:       Helsingforsden 7 oktober 1970.
18159: 
18160:                                                                Finansminister Carl Olof Tallgren.
18161: Kirj. ksm. n:o 81.
18162: 
18163: 
18164: 
18165: 
18166:                                    Luja ym.: Kriminaalilaboratorion toimintaolosuhteiden paranta-
18167:                                       misesta.
18168: 
18169: 
18170:                           E d u s k u n n a n H e r r .a :P u h e m i e h e II e.
18171: 
18172:    Työskentelyolosuhteet maamme ainoassa tie-          massa vastauksessa todetaan, että hallitus tu-
18173: teellisessä rikostutkimuslaborator~ossa, Keskus-       lee jatkamaan toimenpiteitään keskusrikospolii-
18174: rikoSpoliisin kriminaalilaboratoriossa, ovat kai-      sin kriminaalilaboratorion nykyisten toiminta-
18175: ~en arvostelun _alapuolella ja näin _vaarlikl!i kan-   olQSuhteiden parantamiseksi. Asia~sa ei ole
18176: salaisten oikeusturvalle. Epäedullisissa tutkinta-     kuitenkaan v~elä tapahtunut mitään,          ._ .
18177: olosuhteissa saadut tulokset saattavat .olla vir-         Viime aikoina asiantuntijat ovat ilmaisseet
18178: ~Jlisiä.     Syyllinen voi tuomioistuinkäsitte-        huolestumisensa rikoslaboratorion kehnon tilan
18179: lyssä vapautua.. tai - mikä on vieläkin onnet-         vuoksi ja valtioneuvostolle on jätetty useita
18180: tomampaa. - syytön tulla tuomituksi.                   asiaa· koskevia_lausuntoja, joissa· pidetään vält-
18181:    Viime vaalikaudella on hallitukselle tehty          tämättömänä laboratorion toimintåolosuhteiden
18182: kirjallinen kysymys kriminaalilaboratorion toi-        parantamista.
18183: mintaolosuhteista. Asiasta on tehty- myös toi-           .Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
18184: vomusaloite, johon edu!lkunnan lakivaliokunta          37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
18185: yhtyi toukokuussa 1969 todeten, että labora-           neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
18186: torion perustamisesta lähtien on sille lähetet-        seuraavan kysymyksen:
18187: tyjen lausuntopyyntöjen määrä lisääntynyt jat-
18188: kuvasti, .mutta toimintaolosuhteet ovat silti                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
18189: pysyneet muuttumattomina. Eduskunta päätti                     ryhtynyt kriminaalilaboratorion to4nin-
18190: kesäkuun 3 päivänä 1969 lausua hallitukselle                   taolosuhteissa ilmenneiden kansalaisten
18191: toivomuksen lakivaliokunnan esittämässä muo-                   oikeusturvaa vaaraotavien huutavien
18192: dossa ja korosti kiireellisten toimenpiteiden                  epäkohtien korjaamiseksi ja tätä tar-
18193: välttämättömyyttä. Hallituksen maaliskuun 4                    koittavan eduskunnan lausuman toivo-
18194: päivänä. 1968 kirjalliseen kysymykseen anta-                   muksen täyttämiseksi?
18195:       Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1970.
18196: 
18197:                 Sinikka Luja.                                      Osmo Kaipainen.
18198:                 Edit Terästö.                                      Kaarle Salmivuori.
18199:                 Mikko Laaksonen.                                   Kaisa Raatikainen.
18200:                                              Margit Eskman.
18201: 
18202: 
18203: 
18204: 
18205: E 814/70
18206: 2
18207: 
18208: 
18209: 
18210: 
18211:                         Ed u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
18212: 
18213:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      suunnitellut huonetilat keskusrikospoliisin ny·
18214: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kyiselle tontille. Saatujen ennakkotietojen
18215: olette 8 päivänä syyskuuta 1970 päivätyn kir~       mukaan rakennussuunnitelman toteuttaminen
18216: jeenne n:o 788 ohella toimittanut valtioneu·        vaatii vahvistetun asemakaavan muutoksen.
18217: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        Rakennushallituksen alustava selvitys ja kan.
18218: kansanedustaja Sinikka Lujan ym. kirjallisesta      nanotto asiassa saataneen vielä kuluvan loka·
18219: kysymyksestä n:o 81, jossa tiedustellaan:           kuun aikana. Mikäli alustava selvitys on myön·
18220:                                                     teinen, sisäasiainministeriö .tulee mahdollisuuk·
18221:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on        sien mukaan saattamaan lopulliset rakennus·
18222:        ryhtynyt kriminaalilaboratorion toimin-      suunnitelmat viipymättä päätökseen.
18223:        taolosuhteissa ilmenneiden kansalaisten         Rakennussuunnitelman toteuttamisen vie-
18224:        oikeusturvaa vaaraotavien huutavien          dessä kiireellisesti hoidettunakin pitkähkön
18225:        epäkohtien korjaamiseksi ja tätä tar-        ajan sisäasiainministeriö oti ryhtynyt toimen·
18226:        koittavan eduskunnan lausuman toivo-         piteisiin jo käytettävissä -olevien mahdollisuuk·
18227:        muksen täyttämiseksi?"                       sien mukaisesti kriminaalilaborat-orion · toiminta·
18228:                                                     olosuhteiden parantamiseksi. Keskusrikospolii·
18229:                                                     sin nykyisin muihin tarkoituksiin varatuista
18230:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       huonetiloista siirretään kuusi suurehkoa huo-
18231: vasti seuraavaa:                                    netta kriminaalilaboratorion käyttöön tulevan
18232:    Eduskunnan kesäkuun 3 päivänä 1969 lau-          vuoden alusta lukien väliaikaisesti siksi kunnes
18233: suttua hallitukselle toivomuksen kiireellisten      laboratorion huonetiloissa saadaan aikaan · ko-
18234: toimenpiteiden välttämättömyydestä keskus-          konaisratkaisu uudisrakennustoiminriälla.
18235: rikospoliisin kriminaalilaboratorion toimintaolo-      Hallitus jatkaa edelleen kiireellisesti toimin-
18236: suhteissa ilmenneiden epäkohtien korjaamiseksi      taansa keskusrikospoliisin kriminaalilaborato-
18237: sisäasiainministeriö on antanut rakennushalli-      rion toimintaolosuhteiden parantamiseksi pää.
18238: tukselle tehtäväksi tutkia mahdollisuutta raken-    maarana uusien huonetilojen rakentaminen
18239: taa kriminaalilaboratoriolle uudet tarkoitukseen    edellä selostetun suunnitelman mukaisesti.
18240:      Helsingissä lokakuun 7 päivänä 1970.
18241: 
18242:                                                               Sisäasiainministeri Artturi ]ämsen.
18243:                                                                                                    3
18244: 
18245: 
18246: 
18247: 
18248:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18249: 
18250:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Enligt erhållna förhandsuppgifter kräver bygg-
18251: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           nadsplanens förverkligande ändring av den
18252: velse av den 8 september 1970 nr 788 tili           fastställda stadsplanen. Byggnadsstyrelsens för-
18253: vederbörande medlem av statsrådet för av-           beredande utredning torde erhållas och dess
18254: givande av svar översänt följande av riksdags-      ställningstagande i saken bli klart redan inne-
18255: ledamoten Sinikka Luja m. fl. ställda spörsmål      varande oktober. Om den preliminära utred-
18256: nr 81:                                              ningen är positiv, kommer ministeriet för in-
18257:           "Till vilka åtgärder har Regeringen       rikesärendena att såvitt möjligt utan dröjsmål
18258:        skridit för avhjälpande av de skriande       låta färdigställa de slutliga byggnadsplanerna.
18259:        missförhållanden som yppat sig i kri-           Då förverkligandet av byggnadsplanen, även
18260:        minallaboratoriets verksamhetsförhållan-     om den behandlas i brådskande ordning, tar
18261:        den och äventyrar medborgarnas rätts-        en rätt lång tid, har ministeriet för inrikes-
18262:         skydd, samt för uppfyllande av riks-        ärendena skridit tili åtgärder för att med ut-
18263:        .dagens hemställan i detta syfte?"           nyttjande av förefintliga möjligheter förbättra
18264:                                                     kriminallaboratoriets verksamhetsförhållanden.
18265:                                                     Kriminallaboratoriet får för sitt bruk från bör-
18266:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       jan av nästa år tillfälligt överta sex större rum
18267: samt anföra följande:                               över vilka centralkriminalpolisen nu förfogar
18268:    Sedan riksdagen den 3 juni 1969 för rege-        för andra ändamål, tilis en total lösning av
18269: ringen framhållit nödvändigheten av skynd-          laboratoriets lokalfråga kan åstadkommas ge-
18270: samma åtgärder för rättande av missförhållan-       nom nybyggnadsverksamhet.
18271: den som yppat sig · i kriminallaboratoriets verk-      Regeringen fortsätter i brådskande ordning
18272: samhetsförhållanden, uppdrog ministeriet för        med sin verksamhet tili förbättrande av för-
18273: inrikesärendena åt byggnadsstyrelsen att under-     hållandena vid centralkriminalpolisens krimi-
18274: söka möjligheterna att för kriminallaboratoriet     nallaboratorium, och har som mål att bygga
18275: uppföra nya, för ändamålet planerade lokalite-      nya lokaliteter i enlighet med ovan relaterade
18276: ter på centralkriminalpolisens nuvarande tomt.      pian.
18277:      Helsingfors den 7 oktober 1970.
18278: 
18279:                                                     Minister för inrikesärendena Artturi Jämsen.
18280: Kirj. ksm. n:o 82.
18281: 
18282: 
18283: 
18284:                                    Luja ym.: Mielisairaaksi epäillyn oikeusturvasta.
18285: 
18286: 
18287:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18288: 
18289:    Voimassa oleva mielisairaslaki on peräisin         kolla hoitoon muutoin kuin tarkoin rajatuissa
18290: vuodelta 1952. Tämä laki on ilmeisesti sää-           tapauksissa, on lain pinnallinen mielisairaskä-
18291: detty pääasiallisesti laitosvaltaisen mielisairas-    site ja puutteelliset oikeusturvatakeet johtaneet
18292: hoidon organisatoorisia tarpeita silmälläpitäen,      siihen, että erään Suomen Lääkärilehdessä
18293: hoidollisten näkemysten ja mielisairaaksi epäil-      vuonna 1968 julkaistun tutkimuksen mukaan
18294: lyn oikeusturvan jäädessä laissa aivan taka-          eräässä sairaalassa hoidetuista alkoholisteista
18295: alalle. Tästä johtunee, että maassamme on tällä       yli 60 % oli toimitettu sinne pakolla. Oikeus-
18296: hetkellä noin 15 000 pakolla suljettuun hoitoon       turvatakeen puutteellisuus kostautuu yleensä
18297: sijoitettua potilasta.                                pahimmin köyhimmälle ja siten puolustuskyvyt-
18298:     Mielisairaslaki perustuu siihen ajatukseen,       tömimmälle väestönosalle. Tästä on myös osoi-
18299: että sairaalaan otetaan henkilö pakolla, mikäli       tuksena se, että erään vuonna 1966 julkaistun
18300: ns. esteetön lääkäri kirjoittaa lausunnon kysy-       tilastotietoihin perustuvan tutkimuksen mukaan
18301: myksessä olevan henkilön mielisairaudesta ja          on vastoin omaa tahtoa mielisairaanhoitoon
18302: mielisairaalahoidon tarpeesta. Tämän lausunnon        toimitettujen suhteellisesti huomattavasti suu-
18303: kirjoittava lääkäri ei yleensä ole saanut psykiat-    rempi osa aiemmista sosiaaliryhmistä.
18304: rista erikoiskoulutusta, vaan on tavallisesti            Henkilön toimittaminen pakolla mielisairas-
18305: yleislääkäri. Mielisairaalaan ottamispäätöksen        hoitoon saattaa joissakin tapauksissa olla tar-
18306: tulisi periaatteessa perustua sairaalan ylilääkä-     peellista. Mutta suljettu laitoshoito tuo myös
18307: rin henkilökohtaisesti tekemään tutkimukseen,         mukanaan eräitä huomattavia haittoja, sekä
18308: mutta julkisuudessakin esiintyneiden tietojen         asianomaisen henkilön että yhteiskunnan kan-
18309: perusteella näin ei suinkaan aina ole asianlaita.     nalta. Henkilön kannalta tarpeeton laitokseen
18310: Ottamispäätös tehtäneen usein itse hakemis-           sijoittaminen merkitsee usein perhesuhteiden
18311: asiakirjoissa esiintyvien tietojen perusteella,       vaikeutumista, työpaikan menetystä, sekä hai-
18312: joita asiakirjoja ei aina edes ole annettu poti-      tallista yhteiskunnallista leimautumista. Laitok-
18313: laalle tutustumista ja vastineen antamista var-       sessa ollessaan henkilöllä ei myöskään ole
18314: ten tiedoksi.                                         oikeutta osallistua yhteiskunnalliseen elämään:
18315:     Myöskään sairaalaanottamispäätöksestä ei          häneltä on jopa kielletty äänestäminen yleisissä
18316: yleensä anneta valitusosoitusta ja monessa ta-        vaaleissa, mikäli hänet on toimitettu laitokseen
18317: pauksessa mielisairaalaan pakolla otetun poti-        sosiaalilautakunnan maksusitoumuksen saattele-
18318: laan ainoana oikeusturvatakeena on kantelu lää-       mana. Yhteiskunnan kannalta tarpeettomat lai-
18319: kintöhallitukseen, mikä oikeusturvakeino ei           tossijoitukset merkitsevät huomattavaa talou-
18320: käytännössä johda mainittaviin tuloksiin.             dellista rasitusta ja osaltaan estävät puutteellisen
18321:     Laitosvaltainen mielisairashoito ja puutteelli-   avohoidon nopeaa kehittämistä. Huollon kan-
18322: set oikeusturvatakeet ovat johtaneet vahingol-        nalta on taas tärkeää, että sairaalaanottamis-
18323: lisiin seurauksiin. Maamme mielisairaaloissa on       päätös tehdään mahdollisimman tasapuolisen
18324: viime vuosina ollut noin 4 promillea väestöstä        ja perusteellisen selvityksen nojalla, sekä mieli-
18325: vastaavien lukujen ollessa esim. Englannissa          sairaudesta epäillyn kuulemisen jälkeen, koska
18326:  ja Hollannissa vain 2 promillea. Maassamme           tällöin luottamus huoltoviranomaisiin säilyy
18327:  toimitetaan noin puolet mielisairaspotilaista lai-   paremmin. Tämä saattaa olla ensiarvoisen tär-
18328:  tokseen pakolla, kun sensijaan vastaava luku         keätä menestyksellisen huollon kannalta.
18329:  kaikissa muissa pohjoismaissa lienee alhaisempi         Ruotsissa on vuonna 1966 säädetty uusi laki
18330:  ja esim. Englannissa vain 6 %.                       suljettuun mielisairashoitoon ottamisesta, jossa
18331:     Vaikka mielisairaalaan ei voimassa olevan         on pyritty poistamaan ainakin suurimmat epä-
18332: lain perusteella voisi toimittaa alkoholisteja pa-    kohdat mielisairaaksi epäillyn oikeusturvan kan-
18333: E 784/70
18334: 2
18335: 
18336: nalta. Monessa maassa on mielisairaaksi epäil-              Onko Hallitus tietoinen siitä, että
18337: Iylle varattu mahdollisuus saada suljettuun hoi-          mielisairaaksi epäillyn oikeusturva on
18338: toon ottamista koskeva päätös oikeuden käsi-              maassamme pakolla suljettuun hoitoon
18339: teltäväksi.                                               otettaessa varsin puutteellinen, ja jos
18340:    Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-            on,
18341: järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esi-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18342: tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen                ryhtyä mainitun epäkohdan korjaami-
18343: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                       seksi?
18344:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1970.
18345: 
18346:                Sinikka Luja.                                  Osmo Kaipainen.
18347:                Edit Terästö.                                  Kaarle Salmivuori.
18348:                Mikko Laaksonen.                               Kaisa Raatikainen.
18349:                                          Margit Eskman.
18350:                                                                                                       3
18351: 
18352: 
18353: 
18354: 
18355:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18356: 
18357:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Lääkäritarvetta ja koulutusmahdollisuuksia sel-
18358: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vitelleen komitean II osamietinnön (komitea-
18359: olette 8 päivänä syyskuuta 1970 päivätyn kir-        mietintö 1965: A 11) mukaan, jossa esitettyjä
18360: jeenne n:o 789 ohella toimittanut Valtioneu-         lääkäritarvearvioita ei voida pitää liian kor-
18361: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         keina, vaan pikemminkin päin vastoin, pitäisi
18362: kansanedustaja Sinikka Lujan ym. kirjallisesta       maassamme kuluvana vuonna olla 100 mielen-
18363: kysymyksestä n:o 82, jossa tiedustellaan:            terveystoimistoa ja niissä kussakin psykiatrian
18364:                                                      erikoislääkäri. Maassamme on 52 mielenter-
18365:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että       veystoimistoa ja niistä vain 32:ssa on sanotun
18366:        mielisairaaksi epäillyn oikeusturva on        alan erikoislääkäri. Siitä, ettei avosairaanhoitoa
18367:        maassamme pakolla suljettuun hoitoon          tämän vuoksi ole voitu tarpeellisessa laajuu-
18368:        otettaessa varsin puutteellinen, ja jos       dessaan toteuttaa, johtuu, että sellainenkin po-
18369:        on,                                           tilas, jonka hoito avosairaanhoidossa kävisi
18370:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       päinsä, joudutaan ottamaan sairaalaan. Saman
18371:        ryhtyä mainitun epäkohdan korjaami-           komitean arvion mukaan mielisairaaloissa pi-
18372:        seksi?"                                       täisi kuluvana vuonna olla 1 lääkäri 60 sairaan-
18373:                                                      sijaa kohden ja vuonna 1980 1 lääkäri 30 sai-
18374:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          raansijaa kohden. Mielisairaaloissamme on tätä
18375: taen seuraavaa:                                      nykyä keskimäärin 1 lääkäri 100 sairaansijaa
18376:    Mielisairaanhoidossa olisi järjestelmän oltava    kohden. Vähäisen lääkärimäärän epätasaisen
18377: sellainen, että potilas olisi yleensä ensin toimi-   jakautumisen johdosta on sairaaloita, joissa 1
18378: tettava tutkittavaksi mielenterveystoimistoon,       lääkärin hoidossa voi olla yli 300 potilasta.
18379: jonka tehtävänä olisi ratkaista, voidaanko po-       On luonnollista, ettei nykyisellä lääkärimäärällä
18380: tilas hoitaa avosairaanhoidossa mielenterveys-       saada näissä sairaaloissa niin tehokasta sairaan-
18381: toimiston toimesta vai vaatiiko potilaan tila        hoitoa kuin nykyisin olisi mahdollista, vaan
18382: sairaalahoitoa. On selvää, että osa potilaista       potilaat joutuvat laitoksiin suljettuina olemaan
18383: joudutaan ottamaan suoraan sairaalaan, mutta         suhteettoman kauan. Tämä mielestäni on pois-
18384: tällöin pitäisi sairaalan välittömästi selvittää,    tettavissa ainoastaan sillä, että sairaaloihin ja
18385:  onko hän sairaalahoidon tarpeessa vai onko          avosairaanhoitoon saadaan riittävästi tämän
18386: mahdollista hänet hoitaa avosairaanhoidossa.         alan erikoislääkäreitä.
18387: Joutuipa potilas mielenterveystoimiston kautta           Nykyisin voimassa oleva mielisairaslaki on
18388: tai suoraan sairaalaan, olisi sairaalan huolehdit-   vuodelta 1952 elkä se näin ollen kysymyksessä
18389:  tava siitä, ettei häntä siellä pidetä kauempaa      tarkoitetussa mielessä eikä muutenkaan vastaa
18390: kuin hänen sairautensa tila sitä vaatii. Riittä-     nykyajan vaatimuksia. Uuden lainsäädännön
18391: mätön lääkärityövoima on kuitenkin tämän jär-        valmistelu on vireillä ja tarkoituksena on saada
18392:  jestelmän toteuttamisen esteenä. Erityisen vai-     tästä esitys Eduskunnalle mahdollisimman pian.
18393:  kea on lääkäripula mielisairaanhoidon alalla.
18394:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1970.
18395: 
18396:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri A.-L. Tiekso.
18397: 4
18398: 
18399: 
18400: 
18401: 
18402:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18403: 
18404:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kommitte som utrett läkarbehovet och utbild-
18405: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         ningsmöjligheterna (kommittebetänkande 1965
18406: av den 8 september 1970 nr 789 tili veder-             A 11 ) , där de framställda beräkningarna över
18407: börande medlem av statsrådet för avgivande av          behovet av läkare icke kan anses alltför höga,
18408: svar översänt avskrift av fö1jande av riksdags-        utan snarare tvärtom, borde i vårt 1and inne-
18409: ledamoten Sinikka Luja m. fl. ställda spörsmål        varande år finnas 100 mentalvårdsbyråer och
18410: nr 82:                                                 vid var och en av dem en specialist i psykiatri. 1
18411:                                                        vårt land finns 52 mentalvårdsbyråer och av dem
18412:            "Är Regeringen medveten om, att             har endast 32 specialist på sagda område. Den
18413:         rättsskyddet i vårt 1and vid tvångsmäs-       omständigheten, att öppen sjukvård därför icke
18414:         sig intagning i sluten anstaltsvård för       kunnat genomföras i nödig omfattning, har 1ett
18415:         person, som misstänks vara sinnessjuk,        till, att även en sådan patient, som skulle
18416:         är rätt bristfälligt, och om så är fallet,    kunna skötas i öppen vård, måste intas på
18417:            vilka åtgärder ärnar Regeringen vidta      sjukhus. Enligt beräkning av samma kom-
18418:         för avhjälpande av nämnda missförhål-         mitte borde vid sinnessjukhusen innevarande
18419:         1ande?"                                       år finnas en läkare på 60 vårdplatser och år
18420:                                                       1980 en läkare på 30 p1atser. Vid våra sinnes-
18421:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         sjukhus finns i detta im i medeltal 1 läkare
18422: samt anföra följande:                                 på 100 vårdplatser. På grund av den ojämna
18423:    Systemet för sinnessjukvård borde vara så-         fördelningen av det ringa antalet läkare finns
18424: dant, att patienten i allmänhet först skulle          det sjukhus, där 1 läkare kan ha hand om
18425: undersökas på en mentalvårdsbyrå, på viiken           över 300 patienter. Det är givet, att i dessa
18426: det skulle ankomma att avgöra, om patienten           sjukhus icke med det nuvarande antalet läkare
18427: kan skötas i öppen vård genom byråns försorg,         kan ordnas en så effektiv sjukvård som nu-
18428: ellet om hans tillstånd kräver sjukhusvård. Det       mera skulle vara möjligt, utan patienter kom-
18429: är klart, att en del av patienterna kommer att        mer att få vara på slutna anstalter oskäligt
18430: intas direkt på sjukhus, men då borde sjukhu-         länge. Detta kan enligt mitt förmenande av-
18431: set omedelbart undersöka, om vederbörande är          hjälpas endast genom att tillräckligt med spe-
18432: i behov av sjukhusvård, ellet om öppen vård           cialister på detta område erhålles till sjukhusen
18433: är möjlig i fallet. Vare sig en patient intas         och för den öppna sjukvården.
18434: på sjukhus direkt ellet genom mentalvårds-               Den nu gällande sinnessjuklagen är från år
18435: byrå, borde sjukhuset tillse, att vederbörande        1952 och motsvarar sålunda icke i det ifråga-
18436: icke hålles där längre än sjukdomstillståndet         varande avseendet och icke heller eljest nuti-
18437: fordrar. Den otillräckliga läkararbetskraften stäl-   dens fordringar. Beredning av en ny 1agstift-
18438: ler dock hinder för detta systems förverkligande.     ning är anhängig och avsikten är att av1åta
18439: Läkarbristen är särskilt svår inom sinnessjuk-        proposition härom till Riksdagen så fort som
18440: vården. Enligt delbetänkande II av den                möjligt.
18441:      Helsingfors den 7 oktober 1970.
18442: 
18443:                                                       Social- och hälsovårdsminister A.-L. Tiekso.
18444: Kirj. ksm. n:o 83.
18445: 
18446: 
18447: 
18448: 
18449:                                   Ehrnrooth: Oikeuslaitosjärjestelmän perusteista.
18450: 
18451: 
18452:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18453: 
18454:     Oikeuslaitos on viime päivinä ollut julkises-       Arvostelun keskeisimmät osat koskivat var·
18455: sa sanassa kriittisen tarkastuksen kohteena ta-       sinkin tuomioistuimia mutta myös syyttäjistöä
18456: savallan presidentin Lakimies-lehdessä julkais-       ja koko poliisikuntaa. Näitä pidettiin subjek-
18457: tujen ajatusten pohjalta. Niiden lukuisten nä-        tiivisten arvostusten ja porvarillisten poliittis-
18458: kökohtien joukossa, jotka tasavallan presidentti      ten näkemysten toteuttajina. Keinona muutok-
18459: esitti ajankohtaisista kysymyksistä, oli sellaisia-   sen aikaansaamiseksi tuotiin esiin tuomioistuin·
18460: kin, joista tuoreeltaan on aiheellista tiedustella    ten riippumattomuuden kumoaminen ja oikeus-
18461: hallituksen kantaa ja mahdollisia toimenpiteitä.      laitoksessa palvelevien virkamiesten saattami·
18462: Tähän on sitä enemmän syytä kun tasavallan            nen vastuullisiksi toimenpiteistään poliittisille
18463: presidentin varsin kärkevän lausunnon seurauk-        elimille.
18464: sena saattaa olla koko oikeuslaitosta kohtaan            Kokonaisuudessaan annettu lausunto tietää
18465: tunnetun ja tunnettavan luottamuksen heiken-          nykyisen oikeusjärjestelmämme perusteiden ky-
18466: tyminen.                                              seenalaisiksi asettamista. Ne muutokset, joita
18467:     Korkealta taholta lausuttu arvostelu koski        lausunnossa esitettyjen näkökohtien toteutta-
18468: myös rikos- ja rikosprosessioikeuden alan kysy-       minen edellyttäisi, me::-kitsisivät perustusla-
18469: myksiä. Vaikka uudistuksia onkin vuosikausia          kiemme syvällekäypää muuttamista. Näin ollen
18470: valmisteltu, on todettava eräiden keskeisimpien       on erittäin tärkeätä ~saada selville hallituksen
18471:  olevan edelleen kesken, kun taas monet uudis-        suhtautuminen niihin muutoksiin, joita tasa-
18472:  tukset ovat merkinneet "vain vanhojen laki-          vallan presidentin Lakimies-lehdelle antamassa
18473:  tekstien pohjalta tapahtuvaa näpertelyä tois-        lausunnossa pidettiin oikeuslaitoksemme kehit-
18474:  arvoisten seikkojen parissa", tasavallan presi-      tämisen kannalta tarpeellisina.
18475:  dentin sanontaa lainatakseni.                            Edellä mainittuun viitaten ja valtiopäiväjär-
18476:     Toimenpiteitä rikoslain samoinkuin oikeu-         jestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esitän
18477:  denkäyntiä koskevien vanhentuneiden ja epä-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18478:  tarkoituksenmukaisiksi käyneiden säännösten          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18479:  muuttamiseksi on monelta hollitukselta saatu
18480:  turhaan odottaa. Tältä osin voitaneen yleisesti                Onko Hallitus tietoinen sellaisista
18481:  yhtyä lausuttuun arvosteluun.                               Suomessa omaksutun pohjoismaisen
18482:      Mutta huomattavasti vakavampi asia oli se               oikeusjärjestelmän mukaista oikeuslai-
18483:  tapa, jolla arvovaltaiselta taholta annetussa lau-          tosta koskevista perustavaa laatua ole-
18484:  sunnossa suhtauduttiin pohjoismaiseen oikeus-               vista puutteista, jotka pitäisi poistaa
18485:  järjestelmäämme kuuluviin oleellisiin piirteisiin.          virkakunnan määräaikaistamisella sekä
18486:  Oikeuslaitos luonnehdittiin ylä- ja keskiluok-              tuomioistuinten riippumattomuuden ku-
18487:  kaan kuuluvien konservatiivisten ainesten                   moamisella ja niiden saattamisella vas-
18488:  omaksumien arvostusten ja perinteiden läpi-                 tuullisiksi poliittisille elimille?
18489:   tunkemaksi instituutioksi. Eräänä keinona väi-
18490:   tetyn asiaintilan korjaamiseksi tuotiin lausun-
18491:  nossa esille virkojen määräaikaistaminen.
18492:       Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1970.
18493: 
18494:                                       Georg C. Ehrnrooth.
18495:  E 810/70
18496: 2
18497: 
18498: 
18499: 
18500: 
18501:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18502: 
18503:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tämättömästi puuttumaan myös riita-asiain
18504: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-       oikeudenkäyntiä koskeviin säännöksiin. Lain-
18505: hemies, kirjeellänne 9 päivältä syyskuuta 1970       valmistelutyön edistyessä on jo nyt jouduttu
18506: n:o 790 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        lopulliseksi tavoitteeksi ottamaan oikeuden-
18507: ~ jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Georg         käyntimenettelyn     ja    tuomioistuinlaitoksen
18508: C. Ehrnroothin tek~än seuraavan kysymyk-             uudistaminen kokonaisuudessaan nykyajan vaa-
18509: sen:                                                 timuksia vastaavaksi. Oikeusministeriö pyrkii
18510:                                                      tähän pf.Wl1äärään suurehkoin perättäisin osit-
18511:           "Onko Hallitus tietoinen sellaisista       taisuudistuksin aloittaen rikosprosessista. Niin
18512:        Suomessa omaksutun pohjoismaisen              pian kuin mahdollista pyritään menettelyä kos-
18513:        oikeusjärjestelmän mukaista oikeuslai-        kevien säännösten lisäksi uudistamaan koko
18514:        tosta koskevista perustavaa laatua ole-       tuomioistuinlaitoksen organisaatio. Tarkoituk-
18515:        vista puutteista, jotka pitäisi poistaa       seni on vielä tämän syksyn aikana saattaa jul-
18516:        virkakunnan määräaikaistamisella sekä         kisuuteen selvitys näistä oikeusministeriössä
18517:        tuomioistuinten riippumattomuuden ku-         laadituista ja parhaillaan lainvalmistelutyön
18518:        moamisella ja niiden saattamisella vas-       kohteina olevista suunnitelmista.
18519:        'tuullisiksi poliittisille elimille?"            Mitä tulee niihin tuomioistuinten riippu-
18520:                                                      mattomuutta ja tuomarinviran haltijain oikeu-
18521:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          dellista asemaa koskeviin ehdotuksiin, joista
18522: taen seuraavaa:                                      Tasavallan Presidentin 3 päivänä syyskuuta
18523:    Niin kuin kysymyksen perusteluistakin käy         1970 antaman lausunnon pohjalta on viime
18524: ilmi, ovat tuomioistuinlaitos ja oikeudenkäynti-     viikkoina julkisuudessa vilkkaasti keskusteltu
18525: menettely selvästi jääneet jälkeen muusta yh-        ja joihin kysymyksessä nimenomaan viitataan,
18526: teiskunnassa tapahtuneesta kehityksestä. Itse-       katson, että oikeudenkäyntimenettelyn ja tuo-
18527: näisyyden aikana on tosin valmistettu kaik-          mioistuinlaitoksen organisaation uudistaminen
18528: kiaan viisi eri ehdotusta tuomioistuinlaitoksen      on joka tapauksessa kiireellisesti toteutettava
18529: ja oikeudenkäyntimenettelyn uudistamiseksi ko-       riippumatta siitä, millaiseksi tuomarien nimit·
18530: konaisuudessaan. Johtuen lähinnä valtiontalou-       täminen, virassapysymisoikeus ja oikeudellinen
18531: dellisista syistä ei mikään näistä ehdotuksista      asem:t muutoin muodostettaneenkin. Viimeksi
18532: kuitenkaan ole johtanut · edes esityksen anta-       mainitut kysymykset on nykyisin järjestetty
18533: miseen eduskunnalle. Kun viimeisin kokonais-         hallitusmuodossa olevin säännöksin ja niiden
18534: uudistusehdotuksista on vuodelta 1939; on sel-       uudistaminen liittyykin tämän vuoksi lähei-
18535: vää, ettei oikeudenldyntilaitoksen uudistamista      semmin valtiosäännön tarkistamiseen kuin var-
18536: enää voida .rakentaa näiden, vuosikymmeniä           sinaiseen oikeudenkäyntimenettelyn uudistami•
18537: sitten laadittujen ehdotusten varaan.                seen. Toisaalta on hyvinkin mahdollista, että
18538:  . Sen johdosta, että oikeudenkäyntiä koske-         jo valmisteltaessa tuomioistuinlaitoksen orga-
18539: vien .säännösten jälkeenjääneisyys erittäin ki-      nisaation ja oikeudenkäyntimenettelyn .uudista•
18540: peästi havaitaan. rikosasiain oikeudenkäynnis-       mista havaitaan tämän uudistuksen toteutta•
18541: sä, oikeusministeriö antoi tammikuussa 1968          misen edellyttävän myös joidenkin perustus•
18542: lainvalmistelukunnalle tehtäväksi rikosasiain        lainsäännösten tarkistamista. Molemmat uudis·
18543: oikeudenkäyntiä koskevan lainsäädännön uudis-        tushankkeet ovat siten asiallisessa yhteydessä
18544: tamisen kokonaisuudessaan.       Valmisteltaessa     keskenään.
18545: Fusia rikosprosessisäännöksiä on havaittu, ettei        Valtioneuvosto on tänään asettanut kaikkien
18546: rikosprosessimenettelyä voida uudistaa täysin        poliittisten puolueiden edustajista kokoonpan-
18547: erillisenä, vaan eräissä kohdin joudutaan vält-    . nun komitean, jonka muun ohella on tutkit-
18548:                                                                                                  3
18549: 
18550: tava, miten hallitusmuotoa, valtiopäiväjärjes-     teiskunnallisen elämän peruskysymyksistä. On
18551: tystä sekä muita perustuslakeja olisi tarkistet-   selvää, että komitea joutuu kiinnittämään va-
18552: tava, jotta ne toteuttaisivat kansanvallan laa-    kavaa huomiota tuomareiden ja koko tuomio-
18553: jenemista sekä vastaisivat muuttuvan yhteis-       istuinlaitoksen valtiosääntöoikeudellisen aseman
18554: kunnan tarpeita ja kansalaisten käsityksiä yh-     vastaiseen järjestelyyn.
18555:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1970.
18556: 
18557: 
18558:                                                             Oikeusministeri R 0. Tuominen.
18559: 4
18560: 
18561: 
18562: 
18563: 
18564:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
18565: 
18566:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagwrdningen           ning med stadgandena angående rättegång i
18567: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            tvistemå1. Under lagberedningsarbetets gång
18568: velse av den 9 september 1970 nr 790 till            har man 11edan nu såsom slutmål kommit att
18569: vederbörande medlem :av statsrådet för av-           sätta en fullständig reform av rättegångsför-
18570: givande av svar öv,ersänt fö1jande av riksdags-      farandet och domstolsväsendet, så att de kom-
18571: man Georg C. Ehrnrooth ställda spörsmål:             mer att motsvara nut1da krav. Justitieministe-
18572:                                                      riet strävar tili detta mål genom :tämligen
18573:           "Är regeringen medveten om sådana          betydande succesiva delreformer vilka börjar
18574:        fundamentala brister inom det med den         med straffpl10Cessen. Man vill också så snabbt
18575:        i Finland hävdvunna nordiska rätts-           som möjligt förnya icke endast stadgandena
18576:        ordningen överensstämmande rättsvä-           angående förfarandet utan även hela domstol&-
18577:        sendet, vilka borde ,av1ägsnas genom          väsendets organisation. Min avsikt är att ännu
18578:        att tjänstemannakåren skulle tillsättas       under loppet av denna höst offentliggöra en
18579:        på bestämd tid och genom att domsto-          utredning om dessa planer, vilka uppgjorts i
18580:        larnas oavhängighet :skulle avskaffas         justitieministeriet och för närvarande är före-
18581:        och domstolarna göras ansvariga inför         mål för lagberedningsarbete.
18582:        politiska organ?"                                 I fråga om de för.slag angående domstolarnas
18583:                                                      oavhängighet och innehavarnas av domaräm-
18584:    Såsom :svar på detta spölismå1 får jag vörd-      beten rättsliga ställning, vilka förslag, med
18585: asmt anföra följande:                                utgångspunkt i Republikens. Presidents utta-
18586:    Såsom redan av spörsmå1ets motivering             lande den 3 september 1970 under de senaste
18587: framgår, har domstolsväsendet och rättegångs-        veckorna livligt debatterats i offentligheten och
18588: förfarandet :tydligt bliv1t efter i den övriga       till vilka i spörsmålet uttryckligen hänvisas,
18589: samhälleliga utvecklingen. Under självstäi!ldig-     anser jag, att rdormeringen av rättegångsför-
18590: hetstiden har visserligen uppgjor,ts fem olika       farandet och domstolsväsendet under alla om-
18591: förs1ag till reformer av domstolsväsendet och        ständigheter bör förv,erkligas så snart som
18592: rättegångsförfarandet i dess helhet. Närmast         möjligt, oberoende av viiken form domarnas
18593: av statsekonom1ska orsaker har icke ett enda         utnämning, deras rätt att kvarstå i :tjänst och
18594: av dessa förslag ens nått så 1ångt att propo-        deras rättsliga 1ställning kommer att få. De
18595: s1tion ,s;kulle ha avgiv1ts till riksdagen. Då det    sistnämnda frågoma är för närvarande regle-
18596: senaste förslaget till totalreform härstammar        rade genom stadganden i regeringsformen och
18597: från år 19 39 är det klart, att en reform av          en 1.1eform av dem ansluter sig därför intimare
18598: rättegångsväsendet icke 1ängre kan bygga på           till justeringen av regeringsformen än ,till en
18599: dessa fövslag, som uppgjorts för åvtionden            reform av rä1ltegångsväsendet. Å andra sidan
18600: sedan.                                                är det helt möjligt, att det redan under bered-
18601:    På grund av att efterblivenheten i stadgan-        ningen av reformen av domstolsväsendets orga-
18602: dena rörande rättegång särskilt tydligt framgår       nisation och rättegångsförfarandet befinnes, att
18603: vid rättegångar i brottmå1, gav justitieminis-        ett förverkligande av reformen även förutsätter
18604: teriet i januari 1968 i uppdrag åt lagbered-          en revision av vissa grundlagss:tadganden. De
18605: ningen atJt he1t reformera lagstiftningen an-         båda 11eformplanerna står sålunda ,i sakligt
18606: gående rättegång i brottmål. Vid utarbetandet         samband med varandra.
18607: av nya straffprooesstadganden har konstaterats,           Statsrådet har i dag tillsatt en kommitte
18608: att det :straffprocessuella förfarandet icke kan      med representan1ler för alla politiska partier,
18609: förnY'as separat för sig, utan ,att man i viSISa      viiken bland annat skall undersöka, hur rege-
18610: punkter nödvändigtvis även måste taga befatt-         ringsformen, riksdagoordningen samt övriga
18611:                                                                                                  5
18612: 
18613: grundlagar borde revideras så att de förverk-    mer att fästa allvarlig uppmärksamhet vid den
18614: ligar en utvidgning av demokratin och mot-       framtida organiseringen av domarnas och hela
18615: svarar ett föränderligt samhälles behov och      domstolsväsendets ställning i statsförfattnings-
18616: medborgamas uppfattningar om samhällslivets      rättsligt avseende.
18617: grundfrågor. Det är klart, att kommitten k.om-
18618:      HelsingfOJ.'IS den 9 oktober 1970.
18619: 
18620: 
18621:                                                           Justitie:m.iltlister E. 0. Tuominen.
18622: 
18623: 
18624: 
18625: 
18626: E 810/70
18627: Kirj. ksm. n:o 84.
18628: 
18629: 
18630: 
18631:                                     Laatio: Kehitysalueiden vyöhykejaon muuttumisesta johtuvasta
18632:                                        yritysten verotuksesta.
18633: 
18634: 
18635:                            Ed u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
18636: 
18637:     Kehitysalueiden teolli.suuden veronhuojetv           investointisuunnitelmansa ja ryhtyneet valmis-
18638: nuksista 15. 4. 1966 annetun lain (244/66)               taviin toimenpiteisiin investoinnin toteuttami-
18639: 2 §:n 2 momenti:n mukaan saa verovelvollinen,            seksi vuonna 1970 siinä uSJkossa, että puheena
18640: joka vuosien 1966-1970 aikana perustaa kehi-             oleva 3 prosentin veronhuojennus tulee myön-
18641: tysalueiden ensimmäiselle vyöhykkeelle uuden             nettäväksi näiden investointien osaha. Yritysten
18642: teollisuuslaitoksen taikka 'laajentaa sanotulla          saattaminen tällaisen vaikeuden eteen ei ole voi-
18643: vyöhykkeellä olevaa 'teollLsuuslaitostaan, siltä         nut olla lainsäätäjän tarkoituksena, vaan näyttää
18644: vetovuodelta, jona uutta teollisuuslaitosta tai          ilmeiseltä, että uuden lain 8 §:n sanamuotoon ei
18645: laajennusta varten hankittu käyttöomaisuus ote-          ole riittävästi kiinnitetty huomiota. Asia voitai-
18646: taan käyttöön, sekä 9 seuraavalta verovuodelta           siin korjata lainsäädännöllisin toimenpitein va-
18647: toimi:tettavissa verotuksissa kunakin verovuo-           raamalla niille yrityksille, jotka siirtymäsäännön
18648: tena vähentää veronalai.sista tuloistaan muiden          mukaan entisen ensimmäisen vyöhykkeen ase-
18649: verotuksessa tehtävien vähennysten lisäksi mää-          mesta tulivat toiseen vyöhykkeeseen, mahdolli-
18650: rän, joka on kolme prosenttia uuteen teollisuus-         suus 2-3 vuoden aikana toteuttaa ne investoitv
18651: laitokseen, laajennukseen tai uudistukseen sijoi-        nit, joita koskevat alustavat suunnitelmat ja toi-
18652:  tetun käyttöomaisuuden hankinta-arvosta.                menpiteet on tehty siinä uskossa, että tämä kehi-
18653:     Joulukuun 30 päivänä 1969 annettiin laki              tysalueen ensimmäisen vyöhykkeen etu myönne-
18654:  kehitysalueiden tuotannollisen toiminnan edistä-        tään.
18655:  miseksi myönnettävistä veronhuojennuksista                  Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
18656:  ( 894/69), joHa kumottiin ensiksi mainittu iaki         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
18657:  myös siltä osin kuin oli kysymys vuonna 1970            kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
18658:  perustett!llvista uusista teollisuuslaitoksista, laa-    senen vastattavaksi seuraavan ky,symyksen:
18659:  jennuksista ja uudistuksista. Samassa yhteydessä
18660:  muutettiin myös kehitysalueiden rajoja ,sekä                       Oniko Hallitus kiinnittänyt huomiota
18661:  ensimmäisen ja toisen vyöhykkeen välistä rajaa,                 siihen, että kehitysalueiden tuotannolli-
18662:  jolloin muun muassa Oulun läänin eräät alueet                   sen toiminnan edistämiseksi myönnettä-
18663:  siirtyivät ensimmäisestä vyöhykkeestä toiseen.                  vistä veronhuojennuksista joulukuun 30
18664:  Uudessa veronhuojennuslaissa säilytettiin tosin                 päivänä 1969 annetun lain tultua voi-
18665:  oi!keus veronhuojennuksiin niillä verovelvolli-                 maan verovelvolliset, jovka vyöhykejaon
18666:  silla, jotka jäivät kehitysalueiden ulkopuolelle,               muuttumisen johdosta tulivat entisen
18667:  mut·ta lain 8 §: n voimaantulosäännöksessä ei                   ensimmäisen vyöhykkeen asemesta toi-
18668:  ole siirtymäsäännöstä niiden verovelvollisten                   seen vyöhykkeeseen, menettivät oikeu-
18669:   osalta, jotka vyöhykejaon muuttumisen johdosta                 tensa aikaisempaan 3 prosentin vähetl!-
18670:   tulivat entisen ensimmäisen vyöhykkeen ase-                    nykseen myös lähivuosia varten val-
18671:   mesta toiseen vyöhykkeeseen. Ne menettivät                     miiksi suunniteltujen investointien koh-
18672:   näin ollen oikeutensa edellä mainittuun 3 pro-                 dalta, ja
18673:   sentin vähennykseen myös vuoden 1970 inves-                       mitä Hallitus aikoo tehdä tämän yl-
18674:   tointien kohdalta.                                             'lättävän verotuksen kohteeksi joutunei-
18675:      Kun uusi laki s.äädettiin vasta joulukuun 30                den yritysten vaikeuksien poistamiseksi?
18676:   päivänä 1969, olivat jotkut yritykset jo laatineet
18677:        Helsingis·sä 9 päivänä syyskuuta 1970.
18678: 
18679:                                               G. Laatio.
18680:  E 805/70
18681: 2
18682: 
18683: 
18684: 
18685: 
18686:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18687: 
18688:   Valtiopäiväjä1:jestyksen 37 §:n 1 momentin         määrä, joka on 3 p1:osenttia uuteen tuotanto-
18689: nojalla on kansanedustaja G. Laatio esittänyt        laitokseen sekä laajennukseen tai uudistukseen
18690: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-       sijoitetun käyttöomaisuuden hankintamenosta.
18691: vaksi seuraavan kysymyksen:                          Mainitulla lailla kumottiin kehitysalueiden teol-
18692:                                                      lisuuden veronhuojennuksista 15 päivänä huhti-
18693:            "Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota      kuuta 1966 annettu laki (244/66} sikäli kuin
18694:         siihen, että kehitysalueiden tuotannolli-   viimeksi mainittua lakia olisi ollut sovellettava
18695:         sen toiminnan edistämiseksi myönnettä-       vuonna 1970 perustettaviin teollisuuslaitoksiin
18696:        vistä veronhuojennuksista joulukuun 30        sekä sanotun vuoden aikana suoritettuihin laa-
18697:        päivänä 1969 annetun lain tultua voi-         jennuksiin ja uudistuksiin. Kehitysalueiden teol-
18698:         maan verovelvolliset, jotka vyöhykejaon      lisuuden veronhuojennuksista annettua lakia,
18699:        muuttumisen johdosta tulivat entisen          joka alunperin oli säädetty koskemaan vuosina
18700:         ensimmäisen vyöhykkeen asemesta toi-         1966-1970 tapahtuvia investointeja, on lain
18701:         seen vyöhykkeeseen, menettivät oikeu-       voimaantulosäännöksen mukaan kuitenlkin edel-
18702:         tensa aikaisempaan 3 prosentin vähen-       leen sovellettava vuonna 1970 perustettaviin
18703:        nykseen myös lähivuosia varten val-           teollisuuslaitoksiin sekä sanotun vuoden aikana
18704:        miiksi suunniteltujen investointien koh-      suoritettuihin laajennuksiin ja uudistuksiin niissä
18705:        dalta, ja                                    kunnissa, jotka kehitysalueiden talouden edistä-
18706:            mitä Ha-llitus aikoo tehdä tämän yl-     misestä 15 päivänä huhtikuuta 1966 annetun
18707:        'lättävän verotuksen kohteeksi joutunei-     lain ( 24 3/66) mukaan ovat kehitysalueita
18708:        den yritysten vaikeuksien poistami-           mutta joita kehitysalueiden talouden edistämi-
18709:        seksi?"                                      sestä vuosina 1970-1975 30 päivänä joulu-
18710:                                                     kuuta 1969 annetun lain (876/69) mukaan ei
18711:     Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu        enää lueta kehitysalueisiin. Kehitysalueiden
18712: toimialaani valtiovarainministerinä, esitän vas-    tuotannollisen toiminnan edistämiseksi myön-
18713: tauksena siihen kunnioittavasti seuraavaa:          nettävistä veronhuojennuksista annettuun lakiin
18714:     Kehitysalueiden tuotannollisen tourunnan        ei sitä vastoin sisältynyt, kuten kysymyksessä
18715: edistämiseksi myönnettävistä veronhuojennuk-        todetaan, ylimenosäännöstä niiden verovelvollis-
18716: sista 30 päivänä joulukuuta 1969 annetun lain       ten osalta, jotka vyöhykejaon muuttumisen joh-
18717:  ( 894/69) mukaan on verovelvollisella joka         dosta tulivat kuulumaan entisen ensimmäisen
18718: vuosien 1970-1975 aikana perustaa kehitys-          vyöhykkeen sijasta toiseen vyöhykkeeseen. Näin
18719: alueelle uuden tuotantolaitoksen taikka laajen-     ollen he eivät saa hyväkseen sekä aikaisempaan
18720: taa kehitysalueella olevaa tuotantolaitostaan       että nyt säädettyyn kehitysalueiden veronhuo-
18721: tahi uudistaa sen koneistoa tai laitteita, niin     jennuslakiin sisältyvää edellä mainittua 3 pro-
18722: että laitoksen tuotantokyky taikka tuotannon        sentin ylimääräistä vähennystä vuonna 1970
18723: jalostusaste olennaisesti kasvaa, oikeus mainitun   suoritetuista mainittujen lakien tarkoittamista
18724: lain mukaisiin veronhuojennuksiin. Lain mu-         investoinneista vaan ainoastaan kehitysalueiden
18725: kaan myönnettävät veronhuojennukset ovat ke-        toisella vyöhykkeellä myönnettävät veronhuojen-
18726: hitysalueiden ensimmäisellä ja toisella vyöhyk-     nukset. Mainittu vyöhykejaon muutos koski Ou-
18727: keellä muuten samat paitsi että kehitysalueiden     lun ja Kuopion läänin kehittyneimpiä osia ja
18728: ensimmäisellä vyöhykkeellä verovelvollisella on     kuutta kuntaa Ahvenanmaan läänissä.
18729: lisäksi oikeus vähentää veronalaisesta tulostaan        Kehitysalueiden tuotannollisen tounmnan
18730: kunakin veronhuojennusvuotena muiden lain-          edistämiseksi myönnettävistä veronhuojennuk-
18731: säädännössä mainittujen vähennysten lisäksi         sista annettua lakia koskeva hallituksen esitys
18732:                                                                                                        3
18733: 
18734: ( n: o 173/69 ) annettiin eduskunnalle 31 pat·        asiassa tehdyt tiedustelut ovat koskeneet paa-
18735: vänä lokakuuta 1969. Hallituksen esitykseen ei        asiassa wonna 1969 aloitettuja sellaisia inves-
18736: sisältynyt    minkäänlaista     ylimenosäännöstä      tointeja, jotka ovat jatkuneet vuoden 1970 puo·
18737: vuonna 1970 tapahtuvien teollisuuslaitosten pe-       lelle, sekä eräitä vuonna 1970 toteutettavaksi
18738: rustamisten ja laajentamisten osalta, vaan mai-       tarkoitettuja investointisuunnitelmia.
18739: nittu ylimenosäännös lisättiin lakiin eduskunta-         Kuten edellä todettiin on kehity.salueiden teol-
18740: käsittelyn yhteydessä. Ylimenosäännöstä niissä        lisuuden veronhuojennuksista annetun lain ku-
18741: kunnissa tapahtuvien investointien osalta, jotka      moaminen vuonna 1970 tapahtuneiksi suunni-
18742: siirtyivät kehitysalueiden ensimmäisestä vyö-         teltujen inveSitointien osalta saattanut joissakin
18743: hY'kkeestä toiseen vyöhykkeeseen, ei sitä vastoin     tapauksissa merkitä \Terovelvollisen veronhuo-
18744: tällöin katsottu aiheelliseksi.                       jennustoiveitten rau:keamista eräiltä osin. Kun
18745:    Verohallituksestå saadun tiedon mukaan ky-         asiaa koskeva muutos kuitenkin on tehty jo
18746: sy·myksessä esitettyjä tapauksia on ilmeisesti        wonna 1969 eli ennen kuin verovelvollinen on
18747: jossain määrin olemassa, jos'kaan verovelvollis-      saattanut lopullisesti ryhtyä veronhuojennuksen
18748: ten ja investointien määristä ei ole tarkempia        edellyttämään investointiin, ei menettelyä vas-
18749: tietoja. Puheena olevat tapaukset rajoittunevat-      taan voi olla periaatteelliselta kannalta huomau-
18750: kin lähinnä Oulun lääniin ja siellä erityisesti Ou·   tettavaa.
18751: lun kaupunkiin. Oulun lääninverotoimistoon
18752:       Helsingissä 6 päivänä ·lokakuuta 1970.
18753: 
18754: 
18755:                                                          Valtiovarainministeri Carl Olof Tallgren.
18756: 4
18757: 
18758: 
18759: 
18760: 
18761:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18762: 
18763:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           investerade anläggningstillgångarna. Genom
18764: anger har riksdagsman G. Laatio tili vederbö-         nämnda lag upphävdes lagen den 15 april 1966
18765: rande medlem av statsrådet för avgivande av           om skattelättnader för industrin inom ut-
18766: svar ställt följande spörsmål:                        vecklingsområden ( 244/66), såvitt sistnämnda
18767:                                                       lag skulle äga tillämpning på industriföretag som
18768:           "'Har Regeringen fäst uppmärksamhet         grundas under år 1970 samt på utvidgningar
18769:        vid, att sedan lagen den 30 december           och förnyelser som företagits under sagda år.
18770:        1969 om skattelättnader för främjande          Lagen om skattelättnader för industrin inom ut-
18771:        av produktiv verksamhet inom utveck-           vecklingsområden, som ursprungligen stadgades
18772:        lingsområden trätt i kraft, skattskyldiga,     att gälla investeringar under åren 1966-1970,
18773:        vilka på grund av ändring av zonindel-         skall enligt lagens verkställighetsstadgande dock
18774:        ningen kommit att höra tili andra zonen        fortfarande tiliämpas på industriföretag som
18775:        i stället för den första gått förlustiga sin   grundas år 1970 samt på utvidgningar och för-
18776:        rätt tili 3 procent avdrag som de haft         nyelser av industriföretag, vilka företagits under
18777:        tidigare, även beträffande för de när-         sagda år i de kommuner, som enligt lagen den
18778:        maste åren färdigt planerade investe-          15 apriJ 1966 om främjande av utvecklingsom-
18779:        ringar, och om så är fallet,                   rådenas ekonomi (243/66) utgör utvecklings-
18780:           vad ärnar Regeringen göra för av-           områden, men som enligt lagen den 30 decem-
18781:        hjälpande av de svårigheter sådana före-       ber 1969 om främjande av utvecklingsområdenas
18782:        tag råkat i, som blivit föremål för denna      ekonomi under åren 1970-1975 (876/69)
18783:        överraskande beskattning?"                     icke längre hänförs tili utvecklingsområdena. I
18784:                                                       lagen om skattelättnader för främjande av pro-
18785:    Då det i spörsmålet avsedda ärendet hör till       duktiv verksamhet inom utvecklingsområden in-
18786: mitt verksamhetsområde såsom finansminister,          nefattades däremot icke, såsom i spörsmålet
18787: får jag såsom svar vördsamt anföra följande:          konstateras, något övergångsstadgande beträf-
18788:    Enligt lagen den 30 december 1969 om skat-         fande de skattskyldiga, vilka på grund av än-
18789: telättnader för främjande av produktiv verk-          dringen av zonindelningen kom att höra tili
18790: samhet inom utvecklingsområden (894/69) har           andra zonen i stället för tili den första som
18791: skattskyldig, som under åren 1970-1975 inom           förut. De kommer sålunda icke i åtnjutande av
18792: utvecklingsområde grundar ny produktionsin-           ovan nämnda, i både den tidigare och den nu
18793: rättning eller utvidgar sin inom utvecklingsom-       stadgade lagen om skattelättnader inom utveck-
18794: råde belägna produktionsinrättning eller ock för-     lingsområden ingående extra avdraget om 3 pro-
18795: nyar dess maskinpark eller anordningar så, att        cent för investeringar under år 1970, vilka avses
18796: inrättningens produktionsförmåga eller produk-        i nämnda lagar, utan endast av skattelättnader
18797: tionens förädlingsgrad väsentligt ökas, rätt till     som beviljas inom utvecklingsområdenas andra
18798: skattelättnader enligt nämnda lag. De skatte-         zon. Nämnda ändring av zonindelningen berörde
18799: lättnader som beviljas enligt lagen är de samma       de mest utvecklade områdena av Uleåborgs och
18800: inom utvecklingsområdenas första och andra            av Kuopio Jän samt sex kommuner i Alands
18801:                                                        ..
18802: zon, utom däri, att skattskyldig inom utveck-         1an.
18803: lingsområdenas första zon dessutom har rätt att           Regeringen avlät den 31 dktober 1969 till
18804: under varje skattelättnadsår utöver övriga i lag·     riksdagen en proposition (nr 173/69) angående
18805: stiftningen beviljade avdrag från sin skatteplik-     lag om skattelättnader för främjande av pro-
18806: tiga inkomst avdra ett belopp om 3 procent av         duktiv verksamhet inom utvecklingsområden
18807: anskaffningsutgifterna för de i den nya produk-        (nr 173/69). I propositionen ingick icke något
18808: tionsinrättningen, utvidgningen eller förnyelsen      övergångsstadgande rörande grundande och ut-
18809:                                                                                                  5
18810: 
18811: vidgning av industriföretag h 1970, utan          berört investeringar som påbörjats h 1969 och
18812: nämnda övergångsstadgande fogades tili lagen      fortgått in på år 1970, samt vissa investerings-
18813: i samband med behandlingen i riksdagen. Över-     planer som varit avsedda att förverkligas h
18814: gångsstadgande i fråga om investeringar i de      1970.
18815: kommuner, vilka överfördes från utvecklings-         Såsom ovan konstaterades, har upphävandet
18816: områdenas första zon tili andra zonen befanns     av lagen om skattelättnader för industrin inom
18817: däremot då icke påkallade.                        utvecklingsområden i vissa fall i fråga om pla-
18818:    Enligt uppgift från skattestyrelsen förekom-   nerade investeringar kunnat leda tili att skatt-
18819: mer i någon mån sådana fall som spörsmålet        skyldigs förhoppningar på skattelättnader gått
18820:  avser, även om närmare uppgifter om antalet      om intet tili vissa delar. Då ändring i saken
18821:  skattskyldiga och investeringamas belopp icke    dock redan gjorts år 1969, eller innan skatt-
18822: finns. De i&ågavarande fallen torde också när-    skyldig kunnat slutligt företaga av skattelättnad
18823: mast begränsas tili Uleåborgs Iän och där spe-    förutsatta investeringar, kan anmärkning mot
18824: ciellt till Uleåborgs stad. Förfrågningar hos     förfarandet i princip icke göras.
18825:  länsskattebyrån i Uleåborg har huvudsakligen
18826:      Helsingfors den 6 oktober 1970.
18827: 
18828: 
18829:                                                             Finansminister Carl Olof Tallgren.
18830: 
18831: 
18832: 
18833: 
18834: E 805/70
18835: Kirj. ksm. n:o 85.
18836: 
18837: 
18838: 
18839: 
18840:                                    Järvenpää ym.: Harjavallan virastotalon rakentamisesta.
18841: 
18842: 
18843:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18844: 
18845:    Harjavalta on jatkuvasti voimakkaasti kehit-       kanssa, mutta valtion virastotalojen rakentami-
18846: tyvä kauppala, jossa on yli 8 000 asukasta.           sen kiireellisyysjärjestyksessä Harjavallan kaup-
18847: Mahdollisen kuntauudistuksen yhteydessä sen           pala on jäänyt selvästi syrjittyyn asemaan. Har-
18848: alue kasvaa ja väestö lisääntyy. Tästä huoli-         javalta on jatkuvasti kasvava ja kehittyvä suuri
18849: matta kauppalassa ei ole valtion virastotaloa,        teollisuuskeskus, joten kiireellisyysjärjestyksessä
18850: vaikka hanke on ollut vireillä jo toistakym"          Harjavallan virastotalon rakentamisen pitäisi
18851: mentä vuotta. Harjavallan kunnanvaltuusto             olla ensimmäisiä rakennuskohteita.
18852: päätti 4. 5. 1965 vaihtaa aikaisemmin Suomen             Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjär-
18853: valtiolle luovuttamansa virastotalotontin uuteen      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin vedoten esi-
18854: tonttiin, joka vaihtokirja posti- ja lennätinhalli-   tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18855: tuksen toimesta allekirjoitettiin 8. 3. 1966.         vastattavaksi kysymyksen:
18856: Näin on tonttiasia virastotalon rakentamiseksi
18857: ollut kunnossa.      .                                         Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai"
18858:    Harjavallan kauppalanhallituksen taholta on               koo ryhtyä Harjavallan virastotalon ra-
18859: neuvoteltu asianomaisten valtion viranomaisten               kentamiseksi ensi tilassa?
18860:       Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1970.
18861: 
18862:                 Matti Järvenpää.                                  Aulis Juvela.
18863: 
18864: 
18865: 
18866: 
18867: E 789/70
18868: 2
18869: 
18870: 
18871: 
18872: 
18873:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18874: 
18875:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       konaisrakennusohjelmaa, jossa määriteltäisiin se
18876: mainitussa tarkoituksessa ovat kansanedustaja        kiireellisyysjärjestys, jonka mukaan valtion vi-
18877: Matti Järvenpää ym. esittäneet valtioneuvoston       rastotalojen rakentaminen olisi suoritettava.
18878: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan         Toimikunta sai mietintönsä valmiiksi 29. 7.
18879: kysymyksen:                                          1966 ja siihen sisältyvän kiireellisyysjärjestyk-
18880:                                                      sen mukaan ne kunnat, joissa toimikunta oli
18881:          "Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-    todennut esiintyvän valtion virastotilatarvetta,
18882:        koo ryhtyä Harjavallan virastotalon ra-       ryhmiteltiin viiteen kiireellisyysluokkaan siten,
18883:        kentamiseksi ensi tilassa?"                   että ensiksi olisi pyrittävä rakentamaan valtion
18884:    Kun kysymyksessä mainittu asia kuuluu toi-        virastotalot niihin kuntiin, jotka kuuluvat en-
18885: mialaani valtiovarainministerinä, esitän vastauk-    simmäiseen kiireellisyysluokkaan. Tätä kiireel-
18886: sena siihen kunnioittavasti seuraavaa.               lisyysjärjestystä on tarkistettu 6 . .3. 1968 anne-
18887:    Harjavallan kunta on 5. 2. 1959 päivätyllä        tulla kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe-
18888: lahjakirjalla lahjoittanut posti- ja lennätinlai-    riön päätöksellä, jonka mukaan eräitä kuntia
18889: tokselle postitalon tonttia varten Harjavallan       on siirretty ensimmäiseen kiireellisyysryhmään.
18890: kunnan kirkonkylän rakennuskaavaan merkityn             Kokonaisrakennusohjelman mukaan Harjaval-
18891: noin 3 435 m2 :n suuruisen korttelin n:o 101.        lan kunta kuuluu viidenteen eli viimeiseen kii-
18892: Lahjakirjassa on kunta lausunut toivomuksen,         reellisyysluokkaan. Kun kaikkia ensimmäiseen-
18893: että tontille rakennettavaan postitaloon tarvit-     kään kiireellisyysluokkaan kuuluvia virastotalo-
18894: taessa voidaan sijoittaa paikkakunnan muitakin       hankkeita ei ole vielä voitu toteuttaa, ei val-
18895: valtion virastoja. Sen jälkeen kun eri keskus-       tion virastotalon rakentamista Harjavallan kun-
18896: virastojen kanssa käydyissä neuvotteluissa il-       taan ole toistaiseksi pidetty mahdollisena. Tä-
18897: meni, että lahjoitettu tontti oli valtion virasto-   män tietäen on Harjavallan kauppalanhallitus
18898: taloa varten liian pieni, on kunta käynyt neu-       ryhtynyt nyttemmin ajamaan virastotalohan-
18899: votteluja lähinnä posti- ja lennätinhallituksen,     ketta toiselta pohjalta. Valtiovarainministeriön
18900: rakennushallituksen sekä tie- ja vesirakennus-       ja kauppalanhallituksen edustajien kesken äs-
18901: hallituksen kanssa uuden tontin löytämiseksi.        kettäin pidetyssä neuvottelussa on käsitelty
18902: Näiden neuvottelujen tuloksena Harjavallan           mm. sellaista ratkaisua, että kauppala raken-
18903: kunnanvaltuusto päätti 4. 5. 1965 vaihtaa ai-        taisi oman virastotalon, johon varattaisiin tilat
18904: kaisemmin valtiolle luovuttamansa virastotalo-       myös paikallisia valtion viranomaisia varten.
18905: tontin uuteen tonttiin. Suostuen kunnan esi-         Näistä tiloista valtio maksaisi kauppalalle vuok-
18906: tykseen kulkulaitosten ja yleisten töiden mi-        ran, jonka laskentaperusteista sovittaisiin erik-
18907: nisteriö oikeutti 2.3. 12. 1965 antamallaan pää-     seen kauppalan kanssa. Virastotalo rakennet-
18908: töksellä posti- ja lennätinhallituksen suoritta-     taisiin osittain edellä mainitulle Harjavallan
18909: maan aluevaihdon ja vaihtokirja allekirjoitettiin    kunnan valtiolle lahjoittamalle tontille, joka
18910: 8. 3. 1966. Tässä vaihdossa kunta luovutti val-      tätä varten voitaisiin valtioneuvoston määrättä-
18911: tiolle Harjavallan kunnan Harjavallan kylän ra-      vin ehdoin luovuttaa kauppalalle takaisin, ja
18912: kennuskaavaan merkityn noin 5 000 m2 suu-            osittain samaan kortteliin kuuluvalle yksityis-
18913: ruisen korttelin n:o 102.                            omistuksessa olevalle maalle, jonka kauppala
18914:    Samoihin aikoihin kuin edellä selostettuja        tulisi hankkimaan omistukseensa. Asia on par-
18915: toimenpiteitä uuden virastotalotontin löytämi-       haillaan käsiteltävänä Harjavallan kauppalan
18916: seksi kunnan taholta suoritettiin, valmisteli        hallintoelimissä ja todennäköistä on, että kyse-
18917: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön        lyssä tarkoitetussa asiassa lähiaikoina päästään
18918: asettama virastotilatoimikunta virastotilojen ko-    ratkaisuun.
18919:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1970.
18920: 
18921:                                                        Valtiovarainministeri Carl Olof Tallgren.
18922:                                                                                                   3
18923: 
18924: 
18925: 
18926: 
18927:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18928: 
18929:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      satt ämbetslokalskommission ett totalprogram
18930: anger har riksdagsman Matti Järvenpää m. fl.       över byggandet av ämbetslokaler, i viiket den
18931: tili vederbörande medlem av statsrådet för av-     skyndsamhetsordning skulle bestämmas, enligt
18932: givande av svar ställt följande spörsmål:          viiken byggandet av statens ämbetshus borde
18933:                                                    ske. Kommissionens betänkande förelåg färdigt
18934:           "Vilka åtgärder ärnar Regeringen         29. 7. 1966 och enligt däri ingående skyndsam-
18935:        vidtaga för att Harjavalta ämbetshus        hetsordning grupperades de kommuner, där
18936:        med det snaraste skall byggas?"             kommissionen konstaterat, att behov av äm-
18937:                                                    betslokaler för staten förefanns, i fem skynd-
18938:     Då det i spörsmålet nämnda ärendet hör tili    samhetsklasser så, att statliga ämbetshus först
18939: mitt verksamhetsområde som finansminister,         borde byggas i de kommuner, som hör tili
18940: får jag såsom svar vördsamt anföra följande.       första skyndsamhetsklassen. Denna skyndsam-
18941:     Harjavalta kommun har medelst gåvobrev         hetsordning justerades genom ministeriets för
18942: av 5. 2. 1959 åt post- och telegrafverket tili     kommunikationsväsendet och allmänna arbetena
18943: tomt för ett posthus donerat det omkring           beslut 6. 3. 1968 enligt viiket vissa kommuner
18944: 3 435 m2 stora kvarteret nr 101, som angivits      överförts tili första skyndsamhetsgruppen.
18945: i byggnadsplanen för kyrkbyn i Harjavalta             Enligt det totala byggnadsprogrammet hör
18946: kommun. Kommunen har i gåvobrevet uttalat          Harjavalta kommun tili den femte eller den
18947: önskemålet, att i det posthus som uppförs på       sista skyndsamhetsklassen. Då icke ens alla tili
18948: tomten vid behov skulle kunna inrymmas även        första kategorin hörande ämbetshusprojekt
18949: andra statliga ämbetsverk på orten. Sedan det      ännu har kunnat realiseras, har det hittilis
18950: vid underhandlingar med de olika centrala äm-      icke ansetts möjligt att uppföra ett statligt
18951: betsverken framgått, att den donerade tomten       ämbetshus i Harjavalta. Med kännedom härom
18952: var alltför liten för statens ämbetshus, har       har Harjavalta köpingsstyrelse numera börjat
18953: kommunen underhandlat närmast med post-            driva ämbetshusprojektet på annan basis. Vid
18954: och telegrafstyrelsen, byggnadsstyrelsen samt      en konferens mellan finansministeriets och
18955: väg- och vattenbyggnadsstyrelsen för finnande      köpingsstyrelsens representanter nyligen be-
18956: av en ny tomt. Såsom resultat av dessa över-       handlades bl. a. en sådan lösning, att köpingen
18957: läggningar beslöt kommunalfullmäktige i Har-       skulle bygga ett eget ämbetshus, i viiket skulle
18958: javalta 4. 5. 1965 utbyta den ämbetshustomt        reserveras utrymmen även för statens lokala
18959: som tidigare överlåtits tili staten mot en ny      myndigheter. Staten skulle för dessa lokaliteter
18960: tomt. Ministeriet för kommunikationsväsendet       betala hyra tili köpingen, om hyresberäknings-
18961: och allmänna arbetena, som samtyckte tili för-     grunderna skulle överenskommas särskilt med
18962: slaget, berättigade medelst beslut av 23. 12.      köpingen. Ämbetshuset skulle byggas dels på
18963:  1965 post- och telegrafstyrelsen att verkställa   ovannämnda tomt, som Harjavalta kommun
18964: byte av områden, och byteshandlingen under-        skänkt åt staten, och viiken på av statsrådet
18965:  tecknades 8. 3. 1966. Vid detta byte överlät      bestämda vilikor, skulle kunna överlåtas tili-
18966:  kommunen tili staten det i byggnadsplanen an-     haka åt köpingen för sagda ändamål, dels på
18967: tecknade cirka 5 000 m2 stora kvarteret nr         mark i privat ägo inom samma kvarter, viiken
18968:  102 i Harjavalta by av Harjavalta kommun.         köpingen skulle förvärva. Ärendet behandlas
18969:    Vid samma tid som kommunen på ovan rela-        som bäst i Harjavalta köpings förvaltnings-
18970:  terat sätt försökte finna en ny tomt för äm-      organ, och troligt är, att det i spörsmålet av-
18971:  betshuset, beredde en av ministeriet för kom-     sedda ärendet kan bringas tili en lösning un-
18972:  munikationsväsendet och allmänna arbetena tili-   der den närmaste tiden.
18973:      Helsingfors den 7 oktober 1970.
18974: 
18975:                                                              Finansminister Carl Olof Tallgren.
18976: Kirj. ksm. n:o 86.
18977: 
18978: 
18979: 
18980: 
18981:                                   Vilmi ym.: Yleisten vesialueiden hallinnasta.
18982: 
18983: 
18984:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18985: 
18986:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti on 1. 4.           lailla 204/66 on tie- ja vesirakennushallitukselle
18987: 1966 annettu laki n:o 204 oikeudesta yleisiin         määrätty. Aikoinaan vesihallinnon perustamista
18988: vesialueisiin. Lain 4 §:n mukaan yleiset vesi-        puolusteltiin sillä, että vesiasiain keskittämisen
18989: alueet ovat tie- ja vesirakennushallituksen hal-      jälkeen niiden hoito tulee halvemmaksi ja tarkoi-
18990: linnassa ja hoidossa, jollei valtioneuvosto jonkin    tuksenmukaiseksi.
18991: niihin kuuluvan alueen osalta toisin määrää.             Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
18992:    Sen jälkeen, kun edellä mainittu laki on an-       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
18993: nettu, annettiin 9. 1. 1970 laki n:o 18 vesihal-      nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18994: linnosta. Siinä luetellaan verrattain tarkoin vesi-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18995: hallinnon tehtävät ja sen organisaatio. Kuiten-
18996: kaan mitään tarkempaa mainintaa siitä ei ole,                   Ovatko oikeudesta yleisiin vesialuei-
18997: onko lain 204/66 4 §:ssä mainittu puhevalta                  siin annetun lain ( 204/66) 4 §: ssä tar-
18998: siirtynyt tie- ja vesirakennushallitukselta vesi-            koitetut yleiset vesialueet siirtyneet tie-
18999: hallitukselle. Eräät valvontaviranomaisetkin ovat            ja vesirakennushallitukselta vesihallituk-
19000: olleet epätietoisia tästä. Asialla on laajempaa-             selle, ja jos eivät ole,
19001: kin merkitystä, koska vesihallinnon palveluk-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus on
19002: seen on pyritty saamaan mahdollisimman päte-                 ryhtynyt tai aikoo ryhtyä puheena ole-
19003: vää työvoimaa hoitamaan niitäkin tehtäviä, jotka             van epäkohdan korjaamiseksi?
19004:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1970.
19005: 
19006:                 Pekka Vilmi.                                      Paavo Niinikoski.
19007: 
19008: 
19009: 
19010: 
19011: E 793/70
19012: 2
19013: 
19014: 
19015: 
19016: 
19017:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19018: 
19019:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
19020: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        seuraavaa:
19021: olette kirjeellänne 9 päivältä syyskuuta 1970           Vesihallinnosta 9 päivänä tammikuuta 1970
19022: n:o 794 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen      annetun lain ( 18/70) 1 §:n 1 momentin mu-
19023: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vilmin ym.      kaan vesihallinnon tehtävänä on muun muassa
19024: tekemän seuraavan sisältöisen kysymyksen:            hallita ja hoitaa yleisiä vesialueita. Sanotun lain
19025:                                                      8 §:n 2 momentissa on taas määrätty, että mitä
19026:           "Ovatko oikeudesta yleisiin vesialuei-     on ennen 1 päivää heinäkuuta 1970 säädetty tie-
19027:        siin annetun lain ( 204/66 ) 4 §: ssä tar-    ja vesirakennuslaitoksen tehtävistä vesihallinnon
19028:        koitetut yleiset vesialueet siirtyneet tie-   alalla, koskee sanotusta ajankohdasta lukien ve-
19029:        ja vesirakennushallitukselta vesihallituk-    sihallitusta.
19030:        selle, ja jos eivät ole,                         Edellä mainituilla perusteilla ovat siis yleiset
19031:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on          vesialueet siirtyneet 1. 7. 1970 lukien vesihalli-
19032:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä puheena ole-        tuksen hallintaan ja hoitoon.
19033:        van epäkohdan korjaamiseksi?"
19034:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1970.
19035: 
19036:                                                           Maatalousministeri Nestori Kaasalainen.
19037:                                                                                                    3
19038: 
19039: 
19040: 
19041: 
19042:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19043: 
19044:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
19045: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        samt anföra följande:
19046: av den 9 september 1970 nr 794 tili vederbö-            Enligt 1 § 1 mom. lagen den 9 januari 1970
19047: rande medlem av statsrådet för avgivande av          om vattenförvaltningen ( 18/70) åligger det vat-
19048: svar översänt följande av riksdagsman Vilmi          tenförvaltningen bland annat att förvalta och
19049: m. fl. ställda spörsmål:                             omhänderha allmänna vattenområden. I 8 § 2
19050:                                                      mom. sagda lag förordnas åter, att vad som före
19051:           "Har de i 4 § lagen om rätt tili all-      den 1 juli 1970 är stadgat om väg- och vatten-
19052:        männa vattenområden (204/66) av-              byggnadsverkets åligganden inom vattenförvalt-
19053:        sedda allmänna vattenområdena över-           ningens område på motsvarande sätt gäller vat-
19054:        förts från väg- och vattenbyggnadssty-        tenstyrelsen, räknat från sagda tidpunkt.
19055:        relsen tili vattenstyrelsen, och om så icke      De allmänna vattenområdena har sålunda på
19056:        är fallet,                                    ovan nämnda grunder 1. 7. 1970 överförts tili
19057:           tili vilka åtgärder ämnar Regeringen       vattenstyrelsen att förvaltas och omhänderhas
19058:        skrida för rättande av ifrågavarande          av denna.
19059:        missförhållande?"
19060:      Helsingfors den 5 oktober 1970.
19061: 
19062:                                                           Lantbruksminister Nestori Kaasalainen.
19063: Kirj. ksm. n:o 87.
19064: 
19065: 
19066: 
19067: 
19068:                                    Vilmi ym.: Kalatalousasiantuntijain palkkioiden ja matkakulujen
19069:                                       korvaamisesta valtion varoista.
19070: 
19071: 
19072:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19073: 
19074:    Voimassa olevan vesilain 18 luvun 1 §:n 3          saja hyväksyy, ole sopiva asiantuntijaksi. Kun
19075: momentin mukaan vesioikeus voi määrätä toi-           näin on, on asian käsittely ja ratkaisujen teko
19076: mitusinsinöörin tai asianomaisen pyynnöstä            siirtynyt epämääräiseen tulevaisuuteen. Kysy-
19077: asiantuntijan avustamaan toimitusinsinööriä vi-       myksessä saattaa olla suuretkin taloudelliset ar-
19078: reillä olevassa vesiasiassa. Lain määräys vaikut"     vot, minkä vuoksi asiain käsittelyssä olisi pääs-
19079: taa suoralta ja selvältä, koska luullaan, että        tävä eteenpäin. Sen vuoksi asiantuntijan mat-
19080: kaikki päätäntävalta asiantuntijaa määrättäessä       kat ja palkkiot olisi maksettava valtion va-
19081: on vesioikeudella. Näin ei kuitenkaan ole asian-      roista vesioikeuden harkitsemaila tavalla. Koska
19082: laita.                                                vesioikeudelle on annettu valta määrätä asian-
19083:    Tiedetään, että erääseen jokeen, johon on ra-      tuntija, pitäisi sillä olla valta määrätä myöskin
19084: kennettu vesivoimalaitoksia, on kalataloudellis-      asiantuntijan palkkioista ja matkakuluista.
19085: ten asiain selvittelyä varten tehtävään määrätty         Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
19086: toimitusinsinööri pyytänyt vesioikeutta määrää-       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
19087: mään asiantuntijan, koska sellainen asian laa-        nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19088: dun ja laajuuden vuoksi on tarpeellista. Voima-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19089: laitosyhtiö on vesioikeudelle ilmoittanut, kenet
19090: se haluaa asiantuntijakseen. Voimalaitosyhtiön                  Tietääkö Hallitus, että kalataloudel-
19091: nimeämä asiantuntija ei ole asianomaisten va-                listen korvausten selvittely on eräistä
19092: hinkoa ja haittaa kärsineiden mielestä sopiva,               vesilain tulkintaerimielisyyksistä joh-
19093: minkä vuoksi jokin muu henkilö olisi määrät-                 tuen edelleen pysähdyksissä, ja jos tie-
19094: tävä tähän tehtävään.                                        tää,
19095:    Vesioikeus on joutunut vaikeaan tilanteeseen.                milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-
19096: Nykyisen käytännön mukaan asiantuntijan pal-                 siin voimassa olevan vesilain muuttami-
19097:  kan ja matkakulut maksaa hakija, eli tässä ta-              seksi siten, että vesilain 18 luvun 1 § :n
19098: pauksessa voimalaitosyhtiö. Sen vuoksi sellai-               3 momentissa mainitun asiantuntijan
19099: nen henkilö, joka ei ole maksajalle mieleinen,               palkkio ja matkakulut maksettaisiin val-
19100: ei öle sopiva asiantuntijaksi. Luonnollisesti ei             tion varoista vesioikeuden määräämällä
19101:  myöskään sellainen henkilö, jonka vain mak-                 ja hyväksymällä tavalla?
19102:       Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1970.
19103: 
19104:            Pekka Vilmi.                  Paavo Niinikoski.              Erkki Haukipuro.
19105: 
19106: 
19107: 
19108: 
19109: E 811/70
19110: 2
19111: 
19112: 
19113: 
19114: 
19115:                         Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
19116: 
19117:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kohta on 26 päivänä kesäkuuta 1970 anne-
19118: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies.,      tussa ja 1 päivänä heinäkuuta 1970 voimaan
19119: olette kirjeellänne 10 päivältä syyskuuta 1970      tulleessa laissa ( 427/70), vesioikeus voi toi-
19120: n:o 796 lähettänyt valtio~euvoston asianomai-       mitusinsinöörin tai asianosaisen pyynnöstä, mil-
19121: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka      loin erityisen alan asiantuntemus on tarpeen,
19122: Viltnin ym. tekemän, seuraavan kysymyksen:          määrätä tällaisen alan asiantuntijan avustamaan
19123:                                                     toimituksessa. Vastaava säännös on myös ai;
19124:           "Tietääkö Hallitus, että kalataloudel-    kaisemmassa laissa. Lisäksi on mainittava, että
19125:        listen korvausten selvittely on eräistä      edellä mainitulla lailla muutetussa .vesilain 21
19126:        vesilain . tulkintaerimielisyyksistä joh-    luvun 11 §:n 1 momentissa, samoin kuin vas-
19127:        tuen edelleen pysähdyksissä, ja jos tie-     taavassa aikaisemmassakin säännöksessä määrä-
19128:        tää,                                         tään, että hakijan on suoritettava asiantunti;
19129:           milloin Hallitus . ryhtyy toimenpitei~    jain matkakustannukset ja päiväraha. Vesilain
19130:        siin voimassa olevan vesilain muuttami-      18 luvun 1 §:n 3 momentin edellä mainitun
19131:        seksi siten, että vesilain 18 luvun 1 § :n   muutoksen johdosta toimitusinsinöori voi nyt-
19132:        3 momentissa mainitun asiantuntijan          temmin pyytää myös vesihallitus ta .. määräämään
19133:        palkkio ja matkakulut maksettaisiin val-     jonkun erityistä asiantuntemusta omaavan vir-
19134:        tion varoista vesioikeuden määräämällä       kamiehensä ( vesihallinnossa on myös kalata-
19135:        ja hyväksymällä tavalla?"                    lousalaa tuntevia virkamiehiä) avustamaan toi~
19136:                                                     mitusinsinööriä, jolloin hakijan on niin ikään
19137:                                                     maksettava hänen päivärahansa ja matkakus~
19138:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      tannuksensa. Sekä vesioikeuden määräämä
19139: seuraavaa:                                          asiantuntija että vesihallituksen määräämä avil's-
19140:    Kysymyksen perusteluista ilmenee, että           tava virkamies suorittavat tehtävänsä virkamie-
19141: eräässä voimalaitosta koskevassa kalataloudel-      hen vastuulla, niin kuin vesilain 18 luvun
19142: listen vahinkojen selvittamistä tarkoittavassa       1 §:n 4 momentissa on säädetty. .                .
19143: katselmustoimituksessa toimitusinsinööri on             Vesilaissa ei ole säännöstä siitä, kuka mak-
19144: pyytänyt vesioikeutta määräämään vesilain 18         saa palkkion asiantuntijalle ja maksetaanko .sitä
19145: luvun 1 § :n 3 momentissa tarkoitetun asian-        avustajaksi määrätylle virkamiehelle. Ilmeistä
19146: tuntijan avustamaan toimituksessa. Voimalai-        on, että nykyisen järjestelmän mukaan vesioi-
19147: tosyhtiö on esittänyt määrättäväksi tietyn asian-   keuden määrättävän asiantuntijan saaminen
19148: tuntijan, joka vahinkoa ja haittaa kärsineiden       saattaa viime kädessä riippua siitä, onko asian-
19149: mielestä ei ole kuitenkaan sopiva. Käytännössä       tuntijaksi ehdotettava henkilö hakijan mielestä
19150: on hakijan eli tässä tapauksessa voimalaitos-        sopiva ja maksetaanko tehtävästä palkkiota.
19151: yhtiön asiana maksaa asiantuntijan palkkio ja        Hakija saattaa näet asettaa palkkion maksami-
19152: matkakulut. Koska sellainen henkilö, jonka           sen riippumaan siitä, kuka määrätään asiantun-
19153: vain maksaja hyväksyy, ei ole sopiva asian-          tijaksi. Vesioikeus ei voi määrätä ketään asian-
19154: tuntijaksi ja kun kysymys sopivan asiantunti-        tuntijaksi vastoin asianomaisen suostumusta,
19155: jan saamisesta saattaa näin ollen haitallisesti      olipa aloite tehty toimitusinsinöörin tai asian-
19156: viivästyttää ehkä suuriakin taloudellisia arvoja     osaisen taholta.
19157: koskevaa toimitusta, olisi lakia muutettava si-         Hallituksen tiedossa on, että kalataloudellis-
19158: ten, kuin tehdyssä kysymyksessä on ehdotettu.        ten korvauskysymysten vesioikeudellisessa kä-
19159:    Asiaa koskevista säännöksistä on aluksi to-       sittelyssä saattaa syntyä erimielisyyksiä. Ne
19160: dettava, että vesilain 18 luvun 1 §:n 3 mo-          olisi jo katselmustoimituksessa pyrittävä saa-
19161: mentin mukaan, sellaisena kuin mainittu lain-        maan asianmukaisesti selvitetyiksi. Sen vuoksi
19162:                                                                                                       3
19163: 
19164: voidaan pitää aiheellisena, että ainakin milloin     Koska vesilainsäädännön tarkistamiseen eräil-
19165: toimitusinsinööri katsoo tarpeelliseksi pyytää tä muiltakin osin siten, että muun ohella eräät
19166: vesioikeutta määräämään kalatalousasiantunti- eduskunnan tarpeellisina pitämät uudistukset
19167: jan, jollaisen saaminen kalastusta koskevia va- tulevat huomioon otetuiksi, on lähiaikoina ryh-
19168: hinkoja selvitettäessä usein on tarpeen, asian- dyttävä, tulen samalla saattamaan kysymyk-
19169: tuntija tulisi olla määrättävissä hakijan kanna- sessä tarkoitetun lainmuutosehdotuksen sekä
19170: tuksen ja palkkiokysymyksen saamatta vaikut- palkkioiden että matkakustannusten osalta
19171: taa asiaan. Niin ollen on pidettävä ~iheellisena, asian vaatimalla tavalla harkittavaksi lain mah-
19172: että kysymyksessä olevaan· asiäah · kiinhltetään •·dollista ·mtiuttathisti' silmällä pitäen.
19173: huomiota.
19174: .:...                                                • r··
19175: 
19176: 
19177: 
19178: 
19179:                          P0
19180:                               0
19181:                                   °   •
19182: 
19183: 
19184: 
19185: 
19186:                                                              ·Oikeusministeri :E. 0. Tuominen.
19187:                                                                                     .      r~ :
19188: 
19189: 
19190: 
19191: 
19192:            ~   .-.
19193: 
19194: 
19195: 
19196: 
19197: ..
19198:                                                                                            '   . ..
19199:                                                                                                   ~
19200: 
19201: 
19202: 
19203: 
19204:                                                                           •·. ~ ~ ~ ;·.
19205: 
19206: 
19207: 
19208: 
19209:                                                                               ' .. ~      ..
19210: 
19211: 
19212: 
19213: 
19214:                                                                               .··~ ~ .
19215: 4
19216: 
19217: 
19218: 
19219: 
19220:                          :'tili Riksdage.ns Herr Talman.
19221:   1 det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen              Om stadgandena i ärendet må först .konsta~
19222: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           .teras, att vattendomstolen enligt : 18' ·kap. 1 S
19223: velse av den 10 september 1970 nr 796 til1           3 mom. vattenlagen, sådant sagda lagrum lyder
19224: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-          i lagen den 26 juli 1970, vilken trädde i kraft
19225: vande av svar översänt ·följande av riksdags-        den 1 juli 1970 ( 427/70), pA anhållan av för-
19226: man Pekka Vilmi m. fl. ställda spörsmål:             rättningsingenjör eller part, försivitt sak-
19227:                                                      kunskap på något särskilt område erfordras,
19228:           "Är Regeringen medveten om att ut-         må förordna sakkunnig på området att biträda
19229:        redningen av fiskeriekonomiska ersätt-        vid förrättningen. Motsvarande stadgande in-
19230:        ningar på grund av vissa menings-             går även i tidigare lag. Vidare må nämnas,
19231:        skiljaktigheter rörande tolkningen av         att i 21 kap. 11 S 1 mom. vattenlagen, ändrat
19232:        vattenlagen alltjämt står stilla, och om      genom ovannämnda lag, liksom i motsvarande
19233:        så är fallet,                                  tidigare stadgande stadgas, att sökanden skill
19234:                                                      betala de sakkunnigas resekostnader och dag-
19235:           när ärnar Regeringen skrida till åt-        traktamenten. På grund av ovannämnda änd-
19236:        gärder för ändring av ifrågavarande           ring av vattenlagens 18 kap. 1 S 3 mom. kan
19237:        vattenlag så, att i 18 kap. 1 S 3 mom.        förrättningsingenjör numera även hos vatten-
19238:        nämnd sakkunnigs arvode och resekost-         styrelsen begära, att någon av dess tjänstemän
19239:        nader skulle betalas av statens medel så      med särskild sakkunskap ( inom vattenförvalt-
19240:        som vattendomstolen förordnat och             ningen finns ·även tjänstemäa med kännedom
19241:        godkänt?,..
19242:                                                      om fiskerihushållningen) skall förordnas att
19243:                                                      biträda förrättningsingenjören, varvid sökanden
19244:                                                      likaså skall betala dagtraktamentet och rese-
19245:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        kostnaderna. Både av vattendomstol förordnad
19246: samt anföra följande:                                sakkunnig och av vattenstyrelsen förordnad bi-
19247:    Av motiveringen för spörsmålet framgår, att       trädande tjänsteman utför sitt uppdrag under
19248: förrättningsingenjören vid en syneförrättning        tjänstemannaansvar, så som i 18 kap. 1 S 4
19249: som berör ett kraftverk och avser utredning av       mom. vattenlagen är stadgat. 1 vattenlagen
19250: fiskeriekonomiska förluster anhållit, att vatten-    ingår icke något stadgande om, vem som er-
19251: domstolen skulle förordna en i 18 kap. 1 S           lägger arvodet åt sakkunnig och huruvida ar-
19252: :3 mom. vattenlagen avsedd sakkunnig att bi-         vode erlägges åt en till biträde förordnad
19253: träda vid förrättningen. Kraftverksbolaget har       .tjänsteman. Uppenbart är, att erhållandet av
19254: föreslagit en viss sakkunnig, som dock icke av       sakkunnig, som enligt det nuvarande systemet
19255: dem som lidit förlust och olägenhet anses            förordnas av vattendomstol, i sista hand kan
19256: lämplig. 1 praktiken ankommer det på sökan-          bero därav, huruvida person som föreslås till
19257: den, i detta fall kraftverksbolaget, att betala      sakkunnig enligt sökandens åsikt är lämplig och
19258: den sakkunniges arvode och resekostnader. Då         huruvida arvode betalas för uppdraget. Sökan-
19259: en sådan person, som endast den betalande            den kan nämligen låta utbetalning av arvode
19260: godkänner, icke är lämplig såsom sakkunnig           .bero på vem som förordnas till sakkunnig.
19261: och då frågan om erhållande av en lämplig           Vattendomstolen kan icke förordna sakkunnig
19262: sakkunnig sålunda menligt kan fördröja för-          mot vederbörandes önskan, vare sig initiativet
19263: rättningen, som måhända berör stora ekono-            tagits av förrättningsingenjören eller part.
19264: miska värden, borde lagen ändras på sätt i               Regeringen har sig bekant, att menings-
19265: spörsmålet föreslagits.                              skiljaktigheter kan förekomma vid handlägg-
19266:                                                                                                 5
19267: 
19268: ningen av fiskeriekonomiska ersättningsfrågor     verka på saken. Det är sålunda motiverat, att
19269: i vattendom~tol. De borde kunna utredas sak-      uppmärksamhet fästes vid ifrågavarande ärende.
19270: enligt redan vid syneförrättning. Fördenskull        Enär vattenlagstiftningen även tili vissa
19271: kan det anses motiverat, åtminstone i de fall     andra delar måste justeras i en snar framtid
19272: då förrättningsingenjören anser det nödigt, att   så, att bland annat vissa av riksdagen nödig-
19273: hos vattendomstolen framställda begäran om        befunna förnyelser blir beaktade, kommer jag
19274: förordnande av fiskerisakkunnig, viiken ofta      samtidigt att bringa i spörsmålet avsett förslag
19275: behövs vid utredning av skador på fisket, att     tili lagändring vad både arvoden och resekost-
19276: sakkunnig kunde förordnas utan sökandens bi-      nader angår tili prövning med sikte på en even-
19277: fall och utan att arvodesfrågan skulle få in-     tuell ändring av lagen.
19278:      Helsingfors den 9 oktober 1970.
19279: 
19280: 
19281:                                                              Justitieminister E. 0. Tuominen.
19282: 
19283: 
19284: 
19285: 
19286:  E 811/70
19287:                                             ··~·   ·:
19288:                                             ''
19289:                                                         ../   ';   .
19290:                            .~ ;   ;.   '.
19291: ,.·
19292: ·,,
19293: 
19294: 
19295: 
19296:                                                                        .!:.
19297: 
19298: 
19299: 
19300: 
19301:       ~.:·· ~ . - .. ' .
19302: Kirj. ksm. n:o 88.
19303: 
19304: 
19305: 
19306: 
19307:                                  Friberg ym.: Hyvilla Oy:n työntekijäin työllisyyden turvaami-
19308:                                      sesta.
19309: 
19310: 
19311:                         Ed u sku nn an Herra Puhemiehelle.
19312: 
19313:    Pankkitarkastusvirasto on kiinnittänyt huo-      siä. Liikepankki saa mainitun lainkohdan mu-
19314: miota Oy Hyvillan osakkeiden omistussuhtei-         kaan omistaa osakkeita elinkeinoa harjoittavassa
19315: siin sekä siihen, että Pohjoismaiden Yhdys-         yhtiössä enintään määrän, joka on 20 prosent-
19316: pankki viraston tulkinnan mukaan pankkilain         tia yhtiön koko osakepääomasta. Villayhtymän
19317: vastaisesti omistaa 98 % Oy Hyvillan osake-         konkurssi oli tosin selvästi näköpiirissä kun
19318: kannasta. Tämän johdosta maamme villateolli-        Hyvilla perustettiin ja ilmeisesti pankin tar-
19319: suutta uhkaa vakava kriisi, jonka seuraukset        koitus - muiden syiden ohella - oli myös
19320: saattavat johtaa alalla laajaan työttömyyteen se-   turvata työllisyys villa-alalla vaikeassa tilan-
19321: kä tuotannon supistukseen. Jos pankkitarkas-        teessa. Tältä osin viranomaiset lienevät olleet
19322: tusviraston kanta on oikea, on mahdollista,         näistä seikoista tietoisia Hyvillaa perustettaes-
19323: että Oy Hyvilla, joka jatkaa tuotantoa kon-         sa. Pankkitarkastusvirasto katsoo, että PYP
19324: kurssiin saatetun Villayhtymä Oy:n tiloissa ja      kuitenkin vastoin liikepankkilakia on hankki-
19325: laittein, joutuu lopettamaan toimintansa.           nut omistukseensa Hyvilla Oy:n osakkeita.
19326:    Hyvillan palveluksessa on tällä hetkellä n.      Koska tätä toimenpidettä ei voida pitää liike-
19327: 2 200 työntekijää mikä on yli 50 prosenttia         pankkilain 29 § :n tarkoittamana väliaikaisena
19328: alan koko työvoimasta Suomessa ja Hyvillan          omistuksena, on virasto saattanut asian valtio-
19329: osuus kotimaan markkinoista ylittää 60 pro-         varainministeriön tietoon. Pankkitarkastusviras-
19330: senttia.                                            to on samoin kirjelmin ilmoittanut PYP:lle,
19331:     Hyvillan käytössä on tällä hetkellä Villayh-    että virastolla ei ole oikeutta vahvistaa PYP:n
19332: tymän tehtaat Hyvinkäällä, Orimattilassa, Tam-      anomaa oikeutta omistaa Hyvillan osakkeita
19333: pereella ja Turussa. Saatujen tietojen mukaan       siltä osin kuin osakeomistus ylittää säädetyn
19334: yksistään Hyvillan Hyvinkään tehtaalla on           enimmäismäärän.
19335:  työssä yli 1 300 työntekijää mikä merkitsee           PYP on tiettävästi ilmoittanut, että pankki
19336: sitä, että yritys on Hyvinkään kaupungin suu-       on hankkinut Hyvillan osakkeita omistukseen-
19337: rimpia työnantajia ja kaupungin n. 30 000           sa sekä pitää niitä hallussaan turvatakseen saa-
19338: asukkaasta välillisesti viidennes saa toimeen-      misensa Villayhtymän konkurssissa sekä muut-
19339:  tulonsa tältä työnantajalta.                       taakseen Hyvillan osakkeet tilaisuuden tullen
19340:     Pankkit~rkastusvirasto on kirjelmällään 4. 9.   rahaksi saamistensa katteeksi. PYP viittaa
19341:  1970 kääntynyt Valtiovarainministeriön puo-        myös siihen, että Hyvilla suoraan jatkaa Vil-
19342:  leen ja todennut, että Pohjoismaiden Yhdys-        layhtymän toimintaa ja että samat näkökoh-
19343:  pankki omistaa Hyvillan osakkeita 99.9 pro-        dat, jotka oikeuttivat PYP:n omistamaan Vil-
19344: senttia yhtiön koko osakepääomasta joka on          layhtymän osakkeita yli 50 prosenttia ovat
19345:  2 000 000 markkaa. Muut osakkeet ovat              täysin voimassa myös Hyvillan kohdalta.
19346:  PYP:n kontrollissa olevien Mandatum- ja Uni-          Huomiota kiinnittää se seikka, että Hyvilla
19347:  tas-yhtöiden hallussa. Pankkitarkastusvirasto      Oy:n yhtiöjärjestys on kaupparekisteristä ilme-
19348:  toteaa, että yhtiöjärjestyksensä mukaisesti Hy-    nevien tietojen mukaan hyväksytty yhtiöko-
19349:  villan toimialana on tekstiiliteollisuuden har-    kouksessa jo 19. 11. 1969 ja ilmoitettu kaup-
19350:  joittaminen ja siihen liittyvä kaupallinen toi-    parekisteriin jo 20. 11. Hyvilla on tietojen mu-
19351:  minta. Näin ollen Hyvilla on sellaista elin-       kaan aloittanut teollisen toimintansa 7. 1.
19352:  keinotoimintaa harjoittava- yhtiö, jonka osak-     1970. Pankkitarkastusviraston läheteviittauk-
19353:  keiden omistamiseen pankin osalta on sovel-        sesta sen sijaan käy ilmi, että virasto vasta
19354:  lettava liikepankkilain 22 § mukaisia säännök-     20. 3. 1970 on vastaanottanut PYP:n anomuk-
19355:  E 816/70
19356: 2
19357: 
19358: sen osakeomistamisen sallimisesta. Yhtiöjärjes-     verran GATT-sitoumusten johdosta. Teollisuu•
19359: tystä on myös tässä yhteydessä muutettu siten,      den katetuottoprosentti on alhainen verrattuna
19360: että 23. 3. 1970 lähtien yhtiön osakepääoma         Ruotsiin ja em. tutkimuksessa todetaan, että
19361: on korotettu 2 000 000 markkaan ilman, että         vaikka Suomen villateollisuuden palkat ovat
19362: omistussuhteita ( PYP 98 pros.) olisi muu-          alhaisimmat, niin teollisuuden kannattavuus
19363: tettu. Kauppa- ja teollisuusministeriön vahvis-     pohjoismaisittain on Suomessa heikoin. Toimi-
19364: tamassa yhtiöjärjestyksessä ei ole mainintaa        alan yritykset ovat pyrkineet myymään sitä
19365: siitä, että PYP:n ja sen alaisten Mandatum-         mitä "perinteellisesti on osattu valmistaa eikä
19366: ja Unitas-yhtiöiden tarkoituksena olisi Hyvil-      niinkään noudattamaan ostajien tarpeita." Kos-
19367: lan perustamisen yhteydessä harjoittaa liike-       ka villan omavaraisuusaste on Suomessa alle
19368: pankkilain sallimaa väliaikaista toimintaa.         5 prosenttia ja koska teollisuus ei kriisin sat-
19369:    Villateollisuutta käsittelevästä tutkimuksesta   tuessa nopeasti voi saada villaa, joka on stra-
19370: (Vesa Rinkinen: Suomen villateollisuuden ra-        teginen raaka-aine, ei teollisuuden ylläpitämi-
19371: kenne ja toimintamahdollisuudet, Teollistamis-      nen varmuussyistä ole mielekäs sanotaan tut-
19372: rahasto Oy 1970) käy ilmi, että Hyvillan edel-      kimuksessa, jossa myös suositellaan, että val-
19373: täjä Villayhtymä koko toimintakautensa tuotti       tiovalta ei tukitoimenpitein pyrkisi ylläpitä-
19374: tappiota. PYP sai sen jälkeen, kun pankki oli       mään teollisuutta.
19375: lisännyt osakeomistustaan yli 50 prosenttiin           Teollisuuden tulevaisuus on siis asiantunti-
19376: valtioneuvostolta oikeuden pitää hallussaan tä-     jaennusteen mukaan erittäin huolestuttava.
19377: tä osakemäärää anomuksin joista viimeinen           Koska Hyvillan markkinaosuus on yli puolet
19378: tiettävästi myönnettiin v. 1969. Villayhtymän       sekä tuotannosta, työvoimasta, että liikevaih-
19379: konkurssihakemus jätettiin joulukuussa 1969         dosta, merkitsisi Hyvillan lopettaminen anka-
19380: sen jälkeen, kun yritys ei velkojiltaan ollut       raa iskua työllisyydelle sekä villateollisuudelle
19381: saanut akordia, eli velkojen anteeksiantoa. Hy-     yleensä. Kuitenkin on ilmeistä, että jos valtio-
19382: villa perustettiin jo ennen muodollisen kon-        varainministeriö hyväksyy pankkitarkastusvi-
19383: kurssihakemuksen jättämistä ja on toiminut          raston tulkinnan niin PYP joutuu luopumaan
19384: koko kuluvan vuoden siten, että yritys on           osakeomistuksestaan lähes täysin - 20 pros.
19385: Villayhtymän konkurssipesäitä vuokrannut kiin-      rajaan saakka - ja 2 milj. pääomasta tulisi
19386: teistön ja laitteet. Näin Hyvilla on saattanut      1.6 miljoonan osalle löytää uusi ostaja nykyi-
19387: alhaisin pääomakustannuksin harrastaa teollista     sessä kriisivaiheessa. Pankkilain mukaan on
19388: toimintaa. Konkurssipesän veloista, jotka leh-      nliDlttrun valtiovarainministeriön, kuultuaan
19389: titietojen mukaan ovat n. 103 miljoonaa, on         pankkia, määrättävä toimitsijat muuttamaan
19390: suurin osa eli 65 milj. mk PYP:n saatavia.          pankin lukuun tällainen omaisuus rahaksi. Hy-
19391: Pesän omaisuus lienee n. 73 milj. mk.               villan osakkeet joutuvat myyntiin.
19392:    Villateollisuus on em. tutkimuksen mukaan           Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
19393: voimakkaasti supistuva ala, joka on kymmen·         37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
19394: vuotiskauden aikana supistanut työvoimaa lä-        tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19395: hes 10 000 työntekijästä 4 300 työntekijään.        vaksi kysymyksen:
19396: Teollisuuden velkaantumisaste on korkea. Ala
19397: on voimakkaan ulkomaisen kilpailun alainen.                   Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
19398: Syrjäisessä maassamme toimiva villateollisuus              koo ryhtyä turvatakseen villateollisuu-
19399: on joutunut peränpitäjän asemaan ja "kehitys               den ja erityisesti Hyvilla Oy:n työnteki-
19400: näyttää sitäkin vääjäämättömämmältä kun suo-               jäin työllisyyden jos Hyvilla Oy pikai-
19401: malaisen villateollisuuden ei juuri voi sanoa              sesti lopettaa tuotantonsa yhtiön omis~
19402: päässeen nauttimaan dynaamisen liikkeenjohdon              tussuhteissa vallitsevan liikepankkilain
19403: avuista." ( Rinkinen). Tullisuoja on tällä het-            vastaisen asiantilan johdosta?
19404: kellä suhteellisen korkea, mutta alenee jonkin
19405:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1970.
19406: 
19407:                RaH Friberg.                                     Kaarle Salmivuori.
19408:                Ulf Sundqvist.                                   Osmo Kaipainen.
19409:                Kaisa Raatikainen.                               Erkki Tuomioja.
19410:                          E d u s k u n n a:n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19411: 
19412:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tekijäpuoli. Toimikunta on käynyt paikalla tu-
19413: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tustumassa tilanteeseen ja kuullut tällöin mah-
19414: olette kirjeellänne 14 päivänä syyskuuta 1970,        dollisimman monia eri työntekijäryhmien edus-
19415: n:o 88, lähettänyt valtioneuvoston asianomai-         tajia.
19416: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Fri-            Näissä      tuotannon    lopettamistapauksissa
19417: bergin ym. tekemän kysymyksen:                        iäkkäät ja laitosta pitkään palvelleet työnteki-
19418:                                                       jät on voitu siirtää eläkkeelle. Nykyisen hy-
19419:             "Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai- vän työllisyystilanteen vallitessa on tekstiili-
19420:          koo ryhtyä turvatakseen villateollisuu- teollisuudessa tarjolla eri puolilla maata nuo-
19421:          den ja erityisesti Hyvilla Oy:n työnteki- rille työntekijöille runsaasti työpaikkoja. Sa-
19422:          jäin työllisyyden jos Hyvilla Oy pikai- moin on käynnissä monia tekstiilityöntekijöille
19423:          sesti lopettaa tuotantonsa yhtiön omis- soveltuvia uudelleen koulutuskursseja ja toi-
19424:          tussuhteissa vallitsevan liikepankkilain vottujen uusien kurssienkin avaamiseen on
19425:          vastaisen asiantilan johdosta?"              mahdollista ryhtyä varsin nopeasti.
19426:                                                          Kun esim. omakotitalon omistaminen on
19427:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- useissa tapauksissa estänyt työntekijän siirty-
19428: taen seuraavaa:                                      misen tarjottuun uuteen työpaikkaan toiselle
19429:    Työvoimaviranomaisilla on kokemuksia ta- paikkakunnalle, ehdotetaan vuoden 1971 tulo-
19430: pauksista, joissa jokin tekstiiliteollisuuden toi- ja menoarvioesityksessä · työvoimaviranomaisten
19431: mintayksikkö on kokonaisuudessaan lopetettu. käyttöön määräraha tällaisten kiinteistöjen lu-
19432: Näin ollen on myös kehitetty menetelmiä täl- nastamiseen valtiolle työvoimapoliittisin perus-
19433: laisissa tapauksissa irtisanotun työvoiman työt- tein.
19434: tömyysturvan parantamiseksi.                             Tekstiiliteollisuudessa työntekijäin järjestäy-
19435:    Tuotantonsa !opettava työnantaja saattaa tymisaste on varsin korkea ja valtaosa työn-
19436: lopettamispäätöksen työvoimaviranomaisten tie- tekijöistä kuuluu työttömyyskassaan. Tuotan-
19437: toon jo ennen kuin asiasta ilmoitetaan työn- non lopettamisen tapahduttua työntekijät alka-
19438: tekijöille. Saatuaan tiedot irtisanottavan työ- vat nostaa työttömyyskassa-avustusta, joten
19439: voiman määrästä, sukupuoli- ja ikärakenteesta, heidän välitön toimeentulonsa on välttävästi
19440: palveluvuosista jne. työvoimaviranomaiset laa- turvattu siksi, kunnes varsinaiset työllistämis-,
19441: tivat kyselylomakkeen, joka jaetaan luottamus- tai muut toimenpiteet ehditään järjestää.
19442: miesten toimesta kaikille työntekijöille välittö-        Edellä mainituilla toimenpiteillä työvoima-
19443: mästi lopettamispäätöksen julkaisemisen jäl- viranomaiset voivat hoitaa työvoiman uudel-
19444: keen. Tämän lomakkeen avulla selvitetään leen sijoittamista jonkun yrityksen lopettaessa
19445: työntekijäin uutta työpaikkaa ja mahdollista toimintansa. Hyvilla Oy:n tapauksessa on kui-
19446: uuteen ammattiin kurssittamista koskevat toi- tenkin kysymys niin suurista työntekijämää-
19447: vomukset, perhesuhteet ja niihin liittyen asun- ristä, että työvoimapoliittiset toimenpiteet eivät
19448: tokysymykset jne.                                    riitä. Tarvitaan valtion yleisempiä toimenpi-
19449:    Useassa tapauksessa on ministeriön toimesta teitä tilanteen pahenemisen estämiseksi. Myös
19450: myös asetettu toimikunta asiaa selvittämään. työnantajan on kannettava osansa vastuusta.
19451: Tällaisessa toimikunnassa on valtiovallan ohel-         Tämän, Herra Puhemies, olen tahtonut saat-
19452: la ollut edustettuna myös työnantaja- ja työn- taa tietoonne.
19453:      Helsingissä, työvoimaministeriössä, 12 päivänä lokakuuta 1970.
19454: 
19455: 
19456:                                                                 Työvoimaministeri Veikko Helle.
19457:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e rt T a 1 m a n.
19458: 
19459: · 1 syfte som nämnes i riksdagsordningens            statsmakten också arbetsgivar- och arbetstagar-
19460: 37 § 1 mom. har Ni, Herr Talman, med Eder            parten varit företrädda. Kommitten har på ort
19461: skrivelse den 14 september 1970 nr 88 för            och ställe satt sig in i situationen och hört så
19462: avgivande av svar tiliställt vederbörande med-       många företrädare som möjligt för olika arbets-
19463: lem av statsrådet följande av riksdagsman            tagargrupper.
19464: Friberg m. fl. ställda spörsmål:                         1 vissa fall av produktionsnedläggelse har
19465:                                                      äldre arbetstagare och sådana, som tjänstgjort
19466:             "Vilka åtgärder ämnar Regeringen         länge i företaget, kunnat pensioneras. 1 nu-
19467:          vidtaga i syfte att trygga ylleindustrins   rådande gynnsamma sysselsättningsläge finns
19468:          och särskilt arbetarnas vid Hyvilia Oy      ett rikligt utbud av lediga platser för yngre
19469:          sysselsättning, om Hyvilia Oy plötsligt     arbetstagare inom textilindustrin på olika håll
19470:          nedlägger sin produktion på grund av        i landet. Likaså är ett flertal för textilarbets-
19471:          det i bolagets ägoförhållanden rådande      tagare lämpliga omskolningskurser i gång och
19472:          med affärsbanklagen stridande läge?"        önskade nya kurser kan också igångssättas rätt
19473:                                                      snabbt.
19474:                                                          Då t.ex. besittning av egnahemshus i många
19475:   Som svar härpå önskar jag vördsamt fram-           fall har förhindrat arbetstagares förflyttning tili
19476: hålla:                                               erbjudet arbete på annan ort, föreslås i 1971
19477:    Arbetskraftsmyndighetema har erfarenheter         års statsverksproposition ett anslag tili arbets-
19478: av fall där någon, verksamhetsenhet inom tex-        kraftsmyndighetemas disposition för inlösning
19479: tilindustrin helt nedlagts. Sålunda har också        av dylika fastigheter tili staten på arbetskrafts-
19480: förfaranden utvecklats för att förbättra den i       politiska grunder.
19481: sådana fall uppsagda arbetsstyrkans skydd mot            Inom textilindustrin är fackföreningsanslut-
19482: arbetslöshet.                                        ningen hög och största delen av arbetstagama
19483:     Arbetsgivare, som upphör med sin produk-         tillhör arbetslöshetskassa. Sedan produktions-
19484: tion, underrättar arbetskraftsmyndigheterna om       nedläggelse ägt rum börjar arbetstagarna lyfta
19485: nedläggningsbeslutet redan innan arbetstagarna       arbetslöshetskassaunderstöd, och deras omedel-
19486: meddelas därom. Efter att ha erhållit uppgifter      bara utkomst är sålunda tryggad intill. dess
19487: om den uppsagda arbetsstyrkans numerär,              egentliga sysselsättnings- eller andra åtgärder
19488: köns- och åldersstruktur, tjänsteår osv. uppgör      hunnit ordnas.
19489: arbetskraftsmyndigheterna ett frågeformulär             Medels ovannämnda åtgärder kan arbets-
19490: som genom förtroendemännens försorg. utdelas         kraftsmyndigheterna sköta arbetskraftens pla-
19491: tili alla arbetstagare omedelbart efter det be-      cering ånyo då . något företag nedlägger sin
19492: slutet om fabriksnedläggelsen offentliggjorts.       verksamhet. I fallet Hyvilia Oy är det dock
19493: Med hjälp av detta formulär utredes arbets-          fråga om så stora mängder arbetstagare, att
19494: tagarnas önskemål ifråga om ny arbetsplats,          arbetskraftspolitiska åtgärder icke förslår. Det
19495: kursutbildning för annat yrke, familjeförhållan-     krävs allmännare åtgärder från statens sida
19496: den och i samband därmed bostadsfrågor mm.           för att förhindra att läget förvärras. Också
19497:    1 många fall har också genom ministeriets         arbetsgivaren måste bära sin del av ansvaret.
19498: försorg tilisatts en kommitte med uppgift att           Detta, Herr T alman, har jag velat bringa tili
19499: utreda saken. 1 dessa kommitteer har förutom         Eder kännedom.
19500:     Helsingfors, arbetskraftsministeriet, den 12 oktober 1970.
19501: 
19502: 
19503:                                                                Arbetskraftsminister Veikko Helle.
19504: Kirj. ksm. n:o 89.
19505: 
19506: 
19507: 
19508: 
19509:                                    Kaipainen ym.: Oikeusapujärjestelmän parantamisesta.
19510: 
19511: 
19512:                           E_duskunn_an Herra PuhemieheUe.
19513: 
19514:     Oikeusvaltio on velvollinen huolehtimaan sii-      edellytyksiä kansalaisten oikeudellisen yhden-
19515: tä, ettei kansalaisen varattomuus rajoita hänen        vel1taisuuden toteutumiselle kuitenkin vain
19516: mahdollisuuksiaan turvautua tarpeen vaatiessa          pienehä osalta. Tämä johtuu pääasiassa lain ka-
19517: oikeussuojakoneistojen käyttöön yhteiskunnas-          peasta soveltamisalasta, sillä ulottuuhan se
19518: sa. Eräs keino tähän pyrittäessä on järjestää          vain riita- ja rikosasioihin yleisissä alioikeuk-
19519: varattomille maksuttoman oikeudenkäynnin               sissa ja muutoksenhakuasteissa sekä näistä asi-
19520: etu.                                                   anosaiselle aiheutuviin välittömiin kustannuk-
19521:     Tätä koskeekin meillä vuodelta 1955 oleva          siin.
19522: laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä, joka oi-
19523: keuttaa maksuttomaan oikeudenkäyntiin ylei-               Yhteiskunnallinen kehitys on kuitenkin joh-
19524: sissä alioikeuksissa riita- ja rikosasioita käsitel-   tanut siihen, että kansalaisen oikeudellisen ase-
19525: täessä sekä haettaessa muutosta näihin ratkai-         man toteutuminen on entistä enemmän riippu-
19526: suihin. Lain mukaan voidaan henkilö vapauttaa          vainen sellaisista oikeudellisista kysymyksistä
19527: oikeudenkäynnin vaatimista menoista, mikäli            ja suhteista, joita käsiteltäessä laki maksutto-
19528: hän on niin varaton, että näiden menojen suo-          masta oikeudenkäynnistä ei ole sovellettavissa.
19529: rittaminen vaarantaisi joko henkilön oman ela-         Julkisen vallan vaikutusmahdollisuudet ja hal-
19530: tuksen tai hänelle kuuluvien elatusvelvollisuuk-       lintokoneisto ovat laajentuneet. Toisaalta on
19531: sien täyttämisen. Laki tarjoaa myös mahdolli-          myös s.yntynyt muita suuria yhteisöjä ja organi-
19532: suuden oikeudenkäyntiavustajan käyttöön, mi-           saatioita, joista kansalainen esimerkiksi työn-
19533: käli sitä pyydetään ja oikeus katsoo sitä välttä-      tekijänä, kuluttajana, vuokralaisena tai vapaa-
19534: mättömästi tarvittavan.                                aikoinaan on voimakkaasti riippuvainen. Oike-
19535:     Lakia on vähäisin muutoksin, mutta perus-          ussuhteissa julkisen vallan ,tai tällaiSiten suurten
19536: teiltaan samanlaisena sovellettu nyt viitisen-         yksiköiden kanssa, joilla usein on runsaasti vai-
19537: toista vuotta. Tänä aikana sen valtiolle aiheut-       kutusvaltaa, varallisuutta sekä asiantuntemusta,
19538: tamat kustannukset ovat nousseet jatkuvasti.           yksityinen kansalainen helposti jää varsin tur-
19539: Niinpä vuonna 1967 käytetty noin kolmen mil-           vattomaan ja heikkoon asemaan. Lisäksi lain-
19540: joonan markan rahamäärä on suunnilleen kaksi-          säädäntö on laajentunut ja monimutkaistunut,
19541: kymmentäkertainen vuoden 1965 vastaavaan               asioiden käsittely on usein kirjallista ja vaikea-
19542: määrään verratituna, ja esimerkiksi vuoden 1971        selkoista, mitkä yhteensä aiheuttavat, että yk-
19543: tulo- ja menoarviossa on määrärahaa edelleen           silön on yhä vaikeampi valvoa ja turvata oi-
19544: korotettu. Oikeudenkäyntiavustajille maksetut          keudellista asemaansa.
19545: palkkiot käsittävät noin neljä viidennestä kus-           Tämän kehityksen myötä oikeusturvan tarve
19546: tannusten kokonaismäärästä.                            on siten voimakkaasti kasvanut. Tätä osoittaa
19547:     Laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä mer-          osaltaan se, että myös maksuttomista oikeuden-
19548:  kitsi tärkeän periaatteen omaksumista oikeus-         käynneistä valtiolle aiheutuvat menot ovat jat-
19549:  järjestykseemme. Pyrkimys kansalaisten oikeus-        kuvassa kasvussa. Näin siitä huolimatta, ettei
19550:  turvan takaamiseen varallisuuseroista riippu-         tuomioistuinten tavassa soveltaa tätä lakia ole
19551:  matta on nimittäin ratkaisevassa asemassa, mi-        havaittu muutoksia, ainakaan laajentavaan
19552:  käli perustuslakiemme edellyttämä kansalaisten        suuntaan. Myös kunnallisten oikeusaputoimis-
19553:  yhdenvertaisuus lain edessä myös käytännössä          tojen käyttö on lisääntynyt. Toisaalta ei ole
19554:  ja todella kaikkiin kansalaispiireihin ulottuvana     käytettävissä selvityksiä- siitä, missä laajuudessa
19555:  halutaan toteuttaa.                                   nyt tapahtuu oikeudenmenetyksiä oikeusavun
19556:     Laki maksuttomasta oikeudenkäynnistii luo          puuttuessa.
19557: E 831/70
19558: 2
19559: 
19560:    Tällä hetkellä ovat oikeusapujärjestelmän         riittävä, jotta henkilö käyttäisi tuolDl'Olstuinta
19561: puutteet räikeimmillään muissa tilanteissa kuin      riita-asian ratkaisijana tai oikeuksiensa turvaa-
19562: mihin laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä           jana. Myös tasavallan presidentti katsoi tuo-
19563: ulottuu. Tämän osoittavat selvästi esimerkiksi       reessa haastattelulausumassaan, että kansalais-
19564:  kokemukset kunnallisesta oikeusaputoiminnasta.      ten valtaenemmistöltä puuttuvat taloudelliset,
19565: Niinpä mm. tiedot Helsingin kaupungin har-           tiedolliset ja maantieteelliset edellytykset tuo-
19566: joittamasta oikeusaputoiminnasta havainnollis-       mioistuinten vaivattomaan ja hyödylliseen hy-
19567: tavat sen, kuinka oikeusavun tarve on laajim-        väksikäyttöön.
19568: millaan juuri pääosin muualla kuin varsinais-            Jotta perustuslain edellyttämä kansalaisten
19569: ten oikeudenkäyntien kohdalla. Vuonna 1968           yhdenvertaisuus lain edessä toteutuisi, olisi
19570: tuli toimistolle yli 6 000 uutta asiaa, joista vä-   kaikilla kansalaisilla oltava yhtäläinen mahdol-
19571: hän yli 2 OOO:n kohdalla oli ryhdyttävä mui-         lisuus varallisuudesta riippumatta ja ilman pel-
19572: hin toimenpiteisiin kuin pelkkään neuvontaan.        koa taloudellisen aseman oleellisesta heikkene-
19573: Näistä yli kahdesta tuhannesta tapauksesta vain      misestä yhteiskunnan oikeussuojakoneistojen
19574: noin 850:n kohdalla oli ryhdyttävä oikeuden-         käyttöön oikeuksiensa turvaamiseksi. Tämä
19575: käynteihin. Näin ollen on ilmeistä, että vallit-     edellyttää oikeusapujärjestelmän voimakasta
19576: sevaa oikeusavun tarvetta voidaan tällä hetkellä     laajentamista julkisen vallan toimin. Oikeudel-
19577: tyydyttää maksuttomasta oikeudenkäynnistä an-        lisen neuvonnan ja avun saantia on tehostettava
19578: netun lain avulla vain suhteellisen vähäisessä       erityisesti muulta osin kuin varsinaisiin oikeu-
19579: määrin. Mainittakoon, että suurimpia asiaryh-        denkäynteihin yleisissä tuomioistuimissa liit-
19580: miä Helsingin oikeusaputoimistossa olivat avio-      tyen. Kus~usten nousun rajoittamiseksi on
19581: liitto- ja jäämistäoikeudelliset asiat, työ- ja      yhtenä mahdollisuutena käytettävissä maksut-
19582: palkka-asiat, vuokra-asiat, elatusapuasiat, velko-   toman oikeudenkäynnin mukaisten asianajoteh-
19583: misasiat, sosiaalivakuutus- sekä veroasiat. Kus-     tävien ottaminen valtion palkkaamien asianaja-
19584: saldn asiaryhmässä oli painopiste selvästi mui-      jien tehtäväksi. Vuoden 1964 valtion tilintar-
19585: den toimenpiteiden kuin oikeudenkäynteihin           kastajien kertomuksessa todetaan, että esimer-
19586: ryhtymisen osalla.                                   kiksi Helsingin raastuvanoikeuden kohdalla,
19587:     Eräs oikeusapujärjestelmän puutteita on, että    jossa maksuttornia oikeudenkäyntejä on run-
19588: maan itä- ja pohjoisosat ovat sen suhteen tun-       saasti, valtiolle aiheutuvat kustannukset saat-
19589: tuvasti muuta maata huonommassa asemassa.            taisivat pudota noin kolmannekseen.
19590: Kunnallinen oikeusaputoiminta on keskittynyt             Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
19591: etelä- ja Iounais-Suomeen samoin maan asian-         jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
19592: ajajakunta ja maksuttomista oikeudenkäynneis-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19593: täkin johtuvia kustannuksia maksetaan Helsin-        vaksi seuraavan kysymyksen:
19594: gin ja Turun hovioikeuksien piirissä asiamää-
19595: rään nähden suhteellisesti selvästi enemmän                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
19596: kuin muualla maassa. Maaseudulla on nimis-                  maamme oikeusapujärjestelmä on varsin
19597: mies monilla seuduilla ainoa kohde, johon tur-              puutteellinen, erityisesti muutoin kuin
19598: vataan oikeudellista neuvontaa tai apua tarvit-             varsinaisten oikeudenkäyntien osalta ja
19599: taessa.                                                     on omiaan ylläpitämään kansalaisten vä-
19600:     Niinpä onkin selvää, että kansalaiset kokevat           listä oikeudellista eriarvoisuutta, ja jos
19601: oikeusapujärjestelmän puutteelliseksi ja kansa-             on,
19602: laisten eriarvoisuutta korostavaksi. Tämän vah-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19603: vistavat erään äskettäin ilmestyneen väitöskir-             ryhtyä oikeusapujärjestelmän laajenta-
19604: jan tulokset. Niiden mukaan vain noin 43%                   miseksi varsinaisten tuomioistuinten kä-
19605: väestöstä näkee oikeusavun yhtäläiseksi kansa-              siutelemien oikeusasioiden piirin uilko-
19606: laisten kesken varallisuudesta riippumatta. Vain            puolelle?
19607: 49 % kansasta katsoi, että oma varallisuus on
19608:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1970.
19609: 
19610:          Osmo Kaipainen.                Seija Karkinen.                 Mikko Laaksonen.
19611:          Leo Kohtala.                   Lyyli Aalto.                    Ilmo Paananen.
19612:                                         A,V. Perheentupa.
19613:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19614: 
19615:   Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa          nes maksuttomasta oikeudenkäynnistä ja sen
19616: mainitussa tarlroituksessa Te, Herra Puhemies,           valtiolle aiheuttamista ku&tannuksista olisi saa-
19617: olette kirjeellänne 15 päivältä syyskuuta 1970           tavissa kokemuksia, vain ilmeisimpien epäkoh-
19618: n:o 837 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-            tien poistamiseen. Maksutroman oikeudenkäyn-
19619: sen jasenen vastattavaksi kansanedustaja Osmo            nin valtiolle aiheuttamat menot ovat vuosi vuo-
19620: Kaipaisen ym. tekemän, seuraavan kysymyksen:             delta kasvaneet siinä määrin, että valtion tilin-
19621:                                                          tarkastajat ovat kertomuksissaan useampaan
19622:             "Onko Hallitus tietoinen siitä, että         kertaan kiinnittäneet niihin huomiota.
19623:         maamme oikeusapujärjestelmä on varsin
19624:         puutteellinen, erityisesti muutoin kuin              Varattomuus ei saisi olla esteenä kansalais-
19625:         varsinaisten oikeudenkäyntien osalta ja          ten pääsemiseksi oikeuksiinsa. Lainsäädännös-
19626:         on omiaan ylläpitämään kansalaisten vä-          sämme on pidettävä puutteena sitä, ettei va-
19627:         listä oikeudellista eriarvoisuutta, ja jos       rattomilla kansalaisilla ole mahdollisuuksia
19628:         on,                                              saada oikeusapua myös varsinaisten tuomiois-
19629:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tuinten käsittelemien oikeusasioiden piirin ul-
19630:         ryhtyä oikeusapujärjestelmän laajenta-           kopuolella. Tämän epakohdan korjaamiseksi oi-
19631:         miseksi varsinaisten tuomioistuinten kä-         keusministeriössä on jo 1960-luvun alkupuo-
19632:         'sittelemien oikeusasioiden piirin Wko-          lella valmistettu ehdotus laiksi valtionavusta
19633:         puolelle?"                                       julkisen oikeusaputoiminnan tukemiseksi sekä
19634:                                                          ehdotukset asetukseksi sanotun lain soveltami-
19635:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            sesta ja asetukseen liitettäväksi malliohjesään-
19636: vasti seuraavaa:                                         nöksi. Nämä ehdotukset rakentuivat sille poh-
19637:                                                          jalle, että kuntien jo nykyisin harjoittamaa oi-
19638:    Oikeusapua on valtion kustannuksella maas-            keusaputoimintaa olisi lakisääteisesti kehitettä-
19639: samme voitu kansalaisille antaa toistaiseksi             vä valtion osallistuessa toiminnan tukemiseen
19640: vain maksuttomasta oikeudenkäynnistä 6 päi-              tietyillä ehdoilla myönnettävin valtionavuin.
19641: vänä toukokuuta 1955 annetussa laissa sääde-
19642: tyissä puitteissa. Sen lisäksi on muutamiin suu-             Kun edellä mainituista esitysehdotuksista
19643: rimpiin kaupunkeihin perustettu kunnallisia              hankittiin vuonna 1965 eräiden viranomaisten
19644: oikeusaputoimistoja tai asetettu kunn!l.llisia oi-       ja järjestöjen lausunnot, valtiovarainministeriö
19645: keusavustajia, joiden tehtäviin kuuluu muun              katsoi valtiontalouden vaikeaan asemaan viita-
19646: muassa antaa neuvoja ja tietoja, laatia hake-            ten, että oikeusministeriössä tapahtuneeseen
19647: muksia, valituksia ja muita asiakirjoja, sovitella       valmisteluun perustuvien esitysten antamisesta
19648: riitaisia asioita sekä ajaa asioita pääasiassa kun-      tulisi toistaiseksi pidättäytyä. Sen jälkeen asia
19649: nan alueella toimivissa tuomioistuimissa.                ei ole ollut hallituksen käsiteltävänä.
19650:    Maksuttarnasta oikeudenkäynnistä annetun                  Oikeusministeriö yhtyy kysymyksen peruste-
19651: lain nojalla voidaan oikeusapua antaa vain               luissa mainittuun käsitykseen, että kansalaiset
19652: asianosaiselle riita- tai rikosasias1sa, jota käsitel-   nykyisin lrokevat oikeusapujärjestelmän puut-
19653: lään yleisessä tuomioistuimessa tai sotaoikeu-           teelliseksi ja kansalaisten eriarvoisuutta koros-
19654: dessa. Kun lakia säädettäessä harkittiin, missä          tavaksi. Koska edellä mainitut oikeusaputoi-
19655: laajuudessa maksutonta oikeusapua voitiin kan-           minnan tehostamiseen tähtäävät ehdotukset il-
19656: salaisille ryhtyä antamaan, katsottiin, että             meisesti merkitsisivät olennaista parannusta
19657: uudistuksessa oli noudatettava tiettyä varovai-          ·tässä suhteessa, oikeusministeriö tulee ryhty-
19658: suutta; jottei valtiontaloudelle aiheUitettaisi lii-     mään uudelleen toimenpiteisiin niiden toteutta-
19659: allisia rasituksia. Sen vuoksi tyydyttiinkin, kun-       miseksi.
19660:       Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1970.
19661: 
19662:                                                                     Oikeusministeri E. 0. Tuominen.
19663:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
19664: 
19665:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tan på att vinna erfarenhet om den fria rätte-
19666: anger har.Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse        gången och statens kostnader för dem. De ut-
19667: av den 15· september 1970 nr 837 till v'eder-        gifter staten haft för den fria rättegången har
19668: börande medlem av statsrådet · föt avgivande         år från år ökats i den grad, att statsrev~sorerna
19669: av svar översänt följande av riksdagsman OSilllo     upprepade gånger har fäst uppmärksamhet vid
19670: Kaipainen m. fl. ställda spörsmål:                   dem i ,sin berättelse.
19671:                                                         Medellöshet borde icke få ställa hinder för
19672:           "Är regeringen medveten om att vårt        medborgarna att komma till sin rätt. I vår
19673:        1ands rättshjä1pssystem är ganska brist-      lagstiftning måste det anses vara en brist, at.t
19674:        fälligt, särskilt i fråga om annat än         medellösa medborgare icke har möjlighet att
19675:        egentliga rättegångar, och ägnat att          få rättshjälp i andra juridiska ärenden än så-
19676:        upprätthålla medborgarnas olikställdhet       dana som behandlas vid domstol. För avhjäl-
19677:        i rättsligt avseende, och om så är fallet     pande av detta missförhållande uppgjordes i
19678:           vilka åtgärder ärnar Regeringen vid-       justitieministeriet redan under föcsta hälften
19679:        taga för utvidgande av. rättshjälpssysr       av 1960-talet förslag 1till lag om sta:tsunderSitöd
19680:        temet så att det kommer att omfatta           för stödjande av offentlig rättshjälpverksam-
19681:        också andra än sådana juridiska ären-         het, förslag till förordning om ,tillämpning av
19682:        den som behandlas vid domstolarna?"           sagda lag och förslag tili modellreglemente som
19683:                                                      skulle fogas tili förordningen. I dessa förslag
19684:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-        utgick man från att den rättshjälpsverksamhet
19685: samt anföra följande:                                som kommunerna bedriver borde utvecklas
19686:    Rättshjälp på statens .bekostnad har hittills     genom stadganden i lag och staten delta i verk-
19687: kunnat ges medborgarna i vårt land endast            samhetens stödjande genom .statsunders.töd på
19688: inom ramen för lagen den 6 maj 1955 om fri           vissa villkor.
19689: rättegång. Dessutom har i några av våra största         När utlåtande om nämnda propositionsför-
19690: städer inrättats kominunala rättshjälpsbyråer        slag år 1965 införskaffades från olika myndig-
19691: eller tillsatts kommunala rättegångsbiträden, till   heter och organisaJtioner, ansåg finansministe-
19692: vilkas uppgifter hör hland annat att ge råd och      riet, med hänvisning till statshushållningens
19693: upplysningar, uppgöra ansökningar, besvär och        svåra ställning, att man tills vidare borde av-
19694: andra handlingar, media i tvister ~samt driva        hålla sig från att avlåta de propositioner som
19695: mål, huvudsakligen vid domstolar inom kom-           grundade sig på beredning i justitieministeriet.
19696: munens orilråde.                                     Däretter har saiken icke mera behandla~s i re-
19697:    Med stöd av lagen om fri rättegång kan            geringen.
19698: rättshjälp .lämnas. part endast i tviste- eller         Justitieministeriet omfattar den i spörsmålets
19699: brottmål, S!,)m behandlas vid allmän domstol         motivering nämnda uppfattningen, att med-
19700: eller krigsrätt. När. lageti stadgades övervägde     borgatna för· närvarande finner rättshjälpssys-
19701: man, i viiken omfattning fri rättshjälp skulle       temet bristfä1ligt och att systemet framhäver
19702: kunna ges medborgarna och ansåg därvid, att          medborgarnas olikställdhet. Då ovan · nämnda
19703: man. borde iakttaga en viss försiktighet vid re-     förslag, som syftar till en effektivering av rätts-
19704: formen, för att statshushållningen icke skulle       hjälpsverksamheten, skulle innebära en väsent-
19705: komma .. att belastas alltför mycket. Därför         lig förbättring i detta avseende, kommer jus-
19706: nöjde man sig också ·m~d att avhjälpa endast         titieministeriet att på nytt skrida till· åtgärder
19707: de mest uppenbara missförhållandena i avvak-         för deras förverkligande.
19708:      Helsingfors den 14 oktober 1970.
19709: 
19710:                                                                  Justitieminister E. 0. Tuominen.
19711: Kirj. ksm. n:o 90.
19712: 
19713: 
19714: 
19715: 
19716:                                   Kaipainen ym.: Yksilön oikeusturvan parantamisesta sosiaali-
19717:                                       huollon piirissä.
19718: 
19719: 
19720:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e II e.
19721: 
19722:    Maassamme voidaan sosiaalihuollon piirissä        työlaitoksissa ja huoltolaissa runsaasti fyysisesti
19723: rustaa vapaus pakolla aikuiselta kansalaiselta       ja psyykkisesti vajavaisia - jopa lähes työ-
19724: neljän eri lain nojalla. Nämä lait ovat laki päih-   kyvyttömiä- huollettavia, joiden sijoittaminen
19725: dyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta        ainakaan työlaitoksiin ei ole miltään kannalta
19726: ( 1961 ) , irtolaislaki ( 19 36 ) , huoltoapulaki    mielekästä eikä edes aina lakien mukaista.
19727: ( 1956) ja elatusturvalaki ( 1965). Näiden la-          Kansainvälisten sopimusten valossa tuntuvat
19728: kien nojalla riistetään monelta tuhannelta kan-      oikeusturvatakeet sosiaalihuollon vapaudenriis-
19729: salaiselta vapaus maassamme vuosittain.              toissa maassamme varsin puutteellisilta. Yhdis-
19730:    Muissa pohjoismaissa, Ruotsissa, Norjassa ja      tyneitten kansakuntien vuonna 1966 hyväksy-
19731: Tanskassa, ei ole läheskään niin monia mahdol-       mä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia
19732: lisuuksia riistää ihmiseltä vapautta sosiaalihuol-   koskeva kansainvälinen yleissopimus edellyttää
19733: lon piirissä, jonka lisäksi olemassa olevia mah-     näet, että vapaudenriistopäätökset tehdään itse-
19734: dollisuuksia käytetään huomattavasti vähemmän        näisessä tuomioistuimessa sekä lisäksi, ettei ke-
19735: kuin Suomessa. Aivan viime aikoina on mm.            tään saa vangita sillä perusteella, että hän ei
19736: Norjassa lainsäädäntö alkoholistien pakkotyöstä      kykene täyttämään velvoituksiaan. Huomattava
19737: kumottu sekä Ruotsissa on tehty periaatepää-         myös on ettei se menettely, jolla irtolaiset, huol-
19738: tös sikäläisen irtolaislain kumoamiseen tähtää-      toavun korvaajat ja elatusvelvolliset nykyään
19739: vän selvityksen aikaansaamiseksi. Viimeksimai-       määrätään työlaitokseen ja pakkotyöhön, ole
19740: nittua lakia ei tosin ole viime vuosina lainkaan     Kansainvälisen työjärjestön (ILO) vuonna
19741: käytetty.                                            1954 esittämän tulkinnan mukaan sopusoin-
19742:                                                      nussa Suomen allekirjoittaman pakkotyösopi-
19743:     Suomessa kohdistuvat sosiaalihuollon vapau-      muksen kanssa. Tästä on osoituksena se, että
19744: denriiston mahdollisuudet nimenomaan vähä-           mainittu järjestö on useaan otteeseen huomaut-
19745: varaiseen kansanosaan. Elatusturvalaissa on ve-      tanut tästä maamme viranomaisille.
19746: lan suoritus suorastaan asetettu vapaudenriis-          Kun maassamme yleisesti arvostetaan ihmi-
19747: ton syyksi, mutta myös sekä irtolaislaissa että      sen vapautta ja kun jo hallitusmuodossa on py-
19748: PAV-laissa on huoltoavun vastaanottaminen yk-        ritty turvaamaan ihmisten tasa-arvoinen käsit-
19749: si vapaudenriistoon tähtäävä lisäedellytys. Huol-    tely myös vapaudenriistojen osalta, tuntuu siltä,
19750: toapulain vapaudenriistot on luonnollisesti alus-    että puutteellinen oikeusturva sosiaalihuollon
19751: ta pitäen suunniteltu niskoittelevien huolto-        vapaudenriistojen kohdalla ei voi olla maamme
19752:  avunsaajien sijoittamiseksi laitokseen.             valistuneen yleisen mielipiteen mukainen eikä
19753:     Suomessa on myös itse vapaudenriistomenet-       huollon kannalta mielekäs. Oikeusturvan lisään-
19754: telyn osalta esitetty jyrkkääkin arvostelua. Käy-    tyminen hallinnollisissa vapaudenriistoissa mer-
19755:  tännössä vapaudenriistomenettelyssä ei tapahdu      kitsisi lähinnä sitä, että henkilöt, jotka sairau-
19756: huollettavan suullista kuulemista eikä hänellä       den, psyykkisen poikkeavuuden ja heikon talou·
19757: ole mahdollisuutta saada oikeudellista avus-         dellisen aseman vuoksi eivät itse voi tehok
19758:  tajaa maksuttomasta oikeudenkäynnistä anne-         kaasti puolustautua viranomaisia vastaan, vält-
19759: tun lain mukaan. Lisäksi vapaudenriistosta päät-     tyisivät tarpeettomilta kostotoimenpiteiltä. Tä-
19760:  tää melkein kaikissa tapauksissa todellisuudessa    mä lisäisi siten samanarvoisuutta myös sosiaali·
19761:  ns. lääninoikeus, joka ei ole maamme hallitus-      huollon alueella, joka puolestaan lisäisi luotta-
19762:  muodon mukainen itsenäinen tuomioistuin.            musta huoltoon ja loisi huollon tulosten kan·
19763:  Puutteellisten oikeusturvatakeiden vuoksi on        nalta nykyistä edullisemman tilanteen.
19764: E 791/70
19765: 2
19766: 
19767:    Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-        pahtuvien vapaudenriistojen osalta on
19768: jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme            kansainvälisten sopimusten ja etenkin
19769: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-            pohjoismaisen vertailun valossa puutteel-
19770: tavaksi seuraavan kysymyksen:                           linen, ja jos on,
19771:                                                            mihin toimenpiteisiin Hallituksella on
19772:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että            tarkoitus ryhtyä yksilön oikeusturvan
19773:        oikeusturva sosiaalihuollon piirissä ta-         parantamiseksi?
19774:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1970.
19775: 
19776:                Osmo Kaipainen.                              Leo Kohtala.
19777:                Mikko Laaksonen.                             Seija Karkinen.
19778:                                        Ilmo Paananen.
19779:                                                                                                     3
19780: 
19781: 
19782: 
19783: 
19784:                         E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
19785: 
19786:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     saattaa asia korkeimman hallinto-oikeudellisen
19787: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      lainkäyttöelimen ratkaistavaksi.
19788: olette 15 päivänä syyskuuta 1970 päivätyn kir-         Pahimpana puutteena on pidettävä sitä, et-
19789: jeenne n:o 838 ohella toimittanut valtioneuvos-    teivät maksutonta oikeudenkäyntiä ja oikeuden-
19790: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     käyntiavustajaa koskevat säännökset ole sovel-
19791: sanedustaja Osmo Kaipaisen ym. kirjallisesta       lettavissa sosiaalihuolto- enempää kuin muihin-
19792: kysymyksestä n:o 90, jossa tiedustellaan:          kaan hallinto-oikeudellisiin lainkäyttöasioihin.
19793:                                                        Huollettavan vapautta rajoittavia toimenpi-
19794:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että     teitä, eli heidän määräämistään vastoin tahtoaan
19795:        oikeusturva sosiaalihuollon piirissä ta-    huoltolaitokseen, on taas pyritty määrätietoi-
19796:        pahtuvien vapaudenriistojen osalta on       sesti supistamaan. Niinpä erityisesti työ- tai
19797:        kansainvälisten sopimusten ja etenkin       pakkotyölaitokseen määrääminen on päihdyttä-
19798:        pohjoismaisen vertailun valossa puutteel-   vien aineiden väärinkäyttäjien osalta kokonaan
19799:        linen, ja jos on,                           kumottu 25 päivänä elokuuta 1962 annetulla
19800:           mihin toimenpiteisiin Hallituksella on   lailla ( 460/62). Huoltoapulain muuttamisesta
19801:        tarkoitus ryhtyä yksilön oikeusturvan       10 päivänä huhtikuuta 1970 annetulla lailla
19802:        parantamiseksi?"                             ( 27 5/70), joka tulee voimaan 1 päivänä tam-
19803:                                                    mikuuta 1971, lakkaa taas huoltoapukustan-
19804:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        nusten työllä korvaaminen työlaitoksessa ja sa-
19805: taen seuraavaa:                                    malla myös heidän pakkotyöhön määräämis-
19806:    Oikeusturvaan on sosiaalihuollon piirissä       mahdollisuus. Viime huhtikuun 24 päivänä an-
19807: kiinnitetty jatkuvaa huomiota ja pyritty sitä      netussa Hallituksen esityksessä Eduskunnalle
19808: parantamaan ensinnäkin niin, että huoltoa saa-     laiksi irtolaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen
19809: vat eivät enää kuten aikaisemmin nauttimansa       liittyviksi laeiksi, on esitetty irtolaishuolletta-
19810: huollon perusteella yleensä menetä hallitusmuo-    vien osalta pakkotyön poistamista.
19811: dossa kansalaisille turvattuja perusoikeuksia ja       Tarkoituksena on ollut kokonaan poistaa työ-
19812: toisaalta niin, että menettelyssä, jolla huoltoa   ja pakkotyölaitokset sosiaalihuollon piiristä ja
19813: tarvitseva määrätään laitoshuoltoon, on oikeus-    turvata muunmuassa lasten elatusapujen perintä
19814: turvan takuita lisätty. Niinpä huollettavaa on     ja erityislaitostarve muulla tavoin. Mutta kos-
19815: tällöin aina kuultava ja hänelle varattava mah-    ka Hallituksen 30 päivänä maaliskuuta asettama
19816: dollisuus tarpeelliseksi katsomansa selvityksen    sosiaalihuollon periaatekomitea, jonka tehtä-
19817: esittämiseen. Lääninoikeus, joka yleensä tällöin   vänä on laatia ehdotus myös oikeusturvan to-
19818: toimii päättävänä viranomaisena, lasten huos-      teuttamisessa noudatettavista periaatteista, ei
19819: taanottotapauksia lukuunottamatta, on tuomio-      ole vielä antanut mietintöään, ei kokonaistar-
19820: istuimen tavoin toimiva hallinto-oikeudellinen     kistusta vielä ole voitu suorittaa. Hallituksen
19821: lainkäyttöelin. Se voi tarvittaessa toimittaa      pyrkimyksenä on viitatun mietinnön valmistut-
19822: asianosaisen suullisen kuulustelun, valallisesti   tua ottaa mainittu sosiaalihuollon oikeusturva-
19823: kuulla todistajia ja asiantuntijoita tai määrätä   kysymys kokonaisuudessaan harkittavaksi ja
19824: tällaisen kuulustelun alioikeudessa toimitetta-    ryhtyä tarpeellisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi
19825: vaksi. Sen päätöksistä saadaan ko. asioissa va-    katsottaviin toimenpiteisiin sen asianmukaiseksi
19826: littaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja siten     toteuttamiseksi.
19827:       Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1970.
19828: 
19829:                                                               Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
19830: 4
19831: 
19832: 
19833: 
19834: 
19835:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e t t T a 1 m a n.
19836: 
19837:   I det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsotdningen            Såsom den största bristen måste anses, att
19838: anget hat Ni, Hett Talman, med Edet skrivelse       stadgandena om fti tättegång och tättegångs-
19839: av den 15 septembet 1970 nr 838 tili vedet-         biträde icke kan tiliämpas på socialvårdsäten-
19840: bötande medlem av statstådet föt avgivande          den, liksom icke hellet på andra förvaltnings-
19841: av svat övetsänt avskrift av följande av tiks-      tättsliga lagskipningsärenden.
19842: dagsman Osmo Kaipainen m.fl. ställda spöts-            De åtgätdet, som begtänsar vårdtagatnas fri-
19843: mål:                                                het, ellet deras förpassning tili vårdanstalt mot
19844:           "Ät tegetingen medveten om, att           detas vilja, har man åtet målmedvetet sökt
19845:        tättsskyddet i fråga om ftihetsbetövan-      minska. Sålunda har fötordnande sätskilt tili
19846:        de inom socialvåtden i ljuset av in-         arbets- ellet tvångsarbetsinrättning i ftåga om
19847:        ternationella konventionet och ftamföt       missbrukate av berusningsmedel helt och hållet
19848:        allt notdisk jämfötelse ät btistfälligt,     upphävts genom lagen den 25 augusti 1962
19849:        och om så ät fallet, tili vilka åtgätdet      (460/62). Genom lagen den 10 aptil 1970
19850:        ätnat Regetingen skrida föt att fötbätt-     angående ändring av lagen om socialhjälp
19851:        ta individens tättsskydd?"                    (275/70), viiken träder i kraft den 1 januari
19852:                                                     1971, upphöt etsättandet ov socialvåtdskostna-
19853:    Såsom svat på detta spötsmål fåt jag vötd-       det genom arbete i arbetsinrättning och sam-
19854: samt anföta följande:                               tidigt även möjligheter att fötordna vårdtagare
19855:     lnom socialvåtden hat fästs fottgående upp-     tili tvångsarbete. I tegeringens ptoposition tili
19856: mätksamhet vid tättsskyddet, och man hat            tiksdagen den 24 senaste april månad med
19857: sökt fötbättta det å ena sidan så, att de som       fötslag tili lag angående ändring av lagen om
19858: ethållet våtd icke meta liksom tidigate på          lösdrivare samt vissa dättill anslutna lagar föte-
19859: grund av åtnjuten våtd i allmänhet gåt förlus-      slås upphävande med tvångsarbete föt vård-
19860: tiga sina föt medbotgatna i tegetingsfotmen         tagate som ät lösdrivate.
19861: ttyggade gtundtättighetet, och å andta sidan            Syftet har varit att helt och hållet skilja
19862: så, att gatantierna föt tättsskyddet ökats vid      arbets- och tvångsarbetsinrättningarna från so-
19863: det förfatande, genom vilket våtdbehövande          cialvården och att trygga bland annat indriv-
19864: fötotdnas tili anstaltsvåtd. Sålunda böt våtd-      ningen av underhållsbidrag för barn samt be-
19865: tagaten hätvid alltid hötas och betedas tillfälle   hovet av spedalinrättning på annat sätt. Men
19866: att fötete uttedning som han finnet nödig.          då den av Regeringen den 30 mars 1967 tili-
19867: Länstätten, som i allmänhet hätvid ät beslu-        satta kommitten för uppgötande av principet
19868: tande myndighet, utom i fall av omhändetta-         för socialvården, som hat tili uppgift att även
19869: gande av batn, ät ett såsom domstol funge-          uppgöra förslag angående principerna för rätts-
19870: tande fötvaltningstättsligt lagskipningsotgan.      skyddets genomförande icke ännu hat avgivit
19871: Den kan vid behov vetkställa muntligt föthöt        betänkande, har en total revision icke ännu
19872: av sakägare, höra vittnen och sakkunniga under      kunnat verkställas. Regeringen strävar tili att
19873: ed ellet bestämma, att sådant förhör skall verk-    sedan nämnda betänkande blivit färdigt taga
19874: ställas i undertätt. Dess beslut i ifrågavarande    frågan om rättsskyddet i socialvården tili pröv-
19875: ärenden kan överklagas hos Högsta förvalt-          ning i sin helhet och skrida tili sådana åtgärder
19876: ningsdomstolen och saken kan sålunda bringas         som befinnes nödiga och ändamålsenliga för att
19877: tili avgörande i det högsta förvaltningstättsliga   tättsskyddet skall bli sakenligt genomfört.
19878: lagskipningsorganet.
19879:      Helsingfors den 5 oktobet 1970.
19880: 
19881:                                                                  Minister Katri-Helena Eskelinen.
19882: Kirj. ksm. n:o 91.
19883: 
19884: 
19885: 
19886: 
19887:                                   Juvela ym.: Eduskunnan vaalikauden lyhentämisestä.
19888: 
19889: 
19890:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
19891: 
19892:    Vuonna 1954 Eduskunta hyväksyi äänestyk-         välttämätöntä, että Hallitus ryhtyisi valmistele-
19893: sen jälkeen valtiopäiväjärjestyksen 3 §:ään         maan Eduskunnalle esitystä, jossa eduskunta-
19894: muutoksen, jolla eduskuntavaalien väliaika pi-      vaalien väliaika lyhennettäisiin neljästä vuo-
19895: dennettiin kolmesta vuodesta neljään vuoteen.       desta kolmeen vuoteen, jollainen se oli ennen
19896: Tämä vaalikauden pidennys merkitsi ennen            vuotta 1954. Tämä muutos merkitsisi ennen
19897: muuta tavallisten kansalaisten perustuslaillisten   kaikkea sitä, että kansalaisille turvattaisiin
19898: oikeuksien kaventamista. Toisaalta sittemmin        mahdollisuus nykyistä useammin vaikuttaa
19899: käytäntö on osoittanut, että Tasavallan Presi-      Eduskunnan kokoonpanoon ja sitä kautta Edus-
19900: dentti on joutunut useissa tapauksissa poliittis-   kunnan päätöksiin.
19901: ten kriisien seurauksena hajottamaan Eduskun-          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
19902: nan ennen määräaikaa. Vaalikauden pidennys          §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
19903: ei näin ollen ole tässäkään suhteessa osoittautu-   voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
19904: nut sellaiseksi eduskuntatyötä rauhoittavaksi ja    raavan kysymyksen:
19905: tasaannuttavaksi tekijäksi, kuin mihin sillä py-
19906: rittiin.                                                       Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
19907:    Kun siis vaalikauden pidennys on kuluneiden              teisiin valtiopäiväjärjestyksen 3 §:n
19908: 16 vuoden aikana osoittautunut vähemmän on-                 muuttamiseksi niin, että eduskuntavaa-
19909: nistuneeksi ratkaisuksi ja kun toisaalta jatku-             lien väliaika lyhennetään nykyisestä nel-
19910: vana pyrkimyksenä pitäisi olla kansalaisten pe-             jästä vuodesta kolmeen vuoteen?
19911: rustuslaillisten oikeuksien laajentaminen, olisi
19912:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1970.
19913: 
19914:                Aulis Juvela.                                     Niilo Koskenniemi.
19915:                Matti Järvenpää.                                  Pauli Räsänen.
19916: 
19917: 
19918: 
19919: 
19920: E 809/70
19921: 2
19922: 
19923: 
19924: 
19925: 
19926:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19927: 
19928:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       taariselle pohjalle rakentuvan komitean, jonka
19929: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-      on valtioneuvoston päätöksen mukaan otettava
19930: hemies, kirjeellänne 15 päivältä syyskuuta 1970     työnsä lähtökohdaksi kansanvallan kehittämi-
19931: n:o 839 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       nen ja kansalaisten oikeusturvan lisääminen.
19932: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aulis      Saamansa toimeksiannon mukaan komitean on
19933: Juvelan ym. tekemän, seuraavan kysymyksen:          nimenomaan tutkittava, miten kansalaisten
19934:                                                     mahdollisuuksia osallistua poliittiseen elämään
19935:           "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-        voitaisiin lisätä ja helpottaa.
19936:        teisiin valtiopäiväjärjestyksen 3 §:n           Edellä selostettujen toimeksiannon kohtien
19937:        muuttamiseksi niin, että eduskuntavaa-       valossa on ilmeistä, että komitean on tehtä-
19938:        lien väliaika lyhennetään nykyisestä nel-    väänsä suorittaessaan muun ohella harkittava
19939:        jästä vuodesta kolmeen vuoteen?"             kysymystä eduskunnan vaalikauden lyhentämi-
19940:                                                     sestä ja valtiopäiväjärjestyksen 3 §:n säännös-
19941:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ten mahdollisesta tarkistamisesta.
19942: vasti seuraavaa:                                       Valtioneuvoston päätöksen mukaan komitean
19943:   V aitioneuvosto on tänään asettanut valtio-       on saatava työnsä valmiiksi vuoden 1972 lop-
19944: säännön uudistamista varten laajan parlamen-        puun mennessä.
19945:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1970.
19946: 
19947:                                                                Oikeusministeri E. 0. Tuominen.
19948:                                                                                                    3
19949: 
19950: 
19951: 
19952: 
19953:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19954: 
19955:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       parlamentarisk bas. Kommitten skall enligt
19956: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse     statsrådets beslut till utgångspunkt för sitt
19957: av den 15 september 1970 nr 839 tili veder-        arbete taga utvecklandet av demokratin och ett
19958: börande medlem av statsrådet för avgivande         utökande av medborgarnas rättsskydd. Kommit-
19959: av svar översänt följande av riksdagsman Au-       ten skall enligt sitt uppdrag särskilt undersöka,
19960: lis Juvela m.fl. ställda spörsmål:                 hur medborgarnas möjligheter att delta i det
19961:                                                    politiska livet skulle kunna ökas och under-
19962:           "Ärnar Regeringen skrida tili åtgär-     lättas.
19963:        der för ändring av 3 § Riksdagsordnin-         I ljuset av ovan anförda punkter i direktiven
19964:        gen så, att tiden mellan riksdagsvalen      för kommitten är det uppenbart, att kommit-
19965:        skulle ändras från nuvarande fyra år tili   ten bland annat bör pröva frågan om förkor-
19966:        tre år?"                                    tande av riksdagens valperiod och en eventuell
19967:                                                    justering av stadgandena i 3 § riksdagsordnin-
19968:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       gen.
19969: samt anföra följande:                                 Enligt statsrådets beslut bör kommitten slut-
19970:   För revision av statsförfattningen har stats-    föra sitt arbete före utgången av år 1972.
19971: rådet i dag tilisatt en kommitte på en vid,
19972:      Helsingfors den 9 oktober 1970.
19973: 
19974:                                                                Justitieminister E. 0. Tuominen.
19975: Kirj. ksm. n:o 92.
19976: 
19977: 
19978: 
19979: 
19980:                                      H. Linna ym.: Sähkölaitoksista annetun lain 2 §:n 3 momentin
19981:                                          tat:klistamiscsta.
19982: 
19983: 
19984:                            Ed~skun·nan Herra Puhemiehelle.
19985: 
19986:     Säih:kölaitoksi$ta 11. 5. 1928 annetun lain 2         epäkohdat, joihin po. säännös on jo johtanut
19987: §:n 3 mom. mulkaan ei sähkölaitosta saa ra-               ja vastaisuudessa 1tulee vielä johtamaan. Sään-
19988: kentaa kaupungin tai kauppalan alueeHe ilman              nöksen muuttamiseen olisikin ryhdyttävä mitä
19989: vaJIJtuuston suostumuSita ellei W.tos ole koko-           pikimmin.                                .
19990: naan omalla maalla. Tästä nykyaikaan sovdtu-                Edellä selostelltuun vii:l:aillen esitämme valtio-
19991: matJtomasta säännöksestä aiheutuu voimanhuol-             päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenJti.n nojalla
19992: toa hoitaville. sähkölai.toksiJJe ja niiden kul'Utt-      val'tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatlta-
19993: tajil.le haital1isia seuraamuksia. Maakunnalliset         vaksi kunnioittavasti seuraavan kysymyben:
19994: sähkölaitokset ov$t sää.nnök!Sestä johtuen me-
19995: netltäneet parhaita jakelualueitaan, mikä vaa-                      Onko Hallitus tietoinen siitä, elltä
19996: tantaa jäljdlä olevan jakelualueen sähkönhuol~                   sähkölaitoksista 11 päivänä toukokuuta
19997: .toa, tlroska se käy ~eknillisesti ja ,taloudellisesti           1928 annetun iain 2· §:n 3 momentti,
19998: ylivoimaiseksi. Meneillään oleva kuntauudistus                   jonka mukaan sähkölaitosta ei saa ra-
19999: saattaa vielä johtaa siihen, että yhä useampia                   kellltaa. kaupungin tai kauppalan alueelle
20000: maalaiskuntia vastaisuudessa liitetään kaupun-                   ilman valtuuston suostumusta, ellei lai-
20001: keihin ja kauppaioihin. Kun lisäksi osa maa-                     tos ole kokonaan omalla maalla, ei
20002: laiskunoista rul~ kuntamuodoltaan muUittu-                       vastaa nyikyajan vaa:ti:m.uksia, ja jos on,
20003: maan kauppaloiksi, tulee sähkölaitosten ja nii-                     aikooko Hallitus kiireelliseslti. ryhtyä
20004: den kulumtaji$ton tka.nnatta haitallinen kehitys                 toimenpiteisiin sano.tun. lainkohdan ku-
20005: entisestään ajankohtaisemmaksi ja kantavuudel-                   moamiseksi tai sen muuttamiseksi si-
20006: taan erittäin suurimecldtykselliseksi. Kuluvan                   ten, etltä maakunnalliset sähkölaitokset,
20007: vuoden alkupuolella valmistuneessa, kauppa-                      jotka mainitusta säännöksestä johtuen
20008: ja teollisuusministeriön asetltaman sähkölain 2                  ovaJt menetrt:äne« parhaita jakelualuei-
20009: §:n J. momentin selvittelytoimikunnan mietin-                    taan, eivät joutuisi ylivoimaisiin vai-
20010: nössä (komiteanmietintö 1970: B 17) on pe-                       keuksiin huolehtiessaan jäljellä olevan
20011:  rusteellisesti tuotu esiin ne vakavat haitalt ja                ja:kelualtreen sähkönhuollosta?
20012:       Helsingissä 15 päivänä syysJkuuta 1970.
20013: 
20014:                  Heimo Linna.                                         Verner Korsbäck.
20015:                  Orvokki Kangas.                                      Pentti Pekkarinen.
20016:                  Paavo Niinikoski.                                    Ragnar Granvik
20017:                  Saimi Ääri.                                          Eino Uuskalo.
20018: 
20019: 
20020: 
20021: 
20022: E 836/70
20023: 2
20024: 
20025: 
20026: 
20027: 
20028:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20029: 
20030:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momejjtjssa     päivänä kesäkuuta 1969 toimikunnan selvittä-
20031: mainitussa .tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      mään sähkölaitoksista 11 päivänä ·toukokuuta
20032: olette 15 päivänä syyskuuta 1970 päivätyn           1928 annetun lain (167 /28) 2 §:n 3 momen-
20033: kirjeenne n:o 840 ohella ,toimittanut Vaitio-       .tin vaikutukset sähkönjakelutoimintaan ja sen
20034: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     tulevaan kehltykseen maassamme sekä teke-
20035: kansanedustaja Heimo Linnan ym. kirjallisesta       mään !tarpeellisiksi kaltsomansa toimenpide-eh-
20036: kysymyksestä n.:o 92, jossa tiedustellaan:          dotukset. Tämä toimik.Ull!ta jätti ministeriölle
20037:                                                     31 päivänä maaliskuuta 1970 mietintönsä (Ko-
20038:             "Onko Hallitus tietoinen siitä, entä    miteanmietintö 1970: B 17), johon kysymyk-
20039:        sähkölaiwksista 11 päivänä toukokuuta        sen ~tekijätkin ovat perusteluissaan viitanneet.
20040:        1928 annetun lain 2 §:n 3 momentti,          Toimikunta, johon jäsenet lrutsutJtiin kaupunki-
20041:        jonka mukaan sähkölaitosta ei saa ra-        en, maalaiskuntien, teollisuuden. ja kaupan pii-
20042:        kemaa kaupungin tai kauppalan alueelle       ristä, on selvittelytyössään ytksimielisesti tullUit
20043:        ilman valtuuston suostumusta, ellei lai-     siihen ttulokseen, että lainkohta vaatii tarkis-
20044:        rt:os ole kokonaan omalla maalla, ei         :tamista ja esittää mietinnössään sähkölaitok-
20045:        vastaa nykyajan vaatinluksia, ja jos on,     sista annetun lain ja sen nojalla annetun ase-
20046:            aikooko Hallitus kiireellisesti ryhtyä   tuksen muuttamiSita siten, ettei kaupungin tai
20047:        toimenpiteisiin sanotun lainkohdan ku-       kauppalan valtuustolla ole oikeutta evätä [aissa
20048:        moamiseksi tai sen muuttamiseksi si-          mainittua suostumusta ilman pätevää ,syy.tä,
20049:        ten, entä maakunnalliset sähkölaitokset,      jos siitä aiheutuu hakijalle kohtuutonta hait-
20050:        jotka mainitusta säännöksestä johtuen         taa.
20051:        ovat menettäneet parhaita· jakelualuei-          Ministeriö on tämän jälkeen pyytäny,t mie-
20052:         taan, eivät joutuisi ylivoimaisiin vai-     tinnöstä.lausunnon kaikilta niiltä piirei1tä, joita
20053:        keuksiin huolehtiessaan jäljellä olevan       sen on katsottu koskevan. Lausuntojen saavut-
20054:         jakelualueen säbkönhuollosta?"               tua on ministeriössä ryhdytty vahniSitelemaan
20055:                                                     lain muutosehdotusta, joka tullaan esittämään
20056:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          Eduskunnan hyväksytltäväksi heti sen valmis-
20057: taen seuraavaa:                                      'tuttua.
20058:    Kauppa- ja .teollisuusministeriö a:setti 12
20059:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1970.
20060: 
20061:                                                                         Ministeri K. F. Haapasalo.
20062:                                                                                                     3
20063: 
20064: 
20065: 
20066: 
20067:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20068: 
20069:    I det syf,te 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Handels- och industriministeriet tiillsatte den
20070: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         12 juni 1969 en kommission för att utreda
20071: ve1se av den 15 september 1970 nr 840 tili        2 § 3 momentets i lagen den 11 m,aj 1928 an-
20072: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-       gående elektriska .anläggningar ( 167/28) in-
20073: vande av svar översänt avskrift av följande av    verkan på eldistributionsverksamheten och
20074: riksdagsman Heimo Linna m. fl. ställda spörs-     dess framtida utveckling i landet samt fram-
20075: mål nr 92:                                        komma med de förslag tili åtgärder som den
20076:                                                   anser nödiga. Kommissionen överlämnade si.tt
20077:           "Är Regeringen medveten om, att         betänkande tili ministeriet den 31 mars 1970
20078:        2 § 3 mom. i lagen den 11 maj 1928          ( Kom.mittebetänkande 197 o B 17 ) , rtill. vilket
20079:        angående elektriska anläggningar, en-      även spörsmålsställarna hänvisa.t i sin motive-
20080:        Hgt vilket lagrum elektrisk anläggning     ring. Kommissionen, 1tiJl vars medlemmar hade
20081:        icke får uppställas inom stads eller       kallats representanter för städerna och lands-
20082:        köpings område utan fullmäktiges be-       kommunema samt industrin och handeln, har
20083:        givande, såframt ioke anläggningen i       i sitt utredningsarbete enhälligt kommit tili
20084:        sin helhet är förlagd på egen mark, icke   den slutsatsen, att lagrummet är i behov av
20085:        motsvarar nutida krav, och om så är        justering och föreslår i sitt betänkande, att la-
20086:        fallet,                                    gen angående elektriska anläggningar och den
20087:           ämnar Regeringen i brådsikande ord-     med stöd därav givna förordningen måtte änd-
20088:        ning vidtaga åtgärder för upphävande       ras så, att stads- eller köpingsfullmäktige icke
20089:        av sagda lagrum eller för ändring av       äger rätt att förvägra i lagen nämnt samtycke
20090:        detsamma så, att elverk i landskapen,      utan g.iltig orsak, om sökanden därav åsamkas
20091:        vilka på grund av nämnda stadgande         oskälig olägenhet.
20092:        har förlorat sina bästa distributionsom-       Ministeriet har däretter anhållit om utlå:tan-
20093:        råden, icke skall drabbas av övermäk-      de av alla de kretsar, som betänkandet har
20094:        tiga svårigheter vid handhavandet av       ansetts beröra. Sedan udåtandena inkommit
20095:        elförsörjningen inom det å:terstående      har man i ministeriet inlett beredningen av
20096:        distributionsområdet? ''                   ett ändringsförslag tili lagen, vilket kommer
20097:                                                   att föreläggas Riksdagen .tili antagande så snal.'!t
20098:   Såsom svar på detta ,spörsmål får jag vörd-     det blivit färdigt.
20099: samt anföra följande:
20100:      Helsingfors den 14 oktober 1970.
20101: 
20102:                                                                       Minister K. F. Haapasalo.
20103: Kirj. ksm. n:o 93.
20104: 
20105: 
20106: 
20107: 
20108:                                          Junnila: Vaalien voittajapuolueiden syrjäyttämisestä hallitus-
20109:                                             vastuusta.
20110: 
20111: 
20112: 
20113:                                E du skunnan          H erra      P u h e m i e h e 11 e.
20114: 
20115:    Viime maaliskuun 15 ja 16 päivinä järjeste-               masta, jossa on verrattu eri puolueiden ääni-
20116: tyissä eduskuntavaaleissa tapahtui Suomen                    määriä ja näiden prosenttista osuutta koko-
20117: oloissa poikkeuksellisen suuria muutoksia eri                naisäänimäärästä vuosien 1966 ja 1970 edus-
20118: puolueiden saamissa äänimäärissä ja tähän pe-                kuntavaaleissa. Asetelmasta ilmenevät edelleen
20119: rustuvassa edustajan paikkojen jakautumisessa.               kunkin puolueen saarnat edustajamäärät kum-
20120: Tämä käy täsmällisesti ilmi seuraavasta asetel-              mankin vaalin jälkeen:
20121: 
20122:                                                      äänimäärä                                      edustajia
20123:             Puolue                        kpl                                      %                   kpl
20124:                              1970        1966     +/-                       1970       1966    1970     1966 +1-
20125: Suomen Sosialidemo-
20126:   kraattinen Puolue 594 185            645 339    51154                     23.4       27.2     52     55   -    3
20127: Kansallinen Kokoo-
20128:   mus . . . . . . . . . .  457 582     326 928 + 130 654                    18.1       13.8     37     26    + 11
20129: Keskustapuolue . . .       434 150     503 047 -  68 897                    17.1       21.2     36     49   -13
20130: Suomen Kansan De-
20131:   mokraattinen Liit-
20132:   to (SKP) . . . . .       420 556     502 635 -  82 079                    16.6       21.2     36     41   -    5
20133: Suomen Maaseudun
20134:   Puolue 1 ) • • • • • •   265 939      24 351 + 241 588                    10.5        1.0     18      1    + 17
20135: Liberaalinen Kansan-
20136:   puolue . . . . . . . .   150 823     153 259     2 436                     5.9        6.5      8      9        1
20137: Ruotsalainen       Kan-
20138:   sanpuolue . . . . . .    144 436     141 688 + 2 748                       5.7        6.0     12     12    ±   0
20139: Työväen ja Pienvil-
20140:   jelijäin Sosialide-
20141:   mokraattinen Liit-
20142:   to ........... .          35 453      61 274 -  25 821                     1.4        2.6             7        7
20143: Suomen Kristillinen
20144:   Liitto ........ .         28 547 2 )                                      1.1                  1           + 1
20145: Muut . . . . . . . . . . .   4 111      11525      7 414                    0.2   0.5                        ±   0
20146:             Yhteensä 2 535 782 2 370 046                                  100   100           200    200
20147: 
20148:    1
20149:        )   V. 1966 puolueen nimi oli Suomen Pientalonpoikien Puolue.
20150:    2
20151:        )   Suomen Kristillisen Liiton äänet sisältyvät vuoden 1966 vaalitilastossa kohtaan "Muut", johon sisältyvät
20152:            myös eräiden muiden pikkuryhmien äänet.
20153: 
20154: E 849/70
20155: 2
20156: 
20157:    Eniten menetti vuoden 1970 eduskuntavaa-         kärsivät raskaita tapp1o1ta, ja kummassakin
20158: leissa ääniä SKDL/SKP, jonka äänimäärä edel-        kansanrintamahallituksessa mukana ollut TPSL
20159: lisiin eduskuntavaaleihin verrattuna laski 82 079   menetti jopa kaikki edustajan paikkansa. Vaa-
20160: aanta. Johtuen lähinnä SKP:n vaaliliitosta          lit osoittivat siis meidän oloissamme poikkeuk-
20161: TPSL:n kanssa puolueen edustajan paikkojen          sellisen selvästi, että äänestäjät olivat tyyty-
20162: menetys jäi viideksi huolimatta erittäin voi-       mättömiä kansanrintamapohjaiseen hallituspoli-
20163: makkaasta äänikadosta. Toiseksi eniten me-          tiikkaan ja halusivat hallituksen pohjan ja
20164: netti ääniä Keskustapuolue, 68 897 ääntä.           politiikan muuttuv·an. Tämä näkyi toisaalta
20165: Keskustapuolue koki tämän äänimäärän voi-           kansanrintamapuolueiden kärsimissä suurissa
20166: makkaan laskun erittäin raskaasti myös edus-        vaalitappioissa, toisaalta siinä, että vaaleista
20167: tajan paikkojen menetyksenä. Kun sillä vuo-         selvisivät suurina voittajina Kansallinen Kokoo-
20168: den 1966 jo tappiollisten vaalien jälkeen oli       mus ja Suomen Maaseudun Puolue, jotka oli-
20169: eduskunnassa vielä 49 edustajaa, puolueella         vat olleet voimakkaimmassa oppositiossa vv.
20170: on nykyisessä eduskunnassa vain 36 edustajaa        1966-1970 noudatettuun hallitus.politiikkaan
20171: eli kolmetoista vähemmän. Myös Suomen So-           nähden.
20172: sialidemokraattinen Puolue kärsi varsin tuntu-         Vaalien tulos ei siis jättänyt vähimmässä-
20173: van äänikadon, 51154 ääntä, ja menetti kolme        kään määrässä epäselväksi, mihin suuntaan
20174: edustajan paikkaa.                                  äänestäjät halusivat maamme politiikan vaalien
20175:    Vuoden 1970 edustajanvaaleissa lisäsivät         jälkeen muuttuvan. Kuluvan vuoden kevään
20176: kannatustaan poikkeuksellisen paljon Suomen         ja kes~ aikana käytyjen monivaiheisten halli-
20177: Maaseudun Puolue ja Kansallinen Kokoomus.           tusneuvottelujen tuloksena syntynyt hallitus-
20178: Eniten kasvoi Suomen Maaseudun Puolueen             ratkaisu jätti kuitenkin kokonaan huomioon-
20179: äänimäärä. Se sai nyt 265 939 ääntä, sen si-        ottamatta Suomen kansan vapaissa vaaleissa
20180: jaan että puolueen äänimäärä vuoden 1966            erittäin voimakkaasti ilmaiseman tahdon halli-
20181: vaaleissa oli ollut vain 24 351 ääntä. Puolueen     tuksen pohjan ja hallituspolitiikan tarkistami-
20182: äänimäärä siis yli kymmenkertaistui. Tämän          sesta. Kun kansan ääntä ei haluttu hallitus-
20183: seurauksena myös puolueen edustajan paikko-         ratkaisussa kuunnella, muodostettiin vaalien
20184: jen lukumäärä nousi niin jyrkästi, että sillä on    jälkeen ensin eduskunta kokonaan sivuuttaen
20185: nykyisessä eduskunnassa 18 edustajaa sen si-        Auran ns. toimitusministeristö. Sillä ei kuiten-
20186: jaan, että puolueella oli edellisessä eduskun-      kaan osoittautunut olevan sellaisia toiminnan
20187: nassa vain yksi edustaja. Erittäin voimakkaasti     edellytyksiä, kuin hallitusta muodostettaessa
20188: lisääntyi myös Kansallisen Kokoomuksen kan-         oli kuviteltu. Sen tilalle saatiin vihdoin - neljä
20189: natus. Kokoomuksen äänimäärä kasvoi 130 654         kuukautta vaalien jälkeen - muodostettua po-
20190: ääntä, ja sen edustajan paikkojen lukumäärä         liittinen hallitus, 15 päivänä heinäkuuta vir-
20191: nousi 26:sta 37:een. Puolue sivuutti sekä           kaansa astunut Karjalaisen hallitus.        Huoli-
20192: äänimääränsä että edustajan paikkojensa perus-      matta siitä, että eduskuntavaalien tulos oli sel-
20193: teella Keskustapuolueen ja SKP:n nousten            lainen kuin edellä on selostettu, tämä hallitus
20194: maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi.               rakentuu edelleen samalle kansanrintamapoh-
20195:     Vuoden 1966 eduskuntavaalien jälkeen muo-       jalle kuin vv. 1966-70 vallassa olleet Paasion
20196: dostettu Paasion hallitus oli pohjaltaan ns.        ja Koiviston hallituksetkin. Hallituksen run-
20197: kansanrintamahallitus, jonka rungon muodosti-       gon muodostavat siis edelleen vaaleissa suuria
20198: vat Keskustapuolue sekä molemmat suuret             tappioita kärsineet Keskustapuolue ja molem-
20199: vasemmistopuolueet, SDP ja SKP. Myös Koi-           mat vasemmistopuolueet. Karjalaisen hallitusta
20200: viston hallituksessa, joka tasavallan presiden-     täydentävät näiden lisäksi Ruotsalainen Kan-
20201: tin vaalin jälkeen seurasi Paasion hallitusta,      sanpuolue ja Liberaalinen Kansanpuolue sekä
20202: nämä kolme puoluetta muodostivat edelleeJI          eräät ns. ammattiministerit. On aihetta todeta,
20203: hallituksen rungon.       KansanrintamapohJaiset    että vaikka hallitusta täydentävät pikkupuo-
20204: hallitukset olivat siten vallassa koko edellisen    lueet eivät maaliskuun vaaleissa kärsineetkään
20205: eduskunnan ajan. Sekä Paasion että Koiviston        suurta absoluuttista äänten menetystä - Ruot-
20206: hallituksissa oli näiden kolmen suuren puo-         salaisen Kansanpuolueen äänimäärä jopa hive-
20207: lueen lisäksi mukana myös TPSL, ja Koiviston        n~ nousi -        molempien niidenkin prosentti-
20208: hallituksessa myös Ruotsalainen Kansanpuolue.       nen osuus vaalien kokonaisäänimäärästä laski.
20209:     Vuoden 1970 eduskuntavaaleissa kaikki kan-      Kun Ruotsalainen Kansanpuolue oli vuoden
20210:  sanrintamahallitusten suuret runkopuolueet          1966 eduskuntavaaleissa sa~ut 6.0 % ja Libe-
20211:                                                                                                        3
20212: 
20213: raalinen Kansanpuolue 6.5 % annetuista äänistä,      lähtee mukaan vain sellaiseen hallitukseen,
20214: vuoden 1970 vaaleissa Ruotsalaisen Kansan-           missä SKP on mukana, ja kun Keskustapuolue
20215: puolueen prosenttinen osuus oli 5.7 % ja Li-         taas kieltäytyi ei-vasemmistolaisten puolueide,n
20216: beraalisen Kansanpuolueen 5.9 %.                     muodostamasta enemmistöhallituksesta, ja kun
20217:     Hallitus on siis erittäin selvästi vaaleissa     vihdoin tasavallan presidentti antoi ymmärtää,
20218: hävinneiden puolueiden hallitus, eikä sellaisena     että kokoomuksen johdolla muodostettava por-
20219: tietenkäan lainkaan kuvasta sitä voimakasta          varillinen vähemmistöhallitus ei voi tulla kysy-
20220: pyrkimystä politiikan suunnan muuttamiseen,          mykseen, kokoomus oli tällä SKP:n johtamalla
20221: jonka Suomen kansa oli vaaleissa ilmaissut.          manööverillä työnnetty syrjään tulevasta halli-
20222: Tätä tosiasiaa ei muuta se, että Karjalaisen         tuksesta. Myöhemmin on uudessa hallituk-
20223: hallitus nojaa eduskunnassa varsin vahvaan           sessa SKP:ta edustava oikeusministeri Tuomi-
20224: enemmistöön. Suomessa voimassa oleva moni-           nen vielä avoimesti esittänyt, että oikeisto on
20225: puoluejärjestelmä ei tarjoa yhtä selväpiirteisiä     pysyvästi eristettävä hallituksesta. Karjalaisen
20226: mahdollisuuksia kansan vaaleissa ilmaisemaan         hallituksen muodostamiseen johtaneiden neu-
20227: tahdon huomioonottamiseen hallitusta muodos-         vottelujen loppuvaiheessa SKP näytteli vastaa-
20228: tettaessa kuin eräissä muissa maissa voimassa        vasti keskeistä osaa Suomen Maaseudun Puo-
20229: oleva kahden puolueen järjestelmä. Mutta vaa-        lueen syrjäyttämisessä epäasiallisin ulkopoliitti-
20230: lien tulos olisi Suomessa voitu ouaa ja se olisi     sin perustein. Kun muut hallituspuolueet ovat
20231: kansan tahdon kunnioittamiseksi pitänyt ottaa        taipllbeet tässä suhteessa SKP:n tahtoon, ne-
20232: huomioon siten, että koalitiohallitusta muodos-      kin ovat siten tosiasiallisesti olleet myötävai-
20233:  tettaessa hallituksen ulkopuolelle olisi jätetty    kuttamassa siihen koko maan kannalta vaaral-
20234:  ainakin se puolue, siis SKDL/SKP, joka vaa-         liseen menettelyyn, että väärämielisten ja asial-
20235: leissa kärsi suurimman m®etyksen, ja vaalien         lista pohjaa vailla olevien ulkopoliittisten vih-
20236: voittajat, siis Suomen Maaseudun Puolue ja           jailujen perusteella pyritään sisäpoliittisilta vas-
20237:  Kansallinen Kokoomus, olisi toisaalta pitänyt       tustajilta riistämään normaalit mahdollisuudet
20238: päästää osallistumaan hallitukseen kasvanutta        vaikuttaa maan politiikkaan myös hallituksesta
20239:  kannatustaan vastaavalla panoksella. Karja-         käsin.
20240:  laisen hallitusta muodostettaessa on kuitenkin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20241:  menetelty täsmälleen päinvastoin: vaalien mo-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20242:  lemmat voittajat on epäasiallisin perustein         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20243:  diskriminoitu ja jätetty hallitusvastuun ulko-      vaksi seuraavan kysymyksen:
20244:  puolelle, kun sen sijaan vaaleissa eniten mene-
20245:  tyksiä kärsineet puolueet muodostavat edelleen                 Vastaavatko hallituksen pohja ja
20246:  hallituksen rungon.                                         muu kokoonpano sitä poliittisten voi-
20247:     Hallitusneuvottelujen kestäessä oli omansa               masuhteiden muutosta, mikä viime
20248:  herättämään erityistä huomiota se, että juuri               eduskuntavaaleissa poikkeuksellisen voi-
20249:  suurimman vaalitappion kä.rsinyt puolue, siis               maakkaasti tapahtui ja jos ei näin ole
20250:  SKP, näytteli keskeistä osaa vaalien voittaja-              asianlaita, mitkä ovat ne todelliset,
20251:  puolueiden hallituspoliittisessa syrjinnässä. SKP           syyt, jotka Hallituksen käsityksen mu-
20252:  ilmoitti hallituksen pohjan tunnustelutehtävää              kaan ovat vaatineet vaalien voittaja-
20253:  eräässä vaiheessa suorittaneelle valtioneuvos               puolueiden syrjäyttämistä hallitusvas-
20254:  Fagerholmille avoimesti, että se ei tule mukaan             tuusta ja yhtyykö Hallitus siihen oi-
20255:  sellaiseen hallitukseen, missä Kansallinen Ko-              keusministerinsä esittämään kantaan,
20256:  koomus on mukana. Kun Suomen Sosialide-                     että oikeisto on pysyvästi eristettävä
20257:   mokraattinen Puolue puolestaan ilmoitti jo hal-            hallituksesta?
20258:  litusneuvottelujen varhaisessa vaiheessa, että se
20259:       Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1970.
20260: 
20261:                                            Tuure Junnila.
20262: 4
20263: 
20264: 
20265: 
20266: 
20267:                        E du sk u n n an    H er ra    P u h e m i e h e 11 e.
20268: 
20269:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            keusministerinsä esittämääin kantaan,
20270: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             että oikeisto on pysyvästi eristettävä
20271: olette 15 päivänä syyskuuta 1970 päivätyn                 hallituksesta?"
20272: kirjeenne n:o 869 ohella toimittanut valtio-
20273: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
20274: kajnsanedustaja Tuure Junnilan kirjallisesta ky-   vasti seuraavaa:
20275: symyksestä n:o 93, jossa tiedustellaan:
20276:                                                       Valtiovalta maassamme kuuluu kansalle, jota
20277:           "Vastaavatko hallituksen pohja ja        edustaa kulloinkin toimivaltainen ja tätä nykyä
20278:        muu kokoonpano sitä poliittisten voi-       kuluvan vuoden maaliskuussa valittu edus-
20279:        masuhteiden muutosta, mikä viime            kunta. Parlamentaarisen hallitustavan periaat-
20280:        eduskuntavaaleissa poikkeuksellisen voi-    teiden mukaisesti valtioneuvostO!n jäsenyys ja
20281:        maakkaasti tapahtui ja jos ei näin ole      toiminnan pääperiaatteet edellyttävät eduskun-
20282:        asianlaita, mitkä ovat ne todelliset,       nan luottamusta, jonka olemassaolo ratkais-
20283:        syyt, jotka Hallituksen käsityksen mu-      taan kullakin kerralla erikseen. Hallitus tulee
20284:        kaan ovat vaatineet vaalien voittaja-       edelleeln noudattamaan maassamme valtiosään-
20285:        puolueiden syrjäyttämistä hallitusvas-      nön ja valtiokäytännön mukaisesti kehittynyttä
20286:        tuus~a ja yhtyykö Hallitus siihen oi-       parlamentarismia.
20287:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1970.
20288: 
20289:                                                                  Pääministeri Ahti Karjalainen.
20290:                                                                                                     5
20291: 
20292: 
20293: 
20294: 
20295:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20296: 
20297:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordp.ingen              framförda ståndpunkten, att högern
20298: anger har Ni, Herr T,alman, med Eder skri-                 varaktigt bör uteslutas ur regeringen?"
20299: velse av den 15 september 1970 nr 869 tili
20300: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-          Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
20301: vande av svar översänt följande av riksdags-       anföra följande:
20302: man Tuure Junnila ställda spörsmål nr 93:
20303:                                                       Statsmakten i vårt land tillkommer folket,
20304:          "Motsvarar reger~ngens bas och sam-       som representeras av en behörig riksdag, för
20305:       mansättning i övrigt den exceptionellt       närvarande av den riksdag som valdes i mars
20306:       kraftiga omsvängningen i de politiska        detta år. Medlemskap i statsrådet och huvud-
20307:       styrkeförhållandena vid senaste riks-        prindperna för verksamheten förutsätter i en-
20308:       dagsmannaval, och om så icke är fal-         lighet med prindperna för ett parlamentariskt
20309:       let, vilka är enligt Regeringens upp-        styrelsesätt riksdagens förtroende, vars existens
20310:       fattning de verkliga skälen till att de i    avgörs varje g&ng särskilt. Regeringen kom-
20311:       v,alen segrande partierna icke har fått      mer allt framgent att iakttaga den i vårt land
20312:       dela regeringsansvaret, och omfattar         enligt statsförfattning och statspraxis utveck-
20313:       Regeringen den av dess justitieminister      lade parlamentarismen.
20314:      Helsingfors den 15 oktober 1970.
20315: 
20316:                                                                   Statsminister Ahti Karjalainen.
20317: 
20318: 
20319: 
20320: 
20321: E 849/70
20322:                             j
20323:                             j
20324:                         j
20325:                         j
20326:                     j
20327:                     j
20328:                 j
20329:                 j
20330:             j
20331:             j
20332:         j
20333:         j
20334:     j
20335:     j
20336: j
20337: j
20338: )kriftl. spm. nr 94.
20339: 
20340: 
20341: 
20342: 
20343:                                  H. Westerlund: Om justering av lagen om marknadsförings-
20344:                                     avgift för mjölk och vete.
20345: 
20346: 
20347:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20348: 
20349:    Beslutet om erläggan.de av marknadsföring~       lagen om marknadsföringsavgift på vete. Denna
20350: Lvgift om 3 penni per kg för levererad bröd-        förändring borde klart och entydigt ·innebära
20351: iädesvete tillkom i regeringen efter det att        att mavknadsföringsavgiften om 3 p. per kg
20352: lere kalkyler hade uppgjorts och justitie-          oavkortat bör återbetalas ,tili odlaren om den
20353: "anslern hade hörts i saken. Av de fyra olika       'saluförda tnängden understiger 280 milj. kg.
20354: Llternativ som rtorde ha förelegat i form av        Det kan ju ingalunda vara lagens anda och
20355: >eräknad eller uppskattad mängd brödsädesvete       mening att odlaren skall erlägga ifrågavarande
20356: IOlll kommer att saluföras översteg endast en       avgift om inte det stipulerade ,taket verkligen
20357: LV kalkylerna det i marknadsföringslagen stipu-     överskrides. Att en sådan överskridning kom-
20358: erade taiket om 280 milj. kg. De övriga beräk-      mer att ske, vilar enligt undertecknads mening
20359: tingsgrunderna undel.1Steg däremot ifrågavaran-     på synnerligen osäkra premisser.
20360: le tak och om något av dessa beak.tats hade            Med hänseende tili ovans.tående och därmed
20361: narknadsföringsavgift sålunda inte pålagts. Av      sammanhängande omständigheter och med stöd
20362: Lllt ~tt döma då osäkerhet synes råda visavi         av 37 § 1 mom. riksdagsordningen ställer
20363: rilken berälmllngsgrund som bör tillämpas vid       undertecknad tili vederbörande medlem av
20364: tträkning av ,skördekalkylen och den saluförda      statsrådet för besvarande följande spömmål:
20365: >rödsädesmängden borde ett klarläggande i
20366: letta avseende ske antingen genom förändring                  Kommer regeringen att vidtaga åt-
20367: LV marknadsföringslagen eller precisecitt:tg av            gärder för att entydiga och klara be-
20368: 'örordningen. Enär olika mening synes råda i               stämme1ser om berä:kningsgrunden för
20369: tppfattni:ngen om huruvida den verkliga salu-              den saluförda skördemängden i fortsätt-
20370:  örda mängden brödsädesvete Jrommer att över-              ningen <kan givas och vilka åtgärder
20371:  krida 280 milj. kg eller in.te och inte minst             kommer regeringen att vidta för att
20372:  ned hänseende tili att regeringens beslut om              möjliggöra en återbetalning av mark-
20373:  ,tt påföra marknadsföringsavgiften in i det sis-          nadsföringsavgiften på vete tili odlaren
20374:  a prägla.des av stor osä:kerhet, synes det ange-          om det i lagen stipulerade 280 milj. kg
20375:  äget och nödvändigt med en förändring av                  taket inte uppnås?
20376:      Helsingfors den 16 september 1970.
20377: 
20378:                                        Henrik Westerlund.
20379: 
20380: 
20381: 
20382: 
20383: : 799/70
20384: 2
20385: 
20386: Kirj. ksm. n:o 94.                                                                         Suomennos
20387: 
20388: 
20389: 
20390: 
20391:                                    H. Westerlund: Maidon ja vehnän markkinoimismaksusta anne
20392:                                       tun lain tarkistamisesta.
20393: 
20394: 
20395:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20396: 
20397:    Päätös 3 pennin markkinoimismaksusta               taminen tärkeältä ja välttämättömältä. Tämä.J
20398: markkinoille toimitettua leipäviliaksi käytettä-      muutoksen tulisi selvästi ja y,ksiselitteisest
20399: vää vehnäkiloa kohden syntyi hallituksessa sen        merkitä sitä, että 3 pennin markkinoimismaks1
20400: jälkeen, kun oli laaditJtu useita laskelmia ja        kilolta on lyhentämättömänä palautettava vilje
20401: oikeuskansleria oli kuultu asiassa. Niistä nel-       lijälle, jos markkinoitu määrä alittaa 280 mil
20402: jästä eri vaihtoehdosta, jotka lienevät olleet        joonaa kiloa. Eihän voine olla lain hengen j:
20403: käytettävissä lasketun tai arvioidun leipävil-        tarkoituksen mukaista, · että viljelijän pitä.
20404: iaksi käytettävän vehnän myyntiin tulevasta           maksaa kyseinen maksu, jollei säädettyä katto
20405: määrästä ainoastaan yksi ylitrti markkinoimis-        todella ylitetä. Sellaisen ylityksen ·tapahtumi
20406: laissa määrätyn 280 miljoonan kilon katon.            nen on allekirjoittaneen mielestä sangen epä
20407: Muut laskuperusteet sitävastoin tuottivat ky-         varmaa.
20408: seisen katon alittavan tuloksen ja jos jokin             Yllä olevaan ·ja siihen liittyviin asianhaaroi
20409: niistä olisi otet·tu huomioon, ei markkinoimis-       hin viitaten ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:1
20410: maksua niin ollen olisi asetettu. Koska kai-          1 momentin nojalla allekirjoittanut esittää val
20411: kesta päättäen näyttää vallitsevan epävarmuus         tieneuvoston asianomaisen jäsenen va:stattavak
20412: siitä, mitä laskuperustetta on käytettävä arvioi-     si seuraavan kysymyksen:
20413: taessa satoa ja myyntiin tulevan leipäviljan
20414: määrää, pitäisi tässä suhteessa tapahtua selven-                 Tuleeko Hallitus ryhtymään toimetl
20415: .täminen joko mark:kinoimislain muuttamisen                  piteisiin, jotta myyntiin ,tulevan vilj~
20416: tai asetuksen tarkentamisen avulla. Koska näyt·              määrän laskentaperusteista voidaan vru
20417: tää vallitsevan erilaisia käsityksiä si1tä, tuleeko          taisuudessa antaa selvät ja yksiselittei
20418: myytävän leipäviliaksi käytettävän vehnän                    set määräykset; ja mihin toimenpitei
20419: määrä ylittämään 280 miljoonaa kiloa, vai ei                 ,siin Hallitus tulee ryhtymään mahdol
20420: ja etenkin kun hallituksen päätöksentekoa                    listaakseen vehnän markkinoimismak
20421: markkinoimismaksun asettamises·ta viime het·                 sun palauttamisen viljelijälle, jos laisS
20422: keen saakka leimasi epävarmuus, näyttää veh-                 säädettyä 280 miljoonan kilon katto
20423: nän markkinoimismaksua koskevan lain muut-                   ei saavuteta?
20424:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1970.
20425: 
20426:                                          Henrik W esterlUilld.
20427:                                                                                                      3
20428: 
20429: 
20430: 
20431: 
20432:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20433: 
20434:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Siinä yhteydessä, kun valtioneuvosto totesi
20435: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-       maidon ja vehnän markkinoimismaksusta anne-
20436: llemies, 16 päivänä syyskuuta 1970 päivätyn          tun lain nojalla, että vehnän markkinointi-
20437: kirjeenne n:o 87 4 ohella lähettänyt vastatta-       maksua on maksuvelvollisten suoritettava sillä
20438: vakseni kansanedustaja Henrik Westerlundin           13 kalenterikuukauden pituisella ajanjaksolla;
20439: jättämän seuraavan. kysymyksen:                      joka alkoi 1 pnä elokuuta 1970, todettiin sa-
20440:            "Tuleeko Hallitus ryhtymään :toimen-      malla, että lakia 01!1 selvennettävä ja teknilli-
20441:         piteisiin, jotta myyntiin tulevan vilja-     sesti tarkistettava siltä osin kuin se koskee
20442:         määrän laskentaperusteista voidaan vas-      lain edellyttämää mavkkinoimismaksnn määrää-
20443:         taisuudessa antaa selvät ja yksiselittei-    misen perusteena olevaa satoarviolaskelmaa.
20444:         set määräykset, ja mihin toimenpitei-        Tämän lain tarkistustyö on maatalousministe-
20445:         siin Hallitus tulee ryhtymään mahdol-        riössä parhaillaan käynnissä. Tässä yhteydessä
20446:         listaakseen vehnän markkinoimismak-          tullaan myös selvittämään, onko kysymyksessä
20447:         sun palauttamisen viljelijälle, jos laissa   olevassa laissa muita säännöksiä, jotka kaipaa-
20448:         säädettyä 280 miljoonan kilQil kattoa        vat tarkistuksia. Senjälkeen kun tarkistustyö
20449:         ei saavuteta?"                               on suoritettu, tulee hallitus antamaan Edus-
20450:                                                      kunnalle esityksen maidon ja vehnän markki-
20451:   Vastauksenani kysymykseen esitän kunnioit-         noimismaksusta annetun lain muuttamisesta.
20452: tavasti seuraavaa:
20453:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1970.
20454: 
20455:                                                         Maatalousministeri Nestori Kaasalainen.
20456: 4
20457: 
20458: 
20459: 
20460: 
20461:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20462: 
20463:    1 det 37 § 1 mom. ri!ksd.agsordningen anger          1 det sammanhang, då statsrådet med stöd
20464: har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av           av lagen om mark.nadsföringsavgmt .för mjölk
20465: den 16 sept:ember 1970 nr 874 rtil1 veder-           och vet:e k.onstaterade, att mark.nadsförings,
20466: börande medlem av statsrådet .för avgivande          avgHt för vete skall erläggas av de betalnings-
20467: av svar översänt följande av riksdagsman Hen-        sk.yldiga inom den tidsperiod om 13 k.alender·
20468: rik Westerlund ställda spörsmål:                     månader, rom började den 1 augusti 1970,
20469:            "Kommer regedngen att vidtaga åt-         k.onstaterades tillika, att lagen bör förtydliga~
20470:         gärder för att entydiga och klara be-        och tek.nisklt justeras ti11 den del den berö1
20471:        stämmelser om beräkningsgrunden för           den i lagen förutsatta sk.ördeka1k.ylen, sorr
20472:        den saluförda skördemämgden i fortsätt-       utgör grund för bestämmandet av mark.nads.
20473:         ningen kan givas och vilka åtgärder          föringsavgiften. &betet med justeringen a\
20474:        kommer regeringen att vidta för att           denna lag pågår som bäst i lantbruksministe·
20475:        möjliggöra en åt:erbetalning av mark-         riet. 1 detta sammanhang k.ommer ock.så at1
20476:         nad.sföringsavgi.ften på vete till odlaren   klarlägga:s, huruvida i den ifrågavarande lager
20477:         om det i lagen .stipulerade 280 milj. kg     finns andra stadgand.en som behöver just:ering
20478:        taket inte uppnås?"                           Sedan justedngsarbetet utförts, k.ommer rege
20479:                                                      ringen att til1 Riksdagen avlåta propositior
20480:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         angående ändring av lagen om mark.nads
20481: samt anföra följande:                                försingsavgift för mjölk. och vete.
20482:      Helsingfors den 6 okltober 1970.
20483: 
20484:                                                         Lantbruksmimster Nestori Kaasalainen.
20485: Kirj. ksm. n:o 95.
20486: 
20487: 
20488: 
20489: 
20490:                                     Honkonen: Venäjän kielen opiskelun tehostamisesta.
20491: 
20492: 
20493:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20494: 
20495:    Oppikouluissamme lukee ensimmäisenä vie-                aloilla. Nykyisin kielelliset vaikeudet ovat yhä
20496: raana kielenä:                                            tavautoman suuret.
20497:                                                               Kun meillä Suomessa on suurin slaavilainen
20498:   englanJtia n ................. . 177 500                kirjasto (Neuvostoliiton ulkopuolella) ja kun
20499:   saiksaa .................... . 71000                     toisaalta ,tiedetään, että maailman tieteellisestä
20500:   latinaa ................... ..     1640                 kirjallisuudesta suuri osa julkais;taan venäjäksi,
20501:   venäjää ................... .        450                 tuntuisi venäjän kielen opiskelu juuri meille
20502:   ranskaa ................... .        420                suomalaisille sopivan sitäkin paremmin. Niin
20503:                                                           ikään venäjä on yksi Yhdistyneiden Kansakun-
20504:    Ylrioppila:skirjoituksissa kirjoittajien       määrä   ,tien virallisista kielis1tä ja sen vaikutus monilla
20505: eri kidten kohdalla oli seuraava:                         'tieteen aloilla todella huomattava. Lisäksi sen
20506:   englannin kieli            10 149 kirjoittajaa          merkitys kasvaa jatkuvasti ja voimakkaaS!ti kau-
20507:   saksan                      7 733                       pan ja teollisuuden piirissä.
20508:   Jatinan                       136       "                   Kun monissa länsimaissa aina Yhdysvaltoja
20509:   ranskan     "                  36       "               myöten on viime vuosina alettu korjata men-
20510:   venäjän    "                   27       "               neisyyden laiminlyöntejä venäjän kielen suhteen
20511:                 "                             "           ttuntuisi enemmän kuin luonnolliselta, että mei-
20512:    Nämä pari numerosarjaa osoittivat selväsrti,           dänkin maassamme vedettäisiin tässä suhteessa
20513: ettei venäjän kielen opinnoissa ainakaan vielä ole        oikeita johtopäätöksiä.
20514: päästy siihen, m1tä Eduskunta kuusi vuotta sit-               Edellä olevan perusteella ,esitän kunnioit-
20515: Jten edellytti, kun se yksimielisesti lausui itoivo-       taen valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen-
20516: muksen venäjän kielen opiskelun ~tehostamisesta           tin nojalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20517: oppi- ja korkeakouluissamme. Oppikoulujen ve-             vatsltaJttavaksi:
20518: näjän kielen lukijoiden hämmästyttävän pieni
20519: määrä osoittaa päinvastoin, ettei meillä vielä-                      Millaisia ,toimenpiteitä Hallituks~n
20520: kään ;täysin tajuta naapurimme kielen !taitami-                   piirissä on suunnitteilla venäjän kielen
20521: sen suurtta merkitystä. Suurempi venäjän kie-                     opiskelun ,tehOSitamiseksi maamme kou-
20522: len taitajien määrä olisi omiaan huomattavaS!ti                   lulaitoksen piirissä?
20523: helpottamaan naapurimaiden kanssakäymistä eri
20524:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1970.
20525: 
20526:                                               Kuuno Honkonen.
20527: 
20528: 
20529: 
20530: 
20531: E 858/70
20532: 2
20533: 
20534: 
20535: 
20536: 
20537:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i c h e 11 e.
20538: 
20539:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mOttnentissa              Näihin lukuihin eivät sisälly Helsingin suo-
20540: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             malais-venäläisen yhtenäiskouh.m oppilaat, joi-
20541: olette kirjeellänne 17 päivältä syyskuUJta 1970           den määr~ on 209.
20542: n:o 875 lähettänyt valtioneuvos.ton asianomai-               Opettajatilanteen vähitellen kohennuttua
20543: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kuuno            myös venäjän kielen osalta on ollm mahdollista
20544: Honkosen tekemän seuraavan sisältöisen kysy-              perustaa lisää sellaisia opettajan virkoja, joiden
20545: myksen:                                                   aineyhdistelmään kuuluu venäjän kieli.
20546:              "Millaisia itoimenpiteitä Hallituksen           Vuodesta 1965 lähtien on valtion tulo- ja
20547:           piirissä on suunnitteilla venäjän kielen        menoarvioon merkityn määrärahan turvin jär-
20548:           opiskelun tehostamiseksi maamme kou-            jestetty venäjän kielen opettajien kesäkursseja,
20549:           lulaitoksen piirissä?"                          joihin on pääasiassa sisältynyrt jatkokoulutuSita
20550:                                                           opetustoimintaa vanten.
20551:     Vastauksena k)11symyikseen     es~tän     kunnioit-      Valtio on tukenut venäjän kielen pitkän
20552: taen seuraavaa:                                           kurssin 4-osaisen oppikirjan valmistamista. Sen
20553:    Kysymyksen yhteydessä es~tetyt luvut venä-             ensimmäinen osa on valmistunut, toinen osa
20554: jän kieltä ensimmäisenä vieraana kielenä opis-            on kouluhallituksen tarkastettavana ja koLmas
20555: kelevien määrästä eivät anna täsmällistä kuvaa            osa käsikirjoitusasteella.
20556: venäjän kielen asemasta ja opiskelusta koulu-                Korkea:kouluasteinen venäjän kielen opetus
20557: laitoksessamme. Venäjän kielen opiskelijamää-             on jatkuvasti laajentunut maassamme. Venäjän
20558: rän kehitys näkyy selvimmin tarkasteltaessa               kieltä opetetaan kymmenessä korkeakoulussa
20559: 3. vieraan kielen opiskelijoiden lukumääriä,              sekä Tampereen :kieli-instituutissa. Kauppakor-
20560: jolloin voidaan todeta, että kahtena viimeisenä           keakouluissamme on neljä, yliopiSitoissa seitse-
20561: vuonna on tapahtunut yli 25 % lisäys vuotta               män ja teknillisessä korkeakoulussa yksi venä-
20562: kohti venäjän kielen opiskelijamäärässä ja                jän kielen lehtoraa:tti. Suunnitelmien mukaan
20563: 100 % lisäys niiden koulujen lukumäärässä,                sekä Tampereen Yliopisto etttä Oulun yliopiSito
20564: joissa venäjän kieli kuuluu opetusohjelmaan.              pyrkivät saamaan opetusohjelmaansa venäjän
20565: Seuraava asetelma osoittaa venäjän kielen opis-           kielen.
20566: kelijamäärän kehityksen:                                     Hallitus tutkii mahdollisuuksia venäjän :kie-
20567:                 pitkä    lyhyt    vapaaeht.               len opetuksen edelleen kehittämiseksi ja aikoo
20568:     lukuvuosi   kurssi   kurssi     kurssi    yhteensä
20569:                                                           arettaa komitean laatimaan kokonaissuunnitel-
20570: 1965-66         255      1150         86      1491        maa mm. venäjän kielen opetuksen järjeste-
20571:   66-67         319      1 342      144       1 805       lyistä peruskoulusta korkeakouluun s~akka.
20572:   67-68         382      1877       182       2 441
20573:   68-69         446      2 327      283       3 056
20574:   69-70         517      3 006      3.36      3 859
20575:        Helsingissä lokakuun 15 päivänä 1970.
20576: 
20577:                                                                          Opetusminis-teri Jaakko Itälä.
20578:                                                                                                       3
20579: 
20580: 
20581: 
20582: 
20583:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20584: 
20585:    I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen              I dessa siffror innefattas icke de 209 ele-
20586: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            verna i Helsingin suomalais-venäläinen yhteis-
20587: velse av den 17 september 1970 nr 875 tili           koulu.
20588: vede11börande medlem av statsrådet för av-               Då läget i fråga om lärare småningom blivit
20589: givande av svar översänt följande av riksdags-       bättre även vad ryska språket beträffar, har
20590: man Kuuno Honkonen ställda spörsmål:                 det varit möjligt a!tlt inrätta flera sådana lärar-
20591:            "Vilka åtgärder planeras i Regeringen     tjänster, vilkas ämneskombination omfattar
20592:         för effektivering av studierna i ryska       ryska.
20593:         inom vårt lands skolväsende?"                    Sedan år 1965 har med Sitöd av anslag i
20594:                                                      statsförslaget föranstaltats sommarkurser för lä-
20595:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        rare i ryska. Kurserna har huvudsakligen be-
20596: samt anföra följande:                                stått av vidareutbildning för undervisnings-
20597:    De i spörsmålet framställda siffrorna om          vetlk:samhet.
20598: antalet sådana som studerar ryska såsom första           Staten har understött färdigställandet av en
20599: främmande språk ger icke någon exakt bild av         lärobok i 4 delar för en längre kurs i ryska.
20600: rygkans ställning och av studierna i ryska inom      Första delen är färdig, den andra undergår
20601: vår:t skolväsende. Utvecklingen framgår klarast      granskning i skolstyrelsen och den itredje före-
20602: vid granskning av antalet sådana som läser ett       ligger i manuskript.
20603: ttedje främmande språk, varvid kan konstate-             Undervisningen i ryska på högskolestadiet
20604: ras, att under de två senaste åren en ökning         har fortgående utvidgats i vårt land. Ryska
20605: med över 25 % ägt rum per år i fråga om              undervisas vid tio högskolor och vid språk-
20606: antalet av dern som läser ryska och en 100%          institutet i Tammerfors. Vid våra handelshög-
20607: ökning av antalet skolor, där ryskan finns           skolor finns fyra, vid universiteten sju och
20608: upptagen på programmet. Följande uppställ-           vid itekniska högskolan etJt lekitorat i zyska.
20609: ning visar utvecklingen:                             Enligt planerna har både Tammerfors och Uleå-
20610:               längre   kortare   frivillig           borgs universitet för avsikt att uppta ryska
20611:    läsåret    kursen   kursen      kurs      summa   språket på sitt undervisningsprogram.
20612: 1965-66       255      1150       86         1491        Regeringen undersöker möjligheterna att ut-
20613:   66-67       319      1342      144         1805    veckla undervisningen i ryska vidare och ämnar
20614:   67-68       382      1877      182         2 441   tillsiitta en kommitte för atlt utarbeta ett tatal-
20615:   68-69       466      2 327     283         3 056   program bl.a. för organisering av undervis-
20616:   69-70       517      3 006     336         3 859   ningen i ryska från grundskolan tili högskolan.
20617:      Helsingfors den 15 oktober 1970.
20618: 
20619:                                                               Undervisningsminister Jaakko Itälä.
20620: Kirj. ksm. n:o 96.
20621: 
20622: 
20623: 
20624: 
20625:                                    Eskman ym.: Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten ja hei·
20626:                                       dän äitiensä maksuttoman oikeudenkäynnin turvaamista.
20627: 
20628: 
20629:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
20630: 
20631:    Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun            kiinnittävät huomiota myös valtion tilintarkas-
20632: lain nojalla ovat maamme alioikeudet voineet          tajat kertomuksessaan vuodelta 1967 s. 27.
20633: myöntää maksutonta oikeusapua lastenva,lvojal-        Tilintarkastajat totea,vat kertomuksessaan mm.,
20634: le, joka virkansa puolesta valvoo aviottoman          että "valtiolle tarpeettomia kustannuksia aiheut-
20635: lapsen ja hänen äitinsä etuja mm. oikeustuo-          taviin seikkoihin oikeuskäytännössä onkin Tu-
20636: mioistuimissa. Maamme 535 lastenvalvoja,sta on        run hovioikeus 7. 6. 1968 alaisilleen tuomio-
20637: 149 (28 %) täysin maallikkoja, joilla ei ole          istuimille lähettämässään kirjelmässä kiinnittä-
20638: mitään lainopillista koulutusta. Kehitys on vuo-      nyt erityistä huomiota. Myös valtion tilintar-
20639: sien kuluessa johtanut siihen, että au-lapsista       kastajat katsova,t, että tällaiseen valtion etua
20640: annetun lain nojalla, etuuksiaan oikeusteitse aja-    loukkaavaan oikeuskäytäntöön tulisi kiireelli-
20641: vat ovat voineet käyttää hyväkseen lainoppi-          sesti saada aikaan muutos."
20642: nutta avustajakuntaa, mikäli lastenvalvoja äidin         Edellä mainittujen toimenpiteiden johdosta
20643: kehotuksesta on pyytänyt oikeusavustajaa.             kihlakunnanoikeudet ja raa,stuvanoikeudet ovat
20644:    Viime a.ikoina on kehitys kuitenkin tässä          käytännössä kieltäneet maksuttoman oikeuden-
20645:  suhteessa osoittanut taantumisen merkkejä.           käyntiavustajan lastenvalvojilta. Menettelyä ei
20646: Ainakin Turun ·Hovioikeus on v. 1968 lähet-           voida pitää oikeudenmukaisooa lain tulkintana
20647: tänyt kihlakunnantuomareille ja raastuvanoi-          ja se asetta,a avioliiton ulkopuolella syntyneet
20648: keuksille kirjeen, jossa on kiinnitetty huomiota      lapset ja heidän äitinsä muita kansalaisia tur-
20649:  mahdollisuuksiin supistaa maksuttomasta oikeu-       vattomampaan asemaan maksuttoman oikeuden-
20650: denkäynnistä valtiolle aiheutuvia kustannuksia.       käyntiavustajan nimeämiseen nähden.
20651: Yhtenä supistamismahdollisuutena on esitetty,            Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
20652: että avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten       tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
20653: elatusapujutuissa lapselle ja äidille tulevia ta-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20654: loudellisia etuja oikeusteitse haettaessa, ei olisi   vaksi seuraavan kysymyksen:
20655: IastenvalvojaJle myönnettävä maksuttomasta oi-
20656:  keudenkäynnistä annetun lain nojalla oikeus-                  Mihin toimenpiteisiin HaJlitus aikoo
20657:  avustajaa. Kirjelmässä todetaan, että menettely             ryhtyä avioliiton ulkopuolella syntynei-
20658:  ei ole suorastaan lainvastainen, mutta sitä ei              den lasten ja heidän äitiensä maksutto-
20659:  voitaisi ka,tsoa lain hengen mukaiseksi.                    masta oikeudenkäynnistä annetun lain
20660:     Maksuttomasta oikeudenkäynnistä valtiolle                mukaisten oikeuksien turvaamiseksi käy-
20661:  aiheutuvien kustannusten suureen nousuun                    tännössä?
20662:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1970.
20663: 
20664:                 Margit Eskman.                                    Väinö Vilponiemi.
20665:                 Aune Salama.                                      Uljas Mäkelä.
20666:                 Kaisa Raatikainen.                                A-V. Perheentupa.
20667:                 Tyyne Paasivuori.                                 Lyyli AaJto.
20668: 
20669: 
20670: 
20671: 
20672: E 812/70
20673: 2
20674: 
20675: 
20676: 
20677: 
20678:                        Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
20679: 
20680:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-        mätön antamaan lapsen äidille riittävää oikeus-
20681: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-   apua lapsen ja äidin ,edun valvomiseksi oikeu-
20682: mies, olette kirjeellänne 17 päivältä syyskuuta   denkäynnissä, voidaa,n maksuuoman oikeuden-
20683: 1970 n:o 877 lähettänyt valtioneuvoston asian-    käynnin saaneelle äidille luonnollisesti määrätä
20684: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja      myös oikeusavustaja. Kuitenkin jo avioliiton
20685: Margit Eskmanin ym. tekemän, seuraavan kysy-      ulkopuolella syntyneistä lapsista annettu laki
20686: myksen:                                           edellyttää, että lastenv!lilvojan toimeen otetaan
20687:                                                   siihen sovelias henkilö, jonka myös tUOVJ.io-
20688:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo   istuin hyväksyy. Näillä määräyksillä on pyritty
20689:        ryhtyä avioliiton ulkopuolella syntynei-   saamaan takeet siitä, että lastenvalvojat useim-
20690:        den Jasten ja heidän äitiensä maksutto-    missa tapauksissa kykenevät asianmukaisella ta-
20691:        masta oikeudenkäynnistä annetun lain       valla hoitamaan lapsen elatusapua koskevat
20692:        mukaisten oikeuksien turvaamiseksi käy-    oikeudenkäyntiasiat.
20693:        tännössä?"                                    Hallituksen toimesta on laadittu selvitys
20694:                                                   avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista an-
20695:    Vastauksena kysymykseen es1tän kunnioitta-     netun lain puutteellisuuksista sekä puheena ole-
20696: vasti seuraavaa:                                  vasta lainsäädännöstä eräissä muissa maissa.
20697:    Lastenvalvoja on kunnallisen toimen haltija.   Samassa yhteydessä on valmistettu ehdotus
20698: Tämän vuoksi hänelle ei voida myöntää mak-        niistä suuntaviivoista, joiden mukaan lainsää-
20699: sutonta oikeudenkäyntiä avioliiton ulkopuolella   däntöä tällä alalla olisi kehitettävä. Tarkoituk-
20700: syntyneen lapsen elatusapua koskevassa asiassa,   sena on valmistaa ehdotus avioliiton ulkopuo-
20701: koska mainitun edun myöntämisen edellytyk-        lella syntyneistä lapsista annettujen säännösten
20702: senä on asianosaisen varattomuus. Oikeusavus-     uudistamiseksi kokonaisuudessaan niiden peri-
20703: taja voidaan lain mukaan määrätä vain sellai-     aatteiden mukaisesti, jotka tähän mennessä
20704: selle asianosaiselle, jolle on myönnetty maksu-   laadittujen selvitysten johdosta hankittavien
20705: ton oikeudenkäynti.                               lausuntojen perusteella tulevat hyväksytyiksi.
20706:    Yleensä avioliiton ulkopuolella syntyneen      Tällöin tullaan kiinnittämään huoQJ.iota myös
20707: lapsen äiti on sellaisessa taloudellisessa ase-   siihen, että avioliiton ulkopuolella syntyneille
20708: massa, että häneile voidaan myöntää maksu-        lapsille ja heidän äideilleen tootaan mahdolli-
20709: ton oikeudenkäynti lapsen elatusapua koske-       suus riittävän pätevän oikeusavun saantiin oi~
20710: vassa asiassa. Mikäli lastenvalvoja on kykene-    keudenkäynnissä.
20711:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1970.
20712: 
20713: 
20714:                                                             Oikeusministeri E. 0. Tuominen.
20715:                                                                                                  3
20716: 
20717: 
20718: 
20719: 
20720:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20721: 
20722:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        kan ge barnets mor tiliräcklig rättshjälp vid
20723: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrive1se      rättegång för bevakande av bamets och mo-
20724: av den 17 september 1970 nr 877 tili veder-        derns intressen, kan åt mor som beviljats fri
20725: börande medlem av statsrådet för avgivande av      rättegång givetvis även förordnas rättegångs-
20726: svar översänt följa.nde av riksdags1edamoten       biträde. Dock förutsätter redan lagen om barn
20727: Margit Eskman m. fL ställda spörsmål:              utom äktenskap, att tili befattningen som
20728:                                                    barnatillsyningsman antages därtill lämplig per-
20729:           "Tili vilka åtgärder ämar Regeringen     son som godkännes av domstolen. Genom dessa
20730:        skrida för att i praktiken trygga de rät-   bestämmelser har man sökt få garantier för att
20731:        tigheter som lagen om fri rättegång tili-   barnatillsyningsmännen i de flesta fall på ett
20732:        försäkrar barn utom äktenskap och de-       sakenligt sätt kan sköta rättegångsärenden som
20733:        ras mödrar? "                               rör underhållsbidrag för bam.
20734:                                                       På åtgård av regeringen har uppgjorts en
20735:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      utredning om bristerna i lagen om barn utom
20736: samt anföra följande:                              äktenskap och om ifrågavarande Jagstiftning i
20737:    Barnatillsyningsmannen är innehavare av en      vissa andra länder. I detta sammanhang har
20738: kommunal befattning. Fördenskull kan honom         utarbetats förslag rörande de riktlinjer, enligt
20739: icke beviljas fri rättegång i mål som rör under-   vilka lagstiftningen på detta område borde ut-
20740: hållsbidrag för bam utom äktenskapet, eme-         vecklas. Avsikten är att utarbeta förslag tili
20741: dan förutsättning för erhållande av nämnda         tota1 revision av stadgandena om barn utom
20742: förmån är att sakägaren är medellös. Rätte-        äktenskap enligt de principer, som blir god-
20743: gångsbiträde kan enligt lag förordnas endast       kända på basen av de utlåtanden som kom-
20744: åt sådan sakägare, åt viiken fri rättegång be-     mer att inhämtas med anledning av de utred-
20745: viljats.                                           ningar, som hittills uppgjorts. Härvid kommer
20746:    I allmänhet är modern tili utom äktenskap       uppmärksamhet att fästas även vid att barn
20747: fött bam i en 1sådan ekonomisk ställning, att      utom äktenskap och deras mödrar tillförsäkras
20748: hon ka.n få fri rättegång i mål som rör under-     möjlighet att erhålla tillräckligt kompetent
20749: hållsbidrag. Om barnatilisyningsmannen icke        rättshjälp vid rättegång.
20750:      Helsingfors den 9 oktober 1970.
20751: 
20752: 
20753:                                                               Justitieminister E. 0. Tuominen.
20754: Kirj. ksm. n:o 97.
20755: 
20756: 
20757: 
20758: 
20759:                                 Järvenpää: Noormarkun-Parkanon tiealueiden korvausten mak-
20760:                                     samisesta.
20761: 
20762: 
20763:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
20764: 
20765:     Uusien teitten rakentamiseen tarvittavien     1965. Mutta luovutetun rtiealueen korvauksia
20766: tiealueiden lunastukset vievät nykyisin aikaa     ei ole vielä tiealueen luovuttajille maksettu.
20767: useita vuosia. TVH:n haltuunottokatselmusten         Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
20768: jälkeen pidetrt:ävät tietoimituskokoukset pide-   37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
20769: tään monessa tapauksessa vasta vuosikausia        voston asianomaisen jäsenen vastart:tavaksi seu-
20770: sen jälkeen, kun tie on ollut valmis. Tällaista   raavan kysymyksen:
20771: tiemaan lunastus!ten korvauSiten maksamista
20772: ovat Noormarkku-Parkanon tiealueen luovut-                    Mihin •toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20773: tajat saaneet odottaa jo use1ta vuosia. Noor-              ryhtyä Noormarkun-Parkanon tiealu-
20774: markun, Pomarkun ja Kankaanpään alueella                   eiden korvausten maksamisen kiirehti-
20775: ,tie on ollut liikenteen käytössä jo vuodesta              miseksi tiemaan luovuttajille?
20776:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1970.
20777: 
20778:                                         Matti Järvenpää.
20779: 
20780: 
20781: 
20782: 
20783: E 869/70
20784: 2
20785: 
20786: 
20787: 
20788: 
20789:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20790: 
20791:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hon 1sittemmin liitettiin eräs pieni paikallistien
20792: mainitussa tarkoituksessa, Te, Herra Puhemies,      ;tietoimitus n:o 35424 ). Tietoimituksen n:o
20793: olette kirjeeHänne 18 päivältä syyskuuta 1970       29471 alkukokous oli 1. 6. 1965 ja jatkoko-
20794: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-       kous 5. 7. 1965, jolloin maanomistajat jätti-
20795: nen vastattavaksi kansanedustaja Järvenpään         vät korvausvaatimuksensa. Maanomistajien vaa-
20796: seuraavan sisältöisen kysymyksen:                   timuksiin on tienpitäjän asiamies antanwt vas-
20797:                                                     tineensa 16. 12. 1965. Sanotun toimituksen
20798:           ';Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    loppukokous on pidetty 14. 5. 1969, jonka
20799:        ryhtyä Noormarkun-Parkanon tiealu-           jälkeen ttoimitus on tarkastettu ja hyväksytty
20800:        eiden korvausten maksamisen kiirehti-        Turun ja Porin läänin maanmittauskonttorissa
20801:        miSeksi tiemaan luovuttajille?"              21. 10. 1969. Tie- ja vesirakennushallitukselle
20802:                                                     ovat asiakirjat maanmittauskonttorista korvau~
20803:     Vasitauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     ten maksatusta varten saapuneet 28. 10. 1969.
20804: vasti seuraavaa:                                    Kirjeellään 7. 11. 1969 on tie- ja vesirakennus-
20805:     Kulkulaito!Mten ja yleisten töiden ministeriö   hallitus kehoitJtanut Turun tie- ja vesiraken-
20806: on vahvistanut Noormarkun-Parkanon kanta-           nuspiiriä maksamaan korvaukset maanomista-
20807: tien paaluvälille 52+00-403+60 (jota po.            jille ja korvaukset korkoineen yht. 38 266,31
20808: kysely i!lmeisestikin koskee) tiesuunnitelman       mk on maksettu 20. 3. 1970 postisiirron väli-
20809: 24. 11. 1960 sekä antanut vastaavan ,tiepäätök-     tyksellä. Vasitaavasti on tietoimituksen n:o
20810: sen 19. 12. 1962. Tietyö on aloitettu kahdessa      29472 alkuk01kous pidetty 2. 6. 1965, jatkoko-
20811: osassa 16. 12. 1962 (plv. 52+00-231+00)             kous 27. 11. 1967 (jolloin maanomistajat jät-
20812: ja 18. 11. 1963 (plv. 231+00-403+60).               ltivät korvausvaatimuksensa ja joihin tienp1tä-
20813: Paaluvä1i 52+00-178+00 on avattu yleiselle          jän edustaja on antanut vastineensa 9. 1. 1968)
20814: liikenteelle vuoden 1965 alusta ja paaluväli        sekä loppukokous 29. 10. 1969. Toimitus on
20815:  178+00-403+60 vuoden 1967 alusta luki-             •tarkastettu ja hyväksytty 8. 4. 1970 maanmitta-
20816: en. ( Po. tielle on myös vahvistettu suunni-        uskonttorissa ja asiakirjat ovat saapuneet tie-
20817: telma ja annettu tiepäätös vuonna 1965 plv.         ja vesirakennushallitukselle maksatusta varten
20818: 470+43-822+64,30 Kankaanpään, Jämijär-              16. 4. 1970. Korvaukset on lähetetty maiksa-
20819: ven, Ikaalisten ja Parkanon alueella, mutta         tukseen 21. 7. 1970 ja on Turun ·tie- ja vesi-
20820: .tätä ei kysely ilmeisestikään koske) .             rakennuspiiri maksanut korvaukset korkoineen
20821:     Vuonna 1962 aloitettu työ on tapahtunut         yhteensä 138 420,33 mk 17. 9. 1970 maan-
20822: kahden kunnan alueella, Noormarkun kunnassa         omistajien asiamiehelle MaanomiSitajien Liitto
20823: plv. 52+00-119+ 10 ja Pomarkun kunnassa             ry:lle.
20824: plv. 119+10-231+00, ja tietoimitusanomus                M1tä sitten tulee paaluväliin 231 + 00-
20825: on tie- ja vesirakennushallituksen taholta teh-     403+60, niin sitä koskeva tietoimitusano-
20826: .ty Turun ja Porin lääninhallitukselle 22. 3.       mus on tehty lääninhallitukselle 13. 4. 1964.
20827:  1963. Kiireh timiskirj e tietoimituksen pi tämi-   Kiirehtimiskirje on lähetetty 25. 11. 1965. Tie-
20828: seksi on tie- ja vesirakennushallituksen taholta    toimitus on jaettu siten, että paaluväli 231 + 00
20829: lähetetty Turun ja Porin läänin maanmittaus-        303+80 Pomarkun kunnan alueella on saanut
20830: konttorille 28. 1. 1965. Tietoimitus on jaettu      toimitusnumeron 32832 ja paaluväli 303 + 80
20831: siten, että paaluväli 52+00-119+ 10 Noor-           -4 50+ 00 Kankaanpään kauppalassa numeron
20832: markun kunnan alueella on saanut tietoimitus-       32833. Toimituksen n:o 32832 alkukokous on
20833: numeron 29471 ja paaluväli 119+10-231               pidetty 27. 6. 1966, jatkokokous 28. 11. 1967
20834:  +00 Pomarkun kunnassa numeron 29472 (jo-            (jossa maanomistajat ovat jättäneet korvaus-
20835:                                                                                                         3
20836: 
20837: vaatimuksensa ja joihin tienpitäjä on antanut         tyk.sessä. Vielä on huomattava, että tie- ja vesi-
20838: vastineensa 10. 1. 1968) sekä loppukokous             rakennushallitus on tielinjalla olleista rakennuk-
20839: 30. 10. 1969. Toimitus on tarkastettu ja hy-          sista, laitJteista yms. maksanut kertakaikkiset
20840: väksytty maanmittauskonttorissa 22. 4. 1970           tai ennakkokorvaukset jo silloin, kun raken-
20841: ja asiakirjat saapuneet tie- ja vesirakennushalli-   nukset tms. on tietä tehtäessä poistettu ( vv.
20842: tulkselle 8. 5. 1970. Maksatuskirje on lähetetty      1963-64 on Poroarkun kunnassa maksettu
20843: Turun :tie- ja vesirakennuspiirille 21. 7. 1970       tällaisia korvauksia 21 kpl korvausmäärältään
20844: ja korvaukset korkoineen yhteensä 52 176,98          yhteensä yli 92 000 nykymarkkaa sekä vv.
20845: mk on maksettu 21. 9. 1970 maanomistajien             1965-66 Kankaanpäässä 27 kpl korvausmää-
20846: asiamiehelle Maanomistajien Liitto ry:lle. Kan-      rältään n. 134 000 nykymarkkaa). Tietoimi-
20847: kaanpään kauppalassa oleva ltietoimitus n:o          <tuksissa on !täten jäänytt käsiteltäviksi maa-
20848: 32833 on aloitettu 6. 7. 1966, jatkokokous on        pohjakorvaukset ja maataloudelliset hait:takor-
20849: pidetty 29. 11. 1967, mutta loppukokous on           vaukset.
20850: vielä pitämättä; toimitus on kuitenkin siinä             Kaiken kaikkiaan voitaneen todeta, että po .
20851: vaiheessa, että loppukokous pidettäneen vielä        •tapauksessa on ·tienpitäjän taholta sekä en-
20852: tämän syksyn aikana (.tietoimituksen lop-            nakkokorvausten maksamisessa, •tietoimitus-
20853: puunsaattamiSita on osaltaan estänyt lukuisten       edustuksessa että lopullisten korvausten mak-
20854: maanomistajien ty)lltymättömyys po. yleiseen         satusvaiheessa menetelty viivyttelemättä kuten
20855: tiehen liittyvään yksityisten teiden järjestely-     edellä esitetystä selviää. Mitä taas tulee •tietoi-
20856: suunnitelmaan, s~llä toimituksessa esille tullei-    mitusten "kentällä" tapahtuvaan suorittami-
20857: den kysymysten käsittelyä ei ole ratkaistu en-       seen ja niiden nopeuittamiseen, niin on todet-
20858: nen yksityisten rteiden järjestelysuunnitelman       tava, että toimitukset tapahtuvat maanmittaus-
20859: vahvistamista; järjestelysuunnitelma on hyväk-       viranomaisten .toimesta ja että maanmittauslai-
20860: sytty tie- ja vesirakennushallituksessa 6. 5. 1969   tos taas kuuluu maart:alousministeriön alaisuu-
20861: •sekä vahvistettu lääninhallituksessa 30. 6. 1969;   'teen. Vaikka asia ei tältä osin siis kuulukaan
20862: kymmenkunta maanomistajaa valitti kuitenkin          liikenneministerin käsiteltäviin, lienee kui!ten-
20863: vielä KHO:teen, jonka päätös saa:tiin 22. 5.         kin ilmeistä, että mikäli tietoimitusinsinöörien
20864:  1970).                                              lukumäärää ei tun·tuvasti lisätä, niin tietoimi-
20865:     Yhteenvetona edellisestä voidaan todeta, että    tukset tulevat edelleenkin viemään aikaa. Myös-
20866:  em. n. 35 km:n pituisesta tiestä on korvaukse!t     kään niillä yleisistä !teistä annettua lakia koske-
20867:  maksettu n. 25 km:n osalta (Noormarkun ja           villa tietoimituksiin liittyvillä muutosesi.tvksillä,
20868:  Poroarkun kuntien alueella olevat osat) ja että     joita on parhaillaan Eduskunnan käsiteltävänä,
20869:  jäljelläolevalta 10 km:n pituiselta osalta kor-      ei saavutettane haluttuja uudistuksia ltiekor-
20870:  vaukset saataneen maksetuksi aivan lähitulevai-     vausten suhteen, ellei maanmittauslaitoksen
20871:  suudessa. Kysymyksessä tarkoitetun asian voi-       tietoimitusinsinöörien lukumäärää lisätä .
20872: .taneen siis katsoa 1tämän vuoksi olevan järjes-
20873:       Helsingissä lokakuun 16 päivänä 1970.
20874: 
20875:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto.
20876: 4
20877: 
20878: 
20879: 
20880: 
20881:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20882: 
20883:   · I . de.t syfte som anges i 37 § 1 mom. riks-     Björneborgs län för att påsikynda vägförräitt-
20884: dagSordningen har Ni, Herr Talman, t1:I1ed           ningen. Denna fördelades så, att pålavståndet
20885: Eder skrivelse av den 18 september 1970 1tiil        52+00-119+ 10 inom Norrmarks kommun
20886: vederbörande medlem av sta:tsrådet för avgi-         fick förrättningsnumret 29471 och pålavstån-
20887: vande ·av svar översänt följande, av riksdags-       det 119 + 10-231 + 00 i Påmarks kommun
20888: ledamoten Järvenpää ställda spörsmål:                numret 29472. (Tili den sistnämnda anslöts
20889:                                                      sedermera en liten vägförrättning för en bygde-
20890:           "Vaka åtgärder ämnar Regeringen            väg med numret 35424). Första sammanträde!t
20891:        vidtaga · för altt påskynda utbetalningen     för vägförrättningen nr 29471 hölls 1. 6. 1965
20892:        av exsättningar för vägområden tili           och ny,tlt sammanträde hölls 5. 7. 1965, varvid
20893:        överlåtare av vägmark på sträckan             markägama framlade sina ersäutningsan:språk.
20894:        Norrmark-Parkano?"                            Väghållarens ombud avgav sitt bemötande med
20895:                                                      anledning av markägamas anspråk 16. 12. 1965.
20896:   · Såsöm sv1,1r. på dellta spörsmål får jag vörd-   Avslutande sammanträde för nämnda vägför-
20897: samt anföra följande:                                räutning höLls 14. 5. 1969. Därefuer granskades
20898:     Ministeriet för konimunika:tionsväsendet och     och godkändes förrättningen av länslantmäteri-
20899: allmänna arbeteria fast:Ställde 24. 11. 1969 en      kontoret i Aho och Björneborgs Iän 21. 10.
20900: vägplari. för påJ.avståndet 52+ 00--403 + 60         1969. Från lantmäterikontoret ankom handling-
20901: på' · stamvägen mellan Norrmark och Parkano          ama 28. 10. 1969 tili väg- och vattenbyggnads-
20902: ( vilket ·tipPenharligen avses i spörsmålet) samt    styrelsen för utbetalning av ersättningarna.
20903: avkutiruide ett motsvarande vägbeslut 19. 12.        Väg- och vautenbyggnadsstyrelsen uppmanade
20904: 1%2: 'Väga±betet påbörjades i två etapper            i ett brev 7. 11. 1969 Åbo väg- och vattenbygg-
20905: 16.' {2. 1962 · (på pålavståndet 52+00-              nadsdistrikit att betala ersättningarna 1tili mark-
20906: 231+00)· och 18.11.1963 (på pålavståndet             ägarna. Dessa ersättningar jämte ränta, sam-
20907: 231+00--403+60). Pålavståndet 52+00-                 manlagt 38 266,31 mk, betalades 20. 3. 1970
20908: 178 + 00 öppnades för aillmän trafik vid in-         via postgiro. På samma sätt hölls första sam-
20909: gången av år 1965 och pålavståndet 178+00            manträde!t för vägförrät:tningen nr 29472 2. 6.
20910: --403+60 från början av år 1967. (För den             1965, nytt sammanträde hölls 27. 11. 1967
20911: aktuella .vägen bstställdes också en plan och         ( varvid markägarna framlade sina ersättnings-
20912: a:vkunnades ett vägbeslut år 1965 för påtl-          anspråk, på vilka väghållarens ombud avgav
20913: avståndet 470+43-822+64,.30 i Kankaan-               si:tt bemötande 9. 1. 1968) och avslutande sam-
20914: pää, Jämijärvi, Ikaalinen och Parkano. Spöns-        manträde 29. 10. 1969. Förrättningen granska-
20915: målet berör dock uppenbarligen kke detta väg-        des och godkändes 8. 4. 1970 av lantmäteri-
20916: avsnitt.)                                            kontoret och handlingarna anlände 16. 4. 1970
20917:     Det arbete som påbörjades år 1962 har ut-        tili väg- och vattenbyggnadsstyrelsen för ut-
20918: förts inom två kommuner, dvs. inom Norr-             betalning av ersättningarna. Dessa avsändes
20919: marks kommun på pålavstånde.t 52+ 00-                21. 7. 1970 för betalning. Aho väg- och vatten-
20920: 119+ 10 och inom Påmarks kommun på pål-              byggnadsdistrikt betalade 17. 9. 1970 ersätt-
20921: avstånde!t 119+ 10-231 +OO, och en ansökan           ningarna jämte ränta, sammanlagt 138 420,33
20922: om vägförrättning har från väg- och vatten-          mk, tili markägamas ombud, förbundet Maan-
20923: byggnadsstyrelsens sida gjorts hos länsstyrelsen     omistajien Liiuo r.y.
20924: i Aho och Bjömeborgs Iän 22. 3. 1963. Väg-               V ad åter angår pålavståndet 231 + 00-
20925: och vattenbyggnadsstyrelsen sände 28. 1. 1965        403+60, gjordes 13. 4. 1964 hos länsSityrel-
20926: ett brev tili länslantmäterikontoret i Aho och       sen en ansökan om vägförrättning rörande
20927:                                                                                                       5
20928: 
20929: denna sträcka. Etlt bnev, vari saken påskynda-      belägna inom Norrmarks och Påmarks !kommu-
20930: des, avsändes 25. 11. 1965. Vägförrättningen        ner) och att ersälttningarna för den återstående
20931: fördelades, så att pålavståndet 231 + 00-           delen på 10 km troligen kan betalas inom den
20932: 303 + 80 i Påmarks kommun fick förrättnings-        allra närmaste framtiden. Det ärende som åsyf-
20933: numret 32832 och pålavståndet 303 + 80-             tas i spörsmålet torde därför kunna anses vara
20934: 405-00 i Kankaanpää köping fick numret              reglemt. Y:tterligare bör observeras att väg- och
20935: 32833. Förs.ta sammanträdet för förrättningen       vattenbyggnadsstyrelsen har betalat ersättning-
20936: nr 32832 hölls 27. 6. 1966, nytlt sammanträde       ar, antingen i ett för allt ellet i förskott, för
20937: hölls 28. 11. 1967 (varvid markägarna fram-         de byggnader, anläggningar osv. som befann
20938: lade sina ersättningsanspråk, på vilka väghålla-    sig på den mark där vägsträckningen drogs
20939: ren avgav sitt bemötande 10. 1. 1968) och av-       fram. Dessa ersättningar betalades redan då
20940: slutande sammanträde hölls 30. 10. 1969. För-       berörda byggnader m.m. undanskaffades i sam-
20941: räittningen granskades och godkändes av lan!t-      band med vägarbetet. (Aren 1963-1964 beta-
20942: mäterikontoret 22. 4. 1970 och handlingarna         lades inom Påmarks kommun 21 st. dylika
20943: anlände 8. 5. 1970 till väg- och vattenbyggnads-    er:sätltningar med ett sammanlagt belopp av mer
20944: styreilsen. Ett brev om utanordningen av peng-      än 92 000 mark och åren 1965-1966 i Kan-
20945: arna sändes 21. 7. 1970 tili Aho väg- och vat-      kaanpää 27 st. ersälttningar med ett samman-
20946: tenbyggnadsdistrikt. Ersättningarna jämte rän-      lag:t belopp av omkring 134 000 mark). Det
20947: ta, sammanlagt 52 176,98 mk, betalades 21. 9.       har därför vid vägförrättningarna återstått att
20948:  1970 tili markägarnas ombud, förbundet             behandla frågor som har gällt ersättningar för
20949: Maanomistaj1en Liiuto r.y. Vägförrättningen nr      själva vägmarken och för de olägenheter som
20950: 32833 i Kankaanpää köping påbörjades 6. 7.          har uppståt:t för jordbruket.
20951:  1966, nvtt:t sammanträde hölls 29. 11. 1967 men       Överhuvudtaget 1torde det kunna anses a:tt
20952: något avslutande sammanträde har ännu icke          väghållaren har gå:tt tillväga utan dröjsmål både
20953: hållits. Förrättningen befinner sig emellertid i    i fråga om betalning av förskottsersättningar och
20954: etlt sådant skede alut ett avslutande samman-       representation vid vägförrät!tningar samt när
20955:  träde ltorde komma att hållas under denna          det har gällt a:tt utanordna de slutgiltiga ersätlt-
20956: höst. ( Slutförandet av vägförrättningen har ·i     ningarna, vilket al1t framgår av det rom har
20957: viss mån hindrats av att flera markägare har        anförts i det föregående. 1 fråga om utförandet
20958: varit missnöjda med en pian för reglering av        av vägförrät!tningar "ute på fältet" och på-
20959: enskilda vägar, viiken ansluter sig ,tili den be-   skyndandet av dem bör åter konstateras aJtt
20960:  rörda allmänna vägen. Behandlingen av de           förrattningarna utföres genom lantmäteriför-
20961: frågor 'Som har framkommit vid förräJtJtningen      valtningens försorg, och denna lyder i sin tur
20962: har nämligen icke avgjorts förrän planen för        under lantbruksministeriet. Ehuru sa!ken tili
20963:  regleringen av de enskilda vägarna har stad-       denna del icke ankommer på trafikministeriet,
20964: fästs. Regleringsplanen god:kändes 6. 5. 1969       torde det dock vara uppenbant att såvida icke
20965: av väg- och vattenbyggnadsstyrelsen och stad-       antalet vägförrättningsingenjörer ökas betydligt,
20966:  fäs,tes 30. 6. 1969 av länsstyrelsen. Ett tiotal   kommer vägförrättningarna alltjämt att :kräva
20967:  markägare anförde emellertid ytterligare besvär    mycken tid. Genom de förslag 11:ill ändring av
20968: hos Högsta förvaltningsdomsltolen, valJS beslut     lagen om allmänna vägar som för närvarande
20969:  i saken gavs 22. 5. 1970).                         behandlas av Riksdagen och som berör väg-
20970:     Såsom sammandrag av det anförda kan fast-       förrättningarn~ torde icke heller önskade refor-
20971:  slås att för ovan nämnda väg, som är ungefär       mer i fråga om vägersätJtningar Jmnna åstad-
20972:  35 km lång, har ersäitJtningar betalats för ca     kommas om icke a.ntalet vägförrättningsingen-
20973:  25 ·km ( dvs. för de delar av vägen som är         jörer ökas i den mån ·som ovan framförts.
20974:       Helsingfors, den 16 dktober 1970.
20975: 
20976:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto.
20977: 
20978: 
20979: 
20980: 
20981: E 869/70
20982: Kirj. ksm. n:o 98.
20983: 
20984: 
20985: 
20986: 
20987:                                    Ilaskivi ym.: Antiikkitavaroiden viennin rajoittamisesta.
20988: 
20989: 
20990:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20991: 
20992:    Viime aikoina on jouduttu havaitsemaan,            teissa näyittää ilmeiseLtä, että tällaisten keino-
20993: että suomalaisten anti.i!kkitavaroiden vienti ul-     jen soveltamista olisi nopeasti hacl.dHava myös
20994: komaille on voimakkaasti lisääntyn)nt. Niitä          Suomessa. Ellei näin menetellä, saatetaan me-
20995: eivät kuljeta maasta ~is ainOlliSitaan matkailijat    nettää huoma;ttavia kulttuuriarvoja ja antaa
20996: vaan yhä suuremmassa määrässä ammatltimaiset          nykytilanteen, joka lisäksi merkitsee ulkomai-
20997: ulkomaiset antlillcldtavarain kauppiaat. Eräiden      sille kauppiaille huomatltavien voittojen ja;Vku-
20998: tiedetään suorittaneen pitkiä hankintamaitkoja        vaa s.aa:nrtimahdollisuutta, jatkua.
20999: mm. eri puolille maaseutua, jonka vanhoista,             Edellä esitettyyn ja vakiopäiväjärjesltyksen
21000: talonpoikaiskulttuuria edustavis:ta huonekaluista     37 §:n 1 moment;tlin viitaten esitämme valtio-
21001: ja esineistä ulkomailla ollaan yhä kiinnostu-         neuvoston asianomaisen jäsenen vastaittavaksi
21002: neempia. Myös vanhoja jalometalli- ja käsityö-        seuraavan kysymyksen:
21003: :tuotiteita sekä taidetta on samalla 1tavoin kul-
21004: keuitunut maan rajojen ulkopuolelle.                             Onko Hall~tus tietoinen niistä epä-
21005:     Eräissä maissa on vastaavanlaisessa :tilan-               kohdista, joita suomalaisten antiilkki-
21006: teessa ryhdytty valtiovallan ,tahdlta :toimen-                tavaroiden kaupallinen vienti ulkomaiile
21007: piteisiin antiikkiitavaroiden viennin ehkäisemi-              on aiheuttanut, ja jos on,
21008: seksi. Näin on haluttu taata hiStoriallista ja                  mihin toimenpiiteisiin hallitus ai!koo
21009: kansanperinteelHstä arvoa omaavien esineiden                  ryhtyä .tämän viennin rajoittamisesksi?
21010:  säilyminen ao. maassa. N:y~t vallitsevissa olosuh-
21011:       Helsingissä 22 päivänä 1syyskuuta 1970.
21012: 
21013:                 Raimo Ilaskivi.                                    Maija Heino.
21014:                 Pertti Salolainen.                                T. I. Vartia.
21015:                 Aslak Aas.                                        Timo Mätki.
21016:                 Aili Vaittinen.                                   Grels Teir.
21017:                 Eeva Kauppi.                                      Antero Salmenkivi.
21018:                 Valdemar Sandelin.                                Esko ]. Koppanen.
21019:                 Aaro Lintilä.                                     Niilo Tarvajärvi.
21020:                 Olavi Nikkilä.                                    Ra1f Friberg.
21021:                 Sinikka Karhuvaara.                               Eeles Landström.
21022: 
21023: 
21024: 
21025: 
21026:  E 898/70
21027: 2
21028: 
21029: 
21030: 
21031: 
21032:                          E d u s ik u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
21033: 
21034:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa       .toimialaan, että antiikkiesineiden vientiä kos-
21035: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies          keva asia olisi siirreutävä opetusministeriölle.
21036: olette kirjeellänne n:o 912 22 päivältä syys-             Opetusministeriö pyysi 27. 11. 1968 lausun-
21037: kuu;ta 1970 lähettänyt valtioneuvoston asian-         non oikeusministeriöitä lakiehdotuksesta kult-
21038: o.maisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         tuuriesineiden maaSitaVii.ennin estämiseksi. Lau-
21039: Raimo Ilaskiven ym. 1tekemän seuraavan sisäl-         sunnossaan 13. 1. 1969 oikeusministeriö kaitsoi,
21040: töisen kysymyben:                                     ettei se voi tarkastella asian yksityiskohtia sää-
21041:                                                       dösehdotuksen puuttuessa, ja rajoittui lausun-
21042:            "Onko Hallitus tietoinen niiSitä epä-      nossaan asian sen puolen selvittämiseen, minkä
21043:        kohdista, joita suomalaisten atl!ti.ikki-      asteisella säädökisellä rajoittaminen olisi järjes-
21044:        ,tavaroiden kaupallinen vienti ulkomaille       tettävä, jos siihen katsotaan aiheelliseksi ryh-
21045:        on aiheut;tanut, ja jos on,                    tyä. Oikeusministeriö katsoi, e;tltä koska annet-
21046:           mihin toimenpiiteisiin hallitus aikoo       tava säädösehdotus !tietäisi esineen omistajan
21047:        ryhtyä tämän viennin rajottltamiseksi?"        oikeuksiin puuttumista, ei tämä käy päinsä
21048:                                                        muuten kuin tarkoiitusta varten annettavalla
21049:     Vastauksena saan kunnioittaen esittää !Seu-       lailla. Pelkästään ulkomaankaupan !turvaami-
21050: raavaa:                                                sesta annettua asetuSita muuttamalla rajoi!tuksen
21051:     Tullihallitus esitti kirjelmällään Kauppa- ja      voimaansaattaminen ei ole mahdollista, koska
21052:  teollisuusministeriOlle 10. 11. 1967, että an-        tuo asetus pohjautuu vaLtuuslakiin ( 27 5161 ) ,
21053: :tiikkiesineiden maaSitaviennin ehkäisemiseksi on      joka ei sisäJ:lä tämänkaltaisia kieltoperustei,ta.
21054: pidettävä tärkeänä, että ulkomaankaupan ;tur-          Lisäksi Oikeusministeriö .toteaa, että koska
21055: vaamisesta 30 päivänä joulukuuta 1961 anne-            säädettävällä lailla jeuduttaisiin puuttumaan
21056: tun asetuksen ( 614161 ) 3 §: ään lisättäisiin         omistusoik.euteen, on otettava kallltaa myös sii-
21057: säännös, jonka mukaan tullitariffin nimiklkee-         hen, edell)littääkö hafHtusmuodon 6 § asian kä-
21058: seen 99.06 kuuluvien antiikkiesineiden vienJti.in      sittelemistä perustuslain säätämisjärjestyksessä.
21059: vaadittaisiin lisenssiviraston myöll!tämä lisenssi,       Opetusministeriö pyysi kirjelmällään 15. 1.
21060: sekä saa!t;toi asian Kauppa- ja teollisuusminis-       1969 Muinaistieteellistä toimikullltaa valmista-
21061: teriön tietoon ja mahdollisia toimenpiteitä var-       maan esityksen laiksi kulttuuriesineiden maasta-
21062: iten.                                                  viennin ehkäisemiseksi. MuinaiSitieteellinen !toi-
21063:     Kauppa- ja teollisuusministeriö pyysi asiasta      mikunta lähetti lakiehdotuksensa 18. 4. 1969.
21064: lausunnon MuinaistieteelliseLtä toimikunnalta,            Opetusministeriö on ,pyytän)lit lakiehdotuk-
21065: ja katsoi, että koska perusteena on muu !kuin          sesta lausunnon Valtion kuvataidetoimik.un-
21066: maan ulkomaankaupan ;turvaamiseen !Httyvä              nalta, joka katsoi Taideakatemian museojaos-
21067: toimenpide, kysymys tulisi järjestää saman-            iton lausuntoon vHtaten, elttä vuosi 1914, jota
21068: tapaista meneittelyä käyttäen kuin on !tapahtu-        Muinaistieteellinen toimikunta ehdottaa ikä-
21069: nut esimerkiksi ampuma-aseiden, jäkälän, väki-         rajaksi ikulttuuriesineiile, koskee lähinnä sisus-
21070:  juomien ym. tullihallituksen käsikirjan osasta        tus- 1ja huonekalutyylejä, kun taas taiteen koh-
21071: IV: 1 ( Pysyväismääräyikset) ilmenevien viooti-        dalla ikärajaksi olisi asetettava 50 vuoltita.
21072:  rajoiJtusten osalta. Samalla Kauppa- ja !teolli-         Edellä esitetyn perusteella, viitaten Oikeus-
21073: suusministeriö katsoi käytyjen neuvottelujen           ministeriön asiasta antamaan lausuntoon, kos-
21074: jallkeen, että koska muinaismuistolaki ja siihen       kien erityisesti lain säätämi!SjärjestySitä, Mui-
21075: IHttyvät kysymykset kuuluvat opetusministeriön         naistieteeHisen .toimikunnan ja Valition kuva-
21076:                                                                                                         3
21077: 
21078: taidetoimikunnan lausuntoihin niiden esineiden         miseksi, jonka tulisi kiireellisesti valmistaa esi-
21079: iästä, jdtlka tulisivat lain piiriin, laissa mahddl-   tys lopulliseksi lakiehdotukseksi kulttuuriomai-
21080: lisesti määrättäviin rangaistusmääräyksiin sekä        suuden laittoman viennin ja ;tuonnin estämi-
21081: valtiolle asetettavaan lunastusvelvollisuurteen,       seksi.
21082: Hallitus tutkii mahdollisuutta komitean asetta-
21083:       Helsingissä lokakuun 26 päivänä 1970.
21084: 
21085: 
21086:                                                                        Opetusministeri Jaakko Itälä.
21087: 4
21088: 
21089: 
21090: 
21091: 
21092:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
21093: 
21094:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         hensom.råde, frågan om export av antikviteter
21095: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skti-            borde överföras 1till undervisningsministeriet.
21096: velse av den 22 september 1970 nr 912 tili               Undervisningsministeriet inbegäroe 27. 11.
21097: vederhörande medlem av statsrådelt för avgi-         1968 uitåltande av justitieministeriet ·angående
21098: vande av svar översänt följande av riksdags-         e~t lagförslag om fövhindrande av exporlt av
21099: man Raimo Ilaslkivi m. fl. s!tällda spörsmål:        kulturföremål. I s1tt utlå.tande 13. 1. 1969 an-
21100:                                                      såg justitiem1nisteriet, aitt det icke kan granslka
21101:            '' Är Regeringen medveten om de           ärendets detaljer i brist på förslag 1till stad-
21102:        missförhåJ:landen, som den kommer-            gande, och ait!t det i siitt utlåtande inslkränkte
21103:        Siiel1a utförse:ln av finländska antikvite-   1sig :tili utred:ning av den .sidan av sak.en, genom
21104:        ter medfört, och om så är f.allet,            viiken grads stadgande begränsnlingen oorde
21105:            tili vilka åtgärder ärnar Regeringen      genomförl!IS, om skäl dätjtiN anses förevara.
21106:        skrida för begränsande av denna               Justiltieministeriet ansåg, att då det förslag
21107:        export?"                                      tili stadgande som skulle avlåtas skulie inne-
21108:                                                      bära ingripande i föremålsägares rätt, detta ictke
21109:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         kan gÖl1lliS på anna:t sätit än genom en lag som
21110: samt anföra följande:                                stkulle stiftas i detlta syfte. Det är icke möj1igt
21111:     Tullstyrelsen framhöll i en skvivelse 10. 11.    att hringa en 'begränsning i tkraflt endaJSt genom
21112: 1967 ti11 handels- ooh industriminislteriet, att     ändring av förordningen om tryggande av ut-
21113: det 1till förhindrande av atlt antikviteter ex-      ri:keshandeln, emedan sagda förordning hygger
21114: porteras från landet är av vi!kt, att :till 3 §      på fullmaktslagen (275/61), som icke inne-
21115: förordnlingen den 30 december 1961 om                fatltar dylika förbuds grunder. Dessutom konsta-
21116: tryggande av utrikeshandeln ( 614/61 ) stkulle       lterar jusltiitieministeriet, an då man genom den
21117: fogas ett stadgande, enligt vilket för export        lag som stkulfe stadgas skulle komma att in-
21118: av antikviteter som hör 1till tuHtariffens :posi-    gdpa i äganderätten, måste .ställning även t:agas
21119: Jtion 99.06 skulle fororas av licensverket bevil-    till, huruvdda regecingSI:formens. 6 § förutsätter
21120: jad licen:s, och bringade ärendet .tili handels-     aJtt saken behandlas i den ordning ·som är
21121: ooh industtimWsteriets kännedom för even-            sltadgad för sdftande av grundlag.
21122: tuella åtgåirder.                                        Undervisningsministeriet anhöli i en skri-
21123:     Handels- och industriministeriet inbegärde       velse 15. 1. 1969, allt arkeologisika kommissio"
21124: utlåtande om saken av arkeologisika kommis-          nen måtte utarbeta förslag tili lag om för-
21125: sionen och ansåg, atit då saken gäller annan än      hindrande av export av kulturföremål från
21126: til:l tryggande av U:trikeshandeln ansluten åt-      landet. Arkeologiska 'kommissionen insände
21127: gärd, frågan horde ordnas enligt eltt liknande       sitt lagförslag 18. 4. 1969.
21128: förfarande som i fråga om expontrestriktioner            Undervisningsministeriet har om lagför.slage,t
21129: v:illka berör t.ex. stkjutvapen, lavar, alkdhol-     inbegäl'lt utlåtande av Sitatens bildkonstikommis-
21130: ha1tiga d:rycker m.m. och framgår av itullsty-       sion, som med hänvisning 1till konstakademins
21131: relsens handbok, del IV: 1 ( Stående bestäm-         museiavdelnings utlåtoode ansåg, att året 1914,
21132: meLser) . Handels- och indus:triminsteriet an-       sOim arkeologisika kommissionen föreslår såsom
21133: såg också efter överläggningar, atJt då de frå-       åldersgräns för kuLturföremål, närmast berör
21134: gor som anslu!ter sig ;tili lagen om fornminnen      inrednings- och möbelstilar, men att i fråga om
21135: hör tili undervisningsministeriet·s verksam-         konst 50 år borde utgöra ålldersgräns.
21136:                                                                                                   5
21137: 
21138:    På grund av ovanstående och med hänvis-         straffbes:tämmelser samt ,tili den inlösningsp~t
21139: ning tili jusddeministeriets utlåtande om saken,   som 1skall åläggas ~aten, undersöker Regeringen
21140: speciel1t om den ordning i viiken lagen borde      möjligheten a!tt tillsätta en kommi!tte, som i
21141: stadgas, samt tili arkeologiska kommissionens      brådskande ordning skulle utarbeta en propo-
21142: och statens bildkontsikommissions uJtlåtanden      siuion med slutligt lagförslag tili förhindrande
21143: om åldern hos de föremål, som skulle beröras       av olaglig expor.t och impott av kulturegen-
21144: av :lagen, tili i lagen eventueTit stadgande       dom.
21145:      Helsingfors den 26 oktober 1970.
21146: 
21147: 
21148:                                                            Undetvisningsminis.ter Jaakko Itälä.
21149: 
21150: 
21151: 
21152: 
21153: E 898/70
21154: Kirj. ksm. n:o 99.
21155: 
21156: 
21157: 
21158: 
21159:                                  Vilmi: Ylitornion kunnassa Tengeliönjoen vesistöalueella suori-
21160:                                     tettujen valtion metsämaiden ojitusten yksityisille aiheutta-
21161:                                     mien vahinkojen korjaamisesta.
21162: 
21163: 
21164:                        E d u sk u n n an    H erra     P u h e m i e h e 11 e.
21165: 
21166:     Yli kaksi vuotta sitten esitin valtioneuvos-    den ojituksia, joissa vedet on ohjattu yksityis-
21167: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-      ten maille. Mm. Koijusaajon takana olevalle
21168: van kysymyksen: "Onko Hallitus tietoinen            laajalle suo- ja rämealueelle on kaivettu metsä-
21169: Ylitornion kunnan Tengeliönjoen vesistöalueella     hallituksen toimesta metsäojia kymmeniä kilo-
21170: suoritettujen purojen perkausten ja laajamit-       metrejä, joista tulevat vedet lasketaan Säynäjä-
21171: taisten metsäojitusten aiheuttamista vahingoista    ojan päähän. Tämän pienen ojan ovat yksityi-
21172: Meltosjärven ja Pessalompolon kylien maan-          set maanomistajat aikanaan omatoimisesti kai-
21173: omistajille, ja jos on, mihin toimenpiteisiin       vaneet. Kun oja on tukkeentunut, jäävät val-
21174: Hallitus aikoo ryhtyä vahinkotekijöiden poista"     tion mailta tulevat vedet yksityisten maan-
21175: miseksi?"                                           omistajien maille, joista on tälläkin alueella
21176:     Kyselyyn antamassaan vastauksessa 8 päi-        lähes järvenä noin 150 hehtaaria. Tällaista
21177: vänä lokakuuta 1968 hallituksen toimesta il-        jatkuvaa. valtion viraston omavaltaisuutta ei
21178: moitettiin mm. seuraavaa: - "Selvityksen mu-        voida pitää hyväksyttävänä. Voimassa oleva
21179: kaan näyttää ilmeiseltä, että Tengeliönjoen ve-     lakikin kieltää tällaisen haitan aiheuttamisen
21180: sistössä esiintyneet tulvat ovat aiheutuneet pää-   ja velvoittaa ojitukset suorittamaan siten, että
21181: asiallisesti epäsuotuisista luonnonolosuhteista.    vedet ohjataan riittävän suurella laskuojalla ke-
21182: Kuitenkin on saattanut myös niillä erilaisilla      nellekään vahinkoa aiheuttamatta.
21183: toimenpiteillä, joita vesistön alueella on viime       Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
21184: vuosikymmenien aikana suoritettu, olla osa-         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
21185: tekijöinä vaikutuksia vesistön tilaan. Tältä        kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
21186: osin asiaa on tarpeen vielä lähemmin selvittää      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21187: ja maatalousministeriö ·tuleekin hankkimaan
21188:  tarpeellisen selvityksen ja sen jälkeen harkit-              Milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-
21189:  semaan niitä toimenpiteitä, joihin selvitys ehkä          siin Ylitornion kunnan Tengeliönjoen
21190: antaa aihetta."                                            vesistöalueella suoritettujen laajamit-
21191:     Edellä mainitusta huolimatta tilanteeseen ei           taisten valtion metsämaiden ojitusten
21192:  ole saatu minkäänlaista korjausta aikaan. Se              yksityisille maanomistajille aiheuttamien
21193: on erityisesti Meltosjärven kylän alueella en-             vahinkojen ja haittojen poistamiseksi
21194:  tistä paljon pahempi. Valtion omistamilla                 ja korjaamiseksi?
21195: mailla on suoritettu laajamittaisia metsämai-
21196:       Helsingissä 24 päivänä ·syyskuuta 1970.
21197: 
21198:                                            Pekka Vilmi.
21199: 
21200: 
21201: 
21202: 
21203: E 887/70
21204: 2
21205: 
21206: 
21207: 
21208: 
21209:                        E d u sk u n n an    Herra      P u h e m i e h e 11 e.
21210: 
21211:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      valvontaviranomaiselle tekemän ilmoituksen
21212: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       johdosta. Sikäli kuin aihetta on, maanomista-
21213: olette kirjeellänne 24 päivältä syyskuuta 1970      jat voivat muultakin osin saattaa asian esim.
21214: n:o 945 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       ojitustoimituksessa tutkittavaksi tekemällä sitä
21215: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vil-       koskevan hakemuksen vesitoimistolle.
21216: min tekemän seuraavan sisältöisen kysymyk-             Nyt esitetyn kysymyksen perusteluissa on
21217: sen:                                                erityisesti mainittu niiden metsäojitusten vai-
21218:                                                     kutuksista, joiden johdosta vedet laskevat Säy-
21219:           "Milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-     näjäojan päähän. Tältä osin on todettava, että
21220:        siin Ylitornion kunnan Tengeliönjoen         Meltosjärveen laskevaan Säynäjäojaan on luon-
21221:        vesistöalueella suoritettujen laajamit-      nostaan tullut enemmän vesiä kuin nykyisin,
21222:        taisten valtion metsämaiden ojitusten        koska ojitusten yhteydessä osa valuma-alueen
21223:        yksityisille maanomistajille aiheuttamien    vesistä on johdettu suoraan länteen päin pu-
21224:        vahinkojen ja haittojen poistamiseksi        roon, joka laskee Meltosjokeen Meltosjärven
21225:        ja korjaamiseksi?"                           alapuolella. Valtion maan metsäojitusalue,
21226:                                                     josta vedet laskevat Säynäjäojaan, on pinta-
21227:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         alaltaan noin 80 hehtaaria. Valuman lisäys
21228: taen seuraavaa:                                     tältä .alueelta on Perä-Pohjolan piirikuntakont-
21229:    Kysymyksessä mam1tun Tengeliönjoen ve-           torin laskelman mukaan vain 20 litraa sekun-
21230: sistöalueen eri osilla esiintyy erilaisia pulma-    nissa.
21231: kysymyksiä. Tengeliönjoessa on noin 20 vuotta          Tässä yhteydessä on mainittava, että metsä-
21232: sitten suoritettu uittoperkauksia, minkä jäl-       ojien mitoitus tapahtuu yleensä valuma-alueen
21233: keen ns. hyydetulvat ovat esiintyneet entistä       keskiylivaluman eikä suurimman tulvavaluman
21234: pahempina. Tengeliönjoen sivujoessa Alisessa        mukaan. Ojien kaivaminen suurimman tulvan
21235: Meltonjoessa on metsähallituksen toimesta noin      varalle tulisi kohtuuttoman kalliiksi huomioon
21236: 50 vuotta sitten suoritettu perkauksia tulvien      ottaen sen, että tutkimuksissa on todettu pui-
21237: poistamiseksi. Alueella on suoritettu melko         den kestävän tilapäistä tulvaa pari viikkoa sa-
21238: laajoja ojituksia jo 1930-luvulla. Tällöin oji-     nottavaa vahinkoa kärsimättä. Lisäksi suurista
21239: tetut alueet ovat jo nyt metsittyneitä, minkä       ojista saattaisi aiheutua useissa tapauksissa
21240: voidaan arvioida kompensoivan ojituksesta           luontoon haitallisesti vaikuttavia muutoksia.
21241: mahdollisesti johtuneen valuman lisääntymisen.      Valtion maan ojitusten osalta pyritään vuotui-
21242: Viime vuosikymmenen aikana on laajoja oji-          silla perkau:ksilla ja täydennysojituksilla pois-
21243: tuksia edelleen suoritettu ja niihin on liitty-     tamaan vahinkoa aiheuttavat tekijät. Joissakin
21244: nyt myös paljaaksihakkuita yli-ikäisen metsän       tapauksissa saattaa kuitenkin esiintyä tulvia,
21245: uudistamiseksi. Tengeliönjoen vesistöalueella       jotka aiheuttavat vahinkoa tai haittaa yksityis-
21246: on suoritettu myös vesivoimalaitosten raken-        ten omistamalla alueella. Näin voi käydä eri-
21247: nus- ja vesistön säännöstelytöitä.                  tyisesti poikkeuksellisen suurten sateiden joh-
21248:    Edelläolevasta selviää, että Tengeliönjoen       dosta. Kun ilmatieteen laitoksen tilaston mu-
21249: vesistöalueella on sodan jälkeisinä vuosina suo-    kaan viime syyskuun sademäärät Lapissa oli-
21250: ritettu monenlaisia toimenpiteitä, joilla saattaa   vat 2-2.5 kertaiset keskimääriin verrattuna,
21251: olla vaikutusta vesistön ja sen osien luonnolli-    ovat kysymyksessä tarkoitetulla alueella sattu-
21252: sen tilan muuttumiseen. Tällaisten hydrologis-      neet tulvat ilmeisesti lähinnä näiden sateiden
21253: ten ilmiöiden selvittäminen on erittäin aikaa-      aiheuttamia.
21254: viepää työtä. Tengeliönjoen ja Meltosjoen              Säynäjäojan alueelta tulvat poistamaan tar-
21255: osalta asia on kuitenkin Lapin vesipiirin vesi-     koitettu oja on jo suunniteltu ja sen kaivami-
21256: toimiston tutkittavana maanomistajien vesilain      nen otettu vuoden 1970 työohjelmaan.
21257:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1970.
21258: 
21259:                                                        Maatalousministeri Nesi'ori Kaasalainen.
21260:                                                                                                     3
21261: 
21262: 
21263: 
21264:                            Till Riksdagens Herr Talman
21265: 
21266:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       efterlevnad. Såvitt skäl förefinns, kan jord-
21267: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           ägarna även i övrigt göra saken tili föremål
21268: velse av den 24 september 1970 nr 945 tili          för undersökning t.ex. vid dikningsförrättning
21269: vederbörande medlem av statsrådet för av-           genom att inlämna ansökan ·tili vattenbyrån.
21270: givande av svar översänt följande av riksdags-          I motiveringen för föreliggande spörsmål
21271: man Vilmi ställda spörsmål:                         nämns särskilt inverkan av de skogsdikningar,
21272:                                                     tili följd av vilka vatJtnet rinner ut i övre de-
21273:           "När ämnar Regeringen skrida tili         len av Säynäjäoja. Härvidlag kan konstateras,
21274:        åtgärder för avhjälpande och gottgö-         att tili Säynäjäoja, som faller ut i Meltosjärvi,
21275:        rande av de skador och olägenheter           före dikningarna har tunnit mera vatten än för
21276:        som genom utdikningar i stor skala av        närvarande, emedan en del av avrinningsom-
21277:        statens skogsmarker inom Övertorneå          rådets vatten i samband med utdikningarna
21278:        kommun och Tengeliönjoki vattendrags         letJts direkt västerut tili en bäck, som faller
21279:        område tillskyndats privata jordägare?"      ut i Meltosjoki nedanom Meltosjärvi. Det
21280:                                                     skogsdikningsområde på statens market, från
21281:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       vilket vattnet rinner ut i Säynäjäoja, har en
21282: samt anföra följande:                               areal av omkring 80 hektar. Avrinningsök-
21283:    Inom de olika områdena av Tengeliönjoki i        ningen från detta område är enligt beräkning
21284: spörsmålet nämnda vattendragsområde före-           av Nordliga distrikitskontoret endast 20 liter
21285: kommer olika problem. I Tengeliönjoki före-         i sekunden.
21286: togs för omkring 20 år sedan flottningsupp-             I detta sammanhang kan nämnas, att dimen-
21287: rensningar, varefter allt svårare s. k. sörpöver-   sioneringen av skogsdi:kena i allmänhet sker
21288: svämningar förekommit. Ett tillflöde tili           enligt avrinningsområdets medelavrinning och
21289: Tengeliönjoki, nedre Meltonjoki, upprensades        icke enligt största högvattensavrinningen. Att
21290: genom forststyrelsens försorg för omkring 50        gräva diken för högvatten •skulle bli oskäligt
21291: år sedan för avhjälpande av översvämningarna.       dyrt med beaktande av att det vid undersök-
21292: Inom området har utförts rätt omfattande ut-        ningar konstaterats, att träd tål tillfällig över-
21293: dikningar redan på 1930-talet. De då utdikade       svämning ett par veckor utan att taga nämn-
21294: områdena är nu beskogade, vilket kan beräk-         värd skada. Dessutom skulle stora diken i
21295: nas kompensera den ökning av avrinningen,           många fall kunna åstadkomma förändringar,
21296: som möjligen följer av utdikningen. Under           som har menlig inverkan på naturen. I fråga
21297: det senaste decenniet har omfattande dikning        om dikningen av statens market försöker man
21298: a11tjämt utförts och tili den även anslutit         genom årlig upprensning och kompletterande
21299: sig kalhuggning för förnyande av överårig           dikningar eliminera skadefaktorerna. I vissa
21300: skog. Inom Tengeliönjoki vattendragsområde          fall kan det dock inträffa översvämningar, som
21301: har även utförts byggnadsarbeten och vatten-        orsakar skada ellet olägenhet på market som
21302: dragsreglering för kraftverken.                     ägs av privatpersoner. Sådant kan hända sär-
21303:    Av ovanstående framgår, att inom Tengeliön-      skilt vid exceptionellt ymniga regn. Då neder-
21304: joki vattendrags område under efterkrigsåren        börden i Lappland enligt meteorologiska insti-
21305:  verkställts åtgärder av många slag, vilka kan      tutets statistik senaste september månad var
21306: inverka förändrande på det naturliga tillstån-      2-2.5 gånger den genomsnittliga, hade de
21307: det hos vattendraget och delar därav. Utred-        översvämningar som inträffat på det i spörs-
21308: ningen av sådana hydrologiska fenomen är            målet avsedda området uppenbarligen fram-
21309: mycket tidsödande. Vad Tengeliönjoki och            kallats närmast av dessa regn.
21310: Meltosjoki beträffar undersöks saken dock av           Ett dike, avsett att hindra översvämningar
21311:  Lapplands vattendistrikts vattenbyrå på grund      inom Säynäjäojaområdet, har redan planerats,
21312:  av anmälan som jordägarna gjort tili den myn-      och grävningen är upptagen på 1970 års ar-
21313:  dighet som utövar tillsyn över vattenlagens        betsprogram.
21314:       Helsingfors den 19 oktober 1970.
21315: 
21316:                                                          Lantbruksminister Nes[lori Kaasalainen.
21317: Kirj. ksm. n:o 100.
21318: 
21319: 
21320: 
21321: 
21322:                                      Tähkämaa ym.: Sekoittamattomien valkuaisrehujen kaupasta.
21323: 
21324: 
21325:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
21326: 
21327:    Maassamme viime vuosina harjoitettu rehu-        tyy. Tätä kuitenkin haittaa se, että valkuais-
21328: politiikka on johtanut siihen, että valkuaisrehu-   rehujen saanti sellaisenaan maatiloille on nykyi-
21329: jen saantia karjataloutta varten on melkoisesti     sin melkeinpä mahdotonta harjoitetun rehu-
21330: mpistettu. Sen lisäksi on myös eri valkuais-        politiikan johdosta. Sekoittamattomien valkuais-
21331: lineiden keskinäistä suhdetta niin muutettu,        rehujen saanti suoraan maatiloille olisi nyt
21332: että käyttöarvoltaan soveliaampien ja hinnal-       ensiarvoisen tärkeä karjatalouden tuottavuuden
21333: taan edullisempien valkuaisrehujen osuutta on       kannalta. Se kohottaisi talonpoikaisen maata-
21334: eniten vähennetty. Tällä toimenpiteellä on ollut    loustuotannon kilpailukykyisyyttä ja olisi siten
21335: myös rehujen hintoja kohottava vaikutus ja          myös suojana maatalouden ulkopuolella tapah-
21336: on siås eräältä osalta ollut vaikuttamassa sii-     tuvaa liikemiesmäistä suurtuotantoa vastaan.
21337: nen, että muutamien rehuseosten hinnat ovat            Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
21338: vuoden aikana nousseet jopa 10 p/kg verra-          3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
21339: tessa todellisia ostohintoja.                       nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21340:    Kun karjatalouden tuotantokustannuksista         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21341: )n rehukustannusten osuus runsaasti yli puo-
21342: let, niin on edellä kerrottu kehitys muuttanut                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21343: ~arjatalouden kustannusrakennelmaa oleellisesti             ryhtyä sekoittamattomien valkuaisrehu-
21344: ia tilanne on muodostunut erittäin vaikeaksi.               jen kaupan muuttamiseksi, jotta niiden
21345: :=>Ieva kehitys onkin yhä enemmän johtamassa                osto suoraan maatiloille kävisi mahdol-
21346: >iihen, että pyritään vähentämään ostorehujen               dolliseksi?
21347: )Suutta ja rehujen sekoittaminen kotona yleis-
21348:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1970.
21349: 
21350:                Taisto Tähkämaa.                                  Katri Kaarlonen.
21351: 
21352: 
21353: 
21354: 
21355: ~ 885/70
21356: 2
21357: 
21358: 
21359: 
21360: 
21361:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21362: 
21363:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      rehusta käytetään Pohjois-Suomen nautakarjar
21364: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra          rehuihin ja mikä osa sikojen, kanojen ja mink
21365: Puhemies, 24 päivänä syyskuuta 1970 päivätyn        kien ym. rehuksi. Etelä-, Keshl- ja Sisä-Suo
21366: kitjeenne n:o 946 ohella lähettänyt vastatta-       messa ei ulkomaista öljyväkirehua ole markki
21367: vakseni kansanedustaja Taisto Tähkämaan ym.         noilla lainkaan lypsykarjalle. Täten on jouduttl
21368: jättämän seuraavan kysymyksen.                      yksityiskohtaisesti säännöstelemään öljyväki
21369:                                                     rehujen käyttöä. Kun näin yksityiskohtainer
21370:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tuonnin ja käytön säännöstely on vaatå.nu
21371:        ryhtyä sekoittam~ttomien valkuaisrehu-       tarkkailutoimenpiteitä, on tämä johtanut sii
21372:        jen kaupan muuttamiseksi, jotta niiden       hen, että kaikki öljyväkirehut on jouduttl
21373:        osto suoraan maatiloille kävisi mahdol-      myymään tuottajille erilaisissa rehuseoksissa.
21374:        liseksi?"                                       Monesta syystä olisi tarkoituksenmukaista
21375:                                                     että öljyvählrehuja voitaisiin antaa jakeluur
21376:    Vastauksenani kysymykseen esitän kunnioit-       myös sekoittamattomana. Parhaillaan valmistel
21377: tavasti seuraavaa:                                  laan uutta rehuohjelmaa vuotta 1971 varten
21378:    Tuotantopoliittisista syistä on maassamme        Tuotantopoliittisista syistä ei ole vieläkäär
21379: jouduttu erittäin voimakkaasti rajoittamaan         mahdollisuuksia öljyväkirehujen vapaaseen tuon
21380: öljyväkirehujen mahantuontia. Jotta käytettä-       tiin ja markkinointiin, vaan öljyvählrehuje!
21381: vissä olevat ndukat öljyväkirehumäärät voitai-      käytössä joudutaan toteuttamaan "järkevär
21382: siin ohjata karjan ruokintaan mahdollisimman        niukkuuden" linjaa. Tässä yhteydessä tullaar
21383: tarkoituksenmukaisella tavalla, on valtioneuvos-    kuitenkin tutkimaan voidaanko osa öljyväki
21384: ton päätöksellä määrätty, mikä osa öljyväki-        rehuista markkinoida sekoittamattomana.
21385:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1970.
21386: 
21387:                                                         Maatalousministeri Nestori Kaasalainen.
21388:                                                                                                       3
21389: 
21390: 
21391: 
21392: 
21393:                            T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21394: 
21395:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         åt boskap i norra Finland och viiken del tili
21396: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           foder åt svin, höns och minkar m.m. I södra
21397: velse av den 24 september 1970 nr 946 tili          och mellersta Finland samt i inlandet finns icke
21398: vederbörande medlem av statsrådet för agvi-         alls utländskt oljekraftfoder i marknaden för
21399: vande av svar översänt följande av riksdagsman      mjölkboskap. Man har sålunda varit tvungen
21400: Taisto Tähkämaa m. fl. ställda spörsmål:            att deta1jerat reglementera användningen av
21401:                                                     oljekraftfoder. Då en så detaljerad reglemente-
21402:          "Tili vilka åtgärder ärnar Regeringen      ring av importen och användningen av olje-
21403:        skrida för ändci.ng av handeln med           kraftfoder krävt kontrollåtgärder, har härav
21404:        oblandat äggvitefoder, så att köp av         följt, att allt oljekraftfoder har fått lov att säl-
21405:        sådant direkt tili lantbrukslägenheterna     jas åt producenterna i olika foderblandningar.
21406:        skulle bli möjligt?"                            Det skulle av många skäl vara ändamålsen-
21407:                                                     ligt, att oljekraftfoder skulle kunna lämnas tili
21408:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       distributionen även som oblandat. Ett nytt
21409: samt anföra följande:                               foderprogram för år 1971 utarbetas som bäst.
21410:    Av produktionspo1itiska skäl har man varit       Det finns icke ännu av produktionspolitiska
21411: tvungen att begränsa importen av oljekraftfoder     skäl möjligheter att frige oljekraftfoderimporten
21412: synnerligen kraftigt i vårt land. För att de        och marknadsföringen, utan man måste vid
21413: disponibla, knappa o1jekraftfodermängderna          användningen av oljekraftsfoder följa den för-
21414: skall kunna dirigeras tili utfodring av boska-      nuftiga knapphetens linje. I detta samman-
21415: pen på ett så ändamålsenligt sett som möjligt,      hang kommer dock att undersökas, huruvida
21416: har genom statsrådsbeslut förordnats, vilken        en del av oljekraftfodret ·skulle kunna mark-
21417: del av oljekraftfodret som användes tili foder      nadsföras såsom oblandat.
21418:      Helsingfors den 20 oktober 1970.
21419: 
21420:                                                         Lantbruksminister Nestori Kaasalainen.
21421: Kttj. ksm. n:o 101.
21422: 
21423: 
21424: 
21425: 
21426:                                    Seppä: Koulutoimen kokonaisuudistusta koskevan lainsäädännön
21427:                                       aikaansaamisesta.
21428: 
21429: 
21430: 
21431:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
21432: 
21433:    Koulujärjestelmän perusteista annetltu [aki         Niinpä peruskoulun kytkeminen kansakoulu-
21434: ( 476/68) ja peruskouluasetus ,( 443/70) si-           lainsäädäntöön merkitsee mm. sitä, että eräissä
21435: sältävät ne säännökset, joiden mukaan koulu-           tapauksissa peruskoulunkin osalta on noudatet-
21436: järjestelmäämme tulisi kehittää yhtenäiskoulu-         tava jopa viime vuosidada.Lta peräisin olevia
21437: periaatteen mukaiseksi.                                kansakoululain säännöksiä. Erityisen vaikea ke-
21438:    Edellä mainitut säännökset tulivat voimaan          hittämistoiminnan esite on toisen asteen koulu-
21439: kuluvan vuoden elokuun 1 päivänä, vaikka mai-          suunnite!lmien puuttuminen. Tietitävästi parhail-
21440: nitun lain Jt:arkoittattnia kunnan koululaitoksia      laan ollaan kuitenkin ase~tamassa toimikuntia ja
21441: perustetaankin vasta vuonna 1971. Uuden kou-           komiJteoita, joiden :tehtävänä olisi jonkin koulu-
21442: lula~toksen kehiltltäminen ei kuitenkaan ole           toimeen kuuluvan erityisalueen tutkiminen,
21443: mahdollista yksinomaan koulujärjeSitelmälain ja        kuten esim. nuorisotyön, ilman etltä olisi selvi-
21444: peruskouluase:tuksen pohjalta, sillä koulujärjes-      tetlty kunkin uudistuksen niveltymistä koko-
21445: telmälaissa säädetään nimenomaan, että mikäli          naisuudiSihllkseen.
21446: tästä laista ei muuta johdu, peruskoulusta on             Eduskunta oli selvillä siitä, että laki koulu-
21447: soveltuvin kohdin voimassa, mitä kansakoulusta         järjes~telmän perusteista käsittää ainoastaan ne
21448: on lailla säädetty. Tällöin sovelletaan perus-         suunltaviivat ja periaatteet, joiden mukaan
21449: koulun ala-asteeseen varsinais·ta kansakoulua          koulujärjestelmäämme tulisi kehittää, kuten
21450: koskevia säännöksiä, yläas1teeseen kansalais-          Eduskunnan va&tauiks.esta hallituksen esitykseen
21451: koulua ja kansakouluun kuuluvaa keskikoulua            laiksi koulujärjestelmän perusteista ilmenee.
21452: koskevia säännöksiä sekä koulujärjestelmälain          Samassa Eduskunnan vaSitauksessa tode11tiin
21453: 5 § :n 4 momentissa rtarkoitettuihin kouluihin         muun muassa lisäksi, että olisi pyrittävä mah-
21454: j.a luokkiin vastaavia kansakouluun kuuluvia           dollisimman pian saamaan a1kaan koko koulu-
21455: kouluja ja luokkia koskevia säännöksiä. Niin           järjestelmää sekä kouluhallintoa koskeva uusi
21456: ikään on säädetty, että kunnan koululaitokseen         lainsäädän;tö. TiettäväS!ti asian hyväksi ei kui-
21457: voi <kuulua lastentarha, 1ukio ja ammatillisia         tenkaan ole vielä mitään :tehty, vaikka [ain
21458:  oppilaitoksia, ja niistä samoin kuin kunnan           säätämisestä on kulunut jo yli kaksi vuotta
21459:  peruskoulua korvaavasta kouluSita on maini-           ja kokonaisvaLtaisen koululainsäädännön tarve
21460:  tussa laissa 'Säädetyin poikkeuksin voimassa,         tänä aikana on yhä selvemmin !tullut ilmi.
21461:  m~tä nHstä on erikseen lailla säädetty.                  Edellä selostettuun viitaten esitän valtio-
21462:     Jo ennen kuin koulujärjestelmälakia ja perus-      päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentin nojalla
21463:  kouluasetusil:a on ehditty kokonaistavoitlteisiin     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21464:  soveLtaa käytännössä muuta kuin koulusuun-            vaksi seuraavan :kysymyksen:
21465:  nittelun osaLta, on voitu :todeta monia puut-
21466:  teita ja ristiriitaisuuksia, jotka tulevat vaikeut-              Onko Hallitus tietoinen si~tä, ~ttä
21467:  tamaan koulunuudistuksen toteuttamista aio-                  koulunuudistuksen !toteuttaminen ja eri-
21468:  tulla tavalla.                                               tyisesti uudistuksen kehittäminen edel-
21469:     KoulUitoimen rlrehititäminen taas kohtaa suuria           l)'lttäisi :kokonaisvaltaiSita koululainsää-
21470:  vaikeuksia siitä syystä, ettei ole olemassa yhte-            däntöä, joka käsittäisi ,säännökset kaik-
21471:  näistä uutta koulua varten luotua lainsäädäntöä.             kia koululaitokseen kuuluvia kou1luja
21472: E 859/70
21473: 2
21474: 
21475:      koskevista aSlotsta eikä olisi sidottu          saamiseksi, mitä Eduskunlta tarkoitti
21476:      vanhoihin säännöksiin, sekä                     vastauksessaan Hallituksen esitykseen
21477:        mihin :toimenpiteisiin Hallitus aikoo         laiksi koulujärjestelmän perusteista?
21478:      ryhtyä sellaisen lainsäädännön aik.aan-
21479:     Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1970.
21480: 
21481:                                       Mauri Seppä.
21482:                                                                                                           3
21483: 
21484: 
21485: 
21486: 
21487:                           E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
21488: 
21489:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          uuteen koulujärjestelmään voisi tapahtua joUS:ta-
21490: maini;tussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vasti ja kaikki valmistelutyöt voitaisiin suorit-
21491: olette kirjeellänne 25 päivältä syyskuuta 1970         taa ajoissa ja huolellisesti. Uuden järjestelmän
21492: n:o 950 lähettänyt va:ltioneuvoston asianomai-         niveltämisellä vanhaan oli tarkoitus myös hel-
21493: sen jäsenen vastart:tavaksi kansanedustaja Mauri       pottaa soveltamisvaikeuksia, kun monet me-
21494: Sepän tekemän seuraavan sisältöisen kysymyk-           nettelytavat ja periaatteet lain soveltaja !tUnsi
21495: sen:                                                   jo ennestään. Hallitus on tietoinen, että koulu-
21496:                                                         järjestelmälaki on väliaikainen ja etttä mahdol-
21497:             "Onko Hallitus tietoinen si:iltä, etbtä    lisimman pian on aikaansaatava koulutoimen
21498:         koulunuudistuksen .toteuttaminen ja eri-       kokonaislainsäädäntö.
21499:         tyisesti uudistuksen kehittäminen edel-            Opetusministeriössä ja ISell alaisissa viras-
21500:         lytttäisi kokonaisvaltaista koululainsää-      toissa, komiteoissa ja ;toimikunnissa on parhahl-
21501:         däntöä, joka käsittäisi säännökse1t kaik-      laan käynnissä Jaaja ja monipuoJinen valmis-
21502:         kia koululaitokseen kuuluvia kouluja           telutyö koko koulutoimen ja siihen liiittyvien
21503:         koskevista asioista eikä olisi sidottu         erityiskysymysten asiasisällön kartoittamiseksi
21504:         vanhoihin säännöksiin, sekä                    ja uudistamiseksi ja eri ·koulutusasteiden nivel-
21505:            mihin 'toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tämiseksi ,toisiinsa. Niin ikään suoritetaan laa-
21506:         ryhtyä sellaisen lainsäädännön aikaan-         jamit:itaista kokeilutoimintaa koulun kehlttämi-
21507:         saamiseksi, mitä Eduskunta :tarkoittti         seksi. Tämä kaikki edistää koululainsäädännön
21508:         vastauksessaan Hallituksen esitykseen          ,teknisenkin kokonaisuudistuksen aikaansaamis-
21509:         laiksi koulujärjestelmän perusteista?"         ta. Samaan päämäärään tähtäävät ne monet
21510:                                                        lainsäädännölliset osilttaisuudistukset, joita on
21511:                                                        viime aikoina ,tehty. Tässä vaiheessa lainsää-
21512:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnio1t-           dännön kokonaisuudistuksella ei saaVUJteta niiitä
21513: ~aen  seuraavaa:                                       päämääriä, joihin sillä !tavallisesti pyritään, sillä
21514:     Koulujärjestelmän perusteista 26 päivänä           ;toistaiseksi ei vielä ole riittävästi tietoa ja ko-
21515: heinäkuuta 1968 annetussa laissa ( 46 7/68) läh-       kemusta erilaisten vaihtoehtoisten ratkaisumal-
21516: detään peruskoulu-uudistusta ja uuden koulu-           lien ta11koi1tuksenmukaisuudes:ta. Koululainsää-
21517: järjestelmän .luomista toteuttamaan vaiheirt:tain      dännön kokonaisuudisltus on teknisestikin ver-
21518: nykyistä koulujärjestelmää ja koulutointa kos-         raten suuri tehtävä, minkä vuoksi se on saatava
21519: kevin osaratkaisuin. Tämä lähtökohta katsot-           alulle heti 'koulutointa koskevien säännösten
21520: t!iin tarpeelliseksi paitsi italoudehlisista ja hai-   ll!Siasisä1lön :tul'tua nJnkyistä perus.teellisemmin
21521: linnollisista syistä myös siksi, että siirtyminen      selvi:tletyksi.
21522:        Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1970.
21523: 
21524:                                                                        OpeitUSministeri Jaakko Itälä.
21525: 4
21526: 
21527: 
21528: 
21529: 
21530:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a i m a n.
21531: 
21532:     I det syfte sOim anges i 37 § 1 mom. riks-     alla förberedande arbeten utföras i god dd och
21533: dagsordningen har Ni, Herr Talman, med Eder        med omsorg. Anpassningen av det nya systemelt
21534: sk.rivelse nr 950 av den 25 .september 1970        .tili det gam1a avsåg också atit minska cillämp-
21535: tili vederbörande medlem av statsrådet för av-     ningssvårighetema, emedan den som Slkall till-
21536: givande av svar översänt följande, av riksdags-    lämpa lagen redan förut känner många av de
21537: man Mauri Seppä ställda spörsmål:                  procedurer och principer som kommer i fråga.
21538:                                                    Regeringen är medveten om att lagen om
21539:                                                    grundema för skolsystemet är interimistisk och
21540:           "Ar Regeringen medveten om atJt          atlt en samlad lagstilitning för hela s:kolväsendet
21541:        genomförandet av sko1reformen och sär-      bör åstadkommas så snart som möjlig:t.
21542:        ski1t reformens vidare utveclding •skulle        Inom undervisningsministeriet samt inom de
21543:        förutsätJta en helhets:betonad skollag-     ämbetsve11k, kommitteer och kommissioner som
21544:        stiftning, som sJrulle omfatta st.adgan-    lyder under detta pågår i detta nu etit omf!llt-
21545:        den om ·angelägenheter rörande alla de      ,tande och mångsi<l.igt beredningsarbete, ,som
21546:        sikolor som hör till skolväsendet och       syftar till att kartlägga och förnya hela skol-
21547:        icke vara bunden vid gamla stadganden,      vä:sendet och det sakliga innehållet i dithöl1an-
21548:        samt                                        de speciella frågor och till atlt anpassa de olika
21549:           vHka åitgärder ämnar Regeringen          utbildningsstadierna till varandra. Lilkaså ut-
21550:        vidtaga för a:tt åstadkomma en sådan        föres en omfattande experimentverksamh(!Jt,
21551:        lagsitittning som Riksdagen avsåg i s1tt     som avser aitlt utveckla sko1an. Allt detta främ-
21552:        svar på Regeringens proposi:tion med         jar åstadlrommandet av en :totaJ. reform av skol-
21553:        förslag .tili lag om grundema för skol-     lagstiftningen också i tekniskt avseende. Detta
21554:        systemeit?"                                  är också ändamålet med de många partie11a re-
21555:                                                     former av lagstiftningen som har sketit den
21556:                                                     senaste ;tiden. I detta skede leder en /total re-
21557:     Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-      form av lagsitiftningen ickoe till at't de syften
21558: samt anföra fö1jande:                               nås som vanligen eftersträvas genom en dylik
21559:     Lagen den 26 juli 1968 om grunderna för         åitgärd. An så länge föreligger nämligen ioke
21560: sko1systemet ( 467/68) avser, att grundsko1-        illlräcklig kännedom och erfarenh~t i fråga om
21561: reformen s:kal1 genomföras och etlt nyitt skol-     ändamå:lsenJigheten hos olika alternativa möns-
21562: sySitem utformas successhnt genom dellösningar      ter för lösningar. En genomgripande reform av
21563: i · fråga ·om det nuvarande skolsySitem~t och       s:kollagstittningen är också i ltekniskt aV'seende
21564: sikolväsendet. Denna utgångspunkt ansågs nöd-       en rä:tt stor uppgift. Den måste därför sättas
21565: vändig dels av ekonomiska och administrativa        i gång genas.t när det sakJiga innehållet i Sitad-
21566: orsaker, dels också för att övergången tili ett     gandena rörande skolväsendet har utretits
21567: nytt skolsysitem skulle kunna ske smidig:t och      grundligare än vad som hittills har skett.
21568:      Helsingfors den 16 oktober 1970.
21569: 
21570:                                                             Undervisningsminister Jaakko Itälä.
21571: Kirj. ksm. n:o 102.
21572: 
21573: 
21574: 
21575: 
21576:                                   Linkola ym.: Kouvolan kauppaoppilaitoksen muuttamisesta nor-
21577:                                      maalikauppaoppilaitokseksi.
21578: 
21579: 
21580:                          E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
21581: 
21582:     Maamme kauppaoppilaitoksiin tullaan tarvit-         Kesällä 1969 valmistunut uusi koulutalo an-
21583: semaan runsaasti uusia opettajia sen jälkeen         taa mahdollisuudet taloudellisen opetuksen ta-
21584: kun kauppaoppilaitoksia koskeva uusi laki ja         son nostamiselle ja monipuolistamiselle. Raken-
21585: asetus on annettu. Tuleehan yksivuotinen yli-        nuksen tilavuus on n. 27 000 m3 ja lattiapinta-
21586: oppilasluokka muuttumaan kaksivuotiseksi yli-        ala n. 5 100 m2 • Erikoisluokkina tulee olemaan
21587: oppilasosastoksi ja kaksivuotinen kauppaopisto       kielistudio, kaksi myyntiluokkaa, somistamo,
21588: pidentymään kolmivuotiseksi samanaikaisesti          maalaama, konttoriluokka, kirjanpitoluokka,
21589: kun ylioppilasosasto, kauppaopisto ja kauppa-        konelaskentaluokka, kemian laboratorio, audi-
21590: koulu linjoittuvat.                                  toria sekä kaksi konekirjoitus- ja monistus-
21591:     Yhteiskunnassamme tapahtuva teollisuuden,        välineluokkaa.
21592: liikenteen ja palveluammattien voimistuminen            Sekä tavalliset luokkahuoneet että erikois-
21593: sekä markkinoinnin merkityksen kasvu aiheut-         luokat tullaan varustamaan asiallisilla kalustoil-
21594: tavat lisäystä vuosittain kaupallisiin oppilaitok-   la ja ajan vaatimukset .täyttävillä opetusväli-
21595: siin otettavien oppilaiden ja samalla myös opet-     neillä, jotta opetus saataisiin mahdollisimman
21596: tajien määrissä.                                     tehokkaaksi ja nykyaikaiseksi. Mainittakoon
21597:     On ilmeistä, ettei ainoa normaalikauppaoppi-     esimerkkinä, että kaikkiin opetustiloihin han-
21598: laitos, Suomen Liikemiesten kauppaopisto, ky-        kitaan opetusheijastimet. Niiden avulla tavan-
21599: kene yksin hoitamaan kauppaoppilaitosten opet-       omaisille luokan tauluille liiduilla kirjoitettava
21600: tajiksi aikovien valmennusta maassamme, var-         opetusaineisto saadaan siirretyksi etukäteen
21601: sinkin jos uuden lain ja asetuksen mukaan            valmistettaville kuvakalvoille.
21602: normaalikauppaoppilaitoksessa tapahtunut har-           Uudessa koulurakennuksessa auskultantit sai-
21603: joittelu tulee pakolliseksi, kaikkien aineiden       sivat siten valmennusta paitsi kasvatus- ja ope-
21604: opettajien pätevyysvaatimukseksi. Tällä hetkellä     tusoppiin liittyvissä seikoissa myös nykyaikais-
21605: voimassa olevien säädösten mukaan auskultoin-        ten optisten ym. opetusvälineiden käy:tössä.
21606:  ti kielissä ja matemaattisissa aineissa voi ta-        Useat Kouvolan kauppaoppilaitoksen nykyi-
21607:  pahtua myös normaalilyseossa.                       sistä opettajista täyttävät normaalikauppaoppi-
21608:     Esitetyillä perusteilla ilmeisesti tarvitaan     laitoksen yliopettajalta vaadittavat pätevyysvaa-
21609: uusi normaalikauppaoppilaitos. Kouvolan kau-         timukset. Mikäli normaalikauppaoppilaitoksen
21610: punki soveltuu liikenneyhteyksiensä ja sijain-       perustamislupa saadaan, pyritään perustettaviin
21611:  tinsa puolesta sellaisten oppilaitosten toiminta-   virkoihin nimittämään vain yliopettajan päte-
21612: raikkakunnaksi, jotka palvelevat koko valta-         vyyden omaavia viranhaltijoita. Myös opetta-
21613:  kuntaa ja erityisesti maamme itäosia, koska         jien jatkokoulutuskysymyksiin kiinnitetään va-
21614:  kaupungissa risteytyy kaksi rautatietä ja yhtyy     kavaa huomiota.
21615:  seitsemän maantietä. Kymenlaakson korkeaa              Kouvolan kauppaoppilaitos käsittää tällä
21616:  kehitystasoa edustava teollisuus, liikenne sekä     hetkellä ylioppilasluokan, kauppaopiston ja
21617:  kauppa ja muut pal•·eluelinkeinot ovat perus-       kauppakoulun. Niin pian kuin mahdollista ja
21618:  tana taloudellisen koulutuksen kehittämiselle       mikäli asian vaatimat luvat saadaan, tullaan
21619:  voimakkaasti kasvavassa Kouvolassa. Kouvo-          perustamaan joitakin liike-elämässä esiintyviä
21620:  lassa ei tällä hetkellä ole ainuttakaan opistoa     aloja ja tehtäviä varten merkonomitutkintoon
21621:  tai vastaavaa opinahjoa, joka olisi luonteeltaan    pohjautuvia jatkoluokkia. Ensimmäisenä perus-
21622:  koko maata palveleva.                               tettavassa jatkoluokassa tullaan antamaan ope-
21623: E 886/70
21624: 2
21625: 
21626: tusta Neuvostoliiton kaupankäyntiin liittyvissä       vuoksi myös kauppakoulun lehtoreiksi aikovat
21627: kysymyksissä. Luonnollisesti venäjän kielellä         joutuvat harjoittelemaan opistotasolla.
21628: on tässä jatkoluokassa keskeinen asema. Lisäksi          Edellä esitetyin perustein ja viitaten valtio-
21629: järjestetään vähittäiskaupan myyjien koulutus         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
21630: vakinaiselle pohjalle sekä toimeenpannaan eri         me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
21631: alojen jatko-, täydennys- ja erikoiskursseja.         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21632:    Kouvolan kauppaoppilaitos tulee tarjoamaan
21633: auskultanteille tilaisuuden opetusharjoitteluun                 A!kooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
21634: kaikilla mahdollisilla osastoilla ja linjoilla. Ny-          teisiin Kouvolan kauppaoppilaitoksen
21635: kyisin toimivasta ainoasta normaalikauppaoppi-               muuttamiseksi normaalikauppaoppilai-
21636: laitoksesta puuttuu kauppakouluosasto, minkä                 tokseksi?
21637:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1970.
21638: 
21639:                 Anna-Liisa Linkola.                               Juha Rihtniemi.
21640:                                            Erkki Häkämies.
21641:                                                                                                    3
21642: 
21643: 
21644: 
21645: 
21646:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
21647: 
21648:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa    tion asettama Ammatillisten oppilaitosten opet-
21649: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tajakomitea tutkii ko. opetusalueen opettaja-
21650: olette kirjeellänne 25 päivältä syyskuuta 1970     koulutuksen järjestämistä, on hallitus katso--
21651: n:o 951 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-      nut, että tässä vaiheessa ei ole syytä ryhtyä
21652: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anna-     pitkälle meneviin valmisteluihin opettajakou-
21653: Liisa Linkolan ym. tekemän seuraavan sisältöi-     lutuksen muuttamiseksi kauppaoppilaitoksissa.
21654: sen kysymyksen:                                       Jo nyt voidaan kuitenkin todeta, että se
21655:                                                    opettajakoulutus, jota tällä hetkellä annetaan
21656:           "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-       Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa, ainoas-
21657:        telSlm Kouvolan kauppaoppilaitoksen         sa normaalikauppaoppilaitoksessa, ei tule ole-
21658:        muuttamiseksi normaalikauppaoppilai-        maan riittävä. Todennäköistä on, että maassam-
21659:        tokseksi?"                                  me pitää olla useampia normaalikauppaoppi-
21660:                                                    laitoksia, jotka .toimivat täydellisinä normaali-
21661:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kauppaoppilaitoksina tai hoitavat osan opettaja-
21662: vasti seuraavaa:                                   koulutuksesta.
21663:    Eduskunta hyväksyi viime keväänä uuden             Opettajakoulutuksen uudelleenjärjestämiseksi
21664: kunnallisia ja yksityisluontoisia kauppaoppilai-   on tehty esityksiä jo aikaisemminkin. Myös
21665: toksia koskevan lain, joka tulee voimaan 1. 7.     Vaasan ja Jyväskylän kauppaoppilaitokset ovat
21666: 1971 lukien. Opetusministeriö valmistelee par-     olleet kiinnostuneita normaalikauppaoppilai-
21667: haillaan uutta asetusta, joka voitaneen antaa      toksen ylläpitämisestä.
21668: vielä tämän syksyn kuluessa.                           Opettajakoulutuksen uudelleenjärjestämisessä
21669:    Kauppaoppilaitoksia koskeva uusi lainsäädän-    on otettava huomioon, että se voidaan toteut-
21670: tö tulee huomattavas.ti muuttamaan kauppaope-      taa riittävän laaja-alaisena, että oppilaitoksella
21671: tuksen luonnetta. Kauppaoppilaitosten opetta-      on taloudelliset mahdollisuudet uudistuksen
21672: jien pätevyysvaatimuksiin on aina kuulunut         toteuttamiseen, opetustilojen ja -välineistön tu-
21673: opetusharjoittelu ja opetusnäytteet. Opettajien    lee olla hyvät ja riittävät ja että opetusharjoit-
21674: pedagoginen valmennus kauppaoppilaitosten          telu voidaan hoitaa koko maata ajatellen jous-
21675: opettajan virkoja varten on ollut laajempaa        tavasti. Sen jälkeen kun Ammatillisten oppi-
21676: kuin maamme muissa ammatillisissa oppilaitok-      laitosten opettajakomitea on saanut mietintön-
21677: s1ssa. Kauppaopetuksen muuttaessa varsin           sä valmiiksi, tulee hallitus heti selvittämään,
21678: oleellisesti muotoaan on luonnollisesti kiinni-    miten kauppaoppilaitosten opettajakoulutus
21679: tettävä yhä suurempaa huomiota myöskin opet-       voidaan parhaiten maassamme järjestää. Tässä
21680: tajien pedagogiseen koulutukseen. Hallitus kat-    yhteydessä tullaan vakavasti kiinnittämään
21681: soo, että uudistuksen yhteydessä myös opet-        huomiota mahdollisuuteen Kouvolan Kauppa-
21682: tajakoulutus on saatava ajan vaatimuksia vas-      oppilaitoksen muuttamiseksi normaalikauppa-
21683: taavaksi ja oleelliselta osaltaan muodostettava    oppilaitokseksi.
21684: uudelleen. Koska kuitenkin tällä hetkellä val-
21685:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1970.
21686: 
21687:                                                                      Ministeri Meeri Kalavainen.
21688: 4
21689: 
21690: 
21691: 
21692: 
21693:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21694: 
21695:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        undersöker frågan om organiserandet av lärar-
21696: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           utbildningen inom detta undervisningsområde,
21697: velse av den 25 september 1970 nr 951 till          har reg:eringen ansett, att det i detta skede
21698: vederbörande medlem av statsrådet för av-           icke finnes anledning att vidtaga vittgående
21699: givande av svar översänt följande av riksdags-      förberedelser tili att ändra utbildningen av
21700: man Anna-Liisa Linkola m. fl. ställda spör:smål:    lärare i handelsläroanstalterna.
21701:                                                         Redan nu kan man dock konstatera, att den
21702:           "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder        lärarutbildning, som för närvarande ges vid
21703:        för ombildande av handelsläroanstalten       Suomen Liikemiesten Kauppaopisto benämda
21704:        i Kouvola till normalhandelsläro-            läroanstalt, den enda normalhandelsläroanstal-
21705:        anstalt?"                                    ten, icke kommer att vara tillräoklig. Det är
21706:                                                     sannolikt, att det i vårt land måste finnas
21707:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vör:d-      flera normalhandelsläroanstalter, vilka fungerar
21708: samt anföra följande:                               såsom fullständiga normalhandelsläroanstalter
21709:    Ri:ksdagen antog senaste vår en ny lag om        eller handhar en del av lärarutbildningen.
21710: kommunala och privata handelsläroanstalter,             Redan tidigare har gjorts förslag tili nyorga-
21711: viiken träder i kraft räknat från 1. 7. 1971.       nisation av lärarutbildningen. Även handelsläro-
21712: Undervisningsministeriet utarbetar som bäst en      anstalterna i Vasa och Jyväskylä har varit
21713: ny förordning, som tor:de kunna utfärdas ännu       intresserade av att upprätthålla en normal-
21714: under denna höst.                                   handelsläroanstalt.
21715:    Den nya lagstiftningen om handelsläro-               Vid förverkligandet av nyorganisationen av
21716: anstalter kommer i hög grad att förändra han-       lärarutbildningen bör beaktas, att den skall
21717: delsundervisningens karaktär. Tili kompe-           kunna förverkligas i tillräcklig omfattning, att
21718: tenskraven för lärare vid handelsläroanstalt        läroanstalten har de ekonomiska förutsätt-
21719: har alltid hört auskultering och praktiskt lärar-   ningarna att förverkliga reformen, att under-
21720: prov. Den pedagogiska skolningen för lärar-         visningsutrymmena och -materielen är goda och
21721: tjänster vid handelsläroanstalterna har alltid      tillräckliga och att auskulteringen kan försiggå
21722: varit mera omfattande än för tjänster vid           smidigt med tanke på hela landet. Efter det
21723: andra yrkesläroanstalter. Då handelsundervis-       att kommitten för organisering av utbildningen
21724: ningen får en väsentligt annan form är det          av lärare för yrkesläroanstalterna har fått sitt
21725: naturligt, att allt större uppmärksamhet måste      betänkande färdigt, kommer Regeringen ome-
21726: fästas även vid lärarnas pedagogiska utbild-        delbart att utreda, hur lärarutbildningen vid
21727: ning. Regeringen anser, att i samband med           handelsläroanstalterna i vårt land bäst kan
21728: reformen även lärarutbildningen bör bringas i       ordnas. 1 detta sammanhang kommer man att
21729: nivå med tidens krav och tili väsentlig del         fästa allvarlig uppmärksamhet vid möjligheten
21730: omformas. Då emellertid den av staten tilisatta     att ombilda Kouvola Handelsläroanstalt tili en
21731: kommitten för organisering av utbildningen av       normalhandelsläroanstalt.
21732: lärare för yrkesläroanstalterna för närvarande
21733:      Helsingfors den 26 oktober 1970.
21734: 
21735:                                                                       Minister Meeri Kalavainen.
21736: Kirj. ksm. n:o 103.
21737: 
21738: 
21739: 
21740: 
21741:                                   Linkola ym.: Perheenemäntien sosiaaliturvan parantamisesta.
21742: 
21743: 
21744:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
21745: 
21746:    Kansantaloudellisissa laskelmissa meillä ei        asiaa ajaneiden naisjärjestöjen keskuudessa.
21747: oteta huomioon ollenkaan perheenemäntien ko-          Asiaa on sivuttu eduskunnassakin muun muas-
21748: titaloustyön arvoa. Tämä on ollut yhtenä syynä        sa kesällä 1969 käsiteltäessä yrittäjäelä:kela:keja.
21749: perheenemäntien sosiaaliturvan hei:kkOUiteen ja       Maatalousyrittäjien eläkelain kohdalla emännän
21750: jättämiseen ,toisarvoiseen asemaan. Vaikka per-       eläke säädettiin silloin vastaamaan ainoastaan
21751: heenemäntien kotitaloustyötä ei arvostetakaan         emännän maaltaloudessa tekemää työtä. Per-
21752: kansantaloudellisissa laskelmissa, ei kukaan          heenemäntien kotitalous'työn osuutta ei silloin
21753: kuitenkaan voi kiistää kotitaloustyön arvoa           kuitenkaan otettu huomioon, ei maatalousyrit-
21754: kansakunnan elämässä. Kulkeehan kansantulos-          ,täjien eikä yrittäjien eläkelaissa.
21755: ta 75-80 prosen:t:tia naisten käitten ikautita tls.       Perheenemäntiä ei voida piJtää jatk:uvasti so-
21756: kuluu kotitaloudessa. Tämän prosenttimäärän           siaaliturvan ulkopuolella. Mikäli heiltä eläketur-
21757: pi>täisi jo osoittaa, mikä merkitys ja arvo koti-     van suhteen ei voida sisällyttää yrittäjäeläke-
21758: taloustyöllä on koko kansantaloudessamme.             lakien piiriin, tulisi asia ratkaista erillisellä
21759:    Perheenemäntien yhtenäisten eläketurvape-          lainsäädännöllä. Perheenemällitien eläketurvan
21760: rusiteiden määrittelemisen vailkeutta on perus-       järjestäminen olisi samalla omiaan kohotta-
21761: teltu sillä, ettei perheenemännillä ole yhte-         maan kotitaloustyön arvoa ja vai!kuitukset siitä
21762: näistä ammatillista koulutusta. Tämä ei kui-          uldtJtuisivat työllisyyteen ja helpottaisivat työl-
21763: .tenkaan saa olla eläketurvalle voittamaton este,     lisyySkysymysten hoitamista.
21764: kun kerran koulutettujen henkilöiden työn                 Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
21765: arvo on määriteLty. Samoin on suoritettu las-         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
21766: kelma!t niistä kustannuksis·ta, jotka aiheutuisi-     me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
21767: vat yhtdskunnalle, jos sen olisi vastattava ko-       jäsenen vas,tattavaksi seuraavan ky:sym)'lksen:
21768: konaisuudessaan lasten hoidosta.
21769:    Perheenemän:tien eläketurvan puuttuminen                      Mihin toimenpi~teisiin Halli,tus on
21770: on nykyään suurin aukko eläketurvajärjestel-                  ryhtynyt :tai aikoo ryhtyä perheenemän-
21771: mässämme. Perheenemäntien oikeus eläketur-                    tien sosiaaliturvan parantamiseksi?
21772: vaan on vähitellen tunnustettu muuallakin kuin
21773:       Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1970.
21774: 
21775:                 Anna-Liisa Linkola.                               Aslak Aas.
21776:                 Alli V aittinen.                                  Eeva Kauppi.
21777:                 Sinikka Karhuvaara.                               Salme K:~Jtajavuori.
21778:                 Maija Heino.                                      Eeva Särkkä.
21779:                 Niilo Tarvajärvi.                                 Elsi Hetemäki.
21780:                                            Orvokki Kauppila.
21781: 
21782: 
21783: 
21784: 
21785: E 910/70
21786: 2
21787: 
21788: 
21789: 
21790: 
21791:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21792: 
21793:     Valtiopäiväjär}estyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
21794: mainitussa tarkoit~sessa Te, Herra Puhemies,        en seuraavaa:
21795: ol~tte kirjeellänne 25 päiväLtä syyskuuta 1970         Perheenemäntien eläketurva peruS!tuu nykyi-
21796: n:o 952 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       sin kansaneläkejärjestelmäämme. Niin kuin ky-
21797: sen jäsenen vastatitava!ksi kansanedustaja Anna-    symyksen perusteluissa on ~todettu, maatalous-
21798: Liisa Linkolan ym. ltekemän, seuraavan sisäl-       yrittäjien eläkelain mukaisen emännän eläk!keen
21799: 'töisen kysymyksen:                                 perusteena on emännän maataloudessa suorit-
21800:                                                     tama työ eikä tällöin oteta huomioon varsi-
21801:            "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on       naista kotitaloustyötä. Hallitus tulee harkitse-
21802:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä perheenemän-       maan mahdollisuuksia kotitaloustyötä tekevien
21803:        itien sosiaalilturvan parantamiseksi?"       perheenemäntien eläketurvan parantamiseksi
21804:                                                     nykyisestään.
21805:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1970.
21806: 
21807: 
21808:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
21809:                                                                                                   3
21810: 
21811: 
21812: 
21813: 
21814:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21815: 
21816:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Husmödrars pensionsskydd grundar sig för
21817: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          det närvarande på vårt folkpensionssys;tem.
21818: velse av den 25 september 1970 nr 952 tili         Såsom det i motiveringen för spörsmålet kon-
21819: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-        staterats, är grundvalen för husmoders pension
21820: vande av svar över.sänt följande av riksdagsman    enligt lagen om pension för lantbruksföreta-
21821: Anna-Liisa Linkola m. fl. undertecknade spörs-     gare det ar:bete som husmoder utför:t i lant-
21822: mål:                                               bru:ket varvid egentligt hushållsarbete icke tta-
21823:            "Vilka åtgärder har Regeringen vid-     ges i beak:tande. Regeringen kommer a:tt över-
21824:         tagit ellet ämnar vidtaga för att för-     väga möjligheter att förbättra det nuv,arande
21825:        bättra husmödrars socialskydd?"             pensionsskyddet för husmödrar som utför hus-
21826:                                                    hållsarbete.
21827:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
21828: samt anföra följande:
21829:      Helsingfors den 28 oktober 1970.
21830: 
21831: 
21832:                                                    Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
21833: Kirj. ksm. n:o 104.
21834: 
21835: 
21836: 
21837: 
21838:                                    Järvenpää: Linja- ja kiitoautonkuljettajien työolosuhteiden paran-
21839:                                        tamisesta.
21840: 
21841: 
21842:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
21843: 
21844:    Linja- ja kii:toauto1iikenne on maassamme jat-        Edellä dlevan perusteella ja viiitaiten valtio-
21845: kuvasti kasvanut. Tieolosuhteita on myös jatku-        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
21846: V'a!Sti kehltetlty, mutta samanaikaisesti on ajo-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastaJtta-
21847: nopeukSiia lisätty. Tästä on johtunut, että eri-       vaksi seuraavan kysymyksen:
21848: koisesti linja- ja kiitoautojen kuljettajien .työ on
21849: käynyt yhä rasitltavammaksi. Siihen on vaikut-                     Mihin toimenpiteisiin HaNitus aikoo
21850: ;tanut vauhdin lisääntyminen kasvaneessa liiken-                ryhtyä ammaa:tientarkasJtustoiminnan te-
21851: teessä. Kä}11tännössä ei juuri nimeksikään val-                 hostamiseksi linja-, kiito- ym. erittäin
21852: vota näiden autonkuljettajien työaikaa eikä                     suuren rasirt:uksen alaisena työskentele-
21853: muitakaan työoloja. Tämän alan ammaJttientar-                   vien autonkuljettajien oikeuksien tur-
21854: k!asrt:ajia on aivan liian vähän ja heidän toi-                 vaaniisehi ja :työolosuhteiden paranta-
21855: mintamahdollisuutensa on varsin rajoitetut.                     miseksi?
21856:       Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1970.
21857: 
21858:                                             Matlti Järvenpää.
21859: 
21860: 
21861: 
21862: 
21863: E 865/70
21864: 2
21865: 
21866: 
21867: 
21868: 
21869:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
21870: 
21871:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ohjaus ja koulutus. Kaksi heistä suorittaa pää-
21872: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tehtävänään yksinomaan .tieliikenteen !tarkas-
21873: olette kirjeellänne 25 päivältä syyskuuta 1970       tusta, kuten työajan ja työolosuhteiden valvon-
21874: n:o 953 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       taa. Kuljetusteknillisen toimiston suorittama
21875: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti      työ on ollut huomattavaksi avuksi jäljempänä
21876: Järvenpään tekemän seuraavan sisältöisen kysy-      mainitun komitean :työssä. Asiaan voitaneen
21877: myksen:                                              saada lopullinen parannus aikaan vasta am-
21878:                                                     mattientarkastusllain uusimisen yhteydessä.
21879:           "Mihin toimenp~teisiin Hallitus aikoo         Ammattientarkastustoiminnan :tehostamiseksi
21880:        ryhtyä ammattientarkas!tustoiminnan te-      tieliikenteessä vaLtioneuvosto asetti 12 päivänä
21881:        hostamiseksi linja-, kiito- ym. erittäin      joulukuUtta 1968 komitean tutkimaan, mitä
21882:        suuren rasituksen alaisena työskentele-      puutteellisuuksia ja epäkohtia on ammatltimai-
21883:        vien autonkuljettajien oikeuksien tur-       'sen autoliikenteen palveluksessa olevien .työ- ja
21884:        vaamiseksi ja työolosuhteiden paranta-       lepoaikoja koskevissa säännöksissä ja säännös-
21885:        miseksi?"                                    ten noudattamisen valvonnassa sekä laatimaan
21886:                                                     ehdotuksensa tarvitltaviksi toimenpiteiksi työ-
21887:    Kysymyksen johdosta esitän vastauksena           oloissa havaittujen puutteellisuuksien poistami-
21888: kunnioittaen ,seuraavaa:                            seksi. Komitean tehtävää on täsmennetty 27
21889:    Voimassa olevan ammattientarkastuslain mu-       päivänä helmikuuta 1969 siten, että sen tulee
21890: kaan maantiekuljetusliikkeiden palveluksessa        kohdistua myös niiden henkilöiden työoloihin,
21891: olevien autonkuljettajien työsuojelun valvonta      jotka saavat pääasiallisen toimeentulonsa ttoimi-
21892: kuuluu kunnan ammattientarkastajien tehtäviin.      malla autonkuljettajana toisen palveluksessa.
21893: Kuljetusalalla tapahtuneen nopean kehityksen        Komirt:eassa ovat virkamiesjäsenten lisäksi edus-
21894: vuoksi on näiden tehtävien hoito kuitenkin,         ltettuina työmarkkinai ärj estöt.
21895: varsinkin kaukokuljetusalalla osoittautunut kun-        Komitean •työn jälkeen, joka valmistunee ensi
21896: nan ammattientarkastukselle ylivoimaiseksi tteh-    kevään aikana, hallitus tulee harkitsemaan ~toi­
21897: itäväksi. Ammattientarkastustoiminnan tehosta-      menpiteitä, jotka ovat ttarpeellisia ammattien-
21898: miseksi tieliikenteessä on sosiaali- ja terveys-    ltarkastuksen tehostamiseksi tieliikenteessä työs-
21899: ministeriön työosastoon perustettu vuonna 1965      kentelevien autonkuljettajien oikeuksien turvaa-
21900: kuljetusteknillinen toimisto, jonka henkilökun-     miseksi ja työolosuhteiden parantamiseksi.
21901: taan nyttemmin kuuluu, p~tsi toimistopäällik-          Edellä olevan saatan kunnio~ttavasti Teidän,
21902: kö, neljä tarkastajaa. Näiden tarkastajien tehtä-   Herra Puhemies, tietoonne.
21903: viin kuuluu mm. kunnan ammattiellitarkastajien
21904:      Helsingissä 15 päivänä iokakuuita 1970.
21905: 
21906:                                                                Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
21907:                                                                                                      3
21908: 
21909: 
21910: 
21911: 
21912:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21913: 
21914:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        yrkesinspektörema. Två av dem har :till huvud-
21915: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            uppgift att utföra enbart inspehion av väg-
21916: ve1se av den 25 september 1970 nr 953 tili           trafiken, såsom övervakning av arbetstid och
21917: vederbörande medlem av staJt:srådet för avgi-        arbetsförhållanden o.d. Det arbete ;transpottbtek-
21918: vande av svar översänit följande av riksdags-        niska byrån har utfört har varit av stor hjälp
21919: man Matti Järvenpää ställda spörsmål:                i det arbete, som ut:förts av nedannämnda
21920:                                                      kommitte. En slutlig förbättring i denna fråga
21921:            "Vilka åtgärder ämnar Regeringen          torde kunna åstadkommas först i samband med
21922:        vidtaga för atlt effekitivera yrkesinspek-    en fömyelse av lagen angående yrkesinspekltion.
21923:        tionsverksamheten i avsikit att garan-           För att effektivera yrkesinspektionsverksam-
21924:        tera rätltighetema och förbätltra arbets-     heten i vägtrafiken tillsatte statsrådet den 12
21925:        förhållandena för chaufförer, vilka           december 1968 en kommitte för att undersöka,
21926:        ·framför bussar eller expresslinjebilar       vilka brister och olägenheter som förekommer i
21927:        eller annars arbetar under synnerllgen        bestämmelsema rörande arbets- och vilot:id för
21928:         stora påfrestningar?"                        dem sotn är anstäHda i yrkesmässig biltrafi:k
21929:                                                      och i övervakningen av dessa bestämmelser
21930:    Med anledning av spörsmålet får jag vörd-         samt för a:tt uppgöra förslag till nödiga åtgär-
21931: samt anföra följande:                                der i syfte att avlägsna de brister, vilka iakt-
21932:    Enligt gällande lag angående yrkesinspekitio-     tagits i arbetsförhållandena. Komm1ttens upp-
21933: nen tillhör övervakningen av arbetarskyddet          drag har den 27 februari 1969 preciseraJt:s så,
21934: för chaufförer, vilka är anställda av företag        att det även s:kall omfatta arbetsförhållandena
21935: som utför Iandsvägstransporter, itill de upp-        för sådana personer, vilka får sin huvudsakliga
21936: gifter som ankommer på de kotnmunala yrkes-          utkomst genom a:rt arbeta såsom chaufförer i
21937: inspeiktörema. På grund av den snabba Uitveck-       annans tjänst. Tili kommitten hör utom :tjänste-
21938: ling om skett inom transportbranschen har lik-       mannaledamöterna även represenJtanter för ar-
21939: väl skötseln av dessa uppgifter, särskilt inom       betsmarknadsorganisationerna.
21940: fjärm:ranspol'tbranschen, visat sig vara en över-       Kommittens arbete torde föreligga färdigit
21941: mäktig uppgut för de kommunala yrkesinspek-          inkommande vår. Därefter kommer Regeringen
21942: :törerna. För atlt effektivera yrkesinspektions-     att överväga nödiga åtgärder för atrt: effektivera
21943: verksamheten i vägtrafiken inrättades år 1965        yrkesinspekltionen i avsikt att 1trygga räittig-
21944: vid social- och hälsovårdsministeriets arbets-       hetema för chaufförer i vägtrafik och förbättra
21945: avdelning en transportteknisk bvrå, ttill vars       deras arbetsförhållanden.
21946: personai numera jämte byråchefen hör fyra               Ovanstående får jag vördsamt bringa Eder,
21947: inspektörer. Dessa inspektörer har bl.a. Jtill       Herr Talman, ,tili kännedom.
21948: uppgift att handleda och utbilda de kommunala
21949:      Helsingfors den 15 oktober 1970.
21950: 
21951:                                                                   Minister Katri-Helena Eskelinen.
21952: Kirj. ksm. n:o 105.
21953: 
21954: 
21955: 
21956: 
21957:                                  Juvela ym.: Satakunnan puhelinliikenteen automatisoinnista.
21958: 
21959: 
21960:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
21961: 
21962:    Puhelinliikenteen automatisointia viime vuo-     lisverkostot saadaan mahdollisimman pian auto-
21963: sina voimakkaasti kehitettäessä on Satakunta        mation piiriin ja että samansuuntaisia toimen-
21964: jäänyt muita maakuntia huonompaan asemaan.          piteitä kiirehditään myös muiden edellä mai-
21965: Tällainen kestämätön tilanne on useiden kun-        nittujen kuntien kohdalla.
21966: tien kohdalla jatkunut jo kymmenkunta. vuotta.         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
21967: Vaikka kaukoautomaatio onkin Satakunnan             37 S:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
21968: verkkoryhmien osalta toteutettu ja paikallis-       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
21969: liikennekin on autotnatisoitu, välitetään posti-    seuraavan kysymyksen:
21970: ja lennätinhallituksen paikallisverkoissa puhe-
21971: lut yhä kuitenkin edelleen käsin seuraavilla                   Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus
21972: paikkakunnilla: Luvia, Ahlainen, Merikarvia,                aikoo ryhtyä Satakunnan puhelinliiken-
21973: Siikainen, Honkajoki, Karvia, Lavia, Kullaa,                teen saattamiseksi kokonaan automati-
21974: Kiikoinen, Kauvatsa ja Köyliö. Tärkeää olisi                soinnin piiriin?
21975: ennen kaikkea, että Köyliön ja Luvian paikal-
21976:      Helsingissä 25 päivänä·· syyskuuta 1970.
21977: 
21978:                Aulis Juvela.
21979: 
21980: 
21981: 
21982: 
21983: E 832/70
21984: 2
21985: 
21986: 
21987: 
21988: 
21989:                          E d u s 'k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21990: 
21991:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         naisuudessaan voida katsoa jääneen muita seu-
21992: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuja huonompaan asemaan, vaikka eräät Porin
21993: olette kirjeellänne 25 päivältä syyskuuta 1970        ja Kankaanpään verkkoryhmien kunnat· vielä
21994: n:o 954 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-         ovatkin automatisoimatta.
21995: sen_jäsenen v,as.tattavaksi kansanedustajien Aulis       Viime vuosina saatujen aikaisempaa suurem-
21996: Juvelan ja Matti Järvenpään tekemän seuraa-           pien määrärahojen avulla on välttämättömien
21997: van sisältöisen kysymyksen n:o 105:                   verkoston Iaajennuksien lisäksi· voitu ryhtyä
21998:                                                       lisäämään myös uusautomatisointia. Kysymyk-
21999:            ''MiD.kälaisiin toimenpiteisiin Hallitus   sessä mainittujen, Porin verkkoryhmään kuulu-
22000:         aikoo ryhtyä Satakunnan puhelinliiken-        vien ja vielä automatisoimattomien Ahlaisten,
22001:         teen saattamiseksi kokonaan automati-         Kauvatsart, Kiikoisten, Kullaan, Köyliön, La-
22002:         soinnin piiriin?"                             vian,. Luvian, Merikarvian ja Siikaisten solmu-
22003:                                                       ryhmien ·automatisointia koskevat tutkimukset
22004:    Vastauksena kysymykseen kunnioittaen esi-          ovat parhaillaan posti- ja lennätinhallituksessa
22005: tän seuraavaa:                                        tehtävinä ja ko. solmuryhmät tulevat automati-
22006:    Suoritettaessa puhelinliikenteen automati-         soiduiksi lähivuosina. Tällöin Porin verkkoryh-
22007: sointia suhteellisen niukkojen määrärahojen           mäp, .puhelinliikenne tulee kokonaisuudessaan
22008: avulla on investoinnit pyritty tekemään koko          automatisoiduksi. Kankaanpään verkkoryhmäs-
22009: maassa mahdollisimman tasapuolisesti elinkei-         sä vielä automatisoimatta olevat Honkajoen ja
22010: noelämän vaatimukset huomioon ottaen. Tar-            Karvian solmuryhmät tulevat puolestaan tämän
22011: kasteltaessa tämän hetkistä automatisointias-         jälkeen automatisointivuoroon niin nopeasti
22012: tetta puhelinliikenteessä ei Satakunnan koko-         kuin investointivarat ja kokonaistilanne sallivat.
22013:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1970.
22014: 
22015:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto.
22016:                                                                                                   3
22017: 
22018: 
22019: 
22020: 
22021:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22022: 
22023:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        trakter, även om vissa kommuner inom Björne-
22024: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      borgs och Kankaanpää nätgrupper ännu icke
22025: av den 25 september 1970 nr 954 tili veder-        är automatiserade.
22026: börande medlem av statsrådet för avgivande            Med de större anslag än tidigare, som he-
22027: av svar översänt följande av riksdagsmännen        viljats under de senaste åren, har utom de
22028: Aulis Juvela och Matti Järvenpää ställda           nödvändiga utvidgningarna av nätet även ny-
22029: spörsmål nr 105:                                   automatiseringen kunnat ökas. Undersökningar
22030:                                                    rörande de i spörsmålet nämnda, ännu icke
22031:          ''Tili vilka åtgärder ärnar Regeringen    automatiserade knutgrupperna inom Björne-
22032:        skrida för att telefontrafiken i Sata-      borgs nätgrupp, nämligen Ahlainen, Kauvatsa,
22033:        kunta skall hli helt automatiserad?"        Kiikoinen, Kulla, Kjulo, Lavia, Luvia, Sast-
22034:                                                    mola och Siikais knutgrupper, pågår som bäst
22035:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      i post- och telegrafstyrelsen, och ifrågavarande
22036: samt anföra följande:                              knutgrupper kommer att automatiseras under
22037:    Vid automatisering av telefontrafiken med       de närmaste åren. Därvid blir telefontrafiken
22038: de relativt knappa anslagen har man i hela         inom Björneborgs nätgrupp automatiserad i sin
22039: landet försökt göra investeringarna på ett så      helhet. Honkajoki och Karvia ännu icke auto-
22040: rättvist sätt som möjligt med beaktande av         matiserade knutgrupper inom Kankaanpää nät-
22041: näringslivets fordringar. Vid granskning av        grupp kommer därefter i turen så fort som
22042: automatiseringsgraden inom telefontrafiken i       investeringsmedlen och läget i sin helhet det
22043: detta nu kan Satakunta i sin helhet icke anses     medger.
22044: ha kommit i en sämre ställningen än andra
22045:      Helsingfors den 6 oktober 1970.
22046: 
22047:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto.
22048: Kirj.ksm. n:o 106.
22049: 
22050: 
22051: 
22052: 
22053:                                      Linkola ym.: Maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien saatta-
22054:                                   misesta tasavertaiseen asemaan eläkemaksujen osalta.
22055: 
22056: 
22057:                          E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e U e.
22058: 
22059:    Kuluvan vuoden alussa tulivat voimaan             yrittäjien saattamiseksi tasavertaiseen asemaan
22060: maatalousyrittäjien eläkelaki ja yrittäjien eläke-   olisikin valtion tukea annettava myös yrittäjä-
22061: laki. Niiden aikaansaaminen on varsin huo-           eläkelain piiriin kuuluville samassa suhteessa
22062: mattava sosiaalipoliittinen uudistus.                kuin maatalousyrittäjille.
22063:    Näitä kahta lakia: keskenään vertailtaessa           Edellä sanotun perusteella ja viitaten val-
22064: todetaan, että yrittäjien eläkelakiin on jäänyt      tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
22065: epäoikeudennmkaisuuksia, joita ei ole maata-         tämme kunnioittaen valtioneuvoston asian-
22066: lousyrittäjien eläkelaissa. Yksi niistä koskee       omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
22067: vakuutusmaksuja. Nyt valtio tukee ainoastaan         myksen:
22068: maatalousyrittäjiä maksamalla puolet keskimää-
22069: räistä aiemmista vakuutusmaksuista. Tätä tu-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22070: kea ei ole ulotettu yrittäjäeläkelain piiriin kuu~          ryhtyä maatalousyrittäjien ja muiden
22071: luvia koskevaksi. Eri alojen yrittäjiä ei näin              yrittäjien saattamiseksi eläkemaksuissa
22072: ollen ole kohdeltu rt:asa-arvoisesti. Kaikkien              tasavertaiseen asemaan?
22073:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1970.
22074: 
22075:                Anna-Liisa Linkola.                              Jouni Mykkänen.
22076:                Sirkka Lankinen.                                 Aili ·Vaittinen.
22077: 
22078: 
22079: 
22080: 
22081: E 911/70
22082: 2
22083: 
22084: 
22085: 
22086: 
22087:                        E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
22088: 
22089:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-     rusprosentin mukaan lasketusta vakuutusmak-
22090: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      susta maatalousyritykselle vahvistetun työtu-
22091: mies, olette kirjeellänne 29 päivänä syyskuu-     lon 5 000 markan määrään saakka sekä ylittä-
22092: ta 1970 n:o 963 lähettänyt valtioneuvoston        vältä työtulon osalta perusprosentin mukai-
22093: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-        nen. Syynä vakuutusmaksun porrastamiseen on
22094: edustaja Anna-Liisa Linkolan ym. tekemän,         ollut se, että katsottiin normaalimääräisen va-
22095: seuraavan sisältöisen kysymyksen:                 kuutusmaksun suorittamisen pienviljelijöille
22096:                                                   muodostuvan kohtuuttoman raskaaksi. Vastaa-
22097:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo   vaa porrastusta yrittäjien eläkelain mukaisen
22098:        ryhtyä maatalousyrittäjien ja muiden       vakuutusmaksun määräämisessä ei ole. Asiaa
22099:        yrittäjien saattamiseksi eläkemaksuissa    arvosteltaessa on kuitenkin otettava huomioon,
22100:        tasavertaiseen asemaan?"                   että maatalousyrittäjälle, joka jatkaa isännän
22101:                                                   työtä viljelmällä, suoritetaan vain puolet van-
22102:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       huuseläkkeestä eli siis hänen itsensä kustanta-
22103: taen seuraavaa:                                   ma osa. Yrittäjä, joka vanhuuseläkkeen saa-
22104:                                                   tuaan jatkaa työtään, saa eläkkeen täysimää-
22105:    Maatalousyrittäjien eläkelain mukaan maa-      räisenä. Molemmat eläkelait ovat tulleet voi-
22106: talousyrittäjä on velvollinen suorittamaan va-    maan vasta kuluvan vuoden alussa. Eläkejär-
22107: kuutusmaksun, joka lasketaan soveltaen sosiaa-    jestelmien rakenteellisiin muutoksiin tuskin on
22108: li- ja terveysministeriön vahvistamaa peruspro-   syytä ryhtyä ennen kuin lakien soveltamisesta
22109: senttia siten, että vakuutusmaksu on 2/5 pe-      on saatu riittävää kokemusta.
22110:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1970.
22111: 
22112:                                                              Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
22113:                                                                                                   3
22114: 
22115: 
22116: 
22117: 
22118:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22119: 
22120:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tili 5 000 mark utgör 2/5 av den i enlighet
22121: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          med basprocenten beräknade försäkringspre-
22122: velse av den 29 september 1970 nr 963 tili         mien samt för arbetsinkomst därutöver över-
22123: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-        ensstämmer med basprocenten. Differentie-
22124: vande av svar översänt följande av riksdags-       ringen av försäkringspremien har föranletts av
22125: man Anna-Liisa Linkola m. fl. undertecknade        att det befanns vara oskäligt tungt för små-
22126: spörsmål:                                          brukare att erlägga försäkringspremie av nor-
22127:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen         mal storlek. Motsvarande differentiering vid
22128:        vidtaga för att bringa lantbruksföreta-     fastställandet av försäkringspremie enligt lagen
22129:        gare och övriga företagare i likvärdig      om pension för företagare förekommer icke.
22130:        ställning beträffande pensionsavgifter?"    Vid bedömning av saken bör likväl tagas i
22131:                                                    beaktande, att åt lantbruksföretagare, som fort-
22132:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       sätter husbondearbete på brukningsenheten,
22133: samt anföra följande:                              utbetalas endast hälften av ålderspensionen
22134:                                                    eller alltså den del som han själv bekostat.
22135:    I enlighet med lagen om pension för lant-       Företagare, som efter det han erhållit ålders-
22136: bruksföretagare är lantbruksföretagare skyldig     pension, fortsätter sitt arbete, erhåller pensio-
22137: att erlägga försäkringspremie, viiken beräknas     nen i dess helhet. Bägge pensionslagarna har
22138: med tillämpning av en basprocent som fast-         trätt i kraft först i början av innevarande år.
22139: ställts av social- och hälsovårdsministeriet så-   Det är knappast skäl att vidtaga några kons-
22140: lunda, att försäkringspremien för den för lant-    truktiva förändringar förrän tillräcklig erfaren-
22141: bruksföretaget fastställda arbetsinkomsten upp     het erhållits av tillämpningen av lagarna.
22142:      Helsingfors den 28 oktober 1970.
22143: 
22144:                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen.
22145: ~rj.   ksm. n:o 107.
22146: 
22147: 
22148: 
22149: 
22150:                                   Hanhirova ym.: Kotimaisen kalakaupan epäkohtien korjaami-
22151:                                      sesta.
22152: 
22153: 
22154:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
22155: 
22156:    Kotimaisen tuoreen kalan kauppaansaanti on            Kalakaupan epäkohdista on ollut seuraukse-
22157: tyvin epätasaista maan eri alueilla puutteellisen    na vaikeuksia ja ansionmenetyksiä niin kalasta-
22158: 1kelu- ja vähittäismyyntiverlroston vuoksi.          jille kuin kalakauppiaillekin, puhumattakaan
22159: i1yyntipisteet ovat keskittyneet pääasiassa ran-     siitä, että vain osalla kuluttajista on mahdolli-
22160: tikon tuntumaan ja suurimpiin eteläisiin asu-        suuksia ympärivuotisiin kalaostoksiin. On il-
22161: uskeskuksiin. Tuoreen kalan erikoismyymälät          meistä, että kalakaupan uudelleenjärjestely ei
22162: ijaitsevat miltei yksinomaan Helsingissä, josta      ole mahdollista ilman valtiovallan toimenpitei-
22163: )htuen tuoreen kalan ympärivuotinen kysyntä          tä, joista ensimmäisiin kuuluisi kauppaa koske-
22164: oidaan käytännöllisesti katsoen tyydyttää vain       vien säännösten uudistaminen.
22165: ,ääkaupungissa.                                          Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
22166:    Tuoreen kalan kulkeutumista elintarvike-          tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
22167: lyymälöihin estää huomattavassa määrin ter-          me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
22168:  eydenhoitoasetusten vaatimat kalustoinves-          tattavaksi seuraavan kysymyksen:
22169: )innit. Elintarvikemyymälöiden kylmäkaluste-
22170: lla on kallista ja kalakaupan marginaalit suh-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
22171: eellisen pieniä riskeihin verrattuna. Asetuk-               kotimaisen kalakaupan järjestelyssä on
22172:  essa määrätään mm., että kala on elintarvike-              suuria puutteellisuuksia, joista johtuen
22173:  lyymälässä myytävänä kylmäriskistä jäistettynä,            maan kaikki kuluttajat eivät voi saada
22174:  mtta torikaupassa kalaa ei tarvitse edes jäis-             kohtuuhintaan ympärivuotisesti tuoretta
22175:  iä. Asetuksessa on kuitenkin monia puutteel-               kalaa ja että puutteellisista ja tulkinnan-
22176:  suuksia, mikä on johtanut paikallisesti erilai-            varaisista terveydenhoitoasetusten mää-
22177:  lin tulkintoihin. Niinpä kalan torikaupassa ka-            räyksistä johtuen kalastajat ja vähittäis-
22178:  ta ei saisi asetuksen mukaan perata, mutta                 kauppa on joutumassa yhä suurempiin
22179:  uitenkin esim. Helsingin torilla lohta saa file-           vaikeuksiin, ja jos on,
22180:  )ida ja suolata. Tuoreen kalan kauppaa sääte-                mihin toimenpiteisiin Hallitus on
22181:  !vissä määräyksissä on monia muitakin risti-               ryhtynyt tai aikoo ryhtyä epäkohtien
22182:  [itaisuuksia, joista koituu melkoista haittaa ka-          korjaamiseksi?
22183:  lkaupan kehittymiselle.
22184:        Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1970.
22185: 
22186:                Veikko Hanhirova.                                 ]. Juhani Kortesalmi.
22187:                Urho E. Knuuti.                                   Pekka Vilmi.
22188: 
22189: 
22190: 
22191: 
22192:   888/70
22193: 2
22194: 
22195: 
22196: 
22197: 
22198:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22199: 
22200:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sessamme on säädetty. Kala muodostaa melkoi
22201: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sen vaaran elintarvikkeena lähinnä saimonellE
22202: olette 1 päivänä lokakuuta 1970 päivätyn kir-        tautien, joihin mm. hiirilavantauti kuuluu, le
22203: jeenne n:o 987 ohella toimittanut Valtioneu-         vittäjänä, sillä saastuneessa, jäähdyttämättömä~
22204: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         sä tilassa olevassa kalassa bakteerit suuresti li
22205: kansanedustaja Veikko Hanhirovan ym. kirjal-         sääntyvät. Saastuneen, kehnosti säilytetyn kalru
22206: lisesta kysymyksestä n:o 107, jossa tiedustel-       onkin todettu aiheuttaneen salmonellaepidemi
22207: laan:                                                oita ja muita ruokamyrkytyksiä. Kun salmc
22208:                                                      nellataudeilla nykyisen, koko maailmassa hy
22209:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että       väksytyn käsityksen mukaan tulevaisuudessa 01
22210:        kotimaisen kalakaupan järjestelyssä on        entistä suurempi merkitys yhteiskunnalle, 01
22211:        suuria puutteellisuuksia, joista johtuen      näitten tautien ennakkoehkäisyyn kiinnitettäv
22212:        maan kaikki kuluttajat eivät voi saada        erityistä huomiota.
22213:        kohtuuhintaan ympärivuotisesti tuoretta          Kalojen huonolaatuisuudesta aiheutuisi li
22214:        kalaa ja että puutteellisista ja tulkinnan-   säksi kalanhajun muodostumista myymäläss
22215:        varaisista terveydenhoitoasetusten mää-       siinä määrin, että se saattaisi vaikuttaa haitalli
22216:        räyksistä johtuen kalastajat ja vähittäis-    sesti muihin myymälässä myytäviin elintarvlli
22217:        kauppa on joutumassa yhä suurempiin           keisiin. Kalassa kehittyy kuoleman jälkeeJ
22218:        vaikeuksiin, ja jos on,                       mikroobitoiminnan johdosta verraten nopeast
22219:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on          erittäin epämiellyttävän hajuista trimetylamiJ
22220:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä epäkohtien          nia, lisäksi jää kalan lihan pH-arvo pyynniss
22221:        korjaamiseksi?"                               tapahtuneen rasituksen ansiosta niin korkeaks!
22222:                                                      että sen säilyvyys jo tästäkin syystä on selväst
22223:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          huonompaa kuin esim. teuraseläimen lihar
22224: taen seuraavaa:                                      Korkea säilytyslämpötila edistäisi näin ollen k~
22225:    Terveydenhoitoasetuksen 39 §:n 3 momen-           lan pilaantumisalttiutta ja siihen kuuluvaa tr:
22226: tin mukaan on tuore kala eräs laji helposti pi-      metylamiinin muodostumista. Näin ollen lärr
22227: laantuvista elintarvikkeista, jonka toteamuksen      pötilavaatimuksen kumoaminen ei suinkaa
22228: osalta ei voine muodostua erimielisyyksiä. Täs-      edustaisi kalakaupan edistämistä ja kehittämi1
22229: tä johtuu mainitun asetuksen 41 §:ssä oleva          tä, vaan pikemminkin kuluttajien vieroittamist
22230: varsin johdonmukainen ja paikkaansa puolusta-        kalaostoksista siksi, että mahdollisuudet huone
22231: va säännös, jonka mukaan kaikille elintarvike-       laatuisen kalan saantiin lisääntyisivät. Mika
22232: myymälässä kaupan pidettäville helposti pi-          lämpötilavaatimuksen poistamisella saavutetta:
22233: laantuville elintarvikkeille asetetaan yhtäläiset    siin se, että joka puolella maata olisi kautt
22234: lämpötilavaatimukset. Mikäli asetuksen lämpö-        vuoden kalaa saatavissa, ei tästä kuluttajalle lc
22235: tilavaatimus kumotaan myymälässä kaupan pi-          pulta olisi hyötyä kalan laadun huonontumise
22236: dettävän tuoreen kalan osalta, ei sitä olisi sil-    johdosta.
22237: loin johdonmukaista pitää voimassa myöskään             Torikaupassa tuoreen kalan myynti on sallii
22238: muiden helposti pilaautuvien elintarvikkeiden        tu, vaikka muiden helposti pilaautuvien elir
22239: kohdalla.                                            tarvikkeiden, kuten esim. lihan ja maidon, s
22240:    Kala kuuluu niinkuin mainittu, helposti pi-       on kielletty. Kun juuri sisälmykset ovat kala
22241: laantuviin elintarvikkeisiin, joitten säilyttämi-    terveydellisesti vaarallisimmat osat ja ovE
22242: sestä elintarvikemyymälöissä muualla maailmas-       omiaan kiihdyttämään kalan pilaantumista, f
22243: sa on yleensä hyväksytty samanlaiset toimen-         asetuksen mukaan kalan perkaaminen voi oll
22244: piteet, mitkä meidänkin terveydenhoitoasetuk-        kielletty. Onhan lohen osalta tuoreen kalan ki
22245:                                                                                                      3
22246: 
22247: sittelyssä ennen kauppaan touruttamista 28           reen kalan jäittämisvelvollisuudesta torikaupas-
22248: päivänä huhtikuuta 1967 annetun asetuksen            sa lämpimänä vuoden aikana avomerikalastuk-
22249: ( 196/67) 4 §:ssä määräys, että se on heti pyy-      sessa saadun kalan osalta. Kun sisävesikalas-
22250: dystämisen jälkeen perattava, mikäli sitä aio-       tuksessa saatu kala pääasiallisesti tulee myyn-
22251: taan myydä ihmisravinnoksi. Terveydenhoito-          tiin kuluttajille suoraan niiden myyjien toimes-
22252: viranomaisilla on sekä terveydenhoitolain että       ta, joilla ei ole useinkaan mahdollista saada
22253: -asetuksen nojalla luonnollisestikin oikeus vaa-     tarpeellisia jäitä, ei jäittämisvelvollisuutta ole
22254: tia, että kalan perkaus suoritetaan siten, että      tarkoitus uloittaa mainitunlaiseen kalaan.
22255: se ja siitä kertyvät jätteet hoidetaan niin, ettei      Kun kysymyksessä edelläolevan lisäksi viita-
22256: näistä aiheudu epäsiisteyttä ja muuta terveydel-     taan yleisesti tetveydenhoitosäännöstön kala-
22257: listä haittaa tai vaaraa. On luonnollista, että      kauppaa haittaaviin säännöksiin, niin mielestäni
22258: kalan myynti paloittelemattomana olisi tervey-       olisi paikallaan, että tällaisista säännöksistä
22259: delliseltä kannalta edullisempaa, mutta lohen        saataisiin yksityiskohtainen luettelo, jotta ne
22260: osalta se olisi omiaan tyrehdyttämään sen kau-       voitaisiin perusteellisesti tarkistaa ja tehdä
22261: pan.                                                 näistä muutosesitykset, mikäli nämä eivät joh-
22262:     Saamani tiedon mukaan on kauppa- ja teolli-      da kuluttajasuojan heikentymiseen eikä tervey-
22263: suusministeriössä valmisteilla määräykset tuo-       dellisten epäkohtien muodostamiseen.
22264:       Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1970.
22265: 
22266:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
22267: 4
22268: 
22269: 
22270: 
22271: 
22272:                            T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n .
22273: 
22274:  . I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        oavkylt rum. Det har också konstaterats, at:lt
22275: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       förorenad, ilia förvarad fisk förorsakat salmo-
22276: av den 1 okitober 1970 nr 987 ;tili veder-          nellaepidemier och annan matförgiftning. Då
22277: börande medlem av statsrådet för avgivande av       salmonellasjukdomarna enligt den nuvarande,
22278: svar översänt avskrift av följande av riksdags-     i hela världen godtagna uppfattningen i fram-
22279: man Veikko Hanhirova m. fl. ställda spörsmål:       tiden har en allt större betydelse för samhället,
22280:                                                     måste särsklid uppmärksamhet ägnas före-
22281:           "Är Regeringen medveten om att or-        byggandet av dessa sjukdomar.
22282:        ganiseringen av fiskhandeln i landet är         Dålig kvalitet på fisk skulle dessutom för-
22283:        behäftad med stora brister, på grund         orsaka en sådan fisklukt i butiken, att detta
22284:        varav icke alla konsumenter året om          skulle kunna inverka menligt på andra livs-
22285:        kan få färsk fisk tili skäligt pris och      medel som säljs där. I fisk utvecklas när den
22286:        att fiskarna och rninuthandeln genom         är död genom mikrobverksamhet rätt snabbt
22287:        bristfälliga och tolkning underkastade       trimetylamin, som har en synnerligen oange-
22288:        bestämmelser i hälsovårdsförordningen        näm lukt. Dessutom blir pH-värdet i fiskens
22289:        råkat i allt större svårigheter, och om      kött på grund av den ansträngning fisken blir
22290:        så är fallet,                                utsatt för vid fångsten så högt, att hållbarheten
22291:           tili vilka åtgärder har Regeringen        redan av denna orsak är avgjort sämre än t. ex.
22292:        skridit eller ärnar den skrida för av-       hos kött av slaktdjur. En hög förvaringstem-
22293:        hjälpande av missförhållandena?"             peratur skulle sålunda öka både fiskens be-
22294:                                                     nägenhet att förskämmas och den därmed före-
22295:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       nade utvecklingen av trimetylamin. Upphävan-
22296: samt anföra följande:                               det av fordringen på temperaturen skulle så-
22297:    Enligt 39 § 3 mom. hälsovårdsförordningen        lunda ingalunda främja och utveckla fiskhan-
22298: är färsk fisk ett slag av lätt förskämbara livs-    deln, utan snarare komma konsumenterna att
22299: medel. I fråga om detta konstaterande torde         dra sig för att köpa fisk därför, att möjlighe-
22300: man icke kunna vara av olika mening. Härav          terna att få dålig fisk skulle ökas. Om genom
22301: följer det konsekventa stadgandet i nämnda          upphävandet av fordringarna i fråga om tem-
22302: förordnings 41 §, vilket väl försvarar sin plats,   peratur skulle uppnås, att fisk skulle kunna
22303: enligt vilket för alla lätt förskämbara livsmedel   fås på alla håll i landet året om, skulle detta
22304: som saluförs i livsmedelsbutiker ställs. enahan-    sist och slutligen icke gagna konsumenterna på
22305: da krav i fråga om temperaturen. Om förord-         grund av försämringen av fiskens kvalitet.
22306: ningens krav rörande temperaturen upphävs              Torghandel med färsk fisk är tiliåten, ehuru
22307: för i butik saluförd färsk fisk, skulle det icke    den är förbjuden i fråga om andra lätt för-
22308: vara konsekvent att bibehålla det i kraft be-       skämbara livsmedel, såsom t. ex. kött och
22309: träffande andra lätt förskämbara livsmedel.         mjölk. Då just inälvorna är de farligaste delar-
22310:    Fisk hör, som nämnt, tili de lätt förskäm-       na av fisken i hygieniskt avseende och ägnade
22311: bara livsmedlen, om vars förvaring i livsme-        att påskynda fiskens förskämning, kan rensning
22312: delsbutikerna även annorstädes i världen i all-     av fisk enligt förordningen icke vara förbjudet.
22313: mänhet godkänts liknande åtgärder som i vår         I 4 § förordningen den 26 april 1967 om be-
22314: hälsovårdsförordning stadgats. Fisken utgör en      handling av färsk fisk före dess saluförande
22315: avsevärd fara som livsmedel, närmast som            (196/67) ingår ju en sådan bestämmelse i
22316: spridare av salmonellasjukdomar, tili vilka         fråga om lax, att den skall rensas omedelbart
22317: bl. a. musparatyfusen hör, ty bakterierna för-      efter fångsten, om den skall säljas till män-
22318: ökas höggradigt i fisk som förvaras i förorenat,    niskoföda. Hälsovårdsmyndigheterna har med
22319:                                                                                                     5
22320: 
22321: stöd av både hälsovårdslagen och -förordningen       försäljning åt konsumenterna direkt genom för-
22322: givetvis rätt att fordra, att rensning av fisk ut-   säljarnas åtgärd, vilka ofta icke har någon möj-
22323: förs så, att själva rensningen och avfallet sköts    lighet att få nödig is, ämnar man icke utsträcka
22324: snyggt så, att därav icke föranleds annan hygi-      isningsskyldigheten tili fisk av nämnda slag.
22325: enisk olägenhet ellet fara. Det är klart, att            Då i spörsmålet hänvisats icke endast tili
22326: försäljningen av fisk såsom ostyckad skulle          ovanstående omständigheter utan även allmänt
22327: vara bättre ur hygienisk synpunkt, men vad           tili stadganden i hälsovårdsstadgan, vilka vållar
22328: laxen angår skulle det vara ägnat att göra slut      olägenhet för fiskhandeln, skulle det enligt
22329: på handeln med den.                                  mitt förmenande vara på sin plats att erhålla
22330:    Enligt de uppgifter jag fått bereds i handels-    en detaljerad förteckning över sådana stadgan-
22331: och industriministeriet bestämmelser som skyl-       den. Man skulle då kunna granska dem grund-
22332: dighet att isa färsk fisk i torghandeln under        ligt och föreslå ändringar i dem - såframt
22333: den varma årstiden då fråga är om fisk som           icke ändringarna leder tili försvagning av kon-
22334: fångats på öppna havet. Då fisk som fångats          sumentskyddet och uppkomsten av sanitära
22335: i de inre vattnen huvudsakligen kommer till          olägenheter.
22336:      Helsingfors den 23 oktober 1970.
22337: 
22338:                                                       Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
22339: 
22340: 
22341: 
22342: 
22343: E 888/70
22344: Kirj. ksm. n:o 108.
22345: 
22346: 
22347: 
22348: 
22349:                                    Kohtala: Työaikalain soveltamisesta poliisimiehiin.
22350: 
22351: 
22352:                           E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
22353: 
22354:    Kesäkuun 14 päivänä 1970 tuli voimaan               tuksille tarkkoja ohjeita. Tästä johtuen ylityö-
22355: asetus ,työaikalain soveltamiseSita (N:o 290/24.       ja muita palkkakorvauksia koskevat asiakirjat
22356: 4. 1970) eräisiin poliisihallinnon piirissä toi-       ovat seilaoo.:eet poliisipiirin ja lääninhallitusten
22357: miviin poliisimiehiin. Asetuksen mukaan työ-           välillä ja lääninhallituksista on pyydetty aina
22358: aikalain piiriin pääsivät mm. nimismiespiireissä       joitakin muodollisia korjauksia, !koska läänin-
22359: palvelevat yHkonstaapelit ja konstaapelit. Mai-        hallitukset eivät kuulemma voi pitää papereita
22360: nitun asetuksen mukaan työaikalain u1kopu~             niin kauan hallussaan, ja tämän vuoksi läänin-
22361: lelle jäävät vielä ne ylikonstaapelit ja konstaa-      hallituksen pitää palauttaa paperit aina asian-
22362: pelit, jo1!ka osaksikin suorittavat toimituspalk-      omaiseen poliisipiiriin takaisin. Tiedossa ole-
22363: kioon oikeuttavia muita kuin varsinaisia poliisi-      vien selvitysten perusteella tässä suhteessa
22364: tehtäviä. Tämän mukaan ulosottoapulaisiksi ja          tilanne näyttää epäyhtenäiseltä, koska eräissä
22365: tiedoksiantaja toimittamaan mäittätyt ylikons-         lääneissä em. palkkauskorvaukset on hoidettu.
22366: taapelit ja konstaapelit eivät pääse työaikalain          Työaikalain 8 § :n mukaan päivystyrksen jat-
22367: piiriin. Em. perusteella useissa poliisipiireissä      kuminen ilrotnna tulisi katsoa poliisimiehen
22368: on määrätty konstaapeleita ja vlikonstaapeleita        kotivarallaol(jksi, josta varallaolosta tulisi mak-
22369: ulosott~ ja tiedoksiantotehtäviä suorittamaan          saa poliisimiehelle korvauksena 50 % ·runti-
22370: enemmän kuin mitä olisi tarpeellista ja välttä-        palikasta. Tätä n.s. kotivarallaoloa on pyritty
22371: mätöntä. Sellaisella menettelyllä on aivan ilmei-      kiertämään katsomalla ja tulkitsemalla se n.s.
22372: sesti pyritty kiertämään työaikalain sovelta-          vapaamuotois1eksi varallaoloksi, josta poliisimie-
22373: mista em. viranhaltijoihin. Näin ulosottoapu-          helle tarvitsee korvata vain 10 % tuntipal-
22374: laiseksi ja tieddk:siantotehtäviä toimittamaan         kasta. N.s. vapaamuotoinen varallaolo on kui-
22375: määrätyillä konstaapeleilla ja ylikon,staapeleilla     tenkin tankoitettu ikosJremaan vain päivystäjän
22376: saadaan suorittaa tosiasiallista ylityötä, josta       ja kotivarallaolevan avuksi hälytettävää poliisi-
22377: asianomaiset eivät saa 'kuitenkaan mitään kor-         miestä. Poliisimiehen joutuessa suorittamaan
22378: vausta. Toimituspalikkioon oikeuttavia tehtäviä        n.s. varallaoloa tämä merkitsee käytännössä
22379: suorittavalle poliisimiehelle ei tarvitse maksaa       poliisiaseman siirtymistä tavallaan poliisimie-
22380: esimerkiksi järjestyspoliisilisääkään.                 hen kotiin. Varallaolosta häiriintyy myöskin
22381:     Niille poliisimiehille, joiden oiJkeutta ylityö-   poliisimiehen kdiko perheen elämä puhelimen
22382:  ja muihin työkorvauksiin ei ole muodollisesti         hälyttäessä mihin vuorokauden aikaan tahansa.
22383:  estetty määräämällä ulosottoapulaisi'ksi .tai rtie-   Kun varallaoloaikaa ei edes lasketa poliisimie-
22384: doksiantotehtäviä toimittamaan, on useissa lää-        hen työajaksi, niin tämän vuoksi olisi oikeu-
22385: neissä laiminlyöty suorittaa kuluvan kesäkuun          denmukaista, että poliisimiehelle rsuoritettaisiin
22386:  14 päivän jälkeen peruspalkan lisäksi mitään          varallaolo- ja muut 1korvaukset viivytyksettä.
22387: muita korvauksia. Poliisimiesten palkkaus koos-        Lisäksi valtion taholta ei saisi pelkistä talou-
22388: tuu peruspalrkasta 'ja eräistä lisistä, kuten esi-     dellisista syistä tulkita työaikalain määräyksiä
22389: merkiksi sunnuntai- ja ylityökorvauksista, ilta-       siten, että poliisien kotona suorittama varalla-
22390:  ja yötyörahasta ja vapaamuotoisesta varalla-          olo rtulkitaan valtion korvausvelvollisuuden vä-
22391: olorahasta, jota viimeksimainittua ei edes jokai-      hentämiseksi n.,s. vapaamuotoiseksi varalla-
22392:  sessa poliisipiirissä ole otettu 'käytäntöön. Kun     oloksi. Työaikalain mukaisten ylityö- ja muiden
22393: em. ylityö- ja muita työkorvauksia on tiedus-          korvausten suorittamiseksi on valtiovarainmi-
22394:  teltu puhelimitse lääninhallituksista, niin on        nisteriö annetun selvityiksen mukaisesti jo
22395:  niistä usein ilmoitettu, ettei mainittujen kor-       myöntänyt varatkin.
22396:  vausten 'Suorittamisesta ole annettu lääninhalli-        Koska edellä oleviin epäkohtiin ei ole vielä
22397: E 931/70
22398: 2
22399: 
22400: saatu tyydyttävää selvitystä, niin edellä olevan       sesti kaikissa poliisi- ja nuntsmiespii-
22401: ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 .momentin          reissä työajan, varallaolon sekä niiden
22402: perusteella esitän kunnioittavasti valtioneuvos-       'korvaamisen osalta, ja jos on,
22403: ton asianomaisen ~jäsenen vastattavaksi seuraa-            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22404: van kysymyksen:                                        ryhtyä poliisimiesten 'työajan järjestämi-
22405:                                                         seksi viivytyksettä asetuksen n:o 290/
22406:           Oniko Hallirus tietoinen siitä, että          1970 mukaisesti sekä erääntynciden
22407:        ~esiilkuun 14 päivänä 1970 voimaan tul-         ylityö-, varallaolo- ja muiden korvausten
22408:        leen aselluksen n:o 290/1970 koskevia           pikaiseksi suorittamiseksi niihin oikeu-
22409:        määräyksiä työaikalain soveltamisesta            tetuille poliisimiehille?
22410:        poliisimiehiin ei sovelleta asianmukai-
22411:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1970.
22412: 
22413:                                             Leo Kohtala.
22414:                                                                                                      3
22415: 
22416: 
22417: 
22418: 
22419:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22420: 
22421:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       täviin erikoistuminen saadaan niimsmiespiireissä
22422: mainitussa ta11koituksessa Te, Henra Puhemies,       kulloinkin toteutetuksi. - Tilanteen selvittä-
22423: olette 1 päivänä lokakuuta 1970 päivätyn kir-        miseksi tältä osin ~sisäasiainministeriö on nimis-
22424: jeenne n:o 988 ohella toimittanut Valtioneu-         miespiireistä :ti:edustellut, miten pyrkimyksessä
22425: voston .asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        siirtää perintätehtävät yksinomaan niitä suorit-
22426: kansanedustaja Leo Kohtalan kirjallisesta kysy-      taville toimenhaitijoille on edistytty. Tähän
22427: my~ksestä n:o 108, jossa tiedustellaan:              mennessä saatujen tietojen mukaan poliisi-
22428:                                                      miehiä on vapaaehtoisesti luopunut perintä-
22429:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että       tehtävistä osatyönään lukuisasti, mistä on seu-
22430:        kesäkuun 14 päivänä 1970 voimaan :tul-        rannut, että he ovat tulleet työaikalain alai-
22431:        leen asewksen n:o 290/1970 koskevia           suuteen. Kiun toistaiseksi jatkuva siirtymävaihe
22432:        määräytksiä työaikalain soveltamisesta        on päättynyt, tulee työaikalain ulkopuolelle
22433:        poliisimiehiin ei sovelleta asianmukai-       ni:mismiespiiveissä jäämään vain perintätehtäviä
22434:        sesti kaikissa poliisi- ja nimismiespii-      yksinomaisena työnään suorittavien toimenhal-
22435:        reissä työajan, varallaolon setkä niiden      tijai:n ryhmä, jonka suuruudeksi voidaan
22436:        korvaamisen osalta, ja jos on,                arvioida 400-500 poliisimiestä. - Mahdolli-
22437:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       suuksia heidänkin työaikansa sääntelemiseksi
22438:        ryhtyä poliisimiesten työajan järjestämi-     turkitaan pwhaillaan.
22439:        seksi viivytyksettä asetuksen n:o 290/            Vapaamuotoisen varallaolon käyttöön otto
22440:        1970 mukaisesti sekä erääntyneiden            oli välttämätön edellytys työaikalain sovelta-
22441:        ylityö-, varallaolo- ja muiden korvausten     misalan laajentamiselle etenkin pienissä poliisi-
22442:        pikaisetksi suorittamiseksi niihin oi:keu-    piireissä. Kun ohjeet ja selvennykset tämän ja
22443:        tetuille poliisimiehille?"                    työaikalaissa tarkoitetun varallaolon käytöstä
22444:                                                      nyt on annettu, siirtymäkauden vaikeudet ovat
22445:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tältäkin osin poistuneet tai ainakin poistu-
22446: vasti seuraavaa:                                     massa.
22447:    Asetuksella työaikalain soveltamisesta val-           Korvausten suodttamisessa tapahtui asetuk-
22448: tion virkamiehiin annetun asetuksen muutta-          sen voimaantulon jälkeen viiväSJtymistä, jonka
22449: misesta ( 290/70) saatettiin työaikalain alai-       jatkumisen estämiseksi on suoritettu jatkuvaa
22450: suuteen poliisihallinnossa noin 2 200 uutta :toi-    neuvontatyötä. Viimeisenä vaiheena sisäasiain-
22451: menhaltijaa. Heistä pääosan kohdalla muutos          ministeriö on määrännyt, että poliisimiehille
22452: toteutui 14 päivänä kesäkuuta 1970, mutta            suoritettavat erityiset lisät on laskettava pal-
22453: nimenomaan nimismiespiirien poliisimiesten           kanmabukausittain tai työjaksoittain, mikä
22454: kohdalla muutoiksen ajankohta jäi siitä riippu-      edellyttää, että ne myös suoritetaan toimen-
22455: vaksi, milloin poliisi!ll hoidettaviin tehtäviin,    haitijoille viipymäittä viimeistään !isien mää-
22456: joko varsinaisiin poliisitehtäviin tai perintäteh-   räytymiskautta seuraavan kauden aikana.
22457:      Helsi:ngissä 29 päivänä lokakuuta 1970.
22458: 
22459:                                                               Sisäasiainministeri Artturi Jämsen.
22460: 4
22461: 
22462: 
22463: 
22464: 
22465:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22466: 
22467:   I det syfte 37 § 1 mom. ri!ksdagsordningen         de olika län:smansdistrikten. - För utredande
22468: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        av situationen till denna del har ministeriet
22469: av den 1 oktober 1970 nr 988 rtill veder-            för inrikesärendena hos länsmansdistrikten för-
22470: börande med1em av statsrådet för avgivande           frågat sig om, hur man avancerat i strävandena
22471: av svar översänt avskrift av följande av riks-       att överföra indrivningsuppgifterna på befatt-
22472: dagsman Leo Kohtala ställda spörsmå1 nr 108:         ningshavave, som enbart utför dessa. Enligt
22473:                                                      hittills erhållna uppgifter har ett stort anta1
22474:            "Är Regeringen medveten om, att           poliser frivilligt avstått från indrivningsuppgif-
22475:        hestämme1serna i förordningen nr 290/         terna, som de utfört såsom delarbete, vilket
22476:        1970, som trädde i ,kraft den 14 juni         haft till följd, att de blivit underställda arbets-
22477:        1970, angående tillämpningen av               tidslagen. Då det fortfarande pågående över-
22478:        arbetstids1agen på poliser, icke tillämpas    gångsskedet är förbi, kommer inom 1äns-
22479:        sakenligt i alla polis- och 1änsmandist-      mansdistrikten endast den grupp befattnings-
22480:        rikt i fråga om arbetstid, beredskap          havare, vars enda arbete utgöres av indriv-
22481:        samt ersättning för dessa, och om så          ningsuppgifter och som kan beräknas omfatta
22482:        är fallet,                                    400-500 polismän, att s.tanna utanför arbets-
22483:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       t1ds1agen. - Möjligheterna att även reglera
22484:        taga för att polisernas arbetstid oför-       deras arbestid undersökes som bäst.
22485:        dröjligen skall bli ordnad i en:lighet med        Lbruktagandet av en til1 formen fri bered-
22486:        förordningen nr 290/1970 samt för att         skap utgjorde en nödvändig förutsättning för
22487:        tili betalning förfallna övertids-, bereds-   en utvidgning av .arbetstidslagens tillämpnings-
22488:        kaps- och andra ersättningar omedel-          område, isynnerhet i ~små polisdistrikt. Då
22489:        bart skall bli utbetalda åt därtill berät-    föreskrifter och förtydliganden angående ut-
22490:        tigade polismän?"                             nyttjandet av denna beredskap och den i
22491:                                                      arbetstidslagen avsedda beredkapen nu har
22492:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        givits, har övergångstidens svårigheter även
22493: samt anföra följande:                                tili denna del eliminerats ell.er håller åtmin-
22494:    Genom förordningen angående ändring av            stone på att elimineras.
22495: förordningen om tillämpning av arbetstidslagen           Efter det förordningen trädde i kraft upp-
22496: på statens tjänstemän ( 290/70) blev ungefär         stod det dröjsmål vid utbetalningen av ersätt-
22497: 2 200 nya befattningshavare inom polisväsen-         ningarna. För förhindrande av detta fortgår
22498: det underställda arbetstidslagen. Beträffande        rådgivningsarbetet. Slutligen har ministeriet för
22499: huvudparten av dem genomfördes ändringen             inrikesärendena bestämt, att specialtillägg som
22500: den 14 juni 1970, men särskilt i fråga om            utbetalas åt polis:män bör beräknas per 1öne-
22501: polis.erna inom länsmansdistrikten b1ev tid-         utbetalningsmånad eller arbetsskede, vilket för-
22502: pun!kten för ändringen beroende av, när spe-         utsätter, att de även skall utbetalas åt befatt-
22503: cialiseringen av de på polisen dommande              ningshavarna genast och 1senast under den
22504: uppgifterna antingen i egentliga polisuppgifter      period som följer närmast efter den period
22505: eller indrivningsuppgifter, blir genomförd i         då tilläggen fastställdes.
22506:      Helsingfors den 29 oktober 1970.
22507: 
22508:                                                      Minister för inrikesärendena Artturi Jämsen.
22509: Kirj.).sm. n:o 109.
22510: 
22511: 
22512: 
22513:                                  E. Niskanen ym.: Kansanvallan vaikutusmahdollisuuksista ylim-
22514:                                    män tuomiovallan käytössä.
22515: 
22516: 
22517:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
22518: 
22519:     Hallitusmuodon mukaan Suomi on tasavalta,           Oikeuslaitoskeskustelussa on julkisuudessa
22520: jossa valtiovalta kuuluu kansalle. Kansaa edus-     mainittu, että lakia soveltaessaan tuomioistui-
22521: taa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Juuri     met jatkavat lainsäätäjän toimintaa. Kun lain-
22522: eduskunnan kautta kansalla on käytännössä           säätämistä pidetään poliittisena toimintana on
22523: mahdollisuus vaikuttaa lainsäädäntö- ja toi-        asetettu kyseenalaiseksi, miten lainsäädännön
22524: meenpanovallan käyttöön. Lisäksi kansa pää-         ·soveltamisen saattaisi muuttaa epäpoliittiseksi,
22525: see vaikuttamaan •toimeenpanovallan käyttöön        mekaaniseksi tai tekniseksi toiminnaksi. Siten
22526: tasavallan presidentin valitsijamiesten kautta.     jo korkeimpien oikeuksien nykyisen ja luonnol-
22527:     Tuomiovaltaa käyttävät hallitusmuodon mu-       J.isen päätehtävän kannalta on katsottu hallitus-
22528: kaan riippumattomat tuomioistuimet. Ylintä          muodon hengen mukaiseksi, että kansa pääsisi
22529: tuomiovaltaa käyttävät korkein oikeus ja kor-       vaikuttamaan myös ylimmän tuomiovallan käyt-
22530: kein hallinto-oikeus. Korkeimpien oikeuksien        töön samalla tavalla kuin se vaikuttaa lainsää-
22531: jäsenet nimittää tasavallan presidentti asian-      däntö- ja toimeenpanovallan käyttöön.
22532: omaisen oikeuden esityksestä. Tämä on käy-              Korkeimpien oikeuksien toiseksi päätehtä-
22533: tännössä merkinnyt sitä, että nämä tuomio-          väksi edellä esitetyn aktiivisen oikeuspolitiikan
22534: istuimet täydentävät itse itsensä.                  harjoittamisen kannalta näyt·tää myös perus-
22535:     Itsenäisyyden airkana korkeimmat oikeudet       edellytyksenä olevan kansanvallan vaikutusmah-
22536: ovat vakiinnuttaneet tehtäväkseen niihin sattu-     dollisuuksien lisääminen korkeimpien oikeuk-
22537: manvaraisesti käsiteltäväksi tulevien yksittäis-    sien jäseniä valittaessa. Itse itsensä täydentä-
22538: tapausten ratkaisemisen. Korkeimmat oikeudet        minen johtaa kä~tännössä pakostakin sekä lain
22539: eivät näkyvästi ole harjoittaneet oikeuspolitiik-   soveltamisen että aktiivisen oikeuspolitiikan
22540: kaa. Kuitenkin hallitusmuodon mukaan kor-           harjoittamisen kannalta vallitsevaa järjestelmää
22541: keimmat oikeudet voivat tarvittaessa tehdä esi-     ja vanhoillisuutta suosiviin henkilövalintoihin.
22542: tyksiä, kun katsovat tarvittavan lain muutosta          Oikeuslaitoskeskustelussa on oltu eri puo-
22543: tai selitystä. Korkeimpien oikeuksien mahdolli-     lilla huolestuneita kansanvallan toteutumisesta
22544: suudet aktiivisen oikeuspolitiikan harjoittami-     lainkäytössä ja mm. todettu, että vanhoillisuu-
22545: seen ja tätä kautta kansalaisten oikeusturvan       den kehä •tuomioistuinlaitoksen rekrytoimis- ja
22546: lisäämiseksi eivät välttämättä rajoittuisi edellä   ylenemisjärjestelmässä olisi saatava murretuksi.
22547:  tarkoitettujen esitysten tekemiseen.               Tällöin on katsottu mm., että virkojen määrä-
22548:     Korkeimpien oikeuksien itselleen omaksuma       aikaisuus voisi myös tuomioistuinlaitoksen pii-
22549:  tehtäväpiiri on johtanut siihen, että niistä on    rissä tulla kysymykseen. Korkeimpien oikeuk-
22550: tullut melkein yksinomaan vallitsevan oikeus-       sien osa1ta on monella taholla katsottu olevan
22551:  järjestelmän tukijoita. Niiden osuus järjestel-    syytä perusteellisesti tutkia sitä mahdollisuutta,
22552: män kehittämisessä on ollut satunnai•sta ja vä-     että eduskunnalle annettaisiin näiden jäsenten
22553: häistä. Korkeimpien oikeuksien itselleen omak-      valinta.
22554:  suman tehtävän täyttäminen on edellyttänyt nii-        Tällä hetkellä korkeimman oikeuden ja kor-
22555:  den jäseniltä ainoastaan etevää voimassa olevan    keimman haLlinto-oikeuden toiminnan kehittä-
22556: Jain teknillistä tuntemusta ja siten lähinnä pit-   minen on kahden komitean tehtävänä. Kansan-
22557: käaikaista kokemusta lain käytössä. Tämä on         vallan kannalta ei voida katsoa oikeaksi sitä,
22558:  johtanut korkeimpien oikeuksien jäsenten vali-     että näiden komiteoiden puheenjohtajina toimii
22559:  koitumiseen hyvin kapeasti eri yhteiskunnalli-     mainittujen oikeuksien puheenjohtajat, koska
22560:  sia näkemyksiä edustavasta joukosta.               näiden oikeuksien kehittäminen uudenlaisen
22561: E 839/70
22562: 2
22563: 
22564: kansanvaltaisen oikeusturvapolitiikan tavoittei-      Edellä esitetyn ja valtiopli:i~jllrjestYk~ ?1
22565: den mukaiseksi ei ilmeisesti tällöin toteudu.       §:n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
22566: Näiden komiteoiden kokoonpano oikeuttaa si-         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
22567: ten sanomaan, että korkeimmat oikeudet näin         seuraavan kysymyksen:
22568: pyrkivät ei vain täydentämään itse itsensä vaan
22569: myös uudistamaan itseään. Inhimillisesti kat-                  Tuleeko hallitus ryhtymään toimen-
22570: soen ei luonnollisesti voitane odottaa, että näin         . piteisiin kansanvallan vaikutusmahdolli-
22571: voitaisiin päästä ohi vallitsevan järjestelmän              suuksien toteuttamiseksi ylimmän tuo-
22572: olennaisiin uudi:s,tuksiin.                                miovaUan käytössä maassamme?
22573:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1970.
22574: 
22575:          Esko Niskanen.                Uljas Mäkelä.                 Margit Eskman.
22576:          Sakari Knuuttila.             U. H. Voutilainen.            Lyyli Aalto.
22577:                                        Sinikka Luja.
22578:                                                                                                  3
22579: 
22580: 
22581: 
22582: 
22583:                         Ed u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
22584: 
22585:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       Ylimmän tuomiovallan k~yttämistä koskevat
22586: sa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra      säännökset sisältyvät· hallitusmuodon 53-59
22587: Puhemies, kirjeellänne 1 päivältä lokakuuta.       §:iin. HaHitusmuodon 87 §:ssä taas säädetään,
22588: 1970 n:o 991 lähettänyt valtioneuvoston asian-     että tasavallan presidentti nimittää korkeim-
22589: omaisen Jasenen vastattavaksi kansaneduståja       man oikeuden ja korkeimman liaUinto-oikeuden
22590: E. Niskasen ym. tekemän seuraavan kysymyk-         presidentit, korkeimman oikeuden esityksestä
22591: sen:                                               sen jäsenet ja hovioikeuksien presidentit sekä,
22592:                                                    korkeimman hallirtto-oikeuden. esityksestä, sen
22593:           "Tuleeko hallitus ryhtymään: toimen-     jäsenet. Voimassa olevassa valtiosäärtnössä on
22594:        piteisHn kansanvallan vaikutusmahdolli-     myös vahvistettu tuomioistuinten riippumatto-
22595:        suuksien toteuttamiseksi ylimmän tuo-       muuden periaate, josta yhtenä ilmaisuna on
22596:        miovallan käytössä maassamme?"              hallitusmuodon 91 §:n säännös sii,tä, ettei tuo-
22597:                                                    mareita voida muuten kuin laillisen tutkimuk-
22598:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnio1t-        sen ja tuomion nojalla julistaa virkaansa menet-
22599: taen seuraavaa:                                    täneiksi.
22600:    Kysymyksen perusteluissa on viitattu viime         Kysymyksessä tarkoitetut toimenpiteet, jotka
22601: aikoina· oikeuslahoksesta julkisuudessa käytyyn    koskevat kansanvallan vaikutusmahdollisuuden
22602: keskusteluun, jonka yhteydessä muun muassa         lisäämistä ylimmän tuomiovallan käytössä, edel-
22603: on kiinnitetty huomiota tuomioistuinla1toksen      lyttävät ylempänä selostettujen ha,llitustnuodon
22604: rekrytoimis- ja ylenemisjärjestelmän uudistami-    säännösten tarkistamista. Muun ohella näiden
22605: seen. Tällöin on muun ohella katsottu, että        kysymysten tutkimis,ta ja valmistelua varten
22606: virkojen määräaikaisuus voisi tuomioistuinlai-     valtioneuvosto on kuluvan lokakuun 9 päivänä
22607: toksen piirissä tulJa kysymykseen. Korkeimpien     asettanut kaikkien poliittisten puolueiden edus-
22608: oikeuksien osalta on katsottu olevan syytä aina-   tajista kokoonpannun komitean, jonka tulee
22609: kin tutkia sitä mahdollisuutta, että eduskun-      vuoden 1972 loppuun mennessä antaa valtio-
22610: naUe annettaisiin näiden jäsenten vaJinta.         neuvostolle suorittamiinsa tutkimuksiin perus-
22611:    Puheena olevat 'kysymykset on nykyisin jär-     tuvat, valtiosäännön muuttamista koskevat laki-
22612: jestetty hallitusmuodossa olevin ·säännöksin.      ehdotukset perustehii:l1een.         ·    ·
22613:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta i970.
22614: 
22615:                                                              Oikeusministeri E. 0. Tuominen.
22616: 4
22617: 
22618: 
22619: 
22620: 
22621:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22622: 
22623:   I det syf.te 37 § 1 mom. riksdagsordningen         De här berörda frågorna är nu ordnade
22624: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse    genom stadganden i regeringsformen. Stadgan-
22625: av den 1 oktober 1970 nr 991 till vederböran-     dena om utövandet av den högsta domsrätten
22626: de medlem av statsrådet för avgivande av svar     ingår i regeringsformens 53-59 §§. I rege-
22627: översänt följande av riksdagsman E. Niskanen      ringsformens 87 § stadgas åter, att republi-
22628: m. fl. &tällda spörsmål:                          kens president utnämner presidenterna i högsta
22629:                                                   domstolen och högsta förvahningsdomstolen,
22630:           "Kommer regeringen att skrida tiU       på framställning av högsta domstolen dess
22631:        åtgärder för förverkligande av demokra-    ledamöter och hovrättspresidenterna samt, på
22632:        tins möjligheter att inverka vid utövan-   framställning av högs·ta förvaltningsdomstolen,
22633:        det av den högsta domsrätten i vårt        ledamöterna i denna domstol. I gällande stats-
22634:        ~and?"                                     författning har även principen om domstolar-
22635:                                                   nas oberoende bekräftats. Ett uttryck härför
22636:                                                   är stadgandet i 91 § regeringsformen om att
22637:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     domare icke kan förlclaras förlustiga sin tjänst
22638: samt anföra följande:                             annat än ef.ter laga rannsakning och dom.
22639:    I motiveringen för spörsmålet hänvisas till       De i spörsmålet avsedda åtgärderna som
22640: den diskussion som under den senaste tiden        berör ökande a.v demokratins möjligheter att
22641: förts i offentligheten om rättsväsendet och i     inverka vid utövandet av den högsta domsrät-
22642: samband med vi1ken uppmävksamhet fästs            ten förutsätter revidering av ovan berörda
22643: bland annat vid förnyande av domstolsväsen-       stadganden i regeringsformen. Statsrådet till-
22644: dets rekryterings- och befordringssystem. Här-    satte den 9 innevarande oktober en kommitte
22645: vid har bland annat anseas, att tjänsternas       bland annat för undersökning och beredning
22646: besättande för en viss tid skulle kunna komma     av dessa frågor. Kommitten är sammansatt av
22647: ifråga inom domstolsväsendet. B.eträffande de     representanter för samtliga politiska partier och
22648: högsta domstolarna har det ansetts vara skäl      skall inom år 1972 till statsrådet inlämna på
22649: att åtminstone undersöka möjligheten av att       kommittens undersökningar grundade, motive-
22650: valet av medlemmarna i dem skulle överläm~        rade lagförslag angående ändring av statsför-
22651: nas åt riksdagen.                                 fattnirigen.
22652:      Helsingfors den 15 oktober 1970.
22653: 
22654:                                                               Justitieminister E. 0. Tuominen.
22655: Kirj. ksm. n:o 110.
22656: 
22657: 
22658: 
22659: 
22660:                                    Juvela ym.: Vähittäiskaupan ryhmittymisestä.
22661: 
22662: 
22663:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22664: 
22665:    Tunnettu tostasla on, että vähittäiskaupan         yritystoimintaa. Niinikään tukkulii.kkeitten ta-
22666: alalla on viime vuosien aikana tapahtunut voi-        holta on loukattu yrittäjien järjestäytymisva-
22667: makasta ryhmittymistä, jonka eräänä varsin            pautta.
22668: kielteisenä seurannaisilmiönä on ollut ns. va-            Kaikki edellä sanottu osoittaa vakuuttavasti
22669: paaseen yrittäjätoimint;aan kohdistuneet rajoi-       sen, että tämä kaupan alalla tapahtuva epä-
22670: tukset ja loukkaukset. Erityisen tukalaan ase-         tJerve kehitys on johtamassa vähitellen yksi-
22671: maan ovat joutuneet ne lukuisat yrittäjät, jotka       tyiset pienyrittäjät täysin tukkuliikkeitten ar-
22672: toimivat keskusl:i.ikkeitten omistamissa liikepai-    moille. Kun tämä mitä suuremmassa määrin
22673: koissa vuokralaisen asemassa. Näiltä yrittäjiltä      loukkaa ns. yrittämisen vapautta ja p1enyrit-
22674: on useimmitJen nöyryyttävillä vuokrasopimuk-          .täj1en perustuslaillisia oikeuksia, on välttämä-
22675: silla estetty mm. oiikeus hankkia myytävät tuot-      töntä, että kauppa- ja teollisuusministeriön toi-
22676: teet vapaasti yrittäjän kannalta edullisemmalla       mesta suoritetaan ensi tilassa asiallinen ja puo-
22677: tavalla, mikä seikka on monesti vaikuttanut           lueeton 'tutkimus vähittäiskaupan nykytilan-
22678: kieltcisesti kuluttajilta peritJtäviin hintoihin.     teesta ja ryhdytään sen perusteella kiireellisesti
22679: Keskinäisin sopimuksin ovat tukkukauppaa har-         nykyisen vääristyneen tilanteen korjaamiseen.
22680: joittavat keskusliikkeet huolehtineet siitä, ettei        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22681: teollisuus useinkaan myy tuotteitaan suoraan          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi~
22682: vähittäiskauppiaalle, vaan se tapahtuu keskus-        tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
22683: liikkeitten välityksellä, jotka perivät siitä luon-   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
22684: nollisesti välittäjävoiton. Eräänä seurauksena        sen:
22685: tästä on ollut hintojen tarpeeton kohoaminen,
22686: mikä taas on koitunut etupäässä ostavan ylei-                   Onko Hallitus tietoinen siitä y.dttä-
22687: sön vahingoksi. Samanaikaisesti rinnan voi-                  jien sekä kuluttajaväestön etuja louk-
22688: makkaan kestkitty:tillsen kanssa ovat tukkuliik-             kaavasta kehityksestä, jonka tukkuliik-
22689: keet alkaneet hankkia vähittäiskaupan vuokra-                keitten toimesta tapahtunut ryhmitty-
22690: sopimuksia nimiinsä. Tämä kehitys on mer-                    minen on tuonut vähittäiskaupan alalle,
22691: kinnyt vähittäiskaupan keski:ttymistä harvojen               ja jos on,
22692: tukkuli:ikk:eitten omistukseen, ns. vapaan kil-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22693: pailun tukahduttamista ja pienydttäjien mah-                 ryhtyä tämän väärän kehityksen oikaise-
22694: dollisuuksien vaikeutumi:sta harjoittaa itsenäistä           miseksi?
22695:       Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1970.
22696: 
22697:                 Aulis Juvela.                                    · V. J. Rytkönen.
22698: 
22699: 
22700: 
22701: 
22702: E 960/70
22703: 2
22704: 
22705: 
22706: 
22707: 
22708:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22709: 
22710:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mien toimintojen hoitamiseksi siten, että toimi-
22711: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        paikkaa kohti tulevat kustannukset pysyvät
22712: olette 1 päivänä lokakuuta 1970 päivätyn             mahdollisimman alhaisina. Havaittavissa olevaa
22713: kirjeen n:o 992 ohella toimittanut valtioneu-        keskinäistä yhteistyötä ovat jouduttaneet lähinnä
22714: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennoksen         kauppaelinkeinon harjoittamiseen liittyvät ta-
22715: kansanedustaja Juvelan ym. kirjallisesta kysy-       loudelliset näkökohdat. Ensisijaisena tavoitteena
22716: myksestä n:o 110, jossa tiedustellaan:               onkin ollut rationalisoinnin ja mekanisoinuin
22717:                                                      avulla aikaansaada kustannussäästöjä.
22718:           "Onko Hallitus tietoinen siitä yrittä-        Näin on pyritty luomaan selväpiirteinen
22719:        jien sekä kuluttajaväestön etuja loukkaa-     markkinointijärjestelmä mahdollisimman har-
22720:        vasta kehityksestä, jonka tukkuliikkeit-      voja kaupan portaita käyttäen. Hankintojen
22721:        ten toimesta tapahtunut ryhmittyminen         keskittämisellä on kauppa päässyt kustannus-
22722:        on tuonut vähittäiskaupan alalle, ja jos      säästöihin, jotka kilpailun vallitessa koituvat
22723:        on,                                           sekä vähittäiskauppiaiden että kuluttajien hyö-
22724:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       dyksi. Tämä kehitys, joka on tapahtunut va-
22725:        ryhtyä tämän väärän kehityksen oikai-         paaehtoisuuden pohjalla on yhdenmukainen
22726:        semiseksi? ''                                 muissa markkinatalousmaissa tapahtuneen kehi-
22727:                                                      tyksen kanssa.
22728:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Kilpailuolosuhteissa toimivan kaupan ole-
22729: taen s,euraavaa:                                     mukseen kuuluu, että jakelutiet toimivat mah-
22730:    Liike- ja yrityslaskennan mukaan toimii           dollisimman tehokkaasti. Teollisuuden ja kau-
22731: maassamme tällä hetkellä noin 40 000 vähit-          pan kesken käydään parhaillaan toimitusehtojen
22732: täiskauppa- ja noin 4 500 tukkukauppa•toimi-         tat'kistuksia koskevia neuvotteluja siten, että
22733: pistettä. Vähittäiskaupassa noin 38 % toimi-         mahdollisimman pitkälle kaikessa kaupassa nou-
22734: pisteistä on ryhmittynyt kuuden keskusliikkeen       datettaisiin ns. suoriteperiaatetta. Tämä tar-
22735: ympärille käyttäen erillisiä tunnuksia. Ryhmit-      koittaa sitä, että teollisuuslaitosten myynnissä
22736: tyttnistä yhteistyöketjuihin on havaittavissa voi-   ei merkitse pääas,iaa se, nimittääkö jokin liike
22737: makkaimmin elintarvikealalla, jolla toimii noin      itseään tukkukaupaksi vai vähittäiskaupaksi
22738: puolet vähittäiskaupastamme.                         vaan ratkaisevaa ostoehdoille on, miten tämä
22739:    Vähittäisikauppamme kehitys ja sen tietyillä      osto tapahtuu ja mihin suoritteislin kyseinen
22740: aloilla havaittavat ,rakennemuutokset ovat hei-      ostaja ryhtyy. Tämä saattaa merk1tä eräissä
22741: jastumia koko siitä kans'antaloutemme kehitys-       tapauksissa jakeluteiden muuttumista siten, että
22742: vaiheesta, jota tällä hetikellä läpikäymme. Kau-     osa vählttäiskaupoista ryhtyy hankkimaan :ta-
22743: pan, kuten muidenkin palveluelinkeinojen on          varoita suoraan teollisuuslairt:oksilta.
22744: pyrittävä mahdollisimman hyvin sopeutumaan              Vaikka edellämainitun yhteistyön merkitys
22745: elinkeinorakenteemme muutoksiin ja nimen-            on Hallituksen mielestä ollutkin kuluttajan
22746: omaan väestön keskittymiseen asutuskeskuksiin.       kannalta edullista, niin koska kehitys on kau-
22747:    &lmalla kun kauppamme huomattavassa mää-          pan alalla ollut erittäin nopeaa ja koska jakelu-
22748: rin joutuu uusimaan vähittäiskauppapisteitään        toimi tulee saamaan uusia muotoja mm. myynti-
22749: väestön liikkuvuutta vastaavasti, on osa kaup-       pisteiden ja markkinointiteiden osalta, on tar-
22750: paa kuten mm. pääosa elintarvikekauppaa, kat-        koituksenmukaista pyrkiä selvittämään kehityk-
22751: sonut erilaisten sisäisten yhteistyömuotojen         sen suunta ja sen aiheuttamat muutokset niin
22752: avulla parhahen voivansa luoda riittävän laajat      kansantalouden kuin elinkeinon'kin kannalta.
22753: puitteet automaauisen tietojenkäsittelyn, va-        Tämän vuoksi tullaan kauppa- ja teollisuus-
22754: rasto- ja kuljetustoimen, koulutuksen, mainon-       ministeriön to1mesta suorittamaan selvitys edel-
22755: nan ja muiden kaupankäynnissä välttämättö-           lämainituista seikoista.
22756:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1970.
22757: 
22758:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Arne Berner.
22759:                                                                                                      3
22760: 
22761: 
22762: 
22763: 
22764:                              T i 11 R i k s d a g e n H e r r T a 1m a n.
22765: 
22766:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          handeln nödvändiga verksamhetsformer så, att
22767: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         tkostnaderna per ve11ksamhetspunkt skulie hållas
22768: av den 1 oktober 1970 nr 992 tili vederbörande        så låga som möjligt. Det inbördes samarbete
22769: medlem av statsrådet för avgivande av svar            som kan konstateras har påskyndats närmast
22770: översänt avskrift av föijande av riksdagsman          av ekonomiska synpunkter i anslutning tili
22771: Juvela m. fl. ställda spörsmål nr 110:                idtkandet av handel som näringsgt~en. Det pri-
22772:                                                       mära målet har också vat~it att genom rationali-
22773:           "Är Regeringen medveten om den              sering och mekanisering få tili stånd kostnads-
22774:        för företagarnas och konsumentbefolk-          besparing.
22775:        ningens intressen krän:kande utveckling,          På detta sätt har man sökt skapa ett distinkt
22776:        som den på åtgärd av partiaffärerna            mwknadsföringssystem med så få stadier av
22777:        företagna grupperingen har medfört på          handel som möjligt. Genom koncentrering av
22778:        minuthandeins område, och om så är             Jeveranserna har handeln uppnått kostnads-
22779:        fallet,                                        besparing, som vid konkurrensen gagnar både
22780:           tili viJ!ka åtgärder ärnar Regeringen       minuthandlare och tkonsumenter. Denna ut-
22781:        skrida för att hindra denna utveckling         veckling, som ägt rum på friviliig bas, över-
22782:        i fel riktning?"                               ensstämmer med utveck1ingen i övl'iga Iänder
22783:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         med marknadshushållningar.
22784: samt anföra följande:                                    Tili handeln under konkurrensförhållanden
22785:    Enligt företagsräkningen finns i vårt land         hör, att distributionsvägarna fungerar så effetk-
22786: i detta nu omkring 40 000 verksamhetspunkter          tivt som möjligt. Underhandlingar förs som
22787: för minut- och omkring 4 500 för partihandeln.        bäst mellan industrin och handeln rörande
22788: I minuthandeln har omkring 38 % av vetik-             justering av Jeveransvillkoren så, att den s.k.
22789: samhetspunkterna grupperats kring sex central-        prestationsprincipen skulle följas så långt som
22790: affärer med användning av särskilda emblem.           möjligt linom all handel. Detta betyder, att
22791: Grupperingen i samarbetskedjor ikommer tili           vid industriföretagens försäljning buvudsaken
22792: synes kraftigast inom livsmeddsbranschen, som         icke är om en affärsrörelse kallar sig parti-
22793: omfattar cirka hälften av vår minuthandel.            affär eller minutaffär, utan avgörande för
22794:    Vår minuthandels utveckling och den struk-         inköpsvillkol'en är, hur iköpet sker och ifråga-
22795:  turförändring som kan iakttagas inom vissa           varande köpares pl'estationer. Detta kan i vissa
22796: branscher av den återspegiar hela det utveck-         fall innebära ändring av distributionsvägarna
22797: lingsskede hos vår nationalhushållning, som           så, att en del av minutaffärerna börjar ta
22798:  vi upplever i detta nu. Handeln måste liksom         varor direkt från mdustriföretagen.
22799:  de övriga tjänstenäringama söka anpassa sig             Även om betydelsen av ovannämnda sam-
22800:  så bra som möjligt tili förändringarna hos           arbete enligt Regeringens åsikt har varit för-
22801:  näringsstrukturen och särsikilt tili befolkningens   månligt för konsumenten, är det, då utveck-
22802:  koncentrering tili bostadscentra.                    lingen inom handcln varit synnerligen snabb
22803:     Samtidigt som vår handel i en betydande           och då distriburionsväsendet kommer att anta
22804:  grad måste förnya sina minuthandelspunkter           nya former bl.a. i fråga om försäijningspunkter
22805:  så att de motsvarar befolkningens rörlighet,         och marknadsföringsvägar, ändamålsenligt att
22806:  har en del av handeln, såsom bl.a. huvudparten       söka utröna utvecklingens riktning och de för-
22807:  av livsmedelshandeln ansett s1g genom oii:ka         ändringar den medför både för nationaleko-
22808:  former av inre samarbete bäst koona skapa            nomin och näringen. Fördenskull ikommer ut-
22809:  en tillräckligt vid ram för handhavandet av          redning av ovannämnda omständigheter att
22810:  automatisk databehandling, lager- och tranpott-      vel'kställas på åtgärd av handels- och industri-
22811:  verksamhet, utbildning, reklam och andra inom        ministeriet.
22812:       Helsingfors den 4 november 1970.
22813: 
22814:                                                       Handels- och industriminister Arne Berner.
22815: 1
22816: 1
22817:     1
22818:     1
22819:         1
22820:         1
22821: 
22822: 
22823: 
22824: 
22825:             1
22826:             1
22827:              1
22828:                 1
22829:                  1
22830:                     1
22831: 
22832: 
22833: 
22834: 
22835:                         1
22836:                         1
22837:                          1
22838:                             1
22839: Kirj. ksm. n:o 111.
22840: 
22841: 
22842: 
22843: 
22844:                                  Ensio Laine ym.: Ammatinvalinnanohjaustoimiston perustami-
22845:                                     sesta Loimaan aluetta varten.
22846: 
22847: 
22848:                        Ed u s kunnan        Herra      Puhe m i e he 11 e.
22849: 
22850:    Loimaan seudun ja lähiympäristön maata-          ton varsinaiseen alueeseen voisivat kuulua Loi-
22851: lousvaltainen elinkeinoelämä on jo pitkän ajan      maan kaupunki, Loimaan kunta, Alastaro, Mel-
22852: ollut voimakkaiden rakennemuutosten alaisena.       lilä, Metsämaa, Oripää, Vampula ja Ypäjä.
22853: Seudun maatalouden palveluksesta siirtyy jat-       Ko. alueen väestömäärä on n. 33 000. Laa-
22854: kuvasti ihmisiä muihin elinkeinoihin, lähinnä       jennettuun alueeseen voisivat vielä kuulua
22855: tietenkin teollisuuteen ja palveluammatteihin.      Karinaisten, Koski Tl:n, Pöytyän ja Yläneen
22856: Tehokkaan ja pätevän ammatinvalinnanohjauk-         kunnat, jotka kuuluvat mm. moniin Loimaan
22857: sen puuttuminen aiheuttaa kuitenkin huomat-         alueen kuntainliittoihin.
22858: tavia vaikeuksia siirtymisessä uusille elinkeino-       Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
22859: elämän aloille. Ottaen huomioon, että Loi-          37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
22860: maan alueen väestöstä lähes 60 % saa toimeen-       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22861: tulonsa maa- ja metsätaloudesta ja että alueen      vaksi seuraavan kysymyksen:
22862: useissa oppikouluissa ja ammattioppilaitoksissa
22863: opiskelevat nuoret tarvitsevat järjestettyä am-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
22864: matinvalinnan ohjausta, olisi Loimaalle perus-             teisiin ammatinvalinnanohjaustoimiston
22865:  tettava ammatinvalinnanohjaustoimisto.                    perustamiseksi Loimaan aluetta var-
22866:     Perustettavan ammatinvalinnanohjaustoimis-             ten?
22867:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1970.
22868: 
22869:                Ensio Laine.                                    Oili Suomi.
22870: 
22871: 
22872: 
22873: 
22874: E 875/70
22875: 2
22876: 
22877: 
22878: 
22879: 
22880:                       E d u sk u n n an   H erra    P u h e m i e h e 11 e.
22881: 
22882:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-       nitun ministeriön ammatinvalinnanohjaustoimis-
22883: tissa mainitussa tarkoituksessa olette Te,       ton suorittamana ammatinvalinnanohjauksen
22884: Herra Puhemies, kirjeellänne 2 päivänä loka-     aluejakosuunnitelman tarkistus. Näiden on mää-
22885: kuuta 1970 n:o 998 lähettänyt valtioneuvos-      rä valmistua kuluvan vuoden loppuun mennessä.
22886: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-   Ammatinvalinnanohjauksen alueellisessa laajen-
22887: edustaja Ensio Laineen ym. tekemän kysymyk-      tamisessa ja kehittämisessä tähdätään siihen,
22888: sen:                                             että ohjaus keskitettäisiin suhteellisen suuriin
22889:           "Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-     ja monipuolisiin palvelupisteisiin, sillä 1-2
22890:        teisiin ammatinvalinnanohjaustoimiston    ohjaajan toimistot on yleensä todettu palvelu-
22891:        perustamiseksi Loimaan aluetta var-       teholtaan riittämättömiksi. Sekä nykyiset että
22892:        ten?"                                     perustettavat ohjaustoimistot pyritään mitoitta-
22893:                                                  maan siten, että ne tyydyttävät toimialueensa
22894:                                                  ohjaustarpeen. Edellä mainitun, meneillään ole-
22895:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-      van suunnittelutyön yhteydessä selvitetään
22896: taen seuraavaa:                                  myös se, millä tavoin Loimaan seudun amma-
22897:    Työvoimaministeriön toimesta on parhaillaan   tinvalinnanohjaus olisi parhaiten järjestettävissä.
22898: käynnissä työvoimahallinnon kenttäorganisaa-        Tämän, Herra Puhemies, olen tahtonut saat-
22899: tion kehittämissuunnitelman laadinta sekä mai-   taa tietoonne.
22900:      Helsingissä, työvoimaministeriössä, 21 päivänä lokakuuta 1970.
22901: 
22902:                                                             Työvoimaministeri Veikko Helle.
22903:                                                                                                       3
22904: 
22905: 
22906: 
22907: 
22908:                          T ill    R i k s d a g en s    He r r    Ta 1m a n.
22909: 
22910:   I syfte, som nämnes i riksdagsordningens             yrkesvägledningen revideras. Dessa planer skall
22911: 37 § 1 mom., har riksdagsmännen Ensio Laine            färdigställas inom innevarande år. Yrkesväg-
22912: m. fl. ställt följande spörsmål tili vederbörande      ledningens regionala utbyggnad och utveckling
22913: medlem av statsrådet för besvarande:                   siktar på, att vägledningen skulle koncentre-
22914:                                                        ras tili relativt stora och mångsidiga service-
22915:           "Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder           punkter, i det att byråerna med 1-2 vägledare
22916:        för inrättandet av en yrkesväglednings-         i allmänhet befunnits otillräckliga ifråga om
22917:        byrå för Loimaa-trakten?"                       serviceeffektivitet. Såväl de nuvarande väg-
22918:                                                        ledningsbyråerna som senare inrättade kommer
22919:                                                        såvitt möjligt att dimensioneras så, att de till-
22920:   Med anledning av detta spörsmål, som Herr            fredsställer vägledningsbehovet inom sitt verk-
22921: Talmannen tillställt undertecknad minister,            samhetsområde. I samband med det ovan-
22922: önskar jag vördsamt framhålla:                         nämnda pågående planeringsarbetet utredes
22923:    Genom arbetskraftsministeriets föranstal-           också frågan hur Loimaa-traktens yrkesvägled-
22924: tande uppgöres för närvarande en pian för              ning kan ordnas på bästa sätt.
22925: utbyggandet av arbetskraftsförvaltningens lo-              Detta, Herr Talman, har jag velat bringa
22926: kalorganisation och regionindelningsplanen för         tili Eder kännedom.
22927:      Helsingfors, arbetskraftsministeriet, den 21 oktober 1970.
22928: 
22929:                                                                  Arbetskraftsminister Veikko Helle.
22930: Kirj. ksm. n:o 112.
22931: 
22932: 
22933: 
22934: 
22935:                                   Koivunen: Jyväskylän maalaiskuntaan suunnitellun ammatti-
22936:                                      kurssikeskuksen valmistumisen viivästymisestä.
22937: 
22938: 
22939:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22940: 
22941:    Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarvi-         sen työministerin aikana annettiin kansanedusta-
22942: ossa lisättiin merkittävästi varoja kurssimuotoi-    jille tietoja, että sanottu kurssikeskus ottaa
22943: seen ammattikasvatukseen. Sama myönteinen            oppilaat vastaan kuluvan syksyn kuluessa, tar-
22944: suuntaus jatkuu myös ensi vuoden tulo- ja            kemmin sanoen syyskuun 1 päivänä. Kun
22945: menoarvioesityksessä. Tällä tavoin koulutetta-       kurssikeskuksen valmistuminen käyttötarkoituk-
22946: vien ja uudelleen koulutettavien määrät tulevat      seensa näyttää nyt pitkittyvän, on sitä pidettävä
22947: lisääntymään ensi vuoden varoilla noin kolmin-       val1tettavana. Oppilaat, joha sano1ttuun keskuk-
22948: kertaiseksi vuonna 1969 ammattikursseilla            seen olisi voitu syyskuun alussa osoittaa, on
22949: koulutettujen määrään verraten.                      ilmeisesti jouduttu sijoittamaan opetustasoltaan
22950:    Koulutuksen määrällinen lisäys on hyvä,           heikompiin olosuhteisiin. Kun on ilmeistä, että
22951: mutta myös laadullinen tason nostaminen on           sanotun kurssikeskuksen valmisteluun liittyvät
22952: erittäin ajankohtainen asia ammattikurssitoi-        suunnitelmat eivät ole pitäneet paikkaansa
22953: minnassa. Nyt näyttää kuitenkin siltä kuin           hallitustasolla ja sen vuoksi kurssikeskuksen
22954: koulutustason parantamiseksi tehtyjen suunni-        valmistuminen lykkääntyy, esitän valtiopäivä-
22955: telmien toteutuminen ei edistyisikään odotetulla     järjes,tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten
22956: tavalla. Esitän tällaisesta erään esimerkin. Viime   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22957: keväänä kävivät silloiset kulkulaitosministerit,     vaksi seuraavan kysymyksen:
22958: siis liikenne- ja työministeri Jyväskylässä
22959: perehtymässä lennättimen varastona Jyväskylän                   Tietääkö Hallitus, minkä vuoksi
22960: maalaiskunnan Salmelassa olevaan entiseen                    Jyväskylän maalaiskunnan Salmelaan
22961: suksitehtaaseen. Käynnin seurauksena sanottu                 valmisteilla olevan ammattikurssikes-
22962: rakennus päätettiin vuokrata ammattikurssi-                  kuksen valmistuminen on viivästynyt
22963: keskuksen käyttöön tarkoitukseen sopivana                    niin, ettei kurssikeskus voinut aloittaa
22964: rakennuksena.                                                toimintaansa syyskuun 1 päivänä 1970,
22965:    Sanotun kurssikeskuksen käyttöön saanti                   ja jos tietää,
22966: edellyttää melkoisen määrän valmistelutöitä.                    milloin mahdollisesti kurssikeskus
22967: Näitä töitä on kansanedustajien toimesta koe-                tulee sellaiseen valmisasteeseen, että se
22968: tettu kiirehtiä. Niinpä Auran virkamieshallituk-             voidaan ottaa käyttöön?
22969:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1970.
22970: 
22971:                                            Matti Koivunen.
22972: 
22973: 
22974: 
22975: 
22976: E 880/70
22977: 2
22978: 
22979: 
22980: 
22981: 
22982:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22983: 
22984:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       edelleen työllisyysammattikurssikeskuksen pe-
22985: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       rustamiseksi. Opetusministeriö teki liikenne-
22986: olette kiri'eellänne 2 päivänä lokakuuta 1970       ministeriölle tätä koskevan esityksen 30. 6. 1970
22987: n:o 112 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       ja liikenneministeriö on puolestaan 7. 10. 1970
22988: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti      suorittanut ehdollisen hallinnon siirron opetus-
22989: Koivusen ym. tekemän, seuraavan sisältöisen         ministeriölle. Tulevan työllisyysammattikurssi-
22990: kysymyksen:                                         keskuksen käyttöön tulevan maa-alueen hallinta
22991:                                                     on siirretty opetusministeriölle mm. ehdolla,
22992:           "Tietääkö Hallitus, minkä vuoksi          että liikenneministeriön hallintaan siirretään
22993:        Jyväskylän maalaiskunnan Salmelaan           posti- ja lennätinhallituksen tarpeita varten
22994:        valmisteilla olevan ammattikurssikes-        Jyväskylän mlk:n alueella sijaitseva, metsä-
22995:        kuksen valmistuminen on viivästynyt          hallituksen hallinnossa oleva Palokan-Rutalan
22996:        niin, ettei kurssikeskus voinut aloittaa     virkatalo RN:o 27 tai muu vastaavanlainen, ja
22997:        toimintaansa syyskuun 1 päivänä 1970,        vastaavalla etäisyydellä Jyväskylän kaupungista
22998:        ja jos tietää,                               sijaitseva alue, jonka posti- ja lennätinhallitus
22999:           milloin mahdollisesti kurssikeskus        hyväksyy. Kurssikeskukseksi suunnitellun kiin-
23000:        tulee sellaiseen valmisasteeseen, että se    teistön hallinnon siirtyminen opetusministeriölle
23001:        voidaan ottaa käyttöön?"                     tapahtuu siitä päiväsrtä lukien, jolloin edellä
23002:                                                     mainitun alueen hallinta on siirretty liikenne-
23003:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      ministeriölle.
23004: seuraavaa:                                              Työvoimaministeriö on osaltaan esittänyt
23005:    Työvoimaministeriössä keväällä 1969 laadi-       ammattikasvatushallitukselle kirjelmällään 13.
23006: tun työllisyysammattikurssikeskusten alueellisen     10. 1970 ne koulutusalat, joille Jyväskylän
23007: sijoittamisohjelman mukaisesti tullaan Jyväs-       työllisyysammattikurssikeskuksessa tulisi työttö-
23008: kylään perustamaan työllisyysammattikurssi-         mille tai työttömyysuhan alaisille antaa koulu-
23009: keskus. Työvoimaviranomaisten ja ammatti-           tusta.
23010: kasvatushallituksen toimesta on tutkittu mah-           Jyväskylän kurssikeskuksen perustaminen on
23011: dollisuuksia perustaa mainittu keskus Jyväs-        viivästynyt yksinomaan kiinteistön hallintaan
23012: kylän kaupungissa sijaitsevalle, posti- ja lennä-   liittyvien kysymysten selvittelyn takia. Sitä kos-
23013: tinhallituksen omistamalle Haapala-nimiselle        kevassa asiassa on nyt tehty ensimmäinen tosin
23014: tilalle, jossa posti- ja lennätinhallituksen pää-   ehdollinen päätös. Kiinteistön hallinnan lopul-
23015: asiassa varastokäytössä on ollut entisen ns.        linen siirto tapahtunee lähiaikoina. Tilalla
23016: Uusituvan suksitehtaan tilat. Tilan käyttötarkoi-   olevissa rakennuksissa joudutaan tekemään
23017: tuksen ja asiaan liittyvien mahdollisten maa-       melkoisia korjaus- ja muutostöitä ennen kurssi-
23018: alueiden hallintaoikeuksien siirtojen selvittämi-   toiminnan alkamista. Arvioitu korjausaika on
23019: seksi suorittivat keväällä 1970 liikenneministeri   noin puoli vuotta. Tämän päivän tietojen perns··
23020: ja työvoimaministeri tutustumismatkan Jyväs-        teella arvioiden voidaan kurssitoiminta aloittaa
23021: kylään. Tätä matkaa seuranneessa neuvottelussa      kesällä 1971.
23022: päätettiin ryhtyä toimenpiteisiin mainitun              Tämän, Herra Puhemies, olen tahtonut saat-
23023: Haapala-nimisen tilan siirtämiseksi ammatti-        taa tietoonne.
23024: kasvatusviranomaisten hallintaan käytettäväksi
23025:      Helsingissä, työvoimaministeriössä, 22 päivänä lokakuuta 1970.
23026: 
23027: 
23028:                                                                 Työvoimaministeri Veikko Helle.
23029:                                                                                                        3
23030: 
23031: 
23032: 
23033: 
23034:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23035: 
23036:    I syfte som nämnes i 37 § 1 mom. riksdags-       och trafikministeriet har för sin del den 7. 10.
23037: ordningen har Ni, Herr Talman, med Eder             1970 villkorligt överlåtit besittningsrätten till
23038: skrivelse den 2 oktober 1970 nr 112 för             undervisningsministeriet. Besittningsrätten till
23039: besvarande tiliställt vederbörande medlem av        det markområde, som skall nyttjas av det
23040: statsrådet följande, av riksdagsmännen Matti        blivande centrumet för sysselsättningsfrämjande
23041: Koivunen m. fl. ställda spörsmål:                   yrkeskurser, har överlåtits tili undervisnings-
23042:                                                     ministeriet bl. a. på det vilikoret, att tili trafik-
23043:           "Vet Regeringen varför det i Salmela      ministeriet för post- och telegrafstyrelsens
23044:        i Jyväskylä landskommun under bygg-          nyttjande överföres besittningen tili i Jyväskylä
23045:        nad varande yrkeskurscentrumets färdig-      landskommun belägna och i forststyrelsens be-
23046:        ställande fördröjts så, att kurscentrumet    sittning befintliga Palokka-Rutala boställe
23047:        icke kunnat inleda sin verksamhet den        RN:o 27 eller motsvarande och på samma av-
23048:        1 september 1970, och om så är fallet,       stånd från Jyväskylä stad liggande område, som
23049:           när kurscentrumet möjligen blir så        post- och telegrafstyrelser_ godkänner. Över-
23050:        färdigt, att det kan tagas i bruk?"          låtelse tili undervisningsministeriet av besitt-
23051:                                                     ningen av den för kurscentrum planerade lägen-
23052:    Som svar på detta spörsmål framhåller jag        heten sker från den dag, då besittningen tili
23053: vördsamt följande:                                  nyssnämnda lägenhet överlåtits på trafikminis-
23054:    Enligt den regionplan för placeringen av         teriet.
23055: yrkeskurscentra för sysselsättningskurser, som         Arbetskraftsministeriet har för sin del i
23056: våren 1969 uppgjordes i arbetskraftsministeriet,    skrivelse tili yrkesutbildningsstyrelsen den
23057: skall ett sådant yrkeskurscentrum inrättas i        13. 10.1970 gjort framställning om de utbild-
23058: Jyväskylä. Genom arbetskraftsmyndigheternas         ningsområden, för vilka utbildning vid Jyväs-
23059: och yrkesutbildningsstyrelsens föranstaltande       kylä yrkeskurscentrum för sysselsättningskurser
23060: har möjligheterna undersökts att placera detta      borde meddelas arbetslösa och av arbetslöshet
23061: centrum på Haapala benämnda, post- och              hotade personer.
23062: telegrafstyrelsen tillhöriga lägenhet i Jyväskylä      Inrättandet av Jyväskylä kurscentrum har
23063: stad, där post- och telegrafstyrelsen huvudsak-     fördröjts enbart på grund av utredandet av de
23064: ligen för lagerbruk förfogat över den fd.           med besittningsrätten tili fastigheten förknip-
23065: Uusitupa skidfabrikens utrymmen. I syfte att        pade frågorna. I denna sak har nu det första,
23066: utreda lägenhetens bruksändamål och över-           visserligen villkorliga, beslutet gjorts. Den
23067: förande av besittningsrätten tili eventuella med    slutliga överlåtelsen av besittningen torde äga
23068: denna sak förknippade jordområden, besökte          rum inom den närmaste tiden. På lägenheten
23069: trafikministern och arbetskraftsministern våren     befintliga byggnader måste genomgå ansenliga
23070:  1970 Jyväskylä. Vid de därpå följande för-         reparations- och ändringsarbeten innan kurs-
23071: handlingarna beslöt man vidtaga åtgärder för        verksamhet inleds. Man beräknar reparations-
23072: överförandet av denna Haapala benämnda              tiden tili ungefär ett halvt år. Enligt förhanden-
23073: lägenhet i yrkesutbildningsmyndigheternas be-       varande uppgifter torde kursverksamhet kunna
23074:  sittning att användas för inrättandet av ett       inledas under sommaren 1971.
23075: yrkeskurscentrum för sysselsättningskurser.            Detta, Herr Talman, har jag velat bringa tili
23076: Undervisningsministeriet gjorde en framställ-       Eder kännedom.
23077: ning härom tili trafikministeriet den 30. 6. 1970
23078:     Helsingfors, arbetskraftsministeriet, den 22 oktober 1970.
23079: 
23080: 
23081:                                                               Arbetskraftsminister Veikko Helle.
23082: Kirj. ksm. n:o 113.
23083: 
23084: 
23085:                                  Vaittinen ym.: Suomen Taiteilijat r.y:n syrjäyttämisestä valtion-
23086:                                      avustusten jaossa.
23087: 
23088:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
23089: 
23090:    Kuluvan vuoden kesäkuun 12 päivänä esi-          varsinaisten kulujen sarakkeeseen, mikä tarkoit-
23091: timme kirjallisen kysymyksen Suomen Taiteili-       taa sitä, että se käytettiin kuluihin. Tämä käy
23092: jat r.y:n valtionavustusanomuksen hylkäämi-         selville siitäkin, että kyseisen kauden tilivelat
23093: sestä. Kun kysymys on aiheuttanut vastaajan         olivat 553,62 markkaa. Yhdistys on tehnyt
23094: taholta virheellisiä tulkintoja ja kun ministeri    28. 5. 1970 puolivuotistilinpäätöksensä, josta
23095: Kalavaisen antamassa vastauksessa on myöskin        käy myös selvästi ilmi, ettei edelliseltä vuo-
23096: tietoja, jotka eivät pidä yhtä todellisuuden        delta jäänyt mitään voittoa.
23097: kanssa, rohkenemme ottaa asian uudelleen               Vastauksessa oleva viittaus kuvataidetoimi-
23098: esille.                                             kunnan lausuntoon, jonka mukaan "kysymyk-
23099:    Syyskuun 7 päivänä 1970 annetussa ministe-       sessä on lähinnä harrastelijaluonteinen, näyt-
23100: rin vastauksessa mainitaan ensinnäkin, että         telyryhmän tavoin toimiva yhdistys", on har-
23101: "opetusministeriö kuitenkin samalla päätti          haanjohtava. Joka vuosi Suomen Taiteilijat
23102: myöntää kuvataidenäyttelyjä varten osoitetusta      r.y:n näyttelyihin osallistuneet taiteilijat ovat
23103: määrärahasta yhdistykselle enintään 3 000 mar-      vaihtuneet. Osallistuminen on ollut vapaa kai-
23104: kan suuruisen valtionavustuksen.". Tässä on         kille maan kuvataiteilijoille, joten ei voida pu-
23105: jossakin vaiheessa sattunut ilmeinen virhe, sillä   hua mistään tietystä ryhmästä. Vuonna 1968
23106: todellisuudessa Suomen Taiteilijat r.y. on saa-     yhdistyksen näyttelyihin osallistui 47 taiteili-
23107: nut anomuksensa perusteella vain enintään           jaa ja vuonna 1969 yhteensä 86 taiteilijaa.
23108:  1 000 markan suuruisen määrärahan.                    Puuttumatta tässä yhteydessä lähemmin eri
23109:     Suomen Taiteilijat r.y:n anomus apurahan        taidevirtauksiin ja -suuntauksiin voitaneen kui-
23110: saamiseksi on käsittelyssä saanut virheellisen      tenkin todeta, että Suomen Taiteilijat r.y. pyr-
23111: tulkinnan. Yhdistys anoi apurahaa ei ainoas-        kii kaikin tavoin saamaan hyvän taiteen esille.
23112: taan "kevättalven 1970 näyttelyjä varten" vaan      Yhdistys ei ehkä edusta maan parhaimpia tai-
23113: myös yhdistyksen toiminnan tukemiseen yleensä.      teilijoita, mutta toisaalta sen edustaman taide-
23114: Tämä käy selvästi ilmi anomuskaavakkeen erit-       suunnan edustajia ei ole asetettu syytteeseen
23115: telykohdassa.                                       epäsiveellisten eikä ihmisten perusarvoja louk-
23116:     Syynä ministeri Kalavaisen vastauksessa mai-    kaavien teosten vuoksi kuten on tapahtunut
23117: nittuun talous,arvion puuttumiseen on ollut se,     eräiden viime vuosina valtion runsasta tukea
23118: että yhdistyksellä ei ole ollut rahastoa eikä       saaneiden taiteilijain kohdalla.
23119:  alkuvaroja aloittaessaan toimintansa. Yksityiset      Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
23120:  kansalaiset ovat tehneet suuria uhrauksia yh-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
23121: distyksen toiminnan tukemiseksi saadakseen si-      tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
23122:  ten parannusta aikaan Suomen kuvataiteen           sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
23123:  vinosuuntaukseen. Ja taiteilijat ovat itse kus-    sen:
23124:  tantaneet 60 prosenttia menoista osallistumis-
23125:  maksuillaan.                                                Mitkä ovat ne syyt, joiden vuoksi
23126:     Yhdistyksen tilinpäätöksen suhteen on ta-              Suomen Taiteilijat r.y. on syrjäytetty
23127:  pahtunut ilmeisesti molemminpuolinen väärin-              miltei kokonaan kuvataidejärjestöjen
23128:  käsitys. "Voitto" tilinpäätöksessä oli merkitty           valtionavustusten jaossa?
23129:       Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1970.
23130: 
23131:            Aili Vaittinen.             Sinikka Karhuvaara.            Juha Rihtniemi.
23132:            E. J. Koppanen.             Elsi Hetemäki.                 Olavi Lähteenmäki.
23133:            Evkki Häkämies.             M. Jaatinen.                   Si11kka Lankinen.
23134:                                        Harri Holkeri.
23135: E 938/70
23136: 2
23137: 
23138: 
23139: 
23140: 
23141:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23142: 
23143:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          donavustuksen käytöstä laadittu tOlmmtasuun-
23144: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-     nitelma talousarvioineen. Suomen Taiteilijat
23145: mies, olette kirjeellänne 2 päivänä lokakuuta       r.y:n hakemukseen liittyi toimintasuunnitelma.
23146: 1970 n:o 1000 lähettänyt valtioneuvoston            Tämä "toimintasuunnitelma vuodelle 1970" kä-
23147: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-      sitti kuitenkin yksinomaan yhdistyksen toi-
23148: taja Aili Vaittisen ym. tekemän, seuraavan          mesta kuluvan vuoden maaliskuussa ·Helsingin
23149: sisältöisen kysymyksen:                             taidehallissa      järjestettävää   vuosinäyttelyä.
23150:                                                     Muusta vuoden aikana mahdollisesti tapahtu-
23151:          "Mitkä ovat ne syyt, joiden vuoksi         vasta toiminnasta ei ollut mainintaa. Hake-
23152:        Suomen Taiteilijat r.y. on syrjäytetty       mukseen ei sisältynyt vuoden 1970 talous-
23153:        miltei kokonaan kuvataidejärjestöjen         arviota, joten selvitystä sanotun vuoden toimin-
23154:        valtionavustusten jaossa?"                   nasta ei myöskään tätä kautta ollut mahdol-
23155:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         lista saada selville.
23156: taen seuraavaa:                                        Eddlä mainituista syistä ja huomioonottaen,
23157:     Kuvataiteen edistämistä varten on opetus-       asiantuntijatoimikunnan lausunnon· opetusmiriis-
23158: ministeriön käytettävissä vuosittain määräraha      teriö, käsitellessään 23 päivänä huhtikuuta
23159: mm. kuvataidejärjestöjen toiminnan tukemi-          1970 Suomen Taiteilijat r.y:n hakemuksen,
23160: seksi. Valtionavustushakemuksista opetusminis-      katsoi, ettei ole syytä myöntää yhdistykselle
23161: teriö pyytää lausunnot valtion kuvataidetoimi-      valtionavustusta kuvataidejärjestöjen toimintaa
23162: kunnalta, joka toimii sen alaisena asiantuntija-    varten osoitetusta määrärahasta. Koska vuosi-
23163: toimikuntana kuvataidetta koskevissa asioissa.      näyttelyn järjestäminen ilman valtionavustusta
23164: Toimikunnan jäsenet ovat, kuten taiteen edistä-     olisi tuottanut yhdistykselle ilmeisiä vaikeuksia
23165: misen järjestelystä annetussa laissa (328/ 67)      opetusministeriö kuitenkin samalla päätti myön-
23166: edellytetään, alan ansioituneita harjoittajia tai   tää yhdistykselle valtion tulo- ja menoarviossa
23167: tuntijoita.                                         varatusta määrärahasta, joka on osoitettu ·kuva-
23168:     Suomen Taiteilijat r.y:n 28 päivänä tammi-      taidenäyttelyitä varten, valtionavustusta yhdis-
23169: kuuta 1970 päivätty hakemus, jossa yhdistys          tyksen vuosinäyttelyn järjestämisestä aiheutu-
23170: anoi 3 000 markan suuruista valtionavustusta        vien menojen peittämiseksi. Tämän valtion-
23171: "käytettäväksi nimenomaan kevättalven 1970          avustuksen ( 1 000 mk) ministeriö, saatuaan
23172: toiminnan tukemiseksi", käsiteltiin valtion ku-     myöhemmin tiliselvityksen näyttelyn tuloista ja
23173: vataidetoimikunnassa sen laatiessa opetusminis-      menoista, vahvisti ja maksatti 10 päivänä kesä-
23174: teriölle ehdotustaan kuvataidejärjestöjen mää-      kuuta 1970.
23175: rärahan jaosta. Valtion kuvataidetoimikunta il-         Mikäli Suomen Taiteilijat r.y. aikoo vastai-
23176: moitti 16 päivänä maaliskuuta 1970 päivätyssä        suudessa anoa toimintaansa varten valtionavus-
23177: lausunnossaan, ettei se katso voivansa puoltaa,      tusta, ministeriö edellyttää, että yhdistys laatii
23178: paitsi eräitä muita, myöskään Suomen Taiteili-       ja liittää hakemukseensa valtionavustuksen
23179:  jat r.y:n hakemusta, koska toimikunnan käsi-        käyttöä koskevan toimintasuunnitelman talous-
23180:  tyksen mukaan "kysymyksessä on lähinnä har-         arvioineen sekä edellisen kalenterivuoden toi-
23181:  rastelijaluontoinen, näyttelyryhmän tavoin toi-     mintakertomuksen ja taseet. Ilman näitä selvi-
23182: miva yhdistys".                                      tyksiä ministeriöllä ei ole mahdollista saada riit-
23183:     Opetusministeriön vahvistamasta hakemus-         tävää kuvaa yhdistyksen toiminnasta yleensä ja
23184: lomakkeesta, jota myös Suomen Taiteilijat r.y.      erityisesti siitä, millä muulla toiminnallaan kuin
23185:  avustusta hakiessaan oli käyttänyt, ilmenee,        vuosinäyttelyllä yhdistys pyrkii, kuten kysy-
23186: että hakemusta on seurattava liitteenä mm.           myksen perusteluissa todetaan, 1']ciikin tavoin
23187: yhdistyksen toiminnan tukemiseksi haetun val-        saamaan hyvän taiteen esille".
23188:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1970.
23189: 
23190:                                                                       Ministeri Meeri Kalavainen.
23191:                                                                                                       3
23192: 
23193: 
23194: 
23195: 
23196:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
23197: 
23198:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        fungerar såsom utställningsgrupp". - Ookså
23199: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           några andra ansökningar förordades icke.
23200: velse nr 1000 av den 2 oktober 1970 tili ve-            Av den av undervisningsministeriet fast-
23201: derbörande medlem av statsrådet för avgivande       ställda ansökningsblanketten, viiken även Suo-
23202: av svar översänt följande, av riksdagsledamo-       men Taiteilijat- Finlands Konstnärer r.y.
23203: ten Aili Vaittinen m. fl. ställda spörsmål:         hade använt för sin ansökan, framgår, att an-
23204:                                                     sökan bör åtföljas av bl. a. en bilaga, innehål-
23205:           "Vilka är orsakerna tili att föreningen   lande en verksamhetsplan jämte förslag tili
23206:        Suomen Taiteilijat- Finlands Konst-          budget. Til ansökningen från föreningen Suo-
23207:        närer r.y. nästan helt har åsidosatts vid    men Taiteilijat- Finlands Konstnärer r.y.
23208:        utdelningen av statsunderstöd tili bild-     hade fogats en verksamhetsplan. Denna "verk-
23209:        konstorgani:sationerna?"                     samhetsplan för år 1970" omfattade dock
23210:                                                     uteslutande en årsutställning som genom för-
23211:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      eningens försorg skulle anordnas i konsthallen
23212: samt anföra följande:                               i Helsingfors i mars detta år. Något omnäm-
23213:     För främjande av bildkonsten står årligen       nande av eventuell annan verksamhet under
23214: tili undervisningsministeriets förfogande ett       någon annan tid av året förekom icke. An-
23215: anslag bl. a. för stödjande av bildkonstorgani-     sökan innehöll icke något förslag tili budget
23216: sationernas verksamhet. Undervisningsministe-       för år 1970. Det var därför icke heller möj-
23217: riet begär utlåtanden över ansökningarna om         ligt att på denna väg erhålla utredning om
23218: statsunderstöd av statens bildkonstkommission,      verksamheten under nämnda år.
23219: viiken i angelägenheter rörande bildkonst fun-          Av ovannämnda orsaker och med beaktande
23220: gerar såsom en sakkunnigkommission, under-          av sakkunnigkommissionens utlåtande ansåg
23221: ställd undervisningsministeriet.    Kommissio-      :undervisningsministeriet, när det den 23 april
23222: nens medlemmar är, såsom förutsättes i lagen        1970 behandlade föreningen Suomen Taiteili-
23223: om organisering av konstens främjande ( 328/        jat- Finlands Konstnärer r.y:s ansökan, att
23224: 67), på området förtjänta utövare ellet kän-        det icke föreligger orsak att bevilja föreningen
23225: nare.                                               statsunderstöd av det anslag som har anvi-..ats
23226:     Föreningen Suomen Taiteilijat- Finlands         för bildkonstorganisationernas verksamhet. Då
23227: Konstnärer r.y:s den 28 januari 1970 daterade       anordnandet av årsutställningen utan stats-
23228:  ansökan, vari föreningen anhöll om ett stats-      understöd skulle ha berett föreningen uppen-
23229: understöd på 3 000 mark "att användas ut-           bara svårigheter, beslöt undervisningsministe-
23230:  tryckligen för stödjande av verksamheten vår-      riet likväl sam.tidigt bevilja föreningen att stats-
23231: vintern 1970", behandlades i statens bildkonst-     understöd tili täckande av utgifterna för för-
23232: kommission, när denna för undervisningsmi-          eningens årsutställning av det anslag som i
23233: nisteriets räkning uppgjorde sitt förslag tili      statsförslaget har anvisats för utställningar av
23234:  utdelning av bildkonstorganisationernas anslag.    bildande konst. Undervisningsministeriets fast-
23235:  Statens bildkonstkommission meddelade i sitt       ställde och utanordnade detta statsunderstöd
23236:  utlåtande, som hade daterats den 16 mars            ( 1 000 mk) den 10 juni 1970, sedan minis-
23237:  1970, att den icke ansåg sig kunna förorda         teriet sedermera hade erhållit redovisning för
23238:  föreningen Suomen Taiteilijat - Finlands           utställningens inkomster och utgifter.
23239:  Konstnärer r.y:s ansökan, emedan det enligt            Ministeriet förutsätter att föreningen Suo-
23240:  kommissionens uppfattning här "närmast är          men Taiteilijat- Finlands Konstnärer r.y., om
23241:  fråga om en amatömnässig förening, viiken          den framdeles ämnar anhålla om statsunder-
23242: 4
23243: 
23244: ,stöd för sin verksamhet, utarbetar och till 'Sin   teriet ingen möjlighet att erhålla en fullständig
23245: ansökan fogar en verksamhetsplan rörande an-        bild av föreningens verksamhet i allmänhet och
23246: vändningen av statsunderstödet jämte budget-        särskilt av den övriga V'evksamhet utöver års-
23247: förslag samt en vedogörelse för verksamheten        utställningen genom vilken föreningen bemödar
23248: under föregående kalenderår och räkenskaperna       sig om att, såsom i spörsmålets motivering
23249: för detta. Utan dessa uuedningar har minis-         anföres, "på allt sätt få fram god konst."
23250:      Helsingfors den 30 oktober 1970.
23251: 
23252: 
23253:                                                                       Minister Meeri Kalavainen.
23254:    Kirj. ksm. n:o 114.
23255: 
23256: 
23257: 
23258: 
23259:                                    Salolainen: Sanoma- ja aikakauslehtien kuljetusmaksuista.
23260: 
23261: 
23262:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
23263: 
23264:     Kesällä 1970 istunUit Auran hallitus teki          muodostumaan eri lehtien kilpailuasemaksi
23265: päätöksen sanoma- ja aikakauslehtien uusista           markkinoilla. Kun lisäksi tiedetään miten vai-
23266: kuljetusmaksuista. Asetuksen on määrä astua            keasti määriteltävä käsite asetuksessa mainittu
23267: voimaan vuoden 1971 alusta ja sen pohjaLta             "yleinen etu" on, ei annettua asetusta voida
23268: voidaan julkaisuille myöntää alennusta enin-           pitää täydellisen sananvapausperiaaltlteen mukai-
23269: tään 25 %, jos se katsotaan "yleisen edun              sena. Onhan kysymys selvästä ennakkosensuu-
23270: vuoksi tarpeelliseksi."                                rista.
23271:     "Yleisen edun" vaatimuksen täyttämisen li-            Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
23272: säksi edellytetään, että alennusta on puolta-          37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
23273: nUJt erityinen lautakunta, jolla on valtioneu-         voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi ky-
23274: voston määräämä puheenjohtaja ja jonka jäse-           symykseen:
23275: nistä yksi edustaa liikennemisteriötä, yksi posti-
23276: ja lennätinlaitosta, yksi talousasioiita, yksi kult-             Onko Hallitus tietoinen, että sa-
23277: tuuriasioita, kaksi sanoma- ja aikakauslehtien                noma- ja aikakauslehtien kuljetusmak-
23278: kustantajia ja kaksi sanoma- ja aikakauslehtien               suista annettu asetus sisältää piirteitä,
23279:  tilaajia.                                                    jotka eivät sovi täydellisen sananvapaus-
23280:     Em. lautakunnan perustamisessa on kysymys                 periaatteen piiriin ja että asetus saat-
23281: lehdistön kannalta varsin perusil:avaa laatua ole-            taa johtaa lehdistön jakamiseen epä-
23282: vasta asiasta, sillä jäähän asetuksen mukaan                  määräisin perustein kahteen eri i:yh-
23283:  riippumaan lautakunnan kannasta mikä tulee                   mään?
23284:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1970.
23285: 
23286:                                               Perltd Salolainen.
23287: 
23288: 
23289: 
23290: 
23291: E 965/70
23292: 2
23293: 
23294: 
23295: 
23296: 
23297:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
23298: 
23299:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-             donmukaiseksi ja tasapuoliseksi, valtioneuvos-
23300: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        ton olisi asertusehdotuksen mukaisesti asetet-
23301: mies, olette kirjeellänne n:o 1025 lokakuun            tava pysyvä lautakunta antamaan lausuntoja ja
23302: 6 päivältä 1970 lähettäny;t valtioneuvoston            tekemään esityksiä asetuksen soveltamisesta.
23303: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-         Lautakunnassa olisi puheenjohtaja ja 8 jäsentä.
23304: taja Pertti Salolaisen tekemän kysymyksen              Jäsenet edustaisivat asianomaisia viranomaisia,
23305: n:o 114:                                               talousasioita, kulttuuriasioita sekä lehtien kus-
23306:                                                        tantajia ja tilaajia."
23307:            "Onko Hallitus tietoinen, että sa-
23308:         noma- ja aikakauslehtien kuljetusmak-              Kysymyksessä oleva sanomalehtitaksa-asetus
23309:         suista annettu asetus sisältää piirteitä,      ei mielestäni ole ristiriidassa sananvapausperi-
23310:         jotka eivät sovi täydellisen sananvapaus-      aatteen kanssa. Se ei estä tai rajoita Suomen
23311:         periaatteen piiriin ja että asetus saat-       kansalaisille hallitusmuodon 10 §:ssä turvat-
23312:         taa johtaa lehdistön jakamiseen epä-           tua sananvapautta eikä oikeutta "kirjoituksen
23313:         määräisin perustein kahteen eri ryh-           ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen
23314:         mään?"                                         kenenkään niitä ennakolta estämättä" eikä
23315:                                                        liioin painovapauslain 1 §:ssä säädettyä oi-
23316:     Vastauksena kysymykseen asiassa, josta en          keutta jonka mukaan "jokaisella Suomen kan-
23317: itse ole ollut päättämässä, viittaan ensiksikin        salaisella olkoon oikeus, julkisen viranomaisen
23318: Auran virkamieshallituksessa käsitellyn, 7 päi-        saamatta ennakolta panna minkäänlaista es-
23319: vänä heinäkuuta 1970 sanomalehtien ja aika-            tettä, julkaista painokirjoituksia".
23320: kautisten julkaisujen postimaksuista kotimai-              Asiassa ja sitä koskevassa asetuksessa on
23321: sessa postiliikenteessä annetun asetuksen ( 4 78/      yksinomaan kysymys siitä, missä suhteessa kun-
23322: 70) esittelymuistioon, jossa on lausuttu: "Sa-         kin sanomalehtihinnastoon merkityn julkaisun,
23323: nomalehtihinnastoon merkittyjen julkaisujen            joita on noin 1 500, kuljetus- ja jakelukustan-
23324: laatu ja merkitys vaihtelee suuresti. Yleisen          nukset jaetaan a) julkaisun kustantajan, b)
23325: edun mukaista on, että valtion varoin tuetaan          valtion budjettivaroin ja c) posti- ja lennätin-
23326: asiallista uutispalvelua ja mielipiteitä selvittä-     laitoksen rahoitettaviksi siten, että kokonais-
23327: vää informaatiotoimintaa, jota ns. varsinaiset         kustannuksista maksaa sanomalehtitaksan edel-
23328: sanomalehdet suorittavat. Sitä vastoin yleinen         lyttämän osan kustantaja ja osa korvataan pos-
23329: etu ei vaadi valtion varoin tukemaan lukuisien         ti- ja lennätinlaitokselle budjettivaroista. Sikäli
23330: aikakauslehtien välittämää sensaatiota ja ajan-        kuin kuljetusmaksut ja budjettikorvaus eivä.t
23331: vietettä. Aikakauslehdissäkin on kuitenkin sel-        kata kokonaan kuljetuskustannuksia, loppuosa
23332: laisia korkeatasoisia taloudellisia, tieteellisiä ja   jää posti- ja lennätinlaitoksen tappioksi piilo-
23333: kulttuurijulkaisuja, joiden tukemiseen on yhtä-        subventiona lehdistölle.
23334: läiset perusteet kuin sanomalehtien. Tämän                 Kysymyksessä tarkoitetussa asetuksessa ja
23335: johdosta olisi posti- ja lennätinhallitukselle an-     hallituksen esityksessä tulo- ja menoarvioksi
23336: nettava oikeus yleisen edun vuoksi ja jäljem-          vuodelle 1971 asia on pyritty ratkaisemaan si-
23337: pänä mainitun lautakunnan puoltavan lausun-            ten, että toisaalta korotetaan lehtien kuljetus-
23338: non perusteella myöntää lehtien kuljetusmak-           maksuja noin 30 % ja toisaalta lisätään posti-
23339: suista alennusta enintään 25 %. Tämänsuurui-           ja lennätinlaitokselle tulevaa budjettivaroista
23340: nen alennus ehdotetuista kuljetusmaksuista joh-         tulevaa korvausta 30 milj. markasta 37.5 milj.
23341: rtaisi siihen, että nykyiset lehtitaksat maksimi-      markaksi, kuitenkin niin, että posti- ja lennä-
23342: alennuksen saavilla lehdillä ei käytännössä            tinhallitus voisi myöntää kuljetusmaksuista
23343: muuttuisi. Jotta alennusmenettelyssä noudatet-          alennusta enintään 25 %, jos se katsotaan ylei-
23344: ·tavat periaatteet ja kä)lltäntö muodostuisi joh-      sen edun vuoksi ·tarpeelliseksi ja jos alennusta
23345:                                                                                                         3
23346: 
23347: on puoLtanut lautakunta, joka asetuksen mu-            sesti oikeata menettelyä. Eduskunta edellyttää,
23348: kaan olisi asetettava.                                 etrt:ä lehtien kuljetusavustus otetaan vastaisuu-
23349:      Posti- ja lennätinlaitoksen taloudenhoidon        dessa tulo- ja menoarviossa huomioon todelli-
23350: yleisistä peruSJteista annettu laki ( 565/50)          suutta vastaavalla tavalla. Eduskunta lisäksi
23351: edellyttää, että "maksut on määrättävä yleiseltä       odottaa, että Eduskunnalle annettavassa kerto-
23352: tasoLtaan sellaisiksi, että niistä kertyvät tulot,     muksessa valtiovarain tilasta selvitetään kulje-
23353: mikäli mahdollista, riittävät peittämään laitok-       :tusavus1tuksen jakaantuminen eri sanoma- ja
23354: sen kustannukset" ja että "jos maksut muista           aikakauslehtien kesken."
23355: kuin liiketaloudellisista syistä määräitään yleistä        Sanomalehtikustantajien kannalta tilanne lie-
23356: tasoa alemmiksi, korvataan posti- ja lennätin-         nee ,sellainen, että postinkuljetuskustannukset
23357: laitokselle näin aiheutuva tulojen menetys tulo-       täysimääräisesti ka:ttavien maksujen periminen
23358: ja menoarvioon otetun määrärahan puitteissa".          muodostui niille kaikille taloudellisesti ylivoi-
23359:      Sanomalehtiliikenteestä posti- ja lennä.tinlai-   maiseksi ja etltä monille niistä olisi annettava
23360: tokselle aiheutuvien kustannuksien osalta asian-       helpotusta tai tukea, jotta ne selviytyvät edes
23361: tila ei o[e sellainen kuin laki edellyttää. Sano-      1. 1. 1971 voimaan tulevista kuljetusmaksuista.
23362: malehtikustantajien suorittamat maksut ja bud-             Epäilemättä on erittäin vaikea jakaa lehdistö
23363: jettikorvaus asetuksella säädetyn korotuksen           yleisen edun perusteella eri ryhmiin, joissa ku1-
23364: jälkeenkään eivät vielä kata sanomalehtiliiken-        jetusmaksUit ovat erisuuruiset. "Asiallista uutis-
23365: ,teestä posti- ja lennätinlaitokselle aiheutuvia       palvelua ja mielipiteitä selvittävää informaart:io-
23366: kokonaiskustannu:ksia. Eduskunta on vastauk-           toimintaa" suorittavaa lehdistöä on mielestäni
23367:  sessaan hallituksen esitykseen valtion ,tulo- ja      kuit,enkin <tuettava valtion toimenpitein. Kysy-
23368: menoarvioksi vuodelle 1969 lausunut asiasta            myksessä tarko~tetulla asetuksella säädettyä pa-
23369:  seuraavaa:                                            rempi järjestely saattaisi olla sellainen menet-
23370:      "PoSJti- ja lennätinlaitoksen kohdalla esiin-     tely, että kaikilta julkaisuilta perittäisiin ase-
23371: tyy budjetissa markkamääräeriä, jotka eivät vas-       tuksen ( sanomalehtitaiksan ) mukainen kul-
23372: rtaa todellisuutta ja joiden puitteissa valtio har-     jetusmaksu ja posti- ja lennätinlailtokselle bud-
23373:  joittaa näkymä:ttömiin jäävää avustustoimintaa.        jettivaroista tuleva korvaus pysytettäisiin 30
23374: Näin tapahtuu eriltyisesti sanoma- ja aikausleh-       milj. markan määräisenä eli samana kuin vuon-
23375:  rtien kuljetusmaksujen alennuskorvausten koh-         na 1970 mutta valtioneuvosto voisi sen käy-
23376:  dalla. Sen enempää tulo- ja menoarviosta kuin         tettäväksi osoitettavasta määrärahasta antaa
23377:  valtion tilinpäätöksestä ei selviä, miten suu-        avustuksia taloudellisissa vaikeuksissa olevien
23378:  resta avustuksesta kunkin saajan osalta on ky-        sanomalehtien kuljetus- ja jakelukustannuksien
23379: symys. -        Posti- ja lennätinlaitoksen kulut      lehtikohtaiseen korvaamiseen. Kun ,tiettävästi
23380:  lehtien kuljetuksista nousevat vuonna 1969 ar-        useat eri puolueisiin kuuluvat kansanedustajat
23381:  vion mukaan ;lähes 85 miljoonaan markkaan,            ovat tehneet tällaista järjestelyä tarkoittavan
23382:  josta lehdet suorittavat lähes 25 miljoonaa           raha-asia-aloitteen. Eduskunnalla on käsitelles-
23383:  markkaa. Valtion avustusosuudeksi jää näin            sään esitystä tulo- ja menoarvioksi ensi vuo-
23384:  ollen noin 60 miljoonaa markkaa. Tästä on             delle itilaisuus otltaa kantaa siihen, kumpaa
23385:  tulo- ja menoarvioesityksessä otettu huomioon         vaihtoehtoa, asetuksen ja tulomenoarvioesityk-
23386:  vain noin 18 milJoonaa markkaa, joten loppu-          sen vaiko raha-asia-aloitteen mukaista menet-
23387:  osa, 42 miljoonaa markkaa, jää posti- ja len-         teivä on pidettävä tarkoituksenmukaisena. Jos
23388:  nätinlailtoksen itsensä kannettavaiksi. Tämä hei-     j.älkimmäinen vaihtoehto tulee hyväksytyksi. on
23389:  kentää laitoksen käyttötulosta erittäin tuntu-        asetusta sanomalehtien ja aikakautisten iulkai-
23390:  vasti. - Eduskunnan käsityksen mukaan tämä            sujen postimaksuista kotimaisessa postiliiken-
23391:  ei ole tarkoituksenmukaista eikä laitoksen ,kävt-     teessä muutettava Eduskunnan päätöksen ectel-
23392:  tötuloksen määräy,tymisen kannalta muodolli-          lyttämällä tavalla.
23393:       Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1970.
23394: 
23395:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto.
23396: 4
23397: 
23398: 
23399: 
23400: 
23401:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23402: 
23403:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         får maximal rabatt. För att de principer och
23404: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           den praxis som tillämpas vid raba:ttförfarandet
23405: velse av den 6 oktober 1970 nr 1025 ttill           skulle bli konsekventa och rättvisa borde stats-
23406: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-         rådet enligt förslaget tili förordning tillsätta
23407: vande av svar översänt följande av riksdags-        en permanent nämnd för atlt avge utlåtanden
23408: man Pertti Salolainen ställda spörsmål nr 114:      och göra framställningar om förordningens
23409:                                                     .tillämpning. I nämnden :Skulle finnas en ordfö-
23410:           "Är Regeringen medveten om, a:tt          rande och 8 ledamöter. Dessa ledamöter skulle
23411:        förordningen om postavgifter för ,tid-       representera vederbörande myndigheter, eno-
23412:        ningar och tidskrifter visar drag som        nomiska och kulturella ärenden samt tidningar-
23413:        icke harmonierar med principen för           nas förläggare och prenumeranter."
23414:        fullständig yttrandefrihet och att för-          Ifrågavarande tidningstaxeförordning står en~
23415:        ordningen kan leda dll att pressen på        ligt min åsikt icke i strid med pr.incipen om
23416:        vaga grunder delas upp i två grupper?"       yttrandefrihet. Den förhindrar icke och begrän-
23417:                                                     sar icke den yttrandefrihet och den rä.tt a:tt
23418:    Såsom svar på detta spörsmål i en sak, som        "genom rt:ryck utgiva skrift eller bildlig fram-
23419: jag icke ·själv var med om att avgöra, hänvisar     ställning utan atJt hinder härför må i förväg
23420: jag först till föredragningspromemorian an-         läggas", som regeringsformens 10 § :tillför-
23421: gående den i Auras tjäns·temannaregering be-        säkrar finska medborgare, ej heller den i 1 S
23422: handlade förordningen den 7 juli 1970 om            tryckfrihetslagen stadgade räJttigheten, enlig:t
23423: postavgifter för ,tidningar och periodiska publi-   viiken "envar finsk medborgare äge räitt a.tt
23424: kationer i inrikes posttrafik ( 478/70), där det    utan något av offentlig myndighet i förväg lagt
23425: uttalades: "De i priskatalogen. över tidningar      hinder utgiva tryckskrift."
23426: upptagna publikationernas art och betydelse             I denna sak och förordningen därom är en-
23427: växlar i en hög grad. Det är förenligt med det      bart fråga om, i vilket förhållande finansie-
23428: allmänna intresset, att med statsmedel stöds        ringen av transport- och distributionskostna-
23429: saklig nyhets:tjänst och informa:tionsverksam-      derna för respektive i priskatalogen över tid"
23430: het som klarlägger åsikterna, vilket de egent-      ningar upptagen publikation, av vilka det finns
23431: Hga dagstidningarna gör. Däremot fordrar det        omkring 1 500, fördelas a) på förläggaren,
23432: allmänna intresset icke att av de rt:alrika tid-    b) srt:atens budgetmedel och c) post- och .tele-
23433: skrifteroa förmedlade sensationer och tidsför-      grafverket så, att den av tidskriftstaxan för-
23434: driv understöds med statens medel. Även             UJtsatta delen av totalkostnaderna betalas av
23435: bland ,tidskrifterna finns dock sådana ekono-       förläggaren och en del ersältts post- och tele-
23436: miska, vetenskapliga och kulturella publi-          grafverket ur budgetmedel. I den mån beford-
23437: kationer, för vilkas stödande likadana grunder       tingsavgifter och budgetersättning icke helt
23438: förefinns som i fråga om tidningarna. På grund      täcker befordringskostnaderna, stannar resten
23439: härav borde post- och telegrafstyrelsen beviljas     post- och telegrafverket tili laSit såsom dold
23440: rä.tt att i det allmänna intresset och på basen     subvention itill pressen.
23441: av srt:yrkande utUtande av nedan angivna             . I den i spörsmålet avsedda förordningen och
23442: nämnd bevilja en nedsättning av högst 25%           i regeringens proposiition angående statsförsla-
23443: för befordningsavgifterna för tidningar. En          get för år 1971 har man sökt lösa problemet
23444: nedsättning av denna .storlek på de föreslagna       så, att å ena sidan befordringsavgifterna för
23445: befordringsavgiftema skulle leda tili att de         tidningar höjs med omkring 30 % och å andra
23446: nuvarande befordringstaxoma icke skulle för-         sidan den post- och telegrafverket tillkom-
23447: ändras i prak.tiken i fråga om tidningar som         mande ersättningen av budgetmedel höjs från
23448:                                                                                                      5
23449: 
23450: 30 mUjoner mat~k tili 37.5 miljoner mark,             något ändamålsenligt och med tanke på ut-
23451: dock så, att post- och telegrafSityrelsen skulle      slaget i verkets driftsresultat formellt riktigt
23452: kunna bevilja högst 25% nedsättning på be-            förfarande. Riksdagen fiirutsätter, abt tidning-
23453: fordringsavgifterna, om det anses nödigt med          arnas transportunderstöd i framtiden beaktas
23454: ,tanke på det allmänna intresset och om rabat-        i statsförslaget på ett sätt som motsvarar verk-
23455: ten förordas av den nämnd som skulle till-            ligheten. Riksdagen emotser dessutom, a:tt i
23456: sättas enligt förordningen.                           den relation angående statsverkets tillstånd,
23457:     Lagen om de allmänna grunderna för post-          som skall avgivas till Riksdagen, transpor.t-
23458: och telegrafverkets hushållning ( 565/50) för-        understödens fördelning mellan olika tidningar
23459: utsätter, att "de avgifter, som uppbäras vid          och tidskrifter utredes."
23460: post- och telegrafverket, böra rt:iU sin allmänna        Från tidningsförläggarnas synpunkt torde si-
23461: nivå fastställas sålunda, att inkomSiterna av dem     tuationen vara den, att uppbärande av post-
23462: såvitt möjligt täcka verkets kostnader," och          befordringskostnadema till fuUt belopp hos
23463:  att "om avgiftema av andra än företagsekono-         dem skulle bli ekonomiskt övermäktigt för
23464:  miska skäl fastställas lägre än den allmänna         dem alla och att många av dem borde beviljas
23465: nivån, ersättes post- och telegrafverket för så-      lättnad eller s1töd, för att de skulle klara ens
23466: lunda uppkommen inkomstförlust inom ramen             de befordringsavgifter, som träder i kraft 1. 1.
23467: för ett i statsförslaget upptaget anslag."            1971.
23468:      I fråga om post- och telegrafverkets kostna-        Det är otvivelakti~t synnerligen svåt\t att
23469:  der för .tidningstrafiken är sakläget icke sådanJt   indela pressen på grundvalen av det allmänna
23470:  som lagen förutsätter. De avgifter som tid-          intresset i olika grupper, i vilka transportav-
23471:  ningsförläggama erlägger och budgetersätt-           giftema skulle vara olika stora. En tidnings-
23472:  ningen täcker inte ens efter den i förordningen      press som utövar "saklig nyhetstjänst och
23473:  stadgade förhöjningen post- och telegrafverkets      informationsverksamhet" bör enligt min åsikit
23474:  totalkostnader för ,tidningstrafiken. Riksdagen      dock Sltödas genom statens åtgärder. Ett bättre
23475:  uttalade i sitt svar på regeringens proposition      arrangemang än det varom stadgas i den i
23476:  med förslag .till statsförslag för år 1969 föl-      spörsmålet avsedda förordningen skulle kunna
23477:  jande om denna sak:                                  vara ett sådant förfarande, a'bt för alla publi-
23478:      "Under post- och telegrafverket förekommer       kaJtioner skulle uppbäras en i förordning (en-
23479:  i budgeten posteri markbelopp, vilka icke mot-       ligt tidningstaxan) stadgad transportavgift och
23480:  svarar verkligheten och inom vilkas ram Sltaten      att ersättningen till post- och telegrafverket ur
23481:  bedriver hjälpverksamhet, .som icke kommer i         budgetmedel skulle hållas vid 30 miljoner
23482:  dagen. Så sker i synnerhet i fråga om de ra-         mark, eller vid samma belopp som år 1970,
23483:  batterade ersättningarna för transportavgifterna     men att statsrådet skulle kunna bevi1ja under-
23484:  för tidningar och tidskrifter. Det framgår icke      stöd ur till dess förfogande anvisat anslag för
23485:  vare sig av statsförslaget eller av statens bok-     ersättande av transport- och utbäringskostna-
23486:  slut, hur stort understöd det rör sig om för         dema åt enskilda ddningar i ekonomiska svå-
23487:  varje understödstagares vidkommande.                 righeter. Då veterligen flere tili olika partier
23488:  Post- och telegrafverkets kostnader för trans-       hörande riksdagsmän väckt en finansmotion i
23489:  port av tidningar uppgår enligt beräkning un-        detta syfte, har Riksdagen möjlighet att vid
23490:  der år 1969 .till i det närmaste 85 milioner         behandlingen av statsverkspropositionen för det
23491:   mark, av vilket belopp tidningarna erlägger         inkommande året taga ställning till vilketdera
23492:   närmare 25 miljoner mark. Staitens understöds-      alternativet, förfarandet enligt förordningen
23493:   andel blir sålunda cirka 60 miljoner mark. Av       och statsverkspropositionen, eller enligt finans-
23494:  detta belopp har i budgetspropositionen blott        motionen, bör anses ändamålsenlip;t. Om det
23495:  cirka 18 milioner mark beaktats, varför resten       senare aLternativet blir godkänt, måste förord-
23496:   eller 42 milioner mark måste bäras av post-         ningen om P05f1:avgifter för tidningar och perio-
23497:   och .tele!!rafverket självt. Detta försvagar ver-   diska publikationerna i inrikes posttrafik än-
23498:   kets driftsresulitat synnerligen kännbart. -        dras s! som i Riksdagens beslut förutsättes.
23499:   Enligt Riksdagens uppfattning är detta icke
23500:       Helsingfors, den 5 november 1970.
23501: 
23502:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto.
23503: 1
23504: 1
23505:  1
23506:   1
23507:   1
23508:    1
23509:     1
23510:     1
23511:      1
23512:       1
23513:       1
23514:        1
23515:         1
23516:         1
23517:          1
23518:           1
23519:           1
23520:            1
23521:             1
23522:             1
23523:              1
23524:               1
23525:               1
23526:                1
23527:                 1
23528:                 1
23529:                  1
23530:                   1
23531:                   1
23532: Kirj. ksm. n:o 115.
23533: 
23534: 
23535: 
23536: 
23537:                                 V.ilmi: Kaulirannan-Kolarin rautatien maa-alueiden korvaami-
23538:                                     sesta Pellon kunnan Juoksengin kylässä.
23539: 
23540: 
23541:                        E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
23542: 
23543:    Kaulirannan-Kolarin rautatien maa-alueiden     vaussuoritusten viipymisen Juoksengin kylän
23544: korvaussuoritukset Pellon kunnan Juoksengin       maanomistajien kohdalla tekee ihmeelliseksi
23545: kylän maanomistajien osalta ovat viipyneet        myös se, että molemmilla puolilla tätä aluetta,
23546: kohtuuttoman pitkään. Rautatiealueen haltuun-     Kolarin ja Ylitornion kuntien .alueella on kor-
23547: ottosopimus Juoksengin kylän maanomistajien       vaukset suoritettu, mutta rataosan keskivälillä
23548: kanssa on allekirjoitettu helmikuun 6 päivänä     olevat maanomistajat ovat edelleen ilman kor-
23549: 1960, joten maa-alueiden haltuunotosta on         vauksia.                                         ·,
23550: kulunut jo yli 10 vuotta. Rautatie on ollut          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
23551: valmis ja liikenteellä jo vuosikausia, mutta      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
23552: siitä huolimatta korvauksia ei ole vieläkään      kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
23553: suoritettu.                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23554:    Tällaista viivyttelyä vähävaraisten maan-
23555: omistajien kohdalla on pidettävä erittäin vali-             Tietääkö Hallitus, että Kaulirannan
23556: tettavana ja kohtuuttomana. Käytännössähän               -Kolarin rautatien maa-alueet ja hai-
23557: korvaukset pitäisi hoitaa välittömästi käyvän            tat ovat edelleenkin mm. Pellon kun-
23558: hinnan mukaisena heti maa-alueiden haltuun-              nan Juoksengin kylän maanomistajille
23559: oton jälkeen. Ellei tähän jostakin syystä olisi          korvaamatta, ja jos tietää,
23560: mahdollisuuksia, tulisi korvauksista suorittaa              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23561: ennakkona ainakin 2/3 osaa, ja loppuerä heti             ryhtyä mainittujen korvaussuoritusten
23562: selvittelyjen ja loppukokouksen jälkeen. Kor-            maksatuksen nopeuttamiseksi?
23563:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1970.
23564: 
23565:                                           Pekka Vilmi.
23566: 
23567: 
23568: 
23569: 
23570:  E 941/70
23571: 2
23572: 
23573: 
23574: 
23575: 
23576:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23577: 
23578:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mom:ssa             Lääninhallitus ryhtyi välittömästi pakkolunas-
23579: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tuksen täytäntöönpanoon lähettämällä pakko-
23580: olette kirjeellänne lokakuun 6 päivältä 1970         lunastuslain 19 §:n mukaisesti kertyneet asia-
23581: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-        kirjat karttoineen Lapin läänin maanmittaus-
23582: nen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Vilmin        koottorille pakkolunastettavien alueiden mit-
23583: seuraavan sisältöisen kysymyksen:                    taamista ja rajoittamista varten.
23584:                                                         Alueiden mittaus- ja paalutustoimitus lop-
23585:           "Tietääkö Hallitus, että Kaulirannan       puunsaatettiin 2. 11. 1966. Maanmittauskont-
23586:        -Kolarin rautatien maa-alueet ja hai-         tori joutui kuitenkin toimituksen tarkastuk-
23587:        tat ovat edelleenkin mm. Pellon kun-          sessa havaittujen virheellisyyksien vuoksi vielä
23588:        nan Juoksengin kylän maanomistajille          palauttamaan toimituksen toimitusinsinöörille
23589:        korvaamatta, ja jos tietää,                   uudelleenkäsittelyä varten, mikä päättyi 30. 5.
23590:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       1968.
23591:        ryhtyä mainittujen korvaussuoritusten            Saatuaan tämän jälkeen asiakirjat maanmit·
23592:        maksatuksen nopeuttamiseksi?"                 tauskonttorista lääninhallitus määräsi 5. 9.
23593:                                                      1968 puheenjohtajan siihen pakkolunastuslau-
23594:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        takuntaan, jonka tulee antaa lausunto pakko-
23595: vasti seuraavaa:                                     lunastettavista alueista suoritettavista korvauk-
23596:     Sittenkun 23. 12. 1959 oli annettu laki          sista ja muista asian yhteydessä olevista sei-
23597: Kaulirannan-Kolarin radan rakentamisesta,            koista.
23598: valtioneuvosto 14. 1. 1960 päätti, että sano-           Pakkolunastuslautakunta on pitänyt alku-
23599: tun radan rakentaminen aloitetaan, ja vahvisti       kokouksensa 5. 6. 1969 ja suorittanut luuastet-
23600: samana päivänä rautatien suunnan välille Kauli-      tavien alueiden katselmuksen saman kuukau-
23601: ranta-Pello sekä 7. 4. 1960 välille Pello-           den 6-10 päivänä. Eräiden maanomistajien
23602: Kolari.                                              tekemien jäännösalueiden lunastamista koske-
23603:    Radan suunnan tultua täten vahvistetuksi,         neiden vaatimusten sekä maanmittaustoimituk-
23604: laadittiin rautatiehallituksessa rataa varten        sessa vielä havaittujen virheellisyyksien joh-
23605: pakkolunastettavia alueita koskevat ohjekirjat,      dosta rautatiehallitus joutui kuitenkin 19. 9.
23606: jotka valmistuivat kesäkuussa 1962. Rautatie-        1969 pyytämään täydennysmaanmittaustoimi-
23607: hallitus lähetti kartat 11. 7. 1962 pakkolunas-      tuksen suorittamista. Tämän mittaustoimituk-
23608: tuslain 18 §: n 1 mom: n mukaisesti Lapin lää-       sen päätyttyä maanmittauskonttori palautti
23609: ninhallitukselle sen selvittämiseksi, minkä ni-      asiakirjat 8. 9. 1970 lääninhallitukselle ja se
23610: misiin ja kenen omistamiin tiloihin pakkolunas-      välittömästi edelleen pakkolunastuslautakunnan
23611: tettavat alueet kuuluvat. Rautatiehallituksen        puheenjohtajalle, joten lautakunta pääsee nyt
23612: vielä täydennettyä 21. 5. 1963 ohjekarttoja          jatkamaan arvioimistoimitustaan.
23613: lääninhallituksen vaatimin tavoin ja lääninhal-         Sittenkun pakkolunastuslautakunta saa työnsä
23614: lituksen sen jälkeen hankittua pakkolunastuk-        suoritetuksi, määrää Lapin lääninhallitus pakko-
23615: sen kohteeksi joutuvia tiloja ja niiden omista-      lunastettavista alueista maanomistajille suori-
23616: jia koskevat edellä mainitut selvitykset, pyysi      tettavat korvaukset, jotka rautatiehallitus pak-
23617: rautatiehallitus 6. 9. 1963 päivätyllä kirjeellään   kolunastuslain 48 §:n mukaisesti tulee kolmen
23618: lääninhallitusta ryhtymään toimenpiteisiin ohje-     kuukauden kuluessa lääninhallituksen päätök-
23619: kartoista selviävien alueiden pakkolunastami-        sen antamisesta maksamaan lääninkonttorin
23620: seksi valtionrautateille.                            kautta maanomistajille.
23621:                                                                                                    3
23622: 
23623:    Kysymyksessä oleva pakkolunastustoimitus          tuslaki ei edellytä sellaista ennakkokorvausme-
23624: koskee lähes 300 tilaa ja on siten erittäin laaja.   nettelyä kuin kysymyksessä mainitaan, joskin
23625: Tämän vuoksi toimitus on kestänyt kauemmin           ennakkokorvauksia on käytännössä pyritty
23626: kuin vastaavat toimitukset Kolarin ja Ylitor-        mahdoiiisuuksien mukaan suorittamaan sellai-
23627: nion kunnissa. Toisaalta on todettava, että          sille maan luovuttajille, jotka pakkolunastuk-
23628: maanomistajien etu huomioidaan toimituksessa         sen johdosta joutuvat erityisiin v·aikeuksiin.
23629: siten, että he tulevat saamaan luovutettavista           Kuten edellä olevasta selviää, johtuu kysy-
23630: alueista niiden nykyisen käyvän hinnan mukai-        myksen kohteena olevan pakkolunastustoimi-
23631: set korvaukset ja lisäksi näin määrätyille kor-      tuksen viivästyminen toimituksen poikkeuksel-
23632: vauksille 6 % :n koron alueiden haltuunotto-         lisesta laajuudesta ja useista maanmittaustoimi-
23633: päivästä alkaen.                                     tuksissa olleista virheistä. Pakkolunastuslauta-
23634:    Pakkolunastusmenettely on Pellon kunnassa-        kunnan ja Lapin lääninhallituksen toimenpi-
23635: kin tapahtunut täysin voimassa olevan pakko-         teistä riippuu, milloin pakkolunastuskorvauk-
23636: lunastuslain mukaisesti. Nykyinen pakkolunas-        set Peiion kunnan osalta voidaan maanomista-
23637:                                                      jille suorittaa.
23638:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1970.
23639: 
23640:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto.
23641: 4
23642: 
23643: 
23644: 
23645: 
23646:                           T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23647: 
23648:    I det syfte 37 § riksdagsordningen anger     propriation av de på kartorna angivna om-
23649: har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av      rådena till statsjärnvägarna.
23650: den 6 oktober 1970 till vederbörande medlem        Länsstyrelsen skred omedelbart till åtgärder
23651: av statsrådet för avgivande av svar översänt    för verkställande av expropriationen och in-
23652: följande av riksdagsman Pekka Vilmi ställda     sände de handlingar som inkommit jämlikt
23653: spörsmål:                                       19 § lagen om expropriation jämte kartor till
23654:            "Är Regeringen medveten om att er-   lantmäterikontoret i Lapplands län för upp-
23655:         sättning för de jordområden som tagits  mätning och avgränsning av expropriations-
23656:         i anspråk för järnvägen Kauliranta-     områdena.
23657:         Kolari, och för de olägenheter som          Mätningen och pålningen av områdena slut-
23658:         följt därav, ännu icke erlagts åt bl. a.fördes 2. 11. 1966. Lantmäterikontoret måste
23659:         jordägarna i Juoksenki by av Pello      dock på grund av fel som observerades vid
23660:         kommun, och om så är fallet,            syn remittera förrättningen till förrättnings-
23661:            tili vilka åtgärder ärnar Regeringen ingenjörerna för ny behandling, viiken avsluta-
23662:         skrida för påskyndande av utbetalningen des 30. 5. 1968.
23663:         av nämnda ersättningar?"                    Sedan länsstyrelsen härefter erhållit hand-
23664:                                                 lingarna från lantmäterikontoret förordnade
23665:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- den 5. 9. 1968 en ordförande för den ex-
23666: samt anföra följande:                           propriationsnämnd, som har att avge utlåtande
23667:    Sedan lag om byggande av en järnväg Kauli- om de ersättningar vilka skall erläggas för ex-
23668: ranta-Kolari hade givits 23. 12. 1959, beslöt propriationsområdena och om andra omständig-
23669: statsrådet 14. 1. 1960, att byggandet av sagda heter i samband med ärendet.
23670: järnväg skulle påbörjas, och fastställde samma      Expropriationsnämnden höll sitt första sam-
23671: dag järnvägens riktning på sträckan Kauliranta  manträde     5. 6. 1969 och förrättade 6-10
23672: -Pello och 7. 4. 1960 på sträckan Pello- samma månad syn på de områden som skulle
23673: Kolari.                                          inlösas. På grund av fel som ytterligare obser-
23674:    Sedan järnvägens sträckning sålunda blivit   verats   i förrättningarna och vissa jordägares
23675: fastställd, uppgjordes i järnvägsstyrelsen in- yrkanden på inlösen av överblivna områden,
23676: struktionskartor över de områden som måste måste järnvägsstyrelsen dock 19. 9. 1969 an-
23677: exproprieras för hanan. Kartorna förelåg fär- hålla om en kompletterande lantmäteriförrätt-
23678: diga i juni 1962. Järnvägsstyrelsen sände kar- ning. Sedan denna avslutats återsände lant-
23679: torna 11. 7. 1962 jämlikt 18 § 1 mom. lagen mäterikontoret handlingarna 8. 9. 1970 till
23680: om expropriation till länsstyrelsen i Lapplands länsstyrelsen, som omedelbart vidarebefordrade
23681: län för utredande av namnen på och ägarna dem till expropriationsnämndens ordförande,
23682: av de lägenheter vilka skulle exproprieras. varför nämnden nu kan fortsätta med sin vär-
23683: Sedan järnvägsstyrelsen ytterligare 21. 5. 1963 deringsförrättning.
23684: kompletterat kartorna så som länsstyrelsen          När expropriationsnämnden får sitt arbete
23685: fordrat och sedan länsstyrelsen därefter inför- färdigt fastställer länsstyrelsen i Lapplands län
23686: skaffat ovan nämnda utredningar angående de ersättningarna till jordägarna för expropriations-
23687: lägenheter som skulle bli föremål för expro- områdena. Dessa ersättningar skall enligt 48 §
23688: priation och om deras ägare, anmodade järn- lagen om expropriation genom landskontoret
23689: vägsstyrelsen i en 6. 9. 1963 daterad skrivelse utbetalas till jordägarna inom tre månader
23690: länsstyrelsen att skrida till åtgärder för ex- efter utfärdandet av länsstyrelsens beslut.
23691:                                                                                                5
23692: 
23693:    Ifrågavarande expropriationsförrättning be-   tionslagen. Nuvarande lag förutsätter icke
23694: rör närmare 300 lägenheter och är sålunda        sådan förskottersättning som nämns i spörs-
23695: synnerligen omfattande. Därför har förrätt-      målet, även om förskottsersättningar i prak-
23696: ningen pågått längre än motsvarande förrätt-     tiken såvitt möjligt erlagts till sådana jord-
23697: ningar i Kolari och Övertorneå kommuner.         överlåtare, vilka råkat i särskilda svårigheter
23698: A andra sidan kan konstateras, att jordägarnas   genom expropriationen.
23699: intressen vid förrättningen beaktas så, att de      Såsom av ovanstående framgår, beror dröjs-
23700: för de överlåtna områdena kommer att erhålla     målet med den i spörsmålet avsedda exprop-
23701: ersättning enligt nuvarande gängse pris och      riationsförrättningen på dennas exceptionella
23702: dessutom 6 % ränta på de sålunda fastställda     omfattning och på flera vid lantmäteriförrätt-
23703: ersättningarna, räknat från dagen för område-    ningarna begångna fel. På expropriationsnämn-
23704: nas övertagande.                                 dens och länsstyrelsens i Lapplands Iän åtgär-
23705:    Expropriationsförfarandet har också i Pello   der beror, när expropriationsersättningarna
23706: kommun i allo följt den gällande expropria-      kan erläggas till jordägarna i Pello kommun.
23707:      Helsingfors, den 2 november 1970.
23708: 
23709:                                                                Trafikminister Veikko Saarto.
23710: 
23711: 
23712: 
23713: 
23714:  E 941/70
23715:                             j
23716:                         j
23717:                         j
23718:                     j
23719:                     j
23720:                 j
23721:                 j
23722:             j
23723:             j
23724:         j
23725:         j
23726:     j
23727:     j
23728: j
23729: j
23730: Kirj. ksm. n:o 116.
23731: 
23732: 
23733: 
23734: 
23735:                                  Sinisalo: Kymenlaakson kesäyliopiston valtionavusta.
23736: 
23737: 
23738:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
23739: 
23740:    Kymenlaakson kesäyliopisto on Hangon kesä-          Tuntuu kohtuuttomalle ja perusteettomalle,
23741: yliopiston ohella ainoa, jolle opetusministeriö     että tämän laatuiselle toiminnalle ei yleisestä
23742: ei myöntänyt valtionapua. Kymenlaakson kesä-        käytännöstä poiketen myönnetä valtionapua.
23743: yliopi,sto on kaikkien Kymenlaakson kuntien         Kymenlaakson kesäyliopisto on anonut avus-
23744: ylläp1tämä laitos. Sillä on tärlreä asema jatko-    tusta nyt jo toistamiseen jälkianomuksella.
23745: koulutuslai toksena.                                Vaidonapuperusteiden selventäminen on välttä-
23746:    Kymenlaakson kesäyliopistoon, joka toimi         mätöntä myös siksi, että Kymenlaakson kesä-
23747: maakunnallisena yrityksenä nyt ensimmäistä          yliopisto jatkaa toimintaansa ensi vuonna.
23748: vuotta, oli ilmoittautuneita 761. Eri :kursseilla      Kaiken edellä sanotun vuoksi ja viitaten
23749: ja seminaareissa oli 1 014 osanottajaa. Ilmoit-     valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
23750: tautuneista oli koululaisia 250, ylioppilaita 87,   esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23751: opistotutkinnon suorittaneita 77, kalliSa:koulun-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23752: opettajia 183, ,akateemisen tutkinnon suoritta-
23753: neita 107 ja muita 57. Kaikkiaan pidettiin                     Aikooko Hallitus turvata valtionavun
23754: 31 kurssia, seminaaria ja suoritustilaisuutta.               Kymenlaakson kesäyliop1stolle?
23755: Edellä mainitut luvut, sekä kesäyliopistotoi-
23756: minnalle koko maakunnassa osoitettu tuki,
23757: osoittavat toiminnan vankkaa pohjaa.
23758:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1970.
23759: 
23760:                                           Taisto Sinisalo.
23761: 
23762: 
23763: 
23764: 
23765: E 968/70
23766: 2
23767: 
23768: 
23769: 
23770: 
23771:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23772: 
23773:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tulee se ,tänä vuonna kattamaan enää vajaat
23774: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      10% menoista. Jos Kotkan ja Hangon kesä-
23775: olette kirjeellänne n:o 1027 6 päivältä loka-      yliopistoille, jotka, kuten edellä on käynyt
23776: kuuta 1970 lähettäny;t Valtioneuvoston asian-      ilmi, toimivat huomattavasti pienemmissä puit-
23777: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja       teissa, olisi myös annettu avustusta, olisi kesä-
23778: Taisto Sinisalon tekemän seuraavan sisältöisen     yliopistoa kohden myönnettävä avustus jakau-
23779: kysymyksen:                                        tunut jatkuvasti pienemmiksi eriksi. Kesäyli-
23780:                                                    opistojen piiristä on lisäksi kuulunut ääniä, että
23781:          "Aikooko Hallitus turvata valtion-        olisi parempi toimia ilman ny;kyisen suuruisia
23782:        avun Kymenlaakson kesäyliopistolle?"        valtionavustuksia, koska silloin ei olisi pakko
23783:                                                    noudattaa Valtioneuvoston 27. 12. 1968 anta-
23784:    Vastauksena kysymykseen saan kunnioittaen       man kesäyliopistojen valtionavustusta koskevan
23785: esittää seuraavaa:                                 päätöksen (822/ 68) säädöksiä. Opetusministe-
23786:    Nykyisen Kymenlaakson kesäyliopiston toi-       riön taholta on kuitenkin 'todettava, että mikäli
23787: minta alkoi v. 1967 Kotkassa, jossa tähän vuo-     kesäyliopistot toimisivat ilman valtionapua,
23788: teen saakka on toiminut Kotkan kesäkorkea-         eikä niiden siten tarvitsisi noudattaa Valtio-
23789: koulu. Kotkan kesäkorkeakoulu on Hangon            neuvoston päätöstä, saattaisi sillä olla vakavia
23790: kesäyliopistoa lukuunottamatta ollut jatkuvasti    seurauksia etenkin opiskelijoiden oikeusturvalle
23791: opiskelijamäärältään pienin maamme kesäyli-        ja myös opetuksen koordinaatiolle. Edellä mai-
23792: opistoista. Vasta kuluvana vuonna, kun on          nituista syistä on tähän saakka katsottu, ettei
23793: muodostettu laajempi Kymenlaakson kesäyli-         ole ollut mahdollista myöntää avustusta esi-
23794: opisto, on toiminta kasvanut saman suuruiseksi     merkiksi Kymenlaakson kesäyliopistolle. Kun
23795: kuin pienimmillä muista kesäyliopistoista. Esi-    Kotkan kesäkorkeakoulu nyt on muuttunut
23796: merkiksi vuonna 1969 oli Kotkan kesäkorkea-        Kymenlaakson kesäyliopistoksi ja samalla sen
23797: koulun opiskelijamäärä vain 375 opiskelijaa        toiminta on ilmeisesti laajentunut huomatta-
23798: kun seuraavaksi pienemmässä kesäyliopistossa       vasti on valtionavun myöntämisellekin uusia
23799: oli 714 opiskelijaa. Kotkan ja Hangon kesä-        perusteita.
23800: yliopistot ovat siis muodostaneet aivan oman          Opetusministeriö on pyrkinyt kesäyliopisto-
23801: luokkansa ja niiden toiminnan voidaan katsoa       jen toiminnan ohjaamiseen yliopistojen ja kor-
23802: olleen melko rajoitettua.                          keakoulujen yhteyteen ja mahdollisuuksien mu-
23803:    Opetusministeriö on yleensä pytkinyt myön-      kaan jopa niiden toiminnan osaksi niissä
23804: tämään avustusta uusille kesäyliopistoille nii-    tapauksissa kuin se alueellisesti on ollut mah-
23805: den toiminnan vakiinnuttua eli toisin ·sanoen      dollista. Kun eräiden kesäyliopistojen toiminta
23806: sen jälkeen kun ne ovat toimineet yhtenä <tai      näin muuttuu korkeakoulujen kesälukukaudeksi
23807: kahtena kesänä. Valtion tulo- ja menoarviossa      vapautuu kesäyliopistojen valtionapuun käytet-
23808: kesäyliopistojen valtionapuun varattu määrä-       täviä varoja ja tällöin on myös mahdollista laa-
23809: raha on kuitenkin vuodesta 1968 saakka pysy-       jentaa avustettavien kesäyliopistoj·en lukumää-
23810: nyt saman suuruisena. Kesäyliopistojen luku-       rää. Ministeriön tarkoituksena on jatkuvasti
23811: määrän nousun, toiminnan laajentumisen ja          ohjata lisävaroja kesäopetusta varten korkea-
23812: kustannusten nousun johdosta on valtionavus-       koulujen menoarvioiden puitteissa. Toisaalta
23813: tuksen prosentuaalinen osuus kesäyliopistojen      on kuitenkin todettava, että etenkin kehitys-
23814: menoista jatkuvasti pienentynyt. Kun opetus-       alueilla toimivilla kesäyliopistoilla on erittäin
23815: ministeriön avustuksen osuus kesäyliopistojen      suuria taloudellisia vaikeuksia, jotka tietenkin
23816: menoista v. 1967, jolloin Kotkan kesäkorkea-       johtuvat alueen kuntien tunnetuista omista vai-
23817: koulu aloitti toimintansa, oli vielä n. 20 %,      keuksista. Ilmeistä on, että myös varsinaista
23818:                                                                                                3
23819: 
23820: kesäyliopistomäärärahaa olisi pyrittävä lisää-   mat tiedot Kymenlaakson kesäyliopiston toi-
23821: mään.                                            minnan laajuudesta ja opiskelijamäärästä, se
23822:   Kun Hallitus ensi vuoden kesäyliopistojen      tulee perusteellisesti harkitsemaan valtionavun
23823: valtionapuhakemusten yhteydessä saa tarkem-      myöntämismahdollisuuksia ko. kesäyliopistolle.
23824:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1970.
23825: 
23826: 
23827:                                                                Opetusministeri Jaakko Itälä.
23828: 4
23829: 
23830: 
23831: 
23832: 
23833:                             Ti 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23834: 
23835:   1 det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen           versitetens uppgifter år 1967, då Kotka som-
23836: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            marhögskola inledde sin verksamhet, ännu var
23837: ve1se av den 6 oktober 1970 nr 1027 tili             ca 20 %, kommer den detta å:r att täcka
23838: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-          knappt 10% av utgifterna. Även om Kotka
23839: vande av svar översänt fö1jande, av riksdags-        och Hangö sommaruniversitet, vilka, såsom av
23840: man Taisto Sinisalo ställda spörsmå1:                det föregående framgått, arbetar under betyd-
23841:                                                      ligt mindre förhållanden, skulle ha tilidelats
23842:          "Ämnar Regeringen trygga statsun-           understöd, skulle understödet per sommaruni-
23843:        derstödet för Kymmeneda1ens sommar-           versitet ha fördelats i allt mindre delar. 1 som-
23844:        universitet?"                                 maruniversiteten närstående kretsar har dess-
23845:                                                       utom hörts röster, enligt viilta det vore bättre
23846:    Såsom ~svar på detta spörsmål får jag vörd-       att arbeta utan ett statunderstöd av nuvarande
23847: samt anföra följande:                                storlek, ty då skul1e det icke vara nödvändigt
23848:    Kymmenedalens nuvarande sommaruniversi-           att följa bestämmelserna i statsrådets beslut
23849: tet inledde sin verksamhet år 196 7 i Kotka,         27. 12. 1968 om statsunderstöd åt sommaruni-
23850: där ,tili innevarande år har verkat Kotka som-       versiteten ( 822/68). Från undervisningsminis-
23851: marhögskola. Kotka sommarhögskola har,               :teriets sida måste man likväl konsta:tera, att
23852: Hangö sommaruniversitet icke medräknat,              såvida sommaruniversiteten skulle arbeta utan
23853: fortsättningsvis :tili antalet studerande vadt det   statsunderstöd och sålunda icke skulle behöva
23854: minsta av sommaruniversiteten i vårt land.           följa Statsrådets beslut, skulle detta kunna få
23855: Först under innevarande år, då det mera om-          allvarliga följder särskilt för studerandenas
23856: fattande Kymmenedalens sommaruniversitet har         rättsskydd och även för undervisningens koor-
23857: bildats, har verksamheten blivit så stor som         dinering. Av förenämnda orsaker har man
23858: vid våra övriga minsta sommaruniversitet.            sålunda härintills ansett, att det icke varit
23859: T. ex. år 1969 var antalet studerande vid            möjligt att bevilja understöd åt t. ex. Kym-
23860: Kotka ~sommarhögskola endast 375 medan det           menedalens sommanmiversitet. Då Kotka som-
23861: därefter minsta sommaruniversitetet hade 714         marhögs:kola nu har ombildats tili Kymmeneda-
23862: studerande. Kotka och Hangö sommaruniver-            lens sommaruniversitet och dess verksamhet
23863: sitet har sålunda stått i en klass för sig och       samtidigt antagit uppenbart större omfattning,
23864: deras verksamhet kan anses ha varit tämligen         föreligger nya grunder för beviljande av stats-
23865: begränsad.                                           understöd.
23866:    Undervisningsministeriet har i allmänhet             Undervisningsministeriet har strävat att
23867: strävat till att bevilja understöd åt nya som-       dirigera sommaruniversiteten till att verka i
23868: maruniversitet efter det att deras verksamt          samband med universitet och högskolor och i
23869: vunnit stadga eller med andra ord efter det          mån av möjlighet tili att utgöra delar av
23870: de verkat en eller två somrar. Det anslag, som       dessas verksamhet i de fall, då detta terri-
23871: i sta:tens inkomst- och utgiftsstat reservera.ts     toriellt varit möjligt. Då vissa sommaruniver-
23872: för sommaruniversitetens statsunderstöd, har         sitets verksamhet sålunda övergår tili att vara
23873: sedan år 1968 likväl förblivit oförändrat. På        sommartermin vid en högskola, frigöres medel
23874: grund av det ökade antalet somma:runiversitet,       för sommaruniversitetens statsunderstöd, och
23875: den utvidgade verksamheten och de stegrade           härvid är det även möjligt att utöka antalet
23876: kostnaderna har statsunderstödets procentuella       sommaruniversitet som ,erhåller statsw1derstöd.
23877: andel av sommaruniversitetens utgifter fortsätt-     Ministeriets avsikt är att fortsättningsvis cliri-
23878: ningsvis blivit mindre. Då andden av under-          gera medel tili sommanmdervisningen inom ra-
23879: visningsministeriets understöd för sommaruni-        men för högskolornas budget. Man måste lik-
23880:                                                                                                  5
23881: 
23882: väl konstatera, att särskilt de sommaruniver-        Då Regeringen i samband med sommaruni-
23883: sitet, vilka verkar inom utvecklingsområdena,      versitetens ansök:ningar om statsunderstöd för
23884: har mycket stora ekonomiska svårigheter, vilka     nästa år erhåller noggrannade uppgifter om
23885: naturligtvis beror på de kärnda svårigheter,       verksamhetens omfattning och studerandenas
23886: som kommunerna i området själva har att            antal vid Kymmenedalens sommaruniversitet,
23887: kämpa med. Det är uppenbart, att man även          kommer den grundligt att överväga möjlig-
23888: borde sträva tili att öka det egentliga anslaget   heterna att bevilja .statsunderstöd åt sommar-
23889: för sommaruniversiteten.                           universitetet i fråga.
23890:      Helsingfors den 6 november 1970.
23891: 
23892: 
23893:                                                            Undervisningsminister Jaakko Itälä.
23894: 
23895: 
23896: 
23897: 
23898: E 968/70
23899: Kirj. ksm. n:o 117.
23900: 
23901: 
23902: 
23903: 
23904:                                   Sinisalo: Risteyssuunnitelmien viivästymisestä valtatie 6:n risteys-
23905:                                       alueilla Lappeenrannan Uus-Lavolassa ja Muukkolassa.
23906: 
23907: 
23908:                          Ed u s kun n a n He r r a Puh e m i e h e II e.
23909: 
23910:    Suur-Lappeenrannan muodostamisella, kuten         tämän vuoksi kaikin keinoin joudutettava ja
23911: kaikilla alueliitoksilla, pyrittiin mm. yhdys-       turvattava alueliitoksella aikaansaadut edut
23912: kuntasuunnittelun tehostamiseen ja tarkoituk-        käyttöön koko tehollaan.
23913: senmukaiseen rakentamiseen. LappeenratVlan              Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäivä-
23914: laajimmat kaavoitustyöt ovatkin           tekeillä   järjestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esi-
23915: Lappeenrantaan liitetyn entisen Lappeen kun-         tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
23916: nan taajaan asutuilla alueilla Uus-Lavolassa sekä    tattavaksi seuraavan kysymyksen:
23917: Muukkolassa.
23918:    Kummallakin alueella on valtatie 6:n risteys.                 Mitkä syyt ovat aiheuttaneet valta-
23919: Risteyssuunnitelmat ovat kuitenkin edellee1_1                 tie 6:n Lappeenrannan Uus-Lavolan ja
23920: kesken. Alueliitoksesta saatua etua ei voida                  Muukkolan risteyssuunnitelmien viiväs-
23921: käyttää hyväksi niin kauan kuin liikenneverkon                tymisen Lappeenrannan kaupungin kaa-
23922: pääsuuntaviivoja ei ole käytettävissä. Tällaisten             voitustyötä suuresti haittaavalla ta-
23923: suunnitelmien kiireellistä aikaansaamista on                  valla?
23924:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1970.
23925: 
23926:                                            Taisto Sinisalo.
23927: 
23928: 
23929: 
23930: 
23931: E 942/70
23932: 2
23933: 
23934: 
23935: 
23936: 
23937:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23938: 
23939:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mom:ssa        kaavatasoisen maankäyttösuunnittelun kanssa.
23940: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Lappeenrannan kaupungin toimesta on laadittu
23941: olette kirjeellänne lokakuun 6 päivältä 1970       31. 10. 1967 päivätty yleiskaavaluonnos, joka
23942: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen    mm. liikenneverkon ja liittymien osalta on
23943: vastattavaksi kansanedustaja Taisto Sinisalon      keskeneräinen, kuten em. yleiskaavaluonnoksen
23944: seuraavan sisältöisen kysymyksen:                  sisältämissä suunnittelutyön jatko-ohjelman pe-
23945:                                                    rusteluissa todetaan. Yleiskaavatasoinen maan-
23946:           "Mitkä syyt ovat aiheuttaneet valta-     käytön jatkosuunnittelu, joka kuuluu kaupungin
23947:        tie 6:n Lappeenrannan Uus-Lavolan ja        tehtäviin, ei ole sen jälkeen käynnistynyt.
23948:        Muukkolan risteyssuunnitelmien viiväs-         Kun eritasoliittymien yleissuunnittelu voi,
23949:        tymisen Lappeenrannan kaupungin kaa-        kuten edellä on todettu, tapahtua erityisesti
23950:        voitustyötä suuresti haittaavalla ta-       kaupunkialueilla vain samanaikaisesti yhdys-
23951:        valla?"                                     kunnan maankäyttösuunnittelun kanssa ja yh-
23952:                                                    teistyössä yhdyskunnan ko. suunnittelua hoita-
23953:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      vien viranomaisten kanssa, niin alueessa mai-
23954: vasti seuraavaa:                                   nittujen eritasoliittymien suunnittelua ei ole
23955:    Kyselyssä mainituilla risteyssuunnitelmilla     voitu suorittaa kaupungin oman maankäytön
23956: tarkoitettaneen valtatietä n:o 6 Lappeenrannan     jatkosuunnittelun puuttuessa. Sama seikka,
23957: kaupungin alueella edelleen kehitettäessä tar-     eikä suinkaan siitä johtuva risteyssuunnitelmien
23958: peellisia eritasoliittymiä Selkäharjun-Tapa-       puuttuminen, on ilmeisesti vaikeuttanut ja
23959: vainolan ja Partalan-Muukon alueilla. Näillä       hidastanut myös ko. alueiden yksityiskohtaista
23960: kohdilla on nykyisin tasoliittymiä. Liikenne-      kaavoittamista.
23961: verkon ja siihen liittyvien eritasoliittymien         Liikenteelliset olosuhteet valtatiellä n:o 6
23962: yleispiirteinen suunnittelu voi kuitenkin tapah-   Lappeenrannassa eivät edellytä vielä toimen-
23963: tua vain samanaikaisesti yhdyskunnan yleis-        piteitä mainittujen risteysten osalta.
23964:      Helsingissä, marraskuun 2 päivänä 1970.
23965: 
23966: 
23967:                                                                Liikenneministeri Veikko Saarto.
23968:                                                                                                   3
23969: 
23970: 
23971: 
23972: 
23973:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23974: 
23975:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       planering på generalplansnivå. Genom Villman-
23976: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      strands stads försorg har uppgjorts en 31. 10.
23977: av den 6 oktober 1970 tili vederbörande med-       1967 daterad generalplansskiss, som är ofull-
23978: lem av statsrådet för avgivande av svar över-      bordad i fråga om bl.a. trafiknätet och anslut-
23979: sänt följande av riksdagsman Taisto Sinisalo       ningarna, såsom konstateras i motiveringen för
23980: ställda spörsmål:                                  det fortsättningsprogram för planeringsarbetet,
23981:                                                    som ingår i ovannämnda generalplansskiss.
23982:           "Vilka är skälen till att de vägkors-    Någon vidareplanering av jorddispositionen på
23983:        ningsplaner som berör Uus-Lavola och        generalplansnivå, som hör tili stadens uppgifter,
23984:        Muukkola i Villmanstrand, på huvud-         har icke kommit i gång därefter.
23985:        vägen nr 6, fördröjts på ett sätt som i        Då den aNmänna planeringen av planskilda
23986:        hög grad stör arbetet med planlägg-         anslutningar, såsom ovan konstaterats, särskilt
23987:        ningen av Villmanstrand stad?"              inom statsområden kan ske endast samtidigt
23988:                                                    med samhällets jorddispositionsplanering och i
23989:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      samråd med de myndigheter som handhar
23990: samt anföra följande:                              denna, har de nämna planskilda anslutningarna
23991:   Med de i spörsmå!let nämnda vägkorsnings-        icke kunnat planeras, då vidareutveckling av
23992: planerna torde avses för vidareutvecklandet av     stadens jorddisposition saknas. Denna omstän-
23993: huvudvägen nr 6 inom Villmanstrands område         dighet, och ingalunda den därav följande av-
23994: nödiga planskilda anslutningarna inom Selkä-       saknaden av vägkorsningsplaner, har uppenbar-
23995: harju-Tapavainola och Partala-Muukko om-           ligen försvårat och fördröjt även den detalje-
23996: råden. På dessa platser finns för närvarande       rade planläggningen ,av de ifrågavarande om-
23997: anslutningarna i samma pian. Planering i           rådena.
23998: huvuddrag av trafiknätet och därtill anslutna         Trafikförhållandena på huvudvägen nr 6
23999: planskilda anslutningar kan dock ske endast        inom Villmanstrand förutsätter icke ännu åt-
24000: samtidigt med samhällets jorddispositions-         gärder beträffande de berörda korsningarna.
24001:      Helsingfors, den 2 november 1970.
24002: 
24003: 
24004:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto.
24005: Kirj. ksm. n:o 118.
24006: 
24007: 
24008: 
24009: 
24010:                                    Rekonen: Puolustuslaitoksen varikon ja valtionrautateiden kor-
24011:                                       jauspajan toiminnan tehostamisesta Vilppulan kunnassa.
24012: 
24013: 
24014: 
24015:                         Edu skunnan           H erra     P u h e m i e h e 11 e.
24016: 
24017:    Vilppulan kunnan Ajostaipaleen kylässä si-         on Vilppulasta ja lähiympäristöstä tapahtunut
24018: jaitsevat puolustuslaitoksen kuljetusväline- ja       voimakasta muuttoliikettä, joka näyttää yhä
24019: raaka-ainevarikko sekä valtionrautateiden ra-         edelleenkin jatkuvan. Tässäkin mielessä katsot-
24020: kennusosaston korjauspaja. Puolustuslaitoksen         tuna on ollut perin nurinkurista, että valtion
24021: kuljetus- ja raaka-ainevarikon toiminta on taan-      omistuksessa olevien laitosten toimintaa on
24022: tunut jo useita vuosia sitten ja samanlainen on       supistettu ja päästetty se miltei kokonaan lop-
24023: tilanne myös valtionrautateiden korjauspajan          pumaan. Paikkakunnallahan olisi ollut tarjolla
24024: suhteen. Kun mainittujen laitosten työntekijä-        työvoimaa vaikka millä mitalla ja sitä paitsi
24025: määrä lähenteli korkeimmillaan ollessaan 300          ammattitaitoista työvoimaa naapurikunnassa
24026: henkeä niin nykyisin se on n. 10-20 henkeä.           Mäntässä toimivan alueen kuntien yhteisen
24027:     Tällainen takaperoinen kehitys, joka on ta-       ammattikoulun turvatessa ammattitaitoisen työ-
24028: pahtunut ko. laitosten osalta on jyrkässä risti-      voiman mm. valtionrautateiden korjauspajalle.
24029: riidassa niiden pyrkimysten kanssa, joiden tar-          Mikäli ko. laitoksissa ei oltaisi syystä tai
24030: koituksena on laajentaa ja kehittää maamme            toisesta voitu jatkaa jo harjoitettua toimintaa
24031: teollisuutta ja elinkeinoelämää. Vaitiovallan toi-    entisessä laajuudessa valtiolla olisi ollut edelly-
24032: mestahan on suoritettu viime vuosina monen-           tyksiä siirtyä harjoittamaan edellä mainituissa
24033: laisia toimenpiteitä mm. myönnetty edullisia          tiloissa ja koneistolla jotain muuta teollista
24034: halpakorkoisia lainoja yrittäjille uuden teolli-      toimintaa. Näyttää kuitenkin siltä, ettei tähän
24035: suuden ja uusien työtilaisuuksien aikaansaami-        ole syystä tai toisesta ollut halua mistä on ollut
24036: seksi. Kun samanaikaisesti kuitenkin valtion          vahinkoa paikkakunnalle ja samalla koko yh-
24037: omaa tuotantotoimintaa on mm. edellä maini-           teiskunnalle, koska ei ole käytetty jo olevia
24038: tuilla toimenpiteillä supistettu jo toiminnassa       mahdollisuuksia hyväksi tuotantotoiminnan ke-
24039: olleissa kohteissa, joissa on olemassa valmiit        hittämiseksi.
24040: kiinteistöt ja tarvittavat laitteistot ja koneistot      Edellä todetuista syistä on käsittämätöntä,
24041: niin valtion teollisuutta ja talouselämän kehit-      että suuri joukko teollisuuteen soveltuvia halli-
24042: tämistä koskevat toimenpiteet ovat erittäin           ym. tiloja koneistoineen ovat jääneet ja uhkaa-
24043: ristiriitaisia. Voidaan todeta, että kaikissa ta-     vat edelleenkin jäädä vaille tehokasta käyttöä.
24044: pauksissa ei näytetä tietävän mitä tulisi tehdä
24045:  ja vasen käsi aina tuskin tietää, mitä oikea käsi       Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
24046: tekee, joka on erittäin valitettavaa silloin kun      jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
24047: on kysymys valtion toiminnasta, jonka toki            valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24048: tulisi olla kaiken aikaan johdonmukaista maam-        vaksi seuraavan kysymyksen:
24049: me talouselämän kehittämiseen tähtäävää toi-
24050:  mintaa.                                                        Onko Hallitus tietoinen siitä, että
24051:     Vilppulan kunta on todettu kehitysalueeseen              samanaikaisesti kun valtio mm. tukee
24052:  kuuluvaksi syystä, että se ympäristöineen on                ja käyttää varojaan teollisuuden kehit-
24053:  huomattavaa alityöllisyysaluetta. Vaikeasta työt-           tämiseksi ja työllisyyden ylläpitämiseksi,
24054:  tömyydestä johtuen mitä osaltaan on lisännyt                niin samanaikaisesti puolustuslaitoksen
24055:  mainittujen laitosten toiminnan heikkeneminen               raaka-aine- ja kuljetusvälinevarikko ja
24056: E 939/70
24057: 2
24058: 
24059:      valtionrautateiden rakennusosaston kor-             mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo
24060:      jauspaja Vilppulassa, joka sijaitsee kehi-       ryhtyä puolustuslaitoksen kuljetus- ja
24061:      tysalueella, ovat jääneet ja uhkaavat            raaka-ainevarikon sekä valtionrautatei·
24062:      edelleenkin jäädä vaille tehokasta käyt-         den rakennusosaston korjauspajan saat·
24063:      töä, ja jos on,                                  tamiseksi tehokkaaseen käyttöön?
24064:     Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1970.
24065: 
24066:                                      Heimo Rekonen.
24067:                                                                                                    3
24068: 
24069: 
24070: 
24071: 
24072:                        Ed u s k u n n a n   He r r a   Puh e m i e h e 11 e.
24073: 
24074:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mon toiminnan tultua tarkoituksenmukaisuus-
24075: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       syistä yhdistetyksi Kangasalan kunnan Vatialan
24076: olette 6 päivältä lokakuuta 1970 päivätyn kir-      korjaamoon, on Valtionrautateiden Vilppulan
24077: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    konekorjaamon alue rakennuksineen siirretty
24078: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     puolustusministeriön hallintaan 14. 7. 1970 lu-
24079: Heimo Rekosen kirjallisesta kysymyksestä n:o        kien.
24080: 118, jossa tiedustellaan:                              Koska alueella oli käytettävissä kuormasta-
24081:                                                     ja liikuntavälineiden varastointiin, huoltamiseen
24082:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että      ja korjaamiseen soveltuvia varasto- ja korjaamo-
24083:        samanaikaisesti kun valtio mm. tukee         tiloja, Vilppulaan perustettiin 1. 7. 1969 lukien
24084:        ja käyttää varojaan teollisuuden kehit-      edellä sanotun Kuljetusvälinevarikon alainen
24085:        tämiseksi ja työllisyyden ylläpitämiseksi,   kuormastovarikko-osasto, jonka tehtävänä on
24086:        niin samanaikaisesti puolustuslaitoksen         - varastoida ja jakaa joukoille kuormasta-
24087:        raaka-aine- ja kul}etusvähnevarikko ja       ja liikuntavälineitä sekä niiden kunnossapitoon
24088:        valtionrautateiden rakennusosaston kor-      tarvittavia varaosia ja tarvikkeita sekä
24089:        jauspaja Vilppulassa, joka sijaitsee kehi-
24090:        tysalueella, ovat jääneet ja uhkaavat           - suorittaa kenttämuonituskaluston kor-
24091:        edelleenkin jäädä vaille tehokasta käyt-     jauksia ynnä lisäksi
24092:        töä, ja jos on,                                 - suorittaa kauppa- ja teollisuusministe-
24093:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      riölle kuuluvan varikko-osaston hallintaan luo-
24094:        ryhtyä puolustuslaitoksen kuljetus- ja       vutetun varmuusvarastomateriaalin varastoin-
24095:        raaka-ainevarikon sekä valtionrautatei-      tiin kuuluvia tehtäviä.
24096:        den rakennusosaston korjauspajan saat-          Osaa varastotiloista on myös käytetty viesti-
24097:        tamiseksi tehokkaaseen käyttöön?"            materiaalin varastointiin ja akkujen huoltoon
24098:                                                     muiden tilojen puuttuessa.
24099:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Varikko-osastossa on myös suoritettu eräitä
24100: taen seuraavaa:                                     töitä, ja parhaillaan on käynnissä hevosvetoisen
24101:    Sittenkun 1940 luvun loppupuolella toimin-       kenttäkeittiökaluston muutostyö moottoriajo-
24102: tansa aloittanut puolustuslaitoksen Kuopion         neuvoiseksi sekä ammuslaatikkosarjan valmis-
24103: tehdas, johon omana osastona kuului Vilppu-         tus.
24104: lassa puolustuslaitoksen alueella sijaitseva puu-       Valtionrautateiden luovuttamaa korjaamoa,
24105: työ-, saha- ja korjaamo-osasto, oli 30. 6. 1955     josta lähes koko konekanta siirretään rautatei-
24106: kannattamattomana lopetettu, mainittu Vilppu-       den muihin korjauspajoihin, käytetään varikko-
24107: lassa sijaitseva laitos liitettiin omana varikko-   osaston metallitöiden suorituspaikkana. Alueel-
24108: osastona Nokian kauppalassa sijaitsevaan kulje-     la olevalle pistotaiteelle varastoidaan toistai-
24109: tusvälinevarikkoon.                                 seksi rautateiden käytöstä poistamia höyryvetu-
24110:    Vuodesta 1963 lukien on Vilppulan osasto         reita.
24111: toiminut kuljetusvälinevarikon alaisena raaka-         Kuopion tehtaan Vilppulan osastoa lakkau-
24112: ainevarikko-osastona, jonka tehtävänä on ollut      tettaessa sen henkilökunnan määrä oli 60, mut-
24113: kauppa- ja teollisuusministeriölle kuuluvan var-    ta henkilökuntaa on vuosien kuluessa vähen-
24114: muusvarastomateriaalin varastointi ja huolta-       netty niin, että kuormastovarikko-osaston pal-
24115: minen.                                              veluksessa on tällä hetkellä yhteensä 23 hen-
24116:    Varikkoalueen vieressä vuodesta 1950 läh-        kilöä, mitä henkilömäärää on pidettävä varikon
24117: tien toimineen Valtionrautateiden konekorjaa-       nykyisiin tehtäviin nähden riittävänä. Valtion-
24118: 4
24119: 
24120: rautateiden Vilppulan konekorjaamo oli Rau-         Vilppulan alueiden varikkotoiminnan tehos-
24121: tatiehallituksesta saadun tiedon mukaan suu-     tamiseksi on olemassa suunnitelmia, mutta puo-
24122: rimmillaan 1950 luvulla, jolloin korjaamassa     lustuslaitoksen rakennus- ja kehitystoimintaan
24123: oli 27 työntekijää. Ratarakennustöiden vähen-    käytettävissä olevat varat eivät toistaiseksi ole
24124: tyessä toiminta supistui asteittain, niin että   riittäneet tähän tarkoitukseen. Näyttää myös
24125: toiminnan loputtua marraskuussa 1969 jäljellä    siltä, että mahdolliset tehostamistoimet eivät
24126: oli 5 työntekijää, jotka saadun tiedon mukaan    mainituista syistä voi tulla ajankohtaisiksi lähi-
24127: kaikki on voitu sijoittaa muihin töihin.         vuosina.
24128:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1970.
24129: 
24130:                                                           Puolustusministeri Kristian Gestrin.
24131:                                                                                                 5
24132: 
24133: 
24134: 
24135: 
24136:                           Ti 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24137: 
24138:   1 det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen       maskinreparationsverkstad, vilket sedan år
24139: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          1950 arbetat invid depåområdet, av ändamåls-
24140: velse av den 6 oktober 1970 tili vederbörande      enlighetsskäl överförts till Kangasala kom-
24141: medlem av statsrådet för avgivande av svar        muns verkstad i Vatiala, har området för
24142: översänt avskrift av följande av r1ksdagsman      statsjärnvägarnas verkstad i Filpula jämte bygg-
24143: Heimo Rekonen ställda soörsmål nr 118:            nader övergått i försvarsministeriets besitt-
24144:                                                   ning, räknat från 14. 7. 1970.
24145:           "Är Regeringen medveten om att              Då inom området stod tili förfogande lämp-
24146:        samtidigt som staten bl. a. stöder in-     liga magasins- och reparationslokaliteter för
24147:        dustrin och använder medel för utveck-     upplagring, service och reparation av träng-
24148:        lande av denna och för upprätthållande     materiel och transportredskap, inrättades i
24149:        av sysselsättningen, har försvarsväsen-    Filpula räknat från 1. 7. 1969 en träng-depå-
24150:        dets råämnes- och transportmedelsdepå      avdelning som är underställd sagda transport-
24151:        och statsjärnvägarnas byggnadsavdel-       medelsdepå och har tili uppgift att
24152:        nings reparationsverkstad i Filpula,           - magasinera och tili trupperna utdela
24153:        ·som ligger inom utvecklingsområdet,       trängmateriel och transportredskap samt för
24154:        blivit utan effektiv användning och        deras underhåll erforderliga reservdelar och
24155:        riskerar att bli det också i fortsätt·     förnödenheter ävensom
24156:        ningen, och om så är fallet,                   - utföra reparation av fältbespisningsma-
24157:           tili vilka åtgärder ärnar Regeringen    terielen samt ytterligare
24158:        skrida för att försvarsväsendets trans-        - utföra uppgifter som hör tili upplag-
24159:        port- och råämnesdepå samt statsjärn-      ringen av handels- och industriministeriets sä-
24160:        vägarnas byggnadsavdelnings repara-        kerhetsupplagsmateriel som överlåtits tili att
24161:        tionsverkstad skall tagas i effektivt      förvaltas av depåavdelningen.
24162:        bruk?"                                         En del av förrådslokaliteterna har också an-
24163:                                                   vänts för upplagring av signalmateriel och för
24164:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     ackumulatorservice i brist på annat utrymme.
24165: samt anföra följande:                                 Vid depåavdelningen har även utförts vissa
24166:                                                   arbeten, och som bäst pågår ändring av häst-
24167:    Sedan försvarsväsendets fabrik i Kuopio,       dragen fältköksmateriel tili motordriven samt
24168: vars verksamhet inleddes i slutet av 1940-        tiliverkning av en serie ammunitionslådor.
24169: talet, och tili viiken såsom en egen avdelning        Den av statsjärnvägarna överlåtna verksta-
24170: hörde en i Filpula på försvarsväsendets om-       den, från viiken nästan hela maskinparken
24171: råde belägen snickeri-, såg- och reparations-     flyttas tili järnvägarnas övriga reparations-
24172: avdelning, på grund av olönsamhet, upphört        verkstäder, används såsom plats för utförande
24173: med sin verksamhet 30. 6. 1955, anslöts           av depåavdelningens metallarbeten. Ett stick-
24174: nämnda inrättning i Filpula såsom en egen         spår inom området används tilisvidare för upp-
24175: depåavdelning till transportmedelsdepån i No-     ställning av järnvägarnas utmönstrade ånglok.
24176: kia köping.                                           När Kuopio fabriks avdelning i Filpula
24177:    Sedan 1963 har avdelningen i Filpula funge-    indrogs uppgick perSO!llalen tili 60 personer,
24178: rat som en transportmedesdepån underställd        men den har under årens lopp minskats så,
24179: råmaterialsdepåavdelning, som haft tili uppgift   att trängdepåavdelningen i detta nu har sam-
24180: att upplagra och sköta handels- och industri-     manlagt 23 personer i sin tjänst, vilket bör
24181: ministeriet tillhörig säkerhetsupplagsmateriel.   anses tillräckligt med beaktande av depåns
24182:    Sedan verksamheten vid statsjärnvägarnas       nuvarande uppgi:fter. Statsjärnvägarnas verk-
24183: E 939/70
24184: 6
24185: 
24186: stad i Filpula var enligt uppgift från järnvägs-      Det finns planer på effektivering av depå-
24187: styrelsen som störst på 1950-talet, då det         verksamheten inom områdena i Filpula, men
24188: fanns 27 arbetare vid verkstaden. När ban-         de medel som står försvarsväsendets byggnads-
24189: byggnadsarbetena minskades reducerades verk-       och utvecklingsverksamhet tili buds har hittills
24190: samheten successivt, så att det när verksam-       icke varit tillräckliga för ändamålet. Det ser
24191: heten upphörde i november 1969 fanns kvar          också ut som om de möjliga effektiverings-
24192: 5 arbetare, vilka enligt uppgift alla kunnat       åtgärderna av nämnda skäl icke skulle kunna
24193: placeras i annat arbete.                           bli aktuella under de närmaste åren.
24194:      Helsingfors den 30 oktober 1970.
24195: 
24196:                                                              Försvarsminister Kristian Gestrin.
24197: Kirj. ksm. n:o 119.
24198: 
24199: 
24200: 
24201:                                   Siltanen ym.: Lakisääteisen ansioeläketurvajärjestelmän ulko-
24202:                                       puolelle jääneiden aseman parantamisesta.
24203: 
24204:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
24205: 
24206:      Maamme lakisääteistä eläketurvaa on kehi-       eivät kuitenkaan kaikki tapaukset tule aute-
24207: tetty viime vuosina sangen voimakkaasti ja           tuiksi. Edellä todettuja kansalaisryhmiä ei voi-
24208: kehittämistyön seurauksena eläketurvajärjes-         tane auttaa yksinomaan kansaneläke- tai työ-
24209: telmämme on tällä hetkellä lähes kaikki kansa-       eläkeparannuksilla, koska tapaukset jakaantuvat
24210: laisryhmät peittävä ja eläketurvan tasokin           varsin moniin ryhmiin. Mahdollisina parannus-
24211: täyttää vähitellen kohtuulliset vaatimukset.         keinoina saattaisivat toisaalta tulla kysymykseen
24212: Eläketurvan peittävyys ja eläketurvan tasoa          työeläkkeiden vähimmäistason korottaminen
24213: kuvaavat keskiarvoluvut eivät kuitenkaan anna        niissä tapauksissa, joissa työeläke on jäänyt
24214: täysin oikeaa kuvaa eläketurvamme tämän-             riittämättömän pieneksi, ja toisaalta järjestel-
24215: hetkisestä tilanteesta, koska kuvassa eivät näy      män ulkopuolelle jääneiden osalta kansaneläke-
24216: ne ikäluokat ja monet yksityistapaukset, joissa      järjestelmän tuloharkinnassa sovellettujen mark-
24217: eräät kansalaiset lähinnä ikänsä ja lakien           kamääräisten alarajojen korottaminen, kuitenkin
24218: rajoitussäännösten vuoksi ovat jääneet joko          niin, että tämä ei aiheuttaisi suurempituloisten
24219: kokonaan uudistuksen ulkopuolelle tai niin           kansaneläketurvan kohoamista, mikä suurten
24220: nipin napi.a mahtuneet sen sisään, että heidän       kustannustensa vuoksi vaikeuttaisi heikoim-
24221: eläketurvansa on jäänyt täysin olemattomaksi.        massa asemassa olevien aseman parantamista.
24222: Esimerkkinä mainittakoon henkilöt, joille vuo-          Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
24223: sina 1962-1965 voimassa olleiden työntekijäin        tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
24224: eläkelain (TEL) ankarien rajoitussäännösten          me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
24225: vuoksi ei voitu työkyvyttömyyseläkettä määrät-       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
24226:  täessä laskea hyväksi aikaa työkyvyttömyyden
24227:  alkamisesta vanhuuseläkeikään, josta johtuen                   Onko Hallitus tietoinen, että maam-
24228:  monien pysyväisesti työkyvyttömiksi tulleiden               me lakisääteisen eläketurvan suhteelli-
24229:  työkyvyttömyyseläke on jäänyt minimaaliseksi.               sen tyydyttävästä kehittymisestä huoli-
24230:     Lakisääteisen ansioeläkejärjestelmän ulkopuo-            matta eräät kansalaisryhmät ovat joko
24231: lelle jääneiden asemaa on tosin viime vuosina                ikänsä vuoksi tai muusta sellaisesta
24232: pyritty parantamaan toteuttamalla kansaneläke-               itsestä riippumattomasta syystä jääneet
24233: järjestelmässä sellaisia uudistuksia, jotka nimen-           lakisääteisen ansioeläketurvajärjestelmän
24234: omaan kohdistuvat edellä mainittuihin henkilö-               ulkopuolelle kokonaan tai suurimmaksi
24235:  ryhmiin. Näistä voidaan mainita merkittävim-                osaksi, minkä johdosta heidän eläke-
24236: pinä asumistukijärjestelmä ja päätetyt tai ehdo-             turvansa on muodostunut täysin riittä-
24237:  tetut tukilisien korotukset, jotka nimenomaan               mättömäksi, ja jos on,
24238:  tulevat työeläkejärjestelmän ulkopuolelle jää-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24239:  neille kansalaisille. Näilläkään toimenpiteillä             ryhtyä tämän epäkohdan poistamiseksi?
24240:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1970.
24241: 
24242:            Sylvi Siltanen.              Sinikka Luja.                  A-V. Perheentupa.
24243:            Tyyne Paasivuori.            Lars Lindeman.                 Ulf Sundqvist.
24244:            Sulo Hostila.                Aune Salama.                   Sakari Knuuttila.
24245:            Edit Terästö.                Margit Eskman.                 Reino Breilin.
24246:            Akseli Roden.                Väinö Turunen.                 Eino Loikkanen.
24247:            Väinö Vilponiemi.            Kalevi Sorsa.                  Lyyli Aalto.
24248:            Salme Myyryläinen.           Kaisa Raatikainen.             Esko Niskanen.
24249: E 971/70
24250: 2
24251: 
24252: 
24253: 
24254: 
24255:                        Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
24256: 
24257:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Työeläkelakien ulkopuolelle ikänsä perus-
24258: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      teella jääneet henkilöt ovat kansaneläkkeen
24259: olette kirjeellänne 6 päivältä lokakuuta 1970      varassa. Parannusta kansaneläkejärjestelmään
24260: n:o 1034 lähettänyt valtioneuvoston asian-         merkitsi kuluvan vuoden alusta voimaan tullut
24261: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja       laki kansaneläkkeeseen suoritettavasta tukili-
24262: Sylvi Siltasen ym. tekemän, seuraavan sisältöi-    sästä ja asumistuesta. Eduskunnassa parhaillaan
24263: sen kysymyksen:                                    käsiteltävänä oleva esitys tukilisän enimmäis-
24264:                                                    määrän korottamisesta lisää eläketurvaa niiden
24265:           "Onko Hallitus tietoinen, että maam-     kohdalla, joilla ei kansaneläkkeen lisäksi ole
24266:        me lakisääteisen eläketurvan suhteelli-     sanottavasti muita tuloja.
24267:        sen tyydyttävästä kehittymisestä huoli-        Työntekijäin eläkelakia muutettiin vuoden
24268:        matta eräät kansalaisryhmät ovat joko       1969 alusta niin, että vähimmäiseläketurva
24269:        ikänsä vuoksi tai muusta sellaisesta        vuonna 1903-1919 syntyneille säädettiin 22
24270:        itsestä riippumattomas,ta syystä jääneet    prosentiksi eläkkeen perusteena olevasta pal-
24271:        lakisääteisen ansioeläketurvajärjestelmän   kasta sekä ennen vuotta 1903 syntyneille asteit-
24272:        ulkopuolelle kokonaan tai suurimmaksi       tain alenevaksi prosenttimääräksi sanotun pro-
24273:        osaksi, minkä johdosta heidän eläke-        senttimäärän ollessa 16 vanhirnmaHa ikäluokalla
24274:        turvansa on muodostunut täysin riittä-      eli vuonna 1897 syntyneillä. Vastaava muutos
24275:        mättömäksi, ja jos on,                      tehtiin myös lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien
24276:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     työntekijäin eläkelakiin.
24277:        ryhtyä tämän epäkohdan poistamiseksi?"         Hallitus tulee edelleen harkitsemaan mahdol-
24278:                                                    lisuuksia eläketurvan kehittämiseksi silmällä
24279:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      pitäen erityisesti vaikeimmassa asemassa olevien
24280: seuraavaa:                                         toimeentulon parantamista.
24281:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1970.
24282: 
24283:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
24284:                                                                                                   3
24285: 
24286: 
24287: 
24288: 
24289:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
24290: 
24291:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           Personet som på grund av sin ålder lämnats
24292: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          utanför arbetspensionslagarna lever enbart på
24293: velse av den 6 oktober 1970 nr 1034 tili           folkpensionen. En förbättring av folkpensions-
24294: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-        systemet betydde lagen om understödstillägg
24295: vande av svar översänt följande av riksdagsman     och bostadsbidrag tili folkpension som trädde
24296: Sylvi Siltanen m.fl. undertecknade spörsmål:       i kraft från och med början av innevarande år.
24297:                                                    Propositionen angående förhöjning av under-
24298:                                                    stödstilläggets maximibelopp, viiken som bäst
24299:           "Är Regeringen medveten om, att          behandlats av Riksdagen, ökar pensionsskyddet
24300:        vissa medborgargrupper, oaktat den          för dem som utöver folkpensionen ej i nämn-
24301:        relativt tillfredsställande utvecklingen    värd grad har andra inkomster.
24302:        av det lagstadgade pensionsskyddet i            Lagen om pension för arbetstagare ändrades
24303:        vårt land, antingen på grund av sin         vid ingången av år 1969 sålunda, att minimi-
24304:        ålder eller av annat sådant icke av dem     pensionsskyddet för dem som är födda åren
24305:        själva beroende skäl helt ellet tili        1903-1919 stadgades tili 22 procent av den
24306:        största delen har lämnats utanför det       pensionsgrundande lönen samt för dem som är
24307:        lagstadgade inkomstpensionsskyddssyste-     födda före år 1903 tili ett gradvis sjunkande
24308:        met, i följd av vilket deras pensions-      procenttal så att det sagda procenttalet är 16
24309:        skydd blivit helt otillräckligt, och i så   för den äldsta åldersgruppen ellet för dem som
24310:        fall,                                       är födda år 1897. Motsvarande ändring gjordes
24311:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     också i lagen om pension för arbetstagare i
24312:        taga för att avlägsna detta missför-        kortvariga arbetsförhållanden.
24313:        hållande?"                                      Regeringen kommer fortsättningsvis att över-
24314:                                                    väga möjligheter att utveckla pensionsskyddet
24315:                                                    med beaktande av en förbättring av utkomsten
24316:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       särskilt för dem som befinner sig i den svåraste
24317: samt anföra följande:                              si tua tionen.
24318:      Helsingfors den 6 november 1970.
24319: 
24320:                                                     Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
24321: Kirj. ksm. n:o 120.
24322: 
24323: 
24324: 
24325: 
24326:                                  Juvela ym.: Esityksen antamisesta rintamamiesten eläketurvan
24327:                                     järjestämisestä.
24328: 
24329: 
24330:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
24331: 
24332:    Entisten rintamamiesten eläketurvan järjes-      punakaartilaisten korvauskysymyksen hoita-
24333: tämisestä jätettiin valtioneuvostolle jokin aika    mista.
24334: sitten asiaa tutkineen komitean mietintö. Tä-          Entisten rintamamiesten taholla odotetaan
24335: män lisäksi ovat useat kansanedustajat aloit-       eläkekysymyksen nopeaa eduskuntakäsittelyä.
24336: teillaan kiirehtineet tämän kysymyksen nopeaa       Se edellyttaä sitä, että Hallitus mahdollisimman
24337: ratkaisemista. Niinpä SKDL:n eduskuntaryh-          pian valmistuttaa asiasta esityksen eduskun-
24338: män aloitteessa ehdotetaan toimenpiteitä entis-     nalle.
24339: ten rintamamiesten eläketurvan järjestämiseksi         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
24340: niin, että kaikki 55 vuotta täyttäneet entiset      § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
24341: varsinaiset rintamamiehet oikeutettaisiin siirty-   voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
24342: mään välittömästi eläkkeelle lukuunottamatta        raavan kysymyksen:
24343: kuitenkaan niitä, jotka jo nyt nauttivat suuria
24344: palkka- ja eläketuloja. Edelleen ko. aloitteessa             Milloin Hallitus aikoo antaa edus-
24345: kiirehditään ylimääräisen rintamamieseläkkeen              kunnalle esityksen entisten rintamamies-
24346: saantiperusteiden laajentamista sekä entisten              ten eläketurvan järjestämisestä?
24347:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1970.
24348: 
24349:                Aulis Juvela.                                   Heimo Rekonen.
24350:                Kauko Tamminen.                                 V. ]. Rytkönen.
24351:                Veikko Salmi.                                   Lauha Männistö.
24352: 
24353: 
24354: 
24355: 
24356: E 940/70
24357: 2
24358: 
24359: 
24360: 
24361: 
24362:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24363: 
24364:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          komitea jätti kuluneen syyskuun 9 päivänä val-
24365: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       tioneuvostolle V osamietintönsä, joka sisältää
24366: hemies, olette 7 päivänä lokakuuta 1970 päi-        ehdotuksen laiksi rintamasotilaseläkkeestä. Vä-
24367: vätyn kirjeenne n:o 1047 ohella toimittanut         littömästi sanotun osamietinnön jättämisen jäl-
24368: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-    keen asetettiin ministerivaliokunta selvittä-
24369: nöksen kansanedustaja Juvelan ym. kirjallisesta     mään rintamasotilaiden eläketurvaa koskevia
24370: kysymyksestä n:o 120, jossa tiedustellaan:          kysymyksiä. Asia on parhaillaan ministeri-
24371:                                                     valiokunnan käsiteltävänä. Sosiaali- ja terveys-
24372:           "Milloin Hallitus aikoo antaa edus-       ministeriön sekä kansaneläkelaitoksen toimesta
24373:        kunnalle esityksen entisten rintamamies-     on lisäksi suoritettu asiaa koskevia selvityksiä.
24374:        ten eläketurvan järjestämisestä?"            Pyrkimyksenä on, että Hallituksen esitys Edus-
24375:                                                     kunnalle laiksi rintamasotilaseläkkeestä voitai-
24376:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         siin antaa Eduskunnalle mahdollisimman no-
24377: taen seuraavaa:                                     peasti ja joka tapauksessa vielä kuluvan syys-
24378:    Valtioneuvoston asettama eläkejärjestelmä-       istuntokauden aikana.
24379:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1970.
24380: 
24381: 
24382:                                                                 Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
24383:                                                                                                  3
24384: 
24385: 
24386: 
24387: 
24388:                          T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
24389: 
24390:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      kommitten inlämnade den 9 senast september
24391: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skri-         månad till ,statsrådet sitt V deibetänkande, som
24392: veise av den 7 oktober 1970 nr 1047 tili          innefattar försiag till lag om pension för front-
24393: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-       soidater. Omedelbart efter det att sagda dei-
24394: vande av svar översänt avskrift av följande av    betänkande avlåtits, tillsattes ett ministerut-
24395: riksdagsman Juveia m. fl. ställda spörsmåi nr     skott för att utreda frågor rörande frontsolda-
24396: 120:                                              ternas pensionsskydd. Ärendet är som bäst
24397:                                                   under beredning i ministerutskottet. På åtgärd
24398:           "När ämnar Regeringen tili Riksdagen    av social- och hälsovårdsministeriet samt folk-
24399:        aviåta proposition angående ordnande       pensionsanstalten har dessutom verkställts ut-
24400:        av pensionstrygghet för forna front-       redningar rörande denna sak. Avsi'kten är, att
24401:        soida ter?"                                regeringen skall kunna aviåta en proposition
24402:                                                   tili riksdagen med förslag tili lag om front-
24403:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-      soidatspensioner så fort som möjligt och i alla
24404: samt anföra föijande:                             händelser redan under innevarande höstsession.
24405:   Den av statsrådet tillsatta pensionssystems-
24406:      Helsingfors den 2 november 1970.
24407: 
24408: 
24409:                                                               Minister Katri-Helena Eskelinen.
24410: Kirj. ksm. n:o 121.
24411: 
24412: 
24413: 
24414:                                    Lehmonen ym.: Kuivamaidon hinnan korottamisesta ja sen saan-
24415:                                       nin rajoittamisesta.
24416: 
24417:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24418: 
24419:     Talouselämän vakaannuttamisesta tehtyjen             Mielestämme sekä kuivamaidon hinnan ko-
24420: lakien ja niiden mukaisesti solmittujen koko          rottaminen että sen saannin rajoittaminen niil-
24421: talouselämää koskevien yleissopimuksien mu-           tä, ensisijaisesti vanhempaan ikäryhmään kuu-
24422: kaisesti mm. maataloustuotteet kuuluvat niihin        luvilta pientilallisilta, joilla ei ole mitään muuta
24423: tuoteryhmiin, joiden hintoja ei saa ilman val-        mahdollisuutta toimeentulonsa hankkimiseksi
24424: tioneuvoston lupaa tai maataloustulolain edel-        kuin siirtyminen vähemmän tuotantoponnistuk-
24425: lyttämiä tuotanto- ja kustannustasomuutoksia          sia vaativan lihakarjan kasvatukseen, on epä-
24426: korottaa.                                             oikeudenmukainen toimenpide, joka pitäisi val-
24427:     Monenlaisia hintaliukumia on kuitenkin kiis-      tiovallan toimenpitein korjata. Tässä yhteydessä
24428: tattomasti tapahtunut sekä pienempien kulutus-        on syytä korostaa myös mm. sitä, että tiloil-
24429: tarviketuotteiden että karjantuoteraaka-aine-         laan asuvan väestön ikärakenne on jo sellai-
24430: pohjaisten kulutustarvikkeiden osalla. Huhti-         nen, ettei sen uudelleen ammatteihin koulut-
24431: toukokuun 1970 jälkeen on eri puolilta maata          taminen ole enää aina mahdollista eikä kansan-
24432: saapunut pienviljelijäin antamia tositteita siitä,    taloudellisesti kannattavaa. Keskimäärin 45 %
24433: että eräät meijeriliikkeet ovat kohottaneet mai-      tiloilla olevasta väestöstä on yli tai hiukan alle
24434: don tuottajahintaa 1 pennin litralta enemmän          50-vuotiaita. Tilanne on kaikilla kehitysalueilla
24435: kuin maataloustulolain hintasuositus edellyttää,      lähes samansuuntainen ja näin ollen kehitys-
24436: mutta toisaalta, lukuisat maidon jalostus- j.a        alueiden väestön toimeentulon vaikeuttamisen
24437: meijeriliikkeet ovat vastaavasti kohottaneet liha-    estämiseksi olisi mielestämme tehtävä kaikki ne
24438: karjan kasvatuksessa käytettävän ja karjanre-         hintavalvonta- ym. toimenpiteet, jo~lla tämän
24439: huksi erikoisesti tarkoitetun kuivamaidon hin-        väestön taloudellinen toimeentulo tulisi turva-
24440:  taa hyvin huomattavasti. Keski-Suomen poh-           tuksi heidän vielä asumillaan tiloilla.
24441: joisten kuntien alueella ovat eräät meijerit ko-         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
24442: hottaneet mainitun rehumaidon hintaa 10-14            päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
24443: penniä kilolta ja yleinen korotus on ollut 5 mk       me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
24444: 25 kg:n kuivamaitopakkaukselta. Kuivamaidon           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24445:  ravinnekokoomuksessa ei ole tapahtunut mi-
24446: tään sellaista olennaista muutosta, joka olisi                   Tietääkö Hallitus, että meijeriliik-
24447: vaikuttanut hintatasoon näin suuressa määrin                  keet ovat hintavaltuuslain vastaisesti
24448: kohottavasti, ei myöskään kuljetuskustannusten                ryhtyneet rajoittamaan rehuksi tarkoi-
24449: osalle vielä todellisuudessa ole tullut niin suu-             tetun kuivamaidon myyntiä vain mai-
24450: ria lisäkustannuksia, että se oikeuttaisi näin suu-           dontuottajille ja että kuivamaidon hin-
24451: ,reen hinnankorotukseen. Edelleen pienviljelijät              taa on korotettu 5-8 mk 25 kg:n
24452: ovat todenneet, että pyrkiessään siirtymään ti-               kuivamaitopakkaukselta, ja jos tietää,
24453: loillaan lihakarjan kasvatukseen he eivät saa                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24454:  tarvitsemaansa kuivamaitoa, koska he eivät ole               ryhtyä tämän ensisijaisesti pienviljelijöi-
24455: maidontuottajia.                                              hin kohdistuvan epäkohdan korjaami-
24456:                                                               seksi?
24457:       Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1970.
24458: 
24459:                 Siiri Lehmonen.                                   Ensio Laine.
24460:                 Matti Koivunen.                                   Oili Suomi.
24461:                 Pauli Puhakka.                                    Aulis Juvela.
24462:                 Kauko Hjerppe.                                    Heimo Rekonen.
24463: E 961/70
24464: 2
24465: 
24466: 
24467: 
24468: 
24469:                                      E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
24470: 
24471:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-                      Kulutus vuonna 1968 alitti tuotannon ja vas-
24472: sa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra                   taavasti v. 1969 ylitti sen. Kuluvana vuonna on
24473: Puhemies kirjelmässänne lokakuun 7 päivältä                     kulutus vastannut likimain tuotantoa.
24474: 1970 lähettäneet asianomaisen valtioneuvoston                      Tuotantopoliittisista. syistä on valkuaisrehu-
24475: jäsenen vastattavaksi seuraavan kansanedustaja                  jen maahantuontia jouduttu jyrkästi rajoitta-
24476: Lehmosen ym. kirjallisen kysymyksen:                            maan. Tästä johtuen ovat maidon lähettäjät
24477:                                                                 olleet kiinnostuneita kuorituo maidon ja rehn-
24478:           "Tietääkö Hallitus, että meijeriliik-                 maitojauheen saannista, sillä nämä sisältävät
24479:        keet ovat hintavaltuus1ain vastaisesti                   erittäin arvoka.sta valkuaista. Kuoritun maidon
24480:        ·ryhtyneet rajoittamaan rehuksi tarkoi-                  ja siitä valmistetun rasvattoman maitojauheen
24481:        tetun kuivamaidon myyntiä vain mai-                      palaotuksen lisääminen edellyttää voin tuotan-
24482:        dontuotta.jille ja että kuivamaidon hin-                 non lisäystä. Huomioonottaen erittäin vaikean
24483:        taa on korotettu 5-8 mk 25 kg:n                          tilanteen voimarkkinoilla ei tätä voida pitää
24484:        kuivamaitopakkaukselta, ja jos tietää,                   tarkoituksenmukaisena.. Täten vaikeutetaan
24485:                                                                 myös kulutusmaitohuoltoa. Kun juuston ja
24486:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo                  maitojauheen vienti on kansantaloudellisesti
24487:        ryhtyä tämän ensisijaisesti pienviljelijöi-              edullisempaa kuin voin vienti ja kun näiden
24488:        hin kohdistuvan epäkohdan korjaami-                      tuotteiden markkinointitilanne on myös hel-
24489:        seksi?''                                                 pompi, olisi maidon saanti näiden tuotteiden
24490:                                                                 va.lmistukseen pyrittävä turvaamaan. Huomioon
24491:    Koska kysymys koskee toimialaani sosiaali-                   on otettava myöskin, että alueella, jossa maito
24492: ja terveysministeriössä, saan kunnioittavasti                   menee pääasiassa kulutukseen, olisi varattava
24493: esittää vastauksena seuraavaa:                                  tuottajille mahdollisuus saada kuoritun maidon
24494:     Hintasäännöstelymääräykset eivät anna val-                  asema.sta minimimäärä rehumaitojauhetta.
24495: tuuksia viranomaisille rajoittaa rehujen yleistä                   Edellä esitetystä johtuen ovat maitotalouden
24496: myyntiä tai pakottaa toimittama.an niitä sellai-                keskusliikkeet neuvoteltuaan viranomaisten
24497: sille, joille niitä ei haluta myydä.                            kanssa antaneet alaisilleen meijereille ohjeet,
24498:                                                                 jotka edellyttävät, etteivät meijerit saisi palaut-
24499:    Rasvattoman maitojauheen markkinatilanne                     taa kuorittua. maitoa eikä kuoritun maidon jau-
24500: on vaihdellut suuresti viimeaikoina. Muutamia                   hetta maidontuottajille enempää kuin 35%
24501: vuosia. sitten oli ylituotantoa ja varastot oli-                meijerien vastaanottamasta täysmaitomäärästä.
24502: vat suuret, jolloin pyrittiin lisäämään maito-                     On mahdollista, että tällaisten maidontuot-
24503: jauheen käyttöä mm. hintaa alentamalla. Valio                   tajiin kohdistuvien palautustuotteiden toimitus-
24504: Meijerien Keskusosuusliikkeen ilmoituksen mu-                   ra.joituksien vuoksi maitojauhetta riittää mui-
24505: kaan alennettiin rehntehtaille myytävän rasvat-                 hinkin tarkoituksiin.
24506: toman maitojauheen hintaa. 1okakuussa 1968                         Meijerien maidontuottajalle toimittama ras-
24507: 20:llä pennillä kilolta 1,19 mk:sta 0,99 mk:aan                 vaton maitojauhe samoin kuin kuorittu maito-
24508: kilolta.                                                        kin liittyvät läheisesti täysmaidon toimittami-
24509:    Rasvattoman maitojauheen tuotanto viime                      seen meijeriin. Kun toisaalta meijerin tuotta-
24510: vuosina on ollut seuraava:                                      jalle täysmaidosta. maksama hinta ei ole hin-
24511:                                                                 nanvahvistuksen alainen, ministeriö on katso-
24512: vuonna 1968 ............... 47.6 milj. kg                       nut, ettei meijerien palautustuotteina toimitta-
24513:   ,    1969   •   0   ••   0 49.0 ,
24514:                                •••   0  ,0   0.   0   0.        maa rasvatonta maitojauhetta eikä kuorittua
24515:   ,    1970 tammi--elok. ... 28.3 ,    ,                        ma.itoa, joita voidaan pitää osasuorituksena
24516:   ,    1970 (arvio)          35.5 ,
24517:                                  0     ,
24518:                                      •••••            0   0     täysmaidon hinnasta, ole pidettävä sellaisina
24519:                                                                                                 3
24520: 
24521: hyödykkeinä, joita koskevat valtioneuvoston 29   don palautuksessa noudattamaan annettuja oh-
24522: päivänä toukokuuta 1969 hyödykkeiden hinta-      jeita, ei ole vielä selvillä. Mikäli rehuksi käy-
24523: valvonnasta antaman päätöksen määräykset.        tettävän rasvattoman maitojauheen ja kuoritun
24524: Rehumaitojauheen ja kuoritun maidon kysyn-       maidon hinta ei pysy kohtuullisella. tasolla ja
24525: nän voimakkaan lisääntymisen vuoksi ja jotta     mikäli maidosta peräisin olevien rehujen jakelu
24526: meijeriin maitoa lähettävien pyrkimys saada      ei muodostu oikeudenmukaiseksi, joudutaan
24527: maidon palautustuotteita mahdollisimman pal-     valtion taholta harkitsemaan toimenpiteitä, joi-
24528: jon vähenisi, ovat meijerit saatujen tietojen    den avulla asia saada.an tyydyttävästi ratkais-
24529: mukaan korottaneet yleisesti näiden palautus-    tuksi.
24530: ·tuotteiden arvoa.                                  Tämän saanen kunnioittavasti saattaa Teidän
24531:    Missä määrin meijerit tulevat kuoritun mai-   tiedoksenne, Herra Puhemies.
24532:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1970.
24533: 
24534:                                                                        Ministeri Arne Berner.
24535: 4
24536: 
24537: 
24538: 
24539: 
24540:                           TiH Riksda.gens Herr Talman.
24541: 
24542:    I det syfte som anges i 37 § 1 mom. riks-           Förbrukningen år ·1968 understeg produktio-
24543: dagsordningen ha.r Ni, Herr Talman, med Eder       nen, medan åter förbrukningen år 1969 över-
24544: skrivelse av den 7 oktober 1970 tili veder-        steg denna. Under innevarande år har förbruk-
24545: börande medlem av statsrådet för avgivande av      ningen någotsånär motsvarac tillverkningen.
24546: svar översänt följande, av riksdagsman Lehmo-         Det har av produktionspolitiska skäl blivit
24547: nen m. fl. ställda spörsmål:                       nödvändigt, att starkt begränsa importen av
24548:                                                    äggvitehaltiga. foderämnen. Mjölkleverantörema
24549:           "Är Regeringen medveten om att           har fördenskull varit intresserade av att få
24550:        mejerirörelsema i strid med prisfull-       skummjölk och fodermjölkpulver, emedan des-
24551:        maktslagen har börjat begränsa. försälj-    sa innehåller utomordentligt värdefulla äggvite-
24552:        ningen av sådan torrmjölk, som är av-       ämnen. En återbäring av skummjölk och därav
24553:        sedd tili foder, enbart tili mjölkprodu-    framstählt fettfritt mjölkpulver förutsätter, att
24554:        center, och att priset på torrmjölk har     produktionen av smör ökas. Detta kan icke
24555:        höjts med 5-8 mk per 25 kg:s torr-          anses vara ändamålsenligt med hänsyn tili det
24556:        mjölksförpackning, och om så är fallet,     synnerligen svåra Jäget på smörmarknaden.
24557:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     Härigenom försvåras dessutom försörjningen
24558:        taga för att avhjälpa detta missförhål-     med konsumtionsmjölk. Det är nationalekono-
24559:        bnde, vilket framför allt berör små-        miskt förmånligare att exportera ost och mjölk-
24560:        brukare?"                                   pulver än ,att exportera smör, och marknads-
24561:                                                    läget för de båda förstnämnda produktema är
24562:    Emedan spörsmålet berör mitt vellksamhets-      dessutom lättare. Därför borde tillgången på
24563: område inom social- och hälsovårdsministeriet,     mjölk för tillverkningen a.v dem såvitt möjligt
24564: får jag såsom svar vördsamt anföra följande:       säkerställas. Beaktas bör också, att inom ett
24565:    Prisregleringsbestämmelserna ger icke myn-      område där mjölken främst går tili konsum-
24566: digheterna. fullmakter att begränsa den all-       tion, borde producentema beredas möjlighet
24567: männa försäljningen av fodermedel eller att        ,att i stället för skummjölk få en minimikvan-
24568: framtvinga leverans av dylika till sådana som      titet fodermjölkpulver.
24569: man kke önskar sälja dem till.                         På grund av vad som har anförts i det före-
24570:    Marknadsläget i fråga om fettfritt mjölk-       gående har centralaffärerna inom mjölkhushåll-
24571: pulver har varierat kraftigt under den senaste     ningsbranschen efter överläggningar med myn-
24572: tiden. För några år sedan rådde överproduk-        digheterna gett de mejerier som lyder under
24573: tion och la.gren var stora. Då försökte man        dem anvisninga.r, i vi1ka förutsättes att meje-
24574: öka användningen av mjölkpulver, bl. a. genom      riema icke får återbära mera skummjölk eller
24575: prissänkningar. Mejeriernas Centrallag Valio       skummjölkspulver tili mjölkproducentema än
24576: uppger, att priset på det fettfria mjölkpulver     vad som motsvarar 35% av den mängd hel-
24577: som såldes tili foderfabrikerna under oktober      mjölk som mejerierna har mottagit.
24578: 1968 sänktes med 20 penni per kilogram från            Det är möjligt att mjö1kpulvret förslår också
24579: 1 mk 19 penni per kilogram tili 99 penni per       för andra ändamål till följd av dessa begräns-
24580: k.Hogram.                                          ningar i fråga om levera.nser av återbärings-
24581:    Produktionen av fettfritt mjölkpulver har       produkter tili mjölkproducenterna.
24582: under de senaste åren uppvisat följande siffror:       Leveranserna av fettfritt mjölkpulver och
24583:                                                    skummjölk från mejeriema till mjölkproducen-
24584: år 1968 ................... 47.6 milj. kg          tema hänger nära samman med leveranserna
24585:  " 1969 ................... 49.0 "      "          av helmjölk tili mejeriema. Då å andra sidan
24586:  , 1970 januari-augusti ..... 28.3 ,    ,          det pris som mejerierna betala.r till producen-
24587:  , 1970 (enl. beräkning) .... 35.5 ,    ,          tema för helmjölk icke är underkastat prisfast-
24588:                                                                                                     5
24589: 
24590: ställelse, har ministeriet ansett, att det fettfria       Än så länge står det ioke klart i viiken om-
24591: mjölkpulver och den skummjölk som mejerier-           fattning mejerierna kommer att rätta sig efter
24592: na levererar i utbyte mot helmjölk och som            de givna anvisningarna i fråga om återbäringen
24593: kan betraktas såsom delbetalningar på helmjöl-        av skummjölk. Om priset på fettfritt mjölk-
24594: kens pris icke skall anses vara. sådana nyttig-       pulver och skummjölk tili foderändamål icke
24595: iheter som berörs av 'statsrådets beslut den 29       kan hållas på en skälig nivå och om foder-
24596: maj 1969 om priskontroll för nyttigheter. På          medel, som utvinnes ur mjölk, icke fördelas
24597: grund av den kraftiga ökningen av efterfrågan         rättvist, nödgas statsmakten överväga åtgärder
24598: på fodermjölkpulver och skummjölk samt för            som gör det möjligt att ordna saken på ett
24599: att bemödandena hos dem som sänder mjölk              tillfredsställande sätt.
24600: tili mejeriema att få så mycket utbytesproduk-            Detta får jag vördsamt bringa Eder, Herr
24601: ter som möjligt för mjölken skulle minska, har        Talman, tili kännedom.
24602: mejerierna enligt ingångna. uppgifter allmänt
24603: höjt värdena på dessa återbäringsprodukter.
24604:       Helsingfors den 6 novemher 1970.
24605: 
24606:                                                                             Minister Arne Berner.
24607: 
24608: 
24609: 
24610: 
24611: E 961/70
24612: Skriftl. spm. n:o 122.
24613: 
24614: 
24615: 
24616: 
24617:                                  Melin: Om Riksdagens roll vid kontrollen av statsbolagen.
24618: 
24619: 
24620:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
24621: 
24622:    Riksdagen godkände vid behandlingen av          ändamålet utan att Riksdagen haft tillfälle att
24623: budgeten för år 1964 den 24 januari 1964 ett       uttala sig i saken".
24624: uttalande i motiveringen om statsbolagens             Riksdagens och regeringens inställning tili
24625: inves.teringar av rdm. Kalervo Haapasalo med       statsbolagsexpansion på nya områden finns så-
24626: följande lydelse: "Riksdagen finner det ound-      ledes klart uttalad. Återstår tolkningen av ut-
24627: gängligt, att innan statsdominerade bolag an-      trycket "som icke direkt har anknytning tili
24628: skaffar andelar i sådana bolag, som icke direkt    deras verksamhet" i riksdagens uttalande och
24629: har anknytning tili ·deras verksamhet, frågan      som bör göras särskilt i varje enskilt fall. Nu
24630: underställes Riksdagen för godkännande".           1970 föreligger ett fall av expansion av ett
24631: Uttalandet antogs med 126 röster mot 61.           statsbolag, Rikkihappo Oy på den medicinska
24632: Regeringen noterade uttalandet i sin berättelse    basindustrins och plastindustrins område, som
24633: år 1964 vari handels- och industriministeriet      tidigare icke direkt haft anknytning till bolagets
24634: anförde att "ministeriet icke har kunnat kon-      verksamhet. Enligt den bolagsordning, som i år
24635: statera att de under dess förvaltningsområde
24636: lydande bolagen skulle ha skaffat sig sådana       stadfästs för Rikkihappo, bedrivs bolagets verk-
24637: bolagsandelar, som i uttalandet avses och ±ör      samhet genom idkandet av kemisk industri på
24638: vilkas anskaffnirig skulle erfordras Riksdagens    olika orter i Finland, genom tillverkning och
24639: godkännande".                                      försäljning i hem- och utlandet främst av olika
24640:     Ä ven om av riksdagen antagna budget-          slag av syror, konstgödningsämnen, spräng-
24641: uttalandens juridiska betydelse är något oklar,    ämnen och genom tili dem ansluten forsknings-
24642: har regeringarna i praktiken strävat tili att      och upplysningsverksamhet samt genom han-
24643: efterfölja de av riksdagen uttalade åsikterna,     delssjöfart som är anknuten tili verksamheten.
24644: vilket även uttalandet i regeringens berättelse    Varken etableringen inom medicin- eller plast-
24645: ger belägg för. Jur.dr. Tauno Vesanen säger i      industrin kan direkt sägas ha anknytning tili
24646: sin avhandling "Valtiontaloutta koskevat Edus-     den egentliga verksamheten och då borde be-
24647: kunnan ratkaisut ja hallituksen toimivalta"        slutsfattandet vara en fråga för riksdagen. -
24648: beträffande budgetmotiveringar bl.a. att "om       För jämförelsens skull kan nämnas att Neste
24649: ej av uttalandets utformning eller av annan        Oy:s investeringar i Pekema Oy och Valmet
24650: omständighet framgår, att det är avsett som en     Ab:s i SAAB-Valmet Oy Ab underställts riks-
24651: tili regeringen riktad hemställan, måste ett       dagen.
24652: sådant uttalande juridiskt ses som villkor för        Det är inte undertecknads avsikt att i detta
24653: användande av ansl~g". Analogt härmed och          spörsmål uttala mig om det meningsfyllda i
24654: med beaktande av parlamentariska principer         ett statsbolags expansion på ett eller flera nya
24655: kan man anse att riksdagens uttalade åsikter       områden. Frågan om vem som skall besluta
24656: är bindande för regeringen. Av ordalydelsen i      om den statliga företagsamhetens expansion
24657: rdm. Haapasalos uttalande framgick tydligt att     bör däremot principiellt entydigt kunna klar-
24658: det var fråga om riksdagens bestämda krav.         läggas eftersom regeringen inte ifråga om alla
24659:     Handels- och industriminister 0. J. Mattila    statsbolag synes följa en enhetlig praxis. Det
24660: uttalade 10. 2. 1964 i ett svar på ett riksdags-   är i denna avsikt jag ställer frågan tili rege-
24661: spörsmål gällande statsbolags avsikt att för-      ringen samtidigt som jag hoppas att regeringen
24662: värva betydande aktieposter i ett privat före-     nu kan ge ett principuttalande om viiken riks-
24663:  tag: "Regeringen finner det icke heller sak-      dagens roll skall vara i fråga om statsbolagens
24664:  enligt, att statsägda bolags medel användes för   verksamhet.
24665: E 962/70
24666: 2
24667: 
24668:    Då Rikkihappos expansionsbeslut offentlig-       uppgifter, borde regeringen därjämte effekti-
24669: gjordes i augusti väntade man att saken skulle      vare än för närvarande tillse, att ingen enskild
24670: tas med i 1971 års statsförslag. Så har inte        person anförtros ett större antal förtroende-
24671: blivit fallet. Då man dessutom i "Regeringens       uppdrag än han billigtvis kan sköta".
24672: relation angående statsverkets tilistånd och           Grundlagsutskottet har i betänkanden publi-
24673: förvaltning för år 1969", som avgavs i somras,      cerade år 1963 och 1965 upprepat sina krav
24674: kan konstatera, att ett helt kapitel, som funnits   på att förvaltningsrådsposterna i statsbolagen
24675: i tidigare relationer och som behandlar statens     borde fördelas på ett med beaktande av de
24676: affärsverksamhet och däribland "aktiebolag med      parlamentariska styrkeförhållandena rättvisare
24677: statlig majoritet", nu helt saknas, kan man inte    sätt.
24678: värja sig för intrycket, att regeringen på detta       Då statsbolagens betydelse i vårt näringsliv
24679: sätt försökt undandra riksdagen en del av den       kännbart ökat under de senaste åren utan att
24680: parlamentariska kontrollen över statens affärs-     riksdagens möjligheter tili ökad information
24681: verksamhet och däribland statsbolagen. Att          och insyn i bolagens verksamhet i enlighet
24682: statsbolagens rådgivande nämnd i slutet av          med parlamentarisk-demokratiska principer för-
24683: oktober månad 1970 avser att publicera en           bättrats, framställer undertecknad med hänvis-
24684: fyllig broschyr om statsbolagen, kan på intet       ning tili ovanstående motivering och med stöd
24685: sätt uppväga de möjligheter tili parlamentarisk     av 37 § 1 mom. riksdagsordningen följande
24686: debatt och insyn, som riksdagens statsutskott       spörsmål att besvaras av vederbörande medlem
24687: och hela riksdagen blir fråntagen, då en redo-      av statsrådet:
24688: görelse för statsbolagen ej mera ingår i nämnda
24689: "relation" av regeringen.                                     Är Regeringen beredd att i enlighet
24690:    En fråga, som i hög grad intresserat riks-              med ett av Riksdagen år 1964 antaget
24691: dagen, har varit sammansättningen av stats-                budgetuttalande för Riksdagens godkän-
24692: bolagens förvaltningsråd. Riksdagens grundlags-            nande underställa statsbolags planer att
24693: utskott uttalade den 11 december 1962 (U.B.                anskaffa andelar i sådana bolag, som
24694: 17/ 1962) med anledning av regeringens be-                 icke har direkt anknytning tili deras
24695: rättelse för år 1961 bl.a. följande: "strävandena          verksamhet, och
24696: böra gå ut på att i direktionerna för stats-                   att i Regeringens relation angående
24697: bolagen invälja personer, som inneha fack-                 Statsverkets förvaltning och tillstånd
24698: kompetens på vederbörande bolags verksam-                  återinföra redogörelsen för statens
24699: hetsområde. Vad åter beträffar förvaltnings-               affärsverksamhet och däribland stats-
24700: rådens medlemmar och revisorerna, vilka alla               bolagen för att därigenom ge tilifälle
24701: utföra ett ur samhällets synpunkt betydelse-               tili en parlamentarisk behandling av
24702: fullt kontrollarbete vid dessa bolag och tili              statsbolagens verksamhet och
24703: vilka enligt stadgad praxis även utses personer,               att i enlighet med av Riksdagen ut-
24704: som i det politiska livet förvärvat sig mång-              talade krav se tili att förvaltningsråds-
24705: sidig sakkunskap, förutsätter utskottet, att               posterna i statsbolagen fördelas enligt
24706: regeringen härvid drager försorg om, att de i              parlamentariska styrkeförhållanden
24707: riksdagen företrädda olika grupperna vid                       samt att för sin del försöka medverka
24708: platsernas besättande bli representerade på ett            tili att ordförandeposterna i statsbolagens
24709: mera opartiskt sätt än hittilis. Då den om-                förvaltningsråd på ett rättvisare sätt än
24710: ständigheten, att samma personer anförtros                 för närvarande skulle fördelas mellan
24711: flera förtroendeposter, icke kan undgå att ha              de politiska partierna?
24712: en menlig inverkan på handhavandet av dessa
24713:      Helsingfors den 7 oktober 1970.
24714: 
24715:                                           Ingvar S. Melin.
24716: Kirj. ksm. n:o 122.                                                                         Suomennos.
24717: 
24718: 
24719: 
24720: 
24721:                                   Melin: Eduskunnan osuudesta valtionyhtiöiden valvonnassa.
24722: 
24723: 
24724:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24725: 
24726:     Eduskunta hyväksyi 24 päivänä tammikuuta          tyyn kysymykseen valtion omistamien yhtiöi-
24727: 1964 vuoden 1964 tulo- ja menoarvion käsitte-         den aikomuksesta hankkia huomattavia osake-
24728: lyn yhteydessä ed. Kalervo Haapasalon seuraa-         eriä yksityisissä yrityksissä antamassaan vastauk-
24729: vansisältöisen perustelulausuman valtion yritys-      sessa: "Hallitus ei pidä myöskään asianmukai-
24730: ten investoinneista: "Eduskunta ilmoittaa pitä-       sena, että valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden
24731: vänsä välttämättömänä, että ennen kuin valtion-       varoja käytettäisiin tähän tarkoitukseen ilman,
24732: enemmistöiset yhtiöt hankkivat itselleen sel-         että Eduskunnalla on ollut tilaisuus lausua
24733: laisten yhtiöiden osuuksia, mitkä eivät liity         kantansa asiassa."
24734: välittömästi niiden toimintaan, asiasta pyyde-           Eduskunnan ja hallituksen asenne valtion
24735: tään eduskunnan hyväksyminen." Lausuma hy-            omistamien yhtiöiden laajentumiseen uusille
24736: väksyttiin 126:lla äänellä 61 :tta vastaan. Halli-    aloille on siis selvästi ilmaistu. Jäljelle jää
24737: tus huomioi lausuman vuodelta 1964 antamas-           eduskunnan lausumassa olevan sanonnan "mitkä
24738: saan kertomuksessa, jossa kauppa- ja teollisuus-      eivät liity välittömästi niiden toimintaan" tul-
24739: ministeriö lausui, että "ministeriö ei ole voinut     kitseminen, joka on suoritettava erikseen kussa-
24740: todeta, että ministeriön hallinnonhaaraan kuulu-      kin yksittäistapauksessa. Nyt vuonna 1970 on
24741: vat yhtiöt olisivat hankkineet itselleen sellaisten   esillä eräs valtion yhtiön laajentamistapaus,
24742: yhtiöiden osuuksia, joita lausumassa tarkoite-        Rikkihappo Oy:n laajentaminen lääketieteelli-
24743: taan ja joiden hankkimiseen Eduskunnan hy-            sen perusteollisuuden ja muoviteollisuuden
24744: väksyminen olisi ollut tarpeen."                      alalle, joilla ei aikaisemmin suoranaisesti ole
24745:     Joskin eduskunnan hyväksymien tulo- ja            ollut yhteyttä yhtiön toimintaan. Tänä vuonna
24746: menoarviolausumien oikeudellinen merkitys on          Rikkihapolle vahvistetun yhtiöjärjestyksen mu-
24747:  jossain määrin epäselvä, hallitus on käytännössä     kaan yhtiön toimintaa hoidetaan harjoittamalla
24748:  pytkinyt noudattamaan eduskunnan lausumia            kemiallista teollisuutta Suomen eri paikkakun-
24749: mielipiteitä, minkä myös hallituksen kertomuk-        nilla, valmistamaila ia myymällä koti- ja ulko-
24750:  sessa oleva lausuma osoittaa. Oikeustieteen toh-     maille lähinnä erilaatuisia happoja, keinolan-
24751:  tori Tauno Vesanen sanoo väitöskirjassaan            noiltteita, räjähdysaineita ja harjoittamalla niihin
24752:  "Valtiontaloutta koskevat Eduskunnan ratkai-         liittyvää tutkimus- ja valistustoimintaa sekä
24753: sut .ja hallituksen toimivalta" tulo- ja meno-        harjoittamalla sellaista kauppamerenkulkua, joka
24754:  arvioon sisältyvistä perusteluista mm.: "Mikäli      liittyy yhtiön toimintaan. Enempää lääke- kuin
24755:  kyseisen lausuman muotoilusta tai muista             muoviteollisuuden perustamisenkaan ei voi
24756:  asianhaaroista ei käy selville, että se on tarkoi-   sanoa suoraan liittyvän varsinaiseen toimintaan
24757:  tettu hallitukseen kohdistetuksi toivomukseksi,      ja tällöin päätöksenteon 1tulisi olla eduskunnan
24758:  on tällaista edellytystä oikeudellisesti pidettävä   asiana. -       Vertauksen vuoksi mainittakoon,
24759:  eduskunnan asettamana määrärahan käyttämisen         että Neste Oy:n investoinnit Pekema Oy:öön
24760:  ehtona". Analogisesti tämän kanssa ja ottaen         ja Valmet Oy:n Saab-Valmet Oy Ab:iin on
24761:  huomioon parlamentaariset periaatteet voidaan        alistettu eduskunnan ratkaistaviksi.
24762:  katsoa, että eduskunnan lausumat mielipiteet             Allekirjoittaneen tarkoituksena ei ole tässä
24763:  ovat hallitusta sitovia. Ed. Haapasalon lausu-       kirjallisessa kysymyksessä lausua mielipidettään
24764:  man sanamuodosta kävi selvästi ilmi, että ky-        siitä, onko tarkoituksenmukaista laajentaa erästä
24765:  symys oli eduskunnan nimenomaisesta vaati-           valtion yhtiötä yhdelle tai useammalle uudelle
24766:  muksesta.                                            alalle. Kysymys siitä, kenen tulee päättää val-
24767:      Kauppa- ja teollisuusministeri 0. J. Mattila     tion yritteliäisyyden laajentamisesta on sitä-
24768:   lausui 10. 2. 1964 erääseen eduskunnassa teh-       vastoin periaatteellisesti ja yksiselitteisesti voi-
24769: 4
24770: 
24771: tava selvittää, koska hallitus ei kaikkien valtion    paikkoja täytettäessä entistä tasapuolisemmin
24772: yhtiöiden kohdalla tunnu noudattavan yhte-            edustetuiksi. Kun lukuisten luottamustoimien
24773: näistä käytäntöä. Tässä mielessä esitän kysy-         uskominen samoille henkilöille ei voi olla hai-
24774: mykseni hallitukselle, samalla kun toivon, että       tallisesti vaikuttamatta näiden tehtävien hoita-
24775: hallitus nyt voi antaa periaatelausuman siitä,        miseen, olisi hallituksen samalla nykyistä pa-
24776: mikä eduskunnan osuus on oleva, kun on                remmin valvottava, ettei ketään yksityistä hen-
24777: kysymys valtionyhtiöiden toiminnasta.                 kilöä määrätä useampiin luottamustoimiin, kuin
24778:    Kun Rikkihapon laajennuspäätös elokuussa           hän kohtuudella pystyy hoitamaan."
24779: julkistettiin, odotettiin, että . asia otettaisiin       Perustuslakivaliokunta on vuosina 1963 ja
24780: vuoden 1971 tulo- ja menoarvioon. Näin ei ole         1965 julkaistuissa mietinnöissään uudistanut
24781: käynyt. Kun sitä paitsi "Hallituksen kertomuk-        vaatimuksensa, että valtionyhtiöiden hallinto-
24782: sesta valtiovarain hoidosta ja tilasta vuonna         neuvostojen paikat tulisi jakaa oikeudenmrikai-
24783: 1969", joka annettiin kesällä, voi todeta, että       semmin parlamentaariset voimasuhteet huo-
24784: kokonainen luku, joka on ollut aikaisemmissa          mioon ottaen.
24785: kertomuksissa ja joka koskee valtion liiketoi-           Koska valtionyhtiöiden merkitys elinkeino-
24786: mintaa sekä siinä ollut jakso "Valtionenemmis-        elämässämme on viime vuosina tuntuvasti
24787: töiset osakeyhtiöt", nyt puuttuu tyystin, ei voi      lisääntynyt ilman, että eduskunnan mahdolli-
24788: välttyä vaikutelmalta, että hallitus tällä tavoin     suuksia informatioon ja valvontaan yhtiöiden
24789: on pyrkinyt vähentämään eduskunnalta osan             toimintaan nähden parlamentillis-demokraattis-
24790: valtion liiketoimintaan ja siihen kuuluviin           ten periaatteiden mukaisesti olisi lisätty, alle-
24791: valtionyhtiöihin kohdistuvasta parlamentaari-         kirjoittanut ylläolevaan perusteluun viitaten ja
24792: sesta valvonnasta. Se seikka, ·että Valtionyhti•      valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin
24793: öiden neuvottelukunta ·lokakuun lopussa 1970          nojalla esittää valtioneuvoston asianomaisen
24794: aikoo julkaista valtion yhtiöitä koskevan laajan      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24795: esitteen, ei mitenkään voi korvata mahdolli-
24796: suuksia parlamentaariseen keskusteluun ja tar-                  Aikooko Hallitus Eduskunnan vuon-
24797: kasteluun, jotka jäävät eduskunnan valtiovarain•             na- 1964 h)iväksymän tulo- ja meno-
24798: valiokunnan ja koko eduskunnan käsittelyn                    arviolausuman mukaisesti saattaa Edus~
24799: ulkopuolelle, kun selontekoa valtion yhtiöistä               kunnan hyväksyttäväksi valtionyhtiöiden
24800: ei. enää ole mainitussa hallituksen kertomuk-                suunnitelmat hankkia osuuksia sellaisista
24801: sessa.                                                       yhtiöistä, jotka eivät suoranaisesti liity
24802:    Eduskuntaa suuresti kiinnostanut kysymys                  niiden toimintaan, ja
24803: on ollut· valtionyhtiöiden hallintoneuvostojen                  aikooko Hallitus uudelleen ottaa
24804: kokoonpano. Eduskunnan perustuslakivalio-                    kertomukseen valtiovarain hoidosta ja
24805: kunta lausui ·11 päivänä joulukuuta 1962                     tilasta selonteon valtion liiketoimin-
24806: (V.M. 17/1962) hallituksen vuodelta 1961                     nasta valtionyhtiöineen suodakseen näin
24807: antaman kertomuksen johdosta mm. seuraavaa:                  tilaisuuden valtionyhtiöiden toiminnan
24808: "valtion yhtiöiden johtokuntiin on pyrittävä                 parlamentilliseen käsittelyyn, ja
24809: valitsemaan asianomaisen yhtiön toimialalla                     aikooko Hallitus Eduskunnan lausu-
24810: kysymykseen tulevan ammattipätevyyden omaa-                  miin sisältyvien vaatimusten mukaisesti
24811: via henkilöitä. Mitä taas tulee näissä yhtiöissä             huolehtia siitä, että valtionyhtiöiden
24812: yhteiskunnan kannalta merkittävää valvonta-                  hallintoneuvostojen paikat jaetaan par-
24813: tehtävää suorittavien hallintoneuvostojen jäse-              lamentaaristen voimasuhteiden mukaan,
24814: niin ja vuositilintarkastajiin, joiksi vakiintuneen          sekä
24815: käytännön mukaan valitaan myös valtiollisessa                   osaltaan koettaa myötävaikuttaa sii-
24816: elämässä monipuolisen asiantuntemuksen hank-                 hen, että valtionyhtiöiden hallintoneu-
24817: kineita henkilöitä, valiokunta edellyttää halli-             vostojen puheenjohtajien paikat nykyistä
24818: tuksen tällöin huolehtivan siitä, että edus-                 oikeudenmukaisemmin jaettaisiin poliit-
24819: kunnassa edustettuina olevat eri ryhmät tulevat              tisten puolueiden kesken?
24820:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1970.
24821: 
24822:                                             Ingvar S. Melin.
24823:                                                                                                    5
24824: 
24825: 
24826: 
24827: 
24828:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
24829: 
24830:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      liittämään Valmet Oy:öön. Missä määrin lausu-
24831: mainitussa tarkoituksessa on kansanedustaja         malla sen sijaan on tarkoitettu liittymistä
24832: Ingvar S. Melin esittänyt hallituksen asianomai-    uusiin perustettaviin yhtiöihin, ei ehkä ole
24833: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-           täysin yhtä selvää.
24834: myksen:                                                 Kun valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden on
24835:           "Aikooko Hallitus Eduskunnan vuon-        pyrittävä hoitamaan omaa osuuttaan maan
24836:        na 1964 hyväksymän tulo- ja meno-            teollisuuden kehittämisessä, on myöskin s.elvää,
24837:        arviolausuman mukaisesti saattaa Edus-       että niiden tulisi perustaa uutta tuotantoa
24838:        kunnan hyväksyttäväksi valtionyhtiöiden      niiden nykyiseen toimialaan kuuluvilla tai niitä
24839:        suunnitelmat hankkia osuuksia sellaisista    sivuavilla aloilla. Tähän voi monessa tapauk-
24840:        yhtiöistä, jotka eivät suoranaisesti liity   sessa olla perustana yhtiöissä alun perin
24841:        niiden toimintaan, ja                        muussa tarkoituksessakin suoritetun tutkimus-
24842:           aikooko Hallitus uudelleen ottaa          ja selvittelytyön antamat tulokset.
24843:        kertomukseen valtiovarain hoidosta ja            Kun tutkimus- ja kehitystyö sekä valtion-
24844:        tilasta selonteon valtion liiketoimin-       enemmistöisissä että yksityisissä osakeyhtiöissä
24845:        nasta valtionyhtiöineen suodakseen näin      saattaa samanaikaisesti kohdistua samoihin
24846:        tilaisuuden valtionyhtiöiden toiminnan       tavoitteisiin, on vaarana rinnakkaisinvestointien
24847:        parlamentilliseen käsittelyyn, ja            suorittaminen. Ottaen kuitenkin huomioon
24848:           aikooko Hallitus Eduskunnan lausu-        maamme talouselämän pienuuden, olisi tällai-
24849:        miin sisältyvien vaatimusten mukaisesti      nen rinnakkaisprojektien syntyminen rakennet-
24850:        huolehtia siitä, että valtionyhtiöiden       tavien tuotantolaitosten kannattavuuden kan-
24851:        hallintoneuvostojen paikat jaetaan par-      nalta ehdottomasti haitallista. Tämän vuoksi
24852:        lamentaaristen voimasuhteiden mukaan,        on pidettävä onnistuneena ratkaisuna sitä, että
24853:        sekä                                         päästään neuvotteluien kautta sellaisiin tulok-
24854:           osaltaan koettaa myötävaikuttaa sii-      siin, joiden perusteella syntyy yhteinen huomat-
24855:        hen, että valtionyhtiöiden hallintoneu-      tavan toimintalaajuuden omaava tuotantoyk-
24856:        vostojen puheenjohtajien paikat nykyistä     sikkö. Tällaisissa neuvotteluissa on aikatekijä
24857:        oikeudenmukaisemmin jaettaisiin poliit-      kuitenkin usein sangen ratkaiseva ja asioiden
24858:        tisten puolueiden kesken?"                   julkisuuteen päästäminen ennen aikojaan voi
24859:                                                     olla haitallista. Onhan nytkin esillä olevissa
24860:    Vastauksena tehtyyn kysymykseen esitän           tapauksissa eräs sellainen, jossa ulkolainen pää-
24861: kunnioittaen seuraavaa:                             oma samanaikaisesti pyrkii perustamaan tuotan-
24862:    Kun Eduskunta v. 1964 tulo- ja menoarvio-        tolaitosta maahamme.
24863: käsittelyn yhteydessä hyväksyi perustelulausu-         Nyt esillä olevassa kysymyksessä on kiinni-
24864: man, jonka mukaan se ilmoittaa pitävänsä            tetty huomiota erityisesti Rikkihappo Oy:n
24865: välttämättömänä, "että ennenkuin valtionenem-       osallistumiseen tällaisiin uusiin ns. sekayhtiöi-
24866: mistöiset yhtiöt hankkivat itselleen sellaisten     hin. Kun sanotun yhtiön yhtiöjärjestyksen mu-
24867: yhtiöiden osuuksia, mitkä eivät liity välittö-      kaan se harjoittaa kemiallista teollisuutta, voi-
24868: mästi niiden toimintaan, asiasta pyydetään          daan ilman muuta katsoa, että suunnitellun
24869: Eduskunnan hyväksyminen", oli kysymys ilmei-        tyyppinen muoviteollisuus liittyy tähän ryh-
24870: sesti lähinnä jo olemassa olevien yhtiöiden         mään. Kun toisessakin projektissa on kysymys
24871: osakkeiden hankinnasta. Olihan tuona ajan-          lääketeollisuuden raaka-aineiden valmistuksesta
24872: kohtana voimakkaasti esillä kysymys Mekes           eikä varsinaisesta lääketeollisuudesta, voidaan
24873: Oy:n saneerauksesta ja sen yhteydessä liikkui       tämänkin katsoa liittyvän kemianteollisuuteen.
24874: huhuja, joiden mukaan ko. yhtiö pyrittäisiin        Lasketaanbao virallisissa tilastoissa varsinainen
24875: 6
24876: 
24877: lääketeollisuuskin kuuluvaksi kemian teollisuu-       kansanedustajjlla olevan mahdollisuuksia seu-
24878: den ryhmään.                                          rata valtionenemmistöisten yhtiöiden toimintaa
24879:     Kun kysymyksessä verrataan näitä uusia            yhtiöiden hallintoneuvostojen jäseninä tai tilin-
24880: projekteja Pekema Oy:n ja Saab-Valmet Oy:n            tarkastajina. Kun kauppa- ja teollisuusministe-
24881: perustamiseen, on todettava, etteivät tapaukset       riön alaisissa valtionenemmistöisten yhtiöiden
24882: valtiotalouden kannalta ole samanlaisia. Pekema       hallintoneuvostoissa on kaikkiaan 123 jäsen-
24883: Oy:n ja Saab-Valmet Oy:n perustamisen yhtey-          paikkaa, on näistä paikoista tämän tai edellisen
24884: dessä jouduttiin Neste Oy:n ja Valmet Oy:n            eduskunnan jäsenten hallussa yhteensä 56.
24885: osakepääomia korottamaan tätä tarkoitusta             Koska yhtiöiden yhtiökokoukset pidetään ke-
24886: varten. Kysymyksessä oli siis välittömästi bud-       väisin ja koska jäsenten toimiaika on kolme
24887: jettiin liittyvä valtion varojen sijoitus. Rikki-     vuotta, on näistä paikoista kuitenkin 25 edel-
24888: happo Oy:n elokuussa päättämät uusiin yri"            lisen eduskunnan sellaisten jäsenten hallussa,
24889: tyksiin liittymiset eivät sen sijaan vaadi bud-       jotka eivät enää ole kansanedustajina. On myös
24890: jettirahoitusta ja ovat tämänkin vuoksi lähem-        huomattava, että eräissä yhtiöissä on yksityisiä
24891: pänä yhtiön omaa päätösvaltaa, vaikkakin niistä       osakkeenomistajia, joille eräissä tapauksissa jo
24892: ennen niiden tekemistä on neuvoteltu hallituk-        yhtiöjärjestyksessä on taattu mahdollisuus
24893: sen jäsenten kanssa.                                  saada edustuksensa ko. hallintoneuvostoon.
24894:     Kysymyksessä kiinnitetään huomiota myös           Tämä tietysti vähentää sitä hallintoneuvoston
24895: siihen, että "Hallituksen kertomuksesta valtio-       jäsenten lukumäärää, joka on asetettavissa val-
24896: varain hoidosta ja tilasta vuonna 1969" puut-         tion taholta. Voidaan kuitenkin myös todeta,
24897:  tuu siinä aikaisemmin ollut jakso "valtionenem-      että eri eduskuntaryhmät ovat usein olleet
24898:  mistöiset osakeyhtiöt". Hallituksen tarkoituk-       taipuvaisia siihen, että niiden entiset, mutta
24899:  sena ei ole ollut vähentää näistä yhtiöistä edus-    sittemmin eduskunnasta pois jääneet jäsenet
24900:  kunnalle annettavaa informaatiota, vaan päin-        edelleen edustavat ko. ajatussuuntaa yhtiöiden
24901:  vastoin sen lisääminen. Tämän eduskunnan             hallintoneuvostoissa. Tätä ei yhtiöiden toimin-
24902:  jäsenetkin voivat todeta sHtä valtionenemmis-        nan kannalta ole aina pidettävä varjopuolena,
24903:  tiösiä yhtiöitä koskevasta julkaisusta, joka         koska sen avulla hallintoneuvostoissa säilyy
24904: lähipäivinä jaetaan eduskunnan jäsenille. Kat-        yhtiöiden toimintaan liittyvä pitkäaikainen
24905:  sottiin, että samojen asioiden esittäminen kah-      asiantuntemus.
24906:  dessa eri yhteydessä ei olisi tarkoituksenmu-            Mitä sitten tulee eri puolueiden edustukseen
24907:  kaista ja järkevää. Valitettavasti, kun tällainen    yhtiöiden hallintoneuvostoissa, voidaan todeta,
24908:  erityisjulkaisu nyt laadittiin ensimmäistä kertaa,   ettei se tällä hetkellä vastaa ko. puolueiden
24909:  sen valmistuminen lykkääntyi hieman suunni-          voimasuhteita eduskunnassa. Siihen että näin
24910:  tellusta ajankohdasta. Tulevina vuosina on pyr-      on asianlaita, vaikuttaa omalta osaltaan myöskin
24911:  kimys saada tämä julkaisu jaetuksi jo niin           em. pidättyväisyys vaihtaa ajatussuunnan edus-
24912:  aikaisin, että se on eduskunnan jäsenten käy-         tajia eri yhtiöiden hallintoneuvostoissa. Hallitus
24913:  tettävissä silloin, kun käsitellään hallituksen       tulee kuitenkin pyrkimään siihen, että tilanne
24914:  kertomusta valtiovarain hoidosta ja tilasta.          tässä suhteessa kehittyisi paremmin eri puolu-
24915:  Myöskin voidaan todeta, ettei jakson puuttu-         eiden voimasuhteita vastaavaksi. Erityisesti
24916:  minen tämänvuotisesta hallituksen kertomuk-          hallintoneuvostojen puheenjohtajien kohdalla on
24917:  sesta ole ollut muodollisena esteenä valtion-         kuitenkin todettava, että heidän osallistumi-
24918:  enemmistöisten yhtiöiden asioiden käsittelylle,       sensa yhtiöiden johtoon ja yhtiöiden toiminnan
24919:  koska ko. kertomuksessa mainitaan mm. valtion         seuraamiseen on paljon kiinteämpää kuin mui-
24920:  osinkotulot. Näiden käsittelyn yhteydessä ja          den hallintoneuvoston jäsenten. Tämän vuoksi
24921:  käyttäen hyväksi kansanedustajien saatavissa         olisi pyrittävä pitämään nämä tehtävät pitempi-
24922:  olevia yhtiöiden vuosikertomuksia voidaan             aikaisesti samojen henkilöiden hoidossa ja näin
24923:  ilmeisesti käsitellä myös yhtiöitä koskevia           ollen puheenjohtajien tehtävien vaihtoa ei voida
24924:  asioita.                                              ajatella suoritettavaksi yhtä helposti kuin hallin-
24925:     Tässä yhteydessä voidaan myös todeta               toneuvoston muiden jäsenten.
24926:       Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1970.
24927: 
24928:                                                                          Ministeri K. F. Haapasalo.
24929:                                                                                                     7
24930: 
24931: 
24932: 
24933: 
24934:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24935: 
24936:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Valmet Oy. I viiken grad uttalandet i stället
24937: anger har riksdagsman Ingvar S. Melin tili           avsåg anslutning tili nya bolag som skulle
24938: vederbörande medlem av statsrådet för av-            grundas, är kanske inte fullt lika klart.
24939: givande av svar ställt följande spörsmål:               Då de statsdominerade aktiebolagen skall
24940:                                                      söka sköta sin egen andel i utvecklandet av
24941:            "Är Regeringen beredd att i enlighet      landets industri, är det också klart, att de
24942:        med ett av Riksdagen år 1964 antaget          borde grunda ny produktion inom de branscher
24943:        budgetuttalande för Riksdagens godkän-        som hör till deras nuvarande verksamhetsom-
24944:        nande underställa statsbolags planer att      råde eller som tangerar det. Detta kan i många
24945:        anskaffa andelar i sådana bolag, som          fall grunda sig på resultaten av forskning och
24946:        icke har direkt anknytning till deras         utredningar, som bolagen från början kan ha
24947:        verksamhet, och                               utfört i annat syfte.
24948:            att i Regeringens relation angående          Då forsknings- och utvecklingsarbetet inom
24949:        Statsverkets förvaltning och tillstånd        både de statsdominerade och de privata aktie-
24950:        återinföra en berättelse om statens           bolagen samtidigt kan hänföra sig tili samma
24951:        affärsverksamhet och däribland stats-         mål, finns det risk för parallella investeringar.
24952:        bolagen för att därigenom ge tilifälle        Med beaktande dock av den ringa omfattnin-
24953:        tili en parlamentarisk behandling av          gen hos vårt lands ekonomiska Iiv skulle upp-
24954:        statsbolagens verksamhet och                  komsten av sådana parallella projekt absolut
24955:            att i enlighet med av Riksdagen ut-       vara menlig med tanke på lönsamheten hos de
24956:        talade krav se tili att förvaltningsråds-     produktionsinrättningar som skall byggas. Det
24957:        posterna i statsbolagen fördelas enligt       måste därför betraktas som en lyckad lösning,
24958:        parlamentariska styrkeförhållanden            att man genom underhandlingar kan komma
24959:            samt att för sin del försöka medverka     tili resultat, på grund av vilka en gemensam
24960:        tili att ordförandeposterna i statsbolagens   produktionsenhet med en verksamhet av be-
24961:        förvaltningsråd på ett rättvisare sätt än     tydande omfattning uppkommer. Vid sådana
24962:        för närvarande skulle fördelas mellan         underhandlingar är tidsfaktorn dock ofta ganska
24963:        de politiska partierna?"                      avgörande, och att i förtid ge saken offentlig-
24964:                                                      het kan vara skadligt. Också bland de nu ak-
24965:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tuella fallen finns ju ett, där utländskt kapital
24966: samt anföra följande:                                samtidigt vili grunda en produktionsinrättning
24967:     När Riksdagen år 1964 i samband med be-          i vårt land.
24968: handlingen av statsförslaget godkände ett ut-            I nu förevarande spörsmål har uppmärksam-
24969: talande om motiveringen för statsbolagens in-        het fästs särskilt vid Rikkihappo Oy:s delta-
24970: vesteringar, enligt vilket den meddelade, att        gande i sådana nya s.k. blandade bolag. Då
24971: "Riksdagen finner det oundgängligt, att innan        sagda bolag enligt sin bolagsordning bedriver
24972: statsdominerade bolag anskaffar andelar i så-        kemisk industri, kan det utan vidare anses, att
24973: dana bolag, som icke direkt har anknytning           en plastindustri av den planerade typen hör
24974: tili deras verksamhet, frågan underställes Riks-     tili denna grupp. Då det andra projektet gäller
24975: dagen för godkännande", var det tydligen när-        framställning av råämnen för läkemedelsin-
24976: mast fråga om förvärvande av aktier i redan          dustrin och icke egentlig läkemedelsindustri,
24977: existerande bolag. Vid denna tidpunkten var          kan också detta anses ansluta sig tili den ke-
24978: ju frågan om sanering av Mekes Oy synnerligen        miska industrin. I den officiella statistiken
24979: aktuell, och i samband därmed var rykten i           hänförs ju också den egentliga läkemedels-
24980: rörelse, enligt vilka bolaget borde anslutas tili    industrin .tili den kemiska industrins grupp.
24981: 8
24982: 
24983:    Då dessa nya projekt i spötsmålet jämföts         valtningsråd ellet som tevisotet hat möjlighet
24984: med grundandet av Pekema Oy och Saab-V al-           att följa med de statsdominetade bolagens vetk-
24985: met Oy, kan konstatetas, att fallen icke ät lika-    samhet. I de handels- och industtiministetiet
24986: dana, sett ftån statshushållningssynpunkt. I         undetställda bolagens med statlig majoritet föt-
24987: samband med grundandet av Pekema Oy och              valtningståd finns sammanlagt 123 medlems-
24988: Saab-Valmet Oy måste även Neste Oy:s och             platset. Sammanlagt 56 av dessa platset ät be-
24989: Valmet Oy:s aktiekapital höjas föt ändamålet.        satta med ledamötet av den nuvatande ellet
24990: Ftåga vat således direkt om en tili budgeten         den fötegående tiksdagen. Då bolagens bolags-
24991: ansluten investering av statsmedel. De anslut-       stämmot hålles om våten och ledamöternas
24992: ningat till nya företag, som Rikkihappo Oy           mandat ät tte åt, innehas dock 25 av dessa
24993: beslöt i augusti, ktäver däremot icke budget-        platset av ledamötet i den tidigate tiksdagen,
24994: finansiering ·och står även dätföt nätmate bola-     vilka icke meta ät tiksdagsmän. Det ät även
24995: gets egen beslutanderätt, även om man innan          att mätka, att det i vissa bolag finns ptivata
24996: de företogs rådgjott med tegetingens medlem-         aktieägate, vilka i vissa fall tedan i bolags-
24997: mar.                                                 otdningen tillfötsäktats möjlighet att bli tepte-
24998:    I spötsmålet fästes uppmärksamhet även vid        sentetade i iftågavatande fötvaltningståd. Detta
24999: att i tegetingens "Relation angående stats-          minskat givetvis antalet sådana medlemmat i
25000: verkets tillstånd år 1969" saknas avsnittet          förvaltningstådet, som kan tillsättas ftån statens
25001: "Aktiebolag med statlig majotitet", som fun-         sida. Det kan dock även konstatetas, att de
25002: nits dät tidigate. Regeringen har icke haft föt      olika riksdagsgrupperna ofta varit benägna föt
25003: avsikt att minska den information som ges till       att låta detas fotna medlemmat som sedetmeta
25004: riksdagen om dessa bolag, utan tvärtom att           fallit bott ut riksdagen, fottfatande tepresen-
25005: öka densamma. Detta kan också tiksdagens             teta iftågavatande tankeriktning i bolagens föt-
25006: medlemmat konstateta i den publikation om            valtningståd. Med tanke på bolagens vetksam-
25007: bolagen med statlig majoritet, som de nätmaste       het behövet detta inte alltid bettaktas som
25008: dagarna utdelas till riksdagen. Det ansågs, att      någonting negativt, emedan en till bolagens
25009: framställandet av samma saket i två olika sam-       vetksamhet ansluten långvatig sakkunskap däri-
25010: manhang icke skulle vara ändamålsenligt och          genom bevatas i fötvaltningståden.
25011: tationellt. Beklagligtvis blev färdigställandet av      V ad sedan angåt de olika pattietnas tepte-
25012: specialpublikationen, som nu uppgjotdes för          sentation i bolagens fötvaltningståd, kan konsta-
25013: första gången, något fördröjt från den plane-        teras, att den i detta nu icke motsvarat par-
25014: rade tidpunkten. Man har för avsikt att under        tiernas stytkeförhållanden i tiksdagen. Tili att
25015: de kommande åten få denna publikation distri-        så ät fallet, invetkar föt sin del även bl.a. ovan
25016: buerad så tidigt, att den ståt till tiksdagens       nämnda återhållsamhet när det gället att byta
25017: förfogande när regeringens relation angående         ut representanter för en viss meningsriktning
25018: statsverkets tillstånd behandlas. Konstateras må     i bolagens förvaltningsråd. Regeringen kommer
25019: även, att den omständigheten, att detta avsnitt      dock att sträva tili att läget i detta avseende
25020: saknades i regeringens berättelse föt inneva-        skulle utvecklas så att det bättte motsvarar
25021: rande år, icke utgjorde något formellt hindet        partietnas styrkeförhållanden. Sätskilt i fråga
25022: föt behandlingen av de ärenden som angick            om ordförandena i förvaltningsråden böt dock
25023: aktiebolagen med statlig majoritet, emedan           konstateras, att de deltar i bolagens ledning
25024: bland annat statens dividendinkomstet nämnes         och följer med bolagens vetksamhet på ett
25025: i den iftågavatande telationen. I samband med        mycket intimare sätt än de övriga förvaltnings-
25026: behandlingen av dessa och med utnvttjande av         rådsmedlemmatna. Man borde dätför söka bibe-
25027: bolagens åtsbetättelset, som ståt till buds föt      hålla dessa uppgiftet en längre tid hos samma
25028: tiksdagsmännen, kan uppenbatligen även äten-         petsoner, och därför kan man inte tänka sig
25029: den som angåt bolagen behandlas.                     att byta ordförande lika lätt som man byter
25030:    I detta sammanhang må även konstatetas,           andra medlemmar i förvaltningsrådet.
25031: att riksdagsmännen såsom medlemmat i föt-
25032:      Helsingfots den 4 novembet 1970.
25033: 
25034:                                                                         Minister K. F. Haapasalo.
25035: Kirj. ksm. n:o 123.
25036: 
25037: 
25038: 
25039: 
25040:                                    Vaittinen ym.: Pohjois-Karjalan läänin hallintokoneiston supis-
25041:                                       tamisen estämisestä.
25042: 
25043: 
25044:                          E d u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
25045: 
25046:    Pohjois-Karjalan asukkaat ovat huolestuneina       donhallinnon supistukset ja supistussuunnitel-
25047: panneet merkille eräät toimenpiteet, jotka täh-       mat ovat mielestämme sangen hälyyttäviä ja
25048: täävät Pohjois-Karjalan läänin hallintokoneiston      saattavat ennakoida vielä suurempia "siirtoja"
25049: supistamiseen. Niinpä valtion ensi vuoden bud-        tulevaisuudessa.
25050: jettiesityksen yhteydessä esitetään lakkautetta-         Koska edellä mainitut toimenpiteet olisivat
25051: va:ksi lääninarkkitehdin virka Pohjois-Karjalan,      täysin ristiriidassa syrjäseutujemme taloudellista
25052: Mikkelin ja Vaasan lääneistä. Pohjois-Karjalan        elämää elvyttämään tähtäävien py11kimysten ja
25053: osalta kyseisen hallinnonalan asioiden hoito          koko yleiseSiti hyväksytyn keh1tysaluepolitiikan
25054: aiotaan muutenkin siirtää kokonaan Kuopioon.          kanssa, esitämme valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
25055: Muun muassa lääninra:kennusmestarinkin virka          1 momenttii:n viitaten valtioneuvoston asian-
25056: on suunniteltu siirrettäväksi Kuopioon, ja Poh-       omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
25057: jois-Karjalan lääniin jäisi vain jonkinlainen asia-   myksen:
25058: miehen toimi tälle alalle. Myös verohallinnon
25059: osalta on kuulunut huhuja sitä, että lääninvero-                Onko Hallitus tietoinen toimenpi-
25060: tarkastaja ja nähtävästi hänen ohellaan läänin-              teistä, joilla aiotaan supistaa Pohjois-
25061: verotoimistokin siirrettäisiin Kuopioon v:n 1972             Karjalan läänin hallintokoneistoa,
25062: vaiheilla. Tässä kai muodollisena perusteena                    ja mitä Hallitus aikoo tehdä tällais-
25063: käytettäisiin liikevaihtoverotuksen keskittä-                ten, koko läänin kehltykselle vaarallisten
25064: mistä. Nämä Pohjois-Karjalassa sijaitsevan val-              suunnitelmien toteuttamisen estämiseksi?
25065:       Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1970.
25066: 
25067:                 Aili Vaittinen.                                   Erkki Häkämies.
25068:                 Anna-Liisa Linkola.                               Hannes Volotinen.
25069:                 Olavi Nikkilä.                                    Pauli Puhakka.
25070:                 Eeva Kauppi.                                      Lea Sutinen.
25071: 
25072: 
25073: 
25074: 
25075: E 969/70
25076: 2
25077: 
25078: 
25079: 
25080: 
25081:                         E d u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
25082: 
25083:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nin olojen kehittämisestä sekä sitä tarkoitta-
25084: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vasta suunnittelusta ja toimintojen koordinoimi-
25085: olette kirjeellänne 8 päivältä lokakuuta 1970        sesta paranevat sekä mahdollisuudet tehtävien
25086: n:o 1057 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       ja toimivallan siirtämiseen valtion keskushallin-
25087: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aili        nolta lääninhallinnolle lisääntyvät; sekä että
25088: Vaittisen ym. tekemän, seuraavan sisältöisen            - lääninhallitusten järjestelymuoto tulee ny-
25089: kysymyksen:                                          kyaikaisten organisaatioperiaatteiden edellyttä-
25090:                                                      mällä tavalla uudistetuksi.
25091:           "Onko Hallitus tietoinen toimenpi-            Hallitus on pyrkinyt organisaatiomuutoksia
25092:        teistä, joilla aiotaan supistaa Pohjois-      toteuttaessaan noudattamaan edellä mainituissa
25093:        Karjalan läänin hallintokoneistoa,            päätöhissä vahvistettuja periaatteita. Tämän
25094:           ja mitä Hallitus aikoo tehdä tällaisten,   mukaisesti lääninhallituksiin on 1. 3. 1970 lu-
25095:        koko läänin kehitykselle vaarallisten         kien perustettu kouluosastot, joille on siirretty
25096:        suunnitelmien toteuttamisen estämi-           kansakouluntarkastajille ja kirjastontarkastajille
25097:        seksi?''                                      aikaisemmin kuuluneiden tehtävien 1isäksi eri-
25098:                                                      Jaisia tehtäviä myös kouluhallituksesta. Tästä
25099:     Vastauksena kysymykseen ilmoitan kunnioit-       on säädetty eräiden asioiden siirtämisestä koulu
25100:  tavaslti seuraavaa:                                 hallitukselta lääninhallituksille 30. 1. 1970 an-
25101:                                                      netussa asetuksessa ( 82/70). Lääninhallitusten
25102:     Valtionhallinnon organisaation kehittämisessä    alaisia ovat nykyisin läänin alueella toimivat
25103: noudatettavista periaatteista on annettu ohjeet      kansakoulut, oppikoulut, peruskoulut, kansan-
25104: valtioneuvoston 28. 1. 1960 tekemässä pää-           opistot, kansalais- ja työväenopistot sekä yleiset
25105: töksessä. Tämän päätöksen mukaan organisaatio-       kirjastot. Lääninhallitusten kouluosastojen pe-
25106: muutoksia valmisteltaessa ja toteutettaessa on       rustamisella on siten luotu muun muassa op-
25107: pyrittävä muun muassa siihen, että lääninhalli-      pikouluhallintoa varten piirihallintoportaan or-
25108: tuksista muodostuisi riittävän tehokas ja arvo-      ganisaatio, jollaista sillä ei tähän mennessä
25109: valtainen lääninhallinnon keskus, jolle voitai-      ole ollut, vaan oppikouluja koskevat asiat on
25110: siin mahdollisimman laajassa määrin uskoa lää-       hoidettu keskitetysti kouluhallituksesta. Kuhun-
25111: nin olojen kehittäminen, hallinnollinen päätös-      kin lääniin on tästä johtuen perustettu uusia
25112: valta ja hallinto-o~keudellinen lainkäyttö. Li-      virkoja ja toimia. Hallituksen esityksessä Edus-
25113: säksi valtioneuvosto on tältä osin antanut yk-       kunnalle valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle
25114: sityiskohtaisempia ohjeita 30. 11. 1967 teke-        1971 on lääninhallituksiin ehdotettu 1. 3. 1971
25115: mässään periaatepäätöksessä lääninhallinnon          lukien perustettavaksi sosiaali- ja terveysosastot,
25116: järjestysmuodon kehittämisestä. Tämän päätök-        joiden hoidettavaksi siirrettäisiin piirihallinto-
25117: sen mukaisesti lääninhallinnon järjestysmuotoa       portaan ammattientarkastus, raittiustoiminnan
25118: on pyrittävä kehittämään muun muassa niin,           ohjaus, sosiaalihuollon piiritarkastus sekä lää-
25119: että                                                 nien terveydenhuolto ja eläinlääkintähuolto.
25120:     - eri alojen piirihallinto niiltä osin, kuin     Myös tämä uudistus tulee toteutettuna vahvis-
25121: on katsottava tarpeelliseksi ja tarkoituksenmu-      tamaan läänien hallintokoneistoa. Molemmat
25122: kaiseksi, sijoitetaan yleisen lääninhallinnon yh-    edellä mainituista organisaatiouudistuksista kos-
25123: teyteen;                                             kevat sellaisia hallinnonaloja, joilla käsiteltävien
25124:     - lääninhallitusten toimialan laajentumisen      asioiden kanssa ihmiset joutuvat jokapäiväisessä
25125: ohella sen asema muutoinkin vahvistuu, niin          elämässä usein tekemisiin. Tämän lisäksi hallitus
25126: että lääninhallituksen edellytykset keskeisenä       on valtion vuoden 1971 tulo- ja menoarvioesi-
25127: hallintoviranomaisena läänissä pitää huolta lää-     tyksessä ehdottanut kehitysalueiden lääninhalli-
25128:                                                                                                         3
25129: 
25130: tukslin perustettavaksi vuonna 1970 perustettu-       tämän vuoksi ehdotettu muun muassa Kuo-
25131: jen tilapäisten suunnittelusihteerien lisäksi myös    pion ja Pohjois-Karjalan lääninrakennuspiirien
25132: erityiset suunnittelupäällikön ( B 2) ylimääräiset    yhdistämistä, jotta näiden tehtävien suoritta-
25133: toimet. Samoin on kauppa- ja teollisuusminis-         minen voitaisiin hoitaa valtion kannalta mah-
25134: teriön pienteollisuuspiiritoimistojen osalta ensi     dollisimman taloudellisesti ja tarkoituksenmu-
25135: vuoden valtion tulo- ja menoarvioesityksessä          kaisesti. Mikäli hallituksen ehdotus hyväksy-
25136: ehdotettu perustettavaksi viiteen kehitysalue-        tään, on tarkoitus asetuksella säätää siitä, että
25137: piiriin piiripäälliköiden virat ( S 13). Yksi         valtioneuvoston asiana on määrätä piiriraken-
25138: näistä piiripäälliköistä on tarkoitus sijoittaa       nustoimistojen sijaintipaikat.
25139: Joensuuhun.                                              Verohallinnon osalta suoritetaan parhaillaan
25140:     Miltä tulee kysymyksen perusteluissa erik-        toimikuntatyönä selvitystä siitä, miten vero-
25141: seen mainittujen rakennus- ja verohallinnon           hallinnon piiri- ja paikallishallinto tulisi järjes-
25142: piiriorganisaation uudelleenjärjestelyihin, totean    tää. Selvitystyö on vielä kesken eikä siten
25143: niiden osalta seuraavaa:                              voida tietää, minkälaisia ehdotuksia selvitvs-
25144:     Rakennushrulinnon piiriorganisaation tehtä-       työn pohjalta tullaan organisaatiojärjestelyjen
25145: vät muodostuvat, kaavoitus- ja rakennusasiain         osalta mahdollisesti tekemään. Kuten kysymyk-
25146: hoidon siirryttyä lääninhallituksille, nykyisin       sen perustelussakin on todettu, tullee selvitys-
25147: lähes kokonaan läänin alueella sijaitsevien ra-       työssä ilmeisesti esille varsinaisen välittömän
25148: kennushallituksen korjaushuollossa olevien ra-        verotuksen piiri- ja paikallishallinto-organisaa-
25149: kennusten korjaustoimista sekä rakennushalli-         tion uudelleenjärjestelyn lisäksi myös liike-
25150: tuksen isännöitsijätoimeen kuuluvien rakennus-        vaihtoverohallinnon piiri- ja paikallishallinnon
25151: ten isännöitsijätehtävistä. Kun eräissä lääneissä     uudelleenjärjestely. Hallitus tulee määrittele-
25152:  valtion omistamien rakennusten määrä on pieni        mään kantansa asiaan vasta sen jälkeen kun
25153:  ja ,siitä johtuen myös edellä tarkoitettujen teh-    selvitystyö on valmis.
25154:  tävien määrä vähäinen, on hallitus valtion              Lopuksi korostan, että edellä selostetut piiri-
25155:  vuoden 1971 tulo- ja menoarvioesityksessä eh-        ja paikallishallinnon uudelleenjärjestelyn toteut-
25156:  dottanut, että eräitä pienempiä lääninrakennus-      tamiseen tähtäävät toimenpiteet eivät millään
25157:  toimistoja yhdistettäisiin ja näin yhdistetyistä     tavoin tule vähentämään piiri- ja paikallishal-
25158: yksiköistä muodostettaisiin piirirakennustoimis-      linnon tehtäviä, vaan pyrkimys on niiden
25159:  toja. Piirirakennustoimi~ojen tehtävänä olisi lä-    avulla, kuten edellä on jo todettu, tehostaa
25160:  hinnä suorittaa valtionhallinnon sisäisiä palvelu-   piirihallintoa. Toisaalta ei kuitenkaan ilmeisesti
25161:  tehtäviä, sillä ne huolehtisivat, kuten edellä on    voida monista eri syistä johtuen vielä päästä
25162:  todettu, ensisijaisesti rakennushallituksen toi-     siihen, että eri hallinnonalojen piirihallinnon
25163:  mesta suoritettavista uudisrakennus-, korjaus- ja    toimialue olisi kaikissa tapauksissa yhteneväi-
25164:  huoltotöistä sekä isännöitsijätehtävien käytän-      nen läänin alueen kanssa. Tätä kuitenkin pide-
25165:  nöllisistä järjestelyistä eli valtion virastojen     tään peruslähtökohtana piirihallinnon organi-
25166:  ylläpitotoiminnoista. Hallituksen esityksessä on     saatiota uudistettaessa ja kehitettäessä.
25167:       Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1970.
25168: 
25169:                                                                              Ministeri V aito Käkelä.
25170: 4
25171: 
25172: 
25173: 
25174: 
25175:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r   T a 1 m a n.
25176: 
25177:   I det syfte som anges a. 37 § 1 mom. riiks-       lingen ,av förhållandena i länet samt den plane-
25178: dagsordningen har Ni, Herr Talman, med Eder         ring och den koordinering av verksamheten
25179: skrivelse nr 1057 av den 8 oktober 1970 tili        som tar sikte härpå förbättras samt så att
25180: vederbörande medlem av statsrået för avgivande      möjllgheterna att överföra göromål och befogen-
25181: av svar översänt följande, av riksdasledamoten      heter från den centrala statsförvaltningen tili
25182: Aili Vaittinen m. fl. ställda spörsmål:             länsförvaltningen ökas; samt så att
25183:                                                        - länsstyrelsernas organisation refortneras
25184:           "Är Regeringen medveten om de             på ett sådant sätt som moderna organisations-
25185:        åtgärder genom vilka man ämnar in-           prihciper förutsätter.
25186:        skränka förvaltningsmaskineriet i Norra         Regeringen har, när den har genomfört
25187:        Karelens Iän,                                organisatoriska ändringar, försökt iaktta de
25188:           och vad ämnar Regeringen göra för         grundsatser som har fastställts i Ovanhämnda
25189:        att hindra ett förverkligande av dessa,      beslut. I överensstämmelse härmed har, räknat
25190:        för hela länets utveckling vådliga           från 1. 3. 1970, skolavdelningar inrättats vidt
25191:        planer?''                                    länsstyrelserna. Tili dessa avdelningar har över-
25192:                                                     fötts dels de göromål som tidigare ankom
25193:    Såsom svar på detta spörsmål får jag härmed      på folksk.olinspektörerna och biblioteksinspek-
25194: vördsamt anföra följande:                           törerna och dels därjämte olika uppgifter,
25195:    Anvisningar om principerna för utvecklandet      som hat handhafts av skolstyrelsen. Härom
25196: av statsförvaltningens organisation har utfärdats   stadgas i förordningen 30. 1. 1970 om över-
25197: genom statsrådets beslut 28. 1. 1960. Enligt        föting av vissa ärenden från skolstyrelsen tili
25198: detta beslut skall vid planläggning och genom-      länsstyrelserna ( 82/70 ). Underställda länssty-
25199: förande av förändringar i organisationen efter-     relse är i detta nu inom länet verksamma folk-
25200: strävas att länsstyrelsen blir ett tillräckligt     skolor, läroverk, grundskolor, fo1khögskolor,
25201: effektivt och auktoritativt centrum för läns-       medborgar- och arbetarinstitut satnt allmänna
25202: förvaltningen, vilket i så stor utsträckning        bibliotek. Genom inrättandet av skolavdel-
25203: som möjligt kan anförtros utvecldandet .av          ningar vid länsstyrelserna har sålunda skapats
25204: förhållandena i länet, den administrativa be-       en distriktsförvaltning för bl.a. läroverken, som
25205: slutanderätten och den förvaltningsrättsliga        hittills har s,aknat en sådan, vilket har medfört
25206: J.agskipningen. Statsrådet har dessutom i detta     att behandlingen av frågor rörande dem har
25207: avseende utfärdat mera detaljerade anvisningar      varit centraliserad tili skolstyrelsen. I varje
25208: i sitt prindpbeslut 30. 11. 1967 om utveck-         Iän har med anledning härav inrättats nya
25209: iande av länsförvaltningens organisation. I         tjänster och befattningar. I regeringens propo-
25210: enlighet med detta beslut skall länsförvaltning-    sition tili Riksdagen angående statsförslaget
25211: ens organisation såvitt möjligt utvecklas bl.a.     för år 1971 föreslås linrättande av social- och
25212: därhän, att                                         hälsovårdsavdelningar vid länsstyrelserna, räknat
25213:    - distriktsförvaltningen linom olika områden     från 1. 3. 1971. Tili dem skulle överföras
25214: i dlen mån detta bör anses erforderligt och         yrkesinspektionens distriktsförvaltning, led-
25215: ändamålsenligt förlägges i anslutning tili den      ningen för nykterhetsverksamheten, social-
25216: allmänna länsförvaltningen;                         vårdens distr.ilktsinspektion samt hälsovården
25217:    - länsstyrelsernas verksamhet får en starkare    och veterinärvården inom länen. Också denna
25218: ställning i samma mån som området för denna         reform 1kommer, när den har genomförts, att
25219: verksamhet utvidgas, så att länsstyrelsens för-     stärka länens förvaltningsmaskineri. Båda de
25220: utsättningar att i egenskap av central för-         ovannämnda organisatoriska reformerna angår
25221: valtningsmyndighet i länet ombesörja utveck-        förvaltningsområden, där det blir a!ktuellt att
25222:                                                                                                      5
25223: 
25224: behandla ärenden som människor ofta kommer            arbeten som gäller underhåll av statens ämbets-
25225: i beröring med i det dagliga livet. Regeringen        verk. I l'egetingens proposition föreslås för-
25226: föreslär dessutom i propositionen a.ngående           denskull bl.a. att Kuopio och Norra Karelens
25227: statsförslaget för år 1971 att vid länsstyrel-        länsbyggnadsdistrikt sammanslås, för att deras
25228: serna inom utvecklingsområdena utom de tili-          uppgifter skall kunna skötas så ekonomiskt
25229: fälliga planeringssekreterarbefattningar som har      och ändamålsenligt som möjligt. Meningen är,
25230: inrättats under år 1970 inrättas särskilda extra-     att om reger.i:ngens förslag godkännes, genom
25231: ordinarie planeringschefsbefattningar ( B 2).         förordning stadga att det ankommer på stats-
25232: Likaså föreslås i fråga om handels- och in-           rådet att bestämma distriktsbyggnadsbyråernas
25233: dustriministeriets småindustridistriktsbyråer i       förläggningsorter.
25234: statsförslaget för nästa är att distriktschefs-          När det gäller skatteförvaltningen pågår för
25235: tjänster ( S 1.3) inrättas i de fem utvecklings-      närvarande i form av ett kommittearbete en
25236: områdesdistrikten. Meningen är att en av dessa        utredning om hur skatteförvaltningens distrikts-
25237: distriktschefer skall förläggas i Joensuu.            och laikalförvaltning borde organiseras. Utred-
25238:    I fråga om ändringarna inom byggnads- och          n.ingsarbetet är ännu icke slutfört och det
25239: skatteförvaltningens distriktsorganis·ation, vilika   är därför omöjligt att veta, vilka förslag som
25240: särskilt nämnes i spörsmålet, önskar jag anföra       på grundval av detta arbete eventuellt kommer
25241: följande:                                             att framläggas om organisationen. Såsom även
25242:    De uppgifter som ankommer på byggnads-             har konstaterats i spörsmålets motivering torde
25243: förvaitningens distriktsorganisation utgöres,         under utredningens gång utom frågan om en
25244: sedan handhavandet av planläggnings- och              nyorganisation av den egentliga direkta beskatt-
25245: byggnadsärenden har överförts på länsstyrel-          ningens distrikts- och lokalförvaltning ookså
25246: serna, numera nästan helt av åtgärder för             problemet om en ändring av omsättnings-
25247: reparation av sådana byggnader inom de olika          skatteförvaltningens distrikts- och lokalförvalt-
25248: länen för vilkas reparation byggnadsstyl'elsen        ning bli aktuellt. Regeringen kommer att ta
25249: bär ansvaret samt av uppgifter som ankommer           ställning tili saken först när utredningen är
25250: på byggnadsstyrelsen i dess egenskap av dispo-        slutförd.
25251: nent för byggnaderna. Då antalet byggnader               Tili slut betonar jag att de ovan relaterade
25252: i statens ägo är litet i vissa Iän och tili följd     åtgärderna i syfte att genomföra en nyorgani-
25253: därav också •antalet uppgifter av nyssnämnt slag      sation av distrikts- och lokalförvaltningen kke
25254: ringa, föreslär regeringen i statsförslaget för       på något sätt kommer att minska denna för-
25255: år 1971 att en del mindre länsbyggnadsbyråer          valtnings uppgifter, utan meningen är, såsom
25256: sammanslås och att dessa sammanslagna en-             i det föregående redan har påvisats, att däri-
25257: heter ombildas tili distriktsbyggnadsbyråer.          genom ge distriktsförvaltningen ökad effekt.
25258: Distriktsbyggnadsbyråerna Sikulle främst ha tili      A andra sidan är det uppenbarligen av många
25259: uppgift att utföra intern service för statsför-       orsaker än så länge omöjligt att komma därhän
25260:  valtningen. De skulle nämligen, såsom ovan           att distr1ktsförvaltningens verksamhetsområden
25261: har påvisats, framför allt handha sådana ny-          inom olika förvaltningsgrenar i samtliga fall
25262:  byggnads-, repara:tions- och underhållsarbeten       skulle sammanfalla med länen. Detta är dock
25263: som slkall utföras genom byggnadsstyrelsens           utgångspunkten vid fömyelsen och utvecklandet
25264: försorg samt praktigka disponentgöromål, dvs.         av distriktsförvaltningens organisation.
25265:       Helsingfors den 5 november 1970.
25266: 
25267:                                                                             Minister Valto Käkelä.
25268: 
25269: 
25270: 
25271: 
25272: E   969/70
25273: Kirj. ksm. n:o 124.
25274: 
25275: 
25276: 
25277: 
25278:                                   Perheentupa ym.: Oikeusturvan parantamisesta kansalaisia rekis-
25279:                                      teröitäessä.
25280: 
25281: 
25282:                          Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e h e 11 e.
25283: 
25284:    Erilaisten rekisterien pitäminen kansalaisista    vasti ei riittävässä määrin voida saattaa edes-
25285: on muodostumassa merkittäväksi oikeusturva-          vastuuseen sellaisia henkilöitä, olivatpa he yk-
25286: kysymykseksi. Tietokoneiden käytön laajentu-         sityisiä tai viranomaisia, joiden toimesta rekis-
25287: minen lisää tässä suhteessa esiintyviä vaaroja       terien väärinkäyttö taikka muu siihen liittyvä
25288: nopeasti samalla kun se halventaa ja nopeut-         yksityisedun vahingoittaminen on tapahtunut
25289: taa tietojen käsittelyä ja varastointia tarjoten     taikka tullut mahdolliseksi. Kaikki tämä edel-
25290: rekisteritietojen käytölle myös kaupallisesti pal-   lyttää, että kysymys kansalaisia koskevien tie-
25291: jon entistä laajemmat mahdollisuudet.                tojen rekisteröinnistä kiireellisesti selvitään ja
25292:    Rekisterejä pitävät nykyisin sekä viranomai-      että tarpeellinen lainsäädäntö valmistellaan ja
25293: set että yksityisoikeudelliset yhteisöt. Niihin      esitetään eduskunnalle.
25294: kerätään mitä moninaisimpia, kansalaisia mitä           On syytä erityisesti korostaa sitä, että täl-
25295: läheisimmin koskettavia tietoja, joiden joutu-       laisella lainsäädännöllä oikeus rekisterien pitä-
25296: minen asiaankuulumattomaan käyttöön saattaa          miseen ja niiden käyttämiseen olisi tarkasti ra-
25297: merkitä törkeää yksityisyyden loukkaamista.          joitettava. Samoin olisi turvattava kansalaisen
25298: Tämä ongelma on sitäkin hankalampi, kun kan-         mahdollisuus häntä koskevien tietojen tarkis-
25299: salaisilla ei ole mitään mahdollisuuksia tarkis-     tamiseen ja korjausten ja poistojen tekemiseen.
25300: taa itsestään rekistereihin merkittyjä tietoja tai   Edelleen kansalaiselle täytyy turvata oikeus tar-
25301: niiden käyttöä puhumattakaan siitä, että he          kistaa, mihin ja kenen toimesta häntä koske-
25302: voisivat vaatia väärien tai aiheettomien tieto-      via tietoja on käytetty tai käytetään. Erityisen
25303: jen korjaamista tai poistamista. Kuitenkin näil-     tärkeänä on pidettävä, että väärinkäytöstä ai-
25304: lä tiedoilla voi olla aivan keskeinen merkitys       heutuvat seuraamukset ovat riittävän ankaria,
25305: häntä koskevassa päätöksenteossa esimerkiksi         koska paine väärinkäytöksiin asian luonteen
25306: hänen hakiessaan työpaikkaa taikka pyytäes-          vuoksi on voimakas.
25307: sään luottoa rahalaitokselta. On myös esiinty-          Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
25308: nyt tapauksia, joissa rekisteriin on koottu tie-     §:n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
25309: toja kansalaisten poliittisista kannanotoista.       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
25310: Tällaisten rekisterien käyttäminen on poliitti-      seuraavan kysymyksen:
25311: sen mielipiteenvapauden kannalta mitä arve-
25312: luttavinta.                                                    Onko Hallitus tietoinen kansalaisten
25313:    Koska kansalainen ei tiedä, mihin kaiken-                rekisteröintiä ja rekistereihin merkitty-
25314: laisiin rekistereihin häntä koskevia tietoja on             jen tietojen käyttämistä koskevien lain-
25315: kottu ja milloin, mihin tarkoituksiin ja kenen              säännösten riittämättömyydestä kansa-
25316: toimesta näitä tietoja käytetään, ei hän myös-              laisten oikeusturvan kannalta, ja jos on,
25317: kään voi olla selvillä siitä, milloin ne aiheut-               mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen
25318:  tavat hänelle oikeudenmenetyksiä, joista hän               nopeaksi korjaamiseksi?
25319:  mahdollisesti voisi vaatia korvausta. Vastaa-
25320:       Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1970.
25321: 
25322:                A-V. Perheentupa.                                 Sylvi Siltanen.
25323:                Mikko Laaksonen.                                  Kalevi Sorsa.
25324: 
25325: E 999/70
25326: 2
25327: 
25328: 
25329: 
25330: 
25331:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25332: 
25333:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        koskevassa lainsäädäntötyössä. Suomen kansa-
25334: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        laisten rekisteröintiä ja rekistereihin merkitty-
25335: olette kirjeellänne 9 päivältä lokakuuta 1970        jen tietojen käyttämistä koskevia säännöksiä
25336: n:o 1058 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       on muun muassa henkikirjoituksesta annetussa
25337: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Per-        laissa ja asetuksessa sekä asetuksessa siviili-
25338: heentuvan ym. tekemän seuraavan sisältöisen          rekisterin pitämisestä niistä henkilöistä, jotka
25339: kysymyksen:                                          eivät kuulu mihinkään laillistettuun uskonto-
25340:                                                      kuntaan, ja asetuksessa muuttokirjoista sekä
25341:           nonko Hallitus tietoinen kansalaisten      kirkonkirjasta ja muusta vastaavasta rekiste-
25342:        rekisteröintiä ja rekistereihin merkitty-     ristä annettavasta todistuksesta ja eräiden il-
25343:        jen tietojen käyttämistä koskevien lain-      moitusten merkitsemisestä sellaiseen rekisteriin,
25344:        säännösten riittämättömyydestä kansa-         jotka vuoden vaihteessa korvataan väestökirja-
25345:        laisten oikeusturvan kannalta, ja jos on,     lailla ja -asetuksella, laissa ja asetuksessa väes-
25346:           mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen        törekisterikeskuksesta, kirkkolaissa, asetukses-
25347:        nopeaksi korjaamiseksi?"                      sa ortodoksisesta kirkkokunnasta, laissa sään-
25348:                                                      nöllisen, yleisen väestölaskennan toimittami-
25349:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          sesta ja väestölaskenta-asetuksessa, laissa maa-
25350: taen seuraavaa:                                      taloustilastosta, laissa yleisen liikeyrityslasken-
25351:    Oikeusturvan parantaminen kansalaisia re-         11an toimittamisesta, laissa eräiden tietojen an-
25352: kisteröitäessä muodostaa osakysymyksen uuden         tamisesta virallisia tilastoja varten, rikosrekis-
25353: tekniikan aiheuttamassa kansalaisten oikeustur-      teriasetuksessa, asetuksessa tilastollisesta pää-
25354: vaa      koskevassa      ongelmakokonaisuudessa.     toimistosta, laissa ja asetuksessa valtion tieto-
25355: Asiaan on kiinnitetty viime aikoina runsaasti        konekeskuksesta, verotuslaissa ja -asetuksessa,
25356: huomiota sekä Suomessa että monissa muissa           laissa julkisesta notaarista, sairausvakuutuslais-
25357: maissa. Vaikkakin asia jo saatujen selvitysten       sa ja -asetuksessa, kansaneläkelaissa ja -asetuk-
25358: perusteella näyttää tulleen ajankohtaiseksi pi-      sessa, laissa yleisten asiakirjain julkisuudesta,
25359: kemminkin oikeudenloukkausten lisääntymis-           rikoslaissa, oikeudenkäymiskaaressa sekä uudes-
25360: mahdollisuuden pelosta kuin oikeudenloukkaus-        sa pankkilainsäädännössä, esimerkiksi liikepank-
25361: ten tosiasiallisesta lisääntymisestä, sen johdosta   kilaissa.
25362: on ryhdytty konkreettisiin toimenpiteisiin pait-        Varsinkin automaattinen tietojenkäsittely ja
25363: si eri maissa myös lukuisissa kansainvälisissä       muu uusi tekninen kehitys huomioon ottaen
25364: järjestöissä kuten Yhdistyneissä Kansakunnissa       on kuitenkin ilmeistä, että edellä mainitut ja
25365: ja Pohjoismaiden neuvostossa.                        muut niihin verrattavat säännökset kaipaavat
25366:    Kansalaisten rekisteröinnistä ja rekisterime-     vielä tarkistamista ja täydentämistä. Valtion
25367: netelmien kehittämisestä sinänsä on todettava,       tietokonekeskus, joka käytännössä huolehtii
25368: että se on tarpeellista yhteiskunnan palveluta-      monien suurten valtionhallinnon rekistereiden
25369: son parantamiseksi ja informaation tuottami-         automaattisesta käsittelystä, onkin valtiovarain-
25370: seksi yhteiskunnassa tapahtuvaa päätöksenteko-       ministeriölle osoitetussa kirjelmässään 12 päi-
25371: prosessia varten. Erityisen tärkeää puheena ole-     vältä elokuuta 1970 n:o 6519/Y /70 esittänyt
25372: va toiminta on monilla julkisen hallinnon aloil-     komitean tai toimikunnan asettamista "selvit-
25373: la, joilla käsitellään suuria tietomääriä.           tämään kysymystä yksilöitä, yhteisöjä, varalli-
25374:    Rekistereiden pitoon liittyvät oikeusturva-       suutta yms. koskevien tietojen rekisteröinnin
25375: näkökohdat on jo tähänkin. asti pyritty otta-        saattamiseksi tarkoituksenmukaiseksi ottaen
25376: maan huomioon asianomaisissa yhteyksissä sekä        huomioon yksilön oikeusturvan sekä yhteiskun-
25377: julkista että osittain myös yksityistä sektoria      nan tietotarpeet".
25378:   Hallitus on seurannut alussa mamtttujen           jentamisesta koskemaan myös asiakirjain julki-
25379: kainsainvälisten selvitysten edistymistä. Lisäksi   suuteen liittyviä kysymyksiä on alustavasti so-
25380: on kansalaisten rekisteröintiä koskeva kysymys      vittu. Kuten edellä esitetystä ilmenee, asiassa
25381: luottotietojen osalta parhaillaan käsiteltävänä     tultaneen lähiaikoina asettamaan muitakin koti-
25382: pohjoismaisessa lakiyhteistyössä, johon oikeus-     maisia selvityselimiä.
25383: ministeriö osallistuu. Tämän lakiyhteistyön Jaa-
25384:      Helsingissä 12 päivänä marra&kuuta 1970.
25385: 
25386:                                                               Oikeusministeri E. 0. Tuominen.
25387: 4
25388: 
25389: 
25390: 
25391: 
25392:                           T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
25393: 
25394:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           De rättsskyddssynpunkter som ansluter sig
25395: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          tili registerföringen, har man också redan hit-
25396: velse av den 9 oktober 1970 nr 1058 tili ve-       tilis försökt beakta i vederbörande sammanhang
25397: derbörande medlem av statsrådet för avgivan-       i lagstiftningsarbetet rörande såväl den offent-
25398: de av svar översänt följande av riksdagsman        liga som delvis även den privata sektorn. Stad-
25399: Perheentupa m. fl. ställda spörsmål:               ganden angående finska medborgares registre-
25400:                                                    ring och utnyttjandet av de i registret införda
25401:           "Är Regeringen medveten om att           uppgifterna ingår bl.a. i lagen och förordningen
25402:        lagstadgandena angående medborgarnas        om mantalsskrivning samt i förordningen om
25403:        registrering och angående utnyttjandet      förande av civilregister över personer, som
25404:        av de i registren införda uppgifterna       icke tillhöra något legaliserat trossamfund och
25405:        är otiliräckliga i fråga om medborgar-      i förordningen angående flyttningsbetyg även-
25406:        nas rättsskydd, och om så är fallet,        som utfärdande av bevis ur kyrkobok och
25407:           vad ämnar Regeringen göra för att        annat motsvarande register samt om införande
25408:        detta sakläge snabbt skall bli korrige-     av särskilda uppgifter i sådant register, vilka
25409:        rat?"                                       vid årsskiftet ersättes med lagen och förord-
25410:                                                    ningen om befolkningsböcker, i lagen och för-
25411:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ordningen om befolkningsregistercentralen, i
25412: samt anföra följande:                              kyrkolagen, i förordningen om ortodoxa kyrko-
25413:                                                    samfundet, i lagen om förrättande av regelbun-
25414:    Förbättrande av rättsskyddet vid registre-      den allmän folkräkning och i förordningen om
25415: ringen av medborgarna utgör en delfråga i den      folkräkning, i lagen om lantbruksstatistik, i
25416: problemhelhet rörande medborgarnas rätts-          lagen om en allmän företagsräkning, i lagen
25417: skydd som den nya tekniken fört med sig. Un-       om lämnande av vissa uppgifter för officiell
25418: der den senaste tiden har man fäst stor upp-       statistik, i förordningen angående straffregister,
25419: märksamhet vid denna fråga såväl i Finland         i förordningen om statistiska centralbyrån, i
25420: som i många andra länder. Fastän frågan på         lagen och förordningen om statens datamaskin-
25421: grund av redan erhållna utredningar synes ha       central, i beskattningslagen och -förordningen,
25422: blivit aktuell snarare av fruktan för möjlig-      i lagen om notarius publicus, i sjukförsäkrings-
25423: heten av en ökning av rättskränkningarna än        lagen och -förordningen, folkpensionslagen och
25424: på grund av en faktisk ökning av dem, har          -förordningen, i lagen om allmänna handlingars
25425: man på grund därav vidtagit konkreta åtgär-        offentlighet, i strafflagen, i rättegångsbalken
25426: der förutom i olika Iänder även i talrika inter-   samt i den nya banklagstiftningen, tili exempel
25427: nationella organisationer såsom i Förenta Na-      i lagen om affärsbanker.
25428: tionerna och i Nordiska rådet.                        Med beaktande isynnerhet av den automa-
25429:    Angående medborgarnas registrering och ut-      tiska databehandlingen och annan ny teknisk
25430: vecklandet av registreringsmetoderna som så-       utveckling är det likväl uppenbart, att ovan
25431: dana kan konstateras, att dessa åtgärder är nöd-   nämnda och andra med dessa jämförliga stad-
25432: vändiga för höjande av nivån för de tjänster       ganden ännu är i behov av justering och
25433: samhället erbjuder och för produktioneo av in-     komplettering. Statens datamaskincentral, som
25434: formation för beslutsprocessen i samhället.        i praktiken sköter den automatiska behand-
25435: Särskilt betydelsefull är ifrågavarande verksam-   lingen av ett flertal stora register inom stats-
25436: het inom många områden av den offentliga           förvaltningen, har i en tili finansministeriet
25437: förvaltningen, där stora mängder data behand-      riktad skrivelse av den 12 augusti 1970 nr
25438: las.                                               6519 /Y /70 föreslagit tilisättande av en kom-
25439:                                                                                                  5
25440: 
25441: mitte eller kommission för "utredande av frå-     uppgifter under behandling i det nordiska lag-
25442: gan om att registreringen av uppgifterna röran-   samarbete, i vilket justitieministeriet deltager.
25443: de individer, samfund, förmögenhet o.dyl. skul-   Man har förberedelsevis kommit överens om
25444: le göras ändamålsenlig, med beaktande av indi-    att utvidga detta lagsamarbete så, att det även
25445: videns rättsskydd samt samhällets behov av        skulle omfatta en del frågor som ansluter sig
25446: uppgifter."                                       tili handlingars offentlighet. Såsom av det ovan
25447:    Regeringen har följt med utvecklingen av de    anförda framgår, torde i denna sak inom när-
25448: i början av detta svar nämnda intemationella      maste framtid komma att tillsättas även andra,
25449: utredningarna. Dessutom är frågan rörande         inhemska utredningsorgan.
25450: medborgamas registrering beträffande kredit-
25451:      Helsingfors den 12 november 1970.
25452: 
25453:                                                              Justitieminister E. 0. Tuominen.
25454: 
25455: 
25456: 
25457: 
25458: 15739/70
25459: Kirj. ksm. n:o 125.
25460: 
25461: 
25462: 
25463:                                   Härkönen ym.: Seminologien koulutuksessa ilmenneiden puut-
25464:                                      teiden poistamisesta.
25465: 
25466: 
25467:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25468: 
25469:     Seminologien koulutus ei tällä hetkellä vas-        Seminologikunta toivoo asiaan parannusta
25470: taa nykyhetken tarpeita niin koulutettavien          siten, että jo työssä oleville seminologeille jär-
25471: määrään kuin koulutuksen laatuunkaan nähden.         jestettäisiin jatkokoulutusta, jossa pyrittäisiin
25472:     Peruskoulutus on pääasiassa karjanhoitokou-      täydentämään alkukoulutusta, sekä antamaan
25473: lu tai maamieskoulu. Näissä kouluissa ei ole         tietoa alan viimeisimmästä kehityksestä.
25474: varsinaisesti keinosiemennystoimintaan liittyviä        Seminologiliitto on myöskin hyvin huoles-
25475: oppiaineita. Tämän jälkeen voi alalle aikova         tunut alalla tapahtuvasta liikakoulutuksesta,
25476: hakeutua keinosiemennysyhdistyksen keskus-           koska uusia työpaikkoja ei nykyisen tilanteen
25477: asemille esiharjoittelijaksi. Tämä harjoitteluaika   johdosta enää tule lehmämäärän osoittaessa
25478: kestää 1;2 vuodesta 1 ~ vuoteen. Harjoittelu         jatkuvaa laskusuuntaa. Tällä hetkellä on koulu-
25479: on pääasiassa keskusasemilla suoritettavaa käy-      tettujen määrä yli kolminkertainen verrattuna
25480: tännön työtä, joka on paikallaan, mutta mieles-      työssä olevien määrään, joka on noin 600.
25481: tämme ~ vuoden harjoitteluaikana oppilas jo             Seminologiliitto toivoo, että valtion myön-
25482: perehtyy tarpeeksi keskusasemien työskente-          tämä koulutusavustus käytettäisiin jo työssä
25483: lyyn.                                                olevien jatkokoulutukseen ja lopetettaisiin lii-
25484:     Esiharjoittelun jälkeen oppilas hakee keino-     kakoulutus. Erikoisesti tulisi huomiota kiinnit-
25485: siemennyskursseille, jotka toimivat valtion          tää seminologien jatkokoulutuksen järjestämi-
25486: avustuksen turvin. Vasta näillä kursseilla oppi-     seen. Tällöin tulisi kysymykseen esim. koulutus
25487: las tutustuu sekä teoriassa että käytännössä         vitamiinirokotteiden antamiseen karjalle. Vita-
25488: varsinaiseen keinosiemennystyöhön. Näitten           miinipistokset karjalle jää useissa tapauksissa
25489: kurssien suurin heikkous on kurssiajan lyhyys,       nyt tekemättä, kustannus- ym. syistä. Nykyisin
25490: koska kurssit kestävät ainoastaan 6-8 viikkoa.       nämä vitamiinipistokset suorittavat pääasiassa
25491: Tänä aikana täytyisi oppilaan pystyä omaksu-         eläinlääkärit, joiden erittäin ankara työpaine on
25492: maan erittäin paljon kokonaan uusia asioita,         jo muutenkin yleisessä tiedossa. Karjanomista-
25493: joihin hän ei ole voinut perehtyä peruskoulu-        jien kustannukset halpenisivat huomattavasti,
25494: tuksen aikana. Teoreettisen opetuksen lisäksi        jos vitamiinipistoksien antamiseen pätevöitet-
25495: on kurssien ohjelmassa varsinaiset käytännön         täisiin seminologit. Lisäksi koulutuksen tarve
25496: harjoitukset, jotka sinänsä antaisi aihetta paljon   tämän johdosta jäisi myös suhteellisen vähäi-
25497: pitempään koulutusaikaan. Oppilaan täytyisi          seksi verrattuna siihen kansantaloudelliseenkin
25498: tänä lyhyenä kurssiaikana pystyä omaksumaan          hyötyyn, mikä tällä järjestelyllä saavutettaisiin.
25499: sekä teoriassa että käytännössä kokonaan uusi           Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
25500:  ammatti. Jokainen tätä tietä valmistunut semi-      §:n 1 momentin perusteella esitämme kunnioit-
25501: nologi tietää, ettei tämä ole mahdollista, vaan      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25502:  varsinainen oppiminen ammattiin tapahtuu vas-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25503:  ta käytännön työssä ja lopputulos riippuu pal-
25504:  jon kunkin henkilön omasta aktiivisuudesta.                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
25505:  Hajoittelumateriaalina on tällöin karjanomista-             seminologien koulutuksessa on ilmennyt
25506:  jien lehmät eikä teurastukseen menevät eläi-                puutteita, ja jos on,
25507:  met, kuten keinosiemennyskursseilla on.                       mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25508:                                                              ryhtyä epäkohtien poistamiseksi?
25509:       Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1970.
25510: 
25511:                Esko Härkönen.                                    Taisto Tähkämaa.
25512: E 1006/70
25513: 2
25514: 
25515: 
25516: 
25517: 
25518:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25519: 
25520:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kursseja, joiden kestoaika on ollut kuudesta
25521: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kahdeksaan viikkoa, on viime vuosina pidetty
25522: olette kirjeellänne 9 päivältä lokakuuta 1970       kahdet vuodessa. Oppilasvahvuus on ollut kurs-
25523: n:o 1061 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-      sia kohti 15-20. Opettajina ovat pääasiassa
25524: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko       toimineet valtion eläinlääketieteellisen laitoksen
25525: Härkösen ym. tekemän seuraavan sisältöisen          ja eläinlääketieteellisen korkeakoulun sekä Hel-
25526: kysymyksen:                                         singin yliopiston eläinlääketieteen laitoksen
25527:                                                     opettajat ja assistentit. Lisäksi on opetukseen
25528:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että      osallistunut myös agronomipettajia, jotka ovat
25529:        seminologien koulutuksessa on ilmennyt       vastanneet lähinnä jalostusopin ja ruokintaopin
25530:        puutteita, ja jos on,                        opetuksesta. Kurssitodistuksen saaminen edel-
25531:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lyttää riittäväksi todettua harjaantumista käy-
25532:        ryhtyä epäkohtien poistamiseksi?"            tännön siemennystoiminnassa ja hyväksyttyä
25533:                                                     suoritusta eri oppiaineiden kuulusteluissa.
25534:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnoittaen          Kurssin suorittaneen on sen päätyttyä suori-
25535: seuraavaa:                                          tettava jälkiharjoittelua keinosiemennysyhdis-
25536:    Keinosiemennyskoulutus perustuu kotieläin-       tyksen eläinlääkärin valvonnan alaisena tai ko-
25537: ten keinosiemennyksen harjoittamisesta 29 päi-      keneen seminologin mukana ja hänen tarkan
25538: vänä heinäkuuta 1949 annettuun asetukseen           valvontaosa alaisena noin yksi kuukausi.
25539: (557/49), jonka mukaan maatalousministeriö             Seminologien jatkokoulutusta on suoritettu
25540: vahvistaa asetuksessa mainitun keinosiemennys-      kuluneina vuosina jossakin määrin eläinlääke-
25541: toimikunnan ehdotuksesta keinosiemennyskou-         tieteellisen korkeakoulun obstetriikan ja gyne-
25542: lutusta varten ohjelman saatuaan sitä ennen         kologian laitoksella Hautjärvellä. Viime aikoina
25543: ministeriön eläinlääkintöosaston lausunnon eh-      on täydennyskoulutuksen painopiste ollut Kei-
25544: dotuksen eläinlääkintöä koskevalta osalta. Kou-     nosiemennysyhdistysten Liiton toimitalossa
25545: lutuksen järjestämisestä on huolehtinut Keino-      Tikkurilassa. Pääasiallisin jatkokoulutus on ny-
25546: siemennysyhdistysten Liitto r.y., joka on saanut    kyisin keskittynyt yhä enemmän paikallisten
25547: tarkoitukseen valtion avustusta maataloushalli-     keinosiemennysyhdistysten puitteissa pidettä-
25548: tuksen välityksellä. Koulutus on tapahtunut         viin vuosittaisiin jatkokoulutuspäiviin.
25549: kurssien muodossa, joita on pidetty pääasiassa         Keinosiemennyskurssitoiminta on kuluneiden
25550: valtion eläinlääketieteellisellä laitoksella ja     20 vuoden aikana kehittynyt melko paljon.
25551: eläinlääketieteellisellä korkeakoululla. Käytän-    Kurssiohjelmaa on huomattavasti laajennettu ja
25552: nön harjoitukset on pidetty mainittujen laitok-     eräiden aineiden osalta on opetustuntimäärässä
25553: sen ja korkeakoulun läheisyydessä sijaitsevilla     tapahtunut huomattaviakin lisäyksiä. Käytän-
25554: teurastamoilla.                                     nön vaatimusten mukaisesti on kurssiohjelmaan
25555:    Pääsyvaatimuksena kursseille on karjanhoito-     otettu myös kokonaan uusia oppiaineita. Koko
25556: koulu, karjantarkkailijakurssi tai jokin maa-       kurssiohjelma jatkokoulutuskysymyksineen on
25557: taloudellinen koulu sekä vähintään kuuden           parhaillaankin kehittelyn alaisena.
25558: kuukauden karjaharjoittelu. Tästä esiharjoittelu-      Tähän mennessä on koulutettu yhteensä noin
25559: ajasta on ainakin osan tapahduttava jollakin        2 000 seminologia, joista noin 600 on vakinai-
25560: keinosiemennysyhdistyksen sonniasemalla. Op-        sessa toimessa omalla alallaan. Uusien semino-
25561: pilaita kursseille valittaessa on karjatalouskou-   logien koulutus on tarkoitus rajoittaa vähim-
25562: lun käyneillä ollut yleensä etusija. Seminolo-      mäistarvetta vastaavaksi.
25563: geiksi koulutetuilta on siis vaadittu tietyt kar-      Kuten edellä on mainittu, seminologikoulu-
25564: jataloudelliset perustiedot.                        tusta pyritään järjestämään vain tarpeen mu-
25565:                                                                                                   3
25566: 
25567: kaan ja opetusta ollaan jo suuntaamassa entistä    Ilman eläinlääkärin valvontaa tapahtunut vita-
25568: enemmän jatkokoulutuslinjalle.                     miiniruiskeiden antaminen aiheuttaa yliannos-
25569:   Vitamiinivalmisteiden antaminen ruiskeina        tusvaaraa ja yliannostos voi johtaa eläinten sai-
25570: tapahtuu nykyisin pääasiassa eläinlääkärien toi-   rastumiseen ja jopa kuolemaan. Maatalousmi-
25571: mesta, mutta myöskin sellaista käytäntöä esiin-    nisteriön mielestä on nykyinen käytäntö, jonka
25572: tyy, että karjanomistaja itse antaa kysymykses-    mukaan vitamiinien antaminen perustuu eliijn-
25573: sä olevat eläinlääkärin hänen eläimilleen mää-     lääkärin kussakin tapauksessa suorittamaan har-
25574: räämät ruiskeet eläinlääkärin ohjeiden mukaan.     kintaan, edelleenkin suositeltavin.
25575:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1970.
25576: 
25577:                                                         Maatalousministeri Nestori Kaasalainen.
25578: 4
25579: 
25580: 
25581: 
25582: 
25583:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25584: 
25585:    I det syfte 37 § 1 mom. rikdagsordningen          skola, i allmänhet haft företräde. Av dem som
25586: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            utbildats tili seminologer har sålunda krävts
25587: velse av den 9 oktober 1970 nr 1061 tili ve-         vissa elementära kunskaper i kreaturshushåll-
25588: derbörande medlem av statsrådet för avgivande        ning.
25589: av svar översänt följande av riksdagsman Esko           Kurserna, vilka i allmänhet varit sex tili
25590: Härkönen m. fl. ställda spörsmål:                    åtta veckor långa, har under de senaste åren
25591:                                                      hållits två gånger om året. Elevantalet på var-
25592:           "Är Regeringen medveten om att det         je kurs har varit 15-20. Såsom lärare har
25593:        i utbildningen av seminologer visat sig       främst verkat lärare och assistenter vid statens
25594:        brister och om så är fallet,                  veterinärmedicinska anstalt, veterinärmedi-
25595:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       cinska högskolan och Helsingfors universitets
25596:        taga för att avlägsna missförhållan-          veterinärmedicinska institution. Dessutom har
25597:        dena?"                                        i undervisningen deltagit även agronomer, som
25598:                                                      närmast svarat för undervisningen i avelslära
25599:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        och utfodringslära. Erhållande av kursintyg för-
25600: samt anföra följande:                                utsätter, att erfarenheten i praktisk seminerins-
25601:    Utbildningen i konstbefruktning grundar sig       verksamhet befunnits tillräcklig och godkända
25602: på förordningen av den 29 juli 1949 om ut-           resultat vid förhör i de olika läroämnena.
25603: övande av seminering av husdjur (557 /49).              Den som genomgått kursen skall efter dess
25604: Enligt denna förordning fastställer lantbruks-       slut under en tid av ungefär en månad full-
25605: ministeriet på förslag av den i förordningen         göra efterpraktik under övervakning av semin-
25606: nämnda semineringskommissionen programmet            föreningens veterinär eller tilisammans med en
25607: för utbildning i konstbefruktning efter att          erfaren seminolog och under dennes noggranna
25608: först ha erhållit ministeriets veterinäravdel-       uppsikt.
25609: nings utlåtande angående den del av förslaget           Under de gångna åren har fortbildningen av
25610: som rör veterinärvården. Organisationen av           seminologer i viss mån ägt rum vid veterinär-
25611: utbildningen har handhafts av Keinosiemen-           medicinska högskolans obstetriska och gyneko-
25612: nysyhdistysten Liitto r.y. -benämnda förening,       logiska institution i Hautjärvi. Under senaste
25613: som för ändamålet erhållit statsstöd genom           tid har den kompletterande undervisningens
25614: förmedlning av lantbruksstyrelsen. Utbildning-       tyngdpunkt varit förlagd tili Keinosiemennys-
25615: en har skett i form av kurser, som hållits hu-       yhdistysten Liitto r.y. -benämnda förenings hus
25616: vudsakligen i statens veterinärmedicinska ins-       i Dickursby. Nuförtiden har fortbildningen hu-
25617: titut och i veterinärmedicinska högskolan. De        vudsakligast i allt högre grad koncentrerats tili
25618: praktiska övningarna har hållits i slakterier        årligt återkommande fortbildningsdagar, vilka
25619: i närheten av nämnda institut och högskola.          anordnas inom ramen för de lokala seminfö-
25620:    Inträdesfordringar tili kunserna är kreaturs-     reningarnas verksamhet.
25621: hushållningsskola, kontrollassistentkurs eller nå-      Semineringskursverksamheten har under de
25622: gon lantbruksskola samt åtminstone sex måna-         förflutna 20 åren utvecklats i ganska hög grad.
25623: ders praktik i kreatursskötsel. Av den tidigare      Kursprogrammet har betydligt utvidgats och i
25624: praktikanttiden bör åtminstone en del till-          fråga om vissa ämnen har antalet undervis-
25625: bringas på någon av seminföreningens tjursta-        ningstimmar betydligt ökats. I överenstämmel-
25626: tioner. Vid vai av elever tili kurserna har          se med det praktiska livets krav har på kurs-
25627: sådana, som genomgått kreaturshushållnings-          programmet även upptagits helt nya undervis-
25628: 2
25629: 
25630: 
25631: 
25632: 
25633:                         E d u s kun n a n    He r r a   P u h e m i e h e 11 e.
25634: 
25635:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Tuottajien itsensä teettämät tuotetutkimuk-
25636: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-       set ovat niiden omaisuutta, joten tulosten jul-
25637: hemies, kirjelmässänne marraskuun 11 päivältä        kaiseminen on tuottajien harkintavallassa. Yh-
25638: 1970 lähettänyt asianomaisen valtioneuvoston         teiskunnan varoin rahoitettuja puolueettomia
25639: jäsenen vastattavaksi seuraavan kansanedustaja       hyödyketutkimuksia suoritetaan kuitenkin jo
25640: Sinisalon kirjallisen kysymyksen:                    jossain määrin. Niitä voitaisiin suorittaa huo-
25641:                                                      mattavasti enemmän, mikäli varoja tätä varten
25642:           "Millaisin toimenpitein Hallitus ai-       osoitettaisiin nykyistä enemmän. Vaitiovallan
25643:        koo poistaa sen turvattoman aseman,           suorituttamien hyödyketutkimusten tehosta-
25644:        jossa kuluttajat joutuvat olemaan tuot-       mista edistäisi myös tutkimustoiminnan keskit-
25645:        tajien ja markkinoijien vaikutuskeinoi-       täminen erityiseen kuluttajatutkimuslaitokseen.
25646:        hin nähden?''                                    Tietyillä kulutustavara-aloilla saattaa todel-
25647:                                                      lakin olla tarjolla kymmeniä eriniroisiä tuot-
25648:    Kyselyn perusteluissa esitetty väite, että mai-   teita. Tämä aiheutuu kuitenkin talousjärjestel-
25649: nontaa ei asiallisesti valvota yhteiskunnan ta-      määmme olennaisesti kuuluvasta tuottajien
25650: holta, pitää ehkä eräin osin paikkansa. Neljä        välisestä kilpailusta, jonka katsotaan koituvan
25651: vuosikymmentä voimassa ollut ns. vilpillistä         kuluttajan hyväksi niin hyvin tuotteiden laa-
25652: kilpailua koskeva laki ei ole osoittautunut          tuun kuin hintaankin nähden.
25653: nykyisiä kuluttajansuojelulle asetettavia vaati-        Sen jälkeen kun maahamme muutama vuosi
25654: muksia täysin tyydyttäväksi. Kuluttajaa tehok-       sitten asetettiin Kuluttajaneuvosto ohjaamaan
25655: kaammin suojaavaa uutta lakia koskevan ehdo-         ja osittain toimeenpanemaankin yleistä kulut-
25656: tuksen on määrä valmistua ensi vuoden alkuun         tajapolitiikkaa, on ruvennut selvästi tapahtu-
25657: mennessä. Mainontaa koskevia periaatteita ja         maan kuluttajakunnan asemaa vahvistavaa ke-
25658: kiistakysymyksiä on jatkuvasti käsitelty Kes-        hitystä. Se ilmenee kuluttajien valveutuneisuu-
25659: kuskauppakamarin liiketapalautakunnassa, jos-        den lisääntymisenä, elinkeinoelämän kuluttaja-
25660: sa nyttemmin on myös kuluttajapiirien edus-          myönteisempänä toimintana sekä valtiovallan
25661: tus. Sen säännöksiä on tarkoitus muuttaa siten,      kuluttajakeskeisempänä lainsäädäntönä. Vielä-
25662: että mainontaa voidaan ruveta käsittelemään          kin tehokkaamman kuluttajapolitiikan pahim-
25663: myös erityisesti kuluttajakunnan kannalta.           pana esteenä on käytettävissä olevien varojen
25664: Eräillä mainonnan aloilla, kuten TV-mainon-          niukkuus - kuluvana vuonna on Kuluttaja-
25665: nan sekä alkoholi-, lääke- ja tupakkamainonnan       neuvoston määräraha 155 000 mk - , minkä
25666: piirissä on lisäksi vapaaehtoisesti toteutettu       poistamiseen kuitenkin Eduskunnassa edustet-
25667: melko pitkälle meneviä rajoituksia. Mainosalan       tuina olevilla poliittisilla ryhmittymillä on rat-
25668: omassa keskuudessa on viime aikoina muuten-          kaiseva vaikutusmahdollisuus.
25669: kin todettu olevan pyrkimyksiä mainonnan                Tämän saan kunnioittaen saattaa Teidän tie-
25670: sisäisen valvonnan tehostamiseen sekä laatu-         doksenne, Herra Puhemies.
25671: tason kohottamiseen.
25672:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1970.
25673: 
25674:                                                                             Ministeri Arne Berner.
25675: Kirj. ksm. n:o 172.
25676: 
25677: 
25678: 
25679: 
25680:                                   Sinisalo: Kuluttajien asemasta tuottajien ja markkinoijien vai-
25681:                                       kutuskeinoihin nähden.
25682: 
25683: 
25684:                         Edusku nnan          H erra     Puhe m i e h e 11 e.
25685: 
25686:    Kuluttajat ovat maassamme varsin turvatto-        taa. Tunnettuabao on, että esim. pesujauhe-
25687: massa asemassa tuottajien ja markkinoijien vai-      merkkejä kilpailee markkinoillamme yli 30.
25688: kutuskeinoihin nähden. Esimerkiksi mainontaa         Järjestelmän rasitukset tulevat luonnollisesti
25689: ei asiallisesti valvota yhteiskunnan taholta lain-   kuluttajaio maksettavaksi.
25690: kaan eikä sille aseteta yleisiä informaatiovaati-       Tilannetta parantaisi huomattavasti, jos tuo-
25691: muksia. Tuotetutkimukseen nähden maatamme            tetutkimukset tehtäisiin valtion toimesta tai
25692: on perustellusti verrattu kehitysmaahan. Tuo-        valvonnan alaisena ja valtion tutkimuslaitosten
25693: tetutkimuksia rahoittavat tuottajat suuressa         harjoittamaa kuluttajatutkimusta muutenkin
25694: määrin itse ja tulokset ovat liikesalaisuuden        laajennettaisiin nykyisestään.
25695: luonteisia eikä niitä anneta julkisuuteen, jos          Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäivä-
25696: niihin sisältyy kielteisiä näkökantoja tuottajan     järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
25697: kannalta. On luonnollista, että tällainen tilanne    esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25698: rajoittaa esim. joukkotiedotusvälineiden mah-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25699: dollisuutta antaa merkittävää kuluttajavalis-
25700: tusta.                                                           Millaisin toimenpitein Hallitus aikoo
25701:    Tilanteesta aiheutuu myös yleisiä kansan-                  poistaa sen turvattoman aseman, jossa
25702: taloudellisia haittatekijöitä kuten esim. kym-                kuluttajat joutuvat olemaan tuottajien
25703: menien samanlaisten tuotteiden olemassaolo ja                 ja markkinoijien vaikutuskeinoihin näh-
25704: kilpailu markkinoilla erilaisin nimikkein osoit-              den?
25705:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1970.
25706: 
25707:                                            Taisto Sinisalo.
25708: 
25709: 
25710: 
25711: 
25712: E 1208/70
25713:                                                                                                      3
25714: 
25715: 
25716: 
25717: 
25718:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
25719: 
25720:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             I slutet av år 1969 utfärdade kommitteerna
25721: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse       ett gemensamt meddelande, där de gav upp-
25722: nr 1373 av den 11 november 1970 tili veder-          gifter om de viktigaste av de grunder enligt
25723: börande medlem av statsrådet för avgivande av        vilka de ämnar framlägga sina förslag. Detta
25724: svar översänt en avskrift av riksdagsman Taisto      meddelande offentliggjordes. I meddelandet
25725: Sinisalos skriftliga spörsmål nr 171, vari frågas:   uppgav kommitteerna också, att de kan slut-
25726:                                                      föra sitt arbete före utgången av år 1970.
25727:           "Vilka åtgärder har Regeringen vid-           Kommitteernas betänkanden håller nu på att
25728:        tagit i syfte att snabbt genomföra av-        tryckas. De avges före utgången av innevarande
25729:        skaffandet av det allt orättvisare syste-     år.
25730:        met med specialgravationer för s.k.              Då vederbörande myndigheters och samman-
25731:        gamla städer?"                                slutningars utlåtanden om betänkandena bör
25732:                                                      inhämtas, och emedan avskaffandet av de
25733:    Såsom svar på detta spörsmål får jag härmed       gamla städernas specialgravationer på basen av
25734: vördsamt anföra följande:                            de förslag som framlägges i betänkandena jämte
25735:   Arbetet inom de två kommitteer som till-           därav följande åtgärder ännu härefter påkallar
25736: sattes i slutet av år 1964 för att utreda frågan     tid för förberedelser på grund av den mång-
25737: om avskaffande av de gamla städernas special-        skriftande arten av de lagstiftnins- m.fl. åt-
25738: gravationer och därav föranledda åtgärder, dvs.      gärder som erfordras, kan några regeringspro-
25739: kommitten för utredning av städernas special-        positioner i saken knappast avlåtas till Riks-
25740: gravationer och stadsdomstolskommitten, har          dagen förrän tidigast i slutet av år 1971. Sedan
25741: påskyndats. Omfattningen hos de utredningar          utlåtanden har erhållits, kan eventuellt prin-
25742: som skall framläggas har emellertid lett tili att    cipbeslut dock fattas om reformen.
25743: det har dröjt längre än väntat innan kom-
25744: mitteernas betänkanden föreligger färdiga.
25745:      Helsingfors den 23 november 1970.
25746: 
25747:                                                      Minister för inri:kesärendena Artturi Jämsen.
25748: 2
25749: 
25750: 
25751: 
25752: 
25753:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25754: 
25755:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa          Vuoden 1969 lopussa komiteat antoivat yh-
25756: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-             teisen tiedonannon, jossa ne ilmoittivat niistä
25757: mies, olette 11 päivänä marraskuuta 1970 päi-         pääasiallisista perusteista, joiden mukaisesti ne
25758: vätyn kirjeenne n:o 1373 ohella lähettänyt val-       aikovat ehdotuksensa tehdä. Tämä tiedonanto
25759: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitetta-     saatettiin julkisuuteen. Siinä komiteat myös
25760: vaksi jäljennöksen kansanedustaja Taisto Sini-        ilmoittivat, että ne voivat saattaa työnsä pää-
25761: salon kirjallisesta kysymyksestä n:o 171, jossa       tökseen vuoden 1970 loppuun mennessä.
25762: tiedustellaan:                                           Komiteoiden mietinnöt ovat nyt painatetta-
25763:                                                       vina. Ne annetaan ennen kuluvan vuoden lop-
25764:           "Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on     pua.
25765:        ryhtynyt toteuttaakseen kiireellisesti            Kun mietinnöistä on hankittava asianomais-
25766:        yhä epäoikeudenmukaisemmaksi muo-              ten viranomaisten ja yhteisöjen lausunnot ja
25767:        dostuneen ns. vanhojen kaupunkien              kun mietinnöissä tehtävien ehdotusten pohjalta
25768:        erikoisrasitejärjestelmän lopettamisen?"       tapahtuva vanhojen kaupunkien erityisrasitus-
25769:                                                       ten poistaminen siitä aiheutuvine järjestelyineen
25770:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        tämän jälkeen vielä vaatii tarvittavien lainsää-
25771: seuraavaa:                                            däntö- ym. toimenpiteiden monitahoisuuden ta-
25772:    Vanhojen kaupunkien erityisrasitusten poista~      kia valmisteluaikaa, hallituksen esityksiä edus-
25773: mista ja siitä aiheutuvia järjestelyjä selvittämään   kunnalle asiasta tuskin voidaan antaa ennen
25774: vuoden 1964 lopussa asetettujen kahden komi-          kuin aikaisintaan vuoden 1971 loppupuolella.
25775: tean, kaupunkien erityisrasituskomitean ja kau-       Ehkä uudistuksesta kuitenkin voidaan sen jäl-
25776: punkituomioistuinkomitean, työtä on kiireh-           keen, kun lausunnot on saatu, tehdä periaate-
25777: ditty. Toimitettavien selvitysten laajuus on kui-     ratkaisut.
25778: tenkin aiheuttanut, että komiteoiden mietintö-
25779: jen valmistuminen on lykkäytynyt odotettua
25780: pitempään.
25781:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1970.
25782: 
25783:                                                                   Sisäasiainministeri Artturi Jämsen.
25784: Kirj. ksm. n:o 171.
25785: 
25786: 
25787: 
25788: 
25789:                                    Sinisalo: Vanhojen kaupunkien erityisrasitusten lopettamisesta.
25790: 
25791: 
25792:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
25793: 
25794:    Vanhojen kaupunkien ns. erikoisrasitteista       vana. Kaupungeista ainoastaan Hanko sai lä-
25795: nyt n. 90 % peitetään kunnallisin verovaroin.       hes vanhojen kaupunkien erikoisrasitteita vas-
25796: Aikanaan po. tehtävien suorittamisen korvauk-       taavan tuloerän viime vuonna. Esimerkiksi
25797: sena annettu tuulaakin kanto-oikeus on menet-       Kotkassa tuulaakitulojen määrä oli viime vuonna
25798: tänyt asiallisen merkityksensä ja tullien pois-     vain vajaa 10 % erikoisrasitteiden aiheutta-
25799: tumisen myötä yhä edelleen menettää merkitys-       mista menoista. Vastaavasti esim. Haminassa
25800: tään. Kuvaavaa on kehitys viimeiseltä viisi-        yksistään poliisilaitoksen vuosimenot kaupun-
25801: vuotiskaudelta.                                     gille olivat yli 20 kertaiset tuulaakitulon mää-
25802:                              1964        1969
25803:                                                     rään nähden.
25804:                           (milj. mk)   (milj. mk)      Tilanteen kestämättömyys on periaatteessa
25805: Vanhojen kaupunkien                                 tunnustettu ja eduskunta on mm. 50- ja 60-
25806: erikoisrasitteet            34,5         55,7       lukujen aikana lähes vuosittain kiirehtänyt tä-
25807: Tuulaakitulot                7,3          5,1       män vanhentuneen järjestelmän lopettamista
25808:                                                     ja vanhojen kaupunkien vapauttamista erikois-
25809:    Maistraatin, raastuvanoikeuden, syyttäjistön,    rasitteistaan. Hallituksen taholta on ilmoitettu
25810: ulosottolaitoksen, poliisilaitoksen, rakennustar-   kiirehdittävän uudistuksen aikaansaamista. Kar-
25811: kastuksen ja tullihuoneistojen sekä kaupungin-      jalaisen hallituksen ohjelmaliitteessä on edelly-
25812: vankilain pidoista aiheutuvat kustannukset ra-      tetty vanhojen kaupunkien erityisrasitteista luo-
25813: hoitetaan paikallishallinnon rahoitusmenetel-       pumisen saattamista selvitettäväksi.
25814: mällä, kunnallisverolla, siitä huolimatta vaikka       Rasitteiden jatkuvasti lisääntyessä olisi toi-
25815: po. menot ovat puhtaasti ns. yleisistä yhteis-      menpiteisiin ryhdyttävä viipymättä. Tämän
25816: kunnallisista tehtävistä johtuvia, joiden rahoi-    vuoksi ja valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1
25817: tus kuuluu valtiolle.                               momenttiin viitaten esitän valtioneuvoston
25818:    Rasitteet jakautuvat vielä ns. vanhojen kau-     asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
25819: punkien keskenkin mitä epäoikeudenmukaisim-         kysymyksen:
25820: malla tavalla. Niinpä Tampere, Lahti, Jyväs-
25821: kylä, Lappeenranta, Hämeenlinna, Kajaani, Hei-                  Millaisiin toimenpiteisin Hallitus on
25822: nola, Iisalmi, Raahe, Tammisaari, Kristiinan-                 ryhtynyt toteuttaakseen kiireellisesti
25823: kaupunki, Kaskinen ja Uusikaarlepyy eivät saa-                yhä epäoikeudenmukaisemmaksi muo-
25824: neet viime vuonna lainkaan tuulaakituloja                     dostuneen ns. vanhojen kaupunkien eri-
25825: vaikka po. rasitteet ovat niidenkin kannetta-                 koisrasi tej ärjestelmän lopettamisen?
25826:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1970.
25827: 
25828:                                            Taisto Sinisalo.
25829: 
25830: 
25831: 
25832: 
25833: E 1074/70
25834:                                                                                                     5
25835: 
25836: de. Först i det fall, att planen inte skulle fast-   den minskar antalet arbetsmånader per man
25837: ställas under detta år och arbetena inte skulle      med endast 34.
25838: fås i gång genast i början av år 1971, skulle           För närvarande utgör de uppsagda arbets-
25839: man vara tvungen att helt och hållet stänga          tagarnas antal på arbetsplatsen 25 och deras
25840: arbetsplatsen.                                       arbetsförhållanden upphör 19. 11. ( 13 arbets-
25841:     Följden av att man har varit tvungen att         tagare), 20. 11. (3 arbetstagare) och 27. 11.
25842: gardera sig för, att fastställandet av planen för-   ( 9 arbetstagare). Förutom de ovan nämnda
25843: dröjs och att vattendomstolens beslut eventuellt     har 2 arbetstagare uppsagts, men deras arbets-
25844: blir negativt har varit, att man inte under de       förhållande kommer att fortgå, emedan de be-
25845: sista månaderna a,v innevarande år kan bibe-         hövs för underhållet av byggnaderna och anord-
25846: hålla arbetskraftsstyrkan så stor som i arbets-      ningarna på stödpunktsområdena.
25847: programmet har förutsatts, utan man har varit           I spörsmålet har uppmärksamhet fästs vid,
25848: tvungen att minska arbetskraften från plane-         att det bland de uppsagda inte förekommer
25849: rade 90 till 60 i november och till ungefär          personai som hör tili arbetsledningen. Det bör
25850: 50 i december. Dessa siffror motsvarar såväl         likväl beaktas, att arbetslednings- och kontors-
25851: det anstag, som ännu står till förfogande, som       personalen på arbetsplatsen redan har reduce-
25852: de arbeten, som det är ändamålsenligt att ut-        rats under höstens lopp genom att till dessa
25853: föra ännu under innevarande år. Härvid har           grupper hörande personer har överförts till
25854: det förutsatts, att arbetena på den nya ande-        andra arbetsplatser inom Tavastlands väg- och
25855: len inte inleds under detta år. Om planen fast-      vattenbyggnadsdistrikt. Det är just denna per-
25856: ställes så, att arbetena på denna del skulle         sonalnumerär som behövs om arbetsplatsen ut-
25857: kunna inledas ännu under innevarande år,             vidgas vid årsskiftet.
25858: borde för arbetet även erhållas en motsvarande          Den tili arbetsledningen hörande personalen
25859: tilläggsfinansiering.                                har å andra sidan även nu tillräckligt arbete
25860:     Innevarande år ha,r arbetskraftsstyrkorna        med att uppgöra arbetsobjekt- o.a. planer för
25861: varit följande:                                      år 1971 och särskilt för årets första byggnads-
25862:                                                      period. Sålunda torde rädslan för, att den till
25863:                    mansarbetsmånader                 arbetsledningen hörande personalens storlek
25864:    månad             enligt   utförda
25865:                   programmet                         skulle föranleda stora extra kostnader, vara
25866: januari ..... .      310       344                   obefogad. Enligt principerna för programbud-
25867: februari .... .      360       386                   getering för arbetets förhandsplanering använ-
25868: mars ....... .       390       399                   das tillräckligt med tid och till planeringen
25869: april ....... .      350       344                   kapabel arbetskraft. De medel som offras på
25870: maj ........ .       190       267                   detta arbete fås senare tillbaka genom att
25871: juni ........ .      210       225                   arbetet blir så ekonomiskt och planmässigt ut-
25872: juli ........ .      200       205                   fört som möjligt.
25873: augusti ..... .      200       201                      Vidare må nämnas, att man inom T!Wast-
25874: september ... .       62       175                   lands väg- och vattenbyggnadsdistrikt just i
25875: oktober ..... .       85       117                   dessa dagar håller på att inleda ett nytt väg-
25876: november              90        61      (uppskatt-   arbetsobjekt, byggandet av motorvägen väster
25877: december ....         90        53      ningsvis)    om Tammerfors på sträckan Villilä-Rahola.-
25878:                                                      Pispala. Arbetskraftsmyndigheterna har sålunda
25879:                    2 537     2 777                   möjlighet att överföra arbetskraft tili detta nya
25880:                                                      arbetsobjekt. Vägmyndigheterna och arbets-
25881:   Såsom ovanstående tabell visar, har på ar-         kraftsmyndigheterna, kommer att underhandla
25882: betsplatsen, trots inskränkningarna under slutet     angående placerandet av ovan avsedda 25 upp-
25883: av året, utöver vad som föreslagits i arbets-        sagda arbetstagare på ifrågavarande motorvägs-
25884: programmet utförts 240 arbetsmånader per             arbetsplats, varvid situationen i fråga om dem
25885: man. Även under den tredje byggnadsperio-            skulle bli ordnad.
25886:      Helsingfors den 7 december 1970.
25887: 
25888: 
25889:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto.
25890: E 1174/70
25891: 4
25892: 
25893: 
25894: 
25895: 
25896:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25897: 
25898:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        vattenområde vid vrkmynningen av Olkahisten-
25899: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      lahti. Det har gjorts flera anmärkningar mot
25900: av den 11 november 1970 till vederbörande          denna punkt ti !Planen. De som framställt an-
25901: medlem av statsrådet för avgivande av svar         märkningarna anser, att man inte borde be-
25902: översänt följande av riksdagsman Heimo Reko-       handla en del av vikövergången av Olkahisten-
25903: nen ställda spörsmål:                              lahti särskilt för sig, utan att behandlingen och
25904:                                                    avgörandet av vägplanen förutsätter, att frågan
25905:           "Är Regeringen medveten om, att på       om byggandet av vägen med därtill hörande
25906:        Orivesi-Tammerfors vägarbetsplats har        tre broar avgöres på en gång i fråga om hela
25907:        uppsagts över trettio arbetare, vilka       viken jämte angränsande vattenområde. Be-
25908:        hotas av slutlikvid den 28 innevarande      handlingen av hela planen rörande viköver-
25909:        november om uppsägningen tinte åter-        gången är inte ännu slutförd i vattendomsto-
25910:        tas, och om så är fallet,                   len, tili vilken ärendet bringats på åtgärd av
25911:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     väg- och vattenbyggnadsstyrelsen. Enligt erhåll-
25912:        taga för att uppsägningarna skall åter-     na uppgifter har det vid frågans behandling i
25913:        tas och arbete garanteras för ifråga-       va ttendomstolen från va ttenmyndigheternas
25914:        varande arbetare?"                           sida tili och med föreslagits, att ifrågavarande
25915:                                                    väg vid vattenområdet skulle flyttas till ett
25916:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      helt nytt ställe. Om vattendomstolens beslut
25917: samt anföra följande:                              'angående den redan uppgjorda planen är nega-
25918:    Byggandet av huvudväg nr 9 på sträckan          tivt, blir man tvungen att uppgöra en helt ny
25919: Oripohja-Tammerfors har genomförts med             pian för detta avsnitt. På grund härav kan
25920: iakttagande av principerna för den vid byggan-     den nuvarande planen inte fastställas och arbe-
25921: det av vägar tiliämpade programbudgeteringen        tena kan inte inledas innan vattendomstolen
25922: sålunda, att arbetsfältet har indelats i tre       fattat beslut i saken.
25923: avsnitt. Det första av dessa bildas av den             Ifrågavarande, av vattenrättsliga orsaker för-
25924: vägdel inom Orivesi kommuns område, där            anledda dröjsmål med fastställandet av planen
25925: arbetena påbörjades hösten 1967. Det andra         har haft tili följd, att de arbeten som ursprung-
25926: avsnittet utgöres av vägdelen Orivesi gräns-       ligen var avsedda att utföras, inte har kunnat
25927: Suinula i Kangasala, där arbetena påbörjades       inledas på denna nya del, utan man har varit
25928: hösten 1969, och det tredje av vägdelen Sui-       tvungen att delvis använda för innevarande år
25929: nula-Alasjärvi, som delvis ligger inom Kangas-     beviljad finansiering för utförande av sådana
25930: ala kommuns och delvis inom Tammerfors             arbeten, som i de ursprungliga planerna var
25931: stads område och där arbetena inte ännu har        avsedda att lämnas tili sommarsäsongen 1971.
25932: inletts. Sistnämnda avsnitt är delat i två delar   Man har även varit tvungen att använda något
25933: och avsikten var ursprungligen att få planen       mera pengar än beräknat för vägdelen Ori-
25934: rörande pik. 64 + 100-132 + 00 (Olkahi-            pohja-Suinula som nu fått beläggning. Be-
25935: nen-Suinula) fastställd senast i oktober inne-     läggningens kvantitet ökade nämligen något
25936: varande år och arbetena på denna del på-           och dessutom uppstod i de väghankar som
25937: började senast i november. Aterstoden av det       gjordes på vintern flere sättningar än beräk-
25938: tredje avsnittet ellet sträckan Aitolahti-Alas-    nat, och dessa var man sedan tvungen att höja
25939: järvi skulle fås fastställd före hösten 1971,      innan beläggningen kunde utbredas.
25940: varvid arbetena även på denna del skulle               Det har sålunda funnits tiliräckligt med ar-
25941: komma i gång.                                      betsobjekt på den gamla vägdelen och ovan
25942:    Pik. 64-69 i vägplanen för vägdelen Olka-        nämnda fördröjning har inte varit till egent-
25943: hinen-Suinula omfattar likväl en del av ett        ligt förfång för byggnadsarbetets framskridan-
25944:                                                                                                                              3
25945: 
25946: män vuoden aikana, eikä töitä saataisi käyn-                                 työkuukausien määrä vähenee kolmannellakin
25947: tiin heti vuoden 1971 alussa, olisi työmaa                                   rakennuskaudella vain 34:llä.
25948: kokonaan suljettava.                                                            Tällä hetkellä on työmaalla irtisanottuja
25949:     Suunnitelman vahvistuksen viivästymiseen                                 työntekijöitä 25, joiden työsuhteet päättyvät
25950: ja vesioikeuden mahdolliseen kielteiseen pää-                                19.11. (13 työntekijää), 20.11. (3 työnteki-
25951: tökseen varautumisesta on seurauksena se, että                               jää) ja 27. 11. ( 9 työntekijää). Edellisten
25952: kuluvan vuoden loppukuukausina ei työvoima-                                  lisäksi on irtisanottu 2 työntekijää, mutta hei-
25953: vahvuutta voida pitää sen suuruisena. kuin                                   dän työsuhdettaan tullaan jatkamaan, koska
25954: työohjelmassa on edellytetty, vaan työvoima-                                 heille on tarjolla työtä tukikohta-alueilla ole-
25955: määrää on ollut pakko vähentää suunnitel-                                    vien rakennusten ja laitteiden huoltotehtävissä.
25956: lusta 90:stä 60:een marraskuussa ja noin                                        Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota sii-
25957: 50:een joulukuussa. Nämä luvut vastaa.vat                                    hen, että irtisanottujen joukossa ei ole työn-
25958: sekä vielä käytettävissä olevaa määrärahaa,                                  johtohenkilöstöön kuuluvia. On kuitenkin otet-
25959: että niitä töitä, jotka ovat tarkoituksenmu-                                 tava huomioon, että työmaan työnjohto- ja toi-
25960: kaisia toteutettaviksi vielä kuluvan vuoden                                  mistohenkilökuntaa on pienennetty jo syksyn
25961:  aikana.. Tällöin on edellytetty, ettei töitä                                kuluessa siirtämällä näihin ryhmiin kuuluvia
25962: uudella osuudella aloiteta tämän vuoden puo-                                 henkilöitä Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin
25963: lella. Mikäli suunnitelma tulee vahvistetuksi                                toisille työmaille. Tämän henkilökunnan suu-
25964: siten, että työt voitaisiin tältä osin aloittaa                              ruus on nyt se, mikä tarvitaan, mikäli työmaa
25965: vielä kuluvan vuoden aikana, olisi työtä varten                              vuoden vaihteessa laajentuu.
25966: saatava myös vastaava lisärahoitus.                                              Työnjohtohenkilöstölie on toisaalta nytkin
25967:     Kuluvan vuoden aikana ovat työvoimavah-                                   täysin riittävästi työtä laadittaessa työkohde-
25968: vuudet olleet seuraavat:                                                     ym. suunnitelmia vuotta 1971 ja erityisesti sen
25969:                                                                              ensimmäistä rakennuskautta varten. Näin ollen
25970:                                                    miestyökuukaudet          pelko siitä, että työnjohtohenkilökunnan määrä
25971:   kuukausi                                       ohjelman   toteutunut
25972:                                                  mukaan                      aiheuttaisi suuria ylimääräisiä kustannuksia lie-
25973: tammikuu .......                                   310        344             nee aiheeton. Tavoitejohtamisen periaatteiden
25974: helmikuu         •       0   ••••            0     360        386            mukaan on työn ennakkosuunnitteluun käytet-
25975: maaliskuu        •       0   ••      0   0   0     390        399             tävä riittävästi aikaa ja siihen pystyvää työ-
25976: huhtikuu         0       ••••••                    350        344            voimaa. Tähän työhön uhratut varat saadaan
25977: toukokuu         ••          0   0.      0.        190        267            takaisin myöhemmin työtä mahdollisimman ta-
25978: kesäkuu      ••••                0.      0.        210        225             loudellisesti ja. suunnitelmallisesti toteutet-
25979: heinäkuu         •••             0   0   0.        200        205             taessa.
25980: elokuu   0   0       0   •••         0   0.        200        201                Mainittakoon vielä, että Hämeen tie- ja vesi-
25981: syyskuu      •       0   0   •••••                  62        175             rakennuspiirissä on juuri näinä päivinä alka-
25982: lokakuu      0       0   0.      0   ••      0      85        117             massa uusi tietyökohde moottoritien rakenta-
25983: marraskuu                •   0   •••         0      90         61 (a.rvio)    minen Tampereen länsipuolelle välillä Villilä-
25984: joulukuu     0       •••••••                        90         53 (arvio)     Rahola-Pispala. Työvoimaviranomaisilla on
25985:                                                                               näin ollen mahdollisuus työvoiman sijoittami-
25986:                                                  2 537      2 777             seen tälle uudelle työkohteelle. Tieviranomai-
25987:                                                                               set ja työvoimaviranomaiset tulevat neuvottele-
25988:    Kuten edellä oleva taulukko osoittaa, on                                   maan edellä tarkoitettujen 25 irtisanotun työn-
25989: työmaalla tehty loppuvuoden supistuksista huo-                                tekijän sijoittamisesta ko. moottoritietyömaalle,
25990: limatta 240 miestyökuukautta yli valtioneuvos-                                jolloin tilanne heidän kohdaltaan tulisi olemaan
25991: ton vahvistamassa. työohjelmassa esitetyn. Mies-                              järjestyksessä.
25992:      Helsingissä, 7 päivänä joulukuuta 1970.
25993: 
25994: 
25995:                                                                                          Liikenneministeri Veikko Saarto.
25996: 2
25997: 
25998: 
25999: 
26000: 
26001:                         E d usk un n an       Herra      Puhe m i e h e 11 e.
26002: 
26003:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-               Olkahinen-Suinula välisen tieosan tiesuun-
26004: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra             nitelman paaluväli 64-69 käsittää kuitenkin
26005: Puhemies, olette kirjeellänne 11 päivältä             osan vesialuetta Olka.histenlahden suulla. Tätä
26006: marraskuuta 1970 lähettänyt valtioneuvoston           suunnitelman kohtaa vastaan on tehty useita
26007: asianomaisen Jasenen vastattavaksi kansan-            muistutuksia. Muistuttajat katsovat, ettei osaa
26008: edustaja Rekosen seuraavan sisältöisen kysy-          Olkahistenlahden ylityksestä tulisi käsitellä
26009: myksen:                                               erillisenä vaan tiesuunnitelman käsittely ja
26010:                                                       ratkaiseminen edellyttää, että ratkaistaan tien
26011:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että        tekeminen siihen liittyvine kolmine siltoineen
26012:        Oriveden-Tampereen tietyömaalta on             samalla kertaa koko lahden ja siihen rajoittu-
26013:        irtisanottu yli kolmekymmentä työ-             van vesialueen osalta. Lahden koko ylitys-
26014:        läistä, joita uhkaa lopputili kuluvan          suunnitelman käsittely vesioikeudessa, jonne
26015:        marraskuun 28 päivänä, ellei irtisano-         asia tie- ja vesirakennushallituksen toimesta
26016:        misia peruuteta, ja jos on,                    on saatettu, on vielä kesken. Saatujen tietojen
26017:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        mukaan vesioikeuskäsittelyssä on vesiviran-
26018:        ryhtyä     suoritettujen irtisanomisten        omaisten taholta jopa esitetty ko. tien siirtä·
26019:        peruuttamiseksi ja työn turvaami-              mistä vesialueen kohdalta. kokonaan uuteen
26020:        seksi ko. työläisiHe?"                         paikkaan. Mikäli vesioikeuden päätös jo laa-
26021:                                                       ditusta suunnitelmasta on kielteinen, joudu-
26022:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           taan ko. kohdalle laatimaan aivan uusi suun-
26023: tavasti seuraavaa.:                                   nitelma.. Tämän vuoksi nykyistä suunnitelmaa
26024:    Valtatien no 9 rakentamista välillä Ori-           ei voida vahvistaa eikä töihin ryhtyä ennen
26025: pohja-Tampere on toteutettu teiden raken-             vesioikeuden ·päätöstä.
26026: tamisessa käytössä olevan tavoitejohtamisen              Edellä mainittu suunnitelman vahvistamisen
26027: periaatteita noudattaen siten, että työmaa on         vesioikeudellisista syistä johtunut viivästymi-
26028: jaettu kolmeen lohkoon. Ensimmäisen näistä            nen on aiheuttanut sen, että alunperin teh-
26029: muodostaa Oriveden kunnan alueella oleva              täväksi aiottuja töitä ei ole voitu tällä uudella
26030: tieosa, jossa. työt alkoivat vuoden 1967 syk-         osalla aloittaa., vaan kuluvalle vuodelle myön-
26031: syllä. Toisena lohkona on vuoden 1969 syk-            nettyä rahoitusta on jouduttu käyttämään
26032: syllä aloitettu Kangasalla sijaitseva tieosa Orive-   osittain sellaisten töiden tekemiseen, jotka
26033: den raja-Suinula ja kolmantena vielä aloitta-         alkuperäisissä suunnitelmissa oli tarkoitus jät-
26034: matta oleva tieosa Suinula-Alasjärvi, joka            tää vuoden 1971 kesäkaudeksi. Rahaa on myös
26035: on osittain Kangasalan kunnan ja osittain             jouduttu käyttämään nyt päällystetyksi tul-
26036: Tampereen kaupungin alueella. Viimeksi mai-           leella tieosalla Oripohja-Suinula jonkin ver-
26037: nittu lohko jakaantuu kahteen osaan siten,            ran arvioitua enemmän, mikä on aiheutunut
26038: että tarkoituksena oli alunperin saada paalu-         päällystemäärän vähäisestä lisääntymisestä ja
26039: väliä 64+00 -132+00 (Olkahinen-Sui-                   siitä, että talvella tehtyihin penkereisiin on
26040: nula) koskeva suunnitelma vahvistetuksi vii-          tullut painumia arvioitua enemmän ja näitä
26041: meistään kuluvan vuoden [okakuussa ja töi-            on sitten jouduttu nostamaan ennen päällys-
26042: den oli määrä alkaa tällä osalla viimeistään          teen levittämistä.
26043: marraskuussa.. Loppuosa kolmannesta lohkosta             Näin ollen on työkohteita ollut riittävästi
26044: eli Aitolahti-Alasjärvi on tarkoitettu vahvis-        vanhalla tieosalla, eikä edellä kerrottu viiväs-
26045: tettavaksi vuoden 1971 syksyyn mennessä,              tyminen ole tuottanut varsinaisesti haittaa ra-
26046: jolloin työt myös tällä osalla pääsisivät käyn-       kennustyön edistymiselle. Vasta siinä tapauk-
26047: tiin.                                                 sessa, että suunnitelmaa. ei vahvistettaisi tä-
26048: Kirj. ksm. n:o 170.
26049: 
26050: 
26051: 
26052: 
26053:                                 Rekonen: Työläisten      irtisanomisesta   Oriveden-Tampereen
26054:                                    tietyömaalta.
26055: 
26056: 
26057:                       Ed u s kunnan       Herra      Puhe m i e he 11 e.
26058: 
26059:    Uuden maantien rakentaminen Orivesi-           tarpeetonta hukkakäyntiä, joka lisää työn
26060: Tampere välille on ollut käynnissä jo pitkään     kokonaiskustannuksia mistä koko yhteiskunta
26061: mm. viime kesän ja kuluvan syksyn aikana.         saa kärsiä.
26062: Nyt talven tullessa on kuitenkin alettu työ-         Joka tapauksessa ei ole oikein, että valtion
26063: voimaa vähentää, ja äskettäin irtisanottiin       työmaruta sanotaan työläisiä irti, jotka sitten
26064: 37 työntekijää, heidän työsuhteensa päättyy       joutuvat työttömiksi näin talven tullessa ja
26065: kuluvan marraskuun 28 päivänä, jolloin he         joulun lähestyessä. On välttämätöntä, että
26066: saavat lopputilin ko. työmaalta.                  asiaan puututaan hallituksen toimesta ja suo-
26067:    On käsittämätöntä, että valtion työmailta      ritetut työläisten irtisanomiset peruutetaan
26068: lähdetään työvoimaa irtisanomaan ja loppu-        välittömästi.
26069: tilejä jakamaan juuri talven tullessa ja työn-       Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäivä-
26070: saannin muutenkin vaikeutuessa. Kysymyk-          järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esi-
26071: sessä ei myöskään ole tien valmistuminen,         tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
26072: koska sen rakentaminen on suuresti kesken.        tattavaksi seuraavan· kysymyksen:
26073: Myös kustannusten kannalta katsoen ei tunnu
26074: järkevältä työvoiman ·vähentäminen, koska                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
26075: työmaalle jää työnjohto ja muu työmåan                   Oriveden-Tampereen tietyömaalta on
26076: organisaatio toimintaan vajaakäynnillä, lisäten          irtisanottu yli kolmekymmentä työ-
26077: työn yleiskuluja suunnattomasti. Voidaanko               läistä, joita uhkaa lopputili kuluvan
26078: järkiperäisen työn suunnittelun kannalta aja-            marraskuun 28 päivänä, ellei irtisano-
26079: tellen menetellä siten, että n. 80 henkeä kä-            misia peruuteta, ja jos on,
26080: sittävästä työmaan kokonaisvahvuudesta an-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26081: netaan lopputili yli 30 työläiselle, mutta               ryhtyä · suoritettujen    irtisanomisten
26082: työnjohto ja työmaan huolto- ym. toiminta                peruuttamiseksi ja työn turvaami-
26083: jää muilta osin toimintaan. Eikö tällainen ole           seksi ko. työläisille?
26084:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1970.
26085: 
26086:                                         Heimo Rekonen.
26087: 
26088: 
26089: 
26090: 
26091: E 1174/70
26092:                        j
26093:                       j
26094:                      j
26095:                     j
26096:                    j
26097:                   j
26098:                  j
26099:                 j
26100:                j
26101:               j
26102:              j
26103:             j
26104:            j
26105:           j
26106:          j
26107:         j
26108:        j
26109:       j
26110:      j
26111:     j
26112:    j
26113:   j
26114:  j
26115: j
26116:                                                                                                    3
26117: 
26118: 
26119: 
26120: 
26121:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26122: 
26123:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Beaktas bör dock, att bostadssituationen på
26124: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           industrialiseringsorterna är betydligt svårare
26125: velse av den 10 november 1970 nr 1348 tili          än under tidigare åt. Bevis på detta är, att i
26126: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-         vårt land finns ett stott antal lediga arbets-
26127: vande av svar översänt avskrift av följande av      platser, ditekt på grund av bristen på bostä-
26128: riksdagsledamoten Vaittinen m.fl. ställda spörs-    der. Vid beviljande av lån måste på grund av
26129: mål nr 169:                                         3 § lagen om bostadsproduktion beaktas lå-
26130:                                                     neobjektets läge, byggnadsplanernas nivå samt
26131:           "Har Regerinen fäst uppmärksamhet         frågor i anslutning tili anskaffnings- och boen-
26132:        vid att anslagen för bostadsproduktion       dekostnader. Då det ansökta lånebeloppet en-
26133:        i sådana kommuner inom utvecklings-          ligt de tili bostadsstyrelsen inlämnade bostads-
26134:        områdena, där bortflyttningen är avse-       låneansökningarna är omkring dubbelt större
26135:        värd, fortgående minskat, och att åld-       än statens anslag för bostadslån, kan endast
26136:        tingarnas bostadsförhållanden till följd     för en del av det på basen av ovan nämnda
26137:        därav fortgående försämrats i dessa          omständigheter prövade ansökningarna bevil-
26138:        kommuner, och om så är fallet,               jas bostadslån. På grund av det otillräckliga
26139:           ärnar Regetingen ändra grunderna          anslaget måste sålunda även ett stort antal så-
26140:        för fördelningen av anslagen för bo-         dana ansökningar förkastas, i fråga om vilka
26141:        stadsproduktion eller ändra de allmän-       beviljande av bostadslån skulle vara motiverat.
26142:        na bestämmelserna om statsunderstöd,            Regetingen meddelar, att den följer med lä-
26143:        ellet skrida tili andra åtgärder tili för-   gets utveckling och prövar utvägar genom vil-
26144:        bättrande av bostadsförhållandena i frå-     ka mera anslag än för närvarande skulle kun-
26145:        ga om åldringar som är bosatta inom          na anvisas för det i spörsmålet nämnda ända-
26146:        utvecklingsområdena? ''                      målet.
26147:                                                        Likaså kan konstateras, att folkpensions-
26148:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       anstalten kan bevilja lån för byggande av så-
26149: samt anföra följande.                               dana bostäder, vilka ägs av kommun, allmän-
26150:    Regeringen är medveten om åldringarnas           nyttig stiftelse ellet förening eller av försam-
26151: svåra bostadssituation inom de områden från         ling, och som är avsedda att varaktigt uthyras
26152: vilka utflyttningen är stor. Då bostadshus för      åt åldringar. Räntan för dessa lån är minst
26153: åldringar i fråga om driftskostnaderna blir be-     3 %. Enligt lagen om understödstillägg och
26154: tydligt förmånligare för samhället än åldtings-     bostadsbidrag tili folkpension erlägges särskilt
26155: hem, och då det skulle vara uppenbart ända-         bostadsbidrag åt mindre bemedlade åldringat
26156: målsenligt för kommunerna att koncentrera de        till hyresutgifter samt för täckande av särskilda
26157: investeringar som kommunerna skall göra för         kostnader för egen bostad. Då understödstill-
26158: att uppfylla sin arbetsplaceringsskyldighet i       lägget stiger räknar från början av nästa år,
26159: objekt som tjänar kommunen så effektivt som         kommer även sådana åldringars bostadsbidrag,
26160: möjligt, skulle byggande av bostadshus för          som icke erhåller sådant bidrag till fulla belop-
26161: åldringar vara uppenbart motiverat i en stor        pet, att höjas i motsvarande mån.
26162: del av kommunerna.
26163:      Helsingforsden 10 decembet 1970.
26164: 
26165:                                                                  Intikesminister Artturi ]ämsen.
26166: 2
26167: 
26168: 
26169: 
26170: 
26171:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26172: 
26173:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        sempia vuosia selvästi vaikeampi. Tästä on
26174: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        osoituksena se, että maassamme on runsaasti
26175: mies, olette 10 päivänä marraskuuta 1970 päi-       avoimia työpaikkoja nimenomaan puuttuvien
26176: vätyn kirjeenne n:o 1348 ohella toimittanut         asuntojen vuoksi. Asuntotuotantolain 3 § :n pe-
26177: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-    rusteella on lainojen myöntämisessä otettava
26178: nöksen kansanedustaja Vaittisen ym. kirjallises-    huomioon lainoituskohteen sijainti, rakennus-
26179: ta kysymyksestä n:o 169, jossa tiedustellaan:       suunnitelmien taso sekä hankinta- ja asumis-
26180:                                                     kustannuksiin liittyvät kysymykset. Kun asun-
26181:           "Onko Hallitus kiinnittänyt huomio-       tohallitukselle jätetyistä asuntolainahakemuksis-
26182:        ta kehitysalueiden muuttotappiokuntien       ta ilmenevä anottu lainamäärä on noin kaksi
26183:        asuntotuotantomäärärahojen jatkuvaan         kertaa suurempi kuin valtion asuntolainamää-
26184:        pienenemiseen ja siitä johtuen vanhus-       räraha, voidaan edellä mainittujen seikkojen
26185:        ten asunto-olojen jatkuvaan vaikeutumi-      perusteella punnituista hakemuksista vain osal-
26186:        seen näillä alueilla, ja jos on,             le myöntää asuntolainaa. Riittämättömän mää-
26187:           aikooko Hallitus muuttaa asuntotuo-       rärahan vuoksi joudutaan näin ollen hylkää-
26188:        tantoon käytettävien määrärahojen ja-        mään runsaasti myös sellaisia hakemuksia, joil-
26189:        koperusteita tai muuttaa valtionavus-        le asuntolainan myöntäminen olisi perusteltua.
26190:        tuksia koskevia yleismääräyksiä taikka          Hallitus ilmoittaa seuraavansa tilanteen ke-
26191:        ryhtyä muihin toimiin kehitysalueilla        hittymistä ja harkitsevansa keinoja, joilla ny-
26192:        asuvien vanhusten asunto-olojen paran-       kyistä enemmän määrärahoja voitaisiin osoit-
26193:        tamiseksi?"                                  taa kysymyksessä mainittuun tarkoitukseen.
26194:                                                        Niin ikään voidaan todeta, että kansaneläke-
26195:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         laitos voi myöntää lainoja sellaisten asuntojen
26196: taen seuraavaa:                                     rakentamista varten, jotka ovat kunnan, yleis-
26197:    Hallitus on tietoinen vanhusten vaikeasta        hyödyllisen säätiön tai yhdistyksen tahi seura-
26198: asuntotilanteesta muuttotappioalueilla. Koska       kunnan omistuksessa ja jotka on pysyvästi tar-
26199: vanhusten asuntola tulee yhteiskunnalle käyt-       koitettu vuokrattavaksi vanhuksille. Korko
26200: tökustannuksiltaan selvästi edullisemmaksi kuin     näistä lainoista on vähintään 3 %. Kansan-
26201: vanhainkoti ja kun kuntien olisi ilmeisen tar-      eläkkeeseen suoritettavasta tukilisästä ja asu-
26202: koituksenmukaista keskittää kuntien työhön-         mistuesta annetun lain mukaan suoritetaan
26203: sijoitusvelvollisuuden täyttämiseksi tehtävät in-   vuokramenojen ja omasta asunnosta aiheutu-
26204: vestoinnit kuntaa mahdollisimman tehokkaasti        vien erityisten kustannusten peittämiseksi eri-
26205: palveleviin kohteisiin, olisi vanhusten asunto-     tyistä asumistukea vähävaraisille vanhuksille.
26206: loiden rakentaminen suuressa osassa kuntia täl-     Tukilisän korottamisesta ensi vuoden alusta lu-
26207: täkin kannalta ilmeisen perusteltua.                kien tulee myös niiden vanhusten asumistuki,
26208:    On kuitenkin otettava huomioon, että asun-       jotka eivät saa sitä täysimääräisenä, vastaa-
26209: totilanne teollistuvilla paikkakunnilla on aikai-   vasti nousemaan.
26210:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1970.
26211: 
26212:                                                                Sisäasiainministeri Artturi ]ämsen.
26213: Kirj. ksm. n:o 169.
26214: 
26215: 
26216: 
26217: 
26218:                                  Vaittinen ym.: Kehitysalueilla asuvien vanhusten asunto-olojen
26219:                                     parantamisesta.
26220: 
26221: 
26222:                         E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e h e II e.
26223: 
26224:    Vanhusten asuntotilanne on Pohjois-Karja-        on jo varattu ja rakennuspiirustukset on tehty
26225: lan läänissä erittäin vaikea. Useissa läänin        valmiiksi. Läänin köyhien kuntien on kuiten-
26226: alueella suoritetuissa vanhusten asunto-oloja       kin mahdotonta toteuttaa näitä hankkeita il-
26227: koskeneissa tutkimuksissa on todettu, että vä-      man valtion lainoitusta. Nekin varat, jotka voi-
26228: hintään joka neljäs vanhus asuu täysin epä-         taisiin käyttää tällaisiin investointeihin, mene-
26229: tyydyttävissä olosuhteissa. Tilanne on vielä jat-   vät usein toisarvoisiin kohteisiin työhönsijoi-
26230: kuvasti vaikeutumassa. Tähän vaikuttaa toi-         tusvelvollisuuden täyttämiseksi.
26231: saalta se, että vanhusten määrä kasvaa voimak-         Koska kehitysalueiden muuttotappiokuntien
26232: kaasti ja toisaalta se, että nuorison muuttaessa    asuntotuotantomäärärahat jatkuvasti pienenevät
26233: pois maaseudulta yhä useammat vanhukset jää-        ja koska toisaalta juuri tällaisissa kunnissa van-
26234: vät yksin kaukana palvelukeskuksista ja liiken-     husten asunto-olot ovat kaikkein vaikeimmat,
26235: neväylistä sijaitseviin heikkokuntoisiin asuntoi-   olisi nämä seikat otettava huomioon asuntotuo-
26236: hinsa.                                              tantomäärärahojen jakoperusteissa.
26237:    Tällä hetkellä Pohjois-Karjalassa on noin           Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
26238: 16 000 vanhusta ja määrän oletetaan kasva-          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
26239: van vuoteen 1990 mennessä vielä noin 5 500          me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
26240: hengellä. Läänissä on yhteiskunnan tuella ra-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26241: kennettuja vuokra-asuntoja 329 vanhukselle.
26242: Läänin alueella suoritetuissa vanhusten asunto-               Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
26243: oloja koskevissa selvityksissä on tällaisia vuok-          kehitysalueiden      muuttotappiokuntien
26244: ra-asuntoja todettu tarvittavan ainakin 10 % :lle          asuntotuotantomäärärahojen jatkuvaan
26245: kaikista vanhuksista. Tuupovaaran kunnassa on              pienenemiseen ja siitä johtuen vanhus-
26246: yhteiskunnan tuella rakennettuja vanhusten                 ten asunto-olojen jatkuvaan vaikeutumi-
26247: asuntoja jo noin 13 % :lle yli 65-vuotiaiden               seen näillä alueilla, ja jos on,
26248: määrästä ja siitä huolimatta kunnassa tarvittai-              aikooko Hallitus muuttaa asuntotuo-
26249: siin vielä useita kymmeniä vanhusten asuntoja.             tantoon käytettävien määrärahojen ja-
26250: Voidaan arvioida, että jo tällä hetkellä Pohjois-          koperusteita tai muuttaa valtionavus-
26251: Karjalassa on vähintään 1 300 vanhusten asun-              tuksia koskevia yleismääräyksiä taikka
26252: non vajaus.                                                ryhtyä muihin toimiin kehitysalueilla
26253:    Suoritetun selvityksen mukaan Pohjois-Kar-              asuvien vanhusten asunto-olojen paran-
26254: jalan kunnilla on hyvä valmius vanhusten asun-             tamiseksi?
26255: tojen rakentamiseen. Useissa tapauksissa tontit
26256:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1970.
26257: 
26258:          Aili Vaittinen.               Maija Heino.                    T. I. Vartia.
26259:          Anna-Liisa Linkola.           Eino Poutiainen.                Olavi Nikkilä.
26260:          Erkki Häkämies.               Hannes Volotinen.               P. Mäki-Hakola.
26261:          G. Laatio.                    Lea Sutinen.                    P. Puhakka.
26262: 
26263: 
26264: 
26265: E 1191/70
26266: 6
26267: 
26268: 
26269: 
26270: 
26271:                           T U 1 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26272: 
26273:   I det syfte 37 § 1 mom. Riksdagsordningen           Man bör naturligtvis anse det viktigt, att
26274: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      vi11keshandeln ic:ke i onödan försvåras genom
26275: av den 10 november 1970 nr 1350 tili veder-        ti1lämpandet av ovan nämnda stadganden. Det
26276: börande medlem av Statsrådet för avgivande         är skäl att betona, att icke ens på de områden,
26277: av svar översänt följande av dksdagsledamoten      där ovannämnda begränsning är gällande, rör
26278: Henrik Westerlund ställda skriftHga spörsmål       detta all S'kogsavverkning. Tillstånd bör sökas
26279: nr 168, vari frågas:                               endast såvida åtgärden uppenbart är ägnad att
26280:                                                    ansenligt försvåra områdets användning för det
26281:           "Är Regeringen medveten om att ett       ändamå:l, vartill det avsatts i generalplanen,
26282:        långsamt och osmidigt behandlingsskede      eller förstöra landskapsbilden. Tillstånd erford-
26283:        av skogsavverkningsansökningar i vissa      ras icke om åtgärden godkänts av kommunen,
26284:        kommuner försatt enskilda skogsägare        eller, då området i planen är avsett för statens
26285:        i ekonomiska svårigheter ävensom för-       behov, av staten.
26286:        orsakat praktiska olägenheter, och om          Även i de fall där ,tillstånd erfordras, har
26287:        så är fallet,                               förfarandet sökt göras möjligast snabbt genom
26288:           vilka åtgärder har Regeringen vidta-     att förordna att beviljandet av tillstånd ankom-
26289:        git eller ämnar den vidta för att elimi-    mer på i kommunen verkande myndighet. Över-
26290:        nera ovan påtalade missförhållanden?"       va:kandet av dessa myndigheters verksamhet an-
26291:                                                    kommer närmast på länsstyrelserna.
26292:                                                       Tili ministeriets för inrikesärendena känne-
26293:     Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt      dom har icke kommit, a:tt ifrågavarande ären-
26294: följa:nde:                                         dens handläggning i kommunerna i allmänhet
26295:    Emedan fa:stställda generalplaner ej ännu       skulle vara långsamt. När de kommuner, i
26296: finns i vårt land, kan matikägares skyldighet      vilka ovan avsedd begränsning är gällande, är
26297: att ansöka om ifrågavarande byggnadsnämnds         relativt få och främst är belägna inom Nylands
26298: tillstånd tili trädfällning grunda sig endast på   Iän, har ministeriet bringat frågan tili länssty-
26299: stadgandena i 32 och 119 § byggnadslagen,          relsens i Nylands Jän kännedom för vidtagande
26300: med stöd av vilka i vissa kommuner, där ge-        av sådana åtgärder, vHka denna måhända ger
26301: neraJ.plans uppgörande är anhängigt, en dylik      anledning tili. Motsvarande förfarande ikommer
26302: åtgärd med de begränsningar som framgår ne-        vid behov att tillämpa:s även med avseende på
26303: dan gjorts beroende av tillstånd.                  de övriga länsstyrelserna.
26304:      Helsingfors den 9 december 1970.
26305: 
26306:                                                    Minister för inrikesärendena Artturi ]ämsen.
26307:                                                                                                      5
26308: 
26309: 
26310: 
26311: 
26312:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26313: 
26314:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          On luonnollisesti pidettävä tärkeänä, ettei
26315: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        edellä mainittuja säännöksiä sovellettaessa tar-
26316: olette 10 päivänä marraskuuta 1970 päivätyn          peettomasti vaikeuteta puutavarakauppaa. On-
26317: kirjeenne n:o 1350 ohella lähettänyt Valtio-         kin syytä korostaa, ettei niilläkään alueilla,
26318: neuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitetta-       joilla edellä mainittu rajoitus on voimassa, se
26319: vaksi kansanedustaja Henrik Westerlundin kir-        koske kaikkea metsänhakkuuta. Lupa on haet-
26320: jallisen kysymyksen n:o 168 jossa tiedustel-         tava vain, jos toimenpide on ilmeisesti sellai-
26321: laan:                                                nen, että se voi huomattavasti vaikeuttaa
26322:                                                      alueen käyttämistä yleiskaavassa osoitettavaan
26323:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että       tarkoitukseen tai turmella maisemakuvaa. Lupa
26324:        metsänhakkuuhakemusten hidas ja jous-         ei myöskään ole tarpeen, jos kunta tai, milloin
26325:        tamaton käsittelyvaihe eräissä kunnissa       alue on suunnitellussa kaavassa osoitettu val-
26326:        on saattanut yksityiset metsänomistajat       tion tarpeisiin, tämä on hyväksynyt toimen-
26327:        taloudellisiin vaikeuksiin sekä aiheutta-     piteen.
26328:        nut käytännöllisiä hankaluuksia, ja jos          Niissäkin tapauksissa, joissa lupa vaaditaan,
26329:        on,                                           menettely on pyritty saamaan mahdollisimman
26330:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-     nopeaksi säätämällä luvan myöntäminen asian-
26331:        tynyt tai aikoo ryhtyä mainitun epä-          omaisessa kunnassa toimivan viranomaisen
26332:        kohdan poistamiseksi?"                        asiaksi. Näiden viranomaisten toiminnan val-
26333:                                                      vonta on lähinnä lääninhallitusten asiana.
26334:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Sisäasiainministeriön tietoon ei ole tullut,
26335: taen seuraavaa:                                      että kysymyksessä tarkoitettujen asioiden kä-
26336:    Koska vahvistettuja yleiskaavoja ei maas-         sittely kunnissa olisi yleensä hidasta. Kun niitä
26337: samme vielä ole, voi maanomistajan velvolli-         kuntia, joissa edellä tarkoitettu rajoitus on voi-
26338: suus hakea kysymyksessä tarkoitettu rakennus-        massa, on suhteellisen vähän ja ne sijaitsevat'
26339: lautakunnan lupa puiden kaatamiseen perustua         enimmäkseen Uudenmaan läänissä, on ministe-
26340: ainoastaan rakennuslain 32 ja 119 §:n sään-          riö saattanut kysymyksen Uudenmaan läänin-
26341: nöksiin, joiden nojalla eräissä kunnissa, joissa     hallituksen tiedoksi niitä toimenpiteitä varten,
26342: yleiskaavan laatiminen on vireillä, tällainen toi-   joihin se saattaa antaa aihetta. Vastaavaa me-
26343: menpide on jäljempänä ilmenevin rajoituksin          nettelyä tullaan tarvittaessa noudattamaan mui-
26344: saatettu luvanvaraiseksi.                            hinkin lääninhallituksiin nähden.
26345:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1970.
26346: 
26347:                                                                Sisäasiainministeri Artturi Jämsen.
26348: 4
26349: 
26350: sänhoitoyhdistyksen tai piirimetsälautakunnan      tyismetsälain saannösten mukaisesti. Koska
26351: palveluksessa olevan ammattimiehen leimauk-        maanomistajalle ei edes yksityisissä tapauk-
26352: sen mukaan tai piirimetsälautakunnan hyväk-        sissa saa aiheuttaa taloudellista vahinkoa estä-
26353: symän hakkuu- ja uudistussuunnitelman mu-          mällä häntä saamasta hänelle laillisesti kuulu-
26354: kaisesti. Hakkuuluvan hakeminen vaikeuttaa         vaa tuloa, olisi ryhdyttävä kiireellisiin toimen-
26355: suuresti puutavaran kauppaa, joka kuten tun-       piteisiin edellä selostetun menettelyn poistami-
26356: nettua on sangen suhdanneherkkää. Jos maan-        seksi.
26357: omistajan sitäpaitsi on pakko kuukausia odot-         Edellä mainittuun viitaten ja valtiopäiväjär-
26358: taa rakennuslautakunnan päätöstä ja, jos mah-      jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekir-
26359: dollisesta luvan epäämisestä on valitettava lää-   joittanut esittää kunnioittaen valtioneuvoston
26360: ninhallitukseen, tilanne käy suorastaan kestä-     asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
26361: mättömäksi. Esimerkkinä siitä, miten yksityi-      kysymyksen:
26362: siä metsänomistajia käsitellään, voidaan mm.
26363: mainita useita tapauksia Helsingin maalaiskun-               Onko Hallitus tietoinen snta, että
26364: nassa, jossa rakennustarkastaja on keskeyttänyt           metsänhakkuuhakemusten hidas ja jous-
26365: käynnissä olleen metsänhakkuun ja jossa myös              tamaton käsittelyvaihe eräissä kunnissa
26366: on kestänyt lähes 8 kuukautta ennenkuin hak-              on saattanut yksityiset metsänomistajat
26367: kuulupa on myönnetty.                                     taloudellisiin vaikeuksiin sekä aiheutta-
26368:    Koska metsänomistajalla kuten muillakin                nut käytännöllisiä hankaluuksia, ja jos
26369: kansalaisilla tulee olla täysi oikeus harjoittaa          on,
26370: elinkeinoaan, joka hänen tapauksessaan sattuu                mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
26371: olemaan metsänhoito, tulisi hänellä olla oikeus           tynyt tai aikoo ryhtyä mainitun epä-
26372: hakata metsäänsä, kun se vain tapahtuu yksi-              kohdan poistamiseksi?
26373:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1970.
26374: 
26375:                                        Henrik Westerlund.
26376:                                                                                                    3
26377: 
26378: Kirj. ksm. n:o 168.                                                                     Suomennos.
26379: 
26380: 
26381: 
26382: 
26383:                                  H. Westerlund: Metsänhoidollisista hakkuista maataiskuntien
26384:                                     yleiskaava-alueilla.
26385: 
26386: 
26387:                         E d u s !k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26388: 
26389:    Rakennuslain (370/58, muutokset 493/68              On syytä muistaa, että maanomistajan maa-
26390: ja 626/69) mukaisesti alue on kaavoitettava         tilatalouteen kuuluu hyvin tärkeänä osana met-
26391: tai sen käyttäminen muutoin suunniteltava sen       sänhoidon harjoittaminen, jolloin hänen omis-
26392: mukaan, kun näissä laeissa säädetään.               tamassaan metsässä on myös suoritettava hak-
26393:    Laissa mainitaan ensiksi seutukaava, joka        kuita. Jos maanomistajan metsämaa sattuu ole-
26394: sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueen        maan kunnassa, jossa yleiskaava puiden kaatoa
26395: käyttämisestä kahdessa tai useammassa kun-          koskevine kieltoineen on voimassa, maanomis-
26396: nassa. Lain säännösten mukaan seutukaavan           tajan tulee kääntyä rakennuslautakunnan puo-
26397: laatimisessa on kiinnitettävä huomiota siihen,      leen hakkuuluvan saamista varten, jos hän on
26398: että maa käytetään taloudellisesti ja ettei kaa-    suunnitellut hakkuuta omassa metsässään.
26399: van toteuttaminen aiheuta maanomistajille koh-         Kysymykseen tulevat hakkuut ovat joko har-
26400: tuutonta haittaa. Seutukaavan on oltava oh-         vennushakkuita kehityskelpoisessa metsässä tai
26401: jeena yleiskaavaa, asemakaavaa ja rakennuskaa-      alituottoisen tai hakkuuvalmiin metsän hak-
26402: vaa laadittaessa ja muutettaessa samoin kuin        kuita, jolloin luonnollisen uudistamisen tai
26403: muutoin ryhdyttäessä toimenpiteisiin alueiden       metsänviljelyn avulla pyritään hakkuualueelle
26404: käytön järjestämiseksi. Seutukaava ei koske         saamaan uutta metsää. Jos maanomistaja hakee
26405: yleis-, asema- eikä rakennuskaava-alueita.          rakennuslautakunnalta lupaa suorittaa harven-
26406:    Rakennuslain mukaan on kaupungin vastai-         nushakkuita kehityskelpoisessa metsässä, hänellä
26407: sen järjestämisen ja rakentamisen yksityiskoh-      on lain säätämä oikeus sellaisen luvan saami-
26408: taista suunnittelua varten tehtävä yleiskaava,      seen. Erityisesti harvennushakkuun suorittami-
26409: jossa osoitetaan maan käyttämisen pääpiirteet       nen on maan taloudellista käyttämistä, eikä
26410: eri tarkoituksiin mm. maa- ja metsätalouden         harvennus pilaa maisemakuvaa, koska tällöin
26411: harjoittamista varten.                              jätetään metsän parhaat yksilöt kehittymään
26412:    Maalaiskuntaa varten on tehtävä yleiskaava,      edelleen. Jos maanomistaja hakee lupaa ali-
26413: milloin se katsotaan välttämättömäksi. Siinä        tuottoisen tai hakkuuvalmiin metsän hakkaut-
26414: on soveltuvin osin noudatettava kaupunkien          tamiseen ja jos hän esittää piirimetsälautakun-
26415: yleiskaavaa koskevia säännöksiä. Maalaiskun-        nan kysymyksessä olevalle alueelle hyväksymän
26416: nassa rakennuslautakunta antaa luvan puiden         hakkuu- ja uudistussuunnitelman, ei voi väit-
26417: kaatamiseen.                                        tää hänen suunnittelemansa menettelytavan ole-
26418:    Rakennuslaissa on seutukaavaa koskevien          van ristiriidassa vallitsevien määräysten kanssa.
26419: säännösten yhteydessä lausuttu, ettei sen toteut-   Tosin voidaan väittää, että sellainen hakkuu,
26420: taminen saa tuottaa maanomistajille kohtuu-         koska koko metsä hakataan paljaaksi, muuttaa
26421:  tonta haittaa ja laista ilmenee myös muutoin,      maisemakuvaa, mutta tällöin on otettava huo-
26422: että lainsäätäjä on halunnut turvata maanomis-      mioon, ettei sellaisessa tapauksessa maisema-
26423: tajan oikeudet saada päättää omaisuudestaan         kuvan muutos jää pysyväiseksi. Jo muutamien
26424: siinä laajuudessa kuin se on mahdollista yleistä    vuosien kuluttua alueelle kasvaa uutta metsää,
26425: etua yksittäistapauksissa loukkaamatta. Sen         ensin taimikkona ja sen jälkeen nuorena met-
26426: vuoksi tulisi myös rakennuslain säännöksiä           sänä.
26427: käytännössä sovellettaessa ottaa huomioon               On todettava, etteivät metsänhoidolliset hak-
26428: maanomistajan oikeus ja pyrkiä toimimaan si-         kuut millään tavalla vaikeuta yleiskaavan teke-
26429: ten, ettei tätä loukata joustamattomana ja tai-     mistä ja toteuttamista. Sen vuoksi ei tulisi tar-
26430: tamattomalla menettelyllä.                          vita lupaa hakkuuseen, joka suoritetaan met-
26431: 2
26432: 
26433: och förverkligandet av generalplan. Därför         lighet med bestämmelserna i lag om enskilda
26434: borde inte tilistånd behövas för avverkning        skogar. Emedan markägaren inte ens i enskilda
26435: som utförs enligt stämpling av i skogsvårds-       fall får åsamkas ekonomisk skada genom ute-
26436: förenings- eller distriktsskogsnämnds tjänst va-   bliven honom lagligen tillhörig inkomst, borde
26437: rande fackman eller enligt av distriktsskogs-      skyndsamma åtgärder vidtas för att eliminera
26438: nämnd godkänd avverknings- och förnyelseplan.      ovan påtalade förfarande.
26439: Ansökan om avverkningstilistånd försvårar i           Med hänvisning tili det sagda och hänvi-
26440: hög grad virkeshandeln, viiken som bekant är       sande tili riksdagsordningens 37 § 1 moment
26441: mycket konjunkturkänslig. Hall jordägaren dess-    framställer undertecknad vördsamt följande
26442: utom i månader måste vänta på byggnads-            spörsmål tili vederbörande medlem av stats-
26443: nämndens utslag och, ifall av eventuellt avslag    rådet:
26444: måste besvära sig tili länsstyrelse, blir situa-
26445: tionen direkt ohållbar. Som exempel på hur                   Är Regeringen medveten om att ett
26446: enskilda skogsägare behandlas kan bl. a. näm-             långsamt och osmidigt behandlingsskede
26447: nas flere fall i Helsinge kommun, där bygg-               av skogsavverkningsansökningar i vissa
26448: nadsinspektören avbrutit pågående skogshyggen             kommuner försatt enskilda skogsägare
26449: och där det även räckt närmare 8 månader                  i ekonomiska svårigheter ävensom för-
26450: innan avverkningstilistånd beviljats.                     orsakat praktiska olägenheter, och om
26451:    Då skogsägaren liksom andra medborgare                 så är fallet,
26452: bör ha full rätt att utöva sin näring, viiken i              vilka åtgärder har Regeringen vidta-
26453: hans fall råkar vara skogsbruk, borde han ha              git eller ämnar den vidta för att elimi-
26454:  rätt att avverka sin skog, blott det sker i en-          nera ovan påtalade missförhållanden?
26455:      Helsingfors den 6 november 1970.
26456: 
26457:                                        Henrik Westerlund.
26458: Skriftl. spm. nr 168.
26459: 
26460: 
26461: 
26462: 
26463:                                  H. Westerlund: Om forstliga avverkningar på generalplaneom-
26464:                                     råden i landskommuner.
26465: 
26466: 
26467:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
26468: 
26469:     Enligt byggnadslagen (370/58, ändringar            Det är skäl att minnas att till jordägarens
26470: 493/68 och 626/69) skall för område plan            gårdsbruk som en mycket viktig del ingår id-
26471: utarbetas eller dess nyttjande eljest planeras      kandet av skogsbruk, varvid i hans ägandes
26472: enligt vad i dessa stadgas.                         skog även kommer att utföras avverkningar.
26473:     Lagen nämner till först regionplanen, som       Hall jordägarens skogsmark råkar befinna sig
26474: innefattar en schematisk plan angående nytt-        i en kommun, där generalpian med sitt förbud
26475: jande av område i två eller flere kommuner.         mot trädfällning är ikraft, bör jordägaren vända
26476: Enligt lagens bestämmelser skall vid utarbe-        sig till byggnadsnämnden för erhållande av av-
26477: tandet av regionplan avseende fästas vid att        verkningstillstånd ifall han har planerat avverk-
26478: marken nyttjas ekonomiskt och att planens           ning i sin egen skog.
26479: genomförande icke medför oskälig olägenhet             Hrågakommande avverkningar är antingen
26480: för jordägarna. Regionplan skall tjäna till led-    gallringar i utvecklingsdugliga bestånd eller
26481: ning vid uppgörande och ändring av general-         avverkning av underproduktions- eller hygges-
26482: pian, stadsplan och byggnadsplan samt då åt-        mogna bestånd, varvid man genom naturlig
26483: gärder eljest vidtagas för reglering av områ-       förnyelse eller genom skogsodling strävar till
26484: dens nyttjande. Regionplan gäller icke på gene-     att få ny skog på hyggesområdet. Såframt jord-
26485: ral-, stadsplane- eller byggnadsplaneområden.       ägaren hos byggnadsnämnden ansöker om till-
26486:     Enligt byggnadslagen bör för en detaljerad      stånd att utföra gallringshyggen i utvecklings-
26487: planering av stads framtida reglering och be-       dugliga bestånd, har han i lagen stadgad rätt
26488: byggande uppgöras generalplan, som anger hu-        att erhålla dylikt tillstånd. Särskilt är utföran-
26489: vuddragen av markens nyttjande för olika än-        det av gallringshyggen ett ekonomiskt nyttjande
26490: damål bl. a. för bedrivande av jord- och skogs-     av marken, och man förstör inte genom gall-
26491: bruk.                                               ring landskapsbilden, enär härvid beståndets
26492:     För landskommun bör uppgöras generalpian        bästa individer kvarlämnas för vidare utveck-
26493: när den anses nödvändig. Beträffande den skall      ling. Hall jordägaren ansöker om tillstånd för
26494: stadgandena för generalpian i stad i tillämpliga    avverkning av underproduktions- ellet hygges-
26495: delar lända till efterrättelse. I landskommun       moget bestånd och ifall han företer ett av
26496: ger byggnadsnämnden tillstånd till trädfällning.    distriktsskogsnämnden för ifrågavarande om-
26497:     I byggnadslagen har man i samband med           råde godkänd avverknings- och förnyelseplan,
26498: bestämmelserna rörande regionplan uttalat, att      kan man inte påstå att det av honom planerade
26499: dess förverkligande inte får medföra oskälig        förfaringssättet skulle stå i strid med gängse
26500: olägenhet för jordägarna och av lagen framgår       rådande bestämmelser. Man kan visserligen
26501: också för övrigt att lagstiftaren har velat         påstå att en dylik avverkning, emedan hela
26502: trygga jordägarens rättigheter att få bestämma      beståndet kalhugges, förändrar landskapsbilden,
26503: över sin egendom i den utsträckning det är          men härvid bör man beakta, att i dylika fall
26504: möjligt utan att kränka allmän rätt i enskilda      förändringen i landskapsbilden inte blir be-
26505: fall. Därför borde man även vid praktisk till-      stående. Redan efter några få år uppkommer
26506: lämpning av byggnadslagens bestämmelser taga        på området ny skog, först som plantskog och
26507:  i beaktande jordägarens rätt och sträva till att   sedan som ungskog.
26508:  handla så att denna inte kränkes genom osmi-          Det kan konstateras att skogsvårdande hugg-
26509:  digt och oskickligt förfarande.                    ningar inte på något sätt försvårar uppgörandet
26510: E 1190/70
26511: 6
26512: 
26513: framåtskridande, varvid behovet att bevilja un-   samhällen stadsplanläggning. Ovan redovisade
26514: dantag samtidigt minskar. 1 synnerhet i Hel-      återhållsamma inställning till bildandet av vå-
26515: singforstrakten, där situationen hittills varit   ningshusbebyggelse i avsaknad av planlägg-
26516: den svåraste, har under de senaste åren gjorts    ning har för sin del medverkat till den sist-
26517: betydande framsteg både med av.seende på          nämnda utvecklingen, emedan kommunerna på
26518: region- och generalplanläggningen och särskilt    grund härav blivit tvungna att påskynda stads-
26519: beträffande en av de våningshusdominerade         planläggninen på sitt område.
26520:      Helsingfors den 9 december 1970.
26521: 
26522:                                                   Minister för inrikesärendena Artturi Jämsen.
26523:                                                                                                     5
26524: 
26525: 
26526: 
26527: 
26528:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26529: 
26530:   I det syfte 37 § 1 mom. Riksdagsordningen         ställas av andra orsaker än de som inverkat
26531: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       på i undantagstillståndet avsett byggande. I
26532: av den 10 november 1970 nr 1347 till veder-         fråga om småhusbyggande, liksom affärs- och
26533: börande medlem av Statsrådet för avgivande          industri- och annat dylikt byggande, har erfor-
26534: av svar översänt följande av riksdagsledamoten      derligheten av godkännandet av stadsplan samt
26535: Elsi Hetemäki ställda skriftliga spörsmål nr        införskaffandet av utlåtanden prövats skilt från
26536: 167, vari frågas:                                   fall till fall, med eftersträvande av ett så smi-
26537:                                                     digt förfarande som möjligt utan äventyrande
26538:            "Har Regeringen fäst uppmärksam-         av samhällsplaneringens centrala målsättningar.
26539:        het vid de missförhållanden som för-            Den i spörsmålets motivering framförda upp-
26540:        orsakas av det nu gällande undantags-        fattningen, att det i undantagstillståndsärenden
26541:        tillståndsförfarandet för byggande, och      vore brukligt att inbegära ett flertal utlåtanden
26542:            vad ämnar Regeringen göra för att        av olika ministerier underlydande centrala äm-
26543:        justera, komplettera och ändra det nu-       betsverk, är felaktig.
26544:        varande undantagstillståndsförfarandet          I vanliga fall inbegärs utlåtande enbart av
26545:        sålunda, att dess användning icke för-       väg- och vattenbyggnadsstyrelsen och av den-
26546:        orsakar onödiga och kostnadsökande           na enbart när det i undantagstillståndsansökan
26547:        fördröjningar av byggnadsverksamhe-          avsedda byggandet är av väsentlig betydelse
26548:        ten?"                                        med avseende på statens vägplanering eller
26549:                                                     -investeringar. Övriga centrala ämbetsverks ut-
26550:     Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt       låtanden har införskaffats endast när anskaff-
26551: följande:                                           ningen har varit av motsvarande betydelse med
26552:     Det väsentligaste missförhållande i anslut-     tanke på deras förvaltningsgrenar. Av orsaker
26553: ning i synnerhet till bildandet på undantags-       som framgår av ovan anförda är det icke möj-
26554: tillståndsväg av våningshusbebyggelse i avsak-      ligt att avstå från införskaffandet av dessa ut-
26555: nad av stadsplanläggning, ligger i att man på       låtanden. Däremot är det naturligtvis viktigt,
26556: detta sätt måhända kommer att äventyra möj-         att utlåtandena avges inom en skäligen kort
26557: ligheterna till en opartisk och ändamålsenlig       tid, såsom under senaste tid i allmänhet även
26558: planläggning genom att på förhand träffa så-        har skett. Det av ministeriet i jämförelsevis
26559: dana delavgörelser, vilkas inverkan på ordnan-      stor utsträckning ibruktagna förfaringssättet,
26560: det av grannområdenas markdisposition, tra-         enligt vilket då sakens natur det tillåter, veder-
26561: fikledernas placering eller i övrigt på hela sam-   börande centrala ämbetsverk vid behov hörs
26562: hällets planering ej ännu i tillräcklig mån kan     på förhandlingsväg eller annars muntligt i stäl-
26563: uppskattas. Av dessa orsaker har i ministeriet      let för medelst det skriftliga utlåtandeförfaran-
26564: för inrikesärendena följts den principen, enligt    det.
26565: viiken undantagstillstånd för byggande av dy-          Planläggnings- och byggnadsavdelningens vid
26566: lik natur i allmänhet icke beviljas, innan stads-   ministeriet för inrikesärendena arbetskrafts-
26567: eller köpingsfullmåiktige godkänt stadsplanen       situation har under den senaste tiden för-
26568: för området och eventuella häröver anförda          bättrats, men självfallet bör även i fortsätt-
26569: besvär, samt innan de med avseende på ifrå-         ningen ständigt tillses att icke bristen på ar-
26570: gavarande byggande erforderliga utlåtandena         betskraft bildar en faktor som uppbromsar den
26571: står till ministeriets förfogande. Däremot har      snabba handläggningen av ärendena, såsom i
26572: beviljandet av undantagstillstånd ej ansetts        spörsmålets motivering även har påpekats.
26573: kunna utgöra ett hinder för att stadsplanen            Undantagstillståndsförfarandet påskyndas och
26574: måhända som sådan icke funnits kunna fast-          förenklas effektivast genom planläggningens
26575: E 1189/70
26576: 4
26577: 
26578: talovaltaisten yhdyskuntien asemakaavoituksen   kerrostaloasutuksen muodostamiseen poikkeus-
26579: kohdalla. Viimeksi mainittuun kehitykseen on    lupateitse, koska kunnat tämän johdosta ovat
26580: omalta osaltaan vaikuttanut edellä selostettu   pakostakin joutuneet nopeuttamaan asemakaa-
26581: pidättyvä suhtautuminen kaavoittamattoman       voitusta alueellaan.
26582:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1970.
26583: 
26584:                                                          Sisäasiainministeri Artturi Jämsen.
26585:                                                                                                      3
26586: 
26587: 
26588: 
26589: 
26590:                          Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
26591: 
26592:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teollisuus- yms. rakentamisen kohdalta on ase-
26593: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         makaavan hyväksymisen ja lausuntojen tarpeel-
26594: olette 10 päivänä marraskuuta 1970 päivätyn           lisuus harkittu tapaus tapaukselta, pyrkimällä
26595: kirjeenne n:o 1347 ohella lähettänyt Valtioneu-       niin joustavaan menettelyyn kuin yhdyskunta-
26596: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi       suunnittelun keskeisten tavoitteiden vaarantu-
26597: kansanedustaja Elsi Hetemäen kirjallisen kysy-        matta on ollut mahdollista.
26598: myksen n:o 167, jossa tiedustellaan:                     Kysymyksen perusteluissa esitetty käsitys,
26599:                                                       että poikkeuslupa-asioissa olisi käytäntönä pyy-
26600:           "Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota        tää monia lausuntoja eri ministeriöiden alaisilta
26601:        niihin epäkohtiin, joita nykyisin voimas-      keskusvirastoilta, on erheellinen. Tavallisesti
26602:        saoleva rakentamisen poikkeuslupa-             lausunto pyydetään yksinomaan tie- ja vesira-
26603:        menettely aiheuttaa, ja                        kennushallitukselta ja siltäkin ainoastaan sil-
26604:           mitä Hallitus aikoo tehdä nykyisen          loin, kun poikkeuslupahakemuksen tarkoitta-
26605:        poikkeuslupamenettelyn tarkistamiseksi,        malla rakentamisella on olennaista merkitystä
26606:        täydentämiseksi ja muuttamiseksi siten,        valtion tiesuunnittelun tai -investointien kan-
26607:        ettei sen käyttäminen aiheuta tarpeetto-       nalta. Muiden keskusvirastojen lausunnot on
26608:        mia ja kustannuksia lisääviä viivytyksiä       hankittu vain, milloin hankkeella on ollut vas-
26609:        rakennus toiminnassa?"                         taavanluonteista merkitystä niiden hallinnon-
26610:                                                       alaa silmällä pitäen. Edeltä ilmenevistä s,yistä
26611:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ei ole mahdollista luopua näiden lausuntojen
26612: taen seuraavaa:                                       hankkimisesta. Sitä vastoin on luonnollisesti
26613:    Pääasiallisin epäkohta, joka voi liittyä erityi-   tärkeätä, että lausunnot annetaan kohtuullisen
26614: sesti asemakaavoittamattoman kerrostaloasutuk-        lyhyessä ajassa, niinkuin viime aikoina yleensä
26615: sen muodostamiseen poikkeuslupateitse, on sii-        onkin tapahtunut. Tarkoituksenmukaiseksi on
26616: nä, että tällä tavoin saatetaan vaarantaa mah-        osoittautunut myös se ministeriössä verraten
26617: dollisuudet tasapuoliseen ja tarkoituksenmukai-       laajalti käyttöönotettu menettely, jonka mu-
26618: seen kaavoitukseen tekemällä etukäteen sellai-        kaan asian laadun salliessa asianomaista keskus-
26619: sia osaratkaisuja, joiden vaikutuksia naapuri-        virastoa tarvittaessa kuullaan neuvotteluteitse
26620: alueiden maankäytön järjestämiseen, liikenne-         tai muutoin suullisesti kirjallisen lausuntome-
26621: väylien sijoitukseen tai muutoin koko yhdys-          nettelyn sijasta.
26622: kunnan suunnitteluun ei vielä voida riittävästi          Sisäasiainministeriön kaavoitus- ja rakennus-
26623: arvioida. Näistä sy1stä sisäasiainministeriössä       asiain osaston työvoimatilanne on viime aikoina
26624: onkin noudatettu periaatetta, jonka mukaan            parantunut, mutta luonnollisesti on edelleen-
26625: poikkeuslupaa sanotunluonteiseen rakentami-           kin pidettävä jatkuvasti huolta myös siitä, ettei
26626: seen ei yleensä myönnetä, ennenkuin kaupun-           työvoimapula muodostu asioiden nopeata käsit-
26627: gin- tai kauppalanvaltuusto on hyväksynyt             telyä jarruttavaksi tekijäksi, niinkuin kysymyk-
26628: alueen asemakaavan ja siitä ehkä tehdyt vali-         sen perusteluissakin on huomautettu.
26629: tukset sekä kysymyksessä olevan rakentamisen             Tehokkaimmin vaikuttaa poikkeuslupamenet-
26630: kannalta tarpeelliset lausunnot ovat ministeriön      telyn nopeutumiseen ja yksinkertaistumiseen
26631: käytettävissä. Sen sijaan poikkeusluvan myöntä-       kaavoituksen edistyminen, joka samalla vähen-
26632: mistä ei ole katsottu estävän sen, ettei asema-       tää poikkeusten myöntämisen tarvetta. Erityi-
26633: kaavaa muista kuin poikkeusluvan tarkoitta-           .sesti Helsingin seudulla, jossa tilanne tähän
26634: maan rakentamiseen vaikuttavista syistä ehkä          saakka on ollut vaikein, onkin viime vuosina
26635: ole katsottu voitavan sellaisenaan vahvistaa.         tapahtunut merkittävää edistymistä sekä seutu-
26636: Pientalorakentamisen, samoin kuin liike- ja           että yleiskaavoituksen että varsinkin kerros-
26637: 2
26638: 
26639:   Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-             mitä Hallitus aikoo tehdä nykyisen
26640: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän              poikkeuslupamenettelyn tarkistamiseksi,
26641: kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-           täydentämiseksi ja muuttamiseksi siten,
26642: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                   ettei sen käyttäminen aiheuta tarpeetto-
26643:                                                           mia ja kustannuksia lisääviä viivytyksiä
26644:           Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota             rakennustoiminnassa?
26645:        niihin epäkohtiin, joita nykyisin voimas-
26646:        saoleva rakentamisen poikkeuslupa-
26647:        menettely aiheuttaa, ja
26648:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1970.
26649: 
26650:                                          Elsi Hetemäki.
26651: Kirj. ksm. n:o 167.
26652: 
26653: 
26654: 
26655: 
26656:                                  Hetemäki: Rakentamisen poikkeuslupamenettelyn tarkistamisesta.
26657: 
26658: 
26659:                         Ed u s kunnan H e r r a Puhe m i e he 11 e.
26660: 
26661:    Asuntojen rakentamiskustannuksiin aiheutuu        men vuoden tähtäimellä, kun ei vielä yleensä
26662: nykyisestä poikkeuslupamenettelystä lisäys, jo-      ole varmuutta kolmen kuukauden kuluttua al-
26663: ka on useissa tapauksissa kymmeniä markkoja          kaviksi suunniteltujen kohteiden poikkeuslu-
26664: asuntoneliömetrin hinnasta. Nykyinen rakenta-        vista.
26665: misen poikkeusmenettely on otettu käyttöön              Viranomaisten menettelytavat poikkeuslupa-
26666: 1950-luvulla. Se oli alunperin tarkoitettu ni-       anomuksen käsittelyssä ovat muotoutuneet mo-
26667: mensä mukaisesti sellaisia poikkeustapauksia         nimutkaisiksi ja aikaavieviksi. Käytäntönä on
26668: varten, joissa rakennushanke toteutetaan alu-        pyytää monia lausuntoja eri ministeriöiden alai-
26669: eella, jolle asemakaavaa ei vielä ole vahvistettu.   silta keskusvirastoilta, jotka antavat asian edel-
26670: Asemakaavan laatimis- ja vahvistusmenettely on       leen piirivirastonsa käsiteltäväksi jne. Tämä te-
26671: kuitenkin osoittautunut niin monimutkaiseksi         kee menettelyn jäykäksi ja hitaaksi.
26672: ja pitkäaikaiseksi prosessiksi, että viime vuo-         Suunnitelmien toteutumisen viivästyminen
26673: sina on kehitys monissa asutuskeskuksissa ja         aiheuttaa välillisesti kustannuksia myös valtiol-
26674: nimenomaan Helsingissä ja sen ympäristössä           le ja kunnille. Rakennusprojektit ovat huomat-
26675: ts. Uudellamaalla johtanut sHhen, että rakenta-      tavia työtilaisuuksien antajia. Jos suunniteltu
26676: minen poikkeuslupamenettelyä käyttäen on             aloitus viivästyy, on työmaata varten ajatellut
26677: muodostunut säännöksi ja normaali rakennus-          työntekijät työllistettävä jossakin muualla kun-
26678: lupamenettely on jäänyt tätä sääntöä vahvista-       nan tai valtion toimesta.
26679: vaksi poikkeukseksi. Tilanteen muuttuessa ei-           Poikkeuslupaa edellyttävälle rakennustoimin-
26680: vät poikkeuslupamenettelyyn liittyvät käytän-        nalle on joissakin tapauksissa pyritty etsimään
26681: nön toimenpiteet ole pysyneet kehitykses,sä mu-      vaihtoehtoa, kiertotietä, tilapäisluonteisilla tai
26682: kana, mistä johtuu useita haittoja.                  niiksi leimatuilla rakennushankkeilla. Tilapäisen
26683:     Prosessin pitkä kestoaika lisää kustannuksia      rakennusluvan voimassaoloaika on näissä ta-
26684: sekä maapohjan hinnan korkojen että ennakko-         pauksissa muodostunut pulmalliseksi kysymyk-
26685: suunnitelmien häiriintymisen aiheuttamien vä-         seksi. Tämän on saanut kokea muun muassa
26686: lillisten kustannusten muodossa. Joissakin ta-        työministeriö Espoon Kivenlahdessa asuntolan
26687: pauksissa poikkeuslupa-anomuksia on käsitelty         rakennushankkeessa, missä juuri rakennusluvan
26688: useita vuosia ja jopa sillä seurauksella, että        kestoaika johti tunnettuihin ristiriitoihin työ-
26689: valtion asuntolainavaraus on jäänyt käyttä-           ministeriön ja Espoon kauppalan järjestysoikeu-
26690: mättä poikkeusluvan viipymisen takia.                 den välillä.
26691:     Liike- tai teollisuusprojektien osalta pitkä         Tilanteen saattamiseksi 1970-luvun vaati-
26692: poikkeuslupakäsittely vaikeuttaa yritysten tar-       muksia vastaavalle tasolle olisi ensinnäkin poik-
26693: koituksenmukaista ja taloudellista sijoittamista      keuslupa-anomusten käsittelylle asetettava mää-
26694:  ja kehittymistä ja aiheuttaa kohtuuttomia lisä-      räaika (esim. 3-5 kk), jonka kuluessa minis-
26695:  kustannuksia ja riskejä pääomakustannusten           teriön on tehtävä päätöksensä. Poikkeuslupa-
26696: ohella.                                               anomusten käsittelymenettelyä olisi yksinker-
26697:     Lupamenettelyn vaatima aika ja epävarmuus         taistettava, tarpeettomat lausuntopyynnöt yms.
26698:  haittaavat asuntotuottajien pitkän ja keskipit-      jätettävä pois ja tarpeelliset lisäselvitykset har-
26699:  kän tähtäyksen rakennusohjelmien laatimista,         kittava samanaikaisesti ja nopeasti. Organisaa-
26700:  vaikka tällaiset luotettavat ohjelmat ovat tuo-      tiota olisi kehitettävä ja erityisesti ministeriön
26701:  tannon rationalisoinnin ja näin myös kustan-         ao. osastolle olisi hankittava tarpeellinen lisä-
26702:  nusten alentamisen perusedellytyksiä. Ei kan-        työvoima, jotta asioiden käsittelyssä syntynyt
26703:  nata laatia tarkkoja ohjelmia kahden tai kol-        ruuhka saadaan puretuksi.
26704: E 1189/70
26705:                                                                                                 3
26706: 
26707: 
26708: 
26709: 
26710:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
26711: 
26712:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         En stark nordvästlig storm med regnskurar
26713: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         förorsakade mellan den 23 och 25 september
26714: velse av den 6 november 1970 nr 1338 till         i vissa kommuner i Norra Satakunta och
26715: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-       Södra Österbotten drösningsförluster i korn-
26716: vande av svar översänt följande av riksdags-      och havrebestånden. Skadorna var dock Ioka-
26717: man Pentti Antila m.fl. ställda spörsmål:         la och gällde närmast åkrar, där skörden ägde
26718:                                                   rum senare. I Södra Österbotten har icke verk-
26719:          "Hur och när ärnar Regeringen            ställts skadevärdering på de drabbade lägen-
26720:       skrida till sådana åtgärder, att inkomst-   heterna, och sådan är icke heller mera möjlig.
26721:       förlusterna genom stormskador senast        I vissa kommuner i Norra Satakunta har vär-
26722:       höst, liksom redan under tidigare år in-    dering på lägenheterna skett.
26723:       träffade hagelskador, skulle ersättas od-      För ersättande av de hagelskador som inträf-
26724:       larna, och förlusten av skatteintäkter.     fade år 1969 har regeringen observerat nö-
26725:       Till följd av dessa naturförödelser skul-   digt anslag i sista tilläggsbudgetsförslaget för
26726:       le ersättas kommunerna?"                    år 1970.
26727: 
26728:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
26729: samt anföra följande:
26730:     Helsingfors den 8 december 1970.
26731: 
26732:                                                        Lantbruksminister Nestori Kaasalainen.
26733: 2
26734: 
26735: 
26736: 
26737: 
26738:                         E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
26739: 
26740:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-            Syyskuun 23-25 päivien välisenä aikana
26741: tissa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Her-     voimakas luoteismyrsky sadekuuroineen aiheut-
26742: ra Puhemies, 6 päivänä marraskuuta 1970 päi-        ti eräissä kunnissa Pohjois-Satakunnassa ja
26743: vätyn kirjeenne n:o 1338 ohella lähettänyt          Etelä-Pohjanmaalla ohra- ja kaurakasvustoissa
26744: vastattavakseni kansanedustaja Pentti AntUan        varisemistappioita. Vahingot ovat kuitenkin
26745: ym. jättämän seuraavan kysymyksen:                  luonteeltaan paikallisia ja ovat kohdistuneet lä-
26746:                                                     hinnä sellaisiin kasvustoihin, joilla sadonkor-
26747:           "Miten ja milloin Hallitus aikoo ryh-     juu on siirtynyt myöhemmäksi. Etelä-Pohjan-
26748:        tyä sellaisiin toimenpiteisiin, että viime   maalla ei ole suoritettu tilakohtaisia vahinkoar-
26749:        syyskuun myrskyvahinkojen samoin             vioita ja niiden suorittaminen ei enää ole mah-
26750:        kuin jo edellisinä vuosina tapahtunei-       dollista. Eräissä kunnissa Pohjois-Satakunnassa
26751:        den raevahinkojen aiheuttamat tulon-         on tilakohtaiset arviot suoritettu.
26752:        menetykset korvattaisiin viljelijöille ja      Vuoden 1969 raevahinkojen korvaamista
26753:        näiden luonnontuhojen aiheuttama vero-       varten on hallitus ottanut vuoden 1970 vii-
26754:        tulojen menetys kunnille?"                   meiseen lisämenoarvioesitykseen tarvittavan
26755:                                                     määrärahan.
26756:    Vastauksenani kysymykseen esitän kunnioit-
26757: tavasti seuraavaa:
26758:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1970.
26759: 
26760:                                                          Maatalousministeri Nestori Kaasalainen.
26761: Kirj. ksm. n:o 166.
26762: 
26763: 
26764: 
26765: 
26766:                                   Antila ym.: Myrsky- ja raevahinkojen aiheuttamien tulonmene-
26767:                                      tysten korvaamisesta viljelijöille.
26768: 
26769: 
26770:                           E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
26771: 
26772:    Kuluvan vuoden syyskuun 23-25 päivinä               Sadonmenetys yhteensä 57 4 727 kg lasket-
26773: aiheuttivat myrskyt rankka- ja raesateineen         tuna 2 200 kg:n hehtaarisadon mukaan.
26774: sangen suuria vahinkoja maanviljelijöille koko         Etelä-Pohjanmaan maatalouskeskuksen suo-
26775: maassa, mutta varsinkin Pohjois-Satakunnassa        rittamat tutkimukset sisältävät seuraavaa:
26776: ja Etelä-Pohjanmaalla. Vahingot aiheutuivat            Myrskyn aikana oli kauraa korjaamatta
26777: siitä, että kaura ja osittain myös ohra, jotka      27 780 ha eli 40,4 % kaura-alasta ja ohraa
26778: olivat vielä korjaamatta huonojen korjuusäiden,     12 770 ha eli 25,3 % ohra-alasta. Keskimää-
26779: vuokraleikkuupuimurien ja -kuivurien saanti-        räinen varisemistappio oli kaurassa 38,6 % ja
26780: vaikeuksien, lajikkeiden myöhäisyyden ja sa-        ohrassa 18,4 %. Ohrassa tappioon vaikutti
26781: don tuleentumisen epätasaisuuden vuoksi, pää-       pääasiassa runsas tähkäidäntä ja kasvustojen
26782: asiallisesti varisivat.                             ränsistyminen. Kokonaistappiot em. lukujen
26783:    Pohjois-Satakunnassa on katovahingoista suo-     perusteella muodostuivat seuraaviksi:
26784: ritettu tutkimus kunnan toimesta ainakin Hon-          Kaura 24,4 milj. kg
26785: kajoen ja Karvian kunnissa. Kunnanhallitusten
26786: antamat tutkimustulokset ovat seuraavat:               Ohra 5,4 milj. kg
26787:    Honkajoki:                                          Hehtaarisadoiksi arvioitiin ilman varisemis-
26788:                                                     tappiota, kaura 2 280 kg ja ohra 2 270 kg.
26789:    Vahinkoa kärsineiden viljelijöiden lukumää-
26790: rä 173.                                                Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
26791:                                                     §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
26792:    Viljelmien yhteispinta-ala, joilla vahinkoa on   voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
26793: aiheutunut, 793,19 ha (kaura ja ohra).              raavan kysymyksen:
26794:    Keskimääräisten hehtaarisatojen perusteella
26795: laskettu vahinkojen yhteismäärä on 354 687                    Miten ja milloin Hallitus aikoo ryh-
26796: markkaa.                                                   tyä sellaisiin toimenpiteisiin, että viime
26797:    Karvia:                                                 syyskuun myrskyvahinkojen samoin
26798:    Katoarvio suoritettu 167 tilalla.                       kuin jo edellisinä vuosina tapahtunei-
26799:    Kauran kylvöala 369,68 ha                               den raevahinkojen aiheuttamat tulon-
26800:    Saatu sato 239 273 kg                                   menetykset korvattaisiin viljelijöille ja
26801:    Satu sato hehtaarilta 646 kg                            näiden luonnontuhojen aiheuttama vero-
26802:    Sadonmenetys hehtaarilta 1 554 kg                       tulojen menetys kunnille?
26803:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1970.
26804: 
26805:          Pentti Antila.                 Matti Asunmaa.               Lauri Linna.
26806: 
26807: 
26808: 
26809: 
26810: E 1173/70
26811:                                                                                                     3
26812: 
26813: 
26814: 
26815: 
26816:                           T i 11   R i k s d a g en s H e r r   T a 1m a n.
26817: 
26818:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        88 % av vårt lands befolkning på institutens
26819: anger har riksdagsman Jouni Mykkänen tili           verksamhetsområden. Då den kraftiga utvidg-
26820: vederbörande medlem av statsrådet för besva-        ning av verksamheten som ägt rum under de
26821: rande ställt följande skriftliga spörsmål:          senaste åren fortsätter är det uppenbart, att
26822:                                                     hela landet inom en mycket snar framtid kom-
26823:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen          mer att vara täckt av ett nät av institut och
26824:        vidtaga för att göra det möjligt för         att medborgar- och arbetarinstituten kommer
26825:        jämnåriga mellanskole- och yrkesskole-       att ha utlöpare även tili avsides belägna trakter.
26826:        elever att ansluta sig tili folkskolornas       Folkskolornas elevklubbar är enligt stad-
26827:        elevklubbar och att göra det möjligt         gandet i 7 § 2 mom. folkskolförordningen fri-
26828:        för sådana jämnåriga ungdomar, som           villiga klubbar, som utöver skolans dagliga ar-
26829:        avslutat sin skolgång och går i mellan-      betstid inrättas för eleverna i syfte att främja
26830:        eller medborgarskola, att ansluta sig tili   skolans arbete. Såsom i spörsmålets motivering
26831:        folkskolornas elevklubbar samt för           framhålles kan tili det elevantal, som berätti-
26832:        höjandet av åldersgränsen såsom vill-        gar tili arvode för elevklubben, endast räknas
26833:        kor för inträde i klubbarna?"                den egna skolans elever. Särskilt i små egentli-
26834:                                                     ga folkskolor försvåras klubbverksamheten av
26835:   Då saken gäller mitt verksamhetsområde i          det låga elevantalet. Situationen kommer att
26836: min egenskap av undervisningsminister, får jag      vara densamma i grundskolans små skolor på
26837: såsom svar vördsamt anföra följande:                lågstadiet. Å andra sidan är i medborgar- och
26838:     Vad först gäller de i spörsmålets motivering    mellanskolor liksom på grundskolans högsta-
26839: anförda synpunkterna på höjandet av den Övre        dium elevernas deltagande i elevklubbsverk-
26840: åldersgränsen för de ungdomar, som deltar i         samheten i den egna skolan besvärligt på grund
26841: folkskolornas ungdomsarbete och som räknas          av de långa skolresorna. Deltagande i den
26842: tili minimiantalet, från nuvarande 21 år tili       klubbverksamhet, som äger rum utöver sko-
26843: 25-30 år, skulle ändringen i många fall kun-        lans dagliga arbetstid, förutsätter skjuts för
26844: na leda därhän, att det statsunderstöd som till-    många elevers del. Av denna orsak förefaller
26845: kommer folkskolväsendet skulle erläggas för         det ändamålsenligt, att eleverna i skolor till-
26846: klubbar, i vilka majoriteten kanske skulle ut-      höriga kommunens skolväsen skulle ha möj-
26847: göras av fullvuxna personer. Då därtill ett av      1ighet, då de så önskar, att delta i elevklubbs-
26848: de viktigaste målen för klubbverksamheten           verksamheten även i skola på deras boningsort
26849: inom folkskolans krets är att dirigera eleverna     och att dessa elever skulle kunna räknas in
26850: tili .området för det fria folkbildningsarbetet,    i det minimiantal av tio elever, vilket utgör
26851: torde det icke vara ändamålsenligt att utvidga      förutsättning för att arvode skall kunna erläg-
26852: folkskolans klubbverksamhet tili att omfatta        gas för ledande av klubb. En undersökning av
26853: områden, vilka enligt redan gällande bestäm-        detta liksom även av möjligheterna att för-
26854: melser är lämpade för de fria medborgarorga-        verkliga en motsvarande justering i fråga om
26855: nisationernas verksamhet. Vidare måste obser-       dem som deltar i ungdomsarbetet, samt fram-
26856: veras, att medborgar- och arbetarinstitutsverk-     ställande av ändringsförslag, ingår i uppgifter-
26857: samheten för sin del fortsätter folkskolans ar-     na för en arbetsgrupp som senaste september
26858: bete. Enligt en utredning hösten 1969 bor           tillsattes av undervisningsministeriet.
26859:      Helsingfors den 7 december 1970.
26860: 
26861:                                                             Undervisningsminister Jaakko Itälä.
26862: 2
26863: 
26864: 
26865: 
26866: 
26867:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26868: 
26869:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin          kaan maan väestöstä n. 88 % asuu opistojen
26870: nojalla kansanedustaja Jouni Mykkänen on esit-       toiminta-alueilla. Kun viime vuosina vallinnut
26871: tänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           toiminnan voimakas laajentuminen jatkuu, on
26872: vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyk-         ilmeisesti jo aivan lähitulevaisuudessa koko
26873: sen:                                                 maa opistoverkon kattama ja syrjäseuduillekin
26874:             "Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-      ulottuu kansalais- ja työväenopistojen toimintaa
26875:         koo ryhtyä kansakoulujen oppilasker-         si vupisteissä.
26876:         hoihin liittymisen tekemiseksi mahdol-           Kansakoulun oppilaskerhot ovat kansakoulu-
26877:         liseksi samanikäisille keski- ja ammat-      asetuksen 7 § :n 2 momentin säännöksen mu-
26878:         tikoululaisille sekä koulunkäyntinsä         kaan koulun päivittäisen työajan ulkopuolella
26879:         päättäneiden kerhoihin liittymisen te-       oppilaille järjestettäviä vapaaehtoisia koulun
26880:         kemiseksi mahdolliseksi samanikäisille       työtä edistäviä kerhoja. Kuten kysymyksen pe-
26881:         kansalais- ja keskikoulua käyville nuo-      rusteluissa esitetään, oppilaskerhosta palkkioon
26882:         rille ja ikärajan nostamiseksi kerhoihin     oikeuttavaan oppilasmäärään voidaan lukea
26883:         llittymisen ehtona?"                         vain oman koulun oppilaat. Erityisesti pienissä
26884:                                                      varsinaisissa kansakouluissa kerhotoimintaa vai-
26885:    Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu          keuttaa pieni oppilasmäärä. Sama tilanne tulee
26886: toimialaani opetusministerinä, esitän vastaukse-     olemaan peruskoulun pienissä ala-asteen kou-
26887: na kunnioittaen seuraavaa:                           luissa. Toisaalta taas kansalais- ja keskikoulun,
26888:    Mitä ensinnäkin tulee kysymyksen peruste-         samoin peruskoulun yläasteen oppilaiden osal-
26889: luissa esitettyihin näkökohtiin kansakoulun          listuminen oppilaskerhotoimintaan omassa kou-
26890: nuorisotyöhön osallistuvien vähimmäismääriin         lussaan on hankalaa pitkien koulumatkojen ta-
26891: luettavien nuorten yläikärajan nostamiseksi ny-      kia. Koulun päivittäisen työajan ulkopuolella
26892: kyisestä 21 vuodesta 25-30 vuoteen, saattai-         tapahtuvaan kerhotoimintaan osallistuminen
26893: si muutos useassa tapauksessa johtaa siihen,         edellyttää useimpien oppilaiden osalta kyydi-
26894: että kansakoululaitokselle tulevaa valtionapua       tystä. Tämän vuoksi näyttäisi tarkoituksenmu-
26895: maksettaisiin kerhoista, joissa ehkä olisikin        kaiselta, että kunnan koululaitokseen kuuluvien
26896: enemmistö täysi-ikäisiä henkilöitä. Kun lisäksi      koulujen oppilailla olisi mahdollisuus, heidän
26897: kansakoulun piirissä tapahtuvan kerhotoimin-         sitä halutessaan, osallistua myös asuinpaikkan-
26898: nan eräänä tärkeänä tavoitteena on ohjata op-        sa koulun oppilaskerhotoimintaan ja että nämä
26899: pilaita vapaan kansansivistystyön piiriin, ei lie-   oppilaat voitaisiin lukea kerhon johtamisesta
26900: ne tarkoituksenmukaista kansakoulun kerhotoi-        maksettavan palkkion edellytyksenä olevaan
26901: minnan laajentaminen alueille, jotka jo voimas-      kymmenen oppilaan vähimmäismäärään. Tämän,
26902: sa olevien säännösten mukaan luontuvat vapai-        samoinkuin nuorisotyöhön osallistuvia koske-
26903: den kansalaisjärjestöjen toimintaan. Vielä on        van vastaavan tarkistuksen toteuttamismahdol-
26904: huomattava, että kansalais- ja työväenopistotoi-     lisuuksien tutkiminen ja muutosehdotusten te-
26905: minta on omalta osaltaan kansakoulun työn            keminen sisältyvät opetusministeriön viime
26906: jatkaja. Syksyllä 1969 tehdyn selvityksen mu-        syyskuussa asettaman työryhmän tehtäviin.
26907:      Helsingissä joulukuun 7 päivänä 1970.
26908: 
26909:                                                                     Opetusministeri Jaakko Itälä.
26910: Kirj. ksm. n:o 165.
26911: 
26912: 
26913: 
26914: 
26915:                                 Mykkänen: Kansakoulujen kerhotoimintasäännösten tarkistami-
26916:                                   sesta.
26917: 
26918: 
26919:                        Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
26920: 
26921:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan on         taan vain alle 21-vuotiaat henkilöt. Jos siis on
26922: kansakoulujen oppilaskerhoissa oltava joka ker-    vain 5 jatkuvasti esimerkiksi voimistelusta kiin-
26923: ta vähintään 10 osanottajaa ja koulunkäyntinsä     nostunutta nuorta kylässä, ei merkitse yhtään,
26924: päättäneiden nuorten kerhossa vähintään 8          vaikka olisi 10 vähän yli 21-vuotiasta heidän
26925: nuorta työtä aloitettaessa ja se saa jatkua niin   lisäkseen sekä useita keskikoulun oppilaita.
26926: kauan kuin on vähintään 6 mukanaolijaa. Eräät      Keski- ja kansalaiskoulun oppilaita saa erikois-
26927: lisäselvitykset osoittavat, että varsinkin Poh-    luvalla ottaa "siivelle", mutta yli 21-vuotiaita
26928: jois-Suomen sivukylissä olisi saatava säännök-     ei lainkaan. Useiden harrasteiden kohdalla olisi
26929: siin muutoksia. Jos nimittäin oppilaskerhoon       nuorisokerhojen sopiva ikäraja 25-30 vuotta
26930: on tulossa esimerkiksi 9 samasta harrasteesta      ilman mitään haitallisia sivuvaikutuksia. Samoin
26931: kiinnostunutta oppilasta ja näiden lisäksi muu-    on täysin väärin, että samanikäiset nuoret kar-
26932: tamia keskikoululaisia, muutamia kansalaiskou-     sinoidaan eri kategorioihin myös kerhotyössä.
26933: lulaisia, muutamia ammattikoululaisia ja joku-        Nuorison yläikäraja olisi oltava kerhoissa 25
26934: nen kotona oleva kansalaiskoulun käynyt nuo-       -30 vuotta. Nuorisokerhoon tulisi kelvata
26935: ri, ei oppilaskerhoa saada pystyyn, koska oman     kaikkien, jotka eivät ole koulun oppilaita. Op-
26936: koulun oppilaita on tulossa vain 9. Muut saa-      pilaskerhon vahvuuteen pitäisi saada lukea mu-
26937: vat kyllä tulla koulutoimentarkastajan luvalla     kaan myös saman kylän lapsia, jotka käyvät
26938: mukaan, mutta heitä ei lasketa mukaan oppi-        kansalaiskoulua tai keskikoulua esimerkiksi 16-
26939: lasmäärään, vaan oppilaita on oltava 10. Oli-      vuotiaaksi asti. Nykyisin voimakkaaseen maal-
26940: sikin voitava sallia suurin piirtein samanikäis-   tapakoon varsinkin syrjäseuduilla on nuorten
26941: ten kansalais- ja keskikoulun oppilaiden laske-    kohdalla usein syynä harrastustoiminnan puu-
26942: minen mukaan oppilaskerhon vahvuuteen, ovat-       te. Kerhotoimintasäännösten tekeminen jousta-
26943: han hekin saman kunnallisen koululaitoksen         viksi auttaisi omalta osaltaan viihtymistä koti-
26944: oppilaita, mutta sivukylistä kotoaan koulua        seudulla.
26945: käyvinä heillä ei ole mitään mahdollisuutta           Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
26946: osallistua oman koulunsa kerhotoimintaan.          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
26947:    Koulunkäyntinsä päättäneiden osalta on ti-      kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
26948: lanne sama. Jos saadaan koolle aloittajiksi 8      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26949: nuorta ja 6 heistä on jatkuvasti harrasteesta
26950: kiinnostuneita, kerho perustetaan ja pysyy pys-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26951: tyssä, mutta lukuun otetaan vain koulunkäyn-              ryhtyä kansakoulujen oppilaskerhoihin
26952: tinsä päättäneet nuoret, millä kohdalla sään-             liittymisen tekemiseksi mahdolliseksi
26953: nökset taas ovat pikkutarkat. Kotona oleva                samanikäisille keski- ja ammattikoulu-
26954: kansalaiskoulun käynyt nuori on kerhokelpoi-              laisille sekä koulunkäyntinsä päättänei-
26955: nen, mutta saman ikäinen kansalais- tai keski-            neiden kerhoihin liittymisen tekemisek-
26956: koulua käyvä henkilö ei kelpaa lukuun mu-                 si mahdolliseksi samanikäisille kansa-
26957: kaan. Sen sijaan ammattikoulun tai kauppa-                lais- tai keskikoulua käyville nuorille ja
26958: koulun oppilas kelpaa. Lisäksi nuoreksi Iaske-            ikärajan nostamiseksi kerhoihin liittymi-
26959:                                                           sen ehtona?
26960:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1970.
26961: 
26962:                                         Jouni Mykkänen.
26963: E 1158/70
26964:                                                                                                   3
26965: 
26966: 
26967: 
26968: 
26969:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
26970: 
26971:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      ringar uppgjorts för att upptagas till officiell
26972: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         behandling.
26973: velse av den 6 november 1970 till veder-              I .spörsmålet har hänvisats till en i väg- och
26974: börande medlem av statsrådet för avgivande        vattenbyggnadsstyrelsen utarbetad promemoria
26975: av svar översänt följande av riksdagsman Ville    "Tie- ja vesirakennuslaitoksen organisaation
26976: Ti:kkanen m. fl. 1Ställda spörsmål:               suunnittelun perusteesit" ( grundteserna för
26977:                                                   planeringen av väg- och vattenbyggnadsve11kets
26978:            "Är Regeringen medveten om väg-        organisadon). Enligt promemorian i fråga "bör
26979:        och vattenbyggnadsstyrelsens organi-       distriktens ställning såsom regionala produk-
26980:        'sationsplan, enligt viiken Kainuu väg-    ·tions- och förvaltningsenheter stärkas i enlig-
26981:        och vattenbyggnadsdistrikt skulle indra-   het med den allmänna riktningen för utveck-
26982:        gas såsom självständigt distrikt, och      landet av statsförvaltningen på mellaninstans-
26983:         anser Regeringen det påkallat nödigt      nivå" och "distriktet är icke endast en verk-
26984:         att vidtaga åtgärder för att denna plan   ställare av centralförvaltningens planer och
26985:        icke skulle bli genomförd?"                order samt informerare av regionala synpunk-
26986:                                                   ter, utan distriktet skall tydligare än för när-
26987:    Såsom svar på spöl'!smålet får jag vördsamt    varande uppfattas som en separat organisations-
26988: anföra följande:                                  enhet, som bär totalansvaret för väghållningen
26989:    Inom väg- och vattenbyggnadsstyrelsen på-      inom 'sitt område". Utgångspunkt för organi-
26990: går som bäst en administrativ-ekonomisk intern    sationsplaneringen är således en tanke som tar
26991: utvecklingsverksamhet som täcker ve!lkets          syfu:e på stark decentralisation. Understrykan-
26992: samtliga funkdoner och som baserar sig på          det av distriktens betydelse effektiverar och
26993: de av statsrådet utfärdade allmänna reglerna      förbättrar väghållningen i fråga om allmänna
26994: för kostnadsberäkning jämte tilläggsdirektiv.      vägar.
26995: Inledningsvis är avsikten, att de lednings-           Angående distriktens antal och gränser tages
26996: programmerings- och informationssystem i fråga     icke någon ställning i promemorian. I schemat
26997: om verksamheten, vilka nu håller på att            som utgör bilaga till promemorian har visser-
26998: utvecklas, i ,sin helhet skulle kunna tagas i     ligen vid distriktsförvaltningens enheter nämnts,
26999: bruk inom verket från och med ingången av          att arbetsfördelningen dem emeUan principiellt
27000: år 1973. En del av utvecklingsverksamheten         skulle basera sig på distrik!tsindelning enligt
27001: utgörs av undersökningen av vel'kets organi-       länsindelningen. Detta bör förstås endast som
27002: sation såväl för central- som distriktsförvalt-    ett yttrande av allmän karaktär som principiellt
27003: ningens del.                                       tar sikte på regional indelning i motsats till
27004:    Organisationsundersökningen har bl. a. som      arbetsfördelningen mellan centralförvaltningens
27005: mål att utreda ändamålsenligheten i fråga om       avde1ningar, vi1ken skulle bestämmas enligt
27006: gränserna och 'storleken såväl för vägdistrik-     verlksamheten.
27007: tens som vägmästardi:striktens vidkommande.           Såsom av ovanstående framgår, föl'elig~r
27008: Undersökningen har först nyligen igångsatts,       inom väg- och vattenbyggnadsstyrelsen ~cke
27009: och saken har idke behandlats i väg- och vat-      någon plan på att indraga Kainuu väg- och
27010: tenbyggnadsstyrelsen. Ej heller har något för·     vattenbyggnadsdistdkt såsom självs1tändigt dist-
27011: slag angående eventuella organisatoriska änd-      rikt.
27012:      Helsingfors den 9 december 1970.
27013: 
27014:                                                             Trafikminister Veikko Saarto.
27015: 2
27016: 
27017: 
27018: 
27019: 
27020:                          E d u s kun n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
27021: 
27022:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vesirakennushallituksessa ole asiaa käsitelty,
27023: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         eikä tehty virallisesti käsiteltävää ehdotusta
27024: olette kirjeellänne 6 päivältä marraskuuta 1970       mahdollisista organisaatiomuutoksista.
27025: lähettänyt asianomaisen valtioneuvoston jäse-            Kyselyssä on viitattu tie- ja vesirakennus-
27026: nen vastattavaksi kansanedustaja Ville Tikka-         hallituksessa laadittuun muistioon "Tie- ja vesi-
27027: sen ym. seuraavan sisältöisen kysymyksen:             rakennuslaitoksen organisaation suunnittelun
27028:                                                       perusteesit". Sanotun muistion mukaan "pii-
27029:           "Onko Hallitus tietoinen TVH:n              rien asemaa alueellisina tuotanto- ja hallinto-
27030:        organisaatiosuunnitelmasta, jonka mu-          yksikköinä tulee vahvistaa valtion väliportaan
27031:        kaan Kainuun TVH piiri lakkautettai-           hallinnon yleisen kehityssuunnan mukaisesti"
27032:        siin itsenäisenä piirinä ja katsooko Hal-      ja edelleen että "piiri ei ole vain keskushallin-
27033:        litus tarpeelliseksi ryhtyä toimenpitei-       nosta tulleiden suunnitelmien ja käskyjen
27034:        siin niin, ettei tällaista suunnitelmaa        toteuttaja ja alueellisten näkökohtien infor-
27035:        toteutettaisi?"                                moija, vaan että piiri käsitetään nykyistä sel-
27036:                                                       vemmin erilliseksi organisaatioyksiköksi, jolla
27037:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         on kokonaisvastuu alueensa tienpidosta". Läh-
27038: vasti seuraavaa:                                      tökohtana organisaatiosuunnittelulle on näin
27039:    Tie- ja vesirakennushallituksessa on parhail-      ollen voimakas desentralisaation ajatus. Pii-
27040: laan käynnissä laitoksen kaikki toiminnat kat-        rien merkityksen korostaminen tehostaa ja pa-
27041: tava hallinnollis-taloudellinen sisäinen kehitys-     rantaa yleisten teiden tienpitoa.
27042: toiminta, jonka lähtökohtana on ollut valtio-            Piirien lukumäärään ja rajoihin nähden ei
27043: neuvoston antamat kustannuslaskennan yleis-           muistiossa oteta kantaa. Muistion liitteenä ole-
27044: ohjeet täydennysohjeineen. Alustavana tarkoi-         vassa kaaviossa on tosin mainittu piirihallinnon
27045: tuksena on; että kehitteillä olevat toiminnan         yksiköiden kohdalla, että niiden välisenä työn-
27046: ohjaus-, ohjelmointi- ja informaatiojärjestelmät      jaon periaatteena olisi aluejako lääninjaon mu-
27047: voitaisiin kokonaisuutena ottaa laitoksessa käyt-     kaan. Tämä maininta on ymmärrettävä vain
27048: töön vuoden 1973 alusta lukien. Eräänä kehi-          periaatteellisesti aluejakoa tarkoittavana yleis-
27049: tystoiminnan osana on laitoksen organisation          Juontoisena lausumana vastakohdaksi keskus-
27050: tutkiminen niin keskus- kuin piirihallinnonkin        hallituksen osastojen väliselle työnjaolle, joka
27051: osalta.                                               määriteltäisiin toiminnoittain.
27052:    Organisaatiotutkimuksen eräänä tarkoitukse-           Kuten edellä olevasta ilmenee, tie- ja vesi-
27053: na on selvittää niin tiepiirien kuin tiemestaripii-   rakennushallituksessa ei ole suunnitelmaa Kai-
27054: rienkin rajojen ja koon tarkoituksenmukaisuus.        nuun tie- ja vesirakennuspiirin lakkauttami-
27055: Tutkimus on vasta käynnistetty eikä tie- ja           sesta ·itsenäisenä piirinä.
27056:       Helsingissä joulukuun 9 päivänä 1970.
27057: 
27058:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto.
27059: Kirj. ksm. n:o 164.
27060: 
27061: 
27062: 
27063: 
27064:                                   Tikkanen ym.: TVH:n Kainuun piirin lakkauttamissuunnitel-
27065:                                      masta.
27066: 
27067: 
27068:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
27069: 
27070:    Edellisen Eduskunnan säätämät kehitysalue-           Tie- ja Vesirakennushallituksessa 10. 3. 1970
27071: lait lisäsivät huomattavasti näiden alueiden         päivätty ja merkinnällä 27. 02. 1970./KMy/
27072: tulevaisuuden uskoa. Kehitysaluelakien suomien       PK/ AMKo varustettu muistio "TVL:n organi-
27073: eräiden etujen nojalla on jo ollut teollisen-        saation suunnittelun perusteesit" antaa sen
27074: ja yritystoimint:an piirissä myönteistä kehi-        kuvan, että Kainuun piiri ei enää sisälly orga-
27075: tystä havaittavissa. Työttömyys on vähin erin        nisaatioon.
27076: osoittanut lievenemisen merkkejä, vaikkakin             Edelleen siitä saa sen käsityksen, että asiaa
27077: siihen on ollut eräänä tekijänä muuttoliike.         koskeva asetus annettaisiin syksyllä 1971,
27078:    Myönteisen kehityksen rinnalle on mm. Kai-        jonka jälkeen toteutus alkaisi 1. 1. 1972, jol-
27079: nuussa tullut esille tietoja, jotka merkitsevät      loin Kainuun piiri olisi poistettu kokonaan
27080: päinvastaista kehityksen suuntaa, kuin mihin         itsenäisenä yksikkönä tie- ja vesirakennuslai-
27081: kehitysaluelakien säätämisellä on pyritty. Sen-      toksessa.
27082: suuntaineo suunnittelu, jolla aiotaan lakkaut-          Mikäli tällainen organisaatio toteutetaan
27083: taa TVH:n Kainuun piiri, ei luo edellytyksiä         poistamalla TVH:n Kainuun piiri, on se kehi-
27084: sille luottamuksen säilymiselle ja kehitykselle,     tysaluepolitiikan perustusten ankaraa purka-
27085: mikä viime aikoina on ollut myönteinen. Eräi-        mista Kainuun osalta. Kehitysaluelait jäävät
27086: den tietojen mukaan on TVH:n piirissä uusi           merkityksettömiksi, jos valtio itse alkaa piiri-
27087: organisaation valmistelu, joka merkitsee TVH:n       hallintonsa purkamisen nimenomaan kehitys-
27088: Kainuun piirin lakkauttamista itsenäisenä pii-       alueilla.
27089: rinä.
27090:    Kainuun TVH:n piirin 20 vuoden toimin-               Huolestuneina näistä suunnitelmista ja nii-
27091: nan aikana on voitu todeta mm. se, että maa-         den mahdollisesta toteuttamisesta, pyydämme
27092: kunta on tieverkon rakentamisen, kunnossa-           kunnioittaen valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1
27093: pidon ja tiestön laadun osalta päässyt tasa-         momentin nojalla esittää valtioneuvoston asian-
27094: veroiseen asemaan valtakunnan muiden aluei-          omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
27095: den kanssa. Näin parantuneet liikenneolosuh-         myksen:
27096: teet ovat luoneet edellytyksiä kaikenlaiselle                     Onko Hallitus tietoinen TVH:n
27097: kehitykselle maakunnassa. TVH:n Kainuun pii-                  organisaatiosuunnitelmasta, jonka mu-
27098: rin lakkauttaminen, mikäli se toteutettaisiin,                kaan Kainuun TVH piiri lakkautettai-
27099: saattaisi epäilemättä aikaansaada voimakkaita                 siin itsenäisenä piirinä ja katsooko Hal-
27100: negatiivisia piirteitä. Senlaatuiset toimenpiteet,            litus tarpeelliseksi ryhtyä toimenpitei-
27101: ja jo sellaisten suunnittelu olisi kehitysalueiden             siin niin, ettei tällaista suunnitelmaa
27102: olosuhteita ajatellen keskeytettävä.                          toteutettaisi?
27103:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1970.
27104: 
27105:                Ville Tikkanen.                                   J. E. Partanen.
27106:                Urho E. Knuuti.                                   Heikki Mustonen.
27107: 
27108: 
27109: 
27110: 
27111: E 1183/70
27112: 4
27113: 
27114: 
27115: 
27116:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a. n.
27117:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      tryckande av osedliga pubHkationers sprid-
27118: anger har Ni, Herr Talman, med Eder               ning genom en l31g av den 1 februari 1957
27119: skrivelse av den 6 november 1970 nr 163           fogats en ny 4 §, vari stadgas, att för över-
27120: tili vederbörande medlem av statsrådet för        vakning av efterföljden av denna lag skaU
27121: avgivande av svar översänt följande av riks-      ti1lsättas en övervakningsnämnd, som har tili
27122: dagsledamoten Aili Vaittinen m.fl. ställda        uppgift att tili ,justitieministeriet avgiva
27123: spörsmål:                                         utlåtanden och att i enskild111 fall inkomma
27124:                                                   med förslag tili ministeriet .
27125:           .,Är regeringen medveten om, att
27126:        i vårt land lagstridigt utges osedliga         Av principen om tryckfrihet följer, att ett
27127:        tidskrifter och andra tryckalster med      ingripande på grund av utgivet tryckaister
27128:        fördärvlig inverkan särskilt på ung-       i allmänhet kan ske först när ifrågavarande
27129:        domen och, om så är faHet,                 tryckalster redan spritts, måhända i vida
27130:           vad ärnar Regeringen göra för att       kretsar. Om de som är ansvarig111 för inne-
27131:        stoppa utgivningen av sådana tryck-        hållet i tryckalster ställes under åtal och
27132:        alster och för utgivarnas ställande        beslagsåtgärder vidtages, kan detta ofta väcka
27133:        under åtal enligt våra lagar och inter-    nyfikenhet och sålunda direkt främja en allt
27134:        nationella konventioner?"                  vidare spridning av ·redan sålda exemplar av
27135:                                                   den berörda publikationen och, ifaU det är
27136:    Såsom svar på detta spörsmål får jag           fråga om en periodisk tryckskrift, en allt
27137: vördsamt anföra följande:                         större spridning av senare utkommande
27138:    Enligt regeringsformens 10 § äger env111r      nummer.
27139: finsk medborgare rättighet att genom tryck            Beträffande sådana tryckalster, vilka både
27140: utgiva skrift eller biJdlig framställning utan    med avseende rpå omsl31g och innehå11 avviker
27141: att hinder härför må i förväg läggas. Ehuru       från vad här anses tillåtet, har avgörandena
27142: tryckfrihetslagen, i vilken ingår stadganden      icke berett myndigheterna några svårigheter.
27143: om nyttjandet av nämnda i grundlagen              Om t.ex. tullmyndighetema observerat, att
27144: stadgade rätt, icke på förhand ställer hinder     man sökt införa pomografiska publikationer
27145: för missbruk, förutsätter statens intresse        tili landet, eUer om polismyndigheterna
27146: redan som sådant, att tryckfriheten icke kan      påträff111t tryckalster av nämnda slag, har de
27147: vara fullständigt obegränsad. Enligt 40 §         tagits i beslag genom myndighetemas försorg
27148: lagen om tryckfrihet är justitieministeriet       och åtgärder för väckande av åtaJ mot veder-
27149: skyldigt att övervaka eftemevnaden av tryck-      börande har inJ.etts.
27150: frihet.slagen.                                        Justitieministeriet, som är skyldigt att
27151:    Finland har anslutit sig tili en i Geneve      övervaka tryckfrihetslagens efterlevnad,, har
27152: år 1923 ingången konvention om hindrande          i praktiken icke möjligheter att genom
27153: av spridning och saluförande av osedlig111        självverksamhet fortgående kontrollera de hos
27154: pu:blikationer och tili däri genom en år 1947     oss g111nska talrika tidskrifteroa och övtiga
27155: i Lake Success undertecknad överenskom-           trycka'lstren, utan ministeriet kan i enskilda
27156: melse gjorda ändringar. På 1923 års konven-       fal:l göra ingripanden i fråga om tryckalster
27157: tion beror, att i Finland stadgats en lag om      av nämnda slag, i allmänhet på grund av
27158: angående undertryakande av osedliga publi-        anmälning från polismyndigheterna, på vilka
27159: kationers spridning.                              övervakningen aJV lag och ordning även eljest
27160:    Fråg111n om ett eventuellt missbruk av         ankommer, eller från allmänheten. I dessa
27161: tryckfriheten är ofta svådöst på grund av         fall har justitieministeriet förfarit och förfar
27162: olikheten i uppfattningarna i denna sak.          alltjämt enligt Jag och för Finland bindande
27163: Fördenskull ·har tili lagen angående under-       konventioner.
27164:      Helsingfors den 7 december 1970.
27165: 
27166:                                                               Justitieminister E. 0. Tuominen.
27167:                                                                                                     3
27168: 
27169: 
27170: 
27171: 
27172:                        Ed u s kunnan        Herra      Puhe m i e he 11 e.
27173: 
27174:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          Tämän vuoksi on epäsiveellisten julkaisujen
27175: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra           levittämisen ehkäisemisestä annettuun lakiin
27176: Puhemies, olette kirjeellänne 6 päivältä mar-       1 päivänä helmikuuta 1957 annetulla lailla
27177: ra.skuuta n:o 163 lähettänyt valtioneuvoston        lisätty uusi 4 §, jossa säädetään, että lain
27178: asianomaisen Jasenen vastattavaksi kansan-          noudattamisen valvontaa varten on asetettava
27179: edustaja Alli Vaittisen ym. tekemän, seuraa-        valvontalautakunta, jonka tehtävänä on antaa
27180: vansisältöisen kysymyksen:                          oikeusministeriölle lausuntoja ja yksityista-
27181:                                                     pauksissa tehdä ministeriölle ehdotuksia.
27182:            "Onko Hallitus tietoinen siitä, että
27183:         maassamme julkaistaan lakien vastai-           Painovapauden periaatteesta johtuu, että
27184:         sesti epäsiveellisiä aikakausilehtiä ja     julkaistuun painotuotteeseen puuttuminen voi
27185:        muita painotuotteita, joiden vaikutus        tapahtua yleensä vasta, kun kyseinen paino-
27186:         on erityisesti nuorisoon turmiollinen,      tuote on levinnyt ehkä laajaltikin yleisön pii-
27187:        'ja jos on,                                  riin. Painotuotteen sisällöstä vastuussa ole-
27188:            mitä Hallitus aikoo tehdä tällaisten     vien syytteeseen asettaminen ja takavarikko-
27189:        painotuotteiden julkaisemisen lopetta-       toimenpiteisiin ryhtyminen saattaa usein he-
27190:        miseksi ja niiden julkaisijoiden asetta-     rättää uteliaisuutta ja siten ~suorastaan edistää
27191:        miseksi syytteeseen lakiemme ja kan-         sanotunlaisten toimenpiteiden kohteeksi jou-
27192:         sainvälisten   sopimustemme      mukai-     tuneen julkaisun jo kaupaksi menneiden ja,
27193:         sesti?"                                     mikäli kyseessä on aikakautinen painokirjoi-
27194:                                                     tus, sen myöhemmin ilmestyvien numeroiden
27195:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         yhä laajempaa leviämistä.
27196: tavasti seuraavaa:                                     Sellaisten painotuotteiden osalta, jotka
27197:    Hallitusmuodon 10 § :n mukaan on jokai-          sekä ulkoasultaan että sisällöltään poikkeavat
27198: sella Suomen kansalaisella oikeus kirjoituksen      siitä, mitä täällä pidetään sallittuna, ratkai-
27199: ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen     sun tekeminen ei ole tuottanut viranomai-
27200: kenenkään sitä ennakolta estämättä. Vaikka          sille vaikeuksia. Sikäli kuin esim. tullivi-
27201: painovapauslaki, jossa on säännöksiä tuon           ranomaiset ovat havainneet, että maahan on
27202: perustuslaissa turvatun oikeuden käyttämi-          y,ritetty tuoda nk. pornojulkaisuja, tai ,poliisi-
27203: sestä, ei asetakaan ennakolta esteitä väärin-       viranomaiset ovat tavanneet sanotunla.isia
27204: käytösten ehkäisemiseksi, niin valtion etu jo       painotuotteita, ne on viranomaisten toimesta
27205: sinänsä edellyttää, että painovapaus ei voi         otettu takavarikkoon ja asianomaisia va.staan
27206: olla täysin rajoittamaton. Painovapauslain          on ryhdytty syytetoimenpiteisiin.
27207: 40 §:n mukaan oikeusministeriö on velvolli-            Oikeusministeriöllä, joka on velvollinen
27208: nen valvomaan painovapauslain noudattamista.        valvomaan painovapauslain noudattamista, ei
27209:    Suomi on yhtynyt Genevessä vuonna 1923           käytännössä ole mahdollisuuksia omatoimi-
27210: tehtyyn epäsiveellisten julkaisujen levittämi-      sesti maassamme varsin runsaslukuisesti ilmes-
27211: sen ja kaupaksipitämisen ehkäisemistä tar-          tyvien aikakauslehtien ja muiden painotuot-
27212: koittavaan kansainväliseen yleissopimukse{'n        teiden jatkuvaan valvontaan, vaan ministeriö
27213: sekä siihen Lake Successissa vuonna 1947            voi puuttua yksittäistapauksissa sanotunlai-
27214: allekirjoitetussa sopimuksessa tehtyihin muu-       siin painotuotteisiin yleensä poliisiviranomai-
27215: toksiin. Vuoden 1923 sopimuksesta iohtuu,           silta, joille lain ja järjestyksen valvominen
27216: että Suomessa on säädetty laki epäsiveellisten      muutoinkin kuuluu, taikka y~leisöltä saapunei-
27217: julkaisujen levittämisen ehkäisemisestä.            den ilmoitusten johdosta. Näissä tapauksissa
27218:    Kysymys painovapauden mahdollisesta vää-         oikeusministeriö on toiminut ja toimii edel-
27219: rinkäyttämisestä on käsityskantojen erilaisuu-      leen lain ja Suomea sitovien sopimusten mu-
27220: desta johtuen usein vaikeasti ratkaistavissa.       kaisesti.
27221:      Helsingissä   7 päivänä   joulukuuta   1970.
27222: 
27223:                                                                Oikeusministeri E. 0. Tuominen.
27224: 2
27225: 
27226:         Onko Hallitus tietoinen s11ta, että       mitä Hallitus aikoo tehdä täll.aisten
27227:      maassamme julkaistaan lakien vastai-      painotuotteiden julkaisemisen lopetta-
27228:      sesti epäsiveellisiä aikakausilehtiä ja   miseksi ja niiden julkaisijoiden asetta-
27229:      muita painotuotteita, joiden vaikutus     miseksi syytteeseen lakiemme ja kan-
27230:      on erityisesti nuorisoon turmiollinen,    sainvälisten   sopimustemme      mukai-
27231:      ja jos on,                                sesti?
27232:     Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1970.
27233: 
27234:             Aili Vaittinen.                        Orvokki Kauppila.
27235:             Niilo Tarvajärvi.                      Sinikka Karhuvaara.
27236:             Eeva Kauppi.                           T. I. Vartia.
27237:             Erkki Häkämies.                        Salme Katajavuori.
27238:             Olavi Nikkilä.                         Olavi Lähteenmäki.
27239:             Georg C. Ehrnrooth.                    Eino Poutiainen.
27240:             Sirkka Lankinen.                       Hannes Volotinen.
27241: Kirj. ksm. n:o 163.
27242: 
27243: 
27244: 
27245: 
27246:                                  Vaittinen ym.: Epäsiveellisten      painotuotteiden   julkaisemisen
27247:                                     lopettamisesta.
27248: 
27249: 
27250:                         E du sk u n n an    H erra     P u he m i e h e 11 e.
27251: 
27252:    Tamm~kuun 28 pa1vana 1927 annetulla              on alettu julkaista monia nuorille tarkoitet-
27253: lailla epäsiveellisten julkaisujen [evittämisen     tuja aikakausilehtiä, joissa sangen avoimesti
27254: ehkäisemiseksi on painokirjoituksen, kuvalli-       puolustetaan pornografiaa sekä suositellaoo
27255: sen esityksen tai muun tuotteen, joka loukkaa       huumausaineita ja jotka sisältävät epäsiveelli-
27256: sukupuolikuria tai säädyllisyyttä, julkinen         siksi katsottavia kuvia. Esivallan passiivisen
27257: myynti, levittäminen tai näkyville paneminen        asenteen rohkaisemina nämä julkaisut ovat
27258: julistettu .rangaistavaksi sakolla tai enintään     tulleet yhä rohkeammiksi ja niiden painos-
27259: 6 kuukauden vankeudella. Tämä laki ei suin-         määrät kohoavat nykyisin suuriin lukuihin.
27260: kaan ole, kuten on väitetty, vanhentunut, sillä     Näin nämä lehdet ruokkivat nuorten luki-
27261: helmikuun 1 päivänä 1957 annetulla lailla           jainsa mielikuvitusta epäterveellä tavalla, jota
27262: sitä on muutettu mm. siten, että lain noudat-       tendenssiä vastustamaan juuri laki porno-
27263: tamisen valvontaa varten a,setettiin valvonta-      grafioo levittämisen ehkäisemisestä annettiin
27264: lautakunta. Huhtikuun 6 päivänä 1950 anne-          ja mainittu kansainvälinen sopimus solmittiin.
27265: tulla asetuksella on lisäksi voimaansaatettu           Monissa muissa maissa on viime vuosina
27266: meillä Yhdistyneitten kansakuntien jäsenmai-        säädetty lakeja nuorison suojelemiseksi julki-
27267: den Lake Successissa marraskuun 12 päivänä          selta pornografialta.
27268: 1947 allekirjoittama ja Suomenkin ratifioima           Meillä ei tähän ole vielä herätty, vaikka
27269: kansainvälinen yleissopimus epäsiveellisten         vHme aikoina tapahtuneet nuoriin tyttöihin
27270: julkaisujen levittämisen ja kaupa:ksipitämisen      kohdistuneet raa'at seksuaalimurhat ovat
27271: ehkäisemisestä. Sopimuksessa, jäsenmaat sitou-      osoittaneet, että pornografiaa salliminen on
27272: tuivat ryhtymään toimenpiteisiin mm. epä-           aina:kin osaksi omansa johtamaa.n heikot ja
27273: siveellisten julkaisujen •levittäjien syytteeseen   sairasmieliset yksilöt jopa tällaisiin järkyttä-
27274: asettamiseksi ja rankaisemiseksi. Suomi ei si-      viin tekoihin. Monien tiedemiesten lausunnot
27275: ten voi edes yksipuolisesti luopua porno-           osoittavat, että pornografiaa ja seksuaaJirikol-
27276: grafian rankaisemisesta.                            lisuuden välillä on selvä syy-yhteys.
27277:    Epäsiveelliset khjat, aikakausilehdet ja            On väitetty, että olisi mahdotonta sanoa,
27278: eräät muut tuotteet sekä myös erityisla,in          mikä on epäsiveellistä mikä ei. Totta onkin,
27279: nojalla elokuvat onkin viranomaisten toimen-        että käsitys oikeasta ja väärästä, moraalisesta
27280: pitein saatettu tutkittaviksi ja niiden julkaisi-   ja moraalittomasta on nykyaikana hämärty-
27281: jat asetettu syytteeseen. Vasta viime vuosina       nyt. Kuitenkin mittakeppi on edelleen ole-
27282: on syytetoimenpiteistä alettu luopua lähinnä        massa. Tuomioistuimien monet ratkaisut osoit-
27283: kirjojen ja aikakausilehtien suhteen muka sa-       tavat, että terve käsitys epäsiveellisyydestä
27284: nanvapauden nimissä, mutta vieläkin maahan          on edelleen olemassa. Syytetyt on säännölli-
27285: salakuljetetut epäsiveelliset lehdet takavar'i-     sesti tuomittu niissä tapauksissa, joissa syyt-
27286: koidaan tullissa ja maahan tuottajat asetetaan      täjäviranomaiset ovat saattaneet asian oikeu-
27287: syytteeseen.                                        teen.
27288:    Syytteistä luopuminen, jonka on tehnyt              Edellä sanotun .perusteella ja viitaten val-
27289: mahdolliseksi ~ähinnä kulloisenkin oikeusmi-        tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
27290: nisterin henkilökohtainen kanta pornografiaan       esitämme kunnioittaen valtioneuvoston asian-
27291: nähden, ei ole voinut olla vaikuttamatta tur-       omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
27292: miollisesti nuorison asenteisiin. Maassamme         myksen:
27293: E 1169/70
27294:                                                                                                  5
27295: 
27296: en regleringsavgift, varav inflytande medel        vattendragen i Ule älvs vattensystem har kun-
27297: skall användas såsom bidrag åt vederbörande        nat få följder, vilka kan ge anledning till åt-
27298: kommun bland annat för utförande av sådana         gärder. Då vattenlagstiftningen den närmåste
27299: arbeten, anskaffningar eller åtgärder, som er-     tiden kommer att åter revideras, kommer jag
27300: fordras för minskande av följderna av skada        att tili prövning bringa frågan därom huruvida
27301: eller men, som av regleringen förorsakats på       och vilka ändringar som borde företagas i vat-
27302: kommunens område och som utgör grund för           tenlagen med beaktande av det ovan anförda.
27303: regleringsavgiftens erläggande.                    När den anhängiga omorganiseringen av miljö-
27304:    Med hänvisning till ovanstående kan man         vården bringats på vederbörlig fot, finner jag
27305: konstatera, att vederbörande haft möjlighet,       skäl föreligga att utreda, huruvida i en even-
27306: och delvis ännu synes ha möjlighet, att utfå       tuell miljövårdslagstiftning borde intagas stad-
27307: ersättning och att även i övrigt till sin förmån   ganden om förhindrande, minskande och ersät-
27308: utnyttja de möjligheter som vattenlagen er-        tande av sådana ovanberörda, redan inträffade
27309: bjuder i nu ifrågavarande ärende.                  eller framtida skadliga följder, som berör na-
27310:    Byggandet av kraftverk och regleringen av       turförhållanden och enskilda intressen.
27311:      Helsingfors den 7 december 1970.
27312: 
27313: 
27314:                                                               Justitieminister E. 0. Tuominen.
27315: 
27316: 
27317: 
27318: 
27319: E 1159/70
27320: 4
27321: 
27322: 
27323: 
27324: 
27325:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27326: 
27327:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        som utfärdades av vattendragskommissionen
27328: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           18. 7. 1951. En kompletterande syn för det
27329: velse av den 6 november 1970 nr 1334 till           slutliga beslutet är anhängig. För kraftverken
27330: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-         längs Hyrysalmistråten har givits tillståndsbe-
27331: vande av svar översänt följande av riksdags-        slut, vilka vunnit laga kraft, utom för Aitta-
27332: ledamoten Kerttu Hemmi ställda spörsmål:            koski kraftverk, för vars del syneförrättning
27333:                                                     före det slutliga beslutet hållits. Regleringen av
27334:           "Är Regeringen medveten om, att           Vuokkijärvi och Iso Pyhäntäjärvi grundar sig
27335:        åtgärderna för reglering av Ule träsk        på tiliståndsbeslut, som vunnit laga kraft. För
27336:        och därtill anslutna vattendrag samt         kraftverken längs Sotkamostråten har beslut
27337:        kraftverksarbetena åsamkat invånarna         utfärdats redan tidigare. Det samma gäller reg-
27338:        inom vattendragens inverkningsområde         leringen av Sotkamonjärvi och Ontojärvi.
27339:        betydande skada och i väsendig grad             Frågorna om ersättande av skador och olä-
27340:        förstört naturen i de berörda trakter-       genheter tili följd av byggande av kraftverk
27341:        na, och om så är fallet,                     och deras drift samt regleringen av vattendrag
27342:           tili vilka åtgärder har Regeringen        handläggs vid vattenrättslig behandling av till-
27343:        skridit eller ärnar den skrida för att       ståndsärenden, och vederbörande har haft rätt
27344:        vederbörande skall bli ersatta för ifrå-     att yrka och utfå ersättning enligt vattenlag-
27345:        gavarande missförhållanden och ska-          stiftningen. Likaså har man kunnat yrka på i
27346:        dor."                                        vattenlagen avsedda åtgärder tili vilka koncens-
27347:                                                     sionstagare kan förpliktas, tili exempel på
27348:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       grund av skada och olägenhet i fråga om fisk-
27349: samt anföra följande:                               bestånd och tiligång tili grundvatten. Hall
27350:    I motiveringen för spörsmålet sägs, att ut-      byggande eller nyttjande av anläggning i vat-
27351: byggandet av forsarna i Ule älv och regle-          tendrag medför skadliga påföljder, som icke
27352: ringen av Ule träsk redan i 20 års tid åsamkat      förutsattes då tillståndet beviljades, kan utan
27353: invånarna vid nämnda vattendrag och tili det        hinder av att tillståndsbeslutet vunnit laga
27354: anslutna vattendrag kännbara ekonomiska för-        kraft bestämmas om betalande av ersättning,
27355: luster. Dessa åtgärder har medfört fiskdöd,         eller ägaren av anläggningen åläggas att vidtaga
27356: förskjutning av vattenranden och växlingar i        åtgärder med beaktande av vad i vattenlagens
27357: vattenståndet, äventyrat bruksvattentiligången      2 kap. 27 § 1 mom. och 3 kap. 8 § är stad-
27358: då grundvattennivån sjunkit, åstadkommit            gat.
27359: strandbanksras, rörelser hos byggnaderna, ras          Enligt gällande stadganden kan ortsborna
27360: i markgrunden samt väsentlig åverkan på             icke få ersättning för åverkan på landskap.
27361: landskapen.                                         Det är dock att märka, att stadgandena i vat-
27362:    Med anledning av detta uttalande kan om          tenlagen 8 kap. 25 § avser en prestation, som
27363: kraftverken och regleringen av Ule träsk samt       kan ha betydelse i det i spörsmålet avsedda
27364: därtill anslutna vattendrag konstateras, att alla   fallet. Enligt nämnda paragraf kan den som
27365: kraftverk längs Ule träsk har laga kraft vunna      verkställt regleringen, som huvudsakligen med-
27366: tillstånd, frånsett Utanen kraftverk och Ala-       för gagn bl.a. för utnyttjande av vattenkraft,
27367: Utos därtili anslutna kraftverk, beträffande vil-   men i omgivningens förhållanden sådan med
27368: ka Norra Finlands vattendomstol utfärdat till-      avseende å allmänt intresse betydande skada
27369: ståndsbeslut 17. 7. 1970, vilket beslut dock        eller olägenhet, viiken icke genom särskilda
27370: icke ännu vunnit laga kraft. Regleringen av         åtgärder kan avlägsnas eller ersättas med pen-
27371: Ule träsk grundar sig på temporärt tilistånd        ningar, åläggas att till staten årligen erlägga
27372:                                                                                                   3
27373: 
27374: tyvät varat on käytettävä avustukseksi asian-      voivat antaa aihetta toimenpltelSlm. Kun ve-
27375: omaiselle kunnalle muun muassa sellaisten töi-     silainsäädäntöä tullaan kohdakkoin jälleen tar-
27376: den, hankintojen tai toimenpiteiden suoritta-      kistamaan, tulen saattamaan harkittavaksi, oli-
27377: miseen, joka on tarpeen säännöstelystä kunnan      siko ja mitä muutoksia vesilakiin edellä sanot-
27378: alueella aiheutuneen, säännöstelymaksun suorit-    tu huomioon ottaen tehtävä. Sen jälkeen kun
27379: tamisen perusteena olevan vahingon tai haitan      vireillä oleva ympäristönsuojelun uudelleen or-
27380: seurausten vähentämiseen.                          ganisointi on saatettu asianmukaiselle kan-
27381:    Edellä esitettyyn viitaten on todettava, että   nalle, pidän aiheellisena sen selvittämistä, oli-
27382: asianomaisilla on ollut ja näyttää osittain vie-   siko mahdolliseen ympäristönsuojelulainsäädän-
27383: läkin olevan mahdollisuus saada korvausta ja       töön saatava säännöksiä senlaatuisten luonnon-
27384: käyttää muutoinkin hyväkseen vesilain tarjoa-      oloihin ja yksityiseen etuun kohdistuvien jo
27385: mia mahdollisuuksia kysymyksessä tarkoitetus-      aiheutuneiden tai vast'edes syntyvien vahingol-
27386: sa asiassa.                                        listen seuraamusten estämistä, vähentämistä ja
27387:    Voimalaitosten rakentamisesta ja vesistöjen     korvaamista silmällä pitäen, joista edellä on
27388: säännöstelyistä on saattanut Oulujoen vesis-       ollut kysymys.
27389: tössä aiheutua sellaisia seuraamuksia, jotka
27390:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1970.
27391: 
27392: 
27393:                                                               Oikeusministeri E. 0. Tuominen.
27394: 2
27395: 
27396: 
27397: 
27398: 
27399:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
27400: 
27401:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        väliaikaiseen lupaan ja on täydentävä katselmus
27402: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         vireillä lopullista päätöstä varten. Hyrynsal-
27403: mies, olette kirjeellänne 6 päivältä marraskuuta     men reitin varrella olevilla voimalaitoksilla on
27404: 1970 n:o 1334 lähettänyt valtioneuvoston             lainvoimaiset lupapäätökset lukuun ottamatta
27405: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-       Aittokosken voimalaitosta, jonka osalta katsel-
27406: taja Kerttu Hemmin tekemän seuraavan kysy-           mustoimitus lopullista päätöstä varten on pi-
27407: myksen:                                              detty. Vuokkijärven ja Ison Pyhäntäjärven
27408:                                                      säännöstely perustuu lainvoimaisiin lupapäätök-
27409:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että       siin. Sotkamon reitillä olevilla voimalaitoksilla
27410:        Oulujärven ja siihen liittyvien vesis-        on jo aikaisemmin annetut luvat. Sama koskee
27411:        töjen säännöstelytoimenpiteet ja voima-       Sotkamonjärven ja Ontojärven säännöstelyä.
27412:        laitostyöt ovat aiheuttaneet vesistöjen           Voimalaitosten rakentamisesta ja käyttämi-
27413:        vaikutuspiirin asukkaille huomattavaa         sestä sekä vesistöjen säännöstelyistä johtuvien
27414:        vahinkoa sekä turmelleet oleellisesti ve-     vahinkojen ja haittojen korvaaruiskysymykset
27415:        sistöön liittyvää luontoa, ja jos on,         käsitellään vesioikeudellisessa lupakäsittelyssä ja
27416:           mihin toimenpiteisiin hallitus on ryh-     on asianomaisilla ollut oikeus vaatia ja saada
27417:        tynyt tai aikoo ryhtyä kyseisten epä-         korvausta vesilainsäädännön mukaisesti. Niin
27418:        kohtien ja vahinkojen korvaamiseksi           ikään on voitu vaatia vesilaissa tarkoitettuja
27419:        asianomaisille."                              toimenpiteitä, joihin luvan saaja voidaan vel-
27420:                                                      voittaa esimerkiksi kalakannalle ja pohjaveden
27421:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          saannille aiheutuvien vahinkojen ja haittojen
27422: taen seuraavaa:                                      johdosta. Milloin vesistöön rakentamisesta tai
27423:    Kysymyksen perusteluissa sanotaan, että Ou-       rakennelman käyttämisestä aiheutuu vahingol-
27424: lujoen koskien rakentaminen ja Oulujärven            linen seuraus, jota lupaa myönnettäessä ei ole
27425: veden säännöstely ovat jo 20 vuoden ajan ai-         edellytetty, voidaan siitä lupapäätöksen lainvoi-
27426: heuttaneet mainittujen vesistöjen ja sivuvesis-      man estämättä määrätä suoritettavaksi korvaus
27427: töjen asukkaille tuntuvia taloudellisia menetyk-      tai velvoittaa rakennelman omistaja toimen-
27428: siä. Mainituista toimenpiteistä on aiheutunut        piteisiin ottaen huomioon mitä vesilain 2 lu-
27429: kalakannan tuhoutumista, vesirajan siirtymistä       vun 27 §:n 1 momentissa ja 3 luvun 8 §:ssä
27430: ja vedenpinnan vaihteluita, käyttöveden saan-        on säädetty.
27431: nin loppumisen uhkan syntyminen pohjaveden               Maiseman muuttumista huonommaksi ei voi-
27432: tason alennuttua, rantatörmien vyörymistä, ra-        massa olevien säännösten mukaan asianomaisen
27433: kennusten liikkumista, maapohjan sortumista          paikkakunnan asukkaille korvata. Kuitenkin
27434: sekä maisemien oleellinen huonontuminen.              on huomattava, että vesilain 8 luvun 25 § :n
27435:    Sanotun johdosta on voimalaitoksista ja ve-        säännökset säännöstelymaksuista tarkoittavat
27436: sistön säännöstelystä Oulujärvellä ja siihen liit-    suoritusta, jolla kysymyksessä tarkoitetussa ta-
27437: tyvissä vesistöissä todettava, että Oulujoen          pauksessa voi olla merkitystä. Mainitun py-
27438: varrella on kaikilla siellä olevilla voimalaitok-     kälän mukaan, milloin säännöstelystä, josta
27439: silla lainvoimaiset lupapäätökset lukuun otta-        pääasiassa on hyötyä muun muassa vesivoiman
27440: matta Utasen voimalaitosta ja siihen liittyvää        käytölle, johtuu ympäristön oloissa sellainen
27441: Ala-Utoksen voimalaitosta, joita koskevan lu-         yleiseen etuun kohdistuva huomattava vahin-
27442: papäätöksen Pohjois-Suomen vesioikeus on an-          ko tai haitta, jota ei voida erityisin toimen-
27443:  tanut 17. 7. 1970 päätöksen olematta vielä           pitein poistaa tai korvata rahalla, voidaan sään-
27444: lainvoimainen. Oulujärven säännöstely perus-          nöstelyn toimeenpanija velvoittaa suorittamaan
27445:  tuu vesistötoimikunnan 18. 7. 1951 antamaan          valtiolle vuosittain säännöstelymaksu, josta ker-
27446: Kirj. ksm. n:o 162.
27447: 
27448: 
27449: 
27450: 
27451:                                  Hemmi: Säännöstely- ja voimalaitostöiden aiheuttamien vahin-
27452:                                    kojen korvaamisesta Oulujärven vesistön alueella.
27453: 
27454: 
27455:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27456: 
27457:    Oulujoen koskien rakentamisesta ja Oulu-         vaihtelusta aiheutuvat maapohjan sortumat ai-
27458: järven veden säännöstelystä aiheutuvat haitat       heuttavat rakennusten huomattavia liikkumisia
27459: ovat jo lähes 20 vuoden ajan aiheuttaneet mai-      ja siten asukkaille jokavuotisia korjauksia, jot-
27460: nittujen vesistöjen ja sivuvesistöjen asukkaille    ka he joutuvat itse kustantamaan.
27461: erittäin tuntuvia taloudellisia menetyksiä.            Noin 20 vuotta sitten ei rakentajia varoi-
27462:    Oulujärven kalakanta on tuhoutunut, joten        tettu kyseisistä vaaroista. Voimalaitoksia ra-
27463: kalastuselinkeino, eritoten Jaalangan kalastus-     kennettaessa ja vettä säännösteltäessä on ih-
27464: kunnalle, on täysin tuottamatonta. Oulujär-         minen ja hänen elinmahdollisuutensa maiseman
27465: veen suoritetut arvokalojen istutukset eivät ole    rikkoutumisen kanssa jätetty toissijaiseen ase-
27466: tuoneet toivottua tulosta. Järven vesiraja on       maan. Järjestelyt ovat aiheuttaneet vaikutus-
27467: jo niin kaukana, että järven virkistyskäyttö        piiriin kuuluville asukkaille suuria taloudelli-
27468: on jatkuvasti kaventunut ja täten esim. Vaalan      sia menetyksiä. Tänä päivänä he ovat tosiasioi-
27469: kunnalle ja kuntalaisille sekä kesäasukkaille ai-   den edessä, joihin he eivät ennakolta ole voi-
27470: heutuu tästä suoranaista taloudellista tappiota.    neet varautua. Edellä olevan perusteella ja vii-
27471: Alueen käyttöveden saanti uhkaa loppua, kos-        taten valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment-
27472: ka kaivot ovat kuivuneet pohjaveden tason           tiin esitän kunnioittavasti valtioneuvoston
27473: alennuttua järviveden pintatason myötä. Järven      asianomaisen jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
27474: maisemallista arvoa ei voida rahassa mitata.
27475: Kuitenkin maisemat ovat oleellisesti kärsineet,                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
27476: kuten esim. Utajärven kunnan keskustassa.                   Oulujärven ja siihen liittyvien vesis-
27477:    Myös Muhoksen kunnassa luonnonkaunis                     töjen säännöstelytoimenpiteet ja voima-
27478: Muhosjoen laakso on menettänyt täysin enti-                 laitostyöt ovat aiheuttaneet vesistöjen
27479: sen merkityksensä. Joen vedenpinnan viikottai-              vaikutuspiirin asukkaille huomattavaa
27480: set vaihtelut ovat 0-2 metriä, jonka vuoksi                 vahinkoa sekä turmelleet oleellisesti ve-
27481: rantatörmien vyörymät ovat aiheuttaneet ar-                 sistöön liittyvää luontoa, ja jos on,
27482: vokkaan ja kauniin rantapuuston häviämisen.                    mihin toimenpiteisiin hallitus on ryh-
27483: Kalastukseen ja virkistykseen ei Muhosjoella ole            tynyt tai aikoo ryhtyä kyseisten epä-
27484: myöskään enää mitään merkitystä.                            kohtien ja vahinkojen korvaamiseksi
27485:    Joen varsilla on runsaasti asutusta. Veden               asianomaisille?
27486:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1970.
27487: 
27488:                                           Kerttu Hemmi.
27489: 
27490: 
27491: 
27492: 
27493: E 1159/70
27494:                                                                                                   3
27495: 
27496: 
27497: 
27498: 
27499:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
27500: 
27501:   Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ningsmetod som tillämpats erhålles det aritme-
27502: har riksdagsman Reino Karpola m. fl. till ve-      t1ska medeltalet av den belastning folkskole-
27503: derbörande medlem av statsrådet för avgivande      väsendet åsamkar kommunerna, och detta kan
27504: av svar ställt följande spörsmål:                  anses vara lika lagligt som något annat, t. ex.
27505:                                                    ett avvägt medeltal.
27506:           "Kan det anses vederbörligt, att den        Det är sant, att statsundetstödet åt de kom-
27507:        belastning som folkskolväsendet utgör       muner, vilka erhåller extra statsunderstöd, till
27508:        för landets fattigaste kommuner icke        följd av den metod som använts vid beräknan-
27509:        underlättas genom korrigering av de         det av medeltalet har blivit mindre än det
27510:        felaktiga besluten angående statsunder-     statsunderstöd kommunerna skulle erhålla, om
27511:        stöd, samt                                  bestämmandet av medeltalet skulle ,ske på
27512:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     hasen av ett avvägt medeltal. Det bör dock be-
27513:        >taga i syfte att bringa grundema för be-   aktas, att den metod som användes har gjort
27514:        räkning av folkskoleunderstödet på lag-     det möjligt att inom ramen för de anslag som
27515:        lig has?"                                   reserverats för ändamålet, flera kommuner har
27516:                                                    blivit delaktiga av extra statsunderstöd än vad
27517:    Då det ifrågavarande ärendet hör till mitt      som skulle ha varit fallet, om heräkningen
27518: verksamhetsområde i min egenskap av under-         skulle ha utförts med hjälp av någon annan
27519: visningsminister får jag såsom svar vördsamt       metod. Med tanke på hela den kommunala
27520: anföra följande:                                   sektom har den metod som kommit till an-
27521:    Vad först och främst beträffar frågan om        vändning varit rättvisare än om antalet tili
27522: att ett olagligt förfarande skulle ha tillämpats   extra 1statsunderstöd berättigade kommuner
27523: vid beräkningen av den i 80 § folkskollagen        skulle ha minskats, och dessa till antalet färre
27524: avsedda belastningen av fo1kskoleväsendet för      kommuner sålunda skulle ha kommitt i åtnju-
27525: landets fattigaste kommuner i genomsnitt, bör      tande av ett större statsunderstöd. Med hänsyn
27526: det konstateras, att folkskollagstiftningen icke   härtill torde det icke förefinnas skäl att ändra
27527: innehåller stadganden om beräknandet av det        de grunder ,som hittills tillämpats vid heräk-
27528: ifrågavarande medeltalet. Genom den beräk-         ning av de extra statsunderstöden.
27529:      Helsingfors den 26 november 1970.
27530: 
27531:                                                             Undervisningsminister Jaakko Itälä.
27532: 2
27533: 
27534: 
27535: 
27536: 
27537:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
27538: 
27539:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin        kemisesta. Käytetty laskentamenetelmä antaa
27540: nojalla ovat kansanedustaja Reino Karpola ym.      aritmeettisen keskiarvon kuntien kansakoulu-
27541: esittäneet valtioneuvoston asianomaisen jäsenen    rasituksesta ja sitä voidaan pitää yhtä laillisena
27542: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                kuin jotain muuta, esimerkiksi punnittua keski-
27543:                                                    arvoa.
27544:           "Voidaanko pltaa asianmukaisena,            On totta, että käytetyn keskiarvon laskenta-
27545:        ettei maan köyhimpien kuntien kansa-        menetelmän seurauksena ylimääräistä valtion-
27546:        koulurasitusta helpoteta oikaisemalla       apua saavien kuntien valtionapu on jäänyt pie-
27547:        virheelliset valtionapupäätökset, sekä      nemmäksi kuin mitä ne saisivat, jos keskiarvon
27548:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     määrääminen tapahtuisi punnittua keskiarvoa
27549:        ryhtyä ylimääräisen kansakouluavustuk-      käyttäen. On kuitenkin otettava huomioon,
27550:        sen laskentaperusteiden saattamiseksi       että käytössä oleva menetelmä on tehnyt mah-
27551:        lailliselle pohjalle?"                      dolliseksi sen, että niiden määrärahojen puit-
27552:                                                    teissa, joita tarkoitukseen on varattu ylimääräi-
27553:                                                    sestä valtionavusta on päässyt osalliseksi use-
27554:    Kun kysymyksessä oleva asia kuuluu tolml-       ampi kunta kuin jos laskenta olisi suoritettu
27555: alaani opetusministerinä, esitän kunnioittaen      jollain toisella menetelmällä. Koko kuntasekto-
27556: vastauksenani seuraavaa:                           ria ajatellen käytetty menetelmä on ollut oikeu-
27557:    Mitä ensinnäkin tulee kysymykseen sii·tä,       denmukaisempi kuin jos ylimääräiseen valtion-
27558: että kansakoululain 80 § :n tarkoittaman maan      apuun oikeutettujen kuntien lukunmäärää olisi
27559: maataiskuntien kansakoulurasituksen keskiar-       supistettu ja näille kunnille annettu vastaavasti
27560: von laskentamenettelyssä olisi omaksuttu laitori   enemmän valtionapua. Tähän nähden ei liene
27561: menetelmä, on todettava, ettei kansakoululain-     aihetta muuttaa tähän asti noudatettuja ylimää-
27562: säädännössä ole säännöksiä ko. keskiarvon las-     räisen valtionavun laskentaperusteita.
27563:      Helsingissä marraskuun 26 päivänä 1970.
27564: 
27565:                                                                    Opetusministeri Jaakko Itälä.
27566: Kirj. ksm. n:o 161.
27567: 
27568: 
27569: 
27570: 
27571:                                  Karpola ym.: Ylimääräisen kansakouluavustuksen perusteista.
27572: 
27573: 
27574:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
27575: 
27576:    Maalaiskunnalle, joka kuuluu maan köyhim-        delta 1968 noin 3.5 miljoonaa markkaa ja kun
27577: piin tai on harvaan asuttu, annetaan kansakou-      tätä laskentatapaa on sovellettu kansakoululain
27578: lulain mukaan ylimääräistä avustusta siinä mää-     koko voimassaolon ajan, nousevat köyhien kun-
27579: rin, ettei kansakoulutoimen vuotuisista kustan-     tien menetykset kymmeniin miljooniin mark-
27580: nuksista johtuva rasitus näissä kunnissa nouse      koihin.
27581: veroäyriä kohti maataiskuntien vastaavaa keski-        Sen jälkeen kun mainittu laskentavirhe on
27582: määräislukua suuremmaksi. Tätä silmälläpitäen       tullut kuntien tietoon, ne ovat ylimääräistä
27583: kouluhallitus laskee vuosittain keskimääräisen      kansakouluavustusta koskevista kouluhallituk-
27584: kansakoulurasituksen. Esimerkiksi vuodelta          sen päätöksistä esittäneet oikaisuvaatimuksia,
27585:  1968 se oli 3.38 penniä äyriä kohti. Koulu-        joista useimmat lienee tehty kuluvan vuoden
27586: hallitus kuitenkin käyttää tätä keskiarvoa mää-     alkukuukausina. Kouluhallitus ei vielä liene oi-
27587: rätessään laskentatapaa, joka on asianomaisille     kaisuvaatimuksiin antanut päätöksiä, joiden pe-
27588: kunnille epäedullinen ja vastaavasti valtion me-    rusteella kunnat voisivat tarpeen vaatiessa
27589: noja ajatellen johtaa valtiolle edulliseen tulok-   asiasta valittaa Korkeimpaan hallinto-o~keuteen.
27590: seen. Kouluhallituksessa lasketaan ensin nämä          Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
27591: rasitusluvut kunnittain ja sen jälkeen niiden       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
27592: summa jaetaan maalaiskuntien lukumäärällä.          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27593: Vastaavaa laskentatapaa ei tunneta millään          vaksi seuraavan kysymyksen:
27594: muulla hallinnonalalla eikä se myöskään ole oi-
27595: kea tilastomatematiikan sääntöjen mukaan.                      Voidaanko pltaa asianmukaisena,
27596: Kuntien kansakoulun nettomenot olisi tieten-                ettei maan köyhimpien kuntien ·kansa-
27597: kin laskettava painotettuna keskiarvona siten,              koulurasitusta helpoteta oikaisemalla
27598: että maalaiskuntien kansakoulutoimen nettome-               virheelliset valtionapupäätökset, sekä
27599: nojen summa jaetaan maalaiskuntien kokonais-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27600: veroäyrimäärällä. Näin päädyttäisiin vuoden                 ryhtyä ylimääräisen kansakouluavustuk-
27601: 1968 osalta suhdelukuun 3.02 penniä äyriltä.                sen laskentaperusteiden saattamiseksi
27602: Menettelyn virheellisyys on aiheuttanut köyhil-             lailliselle pohjalle?
27603: le kunnille valtionavustuksen menetyksiä vuo-
27604:      Helsingissä, marraskuun 5 päivänä 1970.
27605: 
27606:                Reino Karpola.                                   Reino Kangas.
27607:                Eino Uusitalo.                                   Pekka Vilmi.
27608:                                        Pentti Pekkarinen.
27609: 
27610: 
27611: 
27612: 
27613: E 1157/70
27614: 6
27615: 
27616: utgtvlt, har förkommit. Så torde det förhålla        instruktionssyfte, för att bristfälligheterna
27617: sig även i det av riksdagsman Seppä nämnda           framdeles skulle kunna korrigeras. Utom inpek-
27618: fallet. Härvid uppmanar omsättningsskatte-           törerna ger även omsättningsskattebyråerna
27619: inspektören enligt de direktiv som givits ho-        handledning och råd, bl.a. genom att tilisända
27620: nom den skattskyldiga att från banken inför-         de skattskyldiga informationsbladet "Omsmed-
27621: skaffa nya kontoutdrag. Konstateras må, att          delanden". Skattskyldiga, som lämnat sin bok-
27622: stadgandena i gällande omsättningsskattelag          föring åt revisionsbyråer, ställer sig dock ofta
27623: icke ger inspektör möjlighet att själv få upp-       avvisande tili inspektörens anvisningar, liksom
27624: gifter från bankerna om skattskyldigs bank-          i allmänhet tili hela granskningsverksamheten.
27625: konton, och inspektörerna har aldrig - enligt        Av revisionsbyråerna i efterhand uppgjord bok-
27626: undersökning som omsättningskattebyrån i             föring har också visat sig besvärlig i det av-
27627: Vasa gjort - i skattskyldigs namn eller för          seendet, att varken dessa byråer eller de
27628: hans räkning rekvirerat kontoutdrag, för att         skattskyldiga vili ta skulden på sig när icke
27629: inte tala om ljuskopior av checker. Dessutom         bokförda affärstransaktioner observeras vid
27630: skulle bankerna icke ens ge ut sådana på ins-        granskningen, utan försöker skjuta skulden på
27631: pektörs begäran, då bankerna i allmänhet för-        omsättningsskatteinspektören.
27632: hållit sig negativt även tili omsättningsskatte-        Tili slut kan konstateras, att omsättnings-
27633: byråernas begäran att få i 46 § 4 punkten be-        skatteinspektören vid granskningen fungerar
27634: skattningslagen förutsatta uppgifter om skatt-       som edsvuren tjänsteman, som framför vid
27635: skyldigs ränteinkomster och medel på hans kon-       granskningen konstaterade fakta tili omsätt-
27636: ton.                                                 ningsskattebyrån och samtidigt, då fall av be-
27637:     Det är klart, att om omsättningsskattskyl-       skattning enligt beräkning är i fråga, en kalkyl
27638: dig vägrar att avge utredning om sina på pri-        över, hur stor den skatt underkastade omsätt-
27639: vata bankkonton influtna inkomster av försälj-       ningen enligt hans uppfattning borde vara. Om-
27640: ning, måste man försöka beräkna den försälj-         sättningsskattebyrån fattar slutligen såsom kol-
27641: ning som icke bokförts, och för viiken omsätt-       legial myndighet beslut om eventuell efterbe-
27642: ningsskatt icke redovisats. Tili inspektörs upp-     skattning och baserar därvid sitt beslut både
27643: gifter hör att framföra sin egen uppfattning         på de i inspektörens granskningsberättelse
27644: om den verkliga försäljningen när han observe-       framställda och från annat håll erhållna fakta.
27645: rar, att affärstransaktioner icke bokförts och att   Detta förfarande är naturligt redan med tanke
27646: bokföringen sålunda är otiliförlitlig. Inspektö-     på den skattskyldiges rättsskydd. Det är så-
27647:  ren baserar sin uppfattning på bruttovinst, pri-    lunda även förståeligt, att omsättningsskatte-
27648: vat bruk m.fl. på saken inverkande faktorer.         byråns beslut ofta avviker åt det ena eller det
27649: Den omständigheten, att skattebyråerna på sin        andra hållet från inspektörens förslag rörande
27650:  tid fastställt beskattningen på grundvalen av       efterbeskattning. Omsättningsskattebyråns be-
27651:  den skattskyldiges uppgifter, har icke någon        slut kan överklagas i omsättningsskatterätten
27652:  betydelse, enär det först vid granskningen          och vidare i högsta förvaltningsdomstolen.
27653: framkommit sådan tiliäggsutredning, som visar           Med stöd av ovanstående kan konstateras,
27654:  att den skattskyldiges bokföring och de av          att omsättningsskatteinspektörerna icke gjort
27655: honom avgivna omsättningsskattedeklarationer-        sig skyldiga tili godtycklig eller mot lag och
27656:  na icke överensstämmer med de verkliga för-         stadganden stridande verksamhet. Man måste
27657:  hållandena. Enbart formella brister i bok-          också anse, att ifrågavarande lagstadganden be-
27658:  föringen föranleder icke beskattning enligt be-     träffande omsättningsbeskattningen och därom
27659:  räkning, men de nämns i granskningsberättel-        meddelade anvisningar är tillräckligt tydliga,
27660:  sen redan därför, att inspektören har tili upp-     och att några tolkningssvårigheter icke före-
27661:  gift att förklara dem för den skattskyldige i       kommit i fråga om dem.
27662:       Helsingfors den 7 december 1970.
27663: 
27664: 
27665:                                                                           Minister V alto Käkelä.
27666:                                                                                                    5
27667: 
27668: 
27669: 
27670: 
27671:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
27672: 
27673:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         bokföring även en beräkning av tiliverknings-
27674: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       kostnaderna ( L 2 § och F 2 § ) . För konstate-
27675: av den 5 november 1970 nr 1294 tili veder-          rande av tillförlitligheten i en ilia skött bok-
27676: börande medlem av statsrådet för avgivande av       föring måste sålunda företas vissa gransk-
27677: svar översänt följande av riksdagsman Mauri         ningar, t.ex. jämförelse av affärsidkarnas bank-
27678: Seppä ställda spörsmål:                             konton med bokföringen. Detta har varit desto
27679:                                                     mer viktigt i fråga om ovan nämnda möbel-
27680:           "Har Regeringen fäst uppmärksam-          tillverkare, då det konstaterats, att för affärs-
27681:        het vid omsättningsskatteinspektörer-        rörelsens penningrörelse och inkassering av be-
27682:        nas godtyckliga och uppenbart mot la-        talning ofta anlitats afäärsidkarnas privata
27683:        gar och stadganden stridande verksam-        bankkonton. Betydelsen av granskningen av
27684:        het på vissa orter, och om så är fallet,     bankkonton i granskningsverksamheten fram-
27685:          vad ärnar Regeringen göra tili för-        går bl.a. av högsta förvaltningsdomstolens av-
27686:        tydligande av stadgandena och anvis-         göranden på grund av efterbeskattningar, 17.
27687:        ningarna rörande omsättningsbeskatt-         6. 1969 och 26. 1. 1970 (utslagsliggarna nr
27688:        ningen så, att godtycklig tolkning icke      3616/1969 och 335/1970), i vilka högsta
27689:        skulle vara möjlig?"                         förvaltningsdomstolen ansåg, att omsättnings-
27690:                                                     skattebyrån hade rätt att vid efterbeskattning
27691:    Då det i spörsmålet avsedda ärendet hör tili     fastställa beloppet av den skatt underkastade
27692: mitt verksamhetsområde i finansministeriet,         försäljningen enligt beräkning med stöd av
27693: får jag såsom svar vördsamt anföra följande:        44 § 1 mom. lagen om omsättningsskatt, då
27694:    Vasa omsättningsskattebyrå har både under        det konstaterats, att sammanslutningens pen-
27695: senaste och innevarande år inriktat sin gransk-     ningrörelse skötts genom delägares personliga
27696: ningsverksamhet särskilt på skattskyldiga små-      sparräkning och sammanslutningen, trots om-
27697: företagare som bedriver möbeltiliverkning inom      sättningsskattebyråns uppmaning, icke företett
27698: länets område och som ordnat sin försäljning        utredning angående de på ifrågavarande konto
27699: så, att försäljningen av möbler sker från last-     influtna försäljningsinkomsterna.
27700: bilar i bosättningscentra på olika håll i landet,       Hall vid granskningen har konstaterats, att
27701: direkt till konsumenterna. Otsaken tili gransk-     en jämförelse av bankkonton och bokföring
27702: ningartia har varit bl.a. den, att de egentliga     sinsemellan ger vid handen, att försäljning icke
27703: möbelaffärerna klagat över nämnda försälj-          bokförts och att sålunda icke heller omsätt-
27704: ningsverksamhet hos omsättningsskattekontoret       ningsskatt erlagts, har följden varit efterbe-
27705: och uttalat misstanken, att omsättningsskatt        skattning. Denna känns givetvis oskälig för en
27706: icke skulle erläggas vid ifrågavarande försälj-     sådan omsättningsskattskyldig, som fortgående
27707: ning.                                               har gjort sig skyldig tili skatteflykt och nu
27708:    Vid granskningarna har framgått, såsom även      tili följd av granskning på en gång får betala
27709: riksdagsman Seppä konstaterar i motiveringen        efterskatt för hela tre kalenderårs förseelser.
27710: för sitt spörsmål, att ovannämnda företagares           De omsättningsskattskyldiga som gjort sig
27711: bokföring i allmänhet är ilia skött och icke        skyldig tili skatteflykt vägrar i allmänhet av
27712: motsvarar fordringarna i bokföringslagen 6. 7.      fruktan för efterbeskattning att för omsätt-
27713: 1945 och bokföringsförordningen 9. 8. 1945.         ningsskatteinspektörerna förete utredning om
27714: Nämnas må, att av dem som bedriver tillverk-        försäljningsinkomster, som influtit på deras
27715: ning, enligt stadgandena i bokföringslagen och      bankkonton. Såsom orsak till vägran förklaras,
27716: -förordningen borde krävas förutom dubbel           att de checkkontoutdrag som banken i tiden
27717: E 1168/70
27718: 4
27719: 
27720: mam1tsemassa tapauksessa. Tällöin liikevaihto-         suudessa korjattaisiin. Ohjausta ja neuvontaa
27721: verotarkastaja hänelle annettujen ohjeiden mu-         tarkastajien lisäksi antavat myös liikevaihtove-
27722: kaisesti kehottaa verovelvollista hankkimaan           rotoimistot mm. lähettämällä verovelvollisel-
27723: pankista uudet tiliotteet. Todettakoon, että           le tiedotuslehteä "Liikevaihtoverotiedotuksia".
27724: voimassa olevan liikevaihtoverolain säännökset         Usein kuitenkin verovelvolliset, jotka ovat an-
27725: eivät suo tarkastajalle mahdollisuuksia itse saa-      taneet kirjanpitonsa tilitoimistojen hoidettavak-
27726: da pankeilta tietoja verovelvollisen pankkiti-         si, suhtautuvat penseästi tarkastajan antamaan
27727: leistä, eivätkä tarkastajat Vaasan liikevaihto-        ohjaukseen kuten yleensä koko tarkastustoi-
27728: verotoimiston suorittamien tutkimuksien mu-            mintaan. Tilitoimistojen jälkikäteen laatimat
27729: kaan ole koskaan tilanneet verovelvollisen ni-         kirjanpidot ovatkin osoittautuneet sikäli han-
27730: missä t~i lukuun tiliotteita puhumattakaan             kaliksi, että kun tarkastuksessa havaitaan kir-
27731: shekkien valokopioista. Lisäksi pankit eivät           jaamattomia liiketapahtumia, niin eivät tilitoi-
27732: niitä tarkastajan pyynnöstä edes antaisikaan,          mistot eivätkä verovelvolliset halua ottaa siitä
27733: koska pankit yleensä ovat suhtautuneet kiel-           syytä niskoilleen, vaan syy pyritään siirtämään
27734: teisesti liikevaihtoverotoimistojenkin pyyntöön        liikevaihtoverotarkastajalle.
27735: saada verotuslain 46 §:n 4 kohdan edellyttämät             Lopuksi todettakoon, että liikevaihtoverotar-
27736: tiedot verovelvollisen korkotuloista ja tileillä       kastaja tarkastuksia suorittaessaan toimii va-
27737: olleista varoista.                                     lantehneenä virkamiehenä, joka esittää tarkas-
27738:     On selvää, että silloin kun liikevaihtovero-       tuksella toteamansa tosiseikat liikevaihtovero-
27739: velvollinen kieltäytyy antamasta selvitystä yk-        toimistolle sekä samalla arvioverotustapauksen
27740: sityisille pankkitileille kertyneistä myyntitulois-    ollessa kysymyksessä laskelmaosa siitä, kuinka
27741:  taan, on pyrittävä arvioimaan se myynti, joka          suuri hänen käsityksensä mukaan verotettavan
27742: on jäänyt kirjaamatta ja josta liikevaihtovero         liikevaihdon pitäisi olla. Liikevaihtovetotoimis-
27743: on jäänyt tilittämättä. Tarkastajan tehtäviin           to kollegiaalisena viranomaisena lopullisesti te-
27744:  kuuluu esittää oma käsityksensä todellisesta           kee päätöksen mahdollisesta jälkiverotuksesta
27745:  myynnistä silloin, kun hän havaitsee liiketapah-      perustaen päätöksensä sekä tarkastajan tarkas-
27746:  tumia jääneen kirjaamatta ja kirjanpidon niin          tuskertomuksessa esittämiin että muualta saa-
27747:  muodoin epäluotettavaksi, ja käsityksensä tar-         miinsa tosiseikkoihin. Tämä menettely jo vero-
27748:  kastaja perustaa bruttovoittoon, yksityiskäyt-        velvollisen oikeusturvan kannalta on luonnolli-
27749:  töön yms. asiaan vaikuttaviin tekijöihin. Sillä        nen. Näin ollen on myös ymmärrettävää, että
27750:  seikalla, että verotoimistot ovat aikoinaan vah-      liikevaihtoverotoimiston päätös usein poikkeaa
27751:  vistaneet verotuksen verovelvollisen antamien          sekä puoleen että toiseen tarkastajan jälkivero-
27752:  ilmoitusten perusteella, ei ole asiassa merkitys-      tusesityksestä. Liikevaihtoverotoimiston pää-
27753:  tä, koska vasta tarkastuksessa on tullut esille        töksestä on valitusoikeus liikevaihtovero-oikeu-
27754:  sellaista lisäselvitystä, joka osoittaa verovelvol-    teen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
27755:  lisen kirjanpidon ja hänen antamansa liikevaih-           Edellä olevan perusteella voidaan todeta,
27756:  toveroilmoitukset tosioloja vastaamattomiksi.          että liikevaihtoverotarkastajat eivät ole syyllis-
27757:  Pelkästään kirjanpidon muodolliset vajavaisuu-         tyneet mielivaltaiseen eivätkä lakien ja säännös-
27758:  det eivät yksinään anna aihetta arvioverotuk-          ten vastaiseen toimintaan. Myös on katsottava,
27759:  seen, mutta niistä on maininta tarkastuskerto-        että kysymyksessä olevat liikevaihtoverotusta
27760:  muksessa jo senkin johdosta, että tarkastajan          koskevat lainsäännökset ja niistä annetut oh-
27761:  tehtävänä on selostaa niitä verovelvolliselle oh-      jeet ovat riittävän selviä eikä niideh tulkinnas-
27762:   jaavassa mielessä, jotta puutteellisuudet vastai-     sa ole esiihtynyt vaikeuksia.
27763:       Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1970.
27764: 
27765: 
27766:                                                                               Ministeri V alto Käkelä.
27767:                                                                                                      3
27768: 
27769: 
27770: 
27771: 
27772:                         Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
27773: 
27774:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mistustoimintaa harjoittavien tulisi pitää paitsi
27775: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kahdenkertaista kirjanpitoa myös valmistuskus-
27776: olette kirjeellänne 5 päivältä marraskuuta 1970      tannuslaskentaa ( L 2 § ja A 2 §). Heikosti
27777: n:o 1294 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       hoidettujen kirjanpitojen luotettavuuden totea-
27778: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mauri       miseksi on tehtävä näin ollen eräitä tarkistuk-
27779: Sepän tekemän, seuraavan sisältöisen kysymyk-        sia, joita ovat mm. liikkeenharjoittajan pank-
27780: sen:                                                 kitilien vertailu kirjanpitoon. Tämä on ollut
27781:                                                      sitäkin tähdellisempää edellä mainittujen huo-
27782:           "Onko Hallitus kiinnittänyt huomio-        nekaluvalmistajien kohdalla, kun on todettu
27783:        ta liikevaihtoverotarkastajien eräillä        liikkeen rahaliikkeen ja maksujen perimisen
27784:        paikkakunnilla harjoittamaan mielival-        tapahtuneen usein liikkeenharjoittajan yksityis-
27785:        taiseen ja ilmeisesti lakien ja säännös-      ten pankkitilien kautta. Pankkitilien tarkistuk-
27786:        ten vastaiseen toimintaan, ja jos on,         sen merkitys tarkastustoiminnassa ilmenee mm.
27787:           mitä Hallitus aikoo tehdä liikevaihto-     korkeimman hallinto-oikeuden jälkiverotuksien
27788:        verotusta koskevien säännösten ja oh-         johdosta 17. 6. 1969 ja 26. 1. 1970 antamissa
27789:        jeiden selventämiseksi siten, ettei mie-      ratkaisuissa ( taltiot n:o 3616/1969 ja 335/
27790:        livaltaisiin tulkintoihin ole mahdolli-       1970), joissa korkein hallinto-oikeus katsoi,
27791:        suuksia?"                                     että liikevaihtoverotoimistolla oli oikeus jälki-
27792:                                                      verotuksessa vahvistaa verotettavan myynnin
27793:    Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu          määrä liikevaihtoverolain 44 §:n 1 momentin
27794: toimialaani valtiovarainministeriössä, esitän vas-   nojalla arvion mukaan silloin, kun todettiin
27795: tauksenani kunnioittavasti seuraavaa:                yhtymän rahaliikettä hoidetun sen osakkaan
27796:    Vaasan liikevaihtoverotoimisto on sekä päät-      henkilökohtaisen säästötilin kautta eikä yhtymä
27797: tyneen että kuluvan vuoden aikana kohdistanut        liikevaihtoverotoimiston kehotuksesta huolimat-
27798: tarkastustoimintansa erityisesti läänin alueella     ta antanut selvitystä ko. tilin kautta kertyneis-
27799: huonekaluvalmistusta harjoittaviin liikevaihto-      tä myyntituloista.
27800: verovelvollisiin pienyrittäjiin, jotka ovat jär-        Mikäli tarkastuksessa on todettu vertailemal-
27801: jestäneet myyntitoimintansa siten, että huone-       la pankkitilejä ja kirjanpitoa keskenään, että
27802: kalujen myynti tapahtuu kuorma-autoista asu-         myyntiä on jäänyt kirjaamatta ja niin muodoin
27803: tuskeskuksissa eri puolilla maata suoraan ku-        myös liikevaihtoveroa suorittamatta, on seu-
27804: luttajille. Syynä tarkastuksiin on ollut mm. se,     rauksena ollut jälkiverotus. Jälkiverotus luon-
27805: että mainitunlaisesta myyntitoiminnasta ovat         nollisesti tuntuu kohtuuttomalta sellaisesta lii-
27806: varsinaiset huonekaluliikkeet aikoinaan valitta-     kevaihtoverovelvollisesta, joka jatkuvasti on
27807: neet Iiikevaihtoverokonttorilie lausuen epäilyn-     harjoittanut veronpakoilua ja joutuu nyt tar-
27808: sä siitä, että kyseisestä myynnistä jäisi liike-     kastuksen johdosta yhdellä kertaa maksamaan
27809: vaihtovero suorittamatta.                            jälkiveroa kolmenkin aikaisemman kalenteri-
27810:    Suoritetuissa tarkastuksissa on ilmennyt,         vuoden rikkeistään.
27811: niin kuin kansanedustaja Seppäkin kyselynsä             Jälkiverotuksen pelosta veronpakoiluun syyl-
27812: perustelussa toteaa, että edellä mainittujen yrit-   listyneet liikevaihtoverovelvolliset yleensä kiel-
27813: täjien kirjanpidot ovat yleensä heikosti hoidet-     täytyvät antamasta liikevaihtoverotarkastajille
27814: tuja eivätkä vastaa 6. 7. 1945 annetun kirjan-       selvitystä pankkitileilleen kertyneistä myyntitu-
27815: pitolain eikä 9. 8. 1945 annetun kirjanpitoase-      loista. Kiellon syyksi usein selitetään pankin
27816: tuksen vaatimuksia. Mainittakoon, että kirjan-       aikoinaan antamien shekkitiliotteiden katoami-
27817: pitolain ja -asetuksen säännösten mukaan vai-        nen. Näin lienee laita kansanedustaja Sepänkin
27818: 2
27819: 
27820:   Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-         ja ilmeisesti lakien ja säännösten vastai-
27821: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän             seen toimintaan, ja jos on,
27822: kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-             mitä Hallitus aikoo tehdä liikevaihto-
27823: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  verotusta koskevien säännösten ja oh-
27824:                                                          jeiden selventämiseksi siten, ettei mie-
27825:           Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota            livaltaisiin tulkintoihin ole mahdolli-
27826:        liikevaihtoverotarkastajien eräillä paik-         tuuksia?
27827:        kakunnilla harjoittamaan mielivaltaiseen
27828:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1970.
27829: 
27830:                                           Mauri Seppä.
27831: Kirj. ksm. n:o 160.
27832: 
27833: 
27834: 
27835: 
27836:                                   Seppä: Liikevaihtoverotarkastajien toiminnasta.
27837: 
27838: 
27839: 
27840:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
27841: 
27842:    Etelä-Pohjanmaalla tapahtunut liikevaihtove-      tyksillä tämä toimenpide on aiheuttanut lähes
27843: rotarkastajien menettely on aiheuttanut eräillä      1 000 markan kustannuksen. Tämän kaltaiseen
27844: paikkakunnilla poikkeuksellista levottomuutta        menettelyyn tarkastajilla ei ole ollut oikeutta.
27845: sekä johtanut useiden yrityksien kohdalla koh-          Useat tarkastajat eivät suostu minkäänlaisiin
27846: tuuttamaan ja epäoikeudenmukaiseen verotus-          asiallisiin neuvotteluihin eivätkä suorita asiaan-
27847: menettelyyn. Tarkastuksia suoritettaessa on il-      kuuluvaa neuvontaa. Kuitenkin pienten yritys-
27848: meisesti menetelty lakien ja säädöksien vastai-      ten omistajat useinkin ovat vailla riittävää kir-
27849: sesti sekä muutenkin käyttäydytty siten, että        janpidollista ammattitaitoa. Asiallisella ohjauk-
27850: yrityksien omistajat ovat tunteneet olevansa         sella voidaan saada kaikkia osapuolia tyydyttä-
27851: lain suojaa vailla sekä joutuneensa tarkoituk-       vä tulos. Useimmiten liikkeen kirjanpidon se-
27852: settoman mielivallan uhriksi. Tarkastuksissa ta-     kä veroilmoitukset hoitavat tilitoimistot, jotka
27853: pahtuneista eräistä esimerkeistä mainittakoon        ovat eri paikkakunnalla. Tästä on seurauksena,
27854: seuraavat tapahtumat.                                että tarkastuksen tapahtuessa ei paikalla ole ol-
27855:    Yleensä tarkastajat ovat todenneet, että          lut kirjanpidon varsinaista hoitajaa, jolloin sel-
27856: pankkitilien tiliotteita ei voida verrata kirjan-    vityksien antaminen heti tarkastuksen yhtey-
27857: pitoon, seikka joka johtuu monista tekijöistä.       dessä ei ole ollut mahdollista. Näyttää, että
27858: Nyt on kuitenkin tapauksia, joissa tämä ver-         johdonmukaisesti on pyritty tätä välttämään,
27859: tailu on suoritettu ja sen perusteella suoritettu    koska on usein puututtu kirjanpidon muodolli-
27860: arvioverotus, joka on johtanut kohtuuttamaan         seen puoleen ja epäoleellisiin seikkoihin.
27861: ja täysin väärään tulokseen.                             Inventaarioluetteloa on pidetty puutteellise-
27862:    Kun liikkeen bruttotuotto on ollut pieni, on      na sen perusteella, että siitä on puuttunut mer-
27863: tämä tulkittu siten, että myyntiä on täytynyt        kintä inventoijan suorittajista, luettelo kirjoit-
27864: puuttua kirjanpidosta. Tämä on johtanut arvio-       tajasta, hinnoittajasta, laskijasta, tarkistajasta,
27865: verotukseen, vaikka syyt tuoton pienuuteen on        hyväksyjästä ja allekirjoitus. Näiden muodollis-
27866: ollut selvästi osoitettavissa. Samoin yksityis-       ten ja helposti korjattavien seikkojen perusteel-
27867: käyttöä on verrattu tilastoihin eikä summia ole      la on saatu aikaan arvioverotus, mikä on liik-
27868: hyväksytty. Tämä on tapahtunut siitäkin huo-          keen kohdalla johtanut huomattavaan lisävero-
27869: limatta vaikka paikallinen, asiat hyvin tunte-        tukseen.
27870: va verotoimisto on verotuksen vahvistanut.              Lvv-toimistossa on muutettu verovelvollisel-
27871: Sen sijaan tarkastaja on saattanut viipyä koh-       le lähetettävää tarkastuskertomusta arviovero-
27872: teessa vain kaksi tuntia ja tehnyt mainitut joh-     laskelmineen, jonka tarkastuksen varsinainen
27873: topäätökset.                                         suorittaja oli laatinut verovelvollisen antamien
27874:    Liikevaihtoverotarkastajat ovat käyneet pan-      selvityksien perusteella, joten verovelvollinen
27875: keissa tiedustelemassa pankkiasioita ja tilan-       ei saanut sitä tarkastajan tekemää laskelmaa,
27876: neet verovelvollisen lukuun lunastettavaksi ti-       joka oli tehty paikan päällä vallinneet olosuh-
27877: liotteita asianosaiselta lupaa kysymättä tai il-      teet todeten. Tämä oli tapahtunut mitään mer-
27878: moittamatta. Verovelvollisilta on vaadittu jäl-       kintää mainitsematta, joten kysymyksessä on
27879: jennöksiä täydellisistä pankin tiliotteista sekä     ollut asiakirjan ilmeinen väärennys. Menettely
27880: kirjoitetuista shekeistä siten, että valokopiot on    aiheutti verovelvolliselle lisäveron, jonka kui-
27881: otettava molemmilta puolilta. Pienilläkin yri-        tenkin KHO poisti.
27882: E 1168/70
27883:                                                                                                         3
27884: 
27885: 
27886: 
27887: 
27888:                            T i 11 R i k s d a g en s H e u     T a 1 m a n.
27889: 
27890:    Med Eder skrivelse av den 5 november              gare har det icke funnits någon ·klar, för de
27891: 1970, viiken den 12 i samma månad kom                olika läroa.nstalterna gernensam linje t. ex. i
27892: ministern• för handläggning av a.vlöningsären-       fråga om graden för de lärartjänster tiJl vilka
27893: den tillhanda, har Ni, Herr Talman, i det syfte      ihör tidsbestämd förhöjning efter fem och tili
27894: 37 S 1 mom. riksdagsordningen anger översänt         vilka efter tio års tjänstgöringstid ( 5-års och
27895: avskrift av följande av riksdagsman Juuso Häi-        10-års förhöjning) . I detta hänseende har i
27896: kiö till vederbörande medlem av statsrådet för       nämnda justering av lärarnas avlöningar genom-
27897: avgivande av svar ställda .spörsmål:                 förts en enhetlig linje. Samtidigt har tiliämp-
27898:                                                      :ningsgrunderna i fråga om de tidsbestämda
27899:           "Är Regeringen medveten om att             förhöjninga.ma avsevärt utvidgats sålunda, att
27900:        tjänstgöringstiden såsom Järare eller lek-    lärare i många fall får tiligodoräkna sig såsom
27901:        tor vid läroverk för innehavarna av           tili förhöjning berättigande tjänstgöringstid
27902:        njänst eller befattning vid statens tek-      också den tid han tjänstgjort i motsvarande
27903:        niska läroanstalter icke räknas såsom         kommunal eller privat läroansta.lt. Den prin-
27904:        tid, viiken berättigar tili tidsbestämd       cipen har dock gällt, att mellan den tidigare
27905:        förhöjning, och om så är fallet,              tjänstgöringen, oberoende av om denna är stat-
27906:           vilka åtgärder har Regeri:ngen för av-     lig, kommunaJ. eller privat, samt den nuvarande
27907:        sikt att vidtaga i syfte att avhjälpa detta   tjänstgöringen bör förefinnas en viss lik:het och
27908:        rnissförhållande? ''                          motsvarighet i fråga om såväl undervisningen
27909:                                                      som den skolform inom vi.Iken den meddelas.
27910:    Då det i spörsmålet nämnda ärendet hör tili       Då e~ dylik rnotsvarighet icke har ansetts före-
27911: mitt verksamhetsområde i finansministeriet, får      ligga mellan lärartjänsterna vid tekniska läro-
27912:                                                      anstalt~er och lärartjänsterna vid läroverk, har
27913: jag såsom svar vördsamt anföra följande:
27914:                                                      lärare vid tekniska läroa.nstalter icke berättigats
27915:    Vid vissa läroanstalter erlägges tili lärarna     att såsom tili tidsbestämd förhöjning beräuigan-
27916: efter fem eller tio års tjänstgöring avlöning        de tjänstgöringstid tillgodoräkna sig den tid de
27917: enligt en avlöningsklass som är en kla.ss högre      tjänstgjort som lärare eller lektor vid läroverk,
27918: än den avlöningsklass enligt viiken avlöningen       eller vice versa. Om man skulle gå in för detta,
27919: i dessa tjänster eljest utgår. Dessa bestämmel-      så borde för enhetlighetens skull hela systemet
27920: ser angående tidsbestämda förhöjningar har           i fråga om tidsbestämda förhöjningar åter änd-
27921: kommit tiJl en för en och i dem finns icke           ras på hela undervisningsområdet. I anslutning
27922: någon klar, för olika läroanstalter gemensam         tihl gru:ndskolreformen blir man tvungen att
27923: linje. Regeringen har haft kännedom om oenlig-       utreda grundskollära.rnas ar:betsplikt och avlö-
27924: heterna i fråga. om de tidsbestämda förhöj-          ning. I detta sammanhang måste systemet an-
27925: ningarna och de ihar grundligt undersökts i          gående tidsbestämda förhöjningar ånyo under-
27926: flera kommissioner. Kommissioner:nas förslag         sökas i dess helhet, och i anslutning ti1l detta
27927: har innefattats i statsrådets beslut den 22 juli     även frågan om viiken tjänstgöringstid som
27928: 1970 om fastställande av justering av vissa          skall räknas såsom tili tidsbestämd förhöjning
27929: statstjänsters och -befattningars placering i av-    berättigande tid. Det är uppenbart, att man i
27930: löningsklasser ( 522/70). Avsikten har varit         detta sa.mmanhang måste taga befattning rned
27931: att tillämpa de tidsbestämda förhöjningarna i        de synpunkter angående tidsbestämda förhöj-
27932: olika läroanstalter på enhetliga grunder. Tidi-      ningar som framförts i spörsmålet.
27933:      Helsingfors den 30 november 1970.
27934: 
27935:                                                                               Minister V aito Käkelä.
27936: 2
27937: 
27938:                                                                                                .. _.., .~
27939: 
27940: 
27941: 
27942: 
27943:                         ''l;:d~skuhnan H}J:'rå Pul?.eniiehelle.
27944: 
27945:    Marraskuun 5 patvana 1970 päivätyssä ja            oppilaitoksissa yhtenäisin perustein. Aikaisem-
27946: saman kuukauden 12 päivänä palkkausasioita            min ei ole ollut ~elkeää, eri oppilaitoksille
27947: käsittelevälle ministerille· saapuiieessa kirjeessä   yhteistä linjaa esimerkiksi siltä osin, minkä
27948: olette Te, Herra Puhemies, valtiopäiväjät~jes­        asteen opettajan virkoihin liittyi viiden ja min-
27949: tyksen 37 S:n 1 -momentissa mainitussa tar-           kä ·:kymmenen vuoden palvelun jälkeen tuleva
27950: koituksessa:: lähettänyt jäljennöksen · ~ustaja       määräV"uosikorottis .( 5-vuotiSkorotus ja 10-vuo-
27951: Juuso Häikiön Teille antamasta kitjdmästä,            tiskorotus}. Tältä .osin on kyseisessä· opettajien
27952: jossa valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-       palkkaratkaisussa toteutettu yhdenmukainen lin-
27953: tattavaksi on tehty seuraava kysymys:                 ja. Samalla on· tuntuvasti ·laajennettu määrä-
27954:                                                       vuosikorotusten soveltamisperusteita siten, että
27955:            "Onko Hallitus tietoinen siitä, että       opettajat saavat monissa tapauksissa lukea hy-
27956:         oppikoulun opettajana taikka lehtorina        väkseen korotukseen oikeuttavana aikana myös
27957:         palveltua aikaa. ei lueta määrävuosikoro-     palvelun vastaavanlaatuisessa kunnallisessa tai
27958:         tukseen oikeuttavaksiajaksi valtion tek-      yksityisessä oppilaitoksessa. Periaatteena on
27959:         nillisten oppilaitosten viran- ja toimen-     kuitenkin ollut se, että aikaisemman palvelun,
27960:         haltijoille, ja. jos on,                      olipa se sitten valtion, kunnan tai yksityisen
27961:            mihin .toimenpiteisiin Hallitus aikoo      palvelua, sekä nykyisen palvelun välillä täytyy
27962:         ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?"              olla ·tietty samankaJtaisuus ja vastaavuus sekä
27963:                                                       silmälläpitäen opetusta että koulumuotoa jossa
27964:    Kun kysymyksessä mainittu asia kuuluu toi-         se annetaan. Kun tällaista ·vastaavuutta ei ole
27965: mialaani valtiovarainministeriössä, esitän vas-       katsottu olevan tek!n:illisten oppilaitosten opet-
27966: tauksena kysymykseen kunnioittavasti seuraa-          taj~wirkojen ja oppikoulujen opettajavirkojen
27967: vaa:                                                  kesken, ei teknillisten oppilaitosten opettajille
27968:    Eräissä oppilaitoksissa suoritetaan opettajille    ole annettu oikeutta lukea hyväkseen määrä-
27969: viiden tai kymmenen vuoden palvelun jälkeen           vuosikorotukseen oikeuttavana aikana oppikou-
27970: palkkaus yhtä palkkausluokkaa korkeampana             lun opettajana taikka lehtorina palveltua aikaa
27971: kuin mitä näissä viroissa muutoin suoritetaan.        eikä myöskään päinvastoin. Mikäli tähän men-
27972: Näitä määrävuosikorotuksia koskevat säännök-          täisiin, tulisi yhdenmukaisuuden vuoksi uusia
27973: set ovat syntyneet yksittäisinä eikä niissä ole       jälleen koko määrävuosikorotusjärjestelmä koko
27974: ollut selvää, eri oppilaitoksille yhteistä linjaa.    opetusalan osalta. Peruskoulu-uudistukseen liit-
27975: Epäyhtenäisyydet määrävuosikorotuksen suh-            tyvänä joudutaan selV'ittämään peruskoulun
27976: teen ovat olleet Hallituksen tiedossa ja näitä        opettajien työvelvollisuus ja palkkaus. Tässä
27977: on perusteellisesti tutkittu useissa toimikun-        yhteydessä joudutaan tutkimaan uudelleen mää-
27978: nissa. Toimikuntien ehdotukset on sisällytetty        rävuosikorotusjätljestelmä kokonaisuudessaan ja
27979: valtioneuvoston 22 päivänä heinäkuuta 1970            siihen liittyen myös se, mikä palvelusaika lue-
27980: antamaan päätökseen ( 522/70) eräiden valtion         taan määrävuosikorotukseen oikeuttavaksi ajak-
27981: virkojen ja toimien palkkausluokkiin sijoittelun      si. On ilmeistä, että tässä selvittelyssä joudu-
27982: tarkistusten vahvistamisesta. Pyrkimyksenä on         taan puuttumaan kysymyksessä esitettyihin
27983: ollut määrävuosikorotusten soveltaminen eri           määrävuosikorotusta koskeviin näkökohtiin.
27984:       Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1970.
27985: 
27986:                                                                            Ministeri V alto Käkelä.
27987: Kirj. ksm. n:o 159.
27988: 
27989: 
27990: 
27991: 
27992:                                  Häikiö: Määrävuosikorotuks~n oikeuttavan ll4an menettämisestä
27993:                                  · · Opettajan siirtyessä-koulU:mt.u)dosta· toiseen.
27994: 
27995: 
27996:                         Edusk,11nnan Herra Puhem'iehelfe.
27997: 
27998:     Ammattikasvatushallitus on tulkinnut valtion      Edellä esitetyn .perusteella ja viitaten valtj.o-
27999: viran- tai toimenhaltijain palkkau:ksesta 19 päi~   päiväjärjestyksen.J7 §:n l momenttiin esitän
28000: vänä tammikuuta 194 3 annetun asetuksen 4           kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28001: §:ää, sellaisena kuin se on muutettuna 10 päi~      nen. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28002: vänä huhtikuuta 1970 annetussa .asetuksessa
28003: ( 26 7/70), sekä valtioneuvoston 22 päivänä                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
28004: heinäkuuta. 1970 .antamaa päätöstä (522/70)                oppikoulun opettajana taikka lehtorina
28005: siten; .että oppikoulun opettajana taikka lehto-           palveltua aikaa ei lueta määrävuosikoro-
28006: rina palveltua aikaa ei lueta määrävuosikoro-              tukseen oikeutta.vaksi ajaksi valtion tek-
28007: tukseen oikeuttavaksi ajaksi valtion teknillisten          nillisten oppilaitosten viran- ja toimen-
28008: oppilaitosten viran- tai toimenhaltijoille.                haltijoille, ja jos on,
28009:     Määrävuosikorotukseen laskettavien vuosien                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28010: menettäminen merkitsee epäoikeudenmukaisuut-               ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?
28011: ta. ja kohtuuttomuutta valtion teknillisten oppi-
28012: laitosten virkaan tai toimeen siirtyneille.
28013:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1970.
28014: 
28015:                                           Juuso Häikiö.
28016: 
28017: 
28018: 
28019: 
28020: E 1102/70
28021:                                                                                                    5
28022: 
28023: för avfallsvattnet dött ellet fördrivits, medan      Handels- och industriministeriet har i flera
28024: man däremot icke kunnat finna, att avfalls-       olika sammanhang fäst bolagens med statlig
28025: vattnet skulle ha någon betydelse för fisk-       majoritet uppmärksamhet vid vikten av inves-
28026: beståndet inom havsområdet söder om Räfsö         teringar i miljövård. Sålunda har dessa frågor
28027: och Mäntyluoto. Rikkihappo Oy skall låta          på initiativ av ministeriet behandlats vid råd-
28028: verkställa en ny undersökning rörande om-         givande nämndens för statens bolag samman-
28029: rådets fiskbestånd.                               träden.
28030:    Sedan Rikkihappo Oy:s fabriker i Nystad           Miljövårdsfrågorna utreds från vattenskydds-
28031: kommit i gång tillfördes omgivningen fosfor       synpunkt som bäst av en av statsrådet 15. 1.
28032: med avfallsvattnet i en mängd av 135 ton per      1970 tilisatt kommitte. Denna har tili uppdrag
28033: år och kväve i en mängd av 288 ton per år.        att skyndsamt utreda, i viiken mån de nu-
28034: Omedelbart sedan det konstaterats, att ifråga-    varande systemen för finansiering av vatten-
28035: varande näringsämnen förorsakar en frodig alg-    skydd och vattenförsörjning och lagstiftningen
28036: vegetation i omgivningen, vidtogs åtgärder        angående dem borde utvecklas och kom-
28037: för minskande av näringsämnesutsläppet genom      pletteras, för att vattenskydds- och vatten-
28038: att ett slutet cirkulationssystem för avfalls-    försörjningsfrågorna skulle kunna skötas i mot-
28039: vattnet infördes i fabrikerna. Genom dessa        svarighet tili behovet, och hur kostnaderna för
28040: åtgärder lyckades man sänka den fosformängd       handhavandet av dessa frågor ändamålsenligt
28041: som strömmat ut i omgivningen tili 20 ton         borde fördelas mellan kommunerna, industrin,
28042: per år och kvävet tili 25 ton per år.             staten och andra som deltar i kostnaderna,
28043:    Största delen av fosforn i detta nu beror på   med avvikelse från principen om upphov, och
28044: råämnen som bebandlas i fluoridinrättningen       att på basen av utredningarna utarbeta nödig-
28045: och kommer från fabrikerna i Siilinjärvi. Tack    befunna förslag till finansieringssystem och
28046: vare vissa tiliäggsåtgärder vid fabrikerna i      stadganden därom. Kommitten skall även
28047: Siilinjärvi och Nystad kommer Rikkihappo Oy       fästa uppmärksamhet vid de svårigheter av
28048: ytterligare att under vårvintern 1971 minska      förvaltnings- och lagstiftningsnatur, vilka ställer
28049: utsläppet av fosfor, som är att anse såsom        hinder för effektiv tillämpning av vattenskydds-
28050: det farligaste näringsämnet. Genom dessa åt-      och vattenförsörjningsfinansieringen, samt även
28051: gärder väntar man sig att kunna nedbringa         härvidlag framställa förslag som kommitten
28052: fosforhalten tili 4 ton om året, varvid fosfor-   anser nödiga. Under sitt arbete skall kommitten
28053: mängden i fabrikernas avfallsvatten endast        vid behov stå i kontakt med vattenlagens
28054: skulle motsvara den från ett samhälle om          verkställighetskommitte.
28055: 4 000 invånare.                                      Då denna kommitte, som antagit namnet
28056:    Bolagen med statlig majoritet har under de     kommitten för utredning av frågan om
28057: senaste tre åren ellet åren 1968-1970 inves-      finansieringen av vattenskydd och vattenför-
28058: terat sammanlagt omkring 25 milj. mk för          sörjning, får sitt arbete färdigt den närmaste
28059: lösande av avfallsvattens- och avgasproblemen,    tiden, har både bolagen med statlig majoritet
28060: och kommer enligt uppgift att för ifråga-         och vederbörande myndigheter bättre möjlig-
28061: varande ändamål under de kommande tre åren        heter än förut att sköta de tili miljövården
28062: investera uppskattningsvis sammanlagt över        anslutna frågorna rörande vattenskyddet och
28063: 50 milj. mk för ifrågavarande ändamål.            ordna den därför erforderliga finansieringen.
28064:      Helsingfors den 1 december 1970.
28065: 
28066: 
28067:                                                                       Minister K. F. Hat~pasalo.
28068: 
28069: 
28070: 
28071: 
28072: E 1155/70
28073: 4
28074: 
28075: 
28076: 
28077: 
28078:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28079: 
28080:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Typpi Oy Iät offentlig kontroll underkastade
28081: anger har riksdagsmännen Ilkka Suominen och        forskningsanstalter, Ab Centrallaboratoriet och
28082: Juha Vikatmaa tili vederbörande medlem av          Kalataloussäätiö utföra undersökningarna rö-
28083: statsrådet för avgivande av svar ställt fö1jande   rande bolagets avfallsvattens andel. Vid utred-
28084: spörsmå1:                                          ningarna konstaterades, att den dåliga smaken
28085:                                                    huvudsakligen berott på massförekomst av
28086:           "Hur mycket har de stats1edda            blåalger och spritt sig genom näringskedja.
28087:        industriföretagen under de senaste tre      Undersökningarna gav vid handen, att det på
28088:        åren investerat per företag för 1ösande     grund av väderleksförhållandena rådde excep-
28089:        av de avfallsvattens- och avgasproblem      tionellt dåliga omblandningsförhållanden i
28090:        som de förorsakat, och vilket är deras      brackvattenområdena utanför Uleåborg och att
28091:        investeringsprogram för ifrågavarande       strandvattnen var betydligt varmare än normalt.
28092:        ändamål under de närmaste tre åren?"        Även brackvattensområdets näringshalt var till-
28093:                                                    räcklig för massproduktion av alger, även om
28094:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      någon nivåskillnad i fråga om näringsmedels-
28095:                                                    koncentrationen eller -förhållandena jämfört
28096: samt anföra följande:
28097:                                                    med tidigare år icke förekom.
28098:    När de första iakttagelserna av fiskdöd hade       Såsom sammandrag av de utförda under-
28099: gjorts av personalen vid Merikoski kraftverk,      sökningarna och utredningarna kan konstateras,
28100: verkställde polisinrättningen i Uleåborg syn       att Typpi Oy:s avfallsvatten för sin del ökat
28101: av vattnen och stränderna i grannskapet. Ehuru     avflödets näringsämneshalt och därigenom
28102: direkta bevis på massdöd icke förelåg, verk-       vattendragets grundproduktion. Det kan för
28103: ställde Ab Centrallaboratoriet på uppdrag av       sin del sålunda medverka tili följderna av
28104: Typpi Oy en utredning rörande Typpi Oy:s           algens massförekomst, när sådant inträffar på
28105: avfallsvattens inverkan på fisken. Arbetet ut-     grund av ogynnsamma summafaktorer. Något
28106: fördes enligt ett av vattenskyddsbyrån godkänt     sådant skedde icke t.ex. senaste sommar.
28107: program. Såsom sammandrag av utredningarna         Däremot inverkar Typpi Oy:s avfallsvatten
28108: kan konstateras, att utanför U1eåborg någon        icke direkt på vattenområdets hygieniska till-
28109: egentlig massdöd av fisk icke ägt rum. Det         stånd och syrehushållningen.
28110: har också påvisats, att om en akut fiskdöd            Vad åter beträffar det avfallsvatten från
28111: inom vattenområdet utanför fabriken skulle         Rikkihappo Oy:s Vuorikemian tehtaat be-
28112: föranledas av den ammoniak eller andra ämnen       nämnda fabriker, som upprepade gånger färgat
28113: som Typpi Oy:s avfallsvatten innehåller,           havsvattnet brunaktigt, har konstaterats, att
28114: skulle det vara fråga om så stora ämneskvanti-     ökningen av algvegetationen och minskningen
28115: teter och fö1jdföreteelser, att det skulle ha      av fiskstammen inom Kumo älvs mynnings
28116: framgått vid utredningarna.                        vattenområde icke beror enbart på nämnda
28117:    Då dålig smak hade börjat yppa sig hos fisk     fabrikers avfallsvatten, ty dessa innehåller icke
28118: som fångats utanför Uleåborg från och med          sådana näringsämnen, som skulle främja alg-
28119: medlet av augusti senaste år, utfördes flera       vegetationen. Däremot kan brunfärgningen av
28120: utredningar rörande denna sak genom Typpi          havsvattnet, i den mån den beror på ökad
28121: Oy:s försorg. Ledande myndigheten för utred-       järnhalt, tili en del bero på järnsulfathalten i
28122: ningarna var vattenskyddsbyrån genom det           avfallsvattnet från Vuorikemian tehtaat.
28123: lokala lantbruksingenjörsdistriktet. Tili utred-      Vid undersökningarna har även konstaterats,
28124: ningen anslöt sig flera specialundersökningar.     att bottendjur vid mynningen av avloppsröret
28125:                                                                                                        3
28126: 
28127: kalakannalle. Rikkihappo Oy suorituttaa vielä         investomtlen tärkeyteen. Siten ministeriön
28128: uudelleen alueen kalakantaa koskevan tutki-           aloitteesta on näitä kysymyksiä käsitelty valtion-
28129: muksen.                                               yhtiöiden neuvottelukunnan kokouksissa.
28130:    Rikkihappo Oy:n Uudenkaupungin tehtaiden              Ympäristönsuojelukysymyksiä vesiensuojelun
28131: käynnistyttyä joutui fosforia ympäristöön jäte-       kannalta selvittelee parhaillaan valtioneuvoston
28132: vesien mukana 135 t/v ja typpeä 288 t/v.              15. 1. 1970 asettama komitea. Sen tehtävänä
28133: Välittömästi sen jälkeen kun todettiin, että          on kiireellisesti selvittää, missä määrin nykyi-
28134: kyseiset ravinteet aiheuttavat ympäristössä           siä vesiensuojelun ja vesihuollon rahoittamista
28135: rehevöitymistä leväkasvuston lisääntymisenä,          tarkoittavia rahoitusjärjestelmiä ja niitä koske-
28136: ryhdyttiin toimenpiteisiin ympäristöön joutu-         via lainsäännöksiä olisi tarpeellista kehittää ja
28137: neiden ravinteiden maaran vähentämiseksi              täydentää, jotta vesiensuojelu- ja vesihuolto-
28138: toteuttamalla tehtailla jätevesien suljettu kierto-   kysymykset voitaisiin hoitaa esiintyvää tarvetta
28139: systeemi. Näillä toimenpiteillä onnistuttiin ym-      vastaavasti, sekä miten näiden kysymysten
28140: päristöön joutunut fosforimäärä pudottamaan           hoitamisesta aiheutuvat kustannukset olisi tar-
28141: 20 tonniin/v typpi 25 tonniin/v.                      koituksenmukaista jakaa kuntien, teollisuuden,
28142:    Tämänhetkisestä fosforikuormasta suurin osa        valtion ja muiden kustannuksiin osallistuvien
28143: johtuu fluoridilaitoksella käsiteltävästä raaka-      kesken aiheuttamisperiaatteesta poiketen ja
28144: aineesta, joka tuodaan Siilinjärven tehtailta.        laatimaan selvitysten perusteella tarpeelliseksi
28145: Eräiden Siilinjärven ja Uudenkaupungin teh-           osoittautuvat ehdotukset rahoitusjärjestelmäksi
28146: tailla suoritettujen lisätoimenpiteiden ansiosta      ja sitä koskeviksi säännöksiksi. Komitean tulee
28147: Rikkihappo Oy tulee vähentämään vielä vuoden          kiinnittää huomiota myös niihin hallinnollista
28148: 1971 kevättalven aikana ravinteista vaarallisim-      ja lainsäädännöllistä laatua oleviin vaikeuksiin,
28149: pana pidettävää fosforikuormaa. Näillä toimen-        jotka haittaavat vesiensuojelu- ja vesihuollon
28150: piteillä odotetaan päästävän fosforikuormaan          rahoituksen tehokasta toteuttamista sekä tehdä
28151: 4 t/v, jolloin tehtaiden jätevesifosforimäärä         tältäkin osalta tarpeelliseksi katsomansa ehdo-
28152: vastaa enää 4 000 asukkaan yhdyskuntaa.               tukset ja olla työnsä aikana tarpeen mukaan
28153:    Valtionenemmistöiset yhtiöt ovat viimeisten        yhteydessä vesilain täytäntöönpanokomitean
28154: kolmen vuoden aikana eli vv 1968-1970                 kanssa.
28155: investoineet jätevesi- ja jätekaasuongelmien             Kun tämän komitean, joka on ottanut
28156: ratkaisemiseen yhteensä noin 25 milj. mk ja           nimekseen vesiensuojelun ja vesihuollon rahoi-
28157: tulevat ilmoituksensa mukaan investoimaan             tuskomitea, työ lähiaikoina valmistuu, on sekä
28158: kyseiseen tarkoitukseen seuraavien kolmen             valtionenemmistöisillä yhtiöillä, että asianomai-
28159: vuoden aikana arviolta yhteensä yli 50 milj. mk.      silla viranomaisilla entistä paremmat mahdolli-
28160:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on useassa         suudet hoitaa ympäristön suojeluun liittyviä
28161: eri yhteydessä kiinnittänyt valtionenemmis-           kysymyksiä vesiensuojelun osalta sekä järjestää
28162: töisten yhtiöiden huomiota ympäristönsuojelu-         siihen tarvittava rahoitus.
28163:       Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1970.
28164: 
28165: 
28166:                                                                           Ministeri K. F. Haapasalo.
28167: 2
28168: 
28169: 
28170: 
28171: 
28172:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28173: 
28174:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       riolla ja Kalataloussäätiöllä yhtiön jätevesien
28175: mainitussa tarkoituksessa ovat kansanedustajat       osuutta koskevat tutkimukset. Selvityksissä to-
28176: Ilkka Suominen ja Juha Vikatmaa esittäneet           dettiin pahan maun aiheutuneen pääasiassa sini-
28177: hallituksen asianomaisen jäsenen vastattavaksi       levien massakasvusta ja levinneen ravintoketjun
28178: seuraavan kysymyksen:                                kautta. Tutkimuksissa todettiin, että sääolosuh-
28179:                                                      teiden vuoksi Oulun edustavan murtovesi-
28180:           "Paljonko valtiojohtoiset teollisuuslai-   alueella vallitsi poikkeuksellisen huonot sekoit-
28181:        tokset ovat yrityskohtaisesti viimeisten      tumisolosuhteet ja rantavedet olivat huomatta-
28182:        kolmen vuoden aikana investoineet ai-         vasti normaalia lämpimämmät. Myös murto-
28183:        heuttamiensa jätevesi- ja jätekaasuongel-     vesialueen ravinnepitoisuus oli riittävä levän
28184:        mien ratkaisemiseen ja mikä on niiden         massatuotannolle, joskaan tasoeroa ravinnekon-
28185:        investointiohjelma kyseiseen tarkoituk-       sentratioissa tai -suhteissa edellisiin vuosiin ver-
28186:        seen seuraavien kolmen vuoden ai-             rattuna ei ilmennyt.
28187:        kana?"                                           Yhteenvetona suoritetuista tutkimuksista ja
28188:                                                      selvityksistä voidaan todeta, että Typpi Oy:n
28189:    Vastauksena tehtyyn kysymykseen esitän            paistevedet ovat osaltaan lisänneet purku-
28190: kunnioittaen seuraavaa:                              vesistön ravinnepitoisuutta ja sen kautta
28191:     Kun ensimmäisiä havaintoja kalakuolemasta        vesistön perustuotantoa. Näin ne voivat olla
28192: oli tehty Merikosken voimalaitoksen henkilö-         osaltaan mukana myös haitallisen levän massa-
28193: kunnan toimesta, suoritti Oulun poliisilaitos        kasvun seuraamuksissa, kun sellaista epä-
28194: lähivesien ja rantojen katselmuksen. Vaikka-         edullisten summatekijöiden aiheuttamana sat-
28195: kaan kalojen joukkokuolemasta ei ollut varsi-        tuu. Tällaista ei aiheutunut esim. kuluneena
28196: naista näyttöä, Typpi Oy:n toimeksiannosta Oy        kesänä. Sensijaan Typpi Oy:n poistovesillä
28197: Keskuslaboratorio suoritti selvityksen Typpi         ei ole suoraa vaikutusta vesialueen hygieeniseen
28198: Oy:n jätevesien vaikutuksesta kaloihin. Työ          tilaan eikä happitalouteen.
28199: suoritettiin vesiensuojelutoimiston hyväksymän          Mitä tulee Rikkihappo Oy:n Vuorikemian
28200: ohjelman mukaan. Selvitysten yhteenvetona on         tehtaiden laskemien jätevesien aiheuttamiin
28201: todettava, ettei Oulun edustalla ole tapahtunut      toistuviin meriveden värjäytymisiin ruskehta-
28202: varsinaista kalojen joukkokuolemaa. Myös on          vaksi, on todettu, että leväkasvuston lisäänty-
28203: osoitettu, että jos Typpi Oy:n jätevesien sisäl-     minen ja kalakannan väheneminen Kokemäen-
28204: tämästä ammoniakista tai muusta aineesta ai-         jokisuun vesistöalueella ei yksinomaan johdu
28205: heutuisi akuuttinen kalakuolema tehtaan edus-        Vuorikemian tehtaiden jätevesistä, sillä kyseiset
28206: tan vesialueella, olisi kysymys niin suurista        jätevedet eivät sisällä mitään leväkasvustoa
28207: ainemääristä ja seurausilmiöistä, että se olisi      lisääviä ravinteita. Sen sijaan meriveden vär-
28208: ilmennyt suoritetuissa selvityksissä.                jäytymiseen ruskeaksi, sikäli kuin se johtuu
28209:     Kun pahaa makua oli alkanut ilmetä Oulun         lisääntyneestä rautapitoisuudesta, saattaa olla
28210:  edustalta pyydetyissä kaloissa viime vuoden elo-    osuutta Vuorikemian tehtaiden jätevesien
28211:  kuun puolivälistä alkaen, suoritettiin Typpi        sisältämällä rautasulfaattipitoisuudella.
28212:  Oy:n toimesta useita selvityksiä asiasta. Viran-       Suoritetuissa tutkimuksissa on myös todettu,
28213:  omaisena selvitystyötä johti vesiensuojelutoi-      että jätevesien purkuputken suulla on tapah-
28214:  misto paikallisen maanviljelysinsinööripiirin       tunut pohjaeläinten tuhoutumista ja karkoittu-
28215:  kautta. Selvittelyyn liittyi useita erityistutki-   mista, kun sen sijaan Reposaaren ja Mänty-
28216:  muksia. Typpi Oy teetti julkisen valvonnan          luodon eteläpuoleisella merialueella ei ole voitu
28217:  alaisilla tutkimuslaitoksilla, Oy Keskuslaborato-   havaita jätevesillä olevan merkitystä alueen
28218: Kirj. ksm. n:o 158.
28219: 
28220: 
28221: 
28222: 
28223:                                   I. Suominen ym.: Valtiojohtoisten teollisuuslaitosten investoin-
28224:                                       neista jätevesi- ja jätekaasuongelmien ratkaisemiseen.
28225: 
28226: 
28227:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28228: 
28229:    Vesivarat ovat luonnonrikkaus, jota ihminen       rokaudessa 120-300 tonnia rikkihappoa ja
28230: käyttää moninaisesti hyväkseen. Suunnittelussa       120-360 tonnia rautasulfaattia, kokonaisjäte-
28231: tulee kuitenkin huolehtia siitä ettei vesien         vesimäärän ollessa 30 000 m3 /vrk.
28232: käyttö tuotantoelämän moniin tarkoituksiin tai          3) Fosforipitoisuuden nopea kasvu Uuden-
28233: ihmisen jokapäiväisessä kulutusprosessissa jär-      kaupungin vesialueelia Rikkihappo Oy:n lan-
28234: kytä liiaksi luonnon säätämää tasapainoa. Näin       noitetehtaan perustamisen jälkeen ja tästä joh-
28235: on vaarassa tapahtua jos jätevesien puhdistus        tuva vesialueen nopea rehevöityminen.
28236: ennen niiden laskua takaisin luonnon kierto-            Se mitä edellä on esimerkein mainittu jäte-
28237: kulkuun jatkuvasti laiminlyödään vaikka jäte-        vesistä, koskee luonnollisesti myös prosessiteol-
28238: vesien määrä yhteiskunnan teollistuessa ja ur-       lisuuden kaasumaisten jäteaineiden haittavaiku-
28239: banisoituessa voimakkaasti kasvaa.                   tuksien tutkimista ja menetelmien kehittämistä
28240:    Maamme teollisuus aiheuttaa eri tutkimusten       prosessien jätekaasujen puhdistamiseksi. Toistu-
28241: mukaan noin 75-85 % syntyvistä jätevesistä.          vat luonnolle aiheuttamat vauriot sekä Harja-
28242: Suurimmat kuormittajat ovat puunjalostusteol-        vallan että Kokkolan rikkihappotehtaiden lähei-
28243: lisuus ja muu kemian prosessiteollisuus.             syydessä ovat esimerkkejä jätekaasujen vahin-
28244:    Valtion yritoiminnan osuus maamme BKT:sta         gollisuudesta.
28245: oli vuonna 1966 n. 14% ja lienee sen osuus              Koska valtion yrityksiin sijoitetaan runsaasti
28246: teollisuustuotannosta nykyään noin viidennes.        valtion tulo- ja menoarvion kautta yhteiskun-
28247: Suuri osa valtion yritystoiminnasta on nimen-        nan varoja, (V. 1971 esityksen mukaan 110
28248: omaan paljon jätevesiä aiheuttavaa paperi-, pe-      milj. mk), on tarkoituksenmukaista, että varat
28249: rusmetalli- tai kemianteollisuutta. Valtion omis-    käytetään koko yhteiskuntaa palvelevalla ta-
28250: tama öljynjalostusyritys saattaa myös aiheuttaa      valla. Vaikka valtion yritystoiminta onkin vain
28251: öljysaasteen leviämistä lähiympäristöön.             osa teollisuudestamme, tulee ennenkaikkea
28252:    Kuluneen vuoden aikana on lehdistössä ollut       juuri sen toimia tiennäyttäjänä jätevesien ja
28253: useasti uutisia valtion yritysten vesistöille joko   jätekaasujen puhdistusmenetelmien tutkimustoi-
28254: todistetusti tai olettamuksien mukaan aiheut-        minnassa sekä niiden tulosten mukaisten puh-
28255: tamista vakavista haitoista. Esimerkkeinä voi-       distusmenetelmien soveltajana.
28256: daan mainita:                                           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
28257:    1) Runsas kalaston kuolleisuus ja hyötykalo-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
28258: jen muuttuminen pahan makuisiksi Perämerellä         me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
28259: Oulun seudun vesialueella. Tähän epäillään rat-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28260: kaisevasti vaikuttaneen Typpi Oy:n vesistöön                   Paljonko valtiojohtoiset teollisuuslai-
28261: laskemat ammoniakkipitoiset jätevedet.                      tokset ovat yrityskohtaisesti viimeisten
28262:    2) Toistuvat meriveden värjäytymiset rus-                kolmen vuoden aikana investoineet ai-
28263: kehtavaksi, leväkasvuston lisääntyminen ja kala-            heuttamiensa jätevesi- ja jätekaasuongel-
28264: kannan väheneminen Kokemäenjokisuun vesis-                  mien ratkaisemiseen ja mikä on niiden
28265: töalueella, johon mm. Rikkihappo Oy:n Vuori-                investointiohjelma kyseiseen tarkoituk-
28266: kemian tehtaat ilman puhdistusta johtavat vuo-              seen seuraavien kolmen vuoden aikana?
28267:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1970.
28268: 
28269:                Ilkka Suominen.                                   Juha Vikatmaa.
28270: E 1155/70
28271:                                                                                                  5
28272: 
28273: bördan för dem som har de lägsta inkomsterna     som bäst under beredning inom finansminis-
28274: skulle lättas ~så vid kommunalbeskattningen,     teriet, varefter saken kommer att behandlas
28275: emedan grundavdraget vid kommunalbeskatt-        av •regeringen. När frågan behandlas kommer
28276: ningen såsom ovan har föreslagits skulle vara    regeringen också att fatta ståndpunkt tili huru-
28277: bundet vid den inkomst som beskattas vid         v~da och på vilket sått beskattningen av per-
28278: statsbeskattningen.                              soner med små och medelstora inkomster bör
28279:    En total reform av beskattningen av fysiska   lindms.
28280: personer på basen av kommittebetänkandet är
28281:      Helsingfors den 25 november 1970.
28282: 
28283: 
28284:                                                             Finansminister Carl Olof Tallgren.
28285: 
28286: 
28287: 
28288: 
28289: E 1125/70
28290: 4
28291: 
28292: 
28293: 
28294: 
28295:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28296: 
28297:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         personer med små inkomster stiger mycket
28298: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      brant. Fcir att en lindring skall kunna åstad-
28299: nr 1279 av den 3 november 1970 till veder-         kommas härvidlag borde avståndet mellan de
28300: börande medlem av statsrådet för avgivande         två inkomstgränser, inom vilket grundavdraget
28301: av svar översänt följande av riksdagsman Hei-      successivt sjunker, förlängas. En sådan förläng-
28302: mo Rekonen undertecknade spörsmål:                 ning kan enligt kommissionens åsikt bäst för-
28303:                                                    verkligas genom att grundavdraget bindes vid
28304:            "Är Regeringen medveten om att          den inkomst som är beskattningsbat vid stats-
28305:        kommunaJskatten och inkomstskatten          beskattningen. När denna inkomst beräknas
28306:        tili staten för personer med små och        skulle i enlighet med kommissionens förslag
28307:        medelstora inkomster ävensom de in-         grundavdraget vid statsbeskattningen, vilket är
28308:        direkta skattema har stigit oskäligt un-    beroende av storleken av förvärvsinkomsten,
28309:        der de senaste åren, och om så är           redan ha beaktats. Härvid skulle grundavdraget
28310:        fallet,                                     vid kommunt.llheskattningen icke på annat sätt
28311:            vilka åtgärder ämnat Regeringen vid-    behöva bindas vid förvärvsinkomsten, och dess
28312:        taga för åstadkommande av en sådan          storlek skulle icke heller bli beroende av den
28313:        materiell, genomgripande skattereform,      beskattning som äger mm i andra kommuner.
28314:        genom viiken besbttningen av inkomst-           Ett genomförande inom omsättningsbeskatt-
28315:        tagare med små och medelstora in-           ningen av det SY'Stem med mervärdeskatt, som
28316:        komster, viiken har blivit oskäligt be-     föreslås i omsättningskattekommittens betän-
28317:        tungande, på ett kännbart sätt skulle       kande (Kommittebetänkande 1969: B 35),
28318:        kunna lättas?"                               skulle komma att få en betydande verkan
28319:                                                    också på konsumentemas ekonomiska ställ-
28320:    Emedan det Ii spörsmålet nämnda ärendet         ning. Kommissionen för revidering av familje-
28321: hör tili mitt verksamhetsområde i min egen-        beskattningen har också beaktat detta i sitt
28322: skap av finansminister, får jag såsom svar vörd-   förslag och påvisat, att om en mervärdebe-
28323: samt anföra följande:                              skattning införes, borde särskilt inkomstskatte-
28324:     Finansministeriet tiJ.lsatte i maj 1968 en     bördan för inkomsttagare med små inkomster
28325: kommission med uppgift att förbereda en            lättas och försörjare av s.k. ofullständig familj
28326: förenkling av beskattningen av fysiska perso-      såväl vid stats- som kommunalbeskattningen
28327: ner rsamt en reform av beskattningen av äkta       heviljas två schablonavdrag i stället för ett,
28328: makar och ensamstående personer. För juste-        såsom i betänkandet har föreslagits. Kommis-
28329: ring av kommissionens i mars 1969 avgivna          .sionen har även tili sitt betänkande fogat ett
28330: betänkande (Kommittebetänkande 1969: B 12)         förslag om hur verkningarna av en övergång
28331: tillsattes i februari 1970 en kommission, vars      tili mervärdebeskattning borde kompenseras
28332: betänkande (Kommittebetänkande 1970: B 69)         inom den direkta beskattningen. Tili förslaget
28333: förelåg färdigt i oktober i år.                     ansluter sig en skatteskala för statsbeskatt-
28334:     Kommissionen för revidering av familjebe-       ningen, som skulle tillämpas när mervärdebe-
28335: skattningen konstaterar i sitt betänkande, att      skattningen införes. I denna skala har den
28336: avståndet mellan de två inkomstgränser, inom       .nedre gränsen för beska.ttningsbar inkomst
28337: vilket grundavdraget successivt siunker från det    höjts tili 2 000 mark. Enligt förslaget borde
28338: fulla belopp som kommunens fullmäktige har         härvid även den nedre gränsen för grundav-
28339: fattat beslut om, tili noll, har blivit mycket     drag vid .statsbeskattningen höjas. En höjning
28340: litet genom att grundavdraget har höjts. Följ-     av den nedre gränsen för grundavdraget vid
28341: den härav har blivit, att kommunalskatten för      statsbeskattningen skulle leda tili att skatte-
28342:                                                                                                      3
28343: 
28344: 
28345: 
28346: 
28347:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28348: 
28349:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        perusvähennys sidotaan valtionverotuksen vero-
28350: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tettavaan tuloon. Tätä laskettaessa olisi toimi-
28351: olette kirjeellänne 3 päivältä marraskuuta 1970      kunnan ehdotuksen mukaisesti ansiotulon suu-
28352: n:o 1279 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       'ruudestlll riippuva valtionverotuksen perusvä-
28353: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heimo       hennys jo otettu huomioon. Tällöin ei kunnal-
28354: Rekosen tekemän, seuraavan sisältöisen kysy-         lisverotuksen perusvähennystä tarvitsisi muulla
28355: myksen:                                              tavoin sitoa ansiotuloon eikä sen suuruus myös-
28356:                                                      kään jäisi riippumaan muissa kunnissa toimi-
28357:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että       teltavasta verotuksesta.
28358:        pieni- ja keskituloisten kunnallis- ja val-      Liikevaihtoverokomitean mietinnössä (Komi-
28359:        tiontulovero ja välilliset verot ovat vii-    teanmietintö 1969: B 35) esitetyllä lisäarvon-
28360:        me vuosina kohtuuttomasti kasvaneet,          verojärjestelmän toteuttamisella liikevaihtovero-
28361:        ja jos on,                                    tuksessa olisi huomattava vaikutus myös kulut-
28362:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tajien taloudelliseen asemaan. Perheverotuksen
28363:        ryhtyä sellaisen aineellisen kokonaisve-      tarkistaruistoimikunta on ottanut myös tämän
28364:        rouudistuksen aikaansaamiseksi, jonka         huomioon ehdotuksessaan ja todennut, että jos
28365:        avulla tuntuvasti helpotetaan pieni- ja       lisäarvonverotus toteutetaan, olisi varsinkin pie-
28366:        keskituloisten tulonsaajien kohtuutto-        nituloisten tuloverorasitusta lievennettävä ja ns.
28367:        man ankaraksi muodostunutta verotus-          epätäydellisen perheen huoltajalle myönnettävä
28368:        ta?"                                          sekä valtion- että kunnallisverotuksessa kaksi
28369:                                                      vakiovähennystä mietinnössä ehdotetun yhden
28370:     Kun kysymyksessä oleva asia kuuluu totml-         asemesta. Toimikunta onkin mietintöönsä liit-
28371: alaani valtiovarainministerinä, esitän vastaukse-     tänyt ehdotuksen siitä, miten lisäarvonverotuk-
28372: nani kunnioittavasti seuraavaa:                      seen siirtymisen va.ikutuksia olisi osaltaan kom-
28373:     Valtiovarainministeriö a,setti toukokuussa       pensoitava välittömässä verotuksessa. Ehdotuk-
28374: 1968 toimikunnan valmistelemaan luonnollisten        seen liittyy lisäarvonverotuksen toteutuessa so-
28375: henkhlöiden verotuksen yksinkertaistamisesta         vellettava valtionveron asteikko, jossa verotet-
28376: sekä aviopuolisoiden ja yksinäisten henkilöiden       tavan tulon alarajaa on korotettu 2 000 mark-
28377: v:erotuksen uudistamista. Toimikunnan maalis-         kaan. Ehdotuksen mukaan olisi tällöin myös
28378: kuussa 1969 valmistunuttili mietintöä ( Komi-        valtionverotuksen perusvähennyksen alarajaa
28379: teanmietintö 1969: B 12) tarkistamaan asetet-        korotettava. Valtionverotuksen perusvähennyk-
28380: tiin helmikuussa 1970 toimikunta, jonka mie-          sen alarajan korottaminen johtaisi pienituloi-
28381: tintö (Komiteanmietintö 1970: B 69) valmis-           simpien verorasituksen lievenemiseen myös
28382: tui viime lokakuussa.                                kunnallisverotuksessa, kosklll kunnallisverotuk-
28383:     Perheverotuksen tarkistamistaimikunta to-         sen perusvähennys olisi sidottu valtionverotuk-
28384: teaa mietinnössään, että se tuloväli, jossa pe-      sessa verotettavaan tuloon, kuten edellä on esi-
28385: rusvähennys asteittain pienenee kunnallisval-        t~ty.
28386: tuuston päättämästä täydestä määrästä nollaan,          Komiteanmietintöön perustuvaa ~uonnollis­
28387: on perusvähennystä suurennettaessa jäänyt var-       ten henkilöiden .kokonatisverouudistusta valmis-
28388: ·sin pieneksi, minkä seurauksena pienituloisten      tellaan parhaillaan valtiovarainministeriössä,
28389: kunnallisvero on tullut jyrkästi nousevaksi. Tä-     minkä jälkeen asia tulee hallituksen käsiteltä-
28390: män lieventämiseksi pitäisi pitentää .sitä tulo-     väksi. Asiaa käsiteHessään hallitus tulee otta-
28391: väliä, jonka kuluessa perusvähennys asteittain       maan kantaa myös siihen, onko ja tnil1ä ta-
28392: alenee. Tulovälin pitentäminen voidaan toimi-        valla ~ieni· ja ~~!cituloisten tulons~jien vero-
28393: kunnan mielestä parhaiten toteuttaa siten, että      tusta lievennettava.
28394:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1970.
28395: 
28396:                                                          Valtiovarainministeri Carl Olof Tallgren.
28397: 2
28398: 
28399:    Toisaalta samanaikaisesti kun tavallisten kan-   ru- Ja keskituloisten verotusta vihdoinkin ke-
28400: salaisten verotus on kiristynyt, niin suuryhtiöi-   vennetään ja vastaavasti suuryhtiöiden, suur-
28401: den ja suurten metsä- ja maaomaisuuksien omis-      maanomistajien ja suurten tonttialueiden sekä
28402: tajien sekä muiden suurituloisten verotusta on      muiden suurituloisten verotusta vastaavasti li-
28403: jatkuvasti alennettu. Niinpä voidaan todeta, et-    sätään.
28404: tä kun v. 1955 25 suuryhtiötä maksoi veroja.           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
28405: 4.1 % liikevaihdostaan, niin vuonna 1967 ne         § :n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioitta-
28406: maksoivat veroa enää 1.6 % ja viime vuonna          vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
28407: vain 1.2 % liikevaihdostaan. Etenkin nyt val-       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
28408: linneen noususuhdanteen aikana olisi odottanut,
28409: että yhtiöiden verotusta olisi lisätty, mutta on-             Onko Hallitus tietoinen siitä, että
28410: kin tapahtunut päinvastoin. Yhtiöiden tuloveroa            pieni- ja keskituloisten kunnallis- ja val-
28411: on alennettu ja omaisuusvero on niiltä poistettu           tiontulovero ja välilliset verot ovat vii-
28412: kokonaan. Tämäkään ei tunnu riittävän sillä                me vuosina kohtuuttomasti kasvaneet,
28413: yhäkin näytetään elätettävän toiveita ns. arvon-           ja jos on,
28414: lisäverotuksen voimaansaattamisesta, jonka seu-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28415: rauksena yhtiöt tulisivat saamaan vain yhä lisää           ryhtyä sellaisen aineellisen kokonaisve-
28416: verohelpotuksia, mutta palkansaajain ja mui-               rouudistuksen aikaansaamiseksi, jonka
28417: den vähäväkisten verotaakkaa vain entisestään-             avulla tuntuvasti helpotetaan pieni- ja
28418: kin lisättäisiin.                                          keskituloisten tulonsaajien kohtuutto-
28419:    Tilanne on muodostunut kestämättömäksi ja               man ankaraksi muodostunutta verotus·
28420: tarvitaan mi.tä pikimmin sellaista verolainsää-            ta?
28421: däntömme kokonaisuudistusta, jonka avulla pie-
28422:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1970.
28423: 
28424: 
28425:                                        Heimo Rekonen.
28426: 3rj. ksm. n:o 157.
28427: 
28428: 
28429: 
28430: 
28431:                                   Rekonen: Pieni- ja keskituloisten verorasituksen helpottamisesta.
28432: 
28433: 
28434:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28435: 
28436:     Julkisen talouden kasvu on ollut hyvin voi-       pulassa, Orivedellä jne. Kysymys ei koske vain
28437: makasta koko sodanjälkeisen ajan maassamme.           Pirkanmaata, vaan kehitys on ollut koko maassa
28438: Erikoisen voimakasta on ollut kuntien talouden        samansuuntainen verotuksen painopisteen siir-
28439: 'asvu. Merkittävää osaa tässä kehityksessä on         tyessä yhä enemmän palkansaajaväestön kannet-
28440: 1äytellyt se, että paikallisten tehtävien lisäksi     tavaksi.
28441: Jn kunnille annettu hoidettavaksi entistä enem-          Verotuksen kasvu ei suinkaan ole pysähtynyt
28442: män myös yleisvaltakunnallisia tehtäviä. Näitä        vain kunnallisveron nousuun, sillä valtion .tulo-
28443: tehtäviä ovat mm. terveyden- ja sairaanhoidon         veron nousu on ollut jopa kunnallisveron nou-
28444: ;ekä opetus- ja koulutoimen hoitaminen mel-           sua suurempi. Näin on asianlaita etenkin pieni-
28445: \{ein kokonaisuudessaan ja myös merkittävä            ja keskituloisten tulonsaajien osalta. Niinpä
28446: Jsa työttömyyden torjunnasta.                         voidaan todeta, että ensimmäisessä vero-
28447:     Mainitunlaisesta kehityksestä on puolestaan       luokassa oleva henkilö maksoi v. 1963 valtion
28448: Jllut seurauksena kunnallisveroäyrin hinnan voi-      tuloveroa 6 000 markan verotettavasta tulos-
28449: makas nousu. Kun keskimääräinen veroäyrin             taan 470 markkaa eli 7.8 %. Ottaen huomioon
28450: linta v 1956 oli n. 10 penniä, niin nyt se alkaa      elinkustannusindeksin nousu 150 pisteestä 224
28451: Jlla 14 penniä. Varsin voimakkaasti veroäyrin         pisteeseen, niin tarvitaan 8 960 markan tulo,
28452: 1inta on noussut viimeisen kolmen vuoden ai-          joka tällä hetkellä vastaa ostoarvoltaan samaa
28453: ~ana, jolloin maassamme on harjoitettu ns. ta-
28454:                                                       kuin 6 000 markan tulo v. 1963. Mikäli valtion
28455: ,ouselämän vakauttamispolitiikkaa. Kaikkein           tulovero olisi nykyisin sama eli 7.8 % niin
28456: :askaimpana veronkorotukset ovat kohdistuneet         8 960 markan tulosta menisi veroa valtiolle
28457: Jieni- ja keskip~aisiin palkansaajaryhmiin,           699 markkaa, mutta vero onkin tällä hetkellä
28458: 1uoriin ja naistyöntekijöihin, palveluammateis-       1 062 markkaa eli 363 markkaa suurempi, joten
28459: ;a, tekstiili-, jalkine-, maa- ja metsä- ym. töissä   valtion tulovero on noussut mainittuna aikana
28460: :yöskenteleviin työläisiin.                           51.4 %. Erittäin paljon verotus kiristyi v. 1967
28461:     Edelleen voidaan todeta, että yleensä palkan-     devalvaation suorittamisen aikoihin, jolloin in-
28462:  ;aajaväestön suhteellinen osuus kunnallisvero-       flatorinen kehitys oli voimakkaimmillaan. V al-
28463: :uksessa on kasvanut kun sen sijaan liike- ja         tion tuloveron nousu kolmannessa veroluokassa
28464: lmmattitulojen osuus on vastaavasti supistunut.       on mainittuna aikana ollut vieläkin suurempi
28465:  rodettakoon että mm. Pirkanmaalla Tampereen          eli peräti 80.9 % samansuuruisesta tulosta.
28466:  mupungissa 'v. 1960 olivat liike- ja ammatti-        Myös muissa tulonsaajaryhmissä on ollut val-
28467:  uiosta saadut verotulot 19.4 %, mutta laski-         tion tuloveron kasvu lähimain yhtä voimakasta,
28468:  rat vuoteen 1968 mennessä 14 % :iin. Sen si-         lukuunottamatta kuitenkaan suuria tulonsaajia,
28469:  aan palkkatulojen osuus verotuksessa kasvoi          joiden verotus on jopa laskenut.
28470:  nainittuna ajanjaksona 75.8 % :sta 81.4 % :iin.
28471:  'fokian kauppalan verotuloista v. 1958 muodos-           Mitä tulee ns. välillisiä veroja koskevaan
28472:  :ivat liike- ja ammattitulot 35.1 %, mutta nii-      kehityks·een, niin myös niiden voidaan todeta
28473:  len osuus laski v. 1967 mennessä lähes puolella      viime aikoina kasvaneen. Liikevaihtoveron muu-
28474:  :Ii 18 % :iin, kun sensijaan taas palkkatulojen      tos, jonka seurauksena se ulotettiin koskemaan
28475:  >suus verotuksessa nousi vastaavana aikana 62.3      myös ns. välttämättömyystarvikkeita ja sen jäl-
28476:  ~:sta 77.3 %:iin. Edellä mainitun suuntaineo         keen tapahtunut liikevaihtoveron nousu ovat
28477:  m ollut kehitys myös monissa muissa kunnissa         koituneet aivan erikoisen raskaana kaikkein pie-
28478:  >irkanmaalla kuten esim. Lempäälässä, Kangas-        nituloisemmalle väestönosalle kuten eläkeläi-
28479:  tila, Pirkkalassa, Ylöjärvellä, Mäntässä, Vilp-      sille.
28480: ~ 1125/70
28481:                                                                                                     5
28482: 
28483:    Bil som i utlandet är registrerad med större       terna såväl genom att de i handlingarna upp-
28484: axeltryck än den i Finland tillåtna får inte          tagna, trycken kontrolleras som genom regel-
28485: fortsätta färden från ankomsthamnen, innan            bundna besiktningar som utförs av polisen och
28486: lasten blivit delvis lossad, så att de här tillåtna   besi:ktningsmän i färjhamnarna.
28487: ~rycken uppnås. Detsamma gäller de inhemska              Regeringen försöker så långt det är möjligt
28488: trafilkidkare, som erhålJ.it trllstånd att utom-      ständigt förbättra vägarnas skick och under-
28489: lands anrvända större tryck. När en sådan bil         söker möjligheterna att öka trycken. Av saken
28490: lämnar landet, får full last tas först i avgångs-     påkallade åtgärder vidtas så snart förutsätt-
28491: hamnen. Att så sker övervakas av myndighe-            ningar därför föreligger.
28492:      Helsingfors den 1 december 1970.
28493: 
28494:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto.
28495: 
28496: 
28497: 
28498: 
28499: E 1132/70
28500: 4
28501: 
28502: 
28503: 
28504: 
28505:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
28506: 
28507:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Vid undersökningen har man komrnit till att
28508: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ökningen främst borde gälla huvud- och sta:m-
28509: av den 3 november 1970 nr 1261 tili veder-          vägarna så, att axeltrycket i första etappen
28510: börande medlem av statsrådet för avgivande av       skulle höjas tili 10 ton på de vägar, på vilka
28511: svar översänt följande av riksdags1edamoten         det årliga antalet nettoton i godstrafiken året
28512: AHi Vaittinen m. fl. ställda spörsmål nr 156:       före undersökningen ( 1966) överskred gränsen
28513:                                                     0.5 miljoner ton. I denna ökning i första etap-
28514:           "När ämnar Regeringen ändra .före-        pen ingår ca 1 800 km huvud- och stamväg
28515:        Sikrifterna om vägtrafik så, att gränserna    söder om Jinjen Björneborg-Tammerfors-
28516:        för lastbilars axel- och boggitryck blir     Lahti-ViHmanstmnd. Andra etappen skulle
28517:        hö>jda tili en nivå som motsvarar trans-     omfatta de vägar på vilka antalet nettoton är
28518:        portmaterielens och vägamas utveck-          högst 0.5 miljoner ton om året. Denna etapp
28519:        ling?"                                       SikuUe omfatta omkring 3 500 km primärvägar,
28520:                                                     av vilka en del skulle sträcka sig ända upp tili
28521:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        landets norra delar. Den första etappen har
28522: anföra följande:                                    beräknats omfatta ca 20% och den andra
28523:    Möjligheterna att allmänt höja de på våra        etappen ca 40 % av den totala längden av
28524: landsvägar tiHåtna axeltrycken bör prövas med       landets huvud- och stamvägar. Återstoden, ca
28525: beaktande av att närmare 20 000 km, dvs.            40 %, skulle komma att höra tili tredje
28526: omkring hälften av våra nuvarande bygdevägar,       etappen.
28527: ännu är gamla grusvägar, vilka saknar de för            Inom ramen för sitt normala årliga vägbygg-
28528: modern tung biltrafik nödvändiga skikt som          nadsprogram har väg- och vattenbyggnadssty-
28529: hindrar tjälning och ökar vägens bärighet, för      relsen utfört ett stort antal ombyggnader och
28530: att inte tala om beläggning som tål slitage.        förbättringar av vissa vägavsnitt och broarnf!l
28531: Vidare ä,r närmare en fjärdedel av de nuvaran-      inom dem, varför det redan nu vore möjligt
28532: de landsvägsbroarna svaga eller planerade för       att på vissa vägdelar öka axeltrycket.
28533: mindre belastning. Talrika stående tryckbe-             Emedan det vore svårt att övervaka för vissa
28534: gränsningar på broaa: och färjor samt för           vägar införda tryckökningwr, såsom erfarenhe-
28535: enstaka vägar gällande trafikbegränsningar vid      terna från 1950-talet utvisar, när axeltrycken
28536: tjälskador -     t. ex. under våren 1970 var        enligt vägklassificeringen var indelade i tre
28537: 6 108 km 1andsvägar och 9 083 km bygde-             grader (5.6; 6.4; 7.2 ton), och emedan ök-
28538: vägar, dvs. sammanlagt över 21 % av de ahl-         ningarna skuUe drabba oJika trafikidkare och
28539: männa vägarnf!ls totala längd, underkastade         transportbehov synnedigen ojämnt, är det na,-
28540: tryckbegränsningar -      visar, att våra vägar     turligt ·att inte Ölka trycket för speciella vägar
28541: och i synnerhet broarna inte överallt tål ens       utan i stället genomföra ökning av axeltrycken
28542: de nu tillåtna trycken.                             inom vissa områden och i etapper i enlighet
28543:    Då det sålunda inte är möjligt att öka           med ovan antydda pian. En höjning av axel-
28544: trycken på hela vägnätet, har man försökt utreda    trycken medför emellertid betydande kostnader
28545: möjligheterna att öb trycken på vissa delar         för stf!lten, icke blott genom anläggande och
28546: av vägnätet. Föremål för undersökning har här-      förbättrande av vägar ooh broar utan även däri-
28547: vid varit å ena sidan de viktigaste av de vägar     genom, att underhållskostnaderna ökas i hög
28548: som används av den intemationeHa trafiken           grad. Dessa omständigheter Hksom även frågan
28549: och å andra sidan andrf!l vägar med tung tra-       om ersättande ,av de kostnader den tunga tra-
28550: fik, på vi1ka en ökning av axeltrycket från eko-    ,fiken åsamkar vägnätet borde bewktas när saken
28551: nomisk synpunkt sett kan anses brådskande.          avgörs.
28552:                                                                                                     3
28553: 
28554:     Ulkomaalla Suomessa sallittuja suuremmilla      omaisten toimesta sekä a;siakirjoihin merkitty-
28555: akselipainoiUa rekisteröidyn auton ei ole lupa      jen kuormien painon tarkkailulla että säännöl-
28556: ja;tkaa matkaa tulosatamasta, ennenkuin kuor-       lisesti lauttasatamissa tehdyillä poliisin ja kat-
28557: ma on osittain purettu meillä saollittuja painoja   sastusmiesten tarkastuksilla.
28558: vastaavaksi. Sama koskee kotimaista Hikennöit-         Hallitus pyrkii kuitenkin mahdolHsuuksien
28559: sijää, jolle on ulkomaanliikenteessä annettu lupa   muka,an jatkuvasti parantamaan tiestömme kun-
28560: käyttää korotettuja pa,inoja. Maasta lähdettäessä   toa sekä tutkii mahdoHisuuksia painojen korot-
28561: on täyden kuorman teko sallittu vasta lähtö-        tamiseen ja ryhtyy asian vaatimiin toimenpitei-
28562: sataman aluee11a. Tätä asiaa valvotaan Viran-       siin heti, kun siihen on olemassa edellytykset.
28563:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1970.
28564: 
28565:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto.
28566: 2
28567: 
28568: 
28569: 
28570: 
28571:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28572: 
28573:   V aitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-           Tutkimuksessa on päädytty siihen, että koro-
28574: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          tuksen tuHsi lähinnä kohdistua valta- ja kanta-
28575: mies, olette kirjeellänne 3 päivältä marraskuuta      teihin siten, että ensimmäisessä vaiheessa koro-
28576: 1970 n:o 1261 Jähettänyt valtioneuvoston asian-       tettaisiin akselipaino 10 tonniin niillä teillä,
28577: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          joilla tavaraliikenteen vuotuinen nettotonni-
28578: Aili Vaittisen ym. tekemän seuraavan sisältöi-        määrä tutkimusta edeltäneenä vuonna ( 1966)
28579: sen kysymyksen n:o 156:                               ylitti 0.5 miJjoonan tonnin rajan. Tähän ensi-
28580:                                                       vaiheen korotukseen sisältyy n. 1 800 km
28581:            "Milloin Hallitus aikoo muuttaa tie-       valta- ja kantateitä Iinjan Pori-Tampere--
28582:         liikennemääräyksiä siten, että kuorma-        Lahti-Lappeenranta eteläpuolella. Toiseen vai-
28583:         autojen akseli- ja telipainojen rajat koro-   heeseen kuuluisivat tiet, joilla nettotonnimäärä
28584:         tetaan kuljetuskaluston ja tiestön kehi-      olisi enintään 0.5 miljoonaa tonnia vuodessa.
28585:         tystä vastaavalle tasolle?"                   Tämä vaihe sisältäisi n. 3 500 km päätieverk-
28586:                                                       koa, josta osa ulottuisi maan pohjoisosiin asti.
28587:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Ensimmäisen vaiheen korotuksen on laskettu
28588: vasti seuraavaa:                                      sisältävän n. 20 % ja toisen vaiheen n. 40 %
28589:    Harkittaessa mahdollisuuksia maanteillämme         maamme valta- ja kantateiden kokonaispituu-
28590: sallittujen akseHpainojen yleiseen korottamiseen      desta. Loppuosa, n. 40 %, kuuluisi kolmanteen
28591: on otettava huomioon, että lähes 20 000 km            toteutumisvaiheeseen.
28592: eli n. puolet nykyisistä paikallisteistä on vielä
28593: vanhoja sorateitä, joilta puuttuvat nykyaikaisen          Normaalin vuosittaisen tierakennusohjelman-
28594: raskaan autoliikenteen edellyttämät routimista        sa puitteissa on tie- ja vesirakennushallitus suo-
28595: estävät ja tien kantavuutta lisäävät kerrokset,       rittanut useita määrättyjen tieosuuksien ja niillä
28596: kulutusta kestävistä pää1lysteistä puhumatta-         olevien siltojen uusimis- ja parannustöitä, joten
28597: kaan. Lisäksi on lähes neljännes nykyisistä           akselipainojen korottaminen olisi jo nyt tiestön
28598: maantiesilloistf!l joko heikkokuntoisia tai ny-       eräiltä osin mahdollista.
28599: kyistä pienemmille painoiUe suunniteltuja. Lu-            Kun tiekohtaisten painokorotusten käyttöön-
28600: kuisat silloilla ja losseilla olevat pysyvät paino-   otto olisi vaikeasti valvotta:vissa kuten on tie-
28601: rajoitukset samoin kuin kelirikkaaikaiset tie-        dossa 1950-luvulta, jolloin akselipainot olivat
28602: kohtaiset liikennerajoitukset, esimerkiksi vuo-       tieluokituksen mukaan jaettu kolmeen partaa-
28603: den 1970 keväällä painotajoituksen alaisia            seen (5.6; 6.4; 7.2 tonnia) ja kun korotukset
28604: maanteitä 6 108 km ja paikahlisteitä 9 083 km,        kohdistuisivat varsin epätasaisesti eri liikennöit-
28605: eli yhteensä yli 21 % yleisten teiden kokonais-       sijöihin ja kuljetusten tarvitsijoihin, on luon-
28606: pituudesta, osoittavatkin, että tiemme ja erityi-     nollista pidättäytyä tiekohtaisilta korotuksilta,
28607: sesti niiden shllat eivät kaikkialla kestä edes       ja toteuttaa akselipainojen korottaminen alueel-
28608: nykyisin sallittuja paJnoja.                          Hsena ja vaiheittain edellä mainitun suunnitel-
28609:    Kun painojen korottamiseen koko tieverkol-         man mukaisesti. AkseHpainojen korottaminen
28610: lamme ei näin ole mahdollisuutta, on pyritty          aiheuttaa kuitenkin huomattavia kustannuksia
28611: selvittämään mahdollisuutta painojen korotta-         valtiolle, ei ainoastaan teiden ja siltojen raken-
28612: miseen eräillä tieverkon osilla. Tällöin ovat         tamisesta ja parantamisesta johtuen, vaan myös
28613: tutkimuksen kohteena olleet toisaalta kansain-        rlisäten varsin runsaasti kunnossapitokustannuk-
28614: väliseen liikenteeseen käytetyt päätiet, toisaalta    sia. Nämä seikat samoin kuin raskaan liiken-
28615: ne muut raskaasti liikennöidyt tiet, joilla akseli-   teen tievel1kolle aiheuttamien kustannusten kor-
28616: painon korottamista taloudelliselta kannalta voi-     vaaminen olisi otettava huomioon asiaa ratkais-
28617: daan pitää kiireellisenä.                             taessa.
28618: Kirj. ksm. n:o 156.
28619: 
28620: 
28621: 
28622: 
28623:                                  Vaittinen ym.: Kuorma-autojen akseli- ja telipainotajojen korot-
28624:                                     tamisesta.
28625: 
28626: 
28627:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28628: 
28629:    Kuorma-autojen korkein sallittu akselipaino         Suomen Kuorma-autoliiton ja muut asian-
28630: on Suomessa 8 tonnia ja .telipaino 13 tonnia.       tuntijat ovat oHeet jo pitkään siHä kannalla,
28631: Monelta taholta on todettu, että nämä paino-        että kuorma-autojen akselipainoraja olisi koro-
28632: rajat ovat vanhentuneet ja kiireellisen tarkis-     tettava 10 tonniin ja vastaavasti telipainotaja
28633: tuksen tarpeessa. Painorajoista voimassa olevat     16 tonniin. Nämä painorajat on yleisesti vah-
28634: säädökset on annettu jo vuonna 1961, jonka          vistettu kaikissa muissa maissa. Kun meidän-
28635: jälkeen niin tiestömme kuin kuljetuskalustom-       kin teillämme Hikkuu runsaasti ulkomaalaisia
28636: mekin ovat käyneet lävitse laajamittaisen ja pe-    kuorma-autoja, joiden akseli- ja telipainot ovat
28637: rusteellisen rakenteellisen uudistuksen.            huomattavasti meikäläisiä korkeampia ja ties-
28638:    Melkein kaikkialla Euroopassa akselipaino- ja    tömme kestää hyvin niiden aiheuttaman rasi-
28639: telipainotajat ovat meikäläisiä huomattavasti       tuksen, niin miksi samat tiet eivät kestäisi
28640: korkeammat. Tästä johtuu, että suuri osa käy-       myöskin suomalaista samanpainoista b:lustoa.
28641: tössä olevaa kalustoakin on rakennettu sen             Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
28642: mukaisesti. Myös kuljetuksissa noudatettava         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin, esi-
28643: taksajärjestelmämme on suurempia a<kselipa,ino-     tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
28644: ja vastaavalla tasolla. Täten autoilija tavallaan   sen jäsenen vastattavaksi seumavan kysymyk-
28645: houkutellaan rikkomaan lakia käytettäessä tak-      sen:
28646: sojen ja kaluston vaatimaa kuormitusta. Muu-                   Milloin Hallitus aikoo muuttaa tie-
28647: ten hänen työnsä ei olisiban kannattavaa. He-               liikennemääräyksiä siten, että kuorma-
28648: rääkin kysymys, miksi autoilijan on jatkuvasti              autojen akseli- ja telipainojen rajat koro-
28649: toimittava lakien ja asetusten vastaisesti saa-             tetaan kuljetuskaluston ja tiestön kehi-
28650: dakseen toimeentu1onsa ammaristaan.                         tystä vastaavaile tasolle?
28651:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1970.
28652: 
28653:          Alli Vaittinen.                Jouni Mykkänen.                Sinikka Karhuvaara.
28654:          P. Mäki-Hakola.                Esko J. Koppanen.              Erkki Häkämies.
28655:          Timo Mäki.                     Orvokki Kauppila.              Salme Katajavuori.
28656:          Maija Heino.                                                  Eeva Kauppi.
28657: 
28658: 
28659: 
28660: 
28661: E 1132/70
28662: 4
28663: 
28664:   Såsom av ovan anförda framgår, har fattan-     att ikommittens förslag som sådana icke har
28665: det av beslut i saken icke obefogat fördröjts,   utgjort en tillräcklig grundval för lagstiftnings-
28666: utan de under beredningsarbetet yppade svårig-   åtgärder.
28667: heterna har betingats av sakens natur samt av
28668:      Helsingfors den 1 december 1970.
28669: 
28670: 
28671:                                                  Minister för inrikesärendena Artturi ]ämsen.
28672:                                                                                                       3
28673: 
28674: 
28675: 
28676: 
28677:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28678: 
28679:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       avgivit ett nytt utlåtande år 1969 när kom-
28680: anger har Ni, Herra Talman, med Eder skri-          mittens andra de1betänkande blivit färdigt.
28681: velse av den 3 november 1970 nr 1260 tili              Även inom kretsarna för byggnadsbranschens
28682: vederbörande medlem av Statsrådet för av-           organisationer och den privata byggnadssektorn
28683: givande av svar översänt följande av riksdags-      råder enligt till ministeriet inkomma uppgifter
28684: ledamöterna Pekka Tarjanne och Seppo Wes-           olikartade uppfattningar i saken. I den tili mi-
28685: terlund ställda skriftliga spörsmål nr 155, vari    nisteriet senast ankomma, en den 11 november
28686: frågas:                                             1970 daterad skrivelse, meddelas bl.a. att det
28687:                                                     inom Finlands Byggnadsindustriförbunds, Fin-
28688:           "Är Regeringen medveten om, att           lands Byggnadsingenjörers Förbunds samt Suo-
28689:        fattandet av beslut om grundandet av         men Rakennusmestariliittos kretsar råder den
28690:        en byggnadsforskningsfond obefogat           uppfattningen, att kommittens förslag icke ut-
28691:        fördröjts och i fall den är, vilka åtgär-    gör någon lösning på bygnnadsindustrins ut-
28692:        der ämnar Regeringen vidtaga för att         vecklingsproblem, utan tili och med kan för-
28693:        med det snaraste grunda en byggnads-         dröja tota1utvecklingen. Finska Byggnadsent-
28694:        forskningsfond som tjänar byggnads-          reprenörförbund rf har å sin sida under den
28695:        branschens behov?"                           gångna hösten tillsatt en arbetsgrupp för att
28696:                                                     bereda förbundets ståndpunktsprecisering.
28697:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt
28698: anföra följande:                                       Enligt ministeriets för inrikesärendena upp-
28699:    Såsom i spörsmålets motivering konstaterats,     fattning är utvecklandet och koordinerandet av
28700: föreslog forskningsorganisationskomitten för        forskningen inom byggnadsbranschen en viktig
28701: byggnadsbranschen i sitt första delbetänkande       och brådskande uppgift. Även uppbärandet av
28702: grundandet av en ny organisation för att be-        en särskild byggnadsforskningsavgift i detta
28703: fordra och finansiera byggnadsforskningen, en       syfte torde enligt ministeriets åsikt anses kun-
28704: byggnadsforkningsfond, vars verksamhet skulle       na vara motiverat. Däremot torde den i spörs-
28705: finansieras medelst en av arbetsgivarna inom        målet avsedda byggnadsforskningsfonden, åt-
28706: byggn4ldsbranschen uppburen särskild bygg-          minstone enligt kommittens förslag bildad, tor-
28707: nadsforskningsavgift.                               de icke kunna ooses ändamålsenlig, utan tili
28708:    Kommittens förslag vann ett omfattande un-       denna del bör söka utredas även möjligheterna
28709: derstöd i de inbegärda utlåtandena, men den i       tili enklare organisatoriska arrangemang. Även
28710: spörsmålets motivering framförda uppfattnin-        i vissa andra hänseenden förutsätter saken ännu
28711: gen, att endast en av dem som avgivit utlå-         utförliga kompletterande förberedelser.
28712: tande skulle ha motsatt sig föreslaget, är emel-       Ministeriet för inrikesärendena har även ef-
28713: lertid missvisande. Finansministeriet, handels-     ter det kommittens förslag blivit färdigt i
28714: och industriministeriet, undervisningsministe-      flera sammanhang på förhandlingsväg sökt ut-
28715: riet, ministeriet för kommunikationsväsendet        reda de alternativ, på grundval av vilka ären-
28716: och almänna arbetena samt byggnadsstyrelsen         dets vidare beredning kunde försättas. Med an-
28717: sålunda antingen motsatte sig grundandet av en      ledning av att frågan är så vittomfattande och
28718: dylik av kommitten föreslagen byggnadsforsk-        mångfasetterad har man härvid funnit det fö-
28719: ningsfond eller så fann det omöjligt a.tt på        religga skäl att i detta syfte tilisätta en särskild
28720: grundval av de tili ,buds stående utredningarna     kommitte eller kommision, där de olika intres-
28721: ännu taga ställning tili frågan. Dessa utlåtanden   sekretsarna är möjligast opartiskt represente-
28722: har icke i väsentlig mån blivit ändrade ens i       rade. Den torde bliva tilisatt redan under inne-
28723: samband med att vederbörande myndigheter            varande december månad.
28724: 2
28725: 
28726: 
28727: 
28728: 
28729:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28730: 
28731:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Myös rakennusalan järjestöjen ja yksityisen
28732: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            rakennussektorin piirissä esiintyy ministeriön
28733: olette 3 päivänä marraskuuta 1970 päivätyn               saamien tietojen mukaan erilaisia käsityksiä
28734: kirjeenne n:o 1260 ohella lähettänyt Valtioneu-          asiasta. Ministeriölle viimeksi toimitetussa, mar-
28735: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi          raskuun 11 päivänä 1970 päivätyssä kirjoituk-
28736: kansanedustajien Pekka Tarjanteen ja Seppo               sessa on ilmoitettu mm. Suomen Rakennusteol-
28737: Westerlundin kirjallisen kysymyksen n:o 155,             lisuusliiton, Suomen Rakennusinsinööriliiton ja
28738: jossa •tiedustellaan:                                    Suomen Rakennusmestariliiton piirissä vallitse-
28739:                                                          van käsityksen, ettei komitean ehdotus muo-
28740:              "Onko Hallitus tietoinen suta, että         dosta ratkaisua rakennusteollisuuden kehittämis•
28741:          päätöksentekoa rakennustutkimusrahas-           ongelmiin, vaan jopa saattaa hidasta alan koko-
28742:         . tori perustamiseksi· on aiheettomasti vii-     naisvaltaista kehitystä. Suomen Rakennusura-
28743:           vytetty, ja jos ori,                           koitsijaliitto ry on puolestaan kuluvana syksynä
28744:      .       mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        asettanut työryhmän liiton kannanmäärittelyn
28745:        . ryhtyä rakennustutkimusrahaston piikai-         valmistelua varten .
28746:           seksi perustamiseksi palvelemaan raken~            Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan ra-
28747:        · nusalan tai:peita?'' ··                         kennusalan tullkimuksen kehittäminen ja koordi-
28748:                                                          noiminen on täl1keä ja 'kiireellinen tehtävä. Myös
28749:    Vastimksena kysymyk~een esitän kunnioit-              erityisen rakennustutkimusmaksun perimistä
28750: taen· senraavaa:                                         tässä tarkoituksessa voitanee pitää perusteltuna.
28751:                                                          Sitä vastoin kyselyssä tal'koi.tettua rakennus-
28752:    Niin kuin. kysymyksen perusteluissa· on todet-        tutkimusrahastoa ei ainakaan komitean ehdot"
28753: tu, rakennusalan tutkimusorganisaatiokomitea             tamalla tavalla muodostettuna voida pitää tar-
28754: esitt~ ensimmäisessä osamietinnössään perustet-          koituksenmukaisena, vaan tältä kohdin on py-
28755: tavaksi uuden rakennustutkimusta edistävän ja            rittävä selvittämään mahdollisuudet myös yksin-
28756: rahoittavan organisaation, rakennustutkimusra-           kertaisempiin organisatoorisiin . järjestelyihin.
28757: haston, jonka toiminta rahoitettaisiin .rakennus-        Eräissä muissakin suhteissa asia edellyttää vielä
28758: alan •työnantajilta. perittävällä erityisellä. rl}ken-   laajahkoa lisävalmistelua.
28759: nustqtlcimusmaksulla;                                        Sisäasiainministeriö onkin kom1tean ehdo-
28760:   ·Komitean ehdotUs sai siitä· pyydetyissä lau-          tuksen valmistumisen jälkeen useissa yhteyk-
28761: sunnoissa laajalti kannatusta, mutta kysymyk-            sissä neuvotteluteitse pyrkinyt selvittä111äijn nii~
28762: sen perusteluissa esitetty käsitys, jonka mukaan         tä vaihtoehtoja, joiden pohjalta. asian edelleen
28763: vain yksi lausunnonantaja olisi sitä vastustanut,        valmistelua voitaisiin jatkaa. Kysymyksen.laaja~
28764: cin kuitenkin erheellinen. Niinpä valtiovarain-          kantoisuuden ja monitahoisuuden vuoksi ori
28765: ministeriö, ·kauppa- ja teollisuusministeriö, ope-       tällöin päädytty siihen, että tarkoitusta varten
28766: tusministeriö, kulkulaitosten ja yleisten töiden         on syytä asettaa erityinen komitea tai toimikun-
28767: ministeriö sekä rakennushallitus joko vastusti-          ta, jossa eri intressipiirit ovat mahdollisimman
28768: vat komitean esittämän kaltaisen rakennustutki-          tasapuolisesti edustettuina. Se saataneen asete-
28769: musrahaston perustamista tai katsoivat, ettei            tuksi jo kuluvan •joulukuun aikana.
28770: käytettävissä olevien selvitysten pohjalta kysy-             Kuten edellä esitetystä ilmenee, päätöksen-
28771: mykseen vielä voitu ottaa ·kantaa. Näihin lau-           tekoa asiassa ei ole aiheettoniasti viivytetty,
28772: suntoihin ei ole esitetty olennaisia muutoksia           vaan valmistelutyössä ilmenneet vaikeudet ovat
28773: myöskään siinä yhteydessä, kun. asianomaiset             johtuneet asian luonteesta ja siitä, etteivät ko-
28774: viranomaiset ovat antaneet uuden lausunnon               mitean ehdotukset sellaisenaan ole muodosta•
28775: vuonna 1969 komitean toisen osamietinnön val-            neet riittävää perustaa lainsäädäntötoimenpiteil-
28776: mistuttua.                                               le.      ·                   ·
28777:       Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1970.
28778: 
28779:                                                                     Sisäasiainministeri Artturi ]ämsen.
28780: Kirj. ksm. n:o 155.
28781: 
28782: 
28783: 
28784:                                    Tarjanne ym.: Rakennustutkimusrahaston perustamisesta.
28785: 
28786:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
28787: 
28788:    V aitioneuvosto asetti maaliskuussa 1966 si-       ehdotuksia rakennusalan tutkimustoiminnan te-
28789: säasiainministeriön esityksestä komitean laati-       hostamiseksi tutkimuslaitostasolla.
28790: maan selvityksen "rakennustutkimuksen ja ra-             Huolimatta siitä, että toisaalta lähes 30 ra-
28791: kennustutkimusta palvelevan erityisen organi-         kennusalan keskeistä asiantuntijaelintä ja toi-
28792: saation tarpeesta sekä tekemään selvityksensä         saalta poliittinen päätöksentekotaso ovat pitä-
28793: perusteella ehddtuksen tarpeellisiksi toimenpi-       neet rahaston perustamista komitean ehdotta-
28794: teiksi". Komitea otti nimekseen Rakennusalan          massa muodossa perusteltuna, kiireellisenä ja
28795: tutkimusorganisaatiokomitea.                          ta11peellisena, ei rahaston. perustamisen suhteen
28796:    Komitea luovutti ensimmäisen osamietintönsä        asia ole käytännössä edennyt siltä vaadittavalla
28797: ( 1967: B 43) kesäkuussa 1967. Se ehdotti mm.         nopeudella. Rahasto on vieläkin perustamatta.
28798: perustettavaksi enty1sen rakennustutkimusta              Rakennusalalla selkeän ja tarkoin harkitun
28799: edistävän ja rahoittavan elimen, rakennustutki-       tutkimuspoliittisen ohjelman aikaansaaminen
28800: musrahaston. Rakennustutkimusrahaston tarkoi-         ja sen ajan tasalla pitäminen on erityisen tär-
28801: tuksena olisi koko rakennusalan tutkimus- ja          keää sen vuoksi, että ainoasta·an kiinteästi yh-
28802: tiedotustoiminnan edistäminen luomalla asteit-        teiskunnan päätöksentekoa palvellen muutenkin
28803: tain kokonaisvaltainen tutkimuspoliittinen oh-        vähäiset tutkimusresurssit voidaan käyttää te-
28804: jelma ja vastaamalla pääosin sen toteuttamisesta      hokkaasti hyväksi.
28805: projektikohtaisen rahoituksen avulla.                    Erityistä syytä on korostaa sitä, että raken-
28806:    Rakennustutkimusrahasto saisi toimintansa          nusalan asiantuntijat pitävät rakennustutkimus-
28807: edellyttämät varat siten, että rakennusalan työn-     rahaston perustamista sekä välttämättön1änä
28808: antajilta ryhdyttäisiin perimään ns. rakennus-        että ·kiireellisenä. Rakennustutkimusrahaston pe-
28809: tutkimusmaksua. Rakennustutkimusmaksua oli-           rustaminen on nimittäin ainoa mahdollisuus saa-
28810: si suoritettava niiden työntekijöiden osalta, jois-   da "vapaita rahoja" rakennusalan tukimukselle,
28811: ta työnantaja on velvollinen suorittamaan eläke-      mikä on edellytys sille, että voitaisiin saada
28812: vakuutusmaksun Rakennusalan työeläkekassalle.         perustetuksi tieteiden välisiä tutkimusryhmiä
28813:                                                       todella keskeisten rakennusalan kysymysten rat-
28814:    Sisäasiainministeriö pyysi ensimmäisestä osa-      kaisemiseksi.
28815: mietinnöstä lausunnot n. 30 rakennusalan kes-            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio"
28816: keiseltä asiantuntijaelimeltä, joissa kaikissa !to-   päiväjärjestyksen ·37 § :n · 1 momenttiin esitäm-
28817: dettiin rakennusalan tutkimuksen. määrällinen         me kunnioittavasti valtioneuvoston asiänOmai-
28818: puute. Yhtä lausuntoa lukuunottamatta kaikki          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
28819: pitivät rakennustutkimusrahaston perustamista         sen:
28820: perusteltuna, kiireellisenä ja tarpeellisena.                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
28821:    Komitea teki sisäasiainministeriön pyynnöstä                 päätöksentekoa rakennustutkimusrahas-
28822: lausunnoista yhteenvedon ja aiheellisten huo-                   ton perustamiseksi on aiheettomasti vii-
28823: mautusten johdosta pieniä tarkistuksia ehdotuk-                 vytetty, ja jos· on,             ·
28824: siinsa. Tämä lausunto luovutettiin .kesäkuussa                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28825: 1968.                                                           ryhtyä rakennustutkimusrahaston pikai·
28826:    Toisen osamietintönsä ( 1969: B 15) komi-                    seksi perustamiseksi palvelemaan raken-
28827: tea luovutti maaliskuussa 1969 ja siinä se teki                 nusalan tarpeita?
28828:      Helsingissä 3 päivänä m~rraskuuta 1970.
28829: 
28830:                Pekka Tarjanne.                                    Seppo Westerlund.
28831: E 1126/70
28832:                                                                                                    5
28833: 
28834:    Några sådana arbetsplatser som inte på nå-        sådana beslut av trafikministeriet, genom vilka
28835: got sätt skulle ansluta sig tili vägnätet för all-   vissa undantag i trafiken inom slutna områden
28836: män trafik finns just icke i praktiken. När det      medges, har intagits villkor, enligt vilka s.k.
28837: dessutom är svårt att ange, när fråga är om ett      normal lastbilsmateriel skall vara behörigen
28838: faktiskt slutet område, har ministeriet för kom-     registrerad för yrkesmässig trafik och att också
28839: munikationsväsendet och allmänna arbetena            de oregistrerade bilarna skall vara godkända av
28840: på sin tid anmodat väg- och vattenbyggnads-          besiktningsmän.
28841: styrelsen att i sina vägarbeten använda enbart          De åtgärder som har vidtagits i fråga om
28842: i registret införda bilar. Väg- och vattenbygg-      trafiken på slutna områden bör anses tillräck-
28843: nadsstyrelsen har även i alla de arbeten som         liga. Såsom exempel på deras verkan kan näm-
28844: utges på entreprenad i entreprenadhandlingarna       nas, att enligt verställda förfrågningar inte en
28845: intagit följande bestämmelse: "Alla i vägarbete      enda oregistrerad lastbil är i bruk vare sig vid
28846: använda lastbilar skall vara registrerade utom       Huurna kraftverk i Kontiolahti ellet Vuonos
28847: tung jordförflyttningsmateriel, viiken får an-       gruvområde i Outokumpu inom Norra Karelens
28848: vändas oregistrerad inom slutna områden, på          Iän, vi1ka torde kunna anses såsom s.k. slutna
28849: vilka allmän trafik inte är tillåten." Också i       områden.
28850:      Helsingfors den 1 december 1970.
28851: 
28852:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto.
28853: 4
28854: 
28855: 
28856: 
28857: 
28858:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28859: 
28860:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           nadsverket var 11. 10. 1970 sammanlagt 9 i
28861: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-              hela landet.
28862: ve1se av den 29 oktober 1970 nr 1259 till ve-             Anta1et oregistrerade lastbilar är mycket litet
28863: derbörande med1em av statsrådet för avgivande          i förhållande till antalet lastbilar i yrkesmässig
28864: av svar översänt avskrift av fö1jande av riks-         trafik. När man dessutom tar i betraktande, att
28865: dags1edamoten Alli Vaittinen m.fl. ställda             en del av de oregistrerade bilarna används för
28866: spörsmå1:                                              ägarnas egna transporter och sålunda inte ens
28867:            "Har Regeringen fäst uppmärksamhet          utanför slutna områden och registererade skulle
28868:         vid de o1ägenheter utnyttjandet av gä1-        vara underkastade stadgandena om yrkesmäs-
28869:         1ande privi1egier i trafiken inom s1utna       sig trafik, kan det konstateras, att den olägen-
28870:         områden medför för den övriga 1astbi1s-        het deras särställning åsamkar den yrkesmässiga
28871:         trafiken,                                      1astbi1strafiken är mycket ringa.
28872:            och vad ämnar Regeringen göra i syf-           De menliga verkningarna minskas ytter-
28873:         te att förtydliga lagstiftningen om last-      ligare av att de icke registrerade bilarna i all-
28874:         bilstrafiken så, att möjligheter icke finns    mänhet inte är jämförliga med vanliga lastbilar
28875:         att kringgå skattskyldighet och andra          i fråga om konstruktion och användning. De
28876:         förpliktelser?"                                är i det närmaste undantags1öst övertunga och
28877:                                                        överbreda jordförflyttningsbilar, som enligt
28878:                                                        gällande stadganden inte ens kan införas i re-
28879:     Såsom svar på spörsmå1et får jag vördsamt         gistret, och de kan inte heller tillåtas att köra
28880: anföra fö1jande:                                      på vägar som är avsedda för allmän trafik. Me-
28881:     Lagen om vägtrafik och med stöd av den            dan en bils största tillåtna axeltryck enligt
28882: utfärdade stadganden skall fö1jas i trafiken på        motorfordonsförordningen är 8 ton, är dessa
28883: sådan väg som avses i 1agens 1 § 2 mom. Utan-         bilars axeltryck i allmänhet av 20 tons stor-
28884: för 1agens tillämpningsområde faller bl.a. sådana     leksklass. För stora jordförflyttningsarbeten
28885: slutna områden inom vilka allmän trafik inte          måste användning av övertunga bilar tillåtas
28886: är tillåten. Sådana är t.ex. kraftverks-, gruv-       på s1utna arbetsplatser.
28887: och vägarbetsplatser. Härpå beror att lastbilar           Vad sedan beträffar registrerade bi1ars an-
28888: som uteslutande användes inom s1utna områden          vändning inom slutna områden, har deras ägare
28889: inte behöver registreras och att inte heller          normalt trafiktillstånd. Till en ort med sluten
28890: tillstånd att idka trafik kan krävas. De oregist-     arbetsplats, där allmän trafik inte är tillåten,
28891: rerade bi1arna betalar inte egentlig fordonsskatt.    kan utomstående konkurrenter inte komma, om
28892: Däremot måste de använda accisbelagt bränsle,         de inte har myndighets tillstånd därtill. Detta
28893: och bilägarna skall ha trafikförsäkring för dem.      beror på att en idkare av yrkesmässig trafik
28894:    Exakta uppgifter om antalet oregistrerade          inte utan tillstånd får lämna trafiken oskött
28895: 1astbilar som används inom slutna områden             på det område, för vi1ket tillstånd bevi1jats.
28896: finns inte. Enligt en uppskattning skulle deras       En trafikidkare som flyttar över sin bil till
28897: anta1 uppgå till omkring 700, dvs. till knappa        ett annat Iän, skall inhämta samtycke inte bara
28898: tre procent av anta1et lastbilar i yrkesmässig        av polismyndigheten på den ort där han sin
28899: trafik. Ookså denna uppskattning är uppenbart         rörelse utan även av polismyndigheten på den
28900: för hög; inom t.ex. järnvägs- och forststyrelsens     ort dit bilen flyttas. Dylika tillstånd ellet sam-
28901: arbetsplatser används inga som helst oregistre-       tycken lämnas inte, om ej behov av mera ma-
28902: rade lastbilar, och antalet oregistrerade bilar       terie1 föreligger på den ort dit bilen skulle
28903: som utför transporter för väg- och vattenbygg-        överflyttas.
28904:                                                                                                     3
28905: 
28906:    Suljettuja työmaita, jotka eivät millään ta-       tyjä poikkeuksia suljetuilla tapahtuvaan liiken-
28907: valla liity yleiseen liikenteeseen käytettyyn tie-    teeseen nähden, on otettu ehdot, joiden mukaan
28908: vevkostoon, ei käytännössä juuri esiinny. Kun         ns. normaalin kuorma-autokaluston on oltava
28909: lisäksi on vaikeata määritellä, milloin on ky-        asianmukaisesti ammattimaiseen liikenteeseen
28910: seessä todella suljettu alue, kulkulaitosten ja       rekisteröityä ja rekisteröimättömienkin autojen
28911: yleisten töiden ministeriö on aikanaan kehoit-        katsastusmiehen hyväksymiä.
28912: tanut tie- ja vesirakennushallitusta tietöissään         Niitä toimenpiteitä, joihin on ryhdytty sul-
28913: käyttämään vain rekisteriin merkittyjä autoja.        jettujen alueiden liikenteen järjestämiseksi, on
28914: Tie- ja vesirakennushallitus on ottanut myös          pidettävä riittävinä. Esimerkkinä niiden vaiku-
28915: kaikkiin urakalla tehtävien töiden urakka-asia-       tuksesta voidaan mainita, että suoritettujen
28916: kirjoihin seuraavan määräyksen: "Kaikkien työ-        tiedustelujen mukaan tällä hetkellä Pohjois-
28917: hön käytettävien kuorma-autojen on oltava re-         Karjalan läänissä olevilla Kontiolahden Huur-
28918: kisteröityjä lukuunottamatta raskasta maan-           nan voimalaitoksen ja Outokummun Vuonok-
28919: siirtokalustoa, jonka liikkuminen rekisteröimät-      sen kaivosalueen työmailla, .joita voitaneen pi·
28920: tömänä on sallittua suljetuilla alueilla, joilla ei   tää ns. suljettuina alueina, ei ole käytössä yh-
28921: sallita yleistä liikennettä". Myös niihin liiken-     tään rekisteröimätöntä kuorma-autoa.
28922: neministeriön päätöksiin, joilla on sallittu tiet-
28923:       Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1970.
28924: 
28925:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto.
28926: 2
28927: 
28928: 
28929: 
28930: 
28931:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
28932: 
28933:   ValtiopäiväjärjestY'ksen 37 §:n 1 momentissa         kuljetuksia suorittavia rekisteröimättömiä kuor-
28934: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ma-autoja oli 11. 10. 1970 työssä koko maassa
28935: olette kirjeellänne 29 päivältä lokakuuta 1970         yhteensä 9 kappaletta.
28936: n:o 1259 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-             Rekisteröimättömien kuorma-autojen määrä
28937: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aili          on ammattimaisessa li1kenteessä olevien kuorma-
28938: Vaittisen ym. tekemän seuraavan sisältöisen            autojen määrään verrattuna hyvin pieni. Kun
28939: kysymyksen:                                            lisäksi otetaan huomioon, että osa rekisteröi-
28940:                                                        mättömistä autoista hoitavat niiden omistajien
28941:           "Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota         omia kuljetuksia eivätkä sen takia olisi suljet-
28942:        suljettujen alueiden liikenteessä voi-          tujen alueiden ulkopuolellakaan ja rekisteröi-
28943:        massa olevien erivapauksien käyttämisen         tyinä ammattimaisesta liikenteestä annettujen
28944:        muulle kuorma-autoliikenteelle aiheutta-        säännösten alaisia, voidaan todeta, että niiden
28945:        miin haittoihin,                                erikoisasemasta saattaa aiheutua vain vähäistä
28946:           ja mitä Hallitus aikoo tehdä kuorma-         haittaa ammattimaiselle kuorma-autoliikenteelle.
28947:        autoliikennettä koskevan lainsäädännön              Haittavaikutusta vähentää vielä se, etteivät
28948:        selv,entämiseksi siten, ettei verojen ym.       rekisteröimättömät autot ole yleensä rakenteel-
28949:        velvoitteiden kiertämiseen olisi mahdol-        taan tai käyttötarkoitukseltaan verrattavissa ta-
28950:        lisuutta?"                                      vallisiin kuorma-autoihin. Ne ovat lähes poik-
28951:                                                        keuksetta yliraskaita ja ylileveitä maansiirtoau-
28952:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          toja, joita ei voimassa olevien säännösten mu-
28953: vasti seuraavaa:                                       kaan voida edes merkitä rekisteriin, eikä niiden
28954:    Tieliikennelakia ja sen nojalla annettuja sään·     voida myöskään sallia kulkevan yleiseen liiken-
28955: nöksiä on noudatettava liikenteessä lain 1 §:n         teeseen käytetyillä teillä. Kun auton suurin sal-
28956: 2 momentissa tavkoitetulla tiellä. Lain sovelta-       littu akselipaino on moottoriajoneuvoasetuksen
28957: misalan ulkopuolelle jäävät mm. yleiseltä liiken-      mukaan 8 tonnia, näiden autojen akselipaino on
28958: teeltä suljetut alueet, joita ovat esimerkiksi sul-    yleensä 20 tonnin suuruusluokkaa. Suurten
28959: jetut voimalaitos-, kaivos- ja tietyömaat. Tästä       maansiirtotöiden takia yliraskaiden autojen
28960: johtuu, että yksinomaan suljetuilla alueilla käy-      käyttö on sallittava suljetuilla työmailla.
28961: tettäviä kuorma-autoja ei tarvitse rekisteröidä            Mitä sitten tulee suljetuilla alueilla käytet-
28962: eikä myöskään liikenteen harjoittamiseen voida         täviin rekisteröityihin autoihin, niiden omista-
28963: _vaatia lupaa. Rekisteröimättömät autot eivät          jilla on säännönmukaisesti liikennelupa. Paik-
28964: ole varsinaisen ajoneuvoveron alaisia. Sitävas-        kakunnalle, jossa on yleiseltä liikenteeltä sul-
28965: toin niissä on käytettävä valmisteveron alaista        jettu työmaa, ei voi tulla ulkopuolisia kilpaili-
28966: polttoainetta ja niiden omistajalla on oltava          joita, ellei näillä ole siihen viranomaisen lupaa.
28967: niitä varten liikennevakuutus.                         Tämä johtuu siitä, ettei ammattimaisen liiken-
28968:    Suljetuilla alueilla käytettävien, rekisteröimät-   teen harjoittaja saa ilman lupaa jättää hoita-
28969: tömien kuorma-autojen tarkasta määrästä ei ole         matta liikennettä sillä alueella, mille lupa on
28970: tietoa. Erään arvion mukaan niitä olisi noin           myönnetty. Liikenteenharjoittajan, joka siirtää
28971: 700 eli vajaat kolme prosenttia ammattimai-            autonsa toiseen lääniin, on hankittava asema-
28972: sessa liikenteessä olevien kuorma-autojen mää-         paikkansa poliisiviranomaisen luvan lisäksi
28973: rästä. Tämäkin arvio on ilmeisesti liian suuri;        myös määräpaikan poliisiviranomaisen suostu-
28974: esimerkiksi rautatie- tai metsähallituksen työ-        mus. Näitä lupia tai suostumuksia ei anneta,
28975: mailla ei ole käytössä yhtään rekisteröimätöntä        ellei määräpaikassa esiinny tarvetta lisäkalus-
28976: kuorma-autoa ja tie- ja vesirakennuslaitoksen          tosta.
28977: Kirj. ksm. n:o 1.54.
28978: 
28979: 
28980: 
28981: 
28982:                                    Vaittinen ym.: Suljettujen alueiden !liikenteessä esiintyvien epä-
28983:                                        kohtien poistamisesta.
28984: 
28985: 
28986:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
28987: 
28988:    Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen kan-           toimii Kontiolahdessa Huurnan voimalaitos ja
28989: natus liike-elämässä ja teollisuudessa sekä yksi-     Outokummussa Vuonoksen kaivosalue, joilla
28990: tyisellä sektorilla kasvaa jatkuvasti. Kuten muu      molemmilla työalueilla tiedetään olevan edellä
28991: liikenne on myöskin kuorma-autoliikenne maas-         kerrotunlaisia kuorma-autoja kuljettajineen
28992: samme kehittynyt tämän päivän vaatimustasoa           muista lääneistä. Kiteen Puhoksessa on juuri
28993: vastaavaksi.                                          vietetty harjannostajaisia, ja tiedetään, että
28994:    Niin kutsuttujen suljettujen alueiden liiken-      rautatietyömaa on sinne tulossa. Nyt epäillään,
28995: teestä on tullut eräs ammattimaista kuorma-           että samanlaiset toimenpiteet kuorma-autolii-
28996: autoliikennettä vaarantava tekijä. Rekisteröi-        kenteen kohdalla sallitaan myöskin viimeksi
28997: mättömillä, useissa tapauksissa vajaakuntoisilla      mainitulla alueella. Kun olemme tunnustaneet
28998: katsastamattomilla kuorma-autoilla, suoritetaan       olevamme kehitysalueystävällisiä, niin tulee
28999: ns. suljetuilla alueilla kuljetuksia, joiden tulisi   mieleen, miksi vieraasta läänistä kuljetetaan
29000: olla samojen ammattimaisen liikenteen säädös-         Pohjois-Karjalan kehityslääniin toisia liikennöit-
29001: ten ja vdvoitteiden alaisia kuin yleisillä teillä     sijöitä. Olisi paikallaan ja aivan oikein, että
29002: tapahtuva ammattimainen liikenne on. Autoissa         Pohjois-Karjalan varsin runsas autokanta saisi
29003: käytetään usein myös verotonta polttoainetta ja       nämä työkohteet hoitoonsa, varsinkin kun
29004: yleensä autot ovat vakuuttamattomia. Näillä           kuorma-autotyöttömyyttä esiintyy Pohjois-Kar-
29005: velvoitteiden kiertämiskeinoilla pääsevät maini-      jalassa erittäin huolestuttavassa määrin.
29006: tut ajoneuvot erikoisasemaan ja käyttävät sitä           Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
29007: kilpailullisesti hyväkseen.                           päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
29008:    Jos tällaisen toiminnan sallitaan jatkua, tulee    me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
29009: yhteiskunta suosineeksi tietynlaista epätervettä      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29010: toimintaa ja rankaisee kilpailullisesti epäedulli-              Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
29011: simmilla olosuhteilla säädöksiä kunnioittavia ja             suljettujen alueiden liikenteessä voi-
29012: vdvollisuutensa täyttäviä liikenteenharjoittajia.            massa olevien erivapauksien käyttämisen
29013: Näiden lainkiertäjien kohdalla valtiovalta me-               muulle kuorma-autoliikenteelle aiheutta-
29014: nettää myös runsaasti verotuloja.                            miin haittoihin,
29015:    Toukokuun 5 päivänä 1969 eduskunta hy-                       ja mitä Hallitus aikoo tehdä kuorma-
29016: väksyi ponnen, että suljettujen alueiden liiken-             autoliikennettä koskevan lainsäädännön
29017: teelliset erikoisuudet on poistettava. Tämä ei               selventämiseksi siten, ettei verojen ym.
29018: ole kuitenkaan johtanut mihinkään käytännön                  velvoitteiden kiertämiseen olisi mahdol-
29019: toimenpiteisiin. Pohjois-Karjalan läänin alueella            lisuutta?
29020:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1970.
29021: 
29022:                 Alli Vaittinen.                                   Hannes Volotinen.
29023:                 Eino Poutiainen.                                  Lea Sutinen.
29024: 
29025: 
29026: 
29027: 
29028: E 1131/70
29029: 6
29030: 
29031: fortsättningsvis utvidgas. Vid rekryterandet av   medborga.rorganisationers deltagande i lagbe-
29032: personai tili lagstiftningsavdelningen kan icke   redningsarbetet. Justitieministeriet strävar tili
29033: någon juristgrupp anses ha företräde. För att     att skapa effektiva ooh arbetsdug1iga lagbered-
29034: demokratisera lagberedningsverksamheten är        ningsorgan, som representerar en så mångsidig
29035: det nödigt att fortsättningsvis utvidga olika     samhällsåskådning som möjligt.
29036:      Helsingfors den 25 november 1970.
29037: 
29038:                                                              Justitieminister E. 0. Tuominen.
29039:                                                                                                        5
29040: 
29041: 
29042: 
29043: 
29044:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e t t T a ~ m a n.
29045: 
29046:   1 det syfte 37 § 1 mom. ri:ksdagsotdn1ngen             Beredandet av de lagar, som höt tili justitie-
29047: anget har Ni, Herr Talman, med Edet skrivelse         ministeriets verksamhetsområde, är i många fall
29048: av den 29 oktober 1970 nt 1245 tili vedet-            en svåt och långsiktig uppgift. Av denna otsak
29049: bötande medlem av statstådet föt avgivande            har man i allmänhet sttävat till att ordna lag-
29050: av svar övetsänt följande av riksdagsman Fri-         beredningsarbetet så att det sket i olika ske-
29051: berg m. fl. ställda spörsmål:                         den. Det förbetedande atbetet utfötes antingen
29052:                                                       av kommitteet ellet av justitieministeriets lag-
29053:           "Vad ämnat Regeringen göra föt att          s·tiftningsavdelning. 1 båda fallen försöker man
29054:        påskynda och modernisera samt demo-            redan i ett tidigt skede få med olika intresse-
29055:        kratiseta lagberedningsarbetet sålunda,        sfärer och, då det är ftåga om lagstiftning av
29056:        att domstolsjuristernas och justitieför-       politisk betydelse, sakkunniga av olika politisk
29057:        valtningens maktställning etsättes av en       åskådning. Med tan:ke på det demokratiska i
29058:        från samhällelig synpunkt mångsidig            lagberedningsptocessen har temissförfarandet,
29059:        handläggningsprocess?"                         vilket regelbundet följet efter det att det fötsta
29060:                                                       ptopositionsfötslaget blivit färdigt, stor bety-
29061:                                                       delse. Ptopositionsförslagen, som färdigställts i
29062:     Såsom siVat på detta spörsmål får ,jag vörd-
29063:                                                       kommitteer ellet vid lagstiftningsavdelningen,
29064: samt anföm följande:                                  blit tegelboodet vid temissförfarandet fötemål
29065:     Samtliga ministeriet beredet lagarna inom         för taltika medborgarorganisationers och myn-
29066: sitt verksamhetsområde. Många lagstiftnings-          digheters kritik. Enligt min uppfattning är det
29067: områden av stot bärvidd och av betydelse för          naturligt, att då det uttryckligen är fråga om
29068: samhället tillhör så:lunda andra ruinisteriers än     teformet av sådan lagstiftning, som de all-
29069: justitieministeriets verksamhetsområde. T .ex.        männa domstolarna kommet att tiliämpa, även
29070: lagstiftningen angående den allmänna ordningen        domstolarna ges tillfälle att ftamföra sin upp-
29071: och polisväsendet samt kommunallagstiftningen         fattrning vid remissförfarandet.
29072: betedes i inrikesministeriet, skattelagstiftningen        Justitieministeriet har i synnerhet under se-
29073: i finansministeriet, lagstiftningen angående hög-     nare tid strävat tili att påskynda lagberednings-
29074: skolor och skolväsendet i allmänhet Jiksom            arbetet bl. a. så, att de kommitteer, som till-
29075: även t.ex. lagstiftningen angående upphovstätt        satts på ministeriets initiativ, har givits en ter-
29076: i undervisningsministeriet, lagstiftningen an-        min inom viiken arbetet böt vara färdigt. Nät
29077: gående lant- och skogshushållningsnätingarna i        det varit ftåga om vittbärande teformplaner
29078: lantbruksministeriet och övtiga delat av nä-          hat man även strävat till att förse kommit-
29079: ringslagstiftningen i allmänhet i handels- och         teerna med en eller flera sekreterare med
29080: industriministeriet, trafiklagstiftningen i ttafik-   tjänsten såsom huvudsyssla. För att påskynda
29081: ministeriet samt hela den omfattande sociala          det lagberedningsarbete som utföres vid justi-
29082: lagstiftningen i social- och hälsovårdsministe-       tieministeriets lagstiftningsavdelning har minis-
29083: riet. Endast beredningen av den s.k. allmänna         teriet med alla tili buds stående medel strävat
29084: lagstiftningen eller nätmast de lagat som hör         till ~att öka den petsonal, som behövs för lag-
29085:  tili området för civil-, straff-, ptocess- och       beredningsuppgifter. Föt att inom skälig tid
29086: statsförfattningsrätten liksom även de lagar,         slutföra de stora lagberedningsföretag, som nu
29087: som teglerar den förvaltningsrättsHga lagskip-        ät aktuella i ministeriet, särskilt förverk1igan-
29088: ningen, ankommer på ~justitieministeriet. Det         det av helhets,reformen av tättegångsväsendet
29089: är hlart, att juristemas andel av lagberednings-      och av kriminallagstiftningens modernisering,
29090: arbetet är stor inom dessa begränsade områden.        är det oundgängligt, att lagstiftningsavdelningen
29091: E 1081/70
29092: 4
29093: 
29094: seksi on tarpeen edelleen laajentaa erilaisten      työkykyisten ja mahdollisimman monipuolista
29095: kansalaisjärjestöjen osallistumista lainvalmiste-   yhteiskunnallista näkemystä edustavien lainval-
29096: lutyöhön. Oikeusministeriö pyrkii tehokkaiden,      misteluelinten luomiseen.
29097:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1970.
29098: 
29099:                                                               Oikeusministeri E. 0. Tuominen.
29100:                                                                                                      3
29101: 
29102: 
29103: 
29104: 
29105:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
29106: 
29107:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-          ja pitkäjännitteinen tehtävä, minkä vuoksi lain-
29108: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          valmistelutyö on yleensä pyritty järjestämään
29109: mies, olette kirjeellänne 29 päivältä lokakuuta       monivaiheiseksi. Alkuvalmistelun suorittavat
29110: 1970 n:o 1245 lähettänyt valtioneuvoston asian-       joko komiteat tai oikeusministeriön lainsää-
29111: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          däntöosasto. Kummassakin tapauksessa pyritään
29112: Fribergin ym. tekemän seuraavansisältöisen ky-        työhön jo aikaisessa vaiheessa kytkemään mu-
29113: symyksen:                                             kaan eri etupiirejä ja, milloin kysymys on po-
29114:                                                       liittista merkitystä omaavasta lainsäädännöstä,
29115:            "Mitä Hallitus aikoo tehdä lainval-        erilaisia poliittisia näkemyksiä edustavia asian-
29116:         mistelutyön kiirehtimiseksi ja uuden-         tuntijoita. Lainvalmisteluprosessin kansanvaltai-
29117:         aikaistaiDiseksi sekä kansanvaltaistami-      suutta ajatellen on lausuntomenettelyUä, joka
29118:         seksi siten, että tuomioistuinjuristien ja    säännönmukaisesti seuraa ensimmäisen esitys-
29119:         oikeushallinnon valta-aseman korvaa yh-       ehdotuksen valmistumista, huomattarva merki-
29120:         teiskunnallisesti monipuolinen käsittely-     tys. Kemiteoissa tai [ainsäädäntöosastossa val-
29121:         prosessi?"                                    mistuneet esitysehdotukset saatetaan säännölli-
29122:                                                       sesti lausuntomenettelyssä lukuisien kansalais-
29123:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        järjestöjen ja viranomaisten kritiikin kohteeksi.
29124:  vasti seuraavaa:                                     Käsitykseni mukaan on luonnollista, että mil-
29125:     Lakien valmistelua suorittavat kaikki minis-      loin on kysymys nimenomaan sellaisen lainsää-
29126:  teriöt omalla toimialallaan. Monet laajakantoi-      dännön uudistamisesta, jota yleiset tuomioistui-
29127:  set ja yhteiskunnan kannalta merkittävät lain-       met ioutuvat soveltamaan, lausuntomenettelys-
29128:  säädännön alat kuuluvat täten muiden kuin            sä varataan myös tuomioistuimille mahdollisuus
29129:  oikeusministeriön toimialaan. Esimerkiksi yleis-     käsityksensä esittämiseen.
29130:  tä järjestystä ja poliisitointa koskeva lainsää-         Oikeusministeriö on erityisesti viime aikoina
29131:  däntö sekä kunnallislainsäädäntö valmistellaan       pyrkinyt lainvalmistelutyön nopeuttamiseen
29132:  sisäasiainministeriössä, verolainsäädäntö valtio-    muun muassa siten, että sen aloitteesta ase-
29133:  varainministeriössä, korkeakouluja ja koko kou-      tetuille komiteoille säännönmukaisesti on an-
29134:  lutointa yleensä koskeva lainsäädäntö samoin         nettu määräaika ja kysymyksen ollessa laaja-
29135:  kuin esimerkiksi tekijänoikeuslainsäädäntö ope-      kantoisista uudistushankkeista komiteoiile on
29136:  tusministeriössä, maa- ja metsätalouselinkeinoja     myös pyritty hankkimaan päätoiminen sihteeri
29137:  koskeva lainsäädäntö maatalousministeriössä ja       tai sihteereitä. Oikeusministeriön lainsäädäntö-
29138:  elinkeinolainsäädäntö muilta osin yleensä kaup-      osastolla tapahtuvan lainvalmistelutyön joudut-
29139:  pa- ja teollisuusministeriössä, liikennelainsää-     tamiseksi ministeriö on kaikin käytettävissään
29140:  däntö llikenneministeriössä sekä koko laaja so-      olevin keinoin pyrkinyt lisäämään lainvalmis-
29141:  siaalinen lainsäädäntö sosiaali- ja terveysminis-    telutehtävissä tarvittavan henkilökunnan mää-
29142:  teriössä. Oikeusministeriön valmisteltaviin kuu-     rää. Ministeriössä vireillä olevien suurten lain-
29143: .luu ainoastaan ns. yleinen lainsäädäntö eli lä-      va'lmisteluhankkeiden, nimenomaan oikeuden-
29144:  hinnä siviili-, rikos-, prosessi- ja valtiosääntö-   käyntilaitoksen kokonaisuudistuksen ja rikos-
29145:  oikeuden piiriin kuuluvat samoin kuin hallinto-      lainsäädännön nykyaikaistamisen toteuttamisek-
29146:  oikeudellista lainkäyttöä sääntelevät lait. On       si kohtuullisessa ajassa on !Välttämätöntä, että
29147:  selvää, että näillä rajoitetuilla aloilla lainval-   lainsäädäntöosastoa edelleen laajennetaan. Hen-
29148:  mistelutyössä lakimiesten osuus on suuri.            kilökuntaa lainsäädäntöosastolle rekrytoitaessa
29149:     Oikeusministeriön toimialaan kuuluvien la-        ei mitään lakimiesryhmää voida pitää etuoikeu-
29150:  kien valmistelu on useissa tapauksissa vaikea        tettuna. Lainvalmistelutyön kansanvaltaistami-
29151: 2
29152: 
29153: muodollisesti puolustusministeriön alaisuudessa           asiantilaa, että jokaisesta oikeusministeriön pii-
29154: toimiva vuonna 1961 asetettu sotaväen järjes-             rissä valmistuneesta esityksestä pyydetään oi-
29155: tyskomitea. Komitean puheenjohtajana toimii               keuslaitoksen elinten lausuntoja.
29156: oikeusneuvos, joka myös on Suomen Lakimies-                  Ylläkuvattua asiantilaa on kokonaisuudessaan
29157: liiton puheenjohtaja. Tämän komitean hitauden             pidettävä erittäin valitettavana. Oikeushallin-
29158: syyksi on lueuava se tosiasia, että varusmie-             non uudistamistyön kannalta käyttökelpoisten
29159: hen oikeusturva Suomessa on erittäin pMutteel-            uudistamissuunnitelmien hidas valmistuminen
29160: linen vieläkin muihin Pohjoismaihin verrattuna.           on ajanut koko oikeuslaitoksen demokraatti-
29161:     Vaikka monet ylläolevista valmisteluelimistä          sena järjestelmänä luottamuskriisiin. Oikeushal-
29162: on asetettu vuosia sitten ja ·järjestelmän epä-           linnon lainvalmistelutyötä määrätietoisesti no·
29163: kansanvahaisuus ja haital:lisuus oikeuslaitoksen          peuttamalla, uudistamalla ja kansanvaltaistami-
29164: kehityksen kannalta viime aikoina on julkisesti           sella voidaan epäluottamus ja epäajanmukaisuus
29165: todettu mahdollisimman arvovaltaisella tavalla,           edes osittain poistaa.
29166: ei muutosta ilmeisesti ole tarkoitus saada                   Edellä mainittuun viitaten ja valtiopäiväjär-
29167: aikaan. Esimerkkinä uusimmasta kehityksestä               jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
29168: mainittakoon sotaväen rikosl.akia ( SRL) uudis-           tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29169: tamaan asetetun komitean puheenjohtajan va-               vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29170: 1m:t:a. Oikeusministeriön esityksestä on puheen-
29171:  johtajaksi kutsuttu oikeusneuvos, jonka lisä-                      Mitä Hallitus aikoo tehdä lainval-
29172: meriittinä on oikeusministeriön piirissä pidetty                 mistehJ.työn kiirehtimiseksi ja uuden-
29173: hänen poikkeuksellisen merkittäviä soti!laallisia                aikaistaiDiseksi sekä kansanvaltaistami-
29174: ansioita.                                                        seksi siten, että tuomioistuinjuristien ja
29175:      Oidreuslaitoksen oikeushallinnon uudistamis-                oikeushallinnon valta-aseman korvaa yh-
29176:  ty.C:ltä hidastav8itla. ja vanhoillista ajattelua vah·          teiskunnallisesti monipuolinen käsittely-
29177:  ~a seikkana on li-säksi pidettävä sitä                          prosessi?
29178:       Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1970·.
29179: 
29180:           Ralf Ftiherg.                     Sinikka Luja.                   Tellervo Koivisto.
29181:           A-V .. Perheentupa.               Edit Terästö.                   Paavo Tiilikainen.
29182:           Edi Lepistö-.                     Sakari Knuuttil'a.              Erkki Tuomioja.
29183:           Mikko Laaksonen.                  Margit Eskmlill'l.              Kaarle Salmivuori.
29184:           Sylvi Si:ltanen.                  Bror Lillqvist.                 Valde, Nevalainen.
29185: Kirj. ksm. n:o 153.
29186: 
29187: 
29188: 
29189: 
29190:                                   Friberg ym.: Lainvalmistelutyön uudenaikaistamisesta.
29191: 
29192: 
29193:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
29194: 
29195:    Valtaosa Suomen kansasta kokee oikeustur-         oikeusturvaa, ovat jääneet tarpeellista huomiota
29196: vansa puutteelliseksi. Mielipidetutkimukset          vaille.
29197: osoittavat, että yleisön luottamus oikeuslaitok-        Toisen lainvalmisteluelimen oikeushallinnon
29198: seen vähenee vähenemistään. Esimerkiksi vuon-        a;lalla muodostavat komiteat ja toimikunnlllt.
29199: na 1957 luotti oikeuslaitoksen tasapuolisuuteen      Oikeusministeriön esittelystä on vuonna 1965
29200: 64 prosenttia maamme asukkaista. Vuonna              asetettu erään oikeusneuvoksen johtama komi-
29201: 1966 Juottavien määrä oli laskenut 50 pro-           tea, jonka tehtävänä on uudistaa vuodelta 1898
29202: senttiin, vuonna 1968 luottavien osuus oli enää      peräisin oleva - lapsen oikeusturvan kanna.lta
29203: 36 prosenttia. Tiedot kehityksessä vahvistaa         oleellinen -     holhouslaki. Mietintöä ei ole
29204: osa.ltaan myös alalla ilmestynyt väitöskirja, jos-   lbnnettu. Vuonna 1965 asetettu komitea, jonka
29205: sa on tutkittu luottamusta oikeudenkäytön tasa-      tehtäväksi on annettu 1600-luvulta peräisin ole-
29206: puolisuuteen. Tutkinmksen mukaan 82 prosent-         van kaupunkituomioistuinjärjestelmän uudista-
29207: tia väestöstä katsoi yhteiskunnallisen aseman,       minen. Komitean sihteerinä on jopa päätoimi-
29208: varallisuuden ja sosiaalisten suhteiden vaikut-      sesti ollut eräs oikeusneuvosmies. Komitean
29209: tavan tuomioihin. Samasta tutkimuksesta ilme-        määräaika meni umpeen vuoden 1967 vaih-
29210: nee, että 95 prosenttia vastaajista piti yhden-      teessa ja tämän jälkeen vuoden 1969 lopussa,
29211: vertaisuutta lain edessä tärkeänä, mutta vain        mutta määräaikaa on tiettävästi edelleen jat-
29212: 36 prosenttia katsoi sen käytännössä toteutu-        kettu. Vuonna 1966 asetettiin komitea uudis-
29213: neen. Työväenluokan luottamus oli heikoin.           tamaan Korkeinta Oikeutta. Komiteassa toimii
29214:    Oikeuslaitoksen luottamuspula johtunee mo-        Korkeimman Oikeuden presidentti puheenjoh-
29215: nesta syystä. Tasavallan presidentti on tunne-       tajana ja mainitun oikeuselimen virkamies sih-
29216: tussa haastattelussaan todennut, että oikeushal-     teerinä. Komitea ei ole -antanut mietintöä eikä
29217: linnon valmistelutyö on uudistushaluttomien          sille ole tiettävästi asetettu edes määräaikaa.
29218: piirien käsissä. Paitsi että lainsäädäntöalan val-   Myös Korkeinta Hallinto-oikeutta on asetettu
29219: mistelutyö on hidasta ja vanhoillista va.lmiste-     uudistamaan komitea, jonka puheenjohtajana
29220: lut on - kansanvaltaisten periaatteiden vastai-      :toimii mainitun oikeuselimen puheenjohtaja.
29221: sesti - annettu oikeuslaitoksen itsensä valvon-      Komitean ensimmäinen ehdotus merkitsi käy-
29222: taan lähes täydellisesti.                            tännössä toteutettuna kansan vähävaraisimman
29223:    Lainvalmistelukunta nimitetään, voimassa          osan valitusoikeuksien rajoittamista. Myös
29224: olevan asetuksen mukaan, laintarkastuskunnan         vuonna 1964 asetetun Pohjoismaisen rikos-
29225: ehdotuksesta. Laintarkastuskunnan muodostaa          oikeustoimikunnan ja rikoskonkurrenssitoimi-
29226: tällä hetkellä kaksi oikeusneuvosta ja yksi ha.l-    kunnan puheenjohtajaksi on oikeusministeriön
29227: lintoneuvos, siis kolme tuomioistuinjuristia.        ehdotuksesta kutsuttu oikeusneuvos.
29228: Näin rakentuva nimitysjärjestelmä on johtanut            Edelleen voidaan todeta, että oikeushallin-
29229: siihen, että lainvalmistelukunnan jäsenistä on       non valmistelutyöhön osallistuu eräitä komi-
29230: enemmistö tuomioistuimen jäseniä tai virka-          teoita, joiden hitaus on törkeätä laatua. Yksi
29231: miehiä. Lainvalmistelutyössä huomioidaan siten       tällainen on ennen kaikkea vuonna 1961 ase-
29232: tuomioistuinten arvostuksia. Kansan oikeustlbju      tettu erään oikeusneuvoksen johtama kauppa-
29233: jää sivuun. Lisäksi on selvästi ollut todettavis-    la.kikomitea, jonka tehtävänä ilmeisesti on
29234: sa, että asiat, jotka ovat tuomioistuinjuristeja     uudistaa vuodelta 1734 oleva, osittain voi-
29235: lähellä, saavat valmistelutyössä etusijan. Asiat,    massa oleva, kuluttajan oikeusturvan kannalta
29236: jotka oleellisesti saattaisivat lisätä työväestön    tärkeä kauppakaari. Toinen vastaava tapaus on
29237: E 1081/70
29238:                                                                                                     3
29239: 
29240: 
29241: 
29242: 
29243:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29244: 
29245:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen            Vad bettäffat den föt mellanskole- ellet gym-
29246: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrive1se        nasieexamen fötberedande undetvisningen i
29247: av den 29 oktober 1970 nr 1239 tili veder-           medbotgat- ellet atbetarinstitut, så hat man i
29248: börande medlem av statsrådet för avgivande           allmänhet sttävat tili att ordna denna på ett
29249: av svar översänt fö1jande av riksdags1edamoten       så smidigt sätt som möjligt och med beaktande
29250: Maija Heino stä11da spörsmål:                        av elevernas förutsättningar föt studierna, utan
29251:                                                      några fasta bestämda tidet. De förbetedande
29252:           "Har Regeringen fäst uppmärksamhet         studietna kan bedrivas på föthand inom en
29253:        vid de alltför strama studiefordringarna      längte tidsperiod, och vedetbötande kan fötst
29254:        i medborgar- och arbetarinstituten vid        eftet det att han anset sig inneha tillräckliga
29255:        förberedandet för mellanskolan,               kunskaper i studieämnena anmäla sig som
29256:          och vad har Regeringen för avsikt att       privatelev vid lätovetk, varvid den stadgade
29257:        göra i syfte att rätta tili sakförhållandet   tiden om ett åt bötjat löpa ftån denna tid-
29258:        så, att resultaten av nämnda studier          punkt. Privatistkommitt<!ns ftamställning (Kom-
29259:        skulle matsvara de ekonomiska kostna-         mittebetänkande 1966: B 1) angående fötläng-
29260:        der som dessa kräver?"                        ning av privatelevetnas examenstid ävensom
29261:                                                      vissa andra regleringat föt undetlättande av
29262:                                                      examina innebät en fötbättring av förutsätt-
29263:    Såsom svar på spörsmå1et får jag vördsamt         ningarna föt studiet också för de studetande,
29264: anföra fö1jande:                                     vilka vid medbotgat- och arbetatinstitut för-
29265:    Enligt 1 § lagen om statsunderstöd åt med-        beredet sig föt lätoverksexamina.
29266: borgar- och arbetarinstitut är medborgar- och            Möjligheterna att avlägga löroverksexamina
29267: arbetarinstituts uppgift bl. a. att meddela med-     utanför lätoverk har under de senaste åren
29268: borgare sådana kunskaper och färdigheter, som        avsevärt ökats tack vare inrättandet av nya
29269: utgör en grund för fortsatta studier. Med stöd       aftonläroverk och aftonlinjet vid dagskolot,
29270: av detta medde1as vid dessa institut efter be-        men vid sidan av aftonlätoverken och läto-
29271: hov också förberedande undervisning för mel-         verkens aftonlinjet behövs dock alltjämt,
29272: lansko1e- och gymnasieexamen.                         särskilt på de orter dät dylika skolot saknas,
29273:    I enlighet med nuvarande lagstiftning har         för läroverksexamina fötberedande undervisning
29274: medborgar- och arbetarinstituten dock ej tätt         vid medborgar- och arbetarinstituten. Förutsätt-
29275: att utfätda betyg övet avlagd mellanskole- ellet      ningarna för sådana studier borde således även
29276: gymnasielärokuts, utan skall studetande avlägga      förbättras efter behov. En ändring av fötord-
29277: examen vid 1ärovetk, som äger tätt att anställa       ningen angående examina med privatelever vid
29278: examen, i enlighet med fötordningen angående          läroverk i syfte att förlänga den för avläggande
29279: examina med privatelevet vid läroverk ( 78/           av examen reserverade tiden och att även an-
29280: 51).                                                  nars underlätta studietna är också som bäst
29281:                                                       under betedning i undervisningsministeriet.
29282:      Helsingfors den 23 november 1970.
29283: 
29284:                                                                        Ministet Meeri Kalavainen.
29285: 2
29286: 
29287: 
29288: 
29289: 
29290:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
29291: 
29292:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Mitä tulee keskikoulun ja lukion tutkintoon
29293: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        valmentavaan opetukseen kansalais- ja työväen-
29294: olette kirj:eellänne 29 päivänä 1o1mkuuta 1970       opistoissa, se on yleensä pyritty järjestämään
29295: n:o 1239 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       mahdollisimman joustavaksi ja opiskelijain opis-
29296: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija       keluedellytyksiä myötäileväksi ilman kiinteitä
29297: Heinon tekemän seuraavan sisältöisen kysymyk-        määräaikoja. Valmentava opiskelu voidaan suo-
29298: sen:                                                 rittaa ennakolta pitemmän ajan kuluessa ja
29299:                                                      vasta sen jälkeen kun asianomainen katsoo, että
29300:           "Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota       hänellä on riittävät tiedot opiskeluaineissaan,
29301:        kansalais- ja työväenopistoissa harjoitet-    hän voi ilmoittautua oppikoulun yksityisoppi-
29302:        tavassa keskikoulun valmennuksessa            laaksi, josta lukien säädetty vuoden määräaika
29303:        esiintyviin liian tiukkoihin opintovaati-     alkaa kulua. Opiskeluedellytysten parantamista
29304:        muksiin,                                      myös kansalais- ja työväenopistojen oppikoulu-
29305:           ja mitä Hallitus aikoo tehdä asian-        tutkintoihin valmentautuvcille opiskelijoille mer-
29306:        tilan korjaamiseksi siten, että mainitun      kitsee yksityisopiskelijakomitean esitys (Komi-
29307:        opiskelun tulokset vastaisivat sen vaa-       teanmietintö 1966: B 1) yksityisoppilaiden tut-
29308:        timia taloudellisia kustannuksia?"            kintoajan pidentämisestä samoin kuin eräistä
29309:                                                      muistakin järj:estelyistä :tutkintojen helpottami-
29310:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          seksi.
29311: taen seuraavaa:                                          Mahdollisuudet oppikoulututkintojen suorit-
29312:                                                      tamiseen varsinaisen oppikoulun ulkopuolella
29313:    Kansalais- ja työväenopistojen valtionavusta      ovat viime vuosina uusien iltaoppikoulujen ja
29314: annetun asetuksen (521/62) 1 §:n mukaan              päiväkoulujen yhteydessä toimivien iltalinjojen
29315: kansalais- ja työväenopistojen tehtävänä on          perustamisen johdosta huomattavasti lisäänty-
29316: muun ohella opettaa kansalaisille sellaisia tie-     neet, mutta iltaoppikoulujen ja oppikoulujen
29317: toja ja taitoja, jotka antavat pohjan jatko-opis-    iltalinjojen ohella tarvitaan kuitenkin edelleen,
29318: kelulle. Tähän perustuen näissä opistoissa anne-     varsinkin sellaisilla paikkakunnilla, joilla näitä
29319: taan tarpeen mukaan myös keskikoulun ja lu-          ei ole, myös kansalais- ja työväenopistoissa an-
29320: kion tutkintoon valmentavaa opetusta.                nettavaa oppikoulututkintoihin valmentavaa
29321:    Nykyisen lainsäädännön mukaan kansalais- ja       opetusta. Tämän opiskelun edellytyksiä tulisi
29322: työväenopistoilla ei kuitenkaan ole oikeutta an-      siten myös tarpeen mukaan parantaa. Tutkin-
29323: taa todistuksia keskikoulun tai lukion oppimää-      tojen suorittamiseen varatun ajan pidentämistä
29324: rien suorittamisesta, vaan sitä varten tulee opis-   ja opiskelun muutakin helpottamista tarkoittava
29325: kelijan suorittaa tutkinto todistusten antoon        yksityisoppilaiden tutkinnosta oppikoulussa an-
29326: oikeutetussa oppikoulussa yksityisoppilaiden         netun asetuksen muutos onkin opetusministe-
29327: tutkinnoista oppikouluissa annetun asetuksen         riössä valmisteltavana.
29328:  (78/51) mukaisesti.
29329:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1970.
29330: 
29331:                                                                       Ministeri Meeri Kalavainen.
29332: Kirj. ksm. n:o 152.
29333: 
29334: 
29335: 
29336: 
29337:                                   Heino: Keskikoulututkintoon valmentavasta opiskelusta kansa-
29338:                                      lais- ja työväenopistoissa.
29339: 
29340: 
29341:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29342: 
29343:    Kansalais- ja työväenopistoilla on hyvin tär-      taa viisivuotisen keskikoulun opp1maaran suo-
29344: keä asema aikuisten -kansalaiakasvatuksessa ja        rittaminen iltaopiskeluna vaikeuksia, jos opis-
29345: opetuksen antamisessa sellaisissa aineissa, joita     keluun on varattu huomattavasti lyhyempi aika
29346: opiskelijat tarvitsevat työ- ja yhteiskuntaelämäs-    kuin kouluopiskelussa.
29347: sään. Tämän päätehtävänsä ohella ka.nsalais- ja          Seuraukset liian :tiukoista opintovaatimuk-
29348: työväenopistot ovat ryhtyneet antamaan myös           sista tulevat selvästi käytännössä esille. Monet
29349: keskikoulututkintoihin valmentavaa opetusta ja        keskikoulututkintoihin valmentavaan opiske-
29350: ohjausta ja muodostaneet sitä varten ns. oppi-        luun ilmoittautuneet keskeyttävät opiskelunsa
29351: koulupiirejä. Nykyinen kansalais- ja työväen-         jo alkuvaiheessa, osallistuminen tunneille muo-
29352: opistolaki antaa opistoille mahdollisuuden täl-       dostuu epäsäännölliseksi ja koko opiskelu jää
29353: laiseen toimintaan, joka onkin tullut varsin          tehottomaksi. Saavutetut tulokset jäävät usein
29354: yleiseksi.                                            hyvin vähäiseksi verrattuna niihin taloudellisiin
29355:    Keskikouluaineiden opiskelu kansalais- ja työ-     kustannuksiin, minkä tällaisen opiskelun järjes-
29356: väenopistoissa soveltuu an~iotyössä käyville yk-      tely pätevien opettajien palkkauksena ja muina
29357: sityisoppilaille hyvin siksi, että opistot ovat       järjestelykuluina aiheuttaa.
29358: pääasiassa iltaopistoja. Varsinaisen oppikouluiän        Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
29359: sivuuttaneen opiskelijan on sitä paitsi luonte-       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
29360: vaa opiskella laitoksessa, joka on aikuisia var-      kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29361: ten perustettu ja jossa opettajat ovat aikuisten      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29362: opetukseen ja ohjaukseen perehtyneitä.
29363:    Mainitut opistot eivät voi antaa hyvin rne-                  Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
29364: nestyneellekään opiskelijalle keskikoulutodistus-            kansalais- ja työväenopistoissa harjoiter-
29365: ta, mikä muodostaa rajoittavan tekijän opiske-               tavassa keskikoulun valmennuksessa
29366: lussa. Tähän ei kuitenkaan ole nykyisen lain-                esiintyviin liian tiukkoihin opintovallti·
29367: säädännön mukaisia oikeuksia. Toinen haitta,                 muksiin,
29368: joka ei johdu lainsäädännöllisistä tekijöistä, on               ja mitä Hallitus aikoo tehdä asian-
29369: se, että keskikoulun valmennuskurssin suorit-                tilan korjaamiseksi siten, että mainitun
29370: tamista koskevat määräykset ovat liian ankaria               opiskelun tulokset vastaisivat sen vaa-
29371: ja suorittamiseen varattu aika on liian lyhyt.               timia taloudellisia kustannuksia?
29372: Etevälie ja vastaanottavalle opiskelijaliekin tuot-
29373:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1970.
29374: 
29375:                                             Maija Heino.
29376: 
29377: 
29378: 
29379: 
29380: E 1062/70
29381:                                                                                                  3
29382: 
29383: 
29384: 
29385: 
29386:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29387: 
29388:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      styrelsen att utreda, !i viJken må:n det skulle
29389: anger har riksdagsman Taisto Sinisalo till        vara möjligt att genom utvidgning av det
29390: vederbörande medlem av statsrådet för av-         nuvarande ämbetshuset anskaffa tilläggsut-
29391: givande av svar ställt följande spörsmål:         rymmen för det lokala post- och telegrafkon-
29392:                                                   toret. Byggnadsstyrelsen har på basen av sin
29393:            "1 vi:lket skede befinner sig pla-     utredning kommit t~ll det resultatet, att en
29394:         nema angående ämbetshuset i Vill-         utvidgning av byggnaden på grund av plan-
29395:         manstrand, odh ha.r regeringen för        läggningsskäl icke kan tillstyrkas. lnom om-
29396:         avsi:kt att påskynda förverkligandet av   rådet råder nu byggnadsförbud, och enligt
29397:         eventuella planer?"                       den stadsplan som håller på aJt:t utarbetas
29398:                                                   skulle det för staten hli avsevärt svårare att
29399:     Då det i spörsmålet angivna ärendet hör       utnyttja ifrågavarande ämbetshustomt, om
29400: ti11  mitt verksamhetsområde som finans-          ämbetshuset skulle utvidgas, t.ex. genom att
29401: minister, får jag såsom svar vördsamt anföra      en tilläggsbyggnad uppföres. Det måste
29402: följande:                                         nämligen beaktas, att postens stora bilar
29403:     1 Villmanstrands stad finns ett ämbetshus,    kräver ett ansenligt utrymme. Om en
29404: där det lokala post- och telegrafkontoret,        ti11läggsbyggnad uppföres på samma tomt
29405: T aipalsaari skattebyrå samt skyddspolisen är     skulle detta utgöra ett svårt hinder för denna
29406: inrymda. Då post- och telegrafkontorets           trafik.
29407: utrymmen numera blivit alltför trånga på              Såsom av det ovan r-elaterade framgår,
29408: grund av den personalökning som är en följd       förefaller det som om man för att tillfreds-
29409: av att sagda, ämbetsverks verksamhet vuxit,       ställa post- och telegrafkontorets behov av
29410: har post- ooh telegrafstyrellsen i en skrivelse   tilläggsutrymmen bleve tvungen att ty sig till
29411: av den 20 1uli 1970 gjort framställning om        den utvägen, att skattebyrån flyttas bort från
29412: att skattebyrån skulle flytta från sina           Villmanstrands ämbetshus, och i ett senare
29413: Jokaliteter i ämbetshuset och att dessa skulle    skede kanske också skyddspolisen. 1 finans-
29414: övertas av post- ooh telegrafkontoret. Genom      ministeriet överväger man som bäst på vilket
29415: ett sådant intemt arrangemang skulle post-        sätt de två sistnämnda ämbetsverkens
29416: och telegrafkontoret erhålla tillräckliga ut-     utrymmesbehov skaill tillfredsställas. Tills
29417: rymmen och skyddspolisens [okaliteter skulle      vidare borde de placeras i hyreslokaliteter.
29418: tills vidare kunna få disponeras som förut.       Finansministeriet kommer att låta utreda,
29419:     Då det ännu finns kvar en rätt stor del av    vilka möjligheter det finns att uppföra ett
29420: byggnadsrätten för ämbetshustomten i Viil-        nytt ämbetshus i Villmanstrand för dessa och
29421: manstrand, har finansministeriet med anled-       kanske också för vissa andra statens ämbets-
29422: ning av post- oeh telegrafstyrelsens ovan         verk och inrättningar.
29423: nämnda framställning uppmanat byggnad-
29424:        Helsingfors den 20 november 1970.
29425: 
29426:                                                             Finansminister Carl Olof Tallgren.
29427: 2
29428: 
29429: 
29430: 
29431: 
29432:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
29433: 
29434:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mometntissa         kehoittanut rakennushallitusta selvittämään,
29435: mainitussa tavkoituksessa. on kansanedustaja           missä määrin nykyistä virastotaloa laajenta-
29436: Taisto Sinisalo esittänyt valtioneuvoston asian-       malla voitaisiin hankkia lisätilaa paikaLliselle
29437: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-          posti- ja ;Lennätinkonttorille. Rakennushallitus
29438: myksen:                                                on tutkimuksensa perusteella tullut siihen tu-
29439:           "Missä vaiheessa on Lappeenrannan            lokseen, että rakennuksen Jaajentamista ei kaa-
29440:        virMtotalosuunnitelmat ja aikooko hal-          vallisista syistä voida puoltaa, sillä alueella on
29441:        litus !kiirehtiä mahdollisten suuncitel-        nyt rakennuskielto ja tekeillä olevan asema-
29442:        mien toteuttamista?"                            kaavan mukaan Lappeenrannan virastotalon
29443:                                                        tontin käyttökelpoisuus ·valtion kannatlta huo-
29444:    Kun kysymyksessä mainittu asia !kuuluu toi-         mattavasti vaikeutuisi, jos virastotaloa laajen-
29445: mialaani valtiova.raimninisterinä, esitän vas-         nettaisiin esim. rakentamalla lisärakennus. On
29446: tauksena siihen 1kunnioittavas.ti seuraavaa.           nimittäin otettava huomioon, että postin suu-
29447:    Lappeenrannan kaupungissa on virastotalo,           ·tet autot vaativat tontista melkoisen tilan ja
29448: jossa sijaitsevat paikallinen posti- ja lennätin-      lisärakennuksen rakentaminen samalle tontille
29449: konttori, Taipatsaaren verotoimisto sekä suo-          muodostaisi vaikean esteen täYe liikenteelle.
29450: jelupoliisi. Kun posti- ja lennät.inkontto~in             Kuten edellä selostetusta, ilmenee, näyttää
29451: tilat ovat nyttemmin käyneet ahtaiksi, johtuen         siltä, että i{X)Sti- ja lennätinkonttorin tilatar-
29452: mainitun viraston toiminnan lisääntymisen ai-          peen tyydyttämiseksi lienee päädyttävä siihen,
29453: heuttamasta henkilökunnan kasvusta, on posti-          että Lappeenrannan virastotalosta olisi siirret-
29454: ja lennätinhallitus kirjeessä 20. 7. 1970 tehnyt       tävä pois verotoimisto ja myöhemmässä vai-
29455: esityksen verotoimiston siirtämisestä pois vi-         heessa ehkä suojelupoliisikin. Valtiovarain-
29456: rastotalon tiloista ~a niiden ottamisesta posti-       ministeriössä on parhaiNaan havkittavana, millä
29457: ja lennäriokonttorin käyttöön. Tällä sisäisellä        tavalla näiden kahden viimeksi mainitun !Viras-
29458: järjestelyllä viimeksi mainittu saisi riittävät        ton tilatarve tyydytetään. Toistaiseksi ne olisi
29459: tilat ja suojelupoliisin tilat voisivat toistaiseksi   sijoitettava vuokrati:loihin. Valtiovarainminis-
29460: jäädä ennalleen.                                       teriö tulee toimituttamaan tutkimuksen siitä,
29461:    Kun Lappeenrannan virastotalon tontilla             mitä mahdollisuuksia olisi .rakentaa näitä ja
29462: on vielä melko runsaasti rakennusoikeutta jäl-         ehkä eräitä muitakin valtion virastoja ja lai-
29463: jellä valtiovarainministeriö on edellä mainitun        toksia vavten uusi virastotalo Lappeenrantaan.
29464: posti- ja :lennätinhallituksen esityksen johdosta
29465:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1970.
29466: 
29467:                                                           Valtiovarainministeri Carl Olof Tallgren.
29468: Kirj. ksm. n:o 151.
29469: 
29470: 
29471: 
29472: 
29473:                                  Sinisalo: Lappeenrannan virastotalosuunnitelmien toteuttami-
29474:                                      sesta.
29475: 
29476: 
29477:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
29478: 
29479:    Lappeenrannasta on muodostunut entistä           nyttemmin jälleen kiirehtänyt tätä tärkeää
29480: selvemmin Etelä-Karjalan hallinnollinen ja ta-      hanketta.
29481: loudellinen keskus. Kaupunkiin on keskittynyt         Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
29482: runsaasti myös erilaista valtion hallintoon liit-   37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
29483: tyvää toimintaa. Se tapahtuu kuitenkin toi-         neuvoston· asianomaisen jäsenen vastattavaksi
29484: mintatilojen osalta erittäin hajaLlaan eri puo-     seuraavan kysymyksen:
29485: lella kaupunkia ja monien virastojen osalta
29486: tilakysymykset ovat varsin epätyydyttävät.                       Missä vaiheessa on Lappeenrannan
29487:     Lappeenrannan kaupungin toimesta on                       virastotalosuunnitelmat ja aikooko hal-
29488: usean vuoden ajan kiinnitetty huomiota val-                   litus kiirehtää mahdollisten suunnitel-
29489: tion virastotalon rakentamiseen. Kaupunki on                  mien toteuttamista?
29490:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1970.
29491: 
29492:                                           1laisto Sinisalo.
29493: 
29494: 
29495: 
29496: 
29497: E 1058
29498:                                                                                                    5
29499: 
29500:     Skall som extra arbete vid ämbetsverk ut-        Ämbetsverken har dock i många fall som
29501: föras ett till sin beskaffenhet krävande arbete      egentlig personai anställt extra ämbetsverks-
29502: eller om den, som antagits till extra arbete         arbetare, so111 varit i verkets tjänst.
29503: vid ämbetsverk besitter särskild kompetens,             Ytterligare finner jag, att enligt förord-
29504: har arbetskraftsministeriet rätt att höja arvodet    ningen angående avlöning åt personer i extra
29505: till högst 1 064,74 111ark.                          arbete vid ämbetsverk under avbrott i arbetet
29506:     Av extra ämbetsverksarbetare hör ca 45 %         på grund av havandeskap och barnsbörd samt
29507: till lönekategorierna 5-6 111ed en månadslön         sjukdom ävensom angående semester, enligt
29508: om 635,99-661,77 mark. I genomsnitt är               förordningen gäller vad särskilt är stadgat
29509: det månatliga arvodet 664,69 mark. Utan att          beträffande tillfälliga funktionärers i statens
29510: taga ställning till de i förordningen fastställda    tjänst rätt till dessa förmåner. Ämbetsverk har
29511: arvodena konstaterar jag, att extra arbeten          också rätt att åt extra ämbetsverksarbetare på
29512: vid ämbetsverk anordnas för att lindra arbets-       grund av hans ålder, arten av det arbete han
29513: lösheten för arbetslösa intellektuella arbets-       utför ellet annan giltig orsak, bevilja semester
29514: tagare. Arvodet fastställes inom de i förord-        på samma sätt som åt innehavare av extra-
29515: ningen fastställda gränserna med beaktande av        ordinarie befattning.
29516: vederbörande persons kompetens och utbild-              Man har från arbetskrafts111inisteriets sida
29517: ning, hans sociala förhållanden och arbetets         uppmärksammat de bristfälligheter so111 vid-
29518: beskaffenhet. Såsnart en extra ämbetsverksar-        häftar denna sedan över 20 år gällande för-
29519: betare själv finner ett arbete på den fria           ordning om extra arbeten vid ämbetsverk.
29520: arbetsmarknaden eller ett sådant kan anvisas         På hösten 1969 tillsatte ministeriet en ko111-
29521: honom, behöver han ej längre kvarstå som             mission med uppgift att utreda hur de inom
29522: extra ämbetsverksarbetare.                           sk. intellektuella arbetsområden verksammas
29523:     Arbetskraftsministeriet kan icke ålägga sta-     sysselsättning och utkomst mera effektivt än
29524: tens ämbetsverk och inrättningar att taga            nu kunde tryggas vid inträffande arbetslöshet.
29525: extra ämbetsverksarbetare till ledigblivande         Kommissionen torde få sitt arbete färdigt inom
29526: tjänster eller befattningar, och det kan hända       detta år, varefter saken i brådskande ordning
29527: att det ej heller, på grund av arbetets beskaffen-   tages till behandling i ministeriet.
29528: het och i vissa fall den extra ämbetsverks-              Detta, Herr Talman, har jag velat bringa
29529: arbetarens personliga egenskaper, är motiverat.      till Eder kännedom.
29530:      Helsingfors, arbetskraftsministeriet, den 18 november 1970.
29531: 
29532:                                                                Arbetskraftsminister Veikko Helle
29533: 
29534: 
29535: 
29536: 
29537: E 1082/70
29538: 4
29539: 
29540: 
29541: 
29542: 
29543:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29544: 
29545:   I syfte, som nämnes i 3 7 § 1 mom. riks-          ande alltjämt som arbetssökande vid arbetsför-
29546: dagsordningen har Ni, Herr Talman, medels           medlingen. Om lämpligt arbete kan anvisas
29547: Eder skrivelse den 27. 10. 1970 nr 1213 till-       honom, får han ej längre fortsätta som extra
29548: sänt vederbörande medlem av statsrådet för          arbetstagare vid ämbetsverk.
29549: besvarande följande av riksdagsmännen Laak-            Antalet extra arbetstagare vid ämbetsverk
29550: sonen m.fl. ställda spörsmål nr 150:                har, i och med att arbetslösheten tilltagit inom
29551:                                                     intellektuella arbetsområden, år efter år ökat
29552:           "Är Regeringen medveten om de             i någon mån. Enligt läget vid årets slut har
29553:        extra arbetstagarnas vid ämhetsverk          antalet de senaste åren varit följande:
29554:        orättvisa ställning och missbruket av
29555:                                                        år 1965 sammanlagt 1163 arbetstagare
29556:        deras arhetskraft, och vad ärnar Rege-
29557:        ringen vidtaga samt när i syfte att             " 1966      "      1 261     "
29558:        förbättra de extra arbetstagarnas vid           " 1967      "      1 331     "
29559:        ämhetsverk ställning och avlägsna               " 1968      "      1 493     "
29560:        oskäliga orättvisor ifråga om deras av-         " 1969      "      1 449     "
29561:        löning?"                                        Ämhetsverksarbetarna är placerade på flere
29562:                                                     hundra särskilda arbetsplatser vid ämbetsverk
29563:    Som svar härpå framhåller jag vördsamt:
29564:                                                     och inrättningar över hela landet. Huvudsak-
29565:    Enligt 1 § förordningen den 29. 7. 1949          ligen utför de sin arbetsförmåga motsvarande
29566: om extra arbeten vid ämhetsverk ( 547/49)           främst byrå- o.a. för dem lämpliga uppgifter,
29567: berättigas ministeriet för kommunikations-          som kräver ringa utbildning och erfarenhet.
29568: väsendet och allmänna arbetena, numera arbets-      Man har emellertid fått lov att anlita ämbets-
29569: kraftsministeriet, att för att lindra arbetslös-
29570:                                                     verksarbetare också för krävande uppgifter i
29571: heten för arbetslösa intellektuella arbetstagare    anslutning tili ämbetsverkets eller inrättningens
29572: anordna extra arbete vid ämbetsverk inom            normala verksamhet, för vilka ordinarie personai
29573: ramen för ett för ändamålet beviijat anslag.        icke funnits att tillgå. Det är dock en klar
29574: Som dylika arbeten kan utföras sådana för in-       överdrift att påstå, att verksamheten i många
29575: tellektuella arbetstagare lämpliga, nyttiga ar-     ämbetsverk vore så beroende av denna arbets-
29576: beten, för vilka ämbetsverkens egen arbets-         kraft, att verket icke kunde komma tillrätta
29577: kraft ej förslår.
29578:                                                     utan densamma.
29579:     Då en intellektuell arbetstagare har blivit        Åt personer, som anvisats extra arbete vid
29580: arbetslös, kan han söka sig till det kortregister   ämbetsverk, erlägges ett månatligt arvode, vilket
29581: över extra arbetstagare vid ämbetsverk, som         beroende på arbetstagarens kompetens och ar-
29582: förs av arbetskraftsministeriet. Hans ansökan       betets beskaffenhet är:
29583: behandlas av en i samband med ministeriet
29584: verkande kommission för extra arbeten vid                  1 lönekategorin          551,54 mk
29585: ämbetsverk, i viiken även den intellektuella               2                        569,86
29586: branschens arbetstagar- och arbetsgivarorgani-             3      "                 588,18 "
29587: sationer är företrädda. Har den sökande icke               4      "                 611,71 "
29588: genom arbetsförmedlingen fått arbete och han               5      "                 635,99 "
29589: uppfyller övriga i förordningen stadgade vill-             6      "                 661,97 "
29590: kor, godkännes han för intagning i registret.              7      "                 691,02 "
29591: Angående i kortregistret upptagen persons                  8      "                 719,46 "
29592: placering i arbete avger kommissionen för extra            9      "                 754,73 "
29593:  arbeten vid ämbetsverk sitt utlåtande och före-          10      "                 791,46 "
29594:  slår samtidigt enligt viiken lönekategori veder-         11       "                838,83 "
29595:  börande skall avlönas. Efter att ha anvisats             12       "                886,28 "
29596:  extra arbete vid ämbetsverk kvarstår vederbör-           13       "                938,43 "
29597:                                                                    "                         "
29598:                                                                                                    3
29599: 
29600:    Jos ylimääräisenä virastotyönä tulee suoritet-   sissa ottaneet varsinaiseen henkilökuntaansa vi·
29601: tavaksi laadultaan vaativaa työtä tai ylimää-       raston palveluksessa olleita ylimääräisiä viras-
29602: räiseen virastotyöhön otettu omaa erityisen         totyöntekijöitä.
29603: pätevyyden, on työvoimaministeriöllä oikeus            Totean vielä, että asetuksen mukaan virasto-
29604: korottaa palkkion määrää enintään 1 064,74          työntekijäin palkkauksesta raskauden ja synny-
29605: markkaan.                                           tyksen sekä sairauden nojalla tapahtuneen työ-
29606:    Noin 45 % ylimääräisistä virastotyönteki-        suhteen keskeytyksen ajalta samoin kuin vuosi-
29607: jöistä kuuluu palkausluokkiin 5-6, jolloin hei-     lomasta on voimassa, mitä valtion tilapäisen
29608: dän palkkionsa on 635,99-661,77 markkaa             toimihenkilön oikeudesta näihin etuihin on
29609: kuukaudessa. Keskimääräinen kuukausipalkkio         erikseen säädetty. Virastolla on myös oikeus
29610: on 664,69 markkaa. Ottamatta kantaa asetuk-         myöntää virastotyöntekijälle iän, hänen suori-
29611: sella määrättyihin palkkiomääriin totean, että      tettavanaan olevan työn laadun tai muun päte-
29612: ylimääräiset virastotyöt on järjestetty työttö-     vän syyn nojalla vuosilomaa siten kuin ylimää-
29613: myyden lieventämiseksi työttömille henkisen         räisen toimen haltijalle.
29614: työn tekijöille. Palkkio määrätään asetuksen           Työvoimaministeriön taholta on kiinnitetty
29615: puitteissa ottaen huomioon henkilön pätevyys        huomiota niihin puutteellisuuksin, joita sisältyy
29616: ja koulutus, hänen sosiaaliset olosuhteensa sekä    jo yli 20 vuotta voimassa olleeseen asetukseen
29617: työn laatu. Niin pian kuin virastotyöntekijä        ylimääräisistä virastotöistä. Vuoden 1969 syk-
29618: itse löytää tai hänelle voidaan osoittaa työ-       syllä ministeriö asettikin toimikunnan, jonka
29619: paikka vapailta työmarkkinoilta, hänen ei enää      tehtäväksi annettiin selvityksen tekeminen siitä,
29620: tarvitse olla ylimääräisenä virastotyöntekijänä.    miten nk. henkisen työn aloilla toimivien työl-
29621:    Työvoimaministeriö ei voi velvoittaa val-        lisyys ja toimeentuloturva työttömyyden sat-
29622: tion virastoja ja laitoksia ottamaan ylimääräisiä   tuessa nykyistä tehokkaammin voitaisiin jär-
29623: virastotyöntekijöitä vapautuviin virkoihin tai      jestää. Toimikunta saanee työnsä päätökseen
29624: toimiin eikä siihen työn laadun ja eräissä ta-      tämän vuoden kuluessa, minkä jälkeen asia ote-
29625: pauksissa virastotyöntekijän henkilökohtaisten      taan ministeriössä kiireellisesti käsiteltäväksi.
29626: ominaisuuksien perusteella voi olla aihetta-           Tämän, Herra Puhemies, olen tahtonut saat-
29627: kaan. Kuitenkin virastot ovat useissa tapauk-       taa tietoonne.
29628:      Helsingissä, työvoimaministeriössä 18 päivänä marraskuuta 1970.
29629: 
29630:                                                                 Työvoimaministeri Veikko Helle.
29631: 2
29632: 
29633: 
29634: 
29635: 
29636:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29637: 
29638:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-             litystoimistossa. Jos hänelle löytyy sopivaa
29639: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-          työtä, ei hän enää voi toimia ylimääräisenä vi-
29640: hemies, olette kirjeellänne 27. 10. 1970 n:o           rastotyöntekijänä.
29641: 1213 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen              Ylimääräisten virastotyöntekijäin määrä on
29642: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Laaksosen         henkisen työn alalla lisääntyneen työttömyyden
29643: ym. tekemän seuraavan sisältöisen kirjallisen          myötä vuosi vuodelta jossain määrin suurentu-
29644: kysymyksen n:o 150:                                    nut. Vuoden lopun tilanteen mukaan se on viime
29645:                                                        vuosina ollut seuraava:
29646:           "Onko Hallitus tietoinen ylimääräis-
29647:        ten virastotyöntekijäin epäoikeudenmu-            vuonna 1965 yhteensä 1163 työntekijää
29648:        kaisesta asemasta ja heidän työvoimansa                  1966          1 261
29649:        väärinkäyttämisestä ja mitä ja milloin
29650:                                                            "    1967     "    1 331    "
29651:        Hallitus aikoo tehdä ylimääräisten viras-
29652:                                                            "    1968     "    1493     "
29653:                                                            "    1969     "    1449     "
29654:        totyöntekijäin aseman parantamiseksi ja              "
29655:        heidän palkkauksessaan olevien kohtuut-
29656:                                                                               "                "
29657:        tomien epäoikeudenmukaisuuksien pois-              Virastotyöntekijät ovat sijoittuneet useaan sa-
29658:        tamiseksi?"                                     taan erillisinä työpaikkoina pidettäviin virastoi-
29659:                                                        hin ja laitoksiin koko maan alueella. Pääasiassa
29660:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         he suorittavat työkykyään vastaavia, etupäässä
29661: seuraavaa:                                             vähäistä koulutusta ja kokemusta vaativia toi-
29662:                                                        misto- ja muita heille sopivia tehtäviä. Kuiten-
29663:    Ylimääräisistä virastotöistä 29. 7. 1949 anne-      kin virastotyöntekijäin palveluksia on jouduttu
29664: tun asetuksen (547 /49) 1 §:n mukaan kulku-            jossain määrin käyttämään hyväksi myös vaa-
29665: laitosten ja yleisten töiden ministeriö, nykyään       tivissa, viraston tai laitoksen normaaliin toi-
29666: työvoimaministeriö, oikeutetaan järjestämään           mintaan liittyvissä tehtävissä, joihin ei ole saatu
29667: työttömyyden lieventämiseksi työttömille hen-          vakinaista henkilökuntaa. Kuitenkin on selvästi
29668: kisen työn tekijöille ylimääräisiä virastotöitä        liioiteltua väittää, että monissa virastoissa olisi
29669: tarkoitusta varten osoitettavan määrärahan puit-       toiminta rakentunut niin kiinteästi tämän työ-
29670: teissa. Tällaisina töinä voidaan suorittaa sellaisia   voiman varaan, etteivät ne voisi toimia ilman
29671: hyödyllisiä, henkisen työn tekijälle soveltuvia        sitä.
29672: töitä, joihin viraston oma työvoima ei riitä.             Ylimääräisiin virastotöihin sijoitetulle mak-
29673:     Kun henkisen alan työntekijä on jäänyt             setaan asetuksen mukaan palkkiota, jonka suu-
29674: työttömäksi, hän voi hakeutua työvoimaminis-           ruus on työn laadun ja työntekijän pätevyyden
29675: teriössä pidettävään ylimääräisten virastotyön-        perusteella kuukautta kohti:
29676: tekijäin kortistoon. Hänen hakemuksensa kä-
29677: sitellään ministeriön yhteydessä toimivassa yli-                1. palkkausluokassa     551,54 mk
29678: määräisten virastotöiden toimikunnassa, jossa                   2.                      569,86
29679: ovat edustettuina myös henkisen alan työnte-                    3.        "             588,18 "
29680: kijä- ja työnantajajärjestöt. Mikäli hakija ei ole              4.        "             611,71 "
29681: saanut työtä työnvälityksen kautta ja hän täyt-              5.           "             635,99 "
29682:  tää asetuksen säätämät muut edellytykset, hä-               6.           "             661,97 "
29683: net hyväksytään kortistoon. Kortistoon hyväk-                7.           "             691,02 "
29684: sytyn henkilön sijoittamisesta työhön antaa lau-             8.           "             719,46 "
29685:  sunnon virastotöiden toimikunta, joka samalla               9.           "             754,73 "
29686: ehdottaa, minkä palkkausluokan mukainen palk-               10.           "             791,46 "
29687:  kio asianomaiselle on suoritettava. Sen jälkeen            11.           "             838,83 "
29688:  kun henkilö on sijoitettu ylimääräisiin virasto-           12.           "             886,28 "
29689:  töihin, hän on jatkuvasti työnhakijana työnvä-             13.           "             938,43 "
29690:                                                                           "                        "
29691: Kirj.ksm. n:o 150.
29692: 
29693: 
29694: 
29695: 
29696:                                   Laaksonen ym.: Ylimääräisten virastotyöntekijäin aseman paranta-
29697:                                      misesta.
29698: 
29699: 
29700:                           Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
29701: 
29702:    Ylimääräisten virastotöiden järjestelystä 29. 7.   A 12. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe-
29703: 1949 ( As 54 7/49) annetulla asetuksella ryhdyt-      riön kiertokirjeen 31/13. 10.1969 perusteella
29704: tiin työttömäksi jääneitä henkisen alan työnteki-     ovat ylimääräiset virastotyöntekijät anoneet ny-
29705: jöitä sijoittamaan valtion virastoihin ja laitok-     kyisten toimiensa vakinaistamista. Anomukset
29706: siin ylimääräisiksi virastotyöntekijöiksi. Asetuk-    on kuitenkin hylätty päättävissä elimissä, koska
29707: sen mukaan virastotyöntekijän tuli hoitaa sel-        virastot eivät ole halukkaita normalisoimaan
29708: laisia tehtäviä, joihin virastojen oma työvoima       ryhmän asemaa.
29709: ei riittänyt. Heidän palkkauksensa järjestettiin         Tehdyt tiedustelut osoittavat, että mikäli vi-
29710: siten, että valtion tulo- ja menoarviossa varat-      rastoissa on virkoja vapautunut tai uusia vir-
29711: tiin tarkoitukseen määräraha.                         koja perustettu, ei niihin ole ministeriön kehoi-
29712:    Virastotyöntekijöiden määrä on vuosien mit-        tuksesta huolimatta nimitetty vuosikausia teh-
29713: taan vähitellen kasvanut. Nykyisin työskentelee       tävää hoitanutta ylimääräistä virastotyönteki-
29714: eri virastoissa ja laitoksissa lähes 1500 yli-        jää, vaan toimeen on palkattu ulkopuolinen.
29715: määräistä virastotyöntekijää. Monissa virastoissa     Täten on lähes jokainen valtion virasto nähnyt
29716: on asianomaisen viraston toiminta rakentunut          oivallisen kiertotien lisähenkilökunnan hankki-
29717: niin kiinteästi tämän työvoiman varaan, ettei-        miseen ja lisäksi erittäin edullisesti. Näin saa-
29718: vät ne voi toimia ilman sitä ( esim. yliopis-         dun työvoiman palkkaus ei rasita lainkaan viras-
29719: tot, puolustuslaitoksen esikunnat, poliisilaitok-     ton omaa budjettia.
29720: sen kansliat ym.).                                       Edellä sanotun perusteella ja nojautuen val-
29721:    Näin muodostunut työntekijäryhmä on kui-           tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
29722: tenkin pätevyyteensä ja työsuoritukseensa näh-        tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29723: den selvästi alipalkattua. Tällä ryhmällä ei ole      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29724: myöskään niitä oikeuksia kuin muilla viran- ja
29725: toimenhaltijoilla.                                               Onko Hallitus tietoinen ylimääräisten
29726:    Yleisimmin virastotyöntekijät kuuluvat palk-               virastotyöntekijäin epäoikeudenmukai-
29727: kioluokkiin 5-6. Kuitenkin henkilöiden koulu-                 sesta asemasta ja heidän työvoimansa
29728: tustaso ja ammattipätevyys edellyttäisivät, että              väärinkäyttämisestä ja mitä ja milloin
29729: heille maksettaisiin ainakin valtion A 8-12                   Hallitus aikoo tehdä ylimääräisten vi-
29730: palkkausluokkien mukaista palkkaa. Nykyisen                   rastotyöntekijäin aseman parantamiseksi
29731: järjestelmän mukaan esim. kielitaitoinen mer-                 ja heidän palkkauksessaan olevien koh-
29732: konomi, joka hoitaa kanslistin tehtäviä, saa                  tuuttomien epäoikeudenmukaisuuksien
29733: palkkaa 5 :nen palkkioluokan mukaan, vaikka                   poistamiseksi?
29734: työ todellisuudessa edellyttäisi palkkaluokkaa
29735:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1970.
29736: 
29737:          Mikko Laaksonen.                U. H. Voutilainen.              Erkki Tuomioja.
29738:          Urho E. Knuutti.                Tellervo Koivisto.              Sakari Knuuttila.
29739:                                          Valde Nevalainen.
29740: E 1082/70
29741:                                                                                                       3
29742: 
29743: 
29744: 
29745: 
29746:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29747: 
29748:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         heter ( 340/69) avsedda priskontrollen.
29749: anger har Ni, herr Talman, med Eder skrivelse           Däremot får för nyttigheter, vilka korv-
29750: av den 27 oktober 1970 till vederbörande med-        kiosker, grillar och förplägnadsrörelser säljer
29751: lem av statsrådet för avgivande av svar över-        ouppvärmda och för vilka priserna fastställts
29752: sänt följande av riksdagsman Eskman m.fl.            av prismyndighet, debiteras högst de fastställda
29753: ställda skriftliga spörsmål:                         minutförsäljningspriserna.
29754:                                                         På de ifrågavarande försäljningsställena är
29755:           "Är Regeringen medveten om den             nyttigheternas prisbildning mycket varierande,
29756:        synnerligen stora stegring av priser som      bl.a. på grund av de arrenden som uppbärs
29757:        under åren 1968-1970 ägt rum i korv-          för försäljningskioskerna samt omsättningens
29758:        kiosker och nattgrillar, och om så är         storlek, där synnerligen stora skiljaktigheter
29759:        fallet,                                       förekommer.
29760:           vilka åtgärder har Regeringen för av-         Behovet av prisförhöjningar har efter frigiv-
29761:        sikt att vidta i syfte att genomföra          ningen av priserna berott bl.a. på lönesteg-
29762:        prisregleringen i fråga om de förnöden-       ringen samt på de avtalsenliga regleringarna
29763:        heter som säljs på dessa ställen?"            av arbetstiden. Vissa företagare hade före pris-
29764:                                                      stoppets ikraftträdande i sin prissättning hunnit
29765:                                                      beakta de förhöjningar som socialministeriet i
29766:    Då ärendet hör till mitt verksamhetsområde        mars 1968 beviljade i fråga om priserna på
29767: i social- och hälsovårdsministeriet, får jag såsom   köttillverkningar samt handelsköks- och bageri-
29768: svar vördsamt anföra följande:                       produkter medan andra icke hade gjort det.
29769:    Med stöd av statsrådets beslut den 4 april        Devalveringen föranledde även förhöjning av
29770: 1968 ( 196/68) var prisstoppet i det närmaste        priserna på kryddor. Under år 1969 och i
29771: totalt från och med dagen för stoppet, 15. 3.        början av år 1970 verkställdes löneförhöjningar
29772: 1968. Då gällde prisstoppet också de nyttig-         samt under sommaren 1970 förhöjningar av
29773: heter som säljs i nattkorvkiosker och grillar,       priserna på handelsköks- och köttillverkningar,
29774: och priserna för produkterna i fråga fick ej         varför behov att höja priserna på de nyttig-
29775: höjas utan prismyndighets tillstånd. Genom           heter som säljes på de ifrågavarande ställena
29776: sitt nya beslut av den 29 maj 1969 ( 340/69)         har förefunnits.
29777: minskade statsrådet antalet sådana nyttigheter,         Det har i varje fall varit nödvändigt att
29778: vilka prisstoppet gällde. I enlighet med detta       minska omfattningen av prisreglementeringen,
29779: beslut ansåg social- och hälsovårdsministeriet       och då de nyttigheter som säljs i korvkiosker
29780: i sitt beslut av den 24 oktober 1969, att för-       och grillar knappast kan anses vara nödvändig-
29781: säljningspriserna för sådana nyttigheter som         hetsförnödenheter och priserna på dem icke
29782: knackkorvar, piroger och hot dogs, vilka upp-        heller nämnvärt torde inverka på levnadskost-
29783: värms i korvkioskerna och säljes där varma,          nadsindex, har man icke funnit det ändamålsen-
29784: vanligen tillsammans med olika kryddor, icke         ligt att upprätthålla prisreglementering i fråga
29785: bör betraktas som sådana priser, vilka är under-     om dem.
29786: ställda den i statsrådets ovan nämnda beslut av         Detta får jag vördsamt bringa Eder, Herr
29787: den 29 maj 1969 om priskontroll för nyttig-          Talman, tili kännedom.
29788:      Helsingfors den 17 novmeber 1970.
29789: 
29790:                                                                               Minister Arne Berner.
29791: 2
29792: 
29793: 
29794: 
29795: 
29796:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
29797: 
29798:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tavalvonnasta 29 päivänä toukokuuta 1969 an-
29799: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu_.    taman päätöksen ( 340/69) tarkoittaman hinta-
29800: hemies, kirjelmässänne lokakuun 27 päivältä        valvonnan piiriin.
29801: 1970 lähettänyt asianomaisen valtioneuvoston          Sen sijaan nakkikioskeista, grilleistä ja ra-
29802: jäsenen vastattavaksi seuraavan kansanedustaja     vitsemisliikkeistä lämmittämättöminä, sellaisi-
29803: Eskmanin ym. kirjallisen kysymyksen:               naan myytävistä hyödykkeistä, joiden hinnat
29804:                                                    hintaviranomainen on vahvistanut, saadaan pe-
29805:           "Onko Hallitus tietoinen nakkikios-      riä enintään vahvistetut vähittäishinnat.
29806:        keissa ja yögrilleissä vuosien 1968-70         Kyseisissä myyntipaikoissa on hyödykkeiden
29807:        aikana tapahtuneesta erittäin suuresta      hinnanmuodostus sangen erilainen, johtuen mm.
29808:        hintojen kohoamisesta, ja jos on,           myyntikioskeista perittävistä vuokrista sekä lii-
29809:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     kevaihdon suuruudesta, joissa on erittäin suuria
29810:        ryhtyä niistä myytävien tarvikkeiden        vaihteluita.
29811:        hintasäännöstelyn toteuttamiseksi?"            Korotustarve hintojen vapautumisen jälkeen
29812:                                                    on johtunut m.m. palkkojen noususta sekä so-
29813:    Koska kysymys koskee toimialaani sosiaali-      pimuksiin perustuvista työaikajärjestelyistä.
29814: ja terveysministeriössä, saan kunnioittavasti      Eräät yrittäjät olivat ehtineet huomioida hin-
29815: esittää vastauksena seuraavaa:                     noissaan ennen hintasulun voimaantuloa so-
29816:    Valtioneuvoston 4 päivänä huhtikuuta 1968       siaaliministeriön maaliskuussa 1968 lihavalmis-
29817: hyödykkeiden hintasäännöstelystä antaman pää-      teiden sekä eines- ja leipomotuotteiden hin-
29818: töksen ( 196/68) nojalla oli hintasulku lähes      toihin myöntämät korotukset, eräät eivät. De-
29819: totaalinen sulkupäivästä 15. 3. 1968 alkaen.       valvaatio aiheutti myös mausteissa hinnankoro-
29820: Tällöin olivat myös yömakkarakioskeista ja gril-   tuksia. Vuoden 1969 aikana ja 1970 alussa ta-
29821: leistä myytävien hyödykkeiden hinnat hintasu-      tapahtuivat palkkojen korotukset, sekä ke-
29822: lun piiriin kuuluvia, eikä k.o. tuotteiden hin-    sällä 1970 eines- ja lihavalmisteiden hinnanko-
29823: toja saanut korottaa ilman hintaviranomaisten      rotukset, joten korotustarvetta k.o. paikoissa
29824: suostumusta. Valtioneuvosto vähensi hintasulun     myytävien hyödykkeiden hintoihin on ollut ole-
29825: piiriin kuuluvien hyödykkeiden määrää 29 päi-      massa.
29826: vänä toukokuuta 1969 antamallaan uudella pää-         Hintasäännöstelyn laajuutta on ollut joka ta-
29827: töksellä ( 340/69). Tämän päätöksen mukaisesti     pauksessa pakko supistaa, ja koska yömakkara-
29828: sosiaali- ja terveysministeriö katsoi 24 päivänä   kioskeissa ja grilleissä myytäviä hyödykkeitä ei
29829: lokakuuta 1969 antamallaan päätöksellä, että       voitane pitää välttämättömyystarvikkeina, eivät-
29830: nakkikioskeissa lämmitettävien ja sellaisina       kä niiden hinnat vaikuttane huomattavasti
29831: myytävien hyödykkeiden kuten nakkien, pii-         elinkustannuksiin, ei niiden pitämistä hinta-
29832: rakoiden ja hot dog'ien, jotka tavallisesti myy-   säännöstelyn piirissä ole katsottu tarkoituksen-
29833: dään erilaisten mausteiden kera, myyntihintoja     mukaiseksi.
29834: ei ole pidettävä sellaisina hintoina, jotka kuu-      Tämän saan kunnioittaen saattaa Teidän tie-
29835: luvat e.m. valtioneuvoston hyödykkeiden hin-       doksenne, Herra Puhemies.
29836:      Helsingissä, 17 päivänä marraskuuta 1970.
29837: 
29838:                                                                           Ministeri Arne Berner.
29839: Kirj. ksm. n:o 149.
29840: 
29841: 
29842: 
29843: 
29844:                                  Eskman ym.: Nakkikioskeista ja yögrilleistä myytävien tarvikkei-
29845:                                     den hintasäännöstelyn toteuttamisesta.
29846: 
29847: 
29848:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
29849: 
29850:    Kuluneella vuosikymmenellä ovat yleistyneet      manlaatuisten elintarvikkeiden hintaerot paik-
29851: ns. nakkikioskit ja yögrillit etenkin asutuskes-    kakunnittain tuntuvat täysin perusteettomilta.
29852: kuksiin ja kirkonkyliin. Ne täyttävät tärkeätä      Koska näiden myyntipaikkojen palveluksia
29853: tehtävää tarjoten etenkin yömyöhällä liikkuville    käyttävät erittäin laajasti nuoret henkilöt, joilla
29854: mahdollisuuden ostaa pikkulämmintä ja ravit-        muutenkin on käytettävissään vähän rahaa, on
29855: sevaa iltapalaa. Mainituissa kioskeissa myydään     käsityksemme mukaan kohtuutonta, että hei-
29856: mm. piirakoita, nakkeja, hampurilaisia, porilai-    hin kohdistuu ilmeinen hintakiskoota syötäviksi
29857: sia, hot-dogeja sekä näiden lisäksi yleisiä kaup-   tarkoitettujen täysin kotimaisten valmisteiden
29858: patavaroita, kuten maitoa, mehuja, tupakkaa ja      myynnissä. Erityisen valitettavaa on, että täl-
29859: virvoitusjuomia.                                    laisten välttämättömyysvalmisteiden hinnat ovat
29860:    On havaittavissa, että mainitunlaatuinen yö-     voimakkaasti kohonneet juuri vakauttamisjär-
29861: myynti on tullut täyttämään tarvetta, joka ylei-    jestelyjen aikana.
29862: sön keskuudessa on koettu. Myyntipaikkojen             Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
29863: hintataso on kuitenkin todettava erittäin kor-      jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
29864: keaksi. Kun ns. vakauttaminen v. 1968 aloi-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29865: tettiin myytiin näissä yökioskeissa lämmin pii-     vaksi seuraavaan kysymyksen:
29866: rakka 80 pennin hintaan, mutta samanlainen
29867: piirakka maksaa nyt 1,10-1,30 mk. Saman-                      Onko Hallitus tietoinen nakkikios-
29868: suuntaista hinnannousua ovat osoittaneet muut-             keissa ja yögrilleissä vuosien 1968-70
29869: kin vastaavissa paikoissa myytävät elintarvik-             aikana tapahtuneesta erittäin suuresta
29870: keet. Mainittakoon vielä, että yksi nakki mak-             hintojen kohoamisesta, ja jos on,
29871: saa näissä myyntipaikoissa 50-60 penniä.                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29872: Valitettavaa on edelleen, että hintataso yö-               ryhtyä niistä myytävien tarvikkeiden
29873: myyntipaikoissa vaihtelee erittäin paljon ja sa-           hintasäännöstelyn toteuttamiseksi?
29874:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1970.
29875: 
29876:                Margit Eskman.                                   Kaisa Raatikainen.
29877:                Matti Ahde.                                      Tellervo Koivisto.
29878: 
29879: 
29880: 
29881: 
29882: E 1060/70
29883:                                                                                                     3
29884: 
29885: 
29886: 
29887: 
29888:                            Tili Riksdagens Herr Talman.
29889: 
29890:    1 det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen        5126 H 743.70 Rai, genom vilka bolaget be-
29891: anger, har riksdagsmännen Aulis Juvela, Matti       rättigas att upplagra i två lagerbyggnader i
29892: Järvenpää, Uljas Mäkelä och Irma Rosnell till       vardera 1 milj. sprängkapslar motsvarande ca
29893: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-         1000 kg räknat i sprängämne, dock så, att den
29894: vande av svar ställt följande spörsmål:             i beslutet nr 1519 nämnda lagerbyggnaden icke
29895:                                                     får tagas i bruk innan den blivit besiktigad
29896:           "Ämnar Regeringen tillse, att alla        och länsstyrelsen på basen av framställning
29897:        säkerhetssynpunkter blir noga iakttagna      som gjorts under besiktningen godkänt de
29898:        vid utvidningsprojektet i fråga om           mängder sprängkapslar, som får upplagras.
29899:        lagret för elektriska sprängkapslar som         Sprängämneslager, där 1 000 kg sprängämne
29900:        Raikka Oy planerar på Kinno bosätt-          förvaras, skall ligga på minst 200 meters av-
29901:        ningsområde i Raumo?"                        stånd från bebodda byggnader och på minst 85
29902:                                                     meters avstånd från allmän trafikled. Ligger
29903:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       lagret bakom en kulle eller i skydd av kraftig
29904: samt anföra följande:                               skog, såsom fallet är med Raikka Oy:s ifråga-
29905:    Enligt gällande förordning angående explosi-     varande lagerbyggnader, får avståndet med
29906: va ämnen (93/25) beviljar vederbörande              länsstyrelsens tillstånd minskas till hälften. Av-
29907: länsstyrelse tillstånd till upplagring av spräng-   ståndet från Raikka Oy:s sprängkapsellager-
29908: ämne. Före beviljande av tillstånd inhämtar         byggnader till de närmaste byggnaderna är över
29909: länsstyrelsen vederbörande kommunalstyrelses,       300 meter, varför i länsstyrelsens beslut
29910: chefens för polisdistriktet och handels- och in-    beaktats de krav som dylika lagers säkra place-
29911: dustriministeriets utlåtande i ärendet samt         ring förutsätter.
29912: kungör ansökningen på sätt som om offentliga           Skulle dessa avstånd minskas, är lagerägaren
29913: kungörelser är föreskrivet. Efter att ha er-        och myndigheterna skyldiga att följa med sä-
29914: hållit utlåtandena ger länsstyrelsen sitt beslut    kerheten i omgivningen och föreslå att mängden
29915: i ärendet jämte besvärsrätt. Länsstyrelsen i        av sprängkapslar i motsvarande mån minskas
29916: Åbo och Bjömeborgs Iän har beträffande upp-         samt vid behov framställa, att lagringstillståndet
29917: lagring av sprängkapslar gett Raikka Oy be-         återkallas.
29918: sluten nr 244. 6323 M 743.58 och nr 1519.
29919:      Helsingfors den 20 november 1970.
29920: 
29921:                                                                       Minister K. F. Haapasalo.
29922: 2
29923: 
29924: 
29925: 
29926: 
29927:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29928: 
29929:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       yhtiö oikeutetaan varastoimaan kahdessa va-
29930: mainitussa tarkoituksessa ovat kansanedustajat      rastorakennuksessa kumpaisessakin 1 milj. rä-
29931: Aulis Juvela, Matti Järvenpää, Uljas Mäkelä ja       jäytysnallia eli n. 1000 kg räjähdysaineeksi las-
29932: Irma Rosnell esittäneet hallituksen asianomai·      kettuna, kuitenkin siten, että päätöksessä N:o
29933: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-         1519 mainittua varastorakennusta ei saa ottaa
29934: sen:                                                käyttöön ennenkuin se on katsastettu ja lää-
29935:                                                     ninhallitus hyväksynyt varastoitavien räjäytys-
29936:           "Aikooko Hallitus huolehtia siitä,        nallien määrät katsastuksessa tehtävän esityk-
29937:        että Raikka Oy:n Rauman Kinnon asun-         sen perusteella.
29938:        toalueelle suunnitteleman sähkönalli-           Räjähdysainevaraston, jossa on 1000 kg rä-
29939:        varaston laajennushankkeessa tulevat         jähdysaineita, tulee sijaita vähintään 200 metrin
29940:        kaikki turvallisuusnäkökohdat otetuiksi      päässä asutuista rakennuksista ja 85 metrin
29941:        tarkoin huomioon?"                           päässä yleisestä liikenneväylästä. Jos varasto
29942:                                                     sijaitsee kukkulan takana taikka vankan metsän
29943:    Esitettyyn kysymykseen saan kunnioittaen         suojaamana, kuten Raikka Oy:n kyseessä olevat
29944: vastata seuraavaa:                                  varastorakennukset ovat, saa etäisyyden pienen-
29945:    Räjähdysaineiden varastointiluvat myöntää        tää puoleen lääninhallituksen luvalla. Raikka
29946: voimassa olevan räjähdysaineasetuksen (93/          Oy:n räjäytysnallivarastorakennuksista on lä-
29947: 25) mukaan asianomainen lääninhallitus. Ennen       himpiin rakennuksiin matkaa yli 300 metriä,
29948: luvan myöntämistä lääninhallitus hankkii asias-     joten lääninhallituksen päätöksessä on nouda-
29949: ta asianomaisen kunnanhallituksen, poliisipii-      tettu tällaisten varastojen turvallisen sijoittami-
29950: rin päällikön ja kauppa- ja teollisuusministeriön   sen edellyttämiä vaatimuksia.
29951: lausunnon sekä kuuluttaa hakemuksen niin kuin          Jos. etäisyydet pienenevät ovat varaston
29952: julkisista kuulutuksista on määrätty. Saatuaan      omistaja ja viranomaiset velvollisia seuraamaan
29953: lausunnot lääninhallitus antaa päätöksen asiasta    ympäristön turvallisuutta, esittämällä vastaavas-
29954: valitusoikeuksineen. Turun ja Porin lääninhalli-    ti pienennettäväksi räjäytysnallien määrää ja
29955: tus on räjäytysnallien varastoinnista antanut       tarvittaessa esittämään varastointiluvan pe-
29956: Raikka Oy:lle päätökset N:o 244. 6323 M             ruuttamista.
29957: 743.58 ja N:o 1519. 5126 H 743.70 Rai, jossa
29958:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1970.
29959: 
29960:                                                                         Ministeri K. F. Haapasalo.
29961: Kirj. ksm. n:o 148.
29962: 
29963: 
29964: 
29965: 
29966:                                     Juvela ym.: Sähkönallivaraston laajennushankkeist~ Rauman kau-
29967:                                     . pungin Kinnon asuntoalueella.
29968: 
29969: 
29970:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29971: 
29972:    Sähkönalleja valmistava Raikka Oy aikoo              ennakkotapauksen perusteella olisi toivottavaa,
29973: laajentaa Rauman kaupungissa Kinnon asunto-             että Kinnon asuntoalueen asukkaitten täysin
29974: alueella sijaitsevaa räjähdysainevarastoaan. Laa-       oikeutettu pelko ja huolestuminen otetaan huo-
29975: jennuksen jälkeen tulisi varasto käsittämään 1          mioon ja Raikka Oy:lle annetaan ohjeet räjäh-
29976: miljoonaa sähkönallia, mikä vastaa voimakkuu-           dysainevarastonsa rakentamiseen .·turvallisem-
29977: deltaan noin 1.000 kg dynamiittia. Mainittu             paan paikkaan.
29978: laajennushanke on herättänyt suurta huolestu-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29979: mista Kinnon asuntoalueelia varsinkin niiden            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
29980: keskuudessa, jotka: asuvat kyseisen räjähdysai-         tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29981: nevaraston välittömässä läheisyydessä. Sitä             vastattavaksi seuraavan kysymyksen::
29982: paitsi muutenkin on erittäin kyseenalaista ra-
29983: kentaa tämäntapaisia ennalta arvaamattop:lia                      Aikooko Hallitus huolehtia siit&,
29984: vaaratekijöitä muodostavia räjähdysainevarasto-                että Raikka Oy:n Rauman Kinnon asun-
29985: ja asutustaajamien yhte!yteen. Todettakoon                     toalueelle suunnitteleman .sähkönalli-
29986: vain, että viisi vuotta sitten tapahtui mainitun               varastori laajenm.ishi:mkkeessa · ·tulevat
29987: Raikka Oy:n Rauman p:~.aalaiskunnan Kaarolla                   kaikki turvallisuusnäkökohdat otetuksi
29988: sijainneessa f1allitell~aassa räjähdys, joka aiheutti          tarkoin huomioon? · · · ·· · · · ··
29989: ympäristön asutukselle suurta tuhoa. Tämänkin
29990:       Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1970.
29991: 
29992:                 Aulis Juvela.                                       Uljas Mäkelä.
29993:                 Matti Järvenpää.                                    Irma Rosnell.
29994: 
29995: 
29996: 
29997: 
29998: E 1042/70
29999: 6
30000: 
30001: vållas av dröjsmålen väsentligt minskas genom      ordningen av extra statsunderstöd skulle kunna
30002: att förskott på extra statsunderstöd utgives       påskyndas, har övervägts inom undervisnings-
30003: redan för verksamhetsåret samt genom att för-      ministeriet och övervägs alltjämt. Det har emel-
30004: skott kan givas också för den slutliga betal-      lertid visat sig att en ändring av systemet för
30005: ningen av understödet, om den slutliga betal-      beviljande och utanordning av extra statsunder-
30006: ningen dröjer oskäligt länge. Tvärtemot vad        stöd utan något samband med en justering av
30007: som påstås i spörsmålet har sådant tilläggsför-    övriga stadganden om statsunderstöd för folk-
30008: skott ofta erlagts.                                skolor, samtidigt som grundskolan införes,
30009:    Frågan om en justering av systemet med          skulle vara tvivelaktig med tanke på ändamåls-
30010: statsunderstöd, så att den ovan relaterade utan-   enlighetssynpunkter.
30011:      Helsingfors den 17 november 1970.
30012: 
30013:                                                             Undervisningsminister Jaakko Itälä.
30014:                                                                                                      s
30015: 
30016: 
30017: 
30018: 
30019:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e n    T a 1 m a n.
30020: 
30021:    Med stöd av 37 S 1 mom. riksdagsordnin.         skollagen, att statsunderstödets slutliga belopp
30022: gen har riksdagsman Niilo Koskenniemi ti11         kan fastställas först sedan beloppet av utgif-
30023: vederbörande medlem av statsrådet för av-          terna för folkskoloma i samtliga landskommu-
30024: givande av svar ställt följande spörsmål:          ner har kunnat utredas. Då uppgiftema för
30025:                                                    denna utredning erhålles först vid utgången av
30026:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen         augusti året efter det berörda verksamhetsåret,
30027:        vidtaga för att extra understöd för foik-   och då det är möjligt att bestämma storleken
30028:        skolor snabbare än för närvarande skall     av det extra statsunderstödet först sedan det
30029:        kunna utbetalas till kommunema?"            egentliga statsunderstödet för driftskostnader
30030:                                                    har beviljats, förflyttas utbetalningen av det
30031:   Emedan det i spörsmålet avsedda ärendet          extra understödets slutliga belopp rätt långt i
30032: hör till mitt verksamhetsområde i min egen-        tiden från det år, för vars utgifter det är av-
30033: skap av undervisningsminister, får jag såsom       sett. Här avsedda statsunderstöd har dock icke
30034: svar vördsamt anföra följande:                     i regel fördröjts utöver den tidpunkt då det
30035:                                                    med rådande system för statsunderstöden tidi-
30036:    Vad till en början beträffar de fall som har    gast är möjligt att behandla ansökningarna rö-
30037: anförts i spörsmålets motivering och i vilka       rande dem. Det kan naturligtvis icke förnekas,
30038: den sista utbetalningen för år 1968 av det         att behandlingen av dessa ansökningar i en del
30039: extra statsunderstöd som avses i 80 § folk-        fall har kunnat bli fördröjd. Om en ansökan
30040: skollagen alltjämt icke har erlagts, är enligt     har kommit skolstyrelsen tillhanda alldeles i
30041: utredning, som har inhämtats hos skolstyrelsen,    sista ögonblicket har dröjsmål ej kunnat und-
30042: nämnda sista utbetalningspost obetalad endast      gås. Dröjsmål med utanordning av statsunder-
30043: i fråga om en kommun i Lapplands Iän. Också        stöd har i en del fall kunnat bero på att an-
30044: den ansökan som har inlämnats av nämnda            slaget varit otillräckligt, vilket har lett till ett
30045: kommun har behandlats, men beloppet har icke       förfarande som har avsett inhämtande av till-
30046: kunnat utanordnas emedan anslaget för ända-        stånd att överskrida förslagsanslaget, något som
30047: målet är otillräckligt. En anhållan om rätt att    också det kräver sin tid.
30048: få överskrida anslaget behandlas av statsrådets       Alla dröjsmål med utanordningen av extra
30049: finansutskott vid dess sammanträde den 18          understöd för folkskolor beror dock icke en-
30050: innevarande november. Det kan därför konsta-       bart på tillvägagångssättet vid beviljande och
30051: teras att behandlingen och utanordnandet av        utanordning av dem. Dröjsmål föranleds också
30052: understöden för år 1968 praktiskt taget har        av själva systemet med statsunderstöd. Ett
30053: slutförts. De extra understöden för år 1969        system med detta syfte och av den art som
30054: kan behandlas genast när kostnadsmedeltalet        det här är fråga om, vilket grundar sig på en
30055: har fastställts, den egentliga redovisningen för   matematisk mätning av en enskild kommuns
30056: statsunderstöden har behandlats och understö-      understödsbehov på grundval av den belastning
30057: det beviljats. Emedan inlämningstiden för an-      folkskolan medför för andra kommuner, är tili
30058: sökningar för år 1969 utlöpte först i slutet       sin natur sådant att det vållar dröjsmål med
30059: av augusti i år, är det ännu icke i detta skede    betalningen av understöden i de fall då den
30060: möjligt att göra gällande, att behandlingen av     berörda kommunens utgifter har stigit avsevärt
30061: ansökningama och beviljandet av understöd          över den utgiftsnivå som utgjorde utgångs-
30062: skulle ha fördröjts i den mening som avses i       punkten för bestämmandet av det förskotterade
30063: 175 § folkskolförordningen.                        understödet.
30064:    Såsom anföres i spörsmålets motivering för-        När man kritiserar långsamheten i utbetal-
30065: utsätter systemet med beviljande av sådant         ningen av extra understöd för folkskolor bör
30066: extra statsunderstöd som avses i 80 § folk-        dock observeras, att de menliga följder som
30067: 4
30068: 
30069: masti. Päinvastoin, kuin kyselyssä on väitetty,      avun myöntämis- ja maksattamisjärjestelmän
30070: tätä lisäennakkoa on usein suoritettu.               muuttaminen kansakoulun muiden valtionapu-
30071:    Kysymystä valtionapujärjestelmän tarkistami-      säännösten tarkistamisesta irrallisena ja saman-
30072: sesta siten, että edellä selostettua ylimääräisten   aikaisesti peruskoulujärjestelmän voimaan tulon
30073: valtionapujen maksattamista voitaisiin nopeut-       kanssa on osoittautunut tarkoituksenmukaisuus-
30074: taa, on opetusministeriössä harkittu ja harki-       näkökohtien kannalta kysymyksenalaiseksi.
30075: taan edelleenkin, mutta ylimääräisen Valtion-
30076:      Helsingissä marraskuun 17 päivänä 1970.
30077: 
30078:                                                                     Opetusministeri Jaakko Itälä.
30079:                                                                                                   3
30080: 
30081: 
30082: 
30083: 
30084:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30085: 
30086:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin       selvittää. Kun tiedot tätä selvitystä varten saa-
30087: nojalla . on kansanedustaja Niilo Koskenniemi      daan vasta toimintavuotta seuraavan vuoden
30088: esittänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen     elokuun loppuun mennessä ja kun ylimääräisen
30089: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                valtionavun suuruuden määrittely on mahdol-
30090:                                                    lista vasta sen jälkeen kun käyttömenoihin tu-
30091:          "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     leva varsinainen valtionapu on myönnetty, siir-
30092:        ryhtyä, jotta ylimääräiset kansakoulu-      tyy ylimääräisen avustuksen lopullisen määrän
30093:        avustukset maksettaisiin nykyistä no-       maksaminen verrattain pitkälle siitä vuodesta,
30094:        peammin kunnille?"                          jonka menoihin se on tarkoitettu. Tässä tarkoi-
30095:                                                    tetut valtionavut eivät kuitenkaan yleisesti ot-
30096:    Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu        taen ole myöhästyneet siitä ajankohdasta, jona
30097: toimialaani opetusministerinä, esitän vastauk-     niitä koskevien hakemusten käsittely nykyisen
30098: sena kunnioittaen seuraavaa:                       valtionapujärjestelmän vallitessa on aikaisintaan
30099:    Mitä ensinnä tulee kyselyn perusteluissa esi-   mahdollista. Tietenkään ei voida kieltää, et-
30100: tettyihin tapauksiin, joissa kansakoululain 80     teikö näiden hakemusten käsittely eräissä ta-
30101: §:ssä tarkoitetun ylimääräisen valtionavun lop-    pauksissa ole saattanut viivästyä. Jos hakemus
30102: pusuoritus vuodelta 1968 on vielä saamatta, on     on saapunut kouluhallitukselle aivan viimevai-
30103: kouluhallituksesta hankitun selvityksen mukaan     heessa, ei viivästymistä voida välttää. Valtion-
30104: ainoastaan yhden Lapin läänin kunnan osalta        avun maksatuksen viivästyminen on eräissä ta-
30105: sanottu loppusuoritus maksamatta. Tämänkin         pauksissa saattanut johtua määrärahan riittä-
30106: kunnan valtionapuhakemus on jo saatu käsitel-      mättömyydestä ja siitä aiheutuvasta arviomäärä-
30107: lyksi, mutta maksatusta ei vielä ole voitu suo-    rahan ylityslupamenettelystä, joka myös kestää
30108:                                                    oman aikansa.
30109: rittaa määrärahan riittämättömyyden vuoksi.
30110: Määrärahan ylityslupapyyntö on käsiteltävänä          Ylimääräisten kansakouluavustusten maksat-
30111: valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan kulu-       tamisen viivästymiset eivät kuitenkaan kaikki
30112: van marraskuun 18 päivänä pidettävässä istun-      aiheudu yksinomaan myöntämis- tai maksatta-
30113: nossa. Vuoden 1968 avustusten osalta voidaan       mismenettelystä, vaan myös itse valtionapujär-
30114: siis todeta, että niiden käsittely ja maksatus     jestelmästä. Niinpä kysymyksessä olevan laatui-
30115: on käytännöllisesti katsoen loppuun suoritettu.    nen valtionapujärjestelmä, joka perustuu yksit-
30116: Vuoden 1969 ylimääräiset avustukset voidaan        täisen kunnan avustustarpeen matemaattiseen
30117: ottaa käsiteltäväksi heti kun kustannusten         mittaamiseen muiden kuntien kansakoulurasi-
30118: keskiarvo on vahvistettu ja varsinainen valtion-   tuksen perusteella, on luonteeltaan sellainen,
30119: aputilitys käsitelty ja avustus myönnetty. Koska   että se aiheuttaa avustusten maksamisen viiväs-
30120: vuoden 1969 hakemusten jättöaika päättyi           tymistä niissä tapauksissa, joissa asianomaisen
30121: vasta kuluvan vuoden elokuun lopussa, ei vielä     kunnan menot ovat oleellisesti lisääntyneet siitä
30122: tässä vaiheessa voida vedota siihen, että hake-    menotasosta, josta avustusennakko joudutaan
30123: musten käsittely ja avustuksen myöntäminen         määräämään.
30124: olisivat viivästyneet kansakouluasetuksen 175         Ylimääräisten kansakouluavustusten maksat-
30125: §:n tarkoittamassa mielessä.                       tamisen hitautta arvosteltaessa on kuitenkin
30126:    Niin kuin kyselyn perusteluissa todetaan,       huomattava, että viivästymisistä aiheutuvia hai-
30127: kansakoululain 80 §:ssä tarkoitetun ylimääräi-     tallisia seuraamuksia oleellisesti vähentää se,
30128: sen valtionavun myöntämisjärjestelmä edellyt-      että ylimääräisestä valtionavusta annetaan en-
30129: tää, että valtionavun lopullinen määrä voidaan     nakkoa jo toimintavuodelta sekä se, että avus-
30130: vahvistaa vasta sen jälkeen kun kaikkien maa-      tuksen loppusuorituksestakin voidaan antaa en-
30131: laiskuntien kansakoulumenojen määrä on voitu       nakkoa, jos loppusuoritus viivästyy kohtuutto-
30132: 2
30133: 
30134: suuressa määrin kuntien taloutta, ja edellyttää,     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
30135: että Hallitus ryhtyy kiireellisiin toimenpiteisiin   seuraavan kysymyksen:
30136: kunnille ja knntainllitoille tulevien valtionapu-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30137: jen maksatusten nopeuttamiseksi".                           ryhtyä, jotta ylimääräiset kansakoulu-
30138:    Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen               avustukset maksettaisiin nykyistä no-
30139: 37 S:n 1 momentin perusteella esitän valtio-                peammin kunnille?
30140:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1970.
30141: 
30142:                                         Niilo Koskenniemi.
30143: Kirj. ·ksm. n:o 147.
30144: 
30145: 
30146: 
30147: 
30148:                                   Koskenniemi: Ylimääräisten kansakouluavustusten maksatusten
30149:                                      nopeuttamisesta.
30150: 
30151: 
30152:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30153: 
30154:    Voimassa olevan kansakoululain (247 /1957)        rästä, mitä kunta on saanut samaan tarkoituk-
30155: 80 §:n mukaan maalaiskunnalle, joka kuuluu           seen viimeisenä vuonna, jolta tilinpäätös on jo
30156: maan köyhimpiin tai on harvaanasuttu, anne·          tehty. Edelleen on kouluhallituksella saman
30157: taan ylimääräistä valtionapua kansakoululaitok-      asetuksen 175 §:n 5 momentin mukaan mah-
30158: sen aiheuttamien vuotuisten kustannusten alen-       dollisuus, milloin kunnalle suoritettava lopulli-
30159: tamiseen siinä määrin, etteivät ne nouse vero-       nen avustus viivästyy kunnasta riippumatto-
30160: äyriä kohden suuremmiksi kuin keskimäärin            masta syystä, suorittaa kohtuullinen määrä lisä-
30161: maamme maalaiskunnissa. Valtioneuvosto mää-          ennakkoa. Tätä asetuksen edellyttämää mää-
30162: rää kansakouluasetuksen (321/1958) 177 §:n           räystä on käytännössä vain harvoin toteutettu,
30163: nojalla, mitkä maalaiskunnat kuuluvat maan           vaikka siihen kuntien talouden järkevän hoita-
30164: köyhimpiin. Luettelo on tarkistettava ainakin        misen kannalta olisi ollut välttämätöntä.
30165: joka viides vuosi. Mainitun asetuksen saman             Viime aikoina ja erikoisesti vuodelta 1968
30166: pykälän 3 momentin mukaan kouluhallituksen           on edelleen monilla - varsinkin Lapin ja Ou-
30167: tulee vuosittain laskea kansakoululain 80 §: ssä     lun läänien - maalaiskunnilla saamatta loppu-
30168: tarkoitettu kansakoululaitoksen aiheuttamien         suoritus ylimääräisestä valtionavustuksesta.
30169: kustannusten keskimäärä maalaiskunnissa vero-        Tästä johtuen monet kunnat ovatkin joutuneet
30170: äyriä kohden sekä hakemuksesta myöntää sano-         syviin taloudellisiin vaikeuksiin monien muiden
30171: tussa lainkohdassa tarkoitettu ylimääräinen          lakisääteisten valtionapujen viivästymisien joh-
30172: avustus kunnille. Näin on meneteltykin. Lain         dosta. Esimerkkinä mainittakoon, että mm. Ina-
30173: sailimasta ylimääräisestä avustuksesta ovat vuo-     rin kunnalla on kunnan laskelmien mukaan saa-
30174: sittain päässeet osalliseksi varsin monet Pohjois-   matta vuoden 1968 ylimääräistä valtionapua
30175: ja Itä-Suomen kunnat sekä eräät saaristokun-         noin 400 000-500 000 markkaa. Edelleen on
30176: nat. Useimmille kunnille onkin ylimääräinen          Inarin, mutta myös kaikilla ylimääräiseen avus-
30177: avustus noussut varsin huomattaviin summiin,         tukseen oikeuttavilla maalaiskunnilla, kokonaan
30178: sillä yleensä saaristo- ja harvaanasutuissa sekä     saamatta lopputilityksen mukainen valtionavus-
30179: käyhirnmissä maalaiskunnissa kansakoulumenot         tus vuodelta 1969. Tämän hetkisten tietojen
30180: muodostavat suurimman kustannuserän kuntien          mukaan kouluhallituksessa tuskin päästäneen
30181: menotaloudessa. Näin ollen myös kansakoulu-          edes kuluvana vuonna ollenkaan käsittelemään
30182: lain mukaisen valtionavun osuus on muodostu-         viime mainitun vuoden lopputilityksiä ylimää-
30183: nut näille kunnille ratkaisevaksi tekijäksi ta-      räisistä avustuksista - varsinkaan kun käsitte-
30184: lousarvion tulopuolella ja ennen muuta sen vai-      lemättä ovat vielä eräiden kuntien vuoden 1968
30185: kutus kuntien maksuvalmiuteen on erittäin            valtionapuhakemuksetkin.
30186: suurimerkityksellinen. Usein, jolloin valtionavut       Ymmärtäen köyhien kuntien suuret vaikeu-
30187: ovat viipyneet, ovat kunnat joutuneet suoranai-      det eduskunta on lausunut vastauksessaan Hal-
30188: siin vaikeuksiin.                                    litukselle sen esitykseen valtion tulo- ja meno-
30189:    Kansakouluasetuksen 175 §:n nojalla koulu-        arvioksi vuodelle 1969 mm. seuraavaa: "Edus-
30190: hallitus myöntää kunnille tulevaa kansakoulu-        kunta katsoo, että nykyisin vallitseva valtion-
30191: avustusta likimäärin 80 prosenttia siitä mää-        apujen maksatusjärjestelmä vaikeuttaa hyvin
30192: E 1061/70
30193:                                                                                                  3
30194: 
30195: 
30196: 
30197: 
30198:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r TaJ m a n.
30199: 
30200:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       en omväg. Plankorsningen hlir farlig särskilt
30201: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     när godstågstrafiken inleds på hanan i hörjan av
30202: av den 22 oktoher 1970 nr 1177 tili vederbö-      år 1971, och järnvägsstyrelsen har för avsikt
30203: rande medlem av statsrådet för avgivande av       att hygga en överfartshro på platsen.
30204: svar översänt följande av riksdagsman Heimo          Väg- och vattenhyggnadsstyrelsen planerar
30205: Rekonen ställda spörsmål:                         dock landsvägen så att den med överfartshro
30206:                                                   kommer att korsa järnvägen och Pajulavägen.
30207:           "Tili vilka åtgärder ärnar Regeringen   Härvid skulle trafiken på den enskilda vägen
30208:        skrida för att Pajula hro i Ylöjärvi hy    kunna ledas tili den landsväg som skall hyggas,
30209:        av Ylöjärvi kommun skall hyggas så         och någon särskild överfartshro för Pajulavägen
30210:        fort som möjligt?"                         skulle icke behövas. Fördenskull inbegärde
30211:                                                   järnvägsstyrelsen senaste september utlåtande
30212:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      från väg- och vattenhyggnadsstyrelsen angående
30213: samt anföra följande:                             ifrågavarande ärende och direktiv om hur järn-
30214:   På grund av hyggandet av järnvägen Tam-         vägarna, om sagda landsvägsprojekt icke ännu
30215: merfors-Parkano-Seinäjoki har man varit           skulle realiseras, i sina egna vägregleringar
30216: tvungen att avhyta tili Suoranta lägenhet vid     horde heakta möjligheterna att hygga ifrågava-
30217: banans pikett 81 + 45 och den i spörsmålet        rande landsväg i framtiden.
30218: avsedda s.k. Pajulavägen vid hanans pikett           Frågan om Pajula överfartshro, vars behand-
30219: 87 + 05 i Ylöjärvi kommun. En trafikförhin-       ling påskyndats från trafikministeriet, kan av-
30220: delse har ordnat:s vid en plankorsning med ha-    göras slutligt när väg- och vattenhyggnadssty-
30221: nan på sträckan piketten 75 + 90 och genom        relsens utlåtande erhållits.
30222:      Helsingfors den 16 novemher 1970.
30223: 
30224:                                                                  Trafikminister Veikko Saarto.
30225: 2
30226: 
30227: 
30228: 
30229: 
30230:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30231: 
30232:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ta. Varsinkin, kun tavarajunaliikenne alkaa ra-
30233: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        dalla vuoden 1971 alussa, käy tasoristeily vaa-
30234: olette kirjeellänne 22 päivältä lokakuuta 1970       ralliseksi, ja rautatiehallituksen tarkoituksena
30235: n:o 1177 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       on rakentaa paikalle ylikulkusilta.
30236: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heimo          Tie- ja vesirakennuslaitos kuitenkin suunnit-
30237: Rekosen tekemän seuraavan sisältöisen kysy-          telee maantietä ylikulkusiltoineen risteilemään
30238: myksen:                                              rautatietä ja Pajulan tietä. Tällöin yksityistien
30239:            "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     liikenne voitaisiin johtaa rakennettavalle maan-
30240:         ryhtyä Ylöjärven kunnan Ylöjärven ky-        tielle, eikä erillistä ylikulkusiltaa tarvittaisi Pa-
30241:         lässä olevan Pajulan sillan rakentami-       julan tietä varten. Sen vuoksi rautatiehallitus
30242:         seksi mahdollisimman pian?''                 on kuluvan vuoden syyskuussa pyytänyt tie- ja
30243:                                                      vesirakennushallitukselta lausuntoa ko. asiasta
30244:                                                      sekä ohjeita siitä, miten valtionrautateiden, mi-
30245:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          käli ei sanottua maantiehanketta vielä toteutet-
30246: taen seuraavaa:                                      taisi, tulisi ottaa omissa tiejärjestelyissään huo-
30247:    Tampereen-Parkanon-Seinäjoen rautatien            mioon ko. maantien rakentamismahdollisuudet
30248: rakentamisen vuoksi on Suorannan tilalle joh-        tulevaisuudessa.
30249: tava tie radan paaluvälillä 81 + 45 ja kyselyssä        Pajulan ylikulkusiltakysymys, jonka käsitte-
30250: tarkoitettu ns. Pajulan tie paaluvälillä 78 + 05     lyä liikenneministeriön toimesta on kiirehditty,
30251: Ylöjärven kunnassa jouduttu katkaisemaan. Kul-       voidaan lopullisesti ratkaista sen jälkeen, kun
30252: kuyhteys on järjestetty radan paaluvälillä 75 +      tie- ja vesirakennushallituksen lausunto on saa-
30253: 90 olevan tasoristeilyn ja erään kiertotien kaut-    tu.
30254:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1970.
30255: 
30256:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto.
30257: Kirj. ksm. n:o 146.
30258: 
30259: 
30260: 
30261: 
30262:                                   Rekonen: Pajulan sillan rakentamisesta Ylöjärven kunnassa.
30263: 
30264: 
30265:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
30266: 
30267:    Tampere-Parkano-Seinäjoki rautatien ra-           va oli jo ,aikaisemmin vahvistettu, mutta on
30268: kennustyö on ollut käynnissä useita vuosia mm.       jouduttu ottamaan nyt uudelleen saneeratta-
30269: Ylöjärven kirkonkylässä. Rautatie kulkee Ylö-        vaksi lähinnä juuri keskeneräisten tiesuunnitel-
30270: järven kirkonkylän halki ja pirstoo asutusta         mien vuoksi, joihin myös Pajulan sillan rakenta-
30271: erittäin pahoin, vaikeuttaen asumista suuresti.      minen osaltaan liittyy. Tiesuunnitelman ja ra-
30272: Näin on tapahtunut erikoisesti Ylöjärven kun-        kennuskaavan vahvistamisen viivästyminen vai-
30273: nan Ylöjärven kylässä kirkonseutuun kuuluvalla       keuttavat rakennuslupien saantia ja nekin, jotka
30274: Rotikon asutustaajamalla, missä jo vuosia kestä-     ovat luvan saaneet, eivät voi olla varmoja tu-
30275: neestä rautatien rakennustyöstä huolimatta ei        leeko rakennus jäämään mahdollisesti rakennet-
30276: ole rakennettu Pajulan ylikulkusiltaa.               tavan tien alle.
30277:    Sillan rakentamisen vuosia tapahtunut vii-            Tilanne Pajulan sillan rakentamisen ja siihen
30278: västyminen ja mikä edelleenkin näyttää viipy-        liittyvien tiesuunnitelmien viivästyessä on muo-
30279: vän, koska ei vielä tiettävästi ole ratkaistu edes   dostunut paitsi alueen pienviljelijöiden ja mui-
30280: paikkaa mihin silta tullaan rakentamaan on ai-       den asukkaiden myös koko Ylöjärven keskus-
30281: heuttanut ja tulee edelleenkin aiheuttamaan          seudun suunnittelun sekä kunnan rakennustoi-
30282: asukkaille suuria, jopa korvaamattomia mene-         minnan ohjauksen kannalta kestämättömäksi ja
30283: tyksiä. Kaikkein eniten ja välittömästi tästä        tilanteeseen tulisi saada parannus mitä kiireelli-
30284: joutuvat kärsimään pienviljelijät. Sillan puuttu-    simmin.
30285: misen vuoksi kulkuyhteydet tiluksille ovat pi-           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
30286: dentyneet ja vaikeutuneet aiheuttaen aikaisem-       §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioitta-
30287: paa enemmän työtä ja ponnistuksia karja- ja          vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
30288: maatalouden harjoittamiselle.                        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
30289:    Sillan rakentamisen ja tiesuunnitelman vah-
30290: vistamisen viivästyminen aiheuttaa varsin suur-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30291: ta haittaa koko Ylöjärven keskusseudun raken-               ryhtyä Ylöjärven kunnan Ylöjärven ky-
30292: nuskaavan suunnittelulle ja vahvistamiselle.                lässä olevan Pajulan sillan rakentami-
30293: Mainittu Ylöjärven kirkonseudun rakennuskaa-                seksi mahdollisimman pian?
30294:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1970.
30295: 
30296:                                           Heimo Rekonen.
30297: 
30298: 
30299: 
30300: 
30301: E 1027/70
30302: 4
30303: 
30304: 
30305: 
30306: 
30307:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
30308: 
30309:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         anslutning tili Andra svenska lyceum kommer
30310: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       en översyn av lokaliteterna därstädes att äga
30311: av den 22 oktober 1970 nr 1172 tili veder-          rum så, att de rationellt kan nyttjas även för
30312: börande medlem av statsrådet för avgivande av       kvällslinjens behov. Enligt skolstyrelsens upp-
30313: svar översänt följande av riksdagsledamoten         fattning borde en del materielutrymmen, ett
30314: Ralf Friberg m.fl. ställda spörsmål:                elevrum och ett arkivrum inrättas i källar-
30315:                                                     våningen och ett rektorskansli för aftonlinjen
30316:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen          inrättas i andra våningen. Dessa ändringar för-
30317:        vidta för att trygga Svenska Mtonläro-       utsätter dock att vissa källarutrymmen om-
30318:        verkets i Helsingfors behov av under-        bygges, vilket å sin sida är möjligt endast
30319:        visningsutrymmen i Andra Svenska             genom att fjärrvärme införes i fastigheten.
30320:        Lyceum med särskild hänsyn tili             Nylands länsbyggnadskontor uppger att ansla-
30321:        behovet att ansluta ASL tili Helsingfors     gen för anslutning tili fjärrvärmenätet är så
30322:        stads fjärrvärmenät?"                        små, att i Helsingfors stad blott 3-4 statliga
30323:                                                     fastigheter per år kan förenas med fjärrvärme-
30324:                                                     nätet och att Andra svenska lyceum avses bli
30325:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      uppfört på förteckningen över de statliga in-
30326: samt anföra följande:                               rättningar som inom tre år skall få fjärrvärme.
30327:    Svenska Aftonläroverkets förenande med          Undervisningsministeriet påskyndar dock över-
30328: Andra svenska lyceum föreslås i regeringens        gången tili fjärrvärme för Andra svenska
30329: proposition tili riksdagen angående statsför-       lyceums del.
30330: slaget för år 1971. I motiveringen föreslås att        Efter ovan nämnda omändringar disponerar
30331: för fortsättande av Svenska Aftonläroverkets       Andra svenska lyceum såsom förut tolv klass-
30332: verksamhet inrättas en kvällslinje vid Andra       rum men dessutom nya special- och materiel-
30333: svenska lyceum benämnda sexåriga statsläro-        utrymmen. Skolans utrymmen förslår därefter
30334: verk.                                              .för Andra svenska lyceums och dess nya
30335:    1 samband med Svenska Aftonläroverkets          kvällslinjes behov.
30336:      Helsingfors den 18 november 1970.
30337: 
30338:                                                             Undervisningsminister Jaakko Itälä.
30339:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30340: 
30341:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       dessä Andra svenska lyceum'iin pidetään viime-
30342: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mainitun huonetilojen katsastus, jotta niitä
30343: olette kirjeellänne 22 päivänä lokakuuta 1970       voidaan järkiperäisesti käyttää myöskin ilta-
30344: n:o 1172 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-      linjan tarpeisiin. Kouluhallituksen käsityksen
30345: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ralf       mukaan pitäisi eräitä tarviketiloja, yksi oppilas-
30346: Fribergin ym. tekemän seuraavan sisältöisen         huone ja yksi arkistohuone sijoittaa kellari-
30347: kysymyksen:                                         kerrokseen ja iltalinjan rehtorinkanslia toiseen
30348:                                                     kerrokseen. Nämä muutokset edellyttävät kui-
30349:            "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    tenkin, että eräitä kellaritiloja rakennetaan
30350:        ryhtyä turvatakseen Helsingissä sijait-      uudelleen, mikä puolestaan on mahdollista
30351:        sevan Svenska Aftonläroverket nimisen        ainoastaan johtamalla kaukolämpö kiinteistöön.
30352:        koulun opetustilan tarpeen Andra             Uudenmaan lääninrakennustoimisto ilmoittaa,
30353:        Svenska Lyceum nimisessä koulussa            että määrärahat kaukolämpöverkkoon liittymistä
30354:        ottaen erityisesti huomioon tarpeen          varten ovat niin pieniä, että Helsingin kau-
30355:        liittää ASL Helsingin kaupungin kauko-       pungissa ainoastaan 3-4 valtion kiinteistöä
30356:        lämpöverkkoon? ''                            vuodessa voidaan liittää kaukolämpöverkkoon
30357:                                                     ja että Andra svenska lyceum on tarkoitus
30358:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      ottaa niiden valtion laitosten luetteloon, jotka
30359: seuraavaa:                                          saavat kaukolämmön kolmen vuoden kuluessa.
30360:    Svenska Aftonläroverket'in yhdistämistä          Opetusministeriö tulee kuitenkin kiirehtimään
30361: Andra svenska Lyceum'iin ehdotetaan hallituk-       Andra svenska lyceum 'in siirtämistä kauko-
30362: sen esityksessä eduskunnalle tulo- ja menoarvi-     lämmön piiriin.
30363: oksi vuodelle 1971. Perustelussa ehdotetaan,           Yllämainittujen muutosten jälkeen on Andra
30364: että Svenska Aftonläroverket'in t01mmnan            svenska lyceum'in hallussa kuten ennenkin
30365: jatkamiseksi perustetaan Andra svenska lyceum       kaksitoista luokkahuonetta, mutta sitäpaitsi
30366: -nimisen kuusivuotisen valtion oppikoulun           uusia erikois- ja tarviketiloja. Koulun tilat
30367: yhteyteen iltalinja.                                riittävät sen jälkeen sekä Andra svenska
30368:    Svenska Aftonläroverket'in liittymisen yhtey-    lyceum'in, että sen uuden iltalinjan tarpeisiin.
30369:      Helsingissä marraskuun 18 päivänä 1970.
30370: 
30371:                                                                     Opetusministeri Jaakko Itälä.
30372: 2
30373: 
30374: Kirj. ksm. n:o 145.                                                                       Suomennos.
30375: 
30376: 
30377: 
30378: 
30379:                                   Friberg ym.: Svenska Aftonläroverket nimisen koulun opetus-
30380:                                       tilan tarpeen tyydyttämisestä.
30381: 
30382: 
30383:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30384: 
30385:     Parhaillaan !opetellaan valmisteluja Hel-        Kirstinkadun kulmassa kaukolämmitysjohdon
30386:  singissä sijaitsevan Svenska Aftonläroverket        kulkiessa Kirstinkatua pitkin. Liittymiskustan-
30387:  nimisen iltaoppikoulun yhdistämiseksi Andra         nukset muodostuvat siten varsin alhaisiksi.
30388: Svenska Lyceum nimiseen kouluun, joka on             Samalla voitaisiin koulun kellaritilat kaukoläm-
30389: valtion oppikoulu. Yhdistämisen jälkeen ASL          pöjärjestelmään liittymisen jälkeen varata varas-
30390:  on erityisen elinvoimainen oppikoulu. Liitty-       tointitarkoitukseen ja Aftonläroverket voisi
30391: minen tulee samanaikaisesti asettamaan uusia         saada käyttöönsä luokkatilat. Koulun talon-
30392: vaatimuksia ASL:n tilojen ja opetusvälineistön       miehen ja talonmiehen apulaisen työtaakka
30393: suhteen.                                             vähenisi tuntuvasti ja myöhemmin voitaisiin
30394:     Tällä haavaa palosuojeluviranomaiset ovat        päästä vielä lisäsäästöihin. Koulu on jo seitse-
30395: julistaneet koulun ullakon varastointitilaksi kel-   män kuukautta sitten anonut rakennushallituk-
30396: paamattomaksi. Kellarissa on varastointitilaa        selta tätä liittymislupaa, mutta ei ole saanut
30397: vain hiiliä ja puita varten. Koulun välineistö       edes vastausta anomukseensa.
30398: on nyt pakko säilyttää koulun ainoassa tyhjässä         Yllä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
30399: luokkahuoneessa.                                     tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekirjoitta-
30400:     Aftonläroverket'in aloittaessa totmtntansa       neet esittävät valtioneuvoston asianomaisen
30401: tämä tila on varattava opetustarkoituksiin.          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30402:     ASL on saanut kouluhallitukselta ohjeet
30403:  (kouluhallituksen kirjelmä n:o 226/SA 321/                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30404: 48-70) selvittää, missä määrin kouluhuoneis-                ryhtyä turvatakseen Helsingissä sijait-
30405: tojen lämmityskustannuksia olisi mahdollista                s~van Svenska Aftonläroverket nimisen
30406: vähentää.                                                   koulun opetustilan tarpeen Andra
30407:     Asiantuntijat ovat todenneet, että ASL:n                Svenska Lyceum nimisessä koulussa
30408: kannalta edullisin ratkaisu olisi koulun liittä-            ottaen erityisesti huomioon tarpeen
30409: minen Helsingin kaupungin kaukolämpöjärjes-                 liittää ASL Helsingin kaupungin kauko-
30410: telmään. Koulu sijaitsee Sturenkadun ja                     lämpöverkkoon?
30411:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1970.
30412: 
30413:          Ralf Friberg.                  Ulf Sundqvist.                 Bror Lillqvist.
30414: Skrifd. spm. nr 145.
30415: 
30416: 
30417: 
30418: 
30419:                                   Friberg m.fl.: Om tillgodoseende av Svenska Aftonläroverkets
30420:                                       behov av undervisningsutrymme.
30421: 
30422: 
30423:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
30424: 
30425:    För närvarande slutförs förberedelserna för       Skolan ligger i hörnet av Sturegatan och
30426: att Svenska Aftonläroverket i Helsingfors            Kristinegatan och fjärrvärmeledningen går
30427: skall sammanslås med Andra Svenska Lyceum            Kristinegatan fram. Kostnaderna för anslut-
30428: i Helsingfors, som är ett statligt läroverk. Efter   ningen blir således synnerligen låga. Samtidigt
30429: sammanslagningen är ASL ett synnerligen livs-        kunde efter anslutningen skolans källarutrym-
30430: kraftigt läroverk. Samtidigt kommer samgå-           men reserveras för lagerändamål och Afton-
30431: endet att ställa nya krav på ASL:s utrymmen          läroverket få klassutrymmen. lnbesparingen i
30432: och undervisningsmateriel.                           skolans gårdskarls och hjälpgårdskarls arbets-
30433:    För närvarande är skolans vind utdömd av          börda vore kännbar och kunde leda tili ytter-
30434: brandskyddsmyndigheterna som förvaringsut-           ligare inbesparingar. Skolan har redan för sju
30435: rymme. I källaren saknas förvaringsutrymmen          m:ånader sedan anhållit om anslutning via
30436: för annat än koi och ved. Skolans materiel           Byggnadsstyrelsen, men inte ens fått svar på
30437: måste nu förvaras i skolans enda tomma klass-        sin anhållan.
30438: rum.                                                    Med hänvisning tili ovanstående och Riks-
30439:    Då Aftonläroverket inleder sin verksamhet         dagsordningens 37 § mom. 1 ställer under-
30440: måste detta utrymme reserveras för undervis-         tecknade följande spörsmål att besvaras av
30441: ningsändamål.                                        vederbörande medlem av statsrådet:
30442:    ASL har av Skolstyrelsen fått direktiv
30443: (Skolstyrelsens skrivelse nr 226/SA 321/48                     Vilka åtgärder ämnar Regeringen
30444: -70) att utreda huruvida det vore möjligt att               vidta för att trygga Svenska Aftonläro-
30445: sänka kostnaderna för skollokaliteternas upp-               verkets i Helsingfors behov av under-
30446: värmning.                                                   visningsutrymmen i Andra Svenska
30447:    Sakkunniga har konstaterat att den fördel-               Lyceum med särskild hänsyn tili
30448: aktigaste lösningen för ASL är att skolan                   behovet att ansluta ASL tili Helsingfors
30449: anknyts tili Helsingfors stads fjärrvärmesystem.            stads fjärrvärmenät?
30450:      Helsingfors den 20 oktober 1970.
30451: 
30452:          Ralf Friberg.                  Ulf Sundqvist.                 Bror Liliqvist.
30453: 
30454: 
30455: 
30456: 
30457: E 1059/70
30458:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
30459: 
30460:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Enär detta omfattande lagreformsarbete icke
30461: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      kan genomföras i en handvändning föreslog
30462: av den 21 oktober 1970 nr 1171 tili veder-         kommitten, att lagen om socialhjälp skulle i
30463: börande medlem av statsrådet för avgivande         brådskande ordning korrigeras åtminstone med
30464: av svar översänt avskrift av följande av riks-     beaktande av följande mål:
30465: dagsman Ulf Sundqvist m.fl. ställda skriftliga        1 ) Frihetsberövandet inom socialhjälpen be-
30466: spörsmål nr 144:                                   gränsas kännbart och man försöker ändra for-
30467:                                                    merna för detta så, att målen för vården tydli-
30468:           "Är Regeringen medveten om att           gare än nu kommer tili synes.
30469:        lagen om socialhjälp är föråldrad och          2 ) Socialnämndernas onödiga eller oända-
30470:        lagtekniskt oändamålsenlig, och om så       målsenliga förmynderskapsbefogenheter avskaf-
30471:        är fallet,                                  fas eller tillämpningen av dem omorganiseras.
30472:           när har Regeringen för avsikt att           3 ) Man avstår helt från att indriva ford-
30473:        vidtaga åtgärder i syfte att åstadkomma     ringar genom arbete i arbetsinrättningar.
30474:        en totalreform av lagstiftningen om            4 ) Den natur av gäld som vidlåder social-
30475:        sosialhjälp i eclighet med de i de nor-     hjälpen avkaffas, varvid ekonomiskt stöd i
30476:        diska länderna allmänt godkända princi-     form av lån möjliggöres särskilt för sig.
30477:        perna?"                                        5) Sådana andra ändringar genomföres, ge-
30478:                                                    nom vilka verkställigheten av socialhjälp kan
30479:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       effektiveras utan att detta förutsätter en total-
30480: anföra följande:                                   reform av lagen.
30481:    Kommitten för uppgörande av principer för          Ändringarna 10. 4. 1970 i lagen om social-
30482: socialvården ställde i sitt betänkande såsom       hjälp har skett i enlighet med dessa principer.
30483: mål, att i det närmaste hela lagstiftningen om     Samtidigt har man vinnlagt sig om att beakta
30484: socialvård skulle skrivas om inom ramen för        de förslag som gjorts av den nordiska sosial-
30485: ett planmässigt och på förhand godkänt pro-        politiska kommittens sektion.
30486: gram. Enligt kommittens uppfattning borde en          Dessa i brådskande ordning genomförda
30487: del av det tryggande av utkomsten som skall        ändringar i lagen om socialhjälp gör inte en
30488: verkställas inom ramen för lagen om social-        totalreform av lagen onödig. Kommitten för
30489: hjälp inrymmas i en särskild lag om individuell    uppgörande av principer för socialvården har
30490: socialhjälp, medan lagarna om socialtjänster       emellertid icke ännu framlagt sin plan angående
30491: borde utarbetas särskilt för olika grupper. I      den ordning i viiken totalreformen av vård-
30492: fråga om personer med avvikande beteende och       lagarna borde genomföras. Då vårdlagarna i
30493: missanpassade borde stiftas en lag om komplet-     många avseenden ansluter sig tili varandra, är
30494: terande socialtjänster, och gränserna för åtgär-   det fråga om ett synnerligen omfattande lag-
30495: der som strider mot viljan borde definieras i      reformsarbete, · vilket borde genomföras med
30496: en särskild lag angående socialförvaltningens      lagberedningens medverkan så fort som möj-
30497: rättsskydd och förfarandet inom detta.             ligt.
30498:      Helsingfors den 18 november 1970.
30499: 
30500:                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen.
30501:                                                                                                       3
30502: 
30503: 
30504: 
30505: 
30506:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30507: 
30508:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Koska tämä laaja lainuudistustyö ei ole
30509: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          yhtäkkiä toteutettavissa, komitea esitti, että
30510: olette 21 päivänä lokakuuta 1970 päivätyn kir-         huoltoapulakia olisi kiireellisesti korjattava
30511: jeenne N: o 1171 ohella toimittanut valtioneu-         ainakin seuraavia päämääriä silmällä pitäen:
30512: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen              1 ) Sosiaalihuollossa tapahtuvaa vapauden-
30513: kansanedustaja Ulf Sundqvistin ym. kirjallisesta       riistoa rajoitetaan tuntuvasti ja pyritään muut-
30514: kysymyksestä N:o 144, jossa tiedustellaan:             tamaan sen muotoja siten, että huollolliset
30515:                                                        päämäärät tulevat nykyistä selvemmin esille.
30516:            "Onko Hallitus tietoinen siitä, että           2) Sosiaalilautakunnille annettu tarpeeton
30517:         huoltoapulaki on vanhentunut ja laki-          tai epätarkoituksenmukainen holhousvalta pois-
30518:         teknillisesti epätarkoituksenmukainen, ja      tetaan tai sen käyttäminen järjestetään uudel-
30519:         jos on,                                        leen.
30520:            milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimen-          3) Työlaitoksessa tapahtuvasta saatavien pe-
30521:         piteisiin huoltoapua koskevan lainsää-         rinnästä luovutaan kokonaan.
30522:         dännön kokonaisuudistuksen aikaansaa-             4) Huoltoavun velanluontoisuus poistetaan,
30523:         miseksi Pohjoismaissa yleisesti hyväk-         jolloin lainana annettava taloudellinen tuki teh-
30524:         syttyjen periaatteiden mukaisesti?"            dään erikseen mahdolliseksi.
30525:                                                           5) Toteutetaan muut sellaiset muutokset,
30526:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          joilla lain kokonaisuudistusta edellyttämättä
30527: seuraavaa:                                             voidaan tehostaa sosiaaliturvan toimeenpanoa.
30528:                                                           Huoltoapulakiin 10. 4. 1970 tehdyt muutok-
30529:    Sosiaalihuollon periaatekomitea piti mietin-        set ovat tapahtuneet juuri näiden periaatteiden
30530: nössään tavoitteena lähes koko sosiaaliturva-          mukaisesti. Samalla on pyritty ottamaan huo-
30531: lainsäädännön uudelleen kirjoittamista suunni-         mioon pohjoismaiden sosiaalipoliittisen komi-
30532: telmallisen ja etukäteen hyväksytyn ohjelman           tean jaoston ehdotukset.            .
30533: puitteissa. Komitean käsityksen mukaan olisi              Nämä kiireellisinä suoritetut huoltoapulain
30534: huoltoapulain puitteissa toteutettava toimeen-         muutokset eivät tee tarpeettomaksi huoltoapu-
30535: tuloturvan osa sijoitettava erityiseen yksilölli-      lain kokonaisuudistusta. Sosiaalihuollon periaa-
30536: sestä sosiaaliavustuksesta annettavaan lakiin.         tekomitea ei ole kuitenkaan vielä esittänyt
30537: Sosiaalipalveluja koskevat lait taas tulisi laatia     suunnitelmaa siitä, missä järjestyksessä huolto-
30538: kohderyhmittäin. Poikkeavasti käyttäytyviä ja          lakien kokonaisuudistus olisi toteutettava. Kun
30539: vaikeasti sopeutuvia varten olisi säädettävä laki      huoltolait kytkeytyvät monissa kohdin toisiinsa,
30540: täydentävistä sosiaalipalveluista ja tahdonvas-        on kysymyksessä erittäin laajaluontoinen lain-
30541: taisten toimenpiteitten rajat olisi määriteltävä       uudistustyö, jonka toteuttaminen olisi suoritet-
30542: erillisessä sosiaalihallinnon oikeusturvaa· ja siinä   tava lainvalmistelukunnan myötävaikutuksella
30543: noudatettavaa menettelyä koskevassa laissa.            niin pian kuin mahdollista.
30544:       Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1970.
30545: 
30546:                                                                   Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
30547: 2
30548: 
30549:         teknillisesti epätarkoituksenmukainen, ja   dännön kokonaisuudistuksen aikaansa~
30550:         jos on,                                     miseksi Pohjoismaissa yleisesti hyväk
30551:            milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimen-    syttyjen periaatteitten mukaisesti?
30552:         piteisiin huoltoapua koskevan lainsää-
30553:     Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1970.
30554: 
30555:                   Ulf Sundqvist.                        Matti Ahde.
30556: lrj. ksm. n:o 144.
30557: 
30558: 
30559: 
30560: 
30561:                                   Sundqvist ym.: Huoltoapulain uusimisesta.
30562: 
30563: 
30564:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30565: 
30566:    Voimassa oleva huoltoapulaki on vuodelta          joismaissa. Tämä koskee huoltoapulain 25 §:ää,
30567: .956. Laki vaikuttaa ensinäkemältä suhteelli-        jonka mukaan henkilö, joka on laitoshoidon
30568: en uudenaikaiselta, mutta perustuu tosiasiassa       tarpeessa, voidaan tietyissä olosuhteissa pakko-
30569: ,lennaisilta osilta vuoden 1922 köyhäinhoitola-      sijoittaa laitoshoitoon. Tämän säännöksen so-
30570: din. Huoltoapulakiin tehtiin jokin aika sitten       veltamisella voidaan luoda erityisperusteita
30571: >erusteellisia muutoksia. Nämä muutokset teki-       vapaudenriistolle, mitkä ennen kaikkea kohdis-
30572: •ät kuitenkin lain monimutkaiseksi ja osittain       tuvat varattomaan kansanosaan. Tämä säännös
30573: istirii taiseksi.                                    voitaisiin ilman muuta kumota, koska sosiaali-
30574:    Vaikka sosiaalihuoltoa viime vuosina on ke-       huolto antaa jo ennestään runsaasti mahdolli-
30575: rltetty, huoltoapulain sovellutus ei ole vähen-      suuksia harjoittaa vapaudenriistoa, mm. väärin-
30576: ynyt. Tavallisin huoltoavun tarpeen syy on           käyttäjiä ja irtolaisia koskevan lainsäädännön
30577: :delleen sairaus, ja tämä tarve tulee ilmeisesti     puitteissa. Vapaaehtoisia sopimuksia koskeva
30578: isääntymään sosiaalipoliittisesti täysin perus-      säännös on niinikään täysin vanhentunut. Käy-
30579: eettomien sairaalamaksujen korotusten takia.         tännössä tällaisiin sopimuksiin päästään vain
30580: lain 10 prosenttia kaikista tapauksista on sel-      erittäin harvoissa tapauksissa.
30581: aisia, joissa asosiaalisuus ilmoitetaan huolto-         Vanhasta köyhäinhoitolainsäädännöstä on
30582: IVun tarpeen syyksi.                                 myös peräisin säännös, jonka mukaan huolto-
30583:    Huoltoapulain olennaisin epäkohta on se,          avun saaja siirretään kotikuntaansa. Tällainen
30584: :ttä tämän sosiaaliedun suuruus edelleen mää-        säännös on vanhentunut maassa, jossa sisäinen
30585: ·ätään köyhäinhoidossa vallinneitten pääperi-        muuttoliike on saavuttanut sellaisia mittasuh-
30586: latteitten mukaisesti paikallisen lautakunnan        teita kuin Suomessa. Pohjoismaista harmoni-
30587: oimesta. Huoltoapulainsäädännön pohjoismais-         sointia koskevan sopimuksen mukaan (Pohjois-
30588: a harmonisointia koskevissa neuvotteluissa,          maiset selvitykset 1968) tämäkin säännös eh-
30589: uomalaisten taholta on tekosyin vastustettu          dotetaan poistettavaksi huoltoapua koskevasta
30590: moitaavun sitomista johonkin muuhun sosiaa-          lainsäädännöstä.
30591: ietuun tasavertaisen huoltoaputason saavutta-           Säännökset sosiaalipalkan myöntämisestä sel-
30592: niseksi koko valtakunnassa. Tällainen uudistus       laisille perheille, jotka jatkuvan sairauden, työt-
30593: >n kuitenkin välttämätön huoltoavun saajien          tömyyden tai invaliditeetin takia eivät voi huo-
30594: asavertaisuuden toteuttamiseksi.                     lehtia toimeentulostaan olisi myös sisällytettävä
30595:                                                      uuteen huoltoapulakiin. Tällainen toimenpide
30596:    Periaatteellisesti arveluttavaa on myös se,       saisi aikaan sen, että huoltoavun saajia kohdel-
30597: ttä huoltoavun saajien valitusoikeus on rajoi-       taisiin asianmukaisesti ja inhimillisesti samalla
30598: ettu lääninhallituksen ollessa korkein valitus-      kun sosiaalilautakuntien henkilökunta vapautet·
30599: ISte. Tämä rajoittaa taloudellisesti kaikkein vai-   taisiin turhasta valvonta- ja rekisteröintityöstä.
30600: :eimmassa asemassa olevan kansanosan mah-               Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
30601: lollisuuksia oikeudensaantiin. Valitusoikeuden       tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
30602: ·ajoittaminen on myös ilmeisesti ristiriidas-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30603: a pohjoismaisten harmonisointipyrkimysten            vaksi seuraavan kysymyksen:
30604: :anssa.
30605:   Huoltoapulaki sisältää myös ihmeellisen                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
30606: äännöksen, joka on vailla vertaa muissa Poh-                huoltoapulaki on vanhentunut ja laki-
30607: ~1041/70
30608:                                                                                                   3
30609: 
30610: 
30611: 
30612: 
30613:                           Tili Riksdagens Herr Talman.
30614: 
30615:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        icke får uppsäga arbetstagare utan särskilt vä-
30616: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          gande skäl. Bland de skäl som uppräknas
30617: velse av den 21 oktober 1970 nr 1170 til1          nämnes icke studier.
30618: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-           Enligt kommittens för revision av arbetsav-
30619: vande av svar översänt följande av riksdags-       talslagen uppfattning synes det möjligt att för-
30620: man Matti Ahde ställda spörsmål nr 14 3:           verkliga uppsägningsskyddet på sådana arbets-
30621:                                                    områden, vilka berörs av avtal om uppsäg-
30622:           "Är Regeringen medveten om att           ningsskydd, genom att inom dessa arbetsområ-.
30623:        gällande lag om arbetsavtal icke för        den begränsa de icke organiserade arbetsgivar-
30624:        sådana arbetstagare, som studerar i folk-   nas rätt att uppsäga arbetsavtal, på samma
30625:        högskolor eller andra läroinrättningar,     sätt som inom samma områden de organise-
30626:        tryggar fortbeståndet av föregående ar-     rade arbetsgivarnas motsvarande rätt begrän-
30627:        betsförhållande efter studiernas slut,      sats genom avtal om uppsägningsskydd. Gräns-
30628:        och om så är fallet,                        dragningen mellan å ena sidan sådana arbets-
30629:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     förhållanden, vilka icke innefattas i uppsäg-
30630:        taga för att avlägsna detta, särskilt ur    ningsskyddet eller faller under specialstadgan-
30631:        unga arbetstagares synvinkel menliga        den, och å andra sidan arbetsförhållanden,
30632:        missförhållande?"                           vilka tillhör området för tillämpningen av
30633:                                                    uppsägningsskyddet, kräver noggrant övervä-
30634:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      gande.
30635: samt anföra följande:                                 Social- och hälsovårdsministeriet har den 30
30636:    I Regeringens proposition med förslag til1      sistlidne oktober tillsatt en arbetsgrupp för
30637: ny lag om arbetsavtal ingick ett stadgande, en-    att utreda, huruvida stadgandena om uppsäg-
30638: Ugt vilket arbetsgivares uppsägningsrätt genom     ningsskydd i lagen om arbetsavtal ( 320/7 0 )
30639: avtal kan begränsas sålunda, att han får utöva     på ett ändamålsenligt sätt kan tillämpas på
30640: den endast på i avtalet nämnda grunder. Kom-       olika arbetsförhållanden och om det eventuellt
30641: mitten för revision av arbetsavtalslagen hade      är nödigt att ändra dessa stadganden eller till
30642: som sin uppfattning i saken uttalat, att frågan    dem foga kompletterande stadganden eller an-
30643: om förverkligandet av ett lagstadgat uppsäg-       visningar om deras tolkning. Arbetsgruppen
30644: ningsskydd ( och i anslutning därtill nödiga       skall vid behov uppgöra förslag angående ovan
30645: ändringar i lagen om arbetsavtal) med det          nämnda lagstiftning och anvisningar om tolk-
30646: snaraste borde upptagas till prövning. I den       ning. Ministeriet har överlämnat den i spör-
30647: av riksdagen godkända lagen om arbetsavtal          smålet nämnda frågan tili nyssnämnda arbets-
30648: intogs i 37 § ett stadgande, att arbetsgivare      grupp för att prövas av denna.
30649:      Helsingfors den 17 november 1970.
30650: 
30651:                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen.
30652: 2
30653: 
30654: 
30655: 
30656: 
30657:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e .
30658: 
30659:  . Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     syytä ottaa ensi tilassa tutkittavaksi. Eduskun-
30660: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nan hyväksymän työsopimuslain 37 §:ään otet·
30661: olette kirjeellänne 21 päivältä lokakuuta 1970     tiin säännös, että työnantaja ei saa irtisanoa
30662: n:o 1170 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-     työntekijää ilman erityisen pätevää syytä. Lue-
30663: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti     teltujen syiden joukossa ei mainita opiskelua.
30664: Ahteen tekemän, seuraavan sisältöisen kysy-           Työsopimuslakikomitean mielestä näyttää
30665: myksen n:o 143:                                    lakisääteisen irtisanomissuojan toteuttaminen
30666:                                                    mahdolliselta niillä työaloilla, joita irtisanomis-
30667:           "Tietääkö Hallitus, että voimassa        suojasopimukset koskevat, rajoittamalla näiden
30668:        oleva työsopimuslaki ei turvaa kansan-      työalojen järjestäytymättömien työnantajien
30669:        korkeakouluissa tai muissa oppilaitok-      oikeutta työsopimusten irtisanomiseen samalla
30670:        sissa opiskelevien työntekijöiden enti-     tavalla kuin irtisanomissuojasopimuksissa on ra-
30671:        sen työsuhteen jatkumista opiskelun         joitettu samojen alojen järjestyneiden työnanta·
30672:        päätyttyä, ja jos tietää,                   jien vastaavaa oikeutta. Rajanveto irtisanomis-
30673:           mitä Hallitus aikoo tehdä tämän var-     suojan ulkopuolelle jäävien tai erityissäännös--
30674:        sinkin nuorten työntekijöiden kannalta      nösten alaisiksi tulevien ja normaalin irtisano-
30675:        haitallisen epäkohdan poistamiseksi?"       missuojan soveltamisalaan luettavien työsuh-
30676:                                                    teiden välille vaatisi tarkkaa harkintaa.          ·
30677:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Sosiaali- ja terveysministeriö on viime loka-
30678: taen seuraavaa:                                    kuun 30 päivänä asettanut työryhmän selvittä·
30679:                                                    mään, voidaanko työsopimuslaissa ( 320/70)
30680:    Hallituksen esitykseen uudeksi työsopimus-      olevaa irtisanomissuojasäännöstöä tarkoituksen-
30681: laiksi sisältyi säännös, jonka mukaan työnan-      mukaisesti soveltaa eri työsuhteissa ja olisiko
30682: tajan irtisanomisoikeutta voidaan sopimuksella     mahdollisesti tarpeen sanotun säännöstön muut-
30683: rajoittaa siten, että hän saa käyttää sitä vain    taminen tahi sitä täydentävien säännösten tai
30684: sopimuksessa mainituilla perusteilla. Työsopi-     tulkintaohjeitten antaminen sekä tarvittaessa
30685: muslakikomitea oli mielipiteenään asiasta lau-     laatimaan ehdotuksensa sanotusta lainsäädän-
30686: sunut, että kysymys lakisääteisen irtisanomis-     nöstä ja tulkintaohjeista. Ministeriö on anta-
30687: suojan toteuttamisesta (ja siinä yhteydessä tar-   nut kysymyksessä tarkoitetun asian sanotun
30688: vittavista muutoksista työsopimuslakiin) olisi     työryhmän harkittavaksi.
30689:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1970.
30690: 
30691:                                                                Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
30692: Kirj. ksm. n:o 143.
30693: 
30694: 
30695: 
30696: 
30697:                                  Ahde: Opiskelun vuoksi keskeytyneen työsuhteen jatkumisesta.
30698: 
30699: 
30700:                         E' d~ s k u' n 'o: a n ' H er r ~ P u h ~ m i e h ~ 11 e.
30701: 
30702:  .. 'Muutthvå. j'a kehltcyvli yhteiskuntamme vaa-     laitosten kohdalla löydettäv1ssä .lllklrlsl.a. · Vai-
30703: tii j~seniltääri yhä enemmän. Kaikilla elämän         kein on tilanne kansankorkeakouluissa Ja muissa
30704: aloilla etsitään uutta tietoa. Karisalaisten tie-     i:yi:>väen eri opinahjoissa opiskelevien suhteen.
30705: dontarve · kasvaa. Vähävaraiselle väestönosalle          · Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
30706: tämän tiedon hankkiminen kuitenkin valitetta-         )7 §:n 1 momentin perusteella esitän vai;
30707: van usein merkitsee suuria vaikeuksia ja uh-          tipneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
30708: rauksia. Nuoret, jotka työikään päästyään ovat        seuraavan kysymyksen:
30709: hankkineet työpaikan, eivät useasti sen mene-
30710: tyksen pelosta uskalla täydentää tietojaan ja                    Tietääkö Hallitus, että voimassa
30711: hakeutua riiitä jakaviin oppilaitoksiin, vaikka               oleva työsopimuslaki ei turvaa kansan-
30712: tuntisivat siihen tarvetta ja näkisivät sen tule-             korkeakouluissa tai muissa oppilaitok-
30713: vaisuudelleen eduksi, jopa välttämättömäksikin                sissa opiskelevien työntekijöiden enti-
30714: parantaakseen asemaansa työmarkkinoilla ja yh-                sen työsuhteen jatkumista opiskelun
30715: teiskunnan eri aloilla. Nämä vaikeudet ovat                   päätyttyä, ja jos tietää,
30716: samat myös varttuneella väestönosalla. Tällai-                   mitä Hallitus aikoo tehdä tämän var-
30717: sia esimerkkejä, jolloin opiskelun seurauksena                sinkin nuorten työntekijöiden kannalta
30718: on ollut työsuhteen katkeaminen, on eri Oppi-                 haitallisen epäkohdan poistamiseksi?
30719:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1970.
30720: 
30721:                                              Matti Ahde.
30722: 
30723: 
30724: 
30725: 
30726: E 1034/70
30727: 4
30728: 
30729: 
30730: 
30731: 
30732:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
30733: 
30734:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       i så stor utsträckning detta hlott är möjligt.
30735: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      För närvarande finns det likväl inte några
30736: av den 20 oktoher 1970 nr 1167 tili veder-         stadganden om att person, som intagits i förvar
30737: börande medlem av statsrådet för avgivande av      för att nyktra tili, skulle kunna åläggas att
30738: svar översänt följande av riksdagsman Sinikka      underkasta sig medicinska undersökningar och
30739: Luja m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 142:     vårdåtgärder enhart på grund av sitt herus-
30740:                                                    ningstillstånd. Utan ett uttryckligt lagstadgande
30741:           "Vilka åtgärder har Regeringen vid-      är detta möjligt endast med vederhörandes
30742:        tagit eller ämnar den vidtaga för att       samtycke.
30743:        behandlingen av personer som tagits i           I ministeriet för inrikesärendena hereder
30744:        förvar på grund av att de varit heru-       man också som häst en av kommissionen före-
30745:        sade även skall innefatta vård av dem?"     slagen lag rörande hehandlingen av herusade
30746:                                                    viiken möjliggör vårdhehandling av i förvar
30747:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      intagna herusade samt inrättande av till-
30748: samt anföra följande:                              nyktringsstationer. Samtidigt undersökes de
30749:    Social- och hälsovårdsministeriet tillställde   andra åtgärder, som man kunde vidtaga med
30750: ministeriet för inrikesärendena den 7 januari      avseende på hehandlingen av herusade redan
30751: 1970 för eventuella åtgärder ett av kommis·        före ovannämnda lag. Man strävar tili att så
30752: sionen för organisering av hehandlingen av he-     fort som möjligt kunna avlåta propositionen
30753: rusade uppgjort hetänkande. Härefter har ut-       tili denna lag för att alla förutsättningar för
30754: låtanden om hetänkandet på ministeriets för        en reform av hehandlingen av de herusade
30755: inrikesärendena försorg införskaffats av olika     skulle förefinnas.
30756: myndigheter.                                           Ministeriet för inrikesärendena anser det
30757:    För förhättrande av hehandlingen av he-         vara viktigt att hehandlingen av i förvar in-
30758: rusade hör man allra först förhättra de nu-        tagna herusade reformeras enligt ovannämnda
30759: varande förvaringsutrymmena för dem så att         riktlinjer och har för den skull vidtagit ovan-
30760: dessa motsvarar sanitära krav, samt få dem         nämnda åtgärder.
30761: som tagits i förvar underkastade hälsokontroll
30762:      Helsingfors den 20 novemher 1970.
30763: 
30764:                                                    Minister för inrikesärendena Artturi ]ämsen.
30765:                                                                                                      3
30766: 
30767: 
30768: 
30769: 
30770:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30771: 
30772:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      otettujen saaminen terveydellisen tarkastuksen
30773: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       alaiseksi niin paljon kuin suinkin mahdollista.
30774: olette 20 päivänä lokakuuta 1970 kirjeenne          Nykyisin ei ole kuitenkaan olemassa säännök-
30775: n:o 1167 ohella toimittanut Valtioneuvoston         siä siitä, että henkilö, joka on otettu säilöön
30776: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       selviämistä varten voitaisiin velvoittaa alistu-
30777: edustaja Sinikka Lujan ym. kirjallisesta kysy-      maan lääkinnällisiin tutkimuksiin ja hoidollisiin
30778: myksestä n:o 142, jossa tiedustellaan:              tomenpiteisiin pelkän päihtymistilansa vuoksi.
30779:                                                     Ilman· nimenomaista lainsäännöstä tämä on
30780:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on        mahdollista vain asianomaisen suostumuksella.
30781:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä päihtymyksen          Sisäasiainministeriössä valmistellaan myös
30782:        takia säilöönotettujen henkilöiden hoi-      parhaillaan toimikunnan· ehdottamaa lakia päih-
30783:        dolliselle pohjalle rakentuvan käsittelyn    tyneiden käsittelystä, joka mahdollistaa päihty-
30784:        aikaansaamiseksi?"                           neinä säilöönotettujen henkilöiden hoidolliselle
30785:                                                     pohjalle rakentuvan käsittelyn sekä selviämis-
30786:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      asemien perustamisen. Samalla tutkitaan niitä
30787: seuraavaa:                                          muita töimenpiteitä, joihin voitaisiin ryhtyä
30788:    Sosiaali- ja terveysministeriö on tammikuun      päihtyneiden käsittelyn suhteen jo ennen
30789: 7 päivänä 1970 toimittanut päihtyneiden käsit-      edellä mainittua lakia. Esityksen antamiseen
30790: telyn selvittelytoimikunnan mietinnön Sisäasiain-   täksi laiksi pyritään mahdollisimman pian, jotta
30791: ministeriölie mahdollisia toimenpiteitä varten.     päihtyneiden käsittelyn uudistamiselle olisi
30792: Tämän jälkeen on sisäasiainministeriön toimesta     olemassa kaikki edellytykset.
30793: hankittu mietinnöstä eri viranomaisilta lau-           Sisäasiainministeriö pitää tärkeänä päihty-
30794: sunnot.                                             neinä säilöönotettujen käsittelyn uudistamista
30795:    Päihtyneiden käsittelyn parantamisen yhtenä      edellä mainittujen suuntaviivojen mukaisesti ja
30796: lähimpänä tavoitteena on nykyisten säilytys-        on tämän vuoksi ryhtynyt edellä mainittuihin
30797: tilojen parantaminen sellaiseksi, että ne vas-      toimenpiteisiin.
30798: taavat terveydellisiä vaatimuksia, ja säilöön-
30799:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1970.
30800: 
30801:                                                                Sisäasiainministeri Artturi Jämsen.
30802: 2
30803: 
30804: ei päihtyneiden käsittelyyn liittyviä, hoidolli-       Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
30805: selle pohjalle rakentuvia uudistuksia ole tiettä-   ryhtynyt tai aikoo ryhtyä päihtymyksen
30806: västi vielä edes suunnitteilla.                     takia säilöönotettujen henkilöiden hoi-
30807:    Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen       dolliselle pohjalle rakentuvan käsittelyn
30808: 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme              aikaansaamiseksi?
30809: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30810: vaksi seuraavan kysymyksen:
30811:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1970.
30812: 
30813:                Sinikka Luja.                            Sulo Hostila.
30814:                Salme Myyryläinen.                       Väinö Vilponiemi.
30815: Kirj. ksm. n:o 142.
30816: 
30817: 
30818: 
30819: 
30820:                                   Luja ym.: Päihtymyksen takia säilöönotettujen henkilöiden hoi-
30821:                                      dollisen käsittelyn aikaansaamisesta.
30822: 
30823: 
30824:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
30825: 
30826:    Yleisen järjestyksen ylläpitämiseen liittyvien     tumisvälineet. Säilöönotetulle on tarpeen vaati-
30827: kysymysten tarkastelu on viime aikoina ollut          essa annettava myös lääkärinhoito, johon
30828: suhteellisen runsaan julkisen mielenkiinnon           kuuluu niin lääkkeiden kuin sideaineidenkin
30829: kohteena. Erityisesti on kiinnitetty huomiota         hankinta. Säännöksistä huolimatta humalaansa
30830: juopuneena esiintymisen lisääntymiseen.               pois nukkuvalla henkilöllä on vuoteena kova
30831:    Virallisten juopumustilastojen mukaan tapah-       lattia putkassa, jossa neliö- ja kuutiotilaa
30832: tuu maassamme vuosittain lähes 150 000 juo-           henkilöä kohti on riittämättömästi. Ilmastointi
30833: pumuspidätystä. Esimerkiksi vuonna 1967 oli           ja yleinen puhtaus ovat puutteellisia ja välttä-
30834: juopumuksen vuoksi poliisin säilöönottamien           mättömät peseytymis- ja muut siistiytymismah-
30835: tapausten määrä koko maassa kaikkiaan                 dollisuudet puuttuvat usein kokonaan.
30836: 155 .319. Eräissä tutkimuksissa on laskettu,              Sisäasiainministeriölie tehtyjen ilmoitusten
30837: että säilöönotettujen eri henkilöiden lukumäärä       mukaan oli ns. putkakuolematapauksia vuonna
30838: vuosittain olisi noin 90 000. Joka tapauksessa        1967 23, vuonna 1968 16, vuonna 1969 23 ja
30839: päihtyneenä tavattujen henkilöiden poliisikäsit-      vuoden 1970 yhdeksän ensimmäisen kuukauden
30840: tely kohdistuu vuosittain kymmeniintuhansiin          aikana 9. Kuoleman syyksi todettiin em. vuo-
30841: henkilöihin. Suurina kerta-annoksina ja suhteel-      sina 20 tapauksessa alkoholimyrkytys. Muu
30842: lisen usein alkoholia nauttivia henkilöitä on pi-     myrkytys, alkoholi + sairaus, sairaus tai
30843: dätetyistä huomattavan paljon.                        tukehtuminen limaan oli syynä 25 putkakuole-
30844:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan voi-          massa. Itsemurha oli kuoleman syynä 12
30845: daan päihtyneenä kiinniotettua henkilöä pitää         tapauksessa. Kallovamma ennen pidätystä, sel-
30846: säilössä, kunnes hän on selvinnyt. Käytännössä        lissä kaatumisen aiheuttama kallovamma tai
30847: säilössäpitoaika on keskimäärin 5-6 tuntia.           toisen pidätetyn pahoinpitely aiheutti em.
30848: Tästä johtuu, että säilöönotetut ovat putkasta        vuosina 8 putkakuolemaa. Kuoleman syyn
30849: päästessään usein vielä puoleksi humalatilassa.       osalta selvittämättömiä tapauksia oli mainittuna
30850: Monet o~at lisäksi henkisesti alikuntoisia ja         aikana lisäksi 6.
30851: fyysiseltä yleiskunnoltaan heikkoja. Niinpä               Kun päihtyneiden käsittelyä nykyisessä muo-
30852: useat joutuvat poliisisäilöön uudelleen varsin        dossaan on pidettävä varsin epätyydyttävästi
30853: pian, moni vieläpä saman vuorokauden ku-              järjestettynä, on tilanteen korjaamisen jo jonkin
30854: luessa.                                               aikaa todettu olevan tarpeellista. Niinpä sosiaali-
30855:    Juopuneiden säilytystiloina palvelevat poliisi-    ja terveysministeriö asetti 6 päivänä marras-
30856: putkat, jotka on suunniteltu lähinnä rikoksiin        kuuta 1968 toimikunnan laatimaan ehdotuk-
30857: syyllistyneiden tai rikoksesta epäiltyjen henki-      sensa siitä, millä tavoin juopumuksesta pidä-
30858: löiden säilytysvarmuutta silmällä pitäen. Poliisi-    tettyjen lääkinnällinen tutkimus ja hoito sekä
30859: putkien ulkoisista puitteista ja henkilölle säilös-   käsittely on säilössä pidon yhteydessä tarkoi-
30860: säpidon aikana annettavasta ylläpidosta annettu-      tuksenmukaisesti järjestettävä. Vaikka asian-
30861: jen määräysten mukaan ylläpitoon luetaan              omaisen toimikunnan perusteellinen mietintö
30862: kuuluvaksi asianomaisten ruoka ruokailukalus-          ( 1969: B 85) on jätetty sosiaali- ja terveys-
30863: toineen, vuodevaatteet sekä pesu- ja puhdistau-       ministeriölle jo 2.3 päivänä joulukuuta 1969,
30864: E 1070/70
30865:                                                                                                  3
30866: 
30867: 
30868: 
30869: 
30870:                          T ill R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
30871: 
30872:    I det syfte som anges i 37 § 1 mom. riks-      år. På framställning av järnvägsstyrelsen fast-
30873: dagsordningen har Ni, Herr Talman, med Eder       ställde statsrådet 15. 1. 1970 hanans sträckning.
30874: skrivelse nr 141 av den 20 oktoher 1970 tili      Undersökningarna rörande hanan har numera
30875: vederhörande medlem av statsrådet för avgi-       nått slutskedet och arhetena på hyggandet av
30876: vande av svar översänt följande, av riksdags-     hanan kan påhörjas, om anslag för dessa arhe-
30877: man Ensio Laine ställda spörsmål:                 ten anvisas. I statsförslaget för år 1971 ingår
30878:                                                   icke något anslag för hyggande av nämnda
30879:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen        hana.
30880:        vidtaga för att arhetena på en järnvägs-       I ett ståndpunktstagande, som ansluter sig
30881:        förhindelse mellan Nystad och Kiukai-      tili den fortsatta hehandlingen av ekonomi-
30882:        nen skall kunna inledas?"                  planen för åren 1970-1974, har finansminis-
30883:                                                   teriet anfört, att hanan mellan Nystad och
30884:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     Kiukainen icke horde hyggas. I sitt udåtande
30885: samt anföra följande:                             om samma ekonomipian har trafikministeriet
30886:    Undersökningarna rörande en hana mellan        uttalat, att ytterligare utredningar om hanans
30887: Nystad och Kiukainen, vilka egentligen inled-     lönsamhet horde inhämtas innan man börjar
30888: des hösten 1967, nådde 1969 ett sådant skede,     placera i det herörda hanhygget. Järnvägssty-
30889: att sådana sammanträden rörande sträckningen      relsen har upptagit planen på en hana mellan
30890: som förutsättes i 6 § i lagen om expropriation    Nystad och Kiukainen såsom vilikorlig i en
30891: kunde hållas i herörda kommuner i maj samma       ny ekonomipian för åren 1972-1976.
30892:      Helsingfors den 11 novemher 1970.
30893: 
30894:                                                                  Trafikminister Veikko Saarto.
30895: 2
30896: 
30897: 
30898: 
30899: 
30900:                         E d u s kun n a n He r r a P u he m i e h e II e.
30901: 
30902:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      saman vuoden toukokuussa. Rautatiehallituksen
30903: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      esityksestä valtioneuvosto vahvisti 15. 1. 1970
30904: olette kirjeellänne 20 päivältä lokakuuta 1970     radan suunnan. Radan tutkimukset on nyttem-
30905: n:o 141 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-      min saatu loppuvaiheeseen ja radan rakennus-
30906: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ensio     työt voidaan aloittaa, mikäli määräraha työtä
30907: Laineen tekemän seuraavan sisältöisen kysy-        varten osoitetaan. Vuoden 1971 tulo- ja meno-
30908: myksen:                                            arvioesitykseen ei sisälly määrärahaa ko. radan
30909:                                                    rakentamiseen.
30910:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Vuosia 1970-1974 koskevan taloussuunni-
30911:        ryhtyä     Uudenkaupungin-Kiukaisten        telman jatkokäsittelyyn liittyvässä kannanotossa
30912:        rautatieyhteyden rakennustöiden aloitta-    valtiovarainministeriö on lausunut, ettei Uuden-
30913:        miseksi?"                                   kaupungin-Kiukaisten rataa tulisi rakentaa.
30914:                                                    Samaa taloussuunnitelmaa koskevassa lausun-
30915:                                                    nossaan liikenneministeriö on lausunut, että
30916:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        olisi hankittava lisäselvityksiä radan kannatta-
30917: taen seuraavaa:                                    vuudesta ennen kuin puheena olevaan rata-
30918:    Uudenkaupungin-Kiukaisten radan tutki-          hankkeeseen ryhdytään sijoittamaan varoja.
30919: mukset, jotka aloitettiin varsinaisesti syksyllä   Vuosia 1972-76 koskevaan uuteen talous-
30920: 1967, saatiin 1969 sellaiseen vaiheeseen, että     suunnitelmaan rautatiehallitus on sisällyttänyt
30921: pakkolunastuslain 6 §:n edellyttämät suunta-       Uudenkaupungin~Kiukaisten ratahankkeen eh-
30922: kokoukset voitiin pitää asianomaisissa kunnissa    dollisena.
30923:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1970.
30924: 
30925:                                                                Liikenneministeri Veikko Saarto.
30926: Kirj. ksm. n:o 141.
30927: 
30928: 
30929: 
30930: 
30931:                                  Ensio Laine: Uudenkaupungin-Kiukaisten rautatien rakennus-
30932:                                     töiden aloittamisesta.
30933: 
30934: 
30935:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30936: 
30937:    Vakka-Suomen teollisuuden ja talouselämän        välttämätön ja rautatieyhteys taloudellisesti
30938: kehittämisen kannalta olisi erittäin suurimerki-    kannattavana olisi omiaan vahvistamaan, myös-
30939: tyksellistä rautatieliikenneyhteyksien kehittämi-   kin rautatielaitoksen taloutta, olisi töiden
30940: nen. Jo vuosikymmenien ajan on suunniteltu          aloittamista kiirehdittävä. Samoin olisi varau-
30941: rautatieyhteyden aikaansaamista Uudestakau-         duttava ennakkoarvion mukaan n. 43 milj.
30942: pungista Satakunnan suuntaan. Suoritetut tut-       markkaa maksavan rakennustyön rahoittami-
30943: kimukset ja kannattavuuslaskelmat ovat osoit-       seen.
30944: taneet Uusikaupunki-Kiukainen ratasuunnan             Edellä esitettyihin perusteluihin ja valtiopäi-
30945: muita vaihtoehtoja taloudellisemmaksi. Myös-        väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
30946: kin maastoa koskevat tutkimukset ovat johta-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30947: neet samaan lopputulokseen. Ratasuuntaa on          vaksi seuraavan kysymyksen:
30948: tullut hyväksytyksi tämän vaihtoehdon mukai-
30949: sesti ja ensimmäiset varat on tarkoitukseen                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30950: myönnetty. Useista lupauksista huolimatta töitä            ryhtyä     Uudenkaupungin-Kiukaisten
30951: ei ole vieläkään käynnistetty.                             rautatieyhteyden rakennustöiden aloitta-
30952:    Kun töiden aloittaminen ja loppuun saatta-              miseksi?
30953: minen olisi talouselämän kehittämisen kannalta
30954:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1970.
30955: 
30956:                                            Ensio Laine.
30957: 
30958: 
30959: 
30960: 
30961: E 1005/70
30962:                                                                                                   5
30963: 
30964: politik som syftar till en så jämn konjunktur-     företagares och av sådana bildade sammanslut-
30965: utveckling och en så stor stegring av realför-     ningars sida, att de får stora marknadsförings-
30966: tjänstnivån som möjligt. I detta sammanhang        svårigheter. Tili exempel det nordiska sam-
30967: blir man tvungen att bedriva rätt mångsidiga       arbetet på detta område söker trygga den nor-
30968: och svåra underhandlingar som berör olika          diska träförädlingsindustrins ställning på den
30969: intressesfärer. Dessa underhandlingar blir desto   internationella marknaden mot det starka
30970: lättare, ju färre de deltagande parterna är.       konkurrenstrycket från USA, Canada och vissa
30971: Inrättande av ett eget arbetsgivarförbund för      andra Iänder. I detta sammanhang må dock
30972: aktiebolagen med statlig majoritet skulle öka      påpekas, att tili exempel Enso-Gutzeit Oy icke
30973: antalet deltagare i dessa underhandlingar.         överlämnat hela sin marknadsföring tili cen-
30974:    I spörsmålet hänvisas även tili de åtgärder     traliserade försäljningsföreningar, utan noggrant
30975: för begränsning av produktionen, som man           i fråga om de olika slagen av produkter under-
30976: tidvis måste trygga sig tili inom träförädlings-   söker, huruvida det är förmånligare att anlita
30977: industrin, huvudsakligen inom ramen för det        försäljningsföreningamas tjänster eller att
30978: nordiska samarbetet. Härvid kan konstateras,       ttrygga sig till en egen, direkt marknadsföring.
30979: att bolag, vilka är alldeles fristående, i fråga       På grund av ovanstående anser jag, att det
30980: om vissa massproduktionsartiklar lätt på världs-   åtminstone icke i detta nu är skäl att skrida
30981: marknaden blir föremål för ett sådant tryck        till åtgärder för bolagens med stadig majoritet
30982: och måhända speciella åtgärder från större         utträde ur arbetsgivarförbunden.
30983:      Helsingfors den 19 november 1970.
30984: 
30985:                                                                      Minister K. F. Haapasalo.
30986: 
30987: 
30988: 
30989: 
30990: E 1043/70
30991: 4
30992: 
30993: 
30994: 
30995: 
30996:                            T-ill Riksdagens Herr Talman.
30997: 
30998:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tionsinrättningen. Det synes därför naturligt,
30999: anger har riksdagsman Taisto Sinisalo m. fl.        att även kollektivavtals- och tili sådana an-
31000: tili vederbörande medlem av statsrådet för          slutna underhandlingar förs gemensamt. Det
31001: avgivande av svar ställt följande spörsmål:         bör även beaktas, att inte heller alla privata
31002:                                                     industriidkare al.Ltid är av samma åsikt i dessa
31003:             "Har Regeringen för avsikt att skrida   ärenden. På grund härav kan aktiebolagens med
31004:        itili åtgärder för de statsdominerade in-    statlig majoritet inställning inom hela industrin;
31005:        rättningarnas utträde ur arbetsgivarfor-     men framför allt i fråga om vissa områden av
31006:        bundet och andra av storkapi:talet be-       industrin, inverka betydligt på avgöranden som
31007:        härskade organisationer, t.ex. så soin       gemensamma arbetsgivarförbund .fattar:          ·
31008:        förfarits i Sverige?"                            Om man skulle tänka sig, atlt statsbolagen
31009:                                                     skulle grunda ett eget arbetsgivarförbund,
31010:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      skulle detta komma att föra underhandlingar
31011: samt anföra följande:                               inom ett ganska vidsträckt fält både i fråga om
31012:                                                     olika industrier och yrkesgrenar. Ett sådant
31013:     Aktiebolagen med statlig mjoritet utsätts       eget arbetsgivarförbund skulle således förut-
31014: inom den allmänna konkurrensen för samma            sätta en ganska omfattande organisation för
31015: tryck som de privata både på hemmamarknaden         att kunna införskaffa alla de uppgifter som är
31016: och i exponten. Av denna orsak måste de fästa       nödiga som bas för underhandlingar och för
31017: allt större uppmärksamhet vid sin konkurrens-       att det skulle få erforderlig sakkunskap inom
31018: förmåga, såväl i fråga om utvecklande av pro-       alla de företrädda områdena. De~tta skulle ofta
31019: dukterna, rationalisering av produktioneo och       kunna förutsätta rätt omfattande utredningar
31020: arbetets lönsamhet som även beträffande andra       även i fråga om en jämfört med övriga arbets-
31021: produktionsfaktorer. Aktiebolagen med statlig       tagare relativt liten arbetstagargrupp, för åstad-
31022: majoritet har sålunda icke möjlighet att avvika     kommande av en rättvis lösning.
31023: från de industriekonomiska principer, som i             I spörsmålet berörs även läget i fråga om
31024: allmänhet tillämpas inom industrin. Detta in-       de företag som ägs av svenska staten. Härvid
31025: begriper givetvis även, att dessa bolag, bero-      kan konstateras, att läget i Sverige även i öv-
31026: ende på konkurrensen icke har möjlighet att         rigt är annorlunda, emedan bolagen med stat-
31027: tili exempel tillämpa en högre lönenivå än          lig majoritet där arbetar under ledning av ett
31028: den som iaktrt:ages inom den övriga industrin.      gemensamt holdingbolag. Man stannade för
31029:     Det skulle uppenbarligen icke heller från       detta därför, att de statliga bolagens verksam-
31030: arbetarnas synpunkt vara rätt, om de i fråga        het i Sverige tvdligen i genomsnitt icke var
31031: om avlöning och andra tili arbetsförhållandet       lika framgångsrik som i Flnland. Hos oss har
31032: anslutna faktorer skulle åtnjuta förmåner på        man åter strävat tili att staten skulle bedriva
31033: olika nivå, beroende av vem som äger det            industriell verksamhet huvudsakligen endast i
31034: industriföretag där de arbetar. Tvärtom borde       form av så stora bolag, att de är i stånd tili
31035: såsom allmänt mål ställas, att den ersättning       siälvständig, framgångsrik verksamhet. Man har
31036: som betalas för samma arbetsprestation över-        sålunda i Sverige i fråga om bolagen med stat-
31037:  allt skulle vara densamma och att arbet51tagarna   lig maioritet gått in för ett rätt fast samarbete,
31038:  sålunda ha en likvärdig ställning.                 och först efter något år kan man se om denna
31039:     På grund av det ovanstående beror ställ-        nv11 organisationsstruktur är bättre än den som
31040:  ningstagandet i ärenden som ansluter sig till      tillämoas hos oss.
31041:  arbetsförhållande av samma ekonomiska grund-           Under den senaste tiden har man i Finland
31042: faktorer, oberoende av vem som äger produk-         sträv~t till att åstadkomma och bedriva en
31043:                                                                                                         3
31044: 
31045: suhdannekehityksen ja reaaliansiotason mahdolli-        sen paineen ja mahdollisesti erityistoimenpitei-
31046: simman suureen nousuun tähtäävän politiikan             den kohteeksi, että heille syntyy suuria mark-
31047: aikaansaamiseen ja noudattamiseen. Tässä yh-            kinointivaikeuksia. Esimerkiksi pohjoismainen
31048: ·teydessä joudutaan käymään varsin monipuoli-           yhteistyö tällä alalla pyrkii ·turvaamaan pohjois-
31049: sia ja vaikeita eri etupiirejä koskevia neuvot-         maiden puunjalostusteollisuuden asemaa kan-
31050: teluja. Nämä neuvottelut ovat sitä helpompia            sainvälisillä markkinoilla USA:n, Kanadan ja
31051: suorittaa, mitä vähemmän neuvottelevia osa-             eräiden muidenkin maiden taholta tulevaa voi-
31052: puolia on. Valtionenemmistöisten osakeyhtiöi-          :makasta kilpailupainetta vastaan. Huomautet-
31053: den oman työnantajaliiton perustaminen lisäisi          takoon ·tässä yhteydessä kuitenkin, ettei esi-
31054: näihin neuvotteluihin osallistuvien lukumäärää.         merkiksi Enso-Gutzeit Oy ole jättänyt koko
31055:    Kysymyksessä on myöskin viitattu niihin              markkinointiaan keskitettyjen myyntiyhdistys-
31056: tuotannon rajoitustoimenpiteisiin, joihin puun-         ten hoitoon, vaan se tutkii tarkasti eri tuote-
31057: jalostusteollisuuden alalla on ajoittain pääasialli-    lajien kohdalla, onko edullisempaa käyttää
31058: sesti pohjoismaisen yhteistoiminnan puitteissa          myyntiyhdistysten palveluja vai turvautua
31059: jouduttu turvautumaan. Tällöin on todettava,            omaan suoraan markkinointiin.
31060: että täysin erillisinä toimivat yhtiöt joutuvat            Edellä olevan perusteella katson, ettei aina-
31061: eräiden massatuotantoartikkeleiden kohdalla hel-        kaan ·tällä hetkellä ole aiheellista ryhtyä toi-
31062: posti maailmanmarkkinoilla suurempien yrittä-           menpiteisiin valtionenemmistöisten osakeyhtiöi-
31063: jien ja heidän yhteenliittymiensä taholta sellai-       den. eroamiseksi työnantajaliitoista.
31064:       Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1970.
31065: 
31066:                                                                           Ministeri K. F. Haapasalo.
31067: 2
31068: 
31069: 
31070: 
31071: 
31072:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
31073: 
31074:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa           kuka tuotantolaitoksen omistaa. Näin ollen tun-
31075: mainitussa tarkoituksessa ovat kansanedustaja           tuu luonnolliselta, että myöskin työehtosopi-
31076: Taisto Sinisalo ym. esittäneet hallituksen asian-       mus- ja niihin liittyviä neuvotteluja käydään
31077: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-           yhteisesti. On otettava myös huomioon, ettei-
31078: myksen:                                                 vät suinkaan kaikki yksityiset teollisuudenhar·
31079:                                                         joittajatkaan aina ole näissä asioissa yksimieli-
31080:            "Aikooko Hallitus ryhtyä toimen-             siä. Tästä johtuen saattaa valtionenemmistöis-
31081:         piteisiin valtiojohtoisten laitosten eroa-      ten osakeyhtiöiden kanta vaikuttaa koko teolli-
31082:         miseksi työnantajaliitosta ja muista            suuden mutta ennen kaikkea eräiden teollisuu-
31083:         suurpääoman hallitsemista järjestöistä          denalojen kohdalla huomattavasti niihin ratkai-
31084:         esim. siihen tapaan kuin Ruotsissa on           suihin, mitä yhteiset työnantajaliitOit 1tekevät.
31085:         menetelty?"                                        Jos ajateltaisiin, että valtionyhtiöt perustaisi-
31086:                                                         vat oman työnantajaliittonsa, joutuisi se käy-
31087:    Tehdyn kysymyksen johdosta esitän kun-               mään neuvotteluja varsin laajalla kentällä sekä
31088: nioittaen vastauksena seuraavaa:                        erilaisten teollisuuksien että eri ammattialojen
31089:    Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt joutuvat            osalta. Tällainen oma työnantajaliitto edellyt-
31090: yleisessä kilpailutilanteessa niin kotimaan             täisi siis varsin laajaa organisaatiota, jotta se
31091: markkinoilla kuin viennissäkin saman paineen            kykenisi keräämään kaikki neuvottelujen poh-
31092: alaiseksi kuin yksityisetkin osakeyhtiöt. Tästä         jaksi tarvittavat tiedot ja jotta se omaisi tar-
31093: syystä niiden pitää kiinnittää yhtä suurta huo-         peellisen asiantuntemuksen kaikilla esiintule-
31094: miota kilpailukykyynsä niin tuotteiden kehittä-         villa aloilla. Tämä voisi edellyttää usein sangen
31095: misen, tuotannon rationalisoinnin ja työn tuotta-       laajoja selvityksiä suhteellisen pienenkin työn-
31096: vuuden kuin muidenkin tuotannon tekijöiden              tekijäryhmän osalta muihin työntekijöihin ver-
31097: osalla. Näin ollen ei valtionenemmistöisillä            rattuna oikeudenmukaisen ratkaisun aikaan-
31098: osakeyhtiöillä ole . mahdollisuuksia . poiketa          saamiseksi.
31099: niistä teollisuustaloudellisista periaatteista, joita      Kysymyksessä kosketeliaan myöskin tilan-
31100: teollisuudessa yleensäkin noudatetaan. Tähän            netta Ruotsin vaLtion omistamien yrityksien
31101: sisältyy luonnollisesti myös se, ettei näillä yh-       osalta. Tällöin on todettava, että tilanne Ruot-
31102: töillä kilpailutilanteesta johtuen ole mahdolli~        sissa on muutoinkin erilainen, koska valtion-
31103: suuksia esimerkiksi korkeamman palkkatason              enemmistöiset osakeyhtiöt siellä toimivat yhtei-
31104: soveltamiseen kuin mitä muussa teollisuudessa           sen holding-yhtiön johdon alaisena. Tähän
31105: noudatetaan.                      .                     päädyttiin, koska valtionyhtiöiden toiminta ei
31106:    Myöskään työntekijöiden kannalta ei ilmei-           Ruotsissa ilmeisesti keskimääräisesti ollut yhtä
31107: sesti olisi oikein, että he palkkauksen ja mui-         tuloksellista kuin Suomessa. Meillä taas on
31108: den työsuhteeseen liittyvien tekijöiden osalta          pyritty siihen, että valtio harjoittaisi teollisuus.
31109: nauttisivat eri tasoisia etuja siitä. riippuen,         toimintaa pääasiallisesti vain niln suurten yh-
31110: kenen omistamassa teollisuuslaitoksessa he toi-         töiden muodossa, jotka itsenäisesti kykenevät
31111: mivat. Päinvastoin olisi yleisenä tavoitteena           1tulokselliseen toimintaan. Näin ollen on Ruot-
31112: pidettävä, että samanlats.esta työsuorituksesta         sissa menty valtionenemmistöisten osakeyhtiöi-
31113: saatu korvaus olisi kaikkialla samanlainen ja           den kohdalla varsin kiinteään yhteistoimintaan
31114: ;työntekijät näin ollen tasa-arvoisessa asemassa.       ja vasta muutamien vuosien kuluttua on nähtä-
31115:    Edellä olevan perusteella riippuvat kannan-          vissä, onko tämä uusi organisaatiorakenne pa-
31116: otot työsuhteeseen liittyvissä asioissa samoista        rempi kuin meillä käytännössä oleva.
31117: taloudellisista perustekijöistä riippumatta siitä,         Suomessa on viime aikoina pyritty tasaisen
31118: Kirj. ksm. n:o 140.
31119: 
31120: 
31121: 
31122:                                     Sinisalo ym.: Valtiojohtoisten laitosten eroamisesta työnantaja-
31123:                                         liitosta.
31124: 
31125:                             E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31126: 
31127:    Käynnissä olevassa laajassa Enso-Gutzeitin          esitystä valtioenemmistöisten yhtiöiden eroami..
31128: lakossa heijastuvat ne ristiriidat, joita valtiojoh-   sesta mm. Suomen Työnantajain Keskusliitosta.
31129: toisten yhtiöiden jäsenyys työnantajajärjestöissä      Suurpääomapiirit onnistuivat silloin kuitenkin
31130: synnyttää. Enso-Gutzeit Oy:n eri ammattialo-           estämään tällaiset yritykset. Tämän jälkeinen
31131: jen työläisten yhteisestä neuvottelukokouksesta        kehitys on osoittanut tällaisen uudistuksen
31132: on tänään julkistettu kannanotto, jossa työläi-        toteuttamisen .välttämättömyyden yhä selvem-
31133: set toteavat, että "ei voida välttyä ajatukselta,      min. Valitettavasti kuitenkin useat esitykset ja
31134: että työnantajaliitto käyttää Enso-Gutzeit             aloitteet eivät ole johtaneet kauan odotettuun
31135: Oy:tä puskurina syksyn työehtosopimusneuvot-           tulokseen.
31136: telujen ilmapiliin muokkaamiseen". Tämäkin                Naapurimaassamme Ruotsissa valtion omista-
31137: konkreettin(!n tapahtuma 'tekee aiheelliseksi ot-      mat yritykset erosivat viime vuonna Ruotsin
31138: taa jälleen esille valtiojohtoisten yhtiöiden eroa-    työnantajaliitosta ( SAF). Teollisuusministeriön
31139: misen työnantajallitosta ja muista vastaavista         alaisuuteen perustettiin Statsföretag Ab nimi-
31140: järjestöistä.                                          nen yhtiö, jonka alaisuuteen siirtyvät kaikki
31141:    Maamme valtiojohtoiset yhtiöt kuuluvat jä-          valtiolliset osakeyhtiöt. Ruotsin valtion omis-
31142: senenä työnantajaliittoihin, kartelleihin ja eräi-     tama suuri kaivosyhtiö LKAB eroaa ensi vuo-
31143: siin muihin yksityisten suuryhtymien hallitse.:        denvaihteessa SAF:sta ja liittyy perustettuun
31144: miin järjestöihin. Mm. tästä johtuen valtion           valtioyritykseen. Tämä oli viime talvena Kiiru~
31145: laitosten toiminta merkittäväitä osalta riippuu        nan suuren kaivoslakon eräiltä päävaatimuksia.
31146: po. suurpääoman yhteisöistä. Näin on asian-            Vuorossa ovat keskustelut mm. eräiden puoli-
31147: laita esim. työehtosopimuksiin nähden. Tällai-         valtiollisten laitosten eroamisesta SAF:sta.
31148: nen liitännäisyys suurpääoman toimintoihin on             Olisi luonnollista, että Suomessakin edettäi-
31149: edesauttanut valtioyhtiöissäkin niihin musta-          siin tällaisiin ratkaisuihin. Myös meillä valtio-
31150: listajärjestelmää vastaaviin työläisten luetteloin-    yhtiöt voisivat muodostaa keskinäisen yhteistoi-
31151: teihin, joita yksityiset suurtyönantajat yleisesti     minnan tarpeisiin oman yhteisönsä. Kaikki tämä
31152: harjoittavat. Eräiden valtioyhtiöiden ja työläis-      laajentaisi valtioyhtiöiden itsenäisyyttä ja vah-
31153: ten edustajien keskeiset konfliktit -           mm.    vistaisi niiden asemaa. Tällainen uudistus vas-
31154: luottamusmiesten asemaa koskevat riitaisuudet          taisi työläisten keskuudessa yleisesti esiintyviä
31155: - johtunevat osaltaan valtioyhtiöiden tiiviistä        näkökantoja.                  .
31156: sidonnaisuudesta yksityisiin suurpääoman jär-             Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjär-
31157: jestöihin ja yhteisöihin.                              jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
31158:    Riippuvaisuus mm. erilaisista kat'telleista on      me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
31159: esteenä tieteen ja tekniikan kehitykselle ja           ltattavaksi seuraavan kysymyksen:
31160: tutkimustoiminnan laajentumiselle ja hyväksi-
31161: käyttämiselle valtion oman teollisen toiminnan                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimen-
31162: intressien mukaisesti. Jopa tuotantorajoitusmää-              piteisiin valtiojohtoisten laitosten eroa-
31163: räykset, joita mm. pohjoismaiset kartellit anta-              miseksi työnantajaliitosta ja muista
31164: vat, koskevat valtiojohtoisia laitoksia maas-                 suurpääoman hallitsemista järjestöistä
31165: samme.                                                        esim. siihen tapaan kuin Ruotsissa on
31166:    Pekkalan hallituksessa valmisteltiin aikanaan              menetelty?
31167:       Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1970.
31168: 
31169:          Taisto Sinisalo.                 Heimo Rekonen.                 Rainer Virtanen.
31170: E 1043/70
31171:                                                                                                  3
31172: 
31173: 
31174: 
31175: 
31176:                          T i U R i k s d a. g e n s H e r r T a ~ m a n.
31177: 
31178:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      .taga.re skall erlägga för cirkelarbete såsom
31179: a.nger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse    övriga försäkringspremier som skall erläggas i
31180: av den 20 oktober 1970 nr 1159 tili veder-        enlighet med lagen om olyoksfatllsförsäkring för
31181: börande medlem av statsrådet för avgivande        ett år i sänder. Försäkringspremiens storlek
31182: av svar översänt följande av riksdagsman Aarne    grundar sig på s:kadestatistiken för respektive
31183: Koskinen undertecknade spörsmål:                  år. Då i dl'kelarbete, på grund av dess farlig-
31184:                                                   het, olycksfall sker synnerligen ofta, beror
31185:            "Är Regeringen medveten om orätt-      olycksfallsförsäkringspremiens relativt stora be-
31186:        ·visan i försäkringspremierna med av-      lopp härpå, jämfört med motsvarande premie
31187:        seende på självständiga företagare som     som skahl erlägga.s för många andra arbeten.
31188:        hör tili gruppen för fa.rligt yrke, och    Enligt lagen om olycksfallsförsäkring kan per-
31189:        i så fall,                                 son som utför arbete som självständig före-
31190:            vidtager Regeringen utan dröjsmål       tagare taga en frivillig försäkring, för viiken
31191:        åtgärder för att avlägsna detta miss-      försäkringspremiema är de samma som vid
31192:        förhållande? "                             obligatorisk försäkring. Man bör dock obser-
31193:                                                   vera, att den som använder cirkelsåg enligt
31194:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     nuvarande praxis i a.llmänhet anses stå i arbets-
31195: samt anföra följande:                             förhållande tili arbetsgivaren och han anses ej
31196:    I enlighet med lagen om olycksfahlsförsäk-     mera vara självständig företagare.
31197: ring fastställes försäkringspremie som arbets-
31198:      Helsingfors den 20 november 1970.
31199: 
31200:                                                   Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
31201: 2
31202: 
31203: 
31204: 
31205: 
31206:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31207: 
31208:    Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentis-      sirkkelityöstä suoritettava vakuutusmaksu vah-
31209: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         vistetaan niin kuin .rnuutlcin tapaturmavakuu-
31210: mies, olette kirjeellänne 20 päivältä lokakuuta      tuslain mukaan suoritettavat vakuutusmaksut
31211: 1970 n:o 1159 lähettänyt valtkmeuvoston              vuodedcsi kerralLtan. Vakuutusmaksun suuruus
31212: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-       perustuu kunkin vuoden vahinkotilastoon. Kun
31213: taja Aarne Koskisen tekemän, seuraavan sisäl-        sirkkelityössä sen vaa:rallisuuden vuoksi tapa-
31214: t~isen kysymyksen:                                   turmia sattuu varsin usein, johtuu tästä tapa-
31215:                                                      turmavakuutusmaksun suhteellinen suuruus ver-
31216:           "Onko Hallitus tietoinen vakuutus-         rattuna monesta muusta työstä suoritettavaan
31217:        maksujen      epäorkeudenmukaisuudesta        vastaavaan maksuun. Tapaturmavakuutuslain
31218:        vaarallisen ammatin ryhmään kuuluvien         mukaan itsenäisenä yrittäjänä työtä tekevä hen-
31219:        itsenäisten yrittäjien kohdalla, ja jos on,   kilö voi ottaa vapaaehtoisen vakuutuksen, jon-
31220:           ryhtyykö Hallitus viipymättä toimen-       ka, vakuutusmaksut ovat samat kuin pakollises-
31221:        piteisiin tämän epäkohdan poistami-           sakin vakuutuksessa. Huomattava kuitenkin on,
31222:        seksi?''                                      että nykyisen käytännön mukaan sirkkelisahaa
31223:                                                      käyttävän yleensä katsotaan olevan työsuhtees-
31224:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          sa työn teettäjään eikä häntä enää pidetä itse-
31225: taen seuraavaa:                                      näisenä yrittäjänä.
31226:    Tapaturmavakuutuslain mukaan työnantajan
31227:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1970.
31228: 
31229:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
31230: Kirj. ksm. n:o 139.
31231: 
31232: 
31233: 
31234: 
31235:                                 Koskinen: Vaarallista ammattia harjoittavien yrittäjien vakuutus-
31236:                                     maksujen alentamisesta.
31237: 
31238: 
31239:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
31240: 
31241:    Jo kauan on pidetty itsestään selvänä ja       nentyny;t, joten boonuk.sien myöntäminen va.-
31242: oikeudenmukaisena, että autonkuljettaja palki-    kuutusmaksuja alentamalla on oikeutettua.
31243: taan virheettömästä ajosta boonuk.silla määrä-      Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
31244: vuosien kuluttua. Tätä samaa oikeutta. ja hy-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
31245: vitystä vailla ovat maassamme monet työn ja       kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31246: ammatinharjoittajat. Näihin kuuluvat myöskin      nen vastattavaksi seura.avan kysymyksen:
31247: usein yksityisyrittäjinä toimivat vaarrollisten
31248: ammattien ryhmään sijoitetut sirkkelisahurit.                Onko Hallitus tietoinen vakuutus-
31249:    Raskas verotus, mutta ennenkaikkea koh-                maksujen      epäoikeudenmukaisuudesta
31250: tuuttoman suuri vakuutusmaksu jatkuvana ra-               vaarallisen ammatin ryhmään kuuluvien
31251: situksena painaa heitä. Tämä saattaa olla jopa            itsenäisten yrittäjien kohdalla, ja jos on,
31252: 12% vakuutusmäärästä.                                        ryhtyykö Ha.llitus viipymättä toimen-
31253:    Vuosikymmenien aikana tälläkin alalla saa-             piteisiin tämän epäkohdan poistami-
31254: vutetun ammattitaidon ja huolellisuuden an-               seksi?
31255: siosta työtapaturmien määrä on tuntuvasti pie-
31256:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1970.
31257: 
31258:                                          Aarne Koskinen.
31259: 
31260: 
31261: 
31262: 
31263: E 1057/70
31264:                                                                                                 5
31265: 
31266: förfrågningar. Men fastän olycfallsverket inte    arbetsundersökningar och nyordning av mate-
31267: numera är upphovet tili den största delen av      ria! samt genom skolning av arbetskraften. 1
31268: förfrågningarna, är det arbete dess förfrågnin-   och för en snabbare behandling av utrednin-
31269: gar medför för arkivet vidkommande arbets-        gama har också den kompetenta personalen
31270: bördan fortfarande mycket stort.                  utfört övertidsarbete.
31271:    Krigsskadearkivet har att framställa en stor       Samma hinder som i fråga om olycksfalls-
31272: del av sina utredningar såsom "färdiga" dvs       verket, står i vägen angående en ökning av
31273: såsom svar på en uppgift framställd av den        personalen. En förbättring, dock tydligen icke
31274: som anhåller om utredningen. Detta förutsät-      en snabb sådan, kunde åstadkommas, om arki-
31275: ter i många fall arkivutredningar i flere olika   vet skulle kunna få de nya lokaliteter och den
31276: riktningar, fortsatta undersökningar på grund     tilläggspersonal det behöver.
31277: av det redan erhållna materialet samt ett sål-        En förbättring av olycksfallsverkets arbets-
31278: lande av materialet t.ex. på medicinska och       möjligheter synes nästa år möjlig, då en ökning
31279: tidsbaserade grunder. Arbetet försvåras dess-     av arbetslokaliteterna synes kunna utföras, var-
31280: utom därav, att de uppgifter som erhållits av     vid även en ökning av personalen i behövlig
31281: vederbörande själva, på grund av den långa        mån blir möjlig. Detta är oundvikligt även där-
31282: tid som förflutit sedan händelserna och för-      för, att det som bäst förberedes vittgående
31283: dunklingen av minnesbildema, i många fall         ändringar i lagen om skada ådragen i militär-
31284: äro svävande, ja rent av missvisande.             tjänst, vilka varaktigt komma att öka ämbets-
31285:    Inom arkivet har man strävat tili snabbare     verkets uppgifter.
31286: behandling av utredningarna genom att utföra
31287:      Helsingfors den 18 november 1970.
31288: 
31289:                                                              Minister Katri-Helena Eskelinen.
31290: 
31291: 
31292: 
31293: 
31294: E 1044/70
31295: 4
31296: 
31297: 
31298: 
31299: 
31300:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
31301: 
31302:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         bötjan av detta år ttädde betydande ändringar
31303: anget hat Ni, Herr Talnian, med Edet skrivelse      i kraft angående tilläggsränta, vilka fötotsakade
31304: av den 16 oktober 1970 nt 1126 tili vedet-          en stockning av cirka 5 000 extta ansökningar.
31305: bötande medlem av statstådet föt avgivande av       Detta hat natutligtvis i många hänseenden
31306: svat övetsänt följande av tiksdagsman U. H.         försvåtat ämbetsverkets möjlighetet.
31307: Voutilainen m.fl. ställda skriftliga spötsmål:          Olycksfallsverket har under de senaste åren
31308:                                                     uppklarat ett överraskande stort antal ansök-
31309:            "Ät Regeringen medveten av, att          ningat utan att det funnits möjlighetet att i
31310:        behandlingen av skadeståndsansökningat       större grad öka vetkets arbetskraft. Otsaken
31311:        grundade på lagen om skada ådtagen i         härtili har varit, att en placering av tilläggs-
31312:        militättjänst vid statens vedetbötande       arbetsktaft i vetkets nuvarande lokalitetet har
31313:        ämbetsvetk tat åtatal i tid, och om så       varit omöjlig och att lämpliga tilläggslokalite-
31314:        ät,                                           ter inte stått tili buds. Å andra sidan böt det
31315:           ämnat Regetingen skrida tili åtgätdet     beaktas, att handläggningen och avgötandet av
31316:        föt avhjälpandet av detta missförhål-        de ovan nämnda ansökningarna utgör ett svårt
31317:        lande genom att öka arbetskraften vid        och långssamt arbete. Detta är isynnerhet fallet
31318:        statens ämbetsverk, genom att genom-         angående de ärenden, i vilka nu föt fötsta
31319:        föta omotganisationer vid ämhetsvetken       gången hat ansökts om ersättning för händel-
31320:        ellet medelst andra åtgärdet föt att         ser under krigen. Anskaffning av utredning ät
31321:        komma tili en snabbare behandling vid        ofta ytterst svårt, då vederbörande vanligtvis
31322:        statens ämbetsverk av ärenden som an-        icke kunnat framföra någon som helst utred-
31323:        gåt tiliämpning av lagen om skada            ning tili stöd för sina ansökningar. Dessutom
31324:        ådragen i militättjänst?"                    var endast en del av arbetsktaften tilifredsstäl-
31325:                                                     lande skolad och annats lämplig föt handlägg-
31326:    Såsom svat på spötsmålet fåt jag vötdsamt        ningen av dessa speciella ärenden. Ämhetsvet-
31327: anföta följande:                                    kets verksamhetsförmåga har dock kunnat för-
31328:    Behandlingen av ätenden angående lagstift-       bättras med en metodisk tilläggsskolning. Tili
31329: ningen om skada ådtagen i militättjänst, hat        uppklatandet av stockningarna har dessutom
31330: alltid försvårats dätav, att lagstiftningen vatit   strävats genom att låta den erfatna delen av
31331: föremål föt en fottgående utveckling. På grund      arbetsktaften utföta övertidsarbete i mycket
31332: härav inkommer nya ansökningat också fott-           stor utsträckning. Detta pågår också som bäst.
31333: gående. Undet åren 1967-68 mottog olycks-               I detta skede beror förseningen av dessa
31334: fallsverket sammanlagt cirka 10 000 sådana          gamla ansökningars handläggning tili en mycket
31335: ansökningat törande skada ellet sjukdom, vilka      stor del därpå, att erhållandet av nödvändig
31336: icke tidigare hade hlivit anhängiggjorda ellet      grundutredning ftån krigsskadearkivet i all-
31337: angående vilka ansökningen tidigare hade bli-        mänhet sket mycket långsamt.
31338: vit förkastad. Ännu förra året inkom cirka              Ftån krigsskadearkivet inhämtat utredningar
31339: tvåtusen sådana ansökningar. Dessa nya ansök-        många andra myndigheter förutom olycksfalls-
31340: ningat haserade sig delvis på förändringat i         verket t.ex. sjukhus och läkare för undetsök-
31341: lagen om skada ådragen i militärtjänst av åten       ningar och vård av patienter som vårdas av
31342:  1966 och 1967, men något övet hälften på            dem ävensom myndighetet vilka utföra uträk-
31343: lagen av år 1956. Sedan hösten 1969 har när-         nande av pensions- och tjänsteåt föt sina av-
31344: mare 4 000 sådana ansökningar avgjorts. Föt         göranden. De myndigheter vilka handlägga
31345: tilifället ät cirka 1 600 av dessa åren 1968-69      ärenden angående frontmannatecken och -pen-
31346: inkomna ansökningat ännu oavgjorda. Från            sionet, har i år inkommit med meta än 15 000
31347:                                                                                                       3
31348: 
31349:    Sotatapaturma-arkisto joutuu antamaan huo-         duttamaan siten, että pätevä henkilökunta on
31350: mattavan suuren osan selvityksistään "valmii-         tehnyt ylitöitä. Arkiston henkilökunnan lisää-
31351: na", se on vastauksena selvityksen pyytäjän an-       misen osalta ovat samat rajoitukset olemassa
31352: tamaan tehtävään. Tämä edellyttää monissa ta-         kuin tapaturmavirastonkin osaJta. Parannusta,
31353: pauksissa arkistotutkimuksia useissa eri suun-        joskaan ei ilmeisesti kovin nopeata, voitaisiin
31354: nissa, jo saadun aineiston perusteella jatkotut-      saada, jos arkisto saisi tarvitsemansa uudet tilat
31355: kimuksia sekä aineiston seulontaa esim. lääke-        ja lisähenkilökuntaa.
31356: tieteellisin ja ajallisin perustein. Työtä vaikeut-      Ensi vuoden aikana voitaneen tapaturmavi-
31357: taa vielä se, että asianomaisilta itseltään saadut    raston toimintamahdollisuuksia parantaa, koska
31358: tiedot ovat tapahtumista kuluneen pitkän ajan         viraston työtiloja ilmeisesti voidaan lisätä, jol-
31359: ja muistikuvien hämärtymisen vuoksi usein             loin työvoimaakio voidaan saada tarpeellisessa
31360: epämääräisiä, jopa harhaanjohtaviakin.                määrin lisätyksi. Tämä on välttämätöntä myös
31361:    Arkiston sisällä on selvitysten jouduttami-        sen vuoksi, että sotilasvammalainsäädäntöön
31362: seen pyritty suorittamalla työtutkimuksia ja          valmistellaan laajakantoisia muutoksia, jotka
31363: materiaalijärjestelyjä sekä henkilökunnan kou-        pysyvästi lisäävät viraston tehtäviä.
31364: luttamisella. Selvityksiä on myös pyritty jou-
31365:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1970.
31366: 
31367:                                                                  Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
31368: 2
31369: 
31370: 
31371: 
31372: 
31373:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
31374: 
31375:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         on vaikeuttanut viraston mahdollisuuksia mo-
31376: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nessa suhteessa.
31377: olette kirjeellänne 16 päivältä lokakuuta 1970           Tapaturmavirasto on viime vuosina joutunut
31378: n:o 1126 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        selvittämään yllättävän suurta hakemusten mää-
31379: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja U. H.        rää ilman, että viraston työvoimaa olisi voitu
31380: Voutilaisen ym. tekemän, seuraavan sisältöisen        sanottavammin lisätä. Tämä on johtunut lä-
31381: kysymyksen:                                           hinnä siitä, että tapaturmaviraston nykyisiin
31382:                                                       tiloihin ei enempää työvoimaa voida sijoittaa
31383:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että        eikä sopivia lisätiloja ole ollut saatavissa. Toi-
31384:        sotilasvammalain mukaisten korvausha-          saalta on otettava huomioon, että edellä mai-
31385:        kemusten käsittely valtion asianomai-          nittujen hakemusten valmistelu ja ratkaisemi-
31386:        sissa virastoissa kestää vuosia, ja jos on,    nen on vaikeata ja hidasta. Näin on laita eri-
31387:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        koisesti niiden asioiden suhteen, joissa vasta nyt
31388:        siin epäkohdan korjaamiseksi lisäämällä        ensi kertaa on haettu korvausta sotien aikai-
31389:        valtion virastojen työvoimaa, suoritta-        sista tapahtumista, joissa selvityksen saaminen
31390:        malla virastojen organisaatiojärjestelyjä      useinkin on erittäin vaikeata, asianomaisilla
31391:        tai ryhtymällä muihin toimenpiteisiin          kun yleensä ei ole ollut esitettävänään juuri
31392:        sotilasvammalain mukaisten asiain kä-          minkäänlaisia selvityksiä hakemustensa perus-
31393:        sittelyn jouduttamiseksi valtion viras-        teeksi. Lisäksi vain osa työntekijöistä oli riit-
31394:        toissa?"                                       tävästi koulutettua ja muutoin sopivaa nimen-
31395:                                                       omaan tämänlaatuisten asioiden käsittelemi-
31396:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          seen. Järjestelmällisenä lisäkoulutuksella on
31397: taen seuraavaa:                                       kuitenkin viraston toimintakykyä saatu paran-
31398:  .. Sotilasvammalainsäädännön piiriin kuuluvien       netuksi. Ruuhkaa on lisäksi pyritty selvittä-
31399: asioiden käsittelyä on aina vaikeuttanut se, että     mään mm. teettämällä kokeneella työvoimalla
31400: lainsäädäntö on ollut jatkuvan kehityksen koh-        huomattavan paljon ylityötä, jota parhaillaan-
31401: teena. Uusia hakemuksia. tulee näin ollen myös        kin suoritetaan.
31402: jatkuvasti. Vuosina 1967......:..68 saapui tapatur-      Tässä vaiheessa ko. vanhojen hakemusten kä-
31403: mavirastolle yhteensä noin 10 000 sellaista vam-      sittelyn viivästyminen johtuu hyvin suurelta
31404: maa tai sairautta koskevaa korvaushakemusta,          osalta siitä, että välttämättömien perusselvitys-
31405: joita ei ennen ollut lainkaan saatettu vireille       ten saanti Sotatapaturma-arkistosta on yleensä
31406: tai hakemus oli aikaisemin hylätty; Vielä viime       kovin hidasta,
31407: vuonna näitä hakemuksia saapui parisen tu-               Sotatapaturma-arkistolta tarvitsevat selvityk-
31408: hatta. Nämä uudet hakemukset perustuivat              siä tapaturmaviraston lisäksi varsin monet muut
31409: osaksi vuosina 1966 ja 1967 sotilasvammalain-         viranomaiset, kuten sairaalat ja lääkärit hoidos-
31410: säädäntöön tehtyihin muutoksiin, mutta run-           saail olevien potilaiden tutkimusta ja hoitoa
31411: saat puolet pohjautui vuonna 1956 annettuun           varten sekä eläkevuosien ja virkaiän laskua
31412: lakiin. Viime vuoden syksystä lähtien on sanot-       suorittavat viranomaiset päätöksiään varten.
31413: tuja hakemuksia ratkaistu lähes 4 000. Ratkai-        Rintamamiestunnuksia ja -eläkkeitä käsittelevät
31414: sematta näitä vuosina 1968-69 saapuneita ha-          viranomaiset ovat kuluvan vuoden aikana lä-
31415: kemuksia on tällä erää vielä noin 1 600. Kulu-        hettäneet yli 15 000 tiedustelua. Mutta vaikka
31416: van vuoden alusta tuli täydennyskoron perus-          tapaturmavirasto ei enää ole tiedustelujen luku-
31417: teita koskeviin säännöksiin olennaisia muutok-        määrään nähden suurin asiakas, on sen tiedus-
31418: sia, jotka aiheuttivat virastolle noin 5 000 yli-     telujen arkistossa aiheuttama työmäärä jatku-
31419: määräisen hakemuksen ruuhkan, mikä tietenkin          vasti hyvin suuri.
31420: Kirj. ksm. n:o 138.
31421: 
31422: 
31423: 
31424: 
31425:                                  Voutilainen ym.: Sotilasvammalain mukaisten korvaushakemusten
31426:                                     käsittelyn kiirehtimisestä.
31427: 
31428: 
31429:                         E d u s k u n n a n H e r r a · P u h e m i e h e 11 e.
31430: 
31431:   · Sotilasvammalain muutokset viime vuosina         ten, on työpaine nähtävästi käsiteltävän mate-
31432: övat aikaansaaneet sen, että uusia sotainvalii•      riaalin kanssa suuri ja vaikea.
31433: dien elinkoron tarkistus- ja uusia hakemuksia           On kuitenkin kohtuutonta, että jokin val-
31434: on tullut Tapaturmaviraston käsittelyyn tuhan-       tion virasto tai virastot eivät pysty joustavaan
31435: sia. Runsaan hakemusmäärän käsittely Tapatur-        ja nopeaan asioiden käsittelyyn, vaan tästä jou-
31436: mavirastossa monien myös muualta hankitta-           tuvat esim. tässä tapauksessa sotainvaliidit
31437: vien lisäselvitysten takia on viivästynyt jopa       aiheettomasti kärsimään ja odottamaan vuosia
31438: niin, että päätös saattaa viipyä useita vuosia.      hakemukselleen päätöstä. Useassa tapauksessa
31439: Myös tällä hetkellä on hakemuksia vuosilta           ehtii päätöstä odottava jo kuolla.
31440: 1968-1969 lähes kaksi tuhatta odottamassa               Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
31441: ratkaisuaan. Lisäselvitysten hankkimisessa jou-      § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
31442: tuu Tapaturmavirasto usein kääntymään myös           voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu·
31443: Sotatapaturma-arkiston puoleen. Sotatapaturma-       raavan kysymyksen:
31444: ,arkiston tiedoilla kuten sodan aikana sattunut
31445: haavoittuminen, sairastuminen, sairaalahoito tai                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
31446: muu vastaava tieto, saattaa kuitenkin olla rat-              sotilasvammalain mukaisten korvausha-
31447: kaiseva merkitys sotilasvammalain mukaista                   kemusten käsittely valtion asianomai·
31448: etua hakevalle, joten näiden tietojen hankkimi-              sissa virastoissa kestää vuosia, ja jos on,
31449: nen on perusteltua. Sotatapaturma-arkistolla on                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
31450: ilmeisesti omat vaikeutensa kysyttyjen tietojen              siin epäkohdan korjaamiseksi lisäämällä
31451: nopeasti toimittamiseksi edelleen, koska se                  valtion virastojen työvoimaa, suoritta-
31452: joutuu hakemaan tiedot laajasta ja hajanaisesta              malla virastojen organisaatiojärjestelyjä
31453: asia-aineistosta. Kun lisäksi Sotatapaturma-                 tai ryhtymällä muihin toimenpiteisiin
31454: arkisto joutuu hankkimaan tietoja muille viran-              sotilasvammalain mukaisten asiain kä-
31455: omaisille mm. rintamamieseläkeratkaisuja var-                sittelyn ·jouduttamiseksi valtion viras-
31456:                                                              toissa?
31457:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1970.
31458: 
31459:                U. H. Voutilainen.                                 Eino Loikkanen.
31460:                Eero Salo.                                         Hannes Volotinen.
31461:                Victor Procope.                                    Esu Niemelä.
31462:                Jouko Siikaniemi.                                  V. J. Rytkönen.
31463:                                            Erkki Hara.
31464: 
31465: 
31466: 
31467: 
31468: E 1044/70
31469:                                                                                                         3
31470: 
31471: 
31472: 
31473: 
31474:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
31475: 
31476:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          betraktats vad den för sin verksamhet erhållit
31477: anger har riksdagsman Keijo Suksi m. fl. tili        intili det belopp, som enligt försäkringstek-
31478: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-          niska grunder erfordras tili täckande av stiftel-
31479: vande av svar ställt följande spörsmål:              sens av pensionsförbindelserna härflytande
31480:                                                      pensionsansvarighet. Enligt rättspraxis (HFD
31481:           "Är Regeringen medveten om den             1962 II 317) skulle inkomstema av en pen-
31482:        jordinköpsverksamhet som bedrivs i            sionsstiftelse tillhöriga lantbruks- och skogs·
31483:        landet av trävarubolags stiftelser och        fastigheter, beräknade enligt grunderna för
31484:        om det kringgående av beskattningen           arealbeskattningen, beaktas såsom pensionsstif-
31485:        som sker i samband med denna verk-            telsens inkomst av viiken den skattefria delen
31486:        samhet, och om så är fallet,                  fastställes enligt 55 § 6 a punkten förordningen
31487:           tili viika åtgärder ämnar Regeringen       angående kommunalförvaltning i stad och 82 §
31488:        skrida i syfte att förhindra, att beskatt-    12 a punkten förordningen angående kommu-
31489:        ningen kringgås? ''                           nalförvaltning på land~t. Pensionsstiftelserna
31490:                                                      har sålunda icll:e vartt skattskyldiga vid kom-
31491:    Då det i spörsmålet avsedda ärendet hör tili      munalbeskattning för inkomster av sina lant·
31492: mitt verksamhetsområde i finansministeriet, får      bruksfastigheter så längre stiftelsens tiligångar
31493: jag såsom svar vördsamt anföra följande:             icke uppgått tili ett belopp, som enligt för-
31494:    Enligt det av riksdagsman Keijo Suksi m. fl.      säkringstekniska grunder erfordrats tili täckan-
31495: ställda spörsmålet har särskilt i norra Savolax      de av stiftelsens av pensionsförbindelsema här-
31496: i trävarubolags stiftelsers namn, varmed när-        flytande pensionsansvarighet.
31497: mast torde avses deras pensionsstiftelser, för-         Det ovan sagda berör beskattningen av pen-
31498: siggått jordinköpsverksamhet, som uppenbart          sionsstiftelser tillhöriga lantbruksfastigheter tili
31499: syftar tili att kringgå beskattningen. Då stiftel-   och med år 1968.
31500: serna är skatte&ia, förlorar kommunerna fort-           Enligt 53 § 2 mom. lagen om beskattning
31501: gående skatteintäkter. Fördenskull kan sådan         av inkomst av näringsverksamhet ( 360/68),
31502: jordinköpsverksamhet, som sammanhänger med           som tillämpas vid beskattningen från och med
31503: kringgående av beskattningen, icke godkännas.        år 1969, anses gårdsbruk, som bedrives på
31504:    Enligt införskaffad utredning inköpte trä-        jordlägenhet, viiken utgör en självständig eko-
31505: varubolags pensionsstiftelser skogsmark under        nomisk enhet, såsom en särskild inkomstkälla.
31506: åren 1967-1969 som följer:                           Då kommunalbeskattningen sker enligt in-
31507:                                                      komstkällor, och då överföring av inkomst
31508:    år 1967 19 köp, sammanlagt 1.313 ha               från en inkomstkälla tili en annan icke är
31509:    , 1968 22 ,        ,       1.592 ,                möjlig, lämnas pensionsstiftelsernas skogsmar-
31510:    , 1969 21 ,        "       1.391 ,                ker räknat från år 1969 icke mera utanför
31511:                                                      inkomstbeskattningen. Kommunema erhåller
31512:   Enligt tiligängliga uppgifter har år 1970          alltså skatt för skogsmark i motsvarighet tili
31513: gjorts 9 köp, viika omfattar en areal av sam-        den enligt grundema för arealbeskattningen
31514: manlagt 472 ha.                                      beräknade avkastningen och skatt för jordbruk
31515:   Enligt 55 § 6 a punkten förordningen an-           beräknad enligt de verkliga inkomsterna, obe-
31516: gående kommunalförvaltning i stad och 82 §           roende av vem som äger marken.
31517: 12 a punkten förordningen angående kommu-               Under sådana förhållanden synes behov icke
31518: nalförvaltning på landet, viika numera upp-          föreligga att i detta skede skrida tili vidare
31519: hävts, har såsom pensionsstiftelses inkomst icke     åtgärder med anledning av ifrågavarande sak.
31520:      Helsingfors den 18 november 1970.
31521: 
31522:                                                                               Minister V alto Käkelä.
31523: 2
31524: 
31525: 
31526: 
31527: 
31528:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31529: 
31530:    ValtioPäiväjärjestyksen 37 §:·n 1 momentin· · netun asetuksen 82 § 12 a kohdan mukaan
31531: nojalla ovat kansanedustaja Keijo Suksi ym. eläkesäätiön tuloksi ei ole katsottu, mitä se on
31532: esittäneet valtioneuvoston asianomaisen jäsenen toimintaansa varten saanut siihen määrään asti,
31533: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                 kuin v~utusteknillisten perusteiden mukaan
31534:                                                     säätiön eläkesitoumuksista johtuvan eläkevas-
31535:             "Onko Hallitus tietoin~n maassa har- tuun . peittämiseen on tarvittu. Oikeuskäytän-
31536:          joitetusta ptiutavarayhtiöide~ .säätiöiden nön mukaa11 (KHO 1962 II 317) eläkesäätiön
31537:          maanostotoiminnasta ja siinä .yhteydessä maatalous- ja ·metsäkiinteistöjen pinta-alan mu~
31538:          tapahtuvasta. verotuksf:li ki~rtämises~ä. kaan lasketut tuotot· on ·ollut otettava hu~
31539:          ja jos on,        . .· · . . ·.            mioon sellaisina. eläkesäätiöiden tuloina, joista
31540:         · ·mihin toitilenpiteisUn. HallitUs. aikoo verovapaa osa määr~tään kunnallishallituksesta
31541:          ryhtyä verotuksen kiertämisen. est.äm~- kaupungissa arinetun asetuksen 55 §:n 6 a koh-
31542:          seksi?"      ·     ·           · ·         dan ja . maalaiskuntain. kunnallishallinnosta · an-
31543:                                                     netun asetuksen 82 § :ri 12 a kohdan muklli-
31544:    Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu sesti. · Täteri siis eläkesäätiöt eivät ole olleet
31545: toimialaani valtiovarainministeriössä, esitän vas- kunnallisverotuksessa verovelvollisia maatalous~
31546: tauksena kunnioittaya$ti seuraavaa,: ..             kiinteistöistään saamistaan tuloista .niin kauan
31547:    Kansa11eciQstaja K;eijo Sl.lksen yrn, esittämän kuin säätiön varat eivät olleet nousseet rilää~
31548: kirjallisen kysymyksen mukaan; -ylll"$ifikin Poh- rään, joka vakuutusteknillisten perusteiden mu~
31549: jois-Savossa. öh puutavarayhtiöiden · säätiöiden, kaan· on tarvittu. säätiön eläkesitoumuksista
31550: joill~. tarkoitett~een lähi.P.n~ näiden .. däkesää-
31551:                                                     johtuvan ·eläkevastuun peittämiseen. .            .
31552: tiöitä, nimiin tapahtunut maanostotoimintaa,            Edelläsanottu  koskee  etåkesäätiöiden omista~
31553: jonka tarkoituksena ilmeisesti on verotuksen mien maatalouskiinteistöjen verotusta ·v'uoteen
31554: kiertäminen. Sen johdosta, että säätiöt ovat 1968 saakka.
31555: verovapaita, kunnat menettävät jatkuvasti vero,.        Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
31556: tuloja. Tämän vuoksi tällais~a verotuksen kier-      ( 360/68 ) , jota sovelletaan verotukseen vuo,.
31557: tämiseen liittyvää maanostotoimintaa ei voida desta 1969 alkaen, 53 §:n 2 niomentin mukaan
31558: pitää hyväksyttävänä.                               maatilataloutta, jota harjoitetaan itsenäisen ta-
31559:    Hankitun selvityksen mukaan puutavarayhti-       loudellisen   yksikön muodostavalla maatilalla,
31560: öiden eläkesäätiöiden metsämaan ostoja on vuo,. pidetään eri tulolähteenä. Kun kunnallisverotus
31561: sina 1967-1969 tapahtunut seuraavasti:              tapahtuu tulolähteittäin, eikä tulon siirto tulo,.
31562:                                                     lähteestä toiseen ole mahdollinen, eivät eläke-
31563: vuonna 1967 19 kauppaa, yhteensä 1.313 ha säätiöiden omistamat metsämaat vuodesta 1969
31564:     "      1968 22       "          "     1.592 "   alkaen enää jää tuloverotuksen ulkopuolelle.
31565:     "      1969 21       "          "     1.391 "   Kunnat saavat siis pinta-alaperusteiden mukaan
31566:                                                     laskettua tuottoa vastaavat verot metsämaista
31567:     Käytettävissä olevien ,tietojen mukaan on ja todellisten tulojen mukaan lasketut verot
31568: vuonna 1970 tapahtunut 9 kauppaa, yhteiseltä maatalouden osalta siitä riippumatta, kuka
31569: pinta-alaltaan 472 ha.                              maan omistaa.
31570:    Nyttemmin kumotun kunnallishallituksesta             Kysymyksessä olevan asian johdosta ei näin
31571: kaupungissa annetun asetuksen 55 § 6 a koh- ollen näytä olevan tarvetta ryhtyä tässä vai-
31572: dan ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta an- heessa enempiin toimenpiteisiin.
31573:       Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1970.
31574: 
31575:                                                                            Ministeri V alto Käkelä.
31576: Kirj. ksm. n:o 137.
31577: 
31578: 
31579: 
31580: 
31581:                                  Suksi ym.: Puutavarayhtiöiden säätiöiden maanostoto1llllnnan
31582:                                     yhteydessä tapahtuvan verotuksen kiertämisen estämisestä.
31583: 
31584: 
31585:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31586: 
31587:    Viime aikoina on varsinkin Pohjois-Savossa       ta tällaisessa tapauksessa jatkuvasti verotuloja,
31588: tapahtunut erään puutavarayhtiön toimesta sel-      joka heikentää kunnan taloudellista asemaa.
31589: laista ·maanostotoimintaa, jonka tarkoituksena      Tällaista verotuksen kiertämiseen liittyvää os-
31590: ilmeisesti on verotuksen kiertäminen.               totoimintaa ei voida pitää hyväksyttävänä.
31591:    Ostotoimintaa on harjoitettu siten, että puu-       Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
31592: tavarayhtiön ostoasiamiehet ostavat maanhan-        37 S:n 1 momentin perusteella esitämme kun-
31593: kintalain mukaisesti perustettuja asutustiloja      nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31594: puutavarayhtiön perustarnalle säätiölle. Kun        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31595: monessa tapauksessa kauppahinta maanhankin-
31596: talain mukaisesti perustetusta tilasta on vielä                Onko Hallitus tietoinen maassa har-
31597: valtiolle maksamatta ja kaupan aikaansaaminen               joitetusta puutavarayhtiöiden säätiöiden
31598: edellyttää valtion viranomaisten hvväksymisen,              maanostotoiminnasta ja siinä yhteydessä
31599: menetellään siten, että ensin yritetään saada               tapahtuvasta verotuksen kiertämisestä,
31600: valtion viranomaisen hyväksyminen ja ellei tätä             ja jos on,
31601: hyväksymistä saada, siirretään toisella .kauppa-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31602: kirjalla tila puutavarayhtiön säätiön ru,miin.              ryhtyä verotuksen kiertämisen estämi-
31603:    Kun säätiöt ovat verovapaita, menettää kun-              seksi?
31604:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1970.
31605: 
31606:                Keijo Suksi.                                     Valde Nevalainen.
31607: 
31608: 
31609: 
31610: 
31611: E 1038/70
31612:                                                                                                  3
31613: 
31614: 
31615: 
31616: 
31617:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
31618: 
31619:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        hållandena känner man också mycket väl tili
31620: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       förändringama i vattnets kvalitet. Vid under-
31621: se av den 15 oktober 1970 nr 1118 tili veder-      sökningar har de negativa förändringama av
31622: börande medlem av statsrådet för avgivande av      surheten konstaterats utsträcka sig tili ett om-
31623: svar översänt följande av riksdagsman Rosnell      råde av ca 1 kvadratkilometer och den ökade
31624: m. fl. ställda spörsmål:                           järnhalten tili ett område av ca 10 kvadratkilo-
31625:                                                    meter. Vådorna av föroreningen drabbar sär-
31626:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen         skilt fiskerihushållningen, ty förstöringen av
31627:        vidtaga för att undersöka föroreningen      den näring fisken finner vid bottnen, vattnets
31628:       av havsområdet utanför Björneborg            surhet och det grummel som orsakas av ut-
31629:        och för att avvärja den skadliga förore-    fällningen av järn i vattnet driver bort fisken
31630:        ningen?"                                    och kan även i större omfattning påverka före-
31631:                                                    komsten av fisk inom fångstområdet. De un-
31632:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      dersökningar som verkställts har icke helt kun-
31633: samt anföra föijande:                              nat utreda de skador som eventuellt vållas
31634:    Förorerungen av havsområdet utanför Björ-       fiskerihushållningen.
31635: neborg utsträcker sig tidvis tili ett avstånd av      Regeringen anser, med beaktande av de un-
31636: 25 kilometer från mynningen av Kumo älv.           dersökningar, som skall utföras på åtgärd av
31637: Huvuddelen av den stora avfallsbelastningen,       myndigheterna och på åtgärd av dem som är
31638: som orsakar föroreningen, följer med älvens        skyJ!diga att ansöka om tillstånd, samt med
31639: vatten från Kumo älvs vattendragsområde, men       beaktande av de undersökningar som utförts
31640: även i Bjömeborgstrakten utsläppes betydande       i vetenskapligt syfte, att man känner till till-
31641: avfallsmängder direkt i havet. De flesta av        ståndet i havsområdet utanför Bjömeborg och
31642: dem som orsakar olägenheten är gamla in-           att man tillräckligt effektivt kan följa med
31643: dustriföretag och tätorter, för vilkas del pre-    förändringarna i detta tillstånd. Däremot är
31644: ventiva vattenskyddsåtgärder icke har kunnat       det skäl att fortsätta utredningama angående
31645: föranstaltas. Bolaget Rikkihappo Oy tillhöran-     de skador som vållats fiskerihushållningen, och
31646: de Vuorikemia fabriker har en jämförelsevis        regeringen kommer även att fästa särskild upp-
31647: liten andel i de förorenande verkningama och       märksamhet vid detta. Avvärjandet av den
31648: den kommer till uttryck utanför föroreningens      skadliga föroreningen i havsområdet utanför
31649: egentliga område. Vuorikemia benämnda bolags       Björneborg sker genom åtgärder, som efter
31650: fabriker har ett av Västra Finlands vattenrätt     vattenrättens behandling av ärenden angående
31651: år 1965 givet tilistånd att leda ut avlopps-       avloppsvatten, ålägges industriföretag och bo-
31652: vatten. Efter det att tillstånd beviljats har      sättningscentra, vilka är belägna inom Kumo
31653: fabrikens produktion ooh som en följd härav        älvs vattendragsområde eller vid kusten. I
31654: även avfallsbelastningen fördubblats. Såväl på     fråga om bolaget Vuorikemias fabriker anser
31655: åtgärd av vattenskyddsmyndigheterna som med        regeringen, att utnyttjandet av det jämsulfat,
31656: hjälp av utredningar, vilka fabriken förpliktats   som utsläppes i vattendraget, borde under-
31657: att verkställa, har man sedan fabriken inledde     sökas, och att en ökning av belastningen, trots
31658: sin verksamhet följt med avloppsvattnets in·       en eventueU ökning av produktionen, borde
31659: verkan i havsområdet. Med beaktande av för-        undvikas.
31660:      Helsingfors den 16 november 1970.
31661: 
31662:                                                         Lantbruksminister Nestori Kaasalainen.
31663: 2
31664: 
31665: 
31666: 
31667: 
31668:                         E d u s k u n n a. n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
31669: 
31670:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tehtaan toiminnan alkamisesta lähtien sekä ve-
31671: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       siensuojeluviranomaisten toimesta että yhtiölle
31672: olette kirjeellänne 15 päivältä lokakuuta 1970      asetettujen velvoiteselvitysten avulla. Veden
31673: n:o 1118 lähettänyt valtioneuvoston asian-          laadun muutokset tunnetaankin· olosuhteet kat-
31674: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        soen varsin hyvin. Tutkimuksissa on happa-
31675: Rosnell'in ym. tekemän seuraavan sisältöisen        muuden haitallisten muutosten todettu ulottu-
31676: kysymyksen:                                         van noin 1 neliökilometrin ja kohonneen rauta·
31677:                                                     pitoisuuden 10 neliökilometrin alueelle. Li-
31678:          "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kaantumishaitta kohdistuu erityisesti kalatalou~
31679:        ryhtyä Porin edustan merialueen saastu-      teen, sillä pohjaravinnon tuhoutuminen, veden
31680:        misen tutkimiseksi ja saastumishaittojen     happamuus ja saostuvan raudan aiheuttama sa-
31681:        ehkäisemiseksi?''                            mennus karkoittavat kalat ja saattavat vaikut-
31682:                                                     taa laajemmallekin niiden esiintymiseen pyynti-
31683:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         alueilla. Suoritetut tutkimukset eivät ole kyen~
31684: taen seuraavaa:                                     neet täysin selvittämään kalataloudelle mahdol-
31685:                                                     lisesti koituvia haittoja.
31686:    Porin edustan merialueen likaantuminen              Hallitus katsoo, ottaen huomioon viran-
31687: ulottuu ajoittain 25 kilometrin etäisyydelle Ko-    omaisten ja luvanhakuvelvollisten toimesta teh-
31688: kemäenjoen suulta. Pilaantumisen aiheuttavasta      tävät sekä tieteellisiä päämääriä varten suori-
31689: suuresta jätekuormasta pääosa tulee Kokemäen-       tettavat tutkimukset, että Porin edustan meri-
31690: joen vesistöalueelta jokiveden mukana, mutta        alueen tila tunnetaan ja sen muutoksia voidaan
31691: myös Porin seudulta suoraan mereen purkau-          seurata riittävän tehokkaasti. Sen sijaan kalas-
31692: tuva jätemäärä on huomattava. Haitan aiheut-        tukselle aiheutuneita haittoja on syytä edelleen
31693: tajista useimmat ovat vanhoja teollisuuslaitok-     selvittää ja hallitus tuleekin kiinnittämään eri-
31694: sia ja asutus~jamia, · joiden osalta ennalta eh-    tyistä huomiota tähän. Porin edustan meri-
31695: käiseviä vesiensuojelutoimenpiteitä ei ole voitu    alueen likaantumishaittojen ehkäiseminen ta-
31696: esittää. Rikkihappo Oy:n Vuorikemian tehtai-        pahtuu Kokemäenjoen vesistöalueella ja ranni-
31697: den osuus pilaavasta vaikutuksesta on suhteel-      kolla sijaitsevien teollisuuslaitosten ja asutus-
31698: lisen pieni ja kohdistuu varsinaisen pilaantu-      keskusten jätevesiasioiden vesioikeudellisen kä-
31699: misalueen ulkopuolelle. Vuorikemian tehtailla       sittelyn perusteella määrättävillä toimenpiteillä.
31700: on Länsi-Suomen vesioikeuden vuonna 1965            Vuorikemian tehtaiden osalta hallitus katsoo,
31701: antama lupa jätevesien johtamiseen. Luvan saa-      että vesistöön joutuvan rautasulfaatin hyväksi-
31702: misen jälkeen tehtaan tuotanto ja sen seurauk-      käyttöä olisi selvitettävä ja että kuormituksen
31703: sena myös jätekuorma on kaksinkertaistunut.         lisääntymistä olisi tuotannon mahdollisesta li-
31704: Jätevesien vaikutusta merialueella on seurattu      sääntymisestä riippumatta vältettävä.
31705:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1970.
31706: 
31707:                                                          Maatalousministeri Nestori Kaasalainen.
31708: Kirj. ksm. n:o 136.
31709: 
31710: 
31711: 
31712: 
31713:                                     Rosnell ym.: Porin edustan merialueen saastumisen ehkäisemi-
31714:                                        sestä.
31715: 
31716: 
31717:                             E d u s k u n n a, n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
31718: 
31719:    Porin edustan merialueen saastuminen on              denkierron lisäksi tutkitaan jäteveden määrä ja
31720: saanut hälyttävät mittasuhteet. Saastumisesta           laatu sekä niissä tapahtuvat muutokset,
31721: johtuneet haitat ovat kohdistuneet ennen kaik-             vesitalousselvityksen pohjalla laaditaan suun-
31722: kea kalastukselle, kalakannalle ja kalastajille.        nitelma prosessiteknillisiksi toimenpiteiksi, joit-
31723: Myös rannoilla sijaitsevat kiinteistöjen omista-        ten tarkoituksena on vähentää käytettäviä vesi-
31724: jat ovat kärsineet saasteesta. Merenrannikon            määriä ja .supistaa jäteveteen joutuvia jätemää-
31725: virkistyspaikat ovat menettäneet merkityksensä          riä. Laaditut suunnitelmat toteutetaan vuoden
31726: vesistön likaantumisen vuoksi.                          1970 loppuun mennessä.
31727:    Pahimmaksi saasteen aiheuttajaksi epäillään             Jätevesiviemärit varustetaan jatkuvatoimisilla
31728: Rikkihappo Osakeyhtiön Vuorikemian tehtaita.            näytteenotto-mittauslaitteilla vuoden loppuun
31729: Vesioikeus antoi vuonna 1965 Vuorikemialle              mennessä.
31730: luvan johtaa jätevedet toistaiseksi mereen. Ti-            Tilanne Porin edustan merialueella osoittaa,
31731: lanne on kuitenkin vuodesta 1965 olennaisesti           että ennakolta ehkäisevät toimenpiteet vesien
31732: muuttunut. Tehtaan vuosituotanto on nykyisin            saastumisen ehkäisemiseksi on laiminlyöty.
31733: ainakin kaksi kertaa suurempi ja jätevesien                Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
31734: laatu on pahempi kuin lupaa myönnettäessä.              tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
31735:    Maataloushallituksen toimesta vuonna 1968            valtioneuvoston asianomaisen · jäsenen. vastatta-
31736: laaditussa Kokemäenjoen vesistönsuojelun ja             vaksi seuraavan kysymyksen:
31737: vesihuollon yleissuunnitelmassa asetetaan lähi-
31738: ajan tehtäviksi:                                                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31739:    vesitalouden nykytilanne selvitetään jokai-                  ryhtyä Porin edustan merialueen saastu-
31740: sessa tehtaassa yksityiskohtaisesti. Sisäisen ve-               misen tutkimiseksi ja saastumishaittojen
31741:                                                                 ehkäisemiseksi?
31742:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1970.
31743: 
31744:             Irma Rosnell.                  Matti Järvenpää.                Aulis Juvela.
31745: 
31746: 
31747: 
31748: 
31749: E 1033/70
31750:                                                                                                 3
31751: 
31752: 
31753: 
31754: 
31755:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
31756: 
31757:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Medicinalstyrelsen har tillsatt en av sak-
31758: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         kunniga sammansatt arbetsgrupp som har tili
31759: velse av dcn 15 oktober 1970 nr 1117 tili         uppgift att uppgöra en pian som berör frågan
31760: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-       i anslutning tili förebyggandet av graviditet.
31761: vande av svar översänt avskrift av följande av    Arbetsgruppen inlämnar snart sitt förslag rö-
31762: riksdagsledamoten Margit Eskman m. fl. ställda    rande denna sak. Enligt en preliminär uppgift
31763: spörsmål nr 135:                                  kommer bland annat sexualupplysning och
31764:                                                   preventivrådgivning i de kommunala rådgiv-
31765:           "Tili vilka åtgärder ärnar Regeringen   ning~byråerna för mödra- och barnavård att
31766:        skrida för effektivering av preventiv-     i:nledas och förslag göras, aut i det ordi:narie
31767:        rådgivningen och för att lws,tnaderna      undervisningsprogrammet inom skolsystemet
31768:        för anskaffni:ng av preventivmedel         s:kulle inrymmas .sexualuppfostran såsom
31769:        skulle komma att ersättas med stöd av      läroämne.
31770:        sjukförsäkringslagen?"                         Sedan arbetsgruppen avgivit sitt förslag,
31771:                                                   kommer frågan om ersättande av kostnaderna
31772:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      för förebyggande av gravid1tet att omedelba11t
31773: samt anföra följande:                             upptas tili behandling.
31774:      Helsingfors den 5 november 1970.
31775: 
31776: 
31777:                                                   Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
31778: 2
31779: 
31780: 
31781: 
31782: 
31783:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31784: 
31785:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-             Lääkintöhallitus on asettanut asiantuntijoista
31786: tissa mainitussa ta11koitukses·sa Te, Herra Pu-     kootun työryhmän, jonka tehtävänä on laatia
31787: hemies, olette 15 päivänä lokakuuta 1970 päi-       suunnitelma raskauden ehkäisyyn liittyvistä ky-
31788: vätyn kirjeenne n:o 1117 ohella toimittanut         symyksistä. Työryhmä jättää kohdakkoin asiaa
31789: Valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-    koskevan ehdotuksensa. Alustavan tiedon mu-
31790: nöksen kansanedustaja Margit Eskmanin ym.           kaan .tullaan muun muassa ehdottamaan .suku-
31791: kirjallisesta kysymyksestä n:o 135, jossa tie-      puolivalistuksen ja ehkäisyneuvonnan aloitta-
31792: dustellaan:                                         mista kunnallisissa äitiys- ja lastenneuvoJoissa
31793:                                                     sekä esittämään, että koulujärjestelmässä var-
31794:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     sinaiseen opetusohjelmaan olisi oppiaineena
31795:        ryhtyä ehkäisyneuvonnan tehostamisek-        sisällytettävä sukupuolikasvatus.
31796:        si ja ehkäisyvälineiden hankintakustan-         Kun työryhmä on jättänyt ehdotuksensa,
31797:        nust•en saattamiseksi sairausvakuutus-       otetaan välittömästi käsiteltäväksi kysymys ras-
31798:        lain perusteella korvattaviksi?"             kauden ehkäisystä aiheutuvien kustannusten
31799:                                                     korvaamisesta.
31800:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
31801: taen seuraavaa:
31802:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1970.
31803: 
31804: 
31805:                                                       Sosiaali- ja 'terveysministeri A-L. Tiekso.
31806: Kirj. ksm. n:o 135.
31807: 
31808: 
31809: 
31810: 
31811:                                   Eskman ym.: Ehkäisyneuvonnan tehostamisesta ja ehkäisyväli-
31812:                                      neiden hankintakustannusten korvaamisesta.
31813: 
31814: 
31815:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
31816: 
31817:    Kesäkuussa      voimaantullutta   aborttilakia    kåreitä on aivan liian vähän, jotta vastaan-
31818: uudistettaessa edellytetti~n, että väljennetyin      ottoja voisi saada .tilatuksi. Kaikesta pääil:täen
31819: perustein myönnettävästä abordsta ei saisi           ollaan ajautumassa tilanteeseen, jolloin abortti
31820: tulla ehkäisykeinoa, vaan syntyvyyttä pyrittäi-      on taloudellisesti vähäisempi rasitus, kuin te-
31821: siin rajoittamaan tehostetulla ehkäisyvalistuk-      hokkaan ehkäisyvalistuksen ja ehkäisyvälinei-
31822: sdla. Maassamme on jo pitkään ollut koko             den hankkiminen. Tällainen kehitys ei liene
31823: maan kattava neuvolaverkosto ja äidit lapsi-         asianomaisten terveyden kannalta suotavaa eikä
31824: neen ovat tottuneet neuvolapalvelusten käyt-         myöskään sairaalapaikkojen o~kdn painotetun
31825: töön. Ehkäisyneuvontaa ei kuitenkaan vielä-          käytön kannalta oikea.
31826: kään ole varsinais,esti annettu neuvolaissa             Ehkäisyneuvonnan tehostamistoimenpiteiden
31827: työskenuelevien terveysviranomaisten tehtä-          irrottaminen kansanterveyslain yhteydestä kii-
31828: väksi, vaikka tätä toimenpidettä on jo pitkään       reelHsesti erillisenä toteutettavaksi olisi mie-
31829: odotettu. Yhä uudelleen on viitattu kansan-          lestämme pikaisesti toteutettava. Ehkäisyväli-
31830: terveyslakiin ja sen aikanaan tuomaan asian          neiden hankintakustannusten saattaminen sai-
31831: ratkaisuun.                                          rausvakuutuskorvausten piiriin ja niiden saan-
31832:     Jo lyhyenä aikana on uuden aborttilain täy-      nin helpottaminen olisi käsityksemme mukaan
31833: täntöönpane tiettävästi osoittanut, entä lukui-      omiaan antamaan kansalaisille mahdollisuuden
31834: sat a:bortit olisi voitu välttää, jos asiallisesti   asiallisempaan valintaan aborttiin verrattuna.
31835: annettua ehkäisyvalistusta olisi ollut maksutta         Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
31836: saatavissa. On tärkeätä, että ehkäisyyn tarvit-      37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
31837: tavat välineet ja lääkkeet saataisiin sairausva-     tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31838: kuutuksen korvausten piiriin. Tällöin vähäva-        vaksi seuraavan kysymyksen:
31839: raisetkin voisivat saada niitä kohtuullisin kus-
31840: tannuksin käyttöönsä. Myös se, että ehkäisy-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31841: piller.eitä käyttävien naisten on yleensä n. 3              ryhtyä ehkäisyneuvonnan tehostamisek-
31842: kuukauden väliajoin käänn~ttävä lääkärin puo-               si ja ehkäisyvälineiden hankintakustan-
31843: leen saadakseen lääkemääräyksensä uudiste-                  nusten saattamiseksi sairausvakuutus·
31844: tuksi, on osoittautunut erittäin hankalaksi var-            lain perusteella korvattaviksi?
31845: ·sinkin Helsingin ulkopuolella, jossa erikoislää-
31846:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1970.
31847: 
31848:                Margit Eskman.                                    Sinikka Luja.
31849:                Aune Salama.                                      Lyyli Aalto.
31850: 
31851: 
31852: 
31853: 
31854: E 973/70
31855: 6
31856: 
31857: vudprincipen i finansministeriets anvtsntngar     och för vardera bilen hade föreskrivits en ser-
31858: den att arbetseffekten härvid icke skulle få      vicedag ( 8 timmar). Detta innebär att 144 tim-
31859: bli lidande på något sätt. Vid de arbetsstudier   mar, dvs. 24 %, av femmannakommandots ar-
31860: som gjordes med denna utgångspunkt påvisa-        betstid under en treveckorsperiod ( 600 tim-
31861: des, att det i regel icke lönar sig att använda   mar) användes för andra ändamål än egentlig
31862: kommandon på 4-6 man i sådan tjänstgöring         fälttjänst.
31863: som rörliga polisens. Ett undantag härvidlag         Med hänsyn tili det som ovan har anförts
31864: utgör för närvarande endast de kommandon          förefaller ett inrättande av ett kommando i
31865: som är förlagda långt från länens centralkom-     Salo i detta nu att vara en oändamålsenlig och
31866: mandon. Fördenskull har bl.a. kommandona          kostnadsökande åtgärd.
31867: i Brahestad, Raumo, Vammala, Parkano och             Regeringen kommer att följa med lägets ut-
31868: Lauritsala dragits in.                            veckling och den kommer, förutsatt att behov
31869:    Kommandot i Salo bestod av 5 konstaplar        av att ånyo inrätta ett poliskommando i Salo
31870: med 2 bilar. De beräkningar som har gjorts        yppas och rörliga polisens manskapsnumerär
31871: visar att en man i genomsnitt under fyra dagar    ökas tillräckligt, att vidtaga åtgärder för att
31872: per veck:a skötte en s.k. byråtur ( 8 timmar)     förlägga ett kommando till orten.
31873:      Helsingfors den 13 november 1970.
31874: 
31875:                                                                      Minister Artturi .Jämsen.
31876:                                                                                                    5
31877: 
31878: 
31879: 
31880: 
31881:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
31882: 
31883:    1 det syfte som anges i 37 § 1 mom. riks-        delningen hörande patruller inom nämnda om-
31884: dagsordningen har Ni, Herr Talman, med Eder         råde. Detta innehär att mindre än två patrul-
31885: skrivelse nr 1091 av den 13 oktoher 1970 tili       ler per dag rörde sig där. Under samma tid
31886: vederbörande medlem av statsrådet översänt          innevarande år gjordes från Aho sammanlagt
31887: en avskrift av ett skirftligt spörsmål med num-     80 patrullfärder tili det berörda området.
31888: mer 134 av riksdagsman Reino Breilin, vari          Ehuru den period som undersökningen berör
31889: frågas:                                             är godtyckligt vald framgår här redan tydligt
31890:            "Vilka åtgärder ämnar Regeringen         att sedan kommandot indrogs har den kontroll
31891:         vidtaga för att tili Salo återföra rör-     som sker utgående från Aho ökats avsevärt. Ök-
31892:         liga polisens tidigare kommando i           ningen uppgick rentav tili 25 patruller, vilket
31893:         Salo?"                                      motsvarar nästan en patrull per dag. När här-
31894:                                                     till ytterligare lägges huvudavdelningens patrul-
31895:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ler från Helsingfors, vilka också relativt ofta
31896: samt anföra följande:                               utsträcker sina färder tili Salo, kan det svår-
31897:    Rörliga polisens kommando i Salo indrogs         ligen påstås att kontrollen i trakten kring Salo
31898: genom heslut av ministeriet för inrikesären-        och särskilt på riksväg nr 1 skulle ha försum-
31899: dena räknat från 1. 1. 1969 och dess manskap,       mats.
31900: som då omfattade fem hefattningshavare, över-           En annan omständighet, som kan anföras
31901: fördes jämte sin utrustning til1 rörliga polisens   för att belysa saken, är att antalet rapporter
31902: kommando i Aho. Indragningen och förflytt-          som uppgjordes i Salo under det sista år då
31903: ningen av kommandot motiverades hl.a. med           poilskommandot var förlagt där, s.k. åtgärds-
31904: att verksamheten måste centraliseras för att        förständiganden inberäknade, var mindre än
31905: hättre alarmheredskap skulle nås och framför        ettusen och att under innevarande år har hit-
31906: allt för att effektivare verksamhet skall kunna     tilis redan 850 anmälningar om brott sänts
31907: åstadkommas inom hela länet. Efter förflytt-        från kommandot i Aho til1 Salo, Halikko,
31908: ningen kunde kontorsarhetet samt servicen           Kisko och Bjärnå länsmansdistrikt. Detta an-
31909: för och förvaringen av hilarna sammanföras i        tal innefattar icke åtgärdsförständiganden. Här-
31910: Aho. Förvaring av hilarna kunde ordnas i            av framgår att arhete har hunnit utföras också
31911: hyrda utrymmen i statens ämhetshus och då           inom dessa distrikt.
31912: både bilmästaren och en i arhetsavtalsförhål-           När det gäller den gemensamma jourtjänsten
31913: lande anställd hiltvättare arbetar i Aho blev       i Salo torde det icke med fog kunna påstås
31914: kostnaderna för fordonens skötsel och förva-        att medverkan i denna tjänstgöring med Aho
31915: ring avsevärt lägre än de hade varit i Salo.        såsom bas skulle förorsaka tidsförlust och mer-
31916:    V ad sedan verksamheten, dvs. främst trafik-     kostnader, då hänsyn tages tili att varje polis-
31917: kontrollen, angår, måste det medges att riks-       patrull under både tur- och returfärd utför
31918: vägen nr 1 är länets livligaste trafikled och       trafikkontroll, vilken är i hög grad på:kallad
31919: trafiken på den måste därför övervakas särskilt     på riksvägen.
31920: effektivt. Sedan det herörda kommandot in-              Vad åter angår den omständigheten att an-
31921: drogs har kontrollen på nämnda vägdel hlivit        talet trafikolyckor i Salotrakten har ökats un-
31922: bättre. En undersökning visar att antalet patrul-   der den senaste tiden torde detta äga sin rik-
31923: ler på den aktuella vägdelen år 1968 var            tighet. Företeelsen är dock icke av lokal natur,
31924: mindre än följande år. Enligt länsavdelningens      utan gäller hela landet.
31925: redogörelser för patrullfärderna arbetade år            När rörliga polisen 30. 6. 1968 införde för-
31926: 1968, då kommandot i Salo alltjämt var verk-        kortad arbetstid (dvs. en övergång från 135
31927: samt, under mars sammanlagt 55 till länsav-         tili 120 timmar per 3-veckorsperiod) var hu-
31928: E 1018/70
31929: 4
31930: 
31931: teena valtiovarainministeriön ohjeissa, ettei toi-   kummallekin autolle oli määrätty yksi huolto-
31932: minnan tehokkuus saa tästä millään tavoin kär-       päivä ( 8 tuntia). Komennuskunnan viiden mie-
31933: siä. Tältä pohjalta suoritetuissa työtutkimuk-       hen 3-viikkoiskauden työajasta ( 600 tuntia)
31934: sissa todettiin, että 4-6 miestä käsittävien ko-     käytettiin näin ollen 144 tuntia eli 24% muu-
31935: mennuskuntien käyttö ei yleensä kannata liik-        hun kuin varsinaiseen kenttäpalveluun.
31936: kuvan poliisin luontoisessa palveluksessa. Poik-        Edellä esitettyyn nähden tuntuu tällä het-
31937: keuksen muodostavatkin nykyään vain ne ko-           kellä komennuskunnan perustaminen Saloon
31938: mennuskunnat, joiden etäisyys läänien keskus-        epätarkoituksenmukaiselta ja kustannuksia li-
31939: komennuskunnista on suuri. Siten on lakkau-          säävältä toimenpiteeltä.
31940: tettu mm. Raahen, Rauman, Vammalan, Par-                Hallitus tulee seuraamaan tilannetta ja, mi-
31941: kanon ja Lauritsalan komennuskunnat.                 käli ilmenee tarvetta Salon komennuskunnan
31942:    Salon komennuskunnan vahvuus oli 5 kons-          uudelleen perustamiseen ja liikkuvan poliisin
31943: taapelia ja 2 autoa. Laskelmat osoittivat, että      määrävahvuutta lisätään riittävästi, ryhtymään
31944: keskimäärin viikon aikana teki yksi mies nel-        toimenpiteisiin komennuskunnan perustami-
31945: jänä päivänä ns. toimistovuoron ( 8 tuntia) ja       seksi.
31946:       Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1970.
31947: 
31948:                                                                        Ministeri Artturi Jämsen.
31949:                                                                                                      3
31950: 
31951: 
31952: 
31953: 
31954:                         Ed u s kun n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
31955: 
31956:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kaan oli vuonna 1968, jolloin Salon komennus-
31957: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kunta vielä oli toiminnassa, maaliskuun aikana
31958: olette 13 päivänä lokakuuta 1970 päivätyn kir-      lääninosaston partioita työskennellyt kyseisellä
31959: jeenne n:o 1091 ohella toimittanut valtioneu-       alueella yhteensä 55 kappaletta, joka vastaa va-
31960: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        jaan kahden partion siellä käyntiä päivässä.
31961: kansanedustaja Reino Breilinin kirjallisesta ky-    Vastaavana aikana kuluvana vuonna oli Tu-
31962: symyksestä n:o 134, jossa tiedustellaan:            rusta suoritettu yhteensä 80 partiomatkaa ky-
31963:                                                     seessä olevalle alueelle. Vaikka tutkimuskausi
31964:          "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      on valittu mielivaltaisesti, osoittaa se jo sel-
31965:        ryhtyä Liikkuvan Poliisin entisen Salon      västi, että komennuskunnan lakkauttamisen jäl-
31966:        komennuskunnan siirtämiseksi takaisin        keen on Turusta käsin suoritettua valvontaa
31967:        Saloon?"                                     huomattavasti lisätty, oJ.ihan lisäys peräti 25
31968:                                                     partiota, joka vastaa melkeinpä pattiota päi-
31969:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         vässä. Kun tähän partiomäärään vielä lisätään
31970: taen seuraavaa:                                     pääosaston partiot Helsingistä, jotka myös mel-
31971:                                                     kolailla usein ulottavat partiomatkansa Saloon,
31972:    Liikkuvan poliisin Salon komennuskunta lak-      niin ei voitane väittää, että Salon seudun ja
31973: kautettiin     sisäasiainministeriön  päätöksellä   etenkään valtatie 1:n valvontaa olisi laimin-
31974: 1. 1. 1969 lukien ja sen silloinen viisi toimen-    lyöty.
31975: haltijaa käsittävä miehistö sekä kalusto siir-         Toisena asiaa valaisevana sdkkana voidaan
31976: rettiin liikkuvan poliisin Turun komennuskun-       mainita, että Salon komennuskunnan viimeise-
31977: taan. Komennuskunnan lopettamista ja siirtoa        nä toimintavuonna siellä laadittujen ilmoitus-
31978: perusteltiin muun muassa sillä, että paremman       ten lukumäärä, ns. näyttöilmoitukset mukaan
31979: hälytysvalmiuden saavuttamiseksi ja ennen-          lukien, jäi alle tuhannen ja että kuluvana vuon-
31980: kaikkea tehokkaamman toiminnan aikaansaa-           na on tähän mennessä Salon, Halikon, Kiskon
31981: miseksi koko läänin alueella oli toiminta keski-    ja Perniön nimismiespiireihin lähetetty Turun
31982: tettävä. Siirron toteuduttua saatiin toimistotyö    komennuskunnasta jo 850 rikosilmoitusta, jo-
31983: samoin kuin autojen huolto ja säilytys keski-       hon lukuun ei sisälly näyttöilmoituksia, mikä
31984: tetyksi Turkuun. Autojen säilytys saatiin vuok-     osoittaa, että näidenkin piirien alueella on eh-
31985: ratiloista valtion virastotaloon ja kun sekä au-    ditty työskennellä.
31986: tomestari että työsopimussuhteessa oleva au-           Mitä Salon yhteispäivystyksen avustamiseen
31987: tonpesijä työskentelevät Turussa, muodostuivat      tulee, niin ei voitane perustellusti väittää, että
31988: ajoneuvojen huolto- ja säilytyskustannukset         siihen osallistuminen Turusta saakka aiheut-
31989: huomattavasti pienemmiksi kuin Salossa.             taisi ajanhukkaa ja lisäkustannuksia, sillä suo-
31990:    Mitä sitten toimintaan eli lähinnä liikenteen    rittaahan partio sekä meno- että tulomatkalla
31991: valvontaan tulee. on myönnettävä, että valtatie     valtatiellä niin tarpeellista liikenteen valvontaa.
31992: 1 on läänin vilkkain liikenneväylä ja siksi sen        Mitä taas tulee siihen, että Salon alueella
31993: liikennettä on valvottava erityisen tehokkaasti.    on liikenneonnettomuuksien maara viime-
31994: Puheena olevan komennuskunnan lakkauttami-          aikoina lisääntynyt, niin se pitänee kyllä paik-
31995: sen jälkeen onkin valvonta mainitulla tieosuu-      kansa, mutta ilmiö ei ole paikallinen, vaan se
31996: della tehostunut. Suoritetun ·tutkimuksen mu-       on valtakunnallinen.
31997: kaan oli vuonna 1968 vähemmän partioita pu-            Liikkuvan poliisin siirtyessä 30. 6. 1968 ly-
31998: heena olevalla tieosuudella kuin seuraavana         hennettyyn työaikaan (3-viikkoiskauden 135
31999: vuonna. Lääninosaston partioselosteitten mu-        tunnista 120 tuntiin), oli johtavana periaat-
32000: 2
32001: 
32002: puhumattakaan syntyvistä kustannustekijöistä,         leen asuvat Salossa. Myös huoneistokysymys
32003: jotka nekin ovat melkoisen suurta luokkaa. Ar-        sanottuja tarpeita varten lienee helposti järjes-
32004: veluttavaa on, saadaanko komennuskuntaa lain-         tettävissä entisen toimitalon puitteissa.
32005: kaan Salon alueelle silloin kun sitä tarvittaisiin,      Edellä olevaan viitaten ja v.altiopäiväjärjes-
32006: koska Turun näkökulmasta saattaa olla tarkoi-         tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
32007: tuksenmukaisempaa pidättää miehistö siellä.           tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
32008:    Liikkuvan Poliisin entinen Salon komennus-         vaksi seuraavan kysymyksen:
32009: kunta on mielestäni tarkoituksenmukaista siir-
32010: tää takaisin Saloon. Siirtämistä puoltavat mo-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32011: net muutkin perusteet kuin edellä esille tuodut               ryhtyä Liikkuvan Poliisin entisen Salon
32012: mm. se, että miehistön jäsenet perheineen edel-               komennuskunnan siirtämiseksi takaisin
32013:                                                               Saloon?
32014:       Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1970.
32015: 
32016:                                              Reino Breilin.
32017: Kirj. ksm. n:o 1.34.
32018: 
32019: 
32020: 
32021: 
32022:                                    Breilin: Liikkuvan Poliisin entisen Salon komennuskunnan siir-
32023:                                        tämisestä takaisin Saloon.
32024: 
32025: 
32026: 
32027:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
32028: 
32029:     Sisäasiainministeriön päätöksellä Liikkuvan           Tarkasteltaessa erityisesti valtatie 1 :n kolari-
32030: Poliisin Salon komennuskunta on lakkautettu            tilastoa Salon alueen kohdalta, havaitaan jat-
32031: 1. 1. 1969 lukien ja siirretty Turun ja Porin          kuvaa nousua, joka niin ikään on todellisuutta
32032: lääninosastoon sijoituspaikkana Turun kaupun-          myös muiden teiden osalla. Esimerkkinä mai-
32033: ki. Koska tätä siirtoa poliisitoiminnan kannalta       nittakoon, että 1969-1970 aikana tapahtui
32034: on nähdäkseni pidettävä epätarkoituksenmukai-          Halikon nimismiespiirin alueella saadun tiedon
32035: sena, on pidettävä välttämättömänä, että siir-         mukaan 70 liikenneonnettomuutta, joista kuo-
32036: ron perustelut otetaan uudelleen tarkastelta-          lemaan johtaneita tapauksia oli 3, Perniön pii-
32037: viksi ja mikäli todetaan, ettei siirtoon ole ollut     rissä 45 ja kuolemaan johtaneita tapauksia 2
32038: perusteltua aihetta, siirtopäätös kumotaan ja          sekä Kiskon piirissä 2 kuolemaan johtanutta
32039: komennuskunta palautetaan takaisin Salon kau-          tapausta. Tilasto kasvaisi runsaasti mainitse-
32040: punkiin.                                               mattomien onnettomuustapauksien vuoksi ja
32041:     Toiminnan tehokkuuden kannalta on ensin            merkittävää on todeta kuluneen vuoden aikana
32042: tarkasteltava Liikkuvan Poliisin tehtäväkenttää        onnettomuustapausten nouseva suuntaus,, En-
32043: ja todettava, että se on määritelty 14 päivänä         nakoivien onnettomuustapauksien runsautta
32044: helmikuuta 1969 annetun poliisiasetuksen               voidaan määritellä huomioimalla, että Salon
32045:  ( 119/69) 6. luvussa. Asetuksen 44 §:n mu-            kaupunki ympäristöineen on suhteellisesti ot-
32046: kaan Liikkuvan Poliisin tulee muiden poliisi-          taen maan autoistuneimpia alueita.
32047: tehtävien ohella ensisijaisesti suorittaa tieliiken-      Liikkuvan Poliisin Salon komennuskunnan
32048: teen valvonta-, järjestely- ja ohjaustehtäviä, lii-    siirtäminen Turkuun merkitsee poliisiasetuksen
32049: kennevalistustyötä ja liikenteeseen liittyvää          44 §:n 2 ja 3 momenttien määräämien tehtä-
32050: tutkimustyötä.                                         vien hoitamisen vaikeutumista, ja mitä tulee
32051:     Salon kaupungin ja talousalueen läpi kulkee        saman pykälän 4 kohdan määräykseen, joka
32052: valtakunnan vilkkaimpiin kuuluva valtatie 1.           tarkoittaa muun poliisin avustamista, tämä teh-
32053: Salon kaupunki muodostaa väylässä liikenteel-          tävä erityisesti vaikeutuu yksistään Salon
32054: lisen kapeikon ja on kaupunki myös merkit-             alueen laajuuden vuoksi.
32055: tävä liikenteen jakopaikka, jossa vilkkaasti lii-          Poliisin työaikalain voimaantulon johdosta
32056: kennöityjä maanteitä jakaantuu moneen suun-            on ryhdytty kiinnittämään huomiota poliisipii-
32057: taan. Myös Salon ohikulkutien rakentaminen             rin yhteistoimintaan. Tiedossa on, että tämän
32058: siirtyy vielä tulevaisuuteen. Liikennetilastot         kaltainen toiminta on alkanut Salon alueella
32059: osoittavat jatkuvaa kasvua, jolloin liikenteelli-      1 päivästä lokakuuta 1970 alkaen. Vastaavia
32060: set vaara- ja haittatekijät kasvavat. Kun näin         yhteistoiminta-alueita on maassa tiettävästi toi-
32061: tapahtuu, pitäisi myös liikenteen valvontatoi-         minnassa, mutta niiden tehollinen toiminta on
32062: men tehostua, mutta suoritetut järjestelyt osoit-      saatu aikaan vain kytkemällä toimintapiiriin
32063: tavatkin taantumista. On todettava, että sano-         Liikkuvan Poliisin miehistön. Sanotuin perus-
32064: tun asetuksen 44 § :n 1. kohdan toiminnot              tein mm. Lohjalie on saatu takaisin sieltä ai-
32065: ovat suuresti kärsineet siitä, että Liikkuvan          kaisemmin poissiirretty liikkuva poliisimiehistö.
32066: Poliisin Salon komennuskunta siirrettiin Tur-          Salon osalta on kiinnitettävä huomiota, haitta-
32067: kuun. Sitäpaitsi siirto merkitsee valvontatyön         vaikutuksia korostaen, että ajanhukka edesta-
32068: välitöntä vähentymistä alueen maanteillä.              kaisin ajossa Turun ja Salon välillä on suuri
32069: E 1018/70
32070:                                                                                                     7
32071: 
32072: tribuerades under sistlidna september och ok-         har hållit intim kontakt med andra myndig-
32073: tober månader tili alla skolor, medicinal-, polis-,   heter och strävar tili att skapa ellt gott sam-
32074: sociala och tullmyndigheter, tili ungdoms- och        arbete med de olika myndigheterna.
32075: nykterhetsnämnder samt tili många organisa-              I ;spörsmålets andra del frågas: V ad ämnar
32076: tioner. Upplagan borde ha varit mångdubbelt           Regeringen göra för att man beträffande åt-
32077: större, :så stor har efterfrågan på dessa skrif-      gärderna för förhindrande av narkotikamiss-
32078: ter varit. Då ministeriet endast hade tili sitt       brukets och narkotikabrottslighetens utberdning
32079: förfogande ovan redan nämnda anslag på                samt beträffande vården av dem som missbru-
32080: 10 000 mk, kunde man inte låta trycka en              kar narkotika fakdskt skulle uppnå de mål som
32081: större upplaga.                                       föreslogs i narkotikakommittens betänkande.
32082:     Narkotikafrågan är mångfasetterad och hör            Social- och hälsovårdsministeriet kommer
32083: tili många olika myndighetens verksamhetsom-          noga att följa med 1situationen och kommer
32084: råden. Social- och hälsovårdsministeriet kan          förutom ovan nämnda åtgärder att skrida tili
32085: inte direkt inverka på myndigheternas åtgärder        alla de åtgävder, som är möjliga att genom-
32086: i narkotikafrågan, men väl indirekt. Ministeriet      föra.
32087:      Helsingfors den 16 november 1970.
32088: 
32089:                                                                  Minister Katri-Helena Eskelinen.
32090: 6
32091: 
32092:     I spörsmålets första del frågas: "Har Re-       telefoner o.a. teknisk materiel. Vidare fäste
32093: geringen observerat, att narkotikamissbruket        man i skrivelsen ministeriets för inrikesären-
32094: fortgående ökat samt att de åtgärdcr som vid-       dena uppmärksamhet vid kriminalbbomtoriets
32095: tagits för hindrande av narkotikamissbruk samt      fåtaliga personai och trånga utrymmen ,samt
32096: för vården av dem som missbrukar dessa äm-          vid laboratoriets knappa och gammalodiga un-
32097: nen varit ineffektiva och bristfälliga."            dersökningsmateriel. Skolstyrelsen och tull-
32098:     Efter det statsrådet 9. 10. 1969 utfärdadc      styrelsen uppmanades i skrivelser att uppgöra
32099: sitt beslut om att inrätta en narkotikadelega-      förslag tili anslag som borde intagas i 1971 års
32100: tion, blev social- och hälsovårdsministeriet det    statsförslag.
32101: koordinetande och ledande organet i narkotika-         Social- och hälsovårdsministeriet sände den
32102: frågan. Narkotikadelegationen har hela tiden        9 mars 1970 en skrivelse till medicinska fakul-
32103: intimt 'samarbetat med social- och hälsovårds-      teten vid Helsingfors universitet, i viiken mi-
32104: ministeriet samt framlagt talrika förslag för       nisteriet anhöll om att en assistent skulle av-
32105: ministeriet angående skötseln av narkotika-         lönas vid institutionen för rättsmedkin. Assis-
32106: frågan. Ministeriet åter har skridit tili nödiga    tenten skulle ha som uppgift att utbilda nar-
32107: åtgärder på grund av dessa förslag. Av de åt-       kotikakemister.
32108: gärder som vidtagits under året må följande             Social- och hälsovårdsminisetriet föreslog,
32109: nämnas:                                             att i statsförslaget för år 1971 skulle invägas
32110:     På åtgärd av narkotikadelegationen gjordes      ett anslag för inrättande av en forskarbefatt-
32111: ett utkast tili en ny narkotikalag. Beträffande     ning i arbetsavtalsföthållande vid ministeriets
32112: denna lag har regeringen redan avlåtit en pro-      socialpolitiska forskningsavdelning.
32113: position tili riksdagen.                                I början av april innevarande år tillställde
32114:     I början av februari 1970 uppmanade so-         social- och hälsovårdsministeriet undervisnings-
32115: cial- och hälsovårdsministeriet i en skrivelse      ministeriet en promemoria angående labora-
32116: socialstyrelsen att i samarbete med medicinal-      torier som utför narkotikaundetsökningar och
32117: styrelsen anordna upplysnings- och utbildnings-     anhöll, att undervisningsministeriet skulle upp-
32118: möten i narkotikafrågan för personer i ansvarig     märksamma den del av promemorian som be-
32119: ställning. Dylika möten har redan anordnats i       handlar rättskemiska avdelningen vid HeLsing-
32120: flera städer och upplysningsmötena har varit        fors universitets institution för rättsmedicin
32121: taldkt besökta av skol-, medicinal-, judiciella,    och vidtaga i .saken påkallade åtgärder för er-
32122: polis-, tuli- och sociala myndigheter.              hållande av nya ldkaliteter för institutionen för
32123:     Senaste februari månad satte man även i         rättsmedicin och för komplettering av under-
32124: gång en undersökning bland elever i folkskolor,     sökningsmaterielen samt för erhållande av
32125: läroverk och yrkesskolor angående deras an-         tillräcklig personal. Samtidigt begärdes, att un-
32126: vändning av narkotika under år 1969. Under-         dervisningsministeriet redan i fötslaget tili
32127:  sökningsresultaten blir färdiga inom detta år.     statsförslag för år 1971 måtte beakta rätts-
32128: Enligt de förhandsuppgifter ministeriet har er-     kemiska avdelningens i promemorian nämnda
32129: hållit visar undersökningen, jämförd med en         utvecklingsbehov. Motsvarande skrivelser sän-
32130: undersökning av liknande slag år 1968, att det      des tili ministeriet för inrikesärendena angå-
32131: beträffande användningen av berusningsmedel         ende utvecklandet av kriminallaboratoriet och
32132: i fråga om alla 'skolformer kommit i dagen          tili finansministeriet angående utvecklandet av
32133:  ungefär 30 procent flera fall år 1969 än året      tullaboratoriet.
32134:  förut. ökningen beror enbart på att använd-            I social- och hälsovårdsm.inisteriet har man
32135: ningen av alkohoi har ökat; däremot har det         börjat sammanställa och i kartotek ordna pub-
32136:  inte skett någon ökning av användningen av         likationsmaterial rörande narkotika samt börjat
32137:  thinner, mediciner och egentlig narkotika.         utreda möjligheterna att publicera och distri-
32138:     Den 3 mars innevarande år tilLställde social-   buera detta materia!. Ett kortregister har även
32139:  och hälsovårdsministeriet ministeriet för in-      uppgjorts över sakkunniga på området, för att
32140:  rikesärendena en skrivelse, vari man bad mi-       man med deras bistånd skall få till stånd en
32141:  nisteriet för inrikesärendena att för intagning    effektiv och saklig information.
32142:  i statsförslaget för år 1971 föreslå nödiga an-        Narkotikadelegationen har avfattat fyra upp-
32143:  slag för ökning av personalen, för utbildning av   lysningsskrifter rörande cannabis, sömnmedi-
32144:  specialpersonai och för anordnande av fortbild-    ciner, amfetamin och thinner. Varje upplys-
32145:  ning ävensom för erhållande av fordon, radio-      ningsskrift trycktes i 30 000 exemplar. De dis-
32146:                                                                                                     5
32147: 
32148: 
32149: 
32150: 
32151:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
32152: 
32153:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           I motiveringen till spörsmålet sägs, att det
32154: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       syfte narkotikakommittens arbete i tiden an-
32155: av den 13 oktober 1970 nr 1090 till veder-          sågs ha, nämligen att göra slut på missbruket
32156: börande medlem av statsrådet för avgivande          av narkotika eller att åtminstone hindra att
32157: av svar översänt följande av riksdagsman Alli       missbruket ökar, icke har uppnåtts. Enligt
32158: Vaittinen m. fl. ställda spörsmål nr 13 3:          social- och hälsovårdsministeriets uppfattning
32159:                                                     kan narkotikaproblemet inte helt och hållet
32160:           "Har Regeringen observerat, att nar-      elimineras, men det kan bemästras med effek-
32161:        kotikamissbruket fortgående ökat samt        tiva åtgärder av samhället. Lösningen av ifråga-
32162:        att de åtgärder som vidtagits för            varande problem innebär ett arbete på lång
32163:        hindrande av narkotikamissbruk samt          sikt, en planering för lång tid framåt, en pre-
32164:        för vården av dem som missbrukar             ventiv verksamhet, som kräver betydande me-
32165:        dessa ämnen varit ineffektiva och brist-     del av samhället.
32166:        fälliga,                                        I motiveringen till spörsmålet sägs vidare,
32167:           och vad ämnar Regeringen göra för         att av alla slag av brott har narkotikabrotten
32168:        att man beträffande åtgärderna för för-      ökat mest under första hälften av detta år,
32169:        hindrande av narlrotikamissbrukets och       hela 163 procent. Härvid är det likväl fråga
32170:        narkotikabrottslighetens     utbredning      om brott som kommit i dagen. Enligt social-
32171:        samt beträffande vården av dem som           och hälsovårdsministeriets uppfattning, viiken
32172:        missbrukar narkotika faktiskt skulle         grundar sig på uppgifter som erhållits av po-
32173:        uppnå de mål som föreslogs i narko-          lismyndigheterna, är det mycket svårt att kons-
32174:        tikakommittens betänkande?"                  tatera, huruvida narkotikabrotten faktiskt har
32175:                                                     ökat och - om så är fallet - hur stor ök-
32176:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ningen är. Polisen har nämligen under år 1970
32177: samt anföra följande:                               kraftigt kunnat effektivera ,sina övervaknings-
32178:    I motiveringen tili spörsmålet sägs, att nar-    åtgärder. Ju effektivare övervakningen funge-
32179: kotikakommitten framkommit med flera                rar, desto flera brott kommer i dagen.
32180: konkreta förslag tili förebyggande av narko-           I motiveringen till spörsmålet sägs även, att
32181: tikamissbruk samt ordnande av en effektiv           man inte i fråga om den preventiva verksam-
32182: skötsel och vård av missbrukarna. Social- och       heten gjort allt som borde ha gjorts och som
32183: hälsovårdsministeriet har likväl konstaterat,       skulle kunna göras. Det stämmer, att man inte
32184: att narkotikakommittens betänkande trots sin        gjort allt som borde ha gjorts, men detta beror
32185: grundlighet och sina många förtjänster närmast      på atlt man inte haft tillräckligt med medel
32186: är ett principbetänkande. Även de s.k. konkre-      tili sitt förfogande. I statsförslaget för år 1969
32187: ta förslagen i betänkandet är av så allmän          hade social- och hälsoårdsministeriet inte alls
32188: natur, att man inte i praktiken har kunnat          något anslag för skötseln av narkotikafrågan.
32189: börja genomföra dem utan vidlyftiga och             Av anslaget i innevarande års statsförslag är
32190: grundliga tilläggsutredningar. Detta gäller fram-   en del avsedd för upprätthållande av A-klinik-
32191: för allt ordnandet av skötsel och vård för          stiftelsens fem ungdomsstationer och en mindre
32192: narkotikamissbrukarna. En av de första upp-         del för andra organisationers frivilliga vårdar-
32193: gifterna för narkotikadelegationens vårdsektion,    bete. I innevarande års tredje tiliäggsbudget
32194: som 31. 10. 1969 inrättades i samband med           står ett anslag på 10 000 mk till social- och
32195: social- och hälsovårdsministeriet, var att upp-     hälsovårdsministeriets förfogande för skötsel
32196: göra ett totalprogram för skötsel och vård. En-     av narkotikafrågan. Detta anslag är helt otili-
32197: ligt vad ministeriet erfarit håller arbetet på      räckligt för skötsel av den mångfasetterade nar-
32198: att bli färdigt.                                    kotikafrågan.
32199: 4
32200: 
32201: ja tulliviranomaisille, nuoriso- ja raittiuslauta-   maan hyvän yhteistyön eri viranomaisten kes-
32202: kunnille sekä monille järjestöille. Painoksen        ken.
32203: olisi pitänyt olla moninkertainen, niin valtava         Kysymyksen toisessa osassa kysytään: mitä
32204: jälkikysyntä on niistä ollut. Kun ministeriön        Hallitus aikoo tehdä, jotta huumausaineiden
32205: käytettävissä oli vain jo edellä mainittu 10 000     väärinkäytön ja huumausainerikollisuuden laa-
32206: markan suuruinen määräraha, ei suurempaa pai-        jenemisen estämisessä sekä huumausaineiden
32207: nosta voitu ottaa.                                   väärinkäyttäjien huollossa todella päästäisiin
32208:    Huumausainekysymys on monitahoinen ja             huumausainekomi tean mietinnössä esitettyihin
32209: useille eri viranomaisille kuuluva kysymys. So-      tavoitteisiin?
32210: siaali- ja terveysministeriö ei voi välittömästi        Sosiaali- ja terveysministeriö tulee tarkkaan
32211: vaikuttaa muiden viranomaisten toimenpiteisiin       seuraamaan tilannetta ja ryhtyy jo edellä viitat-
32212: huumausainekysymyksen hoitamiseksi, välilli-         tujen toimenpiteiden lisäksi kaikkiin niihin toi-
32213: sesti kylläkin. Ministeriö on pitänyt kiinteätä      menpiteisiin, jotka on mahdollista toteuttaa.
32214: yhteyttä muihin viranomaisiin ja pyrkii Iuo-
32215:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1970.
32216: 
32217:                                                                 Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
32218:                                                                                                       3
32219: 
32220: tamista varten. Tämä määräraha on täysin riit-       1971 valtion tulo- ja menoarvioon ehdotettai-
32221: tämätön monitahoisen huumausainekysymyksen           siin tarpeelliset määrärahat henkilöstön lisäämi-
32222: hoitamiseksi.                                        seksi, erikoishenkilöstön koulutuksen ja jatko-
32223:    Kysymyksen ensimmäisessä osassa kysytään:         koulutuksen hoitamiseksi sekä kullnmeuvojen,
32224: "Onko Hallitus kiinnittänyt huomiotaan huu-          radiopuhelimien ym. teknillisten välineiden
32225: mausaineiden väärinkäytön jatkuvaan lisäänty-        saamiseksi. Edelleen kirjelmässä kiinnitettiin
32226: miseen sekä huumausaineiden väärinkäytön cs-         sisäasiainministeriön huomiota kriminaalilabora-
32227: tämisen sekä näiden aineiden väärinkäyttäjien        torion henkilökunnan vähyyteen, tilojen ahtau-
32228: huollon vaatimien toimenpiteiden tehottomuu-         teen ja tutkimusvälineistön vähyyteen ja van-
32229: teen ja puutteellisuuteen."                          hanaikaisuuteen. Määrärahojen ehdottamisesta
32230:    Sen jälkeen kun valtioneuvosto antoi päätök-      valtion vuoden 1971 tulo- ja menoarvioon lä-
32231: sen huumausaineneuvottelukunnan perustami-           hetettiin kirjelmät koulu- ja tullihallitukselle.
32232: sesta 9. 10. 1969, tuli sosiaali- ja terveysminis-      Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti 9 päi-
32233: teriöstä huumausainekysymyksen koordinoiva           vänä maaliskuuta 1970 Helsingin yliopiston
32234: ja johtava elin. Huumausaineneuvottelukunta          lääketieteelliselle tiedekunnalle kirjelmän, jossa
32235: on ollut koko ajan kiinteässä yhteistyössä s·o-      pyydettiin assistentin paikkaamista Oikeuslää-
32236: siaali- ja terveysministeriön kanssa sekä tehnyt     ketieteen laitokseen. Assistentin tehtävänä olisi
32237: lukuisia esityksiä ministeriölle huumausaineky-      huumausainekemistien kouluttaminen.
32238: symyksen hoitamiseksi. Ministeriö puolestaan            Vuoden 1971 valtion tulo- ja menoarvioon
32239: on ryhtynyt esitysten johdosta tarpeellisiin toi-    sosiaali- ja terveysministeriö ehdotti määrära-
32240: menpiteisiin. Vuoden aikana suoritetuista toi-       han työsopimussuhteisen tutkijan toimen pe-
32241: menpiteistä mainittakoon seuraavat:                  rustamiseksi ministeriön sosiaalipoliittiselle
32242:    Huumausaineneuvottelukunnan toimesta laa-         tutkimusosastolle.
32243: dittiin luonnos uudeksi huumausainelaiksi, jos-         Kuluvan vuoden huhtikuun alussa sosiaali-
32244: ta Hallitus on jo antanut esityksen Eduskun-         ja terveysministeriö lähetti opetusministeriölle
32245: nalle.                                               muistion huumausainetutkimuksia suorittavista
32246:    Helmikuun alussa 1970 sosiaali- ja terveys-       laboratorioista ja pyysi, että siltä osin kuin
32247: ministeriö kehoitti kirjelmällään sosiaalihalli-     muistiossa käsitellään Helsingin yliopiston oi-
32248: tusta yhteistyössä lääkintöhallituksen kanssa        keuslääketieteen laitoksen oikeuskemian osas-
32249: järjestämään valistus- ja koulutustilaisuuksia       toa, opetusministeriö ryhtyisi asian vaatimiin
32250: huumausainekysymyksestä ns. vastuuhenkilöil-         toimenpiteisiin oikeuskemian osaston toiminta-
32251: le. Näitä tilaisuuksia on järjestetty jo useissa     tilojen uusimiseksi ja tutkimusvälineiden täy-
32252: kaupungeissa ja näihin valistustilaisuuksiin on      dentämiseksi sekä riittävän henkilökunnan saa-
32253: osallistunut runsaasti koulu-, lääkintö-, oikeus-,   miseksi. Samalla opetusministeriötä pyydettiin
32254: poliisi-, tulli- ja sosiaaliviranomaisia.            jo vuoden 1971 valti:on tulo- ja menoarvioeh-
32255:    Samoin viime helmikuussa pantiin alulle tut-      dotuksessa huomioimaan muistiossa esitetyt oi-
32256: kimus kansa-, oppi- ja ammattikoululaisten kes-      keuskemian osaston kehittämistarpeet. Vastaa-
32257: kuudessa heidän huumausaineiden käytöstään           vat kirjelmät lähetettiin Sisäasiainministeriölie
32258: vuoden 1969 aikana. Tutkimustulokset valmis-         kriminaalilaboratori:on kehittämisestä ja valtio-
32259: tuvat kuluvan vuoden loppuun mennessä. Mi-           varainministeriölle tullilaboratorion kehitt:itni-
32260: nisteriön saamien ennakkotietojen mukaan tut-        sestä.
32261: kimus osoittaa vastaavanlaiseen tutkimukseen            Sosiaali- ja terveysministeriössä on pantu
32262: vuodelta 1968 verrattuna, että päihteiden käyt-      alulle huumausaineita koskevan julkaisumate-
32263: tötapauksia on kaikissa koulumuodoissa tullut        riaalin kokoaminen ja kortistointi sekä sen jul-
32264: vuonna 1969 tietoon noin 30 prosenttia enem-         kaisu- ja levitysmahdollisuuksien selvittely.
32265: män kuin vuotta aikaisemmin. Lisäys johtuu           Myös alan asiantuntijoista on laadittu kortisto,
32266: yksinomaan alkoholin käyttötapausten lisäänty-       jotta heidän avullaan saataisiin aikaan tehokas
32267: misestä; sen sijaan tinnerin, lääkkeiden ja var-     ja asiallinen informointi.
32268: sinaisten huumausaineiden käyttötapausten               Huumausaineneuvottelukunnassa         laadittiin
32269: määrässä ei ole tapahtunut lisääntymistä.            neljä valistuslehtistä, jotka koskivat kannabis-
32270:    Kuluvan vuoden maaliskuun 3 päivänä so-           ta, unilääkkeitä, amfetamiinia ja tinneriä. Ku-
32271: siaali- ja terveysministeriö lähetti Sisäasiainmi-   takin valistuslehtistä painettiin 30 000 kpl. Ne
32272: nisteriölie kirjelmän, jos.sa pyydettiin sisäasi-    jaettiin viime syyskuun ja lokakuun aikana
32273: ainministeriötä huolehtimaan siitä, että vuoden      kaikkiin kouluihin, lääkintö-, poliisi-, sosiaali-
32274: 2
32275: 
32276: 
32277: 
32278: 
32279:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32280: 
32281:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kysymyksen perusteluissa sanotaan, että ta-
32282: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       voite, joka huumausainekomitean työllä aika-
32283: olette 13 päivänä lokakuuta 1970 päivätyn kir-      naan katsottiin olevan, nimittäin huumausai-
32284: jeenne n:o 1090 ohella toimittanut valtioneu-       neiden väärinkäytön lopettaminen tai ainakin
32285: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        väärinkäytön laajenemisen estäminen, on jäänyt
32286: kansanedustaja Aili Vaittisen ym. kirjallisesta     saavuttamatta. Sosiaali- ja terveysministeriön
32287: kysymyksestä n:o 133, jossa tiedustellaan:          käsityksen mukaan huumausaineongelma ei ole
32288:                                                     kokonaan poistettavissa, mutta se voidaan kyl-
32289:           "Onlm Hallitus kiinnittänyt huomio-       läkin yhteiskunnan tehokkain toimenpitein pi-
32290:        taan huumausaineiden väärinkäytön jat-       tää kurissa. Po. ongelmaa ratkaistaessa on ky-
32291:        kuvaan lisääntymiseen sekä huumausai-        symys pitkäjännitteisestä työstä, pitkän täh-
32292:        neiden väärinkäytön cstämiseen sekä          täyksen suunnittelusta, ennalta ehkäisevästä
32293:        näiden aineiden väärinkäyttäjien huol-       toiminnasta, joka vaatii huomattavasti varoja
32294:        lon vaatimien toimenpiteiden tehotto-        yhteiskunnalta.
32295:        muuteen ja puutteellisuuteen,                   Kysymyksen perusteluissa sanotaan edelleen,
32296:           ja mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta       että huumausainerikokset ovat eri rikoslajeista
32297:        huumausaineiden väärinkäytön ja huu-         lisääntyneet tämän vuoden ensimmäisen puolis-
32298:        mausainerikollisuuden laajenemisen es-       kon aikana eniten, peräti 163 prosenttia. Kyse
32299:        tämisessä sekä huumausaineiden väärin-       on kuitenkin ilmi tulleista rikoksista. Sosiaali-
32300:        käyttäjien huollossa todella päästäisiin     ja terveysministeriön käsityksen mukaan, joka
32301:        huumausainekomitean mietinnössä esi-         perustuu poliisiviranomaisilta saatuihin tietoi-
32302:        tettyihin tavoitteisiin?"                    hin, on hyvin vaikeaa todeta, ovatko huumaus-
32303:                                                     ainerikokset todella lisääntyneet ja jos ovat,
32304:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kuinka suuri on lisäys. Poliisi on nimittäin
32305: taen seuraavaa:                                     vuoden 1970 aikana voinut voimakkaasti te-
32306:    Kysymyksen perusteluissa sanotaan, että          hostaa valvontatoimenpiteitään. Mitä tehok-
32307: huumausainekomitea on tehnyt useita konk-           kaammin valvonta toimii, sitä enemmän rikok-
32308: reettisia esityksiä huumausaineiden väärinkäy-      sia tulee ilmi.
32309: tön ehkäisemiseksi sekä väärinkäyttäjien tehok-        Kysymyksen perusteluissa sanotaan myös,
32310: kaan hoidon ja huollon järjestämiseksi. Sosiaali-   että ennalta ehkäisevän toiminnan kohdalla ei
32311: ja terveysministeriö on kuitenkin todennut,         ole tehty kaikkea, mitä olisi pitänyt ja mitä
32312: että huumausainekomitean mietintö perusteelli-      voitaisiin tehdä. Pitää paikkansa, että ei ole
32313: suudestaan ja monista ansi<;>istaan huolimatta      tehty kaikkea, mitä olisi pitänyt tehdä, mutta
32314: on lähinnä periaatemietintö. Mietinnön ns.          se johtuu siitä, että varoja ei ole ollut riittä-
32315: konkreettisetkin ehdotukset ovat jääneet niin       västi käytettävissä. Vuoden 1969 valtion tulo-
32316: yleisluontoisiksi, ettei niitä voitu ryhtyä käy-    ja menoarviossa ei sosiaali- ja terveysministe-
32317: tännössä toteuttamaan ilman laajoja ja perus-       riöllä ollut lainkaan määrärahaa huumausaine-
32318: teellisia lisäselvityksiä. Tämä koskee ennen        kysymyksen hoitamista varten. Kuluvan vuo-
32319: kaikkea huumausaineiden väärinkäyttäjien hoi-       den valtion tulo- ja menoarviossa oleva määrä-
32320: don ja huollon järjestämistä. Sosiaali- ja ter-     raha on tal'koitettu jaettavaksi A-klinikkasää-
32321: veysministeriön yhteyteen 31. 10. 1969 perus-       tiön viiden nuorisoaseman ylläpitämistä ja vä-
32322: tetun huumausaineneuvottelukunnan huolto- ja        häisempi osa muiden järjestöjen suorittamaa
32323: hoitojaosto saikin yhdeksi ensimmäiseksi tehtä-     vapaaehtoista huoltotyötä varten. Kuluvan vuo-
32324: väkseen huollon ja hoidon kokonaisohjelman          den. kolmannessa lisämenoarviossa on 10 000
32325: laatimisen. Ministeriön saaman tiedon mukaan        markan määräraha sosiaali- ja terveysministe-
32326: työ on valmistumassa.                               riön.· käytettävissä huumausainekysymyksen hoi-
32327: Kirj. ksm. n:o 133.
32328: 
32329: 
32330: 
32331: 
32332:                                  Vaittinen ym.: Huumausaineiden väärinkäytön estämisestä.
32333: 
32334:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32335:    Vuosina 1968-1969 työskennellyt huu-             ei ole päästy komitean esittämään tavoittee-
32336: mausainekomitea, jonka mietintö valmistui 31        seen: väärinkäyttäjien vapautumiseen huumaus-
32337: päivänä toukokuuta 1969, teki perusteellisen        aineiden käytöstä ja siitä heille itselleen ja
32338: tutkimuksen maassamme esiintyvän huumaus-           muille aiheutuvista haitoista sekä väärinkäyttä-
32339: aineiden väärinkäytön laajuudesta, esiintymis-      jien fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kun-
32340: muodoista, haittavaikutuksista ja ehkäisymah-       touttamisen toteuttamiseen. Yksi suuri ongel-
32341: dollisuuksista. Antamassaan mietinnössä huu-        ma tässä suhteessa on huumausainepotilaita
32342: mausainekomitea teki useita konkreettisia esi-      koskevan lainsäädännön jatkuva puutteellisuus.
32343: tyksiä huumausaineiden väärinkäytön ehkäise-           Ennalta ehkäisevän toiminnan kohdalla ei
32344: miseksi sekä väärinkäyttäjien tehokkaan hoidon      varmastikaan ole tehty kaikkea, mitä olisi pi-
32345: ja huollon järjestämiseksi.                         tänyt ja mitä voitaisiin tehdä. Osoituksena siitä
32346:    Nyt on kulunut jo toista vuotta mainitun ko-     ovat jatkuvasti lisääntyneet ja yhä nuoremmat
32347: mitean mietinnön julkaisemisesta. Liekö johtu-      huumausaineiden väärinkäyttäjät. Varsin olen-
32348: nut komitean mietinnön perusteellisuudesta ja       naisesti tähän on vaikuttanut se, ettei huu-
32349: samalla laajuudesta tai muista seikoista, mutta     mausaineiden saantia ole pystytty estämään ts.
32350: joka tapauksessa voidaan todeta, että mietin-       poliisin valvontaa ei ole saatu riittävän tehok-
32351: nössä esitetyt käytännön toimenpiteet ovat jää-     kaaksi.
32352: neet vähäisiksi. Tavoite, jonka komitean työllä        Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
32353: aikanaan katsottiin olleen, nimittäin huumaus-      päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esitäm-
32354: aineiden väärinkäytön lopettaminen tai ainakin      me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
32355: väärinkäytön laajenemisen estäminen, on jäänyt      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32356: saavuttamatta.
32357:    Huumausaineista on kehittynyt yhä vaikeam-                  Onko Hallitus kiinnittänyt huomio-
32358: pi yhteiskuntaongelma. Hiljattain julkistetun               taan huumausaineiden väärinkäytön jat-
32359: rikostilaston mukaan huumausainerikokset ovat               kuvaan lisääntymiseen sekä huumausai-
32360: eri rikoslajeista lisääntyneet tämän vuoden en-             neiden väärinkäytön estämiseen sekä
32361: simmäisen puoliskon aikana eniten, peräti 163               näiden aineiden väärinkäyttäjien huol-
32362: prosenttia. Vaikka prosenttimäärän suuruus                  lon vaatimien toimenpiteiden tehotto-
32363: johtuu osittain myös siitä, että viranomaisten              muuteen ja puutteellisuuteen,
32364: toimenpiteet huumausainerikkomusten paljasta-                  ja mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta
32365: m.iseksi ovat jonkin verran tehostuneet, on to-             huumausaineiden väärinkäytön ja huu-
32366: siasia kuitenkin se, että huumausainerikosten               mausaineri:kollisuuden laajenemisen es-
32367: lukumäärä on lisääntynyt huolestuttavasti. Laa-             tämisessä sekä huumausaineiden väärin-
32368: ditusta tilastosta käy myös selville, että maini-           käyttäjien huollossa todella päästäisiin
32369: tut rikokset ovat levinneet yhä laajemmille                 huumausainekomitean mietinnössä esi-
32370: alueille.                                                   tettyihin tavoitteisiin?
32371:    Huumausaineiden väärinkäyttäjien huollossa
32372:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1970.
32373: 
32374:          Aili Vaittinen.               Juha Rihtniemi.                 Paavo Niinikoski.
32375:          Olavi Nikkilä.                Harri Holkeri.                  T. I. Vartia.
32376:          E. J. Koppanen.               Aslak Aas.                      Jouni Mykkänen.
32377:          P. Mäki-Hakola.               Sinikka Karhuvaara.             Niilo Tarvajärvi.
32378:          Maija Heino.                  Reino Karpola.                  Victor Procope.
32379: E 1032/70
32380:                                                                                                    3
32381: 
32382: 
32383: 
32384: 
32385:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
32386: 
32387:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         de vilka utbildat sig tili lärare i tyska språket
32388: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       har råkat i en svår ställning och i vissa fall
32389: av den 9 oktober 1970 nr 1072 tili veder-           t.o.m. blivit arbetslösa.
32390: börande medlem av statsrådet för avgivande             Under innevarande år inkom till skolstyrelsen
32391: av svar översänt följande av riksdagsman Maija      122 ansökningar på grund av vilka 50 lärare
32392: Heino ställda spörsmål:                             beviljades ett understöd om 400 mk för 4
32393:                                                     veckors studier, närmast i engelska språket.
32394:           "Har Regeringens fäst uppmärksam-         Understödet gavs i första hand åt de lärare,
32395:        het vid de orättvisor som skett vid          vilka företrädde ett språk i vilket undervis-
32396:        fördelningen av de understöd som be-         ningen i skolan kommer att upphöra, och i
32397:        viljas för läroverkslärares fortsatta stu-   andra hand åt lärare i tyska språket i allmän-
32398:        dier,                                        het. Då några understöd utöver dessa kunde
32399:           och vad har Regeringen för avsikt         beviljas lärare i andra språk, gavs understödet
32400:        att göra i syfte att förhindra att under-    för fortsättande av redan inledda komplette-
32401:        stödssökande som verkar inom utveck-         rande studier. Med beaktande av understödens
32402:        lingsområdena och annars under svåra         ändamål utgjorde sociala orsaker, såsom familje-
32403:        förhållanden diskrimineras vid nämnda        förhållanden och boningsorten, ytterligare grun-
32404:        fördelning av understöd?"                    der som inverkade på ordningsföljden i fråga
32405:                                                     om jämbördiga ansökningar. Då emellertid 3/5
32406:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        av understöden beviljades lärare som är verk-
32407: anföra följande:                                    samma inom utvecklingsområden, och en ännu
32408:                                                     större del av understödstagarna är verksamma
32409:    I statsförslaget för år 1970 har under mo-       i landsorten, kan man icke tala om diskrimine-
32410: mentet 29.45.50.5 observerats ett anslag på         ring av lärare som är verksamma inom utveck-
32411: 20 000 mk, vilket skolstyrelsen på basen av         lingsområden eller annars verkar under svåra
32412: ansökningar utdelat såsom understöd åt sådana       förhållanden. I de fall som uppenbarligen
32413: språklärare vid läroverken, vilka deltar i uni-     avses i spörsmålet har, enligt vad utförda un-
32414: versitetens sommarkurser och sommaruniversi-        dersökningar visat, konsekvent förfarits i enlig-
32415: tetens kurser. Några andra understöd avsedda        het med ovan relaterade fördelningsgrunder.
32416: för läroverkslärares studier i hemlandet finns         Som det mest ändamålsenliga kan man anse,
32417: icke för utdelning.                                 att anslagen för nämnda understöd alltjämt
32418:    Ovan nämnda understöd är närmast avsedda         fördelas enligt de fördelningsgrunder som till-
32419: för sådana språklärare som är verksamma vid         lämpats hittills eller i form av understöd när-
32420: läroverk eller håller på att avsluta sin auskul-    mast åt de lärare, vilka till följd av ändringar
32421: tering och som önskar komplettera sin ämnes-        i skolornas språkprogram utan kompletterande
32422: kombination på grund av de ändringar i språk-       utbildning skulle råka i en svår situation eller
32423: programmet som under den senaste tiden ge-          t.o.m. bli arbetslösa. I det fall, att anslaget i
32424: nomförts i skolorna. I praktiken har dessa          väsentlig grad höjes, kan man vid fördelningen
32425: ändringar i de flesta fall inneburit, att under-    av understöden i större utsträckning än hittills
32426: visningen i engelska blivit allmännare medan        beakta sökandenas studieförhållanden och verk-
32427: undervisningen i tyska språket minskat, varför      samhet inom utvecklingsområdena.
32428:      Helsingfors den 4 november 1970.
32429: 
32430:                                                              Undervisningsminister Jaakko Itälä.
32431: 2
32432: 
32433: 
32434: 
32435: 
32436:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32437: 
32438:   Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa      ovat joutuneet vaikeaan asemaan ja eratssa ta-
32439: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies         pauksissa jopa työttömiksikin.
32440: olette kirjeellänne 9 päivänä lokakuuta 1970            Kuluvana vuonna kouluhallitukselle saapui
32441: n:o 1072 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       122 hakemusta, joiden perusteella 50 opetta-
32442: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija       jalle myönnettiin 400 markan suuruinen apu-
32443: Heinon tekemän, seuraavan sisältöisen kysy-          raha 4 viikkoa kestävää kielten, lähinnä englan-
32444: myksen:                                              nin kielen opiskelua varten. Apurahan saivat
32445:            "Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota      ensi sijassa ne opettajat, joiden edustaman kie-
32446:        oppikoulunopettajien jatko-opiskelua var-     len opetus koulussa on loppumassa, toissijai-
32447:         ten myönnettävien apurahojen jaossa ta-      sesti yleensä saksan kielen opettajat. Kun tä-
32448:        pahtuneisiin epäoikeudenmukaisuuksiin,        män lisäksi voitiin muutamia apurahoja myön-
32449:            ja mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta       tää toisten kielten opettajille, tuki annettiin
32450:         mainitussa jaossa ei syrjittäisi kehitys-    aloitettujen täydennysopintojen jatkamiseen.
32451:         alueilla ja muuten vaikeissa olosuhteissa    Apurahojen tarkoituksen vuoksi sosiaaliset syyt
32452:         toimivia apurahan anojia?"                   kuten perhesuhteet ja asuinpaikka, olivat lisä-
32453:                                                      perusteita, jotka vaikuttivat eräiden tasaväkis-
32454:                                                      ten hakemusten järjestykseen. Kun kuitenkin
32455:    Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-         3/5 apurahoista myönnettiin kehitysalueilla toi-
32456: taen seuraavaa:                                      miville opettajille ja vielä suurempi osa apu-
32457:    Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1970        rahan saajista toimii maaseudulla, ei voida pu-
32458: on momentille 29.45.50.5 merkitty 20 000             hua kehitysalueilla ja muuten vaikeissa olosuh-
32459: markan suuruinen määräraha, jonka kouluhalli-        teissa toimivien opettajien syrjimisestä. Kysy-
32460: tus on hakemusten perusteella jakanut apura-         myksessä ilmeisesti tarkoitetuissa tapauksissa
32461: hoina yliopistojen kesäkursseihin ja kesäyliopis-    on, kuten suoritetussa tarkastuksessa on ilmen-
32462: tojen kursseihin osallistuville oppikoulujen kiel-   nyt, johdonmukaisesti menetelty edellä selostet-
32463: ten opettajille. Muita oppikoulun opettajille        tujen jakoperusteiden mukaisesti.
32464: kotimaassa tapahtuvaa opiskelua varten tarkoi-          Tarkoituksenmukaisimpana voidaan pitää
32465: tettuja apurahoja ei ole jaettavana.                 sitä, että sanottuja apurahoja varten myönnet-
32466:    Edellämainitut apurahat on tarkoitettu lä-        tävät määrärahat edelleenkin jaetaan tähän men-
32467: hinnä niille oppikouluissa toimiville kielten        nessä noudatettujen jakoperusteiden mukaan eli
32468: opettajille ja opetusharjoitteluosa päättäville,     apurahoina lähinnä niille opettajille, jotka kou-
32469: jotka haluavat täydentää aineyhdistelmäänsä          luissa tapahtuvien kieliohjelman muutosten
32470: kouluissa viime aikoina toteutettujen kieliohjel-    vuoksi ilman täydennyskoulutusta joutuisivat
32471: man muutosten vuoksi. Käytännössä tällaiset          vaikeaan asemaan tai jopa työttömiksi. Siinä
32472: muutokset ovat useimmissa tapauksissa merkin-        tapauksessa, että määrärahaa olennaisesti koro-
32473: neet englannin kielen opetuksen yleistymistä ja      tetaan, apurahojen jaossa voidaan enemmän
32474: saksan kielen opetuksen vähenemistä, minkä           kuin tähän asti ottaa huomioon hakijoiden opis-
32475: johdosta saksan kielen opettajiksi valmistuneet      keluolosuhteet ja toiminta kehitysalueilla.
32476:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1970.
32477: 
32478:                                                                     Opetusministeri Jaakko Itälä.
32479: Kirj. ksm. n:o 132.
32480: 
32481: 
32482: 
32483: 
32484:                                  Heino: Oppikoulunopettajien jatko-opiskeluun myönnettävien
32485:                                     apurahojen jakoperusteiden tarkistamisesta.
32486: 
32487: 
32488:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32489: 
32490:    Kouluhallitus jakaa vuosittain tietyn määrän        On ymmärrettävää, ettei mamlttujen apura-
32491: apurahoja oppikoulunopettajille jatko-opiskelua     hojen jaossa koskaan päästä täydelliseen tasa-
32492: varten. Tässä jaossa noudatetut perusteet ovat      puolisuuteen. Poikkeamat tasapuolisuudesta ei-
32493: herättäneet apurahoja anoneiden opettajien kes-     vät kuitenkaan saisi kohdistua vaikeimmissa
32494: kuudessa arvostelua, jota ei voida pitää täysin     opiskeluolosuhteissa olevien eikä missään ta-
32495: aiheettomana. Kun on suoritettu vertailuja apu-     pauksessa kehitysalueilla opetustyötään harjoit-
32496: rahojen anojien ja saajien kesken, niin on to-      tavien jatko-opiskeluun halukkaiden vahingoksi,
32497: dettu muun muassa, että jakoa suoritettaessa        vaan pikemminkin heidät tulisi asettaa etuoi-
32498: on usein jätetty ottamatta huomioon sellaiset       keutettuun asemaan. Jääväthän kehitysalueet
32499: seikat kuin anojan asuinpaikan etäisyys opis-       kulttuuriapurahojen ja muun kulttuurin tuen
32500: kelupaikkakunnasta samoin kuin sen ajan pi-         jaossa muutenkin muita alueita heikompaan ase-
32501: tuus, minkä anoja on hoitanut nykyistä vir-         maan.
32502: kaansa. Esimerkiksi myönnettäessä apurahoja            Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
32503: englanninkielen approbatur-arvosanan hankki-        päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
32504: mista varten kesäyliopistossa on kaukana kehi-      kunnioittaen asianomaisen valtioneuvoston jäse-
32505: tysalueella asuvien anojien todettu jääneen il-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32506: man apurahaa samanaikaisesti kun apurahoja
32507: ovat saaneet jopa yliopistopaikkakunnalla asu-                 Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
32508: vat anojat, joille ei opiskelusta aiheudu sanot-            oppikoulunopettajien jatko-opiskelua var-
32509: tavasti kustannuksia.                                       ten myönnettävien apurahojen jaossa ta·
32510:    Eräässä tapauksessa Tampereella asuva leh-               pahtuneisiin epäoikeudenmukaisuuksiin,
32511: tori on apurahojen jaossa sivuuttanut Piela-                   ja mitä Hallitus aikoo tehdä, jorta
32512: vedellä asuvan, samanlaisen pätevyyden ja sa-               mainitussa jaossa ei syrjittäisi kehitys-
32513: mat edellytykset omaavan anojan. Perheenäiti-               alueilla ja muuten vaikeissa olosuhteissa
32514: opettajat, jotka jatkaisivat mielellään opiske-             toimivia apurahan anojia?
32515: luaan apurahojen turvin, ovat useimmiten jää-
32516: neet osattomiksi apurahoista.
32517:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1970.
32518: 
32519:                                            Maija Heino.
32520: 
32521: 
32522: 
32523: 
32524: E 998/70
32525: 1
32526: 
32527: 1
32528: 
32529:     1
32530: 
32531:     1
32532: 
32533: 
32534: 
32535: 
32536:         1
32537: 
32538:         1
32539: 
32540:             1
32541: 
32542:             1
32543: 
32544: 
32545: 
32546: 
32547:                 1
32548: 
32549:                 1
32550: 
32551:                     1
32552: 
32553:                     1
32554:                                                                                                     3
32555: 
32556: 
32557: 
32558: 
32559:                            Tili Riksdagens Herr Talman.
32560: 
32561:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        olägenheter bl. a. vid anskaffningen av tim-
32562: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           lärare. Det långa avståndet tili servicepunk-
32563: velse av den 9 oktober 1970 nr 1071 tili ve-        terna föranleder tidsförlust, kostnader och otriv-
32564: derbörande medlem av statsrådet för avgivande        sel såväl för skolan som för dess elever och
32565: av svar översänt följande av riksdagsman Matti      personal. Möjligheterna tili elevernas och lä-
32566: Koivunen m. fl. ställda spörsmål:                   rarnas fritidssysselsättningar är på grund av
32567:                                                     skolans avlägsna läge för närvarande bristfäl-
32568:           "Är Regeringen medveten om att det        liga. Denna olägenhet ökas ytterligare av den
32569:        i statsförslaget för år 1968 beviljade       förestående övergången tili femdagars skol-
32570:        planeringsanslaget för iståndsättning av     vecka. Sedan den blivit införd, skulle behoven
32571:        utbildningsutrymmena och för byggande        av social växelverkan mellan skolan och dess
32572:        av nödiga nya undervisningslokaliteter       omgivning samt möjligheterna att tilifredsställa
32573:        vid den i Saarijärvi belägna Keski-Suo-      dem i ännu mer poängterad grad komma tili
32574:        men metsäkoulu benämnda forstskolan          synes.
32575:        fortfarande är oanvänt, fastän nästan 3          I syfte att finna en så ]ämplig förläggnings-
32576:        år redan har förflutit från den tidpunkt     plats för skolan som möjligt har Mellersta Fin-
32577:        då dessa medel beviljades,                   lands distriktsskogsnämnd vänt sig tili kommu-
32578:           och kommer Regeringen att förfara         nerna i Mellersta Finland. Målet har varit att
32579:        så, att planeringsarbetena utan dröjsmål     placera forstskolan i närheten av tiliräckligt
32580:        kommer i gång och att de av dessa för-       stora övningsskogar och i grannskapet av andra
32581:        utsatta byggnadsarbetena även utan           yrkesskolor för underlättande av tillgången tili
32582:        dröjsmål inleds?"                            speciallärarkraft, samt så att också service-
32583:                                                     punkter och skogsindustri skulle finnas i när-
32584:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       heten av skolan.
32585: anföra följande:                                        Tili dags dato har Mellersta Finlands di-
32586:     Såsom i motiveringen för spörsmålet konsta-     striktsskogsnämnd av flera kommuner erhållit
32587: teras, har i statsförslaget för år 1968 beviljats   framställningar angående forstskolans förlägg-
32588: ett planeringsanslag för grundreparations- och      ningsplats. Dessutom har framställning gjorts
32589: tilibyggnadsarbeten vid Keski-Suomen metsä-         om placering av forstskolan i samband med
32590: koulu.                                              den lokala lantbruksläroanstalten. Med tanke
32591:     Vid undersökning av förutsättningarna för       på att undervisningen i fråga om lärarkrafter,
32592: inledandet av planeringen visade det sig emel-      inventarier och övningsmöjligheter skulle kunna
32593: lertid, att forstskolans byggnader med tanke        ordnas på ett effektivt sätt i större läroanstal-
32594: på användning av dem för skolans ändamål            ter än de nuvarande eller i närmare varandra
32595: icke var reparationsdugliga. Reparationskostna-     belägna läroanstaltsgrupper, har man även
32596: derna skulle enligt beräkning bli så höga, att      övervägt möjligheten att placera skogsägarut-
32597: det även från statens synpunkt sett skulle vara     bildningen i Mellersta Finland i samband med
32598: oekonomiskt att reparera byggnaderna. För-          den närmast belägna forstläroanstalten, Jämsän-
32599: denskull ansågs det nödigt att utreda, huru-        kosken metsätyökoulu, eller i anslutning tili
32600: vida ombyggnad skulle vara ändamålsenligare         dess slutliga förläggningsort. Alla dessa alter-
32601: än reparationsarbetet. Tili övervägandet av         nativ är på grund av de många aspekterna i
32602: detta alternativ ansluter sig också frågan om       ärendet alltjämt under utredning genom Mel-
32603: en så ändamålsenlig förläggningsplats som möj-      lersta Finlands distriktsskogsnämnds, Keskus-
32604: ligt för forstskolan.                               metsälautakunta Tapios och forststyrelsens för-
32605:     Forstskolans nuvarande avlägsna läge medför     sorg.
32606:      Helsingfors den 9 november 1970.
32607:                                                          Lantbruksminister Nestori Kaasalainen.
32608: 2
32609: 
32610: 
32611: 
32612: 
32613:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
32614: 
32615:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Metsäkoulun nykyisestä syrjäisestä sijainnista
32616: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         koituu haittaa mm. tuntiopettajien saamisessa.
32617: olette kirjeellänne 9 päivältä lokakuuta 1970         Palvelupisteiden etäisyys aiheuttaa ajanhukkaa,
32618: n:o 1071 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        kustannuksia ja epäviihtyisyyttä sekä koululle
32619: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti        että oppilaille ja henkilökunnalle. Mahdollisuu-
32620: Koivusen ym. tekemän seuraavan sisältöisen            det oppilaiden ja opettajien vapaa-ajan harras-
32621: kysymyksen:                                           tuksiin ovat koulun syrjäisestä sijainnista joh-
32622:                                                       tuen nykyisin puutteelliset. Tätä haittaa lisää
32623:           "Tietääkö Hallitus, että vuoden 1968        nähtävissä oleva siirtyminen viisipäiväiseen kou-
32624:        talousarviossa myönnetty suunnittelu-          luviikkoon, minkä jälkeen koulun ja sen ym-
32625:        määräraha Keski-Suomen metsäkoulun             päristön välisen sosiaalisen vuorovaikutuksen
32626:        Saarijärvellä olevien koulutustilojen kun-     tarpeet ja mahdollisuudet niiden tyydyttämi-
32627:        nostamiseksi ja tarvittavien uusien ope-       seen tulevat yhä korostuneempina esiin.
32628:        tustilojen rakentamiseksi on edelleen             Pyrkien löytämään mahdollisimman sopivan
32629:        käyttämättä vaikka varojen myöntämi-           sijoituspaikan metsäkoululle Keski-Suomen pii-
32630:        sestä tulee kuluneeksi jo 3 vuotta,            rimetsälautakunta on kääntynyt Keski-Suomen
32631:           ja tuleeko Hallitus toimimaan niin,         kuntien puoleen. Tavoitteena on ollut metsä-
32632:        että suunnittelutyöt viivytyksittä saate-      koulun sijoittaminen riittävien harjoitusmetsien
32633:        taan käyntiin ja niiden edellyttämiin ra-      tuntumaan ja erikoisopettajavoiman saamiseksi
32634:        kennustöihin myös viivytyksittä ryhdy-         muiden ammattikoulujen läheisyyteen sekä si-
32635:        tään?"                                         ten, että myös palvelupisteitä ja metsäteolli-
32636:                                                       suutta olisi koulun lähistöllä.
32637:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Tähän mennessä Keski-Suomen piirimetsä-
32638: taen seuraavaa:                                       lautakunta on saanut useilta kunnilta metsä-
32639:    Niin kuin kysymyksen perusteluissa on to-          koulun rakennuspaikkaa koskevia esityksiä. Li-
32640: dettu, on vuoden 1968 tulo- ja menoarviossa           säksi on tehty esitys metsäkoulun sijoittami-
32641: myönnetty suunnittelumääräraha Keski-Suomen           sesta paikallisen maatalousoppilaitoksen yhtey-
32642: metsäkoulun peruskorjaus- ja lisärakennustöitä        teen. Lähtien siitä, että opetus kyettäisiin opet-
32643: varten.                                               tajavoimaa, kaluston ja harjoittelumahdollisuuk-
32644:    Suunnittelun aloittamisen edellytyksiä tutkit-     sien osalta tehokkaasti järjestämään nykyistä
32645: taessa metsäkoulun rakennukset kuitenkin              suuremmissa oppilaitoksissa tai nykyistä lähem-
32646: osoittautuivat koulukäytön kannalta korjauskel-       pänä toisiaan sijaitsevien oppilaitosten ryh-
32647: vottomiksi. Korjauskustannusten arvioitiin nou-       missä, on harkittu myös mahdollisuutta sijoit-
32648: sevan niin korkeiksi, että rakennusten korjaa-        taa Keski-Suomen metsänomistajakoulutus lä-
32649: minen olisi myös valtion kannalta epätaloudel-        himmän metsäoppilaitoksen, Jämsänkosken
32650: lista. Näin ollen katsottiin tarpeelliseksi selvit-   metsätyökoulun tai sen lopullisen sijoituspai-
32651: tää, olisiko uudelleen rakentaminen korjaus-          kan yhteyteen. Kaikki mainitut vaihtoehdot
32652: työtä tarkoituksenmukaisempaa. Tämän vaihto-          ovat asian monitahoisuudesta johtuen edelleen
32653: ehdon harkitsemiseen liittyy kysymys metsäkou-        selvitettävinä Keski-Suomen piirimetsälautakun-
32654: lun mahdollisimman tarkoituksenmukaisesta si-         nan, Keskusmetsälautakunta Tapion ja metsä-
32655: joituspaikasta.                                       hallituksen toimesta.
32656:       Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1970.
32657: 
32658:                                                           Maatalousministeri Nestori Kaasalainen.
32659: Kirj. ksm. n:o 131.
32660: 
32661: 
32662: 
32663:                                  Koivunen ym.: Keski-Suomen metsäkoulun laajentamiseen täh-
32664:                                     täävien suunnittelutöiden kiirehtimisestä.
32665: 
32666: 
32667:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32668: 
32669:    Valtion vuoden 1968 tulo- ja menoarviossa        tulla mitätöidyksi siten, että siirtomäärärahan
32670: myönnettiin 100 000 markan määräraha Keski-         käyttömahdollisuus menee umpeen vuoden
32671: Suomen metsäkoulun lisärakennustöiden ja pe-        1971 lopussa.
32672: ruskorjausten sekä muutostöiden suunnitteluun          Kun metsäalalla koulutuksen tarve on edel-
32673: ja piirustusten hankintaan. Talousarvioesityk-      leenkin ajankohtainen ja taaksejääneinä vuo-
32674: sen perusteluissa todettiin asiasta mm. seuraa-     sina rakennustyökohteista on ollut kova puute
32675: vaa: "Keski-Suomen metsäkoulu on vuodesta           Saarijärvenkin seuduilla, niin tuntuu ihmeelli-
32676: 1949 toiminut Saarijärvellä vanhoissa puisissa      seltä, ettei asiassa ole edistytty. Uuden kehi-
32677: reservikasarmeissa tarkoitusta varten kunnoste-     tysaluelainsäädännön tavoitteisiin kuuluu vah-
32678: toissa valtion rakennuksissa. Koulun opetustoi-     vistaa kehitysalueiden kasvukeskuksia ja kehi-
32679: mintaa on kasvavassa määrin haitannut välttä-       tyspisteitä valtion ja erilaisten yhteisöjen työl-
32680: mättömien opetustilojen, erityisesti metsätyö-      lisyyttä ja palvelumahdollisuuksia lisäävillä lai-
32681: välineiden kunnostus- ja koneopetustilojen          toksilla. Saarijärvi on eräs kehitysalueen ke-
32682: puuttuminen. Oppilaiden majoitustilat ovat          hityspiste, jossa Keski-Suomen metsäkoulun
32683: käyneet ahtaiksi ja myös huoltotilat ovat laa-      kaltainen laitos kovasti puolustaa olemassa-
32684: jentamisen ja peruskorjausten tarpeessa". Vielä     oloaan. Kaiken edellä sanotun perusteella
32685: perusteluissa todetaan, että koulussa tullaan an-   olemme sitä mieltä, että eduskunnan edellyttä-
32686: tamaan kurssimuotoista koulutusta metsätyön-        mät kunnostus- ja laajennustyöt pitäisi saada
32687: johtajille ja kausiluontaisesti metsätöissä ole-    viivytyksittä käyntiin Saarijärvellä sijaitsevassa
32688: ville, joten kokonaisvahvuutta koulussa on nos-     metsäkoulussa.
32689: tettava 30:stä 40:een oppilaaseen. Edelleen to-        Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
32690: detaan, että 16 vuotisen toiminnan jälkeen          37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
32691: koulun puiset rakennukset kipeästi kaipaavat        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
32692: peruskorjauksia.                                    seuraavan kysymyksen:
32693:    Edellä luetellut koulun kunnostus ja laajen-
32694: nustehtävät olivat ajankohtaisia jo vuonna
32695: 1967, jolloin vuoden 1968 talousarvioesitys                    Tietääkö Hallitus, että vuoden 1968
32696: valmisteltiin. Vuodesta 1968 lähtien asian hoi-             talousarviossa myönnetty suunnittelu-
32697: taminen on ollut asianomaisen ministeriön ja                määräraha Keski-Suomen metsäkoulun
32698: sen alaisten virastojen tehtävänä. Kolmen vuo-              Saarijärvellä olevien koulutustilojen kun-
32699: den aikana tehtävä ei ole edistynyt alkua pi-               nostamiseksi ja tarvittavien uusien ope-
32700: demmälle. Tosin tarkoitukseen myönnetystä                   tustilojen rakentamiseksi on edelleen
32701: 100 000 markan määrärahasta on käytetty                     käyttämättä vaikka varojen myöntämi-
32702: 13 300 markkaa vesiyhtymään liittymisen mak-                sestä tulee kuluneeksi jo 3 vuotta,
32703: suihin, mutta varsinainen korjausten ja laajen-                ja tuleeko Hallitus toimimaan niin,
32704: nusten suunnittelu on yhä suorittamatta. Tiet-              että suunnittelutyöt viivytyksittä saate-
32705: tävästi ei ole edes suunnittelua annettu kenen-             taan käyntiin ja niiden edellyttämiin ra-
32706: kään tehtäväksi. Nyt näyttääkin siltä, että                 kennustöihin myös viivytyksittä ryhdy-
32707: eduskunnan hyväksymä budjettipäätös saattaa                 tään?
32708:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1970.
32709: 
32710:                Matti Koivunen.                                  Siiri Lehmonen.
32711: E 991/70
32712:                                                                                                       5
32713: 
32714: 8 031 229 mk och av detta belopp uppgår de               I enlighet med lagen om tryggande av sta-
32715: tillåtna prisjusteringarna till ca 4 5 %.             biliseringen har statsrådet befogenhet att stadga
32716:    De flesta ansökningarna rör olika byggnads-        0111 förfarande och rätt till ändringssökande
32717: arbeten och de flesta av dessa byggnadstek-           vid verkställigheten av denna lag och med stöd
32718: niska arbeten. Detta kunde förutses redan i           av dcn utfärdade och gällande bestämmelser.
32719: förväg, emedan man vid den tidpunkt då sta-           Enligt statsrådets beslut 0111 pris- och löne-
32720: biliseringslagen trädde i kraft uppskattade att       rådet ( 882/69) får i rådets eller dess sektions
32721: ett tusental byggnadsarbeten var på gång,             beslut ändring icke sökas geno111 besvär, så-
32722: vilka grundade sig på indexbundna avtal som           fra111t icke statsrådet för vissa ärendens vid-
32723: slutits före denna tidpunkt. Då många av              ko111111ande annorlunda bestä111111er. Med be-
32724: dessa arbeten likväl slutfördes mycket snart          aktande av den speciella karaktären hos de
32725: våren eller sommaren 1968, förblev den förlust        ärenden, vilka behandlas i pris- och lönerådet
32726: som orsakades av att indexvillkoret avlägsnats        och berör indexbundna avtal, har statsrådet
32727: så liten, att man alls icke ansökte om tillstånd      för att trygga riktigheten av avgörandena be-
32728: att justera priset eller att ansökan i detta syfte    stämt, att i rådets eller avtalssektionens be-
32729: blev avslagen.                                        slut i dylikt ärende får sökas ändring genom
32730:     Särskilt i fråga om byggnadstekniska arbeten      besvär hos högsta förvaltningsdomstolen på
32731: är det skäl att konstatera, att en jämförelse         sätt om ändringssökande i högre förvaltnings-
32732: mellan det tillåtna prisjusteringsbeloppet och        myndighets beslut är stadgat.
32733: den förlust, som orsakats av att indexvillkoret           De flesta besvären över avtalssektionens be-
32734: avlägsnats, icke alltid ger en entydig bild av        slut har gjorts i sådana fall, i vilka sektionen
32735: avgörandet. Detta beror framför allt på, att          samtyckt till prisjustering. Den ändrings-
32736: förlusten i arbeten, som i övrigt varit lik-          sökande har oftast varit en byggnadsfirma, på
32737: artade och utförts under likadana förhållan-          grund av vars ansökan ärendet anhängiggjorts
32738: den, relativt sett kunnat bli t. o. m. två gånger     i pris- och lönerådet. Till rådets kännedom
32739: så stor, om arbetets prisv arit bundet till 1951      har hittills icke kommit ett enda utslag av
32740: års och icke till 1964 års byggnadskostnads-          högsta förvaltningsdomstolen, genom vilket den
32741: index. Enligt avtalssektionens uppfattning av-        i avtalssektionen fastställda prisjusteringen
32742: speglar det senare indexet bättre än det förra        skulle ha ändrats. I fyra fall har den ändrings-
32743: förändringarna av byggnadskostnaderna. Då             sökande för högsta förvaltningsdomstolen fram-
32744: man å andra sidan uttryckligen strävar till att       lagt sådan ny utredning, på grund av viiken
32745: ställa prisjusteringsbeloppet i relation till bygg-   ärendet återförvisats till avtalssektionen för
32746: nadskostnadernas verkliga förändringar, blir          förnyad behandling.
32747: detta belopp i förhållande till förlusten i me-           Det förefaller uppenbart, att de möjligheter
32748: deltal mindre i sådana fall, då priset varit          att ansöka om ändring som står till buds för
32749: bundet till 19 51 års byggnadskostnadsindex.          avtalsparterna är tillräckliga för att trygga rik-
32750: Detta är uppenbart riktigt, emedan avgöran-           tigheten i avgörandena i ärenden angående in-
32751: dena i de olika fallen icke skulle bli rättvisa,      dexbundna avtal och att vidare åtgärder i dessa
32752: om prisjusteringens storlek skulle bli beroende       angelägenheter icke är påkallade.
32753: av den mer eller mindre slumpartade faktor,               Detta önskar jag vördsamt meddela Eder,
32754: vid vilken indexserie priset blev bundet vid          Herr Tal111an, till kännedom.
32755: uppgörandet av avtalet.
32756:      Helsingfors den 5 november 1970.
32757: 
32758:                                                                             Minister Ame Bemer.
32759: 
32760: 
32761: 
32762: 
32763: E 972/70
32764: 4
32765: 
32766: 
32767: 
32768: 
32769:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e t t T a 1 m a n.
32770: 
32771:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsotdningen             Då det redan i förväg var bekant, att vissa
32772: anget hat Ni, Herr Talman, tili statstådets           index strots stabiliseringsåtgärderna i någon
32773: kansli övetsänt en avsktift av riksdagsman            mån fortfatande skulle stiga, var det klart, att
32774: Olavi Nikkilä m. fl. den 9 oktobet 1970 tili          indexvilikorens slopande skulle medföra ekono-
32775: Hett Ta1mannen inlämnade skrivelse, innehål-          miska förluster för den part, till vars förmån
32776: lande följande tili vedetbötande medlem av            ett dylikt villkor var avsett. Av denna orsak
32777: statstådet föt avgivande av svat ställda spöts-       intogs i stabiliseringslagen ett stadgande, att
32778: mål:                                                  statsrådet har befogenhet, att då det är nöd-
32779:                                                       vändigt tili förhindrande av uppenbar obillighet,
32780:           "Anset sig Regetingen kunna vidtaga         förordna om justering av pris, som grundar
32781:        åtgätdet för etsättande av de förlustet,       sig på före lagens ikraftträdande med index-
32782:        som stabilisetingslagens iktaftträdande        viUkot ingångna entreptenad-, anskaffnings- och
32783:        10. 4. 1968 vållade sådana byggnads-           varuleveransavtal.
32784:        entreprenöter, vilka överenskommit om             Enligt statsrådets beslut den 27 juni 1968
32785:        indexbundna entreprenadavtal föte detta        och den 30 december 1969 om justering av
32786:        datum och vilka, trots den av pris- och        pris som gtundar sig på entreptenad-, anskaff-
32787:        lönerådet tillåtna prisjusteringen, kom-       nings- och varuleveransavtal (3 79168 och
32788:        mit att bära en oskäligt stor ekonomisk        883169) avgöres i besluten avsedda ärenden
32789:        börda?"                                        angående prisjusteringar av pris- och lönerådets
32790:                                                       avtalssektion, om icke ärendet särskilt hän-
32791:     Då spötsmålet rör mitt verksamhetsområde          skjutits tili rådet för avgörande.
32792: i social- och hälsovårdsministeriet, får jag så-         Till mitten av oktober 1970 hade 131 olika
32793: som svar vördsamt anföra följande:                    sökande tili ptis- och lönerådet inlämnat in-
32794:                                                       alles 364 ansökningar, vilka rörde sammanlagt
32795:     Vid underhandlingar våren 1968 kom man            409 arbetsobjekt. Då eftet ansökningarnas in-
32796: tili det resultat, att den väsentliga förutsätt-      lämnande överenskommelse om prisjustering
32797: ningen för att stabiliseringen skulle lyckas var      enligt pris- och lönerådets allmänna direktiv
32798: att indexvillkoren skulle slopas. Detta förverk-      träffats i 59 fall och 16 ansökningar återtagits,
32799: ligades genom stabiliseringslagen, som trädde         återstod för avtalssektionen att behandla 334
32800: i kraft den 10 april 1968 och gällde till ut-         olika ärenden. Av dessa hade avtalssektionen
32801: gången av år 1969. Den för innevarande år             icke undersökt 6 ärenden, avslagit ansökning-
32802: stadgade lagen om tryggande av den ekono-             arna i 78 fall och samtyckt till prisjustering i
32803: miska tillväxten under år 1970 innehåller för-        148 fall.
32804: bud mot att införa indexvilikor i avtal, som             I de fall, i vilka sektionen hittills gett sitt
32805: slutes under den tid lagen är i kraft.                samtycke tili ptisjustering, hat indexvilikotets
32806:     Indexvillkorens slopande innebär å ena si-        avlägsnande medfött en förlust på sammanlagt
32807: dan, att indexvillkoren i avtal och förbindel-        7 704 840 mk och justetingsbeloppet har varit
32808: set, vilka ingåtts före det stabiliseringslagen       3 610 041 mk ellet sammanlagt 46.9 % av för-
32809:  trätt i kraft, får tillämpas högst t. o. m. index-   lusten. För anskaffningat, som slutförts undet
32810: talet för mars 1968, och å andra sidan att            år 1968, hat prisjusteringarna i medeltal utgjott
32811: indexvillkor i senare uppgjorda avtal är ogil-        42.5% av förlusten, undet åt 1969 46.1 %
32812:  tiga. Indexbindningen förblev tillåten i avta1s-     och undet åt 1970 57.5 %. Om man tat med
32813: förhållanden av internationell karaktär och           i täkningen även de fall, i vilka ansökan bli-
32814: dessutom i anslutning tili vissa sociala avgifter     vit avslagen, är de förlustet, som otsakats
32815: såsom i samband med sä.rskilda försäkrings-           av att indexvilikotet avlägsnats, sammanlagt
32816: ersättningar.
32817:                                                                                                    3
32818: 
32819: lukuun myös ne tapaukset, joissa hakemus on           Vakauttamisen turvaamislain mukaisesti val-
32820: hylätty, ovat indeksiehdon poistamisesta aiheu-    tioneuvostolla on valta antaa säännöksiä me-
32821: tuneet menetykset olleet ratkaistuissa tapauk-     nettelystä ja muutoksenhakuoikeudesta tämän
32822: sissa yhteensä 8 031 229 markkaa ja sallitut       lain ja sen nojalla annettujen ja voimassa ole-
32823: hintojen tarkistukset siitä noin 4 5 %.            vien määräysten täytäntöönpanossa. Hinta- ja
32824:    Useimmat hakemukset koskevat erilaisia ra-      palkkaneuvostosta annetun valtioneuvoston pää-
32825: kemmstöitä ja niistä suurin osa rakennustekni-     töksen ( 882/69) mukaan ei neuvoston eikä
32826: siä töitä. Sitä voitiinkin jo ennakolta odottaa,   sen jaoston ratkaisuun saa hakea muutosta va-
32827: koska vakauttamislain voimaan tullessa arvioi-     littamalla, jollei valtioneuvosto joidenkin asioi-
32828: tiin olevan vireillä tuhatkunta sitä ennen in-     den osalta toisin määrää. Pitäen silmällä hinta-
32829: deksiehdoin tehtyihin sopimuksiin perustuvaa       ja palkkaneuvostossa käsiteltävien indeksiehtoi-
32830: rakennustyötä. Monet näistä päättyivät kuiten-     sia sopimuksia koskevien asioiden erityistä
32831: kin varsin pian keväällä tai kesällä 1968,         luonnetta valtioneuvosto on ratkaisujen oikeel-
32832: minkä vuoksi indeksiehdon poistamisesta aiheu-     lisuuden varmistamiseksi määrännyt, että tällai-
32833: tunut menetys jäi niin pieneksi, ettei oikeutta    sessa asiassa annettuun neuvoston ja sen sopi-
32834: hinnan tarkistamiseen lainkaan haettu tai että     musjaoston päätökseen saa hakea muutosta va-
32835: sitä tarkoittava hakemus on hylätty.               littamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen niin
32836:    Erityisesti rakennusteknisten töiden kohdalla   kuin muutoksenhausta ylemmän hallintoviran-
32837: on syytä todeta, ettei sallitun hinnantarkistus-   omaisen päätökseen on säädetty.
32838: määrän vertaaminen indeksiehdon poistamisesta          Enimmät valitukset sopimusjaoston päätök-
32839: aiheutuneeseen menetykseen aina anna yksi-         sistä on tehty niissä tapauksissa, joissa jaosto
32840: selitteistä kuvaa tapahtuneesta ratkaisusta.       on antanut suostumuksensa hinnan tarkistami-
32841: Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että mene-        seen. Valittajana on useimmiten ollut raken-
32842: tys on samoissa olosuhteissa suoritetuissa ja      nusliike, jonka hakemuksesta asia on tullut
32843: muutoinkin samanlaisissa töissä muodostunut        vireille hinta- ja palkkaneuvostossa. Neuvoston
32844: suhteellisesti jopa toista vertaa suuremmaksi,     tietoon ei tähän mennessä ole saatettu ainoa-
32845: jos työn hinta on ollut sidottu vuoden 1951        takaan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua,
32846: eikä vuoden 1964 rakennuskustannusindeksiin.       jolla sopimusjaoston vahvistamaa hinnantarkis-
32847: Sopimusjaoston käsityksen mukaan jälkimmäi-        tuksen määrää olisi muutettu. Neljässä tapauk-
32848: nen indeksi kuvaa edellistä paremmin raken-        sessa on valittaja esittänyt korkeimmalle hal-
32849: nuskustannuksissa tapahtuneita muutoksia. Kun      linto-oikeudelle sellaista uutta selvitystä, jonka
32850: toisaalta hinnantarkistuksen maara pyritään        johdosta asia on palautettu sopimusjaostossa
32851: suhteuttamaan nimenomaan todellisten raken-        uudelleen käsiteltäväksi.
32852: nuskustannusten muutoksiin, jää se suhteessa           Näyttää ilmeiseltä, että sopimuskumppanei-
32853: menetykseen keskimääräistä pienemmäksi niissä      den käytettävissä oleva muutoksenhakumah-
32854: tapauksissa, joissa hinta on ollut sidottu vuo-    dollisuus riittää turvaamaan ratkaisujen oikeel-
32855: den 1951 rakennuskustannusindeksiin. Tämä          lisuuden indeksiehtoisia sopimuksia koskevissa
32856: on ilmeisesti paikallaan, koska ratkaisut eri      asioissa ja etteivät enemmät toimenpiteet nii-
32857: tapauksissa eivät muodostuisi tasapuolisiksi,      den suhteen ole tarpeellisia.
32858: jossa hinnantarkistuksen suuruus jäisi riippu-
32859: maan siitä enemmän tai vähemmän satunnai-              Tämän saan kunnioittaen saattaa Herra Pu-
32860: sesta seikasta, mihin indeksisarjaan hinta on      hemiehelle tiedoksi.
32861: sopimusta tehtäessä sidottu.
32862:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1970.
32863: 
32864:                                                                          Ministeri Arne Berner.
32865: 2
32866: 
32867: 
32868: 
32869: 
32870:                        E duskunnan          H erra     P u h e m i e h e 11 e.
32871: 
32872:    Herra Puhemies on valtiopäiväjärjestyksen           Kun jo ennakolta oli tiedossa, että er1 m-
32873: 3 7 § :n 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa     deksit tulisivat vakautustoimenpiteistä huoli-
32874: lähettänyt valtioneuvoston kansliaan jäljennök-     matta jossakin määrässä edelleen kohoamaan,
32875: sen .edustaja Olavi Nikkilän ym. Herra Puhe-        oli selvää, että indeksiehdon poistaminen ai-
32876: miehelle jättämästä 9 päivälle lokakuuta 1970       heuttaisi taloudellisia menetyksiä sille osapuo-
32877: päivätystä kirjelmästä, jossa valtioneuvoston       lelle, jonka hyväksi tällainen ehto oli tarkoi-
32878: asianomaisen jäsenen vastattavaksi on esitetty      tettu. Tämän vuoksi otettiin vakauttaruislakiin
32879: seuraava kysymys:                                   säännös, jonka mukaan valtioneuvosto voi, mi-
32880:                                                     käli ilmeisen kohtuuttomuuden estämiseksi on
32881:           "Katsooko Hallitus voivansa ryhtyä        välttämätöntä, antaa määräyksiä ennen lain voi-
32882:        toimenpiteisiin niiden menetysten kor-       maantuloa indeksiehdoin tehtyjen urakka-,
32883:        vaamiseksi, joita vakauttaruislain voi-      hankinta- ja tavarantoimitussopimusten perus-
32884:        maanastuminen 10. 4. 1968 aiheutti ra-       teella määräytyvien hintojen tarkistamisesta.
32885:        kennusurakoitsijoille, jotka sopivat in-        Vaitioneuvoston 27 päivänä kesäkuuta 1968
32886:        deksiehtoiset urakkasopimuksensa ennen       ja 30 päivänä joulukuuta 1969 eräiden urakka-,
32887:        edellä mainittua päivämäärää ja joiden       hankinta- ja tavarantoimitussopimusten perus-
32888:        kannettavaksi on hinta- ja palkkaneu-        teella määräytyvien hintojen tarkistamisesta
32889:        voston sailimasta hinnan tarkistamisesta     antamien päätösten (3 79168 ja 883169) mu-
32890:        huolimatta jäänyt kohtuuttoman suuri         kaan ratkaisee päätöksissä tarkoitetut, hinnan
32891:        taloudellinen rasite?"                       tarkistusta koskevat asiat hinta- ja palkkaneu-
32892:                                                     voston sopimusjaosto, jollei asiaa ole erikseen
32893:    Kun kysymys koskee toimialaani sosiaali- ja      saatettu neuvoston ratkaistavaksi.
32894: terveysministeriössä, saan kunnioittaen vastata        Lokakuun 1970 puoleen väliin mennessä oli
32895: seuraavaa:                                          131 eri hakijaa jättänyt hinta- ja palkkaneuvos-
32896:    Keväällä 1968 käydyissä neuvotteluissa pää-      tolle kaikkiaan 364 hakemusta, jotka koskivat
32897: dyttiin siihen, että olennaisena edellytyksenä      yhteensä 409 työkohdetta. Kun hinnan tarkis-
32898: vakauttamisen onnistumiselle oli indeksiehtojen     tamisesta oli hakemuksen jättämisen jälkeen
32899: poistaminen. Tämä toteutettiin 10 päivänä           sovittu hinta- ja palkkaneuvoston antaman
32900: huhtikuuta 1968 voimaan tulleella vakauttamis-      yleisen ohjeen mukaan 59 tapauksessa ja 16
32901: lailla, joka oli voimassa vuoden 1969 loppuun.      hakemusta peruutettu oli sopimusjaoston käsi-
32902: Kuluvaksi vuodeksi säädettyyn lakiin taloudelli-    teltäväksi jäänyt 334 yksittäistä asiaa. Niistä
32903: sen kasvun turvaamisesta vuonna 1970 sisältyy       oli sopimusjaosto jättänyt tutkimatta 6 asiaa,
32904: kielto indeksiehdon ottamisesta lain voimassa-      hylännyt hakemuksen 78 tapauksessa ja suos-
32905: oloaikana tehtävään sopimukseen.                    tunut hinnan tarkistamiseen 148 tapauksessa.
32906:    Indeksiehtojen poistaminen merkitsi toisaalta       Niissä tapauksissa, joissa jaosto on tähän
32907: sitä, että ennen vakauttaruislain voimaan tuloa     mennessä antanut suostumuksensa hinnan tar-
32908: tehdyissä sopimuksissa ja sitoumuksissa olevia      kistamiseen, on indeksiehdon poistamisesta ai-
32909: indeksiehtoja on lupa soveltaa enintään maalis-     heutunut menetys ollut yhteensä 7 704 840
32910: kuun 1968 indeksilukuun saakka, ja toisaalta        markkaa ja hintojen tarkistusmäärä 3 610 041
32911: sitä, että myöhemmin tehtyihin sopimuksiin          markkaa eli 46.9% menetyksestä. Vuonna
32912: otetut indeksiehdot ovat mitättömiä. Indeksi-       1968 päättyneiden hankintojen osalta ovat hin-
32913: sidonnaisuus jäi sallituksi kansainvälisluontei-    tojen tarkistukset olleet keskimäärin 42.5 %,
32914: sissa sopimussuhteissa ja lisäksi eräiden lähinnä   vuonna 1969 päättyneiden hankintojen osalta
32915: sosiaalisten suoritusten, kuten tiettyjen vakuu-    46.1 % ja vuonna 1970 päättyneiden hankin-
32916:  tuskorvausten yhteydessä.                          tojen osalta 57.5 % menetyksestä. Jos otetaan
32917: Kirj. ksm. n:o 130.
32918: 
32919: 
32920: 
32921: 
32922:                                  Nikkilä ym.: Urakkahintojen tarkistamisesta.
32923: 
32924: 
32925:                         Edu skunnan          H erra     P u h e m i e h e 11 e.
32926: 
32927:    Ennen kuin vakauttamislaki astui voimaan             Hinta- ja palkkaneuvoston sopimusjaosto on
32928: 10. 4. 1968 olivat eräät rakennusalan yritykset      asianomaisten rakentajien haettua urakkahin-
32929: ehtineet sopia rakennusurakkasopimuksia, joi-        nan tarkistusta päättänyt eräiden urakka-, han-
32930: hin sisältyvä indeksiehto aiheutti sen, että so-     kinta- ja tavaratoimitussopimusten perusteella
32931: pimusosapuolet päätyivät urakkasopimuksessa          määräytyvien hintojen tarkistamisesta 30 päi-
32932: alhaisempaan loppusummaan kuin mitä olisi            vänä joulukuuta 1969 annetun valtioneuvoston
32933: tapahtunut silloin, jos ne olisivat olleet tietoi-   päätöksen ( 883/69) nojalla sallia urakkahinto-
32934: sia siitä, että indeksiehdot tultaisiin eduskun-     jen tarkistuksia. Tällöin on kuitenkin ilmen-
32935: nan säätämän lain nojalla kokonaan poista-           nyt, että urakoitsija on eräissä tapauksissa saa-
32936: maan rakennusurakkasopimuksista. Indeksieh-          nut vain noin 25 % :n korvauksen siitä mene-
32937: don poistaminen hyödytti siten urakkasopimuk-        tyksestä, jonka vakauttamislaki on aiheuttanut
32938: sen tilaajaosapuolta, mutta aiheutti samalla en-     joten saamatta on vielä jäänyt noin 75 %, mitä
32939: nalta arvaamattomia menetyksiä rakentajaosa-         on loppusummiltaan suurten urakkasopimusten
32940: puolelle.                                            ollessa kysymyksessä pidettävä kohtuuttomana.
32941:    Urakkasopimuksia on kyllä tarkistettu va-            Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
32942: kauttamislain 1 §:n täytäntöönpanosta ja so-         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
32943: veltamisesta 27. 6. 1968 annetun valtioneuvos-       tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
32944: ton päätöksen 3 § :n 1 momentin mukaisesti           sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
32945: maaliskuussa 1968 eli ennen vakauttamislain          sen:
32946: voimaantuloa viimeksi julkaistua rakennuskus-
32947: tannusindeksin osoittamaa rakennuskustannus-                   Katsooko Hallitus voivansa ryhtyä
32948: tasoa vastaavaksi. Tästä huolimatta ovat saa-               toimenpiteisiin niiden menetysten kor-
32949: matta jääneet korvaukset rakennuskustannusten               vaamiseksi, joita vakauttamislain voi-
32950: noususta olleet eräissä tapauksissa lähes 2.5 %             maanastuminen 10. 4. 1968 aiheutti ra-
32951: sovituista urakkasummista ja niille sopimuk-                kennusurakoitsiJoille, jotka sopivat in-
32952: sen mukaisesti laskettavien indeksikorotusten               deksiehtoiset urakkasopimuksensa ennen
32953: summista. Markkamääräisesti tämä on merkin-                 edellä mainittua päivämäärää ja joiden
32954: nyt rakentajille jopa yli 90 000 mk:n mene-                 kannettavaksi on hinta- ja palkkaneu-
32955: tyksiä yhden urakan osalta. Kun urakoitsi-                  voston sailimasta hinnan tarkistamisesta
32956: joilla on samanaikaisesti ollut vastaavanlaisia             huolimatta jäänyt kohtuuttoman suuri
32957: muitakin urakkasopimuksia täytettävänään, ovat              taloudellinen rasite?
32958: sovitun hinnan yllättävästä alennuksesta aiheu-
32959: tuneet menetykset muodostuneet yrittäjille
32960: kohtuuttoman suuriksi.
32961:       Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1970.
32962: 
32963:                Olavi Nikkilä.                                    Alli Vaittinen.
32964:                P. Mäki-Hakola.                                   T. 1. Vartia.
32965: 
32966: 
32967: 
32968: 
32969: E 972/70
32970:                                                                                                3
32971: 
32972: 
32973: 
32974: 
32975:                          T i H R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
32976: 
32977:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      förbereds vid undervisningsministeriet på basen
32978: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse    av Skolsamarbetskommittens I delbetänkande
32979: av den 9 oktober 1970 nr 1068 tili veder-        och av Undervisningsministeriet den 15. 1.
32980: börande medlem av statsrådet för avgivande       1970 tillsatta Skoldemokratiarbetsgruppens
32981: av svar översänt följande av riksdagsman Ulf     promemoria. Tiden för utlåtandena över den
32982: Sundqvist m. fl. ställda spörsmål:               sistnämnda promemorian utgick den 30 okto-
32983:                                                  ber 1970. På det att skolstyrelsen, innan av-
32984:          "Kommer Regeringen ännu denna           givande av sitt eget utlåtande, skulle kunna
32985:       höst att avgiva en proposition med för-    göra sig förtrogen med skolornas utlåtanden,
32986:       slag tili lag om den inre förvaltningens   har undervisningsministeriet dock förlängt den
32987:       demokratisering vid läroverken, och om     för skolstyrelsen fastställda tiden tili den 20
32988:       så är fallet,                              innevarande månad.
32989:          på viiken princip kommer denna             Regeringen anser det möjligt, att lagproposi-
32990:       proposition sannolikt att grunda sig?"     tionen om demokratisering av läroverkens inre
32991:                                                  förvaltning kan avgivas ännu innevarande år.
32992:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         Regeringen anser det dock ej möjligt att i
32993: anföra följande:                                 detta skede meddela på viiken princip lag-
32994:   Reformering av lagstiftningen rörande läro-    propositionen kommer att grunda sig.
32995: verkens inre förvaltning och planeringsarbete
32996:      Helsingfors den 9 november 1970.
32997: 
32998:                                                          Undervisningsminister Jaakko Itälä.
32999: 2
33000: 
33001: 
33002: 
33003: 
33004:                        Ed u s kunnan Hertta Puhe t111 i e he 11 e.
33005: 
33006:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      valmisteltavana opetusministeriössä Kouluyh-
33007: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      teistyökomitean I osamietinnön ja Opetusmi-
33008: olette kirjeellänne 9 päivänä lokakuuta 1970       nisteriön 15. 1. 1970 asettaman Kouludemo-
33009: n:o 1068 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-     kratiatyöryhmän muistion pohjalta. Viimeksi
33010: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulf       mainitusta muistiosta pyydettyjen lausuntojen
33011: Sundqvistin ym. tekemän, seuraavan sisältöisen     määräaika meni umpeen 30 päivänä lokakuuta
33012: kysymyksen:                                        1970. Jotta kouluhallitus voisi ennen oman
33013:                                                    lausuntonsa antamista tutustua kouluista saata-
33014:           "Tuleeko Hallitus antamaan vielä ku-     viin lausuntoihin, opetusministeriö on kuiten-
33015:        luvan syksyn aikana lakiesityksen oppi-     kin pidentänyt kouluhallitukselle asettamaansa
33016:        koulujen sisäisen hallinnon demokrati-      määräaikaa kuluvan kuun 20 päivään asti.
33017:        soimiseksi, ja mikali tulee,                   Hallitus pitää mahdollisena, että lakiesitys
33018:           mille periaatteelle tämä esitys 'tulee   oppikoulujen sisäisen hallinnon demokratisoi-
33019:        ,todennäköisesti perustumaan?"              misesta voidaan antaa vielä kuluvan vuoden
33020:                                                    aikana.
33021:    Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-          Hallitus ei katso kuitenkaan mahdolliseksi
33022: taen seuraavaa:                                    tässä vaiheessa ilmoittaa, mille periaatteelle
33023:    Oppikoulujen sisäistä hallintoa ja suunnit-     lakiesitys tulee perustumaan.
33024: telutyötä koskevan lainsäädännön uusiminen on
33025:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1970.
33026: 
33027:                                                                  Opetusministeri Jaakko Itälä.
33028: Kirj. ksm. n:o 129.
33029: 
33030: 
33031: 
33032: 
33033:                                   Sundqvist ym.: Oppikoulujen sisäisen hallinnon demokratisoi-
33034:                                       mioSeSita.
33035: 
33036: 
33037:                          E d u g k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33038: 
33039:    Maassamme on jo useiden vuosien ajan k~yty           Koska kouludemokratian ensimmäisen to-
33040: v1lkä$ta kesku&telua koulujen sisäisen hallin-       teuttamisaskeleen valmistelu on kestänyt jo lä-
33041: non ja suunnittelutyön demokratisoimisesta eli       hes !kolmen vuoden ajan ja koska uudistusta
33042: ns. kouludemokrätiasta.Vuonna 1968 asetet-tiin       koskevat esitykset on nyt hiottu huomattavan
33043: Koulu~hteistyakomitea valmis·teilemaan esitystä      pitkälle, on korkea aika ryhtyä .toimenpiteisiin
33044: k?u~ujen ·Sisäisen ~alilinnon sekä. opet:~Fen, op-   kouludemokratiaa koskevan .lainsltädännön läpi-
33045: pt1aiden ja oppila1den vanhempien vahsen yh-         viemiseksi.
33046: teisty8n keMtt!itniseksi.                               Edellä esitetyn ja vaJltiopälvåjärjestyksen 37
33047:    Vuonna 1969 koruitea sai vrumiiksi ensim-         §:n 1 momen:tin perusteelila esitämme valtio-
33048: mäisen, oppikouluja koskevan osamietintönsä.         neuvoston asianomaisen jäsefiert vastattavaksi
33049: Mietl.ntö/jn sis!Htyviä ehdotuksia on tammi-         seuraavan kysymyksen:
33050: kuusta 1970 lähtien kehittänyt edelleen Ope-
33051: tusministeriön asettama l<ouludemokratiatyö-                    Tuleeko Hallitus antamaan vielä ku-
33052: ryhmä. Työryhmä sai valmiiksi laajan muis-                   luvan syksyn aikana lakiesityksen oppi-
33053: tionsa syyskuun alussa. Muistio sis~ltää val-                koulujen sisäisen ha:Hinnon detnokra:ti-
33054: miit laki- ja asetusehdotukset kou[udemokra-                 soimiseksi, ja mikäH ,tulee,
33055: tian ensimmäisen askeleen .toteuttamiseksi op-                  mille periaatteelle tämä esitys rt:ulee
33056: pikouluissa.                                                 todennäköisesti perustumaan?
33057:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1970.
33058: 
33059:                Ulf Sundqvist.                                     Matti Ahde.
33060:                Kuuno Honkonen.                                    Erkki Tuomioja.
33061:                Aune Salama.                                       Terho Pursiainen.
33062:                                              Oili Suomi.
33063: 
33064: 
33065: 
33066: 
33067: E 997/70
33068:                                                                                                       5
33069: 
33070: anmätikningsvärda årliga försäljningar har ägt           Den möjligheten att i inkomst av virkesför-
33071: rum endast i Enare, och även där i relativt          säljning skuUe ingå sådan inkomst, som kan
33072: ringa utsträckning.                                  anses ha blivit beskattad redan enligt areal-
33073:    För avhjälpande av det i spörsmålet avsedda       grunder, torde av ovan angivna orsaker vara
33074: missförhMlandet, upprepad beskattning, er-           osannolik, och dess eventuella förekomst torde
33075: fordras alternativt antingen återgång tiH tidigare   knappast ens kunna utredas tillförlitligt enligt
33076: beskattningspraxis eller periodicering av för-       skogsbruksenheter. Några uppgifter enligt
33077: säljningsinkomsterna på försäljningsåret och de      skogsbruksenheter över förändringar i fråga
33078: tio därpå följande åren, varjämte virkets hus-       om virkesförrådet under tiden för det gamla
33079: behovsanvändning borde lämnas utanför be-            beskattningssystemet, vilka ovan nämnda ut-
33080: skattningen.                                         redning skulle förutsätta, står icke tili för-
33081:    En återgång ,tili tidigare beskattningspraxis     fogande. Med stöd av vad ovan anförts är det
33082: torde icke vara ändamålsenlig, då de orsaker         icke ändamålsenligt att i inkomstskattelagen
33083: som legat tili grund för den nuvarande ändringen     för gårdsbruk intaga något särskilt stadgande
33084: av beskattningssystemet fortfarande föreligger,      til:l förhindrande av upprepad beskattning av
33085: måhända med undantag av ett begränsat om-            inkomst av skogsbruk i Enontekiö, Enare och
33086: råde i Enare kommun.                                 Utsjoki kommuner.
33087:    1 fråga om husbehovsvirke från gårdsbruks-             Då det emellertid konstaterats, att in-
33088: skog, som beräknas utgöra 30-40 % av den             komsterna av virkesförsäljning i vissa fall kan
33089: totala mängden från privat skog första gången        bli betydliga och att beskattningen därför
33090: uttagen ved, kan konstateras, att i motsats          under försäljningsåret kan bli en oskälig belast-
33091: tHl vad i spörsmålet görs gällande, rotprisvärdet    ning för den skattskyldiga, kan det tänkas, att
33092: de facto stannar utanför gårdsbruksbeskatt-          i sådana specialfall nettoinkomsten av skogs-
33093: ningen. Rotprisvärdet räknas visserligen som         bruket, om den överstiger en viss gräns, skulle
33094: inkomst av skogsbruket, men å andra sidan            kunna utjämnas på flera beskattningsår. Denna
33095: är det avdragbar utgift för jordbruket, antingen     fråga undersöks som bäst i finansministeriet.
33096: i form av årligt avdrag eller som avskrivning.
33097: 
33098:      Helsingfors den 9 november 1970.
33099: 
33100:                                                                 Finanstninister Carl Olof Tallgren.
33101: 
33102: 
33103: 
33104: 
33105: E 996/70
33106: 4
33107: 
33108: 
33109: 
33110: 
33111:                             T i B R i k 1s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
33112: 
33113:    I det syfte 3 7 § 1 mom. ri:ksdagsordningen         till stor del saknas, har det ansetts ändamålsen-
33114: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          ligt, att frångå beskattningen av nettoinkomst
33115: av den 9 oktober 1970 nr 1070 tiU veder-               på basen av tillväxten, och att övergå tili be-
33116: börande medlem av statsrådet för avgivande             skattning på basen av de verkliga inkomsterna.
33117: av svar översänt följande av riksdagsman Pekka             TiU grund för spörsmålet ligger en sådan
33118: Viiimi m.fl. stälMa spörsmål:                          uppfattning, att ändringen av beskattningssys-
33119:                                                        temet utan övergångsskede eller periodicering
33120:            "När ärnar Regeringen skrida tiU            av inkomsterna skuUe leda tili clubhei beskatt-
33121:         åtgävder för korrigering av den oskäliga       ning. På basen av arealen kommer en netto-
33122:         skogsbeskattningen av skogsägarna i            in:komst som motsvarar den årliga massatill-
33123:         Enare, Enontekiö och Utsjoki kom-              växten i medeltal att beskattas, oberoende av
33124:         muner?"                                        om vet!klig inkomst av avverkning erhålHts
33125:                                                        från skogen eller icke. Vid den nuvarande be-
33126:    Då ärendet hör till mitt verksamhetsområde          skattningen, som grundar sig på de verkliga
33127: som finansminister, får jag såsom svar på detta        inkomsterna, kommer skatt att betalas endast
33128: spörsmåll vördsamt anföra följande:                    för de år, då inkomst av skogsbruket erhållits.
33129:    Med stöd av 11 § 2 mom. irrkomstskatte-             Ändringen av beskattningssystemet kan leda
33130: lagen för gårdsbruk (543/67), som trädde               tili upprepad beskattning endast om skogarnas
33131: i kraft från början av år 1968, har beskatt-           massatiUväxt under det gamla beskattnings-
33132: ninge!.l av inkomst av skogsbruk i Enontekiö,          systemet överskridit mängden virke som an-
33133: Enare och Utsjoki kommuner verkställts på              vänts första gången ( försäljning, husbehovs-
33134: basen av de faktiska inkomsterna av skogen.            användning m.m.) under motsvarande tid och
33135: Tidigare verkställdes beskattningen på basen           denna massabesparing realiseras och den er-
33136: av den uppskattade nettoavkastning som i               hålllna inkomsten beskattas e111ligt det nya
33137: medeltal motsvarade den årliga massatillväxten.        beskattningssvstemet. Då sikogarnas virkesför-
33138:     Grunderna för ändringen av skogsbesbtt-             råd inom ifrågavarande område under sagda
33139:  ningssystemet står att finna i dessa kommuners         tid förblivit ungefär oförändrat, torde en upp--
33140:  speciel~a förhållanden. På grund av det kyliga        repad beskattning tiH följd av det ändrade
33141: \klimatet växer trädbeståndet långsamt och             beskattningssystemet icke komma att ske -
33142:  dess förnyande är osäkert. Till följd av det          åtminstone icke allmänt. Denna möljlighet
33143: avlägsna läget och det glesa vägnätet har det          minskas även därav, att t.ex. i Enare kommun,
33144: icke alltid funnits åtgång på ail1t virke, särslkilt   där det i spörsmålet avsedda missförhållandet
33145: inte under tider av lågkonjuktur. Ifrågavarande        närmas.t s:kulle kunna komma ifråga, under det
33146: område, frånsett Enare s.k. hushållningskogs-          gam~a systemet sedan år 1956 icke fastställts
33147: område, hör tilil Lapplands skyddsskogsområde,         grunder för skogsbrukets avkastning annat än
33148: där användningen av skogen är begränsad                för ett begränsat område ( I rotprisområdet).
33149: genom lagen om skyddsskogar. Avverknings-                  Virkesförsäljningen har under den närmast
33150:  intäkterna har i allmänhet varit rellativt små        förflutna tiden upprepats inom samma s'kogs-
33151:  och oregelbundna. Å andra sidan har en be-            bruksenhet i mede1tal med 4-5 års mellan-
33152:  skattning som grundar sig på area:l uttryckligen      rum. Försäljningens mat.ikbelopp har i vissa
33153:  ansetts förutsätta, att skogsbruket \kan bedrivas     fall, närmast på större skogsbruksenheter,
33154:  normalt och att avverkningsinkomster erhålls          kunnat stiga tili över 10 000 marks rotpris-
33155:  regelbundet från skogen. Då förutsättningarna         värde. Sådana med avseende på rotprisvärdet
33156:  för normah skogsbruk av ovan anförda skäl             betydande och även från beskattningssynpunkt
33157:                                                                                                      3
33158: 
33159: siinä vaihtoehtoisesti joko palaamista entiseen     katsoa tulleen pinta-alaperustein jo verotetuk-
33160: verotuskäytäntöön tai myyntitulojen jaksotta-       si, lienee edellä selostetuista syistä epätoden-
33161: mista myyntivuodelle ja kymmenelle sitä seu-        näköistä, eikä sen mahdollinen olemassaolo ole
33162: raavalle vuodelle, minkä ohessa puun kotitarve-     metsälöittäin luotettavasti selvitettävissäkään.
33163: käyttö olisi jätettävä verotuksen ulkopuolelle.     Esim. puuvaraston muutoksista vanhan verotus-
33164:    Palaaminen entiseen verotuskäytäntöön ei         järjestelmän aikana ei ole metsälökohtaisesti
33165: voine olla tarkoituksenmukaista, koska syyt,        käytettävissä sellaisia tietoja, joita edellä mai-
33166: jotka ovat olleet perusteena verotusjärjestel-      nittu selvitys edellyttäisi. Sen perusteella, mitä
33167: män nykyiseksi muuttamiselle, ovat, ehkä sup-       edellä on esitetty, ei ole tarkoituksenmukaista
33168: peata aluetta Inarin kunnassa lukuunottamatta,      maatilatalouden tuloverolakiin ottaa erityistä
33169: edelleen olemassa.                                  säännöstä metsätaJ.oudesta saadun tulon tois-
33170:    Tilan metsästä otetun kotitarvepuun osalta,      kertaisen verotuksen estämiseksi Enontekiön,
33171: jonka määrän on arvioitu olevan 30-40%              Inarin ja Utsjoen kunnissa.
33172: yksityismetsien ensikertaisen puunkäytön ko-           Kun kuitenkin on todettu, että puun myyn-
33173: konaismäärästä, voidaan todeta, toisin kuin ky-     titulot eräissä tapauksissa saattavat nousta huo-
33174: selyssä väitetään, että sen kantoraha-arvo tosi-    mattaviksikin ja verorasitus tästä syystä myyn-
33175: asiallisesti jää maatilatalouden verotuksen ulko-   tivuonna muodostua verovelvolliselle kohtuut-
33176: puolelle. Sen kantoraha-arvo tosin luetaan met-     toman ankaraksi, on ajateltavissa, että tällai-
33177: sätalouden tuloksi, mutta toisaalta se on maa-      sissa erityistapauksissa metsätaloudesta saatu
33178: talouden vähennyskelpoista menoa joko vuosi-        puhdas tulo, kun se ylittäisi tietyn rajan, voitai-
33179: vähennyksenä tai -poistona.                         siin tasata useammalle verovuodelle. Tämä asia
33180:    Mahdollisuus, että puun myynnistä saatuun        on parhaillaan valtiovarainministeriössä tutkit-
33181: tuloon sisältyisi sellaista tuloa, jonka voidaan    tavana.
33182:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1970.
33183: 
33184:                                                        Valtiovarainministeri Carl Olof Tallgren.
33185: 2
33186: 
33187: 
33188: 
33189: 
33190:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33191: 
33192:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa       puuttuvat, on katsottu tarkoituksenmukaiseksi
33193: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       luopua kasvuun perustuvasta puhtaan tuoton
33194: olette kirjeelläooe 9 päivänä lokakuuta 1970        verottamisesta ja siirtyä todellisten tulojen pe-
33195: n:o 1070 lähettänyt valtioneuvos-ton asianomai-     rusteella tapahtuvaan verotukseen.
33196: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka          Kyselyn perusteena on sellainen käsitys, että
33197: Vilmin ym. tekemän, seuraavan sisältöisen ky-       verotusjärjestelmän muuttaminen ilman siirty-
33198: symyksen:                                           mävaihetta tai tulojen jaksottamismenettelyä,
33199:                                                     aiheuttaisi toiskertaista verotusta. Pinta-alape-
33200:           "Milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-     rustein tulee joka vuosi keskimääräisenä vero-
33201:        siin Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kun-      tetuksi vuotuista kuutiokasvua vastaava puhdas
33202:        tien metsänomistajia koskevan kohtuut-       tuotto olipa metsästä saatu todellista hakkuu-
33203:        toman metsäverotuksen korjaamiseksi?"        seen perustuvaa tuloa tai ei. Nykyisessä, todel-
33204:                                                     !isiin tuloihin perustuvassa verotuksessa, veroa
33205:    Kun asia kuuluu toimialaani valtiovarainmi-      Joudutaan maksamaan vain niiltä vuosilta, jol-
33206: nisterinä, esi•tän kysymykseen vastauksenani         loin metsätaloudesta on tuloa saatu. Verotus-
33207: kunnioitta•en seuraavaa:                            järjestelmän muuttuminen voi johtaa toisker-
33208:    Vuoden 1968 alusta voimaan tulleen maa-          taiseen verotukseen vain silloin, kun metsien
33209: tilatalouden tuloverolain (54 3/6 7) 11 §: n 2      kuutiokasvu vanhan verotusjärjestelmän aikana
33210: momentin nojalla on Enontekiön, Inarin ja           on ylittänyt puun ensikertaisen käytön määrän
33211: Utsjoen kunni·ssa harjoitetusta metsätaloudesta      ( myynnit, kotitarvekäyttö ym.) vastaavana
33212: saadun tulon verottaminen tapahtunut metsästä       aikana ja tämä kasvunsäästö realisoidaan ja
33213: saatuihin todellisiin ,tuloihin perustuen. Sitä     saatu tulo verotetaan uuden verotusjärjestelmän
33214: aikaisemmin verotus toimitettiin vuotuista          mukaisesti. Koska metsien puuvarasto ko.
33215: kuutioka•svua vastaavan, kes:kimääräisenä ar-       alueella sanottuna aikana on pysynyt likipitäen
33216: vioidun puhtaan tuoton perusteella.                 ennallaan, ei toiskertaista verotusta verotus-
33217:    Metsäverotusjärjestelmän muuttamiselle on        järjestelmän muuttumisen seurauksena ainakaan
33218: perusteet löydettävissä näiden kuntien erikois-     yleisesti voine muodostua. Tätä mahdollisuutta
33219: olosuhteista. Viileän ilmaiston vuoksi metsien      vähentää myöskin se, että esim. Inarin kun-
33220: puuston kasvu on hidasta ja uudistuminen epä~       nassa, jossa kyselyssä tarkoitettu epäkohta lä-
33221: varmaa. Syrjäisestä sijainnista ja harvasta tie-    hinnä tulee kysymykseen, ei ole vanhan järjes-
33222: verkostosta johtuen kaikelle puutavara11e, var-     telmän aikana vuodesta 1956 lähtien vahvis-
33223: sinkaan laskusuhdanteiden aikana· ei ole aina       tettu metsätalouden tuottoperusteita kuin sup-
33224: ollut menekkiä. Kyseenä oleva alue, ns. Inarin      pealle alueelle ( I kantohinta-alue).
33225: talousmetsäaluetta lukuunottamatta, kuuluu La-          Puun myynnit ovat lähimenneisyydestä tois-
33226: pin suojametsäalueeseen, jossa metsien käyttöä      tuneet samalla metsälöllä keskimäärin 4-5 vuo-
33227: on suojametsälailla . rajoitettu. Hakkuutulojen     den väliajoin. Myyntien markkamäärä on saat-
33228: saanti on yleensä ollut suhteellisen vähäistä ja    tanut eräissä tapauksissa, lähinnä suurilla met-
33229: epäsäännöllistä. Toisaalta pinta~alaperusteisiin    sälöillä, nousta kantoarvoltaan yli 10 000 mar~
33230: nojautuvan verotuksen on niinenomaan katsot-        kan. Vuosittain tällaisia kantoarvoltaan huo-
33231: tu edellyttävän, että metsätaloutta voidaan har-    matt.avia ja verotuksenkin kannalta merkittäviä
33232: joittaa normaalilla tavalla ja että metsästä saa-   myyntejä on tapahtunut vain Inarissa ja siel-
33233: daan säännöllisesti hakkuutuloja. Kun edelly-       läkin suhteellisen vähän.
33234: tykset säännöllisen metsätalouden harjoittami-          Kyselyssä tarkoitetun epäkohdan, toiseen
33235: selle edellä esitetyistä syistä suurelta osalta     kertaan verottamisen, poistamiseksi vaaditaan
33236: Kirj. ksm. n:o 128.
33237: 
33238: 
33239: 
33240: 
33241:                                    Vilmi ym.: Inarin, Enontekiön ja Utsjoen metsänomistajia kos-
33242:                                       kevan metsäverotukJSen korjaamisesta.
33243: 
33244: 
33245: 
33246:                          Ed u s kun: n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
33247: 
33248:     Vuoden 1968 alusta voimaan tulleessa maa-         sille ajoittuvat :metsänhoito- ym. menot voi-
33249:  tilatalouden tuloverolaissa on monia epäkohtia       taisiin vähentää ni1s•tä saaduista tu'loista.
33250:  ja kohtuuttomuuksia, jotka on kHreesti korjat-          Voimas:sa oleva maatilatalouden tuloverolain
33251: tava. Eräs tällainen epälkohta, johon maatalous-       11 § :n 2 momwtti on jyrkästi ristiriidassa
33252:  verotuksen tarkistami&toimikuntakaan ei ole          em. periaatteidoo kanssa. Sen mukaan met•sän-
33253: lainkaan puuttunut, ja joka epäkohta uhkaa            myyntitulot luetaan kokomtisuudess.aan myyn-
33254: nyt jäädä korjaamatta, on maatilatalouden tu-         tivuoden verotettavaksi tuloksi, eikä ·siitä saa
33255: loverolain 11 § :n 2 momentissa säädetty Ina-         vähentää kuin enintään vi1den edellisen vuo-
33256:  rin, Enontekiön ja Utsjoen metsäverotusta kos-       den aikana metsänhoidosta ja sen uudistami-
33257: lkeva epäoikeudenmukaisuus, joka merkit•si            sesta aiheutuneet menot. Myös kotitarvepuun
33258:  myyntiverotukseen siirtymistä ilman mitään siir-     käyttö on vastoin komitean esitystä verotetta-
33259:  tymäsäännöksiä tai edes tulojen jaksottamis-         vaa tuloa. Tästä on ollut seurauksena, että
33260:  menettelyä. Tällainen pientä aluetta koskeva         uuden verolain perusteella suoritetuissa vero-
33261: verolain kerrasta poikki määritelmä on luon-          tuks~ss·a on jouduttu monissa Yksityistapauk-
33262: notonta, koska se johta'cl. kahderukertai:seen ve-    sissa erittäin räikdsiin kohtuuttomuuksiin.
33263: rotukseen näillä maamme pohjoisos•an heikom-             Tämän vuoksi on välttämätöntä, että Inarin,
33264: pituottoisilla meusämailla.                           Enontekiön ja Utsjoen kuntia koskeva metsä-
33265:     Maatilatalouden tuloverolain muuttaminen          verotus viipymättä korjataan joko .s~ten, että
33266: tältä os1n perustui vuonna 1964 mietintöru;ä          palataan myös näillä alueilla entiseen verotus-
33267: jättäneen metsäverokomitean esityksiin. Komi-         käytäntöön, tai muutetaan verolakia nHn, että
33268: ltean es·itykseen s·isäLtyi kuitenkin myös se, että   myyntitulot voidaan jakJSOttaa myyntivuoden
33269: kotitarvepuu olisi jätettävä uudessa järjestel-       ja vähintään kymmenen sitä seuraavan vuoden
33270: mäs-sä kokonaan verotuksen u1kopuolelle. Mi-          osalle ja että kotitarvepuun käy·ttö jätetään
33271: käli kotitarvepuun verovapauden voidaan kat-          kokonaan verotuksen ulkopuolelle. Korjaus
33272: soa korvaavan ailkaisemrnan pinta-alaperustein        olisi tehtävä taannehtivasti vuodesta 1968 al-
33273: !tapahtuneen verotuksen ilman ·sHrtymäsääooök-        kaen.
33274: 'siä ja poi'kkeuksellisJten olosuhteiden puolta-         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
33275: van myynti.tulojen veroJtukseen sih-tymistä, on       päiväjärjestyksen 37 S:n 1 momenttiin, esi-
33276: sen hyvmymisen ehdottomana edellytyksenä,             ltämme kunnioittaen valtioneuvos-ton asian•
33277: että tulot voidaan verotukse&s·a jaksottaa myynr-     omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
33278: tillrertojen välisille ajanjaksoille. Tämä menet-     mykisen:
33279: tely on yleisten verotusperiaatteiden mukainen                     Mi:lloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-
33280: ja myös välttämätön puhtaan tulon laskemi-                     ISiin Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kun-
33281: seksi, jotta halkkuista .aiheutuneet monHle vuo-               ltien metsänomistajia koskevan kohtuut-
33282:                                                                roman metsäverotuksen lrorjaamiselmi?
33283:      Helsingissä 9 päivänä Wkakuuta 1970.
33284: 
33285:                Peil&a Vilmi.                                      Maltti Ruokola.
33286:                Veikiko Hanhirova.                                 Erk:lci Haukipuro.
33287:                Reino Kangas.                                      Paavo Nilnikoski.
33288: E 996/70
33289:         1
33290: 
33291:         1
33292: 
33293: 
33294: 
33295: 
33296:     1
33297: 
33298:     1
33299: 
33300: 
33301: 
33302: 
33303: 1
33304: 
33305: 1
33306:                                                                                                     3
33307: 
33308: 
33309: 
33310: 
33311:                             Till Riksdagens Herr Talman.
33312: 
33313:    I det syfte som anges i 37 § 1 mom.               högst ca. 100-130 fordon per timme. Färjorna
33314: riksdagsordningen har Ni, Herr Talman, med           förmår fördenskull i regel vidarebefordra de
33315: Eder skrivelse av den 9 oktober 1970 tili            fordon som anländer tili färjlägena. En under-
33316: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-          sökning visar, att detper år endast förekommer
33317: vande av svar översänt följande, av riksdagsman      något under 40 timmar, under vilka flera fordon
33318: Laine m.fl. ställda spörsmål:                        än färjorna förmår befordra anländer tili färj-
33319:                                                      lägena. Den väntetid som överstiger kapaciteten
33320:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen           utgör härvid sammanlagt omkring 1 200 for-
33321:        vidtaga för att åstadkomma en fast            donstimmar per år. Än så länge kan den väx-
33322:        landsvägsförbindelse mellan Nagu och          ande trafiken, utan att servicestandarden väsent-
33323:        Pargas?"                                      ligt sänks, förmånligast skötas genom att fär-
33324:                                                       jornas kapacitet ökas, antingen genom att den
33325:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       mindre av de nuvarande färjorna ersättes med!
33326: samt anföra följande:                                en större eller genom att en tredje färja in-
33327:     För upprätthållande av färjtrafiken mellan       sättes i trafik, varigenom det uppenbarligen
33328: Nagu och Pargas anskaffades för denna färj-          skulle bli möjligt att klara situationen ännu
33329: förbindelse, som är 2 883 meter lång, år 1957        under flera år framåt med relativt skäliga
33330: en frigående färja med en dräktighet av 45           kostnader, jämfört med vad anläggandet av en
33331: ton och år 1960 ytterligare en färja av samma        fast förbindelse skulle kosta. Det finns också
33332: storlek. Senare, år 1966, förlängdes den först-      möjligheter att förkorta färjförbindelsen. Däre-
33333: nämnda färjan, så att dess dräktighet ökades         mot torde det inte under ne närmaste åren vara
33334: till 120 ton, och år 1968 ersattes den senare        ekonomiskt möjligt att inom ramen för de
33335: färjan med en helt ny färja av 130 tons dräktig-     penningmedel som står tili buds för väghållning
33336: het. Vid färjstället mellan Nagu och Pargas          i fråga om allmänna vägar bygga en fast väg-
33337: finns därför nu två färjor, av vilka den nyaste      förbindelse mellan Pargas och Nagu på grund
33338: på en gång förmår transportera 41 personbilar        av de avsevärda kostnader denna skulle betinga.
33339: och den äldre 25. Den sistnämnda är reserv-          Kostnaderna för en fast förbindelse skulle
33340: färja och användes under rusningstider såsom         komma att uppgå till omkring 30 000 000 mk.
33341: andra färja. Överfarten tar, lossning och lastning      Genom vägmyndigheternas försorg kommer
33342: inberäknade, med den förstnämnda färjan ca.          man att fortsättningsvis följa med utvecklingen
33343: 19 minuter och med den senare omkring 24             av trafiken på ifrågavarande färjställe. De redan
33344: minuter. Färjomas största möjliga transport-         inledda utredningarna om skötseln av trafiken
33345: kapacitet uppgår därför tili sammanlagt ca.          kommer att fortsättas och allt som med till
33346: 180-190 fordon per timme inalles i båda rikt-        buds stående medel är möjligt och ekonomiskt
33347: ningarna. Då trafiken i genomsnitt per dygn          motiverat kommer att göras för att traHken
33348: under sommaren uppgår tili omkring 700               skall kunna upprätthållas.
33349: fordon, utgör trafiken under dagen i regel
33350:      Helsingfors, den 6 november 1970.
33351: 
33352:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto.
33353: 2
33354: 
33355: 
33356: 
33357: 
33358:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33359: 
33360:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          enintään noin 100-130 ajoneuvoa tunnissa.
33361: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-     Lautat pystyvät siten yleensä kuljettamaan laut-
33362: mies, olette kirjeellänne lokakuun 9 päivältä       tarantaan saapuvat ajoneuvot edelleen. Tutki-
33363: 1970 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen        muksen mukaan onkin vuodessa vain vajaat 40
33364: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Laineen        tuntia, jolloin lauttarantaan saapuu ajoneuvoja
33365: ym. seuraavan sisältöisen kysymyksen:               enemmän kuin mitä ko. alukset pystyvät kul-
33366:                                                     jettamaan. Kapasiteetin ylittäväksi odotusajaksi
33367:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     on saatu tällöin yhteensä noin 1 200 ajoneuvo-
33368:        ryhtyä kiinteän maantieyhteyden a1kaan-      tuntia vuodessa. Liikenteen palvelutasoa nykyi-
33369:        saamiseksi Nauvon ja Paraisten välille?"     sestä oleellisesti alentamatta voidaan kasvavasta
33370:                                                     liikenteestä huolehtia toistaiseksi edullisimmin
33371:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       lisäämällä lautta-alusten kapasiteettia, joko niin,
33372: vasti seuraavaa:                                    että nykyinen pienempi alus korvataan suurem-
33373:    Nauvon-Paraisten lauttaliikenteen ylläpitä-      malla taikka asettamalla liikenteeseen kolmas
33374: miseksi hankittiin tälle 2 883 metrin pituiselle    alus, jolloin ilmeisesti voitaisiin tulla toimeen
33375: lauttavälille v. 1957 45 tonnin kantoinen va-       vielä useita vuosia suhteellisen kohtuullisin
33376: paasti ohjattava lautta-alus ja v. 1960 vielä       kustannuksin verrattuna kiinteän yhteyden ra-
33377: toinen samankokoinen lautta-alus. Myöhemmin         kentamiseen. Myös lauttavälin lyhentämiseen on
33378: v. 1966 jatkettiin ensiksi mainittua alusta niin,   mahdollisuuksia. Sensijaan yleisten teiden tien-
33379: että sen kantavuus nousi 120 tonniin ja v.          pitoon käytettävissä olevien varojen puitteissa
33380: 1968 korvattiin jälkimmäinen lautta kokonaan        ei kiinteän yhteyden rakentamista Paraisten ja
33381: uudella 130 tonnin kantoisella aluksella. Nau-      Nauvon välille voitane pitää sen vaatimien
33382: von-Paraisten lauttapaikalla on siten nykyisin      huomattavien kustannusten talcia lähivuosina
33383: kaksi lautta-alusta, joista uusimpaan mahtuu        taloudellisesti mahdollisena. Kiinteän yhteyden
33384: kerrallaan 41 ja vanhempaan 25 henkilöautoa,        kustannukset tulisivat olemaan noin 30 000 000
33385: jälkimmäisen toimiessa varalauttana ja ruuhka-      markan suuruusluokkaa.
33386: aikoina kaksoislauttana. Ylitysaika on purkaus-        Tieviranomaisten toimesta tullaan jatkuvasti
33387: ja kuormausajat mukaan lukien ensiksimainitulla     seuraamaan liikenteen kehitystä ko. lauttapai-
33388: noin 19 min. ja jälkimmäisellä noin 24 min.         kalla ja jatkamaan jo käynnissä olevia selvityksiä
33389: Näin on lauttojen suurin mahdollinen kapasi-        liikenteen hoitamiseksi sekä tekemään liikenteen
33390: teetti yhteensä noin 180-190 ajoneuvoa tun-         ylläpitämiseksi kaikki se mitä käytettävissä ole-
33391: nissa molempiin suuntiin yhteensä. Kun keski-       villa varoilla on mahdollista ja taloudellisesti
33392:  määräinen vuorokausiliikenne on kesäisin noin      perusteltua.
33393: 700 ajoneuvoa, on liikenne päiväsaikaan yleensä
33394:      Helsingissä, marraskuun 6 päivänä 1970.
33395: 
33396:                                                                   Liikenneministel'i Veikko Saarto.
33397: Kirj. ksm. n:o 127.
33398: 
33399: 
33400: 
33401: 
33402:                                       Ensio Laine ym.: Nauvon-Paraisten maantieyhteyden aikaan-
33403:                                          Mamis~ta.
33404: 
33405: 
33406: 
33407:                            E tl u s k. u h ·n :a 11 H e r ra P u he m i e h e 11 e.
33408: 
33409:    Patåiste11 ja rurunmaan saaristökuntien asuk-          Tie- ja vesirakennushallituksen sekä muiden
33410: kaiden keskuudessa öfi jo fi\onlen vuosieli ajah        ao. vitano.tnaisten olisi ajois.sa ryhdyttävä suun-
33411: esitetty perUsteltuja vaatifii.Uksiå Paraisten ja       nittelu- ja kartoitustöihirt, jotta valrnisteluj~h
33412: Nauvon välisen launallikenteeh korvMmisesta             puute ei olisi esteenä kiinteän maantie- ja silta-
33413: lciinteälla maantie- ja siltayhteydellä. Viime          yhteyden rakentamiselle Nauvön ja Paraisten
33414:                                                         välille.
33415: Liiiketine kasvaa vuosittain fi. 1'
33416: vuonna kuljetettiin iautöilla 144 8ö0 ajoneuvoa.
33417:                                     %, jöten 1975
33418: tarvitaan läuttäkalustöa arviolta 300 OOö ajoneU-
33419:                                                            Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
33420:                                                         § :n 1 momentin perusteella esitämme valtioneu-
33421: von k:uUettamiseefi. On mitä toJehtl.äköisinta,         voston åsianötnaisen jäs-ehen vastattavaksi seu-
33422: etti llikenteelliset haitat ja latittaltllteftt~ hi-    raavaa:
33423: taus tulevat suuresti våtketittårtiaafi Tututllfiäåh                 Mihin. toi.tM!ipit~i:siin Hallitus åikoo
33424: saari.stokuntien Nauvoh, Kotppöön, Höutskätlh                      ryhtyä kiinteäh ttlailhdtyhteydtm alkaan.-
33425: ja Paraisten kehitystä.                                            saart'lisebi Nartvon ja Paraisten välille:?
33426:       H@l~ssä      9 päivällä lokakuuta 1~70.
33427:                 Ensio Laine.                                           Oili Su6mi.
33428:                 Pnavo Aitiö.                                           Anna,Liiu Jokinen,
33429: 
33430: 
33431: 
33432: 
33433: E 983/70
33434:                 1
33435: 
33436: 
33437:                 1
33438: 
33439: 
33440:             1
33441: 
33442: 
33443:             1
33444: 
33445: 
33446:         1
33447: 
33448: 
33449:         1
33450: 
33451: 
33452:     1
33453: 
33454: 
33455:     1
33456: 
33457: 
33458: 1
33459: 
33460: 
33461: 1
33462:                                                                                                5
33463: 
33464: pensionstagarnas marginalskatt ( om man såsom    är tillräckligt för att tillfredsställa barnets
33465: skatt betraktar också den omständigheten, att    grundbehov, skulle detta enligt kommissionens
33466: folkpensionen minskar när inkomsterna ökar)      uppfattning leda till att det skulle vara onö-
33467: är synnerligen hög. Ett sätt att åstadkomma      digt att vid beskattningen beakta försörjningen
33468: en koordinering skulle, enligt vad kommissio-    av barn. Om däremot den inverkan försörjning
33469: nen anser, vara att avskaffa ålderdoms- och      av barn har på beskattningen helt skulle slopas
33470: invalidavdragen samt slopa rätten att på grund   i samband med en mindre förhöjning av barn-
33471: av ålderdom eller invaliditet bli befriad från   bidragen, skulle kostnaderna för socialpoHtiken
33472: erläggandet av folkpensions- och sjukförsäk-     ensidigt komma att bäras av barnfamiljer i de
33473: ringspremier. De extra inkomster staten, kom-    högre inkomstklasserna och icke opartiskt av
33474: munerna och folkpensionsanstalten härigenom      alla bättre situerade. Kommissionen har varit
33475: skulle komma att få kunde användas till att      tvungen att basera sitt förslag på nu gällande
33476: avskaffa eller lindra folkpensionens inkomst-    barnbidragssystem. I enlighet med vad som
33477: bundenhet. Med tanke på att beskattningen        ovan anförts har kommissionen därför kommit
33478: i brådskande ordning borde förenklas, och då     till det resultatet, att försörjning av barn bör
33479: koordineringsplanerna inte ännu är färdiga,      beaktas inom ramen för det föreslagna schab-
33480: föreslår kommissionen dock, att ålderdoms-       lonavdragssystemet.
33481: och invalidavdragen tillsvidare bibehålls.           När regeringen bereder revideringen av å
33482:    I kommissionens för revidering av familje-    ena sidan barnbidrags- och folkpensionssyste-
33483: beskattningen ifrågavarande betänkande be-       men, å andra sidan inkomstbeskattningen av
33484: handlas också det inbördes förhållandet mel-     fysiska personer, kommer den självfallet att
33485: lan barnbidragssystemet och de avdrag för barn   fästa särskild uppmärksamhet vid att dessa
33486: som beviljas vid beskattningen. Om barnbi-       revideringar på ett ändamålsenligt sätt koordi-
33487: draget höjes till ett så högst belopp, att det   neras inbördes.
33488:      Helsingfors den 9 november 1970.
33489: 
33490:                                                           Finansminister Carl Olof Tallgren.
33491: 4
33492: 
33493: 
33494: 
33495: 
33496:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a i m a n.
33497: 
33498:     I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        hållanden kan man inte påstå - vilket spörs-
33499: anger har riksdagsman A-V. Perheentupa m. fl.         målsställaren gjort i sitt spörsmål - att de
33500: till vederbörande medlem av statsrådet för av-        avdrag som får göras vid inkomstbeskattningen,
33501: givande av svar ställt följande spörsmål:             i princip skulle strida mot det förfarande som
33502:                                                       tillämpas i socialpolitiken, att storleken av ett
33503:           "Är Regeringen medveten om in-              understöd beror på beloppet av vederböran-
33504:        konsekvenserna i de utkomstpolitiska           des inkomster.
33505:        planer som är under beredning på olika             I tidigare nämnda betänkande föreslås, att
33506:        håll inom dess krets, och om så är fal-        man skulle övergå till ett s.k. schablonavdrags-
33507:        let,                                           system i fråga om sådana avdrag, som obe-
33508:           vad har Regeringen för avsikt att           roende av de verkliga utgifterna utgår med
33509:        göra för åstadkommande av en menings-          ett bestämt belopp och beviljas varje s:kattskyl-
33510:        full utkomstpolitisk helhetslinje?"            dig som uppfyller vissa villkor. Utmärkande
33511:                                                       för detta system skulle vara, att på varje
33512:     Då det ärende som avses i spörsmålet hör          schablonavdragsgrund, t. ex. med anledning av
33513: tili mitt verksamhetsområde som finansminis-          ålderdom eller underhåll av barn, skulle från
33514: ter, får jag såsom svar vördsamt anföra föl-          inkomsten alltid beviljas ett avdrag av samma
33515: jande:                                                storlek. Den skattskyldige skulle vara berätti-
33516:     Kommissionen för revidering av familjebe-         gad att få lika många avdrag som han har av-
33517: skattningen överlämnade den 6 senaste oktober         dragsgrunder, dock sålunda, att en grund i vissa
33518: månad till finansministeriet sitt betänkande          fall skulle berättiga tili flera avdrag. Schablon-
33519:  (Kommittebetänkande 1970: B 69), som inne-           avdragets storlek skulle vid statsbeskattningen
33520: håller förslag till förenklande av inkomstbe-         vara 1 000 mark och vid kommunalbeskatt-
33521: skattningen och revidering av familjebeskatt-         ningen hälften av det grundavdrag, som tilläm-
33522: ningen. Ärendet beredes fortfarande i finans-         pas i kommunen.
33523: ministeriet, som dessutom inbegärt vissa utlå-            I fråga om ålderdoms- och invalidavdrag
33524: tanden om de förslag som gjorts i betän:kandet.       ifrågasättes också i nämnda betän:kande ( sid.
33525: Betänkandet har således icke ännu behandlats          12-13) huruvida en sänkning av skatterna,
33526: av regeringen.                                        som blir allt större ju mer inkomsterna ökar,
33527:     I kommissionens betänkande framhålles, att        är den rätta metoden då det gäller att beakta
33528: skatteavdrag i princip icke syftar tili att bevilja   ålderdom eller invaliditet. Å andra sidan måste
33529: understöd. Meningen med avdragen är att den           beaktas, att folkpensionen blir mindre när in-
33530: omständigheten skaH bli beaktad, att skatte-          komsterna blir större. A:lderdoms- och invalid-
33531: betalningsförmågan inte beror enbart på in-           avdraget ·samt folkpensionen kompletterar så-
33532: komsterna. I ett ·skattesystem, som tillämpar         ledes på sätt och viss varandra, men då beräk-
33533:  progressivitet, är det naturligt, att en större      ningsgrunderna dock är olika blir samverkan
33534:  inkomsttagare nödgas betala mera i skatt för         inte konsekvent. Kommissionen anser det där-
33535:  en inkomstökning än en mindre inkomsttagare.         för vara viktigt, att beskattningen och folkpen-
33536:  På samma sätt sänker också en inkomstminsk-          sionssystemet i dessa avseenden koordineras.
33537:  ning skatten i högre grad för den förre än för       Tili följd av att koordinering saknas är man
33538:  den senare. Vid beskattningen syftar avdragen        för närvarande bl. a. tvungen att utreda sina
33539:  alltså närmast till att skillnaderna i betalnings-   inkomster såväl i fråga om beskattningen som
33540:  förmågan mellan inkomsttagare i samma in-            när saken gäHer fo1kpensionerna. En annan
33541:  komstklass blir beaktade. Under sådana för-          följd av bristande koordinering är att folk-
33542:                                                                                                     3
33543: 
33544: tavien lisätu1ojen käyttäminen kansaneläkkei-       semmän lapsilisien korottamisen yhteydessä,
33545: den tulosidonnaisuuden poistamiseen tai lieven-     joutuisivat sosiaalipolitiikan kustannukset yksi-
33546: tämiseen. Kun verotuksen yksinkertaistaminen        puolisesti ylempien tuloluokkien lapsiperhei-
33547: olisi toteutettava kiireellisesti eivätkä suunni-   den eikä tasapuolisesti kaikkien parempiosais-
33548: telmat koordinoimisesta ole valmiit, toimikunta     ten kannettavaksi. Kun toimikunta on joutunut
33549: kuitenkin ehdottaa verotuksen vanhuus- ja inva-     rakentamaan ehdotuksensa nykyisen lapsilisä-
33550: lidivähennysten säilyttämistä toistaiseksi.         järjestelmän perusteella, on se edellä esitetyn
33551:    Myös lapsilisäjärjestelmän ja verotuksessa       mukaisesti päätynyt lapsen elättämisen huo-
33552: myönnettävien lapsivähennysten keskinäistä          mioon ottamiseen ehdotetun vakiovähennysjär-
33553: suhdetta käsitellään puheena olevassa perhe-        jestelmän puitteissa.
33554: verotuksen tarkistamistaimikunnan mietinnössä.         Hallitus tulee luonnollisesti valmistellessaan
33555: Lapsilisän korottaminen niin suureksi, että se      uudistuksia toisaalta nykyiseen lapsilisä- ja kan-
33556: riittäisi lapsen perustarpeiden tyydyttämiseen,     saneläkejärjestelmiin ja toisaafta fyysisten hen-
33557: tekisi toimikunnan mielestä lasten elättämisen      kilöiden tuloverotukseen kiinnittämään erityistä
33558: huomioon ottamisen verotuksessa tarpeetto-          huomiota siihen, että nämä uudistukset saatai-
33559: maksi. Jos sen sijaan lasten elättämisen vaiku-     siin tarkoituksenmukaisesti keskenään koordi-
33560: tus verotukseen poistettaisiin kokonaan vähäi-      noiduiksi.
33561:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1970.
33562: 
33563:                                                       Valtiovarainministeri Carl Olof Tallgren.
33564: 2
33565: 
33566: 
33567: 
33568: 
33569:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33570: 
33571:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin         ristiriidassa sen sosiaalipolitiikassa noudatetun
33572: nojalla ovat kansanedustaja A-V. Perheentupa         menettelyn kanssa, että avustuksen suuruus
33573: ym. esittäneet valtioneuvoston asianomaisen          riippuu asianomaisen tulojen määrästä.
33574: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:             Mainitussa mietinnössä ehdotetaan sellaisten
33575:                                                      vähennysten osalta, jotka verotuksessa myönne-
33576:           "Onko Hallitus tietoinen sen piirissä      tään määräsuuruisena jokaiselle tietyt ehdot
33577:        eri tahoilla valmisteilla olevien toimeen-    täyttävätie verovelvolliselle todellisista menoista
33578:        tulopoliittisten suunnitelmien ristiriitai-   riippumatta, omaksuttavaksi ns. vakiovähennys-
33579:        suudesta, sekä jos on,                        järjestelmä. Tälle järjestelmälle olisi ominaista,
33580:           mitä Hallitus aikoo tehdä mielekkään       että kunkin eri vakiovähennysperusteen, esim.
33581:        toimeentulopoliittisen      kokonaislinjan    vanhuuden tai lapsen elättämisen perusteella
33582:        aikaansaamiseksi?''                           myönnettäisiin tulosta aina saman suuruinen
33583:                                                      vähennys, joita verovelvollinen saisi yhtä monta
33584:    Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu          kuin hänellä olisi vähennysperusteita, kuiten-
33585: toimialaani valtiovarainministerinä, esitän vas-     kin niin, että yksi peruste oikeuttaisi joissakin
33586: tauksena siihen kunnioittavasti seuraavaa:           tapauksissa useampaan vähennykseen. Vakio-
33587:                                                      vähennyksen suuruus olisi valtionverotuksessa
33588:    Perheverotuksen tarkistamistaimikunta on          1 000 markkaa ja kunnallisverotuksessa puolet
33589: viime lokakuun 6 päivänä antanut valtiovarain-       kunnassa sovellettavasta perusvähennyksestä.
33590: ministeriölle mietintönsä (Komiteanmietintö             Vanhuus- ja invalidivähennysten osalta mai-
33591: 1970: B 69), joka sisältää ehdotuksen tulovero-      nitussa mietinnössäkin (s. 12-13) asetetaan
33592: tuksen yksinkertaistamiseksi ja perheverotuk-        kysymyksenalaiseksi, onko tulojen mukana kas-
33593: sen uudistamiseksi. Asiaa valmistellaan edelleen     vava verojen alentuminen sopiva keino vanhuu-
33594: valtiovarainministeriössä, jonka toimesta on toi-    den tai vammaisuuden huomioon ottamiseksi.
33595: mikunnan mietinnössä tehdyistä ehdotuksista          Toisaalta on huomattava, että kansaneläke pie-
33596: vielä pyydetty eräitä lausuntoja. Tämä mietintö      nenee tulojen kasvaessa. Vanhuus- ja invalidi-
33597: ei näin ollen ole vielä lainkaan ollut hallituk-     vähennys ja kansaneläke siis tavallaan täyden-
33598: sen käsiteltävänä.                                   tävät toisiaan. Kun laskuperusteet kuitenkin
33599:    Toimikunnan m1etmnossa huomautetaan,              ovat erilaisia, ei yhteisvaikutus muodostu joh-
33600: että verovähennysten periaatteellisena tarkoi-       donmukaiseksi, mistä syystä toimikunta pitää
33601: tuksena ei ole avustusten antaminen, vaan sen        tärkeänä verotuksen ja kansaneläkejärjestelmän
33602: seikan huomioon ottaminen, ettei veronmaksu-         koordinoimista näissä suhteissa. Koordinoimat-
33603: kyky riipu yksinomaan tuloista. Progressiivi-        tomuuden seurauksena on nykyisin mm., että
33604: sessa verojärjestelmässä on luonnollista, että        tulot joudutaan selvittämään niin hyvin vero-
33605: samoin kuin suurempituloinen joutuu maksa-            tusta kuin kansaneläkkeitäkin varten ja että
33606: maan tulon lisäyksestä suuremman osan verona         kansaneläkeläisen marginaalivero (jos verona
33607: kuin pienempituloinen, myös tulon vähenemi-          otetaan huomioon myös kansaneläkkeen piene-
33608: nen alentaa edellisen veroa enemmän kuin jäl-         neminen tulojen kasvaessa) on erittäin korkea.
33609: kimmäisen. Vähennysten tarkoituksena vero-            Toimikunnan mielestä koordinoimiskeinona
33610: tuksessa on siis lähinnä maksukykyerojen huo-         saattaisi tulla kysymykseen vanhuus- ja invalidi-
33611: mioon ottaminen samaan tuloluokkaan kuulu-           vähennysten sekä vanhuuden ja vammaisuuden
33612: vien kesken. Näin ollen ei voida sanoa, kuten        kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksuista tuot-
33613: kysymyksessä tehdään, että tuloverotuksessa           taman vapautuksen poistaminen ja tällä tavoin
33614: tehtävät vähennykset olisivat periaatteellisesti      valtiolle, kunnille ja kansaneläkelaitokselle saa-
33615: Kirj. ksm. n:o 126.
33616: 
33617: 
33618: 
33619: 
33620:                                   Perheentupa ym.: Toimeentulopoliittisen kokonaislinjan aikaan-
33621:                                      saamisesta.
33622: 
33623: 
33624: 
33625:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33626: 
33627:    Eduskunnalle annetun valtion vuoden 1971          kistustoimikunta ehdottaa puolestaan toisaalta,
33628: tulo- ja menoarvioesityksen yleisperusteluissa       että vanhusten ja vammaisten elintasoa nos-
33629: todetaan, että hallituksen tarkoituksena on sel-     tettaisiin käyttämällä samaa vakiovähennysjär-
33630: vittää eri vaihtoehdot lapsilisään oikeutettujen     jestelmää kuin lapsiperheiden kohdalla, jolloin
33631: perheiden tulojen huomioon ottamiseksi lapsi-        hyvitys jälleen muodostuisi sitä suuremmaksi,
33632: lisiä myönnettäessä. Tämä lausuma lienee luet-       mitä korkeammista tuloista on kysymys.
33633: tavissa siten, että hallituksen tavoitteena on           Sekä verotuksen progressiivisuus että erilais-
33634: muuttaa nykyinen lapsilisäjärjestelmä lisäämällä     ten perhe- tai muiden sosiaalisten tekijöiden
33635: pienituloisten ja vähentämällä suurituloisten        huomioon ottaminen verotuksessa on perustel-
33636: saamaa tukea.                                        tavissa miltei yksinomaan sosiaalipoliittisilla nä-
33637:     Hallitus valmistelee toisaalta nykyisen perhe-   kökohdilla. Verotuksessa tulisi siten noudattaa
33638: verotuksen uudistamista. Juuri ilmestyneessä         samaa sosiaalipoliittista logiikkaa kuin toimeen-
33639: perheverotuksen tarkistamistaimikunnan mie-          tulopolitiikassa yleensä ja erityisesti perhekus-
33640: tinnössä ehdotetaan verotettavasta tulosta suo-      tannusten tasaus- ja eläkepolitiikassa. Tämä
33641: ritettavan ns. vakiovähennyksen käytäntöön ot-       merkitsee sitä, että verovähennykset olisi pe-
33642: tamista korvaamaan perheille lasten huoltami-        riaatteellisesti täysin rinnastettava muuhun yh-
33643: sesta aiheutuvaa kohonnutta kulutustarvetta.         teiskunnan toimesta tai välityksellä annetta-
33644: Koska vakiovähennys suoritetta1s11n nimen-           vaan toimeentulotukeen. Tällainen sosiaalipo-
33645: omaan verotettavasta tulosta, merkitsisi se ve-      liittinen johdonmukaisuus on tiettävästi pit-
33646: rotuksen progression huomioon ottaen sitä            källe toteutunut ainakin Ruotsissa. Mikäli hal-
33647: suurempaa perheelle annettavaa hyvitystä, mitä       lituksen piirissä vireillä olevat suunnitelmat
33648: korkeampaan tuloryhmään se kuuluu. Tämä on           toteutuvat, meillä ajaudutaan kuitenkin täysin
33649: täysin päinvastainen ajatus kuin edellä mai-         päinvastaiseen suuntaan.
33650: nittu hallituksen omaksuma tavoite lapsilisä-            Edellä sanotun ja valtiopäiväjärjestyksen
33651: järjestelmän muuttamiseksi.                          37 §:n 1 momentin perusteella esitämme kun-
33652:    Vakava ristiriitaisuus näyttää olevan uhkaa-      nioittaen hallituksen asianomaisen jäsenen vas-
33653: massa myös sitä hallituksen politiikkaa, jolla       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
33654: pyritään turvaamaan vanhusten kohtuullinen
33655: toimeentulotaso. Esittäessään korotuksia kan-                   Onko Hallitus tietoinen sen piirissä
33656: saneläkkeisiin hallitus on harkinnut tarkoituk-              eri tahoilla valmisteilla olevien toimeen-
33657: senmukaiseksi, että osoitettavat varat käytetään             tulopoliittisten suunnitelmien ristiriitai-
33658: kansaneläkkeiden tukilisien korottamiseen, jol-              suudesta, sekä jos on,
33659: loin ne tulevat käytetyksi nimenomaan tulohar-                  mitä Hallitus aikoo tehdä mielekkään
33660: kinnan pohjalta. Mainittu perheverotuksen tar-               toimeentulopoliittisen      kokonaisiin jan
33661:                                                              aikaansaamiseksi?
33662:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1970.
33663: 
33664:                A-V. Perheentupa.                                 Margit Eskman.
33665:                Kaisa Raatikainen.                                Ilmo Paananen.
33666:                Tellervo Koivisto.                                Seija Karkinen.
33667:                                            Aune Salama.
33668: E 1015/70
33669:                                                                                                  5
33670: 
33671: ningsämnen. Hela kursprogrammet med där-             Injektioner med vitaminpreparat ges numera
33672: med sammanhängande fortbildningsfrågor är         nästan uteslutande på åtgärd av veterinärema,
33673: även för närvarande underkastat utveckling.       men det förekommer även att kreatursägaren
33674:    Hittills har utbildats sammanlagt omkring      själv enligt veterinärens anvisningar ger de in-
33675: 2000 seminologer, av vilka omkring 600 är i       jektioner som veterinären föreskrivit för hans
33676: ordinarie arbete inom sitt eget område. Av-       kreatur. Vitamininjektioner utan veterinär-
33677: sikten är att minska utbildningen av nya se-      kontroll orsakar risk för överdosering och den-
33678: minologer tili att motsvara minimibehovet.        na kan leda tili att kreaturen blir sjuka och
33679:     Såsom i det föregående nämnts, strävar man    t.o.m. dör. Enligt lantbruksministeriets upp-
33680: tili att anordna seminologutbildning endast vid   fattning är nuvarande praxis, enligt vilket till-
33681: behov och redan nu leder man i högre grad än      delandet av vitaminer i vart enskilt fall beror
33682: tidigare in undervisningen på fortbildningslin-   på veterinärens prövning, fortfarande det för-
33683: jen.                                              farande som bäst kan rekommenderas.
33684:      Helsingfors den 12 november 1970.
33685: 
33686:                                                         Lantbruksminister Nestori Kaasalainen.
33687:                                                                                                     3
33688: 
33689: 
33690: 
33691: 
33692:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
33693: 
33694:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          De produktundersökningar, som producen-
33695: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      terna själva låter utföra, är deras egendom,
33696: av den 11 november 1970 tili vederbörande          varför puhliceringen av resultaten heror på
33697: medlem av statsrådet för avgivande av svar         producenternas prövning. Med samhällets
33698: översänt följande av riksdagsman Sinisalo          medel finansierade, opartiska förnödenhets-
33699: ställda spörsmål:                                  inriktade undersökningar utförs dock redan i
33700:                                                    någon mån. Sådana kunde företagas i betydligt
33701:           "Genom vilka åtgärder ämnar Rege-        större utsträckning, om mera medel för ända-
33702:        ringen hjälpa konsumenterna ur den          målet skulle anvisas än för närvarande är
33703:        otrygga ställning de försätts i genom       fallet. Den förnödenhetsinriktade forskningen
33704:        producenternas och marknadsförarnas         från statsmaktens sida skulle även främjas av
33705:        påverkningsmedel?"                          en centralisering av forskningen tili ett särskilt
33706:                                                    konsumentforskningsinstitut.
33707:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt           Inom vissa konsumtionsvaruhranscher kan
33708: anföra följande:                                   det faktiskt uthjudas tiotals produkter med
33709:    Påståendet i spörsmålets motivering att         olika namn. Detta beror emellertid på kon-
33710: reklamen icke sakligt övervakas från sam-          kurrensen mellan producenterna, något som
33711: hällets sida håller måhända sträck i vissa         väsentligt hör samman med vårt ekonomiska
33712: avseenden. Lagen om s.k. illojal konkurrens,       system och som anses gagna konsumenterna
33713: som varit i kraft fyra årtionden, har icke visat   med avseende på såväl produkternas kvalitet
33714: sig fullt tillfredsställande de fordringar som     som deras pris.
33715: numera ställs på konsumentskyddet. Det är              Sedan det för några år sedan i vårt land
33716: meningen att ett förslag tili en ny lag, som       tillsattes ett konsumentråd att leda och delvis
33717: ger hättre skydd åt konsumenten, skall färdig-     även bedriva allmän konsumentpolitik, har en
33718: ställas före hörjan av inkommande år. Prin-        utveckling som stärker konsumenternas ställ-
33719: ciper och tvistefrågor som rör reklamen har        ning tydligt satt in. Den kommer tili uttryck
33720: fortgående behandlats i Centralhandelskamma-       i ökad vakenhet hos konsumenterna, en kon-
33721: rens opinionsnämnd för affärssed, där numera       sumentvänligare verksamhet inom näringslivet
33722: även konsumentkretsarna är representerade.         och en mera konsumentcentrerad lagstiftning
33723: Avsikten har varit att ändra stadgandena så,       från statsmaktens sida. Det svåraste hindret
33724: att reklamen kan börja behandlas även spe-         för en ännu effektivare konsumentpolitik är
33725: ciellt från konsumentsynpunkt. Inom vissa om-      de knappa medel som står tili huds - inne-
33726: råden av reklamen, såsom inom reklamen i           varande år är konsumentrådets anslag 155 000
33727: TV samt i fråga om alkohol-, medicin- och          mk-. De i riksdagen representerade politiska
33728: tobaksreklamen, har dessutom rätt långt gå-        grupperingarna har dock en avgörande möjlig-
33729: ende inskränkningar genomförts på frivillig        het att påverka saken.
33730: väg. Inom själva reklambranschen har under            Detta får jag vördsamt bringa Eder, Herr
33731: den senaste tiden även i övrigt förmärkts          Talman, tili kännedom.
33732: strävanden att effektivera den inre kontrollen
33733: av reklamen och den kvalitativa niv!n.
33734:      Helsingfors den 9 december 1970.
33735: 
33736:                                                                             Minister Arne Berner.
33737: Kirj. ksm. n:o 173.
33738: 
33739: 
33740: 
33741: 
33742:                                    Tikkanen ym.: Liikenneluvan menetyksestä rattijuoppoustapauk-
33743:                                       sissa.
33744: 
33745: 
33746: 
33747:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
33748: 
33749:     Rangaistusseuraamus moottoriajoneuvon kul-         ei toimenpide liikenneluvan osalta kohdi.stu
33750: jettamisesta alkoholin, tai muiden huumaavien          niihin, vaan se jää edelleenkin voimaan.
33751: aineiden vaikutuksen alaisena on nykyisin myös            Liikenneluvan hakijalta vaaditaan atnlllatti-
33752: ajotkorttiin kohdistuva. Ajokortin peruuttami-         maisesta moottoriajoneuvolii~enteestä annetun
33753: nen määräajaksi liittyy luonnollisena toimen-          asetuksen 8 §:n mukaan, että hakija on luotet-
33754: piteenä tähän seuraamukseen. Tämä koskee ja-           ,tava, vakavarainen ja että hänellä on kyky
33755: lkaista sellaiseen tekoon syyllistynyttä: Mikäli       hoitaa ko. toimiluvan mukainen liikenne. Ase-
33756: .tällaiseen tekoon syyllistyy ammattimaisen lii-       tuksen sisältämä vaatimus on oikea lupaa
33757: kenneluvan omaava ammattiautoilija, peruute-           myönnettäessä. Niin ikään edellä mainittuun
33758:  taan edellä mainittujen seuraamusten lisäksi          rikokseen syyllistynyt, mikäli tapaus ei ole
33759: tiettävästi poikkeuksetta myös asianomaiselta          erittäin liventävien asianhaarojen vallitessa sat-
33760: liikenndupa. Näissä tapauksissa ovat rangais-          .tunut, on ko. asetuksessa tarkoitetun luotta-
33761: tustoimenpiteet ankarammat toisiin nähden, ja          muksen saattanut kyseenalaiseksi, mutta ot-
33762:  ne kohdistuu myös asianomaisen perheeseen             taen huomioon nimenomaan perheeseen ym.
33763:  sekä saattaa siten useinkitl ratkaisevasti vaikut-     ulkopuolisiin kohdistuvat, erittäin raskaat me-
33764:  taa toimeentuloon. Kun elinkeinon harjoitta-          netykset, olisi käytäntöä livennettävä liikenne-
33765:  minen päättyy sellaisissa tapauksissa kokonaan,       luvan peruuttamisen osalta näissä tapauksissa.
33766:  on sen seuraukset varsin usein kohtalokkaat ja            Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
33767:  perheen toimeentulo saattaa kokonaan kärsiä            tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
33768:  romahduksen. Esimerkiksi lainoituksen avulla           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
33769:  rakennettu tai hankittu asunto, auto, ym.              tavaksi seuraavan kysymyksen:
33770:  mahdollinen kalusto ja omaisuus on ulosmit-
33771:  tausuhan alainen ja jopa pakkohuutokauppa                        Onko Hallitus tietoinen, että moot-
33772:  saattaa olla seurauksena. Kun tällainen onnet-                toriajoneuvon kuljettamisesta alkoholin
33773:   tomuus kohtaa perhettä, joka ei vähimrriässä-                tai muun huumaavan aineen vaikutuk~
33774:  kään määrin ole syyllinen siihen rikokseen,                   sen alaisena seuraava rangaistus kohdis-
33775:   mistä nämä seuraukset saattavat koitua, on                   tuu ammattiautoilijaan suurempana kuin
33776:   tapaus säälittävä. Siksi ammatinharjoittajan                 muihin liikenneluvan menettämisen
33777:   menetettyä ajokorttinsa, niinkuin muutkin mai-               osalta, ja katsooko Hallitus tarpeelli-
33778:   nittuun rikokseen syyllistyneet, olisi liikenne-             seksi ryhtyä toimenpiteisiin tämän epä-
33779:   lupa jätettävä peruuttamatta tai se olisi siirret-           kohdan korjaamiseksi niin, ettei edellä
33780:   tävä joko vaimon tai muun perheenjäsenen                     mainittuun rikokseen syyllistyneen tai
33781:   nimiin, joka olisi sitten vastuussa ko. luvan                hänen perheensä toimeentuloa vaaran-
33782:   velvotteista. Sellaisissa tapauksissa, joissa ko.            neta ja että liikennelupa jätettäisiin
33783:   lupa on joko yhtiön tai muun yhteisön nimissä,               .peruuttamatta?
33784:       Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1970.
33785: 
33786:          · Ville Tikkanen.                Urho E. Knuuti.                Eino Loikkanen.
33787:            Paavo Tiilikainen.             Eeli Lepistö.                  Reino Breilin.
33788:            Heikki Hykkäälä ..             Esko Niskanen.                 Valdemar Sandelin.
33789:  E 1238/70
33790: 2
33791: 
33792: 
33793: 
33794: 
33795:                         E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
33796: 
33797:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     luvan saannin edellytyksiä tal JOS lupaehtoja
33798: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ei noudateta tahi liikennettä muutoin asianmu-
33799: olette kirjeellänne 13 päivältä marraskuuta         kaisesti hoideta. Vastaavat säännökset sisälty-
33800: 1970 n:o 1380 lähettänyt valtioneuvoston asi-       vät ammattimaisesta moottoriajoneuvoliiken-
33801: anomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja       teestä annetun asetuksen 8 ja 24 §:ään.
33802: Ville Tikkasen ym. tekemän seuraavan sisäl-             Kun tuomioistuin tieliikennelain 10 §:n no-
33803: .töisen kysymyksen n:o 17 3:                        jalla on julistanut sellaisen henkilön ajokortin
33804:                                                     menetetyksi, joka on syyllistynyt moottoriajo-
33805:            "Onko Hallitus tietoinen, että moot-     neuvon kuljettamiseen alkoholin tai muun huu-
33806:        toriajoneuvon kuljettamisesta alkoholin      mausaineen vaikutuksen alaisena, on sellainen
33807:         tai muun huumaavan aineen vaikutuk-         liikenneluvan haltija, joka itse on suorittanut
33808:        '5ell alaisena seuraava rangaistus kohdis-   lupansa mukaiset ajot, estynyt tällöin itse hoi-
33809:        tuu ammattiautoilijaan suurempana kuin       tamasta llikennettään. Ellei hänellä ole mah-
33810:        muihin liikenneluvan menettämisen            dollisuutta asettaa toista henkilöä sijaansa lii-
33811:        osalta, ja katsooko Hallitus tarpeelli-      kenneluvan mukaisia ajoja suorittamaan, ovat
33812:        seksi ryhtyä toimenpiteisiin tämän epä-      liikenneluvan peruuttamisen edellytykset ole-
33813:        kohdan korjaamiseksi niin, ettei edellä      massa sen perusteella, ettei liikennettä asian-
33814:        mainittuun rikokseen syyllistyneen tai       mukaisesti hoideta. Kun liikennelupaan sisältyy
33815:        hänen perheensä toimeentuloa vaaran-         huomattava julkinen intressi niiden kuljetus-
33816:        neta ja että liikennelupa jätettäisiin       tarpeiden tyydyttämiseksi, joita varten liiken-
33817:        peruuttamatta?"                              nelupa on myönnetty, on selvää, että sanotun-
33818:                                                     laisissa tapauksissa peruutustoimenpiteisiin on
33819:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         myös syytä ryhtyä.
33820: taen seuraavaa:                                        Silloinkin kun ajokortin peruuttamisella ei
33821:    Tieliikennelain 5 §:n 4 momentin mukaan          ole vaikutusta liikenneluvan haltijan mahdolli-
33822: lupa ammattimaisen moottoriajoneuvoliiken-          suuksiin huolehtia luvan edellyttämistä ajoista,
33823: teen harjoittamiseen voidaan, milloin syytä sii-    on liikennelupa eräissä tapauksissa peruutettu.
33824: hen on, peruuttaa joko kokonaan tai määrä-          Voidaan nimittäin katsoa, että liikenneluvan
33825: ajaksi. Yksityiskohtaiset säännökset ammatti-       haltijalta puuttuu luvan saannin ehtona oleva
33826: maisesta moottoriajoneuvoliikenteestä sisälty-      luotettavuus, esimerkiksi milloin hän on syyl-
33827: vät nykyisin moottoriajoneuvoasetuksen 12 lu-       listynyt alkoholin vaikutuksen alaisena ajoon
33828: kuun, jonka sijaan vuoden 1971 alusta tulee         ammattimaisessa liikenteessä. Samaa menette-
33829: asetus ammattimaisesta moottoriajoneuvoliiken-      lyä on eräissä tapauksissa noudatettu silloin-
33830: teestä.                                             kin, kun joku avoimen yhtiön tai komman-
33831:    Moottoriajoneuvoasetuksen 66 §:n 4 mo-           diittiyhtiön vastuunalaisista yhtiömiehistä on
33832: mentin ja 74 §:n 4 momentin mukaan liiken-          syyllistynyt puheena olevaan rikokseen.
33833: nelupaa myönnettäessä on otettava huomioon             Liikennelupa-asioita käsittelevien viranomais-
33834: hakijan luotettavuus ja kyky asianmukaisesti        ten käytäntö suhtautumisessa liikenneluvan pe-
33835: hoitaa liikennettä, linjaliikenteestä kysymyksen    ruuttamiseen saattaa kysymyksessä tarkoite-
33836: ollen lisäksi hakijan vakavaraisuus. Saman ase-     tuissa tapauksissa jonkin verran vaihdella. Rii-
33837: tuksen 71 §:n 3 momentin, 75 §:n 7 momen-           dattornana voidaan kuitenkin pitää, että liiken-
33838: tin ja 76 §:n 4 momentin mukaan lupa voi-           lupaan liittyvä julkinen intressi edellyttää lu-
33839: daan peruuttaa, jos sen haltija ei enää täytä       van mukaisten ajojen asianmukaista suoritta-
33840:                                                                                                  3
33841: 
33842: mista ja luvan peruuttamistoimenpiteitä, ellei     ruuttamiseen hallituksen käsityksen mukaan
33843: tätä ehtoa täytetä. Milloin liikennejuoppous       olisi yleensä ryhdyttävä.
33844: ,ja sitä seuraava ajokortin peruuttaminen eivät        Hallituksen tarkoituksena on uuden ammat-
33845: välittömästi vaikuta liikenneluvan haltijan luo-   timaisesta moottoriajoneuvoliikenteestä anne-
33846: tettavuuteen tai kykyyn asianmukaisesti hoitaa     tun asetuksen voimaantulon yhteydessä pyrkiä
33847: liikennettään, siis yleensä, milloin ajoluvan      yhtenäistämään liikennelupia myöntävien vi-
33848:  menetyksen aiheuttanut rikos ei ole sattunut      ranomaisten käytäntöä luvan peruuttamiseen
33849:  ammattimaisessa ajossa, ei liikenneluvan pe-      liittyvissä kysymyksissä.
33850:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1970.
33851: 
33852:                                                               Liikenneministeri Veikko Saarto.
33853: 4
33854: 
33855: 
33856: 
33857: 
33858:                              T i 11 R i k s d a g e n s . f.!: e r r T a 1 m a n.
33859: 
33860:     1 det syfte som anges i 37 § 1 mom. riks-            iakttages eller :trafiken eijest ej behörigen
33861: dagsordningeri. har ·Ni; ·Herr Talinan, med Eder         handhas. Motsvarande stadganden ingår i 8 och
33862: skrivelse nr 1380 av den 13 november 1970                24 § § förordningen om yrkesmässig motor-
33863: tili vederbörande medlem av statsrådet för               fordonstrafik.
33864: avgivande av svar översänt följande, av ri.tks-              Har domstol med stöd av 10 § Iagen om
33865: dagsman Ville Tikkanen m. fl. ställda spörsmål           vägtrafik förklarat körkort förverkat för någon,
33866: nr 173:                                                  som har framkört motorfordon under påver-
33867:             "Är Regeringen medveten om att               kan av alkohoi eller annat berusningsmedel,
33868:          straffet för framförande av motorfordon         är sådan innehavare av .trafiktillstånd, som
33869:         under påverkan av alkohoi eller annat            sjäiv har handhaft de körsior som hans tra-
33870:          rusgivande medel drabbar yrkeschauf-            fi.tktillstånd förutsätter, förhindrad att själv
33871:          förer hårdare än andra i den mån det            sköta .trafiken. Saknar han möjligheter att
33872:          gäller förlust ·av trafik.tillstånd, och fin-   sätta annan person i sitt ställe till att utföra
33873:          ner Regeringen det vara påkallat att            de körslor trafiktillståndet förutsätter, är för-
33874:          vidtaga åtgärder för avhjälpande av             utsättningar för ett återkallande av trafiktill-
33875:          detta missförhållande, så att utkomsten         ståndet förhanden på grund av att trafiken icke
33876:          för den som gör sig skyidig tili brott          behörigen handhaves. Emedan ett trafiktill-
33877:          av ovannämnda slag eller för hans fa-           stånd innefattar ett betydande offentligt in-
33878:          milj icke äventyras och för att bevil-          tresse i fråga om tillgodoseendet av transport-
33879:          jat trafiktillstånd icke skulle återkal-        behovet för dem för vilka trafiktillståndet har
33880:          las?"                                           beviljats, står det klart, att det i sådana fall
33881:                                                          varom nu är fråga också är skäl att skrida
33882:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           tili åtgärder för ett återkallande.
33883: samt anföra föijande:                                        Även om ett återkallande av körkortet icke
33884:     Enligt 5 § 4 mom. lagen om vägtrafik må              har påverkat de möjligheter som innehavare
33885: tillstånd att bedriva yrkesmässig motorfordons-          av trafiktillstånd har att ombesörja de körslor
33886: trafik, om skäi därtill finnes, återtagas an-            som traffktillståndet förutsätter, har detta tili-
33887: tingen helt eller för viss tid. Detaljerade stad-        stånd i en del fall återkallats. Det kan nämli-
33888: ganden om yrkesmässig motorfordonstrafik in-             gen anses att innehavare av trafiktillstånd sak.-
33889: går för närvarande i 12 kapidet motorfordons-            nar den tillförlitlighet som är en förutsättning
33890: förordningen, vilket räknat från början av år            för erhållandet av .tillstånd, t. ex. om han har
33891: 1971 ersättes av förordningen om yrkesmäs-               gjor.t sig skyldig tili körning under påverkan
33892: sig biltrafik.                                           av alkohoi i yrkesmässig trafik. Samma förfa-
33893:     Enligt 66 § 4 mom. och 74 § 4 mom. mo-               rande har i en del fall tillämpats också om
33894: torfordonsförordningen skall vid beviljande av           ansvarig bolagsman i öppet bolag eller kom-
33895: trafiktillstånd beaktas sökandens .tillförlitlighet      manditbolag har gjor.t sig skyldig till brott av
33896: och förmåga att behörigen handha :trafiken,              nämnda slag.
33897: i fråga om linjetrafik dessutom också sökan-                 Praxis hos de myndigheter som handhar frå-
33898: dens förmögenhet. Enligt 71 § 3 mom., 75 §               gor rörande trafiktillstånd kan i någon mån
33899: 7 mom. och 76 § 4 mom. i samma förordning                variera när det gäller ställnings.tagandet tili
33900: må tillstånd återkallas, om dess innehavare icke         återkallande av trafiktillstånd. Emellertid kan
33901: längre uppfvller förutsättningarna för erhål-            det anses ostridigt att det offentliga intresse
33902: lande av tillstånd eller tillståndsvillkoren ej          som anknyter sig till ett trafiktillstånd förut-
33903:                                                                                                    5
33904: 
33905: sä:tter, att de körslor som tillståndet gäller ut-   har s:kett i yrkesmässig körning, borde enligt
33906: föres på behörigt sätt och att åtgärd vidtages       regeringens åsikt trafiktillståndet icke i all-
33907: för återkallande av tillståndet, om detta vill-      mänhet återkallas.
33908: kor icke uppfylles. Om onykterhet i trafik och          Regeringen har för avsi!kt att i samband
33909: därav följande återkallande av körkor:t icke         med att den nya förordningen om yrkesmässig
33910: direkt påverkar tillförlitligheten hos innehavare    motorfordonstrafik träder i kraft bemöda sig
33911: av .trafiktillstånd eller hans förmåga att behö-     om att förenhetliga praxis hos de myndigheter
33912: rigen sköta trafiken, i regel alltså, när brott,     som beviljar trafiktillstånd när det gäller frå-
33913: som bar föranlett förlust av körtillstånd, icke      gor i samband med återkallande av .tillstånd.
33914:      Helsingfors den 14 december 1970.
33915: 
33916:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto.
33917: 
33918: 
33919: 
33920: 
33921: 2 E 1238/70
33922: Kirj. ksm. n:o 174.
33923: 
33924: 
33925:                                   Aitio ym.: Uskonnon varjolla harjoitetusta Neuvostoliiton vastai-
33926:                                       sesta propagandasta.
33927: 
33928:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33929:    Maassamme on viime aikoina harjoitettu            lähettiläs Beljakov, VFSNT: n terveydenhoito-
33930: erittäin laajasuuntaista uskonnon varjolla tapah-    ministeri Trofimov, useita kansandemokraattis-
33931: tuvaa Neuvostoliiton vastaista propagandaa,          ten maiden diplomaatteja ja Suomen hallituk-
33932: joka ei ole tyytynyt vain Suomessa tapahtuvaan       sen jäseniä, mm. ulkoministeri Leskinen, yri-
33933: "valistustyöhön", vaan pyrkii ulottamaan pro-        tettiin häiritä jonkun uskonnolliseen järjestöön
33934: pagandansa myös Neuvostoliittoon. Esimerkki-         kuuluvan henkilön taholta asiattomalla huute-
33935: nä tämän laatuisten pyrkimysten häikäilemättö-       lulla.
33936: myydestä jopa virallisissa laitoksissakin voimme         Toisena tuoreena tapauksena uskonnon var-
33937: esittää seuraavaa:                                   jolla maassamme harjoitetusta Neuvostoliiton
33938:     Maassamme vieraili viime lokakuun aikana         vastaisesta propagandasta voimme mainita
33939: Eestin tiedeakatemian sihteeri vaimonsa kanssa.      erään Satakunnan Ev.lut. nuorisolähetyksen lei-
33940: Hänen täällä ollessaan kuoli hänen läheinen su-      malla varustetun kirjasen, jossa yritetään tar-
33941: kulaisensa Helsingin vanhainkodissa. Kun hän         koituksellisesti herättää pelkoa kansalaisissa
33942: kävi siellä hoitamassa kuolintapauksen vaatimia      "viemisestä rajojen ulkopuolelle orjaksi punais-
33943: käytännöllisiä asioita, hänet kutsui luokseen        ten lippujen maahan". Kirjasta on levitetty ai-
33944: vanhainkodin sosiaalihoitajaksi esittäytynyt         nakin Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla.
33945: henkilö, joka, saatuaan kuulla hänen olevan              Mikäli tämäntapainen puuhailu saa maassam-
33946: eestiläisen, pyysi "pientä palvelusta". Tämä         me esteettömästi jatkua viranomaisten siihen
33947: osoittautui pyynnöksi, että hän ottaisi mukaan-      puuttumatta, vahingoittaa se suuresti maittem-
33948:  sa paketin uskonnollisia propagandalehtisiä ja      me välisiä suhteita. Arvovaltaisetkin neuvosto-
33949:  raamattuja, joita hänen olisi Eestissä jaettava     liittolaiset vieraamme saattavat joutua milloin
33950:  tuttavilleen ja ystävilleen.                        tahansa vastaavien törkeiden loukkausten koh-
33951:     On selvää, että vieraita loukkasi syvästi täl-   teiksi virallisissa laitoksissa vieraillessaan.
33952:  lainen tunkeilevuus heille aivan tuntemattoman          Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
33953:  henkilön taholta, varsinkin kun vieraita samalla    3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
33954:  pyydettiin syyllistymään oman maansa lakien         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
33955:  vastaiseen tekoon. Asiaa pahentaa vielä se, että    seuraavan kysymyksen:
33956:  ko. tarjouksen tekijällä on huomattava virka-
33957:  asema Helsingin kaupungin omistamassa ja yllä-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33958:  pitämässä huoltolaitoksessa.                                ryhtyä sen johdosta, että maassamme
33959:     Tämän lisäksi on mainittava, että marras-                harjoitetaan uskonnon varjolla Neuvos-
33960:  kuun 8. pnä Helsingin yliopiston juhlasalissa               toliiton vastaista propagandaa ja siten
33961:  pidettyä Lokakuun vallankumouksen vuosijuh-                 pyritään vahingoittamaan maittemme
33962:  laa, jossa oli läsnä mm. Neuvostoliiton vara-               välisiä hyviä ja luottamuksellisia naapu-
33963:  ulkoministeri Semjonov, Neuvostoliiton Suur-                ruussuhteita?
33964:       Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1970.
33965: 
33966:          Paavo Aitio.                   Matti Järvenpää.                Pekka Salla.
33967:          Taisto Sinisalo.               Aarne Koskinen.                 Helvi Niskanen.
33968:          Kauko Hjerppe.                 Siiri Lehmonen.                 Aulis Juvela.
33969:          Niilo Koskenniemi.             Ensio Laine.                    Anna-Liisa Jokinen.
33970:          Toivo Asvik.                   Heimo Rekonen.                  Mirjam Tuominen. ,
33971:          Terho Pursiainen.              Pauli Puhakka.                  Ele Alenius.      ·
33972:          Lauha Männistö.                Hertta Kuusinen.                Oili Suomi.
33973:                                         Niilo Nieminen.
33974:  E 1217/70
33975: 2
33976: 
33977: 
33978: 
33979: 
33980:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33981: 
33982:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         litus, jonka tehtävänä on hoitaa valtion koko-
33983: mainitussa tarkoituksessa ovat kansanedustaja         naisetua, pitää valitettavana, että Suomessa ei
33984: Paavo Aitio ym. esittäneet Hallituksen asian-         kansalaistoiminnassa aina kyetä näkemään ystä-
33985: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-         vällisten suhteiden merkitystä Suomen ja eri
33986: myksen:                                               valtioiden välillä. Tämä koskee erityisesti myös
33987:                                                       Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyssuhteita, joi-
33988:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       den arvo ja säilyminen ovat ulkopolitiikkamme
33989:        ryhtyä sen johdosta, että maassamme            kulmakiviä.
33990:        harjoitetaan uskonnon varjolla Neuvos-            Kyselyssä kuvattu juhlatilaisuuden häirintä
33991:        toliiton vastaista propagandaa ja siten        ei hallituksen käsityksen mukaan ole sopusoin-
33992:        pyritään vahingoittamaan maittemme             nussa perustuslakien .tarkoittaman sananvapau-
33993:        välisiä hyviä ja luottamuksellisia naapu-      den kanssa. Seremonioiden luoman yhteishen-
33994:        ruussuhteita?"                                 gen häiritsemistä on lähinnä pidettävä järjestys-
33995:                                                       häiriönä, johon siitä vastuussa olevilla henki-
33996:    Kansanedustaja Aition ym. kirjallisen kysy-        löillä on oikeus puuttua.
33997: myksen johdosta totean seuraavaa:                        Samalla kun hallitus toteaa, että Suomen
33998:    Hallitus seuraa noudattamaosa ulkopolitiikan       kansalaisten perusoikeuksiin kuuluu mielipi-
33999: vuoksi tarkoin sitä kuvaa, joka sekä virallisen       teittensä ilmaisuvapaus, se pitää valitettavana
34000: ulkopolitiikan, kansalaisjärjestöjen että yksityis-   näiden oikeuksien väärinkäyttöä ja siinä esiin-
34001: ten kansalaisten toiminnan johdosta muodostuu         tyviä rikkeitä. Hallituksen käsityksen mukaan
34002: maailmalla, etenkin naapurimaittemme silmissä.        periaatteellinen julkinen keskustelu sananvapau-
34003: Kuta harmoonisempi kokonaiskuva Suomesta              den ja järjestyksen ylläpidon välisestä ongel-
34004: muodostuu, sitä varmemmalle pohjalle turvalli-        masta on jatkuvasti aiheellinen. Suomen ja
34005: suutemme on rakennettu.                               Neuvostoliiton suhteissa viimeisten 25 vuoden
34006:    Demokratian olemukseen liittyy piirteitä,          aikana tapahtunut myönteinen kehitys on paras
34007: jotka eivät aina ole yhdenmukaisia valtion pe-        osoitus siirtymisestä epäluulojen ajoista keski-
34008: ruseduksi määriteltyjen käsitysten kanssa. Hal-       näisen luottamuksen aikakauteen.
34009:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1970.
34010: 
34011: 
34012:                                                               Ulkoasiainministeri Väinö Leskinen.
34013:                                                                                                   3
34014: 
34015: 
34016: 
34017: 
34018:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
34019: 
34020:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        medborgerliga verksamheten inte alltid för-
34021: anger har riksdagsman Paavo Aitio m.fl. tili       mår uppfatta betydelsen av vänskapliga rela-
34022: vederbörande medlem av statsrådet för av-          tioner mellan Finland och olika stater. Det ta
34023: givande av svar ställt följande spörsmål:          gäller speciellt även vänskapsrelationerna mel-
34024:                                                    lan Finland och Sovjetunionen, vilkas värde
34025:           "Vi1ka åtgärder avser Regeringen vid-    och fortbestånd utgör hörnstenarna i vår ut-
34026:        taga på grund av att i vårt land under      rikespolitik.
34027:        religionens täckmantel utövas mot Sov-         Det störande uppträde vid ett festtilifälle,
34028:        jetunionen riktad propaganda och där-       som beskrives i spörsmålet står enligt rege-
34029:        med eftersträvas skadande av de goda        ringens åsikt inte i samklang med den yttrande-
34030:        och     förtroendefulla  grannskapsrela-    frihet, som åsyftas i grundlagarna. Störande
34031:        tionema mellan våra Iänder?"                av den gemenskapsanda som skapas genom
34032:                                                    ceremonier bör närmast anses vara störande
34033:    Med anledning av riksdagsman Aitios m.fl.       av ordningen, som för ordningen ansvariga
34034: skriftliga spörsmål konstaterar jag följande:      personer har rätt att beivra.
34035:    På grund av den av regeringen iakttagna            Samtidigt som regeringen konstaterar, att
34036: utrikespolitiken följer regeringen noggrannt den   rätten att uttrycka sin åsikt hör tili medborgar-
34037: bild, som tili följd av såväl den officiella ut-   nas grundrättigheter, anser den missbruket av
34038: rikespolitiken, som den verksamhet, viiken ut-     dessa rättigheter och de förseelser, som härvid
34039: övas av medborgarorganisationer och enskilda       uppträder, vara beklagliga. Enligt regeringens
34040: medborgare, uppstår ute i världen, speciellt       åsikt är den principiella offentliga debatten
34041: i våra grannländer. Ju mer harmonisk den to-       beträffande problemet om konflikten mellan
34042: talbild, som uppstår över Finland är, desto        yttrandefrihet och upprätthållande av allmän
34043: fastare är den grund vår säkerhet bygger på.       ordning fortfarande motiverad. Den positiva
34044:    Tili demokratins väsen ansluter sig drag,       utvecklingen av relationerna mellan Finland
34045: som inte alltid är överensstämmande med de         och Sovjetunionen under de senaste 25 åren
34046: begrepp, vilka preciserats som statens grund-      utgör det bästa beviset för att en övergång
34047: intresse. Regeringen, tili vars uppgift det hör    skett från misstroendets tid tili en period av
34048: att se tili statens helhetsintresse, anser det     ömsesidigt förtroende.
34049: vara beklagligt, att man i Finland inom den
34050:      Helsingfors, den 10 december 1970.
34051: 
34052: 
34053:                                                 Ministern för utrikesärendena Väinö Leskinen.
34054: Kirj. ksm. n:o 17.5.
34055: 
34056: 
34057: 
34058: 
34059:                                 Perheentupa: Ruotsiin suuntautuvasta ketjukirjetoiminnasta.
34060: 
34061: 
34062:                         E d u sk u n n an H er r a   P u h e lll i e h e 11 e.
34063:    Ketjukirjetoimintaan, jota Ruotsista käsin         Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
34064: järjestettynä suunnataan Suomeen, on eri yh-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34065: teyksissä kiinnitetty runsaasti huomiota. Huoli-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34066: matta eräiden syytteiden nostamisesta ei tälle     vaksi seuraavan kysymyksen:
34067: toiminnalle ole vielä saatu mitään sulkua, vaan
34068: monien merkkien mukaan se jatkuu edelleen                    Onko Hallitus tietoinen Ruotsiin
34069: voimakkaana. Kun rahakirjeitä lähetetään- tä-             suuntautuvan ketjukirjetoiminnan laa-
34070: män toiminnan yhteydessä Ruotsiin varsin suu-             jasta jatkumisesta siitä aiheutuvine va-
34071: ressa määrin, on ajanmittaan kysymys tuntu-               luuttavuotoineen, ja jos on,
34072: vasta valuuttavuodosta, joka on voimassa ole-                mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen
34073: vien säännösten vastaista. Lisäksi toiminta on            korjaamiseksi?
34074: moraalisesti mitä arveluttavinta, kun se perus-
34075: tuu ihmisten hyväuskoisuuden väärinkäyttöön.
34076:      Relsingissä 12 päivänä marraskuuta 1970.
34077: 
34078:                                         A-V. Perheentupa.
34079: 
34080: 
34081: 
34082: 
34083:  E 1239/70
34084: 2
34085: 
34086: 
34087: 
34088: 
34089:                        Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
34090: 
34091:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Selostettujen määräysten mukaan on ketju-
34092: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kirjetoimintaan liittyvä rahan lähettäminen
34093: olette kirjeellänne 13 päivänä marraskuuta n:o     maasta postitse kiellettyä riippumatta siitä, on-
34094: 1382 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen       ko kysymyksessä Suomen vai ulkomaan rahan
34095: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja A-V. Per-     lähettäminen. Määräysten rikkomisesta on ran-
34096: heentuvan tekemän, seuraavan sisältöisen kysy·     gaistus ja muut seuraamukset säädetty eräitä
34097: myksen:                                            valtuuslakeja vastaan tehtyjen rikosten rankai-
34098:                                                    semisesta 28. 6. 1958 annetussa laissa (305/
34099:           "Onko Hallitus tietoinen Ruotsiin        58). Erityisesti ketjukirjetoimintaa silmälläpi-
34100:        suuntautuvan ketjukirjetoiminnan laa-       täen on Suomen Pankki valuuttamääräyksissään
34101:        jasta jatkumisesta siitä aiheutuvine va-    ilmoittanut valuuttapankeille, että valuuttaa ei
34102:        luuttavuotoineen, ja jos on,                saa ilman Suomen Pankin lupaa myydä, ellei
34103:           mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen      maksun aihe ole ilmoitettu anomuksessa. Va-
34104:        korjaamiseksi?"                             luutan myynti on nimenomaan kielletty, jos
34105:                                                    maksu liittyy työnvälitystoimintaan, arpajaisiin,
34106:     Kun asia kuuluu toimialaani valtiovarainmi-    veikkaukseen tai muuhun niihin verrattavaan
34107: nisterinä, esitän kysymykseen vastauksenani        tollDlntaan Suomen raJOJen ulkopuolella.
34108: kunnioittaen seuraavaa:                            "Muun toiminnan" katS'Otaan käsittävän myös
34109:     Valuutan säännöstelystä 4 päivänä joulukuu-    ketjukirjetoiminnan. Suomen Pankki pystyy va-
34110: ta 1959 annetun lain 1 §:n 1 kohdan mukaan         luuttapankkien välityksellä tätä valuutanmyyn-
34111: on valtioneuvostolla valta maan maksukyvyn         tikieltoa varsin tehokkaasti valvomaan.
34112: turvaamiseksi rajoittaa maksuvälineiden, arvo-        Käytännössä vaikeammin valvottavissa on
34113: papereiden tai saamistodisteiden vientiä maasta.   sen sijaan ketjukirjetoiminnan yhteydessä ta-
34114: Mainitun lain nojalla annetun valtioneuvoston      pahtuva Suomen rahaa sisältävien kirjeiden lä-
34115: päätöksen 12 §:ssä säädetään edelleen, että        hettäminen Ruotsiin. Voimassa olevien posti-
34116: maksuvälineiden vienti maasta on sallittua vain    määräysten nojalla ei maasta lähteviä kirjeitä
34117: Suomen Pankin luvalla. Tästä säännöksestä poi-     pystytä muuta kuin poikkeustapauksissa tarkis-
34118: keten saa maasta lähtevä viedä mukanaan suo-       tamaan. Tässä suhteessa valtiovarainministeriö
34119: malaisia seteleitä ja vaihtorahoja sekä ulkomai-   yhtyy Suomen Pankin ottamaan kantaan, ja
34120: sia maksuvälineitä yhteensä enintään 3 000         katsoo, että nykyoloissa tuskin kuitenkaan voi-
34121: markan arvosta. Henkilö, jonka käynti naapuri-     daan pitää tarkoituksenmukaisena pelkästään
34122: maassa ei ulotu kauemmaksi kuin maarajaan          ketjukirjetoimintaan liittyvien haittavaikutusten
34123: liittyvään kuntaan, saa kuitenkin sen yhteydes-    syrjäyttämiseksi sellaisiin, vaikutukseltaan var-
34124: sä viedä maasta näitä maksuvälineitä enintään      sin laajakantoisUn toimenpiteisiin ryhtymistä
34125: 200 markan arvosta. Lisäksi saa edellä selostet-   nykyisten postimääräysten muuttamiseksi, jota
34126: tujen määräysten estämättä ulkomaalla asuva        rahakirjeiden lähettämiskiellon tehokas valvon-
34127: maasta lähtiessään viedä mukanaan sen määrän       ta edellyttäisi.
34128: ulkomaisia seteleitä ja vaihtorahoja, jotka hän       Lukuunottamatta ketjukirjetoiminnan järjes-
34129: tulliviranomaisen antamalla todistuksella osoit-   tämiseen osallistuneiden henkilöiden tehokasta
34130: taa samalla matkalla tuoneensa maahan, sekä        syytteeseenpanoa ja asianmukaista rankaise-
34131: hänen nimelleen ulkomaalla asetetut maksu-         mista valtiovarainministeriö katsoo, että toi-
34132: osoitukset. Niinikään saadaan ulkomaille suori-    minnan lopettamiseen tähtäävänä toimenpiteenä
34133: tettavia maksuja varten Suomessa asetettuja ul-    voitaisiin lisäksi ryhtyä ketjukirjetoimintaa kos-
34134: komaan rahan määräisiä shekkejä lähettää           kevan asiallisen tiedotusaineiston jakamiseen
34135: maasta postitse.                                   erityisesti niillä seuduilla, joilla toimintaa pää-
34136:                                                                                                      3
34137: 
34138: asiallisesti harjoitetaan. Tiedotustoiminnan yh-      sekä saatujen kokemusten valossa selos.taa toi-
34139: teydessä voitaisiin riittävän selvästi esittää ket-   minnan yhteydessä tapahtuneita ihmisten hyvä-
34140: jukirjejärjestelmän toimintaperiaatteet ja osal-      uskoisuuden väärinkäytöksiä, samoin kuin ra-
34141: listujan todelliset voitonsaantimahdollisuudet        hanlähetyskieltoa koskevia säännöksiä.
34142:       Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1970.
34143: 
34144:                                                          ValtioVarainministeri Carl Olof Tallgren.
34145: 4
34146: 
34147: 
34148: 
34149: 
34150:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
34151: 
34152:    Med Eder skrivelse av den 13 november nr              Enligt de relaterade bestämmelsema är det
34153: 1382, har Ni Herr Talman, i det syfte 37 §           förbjudet att ur landet med pasten sända pen-
34154: 1 mom. riksdagsordningen anger översänt föl-         gar, såsom sker i samband med kedjebrevsför-
34155: jande av riksdagsman A-V. Perheentupa tili ve-       sändelser, oberoende av om det är fråga om
34156: derbörande medlem av statsrådet ställda spörs-       att sända finska eller utländska pengar. Angå-
34157: mål:                                                 ende straff och övriga följder av överträdelse
34158:                                                      av bestämmelserna är stadgat i lagen av 28. 6.
34159:           "Är Regeringen medveten om att             1958 om bestraffning av brott mot fullmakts-
34160:        kedjebrevstrafiken på Sverige fortsätter      lagarna (305/58).
34161:        i stor omfattning, med de valutaläckor            Speciellt med tanke på kedjebreven har Fin-
34162:        detta för med sig, och om så är fallet,       lands Bank i sina valutabestämmelser meddelat
34163:           vilka åtgärder har Regeringen för av-      valutabankema att valuta icke får säljas utan
34164:        sikt att vidtaga i syfte att avhjälpa         tilistånd av Finlands Bank, såvitt icke grunden
34165:        detta missförhållande?"                       för betalning angetts i ansökan. Valutaförsälj-
34166:                                                      ning är uttryckligen förbjuden om betalningen
34167:    Då det i spörsmålet nämnda ärendet hör tili       ansluter sig tili arbetsförmedlingsverksamhet,
34168: mitt verksamhetsområde i finansministeriet, får      lotteri, tippning eller annan därmed jämförbar
34169: jag såsom svar vördsamt anföra följande:             verksamhet utanför Finland'S gränser. Annan
34170:    Enligt 1 § 1 mom. lagen om valutaregle-           verksamhet anses innefatta också kedjebrevs-
34171: mentering av den 4 december 1959 har stats-          verksamheten. Finlands Bank förmår genom
34172: rådet rätt att för tryggande av landets betal-       valutabankemas förmedling rätt effektivt över-
34173: ningsförmåga begränsa utförseln av betalnings-       vaka detta valutaförsäljningsförbud.
34174: medel, värdepapper eller fordringsbevis. 1 12 §          1 praktiken svårare att övervaka är däremot
34175: statsrådets med stöd av nämnda lagrum givna          försändelserna med finska pengar i samband
34176: beslut stadgas vidare, att utförsel av betalnings-   med kedjebrevtrafiken på Sverige. Med stöd
34177: medel ur landet är tiliåten endast med tilistånd     av ikraftvarande postbestämmelser kan brev
34178: av Finlands Bank. Avvikande från detta stad-         oom sänds ur landet endast i undantagsfall
34179: gande får den som avreser från landet medföra        granskas. 1 detta avseende omfattar finansmi-
34180: finska sedlar och finskt växelmynt tili ett vär-     nisteriet den ståndpunkt som Finlands Bank
34181: de av sammanlagt högst 3 000 mark. Person,           intagit och anser att man dock knappast under
34182: vars besök i grannland icke sträcker sig längre      nuvarande förhållanden kan anse det ända-
34183: än tili kommun belägen invid landgränsen får         målsenligt, att enbart för att undvika de nega-
34184: dock i samband härmed utföra betalningsmedel         tiva verkningarna av kedjebrevsverksamheten
34185: tili ett värde av högst 200 mark.                    vidta tili sina verkningar synnerligen vittbä-
34186:    Dessutom får i utlandet bosatt person utan        rande åtgärder i syfte att ändra de nuvarande
34187: hinder av de ovan relaterade bestämmelserna,         postbestämmelserna, vilket en effektiv övervak-
34188: vid utresa ur landet medföra den mängd ut-           ning av förbudet att sända pengar i brev skulle
34189: länska sedlar och utländskt växelmynt, viiken        förutsätta.
34190: han medelst av tullmyndighet utfärdat intyg               Finansministeriet anser, att man för att få
34191: under samma resa infört i landet, samt betal-         ellt slut på kedjebrevstrafiken, utom effektiva
34192: ningsanvisningar vilka i utlandet ställts på         åtal och vederbörlig bestraffning av personer
34193: hans namn. På samma sätt får checker lydande         som deltagit i dylik verksamhet, borde börja
34194: på utländskt mynt vllka utställts i Finland för      utdela sakligt informationsmaterial i saken på
34195: betalningar i utlandet utsändas ur landet med        de orter där verksamheten huvudsakligen ut-
34196: pasten.                                              övas. Genom denna informationsverksamhet
34197:                                                                                               5
34198: 
34199: skulle man tillräckligt klart kunna framföra    farenheter redogöra för detta m.issbruk av män-
34200: de principer enligt vilket kedjebrevssystemet   niskors godtrogenhet samt upplysa om stadgan-
34201: fungerar och klarlägga deltagarnas verkliga     dena angående förbud mot penningförsändelser.
34202: vinstmöjligheter samt med stöd av vunna er-
34203:      Helsingfors den 14 december 1970.
34204: 
34205:                                                          Finansminister Carl Olof Tallgren.
34206: 
34207: 
34208: 
34209: 
34210:  E 1239/70
34211: Kirj. ksm. n:o 176.
34212: 
34213: 
34214: 
34215: 
34216:                                   Männistö ym.: Uuden työsopimuslain täytäntöönpanon valmiste-
34217:                                     lusta.
34218: 
34219: 
34220:                          E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
34221: 
34222:    Eduskunnan yksimielisesti 3 päivänä maalis-       tämän pykälän määräyksien noudattamiseksi
34223: kuuta 1970 hyväksymä työsopimuslaki tulee            tarvittavia ennakkotoimenpiteitä ei ole julki-
34224: voimaan 1. 1. 1971. Ministeriön täytäntöön-          suudessa näkynyt. Ammattientarkastajien, eri-
34225: pano-ohjcita, määräyksiä tai käytännön •toimen-      koisesti työläistarkastajien lukumäärää ei ole
34226: piteitä ei sensijaan ole kuulunut vaikka lain        lisätty, vaikka se lakia säädettäessä katsottiin
34227: käytännöllinen toteuttaminen varmasti sellaisia      välttämättömäksi huomioiden nykyisten ammat-
34228: vaatisi. Aikaa lain voimaantuloon on enää            tientarkastajien vähäisen lukumäärän ja lain
34229: vähän yli kuukausi.                                  mukanaan tuoman työmäärän kasvun. Sen pa-
34230:    Uusittu työsopimuslaki sisältää aikaisem-         remmin ei ministeriön toimesta liene asioiden
34231: masta laista huomattavasti poikkeavia määräyk-       valmistelu työmarkkinajärjestöjen kohdalta. La-
34232: siä, joiden voimaan saattamiseksi olisi tullut       kia valmisteltaessa oletettiin, että 1llinisteriön
34233: huolellisesti ja riittävän ajoissa asiaa valmis-     toimesta käydään työmarkkinajärjestöjen kanssa
34234: tella. Kun näin ei ole tapahtunut, ovat              neuvotteluja niistä käytännön toimenpiteistä,
34235: maamme työsopimussuhteessa työskentelevät            joita tarvitaan yhteisen valvontaorganisaation
34236: työläiset aiheellisesti huolestuneita.               luomiseksi ja tehdään tarvitltavat sopimukset,
34237:    Julkisuudessa on esiintynyt tietoja siitä, että   jotta lakia siltäkin osalta voitaisiin täydellä
34238: lain 17 § :n määräyksiä ei ole aiottu hallituk-      teboilaan valvoa vuoden 1971 alusta lukien.
34239: sen toimesta toteuttaakaan. Tiettävästi par-         Mitään tämänkaltaista toimintaa ei kuitenkaan
34240: haillaan Ansiotaso- ja toimeentulokomitea val-       ole julkisuudessa esitelty ja siitä syystä :työläi-
34241: mistelee muutosta ·sanottuun pykälään, vaikka        set ovat huolissaan.
34242: sen soveltuvuutta ei ole käytännössä vielä              Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
34243: päästy edes kokeilemaan. Työläisten ja heistä        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
34244: erikoisesti huonoissa työolosuhteissa ja alipal-     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
34245: kattuna olevien keskuudessa onkin herännyt           seuraavan kysymyksen:
34246: huolestuminen siitä, aiotaanko sanotun pykälän
34247: vähimmäispalkat ja työehdot turvaavaa sää-                      On!ko Hallitus huolehtinut siitä, että
34248: döstä huonontaa. Sitä ei ainakaan olettaisi                  'eduSJkunnan 3 päivänä maaliskuuta 1970
34249: tapahtuvan, kun tietää nämä säädökset tulleen                hyväksymän työsopimuslain määräykset
34250: eduskunnan hyväksymi:ksi pitkän ja vakavan                    saatetaan asianmukaisesti voimaan 1. 1.
34251: harkinnan perusteella.                                        1971 ja,
34252:    Uuden työsopimuslain valvonta on uskottu                     mitä Hallituksen toimesta tullaan
34253: ammattientarkastusviranomaisten ja työmark-                   tekemään työsopimuslain 55 §:n val-
34254: kinajärjestöjen yhteisesti hoidettavaksi niin                vontaa :koskevien määräysten saattami-
34255: kuin sanotun lain 55 § edellyttää. Myöskään                  seksi voimaan?
34256:       Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1970.
34257: 
34258:          Lauha Männi:stö.               Terho Pursiainen.               Taisto Sinisalo.
34259:          Kaisu Weckman.                 Ensio Laine.                    Niilo Koskenniemi.
34260:          Aulis Juvela.                  Kauko Hjerppe.                  Pauli Puhakka.
34261: 
34262: 
34263: E 1182/70
34264: 2
34265: 
34266: 
34267: 
34268: 
34269:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34270: 
34271:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kin kohdin puutteellisiksi ja :tulkinnanvarai-
34272: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         siksi. Vähimmäispalkkasäännösten on katsottu
34273: olette kirjeellänne 13 päivältä marraskuuta           aiheuttavan vaikeuksia vakiintuneelle työehto-
34274: 1970 n:o 1388 lähettänyt valtioneuvoston              sopimusjärjestelmälle ja käytännön työelämälle.
34275: asianomai:sen jäsenen vastattavaksi kansanedus-       Näiden kysymysten selvittämistä sosiaali- ja
34276: taja Lauha Männistön ym. tekemän, seuraavan           terveysministeriö on pitänyt tarpeellisena, ja
34277: sisäLtöisen kysymyksen n:o 176:                       tässä yhteydes·sä on kuultu työmarkkinain kes-
34278:                                                       kusjärjestöjen edustajia.
34279:           "Onko Hallitus huolehtinut sHtä, että          Hallitus on esittänyt vuoden 1970 viimei-
34280:        edusikunnan 3 päivänä maaliskuuta 1970         seen lisämenoarvioon määrärahan 20 uuden
34281:        hyväksymän työsopimuslain määräykset           tat'kastajan palkkaamiseksi ammattientarkastus-
34282:        saatetaan asianmukaisesti voimaan 1. 1.        piireihin työsopimuslain vähimmäispalkkasään-
34283:        1971 ja,                                       nösten edellyttämän valvonnan järjestämiseksi
34284:           mitä Hallituksen toimesta tullaan           sekä ammattientarkastuksen tehostamiseksi.
34285:        tekemään työsopimuslain 55 §:n val-            Työsopimuslain vähimmäispalkkasäännösten ja
34286:        vontaa koskevien määräysten saattami-          maatalouden .työaikalain edellyttämän valvon-
34287:        seksi voimaan?"                                nan järjestämiseksi sekä muun työväensuojelu-
34288:                                                       toiminnan tehostamiseksi ehdotetaan sosiaali-
34289:     Vastauksena !kysymykseen esitän kunnioit-         ja terveysministeriön •työosastolle palkattavaksi
34290: taen seuraavaa:                                       lisää neljä tarkastajaa. Myös matlca- ja ·työ-
34291:                                                       välinekuluihln on esitetty lisäyksiä.
34292:    Hyväksyessään :työsopimuslain Eduskunta               Ammattientarkastajain neuvottelu- ja koulu-
34293: edellytti, että hallitus seuraa lakiehdotukseen       tuspäivillä ovat olleet käsiteltävinä myös työ-
34294: lisättyjen säännösten soveltuvuutta ja vaiku-         sopimuslain uudet säännökset ja niiden nou-
34295: tusta työelämään sekä tarvittaessa antaa Edus-        dattamisen valvonta. Tämän toiminnan tehos-
34296: kunnalle esityksiä säännösten edelleen kehittä-       tamiseksi on työosastolle palkattu koulutus-
34297: miseksi.                                              päällikkö. Sosiaali- ja terveysministeriö on
34298:    Työsopimuslain yleistä irtisanomissuojaa ja        myös asettanut .työryhmän kiireellisesti valmis-
34299: vähimmäispalkkaa koskevat säännökset joudut-          telemaan hallituksen esityksen muotoon laadit-
34300: tiin Eduskunnassa valmistelemaan varsin               tavan ehdotuksen uudeksi ammattientarkastus-
34301: lyhyessä ajassa. Hallituksen esitykseen työsopi-      laiksi tarpeellisine täytäntöönpanosäännöksi-
34302: muslaiksi ei tällaisia säännöksiä ollut sisältynyt,   neen. Ammattientat'kastusviranomaisten on
34303: sillä näiden ky,symysten toteuttamisen katsot-        ohjeiden mukaisesti toimittava työsopimuslain
34304: tiin vaativan vielä lisävalmistelua. Irtisanomis-     noudattamista valvoessaan kiinteässä yhteis-
34305: suojaa koskevat säännökset on havaittu joilta-        työssä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
34306:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1970.
34307: 
34308:                                                              Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
34309:                                                                                                      3
34310: 
34311: 
34312: 
34313: 
34314:                             T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
34315: 
34316:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         om minimilön har ansetts medföra svårigheter
34317: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            för det kollektivavtalssystem som vunnit hävd,
34318: velse av den 13 november 1970 nr 1388 tili           och i det praktis:ka arbetslivet. Social- och häl-
34319: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-          sovårdsministeriet har ansett en utredning av
34320: vande av svar översänt följande av riksdagsle-       dessa frågor nödvändig och har därvid repre-
34321: damoten Lauha Männistö m. fl. ställda spörs-         sentanter för arbetsmarknadens centralorgani-
34322: mål nr 176:                                          sationer hörts.
34323:                                                         Regeringen har i sista tiliäggsbudgeten för
34324:           "Har Regeringen dragit försorg om,         år 1970 föreslagit anslag för avlöning av 20
34325:        att bestämmelserna i den av riksdagen         nya inspektörer i yrkesinspektionsdistrikten för
34326:        den 3 mars 1970 antagna lagen om              JSådan kontroll av minimilönestadgandena, som
34327:        arbetsavtal vederhörligen bringas att         förutsättes i lagen om arbetsavtal, samt för
34328:        träda i kraft 1. 1. 1971 och,                 effektivering av yrkesinspektionen. För ord-
34329:           vad kommer att vidtagas på åtgärd          nande av sådan kontroll som minimilönes.tad-
34330:        av Regeringen för bringande av bestäm-        gandena i lagen om arbetsavtal och i lagen
34331:        melsema i 55 § lagen om arbetsavtal           om arbetstiden inom lantbruket förutsätter,
34332:        att träda i kraft?"                           samt för effektivering av annan arbetarskydds-
34333:                                                      verksamhet, föreslås att vid social- och hälso-
34334:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       vårdsministeriets arbetsavdelning anställes ytter-
34335: samt anföra följande:                                ligare fyra inspektörer. Även för rese- och
34336:                                                      arbetsredskapskostnader har föreslagits .tiliägg.
34337:     I det Riksdagen antog lagen om arbetsavtal          Under yrkesinspektörernas rådplägnings- och
34338: förutsatte den, att regeringen följer med de         utbildningsdagar har behandlats även de nya
34339: tili lagförslaget fogade stadgandenas tiliämplig-    stadgandena i lagen om arbetsavtal och kont-
34340: het och verkan på arbetslivet samt vid behov         rollen över deras iakttagande. För effektivering
34341: tili Riksdagen avlåter propositioner rörande         av denna verksamhet har avlönats en utbild-
34342: vidareutveckling av stadgandena.                     ningschef vid arbetsavdelningen. Social- och
34343:     Stadgandena i lagen om arbetsavtal angående      hälsovårdsministeriet har även tilisatt en
34344: allmänt uppsägningsskydd och minimilön måste         arbetsgrupp för att skyndsamt bereda förslag
34345: beredas i Riksdagen på en rätt kort tid. I           i form av en regeringsproposition angående
34346: regeringens proposition med förslag tili lag om      en ny lag om yrkesinspektion jämte nödiga
34347: arbetsavtal hade sådana stadganden icke inne-        verkställighetsstadganden. Yrkesinspektionsmyn-
34348: fatta:ts, ty dessa frågor ansågs kräva ytterligare   digheterna bör enligt direktiv vid utövandet
34349: beredning. Stadgandena om uppsägningsskydd           av tilisyn över arbetsavtalslagens efterlevnad
34350: har konstaterats vara bristfälliga och lämna         samarbeta intimt med arbetsmarknadsorgani-
34351: rum för .tolkning i vissa delar. Stadgandena         sationerna.
34352:      Helsingfors den 10 december 1970.
34353: 
34354:                                                             Minister Katri-Helena Eskelinen.
34355: Skriftl. spm. nr 177.
34356: 
34357: 
34358: 
34359: 
34360:                                 Lindeman m. fl.: Om missförhållandena vid omhändertagande
34361:                                    av barn enligt 1agen om barnskydd.
34362: 
34363: 
34364:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
34365: 
34366:    Enligt social- och hälsovårdsministeriets se-   äldrarna, då barnet meddels friviliigt avtal om-
34367: naste statistik var 19 049 barn och unga per-      händertagits, när som helst få barnets vårdnad
34368: mner under år 1968 föremål för barnskydds-         tillbaka. Barnet självt kan också redan efter
34369: åtgärder enligt lagen om barnskydd. Av dessa       att ha uppnått 15 års å1der bli fri från om-
34370: nade 7 956 omhändertagits av socialnämnden,        händertagandet.
34371: v-ilket innebär att förmynderskapet och all            Enligt finsk 1ag har barnet ingen direkt rätt
34372: v-årdnadsrätt övergår på socialnämnden. I det      att bli hörd före omhändertagande och har
34373: fall att barnet placeras på skolhem övergår        inte heller någon besvärsrätt. Föräldrarnas be-
34374: :lessutom förmynderskapet på anstaltens före-      svärsrätt är även beskuren såtillvida att be-
34375: ;tåndare, vilket ofta måste anses som högst        svärsrätt inte föreligger över socia1ministeriets
34376: :>lämpligt med tanke på barnets rättskydds- och    slutliga beslut, ifall de inte inlämnat skriftlig
34377: mdra intressen. Omhändertagandet kan an-           anmärkning mot socialnämndens beslut. Detta
34378: tingen ske genom avtal mellan föräldrarna och      har lett tili att föräldrar inte fått anföra besvär
34379: wcialnämnden eller mot förä1drarnas vilja.         på grund av dylika byråkratiska finesser, vilka
34380: Rättsve11kningarna är i båda fallen desamma.       man inte kan begära att folk utan juridisk
34381:    År 1968 hade sålunda 7 126 barn och unga        hjälp ens skulle behärska. Systemet drabbar
34382: ::>ersoner omhändertagits meddels överlåtelse-     därför hårdast även annars socialt utsatta i
34383: avtal och 830 tvångsvis. Dessa siffror är miss-    samhället.
34384: v-isande emedan de "frivilliga" avtalen ofta          Med hänvisning tili ovanstående och med
34385: torde ingås under hot om att tvångsomhänder-       stöd av 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen fram-
34386: :agande eljest kommer att tillgripas. Detta        lägger vi undertecknade för besvarande av ve-
34387: leder tili att flere omhändertaganden sker än      derbörande medlem i statsrådet följande skrift-
34388: v-ad som vore fallet om systemet med frivilliga    liga spörsmål:
34389: wtal inte existerade. Föräldrarna känner också
34390: ;ällan tili betydelsen och rättsverkningarna av               Är Regeringen medveten om de
34391: )verlåtelseavtalen. Många mindrebemedlade                  stora bristerna i barns och föräldrars
34392: :öräldrar har t. ex. senare erfarit, att deras             rättsskydd vid omhändertagande av
34393: :>arn har placerats i skolhem mot föräldrarnas             barn enligt lagen om barnskydd, och
34394: vilja. Inte heller har föräldrarna varit under-            om så är fallet,
34395:  mnniga om att de inte kan häva avtalet och                   vilka åtgärder har Regeringen vidta-
34396: iterfå omvårdnaden av barnet, vilket ju vore               git eller ämnar den vidtaga för avhjäl-
34397: aaturligt. Belysande är att i Sverige kan för-             pande av sagda brister?
34398:        Helsingfors den 13 november 1970.
34399: 
34400:                Lars Lindeman.                                  Salme Myyryläinen.
34401:                Sinikka Luja.                                   Ralf Friberg.
34402:                                          Bror Lillqvist.
34403: 
34404: 
34405: 
34406: 
34407: ~   1184/70
34408: 2
34409: 
34410: Kirj. ksm. n:o 177.                                                                       Suomennos.
34411: 
34412: 
34413: 
34414: 
34415:                                   Lindeman ym.: Epäkohdista lasta lastensuojelulain mukaisest:
34416:                                      huostaanotettaessa.
34417: 
34418: 
34419:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
34420: 
34421:    Sosiaali- ja terveysministeriön viimeisimmän      sevaa on, että Ruotsissa vanhemmat voivat
34422: tilaston mukaan oli 19 049 lasta ja nuorta hen-      silloin kun lapsi on vapaaehtoisella sopimuk
34423: kilöä vuonna 1968 lastensuojelulain mukaisten        sella otettu hoivattavaksi, milloin tahansa saad
34424: toimenpiteiden kohteena. Näistä 7 956 oli            lapsen takaisin huostaansa. Lapsi voi myö:
34425: otettu sosiaalilautakunnan huostaan, mikä mer-       itse jo 15 vuoden iän saavutettuaan vapautw
34426: kitsee holhouksen ja kaiken hoito-oikeuden           huostaanotosta.
34427: siirtymistä sosiaalilautakunnalle. Siinä tapauk-        Suomen lain mukaan lapsella ei ole mitäär
34428: sessa, että lapsi sijoitetaan koulukotiin, hol-      suoranaista oikeutta tulla kuulluksi ennen huos
34429: hous sitä paitsi siirtyy laitoksen esimiehelle,      taanottamista eikä myöskään mitään valitus
34430: mitä usein on pidettävä sangen epäsopivana           oikeutta. Vanhempien valitusoikeus on myö.
34431: lapsen oikeussuojan ja muiden etujen kannalta.       sikäli rajoitettu, ettei valitusoikeutta ole so
34432: Huostaanottaminen voi tapahtua joko vanhem-          siaaliministeriön lopullisen päätöksen suhteen
34433: pien ja sosiaalilautakunnan välisellä sopimuk-       elleivät he ole jättäneet kirjallista huomautust:
34434: sella tai vastoin vanhempien tahtoa. Oikeus-         sosiaalilautakunnan päätöstä vastaan. Tämä or
34435: vaikutukset ovat kummassakin tapauksessa sa-         johtanut siihen, etteivät vanhemmat sellaister
34436: mat.                                                 byrdkraattisten hienouksien johdosta, joita ih
34437:    Vuonna 1968 oli siten 7 126 lasta ja nuorta       misten ei ilman oikeusapua voida edes vaati:
34438: henkilöä otettu hoivattavaksi sopimusteitse ja       hallitsevan, ole saaneet tehdä valitusta. Järjes
34439: 830 pakolla. Nämä numerot ovat harhaanjoh-           telmä kohdistuu siten ankarimmin yhteiskun
34440: tavia, koska "vapaaehtoiset" sopimukset usein        nan muutenkin vähäosaisiin.
34441: solmittaneen pakolla huostaanottamisuhan alai-          Ylläolevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk
34442: sena. Tämä johtaa siihen, että huostaanotta-         sen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme val
34443: misia tapahtuu useammin kuin mitä olisi asian        tieneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaks
34444: laita, jollei vapaaehtoisten sopimusten järjestel-   seuraavan kirjallisen kysymyksen:
34445: mää olisi olemassa. Luovutussopimusten mer-
34446: kitys ja oikeusvaikutukset ovat myös harvoin                    Onko Hallitus tietoinen lasten j:
34447: vanhempien tiedossa. Monet vähävaraiset van-                 vanhempien oikeusuojan suurista puut
34448: hemmat ovat esim. myöhemmin havainneet,                      teista lasta lastensuojelulain mukaar
34449: että heidän lapsensa on sijoitettu koulukotiin               huostaan otettaessa, ja jos on,
34450: vastoin vanhempien tahtoa. Vanhemmat eivät                      mihin toimenpiteisiin Hallitus 01
34451: myöskään ole olleet tietoisia siitä, että he eivät           ryhtynyt tai aikoo ryhtyä sanottujer
34452: voi purkaa sopimusta ja saada lasta jälleen                  puutteiden korjaamiseksi?
34453: hoiviinsa, mikä toki olisi luonnollista. Valai-
34454:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1970.
34455: 
34456:                Lars Lindeman.                                    Salme Myyryläinen.
34457:                Sinikka Luja.                                     Ralf Friberg.
34458:                                            Bror Lillqvist.
34459:                                                                                                    3
34460: 
34461: 
34462: 
34463: 
34464:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
34465: 
34466:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     että sosiaalilautakunnat vapaaehtoisia huostaan-
34467: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ottosopimuksia tehdessään selvittävät kussakin
34468: olette 13 päivänä marraskuuta 1970 päivätyn        tapauksessa vanhemmille sen oikeusvaikutuk-
34469: kirjeenne n:o 1413 ohella toimittanut valtio-      set, ja että mitään pakotteita ei tällöin saa
34470: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen    käyttää. Pakkohuostaanottojen osalta taas on
34471: kansanedustaja Lars Lindemanin ym. kirjalli-       ehdottomasti vaadittu, että huostaanoton muo--
34472: sesta kysymyksestä n:o 177, jossa tiedustellaan:   dolliset ja asialliset edellytykset ovat aina en-
34473:                                                    nen huostaanottopäätöstä olemassa. Mikäli täl-
34474:           "Onko Hallitus tietoinen lasten ja       laisia puutteita alistusmenettelyssä on havaittu,
34475:        vanhempien oikeusuojan suurista puut-       ei huostaanottoa ole vahvistettu, ennen kuin
34476:        teista lasta lastensuojelulain mukaan       ne on korjattu ja asia on luotettavasti selvi-
34477:        huostaan otettaessa, ja jos on,             tetty. Suurempina puutteina edellä viitatussa
34478:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on        huostaanottomenettelyssä on ollut lähinnä se,
34479:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä sanottujen        ettei riittävän työvoiman puuttuessa ole va-
34480:        puutteiden korjaamiseksi?"                  paaehtoisia huostaanottosopimuksia, jotka kyl-
34481:                                                    läkin tehdään vahvistetun kaavan mukaisesti,
34482:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        voitu yleisemmin tarkastaa ja että pakkohuos-
34483: taen seuraavaa:                                    taanotoissa vanhemmilla tai holhoojalla ei ole
34484:    Niin kuin kysymyksessä todetaan lasten ja       valitusoikeutta sosiaalihallituksen alistuksen
34485: nuorten huostaanotto voimassa olevan lasten-       johdosta antamaan huostaanottopäätökseen,
34486: suojelulain nojalla voi tapahtua vanhempien        jolleivät he ole jättäneet muistutuskirjelmää
34487: tai muun holhoojan vapaaehtoisella huos-           sosiaalilautakunnan alistuspäätöksestä sosiaali-
34488: taanluovutussopimuksella tai lastensuojelulain     hallitukselle sekä että maksuttoman oikeuden-
34489: 12 §:n mukaan tapahtuvalla sosiaalilautakun-       käyntiavustajan      käyttämismahdollisuutta   ei
34490: nan päätöksellä vastoin vanhempien tahtoa.         näissä, niin kuin ei muissakaan hallintoasioissa,
34491: Viimeksimainittu päätös on tällöin alistettava     ole lakisääteisesti järjestetty. Lisäksi lapsella
34492: vielä sosiaalihallituksen vahvistettavaksi. Tämä   tai nuorella ei ole laissa turvattua suoranaista
34493: pakkohuostaanotto tulee kysymykseen vasta          oikeutta tulla ko. asiassa kuulluksi, joskin se
34494: sitten, kun on selvitetty, että vanhemmat huos-    käytännössä yleensä tapahtuu, eikä heillä ole
34495: taanoton tarpeellisuudesta huolimatta vastusta-    näissä asioissa itsenäistä valitusoikeutta. Myös-
34496: vat sitä. Osoituksena viimeksimainittujen pak-     kään lapsen tai nuoren holhousoikeuden siirty-
34497: kohuostaanottojen määrästä todettakoon, että       mistä koko laajuudessaan sosiaalilautakunnalle
34498: vuonna 1969 alistettiin niitä sosiaalihallituk-    huostaanoton tapahtuessa ei voida pitää tar-
34499: sen vahvistettavaksi ainoastaan 51. Niistä vah-    koituksenmukaisena.
34500: vistettiin 35 tapausta ja 16 tapausta jäi vah-        Viitattujen ja eräiden muiden puutteiden
34501: vistamatta tai muutoin raukesi.                    korjaaminen edellyttää lastensuojelulakimme
34502:    Mitä tulee vanhempien sekä lasten ja nuor-      kokonaisuusimista. Tämä onkin vireillä ja tul-
34503: ten oikeussuojaan ko. huostaanottomenettelyssä,    laan siitä antamaan Eduskunnalle esitys ensi
34504: nn svvtä mainita, että aikaisemmin sosiaali-       tilassa sen jälkeen kun sosiaalihuollon periaate-
34505: ministeriön ia sittemmin sosiaalihallituksen ta-   komitean valmistumassa oleva mietintö on
34506: holta on kiinnitetty vakavaa huomiota siihen,      annettu.
34507:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1970.
34508: 
34509: 
34510:                                                                Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
34511: 4
34512: 
34513: 
34514: 
34515: 
34516:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
34517: 
34518:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           avtal on omhändertagande i vart och ett fall
34519: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             för föräldtarna förldarar de rättsliga inverk-
34520: ve1se av den 13 november 1970 nr 1413 till            ningarna och att någon påtryckning icke får
34521: vederbörande med1em av statsrådet för avgi-           ske. Beträffande tvångsomhändertagande har
34522: vande av svar översänt fö1jande av riksdagsman        åter ovillkorligen krävts, att de formella och
34523: Lars Lindeman m. fl. ställda spörsmå1 nr 177:         sakliga förutsättningarna alltid skall föreligga
34524:                                                       innan beslut om omhändertagande fattas. Har
34525:           "Är Regeringen medveten om de               sådana brister iakttagits vid underställande,
34526:        stora bristerna i barns och förä1drars         har omhändertagande icke fastställts, innan
34527:        rättsskydd vid omhändertagande av              bristerna blivit avhjälpta och saken blivit till-
34528:        barn enligt 1agen om barnskydd, och            förlitligt utredd. De största bristerna i ovan
34529:        om så är fallet,                               angivna förfarande vid omhändertagande har
34530:           vilka åtgärder har Regeringen vidta-        varit närmast legat i, att frivilligt ingångna
34531:        git ellet ämnar den vidtaga för avhjä1-        avtal om omhändertagande, vilka nog ingås
34532:        pande av sagda brister?"                       ·enligt fastställt schema, till följd av brist på
34533:                                                       arbetskraft icke kunnat granskas allmännare,
34534:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-         och att föräldrar och förmyndare vid tvångs-
34535: samt anföra fö1jande:                                 omhändertagande icke har rätt att överklaga
34536:    Såsom i spörsmålet konstateras kan barn            socialstyrelsens beslut om omhändertagande på
34537: och unga personer omhändertas med stöd av             grund av underställande, om de icke till ·so-
34538: gällande 1ag om barnskydd genom förä1drarnas          cialstyrelsen inlämnat anmärkningsskrift rö-
34539: eller annan förmyndares frivilliga över1åtelse-       rande socialnämndens beslut om underställande,
34540: avta1 eller enligt socialnämndens bes1ut med          samt att möjligheter att anlita fritt rättegångs·
34541: stöd av 12 § lagen om barnskydd mot förä1d-           biträde icke i dessa, liksom icke heller i andta
34542: rarnas vilja. Sistnämnda beslut bör härvid            förvaltningsärenden, ordnats i lagstiftningsväg.
34543: ytterligare underställas socialstyrelsens faststäl-   Dessutom har barn ellet ung person icke j
34544: lelse. Detta tvångsmässiga omhändertagande            lagen direkt tillförsäkrats rätt att höras i sa-
34545: kommer i fråga först sedan det blivit utrett,         ken, även om detta i allmänhet sker i prakti-
34546: att föräldrarna, trots att omhändertagandet är        ken, och de har icke självständig besvärsrätt i
34547: nödvändigt, motsätter sig åtgärden. Såsom             dessa ärenden. Icke heller kan överföring av
34548: utredning angående anta1et tvångsomhänderta-          rätten till förmynderskap över barn eller ung
34549: ganden av sistnämnda slag kan nämnas, att år          person i hela sin omfattning till socialnämn·
34550: 1969 endast 51 sådana fall underställdes so-          den vid omhändertagande anses ändamålsen·
34551: cialstyrelsen. Av dem fastställdes 35 fall och        ligt.
34552: 16 1ämnades utan fastställelse eller förföll             Avhjälpandet av ovan berörda och vissa
34553: eljest.                                               andta brister förutsätter totalrevision av vå1
34554:    V ad beträffar föräldtarnas och barnens samt       lag om barnskydd. En sådan är också anhängig
34555: de ungas rättsskydd vid ifrågavarande omhän-          och proposition kommer att avlåtas till Riks-
34556: dertagande, ät det skäl att nämna, att allvarlig      dagen med det första, sedan det betänkande
34557: uppmä11ksamhet tidigare fästs från socialminis-       avlåtits, som kommitten för uppgörande av
34558: teriets och sedermera från socialstyrelsens sida      principer för socialvården håller på att få
34559: vid att socialnämnderna nät de ingår frivilliga       fätdigt.
34560:      Helsingfors den 9 december 1970.
34561: 
34562: 
34563:                                                                   Minister Katri-Helena Eskelinen.
34564: Kirj. ksm. n:o 178.
34565: 
34566: 
34567: 
34568: 
34569:                                 Hemmi: Kemiin, Virpiniemeen ja Ouluun rakennettavan syvä-
34570:                                   väylän aikaansaamisesta.
34571: 
34572: 
34573:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34574: 
34575:    Tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan        käli laiva joutuu alkulastia luovuttaessaan
34576: todeta, että Kemiin, Virpiniemeen ja Ouluun        odottamaan, tulee vielä lisäksi makausmaksu.
34577: on saatavissa 10 m purjehdusväylä, jonka kun-         Yksin vajaalasti aiheuttaa nykyään Pohjois-
34578: nostaminen merkitsisi ainoastaan ehkä kahden       Suomen öljyihin seuraavan lisän:
34579: kasuunimajakan rakentamista ja muutamien
34580: "nokkien" poistamista laivaväylältä.               1 000 000 X 0,80 mk= 800 000 mk/vuosi.
34581:    Öljyliikenne yllämainittuihin satamiin oli         Kun tämä meno on jatkuva ja öljyn kulu-
34582: esim. v. 1969 seuraava:                            tuksen lisääntymisestä johtuen kasvava, muo-
34583:                                                    dostaa se haitallisen lisäkustannuksen pohjois-
34584:             Kemi        398 000 t                  ten kehitysalueitten elinkeinoelämälle ja kai-
34585:             Virpiniemi   65 000 t                  kille muillekin öljyjen kuluttajille.
34586:             Oulu        498 000 t                     Edellä olevan peru&teella ja viitaten valtio-
34587:                    Yht. 961 000 t                  päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
34588:                                                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34589:    Öljyliikenne on kasvanut vuosittain n. 10       jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
34590: -20%.
34591:    Kemin, Virpiniemen ja Oulun satamiin tuo-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
34592: daan öljy lähes yksinomaan tankkilaivoilla,               Kemiin, Virpiniemeen ja Ouluun raken-
34593: jotka uivat 9-9,5 m syvyydessä. Ne jättävät               nettavalla 10 metrin syväväylällä voi-
34594: osan lastistaan Helsinkiin, Poriin, Kokkolaan             taisiin oleellisesti helpottaa pohjoisten
34595: jne. ja purjehtivat Perämeren satamiin 8 m                kehitysalueiden elinkeinoelämää sekä
34596: väyliä pitkin vajaalastissa, mikä sdkka tulee             alentaa nykyistä suhteettoman korkeaa
34597: Pohjois-Suomelle kalliiksi seuraavista syistä:            polttoaineiden hintaa, ja .jos on,
34598:    Kansainvälisen INTA-SCALE-tariffin mu-                    mihin toimenpiteisiin Hallttus aikoo
34599: kaan, jonka määrää asiaa hoitava elin Lon-                ryhtyä kyseisen syväväylän rakennustöi-
34600: toossa, vajaalastin rahtiin tulee Perämeren sa-           den aloittamiseksi?
34601: tamiin n. 80 p--lOOp/tonni lisämaksua. Mi-
34602:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1970.
34603: 
34604:                                          Kerttu Hemmi.
34605: 
34606: 
34607: 
34608: 
34609: E 1247/70
34610: 2
34611: 
34612: 
34613: 
34614: 
34615:                              E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34616: 
34617:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-                    Neuvostoliitosta Suomeen tapahtuvissa lai-
34618: sa main1tussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-                  vauksissa on tähän saakka noudatettu Inta-
34619: mies, olette 17 päivänä marraskuuta 1970 päi-                 scale-rahteihin perustuvaa tahtieroa Etelä-Suo-
34620: vätyn kirjeenne n:o 1427 ohella toimittanut                   men ja Pohjois-Suomen välillä, eli suunnilleen
34621: Valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-              0,80 mk/1 000 kg. Todettakoon, että tämä lisä
34622: nöksen kansanedustaja Kerttu Remmin kirjal-                   joudutaan maksamaan koko las,tista eikä yksin-
34623: lisesta kysymyksestä n:o 178, jossa ,tiedustel-               omaan Pohjois-Suomeen purettavasta määrästä.
34624: laan:                                                            Mikäli purkaukset Pohjois-Suomeen voitai-
34625:                                                               siin järjestää yksinomaan laivaväylän kulkusy-
34626:            "Onko Hallitus tietoinen siitä, että               vyyden perusteella ja Pohjois-Suomeen johtaisi
34627:         Kemiin, Virpiniemeen ja Ouluun raken-                 10 metrin väylä, muodostuisi vuosittainen sääs-
34628:         nettavalla 10 metrin syväväylällä voi-                tö öljyrahdeissa tuntuvasti kyselyssä laskettua
34629:         taisiin oleellisesti helpottaa pohjoisten             suuremmaksi, ehkä noin 1,5-2 miljoonaksi
34630:         kehitysalueiden elinkeinoelämää selkä                 markaksi vuodessa. Mutta kuten edellä todet-
34631:         alentaa nykyistä suhteettoman korkeaa                 tiin, purkaussatamaan kulloinkin purettavan
34632:         polttoaineiden hintaa, ja jos on,                     lastin suuruutta ei ratkaise yksinomaan väylän
34633:            mihin .toimenpiteisiin Hallitus aikoo              kulkusyvyys, vaan myös purkaussataman säi-
34634:         ryhtyä kyseisen syväväylän rakennustöi-               liötilat, kulloinkin käytettävissä olevat täyden-
34635:         den aloittamiseksi?"                                  nysmäärät yms. seikat.
34636:                                                                   Kemiin, Virpiniemeen ja Ouluun johtavien
34637:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                 väylien syventäminen on kuitenkin yksi edel-
34638: vasti seuraavaa:                                              lytys mm. taloudellisempien öljykuljetusten
34639:    Kemiin, Virpiniemeen ja Ouluun kuljetetta-                 aikaansaamiselle. Perämeren pohjoisosassa on-
34640: vien öljylastien suuruuteen vaikuttaa paitsi ky-              kin viime vuosina suoritettu erittäin laajoja
34641: symyksessä mainittujen väylien kulkusyvyys,                   merenmittauksia, joiden tarkoituksena on ollut
34642: myös se kuinka suuri öljynkulutus on ja kuin-                 suurentaa mereltä Kemin Ajokseen sekä täältä
34643: ka paljon öljyä pystytään varastoimaan. Tällä                 edelleen Virpiniemeen ja Ouluun johtavien
34644: hetkellä sekä kulutus että varastotilat ovat sen              8,0 metrin väylien kulkusyvyyttä. Mittaustyöt
34645: suuruisia, ettei pelkällä väylän syventämisellä               saatiin vähäisiä täydennystutkimuksia lukuun-
34646: päästä täysiin laivalasteihin.                                ottamatta päätökseen viime kesänä. Tulosten
34647:       Lisäksi on todettava, ettei kaikkea öljyä               perusteella voidaan mainittujen väylien kulku-
34648: ole tuotu, eikä vastaisuudessakaan tuotane                    syvyys suurentaa 10,0 metriksi, mikäli niillä
34649: 9-9,5 metrin syväyksessä uivilla laivoilla,                   suoritetaan ruoppauksia ja rakennetaan tarvit-
34650: koska n. 25 prosenttia kokonaismäärästä on                    tavat merenkulun ·turvalaitteet.
34651: moottoribensiiniä ja dieselöljyä, jotka laiva-                    Kemin väylällä on ruoppauksia suoritettava
34652: taan jalostamoilta lähes kokonaan rannikko-                   Ajoksen edustalla Heben matalan kohdalla ja
34653: tankkilaivoilla.                                               sataman suu'lla noin 1200 metrin pituisella
34654:    Kyselyssä todettu "Intascale"-rahtisysteemi                matkalla. Viimeksi mainitusta ruoppaustyöstä
34655: korvattiin 15. 9. 1969 "Worldscale"-rahdeilla,                on valtion osuutena pidettävä kuitenkin vain
34656: joista voidaan todeta esimerkiksi seuraavat rah-              ulointa puoliskoa eli väylää mereltä allonmur-
34657: tierot:                                                        tajan pään kohdalle saakka loppuosan syven-
34658:                                                 mk/1 000 kg   nystyön kuuluessa Kemin kaupungille. Ruop-
34659: Mu&ta meri-Helsinki/Musta meri                                pausten edellyttämät pohjantutkimukset on
34660:   -Oulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       0,95      suoritettu ja niiden perusteeNa laaditun kus-
34661: MuS~ta meri-Helsinki/Musta meri                               tannusarvion mukaan valtion osuuden ruop-
34662:   -Pori ja Oulu . . . . . . . . . . . .             1,62       paus tulee maksamaan 4 000 000 markkaa.
34663:                                                                                                  3
34664: 
34665: Väylälie rakennettavien kahden kasuunimaja-       rittaa ensi talvena. Väylän turvalaitteiden alus-
34666: kan kustannusarvio on 4 000 000 markkaa,          tava kustannusarvio on noin 2 000 000 mark-
34667: joten Kemin väylän svventämiseksi 10 met-         kaa. Kemin-Oulun rannikkoväylän syventä-
34668: riin tarvitaan 8 000 000 markkaa. Tämän li-       minen 10 metriksi tulee siten alustavan arvion
34669: säksi Kemin kaupungin on vielä syvennettävä       mukaan maksamaan noin 5 000 000 markkaa.
34670: väylän sataman puoleinen osa.                     Jotta syväväylä voidaan johtaa Oulun öljysata-
34671:    Kemin-Oulun 8 metrin rannikkoväylän sy-        maan, on kaupungin syvennettävä nykyistä 8
34672: ventäminen 10 metrin kulkusyvyiseksi vaatii       metrin väylää ruoppaamalla sataman edustalla.
34673: väylän leventämistä varten suoritettavia ruop-       Kyseessä dlevat väylätyöt sisältyvät väylän-
34674: pauksia, joiden alustava kustannusarvio on        tutkimusohjelmaan ja tullaan ne suorittamaan
34675: noin 3 000 000 markkaa. Tarkan kustannusar-       lopullisten tutkimustöiden valmistuttua ja mää-
34676: vion ja lopullisten ruoppaussuunnitelmien edel-   rärahojen tultua myönnetyksi.
34677: lyttämät pohjantutkimukset on tarkoitus Suo-
34678:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1970.
34679: 
34680:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Arne Berner.
34681: 4.
34682: 
34683: 
34684: 
34685: 
34686:                             T i 11 R i k s d a g en s H e r r       T a 1m a n.
34687: 
34688:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Vid skeppningar från Sovjetunionen till Fin-
34689: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-                land har hittills följts den på lntascale-frakter-
34690: velse av den 17 november 1970 nr 1427 till               na baserade fraktskillnaden mellan Södra Fin-
34691: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-              land och Norra Finland, dler ungefär 0,80
34692: vande av svar översänt avskrift av fö1jam.de av          mk/ 1 000 kg. Konstateras må, att detta till-
34693: riksdagsledamoten Kerttu Hemmi ställda spörs-            lägg mås.te betalas för hela lasten, och icke en-
34694: mål nr 178:                                              dast för den mängd som lossas i Norra Fin-
34695:                                                          land.
34696:            "Är Regeringen medveten om, att                  Om lossningarna tili Norra Finland skulle
34697:         en djupfarled på 10 meter till Kemi,             kunna ordnas enbart på grund av farledens
34698:         Virpiniemi och Uleåborg väsentligt               seglationsdjup och en 10 meters farled skulle
34699:         skulle kunna främja näringslivet inom            leda till Norra Finland, skulle den årliga in-
34700:         de nordliga utvecklingsområdena och              besparingen i fråga om oljetransporterna bli
34701:         minska det nuvarande, oskäligt höga              kännbart större än den i spörsmålet beräknade,
34702:         bränslepriset, och om så är fallet,              måhända omkring 1,5-2 miljoner mark om
34703:            till vilka åtgärder ärnar Regeringen          året. Men som ovan konstaterades, avgörs
34704:         skrida för påbörjande av ifrågavarande           storleken av den las.t som lossas i en lossnings-
34705:         hyggnadsarbeten?"                                hamn icke enbart av farledens segladonsdjup,
34706:                                                          utan även av lossningshamnens cistemutrym-
34707:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            men, de kompletteringsmängder som varje
34708: samt anföra följande:                                    gång kan komma ifråga, m. fl. omständigheter.
34709:    Storleken av oljelasterna till Kemi, Virpi-              Fördjupande av farlederna till Kemi, Virpi-
34710: niemi och Uleåborg påverkas förutom av de                niemi och Uleåborg är dock en förutsättning
34711: i spörsmålet nämnda farledernas djup även av             bl.a. för åstadkommande av mera ekonomiska
34712: hur stor oljekonsumtionen är och hur mycket              oljetransporter. I de norra delarna av Botten-
34713: olja som kan lagras. 1 detta nu är både för-             viken har ookså under de senaste åren utförts
34714: brukning och magasinsutrymmen av den stor-               synnerligen omfattande sjömätningar i syfte
34715: leken, att fulla båtlaster icke kan uppnås en-           att öka seglationsdjupet i 8,0 meters farle-
34716: bart genom fördjupning av farleden.                      derna från havet in till Kemi Ajos samt häri-
34717:    Vidare kan konstateras, att icke all olja             från vidare till Virpiniemi och Uleåborg. Mät-
34718: fraktats, och torde icke heller framledes frak-          ningsarbetena slutfördes, frånsett mindre kom-
34719: tas, med fartyg med ett djugående av 9-9,5               pletterande undersökningar, senaste sommar.
34720: meter, emedan ca 25 procent av den totala                På grundvalen av resultaten kan seglationsdju-
34721: mängden är motorbensin och dieselolja, som               pet hos de nämnda farlederna ökas till 10,0
34722: nästan i sin helhet skeppas från raffinaderierna         meter, om de muddras och nödiga säkerhets-
34723: med kusttankfartyg.                                      anordningar för sjöfarten byggs.
34724:    Det i spörsmålet herörda "lntascale" -frakt-             1 Kemifarleden måste muddring utföras
34725: systemet ersattes 15. 9. 1969 med "World-                utanför Ajos vid Hebe grund och i haminlop-
34726: scale"-frakter, om vilka kan konstateras till            pet på en sträcka av omkring 1 200 meter.
34727: exempel följande fraktskiilnader:                        Såsom statens andel i sistnämnda muddringsar-
34728:                                            mk/1 000 kg   bete måste dock betraktas endast den yttre
34729: Svarta havet-Helsingfors/Svarta                          hälften eller farleden från have.t tili ändan
34730:   havet-Uleåborg . . . . . . . . . . . .       0,95      av vågbrytaren, medan resten av fördjupnings-
34731: Svarta havet-Helsingfors/Svarta                          arbetet ankommer på Kemi stad. Av mudd-
34732:   havet-Björneborg och Uleåborg                1,62      ringen förutsatta bottenundersökningar har ut-
34733:                                                                                                 5
34734: 
34735: förts och enligt en på grund av dem uppgjord      ter, skall utföms inkommande vinter. Det pre-
34736: kostnadskalkyl kommer muddringen av s.tatens      liminära kostnadsförslaget för säkerhetsanord-
34737: andel att kosta 4 000 000 mark. Kostnadsför-      ningar i farleden är omkring 2 000 000 mark.
34738: slaget för två kasunfyrar för farleden är         Fördjupningen av kustfarleden Kemi-Uleå-
34739: 4 000 000 mark, varför fördjupningen av far-      borg tili 10 meter kommer sålunda att enligt
34740: leden tili Kemi tili 10 meter skulle kräva        preliminära kalkyler helöpa sig tili omkring
34741: 8 000 000 mark. Härutöver skall Kemi stad         5 000 000 mark. För att djupfarleden skall
34742: y.tterligare fördjupa farleden mot hamnen tili.   kunna dras in tili Uleåborgs oljehamn, måste
34743:     Fördjupande av 8 meters kustfarleden Kemi     staden fördjupa den nuvarande 8 meters farle-
34744: -Uleåborg tili ett seglationsdjl]fp av 10 me-     den genom muddring vid hamninloppet.
34745: .ter kräver för breddning av farleden mudd-          Ifrågavarande farledsarbeten ingår i pro-
34746: ringar, för vilka det preliminära kostnadsför-    grammet för undersökning av farleder och
34747: slaget är omkring 3 000 000 mark. De botten-      kommer att utföras när de slutliga undersök-
34748: undersökningar, som en noggrann kostnads-         ningarna blivit färdiga och ooslag bevi1ljats.
34749: kalkyl och slutliga muddringsplaner förutsät-
34750:      Helsingfors den 14 december 1970.
34751: 
34752:                                                   Handels- och indus.triminister Arne Berner.
34753: 
34754: 
34755: 
34756: 
34757: E 1247/70
34758: Kirj. ksm. n:o 179.
34759: 
34760: 
34761: 
34762: 
34763:                                  Ruokola ym.: Tyhjäksi jääneiden kansakoulurakennusten luovut-
34764:                                     tamisehtojen tarkistamisesta.
34765: 
34766: 
34767:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
34768: 
34769:    Maassamme on tällä hetkellä käyttämättö-         kennuksia koskevat määräykset niin jousta-
34770: mänä lähes tuhat kansakoulun tarkoituksista         viksi, etteivät ne aseta esteitä koulurakennus-
34771: vapautunutta koulurakennusta, joille on vaikea      ten myynnille. Sen vuoksi rakennuksen arvon
34772: löytää kansakoululain 86 §:ssä tarkoitettua         määräämisperusteita olisikin muutettava korot-
34773: käyttöä.                                            tamalla arvonalennusprosentteja, ja omaksutta-
34774:    Lähes ainoa mahdollisuus on yrittää myydä        va periaate, ettei rakennuksen laskennallinen
34775: rakennukset teollisuus- tms. vastaaviin tarkoi-     arvo saa nousta käypää hintaa korkeammaksi.
34776: tuksiin. Luovutuksen esteenä on kuitenkin              Edellä selostettuun viitaten esitämme valtio-
34777: useissa tapauksissa ollut kunnalle rakennuksesta    päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla
34778: määrätty liian korkea lunastushinta. Laskennal-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34779: lista arvoa on monessa tapauksessa lisännyt         vaksi kunnioittavasti seuraavan kysymyksen:
34780: kohtuuttomasti myös se, että rakennuksessa
34781: tehdyille perusparannuksille lasketaan kouluhal-               Onko hallitus tietoinen siitä, että
34782: lituksen omaksuman tulkinnan mukaan nyky-                   tyhjäksi jääneiden kansakoulurakennus;.
34783: arvonsa erikseen. Mikäli nykytilanteeseen ei                ten luovuttaminen toisiin tarkoituksiin
34784: saada muutosta, pysyvät koulurakennukset                    on hankaloitunut valtion viranomaisten
34785: edelleen tyhjinä ja aikanaan rappeutuvat, vaikka            asettamien kohtuuttomien ehtojen vuok-
34786: kunnat uhraavatkin varojaan niiden kunnon säi-              si, ja jos on,
34787: lyttämiseksi.                                                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
34788:    Näin ollen olisi sekä valtion että kuntien               siin sanottujen rakennusten luovutuseh-
34789: edun mukaista saada tyhjät koulurakennukset                 tojen niin muuttamiseksi, että rakennus-
34790: mahdollisimman nopeasti uuteen käyttöön. Tä-                ten luovuttaminen toisiin tarkoituksiin
34791: hän päästään vain, jos rakennusten lunastus-                tulee mahdolliseksi nykyistä joustavam-
34792: arvot määrätään niin kohtuullisiksi ja muut ra-             min?
34793:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1970.
34794: 
34795:                Matti Ruokola.                                    Lea Sutinen.
34796:                Reino Kangas.                                     Esu Niemelä.
34797:                Erkki Haukipuro.                                  Paavo Niinikoski.
34798:                Katri Kaarlonen.                                  Ahti Pekkala.
34799: 
34800: 
34801: 
34802: 
34803: E 1279/70
34804: 2
34805: 
34806: 
34807: 
34808: 
34809:                         E d u s kun n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
34810: 
34811:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin       rättäessä menetellään siten, että rakennuksen
34812: nojalla ovat kansanedustajat Matti Ruokola ym.     hinta rakentamisvuonna muutetaan rakennus-
34813: esittäneet valtioneuvoston asianomaisen jäsenen    kustannusindeksiä hyväksi käyttäen nykyhin-
34814: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                naksi, josta tehdään rakennuksen iästä johtuvat
34815:                                                    arvon alennukset. Peruskorjauksille lasketaan
34816:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että     nykyarvo ja arvon alennukset erikseen.
34817:        tyhjäksi jääneiden kansakoulurakennus-         Käytännössä on voitu todeta, että valtioneu-
34818:        ten luovuttaminen toisiin tarkoituksiin     voston edellä mainitun päätöksen antamisen jäl-
34819:        on hankaloitunut valtion viranomaisten      keen valtionavustusten palautusten lukumäärä
34820:        asettamien kohtuuttomien ehtojen vuok-      on huomattavasti lisääntynyt. Mutta syrjäseu-
34821:        si, ja jos on,                              duilla, missä koulurakennuksen käyttömahdolli-
34822:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     suudet ovat pienet, ei koulukäyttöä vaille jää-
34823:        siin sanottujen rakennusten luovutuseh-     neitä kansakoulurakennuksia ole puheena ole-
34824:        tojen niin muuttamiseksi, että rakennus-    vasta valtioneuvoston päätöksestä huolimatta
34825:        ten luovuttaminen toisiin tarkoituksiin     voitu käyttää muuhun hyödylliseen tarkoituk-
34826:        tulee mahdolliseksi nykyistä joustavam-     seen. Rakennusten käyttöarvo muuhun tarkoi-
34827:        min?"                                       tukseen on siellä vähäinen ja epäsuhteessa las-
34828:                                                    kelmalliseen nykyarvoon. Kun muuhun tarkoi-
34829:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
34830:                                                    tukseen luovutettavat koulut varsin usein ovat
34831: taen seuraavaa:
34832:                                                    vanhoja, valtionavun palautuksen perusteeksi
34833:    Kansakouluasetuksen 171 §:n 2 momentin          tuleva arvo määräytyy usein pelkästään perus-
34834: mukaan, sellaisena kuin se on 15 päivänä mar-      parannusten mukaan tai perusparannusten
34835: raskuuta 1968 annetussa asetuksessa ( 621/         osuus siitä on huomattava. Tämä on ollut
34836: 68), valtioneuvosto vahvistaa ne perusteet,        omiaan herättämään nykyarvon määräämisessä
34837: joita noudattaen kouluhallitus määrää koulura-     noudatetun menettelyn arvostelua. Ilmeistä
34838: kennuksen arvon siinä tapauksessa, että toiseen    onkin, että usein mainitun valtioneuvoston pää-
34839: tarkoitukseen luovutetun koulurakennuksen ti-      'töksen säännökset kaipaavat tarkistamista sekä
34840: lalle ei rakenneta uusia rakennuksia. Valtioneu-   arvonalennusprosenttien että nykyarvon lasken-
34841: vosto on päätöksellään 30 päivältä tammikuuta      tamenettelyn osalta.
34842: 1969 vahvistanut kyseiset perusteet. Tämän            Lunastusarvojen määräytymistä on jatkuvasti
34843: mukaisesti rakennuksen arvo määrätään niiden       seurattu ja asiaa koskevien säännösten muutta-
34844: rakennuksen luovuttamisajankohtana vallinneen      minen on ollut jo jonkin aikaa harkittavana.
34845: hintatason mukaisten kustannusten perusteella,     Harkittaessa eri vaihtoehtoja niiksi toimenpi-
34846: jotka rakennuksen rakentamisesta siitä raken-      teiksi, joilla tyhjentyneiden koulujen käyttöön-
34847: nusaineesta ja sillä tavoin kuin se on raken-      ottoa muihin tarkoituksiin voitaisiin tässä suh-
34848: nettu, arvioidaan aiheutuvan ottaen huomioon       teessa edistää, on päädytty sellaisen vaihtoeh-
34849: rakennuksen iästä johtuva arvonalennus. Mil-       don kannalle, jonka mukaan arvonalennuspro-
34850: loin rakennuksessa on tehty perusparannuksia,      sentteja on korotettava ja arvonalennukset las-
34851: joihin on myönnetty valtionapua, otetaan nii-      kettava rakennuksen ja perusparannusten nor-
34852: denkin kustannukset huomioon samojen perus-        maalihintojen yhteismäärästä. Tästä vaihtoeh-
34853: teiden mukaan rakennuksen arvossa. Lasken-         dosta on hankittu kouluhallituksen ja rakennus-
34854: nallisesta arvosta vähennetään rakennuksen ja      hallituksen lausunnot. Mainituille periaatteille
34855: siinä tehtyjen perusparannusten iästä johtuva      rakentuvan toiseen tarkoitukseen luovutetun
34856: arvonalennus, joka on kymmenen viimeksi ku-        kansakoulurakennuksen arvon määräämistä kos-
34857: luneen vuoden osalta 4 %, niitä edeltäneiden       kevan uuden valtioneuvoston päätöksen valmis-
34858: kymmenen vuoden osalta 3 % ja niitä aikai-         telu on opetusministeriössä jo niin pitkällä,
34859: sempien vuosien osalta 2 % kutakin ikävuotta       että se saadaan lähiviikkoina esittelyyn valtio-
34860: kohti. Rakennuksen laskennallista arvoa mää-       neuvostossa.
34861:      Helsingissä joulukuun 17 päivänä 1970.
34862:                                                                   Opetusministeri Jaakko Itälä.
34863:                                                                                                   3
34864: 
34865: 
34866: 
34867: 
34868:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
34869: 
34870:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nade värde förfares så, att byggnadens pris
34871: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      byggnadsåret ändras med hjälp av byggnads-
34872: av den 17 november 1970 nr 1428 till veder-        kostnadsindex till nuvarande pris, från vilket
34873: börande medlem av statsrådet för avgivande av      avdrages värdeminskning på grund av bygg-
34874: svar översänt följande av riksdagsman Matti        nadens ålder. För grundförbättringarna räknas
34875: Ruokola m. fl. ställda spörsmål:                   nuvärde och värdeminskningar skilt för sig.
34876:                                                        I praktiken har kunnat konstateras, att an-
34877:           "Är Regeringen medveten om att            talet återbäringar av statsbidrag har ökat i
34878:        överlåtelse till andra ändamål av tomma     märkbar utsträckning sedan statsrådets ovan-
34879:        folkskolbyggnader har försvårats genom      nämnda beslut utfärdades. Men i avlägsna
34880:        de oskäliga villkor, som statens myn-       trakter, där användningsmöjligheterna för skol-
34881:        digheter har ställt, och om så är fallet    byggnader är små, har folkskolbyggnader, &om
34882:           ämnar Regeringen vidtaga åtgärder        icke längre används för skolbruk, trots stats-
34883:        för att ändra överlåtelsevillkoren för      rådets ovannämnda beslut icke kunnat använ-
34884:        sagda byggnader så att överlåtelse av       das tili annat nyttigt ändamål. Byggnadernas
34885:        byggnaderna till andra ändamål kan          användningsvärde för annat ändamål är där
34886:        ske smidigare än nu är fallet?"             ringa och står i disproportion tili det beräk-
34887:                                                    nade nuvärdet. Då de skolor som skall över-
34888:                                                    låtas tili annat ändamål mycket ofta är gamla,
34889:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      bestämmes det värde som ligger till grund för
34890: samt framföra följande:                            återbäringen av statsbidrag ofta enbart enligt
34891:   Enligt 171 § 2 mom. folkskolförordningen,        grundförbättringarna eller också är grundför-
34892: sådant lagrummet lyder i förordningen den 15       bättringarnas andel därav anmärkningsvärd.
34893: november 1968 ( 621/68), fastställer statsrådet    Detta har varit ägnat att väcka kritik beträffan-
34894: de grunder, enligt vilka skolstyrelsen bestäm-     de det förfarande som tillämpas vid bestäm-
34895: mer värdet på skolbyggnad i det fall, att skol-    mande av nuvärde. Det är uppenbart, att stad-
34896: byggnad, överlåtes tili annat ändamål och nya      gandena i ofta nämnda statsrådsbeslut är i be-
34897: byggnader icke uppföres i dess ställe. Stats-      hov av justering både beträffande värdeminsk-
34898: rådet har genom beslut den 30 januari 1969         ningsprocenterna och beträffande beräknings-
34899: fastställt ifrågavarande grunder. Enligt detta     förfarandet för nuvärde.
34900: beslut bestämmes byggnadens värde på basen             Inlösningsvärdenas bestämmande har fort-
34901: av de kostnader enligt prisnivån vid tidpunkten    gående medföljts och en ändring av bestäm-
34902: för byggnadens överlåtande, vilka beräknas         melserna har redan under någon tid varit un-
34903: föranledas av uppförandet av byggnaden av det      der prövning. Vid prövningen av olika alterna-
34904: byggnadsmaterial som använts och på sådant         tiva åtgärder, genom vilka ur bruk tagna folk-
34905: sätt som den uppförts med beaktande av den         skolors användning i detta avseende skulle
34906: värdeminskning som föranleds av byggnadens         kunna främjas, har man stannat för ett sådant
34907: ålder. Om i byggnaden har utförts grundför-        alternativ, att värdeminskningsprocenterna bör
34908: bättringar, för vilka statsunderstöd beviljats,    höjas och värdeminskningarna beräknas på det
34909: beaktas vid bestämmandet av byggnadens värde       sammanlagda normalpriset för byggnad och
34910: även kostnaderna för dessa enligt samma grun-      grundförbättringar. Över detta alternativ har
34911: der. Från det beräknade värdet avdrages på         skolstyrelsens och byggnadsstyrelsens utlåtanden
34912: grund av byggnads och i den gjorda grundför-       inhämtats. Beredningen av ett nytt statsråds-
34913: bättringars ålder värdeminskningen, som för de     beslut i enlighet med nämnda principer för
34914: senast förflutna ti:o årens del utgör 4 procent,   bestämmandet av värdet för folkskolbyggnad,
34915: för de tio år som föregått dessa, 3 procent och    som överlåtes till annat ändamål är redan så
34916: för de ännu tidigare åren 2 procent för varje      långt hunnen, att beslutet inom de närmas.te
34917: åldersår. Vid bestämmandet av byggnads beräk-      veckorna kan föredragas i statsrådet.
34918:      Helsingfors den 17 december 1970.
34919:                                                             Undervisningsminister Jaakko Itälä.
34920: Kirj. ksm. n:o 180.
34921: 
34922: 
34923: 
34924: 
34925:                                  Kaipainen ym.: Suhtautumisesta rikoksiin työtä vastaan.
34926: 
34927: 
34928:                         E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34929: 
34930:     Työturvallisuusmääräykset ovat Suomessa         taisen suojalaitteen vuoksi. Tästä teknilliselle
34931: melko :tiukat. Kuitenkin maassamme tapahtuu         johtajalle langetettiin 40 päiväsakon tuomio.
34932: vuosittain noin 180 000 "työtapaturmaa".               Eräs tuoreimpia esimerkkejä, josta ei ole
34933: Näistä johtaa noin 400 vuosittain kuolemaan         vielä :tuomiota: Rakennustyömies sai surmansa
34934: ja noin 1500 pysyvään invaliditeettiin. Tämä        20. 10. 1970 louhintatyömaalla Sköldvikissä.
34935: merki!tsee toisin sanoen sitä, että joka päivä      Noin viisitoista kuutiometriä kallionlohkareita
34936: kuolee työpaikalla tai työmatkalla ainakin yksi     irtosi syvälle maan alle kallioon tekeillä olevan
34937: työmies ja samanaikaisesti neljä viisi muuta saa    raakaöljytunnelin katosta työntekijän jäädessä
34938: pysyvän invaliditeetin. Perinteellisten väkival-    putoavien kivien alle. Viisi muuta työntekijää
34939: tarikosten kautta kuolee vain sata ihmistä vuo-     pelastui vain sattuman avulla. Työntekijät oli-
34940: dessa.                                              vat jo pitkään vaatineet työturvallisuuden te-
34941:     Ammattientarkastuslaitoksen kehi ttymä ttö-     hostamista rtyömaalla. Pari päivää ennen onnet-
34942: myys on tietysti pääsyyllinen ,tähän työpaikka-     tomuutta olivat työntekijät pitäneet kokouk-
34943: väkivallan tilaan. Valtiolla on vain alle 50        sen, jossa oli päätetty seisauttaa työt kahden
34944: ammattientarkastajaa yli 80 000 työpaikkaa          viikon kuluttua ellei parannuksia siihen men-
34945: kohden. Kunnalliset ammattientarkastajat taas       nessä aikaansaada. Onnettomuus tapahtuikin
34946: eivät ole riittävästi koulutettuja ja toimivat      sitten aivan työntekijöiden ennustamaila ta-
34947: usein tässä tehtävässä oman toimensa ohella.        valla.
34948: Viime aikoina on myös herännyt epäilys oi-             Työtapaturmien lisäksi tapahtuu jatkuvasti
34949: keusviranomaisten toimintaan työtapaturmien         ammattitautitapauksia, jotka johtuvat työnan-
34950: selvitystyössä. Julkisuudessa esiintyneiden tie-    tajan laiminlyönnistä työturvallisuusasioissa.
34951: tojen mukaan on Helsingin alueella vuonna           Tunnetuin viimeaikaisista työpaikkamyrkytyk-
34952: 1969 kolme työpaikka"1tapaturmaa" joutunut          sistä on eräällä paperitehtaalla tapahtunut di-
34953: oikeuskäsittelyyn muiden hautautuessa poliisin      fenyylimyrkytys. Tehtailla käsiteltiin sitrushe-
34954: välinpitämättömään asennoitumiseen tai ne           delmien kääreeksi tarkoitettua paperia dife-
34955: ovat syyttäjien arvomaailman vastaisina jää-        nyylillä. Yhtiön johto ei missään vaiheessa
34956: neet asiakirjamappeihin vanhentumaan. Kah-          ollut ennen myrkytystapaus!ten ilmituloa sel-
34957: deSita tapauksesta on päätös tullut vuoden 1969     vittänyt työntekijöille aineen myrkyllisiä vai-
34958: ai:kana. Ensimmäisessä jutussa (Helsingin raas-     kutuksia. Myöskään työturvallisuuslain 17 § :n
34959:  tuvanoikeuden 13 osasto 1 jaosto, aktin. 100       edellyttämiä ilman myrkkypitoisuuden mitta-
34960: -68) kuoli nuori levyseppä teknillisen joh-         uksia ei ollut suoritettu. Pari kuukautta ennen
34961: tajan törkeän työturvallisuusmääräysten rikko-      kuolemaa oli .työntekijä tehtaan lääkärin toi-
34962: misen seurauksena. Tästä teknilliselle johtajalle   mesta :todettu täysin terveeksi. Kuitenkin kuo-
34963: langetettiin 35 päiväsakon ituomio, mi:kä on        lema aiheutui maksan, munuaisten, aivojen ja
34964:  tiettävästi myös viinanmyynnissä tyypillinen       luuytimen patologisista muutoksista. Tämä
34965: ensikertalaisen tuomio. Levyseppää jäi sure-        osoittaa lisäksi, ettei lääkärintarkastuksia suo-
34966:  maan nuori vaimo ja kaksi lasta.                   ritettu asianmukaisella tavalla. Kuitenkin dife-
34967:     Toisessa jutussa (Helsingin Ro 13 osasto        nyylimyrkytys tunnetaan alan kirjallisuudessa
34968:  1 jaosto akti 101-68) eräältä paperinleikkaa-      hyvin ja sitä pidetään erittäin vaarallisena.
34969:  jalta meni toisesta kädestä neljä sormenpäätä         Teollisuudessa     tapahtuu    järjestelmällistä
34970:  sähköleikkurin työturvallisuusmääräysten vas-      työntekijöiden myrkyHämistä. Synkän kuvan
34971: E 1160/70
34972: 2
34973: 
34974: työturvallisuusmääräysten    noudattamistasosta           Lainsäätäjien suhtautuminen on heijastunut
34975: saa kun huomaa, että säännönmukaisesti jos            myös lainkäyttäjiin. Maan lakimiehet käyttä-
34976: tehtaassa käytetään jotain myrkyllistä ainetta,       vät työturvallisuuden laiminlyönneistä nimi-
34977: niin se tietää myös tehtaassa ilmenevän kysei-        tystä "roskajutut". Näitä ovat myös viinan-
34978: sen aineen kroonisia myrkytystapauksia.               myynti, radion salakuuntelu, salakuljetus ym.
34979:    Kuten edellä on jo todettu, niin valtaosa          Edellä kerrotussa käytännössä ei Helsingin raas-
34980: työpaikka"tapa:turmista" ei koskaan tule tuo-         'tuvanoikeus ole mikään ainutlaatuinen tapaus.
34981: mioistuimeen asti. Niissäkin tapauksissa jotka        Jyväskylän raastuvanoikeus langetti lokakuun
34982: tuomioistuimet ovat käsitelleet, eivät langete-        13 päivänä 1970 työnantajan, joka oli kieltä-
34983: tut tuomiot ole keskenään johdonmukaisia.             nyt työntekijöiltä oikeuden kuulua ammatti-
34984: Lisäksi tuomiot ovart täysin mitättömiä, jos          yhdistyksiin ja siten jatkuvasti ja eritltäin tör-
34985: niitä verrataan muihin rikoksiin. Helsingin           keällä tavalla rikkonut työntekijäin perusoi-
34986: raastuvanoikeuden samaisella 13 osaston 1 ja-         keuksia vastaan ainoastaan täysin muodolliseen
34987: ostossa, jossa edellä kerrotut työtapaturmat           sakkotuomioon.
34988: käsiteltiin on tuomit!tu myös oikeustieteen yli-          Työmiehen tappaminen tai hänen vammaut-
34989: oppilas Erik Schiiller siitä, että hän kehoitti        tamisensa loppuiäkseen invalidiksi hänen po-
34990: eräässä julkisessa keskustelutilaisuudessa niitä      Hfttisten oikeuksiensa loukkaaminen tai hänen
34991: henkilöitä joiden vakaumasta tutkijalautakuntt:a       taloutensa mielivaltainen romahduttaminen ei
34992: ei ollut pitänyt tarpeeksi voimakkaana luvan          ole vieläkään suomalaisessa yhteiskunnassa mi-
34993: saamiseksi aseettomaan palveluun, pitämään va-         kään toddlinen rikos. Eikä se näytä olevan sitä
34994: kaumuksestaan kiinni ja sen mukaisesJti kiel-         vielä lähiaikoina tulevaisuudessakaan.
34995: täytymään edelleen aseellisesta palveluksesta.            Vuoden 1889 rikoslakia uusitaan tiettävästi
34996: Tämä on oikeuslaitoksemme mukaan niin ras-            oikeusministeriön lainvalmistelukunnassa. Oi-
34997: kauttavaa, että siitä tuomittiin vankeutta 1           keusminisJteriön virkamiehet ovat päättäneet
34998: vuosi ja 2 kuukaut'ta.                                ·tehdä sen luku luvulta, joten säätyaikakauden
34999:    Sen sijaan samaisen 35 päiväsakon verran,           henki varmasti •tulee säilymään uudenkin lain
35000: jonka tvönjohtaja sai kuolemaan johtaneesta            rakenteessa. Kun rikoslakiin ei 1800-luvulla
35001: työturvallisuusmääräysten rikkomisesta, anne-          kuulunut erityistä lukua työtä vastaan tehdyistä
35002: taan keskimääräisesti mm. luvattomasta hirven          rikoksista niin ei sitä siis tt:ule 1970 luvulla-
35003: metsäs.tvksestä (Anttila - Törnudd: Krimino-           kaan. Samoin varmasti .tulevat puuttumaan
35004: logia, WSOY 1970 s. 108).                              rikokset luontoa vastaan ja kovennetut ran-
35005:    Yleensäkään ei vuoden 1889 rikoslain sää-           gaistukset pääoman varastamisesta yhteiskun-
35006: täjiä kiinnostanut työtä vastaan tehdyt rikok-         nalta, jota jatkuvasti tapahtuu verokavallusten
35007:                                                        muodossa.
35008: set. Ne eivät lainkaan sisälly varsinaiseen ri-
35009: koslakiin vaan ovat säännellyt erillislaeilla.            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
35010: Näistäkin on osa eri1!täin heikosti suojattuja,        päiväiärjestvksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
35011: jotkut teot jäävät kokonaan kriminalisoinnin           tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35012: ulkopuolelle. Työnantajat ovat rauhassa luet-          vastattavaksi seuraavan kysymyk8en:
35013: telaineet työntekijöittensä poliittisia mielipitei-             Onko Hallitus tietoinen siitä, että
35014: tä ja irtisanoneet heitä syyttä. Kukaan ei ran-              maamme rikoslaki ja oikeuslaitos suh-
35015: kaise myöskään siitä että työnantaja ilm:tn                  tautuu ylimielisesti ja vähättelevästi
35016: edelläkäypää varo~tusta lakkauttaa koko teh-                 rikoksiin työtä vastaan, ja jos on,
35017: ·taan. Kuitenkin näiden tekojen merkitys on                     onko rikoslain ja oikeuslaitoksen
35018: erittäin suuri työmiehen taloudelliseen turval-              uudistamisen yhteydessä ~tarkoitus IIa!-
35019: lisuuteen.                                                   lituksen taholta puuttua tähän?
35020:       Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 197 0.
35021: 
35022:                 Osmo Kaipainen.                                   A-V. Perheentupa.
35023:                 Kaisa Raatikainen.                                Erkki Tuomioja.
35024:                 Tellervo Koivisto.                                Matti Ahde.
35025:                                            Ilmo Paananen.
35026:                                                                                                      3
35027: 
35028: 
35029: 
35030: 
35031:                          :E. d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
35032:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        (491/69). Tällöin lisättiin lakiin entymen
35033: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vaaran aiheuttamista koskeva säännös ( 21 lu-
35034: olette kirjeellänne 17 päivältä marraskuuta           vun 12 §). Sen mukaan tuomitaan se, joka
35035: 1970 n:o 1434 lähettänyt valtioneuvoston              tahallaan ;taikka tärkeällä huolimattomuudel-
35036: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-        laan tai varomattomuudellaan saa aikaan va-
35037: taja Osmo Kaipaisen ym. tekemän, seuraavan            kavan vaaran toisen hengelle tai terveydelle.
35038: kvsymyksen:                                           Rangaistus tästä teosta on vankeutta enintään
35039:                                                       kaksi vuotta .tai sakkoa. Tämän säännöksen
35040:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että        soveltuminen työturvallisuusmääräysten rikko-
35041:        maamme rikoslaki ja oikeuslaitos suh-          miseen ainakin tärkeimmissä tapauksissa on
35042:        tautuu ylimielisesti ja vähättelevästi         ilmeinen. Lisäksi tulevat kysymykseen tahal-
35043:        rikoksiin työtä vastaan, ja jos on,            lista tai tuottamuksellista kuoleman taikka
35044:           onko rikoslain ja oikeuslaitoksen           vamman tai sairauden aiheuttamista koskevat
35045:        uudistamisen yhteydessä tarkoitus Hal-         säännökset.
35046:        lituksen taholta puuttua 1tähän?"                  Oikeuslaitoksen osalta on ratkaisevassa ase-
35047:                                                       massa •tuomioistuinlaitos, jonka suhtautumiseen
35048:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          rikoksiin työtä vastaan hallitus ei nykyisten
35049: tavasti seuraavaa:                                    säännösten mukaan voi puuttua. Hallitusmuo-
35050:     Työturvallisuuden julkinen valvonta on meil-      don mukaan tuomioistuimet ovat riippumat-
35051: lä keskitetty ammattientarkas·tuslaitokselle. Li-     tomia ja .tämän on katsottu merkitsevän sitä,
35052: säksi •tuomioistuimet joutuvat osallistumaan          ettei tuomioistuinlaitosta veivoittavia ohjeira
35053: valvontaan silloin, kun työturvallisuusmäärä-         voida antaa muutoin kuin lainsäädäntömenet-
35054: yksen rikkomisen jälkeen vaaditaan rangais-           telyä käyttäen.
35055: tusta tai korvausta tekoon syylliseltä.                   Rikoslain erinäisiä rikoksia koskevan os::~n
35056:     Työturvallisuuden 'tehostaminen edellyttäisi      uudistaminen on viime aikoina tapahtunut etu-
35057: ilmeisesti ensisijaisesti ammattientarkastuslai-      päässä luvuttain ja lopullisena tavoitteena on
35058: toksen vahvistamista. Jos tehokkaasta ammat-          koko rikoslain uudistus. Ensisijaisesti on py-
35059:  tientarkastuksesta huolimatta työturvallisuus-       ri!t.ty uudistamaan sellaisia säännöksiä, joiden
35060: määräyksiä rikottaisiin, pidettäisiin tällaista ri-   niiden vanhentuneisuuden takia on tod~tm
35061:  kosta todennäköisesti yleensä melko tärkeänä.        käytännön oikeuselämässä johtavan epätyydyt-
35062:  Tällä tavalla ohjattaisiin myös yleistä asennoi-     täviin lopputuloksiin. Jos todetaan, että ri-
35063: .tumista pitämään työturvallisuusmääräysten           koksista työtä vastaan olevat säännökset ovat
35064:  rikkomista moitittavampana tekona, kuin minä          tällaisia ja on syytä ottaa asiasta erityissään-
35065:  se nykyisin nähdään. Tässä yhteydessä ei ole         nökset rikoslaldin, ei ole estettä liittää asiaa
35066:  mahdollisuutta enemmälti puuttua ammattien-          vireillä olevaan uudistustyöhön. Viimeistäiin
35067:  tarkastuslaitoksen nykyiseen tilaan ja sen ke-       siinä vaiheessa, kun lopullinen kokonaisuud1s-
35068:  hittämismahdollisuuksiin.                            >tus .toteutetaan, joudutaan hatkitsemaan, mitä
35069:     Rikoslaissa ei ole erityissäännöksiä rikoksista   uusia säännöksiä on syytä ottaa rikoslakiin.
35070:  työtä vastaan. Työturvallisuusmääräysten rik-             Oikeuslaitoksen uudistamisen yhteydessä jou-
35071:  komiseen soveltuvat lähinnä eräät rikoslain 21       dutaan epäilemättä kiinnittämään huomiota
35072:  luvun säännökset, jotka koskevat henkeen ja           myös työturvallisuutta ja siihen verrantavia
35073:  terveyteen kohdistuvia rikoksia. Sanottu luku         juttuja koskevaan oikeudenkäyntimenettelyyn.
35074:  on uudistettu vuonna 1969 annetulla lailla           Myös uudistettaessa alioikeusorganisaatiota jou-
35075: 4
35076: 
35077: dutaan kysymystä harkitsemaan tällaistenkin      symyksessä tarkoitetut asiat niin suuren eri-
35078: asioiden kannalta. Tässä vaiheessa, oikeuslai-   tyisongelman, että sen ratkaisemiseksi olisi pää-
35079: tosuudistuksen ollessa vasta lähtemässä liik·    dyttävä esimerkiksi johonkin erityiseen käsit-
35080: keelle, on vaikea nähdä, muodostaisivatko ky-    telyjärjestykseen.
35081:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1970.
35082: 
35083: 
35084:                                                            Oikeusministel'i E. 0. Tuominen.
35085:                                                                                                      5
35086: 
35087: 
35088: 
35089: 
35090:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
35091: 
35092:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         Sagda kapitel teviderades genom en lag av år
35093: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            1969 (491 /6 9 ) . Tili lagen fogades då ett sär-
35094: velse av den 17 november 1970 nr 1434 tili           skilt stadgande om ftamkallande av fara ( 21
35095: vederbörande medlem av statstådet för avgi-          kap. 12 §). Enligt detta stadgande dömes den
35096: vande av svar översänt följande av riksdags-         som uppsåtligen ellet genom grov vårdslöshet
35097: man Osmo Kaipainen m. fl. ställda spörsmål:          eller oaktsamhet framkallar allvarlig fara för
35098:                                                      annans liv eller hälsa tili fängelse i högst två
35099:            "Är Regeringen medveten om, att           år ellet tili böter. Det är uppenbart att detta
35100:        vårt lands strafflag och rättsväsende för-    stadgande är tiliämpligt på överträdelse av be-
35101:        håller sig överlägset och ringaktande         stämmelserna om säkerhet i arbete, åtminstone
35102:        tili brott mot arbetet, och om så är          i ftåga om de grövsta fallen. Ytterligare kom-
35103:        fallet,                                       mer i fråga stadgandena om uppsåtligen eller
35104:           har man för avsikt att ftån Rege-          genom grov vårdslöshet eller oaktsamhet för-
35105:        ringens sida ingtipa häri i samband           otsakad död eller svår kroppskada eller sjuk-
35106:        med revision av strafflagen och om-           dom.
35107:        organisation av tättsväsendet?"                  1 ftåga om rättsväsendet intar domstolsvä-
35108:                                                      sendet en avgörande ställning. 1 dess inställ-
35109:     Såsom svar på detta spötsmål får jag vörd-       ning tili brott mot arbete kan regeringen icke
35110: samt anföra följande:                                enlig;t nuvarande stadganden ingripa. Enligt
35111:     Den offentliga tilisynen övet säketheten i       regeringsformen är domstolatna oavhängiga,
35112: arbetet har hos oss centraliserats >tili yrkes-      och detta har ansetts innebäta, att för dom-
35113: inspektionen. Dessutom kommet domstolatna            stolsväsendet förpliktande anvisningar icke kan
35114: a:tt delta i övetvakningen när sttaff ellet et-      ges annat än i lagstiftningsväg.
35115: sättning ytkas föt övetttädelse av bestämmel-           Den del av sttaffl~tgen, som betör sätskilda
35116: setna om säkethet i arbete>t.                        brotJt, har under den senaste itiden reviderats
35117:     Etfektiveting av säketheten i arbete skulle      huvudsakligen kapitelvis, och såsom slutligt
35118: uppenbarligen fötst och ftämst förutsätta ett        mål ställs revision av hela strafflagen. 1 främs-
35119: stärkande av yrkesinspektionen. Om bestäm-           ta rummet hat man strävat tili att förnya så-
35120: melserna rötande säkerheten i atbete •ttots ef-      dana stadganden, vilka på grund av att de
35121: fektiv ytkesinspektion skulle övetträdas, skulle     blivit fötåldrade, befunnits leda tili otillfreds-
35122: detta sannolikt i allmänhet anses såsom en           ställande slutresultat i det praktiska rättslivet.
35123: tätt gtov fötseelse. På det sättet skulle även       Om det konstateras, att stadgandena angående
35124: den allmänna inställningen ledas tili att anse       brott mot arbete är sådana och att det är skäl
35125: överträdelset av bestämmelsetna om säkethet          att intaga specialstadganden om saken i straff-
35126: i arbetet som meta klandervätda än vad nu            lagen, föreligger icke hinder för att ärendet
35127: ät fallet. 1 detta sammanhang är det ioke möj-       ansluts tili det anhängiga revisionsarbetet. Se-
35128: ligt att vidare gå in på yrkesinspektionens          nast i det skedet, då den slutliga totalreformen
35129: nuvarande tilistånd och möjlighmerna tili dess       genomföts, kommer man att ptöva, vilka nya
35130: utvecklande.                                         stadganden det är skäl att inta i strafflagen.
35131:     1 strafflagen ingår icke någta specialstadgan-      1 samband med reformen av rättsväsendet
35132: den om btott mot arbete. På övetttädelse av          kommet man otvivelaktigt a>tt fästa uppmärk-
35133: bestämmelserna om säkethet i atbete är nät-          samhet även vid det rättegångsförfarande som
35134: mast vissa stadganden i sttafflagens 21 kapitel,     berör säkerhet i arbete och därmed jämförliga
35135: som betör brott mot liv och hälsa, tillämpliga.      ärenden. Även vid förnyande av underrättsot-
35136: E 1160/70
35137: 6
35138: 
35139: ganisationen kommer frågan att prövas också        avsedda ärendena skulle bilda ett så stort
35140: med tanke på sådana ärenden. I detta skede,        speciellt problem, a:tt man för att lösa det-
35141: då reformen av rättsväsendet först skall ta sin    samma exempelvis borde införa en speciell
35142: början, är det svårt att se, att de i spörsmålen   behandlingsordning.
35143:      Helsingfors den 7 december 1970.
35144: 
35145: 
35146:                                                             Jusdtieminister E. 0. Tuomine't.
35147: Kirj. ksm. n:o 181.
35148: 
35149: 
35150: 
35151: 
35152:                                    Toivanen: Kansakoulunopettajakunnan jaottelun lopettamisesta.
35153: 
35154: 
35155:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
35156: 
35157:     Hallituksen esityksen n:o 123 laiksi kansa-          Se, että laissa puhutaan alakansakoulunopet-
35158: •koululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja       tajista A 15 palkkaluokassa ja yläkansakoulun-
35159: eläkkeistä annetun lain muuttamisesta sekä            opettajista A 19 palkkaluokassa, on omalta
35160: laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-       osaltaan aiheuttamassa myös arvostuksen puu-
35161: kauksen ja eläkkeiden tarkistamisesta annetun         tetta pienten lasten opetusta kohtaan, joka hei-
35162: lain muuttamisesta käsittelyn yhteydessä on           jastuu mm. siten, että nuoret, hyvin koulute-
35163: kiinnitetty erityistä huomiota opetusvelvolli-        tut opettajat eivät hakeudu ala-asteelle, koska
35164: suuksien sekä palkkausluokituksen kirjavuu-           he eivät halua olla vain alakansakoulunopetta-
35165: teen.                                                 jia.
35166:     Kun      alakansakoulunopettajien     valmistus      Edellä mainitut satakunta alakansakoulun-
35167:  vuonna 1958 lakkautettiin, koulutettiin suurin       opettajaa ovat lähestymässä jo eläkeikää eivätkä
35168: osa silloisista alakansakoulunopettajista 2 kk:n      he tule vaikuttamaan enää kauan työmarkki-
35169: -2 vuoden koulutuksella joko täysin päteviksi         noilla. Heidän kohdallaan tulisikin harkita mah-
35170:  tai muodolliseen pätevyyteen kansakoulunopet-        dollisuutta päästää heidät - heidän niin halu-
35171:  tajien virkoihin. Koulutusta jatkettiin niin         tessaan - eläkkeelle sitä mukaa, kuin heille
35172:  niin kauan kuin halukkaita riitti. Tällä het-        täyttyy 30 virkavuotta, vaikka varsinaista eläke-
35173:  kellä on vailla muodollista yläkansakoulunopet-      ikää ei vielä olisikaan saavutettu. Täten omalta
35174:  tajan pätevyyttä vain noin sata suhteellisen iä-     osaltaan helpotettaisiin myös tällä hetkellä
35175:  kästä viranhaltijaa.                                 työttöminä olevien opettajien työhönsijoittu-
35176:      Näillä noin sadalla alakansakoulunopettajalla    mista.
35177:  voidaan katsoa olleen varmasti päteviä syitä            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
35178:  siihen, että he jäivät tarjotun koulutuksen ul-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
35179:  kopuolelle.                                          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35180:      Alakansakoulun opettajan palkkaluokka on         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35181:  tällä hetkellä lain mukaan A 15 ja koulussa pi-
35182:  dettävien viikkotuntien määrä 24. Aiheellisesti                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
35183:  onkin esitetty toivomus siltä, että nämä nykyi-             nykyinen kansakoulunopettajakunnan ja-
35184:   sin virassaan olevat satakunta alakansakoulun-             ottelu ala- ja yläkansakoulunopettajiin
35185:  opettajaa voitaisiin siirtää yläkansakoulunopetta-          on osoittautunut vanhentuneeksi, ja jos
35186:   jan A 19 palkkaluokkaan ja 30 viikkotuntiin.               on,
35187:   Tämä vaatisi ao. lainmuutoksen. Tällä toimen-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
35188:   piteellä voitaisiin päästä myös siihen, että kan-          siin alakansakoulunopettajan nimikkeen
35189:   sakoulunopettaja nimeä voitaisiin käsitellä yh-            poistamiseksi ja näissä viroissa olevien
35190:   tenä kokonaisuutena, eikä enää tarvitsisi ero-             opettajien siirtä_miseksi A 19 palkkaluo-
35191:   tella ala- ja yläkansakoulunopettajia.                     kan ja 30 viikkotunnin piiriin?
35192:       Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1970.
35193: 
35194:                                             Irma Toivanen.
35195: 
35196: 
35197: 
35198: 
35199:  E 1315/70
35200: 2
35201: 
35202: 
35203: 
35204: 
35205:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35206: 
35207:    Valtiopäiväjärjesty:ksen 37 §: n 1 momentin      ja myös 1960-luvulla eri seminaareissa useita
35208: nojalla on kansanedustaja Irma Toivanen esi,t-      kahdeksan viikon kursseja, jotta he saisivat
35209: tänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-     kelpoisuuden edellä mainitunlaiseen kansakou-
35210: tattavaksi seuraavan kysymyksen:                    luasetuksen 124 § :n 2 momentissa tarkoitetun
35211:                                                     kansakoulunopettajan virkaan. Tällaisen kurs-
35212:           "Onko HalHtus tietoinen siitä, että       sin on käynyt kaikkiaan noin 1 500 alakansa-
35213:        nykyinen kansakoulunopettajakunnan ja-       koulunopettajaa. Tällä hetkellä on kouluhallituk-
35214:        ottelu ala- ja yläkansakoulunopettajiin      sen ilmo~tuksen mukaan vakinaisessa virassa
35215:        on osoittautunut vanhentuneeksi, ja jos      85 alakansakoulunopettaj.an pätevyyden omaa-
35216:        on,                                          vaa opettajaa. Syitä siihen, minkä vuoksi he
35217:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      eivät olleet hakeutuneet mainituill<: kursseille,
35218:        siin alakansakoulunopettajan nimikkeen       ei ole selvitetty. Lakkautuspalkalla on ·tällä
35219:        poistamiseksi ja näissä viroissa olevien     hetkellä neljä alakansakoulunopettajaa. Tänä
35220:        opettajien siirtämiseksi A 19 palkkaluo-     vuonna eläkkeeseen oikeutettuja alakansakou-
35221:        kan ja 30 viikkotunnin piiriin?"             lunopettajia on 18 ja ensi wonna lisäksi 13,
35222:                                                     eli mikäli nämä kaikki jäisivät eläkkeelle, jäisi
35223:    Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu         enää 56 alakansakoulunopettajaa vakinaiseen
35224: toimialaani opetusministerinä, esitän vastaukse-    virkaan. Tässä yhteydessä on vielä mainittava,
35225: nani kunnioittaen seuraavaa:                        että peruskouluasetuksen 116 S:n 2 momen-
35226:    Ennen nykyisen kansakoululain voimaan tu-        tin mukaan sellaiseen peruskoulun opettajan-
35227: loa oli ero yläkansakoulunopettajien ja alakan-     virkaan, jonka haltijan on opetettava pääasial-
35228: sakoulunopettajien virkojen välillä hyvin huo-      lisesti peruskoulun ensimmäisen, toisen tai kol-
35229: mattava. Tällainen ero on tosin vieläkin ole-       mannen vuosiluokan oppilaita, on kelpoinen
35230: massa mutta vain opetusvelvollisuuden ja palk-      myös entisen alakansakoulunopettajan pätevyy-
35231: kauksen suhteen. Kansakoululain 92 § :n 1           den omaava. Kun tämän hetkisten suunnitel-
35232: momentin mukaan alakansakoulunopettajan vi-         mien mukaan peruskoulujärjestelmään siirty-
35233: rat on muutettava yläkansakoulunopettajan vi-       mistä on tarkoitus nopeuttaa maassamme, siten,
35234: roiksi sitä mukaa, kuin virka tulee avoimeksi       että suurin osa kuntia siirtyisi siihen vuosina
35235: tai viranhaltija saavuttaa yläkansakoulunopetta-    1972-1975, ei näin ollen tämän jälkeen käy-
35236: jan virkakelpoisuuden. Lainsäätäjä on näin mää-     tännöllisesti katsoen olisi enää alekansakoulun-
35237: rätietoisesti ohjannut kehityksen siihen suun-      opettaja nimikettä.
35238: taan, että alakansakoulun virat vähitellen muut-       Lukuun ottamatta edellä mainittua kansa-
35239: tuvat yläkansakoulunopettajan viroiksi. Kansa-      kouluasetuksen 124 ja 1'1 S:ää ovat nimityk-
35240: kouluasetuksen 124 § :n 2 momentin mukaan           set 'lllakansakoulunopettaja ja yläkansakoulun-
35241: on sellaiseen kansakoulunopettajan virkaan,         opettaja hävinneet myös kansakouluasetuksesta.
35242: jonka haltijan on opetettava pääasiallisesti var-   Palkkauslilinsäädännössä nämä nimitykset vielä
35243: sinaisen kansakoulun ensimmäisen, toisen tai        sen sijaan esiintyvät ja siellä tällä erolla on
35244: kolmannen vuosiluokan oppilaita, kelpoinen          vielä tietty merkityksensäkin. Sijoitettaessa ala-
35245: myös entisen alakansakoulunopettajan pätevyy-       kansakoulunopettajan ja yläkansakoulunopetta-
35246: den omaava, joka omin päin opiskellen on suo-       jan virat ed palkkausluokkiin on nimenomaan
35247: rittanut kouluhallituksen määräämät tutkinnot       otettu huomioon viranhaltijain koulutustaso sekä
35248: ja sen jälkeen suorittanut kouluhalHtuksen jär-     opetusvelvollisuuden laajuus. Palkkausluokkien
35249: jestämän tai hyväksymän täydennyskurssin.           välisen eron poistaminen kyselyn perusteluissa
35250: Alakansakoulunopettajan opettajan pätevyyden        esitetyllä tavalla ei olisi objektiivisesti puolus-
35251: omaaville opettajille järjestettiin 1950-luvulla    tettavis~. Tällöinhän osa alakansakoulunopetta-
35252:                                                                                                   3
35253: 
35254: jia suorastaan lain säännöksen perusteella saa-        Edellä esitettyyn nähden ei kansakoululain-
35255: vuttaisi saman aseman ja siitä johtuvat oikeu-      säädäntömme muuttamista siten, että alakansa-
35256: det kuin ne entiset alakansakoulunopettajan         koulunopettajan virkanimike poistettaisiin ja
35257: pätevyyden omanneet opettaiat, jotka suoritta-      sanotuissa viroissa olevien opettajien palkkaus
35258: malla asianomaiset tutkinnot ja täydennyskurssit    korotettaisiin A 19 palkkausluokan mukaiseksi
35259: ovat saavuttaneet yläkansakoulunopettajan päte-     ja opetusvelvollisuus määrättäisiin 30 viikko-
35260: vyyden. Tilanne olisi vastaava myös silloin, jos    tunniksi, voida pitää tarkoituksenmukaisena
35261: kysymyksessä oleville alakansakoulunopettajille     eikä tässä vaiheessa enää myöskään tarpeelli-
35262: myönnettäisiin täysi eläke, vaikka he eivät olisi   sena.
35263: vielä saavuttaneet eläkeikää.
35264:      Helsingissä joulukuun 18 päivänä 1970.
35265: 
35266:                                                                   Opetusministeri Jaakko 1tälä.
35267:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
35268: 
35269:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          lägre folkskola anordnades på 1950-talet och
35270: anger har riksdagsman Irma Toivanen tili              även på 1960-talet vid olika seminarier flera
35271: vederbörande medlem av statsrådet för av-             åtta veckors kurser, för att de skulle erhålla
35272: givande av svar ställt följande spörsmål:             kompetens för folkskollärartjänster som avses
35273:                                                       i förenämnda 124 § 2 mom. folkskolförord-
35274:           "Är Regeringen medveten om, att             ningen. Sammanlagt har omkring 1 500 lärare
35275:        den nuvarande indelningen av folkskol-         vid lägre folkskola genomgått denna kurs.
35276:        lärarkåren i lärare vid lägre och vid          Enligt skolstyrelsens uppgift finnes för när-
35277:        högre folkskolor har visat sig föråldrad,      varande i ordninarie tjänst 85 lärare, som har
35278:        och om så är fallet,                           kompetens såsom lärare i lägre folkskola. Or-
35279:           ämnar Regeringen vidtaga åtgärder           saken tili att de icke sökt sig tili nämnda
35280:        för avlägsnande av benämningen lärare          kurser är icke utredd. På indragningsstat finnes
35281:        vid lägre folkskola och överförande av         för närvarande fyra lärare vid lägre folkskola.
35282:        lärarna i dessa tjänster tili avlönings-       Detta år är 18 lärare vid lägre folkskola be-
35283:        klass A 19 och 30 timmars vecka?"               rättigade tili pension och nästa år ytterligare
35284:                                                        13. 1 fall alla dessa skulle avgå med pension,
35285:     Då saken gäller mitt verksamhetsområde i           skulle endast 56 lärare vid lägre folkskola
35286: min egenskap av undervisningsminister, får             kvarstå i ordinarie tjänst. 1 detta samman-
35287: jag såsom svar vördsamt anföra följande:               hang bör ytterllgare nämnas, att enligt 116 §
35288:     Innan den nuvarande folkskollagen trädde i         2 mom. grundskolförordningen för sådan lärar-
35289: kraft var skillnaden betydande mellan tjänsterna       tjänst, vars innehavare huvudsakligen skall
35290: såsom lärare vid högre folkskolor och vid              undervisa elever i grundskolans första, andra
35291: lägre folkskolor. En sådan skilinad exiSJterar         eller tredje årskurs, är även den kompetent
35292: visserligen fortfarande, men endast med av-            som innehar förutvarande lärares vid lägre
35293: ·seende på undervisningsskyldigheten och av-           folkskola kompetens. Då enligt de nuvarande
35294: löningen. Enligt 92 § 1 mom. folkskollagen             planerna avsikten är att i vårt land påskynda
35295: bör lärartjänsterna vid lägre folkskola om-            övergången tili grundskolesystemet sålunda, att
35296: hildas tililärartjänster vid högre folkskola, allt-    största delen av kommunerna skulle övergå tili
35297: dtersom tjänst blir ledig eller innehavare av          detta under åren 1972-1975, skulle under
35298:  tjänst vinner kompetens för lärartjänst vid           dessa förhållanden benämningen lärare vid
35299: högre folkskola. Lagstiftaren har sålunda mål-         lägre folkskola i praktiken knappast längre
35300:  medvetet dirigerat utvecklingen i den riktning,       förekomma.
35301:  att lärartjänsterna vid lägre folkskola små-              Med undantag av ovannämnda 124 och 151
35302:  ningom förändras tili lärartjänster vid högre          S§ folkskolförordningen har benämningarna
35303:  folkskola. Enligt 124 § 2 mom. folkskolför-           lärare vid lägre folkskola och lärare vid högre
35304: ordningen är för sådan folkskollärartjänst, vars       folkskola försvunnit även ur folkskolförord-
35305:  innehavare åligger att undervisa huvudsakligen        ningen. Däremot förekommer dessa benämnin-
35306:  elever i första, andra eller tredje årsklassen i       gar ännu i lönelagstiftningen och där har denna
35307:  egentlig folkskola, även sådan person kom-             skillnad ännu en viss betydelse. Genom att
35308:  petent, som innehar förutvarande lärares vid           förlägga lärartjänsterna vid lägre folkskola och
35309:  lägn; folkskola kompetens, då han genom själv-         lärartjänstema vid högre folkskola tili olika
35310:  studier avlagt av skolstyrelsen föreskrivna exa-       avlöningsklass har man uttryckligen beaktat
35311:  mina och därefter genomgått av skolstyrelsen           tjänsteinnehavarnas olika utbildningsnivå och
35312:  anordnad eller godkänd kompletteringskurs.             undervisningsskyldighetens omfattning. Avlägs-
35313:  För lärare med kompetens för lärartjänster i           nandet av skillnaden mellan löneklassema på
35314:                                                                                                      5
35315: 
35316: de grunder som anföres i spörsmålet skulle ob-       folkskola skulle beviljas full pension, även om
35317: jektivt icke kunna försvaras. Härvid skulle en       de icke uppnått pensionsålder.
35318: del av lärarna vid lägre folkskola direkt på            Med hänsyn tili det föregående kan en än-
35319: grund av lagstadganden nå samma ställning med        dring av vår folkskollagstiftning sålunda, att
35320: åtföljande rättigheter som de förutvarande           benämningen lärare vid lägre folkskola skulle
35321: lärare, vilka ägt kompetens såsom lärare vid         avlägsnas, avlöningen för lärarna i nämnda
35322: lägre folkskola men vilka genom att avlägga          tjänster höjas tili att utgå enligt avlöningsklass
35323: vederbörliga examina och kompletteringskurser        A 19 och undervisningsskyldigheten bestämmas
35324: har nått kompetens såsom lärare vid högre            tili 30 veckotimmar, icke anses ändamålsenlig
35325: folkskola. Situationen skulle vara densamma          och i detta skede icke heller längre behövlig.
35326: även i det fall att ifrågavarande lärare vid lägre
35327:      Helsingfors den 18 december 1970.
35328: 
35329:                                                              Undervisningsminister Jaakko Itälä.
35330: 
35331: 
35332: 
35333: 
35334: E 1315/70
35335: Kirj. ksm. n:o 182.
35336: 
35337: 
35338: 
35339: 
35340:                                  Hara: Työehtosopimusten vastaisista työnseisauksista.
35341: 
35342: 
35343:                         Ed u s kun n a n    Herra        Puhe m i e h e 11 e.
35344: 
35345:     Työmarkkinajärjestöjen väliset työehtosopi-     sausta ja mekaaninen puunjalostus (n. 70
35346: mukset muodostavat vakauttamisen tärkeim-           selkkausta) .
35347: män rungon. Niiden voimassaolo ja noudatta-             Viime aikoina on iulkisuuteen tullut myös
35348: minen .takaavat parhaimmalla tavalla vakaan         rtietoja siitä, että työntekijäpuolella on ryhdytty
35349: .taloudellisen kasvun, josta hyötyvät sekä työn-    suunnitelmallisesti taivuttamaan mielipiteitä
35350: tekijät että työnantajat. On sen vuoksi ollut       työehtosopimusten vastaisille työnseisauksille
35351: merkillistä ja huolestuttavaa, että nykyisissä      myönteisiksi. Tällä tavalla ei ole loukattu
35352: työehtosQpimuksissa olevia neuvottelumääräyk-       ainoastaan työrauhavelvoitetta, vaan aiheu-
35353: siä on täydellistä välinpitämättömyyttä osoit-      tettu tietoisesti vaikeuksia vakauttamisen jatko-
35354: taen useissa tapauksissa laittomin työtaistelu-     neuvotteluille.
35355: toimenpitein rikottu. Tällä tavalla työrauha-           Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
35356: velvoitetta on loukattu ja aiheutettu vakavia       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
35357: taloudellisia menetyksiä molemmille osapuo-         kunnioittavasti asianomaisen valtioneuvoston
35358: lille.                                              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35359:     Kuluvan vuoden aikana ovat työntekijät
35360: menettäneet laittomissa työtaisteluissa, piste-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35361: ja korpilakoissa, yli 5 miljoonaa mark!kaa las-             ryhtyä vakauttamissopimuksen mukai-
35362: kettuna miesten ja naisten keskituntiansioiden              sen työrauhavelvoitteen toteuttamiseksi
35363: perusteella. Työtaisteluihin on osallistunut ar-            siten, etteivät työntekijät ja .työnantajat
35364: violta yli 90 000 henkeä. Pahimmin ovat työ-                joutuisi kärsimään kohtuuttomia talou-
35365: taisteluaallosta kärsineet metalliteollisuus ( n.           dellisia menetyksiä työehtosopimusten
35366: 130 seisausta), rakennusteollisuus ( n. 150 sei-            vastaisten työnseisausten johdosta?
35367: sausta), kemiallinen teollisuus ,( n. 110 sei-
35368:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1970.
35369: 
35370:                                            Erkki Hara.
35371: 
35372: 
35373: 
35374: 
35375: E 1252/70
35376: 2
35377: 
35378: 
35379: 
35380: 
35381:                        Edu sku nnan          H erra     P u h e m i e h e 11 e.
35382: 
35383:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Työehtosopimuslaki sisältää säännökset niistä
35384: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        seuraamuksista, mitkä voidaan kohdistaa työ-
35385: olette kirjeellänne 19 päivältä marraskuuta          ehtosopimuksen osapuoleen, joka rikkoo sopi-
35386: 1970 n:o 1441 lähettänyt valtioneuvoston             muksen työrauhavelvoitetta vastaan. Sopimus-
35387: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-       rikkomuksen kohteeksi joutuneen osapuolen
35388: taja Erkki Haran tekemän, seuraavan sisältöi-        harkinnassa on, halutaanko asia saattaa työtuo-
35389: sen kysymyksen:                                      mioistuimen tutkittavaksi ja ratkaistavaksi.
35390:                                                      Työmarkkinajärjestöjen väliset työehtosopimuk-
35391:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      set rakentuvat siis sopimusvapauden periaat-
35392:        ryhtyä vakauttamissopimuksen mukai-           teen pohjalle. Lainsäätäjä on tarkoituksellisesti
35393:        sen työrauhavelvoitteen toteuttamiseksi       jättänyt edellä sanotun harkintavallan viime
35394:        siten, etteivät työntekijät ja .työnantajat   kädessä osapuolille itselleen. Vastuu työehto-
35395:        joutuisi kärsimään kohtuuttomia talou-        sopimuksista ja sopimusten täy.ttämisestä on
35396:        dellisia menetyksiä työehtosopimusten         työmarkkinajärjestöillä itsellään. Julkiset viran-
35397:        vastaisten työnseisausten johdosta?"          omaiset eivät voi siihen puuttua.
35398: 
35399:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
35400: taen seuraavaa:
35401:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1970.
35402: 
35403:                                                          Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
35404:                                                                                                 3
35405: 
35406: 
35407: 
35408: 
35409:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
35410: 
35411:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Lagen om kollektivavtal innehåller stadgan-
35412: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     den om de påföljder som må riktas mot part
35413: av den 19 november 1970 nr 1441 tili veder-       av kollektivavtal som bryter mot avtalets
35414: börande medlem av statsrådet för avgivande        arbetsfredsplikt. Den part mot viiken överträ-
35415: av svar översänt följande av riksdagsman          delsen riktar sig, äger rätt att avgöra, om
35416: Erkki Hara ställt skriftligt spörsmål:            ärendet blir underställt arbetsdomstolen för
35417:                                                   prövning och avgörande. Kollektivavtalen mel-
35418:           "Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen   lan arbetsmarknadsorganisationerna grundar sig
35419:        skrida i och för att genomföra den i       sålunda på principer om avtalsfrihet. Lagstifta-
35420:        stabiliseringsavtalet förutsatta arbets-   ren har med avsikt lämnat ovan sagda pröv-
35421:        fredsplikten, så att arbetstagare och      ningsrätt i sista hand tili parterna själva. An-
35422:        arbetsgivare icke komma att lida oskä-     svaret för kollektivavtalen och fullföljandet av
35423:        liga ekonomiska förluster på grund         dem har arbetsmarknadsorganisationerna själva.
35424:        av arbetsnedläggelser som strida mot       De offentliga myndigheterna har ingen rätt att
35425:        kollektivavtalen?"                         befatta sig med detta.
35426: 
35427:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
35428: anföra följande:
35429:      Helsingfors den 15 december 1970.
35430: 
35431:                                                   Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
35432: Kirj. ksm. n:o 183.
35433: 
35434: 
35435: 
35436: 
35437:                                    Lähteenmäki ym.: Yksityisoppikoulujen valtionapujen maksa-
35438:                                        tuksen viivästymisestä.
35439: 
35440: 
35441:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
35442:      YksityiSOJ?pikoulujen lakisääteisten valtion-     määräaikoina. Mikäli tähän ei ole mahdolli-
35443: 'Jffijen maksatus on ollut, niinkuin julkisuu-         suuksia anomusten käsittelyn vaatiman ajan
35444: lessalkin on todettu, jatkuvasti epäsäännöllistä.      tai muiden käsittelyteknillisten syiden ·takia,
35445: )ekä ns. prosentuaalisten että muiden laske!.          voitaisiin käsityksemme mukaan kyseisille kou-
35446:  niin perustuvien valtionapuanomusten käsit-           luille maksaa ennakkoa kuukausittain esimer-
35447:  :ely kouluhallituksessa on tapahtunut yllättä-        kiksi edellisen vuoden valtionapumäärien pe-
35448:  rän hitaasti. Koulut ovat saaneet valtionapunsa       rusteella. Mahdolliset avunsaantiperusteissa ta-
35449:  1sein kuukausiakio viivästyneinä. Kouluhalli-         pahtuneet muutokset voitaisiin ottaa huomioon
35450:  uksen uuden sisäisen organisaation aikana             anomusten ratkaisujen jälkeen tapahtuneissa
35451:  :ivät maksatukset ole nopeutuneet kuten aika-         maksuissa ja tilityksissä.
35452:  laan odotettiin. Useissa tapauksissa maksatuk-           Edellä sanotun perusteella ja viitaten val-
35453:   et ovat entisestäänkin viivästyneet.                 tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
35454:      Valtionavun viivästyminen aiheuttaa luon-         tiimme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
35455:   tollisesti kouluille suuria taloudellisia vaikeuk-   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
35456:   ia. Opettajien ja toimihenkilöiden palkathan         sen:
35457:   riisi maksettava määräaikoina. Koulut joutu-
35458:   •at nyt kuitenkin turvautumaan korkeakor-                      Onko Hallitus kiinnittänyt huo-
35459:   :oiseen vekseliluottoon, mistä aiheutuu lisä-               miota niihin taloudellisiin vaikeuksiin,
35460:   :uluja muutenkin taloudellisissa vaikeuksissa               jotka aiheutuvat yksityisoppikouluille
35461:   [)imiville kouluille.                                       lakisääteisten valtionapujen maksa.tuk-
35462:      Yksityisoppikoulut säästyisivät yllä maini-              sen viivästymisestä,
35463:    llilta ylimäätäislltä kuluilta, jos niille kuulu-             ja mitä Hallitus aikoo tehdä valtion-
35464:    at lakisääteiset valtionavut maksettaisiin                 apujen maksatuksen nopeuttamiseksi?
35465:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1970.
35466: 
35467:          Olavi Lähteenmäki.               Juuso Häikiö.                  Harri Holkeri.
35468:          Anna-Liisa Linkola.              Orvokki Kauppila.              Erkki Hara.
35469:          Pentti Sillantaus.               Juha Vikatmaa.                 Raimo Ilaskivi.
35470:          Antero Salmenkivi.               Eeva Särkkä.                   Pekka Haarla.
35471:          Elsi Hetemäki.                   Mauri Seppä.                   T. I. Vartia.
35472:          Sinikka Karhuvaara.              Eeva Kauppi.                   P. Mäki-Hakola.
35473:          Erkki Häkämies.                  Timo Mäki.                     T. Junnila.
35474:          Olavi Nikkilä.                                                  Ilkka Suominen.
35475: 
35476: 
35477: 
35478: 
35479:   1305/70
35480: 2
35481: 
35482: 
35483: 
35484: 
35485:                        E du sku n nan       H erra     P u h e m i e h e 11 e.
35486: 
35487:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          tuksen 51 §:n 2 momenttia 27 päivänä marras
35488: tissa mainitussa ta,rkoituksessa Te, Herra          kuuta 1970 siten, että koulu voi saada luok
35489: Puhemies, olette kirjeellänne 19 päivänä mar-       kakohtaisen valtionavun ennakkona 90 pro
35490: raskuuta 1970 n:o 1442 lähettänyt valtio-           senttia vuoden a1kupuoliskolta makserust1
35491: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi        valtionavun määrästä. Merkittävä parannus ot
35492: kansanedustaja Olavi Lähteenmäen ym. teke-          myöskin se, että mainitulla asetuksen muutok
35493: män seuraa,van sisältöisen kysymyksen:              sella ovat ennakkoon oikeutettuja kaikki nt
35494:                                                     koulut, joilla on vuoden alkupuoliskolla ollu
35495:           "Onko Hallitus kiinnittänyt huo-          luokkakohtrusta valtionapua. Aikaisempiet
35496:        miota niihin taloudellisiin vaikeuksiin,     säännösten mukaan vaadittiin lisäksi, että kou
35497:        jotka aiheutuva,t yksityisoppikouluille      luille oli myönnetty valtionapua myös syys
35498:        lakisääteisten valtionapujen maksa,tuk-      lukukauden osalta, jolloin ne koulut joidel
35499:        sen viivästymisestä,                         valtionapu oli päättynyt kesällä eivät voinee
35500:           ja mitä Hallitus aikoo tehdä valtion-     saada ennakkoa ennenkuin valtionapua, ol
35501:        apujen maksatuksen nopeuttamiseksi?"         uudestaan myönnetty. On todettava, että se1
35502:                                                     jälkeen kun lääninhallitusten kouluosasto
35503:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ovat saaneet kokemuksia syystiedonantoje1
35504: taen seuraavaa:                                     tarkasta,misessa asian käsittely tulee nopeutu
35505:    Yksityisoppikoulujen valtionapu jakaantuu        maan. Opetusministeriö tulee kuitenkin tu1
35506: eri valtionapumuotoihin, joista merkittävim-        kimaan miten luokkakohtaisen valtionavu
35507: mät ovat ns. luokkakohtainen va,ltionapu ia         maksatusta voitaisiin nopeuttaa.
35508: ns. prosentuaalinen valtionapu. Näiden val-            Prosentuaalisen valtionavun ennakkoa kol
35509: tionapumuotojen käsittely on hyvin aikaa            kevien säännösten muutoksella vuonna 196
35510: viepää. Luokkakohtainen valtiona,pu, jonka          korotettiin tämän valtionavun ennakko 5
35511: maksatus tänä syksynä monesta syystä on vii-        prosentista 75 prosentiksi edelliseltä tilivu<
35512: västynyt poikkeuksellisen pa,ljon, on voitu syys-   delta myönnetystä vastaavasta valtionavusti
35513: lukukauden osalta suorittaa vasta sen jälkeen       Puheena oleva,n valtionapumuodon käsittel
35514: kun kouluhallituksen määräämä selvitys on           on aikaaviepää valtionavun pohjana olevie
35515: hyväksytty. Kun tämä selvitys käytännössä           koulumenojen asianmukaisuuden selvittely
35516: edellyttää, että koulun syystiedonanto on ai-       vuoksi, minkä lisäksi rakennusten vuokra-a
35517: nakin alustavasti sekä lääninhallitusten koulu-     von laskentamenettely vaatii oman aibns:
35518: osastoissa että kouluhallituksessa tarka,stettu,    Näitä tehtäviä kouluhallituksessa suoritt~
35519: merkitsee tämä, että monet yksityisoppikou-         kaksi henkilöä ympärivuotisena työnään. Tel
35520: lut eivät voi saada luokkakohtaista valtion-        tävien laadun ja vaikeuden vuoksi niitä ,
35521: apua syyslukukauden osalta ennen kuin seuraa-       voida suorituttaa kausiluontoisen kiireen a,jak
35522: van vuoden alkupuoliskolla. Helpottaakseen          tilapäisesti otetulla henkilökunnalla.
35523: tätä tilannetta muutettiin yksityisoppikouluase-
35524:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1970.
35525: 
35526:                                                                    Opetusministeri Jaakko Itälä.
35527:                                                                                                   3
35528: 
35529: 
35530: 
35531: 
35532:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
35533: 
35534:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      läroverk den 27 november 1970 så, att skola
35535: anger har Ni, Herr Talman, med Eder                kan erhålla 90 % i förskott på statsunder-
35536: skrivelse av den 19 november 1970 nr 1442          stödet per klass, som beräknas efter det för
35537: tili vederbörande medlem av statsrådet för         förra hälften av året erlagda statsunderstödet.
35538: avgivande av svar översänt följande av             Såsom en avsevärd fötbäuring är också det,
35539: riksdagsledamoten Olavi Lähteenmäki m.fl.          att genom nämnda ändring av förordningen
35540: ställda spörsmål:                                  äger alla de skolor, vilka under förra hälften
35541:                                                    av året uppburit statsunderstöd, rätt tili för-
35542:           "Har Regeringen fäst uppmärksam-         skott. Enligt tidigare stadganden erfordrades
35543:        het vid de ekonomiska svårigheter,          dessutom, att skolorna hade beviljats stats-
35544:        som förorsakas av försening vid utbe-       understöd även för höstterminen, varvid de
35545:        talning av de privata läroverkens lag-      skolor, vilkas statsunderstöd gått ut på
35546:        stadgade statsunderstöd,                    sommaren, ej kunnat erhålla förskott förrän
35547:           och vad kommer Regeringen att göra       statsunderstöd på nytt beviljats. Det kan
35548:        för att påskynda utbetalningen?"            konstateras, att efter det att länsstyrelsernas
35549:                                                    skolavdelningar har fått erfarenhet av gransk-
35550:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       ning av höstinformationerna kommer ärendets
35551: anföra följande:                                   behandling att bli snabbare. Undervisnings-
35552:    De privata läroverkens statsunderstöd för-      ministeriet kommer dock att undersöka på
35553: delar sig på olika statsunderstödsformer, av       vilket sätt utbetalningen av statsunderstöd
35554: vilka det sk. statsunderstödet per klass och       per klass skulle kunna påskyndas.
35555: det sk. procentuella statsunderstödet är de           Genom ändring av stadgandena angående
35556: mest betydande. Behandlingen av dessa former       förskott på procentuellt statsunderstöd höjdes
35557: av statsunderstöd är tidskrävande. Statsunder-     år 1968 detta statsunderstöds förskott från
35558: stödet per klass, vars utbetalning denna höst      50 procent tili 75 procent av det för föregå-
35559: av många orsaker varit exceptionellt försenat,     ende räkenskapsår beviljade motsvarande
35560: har kunnat erläggas för höstterminen först         statsunderstödet. Behandlingen av ifråga-
35561: sedan den av skolstyrelsen förordnade utred-       varande form av statsunderstöd kräver tid på
35562: ningen har godkänts. Enär denna utredning i        grund av utredningen av sakenligheten hos
35563: praktiken förutsätter, att skolans höstinfor-      de skolutgifter, vilka lägges tili grund för
35564: mation åtminstone preliminärt har granskats        statsunderstödet, varjämte förfarandet för
35565: både vid länsstyrelsernas skolavdelningar och      uträkning av byggnadernas hyresvärde kräver
35566: skolstyrelsen, innebär detta, att många privata    sin tid. Dessa uppgifter utförs i slrolstyrelsen
35567: läroverk ej kan erhålla statsunderstöd per         av två personer såsom arhete året om. På
35568: klass för höstterminen förrän i ~början av         grund av uppgifternas art ooh svårighetsgrad
35569: följande år. För att underlätta detta läge         kan de icke utföras med tillfällig, för säsongs-
35570: ändrades 51 § 2 mom. förordningen om privata       artad brådska anställd personal.
35571:      Helsingfors den 16 december 1970.
35572: 
35573:                                                             Undervisningsminister Jaakko Itälä.
35574: Kirj. ksm. n:o 184.
35575: 
35576: 
35577: 
35578: 
35579:                                   Luja ym.: Mielisairaalasta päässeiden sijoittamisesta työelämään.
35580: 
35581: 
35582:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
35583: 
35584:    Yhteiskuntamme nopea kehittyminen aiheut-            Joustava sijoittuminen normaaliin työelä-
35585: taa tahdin kiihtymistä myös työelämässä. Kiih-       mään on mistä tahansa sairaalasta palaavan
35586: keän työtahdin seurauksena ihmisen hermos-           mielenterveydelle tärkeätä.
35587: tolliset rasitukset lisääntyvät. Niihin on näin         Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
35588: ollen syytä kiinnittää erityisen vakavaa huo-        37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
35589: miota.                                               tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
35590:    Välttämätöntä olisi, että mielisairaalasta        seuraavan kysymyksen:
35591: päässyt henkilö voisi kitkattomasti sopeutua
35592: normaaliin yhteiskuntaelämään. Ratkaisevaa on                   Mihin ,toimenpiteisiin Hallitus on
35593: mahdollisimman joustava uudelleen sijoittumi-                ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta mieli-
35594: nen työmarkkinoille. - Kuitenkin juuri työ-                  sairaalasta palaavien mielenterveyden
35595: paikan saannissa näkyy yhteiskunnan väärä                    säilymisen kannalta ensiarvoisen tärkeä
35596: suhtautuminen mielisairaalasta palaavaan. Työn-              normaaliin työelämään sijoittuminen
35597: antajat usein kieltäytyvät ottamasta palveluk-               olisi turvattu?
35598: seensa tällaista henkilöä, koska pelkäävät sai-
35599: rauden uusiutumista ja siitä seuraavaa mahdol-
35600: lista eläkerasitusta.
35601:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1970.
35602: 
35603:          Sinikka Luja.                  Väinö Vilponiemi.               Uljas Mäkelä.
35604: 
35605: 
35606: 
35607: 
35608: E 1207/70
35609: 2
35610: 
35611: 
35612: 
35613: 
35614:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35615: 
35616:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        arvioitavissa. Tiedetään, että suurimmalla osalla
35617: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sairaalasta lähteneistä potilaista om mahdolli-
35618: olette 20 päivänä ·marraskuuta 1970 päivätyn          suus selviytyä tavanomaisista työtehtävistä.
35619: kirjeenne n:o 1449 ohella toimittanut V aitio-        Työnantajapiireissä, kuten kysymyksessä maini-
35620: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       taan, on huomattavaa varovaisuutt.a psykiatris-
35621: ka11sanedustaja Si11ikka Lujan ym. kirjallisesta      ten potilaiden työhönottamiseen nähden, mutta
35622: kysymyksestä n:o 184, jossa tiedustellaan:            niiden sairaaloiden osalta, joissa teollisuustera-
35623:                                                       pia- ja tyokokeiluosastojen .toiminta on saatu
35624:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on          käyntiin, on vähitellen voitu saavuttaa ,työn-
35625:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta mieli-        antajapiirien luottamus ja näiden potilaita on
35626:        sairaalasta palaavien mielenterveyden          saatu tavallista helpommin sijoitettua työhön.
35627:        säilymisen kannalta ensiarvoisen tärkeä           Potilaiden 'työhönsijoituksessa toimivat sai-
35628:        normaaliin työelämään sijoittuminen            raalat yleensä tiiviissä yhteistyössä työvoima-
35629:        olisi turvattu?"                               viranomaisten kanssa, joiden mahdollisuudet
35630:                                                       auttaa mielisairaaloita potilaiden työhönsijoi-
35631:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tuksessa ovat olleet viime vuosina heikot ylei-
35632: taen seuraavaa:                                       sestä <työttömyydestä johtuen. Onhan luonnol-
35633:    Potilaan sopeuttamiseksi normaaliin yhteis-        lista, että työttömyyskausina psykiatrisen poti-
35634: kuntaelämään kuuluu psykiatristen potilaiden          laan työhönsijoittamisvai'keudet ovat suurem~
35635: kuntoutuksen olennaisena osana mielisairaalassa       mat kuin aikoina, jolloin työvoimasta on puu-
35636: annettava toiminta- ja työterapia. Aikaisemmin        tetta ja .työnantajapiirit joutuvat tästä syystä
35637: yleisesti käytännössä ollut työterapia maatalous-     luopumaan kielteisistä ennakkoasenteistaan.
35638: työssä on epätabkoituksenmukaisena hoito-                Vaikka suurin osa mielisairaalasta palaavista
35639: muotona menettänyt merkityksensä ja sen si-           potilaista voi sijoittua tavanomaisille työmarkki-
35640: jaan on useihin sairaaloihin perustettu moni-         noille, on kuitenkin joukko psykiatrisia pitkä-
35641: puolisempia työterapiamuotoja. Niinpä eräissä         aikaispotilaita, joiden sijoittuminen vapaille
35642: sairaaloissa on niin sanottuja työkokeiluosastoj•a,   työmarkkinoille heidän sairautensa laadun
35643: joissa potilaat sairaalan teollisuusterapiatiloissa   vuoksi ei ole mahdollinen, va-.m näiden työllis-
35644: työskentelevät päivittäin norma~lin .työajan ta-      täminen on mahdollista vain järjestämällä sai-
35645: vanomaista teollisuustyötä vastaavissa olosuh-        raalan valvonnassa olevia suojatyöpaikkoia,
35646: teissa ia tehtävissä. Tällöin potilaiden selviä-      jolta osin kysymys tulee harki.ttawksi mieli-
35647: mismahdollisuudet tavallh:illa työmarkkinoilla        sairaslain tarkistusehdotuksen yhteydessä.
35648: ovat potilaan sairaalasta lähtiessä melko hyvin
35649:       Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1970.
35650: 
35651: 
35652:                                                           Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
35653:                                                                                                    3
35654: 
35655: 
35656: 
35657: 
35658:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
35659: 
35660:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       de pa:tienter som lämnat sjukhuset har möjlig-
35661: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           het att reda sig i sedvanliga arbetsuppgifter.
35662: velse av den 20 november 1970 nr 1449 tili          Bland arbetsgivarna förekommer, såsom i
35663: vede11börande medlem av statsrådet för av-          spörsmålet nämnes, betydande försiktighet i
35664: givande av svar översänt avskrift av följande       fråga om på anställaride av psykiatriska patien-
35665: av riksdagsledamoten Sinikka Luja m. fl. ställda    ter i arbete, men beträffande de sjukhus, där
35666: spörsmål nr 184:                                    industriterapi- och arbetsförsöksavdelningarnas
35667:                                                     verhamhet kommit i gång, har man små-
35668:            "Tili vilka åtgärder har Regeringen      ningom kunnat uppnå förtroende i arbetsgivar-
35669:        skridit eller ärnar den skrida för att       kretser och sådana patienter har lättare än
35670:        .trygga normal placering i arbete av         vanligt kunnat placeras i arbete .
35671:        från sinnessjukhus utskrivna personer,           Vid placering av patienter i arbete sam-
35672:        vilket är utomordentligt viktigt för         arbet,ar sjukhusen i allmänhet intimt med ar-
35673:        •bevarandet av deras mentala hälsa?"         betskraftsmyndighetema, vilkas möjligheter att
35674:                                                     hjälpa sinnessjukhusen vid placering av patien-
35675:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ter i arhete dock varit dåliga under de senaste
35676: samt anföra följande:                               åren på grund av den allmänna arbetslösheten.
35677:    Tili de psykiatriska patienternas revalidering   Det är givet, att svårighetema att placera en
35678: hör för patientens anpassning tili normalt          psykiatrisk pa:tient i arbete är större under
35679: samhällsliv såsom en väsentlig del verksam-         tider av arbetslöshet än under tider då det
35680: hets- och arbetsterapi i sinnessjukhuset. Ar-       råder brist på arbetskraft och arbetsgivar-
35681: betsterapi i lantbruksarbete, som tidigare var      kretsarna på grund härav måste frångå sin
35682: allmänt i bruk, har såsom en oändamålsenlig         negativa attityd.
35683: vårdform förlorat sin betydelse. I stället har          Även om största delen av de patienter som
35684: vid flera sju:khus införts mera mångsidiga for-     utskrivs från sinnessjukhus kan placeras på
35685: mer av arbetsterapi. Sålunda finns vid vissa        den normala arbetsmarkanden, finns det dock
35686: sjukhus s.k arbetsförsöksavdelningar, där pa-       en del psykiatriska långtidspatienter, vilkas
35687: tienterna arbetar dagligen i sjukhusets industri-   placering på den fria arbetsmarknaden icke är
35688: terapiutrymmen, under normal arbetstid och i        möjlig på grund av arten av deras sjukdom.
35689: förhållanden och uppgifter som motsvarar sed-       De 'kan sysselsättas endast genom att för dem
35690: vanligt industriarbete. Härvid kan patienternas     ordnas skvddade arbetsplatser under sjukhusets
35691: möjlighet att klara sig på den vanliga arbets-      kontroll. Tili denna del måste frågan uppt:as
35692: marknaden bedömas ganska väl när patienten          tili prövning i samband med förslag tili juste-
35693: lämnar sjukhuset. Man vet att största delen av      ring av sinnessjuklagen.
35694:      Helsingfors den 15 december 1970.
35695: 
35696: 
35697:                                                      Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
35698: Kirj. ksm. n:o 185.
35699: 
35700: 
35701: 
35702: 
35703:                                  Vilponiemi: Huoltoapulain 5 §:n mukaisten eläkkeiden saattami-
35704:                                      sesta etuoikeutetuksi tuloksi kansaneläkkeen tukiosaa määrät-
35705:                                      täessä.
35706: 
35707: 
35708:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35709: 
35710:    Työntekijäin eläkelakia säädettäessä omaksut-    naan huomioon kansaneläkkeen tukiosaa mää-
35711: tiin se periaate, että työntekijälle suoritettava   rättäessä.
35712: pakollinen eläke ei saa vähentää asianomaisen          Kun edellä tarkoitetut eläkkeet ja avustukset
35713: oikeutta saada kansaneläkkeen tukiosaa. Samaa       ovat täysin rinnastettavissa työntekijäin eläke-
35714: periaatetta on osittain sen jälkeen sovellettu      lain mukaan maksettaviin vähimmäisehtojen
35715: myös julkisen sektorin eläkejärjestelmiin. Kan-     mukaisiin eläkkeisiin, on pidettävä kohtuulli-
35716: saneläkelain 30 §:ään on otettu tätä tarkoitta-     sena ja perusteltuna kyseessä olevien eläkkeen-
35717: vat etuoikeutetun eläketulon säännökset.            saajien ryhmän tukiosaoikeuden parantamista.
35718:    Työntekijäin eläkejärjestelmän ulkopuolelle      Tämän vuoksi olisi kansaneläkelakia muutettava
35719: jäi kuitenkin joukko iäkkäämpiä työntekijöitä       niin, että eläke, jonka työnantaja maksaa enti-
35720: sekä sellaisia, jotka olivat tulleet työkyvyttö-    selle työntekijälleen huoltoapulain 5 §: ään
35721: miksi ennen järjestelmän voimaantuloa. Näistä       perustuen tai vapaaehtoisesti, katsottaisiin ko-
35722: osa saa eläkkeen entiseltä työnantajaltaan vä-      kokonaisuudessaan etuoikeutetuksi tuloksi kan-
35723: hintään kaksikymmentä vuotta kestäneen työ-         saneläkkeen tukiosaa määrättäessä.
35724: suhteen perusteella. Kyseinen eläke on kansan-         Jo yli kaksi vuotta sitten hallituksen taholta
35725: eläkelakia sovellettaessa katsottu huoltoapulain    ilmoitettiin, että silloin asetetun eläkejärjes-
35726: mukaiseksi elatukseksi ja siten tukiosaa määrät-    telmäkomitean tarkoituksena on kiireellisesti
35727:  täessä etuoikeutetuksi tuloksi vain siltä osin     laatia ehdotus kansaneläkelain 30 §: n muutta-
35728: kuin se ei yhdessä myönnettävän kansaneläk-         miseksi siten, että kysymyksessä olevien eläke-
35729: keen tai eläkkeensaajan tai puolison muiden tu-     läisten asema tulee parannetuksi. Toistaiseksi
35730: lojen kanssa ylitä kohtuullisen elatuksen mää-      ei komitean työn tuloksista ole tältä osin kuu-
35731: rää. Näin menetellen eläkkeensaajan ja hänen        lunut mitään.
35732: puolisonsa muut tulot aiheuttavat varsin usein         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35733:  sen, että huoltoapulain 5 § :n perusteella mak-    jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
35734:  settava eläke otetaan tulona huomioon kansan-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
35735:  eläkkeen tukiosaa vahvistettaessa. Lisäksi tähän   vaksi seuraavan kysymyksen:
35736:  ryhmään kuuluu henkilöitä, jotka ovat työnteki-
35737:  jäin eläkelain 23 § :n nojalla valinneet sanotun              Milloin Hallitus antaa eduskunnalle
35738: lain edellyttämän eläkkeen sijasta huoltoapu-               esityksen, jonka mukaan huoltoapulain
35739: Join 5 §:n mukaisen elatuksen. Useat työnan-                5 § :n nojalla maksettavat tai niihin
35740:  tajat suorittavat myös vapaaehtoisesti eläkettä            verrattavat eläkkeet tulisivat kokonaan
35741:  tai avustusta työntekijälleen, jonka palvelus-             etuoikeutetuksi tuloksi kansaneläkkeen
35742:  aika on ollut 20 vuotta lyhyempi. Kansaneläke-             tukiosaa määrättäessä?
35743:  lain mukaan otetaan tällainen eläke aina koko-
35744:       Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1970.
35745: 
35746:                                          Väinö Vilponiemi.
35747: 
35748: 
35749: 
35750:  E 1301/70
35751: 2
35752: 
35753: 
35754: 
35755: 
35756:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35757: 
35758:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vahvistettaessa työnantajan antama elatus tai
35759: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        hänen maksamaosa tai järjestämänsä eläke
35760: olette kirjeellänne 20 päivältä marraskuuta          huoltoapulain 5 § :n mukaiseksi elatukseksi vain
35761: 1970 n:o 1455 lähettänyt valtioneuvoston             siltä osalta, jolta se yhdessä myönnettävän kan-
35762: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-       saneläkkeen sekä eläkkeensaajan tai puolisoiden
35763: taja Väinö Vilponiemen tekemän, seuraavan si-        muiden tulojen kanssa ei ylitä kohtuulliseen
35764: sältöisen kysymyksen:                                elatukseen riittävää määrää. Tällöin pidetään
35765:                                                      huoltoapulain 5 §:n mukaisena elatuksena mää-
35766:           "Milloin Hallitus antaa eduskunnalle       rää, joka on yhtä suuri kuin kansaneläkelain
35767:        esityksen, jonka mukaan huoltoapulain         27 § :n 3 moment1ssa säädetty rajatulo yksinäi-
35768:        5 §:n nojalla maksettavat tai niihin          sen henkilön osalta. Sanottu rajatulo on nykyi-
35769:        verrattavat eläkkeet tulisivat kokonaan       sin I kuntaryhmässä 1 810 markkaa, II kunta-
35770:        etuoikeutetuksi tuloksi kansaneläkkeen        ryhmässä 1 620 markkaa ja III kuntaryhmässä
35771:        tukiosaa määrättäessä?"                       1 480 markkaa vuodessa. Jos eläkkeensaajalla
35772:                                                      tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa asu-
35773:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         valla puolisoTia on muita tuloja, pidetään työn-
35774:  taen seuraavaa:                                     antajan maksamasta eläkkeestä huoltoapulain
35775:     Kansaneläkelain 30 §:n 2 momentin 5 koh-         5 § :n mukaisena elatuksena määrää, joka saa-
35776: dan mukaan ei huoltoapulain nojalla annettua         daan, kun edellä sanotusta rajatulosta vähenne-
35777: huoltoapua, elatusta tai avustusta tukiosaa mää-     tään, silloin kun eläkkeensaaja on yksinäinen,
35778: rättäessä lueta tuloksi. Kun työnantajat suorit-     hänen muiden tulojensa määrä, ja silloin kun
35779: tavat eläkkeitä hyvin usein myös niissä tapauk-      eläkkeensaajalla on yhteinen talous puolisonsa
35780: sissa, joissa työntekijällä tosiasiassa ei ole oi-   kanssa, puolet puolisoiden yhteisten tulojen
35781: keutta huoltoapulain 5 § :n mukaiseen elatuk-        määrästä.
35782: seen, on kussakin tapauksessa erikseen selvitet-        Hallitus tulee harkitsemaan mahdollisuuksia
35783: tävä, onko työnantajan antama elatus tai hänen       työnantajan huoltoapulain 5 §:n mukaan
35784: maksamaosa tai järjestämänsä eläke huoltoapu-        maksaman elatuksen huomioon ottamista etu-
35785: lain mukaista elatusta joko kokonaan tai osaksi.     oikeutettuna tulona koskevien säännösten tar-
35786: Jos eläkkeensaajalla on muita tuloja, katsotaan      kistamiseen.
35787: kansaneläkelain mukaista tukiosavuosituloa
35788:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1970.
35789: 
35790:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
35791:                                                                                                    3
35792: 
35793: 
35794: 
35795: 
35796:                            T i II R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
35797: 
35798:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          eller föranstaltade pensionen, vid fastställande
35799: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        av den tili understödsdelen tili grund varande
35800: av den 20 november 1970 nr 1455 tili veder-         årsinkomsten enligt folkpensionslagen, såsom
35801: börande mediem av statsrådet för avgivande           underhåll enligt 5 § Iagen om socialhjälp
35802: av svar översänt föijande av riksdagsman Väinö      endast tili den del, tili vilket det tilisammans
35803: Viiponiemi underteoknade spörsmål:                  med fo1kpension som skall beviljas samt med
35804:                                                     pensionstagarens eller makarnas övriga inkoms-
35805:           "När avger Regeringen ett försiag tili     ter icke övenstiger ett belopp, som räcker tili
35806:        riksdagen, enligt vilket pensioner som       ett skäligt underhåll. Härvid anses som under-
35807:        skall eriäggas i stöd av 5 § Iagen om        håll enligt 5 § Iagen om socialhjäip ett belopp,
35808:        socialhjäip eller därmed jämförbara pen-     som är lika stort som den i 27 § 3 mom. folk-
35809:        sioner skulle bli helt privilegierad in-     pensionsiagen stadgade inkomstgränsen för en-
35810:        komst vid fastställande av folkpensio-       samstående person. Sagda inkomstgräns uppgår
35811:        nens understödsdei?"                         numera i I kommungruppen tili 1 810 mark, i
35812:                                                      II kommungruppen tili 1 620 mark och i III
35813:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       kommungruppen tili 1 480 mark i året. At-
35814: samt anföra föijande:                               njuter pensionstagaren eller make som lever
35815:    Enligt 30 § 2 mom. 5 p. folkpensionsiagen        tilisammans med honom i gemensamt hushåll
35816: räknas icke socialhjälp, underhåll eller bidrag,    andra inkomster, anses som underhåll enligt
35817: som givits i stöd av Iagen om socialhjäp, så-       5 § lagen om socialhjäip den del av den av
35818: som inkomst vid fastställande av understöds-        arbetsgivaren eriagda pensionen, som uppgår
35819: deien. Då arbetsgivarna mycket ofta erlägger        tili ett belopp, vilket erhålles då från ovan-
35820: pensioner också i de fall, i vilka arbetstagaren    sagda inkomstgräns avdrages, då pensionsta-
35821: i verkligheten ej äger rätt tili underhåll en-      garen är ensamstående, summan av hans övriga
35822: ligt 5 § lagen om socialhjälp, måste i varje        inkomster, och då pensionstagaren har gemen-
35823: enskilt fall särskilt utredas, huruvida det av      samt hushåll med sin make, hälften av summan
35824: arbetsgivaren givna underhållet eller den av        av makarnas gemensamma inkomster.
35825: honom erlagda eller föranstaltade pensionen             Regeringen kommer att överväga möjlig-
35826: antingen helt eller delvis utgör underhåll enligt   hetema att justera stadgandena om beaktande
35827: lagen om socialhjälp. Atnjuter pensionstagaren      av underhåll, som enligt 5 § lagen om social-
35828: andra inkomster, anses det av arbetsgivaren         hjälp skall erläggas av arbetsgivaren, såsom pri-
35829: givna underhållet eller den av honom erlagda        viligierad inkomst.
35830:      Helsingfors den 18 december 1970.
35831: 
35832:                                                      Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
35833: Kirj. ksm. n:o 186.
35834: 
35835: 
35836: 
35837: 
35838:                                   Kaipainen ym.: Ravintorasvojen yhtenäisestä ja tehokkaasta
35839:                                      valvontajärjestelmästä.
35840: 
35841:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
35842:    Voin ylituotannon edelleen jatkuessa aikana,      tästä sekä raaka-aineiden että valmistuksessa
35843: jolloin kansalaisten kulutustottumukset ravin-       käytettävien mahdollisten lisäaineiden osalta
35844: torasvojen käytössä ovat huomattavasti muut-         ollaan selvillä ja siten torjutaan mahdolliset
35845: tuneet, ei varmaan ole tehty kaikkea ylituo-         kuluttajien terveyteen liittyvät haitat jo ennak-
35846: tantopulmien ratkaisemiseksi.                        koehkäisytoimenpitein.
35847:     Kun lisäksi ylituotannon markkinoiminen             Käsityksemme mukaan elintarvikelainsää-
35848: Ulkomaille, on paitsi vaikeata, myös runsaasti       däntöä olisi siten muutettava, tai niinkuin se
35849: verovaroja vaativaa, olisi tarkasteltava keinoja,    ilmeisesti on mahdollista varsinaista lakia
35850: jotka tähtäisivät ongelman ratkaisuun.               muuttamatta, antaa sellaiset määräykset as~
35851:     Eräänä tällaisena keinona olisi tehdä mah-       tusteitse, jotka sulkisivat piiriinsä määräykset
35852: dolliseksi sellaisenkin "voituotteen" valmista-      kaikista elintarviketuotantoon käytettävistä ra-
35853: minen, joka kuluttajakäytössä vastaisi lähinnä       vintorasvoista, niihin luettuna myös margariini
35854: niitä ominaisuuksia, joita nykyinen ns. "jää-        ja sen valmistuksessa käytettävät raaka-aineet.
35855: kaappimargariini" vastaa. Kysymys voitaisiin         Tällöin olisi myös vanha vuonna 1932 annettu
35856: ratkaiata, joko voiöljyä voihin sekoittamalla        margariinivalmistelaki (240/32) siihen myö-
35857:  tai sellaisen tuotteen valmistamisella kuluttaja-   hemmin tehtyine muutoksineen vanhentuneena
35858: käyttöön, jossa margariiniin sekoitettaisiin voi-    ja tarpeettomana kumottava.
35859: öljyä. Tällaiset toimenpiteet lisäisivät kulutta-       Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
35860: jien valintamahdollisuuksia ja ilmeisesti tulisi-    päiväjärjestyksen 3 7 S:n 1 momenttiin, esi-
35861: vat myös lisäämään voin kulutusta.                   tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
35862:     Tässä yhteydessä voitaisiin myös poistaa se      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
35863: epäkohta, joka tällä hetkellä on puutteellisessa     sen:
35864: elintarvikelainsäädännössämme. Nykyisen elin-
35865: tarvikelainsäädännön mukaan ei ole riittävän                   Onko Hallitus tietoinen niistä epä-
35866: selviä ja nykyaikaan soveltuvia säädöksiä elin-             kohdista elintarvikelainsäädännössämme,
35867: tarvikerasvojen valvontajärjestelmästä. Tieto-              jotka eivät takaa kaikkien ravintoras-
35868: jemme mukaan asiasta on käännytty kauppa-                   vojen yhtenäistä ja tehokasta valvonta-
35869: ja teollisuusministeriön puoleen tämän vuoden               järjestelmää kuluttajia tyydyttävällä ta-
35870: syyskuussa kiinnittäen tähän samaan asiaan                  valla, ja jos on,
35871: huomiota. Ja tiettävästi myös 1960-luvun al-                   aikooko Hallitus epäkohdan korjaa-
35872: kupuolella on vastaavanlaisia toimenpiteitä                 miseksi antaa sellaiset säädökset elin-
35873: suoritettu.                     ,                           tarvikelainsäädännön puitteissa, tai lain-
35874:     Asian tärkeyttä ja kiireellisyyttä korostaa             säädäntöä muuttamalla, jotka sisältäisi-
35875: vielä se, että on yhä tarpeellisempaa kiinnittää            vät yhtenäiset määräykset kaikista elin-
35876: huomiota kuluttajien suojeluun. Onhan sano-                 tarvikerasvoista, niihin luettuna myös
35877: mattakin pidettävä selviönä, että kuluttajat                margariinivalmisteet?
35878:  saavat moitteettomia tuotteita, joiden alkupe-
35879:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1970.
35880: 
35881:          Osmo Kaipainen.                Aulis Juvela.                  Kaarle Salmivuori.
35882:          Margit Eskman.                 Leo Kohtala.                   Juha Vikatmaa.
35883:          Kalevi Sorsa.                  Ensio Laine.                   Pirkko Aro.
35884:          Per Stenbäck.                                                 Helvi Niskanen.
35885: E 1248/70
35886: 2
35887: 
35888: 
35889: 
35890: 
35891:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35892: 
35893:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa         Nykyisen margariinivalmis telaio ( 240/32)
35894: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mukaan kahta tai useampaa ravintorasvaa si-
35895: olette 20 päivänä marraskuuta 1970 päivätyn         sältävät valmisteet kuuluvat margariinilainsää-
35896: kirjeen n:ö 1476 ohella toimittanut Valtio-         dännön piiriin. Erillinen margariinivalmisteita
35897: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     ja toisaalta vain yhtä rasvaa sisältäviä ravinto-
35898: kansanedustaja Kaipaisen ym. kirjallisesta ky-      rasvoja koskeva lainsäädäntö ei Hallituksen
35899: symyksestä n:o 186, jossa tiedustellaan:            käsityksen mukaan ole tarkoituksenmukainen,
35900:                                                     sillä useimmat markkinoilla olevat ravintoras-
35901:           "Onko Hallitus tietoinen niistä epä-      vat ovat kahden tai useamman ruokarasvan
35902:        kohdista elintarvikelainsäädännössämme,      seoksia ja siten margariinivalmisteita.
35903:        jotka · eivät takaa kaikkien ravintoras-        Margariinilainsää9.ännön uusimiseksi on toi-
35904:        vojen yhtenäistä ja tehokasta valvonta-      minut komitea ja toimikunta, mutta näiden
35905:        järjestelmää kuluttajia tyydyttävällä ta-    antamat mietinnöt eivät ole johtaneet, aina-
35906:        valla, ja jos on,                            kaan toistaiseksi, mihinkään tulokseen. Jo
35907:           aikooko Hallitus epäkohdan korjaa-        vuonna 1963 kauppa- ja teollisuusministeriöstä
35908:        miseksi antaa sellaiset säädökset elin-      oli tarkoitus, elintarvikelain nojalla, esitellä
35909:        tarvikelainsäädännön puitteissa, tai lain-   kaikkia ruokarasvoja koskeva asetus. Tämän
35910:        säädäntöä muuttamalla, jotka sisältäisi-     asetuksen antaminen edellytti, että samanaikai-
35911:        vät yhtenäiset määräykset kaikista elin-     sesti olisi maatalousministeriöstä tehty esitys
35912:        tarvikerasvoista, niihin luettuna myös       margariini valmistelaio kumoamiseksi. Viimek-
35913:        margariinivalmisteet?"                       simainittua esitystä ei kuitenkaan tehty ja tä-
35914:                                                     män vuoksi raukesi luonnollisesti myös esitys
35915:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         rasva-asetuksen antamiseksi.
35916: taen seuraavaa:                                        Edellä esitettyyn viitaten Hallitus aikoo
35917:    Hallitus on tietoinen niistä epäkohdista,        viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin elintarvike-
35918: jotka nykyisin vallitsevat ravintorasvoja kos-      lain (526/41) nojalla annettavan kaikkia elin-
35919: kevassa lainsäädännössä. Tämä johtuu osaksi         tarvikerasvoja, margariinivalmisteet mukaanlu-
35920: siitä, että margariinivalmisteista on oma ylei-     kien, koskevan lainsäädännön aikaansaamiseksi.
35921: sestä elintarvikelainsäädännöstä poikkeava eri-
35922: tyinen lainsäädäntönsä.
35923:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1970.
35924: 
35925:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Arne Berner.
35926:                                                                                                  3
35927: 
35928: 
35929: 
35930: 
35931:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
35932: 
35933:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Enligt den nuvarande lagen om margarin-
35934: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         tillverkningar ( 240/32) omfattas tillverkningar
35935: velse av den 20 november 1970 nr 1476 tili        som innehåller två eller flera näringsfetter av
35936: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-       margarinlagstiftningen. En särskild lagstiftning
35937: vande av svar översänt avskrift av följande       rörande margarintillverkningar och å andra
35938: av riksdagsman Ka.ipainen m. fl. ställda spörs-   sidan näringsfetter som innehåller endast ett
35939: mål nr 186:                                       fett är enligt Regeringens uppfattning icke
35940:                                                   ändamålsenlig, ty de flesta näringsfetterna i
35941:           "Är Regeringen medveten om de           marknaden är blandningar av två eller flere
35942:        missförhållanden i vår livsmedelslag-      matfetter och sålunda margarintillverkningar.
35943:        stiftning, vilka icke garanterar ett en-   En kommitte och en kommission har arbetat
35944:        hetligt och effektivt system för kont-     på förnyande av margarinlagstiftningen, men
35945:        roll av alla näringsfetter på ett för      de betänkanden som dessa avgivit har icke
35946:        konsumenterna tillfredsställande sätt,     åtminstone hittills lett tili något resultat. Re-
35947:        och om så är fallet,                       dan år 1963 hade handels- och industriminis-
35948:           ärnar Regeringen för avhjälpande av     teriet för avsikt att med stöd av livsmedelsla-
35949:        detta missförhållande utfärda sådana       gen föredraga en förordning rörande alla slag
35950:        stadganden inom ramen för livsmedels-      av matfetter. Givande av en sådan förordning
35951:        lagstiftningen ellet ändringar av lag-     förutsatte, att från lantbruksministeriets sida
35952:        stiftningen, vilka skulle innefatta en-    samtidigt skulle ha avlåtits en proposition om
35953:        hetliga bestämmelser om alla livsme-       upphävande av lagen om margarintillverk-
35954:        delsfetter, häri inberäknat även marga-    ningar. En sådan proposition avläts dock icke,
35955:        rin tillverkningarna? ''                   varför givetvis även propositionen angående
35956:                                                   en fettförordning förföll.
35957:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Hänvisande tili det ovanstående ärnar Re-
35958: samt anföra följande:                             geringen ofördröjligen skrida tili åtgärder med
35959:    Regeringen är medveten om de missförhål-       stöd av livsmedelslagen (526/41) för åstad-
35960: landen, som för närvarande vidlåder lagstift-     kommande av en lagstiftning som skulle be-
35961: ningen om näringsfetter. Detta beror delvis       röra samtliga livsmedelsfetter, margarintill-
35962: därpå, att om margarintillverkningar finns en     verkningarna inberäknade.
35963: särskild, från den allmänna livsmedelslagstift-
35964: ningen avvikande lagstiftning.
35965:      Helsingfors den 16 december 1970.
35966: 
35967:                                                    Handels- och industriminister Arne Berner.
35968: Kirj. ksm. n:o 1-87.
35969: 
35970: 
35971: 
35972: 
35973:                                   Rekonen: Asuntoverotuksen poistamisesta.
35974: 
35975: 
35976:                          E d u s kunnan He r r a Puhe m i e h e 11 e.
35977: 
35978:    Asuminen omassa tai vuokra-asunnossa tulee        monille omakotitalon rakentajille ja jopa enem-
35979: meillä · Suomessa tavattoman kalliiksi. Tämä         mänkin, joutuu maksamaan pelkästään korko-
35980: johtuu ösa1taan ankarasta ilmastosta, jonka          menoja 1 800-3 200 II1arkkaa vuodessa rii~
35981: vuoksi asurirtot on rakennettava lämpimiksi          puen ensisijaislainan määrästä. Kuitenkaan täl-
35982: mikä lisää rakennus- ja lämmityskustannuksia.        lainen omakotitalon rakentanut henkilö ei saa:
35983: Asuntojen kalleuteen vaikuttava· ja asumiskus-       vähentää edes näitä korkomenojaan kunnallis-
35984: tannuksia lisäävä tekijä on myös tonttimaan          verotuksessa, kuin vain osittain ja joutuu siitä
35985: kalleus, joka varsinkin kaupungeissa ja yleensä      huolimatta verotettavaksi· kiinteistötulosta. Vei-
35986: teollisuusvaltaisilla paikkakunnilla nostaa asun-    kaineo kiinteistön omistaja on siten aivan eri-
35987: tojen hintaa ja asumiskustannuksia. Maamme           koisesti verotettavien silmätikkuna, sillä hän ei
35988: tunnetusti korkea korkokanta nostaa myös asu-        saa kunnallisverotuksessa vähentää kiinteistöön
35989: miskustannuksia ja on jopa suoranaisena estee-       kohdistuvia korkomenojaan muistakaan tulois-
35990: nä vähävaraisemman kansanosan oman asunnon           taan. Tällainen köyhä ja velkainen oman asun-
35991: hankkimiselle. Asuntojen hintoja nostavat            non hankkinut henkilö joutuu suoranaisesti
35992: myös rakennusliikkeiden ja gryndereiden kisko-       riippuvaiseksi verolautakunnan enemmän tai
35993: mat voitot. Kaikesta tästä joutuvat kärsimään        vähemmän mielivaltaisesta tulkinnasta ja häntä
35994: ja kaiken maksamaan asunnon tarvitsijat, asui-       verotetaan sellaisesta tulosta, jota hän ei ole
35995: vatpa he sitten omissa tai vuokra-asunnois.sa.       koskaan saanutkaan. Mikäli laki antaisi mah-
35996:     Mutta ei sillä hyvä, että kalliit rakennuskus"   dollisuuden vähentää edes kiinteistöstä johtu-
35997:  tannukset, korkea korko, nousseet ja yhä nou-       vat korkomenot muista tuloista kunnallisvero-
35998:  sevat tonttien hinnat, sekä gryndereiden har-       tuksessa se olisi jo helpotus velkataakan kanssa
35999: joittama toiminta, ovat vaikuttaneet asumiskus-      kamppaileville oman asunnon hankkineille. Ny-
36000:  tannusten kalleuteen, myös valtio ja kunnat         kyisellään verotus suorastaan sortaa niitä vähä-
36001:  ovat kantaneet kortensa kekoon verottamalla         varaisia kansalaisia, jotka velkaakio uhmaten
36002:  ja varsin raskaasti asumisesta. Näin tapahtuu       rohkenevat hankkia asunnon itselleen.
36003:  sekä omassa että vuokra-asunnossa asuvien suh-         On suorastaan käsittämätöntä, että mm. liike-
36004:  teen. Verottaminen omaan asumiseen käyte-           yritysten sallitaan vähentää paitsi tietenkin kor-
36005:  tystä asunnosta lukuunottamatta ns. loistoasun-     komenot, tehdä erilaisia poistoja koneista ja
36006:  toja, on kuitenkin kohtuutonta kaiken sen jäl-      muista laitteista, mutta vähävaraiselle ja velkai-
36007:  keen miten kalliiksi asuminen jo muutenkin          selle asunnonhankkijalle ei anneta käytännössä
36008:  tulee. Jopa suoranaiseksi vääryydeksi voidaan       mahdollisuutta edes korkomenojensa poistami-
36009:  katsoa se, että suuren velkataakan kanssa           seen asunnostaan kunnallisverotuksessa.
36010:  kamppailevalle joko omakotitalon tai asunto-           Useiden veropiirien mm. Ruoveden, Tampe-
36011:  osakkeen hankkineille asetetaan harkinnan pe-       reen, Pirkkalan, Lempäälän, Yläjärven ym. ve-
36012:  rusteella veroa vaikka esim. kiinteistöön koh-      rolautakunnat ovat lähteneet viime aikoina ki-
36013:  distuneet velan korot ovat niin suuret, että ne     ristämään oman asunnon verotusta entisestään-
36014:  vähennettynä kiinteistötulosta merkitsisivät        kin omaksumalla ns. nettoverotus- tai harkin-
36015:  kiinteistön vapauttamista kokonaan mm. kun-         taverotusperiaatteen, jolloin ei mm. kiinteis-
36016:  nallisverosta. Käytännössä tapahtuu siten, että     töön kohdistuneita vuotuisiakaan korjausmeno-
36017:  valtion asuntotuotantolainaa saanut oman asun-      ja tulla huomioimaan, ainakaan kaikilta osin.
36018:  non hankkija, jonka lainamäärä on 30 000-           Kautta linjan tapahtunut oman asunnon vero-
36019:   45 000 markkaa, joka velkamäärä tulee hyvin        tuksen kiristyminen joka yhä vain näyttää jat-
36020:  E 1326/70
36021: 2
36022: 
36023: kuvan sekä verotuksessa vallitsevien epäkohtien     maksamaosa vuokra verotettavasta tulostaan:
36024: korjaamiseksi on tehtävä jotain ja hyvin kiireel-   alennettaisiln   yleensä    asumiskustannuksia
36025: lisesti. Tällaisena ei voi tilanne jatkua.          maassamme ja oikaistaisiln verotuksessa olevia
36026:    Oman asunnon vapauttaminen kokonaan val-         epäkohtia mainitulta osin.
36027: tion tuloverosta ja kunnallisverosta on ainoa          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
36028: oikea toimenpide, joka tulisi toteuttaa mahdol-     §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
36029: lisimman nopeasti. Sen tulisi koskea kaikkia        ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kysy-
36030: omakoti- ja osakehuoneistoja, joissa omistaja       myksen:
36031: itse asuu ja on omistajan itsensä käytössä ja
36032: joiden varsinainen asuntopinta-ala ei ylitä 120              Onko Hallitus tietoinen siitä, että
36033: m2• Näin verovapautta rajoittaen rikkaiden                 oman asunnon verotus on kiristynyt
36034: omistamat loistohuoneistot jäisivät verovapau-             kaikkialla maassamme, ja jos on,
36035: den ulkopuolelle.                                             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36036:    Vuokra-asunnoissa asuu paljon ihmisiä ja eri-           ryhtyä oman asunnon verotuksen koko-
36037: koisesti köyhempää väestöä ja he jäisivät tässä            naan poistamiseksi alle 120 m2 asuin-
36038: tapauksessa suhteellisesti epäedullisempaan ase-           pinta-alan olevilta omakoti- tai osak.e-
36039: maan, jos verovapaus koskisi vain oman asun-               huoneistoilta, jotka ovat yksinomaan
36040: non haltijoita. Tämän vuoksi tulisikin vuokra-             oman perheen käytössä, sekä vastaavan-
36041: laisten vastaavasti sallia vähentää maksamaosa             suuruisissa huoneistoissa vuokralla asu-
36042: vuokra tulostaan, pitäen kuitenkin rajana enin-            vien henkilöiden vuokramaksun saatta-
36043: tään 120 m2 suuruista vuokra-asuntoa. Edellä               miseksi vähennyskelpoiseksi menoksi
36044: mainitulla oman asunnon verotuksen poistami-               kunnallis- ja valtionverotuksessa?
36045: sella ja vuokralaisten oikeudella saada vähentää
36046:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1970.
36047: 
36048:                                          Heimo Rekonen.
36049:                                                                                                    3
36050: 
36051: 
36052: 
36053: 
36054:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
36055: 
36056:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      verotusarvoa määrättäessä jo otettu huomioon
36057: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       keskimääräiset korjausmenot ja poistot. Vaikka
36058: olette kirjeellänne 20 päivältä marraskuuta         verovelvollinen ei saakaan vähentää vuotuisia
36059: 1970 n:o 1478 lähettänyt valtioneuvoston            korjausmenoja, ei tämä siis kuitenkaan mer-
36060: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-      kitse edustaja Rekosen kysymyksessä mainit-
36061: taja Heimo Rekosen tekemän, seuraavan sisäl-        tua oman asunnon verotuksen kiristymistä.
36062: töisen kysymyksen:                                  Nettoverotusperiaatettakin sovellettaessa saa-
36063:                                                     daan kuitenkin velkain korot vähentää niitä
36064:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että      koskevien säännösten mukaisesti. Vahvistetut
36065:        oman asunnon verotus on kiristynyt           asuntoedun verotusarvot, vaikka ne ovatkin
36066:        kaikkialla maassamme, ja jos on,             varsin kohtuullisia, ovat kuitenkin vaihdelleet
36067:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      eri kunnissa ja siten aiheuttaneet epätasaisuutta
36068:        ryhtyä oman asunnon verotuksen koko-         verotukseen. Tämän vuoksi on asuntoedun
36069:        naan poistamiseksi alle 120 m2 asuin-        verotuksen uudistaminen jo usean vuoden ajan
36070:        pinta-alan olevilta omakoti- tai osake-      ollut tutkittavana eri toimikunnissa.
36071:        huoneistoilta, jotka ovat yksinomaan            Verotuksen yksinkertaistamistaimikunta kä-
36072:        oman perheen käytössä, sekä vastaavan-       sitteli mietinnössään (Komiteanmietintö 1969:
36073:        suuruisissa huoneistoissa vuokralla asu-     B 12) laajasti asuntoedun verottamiseen liit-
36074:        vien henkilöiden vuokramaksun saatta-        tyviä kysymyksiä. Toimikunnan mietintöä tar-
36075:        miseksi vähennyskelpoiseksi menoksi          kistamaan asetettu perheverotuksen tarkistamis-
36076:        kunnallis- ja valtionverotuksessa?"          taimikunta (Komiteanmietintö 1970: B 69)
36077:                                                     on pääosiltaan yhtynyt verotuksen yksinker-
36078:    Kun kysymyksessä oleva asia kuuluu toimi-        taistamistaimikunnan ehdotuksiin, mutta on
36079: alaani valtiovarainministerinä, esitän vastauk-     kuitenkin tehnyt niihin eräitä muutoksia. Mie-
36080: senani kunnioittavasti seuraavaa:                   tinnöissä todetaan, että omasta tai osakeyhtiön
36081:    Jos kunnallisverotusta toimitettaessa muusta     osakkaana tai osuuskunnan jäsenenä hankitusta
36082: kiinteistöstä kuin varsinaisesta maatalouskiin-     asunnosta saatava etu on asuntoon sijoitetun
36083: teistöstä saatu verotettava tulo on jäänyt niin     pääoman tuottoa, joka voidaan rinnastaa muu-
36084: vähäiseksi, että sitä ei voida hyväksyä kunnal-     hun pääomatuloon. Lisäksi todetaan, että asun-
36085: lisveron suorittamisen perusteeksi taikka sitä      toedun verotuksesta luovuttaessa saisivat tästä
36086: ei ole jäänyt lainkaan, verolautakunnan on          suurimman hyödyn suurituloiset, mikä taas joh-
36087: verotuslain 72 §:n 4 kohdan säännöksen mu-          tuu verotuksen progressiivisuudesta. Tällä
36088: kaan huolellisesti tutkittava kiinteistön käyttö-   perusteella on päädytty siihen lopputulokseen,
36089: tapa ja laatu ja kaikki ne muut asianhaarat,        että verorasitus voidaan jakaa oikeudenmukai-
36090: jotka voivat olla johtona asian arvostelemiseen,    sesti vain, jos asuntoetua pidetään veronalai-
36091: ja harkittava se kohtuullinen määrä, jonka          sena tulona.
36092: perusteella verotus on toimitettava. Laissa ei         Myös vuokran vähentämisoikeutta on käsi-
36093: ole voitu tarkemmin määrätä, kuinka tulo on         telty sekä verotuksen yks~kertaistamistoimi­
36094: harkintaverotuksessa vahvistettava. Käytän-         kunnan että perheverotuksen tarkistamistaimi-
36095: nössä näissä tapauksissa vahvistetaan verotet-      kunnan mietinnöissä ja on todettu, että tuloi-
36096: tavaksi tuloksi yleensä määräprosentti kiinteis-    hin nähden korkea vuokra on rinnastettavissa
36097: tön verotusarvosta. Omaisuusverotuksen vero-        yksityismenoihin eikä vielä sinänsä todista
36098: tusperusteita ei ole viime vuosina muutettu.        alentunutta veronmaksukykyä. Toiset saatta·
36099: Milloin taas kiinteistön verotus on toimitettu      vat käyttää suurenkin osan tuloistaan saadak-
36100: soveltamalla ns. nettoverotusperiaatetta, on        seen paremman asunnon, kun taas toiset tyyty-
36101: 4
36102: 
36103: vät pienempaan ja halvempaan asuntoon ja             Kuten kansanedustaja Rekonen on kysymyk-
36104: käyttävät pääosan tuloistaan muuhun. Vuokran         sessään todennut, ei omakotitalon omistaja
36105: vähennysoikeudesta saatava etu olisi alhaisissa      nykyisten säännösten mukaan saa vähentää
36106: tuloluokissa melko vähäinen, mutta tulojen           kunnallisverotuksessa kiinteistöön kohdistuvien
36107: kasvaessa etukin suurenisi. Sen lisäksi aiheut-      velkojen korkoja muusta tulostaan silloin, kun
36108: talSl vuokran vähennysoikeus huomattavaa             kiinteistön tulo ei riitä niiden vähentämiseen.
36109: verotustyön lisääntymistä, vaikka verotuksen         Asunto-osakeyhtiön osakas ja asunto-osuus-
36110: yksinkertaistamisen ehdottomana edellytyksenä        kunnan jäsen sen sijaan saa vähentää velkojen
36111: olisi todellisten menojen perusteella tehtävien      korot muusta veronalaisesta tulostaan. Tämän
36112: vähennysten rajoittaminen. Mietinnöissä onkin        epäkohdan korjaamiseksi ehdotti. perhevero-
36113: päädytty siihen, että sallimalla vuokrakulujen       tuksen tarkistamistoimikunta mietinnössään,
36114: vähentämisoikeus ei kuitenkaan voitaisi oikeu-       että omakotitalon omistaja asetettaisiin samaan
36115: denmukaisella tavalla estää verotusta suurenta-      asemaan kuin asunto-osakeyhtiön osakas ja
36116: masta asumiskustannuksista elintasoon aiheutu-       asunto-osuuskunnan jäsen ja myönnettäisiin
36117: via suhteellisia eroja.                              myös omakotitalon omistajalle oikeus vähentää
36118:    Toimikunnat ehdottavatkin nykyisen asunto-        asuntoonsa kohdistuvien velkojen korot sekä
36119: edun verottamisen korvaamista ns. tuottopro-         kurssi- ja indeksitappiot tulojensa yhteismää-
36120: senttijärjestelmän mukaisella verotuksella. Tä-      rästä myös kunnallisverotuksessa. Perhevero-
36121: män mukaan ·asuntokiinteistön veronalaisena          tuksen tarkistamistoimikunta ehdotti asunto-
36122: tulona pidettäisiin laissa vahvistetun prosent-      tulon verottamista koskevan lain mukaisen
36123: tiluvun osoittamaa osaa kiinteistön verotusar-       tulon säätämistä veronalaiseksi vain kunnallis-
36124: vosta. Tuottoprosenttijärjestelmää sovellettaisiin   verotuksessa. Perusteluina on esitetty, että
36125: sekä omakotitaloihin, joiden huoneistojen            koska kiinteistöistä aiheutuu kunnille erityisiä
36126: pinta-alasta vähintään puolta käytetään omis-        menoja ja rasituksia ja kuntien verotuspohja
36127: tajan tai hänen perheensä asuntona, että myös        on muutenkin varsin kapea, olisi asianmukais-
36128: asunto-osakeyhtiöiden ja asunto-osuuskuntien         ta säätää asuntotuloverosta kunnallinen vero.
36129: omistamiin kiinteistöihin, milloin kiinteistön          Asuntotulon verottamista koskeva edellä tar-
36130: huoneistojen pinta-alasta vähintään 70 % kuu-        koitettu ehdotus sisältyy luonnollisten henkilöi-
36131: luu huoneistoihin, joihin osakkeenomistajilla        den kokonaisverouudistukseen, joka on par-
36132: tai jäsenillä on yhtiöjärjestyksen tai osuuskun-     haillaan valmisteltavana valtiovarainministe-
36133: nan sääntöjen nojalla hallintaoikeus. Velkojen       riössä. Vasta sitten kun ehdotus tulee halli-
36134: korot sekä indeksi- ja kurssitappiot saataisiin      tuksen käsiteltäväksi, voi hallitus ottaa koko-
36135: vähentää muusta tulosta näistä vähennyksistä         naisuudessaan kantaa asuntotulon verottamista
36136: yleensä voimassa olevien säännösten mukaan.          koskevaan kysymykseen.
36137:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1970.
36138: 
36139:                                                          Valtiovarainministeri Carl Olof Tallgren.
36140:                                                                                                  5
36141: 
36142: 
36143: 
36144: 
36145:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
36146: 
36147:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        skattningen av en fastighet verkställts genom
36148: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          tillämpning av den s.k. nettobeskattningsprin-
36149: velse av den 20 november 1970 nr 1478 tili         cipen, har genomsnittliga reparationsutgifter
36150: vederbörande medlem av statsrådet för av·          och avskrivningar redan beaktats vid faststäl-
36151: givande av svar översänt följande av riksdags-     landet av beskattningsvärdet. Fastän skattskyl-
36152: man Heimo Rekonen ställda spörsmål:                dig icke får avdraga årliga reparationsutgifter,
36153:                                                    innebär detta likväl icke någon i riksdagsman
36154:           "Är Regeringen medveten om, att          Rekonens spörsmål nätnnd åtstramning av be-
36155:        beskattningen av egen bostad har stra-      skattningen av egen bostad. Även vid tiliämp-
36156:        mats tili överallt i vårt land, och om      ning av nettobeskattningsprincipen får lånerän-
36157:        så är fallet,                               tor likväl avdragas i enlighet med de stadgan-
36158:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     den som gäller dem. De beskattningsvärden
36159:        taga för att helt avskaffa beskattningen    som fastställts för bostadsförmån har likväl,
36160:        av egnahems- och aktielägenheter med        även om de är synnerligen skäliga, varierat i
36161:        en bostadsareal under 120 m2 , vilka        olika kommuner och sålunda haft tili följd att
36162:        enbart är i den egna familjens bruk,        beskattningen blivit ojämn. Därför har en revi-
36163:        samt för att det hyresvederlag perso-       dering av beskattningen av bostadsförmån re-
36164:        ner som bor på hyra i lägenheter av         dan under flera års tid varit föremål för un-
36165:        motsvarande storlek erlägger, skulle bli    dersökning i olika kommissioner.
36166:        avdragsgill utgift vid kommunal- och            Kommissionen för uppgörande av förslag
36167:        statsbeskattningen?"                        tili förenkling av beskattningen har i sitt be-
36168:                                                    tänkande (Kommittebetänkande 1969: B 12)
36169:    Då saken gäller mitt verksamhetsområde i        vidlyftigt behandlat frågor som ansluter sig
36170: min egenskap av finansminister, får jag såsom      tili beskattningen av bostadsförmån. Den för
36171: svar på spörsmålet vördsamt anföra följande:       justering av sagda kommissions betänkande
36172:    Om vid verkställandet av kommunalbeskatt·       tilisatta kommissionen för revidering av fa-
36173: ning den beskattningsbara inkomsten av annan       miljebeskattningen (Kommittebetänkande 1970:
36174: fastighet än egentlig lantbruksfastighet blivit    B 69) har i huvudsak förenat sig om de av
36175: så ringa, att den icke kan godkännas såsom         kommissionen för uppgörande av förslag tili
36176: grund för erläggande av kommunalskatt, eller       förenkling av beskattningen gjorda förslagen,
36177: om sådan inkomst alls icke uppkommit, bör          men likväl gjort en del ändringar i dem. I
36178: skattenämnden enligt stadgandet i 72 § 4 punk-     betänkandena konstateras, att förmånen av
36179: ten beskattningslagen noggrant undersöka sät-      egen bostad eller av bostad som man anskaffat
36180: tet för nyttjandet av fastigheten och dess         i egenskap av delägare i aktiebolag eller med-
36181: beskaffenhet liksom även alla övriga omstän-       lem av andelslag utgör avkastning av det kapi-
36182: digheter, som kan utgöra ledning vid bedöm-        tal som investerats i bostaden och kan jäm-
36183: ning av saken, och pröva det skäliga belopp,       ställas med annan kapitalinkomst. Ytterligare
36184: på grund av vilket beskattningen bör verkstäl-     konstateras, att om man ,skulle avstå från
36185: las. I lagen har man inte noggrannare kunnat       att beskatta bostadsförmån, skulle de som har
36186: bestämma, hur inkomsten skall fastställas vid      stora inkomster draga den största nyttan härav,
36187: beskattning enligt prövning. I praktiken fast-     vilket åter beror på beskattningens progres-
36188: ställes i allmänhet i dessa fall såsom beskatt·    sivitet. På grund härav har man kommit tili
36189: ningsbar inkomst en viss procent av fastig-        det slutresultatet, att skattebördan kan för-
36190: hetens beskattningsvärde. Beskattningsgrun-        delas rättvist endast om bostadsförmånen bi-
36191: derna för förmögenhetsbeskattningen har icke       behålles såsom skattepliktig inkomst.
36192: ändrats under de senaste åren. Då åter he-             Även rätten att avdraga hyran har behand-
36193: E 1326/70
36194: 6
36195: 
36196: lats såväl i kommissionens för uppgörande av         gar. Räntor på lån samt index- och kursför-
36197: förslag till förenkling av beskattningen som         luster skulle få avdragas från annan inkomst
36198: i kommissionens för revidering av familje-           enligt de stadganden som i allmänhet gäller
36199: beskattningen betänkanden. Det har konstate-         angående dessa avdrag. Såsom riksdagsman
36200: rats, att en med hänsyn till inkomsterna hög         Rekonen i sitt spörsmål har konstaterat, får
36201: hyra är att jämställa med privata utgifter och       ägare till egnahemshus enligt nuvarande stad-
36202: bevisar icke i och för sig ännu någon nedsatt        ganden icke vid kommunalbeskattningen av-
36203: skattebetalningsförmåga. Somliga kan använda         draga räntor på lån, som hänför sig till fastig-
36204: en stor del av sina inkomster för att få en          heten, från sin övriga inkomst, då inkomsten
36205: bättre bostad, medan åter andra nöjer sig med        av fastigheten icke förslår för avdrag av dem.
36206: en mindre och billigare bostad och använder          Delägare i bostadsaktiebolag och medlem av
36207: huvudparten av sina inkomster till annat. Den        bostadsandelslag får däremot avdra räntor på
36208: förmån som skulle ernås genom rätten att av-         lån från sin övriga skattepliktiga inkomst. För
36209: draga hyran skulle i de låga inkomstklasserna        korrigering av detta missförhållande föreslog
36210: vara ganska liten, men vid växande inkoms-           kommissionen för revidering av familjebeskatt-
36211: ter skulle också förmånen bli större. Dessutom       ningen i sitt betänkande, att ägare till egna-
36212: skulle rätten att avdraga hyran föranleda en         hemshus skulle försättas i samma ställning som
36213: avsevärd ökning av beskattningsarbetet, fastän       delägare i bostadsaktiebolag och medlem av
36214: en oeftergivlig förutsättning för en förenkling      bostadsandelslag och att ägare till egnahems-
36215: av beskattningen skulle vara, att de avdrag          hus även skulle beviljas rätt att avdraga räntor
36216:  som görs på grund av de verkliga utgifterna         på 1ån som hänför sig till hans bostad samt
36217:  skulle inskränkas. I betänkandena har man           kurs- och indexförluster från det sammanlagda
36218: kommit till, att man genom att medgiva rätt          beloppet av sina inkomster också vid kommu-
36219: att avdraga hyresutgifterna likväl icke på ett       nalbeskattningen. Kommissionen för revidering
36220:  rättvist sätt skulle kunna förhindra att beskatt·   av familjebeskattningen föreslog att det skulle
36221:  ningen ökar de relativa skillnader som boende-      stadgas, att inkomst enligt lag rörande beskatt-
36222:  kostnaderna har på levnadsstandarden.               ning av bostadsinkomst skulle vara skatteplik-
36223:     Kommissionerna föreslår, att beskattningen       tig endast vid kommunalbeskattningen. Såsom
36224:  av den nuvarande bostadsförmånen skulle er-         motiv har anförts, att emedan kommunerna
36225:  sättas med en beskattning enligt det s.k. av-       åsamkas särskilda utgifter och besvär av fastig-
36226:  kastningsprocentsystemet. Enligt detta skulle       heter, och kommunernas beskattningsunderlag
36227:  såsom bostadsfastighets skattepliktiga inkomst       även annars är rätt litet, skulle det vara moti-
36228:  anses den del av fastighetens beskattningsvärde     verat att stadga, att bostadsinkomstskatten
36229:  som ett i lag fastställt procenttal anger. Av-       skulle vara en kommunal skatt.
36230:  kastningsprocentsystemet skulle tillämpas så-           Ovan avsedda förslag rörande beskattning
36231:  väl på egnahemshus, i vilka av lägenheternas         av bostadsinkomst ingår i den totalskattere-
36232:  areal minst hälften användes såsom bostad           form rörande fysiska peroner, viiken som bäst
36233:  för ägaren eller hans familj, som på av bostads-     är under beredning i finansministeriet. Först
36234:  aktiebolag och bostadsandelslag ägda fastighe-      då förslaget kommer till regeringen för behand-
36235:  ter, då av arealen av fastighetens lägenheter        ling, kan regeringen i sin helhet taga stånd-
36236:  minst 70 % hör tilllägenheter, till vilka aktie-     punkt till frågan rörande beskattning av bo-
36237:  ägare eller medlemmar har besittningsrätt med        stadsinkomst.
36238:  stöd av bolagsordningen eller andelslagets stad-
36239:       Helsingfors den 18 december 1970.
36240: 
36241:                                                              Finansminister Carl Olof Tallgren.
36242: Kirj. ksm. n:o 188.
36243: 
36244: 
36245: 
36246: 
36247:                                  Lankinen: Asuntotuotannon veronhuojennuslakien soveltamisesta.
36248: 
36249: 
36250:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
36251: 
36252:    Voimassa olevien asuntotuotannon verohel-        kana lakien ja asetusten mukaiset verohelpo-
36253: potuslakien ja -asetusten tulkinnassa on viime      tukset, niin tuntuu tällainen lakien ja asetus-
36254: aikoina sattunut useita epäselviä tapauksia.        ten uusi soveltamistapa kesken verohelpotus-
36255: Niinpä Lahden kaupungissa on ryhdytty verot-        kautta sitäkin ihmeellisemmältä.
36256: tamaan kohteita, jotka aikanaan on hyväksytty          Edellä esitetyn vuoksi ja viitaten valtiopäivä-
36257: verohelpotuksen alaisiksi ja joissa on verohel·     järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitänkin
36258: potusvuosia jäljellä. Nämä tapaukset koskevat       kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
36259: lähinnä sellaisia useamman perheen taloja, jois-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36260: sa on yhteiskäyttöön tarkoitettuja oleskelu- ja
36261: työskentelyhuoneita, sauna, pesutupa yms.                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että
36262:    Nyt verotuksen kohteiksi joutuneiden asun-               voimassa olevien asuntotuotannon vero-
36263: tojen omistajilla on rakennustarkastusviran-                helpotuslakien ja -asetusten sovelta-
36264: omaisilta aikanaan saadut todistukset siitä, että           mista on ryhdytty muuttamaan kesken
36265: kyseiset rakennukset täyttävät verohelpotusla-              verohelpotuskautta, ja jos on,
36266: kien ja -asetusten mukaiset vaatimukset. Kun                   mitä Hallitus aikoo tehdä tällaisten
36267: omistajat ovat myös saaneet usean vuoden ai-                tulkintamuutosten estämiseksi?
36268:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1970.
36269: 
36270:                                          Sirkka Lankinen.
36271: 
36272: 
36273: 
36274: 
36275: E 1327/70
36276: 2
36277: 
36278: 
36279: 
36280: 
36281:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
36282: 
36283:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin       rovelvollisten ei näissä tapauksissa voida kat-
36284: nojalla on kansanedustaja Sirkka Lankinen esit-    soa kärsineen oikeudenmenetyksiä varsinkin
36285: tänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-    kun edellytyksiä jälkiverotuksen toimittamiseen
36286: tattavaksi seuraavan kysymyksen:                   tällöin ei yleensä ole katsottu olevan olemassa.
36287:                                                    Asuntotuotannon verohuojennuslakeihin on
36288:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että     liittynyt eräitä vaikeita tulkintakysymyksiä, joi-
36289:        voimassa olevien asuntotuotannon vero-      hin lopullinen ratkaisu on saatu vasta niiden
36290:        helpotuslakien ja -asetusten sovelta-       jouduttua korkeimman hallinto-oikeuden tutkit-
36291:        mista on ryhdytty muuttamaan kesken         taviksi. Verotuksessa tapahtuneet virheet, oli-
36292:        verohelpotuskautta, ja jos on,              vatpa ne taloudellisesti tapahtuneet verovelvol-
36293:           mitä Hallitus aikoo tehdä tällaisten     lisen tai veronsaajan vahingoksi, ovat erittäin
36294:        tulkintamuutosten estämiseksi?"             valitettavia, mutta ymmärrettäviä, koska asun-
36295:                                                    totuotannon verohuojennuslakeja soveltaessaan
36296:    Kun asia kuuluu toimialaani valtiovarainmi-     verolautakunnat joutuvat rakennusteknillisten
36297: nisterinä, esitän kysymykseen vastauksenani        tosiasiaseikkojen osalta nojautumaan niihin lau-
36298: kunnioittaen seuraavaa:                            suntoihin, jotka rakennusviranomaiset toimitta-
36299:    Asuntotuotannon verohuojennuslakien sovel-      miensa katselmusten perusteella antavat. Mikäli
36300: tamisessa verolautakunnat ovat suhteellisen        lausunnossa ei ole tuotu esiin kaikkia asiaan
36301: runsaasti joutuneet tarkistamaan aikaisempien      vaikuttavia seikkoja, on verolautakunnan rat-
36302: vuosien verotuksessa verovelvollisten kohdalla     kaisu tämän vuoksi saattanut muodostua vir-
36303: tekemiään mainittujen lakien mukaisia vero-        heelliseksi. Tällaisessa tapauksessa on asianmu-
36304: huojennusta koskevia ratkaisujaan. Tähän joh-      kaista, että verolautakunta saatuaan oikeat tie-
36305: tavista syistä ovat olleet tärkeimmät seuraavat:   dot käyttöönsä ratkaisee asian niiden perus-
36306:    1) asiassa saatu lisäselvitys verohuojennus-    teella.
36307: ten edellytysten osalta,                               Voidaan siis todeta, että asuntotuotannon
36308:    2) verohuojennusten edellytysten suhteen        verohuojennuslakien soveltamisessa tapahtuneet
36309: merkityksellisten tosiseikkojen muuttuminen, ja    muutokset ovat yleisesti olleet voimassa olevan
36310:    3) noudatetun verohuojennuslain tulkinnan       lain mukaan välttämättömiä tulkinta- ja muiden
36311: osoittautuminen virheelliseksi, sekä               virheiden oikaisemiseksi. Joillekin verovelvolli-
36312:    4) verovalmistelussa havaitut muut kuin         sille edullisten virheiden oikaisemista ei yhden-
36313: lain tulkintaa koskevat virheet.                   mukaisuuden vaatimuksetkin huomioon ottaen
36314:    Tapausten lukumäärästä samoinkuin edellä        ole syytä jättää suorittamatta. Kun veroviran-
36315: mainittujen eri syiden vaikutuksesta ei kuiten-    omaisten suorittamia ed. Lankisen tarkoittamia
36316: kaan ole tarkkoja tietoja.                         toimenpiteitä ei voida pitää Iaittornina tai muu-
36317:    Edustaja Lankisen kirjallisessa kysymyksessä    toin virheellisinä, ei niiden johdosta näytä ole-
36318: tarkoitettaneen lähinnä edellä kohdissa 3 ja 4     van syytä ryhtyä enempiin toimenpiteisiin.
36319: mainituista syistä johtuneita verohuojennus-       Tässä yhteydessä viitataan vielä asianomaisen
36320: ajan lyhentymisiä verovelvollisen odottamasta      valtioneuvoston jäsenen marraskuun 14 päi-
36321: verohuojennusten kestoajasta. Näissä tapauk-       vänä 1967 kirjalliseen kysymykseen n:o 132
36322: sissa verovelvolliset ovat eräiltä vuosilta saa-   antamaan vastaukseen, jossa esitetyt näkökoh-
36323: neet hyväkseen verohuojennuksia, joiden saami-     dat koskevat myös tätä kysymystä.
36324: seen ei ole ollut lainmukaisia edellytyksiä. Ve-
36325:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1970.
36326: 
36327:                                                        Valtiovarainministeri Carl Olof Tallgren.
36328:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
36329: 
36330:     I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        åtnjuta skattelättnad för vissa år, trots att
36331: anger har riksdagsledamoten Sirkka Lankinen           lagenliga förutsättningar härför icke funnits.
36332: tili vederbörande medlem av statsrådet för av-        De skattskyldiga kan icke i dessa fall anses ha
36333: givande av svar ställt följande spörsmål:             lidit någon rättsförlust, särskilt då förutsätt-
36334:                                                       ningar för efterbeskattning icke i allmänhet har
36335:           "Är Regeringen medveten om, att             ansetts förefinnas. Tili lagarna om skattelätt-
36336:        man under pågående skattelättnadspe-           nad för bostadsproduktion har anslutit sig vissa
36337:        riod börjat ändra tiliämpningen av lagar       svåra tolkningsfrågor, som blivit slutligt lösta
36338:        och förordningar om skattelättnad för          först sedan de hänskjutits tili prövning i högsta
36339:        bostadsproduktion, och om så är fallet,        förvaltningsdomstolen. Fel vid beskattningen,
36340:           vad ärnar Regeringen göra för att           om de sedan skett till ekonomisk förlust för den
36341:        förhindra sådana ändringar av lagtolk-         skattskyldiga eller skattetagaren, är mycket be-
36342:        ningen?"                                       klagliga, men å andra sidan också förståeliga.
36343:                                                       Skattenämnderna är nämligen tvungna, att vid
36344:    Då ärendet hör tili mitt verksamhetsområde         tillämpningen av lagarna om skattelättnad för
36345: i min egenskap av finansminister, får jag så-         bostadsproduktion beträffande byggnadstek-
36346: som svar vördsamt anföra följande:                    niska omständigheter stöda sig på de utlåtan-
36347:    Skattenämnderna har vid tillämpningen av           den, som byggnadsmyndigheterna på basen av
36348: lagarna om skattelättnad för bostadsproduktion        syn avger. Om icke alla på saken inverkande
36349: ganska ofta fått lov att justera sina vid be-         omständigheter har framförts i utlåtandet, kan
36350: skattning av skattskyldiga för tidigare år fatta-     skattenämndens beslut därför ha blivit felak-
36351: de beslut angående skattelättnad enligt nämn-         tigt. I sådana fall är det motiverat, att skatte-
36352: da lagar. De viktigaste skälen härtili har varit:     nämnden, när den har fått tillgång tili riktiga
36353:     1) i saken erhållen tiliäggsutredning om för-     uppgifter, avgör ärendet på basen av dem.
36354: utsättningarna för skattelättnad,                         Det kan således konstateras, att de ändringar
36355:     2) ändring av omständigheter som är av            som gjorts vid tiliämpningen av lagarna om
36356: betydelse i fråga om förutsättningarna för skat-      skattelättnad vid bostadsproduktion i allmänhet
36357: telättnad,                                            har varit nödvändiga för rättande av tolknings-
36358:     3 ) att den tolkning av lagen om skattelätt-      och andra fel enligt gällande lag. Också med
36359: nad som tillämpats har visat sig oriktig, samt        beaktande av enhetlighetens fordringar är det
36360:     4 ) vid skatteberedningen observerade andra       icke skäl att lämna fel, som är förmånliga för
36361: fel än sådana som rör lagens tolkning.                någon skattskyldig, orättade. Då de av skatte-
36362:     Exakta uppgifter om antalet fall och den          myndigheterna företagna, av riksdagsledamoten
36363: inverkan ovan nämnda olika orsaker har haft           Lankinen avsedda åtgärderna icke kan anses
36364: finns dock icke.                                      olagliga eller eljest felaktiga, synes det icke
36365:     I riksdagsledamoten Lankinens skriftliga          vara skäl att skrida tili vidare åtgärder på
36366:  spörsmål torde dock närmast avses, att den           grund av dem. I detta sammanhang hänvisas
36367:  giltighetstid för skattelättnaderna, som den         ytterligare tili vederbörande statsrådsledamots
36368:  skattskyldiga väntar sig, på grund av orsaker,       skriftliga svar på spörsmålet nr 132 av den
36369:  som nämns i 3 och 4 punkten här ovan, har            14 november 1967.
36370:  förkortats. I dessa fall har de skattskyldiga fått
36371:       Helsingfors den 23 december 1970.
36372: 
36373:                                                                 Finansminister Carl Olof Tallgren.
36374: Kirj. ksm. n:o 189.
36375: 
36376: 
36377: 
36378: 
36379:                                  Salmi ym.: Toistuvasti sairastavien toimeentulon turvaamisesta.
36380: 
36381: 
36382:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
36383: 
36384:    Sairausvakuutuslain perusteella saman sai-       tensä perusteella eläkettä. Tällaisissa tapauk-
36385: rauden johdosta suoritetaan päivärahaa sen ka-      sissa voi henkilöllä olla sairauspäivärahan päät-
36386: lenterikuukauden l'Oppuun, jota seuraavan kuu-      tymisen jälkeen esim. kaksi yhdeksän kuukau-
36387: kauden aikana päivärahan suorituspäivien luku       den pituista työkyvyttömyysaikaa, eikä hän saa
36388: nousisi .300 päivään. Henkilön :tulisi olla sai-    18 kuukauteen päivärahaa eikä eläkettä.
36389: rausvakuutuslain 20 §:n mukaan kahden vuo-             Edellä mainittu oikeudettomuus kohdistuu
36390: den aikana kykenevä tekemään työtään, ennen         pitkäaikaisesti ja toistuvasti sairaisiin ihmisiin,
36391: kuin hän uudelleen samaan sairauteen sairastut-     joiden taloudellinen asema jo sairauden perus-
36392: tuaan voi saada päivärahaa.                         teella on heikentynyt. Tästä syystä on perustel-
36393:    Työkyvyttömyyseläkkeeseen ( esim. TEL) on        tua edellyttää, että sosiaaliturvaa laajennetaan
36394: henkilö oikeutettu vasta sitten, kun hänen          koskemaan koko työkyvyttömyysaikaa niveltä-
36395: työkyvyttömyytensä, sen alkamisesta kulunut         mällä eri lakien määräykset tarkoituksenmukai-
36396: aika huomioonottaen, voidaan arvioida jatku-        sesti toisiinsa.
36397: van yhdenjaksoisesti vähintään vuoden ajan.            Edellä ,sanottuw1 ja valtiopäiväjärjestyksen
36398:    Edellä mainituista rajoittavista määräyksistä    .37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio.-
36399: johtuu, että monissa tapauksissa jätetään ihmi-     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
36400: nen vaille sairausajan toimeentuloturvaa. Monet     seuraavan kysymyksen:
36401: usein parantumattomat sairaudet, kuten esim.
36402:  sydän- ja verisuonitaudit ja selkäviat aiheutta-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
36403: vat eripituisia, 6-8 kuukautta kestäviä työky-             ryhtynyt tai aikoo ryhtyä turvatakseen
36404:  vyttömyysaikoja. Kun näille sairanksille on               tois,tuvasti sairastavien toimeentulon
36405: ominaista uusiutua jo muutamien kuukausien                 sairausvakuutuspäivärahan loppumisen
36406:  kuluessa, jolloin uusi työkyvyttömyysaika on              jälkeen ennen eläkelakien antamaa työ-
36407: entistä pitempi, loppuu oikeus sairauspäivära-             kyvyttömyysturvaa?
36408:  haan ennen kuin henkilö saa työkyvyttömyy-
36409:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1970.
36410: 
36411:          Veikko Salmi.                 Toivo Asvik.                    Lauha Männistö.
36412: 
36413: 
36414: 
36415: 
36416: E 1328/70
36417: 2
36418: 
36419: 
36420: 
36421: 
36422:                        E d u s, k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
36423: 
36424:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa     mistä seuraavan kuukauden alusta lukien, joten
36425: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      siis eläkkeen suorittaminen alkaa samasta ajan-
36426: olette kirjeellänne 25 päivältä marraskuuta        kohdasta, jolloin sairausvakuutuslain mukainen
36427: 1970 n:o 1505 lähettänyt valtioneuvoston asi-      päiväraha päättyy.
36428: anomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedusrtaja       Työ- ja virkasuhde-eläkettä koskevien eri la-
36429: Veikko Salmen ym. tekemän seuraavan sisältöi-      kien mukaan työkyvyttömyyseläkkeen saamisen
36430: sen kysymyksen:                                    edellytyksenä yleensä on, että työkyvyttömyy-
36431:                                                    den, sen alkamisesta kulunut aika huomioon
36432:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on       ottaen, voidaan arvioida jatkuvan yhdenjaksoi-
36433:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä turvatakseen      sesti vähintään vuoden ajan. Tästä johtuu, että
36434:        toistuvasti sairastavien toimeentulon       toistuvasti sairastavilla henkilöillä, joiden työ-
36435:        sairausvakuutuspäivärahan loppumisen        kyvyttömyys ei ole jatkunut yhdenjaksoisesti
36436:        jälkeen ennen eläkelakien antamaa työ-      vuoden aikaa, ei ·sairausvakuutuslain mukaisen
36437:        kyvyttömyysturvaa?"                         päivärahan päätyttyä ole oikeutta saada sanot-
36438:                                                    tujen lakien mukaista työkyvyttömyy,seläkettä,
36439:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        vaikka sairauden aiheuttama työkyvyttömyys
36440: taen seuraavaa:                                    toistuisi useastikin alle vuoden pituisena. Työ-
36441:    Kansaneläkelain 22 §: n 3 momentin mukaan       suhde-eläkettä koskevien lakien osalta toistu-
36442: mainitun lain mukainen työkyvyttömyyseläke         vasti sairastavien henkilöiden eläketurvan täy-
36443: voidaan myöntää joko määräajaksi tai toistai-      dentämistä koskeva asia kuuluu eläkejärjestel-
36444: seksi. Saman lain 39 § :n säännöksistä johtuu,     mäkomitean tehtäväpiiriin ja tulee komitean
36445: että eläke voidaan yleensä myöntää sairausva-      annettua mietintönsä hallituksen käsiteltäväksi.
36446: kuutuslain mukaisen päivärahaoikeuden pää:tty-
36447:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1970.
36448: 
36449:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
36450:                                                                                                    3
36451: 
36452: 
36453: 
36454: 
36455:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
36456: 
36457:   1 det syfte 37 § 1 mom. r&sdagsordningen          att utbetalningen av pensionen alltså begynner
36458: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       vid samma tidpunkt vid viiken dagpenning en-
36459: av den 25 november 1970 nr 1505 tili veder-         ligt sjukförsäkringslagen upphör.
36460: börande medlem av statsxådet för avgivande             Enligt de olika lagama om pension i arbets-
36461: av svar översänt följande av riksdagsman Veik-      och tjänsteförhållande är en förutsättning för
36462: ko Salmi m. fl. undertecknade spörsmål:             att man skall erhålla invaliditetspension i all-
36463:                                                     mänhet att arbetsoförmågan, med beaktande
36464:           "Vilka åtgärder har Regeringen vid-       av den tid som förflutit sedan dess begynnelse,
36465:        tagit eller ämnar vidtaga för att trygga     kan beräknas furtgå oavbrutet i minst ett år.
36466:        utkomsten för personer som är sjuka          Härav kommer, att personer som upprepade
36467:        upprepade gånger, efter det sjukförsäk-      gånger är s~uka, vars arbetsoförmåga ej fort-
36468:        ringsdagpenningen upphört, före det av       gått oavbrutet i ett år, icke efter det dagpen-
36469:        pensionslagama givna invaliditetsskyd-       ning enligt sjukförsäkringslagen upphört äger
36470:        det?"                                        rätt att erhålla invaliditetspension enligt sagda
36471:                                                     lagar, om också den av sjukdom förorsakade
36472:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       arbetsoförmågan skulle upprepas ofta med
36473: samt anföra följande:                               mindre än ett års bestånd. Med avseende på
36474:   Enligt 22 § 3 mom. folkpensionslagen kan          lagama om pension i arbetsförhållande hör
36475: invaliditetspension enligt nämnda lag beviljas      ärendet som gäller kompletterandet av pen-
36476: antingen för viss tid eller tillsvidare. Av stad-   sionsskyddet för personer som är sjuka upp-
36477: gandena i 39 § samma lag följer, att pension        repade gånger tili pensionsskyddskommittens
36478: i allmänhet kan beviljas från ingången av må-       uppgifter och kommer tili behandling i rege-
36479: naden efter den, under viiken rätt tili dag-        ringen efter det kommitten gett sitt betän-
36480: penning enligt sjukförsäkringslagen upphört, så     kande.
36481:      Helsingforsden 22 december 1970.
36482: 
36483:                                                      Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
36484:                              j
36485:                          j
36486:                          j
36487:                      j
36488:                      j
36489:                  j
36490:                  j
36491:              j
36492:              j
36493:          j
36494:          j
36495:         j
36496:        j
36497:       j
36498:      j
36499:     j
36500:    j
36501:   j
36502:   j
36503:  j
36504: j
36505: Kirj. ksm. n:o 190.
36506: 
36507: 
36508: 
36509: 
36510:                                  Tikkanen ym.: Sillan rakentamisesta Haukiperään Suomussalmen
36511:                                     kunnassa.
36512: 
36513: 
36514:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
36515: 
36516:    Suomussalmen kuntakeskus jakautuu kahteen        nen nykyisestään on välttämätön ja kiireellinen
36517: osaan. Vanhan kirkonkylän ja nykyisen, varsi-       toimenpide. Kuntalaisten kannalta kysymystä
36518: naiseksi keskukseksi muodostuneen Ämmänsaa-         katseltaessa sillan puuttuminen on erittäin
36519: ren välimatka on n. 5 km. Näiden keskusten          kiusallinen seikka liikenteellisten hankaluuksi-
36520: välinen liikenne on erittäin vilkas. Liikenne       en vuoksi. Kun kirkonkylän puolella sijaitsee
36521: kirkonkylään ohjautuu pääasiallisesti kahden        mm. kirkko, kouluja, ym. tärkeitä kohteita ja
36522: lossin kautta. Pohjoisesta suunnasta Suomus-        .taas Ämmänsaaren keskuksessa mm. kunnan-
36523: salmen lossin ja etelästä päin Haukiperän los-      toimistot, pääposti, poliisi, ym. virastot, sekä
36524: sin kautta, joista Haukiperän lossi on käytössä     suurin osa kouluista ja kaupallinen keskus
36525: suuremmalta osin ko. liikenteessä. Kirkonky-         tavarataloineen, on todettava, että nopean ja
36526: lään on käytettävissä liikennekelpoinen kierto-     joustavan liikenneyhteyden aikaansaaminen
36527: tie, mutta sen käyttö ei kuitenkaan voi tyy-        näiden keskusten välille on välttämättömyys.
36528: dy-ttää tarkoituksenmukaisen liikenneyhteyden           Sillan 'kiireellistä rakentamista edellämainit-
36529: vaatimuksia, sillä kiertotietä käytettäessä muo-    tujen seikkojen lisäksi puolustavat työllisyys-
36530: dostuu matka kohtuuttoman pitkäksi. Kesäai-         näkökohdat, sekä kuntakeskusten tulevat suun-
36531: kana, jolloin erittäin runsas loma- ja matkailu-    nitelmat ja niiden .toteuttaminen.
36532: liikenne tulee mukaan normaaliliikenteen li-           Edelläolevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
36533: säksi, muodostuu jonotukset lossilla kohtuutto-     sen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme asi-
36534: man pitkiksi.                                       anomaisen valtioneuvoston jäsenen vastatta-
36535:     Suomussalmen kunnan taholta on usein esi-       vaksi seuraavan kysymyksen:
36536: .tetty vaatimuksia ja toivomuksia sillan raken-
36537:  tamiseksi Haukiperään Suomussalmen kunnassa.                  Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
36538: Se on kuitenkin vielä toteutumatta. Kunnan                  .toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi
36539:  kahden keskuksen liikenneyhteyksien parantami-             Haukiperään Suomussalmen kunnassa?
36540:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1970.
36541: 
36542:                Ville Tikkanen.                                  Matti Ahde.
36543: 
36544: 
36545: 
36546: 
36547: E 1253/70
36548: 2
36549: 
36550: 
36551: 
36552: 
36553:                        Eduskunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
36554: 
36555:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa    minkä suuruisilla vesiaukoilla silta on raken-
36556: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nettava, voidaan ryhtyä tieviranomaisten toi-
36557: olette kirjeellänne 25 päivältä marraskuuta        mesta varsinaisten sillan rakennepiirustusten
36558: 1970 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen       laadintaan. Rakennepiirustusten valmistut.tua
36559: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ville Tik-    voidaan käytettävissä olevien määrärahojen
36560: kasen ym. seuraavan sisältöisen kysymyksen:        puitteissa ryhtyä järjestämään hankkeen rahoi-
36561:                                                    tusta. Kun Eduskunta asianomaisessa ,tulo- ja
36562:           "Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin   menoarviossa on sitten hyväksynyt määrärahan
36563:        toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi       sillan rakentamiseen käytettäväksi, voidaan ra-
36564:        Haukiperään Suomussalmen kunnassa?"         kennustyöt aloittaa. Kun otetaan huomioon,
36565:                                                    että sekä vesioikeuskäsittely että yksityiskoh-
36566:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      taisten suunnitelmien laatiminen ja suunnitel-
36567: vasti seuraavaa:                                   man käsittely ovat varsin aikaaviepiä, ei Hau-
36568:    Haukiperän lossin korvaamiseksi sillalla on     kiperän sillan rakentamiseen aivan välittömässä
36569: jo suoritettu tutkimuksia ja laadittu alustavia    lähitulevaisuudessa liene vielä oikeudellisia
36570: siLtasuunnitelmia vesioikeudellisen luvan hake-    eikä teknillisiä mahdollisuuksia.
36571: mista var.ten. Vesilainsäädännön mukaan täl-           Edellä esitetyn perusteella voitaneen kui-
36572: laista siltaa ei saa rakentaa ilman vesioikeu-     tenkin todeta, että toimenpiteisiin Haukiperän
36573: den lupaa. Vesioikeudellisessa käsittelyssä tar-   sillan aikaansaamiseksi on jo ryhdytty ja että
36574: vittavat asiakirjat .toimitetaan valmistuttuaan    sillan rakentaminen aikanaan edellämainittujen
36575: vesioikeuteen ja vasta kun vesioikeus on myön-     toimenpiteiden ttultua suoritetuiksi tapahtuu
36576: tänyt luvan sillan rakentamiseen ja määritellyt    asianmukaisessa järjestyksessä.
36577:      Helsingissä, joulukuun 16 päivänä 1970.
36578: 
36579:                                                              Liikenneministeri Veikko Saarto.
36580:                                                                                                  3
36581: 
36582: 
36583: 
36584: 
36585:                          T ill R i k s d a g e n s H e rr    T a 1 m a n.
36586: 
36587:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       tili byggande av bron och bestämt med hur
36588: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      stora vattenöppningar bron bör byggas, kan
36589: av den 25 november 1970 tili vederbörande          man börja utarbeta egentliga konstruktions-
36590: medlem av statsrådet för avgivande av svar         ritningar på åtgärd av vägmyndigheterna. Se-
36591: översänt följande av riksdagsman Ville Tikka-      dan konstruktionsritningarna blivit färdiga kan
36592: nen m. fl. ställda spörsmål:                       man inom ramen för disponibla anslag hörja
36593:                                                    ordna projektets finansiering. När Riksdagen
36594:          "Ärnar Regeringen skrida tili bråds-      i vederbörande statsförslag sedan godkänt an-
36595:        kande å.tgärder för byggande av en bro      slag för brons byggande, kan byggnadsarbetet
36596:        i Haukiperä i Suomussalmi kommun?"          inledas. Då man beaktar, att både behandling-
36597:                                                    en i vattendomstolen och uppgörandet av de-
36598:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ~~:aljerade planer samt planens behandling tar
36599: samt anföra följande:                              lång tid i anspråk, torde för närvarande var-
36600:    Undersökningar har redan företagits för er-     ken juridiska eller tekniska möjligheter finnas
36601: sättande av Haukiperä färja med en bro, och        för att bygga Haukiperä bro i den allra när-
36602: förberedande broplaner har uppgjorts för sö-       maste framtiden.
36603: kande av vattenrättsligt tillstånd. Enligt vat-        På grund av ovanstående torde dock kunna
36604: tenlagstiftningen får en sådan bro icke byggas     konstateras, att å.tgärder för byggandet av Hau-
36605: utan vattendomstolens tills.tånd. De handling-     kiperä hro redan inletts och att bron kommer
36606: ar som erfordras vid vattenrättslig behandling     sedan ovannämnda åtgärder utförts att byggas
36607: överstyrs när de blivit färdiga tili vattendom-    i vederhörlig ordning i sinom tid.
36608: stolen, och först sedan denna beviljat tillstånd
36609:      Helsingfors den 16 december 1970.
36610: 
36611:                                                                  Trafikminister Veikko Saarto.
36612: Kirj. ksm. n:o 191.
36613: 
36614: 
36615: 
36616: 
36617:                                   Rekonen: Ulkomaankaupan tasapainottamisesta.
36618: 
36619: 
36620:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
36621: 
36622:     Ennakkolaskelmien mukaan ulkomaankaup-           ulkomaankaupan tasapainoittamiseksi pysyvästi
36623: pamme vajaus muodostuu tänä vuonna 1 000             ja pitkällä tähtäimellä asioita katsellen. Nyt
36624: -1100 milj. markaksi ja sen alijäämäisyys            muodostuneen kauppatasevajauksen poistami-
36625: tulee jatkumaan ensi vuonnakin aiheuttaen            seksi tarvitaan lisäksi muita ja kiireellisiä toi-
36626: suuria maksutasevaikeuksia. Jos tätä tietä jat-      menpiteitä.
36627: ketaan eikä muutosta saada tai ei haluta saada          Suomen Pankin rahapoliittisilla toimenpi-
36628: aikaan ulkomaankauppamme tasapainottami-             teillä sanotaan pyrittävän tuonnin rajoittami-
36629: seksi, ajaudutaan ennen pitkää intlaatioon ja        seen ja sitä kautta ulkomaankauppamme tasa-
36630: sitä tietä devalvaatioon. Devalvaation suorit-       painottamiseen. Päätetyt rajoitukset vaikutta-
36631: taminen merkitsee aina kapitalismin oloissa          vat jossain määrin tuonnin rajoittamiseen,
36632: tulonsiirtoa tavallisilta kansalaisilta vientipii-   mutta eivät läheskään riittävästi, koska mm.
36633: reille ja suuryhtiöille. Inflaatiosta eivät myös-    käteiskauppa on sallittua ja mikä valitettavaa,
36634: kään työtätekevät hyödy, joten inflaatioon ja        rajoitukset suuntautuvat köyhempään väestön-
36635: devalvaatioon päätyminen on tavallisten kan-         osaan sekä vaikeuttavat pienten ja keskisuur-
36636: salaisten kannalta huono ratkaisu. Ulkomaan-         ten yritysten toimintaa. Tarvitaan siis tehok-
36637: kaupan tasapainottamiseksi ja maksutasevai-          kaampia keinoja mitä Suomen Pankin tähän-
36638: keuksien voittamiseksi tulee siten ryhtyä riittä-    astiset toimenpiteet ovat olleet.
36639: vän ajoissa sellaisiin toimenpiteisiin, jotka par-      Ainoa todella tehokas keino on tuonnin
36640: haiten turvaavat tavallisten työtätekevien ih-       rajoittaminen sellaisista maista, joiden suhteen
36641: misten edut.                                         kauppamme on eniten tuontivoittoinen kuten
36642:     Viennin lisääminen on luonnollisesti eräs        Länsi-Saksan ja Japanin kanssa. Miten asia
36643: tärkeä osa ulkomaankaupan tasapainottamiseksi        käytännössä hoidetaan, niin siihen on olemassa
36644: ja koko kansantalouden kasvun turvaamiseksi,         monenlaisia mahdollisuuksia, jos ja kun peri-
36645: mutta sen lisäämiselläkin on omat rajoituk-          aate hyväksytään. Joka tapauksessa tilanne on
36646: sensa. Kapitalistinen talousjärjestelmämmehän        muodostunut siksi vakavaksi, että näistä maista
36647: ei kykene käyttämään riittävästi hyväkseen           tapahtuvaa tuontia on ryhdyttävä tavalla tai
36648: viennin lisäämiseksi olevia mahdollisuuk-            toisella rajoittamaan, koska ne eivät kerran
36649: siamme. Niinpä maastamme on mm. siirtynyt            osta meidän maamme tuotteita riittävästi.
36650: kymmeniä tuhansia ihmisiä työhön muihin                 Kotimaisten tuotteiden kysynnän lisäämi-
36651: maihin ja kymmenet tuhannet ihmiset ovat             seksi ja ulkomaan kauppamme oikealla tavalla
36652: työtä vailla vuodesta toiseen estäen tuotannon       suuntaamiseksi sellaisiin maihin, jotka meiltä
36653: kasvua ja heikentäen vientimahdollisuuk-             myös ostavat, voitaisiin vaikuttaa myös ratkai-
36654: siamme. Mahdollisuuksia viennin lisäämiseksi         sevasti valtiovallan toimenpitein. Hallitus voisi
36655:  sosialistisiin maihin, ennen kaikkea Neuvosto-      kehottaa ja edellyttää, että mm. valtion ja sen
36656: liittoon olisi ollut ja on olemassa, mutta niitä     valvonnanalaisena toimivien yhtiöiden, laitos-
36657:  ei ole haluttu käyttää hyväksi. Vientimmehän        ten, kuntien ja kuntainliittojen laite ja muut
36658: Neuvostoliittoon on jopa suhteellisesti ottaen       hankinnat suunnattaisiin kotimaisiin tuottei-
36659:  supistunut aikaisemmasta tasosta vaikka monet       siin, mikäli ne ovat kilpailukykyisiä tai sitten
36660: ns. läntisetkin maat ovat samanaikaisesti lisän-     sellaisten maitten tuotteisiin, jotka meiltä osta-
36661:  neet kauppaansa erittäin suuresti Neuvosto-         vat ja ostaisivat enemmänkin kunhan vain me
36662:  liiton ja muiden sosialististen maiden kanssa.      puolestamme ostamme heidän tuotteitaan.
36663:  Kaupankäynnin lisääminen sosialististen mai-           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
36664:  den kanssa on kuitenkin ensiarvoinen kysymys        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
36665: E 1329/70
36666: 2
36667: 
36668: taen asianomaisen valtioneuvoston     jäsenen          kauppamme tasapainoittamiseksi mm.
36669: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                    tuonnin rajoittamiseksi Länsi-Saksasta
36670:                                                        ja muista sellaisista maista, joiden
36671:          Onko Hallitus tietoinen, että Suo-            kanssa käymämme kauppa on eniten
36672:       men Pankin toimenpiteet ulkomaan-                tuontivoittoinen, sekä valtion ja mui-
36673:       kaupan tasapainoittamiseksi ovat riittä-         den yhteisöjen laite- ym. hankintojen
36674:       mättömiä ja suuntautuvat köyhempään              suuntaamiseksi palvelemaan tätä tarkoi-
36675:       kansanosaan vaikeuttaen myös pienten             tusta ja korkotuki- ym. luottojen ohjaa-
36676:       ja keskisuurten yritysten toimintaa, ja          miseksi sellaisille yrityksille, jotka toi-
36677:       jos on,                                          minnassaan ottavat huomioon ulko-
36678:          mihin toimenpiteisiin Hallitus on             maankauppamme          tasapainoittamiseen
36679:       ryhtynyt tai aikoo ryhtyä ulkomaan-              tähtäävät pyrkimykset?
36680:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1970.
36681: 
36682:                                       Heimo Rekonen.
36683:                                                                                                       3
36684: 
36685: 
36686: 
36687: 
36688:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
36689: 
36690:    Teille, Herra Puhemies, osoittamassaan kir-       muuteen johtaneista tekijöistä on kuitenkin kat-
36691: jelmässä 26 päivältä marraskuuta 1970 on             sottava tilapäisiksi. Tällaisiin on luettava esi-
36692: kansanedustaja Heimo Rekonen valtiopäivä-            merkiksi tavallista runsaampi raudan ja teräk-
36693: järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten            sen tuonti.
36694: esittänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           Kauppataseen vajauksellisuus ei sellaisenaan
36695: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  vielä tee perustelluksi ryhtymistä tuonnin hil-
36696:                                                      litsemiseen sellaisin keinoin kuin esimerkiksi
36697:           "Onko Hallitus tietoinen, että Suo-        tuonnin rajoittamisella määrällisesti. Ratkaise-
36698:        men Pankin toimenpiteet ulkomaan-             vana on vaihtotase, jota meidän nykyisessä ti-
36699:        kaupan tasapainoittamiseksi ovat riittä-      lanteessamme tasoittaa kauppataseen suuresta
36700:        mättömiä ja suuntautuvat köyhempään           vajauksesta huolimatta eräiden muiden erien
36701:        kansanosaan vaikeuttaen myös pienten          osoittama ylijäämä.
36702:        ja keskisuurten yritysten toimintaa, ja           Nykyistä tilannetta on pyritty parantamaan
36703:        jos on,                                       rahapoliittisin toimenpitein, joista tärkein on
36704:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on          Suomen Pankin päätös rajoittaa lyhytaikaisen
36705:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä ulkomaan-           ulkomaisen rahoituksen käyttöä eräiden tuonti-
36706:        kauppamme tasapainoittamiseksi mm.            tavaroiden kohdalla. Toimenpiteen tarkoituk-
36707:        tuonnin rajoittamiseksi Länsi-Saksasta        sena on hidastaa luottokaupan varassa tapah-
36708:        ja muista sellaisista maista, joiden          tuvaa kulutustavaroiden tuonnin kasvua. Luo-
36709:        kanssa käymämme kauppa on eniten              tanrajoitustoimenpiteet ovat kuitenkin olleet
36710:        tuontivoittoinen, sekä valtion ja mui-        voimassa vasta niin lyhyen ajan, että on ennen-
36711:        den yhteisöjen laite- ym. hankintojen         aikaista arvioida, ovatko ne olleet riittäviä.
36712:        suuntaamiseksi palvelemaan tätä tarkoi-           Nyt suoritetuilla toimenpiteillä ei ole työlli-
36713:        tusta ja korkotuki- ym. luottojen ohjaa-      syyttä heikentäviä vaikutuksia.
36714:        miseksi sellaisille yrityksille, jotka toi-       Multilateraalisen kaupan luonteeseen kuuluu,
36715:        minnassaan ottavat huomioon ulko-             että kauppa on eräiden maiden kanssa alijää-
36716:        maankauppamme          tasapainoittamiseen    mäistä ja toisten kanssa ylijäämäistä. Ongel-
36717:        tähtäävät pyrkimykset?"                       mana ei siten ole kaupan tasapainottaminen
36718:                                                      yksittäisten maiden kanssa, vaan koko kaupan
36719:    Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu          balansoiminen.
36720: toimialaani, esitän vastauksena kunnioittavasti          Valtion laitosten hankinnoissa on määrää-
36721: seuraavaa.                                           vinä pidettävä näkökohtia, jotka liittyvät han-
36722:    Hallituksen piirissä on seurattu tarkoin ul-      kinnan taloudellisuuteen. Tämä näkemys on
36723: komaankauppamme kehitystä ja pyritty selvit-         saanut ilmauksensa myös maamme solmimissa
36724: tämään syitä sen tasapainottomuuteen.                kansainvälisissä sopimuksissa, jotka kieltävät
36725:    Useat eri tekijät kuten vallitseva korkea~        syrjivän kohtelun. Hallitus on myös pyrkinyt
36726: suhdanne ja ostovoiman lisääntyminen ovat ai-        myötävaikuttamaan siihen, että tarjoukset jul-
36727: heuttaneet kuluvana vuonna tuonnin kasva-            kisissa hankinnoissa olisi pyydettävä kaikilta
36728: mista. Samanaikaisesti lukuisten tuontitavaroi-      kysymykseen tulevilta toimittajilta, jotta han-
36729: den hinnat ovat nousseet. Nousua on tapah-           kinnasta päätettäessä olisi riittävästi perusteita
36730: tunut myös perusraaka-aineiden, etenkin poltto-      arvostella hankinnan taloudellisuutta ja tarkoi-
36731: aineiden hinnoissa. Osa kaupan tasapainotto-         tuksenmukaisuutta.
36732:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1970.
36733: 
36734:                                                         Valtiovarainministeri Carl Olof Tallgren.
36735: 4
36736: 
36737: 
36738: 
36739: 
36740:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
36741: 
36742:    1 sin till Eder, Herr T alman, adresserade      balansen i handeln måste dock anses vara tili-
36743: skrivelse av den 26 november 1970 har riks-        fälliga. Till dem kan hänföras t. ex. importen
36744: dagsman Heimo Rekonen med hänvisning till          av järn och stål, vilken har varit större än
36745: 37 § 1 mom. riksdagsordningen framställt föl-      vanligt.
36746: jande spörsmål att besvaras av vederbörande           Underskottet i handelsbalansen motiverar
36747: medlem av statsrådet:                              ännu icke som sådant att man skrider tili åt-
36748:                                                    gärder i syfte att brorosa importen med så-
36749:           "Är Regeringen medveten om att           dana medel som t. ex. kvantitativa import-
36750:        Finlands Banks åtgärder för att skapa       begränsnignar. Avgörande är bytesbalansen,
36751:        balans i utrikeshandeln är otillräckliga    som i det nuvarande läget, oberoende av det
36752:        och riktar sig mot den fattigare delen      stora underskottet i handelsbalansen, utjämnas
36753:        av folket, sålunda försvårande både små     av det överskott som vissa andra poster ger.
36754:        och medelstora företags verksamhet,            Det nu rådande läget har man strävat tili
36755:        och om så är fallet,                        att förbättra genom penningpolitiska åtgärder,
36756:           vilka åtgärder har Regeringen vid-       av vilka den viktigaste är Finlands Banks be-
36757:        tagit eller ämnar Regeringen vidtaga för    slut att begränsa användningen av kortfristig
36758:        att skapa balans i vår utrikeshandel,       utländsk finansiering av vissa importvaror. Av-
36759:        bl. a. i syfte att begränsa importen från   sikten med åtgärden är att stävja ökningen i
36760:        Väst-Tyskland och andra sådana länder,      importen av konsumtionsvaror inom kredithan-
36761:        med vilka vår handel är mest import-        deln. Kreditbegränsningsåtgärderna har dock
36762:        dominerad samt för att inrikta statens      hittilis tillämpats en så kort tid att det är för
36763:        och övriga samfunds anläggnings- och        tidigt att bedöma om de har varit tillräckliga.
36764:        andra sådana anskaffningar på att tjäna         De nu genomförda åtgärderna inverkar icke
36765:        detta ändamål och för att styra ränte-      försvagande på sysselsättningen.
36766:        stöds- och andra sådana krediter tili           Till den multilaterala handelns natur hör att
36767:        företag som i sin verksamhet beaktar        handeln med en del Iänder leder tili under-
36768:        strävanden som avser att skapa balans       skott och handeln med andra till överskott.
36769:        i vår utrikeshandel?"                       Problemet är alltså icke att få balans i han-
36770:                                                    deln med enskilda Iänder utan det gäller att
36771:    Då det i spörsmålet nämnda ärendet hör tili     balansera hela handeln.
36772: mitt verksamhetsområde i finansministeriet,            En avgörande synpunkt vid anskaffningarna
36773: får jag såsom svar vördsamt anföra följande:       till statliga verk är, att en anskaffning bör
36774:    Inom regeringen har man noggrant följt          vara ekonomiskt fördelaktig. Denna syn har
36775: med utvecklingen i vår utrikeshandel och strä-     kommit till uttryck också i de intemationella
36776: vat tili att utreda orsakema tili dess bristande   överenskommelserna som vårt land ingått och
36777: balans.                                            som förbjuder diskriminerande behandling. Re-
36778:    Flera olika faktorer såsom den rådande hög-     geringen har också gått in för att medverka
36779: konjunkturen och den ökade köpkraften har          till att anbud vid offentliga anskaffningar in-
36780: under det gångna året lett till att importen       förskaffas av samtliga ifrågakommande leve-
36781: vuxit. Samtidigt har priset på talrika import-     rantörer för att det, när beslut om en anskaff-
36782: artiklar stigit. Också priset på basråvaror,       ning fattas, skall finnas tillräckliga möjligheter
36783: främst priset på bränsle har stigit. En del av     att bedöma huruvida anskaffningen är ända-
36784: de faktorer som har bidragit till den bristande    målsenlig och ekonomiskt fördelaktig.
36785:      Helsingfors den 23 december 1970.
36786: 
36787:                                                              Finaisminister Carl Olof Tallgren.
36788: Kirj. ksm. n:o 192.
36789: 
36790: 
36791: 
36792: 
36793:                                  Karhuvaara: Valtion perhe-eläkettä nauttivien leskien saattami-
36794:                                     sesta tasavertaiseen asemaan.
36795: 
36796: 
36797:                         Ed u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
36798: 
36799:    Leskien ja orpojen eläkeasiat ovat viime ai-        On hyvin ymmärrettävää, että edellä esite-
36800: koina olleet tavallista runsaammin yleisen huo-     tyssä esimerkissä mainittu vanhan eläkelain
36801: mion ja samalla arvostelun kohteina. Aiheen         piiriin jäänyt leski tuntee joutuneensa lain
36802: tähän on antanut lähinnä leskien ja orpojen         edessä epäoikeutettuun asemaan verrattuna jäl-
36803: eläkkeiden verotuksessa tapahtuneet muutokset       kimmäiseen, uuden eläkelain piiriin kuuluvaan
36804: sekä veron perinnän tapahtuminen .suurelta          leskeen. Tällaisia tapauksia on monia.
36805: osalta jälkikäteen.                                    Uusi valtion perhe-eläkelaki on eläkkeen saa-
36806:    Samassa yhteydessä leskien ja orpojen eläk-      jan kannalta monessa suhteessa vanhaa virka-
36807: keissä on tullut esille muitakin arvosteluja he-    miesten eläkelakia parempi, joten siihen ei
36808: rättäneitä epäkohtia ja epäoikeudenmukaisuuk-       voida tässä mielessä kohdistaa arvostelua. Mut-
36809: sia. Yksi tällainen arvostelua herättävä kysymys    ta toisaalta ei voida pitää aiheettomana sitä
36810: koskee sitä suurta eroa, mikä on vanhan virka-      tyytymättömyyttä, mitä edellä mainitussa rin-
36811: miesten perhe-eläkelain ( 696/56, muutos 393/       nakkaistapauksessa vanhan eläkelain piiriin
36812: 62) ja uuden valtion perhe-eläkelain ( 77 4/68 )    kuuluvat :tuntevat.
36813: mukaan maksettavien eläkkeiden suuruuksissa.           Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
36814: Maksimieläkehän on yhdelle edunsaajalle en-         päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän-
36815: siksi mainitun lain piiriin kuuluvilla eläkeläi-    kin kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
36816: sillä 20 prosenttia edunjättäjän palkasta, kun se   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36817: uuden eläkelain piiriin kuuluvilla eläkeläisillä
36818: on 30 prosenttia. On paljon sellaisia tapauksia,             Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
36819: että kaksi leskeä on täysin samanlaisessa ase-             maksettavan eläkkeen suuruuksissa van-
36820: massa. Molempien edunjättäjät ovat kuuluneet               han virkamiesten perhe-eläkelain ja
36821: samaan palkkausluokkaan ja heidän palvelus-                vuonna 1968 säädetyn uuden valtion
36822: aikansa on ollut yhtä pitkä. Erona mainittujen             perhe-eläkelain välillä olevaan epäoikeu-
36823: leskien välillä on vain se, että toinen on jäänyt          denmukaiseen eroon ja siitä vanhan elä-
36824: leskeksi esimerkiksi yhtä vuotta aikaisemmin               kelain piiriin kuuluvien keskuudessa
36825: kuin toinen. Samalla hän on jäänyt vanhan                  syntyneeseen tyytymättömyyteen,
36826: eläkelain piiriin saaden näin ollen eläkettä 20              ja mitä Hallitus aikoo tehdä valtion
36827: prosenttia edunjättäjänsä palkasta. Toinen,                perhe-eläkettä nauttivien leskien saatta-
36828: vuotta myöhemmin leskeksi jäänyt, on sen si-               miseksi tasavertaiseen asemaan?
36829:  jaan päässyt osalliseksi uuden eläkelain :suo-
36830: masta suuremmasta eli 30 prosentin elake-
36831:  oikeudesta.
36832:       Helsingissä marraskuun 26 päivänä 1970.
36833: 
36834:                                         Sinikka Karhuvaara.
36835: 
36836: 
36837: 
36838: 
36839: E 1333/70
36840: 2
36841: 
36842: 
36843: 
36844: 
36845:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e .he 11 e.
36846: 
36847:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa     Parannuksen pääpaino oli lähinnä suna, että
36848: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       perhe-eläketurva ulotettiin koskemaan kaikkia
36849: olette kirjeellänne 26 päivältä marraskuuta         valtion palveluksessa olevia henkilöitä. Aikai-
36850: 1970 n:o 1511 lähettänyt jäljennöksen kansan-       semmin perhe-eläketurvan piiriin kuuluivat
36851: edustaja Sinikka Karhuvaaran Teille antamasta       vain määrätyssä virkasuhteessa valtioon olevat
36852: kirjelmästä, jossa valtioneuvoston asianomaisen     henkilöt. Perhe-eläketurvan ulkopuolella olivat
36853: jäsenen vastattavaksi on tehty seuraava kysy-       muun muassa kaikki valtion työntekijät, jotka
36854: mys:                                                nyt saatettiin perhe-eläketurvan piiriin.
36855:                                                        Uuden perhe-eläkejärjestelmän voimaantulo
36856:           "Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota      merkitsi myös eläkkeen suuruuden osalta pa-
36857:        maksettavan eläkkeen suuruuksissa van-       rannusta varsin monille. Uudessa perhe-eläke-
36858:        han virkamiesten perhe-eläkelain ja          järjestelmässä on perhe-eläkkeen suuruus kui-
36859:        vuonna 1968 säädetyn uuden valtion           tenkin riippuvainen, toisin kuin vanhassa per-
36860:        perhe-eläkelain välillä olevaan, epäoikeu-   he-eläkejärjestelmässä, myös palvelusajan pituu-
36861:        denmukaiseen eroon ja siitä vanhan elä-      desta. Valtion vanhassa ja uudessa perhe-eläke-
36862:        kelain piiriin kuuluvien keskuudessa         järjestelmässä on myös muita keskinäisiä eroa-
36863:        syntyneeseen tyytymättömyyteen,              vuuksia, jotka aiheuttavat sen, että niiden kes-
36864:           ja mitä Hallitus aikoo tehdä valtion      kinäinen vertailu ei ole yksiselitteistä. Voidaan
36865:        perhe-eläkettä nauttivien leskien saatta-    kuitenkin todeta, että käytännössä ilmeisesti
36866:        miseksi tasavertaiseen asemaan?"             esiintyy tapausryhmiä, joissa vanhaa perhe-
36867:                                                     eläkettä saavat henkilöt jäävät eläketurvansa
36868:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       osalta niin paljon heikompaan asemaan, että
36869: vasti seuraavaa:                                    tätä ei voida pitää kohtuullisena eikä oikeuden-
36870:    Valtion perhe-eläkelailla (774/68) uudistet-     mukaisena. Tähän liittyvien epäkohtien korjaa-
36871: tiin valtion palveluksessa olevien henkilöiden      miseksi on päätetty suorittaa kiireellinen tutki-
36872: perhe-eläketurvaa koskeva lainsäädäntö. Tämä        mus, jonka perusteella ilmenneet epäkohdat
36873: merkitsi huomattavaa parannusta aikaisemmin         pyritään korjaamaan.
36874: voimassa olleeseen lainsäädäntöön verrattuna.
36875:      Helsingissä joulukuun 28 päivänä 1970.
36876: 
36877:                                                                          Ministeri V alta Käkelä.
36878:                                                                                                       3
36879: 
36880: 
36881: 
36882: 
36883:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
36884: 
36885:    I det syfte som anges i 3 7 § 1 mom. riks-      gare gällande lagstiftning. Tyngdpunkten i för-
36886: dagsordningen har Ni, Herr Talman, med Eder        bättringen låg främst i att familjepensions-
36887: skrivelse av den 26 november 1970 nr 1511,         skyddet utsträcktes tili att gälla alla som är
36888: översänt en avskrift av följande, av riksdag.s-    anställda i statens tjänst. Tidigare omfattade
36889: man Sinikka Karhuvaara till Eder inlämnade         familjepensionsskyddet endast personer i visst
36890: och till vederbörande medlem av statsrådet för     tjänsteförhållande till staten. Utanför familje-
36891: besvarande ställda spörsmål:                       pensionsskyddet stod bl. a. alla statens arbets-
36892:                                                    tagare. De blev nu delaktiga av denna förmån.
36893:           "Har Regeringen fäst uppmärksam-            Införandet av det nya familjepensionssyste-
36894:        het vid den orättvisa skillnaden mellan     met innebar för många också en förbättring i
36895:        den pension som betalas enligt den          fråga om pensionens storlek. I det nya syste-
36896:        gamla lagen om familjepension för stats-    met beror emellertid familjepensionens belopp,
36897:        tjänstemän och den som betalas enligt       i motsats tili vad som var fallet i fråga om det
36898:        den år 1968 stiftade nya lagen om           gamia systemet, också på tjänstgöringstidens
36899:        statens familjepensioner och det miss-      längd. Mellan statens gamla och nya familje-
36900:        nöje som detta ger upphov tili bland        pensionssystem finnes ookså en del andra olik-
36901:        dem som beröres av den gamla pen-           heter, vilka medför, att en jämförelse mellan
36902:        sionslagen,                                 dem icke kan bli helt entydig. Man kan dock
36903:           och vad ämnar Regeringen göra för        konstatera, att det i praktiken uppenbarligen
36904:        att änkor, som åtnjuter statens familje-    förekommer grupper av fall, där de som
36905:        pensioner, skall kunna försättas i inbör-   åtnjuter familjepension av gammal typ kommer
36906:        des jämlik ställning?"                      i en så mycket sämre stäJ.lni.ng i fråga om sitt
36907:                                                    pensionsskydd att detta icke kan anses skäligt
36908:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      eller rättvist. I syfte att avhjälpa härtill an-
36909: samt anföra följande:                              slutna missförhållooden har tnaill fattat beslut
36910:    Lagstiftningen om de statsanställdas familje-   om att i brådskoode ordning utföra en under-
36911: pensionsskydd förnyades genom lagen om             sökning. Avsilkten är att på basen av dessa
36912: statens familjepensioner ( 77 4/68). Detta inne-   rätta .r,illl de missförhållanden som yppar sig.
36913: bar en betydande förbättring, jämfört med tidi-
36914:      Helsingfors den 28 december 1970.
36915: 
36916:                                                                             Minister V alto Käkelä.
36917: Kirj. ksm. n:o 193.
36918: 
36919: 
36920:                                  H. Niskanen ym.: Kuntien kehittämisen esteenä olevien maar-
36921:                                     poliittisten vaikeuksien poistamisesta.
36922: 
36923:                         Edu skunnan         H erra     P u h e m i e h e 11 e.
36924: 
36925:    Yhteiskunnan kannalta maapolitiikan hoito        suun ja täten myös huomattavaan ns. maan
36926: tatkaisee huomattavalta osalta koko kehityk-        ansiottoman arvon nousuun. Tämä suuntaus
36927: sen suunnan. Tällä hetkellä vaikeana ongel-         osaltaan vaikuttaa mm. asuntojen hintatasoon
36928: mana lähes kaikissa kaupungeissa ja kauppa-         kohottavasti.
36929: laissa sekä taaja-asutuskeskuksissa ovat hajanai-      Maa on meillä muodostunut asutuskeskuk-
36930: set lähinnä yksityisomistukseen perustuvat          sissa kohtuuttoman edulliseksi sijoituskohteeksi.
36931: maanomistussuhteet. Yhteiskunnan kaikinpuo-         Tämä on johtunut siitä, että maan arvo on
36932: linen järkevä suunnittelu ja rakentaminen edel-     ollut riippumaton rahan arvon alenemisesta
36933: lyttävät että kunnilla on maata riittävästi käy-    ja toisaalta asutuskeskusten voimakas kasvu
36934: tettävissään. Lisäksi maata on oltava reservissä    ja kehittyminen on aiheuttanut maan ansiotto-
36935: niin, että kunta pystyy hallitsemaan maa-           man arvonnousun, joka verovapaana on koi-
36936: markkinat ja, vaikuttamaan maan hinnan va-          tunut maan omistajille suureksi eduksi yhteis-
36937: kaana pysymiseen.                                   kunnan kustannuksella.
36938:     Asuntotonttikomitean mietintö ( v. 1965)           Ratkaisun näihin kunnille vaikeisiin kysy-
36939: osoittaa, että kokonaisuutena ottaen kaupun-        myksiin toisi yhteiskunnan suunnitelmalliseen
36940: kien ja kauppaloiden maanomistustilanne on          ja taloudelliseen rakentamiseen ja kehittämiseen
36941: heikko. Tilastot myöskin osoittavat, että kau-      tarvittavan maan saattaminen ennen muuta
36942: punkien ja kauppaloiden menoista kiinteän           kaupungeissa ja kauppalaissa yhteiskunnan
36943: omaisuuden ostoon käytetty osuus on viime           omistukseen.
36944:  aikoina pienentynyt. Kun v. 1954 kiinteän             Jonkin verran asiaan voisi tässä vaiheessa
36945:  omaisuuden osuus kaikista kaupunkien ja            tuoda parannusta kuntien maanhankintakomi-
36946:  kauppaloiden menoista oli 8,3 % oli se v.          tean esittämän kunnan kiinteistöihin kohdis-
36947:  1968 enää 5,4 %. Täten se menoerä, joka            tuvan etuosto-oikeuden toteuttaminen.
36948:  kohdistuu lähinnä maan hankintaan on oleelli-
36949:  sesti supistunut, vaikka samalla maan hinta           Toiseksi tarvitaan kuntien pakkolunastus-
36950:  on kohonnut.                                       oikeuden huomattavaa laajentamista.
36951:     Kaupunkien ja kauppaloiden vähäinen maan-          Ja kolmanneksi olisi ryhdyttävä sellaisiin
36952:  omistus estää järkevän yhteiskunnan kokonais-      veropoliittisiin toimenpiteisiin, jotta olisi mah-
36953:  suunnittelun aikaansaamisen. Rakentaminen ta-      dollista siirtää maan ansiottoman arvonnousun
36954:  pahtuu hajanaisesti .ja epätaloudellisesti. On     tuoma hyöty yhteiskunnalle.
36955:  jouduttu ottamaan käyttöön sellaisia kunnan           Tarvitaan kiireellisiä toimenpiteitä kuntien
36956:  omistamia maa-alueita, jotka eivät olisi olleet    maapoliittisten kysymysten ratkaisemiseksi.
36957:  juuri sillä hetkellä :kaikkein sopivimpia raken-      Edellä mainittuun ,ja valtiopäiväjärjestyksen
36958:  nettavaksi. Rakentaminen pieninä yksikköinä        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
36959:  tulee kalliiksi. Rakentaminen toisistaan kau-      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
36960:  kana oleville alueiUe nostaa kunnallisteknillis-   seuraavan kysymyksen:
36961:  ten rakenneimien kustannuksia. Hajalleen ra-
36962:  kentaminen on myöskin yhteiskunnan eri toi-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36963:  mintojen kannalta epätyydyttävä.                           ryhtyä kuntien suunnitelmallisen kehit-
36964:     Kuntien vähäinen maanomistus on johtanut                tämisen esteenä olevien maapoliittisten
36965:  myöskin raakamaan hinnan tarpeettomaan nou-                vaikeuksien poistamiseksi?
36966:    Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1970.
36967:                Helvi Niskanen.                                  Kaisu Weckman.
36968:                Terho Pursiainen.                                Niilo Koskenniemi.
36969: E 1332/70
36970:                        E cl u s k u n n a n   H erra   P u h e m i e h e 11 e.
36971: 
36972:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     työn rinnalla ensiksi käsitellyt toimeksiantoosa
36973: mainitussa tattkoituksessa Te, Herra Puhemies,     ·kohdissa 1 ja 2 mainittuja tehtäviä. Näiltä
36974: olette 26 päivänä marraskuuta 1970 .päivätyn       osin komiteassa on marraskuun 4 päivänä
36975: kirjeenne n:o 1516 ohella toimittanut Valtio-      1969 saatu valmiiksi alustavat ehdotukset lain-
36976: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen    säädäntötoimenpiteiksi eli a:setukseksi julkisista
36977: kansanedustaja Helvi Niskasen ym. kirjallisesta    ka:upanvahvistajista annetun asetuksen muut-
36978: kysymyksestä n:o 193, jossa tiedustellaan:         tamisesta ja laiksi kunnan etuosto-oikeudesta
36979:                                                    kiinteistönkaupassa. Alustavista ehdotuksista
36980:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    on kuluvana vuonna saatu asianomaisten viran-
36981:        ryhtyä kuntien suunnitelmallisen kehit-     omaisten ja yhteisöjen lausunnot, joissa esite-
36982:        tämisen esteenä olevien maapoliittisten     tyt näkökohdat ja komitean toimesta kuntien
36983:        vaikeuksien poistamiseksi?''                maanomistusoloista hankitut selvitykset huo-
36984:                                                    mioon ottaen komitea on jatkanut lopullisen
36985:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        ehdotuksensa valmistelua. Se valmistunee näiltä
36986: taen seuraavaa:                                    osin lähikuukausina. Samalla pyritään saatta-
36987:    Kuntien suunnitelmallisen kehittämisen es-      maan julkisuuteen komitean toimesta suorite-
36988: teenä olevien maapoliittisten vaikeuksien vä-      tun maanomistusoloja koskevan selvitystyön
36989: hentäminen voi tapahtua ensinnäkin paranta-        tuloksia. Tässä yhteydessä tullaan myöskin har-
36990: ma1la kuntien mahdollisuuksia saada käyt-          kitsemaan, olisiko syytä jo välimietintöön liit-
36991: töönsä niiden kehittämisen kannalta välttämät-     tää eräiden lunastamista kunnalle koskevien
36992: tömiä .maa-alueita. Tämänkaltaisen lainsäädän-     rakennuslain säännösten erillisiä tarkistusehdo-
36993: nön kehittämiseksi valtioneuvosto asetti 12        tuksia. Muutoin on komitean tarkoituksena
36994: päivänä joulukuuta 1968 komitean, jonka teh-       siirtyä toimeksiantoosa 3 kohdassa mainittujen
36995: tävänä on aikaisemmin toimitetut tutkimukset       kysymysten käsittelyyn välittömästi edellä se-
36996: ja tehdyt ehdotukset huomioon ottaen toimit-       lostetun työvaiheen päätyttyä.
36997: taa selvitys siitä, 1. olisiko kiinteän omai-         Tiedustelussa tarkoitettujen veropoliittisten
36998: suuden aiotuista luovutuksista säädettävä asian-   toimenpiteiden osalta on valtiovarainministe-
36999: mukaisin rajoituksin tehtäväksi ilmoitus kun-      riön helmikuun 8 päivänä 1967 asettama maa-
37000: nalle, 2. olisiko kunnille annettava tietyin       poliittisia verouudistuksia selvittelevä toimi-
37001: rajoitu:ksin etuosto-oikeus Iuovutettuihin kiin-   kunta 21 päivänä syyskuuta 1967 antamassa.an
37002: teistöihin ia 3. olisiko lunastamista kunnalle     mietinnössä tehnyt ehdotuksen maan arvon-
37003: koskevia rakennuslain säännöksiä tarkistettava     nousun verottamisesta ja. kunnan kiinteistö-
37004: mm. niiden soveltamisalan laajuuden ja lunas-      nrhaston perustamisesta. Ehdotetun lainsäädän·
37005: tuskorv!busten perusteiden osalta, sekä tehdä      nön mukaan veron tuotto tulisi kunnille, jol-
37006: sel+vityhen nojalla ehdotus tarpeellisiksi Iain-   loin kunnilla olisi nykyistä paremmat mahdol-
37007: säädäntötoimenpiteiksi.                            lisuudet tarvitsemiensa maa-alueiden hankki-
37008:    Komitea, .joka otti nimekseen Kuntien maan-     miseen. Hallituksen esityksen antamisesta
37009: hank:intakomitea, on eri kunnissa vallitsevia      asiassa ei ole :päätetty.
37010: maanomistusoloja koskevan yleisen selvitys-
37011:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1970.
37012: 
37013:                                                             Sisäasiainministeri Artturi Jämsen.
37014:                                                                                                    3
37015: 
37016: 
37017: 
37018: 
37019:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
37020: 
37021:     I det syfte 37 § 1 mom. Riksdagsordningen      olika kommunerna rådande markägoförhållan-
37022: anger har Ni, Herr Talman, med Eder                dena först behandlat under punkterna 1 och 2
37023: skrive1se Mr den 26 november 1970 nr 1516          i sitt uppdrag nämnda. uppgifter. Till dessa
37024: till vederbörande med1em av Statsrådet för         delar har i kommitten den 4 november 1969
37025: avgivande av svar översänt en avskrift av          färdigställts preliminära förslag till lagstift-
37026: följande av riksdags1edamoten Helvi Niskanen       ningsåtgärder eller tili förordning om ändring
37027: m. fi. ställda skriftliga spörsmå1 nr 193, vari    av förordningen om offentliga köpvittnen och
37028: frågas:                                            tili lag om kommuns föriköpsrätt vid fastig-
37029:                                                    hetsköp. Under det gångna året har behöriga
37030:           "Vi1ka, åtgärder ämnar Regeringen        myndigheters och samfunds utlåtanden i anled-
37031:        vidtaga för av1ägsnandet av de marlc-       ning av de preliminära förs1agen erhållits, och
37032:        politiska svårigheter som utgör hinder      med beaktande av i dessa fram1agda synpunkter
37033:        för kommunernas p1anenliga utveck-          och de på åtgärd av kommitten införskaffade
37034:        ling?"                                      utredningarna om kommunernas markägoför-
37035:                                                    hållanden har kommitten fortsatt beredandet
37036:    Som svar på spörsmå1et får jag vördsamt         av sitt s1utliga förslag. Detta torde till dessa
37037: anföra följande:                                   delar bli färdigt inom de närmaste månaderna..
37038:    En minskning !W de markpolitiska svårig-        Samtidigt söker man offentliggöra resultaten
37039: heter som utgör hinder för kommunernas             av det på åtgärd av kommitten utförda utred-
37040: p1anenliga utveckling kan först och främst         ningsarbetet rörande markägoförhållandena.
37041: ske genom fönbättrandet av kommunernas             I detta sammanhang kommer även att över-
37042: möjligheter att till sitt förfogande få de mark-   väga.s, huruvida det vore skä1 att redan till
37043: områden som är oundgängliga med tanke på           md1anbetänkandet foga särskilda reviderings-
37044: kommunernas utveokling. För utveck1andet av        förslag för vissa av byggnadslagens stadganden
37045: en dylik 1agstiftning tillsatte statsrådet den     om inlösning åt kommun. För övrigt har
37046: 12 december 1968 en kommitte, vars uppgift         kommitten för avsikt att omedelbart efter
37047: är a.tt med beaktande av tidigare utförda          det att ovan redovisade atbetsskede avs1uta.ts
37048: undersökningar och framlagda .förslag förete       övergå till att behandla under punkt 3 i sitt
37049: utredning om huruvida 1. det borde stadgas         uppdrag nämnda frågor.
37050: att tillämnad överlåtelse av fast egendom med          Beträffande de i förfrågan avsedda skatte-
37051: behöriga     begränsningar      skall   medde1as   politiska åtgärderna, har den av finansminis-
37052: kommun, 2. kommuner med vissa begräns-             teriet den 8 februari 1967 tillsatta de1egationen
37053: ningar bör beviljas förköpsrätt till de över-      som utreder markpolitiska skattereformer i
37054: 1åtna. fastigheterna, samt 3. byggnads1agens       sitt den 21 september 1967 avgivna betänkande
37055: stadganden angående in1ösning åt kommun            uppgjort ett förslag om beskattning av mark-
37056: borde revideras bl.a. beträHande vidden av         värdestegringen samt om grundandet av kom-
37057: deras tillämpningsområde och grunderna för         munens fastighetsfond. I enlighet med den
37058: in1ösningsersättningarna, samt att med stöd        föreslagna 1agstiftningen skulle skattens avkast-
37059: av utredningen uppgöra förslag till erforderliga   ning tillfalla kommunerna, varvid dessa skulle
37060: lagstiftningsåtgärder.                             ha bättre förutsättningar än för närvarande
37061:    Kommitten som antog namnet Kommunernas          att införskaf.fa. etforderliga markområden.
37062: markanskaffningskommitte har vid sidan av          Beslut har icke fattats om avgivande av
37063: det allmänna utredningsarbetet om de i de          regeringens proposition i ärendet.
37064:       Helsingfors den 23 december 1970.
37065: 
37066:                                                    Minister för linrikesärendena Artturi Jämsen.
37067: Kirj. ksm. n:o 194.
37068: 
37069: 
37070: 
37071: 
37072:                                   Lähteenmäki ym.: Poliittisten sihteerien paikkaamisesta minis-
37073:                                      teriöihin.
37074: 
37075: 
37076:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37077: 
37078:    Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
37079: on eri ministeriöihin palkattu ministereiden         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
37080: poliittisiksi sihteereiksi henkilöitä ministeriöi-   tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
37081: den ulkopuolelta. Valtion tulo- ja menoarviossa      omaisen jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
37082: ei ole tätä tarkoitusta varten määrärahaa. Joil-
37083: takin muilta tulo- ja menoarvion määräraha-                     Millä perusteella Hallitus on pal-
37084: momenteilta poliittisten sihteereiden palkkaus              kannut poliittisia sihteereitä ministe-
37085: tuntuu periaatteessa varsin ainutlaatuiselta teh-           riöihin;
37086: tävän poliittisen tärkeyden vuoksi. Järjestel-                  miltä tulo- ja menoarvion kohdalta
37087: mähän tulisi merkitsemään suomalaisessa de-                  sihteereiden palkkojen maksattaminen
37088: mokratiassa !toistaiseksi tuntemattoman poliit-             tapahtuu;
37089: tisen sihteerijärjestelmän luomista. Samalla                    ja aiotaanko menettelyä jatkaen tehdä
37090: menettely merkitsisi itse asiassa puoluetuen                'Siitä pysyväisluon'toinen?
37091: kasvattamista.
37092:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1970.
37093: 
37094:                Olavi Lähteenmäki.                                Olavi Nikkilä.
37095:                Pentti Sillantaus.                                Erkki Hara.
37096:                Juha Rihtniemi.                                   Juuso Häikiö.
37097:                Tuure Junnila.                                    Orvokki Kauppila.
37098:                Erkki Huurtamo.                                   Juha Vikatmaa.
37099:                Aili Vaittinen.                                   Elsi Hetemäki.
37100:                Erkki Häkämies.                                   Eeva Särkkä.
37101:                Sinikka Karhuvaara.                               Jouni Mykkänen.
37102:                Harri Holkeri.                                    Eeva Kauppi.
37103:                T. I. Vartia.                                     Mauri Seppä.
37104:                G. Laatio.                                        Timo Mäki.
37105:                Maija Heino.                                      Ilkka Suominen.
37106:                Niilo Tarvajärvi.                                 Pertti Salolainen.
37107:                Pentti Mäki-Hakola.                               Esko J. Koppanen.
37108: 
37109: 
37110: 
37111: 
37112: E 13/71
37113: 2
37114: 
37115: 
37116: 
37117: 
37118:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37119: 
37120:    Viime marraskuun 26 päivänä päivätyssä ja          nan toimintaa sekä joka myös hankkisi mlrus-
37121: seuranneen joulukuun 1 päivänä valtioneuvos-         tereille poliittisluontoista aineistoa eri aloilta.
37122: ton asianomaiselle jäsenelle saapuneessa kir-        Ministereiden lisääntyneen työtaakan johdosta
37123: jeessä olette Te, Herra Puhemies, valtiopäivä-       on tällaista tilannetta pidettävä ilmeisen epä-
37124: järjestyksen 37 § :n 1 momentissa mainitussa         tyydyttävänä.
37125: tarkoituksessa lähettänyt jäljennöksen edustaja          Edellä sanotusta johtuen valtioneuvostossa
37126: Lähteenmäen ym. Teille antamasta kirjeestä,           on .pidetty asianmukaisena pyrkiä poistamaan
37127: jossa valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-      •tarkoitettu epäkohta. Näin on päädytty palk-
37128: tattavaksi on tehty seuraava kysymys:                kaamaan eräisiin ministeriöihin sellaisia hen-
37129:                                                       kilöhä, joilla olisi kokemusta tämän laa-
37130:            "Millä perusteella Hallitus on pal-        tuisissa poliittisluontoisissa tehtävissä ja siten
37131:        kannut poliittisia sihteereitä ministe-       edellytyksiä hoitaa niitä :tehokkaasti ja menes-
37132:        riöihin;                                       tyksellisesti. Tällä tavoin voidaan ministeriä
37133:           miltä tulo- ja menoarvion kohdalta         tehokkaasti auttaa tarkoitettujen aikaa vievien
37134:        sihteereiden palkkojen maksattaminen          kysymysten tutkimisessa, jolloin ministeri voi
37135:        tapahtuu;                                     omistaa aikaansa entistä enemmän ministeriön
37136:           ja aiotaanko menettelyä jatkaen tehdä      ja hallinnonalan kehittämiseen.
37137:        siitä pysyväisluorrtoinen?"                       Tulo- ja menoarviossa on eri ministeriöille
37138:                                                      sekä valtion virastoille ja laitoksille osoitettu
37139:                                                      erityinen määräraha tilapäisten toimihenkilöi-
37140:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        den palkkaamiseen. Näiden määrärahojen puit-
37141: vasti seuraavaa:                                     teissa voivat ministeriöt asianmukaisella tavalla
37142:    Valtion yleistä hallitusta varten olevilla val-   palkata tarpeellista henkilökuntaa. Esillä ole-
37143: tioneuvoston jäsenillä on apunaan asioita val-       vassa kyselyssä tarkoitettujen tilapäisten toimi-
37144: mis'telemassa ministeriöt. Näiden toiminta on        henkilöiden paikkaaminen on tapahtunut näillä
37145: järjestetty siten, että virkamiehet, jotka ovat      määrärahoilla.
37146: asiantuntijoita hallinnonalansa kysymyksissä,           Tähän mennessä on edellä kerrotun henkilö-
37147: joutuvat olemaan kiinteästi mukana ministe-          kunnan käytöstä saatu myönteisiä kokemuksia
37148: riöiden asioiden valmistelussa, .täytäntöön-         ja on voitu havaita tällaisen menettelyn lisää-
37149: panossa ja valvonnassa. Eri yhteyksissä on           vän ministereiden mahdollisuuksia asioiden hoi-
37150: tästä johtuen kiinnitetty huomiota siihen, että      tamisessa. Näyttäisi sen vuoksi asianmukai-
37151: ministereillä, lukuun ottamatta pääministeriä,       selta, että tämän laatuista menettelyä jatkettai-
37152: ei ole apunaan sellaista henkilöä, joka voisi        siin ja sen kehittäroismahdollisuuksia selvitet-
37153: seurata yleistä poliittista tilannetta ja eduskun-   täisiin.
37154:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1970.
37155: 
37156:                                                                      Ministeri Carl Olof Tallgren.
37157:                                                                                                    3
37158: 
37159: 
37160: 
37161: 
37162:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
37163: 
37164:    1 en den 26 senaste november daterad och         även skulle skaffa ministrarna materia! av poli-
37165: den 1 därpåföijande december tili vederbö-          tisk natur från olika områden. På grund av
37166: rande medlem av statsrådet anländ skrivelse         ministrarnas ökade arbetsbörda måste ett så-
37167: har Ni, Herr Taiman, i det syfte 37 § 1 mom.        dant tillstånd anses vara uppenbart otilifreds-
37168: riksdagsordningen anger, översänt avskrift av       ställande.
37169: en av riksdagsman Lähteenmäki m. fl. tili Eder         Med anledning av det ovan anförda har man
37170: riktad skrivelse, i viiken tili vederbörande        i statsrådet ansett det motiverat att försöka
37171: medlem av statsrådet för avgivande av svar          avlägsna nämnda missförhållande. Man har så-
37172: ställts föijande spörsmåi:                          lunda beslutat att vid vissa ministerier aviöna
37173:                                                     personer, som äger erfarenhet av politiska upp-
37174:           "På viiken grund har Regeringen av-       gifter av denna art och karaktär och som så-
37175:        Iönat politiska sekreterare vid ministe-     Iunda har förutsättningar att sköta dem effek-
37176:        rierna;                                      tivt och framgångsrikt. På detta sätt kan mi-
37177:           ur vilket anslag i inkomst- och ut-       nistern erhålla effektiv hjälp vid undersök-
37178:        giftsstaten erlägges sekreterarnas löner;    ningen av nämnda, tidsödande frågor, varvid
37179:           har man för avsikt att ge förfarandet     han i högre grad än tidigare kan ägna sig åt
37180:        en bestående karaktär genom att fort-        att utveckla ministeriet och förvaltningsområ-
37181:        sätta med det?"                              det.
37182:                                                        1 inkomst- och utgiftsstaten har för de olika
37183:                                                     ministerierna samt för statens ämbetsverk och
37184:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       inrättningar anvisats ett särskilt anslag för av-
37185: samt anföra följande:                               lönande av tillfälliga funktionärer. lnom ra-
37186:    För statens allmänna styrelse har ,statsrådets   men för dessa anslag kan ministerierna på
37187: medlemmar ministerierna såsom hjälp vid ären-       vederbörligt sätt aviöna nödig personal. Av-
37188: denas beredning. Ministeriernas verksamhet är       Iönandet av de tilifälliga funktionärer, som
37189: upplagd på det sätt att deras tjänstemän, en-       avses i föreliggande spörsmål, har skett med
37190: var sakkunnig i ärenden som angår deras för-        dessa anslag.
37191: valtningsområde, är bundna av beredningen,             De erfarenheter man hittilis har fått av an-
37192: verkställandet och övervakandet av ministe-         vändningen av ovan nämnda personai har va-
37193: riets angelägenheter. 1 olika sammanhang har        rit gynnsamma, och man har kunnat konsta-
37194: man av denna orsak fäst uppmärksamhet vid           tera, att detta förfarande har ökat ministrarnas
37195: att ministrarna, med undantag av statsminis-        möjligheter att sköta ärenden. Det synes så-
37196: tern, icke tili sin hjälp har någon, som skulle     lunda vara motiverat, att man fortsätter med
37197: kunna följa med den allmänna politiska situa-       ett förfarande av detta slag och att dess ut-
37198: tionen och riksdagens verksamhet och som            vecklingsmöjligheter litredes.
37199:      Helsingfors den 29 december 1970.
37200: 
37201:                                                                     Minister Carl Olof Tallgren.
37202: Kirj. ksm. n:o 19.5.
37203: 
37204: 
37205: 
37206: 
37207:                                  E. Niemelä ym.: Talokohtaisesti rakennettavien väestönsuojien
37208:                                     kalleudesta.
37209: 
37210: 
37211:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37212: 
37213:    Voimassa olevan väestönsuojelulain ( 31. 10.     niinikään kalliiksi. Halvempaa olisikin pyrkiä
37214: 1958/438) 2.luvun 9 §:ssä veivoitetaan raken-       rakentamaan erillisiä, suurempia väestönsuojia,
37215: tamaan väestönsuoja kiviseen rakennukseen,          jottka voitaisiin helpommin asianmukaisesti va-
37216: joka on tilavuudeltaan vähintään 3 000 m3 tai       rustaa.
37217: rakenteeltaan siihen verrattavaan rakennuk-            Mielestämme olisi taloudellisten seikkojen
37218: seen.                                               ja tehokkuuden kannalta pyrittävä pois taio-
37219:    Väestönsuojelu on sinänsä tärkeää ihmisten       kohraisista väestönsuojista ja rakennettava suu-
37220:  ja omaisuuden turvaamistoimintaa mahdollisen       rempia erillisiä suojia.
37221: vaaratilanteen johdosta, mutta talokohtaisesti          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
37222: rakennettavia väestönsuojia vastaan voidaan         37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
37223: esittää perusteltuja huomautuksia. Ovathan          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37224: olosuhteetkin tuntuvasti muuttuneet lain voi-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37225: maantulon jälkeen.
37226:    Väestönsuojien rakentaminen yksittäisiin ra-                Aikooko Hallitus antaa eduskun-
37227: kennuksiin tulee varsin kalliiksi. Väestönsuo-              nalle väestönsuojelulain muutosesityk-
37228: jan osuus rakennuksen kokonaiskustannuksista                sen, jolla kumottaisiin laissa mainittu
37229: saattaa nousta jopa 10 prosenttiin, mikä on                 velvollisuus rakentaa väestönsuoja tila-
37230: paljon ottaen huomioon maassamme muuten-                    vuudeltaan vähintään 3 000 m3 suurui-
37231: kin yleisesti vallitsevat korkeat rakennuskustan-           seen kiviseen tai siihen verrattavaan
37232: nukset.                                                     rakennukseen tai ryhtyä muihin toi-
37233:    Yksittäisiin rakennuksiin tehtävien suojien              menpiteisiin rakennuskustannusten alen·
37234: varustaminen ajan vaatimusten tasolle tulee                 tamiseksi?
37235:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1970.
37236: 
37237:          Esu Niemelä.                  Erkki Haukipuro.                Veikko Hanhirova.
37238: 
37239: 
37240: 
37241: 
37242:  E 1244/70
37243: 2
37244: 
37245: 
37246: 
37247: 
37248:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
37249: 
37250:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa     Muusta uudisrakentamisesta erillisinä tehtäville
37251: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      pienehköille väestönsuojille saattaisi usein olla
37252: olette 27 päivänä marraskuuta 1970 päivätyn          vaikea löytää tehokasta rauhan ajan käyttöä,
37253: kirjeenne n:o 1520 ohella lähettänyt valtio-       koska suojat eivät välittömästi liittyisi muihin
37254: neuvoston asianomaiselle jäsenelle vastattavaksi   talon asukkaita palveleviin tiloihin. Tehokas
37255: jäljennöksen kansanedustaja Esu Niemelän ym.       rauhan ajan käyttö on kuitenkin välttämätön
37256: esittämästä kirjallisesta kysymyksestä n:o 195,    edellytys taloudelliselle suojatuotannolle. Suu-
37257: jossa tiedustellaan:                               ret yhteissuojat .taas eivät sovellu väestönsuoja-
37258:                                                    tuotannon yleisratkaisuksi sen vuoksi, että
37259:           "Aikooko Hallitus antaa eduskun-         suojautumismatkat tulevat useimmiten liian
37260:        nalle väestönsuojelulain muutosesityk-      pitkiksi. Niitä voidaan käyttää vain sellaisilla
37261:        sen, jolla kumottaisiin laissa mainittu     uudisrakennusalueilla, joiden asukasmäärät ja
37262:        velvollisuus rakentaa väestönsuoja tila-    -tiheydet ovat suhteellisen suuria. Suuret väes-
37263:        vuudeltaan vähintään 3 000 m3 suurui-       tönsuojat ovat hyvin haluttua tilaa rauhan ajan
37264:        seen kiviseen tai siihen verrattavaan       tarkoituksiin ja muutamissa aluerakennuskoh-
37265:        rakennukseen tai ryhtyä muihin toi-         teissa talonsuojat onkin korvattu erillisillä yh-
37266:        menpiteisiin rakennuskustannusten alen-     teissuojilla. Nykyinen väestönsuojelulaki ei tätä
37267:        tamiseksi?"                                 millään tavoin estä.
37268:                                                       Rakennusten tuotantotekniikan voimakas
37269:    Vastauksena kysymykseen pyydän kunnioit-        kehittyminen aivan viime vuosina enteilee
37270: tavasti esittää seuraavaa:                         .teollisen rakentamisen voimakasta kasvua.
37271:    Väestönsuojien rakentaminen on meillä,          Tämä kehityssuunta ja pyrkimys väestönsuojien
37272: kuten muissakin Pohjoismaissa, kytketty uudis-     rakentamisesta aiheutuvien kustannusten alenta-
37273: rakentamiseen sen vuoksi, että suojien kustan-     miseen on tehnyt tarpeelliseksi väestönsuojia
37274: nukset tällöin jäävät alhaisimmiksi. Suojapai-     koskevien määräysten perusteellisen tarkistami-
37275: kan hinta talokohtaisessa väestönsuojassa on       sen. Uudistustyö on sisäasiainministeriössä jo
37276: huomattavasti pienempi kuin erillisenä raken-      varsin pitkällä ja uudet määräykset voitaneen
37277: nuskohteena tehtävässä yhteissuojassa. Väestön-    saattaa voimaan vuoden 1971 alkupuoliskolla.
37278: suojan kustannus on tutkimusten mukaan vain        Nämä uudet määräykset tulevat entisestään
37279: 2-3 prosenttia rakennuksen kokonaiskustan-         helpottamaan myös rakennuksesta erillisiksi
37280: nuksista. Poikkeustapauksissa kustannus saat-      tehtävien yhteissuojaratkaisujen käyttöä silloin,
37281: taa .tietenkin nousta korkeammaksi, mutta täl-     kun se kehittyvän tuotantotekniikan takia tai
37282: löin sisäasiainministeriöllä on väestönsuojelu-    muista syistä osoittautuu taloudellisesti ja suo-
37283: lain mukaan oikeus myöntää helpotuksia väes-       jausteknillisesti perustelluksi.
37284: tönsuojan rakentamisvelvollisuudesta.                 Uudet määräykset tulevat huomattavasti
37285:    Kun väestönsuoja tehdään rakennukseen, sitä     alentamaan väestönsuojien rakentamisesta ai-
37286: voidaan rauhan aikana käyttää hyväksi aivan        heutuvia kustannuksia. Laskelmien mukaan
37287: kuten muitakin rakennuksen kellaritiloja. Väes-    säästö on 20 prosentin luokkaa. Vaikeasti ra-
37288: tönsuoja ei siis ole rakennuksessa ylimääräinen    haksi arvioitavissa on se lisäsäästö, mikä on
37289: tila, vaan sellainen osa .tavanomaisesta rauhan-   seurauksena suojarakenteiden paremmasta so-
37290: aikaisen tarpeen edellyttämästä kellaritilasta,    peutumisesta kehittyvään tuotantotekniikkaan
37291: joka on vahvistettu ja varustettu niin, että se    ja rakennustyön rationalisointiin.
37292: täyttää väestönsuojalle asetettavat vaatimukset.
37293:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1970.
37294: 
37295:                                                             Sisäasiainministeri Artturi Jämsen.
37296:                                                                                                     3
37297: 
37298: 
37299: 
37300: 
37301:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
37302: 
37303:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        från den övriga nybyggnadsverksamheten skulle
37304: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            det ofta vara svårt att finna effektiv fredstida
37305: velse av den 27 november 1970 nr 1520 tili          användning, emedan skyddsrummen icke direkt
37306: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-         skulle ansluta sig tili andra utrymmen som
37307: vande av svar översänt avskrift av följande av       tjänar invånarna. Effektiv fredstida använd-
37308: riksdagsman Esu Niemelä m. fl. ställda spörs-       ning är dock en nödvändig förutsättning för
37309: mål nr 195:                                         ekonomisk skyddsrumsproduktion. Stora ge-
37310:                                                     mensamma skyddsrum lämpar ·sig icke som en
37311:           "Ärnar Regeringen tili riksdagen av-      generallösning på skyddsrumsproduktionen där-
37312:        låta proposition angående ändring av         för, att avstånden ·till skyddet oftast blir allt-
37313:        lagen om befolkningsskydd, genom              för långa. De kan användas endast inom
37314:        viiken den i sagda lag nämnda skyldig-       sådana nybyggnadsområden, där invånartalet
37315:        heten att anordna skyddsrum i byggnad        och -tätheten är relativ.t stor. Stora skyddsrum
37316:        av sten med en volym av minst                är mycket begärligt utrymme för fredstida
37317:        3 000 m3 eller därmed jämförlig bygg-        ändamål och har också på vissa ställen med
37318:        nad skulle upphöras, eller skrida tili       områdesbyggelse ersatts med fristående gemen-
37319:        andra åtgärder för nedbringande av           samma skyddsrum. Den nuvarande lagen om
37320:        byggnadskostnaderna?"                        befolkningsskydd ställer icke hinder härför.
37321:                                                         Byggnadsproduktionsteknikens       våldsamma
37322:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      utveckling under de allra sista åren förebådar
37323: samt anföra följande:                               en kraftig ökning av det industriella byggan-
37324:    Byggandet av skyddrum har hos oss, liksom        det. Denna utvecklingsriktning och strävan att
37325: i de övriga nordiska länderna, anslutits tili       sänka kostnaderna för byggande av skyddsrum
37326: nybyggnadsverksamheten därför, att kostna-          har nödvändiggjort en grundlig revidering av
37327: derna för skyddsrummen därigenom blir lägst.        bestämmelserna om skyddsrum. Revisionsarbe-
37328: Priset för skyddsplats i varje gårds eget           tet har reda nått ganska långt i ministeriet för
37329: skyddsrum är betydligt lägre än i ett gemen-        inrikesärendena och de nya bestämmelserna
37330: samt skydd som byggs såsom fristående bygg-          torde kunna bringas att träda i kraft under
37331: nadsobjekt. Kostnaderna för skyddsrum utgör         första halvåret 1971. Dessa nya bestämmelser
37332: enligt företagna undersökningar endast 2-3          kommer att ytterligare underlätta även använd-
37333: procent av totalkostnaderna för ett bygge. I        ningen av fristående, bemensamma skyddsrum
37334: undantagsfall kan kostnaderna givetvis bli          såsom en lösning när sådant på grund av den
37335: högre, men då har ministeriet för inrikesären-      i utveckling stadda produktionstekniken eller
37336: dena enligt lagen om befolkningsskydd rätt          av andra orsaker visar sig ekonomiskt och
37337:  att bevilja lättnader i skyldigheten att uppföra   skvddstekniskt motiverat.
37338: skyddsrum.                                             ·ne nya bestämmelserna kommer att i en
37339:     När skyddsrum anordnas i en byggnad, kan        väsentlig grad nedbringa kostnaderna för byg-
37340:  det under fredstid utnyttjas alldeles som          gandet av skyddsrum. Enligt kalkylerna är
37341: byggnadens övriga källarutrymmen. Skydds-           inbesparingen av 20 procents klassen. Det är
37342:  rummet är således icke något överflödigt ut-       svårt att i penningar uppskatta den besparing
37343:  rymme i huset, utan en sådan del av källar-        som vtterligare är en följd av bättre anpassning
37344: utrymmet, som det normala fredstida behovet         av skyddsrumskonstruktionerna tili den i ut-
37345: förutsätter, och förstärkt och utrustat så, att     veckling stadda produktionstekniken och till
37346:  det uppfyller fordringarna på skyddsrum. För       rationaliseringen av byggnadsarbetet.
37347:  mindre skyddsrum som skulle byggas separat
37348:      Helsingfors den 16 december 1970.
37349: 
37350:                                                     Minister för inrikesärendena Artturi Jämsen.
37351: Kirj. ksm. n:o 196.
37352: 
37353: 
37354: 
37355: 
37356:                                   Kaipainen: Ammattientarkastuslain uusimisesta.
37357: 
37358: 
37359:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
37360: 
37361:    Voimassaoleva ammattientarkastuslaki on           mahdollisuuksia työnantajaa sitoviin ja teho-
37362: vuodelta 1927. Muun muassa tästä johtuen ei          kasta työnsuojelua edistäviin määräyksiin ja
37363: ammattientarkastuslaitos maassamme vastaa ny-        ohjeisiin.
37364: kyajan vaatimuksia. Yli 40 vuoden aikana tä-            Ammattientarkastuslaitoksemme surkeus on
37365: män laitoksen toiminnan kohteena olevien työ-        pääsyyllinen siihen, että maassamme viime
37366: paikkojen määrä on lisääntynyt noin kahdella         vuonna kuoli "työtapaturmiin" 358 henkeä
37367: kolmasosalla ja työntekijöiden määrä yli kak-        1 514 henkilön tullessa pysyvästi invalideiksi.
37368: sinkerta1seksi. Tämä kehitys ei valitettavasti       Kaiken kaikkiaan sattui vuooen aikana 190 6 76
37369: ole merkinnyt valtion ammattientarkastajien          "työtapaturmaa", joiden takia maassamme me-
37370: määrässä vastaavaa kehitystä. Valtiolla on tätä      netettiin 6-7 miljoonaa työpäivää eli satoja
37371: nykyä vain noin 50 ammattientarkastajaa yli          miljoonia markkoja. Tämän lisäksi tulevat kaik-
37372: 80 000 työpaikkaa kohden.                            ki ne inhimilliset kärsimykset, joita puutteelli-
37373:    Valtion ammattientarkastajien lisäksi on to-      nen työväensuojelu näiden "tapaturmien"
37374: sin noin 500 kunnallista ammattientarkastajaa.       kautta maassamme aiheutti. Tämän vuoksi
37375: Heistä on kuitenkin vain pieni osa päätoimisia       tuntuu käsittämättömältä, että ammattientar-
37376: ja heidän pätevyytensä ei yleensä ole riittävä       kastuslaitoksen kehittämistä ilmeisen törkeällä
37377: nykyisen työsuojelun vaatimuksiin nähden.            tavalla yhä jarrutetaan asiasta vastuussa olevien
37378: Kun teollinen toiminta maassamme on kokenut          toimesta.
37379: uusien koneiden, raaka-aineiden ja teollisuus-          Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
37380: myrkkyjen muodossa valtavan muodonmuutok-            tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
37381: sen ei ammattientarkastuslaitos ole seurannut        tioneuvosron asianomaisen jäsenen vastatta-
37382: tätä kehitystä. Tämän laitoksen olemus on yhä        vaksi seuraavan kysymyksen:
37383: 1920 ja 1930 -lukujen työsuojelun vaatimusten
37384: tasolla.                                                       Onko Hallitus tietoinen siitä, että
37385:    Ammattientarkastuslaitoksella ei siis 'Ole               maassamme voimassa oleva ammattien-
37386: tällä hetkellä tarpeeksi henkilökuntaa eikä sen             tarkastuslaki on nykyoloissa täysin van-
37387: palveluksessa olevalla henkilökunnalla ole tar-             hentunut, ja jos 'On,
37388: peellisia välineitä eikä tarpeellista asiantunte-              mihin toimenpiteisiin Hallituksella
37389: musta. Tilannetta synkistää lisäksi se, ettei van-          on tarkoitus ryhtyä?
37390: hentunut ammattientarkastuslaki anna riittäviä
37391:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1970.
37392: 
37393:                                           Osmo Kaipainen.
37394: 
37395: 
37396: 
37397: 
37398: E 1330/70
37399: 2
37400: 
37401: 
37402: 
37403: 
37404:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37405: 
37406:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      rakennusyritykset, kaupalliset suuryritykset se-
37407: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kä isot virasto- ja laitostyyppiset toimipaikat.
37408: olette kirjeellänne 27 päivältä marraskuuta         Työsopimuslain noudattamisen valvonta mui-
37409: 1970 n:o 1521 lähettänyt valtioneuvoston            den kuin työturvallisuutta koskevien säännös-
37410: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-      ten osalta on ollut ammattientarkastuksen teh-
37411: taja Osmo Kaipaisen tekemän, seuraavan sisäl-       täväpiirin ulkopuolella. Ensi vuoden alus,ta am-
37412: töisen kysymyksen n:o 196:                          mattientarkastajat joutuvat myös selvittelemään
37413:                                                     sellaisia kysymyksiä kuin vähimmäispalkkausta
37414:           "Onko Hallitus tietoinen snta, että       ja irtisanomissuojaa.
37415:        maassamme voimassa oleva ammattien-             Työntekijäin suojelua koskevan nykyisen ke-
37416:        tarkastuslaki on nykyoloissa täysin van-     hitysvaiheen ajankohtaisena päämääränä on pi-
37417:        hentunut, ja jos on,                         dettävä riittävän tehokkaan ammattientarkats-
37418:           mihin toimenpiteisiin Hallituksella       tu.stOlmlnnan aikaansaamista. Arvostelu on
37419:        on tarkoitus ryhtyä?"                        kohdistunut sekä vaLtion että kuntien ammat-
37420:                                                     tientarkastuksen heikkouteen. Varsinkin kun-
37421:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         nallinen tarkastus on ollut teholtaan epätasais-
37422: taen seuraavaa:                                     ta, koska näitä tehtäviä yleensä hoidetaan sivu-
37423:    Voimassa oleva ammattientarkastuslaki, joka      toimisesti.
37424: on annettu jo vuonna 1927, ei vastaa enää yh-          Myönteisenä kehitysvaiheena on todettava,
37425: teiskunnan kehityksen sille asettamia vaatimuk-     että työmarkkinajärjestöt ovat solmineet sopi-
37426: sia. Ammattientarkastuksen toimintakenttä on        muksen yhteistyöstä työturvallisuuden alalla ja
37427: laajentunut sekä tehtäväpiiri kasvanut määrä1li-    perustaneet tarkoitusta palvelemaan työturvalli-
37428: sesti ja laadullisesti. Työlainsäädäntö on aikai-   suuskeskuksen. Työpaikoilla toimivat turvalli-
37429: semmin koskenut lähinnä työsopimussuhteessa         suustoimikunnat saavat myös näin tarpeellisia
37430: olevien työntekijäin suojelua taloudellista tu-     tietoja toimintaansa varten.
37431: losta luovissa yrityksissä. Lainsäädännön kehi-        Sosiaali- ja terveysministeriö on lokakuussa
37432: tys on johtanut siihen, että työsuojelu kohdis-     1970 asettanut työryhmän kiireellisesti valmis-
37433: tuu muihinkin kuin sanottuihin henkilöihin ja       telemaan hallituksen esityksen muotoon laadit-
37434: työpaikkoihin. Tällaisia uusia henkilöryhmiä        tavaa esitystä ammattientarkastuslaiksi tarpeel-
37435: ovat esim. virkamiehet, sotilaat, opiskelijat,      lisine täytäntöönpanosäännöksineen käyttäen
37436: huolto- ja ojennuslaitoksissa olevat sekä kahden    hyväksi asiasta aikaisemmin valmistuneita ko-
37437: tai useamman yrittäjän työyritykseen osalliset.     mitean mietintöjä ja muita selvityksiä. Työ-
37438: Työsuojelu käsittää myös sellaisia liikkeitä ja     ryhmä on jo saanut valmiiksi alustavan ehdo-
37439: yrityksiä kuin ahtausliikkeet, rakennuksen          tuksensa, joka koskee työsuojelun edistämistä,
37440: omistajat ja haltijat sekä koneen ja muun tek-      työntekijäin terveydellisten olojen parantamista
37441: nillisen laitteen valmistajat, maahantuojat, myy-   sekä työsuojelua ja työsuhdetta koskevien sään-
37442: jät, käyttöön luovuttajat ja asennusliikkeet.       nösten noudattamisen valvontaa. Ammattientar-
37443:    Ammattientarkastuksen valvontatoimia lisää       kastuksen uudistussuunnitelmien toteutuessa
37444: tehtävien siirtäminen kunnan ammattientarkas-       on toiveita sen toiminnan kehittymisestä niin
37445: tukselta asteettain valtion tarkastukselle. Val-    tarkastusten lukumäärän lisääntymisen kuin
37446: tion ammattientarkastuksen kohteeksi siirtyy        tal'kastusten tehokkuudenkin osalta.
37447: sellaisia aloja kuin kuljetusliikkeet, suurehkot
37448:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1970.
37449: 
37450:                                                                 Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
37451:                                                                                                     3
37452: 
37453: 
37454: 
37455: 
37456:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
37457: 
37458:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         transportaffärer, större byggnadsfirmor, stor-
37459: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       företag inom handeln samt stora arbetsplatser
37460: nr 1521 av den 27 november 1970 till veder-         av typen ämbetsverk och anstalter. Övervak-
37461: börande medlem av statsrådet för avgivande          ningen av efterlevnaden av lagen om arbets-
37462: av svar översänt följande av riksdagsman Os-        avtal, tili den del det rör sig om andra stad-
37463: mo Kaipainen ställda spörsmål nr 196:               ganden än de som gäller arbetsskyddet, har
37464:                                                     legat på sidan om yrkesinspektionens uppgifter.
37465:           "Är Regeringen medveten om att            Från början av nästa år ankommer det också
37466:        den i vårt land gällande lagen angående     på yrkesinspektörerna att utreda sådana spörs-
37467:        yrkesinspektionen under nuvarande för-       mål som frågor om minimilöner och uppsäg-
37468:        hållanden är helt föråldrad, och om så       ningsskydd.
37469:        är fallet,                                      Ett aktuellt mål under det pågående ut-
37470:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       vecklingsskedet inom arbetsskyddet måste an-
37471:        taga?"                                       ses vara att skapa en tillräckligt effektiv yrkes-
37472:                                                     inspektion. Svagheten hos både statens och
37473:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       kommunernas yrkesinspektion har väckt kritik.
37474: samt anföra följande:                               Särskilt den kommunala yrkesinspektionen har
37475:    Gällande lag angående yrkesinspektionen har     haft ojämn ef,fekt, emedan hithörande uppgifter
37476: givits redan år 1927, och motsvarar icke längre    i regel handhas såsom bisysslor.
37477: de krav som samhället ställer på den. Y rkes-          Som ett positivt skeende i utvecklingen
37478: inspektionens arbetsfält har vidgats och dess      måste anföras, att arbetsmarknadsorganis,a-
37479: uppgifter har ökats, både kvantitativt och          tionerna har ingått ett avtal om samarbete på
37480: kvalitativt. Arbetslagstiftningen har tidigare      ar~skyddets område och i detta ·syfte in-
37481: främst tagit sikte på att skydda arbetstagare      rättat en arbetarskyddscentral. De skyddsnämn-
37482: i arbetsavtalsförhållande inom företag, vilka      der som finns på arbetsplatserna får också häri-
37483: avser att nå ekonomiska resultat. Lagstift-        genom för deras verksamhet nödiga uppgifter.
37484: ningens utveckling har lett till att arbetsskyd-       Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte i
37485: det numera berör även andra än nämnda per-         oktober 1970 en arbetsgrupp med uppgift att
37486: soner och arbetsplatser. Tili dessa nya kate-      skyndsamt utarbeta en regeringsproposition
37487: gorier av personer hör t. ex. tjänstemän, mili-    med förslag tili lag angående yrkesinspektionen
37488: tärer, studerande, de som är intagna i vård-       jämte erforderliga verkställighetsstadganden
37489: och korrektionsanstalter samt delägare i före-     med utnyttjande av kommittebetänkanden och
37490: tag, som äges av två eller flere företagare. Ar-   övriga utredningar, som tidigare har tillkommit
37491: betsskyddet berör även sådana affärer och          i saken. Arbetsgruppen har redan utarbetat ett
37492: företag som stuveriföretag, ägare och inne-        preliminärt förslag, som berör främjande av ar-
37493: havare av byggnader samt den som tillverkar,       betsskyddet, förbättring av arbetstagarnas sani-
37494: importerar, säljer eller för användning över-      tära förhållanden samt tillsynen över efterlev-
37495: låter maskiner eller andra tekniska anlägg-        naden av stadgandena om arbetsskydd och ar-
37496:  ningar ävensom företag som monterar sådana.       betsförhållande. När planerna på en reform av
37497:    Yrkesins.pektionens övervakningsfunktioner      yrkesinspektionen förverkligas finnes det hopp
37498: ökas genom att uppgifterna successivt över-        om att denna verksamhet skall kunna utveck-
37499: föres från den kommunala tilJ den statliga         las, både genom att antalet inspektioner ökas
37500: inspektionen. Den statliga yrkesinspektionen       och genom att inspektionerna sker med större
37501: övertar tillsynen över sådana branscher som        effekt.
37502:      Helsingfors den 23 december 1970.
37503: 
37504:                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen.
37505: Kirj. ksm. n:o 197.
37506: 
37507: 
37508: 
37509: 
37510:                                  Ilaskivi ym.: Huoltoasemien vuokraajien taloudellisen aseman
37511:                                      parantamisesta.
37512: 
37513: 
37514:                        Ed u s kun n a n    H erra     Puh e m i e h e II e.
37515: 
37516:    Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen n:o     korjausmaksujen       vähäisestä  tarkistuksesta,
37517: 23/1970 kaupp~ ja teollisuusministeri Olavi        huononeroaan eritoten jos jakelupalkkioiden
37518: ]. Mattila toteaa, että Hallitus tulee suori-      määriä ei vastapainona tarkisteta, mihin
37519: tuttamaan kiireellisen selvityksen vastauksessa    kauppa- ja teollisuusministeri Arne Berner vas-
37520: lähemmin eritellyistä, huoltoasemien kannatta-     tauksessaan asian johdosta. tehtyyn suulliseen
37521: vuutta heikentäneistä tekijöistä sekä niiden       kysymykseen 24. 11. 1970 viittasi.
37522: perusteella harkitsemaan, miten syntyneeseen          Huoltoasemat edustavat meillä valtaosaltaan
37523: kannattavuuskriisiin voitaisiin aikaansaada kor-   erästä pienyritteliäisyyden muotoa, joka vuosien
37524: jaus. Samoin Hallitus ilmoittaa harkitsevansa.,    kuluessa on vähitellen joutunut kestämättö-
37525: onko ns. pohtonestekomitean kokoonpanossa          mään tilanteeseen. Tämä on vastoin hallitus-
37526: aihetta muutoksiin.                                politiikassa ilmituotua periaatetta tukea pien-
37527:    Käytettävissä olevien tietojen mukaan on        yritteliäisyyttä, minkä myös oppositio allekir-
37528: kannattavuuskehitys huoltoasemilla ollut vas-      joittaa ja toivoisi tapahtuvan konkreettisin toi-
37529: tauksen antamisen jälkeenkin heikkenevä. Tästä     menpitein. Tähän sekä edellä esitettyihin pe-
37530: johtuen mm. vuokraajien vaihtuvuuden, joka         rusteluihin viitaten ynnä nojautuen valtiopäivä-
37531: jo nykyisellään on huolestuttavan korkea, ar-      järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme
37532: vioidaan edelleen lisääntyvän. Ennalloon säily-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37533: nyt polttoaineiden myyntipalkkio ei ole riittä-    vaksi seuraavan kysymyksen:
37534: nyt korvaamaan nousevia kustannuksia; eräillä
37535: asemilla bensiinin hintamarginaali kattoo vain               Missä vaiheessa selvittelytyö huolto-
37536: kolmanneksen palkkakustannuksista ja kaksi                asemien kannattavuuteen vaikuttavista
37537: kolmannesta joudutaan hankkimoon muun toi-                syistä on ja mitä kiireellisiä toimen-
37538: minnan avulla. Vuoden vaihteessa odotettavissa            piteitä Hallitus aikoo toteuttoo huolto-
37539: olevien palkankorotusten jälkeen tilanne tulee            asemien ja niiden vuokraajien taloudel-
37540: uudelleen, huolimatta suoritetusta huolto- ja             lisen aseman parantamiseksi?
37541:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1970.
37542: 
37543:                Raimo Ilaskivi.                                 Niilo Tarvajärvi.
37544: 
37545: 
37546: 
37547: 
37548: E 17/70
37549: 2
37550: 
37551: 
37552: 
37553: 
37554:                        Eduskunnan           H erra     P u h e m i e h e 11 e.
37555: 
37556:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ja palkkaneuvoston hyväksymistä. Viimemaini-
37557: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tun myönteinen ratkaisu, joka tarkoitti 5 % :n
37558: olette 1 päivänä joulukuuta 1970 päivätyn kir-      korotuksen hyväksymistä huoltoasemilla nou-
37559: jeenne n:o 1605 ohella toimittanut valtioneu-       datettuihin autojen ja traktorien huoltomak-
37560: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        suihin, ei voinut oleellisesti helpottaa huolto-
37561: kansanedustaja R. Ilaskiven ym. kirjallisesta ky-   asemien vaikeata taloudellista tilannetta.
37562: symyksestä n:o 197, jossa tiedustellaan:               Hallituksella on käsityksensä mukaan riit-
37563:                                                     tävän selvä kuva huoltoasema-alalla vallitse-
37564:           "Missä vaiheessa selvittelytyö huolto-    vasta tilanteesta. Se on kuitenkin katsonut
37565:        asemien kannattavuuteen vaikuttavista        asialliseksi odottaa vuoden vaihteen tienoilla
37566:        syistä on ja mitä kiireellisiä toimen-       polttonesteiden hinnoissa odotettavissa olevissa
37567:        piteitä Hallitus aikoo toteuttaa huolto-     korotusesityksissä samoinkuin vakaan taloudel-
37568:        asemien ja niiden vuokraajien taloudel-      lisen kehityksen turvaamiseksi tehtäviä ratkai-
37569:        lisen aseman parantamiseksi?"                suja. Kuluvan joulukuun 14 päivänä on Suo-
37570:                                                     men Bensiinikauppiaiden Liitto r.y. jättänyt
37571:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         valtioneuvostolle viimeisimmän esityksensä
37572: taen seuraavaa:                                     myyntipalkkioiden korottamiseksi. Tämä esitys
37573:    3. 12~ 1968 työnsä päättäneen Polttonestei-      tullaan käsittelemään asianmukaisessa järjestyk-
37574: den markkinointikustannuskomitean työn tu-          sessä ja se pyritään saamaan ratkaistuksi pian
37575: loksena todettiin huoltoasemien heikentynyt ta-     vuoden vaihteen jälkeen.
37576: loudellinen tila, jonka korjaamiseksi komitea          Riippumatta tämän esityksen saamasta rat-
37577: esitti bensiinin vähittäiskaupan myyntipalkkioi-    kaisusta Hallitus on periaatteessa valmis aset-
37578: den korottamista.                                   tamaan työelimen selvittämään alan pulmaky-
37579:    Kuten tiedetään ei hinta- ja palkkaneuvosto      symyksiä. Jotta suoritettavasta selvityksestä voi-
37580: hyväksynyt toimikunnan mietintöön perustu-          taisiin odottaa asian ratkaisun kannalta var-
37581: nutta moottoribensiinien marginaalien korotus-      teen otettavia tuloksia, on välttämätöntä mää-
37582: esitystä. Mainitun esityksen jälkeen ovat Suo-      ritellä työelimen tehtävät sen jälkeen kun vuo-
37583: men Bensiinikauppiaiden Liitto r.y. sekä öljy-      den vaihteessa tehtävät muut edellä sanotut
37584: yhtiöt tehneet hintaviranomaisille lukuisia uusia   huoltoasema-alaan oleellisesti vaikuttavat ratkai-
37585: esityksiä vähittäiskaupan marginaalin korottami-    sut on tehty, missä vaiheessa Hallitus ottaa
37586: seksi, mutta mikään näistä ei ole saanut hinta-     harkittavakseen po. työelimen asettamisen.
37587:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1970.
37588: 
37589: 
37590:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Arne Berner.
37591:                                                                                                 3
37592: 
37593: 
37594: 
37595: 
37596:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
37597: 
37598:     I det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen     men ingen av dessa har godkänts av pris- och
37599: anger har Ni, Herr Talman, med Eder               lönerådet. Rådets positiva beslut, som innebar
37600: skrivelse av den 1 december 1970 nr 1605          godkännande av en 5 procents förhöjning av
37601: tili vederbörande medlem av statsrådet över-      de a.vgifter servicestationerna tillämpade på
37602: sänt avskrift av följande av riksdagsman Raimo    service av bilar och traktorer, kunde ej
37603: Ilaskivi m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr     väsentligt underlätta servicestationernas svåra
37604: 197~                                              ekonomiska ställning.
37605:                                                       Enligt vad Regeringen anser, har den en
37606:            "l vilket skede befinner sig utred-    tillräckligt klar bild av läget inom service-
37607:         ningen om de orsaker, vilka inverkar      stationsbranschen. Den har dock ansett det
37608:         på servicestationernas lönsamhet, och     vara motiverat att invänta de framställningar
37609:         vilka skyndsamma åtgärder har Rege-       om förhöjning av priserna på flytande bränsle
37610:         ringen för avsikt att genomföra i syfte   som är att emotse vid årsskiftet samt de
37611:         att förbättra den ekonomiska ställ-       avgöranden som kommer att fattas i syfte
37612:         ningen för servicestationerna och för     att trygga en stabil ekonomisk utveckling.
37613:         dem som arrenderar dessa?"                Den 14 innevarande december månad har
37614:                                                   Suomen Bensiininkauppiaiden Liitto r.y. tili
37615:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt      statsrådet inlämnat sin senaste framställning
37616: anföra följande:                                  rörande höjning av försäljningsprovisionerna.
37617:    Som resultat av det arbete, som utförts av     Denna framställning kommer att behandlas i
37618: kommiten för utredning av kostnaderna för         vederbörlig ordning, och man strävar tili att
37619: marknadsföringen av brännbara vätskor, vilket     få den avgjord strax efter årsskiftet.
37620: slutfördes 3. 12. 1968, konstaterades att             Oberoende av på vilket sätt denna fram-
37621: servicestationernas ekonomiska ställning blivit   ställning kommer a.tt avgöras, är Regeringen
37622: svagare. I syfte att förbättra deras ställning    i princip redo att tillsätta ett arbetsorgan för
37623: föreslog kommiten, att minuthandelns försälj-     att utreda problemen inom branschen. För
37624: ningsprovisioner skulle höjas.                    att man av utredningen skall kunna vänta sig
37625:    Som känt godkände pris- och lönerådet ej       resultat som det är skäl att beakta då det
37626: den på kommittens betänkande baserade             gäller att avgöra ärendet, är det nödvändigt
37627: framställningen om förhöjning av marginalerna     att precisera arbetsorganets uppgifter sedan
37628: för motorbensiner. Efter nämnda framställning     övriga ovan nämnda avgöranden, som väsent-
37629: har Suomen Bensiininkauppiaiden Liitto r.y.       ligt inverkar på servicestationsbranschen, har
37630: benämnda förening samt oljebolagen gjort ett      träffats. I detta skede kommer Regeringen
37631: flertal nya framställningar tili myndigheterna    att tili prövning upptaga frågan om tilisättande
37632: om förhöjning av minuthandelns marginal,          av nämnda arbetsorgan.
37633:        Helsingfors den 29 december 1970.
37634: 
37635: 
37636:                                                    Handels- och industriminister Arne Berner.
37637: Kirj. ksm. n:o 198.
37638: 
37639: 
37640: 
37641: 
37642:                                    Siikaniemi ym.: Tuberkuloositoimistojen käyttämisestä muiden
37643:                                        sairauksien vastustamistyössä.
37644: 
37645: 
37646:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37647: 
37648:    Tarkasteltaessa nykyistä tuberkuloositilannet-        Saman muutoksen mikä tapahtuu itse pa-
37649: ta ja sen suotuisaa kehittymistä ei varmaan-          rantoloiden toiminnassa olisi kuvastuttava myös
37650: kaan voi tulla muuhun tulokseen kuin, että            tuberkuloositoimistoissa, niiden tehtäväpiirin
37651: maamme :tuberkuloosinvastustamistyön yleiset          olisi vastaavasti laajennuttava. Tuberkuloositoi-
37652: suuntaviivat ovat olleet onnistuneita ja oloi-        roistoille muittenkin sairauksien etsiminen tar-
37653: himme soveltuvia. Joukkorokotukset, koko              joutuisi kuin its:estään, ovathan ne jo kymme-
37654: maan kattava tuberkuloositoimisto}en verkos-          nien vuosien ajan :työskennelleet vastaavanlai-
37655: to, joukkoröntgenpienoiskuvaukset ja 1950-lu-         sissa tehtävissä tosin vain keuhkotaudin osalta.
37656: vun lopulta alkaen täysin riittävä määrä pa-             Tuberkuloositoimistoissa ei tosin v1elä ole
37657: rantolapaikkoja ovat olleet :se perusta, johon        ollut mitään merkkejä vajaatoiminnasta, kuten
37658: tuberkuloosinvastustamistyö on perustunut.            parantoloitten kohdalla on ollut. Sillä vaikka
37659: Luonnollisesti tuberkuloosia koskeva valistus-        vuosittain todettujen uusien tuberikuloosita-
37660: työ, parantoloiden ja tuberkuloositoimistojen         pausren lukumäärä on jatkuvasti pienentynyt
37661: henkilökunnan korkeatasoinen ammattitaito,            samoin kuin tuberkuloosirekisterissä olevien
37662: muun terveydenhuollon kehittyminen ja nykyi-          lukumäärä, niin vastaavasti parantolahoitoaiko-
37663: nen korkeatasoinen hyvinvointimme ovat mer-           jen lyhentymisen ·seurauksena tuberkuloositoi-
37664: kittäviä lisätekijöitä ja yhdessä kaikki edellä       miston valvonnassa tapahtuva jatkohoito on
37665: mainitut ovat .takeena siitä, että kehitys tulee      pidentynyt huomattavasti eikä tuberkuloosin
37666: jatkumaan nykyisissä merkeissä.                       ennekkoehkäisytyössä ole voitu vähentää pon-
37667:     Nykyoloissa on luonnollisesti syytä pyrkiä        nistuksia. Vuonna 1969 oli toiminnassa 46 tu-
37668:  seuraamaan tilannetta niin tarkasti, että aina-      berkuloositoimistoa. Toimistotyön määrää ku-
37669: kin lähimpien vuosien olosuhteet voidaan en-          vaa suhteellisen hyvin henkilökunnan määrä ja
37670: nustaa. On erittäin valitettavaa ja kansantalou-      sen kehitys. Vuonna 1969 tuberkuloositoimis-
37671: dellisesti kallista, jos kalliit sairaalainvestoin-   tossa toimi lääkäreitä 60, terv•eyssisaria 30,
37672:  nit ovat käyttämättömiä siitä syystä, ettei aika-    sairaanhoitajia 58, apuhoitajia 12, toimistoapu-
37673:  naan ole varauduttu muuttuviin olosuhteisiin.        laisia 73, laboratorio- ja röntgenhoitajia 25 ja
37674:     Tuberkuloosin vastustaminen on osa ylei-          muuta henkilökuntaa 66 eli yhteensä 324.
37675:  sestä terveydenhuollosta eikä sitä voida jatku-      Henkilökuntamäärän kokonaisluvussa ei ole ta-
37676:  vasti toteuttaa ottamatta muita näkökohtia           pahtunut neljän viimeisen vuoden aikana ku1n
37677:  huomioon. Parantoloissamme on tässä suh-             aivan vähäistä lisäystä. Tuberkuloositoimisto-
37678:  teessa edetty jo huomattavan pitkälle. Paran-        jen röntgenkuvauslaitteisto on pääosaltaan var-
37679:  toloissa on aloitettu hoitaa myös ei-tuberku-        sin ajanmukaista, sensijaan laboratoriolaitteisto
37680:  loottisia keuhkosaimuksia ja muitakin sairauk-       ei liene riittävää.
37681:  sia perustamalla parantolan toiminnalle sopivia         Tuberkuloositoimistoissa .suoritettujen käyn-
37682:  muiden alojen erikoisosastoja. Parantoloitten        tien määrä on luonnollisesti myös osoitus väes-
37683:  vapautuvat hoitopaikat saataneen entistä pa-         tön saamien palvelusten kehityksestä. Alla ole-
37684:  remmin käyttöön yhteistoiminnassa a.o. alueen        vasta tilastosta voi todeta käyntimäärien pysy-
37685:  keskussairaalan kanssa, johon nykyinen lainsää-      neen likimain ennallaan vuosina 1966-69.
37686:  däntö on luonut edellytykset.
37687: 
37688: 
37689: 
37690: E 18/71
37691: 2
37692: 
37693:     potilaskäyntejä                                           1966          1967         1968          1969
37694: tubel;kuloosirekisteriin kuuluvia . . . . . . . . . . . .    87 585        90 693       87 501        87 794
37695: muita tutkittavia ....................... .                 209 697       192 532      192 374       195 948
37696: ainoastaan RP-kuvattavia ................ .                 158 003       152 188      153 852       176 930
37697: käyntejä yhteensä . . .................... .                455 285       435 413      433 727       460 672
37698: 
37699:    On ,siis ilmeistä, että tubevkuloositoimistojen          sinomaan ei-tuberkuloottisia keuhkosairauspoti-
37700: resurssit ja toimintamenetelmät ,tällä hetkellä             laita kuten keuhkoastmaa, keuhkojenlaajentu-
37701: vastaavat hyvinkin korkeita vaatimuksia ja että             maa, keuhkosarkoidoosia, keuhkokasvaimia ym.
37702: niitten mitoitus on hyvin riittävää nykyistä                sairastavia. Näistä ei-tuberkuloottisista keuhko-
37703: tarvetta ajatellen. Tilanne on kuitenkin muut-              sairauksista on erittäin tärkeä ja merkittävä
37704: tumassa ja lähitulevaisuudessa on paikallaan                keuhkoastma. Huomattava osa ei.,tuberkuloot-
37705: ottaa harkittavaksi, voitaisiinko toimistoja                tisista kauhkosairauksista on sellaisia, että nii-
37706: käyttää muidenkin sairauksien vas:tustamistyös-             den jatkohoito sait~aalasta pääsyn jälkeen vaatii
37707: sä.                                                         erikoislääkäritasoista avohoitoa, joka on par-
37708:    Ensimmäisenä vaiheena olisi pyrittävä kehit-             haiten järjestettävissä keuhkosairauksien eri-
37709: tämään tuberkuloositoimistoja keuhkosairauk-                koislääkärei tten johtamissa tuberkuloosi toimis-
37710: sien poliklinikoiksi, joissa annettaisiin erikois-          toissa.
37711: lääkärijohtoista avohoitoa kaikkien keuhkosai-                 On pyrittävä siis kehittämään maan tuber-
37712: rauksien osalta niin hyvin tutkimusmielessä                 kuloositoimistoja, että ne kykenev.ät osallistu-
37713: kuin sairaalahoidon jälkeisessä jatkohoidossa.              maan sopiviksi katsottujen ,sairauksien, mui-
37714: Vuosien mukaan ovat maamme keskusparanto-                   denkin kuin tuberkuloosin, hoitoon ja ennak-
37715: lat kehittyneet korkeatasoisiksi keuhkosairauk-             koehkäisyyn.
37716: siin erikoistuneiksi hoitolaitoksiksi, olisi pyrit-            Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
37717: tävä turvaamaan myös jatkohoito. Kaikissa pa-               tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
37718: rantoloissa ei ole syystä tai toisesta vielä voitu          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37719: aloittaa ei-tuberkuloottisten keuhkosairauksien             vaksi seuraavan kysymyksen:
37720: hoitoa täysitehoisesti, mutta esimerkiksi Kanta-
37721: Hämeen tuberkuloosipiirin keskusparantolassa,                           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
37722: Ahveniston sairaalassa, vuonna 1969 hoidettu-                        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tuberkuloosi-
37723: jen potilaiden kokonaismäärästä 1 425 oli mui-                       toimistojen käyttämiseksi muiden sai-
37724: ta kuin tuberkuloottisia 784 ja nämä lähes yk-                       rauksien vastustamistyössä?
37725:       Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1970.
37726: 
37727:            Jouko Siikaniemi.                  Sylvi Saimo.                     Matti Ruokola.
37728:                                                                                                       3
37729: 
37730: 
37731: 
37732: 
37733:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37734: 
37735:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      harkintaan, vaan edellä sanotun esityksen mu-
37736: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kaan sen tulee tapahtua lääkintöhallituksen hy-
37737: olette 3 päivänä joulukuuta 1970 päivätyn kir-      väksymän suunnitelman mukaan. J.tse toiminta
37738: jeenne n:o 1612 ohella toimittanut Valtioneu-       tulisi järjestettäväksi suunniteltujen yleislääkäri-
37739: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        jobtoisten terveyskeskusten toimesta. Ennen-
37740: kansanedustaja Jouko Siikaniemen ym. kirjal-        kuin näin järjestetystä laajamittaiseksi muodos-
37741: lisesta kysymyksestä n:o 198, jossa tiedustel-      tuvasta toiminnasta saadaan tarpeellisia koke-
37742: laan:                                               muksia, ei ole mahdollista harkita, missä mää-
37743:                                                     rin terv.eystarkastukset olisi järjestettävä eri-
37744:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on        koislääkärijobtoiseksi toiminnaksi, jolloin tu-
37745:        .ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tuberkuloosi-     lisi kysymykseen tuberkuloositoimistojen käyt-
37746:        .toimistojen käyttämiseksi muiden sai-       täminen siihen. Mikäli tuberkuloositoimistojen
37747:        rauksien vastustamistyöhön?"                 toiminta laajennettaisiin koskemaan myös mui-
37748:                                                     ta sairauksia kuin tuberkuloosia, tulisi tuber-
37749:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kuloositoimistojen, joissa on vain keuhkosai-
37750: taen seuraavaa:                                     rauksien erikoislääkäri, lääkärimäärää, muuta
37751:    Eduskunnalle annettavassa kansanterveys-         henkilökuntaa, kojeita ja laitteita täydentää.
37752: työn uusimista koskevassa esityksessä tullaan       Kun maassamme keskus- ja aluesairaaloissa on
37753: ehdottamaan kunnan velvollisuudeksi sen asuk-       ylläpidettävä poliklinikkatoimintaa, joissa toi-
37754: kaiden yleisten terveystarkastusten järjestämi-     mivat eri erikoisalojen lääkärit, lienee tarkoi-
37755: nen, jollaista velooitetta kunnilla ei nykyisin     tuksenmukaisempaa ja taloudellisempaa keskit-
37756: ole. Kun tällaisen toiminnan aloittaminen edel-     tää erikoislääkärijohtoiset terveystarkastukset
37757: lyttää, että perusteellisesti selvitetään, minkä-   niihin ja jättää .tuberkuloositoimistojen toimin-
37758: laiseen väestöön tutkiminen olisi kohdistettava     taan keuhkosairaudet. Lopullinen ratkaisun te-
37759: ja minkä seikkojen selvittäminen olisi tarkoi-      keminen on mielestäni jätettävä siksi, kunnes
37760: tuksenmukaista sekä koko kansanterveystyön          kansanterveystyöhön liittyvistä terveystarkas-
37761: että taloudelliselta kannalta, ei terveystarkas-    tuksista saadaan tarpeellinen kokemus.
37762: tusten järjestämistä ole jätetty yksin kuntien
37763:      Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1971.
37764: 
37765: 
37766:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
37767: 4
37768: 
37769: 
37770: 
37771: 
37772:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
37773: 
37774:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     da proposition sikall undetsökningen ske på
37775: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        basen av en av medicinalstyrelsen godkänd
37776: velse av den 3 december 1970 nr 1612 tili        plan. Själva verksamheten skulle anordnas
37777: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-      genom försorg av de planerade hälsocentralerna
37778: vande av svar översänt avskrift av följande av   som skulle stå under ledning av allmänna
37779: riksdagsman Jouko Siikaniemi m. fl. ställda      läkare. Innan nödiga erfarenheter erhålles av
37780: skrifdiga spörsmål nr 198:                       en sålunda anordnad verksamhet, som kommer
37781:                                                  att bli av stor omfattning, är det icke möjligt
37782:           "Vilka åtgärder har Regeringens vid-   att överväga, i viiken mån hälsoundersök-
37783:        tagit eller ämnar den vidtaga för an-     ningarna borde anordnas såsom en verksamhet
37784:        vändande av tuberkulosbyråerna i ar-      under ledning av specialutbildade läkare, var-
37785:        betet för bekämpande av andra sjuk-       vid användning av tuberkulosbyråerna för
37786:        domar?"                                   denna verrosamhet skulle komma i fråga. Om
37787:                                                  tuberkulosbyråernas verksamhet skulle utvidgas
37788:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt    så, att den skulle omfatta även andra sjuk-
37789: anföra följande:                                 domar än tuberkulos, skulle det bli nödvändigt
37790:     I den proposition angående reformering av    att utöka antalet läkare vid byråerna, där det
37791: folkhälsoarbetet som skall avlåtas tili riks-    nu endast finns en specialist på lungsjukdomar,
37792: dagen kommer att fö1'e:Slås, att kommun är       den övriga personalen, apparatur och anord-
37793: skyldig att anordna allmänna hälsoundersök-      ningar. Då central- och kretssjukhusen i vårt
37794: ningar för sina invånare. En sådan skyldighet    land skall upprätthålla poliklinikverksamhet
37795: åligger icke kommunerna för närvarande. Då       med tiligång tili läkare inom olika specialom-
37796: inledandet av en dylik verksamhet förutsätter,   råden, torde det vara ändamålsenligare och
37797: att man grundligt klarlägger hurudan befolk-     mera ekonomiskt att koncentrera de hälso--
37798: ning som borde underkastas undersökning och      undersökningar 'SOffi skall ske under ledning
37799: vilka omständigheter det skulle vara ändamåls-   av specialutbildade läkare tili dessa, och fort-
37800: enligt att utreda med tanke på såväl folk-       sättningsvis låta tuberkulosbyråernas verksam-
37801: hälsoarbetet i dess helhet som de ekonomiska     het omfatta lungsjukdomarna. Det slutliga av-
37802: möjligheterna, har frågan om att anordna         görandet bör enligt min åsikt få anstå tili dess
37803: hälsoundersökningar icke överlämnats enbart      nödig erfarenhet har vunnits om de tili folk-
37804: tili kommunernas prövning. Enligt ovan nämn-     hälsoarbetet anslutna hälsoundersökningarna.
37805:      Helsingfors den 4 januari 1971.
37806: 
37807: 
37808:                                                  Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
37809: Kirj. ksm. n:o 199.
37810: 
37811: 
37812: 
37813: 
37814:                                   Rekonen: Yläjärvelle rakennettavan eritasoristeyksen aikaansaa-
37815:                                      misesta.
37816: 
37817: 
37818: 
37819:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37820: 
37821:     Ylöjärven kirkonseudulla kulkevat valtatie        taudesta ja kankeudesta on pakko vetää johto-
37822: n:o 3 ja Tampereen-Seinäjoen välinen rautatie         päätökset, että mainitut virastot ja erikoisesti
37823: rinnakkain, ja niitä poikkileikkaa Ylöjärven-         niiden suunnitteluelimet ovat perusteellisen
37824: Kurun välinen maantie muodostaen erittäin             tuuletuksen ja uudistuksen tarpeessa.
37825: vaaralHsen tasoristeyksen. Jo ennen rautatien            J okai:selle tavalliselle kansalaisellekin on ol-
37826: rakentamista ko. risteysalue oli hyvin vaaralli-      lut jo vuosia selvä, että eritasoristeyksen raken-
37827: nen, missä tapahtui lukematon määrä erilaisia         taminen kyseiselle Ylöjärven liikennepaikalle
37828: ja joukossa jopa kuolemaan johtaneita onnetto-        on välttämätön. Miksi asianomaiset viranomai-
37829: muuksia. Nyt Tampereen-Seinäjoen välisen              set ovat lyöneet laimin suunnittelun ja kuka
37830: rautatien tultua rakennetuksi liikennäitävään         ottaa vastuun laiminlyönnistä, vai juokseeko
37831: kuntoon ja sillä liikenteen osittain alkaessa on      toinen toisiltaan vastuuta pakoon ja syyllistä
37832: tilanne ky1seisellä risteysalueella muodostunut       tai syyllisiä ei löydetä mistään. Onko niin, että
37833: lähes kestämättömäksi.                                kyseisiä virastoja ja niiden johtavia virkamiehiä
37834:     Osoituksena risteysalueen vaarallisuudesta        eivät liikuta edes ihmishenkien menetykset kun
37835: todettakoon jälleen kuluvan viikon tiistaina ko.      he kiistelevät siitä kumpi valtion virasto mak-
37836: risteysalueella tapahtunut kuolemaan päättynyt        ,saa sillan rakentamisesta minkinlaisen osuuden.
37837: liikenneonnettomuus missä naishenkilä menetti         Tällaista on tavallisten kansalaisten ja kenen-
37838: henkensä kahden lapsen pelastuessa kuin ih-           kään todella vaikea ymmärtää ja hyväksyä eikä
37839:  meen kaupalla onnettomuudesta. Valtatien ja          se missään tapauksessa kelpaa perusteluksi sille
37840:  rautatien, jotka kulkevat vain muutaman kym-         viivyttelylle ja jarrutukselle mitä kyseisen eri-
37841:  menen metrin etäisyydellä toisistaan ja niitä        tasoristeyksen rakentamisen suhteen on tapah-
37842:  poikkileikkaavan vilkasliikenteisen maantien         tunut.
37843:  risteyksen liikenteen turvallinen järjestäminen         Edesvastuuttomuutta kuvastaa myös se, että
37844:  on mahdollista vain eritasoristeyksen rakenta-       vaikka osittainen liikenne ko. rautatiellä on alka-
37845:  misen avulla. Mainitulla risteysalueella liikkuu     nut ei minkäänlaisia hälytyslaitteita tai sulku-
37846:  päivisin tuhansia ajoneuvoja ja tuhatmäärin          puomeja ole mainitulle tielle laitettu. Ne eivät
37847:  koululaisia, vanhuksia ja muita ihmisiä. Herät-      luonnollisesti ole mikään ratkaisu asialle, mutta
37848:  tää 1suurta ihmettelyä ja hämmästystä se, että       olisivat sentään jonkinlaisena turvallisuutta li-
37849:  asianomaisten valtionrautateiden ja TVH:n vi-        säävänä tekijänä.
37850:  ranomaisten tiedossa on tai ainakin pitäisi olla
37851:  mainitut seikat, mutta siitä huolimatta ei ole           Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
37852:  edes vielä suunnitelmat valmiina ko. eritasoris-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
37853:  teyksen rakentamiseksi.                              valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37854:      Herää kysymys ovatko rautatiehallitus ja         vaksi seuraavan kysymyksen:
37855:  TVH sellaisia byrokraattisia laitoksia, joissa ei
37856:  todellakaan oteta huomioon niitä ihmisten tur-                  Onko Hallitus tietoinen, että en-
37857:  vallisuuden kannalta elintärkeitä näkökohtia,                tasoristeyksen rakentaminen Yläjärven
37858:  joita rautatie- ja maantieverkostoa kehitettäessä            kunnan Ylöjärven kylässä olevan valta-
37859:   tulisi ottaa. Ainakin kyseisestä Yläjärven taso-            tien, rautatien ja maantien risteykseen
37860:   risteyksestä ja sen suunnitteluun liittyvästä hi-           on rautatiehallituksen ja TVH:n tahalli-
37861:  E 24/71
37862: 2
37863: 
37864:      selta vaikuttavan suunnittelun puuttu-           tamiseksi kiireellisesti ja ko. eritasoris-
37865:      misen vuoksi jo vuosia viivästynyt, ja           teyksen suunnittelun viivästymiseen ja
37866:      jos on,                                          laiminlyöntiin mahdollisesti syyllistynei-
37867:         mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          den viranomaisten vastuuseen saattami-
37868:      ryhtyä mainitun eritasoristeyksen raken-         seksi?
37869:     Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1970.
37870: 
37871:                                      Heimo Rekonen.
37872:                                                                                                     3
37873: 
37874: 
37875: 
37876: 
37877:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
37878: 
37879:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa     tänyt henkensä. Poliisin mukaan onnettomuu-
37880: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        den aiheutti kuorma-auto, joka oli ensin pysäh-
37881: olette kirjeellänne 3 päivältä joulukuuta 1970       tyneenä valtion rautateiden työmaakopin luona.
37882: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-        Kuljettajan ryhtyessä peruuttamaan ajoneu-
37883: nen vastattavaksi kansanedustaja Heimo Reko-         voaan hän ei huomannut ajoneuvon takana ol-
37884: sen seuraavan s1sältöisen kysymyksen:                lutta jalankulkijaa, vaan ajoneuvo ajoi jalankul-
37885:                                                      kijan päälle. Niin valitettava kuin tällainen on-
37886:           "Onko Hallitus tietoinen, että eri-        nettomuus on ollutkin, niin poliisin mukaan
37887:        tasoristeyksen rakentaminen Ylöjärven         ko. tapauksessa ei risteys eivätkä sen liikenne-
37888:        kunnan Ylöjärven kylässä olevan valta-        järjestelyt millään tavalla ole olleet syynä on-
37889:        tien, rautatien ja maantien risteykseen       nettomuuteen.
37890:        on rautatiehallituksen ja TVH:n tahalli-         Mitä sitten tulee Ylöjärven lopullisen ris-
37891:        selta vaikuttavan suunnittelun puuttu-        teyksen suunnitteluun, niin tie- ja vesirakennus-
37892:        mi:sen vuoksi jo vuosia viivästynyt, ja       hallitus antoi suunnittelumääräyksen Hämeen
37893:        jos on,                                       tie- ja vesirakennuspiirin piirikonuorille 30. 4.
37894:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       1968. Suunnittelun aloittaminen tuli tällöin
37895:        ryhtyä mainitun eritasoristeyksen raken-      ajankohtaiseksi ja mahdolliseksi sen vuoksi,
37896:        tamiseksi kiireellisesti ja ko. eritasoris-   että Seinäjoelta aloitettu Tampereen-Parka-
37897:        teyksen suunnittelun viivästymi:seen ja       non-Seinäjoen radan rakennustyö oli edisty-
37898:        laiminlyöntiin mahdollisesti syyllistynei-    nyt Yläjärvelle saakka. Ko. piirikonttori lähetti
37899:        den viranomaisten vastuuseen saattami-        12. 5. 1970 valmiin suunnitelman tie- ja vesi-
37900:        seksi?"                                       rakennushallitukselle suunnitelmasta han:kittui-
37901:                                                      ne tielainsäädännön mukaisine lausuntoineen
37902:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        (kunta, lääninhallitus). Tällä hetkellä laaditaan
37903: vasti seuraavaa:                                     parhaillaan sillan teknillisiä rakennepiirustuk-
37904:    Aluksi voitaneen yleisten teiden ja siltojen      sia.
37905: suunnittelusta yle1sesti todeta, että liikenne-         Suunnitelman ollessa vielä Ylöjärven kun-
37906: määrien jatkuvasti nopeasti kasvaessa tieverkon      nassa lausunnolla esitti tie- ja vesirakennushal-
37907: jatkuvalle kehittämiselle ja suunnittelulle mm.      litus neuvottelujen jälkeen 12. 3. 1970 rautatie-
37908: täysin liikenneturvallisuusnäkökohtien asetta-       hallitukselle hankkeesta johtuvien kustannusten
37909: mien vaatimusten mukaisesti asettavat omat ra-       jaon, johon rautatiehallitus vastasi 13. 5. 1970.
37910: joituksensa määrärahakysymykset ja nykyaikai-        Kustannusten jako perustuu siihen, että ko.
37911: nen aikaa vievä, monivaiheinen ja perusteellista     risteyksessä joudutaan Ylöjärven maantie johta-
37912: tutkimusta vaativa suunnittelu, mikäli lopulli-      maan ylikulkusillalla sekä em. rautatien että
37913: sessa ratkaisus,sa yleensä aiotaan pää,stä parhaa-   Tampereen-Vaasan valtatien yli ja siihen että
37914: seen mahdolliseen ratkaisuun taloudellisuuden,       ylikulkusillan rakentaminen johtuu lähinnä
37915: mkenneturvallisuuden ja työn teknillisen suo-        uuden rautatien rakentamisesta. Kun kummat-
37916: rittamisen kannalta.                                 kaan mainitut viranomaiset eivät voineet hy-
37917:    Myöskin voitaneen kysymyksessä mainitun           väksyä toistensa ehdotuksia kustannusten jaka-
37918: kuolemantapaukseen johtaneen onnettomuuden           miseksi, on asia nyt alistettu liikenneministe-
37919: johdosta aluksi todeta, että Ylöjärven poliisi on    riön ratkaistavaksi. Liikenneministeriö tulee
37920: ilmoittanut tieviranomaisille, että Ylöjärven ris-   ratkaisemaan kustannusten jaon tie- ja vesira-
37921: teyksessä on 1. 12. 1970 tapahtunut liikenne-        kennushallituksen ja rautatiehallituksen kesken
37922: onnettomuus, missä eräs naishenkilö on menet-        vuoden 1971 alussa.
37923: 4
37924: 
37925:    Edellä esitetyn perusteella huomioonottaen        1. 10. 1970 lukien asetettu valtatielle risteyk-
37926: radan rakentamisajankohdan Yläjärven kohdalla        sen molemmin puolin 50 km/h nopeusrajoi-
37927: ja sen, että ko. risteyksen tutkiminen oli suori-    tusta osoittavat merkit ja rautatielaitoksen toi-
37928: tettava erittäin perusteellisesti johtuen suhteel-   mesta tällöin määrätty tasoristeykseen henkilö,
37929: lisen suuresta ja kalliista siltarakenteesta ( ar-   joka pysäytti autoliikenteen junien kulkuajaksi.
37930: vion mukaan hankkeen toteuttaminen maksaa            Joulukuun a1kupäivinä sitten asetettiin tasoris-
37931: yli 2,5 milj. mk) sekä vaikeasta teknillisen rat-    teykseen valo- ja äänivaroituslaitteet, joten ra-
37932: kaisun löytämisestä ko. tapauksessa, voidaan         dan ylitys on nyt turvallista edellyttäen, että
37933: katsoa, etteivät ,suunnitteluviranomaiset ole        näitä opasteita noudatetaan. Lisäksi jalankul-
37934: syyllistyneet kysymyksessä tarkoitettm:n vii-        kijoille on radan rakentamisen yhteydessä ra-
37935: vyttelyyn tai laiminlyönteihin.                      kennettu radan alitse n. 80 metrin etäisyy-
37936:    Tie- ja vesirakennushallituksen rahoitus-         delle tasoristeyksestä jalankulkutunneli. Tähän
37937: osuutta ei voitu myöskään esittää vielä vuoden       tunneliin Yläjärven kunta ei kuitenkaan vielä
37938: 1971 tulo- ja menoarvioon, koska ·suunnitelma        ole rakentanut tarvittavia jalankulkuteitä.
37939: saapui tie- ja vesirakennushallitukseen, kuten       Rautatiehallituksen ilmoituksen mukaan ko. yh-
37940: edellä on mainittu, vasta toukokuussa, jolloin       teyksien rakentaminen kuuluu kunnan tehtä-
37941: keskusvirastot olivat jo tehneet oman meno-          viin. Edelleen VR:n toimesta on valtatien ja
37942: arvioesityksensä vuodelle 1971. Rautatiehalli-       Yläjärven maantien risteyksessä suoritettu tur-
37943: tuksen rahoitusosuus taas saatujen tietojen mu-      vallisuutta lisääviä toimenpiteitä. V altatiehen on
37944: kaan jo sisältyy ko. radan kustannusarvioon          rakennettu kaksi lisäkaistaa, jo1sta toinen on
37945: ja kun tie- ja vesirakennushallituskin voinee        ohituskaista Vaasasta Tampereelle suuntautu-
37946: irroittaa osan rahoitusosuuttaan vuonna 1971         vaa liikennettä varten ja toinen kaista valta-
37947: sen käytettävissä olevista erillismäärärahoista      tieltä Tampereelta päin tulevan Yläjärvelle
37948:  (mom. 31.24.77.14 ), voidaan ko. siltatyö tar-      kääntyvän liikenteen ryhmittymiskaista. Lisäksi
37949: vittaessa ilmeisesti aloittaa vuoden 1971 aikana     on Yläjärven maantietä levitetty lm. kohdalla
37950: kustannusjaon tultua ratkaistuksi ja lopullisten     n. 3 metriä.
37951: sillan rakennepiirustusten valmistuttua.                Voitaneen todeta, että myös kaikki mahdol-
37952:    Mitä sitten tulee ko. risteyksessä suoritet-      liset k)'lsymykseen tulevat väliaikaiset !Hkenne-
37953: tuihin liikenneturvallisuutta parantaviin väliai-    turvallisuutta parantavat toimenpiteet on VR:n
37954: kaistoimenpiteisiin, joihin kysymyksessä myös        tai tieviranomaisten toimesta suoritettu ko.
37955: on viitattu, niin tieviranoma1sten toimesta on       risteyksessä.
37956:      Helsingissä, tammikuun 4 päivänä 1971.
37957: 
37958:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto.
37959:                                                                                                     5
37960: 
37961: 
37962: 
37963: 
37964:                              T ill R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
37965: 
37966:   I det syfte 3 7 § 1 m01n. riksdagsordningen        1. 12. 1970 inträffade i herörda vägkorsning i
37967: anger har Ni, Herr Talman, med Eder :skri-           Ylöjärvi. Enligt vad polisen har uppgivit för-
37968: velse av den 3 decemher 1970 till vederhörande       orsakades olyckan av en lasthil, som först hade
37969: medlem av statsrådet för avgivande av svar           stått vid baracken vid statsjärnvägarnas arbets-
37970: översänt följande av riksdagsman Heimo Re-           plats. Då chauffören började backa fordonet,
37971: konen ställda spörsmål:                              märkte han ej fotgängaren, som befann sig
37972:                                                      bakom fordonet, utan körde över fotgängaren.
37973:              "Är Regeringen medveten om att          Hur beklaglig en sådan olycka än är, har en-
37974:           hyggandet av en planskild korsning i       ligt polisens uppfattning i detta fall va11ken
37975:           Ylöjärvi hy i Ylöjärvi kommun i kms-       korsningen ellet trafikregleringarna vid den på
37976:           ningen av huvudvägen, järnvägen och        något sätt varit orsak tili olyckan.
37977:           landsvägen på grund av en - som det           Vad sedan planeringen av den slutliga kors-
37978:           förefaller av:siktlig - avsaknad av pla-   ningen i Ylöjärvi beträffar, gav väg- och vat-
37979:           nering vid järnvägsstyrelsen samt väg-     tenhyggnadsstyrelsen 30. 4. 1968 Tavastlands
37980:           och vattenhyggnadsstyrelsen har för-       väg- och vattenbyggnadsdistrikts distriktskontor
37981:           dröjts i åratal, och som så är fallet,     en planeringsorder i saken. Det blev då ak-
37982:              vilka åtgärder har regeringen för av-   tuellt och möjligt att inleda planeringen, på
37983:           sikt att vidtaga för hyggande av ifråga-   grund av att det i Seinäjoki påbörjade arhetet
37984:           varande planskilda korsning i bråds-       med byggande av hanan Tammerfors-Parkano
37985:           kande ordning och för att ställa de        -Seinäjoki hade hunnit ända till Ylöjärvi.
37986:           myndigheter, vilka möjligen har gjort      Nämnda distriktskontor insände 12. 5. 1970 tili
37987:           sig skyldiga till dröjsmål och försum-     väg- och vattenhyggnadsstyrelsen en färdig plan
37988:           melse med planeringen av sagda kors-       jämte enligt väglagstiftningen nödiga utlåtan-
37989:           ning, tili ansvar?"                        den (från kommunen och länsstyrelsen) om
37990:                                                      planen. För närvarande utarhetas tekniska
37991:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         konstruktionsritningar för den blivande hron.
37992: anföra följande:                                        Medan planen ännu befann sig hos Ylöjärvi
37993:    Tili en hörjan kan i fråga om planeringen         kommun i och för utlåtande överlämnade väg-
37994: av allmänna vägar och broar allmänt konsta-          och vattenbyggnadsstyrelsen efter förda under-
37995: tera:s, att möjligheterna att ständigt utveckla      handlingar 12. 3. 1970 tili järnvägsstyrelsen ett
37996: och planera vägnätet, bl.a. för att de krav          förslag tili fördelning av kostnaderna för pro-
37997: trafi:ksäkerhetssynpunkterna ställer helt skall      jektet i fråga, och järnvägsstyrelsen avgav
37998: kunna fyllas då trafikvolymen hela tiden snabbt      13. 5. 1970 .sitt svar härpå. Fördelningen av
37999: växer, hegränsas av såväl anslagsfrågor som          kostnaderna baserar sig på det faktum, att
38000: av den moderna planeringen, som i sina olika         landsvägen tili Ylöjärvi vid korsningen i fråga
38001: skeden kräver mycken tid. Den förutsätter            måste ledas längs en viadukt såväl över nämnda
38002: dessutom grundliga undersökningar, om man i          hana som över huvudvägen Tammerfors-Vasa.
38003: fråga om de slutliga avgörandena överhuvud-          Byggandet av nämnda viadukt föranledes när-
38004: taget skall kunna uppnå den bästa möjliga            mast av byggandet av den nya järnvägen. Då
38005: lösningen med tanke på lönsamhet, trafiksäker-       ingendera av de nämnda myndigheterna kunde
38006: het och arhetets tekniska utförande.                 godkänna den andras fötslag till fördelning av
38007:    Med anledning av den i spörsmålet nämnda          kostnaderna, har ärendet nu hänskjutits tili tra-
38008: olyckan, som ledde tili ett dödsfall, kan det        fikministeriet för avgörande. Ministeriet kom-
38009: tili en hörjan konstateras, att polisen i Ylö-       mer att avgöra frågan om fördelning av kost-
38010: järvi har meddelat vägmyndigheterna, att en          naderna mellan väg- och vattenhyggnadsstyrel-
38011: trafikolycka, vid viiken en kvinna miste livet,      sen och järnvägsstyrelsen i hörjan av år 1971.
38012: E 24/71
38013: 6
38014: 
38015:    Med stöd av det ovan anförda och med he-         nas försorg, räknat från 1. 10. 1970, vid hu-
38016: aktande av tidpunkten för hanhygget vid Ylö-        vudvägen på håda sidorna om korsningen pla-
38017: järvi samt av att undetsökningen av korsningen      cerats trafiktecken, som anger att hastigheten
38018: i fråga måste utföras synnerligen grundligt på      på platsen är hegränsad till 50 km i timmen.
38019: grund av den relativt omfattande och dyra hro-      Samtidigt förordnades genom järnvägsväsendets
38020: konstruktionen ( enligt heräkningarna helöper       försorg till plankorsningen en person, som
38021: sig genomförandet av projektet till mer än 2,5      stoppade biltrafiken för den tid då tågen pas-
38022: milj. mk) samt svårigheten att finna en tek-        serade. Under de första dagarna av decemher
38023: nisk lösning i det ifrågavarande fallet, kan        placerades sedan vid plankorsningen ljus- och
38024: man anse, att planeringsmyndigheterna icke          ljudvarningsanordningar. Nu kan hanan därför
38025: har gjort sig skyldiga till sådana dröjsmål eller   tryggt överskridas, under förutsättning att man
38026: försummelser som avses i spörsmålet.                iakttar dessa signaler. Dessutom har i samhand
38027:    Anslag för väg- och vattenhyggnadsstyrel-        med hanhygget hyggts en fotgängartunnel un-
38028: sens finansieringsandel kunde ioke heller före-     der hanan på ca 80 meters avstånd från plan-
38029: slås i statsförslaget för år 1971, enär planen,     korsningen. Till denna tunnel har Ylöjärvi kom-
38030: såsom ovan har nämnts, inkom till väg- och          mun dock ännu ej hyggt nödiga gånghanor. En-
38031: vattenhyggnadsstyrelsen först i maj detta år.       ligt uppgift av järnvägsstyre1sen ankommer hyg-
38032: Då hade de centrala ämhetsverken redan upp-         gandet av ifrågavarande förhindelse på kom-
38033: gjort sina hudgetförslag för år 1971. Järnvägs-     munen. Vidare har genom statsjärnvägarnas
38034: styrelsens finansieringsandel åter ingår, enligt    försorg i korsningen mellan huvudvägen och
38035: de uppgifter som erhållits, redan i kostnads-       landsvägen till Ylöjärvi vidtagits åtgärder i
38036: förslaget för den ifrågavarande hanan. Enär         syfte att öka trafiksäkerheten. Huvudvägen har
38037: också väg- och vattenhyggnadsstyrelsen torde        försetts med två tilläggsfiler, av vilka den ena
38038: kunna frigöra en del av sin finansieringsan-        är en omkörningsfil för trafiken i riktningen
38039: del från de särskilda anslag som för år 1971        Va:sa-Tammerfors och den andra en grup-
38040: står till dess förfogande ( mom. 31.24. 77.14) ,    peringsfil för den trafik som från Tammerfors-
38041: kan det ifrågavarande hroarhetet vid hehov          hållet vänder mot Ylöjärvi. Dessutom har lands-
38042: uppenharligen inledas under år 1971, så snart       vägen till Ylöjärvi på ifrågavarande plats hred-
38043: kostnadsfördelningen har avgjorts och de slut-      dats med ca 3 meter.
38044: liga konstruktionsritningarna har hlivit färdiga.      Man torde kunna konstatera, att också . alla
38045:    I fråga om de intermistiska åtgärder som         intermistiska åtgärder 'som kan komma i fråga
38046: har vidtagits för att förhättra trafiksäkerheten    i syfte att förbättra trafiksäkerheten har vid-
38047: vid ko11sningen i fråga och som även har be-        tagits vid ovan angivna kotsning, antingen
38048: rörts i spörsmålet, har genom vägmyndigheter-       genom SJ: s eller vägmyndigheternas försorg.
38049:      Helsingfors den 4 januari 1971.
38050: 
38051:                                                                   TraHkminister Veikko Saarto.
38052: Kirj. kmh 'D:ö 200.
38053: 
38054: 
38055: 
38056: 
38057:                                   Vikatmaa y:111.: Postin jakelusta opiskelija-asuntoloissa.
38058: 
38059: 
38060: 
38061:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
38062: 
38063:    Postinjakelu asuintaloihin tapahtuu nykyään       maalia asumisympäristöä vastaavaksi. Tältäkin
38064: määräysten ja käytännön mukaisesti ovelta            kannalta herättää kummastusta, että posti- ja
38065: ovelle niin, että jokainen kansalainen saa pos-      lennätinhallituksen asenne opiskelijoiden asu-
38066: tinsa kotiin. Maassamme viime aikoina asunto-        misen kohentamispyrkimyksiin on negatiivinen.
38067: tuotantolain muutosten johdosta huomattavasti            Postin kannon kannalta näyttää siltä, että
38068: lisääntyneet opiskelija-asuntaiat ovat kuitenkin     asuntoloiden rakentamisessa on pyritty otta-
38069: joutuneet tässä suhteessa erilaiseen asemaan,        maan huomioon mahdollisuudet kantaa posti
38070: koska niissä ovelta ovelle kantamista ei suo-        ovelta ovelle kuten normaalisti. Esimerkiksi
38071: riteta.                                              Turun ylioppilaskylässä on alakerrassa taulu,
38072:     Aikaisemmin ylioppilasasuntoloissa yleisesti     joka osoittaa asukkaiden nimet ja numerot ja
38073: käytettiin kaikkien asukkaiden oman lokeron          jonka ajan tasalla pysymisestä huolehtii kylän
38074: sisältäviä postilokerikkoja, jotka sijoitettiin      vahtimestari. Asukkaiden vaihtuvuus ylioppi-
38075: asuntoJoiden alakerroksiin. Näihin posti jakoi       lasasuntoloissa ei ole ainakaan suurempi kuin
38076: asukkaille tulevan postin. Nyt kuitenkin on          opiskelija-asukkaiden vaihtuvuus kaupungilla
38077: monien asuntolakompleksien suunnittelussa ha-        yleensä.
38078:  vaittu, että on monessakin katsannossa edulli-          Opiskelija-asuntoloista tehdään ilmoitukset
38079:  sempaa sijoittaa jokaisen asuntolan asunnon         muutoista poliisiviranomaiselle, jolloin ne voi-
38080:  oveen oma postiluukku.                              daan säännön mukaan tiedottaa myöskin asian-
38081:     Tästä järjestelmästä ei kuitenkaan ole ollut     omaiselle postipiirille. Useissa taloissa on jo
38082:  sitä etua, minkä sen toivottiin alkuaan asuk-       tehty ratkaisu postiluukun sijoittamisesta jo-
38083:  kailleen tuottavan. Tämä johtuu edellä maini-       kaiseen oveen, minkä vuoksi postiosaston vaa-
38084:  tusta posti- ja lennätinhallituksen postiosaston    timia lokerikkoja ei enää voida sijoittaa posti-
38085:  kannanotosta, jonka mukaan posti voidaan            osaston vaatimille paikoille. Jos ylioppilaskun-
38086:  kantaa vain asuntoJoiden ensimmäisiin kerrok-       nat ja muut asuntorakennustoimintaa harjoitta-
38087:  siin.                                               vat organisaatiot pakotetaan lajittelemaan posti
38088:     Monet ylioppilasasuntoloita rakentavat jär-      omatoimisesti ja jakamaan se huoneisiin, aiheu-
38089:  jestöt ovat kääntyneet mainitun postiosaston        tuu muutenkin rasitetulle opiskelijajärjestölle
38090:  puoleen esittäen, että kanto suoritettaisiin myös   huomattavia lisäkustannuksia. Omatoimineo
38091:  normaaliin tapaan ovelta ovelle. Postiosasto on     järjestelmä aiheuttaa usein sattumanvaraisuutta
38092:  ainakin Turun ylioppilaskyläsäätiön osalta an-       ja epävarmuutta eikä sen piirissä voida hel-
38093:  tanut kielteisen päätöksen. Merkittävää on, et-     posti selvittää esiintyviä vastuukysymyksiä. On
38094:  tei postiosasto ole ollenkaan perustellut pää-      myös syytä huomata, että opiskelijoille lähete-
38095:  töstään. Se vain toteaa, ettei kantoa voida          tystä postilähetyksestä on maksettu sama posti-
38096:  ylempiin kerroksiin suorittaa.                      maksu kuin kaikista muistakin lähetyksistä.
38097:     Opiskelija-asuntoJoiden rakentamisessa on        Tämänkin vuoksi odottaisi palvelun olevan sa-
38098:  viime aikoina pyritty yhä enemmän siihen, että      manlaista myös opiskelijoiden kohdalla.
38099:  asuntolat muistuttaisivat normaalia asuntoa.            Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
38100:  Tässä katsannossa on asuntojen mukavuuksia           tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
38101:  lisätty, pyritty hankkimaan puhelimet asuntoi-       me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
38102:   hin ja muutoinkin rakentamaan ympäristö nor-        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
38103:  E 19/70
38104: 2
38105: 
38106:         Mitä Hallitus aikoo tehdä sellaisen             tettaJ.sun postin jake~ normaaliin ta-
38107:      järjestelyn aikaansaamiseksi, että opis-           paan jokaisen asukkaan asuntoon?
38108:      kelija-asuntoloissa kautta maan suori-
38109:     Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1970.
38110: 
38111:             Juha Vikatmaa.                                  Eeva Särkkä.
38112:             Matti Jaatin~.                                  Erkki Hara.
38113:                 ':· ' ·    ' ; · · • Elsi Hetefu.äki.
38114:                                                                                                   3
38115: 
38116: 
38117: 
38118: 
38119:                        E d u s kunnan He r r a Puhe m i e he 11 e.
38120: 
38121:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kojen käyttö. Tämä palvelumuoto, jota on pi-
38122: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      dettävä varsin kohtuullisena palveluna verrat-
38123: olette kirjeellänne 3 päivältä joulukuuta 1970     tuna esim. maaseudun palvelutasoon, on ulko-
38124: n:o 1626 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-     mailla varsin laajassa käytössä. Lokerikkoon-
38125: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha      kantona postia jaetaan esim. Länsi-Saksassa,
38126: Vikatmaan ym. seuraavan sisältöisen kysymyk-       Sveitsissä ja Itävallassa. Norjassa lokerikkoon-
38127: sen n:o 200:                                       kanto on lailla säädetty kantomuoto. Tanskas-
38128:                                                    sa on parhaillaan käsiteltävänä lakiehdotus lo-
38129:           "Mitä Hallitus aikoo tehdä sellaisen     kerikkoonkantoon siirtymisestä soveltaen sitä
38130:        järjestelyn aikaansaamiseksi, että opis-    ensiksi uudisrakennuksiin. Lakiehdotusta on
38131:        kelija-asuntoloissa kautta maan suoritet-   perusteltu merkittävien säästöjen aikaansaami-
38132:        taisiin postin jakelu normaaliin tapaan     sella ja postinkantotyövoiman saannin vaikeu-
38133:        jokaisen asukkaan asuntoon?"                tumisella.
38134:                                                       Postinkantoon kohdistettujen erilaisten vaa-
38135:    Vastauksena kysymykseen ilmoitan kunnioit-      timusten ja näkemysten yhteensovittamiseksi
38136: taen seuraavaa:                                    on posti- ja lennätinhallituksessa parhaillaan
38137:    Postin jakelun järjestäminen on varsin mo-      selvittelyn alaisena postin jakelukysymys koko
38138: nitahoinen kysymys. Toisaalta on pyrittävä         laajuudessaan. Ministeriö on määrännyt selvit-
38139: mahdollisimman tasapuoliseen ja hyvään palve-      telyn erääksi erityiskohteeksi postin jakelun
38140: luun kaikkialla maassa ja toisaalta on pyrittä-    opiskelija-asuntoloihin. Tarkoituksena on päästä
38141: vä kustannuksia vähentämään. Eräänä kustan-        mahdollisimman tasapuoliseen palveluun.
38142: nusten vähentämiskeinona on ns. postilokerik-
38143:      Helsingissä, joulukuun 22 päivänä 1970.
38144: 
38145:                                                                Liikenneministeri Veikko Saarto.
38146:                         Till Riksdagens Herr Talman.
38147: 
38148:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     betjäningsform måste anses helt skälig, i jäm-
38149: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-     förelse med t.ex. betjäningsstandarden på lands-
38150: se nr 1626 av den 3 december 1970 tili veder-    bygden, och den användes mycket utomlands.
38151: börande medlem av statsrådet för avgivande av    Bl.a. i Västtyskland, Schweiz och Österrike
38152: svar översänt följande, av riksdagsman Juha      bäres post ut i brevboxar i husen. I Norge är
38153: Vikatmaa m.fl. ställda spörsmål:                 denna utbärningsform lagstadgad. I Danmark
38154:                                                  behandlas som bäst ett förslag tili lag om ut-
38155:           "Vad ämnar Regeringen göra för         bärning av post i brevboxar, varvid systemet
38156:        åstadkommande av en sådan ordning,        först skulle tiliämpas i nybyggen. Lagförslaget
38157:        att i studentbostäder över hela landet    har motiverats dels med att härigenom skulle
38158:        utdelningen av post skulle ske på nor-    uppnås betydande inbesparingar, dels med att
38159:        malt sätt tili varje invånares bostad?"   arbetskraft för brevbärning är svår att få.
38160:                                                     För att de olika anspråk som ställes på post-
38161:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-   utbärningen och de olika synpunkter som an-
38162: samt anföra följande:                            lägges på den skall kunna sammanjämkas, hål-
38163:    Utdelningen av post är en synnerligen mång-   ler post- och telegrafstyrelsen just nu på med
38164: fasetterad fråga. A ena sidan måste man sträva   att utreda frågan om postdistributionen i hela
38165: tili en så likformig och god betjäning av all-   dess omfattning. Trafikministeriet har bestämt,
38166: mänheten som möjligt överallt i landet, och      att utdelningen av post tili studentbostäder
38167: å andra sidan måste man försöka minska kost-     skall göras tili ett specialobjekt vid utred-
38168: naderna. Ett medel att nedbringa kostnaderna     ningen. Meningen är att komma tili en så
38169: är att använda s.k. brevboxar i husen. Denna     oväldig betjäning av allmänheten som möjligt.
38170:      Helsingfors den 22 december 1970.
38171: 
38172:                                                                 Trafikminister Veikko Saarto.
38173: Kirj. ksm. n:o 201.
38174: 
38175: 
38176: 
38177: 
38178:                                   Liedes ym.: Työntekijäin irtisanomisista TVL:n tietyömailla.
38179: 
38180: 
38181:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
38182: 
38183:    Nivalan rakennuskaava-alueen pääteiden pa-        kohteen töiden loppumisella, mutta nekään ei-
38184: tannustyömaalta erotettiin 10. 8. 1970 kuusi         vät ole asiallisia perusteluja, sillä erotetuista
38185: työntekijää ja välittömästi sen jälkeen otettiin     oli kolme aivan nuorta miestä, ja työt jatkui-
38186: heidän tilalle kymmenen uutta työntekijää.           vat kolmen aikaisemman ja kymmenen vaihde-
38187:    Erottamisia aikaisemmin oli mainitun työ-         tun miehen voimin 25. 8. 1970 saakka.
38188: maan työpäällikkö uhkaillut työntekijöitä erot-         Kun edellä kerrotut irtisanomiset ovat tapah-
38189: tamisella "jollei työ maistu". Myös paikalli-        tuneet täysin boikottiluontoisesti, olisi halli-
38190: nen työasiamies oli erotetuille työntekijöille       tuksen toimenpiteillä mainittu asia selvitettävä
38191: kertonut, että työnantaja on syyttänyt miehiä        ja asianomaiset henkilöt saatettava toiminnas-
38192: laiskuudesta ja kurinpidollisten toimenpiteiden      taan vastuuseen sekä estettävä vastaisuudessa
38193: johdosta oli halunnut vaihtaa nämä miehet            boikotin käyttäminen tie- ja vesirakennuslai-
38194: uusiin työntekijöihin. Työasiamies oli 1.3. 8.       toksen työmailla.
38195: 1970 puhelinkeskustelussa työmaan pääluotta-            Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
38196: musmiehen kanssa kertonut, että täällä on läh-       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
38197: detty kurinpalautukseen, koska miehet ovat           neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
38198: laiskoja, ja työnjohto oli ennakkoon kysynyt,        kysymyksen:
38199: voidaanko menetellä siten, että työmaalta lop-
38200: putilitetään mainitut henkilöt ja tilalle osoitet-             Onko Hallitus tietoinen siitä, että
38201: taisiin uudet miehet. Työasiamies oli ilmoitta-             TVL:n tietyömailla harjoitetaan työn-
38202: nut hyväksyneensä ehdotuksen ja sen jälkeen                 tekijöihin boikottia,
38203: oli erottaminen tapahtunut.                                    ja mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
38204:    Työnjohto on myöhemmin yrittänyt erotta-                 koo ryhtyä boikotin estämiseksi valtion
38205: misia puolustella miesten vanhuudella ja työ-               työmailla?
38206:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1970.
38207: 
38208:                Pentti Liedes.                                    Helvi Niskanen.
38209:                Kauko Hjerppe.                                    Pauli Räsänen.
38210: 
38211: 
38212: 
38213: 
38214: E 14/71
38215: 2
38216: 
38217: 
38218: 
38219: 
38220:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
38221: 
38222:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mom:ssa           tekijää, vaikka heidänkin työsuhteensa oli irti-
38223: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sanottu päättymään 10. 8. 1970. Näiden 13
38224: olette kirjeellänne 2 päivältä joulukuuta 1970       työntekijäin työsuhde jatkui 25. 8. 1970 saakka,
38225: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-        jolloin työmaa vähäistenkin viimeistelytöiden
38226: nen vastattavaksi kansanedustaja Liedeksen ym.       osalta lopullisesti päättyi. Kaikki työmaalle
38227: seuraavan sisältöisen kysymyksen:                    jääneet työntekijät olivat työmaan entisiä työn·
38228:                                                      tekijöitä, eikä kysymyksessä esitetty väite siitä,
38229:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että       että työt olisivat jatkuneet 3 entisen ja 10
38230:        TVL:n tietyömailla harjoitetaan työn-         uuden vaihdetun miehen voimin 25. 8. 1970
38231:        tekijöihin boikottia,                         saakka näin ollen ole oikea.
38232:           ja mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-           Edellä mainitun työmaan lisäksi Nivalassa
38233:        koo ryhtyä boikotin estämiseksi valtion       oli kuluneena kesäkautena vireillä myös toinen
38234:        työmailla?''                                  erillinen tiehanke, joka käsitti Nivalan kirkon-
38235:                                                      kylän paikallistien perusparantamisen sekä pol-
38236:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kupyöräteiden ja jalkakäytävien rakentamisen.
38237: vasti seuraavaa:                                     Tämä hanke ei sisältynyt valtion vuoden 1970
38238:    Nivalan rakennuskaava-alueiden pääteiden          työohjelmaan.
38239: parantamistyömaa käsitti kolme tieosaa: asema-            Hankkeen toteuttamiseksi on myönnetty
38240: tien rakentamisen maantienä sekä kirkonkylän         aloitusmääräraha tie- ja vesirakennushallituksen
38241: paikallistien ja Pidisjärven paikallistien raken-    kirjeellä 10. 6. 1970. Suunnitelma on vahvis·
38242: tamisen. Tämä työmaa alkoi syyskuun alussa            tettu tie- ja vesirakennushallituksen päätöksellä
38243: vuonna 1969 ja jatkui vuonna 1970 valtion             27. 7. 1970. Koska tiepäätös annettiin vasta
38244: vuoden 1970 työohjelman mukaisesti.                   5. 8. 1970 voitiin uuden työmaan työt aloittaa
38245:    Töiden vähentyessä ja työmaan päättymisen          osittain vasta 10. 8. 1970. Työt oli alunperin
38246: vuoksi jouduttiin kaikkien ko. työmaan työn-          suunniteltu suoritettavaksi kesä-elokuun ai-
38247: rtekijöiden työsopimukset irtisanomaan 27. 7.         kana.
38248: 1970, joten työsuhteiden tuli päättyä kahden              Edellä esitetystä tiepäätöksestä ja viimeksi
38249: viikon irtisanomisajan kuluttua eli 10. 8. 1970.      mainitun 'työn aloittamisen viivästymisestä joh-
38250: Irtisanominen suoritettiin kirjallisesti.             tuen oli uuden työmaan työt pyrittävä suoritta-
38251:    Jotta kyseisten teiden päällystäminen voitiin      maan mahdollisimman nooeasti, jotta tämäkin
38252: suorituttaa tie- ja vesirakennushallituksen ja        tieosa voitiin päällystää kesäkautena 1970 pääl-
38253: päällysteurakoitsijan aikaisemmin sopiman urak-       lystystyötä koskevan urakkasopimuksen mukai-
38254: kasopimuksen edellyttämänä aikana 3.-7. 8.            sesti. Tämän johdosta ja ottaen huomioon
38255:  1970 rakennuttajan joutumatta työn viivästy-         myös erittäin vilkkaan yleisen liikenteen pa-
38256: misen vuoksi suorittamaan lisäkorvauksia, oli         rannuksen alaisella tieosalla, muodostui uusi
38257: tien reunakivien asennustyöhön kuitenkin vidä         työmaa erityisen vaativaksi. Kun lisäksi otet-
38258: otettava lisää työntekijöitä. Kirjallisessa kysy-     tiin huomioon työvoimaministeriön ohje, jonka
38259: myksessä mainituista kuudesta työntekijästä           mukaan työt toisella rakennuskaudella on py-
38260: kolmen työsopimukset oli tehty vain tätä mää-         rittävä suorittamaan mahdollisimman pienillä
38261: rättyä työtä varten.                                  työvoimavahvuuksilla sekä työmaan niukka ra-
38262:    Päällystystyöt alkoivat tieosilla 5. 8. 1970 ja    hoitus, ei kaikkia päättyneen työmaan työn·
38263: päättyivät suunniteltua myöhemmin eli vasta           tekijöitä voitu sijoittaa uudelle työmaalle.
38264:  13. 8. 1970. Osittain johtuen tästä päällystys-          Alussa mainitun päättyneen työmaan työn-
38265: työn viivästymisestä ja osittain työmaan vii-         tekijöitä sijoitettaessa uudelle työmaalle otet·
38266:  meistelytöiden tähden oli tarpeellista jättää         tiin huomioon paitsi miten kauan he olivat
38267:  työmaalle vielä 10. 8. 1970 jälkeenkin 13 työn-       olleet edellisellä työmaalla, heidän soveltuvuu·
38268:                                                                                                  3
38269: 
38270: tensa vaativalle työmaalle sekä työntekijän so-       Edellä esitetyn perusteella voitaneen katsoa,
38271: siaalinen asema.                                   että ko. irtisanomiset alussa mainitulta päät-
38272:    Työvoiman otosta tälle uudelle työmaalle        tyneeitä työmaalta on suoritettu täysin työehto-
38273: neuvoteltiin työvoimapiirin päällikön ja paikal-   sopimuksen mukaisesti. Työntekijöiden ottami-
38274: listen työvoimaviranomaisten kanssa. Kaikki        nen uudelle työmaalle on myös suoritettu työ-
38275: työntekijät lukuunottamatta vakinaisluonteista     voimaviranomaisten osoituksesta noudattaen
38276: työnjohto- ja toimistohenkilökuntaa otettiin       sekä työehtosopimusta että muita työvoiman
38277: työvoimaviranomaisten osoituksesta puolueetto-     ottamista koskevia ohjeita ja määräyksiä.
38278: masti ja ketään syrjimättä.
38279:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1970.
38280: 
38281:                                                               Liikenneministeri Veikko Saarto.
38282: 4
38283: 
38284: 
38285: 
38286: 
38287:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
38288: 
38289:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       spörsmålet nämnda sex arbetstagarna hade med
38290: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-         tre arbetstagare ingåtts arbetsavtal endast för
38291: velse av den 2 december 1970 tili vederbö-         detta speciella arbete.
38292: rande medlem av statsrådet för avgivande av           Beläggningsarbetena på de ifrågavarande väg-
38293: svar översänt följande av riksdagsman Liedes       delarna inleddes 5. 8. 1970 och slutfördes se-
38294: m. fl. ställda spörsmål:                           nare än beräknat eller först 13. 8. 1970. Del-
38295:                                                    vis tili följd av denna försening av beläggnings-
38296:           "Är Regeringen medveten om att vid       arbetet och delvis på grund av de slutförande
38297:        väg- och vattenbyggnadsverkets väg-         arbetena var det nödvändigt att vid arbets-
38298:        arbetsplatser bedrives bojkott i fråga      platsen ännu efter 10. 8. 1970 kvarhålla 13
38299:        om arbetstagarna,                           arbetstagare, fastän också deras arbetsförhål-
38300:           och vilka åtgärder har Regeringen        lande hade blivit uppsagt till 10. 8. 1970.
38301:        för avsikt att vidtaga i syfte att för-     Dessa 13 arbetstagares arbetsförhållande fort-
38302:        hindra bojkott på statens arbetsplat-       gick tili den 25 augusti 1970, vid viiken tid-
38303:        ser?"                                       punkt arbetsplatsen också i fråga om de små
38304:                                                    avslutande arbetena slutgiltigt indrogs. Samtliga
38305:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       arbetstagare, som stannade kvar på arbetsplat-
38306: anföra följande:                                   sen, var sålunda sådana som tidigare arbetat
38307:    Arbetsplatsen för förbättrande av de vikti-     där, och det i spörsmålet framförda påståendet,
38308: gaste vägarna inom Nivala byggnadsplaneom-         att arbetena skulle ha fortsatts tili 25. 8. 1970
38309: råde bestod av tre vägdelar: byggandet av          med hjälp av 3 tidigare och 10 nya utbytta
38310: stationsvägen såsom landsväg, anläggandet av       arbetstagare är sålunda icke riktigt.
38311: bygdevägen i kyrkbyn samt Pidisjärvi bygde-            Utöver nämnda arbetsplats var i Nivala
38312: väg. Arbetet på arbetsplatsen inleddes i bör-      under senaste sommarsäsong i gång ett annat
38313: jan av september 1969 och fortgick år 1970 i       fristående vägprojekt, vilket omfattade grund-
38314: enlighet med statens arbetsprogram för år          förbättring av bygdevägar i Nivala kyrkby
38315: 1970.                                              samt anläggande av cykelvägar och gångbanor.
38316:    Då arbetena minskades och på grund av ar-       Detta projekt ingick ej i statens arbetsprogram
38317: betsplatsens indragning blev man tvungen att       för år 1970.
38318: uppsäga arbetsavtalen med arbetstagarna på            För förverkligande av projektet har ett be-
38319: ifrågavarande arbetsplats 27. 7. 1970. så, att     gynnelseanslag beviljats medelst väg- och vat-
38320: arbetsförhållandena skulle upphöra efter två       tenbyggnadsstyrelsens skrivelse av 10. 6. 1970.
38321: veckors uppsägningstid eller 10. 8. 1970. Upp-     Planen har fastställts genom väg- och vatten-
38322: sägningen skedde skriftligt.                       byggnadsstyrelsens beslut 27. 7. 1970. Då be-
38323:    För att de ifrågavarande vägarna skulle         slutet angående vägen utfärdades först 5. 8.
38324: kunna bli försedda med beläggning under den        1970, kunde arbetena vid den nya vägarbets-
38325: tidpunkt, 3.-7. 8. 1970, viiken överenskom-        platsen delvis inledas först 10. 8. 1970. Ur-
38326: mits i det tidigare ingångna entreprenadavtalet    sprungligen hade man planerat, att ,arbetena
38327: mellan väg- och vattenbyggnadsstyrelsen och        skulle utföras under juni-augusti.
38328: beläggningsentreprenören, utan att byggherren         På grund av förseningen av ovan nämnda
38329: på grund av arbetets försening skulle bli          vägbeslut och inledandet av det sistnämnda ar-
38330: tvungen att betala tiliäggsersättningar, såg man   betet var man tvungen att försöka få arbe-
38331: sig nödsakad att för det arbete som krävdes        tena vid den nya arbetsplatsen utförda så
38332: för att få vägens kantstenar lagda, anställa       snabbt som möjligt, så att också denna vägdel
38333: ytterligare arbetstagare. Av de i det skriftliga   skulle kunna bli försedd med beläggning under
38334:                                                                                                  5
38335: 
38336: sommarsäsongen 1970 i enlighet med entre-            Angående anställandet av arbetskraft tili
38337: prenadavtalet angående beläggningsarbetet. För-   denna nya arbetsplats rådgjordes med chefen
38338: denskull och med beaktande av den synner-         för arbetskraftsdistriktet och med de lokala
38339: ligen livliga allmänna trafiken på den vägdd,     arbetskraftsmyndigheterna. Samtliga arbetsta-
38340: som var föremål för förbättring, blev den nya     gare, med undantag av arbetsledar- och kon-
38341: arbetspla:tsen speciellt krävande. När man        torspersonalen som är av bestående natur, an-
38342: dessutom beaktade arbetskraftsministeriets an-    togs enligt arbetskraftsmyndigheternas anvis-
38343: visning, enligt viiken arbetena under den andra   ning opartiskt och utan diskriminering av nå-
38344: byggnadsperioden bör utföras med så små ar-       gon.
38345: betskraftsstyrkor som möjligt, samt arbetsplat-      På grund av det ovan anförda torde man
38346: sens ringa finansiering, kunde samtliga arbets-   kunna anse, att ifrågavarande uppsägningar vid
38347: tagare från den indragna arbetsplatsen icke       indragningen av den i början nämnda arbets-
38348: placeras vid den nya arbetsplatsen.               platsen har verkställts fullt i enlighet med kol-
38349:    Vid placeringen av arbetstagare från den i     lektivavtalet. Anställandet av arbetstagare tili
38350: början nämnda indragna arbetsplatsen vid den      den nya arbetsplatsen har även verkställts med
38351: nya arbetsplatsen, togs i beaktande, förutom      iakttagande av arbetskraftsmyndigheternas an-
38352: längden av den tid dessa arbetat vid den före-    visning samt kollektivavtalet och andra anvis-
38353: gående arbetsplatsen, arbetstagarnas lämplig-     ningar och bestämmelser som gäller anställan-
38354:  het för den krävande arbetsplatsen samt deras    det av arbetskraft.
38355: sociala ställning.
38356:      Helsingfors den 30 december 1970.
38357: 
38358:                                                                 Trafikminister Veikko Saarto.
38359: 
38360: 
38361: 
38362: 
38363: E 14/71
38364: Kirj. bm. n:o 202.
38365: 
38366: 
38367: 
38368: 
38369:                                    Friberg ym.: Ulkoasiainministeriön koulutustoiminnan tarkista-
38370:                                         misesta.
38371: 
38372: 
38373:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
38374: 
38375:    Ulkoasiainministeriö on tänä syksynä ottanut            "Kärjistämällä keskinäistä kilpailua on va-
38376: käytäntöön uuden palvelukseenotto- ja koulu-           hingoitettu ryhmätyöskentelyä ja motivoitunut-
38377: tusjärjestelman. Valmennuskurssi vastaa ulko-          ta, aktiivista oppimista. Keinotekoiset kilpailu-
38378: asiainhallinnon kehittämiskomitean mietinnön           tillanteet on poistettava". (Tämä on ollut oppi-
38379: suosituksia.                                           laiden käsitys ns. merit rating'ista).
38380:    Ensimmäisen kurssin päättyessä voidaan to-              "Koska osa kurssilaisista. on irtisanoutunut
38381: deta vakavaa erimielisyyttä koulutustoiminnan           aikaisemmista työpaikoistaan ja koska heillä
38382: tavoitteista. ja tarkoituksenmukaisuudesta. Kou-       epätietoisen a·semansa vuoksi ei ole mahdol-
38383: lutustoiminnasta on käyty keskustelua sekä val-        lista varmistaa työpaikka.a kurssin aikana",
38384: mennuskurssin puitteissa että ulkoasiainminis-         kurssilaiset "pitävät kohtuullisena, että jokai-
38385: teriön valinta- ja koulutuslautakunnassa.              selle halukkaalle kurssilaiselle taataan työ-
38386:    Koulutustoiminta alkoi 21. 9. 1970 ja sitä          paikka".
38387: edelsi huomattava. julkisuus. Kurssin osanotta-            Ulkoasiainha.llinnon piirissä on tiettävästi
38388: jia esiteltiin lehdistössä. Yhteensä 280 haki-         luvattu varata toimet 15-17 opiskelijalle. Sen
38389: jasta kursseille valittiin 30 osanottajaa jotka        lisäksi ministeriö on kääntynyt elinkeinoelämän
38390: ulkoasiainministeriön oman lausunnon mukaan            puoleen pyytäen työpaikkoja. Valtionhallinnon
38391: ( 16. 9. 1970) edustavat "vähintään akateemista        kansliapäälliköiden kokouksessa on myös poh-
38392: keskitasoa".                                           dittu tilannetta ja pyritty varaama.an toimia
38393:    Kurssin seminaariluonnetta korostettiin kurs-       kurssin osanottajille.
38394: sin alkaessa, osanottajat puolestaan saivat tie-           Osanottajille ei ole kerrottu mitkä kriteerit
38395: tää, että heidät testattaisiin ns. merit rating-       ratkaisevat heidän pääsynsä ulkoasiainhallinnon
38396: systeemin muka.an aktiviteettinsa ja muiden            pa1velukseen ja millä perusteilla suoritetaa.n ne
38397: ominaisuuksiensa ·suhteen kurssin kestäessä.           kokeet, jotka osaltaan päättävät kurssin. Luen-
38398:    Ilmeisesti osasyy vallitsevaan tyytymättömyy-       noitsijat puolestaan ovat osin kokeneet tilan-
38399: teen kurssin keskuudessa on se, että kurssilai-        teen kannaltaan hankalana., kun kurssilaiset
38400: set iuulivat saavansa ensisijaisesti yleistä yhteis-   ovat protestoineet liian jäykkää tai kaavamaista
38401: kunnallista ja kansainvälispoliittista va.lmennus-     esitystapaa vastaa.n.
38402: ta kun sen sijaan ulkoasiainhallinnon tarkoituk-           Kurssitoimintaa rasittaa ilmeinen hallinnolli-
38403: sena on ollut kouluttaa osanottajia ja sa.malla        nenkin ristiriita. Ulkoasiainministeriö haluaa
38404: seurata heidän kehittymistään nimenomaan sil-          pitää koulutusaloitteen käsissään ja laatia kou-
38405: mälläpitäen soveltuvuutta palvella ulkoasiain-         lutussuunnitelmat palvelemaan ulkoasiainhallin-
38406: hallinnon piirissä.                                    non tarpeita. Koska koulutettavien määrä on
38407:    Seurauksena konflikteista kääntyivät kurssin        suuri ja heidän omat pyrkimyksensä usein toi-
38408: osa.nottajat koulutuslauta.kunnan puoleen loka-        senlaiset Jkuin ulkoasiainministeriön ja va.ltron-
38409: marraskuun vaihteessa ilmaisten "huolestumi-           hallinnon yleensä, ei ministeriö voi laajentaa
38410: sensa toteutetusta oppimis- ja opetustavasta".         koulutusjärjestelmää siten kuin yleisen valtion-
38411: Kurssi kiinnitti huomiota siihen, että "opetuk-        hallintoon valmentautumisen kannalta olisi tar-
38412: sen lähtökohtana tulisi o1la ongelmanasettelu          peellista, koska ministeriö silloin saa.ttaisi me-
38413: eikä pelkkien faktojen esittely". Kurssi nimitti       nettää koulutusaloitteensa.
38414: tätä "näennäisobjektiivisuudeksi". Opetus ei              Ristiriidat ovat ilmeisesti asettaneet koulu-
38415: ole ollut seminaariluontoista..                        tustoiminnan jatkamisen muodot ja laajuuden
38416: E 1306/70
38417: 2
38418: 
38419: kyseenalaisiksi. Sen vuoksi olisi tähdellistä        Onko Hallitus tietoinen niistä risti-
38420: koota nyt saadut kokemukset, kerätä osa.n-        riidoista, jotka ovat puhjenneet ulko-
38421: ottajien mielipiteet sekä nopeasti hahmottaa      asiainministeriön järjestämän ns. kan-
38422: uusi koulutussuunnitelma tehtyjen tutkimusten     sainvälisen valmennuskurssin johdosta,
38423: perusteella.                                      ja jos on,
38424:    Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestykse~ 37      ajkooko Hallitus jatkaa kurssien jär-
38425: §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-     jestämistä ensi syksynä ottaen huomioon
38426: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-    tarpeen supistaa osanottajamäärää sekä
38427: raavan kysymyksen:                                täsmentää toiminnan luonnetta?
38428:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1970.
38429: 
38430:               Ralf Friberg.                           A-V. Perheentupa.
38431:               Kaisa Raatikainen.                      Osmo Ka,ipainen.
38432:                                                                                                      3
38433: 
38434: 
38435: 
38436: 
38437:                          E d u s k illi n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
38438: 
38439:   Valtiopäiväjärjestyksen )7 §:n 1 momentissa         nan täytyy perustua määrättyyn arviointiin
38440: mainitussa tarkoituksessa ovat kansanedustaja         kurssilaisten suorituskyvystä, ei ole voitu vält-
38441: Ralf. Friberg ym. esittäneet Hallituksen asian-       tää tietynlaisten kilpailutilanteiden syntymistä.
38442: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-         Nämä ovat kuitenkin muodostaneet ainoastaan
38443: myksen~                                               osan siitä havaintojen ja tarkkailun kokonai-
38444:                                                       suudesta, jonka perusteella asianomaisten sovel-
38445:           "Onko Hallitus tietoinen niistä risti-      tuvuudesta ulkoasiainhallinnon alalle oli pyritty
38446:        riidoista, jotka ovat puhjenneet ulko-         muodostamaan mahdollisimman monipuolista ja
38447:        asiainministeriön järjestämän ns. kan-         täydellistä kuvaa.
38448:        sainvälisen valmennuskurssin johdosta,            Ulkoasiainministeriö on hyvin tietoinen siitä,
38449:        ja jos on,                                     että tämän ensimmäisen kurssin osanottajamää-
38450:           aikooko Hallitus jatkaa kurssien jär-       rä on poikkeuksellisen ja ehkä epätarkoituksen-
38451:        jestämistä ensi syksynä ottaen huomioon        mukaisen suuri, mutta se osaltaan johtuu ajan-
38452:        tarpeen supistaa osanottajamäärää sekä         kohtaan sattuvasta ministeriön toiminnan laa-
38453:        täsmentää toiminnan luonnetta?"                jentumisesta aiheutuvasta poikkeuksellisen suu-
38454:                                                       resta palvelukseenottotarpeesta. Tästä syystä
38455:    Vastimksena kysymykseen esitän kunnioit-           kurssin opetustoimintaa ei ole voitu järjestää
38456: taen seuraavan.                                       siinä määrin seminaarityyppiseksi kuin olisi
38457:    Kansainvälisten asiain valmennuskurssin jär-       ollut suotavaa ja kuten sinänsä alun perin oli
38458: jestäminen perustuu ulkoasiainhallinnon kehit-        tarkoitus. Sen sijaan kurssin opettajille on py-
38459: tämiskomitean mietinnössä esitettyyn suosituk-        ritty useampaan otteeseen korostamaan annet-
38460: seen, jonka mukaan kurssin tehtävä olisi sa-          tavan opetuksen pikemminkin alustus- kuin
38461: malla kertaa sekä valitseva että valmentava.          luentoluonteisuutta sekä tarpeellisuutta valot-
38462: Tämä . kurssin luonne on tehty selväksi kurs-         taa esillä olevia ongelmia eri näkökulmista.
38463: sille hakijoille hakemusvaiheessa ja kurssille           Ulkoasiainministeriö tulee ensimmäisen· kurs-
38464: valituille kurssin alkaessa ja sen kestäessä.         sin kohdakkoin päättyessä sekä järjestäjien saa-
38465: Tästä johtuen ei varsinaisista ristiriidoista kurs-   man kokemuksen että kurssilaisten esittämien
38466: sin järjestäjien ja kurssilaisten välillä voitane     havaintojen ja kritiikin valossa suorittamaan
38467: puhua. Ulkoasiainministeriö on pyrkinyt kurs-         perusteellisen analysoinuin ja kartoituksen kurs-
38468: sin aikana mahdollisuuksiensa mukaan huomioi-         sista, sen luonteesta, käytetyistä opetusmenetel-
38469: maan kurssin osanottajien käsityksiä ja toivo-        mistä ja opetusalasta sekä huomioimaan nämä
38470: muksia. Kun kurssin luonne ministeriön kan-           seikat vastaisia kursseja valmisteltaessa.
38471: nalta on ensisijaisesti valitseva ja koska valin-
38472:       Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1970.
38473: 
38474:                                                                Ulkoasiainministeri Väinö Leskinen.
38475: 4
38476: 
38477: 
38478: 
38479: 
38480:                           T i 11 R i k s d a g e rt s H e tt T a 1 tn a n.
38481: 
38482:    1 dtn avsikt som rtämns i 37 § 1 lnOmen-        måste grunda sig på en bestärnd vätdering av
38483: tet Riksdagsordhingen hat riksdagsman Ralf         kursdeltagarnas ptestationsförmåga, har upp-
38484: Ftiberg ro. fl. för att besvaras av vederbörande   kom!!ten av vissa tävlingsmoment inte kufmat
38485: medletn i Regeringen ställt följande spörsmål:     undvikas. Dessa har dock bildat endast en del
38486:                                                    av den heJhet bestående av iakttagelse och
38487:           "Är Regetingen medveten öm de            kontroll, på grund av vilken strävats tlll att
38488:        konflikter som kommit i dagen på            forma en möjligast mångsidig och fullständig
38489:        grurid av den av ministeriet för ut-        bild av vederhörandes lämplighet för utrikes-
38490:        rikesärendena anordnade preparations-       förvaltningen.
38491:        kursen, och om så är,                          Ministeriet för utrikesärendena är 'Väl med-
38492:           ämnar Regeringen fortsätta anordnan-     veten om att deltagarantalet för den.tia första
38493:        det av kurserna nästa höst med beak-        kurs är exceptionellt och kanske oändamåls-
38494:        tande av behovet att inskränka delta.-      enligt stort, men detta i sin tur beror på det
38495:        garantalet samt att precisera verksam-      exceptionellt stora anställningsbehov ministe-
38496:        hetens natur?"                              riet för tillfället har på grund av verksam-
38497:                                                    hetens utvidgande. Av detta skäl har kursens
38498:     Som svar på spörsmålet framhåller jag vörd-    undervisningsverksamhet inte kunnats anord-
38499: samt följande.                                     nas i seminarieform i den mån som skulle
38500:     Anordnandet av en preparationskurs för         ha varit önskvärd och som ursprungligen av-
38501: internationella frågor grundar sig på en re-       sågs. Däremot har strävats till att föt kursens
38502: kotnmendation framställd i ett betänkande av       lärare flera gånger understryka att den utider-
38503: kommitten för utvecklandet av utrikesförvalt-      visning som ges bör vara mera av inlednings-
38504: ningen; enligt vilken kursens funktion sam-        än av föreläsningsnatur samt nödvändigheten
38505: tidigt skulle vara såväl utväljande som för-       av att belysa de föreliggande probleinen ur
38506: betedande. Denna kursens natur har klargjorts      olika synvinklar.
38507: för sökandena tili kursen i ansökningsskedet          Ministeriet för utrikesärendena kommer vid
38508: och för de tili kursen utvalda vid kursens         det snara avslutandet av den första. kurseh i
38509: början och under dess för,lopp. På grund av        ljuset av såväl den erfarenhet anordnarna fått
38510: detta kan man inte tala om egentliga konflik-      samt de av kursdeltagarna framförda iakttagel-
38511: ter roellan anordnarna av kursen och kurs-         serna och kritik att utföra en grundlig analys
38512: deltagatna. Ministeriet för utrikesärendena hat    och kartläggning av kursen, dess hatur, de an-
38513: under kurseris förlopp ,såvitt tnöjligt strävat    vända undervisningsmetoderna och undetvis-
38514: tili att uppmärksamma de uppfattningar och         ningsotnrådet samt att upPmärksamma dessa
38515: önskemål som framställts av kursdeltagarna.        omständigheter vid .förberedandet av framtida
38516: Då kursens natur ur ministeriets synpunkt i        kurser.
38517: främsta rummet är selektiv och då utvalet
38518:      Helsingfors den 17 december 1970.
38519: 
38520:                                                                 Utrikesminister Väinö Leskinen.
38521: Kirj. ksm. n:o 203.
38522: 
38523: 
38524: 
38525: 
38526:                                  Juvela ym.: Työnantajan sosiaaliturvamaksun aiheuttaman rasi-
38527:                                     tuksen helpottamisesta pienyritysten osalta.
38528: 
38529: 
38530:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
38531: 
38532:    Työnantajilta perittävää sosiaaliturvamaksua     ten yritysten kohdalla. Todettakoon, että tästä
38533: korotettiin äskettäin puolella prosentilla. Ko-     on mm. eduskunta lausunut nimenomaisen toi-
38534: rotuksen jälkeen ko. sosiaaliturvamaksu tulee       vomuksen.
38535: olemaan 7,25 % ennakkoperinnän alaisen pal-            Käsityksemme mukaan pitäisi sosiaaliturva-
38536: kan määrästä. Kun sosiaaliturvamaksun pro-          maksut porrastaa siten, että ne tekisivät enem-
38537: sentti on samansuuruinen kaikille työnantajille     män oikeutta pienyrityksille. Tällöin olisi har-
38538: on tämän seurauksena ollut se, että maksu on        kittava lähinnä sosiaaliturvamaksujen porrasta-
38539: kohdistunut suhteellisesti huomattavasti ras-       mista ja pienempien yritysten vapauttamista
38540: kaammin työvaltaisiin pienyrittäjiin kun taas       kokonaan näistä maksuista.
38541: varsin pitkälle koneellistetut suuryritykset ovat      Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
38542: päässeet helpommalla. Sosiaaliturvamaksujen         § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
38543: varsin raskas paine on johtanut siihen, että        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
38544: lukuisat pienet yritykset ovat olleet pakotet-      seuraavan kysymyksen:
38545: tuja lopettamaan toimintansa. Kun tämänsuun-
38546: tainen kehitys on kansantalouden ja ennen                     Mitä Hallitus aikoo tehdä työnanta-
38547: kaikkea työllisyyden kannalta erittäin epäedul-            jilta perittävän sosiaaliturvamaksun hel-
38548: lista olisi mitä pikimmin pyrittävä siihen, että           pottamiseksi työvaltaisten pienten yri-
38549: sosiaaliturvamaksujen painetta helpotetaan pien-           tysten kohdalla?
38550:         Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1970.
38551: 
38552:                 Aulis Juvela.                                   Oili Suomi.
38553:                 Veikko Salmi.                                   Terho Pursiainen.
38554:                 Matti Järvenpää.                                Helvi Niskanen.
38555:                 Niilo Koskenniemi.                              Kuuno Honkonen.
38556: 
38557: 
38558: 
38559: 
38560: 15/71
38561: 2
38562: 
38563: 
38564: 
38565: 
38566:                        Eduskunnan.Herra Puhemiehelle.
38567: 
38568:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
38569: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      taen seuraavaa:
38570: olette kirjeellänne 4 päivältä joulukuuta 1970        Sosiaaliturvamaksun porrastaminen yrityksen
38571: n:o 1627 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-     koon tai laadun perusteella tulisi käytännössä
38572: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aulis     muodostumaan varsin vaikeaksi, joten mahdol-
38573: Juvelan ym. tekemän, seuraavan sisältöisen ky-     lisuudet sanotunlaiseen järjestelmään siirtymi-
38574: symyksen:                                          selle ovat vähäiset. Mikäli sosiaaliturvamaksun
38575:                                                    korotus tulee vaikeuttamaan pienten yritysten
38576:            "Mitä Hallitus aikoo tehdä työnanta-    toimintaa, olisi harkittava muita keinoja yritys-
38577:        jilta perittävän sosiaaliturvamaksun hel-   ten toiminnan tukemiseksi. Hallitus tulee seu-
38578:        pottamiseksi työvaltaisten pienten yri-     raamaan tilanteen kehitystä.
38579:        tysten kohdalla?"
38580:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1970.
38581: 
38582: 
38583:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri A-L. Tiekso.
38584:                                                                                                 3
38585: 
38586: 
38587: 
38588: 
38589:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
38590: 
38591:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
38592: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         samt anföra följande:
38593: velse av den 4 december 1970 nr 1627 till ve-        En differentiering av socialskyddsavgiften i
38594: derbörande medlem av statsrådet för avgivande     enlighet med företagets storlek ellet art skulle
38595: av svar översänt följande av riksdagsman Au-      i praktiken bli mycket svår, varför möjligheter-
38596: lis Juvela m.fl. undertecknade spörsmål:          na att övergå till ett dylikt system är ringa.
38597:                                                   Så vitt förhöjningen av socialskyddsavgiften
38598:           "Vad ämnar Regeringen göra för att      kommer att försvåra verksamheten för små
38599:        underlätta den socialskyddsavgift som      företag, borde man överväga andra sätt att
38600:        arbetsgivarna skall erlägga, med av-       stöda företagens verksamhet. Regeringen kom-
38601:        seende på små företag med många ar-        mer att följa situationens utveckling.
38602:        betstagare?"
38603:      Helsingfors den 30 december 1970.
38604: 
38605: 
38606:                                                   Social- och hälsovårdsminister A-L. Tiekso.
38607: Kirj. ksm. n:o 204.
38608: 
38609: 
38610: 
38611: 
38612:                                   Ahde ym.: Rikoksen esitutkintaa koskevien säännösten uusi-
38613:                                      misesta.
38614: 
38615: 
38616:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
38617: 
38618:    Rikoksesta epäillyn oikeudellinen asema ei         sin valtuuksien laajuutta tässä suhteessa osoit-
38619: meillä vastaa läheskään niitä vaatimuksia, joita      taa se, että poliisi voi meillä esitutkinnassa
38620: esitutkinnalle kansalaisen oikeusturvan kan-          riistää henkilöltä vapauden kaupungeissa 25
38621: nalta on asetettava. Osa esitutkintaa koske-          vuorokaudeksi ja maaseudulla jopa 48 vuoro-
38622: vista säännöksistä on peräisin viime vuosi-           kaudeksi. Käytännössä nämä ajat saattavat muo-
38623: sadalta, ja muukin säännöstö on eri aikoina           dostua vieläkin pitemmiksi ns läpihuutojuttujen
38624: tehtyjen osittaismuutosten tuloksena hajanaista       yhteydessä.
38625: ja oikeusturvan kannalta kovin puutteellista.            Poliisiviranomaisille ei esimerkiksi Englan-
38626:    Pahimpia puutteita oikeusturvan kannalta           nissa, Tanskassa, Norjassa tai Ruotsissa ole
38627: esitutkinnassa on eri vapaudenriistomahdolli-         myönnetty esitutkinnassa läheskään yhtä laa-
38628: suuksien varsin laaja käyttö. Niinpä vuonna           joja valtuuksia. Näissä maissa päätösvalta va-
38629: 1967 tehdyn noin 110 000 rikoksen kohdalla,           paudenriistoissa kuuluu tuomioistuimille siten,
38630: joista selvitettiin vajaat 75 000 eli suunnilleen     että asia on yleensä vuorokauden kuluttua
38631: ~' rturvauduttiin pidätykseen yli 44 000 ta-          pidätyksestä saatettava tuomioistuimen ratkais-
38632: pauksessa. Kun rikoksen tekijän henkilöllisyys        tavaksi.
38633: selvittämättä jääneiden rikosten kohdalla taval-         Vapaudenriistojen laaja käyttö esitutkiamassa
38634: lisesti jää poliisille tuntemattomaksi, voidaan       oikeusturvan kannalta on arveluttava, koska
38635: edellisten lukujen perusteella todeta turvau-         rikoksesta epäillyn asema muutoinkin on esi-
38636: dutun pidätyksiin yli puolessa niistä tapauk-         tutki.nnassa suhteellisen huono. Epäiliyllä ei
38637: sista, joissa rikoksen tekijän henkilöllisyys on      ole oikeutta käyttää oikeudenkäyntiavustajaa,
38638: saatu selville.                                       vaikka mm. YK:n tkansalaisoikeuksia ja poliit-
38639:    Myös vangitsemista käytetään esitutkinnassa        tisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleis-
38640: laajasti. Vuonna 1967 johti pidätys noin              sopimus vuodelta 1966 siihen 14. artiklassaan
38641: 9 200 tapauksessa vangitsemiseen. Vertailun           velvoittaakin. Myös muissa Pohjoismaissa on
38642: vuoksi todettakoon, että vastaava luku Ruot-          epäiliyllä ollut mahdollisuus avustajan käyttöön
38643: sissa jäi vuonna 1965 5 800: aan. Vangitse-           esitutkinnassa jo pitkään.
38644: misen edellytyksiä koskevat säännökset on
38645: laissa muotoiltu siinä määrin epämääräisesti,            Avustajan puutteeseen kytkeytyy läheisesti se
38646: että käytännössä on voitu miltei aina halut~          esitutkinnan epäkohta, ettei rikoksesta epäilty
38647: taessa julis,taa rikoksentekijä vangituksi, esimer-   pysty paljoakaan vaikuttamaan esitutkinnan
38648: kiksi karkaamisen vaaran tai rikollisen toimin-       kulkuun, siihen mitä ja millaisia todisteita han-
38649: nan jatkamisen perusteella. Niinpä vangitse-,         kitaan tai siihen ketä henkilöä kuullaan. Epäil-
38650: mista koskevat säännökset ovat suoneet esi-           lyn puolustuksen valmistelu jää vajavaiseksi,
38651: tutkinnasta vastaaville viranomaisille sellaisen      kun ,tämä ei avustajansa kanssa voi esimerkiksi
38652: liikkumavaran, jota käyttäen on saatettu pyrkiä       esittää kysymyksiä jo esitutkintavaiheessa polii-
38653:  myös lakiin sisältymättömien tarkoitusperien,        sin kuulemille todistajille.
38654:  kuten ehdollisiin tuomioihin liittyen epäillyn          Esitutkinnan epäkohdista mainittakoon vielä
38655:  peloittelemisen tai tunnustamiseen painostami-       tutkintavangin yleisesti huonosti järjestetty
38656:  sen, tavoittelemiseen.                               asema sekä epäselvyydet korvauksen suoritta-
38657:     Vapaudenriistojoo runsaaseen käyttöön kitey-      misessa esitutkinnassa vangitulle henkilölle
38658:  tyy se esitutkinnan epäkohta, jota lähes kaiken      tapauksissa, jolloin kenenkään viranomaisen ei
38659:  päätösvallan keskittäminen esitutkinnasta huo-       voida osoittaa syyllistyneen virheelliseen me-
38660:  lehtiville poliisiviranomaisille merkitsee. Polii-   nettelyyn.
38661: E 20/71
38662: 2
38663: 
38664:    Tuoreimpana esimerlclci.nä oikeusturvan puut-      elimelle, lähinnä tuomioistuimille. Vapauden-
38665: teellisuudesta voidaan mainita äskettäin julki-       riistojen käyttöä on rajoitettava, samoin kuin
38666: suuteen tullut tapaus, jossa henkilö on sdtse-        niiden kestoaikoja.
38667: män vuoden ajan kärsinyt vapausrangaistusta               Kansalaisten oikeusturvan kehittäminen esi-
38668: syyttömästi. Tämä yksittäinen •tapaus ei liene        tutkinnassa koituisi paitsi epäillyn myös koko
38669: ainoa lajissaan~ Oikeudenhoidon ja poliisin toi-      oikeudenhoidon ja poliisitoimen hyödyksi. Täl-
38670: minnan edun mukaista olisi, ettei tällaisia           löin nimittäin lisääntyisi oikeudenkäynnin val-
38671: tapalL.lcsia missään olosuhteissa pääsisi sart:tu-    mistelun tasapuolisuus ja perusteellisuus. Toi-
38672: maan. Esitutkinnan oikeusturvaa kehittämällä          saalta poliisiin kohdistuvat epäluulot epäasialli-
38673: ne voidaankin välttää. Noudattamalla tiettyjä         •sista ja väkivaltaisista keinoista esitutkinnassa
38674: oikeusturvan vähimmäistakeita voidaan turvata         todennäköisesti vähenisivät, kuten ainakin
38675: asioiden monipuolinen ja laaja selvittely jo esi-     Ruotsissa vastaavan uudistuksen jälkeen on
38676: tutildntavaiheessa.                                   tapahtunut.
38677:    On ilmeistä, että oikeusturvan kehittäminen            Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
38678: kansainvälisten sopimusten, muiden Pohjois-           37 §:n 1 momentin perusteella esitämme val-
38679: maiden lainsäädännön ja käytännön sekä                tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
38680: oikeusturvan vähimmäisvaatimusten mukaiselle          seuraavan kysymyksen:
38681: tasolle edellyttää perusteellista esitutkintaa kos-
38682: kevan lainsäädännön uudistamista. Epäiliylle on
38683: suotava oikeus vaikuttaa esitutkinnan kulkuun                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
38684: ja oikeusavustajan käyttöön sekä mahdollisuus                rikoksen esitutkintaa koskevat säännök-
38685: hankkia asiaan liittyvää selvitystä omasta puo-              set maassamme eivät takaa kansalaisille
38686: lestaan esitutkintavaiheessa. Päätöksenteko esi-             läheskään riittävää oikeusturvaa, ja jos
38687: tutkinnassa on vapaudenriistojen osalta siir-                on,
38688: rettävä poliisilta, joka on näissä asioissa taval-              mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen
38689: laan osapuoli, riippumattomalle, ulkopuoliselle              kiireelliseksi korjaamiseksi?
38690:       Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1970.
38691: 
38692:                 Matti Ahde.                                       Reino Breilin.
38693:                 Ulf Sundqvist.                                    Paavo Tiilikainen.
38694:                 Tyyne Paasivuori.                                 Pauli Räsänen.
38695:                 Loo Kohtala.                                      Margit Eskman.
38696:                 A-V. Perheentupa.                                 Sylvi Siltanen.
38697:                 Kaisa Raatikainen.                                Väinö Turunen.
38698:                 Tellervo Koivisto.                                Pirkko Aro.
38699:                 Kaarle Salmivuori.                                Pär Stenbäck.
38700:                 Sakari Knuuttila.                                 Seppo Westerlund.
38701:                 Keijo Suksi.                                      Ahti Pekkala.
38702:                 Ralf Friberg.                                     Lea Sutinen.
38703:                                          Kuuno Honkonen.
38704:                                                                                                    3
38705: 
38706: 
38707: 
38708: 
38709:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
38710: 
38711:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nasta ole yhtenäisiä säännöksiä. Siitä aiheutu-
38712: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vat ne epäkohdat, jotka kysymyksen peruste-
38713: olette kirjeellänne 4 päivältä joulukuuta 1970      luissa on mainittu. Esitutkintasäännösten puut-
38714: n:o 1628 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-      tuminen heijastuu myös tuomioistuimissa tapah-
38715: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti      tuvaan rikosasiain käsittelyyn siten, että epä-
38716: Ahteen ym. tekemän seuraavan kysymyksen:            täydellisen ja puutteellisen sekä varsinkin suu-
38717:                                                     remmissa rikosasioissa vielä tuomioistuinkäsit-
38718:           "Onko Hallitus 'tietoinen siitä, että     telyn alkaessa keskenetäisen esitutkinnan joh-
38719:        rikoksen esitutkintaa koskev·at säännök-     dosta joudutaan asioita usein lykkäämään,
38720:        set maassamme eivät takaa kansalaisille      minkä ohella oikean lopputuloksen saavutta-
38721:        läheskään riittävää oikeusturvaa, ja jos     minen saattaa vaarantua.
38722:        on,           .                                 Kun esitutkintasäännösten puuttumista näin
38723:           mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen       ollen on pidettävä ehkä vakavimpana epäkoh-
38724:        kiireelliseksi korjaamiseksi?"               tana, verrattuna muihin uudistamisen tarpeessa
38725:                                                     oleviin rikosprosessin kohtiin, on esitutkinta-
38726:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       säännösten aikaansaaminen asetettu kiireelli-
38727: vasti seuraavaa:                                    syysjärjestyksessä ensimmäiselle sijalle.
38728:    Sen johdosta, että oikeudenkäyntiä koske-           Esitutkintasäännösten valmistelun yhteydessä
38729: vien säännösten jälkeenjääneisyys on ilmeisin       tulevat uudistettaviksi myös syylliseksi epäillyn
38730: nimenomaan rikosasiain oikeudenikäynnissä,          pidättämistä ja vangitsemista koskevat säännök-
38731: oikeusministeriö on antanut tammikuussa 1968        set, minkä ohessa tarkoituksena on järjestää
38732: lainvalmistelukunnalle tehtäväksi ehdotuk,sen       syytetyn julkinen puolustus ja korjata todista-
38733: valmistamisen rikosasiain oikeudenikäyntiä kos-     janpalkkioita koskevia säännöksiä.
38734: kevan lainsäädännön uudistamiseksi kokonai-            Varmistaak,seen sen, että vireillä olevaan
38735: suudessaan. Valmisteltaessa uusia rikosprosessi-    oikeudenkäyntimenettelyn ja tuomioistuinlaitok-
38736: säännöksiä on havaittu, ettei rikosprosessime-      sen uudistamiseen tarvittavat varat voidaan
38737: nettelyä voida uudistaa täysin erillisenä, vaan     saada ja että uudistuksen suuntaviivat ovat
38738: eräissä kohdin joudutaan välttämättömästi           yleisesti hyväksyttävissä, hallitus on oikeus-
38739: puuttumaan myös riita-asiain oikeudenkäyntiä        ministeriön aloitteesta ryhtynyt toimenpiteisiin
38740: koskeviin säännöksiin. Lainvalmistelutyön edis-     harkitakseen jo tässä vaiheessa oikeudenkäynti-
38741:  tyessä on jo nyt jouduttu lopulliseksi tavoit-     laitoksen kokonaisuudistusta varten oikeusmi-
38742:  teeksi ottamaan oikeudenkäyntimenettelyn ja        nisteriössä laadittuja suunnitelmia, kustannus-
38743:  tuomioistuinlaitolksen uudistaminen kokonaisuu-    arvioita ja toteuttamisaikataulua. Tämän jäl-
38744: dessaan nykyajan vaatimuksia vastaavaksi. Tä-       keen voidaan aloittaa uudistusten toteuttami-
38745:  hän päämäärään aiotaan pyrkiä suurehkoin           nen asteittain, jolloin heti ensimmäisessä vai-
38746:  peräkkäisin osittaisuudistuksin aloittaen rikos-   heessa tullaan antamaan eduskunnalle halli-
38747:  prosessista.                                       tuksen esitys esitutkintalaiksi rikosasioissa ja
38748:     Rikosasiain oikeudenkäynnissä on er1ty1sen      siihen liittyvän edellä kerrotun lainsäädännön
38749:  suurena puutteena koettu se, ettei esitutkin-      uudistamiseksi.
38750:      Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1970.
38751: 
38752:                                                                Oikeusministeri E. 0. Tuominen.
38753: 4
38754: 
38755: 
38756: 
38757: 
38758:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
38759: 
38760:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         förundersökning saknas. Detta leder tili de
38761: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        olägenheter, som nämns i motiveringen för
38762: av den 4 december 1970 m 1628 tili veder-            spörsmålet. Bristen på stadganden om förun-
38763: börande medlem av statsrådet för avgivoode av        dersökning återspeglas även i behandlingen av
38764: svar översänt följande av riksdagsman Matti          brottmålsärenden vid domstolarna sålunda, att
38765: Ahde m. fl. ställda spörsmål:                        uppskov i ärenden ofta förekommer på grund
38766:                                                      av ofullständig och bristfällig förundersökning,
38767:           "Är Regeringen medveten om att             viiken särskilt i större brottmål ofta är oavslu-
38768:        1stadgandena om förundersökning av            tad ännu när domstolsförfarand.et börjar. Detta
38769:        brott i vårt land icke ens närmelse-          kan dessutom äventyra uppnåendet av ett
38770:        vis garanterar medborgarna tillräckligt       riktigt slutresultat.
38771:        rättsskydd, och om så är fallet,                 Då avsaknaden av :stadganden om förunder-
38772:           vad ärnar Regeringen göra för att i        sökning sålunda bör anses ,såsom det måhänckt
38773:        brådskande ordning rätta tili situatio-       mest allvarsamma missförhållandet i jämförelse
38774:        nen?"                                         med andra delar av straffprocessen, som är i
38775:                                                      behov av revision, har åstadkommandet av
38776:    Såsom svar på detta. spörsmål får jag vÖrd-       stadganden om förundersökning ställts på första
38777: samt anföra följande:                                plats i skyndsamhetsordningen.
38778:    Det faktum, att stadgandena om rättegång             I samband med beredningen av stadganden
38779: har blivit efter i utvookl.ingen, är mest uppen-     om förundersökning kommer även stadgandena
38780: bart i fråga om rättegången i brottmål. Förden-      om anhållande och fängslan.de av misstänkt
38781: skull uppdrog 1ustitieministeriet i januari år       att förnyas, varjämte avsikten är att åtalads
38782: 1968 åt lagberedningen att utarbeta förslag          offentliga försvar skulle ordnas och stadgan-
38783: tili en total revision av lagstiftningen om          dena om vittnesarvoden justeras.
38784: rättegång i brottmål. Vid beredningen av nya            För 'säkerställande av att nödiga medel för
38785: straffprocessuella stadganden har man funnit,        den aktuella reformeringen av rättegångsför-
38786: att revideringen av straffprocessfötfarandet icke    farandet och domstolsväsendet kan erhållas och
38787: kan genomföras helt ~separat, utan att man i         att riktlinjerna för .reformen allmänt kan god-
38788: vissa delar direkt måste befatta sig även med        kännas,. har regeringen på justitieministeriets
38789: stadganden rörande rättegång i tvistemål. I          initiativ skridit tili åtgärder för att redan i
38790: det lagberedningsarbetet framskridit har man         detta skede pröva de planer, kostnadsförslag
38791: redan nu såsom slutligt mål fått lov att s.tälla     och den tidtabell, som utarbetats i justieminis-
38792: en total revision av rättegångsförfarandet och       teriet för en totalreform av rättegångsväsendet.
38793: domstolsväsendet tili ~att motsvara nutida krav.     Härefter kan förverkligandet av reformerna ske
38794: Detta mål söker man nå genom ·större på              successivt, varvid regeringen redan i första
38795: varandra följande delreformer, med början från       skedet tili riksdagen kommer att avlåta pro-
38796: straffprocessen.                                     position angående lag om förundersökning i
38797:    En särskilt stor brist vid rättegången i brott-   brottmål och angående revision av den därtili
38798: mål har varit, att enhetliga stadganden om           anslutna, ovan nämnda lagstiftningen.
38799:      Helsingfors den 31 december 1970.
38800: 
38801:                                                                 Justitieminister E. 0. Tuominen.
38802: Kirj. ksm. n:o 205.
38803: 
38804: 
38805: 
38806: 
38807:                                   Melin: Vientitava,ran valmistukseen käytettävien erikoistyökalu-
38808:                                      jen, -laitteiden ja -kojeiden tullivapaudesta.
38809: 
38810: 
38811:                         E d u s kun n a n    H erra     Puh e m i e h e 11 e.
38812: 
38813:    Nykyään teollinen yhteistyö eri Pohjois-          tamillaan ehdoilla myöntää helpotuksia tai va-
38814: maissa toimivien teollisten yritysten välillä on     pautuksia edellä tarkoitetun vakuuden asetta-
38815: mm. omaa työllisyystilannettamme ajatellen           misesta. Tullila,in 102 § :n 1 momentin mukaan
38816: erittäin tärkeä. S1ksi on julkisessa keskuste-       tullista ja sen yhteydessä kannettavista muista
38817: lussa vaadittu, että tullilaki muutettaisiin niin,   veroista ja maksuista on sen vastattava, joka
38818: että erityistyökalut, -laitteet ja -kojeet, jotka    on ilmoittanut tavaran joko tullattavaksi tai
38819: tuodaan käytettäviksi tietyn vientitavaraerän        pantavaksi yksityiseen tullivarastoon ,tai muo-
38820: valmistamiseen ja jotka tavaraerän ulkomainen        ni tusvaras toon.
38821: ostaja on asettanut korvauksetta valmista,jan            Koska edellä selostamani voimassa olevaan
38822: käyttöön, saisi tuoda maahan ilman tullia.           tullilakiin perustuva, käytäntö on omiaan ra-
38823: Nykyisin voimassa olevan lainsäädännön mu-           joittamaan esim. yli valtakunnan rajan kehit-
38824: kaan näin ei ole a,sian laita, vaan tullivapauden    tyvää teollista yhteistyötä ja alihankintajärjes-
38825: ehtona on tullilain 92 § :n viimeisen momen-         telmää, esitän yllä olevaan viitaten ja valtio-
38826: tin mukaan, että mainitunlaiset tavarat viedään      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin noja,lla
38827: maasta vuoden kuluessa tuontipäivästä lukien,        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
38828: jolloin kuitenkin tullihallituksella on valta        vaksi seuraavan kysymyksen:
38829: erityisen pa,inavista syistä pidentää määräa1kaa.
38830: Tullilain 101 §:n 2 momentin mukaan tullin                      Onko Hallitus valmis esittämään tul-
38831: sekä muiden tullilaitoksen kannettavien vero-                lilakiin sellaista muutosta, että ma,ahan
38832: jen ja maksujen vakuutena tulee olla sellainen               tuotavat, vientitavaran valmistukseen
38833:  määrä rahaa tai arvopapereita, tahi sellainen               käytettävät erikoistyökalut, -laitteet ja
38834: raha- tai vakuutuslaitoksen antama takaus,                   -kojeet vapautettaisiin tullista, jotta
38835:  mikä käytännössä on osoittautunut riittäväksi.              teolliseen yhteistyöhön tai alihankinta-
38836: Erityisistä syistä voi tullihallitus hyväksyä                järjestelmään perustuvaa yhteistyötä
38837:  muunkinlaisen vakuuden. Myös valtiovarain-                  helpotettaisiin?
38838:  ministeriö voi hakemuksesta tai muutoin aset-
38839:       Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1970.
38840: 
38841:                                           Ingvar S. Melin.
38842: 
38843: 
38844: 
38845: 
38846: E 28/70
38847: 2
38848: 
38849: 
38850: 
38851: 
38852:                         Ed u s kun n a n     H erra     Puh e m i e h e 11 e.
38853: 
38854:    Teille, Herra Puhemies, osoittamassaan kir-       vaihtoverolain 26 §:n 1 momentin säännök-
38855: jelmässä 8 päivältä joulukuuta 1970 on kan-          sestä johtuen tällaiset tavarat ovat vapaat myös
38856: sanedustaja Ingvar S. Melin valtiopäiväjärjes-       liikevaihtoverosta.
38857: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esittänyt           Nykyiset säännökset tukevat jo varsin te-
38858: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-       hokkaasti alihankintatoimintaa ja muuta teol-
38859: vaksi seuraavan kysymyksen:                          lista yhteistyötä. Vakuuden asettamiseen on
38860:                                                      olemassa useita vaihtoehtoisia muotoja, lisäksi
38861:            "Onko Hallitus valmis esittämään tul-     valtiovarainministeriö voi hakemuksesta tai
38862:        lilaikiin sellaista muutosta, että maahan     muutoin asettamillaan ehdoilla myöntää hel-
38863:        tuotavat, vientitavaran valmistukseen         potuksia tai vapautuksia vakuuden asettami-
38864:        käytettävät erikoistyökalut, -laitteet ja     sesta. Valmistustyön ollessa jatkuvaa tullihalli-
38865:        -kojeet vapautettaisiin tullista, jotta       tus on poikkeuksetta myöntänyt pidennyksen
38866:        teolliseen yhteistyöhön tai alihankinta-      tavaroiden maasta palautusta koskevaan vuo-
38867:        järjestelmään perustuvaa yhteistyötä          den määräaikaan.
38868:        helpotettaisiin?"                                Lisäksi on huomattava, että kyselyssä tar-
38869:                                                      koitetut tavarat muista pohjoismaista tuotuina
38870:    Kun kysymyksessä tarkoitettu asia kuuluu          ovat useimmiten o1keutettuja EFTA-kohteluun
38871: toimialaani, esitän vastauksena kunnioittavasti      ja siten tullivapaita, jolloin vaadittavan vakuu-
38872: seuraavaa.
38873:                                                      den tulee kattaa vain liikevaihtovero.
38874:    Hallituksen piirissä ollaan tieto1s1a snta,           Kyselyssä tarkoitetun välittömän tullivapau-
38875: että teollinen yhteistyö ja alihankintatoiminta      den antaminen puheena oleville erityistyöka-
38876: Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä on            luille, -kojeille ja -laitteille vaatimatta vakuutta
38877: viime aikoina vilkastunut.                           ja tavaroiden maasta palauttamista, ei tarjoa
38878:    Tietyn vientitavaraerän valmistuksessa käy-       mahdollisuuksia valvoa, että näitä tavaroita
38879: tettävät erityistyökalut, -laitteet ja ~kojeet,      käytetään tiettyjen vientitavaroiden valmistuk-
38880: jotka tavaraerän ulkomaalainen ostaja on aset-       seen.
38881: tanut korvauksetta valmistajan käyttöön, voi-            Kun voimassa olevat säännökset suovat jo
38882: daan tullilain 92 §:n 1 momentin 11 kohdan           nykyisessä muodossaan mahdollisuuden vienti-
38883: nojalla tullitoimipaikan harkitsemaa vakuutta        tavaran valmistukseen käytettävien erityistyö-
38884: vastaan tuoda väliaikaisesti tullitta Suomeen.       kalujen, -laitteiden ja -kojeiden väliaikaiseen
38885: Tullivapauden ehtona on, että tavarat viedään        tullittomaan ja liikevaihtoverottomaan maahan-
38886: maasta yhden vuoden kuluessa tuontipäivästä          tuontiin, ei hallituksen mielestä ole perusteita
38887: lukien. Tullihallitus voi kuitenkin erityisen pai-   ryhtyä lainmuutoksen esittämiseen asiassa.
38888: navista syistä pidentää tätä määräaikaa. Liike-
38889:      Helsingissä tammikuun 8 päivänä 1971.
38890: 
38891:                                                                            Ministeri V alto Käkelä.
38892:                                                                                                        3
38893: 
38894: 
38895: 
38896: 
38897:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e u    T a 1m a n.
38898: 
38899:   I en tili Eder Talman riktad skrivelse av          angående omsättningsskatt är dessa varor
38900: den 8 december 1970 har riksdagsman Ingvar           också befriade från omsättningsskatt.
38901: S. Melin ställt följande spörsmål tili veder-            Gällande stadganden stöder synnerligen
38902: börande medlem av regeringen:                        effektivt underleverantörsverksamheten och
38903:                                                      annat industriellt samarbete. Säkerhet kan stäl-
38904:           "Är Regeringen redo aJtt föreslå           las i många alternativa former, och dessutom
38905:        sådan ändring av tullagen att arbets-         kan finansministeriet på ansökan ellet eljest
38906:        redskap, instrument och apparater av          på villkor, som särskilt uppställs bevilja
38907:        speciellt utförande som införs till landet    lättnader ellet befrielse från att ställa säkerhet.
38908:        och används vid tillverkning av               När tillverkningsarbetet är permanent har
38909:        exportartiklar, befrias från tuli, för att    tullstyrelsen utan undantag beviljat förläng-
38910:        underlätta det samarbete som baserar          ning av den termin om ett år som gäller för
38911:        sig på industriellt samarbete ellet           returneringen av ·varor ur landet.
38912:        underleverantörssystemet?"                       Dessutom bör beaktas att de i spörsmålet
38913:                                                      avsedda varorna, om de införs från de övriga
38914:     Då det i spörsmålet nämnda ärendet hö.r          nordiska länderna, i de flesta fall är berättigade
38915: tili mitt verksa:mhetsområde i finansministeriet,    tili EFTA-behandling och sålunda tullfria, i
38916: får jag såsom svar vördsamt anföra följande:         vilket fall den säkerhet som krävs bör täcka
38917:     Man är inom Regeringen medveten om att           endast omsättningsskatten.
38918: det industriella samarbetet och underleveran-            Beviljande av i spörsmålet avsedd omedelbar
38919: törssystemet mellan Finland och de övriga            tullfrihet för de omnämnda arbetsredskapen,
38920: nordiska länderna på senaste tid blivit livligare.   instrumenten och apparaterna av speciellt
38921:     De arbetsredskap, instmment och apparater        utförande utan krav på säkerhet och på att
38922: av speciellt utförande som varupartiets              varorna skall returneras ur landet, erbjuder
38923: utländska köpare utan ersättning har ställt          inga möjligheter att övervaka, att dessa varor
38924: till tillverkarens förfogande kan med stöd a:v       används för tillverkning av vissa exportartiklar.
38925: 92 § 1 mom. 11 punkten tullagen temporärt                Då ifrågava:rande stadganden redan ~i sin
38926: införas till Finland tullfritt mot av tullanstalt    nuvarande form möjliggör temporär tullfri och
38927: prövad säkerhet. Villkor för tullfriheten är att     omsättningsskattefri import av arbetsredskap,
38928: varorna utförs ur landet inom ett år räknat          instrument och apparater som används vid
38929: från införseldagen. Tullstyrelsen kan likväl av      tillverkningen av exportartiklar, föreligger
38930:  särskild vägande skäl förlänga denna tidsfrist.      enligt regeringens åsikt inga skäl att föreslå
38931:  På grund av stadgandet i 26 § 1 mom. lagen          lagändring i denna sa:k.
38932:       Helsingfors den 8 januari 1971.
38933: 
38934:                                                                              Minister V alto Käkelä.
38935: Kirj. ksm. n:o 206.
38936: 
38937: 
38938: 
38939: 
38940:                                  Friberg: Neste Oy:n virka-asunnoista.
38941: 
38942: 
38943:                         E du skunn an       H e r r a P u h e m i e h e II e.
38944: 
38945:    Valtion yhtiöt ovat kasvavassa määrin talou-     Rakennusliike Arvo Westerlund on sittemmin
38946: dellisen toiminnan ja kehityksen selkärankana       palstoittanut alueen kuuteen osaan, josta ranta-
38947: Suomessa. Pääomaköyhyydestä johtuen myös            tontti Kuusisaarenkuja 6 on eräs.
38948: ns. sekayhtiöt ovat arvokkaalla tavalla laajenta-      Myöhemmin on muodostettu asunto-osake-
38949: neet maamme teollisen toiminnan pohjaa.             yhtiö Kuusisaarenkuja 6, jonka yhtiöjärjestys
38950:    Valtion yhtiöiden tulee kiinnittää suurta        kaupparekisterin tietojen mukaan on laadittu
38951: huomiota kilpailukykyynsä, tuotteidensa kehit-      3. 7. 1967 ja vahvistettu kauppa- ja teollisuus-
38952: tämiseen ja työn tuottavuuteen. Niillä ei kil-      ministeriössä 7. 8. 1967 vt. kauppa- ja teolli-
38953: pailutilanteen vuoksi ole mahdollista soveltaa      suusministeri Ele Aleniuksen allekirjoituksella.
38954: korkeampaa palkkatasoa kuin yksityisellä sek-       Yhtiön tarkoituksena on YJ:n mukaan omistaa
38955: ,torilla, toteaa teollisuusministeri K. F. Haapa-   ja hallita k.o. tonttia 30. kaupunginosan kort-
38956: salo Eduskunnalle 19. 11. 1970 annetussa vas-       telissa n:o 3 0079.
38957: tauksessa kirjalliseen kysymykseen.                    Osakepääoma 296 000 markkaa vastannee
38958:    Valtion yhtiöiden toiminnassa tulee ottaa        tontin hintaa.                                   ·
38959: huomioon toinenkin näkökohta. Valtion yhtiöt           Yhtiön 740 osaketta jakautuvat siten, että
38960: on perustettu yhteiskunnan varoilla. Yhteiskun-     rakennusliike Arvo Westerlundin hallussa on
38961: nan omistamina laitoksina niiden tulee pyrkiä       10 osaketta, Neste Osakeyhtiö omistaa 630
38962: toimimaan tiennäyttäjinä yritystoiminnassa sekä     osaketta ja Oy Viheriäinen 100 osaketta.
38963: yritysdemokratian, tasa-arvon lisäämisen, työ-         Asunto-osakeyhtiön perustava kokous on pi-
38964: paikkaturvallisuuden sekä yhtiöille uskottujen      detty Neste Oy:n tiloissa Helsingissä 25. 8.
38965: varojen vastuuntuntoisina ja maltillisina käyt-     1967, jolloin mukana ovat olleet a.o. yhtiöiden
38966: täjinä. Kansalaisten jatkuva luottamus valtion      edustajat.
38967: yhtiöiden koko yhteiskunnan edut huomioon              Yhtiöjärjestys antaa kuvan erittäin suureili-
38968: ottavaan ja kansanvaltaiseen toimintaan sopeu-      sesta rakennussuunnitelmasta. Tontille mahtui-
38969: tuvaan menettelyyn on niiden menestymisen           si 1-2 kerroksen rivitaloja, joissa kussakin 8
38970: kannalta ensiarvoisen tärkeä.                       huonetta ja keittiö, autotalli, sauna ym. kellari-
38971:    Tätä sekä yritystaloudellista että moraalista    tilat kaksi, sekä lisäksi 1 kerroksen talo a 3
38972:  taustaa vasten herättää Neste Osakeyhtiössä        huonetta ja keittiö. Eli yhdistettynä Neste Oy
38973: pitkään vallinnut kiista toimitusjohtajan virka-    hallitsi osakkeita yhtä 610 m2 edustustaloa
38974: asunnosta sekä johtajaportaan asuntoeduista         varten sekä Viheriäinen osakkeita 80 m2 talon-
38975: yleensä syvää huolestumista.                        miehen asuntoa varten. Tätä edustustaloa on
38976:     Parhaillaankin Neste Osakeyhtiö hallitsee       kaavaillut itselleen loistoasunnoksi vuorineuvos
38977: Helsingissä kallista tonttialuetta Kuusisaaren      Uolevi Raade.           .
38978: loistokaupunginosassa ilman että yhtiössä val-         Yhtiöjärjestyksessä esiintyvä Oy Viheriäinen
38979: litsisivat edellytykset alueen rakentamiseen.       on kaupparekisteritietojen mukaan Neste Oy:n
38980:     Helsingin kaupungin kiinteistötuomarin vi-      omistama tytäryhtiö, jonka "tarkoituksena on
38981:  rastosta saatujen tietojen mukaan on rakennus-     hankkia itselleen tonttialueita ja rakentaa niille
38982: liike Arvo Westerlund Oy ostanut Carl-Gustaf        sekä omistaa asuinrakennuksia, joiden yhteen-
38983: Björnberg'iltä ym. 29. 11. 1966 2 412 500 mar-      Iasketusta huoneistoalasta vähintäin 75 pro-
38984:  kan kauppahinnasta Munkkiniemen kylästä            senttia tulee olla varattuna asunnoiksi ja vuok-
38985:  Helsingin kaupungissa ( 30. kaupunginosa)          rata näistä rakennuksista huoneistoja Neste
38986:  Marybor-nimisen alueen RN:o 1336 , joka kuuluu     Oy:n palveluksessa olevan henkilökunnan
38987:  Kuusisameen ja on 2.9 hehtaarin suuruinen.         vuokra-asunnoiksi". Oy Viheriäisen johtokun-
38988: E 29/71
38989: 2
38990: 
38991: nan puheenjohtajana toimii vuorineuvos Raade         nalta merkittävien uusien etujen myöntäminen
38992: sekä varapuheenjohtajana teknillinen johtaja         kesken vakautuskauden on merkinnyt ylisuurta
38993: Mikko Tanner ja jäsenenä varatuomari Jorma           piilevää palkankorotusta.
38994: Veikkolainen.                                           Neste Oy on tytäryhtiöineen ilmeisesti hank-
38995:    Edustusasuntoasia on ollut useaan otteeseen       kinut tonttialueen Kuusisaaresta, jota se ei voi
38996: yhtiön hallintoneuvoston käsiteltävänä.              hallintoneuvoston päättäväisestä vastustuksesta
38997:     Kypsyteltäessä lopullista ratkaisua on yhtiön    johtuen käyttää.
38998: johtokunta luonut prejudikaattia toimitusjoh-           Nyt suunnitellun rivitalon sanotaan olevan
38999: tajan asunto-ongelman ratkaisua varten. Täten        yleisesti vertailukelpoinen niiden asuntoetujen
39000: yhtiön johtajille on hankittu rivitaloasuntoja,      kanssa, joita yhtiöt yleensä toimitusjohtajilleen
39001: joiden pinta-alaksi on mainittu jopa 400 m2 •        suurfirmoissa myöntävät. Nesteen kohdalla -
39002: Ja viime keväänä on yhtiön apulaisjohtajistolle      yhtiö toimii monopolitilanteessa - tarvetta ei
39003: hankittu rivitalot a 200 m2 Pyhän Laurin tieltä      liene tarpeeksi perusteltu.                      ·
39004: Lehtisaaressa. Asunnoista johtajat maksavat ni-
39005: mellistä vuokraa 500 mk/kk kun käypä vuok-               Kun Yleisradio osti pääjohtajalleen 250 000
39006: ra vastaavanlaisesta talosta vapailla markkinoil-    markan edestä virka-asunnon (pääjohtajalla oli
39007: la on vähintäin 1 300 mk. Lisäksi apulaisjoh-        suuri perhe) tuomitsi lehdistö ja yleinen mieli-
39008: tajat ovat saaneet käyttöönsä virka-autot mallia     pide tämän hankkeen varsin yleisesti. Tämäkin
39009: Volvo 124, hankintahinta n. 23 000 markkaa           virka-asunto on ollut myytävänä 440 000 mar-
39010: ilman kustannuksia esim. polttoaineesta, huol;       kan hinnasta. Nesteen tapauksessa on kysy-
39011: lasta ja korjauksista.                .              myksessä "laihdutetunkin" version jälkeen vä-
39012:     Näin on kehitys Neste Osakeyhtiössä viety        hintäin miljoonan maksava projekti pääjohta-
39013: siihen pisteeseen, että toimitusjohtajan edus-       jalle, jonka uusi toimitalo tulee sijaitsemaan
39014: tusasunnon tarve vaiku,ttaa m1tä ilmeisimmältä,      vain muutaman kilometrin päästä kaavaillusta
39015: kun otetaan huomioon ·muun johtajiston edut.         asunnosta. Uusi toimitalo sijaitsee edullisesti
39016:     Hallintoneuvosto on .kuitenkin käynyt kas-       Tapiolassa myös edustustarkoituksia varten.
39017: vavassa määrin haluttomaksi ratkaista asia yh-       Myös tämä maa-ala on ostettu KOP:lta ja
39018: tiön johtokunnan toivomalla tavalla. Asia on         tornitalon pinta-ala ylit!tää Nesteen toimisto-
39019: ollut esillä mm. hallintoneuvoston kokouksessa       tilatarpeen.
39020: ainoana asiana viime· elokuussa Naantalissa par-         Eräät valtion yritykset, kuten Postipankki,
39021: haaseen rapuaikaan.                       .          eivät harrasta laisinkaan virka-asuntoja.
39022:     Rakennushanke juuttui lopullisesti kun yh-           Muutaman vuoden aikana käyty Neste Oy:n
39023:  tiön hallintoneuvosto määritteli i miljoonan        hallintoelinten ja toimitusjohtajan kiista asunto-
39024:  markan katon edustusasuntohankkeelle. Kuusi-         asioista ei osoittane toimitusjohtajan omaavan
39025:  saarenkuja 6:sta on ilmeisesti pakko luopua,         tarpeellista harkintaa, kun kysymyksessä on
39026:  koska toimitusjohtaja ei halunnut kuulla maksi-     yleisten varojen käyttö tarkoituksiin, joissa
39027:  mirajasta lainkaan.                                 yhtiön mahdollinen etu ja henkilökohtaiset
39028:     Sen sijaan Neste Oy on hankkinut aikaisem-       intressit yhtyvät.
39029:  min KOP:n omistamalta asuntoalueelta Munk-              Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
39030:  kiniemessä päätyrivitalotontin Solnantie L Alu-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
39031:  eelle on Rakennustuote Oy:n tarkoitus ryhtyä         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
39032:  vuodenvaihteen tienoilla rakentamaan n. parin-      seuraavan kysymyksen:
39033:  kymmenen asunnon rivitaloryhmää. Neste Oy:n
39034:  käyttöön tarkoitettu rivitaloasunto olisi kol-                 Pitääkö Hallitus Neste Osakeyhtiön
39035:  messa tasossa ~00 m2 :n suuruinen talo, johon               virka-asuntokäytäntöä hyväksyttävänä ja
39036:  alimpaan kerrokseen tulisi mni. sauna ja uima-              aikooko Hallitus valvoa, että valtion-
39037: allas.                                                       yhtiöt noudattavat virka-asuntokysy-
39038:   Tällaisella rakennustoiminnalla on eräitä                  myksissä vaadittavaa harkintaa ja koh~
39039: huolestuttavia piirteitä. Koko johtajiston kan-              tuutta?
39040:          Helsingissä 9 J:läivänä joulukuuta 1970.
39041: 
39042:                                              Ralf Friberg.
39043:                                                                                                     3
39044: 
39045: 
39046: 
39047: 
39048:                         Edu skunnan          H erra     P u h e m i e h e 11 e.
39049: 
39050:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kun vain yhtiön toimitusjohtajalla sekä tek-
39051: mainitussa tarkoituksessa on kansanedustaja          nillisellä ja kaupallisella johtajalla on vuokra-
39052: Ralf Friberg esittänyt hallituksen asianomaisen      vapaat virka-asunnot, maksavat Helsingin kont-
39053: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:          torin neljä apulaisjohtajaa työsuhdeasunnois-
39054:                                                      taan edellämainitun perusteen mukaista vuok-
39055:           "Pitääkö Hallitus Neste Osakeyhtiön        raa. Virka-asunnoista on yhtiön teknillisen joh-
39056:        virka-asuntokäytäntöä hyväksyttävänä ja       tajan asunnon asuinpinta-ala 230 m2 ja kau-
39057:        aikooko Hallitus valvoa, että valtion-        pallisen johtajan 210 m2 • Näihin huoneistoihin
39058:        yhtiöt noudattavat virka-asuntokysy-          kuuluvien aputilojen pinta-alat ovat vastaavasti
39059:        myksissä vaadittavaa harkintaa ja koh-        110 m2 ja 120 m2 •
39060:        tuutta?"                                         Yhtiön toimitusjohtajan asuntokysymys on
39061:                                                      ollut vireillä useita vuosia. Hallintoneuvoston
39062:    Tehdyn kysymyksen johdosta esitän kun-            päätöksen mukaisesti osti yhtiö v. 1967 tätä
39063: nioittaen vastauksena seuraavaa:                     tarkoitusta varten tontin Kuusisaaresta. Tämän
39064:    Neste Oy:n hallintoneuvoston ilmoituksen          tontin rakentamissuunnitelmista kuitenkin luo-
39065: mukaan on yhtiö ryhtynyt asuntojen hankkimi-         vuttiin ja ryhdyttiin etsimään taloudellisesti
39066: seen henkilökuunalleen kahdesta eri syystä.          edullisempaa ratkaisua. Saatuaan hallintoneu-
39067: Ensiksikin on tärtkeätä, että jalostarnoilla saa-    vostolta tämän tehtävän johtokunta asetti syk-
39068: daan sellaiset henkilöt, joita työajan ulkopuo-      syllä 1969 keskuudestaan rakennustoimikunnan,
39069: lellakin voidaan nopeasti tarvita tuotantolai-       johon ei kuulu yhtiön palveluksessa olevia hen-
39070: toksella, asumaan sen läheisyydessä. Toiseksi        kilöitä. Hallintoneuvoston määräyksen mukaan
39071: on hyvän henkilökunnan saamiseksi ja säilyt-         ko. virka-asunnon hankintakustannukset maa-
39072: tämiseksi edullista, että heille voidaan järjestää   pohjineen eivät saa ylittää 1 000 000 markkaa.
39073: tarkoituksenmukainen asunto.                             Toimikunnan työn perusteella on nyt esillä
39074:    Yhtiö onkin mainituista syistä rakennuttanut      ratkaisu, jonka mukaan yhtiön toimitusjohta-
39075: tai hankkinut suoraan tai tytäryhtiönsä välityk-     jalle ostettaisiin huoneisto Munkkiniemeen
39076: sellä henkilökuntansa työsuhdeasunnoiksi eri         rakennettavasta rivitaloryhmästä. Huoneiston
39077: paikkakunnilla yhteensä 196 asuntoa. Asun-           asuinpinta-alaksi tulisi 298 m2 ja kuuluisi sii-
39078: noista on 83 kpl Naantalin ja 103 Porvoon            hen aputilat, joihin sisältyisivät sauna uima-
39079: jalostamon läheisyydessä, 6 kpl yhtiön eri paik-     altaineen, autotalli ja kellaritilat. Kun sanotun
39080: kakuntien varastoilla ja 4 kpl pääkonttorin hen-     rivitaloalueen suunnittelutyöt ovat vielä kes-
39081: kilökunnan käytössä.                                 ken, ei lopullista kauppasopimusta mainitun
39082:     Työsuhdeasunnoista peritään vuokraa, joka        huoneiston ostamisesta ole vielä tehty.
39083: v. 1970 lopussa oli kerrostalohuoneistojen osal-         Neste Oy, kuten muutkin valtionenemmis-
39084: ta 2,32 mk/m2/kk ja rivitalohuoneistojen osal-       töiset osakeyhtiöt, joutuu kilpailemaan päte-
39085: ta 3,59 mk/m2/kk. Vuokra lasketaan huoneis-          vän henkilökunnan saamisesta muun teollisuu-
39086:  tojen virallisten asuntopinta-alojen mukaan.        den kanssa. Tämä on yhtiöiden toiminnan tu-
39087: Tarkoituksena on ollut saada asuntojen vuok-         loksellisuuden kannalta välttämätöntä. Myös-
39088: rataso vähitellen lähenemään normaalia vuokra-       kin johtajiston asuntokysymys on tällöin py-
39089:  tasoa ja tästä syystä oli niiden vuokra sidottu     rittävä hoitamaan siten, että yhtiö saa ja ky-
39090:  palkkojen yleiskorotuksiin niin, että vuokrat       kenee säilyttämään sellaista pätevää johtohen-
39091:  nousivat palkkojen nousua vastaavalla prosent-      kilöstöä, josta maassa valitettavasti on puu-
39092:  timäärällä. Tämä järjestely oli kuitenkin pakko      tetta. Lisäksi on huomattava, että ne johtajat,
39093:  keskeyttää vuokrasäännöstelyn voimaan astut-         joilla on virka-asunto, joutuvat kotonaan jär-
39094:  tua.                                                jestämään edustustilaisuuksia yhtiöön liikesuh-
39095: 4
39096: 
39097: teissa oleville ulkomaisille ja kotimaisille hen-    mitä muut tällaisesta henkilöstöstä kilpailevat
39098: kilöille. Tästä syystä on verottajakio tutkit-       yhtiöt tarjoavat omalle henkilökunnalleen.
39099: tuaan asiaa hyväksynyt mm. toimitusjohtajan          Tästä syystä tulen kiinnittämään valtionenem-
39100: nykyisestä 275 m2 asunnosta 97 m2 suuruisen          mistöisten osakeyhtiöiden hallintoneuvostojen
39101: osan käsiteltäväksi verotuksessa edustustiloina.     huomiota tähän kysymykseen. Lisäksi tulee
39102:    Olen yhtä mieltä kysymyksen tekijän kans-         hallitus seuraamaan, että valtionenemmistöisis-
39103: sa siitä, että valtionenemmistöisissä osakeyh-       sä osakeyhtiöissä noudatetaan tässä suhteessa
39104: tiöissä ei ole syytä järjestää johtoportaalle sel-   edellämainittuihin näkökohtiin perustuvaa tar-
39105: laisia luontaisetuja, jotka ylittävät sen tason,     koituksenmukaisuutta.
39106:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1971.
39107: 
39108:                                                                      Ministeri K. F. Haapasalo.
39109:                                                                                                   5
39110: 
39111: 
39112: 
39113: 
39114:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
39115: 
39116:   I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      motsvara den normala hyresnivån, och för-
39117: anger har riksdagsman Ralf Friberg tili veder-     denskull var hyrorna för dem bundna vid de
39118: börande medlem av statsrådet för avgivande         allmänna löneförhöjningarna så, att hyrorna
39119: av svar ställt följande spörsmål:                  steg med en procentsats som motsvarande lö-
39120:                                                    neförhöjningen. Detta förfarande måste dock
39121:            "Anser Regeringen, att den praxis       avbrytas då hyresreglementeringen trädde i
39122:        som Neste Osakeyhtiö tiliämpar i frå-       kraft.
39123:        ga om tjänstebostäder är godtagbar,            Då endast bolagets verkställande direktör
39124:        och har Regeringen för avsikt att över-     samt dess tekniska och merkantila direktörer
39125:        vaka att bolagen med stadig majoritet       har hyresfria tjänstebostäder, betalar de fyra
39126:        tiliämpar det omdöme och den biliig-        biträdande direktörerna vid Helsingfors-konto-
39127:        het som måste krävas i frågor som           ret för sina tili arbetsförhållandet hörande bo-
39128:        gäller tjänstebostäder?"                    städer hyra enligt ovan nämnda grunder. Av
39129:                                                    tjänstebostäderna har bolagets tekniska direk-
39130:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       törs bostad en bostadsyta om 230 m2 och den
39131: anföra följande:                                   merkantila direktörens bostad en bostadsyta
39132:                                                    om 210 m2• De tili dessa bostäder hörande
39133:    Enligt uppgift av Neste Oy:s förvaltnings-      hjälputrymmena består av respektive 110 m2
39134: råd har bolaget gått in för att anskaffa bo-       och 120 m2 •
39135: städer för sin personai av två olika orsaker.         Frågan om bostad för bolagets verkställan-
39136: För det första är det av vikt, att de personer     de direktör har varit aktuell i flere års tid.
39137: vid raffinaderierna, som också utanför arbets-     I enlighet med förvaltningsrådets beslut in-
39138: tiden snabbt kan behövas vid produktionsin-        köpte bolaget år 1967 för detta ändamål en
39139: rättningen, kan bo i närheten av denna. För        tomt på Granö. Man avstod dock från bygg-
39140: det andra är det med tanke på att få och kvar-     nadsplanerna i fråga om denna tomt och vid-
39141: hålla en god personai fördelaktigt, att en än-     tog åtgärder i syfte att finna en i ekonomiskt
39142: damålsenlig bostad kan ordnas för den.             hänseende fördelaktigare lösning. Sedan direk-
39143:    Bolaget har också av dessa orsaker låtit        tionen erhållit detta uppdrag av förvaltnings-
39144: bygga eller anskaffat direkt eller genom sitt      rådet tillsatte den hösten 1969 inom sig en
39145: dotterbolags förmedling på olika orter sam-        byggnadskommitte, till viiken icke hör i bo-
39146: manlagt 196 bostäder såsom tjänstebostäder         lagets tjänst varande personer. Enligt förvalt-
39147: för personai i arbetsförhållande. Av bostäderna    ningsrådets bestämmelse får anskaffningskost-
39148: är 8.3 st. belägna i närheten av raffinaderiet     naderna för ifrågavarande tjänstebostad jämte
39149: i Nådendal och 10.3 i närheten av raffinade-       grund icke överstiga 1 000 000 mark.
39150: riet i Borgå, 6 st. i samband med förråd på           På basen av kommittens arbete föreligget
39151: olika orter, och 4 st. i personalens vid hu-       nu en lösning, enligt viiken för bolagets verk-
39152: vudkontoret bruk.                                  ställande direktör skulle köpas en lägenhet i
39153:    För de tili arbetsförhållande hörande bostä-    en radhusgrupp som skall uppföras i Munks-
39154: derna uppbäres hyra, viiken vid utgången av        näs. Lägenhetens bostadsyta skulle bli 298 m2
39155: år 1970 för lägenheter i höghus utgjorde           och den skulle omfatta hjälputrymmen beståen-
39156: 2,.32 mk/m2 per månad och för radhuslägen-         de av bastu jämte simbassäng, bilgarage och
39157: heter .3 ,59 mk/m2 per månad. Hyran uträknas       källarutrymmen. Då planeringsarbetet i fråga
39158: enligt lägenheternas officiella bostadsyta. Av-    om detta radhusområde ännu är på hälft, har
39159: sikten har varit, att bostädernas hyresnivå        slutligt avtal angående köp av nämnda lägen-
39160: småningom skulle komma att i det närmaste          het ännu icke uppgjorts.
39161: E 29/71
39162: 6
39163: 
39164:    Neste Oy är - liksom även andra bolag          verkställande direktörens nuvarande bostadsyta
39165: med statlig majoritet -      för erhållande av    på 275 m2 såsom en sådan del som vid be-
39166: kompetent personai tvungen att konkurrera         skattningen skall betraktas såsom representa-
39167: med den övriga industrin. Detta är nödvän-        tionsutrymmen.
39168: digt, för att bolagen skall kunna arbeta med         Jag är av samma åsikt som spörsmålsställaren
39169: framgång. Också frågan om bostäder för dem        i fråga om att det icke är skäl att inom bo-
39170: som i bolaget innehar ledande ställning bör       lag med statlig majoritet för personer i le-
39171: man försöka sköta så, att bolaget erhåller och    dande ställning ordna sådana naturaförmåner,
39172: kan i sin tjänst hålla kvar sådana kompetenta     vilka överstiger den nivå som de bolag, vilka
39173: ledande krafter på vilka vårt land tyvärr lider   konkurrerar om sådana krafter, erbjuder sin
39174: brist. Man bör dessutom beakta, att de direk·     personal. Av denna orsak kommer jag att fäs-
39175: törer vilka har tjänstebostad, är tvungna att     ta förvaltningsrådens för bolagen med statlig
39176: i sitt hem ordna representationstillfällen för    majoritet uppmärksamhet vid denna fråga. Re-
39177: såväl utländska som inhemska personer med         geringen kommer vidare att följa med, att i
39178: vilka bolaget har affärsförbindelser. Av denna    bolagen med statlig majoritet i detta hänseen-
39179: orsak har också vid beskattningen efter ut-       de iakttages en på de ovan anförda synpunk-
39180: förd undersökning bl.a. godkänts 97 m2 av         terna baserad ändamålsenlighet.
39181:      Helsingfors den 7 januari 1971.
39182: 
39183:                                                                     Minister K. F. Haapasalo.
39184: Kirj. ksm. n:o 207.
39185: 
39186: 
39187: 
39188: 
39189:                                             Vilmi ym.: Maansaantihakemukseen liittyvän maksuehtojen mää-
39190:                                                räämistä koskevan lomakkeen sisällöstä.
39191: 
39192: 
39193:                                    E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
39194:     Maansaantihakemuksen liitteenä oleva Asu-                  alueen hinta voi monis&a tapauksissa kohota
39195: tushallituhen lomake 9009, jQ&sa pyydetään                     20 000-30 000 markkaan, on tällai$en sum-
39196: ,tietoja maankäyttölain mukaisen tilan, asunto-                man suorittaminen näin lyhyellä roaksuajalla
39197: tontin tai lisäalueen hinnan mak$uehtojen tnää-                täysin mahOOtonta. Se johtaa asukkaan umpi-
39198: räämistä vart<m, on sisällöltään maansaajaa har·               kujaan ja pahimmassa tapauksessa tilan ja lisä-
39199: haanjohtava ja lain vastainen. Kun voima,sa                    alueen siirtymiseen pakon edessä tehdyn kau-
39200: olevan maankäyttölain mukaan tilan.· tai alueen                pan johdosta yhtiöiden omistukseen.
39201: hintl::m maksuaika on 31 vuotta. tai vähintiiät\                  Kun käsityksemme mukaan Asutushallituk-
39202:  18 vuotta, kysytään lomakkeE:D kohdassa 8                     sen eräänä tärkeimpänä tehtävänä tulisi olla
39203: 'kolmena vaihtoeht<>na seuraavaa:                              voimassa olevan lain suomien etujen turvaa-
39204:    Hakija katsoo voivansa s1,10rittaa tilan tai                minen tilojen tai alueiden saajille täysimääräi-
39205: alueen hinnasta:                                               sinä, on mainittu Iomitke näiden hyväksyttyjen
39206:                                                                periaatteiden vastainen.
39207:    - Käteisellä kauppakirjaa allekirjoitettaessa
39208:                                                                   Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
39209: ................ tnk.                                          päiväjärjestyksen 37: S:n 1 momenttiin esi-
39210:    -    Enintään          viiden     vuoden    maksuajalla     tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
39211: ........ ...... .. mk'- jonka maksuajaksi hakija esittää       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan. kysymyk-
39212: ........ vuotta (siis 1-5 vuotta).                             sen:
39213:    Edellä oleva.sta saa maan ja lisäalueen ha-                           Onko Hallitus tietoinen maankäyt-
39214: kija sellaisen käsityksen, että ma:ksuaika on                         tölain mukaisen tilan, asuntotontin tai
39215: 1-.5 vuotta, vaikka laki sallii 31 vuoden                             lisäalueen hinnan maksuehtojen määrää-
39216: maksuajan. On sanomattakin selvää, että jos                           mistä koskevan AH-lomakkeen 9009 si-
39217: maankäyttölain sisältöä tuntematon maansaaja                          sällöstä, ja jos on,
39218: itse ehdottaa maksuajaksi esim. lomakkeessa                              aikooko Hallitus ryhtyä tpimenpitei-
39219: mainitun pisimmän maksuajan viisi vuotta,                             siin mainitussa lomakkeessa olevien ti-
39220: saattaa tuo asukkaan "oma toivomus" maksu-                            lan tai alueen saajaa harhauttavien ky-
39221: ajasta tulla lopullisesti hyväksytyksi. Kun Iisä-                     symysten korjaamiseksi?
39222:        Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1970.
39223: 
39224:                         Pekka Vilmi.                                       Reino Kangas.
39225: 
39226: 
39227: 
39228: 
39229: E 38/71
39230: 2
39231: 
39232: 
39233: 
39234: 
39235:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
39236: 
39237:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ja tilan hinnasta säännönmukaisin maksuehdoin
39238: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        velaksi annettava osa voi olla enemmän kuin
39239: olette kirjeellänne 9 päivältä joulukuuta 1970       75 prosenttia vain, mikäli asutushallitus kussa-
39240: n:o 1670 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       kin yksittäistapauksessa niin päättää. Milloin
39241: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka       hintaa ei anneta säännönmukaisin maksuehdoin
39242: Vilmin ym. tekemän seuraavan sisältöisen ky-         kokonaan velaksi, on ylimenevä osa makset-
39243: symyksen:                                            tava joko käteisellä kauppakirjaa allekirjoitet-
39244:                                                      taessa tai enintään viiden vuoden maksuajalla
39245:           "Onko Hallitus tietoinen maankäyt-         viiden prosentin vuotuisine korkoineen. Sa·
39246:        tölain mukaisen tilan, asuntotontin tai       nottujen maksuehtojen määräämistä varten han-
39247:        lisäalueen hinnan maksuehtojen mää-           kitaan kysymyksessä tarkoitetulla lomakkeella
39248:        räämistä koskevan Ali-lomakkeen 9009          tiedot hakijan varallisuusasemasta ja maksu-
39249:        sisällöstä, ja jos on,                        kyvystä, minkä lisäksi hakijalle annetaan mah-
39250:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       dollisuus lausua lomakkeessa myös oma mieli-
39251:        siin mainitussa lomakkeessa olevien ti-       piteensä kauppahinnan edellä tarkoitetun osan
39252:        lan tai alueen saajaa harhauttavien ky-       maksutavasta. Kun lomakkeen sanamuoto on
39253:        symysten korjaamiseksi?"                      yksiselitteinen ja kun maankäyttötoimikunnat
39254:                                                      lisäksi käyttösuunnitelmatoimitusten yhteydessä
39255:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          selostavat hakijoille muun ohella myös maksu-
39256: taen seuraavaa:                                      ehtoja koskevia maankäyttölain säännöksiä, ei
39257:    Valtion toimesta muodostetun tilan hintaa         lomakkeen muuttaminen kysymyksessä tarkoi-
39258: koskevien maksuehtojen saattamiseksi yhden-          tetun asian osalta näytä tarpeelliselta. Mainit-
39259: mukaisiksi maanostolainoituksessa noudatetta-        takoon vielä, ettei lomakkeen käyttämisestä ole
39260: vien periaatteiden kanssa maankäyttölakia muu-       aiheutunut virheellisiä maksuehtopäätöksiä.
39261: tettiin vuoden 1969 alussa siten, että lisäalueen
39262:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1971.
39263: 
39264: 
39265:                                                           Maatalousministeri Nestori Kaasalainen.
39266:                                                                                                    3
39267: 
39268: 
39269: 
39270: 
39271:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
39272: 
39273:    I det syfte, som omförmäles i 37 § 1 mom.        hetens pris, som på sedvanliga betalningsvillkor
39274: riksdagsordningen, har Riksdagens Herr Talman       skall kvarstå som gäld, kan vara större än
39275: i skrivelse av den 9 december 1970 n:o 1670         75 procent endast om kolonisationsstyrelsen
39276: tillsänt vederbörande medlem av statsrådet          i varje enskilt fall så besluter. Om priset icke
39277: för besvarande följande spörsmål, som fram-         kvarstår på sedvanliga betalningsvillkor i sin
39278: ställts av riksdagsmannen Pekka Vilmi m. fl.:       helhet som gäld, skall den överskjutande delen
39279:                                                     betalas antingen kontant vid köpebrevets un-
39280:           "Är Regeringen medveten om inne-          dertecknande eller skall därpå betalas under
39281:        hållet i KF-blankett 9009 för bestäm-        en betalningstid av fem år en årlig ränta om
39282:        mandet av betalningsvillkoren för i jord-    fem procent. För bestämmandet av sagda be-
39283:        dispositionslagen föreskriven lägenhets,     talningsvillkor på den i spörsmålet avsedda
39284:        bostadstomts eller tillskottsområdes pris,   blanketten införskaffas uppgifter angående
39285:        och om så är fallet,                         sökandens ekonomiska ställning och betalnings-
39286:           ämnar Regeringen vidtaga åtgärder         förmåga och dessutom gives sökanden möjlighet
39287:        för korrigering av de i nämnda blankett      att i hlanketten uttala sig beträffande betal-
39288:        förekommande lägenhetens eller om-           ningssättet för ovan avsedda del av köpeskill-
39289:        rådets mottagare vilseledande frågorna?"     ingen. Då blankettens ordalydelse är entydig
39290:                                                     och då jorddlspositionskommissionerna i sam-
39291:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       band med dispositionsplaneförrättningarna utom
39292: anföra följande:                                    annat även förklarar jorddispositionslagens
39293:    För att bringa betalningsvillkoren för priset    stadganden angående betalningsvillkoren för
39294: för på statens åtgärd bildad lägenhet i kon-        sökandena, förefaller en ändring av blanketten
39295: formitet med de principer som skall följas vid      beträffande den sak som avses i spörsmålet
39296: jordinköpslåneverksamheten, ändrades jorddis-       icke vara nödvändig. Det må ännu nämnas att
39297: positionslagen i början av år 1969 sålunda,         användningen av blanketten icke lett tili några
39298: att den del av tillskottsområdets och lägen-        felaktiga beslut över betalningsvillkoren.
39299:      Helsingfors den 11 januari 1971.
39300: 
39301:                                                           Lantbruksminister Nestori Kaasalainen.
39302: 1
39303: 1
39304: 1
39305:     1
39306:     1
39307:     1
39308:         1
39309:         1
39310:         1
39311:             1
39312:             1
39313:             1
39314:                 1
39315:                 1
39316:                 1
39317:                     1
39318:                     1
39319:                     1
39320:                         1
39321: Kirj. ksm. n:o 208.
39322: 
39323: 
39324: 
39325: 
39326:                                    Sinisalo ym.: Pilkkionginnan esteenä olevien rajoitusten poista-
39327:                                        misesta.
39328: 
39329: 
39330:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
39331: 
39332:    Käösälaiset kö1kevat yleist!Sti pilkkiongirtta-     että asiållisesti !ftålhittuja kalastgsmuotoja ei
39333: dik&:tdefi njOittami&tä tltöskttvat ilfilmtat Sliän-   hatjoitErta siunöillä ve!!illäkään. Lisäksi kltla-
39334: nök9tt ~äolkeudefibllikäisi11ä. Soomee&a kan-          asiäntuntijat katsovat tillviottgifiMn olevan te-
39335: saläisteti oiJreuksiä kAl!lsbitlifseen oo rajöitetru   hökastå kälanhöitotyötii, Iwsk11 sf!fi ansiosta
39336: ttifituvasti stiUNtfifnassa määtirt kuin esim.         vähenee ns. roskakålöjen ttiiiätii.
39337: :Ruötsillsä. Naäpurimäåssamme stlt>ritettfifi huö-        Kaiken edellä sanotun vuoksi olisi kiireelli-
39338: matfavä k:alastusoiketideh laajentamitiett 50-lu-      sesti ryhdyttävä toimenpiteisiin kansalaisten
39339: vun. alussä. Meillä tällaisia uudistuksia ei mö-       harrastustoimintana harjoittaman kalastuksen
39340: nisbt esityksistä huolimatta ole äi!kaatls!låttl.      mahdollisuuksien lisäämiseen poistamalla sitä
39341:     KänsäläistE!il  väpaä•ajanviE!ttomahOO!listiuk-    rajoittavat säännökset.
39342: sien llsäämlseert ttillsi yhteiskutihatt kiinnittää       Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen 37
39343: tuntuvasti suurempi huotnio kuin mitä Hihän            § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
39344: mdhnes!lä ofi tehty. Etäs tällainen toimenpide         voston asianomaisen jäsetten vastättavaksi ky-
39345: olisi kalastusoikeuden laajentaminen, jössa t>ilk-     symyks~n:
39346: kionginnan esteiden poistaminen näyttelisi hy-
39347: vin keskeistä osaa.                                              Aikooko Hallitus ryhtyä kansälaisten
39348:     Piikkiongintaoikeuden laajentamista on jois-              kalastusoikeuksien laajentamisen turvaa-
39349: sakin yhteyksissä vastustettu siitä ammattikalas-             vun toimenpiteisiin muun muassa siten,
39350:  tukselle aiheutuvaksi väitetyillä haitoilla. Am-             että yhä yleistyneen pilkkionginnan es-
39351:  mattika1astuksen luonne ofi kuitenkifi rtiin suu-            teenä olevat rajoitukset poistetaan?
39352: resti muuttunut suurkalastukseksi ulkomerellä,
39353:         Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1970.
39354: 
39355: 
39356:                 Taisto Sinisalo.                                   Rainer Virtanen.
39357: 
39358: 
39359: 
39360: 
39361: 41/71
39362: 2
39363: 
39364: 
39365: 
39366: 
39367:                        Edu sku nn an       H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
39368: 
39369:    Herra Puhemies on vuoden 1970 joulukuun         päivänä joulukuuta 1951 annetun asetuksen
39370: 10 päivänä päivätyssä kirjeessä valtiopäiväjär-    (695/51) 2 §:s~ä, on ollut esillä hyvin monilla
39371: jestyksen 37 §:n l momentissa mainitussa tar-      valtiopäivillä. V:iimeksi vuoden 1970 keväällä
39372: koituksessa lähettänyt minulle jäljennöksen kan-   asiaa ·käsi~eltiin ~uskunnassa hyvinkin perus-
39373: sanedustaja Sinisalon .ym. jättämästä kysymyk-     teellisesti mm, kansanedustaja Haapasalon aloit-
39374: sestä, jossa valtioneuvoston ao. jäsenen vas-      teen pohjalta. Tässä aloitteessa oli. esitetty pilk-
39375: tattavaksi on esitetty kysymys:                    kimisen rinnastamista onkimiseen silloin kun
39376:                                                    se tapahtuu jään alta. Siitä huolimatta, että
39377:           "Aikooko Hallitus ryhtyä kansalaisten    mm. useat kalastusviranomaiset kannattivat
39378:        kalastusoikeuksien laajentamisen turvaa-    aloitteen hyväksymistä määrätyin ehdoin, ei
39379:        viin toimenpiteisiin muun muassa siten,     eduskunta sit~ hyväksynyt._ Hallitus katsookin,
39380:        että yhä yleistyneen pilkkionginnan es-     ettei tässä vaiheessa ole tarkoituksenmukaista
39381:        teenä olevat rajoitukset poistetaan?"       saattaa tätä ·. kysymystä näin lyhyen väliajan
39382:                                                    jälkeen uudelleen eduskunnan käsiteltäväksi ..
39383:    Kysymys pilkkionginnan rinnastamisesta ta-         Tämän saan kunnioittaen saattaa Herra Pu-
39384: valliseen ongintaan, joka on määritelty kalas-     hemiehelle tiedoksi.                   · .
39385: tuslain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta 28
39386:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1971.
39387: 
39388: 
39389:                                                      · Maatalousministeri Nestori Kaasalainen.
39390:                                                                                                    3
39391: 
39392: 
39393: 
39394: 
39395:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
39396: 
39397:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ningen den 28 december 19.51 angående verk-
39398: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse       ställighet och tillämpning av lagen om fiske
39399: av den 10 december 1970 tili mig översänt av-        (69.5/.51), har varit före vid många riksdagar.
39400: skrift av följande av riksdagsman Sinisalo m. fl.    Senast våren 1970 behandl.ades saken synner-
39401: tili vederbörande medlem av statsrådet för av-       ligen grundligt bl.a. på basen av riksdagsman
39402: givande av svar ställda spörsmål:                    Haapasalos motion. I denna motion föres1ogs,
39403:                                                      att pilkfiske skulle jämställas med mete då det
39404:            "Har Regeringen för avsikt att skrida     sker under isen. Oaktat bl.a. flere fiskerimyn-
39405:        tili åtgärder i syfte att tillförsäkra med-   digheter understödde ett g()l()kännande av mo-
39406:        borgarna en utvidgad fiskerätt bl. a. så,     tionen på vissa villkor, godkändes den ej av
39407:        att de begrän:sningar som utgör hinder        riksdagen. Regeringen anser, att det i detta
39408:        för det allt allmännare pilkfisket av-        skede ioke är ändamålsenligt att efter en så
39409:        lägsnas?"                                     kort mellantid ånyo upptaga frågan tili be-
39410:                                                      handling i riksdagen.
39411:   Frågan om jämställandet av pi1kfiske med              Detta får jag vördsamt bringa Eder, Herr
39412: vanligt mete, vilket definieras i 2 § förord-        Talman, tili kännedom.
39413:      Helsingfors den 11 januari 1971.
39414: 
39415: 
39416:                                                           Lantbruksminister Nestori Kaasalainen.
39417: Kirj. ksm. n:o 209.
39418: 
39419: 
39420: 
39421: 
39422:                                   Vilmi ym.: Vesiasiain oikeuskäsittelyn nopeuttamisesta.
39423: 
39424: 
39425:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
39426: 
39427:     Eri asiantuntijoiden julkisuuteen antamien       määrännyt tehtävään toimistoinsinööri Runo
39428: tietojen mukaan kaikki ne maamme putoukset           Savisaaren. Toimitusinsinöörit ovat pitäneet
39429: ja kosket, joiden rakentaminen on katsottu            kokouksiaan, ja 22. 6. 1960 on valmistunut toi-
39430: taloudellisesti kannattavaksi, on nyt loppuun        mitusinsinöörien suunnitelma sekä 15. 7. 1961
39431: rakennettu. Eräät viime sotien jälkeen raken-        toimitusmiesten lausunto. Tästä asianosaiset
39432: netut vesivoimalaitokset ovat jo maksaneet           ovat puhevaltansa menettämisen uhalla saaneet
39433: itsensä. Kunnollisesti hoidettuina vesivoima-        tehdä muistutuksensa vesioikeuteen. Vesioikeus
39434: laitokset ovat olleet taloudellisesti erinomaisia    on 1. 8. 1962 suorittanut asiassa suullisen käsit-
39435: sijoituskohteita.                                    telyn ja antanut päätöksensä 18. 9. 1964. Muu-
39436:     Luonnollisesti . kaikki vesivoimien käyttöön-    tosta päätökseen ovat hakeneet kymmenet eri
39437: otto ei ole tapahtunut ilman haittavaikutuksia.      henkilöt ja yhteisöt korkeimmalta hallinto-oi-
39438: Pohjois-Suomessa olevat voimalaitokset sijait-       keudelta, joka 18. 9. 1964 antamallaan päätök-
39439: sevat syrjäseuduilla, joissa paikallinen vähäva-     sellä on määrännyt hakijan maksamaan kalan-
39440: rainen pienviljelijäväestö on metsätöiden ohella     viljelyä varten vuotuismaksuna 70 000 mk,
39441: ja väliaikoina harjoittanut huomattavaakin ka-       mutta puutteellisen menettelyn vuoksi asia on
39442: lastusta. Voimalaitosten valmistuttua on padot-       palautettu kalastuksen, kalansaaliiden ja kalas-
39443: tujen jokien vaelluskalakanta loppunut ja ka-        tusvälineiden osalta takaisin vesioikeudelle
39444: lastusvälineet ovat jääneet toimettomiksi.           uudelleen käsittelyä varten.
39445:     Voimassa olevien lakien mukaan vahingosta           Nyt vihdoin viimein asia on jo siinä vai-
39446: vastaa se, joka sen on aiheuttanut. Kuitenkin        heessa, että kalastolle ja kalastukselle aiheutu-
39447: vesivoimalaitoksista aiheutuvien vahinkoasiain       neita vahinkoja ja haittoja tutkitaan. Tutki-
39448:  tutkiminen ja oikeuskäsittely on pitkäaikaista,     muksen suorittaminen näin jälkeenpäin on luon-
39449: kallista ja monimutkaista. Tästä osoituksena         nollisesti vaikeaa, mutta siitä huolimatta sen
39450: on Kemijoen alajuoksulla oleva Isohaaran voi-        pitäisi valmistua v. 1971 aikana. Sen jälkeen
39451: malaitos, joka on valmistunut jo v. 1949.            ovat vuorossa katselmuskokoukset, vesioikeu-
39452:     Asiakirjoista käy mm. ilmi, että vesistötoi-     den uusi käsittely ja päätös, josta luonnollisesti
39453:  mikunta on 18. 6. 1946 suorittanut rakennus-        annetaan valitusosoitus. Varsinaiset vahinko-
39454: lupahakemuksen johdosta katselmuksen. Heinä-         asiat siirtyvät vesioikeudesta vesiylioikeuteen,
39455:  kuun 23. p:nä 1947 vesistötoin:.ikunta on vä-       jonka päätöksestä voidaan hakea muutosta kor-
39456: liaikaisella rakennusluvalla antanut hakijalle       keimmalta oikeudelta.
39457:  luvan nostaa veden padon yläpuolella korkeu-           Päättyykö juttu edes tämän sukupolven ai-
39458:  teen NN + 8,00 m. Asiaa valmistelevat kat-          kana, sitä ei kukaan voi varmuudella sanoa.
39459:  selmuskokoukset on pidetty 18 ja 19. 3. 1948.       Kun vesiasiain käsittely on tällaista, ovat va-
39460:  Huhtikuun 2. p:nä 1949 antamallaan päätök-          hinkoa ja haittaa kärsineiden mielet katkeria.
39461:  tellä vesistötoimikunta on antanut hakijalle lu-    Koko oikeuslaitos ja lainsäädäntö on joutunut
39462:  van nostaa veden padon yläpuolella korkeuteen       ankaran arvostelun ja ivan kohteeksi. Vahinkoa
39463:  NN + 12,00 m. Tie- ja vesirakennushallitus on       ja haittaa kärsineet ovat hankkineet todisteita,
39464:  vesistötoimikunnan pyynnöstä määrännyt kir-         lunastaneet jäljennöksiä lausunnoista ja päätök-
39465:  jeellään 13. 2. 1957 toimistoinsinööri Simo Jaa-    sistä, asianajopalkkioita on maksettu ja lukemat-
39466:  tisen suorittamaan täydentävän katselmuksen.        tomia työpäiviä menetetty, ja kaikesta huoli-
39467:  Kirjeellään 5. 1. 1960 on ltlie- ja vesirakennus-   matta juttu on kalaston ja kalastuksen osalta
39468:  hallitus peruuttanut antamansa määräyksen ja        vasta alkamassa. Korkeimmissa oikeusistuimissa
39469: 30/71
39470: 2
39471: 
39472: tällaiset jutut lisäävät suunnattomasti asiaruuh-   asioissa, että vain hyvin harvat lainoppineet
39473: kaa. Samaa asiaa, jonka jo korkein hallinto-        asianajajat osaavat suoralta kädeltä sanoa, mitkä
39474: oikeus olisi ylimpänä oikeusistuimena voinut        asiat käsitellään vesiylioikeudessa, ja mitkä
39475: ratkaista, joutuu nyt vielä korkein oikeus rat-     ratkaisee korkein hallinto-oikeus ja mitkä kor-
39476: kaisemaan.                                          kein orkeus. Voimalaitosrakentajat ja jätevesien
39477:    Isohaaran tapaus ei ole ainoa. Samaa kuu-        laskijat ovat tässä suhteessa paljon paremmassa
39478: luu Iijoeltakin. Iijoessa olevan Kierikin voi-      asemassa, sillä niillä jo muunkin toiminnan
39479: malaitoksen rakennusluvan on antanut vesi-          vuoksi ovat vesiasioihin perehtyneet lakiasiain-
39480: oikeus 11. 2. 1964. Korkein hallinto-oikeus on      hoitajat.
39481: antamallaan päätöksellä 3. 9. 1965 vahvistanut         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
39482: kalanviljelyyn käytettävän vuotuismaksun. Tä-       päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
39483: män jälkeen asia on siirtynyt vesiylioikeuden       tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
39484: tutkittavaksi ja ratkaistavaksi. Marraskuun 1.      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
39485: p:nä 1966 antamallaan päätöksellä vesiylioikeus     sen:
39486: on kumonnut ja poistanut vesioikeuden päätök-
39487: sen kalastaa ja kalastusta koskevalta osalta ja               Milloin Hallitus ryhtyy toimenpltel-
39488: palauttanut asian vesioikeuden uudelleen käsi-             siin vesiasiain oikeuskäsittelyn nopeutta-
39489: teltäväksi. Nyt asia joutuu tutkittavaksi ja sen           miseksi ja yksinkertaistaiDiseksi sekä
39490: jälkeen katselmuskokoukset ja oikeuskäsittelyt             sellaisen lakiesityksen antamiseksi, jonka
39491: seuraavat toinen toistaan ylikuormitetuissa oi-            mukaan ylimpänä oikeusistuimena vesi-
39492: keusistuimissa. Luonnollisesti tällainen katke-            lain tarkoittamissa vesiasioissa olisi joko
39493: roittaa mieliä ja tulee kalliiksi vahinkoa ja              korkein hallinto-oikeus tai korkein oi-
39494: haittaa kärsineille ja koko yhteiskunnalle. Koko           keus?
39495: valitusmenettely on niin monimutkaista vesi-
39496:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1970.
39497: 
39498:                Pekka Vilmi.                                     Veikko Hanhirova.
39499:                Paavo Niinikoski.                                Ahti Pekkala.
39500:                Erkki Haukipuro.                                 J. E. Partanen.
39501:                Matti Ruokola.                                   Reino Kangas.
39502:                                                                                                       3
39503: 
39504: 
39505: 
39506: 
39507:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
39508: 
39509:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-            sen eli vesioikeudellisen lupakäsittelyn ensi
39510: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       vaiheen hoitamisesta, mihin mm. kuuluu toi-
39511: mies, olette kirjeellänne 10 päivältä joulukuuta      mitusinsinöörien määrääminen, voitaneen odot-
39512: 1970 n:o 1675 lähettänyt valtioneuvoston              taa asiaan saatavan parannusta.
39513: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-           Vesioikeudellisen lupakäsittelyn toinen vaihe
39514: taja Pekka Vilmin ym. tekemän seuraavan ky-           toteutetaan vesioikeuden käsittelyssä ja vesioi-
39515: symyksen:                                             keuden päätöksestä voidaan hakea muutosta
39516:                                                       sen mukaan kuin vesilaissa on säädetty. Muu-
39517:           "Milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-       tosta luvan osalta haetaan yleensä korkeim-
39518:        siin vesiasiain oikeuskäsittelyn nopeutta-     malta hallinto-oikeudelta ja korvausten osalta
39519:        miseksi ja yksinkertaistamiseksi sekä          vesiylioikeudelta, jonka päätökseen on haetta-
39520:        sellaisen lakiesityksen antamiseksi, jonka     vissa muutosta korkeimmalta oikeudelta sen
39521:        mukaan ylimpänä oikeusistuimena vesi-          mukaan kuin on säädetty. Kun korvausasioi-
39522:        lain tarko1ttamissa vesiasdoissa olisi joko    den lopullista ratkaisemista vesiylioikeudessa
39523:        korkein hallinto-oikeus tai korkein oi-        saattaa viivyttää asianomaisen lupa-asian ratkai-
39524:        keus?"                                         seminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa, muo-
39525:                                                       dostaa tämä erään epäkohdan. Voimassa oleva
39526:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           muutoksenhakujärjestelmä vesiasioissa on sel-
39527: taen seuraavaa.                                       lainen kuin eduskunta aikoinaan päätti poiketen
39528:    Kysymyksen perusteluissa on selostettu eräi•       asiasta annetusta hallituksen esityksestä ja edus-
39529: den Kemijoen ja Iijoen voimalaitosten vesioi-         kunnan asettaman vesilakivaliokunnan mietin-
39530: keudellisen lupakäsittelyn vaiheita katselmustoi-     nöstä. Niissä edellytettiin, että vesiylioikeus
39531: mituksissa ja sittemmin asioiden käsittelyä tuo-      olisi ollut se tuomioistuin, jolta vesioikeuden
39532: mioistuimissa. Tällöin on menettelyssä ilmen-         päätökseen olisi voitu kaikilta osin hakea muu-
39533: nyt sellaisia epäkohtia, jotka antavat aihetta        tosta.
39534: kiinnittää vakavaa huomiota vesiasiain oikeus-           Oikeusministeriö on jo laadituttanut uuden
39535: käsittelyn nopeuttamiseen ja yksinkertaistami-        alustavan ehdotuksen nykyisen, hankalaksi osoit-
39536: seen. Asioiden ratkaisemisen viipymiseen ja pit-      tautuneen muutoksenhakujärjestelmän muut-
39537: kittymiseen on tällä kertaa muun muassa vai-          tamista silmällä pitäen.
39538: kuttanut kalastuksen, kalansaalliden ja kalas-           Sen johdosta, että vesilakia on muutoinkin
39539: tusvälineiden selvittämistä koskeneet puutteelli-     kuin edellä sanotun johdosta tarkistettava,
39540: suudet sekä valitusmenettelyn monimutkaisuus.         mihin myös eduskunta on kiinnittänyt huo-
39541:    Onkin todettava, että kalastuksesta hankitta-      miota, hallitus tulee antamaan kysymyksessä
39542: vat selvitykset ovat usein sen laatuisia, että nii-   olevan vesilainmuutoksen valmistelun piakkoin
39543: den saaminen saattaa aiheuttaa asioiden käsit-        asetettavan komitean suoritettavaksi. Komitealle
39544: telyn haitallista viipymistä. Edellä tarkoitettuun    on tarkoitus antaa tehtäväksi muun muassa tar-
39545: asiantilaan on ilmeisesti ollut muitakin syitä.       kistaa vesiasiain käsittelyä koskevat säännökset
39546: Niinpä tiettyä merkitystä on ollut sillä, että        erityisesti kiinnittäen huomiota menettelyn
39547: katselmustoimituksiin ei ole aina ollut saata-        jouduttamiseen ja tehostamiseen, vesituomio-
39548: vissa riittävästi toimitusinsinöörejä. Kun vesi-      istuinten asiantuntemuksen lisäämiseen sekä
39549:  hallitus, joka aloitti toimintansa 1. 7. 1970, on    muutoksenhakujärjestelmän       yksinkertaistami-
39550:  nyt saanut vastattavakseen katselmustoimituk-        seen.
39551:       Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1971.
39552: 
39553:                                                                  Oikeusministeri E. 0. Tuominen.
39554: 4
39555: 
39556: 
39557: 
39558: 
39559:                             T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
39560: 
39561:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sitt ansvar att sköta syneförrättningen eller
39562: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       första skedet av den vattenrättsliga behand-
39563: nr 1675 av den 10 december 1970 tili veder-         lingen av tilistånd, tili vilket skede bl.a. hör
39564: börande medlem av statsrådet för avgivande          tiliförordnandet av förrättningsingenjörer, torde
39565: av svar översänt följande av riksdagsman Pekka      en förbättring i saken vara att vänta.
39566: Vilmi m. fl. ställda spörsmål:                          Andra skedet i den vattenrättsliga behand-
39567:                                                     lingen av tillstånd är handläggningen i vatten-
39568:           "När ämnar Regeringen vidtaga åt-         domstol, och i vattendomstols utslag kan än-
39569:        gärder för påskyndande och förenklande       dring sökas i enlighet med vad i vattenlagen
39570:        av den rättsliga behandlingen av vatten-     är stadgat. Ändring sökes i allmänhet i fråga
39571:        mål samt för avlåtande av en sådan           om tilistånd hos högsta förvaltningsdomstolen
39572:        lagproposition, enligt viiken högsta         och beträffande ersättningar hos vattenöver-
39573:        rättsinstans i sådana vattenmål, som         domstolen, i vars utslag ändring kan sökas hos
39574:        avses i vattenlagen, skulle vara an-         högsta domstolen i enlighet med vad därom
39575:        tingen högsta förvaltningsdomstolen          stadgats. Den omständighet, att avgörandet i
39576:        eller högsta domstolen?"                     högsta förvaltningsdomstolen av frågan om
39577:                                                     beviljande av tilistånd kan fördröja det sludiga
39578:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       avgörandet av ersättningsfrågorna i vattenöver-
39579: samt anföra följande:                               domstolen, utgör ett visst missförhållande. Nu
39580:    I motiveringen för spörsmålet har redo-          gällande rättsmedelssystem i vattenmål fastslogs
39581: gjorts för de olika faserna av den vattenrätts-     i tiden av riksdagen med avvikelse från rege-
39582: liga behandlingen av tillstånden för vissa kraft-   ringens proposition i saken och det av riksda-
39583: verk vid Kemi älv och Ijo älv vid syneförrätt-      gen tillsatta vattenlagsutskottets betänkande. I
39584: ningarna och därefter för målens handläggning       dessa förutsattes, att vattenöverdomstolen skulle
39585: i domstolarna. Härvid har i förfarandet yppats      vara den domstol, i viiken ändring i vatlten-
39586: sådana missförhållanden, som ger anledning          domstols utslag till alla delar skulle kunna
39587: att fästa allvarlig uppmärksamhet vid på-           sökas. ·
39588: skyndandet och förenklandet av den rättsliga            Justitieministeriet har redan låtit uppgöra ett
39589: behandlingen av vattenmål. Att avgörandet av        nytt preliminärt förslag till ändring av det nu-
39590: ifrågavarande mål dragit ut på tiden har denna      varande rättsmedelssystemet, som visat sig
39591: gång bland annat berott på bristfälligheter i       opraktiskt.
39592: utredningen angående fisket, fiskfångsterna och         Enär vattenlagen bör revideras även av
39593: fiskredskapen samt på det invecldade besvärs-       andra orsa!ker än de ovan nämnda, vid vilken
39594: förfarandet.                                        omständighet även riksdagen har fäst uppmärk-
39595:    Det måste konstateras, att de utredningar        samhet, kommer regeringen att uppdraga be-
39596: som skall anskaffas angående fisket ofta är av      redningen av ifrågavarande ändring av vatten-
39597: sådan art, att de kan förorsaka menliga dröjs-      lagen åt en kommitte, som tillsättes inom en
39598: mål med handläggningen av målen. Ovan av-           nära framtid. Det är meningen att kommitten
39599: sedda situation har uppenbart även haft andra       skall få i uppdrag bland annat att revidera stad-
39600: orsaker. Det har tili exempel varit av en viss      gandena rörande handläggningen av vattenmål,
39601: betydelse, att det inte alltid har funnits tili-    varvid särskilt avseende bör fästas vid att för-
39602: räckligt med förrättningsingenjörer för syne-       farandet blir snabbare och effektivare, vatten-
39603: förrättningarna. När vattenstyrelsen, som in-       domstolarnas sakkännedom ökas och rätts-
39604: ledde sin verksamhet 1. 7. 1970, nu fått på         medelssystemet förenklas.
39605:      Helsingfors den 2 januari 1971.
39606: 
39607:                                                                Justitieminister E. 0. Tuominen.
39608: Kirj. ksm. n:o 210.
39609: 
39610: 
39611: 
39612: 
39613:                                   Männistö ym.: Avioerolapsien erityistuesta eräissä tapauksissa.
39614: 
39615: 
39616:                         E du sku nn an       H erra      P u h e m i e h e 11 e.
39617: 
39618:    Osa maamme avioerolapsista jää nykyisten          samanarvoisiksi saamaan sosiaaliturvaa. Perhe-
39619: lakien säädöksistä ja tulkinnoista johtuen vaille    eläketurvan ulottaminen edellä esitettyihin ta-
39620: sitä erityisturvaa, jota avioeroperheen varatto-     pauksiin olisi oikea ratkaisu, joka kuitenkin
39621: muuden vuoksi heidän tulisi saada. Jos avio-         saattaa vaatia pitkäaikaisempaa kypsymistä.
39622: eron tapahtuessa on oikeudessa toinen vanhem-        Sen vuoksi olisi ainakin pienituloisten avioero-
39623: mista maksukyvyttömyyden vuoksi vapautettu           huoltajien hoidossa oleville lapsille pikaisesti
39624: osallistumasta lasten elatukseen, ei lapset huol-    annettava erityislapsilisälain ja perhelisälain mu-
39625: lettavakseen saanut äiti tai isä voi saada elatus-   kaiset edut. Mielestämme sellainen avioero-
39626: avun ennakkoa. Nämä lapset eivät voi myös-           lapsi, jonka toinen huoltaja on oikeuden pää-
39627: kään saada yleisen perhe-eläkelain mukaista          töksellä vapautettu elatusavun maksamisesta,
39628: orvon eläkettä. Vaikka avioeroperheen huolta-        on täysin samassa asemassa kuin sellainen avio-
39629: jan tulot eivät ylitä erityislapsilisään ja perhe-   liiton ulkopuolella syntynyt lapsi, jolle ei ole
39630: lisään oikeuttavia äyrimääriä, eivät hänen lap-      elatusapua sopimuksella tai tuomiolla vahvis-
39631: sensa voi saada näidenkään lakien perusteella        tettu.
39632: nykyisten säädösten ja tulkintojen vuoksi eri-           Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
39633: tyistukea.                                           37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
39634:    Edellä mainittuja erityistuen tarpeessa olevia    neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
39635: lapsia on usein niissä perheissä, joissa avio-       seuraavan kysymyksen:
39636: erossa isä saa lapset hoitoonsa. Isän työssä-
39637: käynnin vuoksi on lasten hoitaminen järjestet-                 Millaisiin toimenpttetsun Hallitus
39638: tävä vieraan, maksullisen hoitajan turvin. Ta-               on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä erityis-
39639: loudellisen tuen tarve on korostunut erityisesti             tuen antamiseksi niiden pienituloisten
39640: työttömyyskautena, kun perheenisän vuosian-                  avioerohuoltajien lapsille, joiden van-
39641: siot ovat jääneet hyvinkin vähäisiksi.                       hemmista toinen on vapautettu elatus-
39642:    Olisi tehtävä kaikki yksinhuoltajaperheet                 avun suorittamisesta?
39643:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1970.
39644: 
39645:                Lauha Männistö.                                   Siiri Lehmonen.
39646:                Kaisu Weckman.                                    Heikki Mustonen.
39647:                Veikko Salmi.                                     Sylvi Saimo.
39648:                Pekka Salla.                                      Anna-Liisa Jokinen.
39649: 
39650: 
39651: 
39652: 
39653: E 32/71
39654: 2
39655: 
39656: 
39657: 
39658: 
39659:                       E d u sk u n n an   H erra     P u h e m i e h e 11 e.
39660: 
39661:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Voimassa olevan lainsäädännön mukaan ei-
39662: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     vät kyselyssä tarkoitetut lapset, joiden van-
39663: olette 11 päivänä joulukuuta 1970 päivätyn        hemmista toinen on maksukyvyttömyyden
39664: kirjeenne N :o 1677 ohella toimittanut valtio-    vuoksi vapautettu osallistumasta lapsensa ela-
39665: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen   tukseen, voi saada, vaikka lasta yksinhuoltava
39666: kansanedustaja Lauha Männistön ym. kirjalli-      vanhempi on vähävarainenkin, sellaista sosiaa-
39667: sesta kysymyksestä N:o 210, jossa tiedustel-      lista erityistukea, josta. on säädetty perhe-
39668: laan:                                             eläke-, perhelisä-, erityislapsilisä- tai elatusavun
39669:                                                   ennakkolaissa. Tämä on epäkohta, jonka pois-
39670:          "Millaisiin toimenp1te1snn Hallitus      tamiseen on syytä pyrkiä niin pian kuin mah-
39671:        on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä erityis-      dollista. Sosiaali- ja terveysministeriö tuleekin
39672:        tuen antam;seksi niiden pienituloisten     ryhtymään toimenpiteisiin tarpeellisen lainmuu-
39673:        avioerohuoltajien lapsille, joiden van-    toksell saamiseksi lähinnä erityislapsilisälakiin,
39674:        hemmista. toinen on vapautettu elatus-     jotta puheena olevat lapset pääsisivät osalli-
39675:        avun suorittamisesta?"                     siksi kosketellusta sosiaalisesta erityistuesta.
39676: 
39677:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
39678: taen seuraavaa:
39679:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1971.
39680: 
39681:                                                               Ministeri Katri-Helena Eskelinen.
39682:                                                                                                3
39683: 
39684: 
39685: 
39686: 
39687:                          Tili Riksdagens Herr Talman.
39688: 
39689:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Enligt gällande lagstiftning kan de i spörs-
39690: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse   målet avsedda barn, av vilkas föräldrar den
39691: nr 1677 av den 11 december 1970 tili veder-     ena på grund av insolvens är befriad från att
39692: börande medlem av statsrådet för avgivande      bidraga tili sitt barns underhåll, inte ens i det
39693: av svar översänt en avskrift av följande av     fall, att den av föräldrarna som ensam
39694: riksdagsman Lauha Männistö m.fl. ställda        försörjer barnet är mindrebemedlad, erhålla
39695: skriftliga spörsmål nr 210:                     sådant socialt specialbidrag, varom är stadgat
39696:                                                 Ii familjepensionslagen, lagen om familjebidrag,
39697:            "Vilka åtgärder har Regeringen       lagen om specialbarnb;drag och lagen om
39698:        vidtagit eller ämnar den vidtaga för     förskott på underhållsbidrag. Detta är ett
39699:        beviljande av specialbidrag åt de barn    missförhållande, som det är skäl att försöka
39700:        tili skilsmässovårdnadshavare med små     avhjälpa så snart som möjligt. Social- och
39701:        inkomster, av vilkas föräldrar den ena    hälsovårdsministeriet kommer också att vidta
39702:        är befriad från erläggande av under-     åtgärder för att få tili stånd den lagändring
39703:        hållsbidrag?"                             som erfordras, närmast i lagen om special-
39704:                                                  barnbidrag, för att ifrågavarande barn skall bli
39705:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    delaktiga av förenämnda sociala specialbidrag.
39706: samt anföra följande:
39707:      Helsingfors den 8 januari 1971.
39708: 
39709:                                                            Minister Katri-Helena Eskelinen.
39710: Kirj. ksm. n:o 211.
39711: 
39712: 
39713: 
39714: 
39715:                                    Nevalainen: Kansanedustajien suostumuksen asettamisesta puo-
39716:                                       luetuen myöntiUnisen edellytykseksi.
39717: 
39718: 
39719:                           E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
39720: 
39721:     Tammikuun 10 päivänä 1969 annetulla puo-              Olisikin oikein ja kohtuullista ja kansan-
39722: luelailla järjestettiin poliittisten puolueiden ase-   edustajan riippumattomuuden huomioon otta~
39723: ma lainsäädännöllisesti. Samalla tehtiin mahdol-       vaa, että puoluelain 9 ~:n mukaista avustusta
39724: liseksi tulo- ja menoarvion rajoissa myöntää           valtioneuvostolta anottaessa anomukten allekir-
39725: eduskunnassa edustettuna oleville puolueille           joittaisivat kunkin puolueen kansanedustajat ja
39726: avtistusta puolueiden julkisen toiminnan tuke-         avustus myönnettäisiin puolueelle allekirjoitta-
39727: miseen. Puoluelain 9 § :n mukaan avustus on            neiden kansanedustajien lukumäärien osoitta-
39728: jaettava puolueiden viimeksi toimitetussa kan-         massa suhteessa. Tällöin kansanedustajalla, joka
39729: sanedustajainvaaleissa saamien edustajanpaikko-        katsoo, että hänen edustajapaikkansa hyväksi-
39730: jen lukumäärien osoittamassa. suhteessa. Puo-          käyttäminen puolueavustuksia jaettaessa louk-
39731: lueiden toiminnan tukemiseen myönnettävistä            kaa hänen riippumattomuuttaan ta.i on muu-
39732: avustuksista annetussa asetuksessa puolestaan          toin vastoin hänen periaatteitaan, olisi mahdol-
39733: määrätään, että puoluelain 9 S:ssä tarkoitet·          lisuus kieltäytyä allekirjoittamasta anomusta.
39734: tua avustusta on haettava kunkin vuoden hel-              Edellä mainitun ja valtiopäiväjärjestyksen 37
39735: mikuun 15 päivään mennessä, ja että hakemuk-           § :n 1 momentin perusteella .e~tän valtioneu-
39736: sessa puolueen on ilmoitettava viimeksi toimi-         voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
39737: tetussa kansanedustajain vaaleissa saamiensa           raavan kysymyksen:
39738: edustajapaikkojen haltijoiden nimet vaalipiireit-
39739: täin.                                                            Onko Hallitus tietoinen siitä, että
39740:   . Puolueen saama avustus on näin ollen välit-               puoluelain 9 S:ssä tarkoitettuja avus-
39741: tömästi riippuvainen siitä, !kuinka monta kan-                tuksia valtioneuvostolta anottaessa. ei
39742: sanedustajaa kunkin puolueen vaalilistoilta tu·               puolueiden taholta ole hankittu asian-
39743: Iee va.lituksi eduskuntaan. Puoluelain voimaan-               omaisten kansanedustajien suostumusta
39744: tulon jälkeenkin kansanedustaja on toimessaan                 käyttää heidän edustajapaikkaimsa. avus-
39745: velvollinen noudattamaan ainoastaan perustus-                 tusten myöntämisen perusteena, ja jos
39746: lakia eivätkä häntä sido mitkään muut mää-                    on,
39747: räykset. Tiettävästi puoluetukiavustuksia puo-                   aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei·
39748: lueille jaettaessa. ei kansanedustajilta ole tie-             siin puolueiden toiminnan tukemisetn
39749: dusteltu henkilökohtaisesti heidän sUhtautumis-               myönnettävistä avustuksista annetUn
39750: taan siihen, että puolue saisi avustuksen myös                asetuksen muuttamiseksi siten, että ha-
39751: hänen osuuttaan vastaavalta osalta. Tällaisella               kemukset on varustettava kunkin puo-
39752:  menettelyllä loukataan kansanedustajan oikeut-               lueen kansanedustajien omakohtaisilla
39753: ta sanoa sanansa hänen asemaansa liittyvässä                  allekirjoituksilla ja puoluetuki jaettava
39754: asiassa..                                                     allekirjoitusten lukumäärien osoittamas-
39755:                                                               sa suhteessa?
39756:       Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1970.
39757: 
39758:                                            Valde Nevalainen.
39759: 
39760: 
39761: 
39762: 
39763: E 39/71
39764: 2
39765: 
39766:                                                                                        . :;   .. .-'
39767:                                                                                               -   ;~
39768: 
39769: 
39770: 
39771: 
39772:                         Edusk-unnan Herra Pu.he·iniehelle.
39773: 
39774:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        puolueen säännöissä ja sen yleisohjelmassa mää-
39775: sa. mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe,       .ritellyn julkisen toiminnan tukemiseen. Jotta
39776: mies, olette kirjeellänne 15 päivältä joulukuuta     avustuksen tasapuolinen jakaminen puolueiden
39777: 1970 n:o 1704 lähettänyt valtioneuvoston asian-      kesken olisi turvattu, on jakoperuste määri-
39778: omaisen jäsenen , va.stattavaksi kansanedustaja      telty laissa, sanotussa puoluelain 9 §:ssä. Tuok~
39779: Valde Nevalaisen. tekemän seuraavan sisältöi-        si perusteeksi on otettu puolueiden viimeksi
39780: sen kysymyksen:                                      toimitetuissa kansanedustajain vaaleissa saa~
39781:           0
39782:                                                      mien edustajanpaikkojen lukumäärä.. Peruste
39783:              0nko Hallitus tietoinen siitä, että     voisi tietysti olla myös jokin muu, esim. puo-
39784:         puoluelain 9 §:ssä tarkoitettuja avus·-      lueiden vaaleissa saarnat äänimäärät, jota pe-
39785:         tuksia ·valtioheuvostolta anottaessa. ei     rustetta mm. lakia valmistellut komitea oli mie-
39786:         publueiden taholta ole hankittu asian-       tinnössään ehdottanut. Puolueen kansanedusta-
39787:         omaisten kansanedustajien suostumusta        jain lukumäärä on siis nimenomaan avustuksen
39788:         käy~tää heidän edustajapaikkaansa avus-      jakamisessa käytettävä peruste, eikä sillä ole
39789:         tus.ten myöntämisen perusteena, ja jos       kysymyksen perusteluissa esitetyin tavoi1;1 yh-
39790:         on;·                                         teyttä siihen, mitä yksityisen kansanedustajan
39791:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      asemasta on säädetty.                            .
39792:         siin . puolueiden toiminnan tukemiseen          Avustuksen saaminen edellyttää hakemusta
39793:         myönnettävistä · aVustuksista annetun        puolueen taholta. Mikäli puolue avustusta ha-
39794:         asetuksen muuttamiseksi siten, että ha-      kee, sillä on oikeus saada edellä mainituin
39795:         kemukset on varustettava· kunkin puo-        tavoin laskettu osa menoarviossa tarkoitukseen
39796:        lueen kansanedustajien omakohtaisilla         myönnetyistä varoista, mutta. puolue ei luon"
39797:         allekirjoituksilla ja puoluetuki jaettava    nollisestikaan ole velvollinen koko sille kuu-
39798:         allekirjoitusten lukumäärien osoittamas-     luvan avustuksen hakemiseen ja vastaanottami-
39799:         sa. suhteessa?"                              seen. Puolueen omana asiana on päättää, ha-
39800:                                                      keeko se koko avustusmäärää vai ainoastaan
39801:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          osaa siitä.
39802: taen seuraavaa:                                         Edellä esitettyyn nähden katson, ettei ole
39803:    Tammikuun 10 päivänä 1969 annetun puo-            aihetta hallituksen toimenpitein puuttua siihen,
39804: luelain (10/69) 9 §:n mukaan eduskunnassa            millä tavoin avustuksen hakemiseen liittyviä
39805: edustettuna olevalle puolueelle voidaan valtion      kysymyksiä kussakin puolueessa ennen avustus-
39806: tulo- ja. menoarvion rajoissa myöntää avustusta      hakemuksen jättämistä käsitellään.
39807:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1971.
39808: 
39809:                                                                Oikeusministeri E. 0. Tuominen.
39810:                                                                                                  3
39811: 
39812: 
39813: 
39814: 
39815:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
39816: 
39817:   I det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen        stödet mellan partierna skall vara säkerställd
39818: anger ha.r Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     är fördelningsgrunden bestämd i lag, i sagda
39819: nr 1704 av den 15 december 1970 till veder-        9 § partila.gen. Till grund för fördelningen har
39820: börande medlem av statsrådet för avgivande av      tagits det antal riksdagsmandat partierna erhål-
39821: svar översänt följande av riksdagsman Valde        lit vid senaste riksdagsmannaval. Grunden kun-
39822: Nevalainen ställda spörsmål:                       de givetvis också vara en annan, t. ex. det an-
39823:                                                    tal röster pa.rtierna erhållit vid valen, vilken
39824:           "Är Regeringen medveten om att           grund bland annat den kommitte som beredde
39825:        partierna, då de hos sta.tsrådet ansökt     lagen hade föreslagit i sitt betänkande. Par-
39826:        om i 9 S partilagen avsedda under-          tiets antal riksdagsmän är således uttryckligen
39827:        stöd, icke utverkat vederbörande riks-      den grund som skall användas vid fördelningen
39828:        da~;JSmäns samtycke till att deras man-     av understödet, och denna grund har inte så-
39829:        dat användes som grund för beviljan-        som i motiveringen för spörsmålet anförts
39830:        det av understöd, och om så är fallet,      något samba.nd med vad som är stadgat an-
39831:           ämnar Regeringen vidtaga. åtgärder       gående enskild riksdagsmans ställning.
39832:        för åstadkommande av en sådan änd-             Erhållande av understöd förutsätter ansökan
39833:        ring av förordningen om understöd för       från partiets sida. Om ett parti söker under-
39834:        partiverksamhet, att ansökningama mås-      stöd, har det rätt att erhålla en på ovan nämnt
39835:        te förses med partiernas riksdagsmäns       sätt beräknad del av de medel som i utgifts-
39836:        egenhändiga underskrifter och parti-        staten beviljats för ändamålet, men partiet är
39837:        understödet fördelas i förhållande till     na.turligtvis inte skyldigt att söka och ta emot
39838:        antalen underskrifter?"                     hela det understöd som tillkommer partiet. Det
39839:                                                    är partiets egen sak att besluta om det söker
39840:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      hela understödsbeloppet eller endast en del
39841: samt anföra följande:                              därav.
39842:    Enligt 9 § partilagen av den 10 januari 1969       I betraktande av det ovan anförda anser
39843: ( 10f 69) kan parti, som är företrätt i riks-      jag, att skäl icke föreligger att genom åtgär-
39844: dagen, inom ramen för statsförslaget beviljas      der av regeringen ta.ga befattning med på vil-
39845: understöd för sin i stadga.rna och i det all-      ket sätt frågor i anslutning till sökandet av
39846: männa programmet angivna offentliga verksam-       understöd handläggas i partierna innan ansö-
39847: het. För att en opartisk fördelning av under-      kan om understöd inlämnas.
39848:      Helsingfors den 9 januari 1971.
39849: 
39850:                                                               Justitieminister E. 0. Tuominen.
39851: Kirj. ksm. n:o 212.
39852: 
39853: 
39854: 
39855: 
39856:                                     Pursiainen ym.: Valtion lainoittamien omistus- ja vuokra-asun-
39857:                                         tojen jakamisesta entistä tarkoituksenmukaisemmin.
39858: 
39859: 
39860:                          E d u s kun n a n      H e r r a Puh e m i e he 11 e.
39861: 
39862:     Valtion lainoittamien vuokra-asuntojen jaosta       korkeapaikkaisia virkamiehiä ja muita ertttam
39863: esiintyy julkisuudessakin valituksia. Erityisesti       hyvätuloisia henkilöitä. Ei voi olla oikein ja
39864: ihmetellään sitä, että nimenomaan vähävarais-           tarkoituksenmukaista, että halvempien asun-
39865: ten asumismahdollisuuksia parantamaan tarkoi-           tojen muodossa annettavaa yhteiskunnan tukea
39866: tettuja valtion lainoittamia asuntoja saatetaan         ohjataan vähävaraiset asunnontarvitsijat sivuut-
39867: antaa suhteellisen hyvätuloisille henkilöille,          taen sinne, jossa ilmeisesti on varaa maksaa
39868: kun taas monet pienituloiset ja halvemman               asuntomarkkinoiden käypä, tosin nykyisin kor-
39869: asunnon tarpeessa eniten olevat perheet voivat          keakin hinta.
39870: jäädä ilman tällaista asuntoa. Ns. vapaiden                Edellä kerrotusta vuokrahuoneiston jakota-
39871: asuntomarkkinoiden hintataso on näille per-             pauksesta on tehty asuntohallitukselle valitus.
39872: heille saavuttamauoman J.<:orkea.                       Valitustie kuitenkin on tunnetusti hidas eikä
39873:     Esimerkkinä edellä kuvatusta käytännöstä on         tähänkään valitukseen ole toistaiseksi annettu
39874:  tullut julkisuuteen tapaus Nurmijärveltä. Nur-         vastausta. Kun yleiseltäkin kannalta on tar-
39875:  mijärven kunnanhallitus on lehtitietojen mu-           peellista saada valtion rahoittamien vuokra-
39876:  kaan luovuttanut sosiaaliset perusteet sivuut-         ja omistusasuntojen jakoperusteista ja ~käytän­
39877:  taen ns. aravavuokrahuoneiston lapsettomalle,          nö~tä selvitys, esitämme valtiopäiväjärjestyben
39878:  asuntohallituksen tulorajat ylittävälle insinööri-     37 §:n 1 momenttiin viitaten valtioneuvoston
39879:  perheelle ja samalla syrjäyttänyt pienituloisen        asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
39880:  konttoristirouvan, jolla on kaksi lasta ja erit-       kysymyksen:
39881:  täin heikot asunto-olot. Näin tapahtui siitä
39882:  huolimatta, että kyseinen lapsia huoltava hen-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39883:  kilö oli vapautuneen asunnon hakijoista ainoa,                ryhtyä, jotta valtion rahoittamat omis-
39884:  joka ei ylittänyt vahvistettuja tulorajoja.                   tus- ja vuokra-asunnot jaettaisiin entistä
39885:      Samoin on esiintynyt tapauksia, että valtion              tarkoituksenmukaisemmin ja sosiaalisin
39886:  lainoittamien omistusasuntojen jaossa ei pieni-               perustein nimenomaan niille vähävarai-
39887:   tuloisia ostajia aseteta etusijalle. Erityisesti on          sille henkilöille, jotka ovat eniten yh-
39888:   kiinnitettävä huomiota siihen, että ns. van-                 teiskunnan tukeman asuntotuotannon
39889:   hoissa aravaosakehuoneistoissa asuu jatkuvasti               tarpeessa?
39890:          Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1970.
39891: 
39892:                     Terho Pursiainen.                                  Lauri Kantola.
39893:                     Mirjam Tuominen.                                   Rainer Virtanen.
39894: 
39895: 
39896: 
39897: 
39898:  45/71
39899: 2
39900: 
39901: 
39902: 
39903: 
39904:                        E du sk u n n an     H erra     P u he m i e he 11 e.
39905: 
39906:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       taloihin oli alistettava Aravan ja sittemmin
39907: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       asuntohallituksen hyväksyttäväksi. Jotta kun-
39908: olette kirjeellänne 15 päivältä joulukuuta 1970     nallisten viranomaisten paikallistuntemusta voi-
39909: n:o 1709 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-      taisiin käyttää asianmukaisessa määrin hyväksi,
39910: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Terho      vuokralaisten valinnan valvonta on nyttemmin
39911: Pursiaisen ym. tekemän seuraavan sisältöisen        siirretty asuntohallitukselta kunnallisille viran-
39912: kysymyksen:                                         omaisille. Käytännössä on todettu, että kunnat
39913:                                                     ovat yleensä suorittaneet tämän tehtävänsä
39914:           "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     asianmukaisella tavalla. Kun kuitenkin on
39915:        ryhtyä, jotta valtion rahoittamat omis-      esiintynyt tapauksia, joissa kunnat eivät ole
39916:        tus- ja vuokra-asunnot jaettaisiin entistä   täysin noudattaneet asuntohallituksen antamia
39917:        tarkoituksenmukaisemmin ja sosiaalisin       ohjeita, asuntohallitus on uusissa kunnille an-
39918:        perustein nimenoma·an niille vähävarai-      nettavissa ohjeissa määrännyt, että kunnan on,
39919:        sille henkilöille, jotka ovat eniten yh-     ennenkuin se hyväksyy vuokralaiseksi sellaisen
39920:        teiskunnan asuntotuotannon tarpeessa?"       asunnonha:kijan, jonka tulot ylittävät asunto-
39921:                                                     hallituksen määräämät tulorajat, pyydettävä
39922:    Vastauksena. kysymykseen esitän kunnioit-        asiasta asuntohallituksen lausunto.
39923: tavasti seuraavaa:                                      Asuntolainoja saaneiden asunto-osakeyhtiöi-
39924:                                                     den asukkaiden valinnan lopullisen hyväksymi-
39925:    Voimassa olevan asuntotuotantoasetuksen mu-      sen suorittaa asuntohallitus e~kä kunnan viran-
39926: kaan kunnallisen viranomaisen on valvottava,        omainen kuten vuokratalojen osalta. Yleisenä
39927: ettei vuokra- ja asunto-osuuskuntataloon oteta      havaintona voidaan todeta, ettei osakehuo~eis­
39928: vudkralaista, jOka ei ole mainitun asuntotuo-       tojen jaossa ole havaittu epäkohtia. Tämä joh-
39929: tantolain 5 §:ssä tarkoitettu henkilö. Mainitun     tuu lähinnä siitä, että osakehuoneistojen ky-
39930: pykälän mukaan lainan myöntämisen ja muiden         syntä on huO]Jlattavasti vuokrahuoneistojen ky-
39931: tukitoimenpiteiden edellytyksenä on, että nii-       syntää vähäisempää. Lukuun ottamatta eräitä
39932: den henkilöiden tukeminen, joiden asunnontar-       paikkakuntia vaaditut edellytykset täyttävät
39933: peen tyydyttämiseksi asuntolainan tai muiden        henkilöt ovat yleensä saaneet osakehuoneiston.
39934: tukitoimenpiteiden avulla rakennettava, laajen-         Mitä tulee sellaisiin ns. vanhojen al'ava-
39935: nettava tai peruskorjattava rakennus tai han-        osakkeiden omistajiin, joiden ei varallisuus-
39936: kittava asuinhuoneisto on tarkoitettu, on kat-       asemansa perusteella katsota enää olevan yh-
39937: sottava sosiaalisesti taDkoitdksenmukaiseksi ja      teiskunnan tuen tarpeessa, on huomattava, ettei
39938: taloudellisesti tarpeelliseksi. Asuntohallitus on    lainsäädännön eikä lainaehtojen mukaan ole
39939: antanut rakennuttajille ja kunnille ohjeet asun-     mahdollisuuksia pakottaa omistajaa luopumaan
39940: nonsaannin yleisistä edellytY'ksistä mm. tulo-       osakkeestaan tai maksamaan valtiolle takaisin
39941: rajoista. Ohjeissa omaksutun periaatteen mu-         omaa osuuttaan yhtiön saamasta asuntolainasta.
39942: kaan pienituloisimmat talouskunnat on ase-              Kuten edellä esitetystä käy ilmi, on asunto-
39943: tettava etuoikeutettuun asemaan, mikäli ei il-       hallitus kiinnittänyt huomiota asuntolainoite-
39944: mene muita tuen tarpeeseen vaikuttavia teki-         tuissa taloissa olevien vuokrahuoneistojen sa-
39945:  jöitä.                                              moin kuin omistusasuntojen oikeudenmukai-
39946:     Ennen nykyistä asuntotuotantolainsäädäntöä       seen jakamiseen ja tulee sen jatkuvasti:kin teke-
39947: vuokralaisten valinta vuokra- ja Osuuskunta-         mään.
39948:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1970.
39949: 
39950:                                                               Sisäasiainministeri Artturi ]ämsen.
39951:                                                                                                    3
39952: 
39953: 
39954: 
39955: 
39956:                             T ill R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
39957: 
39958:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       dermera bostadsstyreslen för godkännade. För
39959: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse     att de kommunala myndigheternas lokalkänne-
39960: nr 1709 av den 15 december 1970 till veder-        dom skall kunna utnyttjas i tillbörlig utsträck-
39961: börande medlem av statsrådet för avgivande         ning, har övervakningen av valet av hyres-
39962: av svar översänt följande av riksdagsman Terho     gäster numera överförts från bostadsstyrelsen
39963: Pursiainen m. fl. ställda spörsmål:                till de kommunala myndigheterna. Det har i
39964:                                                    praktiken konstaterats, att kommunerna i regel
39965:           "Vilka åtgärder ämnar Regeringen         handhaft denna uppgift på behörigt sätt. Då
39966:        vidtaga för att de av staten finansierade   det emellertid har förekommit fall i vilka
39967:        bostäder, som innehas med äganderätt        kommunerna inte helt har följt bostadsstyrel-
39968:        eller hyresrätt, skall bli fördelade på     sens anvisningar, har bostadsstyrelsen i nya
39969:        ett mera ändamålsenligt sätt än hittills    direktiv till kommunerna föreskrivit, att kom-
39970:        och på sociala grunder tilldelade spe-      mun, innan den som hyresgäst antar en bo-
39971:        ciellt de mindre bemedlade personer,        stadssökande, vars inkomster överskrider de av
39972:        som mest är i behov av samhällets bo-       bostadsstyrelsen fastställda inkomstgränserna,
39973:        stadsproduktion?"                           skall inbegära bostadsstyrelsens utlåtande i
39974:                                                    ärendet.
39975:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Valet av invånare i de bostadsaktiebolags-
39976: smat anföra följande:                              hus vilka erhållit bostadslån godkännes slutligt
39977:                                                    av bostadsstyrelsen och inte av någon kom-
39978:    Enligt gällande förordning om bostadspro-       munal myndighet som i fråga om hyreshusen.
39979: duktion skall kommunal myndighet övervaka,         Som en allmän iakttagelse kan det konstateras,
39980: att i hyres- och bostadsandelslagshus icke till    att missförhållanden inte har förmärkts i för-
39981: hyresgäst tas person, som icke är i 5 § lagen      delningen av aktielägenheterna. Detta beror
39982: om bostadsproduktion avsedd person. I sagda        närmast på att efterfrågan på aktielägenheter
39983: paragraf stadgas, att förutsättning för att lån    är betydligt mindre än efterfrågan på hyres-
39984: skall kunna beviljas och andra stödåtgärder        lägenheter. Med undantag för vissa orter har
39985: företagas är, att det bör anses socialt ända-      de personer, som har uppfyllt uppställda villkor,
39986: målsenligt och ekonomiskt påkallat att med         i allmänhet fått en aktielägenhet.
39987: bostadslån eller andra stödåtgärder stödja de         Vad beträffar sådana ägare av s.k. gamla
39988: personer, vilkas bostadsbehov den byggnad          arava-aktier som på grund av sin förmögen-
39989: som skall uppföras, utvidgas eller grundrepa-      hetsställning inte längre anses vara i behov
39990: reras, eller den bostad som skall anskaffas,       av samhällets stöd, är att märka, att det inte
39991: är avsedd att tillgodose. Bostadsstyrelsen har     enligt lagstiftningen och lånevillkoren finns
39992: utfärdat anvisningar till byggherrama och kom-     några möjligheter att tvinga ägaren att avstå
39993: munerna angående de allmänna förutsättning-        från sin aktielägenhet eller att till staten åter-
39994: arna för erhållande av bostad, bl.a. angående      betala sin egen andel av det bostadslån bolaget
39995: inkomstgränserna. Enligt den princip som om-       erhållit.
39996: fattats i anvisningarna skall de hushåll som          Såsom av det ovan anförda framgår, har
39997: har de minsta inkomsterna har företräde, om        bostadsstyreslen fäst uppmärksamhet vid
39998: inte andra på behovet av understöd inverkande      frågan om en rättvis fördelning av såväl hyres-
39999: faktorer framkommer.                               lägenheter som bostäder, vilka innehas med
40000:    Före den nuvarande bostadsproduktionslag-       äganderätt, i de hus, som finansierats med
40001: stiftningen skulle valet av hyresgäster i hyres-   bostadslån, och kommer att göra det även
40002: och andelslagshus underställas Arava och Se-       i fortsättningen.
40003:      Helsingfors den 29 december 1970.
40004:                                                    Minister för inrikesärendena Artturi Jämsen.
40005: Kirj. ksm. n:o 213.
40006: 
40007: 
40008: 
40009: 
40010:                                   Sundqvist ym.: Suomen suhtautumisesta Kreikan sotilasdikta-
40011:                                      tuuriin.
40012: 
40013: 
40014:                          E d u s k u h n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
40015: 
40016:    Kreikassa on ollut yli kolme vuotta vallassa        Olisi erittäin toivottavaa, ja Suomen aseman
40017: sotilasdiktatuuriin perustuva yhteiskuntajärjes-    kannalta välttämätöntä, että maamme jatkaisi
40018: telmä, joka luonteeltaan on fascistinen. Tämä       ja vielä selvemmin ilmaisisi pidättyvää suhtau-
40019: järjestelmä on metikinnyt puolueiden kieltämis-     tumistaan sotilasiunttaan ja siten alleviivaisi
40020: tä, kokoontumisvapauden rajoittamista, vapau-       vastustuksensa diktatuuria vastaan. Vähintään-
40021: den puolesta :taistelevien vangitsemista, sensuu-   kin on edellytettävä, ettei Suomi suorittaisi
40022: ria jne. Monet maat ovat ilmaisseet vastenmie-      mitään toimenpidettä, joka antaisi aiheen vas-
40023: lisyytensä tätä ,järjestelmää kohtaan, 'ia joko     takkaiseen olettamukseen.
40024: vähentäneet suhteitaan Kreikan hallitukseen            Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
40025: tai pidättäytyneet niiden laajentamisesta. Hy-      tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
40026: vänä esimerkkinä voidaan mainita, että Kreikka      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
40027: on erotettu Euroopan neuvostosta kaappauk-          vaksi seuraavan kysymY'ksen:
40028: sen jälkeen.
40029:    Suomi on suhtautunut varsin viileästi Krei-                 Katsooko Hallitus, että Suomen on
40030: kan sotilashallitukseen ja tämän asenteen taka-             syytä päättäväisesti ilmaista vastustuk·
40031: na on laaja kansalaismielipide. Monet kansa-                sensa Kreikan sotilasdiktatuuria vas-
40032: laisjärjestöt, niiden joukossa kaikki poliittiset           taan, ja jos katsoo,
40033: nuorisojärjestöt, ovat yhtä mieltä välttämättö-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40034: myydestä ·supistaa Suomen ja Kreikan välisiä                ryhtyä tämän suhtautumistavan selven-
40035: yhteyksiä. Juuri käynnissä oleva Free Greece -              tämiseksi?
40036: Vapaa Kreikka -kampanja on kohtaamassa laa-
40037: jaa vastakaikua kansalaisten keskuudessa.
40038:         Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1970.
40039: 
40040:                 Ulf Sundqvist.                                   Keijo Suksi.
40041:                 Aulis Juvela.                                    Tellervo Koivisto.
40042:                 Kalevi Sorsa.                                    Kaisa Raatikainen.
40043:                 Kauko Hjerppe.                                   Ralf Friberg.
40044:                                         Osmo Kaipainen.
40045: 
40046: 
40047: 
40048: 
40049: 56/71
40050: 2
40051: 
40052: 
40053: 
40054: 
40055:                       E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he II e.
40056: 
40057:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-    tunnettu. Suomella, toisin kuin muilla pohjois-
40058: sa mainitussa tarkoituksessa ovat kansanedus-    mailia, ei ole Ateenassa toimivaa suurlähetys-
40059: taja Ulf Sundqvist ym. esittäneet Hallituksen    töä, vaan Suomea edustetaan siellä Beogradista
40060: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan     käsin. Suomen viralliset suhteet Kreikan halli-
40061: kysymyksen:                                      tukseen ovat siten kapealla pohjalla. Tätä täh-
40062:                                                  dentää mm. sekin, että ulkoasiainministeriö on
40063:          "Katsooko Hallitus, että Suomen on      suhtautunut ja suhtautuu hyvin pidättyvästi
40064:       syytä päättäväisesti ilmaista vastustuk-   Ateenaan akkreditoidun suurlähettilään käyn-
40065:       sensa Kreikan sotilasdiktatuuria vas-      teihin Kreikassa ja että muukin yhteydenpito
40066:       taan, ja jos katsoo,                       on itse asiassa suppeata.
40067:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Hallitus on siten selventänyt periaatteellista
40068:       a-yhtyä tämän suhtautumistavan selven-     kannanottoaan diktatuurei:hin tässäkin tapauk-
40069:       tämiseksi?"                                sessa diplomatian antamin keinoin. Mitä toi-
40070:                                                  saalta diplomaattisten suhteiden ylläpitämiseen
40071:    Kansanedustaja Sundqvistin ym. kirjallisen    tulee, Hallitus ei pidä suhteiden olemassaolon
40072: kysymyksen johdosta totean seuraavaa:            edellytyksenä enempää Kreikan tapauksessa
40073:    Suhtautumisemme 'Kreikan kysymykseen on       kuin yleensäkään sitä, että kyseessä olevan
40074: tuotu ilmi mm. ulkoasiainministeriön tiedon-     maan valtiolliset olot ja järjestelmä vastaavat
40075: annossa 25. 8. 1967, jossa todettiin "Suomen     meidän käsityksiämme. Diplomaattisuhteiden
40076: hallituksen ehdottomasti tuomitsevan sotilas-    tarkoituksena on huolehtia riittävällä tavalla
40077: vallankaappauksen ja sotilasdiktatuurin, jotka   Suomen ja sen kansalaisten eduista asianomai-
40078: ovat parlamentaariselle demokratialle vieraita   sessa maassa. Tältä kannalta katsoen suhteem-
40079: ilmiöitä". Kuten kyselyssäkin todetaan, tämä     me Kreikkaan sen nykyisenkin hallituksen ai-
40080: periaatteellinen näkemyksemme on riittävän       kana ovat hoidetut tarkoituksen mukaisesti.
40081:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1971.
40082: 
40083:                                                          Ulkoasiainministeri Väinö Leskinen.
40084:                                                                                                    3
40085: 
40086: 
40087: 
40088: 
40089:                            TiU Riksdagens ·Herr Talman.
40090: 
40091:   1 enlighet med Riksdagsordningens 3 7 §: s        känd. Finland har inte, tili skillnad från de
40092: 1 moment har riksdagsman Ulf Sundqvist              övriga nordiska länderna, någon ambassad i
40093: m. fl. ställt tili vederbörande medlem av Stats-    Aten, utan Finlands representation sköts där
40094: rådet följande spörsmål:                            genom Beograd. Finlands officiella förbindelser
40095:                                                     tili Greklands regering är därigenom på smal
40096:           "Anser Regeringen att Finland be-         bas. Detta betonas också bl. a. av att utrikes-
40097:        slutsamt bör ge uttryck för sitt mot-        ministeriet har fövhållit sig och förhåller sig
40098:        stånd mot militärdiktaturen i Grekland,      mycket avhållsamt tili vår tili Aten ackredi-
40099:        och om så är fallet,                         tevade ambassadörs ·besök i Grekland och att
40100:           vilka åtgärder tänker Regeringen          även övriga kontakter i själva verket är av
40101:        vidta för att klargöra detta förhållnings-   begränsad natur.
40102:        sätt?"                                          Regeringen har sUunda klargjort sin prin-
40103:                                                     cipiella ståndpunkt tili di:ktaturer även i detta
40104:                                                     fall med diplomatins metoder. Vad å andra
40105:    Med anledning av riksdagsman Sundqvists          sidan beträffar upprätthållandet av diploma-
40106: med fleras skriftliga spörsmål anför jag föl-       tiska relationer, anser Regeringen inte att en
40107: jande:                                              förutsättning ·för dessa är att ifrågavarande
40108:    Vår synpunkt på Greklands frågan har fram-       lands statliga förhållanden eller system mot-
40109: förts bl. a. i utrikesministeriets meddelande       svarar vår uppfattning. Avsikten med de dip-
40110: 25. 8. 1967, där det konstaterades att "Fin-        lomatiska relationerna är att på ett tillfreds-
40111: lands regering absolut fördömer militärrevol-       ställande sätt sköta Finlands och dess med-
40112: ten och militärdiktaturen, vilka är främman-        borgares intressen i ifrågavarande land. Med
40113: de företeelser för den parlamentariska demo-        beaktande av detta har våra relationer tili
40114: kratin". Såsom också i spörsmålet konstateras,      Grekland också under den nuvarande rege-
40115: är denna vår principiella ståndpunkt tillräckligt   ringens tid skötts på ett ändamålsenligt sätt.
40116:      Helsingfors den 15 januari 1971.
40117: 
40118:                                                                 Utrikesminister Väinö Leskinen.
40119: Kirj. ksm. n:o 214.
40120: 
40121: 
40122: 
40123: 
40124:                                     Juvela ym.: Metsästys- ja kalastusoikeudesta valtion mailla ja
40125:                                         vesialueilla.
40126: 
40127: 
40128:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
40129: 
40130:    Metsästyksen ja kalastuksen harjoittaminen           . Kun kysymys kuitenkin on koko yhteiskun-
40131: valtion omistamilla mailla ja vesialueilla ei           nan omaisuudesta · olisi silloin ehdottomasti
40132: ole mielestämme järjestetty tyydyttävällä ja            pyrittävä siihen, että jokaisella kansalaisella
40133: oikeudenmukaisella tavalla. Näin sen vuoksi,            olisi tasavertaiset oikeudet harjoittaa kalastusta
40134: että oikeudet metsästykseen ja kalastukseen             ja riistanpyyntiä valtion omistuksessa olevilla
40135: myönnetään useimmiten jollekin määrätylle               maa- ja vesialueilla.
40136: seuraile. Tästä on ollut seurauksena se, että              Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
40137: seiiaisiiia henkilöiiiä, jotka eivät kuulu· jäse-       37 §:n 1 montenttiin viitaten esitämme kun-
40138: ninä asianomaiseen seuraan, ei ole oikeutta             nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
40139: harjoittaa metsästystä ja kalastusta ko. alueel-        vaStl!,ttqvaksi:
40140: la. Kaikkein huonoimmassa asemassa ovat ne,
40141: jotka eivät itse ole maanomistajia. Lisäksi on                    Aikooko Hallitus huolehtia siitä,
40142: syytä todeta, että nykyinen käytäntö on vaa-                   että kaikilie kansalaisille turvataan ta-
40143: rassa johtaa siihen,· että lupia myönnettäessä                 savertaiset oikeudet metsästyksen ja ka-
40144: ovat ns. "parempien piirien" hallitsemat kalas-                lastuksen harjoittamiseen valtion hallin-
40145: tus- ja metsästysseUrat muita etuoikeutetum-                   nassa oleviila metsä- ja vesialueilla?
40146: massa asemassa.
40147:         Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1970.
40148: 
40149:            Aulis Juvela.                  Anna-Liisa Jokinen;             Kuuno Honkonen.
40150: 
40151: 
40152: 
40153: 
40154: 51/71
40155: 2
40156: 
40157: 
40158: 
40159: 
40160:                           E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
40161: 
40162:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-               VClimassa olevien säännösten puitteissa met-
40163: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-         sähallituksen hallinnossa oleville alueille on
40164: hemies, olette kirjedlänne 16 päivältä joulu-         vuonna 1969 vahvistettu metsästyssuunnitelma.
40165: kuu ta 197 0 n: o 17 57 lähettänyt valtioneuvos-      Näiden mukaan on 92.5% alueista varattu
40166: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-        lupakirjametsästykseen, 4.6 % vuokrattsviksi
40167: edustaja Aulis Juvelan ym. tekemän seuraavan          ja J'-1put 2.9% opetus- ym. tarkoituksiin. Nämä
40168: sisältöisen kysymyksen:                               suhdeluvut eivät täysin vastaa metsästysoikeuk-
40169:                                                       si~ kysyntää, sillä varsinkin vuokra-alueiden
40170:            "Aikooko Hallitus huolehtia siitä,         tarve lisääntyy jatkuvasti uusien metsästysyh-
40171:         että kaikille kansalaisille turvataan ta-     &-;ty~ten perustamisen vuoksi. Tällaisia yhdis-
40172:         savertaiset oikeudet metsästyksen ja ka-      tyk&iä perustetaan ei vain puhtaalla maaseu-
40173:         lastuksen harjoittamiseen valtion hal-        dlllla vaan erityisesti asutuskeskuksissa ja työ-
40174:         linnassa olevilla metsä- ja vesialueilla?"    paikollla. Kun metsästysmaiden käytettäväksi
40175:                                                       saaminen yksityisten omistamilta alueilta on
40176:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        varshkin Etelä-Suomessa vaikeaa, kohdistuu
40177: seuraavaa:                                            kysvntä voimakkaana valtion maille. Kun kui-
40178:     Metsästyslain (290/62) 3 S:n 1 momentin           tenkin valtion maista vain murto-osa sijaitsee
40179: mukaan valtion viranomaisten hallinnossa ja           Etelä-Suomessa, kohtuullisen matkan päässä
40180: hoidossa olevilla valtion mailla metsästämiseen       suurista asutuskeskuksista, on selvää, että lä-
40181: voidaan antaa oikeus joko luvan nojalla käy-          heskään kaikille halukkaille ei täällä voida
40182: tettäväksi tai vuokraamalla. Saman pykälän            osoittaa vuokra-alueita eikä aina edes lupa-
40183: 2 momentissa, sen nykyisessä muodossa ( 81/           kirja-alueita paikallisen väestön metsästysmah-
40184: 69), on säädetty, että Lapin läänin kunnissa          dollisuuksia vaikeuttamatta. Lupakirjojen osalta
40185: st:kä luetelluissa Oulun lääniin kuuluvissa kun-      on huomattava, että metsästyssuunnitelmissa
40186: nissa on paikallisilla asukkailla oikeus met-         vahvistettuja metsästyslupakirja-alueiden lupa-
40187: sästää kunnassa olevilla valtion mailla. Met-         kiintiöitä ei voida ylittää aiheuttamatta vahin-
40188: sästyksestä ja riistanhoidon järjestämisestä val-     koa riistakannoille ja että tästä syystä on
40189: tion omistamilla alueilla annetun asetuksen           eräissä tapauksissa jouduttu rajoittamaan toi-
40190:  (566/62) 3 S:ssä säädetään: "Paikalliseen            silta paikkakunnilta tulevien metsästäjien lu-
40191: väestöön kuuluvalle henkilölle voidaan antaa          kua. Metsästysvuokra-alueiden kysynnän lisään-
40192: lupa metsästää metsähallituksen hallinnossa ole-      tyessä on metsästysvuokrasopimuksia jouduttu
40193: viHa alueilla, mikäli hänellä ei metsästyslain        tarkistamaan siten, että vuokra-alueiden pinta-
40194: 3 §:n 2 momentin mukaan tai erityisten mää-           alat ovat tulleet oikeaan suhteeseen vuokraaja-
40195: riiysten nojalla jo muutoin ole metsästysoi-          yhdistysten jäsenmäärään nähden. Samanaikai-
40196: keutta. Sellainen lupa voidaan myöntää myös           sesti on entistä enemmän kiinnitetty huomiota
40197: muille, jotka ovat vailla metsästysmaata. Met-        siihen, että vuokranottaja on paikallinen yhdis-
40198: sä-,tysoikeus voidaan, paikalliselle asukkaalle       tys. Pyrittäessä mahdollisimman oikeudenmu-
40199: lam mukaan ehkä kuuluvaa metsästysoikeutta            kaiseen tulokseen vuokralle antamisessa on eri-
40200: loukkaamatta, myös vuokrata lähinnä rekiste-          tyisiä vaikeuksia aiheuttanut keskenään valtion
40201: röidylle yhdistykselle tai yksityiselle henkilölle,   maan vuokrausmahdollisuuksista kilpailevien
40202: joka sitoutuu toimeenpanemaan järjestetyn             paikallisten mutta erillisten yhdistysten perus-
40203: riistanhoidon ja tehokkaan valvonnan."                taminen.
40204:                                                                                                       3
40205: 
40206:     Metsästysharrastuksen · lisääntyminen sekä         myöntää myös muille." Asetuksen 7 §:n mu-
40207: riittävien metsästysalueiden puuttuminen maan          kaan "kalastusoikeus ja oikeus ravunpyyntiin
40208: eteläosassa yleensäkin ja erityisesti Etelä-Suo-       voidaan vuokrata, milloin paikallinen väestö
40209: messa suhteellisen vähäistä osaa edustavilla val-      ei vuokrattavassa kalavedessä vakinaisesti ka·
40210: tion mailla tulevat aiheuttamaan, varsinkin            lasta tai milloin sille voidaan varata tilaisuus
40211: kun liikenneolot ovat parantuneet, että met-           pyyntiin toisessa lähellä olevassa kalavedessä."
40212: sästysalueiden kysyntä Pohjois-Suomessa lisään-           Voimassa ole\rien säännösten puitteissa met-
40213: tyy.                                                   sähallituksen hallinnossa olevia kalavesiä varten
40214:     Pääosa metsähallituksen hallinnossa olevista      on vahvistettu yksityiskohtaiset käyttö- ja hoi-
40215: valtion maista sijaitsee niissä Pohjois-Suomen         tosuunnitelmat. Suunnitelmiin sisältyy 5 900
40216: kunnissa, joissa paikallisilla asukkailla on oikeus    järveä, 13 200 lampea sekä suuri määrä puroja
40217: metsästää asuinkunnassaan olevilla valtion mail-       ja jokia. Pääosaa näistä (yli 60 % eli noin
40218: la. Tällä ns. vapaalla metsästysalueella metsä-        300 000 ha) on käytetty lupakirjakalastukseen,
40219: hallituksen ohjeiden mukaan ulkokuntalaisille          noin yhtä viidesosaa ( 22 % eli noin 110 000
40220: on kuitenkin varattu rajoitettu mahdollisuus           ha) urheilukalastukseen ja pientä osaa (noin
40221: metsästämiseen valtion mailla. Siten ulkokunta-        25 000 ha) vuokraukseen. Vesialueita on va-
40222: laiselle voidaan myöntää yksi lupa noin 1 000-         rattu vuokraamista varten vain arvioidun tar-
40223: 1 500 hehtaaria kohti, samalla kun saalismäärää       peen mukaisesti, nykyisin 1125 järveä. Kun
40224: ja saaliin laatua rajoitetaan riistatilanteesta       näistä kuitenkin vain 406 on vuokrattu, voidaan
40225: riippuen. On todettu, että toistaiseksi pääosa         todeta, että vuokraukseen on vielä käytettä-
40226: luvan lunastaneista on ollut kotoisin Oulun           vissa riittävästi kalavesiä kaikille halukkaille
40227: ja Lapin lääneistä, vapaan metsästysalueen si-        kansalaisille. Metsähallituksen kalavesien osalta
40228: säpuolelta. Vapaalla metsästysalueella ulkokun-       kalastusoikeuksien kysyntä vastaa nykyään
40229: talaisten metsästäjien taholta paine kohdistuu        enintään yhtä kolmasosaa tarjonnasta.
40230: voimakkaimpana niille valtion alueille, jotka             Tässä yhteydessä on kuitenkin todettava,
40231: sijaitsevat lähellä asutuskeskuksia. Kun vapaan       että valtaosa metsähallituksen hallinnossa ole-
40232: metsästysalueen kunnassa asuville ei metsästys·       vista vesialueista, samoin kuin maa-alueistakin,
40233: lain mukaan voida asettaa metsästysrajoituksia        sijaitsee Pohjois-Suomessa. Etelämpänä metsä-
40234: valtion maalla, saattaa tämä johtaa ryöstö-           hallituksen hallintoon on jäänyt, suurimman
40235: metsästykseen, joka usein katsotaan ulkokunta-        osan tultua käytetyksi asutustarkoituksiin, vain
40236: laisten syyksi. Sen varalta, että liialliseksi kat-   karuimmat, melko hajanaiset vesialueet, joista
40237: sottava metsästys joillakin alueilla jatkuisi tai     huomattava osa kuuluu jakokuntien vesiin.
40238: että tilanne edelleen huonontuisi, metsähallitus      Koko Etelä-Suomen piirikunnassa on vain
40239: on yhdessä asianomaisten riistanhoitopiirien          48 500 ha metsähallituksen hallinnossa olevia
40240: kanssa valmistellut suunnitelmat, joiden puit-        valtion vesialueita. Huolimatta kalastuslupien
40241: teissa ulkokun talaisten metsästysmahdollisuuk-       suuresta kysynnästä metsähallitus on täälläkin
40242: sia entisestään rajoitetaan riistakannan säilyttä-    voinut etukäteen varata vuokrattaviksi vesiksi
40243: misen sitä vaatiessa.                                 yhteensä 368 järveä. Näistä oli vuoden 1970
40244:     Kalastuslain ( 503/51) yleisten säännösten        alussa vielä vuokraamatta 281 järveä.
40245: li~äksi, joiden mukaan kalastusoikeuden hal-              Kun metsähallitus antaa vuokralle metsästys-
40246:  tijan mm. on turvattava kala- ja rapukannan          tai kalastusoikeuksia, otetaan sopimukseen aina
40247: säilyminen, metsähallituksen hallinnossa olevia       ehto, jonka mukaan vuokralleottaja on vel-
40248: kalavesiä koskevat valtion yksityisten kalastus-      vollinen hoitamaan alueen riista- tai vastaa-
40249: ten käyttämisestä ja kalastamisesta valtiolle         vasti kalakantaa. Jo tästäkin syystä on selvää,
40250: kuuluvissa kalavesissä annetun asetuksen ( 322/       ettei ulkopuolisille voida antaa oikeutta har-
40251: 5.3) säännökset. Tämän asetuksen 3 §:n mu-            joittaa metsästystä tai kalastusta toisen vuok-
40252: kaan "paikalliseen väestöön kuuluvalla henki-         raamalla alueella.
40253: löllä, erityisesti sillä, jolla muuten ei ole ka-        Käytännössä on asian luonnosta johtuen ta-
40254: !astusoikeutta, on oikeus saada lupa harjoittaa       pahtunut niin, että parhaat tarkoitukseen va-
40255: kotitarve- ja virkistyskalastusta sekä vastaa-        ratut metsästys- ja kalastusalueet ovat saaneet
40256: vanlaista ravunpyyntiä metsähallituksen hallin-       vuokramiehensä ensin. Myöhemmin asiasta
40257:  nossa olevissa kalavesissä." "Mikäli paikalli-       kiinnostuneille on näin ollen jäänyt heikompia
40258: sen väestön kalastusmahdollisuuksia heikentä-         alueita, mistä on saattanut aiheutua tyytymät-
40259:  mättä on mahdollista, voidaan sellainen lupa         tömyyttä.
40260: 4
40261: 
40262:    Edellä sanotun perusteella on todetttava, että   set oikeudet metsästyksen ja . kalastuksen har-
40263: voimassa olevan lainsäädännön asettamin ra-         joittamiseen valtion hallinnossa olevilla metsä-
40264: joituksin, sen lähinnä paikallisen väestön etuja    ja vesialueilla.
40265: turvaavien säännösten·edellyttämin poikkeuksin,        Tämän saan kunnioittaen saattaa Herra Pu-
40266: kaikilla kansalaisilla on jo nykyisin tasavertai-   hemiehelle tiedoksi.
40267:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1971.
40268: 
40269:                                                         Maatalousministeri Nestori Kaasalainen.
40270:                                                                                                    5
40271: 
40272: 
40273: 
40274: 
40275:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r Ta 1m a n.
40276: 
40277:    1 det syfte som anges i 37 § 1 mom. riks-        råden som forststyrelsen har i sin besittning.
40278: dagsordningen har Ni, Herr Talman, med              Enligt dessa planer har 92,5 % av områdena
40279: Eder skrivelse nr 1757 av den 16 december           reserverats för jakt med tillstånd, 4,6 % för
40280: 1970 till vederbörande medlem av statsråd'et        utarrendering och återstoden, dvs. 2,9 %, för
40281: för avgivande av svar översänt följande, av         undervisnings- och liknande ändatnål. Dessa re-
40282: riksdagsman Aulis Juvela m. fl. ställda spörs-      lationstal motsvarar dock inte helt efterftågan
40283: mål:                                                på jakträttigheter. Särskilt behovet av arrende-
40284:            "Ämnar Regeringen sörja för att          områden ökas nämligen ständigt genom att nya
40285:         samtliga medborgare tillförsäkras lik-      jaktföreningar grundas. Dylika föreningar grun-
40286:         värdiga rättigheter att idka jakt och       das inte endast på den rena landsbygden, utan
40287:         fiske inom skogs- och vattenområden         särskilt i tätorter och på arbetsplatser. 1 syn-
40288:         i statens besittning?"                      nerhet i södra Finland är det svårt att få
40289:                                                     rätt att disponera jaktmarker på områden i
40290:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       privat ägo, och statens marker blir fördenskull
40291: samt anföra följande:                               föremål för stor efterfrågan. Av dem finns dock
40292:                                                     endast en bråkdel i södra Finland på rimligt
40293:    Enligt 3 § 1 mom. i jaktlagen (290/62}           avstånd från de stötre tätorterna. Fördenskull
40294: får jakträtt på staten tillhöriga marker, som       är det självklart, att det inte är möjligt att
40295: är underställda statsmyndighets förvaltning och     här anvisa arrerideområden eller ens områden
40296: vård, upplåtas med stöd av tillstånd eller          för jakt med tillstånd för tillnärmelsevis alla
40297: arrenderas. 1 2 mom. av samma paragraf,             som önskar det, utan att ortsbefolkningens
40298: sådant momentet nu lyder (81/69), är stadgat,       möjligheter att jaga försvåras. Vad tillstånden
40299: att i kommunerna i Lapplands Iän och i upp-         beträffar är att märka att de tillståndskvoter
40300: räknade kommuner av Uleåborgs Iän bosatta           som i jaktvårdsplanerna har fastställts för
40301: äger rätt att jaga på statens marker inom sin       områdena för jakt med tillstånd inte kan över-
40302: kommun. 1 3 § i förordningen om jakt och            skridas utan att skador vållas på viltbeståndet,
40303: ordnande av jaktvården på staten tillhöriga         och det har i vissa fall därför blivit nödvändigt
40304: områden (566/62) stadgas: "Den, som tillhör         att begränsa antalet jägare från andra orter.
40305: ortsbefokningen, må beviljas tillstånd att jaga     När efterfrågan på arrendejaktmarker har ökats,
40306: på områden, som äro underställda forststyrel-       har det blivit nödvändigt att justera avtalen
40307: sens förvaltning, därest han icke enligt 3 §        om arrende av jaktmarker, så att storleken av
40308: 2 mom. jaktlagen ·eller med stöd av särskilda       de arrenderade · . · områdena har fått rätt
40309: stadganden redan annars har jakträtt. Sådant        proportion tili antalet medlemmar i de
40310: tillstånd må beviljas även andra, som sakna         föreningar som arrenderar markerna. Tillika
40311: jaktmark. Jakträtt må även, utan intrång i          har större uppmärksamhet än förut fästs vid
40312: ortsbo enligt lag möjligen tillkommande jakt-       att arrendatorn är en förening på orten. När
40313: rätt, utarrenderas närmast tili registrerad före-   ett så rättvist resultat som möjligt har efter-
40314: ning eller enskild person, som förbinder sig        strävats vid utarrenderingen, har speciella
40315: att anordna organiserad jaktvård och effektiv       svårigheter uppstått genom att separata
40316: tillsyn."                                           föreningar, som tävlar sinsemellan om möjlig-
40317:     lnom ramen för gällande stadganden fast-        heterna att arrendera statens mark, har
40318: ställdes år 1969 jaktvårdsplaner för de om-         grundats på. en och samma ort.
40319: 6
40320: 
40321:     Det ökade intresset för jakt samt bristen på    även kunna beviljas andra." Enligt 7 S i förord-
40322: tillräckliga områden för jakt i södra. delen av     ningen "kan fiskerätt och rätt tili kräftfångst
40323: landet överhuvudtaget och i synnerhet inom          utarrenderas, då den lokala befolkningen icke
40324: statens marker, vilka utgör en rätt liten del       regelbundet idkar fiske i det fiskevatten, som
40325: av markerna i södra Finland, kommer -               skall arrenderas, eller då för den kan beredas
40326: särskilt när kommunikationerna har blivit           tilifälle tili fiske i annat närbeläget fiske-
40327: bättre - att medföra ökad efterfrågan på jakt-      vatten."
40328: ma.rker i norra Finland. De staten tillhöriga           Inom ramen för gällande stadganden har
40329: marker som förvaltas av forststyrelsen är tili      detaljerade planer uta.rbetats för nyttjandet
40330: största delen belägna i de kommuner i norra         och vården av de fiskevatten som står under
40331: Finland där ortsborna har rätt att jaga på          forststyrelsens förvaltning. Planerna berör
40332: statens marker i hemkommunen. Inom detta            5.900 sjoor, 13.200 tjärnar samt ett stort
40333: s.k. fria jaktområde har emellertid enligt          antal bäckar och åar. Största delen av dem
40334: forststyrelsens anvisningar även utsocknesfolk      (över 60 %, dvs. omkring 300.000 ha) har
40335: beretts en inskränkt möjlighet till jakt · på       utnyttjats för fiske med tiilstånd och ungefär
40336: statens marker. Sålunda kan utsocknesbor            en femtedel (22 %, dvs. omkring 110.000
40337: bevtljas ett jakttillstånd per ca 1.000-1.500       ha) för sportfiske, medan en liten del
40338: hektar, samtidigt som bytets mängd och art           (omkring 25.000 ha) har arrenderats ut.
40339: begränsas, beroende på läget i fråga om till-       Vattenområden har förbehållits för arrendering
40340: gången på vilt. Det har konstaterats att största    endast i en omfattning som motsvarar det
40341: delen av dem som ha.r inlöst tilistånd hittilis     beräknade behovet. I detta nu är 1.125 sjöar
40342: har hört hemma i Uleåborgs och Lapplands            reserverade för detta ändamål. Då emellertid
40343: Iän, dvs. inom det fria jaktområdet. Inom           blott 406 av dem är arrenderade, kan det
40344: detta riktar .sig trycket från utsocknesjägarnas    konstateras att tillräckliga fiskevatten alltjämt
40345: sida kraftigast mot de staten tilihöriga områden    står tili buds för arrendering för alla därtill
40346: som ligger nära tätorter. Då invånarna i            hugade medborgare. I fråga om forststyrelsens
40347: kommun inom det fria ja.ktområdet enligt            fiskevatten motsvarar efterfrågan på fiskerättig-
40348: jaktlagen inte kan åläggas inskränkningar i         heter i detta nu högst en tredjedel av utbudet.
40349: rätten att jaga på statens mark, kan detta leda     I detta sammanhang bör dock konstateras att
40350: tili rovjakt, viiken ofta lägges utsocknesbor       största delen av de vattenområden som står
40351: till last. För det fall att jakt som måste a.nses   under forststyrelsens förvaltning befinner sig
40352: vara alltför intensiv skulle fortgå inom en del     i norra Finland - på samma sätt som största
40353: områden eller läget ytterligare försämras, h'<lr    delen av markområdena. Längre söderut
40354: forststyrelsen tillsammans med vederbörande         kvarstår, sedan största delen av hithörande
40355: jaktvårdsdistrikt utarbetat planer, inom vilkas     områden har utnyttjats för kolonisationsända-
40356: ram utsocknesbors möjligheter a.tt jaga ytter-      mål, under forststyrelsens förvaltning endast
40357: ligare begränsas, när bevarandet av viltbe-         de otjänligaste vattenområdena, som tillika är
40358: ståndet så kräver.                                  relativt spridda och av vilka en stor del hör
40359:     Utom av de allmänna stadgandena i lagen         till skifteslagens samfällda vatten. lnom Södra
40360: om fiske (503/51 ), enligt vilka innehavare av      Finlands distrikt finns endast 48.500 ha staten
40361: fiskerätt skall trygga fisk- och kräftbeståndets    tillhöriga vattenområden, som står under
40362: fortbestånd, beröres under fortstyrelsens för-      forststyrelsens förvaltning. Trots den stora
40363: valtning ställda. fiskevatten av stadgandena i      efterfrågan på fisketillstånd har forststyrelsen
40364: förordningen om nyttjande av statens enskilda       också här i förväg kunnat reservera sammanlagt
40365: fisken och fiske i staten tilihöriga fiskevatten    368 sjöar som arrendevatten. 1 början av år
40366: (322/53 ). Enligt 3 § i denna förordning "äger      1970 var 281 av dem ännu inte utarrenderade.
40367: tili den lokala befolkningen hörande person,            När forststyrelsen arrenderar ut rätt tili jakt
40368: i synnerhet person, som annars icke har fiske-      eller fiske, upptages i avtalet alltid en klausul,
40369: rätt, rätt att erhålla tillstånd att idka hus-      som förpliktar arrendatorn att vårda sig om
40370: behovs- och rekreationsfiske samt kräft-            vilt- respektive fiskbeståndet inom området.
40371: fångst av motsvarande slag i fiskevatten, ställda   Redan på grund härav står det klart att det
40372: under forststyrelsens förvaltning. Därest det       inte är möjligt att medge utomstående rätt a.tt
40373: utan att inkräkta på den lokala befolkningens       jaga eller fiska på ett område som en annan
40374: fiskemöjligheter är görligt, må sådant tillstånd    har arrenderat.
40375:                                                                                                7
40376: 
40377:     I praktiken har, på grund av sakens natur,    redan nu, med de begränsningar som gällande
40378: tillvägagångssättet varit det, att de bästa för   lagstiftning uppställer och med de undantag,
40379: ändamålet reserverade jaktmarkerna och fiske-     som förutsättes i dess stadganden främst för
40380: vattnen först har funnit sina arrendatorer. De    tillvaratagande av ortsbefolkningens intressen,
40381: som senare har blivit intresserade för saken      äger lika rättigheter att jaga och fiska inom
40382: har därför fått sämre områden, och detta har      skogs- och vattenområden, som står under
40383: kunnat väcka missnöje.                            statens förvaltning.
40384:     På grundval av vad som har a.nförts ovan          Detta får jag vördsamt bringa Eder, Herr
40385: måste det konstateras, att alla medborgare        Talman, tili kännedom.
40386:      Helsingfors den 14 januari 1971.
40387: 
40388:                                                       Lantbruksminister Nestori Kaasalainen.
40389: Kirj. ksm. n:o 215.
40390: 
40391: 
40392: 
40393: 
40394:                                    Vilponiemi ym.: Liikehuoneistojen vuokralaisten oikeusturvan
40395:                                        parantamisesta.
40396: 
40397: 
40398: 
40399:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
40400: 
40401:    Vo1massa olevan huoneenvuokralain 33 §:n           laadittu yhteistyö- eikä vuokrasopimuksen muo-
40402: mukaan on ostojen keskittäminen vuokraoikeu-          tOO!tl.
40403: den säilyttämisen ehtona mitätön. Edellä mai-             Edellä selostetun tapaisilla sopimuksilla on
40404: nitusta lain nimenomaisesta säädöksestä huoli-        vuokranantajana eslintyvällä tukkuliikkeellä
40405: matta ovat eräät öljytuotteiden ja etenkin elin-      mahdollisuus kokonaan eSitää vuokralaistaan
40406: tarvikealan ~tuk:kukauppaa harjruttavat vuokran-      käyttämästä hyväkseen ensi vuoden aikana
40407: antajat ryhtyneet yhä lisääntyvässä määrin vaa-       muuttuvia, teollisuuden tarjoamia markkinomti-
40408: timaan, heistä jo muutlenkin monella tavalla          ehtoja. Tämän lisäksi on perusteltu:a aihetta
40409: riippuvaisuussuhteessa olevilta vuokralaisiltaan      epäillä, että mainitut sopimukset ovat varalli-
40410: er.ittäin tiukkoja ja yrittäjien toimintavapautta     suusoikeudellisista oikeustoimista ( 13. 6. 1929/
40411: jyrkästi rajoittavia yhteistyö- ja/tai vuokrasopi-    228) annetun lain 3. luvun 31 §:n ja 38 §:n
40412: muksia. v,iimeiks,i julkisuuteenkin tulleen tie-      vastaisia. Velvoite vain määrättyyn, vuokra:n-
40413: don mukaan on erään keskustukkuliikkeen               a:ntajan osoittamaan, järjestöön kuulumisesta ei
40414: yhteistyösopimuksessa mm. seuraavia yrcitJtäjän       liioin voi olla Suomen perustuslain II luvun
40415: toimintavapautta ja oikeusturv:aakin loukkaavia,      10 §:n säädösten henkeen ja tarkoitukseen
40416: jyrkkiä ehtoja:                                       hyväksy,ttävästi sovellettavis,sa.
40417:    Sopimus velvoittaa kuulumaan vain määrät-              Yhteistyösopimuksiin ovat eräät 'Vuokran-
40418: tyyn !kaupalliseen järjestöön, Slalllalla kun se      antajina esiintyneet tukkuliikkeet onnistuneet
40419: rajoittaa kauppiaan oikeutta järjestää kirjan-        hankkimaan allekirjoituksia painostusta ja pa-
40420: pi:tonsa hänen haluamallaan, edulHsimmalla            kotteita hyväksoon käyntäen, onpa muutamien
40421: tavalla. TEL-maksuista kauppiaalle työnantajana       vuokt:anarutajien kohdalta suorastaan aihetta
40422: kertyvän lainaosuuden hänen oo siirrettävä            epäillä, että he ovat saattaneet syyllistyä rikos-
40423: tukkuliikkeen käytettäväksi. Vakuutukset on           lain 38. luvun 10 §:ssä mai:n~ttuun menette-
40424: vehtävä tukkuliikkeen osoittamas:ta vakuutuslai-      lyyn.
40425: toksesta, minkä lisäks~ kauppiaan on otettava
40426: henkivakuutus, joka pantataan ·tukkuliikkeen             KuluttajilLe tämän tapaisten sopimusten mu-
40427: mahdo!Hsten saatavien ja sopimuksen rikkomi-          kanaan tuoma kehitys aiheuttaa entistä rajoi-
40428: sesta aiheutuneen ~sopimussaikon maksamisen           lletumman tavaravaJ.ikoima,n ja kauppiaan osto-
40429: vakuudeksi. Mahdo!Hsuutta pitää kaupan                paikan valinnan vapauden loppuessa myöskin
40430: useampia rinnakkaisia kahvituotteita on hyvin         kohoavan hintatasoo.
40431: jyrkästi rajoitettu. Tavarahankintojaan ei kaup-         Kailikoon edellä olevaan 1a valtiopäiväjärjes.-
40432: pias voi suorittaa kuin yhdeltä ainoalta tukku-       tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
40433: liikkeeltä. Sopimuksen mukaan on tukkuliik-           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
40434: keellä oikeus koska tahansa tarkastaa kaup-           vaksi seur;aavan kysymyksen:
40435: piaan kirjanpito ja hänen tavaravarastonsa.
40436:  Sopimuksen rikkomisesta hän on velvollinen                        Onko Hallitus tietoinen eräiden öljy-
40437: maksamaan sovitun suuruisen sopimussakon,                       tuotteiden ja elintarvikealan tukkukaup-
40438:  jonka alentaminen tai poistaminen ei liioin ole                paa harjoittavien vuokr.anatJJtajien vuok-
40439: mahdollista. Huoneenvuokralain, vuokraajan                      ralaisiltaan vaatimista, heidän :toiminta-
40440:  turvaksi tarkoitettujen nykyisten ja kooties tule-             vapauttaan rajoittavista, vuokra- ja/ tai
40441: vienkin määräysten kiertämiseksi, on sopimus                    yhteistyösopimuksista,
40442: 57/71
40443: 2
40444: 
40445:             ja mihin toimenpltelSliln Hallitus            kuluttajien etuja loukkaavan kehityksen
40446:         'ailroo ryhtyä liikehuoneistojen vuokra-          lopettamiseksi?
40447:         laisten oikeusturvan parantamiseksi ja
40448:       Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1970.
40449: 
40450:                 Väinö Vilpornemi.                               Margit Eskman.
40451: 
40452: 
40453: 
40454: 
40455:     Vastausta ei ole annettu ennen va1tiopäiväin päättymistä.
40456: Kirj. ksm. n:o 216.
40457: 
40458: 
40459: 
40460: 
40461:                                  Järvenpää: Leimaveron perimättä jättämisestä kiinteistökaupoissa
40462:                                      valtion lainoittaman kauppahinnan osalta.
40463: 
40464: 
40465:                         Eduskunn an         H erra     P u h e m i e h e 11 e.
40466: 
40467:    Valtion varoista myönnetään erilaisia halpa-     on maksettu valtion halpakorkoisen lainan
40468: korkoisia lainoja maatalouskiinteistöjen ja lisä-   avulla.
40469: alueiden ostoon. Jokaisesta kiinteistökaupasta         Edellä sanottuun viitaten ja valtiopäiväjär-
40470: joutuu ostaja maksamaan kiinteistönvaihtove-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin vedoten esitän
40471: roa (leimaveroa), jonka suuruus määräytyy           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
40472: kauppahinnan perusteella. Tämän valtiolle kiin-     vaksi seuraavan kysymyksen:
40473: teistökaupasta perittävän leimaveron maksuun
40474: menee osa lainansaajan saamasta lainasta. Tä-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40475: män epäkohdan poistamiseksi olisi oikeuden-                 ryhtyä, että leimaveroa ei kiinteistökau-
40476: mukaista, että kiinteistönvaihtoveroa ei perit-             poissa perittäisi siltä kauppahinnan
40477: täisi siltä kiinteistökaupan hinnan osalta, joka            osalta, joka on rahoitettu valtion halpa-
40478:                                                             korkoisen lainan avulla?
40479:          Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1970.
40480: 
40481:                                          Matti Järvenpää.
40482: 
40483: 
40484: 
40485: 
40486:  54/11
40487: 2
40488: 
40489: 
40490: 
40491: 
40492:                        E duskunnan           H erra     P u h e m i e h e 11 e.
40493: 
40494:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa · kimista varten on saanut asutuslainsäädännön
40495: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mukaisen maanosto- tai sisarosuuslainan.
40496: olette kirjeelläilne 17 päivältä joulukuuta 1970      Kiinteistön omistusoikeuden hiovutuskirjasta
40497: n:o 1759 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- suoritettava leimavero on meillä kieltämättä
40498: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti korkea, varsinkin kun rahanarvon alenemisen
40499: Järvenpään tekemän, seuraavan sisältöisen ky- johdosta leimaveroprosentti yhä· useammissa ta-
40500: symyksen:                                          pauksissa on 6. Muissa pohjoismaissa on vas-
40501:            "Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo taava vero enintään 2 prosenttia.
40502:         ryhtyä, että leimaveroa ei kiinteistökau-     Kiinteistön luovutukset ovat leimaverosta
40503:         poissa perittäisi siltä kauppahinnan osal- vapaat   edellä selostetuissa leimaverolain 30
40504:         ta, joka on rahoitettu valtion halpakat-   §:ssä säädetyissä tapauksissa, joissa kaikissa on
40505:         koisen lainan avulla?"                     kysymyksessä valtion toimenpitein tapahtuva
40506:                                                    asumiseen liittyvä tuki. Vaikkakaan kaikki val-
40507:                                                    tion varoista annetuilla lainoilla rahoitetut kiin-
40508:    Kun kysymyksessä oleva asia kuuluu tolln1- teistön luovutukset eivät ole lainhuudatusleima-
40509: alaani valtiovarainministerinä, esitän vastaukse- verosta vapaita, ovat kuitenkin saamistodisteita
40510: nani kunnioittavasti seuraavaa:                    annettaessa ja kiinnitystä haettaessa suoritetta-
40511:    Leimaverolain 16 §:n mukaan kiinteistön va leimaverosta vapaita saamistodisteet, joita
40512: omistusoikeuden luovutuskirja on varustettava vastaan on valtion varoista annettu lainaa.
40513: leimamerkeillä omaisuuden arvosta riippuen            Leimaverolain kokonaisuudistus on parhail-
40514: 4, 5 tai 6 prosentin määrään siten, että mil- laan leimaverotuksen uudistamistaimikunnan
40515: loin kiinteistön arvo on yli 20 000 markkaa, tutkittavana. Toimikunnan vuonna 1968 anta-
40516: suoritetaan leimaveroa 6 prosenttia. Lain 30 man osamietinnön pohjalta uudistettiin myös
40517: §:ssä on säädetty ne tapaukset, joissa kiinteis- leimaverolain eräitä lainhuudatusleimaveroa
40518: tön omistusoikeuden luovutuskirja on leima- koskevia säännöksiä. Siinä yhteydessä ei kui-
40519: verosta vapaa. Leimaverosta vapaita ovat luo- tenkaan ollut mahdollisuuksia yleiseen kiinteis-
40520: vutukset, joissa luovuttajana on valtio, kunta tön luovutuksista menevän leimaveron alenta-
40521: tai muu yleishyödyllinen yhteisö ja luovutus miseen. Leimaverotuksen uudistamistaimikun-
40522: tapahtuu asutustarkoituksiin samoin kuin eräin nan varallisuuden siirtoja koskeva mietintö on
40523: edellytyksin luovutukset, joissa luovutuksen- valmistumisvaiheessa. Mietinnön valmistuttua
40524: saaja on saanut asuntolainaa. Saman pykälän on hallituksella tilaisuus tutkia mahdollisuuksia
40525: 1 momentin 4 kohdan mukaan on kiinteistön lainhuudatusleimaveron alentamiseen ja ottaa
40526: omistusoikeuden luovutuskirja leimaverosta va- kantaa myös siihen, minkälaiset saannot voi-
40527: paa, kun luovutus tapahtuu vastaanottajalle, daan kokonaan vapauttaa lainhuudatusleimave-
40528: joka luovutetun tilan, sen osan tai alueen hank- rosta.
40529:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1971.
40530: 
40531:                                                          Valtiovarainministeri Carl Olof Tallgren.
40532:                                                                                                     3
40533: 
40534: 
40535: 
40536: 
40537:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
40538: 
40539:     I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      eller område erhållit jordinköps- eller syskon-
40540: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        andelslån i enlighet med kolonisationslagstift-
40541: se av den 17 december 1970 nr 1759 tili ve-         ningen.
40542: derbörande medlem av statsrådet för avgivande          Stämpelskatten för överlåtelsehandling be-
40543: av svar översänt följande av riksdagsman Matti      träffande äganderätt tili fastighet är ovädersäg-
40544: Järvenpää ställda spörsmål:                         ligen hög hos oss, särskilt då stämpelskattepro-
40545:                                                     centen på grund av penningvärdets nedgång i
40546:           "Vilka åtgärder ärnar Regeringen vid-     allt flera fall är 6. I de övriga nordiska länder-
40547:        taga för att stämpelskatt vid fastighets-    na är motsvarande skatt högst 2 procent.
40548:        köp icke skulle uppbäras för den del av         Fastighetsöverlåtelser är befriade från stäm-
40549:        köpeskillingen, som finansierats med av      pelskatt i ovan nämnda, i 30 § lagen om stäm-
40550:        staten beviljat lån med låg ränta?"          pelskatt stadgade fall, vilka alla gäller boende-
40551:                                                     stöd genom statens åtgärder. Även om icke
40552:                                                     alla fastighetsöverlåtelser som finansierats med
40553:    Då saken gäller mitt verksamhetsområde i         lån av statens medel är befriade från stämpel-
40554: min egenskap av finansminister, får jag såsom       skatt vid lagfart, är dock fordringsbevis, mot
40555: svar vördsamt anföra följande:                      vilka lån beviljats av statens medel befriade
40556:    Enligt 16 § lagen angående stämpelskatt          från den stämpelskatt som skall uppbäras vid
40557: skall överlåtelsehandling beträffande äganderätt    utfärdande av fordringsbevis och vid sökande
40558: tili fastighet beroende på egendomens värde         av inteckning.
40559: förses med 4, 5 eller 6 procent stämpelbelopp          En totalrevision av lagen angående stämpel-
40560: så, att stämpelskatten om fastighetens värde        skatt är som bäst under prövning i kommis-
40561: är högre än 20 000 mark utgår med 6 pro-            sionen för reformering av stämpelbeskatt-
40562: cent. I lagens 30 § är stadgat om de fall, då       ningen. Vissa stadganden i sagda lag som gäl-
40563: överlåtelsehandling beträffande äganderätt tili     ler stämpelskatt vid lagfart reviderades på ba-
40564: fastighet är befriad från stämpelskatt. Befriade    sen av kommissionens delhetänkande av år
40565: från stämpelskatt är överlåtelser, då staten,       1968. I det sammanhanget fanns dock icke
40566: kommun eller annat allmännyttigt samfund är         möjligheter tili en allmän nedsättning av stäm-
40567: överlåtare och överlåtelsen sker för kolonisa-      pelskatten för fastighetsöverlåtelser. Kommis-
40568: tionsändamål, samt under vissa förutsättningar      sionens betänkande om överföring av förmö-
40569: överlåtelser, vid vilka tiliträdaren erhållit bo-   genhet håller på att bli färdigt. När betän-
40570: stadslån. Enligt samma paragrafs 1 mom. 4           kandet är klart har regeringen tillfälle att un-
40571: punkt är överlåtelsehandling beträffande ägan-      dersöka möjligheterna för en nedsättning av
40572: derätt tili fastighet befriad från stämpelskatt,    stämpelskatten vid lagfart och att även taga
40573: då överlåtelsen sker tili tillträdare, viiken för   ställning tili vilka slag av förvärv som helt
40574: anskaffning av överlåten lägenhet, del därav        skulle kunna befrias från denna stämpelskatt.
40575:      Helsingfors den 15 januari 1971.
40576: 
40577:                                                              Finansminister Carl Olof Tallgren.
40578: Kirj. ksm. n:o 217.
40579: 
40580: 
40581: 
40582: 
40583:                                   Sinisalo: Julkisista viroista eläkettä saavien siirtymisestä muihin
40584:                                       toimiin.
40585: 
40586: 
40587:                           E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
40588: 
40589:    Julkisessa keskustelussa ja myös. mm. edus"        asia on otettu esille valtion henkilökunta-
40590: kunnassa on useaan keNaan kiinnitetty huo-            asroiden yhteydessä. Edelleen todettiin, että
40591: miota siihen kansalaisten yleisesti epäkohtana        yksityisen sektorin osalta järjestely kaivannee
40592: toteamaan ,seikkaan, että eräistä viroista ja ltoi-   erikoislainsäädäntötoimenpiteitä.
40593: miSita suhteellisen alhaisessa iässä eläkkeelle          Koska tämän jälkeen ei näiden toimenpitei-
40594: siirtyneet hakeutuvat eläkkeen saatuaan uusiin        den edistymisestä ole saatu ~selvitystä esitän
40595: virkoihin ja töihin. Kun samaan aikaan esiintyy       kaikkeen edeilä sanottuun ja valtiopäiväjärjes-
40596: työttömyyttä ja kun eläke on tarkoitettu tur-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viiltaten valtio-
40597: vaamaan toimeentulon ilman uutta virka- tai           neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
40598: työsuhdetta, voidaankin vallitseva tilanne to-        seuraavan kysymyksen:
40599: deta kiireellistä korjausta kaipaavaksi. Asia kos-
40600: kee valtiovaltaa mm. siksi, että esim. puolus-                    Millaisin toimenpitein Hallitus on
40601: tuslaitoksen palveluksesta eläkkeelle siirtyvät                aikonut estää julkisista viroista eläkettä
40602: usein esiintyvät edelleen työmarkkinoilla ja                   saavien siirtymisen täysipalkkaisiin .toi-
40603: tietenkin siksi, että paitsi valtion myös muut                 miin ja sen, ett:ei ainakaan valtion ja
40604:  eläkesäännökset annetaan laeilla.                             kuntien virkoihin ja toimiin valittaisi
40605:     Kiinnittäessäni tähän asiaan huomiota loka-                kohtuullisen toimeentulon turvaavaa
40606: kuussa 1969 jättämälläni eduskuntakys.elyllä                   eläkettä saavia henkilöitä?
40607: valtiovarainministeriön ·taholta ilmoitettiin, että
40608:          Helsingissä 17 pä·ivänä joulukuuta 1970.
40609: 
40610:                                             Taisto Sinisalo.
40611: 
40612: 
40613:    Vast,austa ei ole annettu ennen valtiopäiväin päättymistä.
40614: 
40615: 
40616: 
40617: 
40618:  58/71
40619: Kirj. ksm. n:o 218.
40620: 
40621: 
40622: 
40623: 
40624:                                 Sillantaus: Puoliaineenopettajien palkkauksen korjaamisesta.
40625: 
40626: 
40627:                        Ed uskunnan        H erra     P u h e m i e h e 11 e.
40628: 
40629:    Kansakouluasetuksen 125 §:ssä säädetään        mukaan eivät esim. Jyväskylässä toumvat his-
40630: pätevyysvaatimukset ns. puoliaineenopettajille.   torian, maantiedon, musiikin ja uskonnon puo-
40631: Siinä edellytetään kansakoulunopettajan tut-      liaineenopettajina toimivat saa yleisaineen
40632: kinnon lisäksi erinäisiä erityissuorituksia.      opettajalle kuuluvaa korjaustuntia viikkotun"
40633: Tästä tuntuisi johdonmukaisena seurauksena        tina laskea hyväkseen, kuten lääninhallituksen
40634: olevan, että lisäpätevyyden hankkineet ja puo-    vuositarkisteen vahvistamista koskeva päätös
40635: liaineenopettajan tai aineenopettajan toimessa    osoittaa.
40636: toimivat voisivat saada pätevyytensä mukaisen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
40637: palkkauksen. Kuitenkaan tätä ei ole palkka-       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
40638: järjestelyissä lainkaan huomioitu. Päinvastoin    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40639: on käytännössä siten, että monet aineenopet-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40640: tajan tehtävissä toimivat joutuvat palkkauk-
40641: sessa huonompaan asemaan kuin luokanopetta-                   Aikooko Hallitus puuttua puoliai-
40642: jat. Kouluhallituksesta annettujen ohjeitten                neenopettajien palkkauksen korjaami-
40643:                                                             seen ja yhtenäistämiseen?
40644:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1970.
40645: 
40646:                                        Pentti Sillantaus.
40647: 
40648: 
40649: 
40650: 
40651: E 37/71
40652: 2
40653: 
40654: 
40655: 
40656: 
40657:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
40658: 
40659:  ··Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    timusten mukaan puoliaineenopettajan ja luo-
40660: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     kanopettajan kelpoisuusehtojen ero ei kuiten-
40661: olette kirjeellänne 17 päivältä joulukuuta 1970   kaan edellytä erilaista palkkausta, sillä voi-
40662: n: o 17 61 lähettänyt valtioneuvoston asian-      massa olevan palkkausluokkiin perustuvan
40663: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja      palkkausjärjestelmän puitteissa ei ole tarkoi-
40664: Pentti Sillantauksen tekemän seuraavan sisäl-     tuksenmukaista opettajille sen paremmin kuin
40665: töisen kysymyksen:                                muillekaan virkamiehille suorittaa erilliskor-
40666:                                                   vauksia jokaisen lisäopiskelun osalta. Todetta-
40667:          · "Aikooko Hallitus puuttua puoliai-     koon kuitenkin, että peruskoulun palkkaus-
40668:        neenopettajien palkkauksen korjaami-       komiteassa on parhaillaan harkittavana, olisiko
40669:        seen ja yhtenäistämiseen?"                 kahteen aineeseen erikoistuneelle luokanopetta-
40670:                                                   jalle ehdotettava yhtä palkkausluokkaa kor-
40671:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       keampaa palkkausta kuin muille luokanopetta-
40672: taen seuraavaa:                                   jille.
40673:    Kansakouluasetuksen 125 §:ssä tarkoitetut          Viime syksynä toimeenpannun, oppikoulun
40674: ns. puoliaineenopettajat ovat useimmiten suo-     opettajia koskevan uuden palkkausjärjestelyn
40675: rittaneet kansakoulunopettajan tutkinnon li-      yhteydessä poistettiin kotityökorvausjärjes-
40676: säksi lisäopintoja yhdessä kansakoulun oppi-      telmä. Vastaava muutos kansakoulunopetta-
40677: aineessa. Tämän opiskelun avulla he ovat li-      jien osalta sisältyy ensimmäiseen virkaehto-
40678: sänneet kilpailuedellytyksiään sekä mahdolli-     sopimukseen, jolloin puoliaineenopettajan ja
40679: suuksiaan päästä opettamaan normaalia enem-       luokanopettajan eräissä tapauksissa erilainen
40680: män heitä kiinnostavia aineita. Nykyisten vaa-    kotityökorvaus menettää merkityksensä.
40681:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1971.
40682: 
40683:                                                                   Opetusministeri Jaakko Itälä.
40684:                                                                                                     3
40685: 
40686: 
40687: 
40688: 
40689:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
40690: 
40691:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tensfordringarna för halvämneslärare och för
40692: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            klasslärare icke någon olikhet i avlöningen, ty
40693: velse av den 17 december 1970 nr 1761 tili           inom ramen för gällande, på avlöningsklasser
40694: vederbörande medlem av statsrådet för av-            ba~erade avlöningssystem är det icke ändamåls-
40695: givande av svar översänt följande av riksdags-       enligt att vare sig till lärare eller andra
40696: man Pentti Sillantaus ställda spörsmål:              tjänstemän erlägga särskilda ersättningar för
40697:                                                      varje slag av tilläggsstudier. Det må dock
40698:           "Har Regeringen för avsikt att in-         konstateras, att man som bäst i kommitten för
40699:        gripa i korrigeringen och förenhetligan-      grundskolans avlöningar överlägger, huruvida
40700:        det av halvämneslärarnas avlöning?"           avlöningen för klasslärare som är specialiserad
40701:                                                      i två ämnen borde föreslås att utgå enligt en
40702:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         avlöningsklass som är en klass högre än den
40703: anföra följande:                                     enligt viiken övriga klasslärares avlöning utgår.
40704:    De i 125 § folkskolförordningen avsedda              I samband med den nyreglering av läro-
40705: s. k. halvämneslärarna har oftast utöver folk-       verkslärarnas avlöningar som genomfördes se-
40706: skollärarexamen studerat vidare i ett av läro-       naste höst avskaffades ersättningssystemet i
40707: ämnena i folkskolan. Genom dessa studier             fråga om hemarbete. En motsvarande ändring
40708: har de ökat sina konkurrensförutsättningar och       för folkskollärarnas del ingår i det första
40709: sina möjligheter att få tillfälle att i större ut-   tjänstekollektivavtalet, varvid ersättningen för
40710: sträckning än normalt undervisa i ämnen som          hemarbete, som i vissa fall är olika för halv-
40711: intresserar dem. Enligt de nuvarande ford-           ämneslärare och för klasslärare, förlorar sin
40712: ringarna förutsätter skillnaden mellan kompe-        betydelse.
40713:      Helsingfors den 11 januari 1971.
40714: 
40715:                                                              Undervisningsminister Jaakko Itälä.
40716: Kirj. ksm. n:o 219.
40717: 
40718: 
40719: 
40720: 
40721:                                    Kaipainen ym.: Taideteollisen oppilaitoksen toimintaedellytysten
40722:                                       parantamisesta.
40723: 
40724: 
40725:                           E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
40726: 
40727:    Taideteollisen oppilaitoksen nykyiset hallin-       laitos on alistettu ammattikasvatushallitukselle
40728: nolliset ja taloudelliset toimintaedellytykset         eikä opetusministeriölle.
40729: eivät ole riittäviä. Oppilaitos ei voi järjestää           Taideteollisen oppilaitoksen nykyisin voi-
40730: opiskelua parhaalla mahdollisella tavalla, eikä        massa oleva hallintomalli edustaa vanhentu-
40731: se voi hoitaa tehokkaasti yhteyksiä yhtdskun-          nutta autor1taarista ajattelua. Oppilaitos on
40732: taan.                                                  1tosin sisäisillä ~ärjes,telyillään luonut myös epä-
40733:    Eduskunta on jo vuonna 1964 kiinnittänyt            virallisen demokraattisesti toimivan hallintojär-
40734: Hallituks,en huomiota 'tähän epäkohtaan seuraa-        jestelmän, mutta demokratia ei sanan varsinai-
40735: vasti: "Hyväksyessään lain Edusknnta lausuu            'sessa mielessä voi 'toteutua ennenkuin laki ja
40736: p1tävänså lain säätämistä vain väliaikaisena,          asetus muutetaan.
40737: joskin oppilaitohen kehittämisen kannalta vält-
40738:                                                            Nykyinen opiskelujärjestelmä vaatii runsaasti
40739: tämättömänä toimenpiteenä, ja edellyttävänsä,
40740:                                                        suU:l1:111ttelevaa, organisoivaa ja koordinoivaa
40741: että Hallitus kiireellisesti selvityttää, missä        työvoimaa. Taideteollisessa oppilaitoksessa ei
40742: määrin ja millä ,tavoin taideteollista oppilai-
40743:                                                        ole yhtään päätoimista henkilöä näihin tehtä-
40744: •tosta olisi edelleen kehitettävä ja sen toiminta-
40745: edellytyksiä parannettava. Tällöin olisi kiinni-       viin. Tosin rehtorin, vararehtorin, osastonjoh-
40746: tettävä huom1ota myös alan jatkokoulutuksen            tajan j.a laitoksen esimiehen tehtäviä haitaville
40747: aikaansaami:seen. Erityisesti olisi tuukittava, voi-   vakinaisiile opettajille on myönnetty vähäisiä
40748: ta1siinko ja missä muodossa ja laajuudessa kor-        opetusvelvollisuuden b.uojennuksia, mutta ne
40749: keakoulutasoinen opetus järjestää taideteollisen       ovat täysin riittämättömät. Opetusvelvollisuu-
40750: oppilaitoksen yhteyteen vai olisiko se tarkoi-         den huojennukset ovat yhteensä koko oppilai-
40751: tuksenmukaisimmin järjestettävissä jollakin            tokses.sa 55 tuntia vii'kossa. On mahdotonta,
40752: muulla tavalla."                                       että näin vähäisellä työvoimalla voitaisiin hoi-
40753:                                                        ltaa :suunnittelu-, järjestely- ja koordinointiteh-
40754:     Tämän jälkeen on kolme valtion toimikun-
40755: 'taa ja kolme epävirallista toimi:kuntaa työsken-      täviä oppilaitoksessa, johon kuuluu 150 opet-
40756:                                                        tajaa ja 1 040 opiskelijaa.
40757: nellyt Taideteollisen oppilaitoksen olosuhteiden
40758: parantam1seksi, mutta epäkohtiin ei ole saatu              Taideteollisen oppilaitoksen tulo- ja meno-
40759: olennaisia parannuksia.                                arvio on epätasapainossa eikä siihen peruskor-
40760:     Taideteollisen oppilaitoksen edustamilla am-       ~austen      hajanaisuuden ja puutteellisuuden
40761: mattialoilla on opiskelun luonne ja toteuttamis-       vuoksi voida ·soveltaa normaalia kehityspro-
40762: käytäntö muuttunut voimakkaasti viime vuo-             senttiajattelua. Tuntiopetukseen on riittävästi
40763: sina. Opiskelun periaatteellinen luokkaopetuk-         varoja, perushanki:ntamäärärahat ovat niukasti
40764:  seen nojautuva koulumaisuus on häviämässä.            riittävät, mutta käyttömäärärahojen riittämättö-
40765: Opinnot perustuvat nykyisin erilaisiin oppimis-        myys estää oppilaitoksen tarkoituksenmukaisen
40766: tilanteisiin, jotka muistuttavat tuotantoelämän        toiminnan.
40767: työtilanteita. Valinnaisuus on korvannut pakol-            Oppilaitos toimii neljässä huooeistossa eri
40768: lisen opetusohjelman. Nykyinen Taideteollista          puolilla kaupunkia. Tällainen hajasijoitus häi-
40769: oppilaitosta koskeva lainsäädäntö koetaan oppi-        ritsee opiskelun järjestelyä ja aiheuttaa tar-
40770: laitoksessa täysin vanhentuneena ja suorastaan         peettomia kustannuksia. Ateneum-rakennus,
40771: opiskelun tarkoituksenmukaista kehittämistä ra-        jossa oppilaitoksen pääosat sijaitsevat, on jo
40772:  joitettavana. Virhe lienee myös se, että oppi-        vuonna 1907 todettu sopimattomaksi oppilai-
40773: 59/71
40774: 2
40775: 
40776: toksen tarpe1sun. Helsingin kaupungin raken-            Edellä esitetyn johdosta esitämme kunnioit-
40777: nus-, palo- ja ammattientarkastajat ovat lausun-     tavasti valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
40778: noissaan todenneet oppilaitoksen huonetilat suu-     menttiin viitaten valtioneuvoston asianomais,en
40779: relta osaLtaan työtiloiksi sopimattomiksi ja osit-   jäsenen vas,tattavaksi seuraavan kysymyksen:
40780: tain palov.aarallisiksi. Helsingin kaupungin
40781: maistraatti on tiettävästi jo ryhtynyt toimen-                Onko Hallitus tietoinen taideteollisen
40782: piteisiin oppilaitoksen eräiden tilojen käytön              oppilaitoksen toimintaedellytysten riit-
40783: kieltämiseksi. Oppilaitoksella on huonetilaa alle           tämättömyydestä, ja jos on, mihin toi-
40784: 5 m 2 henkilöä kohti, kun tämänlaatuisen opis-              menpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä toi-
40785: kelun katsotaan vaativan 25 m2 henkilöä kohti.              mintaedellytysten parantamiseksi?
40786:       Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1970.
40787: 
40788:           Osmo Kaipainen.               Kuuno Honkonen.               Kalevi Sorsa.
40789: 
40790: 
40791:     Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäiväin påä.ttvmistä.
40792: Kirj. ksm. n:o 220.
40793: 
40794: 
40795: 
40796: 
40797:                                    Flinck ym.: Suunnitelmista käyttää Tampereen sairaanhoito-
40798:                                        oppilaitosta muiden kuin sen varsinaisten tehtävien toteut-
40799:                                        tamiseen.
40800: 
40801: 
40802:                           E duskunn an         H erra     P u h e m i e h e 11 e.
40803: 
40804:    Vuonna 1956 perustettiin Tampereelle val-           sin suuri sairaanhoitajakurssi aloitti koulutuk-
40805: tion oppilaitos sairaanhoitajien kouluttamista         sen 1968 ja valmistui opistosta joulukuussa
40806: varten. Kaupungissa ja sen välittömässä lähei-         1970. Senkin jälkeen oppilaitoksen opiskelija-
40807: syydessä sijaitsevat sairaalat ja laitokset tarjosi-   määrä ylittää huomattavasti oppilaitoksen alun-
40808: vat riittävän lähtökohdan sairaanhoitajakoulu-         perin suunnitellun opiskelijavahvuuden, koska
40809: tuksen aloittamiselle varsinkin kun suunnitel-         opiston tehtäviin on vuodesta 1966 lähtien
40810: mat suuren keskussairaalan rakentamiseksi oli          kuulunut myös lääkintävoimistelija- ja röntgen-
40811: tehty.                                                 hoitajakoulutus. Uutena tilapäisenä koulutus-
40812:     Opetusedellytykset ja Pirkanmaan talous-           muotona on opistoon suunniteltu syksystä
40813: alueen sairaanhoitoalan työntekijöiden tarve           1971 lähtien myös kätilöiden kolme kuukautta
40814: huomioonottaen oppilaitoksen toiminta suunni-          kestävää sairaanhoitajakoulutusta.
40815: teltiin heti alunperin pysyväksi. Toiminta aloi-          Tampereen Sairaanhoito-opisto on lähes vii-
40816: tettiin erittäin puutteellisissa olosuhteissa, joh-    dentoista toimintavuotensa aikana kehittynyt
40817: dinautohallin yläkerrassa. Vasta vuonna 1967           24 opiskelijan ja neljän opettajan sairaanhoita-
40818: valmistunut opistorakennus loi mahdollisuu-            jakoulusta monipuoliseksi terveydenhuolto-
40819: den opiston laajentamiselle ja kehittämiselle.         alan koulutuskeskukseksi. Yksitoista vuotta
40820:     Opistossa on ammattikasvatushallituksen            kestänyt työskentely oppilaitoksen ulkonaisten
40821: vahvistaman ohjesäännön mukaan seuraavat               olosuhteiden parantamiseksi saatiin päätökseen
40822: opetusjaostot: sairaanhoitaja-lääkintävoimisteli-      uuden koulutalon valmistuttua kolme vuotta
40823: ja-röntgenhoitaja ja erikoiskoulutusjaosto. Eri-       sitten. Nyt vakiintuneissa puitteissa on mah-
40824: koiskoulutusjaosto jakaantuu viiteen eri opin-         dollista opiston työpanos keskittää yhä tiiviim-
40825: tolinjaan, joissa sairaanhoitajien on mahdolli-        min opetustoimintaan ja sen kehittämiseen.
40826: suus suorittaa erikoissairaanhoitajan tutkinto            Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen
40827: joko kirurgiseen sairaanhoitoon-, lastenleik-          37 §:n 1 momentin perusteella esitämme kun-
40828: kausosaston-, psykiatrisen- taikka sisätautien         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40829: sairaanhoitoon. Lisäaineeksi erikoistuva sai-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40830: raanhoitaja voi valita geriatrisen sairaanhoidon,
40831: naistentautien sairaanhoidon, silmäsairaanhoi-                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
40832:  don taikka anestesiasairaanhoidon.                           Tampereen       sairaanhoito-oppilaitoksen
40833:     Uusi vuonna 1967 valmistunut opistoraken-                 vuonna 1967 valmistuneita opetus- ja
40834:  nus on suunniteltu ja rakennettu sairaanhoi-                 asuntolatiloja on suunniteltu käytettä-
40835:  taja- ja erikoissairaanhoitajakoulutusta varten.             viksi muihin kuin oppilaitosta perustet-
40836:  Opetustilat on mitoitettu 300 opiskelijalle,                 taessa sille asetettujen tehtävien toteut-
40837:  mutta vuosittain on opiskelijoita ollut laitok-              tamiseen, ja jos on,
40838:  sessa yli 400. Lääkintöhallitus velvoitti oppi-                 onko Hallitus selvityttänyt kysymyk-
40839:  laitoksen poikkeuksellisesti ottamaan suuria                 sen siitä, mitä seuraamuksia aiheutuu,
40840:  opiskelijaryhmiä sairaanhoitajaosastoon. Viimei-             jos tehdyt suunnitelmat toteutetaan?
40841:         Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1970.
40842: 
40843:            Anni Flinck.                   Orvokki Kauppila.              Kaisu Weckman.
40844: 55/71
40845: 2
40846: 
40847: 
40848: 
40849: 
40850:                        Edu skunnan          H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
40851: 
40852:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          kelmia ja lääkintöhallituksen aikanaan laatimia
40853: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       pitkän tähtäimen koulutussuunnitelmia. Tam-
40854: hemies, olette kirjeellänhe 29 päivältä joulu-      mermaan suurella talousalueella ei ole muita
40855: kuuta 1970 n:o 1917 lähettänyt valtioneuvos-        sairaanhoito-oppilaitoksia.
40856: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-         Viime vuosina tapahtunut sairaanhoitohen-
40857: edustaja Anni Flinckin ym. tekemän Seuraavan        kilökunnan kouh.ttuksen vähentäminen on ta-
40858: sisältöisen kysymyksen:                             pahtunut pääasiassa perussairaanhoidon osalta
40859:                                                     ja koulutusolosuhteiltaan puutteellisissa oppi-
40860:           "Onko Hallitus tietoinen siitä, että      laitoksissa. Lähiaikoina säädettävä kansanter-
40861:        Tampereen       sairaanhoito-oppilaitoksen   veyslaki tulee ilmeisesti muuttamaan tervey-
40862:        vuonna 1967 valmistuneita opetus- ja         den- ja sairaanhoitohenkilökunnan koulutuksen
40863:        asuntolatiloja on suunniteltu käytettä-      koostumusta huomattavastikin niin, että uusia
40864:        viksi muihin kuin oppilaitosta perustet-     koulutusaloja on perustettava tai tähänastisten
40865:        taessa sille asetettujen tehtävien toteut-   luonnetta muutettava paremmin avoterveyden-
40866:        tamiseen, ja jos on,                         hoitoa vastaavaksi. Myöskin koulutettavien
40867:           onko Hallitus selvityttänyt kysymyk-      määrällinen lisääminen on todennäköistä. En-
40868:        sen siitä, mitä seuraamuksia aiheutuu,       nen uuden lain vaikutusten perusteellista sel-
40869:        jos tehdyt suunnitelmat toteutetaan?"        vitystä ei voida luovuttaa yhtään nykyään käy-
40870:                                                     tössä olevaa koulutustilaa muuhun käyttöön,
40871:    Tampereen sairaanhoito-opisto on maas-           eikä missään tapauksessa sekä tilojensa että
40872: samme uusin ja ajanmukaisin sairaanhoito-           varustuksensa puolesta maan parasta ja koulu-
40873: oppilaitokseksi suunniteltu ja rakennettu, v.       tustasoltaan yhtä parhaimmista oppilaitoksista.
40874: 1967 valmistunut oppilaitos. Se on suunni-             Myöskin on otettava huomioon, että sai-
40875: teltu 300 opiskelijan käyttöön, mutta vuodesta      raanhoito-oppilaitosten rakennusohjelma lähi-
40876: 1966 alkaen opiskelijoita on ollut yli 400.         vuosina on huomattavan suuri, sillä ainakin
40877: Erikoissairaanhoitajakoulutuksen lisäämisen sekä    Turun, Helsingin, Lahden, Seinäjoen, Kajaa-
40878: lääkintävoimistelija- ja röntgenhoitajakoulutuk-    nin ja Rovaniemen oppilaitokset tarvitsevat
40879: sen aloittamisen vuoksi tilat ovat käyneet ah-      kiireellisesti joko kokonaan tai huomattavalta
40880: taiksi. Tämän vuoksi on laadittu alustava           osaltaan uudet toimintatilat, jotka tulevat vaa-
40881: huonetilaohjelma uuden luokkasiiven rakenta-        timaan suuria investointeja. Olisi näin ollen
40882: mista varten Tampereen kaupungin tähän tar-         valtakunnallisesti ottaen epätarkoituksenmu-
40883: koitukseen luovuttamalle 9 469 m2 :n suurui-        kaista luovuttaa maan parhaat sairaanhoito-
40884: selle lisätontille.                                 oppilaitosta varten rakennetut tilat muuhun
40885:    Tampereella annettava -       Tampereen sai-     käyttöön, varsinkin kun niissä olisi joka ta-
40886: raanhoito-opistossa ja Pirkanmaan sairaanhoito-     pauksessa suoritettava muutostöitä ja ne muo-
40887: oppilaitoksessa -      sairaanhoitohenkilökunnan    dostaisivat kuitenkin suhteellisen vähäisen osan
40888: koulutus vastaa Tammermaan talousalueen sai-        lääketieteellisen tiedekunnan kokonaistilatar-
40889: raanhoitohenkilökunnan tarpeesta tehtyjä Ias-       peista.
40890:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1971.
40891: 
40892:                                                                     Ministeri Meeri Kalavainen.
40893:                                                                                                   3
40894: 
40895: 
40896: 
40897: 
40898:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
40899: 
40900:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      sin tid utarbetade. Inom Tammerforsnejdens
40901: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         stora ekonomiska region finns icke några andra
40902: velse av den 29 december 1970 nr 1917 tili        sjukvårdsläroanstalter.
40903: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-           Den minskning i fråga om utbildningen av
40904: vande av svar översänt följande av riksdags-      sjukvårdspersonal, som ägt rum under de se-
40905: ledamoten Anni Flinck m. fl. ställda spörsmål:    naste åren, har huvudsakligen berört den fun-
40906:                                                   damentala sjukvården och detta i läroanstalter
40907:           "Är Regeringen medveten om, att         där utbildningsförhållandena är bristfälliga.
40908:        man planerat att använda undervis-         Den folkhälsolag, som i en nära framtid skall
40909:        nings- och internatslokaliteter, som       stiftas, kommer uppenbarligen att ändra sam-
40910:        under år 1967 blev färdiga vid Tampe-      mansättningen av hälsovårds- och sjukvårds-
40911:        reen Sairaanhoito-oppilaitos, för andra    personalens utbildning betydligt, så att nya
40912:        uppgifter än vad som hade avsetts då       utbildningsområden skall inrättas eller de hit-
40913:        läroanstalten inrättades, och om så är     tillsvarandes art ändras på så sätt, att de bättre
40914:        fallet,                                    motsvarar den öppna hälsovården. Det är
40915:           har Regeringen låtit utreda frågan      också sannolikt, att antalet personer som skall
40916:        om, vilka påföljder ett förverkligande     utbildas kommer att ökas. lnnan den nya
40917:        av dessa planer kommer att ha?"            lagens inverkningar blivit grundligt utredda
40918:                                                   kan icke ett enda utbildningsutrymme som nu
40919:     Tampereensairaanhoito-opisto är den nyaste    är i bruk överlåtas tili annat ändamål, och i
40920: och mest tidsenliga, såsom sjukvårdsläroanstalt   ingen händelse från en av de i fråga om ut-
40921: planerade och uppförda läroanstalten i vårt       rymmen och utrustning samt utbildningsnivå
40922: land. Den blev färdig år 1967. Den plane-         bästa läroanstalterna i vårt land.
40923: rades för 300 studerande, men antalet har             Beaktas bör även, att byggnadsprogrammet
40924: sedan år 1966 varit över 400. Utrymmena har       rörande sjukvårdsläroanstalter är märkbart
40925: blivit trånga på grund av ökad utbildning av      stort under de närmaste åren, ty åtminstone
40926: specialsjukskötare samt inledande av medikal-     läroanstalterna i Åbo, Helsingfors, Lahti, Sei-
40927: gymnast- och röntgenskötarutbildning. Förden-     näjoki, Kajana och Rovaniemi är för sin verk-
40928: skull har uppgjorts ett preliminärt rumspro-      samhet i brådskande behov av antingen helt
40929: gram för byggande av en ny klassflygel på en      nya eller tili en betydande del nya lokaliteter,
40930: tiliäggstomt om 9 469 m2, som Tammerfors          vilka kommer att kräva stora investeringar.
40931: stad upplåtit för ändamålet.                      Det skulle sålunda från riksomfattande syn-
40932:     Den utbildning av sjukvårdspersonal som       punkt vara oändamålsenligt att öv.erlåta lan-
40933: ges i Tammerfors - vid Tampereen sairaan-         dets bästa, tili sjukvårdsläroanstalt byggda ut-
40934: hoito-opisto och Pirkanmaan sairaanhoito-oppi-    rymmen för annat bruk, särskilt då ändrings-
40935: laitos - motsvarar beräkningarna över beho-       arbeten i dem i alla händelser skulle bli nöd-
40936: vet av sjukvårdspersonal inom Tammerfors-         vändiga och de ändå skulle utgöra en relativt
40937: nejdens ekonomiska region och de utbildnings-     ringa del av medicinska fakultetens totalbehov
40938: planer på lång sikt, som medicinalstyrelsen på    av lokaliteter.
40939:      Helsingfors den 18 januari 1971.
40940: 
40941:                                                                     Minister Meeri Kalavainen.
40942: Kirj. ksm. n:o 221.
40943: 
40944: 
40945: 
40946: 
40947:                                    Tähkämaa: Arvionvaraisuuteen perustuvan verotuksen yhden-
40948:                                       mukaistamisesta.
40949: 
40950: 
40951:                           Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
40952: 
40953:    Nyt eduskunnassa hyväksytyksi tulleen maa-         synny. Siksi verottajankin tulisi pyrkiä siihen,
40954: tilatalouden tuloverolain muuttamisen jälkeen-        että koko puhdastulo katsottaisiin työtuloksi.
40955: kin jää siihen eräitä epäkohtia, jotka perustu-          Työn arvon arvioimisessa usein on hyväk-
40956: vat verotulesen arviovaraisuutee:n, kuten emän-       sytty vain mawtaloustyöstä maksettava ohje-
40957: nän ja isännän työtulon määrittely, asunto-           palkka perustaksi. Tämäkään ei ole todellisia
40958: etuuden, oman auton ja puhelimen käytön koh-          olosuhtdta vas.taava, sillä vierasta työvoimaa
40959: dalla.                                                maataloustöihin harvoin saadaan ohjepalkalla.
40960:     Vuodelta 1968 toimitettu verotus osoitti, että    Lisäksi ei ole otettu huomioon johtotyön, yli-
40961: käytetyt arvioperusteet olivat varsin yleises1ti      pitkän työpäivän ja -viikon korottavaa vaiku-
40962: tulopuolella liian korkeat ja menopuolella taas       tusta tuntipalkkaan.
40963: liian alhais,et. Lisäksi oli todettavissa huomat-        Asuntoetuuden arvioinnissa ei ole myöskään
40964: tavaa erilaisuutta eri verolautakuntien arvioissa.    otettu huomioon syrjäisestä sijainnista johtuvan
40965: Emännän ja isännän työnarvon arvioJia on              käyvän vuokra--arvon alenemista. Oman auton
40966: hyvin merhttävä vaikutus valtion verotuksessa.        ja puhelimen käytön tarvetta ei voida yksin
40967: Kun suoritetussa verotuksessa nämä ovat               kytkeä tilan pinta.,alaan vaan tilan tuotanto-
40968: useimmiten arvioitu todellis,ta alhaisemmaksi,        suunta on myös huomioitava.
40969: niin ei työtulo- samoin kuin vähemmän ansain-            Edellä mainitut epäkohdat eivät ole niinkään
40970: neen aviopuolisovähennyksdläkään ole ollut            laista johtuvia vaan verottajan tulkinnasta ja
40971: lain tarkoittamaa merkitystä maatalouden vero-        niistä ohjeista, jotka valtiovarainministeriö
40972: tuksessa. Työtulon arvio on usein sidottu tilan       verolautakunnille antaa.
40973: peltopinta-alaan, joka on väärä arvion peruste.          Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
40974: Työmäärä tilalla ei ole riippuvainen pinta-           päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
40975:  alasta, vaan tuotantosuwma:s,ta, e:sim. karja-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40976: tilalla työmäärä on suuri pienestä pirnta-alasta-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40977: kin huolimatta. Verottaja on ymmärtänyt vää-
40978: rin koko maatalouden puhtaantuoton hankki-                      Mihin ,toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40979:  mistavan, koska ai:noastaan osa tulosta katso-              ryhtyä, jotta eri v~erolautakuntien arvion-
40980:  taan muodostuvan työstä. Perhevilje:lmillä tila             varaisuuteen perustuva verotus saatai-
40981:  ei ole sijoiJtus, vaan :se on työpaikka eli ansio-          siin yhdenmukaiseksi ja todella tilakoh-
40982:  väline. Koko tulo muodostuu yksinomaan per-                 taiseksi todellisia olosuhteita vas.taa-
40983:  heenjäsenten työstä, mitään pääomatuloja ei                 vaksi?
40984:          Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1970.
40985: 
40986:                                             Tais,to Tähkämaa.
40987: 
40988: 
40989:    Vastausta ei ole annettu ennen valdopäiväin päättymistä.
40990: 
40991: 
40992: 
40993: 
40994:  60/71
40995: Kirj. ksm. n:o 222.
40996: 
40997: 
40998: 
40999: 
41000:                                               Kaipainen ym.: Ulkomailla toimivien suomalaisten yritysten
41001:                                                  valvonnan lisäämisestä.
41002: 
41003: 
41004:                                 E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
41005: 
41006:    Julkisuudessa on viime aikoina kerrottu, että                     yritysten palveluksessa on huomattavia määriä
41007: Portugalissa toimisi neljä suomalaista vaatetus-                     la.psityövoimaa, jopa niin, että alle 14 vuotiaat-
41008: alan yritystä, joista· eräät ovat siirtäneet koko                    kin suorittavat Portugalin lakien vastaisesti
41009: massatuotantonsa sinne. Suomalai~Sten yritysten                      10-tuntisia työpäiviä räikeästi alipalkattuina,
41010: aktiviteetti on sinänsä hyvä asia, samaten kan-                      jopa vain 15 escudon eli noin 2 markan päivä-
41011: sainvälisen kilpailuasemamme turvaaminen,                            palkalla. Seuraavassa on esitetty luettelo kesällä
41012: kunhan se tapahtuu tavalla, joka vastaa meillä                       1970 Nordica-nimisen yhtiön palveluksessa
41013: hyväksyttyjä periaatteita. Näin ei asia. ainakaan                    Portugalissa olleista henkilöistä. Nordica on
41014: käytettävissä olevien tietojen valossa ole niiden                    tiettävästi Helsingin Kutomo ja Kravatti
41015: yritysten osalta, jotka ovat sijoittaneet tekstiili-                 Osakeyhtiön sisaryhtiö.
41016: tuotantoaan Portugaliin. On käynyt ilmi, että
41017: 
41018: Nimi                                                                   Ikä           Työhönotto pvm          Palkka
41019:                                                                                                             päiv., esc.
41020: Abilia Reis ........................... .                              17              25.  1. 68               33
41021: Adalia Marques ....................... .                               14               7.  1. 69               17
41022: Adelaide Reis ......................... .                              17               4.  1. 68              36
41023: Adelaide Reis Lima ..................... .                             16              22.  9.69               17
41024: Adriano Marques ....................... .                              17              13. 3. 70               40
41025: Alberto Barbosa ....................... .                              26              26. 8.69                35
41026: Albina Macieira ....................... .                              17               9. 1. 68               28
41027: Alice Ferreira . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     15              16. 3. 70               24
41028: Alice Silva Duque ..................... .                              15              18. 2. 70               16
41029: Almerinda Maia ....................... .                               17              11.11.69                17
41030: Alexandrina. Castro . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        14              25. 11. 68              20
41031: Alzira Fernandes ....................... .                             25              24. 8.68                36
41032: Amelia Figueiredo ..................... .                              16              18.10.69                20
41033: Antonio Braga Fern. . .................. .                             17               5. 5.70               100
41034: Ana Araujo Faria ..................... .                               34              29. 4.68                34
41035: Ana Maria Monteiro ................... .                               18              26.12.67                36
41036: Ana Maria Abrunhosa ................... .                              14              22. 9.69                16
41037: Ana Ma Silva Pontes ................... .                              14              22. 1. 70               17
41038: Ana Marques Andre ................... .                                13               8. 1. 70               18
41039: Angela Ma Gongalves ................... .                              13               9. 9.69                16
41040: Angela da Silva Lopes ................. .                              19               8. 4.68                30
41041: Beatriz Maravalhas ..................... .                             20               8. 1. 70               24
41042: Bernarilina Pires ...................... ..                            66              22. 9.69                42
41043: Bertilina Craveiro . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         14               6. 1. 70               15
41044: Brazelina F. Costa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         18              27. 1. 70               25
41045: Candina Ma. Crista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         14              13. 11. 69              17
41046: Carlos Rocha ......................... .                               24              10. 2. 70                50
41047: 61/71
41048: 2
41049: 
41050: Carminda Martins . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           18     9.12.69       20
41051: Carolina Irene . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     13     5. 1. 70      15
41052: darisse da Silva , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        17   22. 1. 70      18
41053: Daria Silva . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     16    2. 8.68       17
41054: Diamantina Marques . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              17   26. 5.69       20
41055: Diama.ntino Romero . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              19    2. 4. 70      48
41056: Esperanga Capelao ....•......... '" . , . . . . .                       20   15. 9.69       24
41057: Esperanca Pontes . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          . 21   24. 3.69       28
41058: Evaristo da Costa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           14   28.10.69       25
41059: Eva Maravalhas . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       22     8. 1. 70      24
41060: Felismina Leituga . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        18    10.12.67       36
41061: Fernanda Neiva . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         16    11. 12. 67     28
41062: Ferna.nda Barres . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       15    11. 6.69       20
41063: Fernando Ldte . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        25     1. 9. 69      50
41064: Florinda Silva . . . . . . . . . .......... : . . . . . .              17     5. 2. 70      26
41065: Ilda Ma Figueiredo ..................... '                             18    26.12.67       28
41066: Ilidia Ma M. ·Silva . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        18    30. 9.68       36
41067: Isabel Marques Vent . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            15    18. 8.69       16
41068: Ilda Nova Braga . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        21    22.12.67       34
41069: Joaquina Ferreira . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       · 33    2. 3.70       30
41070: Joaquina Giesteira . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          18   24. 7.68       32
41071: Joa.guina Vilaga ................ ' . . . . . . .                      ·15   15. 9.69       16
41072: Joaquim Saavedra ........ : . • . . . . . . . . . . .                 · 25   10.12.69     . 50
41073: Joaquim Fern. Santos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            18    1. 5. 69      50
41074: Joaqu~m C. O!i~eira . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            27     8. 1. 68      65
41075: Joaqmm Hermtruo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            26    17. 7.69       57
41076: Jose Alf.. V. Costa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        24    25. 8.69       65
41077: Jose Ant. S. Pereira . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         13    23. 4.70       15
41078: Jose Eduardo Sa M. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             15    24.11.69       25
41079: Jose Manuel Monteiro . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             20     2. 4.69      50
41080: Julieta Baptista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     15    11. 3. 69     17
41081: Laurinda A. Silva . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          17    27. 1. 70     22
41082: Laurinda Serra L. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          12    17. 4.70     14
41083: Luis Antonio Monteiro . . . . . . . . . . . . . . . . . .              16    23. 1. 69     30
41084: Lusia Sousa Julio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        23     5. 1. 68     34
41085: Manuel Arm Mont. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           36     6. 11. 67    90
41086: Manuel Correia C. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          36     6.12.69     110
41087: Manuel Cruz Almeida . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            18    25. 11. 69    50
41088: Margarida Domingues . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            17    22.12.67      28
41089: Margarida S. Rosas . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         18     2. 2. 70     22
41090: Margarida Casa.l . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     13     5. 1. 70     15
41091: Ma Albina M. Pereira . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           25    27.12.67      36
41092: Ma Adelia F. Teix. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         18     6. 1. 70     16
41093: Ma Adelia Morgado . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            17    12. 1. 70     22
41094: Ma Alice Alves V. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          16    29. 7.69      26
41095: Ma Alice C. Castro . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         16    23. 7.68      32
41096: Ma Alice Gomes V. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            18    24. 11.69     24
41097: Ma Alice Pinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         17    26. 1. 70     15
41098: Ma Alice Vidal N. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          18    11. 7. 68     28
41099: Ma Alivio F. Bicho . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         15    19.12.67      30
41100: Ma Alivio Marafona . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             14    18. 2.70      16
41101: Ma Angelina V. Cast. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           16    12. 8.68      30
41102: Ma Candida S. Carv. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            22    29. 1. 70     25
41103: Ma Carmo A. Morim . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              19    18.12.67      36
41104:                                                                      3
41105: 
41106: Ma Carmo C. Novo ..................... .      17    4.12.67     36
41107: Ma Carmo C. Castro ................... .      18   18. 3.68     27
41108: Ma Carmo S. Sencadas ................. .      19   21. 1. 70    25
41109: Ma. Conceigao C. F. er.................. .    17    9. 1. 68    30
41110: Ma Conceigao Gast. . ................... .    14   30. 9.68     17
41111: Ma Conceigao Dourado .................. .     13    8. 1. 70    18
41112: Ma Conceigao F. Teixe ................. .     15   14. 8.69     18
41113: Ma Conceigao T eixeira ................. .    18   13.12.67     34
41114: Ma Conceigao Comes ................... .      19   13.12.67     39
41115: Ma Conceigao Marafona ................. .     28   14. 5.68     36
41116: Ma Cotnceigoo Antunes ................. .     16   13. 4. 70    18
41117: Ma de Desterro ....................... .      18    1. 7. 68    36
41118: Ma Domingues Fernandes ............... .      21   22.12.67     36
41119: Ma Dores Baptista ..................... .     15   13.12.68     17
41120: Ma Dores Fernandes ................... .      19   25. 4.68     34
41121: Ma Dores Graga Ramos .. , .............. .    17   18. 3.68     32
41122: Ma Dores Sencadas ..................... .     22   13. 4. 70    20
41123: Ma Emilia Moura, . . .................... .   17    4. 1. 68    34
41124: Ma Ermelinda Nunes ................... .      14   16.12.68     20
41125: Ma Fangueiro da Silva .................. .    21   13.12.67     34
41126: Ma Fatima Macedo .................... .       14    9. 9.69     16
41127: Ma Fatima Figueiredo .................. .     17   21. 1. 70    20
41128: Ma Fatima Lopes ...................... .      17   15.12.67     34
41129: Ma. Fatima Pontes Rosa ................. .    21   22. 4.69     26
41130: Ma Fatima Cepa ....................... .      17   26.12.67     32
41131: Ma Fatima Santos Martins ............... .    18    6. 1. 70    15
41132: Ma Fatima Santos Neves ................ .     16   18. 2. 70    32
41133: Ma Fernanda Graga Cruz ............... .      18   18. 2. 70    32
41134: Ma Ferna.nda Pereira ................... .    18   12. 1. 70    25
41135: Ma Fernanda ~vedo .................. .        16   17. 2.69     20
41136: Ma Fernanda Maio Ramos ............... .      18    6. 9.68     34
41137: Ma Fernanda Marques . . ................ .    14   12.12.68     17
41138: Ma Fernanda. Martins ................... .    15   14. 1. 70    16
41139: Ma Filomena Reis ..................... .      15   25. 7.68     24
41140: Ma. Gorete Cruz ....................... .     16   27. 2.68     30
41141: Ma Graga Matos Castro ................. .     17    4.12.67     36
41142: Ma Graga Torres Santos ............... .      17   12. 8.68     26
41143: Ma Graga Torres Pereira ............... .     13   27. 9.69     16
41144: Ma Graziela Martins ................... .     17   22.12.67     25
41145: Ma Guillermina Fonseca . . .............. .   21    2. 9.68     36
41146: Ma. Helena Rocha ..................... .      15   13.10.69     20
41147: Ma Helena Castro ..................... .      14   21. 2. 69    23
41148: Ma Hora Clara ....................... .       18    1. 12. 69   22
41149: Ma Ines Marques . . .................... .    15   27. 11. 68   26
41150: Ma Isabel Figueiredo ................... .    23    6. 1. 69    34
41151: Ma 1vone Pontes . . .................... .    20    8. 9.69     26
41152: Ma Izilda Marques ..................... .     16   18. 4. 70    20
41153: Ma Izilda Rodrigues ................... .     22   13.12.68     34
41154: Ma Jose Teixeira . . .................... .   34   11. 8. 70    34
41155: Ma Jose Granja ....................... .      14    9. 2. 70    20
41156: Ma Jose Lopes ........................ .      13   29. 9.69     16
41157: Ma Jose Lopes Santos .................. .     24   20.12.67     36
41158:  Ma Jose Gomes Vinha .................. .     17    2. 1. 68    32
41159:  Ma Leopoldina Castro ................. .     16    5. 9.68     36
41160: 4
41161: 
41162: Ma Lourdes Agonia . . .................. .          14              13. 12.69               24
41163: Ma Lourdes Morais . . .................. .          22              24. 11.69               28
41164: Ma Lourdes Gomes .................... .             14              15. 4. 70               18
41165: Ma Manuela Coelho . . .................. .          17              26.12.67                30
41166: Ma ManuelaBiaho ..................... .             14              21. 4. 69               16
41167: Ma Marcelina Lopes . . .................. .         19               6.12.67                30
41168: Ma Marcotina Moita ................... .            22              12. 1. 70               22
41169: Ma Manuela Maravalhas ................. .           15               8. 1. 70               20
41170: Ma Na.talia Costa ...................... .          19              24. 11.69               22
41171: Ma Natalia Ferreira .................... .          15              13. 5. 69               17
41172: Ma Odete Pinto ....................... .            17               8. 8.68                28
41173: Ma Odete do Vale ..................... .            18              21. 4. 70               20
41174: Ma Olivia Fernandes ................... .           22              29. 11.67               42
41175: Ma Piedade Barbosa ................... .            22              11. 12.67               34
41176: Ma Regina Marques ................... .             20              18.12.67                34
41177: Ma Rosa Ferreira . . .................... .         15              25. 2.70                16
41178: Ma Rosa Viana Coentrae ............... .            15              10. 7.68                22
41179: Ma Sameiro Marques ................... .            13              26. 1. 70               15
41180: Ma Silva Ba.rbosa . . .................... .        18              18.12.67                34
41181: Oliv.ia Marques ....................... .           14               9. 9.69                16
41182: Olinda Sampa.io ....................... .           12              16. 3. 70               15
41183: Palmira Pinheiro ....................... .          19               5.12.67                34
41184: Rita Gomes ........................... .            22              23. 9.68                30
41185: Rosa Gomes Flores .................... ..           18               4. 7.68                24
41186: Rosa Ma Lopes . . ...................... .          15              29. 2.68                28
41187: Rosa Maio Pereira ..................... .           19              18.12.67                34
41188: Secundio Simoes ....................... .           36               2. 6.69               110
41189: Siria Baptista ......................... .          22              18.12.67                34
41190: Rosa Corete Oliveira ................... .          18              12. 1. 70               22
41191: Rosa Isabel Frasco ..................... .          15               3. 2. 70               18
41192: Rosa Pires Costa ....................... .          16              27. 1. 69               26
41193: Telme Silvano ......................... .           16               4. 5. 70               25
41194: Zulmira Morgado . . .................... .          37              15. 4. 70               34
41195: Artur Flores .......................... .           37              14. 5. 70               60
41196: Jose Delfim Correia . . .................. .        14              16. 6. 70               20
41197: Brizida Figueirede ..................... .          16              10. 7. 70               17
41198: Joaquim Reis Lapa ..................... .           15               8. 7.70                25
41199: Ma Conceigao Lopes .................. ..            33              14. 7. 70               25
41200: 
41201:    Luettelo osoittaa, että työntekijöistä 86 %    sien ja kansainvälisen kilpailukyvyn turvaami-
41202: on naisia, sekä edelleen, että 174:stä työn-      nen ei voine missään tapauksessa olla kiinni
41203: tekijästä 12 eli noin 7 % on alle 14-vuotiaita,   moraalisesti näin tuomittavista seikoista.
41204: joiden pitäminen työssä lienee Portugalinkin         Portugali ei voine olla tässä suhteessa mis-
41205: lakien vastaista. Työntekijöistä on 38 eli noin   sään poikkeusasemassa, vaan .· kansainvälisen
41206: 22% iältään 14-15-vuotiaita ja kaikkiaan 67       kaupan yhdentyminen aiheuttanee sen, että
41207: eli noin 39 % alle 17-vuotiaita.                  suomalaiset yritykset yhä suuremmassa mää-
41208:    Edellä esitetty osoittaa selvästi, että syyt   rässä sijoittuvat sellaisiin maihin, joissa. ne
41209: siihen, että ky5einen suomalainen yritys on       kapitalismin periaatteiden mulmai!l. voivat to-
41210: sijoittanut suurirn.man osan tuota.ntoaan Por-    teuttaa voiton maks.imointipyrlci:myksiään taval-
41211: tugaliin, ovat moraalisesti varsin hämäriä: on    la, jota kotimaassa ei hyväksytä. Päinvastoin
41212: pyritty löytämään maa, jossa lapsityövoiman       on tietysti todennäköistä, että meille suuntau-
41213: riistolla, mitättömiä palkkoja maksamalla, voi-   tuu samoista syistä ulkomaista yritystoimintaa.
41214: daan saada tuotantokustannukset a.lhaisemmiksi       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41215: kuin kotimaassa. Maamme vientimahdollisuuk-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
41216:                                                                                                   5
41217: 
41218: kunnioittavasti valtioneuvoston asianoma.isen jä-            mm. lapsityövoimoo väärinkäyttöä, ja
41219: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                    jos on,
41220:                                                                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41221:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että               ryhtyä ulkomaille sijoitettavaan suoma-
41222:          ulkomailla toimivissa suomalaisissa yri-            laiseen yritystoimintaan kohdistuvan
41223:          tyksissä esiintyy epäterveitä piirteitä,            valvonnan lisäämiseksi?
41224:         Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1970.
41225: 
41226:            Osmo Kaipainen.              Matti Ahde.                    Ralf Friberg.
41227:            Erkki Tuomioja.              Leo KohtaJa.                   Kalevi Sorsa.
41228:            Terho Pursiainen.            Tellervo Koivisto.             Kaisa Raatikainen.
41229:            Ulf Sundqvist.               Ilmo Paananen.                 A-V. Perheentupa.
41230:                                         Kaarle Salmivuori.
41231: 
41232: 
41233:         Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäiväin päättymistä.
41234: 
41235: 
41236: 
41237: 
41238: 61/71
41239: .Kirj. ksm. n:o 223.
41240: 
41241: 
41242: 
41243: 
41244:                                  Pekkala ym.: Vuokra-alueiden lunastuskorvauksia saaneiden ase-
41245:                                      masta maalaiskunnissa.
41246: 
41247: 
41248:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
41249: 
41250:     Vuokra-alueiden järjestelyjä on toteutettu      tapahtuvissa vuokra-alueiden järjestelytoimituk-
41251: maaseudulla eräiden vuokra-alueiden lunastami-      sissa. Siirtymään joutuneet on saatettu suuriin
41252: sesta maalaiskunnissa 16 päivänä elokuuta 1958      taloudellisiin vaikeuksiin, koska inflaatio on
41253: annetun lain (361/58) perusteella, sekä kau-        syönyt heidän korvauksensa. Voimassaolevan
41254: pungeissa ja kauppalaissa vuokra-alueiden jär-      lain mukaan maalaiskunnissa ei kuitenkaan
41255: jestelystä kaupungeissa ja kauppalaissa 9 päi-      voida hakea erityistä toimitusta tämän epäkoh-
41256: vänä maaliskuuta 1962 annetun lain (218/62)         dan korjaamiseksi, kuten kaupunki- ja kauppala-
41257: perusteella.                                        kunnissa on laita. Jotta tällainen asuinpaikasta
41258:     Kaupunkeja ja kauppalaita koskevaa lakia        johtuva ·eriarvoisuus voitaisiin poistaa, olisi
41259: annettaessa oli käytännössä todettu, että vuok·     asiaa koskevaa lakia siten muutettava, että
41260: ra-alueiden järjestelytoimitukset valituksineen     myös maalaiskunnissa asuvat korvauksensaajat
41261: vaativat huomattavan pitkän ajan. Niinpä in-        voivat ·anoa erityistä toimitusta kyseisen epä-
41262: flaation vaikutus vuokra-alueiden järjestelyssä     kohdan korjaamiseksi.
41263: määrätyissä korvauksissa näytteli huomattavan          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
41264: suurta osaa, ja toimituksissa määrätyt korvauk-     § :n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioit-
41265: set eivät hinta- ja palkkatason kohoamisen          taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
41266: vuoksi enää vastanneet siirron toteutumishet-       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
41267: kellä todellisia kustannuksia. Tämän johdosta
41268: myöhemmin säädetyssä laissa kaupunkien ja                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41269: kauppaloiden alueella tapahtuvista vuokra-alu-             ryhtyä ·saattaakseen maalaiskunnissa asu-
41270: eiden järjestelytoimituksista annetun lain 13              vat vuokra-alueiden lunastamisesta anne-
41271:  §: ssä tehtiin mahdolliseksi asianosaisten hakea          tun lain perusteella korvauksia saaneet
41272: erityistä toimitusta maanmittauskonttorilta tä-            samaan asemaan kaupungeissa ja kaup-
41273: män epäkohdan korjaamiseksi.                               palaissa asuvien vastaavia korvauksia
41274:     Vastaavaa epäoikeudenmukaisuutta on ilmen-             saaneiden kanssa?
41275: nyt luonnollisesti myös maalaiskuntien puolella
41276:         Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1971.
41277: 
41278:                 Ahti Pekkala.                                   Paavo Niinikoski.
41279: 
41280: 
41281: 
41282: 
41283:    Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäiväin päättymistä.
41284: 
41285: 
41286: 
41287: 
41288: 62/71
41289: 1
41290: 1
41291: 1
41292:     1
41293:     1
41294:     1
41295:         1
41296:         1
41297:         1
41298:             1
41299:             1
41300:             1
41301:                 1
41302:                 1
41303:                 1
41304:                     1
41305:                     1
41306:                     1
41307:                         1
41308: Kirj. ksm. n:o 224.
41309: 
41310: 
41311: 
41312: 
41313:                                    Junnila: Suomen asennetta Nordek-hankkeeseen koskevasta tans-
41314:                                       kalaislehden väitteestä.
41315: 
41316: 
41317:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
41318: 
41319:     Eräässä tämän päivän helsinkiläisessä aamu-          Asia on sen laatuinen, että se on välttämättä
41320: lehdessä sdostetaan tanskalaisen Berlingske           perusteellisesti selvitettävä. Jos näet tanskalais-
41321: Aftenavis-nimisen lehden artikkelia taannoisista      lehden väitteitä ei suomalaiselta taholta todella
41322: Nordek-hankkeista. Mainitussa tanskalaisessa ar-      vakuuttavasti kumota, se johtaa mm. sellaisen
41323: tikkelissa esitetään sellainen väite, että Suomen     maallemme varsin haitallisen käsityksen leviä-
41324: taholta olisi ilmoitettu jo kesällä 1969 EEC-         miseen, että Suomen ulkopolitiikka olisi, kuten
41325: viranomaisille Brysselissä, että Suomi ei tule        mainittu lehti suoraan viittaakin, menettely-
41326: osallistumaan Nordekiin. Tämän väitteen mu-           tavoiltaan laskematonta ja epäluotettavaa.
41327: kaan tällainen ilmoitus olisi siis tehty - muita         Edellä olevan perusteella ja v:altiopäiväjär-
41328: Pohjoismaita asianmukaisesti informoimatta -          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
41329: jo suunnilleen puoli vuotta ennen kuin Suomen         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
41330: hallitus joulukuun alussa 1969 peruutti Tur-          vaksi seuraavan kysymyksen:
41331: kuun suunnitellun Pohjoismaiden pääministe-
41332:  rien kokouksen, missä kokouksessa juuri Nor-
41333: dek-hankkeen oli tarkoitus olla pääministerien                  Mit!en Hallituksen käsityksen mukaan
41334: neuvottelujen keskeisenä aiheena.                            on voinut syntyä eräässä t<anskalaisessa
41335:     Tämä tanskalaisen lehden väite on todella                sanomalehdessä esitetty väite siitä, että
41336:  hämmästyttävä. Sillä jos se olisi totta, se mer-            Suomen taholta olisi jo kesällä 1969 -
41337:  kitsisi sitä, että korl~eat suomalaiset viranomai-          siis Nordek-neuvottelujen Pohjoismaiden
41338:  set olisivat kuukausimääriä johtaneet harhaan               kesken ollessa täydessä käynnissä ja
41339:  sekä pohjoismaisia pääministereitä ja Nordek-               ilman, että mainittujen neuvottelujen
41340:  hanketta valmistellutta korkeantason pohjois-               muita pohjoismaisia osapuolia olisi Suo-
41341:  maista asiantuntijatoimikuntaa, että myös esim.             men taholta asianomaisesti informoitu
41342:  Suomen eduskuntaa, jonka piirissä vielä vuo-                - ilmoitettu Brysselin EEC-viranomai-
41343:  den 1969 syysistuntokauden aikana joulukuun                 sille, että Suomi ei tule osallistumaan
41344:  alkupäiviin asti yleisesti uskottiin, että Suo-             Nordekiin,
41345:  men hallitus osallistui tosissaan silloin monilla               ja miten Hallitus aikoo huolehtia
41346:  eri tasoilla käytyihin Nordek-neuvotteluihin.               siitä, että tällaiset väitteet eivät pääse
41347:  T anskalaislehden artikkelista saattaa myös saada           leviämään ja luomaan kuvaa Suomen
41348:  sellaisen käsityksen, että myös Suomen hallituk-            ulkopolitiikan menettelytapojen laske-
41349:  sen pääosalta ja ehkä jopa silloiselta pääminis-            fiattomuudesta ja epäluotettavuudesta?
41350:  teriitä olisi salattu tuo Brysselissä tehty suoma-
41351:  lainen ilmoitus.
41352:         Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1971.
41353: 
41354:                                             T. Junnila.
41355: 
41356: 
41357: 
41358: 
41359:    Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäiväin päättymistä.
41360: 63/71
41361:                             j
41362:                             j
41363:                         j
41364:                         j
41365:                     j
41366:                     j
41367:                 j
41368:                 j
41369:             j
41370:             j
41371:         j
41372:         j
41373:     j
41374:     j
41375: j
41376: j
41377: Skrifd. spm. nr 225.
41378: 
41379: 
41380: 
41381: 
41382:                                  Lindeman: Om justering av kommunreformplanerna.
41383: 
41384: 
41385:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
41386: 
41387:     Kommunreformpla,neringen har nu pågått i        reformkommissionens förslag, utan att detta
41388: över fyra år. Det senaste skedet var, att kom-      förutsätts i planeringslagstiftningen.
41389: munreformkommissionen vid inrikesministeriet           Man börjar få det intrycket att inrikesminis-
41390: den 26. 6. 1970 tili ministeriet överlämnade        teriet medvetet fördröjer justeringen av pla-
41391: sitt förslag tili justeringar av planema, vilket    nerna och inte aktivt arbetar för att fullgöra
41392: förslag därefter utkom i tryck senare på hös-       det planeringsuppdrag som riksdagen givit mi-
41393: ten.                                                nisteriet i planeringslagen för kommunrefor-
41394:     Planeringsprocessen har skett i ytterst demo-   men ( 13/196 7). Om detta ät fallet medföt
41395: kratisk ordning och varit sällsynt grundlig.        dylika fötsummelset stor skada för samhälls-
41396: Bl. a. har kommunema varit i tilifälle att avge     utvecklingen i landet. Det finns också en be-
41397: sin åsikt upprepade gånger under planeringens       tydande risk att de nu föreliggande planerna,
41398: gång. Kommunerna har också tili följd härav         om justeringen av dem dröjet ellet ändringat
41399: i mycket hörjat anpassa sig tili planeringen        i dem vidtas i större utsträckning, blit för-
41400: och kommunreformkommissionens slutliga för-         åldrade ellet orealistiska och att en ny uppsli-
41401: slag har i stor utsträckning accepterats ute på     tande planeringsprocess tili följd härav igång-
41402: fältet.                                             sät1Js.
41403:     Ur den finlandssvenska befolkningens syn-          En ansvarsmedveten inställning tili samhälls-
41404: punkt är kommunreformkommissionens förslag          utvecklingens och kommunalförvaltningens be-
41405: också tilifredsställande. För den finlandssvenska   hov samt tili medborgamas behov av en för-
41406:  befolkningen är det av stor betydelse att de       bätttad samhällsservice förutsätter, att kom-
41407: nu föreliggande planerna i brådskande ordning       munreformen inte behandlas lättvindigt eller
41408:  justeras av inrikesministeriet och att juste-      såsom slagträ av någon medlem ellet grupp
41409:  ringen sker utan större ingrepp eller änd-         i tegeringen. Kommunreformen ät en ound-
41410:  ringar i kommunreformkommissionens förslag.        gänglig fas i utveoklingen vilket utvecklingen
41411:     I många fall har kommunreformplaneringen        i Sverige och Danmark senaste åt utvisar. Att
41412: inverkat hämmande på kommunernas aktivitet.         fördröja kommunreformen genom att eventuellt
41413:  Mången gång har den dessutom lockat kom-           använda den som köpslagan för ftampressan-
41414:  muner att företa oändamålsenliga investeringar.    det av otillräckligt fötberedda reformer med
41415:  Det osäkerhetstilistånd som nu råder borde         långt mindre angelägenhetsgrad, vittnat icke
41416:  inte i onödan upprätthållas länge tili. Kommu-     heller om vilja att fullgöra det av riksdagen
41417:  nerna behöver nu slutligt besked om sin ställ-     givna uppdraget.
41418:  ning i planeringen. Kommunreformplaneringen           Med hänvisning tili det ovan sagda och tili
41419:  borde nu rimligen vara, klar samt fastställas      riksdagsordningens 37 § 1 moment framställer
41420:  såsom planerna nu utformatls.                      undertecknad vördsamt följande spörsmål tili
41421:     Det är därför man med stigande förvåning        vederhörande medlem av statlsrådet:
41422:  och oro kunnat konstat•era, att den slutliga
41423:  justeringen av kommunreformplanema dröjer.                    Nät ämnaJt inrikesministeriet .slutligt
41424:  Justeringen borde vara lätt med hänsyn tili                justera de nu föreliggande kommun-
41425:  det grundliga arbete som nedsatts på plane-                teformplanetna,
41426:  ringen. Av någon orsak som inte kunnat över-                  ämnat ministeriet vid justeringen av
41427:  tygande motiveras har inrikesministeriet den               planerna följa kommunreformkommis-
41428:   15. 10. 1970 inbegärt yttranden över kommun-              sionens justeringsförslag som tillkom-
41429: 64/71
41430: 2
41431: 
41432:      mit i demokratisk ordning och med                    hur ämnar Regeringen trygga den
41433:      [akttagande av gällande lagstiftning och           svenskspråkiga befolkningens intresse av
41434:      inrikesministeriets med stöd av denna              en snar fastställelse av de nuvarande
41435:      utfärdade cirkulär och                             kommunreformplanerna?
41436:     Helsingfors den 15 januari 1971.
41437: 
41438:                                        Lars Lindeman.
41439: 
41440: 
41441: 
41442: 
41443:     Svar har ej avgivits före riksdagens avslu tande.
41444: Kirj. ksm. n:o 22.5.                                                                         Suomennos.
41445: 
41446: 
41447: 
41448: 
41449:                                    Lindeman: Kuntauudistussuunnitelmien tarkistamisesta.
41450: 
41451: 
41452: 
41453:                          E d u s kun n a n     Herra       P u h e m i e h e 11 e.
41454: 
41455:    Kuntauudistuksen suunnittelu on nyt ollut           voitu vakuuttavasti perustella, sisäasiainministe-
41456: käynnissä yli neljän vuoden ajan. Viimeisin            riö 15. 10. 1970 pyysi lausuntoja kuntauudistus-
41457: vaihe oli, että sisäasiainministeriön kuntauudis-      toimikunnan ehdotuksista ilman, että tätä olisi
41458: tusneuvottelukunta 26. 6. 1970 jätti ministe-          edellytetty suunnittelulainsäädännössä.
41459: riölle ehdotuksensa suunnitelmien tarkistami-             Vähitellen valtaa alaa vaikutelma, että sisä-
41460: seksi, mikä ehdotus sen jälkeen ilmestyi myö-          asiainministeriö tietoisesti viivyttelee suunnitel-
41461: hemmin syksyllä painettuna.                            mien tarkistamista työskentelemättä aktiivisesti
41462:    Suunnitteluprosessi on tapahtunut erittäin          sen suunnittelutehtävän täyttämiseksi, jonka
41463: demokraattisessa järjestyksessä ja se on ollut         eduskunta on ministeriölle kuntauudistuksen
41464: harvinaisen perusteellinen. Mm. kunnilla on            suunnittelulaissa (13/1967) antanut. Jos näin
41465: ollut toistuvasti tilaisuus mielipiteenilmaisuun       on, aiheuttavat tämänkaltaiset laiminlyönnit
41466: suunnittelun kestäessä. Kunnat ovat myös tä-           suurta vahinkoa yhteiskuntakehitykselle maassa.
41467: män seurauksena ryhtyneet sopeutumaan suun-            On olemassa myös merkittävä vaara, että nyt
41468: nitteluun ja kuntauudistusneuvottelukunnan             olemassa olevat suunnitelmat, jos niiden tarkis-
41469: lopulliset ehdotukset on suurelta osin hyväk-          taminen viipyy tai niihin tehdään muutoksia
41470: sytty ulkona kentällä.                                 suuremmassa laajuudessa, vanhentuvat tai käy-
41471:    Suomenruotsalaisen väestönosan kannalta kat-        vät epärealistisiksi ja että tämän seurauksena
41472: soen kuntauudistustoimikunnan ehdotukset ovat          käynnistetään uusi repivä suunnitteluprosessi.
41473: myös tyydyttäviä. Suomenruotsalaiselle väestöl-           Vastuuntuntoinen asennoituminen yhteiskun-
41474: le on erittäin tärkeätä, että nyt olemassaolevat       takehityksen ja kunnallishallinnon tarpeita sekä
41475: suunnitelmat kiireellisesti sisäasiainministeriön      kansalaisten parempien yhteiskunnallisten pal-
41476: toimesta tarkistetaan ja että tarkistaminen ta-        velusten tarvetta kohtaan edellyttää, ettei kun-
41477: pahtuu puuttumatta suurestikaan kuntauudis-            tauudistusta käsitellä kevytmieli,sesti ja ettei
41478: tusneuvottelukunnan ehdotuksiin tai niitä              kukaan tai mikään ryhmä hallituksessa käytä
41479: muuttamatta.                                           sitä lyömäaseena. Kuntauudistus on välttämä-
41480:    Monissa tapauksissa kuntauudistuksen suun-          tön kehitysvaihe, minkä Ruotsissa ja Tanskassa
41481: nittelu on vaikuttanut ehkäisevästi kuntien toi-       viime vuosina tapahtunut kehitys osoittaa.
41482: mintaan. Monia kertoja se sitä paitsi on hou-          Kuntauudistuksen viivästyminen käyttämällä
41483: kutellut kunnat ryhtymään epätarkoituksenmu-           sitä mahdollisesti kaupanhieronnassa riittämät-
41484: kaisiin investointeihin. Sitä epävarmuuden ti-         tömästi valmisteltujen, paljon vähäisemmän
41485: Jaa, joka nyt vallitsee, ei turhaan tulisi enää pit-   kiireellisyysasteen omaavien uudistusten aikaan-
41486:  kittää. Kunnille on välttämätöntä nyt lopulta         saamiseksi ei myöskään todista tahdosta täyttää
41487: saada tieto asemastaan suunnittelussa. Kunta-          eduskunnan antama tehtävä.
41488: uudistussuunnittelun tulisi nyt kohtuuden ni-
41489: messä olla selvä ja se olisi lyötävä lukkoon              Yllä sanottuun viitaten ja valtiopäiväjärjes-
41490: suunnitelmien nykymuodon mukaisesti.                   tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekirjoitta-
41491:     Siksi on kasvavalla ihmetyksellä ja levotto-       nut kunnioittaen esittää valtioneuvoston asian-
41492: muudella voitu todeta, että kuntauudistussuun-         omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
41493:                                                        myksen:
41494: nitelmien lopullinen tarkistaminen viipyy. Tar-
41495: kistamisen tulisi olla helppoa ottaen huomioon                   Milloin sisäasiainministeriö aikoo lo-
41496: sen perusteellisen työn, joka suunnittelun yh-                 pullisesti tarkistaa nykyiset kuntauudis-
41497:  teydessä on tehty. Jostakin syystä, jota ei ole               tussuunnitelmat,
41498:     aikooko ministeriö suunnitelmia tar-               nojalla .laatima kiertokirje huomioiden
41499:  kistaessaan seurata kuntauudistuksen                  ja
41500:  neuvottelukunnan     tarkistusehdotusta.,                miten Hallitus aikoo turvata ruotsin-
41501:  joka on syntynyt demokraattisessa jär-                kielisen väestön etujen mukaisen nykyis-
41502:  jestyksessä ja voimassa oleva lainsää-                ten kuntauudistussuunnitelmien pikaisen
41503:  däntö sekä sisäasiainministeriön sen                  vahvistamisen?
41504: Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1971.
41505: 
41506:                                     Lars Liilldeman.
41507: 
41508: 
41509: 
41510: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäiväin päättymistä.
41511: Kirj. ksm. n:o 226.
41512: 
41513: 
41514: 
41515: 
41516:                                   Friberg: Menettelystä polttoaineiden hinnanvahvistuksessa.
41517: 
41518: 
41519:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
41520: 
41521:     Suomi kuuluu suhteessa asukaslukuun maail-       tuotantoa, jonka korvaamiseksi öljyn tuontia
41522: man suurimpiin öljynkuluttajiin. Suomessa ku-        Persian lahdelta tehostettiin. Suezin kanava säi-
41523: lutetaan asukasta kohti n. 1 700 litraa öljyä        lyi yhä suljettuna, josta johtuen säiliölaivat
41524: vuodessa, mikä on enemmän kuin vastaava              matkallaan Eurooppaan joutuiva.t kulkemaan n.
41525: luku esimerkiksi Englannissa, Saksan Hittotasa-      kolme kertaa pitemmän matkan kuin hakies-
41526: vallassa ja Ranskassa. öljytuotteiden kulutus        saan öljyä Välimereltä.
41527: on lähes nelinkertaistunut kuluneen kymmen-             Merirahtien osalta suomalaisten öljytuottei-
41528: vuotiskauden aikana. öljy vastaa jo yli puo-         den rahtikustannukset lasketaan ns. AFRA-
41529: lesta maan kokonaisenergiata.rpeesta.                rahtitason mukaan (Average Freight Assess-
41530:     Kuluttajahinnat koostuvat öljytuotteiden han-    ment), joka ilmaisee poikkeamat perusrahti-
41531: kintahinnasta, tuotekohtaisista veroista ja kau-     tasosta "Worldscale". Perustana tahtitasolle on
41532: pan portaan myyntipalkkioista.                       viimeisen kuuden kuukauden AFRA-ra.htien
41533:     Hankintahinnat ovat sidotut kansainvälisessä     keskiarvo, joka lasketaan kutakin vuosineljän-
41534: kaupassa käytettyihin noteerauksiin ja muuttu-       nestä varten kerrallaan.
41535: vat niiden mukaisesti. (Polttonesteiden mark-           Rahdin osuus bensiinin hinnasta on 3 pros.,
41536: kinointikustannuskomitean osamietintö I 1968:        dieselöljyn kohdalta 5 pros. ja lämmitysöljyn
41537: B 81).                                               hinnasta 15 pros.
41538:     Viime vuonna suoritettiin useita. öljytuottei-      Suomessa myytävien öljytuotteiden hinta.
41539: den hinnankorotuksia. Yleisesti voidaan sanoa,       määrittyy myös ns. Karibian alueen fob-notee-
41540: että hinnankorotukset erittäin herkästi seurasi-     rausten pohjalta (Aruba/Esso ja Curacao/
41541: vat kansainvälistä hintakehitystä. Ottaen huo-       Shell) ja nämä noteeraukset ovat viime aikoi-
41542: mioon öljyn yhä keskeisemmän aseman Suo-             hin saakka olleet kiinteämpiä kuin esim. jos-
41543: men kansantaloudessa on nouda.tettavalla hinta-      sain maissa käytössä olevat Rotterdamin notee-
41544: politiikalla ja sen valvonnalla mitä keskeisin       raukset. Öljytuotteiden kuluttajahinnoista polt-
41545: merkitys.                                            toöljyn hinnasta on 70 pros. fob-hinnan osuut-
41546:     Vallitseva tilanne on herättänyt kuluttajien     ta, dieselöljyn kohdalla 28 pros. ja bensiinin
41547: edustajissa mitä vakavinta huolestumista. Vii-       hinnasta 18.5 pros. Fob-noteeraukset nousivat
41548:  meksi on Ara.vakiinteistöliitto vaatinut, että      31. 7. ja 17. 8. 1970 Karibian a.lueella ja hei-
41549: Neste Oy:n investointi- ja kuluttajapolitiikkaa      jastuivat Suomen hintoihin (Barreli 4/1970).
41550:  tulisi tutkia, koska liiton epäilyksen mukaan          Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti moot-
41551:  se saattaa olla vakauttamishengen ja kulutta-       toribensiinien, moottoripetrolin ja dieselöljyn
41552:  jain etujen va.stainen (kirjelmä Vaitioneuvos-      hinnat 7. 1. 1970 kuten myös polttoöljyjen ja
41553:  tolle 18. 1. 1971 ).                                valopetrolin hinnat. Nesteen ja öljy-yhtiöiden
41554:     Tilanne on tällä hetkellä se, että Suomessa      anomuksesta hinnat vahvistettiin uudelleen
41555:  jalostettujen ja useimpien maahantuotujen öljy-     6. 4. 1970, jolloin Helsingissä, Turussa ja Kot-
41556:  tuotteiden hankintahinnat on sidottu kansain-       kassa 100 okt. moott.bensiinin hinnaksi tuli
41557:  välisiin meritahti-indekseihin ja fob-noteerauk-    p/1 70,65, 92 okt. 66,70, moottoripetrolin
41558:  siin.                                               25,25 ja dieselöljyn 40,20. (Sosiaali- ja ter-
41559:     Kansainvälinen hintapaine on syntynyt mm.        veysministeriön hintatiedotuksia n:o 781-
41560:  seuraavista tekijöistä: Syyria sulki keväällä       783).
41561:  Välimeren rannikolle kulkevan tärkeän öljy-            Merirahtien ja fob-hintojen (Karibian alue}
41562:  johdon, ns. Tap-linen (Trans-Arabian Pipe-          nousun vuoksi Neste Oy ja. kotimaiset öljy-
41563:  line). Libya supisti samaan aikaan raakaöljyn       yhtiöt tekivät elokuussa kaksi eri anomusta
41564: 65/71
41565: 2
41566: 
41567: sosiaali- ja terveysministeriölle saada korottaa        Syyskuun hintatarkistuksen jälkeen hintoja
41568: hintoja. Esityksen perusteluissa yhtiöt toteavat,    korotettiin vielä 16 lokakuuta jolloin korotus-
41569: että markkinointiyhtiöille koituu vuodessa 84        ten määrä yhteenlaskettuna vastasi Nesteen ja
41570: miljoonan markan tappiot kevyen polttoöljyn          9 markkinointiyhtiön alkuperäistä anomusta
41571: hankinnoista ja 20 miljoonaa dieselöljyn osalta      jolloin moottoripetrolin hinnaksi tuli p/1 25,40
41572: hintojen nousun johdosta. Koska yhdeksän             ja dieselöljyn hinnaksi p/1 42,80. (Sosiaali- ja
41573: markkinointiyhtiön vuosivoitto Nestettä lu-          terveysministeriön hintatiedotuksia nro 797-
41574: kuunottamatta oli vain 5.3 miljoonaa mark-           798).
41575: kaa. on kuluttajahinnan nostaminen välttämä-            On siis pidettävä säännöstelymääräysten vas-
41576: tön maan öljyhuollon turvaamiseksi (Kirjelmä         taisena että Neste jo 1. 8. ja 1. 9. 1970 korotti
41577: ministeriölle 24. 8. 1970). Ehdotetut korotuk-       omia hintojaan laskuttaessaan markkinointi-
41578: set olivat n. 2 penniä/litra.                        yhtiöitä mutta että nämä eivät vastaavasti voi-
41579:     Hinta- ja palkkaneuvoston hintajaosto teki       neet koroittaa hintojaan ennenkuin 25. 9. ja
41580: suosituksensa vasta 22. 9. 1970 ensimmäisen          20. 10. 1970 lähtien. Tämän ajan Neste hyö-
41581: kerran. Tällöin asia, ilmeisesti kytkettynä kans-    tyi suhteessa muihin yhtiöihin n. 5--6 mil-
41582: liapäällikkö Keijo Liinamaan vakauttamisneu-         joonaa markkaa. Tilastojen mukaan voidaan
41583: votteluihin, oli ollut esillä jo neljä kertaa        nimittäin todeta että kaudelle elokuu-lokakuu
41584: aikaisemmin.                                         sijoittuu n. 15 pros. vuoden polttoaineen kulu-
41585:     Suosituksen mukaan saatiin korottaa diesel-      tuksesta eli n. 640 000 ms, mistä Nesteen
41586: öljyn hintaa 2 p/1, kevyen polttoöljyn hintaa        osuus on puolet eli 320 000 X 2.2 p.
41587: 1.7 p/1 ja valopetrolin hintaa 0.75 p/1. Jaosto         Yhdeksästä markkinointiyhtiöstä kahdella ei
41588: antoi tiettävästi samalla, huomiotaherättävästi      ole omia varastoja joten niiden kohdalla tap-
41589: kyllä, hintaosastolle kehoituksen selvittää onko     piollinen myynti (tai myynti ilman voittomargi-
41590: Neste menetellyt hintasäännöstelyn määräysten        naalia) alkoi välittömästi, nämä yhtiöt ovat
41591: vastaisesti korottaessaan myyntihintaansa jo         E-öljyt ja Kesoil. Myös Union-yhtiön varas-
41592: ennen hinta- ja palkkaneuvoston päätöstä. Jaos-      tointikapasiteetti on varsinkin Helsingin ulko-
41593: ton suositus oli yksimielinen.                       puolella heikko.
41594:     Neste Oy on saatujen selvitysten mukaan             On kyseenalaista palveleeka kuluttajan etua
41595: ennakoinut hinnankorotuspäätöksiä. Viitaten          se, että Neste hinnoittelee öljytuotteiden hin-
41596: kohonneisiin hankintakustannuksiin Neste on          nat myös pelkästään merirahtien vaihteluiden
41597: kahteen otteeseen -      1.8. ja 1.9. 1970 -         mukaan. On nimittäin todettava että korkein-
41598: koroittanut laskutushintojaan kevyen poltto-         taan 40 pros. Nesteen raakaöljystä tuodaan
41599: öljyn ja kevyen dieselöljyn osalta, markkinointi-    ulkomaisin aluksin. N. 60 prosentin osalta
41600: yhtiöille tapahtuvan myynnin osalta.                 Neste käyttää omia aluksiaan, joiden osalta
41601:     Nesteen solmimien sopimusten mukaan tar-         yhtiö saa verotuksessa. erittäin edulliset poistot
41602: kistetaan hintoja jokaisen kalenterikauden kuu-      ja joiden kustannukset määräytyvät muiden
41603: kauden 1 päivänä silloin voimassa olevien hin-       seikkojen mukaan kuin kansainvälisen tonnis-
41604:  tatekijöiden nojalla. Ns. tukkusopimusmenet-        ton kysynnän koska alukset ovat vain Nesteen
41605:  telyä noudattaen tiedotetaan sopimusasiakkaalle     käytössä ja omistuksessa.
41606: välittömästi hinnoittelulaskelmasta. Laskutus-          Neuvostoliitosta tuotavan raakaöljyn osalta
41607: kaudet kuukaudessa ovat 1-8, 9-16, 17-23,            taasen 60 pros. tulee Ventspilsin satamaan
41608:  24-28/31 päivät.                                    Baltiassa öljyputkia pitkin, eikä toistaiseksi ole
41609:     Polttoaineet ovat kuitenkin hintasäännöste-      selvitetty eikä myöskään koskaan Nesteen hin-
41610: lyn alaisia. Toukokuun 29 päivänä annetun            nankorotusesitysten yhteydessä esille tullut,
41611: valtioneuvoston päätöksen mukaisesti (340 /          että Neuvostoliitto ol1si koroittanut putkikulje-
41612:  70) polttoaineet ovat säännöstelyn alaisia hin-     tusmaksuja jatkuvasti AFRA:n indeksin mu-
41613:  nan suhteen ( 3 §, 4 § ryhmä 27.) Hintasään-        kaan.
41614: nöstelyn toteuttamisessa noudatetaan valtioneu-         Nesteen osuus Suomen öljymarkkinoista on
41615:  voston päätöstä elokuun 14 päivältä 1958            n. 75 pros. kokonaisöljyntuonnin vuosittain
41616:  (363 /58), ( 340/70 8 §). Tässä valtioneuvos-       ollessa n. 10 milj. tonnia. Pääosan öljystään
41617:  ton päätöksessä todetaan että hinnanvahvistus-      Neste tuo Neuvostoliitosta. Neuvostoliiton hin-
41618:  päätös tarkoittaa sekä tukku- että vähittäis-       nat seuraavat valmiiden öljytuotteiden osalta
41619:  kaupassa tapahtuvaa hinnoittelua ( 34 §, 35 § ) .   sangen kiinteästi Karibian alueen noteerausten
41620:                                                                                                        3
41621: 
41622: muuttumista ( Platt's Oilgram indeksin mu-               Koska on tilanteita, varshnkin merirahtien
41623: kaao.).                                               kohdalla, jolloin tapahtuu myös hinnoittelu-
41624:    Merkillepantavaa on se, että Neste esittäes-       perusteiden mukaan hintojen laskua, on koko
41625: sään hinnrunkorotuspyyntönsä siteeraa ainoas-         öljytuotteiden hintapolitiikassa sekä vahvasti
41626: taan valmiiden tuotteiden fob-hintojen nousua.        hintoja. korottavia mutta osin myös hintoja
41627:     Sen sijaan yhtiö ei ole hintaviranomaisille       laskevia tekijöitä. Lopputulos on vuoden mit-
41628: eikä tiettävästi myöskään kauppa- ja teollisuus-      taan sarja hintavaihteluita jotka eivät palvele
41629: ministeriölle, ilmoittanut raakaöljyhintakalkyy-      kuluttajia millään tavalla. Koska hintapaine
41630: linsa perusteita. Pitkäaikaisia sopimuksia sol-       kuluttajiin muutoinkin on kova tulisi harkita
41631: mittaessa (esimerkiksi parhaillaan Neste neu-         erityisen hinnantasausrahaston perustamista öl-
41632: vottelee uudesta viiden vuoden sopimuksesta           jytuotteiden osalle. (Suomen Sosialidemokraatti
41633: 2 miljardin markan arvosta) voidaan r'<laka-          25. 11. 1970.)
41634: öljyn hintataso ja siihen vaikuttavat vaihtelut          Hinnantasausrahaston peruspääoman muo-
41635: säätää erilailla. Näin ollen fob-hintojen nou-        dostaisi rahtien alennukset jotka koituisivat
41636: sulla valmiiden öljytuotteiden osalta ei t'<lrvitse   rahaston hyväksi, Nesteen laskutusperusteiden
41637: olla välitöntä yhteyttä raakaöljyn hintaan ja         tarkistus siten että raakaöljyn hintavaihtelut
41638: siis myöskään ei niiden tuotteiden hintaan jotka      otettaisiin hintamuutosten perustaksi tietyn yli-
41639: Neste kotimaassa jalostaa omaan ja markki-            menokauden jälkeen ja siten että Nesteen lähes
41640: nointiyhtiöiden käyttöön (n. 75 pros. mark-           ainutlaatuisesta liiketaloudellisesta tuotosta osa
41641: kinoista) . Hintamekanismin perustana ei ole          siirrettäisiin hallituksen päätöksellä tähän rahas-
41642: myöskään selvää määritelmää siitä paljonko            toon.
41643: Neste vuodessa saa tuott'<la voittoa.                    Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
41644:     On sHs ajateltavissa tilanteita missä Neste       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
41645: Oy:n ei tarvitsisi lainkaan seurata markkinointi-     seuraavan kysymyksen valtioneuvoston asian-
41646:  yhtiöitä hinnankorotusvaatimuksin silloin kun        omaisen jäsenen vastattavaksi:
41647:  nämä, tuodessaan maahan valmiita tuotteita,
41648: fob-hintojen noustessa anovat hintakompensaa-                   Katsooko Hallitus Neste Oy:n 1. 8.
41649:  tiota nousseista kuluista. Tällöin Neste Oy alan             ja 1. 9. 1970 tekemillään hinnankoro-
41650:  hallitsevana yrityksenä voisi voimakkaasti jar-              tuksilla rikkoneen hintasäännöstelystä
41651:  ruttaa hintapaineen kasvua. Tällaista ei ole                 annettuja määräyksiä, sekä
41652:  sattunut.                                                      aikooko Hallitus tarkistaa polttoainei-
41653:     Vallitseva lainsäädäntö on epäselvä sen suh-              den hinnanvahvistuksessa käytettävää
41654:  teen kenen tulee anoa hinnankorotuksia, Neste                menettelyä siten, että polttoaineiden
41655:  Oy:n, markkinointiyhtiöiden, näiden yhdessä                  markkinointiyhtiöille tapahtuvat toimi-
41656:  vai tulisiko kauppa- ja teollisuusministeriön se             tukset ja niiden hinnankorotukset vaati-
41657:  tehdä joka Sojusneftexportin kanssa tekee so-                vat ehdottomasti sosiaali- ja terveys-
41658:  pimukset Neuvostoliitosta kauppasopimusten                   ministeriön päätöksen,
41659:  puitteissa tuotavien valmiiden tuotteiden osalta.              sekä pyrkiikä Hallitus tarkistamaan
41660:  Tähän ovat öljy-yhtiöiden edustajat kirjelmäs-               Neste Oy:n hintapolitiikan perusteita
41661:  sään valtioneuvostolle kiinnittäneet huomiota                kuluttajien etuja silmälläpitäen sekä
41662:  pyytäessään "viranomaisia ensi tilassa vahvista-             pyrkimällä erityisen polttoaineiden hin-
41663:  maan noudattavansa vastaisuudessa menettelyä                 nantasausrahaston perustamiseen?
41664:  joka takaa muutoksen huomioonottamisen vä-
41665:  littömästi ja täysimääräisesti myyntihinnoissa"
41666:   (kirjelmä Valtioneuvostolle 18.11.1970).
41667:       Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1971.
41668: 
41669:                                              Ralf Friberg.
41670: 
41671: 
41672:    Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäiväin päättymistä.
41673: 1
41674: 
41675: 1
41676: 
41677: 1
41678: 
41679:     1
41680: 
41681:     1
41682: 
41683:     1
41684: 
41685:         1
41686: 
41687:         1
41688: 
41689:         1
41690: 
41691:             1
41692: 
41693:             1
41694: 
41695:             1
41696: 
41697:                 1
41698: 
41699:                 1
41700: 
41701:                 1
41702: 
41703:                     1
41704: 
41705:                     1
41706:                          1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
41707: 
41708: 
41709: 
41710: 
41711:                Suomen Eduskunnan
41712:                     päätös,
41713:         joka tehtiin vuoden 1970 varsinaisilla valtiopäivillä
41714:                            Helsingissä
41715: 
41716:                       20 päivänä tammikuuta 1971.
41717: 
41718:     Me, Suomen Eduskunta ja Suomen kansan Edustajat, jotka nyt olemme var-
41719: sinaisille valtiopäiville kokoontuneina olleet, teemme tiettäväksi, että sitten kun
41720: Eduskunta oli vuoden 1969 valtiopäivillä valtiopäiväjärjestyksen 19 §:n nojalla
41721: päättänyt, että Eduskunta kokoontuu vuoden 1970 varsinaisille valtiopäiville 3
41722: päivänä huhtikuuta 1970, Me olemme mainittuna päivänä täällä Helsingissä ko-
41723: koontuneet.
41724:     Toimemme olemme aloittaneet anoen ja rukoillen Kaikkivaltiaalta siunausta
41725: työllemme, ja saatuamme valtiopäivien kestäessä tiedoksi erinäisiä esityksiä, ehdo-
41726: tuksia ja kertomuksia, jotka Hallitus on Meille esittänyt, sekä käyttäen perustus-
41727: lakien mukaan Eduskunnalle tulevaa aloiteoikeutta, Me olemme tehneet seuraa-
41728: vat päätökset.
41729: 
41730:                                 Kevätistuntokausi.
41731: 
41732:                         Lepäämässä· olevat lakiehdotukset.
41733: 
41734:     Sitten kun Eduskunta oli vuoden 1966 valtiopäivillä Hallituksen esityksen
41735: johdosta valtiopäiväjärjestyksen 66 §:ssä säädetyn käsittelyn jälkeen vuoden 1967
41736: valtiopäivillä päättänyt jättää ehdotukset laiksi rikoslain 41 luvun kumoamisesta
41737: sekä sanotun lain 10 luvun muuttamisesta ja laiksi oikeudenkäymiskaaren 8 luvun
41738: 2 § :n 5 kohdan kumoamisesta lepäämään ensimmäisiin vaalien jäljestä pidettäviin
41739: varsinaisiin valtiopäiviin, ja kun lakiehdotuksia ei ole voitu hyväksyä muutta-
41740: 36/71
41741: 2                         1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
41742: 
41743: mattomina, Eduskunta on 2 päivänä kesäkuuta 1970 hylännyt kysymyksessä
41744: olevat lakiehdotukset.
41745:     Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että Hallitus kiireellisesti antaa Edus-
41746: kunnalle esityksen uskontorikoksia ja kirkollisten järjestysmääräysten rikkomista
41747: koskevan lainsäädännön uudistamisesta.
41748: 
41749: 
41750:                                         2 §.
41751:     Sitten kun Eduskunta oli vuoden 1968 valtiopäivillä annetun Hallituksen esi-
41752: tyksen johdosta valtiopäiväjärjestyksen 66 §:ssä säädetyn käsittelyn jälkeen samoilla
41753: valtiopäivillä päättänyt jättää ehdotuksen laiksi valtion autotilauskeskuksesta le-
41754: päämään ensimmäisiin vaalien jäljestä pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin ja kun
41755: lakiehdotusta ei ole voitu hyväksyä muuttamattomana, Eduskunta on 2 päivänä
41756: kesäkuuta 1970 päättänyt hylätä kysymyl,tsessä olevan lakiehdotuksen.
41757: 
41758: 
41759:                                          3 §.
41760:      Sitten kun Eduskunta oli vuoden 1968 valtiopäivillä annetun Hallituksen
41761: esiltyksen johdosta valtiopäiväjärjestyksen 66 ja 67 §:ssä säädetyn käsittelyn
41762: jälkeen samoilla valtiopäivillä päättänyt jättää ehdotuksen laiksi vesilain muuttami-
41763: sesta lepäämään ensimmäisiin vaalien jäljestä pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin
41764: ja hyväksyä ehdotuksen laiksi eräistä vesien käyttämistä varten myönnettävistä
41765: oikeuksista annetun lain muuttamisesta jätettäväksi lepäämään ensimmäisiin vaalien
41766: jäljestä pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin, ja kun lakiehdotuksia ei ole voitu
41767: hyväksyä muuttamattomina, Eduskunta on 22 päivänä toukokuuta 1970 päättänyt
41768: hylätä kysymyksessä olevat lakiehdotukset.
41769: 
41770: 
41771:                                          4 §.
41772:     Sitten kun Eduskunita oli vuoden 1968 valtiopäivillä annetun Hallituksen esi-
41773: tyksen johdosta valtiopäiväjärjestyksen 66 §:ssä säädetyn käsittelyn jälkeen samoilla
41774: valtiopäivillä päättänyt jättää ehdotuksen laiksi pienviljelijäin karjantarkkailuyhdis-
41775: tysten ja sonninpitoyhtymien valtionavustuksista annetun lain muuttamisesta le-
41776: päämään ensimmäisiin vaalien jäljestä pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin, Edus-
41777: kunta on 17 päivänä huhtikuuta 1970 päättänyt, että lepäämässä oleva lakiehdotus
41778: katsotaan rauenneeksi.
41779: 
41780:                                          5 §.
41781:     Sitten kun Eduskunta oli vuoden 1969 valtiopäivillä Hallituksen esityksen
41782: johdosta valtiopäiväjärjestyksen 66 ja 67 §:ssä säädetyn käsittelyn jälkeen samoilla
41783: valtiopäivillä päättänyt hyväksyä ehdotukset laiksi valtiopäiväjärjestyksen muutta-
41784: misesta ja laiksi hallitusmuodon 23 § :n muuttamisesta jätettäviksi lepäämään en-
41785:                            1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                         3
41786: 
41787: simmru.sun vaalien jäljestä pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin sekä jättää ehdo-
41788: tukset laiksi kansanedustajain vaalista ja laiksi tasavallan presidentin valitsijamies-
41789: ten vaalista lepäämään ensimmäisiin vaalien jäljestä pidettäviin varsinaisiin valtio-
41790: päiviin, Eduskunta on 5 päivänä toukokuuta 1970 päättänyt hylätä kysymyksessä
41791: olevat lakiehdotukset.
41792:     Samalla Eduskunta on päättänyt lausua toivomuksen, että Hallitus kiireellisesti
41793: valmistuttaisi ja antaisi Eduskunnalle sellaisen esityksen valtiollisia vaaleja koske-
41794: van lainsäädännön uudistamisesta, joka on tarpeen äänioikeuden myöntämiseksi
41795: sanotuissa vaaleissa ulkomailla asuville Suomen kansalaisille.
41796: 
41797: 
41798:                                         6   s.
41799:     Sitten kun Eduskunta oli vuoden 1968 valtiopäivillä annetun Hallituksen esi-
41800: tyksen johdosta valtiopäiväjärjestyksen 66 §:ssä säädetyn käsittelyn jälkeen samoilla
41801: valtiopäivillä päättänyt jättää ehdotukset laeiksi oikeudenkäymiskaaren muuttami-
41802: sesta, konkurssisäännön 111 §:n muuttamisesta, akordilain 28 §:n muuttamisesta,
41803: todistelusta oikeuden valvomista varten ulkomaalla annetun lain 3 §:n muutami-
41804: sesta, huoneenvuokralain 40 §:n 1 momentin muuttamisesta ja holhouslain 77 §:n
41805: 2 momentin kumoamisesta lepäämään ensimmäisiin vaalien jäljestä pidettäviin var-
41806: sinaisiin valtiopäiviin, Eduskunta on 15 päivänä toukokuuta 1970 hyväksynyt
41807: kysymyksessä olevat lakiehdotukset.
41808: 
41809: 
41810:                                         7 §.
41811:     Sitten kun Eduskunta oli vuoden 1968 valtiopäivillä annetun Hallituksen esi-
41812: tyksen johdosta valtiopäiväjärjestyksen 66 §: ssä säädetyn käsittelyn jälkeen samoilla
41813: valtiopäivillä päättänyt hyväksyä ehdotuksen laiksi väestön toimeentulon ja maan
41814: talouselämän turvaamisesta poikkeuksellisissa oloissa jätettäväksi lepäämään en-
41815: simmäisiin vaalien jäljestä pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin, Eduskunta on
41816: 20 päivänä toukokuuta 1970 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 1 momentissa sääde-
41817: tyin määräenemmistöin hyväksynyt lain.
41818: 
41819: 
41820: 
41821:                          Vahvistamatta iätetty lakiehdotus.
41822: 
41823:                                          8 §.
41824:     Sen johdosta, että vuoden 1966 valtiopäivillä tehtyjen lakialoitteiden johdosta
41825: vuoden 1968 valtiopäivillä hyväksytty ehdotus laiksi elatusavun ennakosta anne-
41826: tun lain muuttamisesta oli jätetty vahvistamatta, Eduskunta on 17 päivänä huhti-
41827: kuuta 1970 päättänyt, että lepäämässä oleva lakiehdotus katsotaan rauenneeksi.
41828: 4                        1970 Vp. -    Valtiopäiväpäätös.
41829: 
41830:                               Hallituksen esitykset.
41831: 
41832:                                       9 §.
41833:     Hallituksen esitys n:o 1 valtion takauksen antamisesta Suomi-Talosäätiön
41834: ottaman lainan vakuudeksi. Eduskunta on 2 päivänä kesäkuuta 1970 päättänyt
41835: oikeuttaa valtioneuvoston antamaan määrättävillään ehdoilla valtion omavelkaisen
41836: takauksen Suomi-Talosäätiö- nimisen ruotsinmaalaisen säätiön rakennuskiinteistön
41837: ostamista varten ottamaan, enintään 1 000 000 Ruotsin kruunun määräisen lainan
41838: maksamisen ja lainasopimuksessa sovittujen ehtojen .täyttämisen vakuudeksi.
41839: 
41840: 
41841:                                        10 §.
41842:     Hallituksen esitys n:o 2 laiksi vesilain muuttamisesta. Eduskunta on 16 päi-
41843: vänä kesäkuuta 1970 hyväksynyt lain.
41844:     Eduskunta on kiinnittänyt huomiota monimutkaiseen ja asianasaisille hanka-
41845: laan vesiasiain muutoksenhakumenettelyyn ja on katsonut, että muutoksenhaku-
41846: menettelyn kokonaisuudistuksin olisi vesiasioiden käsittelyä joudutettava. Hy-
41847: väksyessään lain 15 luvun 3 §:n muutoksen Eduskunta on pitänyt välttämättö-
41848: mänä vesioikeuksien kokoonpanon muuttamista, koska vesioikeuksien toimialaan
41849: kuuluu myös vesien luonnontalouden kannalta keskeisten asioiden käsittely.
41850: Eduskunta on katsonut, että vesioikeuksissa olisi vesien luonnontalouden tunte-
41851: mus, kuten hydrologia, limnologia, biologia tai kemia oltava edustettuna. Tämän
41852: woksi ja kun asian käsittelyn yhteydessä on käynyt ilmi, että vesien käyttöä ja
41853: vesiensuojelua koskevat säännökset eivät enää vastaa käytännön vaatimuksia,
41854: Eduskurlta on edellyttänyt, että Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin vesilainsäädännön
41855: kokonaistarkistuksen aikaansaamiseksi, ja jo. ennen kokonaistarkistusesityksen val-
41856: mistumista •antaa kiireellisesti Eduskunnalle esitykset ainakin vesilain muutoksen-
41857: hakumenettelyn ja vesioikeuksien kokoonpanon uudistamiseksi.
41858: 
41859: 
41860:                                        11 §.
41861:     Hallituksen esitys n:o 3 laiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta.
41862: Eduskunta on 26 päivänä toukokuuta 1970 hyväksynyt lain rikoksen johdosta
41863: tapahtuvasta luovuttamisesta ja lain rikoslain 1 luvun 10 §:n 2 momentin kumoa-
41864: misesta.
41865: 
41866:                                           12 §.
41867:    Hallituksen esitys n:o 4 kuolemansyyn tutkintaa koskevien säännösten muut-
41868: tamisesta. Eduskunta on 26 päivänä toukokuuta 1970 hyväksynyt lain rikoslain
41869: voimaanpanemisesta annetun asetuksen 16 §:n 3 momentin kumoamisesta ja lain
41870: korvauksesta . todistajille valtionvaroista annetun lain muuttamisesta.
41871:                          1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                        5
41872: 
41873:                                      13 §.
41874:    Hallituksen esitys n:o 5 laiksi tieliikennelain 9 b §:n muuttamisesta. Edus-
41875: kunta on 20 päivänä toukokuuta 1970 hyväksynyt lain.
41876: 
41877:                                         14 §.
41878:     Hallituksen esitys n:o 6 laiksi lapsiperheiden asumistuesta annetun lain muut-
41879: tamisesta. Eduskunta on 2 päivänä kesäkuuta 1970 hyväksynyt lain.
41880:     Hyväksyessään lain Eduskunta on edellytrt:änyt, että asumistuen puutteiden
41881: korjaamista edelleen jatketaan.
41882: 
41883:                                       15 §.
41884:     Hallituksen esitys n:o 7 laeiksi eläkeoikeuden valintaa koskevan ilmoituksen
41885: tekemisestä eräissä tapauksissa annetun lain sekä kunnallisten viranhaltijain ja
41886: työntekijäin eläkelain muuttamisesta. Eduskunta on 23 päivänä kesäkuuta 1970
41887: hyväksynyt lait.
41888:                                        16 §.
41889:     Hallituksen esitys n:o 8 Teollistamisrahasto Oy - Industrialization Fund of
41890: Finland Ltd:n ulkomaisten lainojen valtion takauksesta. Eduskunta on 26 päi-
41891: vänä toukokuuta 1970 päättänyt oikeutta.a valtioneuvoston antamaan määräämil-
41892: lään ehdoilla valtion :takauksen Teollistamisrahasto Oy - Industrialization Fund
41893: of Finland Ltd:h ottamien, vasta-arvoLtaan enintään 120 000 000 markkaan nouse-
41894: vien ulkomaisten lainojen maksamisen ja niissä sovittujen ehtojen täyttämisen va-
41895: kuudeksi ja siten, että kunkin lainan määrä tällöin lasketaan takauksia annettaessa
41896: voimassa olevan virallisen kurssin mukaan.
41897: 
41898:                                        17 §.
41899:      Hallituksen esitys n:o 9 laiksi metsänparannuslain muuttamisesta. Eduskunta
41900: on 16 päivänä kesäkuuta 1970 hyväksynyt lain.
41901:      Vastauksessaan Hallituksen esitykseen laiksi vesihallinnosta Eduskunta on
41902: edellyttänyt huolehdittavan siitä, ettei vesihallituksen alaisuuteen siirtyvien lai-
41903: tosten virka- ja työsuhteessa olevia työntekijöitä lain täytäntöönpanon yhteydessä
41904: irtisanota. Eduskunta on katsonut. tarpeelliseksi tässäkin yhteydessä korostaa asian
41905: hoitamisen ,tärkeyttä Eduskunnan edellyttämällä tavalla.
41906: 
41907:                                        18 §.
41908:     Hallituksen esitys n:o 12 kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kan-
41909: sainvälisen yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta ort 16
41910: päivänä kesäkuuta 1970 päättänyt hyväksyä ne kaikkinaisen· rotusyrjinnän poista-
41911: mista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen määräykset, jotka vaativat · Edus-
41912: kunnan suostumusta.
41913: 6                        1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
41914: 
41915:                                     19 §.
41916:    Hallituksen esitys n:o 15 laiksi valtiokoottotista annetun lain 3 §:n muut-
41917: tamisesta. Eduskunta on 30 päivänä kesäkuuta 1970 hyväksynyt lain.
41918: 
41919: 
41920:                                      20 §.
41921:     Hallituksen esitys n:o 16 laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauk-
41922: sesta ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 16 päivänä kesä-
41923: kuuta 1970 hyväksynyt lain.
41924:     Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus tutkii, mitä mah-
41925: dollisuuksia on tarkistaa yli 18-opettajaisten kansakoulujen johtajien palkkioita
41926: nykyistä oikeudenmukaisemmiksi, sekä ryhtyy selvitysten perusteella •tarvittaviin
41927: toimenpiteisiin.
41928: 
41929:                                           20 §.
41930:     Hallituksen esitys n:o 17 laiksi eräiden vesirakennustehtävien hoitamisesta.
41931: Eduskunta on 16 päivänä kesäkuuta 1970 hyväksynyt lain.
41932:     Samalla Eduskunta on päättänyrt lausua toivomuksen, että Hallitus ryhtyisi
41933: kiireellisesti toimenpiteisiin yhtenäisten esitysten laatimiseksi vesihallinnon tehtä-
41934: vistä ja vesihallinnon sekä toimesta että valvonnassa suoritettavien töiden tukemi-
41935: sesta valtion varoilla, ja antaisi asiaa koskevat esitykset Eduskunnalle.
41936: 
41937: 
41938:                                      22 §.
41939:     Hallituksen esitys n:o 18 kansainvälisen rautatieyleissopimuksen (CIV) rau-
41940: tateiden vastuuta matkustajien kuolemasta ja loukkaantumisesta koskevan lisä-
41941: yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 23 päivänä
41942: kesäkuuta 1970 päättänyt hyväksyä kansainvälisen rautatieyleissopimuksen (CIV)
41943: rautateiden vastuuta matkustajien kuolemasta ja loukkaantumisesta koskevan lisä-
41944: yleissopimuksen ne määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
41945:     Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain matkustajien ja matkatavaran kuljetusta
41946: rautateitse (CIV) koskevan kansainvälisen yleissopimuksen rautateiden vastuuta
41947: matkustajien kuolemasta ja loukkaantumisesta koskevan lisäyleissopimuksen eräi-
41948: den määräysten hyväksymisestä.
41949: 
41950:                                       23 §.
41951:     Hallituksen esitys n:o 19 rikoslain täydentämisestä eräillä rotu- ynnä muuta
41952: syrjintää koskevilla rangaistussäännöksillä. Eduskunta on 23 päivänä kesäkuuta
41953: 1970 hyväksynyt lain rikoslain ,täydentämisestä eräillä rotu~ ynnä muuta syrjintää
41954: koskevilla rangaistussäännöksillä.
41955:                           1970 Vp. -    Valtiopäiväpäätös.                         7
41956: 
41957:                                      24 §.
41958:     Hallituksen esitys n:o 21 laeiksi valtion eläkelain, valtion perhe-eläkelain,
41959: valtion eläkelain voimaanpanolain ja valtion perhe-eläkkelain voimaanpanolain
41960: muuttamisesta. Eduskunta on 30 päivänä kesäkuuta 1970 hyväksynyt lait.
41961: 
41962: 
41963:                                         25 §.
41964:     Hallituksen esitys n:o 22 laiksi kansakoululain muuttamisesta. Eduskunta on
41965: 23 päivänä kesäkuuta 1970 hyväksynyt lain.
41966:     Kun kuulovikaisten opetuksessa nykyisin vallitsevat epäkohdat ja puutteet
41967: on pyrittävä poistamaan viipymättä, Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus
41968: selvityttää, millainen järjestelmä parhaiten turvaisi kuulovikaisten opetuksen riit-
41969: tävän tehokkuuden, heidän sopeuttamisensa yhteiskuntaan sekä saattamisensa tasa-
41970: veroiseen asemaan muiden oppivelvollisten kanssa, antaa kiireellisesti Eduskun-
41971: nalle tämän selvityksen pohjalta uuden esityksen.
41972: 
41973: 
41974:                                     26 §.
41975:    Hallituksen esitys n:o 23 laiksi kotitalouden ja ,tyttöjen käsityön opettajien
41976: valmistamisesta Savonlinnan seminaarissa. Eduskunta on 23 päivänä kesäkuuta
41977: 1970 hyväksynyt lain kotitalouden ja tekstiilikäsityön opettajien valmistamisesta
41978: Savonlinnan seminaarissa.
41979: 
41980:                                         27 §.
41981:     Hallituksen esitys n:o 24 laiksi kansakoulunopettajaseminaarien eräiden lakkau-
41982: tettujen virkojen haltijoiden siirtämisestä kunnallisen kansakoululaitoksen virkoi-
41983: hin. Eduskunta on 23 päivänä kesäkuuta 1970 hyväksyny:t lain.
41984: 
41985: 
41986:                                        28 §.
41987:    Hallituksen esitys n:o 26 laiksi tavaramerk:kilain 14 §:n muuttamisesta. Edus-
41988: kunta on 23 päivänä kesäkuuta 1970 hyväksyny,t lain.
41989: 
41990: 
41991:                                       29 §.
41992:     Hallituksen esitys n:o 27 laeiksi kansakoulujen lääkärintoimesta ja kansakou-
41993: lujen hammaslääkärintoimesta annettujen lakien muu~tamisest~. Eduskunta on 23
41994: päivänä kesäkuuta 1970 hyväksyn}'it lait.
41995:     Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus kiinteästi seuraa peruskoulu-uudistuk-
41996: sen yhteydessä tapahtuvan kouluterveyden- ja kouluhammashoidon toimeenpanoa ja
41997: että sanotun toiminnan laajentaminen toteutetaan joustavasti ja niin nopeasti kuin
41998: sen häiriöttömän .toimeenpanon kannalta on suinkin mahdollista.
41999: 8                        1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
42000: 
42001:     Eduskunta on myös toistanut sen, mitä se aikaisemminkin eri yhteyksissä
42002: on lausunut kansanterveystyötä koskevan lainsäädännön aikaansaamisen tärkey-
42003: destä ja sen kiireellisyydestä ja ilmoittaa odottavansa, että valmisteltavana oleva
42004: Hallituksen esitys laiksi kansanterveystyöstä viipymättä annetaan Eduskunnan
42005: käsiteltäväksi.
42006:     Eduskunta on myös edellyttänyt Hallituksen huolehtivan siitä, ettei lakisää-
42007: teisen kouluterveydenhuollon ulottaminen koulu-uudistuksen yhteydessä oppikou-
42008: luihin heikennä niiden terveydenhuoltotyön nykyistä tasoa ja ettei terveyssisarten
42009: suorittamien terveydenhuoltopalvelujen saantia vaaranneta oppikouluissa.
42010:     Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on lisäksi edellyttänyt Hallituksen
42011: valvovan sekä ryhtyvän tarpeen niin vaatiessa toimenpiteisiin, että koululaitok-
42012: sessa kouluterveyclenhoitoa suorittavien koululääkäreiden ja kouluhammaslääkä~
42013: reiden kanssa työskentelee riittävä määrä .terveyssisaria ja hamtnashoitajia, jotta
42014: kouluterveydenhoito voisi näiltä osin ,tehokkaasti kattaa laajenevan koulun tarpeet.
42015: 
42016:                                      30 §.
42017:    Hallituksen esitys n:o 28 laiksi myrkkylain 22 § :n muuttamisesta. Eduskunta
42018: on 16 päivänä kesäkuuta 1970 hyväksynyt lain.
42019: 
42020:                                          31 §.
42021:     Hallituksen esitys n:o 29 lisäyksistä ja muutoksista vuoden 1970 tulo- ja
42022: menoarvioon. Eduskunta on 25 päivänä kesäkuuta 1970 hyväksynyt esityksen
42023: eräin muutoksin ja huomautuksin.
42024:      Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen kiireesti selvittävän mahdollisuudet
42025: vuokratalotuotantoa varten tarvittavan ensisijaislainoituksen voimakkaaseen lisää-
42026: miseen. Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen edelleen selvittävän myös toimen-
42027: piteitä sosiaalisesti heikossa asemassa olevien henkilöiden asumiskustannusten alen-
42028: tamiseksi.
42029:      Eduskunta on edellyttänyt, että asuntolainoja myönnetään vastaisuudessa en-
42030: tistä enemmän myös maalaiskuntiin.
42031:      Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen kiinnittävän huomiota tarpeeseen myön-
42032: tää pienteollisuuslainoja myös valtion varoista kehitysalueiden tuotannollisen toi-
42033: minnan tehostamiseksi.
42034:     Eduskunta on katsonut, että lisääntyneen sisävesiämme käyttävän öljynkulje-
42035: tuksen johdosta tulee Hallituksen kiinnittää ensi tilassa huomiota myös sisävesi-
42036: emme suojaamiseen öljynsaastumiselta ja siihen tarvittavan kaluston hankintaan.
42037:    Momentin 28.05.01 kohdalla Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen kiinnittä-
42038: vän huomiota eläkehakemusten käsittelyn nopeuttamiseen ja selvittävän mahdolli-
42039: suudet käsittelyn jouduttamiseksi hakijan oikeusturvaa kuitenkaan vaarantamatta.
42040:                           1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                         9
42041: 
42042:     Momentin 32.88.41 kohdalla Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen selvittä-
42043: vän, olisiko ja mitä ehtoja valtionavun maksamiselle asetettava, jotta Saimaan
42044: Laivamatkat Oy:n ·talous saataisiin tervehdytetyksi.
42045:     Momentin 33.80.50 kohdalla Eduskunta on edellyttänyt, että syöpäsairaaloiden
42046: yliopistollisiin keskussairaaloihin liittämistä koskevat neuvottelut saatetaan pää-
42047: tökseen mahdollisimman nopeasti siten, ettei potilaiden hoito vaikeudu omistus-
42048: suhteiden muutoksen johdosta.
42049:                                       32 §.
42050:     Hallituksen esitys n:o 30 laiksi avaruuslentäjien pelastamisesta ja palauttami-
42051: sesta sekä avaruusesineiden palauttamisesta. Eduskunta on 30 päivänä kesäkuuta
42052: 1970 hyväksynyt lain.
42053:                                      33 §.
42054:    Hallituksen esitys n:o 32 laiksi korkeakoulustipendeistä annetun lain muutta-
42055: misesta. Eduskunta on 30 päivänä kesäkuuta 1970 hyväksynyt lain.
42056: 
42057:                                         34 §.
42058:     Hallituksen esitys n:o 33 laiksi ammattikurssikeskusten korkotukiluotosta.
42059: Eduskunta on 30 päivänä kesäkuuta 1970 hyväksynyt lain.
42060:     Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus ryhtyy
42061: kiireellisiin toimenpiteisiin auttaakseen kuntia luottojen saamiseksi tämän lain
42062: mukaisten kurssikeskusten huoneistojen rakentamiseksi.
42063: 
42064:                                           35 §.
42065:     Hallituksen esitys n:o 34 laeiksi maatalousyrittäjien eläkelain ja yrittäjien elä-
42066: kelain muuttamisesta. Eduskunta on 16 päivänä kesäkuuta 1970 hyväksynyt lait.
42067:     Hyväksyessään lakiehdotukset Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus selvit-
42068: tää maatalousyrittäjien eläkelaissa ja yrittäjien eläkelaissa vielä olevat epäkohdat
42069: ja antaa niistä kiireellisesti korjausesitykset Eduskunnalle.
42070: 
42071:                                         36 §.
42072:     Hallituksen esitys n:o 35 laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta. Eduskunta
42073: on 30 päivänä kesäkuuta 1970 hyväksynyt lain.
42074:     Hyväksyessään lakiesityksen Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus kiireelli-
42075: sesti ryhtyy toimenpiteisiin, jotta kotihoitona annettu keinomunuaishoito voidaan
42076: korvata kokonaan.
42077:                                        37 §.
42078:    Hallituksen esitys n:o 36 laiksi valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä
42079: ja yleisestä ·toimialasta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 30 päivänä
42080: kesäkuuta 1970 hyväksynyt lain.
42081: 2 36/71
42082: 10                        1970 Vp. -    Valtiopäiväpäätös.
42083: 
42084:                                         38 §.
42085:      Hallituksen esitys n:o 40 laeiksi valtiopäiväjärjestyksen ja edustajanpalkkiosta
42086: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 23 päivänä kesäkuuta 1970 hyväksynyt
42087: lait, niistä ensimmäisen valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa ja toisen 70
42088: §: ssä säädetyn käsittelyn jälkeen.
42089:      Eduskunta on edellyttänyt, että niin hyvin kysymys asevelvollisuuttaan vaki-
42090: naisessa väessä suorittavan saattamisesta vaalikelpoisuuden kannalta samaan ase-
42091: maan kuin siviilipalvelusta suorittava, kuin myös kysymys varamiesjärjestelmän ai-
42092: kaansaamisesta erikseen tutkitaan ja niistä annetaan aikanaan Eduskunnalle sellai-
42093: set esitykset, joihin tutkimus antaa aihetta.
42094:      Hyväksyessään lait Eduskunta on kehoittanut Hallitusta antamaan mahdolli-
42095: simman pian esityksen lain muuttamisesta niin, että myöskin varusmiehenä palve-
42096: leva asevelvollinen voidaan valita kansanedustajaksi.
42097: 
42098:                                       39 §.
42099:     Hallituksen esitys n:o 41 laiksi maidon ja vehnän markkinoimismaksusta
42100: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 30 päivänä kesäkuuta 1970 hyväksynyt
42101: lain.
42102:     Hyväksyessään lakiehdotuksen maidon ja vehnän markkinoimismaksusta an-
42103: netun lain muuttamisesta Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus seuraa tarkoin
42104: lain vaikutuksia erikoisesti työttömyydestä kärsimään joutuneilla kehitysalueilla
42105: ja ryhtyy toimenpiteisiin todettujen kohtuuttomuuksien ja epäkohtien korjaa-
42106: miseksi.
42107:                                      40 §.
42108:      Hallituksen esitys n:o 42 laiksi aluevaihdosta valtion ja Suomen Pankin
42109: välillä. Eduskunta on 30 päivänä kesäkuuta 1970 hyväksynyt lain.
42110: 
42111:                                        41 §.
42112:     Hallituksen esitys n:o 43 laiksi tullitariffin muuttamisesta. Eduskunta on 30
42113: päivänä kesäkuuta 1970 hyväksynyt lain.
42114: 
42115:                                      42 §.
42116:    Hallituksen esitys n:o 45 laiksi evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain muut-
42117: tamisesta. Eduskunta on 30 päivänä kesäkuuta 1970 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n
42118: 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
42119: 
42120: 
42121:                                      43 §.
42122:    Hallituksen esitys n:o 48 laiksi lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain
42123: muuttamisesta. Eduskunta on 23 päivänä kesäkuuta 1970 hyväksynyt lain.
42124:                          1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                      11
42125: 
42126:                                        44 §.
42127:     Hallituksen esitys n:o 49 Suomen Tasavallan hallituksen ja Amerikan Yh-
42128: dysvaltojen hallituksen välisen atomienergian siviilikäyttöä koskevan yhteistyö-
42129: sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 23 päivänä kesä-
42130: kuuta 1970 päättänyt hyväksyä ne Suomen Tasavallan hallituksen ja Amerikan
42131: Yhdysvaltain hallituksen välisen atomienergian siviilikäyttöä koskevan yhteistyö-
42132: sopimuksen määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
42133:     Samalla Eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 67 ja 69 § :ssä säädetyn käsitte-
42134: lyn jälkeen hyväksynyt lain Suomen Tasavallan hallituksen ja Amerikan Yhdys-
42135: valtain hallituksen välisen atomienergian siviilikäyttöä koskevan yhteistyösopimuk-
42136: sen eräiden määräysten hyväksymisestä.
42137: 
42138: 
42139:                       Asetukset ja valtioneuvoston päätökset.
42140: 
42141:                                        45 §.
42142:     Asetus maan ulkomaankaupan ·turvaamisesta annetun asetuksen muuttamisesta
42143: 20 päivältä helmikuuta 1970. Eduskunta on 28 päivänä huhtikuuta 1970 päättä-
42144: nyt, ettei puheena olevaa asetusta ole kumottava.
42145: 
42146:                                       46 §.
42147:     Valtioneuvoston 4 päivänä maaliskuuta 1970 antama päätös huoneenwokrien
42148: valvonnasta ja säännöstelystä vuonna 1970 annetun valtioneuvoston päätöksen
42149: muuttamisesta. Eduskunta on 5 päivänä toukokuuta 1970 päättänyt, ettei puheena
42150: olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
42151: 
42152:                                      47 §.
42153:     Valtioneuvoston 18 päivänä maaliskuuta 1970 antama päätös valuutan sään-
42154: nöstelystä annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Eduskunta on 5
42155: päivänä toukokuuta 1970 päättänyt, ettei puheena olevaa valtioneuvoston päätöstä
42156: ole kumottava.
42157: 
42158:                                    Kertomukset.
42159: 
42160:                                     48 §.
42161:    Eduskunnan kirjaston kertomus wodelta 1969. Eduskunta on 9 pa1vana
42162: toukokuuta 1970 hyväksynyt Sivistysvaliokunnan asiasta antaman mietinnön.
42163: 
42164:                                     49 §.
42165:     Pankkivaliokunnan mietintö valiokunnan valtiopäiväjärjestyksen 50 § :n mu-
42166: kaisesti suorittamasta Suomen Pankin hallintoa ja tilaa wonna 1969 koskevasta
42167: 12                       1970 Vp. -    Valtiopäiväpäätös.
42168: 
42169: tutkimuksesta. Eduskunta on 30 päivänä kesäkuuta 1970 hyväksynyt mietinnön
42170: ja päättänyt, että vuoden 1969 'Voitosta puolet eli 27 666 259,71 markkaa siirre-
42171: tään 'Valtiovarastoon sekä että 'Valiokunnan mietintö saatetaan Eduskunnan Pankki-
42172: valtuusmiehille ,tiedoksi.
42173: 
42174: 
42175:                                       50 §.
42176:     Kertomus suomalaisen kirjallisuuden edistämisvarojen valtuuskunnan toimin-
42177: nasta vuonna 1969. Eduskunta on 30 päivänä kesäkuuta 1970 hyväksynyt Sivis-
42178: tysvaliokunnan suomalaisen kirjallisuuden edistämiseksi myönnettyjen määrärahain
42179: hoidosta antaman mietinnön.
42180: 
42181: 
42182:                                        51 §.
42183:     Kertomus ruotsalaisen kirjallisuuden edistämisvarojen valtuuskunnan tomun-
42184: nasta vuonna 1969. Eduskunta on 30 päivänä kesäkuuta 1970 hyväksynyt Sivis-
42185: tysvaliokunnan ruotsalaisen kirjallisuuden edistämiseksi myönnettyjen määrärahain
42186: hoidosta antaman mietinnön.
42187: 
42188: 
42189:                                  Erinäiset asiat.
42190: 
42191:                                       52 §.
42192:    Eduskunnan valitsijamiesten .toimittama Pankkivaltuusmiesten vaali. Eduskunta
42193: on 15 päivänä toukokuuta 1970 ilmoittanut vaalista Eduskunnan Pankkivaltuus-
42194: miehille.
42195: 
42196:                                       53 §.
42197:     Eduskunnan· valitsijamiesten ,toimittama kansaneläkelaitoksen valtuutettujen
42198: vaali. Eduskunta on 15 päivänä .toukokuuta 1970 ilmoittanut vaalista kansaneläke-
42199: laitoksen hallitukselle.
42200: 
42201:                                       54§.
42202:     Eduskunnan valitsijamiesten toimittama Oy Yleisradio Ab:n hallintoneuvoston
42203: jäsenten vaali. Eduskunta on 26 päivänä toukokuuta 1970 ilmoittanut vaalista
42204: Hallitukselle.
42205: 
42206:                                       55§.
42207:   Eduskunnan valitsijamiesten toimittama Pankkivaltuusmiesten täydennysvaali.
42208: Eduskunta on 2 päivänä kesäkuuta 1970 ilmoittanut vaalista Eduskunnan Pankki-
42209: valtuusmiehille.
42210:                           1970 Vp. -      Valtiopäiväpäätös.                         13
42211: 
42212:                                   Syysistuntokausi.
42213: 
42214:                            Lepäämässä oleva lakiehdotus.
42215: 
42216:                                         56 §.
42217:      Sitten kun Eduskunta oli vuoden 1969 valtiopäivillä Hallituksen esityksen
42218: johdosta valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt
42219: lain huoneenvuokralain muuttamisesta jätettäväksi lepäämään ensimmäisiin vaalien
42220: jäljestä pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin, ja koska Eduskunta on sittemmin
42221: hyväksynyt uuden lakiehdotuksen asiasta, Eduskunta on 10 päivänä marraskuuta
42222: 1970 päättänyt, että lepäämässä oleva lakiehdotus katsotaan rauenneeksi.
42223: 
42224: 
42225:                          Vahvistamatta iätetty lakiehdotus.
42226: 
42227:                                         57 §.
42228:     Sen johdosta, että vuoden 1969 valtiopäivillä Hallituksen esityksen n:o 202
42229: johdosta hyväksytty ehdotus laiksi evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain muutta-
42230: misesta oli jätetty vahvistamatta, Eduskunta on 18 päivänä syyskuuta 1970 valtio-
42231: päiväjärjestyksen 74 § :n nojalla päättänyt, että lakiehdotus katsotaan rauenneeksi.
42232: 
42233: 
42234:                                 Hallituksen esitykset.
42235: 
42236:                                      58 §.
42237:    Hallituksen esitys n:o 10 laiksi valtionrautateiden viroista ja toimista. Edus-
42238: kunta on 6 päivänä lokakuuta 1970 hyväksynyt lain.
42239: 
42240:                                          59 §.
42241:      Hallituksen esitys n:o 13 lainsäädännöksi kunnallisten viranhaltijain ja työn-
42242: tekijäin palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevasta neuvottelu-, sopi-
42243: mus- ja sovittelujärjestelmästä. Eduskunta on 13 päivänä lokakuuta 1970 hyväksy-
42244: nyt kunnallisen virkaehtosopimuslain, lain kunnallisista työehtosopimuksista, lain
42245: kunnallisesta sopimusvaltuuskunnasta, lain kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen
42246: vaikutuksesta valtionavustukseen, laki kunnallislain muuttamisesta, lain kunnan
42247: viranhaltijain neuvotteluoikeudesta annetuh lain 1 §:n muuttamisesta, lain kunnal-
42248: listen viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain muuttamisesta ja lain työntekijäin
42249: vuosilomasta annetuh lain 17 a §:n muuttamisesta, niistä ensimmäisen ja toisen
42250: valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen.
42251:      Hyväksyessään Hallituksen esityksen laiksi ·ktinnallisista virkaehtosopimuksista
42252: Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus seuraa tarkoin niitä rajoittavia vaikutuk-
42253: sia, joita lain soveltamisella on toisaalta kunnallisten viran- ·ja toimenhaltijain sekä
42254: 14                       1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
42255: 
42256: työntekijäin työtaisteluoikeuksien ja ·toisaalta kuntien itsemääräämisoikeuteen, ja
42257: antaa Eduskunnalle mahdollisesti tarvittavat muutosesitykset.
42258: 
42259:                                          60 §.
42260:     Hallituksen esitys n:o 14 valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtoja koske-
42261: vaksi neuvottelu-, sopimus- ja sovittelusäädännöksi. Eduskunta on 13 päivänä
42262: lokakuuta 1970 hyväksynyt lain hallitusmuodon 65 ja 66 §:n muuttamisesta, lain
42263: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta, valtion virkaehtosopimuslain, lain edustajan-
42264: palkkioista annetun lain 4 §:n muuttamisesta, lain .työaikalain 19 a §:n muutta-
42265: misesta, lain .työtuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta ja lain työriitojen
42266: sovittelusta annetun lain muuttamisesta, niistä ensimmäisen ja toisen valtiopäivä-
42267: järjestyksen 67 §:n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen ja neljännen valtio-
42268: päiväjärjestyksen 70 §:ssä säädetyin määräenemmistöin.
42269:     Hyväksyessään Hallituksen esityksen laiksi valtion virkaehtosopimuksista
42270: Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus seuraa tarkoin niitä rajoittavia vaikutuk-
42271: sia, joita lain soveltamisella on toisaalta viran- ja toimenhaltijain sekä valtion
42272: työntekijäin työtaisteluoikeuksiin ja toisaalta Eduskunnan päätäntävaltaan, ja antaa
42273: Eduskunnalle mahdolliset tarvittavat muutosesitykset.
42274: 
42275:                                     61 §.
42276:    Hallituksen esitys n:o 31 laiksi eräiden virkojen perustamisesta. Eduskunta
42277: on 29 päivänä syyskuuta 1970 hyväksynyt lain.
42278: 
42279:                                      62 §.
42280:     Hallituksen esitys n:o 37 Amerikan Yhdysvaltojen kanssa tehdyn tulo- ja
42281: omaisuusveroja koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Edus-
42282: kunta on 27 päivänä lokakuuta 1970 päättänyt hyväksyä ne Washingtonissa 6
42283: päivänä maaliskuuta 1970 Suomen ja Amerikan Yhdysvaltojen välillä tehdyn
42284: tulo- ja omaisuusveroja koskevan sopimuksen määräykset, jotka vaativat Edus-
42285: kunnan suostumuksen.
42286:     Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Amerikan Yhdysvaltojen kanssa tehdyn
42287: tulo- ja omaisuusveroja koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
42288: 
42289:                                        63 §.
42290:    Hallituksen esitys n:o 38 Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä pohjois-
42291: maisen hammasmateriaalin koetuslaitoksen perustamisesta tehdyn sopimuksen eräi-
42292: den määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 6 päivänä marraskuuta 1970 päät-
42293: tänyt hyväksyä ne Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä pohjoismaisen
42294: hammasmateriaalin koetuslaitoksen perustamisesta tehtyyn sopimukseen sisältyvät
42295: määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
42296:                           1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                        15
42297: 
42298:    Samalla Eduskunta on hyväksynyt Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä
42299: pohjoismaisen hammasmateriaalin koetuslaitoksen perustamisesta tehdyn sopimuk-
42300: sen eräiden määräysten hyväksymisestä.
42301: 
42302: 
42303:                                           64 §.
42304:     Hallituksen esitys n:o 39 laiksi huoneenvuokralain muuttamisesta. Eduskunta
42305: on 16 päivänä lokakuuta 1970 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa sääde-
42306: ·tyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
42307:      Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus antaa
42308: Eduskunnalle viipymättä lakiesityksen, joka sisältää seuraavat asiat: 1) Irtisanomis-
42309: perusteiden määrittely lain 37 §:n 2-kohdassa suoritetaan niin, että irtisanomis-
42310: perusteeksi tulee myös tarve saada asunto käyttöön perheenjäsenen liikkeenharjoit-
42311: tamista varten ja myynti sitä varten, että omistaja tarvitsee tästä saamansa varat
42312: hankkiakseen itselleen perheensä asumistarvetta vastaavan asunnon. 2) Lain
42313: 48 §:n 2 momentissa oleva sovittelun pohjaksi tuleva vuokra määritellään seuraa-
42314: vasti: " ... jos se olennaisesti ylitää vuokra-arvoltaan samanveroisista huoneistoista
42315: paikkakunnalla maksetun kohtuullisen käyvän vuokran ... " Samalla Eduskunta
42316: edellyttää, että vuokrasuhteita koskevia riitoja käsittelevä oikeudenkäyntimenettely
42317: järjestetään niin, että nämä riidat voidaan ratkaista nopeasti.
42318:      Eduskunta on myös edellyttänyt, että Hallitus kiireellisesti tutkituttaa, millä
42319: tavalla voitaisiin vapauttaa vuokrasäännöstelystä ne maamme alueet, joissa ei ole
42320: varsinaista asuntopulaa, sekä että selvityksen jälkeen ryhdytään kiireellisesti toi-
42321: menpiteisiin omakotitalojen ja omistusasuntojen vapauttamiseksi byrokraattisista
42322: vuokramääräyksistä vuokralaisten oikeusturvaa kaventamatta.
42323: 
42324: 
42325:                                       65 §.
42326:     Hallituksen esitys n:o 44 laiksi maataloustuotteiden tuontimaksuista annetun
42327: lain muuttamisesta. Eduskunlta on 29 päivänä syyskuuta 1970 valtiopäiväjärjestyk-
42328: sen 68 § :n 1 momentissa säädetyin määräenemmistöin hyväksynyt lain.
42329: 
42330: 
42331:                                      66 §.
42332:    Hallituksen esitys n:o 46 laiksi vuokra-alueiden järjestelystä kaupungeissa ja
42333: kauppalaissa annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 6 päivänä marraskuuta
42334: 1970 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen
42335: hyväksynyt lain.
42336: 
42337:                                      67 §.
42338:    Hallituksen esitys n:o 47 eläinsuojelulaiksi. Eduskunta on 18 päivänä joulu-
42339: kuuta 1970 hyväksynyt lain.
42340: 16                        1970 Vp. -      Valtiopäiväpäätös.
42341: 
42342:                                         68 §.
42343:      Hallituksen esitys n:o 50 laiksi yliopistollisista keskussairaaloista annetun lain
42344: muuttamisesta. Eduskunta on 29 päivänä syyskuuta 1970 hyväksynyt lain.
42345:      Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus ryhtyy
42346: toimenpiteisiin, joilla viipymättä Kuopion keskussairaalan liittovaltuustoon järjeste-
42347: ·tään lääketieteellisen tiedekunnan edustusta vastaava edustus siihen asti, kunnes
42348: kysymyksessä oleva lääketieteellinen tiedekunta on perustettu.
42349: 
42350: 
42351:                                      69 §.
42352:     Hallituksen esitys n:o 51 uskontorikoksista ja kirkollisten järjestysmääräysten
42353: rikkomista koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Eduskunta on 4 päivänä joulu-
42354: kuuta 1970 hyväksynyt lain rikoslain 10 luvun muuttamisesta ja 41luvun kumoa-
42355: misesta, lain rikoslain 10 luvun 5 §:n muuttamisesta annetun lain kumoamisesta
42356: ja lain oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 2 § :n 5 kohdan kumoamisesta.
42357: 
42358: 
42359:                                           70 §.
42360:      Hallituksen esitys n:o 52 siveellisyyteen kohdistuvien rikosten rankaisemista
42361: koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Eduskunta on 27 päivänä marraskuuta
42362: 1970 hyväksynyt lain rikoslain 20 ja 25 luvun muuttamisesta, lain ottolapsista
42363: annetun lain muuttamisesta ja raskauden keskeyttämisestä annetun lain muuttami-
42364: sesta.
42365:      Lakiehdotuksessa on 20 luvun 1 ja 3 §:ssä käytetty vanhaa tapaa muodosta-
42366: maila erittäin lieventävien asianhaarojen vallitessa tehtyjä tekoja varten oma ran-
42367: gaistusasteikkonsa. Tämä ei vaikuta tyydyttävältä, sen jälkeen kun rikoslain
42368: 21 luvun uudistuksen yhteydessä päinvastaisessa tapauksessa luovuttiin "erittäin
42369: raskauttavien asianhaarojen" käyttämisestä. Eduskunnassa on ollut esillä useampia-
42370: kin ratkaisuvaihtoehtoja. Mikään niistä ei kuitenkaan ole vaikuttanut täysin tyydyt-
42371: tävältä. Sen vuoksi on pidetty .tarkoituksenmukaisimpana menettelynä tässä vai-
42372: heessa "erittäin lieventävien asianhaarojen" säilyttämistä. Eduskunta on edellyt-
42373: tänyt, että kysymys selvitetään perusteellisesti lopulliseen periaateratkaisuun pääse-
42374: miseksi.
42375:      Eduskunta on myös edellyttänyt, että Hallitus seuraa siveellisyysrikoksista
42376: erityisesti nuorille rikoksentekijöille tuomittavia rangaistuksia ja tarvittaessa ryhtyy
42377: lainsäädäntötoimenpiteisiin lainkäytön yhtenäistämiseksi ja nuorille rikoksenteki-
42378: jöille tuomittavien rangaistusmäärien alentamiseksi.
42379: 
42380: 
42381:                                          71 §.
42382:     Hallituksen esitys n:o .53 laeiksi tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta, tulo-
42383: ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä
42384:                          1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                       17
42385: 
42386: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen
42387: asetusten muuttamisesta. Eduskunta on 24 päivänä marraskuuta 1970 hyväksynyt
42388: lait.
42389:       Hyväksyessään lakiehdotukset Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen tarkoin
42390: seuraavan eläkevakuutuksesta suoritettujen maksujen vähennysoikeuden täysimää-
42391: räistä toteutumista verovelvollisen tai hänen perheenjäsenensä pakollisen eläketur-
42392: van osalta valtion- ja kunnallisverotuksessa ja jos havaitsee, että mainitut vähen-
42393: nykset eivät tule verotuksessa täysimääräisesti vähennetyiksi, ryhtyy viipymättä
42394: toimenpiteisiin asianmukaisen korjausesityksen antamiseksi Eduskunnalle.
42395: 
42396:                                        72 §.
42397:     Hallituksen esitys n:o 54 laiksi sairaanhoitolaitosten henkilökunnan aseman
42398: järjestämisestä eräissä tapauksissa annetun lain muuttamiseksi. Eduskunta on
42399: 29 päivänä syyskuuta 1970 hyväksynyt lain.
42400: 
42401:                                       73 §.
42402:     Hallituksen esitys n:o 55 laiksi maan ulkomaankaupan turvaamisesta annetun
42403: lain muuttamisesta. Eduskunta on 29 päivänä syyskuuta 1970 valtiopäiväjärjestyk-
42404: sen 67 §:n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
42405: 
42406:                                       74 §.
42407:     Hallituksen esitys n:o 56 laiksi eläinlääkärintoimen harjoittamisesta annetun
42408: lain muuttamisesta. Eduskunta on 6 päivänä marraskuuta 1970 hyväksynyt lain.
42409: 
42410:                                        75 §.
42411:    Hallituksen esitys n:o 57 laiksi eläinkääkintähuoltolain muuttamisesta. Edus-
42412: kunta on 20 päivänä lokakuuta 1970 hyväksynyt lain.
42413: 
42414:                                        76 §.
42415:     Hallituksen esitys n:o 58 laiksi aluevaihdosta valtion ja Osuusliike Elanto
42416: nimisen osuuskunnan välillä. Eduskunta on 29 päivänä syyskuuta 1970 hyväksynyt
42417: lain.
42418:                                       77 §.
42419:     Hallituksen esitys n:o 59 laiksi arpajaislain 3 §:n 2 momentin väliaikaisesta
42420: muuttamisesta. Eduskunta on 13 päivänä lokakuuta 1970 hyväksynyt lain.
42421: 
42422:                                        78 §.
42423:     Hallituksen esitys n:o 60 Suomen Tasavallan hallituksen ja Bulgarian Kansan-
42424: tasavallan hallituksen välisen kansainvälisiä maantiekuljetuksia koskevan sopimuk-
42425: sen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 29 päivänä syyskuuta 1970
42426: päättänyt hyväksyä ne Suomen Tasavallan hallituksen ja Bulgarian Kansantasavallan
42427: 3 36/71
42428: 18                        1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
42429: 
42430: hallituksen välisen kansainvälisiä maantiekuljetuksia koskevan sopimuksen mää-
42431: räykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumusta.
42432:     Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Bulgarian kanssa tehdyn kansainvälisiä
42433: maantiekuljetuksia koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
42434: 
42435:                                      79 §.
42436:    Hallituksen esitys n:o 61 laiksi invaliidihuoltolain muuttamises:ta. Eduskunta
42437: on 6 päivänä lokakuuta 1970 hyväksynyt lain.
42438: 
42439:                                         80 §.
42440:     Hallituksen esitys n:o 62 laiksi valtioneuvoston ministeröiden lukumäärästä ja
42441: yleisestä toimialasta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 15 päivänä syys-
42442: kuuta 1970 hyväksynyt lain.
42443:                                            81 §.
42444:     Hallituksen esitys n:o 63 ~aiksi kuntien kantokykyluokituksesta annetun lain
42445: muuttamisesta. Eduskunta on 27 päivänä lokakuuta 1970 hyväksynyt lain.
42446:     Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus tarkoin
42447: seuraa niitä epäkohtia, joita kantokykyluokituksessa edelleenkin esiintyy ja tarvit-
42448: taessa ryhtyy kiireellisiin ,toimenpiteisiin epäohtien korjaamiseksi.
42449: 
42450:                                         82 §.
42451:     Hallituksen esitys n:o 64 laiksi vastikemaan luovuttamisesta yleistä tietä varten
42452: toimitettavan tilusjärjestelyn yhteydessä annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on
42453: 17 päivänä marraskuuta 1970 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa säädetyn
42454: käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
42455: 
42456:                                         83 §.
42457:     Hallituksen esitys n:o 65 laiksi yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta.
42458: Eduskunta on 24 päivänä marraskuuta 1970 hyväksynyt lain.
42459:     Hyväksyessään 35 §:n 1 momentin muutosehdotuksen Eduskunta on edellyttä-
42460: nyt, että vastikemaan luovuttamisesta yleistä tietä varten toimitettavan tilusjärjeste-
42461: lyn yhteydessä annettua lakia muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
42462: tavalla ja siten kuin Hallituksen esityksessä n:o 64 esitetään.
42463:     Kun uusi ennakkokorvausjärjestelmä edellyttää nopeasti koollekutsuttavia tie-
42464: toimituksia ja kun maapohjien ottaminen ennakkokorvauksen piiriin lisää työ-
42465: määrää, Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus ryhtyy kiireellisiin toimenpiteisiin
42466: tiekorvausasioita käsittelevien viranomaisten ja muun henkilökunnan tarpeenmukai-
42467: seksi lisäämiseksi.
42468:     Eduskunta on todennut, että kaavan liikennealueen sen osan, joka jää kautta-
42469: kulku- ,tai sisääntuloliikenteeseen tarkoitettujen .teiden tiealueen ulkopuolelle,
42470:                           1970 Vp. -      Valtiopäiväpäätös.                         19
42471: 
42472: lunastamis- ja korvaamisvelvollisuudesta vallitsee erilaisia käsityksiä. Kun tämä
42473: asiantila jatkuvasti vaikeuttaa niin sanottujen tieliikennealueiden järjestelyjä, Edus-
42474: kunta on edellyttänyt, että puheena olevat erimielisyydet poistetaan tarvittaessa
42475: sellaisilla lainmuutoksilla, joissa otetaan tasapuolisesti huomioon tienpitäjän, kun-
42476: tien ja maanomistajien oikeudet ja velvollisuudet sekä liikenneturvallisuuden vaati-
42477: mukset.
42478:     Hyväksyessään vielä 80 §:n 1 momentin muutosesityksen Eduskunta on edel-
42479: lyttänyt, että halpakorkoista lainaa ja korkotukea voitaisiin myöntää myös sellaisen
42480: maapohjan hankkimiseen, joka kulloisessakin tapauksessa käy tarpeelliseksi.
42481: 
42482:                                       84 §.
42483:     Hallituksen esitys n:o 66 laiksi eräistä poikkeuksista valtakunnallisista työt-
42484: tömyyskassoista ja työttömyyskorvauksista annettuihin lakeihin. Eduskunta on
42485: 29 päivänä syyskuuta 1970 hyväksynyt lain.
42486:     Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus antaa Eduskun-
42487: nalle esityksen työttömien toimeentulossa vielä ilmenevien puutteellisuuksien kor-
42488: jaamisesta.
42489: 
42490:                                        85 §.
42491:     Hallituksen esitys n:o 67 laiksi tapaturmavakuutuslaissa säädettyjen markb-
42492: määrien korottamisesta annetun lain voimassaolaajan pidentämisestä. Eduskunta
42493: on 29 päivänä syyskuuta 1970 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa sääde-
42494: tyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
42495:     Hyväksyessään lakiehdotuksen Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen ryhtyvän
42496: kiireellisiin toimenpiteisiin tapaturmavakuutuslaissa säädettyjen markkamäärien
42497: korottamiseksi heti sen jälkeen, kun palkkatasossa on todettu olennaista nousua
42498: tapahtuneen.
42499: 
42500:                                          86 §.
42501:     Hallituksen esitys n:o 68 valtion tulo. ja menoarvioksi vuodelle 1971. Edus-
42502: kunta on 20 päivänä tammikuuta 1971 hyväksynyt Suomen tasavallan tulo- ja
42503: menoarvion vuodelle 1971.
42504:     Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus riittävän tarkoin määrittelee suunnit-
42505: telupäälliköiden ja suunnittelusihteereiden toimivallan ja tehtävät sekä työnjaon
42506: valtion väliportaan hallintoviranomaisten ja seutukaavaliittojen kesken ja toisaalta
42507: velvoittaa suunnittelupäälliköt ja suunnittelusihteerit sekä valtion väliportaan hal-
42508: linto-organisaatiot kiinteään yhteistyöhön seutukaavaliittojen kanssa. Suunnitltelu-
42509: päälliköitä ja suunnittelusihteereitä nimettäessä Eduskunta on edellyttänyt huo-
42510: miota kiinnitettävän siihen, että kyseisillä henkilöillä on yhteiskuntapoliittista suun-
42511: nittelua koskevien tietojen lisäksi riittävästi kokemusta yhteiskunnallisilta aloita
42512: sekä organisointi- ja koordinointikykyä.
42513: 20                        1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
42514: 
42515:     Eduskunta on edelleen edellyttänyt, että Hallitus selvittää pikaisesti, kuinka
42516: väliportaan hallinto ja yhteiskUllltapoliittinen suunnittelu kokonaisuudessaan järjes-
42517: tetään niin, että demokratian toteutumisen näkökohdat tulevat riittävästi huomioon-
42518: otetuiksi. Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen myöskin huolehtivan valtakunnan
42519: kokonaisvaltaisen koordinoivan suunnittelun järjestämisestä ja tehostamisesta.
42520:     Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen myös kiinnittävän huomiota erityisesti
42521: asuntotuotantolain turvin rahoitettujen vuokra-asuntojen vuokrien kohoamiseen ja
42522: ryhtyvän asian vaatimiin ,toimenpiteisiin mm. siten, että vuokra-asuntojen tuotantoa
42523: lisättäessä suurennetaan myös halpakorkoisen lainoituksen suhteellista osuutta
42524: asuntojen rahoituksessa. Jo rakennettujen vuokratalojen kohdalla olisi selvitettävä
42525: mahdollisuudet ensisijaislainojen maksuaikojen jatkamiseen ja koronalennusmenet-
42526: telyn toimeenpanemiseen tapauksissa, joissa se osoittautuu tarpeelliseksi. Edus-
42527: kunta on myös edellyttänyt, että Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kohtuuttomien
42528: vuokrakorotusten estämiseksi.
42529:     Eduskunta on kiinnittänyt Hallituksen huomiota myös veronmaksajien oikeus-
42530: turvaan, joka tällä hetkellä ei täytä sille asetettuja vaatimuksia. Sen vuoksi olisi
42531: suoritettava pikaisesti kokonaistutkimus siitä, mitä toimenpiteitä eri verotuspor-
42532: taissa tarvittaisiin veronmaksajan oikeusturvan lisäämiseksi. Tässä yhteydessä tulee
42533: erityistä huomiota kiinnittää verovalitusten käsittelyn nopeuttamiseen.
42534:     Kun peruskoulu- ja muut koulu-uudistukset toteutetaan, Eduskunta on edellytt:-
42535: .tänyt Hallituksen kiinnittävän huomiota siihen, että tarpeelliset määrärahat osoite-
42536: taan vähemmistön kouluotoimen ylläpitämiseen ja jatkamiseen.
42537:     Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus jatkaa ja tehostaa toimia kehitysvam-
42538: maisten erityishuollon kehittämiseksi. Tällöin olisi erityistä painoa pantava opetus-
42539: toiminnalle ja avohuoliolle sekä työmahdollisuuksien parantamiselle. Viimeksi mai-
42540: nitun tavoitteen edistämiseksi on myös selvitettävä, miten kehitysvammaisten työ-
42541: markkinoille sijoittamisen vaikeuksia voitaisiin poistaa.
42542:     Eduskunta on edelleen edellyttänyt, että maataloustuotteiden markkinointi
42543: hoidetaan siten, että maatalousväestön tulotaso voidaan turvata. Sen vuoksi on
42544: välttämätöntä, että kotimaan markkinat varataan mahdollisuuksien mukaan koti-
42545: maisille maataloustuotteille ja käytävissä neuvotteluissa pyritään turvaamaan ulko-
42546: maankaupassa myös maataloustuotteiden vienti. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen
42547: pienviljelijäväestön aseman parantamiseksi on ryhdyttävä tarpeellisiin erikoistoi-
42548: menpi teisiin.
42549:     Vielä Eduskunta on pitäny.t tärkeänä, että talouspolitiikassa kiinnitetään eri-
42550: tyistä huomiota kehitysalueiden väestön työ- ja toimeentuloedellytysten paranta-
42551: miseen. Edistämällä voimakkaasti nimenomaan työvaltaista yritystoimintaa, sekä
42552: ohjaamalla yritysten uusinvestointeja kehitysalueille, voidaan vahingollista maalta-
42553: pakoa hillitä ja taata kehitysalueiden väestölle .tasaveroinen asema.
42554:                          1970 Vp. -      Valtiopäiväpäätös.                         21
42555: 
42556:     Eduskunta on todennut, että varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomen malminetsinnän
42557: ja sitä palvelevan geologisen tutkimuksen a:ktivoiminen on tärkeä kehltysalueiden
42558: teollistamista edistävä lähiajan tehtävä. Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus
42559: kiinnittää huomiota kyseessä olevien alueiden geologisen perustutkimuksen ja mal-
42560: mintesinnän voimakkaaseen tehostamisen tarpeeseen ja on edellyttänyt Hallituksen
42561: ryhtyvän asian vaatimiin toimenpiteisiin.
42562:     Merillä tapahtuneet öljykatastrofit ovat osoittaneet, kuinka suurta vahinkoa
42563: öljy saattaa aiheuttaa rannoille ja vesistöille. Ne ovat samalla paljastaneet, miten
42564: heikosti meillä on varauduttu öljyvahinkojen torjuntaan. Torjuntatyön merkitys
42565: on tullut entistä suuremmaksi sen jälkeen kun Saimaan kanava valmistui ja öljyn
42566: tankkialuskuljetus ulotettiin Saimaan vesistöön. öljyvahinkojen torjuntavalmius
42567: koko Saimaan alueella on erittäin heikko ja torjunnan yhtenäistä organisaatiota ei
42568: ole olemassa. Vastuusuhteet kuntien ja valtion sekä öljy-yhtiöiden kesken öljy-
42569: vahinkojen torjunnassa ovat vielä täysin avoimia. Torjuntavalmiuden parantaminen
42570: on lähiajan tärkeimpiä ja kiireisimpiä tehtäviä.
42571:     Työväensuojelu ja sen valvonta ovat jääneet jälkeen teknisestä kehityksestä ja
42572: sen aiheuttamista ammattirakenteen muutoksista. Kun esim. työtapaturmien vuoksi
42573: vuosittain menetetään n. 6 miljoonaa työpäivää, ammattitauteja ilmenee vuosittain
42574: yli 1 200, vaatii työväensuojelun valvonta valtion taholta perusteellisen uudistami-
42575: sen niin organisatoorisesti kuin laadullisestikin. Eduskunta on edellyttäny.t, että
42576: Hallitus kiireellisesti selvittäisi mahdollisuudet sellaisen työväensuojelukysymyksiä
42577: koordinoivan elimen perustamiseksi sosiaali- ja .terveysminiSiteriöön valvomaan ja
42578: johtamaan työväensuojelutoimintaa, jonka kokoonpanossa otettaisiin huomioon
42579: juridinen, lääketieteellinen, sosiologinen, teknillinen ja kemiallinen asiantuntemus
42580: sekä työmarkkinajärjestöjen edustus.
42581:     Samalla kun Eduskunta on lisännyt varoja sairausvakuutuspäivärahojen kordt-
42582: tamiseksi, Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen tutkivan, miten kansaneläkkeen-
42583: saajille voidaan korvata sairaudesta, esimerkiksi lääkärin määräämästä sairaalahoi-
42584: dosta, aiheutuvat kulut.
42585:      Alkoholin kulutuksen voimakas kasvu on lisännyt haittavaikutuksia monissa eri
42586: muodoissa. Eduskunta edellyttää, että Hallitus on kiinnittänyt vakavaa huomiota
42587: raittiusvalistustyöhön ja alkoholista aiheutuvien haittojen ehkäisy,toiminnan tehos-
42588: tamiseen.
42589:     Eduskunta on lisäksi edellyttänyt, että Hallitus selvittää posti- ja ·lennä'tinlai-
42590: toksessa ja valtionrautateillä pysyväisluontoisia tehtäviä hoitavien, mutta tilapäi-
42591: sessä toimisuhteessa olevien henkilöiden lukumäärän ja tämän perusteella myös
42592: kysymyksen siitä, missä määrin uusien virkojen tai toimien perustaminen ikyseisiin
42593: laitoksiin on tarpeellista tilapäisessä toimisuhteessa olevan henkilökunnan pysyväis-
42594: luontoisten tehtävien hoitoon käyttämisen väiittämiseksi.
42595: 22                        1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
42596: 
42597:      Eduskunta on myös edellyttänyt, että Hallitus tutkii, millä toimenpiteillä
42598: yrittäjäeläkkeistä annetun lain piiriin lukeutuville pienyrittäjille heidän eläkemak-
42599: suistaan aiheutuvaa rasitusta voitaisiin nykyisestään helpottaa.
42600:      Eduskunta on lausunut edellyttävänsä Hallituksen selvittävän mahdollisuudet
42601: oikeusturvan parantamiseksi vankilaoikeudessa käsiteltävissä asioissa edistämällä
42602: tarkoituksenmukaisella tavalla oikeudenkäyntiavustajien ja -asiamiesten käyttöä.
42603:      Kun Eduskunnan saaman selvityksen mukaan on ollut havaitltavissa merkkejä
42604: siitä, että maksuttomassa oikeudenkäynnissä noudatettu menettely on sisältäny,t
42605: epäkohtia, jotka ovat saattaneet vaikuttaa valtion menoja lisäävästi, Eduskunta
42606: on edellyttänyt, että Hallitus suorittaa momentin perusteluissa mainitun selvityksen
42607: kiireellisesti.
42608:      Eduskunta on 1todennut poliisitoimen haltijoiden lukumäärän olevan useilla
42609: maamme paikkakunnilla pienen verrattuna heidän lisääntyvään tehtävämääräänsä
42610: sekä sen, että poliisikoulutuksen saaneita henkilöitä käytetään sellaisten tehtävien
42611: hoitamiseen, jotka eivät välttämättä edellytä poliisikoulutusta. Eduskunta on kiin-
42612: nhtänyt Hallituksen huomiota mainittuihin epäkohtiin ja on edelly.ttäny.t Hallituk-
42613: sen ryhtyvän toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi.
42614:      Eduskunnan saaman selvityksen mukaan Saggön merivartioaseman asemaraken-
42615: nus tulisi palvelemaan muitakin kuin rajavartiolaitoksen käyttötarkoituksia, Edus-
42616: kunta on edellyttänyt Hallituksen huolehtivan siitä, että vartioasemarakennuksen
42617: sijoittamisen suhteen sen käyttäjien edut tulevat riittävästi huomioon otetuiksi.
42618:      Eduskunta (ln edellyttänyt, että Hallitus selvittää kiireellisesti mahdollisuudet
42619: asevelvollisten päivärahan korottiuniseksi.
42620:      Menoarvioesityksen mukaan teknilliset korkeakoulut ja kauppakorkeakoulut
42621: siirtyvät 1. 7. 1971 lukien opetusministeriön hallinnonalaan. Jotta siirrolla saavu-
42622: tettaisiin sen tarkoittama hyöty, Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen huolehtivan
42623: siitä, että opetusministeriössä on riittävän teknillisen ja kaupallisen koulutuksen
42624: saaneita ja kyseisiin aloihin perehtyneitä henkilöitä.
42625:      Eduskunta on kiinnittänyt Hallituksen huomiota yliopiston kirjaston biblio-
42626: grafisen toiminnan tehostamisen tarpeeseen.
42627:      Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen cyhtyvän toimenpiteisiin Jyväskylän
42628: hydrobiologisen tutkimuslaitoksen toiminnan .turvaamiseksi sekä selvittävän mah-
42629: dollisuudet sen liittämiseksi Jyväskylän yliopiston yhteyteen.
42630:      Eduskunta on kehottanut Hallitusta .tutkimaan mahdollisuuksia opintotuki-
42631:  järjestelmän ulkopuolelle jääneiden opetusharjoittelijoiden ·taloudellisen aseman
42632: parantamiseen sekä vähävaraisten perheiden oppi- ja atnmattikoululaisten koulu-
42633:  matkoista aiheutuvien kustannusten alentamiseen.
42634:      Menoarvioesityksessä mainitaan tarkoituksena olevan selvittää maatalousminis-
42635:  teriössä suoritettavan metsäpoliittisen suunnittelun tehostamista, tämän edellyttä-
42636:  mää ministeriön henkilökunnan lisäämistä sekä metsäosaston perustamisen tarvetta.
42637:                            1970 Vp. -      Valtiopäiväpäätös.                         23
42638: 
42639: Eduskunta on pitänyt metsätalouden valtakunnallisen merkityksen huomioon ottaen
42640: metsäpoliittisen asiantuntemuksen lisäämistä maatalousministeriössä tärkeänä ja
42641: tarpeellisena sekä on edellyttänyt, että Hallitus kiireellisesti suorittaa edellä tarkoi-
42642: tetun selvitystyön ja ryhtyy asian vaatimiin .toimenpiteisiin.
42643:      Menoarvioesityksen perustelujen mukaan maatilahallitukseen muodostettaisiin
42644: hallinto-osasto, tuotanto-osasto, maanjärjestelyosasto ja rahoitusosasto toimistoineen
42645: sekä osastojaosta erillisinä otoimistoina rakennustoimisto, kuivatus- ja tietoimisto
42646: sekä tilastOitoimisto. Maatilahallituksen tehtävät huomioon ottaen Eduskunta on
42647: kuitenkin pitänyt tarpeellisena, että Hallitus tutkii kiireellisesti, millä .tavalla on
42648: järjestettävä suunnittelutoiminta maatilahallituksessa, jotta se vastaisi laajuudeltaan
42649: olemassa olevia tarpeita.
42650:      Eduskunta on lausunut käsityksenään, että Petäjäveden kunnassa sijaitsevan
42651: Pengerjoen perkaus ja Lapuanjoen järjestelysuunnitelman 3. ja 4. vaiheen raken-
42652: nustöiden jatkuminen ovat tärkeitä työkohteita ja on edellyttänyt Hallituksen kiin-
42653: nittävän näihin työkohteisiin erityistä huomiota sen huolehtiessa Eduskunnan vesi-
42654: hallinnosta annetun lain käsittelyn yhteydessä hyväksymän lausuman mukaisesti
42655: siitä, ettei vesihallituksen alaisuuteen siirtyvien laitosten virka- ja työsuhteessa
42656: olevia työntekijöitä tämän lain täytäntöönpanon yhteydessä irtisanota.
42657:      Eduskunta on todennut, että mehiläishoidon organisaation hajanaisuuden takia
42658: valtionapu kohdistuu vain osaan alalla toimivista järjestöistä ja on edellyttänyt
42659: Hallituksen kiinnittävän tähän epäikohtaan huomiota.
42660:      Voin ylituontantotilanteen jatkuessa vaikeana Eduskunta on lausunut edellyttä-
42661: vänsä, että Hallitus edelleen selvittää mahdollisuuksia voin kulutuksen monipuo-
42662: listamiseksi erityisesti teollisuudessa.
42663:      Kun nykyistä suuremmalle lampaanlihan tuotannolle olisi kotimaassa menekkiä,
42664: olisi Eduskunnan mielestä tuotantoa rajoittavaa hinnan voimakasta kausivaihtelua
42665: pyrittävä tasoittamaan niin, että lampaanlihan hinta pysyisi vakaana ja tuotanto-
42666: edellytyksiä vastaavana. EduSikunta on edellyttänyt Hallituksen selvittävän mah-
42667: dollisuudet !tasoittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi.
42668:      Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että Hallitus kiinnittää OUlujokisuun ja
42669: sen läheisen merialueen kalataloudellis-limnologisen tilan selvittämisen tarpeeseen
42670: huomiota, ja ryhtyy asian vaatimiin toimenpiteisiin.
42671:      Eduskunta on lisäksi lausunut edellyttävänsä Hallituksen huolehtivan siitä, että
42672: metsätyö- ja metsäkonekouluilla on käytettävissä opetuksen tarkoituksenmukaisen
42673:  suorittamisen kannalta riittävä opetuskonekalusto.
42674:      Eduskunta on edellyttänyt, että koneitten suunnittelussa kiinnitetään jatkuvaa
42675: huomiota suojalaitteisiin ja terveydellisiin näkökohtiin sekä tarpeelliseen yhteis-
42676:  työhön Työterveyslaitoksen ja koneita rakentavien yritysten kanssa.
42677:      Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus kiinnittää huomiota riittävien työ-
42678:  paikkojen järjestämiseen maanmittausharjoittelijoille.
42679: 24                         1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
42680: 
42681:     Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen kiinnittävän huomiota maatalouden
42682: tutkimustoiminnan .tehostamiseen ja uudelleensuuntaamiseen muuttuneiden mark-
42683: kinaolosuhteiden edellyttämällä .tavalla siten, että käytetään hyväksi tähänastista
42684: enemmän tutkimustoiminnan mahdollisuuksia kannattavien ,tuotantoalojen löytä-
42685: miseksi.
42686:     Eduskunta on lausunut käsityksenään, että luonuomarjojen viljelymahdollisuuk-
42687: sia Lapissa ja rehuhiivan teollisen tuotannon aloittamista koskevien asioiden tutki-
42688: miseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota ja odottaa, että Hallitus ryhtyy tarvit-
42689: taviin toimenpiteisiin.
42690:     Eduskunta on edellyttänyt lisäksi Hallituksen kiinnittävän huomiota siihen,
42691: että yleisten teiden kunnossapitotaso säilytetään riittävänä ja ettei kunnosapitotöi-
42692: den vajaus aiheuta teiden peruskunnon alentamista. Lisäksi Eduskunta on katsonut,
42693: että sellaisia investointiluontoisia töitä, kuten niin sanottu tehostettu kunnossapito,
42694: jotka voivat vähentää vuotuisia kunnossapitomenoja, tulisi lisätä ja että kiireelli-
42695: sesti tulisi selvittää, olisiko :tällaiset työt, sikäli kuin ne rahoitetaan kunnossapito-
42696: varoin, siirrettävä rahoitettavaksi varsinaisilla rakennusmäärärahoilla. Vielä Edus-
42697: kunta on edellyttänyt, että Hallitus muutoinkin selvittää yleisten ,teiden kunnossa-
42698: pitotoiminnan sekä rakentamistoiminnan väliset tärkeysjärjestyssuhteet.
42699:     Eduskunta on todennut, että parhaillaan on vireillä monia sellaisia suuria silta-
42700: hankkeita, joiden suunnitelmien mukaista .toteuttamista on pidettävä tarpeellisena.
42701: Tämän vuoksi Eduskunta on kehottanut Hallitusta seuraamaan tilannetta ja ryhty-
42702: mään tarvittaessa asian vaatimiin toimenpiteisiin rakennushankkeiden tarkoituksen-
42703: mukaisen edistymisen turvaamiseksi.
42704:     Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että Hallitus selvittää kiireellisesti eri
42705: vaihtoehdot ns. Mommolan risteyksen liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja
42706: ryhtyvän asian vaatimiin toimenpiteisiin.
42707:     Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen suorittavan alustavan selvityksen Meren-
42708: kurkun maayhteyden kansantaloudellisesta kannattavuudesta ja .teknillisistä toteutta-
42709: mismahdollisuuksista sekä vaihtoehtoisten ratkaisumahdollisuuksien vaikutuksesta
42710: Perämeren vesistöolosuhteisiin.
42711:     Eduskunta on :todennut tie- ja vesirakennushallitukselta saamansa selvityksen
42712: perusteella, että rakennustöiden ajoittamisella siten, että Varkauden-Kuopion
42713: syväväylä pystyttäisiin avaamaan liikenteelle jo vuoden 1972 purjehduskauden
42714: aikana ennen sen lopullista valmistumista, voitaisiin edistää väylätyön vaatimien
42715: investointien hyvå'ksikäyttöä. Edellä lausutun perusteella Eduskunta on edellyttänyt
42716: Hallituksen selvLttävän mahdollisuudet rakennustöiden ajoittamiseen siten, että
42717: Varkauden-Kuopion syväväylä voidaan avata liikenteelle jo vuoden 1972 purjeh-
42718: duskauden aikana.
42719:     Eduskunnan vastauksessa Hallituksen esitykseen valtion tulo- ja menoarvioksi
42720: vuodelle 1966 luvun 12 Pl. XI kohdalla lausuttuun viitaten Eduskunta on edel-
42721:                           1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                         25
42722: 
42723: lyttänyt Hallituksen kiirehtivän toimenpiteitä ilmailuhallinnon uudelleenjärjestä-
42724: miseksi siten, että ilmailua ja siihen liittyviä toimintoja voidaan johtaa, hoitaa ja
42725: kehittää tarkoituksenmukaisesti ja valtion menoja aiheettomasti lisäämättä ilmailun
42726: nq>ean kehityksen edellyttämällä tavalla.
42727:      Eduskunta on momentin .32.01.01 kohdalla edellyttänyt, että Hallitus tarkoin
42728: seuraa uuden organisaation toimintakykyisyyttä ottaen huomioon myös kotimaisen
42729: tukku- ja vähittäiskaupan tarpeet niin, etteivät nämä joudu organisaation muutok-
42730: sesta kärsimään.
42731:      Eduskunta on todennut Ruotsiin suuntautuvan laivaliikenteen viime vuosina
42732: voimakkaasti kasvaneen, mutta tämän liikenteen käytettävissä olevien mutkaisten
42733: ja kapeiden väylien vastaavan huonosti merenkulun .turvallisuusvaatimuksia. Edus-
42734: kunta on edellyttänyt Hallituksen .toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Kun meri-
42735: väylien tutkimiseen tarvittavassa kalustossa on ilmennyt totmmtaa raJOlttavia
42736: puutteita, Eduskunta on kehottanut Hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin myös
42737: näiden puutteiden poistamiseksi.
42738:      Kun patentti- ja rekisterihallituksessa on noin 16 000 käsittelyä odottavaa
42739: anomusta, joiden aiheuttamaa ruuhkaa ei saada nykyisellä ,työvoimalla puretuksi,
42740: Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen kiinnittävän asiaan vakavaa huomiota.
42741:      Eduskunta on kehottanut Hallitus1ta tutkimaan korkotukea turvavarastojen
42742: hankkimiseen tarvittavilla lainoilla koskevan järjestelyn toteuttamismahdollisuuk-
42743: sia ja ryhtyvän tarvittaessa asian vaatimiin toimenpiteisiin.
42744:      Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus kiireellisesti selvittää mahdollisuudet
42745: piiripäällikön virkojen perustamiseksi myös Keski-Suomen ja Mikkelin pienteolli-
42746: suuspiireihin sekä ryhtyvän selvityksen perusteella asian vaatimiin toimenpiteisiin.
42747:       Eduskunta on lausunut edellyttävänsä, että Hallitus seuraa kiinteästi pien-
42748: teollisuuden lainansaantimahdollisuuksia ja erityisesti korkotukilainoitusta sekä
42749: ryhtyy ,tarvittaessa toimenpiteisiin pienteollisuuden lainamäärärahan palauttamiseksi
42750: menoarvioon.
42751:       Kun alkoholijuomien kulutus on viime vuosina kasvanut ja tämän seurauksena
42752: myös alkoholin käytöstä aiheutuvat haittavaikutukset lisääntyneet, Eduskunta on
42753:  edellyttänyt Hallituksen kiinnittävän huomiota kuntien toimesta suoritettavaan
42754:  raittiustyöhön ja ryhtyvän toimenpiteisiin tämän työn toimintaedellytysten turvaa-
42755:  miseksi ja ;tehostamiseksi asian vaatimalla tavalla.
42756:       Eduskunta on todennut huumausaineiden väärinkäytön viime aikoina varsinkin
42757:  nuorison keskuudessa huolestuttavasti lisääntyneen. Eduskunta on kehottanut
42758: Hallitusta kiinteästi seuraamaan tilannetta ja ryhtymään tehokkaisiin toimenpitei-
42759:  siin huumausaineiden väärinkäytön yleistymisen estämiseksi.
42760:      Eduskunta on keh<Jttanut Hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin Oulun yliopis-
42761:  tollisen keskussairaalan toiminnasta vastaavan kuntainliiton perustamisen kiirehti-
42762:  miseksi sellaisen tilanteen syntymisen välttämiseksi, että sairaalan osastot joutuisi-
42763:  vat olemaan valmistuttuaan käyttämättöminä.
42764: 4 36/71
42765: 26                        1970 Vp. -    Valtiopäiväpäätös.
42766: 
42767:     Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen huolehtivan siitä, että Lahden keskus-
42768: sairaalan suunnittelua voidaan jatkaa alkuperäisen aikataulun mukaisesti ja että
42769: rakennustyöt aloitetaan woden 1972 kuluessa.
42770:     Eduskunta on kiinnittänyt Hallituksen huomiota esikouluikäisten hammashoi-
42771: dossa esiintyviin puutteisiin ja on edellyttänyt Hallituksen ryhtyvän asiassa toimen-
42772: piteisiin.
42773:     Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen selvittävän mahdollisuudet valtionrauta-
42774: teiden paikallisluontoisen henkilöliikenteen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi muual-
42775: lakin kuin pääkaupungissa ja sen välittömässä läheisyydessä, ottaen huomioon mm.
42776: yhteistoiminnan kuntien kanssa. Paikallisen henkilöliikenteen kannattawuden
42777: lisäämiseksi olisi myös aikatauluja pyrittävä tarkistamaan niin, että ne sopisivat
42778: entistä paremmin työntekijöiden ja koululaisten matka-aikoihin ja samalla olisivat
42779: yhteensovitetut kaukoliikenteen kulkuaikojen kanssa.
42780:     Eduskunta on edellyttäny.t Hallituksen huolehtivan siitä, ettei eri laitoksia
42781: palvelevan konekorjaamon perustamisesta jobtuvissa henkilösiirroissa heikennetä
42782: nykyisten, erillisten valtion korjaamojen palveluksessa olevien työntekijäin ja toi-
42783: menhaltijain etuja.
42784:     Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen ryhtyvän tarpeellisiin toimenpiteisiin
42785: metsätalouden alalla erityisesti sellaisen konekaluston riittävän määrän turvaami-
42786: seksi, jota ei voida wokrata yksityisiltä. Eduskunta on edellyttäny,t kiinnitettävän
42787: erityistä huomiota kotimaasta tapahtuviin hankintoihin.
42788: 
42789: 
42790: 
42791:                                         87 §.
42792:     Hallituksen esitys n:o 69 valtioneuvoston lainanottovaltuuksista,. Eduskunta
42793: on 29 päivänä joulukuuta 1970 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston wonna 1971
42794: ottamaan lähemmin määrättävillään ehdoilla 800 miljoonan markan nimellismää-
42795: rään asti pitkäaikaista lainaa; sekä oikeuttaa valtioneuvoston woden 1971 aikana
42796: käyttämään lyhytaikaista luottoa harkintansa mukaan.
42797: 
42798: 
42799:                                     88 §.
42800:    Hallituksen esitys n:o 70 laiksi eräiden virkojen ja toimien perustamiseen.
42801: Eduskunta on 1 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt lain.
42802: 
42803: 
42804: 
42805:                                        89 §.
42806:     Hallituksen esitys n:o 71 laiksi eräiden sopimuspaikkaisten virkojen ;täyttämi-
42807: sestä. Eduskunta on 6 päivänä marraskuuta 1970 hyväksynyt lain.
42808:                          1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                        27
42809: 
42810:                                        90 §.
42811:     Hallituksen esitys n:o 72 Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton
42812: välillä ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinaisesta avunannosta huhtikuun 6
42813: päivänä 1948 tehdyn sopimuksen voimassaoloajan pidentämistä koskevan pöytäkir-
42814: jan hyväksymisestä. Eduskunta on 6 päivänä lokakuuta 1970 päättänyt hyväksyä
42815: Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä ystävyydestä,
42816: yhteistoiminnasta ja keskenäisestä avunannosta huhtikuun 6 päivänä 1948 tehdyn
42817: sopimuksen voimassaoloajan pidentämisestä Moskovassa heinäkuun 20 päivänä
42818: 1970 allekirjoitetun pöytäkirjan.
42819: 
42820: 
42821: 
42822:                                         91 §.
42823:     Hallituksen esitys n:o 73 laiksi niistä yleisistä perusteista, joiden mukaan
42824: lisenssiviraston virkatoimista ja toimituskirjoista on suoritettava maksuja, annetun
42825: lain voimassaoloajan pitentämisestä. Eduskunta on 20 päivänä lokakuuta 1970
42826: hyväksynyt lain.
42827: 
42828: 
42829:                                      92 §.
42830:    Hallituksen esitys n:o 74 laiksi matkustajaverosta annetun lain kumoamisesta.
42831: Eduskunta on 15 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt lain.
42832: 
42833: 
42834:                                          93 §.
42835:     Hallituksen esitys n:o 75 laeiksi tulo- ja omaisuusverolain ja eräistä väliaikai-
42836: sista poikkeussäännöksistä verolakeihin annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on
42837: 6 päivänä marraskuuta 1970 hyväksynyt lain tulo- ja omaisuusverolain muuttami-
42838: sesta ja lain eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin annetun lain
42839: muuttamisesta.
42840: 
42841: 
42842:                                      94    s.
42843:    Hallituksen esitys n:o 76 laiksi postisäästöpankin varoista myönnettävistä
42844: korkotukilainoista annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 6 päivänä marras-
42845: kuuta 1970 hyväksynyt lain.
42846: 
42847: 
42848:                                      95 §.
42849:    Hallituksen esitys n:o 77 laiksi eräiden elintarviketuotteiden valmisteverosta.
42850: Eduskunta on 20 päivänä lokakuuta 1970 hyväksynyt lain.
42851: 28                        1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
42852: 
42853:                                      96     s.
42854:     Hallituksen esitys n:o 78 laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta
42855: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 29 päivänä joulukuuta 1970 valtiopäivä-
42856: järjestyksen 68 §:n 1 momentissa säädetyin määräenemmistöin hyväksynyt lain.
42857: 
42858: 
42859:                                           97 §.
42860:      Hallituksen esitys n:o 97 laiksi tilastokeskuiksesta. Eduskunta on 24 päivänä
42861: marraskuuta 1970 hyväksynyt lain.
42862:      Hyväksyessään Hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen Eduskunta
42863: on edellyttänyt Hallituksen kiireellisesti selvityttävän, minkä ministeriön hallinnon
42864: alaisuuteen tilastotoimi kokonaisuudessaan luonteensa ja toimipiirinsä perusteella
42865: olisi tarkoitukrenmukaisinta sijoittaa huomioonOtttaen samalla, että yhteiskunnan
42866: kannalta tärkeät päätökset voitaisiin jo niitä tehtäessä perustaa riittävään ja tarkoi-
42867: tusta vastaavaan tilastomateriaaliin. Edelleen Eduskunta on edellyttänyt Hallituk-
42868: sen kiinnittävän huomiota siihen, ettei salassa pidettäväksi määrättylliin tietoihin
42869: liittyvä salassapitosuoja heikenny tilastotointa uudelleen järjestettäessä ja edelleen
42870: kehitettäessä sekä ettei :tilastotietoja myöskään vastaisuudessa käytetä siten että
42871: niillä vaarannettaisiin tai loukattaisiin, kansalaisten oikeusturvaa.
42872: 
42873: 
42874:                                          98 §.
42875:     Hallituksen esitys n:o 80 laiksi terveyden- ja sairaanhoidon piirihallinnosta.
42876: Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt lain.
42877:     Eduskunta on edellyttänyt, että lääkintöhallituksen alaisia terveyden- ja sairaan-
42878: hoidon piirihallintotehtäviä lääninhallituksiin siirrettäessä otetaan huomioon läänien
42879: erilaiset tarpeet kussakin tapauksessa erikseen ja että tästä johtuen terveyden- ja
42880: sairaanhoidon piirihallinnossa sisälly:tetään mahdollisuus sijoittaa heitä edelleen
42881: myös muulle paikkakunnalle kuin missä lääninhallitus sijaitsee, milloin se läänin
42882: olosuhteet huomioon ottaen katsotaan !tarkoituksenmukaiseksi.
42883: 
42884:                                       99 §.
42885:     Hallituksen esitys n:o 81 laeiksi kansaneläkkeeseen suoritettavasta tuki1isästä
42886: ja asumistuesta annetun lain, kansaneläkelain, sairausvakuutuslain, työnantajan
42887: sosiaaliturvamaksusta annetun lain ja merimiesverolain muuttamisesta. Eduskunta
42888: on 17 päivänä marraskuuta 1970 hyväksynyt lait, niistä toisen, kolmannen, neljän-
42889: nen ja viidennen valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n 1 momentissa säädetyin määrä-
42890: enemmistöin.
42891: 
42892:                                        100 §.
42893:    Hallitu!ksen esitys n:o 82 laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta. Eduskunta
42894: on 13 päivänä lokakuuta 1970 hyväksynyt lain.
42895:                          1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                         29
42896: 
42897:                                     101 §.
42898:    Hallituksen esitys n:o 83 laiksi valtion koulutuskeskuksesta. Eduskunta on
42899: 24 päivänä marraskuuta 1970 hyväksynyt lain.
42900: 
42901:                                        102 §.
42902:    Hallituksen esitys n:o 84 laiksi lapsiperheiden asumistuesta annetun lain muut-
42903: tamisesta. Eduskunta on 13 päivänä lokakuuta 1970 hyväksynyt lain.
42904: 
42905:                                         103 §.
42906:      Hallituksen esitys n:o 85 lisäyksistä ja muutoksista vuoden 1970 tulo- ja
42907: menoarvioon. Eduskunta on 13 päivänä lokakuuta 1970 hyväksynyt Hallituksen
42908: esityksen.
42909:      Hyväksyessään Hallituksen esityksen Eduskunta on samalla todennut, että
42910: suomalainen valvontajoukko joutuu suori'ttamaan tehtäväänsä sellaisissa erikoisolo-
42911: suhteissa, joissa päivittäiset henkilökohtaiset kulutusmenot muodostuvat poi:kkeuk-
42912: sellisiksi ja että valvontajoukkoon kuuluville maksettava päiväraha ei vastaa mää-
42913: rältään muille vastaavissa valvontatehtävissä oleville maksettavaa päivärahaa. Edus-
42914: kunta on edellyttänyt Hallituksen selvittävän mahdollisuudet valvontajoukkoon
42915: kuuluville maksettavan päivärahan tarkistamiseksi.
42916: 
42917:                                       104 §.
42918:     Hallituksen esitys n:o 86 laiksi rahalaitosten erityistalletuksista Suomen Pan-
42919: kissa annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 27 päivänä lokakuuta 1970 hyväk-
42920: synyt lain.
42921: 
42922:                                        105 §.
42923:     Hallituksen esitys n:o 87 Imatran Voima Osakeyhtiön lainojen valtion takauk-
42924: sista. Eduskunta on 16 päivänä lokakuuta 1970 päättänyt oikeuttaa valtioneuvos-
42925: ton antamaan vastavakuuksia vaatimatta, mutta muutoin määräämillään ehdoilla
42926: valtion omavelkaisia takauksia Imatran Voima Osakeyhtiö-nimisen yhtiön otta-
42927: mien, yhteensä enintään 300 000 000 markkaan nousevien kotimaisten ja ul:ko-
42928: maisten lainojen maksamisen ja niissä sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi
42929: ja siten, että kunkin ulkomaisen lainan määrä tällöin lasketaan takaosta annettaessa
42930: voimassa olevan virallisen kurssin mukaan sekä että takauksia voidaan antaa vuo-
42931: den 1974 loppuun saakka.
42932: 
42933:                                        106 §.
42934:     Hallituksen esitys n:o 88 laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä vero-
42935: lakeihin. Eduskunta on 10 päivänä marraskuuta 1970 hyväksynyt lain.
42936: 30                        1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
42937: 
42938:                                        107 §.
42939:     Hallituksen esitys n:o 89 laiksi eräistä omaisuuden luvutuksista saadun voiton
42940: väliaikaisesta verovapaudesta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 20 päi-
42941: vänä lokakuuta 1970 hyväksynyt lain.
42942: 
42943: 
42944:                                     108 §.
42945:     Hallituksen esitys n:o 90 laiksi yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun
42946: lain muuttamisesta. Eduskunta on 10 päivänä marraskuuta 1970 hyväksynyt lain.
42947: 
42948: 
42949:                                        109 §.
42950:     Hallituksen esitys n:o 91 laiksi korkeakoulustipendeistä annetun lain muutta-
42951: misesta. Eduskunta on 27 päivänä lokakuuta 1970 hyväksynyt lain.
42952:     Hallituksen esityksen perusteluissa on lausuttu, että Hallitus pitää tarpeellisena
42953: opintotukea koskevan lainsäädännön yhtenäistämistä siten, että opintolainoja ja
42954: stipendejä sekä apurahoja koskevat säännökset sisällytettäisiin samaan lakiin, ja
42955: että opintotukilainsäädännön yhtenäistämistä koskeva lakiesitys on valmisteilla ja
42956: on tarkoitus antaa Eduskunnalle lähiaikoina. Myös Eduskunta on aikaisemmin
42957: kiirehtinyt tällaisen kokonaisuudistuksen aikaansaamista. Kun puheena olevan laki-
42958: esityksen valmistelu on Eduskunnan saaman tiedon mukaan saatu nyttemmin
42959: loppuun suoritetuksi, Eduskunta on katsonut, että esitys olisi saatettava viipy-
42960: mättä Eduskunnan käsiteltäväksi.
42961: 
42962: 
42963:                                       110 §.
42964:     Hallituksen esitys n:o 92 laiksi merimieseläkelain muuttamisesta. Eduskunta
42965: on 17 päivänä marraskuuta 1970 hyväksynyt lain.
42966:     Hyväksyessään lain Eduskunta on todennut, että eläkkeelle jo siirtyneet jäävät
42967: lain muutoksesta johtuvien lisäetujen ulkopuolelle. Eduskunta on edellyttänyt, että
42968: Hallitus tutkii mahdollisuuksia näin syntyvän eriarvoisuuden poistamiseksi. Tässä
42969: yhteydessä Eduskunta on myös kiinnittänyt vakavaa huomiota siihen, että kysy-
42970: myksessä olevaa eriarvoisuutta on olemassa myös mm. eläkkeen kartuttamiseen
42971: nähden, laissa olevien eläkkeeseen oikeattavan ajan laskemista koskevien eräiden
42972: raioi tussäännösten vuoksi.
42973: 
42974: 
42975:                                       111 §.
42976:   Hallituksen esitys n:o 93 laiksi avioliittolain voimaanpanosta annetun lain 6 S:n
42977: muuttamisesta. Eduskunta on 29 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt lain.
42978:                          1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                      31
42979: 
42980:                                       112 §.
42981:    Hallituksen esitys n:o 96 holhouksen järjestämistä eräissä tapauksissa koske-
42982: vaksi lainsäädännöksi. Eduskunta on 8 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt lain
42983: holhouksen järjestämisestä eräissä tapauksissa ja lain holhouslain muuttamisesta.
42984: 
42985: 
42986:                                         113 §.
42987:     Hallituksen esitys n:o 97 laiksi huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytän-
42988: töönpanoa varten tapahtuvasta luovuttamisesta Islantiin, Norjaan, Ruotsiin tai
42989: Tanskaan sekä laiksi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja
42990: muiden pohjoismaiden välillä annetun lain 4 § :n muuttamisesta. Eduskunta on
42991: 17 päivänä marraskuuta 1970 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa sääde-
42992: tyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lait.
42993:     Milloin lakia sovellettaessa joudutaan käyttämään 8 §:ssä tarkoitettuja turvaa-
42994: mistoimenpiteitä ja luovutettavaksi pyydetty itse vastustaa luovuttamista, on
42995: Eduskunnan mielestä ehkä paikallaan kuulla myös suomalaista sosiaaliviranomaista.
42996: Eduskunta on edellyttänyt, että asia tutkitaan ja tarvittaessa otetaan sitä koskeva
42997: säännös lakiin liittyvään asetukseen.
42998: 
42999: 
43000:                                     114 §.
43001:    Hallituksen esitys n:o 98 laiksi ammattiin valmistavissa oppilaitoksissa sekä
43002: ammattikursseilla opiskelevien henkilöiden opintolainojen vahiontakauksesta ja
43003: korkotuesta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 6 päivänä marraskuuta
43004: 1970 hyväksynyt lain.
43005: 
43006:                                     115 §.
43007:    Hallituksen esitys n:o 99 laiksi työnantajan työttömyysvakuutusmaksun suu-
43008: ruudesta vuonna 1971. Eduskunta on 27 päivänä lokakuuta 1970 hyväksynyt lain.
43009: 
43010: 
43011:                                     116 §.
43012:    Hallituksen esitys n:o 101 laiksi rakennuslain muuttamisesta. Eduskunta on
43013: 6 päivänä marraskuuta 1970 hyväksynyt lain.
43014: 
43015: 
43016: 
43017:                                      117  s.
43018:     Hallituksen esitys n:o 102 laiksi puolustusministeriön ja puolustuslaitoksen
43019: viroista ja toimista annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 6 päivänä marras-
43020: kuuta 1970 hyväksynyt lain.
43021: 32                        1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
43022: 
43023:                                      118 §.
43024:    Hallituksen esitys n:o 103 laiksi Suomen Pankin ohjesäännön muuttamisesta.
43025: Eduskunta on 24 päivänä marraskuuta 1970 hyväksynyt lain.
43026: 
43027: 
43028:                                       119 §.
43029:    Hallituksen esitys n:o 104 laiksi valtion viljavarastosta annetun lain muutta-
43030: misesta. Eduskunta on 6 päivänä marraskuuta 1970 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n
43031: 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
43032: 
43033: 
43034: 
43035:                                      120 §.
43036:    Hallituksen esitys n:o 105 laiksi väliaikaisesta poikkeuksesta kansakoululakiin
43037: ja kaulujärjestelmän perusteista annettuun lakiin. Eduskunta on 24 päivänä
43038: marraskuuta 1970 hyväksynyt lain.
43039: 
43040: 
43041:                                         121(§.
43042:     Hallituksen esitys n:o 106 laiksi valtion opetuselokuvatoimikunnan toimitus-
43043: kirjoista ja virkatoimista suoritettavien maksujen perusteista. Eduskunta on 1 päi-
43044: vänä joulukuuta 1970 hyväksynyt lain.
43045: 
43046: 
43047:                                          122 §.
43048:     Hallituksen esitys n:o 107 laiksi maataloushallinnosta ja eräiksi siihen liitty-
43049: viksi laeiksi. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt lain maataJous-
43050: hallinnosta, lain maatalouslautakunnista, lain maataloustuen jako- ja valvontatehtä-
43051: vien hoitamisesta, lain riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta ja lain metsästys-
43052: lain muuttamisesta.
43053:     Samalla Eduskunta on lausunut toivomuksen, että Hallitus kiireellisesti selvi-
43054: tyttäisi, onko valtion varoista nyt hyväksytyn lain mukaan kunnille suoritettava
43055: korvaus maatalouslautakuntien tehtävistä liian pieni, ja antaisi eduskunnalle sellai-
43056: sen esityksen, johon selvitys antaa aihetta.
43057: 
43058: 
43059:                                      123 §.
43060:    Hallituksen esitys n:o 108 laiksi vuokra-alueiden järjestelystä kaupungeissa ja
43061: kauppalaissa annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta
43062: 1970 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen
43063: hyväksynyt lain.
43064:                           1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                       33
43065: 
43066:                                         124 §.
43067:     Hallituksen esitys n:o 109 Suomen Tasavallan hallituksen ja TZekkoslovakian
43068: Sosialistisen Tasavallan hallituksen välisen kansainvälisiä maantiekuljetuksia koske-
43069: van sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 24 päivänä
43070: marraskuuta 1970 päättänyt hyväksyä ne Suomen Tasavallan hallituksen ja
43071: TZekkoslovakian Sosialististen Tasavallan hallituksen välisen kansainvälisiä maan-
43072: tiekuljetuksia koskevan sopimuksen määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostu-
43073: muksen.
43074:     Samalla Eduskunta on hyväksynyt TZekkoslovakian kanssa tehdyn kansainväli-
43075: siä maantiekuljetuksia koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
43076: 
43077: 
43078:                                        125 §.
43079:     Hallituksen esitys n:o 110 Sveitsin Valaliiton kanssa tehdyn Suomen Tasavallan
43080: ja Sveitsin Valaliiton välillä kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemiseksi tulo- ja
43081: omaisuusverojen alalla tehtyä sopimusta muuttavan sopimuksen eräiden määräysten
43082: hyväksymisestä. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1970 päättänyt hyväksyä
43083: Suomen Tasavallan ja Sveitsin Valaliiton välistä kaksinkertaisen verotuksen ehkäi-
43084: semiseksi tulo- ja omaisuusverojen alalla tehtyä sopimusta muuttavan, noottien-
43085: vaihdolla tehdyn sopimuksen ne määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostu-
43086: muksen.
43087:     Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Sveitsin Valaliiton kanssa kaksinkertai-
43088: sen verotuksen ehkäisemiseksi tulo- ja omaisuusverojen alalla tehdyn sopimuksen
43089: muuttamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
43090: 
43091: 
43092:                                      126 §.
43093:    Hallituksen esitys n:o 111 laiksi asutuslainsäädännön kumoamiseen liittyvistä
43094: toimenpiteistä annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 1 päivänä joulukuuta
43095: 1970 hyväksynyt lain.
43096: 
43097:                                         127 §.
43098:     Hallituksen esitys n:o 113 mallioikeuslaiksi. Eduskunta on 21 päivänä joulu-
43099: kuuta 1970 hyväksynyt lain.
43100:     Esityksen perustelujen mukaan !työnantajan ja ~tekijän oikeudet malliin on
43101: selvitettävä ensisijaisesti työsopimuksen tulkinnan avulla. Vastaavien tulkintakysy-
43102: mysten poistamiseksi työsuhdekeksintöjen osalta on säädetty erityinen laki oikeu-
43103: desta työntekijäin tekemiin keksintöihin ( 656/67). Eduskunta on edellyttänyt,
43104: että mallioikeuslain voimaantultua saatavien kokemusten pohjalta ryhdytään tarvit-
43105: taessa välittömästi lainsäädäntötoimenpiteisiin työsuhdemallia koskevien kysymys-
43106: ten järjestämiseksi.
43107: 5 36/71
43108: 34                       1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
43109: 
43110:      Mallioikeuslain säätäminen edellyttää muutoksia patentti- ja rekisterihallituk-
43111: sesta annettuun lakiin ( 749/65) sekä eräisiin muihin lakeihin, joista esityksen
43112: perusteluissa on mainittu .tekijänoikeuslaki. Sanot•tuja muutosehdotuksia ei kuiten-
43113: kaan ole sisällytetty esitykseen. Koska mallioikeuslain hyväksymisen estäviä risti-
43114: riitaisuuksia ei kuitenkaan näytä olevan olemassa, Eduskunta on käsitellyt ehdotuk-
43115: sen mallioikeuslaiksi erikseen. Eduskunta on kuitenkin edellyttänyt, että edellä
43116: tarkoitetut lait kiireellisesti muutetaan mallioikeuslain säätämisen edellyttämällä
43117: tavalla.
43118: 
43119:                                      128 §.
43120:    Hallituksen esitys n:o 114 laiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Eduskunta
43121: on 24 päivänä marraskuuta 1970 hyväksynyt lain.
43122: 
43123: 
43124:                                      129 §.
43125:    Hallituksen esitys n:o 115 laiksi maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta.
43126: Eduskunta on 8 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt lain.
43127: 
43128: 
43129:                                       130 §.
43130:     Hallituksen esitys n:o 116 laiksi kansaneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta
43131: ja laiksi eläkeoikeuden valintaa koskevan ilmoituksen tekemisestä eräissä tapauk-
43132: sissa. Eduskunta on 1 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt lain kansaneläkelain
43133: väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimassaolaajan pitentämisestä ja lain
43134: eläkeoikeuden valintaa koskevan ilmoituksen tekemisestä eräissä tapauksissa.
43135: 
43136: 
43137:                                       131 §.
43138:    Hallituksen esitys n:o 117 laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. Eduskunta on
43139: 1 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt lain.
43140: 
43141: 
43142:                                        132 §.
43143:     Hallituksen esitys n:o 118 eräiksi muutoksiksi eduskunnan oikeusasiamiestä
43144: koskevaan lainsäädäntöön. Eduskunta on 15 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt
43145: lain hallitusmuodon muuttamisesta ja lain eduskunnan oikeusasiamiehen eläkkestä
43146: ja hänen kuoltuaan suoritettavasta perhe-eläkkeestä annetun lain muuttamisesta,
43147: näistä ensimmäisen valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa säädetyn käsittelyn
43148: jälkeen.
43149:     Hallitus on 9 päivänä lokakuuta 1970 asettanut valtiosäännön uudistamista
43150: varten komitean, jonka eräänä tehtävänä on harkita, miten ylempien laillisuusval-
43151: vontaa harjoittavien toimielinten työskentelyä voidaan tehostaa.' Eduskunta on
43152:                          1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                      35
43153: 
43154: edellyttänyt, että tätä kysymystä tuktittaessa myös harkitaan, olisiko oikeusasia-
43155: miesjärjestelmää syytä pyrkiä muuttamaan siihen suuntaan, että valittaisiin kaksi
43156: rinnakkain ja tasa-ar\Toisina omilla toimialoillaan iaillisuusvalvontaa suorittavaa
43157: oikeusasiamiestä.
43158: 
43159:                                      133 §.
43160:    Hallituksen esitys n:o 120 laiksi asiakirjain lähettämisestä annetun lain muut-
43161: tamisesta. Eduskunta on 1 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt lain.
43162: 
43163: 
43164:                                      134 §.
43165:     Hallituksen esitys n:o 121 laiksi voin hinnanalennuskorvauksesta ja hinnan-
43166: alennusmaksusta annetun. lain muuttamisesta. Eduskunta on 15 päivänä joulukuuta
43167: 1970 hyväksyny;t lain.
43168: 
43169:                                     135 §.
43170:    Hallituksen esitys n:o 122 laiksi ammattikasvautushallituksesta annetun lain
43171: muuttamisesta. Eduskunta on 1 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt lain.
43172: 
43173: 
43174: 
43175:                                       136 §.
43176:     Hallituksen esitys n:o 123 laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauk-
43177: sesta ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta sekä laiksi kansakoululaitoksen
43178: viranhaltijain palkkauksen ja eläkkeiden tarkistamisesta annetun lain muuttami-
43179: sesta. Eduskunta on 1 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt lait.
43180:     Eduskunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että keskikoulun lehtorin pätevyy-
43181: teen perustuvan kahden palkkausluokan korotuksen ulkopuolelle jää eräitä korkea-
43182: koulututkinnoo suorittaneita, joiden tutkinnot ovat sekä tason että soveltuvuuden
43183: puolesta rinnastettavissa korotukseen oikeuttaviin tutkintoihin. Tämän vuoksi
43184: Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus selvityttää asian ja ryhtyy selvityksen
43185: aiheuttamiin .toimenpiteisiin epäkohdan korjaamiseksi.
43186: 
43187: 
43188:                                       137   s.
43189:     Hallimksen esitys n:o 124 laiksi eräiden uusien Joonnonsuoje:foa!fueiden pe-
43190: rustamisesta 'ft1tioomaille annetun lain muuttamisesta. Eduslmnta cm 21 päivänä
43191: j.oulukuuta 1970 hyväksynyt lain.
43192:     Hyväks,essäin la:kiehdotuksen Eduskunta on edellytt'änyt, ettei porotaloutta
43193:  ;a paikaliis.ten asukkaiden oikeutta metsästykseen ja li:alastulseen sekä muiden
43194: elinkeinojen harjoittamiseen luonnonsuojelualueeDa ja sen välittömässä .tåheisyy-
43195: 36                        1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
43196: 
43197: dessä asetuksella ja järjestyssäännöillä tarpeettomasti vaikeuteta sekä että Hallitus,
43198: kuultuaan myös saamelaisväestön edustajia, ryhtyy toimenpiteisiin luonnonsuo-
43199: jelualueen laajentamiseksi.
43200: 
43201:                                       1.38 §.
43202:     Hallituksen esitys n:o 127 laeiksi eräiden asutusluottojen korkoa koskevien
43203: lakien soveltamisajan pitentämisestä. Eduskunta on 20 päivänä marraskuuta 1970
43204: hyväksynyt lain maankäyttölain muuttamisesta annetun lain sove1tamisajan piten-
43205: tämisestä ja lain asutuslainsäädännön kumoamiseen liittyvistä toimenpiteistä an-
43206: netun lain muuttamisesta annetun lain soveltamisajan pitentämisestä.
43207: 
43208: 
43209:                                       1.39 §.
43210:     Hallituksen esitys n:o 129 Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan
43211: välillä farmasian tutkinnon suorittaneiden henkilöiden yhteispohjoismaisista työ-
43212: markkinoista tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta
43213: on 8 päivänä joulukuuta 1970 päättänyt hyväksyä ne Suomen, Islannin, Norjan,
43214: Ruotsin ja Tanskan välillä farmasian .tutkinnon suorittaneiden henkilöiden yhteis-
43215: pohjoismaisista työmarkkinoista Kööpenhaminassa 2 päivänä joulukuuta 1969
43216: tehdyn sopimuksen määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
43217:     Samalla Eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa ja 69 §:n
43218: 1 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain farmasian .tutkinnon
43219: suorittaneiden henkilöiden yhteispohjoismaisista työmarkkinoista Suomen, Islannin,
43220: Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväk-
43221: symisestä sekä sopimuksen soveltamisesta.
43222: 
43223: 
43224:                                       140 §.
43225:     Hallituksen esitys n:o 1.30 Belgian kanssa kaksinkertaisen verotuksen estä-
43226: miseksi ja eräiden muiden tulo- ja omaisuusverotusta koskevien kysymysten jär-
43227: jestämiseksi tehtyä sopimusta ja päättäpöytäkirjaa muuttavan ja täydentävän lisä-
43228: sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Eduskunta on 21 päivänä joulu-
43229: kuuta 1970 päättänyt hyväksyä Suomen ja Belgian välillä kaksinkertaisen verotuk-
43230: sen ehkäisemiseksi ja eräiden muiden tulo- ja omaisuusverotusta koskevien kysy-
43231: mysten järjestämiseksi tehdyn sopimuksen ja päättäpöytäkirjan muuttamisesta
43232: ja täydentämisestä Brysselissä 21 päivänä toukokuuta 1970 allekirjoitetun lisä-
43233: sopimuksen ne määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
43234:     Samalla Eduskunta on hyväksynyt lain Belgian kanssa kaksinkertaisen vero-
43235: tuksen ehkäisemiseksi ja eräiden muiden tulo- ja omaisuusverotusta koskevien
43236: kysymysten järjestämiseksi tehtyä sopimusta ja päättäpöytäkirjaa muuttavan ja
43237: täydentävän lisäsopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
43238:                           1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                        37
43239: 
43240:                                        141 §.
43241:     Hallituksen esitys n:o 131 laiksi eräistä väliaikaisista poikkeuksista sotatuo-
43242: mioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annettuun lakiin 11 päivänä huhtikuuta
43243: 1947 annetun lain voimassaoloajan pidentämisestä. Eduskunta on 1 päivänä joulu-
43244: kuuta 1970 hyväksynyt lain.
43245:     Väliaikaislain avulla on voitu vähentää epäkohtia, jotka sisältyvät alkuperäiseen
43246: vuonna 1920 annettuun lakiin sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä.
43247: Tältä kannalta väliaikaislaki on edelleen tarpeellinen. Eduskunta on kuitenkin
43248: edellyttänyt, että kokonaisuudistusta valmisteleva komitea pyrkii saamaan työnsä
43249: päätökseen mahdollisimman pian. Komiteanmietinnön valmistumisen jälkeen asian
43250: edistymistä on syytä edelleen jatkuvasti kiirehtiä, jotta vihdoinkin päästäisiin
43251: uuteen pysyväiseen lainsäädäntöön. Vai100l Eduskunta on hyväksynyt väliaikais-
43252: lain voimassaoloajan jatkamista Hallituksen esityksen mukaan vuoden 1974 lop-
43253: puun, se odottaa, että valmisteilla oleva uusi lainsäädäntö saataisiin voimaan jo
43254: sitä ennen.
43255: 
43256: 
43257:                                        142  s.
43258:     Hallituksen esitys n:o 1.32 laiksi maataloustuotteiden tuontimaksuista annetun
43259: lain väliaikaisesta muuttamisesta. Eduskunta on 1 päivänä joulukuuta 1970 hy~
43260: väksyny.t lain.
43261: 
43262: 
43263:                                        14.3 §
43264:     Hallituksen esitys n:o 1.32 laiksi maataloustuotteiden tuontimaksuista annetun
43265: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta, elinkeinotulon verottamisesta annetun
43266: lain muuttamisesta, maalaislruntain kunnallishallinnosta ja kunnallishallituksesta
43267: kaupungissa annettujen asetusten muuttamisesta sekä tulo- ja omaisuusverolain
43268: väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 29 päivänä
43269: joulukuuta 1970 hyväksynyt lait.
43270: 
43271: 
43272:                                             s.
43273:                                           144
43274:     Hallituksen esi•tys n:o 1.34 laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muut-
43275: tamisesta. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt lain;
43276:     Eduskunta on kiinnittänyt Hallituksen huomiota siihen, että esitykseen sisäl-
43277: tyvä lakiehdotus on jouduttu käsittelemään jälleen ilman, että Eduskunnan käy-
43278: tettävissä olisi ollut riittävästi selvitystä siitä, miten tulo- ja omaisuusvero viime
43279: vuosien kuluessa on jakautunut eri tuloluokissa olevien verovelvollisten kesken.
43280: Eduskunta on katsonut, että verotilastojen jälkeenjääneisyys ja riittämättömyys on
43281: pahana esteenä verorasituksen oikeudenmukaiseen jakautumiseen pyrkivää lain-
43282: 38                         1970 Vp. -      Valtiopäiväpäätös.
43283: 
43284: säädäntöä kehitettäessä. Eduskunta on myös edellyttänyt, että veroasteikkoa vas-
43285: taisuudessa muutetaan niin, että progressio lievenee alemmissa tuloryhmissä ja
43286: verovapaan tulon alirajaa korotetaan.
43287:     Hyväksyessään lakiehdotUksen Eduskunta on edellyttänyt Hallituksen kiirehti~
43288: vän toimenpiteitä luonnollisten henkilöiden kokonaisverouudistuksen valmistele-
43289: miseksi ja 'koroståa Eduskunnan aikaisemmin esittämää toivomusta siitä, että
43290: mahdollisuus kiinnittämättömien velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittami-
43291: seksi verotuksessa kiireellisesti selvitetään.
43292:     Eduskunta on myös edellyttänyt, että Hallitus suorituttaa kiireellisesti tutki-
43293: muksen, jossa selvitetään mahdollisuus saada oman lapsen lisäksi muunkin vero-
43294: velvollisen huollossa oleva lapsi verovähennysoikeuden piiriin.
43295: 
43296: 
43297:                                                s.
43298:                                              145
43299:     Hallituksen esitys n:o 135 laeiksi lkunnallishallituksesta kaupungissa jli maa-
43300: laiskuntain kunnallishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta. Eduskunta
43301: on 21 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt lait.
43302:     Esityksep. peru,steluissa lausutaan, että mikäli perusvähennysmäärien ~hdote­
43303: tusta muutO~ta aiheutuu joissakin kunnissa veroäyrin hinnan huomattavaa
43304: kohoamista:, ·Hailituksen t~koituksena on antaa tällaisille kunnille taloudellista
43305: tukea, niin ettei veroäyrin hinta pääse kohoamaan kohtuuttoman korkeaksi. Kun
43306: Eduskunnan saamien tietojen mukaan lainmuutos merkitsee useiden kuntien
43307: osalta tuntuvaa verotulojen vähennystä, Eduskunta on yhtynyt esityksen peruste-
43308: luihin: 1;ältä: o.sa].~, i,~ .~ edellyttänyt, · että Hallitus seuraa tilanteen. k~itystä ja
43309: tarvittaessa ryhtY,Y .sen vaatimiin toimenpiteisiin.
43310: 
43311: 
43312:                                    146 §.
43313:    Halli~ esitys n:o .136 laiksi eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtävistä
43314: vähennyksistä annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta
43315: 1970 hyväksynyt lain.
43316: 
43317:                . . ,.                   l47 §.
43318:     Hallitukse,n. esitys n:o 137 laiksi Kuopion korkeakoulusta. Eduskunta on 21
43319: päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt lain.
43320: 
43321: 
43322:                                         148    s.
43323:      Hallitukselt ~itys ti:o 138 laiksi maatalouden hintapoliittisen tuen· jakamiseen
43324: liittyvien tehtävien hoitämisesta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 1
43325: päiväni jOUlukuUta 1970 hyväksynyt lain~
43326:                           1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                        39
43327: 
43328:                                         149 §.
43329:     Hallituksen esitys n:o 139 la.i!ksi valtion varmuusvarastoista annetun lain väli-
43330: aikaisesta muuttamisesta. Eduskunta on 15 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt
43331: lain.
43332: 
43333:                                        150 §.
43334:      Hallituksen esitys n:o 140 laeiksi sosiaalihallitu!ksesta annetun lain ja eräiden
43335: muiden sosiaali- ja terveysministeriön piirihallintoa koskevien lakien muuttamisesta.
43336: Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1970, hyläten Hallituksen esitykseen sisälty-
43337: vän ehdotuksen laiksi ammattientarkastuslain muuttamisesta, hyväksynyt lain so-
43338: siaalihallituksesta annetun lain muuttamisesta, lain sosiaalihuollon hallinnosta
43339: annetun lain muuttamisesta, lain huoltoapulain muuttamisesta, lain päihdyttävien
43340: aineiden väärinkäyttäjien huollosta annetun lain muuttamisesta, lain erityislapsi-
43341: lisälain muuttamisesta, lain lastenkotien vaidonavusta annetun lain muuttamisesta
43342: ja lain kunnallisesta kodinhoitoavusta annetun lain muuttamisesta.
43343: 
43344: 
43345:                                     151 §.
43346:     Hallituksen esitys n:o 141 laiksi kehitysalueiden matkailuyritystoiminnan
43347: edistämiseksi myönnettävistä veronhuojennu:ksista ja !aiksi leimaverolain muutta-
43348: misesta. Eduskunta on 18 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt lait.
43349: 
43350: 
43351:                                      152 §.
43352:    Hallituksen esitys n:o 142 laiksi kansakoululain muuttamisesta. Eduskunta on
43353: 21 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt lain.
43354: 
43355: 
43356:                                      153 §.
43357:    Hallituksen esitys n:o 144 laiksi eläinlääkintähuoltolain muuttamisesta. Edus-
43358: kunta on 21 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt lain.
43359: 
43360: 
43361:                                       154 §.
43362:     Hallituksen esitys n:o 14.5 laiksi käyttöpuun mittaustoimesta vientikaupassa
43363: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 8 päivänä joulukuuta 1970 valtiopäivä-
43364: järjestyksen 67 S:n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksyny,t lain.
43365: 
43366: 
43367:                                       1.5.5 §.
43368:     Hallituksen esitys n:o 146 laiksi valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä
43369: ja yleisestä toimialasta annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 21 päivänä
43370: joulukuuta 1970 hyväksynyt lain.
43371: 40                       1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
43372: 
43373:     Hyväksyessään lain Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus huolehtii lain
43374: täytäntöönpanossa tarpeellisiksi havaittavista uudelleenjärjestelyistä opetusminis-
43375: teriössä sekä .tarvittavan lisähenkilöstön hankkimisesta ministeriöön korkeakoulu-
43376: laitosta koskevia asioita käsittelemään.
43377: 
43378:                                       156 §.
43379:     Hallituksen esitys n:o 147 laiksi lainojen myöntämisestä vientimmuna kerty-
43380: vistä varoista annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta
43381: 1970 hyväksyny,t lain.
43382: 
43383:                                       157 §.
43384:     Hallituksen esitys n:o 148 laiksi laivimrak.ennus- ja muun metalliteollisuuden
43385: tuotannon ja viennin edistämiseksi myönnettävistä veronhuojennuksista annetun
43386: lain muuttamisesta. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt lain.
43387: 
43388: 
43389:                                     158 §.
43390:     Hallituksen esitys n:o 149 laeiksi merenkulun edistämiseksi myönnettävistä
43391: veronhuojennuksista ja leimaverolain muuttamisesta. Eduskunta on 29 päivänä
43392: joulukuuta 1970 hyväksyny,t lait.
43393: 
43394:                                        159 §.
43395:     Hallituksen esitys n:o 150 laiksi helposti leviävien eläintautien vastustamisesta
43396: annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1970 valtiopäi-
43397: väjärjestyksen 67 S:n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
43398: 
43399:                                      160 §.
43400:     Hallituksen esitys n:o 151 laiksi kehitysalueiden kunnille yritystourunnan
43401: edistämiseksi myönnettävistä korkotukiluotoista. Eduskunta on 21 päivänä joulu-
43402: kuuta 1970 hyväksynyt lain.
43403: 
43404:                                    161 §.
43405:    Hallituksen esitys n:o 152 laiksi yleisestä lääkärinhoidosta annetun lain
43406: muuttamisesta. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt lain.
43407: 
43408:                                       162 §.
43409:     Hallituksen esitys n:o 154 laeiksi liikevaihtovero-oikeudesta ja Korkeimmasta
43410: hallinto-oikeudesta annettujen lakien muuttamisesta. Eduskunta on 29 päivänä
43411: joulukuuta 1970 hyväksynyt lait, niistä ensimmäisen valtiopäiväjärjestyksen 67
43412: §:n 2 momentissa säädetyn käsittelyn jälkeen.
43413:                           1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                        41
43414: 
43415:                                       163 §.
43416:     Hallituksen esitys n:o 155 laiksi henkikirjoittajista. Eduskunta on 21 päivänä
43417: joulukuuta 1970 hyväksynyt lain.
43418: 
43419:                                     164 §.
43420:    Hallituksen esitys n:o 156 laiksi aluevaihdon suorittamisesta valtion ja Hä-
43421: meenlinnan kaupungin välillä. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1970 hyväk-
43422: synyt lain.
43423: 
43424:                                       165 §.
43425:    Hallituksen esitys n:o 158 laiksi yliopistollisista keskussairaaloista annetun lain
43426: 3 §:n muuttamisesta. Eduskunta on 21 päivänä jotrlukuuta 1970 hyväksynyt lain.
43427: 
43428: 
43429:                                      166 §.
43430:     Hallituksen esitys n:o 159 eräiksi sotilasvammalainsäädäntöä koskeviksi muu-
43431: toksiksi. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt lain sotilasvamma-
43432: lain muuttamisesta, lain sotilasvammalain soveltamisalan laajentamisesta annetun
43433: lain muuttamisesta, lain sotilasvammalain mukaisen elinkoron uudelleen suoritta-
43434: misesta eräissä tapauksissa annetun lain muuttamisesta, lain valtion eläkkeiden
43435: tarkistamisesta annetun lain muuttamisesta ja lain sotilasvammalain mukaisten
43436: korvausten korottamisesta annettujen eräiden lakien kumoamisesta.
43437: 
43438: 
43439:                                       167 §.
43440:     Hallituksen esitys n:o 161 laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain eläkkeiden
43441: sekä eräiden muiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä. Edus-
43442: kunta on 21 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt lain.
43443: 
43444: 
43445:                                       168 §.
43446:     Hallituksen esitys n:o 162 laiksi maatalous-, kotitalous- ja kotiteollisuusoppi-
43447: laitoksista annetun lain 9 §:n muuttamisesta. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta
43448: 1970 hyväksynyt lain.
43449: 
43450:                                      169 §.
43451:     Hallituksen esitys n:o 164 kotiuttamisrahalaiksi. Eduskunta on 15 päivänä
43452: tammikuuta 1971 hyväksynyt lain.
43453:     Kun Eduskunta ei ole voinut pitää oikeana, että kunnan velvoitteet lakiehdo-
43454: tuksen johdosta lisääntyisivät, Eduskunta on edellyttänyt, että Hallitus seuraa
43455: tilanteen kehitystä ja ryhtyy asian vaatimiin toimenpiteisiin, mikäli kotiuttamis-
43456: rahalain soveltaminen johtaa kuntien menojen kasvamiseen.
43457: 6 36/71
43458: 42                       1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
43459: 
43460:                                       170 §.
43461:     Hallituksen esitys n:o 165 laiksi huoneenvuokrien sovittelusta Helsingin kau-
43462: pungissa ja eräissä muissa kunnissa annetun lain muuttamisesta. Eduskunta on
43463: 21 päivänä joulukuuta 1970 valtiopäiväjärjestyksen 67 S:n 2 momentissa säädetyn
43464: käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
43465: 
43466:                                       171 §.
43467:      Hallituksen esitys n:o 168 lisäyksistä ja muutoksista vuoden 1970 tulo- ja
43468: menoarvioon. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt Hallituksen
43469: esityksen.
43470: 
43471:                                        172 §.
43472:     Hallituksen esitys n:o 169 Finnair Oy:n ulko- ja kotimaisten [ainojen vakuu-
43473: deksi annettavista valtion takauksista. Eduskunta on 18 päivänä joulukuuta 1970
43474: päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston antamaan vastavakuuksia vaatimatta, mutta
43475: muutoin määräämillään ehdoilla valtion omavelkaisia takauksia Finnair Oy nimisen
43476: yhtiön lentokonehankintojen rahoittamiseksi ja lentoliikennetoiminnan ylläpitä-
43477: mistä ja kehittämistä varten ottamien enintään 330 000 000 markkaan nousevien
43478: sekä ulko- että kotimaisten lainojen vakuudeksi ja siten, että kunkin ulkomaisen
43479: lainan määrä .tällöin lasketaan takausta annettaessa voimassa olevan virallisen
43480: kurssin mukaan sekä siten, että takauksia voidaan antaa vuoden 1975 loppuun
43481: saakka.
43482: 
43483:                                      173 §.
43484:    Hallituksen esitys n:o 170 laiksi valuutan säännöstelystä annetun lain muut-
43485: tamisesta. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1970 valtiopäiväjärjestyksen 67
43486: §:n 2 momentissa sädetyn käsittelyn jälkeen hyväksynyt lain.
43487: 
43488: 
43489:                                       174 §.
43490:    Hallituksen esitys n:o 171 laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta. Edus-
43491: kunta on 21 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt lain.
43492:    Hyväksyessään Hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen Eduskunta
43493: on lausunut samalla odottavansa, että suunniteltu vähimmäispäivärahan ja -äitiys-
43494: rahan korotus pyrittäisiin toteuttamaan jo ensi vuoden alussa.
43495: 
43496: 
43497:                                        175 §.
43498:     Hallituksen esitys n:o i 72 laeiksi huoltoapulain sekä eräiden siihen liittyvien
43499: lakien muuttamisesta. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1970, hyläten Hallituk-
43500: sen esitykseen sisältyvät ensimmäisen ja toisen lakiehdotuksen, hyväksynyt lain
43501: lastensuojelulain muuttamisesta ja lain vajaamielislain 25 § :n muuttamisesta.
43502:                          1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                       43
43503: 
43504:     Puuttumatta Hallituksen esityksen sisältämän ensimmäisen lakiehdotuksen yk-
43505: sityiskohtiin laajemmalti, on lakiehdotuksessa Eduskunnan mielestä sen laatuisia
43506: ja siksi merkittäviä epäkohtia, ettei Eduskunta, huomioon ottaen lisäksi, ettei
43507: sen toimesta ole mahdollista suorittaa selvityksiä, jotka olisivat tarpeen lakiehdo-
43508: tuksen korjaamiseksi, ole voinut hyväksyä lakiehdotusta. Samalla kun Eduskunta
43509: on edellyttänyt; että Hallitus kiirehtisi huoltoapulain kokonaisuudistuksen val-
43510: misteluja, Eduskunta on lausunut odottavansa, että Hallitus antaa ensi tilassa
43511: esityksen muun muassa huoltoapulain 27 §:n muuttamisesta, jossa otetaan huo-
43512: mioon Eduskunnan esittämät näkökohdat, sekä 55 §:n muuttamisesta pakkotyötä
43513: koskevien säännösten poistamiseksi.
43514: 
43515: 
43516:                                       176 §.
43517:     Hallituksen esitys n:o 173 laiksi Kehitysaluerahasto Oy - Utvecklingsområ-
43518: desfonden Ab-nimisestä osakeyhtiöstä. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1970
43519: hyväksynyt lain.
43520: 
43521:                                     177 §.
43522:    Hallituksen esitys n:o 174 laiksi kehitysalueluottolain muuttamisesta. Edus-
43523: kunta on 21 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt lain.
43524: 
43525: 
43526:                                      178 §.
43527:     Hallituksen esitys n:o 180 laiksi määräalan rakennuksineen luovuttamisesta
43528: valtion Karvian kunnassa omistamasta maasta. Eduskunta on 21 päivänä joulu-
43529: kuuta 1970 hyväksynyt lain.
43530: 
43531:                                        179 s.
43532:     Hallituksen esitys n:o 181 laiksi pienteollisuuden ja keskisuuren teollisuuden
43533: sekä eräiden muiden elinkeinoalojen valtiontakauksista annetun lain muuttami-
43534: sesta .. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynytlain.
43535: 
43536: 
43537:                                        180 §.
43538:     Hallituksen esitys n:o 183 laiksi taloudellisen kasvun turvaamisesta sekä laiksi
43539: eräiden sopimusten tarkistamisen järjestelystä. Eduskunta on 22 päivänä joulu-
43540: kuuta 1970 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momendssa säädetyn käsittelyn jäl-
43541: keen hyväksynyt lait.
43542:     Viitaten Tasavallan presidentin 4 päivänä joulukuuta 1970 eräille järjestöille
43543: tekemään ehdotukseen työehtosopimuksia ja tulopolitiikkaa koskevaksi kokonais-
43544: ratkaisuksi sekä niihin periaatteisiin, joita Hallitus lakiesityksensä perusteluissa
43545: 44                      1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
43546: 
43547: toteaa :tarkoituksenaan olevan noudattaa mm. hintavalvontaa suoritettaessa, Edus-
43548: kunta on edellyttänyt, että hintojen säännöstelyä toteutetaan tasapuolisuutta ja
43549: kohtuullisuutta noudattaen.
43550: 
43551:                                       181 §.
43552:    Hallituksen esitys n:o 184 laiksi huoneenvuokralain muuttamisesta. Eduskunta
43553: on 29 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt lain.
43554: 
43555:                                      182 §.
43556:     Hallituksen esitys n:o 185 suhdanneverolaiksi. Eduskunta on 29 päivänä jou-
43557: lukuuta 1970 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n 2 momentissa säädetyn käsittelyn
43558: jälkeel'l hyväksynyt lain.
43559: 
43560:                                      183 §.
43561:     Hallituksen esitys n:o 187 laiksi eräiden margariinien valmisteverosta. Edus-
43562: kunta on 29 päivänä joulukuuta 1970 valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n 1 momen-
43563: tissa säädetyin määräenemmistöin hyväksynyt lain.
43564: 
43565: 
43566:                                       184 §.
43567:     Hallituksen esitys n:o 188 laiksi eräistä poikkeuksista maataloustulon vakaan-
43568: nuttamisesta annettuun lakiin. Eduskunta on 21 päivänä joulukuuta 1970 hyväk-
43569: synyt lain.
43570: 
43571:                                       185 §.
43572:     Hallituksen esitys n:o 189 valtion tulo- ja menoarvion voimassaoloajan väli-
43573: aikaisesta jatkamisesta. Eduskunta on 22 päivänä joulukuuta 1970 päättänyt, että
43574: siihen asti, kunnes valtion tulo- ja menoarvio vuodelle 1971 on julkaistu, ei kui-
43575: tenkaan sanotun vuoden maaliskuun 31 päivän jälkeen, saadaan soveltuvin osin
43576: väliaikaisesti noudattaa vuoden 1970 tulo. ja menoarviota, kuitenkin niin, että
43577: harkinnanvaraisten sijoitusmenojen ja valtion virkasuhteessa olevien henkilöiden
43578: palkkausmenojen osalta saadaan noudattaa hallituksen ehdotusta valtion itulo- ja
43579: menoarvioksi vuodelle 1971.
43580: 
43581:                                      186 §.
43582:     Hallituksen esitys n:o 197 Mortgage Bank of Finland Oy:n ulkomaisen lainan
43583: vakuudeksi annettavasta valtion takauksesta. Eduskunta on 14 päivänä tammikuuta
43584: 1971 päättänyt oikeuttaa valtioneuvoston antamaan vastavakuuksia vaatimatta
43585: mutta muutoin määräämillään ehdoilla valtion omavelkaisen takauksen Mortgage
43586: Bank of Finland Oy:n ottaman vasta-arvoltaan enintään 85 000 000 markan mää-
43587: räisen ulkomaisen lainan ja sen ehtojen täyttämisen vakuudeksi.
43588:                          1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                       45
43589: 
43590:                       Asetukset ja valtioneuvoston päätökset.
43591: 
43592:                                      187 §.
43593:     Valtioneuvoston 14 päivänä heinäkuuta 1970 antama päätös paahtamattoman
43594: kahvin tullimäärän alentamisesta. Eduskunta on 29 päivänä syyskuuta 1970 päät-
43595: tänyt, että puheena olevan valtioneuvoston päätöksen saattaminen Eduskunnan
43596: tietoon ei aiheuta enempiä toimenpiteitä Eduskunnan puolelta.
43597: 
43598: 
43599:                                      188 §.
43600:     Valtioneuvoston 11 pa1vana syyskuuta 1970 antama päätös paahtamattoman
43601: kahvin tullimäärän alentamisesta. Eduskunta on 20 päivänä lokakuuta 1970 päät-
43602: tänyt, ettei puheena olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
43603: 
43604: 
43605:                                      189 §.
43606:     V aitioneuvoston 8 päivänä lokakuuta 1970 antama päätös omenan ja päärynän
43607: tuontimaksun alentamisesta. Eduskunta on 10 päivänä marraskuuta 1970 päättä-
43608: nyt, ettei puheena olevaa valtioneuvoston päätöstä ole kumottava.
43609: 
43610: 
43611: 
43612:                                    Kertomukset.
43613: 
43614:                                        190 §.
43615:     Hallituksen kertomus niistä toimenpiteistä, joihin Eduskunnan tekemät muis-
43616: tutukset valtiovarainhoidosta ja tilinpidosta vuonna 1967 ovat antaneet aihetta.
43617: Eduskunta on 8 päivänä syyskuuta 1970 hyväksynyt Perustuslakivaliokunnan
43618: asiasta antaman mietinnön.
43619: 
43620:                                    191 §.
43621:     Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan Pohjoismaiden neuvoston
43622: toiminnasta vuodelta 1969 antama kertomus. Eduskunta on 20 päivänä lokakuuta
43623: 1970 hyväksynyt Ulkoasiainvaliokunnan asiasta antaman mietinnön.
43624: 
43625: 
43626:                                       192 §.
43627:     Kertomus valtiovarain tilasta vuonna 1968 ja valtiontilintarkastajain kertomus
43628: samalta vuodelta. Eduskunta on 29 päivänä lokakuuta 1970 hyväksynyt Valtiova-
43629: rainvaliokunnan asiasta antaman mietinnön ;a lähettänyt sen sekä valtiontilintar-
43630: kastajain kertomuksen Hallitukselle niihin toimenpiteisiin ryhtymistä varten, joihin
43631: tehdyt muistutukset ja ehdotukset antavat aihetta.
43632: 46                       1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
43633: 
43634:                                   19.3 §.
43635:    Vaitioneuvoston kertomus toimenpiteistä työllisyyslain soveltamisessa vuonna
43636: 1969. Eduskunta on 1.3 päivänä marraskuuta 1970 hyväksynyt Sosiaalivaliokun-
43637: nan asiasta antaman mietinnön.
43638:                                    194 §.
43639:     Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston kertomus alkoholiolojen kehityksestä vuonna
43640: 1969. Eduskunta on 1 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt Talousvaliokunnan
43641: asiasta antaman mietinnön.
43642:                                      195 §.
43643:    Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 1969. Edus-
43644: kunta on .3 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt Sosiaalivaliokunnan asiasta an-
43645: taman mietinnön.
43646:                                      196 §.
43647:     Vaitioneuvoston oikeuskanslerin vuodelta 1969 antama kertomus oikeuskans-
43648: lerin virkatoimista ja lain noudattamista koskevista havainnoista. Eduskunta on
43649: 8 päivänä joulukuuta 1970 hyväksynyt Perustuslakivaliokunnan asiasta antaman
43650: mietinnön.
43651: 
43652:                                     Lakialoitteet.
43653: 
43654:                                         197 §.
43655:      Lakialoite laiksi Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta. Eduskunta on 24
43656: päivänä marraskuuta 1970 valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyn käsittelyn
43657:  jälkeen hyväksynyt lain jätettäväksi lepäämään ensimmäisiin vaalien jäljestä pidet-
43658: ltäviin varsinaisiin valtiopäiviin.
43659: 
43660:                                    Toivomukset.
43661: 
43662:                                    198 §.
43663:     Eräiden Eduskunnassa tehtyjen aloitteiden johdosta Eduskunta on päättänyt
43664: lausua toivomukset:
43665:     1 ) että Hallitus asettaisi komitean tehtäväksi valmistella esityksen tasavallan
43666: presidentin vaalin toimittamisesta välittömällä kansanvaalilla niin, että komitean
43667: ehdotuksen tästä asiasta tulee olla valmiina mahdollisimman pian;
43668:       2) että Hallitus mtais.i kunnallisoikeutta koskevan lainsäädännön kokonais-
43669: uudistusta valmistelemaan asetetun komitean tehtäväksi samalla tutkia, olisiko
43670: kuntien itsebaliinto-oikeutta koskevia hallitusmuodon säännöksiä tarpeen tarkis-
43671: ·taa,. ja antaisi Edusktmnalle sellaiset esitykset, joihin tutlåmukse:a.c tulos. antaa
43672: aihetta;
43673:                           1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.                        47
43674: 
43675:     3) että Hallitus antaisi kiireellisesti eduskunnalle esityksen viljakauppaa kos-
43676: kevaksi laiksi;
43677:     4) että Hallitus kiireellisesti antaa eduskunnalle esityksen sellaiseksi laiksi,
43678: jolla ne maanomistajat, jotka eivät ole saaneet valtion osanotosta eräiden maa- ja
43679: vesirakennustöiden kustannuksiin ,annetun lain ( 433/63) 38 §:n 1 momentissa
43680: tarkoitettua maksuhelpotusta, saatetaan samaan asemaan niiden maanomistajien
43681: kanssa, jotka ovat maksuhelpotuksia saaneet;
43682:     5) että Hallitus selvityttäisi, olisiko aiheellista ryhtyä toimenpiteisiin metsä-
43683: oppilaitoksen aikaansaamiseksi Mustasaaren maatalouskouluryhmän yhteyteen Mus-
43684: tasaaressa;
43685:      6) että Hallitus antaisi valtiosäännön tarkistamisen tarpeellisuutta tutkimaan
43686: asetetun komiltean .tehtäväksi samalla tutkia, olisiko tasavallan presidentin vaali-
43687: kausien lukua rajoitettava, ja antaisi eduskunnalle sellaisen esityksen, mihin tut-
43688: kimuksen rulos antaa aihetta;
43689:      7) että Hallitus kiireellisesti valmistuttaa ja antaa eduskunnalle metsänhoito-
43690: yhdistyksiä koskevan lainsäädännön uudistamista tarkoittavan esityksen; sekä
43691:      8) että Hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin poikkeuksellisista luon-
43692: nonolosuhteista aiheutuvien satovahinkojen pysyväsUuantoisen korvausjärjestelmän
43693: aikaansaamiseksi.
43694: 
43695: 
43696:                                    Erinäiset asiat.
43697: 
43698:                                    199 §.
43699:     Eduskunnan valitsijamiesten toimittama Eduskunnan Pankkivaltuusmiesten
43700: täydennysvaali. Eduskunta on 15 päivänä syyskuuta 1970 ilmoittanut vaalista
43701: Eduskunnan Pankkivaltuusmiehille.
43702: 
43703:                                     200 §.
43704:    Eduskunnan valitsijamiesten toimittama valtiontilintarkastajain täydennysvaali.
43705: Eduskunta on 18 päivänä syyskuuta 1970 ilmoittanut vaalista Hallitukselle.
43706: 
43707: 
43708:                                   201 §.
43709:    Eduskunnan oikeusasiamiehen vaali toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi. Edus-
43710: kunta on 18 päivänä syyskuuta 1970 ilmoittanut vaalista Hallitukselle.
43711: 
43712: 
43713:                                       202 §.
43714:    Eduskunnan valitsijamiesten toimittama valtiontilintarkastajain ja heidän vara-
43715: miestensä vaali varainhoitovuodeksi 1971. Eduskunta on 27 päivänä marraskuuta
43716: 1970 ilmoittanut vaalista Hallitukselle.
43717: 48                      1970 Vp. -     Valtiopäiväpäätös.
43718: 
43719:                                      203 §.
43720:    Eduskunnan työjärjestyksen muuttaminen. Eduskunta on 4 päivänä joulukuuta
43721: 1970 hyväksynyt eduskunnan työjärjestyksen muutokset.
43722: 
43723: 
43724:                                      204 §.
43725:     Eduskunnan oikeusasiamiehen varamiehen vaali. Eduskunta on 11 päivänä
43726: joulukuuta 1970 ilmoittanut vaalista Hallitukselle.
43727: 
43728: 
43729:                                      205 §.
43730:     E. ]. Längmanin kunnallisrahaston apurahojen jakoa varten vahvistettujen
43731: ohjeiden muuttaminen. Eduskunta on 11 päivänä joulukuuta 1970 päättänyt vah-
43732: vistaa muutokset E. J. Längmanin kunnallisrahaston apurahojen jakoa varten
43733: vahvistettuihin ohjeisiin.
43734:                                      206 §.
43735:    Eduskunnan palkkavaltuuskunnan vaali. Eduskunta on 11 päivänä joulukuuta
43736: 1970 ilmoittanut vaalista Hallitukselle.
43737: 
43738: 
43739: 
43740:    Paremmaksi vakuudeksi, että Me nam olemme määränneet, päättäneet ja
43741: suostuneet, Me, Suomen kansan Edustajat, olemme tämän allekirjoittaneet ja
43742: vahvistaneet; mikä tapahtui Helsingin kaupungissa kahdentenakymmenentenä päi-
43743: vänä tammikuuta vuonna Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymän jälkeen
43744: tuhat yhdeksänsataa ja seitsemänkymmentäyksi.
43745: 
43746: 
43747: 
43748: 
43749:                                 Rafael Paasio.
43750:                                      puhemies.
43751: 
43752: 
43753: 
43754: 
43755:          Johannes Virolainen.                       Olavi Lähteenmäki.
43756:             varapuhemies.                                   varapuhemies.
43757:                              1970 Vp. -   Valtiopäiväpäätös.                           49
43758: 
43759:                 Ele Alenius                                 Pirkko Aro
43760:     Helsingin kaupungin vaalipiiristä.            Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
43761: 
43762:           Georg C. Ehrnrooth                                Ralf Friberg
43763:           Helsingfors stads valkrets.                Helsingfors stads valkrets.
43764: 
43765:              Kristian Gestrin                               Erkki Hara
43766:           Helsingfors stads valkrets.             Hel~ingin kaupungin vaalipiiristä.
43767: 
43768: 
43769:                Harri Holkeri                              Raimo Ilaskivi
43770:      Helsingin kaupungin vaalipiiristä.           Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
43771: 
43772:             Sinikka Karhuvaara                            Seija Karkinen
43773:      Helsingin kaupungin vaalipiiristä.           Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
43774: 
43775:             Salme Katajavuori                            Hertta Kuusinen
43776:      Helsingin kaupungin vaalipiiristä.           Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
43777: 
43778:             Mikko Laaksonen                              Ingvar S. Melin
43779:      Helsingin kaupungin vaalipiiristä.              Helsingfors stads valkrets.
43780: 
43781:              Tyyne Paasivuori                            Terho Pursiainen
43782:      Helsingin kaupungin vaalipiiristä.           Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
43783: 
43784:              Pertti Salolainen                             Kalevi Sorsa
43785:      Helsingin kaupungin vaalipiiristä.           Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
43786: 
43787:               Pekka Tarjanne                             Niilo Tarvajärvi
43788:      Helsingin kaupungin vaalipiiristä.           Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
43789: 
43790:             Mirjam Tuominen                              Erkki Tuomioja
43791:      Helsingin kaupungin vaalipiiristä.           Helsingin kaupungin vaalipiiristä.
43792: 
43793:                Veikko Helle                               Elsi Hetemäki
43794:       Uudenmaan läänin vaalipiiristä.              Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
43795: 
43796:              Osmo Kaipainen                                Lauri Kantola
43797:       Uudenmaan läänin vaalipiiristä.              Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
43798: 
43799:             Esko J. Koppanen                              Lars Lindeman
43800:       Uudenmaan läänin vaalipiiristä.                   Nylands läns valkrets.
43801: 
43802:                 Sinikka Lu)a                               Matti Mattila
43803:       Uudenmaan läänin vaalipiiristä.              Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
43804: 
43805:               Victor Procope                            Kaisa Raatikainen
43806:             Nylands läns valkrets.                 Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
43807: 
43808:                Veikko Saarto                            Antero Salmenkivi
43809:       Uudenmaan läänin vaalipiiristä.              Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
43810: 
43811: 7 36/71
43812: 50                           1970 Vp.          Valtiopäiväpäätös.
43813: 
43814:              Kaarle Salmivuori                                  Matti Silander
43815:         Uudenmaan läänin vaalipiiristä.                  Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
43816: 
43817:                 Pär Stenbäck                                     Ulf Sundqvist
43818:              Nylands läns valkrets.                          Nylands läns valkrets.
43819: 
43820:              Henrik Westerlund                                Seppo Westerlund
43821:              Nylands läns valkrets.                     Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
43822: 
43823:                Rainer Virtanen                                    Paavo Aitio
43824:         Uudenmaan läänin vaalipiiristä.              Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
43825: 
43826:                 Reino Breilin                                Anna-Liisa Jokinen
43827:      Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.         Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
43828: 
43829:                Katri Kaarlonen                                  Mauno Kurppa
43830:      Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.          Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
43831: 
43832:                  Ensio Laine                                    Esko Niskanen
43833:      Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.          Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
43834: 
43835:                 Sylvi Siltanen                                    Oili Suomi
43836:      Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.          Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
43837: 
43838:             Carl Olof Tallgren                                  Irma Toivanen
43839:             Åbo läns södra valkrets.                  Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
43840: 
43841:               Taisto Tähkämaa                                    T. I. Vartia
43842:      Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.          Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.
43843: 
43844:                Juha Vikatmaa                                     Pentti Antila
43845:      Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.         Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
43846: 
43847:                Margit Eskman                                    Tuure Junnila
43848:      Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.         Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
43849: 
43850:                  Aulis Juvela                                  Matti Järvenpää
43851:      Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.         Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
43852: 
43853:             Nestori Kaasalainen                                Eeles Landsröm
43854:      Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.         Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
43855: 
43856:                 Uljas Mäkelä                                  A-V. Perheentupa
43857:      Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.         Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
43858: 
43859:                 Irma Rosnell                                   Ilkka Suominen
43860:      Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.         Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
43861: 
43862:              Väinö Vilponiemi                                     Saimi Ääri
43863:      Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.         Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
43864:                           1970 Vp.         Valtiopäiväpäätös.                              51
43865: 
43866:           Evald Häggblom                                     Lyyli Aalto
43867:      Landskapet Alands valkrets.                Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
43868: 
43869:           Erkki Huurtamo                                    Leo Kohtala
43870: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.        Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
43871: 
43872:           Aarne Koskinen                                  Sirkka Lankinen
43873: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.        Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
43874: 
43875:            Eino Lottanen                                Salme Myyryläinen
43876: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.        Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
43877: 
43878:              Timo Mäki                                    V. 0. Mäkinen
43879: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.        Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
43880: 
43881:             Olavi Nikkilä                                     Eero Salo
43882: Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.        Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä.
43883: 
43884:           Jouko Siikaniemi                               Kauko Tamminen
43885:  Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.        Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
43886: 
43887:             Mikko Vainio                                    Anni Flinck
43888:  Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä.       Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
43889: 
43890:             P. R. Haarla                                 Kuuno Honkonen
43891: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.       Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
43892: 
43893:          Orvokki Kauppila                                Tellervo Koivisto
43894: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.       Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
43895: 
43896:           Eino Loikkanen                                   Matti Maijala
43897: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.       Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
43898: 
43899:           Heimo Rekonen                                 Valdemar Sandelin
43900: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.       Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
43901: 
43902:            Sami Suominen                                     Eino Syrjä
43903: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.       Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
43904: 
43905:              Eeva Särkkä                                  Kaisu Weckman
43906: Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.       Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä.
43907: 
43908:              Arne Berner                                    Sulo Hostila
43909:       Kymen läänin vaalipiiristä.                     Kymen läänin vaalipiiristä.
43910: 
43911:            Kalevi Huotari                                Heikki Hykkäälä
43912:       Kymen läänin vaalipiiristä.                     Kymen läänin vaalipiiristä.
43913: 
43914:           Erkki Häkämies                                   Mikko Kaarna
43915:       Kymen läänin vaalipiiristä.                     Kymen läänin vaalipiiristii.
43916: 52                           1970 Vp.         V altiopäiväpäätös.
43917: 
43918:              Meeri Kalavainen                                  Valto Käkelä
43919:          Kymen läänin vaalipiiristä.                     Kymen läänin vaalipiiristä.
43920: 
43921:                  Eero Laine                                 Anna-Liisa Linkola
43922:          Kymen läänin vaalipiiristä.                     Kymen läänin vaalipiiristä.
43923: 
43924:               Taisto Sinisalo                                 Yrjö Sinkkonen
43925:          Kymen läänin vaalipiiristä.                     Kymen läänin vaalipiiristä.
43926: 
43927:              Paavo Tiilikainen                              Raino Westerholm
43928:          Kymen läänin vaalipiiristä.                     Kymen läänin vaalipiiristä.
43929: 
43930:                  Aslak Aas                                   K. F. Haapasalo
43931:         Mikkelin läänin vaalipiiristä.                   Mikkelin läänin vaalipiiristä.
43932: 
43933:            Heikki Kainulainen                                Ahti Karjalainen
43934:         Mikkelin läänin vaalipiiristä.                   Mikkelin läänin vaalipiiristä.
43935: 
43936:                 Esu Niemelä                                   Niilo Nieminen
43937:         Mikkelin läänin vaalipiiristä.                   Mikkelin läänin vaalipiiristä.
43938: 
43939:               Ilmo Paananen                                    Esko Pekonen
43940:         Mikkelin läänin vaalipiiristä.                   Mikkelin läänin vaalipiiristä.
43941: 
43942:               Pentti Poutanen                                 Väinö Turunen
43943:         Mikkelin läänin vaalipiiristä.                   Mikkelin läänin vaalipiiristä.
43944: 
43945:          Katri-Helena Eskelinen                                 Maija Heino
43946:          Kuopion läänin vaalipiiristä.                   Kuopion läänin vaalipiiristä.
43947: 
43948:                Juuso Häikiö                                   Lauha Männistö
43949:          Kuopion läänin vaalipiiristä.                   Kuopion läänin vaalipiiristä.
43950: 
43951:             Pentti Pekkarinen                                 Aarne Penttinen
43952:          Kuopion läänin vaalipiiristä.                   Kuopion läänin vaalipiiristä.
43953: 
43954:           Veikko J. Rytkönen                                  T ahvo Rönkkö
43955:          Kuopion läänin vaalipiiristä.                   Kuopion läänin vaalipiiristä.
43956: 
43957:                 Keijo Suksi                                     Edit Terästö
43958:          Kuopion läänin vaalipiiristä.                   Kuopion läänin vaalipiiristä.
43959: 
43960:              Veikko Vennamo                                    Reino Karpola
43961:          Kuopion läänin vaalipiiristä.               Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.
43962: 
43963:              Valde Nevalainen                                 Eino Poutiainen
43964:      Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.          Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.
43965: 
43966:                Pauli Puhakka                                    Lea Sutinen
43967:      Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.          Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.
43968:                              1970 Vp. -      Valtiopäiväpäätös.                              53
43969: 
43970:                Aili Vaittinen                              Hannes Volotinen
43971:     Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.          Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.
43972: 
43973:              Uki Voutilainen                                  Matti Asumaa
43974:     Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä.              Vaasan läänin vaalipiiristä.
43975: 
43976:               Ragnar Granvik                                Orvokki Kangas
43977:               Vasa läns valkrets.                       Vaasan läänin vaalipiiristä.
43978: 
43979:                 Eeva Kauppi                                 Verner Korsbäck
43980:           Vaasan läänin vaalipiiristä.                      Vasa läns valkrets.
43981: 
43982:                 Eeli Lepistö                                  Bror Lillqvist
43983:           Vaasan läänin vaalipiiristä.                      Vasa läns valkrets.
43984: 
43985:                Heimo Linna                                     Aaro Lintilä
43986:           Vaasan läänin vaalipiiristä.                  Vaasan läänin vaalipiiristä.
43987: 
43988:               P. Mäki-Hakola                                Juhani Orrenmaa
43989:           Vaasan läänin vaalipiiristä.                  Vaasan läänin vaalipiiristä.
43990: 
43991:                Akseli Roden                                   Veikko Salmi
43992:           Vaasan läänin vaalipiiristä.                  Vaasan läänin vaalipiiristä.
43993: 
43994:                 Mauri Seppä                                    Elly Sigfrids
43995:           Vaasan läänin vaalipiiristä.                      Vasa läns valkrets.
43996: 
43997:                 Viljo Suokas                                    Grels Teir
43998:           Vaasan läänin vaalipiiristä.                      Vasa läns valkrets.
43999: 
44000:                Eino Uusitalo                                   Toivo Åsvik
44001:           Vaasan läänin vaalipiiristä.                  Vaasan läänin vaalipiiristä.
44002: 
44003:                Arvo Ahonen                                   Esko Härkönen
44004:      Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.              Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
44005: 
44006:                Matti Jaatinen                                Artturi Jämsen
44007:      Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.              Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
44008: 
44009:               Sakari Knuuttila                              Matti Koivunen
44010:      Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.              Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
44011: 
44012:               Siiri Lehmonen                                   Sylvi Saimo
44013:      Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.              Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
44014: 
44015:                 Aune Salama                                 Pentti Sillantaus
44016:      Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.             Keski-Suomen läänin vaalipiiristä.
44017: 
44018:                 Matti Ahde                                  Erkki Haukipuro
44019:           Oulun läänin vaalipiiristä.                    Oulun läänin vaali{!iiristä.
44020: 
44021: 8 36/71
44022: 54                      1970 Vp. -       Valtiopäiväpäätös.
44023: 
44024:          Kerttu Henuni                                      Kauko Hjerppe
44025:      Oulun läänin vaalipiiristä.                       Oulun läänin vaalipiiristä.
44026: 
44027:          Antti Isomursu                                      Reino Kangas
44028:      Oulun läänin vaalipiiristä.                       Oulun läänin vaalipiiristä.
44029: 
44030:      J. Juhani Kortesalmi                                      G. Laatio
44031:      Oulun läänin vaalipiiristä.                       Oulun läänin vaalipiiristä.
44032: 
44033:           Pentti Liedes                                       Lauri Linna
44034:      Oulun läänin vaalipiiristä.                       Oulun läänin vaalipiiristä.
44035: 
44036:        Heikki Mustonen                                      Paavo Niinikoski
44037:      Oulun läänin vaalipiiristä.                       Oulun läänin vaalipiiristä.
44038: 
44039:          Helvi Niskanen                                     Eemil Partanen
44040:      Oulun läänin vaa1ipiiristä.                       Oulun läänin vaalipiiristä.
44041: 
44042:           Ahti Pekkala                                       Matti Ruokola
44043:      Oulun läänin vaalipiiristä.                       Oulun läänin vaalipiiristä.
44044: 
44045:           Pauli Räsänen                                      VilleTikkanen
44046:      Oulun läänin vaalipiiristä.                       Oulun läänin vaalipiiristä.
44047: 
44048:        Veikko HanJrlrova                                     Urho Knuuti
44049:      Lapin läänin vaalipiiristä.                       Lapin läänin vaalipiiristä.
44050: 
44051:        Niilo Koskenniemi                                    Jouni Mykkänen
44052:      Lapin läänin vaalipiiristä.                       Lapin läänin vaalipiiristä.
44053: 
44054:          Arttur Niemelä                                       Pekka Salla
44055:      Lapin läänin vaalipiiristä.                       Lapin läänin vaalipiiristä.
44056: 
44057:            A-L. Tiekso                                        Pekka Vilmi
44058:      Lapin läänin vaalipiiristä.                       Lapin läänin vaalipiiristä.
44059: 
44060:                                    Paavo Väyrynen
44061:                               Lapin läänin vaalipiiristä.
44062: 

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025